<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

88 Käyttäjää paikalla! 0.0054690837860107

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_III_I | ASK_III_II_III_IV_I | ASK_IV_II_V | ASK_I_II | HAK_1947 | Liite_1947_I_XII | PTK_1947_I | PTK_1947_II | PTK_1947_III | PTK_1947_IV | PTK_1947_V | 
1:                     ••         ••
2: 
3: VALTIOPAIVAT
4:           19 4 7
5: 
6:      LIITTEET
7:           I-XII
8: 
9: 
10: 
11: 
12:         HELSINKI 1947
13:   VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14: 1
15: 1
16:  1
17:   1
18:   1
19:    1
20:     1
21:     1
22:      1
23:       1
24:       1
25:        1
26:         1
27:         1
28:          1
29:           1
30:           1
31:            1
32:             1
33:             1
34:              1
35:               1
36:               1
37:                1
38:                 1
39:                 1
40:                  1
41:                     A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
42:                                                    SISÄLLYSLUETTELO
43: 
44: 
45:                                                     I. Perustualaldvaliokunta.
46:     Valtiopä.ivll.jli.rjestystä, edustajanvaa.-                                                                                                       SiT.
47:     leja, uskonnonvapautta., tuotanto- ja                                          laiksi Suomen kansalaisuuden palautta-
48:     liikelaitosten ka.nsa.llista.mi kansa-                                         misesta eräille henkilöille • • • • . . . . • . . .                 20
49:     laisoikeuksia, paperinsll.ännöstelyll., ra-                                8. Paavolainen y. m., toiv. al. N:o 1: Toi-
50:     kennusministeriötll. y. m. koskevia laki-                                      menpiteistä koko maan muodostamiseksi
51:                ja toivomusaloitteita.                                              yhdeksi vaalipiirikai edustajanvaaleissa                            2!
52:                                                                        Siv.    9. .A.. K. WWtanen, hemst. mot. N:o 2: An-
53: 1. Ö8t6f'holm m. fZ., lagmot. N:o 1: Förslag                                       gående åtgärder för reformering av
54:    tili lag om ändring av riksdagsordnin-                                          riksdagsarbetet • . • • • . • • • • • • • • • • • • • • • •         2'
55:    gen (Laus. Siv:·Lta) . . • • . • . . • . • . . • • • • .              7     9. .A.. K. Wirtanen, toiv. al. N:o 2: Valtio-
56: 1. iJsteTho!m y. m., ilak. ail. N:o 1: EhdotUB                                     päivätyön uudelleenjärjestelystä • • • • • •                        26
57:    laiksi valtiopä.iväjärjest~ksen muutta-                                    10. Hiek~, toiv. al. N:o 3: Esityksen an-
58:    misesta (Laus. Siv: lta) • • • • . . . . . • • • • •                  8         tamisesta iaiksi neuvoa-antavan ·kansan-
59: 2. Suontausta y. m., lak. al. N:o 2: Ehdotus                                       äänestyksen toimeenpanemisesta talous·
60:    laiksi edustajanvaaleista annetun lain                                          elämän sosialisoimisen laajentamiskysy-
61:    1 § :n muuttamisesta . . . • . . • • . • . . . . . •                  9         myksestä • • • • • • . • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • •    28
62: 3. Lampinen y. m., lak. al. N:o 3: Ehdotus                                    11. Kanni&to y. m., toiv. ail:. N:o 4: Toimen-
63:    laiksi edustajanvaaleista annetun lain                                          piteistä paperinsäännöstelyn lopettami-
64:    1 § :n muuttamisesta • • . • • . • • . . • . . . . •                 11         seksi ...............................                               30
65: 4. K • .A.nd.erss()fl, y. m., lak. ail. N:o 4: Eh-                            12. Ltlng y. m., toiv. ail. N:o 5: Täystyölli-
66:    dotus laiksi eduskunnan kanslian meno-                                         .syyden määräämisestä kirjapainoille eri-
67:    säännön perusteista annetun lain 5 § :n                                         tyisesti kansanval1itaisten järjestöjen pai-
68:    muuttamisesta. • . • • . • . • . . . . . . . • . • . . . • •         13         natusmahdollisuuksia l!llilmitllä pitäen • • •                      31
69: 5. H. Manninen y. m., lak. al. N:o 5: Ehdo-                                   13. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 6: Toi·
70:    t'!JB laiksi uskonnonvapauslain 12 § :n                                         menpiteistä rakennusministeriön aikaan-
71:    muuttamisesta . • • . . • • • . . . • . • . • . . • • . . •          14         saamiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. • .. .. .. .. •                  33
72: 6. Pesri y. m., lak. ai1. N:o 6: Ehdotus laiksi                               14. Ilook1cmi y. m., toiv. at N:o 7: · Toimen-
73:    eräiden tuotanto- ja liikelaitosten kan-                                        piteistä vesistötoimikunnan lohi- ja sii-
74:    sadlistamisesta sekä luonnonrikkauksien                                         kapitoisten vesien kalastusta koske-
75:    ja ulkomaankaupan ottamisesta valtion                                           vissa sodan aikaisissa päätöksissi il·
76:    haltuun • • . • • . • • • . • • • • • • • • • • . • • • • . . • •    16         menneiden kohtuuttomuuksien korjaami-
77: 7. Sttmberg y. m., lak. al. N:o 7: Ehdotus                                         seksi ....•..•......•.•..•.•.••.•••.••                              M
78: 
79: 
80: 
81: 
82:                                                                                                                                                         1
83: IV                                                               Sisällysluettelo 194 7.
84: 
85: 
86:                                                              II. Lakivaliokunta.
87:                                                                                                                                                        Siv.
88:        Pidli.tystil. ja vangitsemista, sotava.hin-                              8. Hulcari y. m., toiv. al. N:o 13: Kihla;kun-
89:        koja, l&i.nhuudatusta, testa.menttaa.mis-                                    nanoikeuden lautamiesten valitsemiata-
90:        oik:eutta, oik:eudenkll.yntik:ustannuksia,                                   van muuttamisesta . . • • . . . . . . . . . • . . . .                58
91:        lautamiehiä          y. m.      koskevia         la:ki-     ja.          9. J. Hakala, toiv. at N:o 14: Avioliitto-
92:                         toivomusa.'loitteita.                                       lain 16 § :ssä edellytetyn kihlakumppa-
93:  1. Hetetmiiki y. m., ilak. al. N:o 8: Ehdotus                                      nien vakuutuksen korvaamisesta lääkä-
94:     laibi rikoslain voimaanpaDJemisesta an-                                         rintodistuksena . . . . • . • • • . . . . . . . . • • • • .          54
95:     netun asetuksen muuttamisesta . . . . . . .                           41   10. Salmet!a-Järvmen y. m., toiv. al. N:o 15:
96:  2. H. PesO'M'fl, y. m., lak. al. N:o 18: Ehdo-                                     Esityksen antamisesta elatusavun suo-
97:     tus laiksi sotavahinkolain 3 ~:n muut-                                          rittamisesta ennakolta valtion varoista
98:     tamisesta (Laus. Vv:lta) • • • . . . • . . • . .                      44        lap.sille, joiden hu&tajat välttävät pe-
99:  3. Kytömaa y. m., toiv. al. N:o 8: Esityk-                                         rimistoimenpiteitä . . . • . . . . • . . . . . • . . • •             55
100:     sen antamisesta lainsäädännöksi rikos-
101:                                                                                11. Kmtt~ y. m., toiv. al. N:o 16: Esityk-
102:     oikeudellisesta pidättämisestä ja van-
103:                                                                                     sen antamisesta eläkekorvaUksen suo-
104:     gitsemisesta . . • • . . . . • • • . . • . . • . . . . . . . .        46
105:                                                                                     rittamisesta eläkkeennauttijoille vähen-
106:  4. Ven.nanoo y. m., toiv. al. N:o 9: Toimen-
107:                                                                                     tämättömänä tehdyn sopimuksen mu-
108:     piteistä lainhuudatusmenettelyn yksin-
109:                                                                                    l:alllestl rahan arvon alentuminen huo-
110:     kertaistamiseksi . • . • . . . . . . . . . . . • • • . . .            41
111:                                                                                     mioon ottaen (Laus. Työv:lta) . . . . . • .                          51
112:  6. SergeZi'l.t,s m. f!., hemst. mot. N:o 10: An-
113:     gi.ende ändring av testamelltsrättan . .                              48   12. LrMiwM t/. m., toiv. al. N:o 17: Juopunei-
114:  5. SergeUus y. m., toiv. a4. lf:o 10: Testa-                                      aiin kohdistuvien toimenpiteiden tehos-
115:     menttaamisoikeuden muuttamiseata . • . .                              49       tamisestn. .. . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . .     5S
116:  6. LNm.me g. m., toiv. ail. N:o 11: Toim!lnpi-                                13. (}aterh(>Zm m. fl., hem$t. mot. N:o 18: An-
117:     teiBti oikeudenkii.yntikustannust!ln vä-                                       gA.ende li.n11la,g ti.ll understöd för utgi-
118:     hentämiseksi . • • • . • . • . • • . . . . • . . • . . . • •          50       vande av en svenskspräkig upplaga av
119:  7. K. EB11oitl 11· m., toiv. al. :N:o 12: Toi-                                    lagboken • • . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . • . .      59
120:     menpiteistä kihlakunnanoiki:!uden lauta-                                   13. lJBterho'lm 11· m., toiv. aJl. N:o 18: Määrä-
121:     miesten palkkauksen suoritta;m.iJ!ekl!i val-                                   rahasta avustukseksi la:kikirjan ruot.sin·
122:     tion varoista ........•........ , . . . . . .                        52        kielisen pa.inoksen julkaisemista varten                             61
123: 
124: 
125:                                                       lii. tilkoasia.ib.vaJiokUnta.
126:       JraatalOUS&Siamiöen toimen                         perusta-                                                                                      Siv.
127:       mista eräihin lä.het'Y'J1;Öihin                    koö:eva
128:                                                                                      rahasta maatrul.ousasiami:ehen toimen J>e·
129:                           toinm'li8llloite.
130:                                                                                      ttmt~ta.    varten Moskovan, Ki16l)eil.ha-
131:  1. Viro!amen y. m., rtoiv. 81. N:o 19: Määrä-                                       l!linan ja Lontoon !ä.het:Y~~Wihm . . . . . . . •                  65
132: 
133: 
134:                                                     IV. Valtiova.ra.inva.liokunta..
135:       A. litorva•twlakia, ve:Ntusta. koululai-                                                                                                         Siv.
136:       *tJ&ta. :lllflatiokorva.usta, ~ta.vahinkoja,                              2. )?. Tervo y. m., hlll:. aL N:o 10: Ehdotus
137:       ~w.i-. ~ Ja papdtausta, .ul-                                                 laiksi toisen korvauslain 24 § :n muilt-
138:       komaankauppaa., sosiaJiSoiJni3tAI., va.ition                                 taml.sesta . .. . .. .. . .. .. .. . .. .. . .. .. .. 73
139:       --~ ja liiltelaitoksil!., .sta.uda.rt:liiJOi-                             3. Yt;MWnnO 11· m,, lat. al. N:o 11: Eh.do-
140:       ~öUh l"oåjp~8u.QQJ4ln t.alowleulsia.                                         tus l!liksi to~sen korvauslain 27 § :n
141:       Jal'o1f.do~ y. ~ koskevia laki- ja                                           muuttalnisesta . • • • • • . • • . • • . . . . . . • • • . . 75
142:                     toivomua.leitteita..                                        4. llie'kka'l(J 11·    m.,
143:                                                                                                      lak. a! N:o 12! Ehdotus
144:                                                                                    laiksi tul~- ja omaisnuaverolain ro J :n
145:                                                                         Biv.       ml.ltittamises4 . • . . . . • • • . • • . . • • • . • • • • • 77
146:  1. V6'M1011M y.m., lak.aJ. N:o 9: Ehdotus                                      5. P. Tervo y. m., lak. al. N:o lS: ll:Motus
147:     laiksi toisen korvauslain 24 § :n muut-                                        laiksi tulo- ja omaisuusverolain 22 §:n
148:     tamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . • . .    71        muuttamisesta . . . • . • • • . • . . . . . . . . • • • . . 79
149:                                                                 Sil!ill)'IW~         1947.                                                                    V
150: 
151:                                                                           Siv.                                                                               Siv.
152:  6.    Pilp~la  y. m., lak. all. N:o 14: Ehdotus                                       uuden mi4U'äajan korvausanomuksen te-
153:     laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-                                             kemiseen . . . . • • . . . • • • . • . . . . . . . . . . • • • • 112
154:     tamisesta . . . . . • . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . • 81           21. P. Tervo y. m., toiv. al. N:o 25: Inflati!l·
155:  7. Lehtokoski y. m., lak. ail. N:o 15: Ehdo-                                          hyvityksen .suorittamisesta eräille kor-
156:     tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain                                               vausobligatioille . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 114,
157:     muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 84               22. J'.lwu,kka y. m., toiv. al N:o 26: Korvaus-
158:  8. E. Koivisto y. m., lak. aJ. N:o 16: Ehdo-                                          osakkeiden hallintoyhteisön osuustodis-
159:     tus ilaiksi liikevaihtoverolain 5 § :n muut-                                       tusten vapauttamisesta leimaverolain
160:     tamisesta . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 87               55 § :n edellyttämästä luovutusverosta 1111
161:  9. Lw'kka y. m., lak. al. N:o 17: Ehdotus                                       23. Lahtela y. m., toiv. all:. N:o ?:7: Lisäkor-
162:     laiksi eräiden talletusten ja obligatioi-                                          vauksen mruksamisesta eräille Pohjo:i.a·
163:     den omistajille myönnettävästä vero-                                               Suomessa sotavahinkoja kärsineille ..• 117
164:     huojennuksesta annetun ~ain 1 §:n muut-                                      24. Pärssinen, y. m., toiv. al. N:o 28: Eräistä.
165:     tamisesta (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . 89                               jälleenrakennuslainoista palautetun aJu\l611
166: 10. K11-Zovaara y. m., lak. al. N:o 19: Ehdotus                                        osuuskassoiE.e aiheutuneiden vahinkojen
167:     laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-                                              korvaamisesta . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 119
168:     .sista annetun lain muuttamisesta . . . . . . 91                             25. Jern m./<1., hemst. mot. N:o 29: Angäend,e
169: 11. MaZk<Jnn.ä.ki y. m., lak. aJ1. N:o 20: Ehdo-                                       åtgärder för l!tats- oeh kommunalbeskatt-
170:     tus laiksi kansakoululaitoksen ku-stan-                                            ningens sammimslåiende med avlle6nde ll.
171:     nuksista annetun lain muuttamisesta . . 96                                         deklaration oeh heskattni'llgens verkstäil-
172: 12. E. Koivisto y. m., lak. aL N:o 21: Ehdo-                                           lande (Laus. Ltv:[ta) ......•......... 121
173:     tus laiksi kansakoululaitoksen kustan-                                       25. Jerrn y. m., toiv. al. N:o 29: Toimenpi-
174:     nuksista annetun lain 25 § :n muutta-                                              tl)istä valtion- ja kunnaLlisverotuksen
175:     misesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . 98              yhdistämiseksi veroilmoituksen tekem~­
176: 13. S o r - y. m., lak. aa. N:o 22: Ehdo-                                              seen ja verotuksen toimittamiseen nii.ll.-
177:     tus laiksi kansakoululaitoksen kustan-                                             d~;~n (Laus. Ltv:lta) ................ 12!
178:     nuksista annetun lain 4 § :n 2 momen-                                        26. $erroelius m. f.l., hemst. mot. N:o 30: An-
179:     tin väliaikaisesta muuttamisesta . . . . . • 100                                  gående statsskattens erläggande i a.k-
180: 14. Bmmio y. m., lak. 811. N:o 54: Ehdotus                                            tj.er ................................. 1l)S
181:     laiksi leimaverolain 60 ja 64 §:n muut-                                      26. Sergelilus y. m., toiv. al. N:o 30: Valtion-
182:     tamisesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • 101               verfm suorittamisesta osakkeilla . . . . . • 1~4
183: 15. U. Baati'/i;aNn,en y. m., lak. al. N:o 55:                                   2'1. Sa,lmitnen y. m., toiv. al. N:o 31: Rahan
184:     Ehdotu·s laiksi leimaverolain 65 § :n                                             arvon alenemisesta rahasaatavien omij!-
185:     muuttamisesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 104                   tajille aiheutuneiden omaisuuden mene-
186: 16. Vemwnno y. m., toiv. aJ. N:o 20: Toi-                                             tysten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . 135
187:     menpiteistä toisen omaisuude'!lluovutue-                                     28. .:JWpe'lö.Vn..en y. m., toiv. al. N:o 32: Tut-
188:     veronsa omilla osakkeilla suorittaneiden                                          kimuksen toimittamisesta ahdinkoon jou-
189:     osakeyhtiöiden              estämiseksi                korotta-                   tuneiden piensäästäjien tailletuksistai!Jl
190:     maata osakepääomaansa korvausosakkei-                                             kärsimistä inflatiotappioista ja niiden
191:     den hallintoyhteisön omaisuutta vahin-                                            korvausmahdollisuuksista . . . . . . . . . . . . . . 127
192:     goittavalla tavalla .................. 105                                   29. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 33: Pien-
193: 17. P4aVoZainen y. m., toiv. al. N:o 21: Toi-                                         säästäjien rahan arvon alentumisen joh-
194:     menpiteistä toisesta omaisuudenluovutus-                                          dosta kärsimien tappioiden korvaami-
195:     verosta annetUill. lain 6 § :n muuttami-                                          !lesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . lll8
196:     seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14)7   30. Jern m. fl., hemst. mot. N:o 34: Angående
197: 18. TW~J~N~.a y. m., toiv. al. N:o 22: Toimen-                                        förbättra.nde av fastighetsägarnas ekono-
198:     piteistä toisen korvauslain muuttami-                                             mil!ka läge i städerna . . . . . . . . .. . . . .. . 1(19
199:     seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 108    30. Jern y. m., toiv. al. N:o 34: Kaupunld-
200: 19. J. Baatikaitnen y. m., toiv. aL N:o 00:                                           kiinteistönomistajain taloudellisen ase-
201:     Esityksen antamisesta toi4;1en korvaus-                                           lllltn parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1i$0
202:     lain 4 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 110                        31. Honkli;Za y. m., toiv. al. N:o 35: Tut~­
203: 20. J. BaatilctJÅIII,eiR, y. m., toiv. ai. N:o :W:                                    muksen toimittamisesta asuntotalojen
204:     Toimenpiteistä toisen korvauslt\.in 10 ~ :n                                       hoitokustannusten                  vähentämismahdoU:i-
205:     nojallla korvaukBelU!aaD.tioikeutensa me-                                         suuksista aJent!!;malla veroja ja läiii.lJli·
206:     nettäneiden oikeuttiimiseksi saamaan                                              tyskustann11ksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
207: TI                                                         Sisällysluettelo 1947:
208: 
209:                                                                     Biv.                                                                          SiT.
210: 32. H. P88cmen, t01v. al. N:o 36: Jäilieen-                                4:1. MtWnm&der, toiv. a!. N:o 51: Prulkka.ti-
211:      rakennustarvikkeiden vapauttamisesta lii-                                  Jaston täydentiimisestä . . • . . . . . . . . . • . . . 15!
212:     kevaihtoverosta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133        48. JTiro'IMnen y. m., toiv. aJ.. N:o 52: Virka-
213: 33. PaksujaTJca, y. m., toiv. al. N:o 37: Siir-                                 miesten palkkauksen ja aseman järjeste-
214:      toväelle tarpeellisten maatrulouskoneiden                                  lyssä huomioon otettavista näkökohdista 158
215:      vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . 134                      49. KuittVn.en y. m., toiv. al. N:o 53: Määrä-
216: 34. PaksujaTka, y. m., toiv. aL N:o 38: Siir-                                   rahasta ylimääräisten toimien vakinais-
217:      toväelle tarpee11isten rakennustarpeiden                                   tamiseksi posti- ja lennätinhallituksessa 155
218:     vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . • 135                       50. Seppälä y. m., toiv. al. N:o 54: Lisäpalk-
219: 35. BHhmen y. m., toiv. rul. N:o 39: Esityk-                                    kion suorittamisesta eräille koululaitok-
220:      sen antamåsesta laiksi ylimääräisestä.                                     sen viran tai toimen haltijoiMe . . . . . • • • 157
221:     suurten omaisuuksien luovutusverosta . . 136                           51. Kivisalo y. m., toiv. aJ.. N:o 55: Esityk-
222: 38. Hei1e1cilä y. m., toiv. al. N:o 40: Maan-                                   sen antamisesta kansakoululaitoksen kus-
223:     hankintrulain nojrulla luovutettavien aluei-                                tannuksista annetun lain muuttamisesta
224:     den verotusarvon määräämisestä . . . • • • 137                              parantamalla miesopettajain palkkausta 158
225: 37. KuUberg, hemst. mot. N:o 41: Angåiende                                 52. TuomVn.en y. m., toiv. aL N:o 56: Esityk-
226:     li.tgä.rder för reformel'ling av beskattnin-                                sen antamisesta laiksi kansakoulunopet-
227:     gen av lantbruksfastigheter                          (Laus.                 tajain palkkauksen parantamisesta                                 160
228:     Ltv:lta) ..................•...•...•. 138                              53. E. Koivisto y. m., toiv. 8ll.. N:o 57: Toi-
229: 37. Kullberg, ioiv. al. N:o 41: Toimenpi-                                       menpiteistä kansakoulunopettajille suo-
230:     teistä maatalouskiinteistöjen verotuksen                                    ritettavan rajaseutulisän korottamiseksi 162
231:     uudistamiseksi (Laus. Ltv:lta) .......• 139                            54. N. N'IIII"'11Wncn y. m., toiv. rul. N:o 58: Po-
232: 88. Hirvensalo y. m., toiv. at N:o 42: Asian-                                   liisikunnan palkkauksen parantamisesta 163
233:     omaisten       maanomistajain oikeuttami-                              55. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 59: Toi-
234:     BeSta vähentämään verotettavista tulois-                                    menpiteistä vrultion osake-ene=istöisten
235:     taan kyläteiden rakentamisesta ja kun-                                      yhtiöiden ja teoillisuuslaitosten palvelus-
236:     nossapidosta heille aiheutuvat kustan-                                      kunnan eläkkeiden korottamiseksi . . . . . . 164
237:     nukset (Laus. Ltv:lta) .............. 140                              56. Sergelius m. fl., hemst. mot. N:o 60: An-
238: 39. Sergeli!us m. fl., hemst. mot. N:o 43: An-                                  gående ändrdng av lagen om inruehavares
239:     gående skattedättnader för Mdringar . . 14:1                                av statstjänst eller -befattning rätt tifl
240: 39. Bergelius y. m., toiv. aJl. N:o 43: Vero-                                   pension . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 165
241:     helpotuksista vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . 142              56. Sergelius y. m., toiv. rul.. N:o 60: Vrultion
242: 40. U'UritaZo y. m., toiv. al. N:o 44: Rälssi-                                  viran tai toimen haltijan oikeudesta eläk·
243:     Tteron kokonaisuudessaan poistamisesta . . 143                              keeseen annetun lain muuttamisesta . • 1&1
244: 41. Nev~ y. m., toiv. al. N:o 45: Eri-                                     57. P. Tervo y. m., toiv. ail. N:o 61: Ulko·
245:     lmisveron määräämisestä !l!la·arvoiselle                                    maankaupan valvonnan kehittämisestä . . 167
246:     kirjallisuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 144     58. J. Wirtamn, toiv. al N:o 62: Komitean
247: ~. Biilwmäki y. m., toiv. al. N:o 46: Koti-                                     asettamisesta tuotantolaitosten sosialisoi-
248:     maisten valtion veJlkain korkojen ja kuo·                                   misen kannattavaisuuden tutkimista var-
249:     [etusten maksamisen ~ykkäämisestä . . . . 145                               ten ...............................•. 169
250: ~- Miettunen y. m., toiv. al. N:o 47: Eräiden                              59. Peltonen y. m., rtoiv. wl. N:o 63: Toimi-
251:     rahtikustannusten suorittamiSieBta Poh·                                     kunnan asettamisesta suunnittelemaan
252:     jois· ja Koillis·Suomen alueHla . . . . . . 146                             valtion tuotanto- ja liikelaitosten yri-
253: «. Heiniö y. m., toiv. al. N:o 48: Tutki-                                       tysmuotojen uudistamista ..........•. 170
254:     muksen toimittamisesta nykyäsen verotuk·                               60. Smeds, hemst. mot. N:o 64: Angående
255:     sen vaikutuksesta elinkeinoelämään .... 148                                 tillägg tiH statsförslaget för år 1947 för
256: 45. P. Tervo y. m., toiv. at N:o 49: EsiJtyk-                                   genomförande av ~en hela Jandet omfat-
257:     sen antamisesta ~aiksi verohallituksen pe·                                  tande företagsräkning ................ 171
258:     rustamisesta ......................... 149                             60. Smeds, toiv. aJl. N:o 64: Lisäyksestä
259: 46. Pwmalainen y. m., toiv. al. N:o 50: Toi-                                    vuoden 1947 tu[o- ja menoarvioon koko
260:     mikunnan asettamisesta selvittämään ve-                                     maan käsittävän .liikeyrityslaskennan toi-
261:     rotuspoiliittiset kysymykset niiden koko                                    meenpanemiseksi . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 172
262:     laajuudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150    61. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 65: Li-
263: 47. Memander, he:m.st. mot. N:o 51: Angåen-                                     säyksestä vuoden 1947 tUilo· ja menoar-
264:     de lönestatistikens kompletterande . . . . 151                              vioon standardisoimistyön tukemiseksi .• 17S
265:                                                               SisiiJlysluettelo 1947.                                                                  VII
266: 
267:                                                                         Siv.                                                                             Biv.
268: 62. Leiko'la y. m., toiv. aJ. N:o 66: N. s. ve-                                74. Jokift.e.n, y. m., rah. ail.. N:o 2: Määrä-
269:      rokahvin kauppaan laskemisesta ..•••• 174                                       rahan osoittamisesta Salon yhteislyseon
270: 63. KIMihl4sto y. m., toiv. al. N:o 67: Selvi-                                       rakennustöiden aloittamista varten (Laus.
271:      tyksen toimittamisesta Pohjois-Suomen                                           Siv:lta)    ••••.••.•••.•••••.•••••••... 1~
272:      twloudellisista mahdollisuuksista . • . . . • • 175                       75. Boscnberg m.f'·• fin. mot. N:o 3: An-
273: 64. Koukkari y. m., toiv. al N:o 68: Toimen-                                         gående anvisande av anslag för bevil-
274:      piteistä rautatehtaan perustamiseksi Ou-                                        jande av län åt av småbrukare bildade
275:      lun teollisuuswlueelle • • . . • • • • • . . • • . • • . 176                    bolag i och för relektrifiering av hemor-
276: 65. P. Karjalainwm. y. m., toiv. al. N:o 69:                                         ten .............................••.. 195
277:       Toimenpiteistä yksinomaan kotimaista                                     75. Boscnberg y. m., rah. a1. N:o 3: M"åärä-
278:       raaka-ainetta valmisteisiinsa käyttävän                                        rahan osoittamisesta lainoiksi pienvfljeil.i-
279:       huoDJekailuteollisuuden               vapauttamiseksi                          jäin muodostamille yhtiöille kotiseudun
280:       hinta- ja elinkeinosäännöstelystä •..••• 177                                   sähköistämistä varten • . . . . . . . . . . . • • • . 196
281: 66. LehtlYM'fl, y. m., toiv. al N:o 70: Tutki-                                 76. Pcntta'la y. m.,· rah. al. N:o 4: Määrä-
282:       muksen toimittamisesta graniittituotan-                                        rahan osoittamisesta Suupohjan maamies-
283:       non kohottamisen ja graniitin viennin                                          koulun yhteydessä toimivan maatalous-
284:       mahdollisuuksista • • . . • . • • . . . . . . . . • • • • 178                  kerhon.euvojaopiston oppilasasuntojen ra-
285:  67. Pyörälä y. m., toiv. wl. N:o 71: Määrä-                                         kentamista varten (Laus. Mtv:lta) .· .•• 197
286:       rahasta avustuksiksi ja lainoiksi maaseu-                                77. P'USa y. m., rah. al. N:o 5: M"åärärahan
287:       dun sähköyhtynrille .•...••••..•.•...• 179                                     osoittamisesta apilan ja hernekasvien
288:  68. Mäkilrten y. m., toiv. wl. N:o 72: Lisäyk-                                      nystyräbakteerien käytön tehostamiseksi
289:        sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon                                         ja viljelyskasvien siementen peittauksen
290:       avustukseksi Pohjois-Karjalan Sähkö                                            yleistämiseksi (Laus. Mtv:lta) ....•... 199
291:       Oy:Ue ...•.•...••••.••••••••.•••.••• 181                                 78. Pma y.          m.,
292:                                                                                                      rah. al. N:o 6: Määrärahan
293:  69. Salo, toiv. al. N:o 78: M"åärärahasta avus-                                      osoittamåsesta väkilannoitteiden hinnan
294:       tuksiksi Kainuun Jruntien sähköistämi-                                          alentamista varten (Laus. Mtv:il.ta) ..•. 201
295:       sestä osalliseksi pääremistä varten . . • . 183                          79. P'USa y.        m.,
296:                                                                                                      rah. al. N:o 7: Määrärahan
297:  70. 80f"11lliJJM'ff y. m., toiv. al. N:o 74: Toimen-                                 osoittamisesta fosforipitoisten il.annoittei-
298:        piteistä Pohjois-Suomen taloudellisten                                         den raaka-aineeksi sopivien kivennäisten
299:        mahdoillisuuksien suunnitelmalliseksi hy·                                      etsimistä varten (Laus. Mtv:lta) .....• 202
300:        väksikäyttämiseksi ...••.••.•.•••.•••. 184                              80. Pma y. m., rah. al. N:o 8: Määrärahan
301:  71. LaMI.e y. m., toiv. at N:o 75: Jokioisten                                        osoittamisesta la:inoiksi pienviljelijöille
302:        Rautatie 0/Y :n osakkeiden il.unastami-                                        maatalouskallin ostamista varten (Laus.
303:        sesta vail.tiolil.e . • • • . • . • . . . . . . • • • • . • • • . 186          Mtv:lta) •.••....•...........•....... 203
304:  72. Bm.eds, hemst. mot. N:o 76: Angående                                      81. P'USa y. m., rah. al. N:o 9: Määrärahan
305:        ätgärder för stödjande av näringslivet i                                       osoittamisesta lainoiksi piMmviljeil.ijöilil.e
306:        de trakter, där filykten från landsbyg-                                        ojitustöiden suorittamista varten (Laus.
307:        den lett till folkminskning och svåra eko-                                     Mtv:~ta)    . . • • . . • • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 204:
308:        nomiska förhållanden ........•••.•.•. 187                               82. Pma y. m., rah. al. N:o 10: Määrärahan
309:   72. Sm.eds, toiv. al. N:o 76: Toimenpiteistä                                        osoittamisesta laånoiksi pienviil.jelijöille
310:        niiden seutujen elinkeinoelämäm tuklemi-                                       AIV-rehusäiliöiden rakentamista varten
311:        treksi, joissa maaltapako on aiheuttanut                                        (Laus. Mtv:lta) ...••........ , ....••• 205
312:        väestön vähenemistä ja taloud'Eillisia vai-                              83. · Pma y. m, rah. ail. N:o 11: Määrärahan
313:        keuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • 189          osoittamisesta lainoiksi ja avustuksiksi
314:                                                                                       lantalain rakentamista varten (Laus.
315:                                                                                       Mtv:lta) ..•......................... 207
316:         B. Raha.asl.a-aloitteita, jotka koskevat
317:                                                                                 84. Pma y. m., rah. ail.. N:o 12: Määrärahan
318:         mUrll.rahojen osoittamista. säbköistll.mi-
319:         seen, maatalouden kohottamiseen, posti-                                       osoittamisesta !ainoiksi pien~jelijöi111e
320:                                                                                       turvepehkutehtaiaen rakentamista ja tur-
321:         talojen, maanteiden ja siltojen raken-
322:                                                                                       vesoiden      ojittamista varten                         (Laus.
323:                     tamilleen y. m.
324:                                                                                       Mtv:"'ta) •••.•.•....•........•...•••• 208
325:   73. Pt'WIWI.t'la y. m., rah. ail.. N:o 1: Määrä-                              85. J. Wirtanen, rah. al. N:o 13: M"åärära-
326:       rahan oaoittamisesta henkikirjoitustoi-                                         han osoittamisesta Vaasan postitalon ra-
327:       miston perustamiseksi Porin kaupungin                                           kentamista varten (Laus.. Kulkv:~ta) •• 20t
328:       poliishitoksen yhteyteen (Laus. Ltv:lta) 193                              86. Paksujalka y. m., rah. al. N:o 14: Mäli-
329: VUI                                                  SåsällY$1Gettelo 1947.
330: 
331:                                                             Siv.                                                                Siv.
332:      rä,faham. osoittamisesta postitalon raken-                    90. Möttönen y,. m., rah. ail. N:o 18: Määrä-
333:      tamista varten Myllykosken aseman lähei-                          rahan osoitta.mi$esta kllll.l1Rn- ja kJ'Ilä~­
334:      syyteen (Laus. E;ulkv:lta) ............ 210                       den rakentamista ja kunnostamista Vl.U"-
335:  87. KäkeUi y. m., rah. !111. N:o 15: Mäi;i.rii-                       ten (Laus. K:ulkv :lta.) • . • . • . • • . . . . • . . . 214
336:      rahan oso;ittamisesta Myllykosken-Inkie-                      91. Alestalo y. m., rah. aJ. N:o 19: M~rä­
337:      roisten välisen maantien [opp.uunrakenta-                         rahan osoittamisesta sillan rakentamiselisi
338:      miseksi (Laus. Kulkv:•lta) •..•......•. 211                       Kokemäenjoen yli Friitalan ilossipaika.n .
339:  88. Bryggari y. m., rah. al. ~:o 16: Määrä-                           kohdalta      Ulvilan     k\lJlllll.ssa       (La.us.
340:      rahan osoittamisesta maantien rakentami-                          H;ulkv:lta) .•••....•.•••..•••..•..•.. 216
341:      seksi Valkeajiirven pysäkmtä Kuusjärven                       92. Pässilinen y. m., rah. !111. N:o 20: Mää,rii-
342:      ja Lapinjärven länsipuolitae Reinikan                             rahan osoittamisesta KokemiienjoE!ll yli
343:      tienhaaraan Virtain-P.ihlaj;tvedlen maan-                         Kiika.n. kunnan kirkonkylän kohdalaa r!L-
344:      tiellä (Laus. Kulkv :ilta) . . . . . . • . . . . . • . 212        kentei.lla oilevan maantiesillan rake1Jli;US-
345:  89. P. Karjalainlen y,. m., rah. al. N:o 17:                          töiden     loppuunsaattami,seksi              (LaJls.
346:      M"l\ärll,rahan osoittamisesta Otavan-Hir-                         Kulkv:llta) •.....•.•................• 218
347:      v~sadmen ma®tieo. kerjaamiseksi (Laus.
348:      Kulkv:lta) ...•...................... 213
349: 
350: 
351: 
352:                                                  V. Pa.nkkiva.liokunta.
353:        Iat'latiova.klludeUa va.t11:8tettua. siästö-                                                                            Siv.
354:        tW.ä.. sitllstävä:isy'ytti sekä Suomen Pan-
355:        kin maa- ja to.tme.aha.ltijain eroamis-                      3. iJatenson m. fl., hemst. mot. N:o 79: An-
356:           ikää koskevia teivomusa.loitteita.                           gående åtgärder för förenhetligande av
357:                                                         Siv.           avgångslldem för vid Fmlands Btmk
358:   1.   lr~tiimM. y. m., tOiiv. al. N:o 77: Tutki-                      anstäJllda kvimrliga ooh manliga i.J.m.ehe.-
359:      ~uksen toimittamisesta mahd{)llisuuksista                         va.re av tjälnst och befattning • . . . . . . • 2!!6
360:      pe,tustaa iJdlatiovakuudella varustettu                        3. ös:tmson. 11·    m.,
361:                                                                                          toiv. al. N:a 79: '.E'odmen-
362:      säästötili maan rahwlaitoksiin . . . . . . . . 223                piteiatä Su.oonen Pankin nais- ja. mies-
363:   2, Jihvi. y. m., toiv. al. N::o 78: Lisäyksestä                      puolisten viran- ja toim.enha.ltijam eroa-
364:      vuoden 1947 tulo~- ja menouvioon sääs-                            niisiän yhtenäistämiseksi . . • . . . . . . . . . 217
365:      täviiisyyttä tarkoittavan valistustyön
366:      tehostamiseksi .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . . .. 224
367: 
368: 
369: 
370:                                                  ~.     Talousvaliokwlta.
371:        Ba.tttiutu, vll.kijue:mal.åia, saka.almta,                                                                   Siv.
372:        seertuD:ien ja rokotteiden valmistuslai-                     3. Käkelä y. m., toiv. al. N:o 80-: Toimen-
373:        toata, saira:a.mloitajata:rkoulutosta, ve-                      piteistä valtion sairadoisea palvelevan
374:        reDSiirtotoimintaa, ammattinimityksiä.,                         henkilökunnan asUIIlto-olojen pa.r8111.tami-
375:        elbtkeinoyhdiatyksiä. Y• m. kesltevia l'aki~                    seksi ................................ 239
376:                   ja toivomusalOitteita.                            4. Lehtoko6ki, 'JI. m., toiv. al. N:o 81: Li-
377:                                                            Siv.        säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-
378:   1. Jern m. fl., lagmot. N:o 93: Förslag tili                         Vjioo~ uUfllieJii l!!t~jen ~~
379:      lag om obligatorisk nykterhet i vissa                               ~~          url~awloitten             pel"h~~
380:        yrke11 .•....••••..•.................. 233                        ho~j~         •.••••....•••...••..•...•••• 241
381:   1. Jern. y. m., lak~ al. N:o !D: Ehd'otus                         5. :&eat.ok~J,lr.t. 111' m., toiv.all. N:o ~ ~ti­
382:      Iruksi palrolilisesto. raittiudesta eräissä                       menpiteistä. seer~n, ja. rokotteiden
383:      ammlllteissa .. • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • .. .. 235          valmistus- ja tarkastuslaitoksen aikaan-
384:   J. lfWiBalo y. m., lak. 8it N:o 24: Ehdotus                          saamiseksi .. .. .. • • .. .. .. .. .. .. .. .. .. 241
385:      laiksi väkijuomista a.Jilletun lil.in 42 t:n                   6. Ww1cmum m, fl;, hemst. mot. l!t:o 8&. An-
386:      muuttamit!est.a .•.....•..•............ 237                       rJ.ende in1lerkommUIIltl;la centlraiiBjull:hus
387:                                                                                                                                                   IX
388: 
389:                                                                        Siv.                                                                       Siv.
390:     berättigam.de att erhålla enahanda stats-                                       rahasta syunytysosaston rakentamiseksi
391:     bidrag som statens centralsjukhus och                                           Kaaviu kunnan sairaalan yhteyteen .. 258
392:     iuterkommunala rtuberkuJ.ossjukhus . . . . . 244                          15.   Kankaine•n y. m., toiv. ail. N:o 92: Toi·
393:  6. Wickman y.            m.,
394:                            to.iv. al. N:o 83: Kun-                                  menpiteistä alkoholistien raittiusneuvon·
395:     tien yhteisen keskussairaalan oilreuttami-                                      nan ja nuorten väkijuomien kliyttäjäin
396:     sesta samaan valtionapuun kuin vaJ.tion                                         huoillon jättämiseksi raittiuslautakunnan
397:     keskussairaalat ja kuntien yhteiset tu-                                         tehtäväksi .........................•. 259
398:     berkulosiparantolat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246             16.   E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 93: Toi-
399:  7. Byömä y. m., toiv. al. N:o 84: Toimen-                                          menpiteistä alkoholin tarjoilun kieltä-
400:     piiteistä valtion sairaaloiden henkHökun-                                       miseksi anniskeluravintoloissa rukous-
401:     nan asunto-olojen parantamiseksi . . . . . . 248                                päivien ja suurten kirkollisten juhlapäi-
402:  8. TtWM.o y. m., to.iv. al. N:o 85: Ensiapu-                                       vien aattoina . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
403:     varastojen järjestämisestä syrjäisten seu-                                17.   U. Raatikainen y. m., toiv. 311. N:o 94:
404:     tujen sairaa.nho.idon parantamiseksi . . • . 250                                Toimenpiteistä juopuneena tavattujen
405:  9. E. Koivisto y. m., toiv. aJl. N:o 86: Mää-                                      henkilöiden tarkoituksenmukaisen käsitte-
406:     rärahasta Oulun diakonissakodiHe sairaan-                                       lyn aikaansaannseksi .............•.. 261
407:     hoitajatarkoulutusta varten ........... 251                               18.   Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 95:
408: 10. Kauhanen y. m., rtoiv. wl. N:o 87: Toi-                                         Angående skärpning av straffbestämmel-
409:     menpiteistä radiovastaanottimien ja ko-                                         serna rörande olovlig tillverkning, för-
410:     vaäänislaitteiden hankkimiseksi valtion                                         siilljning och forsiling av alkohoidryeker 262'
411:     sairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . 253        18.   Brommels y. m., toiv. al. N:o 95: Alko-
412: 11. Lappi-Seppälä, toiv. al. N:o 88: Toimen-                                        holijuomien luvattomasta valmistuk-
413:     piteistä vapaaehto.isen verensiirtotoimin-                                      sesta, myymisestä ja kuljetuksesta sää-
414:     nan taloudelliseksi tukemiseksi . . . . . . . . 254                             dettyjen rangaistusten koventam~sesta 263
415: 12. Käkelä y. m., toiv. ail. N:o 89: Eräidren                                 19.   Salo, toiv. al. N:o 96: Esityksen anta·
416:     valtion sairaalain työntekijäin tointen va-                                     misesta kuntien väkijuomrulirkkeen voi-
417:     kinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255               tosta saaman osuuden korottamisesta . . 265
418: 13. Lång y. m., toiv. al. N:o 90: Toimenpi-                                   20.   Lappir-Seppälä, toiv. 311. N:o 97: Esityk-
419:     teistä valtion sairaaloitten työsopimus-                                        aoo. antamisesta eri ammattialojen am-
420:     suhteessa Ollevan henkilökunnan vakiuais-                                       mattinimitysten suojaamisesta . . . . . . • • 266
421:     ta~niseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257    21.   Hukatri y. m., toiv. wl. N:o 98: Elinkeino·
422: 14. Soininen y. m., toiv. aJl. N:o 91: Määrä-                                       yhdistyksiin kuulumiapakon poistamisesta 267
423: 
424: 
425: 
426:                                                  VII. LaJrl- ja talousvaliokunta.
427:       KunnallislainSäädä.ntöä., köyhä.inhoitoa,                                4. Pusa y. m., ~ak. al. N:o 28: Ehdo~us
428:       Merikoiviaton     kunnan   perustamista,                                    laiksi Merikoiviston kunnan perustami-
429:       metsästystä, rakennustoimintaa, maan-                                       sesta ja asuttamisesta (Laus. Mtv:lta) 282'
430:       jakoa ja -lunastusoilteutta, vä.estötllas-                               5. Bantala y. m., lak. al. N:o 56: Ehdotus
431:       1loa, huvitlla.ismtksia y. m. koskevia                                      laiksi kunnallisen vaaliilain muuttami-
432:             laki- ja toivomusaloitteita.                                          sesta ....•.........................•• 287
433:                                                                                6. PU1l11110>lainen y. m., la.k. a:l. N:o 57: llh·
434:                                                            Siv.
435:                                                                                   dotus laeiksi maalaiskuntain kuunallis·
436:   1. XaiMD y. m., ilak. rul. N:o 25: Ehdotus                                      haillinnosta ja kunnallishaillituksesta kau-
437:      laiksi kunnallisen vaalilain muutta.mi-                                      ptmg:iSSil- rumettujen asetusten muuttami-
438:      sesta ............ "".. . .. .. .. . . .. . .. .. 273                        sesta ................................ 292
439:   2. .P'l(.1JiTIWz.aMten y. m., lak. al. J!l:o ~6; ~bdo-
440:                                                                                7. 1!. Tervo y. m., toiv. al. N:o 99: Krumal-
441:       tus laiksi t~ojen :illmoåttaJn.isveilvollisuu-
442:                                                                                   il.isver()lainsiiädännön uudistamisesta . . . . 298
443:       desta ~sv~rotusta varten ann#un
444:      \hjån muuttamisesta ......•..........••. 277                              8. Forss m. fZ., hemst. mot. N:o 100: An-
445:   3. H. JlesO'ntlm y. m., aak. al. N:o 27: Ehdo-                                  gående revid11ring av lagstiftningen om
446:      tua lalksi köyhäinhoitolain 5 § :n mu~t­                                     kommtmalbeskattning på iandet . . . . . . . 302
447:      tamdsesta .. . .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. .. . 280                 8. Forss y. m., toiv. al. N:o 100: Maalai.s-
448: 
449:                                                                                                                                                    II
450: X                                                         Sisällysluettelo 1947.
451: 
452:                                                                      Siv.                                                                         Siv.
453:      kuntain kumu!llisverolainsäädännön uudis·                                    menpirteistä maanjako-olojen parantami·
454:      tamisesta • • . • .. • • • .. • • • . • • • • • • . .. .. .. 304             seksi ................................ 324
455:   9. Y. MWMI,tntm y.           m.,toiv. al. N:o 101:                        22. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 114: Maa-
456:      KunnallisVIel'ola.insäädännön                uudistami-                      seudun rakennustoiminnan ohjauksen ja
457:      sesta kunnallisen verorasiJtuksen tasoitta-                                  m!Uvonnan järjestämisestä mahdo1låsim-
458:      mista silmiWä pitäen . . .. . .. .. .. .. .. . 306                           man tarkoituksenmukaiseksi . . . . • . . . • • 326
459: J.O. Kujanpää, y. m., toiv. al. N:o 102: Toi·                               23. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 115: Toi-
460:       menpiteistä kunnalilåsen verorasituksen                                     menpiteistä lähinnä omakotirakennustoi-
461:      epätasaisen jakaantumisen korjaamiseksi 308                                  milll.taa estävi.en, asemakaavalainsäädän-
462: 11. Salo, toiv. al. N:o 103: Määrärahasta                                         töön perustuvien säännösten ja määräys-
463:       avustuksiksi klllllli!lLe, joissa lapsivähen-                                ten tarkistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 327
464:       nykset huomattavammin korottavwt kun·                                 24. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 116:
465:       lllllllisveroäyrin hintaa . . . . . . . . . . . . . . . . 309                Esityksen antamisesta rakennustyömaan
466:  12. Uusitalo y. m., toiv. al. N:o 104: Esityk-                                    vastuunalaisen työnjohtajan pätevyys-
467:       sen antamisesta kunnaillisverolaåksi, jossa                                  vaatimuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
468:       viljellyn maan tuotantoedellytykset tule-                             25. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 117:
469:       vat nykyistä paremmin huomioon ote-                                        _ Toimen~teistä pärekattojen ,tulenarkuu-
470:       tuiksi •....•............•..........•• 310                                   den poistamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . • • • . 331
471:  13. E. Koivisto y. m., toiv. ail. N:o 105:                                  26. MyUymä1ci y. m., toov. wl. N:o 118: Kun-
472:       Oman äänestysalueen ulkopuolella äänes-                                      nallisten hautausmaiden perustamisesta 332
473:        tämisen teklemisestä mahdolliseksi kun-                               27. P'T'U/{/,niZa y. m., toiv. aa. N:o 119: Sivii-
474:        naillisvaaileissa ...•.••.............•.. 3U                                lirekisteriin kuuluvien henkiJ.öiden väes-
475:  14. HoZlsten m. fZ., hemst. mot. N:o 106:                                          töluettelon pidon siirtämisestä kunnalli-
476:        Angäende bildande av större ko=uner                                          sme viranomaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . • 338
477:        av högre ordning för lösande av vissa                                 28. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 120:
478:        ko=un8ila uppgifter . . . . . . . . . . . . . . . • 312                      Maataiskuntien oikeuttamisesta pakkolu-
479:  14. HoZZsten y. m., toiv. al. N:o 106: Suu-                                        na.stamaan asemakaavallisia tarkoituksia
480:        rempien yllemmiilllasteisten kunrtilen muo-                                  varten alueellaan olevaa maata kohtuulli.-
481:        dostamisesta määrättyjen kunnallistehtä-                                     seen hintaan • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334
482:        v~en hoitamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 314            29. Bawnio y. m., toiv. al. N:o 121: Kuntien
483:   15. Asi1catnen y. m., toiv. al. N:o 107: Kun-                                     oikeuttamisesta Innastamaan kohtuulli-
484:        nan ja seurakunnan viran- ja toimenhal-                                      sesta hinnasta soranottopaikaksi ja
485:        tijain saattamisesta verovelvollisiksi prul-                                 urheilukenttien rakentamiseksi .soveltu-
486:         kan maksavalle kU!Illlaille ja seurakun-                                    via maa-alueita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385
487:        nalLe ......................•.•....... 316                            30. Kivisalo y. m., toiv. al. N:o 122: Esityk-
488:   16. Serge1ÄIU8 m. fl., hemst. mot. N:o 108:                                       sen antamisesta laiksi niiden aatteellisten
489:         Angäende stadsdirektörens och biträ·                                        yhdistysten, joiden toimitalot tai urhei-
490:         dande stadsdirektörens tillsättande för                                     [ukentät sijaitsevat vuokramaalla, oo-
491:         bestämd tid . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318           keuttamisesta Innastamaan sanotut vuok-
492:   16. SergeZius y. m., toiv. rul. N:o 108: Kau-                                     ra-alueet . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . 336
493:         punginjohtajan ja apulaiskaupunginjoh-                                31. Kuitttnen y.         m.,toiv. al. N:o 123: Osuus-
494:         tajain asettamisesta toimeensa määrä-                                        kuntien oikeuttamisesta Innastamaan
495:         ajaksi •...•......................... 319                                    liiketoimintaansa palvelevat vuokra-
496:   17. K. Andersson, toiv. al. N:o 109: Esityk-                                       alueet ...•...............•.... - • . . . . • 387
497:         sen antamisesta köyhäinhoitolain 5 §:n
498:                                                                               33. Ku.ZmaZa y. m., rtoiv. at N:o 124: Toimen-
499:         muuttamisesta . . . • • • • • • • • • • . . . • • . . . . • 320              piteistä eräiden tonttimaan vuokraa-
500:   18. Pohja'IIITWro y.      m.,toiv. al. N:o 110: T:ile-
501:                                                                                      jien aseman turvaamiseksi . . . . . • . . • . • 839
502:         lain 91 §:n muuttamisesta ............ 321
503:   19. KwlmaZa y. m., toiv. al. N:o 111: Esityk-                               33. Kulmala y. m. toiv. al. N:o 125: Esityk-
504:         sen antamisesta laiksi metsästyslain 57                                      sen antamisesta uponneena olleen puu-
505:         §:!II. muuttamisesta •...•.•..•...•..... 322
506:                                                                                      tavaran noatamisesta ja omaJkseen otta-
507:   20. Vennamo y. m., toiv. rul. N:o 112: Toi-                                        misesta . . . . • . . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 840
508:         men~teistä       maanjakojen jouduttami-                              34. Sarlm y. m., toiv. al. N:o 126: Huolto·
509:         seksi .......•........................ 323                                   viranomaisten pWtevyysehtojen ja palk-
510:   21. Vennamo y. m., toiv. a[, N:o 113: Toi-                                         kauksen uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 341
511:                                                          Sisällysluettelo 1947.                                                     XI
512: 
513:                                                                  Siv.                                                   SiT.
514: 35. Smeds, hemst. mot N:o 127: Angående                                      piteistä sisäasiainministeriön julkisia
515:     reformering av befolkningsstatistiken •. 345                             huveja maaseudulla koskevan päätöksen
516: 35. Bmed8, toiv. aJl. N:o 127: Väestötwton                                   (311/24) 8 §:n kumoamiseksi ..•....• 34Q
517:     uudistamisesta . • . • . . . . . . . • . . . . . . . • . . • 346     39. KuitUnen y. m., toiv. aJl. N:o 131: Jalan-
518: 36. T'I.WWTttm 11· m., toiv. al. N:o 128: Julkis-                            kulkijoita koskev.ien Hikiennemääräysten
519:     ten huvitilaisuuksien toimeenpanosta                                     uuddstanhlsesta .•..................... 350
520:     pyhäpäivinä annetun asetuksen muut-                                  40. Saukkonffi 11· m., toiv. al. N:o 132: Toi-
521:     tamisesta ..............•............. 347                               menpiteistä fosforivalmisteiden käytön
522: 37. H. Pesonen 11· m., toiv. al. N:o 129: Jul-                               saliimiseksi harakkain tuhoamiseen . . . . 351
523:     kisten huvitilaisuuksien toimeenpanosta                              41. Kytömaa y. m., toiv. al. N:o 133: Henki-
524:     pyhäpäivinä annetun asetuksen 2 § :n                                     kirjoitustoimiston perustamisesta Porin
525:     muuttamisesta· . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348         poliisilaitoksen yhteyteen ............ 352
526: 38. KuZmala 11· m., toiv. at N:o 130: Toimen-
527: 
528: 
529: 
530:                                                   VUI. SivistysvaJiokunta.
531:       Koululaitosta, oppivelvollisuutta, talous-                                                                                    SiT.
532:       opetusta, korkeakouiustipendejä, teknil-                            9. J. Hakala, toiv. al. N:o 138: Oppikoulu-
533:       listä ja ammattiopetusta, taidetta ja                                  jen vwkinaisten laulunopettajain toi·
534:       tiedettä, opintokerho- ja luentotoimin-                                mien muuttamisesta peruspalkkaisiksi . . 368
535:       taa, kirjastoja, urheilua y. m. ·koskevia                          10. .J.hmavaMa y. m., toiv. rut. N:o 139: Kor-
536:              laki- ja toivomusaloitteita.                                    keinta opillista sivistystä koskevasta
537:                                                                   Siv.       järjestelystä erityisesti silmällä pitäen
538:   1. Leppäl.ä y. m., lak. al. N:o 29: Ehdotus                                Pohjois-Suomen oloja . . . . . . . . . . . . . . . . 360
539:      laiksi lisäyksestä kansakoulutoimen jär-                            11. Nevalailnen, y •. m., toiv. al. N:o 140: Kurs-
540:      jestysmuodon perusteista annettuun la-                                  sien järjestämisestä varsinkin kansa·
541:      kiin ...•••.......................... 357                               koulunopettajille keskikoulun aineopet-
542:   2. E. Koivisto y. m., lak. al. N:o 30: Ehdo-                               tajan pätevyyden saamista varten . . . . 371
543:      tus laiksi kansakoulutoimen järjestys-                              12. Hu7c1111'i y. m., toiv. rul. N:o 141: Työn-
544:      muodon perusteista annetun lain 14 § :n                                 johto-opin ja yhteiskuntaopin opetuk-
545:      muuttamisesta . .. . . .. . . . . • . . . . . . .. . . . 358            sesta valtion teknillisissä kouluissa .. 372
546:   3. Malkamäki y. m., lak. al. No 31: Ehdo-                              13. Heiniö y. m., toiv. al. N:o 142: Määrä-
547:      tus laiksi oppivelvollisuudesta annetun                                 rahasta uuden koulmalon rakentamiseksi
548:      •lain 13 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 359                 Tampereen teknilliselle oppilaitokselle • • 37S
549:   4. Malkamäki y. m., la:k. al. N:o 32: Ehdo-                            14. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 143: Mää-
550:      tus ~aiksi oppivelvOillisuudesta annetun                                rärahasta Porin lyseon lisärwkennuksen
551:      ~ain muuttamisesta       . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360        rakentamista ja koulurakennuksen kor-
552:   5. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 134: Li-                                jaamista varten ..•.................. 375
553:      säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-                              15. Rantamaa 11· m., toiv. al. N:o 144: Mää·
554:      v.ioon talousopetustarkastajan toimen pe-                               rärahasta Pieksämäen yhteiskoulun otta-
555:      rustamista va:vten kauppa- ja teollisuus-                               miseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . 376
556:      mi:nisteriön a=attikasvatusosastolle . . . 363                      16. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 145: Mies-
557:   6. Kytömaa y. m., toiv. al. N:o 135: Selvi-                                 seminaarin sijoittamisesta Kemijärven
558:       tyksen toimituttamisesta oppikoulujen                                  kirkonkylään . .. . . .. .. .. . . . . .. . . . . .. • 378
559:       ja yleensäkin opetuslaitosten tuntiopet-
560:                                                                          17. MaZ7canUi7ci y. m., toiv. rul. N:o 146: Kan-
561:       tajien asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
562:                                                                               sakoululainsäädännön koonnasta . . . . . . 379
563:   7. RyönUi y. m., toiv. al. N:o 136: Määrä-
564:       rahasta eräiden korkeakoulujen opiske-                             18. MaZkanUiki y. m., toiv. al. N:o 147: Li-
565:       lijoille jaettavia stipendejä varten ...• 365                           säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-
566:   8. KuZovaMa y. m., toiv. ai. N:o 137: Kou-                                  vioon uusien kokeilukeskikoulujen pe-
567:       lutoimen uudistamisesta oppilaiden syn-                                 rustamista ja ylläpitämistä varten . . . . 380
568:       nynnäistä lahjakkuutta ja taipumuksia                              19. Ltumme y. m., toiv. al. N:o 148: MääTä-
569:       silmällä pitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366         rahasta kansakoulunopettajain jatko-
570: XII                                                         Sisällyllluettelo 194 7.
571: 
572:                                                                           Siv.                                                                      Siv.
573:      opetuksen tehostamista ja suunnitelmal-                                   34. Seppälä y. m., toiv. al. N:o 163: Tieteel-
574:      lista järjestämistä varten . . . . . . . . . . . 381                           listen seurojen taloudellisen aseman pa-
575: 20. Kulovaara y. m., toiv. al. N:o 149: Su-                                        rantamisesta .........•............... 409
576:     pistettujen kansakoulujen muuttami-                                        35. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 1611.:
577:      sesta täydel.Jisiksi . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 383                 Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
578: 21. E. Koivisto y.          m.,
579:                               toiv. al. N:o 150: Vir-                               arvioon teknillisiin kysymyksiin kiin-
580:      ka-asuntojen hankkimisesta Kemijär-                                            nostuneiden lahjakkaiden nuorten as-
581:      ven, Lapin, Länsipohjan ja Kainuun                                             kartelutoiminnan tukJemiseksi . . . . . . . . . . 410
582:     piirien kansakoulujen tarkastajille .... 385                               36. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 165:
583: 22. Luukka y.         m.,
584:                        toiv. al. N:o 151: Toimen-                                   Määrärahasta opintokerhotoiminnan tu-
585:     piteistä itäisen ja pohjoisen rajaseudun                                        kemiseksi . • • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
586:     kansllikouluolojen korjaamiseksi . . • . • • 386                           37. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 166:
587: 23. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 152:                                        Määrärahasta kansan tajuistieteellisten
588:     Uusien käytännöllisille aloille johta-                                          luentojen järjestämistä varten . . . . . • . . 412
589:     vien oppilaitosten perustamisesta ja en-                                   38. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 167:
590:     tisten laajentamisesta ................ 388                                     Toimenpiteistä taidemaalarien ja kuvan-
591: 24. Bryggari y. m., toiv. al. N:o 153: Toi-                                        veistäjien atelieripulan helpottamiseksi 413
592:     menpiteistä ammattikasvatuksen edistä-                                     39. Kilpi y. m., toiv. al. N:o 168: Määrära-
593:     miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389         hasta näyttämötaiteen tukemiseksi .... 414
594: 25. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 154: Toi-                                   40. K'!lilMinen'-.y.m., toiv.al. N:o 169: Toi-
595:     menpiteistä keskusammattikoulun pe-                                             menpiteistä kuvaamataiteiden ja -taitei-
596:     rustamiseksi Rovaniemen kauppalaan . . 391                                     lijain aseman parantamiseksi . . . . . . . . . 415
597: 26. H. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 155: Mää-                                  41. Wuolijoki y. m., toiv. al. N:o 170: Li-
598:     rärahasta keskusammattikoulun perusta-                                          säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-
599:     miseksi Rovaniemen kauppalaan . . • . . • 392                                   vioon Valtion Näyttämötaidelautakun-
600: 27. Salmilnen y. m., toiv. al. N:o 156: Am-                                        nan käytettäväksi kahden ohjaajan kou-
601:     mattikoulun perustamisesta Polvijärven                                         luttamiseksi ja palkkaamiseksi maaseu-
602:     kuntaan .•.•...•.......•...........•. 393                                      dun amatööriteattereja varten ........ 417
603: 28. Lumme y. m., toiv. al. N:o 157: Lasten-                                    42. Hukari y. m., toiv. al. N:o 171: Määrä-
604:     tarhaopettajaseminaarin perustamisesta 394                                     rahasta valtion nuorisotyölautakunnalle
605: 29. Lumme y. m., toiv. at N:o 158: Koulu-                                          kiertävien näytelmäohjaajien paikkaa-
606:     tusmahdollisuuksien järjestämisestä raa-                                       mista varten . . . • • . . • . • • • • . . . . . . . . . . . 418
607:     jarikkoisille lllipsille oppivelvollisuuden                                43. astenson m. f!., hemst. mot. N:o 172: An-
608:     suorittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . • 395                      gäende anslag tili understöd åt förenin-
609: 30. Kankwinen y. m., toiv. al. N:o 159: Mää-                                       gen Böcker åt de blinda ............. 419
610:     rärahasta rehtorin asuntorakennuksen                                       43. (jstenson y. m., toiv. aJl. N:o 172: Määrä-
611:     aikaansaamiseksi Suomen Raamattu-                                              rahasta avustukseksi Kirjoja sokeille
612:     opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 396          nimiselle yhdistykselle • . • . . . . . . . . . . . . 420
613: 31. Kauppi y. m., toiv. aJl. N:o 160: Lisäyk-                                  44. Karppinen y. m., toiv. al. N:o 173: Mää-
614:     sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarviaan                                         rärahasta kirjastoautojen hankkimiseksi
615:     avustukseksi Suomen Nuoriso-Opistolle                                          kansalaiskirjastoja vailla olevien seutu-
616:     luokkahuoneiden ja oppilasasuntojen ra-                                        jen kirjastotarpeen tyydyttämiseksi . . 421
617:     kentamista varten opiston pääraken-
618:     nuksen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 397
619:                                                                                45. Nevalainen y.          m.,
620:                                                                                                          toiv. aJl. N:o 174: Kir-
621:                                                                                    jatuotl~nnon     keskuselimen perustami-
622: 32. Lång y. m., toiv. al. N:o 161: Määrära-
623:                                                                                    sesta •...........•..•..•.•.......•... 422
624:     hasta vuoden 1918 vankileireillä kuol-
625:     leiden punwkaartilaisten hautapaikkojen                                    46. Rydberg y. m., toiv. al. N:o 175: Mäii.rä-
626:     kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 398                  rahasta sa.nom111lehdentoimittajain lj.lJl-
627: 33. A. K. Wirtanen m. fl., hemst. mot. N:o                                         mattikasvatuksen          edelleen kehittibni-
628:     162: Angående åtgärder för höjande av                                          seksi Yhteiskunnallisessa Korkeakou-
629:     det statliga understödet för konstnärer,                                       lussa .............. · • · · • · • • · · · • · · · · · · 424
630:     författare och artister . . . . . . . . . . . . . . • . 399                47. Memooder y. m., toiv. al. N:o 176: Eri-
631: 33. A. K. Wirtanen y. m., toiv. 1111. N:o 162:                                     tyisen elimen perustamisesta käsittele-
632:     Toimenpiteistä taiteilijain ja kirjaili-                                       mään henkisen työn tekijäin palkkojen
633:     jain valtionavun korottamiseksi . . . . . . 404                                säännöstelyä koskevia asioita . . . . . . . . 426
634:                                                                Sisöllysl~lo        1947.                                                    Xlll
635: 
636:                                                               Siv.                                                                           Siv.
637: 48. Kankainen y. m., toiv. al. N:o 177: Tut-                                    49. Söd.e'rhjelm, toiv. al. N:o 178: Esitykaen
638:      kimuksen toimittamisesta :kansamme si-                                         antamisesta J.aiksi urheiluopistojen val-
639:      veellisestll. tilasta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 428                        tionavusta ....•.•........•.......••• >431
640: ,f9. SödeYhjelm, hemst. mot. N:o 178: An-                                       50. Lappi-Seppälä y. m., toiv. ail.. N:o 1't9:
641:      gäende avlätande av proposition med                                            Koripail.lovälineiden hankkimisesta 'kansa-
642:      fötslag till lag angå.ende statsunderstöd                                      ja oppikouluihin . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . 432
643:      ät idrottsinstituten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
644: 
645: 
646: 
647:                                                        IX. lYiaatalousvaliokunta.
648:       Maanhankinta.lakia, maa,, karja-, metsä-                                                                                                 Siv.
649:       ja kaJ-atalo~ asutustoimintaa, säii.D-                                        menpiteistä maatalouden kannattavai-
650:       nöstelyä, maatalousa.mmattiopetl18ta, lei-                                    suustutkimuksen tehostamiseksi . . . . . . • 462
651:       ;ma.verovapautta., kotitaloutta ja -teolli-                               14. Virolainwm 'II· m., toiv. al. N:o 181: Oh-
652:       wutta, puutarhanhoito& y. m. koskevia                                         jelman laatimisesta maataloust110tannon
653:              laki- ja toivomusaloitteita.                                           kohottamisesta . . . . . . . . . . . • . . • • • . . . . • 463
654:                                                                          Siv.   15. Lepilftö y. m., toiv. al. N:o la2: Tuki-
655:   1. Uusitalo y. m., lak. al. N:o 33: Ehdotus                                       palkkiojärjestelmän lopettamisesta mylin-
656:      laiksi maanhan!kintalain 1 §:n muutta-                                         tämä!llä viihävaraisille ja suwiperheiBille
657:      misesta ...•.....•.................... 437                                     vastaava sosiaail.inen tuki .••......•••• 465
658:   2. T'I/IIW'IW, y. m., [ak. al. N:o 34:: Ehdotus                               16. Okko y. m., toiv.al. N:o 183: Maatalous-
659:      laiksi maanhankintalain 25 §:n muutta-                                         tuotannon säännöstelyn asteittaisesta
660:      misesta . • . . . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . . . . . • 438          lakk.autt&nUsesta .•..•............... 466
661:   3. Virolaitnen y. m., il.ak. ail. N:o .35: Ehdo-                              17. 8Qr'ln1W.en y. m., toiv. al. N:o 1S4: Toi-
662:      tus laiksi maanhankintalain 38 § :n muut-                                      menpiteistä maataJoustuotteiden Bään-
663:      tanriSiesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . 440                     nöstelyn uudistamiseksi . . . . . . . . . . • . . 468
664:   4. Piilr88inum y. m., lak. al N:o 36: Ehdotus                                 18. Simonen y. m., toiv. al. N:o 185: Toi-
665:      laiksi maanhankintalain 38 ~ :n muutta-                                        menpiteistä maataJoud.en rationalisoi-
666:      misesta .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 441                      mislaitoksen aikaansaamiseksi . . . • • . . . 470
667:   5. Lwlikka y. m., lak. al. N:o 37: Ehdotus                                    19. Smeds, hemst. mot. N:o 18G: Angäende
668:      laiksi maanhankintalain 50 §:n muutta-                                         åtgärder för regl.ementeringens avskaf-
669:      misesta • • . • . . . . . • • . . . . • . . . • • . . . . . . . . . 443        fande inom vissa produktionsbranscher 472
670:   6. Pyy y, m., lak. ail. N;o 38: Ehdotus laiksi                                19. 8med6, toiv. ail. N:o 186: Toimenpiteistä
671:      maanhankintalain 73 ja 85 § :n muutta-                                         siiiinnöstelyn lopettamiseksi eräillä tuo-
672:      misel!ta . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . 445         tannon aloilla .....................•. 473
673:   7. Pärssinen y. m., lak. al. N":o 39: Ehdotus                                 20. .S'hmula '!!· m., toiv. al. N:~ 187: Tutki-
674:      laiksi maanhankintalain 79 §:n muutta-
675:                                                                                     muksen toimittamisesta siitä, missä
676:      misesta . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . • 448
677:                                                                                     määrin n. s. kirjanpitotilojen puhdas-
678:   8. 1nkinen y. m., lak. al. N:o 40: Ehdotus
679:                                                                                     tuotto poikkeaa maatalouden keskl.lhli.ä·
680:      lll.iksi maanhankintalain 156 § :n muut-
681:                                                                                     räisestä puhdMtuotos·ta ...........••. 474
682:      tamisesta . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450
683:   9. Pyy y. m., [ak. al. N:l) 41: Ehdotus laiksi                                21. Lepistö y. m., toov. ail.. N:o 1~: Toimen-
684:      maanhankintalain 156 § :n muuttatni-                                           piteistä maataloustuotannon kohottami-
685:      f!eSta ................................ 452                                    seksi ja sen kannattavaisuuden pal'an-
686:  10. JUMtimäki y. m., lak. al. Nto 42: Ehdotw;                                      tamiseksi ............................ 476
687:       laiksi maan harukinnastii maan puut-                                      22. Simonen y. m., toov. al. :N:o 189: Toi-
688:      teessa oleville . • . • . . . . . • . . . • . . . . . . • • . 453              menpiteistä maatalousneuvonnan tehos-
689:  11. PtUJa, il.ak. al. N:o 43: Ehdotus laiksi                                       tamiseksi ..........................•. 478
690:      perunan tuotannon tukemisesta . . . . . . 459                              23. Lampinen y. m., toiv. al. N:e 190: Mää-
691:  12. V. Eskola fl· m., la;k. al. N:o 44: Ehdotus                                    rärahasta maataloudelle sodan a~kana
692:       laiksi lai~unalueista .annetun lain muut-                                     aiheutuneitten rappioitten kMjaami-
693:       tamisesta . . . . . . . . . • . • • . . . . . . . . . . . . . . 461           seksi ......•............••.•....•.... ~80
694:  13. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 180: Toi-                                   24. Laitinen y. m., toiv. al. N:o 191: Suun-
695: XIV                                                Sisällysluettelo 1947.
696: 
697:                                                           Siv.                                                                     Siv.
698:      nitelman laatimisesta maatalousammat-                           kiinteistökauppoihin, joita maauhankinta-
699:      tiopetuksen uudistamisesta .•.•.... , • . 481                   Jain mukaan maansaantiin oikeutetut
700:  25. Lepiatö y. m., toiv. aL N:o 192: Maata-                         henkilöt ovat tehneet maansaantioikeu-
701:      lousammattiopetuksen          laajentamisesta                   destaan luovuttuaan (Laus. Vv:lta) .... 497
702:      ja kehittämisestä nykyisiä olosuhteita                      37. Pyy y. m., toiv. al. N:o 204: Leimavero-
703:      ja tarpeita vastaavaksi ...•.... , .•... 482                    vapauden ulottamisesta eräisiin maan-
704:  26. Taim.io y. m., toiv. al. N:o 193: .Valta-                       hankinnan yhteydessä tapahtuviin ra-
705:      kunnallisen keskusjohdon asettamisesta                          kennusten iluovutuksiin (Laus. Vv:lta) 498
706:      maatalouden koneellistamisen yli=äksi                       38. Pyy y. m., toiv. at N:o 205: Toimenpi-
707:      valvojaksi ja ohjaajaksi . . . . . . . . . . . . • • 488        teistä maanhankintalain 25 § :ssä sää-
708:  27. Berner y. m., toiv. a1 N:o 194: Esityksen                       detyn etuoikeusjärjestyksen ulottami-
709:      antamisesta valtion hallussa olevien                            sesta koskemaan myös asuntotiloja ja
710:      maiden myymisestä viljelys- ja asutus-                          asuntotontteja . . . . . . . . . . • • • . . . . • . . . . • 499
711:      tarkoituksiin (Laus. Vv:lta) ......... 485                  39. K01ikkari y. m., toiv. al. N:o 206: Vuo-
712:  28. E. Koivtllto y.    m.,
713:                           toiv. al. N:o 195: Val-                    den 1936 asutuslain toimeenpanemisesta 500
714:      tion omistamien metsäalueitten asutta,                      40. SW!onen y. m., toiv. a1 N:o 207: Toimen-
715:      misesta Pohjois-suomessa • . . . . . . . . . • . 486            piteistä Pohjois-suomen ilaajojen vilje-
716:  29. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 196: Esityk-                        lyskelpoisten wlueidlen viiljelykseen saat-
717:      sen antamisesta maanhankintalain ja                             tamiseksi koosantaloude:mäsesti eduilisim-
718:      siihen liittyvän rahoituslain muuttami-                         malla tavalla . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 501
719:      sesta asutuskeskusten olosuhteita parem-                    41. LahteZa y. m., toiv. a!l. N:o 208: Pohjois-
720:      min vastaavaksi ...•..•...........••.. 488                      Suomessa valtion maille perustettavien
721:  80. Talvio y. m., toiv. al. N:o 197: Maanhan-                       asutustilojen luovutusehtojen helpotta-
722:      kintalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . • 490           misesta ............ _. .. .. • .. .. .. .. . . 503
723:  31. V. EskoZa y. m., toiv. ail. N:o 198: Esi-                   42. Tainio y. m., toiv. al. N:o 209: Eräiden
724:      tyksen antamisesta maanhankintalain                             asutustilojen lunastusehtojen helpotta-
725:      muuttamisesta niin, että köyhäinhoito-                          misesta ................. - .. .. .. .. .. • 505
726:      lain 5 § :ssä työntekijälle tarkoitettu                     43. KOJUh-anen y. m., toiv. al. N:o 210: Suun-
727:       eläkeoikeus tulisi turvatuksi . . . . . . . . . . 492          nitelman laatimisesta viljelyskelpoisten
728:  32. 11cun.en y. m., toiv. al. N:o 199: Lisäyk-                      soiden raivaamisesta ja asuttamisesta . . 506
729:      sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon                      44. Koukkari y. m., toiv. al. N:o 211: Asu-
730:      maanhankintalain mukaan asutettavien                            tustoiminnan ohjaamisesta viljelyskel-
731:      keskuuteen perustettavien koneyhty-                             poisille vesistöjen rantamaille . _• . . . . • 508
732:      mien avustamiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . 493    45. Miett11nen y. m., toiv. a1 N:o 212: Poh-
733:  SS. Viro~ y. m., toiv. al. N:'o 200: Tuot-                          jois-Suomen viljelyskelpoisten suoaluei-
734:       tokykyä alentavien tekijäin huomioon                           den viljelykseen ottamisesta . . • . • . . . . • 509
735:       ottamisesta eräille maanhankintalain                       46. Lahtela, toiv. a1 N:o 213: Toimenpi-
736:       mukaan muodostetuille tiloille asetet-                          teistä    maatlllloutta         vahingoittavien
737:       tavaa maataloustuotteiden luovutusvel-                         maanvyörymien estämiseksi Tenojoen
738:      vollisuutta mii.ärättäessä . . . . . . . • • . • • . 494        rantamilla Utsjoen kunnan alueella . . • • 510
739:  34. Leppälä y. m., toiv. wl. N:o 201: Toimen-                   47. Ku.lmaZa y.m., toiv. al. N:o 214: Muur-
740:      piteistä väkilannoitteiden saannin tur-                         lan ja Uskelan pitäjissä olevan n. s.
741:       vaamiseksi maanhankintalain mukaan                             Alasjärven vesijättöaJ.ueen kuivattami-
742:       muodostettaville sekä Pohjois-Suomen                           sesta ..••.........................•.. 511
743:       ja muiden syrjäisempien seutujen ti-
744:                                                                  48. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 215: Sala-
745:      loille ............................... 495
746:                                                                       ojitusavustuksiin ja -lainoihin varatta-
747:  35. B»hinen y. m., toiv. al. N:o 202: Eräi-
748:                                                                      vien määrärahojen lisäämisestä . • . • . . 512
749:       den luovutetulla alueella maata omista-
750:       neiden tai vuorkaoikeudella hallinnei-                     49. Virolainen y. m., toiv. al. N:o 216: Pien-
751:       den saattamisesta asutuslainojen saan-                          tiloille sopivien maatalouskonetyyppien
752:       nissa yhdenmukaiseen asemaan maan-                             kehittämisestä . .. . . .. .. .. . .. .. . .. . .. • 513
753:      hankintalain mukaan maansaantiin oi-                        50. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 217: Esityksen
754:      keutettujen kanssa ••.. ; . .. .. . • • . . . . . . 496          antamisesta laiksi pienviljelijäin kone-
755:  36. Pyy y. m., toiv. aL N:o 203: Leimavero-                         yhtymille ja -osuuskunnilla annettavien
756:      vapauden ulottamisesta vapaaehtoisiin                            valtion avustusten perusteista • . . . . . • • 515
757:                                                              Sisäll,aluettelo 1947.                                                              XV
758: 
759:                                                                          Siv.                                                                       Siv.
760: 51. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 218: Mää·                                    65.   Tamw y. m., toiv. al. N:o 232: Suunni-
761:      rära.hasta lainojen myöntämiseksi vesi-                                         telman laatimisesta Lapin läänin maa-,
762:      johtolaitteiden hankkimiseen erityisesti                                        rehu- ja karjataloustuotannon kohotta-
763:      vähäva.ra.isi$le piendjelysseuduille • • • • • 516                              miseksi .•••••••..•..••....•..•.•.••• 537
764: 52. lletsär®ta y. m., toiv. aJ1. N:o 219:                                       66. LeppäZä y. m., toiv. al. N:o 238: Määrä-
765:      Määrärahasta avu.stuksiksi pienviljeli-                                         rahasta raivauspalkkiolain mukaisten
766:      jäin AIV-rehusäiliöiden rakentamista                                            uudisraivauspalkkioiden ·korottamiseksi 539'
767:      varten •••••.••••••••••••••....•...•• 518                                  67. Hautala y. m., toiv. al. N:o 234: Hei-
768: 53. Luo8tMilnen y. m., toiv. al. N:o 220: Toi-                                       nien vapauttamisesta säännöstelystä • • 541
769:      menpiteistä ruokamuLlan hukkaan jou-                                       68. Bmn.e y. m., toiv. at N:o 285: Toimen-
770:      tumisen estämiseksi rakennusten ja tei-                                        piteistä apulantain jakamiseksi pelto-
771:       den rakentamisen yhteydessä . • . . . . . • 519                                hehtaarialan ja maan luokituksen pe-
772: 54. Talvio y. m., toiv. al. N:o 221: Lisäyk-                                         rusteella • • . . • . • • • • • • • • . • • . . . . . • . • • • • 543-
773:       sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon                                    69. PyöräZä y. m., toiv. al. N:o 236: Toimen-
774:       valtion osuuksien merkitsemiseksi pien-                                        piteistä karjataloustuotteiden vapautta-
775:       viljelijäin maatalouskoneyhtymiin • • • • 521                                  miseksi säännöstelystä • . . • . . • • • • • • . • 544
776: 55. Riihimäki y.          m.,toiv. al. N:o 222: Toi-                            70. .J.nti.la 11· m., toiv. aJ1. N:o 237: Toimen-
777:       menpiteistä. maatalouskoneiden hankki-                                         piteistä nautakarjan ·keinosiitostoimin-
778:       miseksi pienviljelijöille myönnettävien                                         nan aloittamiseksi . • . • . . . • . • • . • . . • • . 545
779:       avustusmäärien korottamiseksi . . • . . . • . 522 .                       71. Biihitmä1ci 11· m., toiv. 00.. N:o 238: Avus-
780:  56. Hiet®en y. m., toiv. al. N:o 228: Toi-                                           tuksen antamisesta pienviljelijöille jalo-
781:       menpiteistä lisämaan ~tarpeessa olevien                                         rotuisten lehmävasi'koiden ostoa varten 547
782:       pientilojen maantarpeen tyydyttämi-                                       72. Ti.itu y. m., toiv. al. N:o 239: Toimenpi-
783:       seksi .•.......•...•....••...........• 523                                      teistä     naudanlihan               vapauttamiseksi
784:  57. Jokinen y. m., toiv. aJl. N:o 224: Esityk-                                       säännöstelystä . . . . . . . . . . . . . • . . • . • • . . 548
785:       sen antamisesta laiksi tiloilta poisjou-
786:                                                                                 73. TUtu y. m., toiv. al. N:o 240: Toimenpi-
787:       tuvien vanhojen maatll!loustyöntekijäin
788:                                                                                       teistä vuodan ja nahkavalmisteiden
789:       eläkeoikeuden turvaamisesta . . . • . . . • • . 524
790:                                                                                       vapauttamiseksi säännöstelystä . . • • • . 549
791:  58. Kuusela y. m., toiv. 00.. N:o 225: Mää-
792:       rärahasta salaojituspalkkioiden lisäämi-                                   74. Brandel· 11· m., toiv. al. N:o 241: Toimen-
793:       seksi .............................••• 525                                      piteistä nautapaarmojen ja rottien hä-
794:  59. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 226: Li-                                           vittämistä tarkoittavan lainsäädännön
795:       säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-                                          aikaall.'laamiseksi (Laus. Tv:Ita) •..••• 550
796:        vioon uudis- ja laidunraivauspalk-                                        75. Hautala 11-m., toiv. al. N:o 242: Toimen-
797:       kioita varten . . • . . . . . . . . . . . • • • • • . . • • • 526               piteistä maitotaloustuotannon kohotta-
798:  60. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 227: Peru-                                         miseksi • • • • • . . . • • • . • • • • . • • . • • • . • . • • • . 551
799:       nandjelyksessä kasvukautena 1947 ol-                                       76. Salo y. m., toiv. al. N:o 243: Esityksen
800:        leen peltoalan vähentämisestä kaksin-                                          antamisesta lisäyksestä vuoden 1947
801:        kertaisona luovutusyksikkömäärien las-                                         tulo- ja menoarvioon navetan ja sika-
802:        kuperu.steena käytettävästä pinta-alasta 528                                   lan rakentamista varten Seppälän maa-
803:  61. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 228: Toi-                                          mieskoulutilalle . . . • . . . . • . . . . . • . . . • • • • 558
804:        menpiteistä eräiden maatalouskiinteis-                                    77. Luukka 11· m., toiv. aJl. N:o 244: Kalas-
805:        töjen pakkohuutokaupoista aiheutunei-                                           tus ·ja metsästysasiainosaston perusta-
806:        den epäoikeudenmukaisuuksien korjaa-                                           misesta maatalousministeriöön . • . . • • • • 554
807:        seksi ..•..........•...••..........•.• 529                                78. KUU8ela y. m., toiv. al. N:o 245: Pien-
808:   62. Km7111mtm y. m., toiv. al. N:o 229: Val-                                         viljelijäin omistamien, pakkohakkuissa
809:        tion viljavaraston perustamisesta Piek-                                         raiskautuneiden metsien saattamisesta
810:        sämäelle . . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . . . . . . . . . 531          valtion toimenpitein kasvukuntoon . . • • 556
811:   63. Sominen y. m., toiv. 00.. N:o 230: Esityk-                                 79. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 246: Toi-
812:        sen antamisesta lainojen ja avustusten                                          menpiteistä jätepuun käytön lisäämi-
813:        myöntämisestä kiviperäisten peltojen                                           seksi ...••..•...••.•..•.•..•.•...••.• 558
814:        raivaamista varten . . . . . . • • . . • • . . . . . • 533                80. Bmne y. m., toiv. al. N:o 247: Pienvil-
815:   64. Mtettwnen y. m., toiv. al. N:o 231: Uudis-                                       jelijäin kotitarve- ja tukimetsien va-
816:         raivauspalkkioiden korottamisesta . • . • 535                                  pauttamisesta pakkohakkuista . • • . • . . . 559
817: XVI                                                         Sisill~~o 1947.
818: 
819: 
820:                                                                      Siv.                                                                          Siv.
821: 81. V ewnamw y. m., toiv. al. N:o 248: Toi·                                  92. E. NMmilnen y. m., toiv. U. N:o 259: Toi-
822:     menpiteistä metsien pakkohakkuiden                                           menpiteistä tehokkaan kc'dinhoit&jakou-
823:     lopettamiseksi ainakin pien- ja talon-                                       lutuksen järjestämiseksi , kunnallisten
824:     poikaistiloilla • . • • . .. . . . . .. .. .. . .. • . .. 560                kodinhoitajien valmentamis\a varten . . 577
825: 82. K'IUI&6ela y. m., toiv. 8ll. N:o 249: Vuok-                              93. IkoniJ'n y. m., toiv. al. N:o !?.lO: :Määrä-
826:     rasopimuksen rekisteröimisen ulottami-                                       rahasta kotiteollisuusneuvon~a-asemien
827:     sesta koskemaan kaikkia maanvuokra-                                          perustamiseksi • . . . . • . . . . . . . . • • . • . . .. 578
828:     sopimuk-sia . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . • 562      94. Forss m. /Z., hemst. mot. N:o 2\U: An-
829: 83. H. Pesooen y. m., toiv.al. N:o 250: Jako-                                    gående hemslödsskolans i R.'vevlax
830:     kuntien mailla. sijaitsevien vuokra-aluei-                                   kommun övertagande av staten • . . . . . 579
831:     den ja n. s. sotilastorppien itsenäistämi-                               94. Forss 11· m., toiv. al. N:o 261: Koiv\llah-
832:     sestä •.....................•.•.••..•. 563                                   den. kunnassa olevan kotiteollisuus\:ou-
833: 84. Karppilnen y. m., toiv. al. N:o .251: Toi-                                   lun ottamisesta valtion haltuun ... , . . 580
834:     menpiteistä lunast11sla.insäädänilön alko-                               95. Tolofwn y. m., toiv. a!l. N:o 262: Opi~\o-
835:     puolella olevien vuokra-alueiden itse-                                       ja. kurssikentän perustamisesta M1kk,l-
836:     näistämisek.si .. .. . .. .. .. . • • .. • .. .. • .. 564                    lin lääniin vähävaraisten pienviljelijäh\
837: 85. Ytti 11· m., toiv. al. N:o 252: Lisäyksestä                                  ammattiin kuuluvaa. kurssitoimintaa. TO.r·
838:     vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon Vii-                                        ten ................................. 1>82
839:     kin opetus- ja 'koetilalla suoritettavaa                                 96. Mtett'!Mtm '!!· m., toiv. al. N:o 263: 'l'oi·
840:     rakennustoimintaa varten . . • . . . • • . . . . 565                         menpiteistii. pienviljelijäkotien naisten \\
841: 86. Lwtikka y. m., toå:v. aJl. N:o 253: :Määrä-                                  työtä helpottavien yhteisten koneiden
842:     rahasta valtion kalatalousopiston ja                                         '1\:i.ytäntöön ottamisen helpottamiseksi 58~
843:     kalastllskoeaseman perustamiseksi • • . . 567                            97. Mw-tt.men y. m., toit. al. N:e 264: Pien-
844: 87. :Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 254:                                      viljelijäkotien naisten työn keventli.mi-
845:     Angående avlåtande av prop08ition med                                        sestä .....•......................•.• 585
846:     förslag tili lag om en 111llmän statlig                                  98. Inll:t:nen y. m., toiv. al. N:o 265: Toimen-
847:     premiefri f~rsäkring av enskilda yrkes-                                      pitllistä. sisävesistöjen kalakannan lisää-
848:     :l'iskares fiskebåtar och storbragder . . . . 569                            miseksi . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . 586
849: 87. :Rosenberg y. m., toiv. al. N:o 254: Esi-                                99. LuostOJrilnen y. m., toiv. ail. N:o 266: Puu-
850:     tyksen antamisesta laiksi yksityisten                                        tarhaosaston perustamisesta maatalGus-
851:     ammattikalastajain kalMtusveneiden ·ja                                       hallitukseen . . . . . • • . . • . . . . . . . . . . . • • . • 587
852:     kalanpyydysten           yleisestä            maksutto-                 100. U. BaatfJcamen y. m., toiv. a!l. N:o :267:
853:     masta vakuutuksesta . • . • . . . • . . . . . . • • 570                      Kunnallisen puutarhurintoimen aikaan-
854: 88. Malkwmiiki 1J. m., toiv. al. N:o 255: ~i­                                    saamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. • • .. .. .. 588
855:     mel!.piteistä Helsingin kasvatusopillisen                               101. Luostarilnen y. m., toiv. al. N:o 268: Toi-
856:     talouskoulun ja Helsingin käsityopistun                                      menpiteistä Ra.uhalitmaD. huvila-alueen
857:     viran .ja toimen haltijain eläkeoikeuden                                     siirtämiseksi rakenn~ksineen Siii.mingin
858:     lailla järjestämiseksi . . . • . • . . . . • . . . . . 571                   emäntiilkoulun käytettäväksi •.....•.•• 590
859: 89. Terho '!!· m., toiv. al. N:o 266: Kotita-                               102. Riik01W11,, toiv. al. lf:o 269: M.iiti:r.iita-
860:     louskonaidan hankkimisesta ma11talous-                                       '*sta avust1i.kseksi Suomen Piensahojen
861:     konelliSemille . . . . . • . . . • • • . • . • . . . . • . . . • 572         Yhdistys r. y. nimiselle yhdistykselle
862: 90. Lahttiw y. m., toiv. al. N:o 257: Kotita-                                    tekaillisen neuvonnan järjestämistä. var-
863:     lousopetuksen edistämisestä Lapin lää-                                       teB. piensahoille •. , • . • . • . . . . . . . • • . . . . 591
864:     nissä. ..........•.•.•....•...••.•..•.• 574                             103. Ni.skala y. m., toiv. al. N:o 270: Toimen-
865: 91. Nislcala y. m., toiv. al. N:o 258: Toimen-                                   piteistä. Kaakamojoen parkaarniseksi
866:     piteistä. mieskä.sityö)roulun perustami-                                      (Laus. Kulkv:lta) ................... 592
867:     seksi Karungin kuntaan . . . . . . . . . . . . • • 576
868:                                                  Sisällysluettelo 1947.                                                             XVII
869: 
870:                                          X. Työväena.siainva.liokunta.
871:     Työaikaa, työoloja ja työsopimuksia,                                                                                                  Siv.
872:     la.stenkoteja, ka.nsaneläkettä, tapaturma-                   17. Boine y. m., toiv. rul. N:o 278: Esityksen
873:     korvausta, invaliideja, sotaleskiä., äitien                       antamisesta laiksi työturvallisuuslain
874:     lomaa ja. palkkaa, asunto-oloja, ammat-                           muuttamisesta ••• , • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 621
875:     tiopetusta y. m. koskevia laki- ja toivo-                    18. Boine y:m., toiv.llll. N:o 279: Esityk-
876:                    musaloitteita.                                     sen antamisesta laiksi työturvrullisuudesta
877:                                                           Siv.        IIIlusten lastaus- ja purkamistyössä anne-
878: 1. Mustonen y.      m.,   lak. aJ.. N:o 45: Ehdo-                     tun lain muuttamisesta • • . • . . • • • • • . . • 622
879:     tus laiksi työaikalain 1 § :n muuttami-                      19. Hiilelii, y. m., toiv. al. N:o 280: Vuoro-
880:     sesta ••..••••••..•••.••••.....•••••• , 597                       työstä työntekijäin terveydelle ja elä-
881: 2. Karvonen y. m., [a.k. al. N:o 46: Ehdo-                            mälle aiheutuvien vaarojen ja haittojen
882:     tus laiksi työaikalain 1 §:n muuttami-                            tutkimisesta • • • • • . • • . . • • . . . • • • . • • • • • • 623
883:     sesta •••.••..•••..•••.....••.•.••.••• 599                   20. Lumme y. m., toiv. al. N:o 281: Esityk-
884: 3. Hiilelä y. m., lak. al. N:o 47: Ehdotus                             sen antamiseBta vanhempansa menettä·
885:     laiksi työaikalain 3 § :n muuttamisesta 601                        neiden ja invaliidien lasten vuosiavus-
886: 4. Karvonen y. m., lak. al. N:o 48: Ehdotus                            tuksesta • • • • • • • • • • • • • • • • . . • • • • . • . • • • 624
887:     laiksi työaikalain 12 § :n muuttamisesta 603                 21. E. Pesonen y. m., toiv. wl. N:o 282: In-
888:  5. Karvonen y. m., Iak. al. N:o 49: Ehdotus                           valiidien rahakorvausjärjestelmän uudis·
889:     laiksi työaik!lllain 18 § :n muuttamisesta 604                     tam.isesta . . • • • • . • • • • • • • • • • • . . . • • • • • . . 626
890:  6. Tuominen y. m., lak. rul. N:o 50: Ehdotus                    22. P. Leskinen y.           m.,
891:                                                                                                 <toiv. al. N:o 283: Eräi-
892:     laiksi työsopimuslain 20 § :n muuttami-                            den huoltoavustusten, eläkkeiden ja
893:     seBta ••••.••••••••••••••••••••••••••• 605                         korvausten korottamisesta • • • • • • • • • • • • 628
894:  7. Karvonen y. m., ilak. at N:o 51: Ehdotus                      23. Järvi y. m., toiv. a!l. N:o 284: Ylimää·
895:     laiksi      metsiiltaloustyöväen        kotiasunto-                räistä eläkettä nauttivien sotalaskien ja
896:      olojen parantamisesta • . • • . • . . . . . • . • • • 607         kaatuneiden omaisten piirin !l:aajentami-
897:  8. Muikku y. m., lak. aJ.. N:o 52: Ehdotus                            sesta ................................ 629
898:      laiksi puutavaran työmittauksesta anne-                      24. M. Järvinen y. m., toiv.llll. N:o 285: So-
899:      tun lain muuttamisesta . • • . . . . . . • . . • • 610            taleskien työhuollosta annetun lain voi-
900:  9. Karppinen y. m., lak. aJ.. N:o 53: Ehdo-                           massaoooajan pitentämisestä . . . . . • • • • • 631
901:      tus laiksi Iastenseimilen ja lasten päivä-                   25. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 286: Esityk·
902:      kotien va1tionavusta .................. 611                        sen antamisesta laiksi monilapsisten per-
903: 10. Paasivuori y. m., toiv. al. N:o 271: Tuo-                           heiden äitien !omista . .. . . • • . • .. • • .. . 632
904:      tantokom.iteoja vastaavien yhteistyöeli-                     26. Karppinen y. m., toiv. al. N:o 287: Toi-
905:      mien perustamisesta eräille aloåilile . • • • 613                  menpiteistä lastenseimien ja Jasten päi-
906: 11. A. Virtanen y.         m.,    toiv. al. N:o 272:                    väkotien opettajattarien ja hoitajatta-
907:       Toimenpiteistä kansaneläkelaissa sääde-                           rien koulutusohjelman laatimiseksi • • • 633
908:      tyn elä.kei:kärajan alentamiseksi •.•..•. 614                27. Salmela-Järvinen y. m., toiv. al. N:o 288:
909: 12. H. Manminen y. m., toiv. al. N:o 273:                               Toimenpiteistä äidinpalkan suorittami-
910:      Esityksen antamisesta laiksi kansaneläke-                          sen sisällyttämisestä perhelisälakiin • • • • 634:
911:      ~ain ulkopuo1elle jääneiden eläkkeistä • • 615
912:                                                                   28. E. Nurminen y. m., <toiv. M. N:o 289:
913: 13. Kivisalo y. m., toiv. rul. N:o 274: Esi-                            Toimenpiteistä Vajaamielisten lasten hoi-
914:       tyksen antamisesta tapaturmakorvaus-                              tolaitoksen aikaansaamiseksi •••••••••• 636
915:       llainsäädä:nnön uudistamisesta • . • • . • • • . 616
916:                                                                   29. Kuusela y. m., toiv. al. N:o 290: Määrä-
917: 14. Terho y. m., toiv. al. N:o 275: Toimen-
918:                                                                         rahasta Lomaliitto r. y:lle pienviljeli-
919:       piteistä työntekijäin tapaturmavakuutus-
920:                                                                         jäin emäntien lomanviettopaikkojen jär·
921:      ilain uudistamiseksi . .. .. .. .. • .. .. .. • .. 617
922:                                                                         jestämiseksi • • . • • • . • • . . . • • • • • • . • • • • • • 637
923: 15. H. Mannintm y. m., toiv. al. N:o 276:
924:       Intemoituina olleiden henkilöiden saatta-                   30. Luostarinen y. m., toiv. rul. N:o 291: Mää-
925:       misesta sotatapaturmalain vaikutuspii-                            rärahasta monilapsisten äitien lomanvie-
926:       riin •••••.•••..•.•.•••..•••. , •••••••• 618                      ton järjestämiseksi ................... 638
927: 16. Käkelii, y. m., toiv. al. N:o 277: Toimen-                     31. Salmela-Järvinen y. m., toiv. al. N:o 292:
928:       piteistä työturvallisuutta ja <työntekijäin                        Tutkimuksen toimittamisesta naisten suo-
929:       sosiaa!lisia oloja koskevien epäkohtien                           rittaman työn yksityis· ja kansantalou-
930:        poistamiseksi teollisuuslaitoksissa • • . • • • 619               dellisesta merkityksestä • • • • • . • • • • • • • • 640
931: 
932:                                                                                                                                           III
933: xvm                                                         Sisii.llysluettelQ 1947.
934: 
935:                                                                  Siv.                                                                            Siv.
936: 32. Lumme y. m., tQiv. al. N:o 293: Vuoro-                                 44. Smeds m. fl., hemst. mot. N:o 305: An-
937:      työssä maksettavaa korotettua palkkaa                                     gående åtgärder för underlättande av
938:      koiiloovien säännösten. muuttamisesta . . . 642                           den förf~yttade befolkningens och front-
939: 33. B:t;itn,iö y. m., toiv. al. N:o 294: Esityk-                               männens yrkesutbildning . . . . . . . . • . . . • . 658
940:      ~Jl antamisesta perheen. edustajan oi-                                44. Smeds y. m., toiv. al. N:o 305: Toimen-
941:      keutta.misesta nostamaan. perheen huolta-                                 piteistä siirtoväen ja rintamamiesten
942:      jan palkka eräissä tapauksissa . . . . • . . . 643                        amma.ttiopetuksen helpottamiseksi . . . . . . 660
943: 34. L{Jng y. m., toiv. wl. N:o 295: Toimen-                                45. Stenberg y. m., tQiv. al. N:o 396: Lasten
944:      piteistä ilta- ja yövuorotyöläisten palk-                                 päivähuoltoa järjestävän lain aikaa.nsaa-
945:      ·kojen. parantamiseksi • . . • . . . . . . . . . . • . 644                misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662
946: 35. -T'IIffWJWII, y. m., toiv. al. N:o 296: Työ-                           46. Kuusinen y. m., toiv. al. N:o 307: Tutki·
947:      maaluottamusmiestoimen kehittämisestä 645                                 muksen toimittamisesta pm>lipäivätyön
948: 36. Lumme y. m., toiv.a:l. N:o 297: Raken-                                     soveltamismahdollisuuksista . . . . . . . . . . . . 663
949:      nusaineiden varaamisesta väestökeskus-                                47. Tolonen y. m., toiv. al. N:o 308: Kiertä-
950:      ten asuntotuotantoa varten .......... 647                                 vien kotiapulaisten koulutuksen järjes-
951: 37. Lektokoski y. m., toiv. al. N:o 298: Toi-                                  tämisestä . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 664
952:      menpiteistä nuort1en ja yksinäisten asun-                             48. Simonen y. m., toiv. al. N:o 309: Vail.tion-
953:      to-olojen parantamiseksi • . . . . . . . • . . . . . 649                  rautateiden Oulun konepajalla vwllitse-
954: 38. Peltonen y. m., toiv. ail.. N:o 299: Toi-                                  vien epäkohtien korjaamisesta ........ 666
955:      menpiteistä asutuskeskusten asuntotuo-                                49. E. N'llffminen y. m., toiv. al. N:o 310:
956:      tannon luottokysymyksen järjestämiseksi                                   Vuoden 1918 sodassa punaisten puolella
957:      muuttuneita olosuhteita vastaavaksi . . . . 651                           kaatuneiden sotilaiden varattomien leskien
958: 39. Lappi-Seppiilä y. 1n., toiv. al. N:o 300:                                  eläkeoikeuden pa;lauttamisesta . . . . . . . . . 667
959:      Asuinhuoneistojen vuokrien korottami-                                 50. Hulcari y. m., toiv. al. N:o 311: Puna-
960:     sesta •............................... 652                                 kaartilaisten leskille myönnettyjen eläk-
961: 40. T'llffUnen y. m., toiv. al. N:o 301: Esityk-                               keiden suorittamisesta taannehtivasti • • 668
962:     sen antamisesta vuokrantasausavustus-                                  51. Hulcari y. m., toiv. al. N:o 312: Korvauk-
963:     laiksi •.•............................. 654                                sen suorittamisesta taannehtivasti vuoden
964: 41. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 302:                                    1918 sodassa punaisten puo[ella dnvalii-
965:     Toimenpiteistä asuntorakennustoiminnan                                     diksi tuHeille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 669
966:     elvyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655       52. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 313: Työ-
967: 42. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 303: Eräi-                                   voiman ohjaamisesta metsäajotöihin . . • . 670
968:      den Jyväskylässä sijaitsevien teollisuus-                             53. Muikku y. m., toiv. al. N:o 314: P1tkä-
969:     :laitosten työläisten omakotiraloonnustoi-                                 matkaisten metsätyöläisten matkojen ai-
970:      minnan rahoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 656                heuttamien työajan menetyksen sekä ma-
971: 43. Tuuma y. m., toiv. ail. N:o 304: Toimen-                                   joitus- ja kyytikustannusten korvaami-
972:      piteistä luovutetun alueen asutuskeskus-                                  sesta ................................ 671
973:      ten siirtoväen työhön sjoittamisen hel-
974:     pottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657
975: 
976:                                                 XI. Puolustusasiainvaliokunta.
977:       Sotakoulutusta,       puolustusmäärärahoja.                                                                         Siv.
978:         ja. asevelvollisia. koskevia. toivomUS-                             3 . .&. K. Wirtanen, toiv. ail. N:o 317: Puo-
979:                        aloitteita..                                             lustusmäärärahojen tuntuvasta alentami-
980:                                                                     Siv.        sesta ........•...........•........... 681
981:  1. Turunen y. m., toiv. 311. N:o 315: Suun-                                4. MU'IIffi y. m., toov. al. N:o 318: Lisäyk-
982:      nitelman valmistamisesta sotail.aitoksen                                   sestä vuoden 1947 two- ja menoarvioon
983:      asteittaisesta ~akkauttamisesta vuosien                                    asevelvollisten päivärahan korottamiseksi
984:      1948-1950 aikana .•.........•....... 677                                   50 %:lhla ••.••••..••••••••.•..••••••• 682
985:  2. Aaltonen y. m., toiv. al. N:o 316: Erityi-                              5. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 319: Toi-
986:      sen meri- ja maasotakoulua edeltävän                                       menpiteistä puolustuslaitoksen rakennus-
987:      oppikoulun perustamisesta • . . . . . . . • . . . 679                      ten saattamiseksi yleiseen käyttöön ly-
988:  3 . .&. K. Wirtanen, hemst. mot. N:o 317:                                      hentämällä asevelvolHsten pail.velusaikaa 683
989:      Angående radikal nedskärning av för-
990:      sT arsanslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 680
991:                                                            Sisällysluettelo 1947.
992: 
993: 
994:                                                   XII. Kulkulaitosvaliokunta.
995:      :P!Miti-, lennä.tin- ja. puhelinla.itosta, sa.ta.-                                                                                             Siv.
996:      lQia., rautateitä, ma.ante~ti, siltoja. y. m.                             ven pitäjän Klaukkalan kylästä Palo-
997:               koskevia. toivomusaJ,oitteita..                                  joen kyaään johtavan kylätien ottamisesta
998:                                                                   Siv.         valtion haltuun • • • . • . • • • • . • . . . • • • • • • • 706
999: 1 . .KäJceW, y. m., toiv. al. N:o 320: Kaak-                               16. Luukka, toiv. al. N:o 335: Määrärahasta
1000:     koisen rajaseudun virasto-O'lojen korjaa-                                  Toijalan-Valkeakosken yhdystien raken-
1001:     misesta posti- ja lennätinhallinnon alalla 689                             tamiseksi •.••..•..•••••.•••••••••.••. 707
1002: 2. Piiäkkönen y. m., toiv. al. N:o 321: Li-                                17. Laine y. m., toiv. a:l. N:o 336: Toimen-
1003:     8liyksestä vuoden 194 7 tulo- ja menoar-                                   piteistä Toijalan-Sontwan-Järviönky-
1004:     vioon maaseudun postitalojen rakenta-                                      il.än .tilan ottamiseksi valtion haJ.tuun • • • • 708
1005:     mista varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 690                   18. Lehtonen y. m., toiv. aL N:o 337: Määrä-
1006:  3. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 322: Posti-                                  rahasta tietöiden loppuun saattamiseksi
1007:     talon rakentamisesta Jyväsk)"lään •.•.•• 691                               Hteinolan-Jyväskylän maantien Toivakan
1008:  4. 8Cflo, toiv. al. N:o 323: Määrärahasta                                     ja Vaajakosken välisellä osa:lla . . . . . • • • 709
1009:     postitalon rakentamiseksi Puolangan kir-                               19. Kirra, toiv. al. N:o 338: Toimenpiteistä
1010:     konkylään . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 692        Keikyän pitäjässä Meskalan ja Pehulan
1011:  5. PääJckönen y. m., toiv. al. N:o 324: Mää-                                  kylien kohdatila. olevan maamtienmutkan
1012:     rärahasta postitaloo rakentamista varten                                   oikaisemisesta • • . . . • • • . . . • . . . . . . . • • . • • 710
1013:     KUhmon kirkonkyaään . . . . . . . . • . • . • . • . 693                20. Metsäranta y. m., toiv. al. N:o 339: Lai-
1014:  6. Pääkkönen y.          m.,
1015:                            toiv. al. N:o 325: Li-                              tilan kunnasta Karjalan kuntaan johta-
1016:     sij,yksestä vuoden 1947 tuilo- ja menoar-                                  .van kylätien ottamisesta valtion hoi-
1017:     :vj.oon pUhelinverkon laajentamista ja pa-                                 toon .........................••...•• 711
1018:     rantamista varten . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . 694          21. E. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 340:
1019:  7, Ko'l!lckari y. m., toiv. al. N:o 326: Toi-                                 Maantien rakentamisesta Heinolan kir-
1020:     menpiteistä syväsatamatutkimUkS!en suo-                                    kookY'lästä Nuoramoisiin .............. 712
1021:     rittamiseksi HaUkiputaan Virp~iemessä 695                              22. E. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 341: Mää-
1022:  8. Hollsten m. fl. hemst. mot. N:o 327: An-                                   rä,rahasta töiden loppuun saattamiseksi
1023:     gående undersökning för byggande av en                                     Sysmän - Pullikilanharjun - Asikkrulan
1024:     Jarnväg från Kotalato hMlplats t:ill                                       PJ.a!lJltiellä . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 713
1025:     Dalsbruk . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . • . 696   23. KiveUi. y. m., toiv. aJl. N:o 342: Toimen-
1026:  8. Hollsten y. m., toiv. al. N:o 327: Tutki,                                  piteistä Kolhon-Vilppulan ja Kolhon-
1027:     mUksen toimittamisesta rautatien raken-                                     Keuruun kyläteiden sekä niiden viiHaen
1028:     tamiseksi Kotruladon pysäkiltä Tawlinteh-                                  yhdystien ottamiseksi valtion haltuun •• 714
1029:     tarulLe ........................•..•.. , 698                           24. Penttata y. m., toiv. al. N:o 343: Määrä-
1030:  9. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 328: Rau-                                 rahasta Seinäjoen-Kuortaneen maan-
1031:      tatien rafuentamisesta Tampereelta Kyrös-                                 tien rakennustöiden jatkamista varten . • 716
1032:     kosken tehdasyhdyskunnan ja Ikaalisten                                 25. N. Nurminen y. m., toiv. rul. N:o 344:
1033:     kauppalan kautta Seinäjoelle •.•....... 700                                Kniivilästä Kirsiiän ja Pukkilan kautta
1034: 10. Lehtonen y. m., toiv. at N:o 329: Haapa-                                   Evijärven-Lappajärven maantilalle joh-
1035:      mäen-Saarijärven radan rakentamisesta 701                                 tavan kylätien ottamisesta valtion hal-
1036: 11. M. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 330: Vaa-                                 tuun ................................ 717
1037:      san-Härmän-Lappajärven-Kivijärven                                     26. Järvi y. m., toiv. al. N:o 345: Oravai-
1038:      -Alapitkän-Outokummun poikkiradan                                         sista YJ.ihärmään johtavan n. s. Ekotien
1039:      rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 702          rakentamisesta maantieksi . . . . . . . . . . . . 718
1040: 12. J. Wirtanen, toiv. rul. N:o 331: Härmän                                27. N. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 346:
1041:      -Vaasan rautatien rakentamisesta .... 703                                 Määrärahasta Pietarsaaren-Sundbyn vä-
1042: 13. Simonen y. m., toiv. a:l. N:o 332: Toimen-                                 lisen maamtien oikaisutyön loppuun saat-
1043:      piteistä Oulun ratapihan kunnostami-                                      tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 720
1044:      seksi ja laajentamiseksi .............. 704                           28. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 347:
1045: 14. Pohjannoro y. m., toiv. al. N:o 333: Toi-                                  Angående byggande av en ·landsväg från
1046:      menpiteistä liikenneonnettomuuksien vä-                                   Räyrinki by i Vetil tili Smäbönders by
1047:      hentämiseksi rautatieylikäytävien koh-                                    i Terjärv kommun . . . . • . . . . . . . . . . . . • 721
1048:      da:lla ................................ 705                           28. Wickman y. m., toiv. al. N:o 347: Maan-
1049: 15. Kankainen, toiv. al. N:o 334: Nurmijär-                                    tien rakentamisesta Vet&in Räyring.in ky-
1050: XX                                                             Sisällysluettelo 1947.
1051: 
1052:                                                                         Siv.                                                                        Siv.
1053:     wtä Teerijärven kunnan Småböndersbyn                                       44. Soininen y. m., toiv. al. N:o 363: Sivak-
1054:     kylään •......................•...... 723                                      kavaaran tien ottamisesta valtion hoi<toon 741
1055: 29. HOIUtala y. m., toiv. ai. N:o 348: Määrä·                                  45. Kauhanen y.           m.,
1056:                                                                                                            toiv. al. N:o 364: Mää-
1057:     rahasta maantien rakennustöiden aloit-                                         rärahasta Outokummun-Vuonoksen maan-
1058:     .tamiseksi Pyhäjärvellä 0.1. Pielaveden                                        tien rakennustyön loppuunsaattamiseksi 742
1059:     ja Pihtiputaan maanteiden välillä • . • . 724                              46. Kauhooen y. m., toiv. al. N:o 365: Maan-
1060: 30. Kmntililen y. m., <toiv. al. N:o 349: Sys-                                     tien rakentamisesta Juuan-8äyneisen
1061:     mäntaustan kylätien ottamisesta valtion                                        maantiJelltä Hirvivaaraan • . . • • . . . . . . . • . 743
1062:     hoitoon • • . • . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 725    47. Brander y. m., toiv. al. N:o 366: Määrä-
1063: 31. Kinn'IJI/len y. m., toiv. al. N:o 350: Mää·                                    rahasta Kemien-Tohmajärven maantien
1064:     Tärahasta Siiliinmyllyn-Haarajoen maan·                                        oikaisemista varten • • . . . . . . • . . • . . . . . • 7 44
1065:     tien kunnostamiseksi . . . . • • . . . . . . . . • . . . 726               48. Kauhanen y. m., toiv. a:l. N:o 367: Mää-
1066: 32. Kinntllllen y. m., toiv. al. N:o 351: Nää-                                     rärahasta       Hammaslahden-Rääkkylän
1067:     ringin-Hyötyyn-Kalvitsan kylätien ot-                                          maantien kuntoonsaattamiseksi ...•••• 745
1068:     tamisesta valtion hoitoon • • . . . . • • . • . . . . 727                  49. Kauhooen y. m., toiv. al. N:o 368: Mää-
1069: 33. Kinntllllen y. m., toiv. al. N:o 352: Säy-                                     rärahasta Liperin Sormulan sillan uudel-
1070:     n:elahden tien ottamisesta vw1tion hoitoon 728                                 leen rakentamista varten ••..•..•••.• 746
1071: 34. Kiwntllllen y. m., toiv. al. N:o 353: Nykii-                               50. Laitinen y. m., toiv. al. N:o 369: Maan-
1072:     Iän kylätien ottamisesta valtion hoi-                                          tien rakentamisesta Suovanlahdesta Iis-
1073:     toon ..........•.•.................•. 729                                      vedenpäähän ........................ 747
1074: 35. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 354: Heinä-                                  51. Laitinen y. m., toiv. al. N:o 370: Maan-
1075:     veden kunnassa olevan n. s. Petruman                                           tien rakentamisesta n. s. Kivisilmän tie-
1076:     tien ottamisesta valtion hoitoon . . . . • . 730                               haarasta Tervon-IisVIeden maantielle •• 748
1077: 36. Kinntllllen y. m., toiv. rul. N:o 355: Mää-                                52. Salo, toiv. aJ.. N:o 371: KoillMl-Uvan
1078:     rärahasta        Vuojakosken                maantiesiHan                       tien ottamisesta valtion hoitoon •...•• 749
1079:     uudelleen rakentamiseksi • . . . • • . . . . . . • • 731                   53. Salo, toiv. al. N:o 372: Määrärahasta
1080: 37. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 356: Tut-                                        maantien rwkentamiseksi Ristijärven
1081:     kimuksen .toimittamisesta maantien ra-                                         kirkolta Hyrynsalmen maantielle ..•.•• 750
1082:     kentamiselrsi Joroisten kunnan Ruoko-                                      54. Salo, toiv. !lll. N:o 373: Määrärahasta
1083:     järven 'kylästä Kolman pysäkille • • • • 732                                   maantien rakentamiseksi Suomussalmen
1084: 38. Tolonen y. m., toiv. al. N:o 357: Maan-                                        -Ta.ivatlkosken maanti~<tä Suomussalmen
1085:     tien rakentamisesta Varkauden-Jorois-                                          Selkosky·lään . . . . • . . . . • . • • . . . . • • • . • . • 751
1086:     ten maantieltä Teemassaaren-Käärme-                                        55. Mietitililen y. m., toiv. al. N:o 374: Toi-
1087:     virran-Torasalon kautta Rantasalmen                                            menpiteistä maantien rakentamiseksi
1088:     kirkonkylään .. .. . .. . .. .. . . .. .. .. . .. • 734                        Sierilän ja Pekkalan lossien välille • . • • 752
1089: 39. Pohjannoro y. m., toiv. rul. N:o 358: Mää-                                 56. Mietttllllen y. m., toiv. al. N:o 375: Mää-
1090:     rärahasta maantien rakientamiseksi Enon-                                       rärahasta maantien rakentamiselrsi Si-
1091:     kosken Hanhivirralta Heinäveden ase·                                           mojoen rautatiesillalta Alaniemen los-
1092:     malle ............................... 736                                      sille •..•.......•....••.••••.......•• 753
1093: 40. Pohjannoro, toiv. !lll. N:o 359: Määrä-                                    57. Mietttllllen y. m., toiv. al. N:o 376: Mää-
1094:     rahasta maantien rakentami.Sieksi Varkau-                                      rärahasta maantien rakentamiseksi Ra-
1095:     den kauppalasta Rantasalmelle . . • . • . . • 131                              nuan Simojärveltä Mäntyjärven kautta
1096: 41. Okko y. m., toiv. al. N:o 360: Maan-                                           Posiolie • • . . . . . . . • . . . • • . . . • . • . . . . • • . 754
1097:     tien rakentamise&ta Lauritsalan kauppa-                                    58. Mietttllllen y. m., toiv. al. N:o 377: Mää-
1098:     ~asta    Taipalsaaren kunnan Ampujalan                                         rärahasta Pohjois-Suomen asutusteiden
1099:     kylään •.....•...........•..........• 738                                      rakentamista ja kunnostamista varten 755
1100: 42. Tukia y. m., toiv. at N:o 361: Toimen·                                     59. Pääkkönen, <toiv. al. N:o 378: Maam.tien
1101:     piteistä Lappeenrannasta Simo1am. kautta                                       rakentamisesta Hyrynsalmen Moiaiovaa-
1102:     valtakUll!'ll.an rajalle johtavan tien otta-                                   ran tiestä Suomuss!lllmen kunnan J uma-
1103:     miseksi vrultion hoitoon • . . . . . . . . • . . . . 739                       liskylään •••.....••......•..........• 756
1104: 43. Tukia, toiv. al. N:o 362: Toimenpiiteistä                                  60. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 379: Mää-
1105:     Lappeenrannasta Korlooa-ahon ja Toiva-                                         rärahasta        Murtoperän-Pohjoislahden
1106:     rilan kylän kautta v!llltak=an rajaille                                        maantien rakiennustöiden iloppuun saatta-
1107:     johtavan tien ottamiseksi valtion hoitoon 740                                  miseksi • • • • . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . • . . . • 757
1108:                                                              Sisällysluettelo 1947.                                                               XXI
1109: 
1110:                                                                       Siv.                                                                           Siv.
1111: 61. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 380: Hie-                                 71. Lahtela y.         m.,
1112:                                                                                                       toiv. a.I. N:o 390: Rova-
1113:     taperän-Huutoniemen kylätien ottami-                                         niemen-Posion maantieltä Vanttausjä·r-
1114:     sesta valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . 758                    ven asutusalueen kautta Vian asemalle
1115: 62. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 381: Maan-                                    johtavan tien uudelleen rakentamisesta 768
1116:     tien rakentamisesta Kuhmon kunnassa                                      72. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 391: Tiesuun-
1117:     olevasta Tuu:lijärven tiestä Kuhmon-                                         nan        tutkimisesta           Posion-Kuusamon
1118:     Hyrynsalmen tielle ...............•..• 759                                   maantieltä Kemijärven-Kuusamon maan-
1119: 63. Pääkkönen y.          m.,
1120:                           toov. al. N:o 382: Maan-                               tielle ........•..•...•..•........•.... 769
1121:     tien rakentamisesta Ristijärven kunnassa                                 73. Lahtela y. m., toov. al. N:o 392: Määrä-
1122:     olevasta Mustavaarwn tiestä Kuhmon-                                          rahasta         Pelkosenniemen-Sodankylän
1123:     Hyrynsalmen maantielle .............. 760                                    maantien rakennustöiden jatkamista var-
1124: 64. Pääkkönen y.            m.,
1125:                            toiv. al. N:o 383: Yli-                               ten ••.•................••....••..•••• 771
1126:     kulkupaikan muuttamisesta Konti~ansal­                                   74. Laitinen y. m., toiv. al. N:o S93: Toi-
1127:     mesta Tönölän salmeen Kuhmon-Suo·                                            menpiteistä Toivalan aseman vieressä
1128:     mussalmen maantiellä ......•....••... 761                                    rautatien ylittävän maanties:iililan raklen-
1129: 65. Mustonern, y. m., toiv. aL N:o 384: Maan-                                    nustöiden loppuun saattamiseksi . . . • • • • 773
1130:     tien ralrentamisesta Pyyvaaran tieltä Pär-                               75. HOJUtala y. m., toov. al. N:o 394: Määrä-
1131:     sämönlahden kautta Juntusrannailile ••.• 762                                 rahasta Tikkalansalmen sillan rakennus-
1132: 66. KMppinen y. m., toiv. al. N:o 385: Taa-                                      töiden aloittamista varten . . . . . . . . . • . • 774
1133:     pajärven-Ruokojärven kylätien raken-                                     76. Salo, to:iv. al. N:o 395: Toimenpiteistä
1134:     tamisesta . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • • . 763        ponttoonisillan rakentamiseksi Tiikkajan-
1135: 67. Tainio y. m., toiv. aa. N:o 386: Maantien                                    salmeen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 775
1136:     rakentamisesta Savukosken-Pelkosennie-                                   77. Salo, toiv. at N:o 396: Esityksen anta-
1137:     men mawntieltä Hietakankaan y. m. paik-                                      misesta lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja
1138:     kakuntien kautta Kelujäi'V'el!le •.•.••.• 764                                menoarvioon sillan ja penkereen raklen·
1139: 68. Niskala y. m., toiv. al. N:o 387: Määrä-                                     tamista varten Utajärven lossipaikalle .. 776
1140:     r.ahasta      Oravavuoman-Taapajärven                                    78. Lahtela, <toiv. aa. N:o 397: Sillan raken-
1141:     maantien rakentamiseksi . • . . . . . . • . • . . • 765                      tamisesta Tenojoen yli Utsjoen kirkon-
1142: 69. Niskala y. m., toov. al. N:o 388: Turto-                                     kylän kohdalla . .. .. . .. . . . . .. . .. .. . .. 778
1143:     lan-Matinlompolan maantien rakentami-                                    79. Niskala y. m., toiv. al. N:o 398: Määrä-
1144:     sesta ..................•...•.•..••••• 766                                   rahasta kyläteiden kunnossapitoavus-
1145: 70. JAhte.la y.       m.,
1146:                       toiv. al. N:o 389: Maan-                                   tuksiin . . • . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • 779
1147:     tien rakentamisesta Kemijärven-Nko-                                      80. Must()11,(311, y. m., toiv. al. N:o 399: Toi-
1148:     senniemen maantileiltä Vuostimojärven                                        menpiteistä maanteiden talviaurauksen
1149:     kautta Pyhätunturilie . . . . . . . . . . . . . . . . 767                    parantamiseksi ..•................••• 780
1150: 
1151: 
1152: 
1153:                                                     IV. Valtiovarainvaliokunta.
1154:       Toisen korvauslain muuttamista koskeva                                                                                                       Siv.
1155:                     lakialoite.                                                    laiksi toisen korvauslain 24 § :n muutta-
1156: 93. Laht.ela y. m., lak. al. N:o 58: Ehdotus                                       misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 783
1157: 
1158: 
1159: 
1160:                                                         V. Pankkivaliokullta.
1161:     Sll.ästöpa.nkkilain muuttamista. koskeva                                                                                                      Siv.
1162:                      lakialoite.
1163:  4. Kytömaa, lak. al. N:o 59: Ehdotus laiksi                                       säästöpankkilain muuttamisesta . . • . . • • 787
1164:                                                                                                                                                         XXIII
1165: 
1166: 
1167: 
1168: 
1169: · B. Syysistuntokaudella jätetyt laki- Ja rahaasia-aloitteet.
1170:                                                        SISÄLLYSLUETTELO~
1171: 
1172:                                                        IV. Valtiovarainvaliokunta.
1173:         B. :Raha.asia.-aloitteita, jotka. koskevat                                                                                                          Siv.
1174:         määrärahojen osoittamista teollisttUdeJi                                 102. E. Kari'jalainen y.              m., rah. al. N:o 29:
1175:         edistämiseen, terveydenhoitoon, kulktl-                                       Korotetun määrärahan osoittamisesta
1176:         la.itoksiin -sekä taloudell:liSiin, sivistYk-                                 Otanmäen kaivosyrityksen tutkimusten
1177:         sellisiin, sosiaalisiin y. m. tarkoituk-                                      jatkamista ja kaivostoimintaan ryhty-
1178:                                     siin.                                             mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . •            805
1179:                                                                           Siv.   103. P. Tervo y. m., rah. al. N:o 30: Määrä·
1180:  94. Heiniö y. m., rah. al. N:o 21: Määrä-                                            rahan osoittamisesta Otanmäen rauta-
1181:      rärahan osoittamisesta rtekni11isen avus·                                        malmilöydökseen perustuvan kaivostoi·
1182:      tajakunnan asettamiseksi maamme ulko-                                            minnan käyntiinpanoa varten • . . . . . • •                           807
1183:      maisiin lähetystöihin . . . . . • . . • . • . . . . .                795    104. Mei'1U111Uler, fin. mot. N:o 31: Angående
1184:  95. Kuittinen y. m., rah. al. N:o 22: Mää-                                           anvisande av ett anslag för en före-
1185:      rärahan osoittamisesta posti- ja len-                                            tagsräkning • . . . • . . . • . . . . . . . . . . . • .. •            809
1186:      nätinlaitoksen ylimääräisten toimien                                        104. Meinander, rah. al. N:o 31: Määrära·
1187:      muuttamiseksi vakinaisiksi viroiksi ja                                           han oso1ttamisesta liikeyrityslaskentaa
1188:      toimiksi . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . .     796         varten . • • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • • .      810
1189:  96. Riihinen y. m., rah. al. N:o 23: Määrä-                                     105. SergeUu.s y. m., rah. al. N:o 32: Koro-
1190:      rahan osoittamisesta maalaispostinkan-                                           tetun määrärahan osoittamisesta stan-
1191:      tajain tointen järjestämiseksi kiin,teä-                                         dardisoimistoimintaa varten . . . . • . . . .                         811
1192:      palkkaisiksi . .. . . .. . . .. . . .. .. . . • .. ..                798    105. Sergeli1.1s m. fl., fin. mot. N:o 32: An-
1193:  97. J. Witrtanen, rah. al. N:o 24: Määrära-                                          gående anvisande av förhöjt anslag
1194:      han osoittamisesta erikoisli.sän maksa·                                          för standardiseringsvel'l{~amheten . • . •                            811
1195:      miseksi poliisimiehille . . • • . . • . . . . . . . .                799    106. J. Raatikai'IWn y. m., rah. al. N:o 33:
1196:  98. Jokinen y. m., rah. al. N:o 25: Määrä-                                           Korotetun määrärahan osoittamisesta
1197:      rahan osoittamisesta siirtoväen asutta-                                          maaseudun sähköi&tämisen tukemiseksi                                  813
1198:      misen vuoksi työpaikkansa menettä-                                          107. Pyörälä y. m., rah. a:l. N:o 34: Korote·
1199:      neiden vanhojen työntekijäin eläkkeitä                                           tun määrärahan osoittamisesta maa-
1200:      varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . .     800         seudun sähköistämisen edistämistä var-
1201:  99. J. Wi1·tanen y. m., rah. al. N:o 26: Mää-                                        ten • . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . • •   816
1202:      rärahan osoittamisesta liikkuvan polii-                                     108. Kukivaara y.            m.,
1203:                                                                                                                 rah. al. N:o 35: Mää-
1204:      sin supistamisesta aiheu!uvan ylime-                                             räl·ahan osoittamisesta lisäkorvauk·
1205:      nokauden palkkausmenoihin . . . . . . • . •                          801         siksi kotiseudulla pommitusvahinkoja
1206: 100. Pusa y. m., rah. al. N:o 27: Määrära-                                            kärsineille . . . . . • . . . . . • . • . • • . . . . • .. •          817
1207:      han osoittamisesta Typpi Oy:n osake-                                        109. E. Koivisto, rah. al. N:o 36: JM:äärära·
1208:      pääoman korottamista varten . . . . . . • .                          802         han osoittamisesta lisäkorvauksiksi
1209: 101. Laine y. m., rah. al. N:o 28: Määrära·                                           Pohjois-Suomessa sodan johdosta omai-
1210:      han osoittamisesta Jokioisten Rauta-                                             suusvahinkoja kärsineille • . . . . . . • • . • .                     819
1211:      tie Oy:n osakkeiden ostamiseksi val-                                        110. SMm.unen y. m., rah. al. N:o 37: :Mää-
1212:      tiolle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   804o        rärahan osoittamisesta Kuusamon kun-
1213: XXIV                                                          Sisällysluettelo 1947.
1214: 
1215:                                                                          Siv.                                                                           Siv.
1216:       nassa jälleenrakentajille aiheutettujen                                         köyhtymille maaseudun sähköistämistä
1217:       vahinkojen korvaamiseksi . • • . • • • • • • • 820                              varten • . . • • . • . • • . • • . . . . • . . . . . • . . • . . 841
1218: 111. Paavolainen y. m., rah. al. N:o 38: M"åä-                                  124. Niskala y. m., rah. al. N:o 51: Määrä-
1219:       rärahan osoittami<!esta Suomen Asun-                                            rahan osoittamisesta vaikeimmassa ase-
1220:       tohypoteekkipankin                 kurssitappioiden                             massa olevien jälleenrakentajain kor-
1221:       peittämiseksi . .. • . .. . • .. .. .. . . . .. .. . 821                        vausten tarkistamiseen Pohjois-Suo-
1222: 112. HonJ<;aJ,a y. m., rah. al. N:o 39: Määrä-                                        messa .............................. 842
1223:       rahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi                                    125. E. Karjaflmnen y. m., rah. al. N:o 52:
1224:       asuntorakennustoiminnan &distämistä                                             Määrärahan osoittamisesta avustuk-
1225:       varten asutuskeskuksissa • . • • • . • • • • . . 823                            .seksi Kuhmon ja Pielisjärven kuntain
1226: 113. Salminen y. m., rah. al. N:o 40: Määrä-                                          asukkaille suoja-alueiden jälleenraken-
1227:       rahan osoittami<!esta !ainoiksi asutus-                                         tamista varten . • • . • . . . . • • • • • . . . • • . . 844
1228:       keskusten asuintalojen polttoainehan-                                     126. H. Pes()'Tf',~Jn,, rah. al. N:o 53: Määrära-
1229:       kinnan rahoittamista varten • . • • . • . . 825                                 han osoittamisesta Pohjois-Suomen rah-
1230:                                                                                       tiavustusten korottami!!ta varten • • . . • . 845
1231: 114. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 41:
1232:                                                                                 127. Kullberg, fin. mot. N:o 54: Angående
1233:       Korotetun määrärahan osoittamisesta
1234:                                                                                       anslag för uppförande av en tillbygg-
1235:       maaseudun asunto-olojen parantami-
1236:                                                                                        nad till posthuset i Borgå . . . . . • . . • . 846
1237:       seen ••.....•...•. ·........•...••.••. 826
1238:                                                                                 127. Kullberg, rah. al. N:o 54: Määrärahan
1239: 115. Käkelä. y. m., rah. al. N:o 42: Korote-                                           osoittamisesta Porvoon postitalon lisä-
1240:        tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi                                         rakennusta varten . . . . . . . . . . • . . . . • • • . 841
1241:        yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten 827                              128. Hukari y. m-., rah. al. N:o 55: Määrä-
1242: 116. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 43: Ko-                                            rahan osoittallllisesta Valkeakosken pos-
1243:        rotetun määrärahan osoittamisesta rau-                                          titalon rakentamista varten . . . . . . . . . . 848
1244:        tatieläisten asuntojen rakentamista                                       129. HUlelä. y. m., rah. al. N:o 56: Määrä-
1245:        varten . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . • . . . • . . . 829            rahan osoittamisesta Tampereen posti-
1246:  117. Kuusela y. m., rah. al. N:o 44: Määrä-                                           talon korottamista ja Tampereen posti-
1247:        rahan osoittamisesta rintamamiesra-                                             autotallin ralrentamista varten . . . . • . . 849
1248:        kentajien lainantarpeen tyydyttämi-                                       130. J. Wirtanen, rah. al. N:o 57: Määrära-
1249:        seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . 831           han osoittamisesta Vaasan postitalon
1250:  118. Heiniö y. 111., rah. al. N:o 45: Määrä-                                          rakennustöiden aloittamista varten . . . 850
1251:         rahan oso1ttamisesta Riihimäen vara-                                     131. Järvinen y. m., rah. al. N:o 58: Mää-
1252:         vankilan konepajakoulun henkilökun-                                            rärahan osoittamisesta Vaasan postita-
1253:         nan asuntojen rakentamista varten . . 833                                      lon rakennustöiden aloittamista varten 851
1254:  119. Lappi-SeppäJlä y. m., rah. al. N:o 46:                                     132. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 59: Määrä-
1255:         Määrärahan osoittamisesta Ruotsin                                              rahan osoittamisesta postitalon raken-
1256:         lahjataloavustuksiin . . . • . . . . . . . . . . . • 834                       tamiseksi Jyväskylään • . . . . . . . . . . . . . 852
1257:                                                                                  133. Peltonen y. m., rah. al. N:o 60: Määrä-
1258:  120. E. N1!Kminen, rah. al. N:o 47: Määrä-
1259:                                                                                         rahan osoittamises,ta Jyväskylän posti-
1260:         rahan osoittamisesta valtioneuvoston
1261:                                                                                        autotallin rakentamista varten . • • . . . 853
1262:         kirjapainotalon rakennustöitä varten 835
1263:                                                                                  134. Puumalainen y. m., rah. al. N:o 61:
1264:  121. Myllymäki y. m., rah. al. N:o 48: Mää-                                            Määrärahan osoittamisesta Äänekosken
1265:         rärahan oso~ttamisesta valtioneuvoston                                          postitalon rakentamista varten . . • . . . • 854
1266:         kirjapainotalon rakennustöitä varten 837                                 135. Kannisto y. m., rah. al. N:o 62: Määrä-
1267:  122. Wickman. m. fl., fin. mot. N:o 49: An-                                            rahan osoittamisesta Oulun postitalon
1268:         gäende anvisande av ett förhöjt anslag                                          rakennustöiden aloittamista varten . . . . 855
1269:         för heviljande av bidrag för avsides                                     136. Järvi, y. m., rah. al. N:o 63: Määrära-
1270:         belägna gårdars och gärdsgruppers                                               han osoittamisesta Oulun postiautotallin
1271:         elektrifiering . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • 839                rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . • • 856
1272:  122. Wichman y. m., rah. al. N:o 49: Koro-                                      137. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 64: Mää·
1273:         tetun määrärahan osoittamisesta syr-                                            rärahan osoittamisesta postitalojen ra-
1274:         jässä sijaisevien talojen ja taloryh-                                           kentamiseksi Pohjois-Suomen hävitetylle
1275:         mien sähköistiimisen ,tukemiseksi . • • • 840                                   alueelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . • • 851
1276:  123. Salo, rah. al. N:o 50: Määrärahan                                          138. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 65: Ko-
1277:         osoittamisesta avustuksiksi eräille säh-                                        rotetun määrärahan osoittamisesta talo-
1278:                                                                                                 Sisällysluettelo 19470                                   XXV
1279: 
1280: 
1281:                                                                     Siv.                                                                          Siv.
1282:       jen hankkimiseen posti- ja lennätintoi-                                    myönnettävän valtionavun korottam<i-
1283:       mipaikoille o oo. • . . • . . • • . . . • . • • . . • . • • 859            seksi •....... o...................... 874
1284: 139. Salo, rah. al. N:o 66: Määrärahan                                    152. J. Wirtanen y. m., rah. al. N:o 79: Mää-
1285:       osoittamisesta postitalon rakentamiseksi                                   rärahan osoittamisesta perheellisten hoi-
1286:       Puolangan kirkolle . . • • • . • . • • • . . . • . . . 860                 tajien asuntojen ralrentamista varten
1287: 140. Piiäkkö1um, rah. al. N:o 67: Määrära-                                       Mustasaaren sairaalaan .........                    0   •   •   •876•
1288: 
1289: 
1290: 
1291: 
1292:       han osoittamisesta postitalon rakenta-                              153. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 80: Mää-
1293:       mista varten Kuhm,on kirkonkylään • o 861                                  rärahan osoittamisesta Oulun diakonis-
1294: 141. Kullberg, fin. mot. N:o 68: Angående                                        aakodille      sairaanhoitajl!!tarkoulutusta
1295:       anvisande av anslag för automatisering                                     varten . . • . • . • . . . • . . . • . . . • • . • . . . . • . . 877
1296:       av telefonväsendet i Borgå ••••.•••. o 862                          154. Salo, rah. al. N:o 81: Määrärahan osoit-
1297: 141. Kullberg, rah. al. N:o 68: Määrärahan                                       tamisesta aluesairaalan ja -'lääkärin
1298:       osoittamisesta Porvoon puhelinlaitoksen                                    asunnon rakentamiseksi Säräisniemen
1299:        automatisointia varten . • • • • . • • • • • . . . 863                    kuntaan •.•.... o. . . . . . • . . . . . . . . . • . . . 878
1300: 142. Lappi-Seppälä Yo mo, rah. al. N:o 69:                                155. E. Koivisto, rah. al. N:o 82: Määrärn-
1301:        Määrärahan osoittamisesta posti- ja len-                                  han osoittamisesta lääkärin asuntotalon
1302:       nätintoimipaikkojen välttämätöntä huo·                                      ja sairaalan rakentamiseksi Tervolan
1303:        nerakennustoimintaa varten • • . . • . • . . • 864                        kuntaan . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . 879
1304: 143. Lehtokoski y. mo, rah. al. N:o 70: Ko-                               156. Luukka y.m., rah. al. N:o 83: Määrä-
1305:        rotetun määrärahan osoittamisesta kun-                                     rahan osoittamisesta pienviljelystalou-
1306:        nallisten ja yksityisten vajaamielislai·                                   den professorin viran perustamiseksi
1307:        tosten perustamiakustannusten avusta-                                      Helsingin yliopistoon . . . . • . . . • • • . . . 881
1308:        IDiseksi •..••.. o..         0   •   •   •   •   •   •   •   •865 157. Smed.'J tn. fl., fin. mot. N:o 84: Angåen-
1309:                                                                         •   •   •   •   •   •   •   •   •   •
1310: 
1311: 
1312: 
1313: 
1314:  144. Pohjala y. m., rah. al. N:o 71: Määrä-                                      de anvisande av anslag för höjande av
1315:        rahan osoittamisesta Helsingin uuden                                       arvodena för docentföreläsningarna vid
1316:        kätilöopiston piirustusten laatimista ja                                   Helsingfors universitet . . . . . . . . . . . . . . 882
1317:        rakennustöiden suunnittelua varten . • 866                          157. Smeds y. m., rah. al. N:o 84: Määrä-
1318:  145. Pyy y. m., rah. al. N:o 72: Määrärahan                                      rahan osoittamisesta dosenttiluennoista
1319:        osoittamisesta reumasairaalan järjestä-                                    suoritettavien palkkioiden korottamiseksi
1320:        misElksi Lappeenrannan kylpylaitokseen 867                                 Helsing.in yliopistossa . . . • . • . • . . . . . . . 883
1321:  146. U. Raatikainen y.1n., rah. al. N:o 73:                               158. Mal7camä7ci y. m., rah. al. N:o 85: Mää-
1322:         Korotetun määrärahan osoittamisesta                                       rärahan osoittamisesta kouluhallituksen
1323:         kuntien sairaalain avustamista varten 868                                 ylimääräisen tyttöjen käsityön opetuk-
1324:  147. Laitimen y. m., rah. al. N:o 74: Määrä-                                     sen tarkastajan toimen vakinaistami~
1325:         rahojen osoittamisesta kunnallisten mie-                                  seksi ............................... 884
1326:         lisairaalain sekä tuberkuloosisairaalain                           159. K. Andersson y. mo, rah. al. N:o 86:
1327:         ja -parantolain hoitopäiväavustuksen                                      Määrärahan osoittamisesta stipendeiksi
1328:         korottamiseksi . o. . . . . . . . . . • . • • . . . . . . 869             korkeakouluissa opiskeleville vähävarai-
1329:  148. Byömä y.          m.,
1330:                        rah. al. N:o 75: Määrä-                                     sille ja lahjakkaille opiskelijoille • . . . 885
1331:         rahan osoittamisesta autoihin järjestet-                           160. Twurna Yo m., raho al. N:o 87: Määrä-
1332:         tyjen kiertävien hammashoitoloiden pe·                                     rahan osoittamisesta kolmen tutkimus-
1333:         rustamiseksi . . . . . • . . • . . . • . . . . . • . . . . . 870           insmoorm viran perustamista varten
1334:   149. Pyy Yo m., rah. al. N:o 76: Määrära-                                        valtion teknillisen tutkimuslaitoksen pa-
1335:         han osoittamisesta posti- ja lennätinlai-                                  loteknilliseen laboratorioon • . . . . . . . . . 886
1336:          toksen henkilökunnan sairashoitoa var-                            161. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 88: Mää-
1337:         ten •........•..... o....... o•...... o 871                                rärahan osoittamisesta laboratoriokonei-
1338:   150. Laitimen y. mo, rah. al. N:o 77: Korote-                                    den hankkimiseksi Turun teknilliselle
1339:          tun määrärahan osoittamisesta avus-                                       oppilaitokselle . .. . . .. .. .. . . .. .. . • .. . 888
1340:          tuksiksi ja !ainoiksi Langettavatautis-                            162. Virolainen y. nt., raho al. N:o 89: Mää-
1341:          ten Hoitoyhd1stys Kuopiossa r. y:lle                                      rärahan osoittamisesta ravintokemian
1342:          naisparantolan rakentamista varten                           872          laitoksen opetus- ja tutkimusvälineiden
1343:   151. Kuittinen '!Jo mo, rah. al. N:o 78: Mää-                                    peruahankintoja varten . . . • . . • . . • . . . . 889
1344:          rärahan osoittamisesta Kymen läänin                                163.   Nevalainen y. nto, rah. al. N:o 90: Ko-
1345:          kuntien ja kuntayhtymien sairaaloille                                      rotetun määrärahan osoittamisesta Yh ·
1346: 
1347:                                                                                                                                                            IV
1348: XXVI                                                            Sisällysluettelo 1947.
1349: 
1350:                                                                           Siv.                                                                                 Siv.
1351:       teiskunnalliselle korkeakoululle opetta-                                         kunnalliskodin muodostamiseksi Etelä·
1352:       jain palkkojen korottamista ja hallin·                                           Hämeen keskusammattikouluksi                                            907
1353:       tomeno ja varten • • . . • . • . • • • • • . . . • • • • 890               178. Käkelä y.m., rah.al. N:o 105: Määrä-
1354: 164. Hemiö y. m., rah. al. N:o 91: Määrä·                                              rahan osoittamisesta kuntain ammatfi-
1355:       rahan osoittamisesta uuden koulutalon                                            koulun rakentamista varten liaminaan                                    908
1356:       rakentamiseksi Tampereen teknilliselle                                     179. Turunen y. m., rah. al. N:o 106: :Mää-
1357:       oppilaitokselle • . . . . . . . . . • . • • . . . . • • • • 891                  rärahan osoittamisesta oppilasasuntolan
1358: 165. E. Kowisto y. m., rah. al. N:o 92: Ko·                                            rakentamista varten Pohjois-Karjalan
1359:       rotetun määrärahan osoittamisesta Ka·                                            keskusammattikouluun • • . . . . . . . . • . . • .                      909
1360:       jaanin seminaarin lisärakennusta var·                                      180. Turunen 1J. m., rah. al. :N':o 107: Koro-
1361:       ten • . . . • . • . • . . . . . • . • . . • . . • . . . . . . . . • 892          tetun määrärahan osoittamisesta Poh-
1362: 166. Loostari'fl,en y. m., rah. al. N:o 93: Mää·                                       jois-Karjalan kl!skusammattikoulun työ·
1363:       rärahan osoittamisesta Itä-Suomen se·                                            pajarakennuksen lopulliseen kuntoon
1364:       minaarin sijoittamiseksi Savonlinnaan 893                                        saattamista ja opettajaasuntojen raken·
1365: 167. BWwnen y.m., rah.al. N:o 94: Määrä·                                               tamista <varten • . . . • . • . . . . . . . . . • . • . . .             910
1366:        rahan osoittamisesta Itä-Suomen semi·                                     181. Pentta.la y. m., rah. al. N:o 108: Mää-
1367:        naarin rakennatöiden aloittamista var·                                          rärahan osoittamisesta Etelli-Pohjan-
1368:        ten Joensuun kaupungissa • • . . • • . . . . 895                                maan suomenkielisen keskusamtnattikou:
1369: 168. Kauppi y.           m.,rah. al. N:o 95: M"åärä·                                   lun perustamia- ja räkennu!ltöiden aloit-
1370:        rahan osoittamisesta koulutalon rakenta·                                        tamista varten • . . . • . • . . . • • . . . . . . . . . .              911
1371:        miseksi Keravan yhteiskoululle . . • . • • • . 896                        182. 8131'geli1ts m. fl. fin. mot. N:o 109: An-
1372: 169. Paasivuori y. m., rah. al. N:o 96: Mää·                                           gående anvisande av anslag för påbör-
1373:        rärahan osoittamisesta Karjaan suoma·                                           jande av byggnadsarbetet på <tillbygg-
1374:        laisen yhteiskoulun koulutalon rakenta·                                         naderna ttill en statlig s"VIensksprlikig
1375:        mista varten • . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . . . . 897                centralyrkesskola i Vasa • . . . . . . . . . . .                        913
1376: 170. Hcikal,a y. m., rah. al. N:o 97: Määrä-                                     182. SergeUus m. fl., fin. mot. N:o 109: An·
1377:        rahan osoittamisesta er&iden tuntiopet·                                         rärahan osoittamisesta Vaasan ruotsin·
1378:        tajien toimien muuttamiseksi ylimääräi·                                         kiielisen keskusammattikoulun lisäraken·
1379:        sen apulaislehtorin toimiksi ..•. -...... 899                                   nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . • . . . . .                    915
1380: 171. Lahtela y. m., rah. al. N:o 98: Määrä·                                      183. H. Pesonen y. m., rah. al. N:o 110:
1381:        rahan osoittamisesta Kemijärven yh·                                             Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen
1382:        teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun 900                                      keskusammattikoulun                     koulurakennusta
1383: 172. Sa:to, rah. al N:o 99: Määrärahan osoit·                                          var.ten . . . . . . . . . . . . . • . • . • . . . . . . . • . . .       917
1384:        tamisesta kunnallisen keskikoulun pe·                                     184. Sim,O'fl,en y.1n., rah. al. N:o 111: Määrä-
1385:        rustamiseksi Puolangan ja Suomussal·                                             rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan·
1386:        men kuntaan . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 902                  maan keskusammattikoulun asuntota-
1387: 173. Pääkkönen y. m., rah. al. N:o 100: Mää·                                            lojen rakentamista varten . . . . . . . . . .                          918
1388:        rärahan osoittamisesta kunnallisen kes·
1389:                                                                                   185. Lu1rvme y. m., rah. al. N:o 112: Koro·
1390:        kikoulun perustamiseksi Kuhmon kun·
1391:                                                                                         tetun määrärahan osoittamisesta rait-
1392:        taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 903
1393:                                                                                         tiustyötä varten • . . . . • • . . . • . . . . . • • • .               919
1394:  174. JuutiW,inen y. m., rah. al. N:o 101: Mää·
1395:         rärahan osoittamisesta Lappeenrannan                                      186. östenson y. m., rah. al. N:o 113: Koro-
1396:        tyttölyseon koulutalon rakennustöiden                                            tetun määrärahan osoittamisesta Kan-
1397:        aloittamista varten . . . . • . . . . . . . • . . . . . 904                      sallismuseon tutkimustöitä varten . . . .                              920
1398:  175. Koukkari y. m., rah. al. N:o 102: Mää·                                      186. östenson m. fl., fin. mot. N:o 113: An·
1399:         rärahan osoittamisesta opintoiainoiksi                                          gående anvisande av förhöjt anslag för
1400:        syrjäseuduille opettajiksi sitoutuvillie                                         forskningsuppgif·terna vid Nationalmu·
1401:         kasvatusopillisten korkeakoulujen ja se·                                        seet . . . . • . . • • • . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . .    920
1402:         minaarien oppilaille . . . . . • . • • . . . . . . • . 905                187. Lampinen y. m., rah. al. N:o 114: Koro-
1403:  176. Nevalainen y.            m.,rah. al. N:o 103: Mää·                                tetun määrärahan osoittamisesta Suo-
1404:         rärahan osoittamisesta kouluradioiden                                           men Museoliitolle neuvonta- ja opastus-
1405:        hankkimiseksi kansakouluille . . . • • • • • • 906                               toimintaa sekä paikallismuseoitten avus·
1406:  177. Kwisalo y. m., rah. al. N:o 104: Mää-                                             tamista varten ..•.... , . • . . . . . . . . . • • •                    922
1407:         rärahan osoittamisesta H'åmeenlinnan                                      188. L~1mme y. 1n., rah. al. N:o 115: Määrä·
1408:                                                                 Sisällysluettelo 1947.                                                                xxvn
1409:                                                                          Siv.                                                                                Siv.
1410:      rahan osoittamisesta Tampereen maa-                                              teratursällskapet i Finland nimiselle yh-
1411:      kunta-arkeologin palkkaamiseen • . . . . •                          923          distykselle ........................·..                                940
1412: 189. liuukka y. m., rah. al. N:o 116: Mää-                                      202. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:bl29:
1413:      rärahan osoittamisesta Savo-Karjalan                                             Määrärahan osoittamisesta Ensi Kotien
1414:      maakunta-arkiston              arkistorakennuksen                                avustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 941
1415:      rakennustöiden aloittamista varten • . •                            925    203. Leht.okoski y. m., rah. al. N:o 130: Mää-
1416: 190. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 117:                                        rärahan osoittamisesta talous- ja työ-
1417:      Määrärahan osoittamisesta Työväen ar-                                            huonerakennuksen aikaansaamiseksi Ylä-
1418:      kiston hoitoa ja kokoelmien kartutta-                                            neen tyttökoti~n ................... ,                                 943
1419:      mista varten . . . . • . . . . • . . . . • . . . . . • . . .        926    204. Lakt~la y. m., rah. al. N:o 131: Määrä-
1420: 191. Kauppi y. m., rah. al. N:o 118: Määrä-                                           l'ahan osoittamisesta emäntäkoulun pe-
1421:      rahan osoittamisesta rakennusavustuk-                                            rustamista varten Kemijärven kuntaan                                   944
1422:      seksi Suomen Nuoriso-Opistolle . . . . . .                          927    205. Pusa y. m., rah. al. N:o 132: Määrära-
1423: 192. T·urunen 'JI-m., rah .. al. N:o 119: Koro-                                       han osoittamisesta käytettäväksi raken-
1424:      tetun määrärahan osoittamisesta nuori-                                           nuslainoiksi maanhankintalain mukaan
1425:      sotyön tukemista varten . . . . . . . . . . . . . .                 928          mui:lle kuin maataloussiirtoväkeen kuu-
1426: 193. Tuurna y. m., rah. al. N:o 120: Koro-                                            luville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •      945
1427:      tetun määrärahan osoittamise!!ta näyt-                                     206. Vi'I'Olai1Mn y. m., rah. al. N:o 133: Mää-
1428:      tämötaiteen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . .                   929          rärahan osoittamisesta sellaisten maan-
1429: 194. K. Eskola y. m., rah. al. N:o 121: Mää-                                          hankintalain mukaan maansaantiin oi·
1430:      rärahan osoittamisesta maaseudulle ra-                                           keutettujen siirtoväkeen kuuluvien hen-
1431:      kannettavien         urheilukenttien avusta-                                     kilöiden avustamiseen, jotka saavat ti-
1432:      mista ja rakennusneuvonnan järjestä-                                             lan joulukuun 31 päivän 1947 jälkeen                                   946
1433:      mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        930    207. Luukka y. m., rah. al. N:o 134: Määrä-
1434: 195. Hie1i:kala y. m., rah. al. N:o 122: Ko-                                          rahan osoittamisesta maanhankintalain
1435:       rotetun määrärahan osoittamisesta val-                                          mukaan muodostettuj-en .tilojen rappeu-
1436:       tionavuksi Suomen Sanomalehtimiesten                                            tuneiden peltojen kunnostamispalkkioiksi                               947
1437:       Liitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   931    208. Vennamo y. m., rah. al. N:o 135: Mää-
1438: 196. Kilpeläinen y. m., rah. al. N:o 123: Ko-                                         rärahan osoittamisesta maanhankinta-
1439:       rotetun määrärahan osoittamisesta sano-                                         lain mukaan maansaantiin oikeutettujen
1440:       maleht-imiesten ulkomaisia opintomat-                                            ja Pohjois-Suomen jälleenrakentajain
1441:       koja varten . . • . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . .        932          hankkimistaan rakennustarvikkeiata ja
1442:  197. SergeUus y. m., rah. al. N:o 124: Koro-                                          irtaimistosta suorittaman liikevaihto-
1443:       tetun määrärahan osoittamisesta Suo-                                             veron takaisin maksamista varten . . . •                              948
1444:       men Rauhanliitto r. y:n avustamiseksi                              934    209. Ridhinen y. m., rah. al. N:o 136: Mää-
1445:  198. Twrunen y. m., rah. al. N:o 125: Mää-                                            rärahan osoittamisesta halpakorkoisten
1446:       rärahan     osoittamisesta         avustukseksi                                 lainojen myöntämistä varten maatalous-
1447:       Rauhantyön Yhteisjärjestö r. y:lle . . . •                         935           kaluston ja -irtaimiston hankkimiseksi
1448:                                                                                       maanhankintalain ulkopuolelle jääneelle
1449:  199. Tu1-unen, rah. al. N:o 126: Määrärahan
1450:                                                                                       siirtoväelle . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. •                    949
1451:       osoittamisesta avustukseksi Naisten Kan-
1452:                                                                                 210. Riihinen y. m., rah. al. N:o 137: Määrä-
1453:       sainvälisen Rauhan ja Vapauden Liiton
1454:                                                                                        rahan osoittamisesta omakotirakennus-
1455:       Suomen osastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           936
1456:                                                                                        lainain myöntämistä varten maanhan-
1457:  200. Wellitng y. m., rah. al. N:o 127: Koro-                                          kintalain ulkopuolelle jääneelle siirto-
1458:       tetun määrärahan osoittamisesta Suoma-                                           väelle ..............................                                 950
1459:       lais-Amerikkala-isen Yhdistyksen toimin-                                  211. PyöriJJ!i.i y. m., rah. al. N:o 138: Määrä-
1460:       nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . • . . . . . . . .            93 7          rahan osoittamisesta Oulun läänin vil-
1461:  201. Söderhjelm, fin. mot. N:o 128: Angåen-                                           jelyskelpoisten soiden kuivattamista var-
1462:       de tilläggsanslag för beviljande av för-                                         ten • . . . • • . • . . . . . . • . . . . . . . • • • • . • . . . •   951
1463:       höjt understöd tili Svenska Litteratur-                                   212. H. Pesonen y. m., rah. al. N:o 139: Mää-
1464:       sällskapet i Finland . .. . . . .. . . . .. . . .                  939           rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
1465:  201. Söderb,jelm, rah. al. N:o 128: Korote"                                           suoalueiden raivaamista ja rehunvilje-
1466:       tun määrärahan osoittamisesta lisätyn                                            lykseen saattamista varten • . • • . . . . . .                        952
1467:       avustuksen myöntämiseltsi Svenska !Jit-                                    213. Y. Manninen · y. m., rah. al. N:o 140:
1468: XXVIII                                                           Sisällysluettelo 1947.
1469: 
1470:                                                                           Siv.                                                                            Siv.
1471:      Määrärahan osoittamisesta kuoletuslai-                                      228. Talvio y.1n., rah. al. N:o 155: Määrä·
1472:      naksi Koita Oy:lle uudisraivaustoimin-                                           rahan osoittamisesta !ainoiksi pienvilje-
1473:      taa varten . . . . • • . • . . • • . • . . . . • . • • . • .         953         lijäin turvepehkun valmistuksen edistä·
1474: 214. Miettunen y.m., rah.al. N:o 141: Ko-                                             miseksi .......................... , . •                            971
1475:      rotetun määrärahan osoittamisesta maa-                                      229. Metsäranta y. m., rah. al. N:o 156:
1476:      talouskirjanpitotoiminnan avustamiseen                               955         Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1477: 215. Sifm()'(W(I, y. m., rah. al. N:o 142: M"åä-                                      pienviljelijöille AIV-rehusäiliöiden ra-
1478:      rärahan osoittamisesta maatalouskirjan-                                          kentamiseen .... , . . . . . . . . . . . . . . . • . . .            972
1479:      pitotoiminnan tehostamiseen . . . . . . • • • .                      956    230. Lampitroen y. m., rah. al. N:o 157: Mää-
1480: 216. Rinne y. m., rah. al. N:o 143: Määrä-                                            rärahan osoittamisesta salaojituskoneit-
1481:      rahan osoittamisesta avustuksiksi maan-                                          ten ja työvälineitten kokeilua ja valmis-
1482:      viljelijäväestölle apulantojen hankkimi-                                         tamista varten ....... , ......... , . . .                          973
1483:      seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   957    231. Kuusela y. m., rah. al. N:o 158: Koro-
1484: 217. Riihiimiiki y. m., rah. al. N:o 144: Mää-                                        tetun mää1·ärahan osoittamisesta pien-
1485:      rärahan osoittamisesta avu.stuksiksi                                             viljelijöiden salaojitustoimintaa varten                            974
1486:      pienviljelijöille Iantaloiden rakenta-                                      232. Rinne y. m., rah. al. N:o 159: Määrä-
1487:      mista va11ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . .          959         rahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
1488: 218. H. Pesonen y. m., rah. al. N:o 145:                                              viljelijöille salaojitustoiminnan edistä-
1489:      Määrärahojen osoittamisesta lannanhoi-                                           miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   975
1490:       don edistämiseksi .. , . . . . . . . . . . . . . . • .              960    233. Hautala y.nt., rah. al, N:o 160: Koro-
1491: 219. Rinne y. m., rah. al. N:o 146: Määrä-                                            tetun määrärahan osoittamisesta avus-
1492:       rahan osoittamisesta väkirehujen hin-                                           tuksiksi pienviljelijäin koneyhtymille . .                          976
1493:      nantasaukseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • .            961    234. Simonen y.1n., rah. al. N:o 161: Koro-
1494: 220. Lampinen y. m., rah. al. N:o 147: Ko-                                             tetun määrärahan osoittamisesta pien-
1495:       rotetun määrärahan osoittamisesta yli-                                          viljelmien koneyhtymätoimintaa varten                               977
1496:       maarrusen työvoiman palkkaamiseksi                                         235. Virolainen y. m., rah. al. N:o 162: Mää-
1497:      maatalouskoelaitokseen . . . . . . . . . . . . • .                   962          rärahan osoittamisesta !ainoiksi pienvil-
1498: 221. Riihilmäki y. m., rah. al. N:o 148: Mää-                                          jelijäin koneosuuskuntien perus·tamista
1499:       rärahan osoittamisesta lainarahaston pe-                                         varten ....... , , •..... , .... , .... , , •. ,                   978
1500:       rustamiseksi maatalouden koneellista-                                      236. Talvio y. m., rah. al. N:o 163: Mää,rä-
1501:       mista varten • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        963          rahan osoittamisesta avustuksiksi maa·
1502: 222. Hautala y. m., rah. al. N:o 149: Mää-                                             talouskoneiden hankkimiseksi pienviljeli-
1503:       rärahan osoittamisesta väkilantojen il-                                          jöille .... , . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . .    979
1504:       maista jakelua varten maanviljelijöille                             964
1505:                                                                                  237. Tainio y. m., rah. al. N:o 164: Määrä-
1506: 223. Pusa y. m., rah. al. N:o 150: Korotetun                                           rahan osoittam~sesta valtion osuuksien
1507:       määrärahan osoittamisesta maatalous-                                             merkitsemiseksi pienviljelijäin maata-
1508:       kerhotoimintaa varten , , , . , . • • . . . . . • •                 965          louskoneyhtymäin osakepääomista . . . . .                          980
1509: 224. MiettWI!J/3n y. m., rah. al. N:o 151: Mää-
1510:                                                                                  238. Uusitalo y. m., rah. al. N:o 165: Mää-
1511:       rärahan osoittamisesta sipulivarastosuo-
1512:                                                                                        rärahan osoittam.isesta valtion osuuksien
1513:       jan rakentamiseksi Ouluun . . . . . . . . . .                       966
1514:                                                                                        merkitsemiseksi Linjanmäen Koneasema
1515: 225. Silmonen y. m., rah. al. N:o 152: Määrä-
1516:                                                                                        Osakeyhtiössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • •        981
1517:       rahan osoittamisesta luonnonsuhteitten
1518:                                                                                  239. Uusitalo y. m., rah. al. N:o 166: Mää-
1519:       aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi
1520:                                                                                        rärahan osoittamisesta valtion osuuk-
1521:       vähävaraisille maanviljelijöille . • . . • . .                      967
1522:                                                                                        sien merkitsemiseksi Noponseudun Ko-
1523: 226. Vennamo y. m., rah. al. N:o 153: Mää-
1524:                                                                                        neasema Oy:ssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             982
1525:       rärahan osoittamisesta heikossa talon·
1526:       dellisessa asemassa olevien pienvilje1i·                                   240. Hautala y. m., rah. al. N:o 167: Mää-
1527:       jäin taloudellista yhteistoimintaa var-                                          rärahan osoittamisesta vähävaraisten
1528:       ten perustettavien yhtymien osakkeiden                                           maattomien ja pienviljelijäin sekä näi-
1529:       merkintään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        968          hin verrattavien siirtovälreen kuuluvien
1530: 227. Pusa, rah. al. N:o 154: Määrärahan                                                yhteislaitumien aitausavustuksiksi . . . .                         983
1531:       osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi                                   241. Laine y. m., rah. al. N:o 168: Määrära·
1532:       pienviljelijöille annettavien väkilannoit-                                       han osoiitamisesta pienviljelijäin opin·
1533:       teiden hankkimista varten . . . . . . . . . . .                     969          toretkeilyn avustamiseksi . . . . . . . . . . . •                  984
1534:                                                                  Sisällysluettelo 1947.                                                           XXIX
1535: 
1536:                                                                           Siv.                                                                           Siv.
1537: 242. Lahttila y. m., rah. al. N:o 169: Koro·                                     254. Vehkaoja, rah. al. N:o 181: Määrära-
1538:       tetun määrärahan osoittamisesta poro·                                            han osoittamisesta Ruuskalan sotilasvir-
1539:       aidan rakentamiseen • • • • . • . . • • • . • • • •                 985          katalolle perustettavan maamieskoulun
1540: 243. Metsäranta y.              m., rah. al. N:o 170:                                  •toiminnan aloittamista varten . . . . . . . . 1000
1541:       Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi                                     255. Salo, rah. al. N:o 182: Määrärahan
1542:       pienvilj ~lystalouksille vesijohtojen ra-                                        osoittamisesta navetta- ja sikalaraken-
1543:       kentamista varten •.••• , •••...•. , .• ,                           986          nuksen rakentamiseksi Seppälän maa-
1544: 244. Luulr,lca y. m., rah. al. N:o 171: Määrä-                                         mieskoulutilalle . • • . . . . . . . . . . . . • . • • . . 1001
1545:       rahan osoittamisesta palkkioiksi ja avus-                                  256. Lehtokoski y. m., rah. al. N:o 183: Mää-
1546:       tuksiksi vesijohto- ja viemärilaitteiden                                         rärahan osoittamisesta kuuromykk!ien
1547:       rakentamista varten maanhankintalain                                             maatalouskoulun asuntorakennusten ra·
1548:       mukaan muodostetuille tiloille • • . • • • • •                      987          kentamiseksi                                                     1002
1549: 245. K. Eskola y.            m.,
1550:                              rah. al. N:o 172: Mää-                              257. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 184:
1551:       rärahan osoittamisesta !ainoiksi vesijoh-                                        Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1552:       tolaitteiden rakentamista varten vähä-                                           ja Ia.inoiksi koulutalon rakentamiseksi
1553:       varaisille pienviljelysseuduil1e . . • . • • . •                    988          Savonlinnan naiskotiteollisuuskoululle • • 1003
1554: 246. Lampinen y. m., rah. al. N:o 173: Ko-                                       258. Hautala y. m., rah. al. N:o 185: Mää•
1555:       rotetun määrärahan osoittamisesta Iai-                                           rärahan osoittamisesta avustukseksi Ka-
1556:       duntalouden kohottamiseksi • • • . • • . • • •                      989          lajokilaakson maamieskoululle koulun
1557: 247. Virolainen y. m., rah. al. N:o 174: Mää-                                          toiminnan aloittamista varten • . . . • • . • 1004
1558:       rärahan osoittamisesta hintalisän mak-                                     259. Twurna y. m., rah. al. N:o 186: Määrä-
1559:       samiseen alle 10 peltohehtaarin tiloilta                                         rahan osoittamisesta puutarha-alan .tut-
1560:        yleiseen kulutukseen tuotetuista maito-                                         kimustyön tukemiseksi • • • . . . • • . . . . . • 1006
1561:       taloustuotteista . . . . . . . • • . . . . • . . • . . . .          990    260. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 187:
1562:  248. Pusa y. m., rah. al. N:o 175: Määrä-                                             Määrärahan osoittamisesta puutarhanhoi-
1563:        rahan osoittamisesta suurperheisten pien-                                       don ja taimistojen tarkastajan viran
1564:       karjanomistajain tarvitsemien väkirehu-                                          perustamista varten ................ 1007
1565:        jen hinnan alentamista varten . • • • • • •                        991    261. P~ltonen y. m., rah. al. N:o 188: Mää-
1566:  249. E. Koitvisto, rah. al. N:o 176: Määrä-                                           rärahan osoittamisesta Jyväiän puu-
1567:        rahan osoittamisesta kotieläinten hank-                                         tarhakoulun perustamista ja toimintaa
1568:        kimiseksi     Pohjois-Suomen hävitetylle                                        varten . • . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . • • • . . 1008
1569:        alueelle . • . . • . . . . . . . • • • • • . . . . . • • • • • •   992    262. J. Koivisto y. m., rah. al. N:o 189: Ko-
1570:  250. Pusa, rah. al. N:o 177: Määrärahan                                               rotettujen määrärahojen osoittamisesta
1571:        osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi                                        yksityismetsätalouden edistämiseksi • • • • 1010
1572:        siirtoväkeen kuuluvien kalastajien pyy-                                   263. Kuusela y. m., rah. al. N:o 190: Määrä-
1573:        dysten hankkimisen helpottamiseksi • • •                           993           rahan osoittamisesta avustuksiksi met-
1574:  251. Hallsten m. fl., fin. mot. N:o 178: An-                                          sänparannustöiden kustantamiseksi . . • • 1012
1575:        gående anvisande av anslag såsom un-                                      264. Lepistö y. m., rah. al. N:o 191: Määrä-
1576:        derstöd åt Garantiföreningen för Åbo-                                            rahan osoittamisesta Työtehoseuralle
1577:        lands Lantmannaskola • • • . • . . . . . . . • •                   994           metsätalouden rationalisoimistyön tuke-
1578:  251. Hallsten y. m., rah. al. N:o 178: Mää-                                            miseksi •.•.•.•........••••.•.•••••• 1013
1579:        rärahan osoit·tamisesta avustukseksi Ga-                                  265. Österholm m. fl., fin. mot. N:o 192:
1580:        rantiföreningen för Åbolands Lant-                                               Angående anvisande av förhöjt anslag
1581:        mannaskola nimiselle yhdistykselle • • • •                         996           tili understöd åt organisationer, som
1582:  252. Teittililen y. m., rah. al. N:o 179: Mää-                                         bedriva instruktionsverksamhet för fis-
1583:        rärahan osoittamisesta saunan ja pesu·                                           kerinäringens främjande • . • . • . . . . . • . 1015
1584:        tuvan rak!entamiseksi Ltä-Hämeen tieto-                                    265. Österholm y. m., rah. al. N:o 192: Ko-
1585:        puoliselle karjanhoitokoululle ja Kuja-                                          rotetun määrärahan osoittamisesta ka-
1586:        lan maanviljelyskoululle • • • . • . • • • • • • •                 998           lastuselinkeinon neuvontatyötä suoritta-
1587:  253. Ikonen, rah. al. N:o 180: Määrärahan                                              ville järjestöille ............ , .. . • • • • 101G
1588:        osoittamisesta Ylä-Vuoksen maamieskou-                                     266. Österholm m. fl., fin. mot. N:o 193: An-
1589:        lulle palkkauksia ja ylläpitomenoja var-                                         gående anvisand'e av förhöjt anslag för
1590:        ten ................................                               999           upprätthåJ.lande av fiskeriundervisnin-
1591: XXX                                                      SiBä.llysluettelo 194'1.
1592: 
1593:                                                                   Siv.                                                                            Siv.
1594:      gen i samband med Östra Nylands folk-                                     neaseman perustamiseksi Maalahden pi-
1595:      högskola och Lounais-Karjalan kansan-                                     täjään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033
1596:      opisto .............................. 1017                          275. Ryömä y. m., rah. al. N:o 202: Määrä-
1597: 266. öste1·holm y. m., rah. al. N:o 193: Ko-                                   rahan osoittamisesta yhdeksän uuden
1598:      rotetun määrärahan osoittamisesta ka-                                     ammattientarkastajan                   palkkaamiseksi
1599:      lastusopetuksen pysyttämisekai Östra                                      huolehtimaan erityisesti työntek~jäin ra-
1600:      Nylands folkhögskola nimisen kansan-                                      vitsemusolojen parantamisesta . . . . . . . • 1034
1601:      opiston ja Lounais-Karjalan kansan-                                 276. Se1·gelius y. m., rah. al. N:o 203: Mää-
1602:      opiston yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018               rärahan osoittamisesta ammattioppilai•
1603: 267. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 194:                                      tosten taloudenhoidon tarkastajan viran
1604:      Angående anvisande av anslag för teck-                                    perustamista varten kauppa- ja teolli-
1605:      nande av statens andelar i byggandet                                      suusminil'lteriön ammattikasvatusosastoon 1035
1606:      av en andelsfiskkonservfabrik ......•. 1019                         276. Sergelius m. fl., fin. mot. N:o 203: An·
1607: 267. Rose-nberg y. m., rah. al. N:o 194: Mää-                                  gående anvisande av anslag för inrät-
1608:      rärahan osoittamisesta valtion osuuksien                                  tande vid handels- och industriministe·
1609:      merkitsemiseksi kalasäily~etehdasosuus-                                   riets avdelning för yrkesutbildning av
1610:      kunnassa ........................... 1021                                 en ekonomieinspektörstjänst för yrkes-
1611: 268. Wickm.an m. fl., fin. mot. N:o 195:                                       undervisningsanstalterna . . . . . . . . . . . . . 1035
1612:      Angående anvisande av anslag för in-                                2·77. Miettunen y. m., rah. al. N:o 204: Ko-
1613:      köp av Fiskarholms lägenhet i Kronoby                                     rotetun määrärahan osoittamisesta· suur-
1614:      kommun för inrättande av en småbru-                                       perheisten äitien lomien järjestämistä
1615:      karskola ............................ 1022                                varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037
1616: 268. Wickman y. m., rah. al. N:o 195: Mää-                               278. Stenberg y. m., rah. al. N:o 205: Mää-
1617:      rärahan osoittamisesta Kruunupyyn kun-                                    rärahan osoittamisesta avustuksiksi vä-
1618:      nassa sijaitsevan Fiskarholmin tilan os-                                  hävaraisten perheiden lomanvieton mat-
1619:      tamiseen pienviljelijäkoulun perusta-                                     kakustannuksiin ....................• 1038
1620:      mista varten . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1024   279. Uusitalo y. m., rah. al. N:o 206: Mää-
1621: 269. Pyörälä y. m., rah. al. N:o 196: Koro-                                    rärahan osoittamisesta avustukseksi Lo-
1622:      tetun määrärahan osoittamisesta pie-                                      maliitto r. y:lle perheenäitien 1omautta-
1623:      nempien jokien keskeneräisiä perkaus-                                     mista varten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 1039
1624:      töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026   280. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 207:
1625: 270. N. Nurminen y. m., rah. al. N:o 197:                                      Korotetun määrärahan osoittamisesta
1626:      Määrärahan osoittamisesta Ähtävänjoen                                      avustuksiksi kunnallisten, seurakunnal-
1627:      perkaamista varten .................. 1027.                               listen ja yksityisten vanhainkotien pe·
1628: 271. Hautala y. m., rah. al. N:o 198: Määrä-                                    rustamista ja ylläpitämistä varten ..•. 1040
1629:      rahan osoittamisesta Siikajoen keski-                               281. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 208:
1630:      juoksun perkaamista varten . . . . . . . . . . 1028                        Määrärahan osoittamisesta vähävarai-
1631: 272. Tainio y. m., rah. al. N:o 199: Määrä-                                    sille perheeniLideille ja heidän lapsilleen
1632:       rahan osoittamisesta Ylä- ja Alasuoli-                                   lomia järjestävien kesäkotien tukemi-
1633:      järvien vedenkorkeuden alentamiseen . . 1029                              s·eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042
1634: 273. Rosenbe-rg m. fl., fin. mot. N:o 200:                               282. Kuusela y. m., rah. al. N:o 209: Määrä-
1635:      Angående anvisande av anslag för an-                                       rahan osoittamisesta avustuksiksi pien·
1636:      ~äggande av Hirvlax and,elsladugård i                                      viljelijäin emäntien lomanviettopaikko-
1637:      Munsala kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030                  jen järjestämiseen ..........•....... 1043
1638: 273. Rosenberg y. m., rah. al. N:o 200: Mää-                             283. Karppinen y. m., rah. al. N:o 210: Mää-
1639:      rärahan     osoittamisesta              Hirvilahden                        rärahan osoittamisesta kunnallis·ten ja
1640:      osuusnavetan perustamista varten Mun-                                      yksityisten päivähoitolain perustaruis-
1641:      salan kuntaan .....................• 1031                                 kustannuksiin . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1044
1642: 274. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 201:                                 284. Mansnii'r y. m., rah. al. N:o 211: Mää-
1643:      Angående anvisande av anslag för grun-                                     rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
1644:      dandet av en statlig andelsmaskinsta-                                      !ainoiksi yrityksille, jotka pääasiassa
1645:      tion i Malax socken . . . . . . . . . . . . • . . . 1032                   perustuvat ånvaliidityövoiman käyttöön 1045
1646: 274. Rosenbe-rg y. m., rah. al. N:o 201: Mää-                            285. Jä1·vi y. m., rah. al. N:o 212: Korotetun
1647:      rärahan osoittamisesta valtion osuusko-                                    määrärahan osoittamisesta sodasta ja
1648:                                                             SiOOJlysluetflelo 1947.                                                       XXXI
1649: 
1650:                                                                      Siv.                                                                       Siv.
1651:      sotapalveluksesta aiheutuneen ruumiin-                                      rahan     osoittamisesta Huopalahden-
1652:      vamman ja sairauden johdosta suoritet-                                      Lepsämän-Ojakkalan radan rakennus-.
1653:      tavia korvauksia varten ..•.....•.••.. 1046                                 .töiden alulle panemiseksi • . . • • . . . . . . . 1061
1654: 286. Järvinen Y- m., rah. al. N:o 213: Koro-                                300. lkO'llen, rah. al. N:o 227: Määrärahan
1655:      tetun määrärahan osoittamisesta Sota·                                       OS()ittamisesta pysäkin ja sivuraiteen ra-
1656:      leskien ja Kallituneitten Omaisten Huol-                                    kentamiseksi Riihimäen aseman ja Hir-
1657:      to r. y:n toiminnan tukemiseen ...... 1047                                  venojan seisakkeen välille .•.•........ 1062
1658: 287. Karppinen y. m., rah. al. N:o 214: Mää-                                301. Teittinen y. m., rah. al. N:o 228: Mää-
1659:      rärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-                                    rärahan osoittamisesta ylikulkusillan ra-
1660:      niDe kotisisarten paikkaamista varten .. 1049                               kentamiseksi Hennalan tasoylikäytävän
1661: 288. K(//ll,kainen y. m., rah. al. N:o 215: Ko-                                  tilalle Lahden ratapihalla • . • . . . . . . . . . 1063
1662:      rotetun määrärahan osoittamisesta Van-                                 302. LehtO'llen y. m., rah. al. N:o 229: Mää-
1663:      keusyhdistyksen työn .tukemiseksi . . . . 1050                              rärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
1664: 289. Kookkari y. m., rah. al. N:o 216: Ko-                                       mittamiseksi rautatien rakentamista var-
1665:      rql;etun määrärahan osoittamisesta syr-                                     ten Heinolasta Päijänteen itäpuolitse
1666:      jäisen maaseudun asunto-olojen paran-                                       Leppälahden asemalle tai Jyväskylään 1064
1667:      tamiseen ........................... 1051                              303. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 230: Mää-
1668: 290. Karvonen y. m., rah. al. N:o 217: Koro-                                     rärahan osoittamisesta Haapamäen-
1669:      tetun määrärahan osoittamisesta metsä-                                      Saarijärven rautatien rakennustöiden
1670:      ja lauttaustyöväen yhteisasuntojen ra-                                      aloittamista varten . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1065
1671:      kentamiseen valtion mlllille ...•........ 1052                         304. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 231: Mää-
1672: 291. E. Pesonen y. m., rah. al. N:o 218:                                         rärahan osoittamisesta tutkimuksen toi·
1673:      Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloo-                                       mittamiseksi rautatien rakentamista var-
1674:      siliitto r. y:lle tuberkuloottisten työnvä-                                 ten Suolahden-Haapajärven radalta
1675:      litystoimintaa varten . . . . . . . . . . • . . . . . 1053                  Kannonkosken kohdalta ViHasaaren kir-
1676: 292. P'USa y. m., rah. al. N:o 219: Määrära-                                     kolle ...•........................... 1066
1677:      han osoittamisesta siirtoväen edustajien                               305. J. Raatikainen y. m., rah. al. N:o 232:
1678:      palkkion maksamista varten huoneen-                                         Määrärahan osoittamisesta Suolahden-
1679:      vuokralautakunnissa . • . . . . . . . . . . • • . . . 1054                  Haapajärven radan rakentamiseen .,. . . 1067
1680: 293. U. llaatikainen y. m., rah. al. N:o 220:                               306. J. Wirtanen, rah. al. N:o 233: Määrä-
1681:      Määrärahan osoittamisesta kasvihuoneen                                      rahan osoittamisesta Seinäjoen-Kyrös-
1682:      rakentamista varten Perniön alkoholis-                                      kosken rautatien rakennustöiden aloitta-
1683:      tihuoltolaan . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1055           mista varten . . . . . . • • . . . . . . . . • . . . . . . . 1069
1684: 294. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 221:                                 307. Mustonen, rah. al. N:o 234: Määrära-
1685:       Korotetun määrärahan osoittamisesta                                        han osoittamisesta asema-alueen läpi
1686:      puhelin- ja lennätinverkon laajenta-                                        johtavan     alikäytävän rakentamiseksi
1687:      mista ja parantamista varten . . . . . . . • 1056                           Kajaaniin . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • • • 1070
1688: 295. P. Tervo, rah. al. N:o 222: Määrära-                                   308. Mustonen, rah. al. N:o 235: Määrära-
1689:      han osoittamisesta puhelinyhteyksien pa-                                    han osoittamisesta rataosan Hyrynsalmi
1690:       rantamista varten Pohjois- ja Etelä-                                       -Pesiö rakentamista varten .......• 1071
1691:       Suomen välillä .....•.•.............. 1057                            309. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 236:
1692: 296. Miett'tltlum y. m., rah. al. N:o 223: Mää-                                  Määrärahan osoittamisesta metsäauto-
1693:       rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen                                      teiden ja metsärllltoj·en rakentamista
1694:       asutusalueiden ja syrjäisten asutusryh-                                     varten valtion metsiin ......•....... 1072
1695:      mien puhelinlinjojen rakentamiseen .. 1058                             310. Simonen y. m., rah. al. N:o 237: Koro-
1696: 297. Sormwnen, rah. al. N:o 224: Määrära-                                        rtetun määrärahan osoittamisesta kulku-
1697:       han osoittamisesta puhelinyhteyden ai·                                      ja kuljetussuhteiden parantamiseksi val·
1698:      kaansaamiseksi eräisiin Kuusamon kun-                                       tion mailla ......•........•.••.....• 1073
1699:      nan kyliin . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • 1059    311. Söderhjelm, fin. mot. N:o 238: Angåen-
1700: 298. Lampinen, rah. al. N:o 225: Määrära·                                        de anslag för förbättrande av trafik·
1701:       han osoittamisesta oikoradan rakentami·                                    förhållandena mellan Helsingfors samt
1702:       seksi Turun-Toijalan radalta Hyvin-                                        Sibbo oeh Borgå soeknars yttre skär·
1703:       kään-Hangon radalle • . . . . . . . . . . . . . 1060                       gård ...................•...••....•• 1075
1704: 299. Kankainen, rah. al. N:o 226: Määrä-                                    311. Söderhjelm, rah. al. N:o 238: Määrä·
1705: XXXII                                                          Sisällysluettelo 1947.
1706: 
1707:                                                                          Siv.                                                                            Siv.
1708:      rahan osoittamisesta liikenneyhteyksien                                           sillan rakennustöiden aloittamista var-
1709:      parantamiseksi Helsingin sekä Sipoon                                              ten ..............................•• 1093
1710:      ja Porvoon pitäjien ulkosaariston vä-                                       325. Sormunen, rah. al. N:o 252: Määrära-
1711:      lillä ............•..........•...•..• 1076                                        han osoittamisesta Tyrnävän-Ylipään
1712: 312. PilpfJ1'w, y. m., rah. al. N:o 239: Mää-                                          maantien kunnostamiseen . . . . . . . . . . • • 1094
1713:      rärahan osoittamisesta Rautilan-Valas-                                      326. PalQV'esi y. m., rah. al. N:o 253: Koro-
1714:      kallion maantien ja sillä olevan Veh-                                             .tetun määrärahan osoittamisesta kun-
1715:      massalmen sillan rakentamiseen ...... 1077                                        nan- ja kyläteiden rakentamista ja kun-
1716: 313. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 240: Mää-                                           nostamista varten •.....•.....•. , ... 1095
1717:      rärahan      osoittamisesta Honkakosken                                     327. Pyörälä y. m., rah. al. N:o 254: Koro·
1718:      asemalta Soikon-Lassilan maantielle                                               tetun määrärahan osoittamisesta avus·
1719:      johtavan tien ottamiseksi valtion hoi-                                            tuksiksi kunnan· ja kyläteiden kunnos-
1720:      toon ..............•......•.......•. 1079                                         tamista varten •.•.......•.•.... , • • • • 1097
1721: 314. Tillooen, rah. al. N:o 241: Määrärahan                                      328. Hautala y. m., rah. al. N:o 255: Koro-
1722:      osoittamisesta Heinolan-.Taalan tietyön                                           tetun määrärahan osoittamisesta kun-
1723:      aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1080                 nan- ja kyläteiden ottamiseksi valtion
1724: 315. E. Pesonen y. m., rah. al. N:o 242:                                               hoitoon • . . . • . . • . . • • • . . • • • . • . . . • • . . . 1098
1725:      Määrärahan osoittamisesta t~esuunnan                                        329. Salo, rah. al. N:o 256: Korotetun mää-
1726:       tutkimiseen ja töiden jatkamiseen tie-                                           rärahan osoittamisesta kyläteiden raken-
1727:       suunnalla Heinolan kirkonkylä-Marjo-                                             tamista varten •.....•..•..•......•.. 1099
1728:      niemF-Lauhjoki-Ravioskorpi-Bysmä-                                           330. Miettunen y, m., rah. al. N:o 257: Mää-
1729:       Kalkkinen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081                rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
1730: 316. Saariaho y. m., rah. al. N:o 243: Mää-                                             asutusteiden rakentamista ja kuunosta-
1731:       rärahan osoittamisesta maantiesillan ra-                                         mista varten . . . • . . • • . • . . . . . • . . . . . . . • 1100
1732:       kentamiseksi Kymijoen Myllykosken yli 1083                                 331. Lahtela y. m., rah. al. N:o 258: Määrä-
1733: 317. Man~ner y. m., rah. al. N:o 244: Mää-                                              rahan osoittamisesta varsinaisen Lapin
1734:       rärahan osoittamisesta maantien raken-                                            alueen maantieverkoston täydentämi·
1735:       tamiseksi Taipa:lsaarelta Ampujalan,                                              seksi ...•...•.•.•.......•...•....... 1101
1736:       Kahilan, Tuosansaaren ja Hyötiön saar-                                     332. Tainio y. m., rah. al. N:o 259: Määrä-
1737:       ten kautta Lauritsalaan . . . . . . . . . . . . . . 1084                          rahan osoittamisesta Lapin läänin asu-
1738: 318. A. Wirtanen y. m., rah. al. N:o 245:                                               tusalueilla olevien maanteiden kuntoon
1739:       Määrärahan osoittamisesta Parikkalasta                                            saattamiseksi . . . . . . . • . . . • . . . • . . . . . . • 1102
1740:       Tiviän y. m. paikkakuntien kautta Akan-                                    333. Kuusela y. 'lll., rah. al, N:o 260; Mää-
1741:       pohjaan johtavan tien ottamiseksi val-                                            rärahan osoittamisesta tilus· ja yksi·
1742:       tion haltuun ........................ 1086                                        tyisteiden kunnossapidon nvustamista
1743: 319. Pohjannoro, rah. al. N:o 246: Määrä-                                               varten . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • • 1103
1744:       rahan osoittamisesta maantien rakenta-                                    '334. Salo, rah.al. N:o 261: Määrärahan
1745:       miseksi Heinäveden asemalta johtavasta                                            osoittamisesta Perangan tien päästä läh-
1746:       tiestä Pyyiinsaaren kohdalle .........• 1087                                      tevän Selkoakylän maantien rakenta·
1747: 320. Kitnnunen y. m., rah. al. N:o 247: Mää-                                            mista varten ....................•..• 1104
1748:       rärahan      osoittamisesta Pyyiinsaaren                                   335. Salo, rah. al. N:o 262: Määrärahan
1749:       maantien rakentamista varten ••.•.... 1089                                        osoittamisesta maanti:en rakentamiseksi
1750: 321. Kauhanen, rah. al. N:o 248: Määrära-                                               Ristijärven kirkolta .Tokikylän kautta
1751:       han osoittamisesta maantiealikäytävän                                             Hyrynsalmen lårkolle • . . . . . . . • . . . • . . . 1105
1752:       rakentamiseksi Otokumpuun • . . . . . • . . • 1090                         336. Salo, rah. al. N:o 263: Määrärahan
1753: 322. Soininen, rah. al. N:o 249: Määrärahan                                             osoittamisesta          Paltamon-Puolangan
1754:        osoittamisesta Valtimon pitäjässä ole-                                           maantien korjaamista varten . . . . • . . . 1106
1755:        van Sivakkavaaran tien kunnostamista                                       337. Somvwnen, rah. al. N:o 264: Määrära·
1756:       varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1091           han osoi·ttamisesta Pudasjärven Pirin-
1757: 323. Järvinen y. m., rah. al. N:o 250: Mää-                                             rannan maantien rakentamiseen . . . . . . 1107
1758:        rärahan osoittamisesta Kurikan kirkon-                                     338. Sm-m.unen, rah. al. N:o 265: Määrära-
1759:        sillan päällysrakenteen uusimiseksi . . . . 1092                                 han osoittamisesta Sarakylän-Kouvan
1760:  324. Hautal<J, y. m., rah. al. N:o 251: Mää-                                           tien ja siihen !liittyvän Kouvanjoen asu-
1761:        rärahan osoittamisesta Nivalan Kuoppa-                                           tusalueen tien kunnostamista varten . . 1108
1762:                                            Sililii.llysluette'lo 1947.                                                   XXXIII
1763: 
1764:                                                  Siv.                                                                             Siv.
1765: 339. Sormunen y. m., rah. al. N:o 266: Mää·                     Posion kunnan Mäntyjärven kylään . . 1119
1766:       rirahan osoittamisesta Leinosenvaaran                350. Lellteltl, 'l· m., rah.. a.l. N: o 277: M:äii.rii.-
1767:       -Puhoksen maantien rakentamiseksi •• 1109                 rahan osoittamisesta :maantien rakeuta·
1768: 340. PåiiiJdcöun, rah. al. N:o 267: Määrä-                      miseksi Jussilo-Ka.isanlahden kylä-
1769:       rahan oso1ttamisesta tiensiirron suorit·                  tiestä Lehtolaan . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
1770:       tamisek11i Kuhmon-Suomussalmen maan-                 351. LMteila y, m-. rah.. al. N:o 278: Määrä-
1771:       tiellä Konti()'lan salmesta n. s. Töno1än                 rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1772:       salmeen .......................... .. 1110                miseksi Posion kunnan Aholan tienoilta
1773: 341. Pääkkönen y. m., rah. al. N:o 268: Mää-                    Suolijärven vesistön itäpuolta Hämeen·
1774:       rärahan osoittamisesta Murtoperän-                        kylään . • • • . . . • . • . • . • . . . • . . . . . . . . . • • 1123
1775:       Pohjoislahden maantien rakennustöiden                352. Tad'lllio y. m., rah. al. N:o 279: Määrä·
1776:       jatkamiseen Kuhmon ja Sotkamon kun-                       rahan osoittamisesta Jaatilan-Louej'år-
1777:       nissa ............................. .. 1111               wn-Muurolan tien kunnostamiseksi • . 1124
1778: 342. Meriläitnen y. m., rah. al. N:o 269: Mää-             353. Tainio y. m., rah. al. N:o 280: Määrä-
1779:        rärahan osoittamisesta Sotkamon-Nur-                     rahan osoittamisesta Aholan-Mourujär-
1780:       meksen maantiestä Saviahon pysäkin                        ven tietyön aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1125
1781:       kautta Suomensuon asutusalueelle johta-              354. Tadnio y. m., rah. al. N:o 281: Määrä-
1782:        van maantien kuntoonpanemista var-                       rahan osoittamisesta Pellon-Konttajär-
1783:        ten                                      1112            wn-Marrasjä:rven-Meltaukseu tietyön
1784: 343. MustO'fl;efl,, rah. al. N:o 270: Määrära-                  loppuun saattamiseksi • . . . . . . • . . • . • . . . 1126
1785:        han osoittamisesta maanti<en rakentami-             355. Tadnio y. m., rah. al. N:o 282: Määrä-
1786:        seksi Pyyvaaran tiestä Pärsämölahden                     rahan osoittamisesta Kittilän-Sodan-
1787:        kautta Juntusrannalle ............... . 1113             kylän tierakennustyön edelleen jatkami-
1788: 344. Miettunen y. m., rah. al. N:o 271: Mää-                    seksi ............................... 1127
1789:        rärahan osoittamisesta Akkunusjokivar-              356. Karppinen y. m., rah. al. N:o 283: Mää-
1790:        ren-Koivun asutustien kunnostamista                      rärahan osoittamisesta Kallon-Kurta-
1791:        varten ........................... .. 1114               kon tietyön loppuun saattamiseksi . . . . 1128
1792:  345. H. Pesonen, rah. al. N:o 272: Määrä-                 357. Karppinern 11· m., rah. al. N:o 284: Mää-
1793:        rahan osoittamisesta Akkunusjokivarren                   rärahan osoittamisesta Akkunusjokivar-
1794:        -Pahtaojan-Lehmikummun-Koivun                            ren-Pahtaojan-Lehmikummun-Koi-
1795:        asutustien kunnostamista varten •...•. 1115              vun tien kunnostamista v.arten. . • . . . . 1129
1796:  346. H. PesoMn, rah. a:l. lil':o 273: Määrä-              358. Karppimen y. m., rah. al. N:o 285: Mää-
1797:        rahau osoittamisesta Simojoen ja Ruo·                    rärahan osoittamisesta ·tiesuunnan Sank·
1798:        najoeu asutusalueiden maanteiden kun-                    kojärvi-Toljamoojä:rvi-Sääskijärvi-
1799:        nostamista varten .......•..•.....••.. 1116              Pohjaslahti tutkimista varten • • . . . . 1130
1800:  347. Nislcala y. m., rah. al. N:o 274: Määrä-             359. Salo, rah. al. N:o 286: Määrärahan.
1801:        rahan osoittamisesta Karungin asemalta                   osoittamisesta sillan rakentamiseksi Uta-
1802:        Kantomaanpään kautta Juoksengin ky-                      järven lossipaikalle • . . . • . . . • . . . . . • • . . 1131
1803:        lään johtava11 tien kun·nostamiseksi •. 1117        360. Kulmala y. m., rah. al. N:o 287: Mää-
1804:  348. Niskala y. m., rah. al. N:o 275: Mää-                     rärahan osoittamisesta Halikonlahden ja
1805:        rärahan osoittamisesta Oravavuoman-                      Salonjoen vesiväylän ruoppaustöiden
1806:        Taapajärven tien rakentamiseksi ..... . 1118             jatkamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1132
1807:  349. Lahtela y. m., rah. al. N:o 276: Määrä·              361. 801'munen 'l· m., rah. al. N:o 288: Mää·
1808:        rahan osoittamisesta maantien rakenta-                   rärahan osoittamisesta Pyhäjoen Pyhä-
1809:        miseksi Rannan kunnan Simojärveltä                       kosken perkansta varten . . . . . . . . . . . . 1133
1810: 
1811: 
1812:                                       1. Perustuslakivaliokunta..
1813:       Huoneenvuokrasäännöstelyä sekä hin-                                                                Siv.
1814:       tojen, maksujen ja työpalkkojen sään-                 16. Hetemäki y. m., lak. al. N:o 64: Ehdo·
1815:           nöstelyä koskevia lakialoitteita.                     tus laiksi eräiden hintojen, maksujen ja
1816:                                                  Siv.           työpalkkojen säiimlöstelystä .....•.... 1141
1817:   15. Oksala y. m., lak. al. N:o 63: Ehdotu~
1818:       laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä . . 1139
1819: 
1820:                                                                                                                                     V
1821: XXXIV                                                         Sdisällysluettelo 1947.
1822: 
1823: 
1824:                                                     IV. Valtiovarainvaliokunta.
1825:                                                                                                                                Siv.
1826:        Uusien virkojen perusta.:nli.sta. ja. val-                                 perustamisesta eraisim virastoihin ja
1827:        tiotalouden tarkastusta. koskevia. laki-                                   yleisiin laitoksiin .................... 1149
1828:                       aloitteita..                                           363. Rantala y. m., lak. al. N:o 62: Ehdo-
1829:                                                                                   tukset laeiksi valtiontalouden tarkastuk-
1830: 362. Kuittimen y. m., lak. al. N:o 61: Ehdo-                                      sesta ja valtionenemmistöisten osakeyh-
1831:      tus laiksi uusien virkojen ja toimien                                        tiöiden .toiminnan tarkastuksesta . . . . . 1150
1832: 
1833: 
1834:                                                  XI. Puolustusasiainvaliokunta.
1835:           Upseerien y. m. eläkkeitä koskeva                                                                                    Siv.
1836:                       lakialoite.                                                  Ehdotus laiksi upseerien, aliupseerien ja
1837:                                                                                    lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen
1838:    6. J. Raatikainen y. m., lak. al. N:o 60:                                       annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 1155
1839: 
1840: 
1841:                                                      I. Perustuslakivaliokunta.
1842:        Huoneenvuokran ja talouselämän sään-                                                                                                         Siv.
1843:          nöstelyä koskevia lakialoitteita.                                    18. Roine y. m., lak. al. N:o 73: Ehdotus
1844:                                                                       Siv.         laiksi talouselämän säännöstelemisestä
1845:  71. Inkinen y. m., lak. al. N:o 72: Ehdotus                                       poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
1846:      laiksi huoneenvuokran säännöstelyval-                                         muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1162
1847:      tuuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159
1848: 
1849: 
1850:                                                    IV. Valtiovarainvaliokunta.
1851:       Kansakoululaitosta ja verotusta koske-                                                                                   Siv.
1852:                via lakialoitteita.                                           367. Vennamo y.m., lak. al. N:o 69: Ehdo-
1853:                                                     Siv.                          tus laiksi eräistä väliaikaisista poik·
1854: 364. E. Koivisto y. m., lak. wl. N:o 65: Ehdo·                                    keussäännöksistä verolakeihin . . . . . . . 1177
1855:      tus laiksi kansakoululaitoksen kustan-                                  368. Vennamo y. m., lak. al. N:o 70: Ehdo-
1856:      nuksista annetun lain muuttamisesta . . 1169                                 tus laiksi eräiden talletusten ja obliga-
1857: 365. Kulovawra y. m., lak. al. N:o 66: Ehdo·                                      tioiden omistajille myönnettävästä ve-
1858:      tus laiksi kansakoululaitoksen kustan-                                       ronhuojennuksesta •................. 1179
1859:      nuksista annetun lain muuttamisesta . . 1172                            369. Kölli y. m., lak. al. N:o 71: Ehdotus
1860: 366. PilpzYUla y. m., lak. al. N:o 68: Ehdotus                                    laiksi eräiden talletusten, obligatioiden
1861:      laiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä                                        ja velkasitoumusten omistajille myön-
1862:      maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-                                      nettävästä veronhuojennuksesta . . . . . . 1181
1863:      netun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . 117 4
1864: 
1865: 
1866:                                                VII. Laki- ja talousvaliokunta.
1867:       Kunnallisverotusta koskeva lakiailoite.                                                                                                        Siv.
1868:                                                                    Siv.           Iinnosta ja kunnallishallituksesta kau-
1869: 42. Twurna y. m., lak. al. N:o 67: Ehdotuk·                                       pungissa annettujen asetuksien muutta-
1870:     set laeiksi maalaiskuntain kunnallishal-                                      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
1871: 
1872: 
1873:                                                   X. Työväenasiainvaliokunta.
1874:             Lapsilisää koskeva lakialoite.                                                                                           Siv.
1875:                                                                    Siv.           laiksi suoritetun lapsilisän korvaami-
1876: 54. Heikkilä y. m., lak. al. N:o 74: Ehdotus                                      sesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . 1189
1877:                                   ••       ••
1878:     VALTIOPAIVAT
1879:                      1947
1880: 
1881: 
1882:                 LIITTEET
1883: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
1884: 
1885: 
1886: 
1887: 
1888:                   HELSINKI 1947
1889:             VALTIONEUVOSTON KIR.TAP AINO
1890:                                                                                             j
1891:                                                                                         j
1892:                                                                                     j
1893:                                                                                 j
1894:                                                                             j
1895:                                                                         j
1896:                                                                     j
1897:                                                                 j
1898:                                                             j
1899:                                                         j
1900:                                                     j
1901:                                                 j
1902:                                             j
1903:                                         j
1904:                                     j
1905:                                 j
1906:                             j
1907:                         j
1908:                     j
1909:                 j
1910:             j
1911:         j
1912:     j
1913: j
1914:                              ••          ••
1915:   VALTIOPAIVAT
1916:                     194 7
1917: 
1918:                 LIITTEET
1919:                         1
1920: 
1921: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1922:              TOIVOMUSALOITTEET
1923: 
1924: 
1925: 
1926: 
1927:                   HELSINKI 1947
1928:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1929: Vaitiopäivä järjestystä, edustajanvaaleja, uskonnonvapautta, tuotanto-
1930:     ja liikelaitosten kansallistamista, kansalaisoikeuksia, paperin-
1931:            säännöstelyä, rakennusministeriötä y. m. koskevia
1932:                        laki- ja toivomusaloitteita.
1933:                                                                                               7
1934: 
1935: 1,1. -     Lagmot. N:o 1.
1936: 
1937: 
1938: 
1939:                                 Österholm m. fl.: Förslag till wg om ändri1tg av riksdags-
1940:                                    ordningen.
1941: 
1942: 
1943:                                    T i 11   U i k s d a g e n.
1944: 
1945:    I anledning a v .hemställningsmotionen         kanslikommissionen och riksdagens kansli
1946: 1946: 127 har Riksdagen den 5 november            enligt riksdagens arbetsordning äro de
1947: 1946 hemställt, att Regeringen måtte vid-         organ, som äga övervaka de vid riksda-
1948: taga sådana ändringar i gällande bestäm-          gen anställda tjänstemännens verksamhet,
1949: melser angäende Uiksdagsbiblioteket, att          är det uppenbarligen riksdagens sak att
1950: sagda bibli'<Mk skuHe understJä!hlas riks-        utarbeta nytt reglemente för riksdagsbiblio-
1951: dagen. Emedan denna hemställan ännu ej            teket. Intill dess det nya reglementet blivit
1952: lett till avsett resultat, föreslå vi, att        fastställt synes nu gällande reglemente
1953: riksdagen mMte godkänna nedanstående              böra tillämpas, dock med den ändring, att
1954: ~agmotion, genom viUmn statsrådets be-            en av riksdagens elektorer utsedd nämnd
1955: slut av ·den 30 mars 1922 ändras sålunda,         skulle träda i stället för den nuvarande
1956: att riksdagsbiblioteket, som enligt nämnda        styrelsen. Uiksdagsbibliotekets nuvarande
1957: beslut står UI1der riksdag1ens oeh rege-          tjänstemän skulle kvarstå i sina befattnin-
1958: ringens gemensamma vård och uppsikt, på           gar med åtnjutande av sina tidigare löne-
1959: nyllt ställes under enbart riksdage:ns för-       o. a. förmåner.
1960: valtning.                                            Med stöd av det ovan sagda få under-
1961:    I sm hemstä,Han uttalade riksdagen, at.t       tecknade vördsamt föreslå,
1962:  bibliotekets förvaltning borde anförtros en
1963: av riksdag~1s c:lektarer utsedd nämnd med                   att Riksdagen måtte antaga föl-
1964: samma befogenheter som för närvarande                     jande lagförslag:
1965: tillkomma bibliotekets styrelse. Emedan
1966: 
1967: 
1968:                                             Lag
1969:                              om ä.ndring av riksdagsordningen.
1970:    I enlighet med R1ksdagens beslut, tillk ommet på sätt 67 § riksdagsordningen
1971:  föreskriver, fogas tili riksdagsordningen en lilY så lydande 89· :a §:
1972:                   89 a §.                         ställt nytt reglemente för riksdagsbiblio-
1973:   Om riksdagsbiblioteket, som står under          tek:et tillämpas det nu gällande reglemen-
1974: inseende av riksdagens kansli och för vil-        tet med den ändring, att en av riksdagens
1975: ket riksdagen fastställer reglemente, stad-       elektorer utsedd nämnd träder i stället för
1976: gas i arbetsordningen.                            bibliotekets styrelse.
1977:                                                      Riksdagsbibliotekets nuvarande ordinarie
1978:    Denna lag, genom vilken statsrådets            tjänstemän och vaktmästare bibehållas
1979: beslut den 30 mars 1922 angående Sta-             fortfarande i sina nuvarande befattningar
1980: tens Centralbiblioteks ombildande tili ett        och åtnjuta dem enligt nu gällande lagar
1981: riksdagsbibliotek upphäves, träder i kraft        och förordningar tillkommande löne- o. a.
1982: den 1 maj 1'947. Till dess riksdagen fast-        förmåner.
1983: 
1984:          Helsingfors den 14 februari 1947.
1985: 
1986:            John Österholm.           Albin Wick:man.              Johannes Wirtanen.
1987:            Levi Jern.                Arvo Salminen.               Henrik Kullberg.
1988: 8
1989: 
1990: 1,1. -    Lak. al. N :o 1.
1991:                                                                                     Suomennos.
1992: 
1993: 
1994:                                  Österholm y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1995:                                     mutdtamisesta.
1996: 
1997: 
1998:                                       E d u s k u n n a ll e.
1999: 
2000:    Toivomusaloitteen n: o 127 (1946 vp.)           tuuksin. Kun kansliatoimikunta ja edus-
2001: johdosta on Eduskunta marraskuun 5 pal-            kunnan kanslia eduskunnan työjärjestyk-
2002: vänä 1946 lausunut toivomuksen, että hal-          sen mukaan ovat ne toimielimet, joiden
2003: litus rytyisi sellaisiin toimenpiteisiin, että     tulee valvoa eduskunnan virkamiesten toi-
2004: Eduskunnan kirjasto alistettaisiin edus-           mintaa, on itsestään selvää, että eduskun-
2005: kunnan alaiseksi.       Koska tämä toivo-          nan asiana on laatia eduskunnan kirjaston
2006: mus ei ole vielä johtanut tarkoitettuun            uusi ohjesääntö. Siksi kunnes uusi ohje-
2007: tulokseen, ehdotamme, että eduskunta hy-           sääntö on vahvistettu, olisi nyt voimassa
2008: väksyisi alla olevan lakialoitteen, joruka pe-     olevaa oihjesääntöä noudatettava, kuiten-
2009: rusteella valtioneuvoston päätös maaliskuun        kin niin muutettuna, että kirjaston nykyi-
2010: 30 päivältä 1922 muutettaisiin niin, että          sen hallituksen sijaan tulisi eduskunnan
2011: Eduskunnan kirjasto, joka edellämainitun           valitsijamiesten valitsema lautakunta. Edus-
2012: päätöksen mukaisesti on eduskunnan ja hal-         kunnan kirjaston nykyiset virkamiehet jäi-
2013: lituksen yhteisen hoidon ja valvonnan alai-        sivät edelleen toimiinsa nauttien samoja
2014: sena, uudelleen saatetaan yksinomaan edus-         palkka- y. m. etuja kuin nykyäänkin.
2015: kunnan hallinnan alaiseksi.                           Edelläolevan perusteella !kunnioittaen eh-
2016:    Toivomuksessaan eduskunta lausui, että          dotamme,
2017: kirjaston hallitus olisi uskottava eduskun-
2018: nan valitsijamiesten valitsemalle lautakun-                 että Eduskunta hyväksyisi seu-
2019: nalle Eduskunnan kirjaston hallituksen                    raavan lakiehdotuksen:
2020: nyikyisin voimassa olevin oikewksin ja val-
2021: 
2022:                                             Laki
2023:                              valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2024:       Eduskunnan päätälksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
2025:     määrätyllä tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi näin kuuluva 89 a §:
2026:                    89 a §.                         eduskunta on vahvistanut Eduskunnan kir-
2027:    Eduskunnan kirjastosta, joka on edus-           jaston uuden ohjesäännön sovelletaan nyt
2028: kunnan kanslian valvonnan alaisena ja              voimassa olevaa ohjesääntöä niin muutet-
2029: jolle eduskunta vahvistaa ohjesäännön, sää-        tuna, että eduskunnan valitsijamiesten va-
2030: detään työjärjestyksessä.                          litsema lautakunta tulee kirjaston hallituk-
2031:                                                    sen sijalle.
2032:   Tärmä lalk:i, jolla valtioneuvoston päätös          Eduskunnan kirjaston nykyiset vakinai-
2033: maaliskuun 30 päivältä 1922 Valtion Kes-           set vi:r1k:amiehet ja vahtimestarit pysytetään
2034: kuskirjaston muuttamisesta Eduskunnan              edelleen nykyisissä toimissaan ja nauttivat
2035: Kirjastoksi kumotaan, tulee voimaan touko-         nyt voimassa olevien lakien ja asetusten
2036: kuun 1 päivänä 1947. Siihen asti ik:unnes          mwkaisia palkka- y. rm. etuja.
2037:          Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
2038: 
2039:            John Österholm.             Albin Wickman.               Johannes Wirtanen.
2040:            Levi Jern.                  Arvo Salminen.               Henrik Kullberg.
2041:                                                                                                  9
2042: 
2043: I,z. -   Lak. al. N:o 2
2044: 
2045: 
2046: 
2047: 
2048:                                  Suontausta y. m.: Ehdot1ts laiksi edusta,janvaaleista anne·
2049:                                     tun lain 1 § :n nwuttamisesta.
2050: 
2051: 
2052:                                        E d u s k u n n a ll e.
2053:    Loimaan seutu, joka käsitttää Loimaan            yliopistoon tai Helsingin yliopiston Varsi-
2054: nimismiespiiriin kuuluvat Loimaan, Alasta-          nais-Suomalaiseen Osakurrtaan. Myös seu~
2055: ron, :Me1Hi:Jän ja Metsämaan kunnat sekä            dun maata;loudeHiset ja muut 1ta:loude>lliset
2056: Loimaan kauppalan, muodoSitaa 25,000                yhdistykset, urheiluseurat ja puoluejärjes-
2057: asukkaineen yhtenäisen kokonaisuuden kes-           töt kuuluvat Varsinais-Suomen piirijärjes-
2058: kuspaikkanaan Loimaan kauppaJla. Vaikka             :töihin. Lopuksi Loima;an ympäristö kuu-
2059: Loimaan ympäristö onkin maakunna1lisesti            luu turkulais!ten sanomalehtien levikki-
2060: kuulunut Satakuntaan, on seudun asukka:i-           alueeseen, mutta porilaisia ja yleensä Sata-
2061: den vouorovaikutus Satakunnan j,a sen kes-          kunnassa ilmestyviä sanomalehtiä ei paik-
2062: kuspaikan Poliin kanssa kaikilla elämän             kakunnalle 1tHata juuri nimeksikään.
2063: aloilla vanhastaankin ollut vähäistä. Mu:tlt.a          Yhteenvetona voidaan siis todelta, että
2064: vm'Sinkin Turun-Toijalan rautatien val-             Loimaan seutu kaikiHa inhimiJJlisen toimin-
2065: mistumisen jä,lkeen seudun ta:loudeElinen ja        nan aloilla todellisuudessa kuuluu nykyään
2066: sivistyksellinen elämä sekä liJikenne ovat          jo maakunnallisesti Varsinais-Suomeen ja
2067: miltei yksinomaan suuntautuneet Turkuun.            Satakuntaan enää ainoastaan historialli-
2068: Tästä on ollut seurauksena, että sama:lla           sesti.
2069: kuin yhteys Satakunnan maakunnallisiin                  Kansanva:ltaisissa oloissa muodostaa vaa-
2070: rientoihin on kokonaan katkennut I.~oimaan          liitoiminta !tärkeän osan kansalaisten vaJl-
2071: seutu on yhtä kiinteämmin siirtynyt Varsi-          tiollisessa !toiminnassa. Kun vaalitoiminta
2072: nais-Suomen ja sen keskuspaikan Turun               tapahtuu vaalipiireittä,in, on vaalitoiminnan
2073: kaupungin vaikutuspiiriin.                          onnistumisen edellytyksenä, e1ttä vaalipiiri-
2074:    Erittäinkin taioudel~isen elämän rulalla         jako noudattaa seudun taloudellisen, hen-
2075: on yhteys Turkuun kiinteä lyhyen etäisyy-           kisen ja yhteiskunna:Hisen e'lämän smmtau-
2076: den ja säännöllisen rautatie- ja linja-auto-        'tumista. Jos seutu, jol1la ei ole sanottavasti
2077: liikelllteen ansiosta. M:aJbka Loimaan seu-         muuta yhteyttä vaalipiirin muihin paikka-
2078: dulta Turkuun on noin 70 kilometriä,                kuntiin kuin sama vaalipiiri, eroteitaan eli-
2079: mutta esim. Poriin noin 120 kilometriä.             mellisestä ympäristöstään sille vieraaseen
2080: Samalla Turun merkitys kauppa-, teoHi-              vaalipiiriin, joutuu se pakostakin vaalitoi-
2081: suus- ja satamakaupunkina on pa1ljon tär-           minnassa syrjään. Tästä seuma vähiteNen
2082: keämpi Lounais-Suomelile yleensä ja erityi-         tämän seudun vaa:litoiminnan lamautmni-
2083: sesti Loimaan ympäristölle kuin minkä               nen ja valtiollisten kysymysten harrastuk-
2084: muun kaupungin !tahansa.                            sen heikkeneminen. Niinpä Loimaan seutu
2085:    Mutta rinnan taloudellisen elämän suun-          V!iime aikoina on ainoastaan raniharvoin voi-
2086: tautumisen kanssa on myös henkisen eilämän          nut katsoa [ähettäneensä oman edustajansa
2087: rulalla, vapaassa valistmrtyössä ja muissa          valtiopäiville, vaikka sen asukaslukunsa ja
2088: yleisissä yhteiskunnallisissa j,a valtiolllisissa   merkityksensä johdosta tulisi voida ,lähettää
2089: riennoissa yhteistoiminta suuntautum1t Var-         paikallisedustajansa jokaiseen eduskuntaan.
2090: sinais-Suomeen ja lähinnä Turkuun. Niinpä               Loimaan seudun sii~täminen Turun ja
2091: seutukunnan ,lapselt poikkeuksetta ovat jat-        Porin läänin eteläiseen vaa1ipi,iriin on näin
2092: kaneet opintojaan joko turkulaisissa am-            oHeJL mitä p:ät,e;vimmin perusteUa;vissa. Ai-
2093: matti- ja oppikouluissa tai siirtyneet Turun        kaisemmin sen toimeenpanemisen esteenä
2094: 10                                I,:?. -   Bdustajannwlit.
2095: 
2096: on o1lut, että se on ollut ky,tkettynä toi-      sessä olevien klmtien osalta ei ole edes eh-
2097: siin vaalipiirijaoituksen muutoksiin, joiden     dotettu mitään muutosta lääninjaoitukseen.
2098: suhteen ei ole voitu saavuttaa yksimieli-          Sen perusteel'J.a, miltä edellä olemme lau-
2099: syyttä. Sen vuoksi aloite 01lisi tällä kertaa    suneet, ja viitaten valtiopäiväjärjest~ksen
2100: toteutettava erillisenä muun vaa!lipiirijaoi-    32 §: ään kunnioittaen ehdotamme,
2101: tuksen tarkistuksesta. Vire~llä oleva läänin-
2102: jaoiiuksen muutos ei myöskään ole ehdotuk-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2103: sen :toteuttamisen esteenä, sillä kysymyk-             van lakiehdotuksen:
2104: 
2105: 
2106:                                             Laki.
2107:                    edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
2108:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanvooJ.eista 31 päivänä tammi-
2109:  kuuta 1935 annetun lain (66/35) 1 § :n 1 momentin 2 ja 3 kohta, sellaisina kuin
2110:  ne ovat 31 päivänä :toukokuuta 1938 annetussa laissa (215/38), näin kuuluviksi:
2111:                     1 §.                           3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo-
2112:                                                  hon kuU!luvat Ulvilan, Ikarulisten ja Tyr-
2113:   2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, jo-      vään kihlakunnat sekä Huittisten, Vampu-
2114: hon kuuluvat Vehmaan, Mynämäen, Piik-            lan, Keikyän, Punk.alaitumen, Kokemäen, ·
2115: kiön, HaJikon ja Maskun kihilakunnat sekä        HarjavaLlan, Kauvatsan, Köyliön ja Säky-
2116: Loimaan kauppala ja Loimaan, Alastaron,          län kunnat Loimaan kihlakuntaa;
2117: MelJilän ja Metsämaan kunnat Loimaan
2118: kihlakuntaa, niin myös Ahvenanmaan maa-            Tämä laki tll'lee voimaan       päivänä
2119: kunta;                                           kuuta 194 .
2120: 
2121:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
2122: 
2123:                  Yrjö Suontausta.                             Kalle J ok.inen.
2124:                  Samuli Simula.                               Niilo Honkala.
2125:                  Aino Lehtolmski.                             J. Eri. Pilppula.
2126:                  Urho Kulovaara.                              A.i,no Malk:amäki.
2127:                                                                                                         11
2128: 
2129: 1,3. -   Lak. al. N :o 3.
2130: 
2131: 
2132: 
2133: 
2134:                                       Lampinen y. m.: Ehdotus laiksi edttstajanvaaleista annettm
2135:                                            lain 1 § :tn muuttamisesta.
2136: 
2137: 
2138:                                             E dus:k un!111aH·e.
2139: 
2140:    Vailt,iopäiväjärjestyksen mukaan kansrun-               edustajien joukossa on jäänyt suhteeti:<O-
2141: edUSitajwt vaJita:all1 välittrt:ömi!Uä ja suhteelli-       man pi€il1eksi. Täl!lä hetkehlä vrua:lipiirin 31
2142: s;illa vrua1,eN1a. Suht~eellisuudru oheHa on               edmtajaslt<31 on mai3.Sieudul!Ja a.inoasta&n 5,
2143: kui:ten:kin kamsa;ruedustaja:nvaa1leja JarJes-             vaikka vaailin aikainen vä.IDiluvnn suhde
2144: tettäessä :kiinnilt•e1lty huOiilliota myös siihen,         olisi edelilyttä:nylt, 15-16 edus!Jajoo. Uuden-
2145: että vattakUTIJIJ.an eri osa1t saava1t vai1t.iopäi-        maan 1läänin mooseudun suhteeLlinen edus-
2146: v1Ue paiikalEsen 1edustulreffiliSa. Tämän mu-              tus va:ltiopäivitllä on täten muodootunut
2147: kaisffi'lli onkin va1tt1opä~väjärjestif'ksessä sää-        piene:mmäks:i kuin~ Il1Jim.kään muu~1 vaJta-
2148: oott~, elttä maa j:wetaan vähintään 12 ja                  klmnan ooan. Tälllaisesta asi:a[}jti}asta. on
2149: enin>tä:run 18 vaailipiir,Hn. Lisitksi on va;J_            luorunoHis:ena seurauksena. valtioHisen ltoi-
2150: tiopäiväjärjestyksess:ä llliimenomaan saa-                 minllllan heikkenemine>n [äänin :alluoeHa ja
2151: det,ty, ~et•tä pa.iikaJJlmen olloj,en va:a.tiess:a, voi-   ennen kaikkea Undcnma&l maakunnan pai-
2152: d:rurun suhteell:isesita voolllitawlSita poikert::a ja     kwlJisO>lojen tunt:emnlrsen ja •edUSituksen jää-
2153: mtlli'lli1:1tuj·en vaailiipiirien lisäksi muodoot:a:a      mmen ;tal>"a-alail:le Y·leisiä asioita käs:i:tel-
2154: jokin tt:ai joitakin vaalip~i.rejä a.inoastaaJn            il:äess:ä.
2155: yhdoo ooustJajaJU valittsemista varten1. Täl-                  Epäkohdan korjaamiseksi ei ole muuta
2156: Lainen va:alipiiri onkin aikaisemmin ollut                 keinoa kuin Uudenmaan läänin vaallipiirin
2157: Lap.i;n VI3.Ja!1i:piiri, ja ;nykyään OITh vi!rehll'ä       jakaminen. TlHlainen toimenpide on päte- .
2158: kysymys Ahvenanmaan ma'aikUilillla:n muo-                  v;ästi perusteltu jo siliä, e.ttä vaalipiiri on
2159: dostamlsesta Wi va.alipiiJ:~iksi, jolm. valirtsee
2160:                  1                                         asukasmäärä:1tään suhteffi,toman suuri ver-
2161: yhden ~ed;ust:ajan. Va!litiopäiväjärjestyks•en             rattuna muihin vaalipiireihin. Se vruitsi
2162: tarkoituksena oru siis ohlut. suht,eelliSieln Vlaa-        viime vaaleissa eduskun1ta.an 31 edustajaa
2163: Litavrun puitt,ei!ssa taa,ta valtiopäivNle va!1ta-         eli yli 15 % eduSitajien kokonaismäärästä,
2164: kU!Ilft1JliD eri ooien pailmllis1edustus.                  kun seuraavaksi suurin vaa:lipiiri vruitsi
2165:     Va:aJilain muika1a[}j koko UudenmaJan lää,ni           17 edustajaa ja vaatipiirien keskimääräinen
2166: muodostaa yhden vaalipiirin. Uudenmaan                     edustajamäärä <j}i vain 13; Lisäksi on epä-
2167: läänissä Oil1 lu011ll!ol~is,esti vaMakunn'a[}j pää-        taDkoituksenmukaista niin huomattavien
2168: kaupungilla vaJE:tseva asema jo asukas-                    erilaisten alueiden kytkeminen samaan vaa-
2169: määrällsä1cin perustee!Ha. Niinpä [äälllim                 Hpiiriin kuin 1toisaal1:a valtakunnan pää-
2170:  hoo!kikårjoi,tetusta asukasmä:wrästä vuO'llltla           kaupungin ja toisaalta hajanaisen, laajan
2171: 1946 yli puolet :asui Helsmgissä eH 644,553                maatalousvaltaisen Uudenmaan maakun-
2172:  asuklmas:ta 341,5·63. Mutta vieilä enemmän                nan.
2173:  kuin asukasmäärä (JlllJ Helsingi1n k:aupnngin                 Kysymys Helsingin kaupungin muodos-
2174:  määräävään '8SieJniai8Jll läänissä vaikuttanut            tamisesta eri vaalipiiriksi onkin ollut jo
2175: sen asema valitalmruoon pääkaupunkina ja                   kauan vireihlä, vaikka sitä tähän mennessä
2176:  siitä johituen s® käylt,etJtäv.issä IQ\l,evi·en ta-       ei ole saatu tyydyttävään ·ratkaisuun.
2177: loude1hl:stoo ja henkisten voimien yrlivofuooi-            Vuonna 1946 toimeenpannun Hellsingin
2178:  suus 'Läänin muuhun ooaan verrattuna.                     kaupungin suuren alueliitoksen jäJ.keen ky-
2179:     Tästä on oJlut seurauks·ena, 'että maaseu-             symys on kuitenkin edeHeen kärjistynyt ja
2180:  dun edustus Uudenmaan läänin vaaftipiirin                 vaatii sen vuoksi pikaista ratkaisua. Kun
2181: 12                                  1,3. -   EdustajanVJarulit.
2182: 
2183: edustajanvaaleista anneHua lakia ja sen              Sen peTusteella, mitä edellä olemme lau-
2184: vaalipiirij>akoa alueluovutusten johdosta          suneet, ehdotamme kunnioittaen,
2185: joudutaan ensi vaalleja varten muuttamaan,
2186: on ajankohta sopiva myös Helsingin kau-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2187: pungin muodostamista omaksi vaalipiiriksi                  van lakiehdotuksen:
2188: koskevan kys:ymyksen ratkaisemisEJlle.
2189: 
2190: 
2191:                                              Laki
2192:                      edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
2193:    Eduskunnan päältöksen mukaisesti muutetaan edustajanvaaleista 31 päivänä tam-
2194:  milmuta 1935 annetun ·l·ain (66/35) 1 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä 'toukokuuta
2195:  1938 annetussa laissa (215/38), näin kuuluvaksi:
2196:                      1 §.                            15. I1apin ·läänin vaalipiiri; ja
2197:    Edustajain vali1tsemista varten v·atlitiopäi-     16. Helsingin kaupungin vawlipiiri.
2198: vilJe on SUJomi jaettu seuraaviin vaalipii-          Helsingin kaupunkia lukuunottamatta
2199: reihin:                                            kUlUiluvat kaupunki ja kauppala samaan
2200:    1. Uudenmaan ;läänin vaa[ipiiri, johon          vaa[ipiiriin kuin sen ympärillä oleva maa-
2201: kuuluu sanottu lääni Helsingin kaupunkia           seutu.
2202: lukuunolttama:tt•a;
2203: - - -- - - - - - - - - - - -                         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
2204:    14. Oulun läänin vaalipiiri;                    kuuta 194 .
2205: 
2206:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
2207: 
2208:                   J. E. Lampinen.                                 Johannes Virolainen.
2209:                   J. Koivisto.                                    Juho Paksujalka.
2210:                   '1'10ivo Thonen.                                Lauri. Murtomaa.
2211:                   Veikko Vennamo.                                 Toivo H. Kinnunen.
2212:                   J. Pyörälä.                                     Heikki Soininen.
2213:                   Matti Pärssinen.                                Kusti Eskola.
2214:                   Juho Niukkanen.                                 Eino Laitinen.
2215:                   Juhani Leppälä.                                 L. 0. HirvelllSailo.
2216:                   Akseli Brander.                                 Konsta Talvio.
2217:                                                                                               13
2218: 
2219: 1,4. -    Lak. a.l. N :o 4.
2220: 
2221: 
2222: 
2223: 
2224:                                   K. Andersson y. m.: Ehdot,us· l«iksi edusktmnttn kmu;lian
2225:                                       menosäämnön perusteista annotttn lain 5 § :n muutta-
2226:                                       misesta.
2227: 
2228: 
2229: 
2230:                                        E d u s k u n n a ll e.
2231: 
2232:    Eduskunnan kanslian menosaannön pe-              myöntänyt eduskunnan pal veh:uksessa ole-
2233: rusteista 30 päivänä maaliskuuta 1928 an-           ville oikeuden saada vapaalipun valtion-
2234: netussa laissa {107/28) säädetään, että             rautateillä. Mutta voimassa oleva laki
2235: kansliatoimikunta määrää, ket~ä eduskun-            eduskunnan kanslian menosäännön perus-
2236: nan kanslian virkamiehet ovat oikeutetut            teista ei kuitenkaan oikeuta kansliatoimi-
2237: saamaan     vapaalipun valti.onrautateillä.         klmtaa myöntämään vapaalippua valtion-
2238: Myöskin eduskunnan palveluiksessa olevien           rautateillä muille kuin eduskunnan kans-
2239: viran tai toimen haltijain palkkauksesta            lian viåamiehille, eduskunnan toimen hal-
2240: päättää kansliatoimikunta.       Sen sijaan         tijain jäädessä vapaalipptwikeuden uliko-
2241: eduskunnan .palveluksessa olevien viran tai         puolelle.
2242: toimen haltijain eläke-edut määräytyvät                Kun on kohtuullista, että myöskin edus-
2243: niiden perusteiden mukaan, jotka ovat voi-          kunnan palveluksessa :koko Viiioden oleville
2244: massa peruspa:lklma n.auttivi.sta valtion vi-       toimen haitijoille voitaisiin myöntää, kans-
2245: ran tai toimen haltijoista.                         liatoimikunnan harkinnan mukaan, oikeus
2246:    Edustajanpalkkiosta annetun lain mu-             saada vapaalippu valtionrautateillä, ehdo-
2247: ilman edustajilla ·on oikeus saada vapaa-           tetaan tätä tar~oittava muutos säädettä-
2248: lippu valtionrautateillä, eduskunnan virka-         vä;ksi lakiin.
2249: miehille myönnettäväu vapaalippuoikeuden               Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
2250: perustuessa kansliatoimiikunnan harkinta-
2251: valtaan. Mikäli voimassa olevan lain sään-                    että Edusktmta hyväksyisi seuraa-
2252: nös ei Dle estänyt onkin kansliatoimikunta                  van lakiehdotuksen:
2253: 
2254:                                               Laki
2255:          eduskunnan kanslian menosäännön perusteista annetun lain muuttamisesta.
2256:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eduskmnnan kanslian menosäännön
2257:   perusteista 30 päivänä maaliskuuta 1928 annetunlain (107/28) 5 §näin kuuluvaksi:
2258:                    5 §.                             men haltijat Dvat oikeutetut saamaan va-
2259:   Kansliatoimikunta määrää, ketkä edus-             paalipun valtiDnrautateillä.
2260: kunnan palveluksessa Dlevat viran tai toi-
2261: 
2262:          Helsingissä he;lmikuun 7 päivänä 1947.
2263: 
2264:     Kauko Andersson.          Aino Malkamäki.       V alfrid Eskola.      H. Soininen.
2265:     Yrjö Kilpeläinen          Jere Juutilaånen.     Samuli Tervo.         K. Hj. Kauha.nen.
2266:     Juho Paksujalka.          Isak Pentta.la.       Onni Peltonen.        Lauri Murtomaa.
2267:     Juho Karvonen.            Urho Kulovaara.       Alpo Lumme.           H. S. Pesonen.
2268: 14
2269: 
2270: 1,5. -   Lak. al. N:o 5.
2271: 
2272: 
2273: 
2274: 
2275:                                 H. Manninen y. m.: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain
2276:                                    12 §:n muuttamisesta.
2277: 
2278: 
2279:                                      E d u s k u n n a ll e.
2280: 
2281:    Eduskunnan vuonna 1922 hyväksymä                  Tällainen käytäntö ei ole sopusoinnussa
2282: uskonnonvapauslaki takaa jokaiselle kansa-        uskonnonvapauslain ka:nssa. Sen vuoksi olisi
2283: laiselle oikeuden uskonnon harjoittamiseen        lakia niin selvennettävä, että mainitunlai-
2284: vakaumuksensa mukaisesti sekä oikeuden            nen lain hengen vastainen menettely ei olisi
2285: olla kuulumatta minkään uskonnollisen             käytännössä ma;hdollinen. Taloudellisille
2286: seurakunnan tai yhtymän jäsenyyteen. Se           yhtymille ja liikelaitoksille olisi varattava
2287: vapauttaa myös ik:ir!lr!koon lmulUJinattoman      samanlainen mahdollisuus kuin yksityisille
2288: henkilön kirkollisverojen maksamisesta.           hmvkilöille itse ratkaista haluavatko ne osal-
2289: Laissa on kuitenkin puutteellisuus, joika         listua kirkollisten verojen maJksuun vai ei.
2290: käytännössä merkitsee sitä, että henkilö,         Käytännössä olisi meneteltävä siten, että
2291: joka ei ole kirkon jäsen, eräissä tapauk-         sellaisilta liikelaitoksilta tai taloudellisilta
2292: sissa joutuu välillisesti maksamaan !kirkol-      yhtymiltä, jotka kirjeellisesti tai valtuutta-
2293: lisia veroja. On tapauksia, joissa mainitun-      mansa henkilön välityksellä ilmoittavat,
2294: lainen henkilö y;hdessä toisten kanssa on         että ne eivät halua osallistua ki:rlkollisten
2295: perustanut liiikelaitoksen, osakeyhtiön, osuus-   verojen maksamiseen, ei tällaisia veroja
2296: k1mnan tai muunlaisen taloudellisen y;hty-        perittäisi.
2297: män. Milloin tällainen yihtymä maksaa kun-           Edellä. olevaun viitaten ehdDrtmnme,
2298: nallisia veroja, siltä peritään myös kirkollis-
2299:  verot, huolimatta siitä, että kaikki yhty-                 että Edusk1mta hyväksyisi seuraa-
2300: mään kuuluvat hen'kilöt, taikka enemmistö                 van lakiehclotuksen:
2301: heistä, ei ole kirkon jäseniä.
2302: 
2303: 
2304: 
2305:                                            Laki
2306:                              uskonnonvapauslain muuttamisesta.
2307:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
2308:   mainitulla tavalla, muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1'922 annetun uskonnonvapaus-
2309:   lain (267/22) 12 § näin kuuluva:ksi:
2310:                      12 §.                        tua kirkollisten verojen maksamiseen, äl-
2311:                                                   köön oliko velvollinen kiinteistöveron tai
2312:    Henkilö, joka ei ole evankelisluterilaisen     muun veron muodossa ottamaan osaa niiden
2313: tai kreikkalaiskatolisen kirkon jäsen, samoin     papistojen ja kirkonpalvelijain palikikaami-
2314: sellainen liikelaitos tai muu taloudellinen       seen, älköönikä myöskään niiden pappilain,
2315: yhtymä., joka kirjeellisesti taikka valtuut-      kirkkojen, keHotapulien ja hautausmaiden
2316: tamansa asiami~hen kautta ilmoittaa kir-          rakentamiseen ja ylläpitämiseen tai muihin
2317: kollisille viranomaisille, ettei halua osallis-   nihlien tarkoituksiin meneviin veroihin.
2318:                                  1,5. -   H. Manninen y. m.                          15
2319: 
2320: Vapaa verosta evankelisluterilaisen tai          koon myös muu uskonnollinen yhdyskunta
2321: kreikkalaiskatolisen kirlron tarkoituksiin ol-   ja sen seurakunta.
2322: 
2323:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
2324:                  H. Manninen.                             Heikki Simonen.
2325:                  Aleksi Rinne.                            Konsta Talvio.
2326:                  Matti Meriläinen.                        Antti Virta.nen.
2327:                  Antto Prunnila..                         W. Metsäranta.
2328:                  Gösta Rosenberg.                         Toivo Lång.
2329:                  Kauko Andersson.                         .A..lln& Nevalainen.
2330:                                      Tuomas Brygga.ri.
2331: 16
2332: 
2333: 1,6. -:- Lak. al. N :o 6.
2334: 
2335: 
2336: 
2337: 
2338:                                  Pessi y. m.: Ehdotus laiksi eräiden tuota,nto- :ja liikelaitos-
2339:                                     ten kansallistamisesta sekä luonnonrikkauksien ja ulko-
2340:                                     maankaupan ottamise:;t:a valtion haltuun.
2341: 
2342: 
2343:                                       E d u s k u n n a ll e.
2344: 
2345:    Useissa maissa on havaittu, että monopoli-      täysin vallitsevana osakeyhtiömuotoinen
2346: luontoisten suuryhtymien vaikutus on muo~          omistus. Vuoden 1944 tilaston mrukaan on
2347: dostunut kahleeksi kansantalouden terveelle        osakeyhtiöperustalla toimivista teollisuus-
2348: kehitykselle ja vaaraksi kansanvaltaiselle         yrityksistä 37 eli 0.66 % kaikkien teolli-
2349: järjestelmäihle. Sen vuoksi •esim. RatnskJassa,,   suusosakeyhtiöiden lulkumäärästä 50 miljoo-
2350: Englannissa, Tsheklko-Slovakiassa, Unka-           nan markan tai sitä suuremmalla pääomalla
2351: rissa, Romaniassa y. m. tällaisia yhtymiä on       toimivaa. Näiden 37 ·osakeyhtiön yhteiset
2352: kansallistettu, otettu valtion haltuun. Kan-       pffiäomat ovart 5,197 miljoonaa markkaa eli
2353: sallistettujen laitosten tuotannon jatkuva         56.5 % koko teollisuUJden osakeyhtiöiden
2354: nousu on osoittanut toimenpiteen oikeaksi.         pää,omista.
2355:    Kansallistamisen välttämättömyys on tun-           Kaikkiaan oli vuonna 1944 50 miljoonan
2356: nustettu meidänkin maassamme. Siitä on             markan tai suuremmalla pääomalla toimi-
2357: osoitu!ksena valtioneuvoston eduskunnan toi-       via t,eollilisuus-, 1iike- ja luotrtolai~t~sia, 49 eli
2358: vomuksesta 7/2 1946 asettama n. s. sosiali-        0.2s% kaikkien maamme osa:keyhtiöiden
2359: soimiskomitea. Se on myös lausuttu julki           luv•usta. Niiden pääDmat olivat 7,199 mil-
2360: eduskuntamme ylivoimaista enemmistöä               joonaa markkaa eli 45.4% kaikkien Dsake-
2361: edustavien SKDL:n, sos.-dem. puolueen ja           yhtiöid:en pääomista.
2362: maalaisliiton eduskuntarY'hmien hyväksy-              Nämä muutamat numerot osoittavat,
2363: mässä yhteistyösopimuksessa, jossa m. m.           kuinka pitkälle pääomien !keskittymistä on
2364: sanotaan:                                          tapwhtunut maassamme. Muutaman kym-
2365:            ,Se käsitys on saatava vallitse-        menen yhtiön pääosa!kkaat, jotka ovat osak-
2366:         vaksi, että luonnonrikikaudet ja luon-     kaina useimmissa yhtiöissä, joihtavat koko
2367:         taiset raaka-ainevarat ovat olemassa       maan taloutta hallituksen ja edusiwnnan
2368:         koko !kansaa ja sen yleistä hyvin-         v:oimatta paljonkaan siihen vaikuttaa. Ei-
2369:         vointia varten. Samoin on aikaisem-        vätkä he suinkaan johda sitä kansan ja
2370:         pien sukupolvien keräämiä pääomia          valtion etujen mukaisesti, vaan saadakseen
2371:         käytettävä lähinnä yleisen edun sane-      yrityiksistään mahdollisimman suuria vDit-
2372:         lemaila tavalla. Ylksityiset !kapita-      toja.
2373:         listit eivät saa päästä niiden turvin         Estämållä kiskonnan ja holhouksen, jota
2374:         hyötymään, vaan on hyödyn jakaan-          suurteollisuus ja pankit aina ovat talon-
2375:         nuttava tasapuolisesti kaikkien kan-       poikaistoon nähden harjoittaneet sekä suun-
2376:         salaisten osalle. Jotta suurpääoman        taamaila teollisuustuotantoa kansan, siis
2377:         alistaminen kansantalouden ja yhteis-      myös maanviljelijäväestön tarpeita vastaa-
2378:         kunnan kokonaisetujen palvelukseen         ville aloille, voidaan käytännössä päästä
2379:         olisi mahdollista, on se tarvittavassa     siihen, että teollisUJUdesta tulee, ei maa-
2380:         laajuudessa Dtettava yhteiskunnan          talouden !kilpailija, vaan sen tuki ja eteen-
2381:         tai yhteistä etua valvovien elinten        päinviejä. Valtion hallussa oleva teollisuus
2382:         hallintaan."                               pystyy myös tDimittamaan maanviljelijöille
2383:                                                    entistä halvemmilla hinnoilla maatalous-
2384:   Maamme tuotannossa ja liike-elämässä             koneita ja muita työvälineitä sekä tarvik-
2385: ovat suuryhtymät tähän asti olleet suuntaa-        keita.
2386: antavina ja määräävinä. Teollisuudessa on             Näiden suuryhtymien vaikutusvalta ei ole
2387:                                       . I,o . -   Pessi y, ,m,                                  17
2388: 
2389: pysähtynyt vain taloudellisiin kysYIUyksiin,         summa on tämän vuoden .tulo- ja meno-
2390: vaan ne ovat t1,1rmiollisella tavalla vaikut-        arvion mukaan 213 kai!kista tuloista. KOlko
2391: taneet myös maamme sisä~ ja ulkopolitiik-            kansan etu vaatii, että veroja vähennetään
2392: kaan. Fasistisen Lapuanliikkeen rahoittajia          ja valtiotalouden hoitoa muutetaan niin,
2393: olivat ennen kaikkea maamme suuromistaja-            että valtio saa huomattavan osan tuloistaan
2394: piirit, joiden suhta,utuminen työväenliik-           harjoittamastaan liiketoiminnasta. Tämä
2395: keen eri aloihin, jopa ammatilliseen liikkee-        voi tapahtua siten, että valtion tuloatuot-
2396: seenkin oli sotavuosiin asti jyrkän kieltei-        tavaa toimintaa merkittävästi laajennetaan
2397: nen. Nämä samat piidt rahoittivat 20-                ottal!lalla valtion haltuun j~ kansantalou-
2398: luvulla Neuvosto-Karjalan alueelle tehtyjä          dellisen suunnitelmallisuuden piiriin aikai-
2399: hyölclffiyksiä ja ovat kannattaneet Neuvosto-       sempien laitosten lisäksi ratkaisevasti tuo-
2400: liitolle vihamielistä u~kopoliittista asennoi-       tantoon ja liiketoimintaan vaikuttavat suur-
2401: tumista.                                             yritykset sekä myös ne elinkeinoelämän
2402:     Jo näistä syistä suurten monopoliyhtiöi-        haarat kokonaisuudessaan, joilla, !kuten
2403: den ottaminen valtion haltuun on täysin              esim. vuoriteollisuudella, on ratkaisfi)va mer-
2404: perusteltavissa. Mutta entistä ajankohtai-          kitys kotko tuotantoelämälle.
2405: s6mmaksi se käy nykyisessä tilanteessa, jol-            Yhtenä edellytyksenä suunnitelmallisuu-
2406: loin ikoko kansakunnan voimat on jänni-              den ja säästäväisyyden noudattamiseen kan-
2407: tettävä taloutemme kehittämis~ksi ja jolloin        santaloudessa on ulkomaankampan ottami-
2408: tarvitaan tarkoin ohjattua, laajalle ulotet-        nen valtion haltuun. Tä:hän asti ovat tuo-
2409: tua suunnitelmallisuutta niin tuotannon             tanto- ja liike-elämän suuryhtymät johta-
2410: kuin lii:ke-elämänkin aloilla. Tuotantomme          neet maamme ulkomaankauppaa ohjaten
2411: kehittämisessä ja ohjauksessa on harkit-            sitä omia ahtaita ryhmäetujaan ja poliit-
2412: tava, mitä aloja on tuettava voimakkaam-            tisia näkökohtiaan silmälläpitäen maamme
2413: min ja mille aloille ohjattava sijoitustoi-         taloudelle vahingolliseen suuntaan. Mainit-
2414: mintaa kansantaloutemme ik:okonaisetua sil-         takoon vain kauppasuhteiden täydellinen
2415: mälläpitäen. Tällaisen suunnitelmallisuu-           laiminlyöminen takavtlosina lähimpään naa-
2416: den toteuttaminen vaatii valtion suurempaa          purimaahamme, suureen ja rikkaaseen Neu-
2417: osuutta tuotannolliseen elämään. Valtion            vostoliittoon. Ullkomaa.nkwupan siirtäminen
2418: hallintaan on saatava niin suuri osa tuo-           valtion haltuun on välttämätön toimenpide
2419:  tannosta ja liiketoiminnasta, että sen avulla      nykyisenä vaikeana aiJkana, jolloin ulko-
2420:  ja johdolla v(}idaan poistaa taloudellista         maankauppa on saatava mahdollisimman
2421: sekasortoa, J:U1;i,ä,:rätä talouselämän kehityk-    tehokkaasti palvelemaan maan talouselämän
2422: sen suunta, lieventää maailmanmarkkinoilla          välttämättömiä tarpeita. Ulkomaankaupan
2423: esiintyvien pulien vaikutusta kansantalou-          ollessa valtion hallussa voidaan kireää hinta- .
2424: t~erome, puhUJllattakaan siitä, että sellai-        politiikkaa hoitaa menestyksellisetnmin !käyt-
2425: sella toimenpiteellä olisi erittäin suuri mer-      tämällä ulkomaankaupan voittoja kulutus-
2426: kitys palkkatyöväen sosiaalisten olojen ja          tarvikkei;den hintojen tasoitukseen !koti-
2427: elintason parantamiseen. Suurtuotannon              maassa.
2428: kansallistamisen ka;utta ne kansalaispiirit,            Suuryhtiöiden kansallistaminen ei suin-
2429: t_yöläiset ja teknillinen henkilökunta, jotka       kaan mei.'kitse terveen yksityisyritteliäisyy-
2430: ovat tuotannon suunnittelevana ja toimeen-          den tu'kahd'Uttamista, sillä suuryhtymät
2431: panevana voima.na, saisivat vaikutusvaltaa          ovat hallits.emillaan tuotantoaloilla ehkäis-
2432: tuotannon ja k\iko talouselämän :hallinnassa        seet luottopolitiikallaan, myynti- ja osto-
2433:  ja niiden mmos tuotannon kohottamisessa            renikaillaan j. n, e. yksityisten, varsinkin
2434: muQdQStu.isi silloin epäilemättä nykyistä           pienempien yrittäjien toimintaa. Eri alo-
2435:  paljon voimakkaamma;ksi. Sellainen kolke-          jen monopoliyihtymäin joutuessa !k:ansallis-
2436:  mus on saatu kaikissa niissä Euroopan              tettaviksi pienemmät yrittäjät vapautuvat
2437: maissa, joissa kansallistamistoimenpiteisiin        riippuvaisuudestaan ja voivat kehittyä va-
2438: on ik.äytä.nuössii. jQ :ryhdytty.                   paammin ja itsenäisemmin.
2439:     Kan&allistamiskysYIUykaen tekee ajankOJh.-          Edellytykset suurtuotanto- ja liilkelaitos-
2440:  ta.is~ksi myöskin valtiotalouden nykyinen          ten, suurten luottolaitosten, mineraalirik-
2441:  tila. Valtion tulothan ovat yksipuolisesti         kaulksiemme, vuoriteollisuuden sekä koski-
2442:  verotlllQjen varassa. Verotuksella koottava        ri'k!kauksiemme lkansallistamiselle ovat mei-
2443: 
2444: 
2445:                                                                                                  3
2446: 18                       1,6. -   Tuota.ntoii!Mtosten klansai1Jlistaminen.
2447: 
2448: dän'kin maassamme olemassa. Kansamme                 Näillä perusteilla ehdotamme,
2449: etu vaatii näitten laitosten ja Luonnon-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2450: rikkauksien ottamista valtion haltuun.                    van ktkiehdotuksen:
2451: 
2452: 
2453: 
2454:                                             Laki
2455:      eräiden tuotanto- ja liikelaitosten ka.nsallista.misesta. sekä luonnonrikkauksien ja
2456:                       ulkom.a.a.n.ka.upan ottamisesta valtion haltuun.
2457:        Eduskunmm pä:äJtölksen mukaisesti sää.deiliään:
2458:                      1 §.                            Valtioneuvosto voi kuitenkin osuustoi-
2459:    Suuryhtymien epä:kansanvaltaisen vaiku-        minnallisille keskusliikkeille sekä poik!keus-
2460: tuksen lopettamiseksi maamme talous- ja           tapauiksessa muillekin myöntää oikeuden
2461: yhteiskuntaelämään, talouselämän välttä-          määräajaJksi harjoittaa ulkomaankauppaa,
2462: mättömäiksi käyneen sunmnitelmallisuuden          ei !kuitenkaan maan talouselämälle tärkeillä
2463: aikaansaamiseksi, valtion tulojen lisäämi-        tarvikkeilla.
2464: seksi, terveen yksityisyritteliäisyyden tuke-                         4 §.
2465: miseksi ja koko kansantalouden sekä kan-             Kansallistaminen tapahtuu tämän lain
2466: samme elintason kohottamiseksi otetaan            voimaantulopäivänä siten, että
2467: valtion haltuun eräät tuotanto- ja liike-            1) toisessa pykälässä tarkoitettujen osa-
2468: yritykset, luonnonrikikaudet sekä ulkomaan-       keyhtiömuodossa toimivien yritysten osake-
2469: kauppa sen mukaan kuin tässä laissa tar-          kanta kokonaisuudessaan siirtyy valtion
2470: kemmin säädetään.                                 omistukseen;
2471:                      2 §.                            2) muu kuin 1) kohdassa mainittu tämän
2472:    Tällä lailla kansallistetaan ottamalla val-    lain mukaan kansallistettava omaisuus siir-
2473: tion haltuun:                                     tyy valtion, tai valtioneuvoston niin päät-
2474:    1) Osakeyhtiömuodossa toimivat teolli-         täessä, jonkin kansallistetun yrityksen omai-
2475: suus- ja liikeyritykset, joiden osakepääoma       suud~ksi.
2476: yksinään tai yhdessä sisar- ja tytäryhtiöi-                            5 §.
2477: den kanssa 1 päivänä tali1Illikuuta 1947 oli         Kansallistetuista yrityksistä valtio suo-
2478: 50 miljoonaa markikaa tai sitä sruurempi,         rittaa täyden korvauksen obligatioissa siten,
2479: sekä niihin laajuutensa puolesta verratta-        että osakeyhtiöiden osa1k:keista suoritetaan
2480: vat yritykset.                                    niiden käypä arvo tämän lain voimaantulo-
2481:    2) Pan:kit ja muut luottolaitokset, joiden     päivänä. Muusta kuin osa;keyhtiöiden omai-
2482: osaJkepääoma tai siihen verrattava rahasto        suudesta suoritetaan korvaus sen käyvän
2483: 1 päivänä tammikuuta 1947 oli 50 miljoo-          arvon mukaan, mikä sillä on tämän lain
2484: naa markkaa tai sitä suurempi.                    voimaantulopäivänä.
2485:    3) Voimalaitokset, joiden teho on 1,000           Ensimmäisessä momentissa mainituista
2486: kilowattia tai sitä suurempi ja vastaavan         obligatioista suoritetaan !kolmen prosentin
2487: suuruisten voimalaitosten rakentamiseen           vuotuinen korko tämän lain voimaantulo-
2488: tarvittavat kosket ja maa-alueet.                 päivästä lukien. Koron :maksu aloitetaan
2489:   4) Vuoriteollisuutta harjoittavat yrityk-       kuiteJllkin vasta kahden vuoden iJrnluttua
2490: set toiminnan laajuudesta riippumatta.            siitä, kun sotakorvaussuoritukset ovat päät-
2491: Oikeus mineraalirikkaUiksien hyväksikäyttä-       tyneet. Obligatiot lunastetaan viidenkym-
2492: miseen ja kivennäislöydösten valtaamiseen         menen vuoden kuluessa.
2493: on yksinomaan valtiolla.
2494:    Tämän pykälän määräykset eivät !koske                                 6 §.
2495: kuntien eikä osuuskuntien omistamia lai-            Osakey;htiömuotoiset ik:ansallistetut yritylkl-
2496: toksia tai maa-alueita ja niihin liittyviä        set säilyttävät edelleen osakeyhtiömuodon ja
2497: oikeuksia.                                        noudattavat toiminnassaan osakeyhtiölain
2498:                      3 §.                         määräyksiä.
2499:    Oikeus harjoittaa u1komaanlkauppaa on            Muut kansallistetut yritykset yhdistetään
2500: vain valtiolla.                                   1 momentissa mainittuihin yrityksiin tahi
2501:                                          1,6. -   Pessi y. m.                                  19
2502: 
2503: muodostetaan       erillisiksi   kansallistetuiksi   goittavat kansallistettujen yritysten toimin-
2504: osa:keyhtiöiksi.                                     taa ja oikeuksia ja joista on syytä olettaa,
2505:                                                      että niihin on ryhdytty aikomuksessa vai-
2506:                        7 §.                          keuttaa kansallistamisen toteuttamista.
2507:    Kansallistetun yrityiksen hallituksessa tu-
2508: lee olla edustettuna yrityksen työntekijät,                              10 §.
2509: toimiihenkilöt selkä valtio. Välittömästi lain          Joka tahallaan asettuu vastustamaan tai
2510: voimaantulon jälkeen on ryhdyttävä toimen-           muutoin ehkäisee ikansallistettujen yritysten
2511: piteisiin hallitniksen valitsemiseksi.               toimintaa, rangaistakoon ikuritushuoneella
2512:                                                      vähintään !kahdeksi ja enintään kahdeksaksi
2513:                     8 §.                             vruodeksi.
2514:   Kansallistettujen yritysten ylin johto ja             Mikäli tässä pykälässä mainittu teko tai
2515: valvonta kuuluu perustettavalle tuotanto-            laiminlyönti on tapahtunut varomattomuu-
2516: ministeriölle.                                       desta, rangaista:koon vankeudella vä.hintä.än
2517:                        9 §.                          kuud~ksi kuukaudeksi.
2518:   Kaikki sellaiset kansallistettavien yritys-
2519: ten nimissä tehdyt oikeustoimet ovat mität-                             n §.
2520: tömiä, joihin on ryhdytty 1 päivänä tammi-             Tarlkemmat määräykset tämän lain sovel-
2521: kuuta 1947 tai sen jälkeen ja jotka vahin-           tamisesta annetaan asetuksella.
2522: 
2523:         Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
2524: 
2525:          Ville Pessi.                   Arvo Riihimäki.              W. Metsäranta.
2526:          Hertta Kuusinen.               Elli Stenberg.               Anna Nevalainen.
2527:          Lauri Myllymäki.               Kaisu-Mirjami Rydberg.       Juho Mäkelä.
2528:          Aaro Uusitalo.                 Aimo Aaltonen.               Eino Tainio.
2529:          Toivo Lång.                    Sylvi-Kyllikki Kilpi.        Vilhelm Riihinen.
2530:          Tyyne Tuominen.                Toivo Kujala.                Antti Virtanen.
2531:          Esa Hietanen.                  Juho Hukari.                 Olga L. Terho.
2532:          Antto Prunnila.                Atos Wirtanen.               Eino Kujanpää.
2533:          Aleksi Rinne.                  Mikko Järvinen.              V. Puum.alainen.
2534:          K. Hj. Kauhanen.               Matti Meriläinen.            Toivo I. Sormunen.
2535:          Sulo Muuri.                    Hugo Manninen.               Jalmari Kulmala.
2536:          Konsta Talvio.                 Nestori Nurminen.            Elsa Karppinen.
2537:                                         J. Mustonen.
2538: 20
2539: 
2540: 1,7.      Lak. al. N:o 7.
2541: 
2542: 
2543: 
2544: 
2545:                                  Stenberg y. m. : Ehdotu$ laiksi S'uomen kansalaisuuden pa~
2546:                                     lauttamisesta eräille henkiUiille.
2547: 
2548: 
2549:                                       E d u s k ru n n a ll e.
2550: 
2551:     Eduskunta 01~ 26 pa~vana helmikuuta sesta ja ulkomailla olleina ovat palanneet
2552: 1946 lausunut toivomuksen, että hallitus ot- tai vasta palaavat kotimaahansa, ovat sa-
2553: taisi harkittavakseen kysymyksen sellaisten man lain mukaan useimmissa tapauksissa
2554: vuoden 1918 kapinaan osallistuneiden hen- vailla Su<llmen kansalaisuutta. Koska he
2555: kj.löiden vapauttamisesta sntteestä, jotka eivät t~le milloinkaan hakeneet vapaut'll8ta
2556: eivät aikaisemmin ole tulleet osallisiksi ylei- Suoonen kansalaisuudesta, vaan ovat jou-
2557: sestä al'llllithduksesta, sclffi antaisi edruslqm- tuneet vieraan maan kansalaisiksi vain olo-
2558: nalle esityksen tässä kohden ehkä tarpeel- . suhteiden pakosta, ja koska Suomen kan-
2559: liseksi lainsäädännöksi. Toivomuksen pe- salaisuuden palauttaminen hakemuksen pe-
2560: rusteella on hallitus 17 päivänä joulukuuta rusteella tuottaa heille vaikeuksia ja viras-
2561: samana vuonna antanut eduskunnalle esi- toillemme tarpeetonta työtä, olisi molem-
2562: tyksen laiksi ,eräiden henkilöiden al1lllah- pien edellä mainittujen lakien perusteella
2563: tamisesta". Esitys on ollut lakivaliokun- syytteestä tai rangaistuksesta vapautunei-
2564: nan ja suuren valiokunnan käsiteltävänä ja den, ulkomailta kotimaahan palaavien, kan-
2565:  molemmat ehdottavat hallituksen esityksen salaisuutensa menettäneiden entisten Suo-
2566:  hyväksymistä.                                     men lm111s:alaist.en kansalaisuuden palautta-
2567:      V ai:kka hallituksen e&itykseen perustuva minen järjestettävä erikoislailla.
2568:  ~t!tk:i ei vielä tämän aloitteen allekirjoitus.     Kioska valtiollisista syistä ulkQI!llaille siir-
2569:  päivänä ole eduslnmnilSsa lopullisesti hy- tynefstä ovat useat siirtyneet :maasta per-
2570:  väksytty, on kuitenkin todennäköistä; että heineen tai ovat ulkomailla olless&an men-
2571:  se lähipäivinä hyväJksytään ja saatetaan neet naimisiin ja palaavat kotimal))han per-
2572:  voimaan. Ne henkilöt, jotka tämän kautta heineen, tulisi lain koskea myös perheitten
2573:  saavat oikeuden palata kotimaahansa, jää- ottamista Suomen kansalaisiksi. Koska hal-
2574:   vät kuitenkin sikäli epäoi;keutettuun ase- lituksen esitys laiksi ,eräiden henkilöiden
2575:   maan, että he eivät saa ilman erikoista ha- armahtamisesta" ei käsitä näiden asiain
2576:   kemusta takaisin SuQmen kansalaisuutta, kanssa välittömässä yhteydessä olevien oi-
2577:   jonka he ovat menettäneet 8 päivänä huh- keuksien järjestelyä., olisi tätä koskeva laki
2578:   tikuuta 1941 annetun SuOOlen kansalaisuu- saatava samanaikaisesti hyväksytyksi.
2579:   den menettämistä ja saamista !koskevan lain         Edellä olevan perusteella ehdotamme
2580:   mukaan. S8illloin ne henkilöt, jotka 19 päi-
2581:   vänä snskuut~ 1944 allekirjoitetun väli-                   että Eduskunta hyväksyisi näin
2582:   rauhansopimuksen 20 artiklan pel'usteella               kmtluvan lakiehdotuksen:
2583:   on vapautettu syytteestä tai rangaistuk-
2584: 
2585: 
2586:                                               Laki
2587:                    Suomen kansalaisuuden palauttamisesta eräille henkilöille.
2588:        Edruskunnan [)ootöksen mukaisesti säädetään:
2589:                      1 §.                            20 artiklan tai ,eräiden henkilöiden armah-
2590:     Henkilölle, joka 19 päivänä snskuuta             tamista" koskevan lain mukaan on vapau-
2591:   1944 allekirjoitetun välirauhansopimuksen          tettu syytteestä tai rangaistuksesta, mutta
2592:                                    I,7. -     Stenberg y. m.                                21
2593: 
2594: joka u1komaalla asuneena on 8 päivänä               3) avioliiton ulkopuolella· Suomessa syn"
2595: huhtikuuta 1941 annetun Suomen kansalai-          tyneet ja alle 21 vuotiaat ulkomailla syn-
2596: suuden saamista ja menettämistä koskevan          tyneet naimattomat lapset.
2597: lain mukaan menettänyt Suomen kansalai-             Älköön kuitenkaan lapsia, jotka ovat
2598: suuden, palamtetaan se ilman erikoista ha-        täyttäneet 18 vuotta ilman omaa suostu-
2599: kemusta, jos hän palaa kotimaahan ja aset-        mustaan otettako Suomen kansalaisiksi.
2600: tuu tänne vakituisesti asumaan.
2601:                                                                        3 §.
2602:                                                       Jos 1 § :ssä mainittu henkilö on naimi-
2603:                     2 §.                           sissa ulkomaalaisen kanssa, voi hänen per-
2604:   Suomen kansalaisuuden saa 1 §: ssä mai-          heensä saada Suomen kansalaisuuden hake-
2605: nitun perheine~n lwt:iniäahan pah1nneen            muksesta sen mukaan, mitä 8 päivänä huh-
2606: henkilön mukan•a:                                  tikuuta 1941 annetussa ,laissa Suomen kan-
2607:   1) puoliso ja lapset, jos avioliitto on sol-     saftaisuuden saamisoota ja. menettämisest,ä"
2608: mittu Suomessa;                                    säädetään.
2609:   2) puoliso ja alle 21 v:uotiaat naimatto-                            4 §.
2610: mat lapset, jos avioliitto on solmittu u1k(}-.        Tavkempia ohjeita tämän lain sovelta-
2611: mai1111 Suomen kansalaisen kanssa ; sekä           misesta antaa sisäasiainministeriö.
2612: 
2613:         Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
2614: 
2615:                  Elli Stenberg.                                Hella Wuolijoki.
2616:                  ~le Pessi.                                    Anna Nevalainen.
2617:                  Aimo Aa.ltonen.                               Kaisu-Mirjami Rydberg.
2618:                  Eino Tainio.                                  Mikko Järvinen.
2619:                  Tyyne Tuominen.                               Hertta ltuusinen.
2620:                  Aaro Uusita.lo.                               Juho Mäkelä.
2621:                  Nestori Nurminen.                             Konsta. Talvio.
2622:                  Pa.avo Leskinen.                              Eino Kujanpää.
2623:                  Toivo l.ång.                                  Juho Hukari.
2624:                                             Olga L. Terho.
2625: 22
2626: 
2627: I,s. -   Toiv. al. N :o 1.
2628: 
2629: 
2630: 
2631: 
2632:                                Paavolainen y. m.: Toimenpiteistä koko moon muodosta-
2633:                                    miseksi yhdeksi vaalipiiriksi edusrtajanvaaleissa.
2634: 
2635: 
2636:                                     E d u s k u n n a 11 e..
2637: 
2638:    Edustajanvaaleista 31 päivänä tammi-          lessa odotettua hitaamman ja maassamme
2639: kuuta 1935 annetun lain mukaan, sellai-          vallitsevan vaikean asuntopulan takia siir-
2640: sena kuin se on muutettuna 24 päivänä            toväen sijoitusta ei vieläkään ole saatu lä-
2641: marraskuuta 1944 annetussa laissa, vaali-        heskään lopullisesti suoritetuksi. Maata-
2642: luettelon pohjaksi tulee asianomaisen hen-       loussiirtoväestä asuu vielä lähes puolet vä-
2643: kikirjoittajan tammikuun kuluessa sinä           liaikaisissa sijoituskunnissa. Asutuskeskuk-
2644: vuonna, jona kolmivuotisaika viime edusta-       sien siirtoväen sijoittumisesta ei ole käytet-
2645: janvaaleista lukien päättyy, vaalilautakun-      tävissä tarktkoja numerotietoja, mutta mel-
2646: nalle toimittama, maalla kylittäin ja talon-     koinen osa siitäkin on lopullisesti sijoittu-
2647: numeroittain, kaupungissa kaupunginosit-         matta. Kun siirtoväen muuttoliikettä tulee
2648: tain ja korttelittain sekä kauppalassa hen-      kuluvanakin vuonna tapahtumaan varsin
2649: kikirjan osoittamassa järjestyiksessä tehty      laajassa mitassa sekä viranomaisten toi-
2650: luettelo kaikista edellisen vuoden henkikir-     mesta että siirtoväen omasta aloitteest~,
2651: jan mukaan äänestysalueella asuvista hen-        joutuu !huomattava osa siirtoväestä ensi
2652: kilöistä, jotka kuluvan vuoden alkaessa ovat     vuonna asumaan muulla paikkakunnalla
2653: täyttäneet 2,1 vuotta. Siirtoväen henkikir-      kuin missä se on vuoden 1947 alussa henki-
2654: joituksesta 22 päivänä joulukuuta 1944 an-       kirjoitettu. Lisäksi on ollut todettavissa,
2655: netun lain mukaan ne siirtoväkeen kuulu-         etteivät henkikirjoittajat monin paikoin ole
2656: vat henkilöt, jotka sodan tai sodanvaaran        olleet halukbita merkitsemään henkikirjoi-
2657: ta~kka välirauhansopimuksen johdosta ovat        hinsa sellaista siirtoväkeä, jonka oleskelu
2658: siirtyneet valtakunnasta luovutetulta tai        nykyisessä sijoituskunnassaan ei ole pysy-
2659: vuokratulta alueelta pois eivätkä vielä ole      väistä. Tästä johtuen siirtoväkeä on jää-
2660: asettuneet pysyväisesti asumaan valtakun-        nyt merkitsemättä henki,kirjoihin, joten
2661: nan nykyiselle alueelle, merkitään vuoden        vuoden 1947 henkikirjoituksen perusteella
2662: 1945 henkikirjoituksessa erityiseen siirto-      laadittavat vaaliluettelot tulevat siirtoväen
2663: väen henkikirjaan heidän oleskelupaikas-         !kohdalta jäämään puutteellisiksi. Kun jo-
2664: taan riippumatta. Pysyväisesti kuntaan           kaiselle Suomen kansalaiselle on varattava
2665: asumaan asettuneeksi on katsottava siirto-       mahdollisuus äänioikeutensa käyttöön ja
2666: väkeen kuuluva henkilö, j01ka asuu kun-          kun edelleen!kin on ratkaisematta monia
2667: nassa ja omistaa siellä kiinteistön tai asuin-   siirtoväen oloihin vaikuttavia ikysymyiksiä,
2668: rakennuksen, taikika jolla on pysyväisinon-      pitäisi edustajanvaalit nykyisissä poikkeuk-
2669: toinen virka tai toimi tahi joka kunnassa        sellisissa oloissa järjestää siten, että siirto-
2670: harjoittaa elinkeinoa tai ammattia. Vuosien       vw~kin voisi valita eduskuntaan lukumää-
2671: 1946 ja 1947 henkikirjoituksesta ei ole siir-    räänsä vastaavan määrän omia edustajiaan.
2672: toväen kohdalta annettu erityisiä määräyik~      Tämä on ikäsittääksemme toteutettavissa
2673: siä, minkä vuoksi siirtoväenkin henkikirjoi-     vain siten, että ensi vaaleissa koko maa
2674: tuksen pitäisi olla tapahtunut voimassa ole-     olisi yhtenä vaalipiirinä ja vaaliluettelot
2675: van henkikirjoituslain mukaisesti.               laadittaisiin vuoden 1948 henkikirjoitUksen
2676:    Maanhankintalain täytäntöönpanon ol-           perusteella.
2677:                                  I,s. -   &aivohtioon y. m.                              23
2678: 
2679:   Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-            tettavien edustajanvaalien jät·jestä-
2680: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-               miseksi siten, että koko maata pidet-
2681: muksen,                                               täisiin yhtenä vaalipiirinä ja vaali-
2682:         että hallitus ryhtyisi kiireellisesti         luettelot laadittaisiin vuoden 1948
2683:       toimenpiteisiin vuonna 1948 toimi-              henkikirjoituksen perusteella.
2684:                                  '
2685:   Helsingissä 15 .päivänä helmikuuta le47.
2686: 
2687: 
2688:                     Erkki Paavolainen.            Aapo Inkinen.              Juho Pyy.
2689: 24
2690: 
2691: 1,9. ' - Hemst. mot. N :o 2.
2692: 
2693: 
2694: 
2695: 
2696:                                       A. K. Wirtanen: Angående åtgä1·der !ö1· refonnering av
2697:                                            riksda.gsarbetet.
2698: 
2699: 
2700:                                            TiltL Riik:sd:agen.
2701: 
2702:     Riksda.gen har ;på siSJtlooJJe,, S€(l]Jast i S!altn-   med l'li:k:JSidagens arhetso:rdniiDg, ·riksdags-
2703: band med budg0tldebatt1en och diskussionen                 olld:ninrge!ll:J och grun.dlagarna. J\ILot d.essa
2704: med a:wledning a.v dr Kekkonens inter;pel-                 :toroe i ahlmänhet inga ;aJ!lv:wrili.gare anmärk-
2705: lwtiiOn, blivit förremäl för 'en mi!lldre                  niJngar kunna riktas. Man kan väl jämväJ
2706: smickrand:e offe!lltlig uppmärlrnamhet. Den                hävda, a1ttt riksdagsarhetet ti aJ11rrnäJllhet, så-
2707: dygmsdånga debatt,en och de ofta ut.dragm,a,                dant det UJtfol"ffias i ut~ott vch i övriga
2708: förläsniiDgsmässiga iruläggoo har iiillte ikun-            av rilksdagoo utsedda organ, fyhler rätt
2709: nat väclm anik:Lang vave sig hos wHmälllhe-                höga ~nsp.räk. Dä!lemot k:am ·det va.ra s:käl
2710: tm el1:er rilmdagen sj·äJlv. Tailoo har därför             a.tt pröva, i vad mån den oHentJ,iga dele.n
2711: hållits för tomma bänkar. Debaotten har                    av riksdagsarbet~C<t bör ägn.as ökad upp-
2712: vacit för splittrad, för ojämn, för ·lå·te.t               märl;:s,affi'hett och möjligen b1i föremå;l för
2713: rol'!t Slig om de för nart:iOllJelll centrnla spörn-       reformer.
2714: må:1en och för mycket sy:ss1a,t med de .ti!llg,                l\fun fäster sig dä·rvid närmas1t •.'id ut-
2715: som l·egart; vederbörande ta;Lare och halllS                formningen av sjä:lva debatten. Den borde
2716: näl"maste uppdragsgivare om hjäxttat. Det                  bli mem iko111eentreT~ad och samtidigt ha
2717: har funi!lliJts för 11tet kon(}erutl'aition och            karakt:äoon rav Vlerklig disikusSJion, icke ti sä
2718: verklig I"epEkväXilicng. Då det är pl®ar-                  hög grad bestå av fö.redragsmässi·ga in-
2719: di.skussionen soon för aJ11mäilllhe1loo är de:t            rrägg, Vlirl.ika i ooh för sig kan varo värde-
2720: syn:ligas:te uttll'yclrot för vad som sfloor i              fu1la, men anhopade till övermått, motver-
2721: riksdagen och det inte mmdre vikniga om                    kar si,tt syfte. I vår riiksdagsv:t~dning ga-
2722: ej viktigar.e urtsk!ottsa:rbete.t slmr ubom aill-          rr:aJllt.eres riksdagsmälli!llens yttramdefrihet,
2723: moohetens insyn, kan härigenrom 1ätt orik-                 och en begränsnim.g och koncentration av
2724: tiga uppfattmi.ngar om l',iJksdagen och dess               debatte:n bör man nog söka upp111å u:tam att
2725: arbete spridas.                                            yttrandefriheten beskäres. Den är aHtför
2726:    Då riksldagen är vårt samhäll·es centrala               värdefuilll för att ktmrua uppges och sili!adaln
2727: och viktigaste institution, bör dett va.ra an-             skuJ.Je kun111a bli större än nytlt.am. En rä;t-
2728: geläget, a.tt densaTiliDlla inrt:rar en hä.remot           tels:e bör därför sökas 'läm.gs Wll!dra linjer.
2729: svaramde pi:ats ;i folk:medvetalll(let. Riks-                  Måhäruda J.mnde man därv.id rtänka sig
2730: dagsarbeitet bör följas med ilnttresse av lan-             en alliOrdning, varigenom den inom riks-
2731: dets aJ.1a medbor.gare, efrtemoon dess verk-               dagen föl'efmtliga sakkunskap.en vid hand-
2732: s:amhet 'Oillledelbart både di11ekt och indi-              il:äggningem. •av en viss fråga härt:tre skuHe
2733: reks ingl"iper i varje medborga1~es och hela               •lmmna göra slig gäliLande. Detta kunde
2734: ootionens :liv. Riksda,gsarbe,t.et ger också,              t. ex. ske genom a.tt de rillrndagsmän, oom.
2735: OIIU det noga studeras, en illlgående kä!llne-             i utskott handlagt ett visst ä11ende, .i likhet
2736: dom om samhä:llsurtv.eckihingen ooh dess ten-              med il"egm~iJng·ens med!ll€ilrum:ar skurUe äga
2737: denser..A:hl möji11g omsorg bö·r därfö.r ägnas             rätJt wtt omed.elbart, före övriga ;riksdags~
2738: riksdagsall'bet:et och dess :utformiJng så i/l)tt          män, ;erhåJlJJ.a ovdet. Härigenom slruLle de
2739: riksdagen så väl som möjligt fy]iler såna                  mmt i111iti,era..de sp~la 'en större roli i dis-
2740: vikiig;a oo'h malct:.påliggam,de uppgifter.                ikussåo.n:en och ,en V'erklig 'l~eplikväxLmg
2741:    Det ankommer 00ltur1igtvis på I"i·ksdagen               bleve möj:lig meiHan .derrn. Replikförilllge!ll
2742: sjäiv aM. diskutera och organisera sion                    slrnUe också gynm:as tav, om det vore möj-
2743: verksamhet på bäst:a möj.J.il.ga :sält:t i enJig;het       ligt a:t.t i dislmssionen omede1bal1t g.emom
2744:                                          1,9. -   A. K. Wirtanen.                                          26
2745: 
2746: en sak1ig upplysning ~rä:tta :ti~l~ 'oo :missupp-               Rik~dagsatrvodet ~har lfulg,e v!ll;riJt föremål
2747: fattnmg genoon ett a:LldeJ€8 korrt; yttrande. för diskussion. Det är dä,:rvid fr,a:mför allt
2748: Genom dess:a cller roarlika arruordmingar skattefrihet-en som påtalats. Utvecklillgern.
2749: kunde mmn. ik:on~entre1ra debatt.em, höja har ~ert;t lti!Ll, a;tt riksdagsmärrmen i aJlt
2750: dess ookliga hait och 1ikvä1l ic:roe be.gränsa högre g1'1a:d bli 'ell!§agerade i ~riksidagoorhe­
2751: Y'ttranderätt€1ll.                                           rbet och få ali1t svå11a:re att vid sidau därav
2752:     Det torde 'emellm~tid ikulNJJa d!iskuteras, uppehå:lla sitt 'e.gentliga fö:rvärvs:arbert:e.
2753: om iclm en viss be.grä:nsllling av yttrande- Under de semaste åren Jia,r riik:sdagen pra:k-
2754: nas Jän.gu krmd!e "\"3,1'a motiverad, t. ex. i tiskt ~taget S'lltstit i permanens. X V'e.n om
2755: doo e:ruskilda debatten. Sedan tWa.rna t. ex. det är kilart, at:t fredem kommer att föra
2756: i budgetens ailllmänrra diskussi<on fått ytt.ra med sig en milnsik:ning av riksdrag,ens a:r-
2757: sig om alJJt i statsförslage:t i anföramden betsuppgifter, är det högst. S'3Jllilliolhlrt, att
2758: av obegrä.ns:ad :längd, borde en begräns- riksdagern. inte komrrne,r ~a:tt kuuma åter-
2759: ning · av im:läggens [ängd i diskussionro av v;ända ti1l den all'betsordning, oom ma.n räik-
2760: de ensk;ilda huvud:titla:rua icke anees :imme- IIl~de med vid r:riksdagsol'd:ningens stadfäs-
2761: bära -en iliedering av ·ri:lmd:agsmännens ytt- t:ande, nämligen en norma:l arbetstid av c.
2762: randefri,het. Någon:ting i den :rikt:nirr1gen 4 månader per år. En omreglerilng av
2763: bo:rde möjHgen öv~e:rvägas, varVlid ma:n riksdagsmannaarvodet är därför motiverad.
2764:  dock ej borde gå så 1ångt a1tt man omöj-                       Man kunde hä:rvidl:ag tä!llka på övergång
2765: liggjorde en saklig ,deba,tt av va,rj'e huvud- t:iU ett regelrät:t [önesystem, 'ett sryste:m med
2766:  titcl för sig.                                              å:rsllön, e:Dt:er:rsom riksdagsma:nnauppdraget
2767:      Xrendemas fö:r:dcln,ing meUan utskotrt:e:n fö:rmJtsätter, at:t ·riksdagsman s~tädse heViaka,r
2768:  to11de ookså lrnnna ge all!1ednri,ng ltilhl vissa, sina vwlmäns inti'esse.il, äve.n om ri:l{SOOgml
2769:  Viäl,gOOill.dade anmärkningwr. Horn de.t nu för tillilfä1l~t :ej är samiliad. Riiksdagsman-
2770:  är, har våssa utsikott ett överinåt1t av :frå- uen mäste ju oavhrutet Sltudera samhäJ.
2771:  gor, meda.n andra på åra;tal salmat ve:rk- iLet och medborgarnas iLevna:dsvii:likor och
2772:  liga arbetsuppgif>t.er. Det har iett titl en önskerrnål. Jämte sådan s,edva:nilig å:rs,lön
2773:  mycket ojämn fö:rdellllirn.g 1av arbetsMrdan sJruhle därjämt~ ett sä,:rskil:t a:rvode för dtm
2774:  meHam riksd:agsrrnä'l1il1em, viJJret dm. gaiunda tid ri:lmdagen vore s3Jlll!lad utgå SO:m ersätt-
2775:  aJ:lij;id stått i sraik:lig 1.1el:ati0ll tiill y,ederhöran- ning för de extm U.tgift,eJ:" detta medför,
2776:   des lmpacitet. Särsk~Lt fäster man sig vid, V>arvM :arvoderts storlek l:ikoom f. n. börde
2777:  att grondlagsutslrottet pMWtiskt 1:aget hela r~gl~ras med hänsyn tili bosättnings.ort.
2778:  krigst.iden nödgats pröva de sl:iart:srådsbesllit Åtmdmsrone lårslönen borde vara skattha.r
2779:   och förordnilllgar, solh avgivits nioo stöd av inkoncit.
2780:   den s. k. ekonomiska maktlage.n. Det skul~c                    Ehuru det nårmast bö:r :ankomma på
2781:  säker1igem . h.a varit fördelaktigt · både med riksd!agen aH hesluta Ollll Slina a.rbetsformer,
2782:   hänsyn ltill ärendenas handlä.gg:ning och sp.e:J.ar reg.erihgen dock en så s,tor rohl :för
2783:   med häm.syn till riksdagetru~ arhetsfö:rrl-el- riksidag&3Jrbet,et ooh är i så hög grad be-
2784:   nmg att desrsa frågor avgjo:r:ts a:v etrt; säT- l'oonde av t-i:ksdagen att dess synpunkter
2785:   skiilit för ändamiUet tiJLlsatt utskOtrt:, i vilket. hör få göra s1g gähla:nde, varför, med hän-
2786:   d>en inom riks;dagen fö11efi:ntliga ekono- vislhing til:l va:d som ova.n fl'larrnhållits, fö~
2787:   miska och näringspoliitiska saikkul1Skapen släs, at;t riksdagen mått1e hemstlä:hla,
2788:   vårit speeieUt företrädd. Grun~agsutskot·
2789:   tet ha.de dä.rigooöm beretts möjiighet ~tt                              att regeringen måtte vidtaga åt~
2790:   mera koncentrera sig på de uppgiiter, aom                           gärdM· för reforntering av riksdags-
2791:   ankommer på detsamma i 'enlighet med                                arb.etet i en 1·iktning mot ökad kon-
2792:   ri'ksdags- ooh t•iksda.gens arbetsordlllin.g,                       ccntration, höjd saklighet och smi-
2793:      Röra!IJJd,e liJt,rikes'111sikötltet kunde irrum                  digare ändamålsenlighet, varvid jäm-
2794:   t:änka sig et.t förtydlå.gande av dess hefo-                        ·toäl frlhgan om riksda,gsman'fW(jrtJtJ-
2795:   genheJter; så !ll.tt utSilrottet också, vid heh1JV,                 det böt· bli föremål för utredning
2796:   självst.ändigt kunde besllu:ta om s1tt SJaall-                      och p1·övning.
2797:   mal'l.trädand:e mtder ttiden för ri~ksdiftgens
2798:  lternförlovrn~mg.
2799:        Hewing·fors den 14 fehruari 1947.
2800:                                                                              Atos Wirtanen.
2801:                                                                                                              4
2802: 26
2803: 
2804: 1,9. -   Toiv. al. N:o 2.
2805:                                                                                   S1Wmennos.
2806: 
2807: 
2808: 
2809: 
2810:                                A. K. Wirtanen: Valtiopäivätyön uudelleenjä1·jestelystä.
2811: 
2812:                                    E d u s k u n n a ll e.
2813: 
2814:     Eduskunta on viime aikoina, viimeksi        j€Stystä ja perus.tuslak.eja. Näiden suh-
2815: budjetin käsittelyn ja tohtori Kekkosen väli-   teen ei yleensä voitane tehdä mitään vaka-
2816: kysymystä koskevan keskustelun yhteydessä       vampia huomautuksia. Voitaneen hyvinkin
2817: joutunut vähemmän mairittelevan julkisen        katsoa, että valtiopäivätyö yleensä, sellai-
2818: huomion kohteeksi. Vuorokansien mittaiset       sena kuin se tapahtuu valiokunnissa ja
2819: keskustelut usein pitkine, luentomaisine pu-    muissa eduskunnan valitsemissa elimissä,
2820: heenvuoroineen eivät ole voineet kiinnostaa,    vastaa hyvin korkeita vaatimuksia. Sitä
2821: -ei yleisöä eikä eduskuntaa itseään. Puheet     vastoin voi olla syytä tutkia, missä määrin
2822: on sen vuoksi pidetty tyhjille tuoleille.       valtiopäivätyön julkiseen .puoleen on kiin-
2823: Keskustelu on ollut liian hajanaista, liian     nitettävä enemmän huomiota ja missä mää-
2824: epätasaista, kosketellut liian vähän kansa-     rin sitä mahdollisesti on uudistettava.
2825: kunnan keskeisiä kysymyksiä ja askarrel-           Tällöin kiintyy huomio lähinnä itse kes-
2826: lut liian paljon niissä asioissa, jotka ovat    kustelun muotoon. Sen pitäisi olla keski-
2827: <llleet asianomaisen puhujan ja hänen lä-       tetympi ja samalla sillä pitäisi olla todel-
2828: himpien · toimeksiantajiensa       sydämellä.   lisen keskustelun luonne, siihen ei saisi si-
2829: Liian väihän on ollut keskitystä ja todel-      sältyä niin suuressa määrin esitelmänta-
2830: lista sananvaihtoa. Kun juuri täysistunto-      paisia puheenvuoroja, jotka sinänsä voivat
2831: keskustelut ovat yleisölle näkyvimpänä il-      olla arvokkaita, mutta liiaksi kuormitet-
2832: mauksena siitä, mitä eduskunnassa tapah-        tuina eivät vastaa tarkoitustaan. Valtio-
2833: tuu ja yhtä tärkeä ja ellei tärkeämpikin        päiväjärjestyksessämme taataan edustajien
2834:  valiokuntatyö tapahtuu siltä näkymättö-        lausuntavapaus, ja rajoitusta ja keski-
2835: missä, voi siten helposti levitä vääriä ttä-    tystä keskusteluun onkin koetettava saada
2836: sityksiä eduskunnasta ja sen työstä.            lausuntavapautta rajoittamatta. Se on
2837:     Kun eduskunta on yhteiskuntamme kes-        liian arwkas, jotta siitä voitaisiin luopua,
2838: keinen ja tä~kein laitos, täytyy pitää luon-    ja vahinko voisi muodostua suuremma·ksi
2839: nostaan lankeavana, että sillä on sitä vas-     kuin !hyöty. Korjausta on sen vuoksi etsit-
2840: taava asema 'kansan tietoisuudessa. Kaik-       tävä muilla linjoilla.
2841: kien kansalaisten on seurattava kiinnostuk-        Tällöin voitaisiin kenties ajatella järjes-
2842: sella valtiopäivätyötä, koska sen toiminta      telyä, jonka avulla eduskunnassa oleva
2843: välittömästi, sekä suorasti että epäsuorasti,   asiantuntemus jonkin määrätyn kysymyk-
2844: koskee· jokaisen kansalaisen ja koko kansa-     sen käsittelyssä voisi paremmin päästä oi-
2845: kunnan elämää. Valtiopäivätyö on myös-          keuksiinsa. Tämä voisi esim. tapwhtua si-
2846: kin, jos sitä ta~koin tutkitaan, omiaan an-     ten, että niillä edustajilla, jotka vali6kun-
2847: tamaan perusteellisen käsityksen yhteis-        nassa ovat käsitelleet jotain määrättyä
2848: kunnan kehityksestä ja sen pyrkimyksistä.       asiaa, olisi samoin kuin hallituksen jäse-
2849:  Valtiopäivätyölle ja sen muodostamiselle       nillä oikeus välittömästi, ennen muita edus-
2850: sellaiseksi, että eduskunta mahdollisimman      tajia, oikeus saada puheenvuoro. Tällöin
2851: hyvin täyttää tärkeän tehtävänsä, on sen        tulisivat asiaan eniten perehtyneet esittä-
2852: vuoksi omistettava kaikkea mahdollista huo-     mään huomattavampaa osaa keskustelussa
2853: lenpitoa.                                       ja todellinen sananvaihto heidän kesken
2854:     Eduskunnan itsensä asia on tietenkin        kävisi mahdolliseksi. Keskustelun kulkua
2855: neuvotella työstään ja organisoida se par-      voisi myöskin hyödyttää, jos keskustelussa
2856: haimmalla malhdollisella tavalla noudattaen     olisi mahdollista välittömästi asiallisesti oi-
2857: .eduskunnan työjärjestystä, valtiopäiväjär-     kaista väärinkäsitys aivan lyhyen puheen-
2858:                                    1,9. -   A. K. Wiria.nen.                                   27
2859: 
2860: vuoron muodossa. Näillä tai sensuuntai-               Edustajien .palkkio on kauan ollut !pU-
2861: silla järjestelyillä voitaisiin keskustelua        heenaiheena. Tällöin on ennenkaikkea pa-
2862: keskittää, kohottaa sen asiallista tasoa ra-       heksuttu sen verovapautta. Kehitys on
2863: joittamatta kuitenkaan lausuntaoikeutta.           vienyt siihen, että edustajat yhä enemmän
2864:    Voitaneen kuitenkin keskustella siitä,          joutuvat omistautumaan eduskuntatyöhön
2865: eikö puheenvuorojen pituuden eräänlainen           ja että heille on yhä vaikeampaa sen ohella
2866: rajoittaminen saattaisi olla perusteltua,          pitää varsinainen ansiotyönsä. Viime vuo-
2867: esim. yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Sit-       sina on eduskunta käytännöllisesti katsoen
2868: ten kun .puhujat esim. budjetin yleiskes-          ollut pysyvästi koolla. Vaikka onkin sel-
2869: kustelussa ovat saaneet lausua mielipiteensä       vää, että rauha tuo mukanaan eduskunnan
2870: kaikista budjettiehdotukseen liittyvistä           työtehtävien vähenemisen, on mitä todennä-
2871: asioista esityksissään, joiden pituutta ei ole     köisintä, että eduskunta ei voi palautua
2872: rajoitettu, ei puheenvuorojen pituuden ra-         valtiopäiväjärjestystä säädettäessä lasket-
2873: joittamisen yksityisten pääluokkien koh-           tuun työtapaan, nimittäin n. 4 kuukauden
2874: dalla käytävässä keskustelussa pitäisi kat-        normaaliin työaikaan vuodessa. Edusta-
2875: soa sisältävän edustajien lausuntavapauden         janpalkkion uudelleen järjestely on sen
2876: loukkaamista. Jotakin tähän suuntaan pi-           vuoksi perusteltua.
2877: täisi mahdollisesti harkita, jolloin ei kui-          Tällöin voitaisiin ajatella siirtymistä
2878: tenkaan olisi mentävä niin pitkälle, että          säännölliseen palkkajärjestelmään, vuosi-
2879: tehtäisiin mahdottomaksi asiallinen keskus-        palkkajärjestelmään, koska edustajantoimi
2880: telu jokaisesta pääluokasta sinänsä.               edellyttää, että edustaja aina valvoo valit-
2881:     Asioiden jakautuminen valiokuntien kes-        sijoittensa etua, myös silloin kun edus-
2882: ken antanee myös aihetta eräisiin hyvin pe-        kunta tilapäisesti ei ole koolla. Edustajau-
2883: rusteltuihin huomautuksiin. Nykyisin on            han on jatkuvasti tutkittava yhteiskuntaa
2884: määrätyillä. valiokunnilla käsiteitä vänään        ja kansalaisten elinehtoja ja toivomuksia.
2885: ylenmäärin kysymyksiä, kun taas muilta on          Sellaisen tavanmukaisen vuosipalkan lisäksi
2886: vuosikausiin puuttunut varsinaisia työteh-         olisi tuleva erityinen palkkio siltä ajalta,
2887: täviä. Se on johtanut edustajien työtaa-           jonka eduskunta on koolla, siitä johrtuvien
2888: kan hyvin epätasaiseen jakaantumiseen,             ylimääräisten menojen korvauskeksi, jol-
2889: mikä ei suinkaan aina ole ollut asiallisessa       loin palkkion suuruus kuten nykyisinkin
2890: suhteessa asianomaisten kykyyn. Erityisesti        olisi järjestettävä huomioonottaen asuin-
2891:  kiintyy huomio siihen, että perustuslaki-         paikan. Ainakin vuosipalkan tulisi olla
2892:  valiokunnan on käytännöllisesti ikatsoen          veronalaista tuloa.
2893:  koko sota-ajan ollut pakko tutkia valtio-            Vaikka:kin eduskunnalle lähinnä kuuluu
2894:  neuvoston päätöksiä ja asetuksia, jotka on        päättää työmuodoistaan, merkitsee hallituk-
2895:  annettu n. s. taloudellisen valtalain no-         sen osuus kuitenkin niin paljon eduskun-
2896:  jalla. Olisi varmastikin ollut eduksi sekä        nan työssä ja on niin suuressa määrässä
2897:  asioiden käsittelylle että eduskunnan työn-       riippuvainen eduskunnasta, että sen näkö-
2898:  jaolle, että nämä kysymykset olisi ratkaistu      kohdat on otettava huomioon, minkä vuoksi,
2899:  erityisessä tarkoitusta varten asetetussa va-     edelläesitettyyn vii,taten, ehdotan, että
2900:  liokunnassa, jossa olisi eduskunnassa saatu        eduskunta päättäisi hyväksyä toivomuksen,
2901:  taloudellinen ja elinkeinopoliittinen asian-
2902:  tuntemus ollut erikoisesti edustettuna. Pe-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2903:  rustuslakivaliokunnalle olisi siten annettu              siin valtiopäivätyön uudelleenjärjes-
2904:  mahdollisuus keskittyä enemmän niihin teh-               tämiseksi siihen suuntaan, että siihen
2905:  täviin, jotka sille kuuluvat valtiopäiväjär-             saataisiin enemmän keskitystä, asial-
2906:  jestyksen ja eduskunnan työjärjestyksen                  lisuutta ja joustavampaa tarkoituk-
2907:  mukaisesti.                                              senmukaisuutta, minkä ohessa edus-
2908:     Ulkoasiainvaliokunnan suhteen voitaisiin              tajanpalkkiota koskevan kysymyksM'Ir
2909:  ajatella sen valtuuksien selventämistä si-               olisi tultava selvityksen ja harkinnain,
2910:  ten, että valiokunta voisi, tarpeen vaatiessa,           alaiseksi.
2911:  itsenäisesti    päättää    kokoontumisestaan
2912:  eduskunnan ollessa lomalla.
2913:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
2914:                                                   Atos Wirtanen.
2915: 28
2916: 
2917: I,1o. --- Toiv. al. N :o 3.
2918: 
2919: 
2920: 
2921: 
2922:                                Hiekkala: Esityksen antamisesta laiksi neuvoa-antavan
2923:                                   kansanäiinestyksen toimeenpanemisesta talouselämän .so-
2924:                                   sialisoimisen laajentarniskysymykse~ä.
2925: 
2926: 
2927:                                    E d u s k u n n a 11 e.
2928: 
2929:    Kysymys talouselämämme sosialisoimi-         sellaista ei voida saada aikaan nykyisessä
2930: sesta eli karrsallistamisesta on viime ai-      eduskunnassa, jä muutenkin näin laaja·
2931: koina joutunut julkiseen päiväjärjestyk-        Irantoiseen ja mullistavaan taloudelliseen
2932: seflil sellaisessa muodossa, että sen jat-      uudistukseen ei · voida ryhtyä ottamatta
2933: kuva esilläpitäminen häiritsee niin talou-      täysin luotettavana tavalla selville kansan
2934: dtlllisten kuin yhteiskunnallistenkin olojen    kaikkien piirien mielipide asiassa. Onhan
2935: tervettä kehitystä. Siitä huolimatta, että      sosialisoimisvaatimuksen esittäjienkin ta-
2936: va.ltioneuvosto sosialidemokraattien edus-      holla myönnetty, ettei n. s. täyssosialisoi·
2937: kunnassa viime valtiopäivillä tekemän vä"       tuun talousmuotoon ~ johon ilmoitetaan
2938: likysymyksen jälkeen asetti komitean            pyrittävän asteettain siten, että aluksi jä.
2939: asiaa. selvittelemään, on sen pikaista rat-     tetään sen ulkopuolelle m. m. maatalous ja
2940: kaisua sosialististen puolueittemme taholta     pienet yritykset, sosialisoimalla ensin pan-
2941: ryhdytty julkisuudessa vaatimaan, ja so-        kit; suuryhtymät ja muut sellaiset alat;
2942: sialisoimisvaatimuksia on saatu osittain        jotka suoranaisesti koskevat pienempiä
2943: tukemaan myös ammatillisen järjestön            henkilöryhmiä ja aiheuttavat vähemmän
2944: johto sekä eräät paikalliset työpaikkako-       vastustusta- voida ryhtyä ennen kuin on
2945: kouksetkin. Kun kuitenkin laajoissa pii-        varmuus siitä, että eduskunnassa on sen
2946: reissä, jopa nimenomaan työläispiireissä-       kannalla tarpeeksi suuri ja pysyvä enem-
2947: kin, on vallalla käsitys, että kansamme         mistö, joten ei luulisi millään taholla ole-
2948: suuri enemmistö on talouselämämme sosia-        van sitä vastaan, että kansa saa ilmaista
2949: lisoimisen laajentamiseen nähden periaat-       asiassa mielensä ermm kuin ryhdytään mi~
2950: teessa jyrkästi vastustavalla kannalla, on      hinkään lainsäädäntötoimenpiteisiin nykyi-
2951: asian jatkuvasti esilläpitäminen ollut jo       sen asiaintilan muuttamiseksi. Eduskuntll.-
2952: omansa kärjistämään kansalaismielialoja         vaaleissa, joissa tulae ·olemaan esillä var-
2953: sekä saamaan aikaan levottomuutta ja            sin monia muita tärkeitä ja nimenomaan
2954: turvattomuuden tunnetta, joka ilmeisesti        puolueryhmitysten kannalta ratkaisevia
2955: on lamauttanut yrittäjähalua ja tuotantoa       asioita, ei kansan laajojen piirien kannan
2956: ajankohtana, · jolloin kaikki voimat olisi      voida katsoa nimenomaan sosialisoimisky-
2957: saatava mahdollisimman tehokkaasti vai-         symyksessä tulevan tarpeellisella perus-
2958: kutta.maan      taloudellisten   vaikeuksien    teellisuudella selvitetyksi. Siksi näyttäisi
2959: voittamisessa. Siksi olisi sosialisoimiskysy-   välttämättömältä, että kansan mielipide
2960: mys saatava julkisena kiistakysymyksenä         tässä asiassa otettaisiin selville erikoisen
2961: pois päiväjärjestyksestä.                       neuvoa-antavan kansanäänestyksen avulla
2962:  ··Riippumatta siitä, mihin tuloksiin val-      samaan tapaan kuin tapahtui vuonna 1931
2963: tioneuvoston asettama sosialisoimiskomi-        kieltolakiasiassa.    Tämä      äänestyshän
2964: tea päätyy, ei sosialisoimisen toteuttami-      osoitti, että mielipiteet kansan ·keskuu~
2965: seen missään tapauksessa voida laajem-          dessa kieltolain voimassapitämiseen näh-
2966: massa mitassa ryhtyä muuten kuin perus-         den olivat todellisltudessa aivan toiset
2967: tuslainsäätämisjärjestY'ksessä · toimeenpan-    kuin eduskunnassa. Kun talouselämän so-
2968: nun lainsäädännön nojalla. Kuitenkaan           sialisoimisessa on kysymys koko taloudel-
2969:                                     I,1o. -    HiekikaJa.                                   29
2970: 
2971: lisen toimintamme ja kaikkien yksityisten       kein meillä lähteä lainsäädäntöä muutta~
2972: kansalaisten elämän perusehtojen kannalta       maila sille tielle ilman aivan erikoisen pe-
2973: sitäkin monin verroin tärkeämpi, ei sen         rusteellista ja luotettavaa selvänottoa kan-
2974: toteuttamiseen lainsäädäntötietä olisi ryh-     san tahdosta.
2975: dyttävä missään muodossa ·ennen kuin saa-         EdeHä esittämäni perustedla ehdotan
2976: daan selville, kannattaako uudistusta vä-       eduskunna1n hyväksy.ttäväksi ;toivomuksen,
2977: hintäänkin suhteellisesti niin suuri osa
2978: kansasta, että se vastaa eduskunnassa pe-                  että hallitus ottaisi harkittavaksi,
2979: rustuslainsäätämiseen tarvittavaa enem-                 eikö, ennen kuin ryhd!ytään lainsää-
2980: mistöä, koska pyrkimys on jyrkästi voi-                 dännöllisiin toimenpiteisiin talouselä-
2981: massaolevan perustulakimme vastainen.                   mämme sosialisoimisen laajentami-
2982:    Kun talouselämän menestyksellisyyden                 seksi nykyisestään, olisi neuvoanta-
2983: perusedellytykset Suomessa ovat, niin                   valla kansanäänestyksellä otettava
2984: luonnonsuhteisiin ja muihin elinkeinollisiin            selville kansan mielipide tässä
2985: mahdollisuuksiin nähden kuin myöskin                    asiassa, sekä myönteisessä tapauk-
2986: kansan yksilöllistä vapautta arvostava                  sessa valmistaisi Edusk1tnnalle jätet-
2987: luonnonlaatu huomioonottaen, aivan oma-                 täväksi esityksen laiksi neuvoa-anta-
2988: ila:atuisensa; ja :kun sosialisoimiskokeilnt            van kansctnäänestyksen toimeenpane-
2989: useissa muissakin maissa ovat jo johta-                 misesta.
2990: neet kielteisiin kokemuksiin, ei olisi oi-
2991:      Helsiugissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
2992: 
2993: 
2994:                                                                   Lassi Hiekkala.
2995: 30
2996: 
2997: I,n. -   Toiv. aJ. N:o 4.
2998: 
2999: 
3000: 
3001: 
3002:                                Kannisto y. m,,: Toim&npiteistä paperinsäännöstelyn lopet-
3003:                                  tamiseksi.
3004: 
3005: 
3006:                                     E d u s k u n n a II e.
3007: 
3008:    Paperitilanne maassa on jo sellainen,         lanne kehittynyt sellaiseksi, että paperin-
3009: ettei se pakota enää jatkamaan paperin-          säännöstelystä on päästävä mitä pikimmin.
3010: säännöstelyä. Sen hoitamisessa on muuten-        Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
3011: kin esiintynyt virheellisyyksiä, jotka ovat      että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
3012: aiheuttaneet asianomaisille suuria talou-
3013: dellisia vahinkoja. Kun paperinsäJännöste:lyä              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3014: lisäksi hoidetaan siten, että sillä tosiasial-          toimenpiteisiin paperinsäännöstelyn
3015: lisesti harjoitetaan painosensuuria, on ti-             lopettamiseksi.
3016:      Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
3017: 
3018: 
3019:                       H. A. Kannisto.                             Antti A. Koukkari.
3020:                       Erkki Koivisto.                             Johannes Wirtanen.
3021:                       Albin Wickman.                              Kauko Andersson.
3022:                       Ensio Kytömaa.                              Lauri Järvi.
3023:                       Yrjö Hautala.                               H. S. Pesonen.
3024:                                                                                          31
3025: 
3026: 1,12. -   Toiv. al. N:o 5.
3027: 
3028: 
3029: 
3030: 
3031:                               Lå.ng y. m.: TäystyöllisyydM~ mii.äräämise.stä kirjapainoille
3032:                                  erityisesti kansanvaltaisten järjest.öjen painatusmahdol-
3033:                                  lisuuksia silmällä pitäen.
3034: 
3035: 
3036:                                    E d u s kun n a ll e.
3037: 
3038:    Suomen perustuslaissa on taattu kansa-      onpa eräässä tapauksessa näin su<>raan il-
3039: laisille paino- ja julkaisuvapaus. 'rämä on    moitettukin, onpa tälläkin hetkellä maa-
3040: eräs kaikkein arvokkaimpia oikeuksia,          seudulla täysin toimettomia kirjapaino-
3041: jonka kansanvaltainen yhteiskunta takaa        koneita, omistajat eivät käytä eivätkä
3042: jäsenilleen. Se on myös taattu siinä rau-      myy niitä.
3043: hansopimuksessa, jonka Suomi on allekir-          Tällaisissa oloissa jäävät säädökset
3044: joittanut Liittoutuneiden, maamme kanssa       paino- ja julkaisuvapaudesta suurelle
3045: sodassa olleiden demokraattisten kansojen      osalle kansaamme vain kuolleiksi kirjai-
3046: hallitusten kanssa ja <>n siten tullut vah-    miksi, mistä ei ole hyötyä maamme ol<>-
3047: vistetuksi kansainvälisessä sopimuksessa.      jen kansanvaltaiselle kehitykselle. Sellai-
3048:    Paino- ja julkaisuoikeuden käyttämi-        seen ei kuitenkaan nyt ·ole varaa, varsin-
3049: nen suurelle osalle maamme kansalaisia         kin kun maamme vasta äsken on hyväk-
3050: on kuitenkin taloudellisista syistä vaikeaa    synyt rauhansopimuksen, jossa Suomi si-
3051: jopa mahdotontakin, koska välineet, joi-       toutuu takaamaan kaikille sen oikeuspii-
3052: den avulla tuota oikeutta voidaan käyt-        rissä oleville kansalaisille, rotuun, suku-
3053: tää, ovat kalliita. Tämän ovat tulleet         puoleen ja uskontoon katsomatta inhimil-
3054: usein kokemaan m. m. ne uuden kansan-          lisiin perusoikeuksiin kuuluvat paino- ja
3055: valtaisen suuntauksen omaksuneet ja            julkaisuvapauden.
3056: yleensä varattomien tai vähävaraisten             Kun uusia kirjapainokoneita ei koti-
3057: kansalaisten muodostamat järjestöt, jotka      maassa valmisteta ja niiden tuonti ulko-
3058: ovat julkaisutoimintaansa varten yrittä-       mailta valuutta- y. m. syiden vuoksi on
3059: neet hankkia kirjapainoja käyttöönsä. Ne       vaikeata, eikä se ·olisi kansantalouden
3060: vähälukuiset ja pienet, harvoin ilmestyvät     kannalta suotavaakaan ja kun muussakin
3061: sanomalehdet, joita nämä uudet järrjestöt      tuotannollisessa toiminnassa valtiovallan
3062: saattavat julkisuuteen, on pakko painat-       toimenpitein pyritään mahdollisimman te-
3063: taa syrjäisten paikkakuntien pienissä ja       hokkaaseen tuotantovälineiden käyttöön,
3064: puutteellisissa kirjapainoissa. Kun näiden     olisi hallituksen, eduskunnan myötävaiku-
3065: lehtien painatusta korvausta vastaan on        tuksella ryhdyttävä toimenpiteisiin, että
3066: tarjottu suuremmille kirjapainoille, on        maassa olevien painokoneiden tuotanto-
3067:  niiden taholta ilmoitettu, ettei voida töi-   tehoa kohottamalla suotaisiin kaikille kan-
3068:  den runsauden tähden ottaa enempää pai-       sanvaltaisten järjestöjen sanomalehdille ne
3069:  natustöitä vastaan, mutta tutkittaessa lä-    oikeudet mitkä perustuslaissa taataan.
3070:  hemmin noiden kirjapa·lnojen työmäärää,          Edellä olevan perusteella esitämme
3071:  on useimmissa tapauksissa havaittu ettei      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3072: niiden tuotantokyky ole läheskään täysin
3073:  kuormitettu vaan että painatuksesta kiel-               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3074:  täytymisen syyt ovat olleet poliittiset,             siin täystyöllisyyden määräätniseksi
3075:                           1,12. -   Kirjapainot.
3076: 
3077:  kirjapainoille pitäen tätä toteutet-         paino- ja julkaisuvapausoikeuksista,
3078:  taessa ensisijaisesti silmällä, että         joista perustuslaissa ja mukansopi-
3079:  kaikkien kansanvaltaisten järjestö-          muksessa on nimenomaiset määräyk-
3080:  jen toiminta pääsisi painatusmahdol-         set.
3081:  lisuuksiinkin nähden osallisiksi niistä
3082: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
3083: 
3084: 
3085:               Toivo Lång.                              Paavo Leskinen.
3086:               Mikko Järvinen.                          Juho Hukari.
3087:               Vilho Lehtonen.                          Sylvi-Kyllikki Kilpi.
3088:               Eino Roine.                              Hertta Kuusinen.
3089:               Esa. Hietanen.                           Konsta Talvio.
3090:               Kalle Kauhanen.                          Jalmari Kulmala.
3091:                                                                                              33
3092: 
3093: l,ts.- Toiv. al. H:o 6.
3094: 
3095: 
3096: 
3097: 
3098:                                 La.ppi-Seppä.lä. y. m.: Toimenpiteist-ä rakennusministerwn
3099:                                    aikaaMaamiseksi.
3100: 
3101: 
3102:                                      E d u s k u n n a 11 e.
3103: 
3104:     Melkein jokaisessa ministeriössä on ra-       seudun rakennustoimintaa varten. Huo-
3105: kentamisesta huolehtivia virkamiehiä ja           mioonottaen tämän toiminnan pituuden ja
3106: toimenhaltijoita,     ermssa ministeriöissä       sen, että maaseudun asunto..o()loissa on
3107: laaja, kentälle saakka ulottuva, oma ra-          normaalisinakin vuosina havaittu olevan
3108: kennusorganisationsakin. Mitään yhdistä-          suuria epäkohtia, tulee liitteen esittämä
3109: vää ja keskittävää orgaania ei sen sijaan         organisatio jatkumaan todennäköisesti
3110: ole olemassa. Tästä valitettavasta seikasta       maaseudun normaaliakin rakennustoimin-
3111: on seurauksena rakennustoiminnan yleis-           taa varten maanhankintalain mukaisen ra-
3112: johdon puute sekä vahingollinen hajaan-           kennustoiminnan päätyttyäkin.
3113: nus, joka illmenee m. m. liiam. monmaisena           Tämän organisation tehtävänä on maan-
3114: lainoitustoimintana, joka varmaankin yk-          hankintalain edellyttämän huonerakennus-
3115: sityisille rakentajille ja lainantarvitsijoille   toiminnan kaikkinainen hoito, rahoitus,
3116: aiheuttaa monenlaista hankaluutta. Näi-           suunnittelu, työn valvonta,. materiaali-
3117: den lisäksi toimii suuri määrä vapaitten          hankillta, kuljetus ja ru;!e:m;akaavaluontois-
3118:  järjestöjen johtamia sekä taloudellisia          ten suunnitelmien laadinta.
3119: että aatteellisia rakennustoimintaa om~lla           Maatalousministeriölle kuuluu myöskin
3120: suunnallaan hoitavia toimielimiä, jotka           ulkopuolella maanhankintalain eräitä ra-
3121:  useimmat saavat valtiolta taloudellista          kennustehtäviä kuten maaseudun asunto-
3122:  tukea.                                           olojen parantamistoimenpiteet s. o. maa-
3123:     Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-      seudun rakennuslainojen, -avustusten ja
3124:  teriön alaisena toimii rakennushallitus,         palkkioiden myöntäminen,
3125:  jonka tehtävänä on valtion rakennusten              Puolustusministeriön alainen rakennus-
3126:  rakentaminen ja korjaustöiden suoritta-          organisatio huolehtii puolustuslaitoksen
3127:  minen sekä asemakaavojen laatiminen.             eri puolilla Suomea olevien kasarmialuei-
3128:  Rautatiehallituksessa, joka on saman mi-         den, rakennusten, siltojen ja teiden raken-
3129:  nisteriön alainen, on rkuitenkin oma ra-         tamisesta ja korjaamisesta sekä tämän li-
3130:  kennustoimistonsa huolehtimassa rautateit-       säksi vielä linnoitusrakennelmienkin mah-
3131:  ten huonerakennustehtävistä. Kulkulai-           dollisesta rakentamisesta ja kunnossa-
3132:  tosten ja yleisten töiden ministeriön alai-      pidosta.
3133:  siin rakennustehtäviin on poikkeuksellisen          Sosiaaliminsteriön    rakennustoimiston
3134:  ajan vuoksi liittynyt myöskin ra-                tehtävänä on myöntää kuntien vastuulla
3135:  kennustarvikkeiden säännöstelytoimenpi-          rakennuslainoja. Laina ma'ksetaan valtio-
3136:  teet, jotika ovat luO!lltooltaan tillapäisiä,    konttorista ja lainan käyttöä valvovat
3137:   mutta jotka tänä ajankohtana sitovat suu-       kuntien rakennusviranomaiset. Sosiaali-
3138:   ren määrän teknillistä henkilökuntaa tä-        ministeriöllä ei näin ollen ole mitään
3139:   hän työhön.                                     omaa       rakennusammattimieshenkilöstöä,
3140:     Maatalousministeriön alainen rakennus-        Helsingissä olevia yhtä arkkitehtiä ja yhtä
3141:   organisatio on täydennetty sotaa edeltä-        rakennusmestaria lukuunottamatta. Yleis-
3142:   neestä organisatiosta lähinnä maanhankin-       hyödylliset rakennustoimielimet kuten
3143:   talain edellyttämää suurisuuntaista maa-         ,SATO" ja ,HAKA" saavat lainoitus-
3144: 34                              1,13. -   Babnn:nsministeriö.
3145: 
3146:   tukea myös sosiaaliministeriön välityk- taloudellista tukea kulkulaitosten ja yleis-
3147:   sellä.                                        ten töiden ministeriön välityksellä.
3148:      Opetusministeriöllä on muutama irralli-       Rakennusalan ratsionalisoimis- ja stan-
3149:   nen rakennusammatimies (3 arkkitehtiä dardisoimistyötä tehdään paitsi yllämaini-
3150:   ja 3 rakennusmestaria), joiden tehtävänä tussa arkkitehtiliiton standardisoimislai-
3151:   on yliopiston rakennusten hoito, kouluhal- toksessa myöskin osittain insinööriyhdis-
3152:  lituksen koulurakennuksiin kohdistuvan tyksen ja rakennusmestariliiton vastaa-
3153:  tarkastustoiminnan edellyttämät toimen- vissa toimielimissä, vaikka suppeammassa
3154:  piteet ja muinaistieteellisen toimikun- laajuudessa. Näissä tehdyt ehdotukset hy-
3155:  lll&l rakennusammattimiesasita.n:tunrtemuksen väksyy lopullisiksi maan standardeiksi
3156:   täyttäminen.                                  Suomen Standardisoimisliitto, joka Työ-
3157:      Kauppa- ja teollisuusministeriön alai- tehovaltuuskunnan kautta saa taloudel-
3158:  sena toimii 'l'eknillinen korkeakoulu, Val- lista tukea paitsi yksityisiltä ja teollisuu-
3159:  tion teknillinen tutkimuslaitos ja telmilli- delta myöskin valtion varoista valtiova-
3160:  set alemmat oppilaitokset.                    rainministeriön kautta.
3161:      Sisäasiainministeriön alaiseksi on suun-     Edel!läsia!llotusta selvililä, että ma:amme
3162:  niteltu se maaseudun rakennustoiminnan rakel:llustoiminnan ja siihen: liittyvien mo-
3163:  valvontatehtäviä suorittava organisatio, ninaisten eri toimintojen yhtenäistä joh-
3164:  jota laki rakentamisesta maaseudulla edel- toa ja tarkoituksenmukaista, ehjää orga-
3165:  lyttää. Tämän lain, jonka voimaantulo on nisatiota tätä varten ei ole olemassa. Huo-
3166:  useaan otteeseen lykätty tuonnemmaksi, mioonottaen sen, että maassamme lähim-
3167:  mukaan tulee jokaisen maaseudun raken- män kymmenen vuoden aikana tullaan ra-
3168:  ,ta,jan saada virranomaisten hyv~yminen kentamaan ehkä enemmän kuin koskaan
3169:  suunnitelmilleen ja ·on tämän kaltaisen aikaisemmin ja sen, että tämän hetken
3170:  tarkastus- ja valvontatehtävän suorittami- hallinnollinen hajanaisuus rakennustoi-
3171:  nen suunniteltu sisäasiainministeriön alai- minnan alalla, jos se saa jatkua, huomat-
3172:  selle rakennustarkastajien muodostamalle tavasti tulee vaikeuttamaan sanotun laa-
3173:  organisatiolle. Nykyisin saavat asutuskes- jemman rakennustoiminnan monia alusta-
3174:  kusten rakennustarkastajat ohjeensa sisä- via tutkimustehtäviä, teknillistä ohjausta
3175:  asiainministeriöstä.                          ja tarkoituksen mukaista toteuttamista,
3176:     Valtiovarainministeriössä on korvaus- olisi nähdäksemme ryhdyttävä toimenpi-
3177:  asiainosastossa huomattava määrä raken- teisiin rakennusministeriön aikaan saami-
3178:  nusammattimiehiä, joiden tehtävänä on seksi maahamme. Varsin monessa maassa
3179: ollut rakennuksiin kohdistuneitten sota- on mainittu ministeriö toiminnassa.
3180: vahinkojen arvioiminen 'k·orvaustoimenpi-         •Rakennusministeriöön         tulisi kuulua
3181: teitä varten.                                  keskusvirastot vapaata sekä maaseudulla
3182:                                                että asutuskeskuksissa tapahtuvaa huone-
3183:     Useiden V'apaiden järjesltöjen suoritltama rakennustoimintaa, valtion suorittamaa
3184: työ rakennustoiminnan alalla on huomion- koulu-, sairaala-, kasarmi- ja rautatiera-
3185: arvoinen. Teknillisten a;mmattialojen yh- kennusten rakentamista, tie- ja vesiraken-
3186: distykset kuten Suomen Arkkitehtiliitto, nus-, rautatierakennus-, laivarakennus- ja
3187: Rakennusinsinööriyhdistys, Suomalaisten lentokone- sekä lentokenttärakennustöiden
3188: Teknikkojen Seura, Suomen Rakennusmes- suorittamista sekä teknillisen opetuksen
3189: tariliitto, Suomen Rakennusyhdistys y. m. johtoa varten.
3190: suorittavat lähinnä ammatillista tutkimus-        Edelliseen viitaten esitämme eduskun-
3191: ja neuvontatoimintaa ja saavat osittain nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3192: myöskin tukea yleisistä varoista. Arkki-
3193: tehtiliiton Standardisoimislaitos, joka jo               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3194: joitakin vuosia on työskennellyt rakennus-            siin rakennusministeriön aikaansaa-
3195: tietokortiston aikaansaamisessa, on saanut            miseksi.
3196:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1947.
3197: 
3198: 
3199:                    Jussi Lappi-Seppälä.                         Ture ·HolJ.sten.
3200:                                                                                              36
3201: 
3202: 1,14. -   Toiv. al. N:o 7.
3203: 
3204: 
3205: 
3206: 
3207:                                 Koukkari y. m.: Toimenpiteistä vesistötoimikunna-n lohi-
3208:                                   ja sitkapitoisten vesien kalastusta koskevissa sodaot aikai-
3209:                                   sissa päätröksissä ilmenneiden kohtuuttomuuksien korjaa-
3210:                                   miseksi.
3211: 
3212: 
3213:                                      E d u s k u n n a 11 e.
3214: 
3215:    Vesistötoimikunta antoi huhtikuun 23           tusosoitus soi muodollisen maihdollisuuden,
3216: p: nä 1942 päätöksensä Ii- joen ikoskien ka-      esti erittäin huomattavalta osalta se, että
3217: lastuapatojen pakko-ottoa ja siitä aiheu-         <lsa asianomaisista kalastuskuntien osak-
3218: tuvia korvaussuorituksia koskevassa, ver-         kaista oli estettynä asepalveluksessa olonsa
3219: rattain pitkän aikaa vireillä olleessa asiassa.   vuoksi, sai tämä epäoikeudenmukainen pää-
3220: Tällä päätöksellä suoritettiin puutavaran         tös ~~ vahv:istuksen niin, ettei asian-
3221: uitossa haitallisiksi katsottujen Pajarin,        osaisille <lle sittemmin ollut muunlaista
3222: Jängäsputaan, Kierikkiputaan, Purkaja-            mahdollisuutta protestiin kuin että he ovat
3223: kosken, Maalismaan kosken, Ikon, Kortin,          jättäneet mitättömät korvaussummat nosta-
3224: Raasakan y. m.. patojen pakkolunastus ja          matta.
3225: tehtiin, käytännöllisesti katsoen, lopullisesti      Koska edellä mainitun Vesistötoimikun-
3226: mahdottomaksi jatkaa tiihän saakka verra-         nan yksityinen 1päätös tässä mainittuine
3227: ten tuOittoisaa ja seudun v1Wstön toimeen-        seuraamuksineen on selvä todiste siitä,
3228: tu[olle sangen ensiarvoista [oben, taimenell1     millä tavoin lohi- ja siikapitoisten jokive-
3229: ja siian joiki:kalastusta. Tämän ikivanhoista     sien kalastusta on yleensä teollisuuden
3230: ajoista ~erinteellisen elinkeinotoitminnan lo-    etuja valvottaessa kohdeltu ja miten tästä
3231: pettamisesta aiheutuivat huomattavat vero-        on aiheutettu varsin tuntuvia taloudellisia
3232: tulojen vähenemiset samalla kuin tuo e. ni.       tappio1ta Pohjois-Suomen karuissa olosuh-
3233: päätös kalastuskunnille maksettavien kor-         teissa elävälle väestölle, ehdotamme edus-
3234: vausten osalta oli aivan epäoikeudenmu-           kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3235: kainen olematta millään tavoin verratta-
3236: vissa Ii- joen Uittoyhdistyksen vu<ldesta                   eft<ä hallitus suorituttaisi tutki-
3237: 1914 ilähUen ik:aiastuslumnihle maiksamiin               muksen Vesistötoimikunnan sodan
3238: vuotuisvuoikriin tai kalastuskuntien pa-                 aikaisten päätösten osalta, sikäli kuin
3239: doista saamiin vuotuisiin kalastustuloihin.              ne koskevat lohi- ja siikapitoisten
3240:    Kun sitä paitsi asian oikeudellista jatko-            vesien kalastusta, ja korjaisi niissä
3241: käsittelyä, joh<ln päätöksestä annettu vali-             ~?menneet kohtuuttomuudet.
3242: 
3243:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
3244: 
3245: 
3246:                        Antti A.. Koukkari.                         Arvi .Ahmavaara.
3247:                        :Martti Miettunen.                          H. S. Pesonen.
3248:                        Markus Niskala.                             Sulo Muuri.
3249:                        Erkki Koi\'isto.                            M. 0. Lahtela.
3250:                                                      S. Salo.
3251:                                 ••         ••
3252:    VALTIOPAIVAT
3253:                      194 7
3254: 
3255:                 LIITTEET
3256:                          D
3257: 
3258: 
3259: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
3260: 
3261: 
3262: 
3263: 
3264:                   HELSINKI 1947
3265:             V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO.
3266: Rikoslain voimaanpanoa, sotavahinkoja, lainhuudatusta, testament-
3267: taamisoikeutta, oikeudenkäyntikustannuksia, lautamiehiä y. m. kos-
3268:                  kevia laki- ja toivomusaloitteita.
3269:                                                                                                41
3270: 
3271: U,1. -   Lak. a.l. N:o 8.
3272: 
3273: 
3274: 
3275: 
3276:                                Hetemäki y. m.: JiJhdotus laiksi rikoslain 'Voimaanpanemi-
3277:                                sesta an,netun asetuksen muuttamisesta.
3278: 
3279: 
3280:                                     E d u;;; kun n a 11 e.
3281: 
3282:    Suomen voimassa olevassa oikeudessa ri-       tettyjen ikohtelussa on käytännössä esiin-
3283: koksesta pidättämistä koskevat säännökset        tynyt, nähtävästi ·osaksi juuri säännösten
3284: ovat varsin puutteelliset. Pidättämisestä        puutteellisuuden vuoksi, epä!kohtia ja epä-
3285: meillä on suoranaisia määräyksiä vain rpo-       asianmukaisuu:ksia.
3286: liisitoimesta 14 päivänä helmikuuta 1925            Meil!lä onkin eri aikoina ja useissa yh-
3287: annetussa asetuksessa •( 11 ja 13 §). Näistä     teyksissä kiinnitetty huomiota pidättämistä
3288: kuitenkin puuttuvat m. m. täsmälliset mää-       koskevien säännötsen epätäydellisyyteen ja
3289: räykset pidätettynä pitämisajan pituu-           tehty ehdotu.ksia niiden uudistamiseksi.
3290: desta. Sanotun asetuksen 13 § : ssä näet         Jo vuonna 1926 vastauksessaan hallituk-
3291: säädetään tästä vain, että rikoksen takia        sen esitykseen laiksi valtion vastuunalai-
3292: pidätetyn asia on viivyttelemättä tutkit-        suudesta virkamiehen aikaansaamasta va-
3293: tava. Myöskään pidätettyjen kohtelusta ei        hingosta eduskunta, kiinnitettyään huo-
3294: mainitussa asetuksessa ole säännöksiä.           miota pidättämismenettelyssä ilmenneisiin
3295:     EpäHemättä. on: os:aksi johtunut tästä       epäkohtiin, lausui, että hallituksen olisi
3296: lainsäädännön epätäsmällisyydestä ja puut-       pikimmiten ryhdyttävä toimenpiteisiin val-
3297: teellisuudesta, että käytännössä on esiinty-     mistavaa     rikosasiaintutkintaa      koskevan
3298: nyt paljon epävarmuutta, epäyhtenäisyyttä        lainsäädännön aikaansaamiseksi. Ja kaik-
3299: ja mielivaltaisuuttakin pidättämismenette-       kiin niihin ehdotuksiin, joita itsenäisyys-
3300: lyssä. Kuinka pitkiksi pidätettynä pitä-         aikanamme on tehty oikeudenkäyntimenet-
3301: misajat käytännössä yleensä ovat muodos-         telyn kokonaisuudistu:kseksi, on sisällytetty
3302: tuneet, ei ole olemassa yhtenäistä tilastoa.     edellä mainittuja täydellisempiä ja täs-
3303: Mutta sitä, miten edellämainittua asetuksen      mällisempiä määräyksiä rikoksesta epäillyn
3304: aikamääräystä ,viivyttelemättä" on käy-          pidätt<ämise:stä. :J\11ainitut toivomukset ja eh-
3305: tännössä ainakin eräissä tapauksissa tul-        dotukset eivät kuitenkaan pidättämiSlllenet-
3306: kittu, valaisee hallituksen 4 päivänä mar-       telynkään osalta ole toistaiseksi johtaneet
3307: raskuuta 1946 eduskunnassa käydyn väli-          tulokseen, minkä on ilmoitettu ainakin
3308: kysymyskeskustelun yhteydessä esittämä           osaksi johturueen juuri siitä, etitä on tah-
3309: tilasto. Sen mukaan oli n. s. asekätkentäju-     dottu odottaa sanottua oikeuderrkäyntime-
3310: tun yhtey-dessä ollut pidätettynä yhteensä       nettelyn iwkonaisuudistusta.
3311: 1,186 henkilöä. Näistä oli pidetty pidätet-         Ruotsissa on pidättämismenettely järjes-
3312: tyinä 328 enintään yhden viikon, 168 yh-         tetty nykyiselle kannalle 22 päivänä tou-
3313: destä kahteen viikkoon, 220 kahdesta nel-        kokuuta 1933 annetulla lailla. Tämän mu-
3314:  jään viikkoon, 225 yhdestä kal1teen kuu-        kaan otettiin nykyiset pidättämistä koske-
3315: kauteen ja 102 kahdesta kolmeen kuukau-          vat säännökset ·rikoslain voimaanpano-ase-
3316: teen. Kui11ka kauan loput 143 olivat olleet      tuksen vangitsemista ikoskevien määräysten
3317:  pidätettyinä, ei tilastossa mainita, mutta      yhteyteen (Ruotsin RVA 19 § :n 11, 12 ja
3318:  siitä käy selville, että ne olivat olleet yli   29 ikohta). Näiden säännösten mukaan pi-
3319:  3 kuukautta pidätettyinil. Ja tiettävästi       dättämisestä päättäminen kuuluu viime kä-
3320:  eräissä näistä tapauksista pidättäminen on      dessä aina vangitsemiseen oikeutetulle vi-
3321:  kestänyt yli puolen ·vuotit:a. Myöskin pidä-    ranomaiselle. Pidätetty on viimeistään 24
3322:                                                                                                 G
3323: 42                                   II,1. -   Pidättäminen.
3324: 
3325: tunnin kuluessa pidätyksen alkamisesta             oli määrätty 3 vuorokautta. Ja vastaava
3326: j6ko vangittava tai irti päästettävä. Erit-        määräys 3 vuorokauden pidättämisajasta
3327: täin tärkeistä syistä voidaan pidättämistä         on otettu myöskin vuoden 1937 lainvalmis-
3328: kuitenkin jatkaa vielä 4 vuorokautta yli           telukunnan ehdotukseen oikeudenkäynti-
3329: sanotun ajan. Sitä paitsi on lakiin otettu         laitoksen uudistamiseksi. Sanottua 3 vuo-
3330: nimenomainen säännös siitä, että edellä-           rokauden aikaa onkin pidettävä meillä nor-
3331: mainituista määräyksistä ei ole lupa poi-          maalitapauksissa riittävänä. Kuitenkin voi
3332: keta, vaikka rikoksesta epäilty olisi siihen       jossakin yksityistapauksessa tämä aika
3333: suostunutkin.                                      osoittautua liian lyhyeksi vangitsemiskysy-
3334:    Koska rperiaatteellisestikaan ei ole asian-     myksen ratkaisua varten. Tällaisten ta-
3335: mukaista, että eräitä kansalaisten tärkeim-        pausten varalta olisi pidättämiseen oikeu-
3336: piä perusoikeuksia koskevat ikauaskantoi-          tetulle viranomaiselle annettava oikeus
3337: setkin yksityiskohtaiset määräykset jatku-         jatkaa pidätettynä pitämistä yli sanotun
3338: vasti ovat vain hallinnollisen asetuksen va-       ajan, jos erittäin tärkeät syyt sitä vaativat.
3339: rassa, ei meilläkään ole syytä jättää pi-          Missään tapauksessa ei kuitenkaan tällaista
3340: dättämistä !koskevien säännösten tarkista-         pitennystä saisi myöntää enemmän !kuin
3341: mista odottamaan koko oikeude:rrkäyntime-          10 vuorokautta. Vaikka puheenaolevan
3342: nettelyn uudistusta. Tähän on vieläkin vä-         ~~a:atuiset säännökset jo n~iden luonnosta
3343: hemmän syytä nyt, kun oikeudenkäynti-              johtuen yleensä Suomen oikeudessa ovat
3344: menettelyn kokonaisuudistusajatuksesta on          ehdottomia, voitaisiin meilläikin Ruotsin
3345: ainakin toistaiseksi luovuttu. Jotta toi-           oikeuden mukaisesti selvyyden vuoksi
3346: saalta ei !kuitenkaan tuotettaisi mahdollista      laissa nimenomaan määrätä, että edellä-
3347: häiriötä rikosasiain valmistavan tutkinnan         mainittuja aikoja ei saisi pitentää pidäte-
3348: täydellistä      uudistamista     tarkoittaville   tyn suostumuksellakaan.
3349: suunnitelmille, voitaisiin asioiden nykyi-            Kun voimassa olevassa oikeudessamme ei
3350: sillään ollessa pidättämistä koskevat uudet        ole mitääJU suoranaisia sääm.rnöksiä myösk!ään
3351: säännökset ihyvin ottaa meiUäkin, kuten            pidätetyn henkilön kohtelusta, olisi tästä-
3352: Ruotsissa, rikoslain voimaanpanoasetuksen          kin samalla annettava lain määräyksiä.
3353: vangitsemista !koskevien määräysten yhtey-         Tällöin olisi periaatteelliseksi lähtökoh-
3354: teen.                                              ,da:ksi otettava se, ettei pidätetyn henkilö-
3355:    Pidättäminen on vangitsemiseen lähei-           kohtaista vapautta rajoitettaisi enemrrnän
3356: sesti liittyvä valmistava toimenpide. Sen          kuin, mitä pidätyksen tarkoitus, säilytys-
3357: vuoksi pidättämisoi:keus olisi edelleenkin         paikan järjestys ja yleinen turvallisuus
3358: annettava vain vangitsemiseen oikeutetuille        va:ativat. Muutoin pidätetyn · kohtelussa
3359: viranomaisille. Samoin olisi pidättämisoi-         olisi soveltuvilta osin noudatettava, mitä
3360: keus jatkuvastikin myönnettävä vain sel-           tutkimusvangista on vastaavasti säädetty.
3361: :Iak."1en rikosten takia, joista vangiltseminen       Edellä mainitut pidättämisen edellytyik-
3362: on sallittu. Eikä pidätettynä pitäminen            siä ja pidättämisai:kaa !koskevat määräyk-
3363: saisi jatkua ikauemman kuin mikä on tar-           set olisi otettava uutena 22 a § :nä rikoslain
3364: peen vangitsemisedellytysten arvostelemista        voimaanpanoasetukseen sekä samalla teh-
3365: varten. Ruotsin oikeudessa voimassa olevaa         tävä tästä aiheutuva muutos 2,3 § :ään. Pi-
3366: 24 tunnin pidätysaikaa on meillä kuiten-           dätetyn kohtelua !koskevat määräykset taas
3367: kin, huomioonottaen varsinkin maaseudun            olisi otettava uutena 41 a §: nä sanottuun
3368: pitkät etäisyydet ja poliisihenkilöstön vä-        asetukseen.
3369: hälukuisuuden, pidettävä liian lyhyenä.               Edellä olevaan nähden kunnioittavasti
3370: Niinpä rprofessori Granfeltin oikeuden-            ehdotamme,
3371: käynnin uudistamista koskevassa ehdotuk-
3372: sessa vuodelta 1923 esitutkinnan kestäessä                  että Eduskunta päättäisi hyväksyä
3373: tapahtuvan pidättämisen pisimmäJksi aja:ksi               seuraavan lakiehdotuksen:
3374:                                      Il,l. -   Hetemäki y. m.                                    43
3375: 
3376:                                                Laki
3377:            rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
3378:     Eduskunnan päätölksen mukaisesti lisätään rilkoslain voimaanpanemisesta annet-
3379:  rtuun ~ukseen uudet 22 a ja 41 a § :.t ja muutetaan sanotun asetuksen 23 § näin
3380:  \kuuluvaksi:
3381:                     22:a §.                            Joka on ottanut sellaisen henkilön ikiinni,
3382:    Viranmnainen, jolla 22 § : n mukaan on           taiklka, poliisimies, jonka huostaan :kiinni
3383: vangitsem.isoi:keus, saa määrätä sen, joka          otettu on annettu, ilmoitta!koon siitä iheti
3384: on tavattu tai jota epäillään rilkoksen te-         lääninhallitukselle taik!ka nimismiehelle tai
3385: kemisestä, pidätettävälksi, jos tutkimuksen         apulaisnimismieihelle maalla, taikka rpoliisi-
3386: toimittaminen niin vaatii ja rikoksen sekä          laitoiksen päällikölle tai hänen apulaiselleen
3387: muiden asianJhaarain voidaan olettaa 20 § : n       tahi poliisilaitoksen rikos-, ihuolto- tahi jär-
3388: mukaan aiheuttavan vangitsemisen. Pidä-             jestysosaston rpäällikölle tahi ihänen apulai-
3389: tetty on ikuitenlkin niin pian kuin mah-            selleen ikaurpungissa, ja tulee viranomaisen,
3390: dollista ja ·viimeistään !kolmen rvuorokau-         jolle ilmoitus on teihty, menetellä niinikuin
3391: den kuluessa siitä, !kun pidättäminen al!koi,       22 a § : ssä on sanottu, tai, jos tutkimuksen
3392: jdko vangittava tai irtip'åästettävä. Erit-         toimittaminen asiassa kuulrtu muulle vi-
3393: täin painavista syistä mainitulla viranomai-        ranomaiselle, toimittaa hänet sen tutldtta-
3394: sella olkoon kuitenkin valta määrätä pidä-          va;ksi ja viipymättä sille lähettää kiinni
3395: tettynä pitämistä jatkettavruksi !kauintaan         ottamista koskeva kirjallinen ilmoitus.
3396: ikymunenen vuorokautta yli sanotun ajan.
3397:    Kauemmin ikuin tässä pykälässä on sää-
3398: detty äliköön ketään saman ri!kOiksen trukia                           411 a §.
3399: pidettäikö rpidätettynä, vaikka asianomai-             Rikoksen takia pidätetyn henkilökohtaista
3400: nen rikdksesta epäilty olisi antanut si:iJhen       va.pautta älköön rajoitettako enemmän kuin
3401: suostumulksensa.                                    mitä pidätyksen tarkoitus, säilytyspaikan
3402:                      23 §.                          järjestys ja yleinen turvallisuus vaativat.
3403:     Sen, j6ka on tehnyt rikoksen ja tava-              Muutoin noudatettalkoon pidätetyn koih-
3404: taan verekseltä tai 1pakosalta, ku!ka tahansa       telussa soveltuvilta osin mitä 33-40 § :ssä
3405: Sllla ot;t.aa kiinni niissä tapauksissa, jotka 20   tutkimusvangeista on sää:detty lkuitenlkin
3406: ja 21: § :ssä mainitaan. Jokaisella olkoon          niin, että mitä siellä on sanottu vankilan
3407: niinikään valta ottaa !kiinni se, joka lää-         johtajasta, olkoon noudatettavana pidätyfk-
3408: ninhallituksen, valtiollisen poliisin päälli-       sestä määräämään oikeutettuun viranomai-
3409: kön, rikostutkimuskesku!ksen päällikön, me-         seen näihden.
3410: rivartiolaito!ksen päällikön, yleisesikunnan
3411: valvontatoimiston päällikön taikika poliisi-
3412: mestarin yleisölle antaman kuulutuksen                Täm'å lalki tulee voimaan            päivänä
3413: mukaan on vangittava.                                    !kuuta 1947.
3414: 
3415:       Helsingissä 14 päivänä ihelm:i!kuuta 1947.
3416: 
3417:                   Päiviö Hetemäki.                              Alpo Lumme.
3418:                   Arvi Ahma.vaara.                              Veikko Vennamo.
3419:                   J. Söderhjelm.                                Arvo Salminen.
3420:                   H. A. Ka.nnisto.                              Martti 0. Kölli.
3421:                   Lauri Riikonen.                               Arno Tuurna.
3422:                   Onni Peltonen.                                Jussi Raatikainen.
3423:                                        L. 0. Hirve:asalo.
3424: 44
3425: 
3426:  II,2. -   Lak. al. N:o 18.
3427: 
3428: 
3429: 
3430: 
3431:                                H. Pesonen y. m.: Ehdotus laiksi sotavahinkolain 3 § :n
3432:                                   muuttamisesta.
3433: 
3434: 
3435:                                    Eduskunnalle.
3436: 
3437:     ToukokUlUn 5 päivänä 1945 annetun toi- ja vahinkojen korvaamiseen tarvittavat va-
3438:  sen korvauslain (390/45) 37 §:n 1 momen- rat kerätään toisella omaisuudenluovutusve-
3439:  tin ja 1 § : n 1 momentin 2 kohdan mukaan rotuksella. Eri asia on, että niissä tapauk-
3440:  joulukuun 30 päivänä 1941 annettua sota- sissa, joissa sotavahinlroyhdistykset !kor-
3441:  vahinkolakia (926/41) ei ole sovellettava vaukseen oikeutetun b.akemuksessaan teke-
3442:  niihin vahinkoihin, jotka ovat sodan tai so- män ilmoituksen :perusteella joutuvat kor-
3443:  danvaaran johdosta aiheutuneet Pohjois- vaamaan vahingot, niillä myöskin on oi-
3444:  Suomen hävitetyillä alueilla. Vain siinä keus sotavahinkolain 11 § :n mukaisesti
3445:  tapauksessa, että asianomainen vahinkoja kantaa vahinkoa kärsineeitä lain edellyttä-
3446:  kärsinyt lokakuun 5 päivään 1945 men- mät sotavahinkova;lruutusmaksut.
3447:  nessä nimenomaan !korvaushakemuksessaan          Siitä huolimatta, että asian pitäisi olla
3448:  ilmoitti haluavansa korvauksen sotavahin- selvän, sotavahinkoyhdistykset ovat myös-
3449:  Jmlain nojalla, hänelle tällainen oikeus oli kin Pohjois-Suomen alueella kantaneet so-
3450:  myönnettävä.                                  tavahinkomaksuja välittämättä .tehdyistä
3451:    Kun siis sotavahinkolakia ei sovellettu huomautuksista. Tätä täysin lain tarkoi-
3452:  hävitetyn Pohjois-Suomen alueella muuta tuksen vastaista, kohtuutonta ja sotavahin-
3453:  kuin joissakin yksityisissä tapauksissa va- koyhdistyksille pmmsteetonta etua tuotta-
3454:  hinkoja kärsineen oman ilmoituksen joh- vaa menettelyä lienee puolustettu sillä,
3455: dosta, on myöskin selvää, ettei sotavahin- ettei lain sanamuodosta riittävän selvästi
3456: koyhdistyksillä voi olla oikeutta kantaa so- käy ilmi, etteikö sotavahinlrolakia olisi so-
3457: tavahinkovakuutusmaksuja omaisuudesta, vellettava vakuutusmaksuihin nähden, vaik-
3458: jonka vahingoittumisestå tai tuhoutumisesta kakin vastuu ja korvausvelvollisuus vahin-
3459: mainitut yhdistykset eivät ole ollenkaan ol- koihin nähden on siirretty valtiolle. Edellä
3460: leet vastuussa. V akuutustoimintahan edel- esitetystä selvinnee, kuinka muodoton tuol-
3461: lyttää, että vakuutuksenantaja ottaa vasta- lainen perustelu on.
3462: takseen jostakin vahingonvaarasta, jonka         Kun muut menettelytavat eivät ole vie-
3463: eräille vakuutuksenottajille aiheuttama va- neet tulokseen tämän pohjois-suomalaisia
3464: hirrko sitten korvataan kaikilta vakuutuk- kohdanneen epäkohdan poistamisessa, kun-
3465: senottajilta kannettavilla vakuutusmak- nioittaen ehdotamme,
3466: suilla. Tällaista suhdetta ei ole olemassa
3467: Pohjois-Suomessa sotavahinkoyhdistysten ja              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3468: vakuutuksenottajien välillä, koska siellä sat-        van lakiehdotuksen:
3469: tuneista vahingoista vastaa Suomen valtio
3470:                                  I1,2. -- H. Pe.sonen y. m.                          45
3471: 
3472:                                          Laki
3473:                          sotavahinkolain 3 § :n muuttamisesta.
3474:    Edluskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
3475:  määrätyllä tavalla, muutetaan 30 päiv.änä joulukuuta 1941 annetun sotavahinkolain
3476:  (926/41) 3 § näin kuuluvaksi:
3477:                   3 §.                         tai sodan johdosta aiheutunut vahinko on
3478:   T·äm.ä lwki ei koske omaisuutta, jonka       säädetty korvattavaksi jonkin muun lain
3479: omistaa Suomen valtio, vieras valtio tai ul-   mukaan, taikka johon nähden valtioneu-
3480: komainen yhteisö tahi, jolle sodanvaaran       vosto on niin määrännyt.
3481: 
3482:      HelsingisSäJ 13 päivänä helmikuuta 1947.
3483: 
3484:                 H. S. Pesonen.                            Kauko Andersson.
3485:                 Jussi Raatikainen.                        Samuli Tervo.
3486:                 Heikki Simonen.                           Juho Karvonen.
3487:                 Penna. Tervo.                             Juho Pyy.
3488:  46
3489: 
3490:  II,s. -   Toiv. al. N :o 8.
3491: 
3492: 
3493: 
3494: 
3495:                                  Kytömaa y. m. : Esityksen antamisesta lainsä<.idiinnöksi ri-
3496:                                    kosoikeudellisesta pidättämisestä ja vangitsemisesta.
3497: 
3498: 
3499:                                       E d u s k u n n a 11 e.
3500: 
3501:     Suomen \kansan oikeusjärjestys on van-          täneinä. Tässä kohden ovat varsinkin viime
3502:  hastaan tunnustanut yksilön henkilökohtai-         aikoina monissa tapauksissa kuukausimää-
3503:  sen vapauden suojatuksi oikeushyväksi, jota        riä jatkuneet pidätykset antaneet aihetta
3504:  ei ilman lain nimenGmaista tukea ole lupa          oikeutettuun arvosteluun. Vangistemista ja
3505:  rajoittaa tai asianomaiselta riistää. Tämä         vangittuna pitämistä koskevia säännöksiä
3506:  periaate on lausuttu julki myös hallitus-          on päästy kiertämään turvautumaila pidät-
3507:  muotomme 6 §: ssä, jonka mukaan jokainen           tämiseen ja viivyttämällä vangituksi julis-
3508:  Suomen kansalainen on oleva lain mukaan            tamista sellaisissa tapauksissa, joissa van-
3509:  turvattu m. m. henkilökohtaisen vapauden           gitsemisedellytykset ovat olleet olemassa.
3510:  puolesta. Hallinnollisen mielivallan e:lJ.ikäi-    Niiden henkilöiden luiku, joita tuomioistui-
3511:  semiseksi on vangitun henkilön asia ollut          met ovat ensimmäisessä oikeudenkäyntiti-
3512:  lyhyen määräajan kuluesa saatettava lailli-        laisuudessa jutun lykkääntyessä joutuneet
3513:  sen tuomioistuimen tutkittavaksi ja ratkais-      laskemaan vapaa1le jalalle, on ollut suhteet-
3514:  tavaksi.                                          toman suuri. Hallinnollisten viranomaisten
3515:    Eduskuntalain veroisella asetuksella sään-      pidättämät tai vangitsemat henkilöt ovat
3516:  nöstetyn vangitsemisen rinnalle on maas-          olleet vailla sellaisia mahdollisuuksia hakea
3517:  samme kuluvan vuosisadan aikana muodos-           heihin kohdistuneisiin toimenpiteisiin oikai-
3518:  tunut toinen r]kosoikeudellinen pakkokeino,       sua, joita heillä myöhemmin oikeudenkäyn-
3519:  nimittäin pidättäminen, joka on tarkoitettu       nin aikana on.
3520:  mahdollista vangitsemista valmistelevaksi,            Sanottujen, todelliseen oikeusvaltioon so-
3521:  ohimeneväksi toimenpiteeksi. Pidättiimisen        peutumattomien epäkohtien poistamiseksi
3522: oikeudellinen järjestely on toistaiseksi ollut     on välttämätöntä, että pidättämistä ja van-
3523:  hallinnollista tietä annettujen säännösten        gitsemista koskevat säännökset uudistetaan.
3524: varassa. Vairoka näitä säännöksiä voidaan-         Asia on jo ennen viimeisiä sotia ollut vi-
3525: kin o]kein tulkittuina soveltaa yksilön oi-        reillä. Ehdotus uudistamista koskevaksi hal-
3526: keusturvallisuuden kannalta tyydyttävällä          lituksen esitykseksi onkin jo valmistunut,
3527: tavalla, on kuitenkin asianmukaista, että          mutta ei vieläl ole joutunut eduskunnan
3528: pidättämissäännöstö pysyväisesti siirretään        käsite!täväksi.
3529: eduskuntalainsäädännön piiriin. Lisäksi on            Edellä lausutun perusteella ehdotamme
3530: otettava huomioon, että voimassa olevien           kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
3531: säännösten aikana on päässyt syntymään             vomuksen,
3532: joukko jo vuosien !kuluessa julkituotuja                     että hallitus ensitilassa antaisi
3533: epäkohtia. Ilmiannettuja henkilöitä on                     Eduskunnalle esityksen rikosoikeu-
3534: usein o]keudettomasti pidätetty ja tarpeet-                dellista pidättämistä ja vangitse-
3535: toman \kauan säilytetty vapautensa menet-                  mista koskevaksi lainsäädännöksi.
3536:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä; 1947.
3537: 
3538:               Ensio Kytömaa..              Ernst von Born.               Väinö Kivisalo.
3539:               A. K. Paasivuori.            Sulo Heiniö.                  Penna Tervo.
3540:               Jussi Annala.                John Österholm.               Kalle Kauppi.
3541:               J. Koivisto.                 Eino Möttönen.                Matti Heikkilä.
3542:                                                                                                  47
3543: 
3544: II,4. -   Toiv. al. N :o 9.
3545: 
3546: 
3547: 
3548: 
3549:                                 Venn.a.m.o y. m.: Toimenpiteistä lainhuuda.tusmenettelyn yk-
3550:                                    sinkertaistamiseksi.
3551: 
3552: 
3553:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3554: 
3555:    Useimmissa tapauksissa on lainhuudon          jo kauan suunnittelun alaisena olleen kiin-
3556: hankkiminen tilaan siksi työläs ja vaikea        teistökirjalainsäädännön kanssa, mutta kun
3557: sekä asiakirjojen hankinnan muodossa !kus-       sanottu lainsäädäntö ilmeisesti yhä viipyy,
3558: tannuksia vaativa tehtävä, että tilan osta-      olisi niihin käytännöllisiin toimenpiteisiin,
3559: nut ltiai muutoin saanut hem.kiilö <ei itse      jotka osaratkaisuina olisivat mahdollisia,
3560: pysty tätä suorittamaan ja hankkimaan            ensi tilassa ryhdyttävä. Pyrkimyksenä tu-
3561: lainhuutoa, joka kuitenkin on laissa mää-        lisi ol!J:a saada ~ikaarr ·luettelo tai kiinteistö-
3562: rätty hänen velvollisuudekseen. Säännöl-         kirja, josta kunkin kiinteistön omistussuh-
3563: lisesti hänen täytyy turvautua tällöin vie-      teet selvästi ja vähällä vaivalla olisivat sel-
3564: raaseen apuun ja suorittaa tämän takia           viille sa:8Jtavissa hlman pi<tkäHisiä ja kahliiil:a
3565: jopa ylimääräisiä kustannuksia kuluina ja        toimenpiteitä, sellaisissakin tapauksissa,
3566: asiamiehen palkkioina. Jos lainhuudon            jolloin joku edellisistä omistajista on mah-
3567: hankkiminen nykyisten lain säännösten mu-        dollisesti hukannut omistuspaperinsa. So-
3568: kaan on vähänkin mutkallisempi asia, voi         danaikaisia olosuhteita silmällä pitäen an-
3569: sen saaminen viipyä varsin kauan ja tulla        nettiin vuonna 1943 laki eräitä kiinteistöjä
3570: hakijalle huomattavan kalliiksi. Erikoisesti     koskevista saantotodistuksista, jonka mu-
3571: tämä rasitus kohtaa nimenomaan maaseu-           kaisen tai siitä ehkä kehitetyn järjestelmän
3572: tuväestöä, jolle ainakin pienen kiinteistön      käytäntöön. ottamista olisi harkittava.
3573: omistaminen on toimeentulon hankkimista          Myöskin voitaisiin tässä yhteydessä harkita
3574: tai asunnon saamista varten välttämätöntä.       mahdollisuuksia        lainhuudon       saamiseen
3575: Maaseudullahan yleensä ·pyritään siihen ja       eräJissä tapauksissa sen tapaisen vakuutus-
3576: se on tavallisesti käytetty tapa, että jokai-    peria:rutieen pohjalla, mikä on tietääksemme
3577: nen, jolla siihen suinkin on mahdollisuuk-       k!äytännössä eräissä muissa maissa.
3578: sia, asuu omassa asuinrakennuksessa ol-             Edellä lausumamme nojalla ehdotamme
3579: koonpa, että sen tontti saattaisi olla pie-      eduskunn:an pääJtettäväksi il:oivomukSJen,
3580: nikin. Vuokra-asuntoja ja vuokrakasarmeja
3581: ei käytetä, ei ainakaan läheskään samaan
3582: tapaan kuin asutuskeskuksissa.                             että hallitus 1•yhtyisi kiireellisiin
3583:    Jotta tätä maaseudun väestöä kohtaavaa               toimenpiteisiin lainhuutomenettelyn
3584: rasitusta saataisiin lievennetyksi, olisi har-          yksinkertaistamiseksi varsinkin maa-
3585: kittava lainhuutomenettelyn yksinkertaista-             seudun väestön oikeutettujen toivo-
3586: mista. Tämä on läheisessä yhteydessä meillä             musten mukaisesti.
3587:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
3588: 
3589: 
3590:                       Veikko Vennamo.                               Juho Paksujalka.
3591:                       Martti Miettunen.                             Antti A. Koukkari.
3592:                                              1\"...arkus Niskala.
3593: 48
3594: 
3595: 11,5. -    Hemst. mot. N:o 10.
3596: 
3597: 
3598: 
3599: 
3600:                                      Sergelius m. fl.:       Angt~ende      ändring av testametntsrätten.
3601: 
3602: 
3603:                                          TiH      R rilik: s d a g e n.
3604: 
3605:    En ändrin.lg av gäl!kmde [agstiflbThin:g 10m          cesser ooh kräva oo snar ämdring i sådan
3606: arvsrätte:n. hör tiJl oo av de reformer, som             ll"ilctilliing, att staJds.. ooh [andsorrt:sbo bl.iva
3607: inom vår rättoordtrri:ng mer ätn försva.l'lligt          i här berört avseende Ukstäill.da ocih artt dem
3608: länge [ålt:iit väilllba på srig. Meid;an man i det       tillk:ommer åtminstone samma rålt:t som
3609: övriga NOI'Iden [tilksoon i flerta1et av Euro-           medborgare i de övriga nordiska ~änderna,
3610: pas Wänider för åmionden oodan Slkridit till.            nämligen rätJten att testamentera, efter för-
3611: ändrcing av påta,~l1Iga ofol'!Illiliighe:ter och         gottfinnande, hä:lftern av sina tillgångar, om
3612: milroiiSe'kveruser i a;rvsrättem., har man hoo           brÖSitJaTVilngar filllllils, i allll!art fahl hcla siiil
3613: oss låHt denna i målnga S!tyeken fol'ltfa-               ik:varlåtenska,p.
3614: r:ande bä.ra p!rägeln av 1200- och 1400..,taiJ.ets            Med hänvisning        tm     delt ov·ananförda
3615: lagståftnllig.                                           föreslå vi, att riksdagen ville besluta hem-
3616:      Vad särsldlt testamerntsrätten vidkommer,           ställa,
3617: föreskriver vår gä:Uande ffigstif.tmillg i äm-                       att regeringen måtte vidtaga åt-
3618: net (Ä. B. kap. 17) att i st1ad booatt per-                       gärder i sådan riktning, att gällande
3619: SIOII1, SIOm har b:r&ttrurvingar~ iclm må gooom                   stadganden angående testamentsrät-
3620: testaJmeDlte förfoga över mer ·äill en sjätte-                    ten måtte ändras så, att medborgare
3621: dcl av sirn egoodom, då däremot person,                           i riket, vare sig han är bosatt i stad
3622: bosatt på lam.det, lä~r rrutJt .rutt utan några                   ,e.Uer på landet, medgives rätt att
3623: oom helst begrärnsilllligar även test:rumeiilfta-                 testamentariskt förfoga över hälften
3624: ruskt förordn:a om heJ~        sm   ilrnhl'låt.enskap,            av sin kvarlåtenskap efter förgott-
3625: moo    11.1l'daiDl!:ag för arvejord €1hler vedwlag                finnande, om bröstarvingar finnas, i
3626: för delnsamma. Dessa lagrum iha mer än                            annat fall över hela sin kvarlåten-
3627: eiil gån:g givit ~1edning :til!]_ viillyf.tiga pro-               skap.
3628:         Helsingfors den 5 februari 1947.
3629: 
3630:                     Max Sergelius.                                        Arvi Ahma.vaa.ra..
3631:                     Erkki Leikola.                                        Arvo Pohjannoro.
3632:                                                                                               49
3633: 
3634: Il,5. -   Toiv. a.l. N:o 10.
3635:                                                                                     Suomennos.
3636: 
3637: 
3638: 
3639: 
3640:                                 Sergelius y. m.: Testamenttaamisoikeuden muuttamisesta.
3641: 
3642: 
3643:                                      E d u s kun. rn a ll ~.
3644: 
3645:   Voimassa olevan perintöoikeuslainsäiäd:äJn-     kaist.a muutos1Ja siihen suuntaan, että kwu-
3646: nön muuttaminen on niitä uudistuksia,             pungin ja ma~aseudun asukas tulevat ,tässä
3647: jolm meidän oikeusjärjestyksessämme on            suhteessa yhdenverlt:aisiksi ja saavalt ainakin
3648: anteeksiantamatlt:oman kauan saanut odot-         samat oikeudet, kuin muut pohjoismaMten
3649: taa toteuttamistruan. Kun muissa pohjois-         kansalllliset, nimitt~in oikeuden testamen-
3650: maissa samaten kuin 'USeissa muissa Euro-         tata oman harkintansa mukaan puolet jää:-
3651: pan maissa jo vuosikymmeniä sitten 0111           mistöstään, jos häneliä; on rmtaperiililisiä,
3652: muutettu ja korjattu perin,töoikeu1Jta koo-       muussa tapauksessa koko jä;ämistönsä.
3653: kevat huomatJt:avimmrut muodottomuudet ja           Edellä! esitettyyn viitaten ehdotamme
3654: epäjohdonmUJkaisuudet, on meili1ä perintö-        kunnioittoon eduskunnan päätettäväksi ~toi­
3655: oikeusl:allisäädäntö yhä edel!leen monessa        vomuksen,
3656: kohdin 1200- ja 1400-fruvun lainsäädännön
3657: kannalllll. Mitä erityisesti ,testamentt:aamis-              että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3658: oikeuteen tu1ee, säätää voimassa oleva lain-              siin testamenttaamisoikeudesta voi~
3659: säädäntömme (P. K. luku 17), että kaupun-                 massa olevien säädöksien muuttami-
3660: gissa asuva henkilö, jolila on rinaperillisiä,            seksi niin, että valtakunnan kan-
3661: ei sa,a rtestamentissaan hallita enempää kuin             salaisille, olivatpa he sitten lw1t-
3662: kuudett:a.osrua omaisuudestaa.n, kun sitä vas-            punoissa tai maaseudulla asuvia,
3663: toin maa;llla asuvalilll henilrilöllä on oikeus           myönnettäisiin oikeus testamenttaari-
3664: ilman mi,tään rajoituksia testamentiss:aan                sesti haUita mielensä mukaisesti
3665: määrätä koko jäämistöstään, lukuunotta-                   puolta jäämistöstään, jos häneUä on
3666: mMta perintömaata 1tai sen VMtinetta.                     rintaperillisiä, muussa tapa~tksessa
3667: Nämä ilainkohd:at ova.t usoosti aiheuttaneet              koko jäämistöään.
3668: laajoja oiilooudenkäyntejä ja; vaativat pi-
3669:           Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1947.
3670: 
3671:                   Max Sergelius.                               Erkki Leikola.
3672:                   Arvi Ahmavaara.                              Arvo Pohjannoro.
3673: 
3674: 
3675: 
3676: 
3677:                                                                                                  7
3678: 50
3679: 
3680: II,u. -   Toiv. al. N :o 11.
3681: 
3682: 
3683: 
3684: 
3685:                                Lumme y. m.: Toimenpiteistä oike1~denkäyntik11stannusten
3686:                                  vähentämiseksi.
3687: 
3688: 
3689:                                     l~ duskunnalle.
3690: 
3691: 
3692:    Oikeudenkäynti      Suomen tuomioistui-       kuuden siitä, että :hän saa palkkionsa ja
3693: missa on varsin kallista. Pelkästään ju-         kulunsa. Tosin yleistä asianajotointa har-
3694: tussa oi,keuteen jätettävien asiakirjojen va-    joittava on lain mukaan velvollinen mak-
3695: rustaminen leimamerkeillä, pöytäkirjaottei-      sutta auttamaan köyhiäi oikeuden edessä,
3696: den lunastukset ja leimat nousevat yksin-        milloin tuomari niin määrää. Tämä lain-
3697: kertaisissa;kin ja suhteellisen nopeasti päät-   kohta on kuitenkin tulkittu siten, että se
3698: tyvissä jutuissa useampiin tuhansiin mark-       koskee vain syytetyn puolustusta rikos-
3699: koihin. J_.~ainoppineen asianajajan käyttä-      asiassa, joten siitäkään ei ole vähävaraiselle
3700: minen asiamiehenä tai avustajana on myös-        siviilijutun ajossa mitään apua. Oikeus
3701: kin välttämätöntä siviilijuttujen hoidossa.      saada pyötäkirjat ilmaiseksi edellyttää
3702: Heidän palkkionsa nykyisten asianajotak-         huoltolauta:kunnan antamaa täysivaratto-
3703: sojen mukaan nousevat myöskin tuhansiin          muuden todistusta, joka yleensä merkitsee
3704: ma1~koihin.     Tästä on seurauksena, ettei      yhteiskunnallisen huollon varassa elävää.
3705:  varattomat eivätkä vähävaraiset henkilöt         henkilöä. Eikä tällöinkään oikeusavustus
3706: useissakaan tapauksissa voi ryhtyä oikeu-         ole ilmaista. Käsitys, että se voittaa jutun,
3707: denkäyntiin selvienkään oikeuksiensa puo-         jolla on varoja, on näin ollen meillä varsin
3708: lustamiseksi. Monet avioerot ovat jopa           perusteltu.
3709:  vuos~kymmeniksi jääneet hakematta, vaikka           Edellä esitetyn epäkohdan poistamiseen
3710:  kumpikin asianomainen on asunut koko            olisi kiireellisesti ryhdyttävä. Pöytäkirjo-
3711:  ajan erillään toisistaan tietämättä. Työ-        jen tulisi olla joko ilmaisia tai ainakin
3712:  palkkasaamisia, ylityö- ja irtisanomisajan      niistä kannettavien mwksujen olisi alennut-
3713:  korvauksia on täytynyt jättää työnanta-         tava tulojen alentuessa. Perusteena voitai-
3714:  jalle .pelkästään sen vuoksi, ettei työnteki-    siin tällöin pitää veronalaisten tulojen mää.-
3715:  jällä ole ollut riittävästi varoja oikeuden-     rää. Ilmainen oikeusavustus olisi järjestet-
3716:  käynnin alkamiseen. Tosin tuomioistuin           tävä vähävaraisille ja varattomille joko val-
3717:  maaraa oikeudenkäyntikulut hävinneen             tion tai kunnan toimesta samaan tapaan
3718:  puolen maksettavaksi, mutta tunnettu tosi-       kuin se on ollut jo vuosirkausia järjestet-
3719:  asia on, etteivät ne vastaa todellisia kus-      tynä parissa kolmessa suurimmassa ikaupun-
3720:  tannuksia. Tuomittujen oikeudenkäynt~ku­         gissamme. Vain siten voitaisiin päästä sii-
3721:  lujen periminen ulosottotietä vaatii jälleen     hen, että kaikilla varallisuudesta riippu-
3722:  Jisää varoja ja vie aikaa. Sitäpaitsi saattaa    matta on samat ma;hdollisuudet hankkia
3723:  oo, jolla on varoja, jatkaa oikeudenkäyntiä      itselleen oikeutta, kuten hallitusmuotomme
3724:  ensin hovioikeudessa ja sitten korkeimmassa       5 § : n henki edellyttää. Samalla heräisi
3725:  oikeudessa, joissa kustannukset yhä kohoa-       myöskin vähävaraisessa 1kansanosassa luot-
3726:   vat. Näin voi pienikin juttu vaatia varoja       tamus oikeuteen, joka valitettavasti nykyi-
3727:   kymmeniä tuhansia markkoja. Rahat on             sin monelta vähäosaisemmalta puuttuu.
3728:   hankittava etukäteen, koska harva asian-            Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo-
3729:   ajaja ryhtyy oikeudeD'käyntiä hoitamaan          tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
3730:   saamatta maksua joko etukäteen taikka va-        muksen,
3731:                                II,6. ----: Lumme y. m.                              51
3732: 
3733:    että hallitus t·yhtyisi kiireellisesti          mioistuinten pöytäkirjanotteista ja
3734: toimenpiteisiin oikeudenkäynnin vaa-               toimituskirjoista kannettavat leima-
3735: timien kustannusten vähentämiseksi                 ja lunastusmaksut vastaamaan kun-
3736: järjestämällä vähävaraisille ilmaisen              kin asianosaisen tnloja ja varalli-
3737: oikettsavustuksen ja alentamalla tuo-              sttutta.
3738: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
3739: 
3740: 
3741:                 Alpo Lumme.                                 Kauko Andersson.
3742:                 Uuno Raatikainen.                           Samuli Tervo.
3743:                 Matti Lepistö.                              H. S. Pesonen.
3744:                 Valto Käkelä.                               Juho Karvonen.
3745:                 Penna Tervo.                                Jere Juutihl-inen.
3746:                 Aino Lehtokoski                             Juho Kuittinen.
3747:                 T. Bryggari.                                Edvard Pesonen.
3748:                 Aino Malkamäki                              Onni Peltonen.
3749: 52
3750: 
3751: U,7. -   Toiv. al. N:o 12.
3752: 
3753: 
3754: 
3755: 
3756:                                K. Eskola y. m.: Toimenpiteistä kihlakunnanoikeuden lau-
3757:                                   tamiesten palkkauksen suorittamiseksi valtion varoista.
3758: 
3759: 
3760:                                    E d u s k u n n a 11 e.
3761: 
3762:   Meidän oikeudenkäynnissämme on edel-          mioina on tavallisimmin sakkorangaistuk-
3763: leen voimassa monia määräyksiä, jotka ovat      sia. .Täten onkin erikoisesti kihlakunnan-
3764: vanhentuneita ja periaatteellisesti väärällä    oikeu;ksista muodostunut valtiolle huomat-
3765: pohjalla. Tällainen on tammikuun 25 p: nä       tavia tuloja kerääviä elimiä. Tämän vuoksi
3766: 1886 annetun asetuksen määräys, jonka           ei ole oikeudenmukaista, että monissa ta-
3767: mukaan kihlakunnanoikeuden lautamies-           pauksissa vähävaraisten kuntain on makset-
3768: ten palkkaus on suoritettava niistä va-         tava lautamiesten palkkaus, jotEm ehdo-
3769: roista, jotka kunnassa taksoitetaan vero-       tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3770: äyrin jälkeen mabettavaksi.                     muksen,
3771:   Kun tarkastetaan kihlakunnanoikeuksien                  että hallitus ryhtyisi toi1nenpitei-
3772: työtä, niin on se pääasiallisesti pienempien,          siin kihlakunnanoikeuden lautamies-
3773: kuten esim. säännöstely-, liikenne- ja juo-            ten palkkauksen stwrittamiseksi val-
3774: pumisrikkomuksiin kohdistuvaa, joista tuo-             tion varoista.
3775:      Helsingissä helmikuuta 1,5 päivänä 1947.
3776: 
3777: 
3778:                       Kusti Eskola.                              J. E. Lampinen.
3779:                       Markus Niskala.                            Johannes Virolainen.
3780:                       Martti Miettunen.                          Samuli Simula..
3781:                       Yrjö Hautala.                              Aapo Inkinen.
3782:                       Eemil Pääkkönen.                           M. 0. Lahtela.
3783:                       Heikki Soininen.                           Kustaa Tiitu.
3784:                       Albin Asikainen.                           Eino Laitinen.
3785:                       Antti A. Koukkari.                         Toivo Ikonen.
3786:                                                    S. Salo.
3787:                                                                                             53
3788: 
3789: II,s. -   Toiv. al. N :o 13..
3790: 
3791: 
3792: 
3793: 
3794:                                 Hukari y. m.: Kiklakunnatnoikcuden lautamiesten valitse-
3795:                                    mistavan muuttamisesta.
3796: 
3797: 
3798:                                     E d u s k u n n a ll e.
3799: 
3800:    Tähäinastisen käytännön mukaan on kih-        laita kuitenkin näin. Se tunnetaan laajalti
3801: lakunnanoikeuden lautamieskunta ollut si-        ik:ansan keskuudes:sa, varsinkin niiden jou-
3802: ten määrätty, että kunnanvaltuusto asettaa       kossa jotka joutuvat oikeuden kanssa teke-
3803: 3 lautamiesehdokasta joista sitten asian-        misiin. Tämän seikan vuoksi olisi välttä-
3804: omainen kihlakunnanoikeus valitsee yhden         mätöntä saada lautamiesten ikihlakunnan-
3805: kolmeksi vuodeksi kerrallaan. V aalikelpoi-      oikeuteen määräämistavassa aikaan muutos
3806: nen lautamiesehdokkaaksi on jokainen kun"        jossa esim. kunnanvaltuustot saisivat asian
3807: nan jäsen joka on täyttänyt 25 vuotta ja         ratkaista ilman, että se edelleen annetaan
3808: joka voidaan valita kunnallisiin toimiin,        kihlakunnanoikeuden ja siis yleensä asian-
3809: eräitä rpoikkeuksia lukuunottamatta. Kih-        omaisen tuomarin tehtäväksi.
3810: lakunnanoikeudessa siis asianomainen tuo-           Tosin kyllä saa esim. kunnanvaltuuston
3811: mari määrää lautamiehen, sillä ainoastaan        päätöksestä nykyisen lain mukaan valittaa
3812: silloin kun lautakunta on yksimielinen tu-       asianomaiselle tuomiokunnan tuomarille,
3813: lee lautakunnan mielipide määrääväksi.           mutta kuten sanottu ei tämäkään asiaa
3814: Tunnettua on maan tuomarikunnan mieli-           miksikään muuta, samoin kuin saa hovi-
3815: pide asioissa, jotka ikcoskevat esim. maan-      oikeuteen valittaa kihlakunnanoikeuden
3816: omistajakunnan etuja. Samoin on lauta-           asiaa koskevasta päätöksestä. Perusteet
3817: kmntien tähänastinen kokoonpano kiistat-         tulee muuttaa kansanvaltaisemmiksi, niin
3818: tomasti osoittanut, että työväestön edustus      että kansa todella tuntee, että oikeus on
3819: siinä on kerrassaan olematon. Varsimainen        kansaa varten eikä kansa oikeutta varten,
3820: työtätekevä väestö on siis saanut tyytyä         ja \kansan hyväksi eikä kansaa vastaan,
3821: siihen, että oikeudenkäytössä ei sillä ole       niin kuin monasti vielä saadaan valitetta-
3822: ollut ensinkään edustajaa kihlakunnanoi-         vasti kokea.
3823: keudessa, jota vastoin manttaalimiehillä            Edellä olevan perusteella ehdotamme
3824: niitä on vaikka mihlä mita:Ha. Tästä onkin       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3825: ollut se valitettava seuraus, että työväestön
3826: on hyvin vaikeaa ollut saada oikeutta var-                 että hallitus antaisi esityksen kih-
3827: sinkin siviilijutuissa, koska jo luokka sa-             lakunnanoikeuden lautamiesten va-
3828: noo lautakunnalle sen nykyisessä kokoon-                litsemisesta niin, että kunnan-valtuus-
3829: panossaan miten päätös tulee antaa ja ke-               tot suoraan määräisivät kihlakun-
3830: nelle voitto asiassa. Tämä väitös tuntuu                nanoikeuden lautamiehet.
3831: rohkoolta, mutltia t.odellisuudessru on asian
3832:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
3833: 
3834: 
3835:                Juho Hukari.               Paavo Leskinen.               Eino Kujanpää..
3836: Il,9. -   Toiv. al. N :o 14.
3837: 
3838: 
3839: 
3840: 
3841:                                 J. Hakala: Avioliittolain 16 §:ssä edellytetyn kihlakumppa-
3842:                                    nien vakuutuksen kot'vaamisesta Zää.kärintodistuksella.
3843: 
3844: 
3845:                                      E d u s k u n n a ll e.
3846: 
3847:    Avioliittolain 16 § :n 2 momentin mu-          h1mkilötuntemusta, että yllämainittu lain
3848: kaan vaaditaan aviokuulutusta ,pyytäviltä         edellyttämä vakuutus on eräiltä osiltaan
3849: kirjoitus, jossa he vakuuttavat, etteivät kih-    jäänyt puhtaasti muodolliseksi toimenpi-
3850: lakumppanit ole keskenäån sellaisessa suku-       teeksi. Tarpe~l:listen selv1tysten puuttuessa
3851: laisuudessa tai lankoudessa, jossa avioliitto     ei tosin voida osoittaa, miten suuressa mää-
3852: on kielletty, ja etteivät he sairasta sellaista   rässä saim.uksista johituvia avioesteitä lto-
3853: tautia, joka on avioliiton esteenä sekä il-       dellisuudesSit on olemassa solmituissa avio-
3854: moittavat, ovatko he aikaisemmin menneet          liitoissa ja miten nämä vaikuttavat avio-
3855: avioliittoon. Lain 11 ja 12 §: ssä on mai-        siteiden höltymiseen ja purkautumiseenkin.
3856: nittu sellaisina tauteina, jotka ovat avio-       Mutta huomioonottaen avioerojen pelotta-
3857: esteitä, mielisairaus, tylsämielisyys, kaatu-     van lisääntymisen, joka on eräs yhteiskun-
3858: matauti, joka ei aiheudu pääasiallisesti ul-      nan vaikeimpia kysymyksiä, ja myöskin su-
3859: konaisista syistä, .tarttuvalla asteella oleva    kupuolitautitapausten moninkertaistumisen
3860: sukupuolitauti ja molempien kihlakumppa-          viime vuosien aikana on tähän seikkaan
3861: neiden synnynnäinen kuuromykkyys. Yllä-           pakko kiinnittää vakavaa huomiota. Pa-
3862: mainituista avioesteistä vn eräissä tapauk-       kollisen lääkärintodistU'ksen vaatimiseen
3863: sissa merkintä väestörekisterissä, jolloin        kaikilta kuuJutusta pyytäviltä sisältyy mo-
3864: kuulutusviranomainen on velvollinen epää-         nia painavia myönteisiä puolia, joiden ta-
3865: mään kuulutuksen, kunnes asetuksen mu-            kia olisi perusteellisesti selvitettävä tämän-
3866: kainen lääkärintodistus on hankittu ja sillä      laatuisen uudistuksen mahdollisuus.
3867: selvitetty, ettei avioestettä ,ole. Tämän li-        Ede~1ä esitetyn perusteella ehdotan !kun-
3868: s,äksi !R'set.us avioliittolain ja sen voimaan-   nioittaen eduskunnan hyväiksyt1täväk:si toi-
3869: panosta annetun lain soveltamisesta edel-         vomuksen,
3870: lyttää, että jos kuulutusviranomaisella on
3871: aihetta olettaa kihlautuneen henkilön ole-                 että hctllitus kiireellisesti tutkisi,
3872: van mielisairaan tai tylsämielisen, on hänen             missä määrin avioliittolain 16 § :ssä
3873: vaadittava lääkärintodistus.                             edellytetty kihlakumppanien antama
3874:    Kokemus osoittaa kuitenkin erikoisesti                vakuut'us voitaisiin korvata lääkärin-
3875: väJdrikkaissa yhdyslmnnissa, joissa kmulu-               todistuksella, ja antaisi Edusk1tn-
3876: tusviranomaisella ei voi olla tarpeellista               nalle tästä tarpeellisen esityksen.
3877:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
3878: 
3879:                                                                    Jaakko Haka'la..
3880:                                                                                               55
3881: 
3882: II,1o. -   Toiv. al. N:o 15.
3883: 
3884: 
3885: 
3886: 
3887:                                Salmela-Järvinen y. m.: Esityksen amtmnises:ta elatusamm
3888:                                   suorif;tamisesta ennakolta valtion varoista. lapst11e, joiden
3889:                                   huoltajat välttävät perimistoimenpiteitä.
3890: 
3891: 
3892:                                     E d u s k n n n a ll e.
3893: 
3894:     Vuonna 1929 voimaan tullut avioliitto-       puolusta kukaan. Vasta sitten kun äiti lap-
3895: laki on monissa suhteissa kuluneiden vuo-        sineen joutuu niin vaikeaan asemaan, että
3896: sien aikana havaittu oikeaan osuneeksi ja        hänen on turvauduttava köyhäinhoidon
3897: erikoisesti on ollut merkittävä, että se on      apuun, puuttuu huoltolautakunta asiaan ja
3898: taannut avioliittossa olevalle naiselle itse-    saattaa sitten työlaitokseen lähettämisen
3899: näisyyden ja riippumattomuuden taloudel-         uhalla perm saatavansa niskoittelevalta
3900: lisissa kysymyksissä. Kuitenkin on voitu         isältä. Huoltolautakunnilta ei ole kuiten-
3901: havaiba, että avioeron sattuessa ~ast,en toi-    kaan mahdollista saada apua, jos äidillä it-
3902: meentulon turvaaminen on monissa tapauk-         sellään on edes joltisetkin tulot, sillä huol-
3903: sissa jäänyt hyvin heikoksi, eikä lainsää-       tolautakuntien avustusnormit ovat lähellä
3904: täjän ajatusta tässä ole voitu toteuttaa.        toimeentulominimin alinta rajaa.
3905: A vicliittolain 80 § :n mukaan ,puolisot            Lainsäätäjän tarkoitus ei kuitenkaan ole
3906: ovat avioliiton purkauduttua edelleen sa-        ollut, että lasten elintaso avioeron sattuessa
3907: mojen perusteiden mukaan kuin sitä ennen         saisi painua alhaisemmaksi kuin mikä se
3908: velvolliset ottamaan osaa lasten elatukseen;     oli, silloin kun molemmat vanhemmat huo-
3909:  ja määrätköön oikeus, jommankumman vaa-         lehtivat perheestään, eikä se my.öskään ole
3910:  timuksesta, minkä verran sen puolison, jolle    oikeudenmukaista. Usein sattuu, että täten
3911:  ei ole uskottu lasten huoltoa, on suoritet-     velvollisuutensa laiminlyövällä isällä on yl-
3912:  tava elatusapua". Kun tuomioistuimet tä-        lin kyllin varoja käytettäväksi tuhlailevaan
3913:  män mukaisesti avioliiton purkautuessa          ja juopottelevaan elämään, samanaikaisesti
3914:  ovat määränneet toisen puolis-on suoritet-      kun lapset kärsivät puutetta. Elatusavun
3915:  tavaksi vissin elatusavun, on havaittu, että    periminen saattaa usein käydä vaikeaksi
3916:  käytännössä esim. lasten huoltajaksi jää-       my.öskin sen vuoksi, että mies menee uusiin
3917:  neellä vaimolla on suuria vaikeuksia yrit-      naimisiin ja perustaa uuden perheen, jol-
3918:  täessään periä tätä elatusapua lasten isältä,   loin katsotaan, että viimeksi tulleilla lap-
3919:  jos tämä kieltäytyy sitä suorittamasta. Hä-     sil:la on hänen e1laitusvelvollisuute.ensa ensi-
3920:  net voidaan tietysti ulosoton uhalla velvoit-   sijainen oikeus. Tämä lienee lainkirjaimen
3921:  taa maksamaan tai summa voidaan pidät-          mukaista, mutta oikein se ei ole, sillä lap-
3922:  tää hänen palkastaan, mutta muuttamalla         set eivät saa joutua vastaamaan vanhem-
3923:  työpaikkaa hän voi kiertää ulosotottopää-       piensa mahdollisista kokeiluista ja erehdyk-
3924:  töksen jolloin eltusapu jää perimättä... Vä-    sistä avioliittoasioissa.
3925:   hävaraisella äidillä ei useinkaan ole edes         Ruotsissa on elatusavun periminen jär-
3926:  sellaisia taloudellisia mahdollisuuksia, että    jestetty siten, että eronneiden vanhempien
3927:  hän voisi ryhtyä uloshakutoimenpiteisiin,       lapsille tuomittu elatusapu, jollei ole mah-
3928:   joiden avulla mies saataisiin velvollisuu-     dollisuutta sitä muuten isältä periä, makse-
3929:   tensa suorittamaan. Tässä suhteessa ovat       taan ennakkosuorituksena valtion varoista.
3930:   eronneet vaimot lapsineen huonommassa          Samojen perusteiden mukaan ja samalla
3931:   asemassa kuin avioliiton ulkopuolella syn-     tavalla suoritetaan myöskin aviottomien
3932:   nyttäneet äidit, jälkimmäisten oikeuksia       lasten elatusapu. Ehdotuksessa, joka teh-
3933:   valvovat lastenvalvojat, mutta edellisiä ei    tihl vuoden 1937 vatliopäiville, esitettiin,
3934: 56                       I1,1o. -   Lasten elatusavun periminen.
3935: 
3936: että ennakkomaksu olisi samansuuruinen          sekä saatettava, vastaamaan se, joka on
3937: kuin se, mikä isän suoritettavaksi on tuo-      vastuuvelvollinen. Jo lakien kunnioituksen
3938: mittu ja että, ellei sitä syystä tai toisesta   ja tuomioistuinten arvovallankin kannalta
3939: saada myöhemminkään isältä ;perityksi,          on tärkeätä, ettei niiden määräyksiä ja pää-
3940: olisi valtion maksettava siitä % ja kun-        töksiä vo'ida kiertämäUä tehdä tyhjiksi.
3941: nan 1,4. Valtiopäivillä sai laki kuitenkin      Tällöin tulee myöskin ajatelleeksi, että las-
3942: sellaisen muodon, että lasta kohti makse-       tenvalvojat, joita nyt on kaikissa kunnissa
3943: taan summa, joka vastaa huoltajansa me-         ja jotka valvovat jo aviottomien lasten oi-
3944: nettäneille lapsille myönnettäviä valtion       keuksia, voisivat myöskin valvoa muiden
3945: eläkkeitä ja se muuntelee eri paikkakuntien     lasten samanlaisia oikeuksia ja heidän teh-
3946: kalleusryhmien ja lapsiluvun mukaan.            täviään olisi tässä suhteessa laajennettava.
3947: Mutta joka tapauksessa tällä tavoin lapsen      Ehdotammekin tämän vuoksi !kunnioittaen
3948: o~keus elatusapuun on turvattu ja äiti voi      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3949: taloudellisesti vakaantuneemmissa oloissa
3950: huolehtia lapsistaan. Ruotsin valtion bud-               että hallitus kiireellisesti antaisi
3951: jettiin oli vv. 1944-45 otettu tätä tarkoi-            esityksen laiksi, jolla valtion varoista
3952: tusta varten 2.5 milj. kruunua.                        määrättäisiin maksettavaksi elatus-
3953:    Lasten oikeus saada tukea molemmilta                apua ennakkosuorituksena sellaisille
3954: vanhemmiltaan on saatava turva:tuksi ja                lapsille, joiden huoltajat oikeuden
3955: ellei yksityinen !kansalainen tässä suhteessa          päätöksellä on tuomittu sitä maksa-
3956: ha~ua täyttää velvollisuuksiaan, on valtion            maan, mutta jotka syystä tai toisesta
3957: asetuttava tukemaan heikompaan asemaan                 välttävät perimistoimenpiteitä.
3958:  jäänyttä ja hankittava hänelle oikeutta,
3959:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
3960: 
3961:                  Martta Salmela-Järvinen.                  Miina Sillanpää.
3962:                  Aino Lehtokoski.                          V. Kivisalo.
3963:                  Aino M.a.lkamäki.                         Elli Nurminen.
3964:                  Alpo Lumme.                               Jere Juutilainen.
3965:                  Eino Raunio.                              Juho Karvonen.
3966:                  Samuli Tervo.                             0. Muikku.
3967:                                    H. S. Pesonen.
3968:                                                                                             57
3969: II,u. -   Toiv. al. N :o 16.
3970: 
3971: 
3972: 
3973: 
3974:                                Kuittinen y. m.: Esityksen antamisesta eläkekorvauksen
3975:                                  suorittamisesta eläkke(l(ltnauttijoille vähentämättömänä
3976:                                  tehd!yn sopimuksen mukaisesti rahanarvon alentumisen
3977:                                  huomioon ottaen.
3978: 
3979: 
3980:                                     E d u s k u n n a ll e.
3981: 
3982:    Meidän maassa on huomattava määrä             mieltänsä painaa, etteivät he saa riittävää
3983: eHiJkeo~keuden   saavuttaneita ihmisiä, jotka    toimeentuloa siitä, minkä he ovat kauan
3984: ovat palvelusajalla saavuttaneet tämän van-      palvelleina työn tuloksista itsellensä ansain-
3985: huuden päivien turvan. Toiset ovat myy-          neet. Tämän johdosta olisi saatava sellai-
3986: neet omaisuutensa eläkettä vastaan, missä        nen määräys eli inflatiotakuu kaikkiin elä-
3987: sopimuksessa on määrätty osa mhassa ja           keoikeutta nauttiviin kansalaisiin nähden,
3988: osa luontaissuorituksena. Tällä tavalla ovat     että eläkemä1ärä pysyisi sellaisena, mikä se
3989: nämäl viimeksimainitut turvanneet vanhuu-        oli eläkettä annettaessa. Saatujen tietojen
3990: tensa päivät paremmin kuin ne, kellä on          mukaan valtion, kuntien ja oswkeyhtiöitten
3991: yksinomaan 1rahapaLkkio määrätty. Kol-           puolesta on kyllä pieniä lisäkorvauksia
3992: mannella tilalla ovat taas ne vanhukset,         myönnetty, mutta nämä korvaukset eivät
3993: jotka ovat joutuneet siirtoväen mukana           kuitenkaan vastaa sitä rahanarvon alentu-
3994: Karjalasta lähtemään ja ovat aikaisemmin         mista, mikä meillä on tapahtunut. Yksi-
3995: olleet eläkeoikeutettuja. Kun kuitenkin          tyisten tapauksien puolesta on tämä epä-
3996: tällä kertaa rahanarvo on huomattavasti          kohta jäänyt vieläkin huonommaksi siitä
3997: alentunut on tämä myöskin va~keuttanut           syystä, ettei tä.tä oikeudenmukaista toimin·
3998: heidän eHntasoaam. siten, ett;ä roow1i:arvona    taa ole haluttu eikä ta;hdottu järjestää.
3999: tästä eläJkkeestäl on jäljellä vain murto-osa       Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
4000: todellisesta arvosta. On tunnettu tosiasia,      nio1ttaw ehdottaa eduskunnan hyväiksyrttä-
4001: ettei kukaan ihminen tule toimeen ennen          väksi !toivomuksen,
4002: sotaa määrätyllä summalla, vaan on näiden
4003: vanhuksien supistettava toimeentulonsa eli                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
4004: kerjättävä tuloja muualta, ennen kaikkea                ensi tilassa esityksen eläkekorvauk-
4005: kuntien köyhäinhoitolautakunnilta. Tämä                 sen suorittamisesta eläkkeennautti-
4006: käy ikyllä päinsä niissä kunnissa, missä                joille vähentymättömänä tehdyn so-
4007: myötämielisesti suhtaudutaan täihän kysy-               pimuksen mukaisesti rahanarvon
4008: mykseen. Ainoana haittana on edelleen                   alentumisen huomioon ottaen.
4009: olemassa se katkera mieliala, mikä heidän
4010:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
4011: 
4012: 
4013:                       Juho Kuittinen.                             Samuli Tervo.
4014:                       Jere Juutila.inen.                          J. F. Tolonen.
4015:                                            P. A. Karjalainen.
4016: 
4017: 
4018: 
4019: 
4020:                                                                                               8
4021: 58
4022: 
4023: II,12. -   Toiv. al. N:o 17.
4024: 
4025: 
4026: 
4027: 
4028:                                 Lu:mJme y. m.: Juopuneisiin kohdistuvien toimenpiteiden
4029:                                     tehostamisesta.
4030: 
4031: 
4032:                                      E d u s k u n n a ll e.
4033: 
4034:    Suomi on niitä maita, joissa julkaisuu-         prosentti oli keskimäärin 17.6, niin se
4035: dessa näkyvä juoppous on varsin yleistä.           kauppalaissa oli 37.6. Helsingissä johti
4036: Julkisella paikalla juopuneena esiintymi-          syytteeseen 16.8 %, mutta eräissä kauppa-
4037: sestä pidätettyjen henkilöiden lukumäärä           laissa jopa 6!0-80 % pidätystapauksista.
4038: on meillä varmaan suhteellisesti suurempi          Suurissa kaupungeissa, joissa juoppoutta
4039: kuin muualla. Korkeat ovat myös tilaston           on eniten, pidätetyksi ja varsinkin syyttee-
4040: luvut väkivaltarikoksista, jotka rikokset          seen joutumisen mahdollisuus on siis huo-
4041: tavallisesti ovat yhteydessä juoppouden            mattavasti vähäisempi kuin pienillä paik-
4042: kanssa. Tämä surullinen ja kansamme                kakunnilla. Maaseudulla taasen, poliisivoi-
4043: mainetta sivistyskansana halventava asian-         man puutteen vuoksi suhteellisen harva
4044: tila on varsinkin äsken päättyneen sodan           juopunut ja häiriöitä aiheuttanut henkilö
4045: jälkeen suuresti huonontunut.                      joutuu poliisitoimenpiteiden kohteeksi. Vä-
4046:    Puheenaolevan epäkohdan korjaamiseksi           linpitämätön suhtautuminen juopuneisiin ei
4047: va:adita:all1 :enn:en muu:ta tehokkaita väkijuo-   voine olla vaikuttamatta juopumusrikak-
4048: mapoliittisia toimenpiteitä. Ilmeistä kui-         siin syyllistyvissä henkilöissä juoppoutta
4049: tenkin on, että niiden lisäksi tarvitaan           enentävästi ja vaarantamalla muiden tur-
4050: myös raittiuspoliittisia toimenpiteitä, sel-       vallisuutta. Tämän vuoksi järjestystä har-
4051: laisia, jotka suoranaisesti kohdistuvat väki-      rastavan väestönosan taholla yhä voimak-
4052: juomien käyttäjiin. Sellaisista keinoista,         kaammin vaaditaan tähänastista ankaram-
4053: joilla voi odottaa olevan juoppoutta vä-           paa suhtautumista juopuneisiin. Sellaiset
4054: hentävä ja juopuneiden käyttäytymistä jul-         henkilöt on ehdottomasti poistettava julki-
4055: kisuudessa hillitsevä vaikutus, on mainit-         selta paikalta ja häiriötä aiheuttaneet saa-
4056: tava sekä juopuneiden pidättämisessä että          tettava lailliseen vastuuseen.
4057: rankaisemisessa noudatettava entistä suu-             Edellä sanottuun nojautuen kunnioit,taen
4058: rempi ankaruus. Höllä:kätisyys on ollut             ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
4059: omansa rohkaisemaan juopuneita. Tosin              toivomuksen,
4060:  ihan viime aiko~na on :eräillä paikkakunrnilila
4061: j.ärjestysvalta tiukentanut otettaan julki-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4062: sella paikalla esiintyneisiin juopuneihin,                siin, että Juopuneena esiintyvät hen-
4063: koska v. 1945 syytteeseen johti 39.5 %                    kilöt tähänastista tarkemmin pois-
4064: pidätystapauksista. IHutta monilla paikka--               tettaisiin julkisilta paikoilta ja, jos
4065: kunnilla on tässä kohden vielä paljon toi-                ovat syyllistyneet häiriön ja pahen-
4066: vomisen varaa. V. 1939 toimitettu tutki-                  nuksen aihe1ätamiseen, asetettaisiin
4067: mus osoitti, että kun kaupungeissa Syyte-                 syytteeseen.
4068:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
4069: 
4070:                Alpo Lumme.                   Helena Virkki.               W. Metsäranta.
4071:                Aino Lehtokoski.              J. E. Lampinen.              Elli Nurminen.
4072:                Aino Malkamäki.               J. Pyörälä.                  Samuli Tervo.
4073:                Uuno Raatikainen.             K. Hj. Kauhanen.             Valfrid Eskola.
4074:                K. A. Kannisto.               Vilho Lehtonen.              J. F. Tolonen.
4075:                Erkki Koivisto.               Juho Hukari.                 A. K. Paasivuori.
4076:                Sulo Heiniö.                  Ja\mari Kulmala.             Juho Karvonen.
4077:                                                                                            59
4078: 
4079: 11,13. -   Hemst. mot. N:o 18.
4080: 
4081: 
4082: 
4083: 
4084:                                Österholm m. fl'.: .fingående anslag tiU understöd för td-
4085:                                   givande a.v en svensksp1·åkig upplagn nv lngboken.
4086: 
4087: 
4088:                                    T i ll R i k s d a g en.
4089: 
4090:    De senaste upplagorna av lagboken på          åldrad €1ller slutsåld. Nu är det emel1er-
4091: svenska utkom åren 1920, 1932 och 1938.          tid nödvändigt att utgiva hela lagboken
4092: Initiativet till deras utgivande har tagits      om ock i skilda delar. Då det säkedigen
4093: av Juridiska föreningen i Finland och            dröjer ett par år, innan alla delar kan
4094: verket har utkommit på Söderström &              utgivas, vore det tänkbart att statsbidra-
4095: Co :s förlag. Juridiska föreningen har ge-       get skulle fördelas på två år, ty utan
4096: nom donationer av privatpersoner kunnat          statsbidrag synes det icke möjligt att i
4097: svara för författararvodet, medan förlaget       närvarande tid åstadkomma en ny edi-
4098: bekostat tryckning och inbindning samt           tion av lagboken.
4099: handhaft distributionen. Den senaste upp-           I en skrivelse av den 15 juni 1945 an-
4100: lagan av år 1938 är slutsåld från förlaget       höll Juridiska föreningen hos statsrådet
4101: och dessutom i väsentliga delar föråldrad        om ett statsbidrag på 500,000 mark för
4102: och oanvändbar genom att de senaste nio          utgivande av en svenskspråkig lagedition.
4103: årens lagstiftning 'i viktiga delar för-         Justitieministern förordadc anhållan, men
4104: ändrat vår gällande rätt. De svensksprå-         statsrådet gjorde sakcn beroende av den
4105: kiga jurisstuderandena och juristerna            finskspråkiga lagbokens utgivande och
4106: måste därför anlita den finskspråkiga lag-       hänsköt spörsmålet i dess helhet till en
4107: bo.ken. Den skandinaviska juristvärlden          statskommitte under ordförandeskap av
4108: är utestängd från möjligheten att följa          professor Kaarlo Kaira. Den finskspråkiga
4109: rättsutvecklingen hos oss.                       lagboken har utkommit regelbundet med
4110:    Lageditionen av år 1938 omfattade in-         korta intervaller till ett överkomligt pris.
4111: alles 1,768 sidor, delvis starkt samman-         Förläggar·e är Suomala·isen Kirjallisuuden
4112: trängt tryck och upplagan utgick i 1,200         Seura. :B'rågan om den svenskspråkiga
4113:  exemplar. Tryckningskostnaderna steg till       lagboken är mera svårlöst, emedan den
4114: 370,000 mark, vartill kom inbindning och         svenskspråkiga upplagan är så mycket
4115:  författararvoden, varigenom totalkostna-        mindre att ett enskilt förlag icke kan
4116:  derna uppgick till c :a 450,000 mark. Se-       ikläda sig de därmed förenade ·lwstna-
4117:  dan d:ess har tryckningskostnaderna sti-        derna.
4118:  git mångfalt och då det dröjer länge, in-          Den av president K. J. Ståhlberg redi-
4119:  nan det nedlagda kapitalet återfås, är det      gerade Julkisoikeuden lakikirja saknar
4120:  icke möjligt att genom förmedling av ett        svensk motsvarighet. En av de delar, i
4121:  privat förlag utgiva en ny edition, med         vilken den svenskspråkiga lagboken här-
4122:  mindre än att ett avsevärt statsbidrag          näst skulle utgivas, borde reserveras åt
4123:  kan erhållas.                                   offentligträttslig lagstiftning, vilket bland
4124:     Inom Juridiska föreningen har man            annat vore av stor betydelse för de
4125:  tänkt sig att lagboken skulle utgivas i         svenska kommunerna. I denna del kunde
4126:  flere, t. ex. :fyra delar, varigenom den för-   dock få plats endast en ringa bråkdel av
4127:  delen skulle vinnas att i fortsättningen        det rika material, som fyller Julkisoikeu-
4128:  hela verket icke behövde utgivas på ·en         den lakikirja. Detta sistnämnda lagverk
4129:  gång utan blott den del som blivit för-         ntgives i en ny upplag·a på statens bc-
4130: 60                        11,13. -   Ruotsinkielinen lakikirja.
4131: 
4132: kostnad och för ändamålet har i stats-         rättskulturen är av största vikt att Fin-
4133: förslaget för innevarande år anvisats         lands gällande rätt är tillgänglig i ett
4134: 2,250,000 mark.                               verk även på svenska språket, har det
4135:    Den tidigare nämnda, av statsrådet till-   synts nödvändigt att päkalla riksdagens
4136: satta lagbo.kskommitten hemställde den 29     bistånd för att föra denna angelägenhet
4137: maj 1946 hos justitieministeriet att i        till ett positivt avgörande. I överensstäm-
4138: statsförslaget för år 1947 skulle upptagas    melse med tm1kegången att utgiva verket
4139: ett anslag på 500,000 mark som bidrag till    i flere delar begränsas :framställningen
4140: utgivande av en ny upplaga av den             till ett understöd för arbetets igångsät-
4141: svenskspråkiga lagboken. Anslaget skulle      tande, och för detta ändamål erfordras
4142: ställas till Juridiska föreningens disposi-   ett statsunderstöd på minst 500,000 mark.
4143: tion med skyldighet för föreningen att            Med stöd av det som ovan framhållits
4144: ombesörja utgivningen. Försäljningen av       :l'öreslås härmecl vördsamt, att riksclagen
4145: lagboken skulle ske utan medverkan av         ville besluta hemställa,
4146: bokhandlarna, varigenom den dryga pro-
4147: visionen på 30 % kunde inbesparas och                   att regeringen i sin proposi-
4148: priset nedbringas till 1,000 mark per                tion angående statsförslaget för år
4149: exemplar. Denna framställning ledde dock             1948 måtte upptaga ett anslag på
4150: icke till positivt resultat.                         500,000 mark till understöd för ut-
4151:   Då :frågan om utgivande av en ny                   givande av en svensksp1·åkig 1tpp-
4152: svenskspråkig edition av lagboken såle-              laga av letgboken.
4153: des :fortfarande är olöst och då det för
4154:      Helsingfors den 10 :februari 1947.
4155: 
4156:                 John Österholm.                           Ebba östenson.
4157:                 Levi Jern.                                Ture Hollsten.
4158:                 .Albert Brommels.                         Henrik Kulilberg.
4159:                 Matts Forss.                              Ernst von Born.
4160:                 Albin Wickman.                            Nils Meinander.
4161:                                                                                                  61
4162: 
4163: 11,13. -   Toiv. al. N:o 18.                                                          Suomennos.
4164: 
4165: 
4166: 
4167: 
4168:                                  Österholm y. m.: Määrärahasta avustukseksi Zakikirjan ruot-
4169:                                     sin.kielis~n painoksen. julkaisemista VOir'te.n.
4170: 
4171: 
4172: 
4173:                                       E d u s k u n n a U. €.
4174: 
4175:     Lak:ilkirjan viimeiset ruotsinkieJliset pai-   kuitenkin vä[ttämätöniä julkaista koko [aiki-
4176: nokset ovat vuosilta 1920, 1932 ja 1938.           ikirja, ·joskin erillisinä osina. Koska varmas-
4177: Niiden julkaisemisen on pannut aluLle Suo-         tikin kestää pari vuotta, e!lllilerillruin kaikki
4178: men JainopiWlinen yhdistys, ja teos on             osat voidaan julkaista, voisi ajatella val-
4179: Hmestynyt Söderström & Co: n kustanta-             tionavustuksen jakamista kruhdelle. vuodelle,
4180: mana. Lainopihlinen yhdistys on yksityis-          siUä ilman valtionavustusta ei nykyisenä
4181: henkhlöiden lruhjoitusten avul1la voinut vas-      aikama rräytä mwhdo1liselta saada ~akiikir­
4182: tata tekijäpalkkioista, krmt taas kustantaja       jasta uutta painosta.
4183: on maksanut painatu!ksen ja sitomisen sekä            Kirjelmässään kesäkuun 15 päivältä 1945
4184: huolehtinut jakelusta. Viimeisin painos            LainQpilllinen yhdistys anoi vaitioneuvos-
4185: vuodelta 1938 on [oppunut kustantajailta ja        tolta 500,000 markan valtionavustusta ruot-
4186: sitä paitsi oleellisilta osiltaan vanhentunut      sinkielisen Lakikirjapainoksen julkaisemista
4187: ja käytettäväksi kelpaamaton sen vuoksi,           varten. Oikeusministeri puolsi anomusta,
4188: että viimeisten yhdeksän vuoden lainsää-           mutta vail.tioneuvosto jätti asian riippu-
4189: däntö on muuttanut tärumihä osi'lta voi-           vaksi suomenkielisen ilaikikirjm jrukaisemi-
4190: massa olevaa oikeuttaanme. Ruotsinkielisten        sesta ja siirsi kysymyksen kokonaisuudes-
4191: il.ainopin opiskellijain ·ja lakimiesten täytyy    saan professori Kaarlo Kairan puheenjoh-
4192: sen vuoksi turvautua suomenkicliseen lalki-        dO'hla toimivaan valtionkomiteaan. Suomen-
4193: ikirjaan. Skandin:avisella juristimaaiilrrnalla    lkieilinen lakikirja: on iLmestynyt säännÖilli-
4194: ei ole mahdollisuutta seurata oikeudellista        sesti lyhyin väliajoin kohtuU'lliseen hintaan.
4195: kehitystä meillä.                                  Kustantaja on Suomalaisen Kirjallisuuden
4196:     Vuoden 1938 painos \käsitti kaikkiaam.         Seura. Kysymys ruotsinikieHsestä ilakiikir-
4197: 1,768 sivua, osittain hyvin ahdettua :tekstiä,     jasta on vaikeammin ratkaistavissa, koska
4198:  ja painos nousi 1,200 kappaleeseen. Paina-        ruotsinkielinen painos on niin paljon pie-
4199: tuskustannukset nousivat 370,000 markkaan,         nempi, että yksityinen kustantaja ei voi
4200: mihin tulivat lisäksi sitominen ja tekijä-         ottaa kannettavakseen siihen Hittyviä !kus-
4201: palkkiot, joten ikokon:aiskustamm.ukset nousi-     tannuksia.
4202: va.t noin 450,000 markkaan. Sittemmin ovat            K. J. Ståhlbergin to:imittamaMa julkis-
4203: painatuskustannukset nousseet moninkertai-         oikeuden lakikirjaJlla ei ole ruotsinkie!listä
4204: sesti, ja kun vie pitkän ajan, ennen kuin          vastmetta. Ylksi niistä osista, joissa ruot-
4205: sijoitettu pääoma saadaa.n takaisin, ei ole        sinkielinen lak~irja tästä liihin julkaistai-
4206: mruhdohlista yksityisen yhtiön välitykseillä       siin, olisi varattava juJkisoikeudeHiselle
4207:  ju'lkaista uutta painosta muulla tavoin kuin      ~ainsäädännölle, mikä m.m. olisi suuresta
4208: saamalla huomattava valtionavustus.                merkityksestä ruotsalaisiiae kunnille. Tässä
4209:     La~nopil:lisessa yhdistyksessä on suunni-      osassa voisi ikuitenikin saada paikkansa vain
4210: teltu il.akikirjrunJ julkaisemista useammassa,     vähäinen murto;OSa siitä rilm:aasta aineis-
4211: esim. neljässä osassa, mistä olisi se etu, ettei   tosta, joka täyt;täiä julkisoikeuden laikikir-
4212:  vastedes tarvitsisi julkaista yhdellä \kertaa     jan. Viimeksi mainittu lak1teos julkaistaan
4213:  koko teosta, va:a:n ainoastaan se osa, joika      uutena painoksena valtion kustanm.uksclla ja
4214:  on V'anhentunut tai myYty !loppuun. Nyt on        tarkoitukseen on valtion tulo- ja menoarvio-
4215: 62
4216: 
4217: ehdotuksessa kuluvaa vuotta. varten osoi-        yhä ratkaisematta ja kun oikeUJSkuiLttuurin
4218: tettu 2,250,000 markkaa.                         kannalta On! mitä tärkeintä, että Suomen
4219:    Aikaisemmin mainiJttu, valtioneuvoston        voimassa olevaan oikeuteen voidaan pereh-
4220: asettama ,}akikirjakomitea esitti toukokuun      tyä myös ruotsinkielisen teoksen avulla, on
4221: 29 päivänä 1946 oikeusministeriöUe toivo-        näyttänyt vä!lttämättömiiltä pyytää edus-
4222: muksen, että tulo- ja menoarvioehdotukseen       kunnan apu:>. tämän asian saattamiseksi
4223: vuodelle 1947 otettaisiin 500,000 markan         positiiviseen ratkaisuun'. Y!h.tymällä ajatuk-
4224: määräraha avustukseksi ruotsinkielisen [aki-     seen teoksen julkaisemisesta useampana
4225: kirjan uuden 1p ainoksen julkaisemista var-      osana rajoit•etaan esitys työn aikuunsaatta-
4226: too. Määräraha asetettai'liin 1ainopillisen      misen tukemiseen ja tähän tarkoitukseen
4227: yhdistyksen käytettäväksi, jonka velvolli-       tarvitoon valtionapua vähintään 500,000 mk.
4228: suutena olisi huolehtia. julkaisemisesta.           Sen perusteella.,, mitä edel1lä on! esitetty,
4229: Lakikirjan myynti tapahtuisi ilman kirja-        ehdotetaan kunnioittavasti eduskunnan pää-
4230: kauppiaden välitystä, joiJoin voitaisiin sääs-   tettäväksi toivomus,
4231: tää 30 %: iin nouseva runsas myyntipalkkio
4232: ja hinta laskea 1,000 markkaan kappaleelta.                että hallitus e:;itykseensä valtion
4233: Tämä esitys ei kuitenkaan johtanut posi-                tul.o- j(t menoarvioksi vuodelle 1948
4234: tiiviseen tUJlokseen.                                   ottaisi 500,000 markan määrärahan
4235:    Kun kysymys [akikirjan uuden ruotsin-                avustttkseksi lakikirjan nwtsinkieli-
4236: kielisen painoksen julkaisemi::;csta on siten           sen painoksen jttlkaisemista varten.
4237:         Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
4238: 
4239:               John Österholm.                             Ebba östenson.
4240:               Levi Jern.                                  Ture Hollsten.
4241:               Albert Brommels.                            Henrik Kullberg.
4242:               Matts Forss.                                Ernst von Born.
4243:               Albin Wickman.                              Nils Meinander.
4244:                                  ••         ••
4245: 
4246:       VALTIOPAIVAT
4247:                        19 4 7
4248: 
4249:                   LIITTEET
4250:                            111
4251: 
4252: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY MAATALOUSASIA-
4253: MIEHEN TOIMEN PERUSTAMISTA ERÄIHIN LÄHETYSTÖIHIN
4254:              KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
4255: 
4256: 
4257: 
4258: 
4259:                      HELSINKI 1947
4260:                VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4261:                                                                                              65
4262: 
4263: III,1. -   Toiv. al. N :o 19.
4264: 
4265: 
4266: 
4267: 
4268:                                 Virolainen y. m.: Määrärahasta maatalousasiamiehen toi-
4269:                                    me,n perustamista varten JJ!oskovan, Kööpenhaminan ja
4270:                                    Lontoon lähetystöihin.
4271: 
4272: 
4273:                                     E ·d u s k u n n a ll e.
4274: 
4275:    Jo valtakunnan itsenäisyysajan ensim-         asiassa maan ulkomaiset lähetystöt ja kon-
4276: mäisellä vuosikymmenellä katsoi valtio tar-      sulaatit, jotka lähettävät tarpeen vaatiessa
4277: peelliseksi huolehtia maamme maatalouden         ulkoasiainministedölle myös taloudellisia
4278: edustuksesta ulkomailla. Tässä tarkoituk-        tiedoituksia. Varsinaisia maataloutta kos-
4279: sessa hallitus nimitti eräisiin silloisissa      kevia tiedonantoja ja selostuksia on näiden
4280: oloissa tärkeiksi lmtsomiinsa maihin maa-        joukossa kuitenkin suhteellisen vähän.
4281: talousasiamiehiä, lähetystön virkamiehiin        Syynä tähän on toisaalta työvoiman, toi-
4282: rinnastettavia maataloudellisen ammattisi-       saalta riittävän ammattituntemuksen puute
4283: vistyksen omaavia henkilöitä. Heidän teh-        asianomaisissa lähetystöissä ja konsulaa-
4284: tävänään oli seurata näissä maissa toimen-       teissa. Yleisesti onkin todettu, että maan
4285: piteitä maataloustuotannon edistämiseksi,        virallisen edustuksen mahdollisuudet hoi-
4286: tutkia maataloustuotteiden markkinoita ja        taa maatalouden edustusta ja nimenomaan
4287: menekkisuhteita sekä tehdä Suomen maa-           siinä kysymykseen tulevaa tiedustustoi-
4288: talousoloja ja maatalouden tuotteita tun-        mintaa riittävän perusteellisesti ova;t va;rsin
4289: netuksi. Samaan tarkoitukseen valtio pyrki       vähäiset. Sen vuoksi olisi järjestettävä
4290: a~Settamalla myös n. s. toisen .asteen maa.-     edellämainitunlaisia      maatalousasiamiehiä
4291: ·talousasiam~ehiä,   joiHa oli vakinainen        maataloutemme kannalta tärkeisiin lähetys-
4292: asuinpaikkansa kotimaassa, mutta jotka           töihimme.
4293: tarvittaessa tekivät matkoja maihin, joihin         Tärkeimpänä tehtävänä tulisi maatalous-
4294: heidät oli asiamiehiksi määrätty.                as,iamiehillä olla hankkia ja toimittaa koti-
4295:    Vaikka silloinen maatalousasiamiestoi-        maahan selvityksiä eri maiden sekä maa-
4296: minta oli varsin suppeaa, voidaan kuiten-        talouspoliittisista että teknillisistä, samoin-
4297: kin todeta, että se muodostui maalle hyö-        kuin yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tä-
4298: dylliseksi. Sen kautta voitiin saada arvok-      män tiedoitustehtävänsä mukaisesti maa-
4299: kaita tietoja siitä maataloudellisesta jäl-      talousasiamiesten olisi kiinnitettävä huo-
4300: leenrakentamistyöstä, joka maailmansodan         miota niiden maiden, joihin he ovat asia-
4301: jälkeen eri maissa oli käynnissä. Samalla        miehiksi määrätyt, toimenpiteisiin ja käy-
4302: voi1tiin seurata monien Euroopan maata-          tännössä saavutettuihin tuloksiin maata-
4303: lousmaiden olojen kehitystä, jonka vaikutus      louspolitiikan, maa- ja metsätalouden, maa-
4304: on ollut havaittavissa Suomessa myöhem-          talouden koe- ja tutkimustoiminnan sekä
4305: minkin. Tästä johtuen pyydettiin maata-          neuvonta- ja opetustyön alalla. Riittävän
4306: louspiirien taholta hallitusta vakiinnutta-      luotettavan kuvan saamiseksi eri toimenpi-
4307: maan ja laajentamaan asiamiestoimintaa.          teiden vaikutuksesta olisi heidän lisäksi tu-
4308: Nämä toimenpiteet eivät valitettavasti joh-      tustuttava yhteiskunnalliseen lainsäädän-
4309: taneet tulokseen ja vuodesta 1927 lähtien        töön ja maaseutuväestöön kohdistuvaan so-
4310: ei Suomella ole ollut lainkaan maatalous-        siaaliseen toimintaan, samoin kuin käytän-
4311: asiamiehiä ulkomailla.                           nölliseen maatalouselämään yleensä. Tä-
4312:    Maataloudellisesta edustuksestamme ny-        hän tapaan on m. m. Yhdysvaltojen maa-
4313: kyisin huolehtivat muun työn ohella pää-         talousasiamiesten toiminta järjestetty.
4314:                                                                                                9
4315: 66                                    III,L -      Lähetystöt.
4316: 
4317:      Ottaen huomioon ne tehtävät, jotka maa-         tamiseen, olisi keskityttävä edellämainittui-
4318:   talousasiamiehille on edellä asetettu, näyt-       hin neljään maatalousasiamiehen viran pe-
4319:   täisi suotavalta, että maatalousasiamiehen         rustamiseen.
4320:   toimia voitaisiin perustaa useampia ja siten          Maatalouden ulkomaanedustus olisi käy-
4321:   saada aikaan yhteys ainakin tärkeimpiin            tännössä niin järjestettävä, että maatalous-
4322:   maatalousmaihin.      Ensi sijassa :kiintyy        asiamies työskentelisi välittömästi asian-
4323:   huomio Skandinavian maihin, joiden maa-            omaisen lähetystön yhteydessä, hän siis ta-
4324:   talousolot jo vanhastaan ovat meillä olleet        vallaan kuuluisi Suomen ulkomaan edus-
4325:   läheisen huomion kohteena ja joista maista         tukseen, mutta asiallisesti hän olisi maa-
4326:   Suomi on saanut maatalousalalla ja yhteis-         talousministeriön käytettävissä ja määrät-
4327:   kunnallisissakin oloissa paljon varteenotet-       tävissä.
4328:   tavaa. Asiamiehen toimipaikaksi sop1s1               Maatalousasiamiestoiminnan onnistumi-
4329:   parhaiten Kööpenhamina, josta on hyvät             sen edellytyksenä on, että näihin tehtäviin
4330:   yhteydet kaikkiin pohjoismaihin sekä myös-         saadaan monipuolisen ammattikoulutuksen
4331:   kin Keski-Eurooppaan.                              omaavia maatalousmiehiä, joilla on hyvä
4332:      Tärkeätä olisi saada myös Moskovan lä-          kielitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet
4333:   hetystöömme maatalousasia.mies, sillä jou-         edustaa maataan tahdikkaasti. Huomioon-
4334:   dummehan nykyään yhä kasvavassa määrin             ottaen nämä vaatimukset ja lisäksi sen,
4335:   kanssakäymiseen Neuvostoliiton ja sen              että asiamiehet olisi nimitettävä toimiinsa
4336:   maatalouden kanssa. On välttämätöntä tu-           vain määrävuosiksi, on välttämätöntä, eWi
4337:   tustua niihin teknillisen kehityksen tulok-        heille suoritetaan riittävän hyvä palkka .
4338: . siin, joita Neuvostoliiton maataloudessa on        Muussa tapauksessa ei toimia saada kun-
4339:   saavutettu.                                        nollisesti täytetyiksi eivätkä niiden hoita-
4340:      Maatalousasiamies, joka asuisi Lontoossa,       jat voi oikealla tavalla hyödyttää maataan.
4341:   voisi sieltä käsin seurata koko brittiläisen       Maatalousasiamiehen käytettäväksi olisi
4342:   imperiumin maatalouspolitiikkaa. Tehtävä           myös varattava riittävä määräraha matka-
4343:   voisi muodostua yhä merkityksellisem-              kustannuksia va'rten, koska hänen on mat-
4344:   mäksi, jos asiamiehelle varattaisiin mahdol-       kustettava paitsi asianomaisissa maissa
4345:   lisuus käydä myös Uudessa Seelannissa ja           myös tarpeen vaatiessa naapurimaissa.
4346:   AustraJliassa, joi&«a v·erraten uusissa maissa     Lisäksi on hänen tehtävä matkoja koti-
4347:   maataloudeJJemme olisi varmaan paljon ar-          maahan pysyäkseen tapahtumien tasalla ja
4348:   vokasta varteenoteot;tavaa.                        ylläpitääkseen tarpeellista vuorovaikutusta
4349:      YM.ä tärkieäå olisi saada maatalousasia-        maataloudellisten viranomaisten ja maa-
4350:   mies Washingtoniin, jossa tosin tällä het-         talouspiirien kanssa.
4351:   kellä toimii maatalousmies sekä lähetti-              Edellä olevan perusteella esitämme edus-
4352:   läänä että kaupallisena neuvoksena.                kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4353:      Edellä mainittujen lisäksi on eräitä mui-
4354:   takin maita, jotka ovat maataloutemme                       että hallitus ottaisi vuoden, 1948
4355:   kannalta varsin tärkeitä. Niinpä olisi tar-              t:ulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
4356:   peellista saada maatalousasiamies Roma-                  vän mäiirämhan maatalousasiamiehen
4357:   niaan, Ranskaan ja mahdollisesti myös                    toimen perustamista varten maamme
4358:   Sveitsiin. Mutta kun nykyoloissa ei ole                  ~!Jfoskovan, Kööpenhaminan ja Don-
4359:   mahdollisuuksia näin monen viran perus-                  toon lähetystöihin.
4360:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
4361: 
4362:                   Johannes Virolainen.                           Aapo Inkinen.
4363:                   Juhani Leppälä.                                Yrjö Hautala.
4364:                   Veikko Vennamo.                                Martti Miettunen.
4365:                   Kustaa Tiitu.                                  Antti J. Rantamaa.
4366:                   Kusti Eskola.                                  Aaro Uusitalo.
4367:                               ••         ••
4368: 
4369:   VALTIOPAIVAT
4370:                    19 4 7
4371: 
4372:                LIITTEET
4373:                         IV
4374: 
4375: 
4376: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
4377:       RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
4378: 
4379: 
4380: 
4381: 
4382:                  HELSINKI 1947
4383:            VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
4384: 1
4385: 1
4386:  1
4387:  1
4388:   1
4389:   1
4390:    1
4391:    1
4392:     1
4393:     1
4394:      1
4395:      1
4396:       1
4397:       1
4398:        1
4399:        1
4400:         1
4401:         1
4402:          1
4403:          1
4404:           1
4405:           1
4406:            1
4407:            1
4408:             1
4409:             1
4410:              1
4411:              1
4412:                                  A.
4413: Korvauslalda, verotusta, koululaitosta, inflatiokorvausta, sotavahin-
4414: koja, virkamiesten asemaa ja palkkausta, ulkomaankauppaa, sosiali-
4415: soimista, valtion tuotanto- ja liikelaitoksia, standardisoimistyötä,
4416:      Pohjois-Suomea y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
4417:                                                                                                 17
4418: 
4419: IV, 1. -   Lak. al. N :o 9.
4420: 
4421: 
4422: 
4423: 
4424:                                 Vennamo y. m.: Ehdo,tus laiksi toisen korvauslain 24 §:n
4425:                                    mHuttamisesta.
4426: 
4427: 
4428:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4429: 
4430:    Voimassaolevien toisen korvauslain sään-          Asian selventämiseksi esitettäköön esi-
4431: nösten mukaan pidätety;t korvaukset on            merkki: Maanhankintalain mukaan maan-
4432: käytettävä niroellisarvosta Maanhankinta-         saantiin oikeutettu henkilö on ostanut !ti-
4433: lain mukaisten maanosiolainojen maksuun           lan, jonka ma:alllh&nkintrulain mukainen eli
4434: olipa tälJainen laina saatu suoraan viran-        vuoden 1944 lopun hintatason mukainen
4435: omaiseHa tai joltakin ra:hwlaitdkselta. Toi-      hinta rakennuksineen on 200,000 markkaa.
4436: sin sanoen näissä tapauksissa korvaus1ain         Jos ,tlla on luovu:tusvelvoHista maata pi-
4437: takaama indeksikorotus on merkityksetön.          täisi ostajan saada se omistukseensa mai-
4438:    Tällainen tulos on täysin kohtuuton ja         nitulla .hinna:lila. Jos taas rtila ei ole luovu-
4439: viTheellinen nimenomaan niissä tapauk-            tusvelvollista maata, tilan hinta on rahan-
4440: sissa, joissa maanhankintalain mukaan             arvon alenemisen mukaan 1askettuna aina-
4441: maansaantiin oikeutettu henkilö on vapaa-         kin 420,000 markkaa. Edellisessä tapauk-
4442: ehtoisella kaupalla ostanut scllaisen tilan       sessa ostaja tarvitsee maanostolaina<t
4443: tai a:lueen, joka ei ole Iuovutusvelvollista      200,000 mk ja jälkimä:isessä 420,000 mk,
4444: maata, sillä luonnollisesti täHaisesta tilasta    mutlta lnm molemmissa tapauksissa kor-
4445: tai alueesta on ollut maksettava käypä            vaukset käytetään lainan [yhentämiseen ni-
4446: hinta, joka yleensä on ainakin kaksinker-         meHisarvosta ,tila on jälkimäisessä tapauk-
4447: tainen vuoden 1944 lopun hintatasoon näh-         sessa kaksi kertaa kalliimpi kuin edellisessä.
4448: den, jonka mukaan siiJ'Itoväki on saanut          Korvauslain takaama indeksitakuu on siis
4449: kmvausta menettämästään omaisuudesta.             ollut merkityksetön, mutta jos se otettai-
4450:    Kun siirtoväki kireän rahatillanteen           siin huomioon, kuten asia:mnukaista on, eli
4451: vuoksi ei voi saada Y'apailta markkinoilta        200,000 marka!He km:vauks±a •laskettai-
4452: lainaa ja sen korvauksia maanostolainan           siin 110 %: n indeksikorotus, joka tekee
4453: maksuun käytetään niinelilisarvosta, ei siirto-   220,000 mk, voisi jä;l!kimäisessäkin .tapauk-
4454: väki voi ostaa m. m. pieni·ä rakennettuja ti-     sessa siirtoväkcen kuuluva ostaja samaNa
4455: loja, jOitlka ovat luovutusvelvoH:isnudestw va-   200,000 ma11kan korvausmäärällä maksa11.1
4456: paita, vaikka se ~sutustoimimum kannalta          suuremman 420,000 markan lainansa eli
4457: vleensäkin olisi varsin tarkoituksenmukaista.     tulos olisi sama kuin edellisessäkin tapauk-
4458: ·siirtoväki ei nim. toi'len korviluslain tässä    sessa.
4459: suhteessa käsittämättömän sisäHön johdosta           Lausutun perusteelil.a ja kysymyksessäole-
4460: kestä sellaista tappiota, että nykyisellä ra-     vien jo ·tapahtuneiden ja tapahtuvien koh-
4461: halla, joka on ainakin kaksi kertaa huonom-       tuuttomuuksien oikaisemiseksi, joka oikaisu
4462: paa kuin vuoden 1944 lopun raha on mak-           ei ·tiedä valtiol,le rahataloudellisesti asial-
4463: settava illasta käypä hinta samalla kuin          lisia lisäkustannuksia, mutta merkitsee yk-
4464: tällaisen lainan maksuun korvauksia on            sityisissä tapauksissa siirtoviielle erinomai-
4465: käytettävä· nimellisa:rvosta, vaikka korvaus-     sen paljon ehdotamme,
4466: laki periaa:1Jteessa on toista tarkoittanut.
4467: Sanottu tuntuu sitäkin ilnneeHisemmältä,                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4468:  kun toisaalta rakennuslainassa indeksiko-                van lakiehdotnksen:
4469:  rotus otetaan huomioon.
4470: 72                             IV,t. -   Toinen kormusLaki.
4471: 
4472: 
4473: 
4474:                                          Laki
4475:                             toisen korvauslain muuttamisesta.
4476:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssi.i
4477:  säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
4478:  lain (390/45) 24 §, seLlaisena kuin se on 8 päivänä marraskuuta 194G annetussa
4479:  laissa (768/46), näin kuuluvaksi:
4480:                    24 §.                        tun lainan taikka siirtoväen ja rintama-
4481:    Korvausmäärästä on valtiokonttorissa pi-     soti.laiden asuttamisen rahoittamisesta 5
4482: dätettävä:                                      pa1vana toukokuuta 1945 annetun lain
4483:    1) korvaukseen oikeutetulle rahana tai       (398/45) mukaisen maanmstolainan mak-
4484: tavarana suoritettu ennakkokorvaus;             suksi, mikäli laina on myönnetty sellaisen
4485:    2) mitä korvaukseen oikeutettu on saa-       etuuden hankkimisen rahoittamiseen, joka
4486: nut valtion varoista lainana, avus.tuksena      maahankintalain mukaan olisi tullut asu-
4487: tai muutoin sellaisin välipuhein, että an-      tustarkoituksiin pakkolunastetuksi.
4488: nettu määrä on hänel1le tulevasta korvauk-         Edellä 1 momentin 2 kohdan mukaan ob-
4489: sesta takaisin maksettava, ;lukuun ottama:tta   ligatioista tehtäviä pidi:iltyksiä varten vah-
4490: 15 § :n 3 momentissa tarkoitettuja tilapäi-     vistetaan kunkin vuoden huhtikuun lopussa
4491: siä avustuksia; sekä                            obligatioiden arvo seuraavaa vuoden aikaa
4492:    3) mitä korvaukseen oikeutettu 13 päi-       varten siten, että obligatioiden eräänty-
4493: vänä elokuuta 1942 annetun korvauslain          neil.le lmoletuseriJUe lasketaan 22 § : n •!
4494: (656/42) 34 § :n mukaan on velvollinen          momentin nojal:La vahvistettu arvo jtt mui-
4495: maksamaan valtiolle 1takaisin.                  den kuolehmerien mä~rä korotetaan yhUi
4496:    Ennen pidätyksen toimittamista on 1 mo-      monella kymmenellä sadanneksell:a, kui-n ko--
4497: mentin 2 kohdassa tarkoitetut määrät alen-      timaisten tav111rain ;tuklmhintaimdeksi lähinnä
4498: nettava tai korotettava samassa suhteessa       edellisessä maaliskuussa on täysiä kymme-
4499: kuin tämän lain mnlmisten korvausohliga-        niä sadanneksia korkeampi kuin joulu-
4500: tioiden alkuperäinen nimellisarvo on alempi     kuussa vuonna 1944. Jos edelilä :tarkoitettu
4501: tai korkeampi obliga:tioille 3 momentin         indeksi alenee siten, eNä se kysymyksessä
4502: mukaan määrättyä arvoa sinä aikana, jol-        olevassa maaliskuussa on täysiä kymmeniä
4503: loin korvaukseen oikeutettu on nostanut         sadanneksia alempi kuin joulukuussa 1944,
4504: lainan tahi saanut käytettäväkseen avus-        on obligatioiden erääntymättömien kuole-
4505: tuksen tai muun pidätettävän määrän.            tuserien määrä vastaavasti alennettava.
4506: .Alennusta tai korotusta ei kuitenkaan             Milloin 1 momentin mukaan korvaus-
4507: tehdä, jos pidätys toimitetaan 5 päivänä        määrästä pidätetään obligatioita, toimite-
4508: toukokuuta 1945 mmetun maanhanki·ntalain        taan pidätys niiden niroellisarvosta sove.lta-
4509:  (396/45) 96, 105 ja 134 § :ssä mainitun        matta 22 § : n 4 momentin säännöstä.
4510: myyntihinnan, saman lain 70 §: ssä maini-
4511: 
4512:      Helsingis."lä 12 päivänä he:Imikuut:a 1947.
4513: 
4514:                 Veikko Vennamo.                            E. Pusa.
4515:                 Matti Pärssinen.                           Juho Paksujalka.
4516:                 Johannes Virolainen.                       Penna Tervo.
4517:                                                                                             73
4518: 
4519: IV,2. -   Lak. al. N:o 10.
4520: 
4521: 
4522: 
4523: 
4524:                                P. Tervo y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 24 § :n
4525:                                   mtwttantisesta.
4526: 
4527: 
4528:                                     E d u s k u n n a ll e.
4529: 
4530:     Hyväksyessään viime huhtikuun 26 päi-        sessa lainan saaja joutuu suorittamaan Yel-
4531: vänä annetun lain toisen korvauslain muut-       kansa valtiolle 2.1 kertaisona jälkimmäiseen
4532: tamisesta (309/46) eduskunta lausui halli-       lainan saajaan verrattuna. Tällaisista ta-
4533: tukselle m. m. toivomuksen, että hallitus        pauksista on jo saatu käytännössä lukuisia
4534: kiireellisesti valmistuttaisi ja antaisi edus-   esimerkkejä, vaikkakaan julkisuudessa ei
4535: kunnalle esityksen sellaisista muutoksista       asiasta ole toistaiseksi paljon tiedetty, lä-
4536: toiseen lkorvauslakiin, että korvausobliga-      hinnä sen vuoksi, että edeHä ~tarkoitettujen
4537: tioiden arvon tarkistus tu~kuhintaindeksiin      'lainojen takaisinma•ksu ·ei ole vielä aikai-
4538: verrattuna toimitettaisiin 'kaksi kertaa vuo-    semmin ollut päiväjärjestyksessä.
4539: dessa, kunkin vuoden maalis- ja syyskuussa          Selostettu epä1kohta oli eduskunnan tie-
4540: ja että sanottu taDkistus toimitettaisiin ta-    dossa silloin kun se päätti lausua hallituk-
4541: kautuvasti 1 päivästä syyskuuta 1945 lu-         selle alussa mainitun toivomusponnen. Jos-
4542: kien. Tällainen muutos oli välttämätön           twkin syystä kuitenkin :hallitus antaessaan
4543: senvuoksi, että muussa tapauksessa val-          esityksen toisen korvauslain muuttamiseksi
4544: tiolta lainaa tai avustusta saaneet korvauk-     jätti sanotun toivomuksen huomioon otta-
4545: seen oikeutetut joutuvat toisiinsa verrat-       matta. Eduskunta ei katsonut voivansa
4546: tuna täysin erilaiseen asemaan. Maanhan-         ilman hallituksen esitystä korjata epäkoh-
4547:                                                                              1
4548: 
4549: 
4550: kintalain (396/45) tai siirtoväen ja rin-        taa, minkä vuoksi se jäi edelleen voimaan
4551: tamasotilaiden asuttamisen rruhoittamisesta      8 päivänä marraskuuta 1946 annetun lain
4552: annetun lain (398/45) säänn()ksiin perus-         (768/46) voimaantulosta huolimatta. Hal-
4553: tuvien tahi valtion varoista jälleenmkenta-      litus ja eduskunta ilmeisesti katsoi, että
4554: mistyön tu;kemiseksi muutoin annettujen          eduskunnan alussa mainittu toivomus oli
4555: lainojen suorituksessa otetaan indeksikoro-      otettu huomioon riittävästi hyväJksytyn
4556: tus huomioon :kaikkien muiden paitsi maan-       lain voimaantulosäännöksessä, jossa sääde-
4557:  ostolainan kohdalta.        Indeksikorotuksen   tään m. m., että ,korvausobligatioille 24 § :n
4558:  muutolkset perustuvat :kotimaisten tavarain     3 momentin mukaan määrättävä arvo on
4559:  tukkuhintaindeksin muutoksiin maaliskuus-       vahvistettava myös jo !kulunutta ai:kaa var-
4560:  ta maaliskuuhun laskettavan vuoden ku-          ten". Tämä säännös on kuitenkin jäänyt
4561:  luessa. Kun indeksi vahvistetaan vain ker-      täysin kuolleeksi kirjaimeksi eikä sillä ole
4562:  ran vuodessa kunkin vuoden huhtikuun lo-        sa:atu mit·ään aikaan. Tä.rnä johtuu siitä,
4563:  pussa, tapahtuu - ja varsinkin vuonna            että kotimaisten tavarain tukkuhinta-
4564:  1945 on tapahtunut - indelksissä sellaisia      indeksi maaliskuussa 1945, jalka hyvi1ksytyn
4565:  hyppäyksiä, jotka vievät edellä mainittu-       lain mukaan on indeksikorotukseen nähden
4566:  jen säännösten soveltamisessa räikeisiin        ratkaiseva, ei ollut vuoden 1944 joulUJkuun
4567:  epäkohtiin. Mainittakoon, että jos esimer-      indeksiin verraten noussut kymmentä pm-
4568:  kiksi ikaiksi jälleenrakentajaa saa maanhan-    senttia. Kun laki edellyttää vähintään 10
4569:  kintalain perusteella tai muuten valtiolta      prosentin nousun, ei edellä mainittu voi-
4570:  lainaa, toinen 30 päivänä huhtikuuta 1946       maantulosäännöksen määräys saanut todel-
4571:  ja toinen seuraavana päivänä eli 1 päivänä      lisuudessa mitä:än muutosta aikaan. Asia
4572:  tarukOikuuta Hl46, ensinmainitussa tapauk-      olisi ollut toinen, jos ratkaisevana [mukau-
4573:                                                                                              10
4574: 74                             IV,2. -   Toinen korvauslaki.
4575: 
4576: tena olisi eduskunnan lausuman toivomuk-        tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen
4577: oon mukaisesti pidetty elokuuta 1945, /koska    ehdatamme,
4578: juuri kesällä 1945 rahan arvo ratkaisevasti
4579: aleni.                                                  että Eduskunta hyväksyisi se-uraa-
4580:   Edellä olevan johdosta ja viitaten val-             van lakiehdot·uksen:
4581: 
4582: 
4583:                                           Laki
4584:                             toisen korvauslain muuttamisesta.
4585:    Eduskunnan päätöksen muikaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
4586:  säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 11945 annetun toisen korvaus-
4587:  lain (390/45) 24 §, sellaisena ikuin se on 8 .päivänä marraskuuta 1r946 annetussa
4588:  laL~ (768/46), näin [muluvaksi:
4589: 
4590:                      24 §.                      (396/45) 96, 105 ja 134 § :ssä mainitun
4591:    Korvausmäärästä on valtiokonttorissa pi-     myyntihinnan, saman lain 70 § :ssä maini-
4592: dätettävä:                                      tun lainan taikka siirtoväen ja rintamaso-
4593:    1) korvaukseen oikeutetulle rahana tai       tilaiden asuttamisen rahoittamisesta 5 päi-
4594: tavarana suoritettu ennak:koikorvaus;           vänä toukokuuta 1945 annetun lain (398/
4595:    2) mitä korvauikseen oikeutettu on saa-      45) mukaisen maanostolainan mruksuiksi.
4596: nut valtion varoista lainana, avustuksena          Edellä 1 momentin 2 !kohdan mukaan
4597: tai muutoin sellaisin välipu:hein, ettii an-    obligatioista tehtäviä pidätyksiä •varten vah-
4598: nettu määrä on hänelle tulevasta korvauk-       vistetaan kunkin vuoden hub.ti- ja loka-
4599: sesta talkaisin maksetta'Va, lukuun ottamatta   kuun lopussa obligatioiden arvo seuraavaa
4600: 15 § :n 3 momentissa tarkoitettuja tilapäi-     puolivnotiskautta varten siten, että obliga-
4601: siä a vustuiksia; sekä                          tioiden erääntyneille lk:uoletuserille laske-
4602:    3) mitä korvaukseen oikeutettu 13 päi-       taan 22 § :n 4 momentin nojalla vahvis-
4603: vänä elokuuta 1942 annetun :korvauslain         tettu arvo ja muiden kuoletuserien määrä
4604: (656/42) 34 §:n mukaan on velvollinen           korotetaan yhtä monella :kymmenellä sadan-
4605: maJksamaan valtiolle takaisin.                  neksella, kuin kotimaisten tavarain tukJkn-
4606:    Ennen pidätyksen toimittamista on 1 mo-      hintaindeksi lähinnä edellisessä :maalis- tai
4607: mentin 2 kohdassa tarkoitetut määrät alen-      syyskuussa on täysiä kyanmeniä sadannek-
4608: nettava tai korotettava samassa suhteessa       sia !korkeampi ikuin joulukuussa vuonna
4609: kuin tämän lain mukaisten ikorvausobliga-       1944. Jos edellä tarkoitettu indeksi alenee
4610: tioiden alkuperäinen nimellisarvo on alem-      siten, että se kysymy1ksessä olevassa maalis-
4611: pi tai ikorlkea:mpi obligatioille 3 momentin    tai syyskuussa on täysiä kymmeniä sadan-
4612: muikaan määrättyä arvoa sinä aikana, .jol-      ncksia alempi ikuin joulukuussa 1944, on
4613: loin korvaukseen oi:keutettu on nostanut lai-   obligatioiden erääntymättömien ilruoletus-
4614: nan tahi saanut käytettäväkseen avustuk-        erien määrä vastaavasti alennettava.
4615: sen tai muun pidätettävän määrän. Alen-            Milloin 1 momentin mukaan korvaus-
4616: nusta tai korotusta ei kuitenkaan tehdä.        määrästä pidätetään obligatioita, toimite-
4617: jos pidätys toimitetaan 5 päivänä touko~        taan pidätys niiden nimellisarvost.a sove1-
4618: kuuta 1945 annetun maanhankintalain             tamatta 22 § : n 4 mmncntin sälinnöstä,
4619: 
4620:      Helsingissä 4 päivänä helmHnmta 1947.
4621: 
4622:         Penna Tervo.                Juho Paksujalka.             Juho Kuittinen.
4623:         E. Pusa.                    Jere Juutilainen.            Elli Nurminen.
4624:         Veikko Vennamo.             Va1.to Käkelä.               Vilhelm Riihinen.
4625:         Johannes Virolainen.        Helena Virkki.               Toivo Ikonen.
4626:         Matti Pärssinen.            Erkki Leikola.               Aapo Inkinen.
4627:                                     Juho Pyy.
4628:                                                                                               75
4629: 
4630: IV,3. -   Lak. al. N :o 11.
4631: 
4632: 
4633: 
4634: 
4635:                                 Vennamo y. m.: Ehdotus lwiksi toisen korvauslain 27 §:n
4636:                                   muuttamisesta.
4637: 
4638: 
4639:                                      E d u s k u n n a ll e.
4640: 
4641:    Voimassaolevien toisen korvauslain sään-       indeksikorotus 110,000 m<1.tkkaa, 99,000
4642: naksien mukaan on se panttiokeuden hal-           ma:r!kkaa.
4643: tija, €Sim. kiinnityksen haltija, joka on            Tällaista tulosta tuskin voidaan pitää
4644: asianmukaisessa jårjestykseSJSä wnonut val-       oikeana ja kohtuullisena erittäinkin kun ne
4645: tiokonttorista saatavalleen suoritusta velal-     velalliset, joiden velka ei ole ollut kiinni-
4646: lisen korvausmäärästä, saapa saatavalleen         tettynä, esim. vekselivelalliset, saavat toisen
4647: maksun rahassa, ei kuitenkaan korvausosak-        korvauslain säännösten mukaan lukea hy-
4648: keiden hallintoyhteisön osuuksien osalta.         väkseen täyden indeksikorotuksen. Selos-
4649: Velkaa olleelta lähinnä siirtoväkeen kuulu-       tettu tulos on sitä epäoikeudenmukaisempi,
4650: valta korvauksensaajalta pidättää valtio          kun mainituista säännöksistä kärsivät juuri
4651: tällöin korvausobligatiot muulta osin nimel-      velkaiset ja vähävaraiset pienomistajat, oli-
4652: lisarvosta, paitsi että erääntyneiltä osilta      vatpa he sitten pientilallisia tai omakoti-
4653: eli tällä hetkellä vain 1/10: lta luetaan in-     ;talojen omistajia, kun taas indeJks1korotuk-
4654: delksikorotus velallisen hyvä:ksi.                sen täydestä edusta ,pääsevät osallisiksi lä-
4655:    Toisin sanoen, kun velkoja ei saa in-          hinnä yrittäjäpiirit, joilla on ollut liike-
4656: d~ksikorotuksesta mitään etua ja korvauk-         tai muuta tilapäistä luottoa.
4657: sensaajakin vain korvausten yksikymmenes-            Kaiken edellä lausutun nojalla ehdo-
4658: osalta, valtio pidättää itselleen ja omaksi       tamme,
4659: vastikkeettomaksi edukseen 9/10 indeksiko-
4660: rotuksesta e1i jos velka on 100,000 mark-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4661: kaa ja tätä vastaavien korvausobligatioiden              van lakiehdotuksen:
4662: 
4663: 
4664:                                            Laki
4665:                               toisen korvauslain muuttamisesta.
4666:     EduskUlillan piHitöksen mukaisesti, joka on tehty valtiop,äiväjärjestyksen 67 § ~ssä
4667:  ~äädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä tou!kokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
4668:  lain (390/45) 27 § sellaisena kuin se on 8 päivänä marraskuuta 1946 annetussa
4669:  laissa (768/46), näin kuuluvaksi:
4670:                     27 §.                         loin vahinko on sattunut sen jälkeen, sa-
4671:    Velkojalla, jonka saamisesta korvauksen-       man ajan kuluessa sellaisen vahingon sat-
4672: alainen omaisruus vahingon sattuessa on ol-       tumisesta valtiokonttorille kirjallisesti il-
4673: lut .panttina, on sen omaisuuden osalta suo-      moittaa haluavansa saamisensa suoritusta
4674: ritettavaan korvausmäärään, josta kuiten-         korvansmäärästä. Vellmjalle tuleva määrä
4675: kin on vähennettävä, mitä 24 § :n nojalla         lukuunottamatta sitä osaa, joka hänelle an-
4676: on pidätetty, samanlainen oikeus kuin omai-       netaan korvausosakkeiden hallintayhteisön
4677: suuteen, jos hän ~ohnen kuukauden ku-             osuustodistuksina, maksetaan rahana ja on
4678: luessa tämän lain voimaantulosta tai, mi]-        tällöin, siltä osalta kuin korvaus olisi kor-
4679: 76                             IV,a. -    Toinen korvauslaki.
4680: 
4681: vaukseen oikeutetulle oHut suoritettava ob-     dättämänsä määrän velkQjalle, mikäli tämä
4682: ligatioita, 24 § :n 3 momentin mukaan suo-      ja korvaukseen oikeutettu eivät toisin sovi,
4683: ritusaikana voimassa oleva obligation koko      vasta sen jäLkeen, kun velkoja esittää
4684: määrälle vahvistettu korotus tuleva kor-        asiasta tuomioistuimen antaman lainvoimai-
4685: vaukseen oikeutetun hyväksi tai alennus         sen päätöksen.
4686: hänen vahingokseen.                               Milloin veLkojalle suoritetaan hänen saa-
4687:    Velkoja ei kuitenkaan saa suoritusta kor-    misensa 1 momentin nojalla korvausmää-
4688: vausmäärästä, jos se käytetään, sen mukaan      rästä, suorittaa valtiokonttori hänelle sa-
4689: kuin siitä asetuksella määrätään, panttiin      malla saamisen maksamattoman !koron enin-
4690: kuuluvien rwkennusten tai laitosten uudis-      tään siihen päivään asti, jolloin se suorit-
4691: tamiseen tai kuntoonpanemiseen, mikäli vel-     taa velkojalle korvauksesta pidättämänsä
4692: koja tai korvaukseen oikeutettu keskenään       määrän, kuitenkin siten, että 1 päivästä
4693: eivät ole toisin sopineet.                      elokuuta 1944 lukien ei makseta korkeam-
4694:    Milloin korvaukseen oikeutettu voi saada     paa korkoa kuin 4 sadalta.
4695: velan vähoonystä tämän lain mukaan ja              Mitä 1 momentissa on säädetty oikeu-
4696: hän on valtiokonttorille ilmoittanut teh-       desta suoritettavaan korvausmäärään, ei
4697: neensä siitä velkojalle vaatimuksen, suorit-    kuitenkaan koske julkisoikeudellisia saami-
4698: taa valtiokonttori 1 momentin mukaan pi-        sia eikä maksuja.
4699: 
4700:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
4701: 
4702:                 Veikko Vennamo.                            Toivo Ikonen.
4703:                 Johannes Virolainen.                       Aapo Inkinen.
4704:                 Juhani Leppälä.                            Yrjö Hautala.
4705:                                          Kustaa Tiitu.
4706:                                                                                           77
4707: 
4708: IV,4. -   Lak. al. N :o 12.
4709: 
4710: 
4711: 
4712: 
4713:                                Hiekkala y. m. : Ehdotus laiksi tulo- da mnaisuusvet·olain
4714:                                   10 § :n muuttamisesta.
4715: 
4716: 
4717:                                    E d u s k u n n a li e.
4718: 
4719:   Sodan seurauksia oleva, erityisen anka-       hempiin taloihin verra:ten moninkertaisiksi,
4720: rana asutuskeskuksissa tuntuva asuntopUJla      jO!ten vain varakkaat ja suurituloisot voi-
4721: ei vieläkään, yli kaksi vuotta sodan päät-      vat niissä asua. Tämä puolestaan suuresti
4722: tymisen jälkeen, osoita minkäänlai~ta hel-      ehkäisee ennen kaikkea uusien asunto-osa-
4723: pottumista. Päinvastoin siinä on ollut ha-      keyhtiöiden j:a -osuuskuntien perustamista.
4724: vaittavissa kiristymistä, kun luonnoUisen          Oltaneen yksimielisiä siitä, että valtio-
4725: väestölisäyksen edel[yttämä asunnontarve-       vaHan olisi kaikin keinoin pyrittävä edistä-
4726: kin on jäänyt tyydytitämä.ttä. On selvää,       mään asunnonrakennustoimintaa ja siten
4727: että vallitseva .asuntovajaus voidaan poistaa   asun:topulan poistamista. Eräs tällainen
4728: ainoastaan Jaajan uudisrakennustoiminnan        keino on verohelpotusten myöntäminen pe-
4729: avulla. Tämän toiminnan on kuitenkin so-        rustettaville asunto-osakeyhtiöille ja osuus-
4730: dan jälkeen supistanut erittäin vähäiseksi      kunnille. Vastaavanlainen toimenpide on
4731: ennen kaikkea puute r:akennusaineista, pää-     jo suoritettu teollisuusosakeyhtiöihin ja
4732: omasta ja ·työvoimasta. Sitä yritteliäi-        osuuskuntiin nähden, kun ne v. 1943 a.nne-
4733: syyttä, jota kaikesta huolimatta on täLlä       tun tulo- ja omaisuusverolain 10 § :ssä ole-
4734: alaHa esiintynyt, on l·isäksi omiaan tyreh-     valla säännöksellä vapautettiin kolmelta
4735: dyttämään se kohtuuttoman ankara verotus,       alkuvuodelta omaisuusverosta. Vähintään
4736: jonka kohteeksi uudet asuin:talot ovat jou-     samanlainen helpotus olisi myönnettävä
4737: tuneet monien omaisuusverojen ja sen joh-       myös mainituille asuntoyhteisöi!lle. Kun
4738: dosta, että verotuksessa on otettu määrää-      olisi kohtuutonta jättä,ä vv. 1945-46 pe-
4739: väksi niiden nykyisissä oloissa erittäin kor-   rustettuja yhtiöitä ja osuuskuntia vastedes
4740: Imiksi kohoavat rakennuskustannukset. Sen       perustettaviin nähden huonompaan ase-
4741: sijaan että vanhemmat 1talot tekee kannat-      maan, olisi puheena oleva etu säädettävä
4742: tamattomiksi vuokratasoa alhaisena pitävä       takautuvasti käsittämään myös ensiksi mai-
4743: säännöstely, aiheuttaa uusiin taloihin näh-     nitut.
4744: den taas verotus osaltaan sen, että niiden         Edeltlä lausutun perusteeHa ehdotamme
4745: talous horjuu ja etttä niiden osakkeenomis-
4746: tajien suoritettavat yhtiövastikkeet ja vuok-            Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
4747: ralaisten maksettavat vuokrat nousevat van-             mavan lakiehdotuksen:
4748: 
4749: 
4750:                                           Laki
4751:                         tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4752:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 annetun
4753:   tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 10 § :n 2 momentin 3 kohta näin kuuluvaksi:
4754:                     10 §.                          3) teollisuuden harjoittamista varten pe-
4755:                                                 ruste1:1tu kotimainen osakeyhtiö tai osuus-
4756:   Omaisuuden perusteelila suoritettavasta       kunta kolmelta ensimmäiseltä verovuodelta
4757: verosta ovat vapaat:                            sen perustamisesta lukien, mikäli sitä ei ole
4758:                                                 perustettu ennestään olemassa olevan rteol-
4759: 78                           IV,4. -   TuJ.,. ja omiaisuusvero.
4760: 
4761: lisuuslairoksen toiminnan jatkamista var-        Tätä lakia on ensi kerran sovellettava
4762: ten, niin myös sama1ta ajrulta vuonna 1945     vuodelta 1945 toimiteittavassa verotuksessa.
4763: tai sen jälkeen perustettu asunto-osakeyhtiö   Mikäli vero sa111otulta vuodeLta jo on mäii-
4764: tai -osuuskunta, mikäli siltä ei ole perus-    rätty, on verovelvoHiseHa sellainen valitus-
4765: tettu ennen vuotta 1945 rakennetun asunto-     oikeus kuin 103 §: ssä säädetään.
4766: talon omistamista varten.
4767: 
4768:      Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
4769: 
4770:                 Lassi Hiekkala.                            Ensio Kytömaa.
4771:                 Kalle Kauppi.                              H. A. Kannisto.
4772:                 Nils Meinander.                            Sulo Heiniö.
4773:                 Teuvo Valanne.                             Päiviö Hetemäki.
4774:                 Felix Seppälä.                             Rolf B. Berner.
4775:                 Erkld Leikola.                             Yrjö Suontausta.
4776:                 Veikko Vennamo.                            A. Brander.
4777:                                                                                               79
4778: 
4779: IV,u. -   Lak. al. N:o 13.
4780: 
4781: 
4782: 
4783: 
4784:                                 P. Tervo y. m.: Ehdotus laiksi tttlo- ja omaisuusverolain
4785:                                    22 §:n muuttamisesta.
4786: 
4787: 
4788:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4789: 
4790:    'l'ulo.-. ja omaisuusverolain mukaan sellai-   perinnön tai testamentin kautJta 'tahi naima-
4791: sena kuin se hyväksyttiin v. 1943 on kiin-        osana taikka avio-oikeuden nojalla saadusta
4792: teistön tai irtaimiston satunnaisen •luovu-       omaisuudesta 1uovutuksen kautta saatu
4793: tuksen tuottama voitto katsottava veron-          voitto on verovapaa. Tällainen omaisuus
4794: a:laiseksi tuloksi vain siinä tapauksessa,        on yleensä ilman asianomaisen itsensä an-
4795: että omaisuus on oHUJt [uovuttajan omana,         siota saatua ja sen myynnistä sawtu voitto
4796: kiinteä kymmentä ja irrtain viittä vuotta         on tämän vuoksi saatettava ainakin saman-
4797: lyhyemmän ajan.                                   :laisen verotuksen a[aiseksi kuin muissakin
4798:    Käsityksemme mukaan tä1laiset aikarajat        tapauksissa.
4799: ova;t aivan mielivaltaisia ja kauppavoitto           Kun verotus eräissä rtapauksissa rahan-
4800: kaikissa tapauksissa senlaart;uista tuloa, että   arvon muuttumisen vuoksi saattaisi muo-
4801: se ei saisi jäädä verottamatta. Varsinkin         dostua kohtuuttoman raskaaksi olisi kaup-
4802: nyt olisi tällaisten voittojen ·laajempi verot-   pavoiton määritteleiDiseksi omaisuudel~e
4803: taminen omiaan tasaamaan niHä epäsuh-             määrättävä jokin vertailuarvo, jonka
4804: teita, jotka johtuvat inflatiosta ja tavaran      avulla kauppavoitto verotetaan. Oikeuden-
4805: puutteesta. Paitsi näistä inflatoorisista te-     mukaisimpaan tulokseen päästäisiin käsi-
4806: kijöistä, on omaisuuden arvo useimmiten           :tyksemme mukaan siten, että vertailuar-
4807: noussut joistakin muista omistajasta riip-        voksi otettaisiin omaisuudelle kolmena vuo-
4808: pumat;tomista syistä, kuten esim. [iikenne-        tena ennen luovutusvuotta toimitetussa
4809:                                                                                     1
4810: 
4811: 
4812: olosuhteiden parantumisesta tai muista yh-        tulo- ja omaisuusverotuksessa pantujen ar-
4813: teiskunnan suorit!tamista toimenpiteistä.         vojen keskiarvo sekä ettei veronalaista voit-
4814: Tällaisen omistajasta täysin riippumatto-         toa määräJttäisi suuremmaksi kuin 50 %
4815: man ansiottoman arvonnousun verosta va-           luovutushinnasta.
4816: pautuminen määrätyn ajankohdan jäilkeen              Kaiken edel1läesitetyn perusteella ja viita-
4817: on täysin perusteetonta ja olisi aikarajoi-       :ten valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kun-
4818: tukset seil' >'lloksi poistettava.                nioittaen ehdotamme,
4819:     Oikeaan osuneena emme pidä myöskään
4820: sitä nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa                 että Ed·uskunta hyväksyisi seuraa-
4821:  omaksuttua kantaa, että vaihdon, lahjan,                 van lakiehdotuksen:
4822: 
4823: 
4824:                                            Laki
4825:                          tulO- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4826:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 p:nä marra<Skuuta 1943 annetun
4827:  tulo. ja omaisuusverolain (888/43) 22 § näin kuuluvaksi:
4828:                    22 §.                          satunnaisesta luovutukscsta saatu voitto
4829:   V eronalaisena satunnaisena voittona on         määrättynä siten, että siksi luetaan:
4830: myös pidettävä rtämän lain mukaan veron-            1) miHoin omaisuus on ollut luovuttajan
4831: alaisen kiinteän tai irtaimen omaisuuden          omana, kiinteä kymmenen ja irtain viisi
4832: 80                              IV,5. -   Two- ja omaisuusverQ.
4833: 
4834: vuotta [yhyemmän ajan, se osa vastik-              sHta vähenuetyllä rnetsäntuoto:Ua.         Jos
4835: kees•ta, joka ylittää luovuttajan sen hank-        kiinteistö on ollut luovuttajan omana vä-
4836: kiessaan suorittaman vastikkeen, taikka,           hintäin kymmenen vuotta taikka, jos luo-
4837: jos luovuttaja on saanut omaisuuden vaih-          vuttaja on saanut sen muutoin kuin oston
4838: don. lahjan, perinnön tai 1testamentin             kautta, älköön luovutebtavaksi hakat;tujen
4839: kautta tahi naimaosana taikka avio-oikeu-          metsäntuotteiden kantoarvoa lisättäkö luo-
4840: den nojalla sen keskiarvon, mikä omaisuu-          vurt:ushintaan pitemmältä ajalta kuin vero-
4841: delle on :tulo- ja omaisuusverotuksessa            vuodelta ja sitä edeltäneiden kahden vuo-
4842: pantu kolmena vuotena ennen luovutus-              den ajalta.
4843: vuotta taikka, jos saanto on tapahtunut               l'dilloin 1 tai 2 momentissa tarkoitettua
4844: näiden vuos~i~en ~ikana ,s:a:runtovuotta edeltä-   omaisuutta verovelvollisen halilinta-aikana
4845: neenä vuonna :toimitetussa verotuksessa,           on kohdannut vahinko, josta hän on saa-
4846: sekä                                               nut korvausta, lisättäköön korvaus luovu-
4847:    2) milloin omaisuus on ollut [uovuttajan        :tushirrtaan, sikäli kuin sitä ei ole käytetty
4848: omana, kiinteä vähintäin 10 ja irtain vä-          tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuu-
4849: hintäin 5 vuotta, se osa luovutuksessa saa-        den uudistamiseen tai kuntoon panemiseen.
4850: dusta vastikkeesta, joka ylittää omaisuu-             Milloin luovutetu1le omaisuudelle ei ole
4851: delle kolmena vuotena ennen Iuovutus-              1 mom. 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa vero-
4852: vuotta toimitetussa tulo- ja omaisuusvero-         •tuksessa pantu arvoa rtai tämä arvo ei ole
4853: tuksessa pantujen arvojen keskiarvon.              selvitettävissä, on sillä vastaavana aikana
4854:    Edellä 1 momentissa mainituHa tavaHa            ollut verotusarvo määrättävä. tulo- ja omai-
4855: määrättävää voittoa laskettaessa verovel-          suusverolain säännösten mukaisesti.
4856: vollinen on oikeutettu vähennyksiksi luke-            Jos kuolinpesän osakas on luovuttanut
4857: maan saannosta ja luovutuksesta johtuneet          pääosuutensa tai pesään kuulunubta omai-
4858: menoooa samoin kuin hänelle omaisuudesta           suutta toiselle kuolinpesän osakkaalle, on
4859: 1 mom. 2 kohdassa maini1tussa tapauksessa          luovutuksesta saatua vastiketta pidettävä
4860: ja sellaisessa 1 m01n. 1 kohdassa tarkoite-        tämän [ain mukaan veronalaisena luovutta-
4861: tussa tapauksessa, jossa :luovuttaja on saa-       jan tulona vain siinä tapauksessa, että os-
4862: nut omaisuuden vaihdon, Iahjan, perinnön           rtaja luovutusta seuranneiden kolmen vuo-
4863: tai testamentin kautta tai naimaosana              den kuluessa luovubtaa omaisuuden kuolin-
4864: taikka avio-oikeuden nojaHa, luovutus-             pesän kuulumattomalle henkilölle ja kat-
4865: vuonna ja kahtena sen edellisenä: vuotena          sottakoon sanottu tulo tällöin saaduksi sinä
4866: sekä muussa tapauksessa omis:tusaikanaan           vuonna, jolloin jälkimmä~nen myynrt;i ta-
4867: aiheutuneet kustannukset, mikruli näitä ei         pahtui.
4868: ole otettu vähennyksenä huomioon verotet-             V eronalaista voittoa älköön 1 mom. 2
4869: tavaa tuloa määrät'täessä.                         kohdassa tarkoitetussa ,tapauksessa tai ky-
4870:    Maatalouskiinteistön luovutuksesta saa-         symyksen ollessa vaihdon, lahjan, perinnön
4871: tua voittoa määrättäessä lisättäköön luovu-        tai testamentin kautta tahi naimaosana
4872: tuksesta saatuun vastikkeeseen luovuttajan         taikka avio-oikeuden nojalla saadusta omai-
4873: omistusaikana kiinteistöitä erikseen luovu-        suudesta kuitenkaan määrättäkö suurem-
4874: tettaviksi hakattujen metsäntuotteiden             maksi kuin viideksikymmeneksi sada:lta luo-
4875: sekä luovutuksessa pidätetyn hakkuuoikeu-          vutushinnast.a.
4876: den kantoarvo vähennettynä samoilta. vuo-
4877: 
4878:       Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
4879: 
4880:          Penna Tervo.                 A. K. Paasivuori.             Edvard Pesonen.
4881:          Jussi Raatikainen.           Alpo Lumme.                   Juho Karvonen.
4882:          Juho Kuittinen.              Uuno Raatikainen.             Martta Salmela-Järvinen.
4883:          Viljo Rantala.               Aino Ma,kamäki.               Samuli Tervo.
4884:          Isak Penttala.               G. Andersson.                 Jere Juutilainen.
4885:          E. Pusa.                     0. Muikku.                    Elli Nurminen.
4886:          M. Lepistö.                  J. F. Tolonen.                Väinö Leskinen.
4887:          V. Kivisalo.                 K. Hakala.                    Juho Pyy.
4888:                                                                                             81
4889: 
4890: IV,<>. -   L~. al. N :o 14.
4891: 
4892: 
4893: 
4894: 
4895:                               Piippula y. m.: Ehdo·tus laiksi tulo- ja omaisttusverolain
4896:                                  m1tuttamisesta.
4897: 
4898: 
4899:                                     Eduskunnalle.
4900: 
4901:    Valtionverotuksemme yksi tävkeimpiä pe-      tion tuloveroa kuin samasta työstä mems1
4902: riaatteita on, että kutakin verovelvollista     palkatun ja siis erikseen verotmun henki-
4903: on verotettava hänen veronmaksukykynsä          lön suorittamana. Esim. 45,000 markan
4904: mukaisesti. Suurempituloinen joutuu mak-        pa1kkatJUlosta menisi valtion tuloveroa mar-
4905: samaan ver'Ona suhteellisesti suuremman         raskuun 1 p·äivänä 1946 voimaan tulleen
4906: osan tulostaan kuin pienempituloinen, jotta     tulo- ja omaisuusverolain tulo-veroasteikon
4907: verovelvollisen kulutuskyky säilyisi. V ero-    mukaan I luokassa 2.300 markkaa, mutta
4908: tuksen, progressiivisuuden oikeutus perus-      esim. 25 ha peltoa ja 75 ha metsää omis-
4909: tuu juuri tähän, eikä sillä olekaan mitään      tavan maanviljelijän, keskimäärin ehkä
4910: muuta perustetta. Progressiivisuuden käyt-      150,000 markan suuruisen verotettavan tu-
4911: tämistä verotuksessa ei voida hyväksyä oi-      lon yhteydessä III luokan mukaan verotet-
4912: keaksi, jos se on ristiriidassa edellä maini-   tuna tlistä työstä menisi valtion tulove-
4913: tun perusperiaatteen kanssa, vaikka verD-       roa 10,350 markkaa eli neljä kertaa niin
4914: tuksen tclmillinen toteuttaminen tai jokin      paljon kuin kuin yksin veJ.Iotettaessa.
4915: muu sellainen sitä edellyttäisikin.                'fulo- ja omaisuusverolain 11 § : n 2 mo-
4916:    Valtionverotuksessamme on kuitenkin          mentti sisältää sen periaatteen, että kotona
4917: kohtia, joissa verotuksen t~lmillisluontoiset   olevan lapsen tulo verotetaan erikseen, ellei
4918: periaatteet ovat syrjäyttäneet edellämaini-     alaikäisen - vain alaikäisen-lapsen tulo
4919: ttm oikeudenmulraisuusperiaatteen. Näin on      ole pienempi kuin mistä erikseen menee
4920:  tapahtunut silloin, :kun pro.gressiivisuutta   valtionveroa. Edelläesitetty räikeä epäoi-
4921: sovelletaan sellaisiin Yerotuskohteisiin,       keudenmukaisuus koskee siis ainoastaan
4922:  jDissa tulon suuremmuus ei ltUD kulutusky-     maanviljelijän lapsia. Näistä syistä tulo-
4923:  vyn suuremmuutta. Tällaisia tapauksia          ja omaisuusverolakia olisi viipymättä muu-
4924:  ovat eräiden tulDnnauttijain tulon yhdessä     tettava niin, että maanviljelijän perheen-
4925:  verDttaminen. Näihin tapauksiin kuuluvat       jäsenten työtulo verotettaisiin erikseen.
4926:  maanviljelijäin perheenjäsenten työtulon       Tämän oikean periaatteen on myöskin
4927:  verottaminen maanviljelijän tulojen kanssa     eduskunta hyväksyu1yt käsitellessään viime
4928:  yhdessä sekä maatilan yhteisviljelijäin tu-    vuoden 1o1mkuussa hallituksen esitystä
4929:  lon ja omaisuuden yhdessä verottaminen.        laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
4930:    Maanviljelijän kotona työtä tekevien las-    sesta.
4931:  ten työtulo ei ole viljelmän yhteisessä ta-       Tässä yhteydessä käsitellessään tehtyjä
4932:  loudessa millään tavoin tehokkaampaa tu-       aloitteita maanviljelijän perheen jäsenien
4933:  loa kuin esim. täyden ylläpidon saavan pal-    verottamisesta eduskunta päätti esittää
4934:  katun työntekijäin saama työtulo. Kun          haJlitu:kselle Jtoivomuk"len, että se kiil1ee1-
4935:  koko se veronlisä, joka aiheutuu puheena-      1isesti valmis'tuttaisi, ja ~ntaisi eduskun-
4936:  olevien henkilöiden työtulon verottamisesta    nalle es1tyksen sellaisi<sta muutDksista tulo-
4937:  kiinteistön tulon kanssa yhdessä, on lasket-    ja omaisuusverolakiin, että sen työn arvo,
4938:  tava tämän työtulon aiheuttamaksi ver.<)ksi,   jonka verDvelvollisen kotona olevat, kuusi-
4939:  menee kotona työtä tekevän maanviljelijän      toista vuotta täyttäneet lapset ja muut per-
4940:  lapsen työstä monin verroin enemmän val-       heen jäsenet ovat verovelvollisen rmaa- tai
4941:                                                                                              11
4942: 82                              IV,6. -   'fnlo- ja oma,isuusvero.
4943: 
4944: metsätalouden hyväksi tehneet, voitaisiin         jassa mitassa kuin suinkin mahdollisuus
4945: verottaa erikseen ja että yhdysviljelyksessä      ostaa yhteisesti suurempia tiloja kuin mitä
4946: maataiOlUtta harjoittavat yhtymänä verote-        he erikseen voivat hankkia. Tällä tavalla-
4947: tut maanviljelijäperheet, samoin kuin ne          han säästettäisiin huomattavasti rakennus-
4948: muut maanviljelijäperheet, joille nykyisten       tarvikkeita ja rakennustyötä ainakin tois-
4949: säännösten mukaan lapsivähennystä ei              taiseksi, joten maatilan yhteisviljelyn edis-
4950: voida myöntää, saisivat lukea hyvåkseen           täminen jouduttaisi samalla siirtoväen no-
4951: asianmukaiset lapsivähennykset.                   peata asuttamista.
4952:    Myös maatilan yhteisesti omistavien               Muiden kuin siirtoväen yhteisviljelyä
4953: maanviljelijöiden valtion verotuksessa ta-        olisi näissä oloissa myös syytä suosia. Nyt-
4954: pahtuu samanlainen kohtuuttorrnuus. Jos           hän on maanviljelijäksi ryhtyvien varsin
4955: kaksi tai useampia maanviljelijöitä hankkii       vaikeata hankkia itselleen vierasta tilaa,
4956: tilan yhteisesti, menee heiltä perhettä koh-      sillä myytävät maatilat olisi lähivuosien ai-
4957: den valtion veroa 2-3 kertaa niin paljon          kana koetettava myydä ensi sijassa siirto-
4958: kuin mikä heiltä menisi tätä veroa siinä ta-      väelle, jota vastoin jonkin ajan !kuluttua
4959: pauksessa, että he olisivat hankkineet hei-       niitä varmaan taas on helpommin saata-
4960: dän pääomansa edellyttämän tilan yksi-            vissa. Jos yhteisviljelyn esteitä koetetaan
4961: nään. Yhteisviljelij,öilläkään ei ole, kun        poistaa, voitaisiin epäilemättä moni maa-
4962: sen hailt:a.tkin otetaan huomioon, mitään sel-    tila säästää kansantaloudellisesti erittäin
4963: laista etua tästä yhteisviljelyksestä, että se    haitalliselta pirstomiselta, samalla kuin ra-
4964: lisäisi heidän veroiliillaksukykyänsä, vaan       kennustarvikkeita säästyisi.
4965: kunkin osakkaan veronmaksukyky riippuu               Yhteisviljelijäin vero on tähän asti mää-
4966: yksinomaan siitä, miten paljon hän on voi-        rätty tulo- ja omaisuusverosta annetun ase-
4967: nut rrnaatalouteen sijoittaa varoja ja mikä       tuksen 3 § :n yhteisöjen verotusta koske-
4968: hänen työnsä arvo on. Sitä paitsi jo pie-         vien säännösten mukaan, joka maatalouden
4969: nellikokin yhteisviljeltävä maatila joutuu        harjoittajain yhteisomistuksessa olevien
4970: osakkaiden t~kemän maataloustyön arvon            kiinteistöjen verotukseen sovellettuna on
4971: vuoksi maksamaan valtionveroa kaksi ker-          johtanut edellä esitettyihin epäoikeudenmu-
4972: taa niin paljon kuin sama maatila työnte-         kaisuuksiin. Asian suuren merkityksen
4973: kijöineen maksaisi, jos se olisi yhden pal-       vuoksi olisi tulo- ja omaisuusverolakiin otet-
4974: katulla työvoimalla tilaansa viljelevän hen-      tava säännöt yhteisomistuksessa olevien
4975: kilön hallussa. Ja kukin viljelijäperhe jou-      maatalouskiinteistöjen verotuksesta, jolloin
4976: tuu maksamaan noin kolme kertaa niin pal-         asetuksen määräyksestä johtuva epäkohta
4977: jon tulo- ja omaisuusveroa kuin jos tila          tulisi poistetuksi.
4978: jaettaisiin osakkaiden kesken.                       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4979:    Maatilan yhteisomistusta olisi kuitenkin
4980: erikoisesti tällä hetkellä syytä suosia sen                 että Ed1tskunta hyväksyisi SC1traa-
4981: vuoksi, että siirtoväellä tulisi olla niin laa-          1van lakiehdotuksen:
4982: 
4983: 
4984:                                             Laki
4985:                          tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4986:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
4987:  tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11 ja 19 § sekä lisätään lakiin uusi 52 a §
4988:  seuraavasti:
4989:                     11 §.                            I\;otona olevan alaikäisen lapsen muusta
4990:    Puolisot ovat verovelvollisia heidän yh-       k.uin ansiotulosta sekä omais11:udesta vero-
4991: teenlasketun tulonsa ja omaisuutensa pe-          tetaan hänen vanhempiaan, mikäli lapsen
4992: rusteella sen mukaisesti, kuin kumpikin           tulo tai omaisuus ei nouse määrään, josta
4993: heistä. niitä vallitsee. Jos avioliitto on pää-   häntä itseään voitaisiin verottaa.
4994: tetty verovuonna tai jos puolisot välien             Ennen verovuotta kuusitoista vuotta täyt-
4995: rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti asuvat            täneiden verovelvollisten maa- tai metsäta-
4996: erillään, on heitä verotettava eribeen niin-      louden hyväksi tekemän työn, jota ei voida
4997: kuin eri verovelvollisia.                         krutsoa palkkaa vastaan tehdyksi työksi, arvo
4998:                                    IV,6. -   Piippula y. m.                                83
4999: 
5000: on arvioitava siihen maaraan, mikä siitä         litsemansa maa- tai metsätalouden hyväksi
5001: työstä olisi ollut palkatulle henkilölle suo-    tehnyt, arvioituna siihen määrään, mikä
5002: ritettava ja luettava tämä tulo hänen tu-        siitä työstä olisi palkatulle henkilölle suo-
5003: lokseen.                                         ritettava; sekä
5004:    Milloin maatalouskiinteistön omistaa tai         5) sellaisesta kiinteistöllä olevasta tuo-
5005: sitä hallitsee useampi kJUin yksi verovelvol-    tantolaitoksesta, jota verotuksessa ei lueta
5006: linen, omistajan tai haltijan puolisaa lu-       eri liikkeeksi, aiheutunut kiinteistön tuo-
5007: lruunottamatta, on kul1kin osakkaan tai jä-      ton lisäys.
5008: senen tuloksi ja omaisuudeksi katsottava            Milloin l~uolinpesää on verotettava maa-
5009: se osa maatalouskiinteistön tulosta ja omai-     talouskiinteistöstä saadusta tulosta, on tu-
5010: suudesta, mitä hänen osuutensa kiinteis-         loksi katsottava myös kuolinpesän jäsenen
5011: töön tai sen vuokraoikeuteen edellyttää.         maa- tai metsätalouden hyväksi tekemän
5012:                                                  työn arvo sekä se etu rahaksi arvioituna,
5013:                      19 §.                       mikä jäsenellä on kiinteistöllä olevasta
5014:   Edellä 15 §: ssä tarkoitettujen tulojen li-    asunnosta.
5015: säksi luetaan maatalouskiinteistöstä saa-                            52 a §.
5016: duksi tuloksi vuosittain erikseen arvioituna:       Milloin maatalouskiinteistöä omistetaan
5017:   1) vu6kramaksu sekä ~puutarha- tai             tai hallitaan yhteisesti, vastaavat kiinteis-
5018: muusta siihen verrattavasta viljelyksestä,       tön omistajat tai haltijat yhteisesti kunkin
5019: kalavedestä, metsästysmaasta ynnä muista         osakkaan kiinteistöitä saamasta tulosta me-
5020: sellaisista etuuksista saatu puhdas tulo·;       nevän tuloveron ja kiinteistöstä menevän
5021:   2) laidunmaasta saatu puhdas tulo, jollei      omaisuusveron maksamisesta. Kiinteistön
5022: sellaisen maan tuottoa muutoin veroteta;         omi<Jtaja tai haltija vastaa lastensa ja mui-
5023:   3) se etu rahaksi arvioitun:a, joka verovel-   den perheenjäsentensä maa- ja metsätalou-
5024: vollisella on ollut omaan tai perheensä tar-     den hyväksi tekemästä työstä menevistä ve-
5025: peeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta       roista.
5026: asunnosta;
5027:    4) sen työn arvo, johtotyö siihen luet-
5028: tuna, minkä v;erovelvoJ.linen on, puolisaa         Tämä laki tulee voimaan         p: nä
5029: lukuunottamatta, yksin tai yhteisesti hal-       kuuta 1947.
5030: 
5031:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
5032: 
5033:                  J. Erl. Pilppula.                            Toivo Ikonen.
5034:                  Juhani Leppälä.                              Aino Luostarinen.
5035:                  J·ohannes Virolainen.                        Toivo H. Kinnunen.
5036:                  Aksel!i Bra.nder.                            Eino Laitinen.
5037:                  J. E. Lampinen.                              Markus Niskala.
5038:                  Martti Miettunen.                            Albin Asikainen.
5039:                  Samuli Simula.                               Väinö Okko.
5040:                  Kusti Eskola.                                J. Koivisto.
5041:                  Yrjö Hautala.                                Tauno Saukkonen.
5042:                  S. Salo.                                     M. 0. Lahtela.
5043:                  Aapo Inkinen.                                Anselm Alestalo.
5044:                  Lauri Riikonen.                              Matti Miikki.
5045: 84
5046: 
5047: IV, 1. -   Lak. al. N :o 15.
5048: 
5049: 
5050: 
5051: 
5052:                                Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverol-ain
5053:                                   muuttamisesta.
5054: 
5055: 
5056:                                     E d u s k u n n a ll e.
5057: 
5058:    Huolimatta niistä lievennyksistä, jotkå       sä:ädetyn avioliittolain kanssa, jolka asettaa
5059:  edusku;ruta lokakuun 18 p:nä 1946 halli-        aviopuolisot :keskenään tasa-arvoisiksi myös
5060: twksen esityksen perusteella tekemäiloon         varallisuusoikeudellisissa suhteissa. Tulo-
5061:  päätöksellä teki tulo- ja omaisuusverolakiin,   ja omaisuusverolwkia v. 1935 muutettaessa
5062: Dn työstä saadulla ansiotulolla elävien !kan-    tämä näkökohta otettiinkin huomioon ja
5063: salaisten verotaakka vielä:kin liian raskas.     säädettiin, että vaimoa on siitä tulosta,
5064: Inflatoorisen kehity:ksen aiheuttama palldw-     jonka hän on ansainnut kodin ulkopuolella
5065:  jen mal1kkamääräjnen nousu toisaalta ja sa-     verotettava eri!kseen, samoinkuin muusta
5066: masta syystä ai!heutunt hintojen kohoami-        sellaisesta tulosta ja omaisuudesta, joka
5067:  nen, joka on pienentänyt palkkojen reaali-      avioliittolain mukaan on hänen hallittava-.
5068: arvoa, ovat olleet syynä tämän vaikean ti-       naan.
5069: lanteen syntymiseen. Valtion va1keasta ta-          Aviopuolisoiden erikseen verottaminen
5070: loudellisesta asemasta huolimatta olisi pal-     olisi ilmeisesti omiaan edistämään aviovai-
5071: kansaajien veroikuormaa saatava vieläkin         mojen ansiotyöhön menoa, ikun verotuk-
5072: lievitetyksi ja heidän vaikeata asemaansa        sessa nyt vallitseva eprukohta tulee poiste-
5073:  helpotetuiksi ennen kuin ;tämän 'epäkohdan      tuksi. Verotettavan tulon yhteenlaskeminen
5074: vaikutukset heidän elämässään ja myöskin         saattaa nimittäin useissa tapauksissa lisätä
5075: kansantaloudessamme saavat aikaan tähän-         perheen verokuormaa niin runsaasti, ettei
5076: astista vakavampia seurauksia.                   vaimon ansiotyöhön menon katsota nykyi-
5077:    Eräs sellainen keino, jolla palkansaajien     sissä oloissa kannattavan. Muutoksella
5078: verokuormaa voidaan helpottaa, on aviopuo-       päästäisiin siis askel lähemmäksi nykyi-
5079: lisoiden erikseen verottaminen heidän kodin      sissä olosuhteissa ma~al:lemme niin 1ähdel1istii
5080: ulkopuolella suorittamastaan ansiotyöstä         täystyöllisyyttä.
5081: saadusta tulosta. Vaikea taloudellinen ti-          Samalle kannalle aviopuolisDiden erik-
5082: lanne on luikuisissa perheissä pa!kottanut       seen verottamiseen nähden on asettunut
5083: molemmat aviopuolisot ansiotyöhön, mikä          myös eduskunta, joka syksyllä 1946, käsi-
5084: kansantalouden kannalta on hyödyllistä ny-       tellessään hallituksen esitystä tulo- ja omai-
5085: k;yisenä aikana, jolloin useilla elinkeinoelä-   suusverola;kiin tehtävistä muutoiksista, päät-
5086: män aloilla vallitsee ankara työvoimapula.       ti esittää hallitukselle toivomuksen, että se
5087: Tällaisten aviopuolisoiden tulot verotetaan      ensi tilassa ottaisi harkittavakseen olisiko
5088: nykyisin heidän yhteenlasketun tulonsa pe-       aviopuolisoiden verotuksessa ·palattava sa-
5089: rusteella, josta saa vähentää sen aviopuo-       maan järjestelmään, joka v. 1935 oli omak-
5090: lison palkasta, joka on väthemmän ansain-        suttu ja myönteiseen tulokseen päätyes-
5091: nut, 30,000 mk sekä jos tulo on ollut yli        sään antaisi esityksen eduskunnalle tätä
5092: sen, ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan    ta:rkoittaviksi muutoksiksi tulo- ja omai-
5093: yhteensä enempää kuin 50,000: -.                 suusverolakiin. Myöskin SAK on hallituk-
5094:    Tällaista verotustapaa vastaan voidaan        selle jättämässään esityksessä palkansaajien
5095: esittää useita muistutuksia. M. m. se ei ole     verokuorman helpottamis~ksi asettunut sa-
5096: sopusoinnussa 13 p: nä kesäkuuta 1929            malle kannalle.
5097:                                     IV, 7. -   Lebto.li;oski y. m.                             85
5098: 
5099:   Ka:iiken edelläesittämämme perusteella ja         sovelluttaa jo kuluvana vuonna toimitetta-
5100: viitaten valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ään          vassa v,erotuksessa,
5101: ehdotamme kunnioi•btaen, jouduttaaksemme                     Eduskunnan h,yväksyttäviiksi seu-
5102: asian ratkaisua siten, että sitä voitaisiin                raavan lakiehdotttksen:
5103: 
5104:                                                Laki
5105:                          tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5106:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
5107: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11, 28, 29, 45 ja 51 § näin kuuluvilisi:
5108:                       11 §.                         hennykseen ainoastaan, mikäli väihennys
5109:    Verovelvollisten tuloksi ja omaisuudeksi         kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,
5110: luetaan myöSkin hänen vaimonsa tulo ja              josta täällä on suoritettava veroa.
5111: omaisuus, lukuunottamatta sitä tuloa, jonka
5112: tämä on ansiotyöllä hankkinut kodin ulko-                                 2,9 §.
5113: puolelta. Kuitenkin on vaimoa erikseen                 V erovelvollinen henikilö, joka verovuonna
5114: verotettava myös muusta sellaisesta tu-             on asunut Suomessa, niinkuin 7 § :n 2 3,
5115: losta ja omaisuudesta, joka lain mukaan             4 ja :5 momentissa sanotaan, saB!koon sm{ li-
5116: on hänen hallittavanaan.                            säksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä o1i säädetty
5117:    Kotona olevan alaikäisen lapsen tulosta          vä:hentää:
5118: ja omaisuudesta verotetaan hänen vanhem-               1) kansaneläkelaitokselle omasta ja puo-
5119: piaan, mikäli lapsen tulo tai omaisuus ei           lisonsa puolesta suorittamansa pakolliset
5120: nouse määräiin, josta lhäntä itseään voitai-        vakuutusma!ksut;
5121: siin verottaa.                                         :2) maksut, jotka hän on suorittanut
5122:                       28 §.                         työttömyyskassoihin;
5123:    Verovelvollise11a on oikeus tuloistaan vä-          3) maksut, jotka hän on suorittanut
5124: hentää:                                             omasta rt:aikka puolisonsa tai!kka1 h1.stens:a
5125:    1) velkain korot;                                •henki-, ,pääoma-, elinkoriko-, tapaturma- tai
5126:    2) suorittamansa avustus, jolka on mai-          sairausvakuutuksesta. kuitenkin enintäJän
5127: nittu 21 § : n 5 kohdassa;                          kaksituhatta markikåa kutakin perheenjä-
5128:    3) verovuonna suorittamansa osto- ja             sentä kohti;
5129: myyntihyvitykset, ylijäämäpalautukset se~kä            4) maksut eläke-, leski- ja orpo- ynnä
5130: 1,ruosi- ja vaihtoalennUikset;                      muusta sellaisesta vakuutuksesta avustus-
5131:    4) verovelvollisen      elinkeinotoiminnassa     kassaan tai muuhun vakuutuslaitolkseen. mi-
5132: syntynyt tappio, jota ei ole :katsottava pää-       käli hänen virkansa tai toimensa vuoksi on
5133: oma vähennykseksi;                                  sellaisia maksuja suoritettava, ei Jmiten-
5134:    5) edellä 2,1 § :n 6 kohdaE\Sa tarkoitetusta     kaan enempää kuin kuusituhatta markkaa;
5135: voitosta sen hankkimisesta olleet menot;               5) sellaisella paikkakunnalla, jolla elin-
5136:    6) omaisuuden satunnaisesta luovutuk-            kustannukset ovat tuntuvasti suuremmat
5137: sesta saadusta voitosta samanlaatuisesta            kuin yleensä maassa, valtiovarainministe-
5138: lnovutukscsta verovuonna aiheutunut tap-            riön vuosittain vahvistaman määrän, enin-
5139:  pio;                                               tään kahdeksantuhatta marikkaa, paitsi mil-
5140:    7) ma:ksu, jonka hän työnantajana on             loin verovelvollinen on verovuonna elättä-
5141: suorittanut kansaneläkelain 8 § :n nojalla;         nyt alaikäistä lastaan, jolloin vähennys voi
5142:    8) mää.rä, joilika säästönankkien vakuus-        olla lisäksi nelj<ätu:hatta markkaa jokaisesta
5143:  rahasto on käyttänyt pääomansa lisäämi-            edellä tarkoitetusta lapsesta;
5144: seen; sekä                                             6) lääkärin kulut sen mukaan, kuin val-
5145:    9) lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoi-        tiovarainministeriö määrää ja, milloin ve-
5146:  tukseen, sen mukaan kuin asetuksella sää-          rovelvollisen veronmaksulkyky muun lähei-
5147:  detään.                                            sen kuin alaikäisen lapsen elättämisen
5148:    Henkilöllä, joka ei ole ko!ko verovuotta         taikka oman tai läheisen henkilön sairau-
5149:  asunut Suomessa, niin myös ulkomaisella            den tai ta1paturman täiliden, viran tai työ-
5150:  valtiolla, yhteisöllä, laitoksella ja säätiöllä    paikan menettämisen takia taikka muusta
5151:  on oikeus tässä pykälässä mainittuun vii-          sel1aisesta syystä on olennaisesti vä·henty-
5152: 86                             IV, 7. -   'l'ulo- ja &nutisuusvero.
5153: 
5154: nyt, verolautaJkunnan harkitseman määrän,          erikSeen miehen tuloverosta, kuten eri ve-
5155: ei !kuitenkaan yhteensä enempää kuin nel-          rovelvollisen vero.
5156: jäkymmentätUJhatta markkaa.
5157:    Jos verovelvollinen on ikuollut ja hä-                              51 §.
5158: neltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia             Veroa ei mene 46 § : ssä tarkoitetun vero-
5159: tai muita perillisiä, joiden elatus pääasial-      velvollisen verotettavasta tulosta eikä omai-
5160: lisesti on ollut hänen ansionsa tai työnsä         suudesta, jos verovelvollisen verotettava
5161: varassa, voidaan vainajan tuloa lharikinnan        tulo tai omaisuus on pienempi Jrnin 48 tai
5162: mukaan vä1hentää tai se kolkonaan vapaut-          49 §: ssä olevien asteilrokojen osoittama vä-
5163: taa verosta.                                       ;hin tulo- ja omaisuusmäärä.
5164:                     45 ·§.                            Mitä 1 momentissa verovelvollisen vero-
5165:    Milloin aviopuolisoita on erikseen vero-        tettavasta tulosta on säädetty, on vastaa-
5166: tettava, on vero määrättävä liliten, että siitä    vasti sovellettava aviopuolisoiden yhteen-
5167: verosta, joka menisi heidän yhteenlaske-           laskettuun tuloon, lukuunottamatta, mitä
5168: tusta tulostaan tai omaisuudestaan, pan-           vaimo on ansiotyöllä hanrokinut kodin ul-
5169: naan kummallekin puolisolle se määrä,              kopuolelta, sekä 'heidän yhteenlaskettuun
5170: mi:kä. vastaa hänen tulonsa tai omaisuu-           omaisuuteensa.
5171: tensa suhdetta yhteenlaskettmm tuloon tai             Jos verovelvollisen tulon ja omaisuuden
5172: omaisuuteen.                                       perusteella menevän veron yhteismäärä on
5173:    Tulosta, jonka vaimo on ansainnut kodin         pienempi kuin viisikymment-ä marklma, ei
5174: ulkopuolelta, on vero kuitenkin määrättävä          veroa määrätä maksettavaksi.
5175: 
5176:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
5177: 
5178:         Aioo Lehtokoski.         Urho Kulovaara.                      Anna Nevalainen.
5179:         Kaisa Hiilelä.           Edvard Pesonen.                      Tyyne Tuominen.
5180:         Aino Malkamäki.          A. K. Paa.sivuori.                   Väinö Leskinen.
5181:         Isak Penttala.           Sylvi-Kyllikki Kilpi.                Matti Lepistö.
5182:         P. A. Karjalainen.       Juho Pyy.                            Alpo Lumme.
5183:         Elli Nunninen.           Jere Juutilainen.                    E. Pusa.
5184:         Miina Sillanpää.         H. S. Pesonen.                       0. Muikku.
5185:         Martta Salmela-Järvinen. Mauri Ryömä.                         Hella Wu:olijoki.
5186:                                                                                             87
5187: 
5188: IV,s. -   Lak. al. N :o 16.
5189: 
5190: 
5191: 
5192: 
5193:                               E. Koivisto y. m.: Ehdot·us laiksi liike·vaihtoverolain 5 § :n
5194:                                  m~ttdtmnisesta.
5195: 
5196: 
5197: 
5198:                                    E d u s k u n n a ll e.
5199: 
5200:    Maassamme vallitsee erittäin vaikea asun-    vaihtoveron alaista. Kun mainittu vero on
5201: topula. Hävitetyn Pohjois-SuO!l1len jälleen-    20 % ostohinnasta, korottaa liikevaihto-
5202: rakennustyö on edistynyt vasta vähän yli        vero siis vähintään 10 % :·Ua crakennuskus-
5203: pooleen väliin. Siirtoväen ja rintamamies-      tannuksia. Yksityiskohtaisten laskelmien
5204: ten rakennustoiminta on vasta alussa. Kau-      mukaan esimerkiksi Perä-Pohjolan m:aauvi~­
5205: pungeissa ja asutuskesrouksissa asutaan         jelysseuran alueella 80 m2 suuruisen yh-
5206: usein aivan sietämättömissä olosuhteissa.       den perheen asuin:railrennukscn osalta ra:lren-
5207: Valtion omakin rakennussuunnitelma on           nustarpeista menevä liikevaihtovero on
5208: varsin laaja. Tämän vuoksi valtakunnan          38,100 markkaa. Keskikokoisen navattaxa-
5209: tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia kysymyk-         kennuksen osalta vero on n. 24,000 mal~­
5210: siä on asuntotuotannon edistäminen.             kaa. Syrjäseuduilla, jonne rakennustarvik-
5211:    Jälleenrakennustoimintaa ja uusien ra-       keet on kuljetettava jopa satoja kilomet-
5212: kennusten aikaansaamista valtiovalta onkin      rejä maanteitse, liikevaihtovero on rahti-
5213: m. m. lainoitusten avulla pyrkinyt tuke-        kustannusten lisäksi maksettava myös rah-
5214: maan. Sen lisäksi on sekä valtion että yk-      din korottamasrta hinniUSta, joka rahti esim.
5215: sityisten rakentajien etujen mrukaista löy-     Kuusamossa ja Taka-Lapissa nostaa tava-
5216: tää uusia keinoja ra;'kennnstuotannon edis-     ram. hintaa 4-5 marlmUa kiiollta.. Väestö,
5217: tämiseksi. Kun uudet rakennukset nykyi-         jonka on pakko rakentaa uudelleen tuhou-
5218: sin tulevat n. 6-8 kertaa kalliimmiksi lrnin    tuneet rakennukset, joista saadut korvaus-
5219: ennen sotaa ja koska tästä johtuen myös         obligatiot ainoastaan osittain riittävät jäl-
5220: vuokrien ero uusien ja vanhojen rtalojen        leenrakennuskustanuksiin, ei voi pitää koh-
5221: välillä on muodostunut kohtuuttoman suu-        tuullisena ja oikeudenmukaisena tällaista
5222: reksi, olisi myös ra:kennuslrustannuksia ko-    ylimääräistä verorasitusta, jota muulla
5223: rottavia tekijöitä pyrittävä poistamaan.        Suomen väestöllä ei ole kannettavanaan.
5224: Tällaiseen toimenpiteeseen olisi syytä myös        Kun valtiovalta on velvollinen rahoitta-
5225: sen vuoksi, etteivät siirtoväen ja Pohjois-     maan ei ainoastaan Pohjois-Suomen j-äl-
5226: Suomen hävitetyn alueen väestön saamat          leenrakentamista, vaan myös maanhan'kin-
5227: korvaukset ja lainamäärät nykyisin riitä        talain alaista rakennustoimintaa samoin
5228: läheskään peittämään rakennuskustannuk-         kuin voimalaitosten ja eräitten muitten
5229: sia.                                            tuotantolaitosten rakentamista, joutuvat
5230:    Tällaisia sekä rakennustuotantoa edistä-     valtio ja rahrul<aitokset liikevaihtoveron ta-
5231: viä että kustannuksia supistavia 'keinoja       kia näihin sijoittamaan vastaavasti suu-
5232: onkin löydettävissä. Tärkeimpiä niistä olisi    Tempia pääomi~. Its(', asi1assa vapautta-
5233: raJkennustar'Vikkeiden vapauttaminen liike-     maila tärkeimmä:t rolmnnustarvikkeet liike-
5234: vaihtoverosta. Onhan tämän veron osuus          vaihtoverosta, valtiolle tästä syystä vähen-
5235: rakennuskustannuksista varsin ooomattava.       tyvä verotulo samalla vähentää siltä pää-
5236: Uudisrakennuksissa lasketaan työpalkkojen       omamenoja, koska niukoista ja säännöste-
5237: osalle n. 30 %. Rakennusmateriaalin ja tar-     lyn alaisista rakennustarvikkeista johtuen
5238: vihl\:eiden osuus on siis n. 70 %. Viimeksi-    rakennuslupia pääasiassa voidaan myöntää
5239: mainituista taasen ainakin 50 % on liike-       vain edellämainittuihin tarkoituksiin.
5240: 88                                IV,s. -   LiilmvaihtoYero.
5241: 
5242:   Edellä esitettyyn     viitaten ehdotamme               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5243: kunnioittaen,                                          van lnkiehdotttksen:
5244: 
5245: 
5246:                                             Laki
5247:                              liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5248:    Edl.lSlmnnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 anne-
5249:  tun liikevaihtoverolain (921/41) 5 § näin kuuluvaksi:
5250:                      5 §.                        motuotteita, sekä leipäviljan, perunan, suo-
5251:    Liikevaihtoverosta on vapaa:                  latun silakan ja suolatun muikun, maidon,
5252:   1) tupakkavaLmisteiden ja väkijuomien          kerman, voin, margariinin, juuston, piimän,
5253: myynti;                                          talouskaljan, jalostamattoman lihan, tuo-
5254:    2) veden, valokaasun ja sähkön myynti;        reen kalan ja kananmunain myynti, mikäli
5255:    3) polttopuiden ja -turpeiden, hiilien,       se ei tapahdu ravintola-, ruokala- tai kah-
5256: kaksien, maanviljelyskalkin ja väkilannoit-      vilaliikkeessä ;
5257: teiden myynti;                                      7) jauhatusjätteiden, korsirehun, rehn-
5258:    4) sanoma- ja aikakauslehtien sekä tie-       kauran, rehuseUuloosan, rehukivennäisai-
5259: teellisten julkaisusarjojen ja niihin sisälty-   neiden, >"äkirehujen, kotieläinten ruokin-
5260: vien julkaisujen myynti;                         nassa käytettyjen teollisuuden jäteaineiden
5261:    5) nettovetomäärältään vähintään kym-         ja AIV-rehuliuoksen myynti; sekä
5262: menen rekisteritonnin suuruisten alusten            8) rakennustarvikkeena käytetyn puuta-
5263: myynti;                                          varan, tiilien, sementin, kalkin, naulojen
5264:    6) leivän, lukuunottamatta leivoksia, kek-    ja ikkunalasin myynti.
5265: sejä, kaakkuja ja niihin verrattavia leipo-
5266: 
5267:      Helsingissä 14 piiivänä helmikuuta 1947.
5268: 
5269:         ~r~ Jroivisto.               Jussi Lappi-Seppälä.         Lauri Järvi.
5270:                                                                                                89
5271: 
5272: IV,9. -     La.k. al. N:o 17.
5273: 
5274: 
5275: 
5276: 
5277:                                 Luukka y. m. : Ehdotus laiksi eräiden talletusten ja obli-
5278:                                   gatioiden omistajille myö.nnettäväst.ä veronJtuojen.wu,k-
5279:                                   sesta annetun, lain 1 § :n muuttamisesta.
5280: 
5281: 
5282:                                      E d u s k u n n a ll e.
5283: 
5284:    Eräiden talletusten ja obligatioiden ,omis-       Edellä mainitun lainkohdan edellyttämän
5285: tajille myönnettävästä veronhuojennuksesta        verovapauden alaisia ovat m. m. 5 päivänä
5286: 11 päivänä lokakuuta 1946 annetun lain            toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
5287: (706/46) 1 § :n mukaan kotimaiseen pank-          lain (390/45) nojalla annetut kQrvausobli-
5288: kiin, siilistöpankkiin, osuuskassaan, p.osti-     gatiot. Sitä vastoin ei verovapaus koske
5289: säästöpankkiin tai osuuskunnan säästökas-         saman lain mukaan annottavia korvausosak-
5290: saan muille kuin she~ki- ja niihin verrat-        keiden hallintoyhteisön osuustodistuksia.
5291: taville tileille sijoitetun talletuksen, samoin   Kun samasta korvausmäärästä annetaan eri
5292: kuin valtion antaman Suomen markan                korvaukseen oikeutetuille obligatioita ja
5293: määräisen ohligation omistaja saa valtiolle,      osuustodistuksia erilaisessa suhteessa, johtaa
5294: kunnalle tai seurakunnalle vuosien 1946-          mainittu laki korvaukseen oikeutettuihin
5295: 1955 tulojen perusteella toimitettavassa ve-      nähden ilmeiseen kohtuuttomuuteen. Koska
5296: rotuksessa näistä talletuksista tai obliga-       korvaukseen oikeutetuilla ei lain mukaan
5297: tioista saamistaan korkotuloista verova-          ole mahdollisuutta valita, haluavatko he
5298: paana vähentää niiden yhteisen määrän             korvauksensa obligatioina vaiko osuustodis-
5299: 10,000 markkaan saakka sek:ä viimeksi mai-        tuksina, edellyttää lain tarkoitus, että kum-
5300: nitun määrän ylittävältä osalta puolet, ei        mankin arvopaperin arvo olisi pyrittävä pi-
5301: kuitenkaan enempää kuin kaikkiaan 100,000         tämään mahdollisimman yhdenmukaisena.
5302: markkaa. Niinikään saa edellä tarkoitetun         Erityisesti pitäisi verotuksen kohdata sa-
5303: talletuksen tai ohligation omistaja samoilta      mojen perusteitten mukaan niitä korvauk-
5304: vuosilta omaisuuden perusteella toimitet-         sia, jotka toisen korvauslain perusteella an-
5305:  tavassa verotuksessa talletustensa ja obli-      netaan alueluovutuksen ja sodan johdosta
5306: gatioittensa arvosta verovapaana vähentää         omaisuutensa menettäneille.
5307: niiden yhteisen arvon 300,000 markkaan               Edellä olevan perusteella ehdotamme
5308: saakka sekä tämän määrän ylittävältä osalta
5309:  puolet, ei kuitenkaan enempää kuin kaik-                   Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
5310:  kiaan 2 miljoonaa markkaa.                               raavan lakiehdotuksen:
5311: 
5312: 
5313:                                            Laki
5314:           eräiden talletusten ja obligatioiden omistajille myönnettävästä veronhuojen-
5315:                              nuksesta annetun lain muuttamisesta.
5316:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä lokakuuta 1946 eräiden
5317:   talletusten ja obligatioiden omistajille myönnettävästä verohuojennuksesta annetun
5318:   lain (706/46) 1 § näin kuuluvaksi:
5319:                      1 §.                         kunnan säästökassaan muille kuin shekki-
5320:   Kotimaiseen paD'kkiin, säästöpankikiin,         ja niihin verrattaville tileille ~ijoitetun tal-
5321: osuusk&'!Saan, postisä-ästöpankkiin tai osuus-    letuksen, samoin kuin valtion antaman
5322:                                                                                                12
5323: 90                          IV,9. -   TaUettajain verohuojennus.
5324: 
5325: Suomen markan määräisen obligation omis-             Niin ikään saa 1 momentissa tarkoitetun
5326: taja saa valtiolle, k:unnalle tai seuraimu-      talletuksen, obligation tai osuustodistuksen
5327: nalle vuosien 1946-1955 tulojen perus-            omistaja sanotussa momentissa mainituilta
5328: teella toimitettavassa verotuksessa näistä        vuosilta omaisuuden perusteella toimitetta-
5329: talletuksista tai obligatioista saamistaan       vassa verotuksessa talletustensa, obligatioit-
5330: korkotuloista verovapaana vähentää niiden        tensa ja osuiUStodistustensa arvosta verova-
5331: yhteisen määrän kymmeneentu:hanten mark-          paana vähentää niiden yhteisen arvon kol-
5332: kaan saakka sekä viimeksi mainitun mää-          meensataantuhanteen markkaan saakka sekä
5333: rän ylittävältä osalta puolet, ei kuitell'kaan    tämän illläärän ylittävältä osalta puolet, ei
5334: enempää kuin ikaikkiaan satatuhatta mark-         kuitenkaan enempää kuin kak!kiaan kaksi
5335: kaa. Sama vähennysoikeus on korvausosak-          miljoonaa markkaa.
5336: keiden hallintoyhteisöstä 5 päivänä touko-           Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei
5337: kuuta 1945 annetussa laissa (392/45) tar-        koske rahalaitoksen toiseen rahalaitokseen
5338: koitetun osuustodistuksen omistajalla siitä      .tekemå.<1. 1taUetu:sta, rahalaitoksen omistamia
5339: tulosta, jonka hän on edellä mainittuina         obligatioita ja osuustodistuksia eikä näistä
5340: vuosina saanut osuustodistuksen kuponkia         talletuksista, obligatioista ja osuustodistuk-
5341: va.c;taan.                                       sista saatuja korko- ja kuponkituloja.
5342: 
5343:      Helsingissä 10 piiiv.änä helmikuuta 1947.
5344: 
5345:                  Eemil Luukka.                               Matti Pärssinen.
5346:                  Arno Tuurna.                                E. Pusa..
5347:                  Juhani Leppälä.                             Juho Paksuja.lka..
5348:                  Toivo Ikonen.                               M. 0. Lahte!a.
5349:                  J oha.nnes Virolainen.                      Erkki Koivisto.
5350:                                           Aapo Inkinen.
5351:                                                                                            91
5352: 
5353: IV,HJ. -   Lak. al. N:o 19.
5354: 
5355: 
5356: 
5357: 
5358:                                Kulovaara. y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen lms-
5359:                                   tannuksista annetun lain muuttamisesta.
5360: 
5361: 
5362:                                     E d u s k .u n n a 11 e.
5363: 
5364:    Kansakoulunopettaja;in paUkat, jotka a[-      leudesta ja valtioneuvoston päätöksestä
5365: lrnaankin ovat olleet varsin alhaiset, ovat      riippuen. N. s. rajaseutulisän ylimmäis-
5366: rahanaTVon alentumisen johdosta tuntuvan         mäJärä olisi korotettava 100 % : iin ja sen
5367: korottamisen tarpeessa. Tämä olisi suoritet-     suori1tusperusteet olisi tarkistettava.
5368: tava samanaikaisesti valJtion viran. ja toi-        Erikoisesti näyttäisi olevan tarpeellista
5369: menhaJ.tijain palkkojen korottamisen kanssa.     saada opettajien palkan suoritus sairauden,
5370: Kansakoulutoimen kehityksen kannalta ja          virkavapauden ja äitiysloman ajalta järjes-
5371: yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi va;ltion        iletyksi yhdenmukaisesti valtion viran- ja
5372: viran- ja toimenhaltijain sekä kansakoulun-      toimenhaltijain vastaavien säännösten sekä
5373: opettajain palkkojen suorituksen väJlidlä        eduskunnan lausuman toivomuksen kanssa.
5374: olisi tärkeää tehdä samalla muutoksia ja         Samoin olisi oikeudenmukaista myöntää
5375: lisäyksiä myöskin niihin kansakoululain-         yläkansakoulunopettajrulle oikeus ·lukea hy-
5376: säädännön kohtiin, jotka ovat yhteydessä         väkseen ikäJlisää ja eläkettä varten myös
5377: palkkauksen kanssa.                              alakansakoulussa pal velemansa aika, siihen
5378:     Kun kansakoulunopettajain palkat on          suuntaan kuin eduskunta on lausunut :toi-
5379: järjestetty kansakoululaitoksen kustannus-       vomuksen.
5380: laiilila, niin edellyttää palkkojen korottami-      Edelleen olisi itarpeen, saada lailla jär-
5381: nen ja niiden yhteydessä olevien säännös-        jestetyksi useammassa paikassa toimivien
5382: ten muuttaminen muutoksia mainittuun la-         kansakoulunopettajien palkkaus samoin
5383: kiin.                                            kuin lisäpalkkion suorittaminen sellaisten
5384:     Kansakoulunopettajain peruspalkat olisi      virkojen hoitajille, joihin on ollut vaikea
5385: korotettava yläkansakoulun perheelliselle        saada pätev•iä hoitajia. Koulujen yhteyteen
5386: opettajalle 117,900 mal'lklman ja muulle yl!å-   perustettujen asuntoloiden hoitajien toimet,
5387: kansakoulun opettajalle 105,600 markkaan         samoion kuin heidäm. pa[kl.muksensa järjestä-
5388: sekä alaka:nsa:koulun perheelliselle opetta-     minen, olisi saatettava kansakoululainsää-
5389: jaUe 94,500 ja muulle rulakansakoulunopet-       dännön piiriin johon näiden tehtävätkin
5390: tajalle 84,600 markkaan vuodessa. Kasva-         elimeUisesti kuuluvat.
5391: tusapu olisi korotettava 9,600 markkaan             Kaupunkikuntien oikeutta määrätä opet-
5392: vuodessa ja ikälisät määrättävä maksetta-        :tajainsa paJlkkauksesta näyttäisi olevan
5393:  viksi 3-vuotiskausittain 5% peruspalkasta       syytä laajentaa ja esittää siitä laissa ai-
5394: sekä 5 eri kertaa. Supistetun koulun opet-       noastaan väJ.ttämäJttömäJt minimivaatimuk-
5395:  tajan lisäpalkkio, joka edelleen on sama        set. Kuitenkin olisi tarkoituksenmukaista
5396: kuin v. 1926, olisi korotettava 7,200 mark-      asettaa kaupunkiopettajain palkat määrät-
5397:  kaan ja johtajan prulkkio 3,600 markkaan        tyyn suhteeseen maalaiskansakoulunopetta-
5398:  sekä 'lisäksi 600 markkaan jokaista iisä-       jille maksetrtavien mhapalkkojen kanssa.
5399:  opettajaa kohti vuodessa. Ylituntipalkkio          Kansakoulunopettajain eläkkeet olisi
5400:  olisi korotettava kansakoulussa 3,000 mk ja     myöskin korotettava. Tähän asti noudatet-
5401:  jatkokoulussa 3,600 markkaan vuodessa.          tujen kiinteästi määriteltyjen eläkkeiden
5402:  Kalliinpaikanlisät olisi määrättävä 2,400,      sijasta olisi ne määrättävä prosenteissa ku-
5403:  3,600 ja 4,800 markkaan paikkakunnan kal-       nakin ajankohtana virassa olevien opetta-
5404: 92                                 IV,1o. -   Ka.n~a:lrot~lut.
5405: 
5406: 
5407: jien loppupalkasta. Edelleen olisi tarpeen         Edellisen perust.eeUa ehdot:aimne          kun-
5408: järjestää tarttuvaa tautia potevien opetta-      nioi;ttavimmin,
5409: jien eläkkeelle siirtyminen koulua käyvien
5410: lasten kuin myös opettajien etujen nmkai-                    että Eduskunta hy·välcsyisi setu·aa-
5411: sesti.                                                    van lakiehdotuksen :
5412: 
5413: 
5414: 
5415:                                          Laki
5416:            kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5417:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8
5418:  päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 7, 9, 10, 11, 13, 14, 15, 16, 21, 22, 23, 24 ja
5419:  28 § :t sellaisina kun 7, 9, 10, 11, 16 ja 28 § :t ovat 5 päivänä helmikuuta 1943 an-
5420:  netussa laissa; 14 ja 21 § sellaisina kun ne ovat 8 päivänä marraskuuta 1945 anne-
5421:  tussa laissa; 15 § sellaisena kuin se on 31 päivänä maaliskuuta 1944 annetussa laissa
5422:  ja 23 § sellaisena kuin se on 17 päivänii huhtikuuta 1931 annetussa laissa, kuulu-
5423:  maan seuraavasti:
5424:                      7 §.                        pitemmästä opetusajasta 7,200 markkaa
5425:    Rahassa saa yläkansakoulun opettaja:          vuodessa.                        '
5426:    a) peruspalkkaa: naimisissa oleva tai ol-        Opetusvelvolisuudesta sanotun [ain 24 §: n
5427: lUJt, joka pa1ka11ansa pääasiallis.esti <elät-   nojaHa otettu poikien tai t.yt,töjen käsityön-
5428: tää perheensä ja joHa on yhi tai useam-          opettaja sekä koti·talousopettaja saa samat
5429: pia omia- Jtai ottolapsia, 117,900 markkan       palkka- ja eläke-edut kuin yläkansakoulun-
5430: sekä muu opettaja 105,600 markkaa vuo-           opettaja. Sama olkoon laki jatko-opetusta
5431: dessa;                                           ja nuorisotyötä varten perustetuista opet-
5432:    b) kasvatusapua 9,600 markkaa vuodessa        tajaviroista sekä kansakoulun eri asteiden
5433: Imitakin hänen elätettävänään olevalta seit-     tai eri koulujen yhteisistä opettajista, joi-
5434: semäntoista vuotta nuoremmalta lapselta, ja      den virat laissa tai asetuksessa on määrätty
5435: otetaan tällöin huomioon opettajan sekä          yläkansakoulunopettajan viroiksi.
5436: hänen aviopuolisonsa lapset ja ottolapset;          Johtajan toimesta suoritetaan på:lkkiota
5437:    c) vuotuista ikälisää kolmivuotiskausit-      3,600 markkaa sekä lisäksi 600 markkaa
5438: tain 5 % perusprulkasta ja viisi eri kertaa.     jokaisen muun opettajan luokkaa kohti
5439:    Edellä mainirbtujen palkkaetujen lisäksi      vuodessa.
5440: maksetaan yläkansakoulunopettajalle, jonka          Köyhimmissä tai harvaanasutuissa taikka
5441: toimipaikka on elinkustannuksiin nähden          rajaseutukunnissa toimivat ala-, ylä- sekä
5442: suhteellisen ka1liilla paikkakunnrulla, kal-     supistetun kansakoulun opettajat saavat 7
5443: liinpaikanlisää 2,400, 3,600 ja 4,800 mark-      ja 9 §: ssä mainittujen palkkojen ohella li-
5444: kaa vuodessa, sen mukaan kuin valtioneu-         säpalkkiota 10-100 % peruspalkasta luo-
5445: vosto määrää.                                    kituksen mukaan, jonka valtioneuvosto kou-
5446:                      9 §.                        luhallituksen ehdotuksesta vahvistaa.
5447:    Rahapalkkaa saa alakansakoulunopet-              ~1ikä;li joihinkin opettajanvirkoihin osoit-
5448: taja: peruspalkkaa naimisissa oleva tai ol-      tautuu vaikeaksi muuten saada päteviä
5449: Jut, joka palkallansa pääasiallisesti elättää    opettajia, voi valtioneuvosto kouluhallituk-
5450: perheensä ja jolla on yksi tai useampia          sen esityksestä määrätä maksettavaksi lisä-
5451: omia- tai ot,tolapsia, 94,500 markkaa ja         palkkiota 10-30 % peruspalkasta.
5452: muu opettaja 84,600 markkaa vuodessa seki:i         Asuntolanhoitaja saa samat palkka- ja
5453: kasvatusapua, ikälisää ja hlliinpaikanlisää      olåke~edut kuin a:lakansakou~un opott2.ja,
5454: samojen perusteiden mukaan kuin 7 § :ssä         •asunnoksi kuitenkin vai·n vhden huoneen.
5455: on yläkamakoulun opettajasta säädetty.           Lisäksi hän saakoon ruom{ asuntolan t.oi-
5456:                                                  mi>ess.a sekä jouilin- ja päiisiåislomalJ.1 aikana.
5457:                   10 §.
5458:   Supistetun kansakoulun opettaja saa sa-                         11 §.
5459: mat palkkaedut kuin muukin yläkansakou-            Jos kansakoulunopettaja on ;todistetun
5460: lun opettaja sekä sitä paitsi korvauksena        sairauden vuoksi o1Jut estynyt virkaansa
5461:                                      IV,l·O. -   KwloY'anra y. m.                       93
5462: 
5463: hoitamasta saman kalenterivuoden aikana                            15 §.
5464: yhteensä yli kolmekymmentä päivää, on            Opettajille 7, 9, 10 ja 14 §: n mukaan tu-
5465: hänen peruspalkastaan tämän ajan yli me-     [eyat palkat ja palkkiot suorittaa vaLtio
5466: nevältä osrulta pidätettävä kolmannes. Jos   kunniUe.
5467: sellainen sairaus kestää yhtäjaksoisesti         Sen lisäksi valtio korvaa kaksi kolman-
5468: enemmän kuin satakahdeksnkymmentä päi-       nesta kunnan niistä kansakoululaitoksen
5469: vää~ on peruspalkasta ylimeneväJltä ajalta   todellisista vuosimenoista, jotka johtuvat
5470: pid&tettävä puolet. Jos sairaus on virassa   koulukaluston, opetusvälineiden, oppilaille
5471: sa:ttuneen ltapaturman tai ammattitaudin     ilmaiseksi !tai käytettäväksi annettujen op-
5472: aiheuttama, saakoon opettaja täyden palk-    pikirjoj•en ja muiden koulUJtarpeiden hank-
5473: kauksensa kuudenkymmenen päivän ajalta.      kimisesta, oppilaiden hammas- ja terveydel-
5474: EdelJä säädetty pidätys tehtäköön myös,      lisestä hoidosta sekä 19 ja 20 §: ssä maini-
5475: m~lloiD, opettaj:an ·ei sairauden vuo~i voidatusta avustuksesta. Terveydenhoidon vuo-
5476: sallia hoitaa virkaansa. Naisopettajalla on  simenoihin ei lueta kouluhoitajattarien
5477: raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus       palkkausta, vaan siitä on, sen jälkeen kuin
5478: saada kahden kuukauden virkavapaus !täy-     kunnan terveyssisartoimi on järjestetty
5479: sin palkkaeduin.                             kunnallisista terveyssisarista annetun h1in
5480:     Opettajalta, joka on estynyt hoitamasta  mukaan, voimassa, mitä sanotussa laissa
5481: virkaansa kansanedustajan tai seHaisen jul-  on erikseen säädetty. Kunnes uudelleen
5482: kisen tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa     järjestely on tapahtunut, suoritetaan val-
5483: kieltäytyä taikka viran hoidon edistämi-     ttion avustusta edelleen aikaisempien mää-
5484: seksi tarpeellisen opiskelun takia, pidäte-  räysten mukaan.
5485: tään kolmannes hänen peruspalkastaan.            Omien kansakoulurakennustensa kunnos-
5486:     Opettajalta, jQille myönnetään virkava-  sapitämiseen kunta saa valtiolta avustuk-
5487: pautta muusta kuin edellä tässä pykälässä    sena: varsinaisten kouluhuoneistojen koh-
5488: mainitusta syystä, pidätetään virkavapau-    dalta kaksi kolmannesta ja opettajien käy-
5489: den ajalta koko hänen prulkkauksensa, ellei  tössä olevien rakennusten osan kohdalta
5490: virkavapauden myöntäjä katso kohtuulli-      puolet niiden jäljempänä mainittavalla ta-
5491: seksi sallia hänen itse paHmta sijaistaan.   valla mää:rättävistä kunnossapitokustannuk-
5492:     Sijainen, jota opettaja itse ei ole pal- sista. Vuotuisten kunnossapitokustannus-
5493: kannut, saakoon perheettämän opettajan       ten laskemista varten määrätään koulun
5494:  perusp:aJkan, kalliin:ajan-, kalliinp:aiik:an- ja
5495:                                              käy,ttämien ra:kennursten arvo samojen pe-
5496:  rajaseuiulisän, mikäli niitä virasta makse- rusteiden mukaan ja samaa menettelyä nou-
5497:  taan, sekä asunnoksi yhden huoneen valoi-   dattaen, kuin 5 §: ssä mainitut normaali-
5498:  neen ja [ämpöineen ynnä osuuden keittiöön.  hinnat määrätään; ja rakennuksien kun-
5499:  Sen osan rahapalkkaa, mitä viran haltija    nossapitokustannuksiksi on katsottava tästä
5500:  ei ole velvollinen suorittamaan, korvaa val-arvosta se prosenttimäärä, jonka valtioneu-
5501:  tio kunna:lle.                              vosto erilaa;tuisille rakennuksille vahvistaa
5502:                                              vähintään yhdeksi ja enintään kahdeksi
5503:                    13 §.                     prosentiksi.
5504:   Kahdessa tai useammassa paikassa toimi-        Milloin huoneistoedut annetaan opetta-
5505: van opettajan muutto opetuspaikasta toi- ja:lle .tarkoituksenmukaisessa -vuokra-asun-
5506: seen on kunnan kustannettava. Kiertävälie noss'a tai korvataan rahalla, maksetaan kun-
5507: opettajalle on luon:toisedut annettava yh- . naHe korvausmäärä, jonka on vastattava
5508: dessä toimipaikassa ja sen lisäksi neljää opettajan käytössä olevien rakennuksien
5509: hJlometriä kauempana olevissa 'toimipai- osan kunnossapitoon edellisen momentin
5510: koissa työn ajaksi kalustettu huone valoi- mukaan myönnettävää avustusta.
5511: neen ja lämpöineen sekä osuus keittiöön.         Maan köyhimmille tai harvaan asutuille
5512:                                              taikka rajaseutukunnille valtio suorittaa
5513:                                              eduskunnan sitä varten kulloinkin myöntä-
5514:                    14 §.                     mistä varoista ylimääräistä avustusta, mil-
5515:   Käsityönohjaaja ja muu tuntiopettaja 'loin niiden kustannukset kansakoululaitok-
5516: saa palkkiota 3,000 markkaa vuodessa viik- sensa ylläpitämisestä muuten tuHsivat koh-
5517: kotunnilta.                                  tuullista raskaammiksi.
5518: 94                                 IV,1o. -      Kansakoulut.
5519: 
5520:   Jos kunnalle koulutoimensa hoitamisessa          simmäisenä vuotena viran lakkautumisen
5521: on taitamattomuudesta, tuhlaavaisuudesta           jälkeen vastaa häne1le virassa kuuluvia
5522: taikka muista niihin verraMavista syistä           1luontois~tuja ja rahapalkkaa ja senjälkeen
5523: aiheutunut suuremmat menot kuin on kat-            kansakoUJlunopettajalle valtion varoista
5524: sottava kohtuullisiksi, älköön näistä tar-         28 §: n 1 momentin mukaan maksettavan
5525: peettomista kustannuksista valtionapua             eläkkeen määrää. Kuitenkin lakkaa tämä
5526: maksettako.                                        oikeus, kun opett>aja siirretään tai valitaan
5527:   Älköön myöskään valtionapua makset-              toiseen kansakoulunopebtajan virkaan tai
5528: tako ,tarpeettomaksi katsottavan opettajan-        tulee va~tion viran tai pysyväisen toimen
5529: viran yliläpitämiseen.                             haltijaksi taikka jollei hän suostu vastaan-
5530:                                                    ottamaan väliaikaises'bi, kunnes hänet voi-
5531:                     16 §.                          daan siirtää vakinaiseen virkaan, samassa
5532:   Kaupungeillla on oikeus itse järjestää           kunnassa olevaa, hänelle soveltuvaa muuta
5533: opettajainsa palkkaus kuitenkin niin, että         opettajanvirkaa, jonka kunta tarjoaa.
5534: sen on oltava vähintään sosiaaJ.iministe-              Siltä ajalta, minä op~ttaja väJliaikaisena
5535: riön vahvistamassa I: ssä eli halvemmassa          hoitaa sanotunlaista virkaa tai tointa, mak-
5536: kalleusluokassa 50%, II:ssa luokassa 56%,          settakoon hänelle lakkautuspalkka ainoas-
5537: III: ssa luok,assa 62 % ja IV: ssä luokassa        taan mikäli se on suurempi kuin tuon viran
5538: 68% korkeampi kuin maalaiskansakoulun-             tai :toimen hoitamisesta maksettu pa!lkka.
5539: opettajiLle 7 ja 9 §: n mukaan on raha-                Lakkautuspalkka maksetaan samoin kuin
5540: palkkaa suoritettava.                              varsinainen pail.kkakin. Jollei kunta siirrä
5541:                                                    lakkautetun viran haltijaa kunnassa avoin-
5542:                       21 §.                        na olevaan uuteen virkaan tai sen puut-
5543:    Prulkkaedu:ista, jotka luetellaan II ja III     teessa heti ilmoi•ta opettajaa koululm·Uituk-
5544: luvussa, alakansakoulun ja jatkoluokkien           selle muualle toiseen virkaan siirrettäväksi,
5545: opettaja on velvollinen opettamaan enin-           lakkaa kunnan oikeus saada vai1tion va-
5546: tään 24 viikkotuntia sekä yläkansakoulun           roista avustusta lakkautuspalkan maksami-
5547: opettaja kaksikymmentäkahdeksan viikko-            seen, eUei kouluhallitus erityisestä syystä
5548: tuntia. Lisäksi tulevista Y'litunneista maa-       si:t.ä myönnä. Sama olkoon laki, jos kunta ei
5549: laiskunnan opettaja saa valtion korvattavaa        tarjoa lakkautetun viran hailtijalle, jota
5550: ylituntipalkkiota 3,000 markkaa viikkotun-         vielä ei ole siirrerbty toiseen virkaan, väli-
5551: nilta, jatko-opetuksen ja varhaisnuoriso-          aikaisesti hänelle soveltuvaa opettajavirkaa,
5552: työn aiheuttamista ylitunneista kuitenkin          kun se1laiseen olisi mahdollisuus.
5553: 3,600 markkaa viikkotunnilta.
5554:    Kansakoulun opettajan oikeudesta lukea                              24 §.
5555: luokan ulkopuolella su01~itettavista virka-          Ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja
5556: tehtävistä viikkotunteja määrää kouluhrulli-       on oikeutettu ikälisää varten lukemaan hy-
5557: tus.                                               väkseen sen •ajan, jonka hän on virkakro-
5558:                       22 §.                        poisena palvellut alakansakoulussa.
5559:    Jos kansakoulun lukuvuotta vastedes
5560: lailla pidennetään tai opettajain työveilvol-                          28 §.
5561: lisuutta lisätään, älköön kansakoulunopet-           Kansakoulunopettaja on oikeutettu 30-
5562: tiaja sen johdosta vaa:tiko eri palkkiota tai      vuotisen opetustoimen jälkeen ja 60 vuoden
5563: korvausta.                                         ikään tultuaan virasta erotessaan saamaan
5564:    Milloin virallinen indeksi osoittaa elin-       jälellä olevaksi elinajakseen eläkkeen, joka
5565: kustannusten 1 päivänä tammikuuta 1947             vastaa maalaiskansakouluss•a prulvelleelile
5566: vallinneeseen hintatasoon verrattuna, ko-          80% ja kaupunkikansakoulussa palvelleelle
5567: honneen huomattavasti, voidaan tässä laissa        60 % kuLloinkin virassa olevalle opetJtajall€
5568: säädettyihin vrultion korvattaviin rahapalk-       suoritettavastå loppupailkasta.
5569: koihin ja palkkioihin suorittaa kalliinajan-         Jos vakinaista tai väliaikaista pätevää
5570: lisää valtion tulo- ja menoarvion rajoissa.        opettajoo :aikaisemmin kohtaa parantumaton
5571:                                                    tauti taikka jos hän muUihen hav:aitaan i:l-
5572:                    23 §.                           man omaa syytään :tulleen kykenemäJttö-
5573:   Opettajalle, jonka virka on lakkautettu,         mäksi virkaamsa hoitamaan, myönnetäJän hä-
5574: on maksettava lakkautuspa1kka, joka en-            neHc erotessaan v1wtuinen elinlroutinen
5575:                                  IV,1o. -   Kulo-vaaro y. m.                                95
5576: 
5577: apuraha, joka viisi vuotta plll1velleelle vas-      Jos opettaja muusta syystä saa ero11 vi-
5578: t~aa yhtä neljännestä edellä mainirtusta, täy-   rastaan, älköön olko oikeutettu saamaan
5579: destä eläkemäärästä se!Ji;ä enemmän prulvel-     eläkettä :tai apurahaa.
5580: leelle Hsäksi joka palvelusvuodesta yhtä            Asetuksella voidlllan määrätä, että eräissä
5581: kahdeskymmenesosaa oomas~ta määrästä,            kansakoulunopettajaviroissa, joiden laatu
5582: kunnes 20 vuotta pa:lvel1ee1le tulee täysi       sitä vaatii, oikeus eläkkeen saamiseen alkaa
5583: e~äkemäärä.
5584:                                                  ennen 60 vuoden ikää, ei kuitenkaan ai-
5585:    Opettaja, joka tarttuvan taudin johdosta      kaisemmin kuin 55 vuoden iässä.
5586: joutuu eroamaan virastaan, saakoon, jos
5587: hän on toiminut opettajana vähemmän kuin            Alakansakoulunopettaja, jolla aikaisem-
5588: viisi vuotta, puolet eläkkeestä. Viittä          pien säännösten mukaan on oikeus yläkan-
5589: vuotta kauemmin virkara hoi:twnut saakoon        sakoulunopettajan e~läkkeeseen, säilyttää
5590: sen yli palvellusta ajasta yhden kahdeskym-      sen oikeutensa edelleenkin.
5591: menteJSosan tä.ydestä e[äJkkeestä lmta:kin          Tämän lain mukaiset palkat ja palkkiot
5592: vuo:tJta kohti ja 15 vuotta virassa ollut täy-   suoritetaan 1 päivästä tammikuuta 1947.
5593: den el,äkkoon.
5594: 
5595:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
5596: 
5597:         Urho Kulovaara.             · Erkki Koivisto.            Väinö Leskinen.
5598:         Lassi Biekkala.               Heikki Simonen.            Martta Salmela-Järvinen.
5599:         Aino Malkamäki.               A. K. Paasivuori.          Jere Juutilainen.
5600:         Alpo Lumme.                   Varma Turunen.             Albert Brommels.
5601:         Lauri Järvi.                  Penna Tervo.               Ensio Kytömaa.
5602: 96
5603: 
5604: IV,11. -   Lak. al. N:o 20.
5605: 
5606: 
5607: 
5608: 
5609:                                Malkamäki y. m.: Ehdotus laiksi kansakoulula~toksen kus-
5610:                                  tannuksista annetun lain muuttamisesta.
5611: 
5612: 
5613:                                     E d u s k u n n a ll e.
5614: 
5615:    Maalaiskansakoulujen opettajat saavat         opettaja. Huoneen ja keittiön käsittäviä
5616: osan palklkaustansa luontoisetuina, joista       ullwkkokomeroita ei enää pitäisi lainkaan
5617: asunto muodostaa tärikeimmän. Yläkoulun          rakentaa. Vain pevheetön opettaja olisi
5618: miesopettajalle kuuluu iko1me huonetta ja        velvollinen tyytymään poi•kkeustapauiksessa
5619: keittiö, naisopettajalle !kaksi :huonetta ja     sellaiseen asuntoon. Ullakolla on yleensä
5620: keittiö, mutta alakoulunopettajalle vain         !kuitenkin runsaasti tilaa, niin että huo-
5621: huone ja keittiö. Viimeksimainitun opetta-       neiston laajentaminen käytännössä ei tuot-
5622: jan asunto on tavallisesti ullakkokerrok-        tane useinkaan vaikeuksia. Saman koulun
5623: sessa. Lisäksi saman koulun opettajan            opettajan kanssa naimisissa olevan opetta-
5624: kanssa naimisissa oleva opettaja ei saa min-     jan paLkkaetuja ei myöskään ole syytä pi-
5625: käfullaista !korvausta asuntoeduista eikä vir-   dättää ja vähentää. Asuntoetuja sellaiselle
5626: kaan !kuuluvaa asuntoa.                          opettajalle tuskin voidaan luovuttaa, mutta
5627:    Asuntojen suuruudessa näkyy vanha ar-         kohtuullinen korvaus Qlisi taattava.
5628: vojärjestys. Ennen muinoin arvokkaim-               Mielestämme olisi välttämätöntä saada
5629: pana pidetylle on varattu suurin huoneisto.      aikaan olojen vaatima parannus !kansakou-
5630: Nykyajan vaatimusten ja periaatteiden mu-        lunopettajain asuntoetujen jaossa. Sen täh-
5631: lman suurin asunto olisi kuitenkin annet-        den ehdotamme,
5632: tBJva perheelliselle opettajalle, olipa hän                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5633: ylä- tai alakoulun opettaja, mies- tai nais-             van lakiehdotuksen:
5634: 
5635: 
5636:                                            Laki
5637:             kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5638:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
5639:  kesäJkuun 8 päivänä 1926 annetun lain 6, 8 ja 12 §, viimeksimainittu sellaisena
5640:  kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
5641:                      6 §.                                            12 §.
5642:   Yläkansakoulun opettaja saa luonnossa            Pe11heellisen opettajan asuntoetuihin kuu-
5643: asuntoedut, navetan, rehuvajan, yhdelle          luu kolme huonetta ja keittiö ja perheettö-
5644: lehmälle riittävän laitumen sekä sitä paitsi     män kaksi huonetta ja keittiö. Ellei sel-
5645: koulun läJleisyydestä: vähintään puolen heh-     laista !koululla voida tarjota, on perheelli-
5646: taaria viljeltyä maata.                          nen opettaja velvollinen tyytymään per-
5647:                                                  heettömän opettajan asun:toon ja perheetön
5648:                                                  alakansakoulun opettaja yhden huoneen ja
5649:                    8 §.                          keittiön asuntoon. Kaikkien opettajien
5650:   Alrukansakoulunopettaja saa luonnossa          asuntoetuihin kuuluu lisäksi pilkotut polt-
5651: asuntoedut sekä vwhintään yhden kymme-           topuut ja valo, kellari, sauna, puuvaj-a,
5652: nesosan hehtaaria viljeltyä maata.               aitta ja kaivo.
5653:                                 IV,u. -    1\'1~      y. m.                            97
5654: 
5655:   Valtioneuvosto vahvistaa kouluihallituk-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
5656: sen esityksestä yleiset perusteet, milloin ja   ikuuta 194 .
5657: miten !kunta saa 6, 8 ja 10 § :ssä määrätyt
5658: luontoisedut korvata rahalla.
5659: 
5660: 
5661:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
5662: 
5663:                  Aino Malk:am.äki.                        Juho Mäkelä.
5664:                  Samuli Tervo.                            Olga L. Terho.
5665:                  Albert Brommels.                         Edvard Pesonen.
5666:                  H. S. Pesonen.                           P. A. Karjalainen.
5667:                  Lauri Järvi.                             Alpo Lumme.
5668:                  Jere Juutilainen.                        Kaisa Hiilelä.
5669: 
5670: 
5671: 
5672: 
5673:                                                                                        13
5674: 98
5675: 
5676: IV,12. -   Lak. al. N :o 21.
5677: 
5678: 
5679: 
5680: 
5681:                                E. Koivisto y. m. : Ehdotus laiksi kansakoultilaitokwn, kus-
5682:                                   tannuksista annetun lain 25 § :n mttttt'tamisesta.
5683: 
5684: 
5685:                                     E d u s k u n n a 11 e.
5686: 
5687:   Sodan jälkeen on Pohjois-Suomen hävi-          opettajain palkkausta huomattavasti paran-
5688: tetyllä alueella ja itäisellä rajaseudulla ol-   rnettavw, n. s. rajaseutulisiä korottamalla.
5689: 1ut sangen vaikea opett:ajapulw. Nicinpä         Sen lisäksi opettajille olisi annettava oi-
5690: kuluvana lukuvuotena rajaseudun 8 :ssa           keus lukea ikälisää varten hyvä!kseen kak-
5691: kunnassa on yli puolet epäpäteviä ja kai-        sinkertaisena sen ajan, jonka he ovat pal-
5692: kissa 25 :ssä rajaseutukunnassa on epäpäte-      velleet tämän ajan kansakouluissa.
5693: viä ollut yli 30 %. Sensijaan muualla Suo-          Tämä toimenpide olisi tärkeä ei ainoas-
5694: messa epäpätevien opettajien prosenttiluku       taan opettajille itselleen vaan myös koko
5695: on vain 7.3. Erityisesti sodan aikana ja         seutuknmnan väestölle. Koska näiden paik-
5696: sen jälkeen ovat olosuhteet Lapissa ja ra-       kakuntien lapsilla ei ole sanottavia mahdol-
5697: jaseudulla siinä määrin vaikeutuneet, että       lisuuksia täydentää opiskelua kansakoulun-
5698: varsinkin hävitettyjen alueiden opettajat        käynnin jälkeen, olisi Pohjois-Suomen syr-
5699: ovat pyrkineet siirtymään vauraimmille ja        jäisempien seutujen kansakoulut saatava
5700: monessa muussa suhteessa edullisemmille          yhtä hyviksi ja opetuksen puolesta yhtä rpä-
5701: paikkakunnille, suunnilleen yhtä hyvin pal-      teviksi kuin vastaavat koulut muualla
5702: kattuihin, mutta luontoisetujen puolesta         maassa.
5703: huomattavasti parempiin virkoihin. Täten            Aikaisemmin Lapinmaan ja eräitten
5704: avoimiksi jOIUtuneisiin opettajanvirkoihin       rruuitten syrjäisten kuntien opettajat saivat
5705: ei ole saatu päteviä viranhoitajia.              ikälisiä laskettaessa kaksinkertaiset virka-
5706:    Lapissa ja syrjäisellä rajaseudulla opet-     vuodet. Tämä säännös, jota ei liene kos-
5707: tajilta kysytään monia tuntuvia uhrauksia,       kaan, ainakaan tarkoituksellisesti, kumottu,
5708: joita ei muualla tunneta. Niinpä muutto-         mutta joka ilmeisesti huomaamatta on jää-
5709: kustannukset virkapaikkaan saattavat mak-        nyt pois kansakoululaitoksen kustannus-
5710: saa 10,000-20,000 markkaa. Kalliitten            laista jo vuonna 1921, olisi nyt välttämät-
5711: maantierahtien takia sekä n. s. Lapinmar-        tömästi saatava voimaan. Rahallisesti tämä
5712: kan heikomman ostokyvyn johdosta hinta-          toimenpide valtiolle ei tuottaisi sanottavia
5713: taso siellä on huomattavasti korkeampi !kuin     lisäkustannuksia.
5714: muualla. Luontoisetuna kuuluvasta vilje-            Tästä syystä ehdotamme, että Lapin ja
5715: lysmaastakaan opettajat eivät siellä saa         Rovaniemen kihlakunnissa, joihin kuuluvat
5716: sellaista lisätuloa kuin etelämpänä. Lasten      Taka- ja Itä-Lapin kunnat sekä Kuusa-
5717: koulutt,ammen kaukaisilta seuduilta rtuot-       mon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Suo-
5718: taa usein voittamattomia vaikeuksia. Sa-         mussalmen kunniss:a opettaja saisi ~älisää
5719: moin opettajien omat lisäopiskelumahdolli-       varten lukea hyväkseen kaksinkertaisesti
5720: suudet siellä ovat paljon rajoitetummat          sen ajan, jonka hän on palvellut tämän
5721: kuin muualla. Lisäksi La,pin pitkä ja pi-        alueen kansakouluissa.
5722: meä talvi puutteellisine valaistuslaitteineen       Ede11ä zylevaan viitaten ehdort:amme kun-
5723: kuluttaa tuntuvasti opettajien sekä voimia       nioilttaen,
5724: että he11moja.
5725:    Jotta näille seuduille voitaisiin saada                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5726: päteviä ja virassaan pysyviä opettajia, olisi            van lakiehdotuksen:
5727:                               IV,12. -   E. Kohisto y. w.                            99
5728: 
5729: 
5730:                                          Laki
5731:            kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5732:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8
5733:  päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 25 §kuulumaan seuraavasti:
5734:                    25 §.                     Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja
5735:    Opettaja, joka on siirtynyt toisen kun-   Suomussalmen kunnissa opettaja saakoon
5736: nan kansakoulusta toisen kunnan kansa-       ikälisää varten lukea hyväkseen kaksinker-
5737: kouluun, on oikeutettu ikälisää varten       taisena sen ajan, jonka hän on palvellut
5738: uudessa virassaan lukemaan hyväkseen en-     tämän alueen kansaJwuluissa.
5739: tisen palvelusaikansa.                          'l'ämä laki tulee voimaan elokuun 1 päi-
5740:    Lapin ja Rovaniemen kihlakunnissa sekä    vänä 1947.
5741: 
5742:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
5743: 
5744:                Erkki Koivisto.                          Lauri Järvi.
5745:                M. 0. Lahtela..                          Antti A. Koukkari.
5746:                Eemil Luukka.                            Arvi Ahmavaara.
5747: 100
5748: 
5749: IV,1a. -    Lak. aJ, N :o 22.
5750: 
5751: 
5752: 
5753: 
5754:                                     Sormunen y. m. : Ehdotus laiksi kansakoulula#oksen kus-
5755:                                        tannuksista anne>tun lain 4 § :.n 2 momentin väliaikai-
5756:                                        sesta muuttamisesta.
5757: 
5758: 
5759:                                          E d u s k u n n a 11 e.
5760: 
5761:    l\!Iaamme syrjäisempien ja harvaan asut-           tusta valtiolta. Kuitenkin on pidettävä
5762: tujen seutujen kunnat eivät ole ikyenneet             kohtuullisena sitä, että siihenkin lkuntain
5763: täyttämään oppivelvollisuuslain !kaikkia              kustannukseen valtio osallistuu. Sen vuoksi
5764: velvoitteita.    Lukuisten   maalaiskuntien           olisi :kansakoulujen kustannuksista 8 päi-
5765: useista kansakoulupiireistä puuttuvat lain            vänä ikesäJkuuta 1926 annetun lain 4 pykä-
5766: edellyttämät kouluhuoneistot. Niinpä luku-            län 2 momenttia väliaikaisesti muutettava.
5767: vuosina 1945-46 toimi kahdeksassa raja-               Täten varattaisiin kunnille mahdollisuus
5768: alueitamme koskettavassa tarkastuspiirissä            nykyistä paremmin selviytyä kansakoulujen
5769: 37.6 % kouluista vuokrahuoneissa. Uusia               rakennusohjelnilstaan, joidenka pikaiseen
5770: kansakoulutaloja kyllä rwkennetaan, mutta             täyttämiseen niiden oman etunsa ta!kia on
5771: siitä :huolimatta noin 500 koulua joutuu              pyrittävä, ja joiden rakennusaineiden saan-
5772: toimimaan vuokrahuoneissa vielä useita                tia, samoin kuin muitakin kuntain vaikeuk-
5773: vuosia. Pahin on ti·lanne Pohjois-Suomessa,           sia valtiovallan taholta pyritään keventä-
5774: missä sotatoimien johdosta tuhoutui kansa-            mään. Tämä auttaisi ~untia suoriutumaan
5775: kouluja. Niitä kaikkia nykyoloissa ei ole             jälellä olevista :kansakoulujen raJkentami-
5776: mahdollista lähivuosina saada rakennetuksi.           sista. jo vuoteen 1955 mennessä, joten eh-
5777: sillä ikunnat ovat ennen kokemattomissa               dotetun lain muutoksen voimassoolo päät-
5778: vaikeuksissa. Yhtenä syynä siihen on jat-             tyisi vuonna 1954.
5779: kuvasti lisääntyvät ikanswkoulumenot sen                 Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
5780: lisäksi, mitä uusiin koulurakennuksiin on             ehdotamme,
5781: uhrattava.
5782:    Kansakouluhuoneistojen vuokrina suorit-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5783: tamistaan menoista eivä.t kunnat saa avus-                    van lakiehdotuksen:
5784: 
5785:                                                 Laki
5786:  kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päivänä. kesäkuuta 1926 annetun lain (180/
5787:                 26) 4 § :n 2 momentin väliaikaisesta muuttamisesta.
5788:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetääill:
5789:                    -    - -     -    -   -- -   -     täten aiheutuneista kustannuksistaan 60 %
5790:                        4 §.                           avustwksena valtiolta.
5791:   Kunta saalkoon kouluhallituksen suostu-
5792: muksella väliaikaisesti sijoittaa ylä- ja su-            Tä:mä la:ki tulee voimaan 1 päivänä elo-
5793: pistetun kansakoulun tai'koituksenmuikai-             lkuuta 1947 ja lakkaa sen voimassaolo 31
5794: seen vuokrahuoneistoon; ja sarukoon kunta             päivänä joulukuuta 1954.
5795:       Helsingissä 14 ,päi·vänä helmikuuta 1947.
5796: 
5797:            Toivo I. Sormunen.             Eino Tainio.                 Esa Hietanen.
5798:                                                                                                               101
5799: 
5800: IV,14. -     Lak. al. N :o 54.
5801: 
5802: 
5803: 
5804: 
5805:                                     ·Raunio y. m.: Ehdotus laiksi leimaverolain 60 ja 64 § :n
5806:                                          muuttamisesta.
5807: 
5808: 
5809:                                            E d u s k u n n.a; ~ 1e.
5810: 
5811:   E·lokuvaJli:ppuj~n     hin,nat on sää:nöst.ei!Jty       S!iiLle vasrtmvaslti 35 ja 50 %. Korlmampaa
5812: sitoo, että ne ovat kohoo.neert vähemmän                  veroluokkaa oli ikuirt:enikin käy;tetty vain
5813: lruimJ muut 'hi!ll!118Jt. Niitä korotettiin vii-          amåJh:aLrVoin. Hallitus ehd011Jti v. 1946 voi-
5814: meksi elokuussa 1945, jolliLoiill niriden 'keski-         ma:anastuviksi uusiksi [•erimaveroprosenteiksi
5815: määräiseksi korotukseksi rauhanaikaisiin                  kotimaisille elokurile 20, 25 ja 35 % sekä
5816: hintoihiill verr8.1tem. ltrui 180 %. Elokuva-             ulkomaisiJJ.e va:stMvasrt;i 30, 3.5 ja 45 %, ja
5817: yrittäjien OS1Hls ~im. lipun hiiU!ll:asita ei             ede!hlyrt.ti rt.äJ1öin, ertltä relOikuvista saatavan
5818: kuit~nik:aa:n 1:äl~öin ohlut kohonnut kuin                Jeimavetr'IOdl t.uotrto a1ruden ;pros•en1.tioen poh-
5819: runsrul!lla 100% :~la, srillä .leimaveQ'on useaan         jana pysyisi surmniHeen entåsclilää.n.
5820: otteeseen ·tapahtun•een korotuksen johdoota                   K rm asiaa käsitelt.iån ·edusknnn.assa, sai
5821: oli wiliti!Oin <OSUUS! ikum.km 'lipun h.ial[)oota         :tämä eräiden rclokuva-a:loollll ulkopuolclta
5822: kasva.nut pa:ljon enemmän, kieskimäiirin                  OOl!Mttuj.em. •tieltoj·en pe:rus11:eella sen käsiJtyk-
5823: 650 % :illia.                                             Sieil, €!til:ä ehdort:,ertut uudre<t. V>eroprooentit sit-
5824:      Tä1l:a.inJen: hinctakehitys oli •eilokuva-ala.n      tooikin me:rikits.is.iväit vrulitiolJ.:e .elokuvien [ei-
5825: y;cittäjiJJ1e !lli1nJ epäedullin>(m., e.trtä ihe saat-    maveroota saalt.avan tuoton pi<eoontymistä.
5826: Itoivat .pitää rt:.aloUSiarvrionsa tasapainoosa          ·Kun ei myösikään olh1 saatu seilvitystä lu-
5827: vain sthllä ooeRy.tyksel1lä, että mtSIOjamäärä            kuist.e.n elokuvayillt:täji:en vaikeasta !aSe-
5828:  kasvoi. Täll'ainen tilanne houku.tteli mo-               masta, oousikuntill päätti korot.t.aa halHtuik-
5829: illie!Il elokuvay•ritttäjän f·ii3Jksi huomioimaan         s:en .ehdotltamia proselllltltimää:vi.ä. Kotimais-
5830: film.i:en vert:ovoåman yleisöön seJkä väl~ttä­            ten :elokuvien leirrnaveroksi t:u:li näin 25, 30
5831: määilli vähemmämi niiden t:aå.teelUseSJta tai             ja '35 % sekä uHmmaist.en 35, 40 ja 45 %.
5832: iklliSIV'atuksel~.is€Sita arvoom.                             V•iime Villonna näiden prooen:t:tiern poh-
5833:      Kun clokuvi:Ha rn!IlSaall katsoj~määr'äillSä         jalla suori,tett.u el.okuvi,en 1uokittelu on
5834:  j•a elävärn ,esj,t.~t:apwnsa ansiosta 1011 suuri         osoittanut, et:tä ellokuvi•en enemmistö on
5835: vaikutus, eri1Mtin•kiil1 nuorisoon, pidesttd.in           joUJtnnut 5% entristä korkeampaan vero-
5836: näissä olomsa tacrp•eeHioonsa ryhty;ä toimoo-             luokkaan.. Siihoo :asti oli vuosittain vain
5837: pirt.eisiin arvokkaiden ·elokuvien saamiseksi             pari koti- ja ulkomaista elokuvaa joutu-
5838:  ja :niiden levikin J.isä:ämisetksi sekä toisaaJrta       nut korkeampaan veroluokkrualllJ saaden vas-
5839:  vähemmän ltoivottaviiffilJ fitlmien kysynnän             :taa.vru>ti 35 tai 50 % :n veron, kaikkien
5840:  jarrut.tamis·e:ksi. Tässä ;tarkoituksessa hal-           muiden kotimaisten saadessa 25% :n ja ul-
5841: litus lmJusi asettamansa elokuvakomitean                  komaisten 35 % :n al<emmat veroluokat.
5842: ehdotuilmen mukaisesti palkit,a ve>rona:loo-              Viime v'uonna joutui 14 ulkomaista elo-
5843:  nruksella hyviä elokuwa ja kään:täeill .taas             ku~a 45 % veroluokka:a.n                  ja 176 kpl.
5844: ikorkeammi:lila veroi.Ua Vlaikeut:ta:a. arvaltaJaill      40% :n veroluok<kaan, kun taas 35% :n
5845:  kysoonailwten fmmien menekkiä. 'l'ärtä                   veroluokkaan tuli 81 filmiä. Kotimaisia elo-
5846:  varten hallitus v. 1945 esitti eduskun-                  kuvia va:lmis,te.t:tiin viime vuonna tavalllista
5847:  naUe, 1että elokmville alikaisemrrnan kahden             vähemmäin ja joutui niislt.ä 35 % veroluok-
5848:  veroluokan sijaan määrotmisim 3 veTo-                    lman 1 kpl., 30% :n veroluokk8.13.ill: 7 kpL
5849:  Juokka:a. Si:lloinoo ~eimavero oli kotåmai-              ~kä 25 % :n veroluokkaan 2 kpL Keski-
5850:  silfl.e clokuvitlile 25 ja 35 % sekä u:lkomai-           määrin lähes 70 % •elokuvista joutui siis
5851: 102                                           IV,14. -        Le.ima.vero.
5852: 
5853: 5 % kol'lke;ampaaill veroLuokkaan kuin sii-                    edes huoneiston vuokralla tai rt:.eatt.e:rånhoi-
5854: hen asti.                                                      ,taj3.111 pallrolila. Monli€111 ttea.ttereiden lronoot
5855:     Yrittäjien kua1lciln lipun lrirrlinia&ta s:aa-             ovat jo klliuneet niin huonoiksi, että vimn-
5856: man osuuden; UOIUSU rei ·t~än jålkee.n em:ää                   omaåset ovwt hyväksyneet II1iiden jatlkuwu
5857: oUut. ooes 100%, kun rtwas vallition osuuden                   fkäy;tön Vlain :väliaikaisesti ja näinJki!n vain
5858: kasvu oli :nyt II1. 670 %.                                     ~ievenitämä;l!lä       säännöm.mukaisö.a turvrulJ.i-
5859:     Nm SJaamasta:an veron lisäyJksestä <eivat                  suusmääräyksiä. ffilksi oosimmäi&tä ~te~Lt­
5860: clokuvay.:cit.täjärt ole ooam.oot mirtään hyv;i-               t.eria on jo saa111urt määräykset Jopebtaa :toi-
5861: tystä korotettujem. ~dcppuhiilltojen muod<xssia.               mintamsa, elleivät hanki uusia esityskoneita.
5862: KUin [:isäksi elok.uva-:a!lan mem.'m ovalt v.                  Viilille kevä:ästä alk:ale:n on myös 10 te:rutterila
5863: 1945 rt:apahtum.e~eU ilippuhin:toj,err viimeisen               jo [opettanut ltQiminta:nsa k3Jllnlrut1JamaJttto-
5864: ilrorotuksen. jäJlke·en tullltuvasti lllOllSSoot, on           muudoo vuoksi.
5865: tilla'll'l1e sillä vakavas1ti kirisiyn'Yt. Pahim-                   ElokuvaV1alltmist:amot,       -vuokra.attnot     ja
5866: massa. •asemassa 'Oill 'kotimaiilloo elOkuvatuo-               teatterit eivät kuulu ~ainOiaSita:ain: yksiltyisi:lle
5867: ta..nto, j()lllika keskimääräiset valmislbusmromt              yrilttäjHle, vaaill USieia.SSa it:apaul.ffiess:a :myös
5868: filmiä lrohti omt vHmeisen 10 vuoden ai-                       ~rilaisille järjestöi·llle ikuten työväem:yhdis-
5869: kooa rt.ul!loot 8-ike11taisåksi. Et1enkin piooem-              rtyksill!le, maamies-, nuwiso- ja !I'aittifusseu-
5870: mät clokuvavaimistamot omt 11:1äissä oloissa                    roi1le, vapa:~Whtoiså:lrle pall.o1runndililoe j. 1n. e.
5871: !lopettaneet 'kok()lllaan. p<itki•en clokuvien                  Nimenollll3J3Jll J.IlJIUlSeU!du11a on clokuvateart:-
5872: valJmis!baim:isen rtUJotta,en korkeilllJta:am. ~yhyt­          ltereiHa tärilreä rtehtävämsä huomattavana
5873: flli:mejä. Yl·oonsäkäärn ei ikotimaisrta ltuo-                 viihdy;tysmuotona.           He !tarjoavat syrjäi-
5874: talnit<J-!dhjel:maa viime vuonm.a voitu ilähi-                 simm~lläikin seuduilila e.nsiluoklmistern! voi-
5875: maånlman .toteuttaa.. Kotimaislta .e:Lokuva-                    mien avulla tehtyjä fillmejä, joillila. aj:am-
5876: :t.uotantoa uhkaa ty.l'ehtyminen, ellei sen rba-                v:ietteen [isäksi on 'UOO'in ilrorkea rt:1rui.itoollmen
5877: ll.oude1lista rt:ilaa hclpoteta.                               :tJaoo tai ope.tuksehlilll.em. arvo. Elokuvan
5878:      Elokuvavu~amoiden menot ovwt ko-                          llläytällltöje.nkin moei'Ikitystä koko koo.san
5879: \hQnnoot n. 6-kerltaisiksi. Ulkomaisten f:i:l-                  ajanvicltoonä :lisää nHdem halpuus, siNä
5880: mien vuokraamoi:lrla on ~isäksi se h:aiit1Ja,                   50 % maamme elokuva;teattereista kuuauu
5881: että ruidren ma:rk:kamääräis~ !tulot :ulik:o-                   D~l'UOk!kru!llll,   jossa yileish:i:ntrainJa on va.in
5882:  maan valuutassa Q~askien ovat tuntuvasti vä-                   20 mk, ja 44% C-'luokka.iam., jossa yiLeisillll-
5883:  hentym.oot xahamme vaiMokurssiin ·pienan-                      märt hinlnat ovat 20 ja 25 mk.
5884: rtyessä. Tämä haitta. on muodostunut ul-                            Eilokuvan suuren merlcityksern johdosta
5885: lkomaistren ~lokuvi·en omistajiJllle: sirtä suu-                on vailtiQvailit:a monessa muUSSia m.a:assa eri
5886:  remmaiksi knn suuri.n osa ulkomaisista elo-                    lt:avoilll tulkenurt nimooomaa11:1 kotimaista elo-
5887: kuvistl3. ~n jatkuvasti saatu maahamme                          kuvavalmistUS!ta, väliim: suurin suor8lll:aisin
5888: maksamal·m. ne vain suomen ma•rkoima,                           rnih.a-ill:VUsturksiill.
5889:  jotka on jäädy;betJty tänne. Ullkom.aistJen                       Tässä yhteydessä on myös syytä huo-
5890: clokuVIien :rnan.hams.rua.nti .uhkaa llläin ollen               mauttaa ikäyt.ämlön oooirt:.tffiloon, että [eima-
5891:  tnykyoloiSSia vaikerut<ua ja kiaikissa rtJa,pa.Uik-            verolain 64 ·§ sruatt:aw ailieutrt:aa epäsel-
5892: siSSial 'On parhaiden ulkomadstoo fiilmien                      vyytrt:.ä. Sidrnä säädeit.äJän, etrtä miliHoin huvi-
5893: saanJti maahamme muodostU!I1ut runssa                           tilaisuuteen kuuluu erilaisia huvituksia, oo.
5894: oloissa yhä vaikeammaksi.                                       leimaveroa suorirtetrtava soo 'lmvå.lajm mu-
5895:      Myöski!ll clokuv~teattereidm kulut ovat                    kaan, josta se on suurin. E!Lokuvanäy:t:äm.-
5896: SIUUI"eSU kohorm•eert, ooin Vli€ilä viimeisen                   nöissä. on usein eri vero1uolkldin kuuluVIia
5897: lippujoo !hiJIDaJ1 km-otuksen jä;lkoonk1n.                      fHmejä ~ jos illliiss:ä o:n ~yhytJruviaikm.
5898:  Eri paikkal,."tlnni:ltl3. ja eri !luo:lrkien elokuva-          TäB:tä eri fillnllieru veroluokan e.rulaåsuudesta
5899:  ~.a;t.terei.sta lml:liro~tut :tiedot oooirt:.t:avart, että     hoolimatm ci tällöin ti~ de !ky-
5900:  v:sta 1945 v:00111 1946 niiden pwlk:kaus-                      seessä eri:laatuiset huvituksert. Tämä min
5901:  kusltannukset ovat kohonTIJee.t 60.7, Jeima-                   kohta vaatii siis selveillll1ystä.
5902:  veromen.ot 33.s %, maim.ios:kulut 16.2 % ja                       Kaiken edellä esi:t.Je~tyn pe:rrustreella ehdo-
5903:  muut lwlut 15.5 % eH. siis keskinnäärin                        tamme kunniotttavasti,
5904:  30 %. Ki:rja:npiJtolia:in mukaåsia poistoja ei
5905:  useimmiten ole [ai:nkaan voitu suorittaa                                   että Eduskunta hyväksyisi seu.raa-
5906:  eikä teatterin til<ejä ole lailll'a voå.rtu resirt:taa                   van lakiehdotuksen:
5907:                                            IV,14. -Raunio y. m.                                            103
5908: 
5909:                                                     Laki
5910:                                       leimaverolain muuttamisesta.
5911:     Eduslrunnan päätöksen muklaåsesti muutetarun [eimaveoosta 6 päivänä clolruuta 1943
5912:  annetun hLii!1 60 § :rn 2 ilwhita, sel}lla.isena kuin se QII1 3 päiväill!ä tammikuuta 1946 annlie-
5913:  tuss:a [a'issa, ja 64 § näi!Il ikuuiluviksi:
5914:                          60 §.                               b) pä.ä;asia[l~a ohjclmooa ulkomaiilita
5915:                                                            tuotuja, clolkuvia, 30, 35 lt.a.i <jJ5 pct"'Senttia;
5916:      2) elokuvanäy.täillllöistä, sen illliUikaa!lli kuin
5917: v.ailitå.Oll1' eilokuvatarkastl8Jilo esitettävien elo-                        64 §.
5918: kuvJen rtruiteellis:en. ja sivoollism !LaOOun pe-            Jos huv,i1Ulaisuuteen kuuluu eril.a.8!tu;is,ia
5919: rusteelilia kunkin f:hlmm kohdaJlta päätltää,              huvituksia, on ~eimav·ero suoriltetltlava sen
5920: kun näissä esitetään:                                      huvilajin mukaJall, josta se on suUTin.
5921:     a) pä:ruasiaililioona ohjehnana Suomess;a                MikäJlJ elotkuvmäy.täntöö!lll ilruuluu eri
5922: vaJlmistettuja elOkuvia, 20, 25 ita1 35 pro-               verolruolclcien filmejä, mäii1räyltyy näyltän-
5923: sen,tJtia;                                                 n<än leimavero Slffil ohjeilmislton pääosan
5924:                                                            ~eimaveron   mukaan.
5925: 
5926:              Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
5927: 
5928:                      Eino Raunio.                                       Valto Käkelä.
5929:                      Penna Tervo.                                       Juho Karvonen.
5930:                      0. Muikku.                                         Arvo Salminen.
5931:                      Juho Kuittinen.                                    Vilho Lehtonen.
5932:                      Jere Juutilainen.                                  E. Hietanen.
5933:                      Valfrid Eskola.                                    Väinö Leslcinen.
5934: 104
5935: 
5936: IV,t5. -   Lak. al. N:o 55.
5937: 
5938: 
5939: 
5940: 
5941:                                 U. Raatikainen y. m.: Ehdotus laiksi leinutverolain 65 §: n
5942:                                     muuttamisesta.
5943: 
5944: 
5945:                                      E d u s k u n n a 11 e.
5946: 
5947:    ETäänä sodan s~urauksena on ollut ha-          miä, lausuntaa, laulu- ja soittoesityksiä,
5948: vaittavissa, että aatteelliset iharrastukset -    näytelmiä j. n. e. Täihäl). ei voida päästä,
5949: m. m. ohjelmalliset juhla- ja huvitilaisuu-       jollei anneta nuorison tanssihalulle sille
5950: det - eivät kiinnosta sanottavassa mää-           kuuluvaa merkitystä. Senvuoksi olisi voi-
5951: rässä nuorisoa. Sen sijaan 'huvitilaisuudet,      massa olevaa leimaverolakia siten muutet-
5952: joissa ohjelmana on pelkästään tanssia, saa-      tava, että ohjelmalliset tilaisuudet olisivat
5953: vat hyvän yleisökannatuksen. Tästä joh-           leimaverovapaat siinäkin tapaU!ksessa, että
5954: tuu, että aatteelliset järjestötkin järjestä-     ohjelmassa on tanssia enemmän kuin yksi
5955: vät nykyisin pääasiallisesti tanssi-iltamia.      tunti. Kun kysymyksessä !kuitenkin ovat
5956: Tällaisissa tilaisuuksissa ikäytetään myöskin     ohjelmalliset tilaisuudet, pitäisi tanssi ra-
5957: väkijuomia varsin laajassa mitassa ja tap-        joittaa enintään kahteen tuntiin.
5958: pelut, pahoinpitelyt sekä tapot sattuvat             Edellä esitetyn nojalla ja viitaten valtio-
5959: usein tanssi-iltamien yhteydessä tai niiden       päiväjärjestyiksen 32 §: ään kunnioittaen
5960: päätyttyä.                                        ehdotamme,
5961:   Nuorison aatteellisten harrastusten edis-
5962: tämiseksi olisi nuoriso saatava palaamaan                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5963: sellaisiin juhliin ja huvitilaisuuksiin, joissa          van lakiehdotuksen:
5964: pääasiallisena ohjelmana on puheita, esitel-
5965: 
5966:                                            Laki
5967:                                 leimaverolain muuttamisesta.
5968:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun lei-
5969:  maverolain (662/43) 65 § näin kuuluvaksi:
5970:                     65 §.                         tai samankaltaiseen laitokseen kuulumatto-
5971:    Tässä luvussa säädettyä leimaveroa ei          mUta henkilöiitä pääsymaksua;
5972: suoriteta:                                          4) rekisteröidyn aatteellisen yhdistyksen
5973:   1) elokuvanäytännöstä, jossa esitetään          tai yksinomaan yleishyödyllisiä tarkoitus-
5974: ainoastaan tiede- tai opetusfilmiohjelmaa ;       periä palvelevan yihteisön tai laitoksen toi-
5975:   2) elokuvanäytännöstä, jonka sotilasavi-        meenpanemasta ihuvitilaisuudesta, jonka
5976: ranomaiset järjestävät yksinomaan sotilas-        pääasiallisena ohjelmana on puheita, esitel-
5977: hen'kilöille ja näiden perheenjäsenille ka-       miä, lausunta?, laulu- ja soittoesityksiä,
5978: sarmirakennuksessa;                               näytelmiä tai muuta niihin Yerrattavaa,
5979:   3) tilaisuudesta, jonka koulu tai muu           mutta tanssia ainoastaan ohjelman päätyt-
5980: opisto taikka sen oppilaskunta .tai oppilas-      tyä enintään kaihden tunnin aika; eikä
5981: yhdistys toimeenpanee, ottamatta flnmaan            5) vapaalipusta.
5982: 
5983:        Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
5984:                 Uuno Raatikainen.                              Valfrid Eskola.
5985:                 Juho Pyy.                                      A. K. Paasivuori.
5986:                                         Elli Nurminen.
5987:                                                                                               105
5988: 
5989: IV,1u. -   Toiv. al. N :o 20.
5990: 
5991: 
5992: 
5993: 
5994:                                  Vennamo y. m.: Toimen-piteistä toisen omaisuudenluovu-
5995:                                     tusveronsa omilla osakkeilla suorittaneiden osakeyhtiöi-
5996:                                     den estämiseksi korottamasta osakepääomaansa korvaus-
5997:                                     osakkeiden hallintoyhteisön omaisutdta vahingoittavalla
5998:                                     tavalla.
5999: 
6000: 
6001:                                        E d u s k u nn a ll e.
6002: 
6003:   Toisesta omaisuudenluovutusverosta 5              rauksena, että hallintoyhteisön omaisuus,
6004: päivänä toukoku.uta 1945 annetun lain mu-           jos yhteisö ei voi lunastaa uusia osakkeita,
6005: kaan suorittavat sanotussa laissa tarkoite-         ratkaisevasti vähenee. :Merkintäoikeuksia
6006: tut kotimaiset osakeyhtiöt omaisuudeniluo-          myymällä ei myöskään vahinkoa voida kor-
6007: vutusveronsa omill:a osakkei1lruan niinkuin         vata, koska merkintäoikeuksien arvo laskee,
6008: Riitä lain 17 ja 18 §: ssä säädetään. Nämä          jos niitä joutuu samalla kertaa enemmän
6009: osakkeet on luovutettu korvausosakkeiden            kauppaan. Kun osakepääoman korottami-
6010: hallintoyhteisöstä 5 päivänä toukokuuta             nen näissä tapauksissa osakeyhtiöiden toisen
6011: 1945 annetussa laissa tarkoitetulle yhtei-          omaisuudenluovutusveron        suorittamisesta
6012: sölle käy;tei1Jtäväiksi sanotussa laissa •tarkem-   niiden omilla osakkeilla 5 päivänä touko-
6013: min selostetulla tavalla alueluovutusten            kuuta 1945 annetun lain 6 § 3 momentin
6014: johdosta korvaukseen oikeutettujen hy-              mukaan riippuu valtiovarainministeriön
6015: väksi. Niillä osakeyhtiöillä, jotka suorit-         luvasta, olisi sanotun ministeriön lU\I)ia
6016: tavat yllämainitulla tavalla omilla osak-           myöntäessään huolehdiltta.va, ettei minkään-
6017: keillaan toisen omaisuudenluovutusveronsa,          laista keinottelua siirtoväen omaisuuden
6018: on viimeksimainitun lain 10 § :n mukaan             kustannuksella pääse tapahtumaan. Niissä
6019: oikeus sanotussa lainkohdassa tarkemmin             t.apauiksissa, jolloin •lupa osakepääoman
6020: säädetyssä järjestyksessä lunastaa luovut-          korottamiseen kuitenkin joudutaan a:nta-
6021: tamiansa osa;kkeita valtiovarainministeriön         maan, olisi valtion SaJmalla huolehdittava
6022: sitä varten tulo- ja omaisuusverolaissa sää-        siitä, että korvausosakkeiden hallintoy'htei-
6023: dettyjen perusteiden mukaan vahvistamasta           sö<llä on käytettäv;änään tarpeelliset varat
6024: hinnasta. Viime aikoina ovat eräät sellaiset        uusien osakkeiden lunastamiseen. Erikoi-
6025: osakeyhtiöt, jotka ovat maksaneet toisen            sesti on :huomattava, että maanhankinta-
6026: omaisuudenluovutusveronsa omilla osak-              lain mukaan maata hakeneelta siirtoväeltä
6027: keillaan, ryhtyneet korottamaan osakepää-           on pidätetty heille tulevia korvauksia yh-
6028: omaansa tarjoten uudet osakkeet entisten            teensä noin 11 miljardia markkaa sanotun
6029: osa;kkeenomistajien merkittäviksi alle niiden       lain mukaisten valtion saatavien vakuu-
6030: todellista arvoa. :Mikäli tämä menettely            deksi Kun korvauksia on säännöllisesti
6031: tulee yleisemmäksi ei korvausosakkeiden             pidätetty enemmän kuin mihin valtion saa-
6032: hallintoyhtdsöllä ole mahdollisuuksia lu-           tavat lopullisesti tulevat nousemaan, niin
6033: nastaa sille tulevia uusia osakkeita, koska         olisi kohtuullista, että valtio antaisi kor-
6034: ne varat, jotka yhteisö saa osinkoina t[li          vausosakkeiden hallintoyhteisölle varoja
6035: muina tuloina tahi omaisuuden myynnistä,            lainaksi jo toteutettujen, ja ennen kuin tar-
6036: on jaettava osuustodistusten haltijoille.           koituksenmukainen lainsäädännöllinen jär-
6037: Kun vanhojen osakkeiden arvo osakepää-              jestely saadaan aikaan, ehkä jJ toteutetta-
6038: omaa korotettaessa pienenee, on siitä seu-          vien osakepääomakorotuksien merkitse
6039: 
6040:                                                                                                 14
6041: 106                  IV,16. -   Osakeyhtiöiden omaisuudeDiluovutusve!l'O.
6042: 
6043: mistä varten. Lisäksi olisivat siis tarpeen            ne osakeyhtiöt, jotka ovat sum·itta-
6044: lainsäädännölliset toimenpiteet edellä se-             neet toisen omaisuudenluovutusve-
6045: lostettujen epäkohtien poistamiseksi.                  ?'onsa omilla osakkeillaan, pääse ko-
6046:    Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-           1'ottamaan osakepäämnaansct tavalla,
6047: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-              joka vahingoittaa korvausosakkeiden
6048: vomuksen,                                              hallintoyhteisön ornaisu1#ta, sekä
6049:                                                        1·yhtyisi täniän johdosta asian vaa-
6050:          että hallitus huolehtisi, etteivät            timiin toimenpiteisiin.
6051:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta Hl47.
6052: 
6053: 
6054:                       Veikko Vennamo.                            Yrjö Hautala.
6055:                       Juhani Leppälä.                            Johannes Virolainen.
6056:                       Toivo Ikonen.                              Aapo Inkinen.
6057:                                                Kustaa Tiitu.
6058:                                                                                             107
6059: 
6060: IV,t7. -   Toiv. al. N:o 21.
6061: 
6062: 
6063: 
6064: 
6065:                                Paavolainen y. m.: Toimenpiteistä toisesta omaisuudenluo-
6066:                                   vutusverosta annetun lain 6 § :n muuttamiseksi.
6067: 
6068: 
6069:                                     E d u s k u n n a ll e.
6070: 
6071:    Toukokuun 5 päivänä 1945 toisesta omai-       vauslain 6 § :n 1 ja 2 momenttien mukai-
6072: suudenluovutusverosta annetun lain 6 § :n        sesti, eivät kaik!ki osakkeenomistajat saa
6073: 1 moonentin mukaan verovelvollinen on oi-        täyttä korvausta menettämästään osak-
6074: keutettu veronalaisesta omaisuudestaan vä-       keesta. Heillä pitäisi näin ollen olla oikeus
6075: hentämään sen määrä,n, mikä hänell:le on         saada vähentää myöskin asunto~sakkeesta
6076: toisessa korvauslaissa tarkoitetusta vahin-      korvaamatta jäävä osa veronalaisesta omai-
6077: gosta jäänyt tkorvaamatta. Korvaamatta           suudestaan toista omaisuudenluovutusveroa
6078: jääväHä osalla tarkoitetaan sitä alennusta,      määrättäessä. Voimassa olevan lain mukaan
6079: jotka toisen korvauslain 6 §: n nojalla teh-     ei ,täililaislta mahdollisuutta ole, koslm kor-
6080: dään yli 500,000 markan nousevista kor-          vaus muodollisesti suoritetaan asunto-osake-
6081: vaulksista.                                      yhtiölle eikä suoraan osakkeenomistajalle.
6082:    Paitsi muusta menetetystä omaisuudesta,       Lain tarkoitus ja kohtuusnäkökohdat kui-
6083: suoritetaan ikorvaukseen oitkeutetulle kor-      tenkin vaativat, että tällainen vähennysoi-
6084: vausta myöskin asunto~osaikkeen menetyk-         keus olisi osruktkeenomistajalle myönnettävä,
6085: sestä. Vuoden 1940 korvauslaissa asia oli        minkä vuoksi ja viitaten valtiopäiväjärjes-
6086: järjestetty siten, että asunto-osakeyhtiön       tyksen 32 § : ään kunnioittaen ehdotamme
6087: osakas sai yhtä huoneistoa vastaavasta           eduskunnan päätettävälksi toivomuksen,
6088: osuudesta korvausta, niinlkuin osuus olisi
6089: hänen yksityistä omaisuuttaan. Toisen kor-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6090: vauslain 6 §: n 2 momentissa on sama peri-               toimenpiteisiin toisesta omaisuuden-
6091: aate säilytetty, mutta ilrorvauksen suoritta-            luovutusverosta 5 päivänä touko-
6092: minen on järjestetty muodollisesti siten,                kuuta 1945 annetun lain (394/45)
6093: että korvaus suoritetaan yhtiölle eikä osak-             6 § :n muuttamiseksi siten, että vero-
6094: tkaalle, kuten vuoden 1940 korvauslaissa oli             velvollinen on oikeutettu veronalai-
6095: säädetty. Yhtiölle maksettavaan lkorvauk-                sesta omaisuudestaan vähentämään
6096: seen on osrukkaalla osuus samassa suhteessa              myöskin sen määrän, 1nikä hänelle
6097: kuin hänen osuudestaan on korvausta las-                 on jäänyt korvaamatta luovutetulla
6098: kettu yhtiölle suoritettavaa lrorvausta mää-             alueella menetetystä asunto-osak-
6099:  rättäessä. Kun myöskin asunto-osakeyh-                  keesta.
6100:  tiölle tuleva korvaus alennetaan toisen kor-
6101:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
6102: 
6103: 
6104:                       Erkki Paavolainen.                           Aapo Inkinen.
6105: 108
6106: 
6107: IV,18. -   Toiv. al. N :o 22.
6108: 
6109: 
6110: 
6111: 
6112:                                 Tuurna y. m.: Toimenpiteistä toise;n korvauslain muuttami-
6113:                                    seksi.
6114: 
6115: 
6116:                                     Eduskunnalle.
6117: 
6118:    Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun toi-        täisi osuustodistuksia voida käyttää samoi-
6119: sen korvauslain 26 § : n mukaan, sellaisena     hin tarkoituksiin kuin obligatioitakin. En-
6120: kuiln se on muute,ttuna marraskuun 8 päi-       nen kaikikea pitäisi lwkia muuttaa siten,
6121: vänä 1946 annetussa laissa, korvaukseen oi-     että korvausosakkeiden hallintoyhteisön
6122: keutettu voi käyttää ennen välirauhansopi-      osuustodistuksia voitaisiin käyttää velkojen
6123: musta syntyneitten velkojensa mallimun          maksuun samalla tavalla kuin obligatioita-
6124: korvauks·ena tai saamis1en suorituksena         kin. Ve1kojan olisi otettava osuustodistus
6125: saasmiaan obligatioita arvosta, joka saadaan    vastaan arvosta, joika on osuutodistuksen
6126: kertomalla obligatioiden nimellisarvo ~oti­     nimellisarvoa saman verran korkeampi lkuin
6127: maisten tavarain tukkuhintaindeksin nou-        hallintoyhteisön hallussa olevien osakkeiden
6128: sua vuoden 1944 lopusta mwksuajan edel-         verotusarvojen summa maksuaikaa edeltä-
6129: liseen maaliskuuhun vastaavalla luvulla.        neen vuoden päättyessä on 1944 päättyessä
6130: Kun mainittu indeksi maaliskuussa vuonna        vahvistettujen oswkkeitten perusteella mää-
6131: 1946 oli 2.1 kertaa korkeampi kuin vuoden       rättyä hallintoyhteisön kantapääomaa suu-
6132: 1944 päättyessä, on velkojan otettava saa-      rempi. Kun toisen korvauslain 26 §: n edel-
6133: miensa suoritUiksena obligatio vastaan sen      lyttämä määräaika on jo useimmissa ta-
6134: 2.1 kertaisesta nimellisarvosta.                pauksissa päättynyt, pitäisi osuustodistus-
6135:    Toisen korvauslain 22 § :n mukaan kor-       ten vellkojen maksuun käyttämistä varten
6136: vaus suoritetaan paitsi korvausobligatioina     säätää uusi määräaika, joka alkaisi lain-
6137: myöskin n. s. tlrorvausoswkkeiden hallinto-     muutoksen voimaantulosta.
6138: yhteisön osuustodistuksina. Osuustodistuk-         Paitsi velkojen maksuun, pitäisi korvaus-
6139: sia tullaan korvaukseen oikeutetuille anta-     osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuksia
6140: maan yhteensä yli 4 miljardin markan ar-        voida käyttää myöskin niihin muihin tar-
6141: vosta laskettuna vuoden 1944 päättyessä         koituksiin, joista säädetään toisen korvaus-
6142: voimassa olleiden Qsakkeiden verotusarvo-       lain 26 §: n 3 momentissa eli ennen kaik-
6143: jen mU'kaan. Lwkia säädettäessä arvioitiin      kea jokaisen pitäisi saada käyttää osuus-
6144: osuustodistusten muodostuvan saman arvoi-       todistuksia toisen omaisuudenluovutusvero-
6145: siksi papereiksi lkuin ikorvausobligatiotkin.   lain perusteella maksuun pannun veronsa
6146: Sen vuoksi voitiin säätää, että valtiovarain-   suorittamiseen arvosta, jonka valtiovarain-
6147: ministeriön asiana on antaa tarkemmat           ministeriö kutakin maksuaikaa varten mää-
6148: määräykset, kenelle ja millä perusteella        rää.
6149: osuustodistuksia annetaan. Kun osuustodis-         Edellä esitetyn nojalla !kunnioittaen eh-
6150: tuksia yleensä ei sanottavasti anneta maan      dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
6151: saantiin oikeutetuille henkilöille, joutu,-at   muksen,
6152: ne pääasiassa muiden korvauksens:::~jien
6153: käsiin. Jotta pyrkimys obligatioiden ja                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6154: osuustodistusten mahdollisimman suureen               toi-menpiteisiin toisen kor·vauslain
6155: yhdenmukaisuuteen voitaisiin toteuttaa, pi-           mwuttamiseksi siten, että korvaus-
6156:                            IV,1s. -      Tu1ll.'llla y. m.                          109
6157: 
6158: osakkeiden hallintayhteisön osuusto-                 tuna luvulla, joka vastaa km·vaus-
6159: distuksia voitaisiin käyttää kaikkiin                osakkeiden hallintoyhteisön kanta-
6160: niihin tm·koituksiin, joihin korvaus-                pääomaan sisältyvien osakkeiden ve-
6161: obligatioita nyt saadaan käyttää, jol-               rotusarvon nousua vuoden 1944 päät-
6162: loin osuustodistuksen arvona olisi                   tymisen ja käyttöhetken edellisen
6163: pidettävä sen nimellisarvoa korotet-                 mwden lopun välisenä aikana.
6164: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
6165: 
6166: 
6167:                Arno Tuurna.                                   E. Pusa.
6168:                Helena Virkki.                                 Erkki Paavolainen.
6169:                Aapo Inkinen.                                  Juho Niukkanen.
6170: 110
6171: 
6172: IV,19. -   Toiv. al. N :o 23.
6173: 
6174: 
6175: 
6176: 
6177:                                 J. Raatikainen y. m.: Esityksen antamisesta toisen korvaus-
6178:                                    lain 4 § :n muuttamisesta.
6179: 
6180: 
6181:                                     E d u s k u n n a ll e.
6182: 
6183:    Marraskuun 8 päivänä 1946 toisen kor-         on se, joka vuokraoikeudella hallitsee
6184: vauslain muuttamisesta annetulla lailla          toisen omistamaa maata taajaviiikisen :maa-
6185: (768/46) muutettiin mainitun lain 4 § :ää        laisyhdyskunnan alueella tahi rakennus-
6186: siten, että korvausta suoritetaan myöskin        suunnitelman mukaan järjestetyssä tai asu-
6187: sellaisesta vahingosta, joka on kohdannut        tustiheydeltään siihen verrattavassa asu-
6188: valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakun-         musryhmässä maalla taikka samanlaisella
6189: nan ja muun uskonnollisen yhdyskunnan            tahi asemakaavan mukaan järjestetyllä,
6190: sekä luostarin, niin myös aatteellisen yhdis-    kauppalaan kuuluvalla alueella ja joka
6191: tyksen, opetus-, taide-, al'l!lleliaisuus- ja    vuokra-alueella omistaa asuinrakennuksen,
6192: muun sellaisen laitoksen sekä säätiön omis-      jossa hän vakituisesti asuu ja jota ynnä
6193: tamalla alueella olevaa tilaa tai tonttia,       vuokra-aluetta käytetään pääasiallisesti
6194: jon:k:a vuOikmmies vuokrasopimuksen, 1ain        asuntotarkoitukseen, oikeutettu Innasta-
6195: tai muun vuokranautajaa sitovan määräyk-         maan omakseen vuokra-alueen, jos vuokra-
6196: sen nojalla on ollut oikeutettu Innastamaan      suhde w1ue:esrt:a oli olemassa 12 päiivänä
6197: omakseen. Hallituksen tätä lainmuutosta          maaliSkuuta 1921 ja on edelleen voimassa
6198: koskeva esitys ei rajoittanut korvauksen-        23 päivänä maaliskuuta 1946 joko silloisen
6199: saantioikeutta !koskemaan pelkästään edellä      tai uuden vuokrasopimuksen nojalla. Mai-
6200: mainittujen yhteisöjen maita, vaan koski         nittu lainmuutos ei koske luovutetulla alu-
6201: myöskin yksityisiltä maanomistajilta vuok-       eella olleita vuokramiehiä, koska heidän
6202: rattuja alueita.                                 vuokrasopimuksensa ovat alueluovutuksen
6203:    Voimassa olevan lain mukaan voivat kor-        johdosta rauenneet syyskuun 19 päivänä
6204: vausta saada vain ne vuoikramiehet, jotka        1944. Oikeudenmukaisuus- ja kohtuussyyt
6205: ovat vuokranneet maata edellä tarkoite-          kuite:n!kin vaativat, että luovutetulla alu-
6206: tuilta yhteisöiltä ja jotka syyskuun 19 päi-     eella asuneet vuokramiehet saisivat osakseen
6207: vänä 1944 ovat olleet oikeutettuja lunasta-      samat edut kuin muutkin vuokramiehet ja
6208: maan vuokra-alueen omakseen. Korvauksen           että heille näin ollen suoritettaisiin toisen
6209: saamisen edellytyksenä näin ollen on, että       korvauslain mukaan !korvausta sellaisen
6210: vuokramies on aikanaan tehnyt lakiin pe-          vuokra-alueen menetJlksestä, joka heillä
6211: rustuvan vaatimuksen vuokra-alueen lunas-         olisi ollut oikeus lunastaa omakseen edel-
6212: tamisesta tai että päätös lunastamisoikeu-        lyttäen, ettei alueluovutusta olisi tapahtu-
6213: desta on yhteisön taholta tehty. Kun mo-          nut. Samalla olisi toisen korvauslain 4 §: ää
6214: net tuhannet vuokramiehet ovat aikanaan          muutettava siten, että se vastaisi sisällöl-
6215: laiminlyöneet lakiin perustuvan lunasta-          tään sen muuttamisesta viimeksi annettua
6216: misvaatimuksen esittämisen määräajassa, on        hallituksen esitystä.
6217: 22 päivänä maaliskuuta 1946 annettu laki
6218: tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-            Edellä olevan nojalla kunnioittaen eh-
6219: alueiden lunastamisesta annetun lain muut-       dotamme eduskunnan päätettävi.ilksi toivo-
6220: tamisesta (221/56). Tämän lain mukaan            muksen,
6221:                           IV,19. -   .J. Rlm~tika.inen y. m.                           111
6222: 
6223:    että hallitus 1'yhtyisi kiireellisesti           miehille, jotka tiheissä asumusryh-
6224: toimenpiteisiin toisen korvauslain                  missä olevien vuokra-alueiden lunas-
6225: 4 § :n muuttamiseksi siten, että kor-               tamisesta annetun lain muuttami-
6226: vausta mainitun lain mukaan voitai-                 sesta 22 päivänä maaliskuuta 1946
6227: siin stwrittaa vuokramiehille, jotka                annetttn lain (221/46) perusteella
6228: lain, vtwkrasopimuksen tai muun                     olisivat olleet oikeutetut lunastamaan
6229: vuokranantajaa sitovan määräyksen                   vuokra-alueensa omikseen edellyt-
6230: perusteella ovat olleet oikeutettuja                täen, ettei alueluovutusta olisi ollen-
6231: lunastamaan vuokra-alueensa omik-                   kaan tapahtunut.
6232: seen, samoin kuin niillekin vuokra-
6233: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
6234: 
6235:           Jussi Raatikainen.                             Eemil Luukka.
6236:           Valto Käkelä.                                  Jobannes Virolainen.
6237: 112
6238: 
6239: IV,2o. -   Toiv. al. N:o 24.
6240: 
6241: 
6242: 
6243: 
6244:                                J.. Raatikainen y. m.: Toimenpiteistä toisen korvauslain
6245:                                    10 § :n nojalla korvauksensaantioikeutensa menettänei-
6246:                                   den oikeuttamiseksi saamaan ntulen määräajan korvans-
6247:                                   anomnksern tekemiseen.
6248: 
6249: 
6250:                                    E d u s k u n n a 11 e.
6251: 
6252:     'l'oukokuun 5 päivänä 1945 annetun toi-     diota. Epäselvyyttä on aiheutunut myös-
6253: sen korvauslain (390/45) 10 § :n mukaan         kin siitä, ettei uutta anomusta ole tar-
6254:  korvaukseen oikeutetun tuli, korvauksen-       vinnut tehdä niitten menetysten osalta,
6255: saantioikeuden menettämisen uhalla ha-          jotka olivat sattuneet sellaisilla alueilla,
6256:  kea korvausta valtiovarainministeriöltä        joilla vahinkojen arviointia vuoden 1942
6257:  viimeistään kolmen kuukauden kuluessa          korvauslain perusteella ei oltu sotatoimien
6258:  lain voimaantulosta. Valtioneuvoston jat-      vuoksi voitu suorittaa. Kun näiden aluei-
6259:  kettua määräaikaa kahdella kuukaudella         den rajat määrättiin asetuksella, jota sit-
6260:  se päättyi lokakuun 5 päivänä 1945. Sa-        temmin on useaan otteeseen muutettu, on
6261:  man lain 28 § :n mukaan korvauksensaan-        tästä johtunut, että monet korvaukseen-
6262:  tioikeutta ei menetetä, jos hakija voi         oikeutetut ovat jääneet siihen käsitykseen,
6263:  osottaa laillisen esteen ja tekee hakemuk-     ettei uutta anomusta ollenkaan tarvittaisi.
6264:  sen 30 päivän kuluessa esteen lakkaami-        Tätä virheellistä käsitystä on osaltaan tu-
6265:  sesta lukien. Edelleen säädetään 29 § :ssä,    kenut se, että vuoden 1942 korvauslain
6266:  että arvioimistarkastuslautakunnalla on        mukaan uutta anomusta ei tarvittu, vaan
6267:  valta, milloin painavia syitä on, päättää,     asiat ratkaistiin vuoden 1940 korvauslain
6268:  että arvioimislautakunnan on otettava          nojalla tehdyn anomuksen perust·eel1a.
6269:  asia käsiteltäväkseen siitä huolimatta, että   Mitä sitten tulee aatteellisiin yhdistyksiin
6270:  hakemus on saapunut perille määräajan          ja muihin toisen korvauslain 7 § :n 1 mo-
6271:  päättymisen jälkeen.                           mentissa mainittuihin yhteisöihin, on nii-
6272:     Sekä toisen korvauslain että vuoden         den osalta määräajan laiminlyöntejä sat-
6273:  1942 korvauslain täytäntöönpanossa on          tunut varsin monessa tapauksessa. Kun
6274:  voitu todeta, että monet korvaukseen oi-       näissä tapauksissa korvauksen suuruuden
6275:  keutetut ovat jättäneet korvaushakemuk-        määrää valtioneuvosto hankittuaan asian-
6276:  sensa tekemättä määräaj·assa. Yksityisten      omaiselta arvioimislautakunnalta lausun-
6277: .henkilöiden laiminlyönnit tässä suhteessa      non vahinkojen sut~.ruudesta, ovat yh-
6278:  johtuvat pääasiassa siitä, että sodan jäl-     teisöjen toimihenkilöt olleet usein siinä
6279:  keisissä poikkeuksellisiss~ oloissa on ollut   käsityksessä, ettei yhteisöllä ole velvolli-
6280:  erittäin vaikeata saattaa kaikkein kor-        suutta tehdä korvausanomusta toisen kor-
6281:  vaukseen oikeutettujen tietoon maara-          vauslain 10 § :n säätämässä määräajassa.
6282:  aikoja koskevat säännökset. Kun siirto-           Määräaikojen noudattaminen tavalli-
6283:  väki on usein joutunut jatkuvasti elä-         sessa oikeudenkäynnissä on välttämätöntä
6284:  mään olosuhteissa, joissa sillä ei ole ollut   lähinnä siitä syystä, ettei tällöin ole ky-
6285:  riittävää mahdollisuutta seurata sanoma-       symys valtion ja yksityisen välisestä suh-
6286:  lehtiä tai radiota, ei tietoja ole saatu       teesta, vaan kahden yksityisen keskinäi-
6287:  kaikkien siirtoväkeen kuuluvien ulottu-        sen riidan ratkaisusta. Oikeusturvallisuus
6288:  ville siitäkään huolimatta, että tiedoitus-    ja oikeussuhteitten vakavuus vaativat täl-
6289:  välineenä on käytetty sanomalehtiä ja ra-      löin tinkimätöntä määräaikojen ja muiden
6290:                               IV,20. -   J. Raatikainen y. m.                           113
6291: 
6292: muotomääräysten noudattamista. Toisin          eräissä tapauksissa varsin ankarasti. Kun
6293: on korvausmenettelyssä, jossa asianosai-       laillisen esteen tai TKL 29 § :ssä mainittu-
6294: sena ovat toiselta puolen valtio ja toiselta   jen ,painavien syiden" olemassaolosta on
6295: puolen korvaukseenoikeutettu. Korvaus-         useissa tapauksissa varsin vaikeata esit-
6296: menettely on tällöin julkisoikeuteen kuu-      tää sitovia todistuksia, on määräajan me-
6297: luvaa hallintomenettelyä, jossa valtion vi-    netyksiä tapahtunut sellaisissakin olosuh-
6298: ranomaiset vahvistavat valtion korvaus-        <teissa, joissa korvaukseen oikeutetun ei
6299: velvollisuuden suuruuden. Tällöin ei ole       voida katsoa olevan laiminlyöntiin oleelli-
6300: olemassa mitään sellaisia voittamattomia       sesti syypää.
6301: syitä, jotka vaatisivat määräaikojen ja           Edellä olevan johdosta kunnioittaen
6302: muotomääräysten ehdotonta noudatta-            ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
6303: mista. Sen vuoksi olisi käsityksemme mu-       vomuksen,
6304: kaan korvausmenettelyssä muotomääräyk-
6305: siin suhtauduttava niin vapaasti kuin                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6306: mahdollista. Vaikkakin toinen korvauslaki            toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
6307: antaa viranomaiselle tässä suhteessa mel-            nön aikaansaamiseksi, että toisen
6308: koisia valtuuksia, on käytännössä kuiten-            korvauslain 10 § :n nojalla korvauk-
6309: kin voitu havaita, että arvioiruislautakun-          sensaantioikeutensa      menettäneille
6310: nat ja arvioimistarkastuslautakunta ovat             myönnettäisiin uusi määräaika kor-
6311: suhtautuneet     määräajan     menetyksiin           vausanomuksen tekemiseen.
6312:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
6313: 
6314:                 Jussi Raatikainen.                        Erkki Paavolainen.
6315:                 Valto Käkelä.                             Eemil Luukka.
6316:                                 Johannes Virolainen.
6317: 
6318: 
6319: 
6320: 
6321:                                                                                           15
6322: 114
6323: 
6324:         IV,21. -   Toiv. al. N:o 25.
6325: 
6326: 
6327: 
6328: 
6329:                                P. Tervo y. m.: lnflatiohyvitryksen suorittamisesta eräille
6330:                                   korvausobligatioille.
6331: 
6332: 
6333:                                     E d u s k u n n a ll ·e.
6334: 
6335:    N. s. talvisodan jälkeen Moskovassa           hanarvon puoleen entisestä joutuivat
6336: maalisk. 12 p :nä 1940 solmitun rauhan-          kaikki I korvauslain mukaan korvausta
6337: sopimuksen       mukaan       Neuvostoliitolle   saaneet kärsimään huomattavia menetyk-
6338: vuokratulle tai luovutetulle alueelle jää-       siä, koska heillä ei ollut mahdollisuuksia
6339: nyt Suomen kansalaisten omaisuus kor-            hankkia saamillaan korvauksilla menetyk-
6340: vattiin 9 p :nä elokuuta 1940 annetun            siään vastaavaa kiinteätä ja irtainta omai-
6341: ensimmäisen korvauslain mukaan, jota sit-        suutta. Menetykset kasvoivat luonnolli-
6342: ten muutettiin 13 p :nä elokuuta 1942.           sesti sitä suuremmiksi mitä myöhemmäksi
6343: Tämän lain mukaan suoritettiin menete-           korvauspäätöksen antaminen ja ensimmäi-
6344: tystä omaisuudesta korvaus vuoden 1940           sen korvaussuorituksen saanti lykkääntyi.
6345: lopussa va1llinneen hintrutasrm muka1sesti ja    Tilannetta oli tällaisten korvausten saa-
6346: sovellettiin menetetyn omaisuuden korvaa-        jien osalta omiaan vielä pahentamaan so-
6347: misesta suunnilleen samanlaista vähennys-        dan pirbkittyessä vaikeutunut rtav:aratihlillne,
6348: asteikkoa suurempiin omaisuuksiin nähden         josita johtuen €sim. kunnoHisia vaatetus-
6349: kuin 5 p :nä toukokuuta 1945 annetussa           ja taloustarvikkeita ja erilaista muuta ir-
6350: toisessa korvauslaissakin. Korvaukset suo-       taimistoa oli jokseenkin mahdoton saada.
6351: ritettiin 20,000 markkaan saakka rahassa            Näistä epäkohdista joutuivat pahimmin
6352: ja sitä suuremmista korvauksista 10,000 mk       kärsimään vähävaraisemmat korvauksen
6353: rahassa ja loput haltijalle annettuina kor-      saajat, joilla ei ollut menetetyn omaisuu-
6354: vausobligatioina, joiden korko oli 4 %.          den lisäksi muuta varallisuutta tai sa-
6355: Laissa ei ollut määräyksiä minkäänlaisen         manlaisia mahdollisuuksia kuin varak-
6356: hyvityksen suorittamisesta obligatioiden         kaammilla piireillä saada luottoa ja suo-
6357: haitijoille siinä tapauksessa, että rahan        rittaa välttämättömiä hankintoja riittävän
6358: arvo huononisi ennen kuin obligatioiden          ajoissa. Niinpä onkin varsin yleistä, että
6359: kuoletusaika on päättynyt.                       näillä väestöpiireillä on jatkuvasti hal-
6360:    Kesällä 1941 uudelleen puhjenneen so-         lussaan I korvauslain perusteella saa-
6361: dan ja siirtoväen kotiseudulleen tapahtu-        mamsa obligatiot, joiden rewali•arvo on vuo-
6362: neen väliaikaisen palaamisen vuoksi, !yk-        desta toiseen käynyt yhä vähäisemmäksi.
6363: kääntyi korvausanomusten käsittely niin          V. 1945 alkaneen ja näihin asti jatkuneen
6364: pitkälle, että monet korvaukseen oikeute-        uuden in:flatiovyöryn seurauksena on
6365: tuista saivat korvauspäätöksensä ja en-          näistä obligatioista vielä suorittamatta ole-
6366: simmäiset korvaussuoritukset ja siis myös-       vien erien arvo kutistunut n. 1/10 :a•an
6367: kin suorituksen jo langenneista kuoletus-        sen omaisuuden arvosta, jonka menetystä
6368: eristä vasta vuoden 1943 aikana, lykkään-        niiden pitäisi korvata. Vähävaraiset siir-
6369: tyipä osa niistä niinkin pitkälle kuin vuo-      tolaiset ovat täten joutuneet raskaammin
6370: den 1944 puolelle.                               kuin muut kansanosat kärsimään sodan
6371:    Kun maassa sotatilan vuoksi oli jo            aiheuttamista menetyksistä.
6372: vuonna 1941 alkanut in:flatoorinen kehi-           Edellä selostetun epäkohdan poistami-
6373: tys, joka vuoteen 1944 mennessä oli vi-          seksi olisi välttämätöntä, että myös I
6374: rallisenkin indeksin mukaan alentanut ra-        •korvauslain perusteella annetuille korvaus-
6375:                                  IV,21. -   P. Tervo y. m.                                  115
6376: 
6377: obligatioille säädettäisiin inflatiotalmu,        Kaiken edellä esitetyn perusteella roh-
6378: joka tekisi vahinkoja kärsineille mahdol-       kenemme kunnioittaen ehdottaa eduskun-
6379: liseksi saada hankituksi menettämänsä           nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6380: omaisuuden tilalle myöhemmin vastaavasti
6381: uutta omaisuutta rahanarvon alenemisen                   että hallitus kiireellisesti valmis-
6382: voimatta sitä estää. Keinottelun estämi-              tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
6383: seksi voitaisiin säätää, että inflatiohyvitys         tyksen sellaiseksi muutokseksi 13 päi-
6384: annetaan vain sellaisille korvausobliga-              vänä elokuuta 1942 säädettyyn kor-
6385: tioille, jotka jatkuvasti ovat alkuperäisen           vauslakiin, että sen perusteella anne-
6386: saajansa hallussa. Tämä rajoitus poistaa              tuille korvausobligr;ttioille, jotka edel-
6387: myös sen mahdollisuuden, että riittävän               leen ovat alkuperäisen saajansa hal-
6388: ajoissa saadut korvausobligatiot panttaa-             lussa, suoritettaisiin samanlainen
6389: malla tai myymällä reaaliomaisuutta hank-             inflatiohyvitys, joka on säädetty 5
6390: kinut ja sen arvon noususta hyötynyt                  päivänä toukokuuta 1945 annetussa
6391: korvaukseen oikeutettu saisi inflatiohyvi-            II korvauslaissa.
6392: tystä.
6393:      Helsingissä heLmikuun 11 päivänä 1947.
6394: 
6395: 
6396:                       Penna Tervo.                              Erkki Paavolainen.
6397:                       E. Pusa.                                  Johannes Virolainen.
6398:                       Valto Käkelä.                             Aapo Inkinen.
6399:                       Jussi Raatikainen.                        Toivo Ikonen.
6400:                       Juho Kuittinen.                           Helena Virkki.
6401:                       H. S. Pesonen.                            M. 0. Lahtela.
6402:                       Jere Juutilainen.                         Erkki Koivisto.
6403:                       Juho Pyy.                                 Arno Tuurna.
6404:                       Yrjö Welling.                             Veikko Vennamo.
6405:                       Matti Pärssinen.                          Juho Paksujalka.
6406: 116
6407: 
6408: IV,22. -   Toiv. al. N:o 26.
6409: 
6410: 
6411: 
6412: 
6413:                                Luukka y. m.: Korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuus-
6414:                                  todistusten vapauttamisesta leimaverolain 55 §:n edel-
6415:                                  l;yttämästä luovutusverosta.
6416: 
6417: 
6418:                                    E d u s k u n n a ll e.
6419: 
6420:   Elokuun 6 päivänä 1943 annetun lei-           vero, kun sitävastoin obligatioiden luovu-
6421: maverolain 55 § :n mukaan on arvopape-          tus on tästä rasituksesta vapaa. Kun sa-
6422: reita myytäessä tai vaihdettaessa suoritet-     masta korvausmäärästä korvaukseen oi-
6423: tava leimaveroa. Syyskuun 23 päivänä            keutetuille suoritetaan obligatioita ja
6424: 1943 annetun valtioneuvoston päätöksen          osuustodistuksia erilaisessa suhteessa, vaa-
6425: nojalla mainittu leimavero on 4 markkaa         tii sekä lain tarkoitus, että kohtuussyyt,
6426: sadalta silloin, kun myynti tapahtuu ar-        että obligatioiden ja osuustodistusten arvo
6427: vopaperipörssin välityksellä ja 5 markkaa       pyrittäisiin pitämään suunnilleen saman-
6428: sadalta, milloin luovutus tapahtuu ilman        laisena. Sen vuoksi olisi myöskin osuus-
6429: arvopaperipörssin välitystä. Leimavero-         todistukset vapautettava leimaverolain
6430: lain 54 § :ssä säädetään, mitä arvopape-        55 § :n edellyttämästä luovutusverosta,
6431: reilla tässä tapauksessa tarkoitetaan.          jolloin niiden kurssiero obligatioihin ver-
6432:    Toisen korvauslain nojalla korvauksena       rattuna jonkin verran pienenisi.
6433: annetut obligatiot ja korvausosakkeiden            Edellä olevan nojalla ja viitaten valtio-
6434: hallintoyhteisön osuustodistukset otettiin      päiväjärjestyksen 32 § :ään kunnioittaen
6435: viime syksynä arvopaperipörssiin myytä-         ehdotamme      eduskunnan päätettäväksi
6436: viksi. Kurssin oltua jonkin aikaa vakiin-       taivomuksen,
6437: tuneena 120-130 :n vaiheilla, se on sit-
6438: temmin nopeasti laskenut. Samalla on                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6439: osuustodistusten kurssi laskeutunut huo-               toimenpiteisiin voimassa olevan lei-
6440: mattavasti alhaisemmaksi kuin korvaus-                 maverolain muuttamiseksi siten, että
6441: obligatioiden, ollen tällä hetkellä melkoi-            korvausosakkeiden hallintoyhteisön
6442: sesti alle niiden nimellisarvon. Tähän lie-            osuustodistukset vapautettaisiin lei-
6443: nee osaltaan vaikuttanut se, että arvopa-              maverolain '55 § :n edellyttämästä
6444: perikaupoissa joudutaan osuustodistuk-                 luovutusverosta.
6445: sista suorittamaan neljän prosentin Ieima-
6446:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
6447: 
6448: 
6449:                       Eemil Luukka.                              Toivo Ikonen.
6450:                       Arno Tuurna.                               Johannes Viro1ainen.
6451:                       Juhani Leppälä.                            Matti Pärssinen.
6452:                       E. Pusa.                                   Juho Paksujalka.
6453:                       Erkki Koivisto.                            M. 0. Lahtela.
6454:                                               Aapo Inkinen.
6455:                                                                                           117
6456: 
6457: IV,2s. -   Toiv. al. N :o 27.
6458: 
6459: 
6460: 
6461: 
6462:                                 Lahtela y. m.: Lisäkorvauksen maksamisesta eräille Poh-
6463:                                   jois-Suomessa sotavahinkoja kärsineille.
6464: 
6465: 
6466:                                     E d u s k u n n a ll e.
6467: 
6468:    Niinkuin tunnettua on, joutui Pohjois-        sen korvauslain edellyttämää !korvausta
6469: Suomi saksalaisten hävityben kohteeksi           senkään hintatason mukaan, mikä niillä oli
6470: syksyllä 1944. Tuhansia asuin- ja muita          vuoden 1944 lopussa, koska ei voitane mai-
6471: rakennuksia tuhottiin sekä irtaimisto hä-        nittua korvauslakia tulkita niin, ettei se
6472: vitettiin. Tässä hävityksessä kymmenettu-        tarkoittaisi todellisen vahingon korvaamista
6473: hannet vähävaraiset kansalaiset menettivät       siten arvioituna, mikä omaisuuden arvo tu-
6474: kaiken omaisuutensa, osa niin tarkoin, et-       hoamispaiikalla oli. Tätä ei voida muuttaa
6475: tei jäänyt edes tarpeellisia pito- ja makuu-     toisenlaiseksi silläkään lakiin otetulla mää-
6476: vaatteita. Korvaubet menetetystä omai-           räyksellä, että valtiovarainministeriö voi
6477: suudesta olisi pitänyt suorittaa II korvaus-     antaa tarkemmat ohjeet lain soveltamisesta,
6478: lain perusteella vuoden 1944 lopussa olleen      koska siinä ei ole annettu sellaista val-
6479: hintatason mukaan. Jos korvaukset olisi          tuutta, että ministeriöllä olisi oikeus myös-
6480: määrätty mainitun vuoden lopussa olleen          kin :määrätä, ettei vahingoittuneen omai-
6481: hintatason mukaan ottaen huomioon Poh-           suuden hintaa saa arvioida sen todellisen
6482: jois-Suomen eri alueiden kalliimmat han-         arvon mukaan ja että esimerkiksi Inarin
6483: kintakustannukset, olisivat vahingon kärsi-      ja Utsjoen kunnissa tapahtuneisiin vahin-
6484: neet saaneet jonkinlaisen hyvityksen mene-       koihin nähden on noudatettava sitä hinta-
6485: tybistään, mutta kun kalliimpia hankinta-        tasoa, mikä Etelä-Suomessa vastaavanlai-
6486: kustannuksia ei ole otettu huomioon syistä,      sella omaisuudella on. Valitettavasti valtio-
6487: että valtiovarainministeriö antoi ohjeet         varainministeriön edellä kosketellut ohjeet,
6488: niistä hinnoista, joita oli arviolautakuntien    joita arviolautakunnat määrättiin noudat-
6489: noudatettava vahinkoja arvioidessaan ja ne       tamaan, selitettiin vasta sen jälkeen kun
6490: eivät vastanneet edes Pohjois-Suomen ete-        arvioimislautaikunnat olivat suorittaneet
6491: läisimmän alueen hintoja, jäi korvaamatto-       niiden mukaan tehtävänsä sellaiseksi, ettei
6492: maksi vahingoksi se, mitä annettujen ohje-       niitä olisi tarvinnut noudattaa, koska ne
6493: hintojen ja ilmilakin alueella olevien todel-    olivat vain ohjeita.
6494: listen hankintahintojen ero oli. Mainittu-          Kun elinkustannukset määräävät työpal-
6495: jen ohjehintojen ja todellisten hankintahin-     kan ja työpalkat ja tarvikkeiden kuljetus-
6496: tojen ero voi nousta aina 100 % :iin asti        kustannukset muodostavat hinnan, mitä ra-
6497: niissä Lapin läänin pohjoisosissa, joissa        kentamisen ja kaikenlaisten tarvimkeiden
6498: elinkustannukset ovat olleet kalliit ja pal-     valmistus maksaa ja kun työpalkkojen suu-
6499: kat siitä johtuen :korkeat ja joihin tarvik-     ruudella voidaan saadaa oikea kuva, mikä
6500: keet on pitänyt kuljettaa pitkien matkojen       ero on Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen
6501: takaa kallein ikuljetusikustannuksin. Kun        hintatasossa ollut ·aikaisemmin ja viime ai-
6502: sitä ei ole vahinkoja arvioidessa otettu huo-    koinakin, otamme tähän eräitä numeroirta
6503: mioon, mitä tuhottu omaisuus on tullut tu-       valaistaksemme asiaa. Vuoden 1910 tilaston
6504: hoamispaikalle hankittuna maksamaan ja           mukaan oli maatöissä miehen päiväpalkka
6505: siinä on mainitunlainen ero, on aivan sel-       Turun ja Porin läänissä Laitilan kunnassa
6506: vää, etteivät Pohjois~Suomen vahingon kär-       2: 50 päivässä ja Lapin lääniin kuuluvassa
6507: sineet ole saaneet menetyksistään edes toi-      Kemijärven !kunnassa 5: -, eli siis 100 %
6508: 118                       IV,23. -   Pohjois-1Suomen sotav,whingot.
6509: 
6510: korkeampi. Kemijärvi oli tosin siihen ai-        hingon viElläkin raskaJampana siinä, että he
6511: kaan 87 lrm:n päässä rautatieasemalta. Sil-      jälleenrakentamisessa joutuvat maksamaan
6512: loin oli Lapin läänin pohjoisimpiin kuntiin      kalliita hankinta- ja kuljetuskustannuksia
6513: noin 500 ikm rautatieasemalta ja sama            ja vielä lisäksi kuljetuskustannuksistaik:in
6514: matka on vielä nytkin, joten siellä ovat         liikevaihtoveron, joista saadut ilwrvaukset
6515: työpalkat olleet jo silloin olojen pakosta       ind~ksitaik:uineen ovat vain pieni murto~osa.
6516: korkeammat kuin esim. Kemijärven kun-               Kun vahinkoja arvioidessa ei ole otettu
6517: nassa. Tilaston mukaan oli vuonna 1939           huomioon eri kalleusalueiden aiheuttamaa
6518: miehen palkka maatöissä kesällä Turun ja         hinnan eroa ja kaikkialla on menetelty sa-
6519: Porin läänissä 35: 24, Ou1un lä1änissä 43: 91    man kaavan mukaan välittämättä siitä,
6520: ja Lapin läänissä 60: 38. Työpalkat olivat       mitä se oli tullut mruksamaan ja mitä se
6521: siis jo ennen sotaa Oulun läänissä 15%%          nyt tulee maksamaan, niin yksinkertaisin
6522: ja Lapin läänissä 68% korkeammat kuin            keino korjata mainitunlainen epäoikeuden-
6523: Turun ja Porin läänissä. Vuoden 1939 jäl-        mukaisuus on se, että asetetaan asiantun-
6524: keen on työpaikoissa ollut paljon suurempi       tija-henkilöistä kokoonpantu toimikunta,
6525: ero kuin mitä mainitut numerot osoittavat.       jolle annetaan oikeus selvittää asiaa perus-
6526: Kun mainitut lääneittäin otetut työpalkat        teellisesti ja määrätä, millä prosenttimää-
6527: osoittavat vain keskimääräisiä palklmja ja       rällä kunkin kunnan eli kylän vahingon
6528: Oulun ja Lapin läänien eteläosassa työpal-       kärsineiden lopullisesti määrättyä korvaus-
6529: kat ovat huomattavasti halvemmat kuin nii-       summaa on korotettava.
6530: den pohjois- ja itäosissa, niin ei se korvaus-      Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6531: hinta, mikä näidenkin läänien eteläosissa        ehdotamme eduskunnan hyväksyttävwksi
6532: vastaa kohtuullista hintatasoa, ole muuta        toivomuksen,
6533: kuin osakorvaus niitten pohjois- ja itäosissa
6534: oleviin vahinikoihin nähden. Ohjeet vahin-                että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
6535: gon arvioimiseksi olisi näissäkin lääneissä            toimenpiteisiin pätevän selvityksen
6536: pitänyt olla eri alueilla aivan erilaiset ja           saamiseksi siitä, onko ja minkä ver-
6537: ne olisi pitänyt asettaa sen mukaan, minkä-            ran Pohjois-Suomen sotavahinkoja
6538: laisella kalleusalueella vahinko on tapahtu-           kärsineiden 'Vahingon arvioimisessa
6539: nut eikä niin suoraviivaisesti kuin ne vali-           jätetty huomioimatta ja korvaamatta
6540: tettavasti valtiovarainministeriössä oli laa-          sitä vahinkoa, mikä kullakin alueella
6541: dittu. Näiden seutujen vahingon ~ärsi­                 johtuu kalliimmista hankinta- ja ra-
6542: neet, jotka ovat menettäneet jo osan kor-              kennuskustannuksista, ja selvityksen
6543: vauksesta sen johdosta, ettei !lrorvausta ar-          saatuaan ryhtyisi toimenpiteisiin li-
6544: vioidessa ole otettu huomioon sitä, mitä ne            säkorvauksen maksamiseksi.
6545: ovat tulleet maksamaan, kärsivät toisen va-
6546:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
6547: 
6548: 
6549:                        M. 0. Lahtela.                            S. Salo.
6550:                                                                                            119
6551: 
6552: IV,24. -   Toiv. al. N :o 28.
6553: 
6554: 
6555: 
6556: 
6557:                                 Pärssinen y, m.: Eräis'tä jälleenrakennuslainoista palaute-
6558:                                    tun alueen osuuskassoille aiheutuneiden vahi,nkojen kor-
6559:                                    vaamisesta.
6560: 
6561: 
6562:                                     E d u s k u n n a ll e.
6563: 
6564:    Joulukuun 6 pa1vana 1941 annetulla ju-        nan vaikuutena on käteispantiiksi luovutet-
6565: listuiksella yhdistettiin maaliskuun 12 päi-     tuja ~orvausobligatioita.
6566: vänä 1940 tehdyssä Moskovan rauhassa                Kun toisen korvauslain mukaiset kor-
6567: Neuvostoliitolle luovutettu alue takaisin        vaukset ovat jo suurimmalta osaltaan suo-
6568: Suomen vaitaJkunnan yhteyteen. Tällä             ritetut ja koska vaatimus velan vähennyik-
6569: alueella aloitetun jälleenrwkennustyön tuke-     sestä on velkojalle esitettävä viimeistään
6570: miseksi valtio ryhtyi antamaan jälleenra-        kolrrnen kuukauden kuluessa siitä, kun kor-
6571: kennuslainoja. Lainat myönnettiin Suomen         vaukseen oikeutetulle tuleva korvausmäärä
6572: Hypoteekikiyhdistyiksen ja osuuskassojen vä-     on lopullisesti suoritettu, on kysymys velan
6573: lityksellä. Näitä varoja ehdittiin käyttää jo    vähennyksestä tullut ajankohtaiseksi. Näin
6574: muutamia mHjardeja markkoja, :ennen kuin         ollen Dn myöskin jouduttu saamaan jonkin
6575: sotatoimien uudelleen alkaminen keskeytti        verran kokemuksia velan vähennystä kos-
6576: jälleenrakennustyön. Puheena olevan alu-         kevissa laintulkintaJkysymyksissä. Toisen
6577: een jouduttua uudelleen luovutetuksi Neu-        korvauslain 35 § :n 6 momentin mukaan
6578: vostoliitolle syyskuun 19 päivänä 1944 teh-      tuomioistuimella on oikeus päättää, ettei vä-
6579: dyllä välirauhansopimuksella, valtio sitou-      hennysoikeutta myönnetä, jos - huomioon
6580: tui korvaamaan alueluovutuksesta johtuneet       Dttaen velallisen maksukyvyn ja muut
6581: vahingot siten kuin toukokuun 5 päivänä          asiaan vaikuttavat seikat -velan vähentä-
6582: 1945 annetussa toisessa korvauslaissa (390/      minen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen.
6583: 45) tarkemn:nin säädetään.                       Tähän säännö:kseen nojautuen on Helsingin
6584:    Toisen korvauslain 35 § : n mukaan ikor-      kaupungin raastuvanoikeus eräissä tapauk-
6585: vauikseen oikeutetulla on oikeus saada ve-       sissa päättänyt, ettei velalliselle rrnyönnetä
6586: lasta, joka hänellä oli vahing:on tapahtuessa,   oikeutta velan vähennykseen silloin, kun
6587: vähennykseksi niin suuri osa, kuin menetet-      velkojana on luovutetulla alueella toiminut
6588: tyä omaisuutta kohdanneesta vahingosta           osuuskassa.
6589: korvaamatta jäävä määrä on hänellä sa-              Tilanne tällä hetkellä on siis seuraava:
6590: mana ajnkohtana olleen koko omaisuuden           velallisten on joko luovuttava toisen ikor-
6591: määrästä. Jos velan panttina on säilynyttä       vauslain nojalla heille tarkoitetusta oikeu-
6592: omaisuutta, on velka kuitenkin suoritettava      desta saada velkansa vähennetyksi tai
6593: täysirrnääräisenä siltä :osalta kuin panttina    osuuskassojen on otettava vastatakseen ra-
6594: oleva omaisuus riittää velan suorittamiseen.     situksista, joihin niiden varat eivät riitä.
6595: Poikkeuksen tässä suhteessa tekevät vain         Ensimmäisessä tapauksessa joudutaan si-
6596: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyh-        vuuttamaan lain tallkoitus ja samalla Di-
6597: tiön tai Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vä-        keudenmukaisuusnäkökohdat. Juuri valtion
6598: lityiksellä palautetulla alueella annetut        myöntämistä jälleenrakennuslainoista olisi
6599: edellä mainitut jälleenrakennuslainat, joita     vähennystä ensi sijassa annettava, koska
6600: vähennetään alussa rrnainitun pääsäännön         valtio myöntää niiden avulla kuntoon pan-
6601: mukaisesti siinäkin tapauksessa, että lai-       nusta ja rakennetusta omaisuudesta kor-
6602: 120                      IV,24. -   Pailau~tun   a1luoon osuuskassat.
6603: 
6604: vausta toisen korvauslain 6 § : ssä olevan       dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo·
6605: alennusasteikon mukaisesti. Toisaalta on         muksen,
6606: kuitenkin selvää, etteivät luovutetulla alu-
6607: eella toimineet osuuskassat pysty omin voi-               että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6608: minsa selviämään niistä vaikeuksista, joita            toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
6609: niille aiheutuu jälleenrakennuslainojen jär-           nön aikaansaamiseksi, jonka mukaan
6610: jestelystä toisen korvauslain 35 §: n 1 mo-            valtio ottaisi vastatakseen niistä va-
6611: mentin edellyttämällä tavalla. Sen vuoksi              hingoista, joita palautetulla alueella
6612: olisi saatava aikaan la!ki, jonka perusteella          toimiville osuuskassoille on aiheutu-
6613: valtio ottaisi vastataksensa luovutetulla              nut sen johdosta, että osuuskassojen
6614: alueella toimineille osuuskassoille sen joh-           välityksellä annetut valtion jälleen-
6615: dosta aiheutuneista vahingoista, että osuus-           rakennuslainat tulevat toisen kor-
6616: kassojen välityksellä annetut lainat tulevat           vauslain 35 § :n mukaisesti vähenne-
6617: lain edellyttämällä tavalla vähennetyiksi.             tyiksi.
6618:    Edellä olevan johdosta kunnioittaen eh-
6619:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1947.
6620:                   1
6621: 
6622: 
6623: 
6624: 
6625:                       Matti Pärssinen.                            Aapo Inkinen.
6626:                       E. Pusa.                                    Juho Paksujalka.
6627:                       Veikko Vennamo.                             Helena Virkki.
6628:                       Johannes Virolainen.                        Juho Pyy.
6629:                       Juhani Leppälä.                             Tauno Saukkonen.
6630:                                                                                             121
6631: 
6632: IV,z5. -     Hemst. mot. N:o 29.
6633: 
6634: 
6635:                                 Jern m. fl.: Angående åtgärder för stats- och kommunal-
6636:                                    beskattningens sammanslående med avseende å dek"la-
6637:                                    ration och beskattningens verkstäUande.
6638: 
6639: 
6640:                                     'l' i ll R i k s d a g e n.
6641: 
6642:    På basen av en hemställningsmotion be-           rationalisering av beskattningen vore där-
6643: slöt riksdagen den 26 :februari 1926 till           för även nödig, ty det nugällande syste-
6644: regeringen rikta :följande uppmaning: ,att          met är ju högst irrationellt. Att de skatt-
6645: regeringen måtte till prövning upptaga,             skyldiga skall avge särskilda deklaratio-
6646: huruvida deklaration av inkomster såväl             ner på olika blanketter till stat och kom-
6647: :för stats- som :för den kommunala be-              mun, och att tvenne organ samtidigt skall
6648: skattningen kunde ske på samma blan-                syssla med samma sak: fastställandet av
6649: kett samt stats- och kommunalbeskattnin-            skatten, kan icke betecknas såsom ett ra-
6650: gen sammanslås sålunda, att en enda taxe-           tionellt system. Det är ett slöseri med ar-
6651: ringsnämnd skulle verkställa beskattnin-            betskraft och papper, som lika väl kunde
6652: gen, eller :för såvitt detta icke anses vara        undvikas, om en förnuftigare ordning in-
6653: möjligt, att vardera beskattningens bered-          fördes.
6654: ningsorgan bringas i en möjligast :fast                Det må understrykas, att man i många
6655: och intim sam- och växelverkan samt                 andra Iänder sammanfört beskattningen
6656:     att, om den införskaffade utredningen           till stat och kommun och därav ha:ft en-
6657: därtill giver anledning, och :för sävitt för        dast positiva erfarenheter.
6658: vidtagande av ändamälsenliga ätgärder                  Det enda motiv, som anförts emot ge-
6659: ändring i nu gällande lagar erfordras,              nom:förandet av ifrågavarande re:form hos
6660: därom till riksdagen överlämna proposi-             oss, är llitt den kommunala självstyrelsen
6661: tion.''                                             därigenom skulle trädas :för när. Detta ar-
6662:     Såsom av ovanstående framgär, st,ällde          gument är dock lmappast hållbart. Den
6663: sig riksdagen redan :för mer än 20 år               bevillningsrätt gällande lagsti:ftning till-
6664: sedan på den principiella ständpunkten,             försäJkrar kommunernl!JS bes1lutande organ
6665: att en :förenkling av beskattningen borde           rubbas ju på intet sätt av denna re:form.
6666: ävägabringas i sådan riktning att stats-            Och vilket organ som än verkställer be-
6667:  och kommunalbeskattningen skulle sam-              skattningen, måste den ju ske i överens-
6668:  mansläs sälunda, att en nämnd skulle ut-           stämmelse med här:för :fastställda lagliga
6669: :föra beskattningen och de skattskyldiga            normer. Ingens rätt kan väl lederas ge-
6670:  berättigas att endast på en blankett dekla-        nom att lag följes.
6671:  rera sina inkomster. Efter de ändringar i             Hänvisande till det ovan anförda få vi
6672:  vär sik:arttela.gstiftning, som sedan dess ägt     vördsamt fö·reSJlå, att riksdagen ville be-
6673:  rum, är en dylikt reform nu mycket mera            slut•a hemSitälla,
6674:  päkallad och motiverad. Sedan numera
6675:  statsrädet :fastställer grunderna för lant-                   att 1·egeringen måtte vidtaga så-
6676:  bruksbeskattningen :för säväl staten som                   dana åtgärder, att stats- och kommu-
6677:  för kommunalbeskattningen och dä skatt                     nalbeskattningen sammanslås så-
6678:  vid källan införts bäde ifråga om skatt                    lunda, att endast en nämnd verk-
6679:  tili staten och kommuner, förefaller en                    ställer beskattningen och de skatt-
6680:  samordning av beskattningen alldeles na-                   skyldiga berättigas att på en blan-
6681:  turlig.                                                    kett dekla1·era sina inkomster både
6682:     Rationaliscring är ju tidens lösen. En                  till stat och kommun.
6683:       Helsingfors den 10 :februari 1947.
6684: 
6685:            Levi Jern.                 Albert Brommels.               Matts Forss.
6686:            Albin Wickman.             J. 0. Söderhjelm.              Nils Meinander.
6687:                                       Helmer Smeds.
6688:                                                                                               16
6689:  122
6690: 
6691:  IV,z5. -    Toiv. al. N :o 29.
6692:                                                                                               Suomennos.
6693: 
6694: 
6695:                                     Jern y. m.: Toimenpiteistä valtion- ja kunnaUisverotuksen
6696:                                         yhdistämiseksi veroilmoitttksen tekemiseen ja verotuksen
6697:                                         toimittamiseen nähden.
6698: 
6699:                                           E dusk unn aHe.
6700: 
6701:     Eräiän 1toivomusailoitteen perusteena :päätti       tämätön, sillä onhan nykyinen järjestelmä
6702:  eduskunta 26 päivänä helmikuuta 1926 ike-              hyvin mieiletön. Ei void:a 1pitää järlkiperäi-
6703:  hoittaa halHtusta                                      senä järjestelmänä sitä, että verove,lvollis-
6704:     ,harkitsemrua.n, voitaisi•im.ko tulojen iJmoit-     ten on annettava 1eri tuiloill.moitukset eri
6705:  tarmi,nen sekä vru1tion että kunnaHisvero-             ~omakkleHtla wlllitio1le ja kunnadle ja että
6706:  tusta varten suorit,t.aa samalla ~omakkeei,la         kaksi elintä samanaikaisesti käsittelee samaa
6707:  sekä va1ltion ja kunmlJllinen verotus yhdis-          .asi·a:a. Tämä on !työvoiman ja paperin tuh-
6708:  tää siten, •että yksi talksoitusLautalkunta toi-      lta.usta, jo~a vo1taisiin välttää, jos toteutet-
6709:  mittaa verotuksen :t:ai, rmikä:li: tätä 1ei katsota   taisiin viisaampi järjestelmä.
6710:  ma,hdolliselksi, :että !kummankin verotuksen             Korostetia:lwon siltä seikkaa, 1että monissa
6711:  vallrmistelueEmen yhteistoiminta ja vuoro-            muissa ma:isBa on yhdistetty valtion- ja kun-
6712:  vaikutus tul·ee mahdoJiLisimman kiinteäksi ja         naillisverotus ja tästä on saatu ylksinomaan
6713:  läheiseksi; s~ekä                                     myönteisiä kokemuksia.
6714:     jos hankittu selvitys antaa siihen 'aihetit;a,        Ainoa puheenaolevan uudistuksen toteut-
6715:  ja mikäili tarikoitulksenmukaisia toimen-             tamista vastaan meiillä •esirtet,ty väite on se,
6716:  pi·teitä va11ten tarvitaan rmuutdrsia voi-            että se kajoaisi !Liian ,iäJheisest'i kumnalil.ise,en
6717:  mass:aol~viin lakeihin, niistä ,am.tamaau edus-       itsehaililintoon. Tämä perus:te tuskin kuiten-
6718:  kunnaMe esirt;yksen."                                 kaan on ikestävä. Eihän tämä uudistus mi-
6719:     Kuten edeUä 1esi:OOtystä selviää, asettui          t,enkään järky,tä sitä suosturutaoikJeutta,
6720: eduskunta jo yilci 20 vuotta sitten siille peri-       jonka voimassa oilev·a •lainsäädäntö takaa
6721: aattedliseHe lkannaiJJlle, e.ttä verotus olisi         kuntien 'rriäärääviJl[,e elimil1e. Ja toimitta-
6722: saatava yiksinkeDtaist:etuksi siihen suuntaan,         koonpa verotuksen mikä elin tahansa, on
6723: että wvl1tion ja 1mnna:llisverotus yhdiBtettäi-        sen tapahdutt1ava tätä varten vahvistettu-
6724: siin niin, erttä sama [autwkunta toimittaisi           jen laiHisten normien mulkaisesti. Eihän
6725: verotu'ksen ja veroveivoiLlis·et oikeutettaisiin       kenen,kään oikeutta voida loukata noudat-
6726: vain yhdel1lä lomaklkeel:la t:elkemään i'lrrnoi-       tamalla i}akia.
6727: tuksen tn:}oiS!taan. Sen jäillreen vero:tus[ain-          Edcllä esitettyyn vii,truten ,esiltämme !kun-
6728: säädäntöömme t.ehdyt muutokset tekevät                 nioittavasti eduskunnan hyväksyttävälksi
6729: tä11laisen uudistuksen yhä ta11peenisemmaksi           toivomuksen,
6730: ja perus,tellummaiksi. Kun vaLtioneuvosto
6731: nytt:emmin on vahvistancrut ma,atalouden                         että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
6732: verotusperusteet sekä valtion että kunnal-                    ·menpiteisiin, että valtion- ja kunnal-
6733: lisverotusta varten ja kun verotus tulon                      lisverotus yhdistetään siten, että vain
6734: Lähteellä on saruterttu voimaan sekä valtion                  yksi lautakunta toimittaa verotuksen
6735: elttä kunna:Hisverotukserr osrult1a, tuntuu v~e­              ja verovelvolliset oikeutetaan samalla
6736: rotuksen yhdistäminen aivan Juonnolli:seilta.                 lomakkeella tekemään tuloilmoituk-
6737:    Rationalisointi on ajan ttmnus. Sen täh-                   sensa valtiolle ja kunnalle.
6738: den oi!Jisi verotuikseulkin mtionalisointi vält-
6739:          He1singissä 10 päivänä he:lmikuuta 1947.
6740: 
6741:          Levi Jern.                      Albert Brommels.                 Nils Meinander.
6742:          Albin Wickman.                  J. Söderhjelm.                   Helmer Smeds.
6743:                                          Matts Forss.
6744:                                                                                              123
6745: 
6746: IV,26. -   Hemst. mot. N:o 30.
6747: 
6748: 
6749: 
6750: 
6751:                                Sergelius m. fl.: Angående statsskattens erlägg(J{nde i aktier.
6752: 
6753: 
6754:                                    T i ll R i k s d a g e n.
6755: 
6756:    Enligt gällande lagstiftning bör skatte-      vid försäljning av aktie ägaren i voo:je
6757: pliktig erlägga skatt i reda penningar           händelse måSite erlägga fömäJljillngsprovi-
6758: med undantag för vissa fall, t. ex. då           sion och 4 a 5 % stämpelskatt.
6759: stämpelmärken komma till användning.                 Med hänvisn.ing ti~l det oval1Sitående före-
6760: Med den ständigt växande skattetungan            silå vi, att riksdagen ville beslUJta hemställa,
6761: ha förhållandena hos oss utvecklats där-
6762: hän, att mången medborgare i skatt till                     att regeringen måtte vidtaga åt-
6763: stat, kommun och församling måste er-                    gärdi31· i sådan riktnin,g, att gällande
6764: lägga ett penningbelopp, överstigande                    stadganden angående erläggande av
6765: hans årsinkomst. Enär skattebeloppet                     statsskatt måtte ändras så, att varje
6766: skaiJl ,erlägg'as i kontanta penni,ngar, måste           medborgare i riket är berättigad att
6767: t. ex. ägare av aktier realisera dessa ofta              erlägga statsskatt i aktier, vilkas vMde
6768: till e!tt pris, understigande det värde fi-              fastställts av finansministeriet {ö1·e
6769: nansministeriet ålagt aktierna kort före                 årsskiftet, under det år skatt skall
6770: årsskiftet. Härutöver bör ihågkommas, att                erläggas.
6771:      Helsingfors den 8 februari 1947.
6772: 
6773:                  Max: Sergelius.                               Erkki Leikola.
6774:                  Jussi Lappi-Seppälä.                          Albin Wickm.an.
6775: 124
6776: 
6777: IV,26.- Toiv. al. N:o 30.
6778:                                                                                   Suomennos.
6779: 
6780: 
6781: 
6782: 
6783:                                Sergelius y. m.: Valtionveron suorittamisesta osakkeilla.
6784: 
6785: 
6786: 
6787:                                     Ed uskunrna;lle.
6788: 
6789:    Voimassa; o:levan [a1nsåädännön mukaan        on jdka tapaJuksessa suori:te.ttava myynti-
6790: on verovelvollisen suoritettava veronsa puh-     paLkkio ja 4 a 5% [eimaveroa.
6791: IDasSia rahassa muutamia poikkeuksia [u-           Edellä olevaan vii:.taten ehdotamme :edus-
6792: kuunottamatta, ·esim. knn leimamerkkejä          kunnan pää.te1ttäväksi toivomuksen,
6793: k!äytetään. Lakkaama;tta; kasvavan . vero-
6794: ia:aikan vuoksi ovat O'losuhteet meiUä jo vie-            että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6795: neet siihen, että monen kansalaisen on                 siin valtionveron suorittamisesta voi-
6796: p1a'kko suorittaa valtion-, kunnan- ja kirko1-         massa olevien määräysten muuttami-
6797: lisveronsa rahamäärällä, joka ylittää hänen            seksi niin, että jokaisella valtion kan-
6798: vuositulonsa. Kun verot on suoritettava                salaisella olisi oikeus suorittaa val-
6799: puhtaassa rahassa, on esim. osakkeenomista-            tionveronsa osakkeilla, joiden arvon
6800: jan muutettava osakkeensa usein puhtaaksi              valtiovarainministeriö ennen vuoden
6801: rahaksi hinrtaan, joka ali.ttaa valtiovarain-          loppua on määrännyt sille vuodelle,
6802: ministeriön niille vähän enn·en vuoden [op-            jolta ·vero on suoritettava.
6803: pua määl"äämän arvon. Sitäpaitsi on muis-
6804:         Hclsingissä helmikuun 8 päivii.nä 1947.
6805: 
6806:                  Max Sergelius.                             Erkki Leikola.
6807:                  Jussi Lappi-Seppälä.                       Albin Wickman.
6808:                                                                                           125
6809: 
6810: IV,27. -   Toiv. al. N:o 31.
6811: 
6812: 
6813: 
6814: 
6815:                                Salminen y. m. :    Rahanarvon alenemisesta rahasaatavain
6816:                                    omistajille aiheutuneiden omaisuuden menetysten kor-
6817:                                    vaamisesta.
6818: 
6819: 
6820:                                     E d u s k u n n a ll e.
6821: 
6822:    Vuoden 1939 jälkeen ovat elinkustan-          siis täyttä korvausta ei inflatiotappioista
6823: nukset maassamme nousseet 368% ja tuk-           voitane antaa, olisi tässä asiassa tehtävä
6824: kuhinnat 520 %, joten voidaan sanoa ettäi        mitä tehtävissä on. Tällöin voidaan kor-
6825: Suomen markan arvo nykyään on vain n.            vausten antamisessa ajatella lähinnä kahta
6826: 1/5 siitä mitä se oli v. 1939. Tämän             linjaa. Ensiksikin olisi suoranaista kor-
6827: kautta ne, joilla on ollut rahasaatavia tal-     vausta annettava ainakin sellaisissa ta-
6828: letusten, henkivakuutusten, obligatioiden        pauksissa, joissa se sosiaalisista syistä on
6829: y.m. muodoissa, ovat menettäneet n. 80 %         parhaiten perusteltua, t.s. milloin melkoi-
6830: saatavistaan.    Yksistään tallettajain ja       set inflatiotappiot ovat kohdanneet vähä-
6831: henkivakuutussaatavain omistajain osalta         varaisia henkilöitä, joiden ansaitsemismah-
6832: tämä menetys merkinnee rahassa enemmän           dollisuudet korkean iän, sairauden tai
6833: kuin 80 miljardia markkaa nykyistä ra-           muiden syiden johdosta ovat vähentyneet.
6834: haa.                                             Toiseksi olisi tutkittava missä määrin vero-
6835:    Rahanarvon aleneminen on aiheuttanut          helpotusten muodossa voitaisiin kaikille
6836: suuria kansantaloudellisia vahinkoja m.m.        inflatiosta kärsineille antaa korvausta.
6837: siten, että se on johtanut tarpeettomaan         Tallettajat ja valtion obligatioiden omista-
6838: kulutukseen, kohtuuttomiin vaatimuksiin          jat tosin jo nyt nauttivat muutamien vuo-
6839: hintain ja erilaisten työkorvausten alalla       sien ajan verohelpotuksia, joista osallisiksi
6840: sekä tuhonnut säästämishalua. Nykyään            tulevat monet inflatiosta kärsineet. Mutta
6841: vallitseva vaikea pääoman puute on myös          nama verohelpotukset ovat suunnitellut
6842: suurelta osalta inflation seurausta. Kaik-       varsin lyhytaikaisiksi ja niistä eivät kaikki
6843: kein valitettavinta kuitenkin on, että in-       inflatiosta kärsineet paljoa hyödy esim.
6844:  flatio ·mitä tärkeimmällä alalla asiallisesti   sellaisissa tapauksissa, jolloin pankkitalle-
6845: on rikkonut sen oikeusturvan, jota valtio        tuksen tai henkivakuutuksen muodossa syn-
6846:  on velvollinen ylläpitämään.                    tynyt säästö on jo pitänyt käyttää tai no-
6847:     Varsinkin viimeksimainitusta syystä val-     peasti tulee käytetyksi veroihin tai välttä-
6848:  tiovalta ei voi asettua välinpitämättömälle     mättömiin menoihin. Senvuoksi on tarpeen
6849:  kannalle inflatiotappioihin nähden, vaan        tehdä parannuksia puheenaolevaan lainsää-
6850:  tulee sen tehdä kaikki voitavansa inflation     däntöön. Ei liene mahdotonta että muita-
6851:  aiheuttamain vahinkojen korjaamiseksi.          kin keinoja inflatiokorvauksen antamiseen
6852:     Rahasaatavain omistajain inflation joh-      voitaisiin löytää niiden käytännöllisten
6853:  dosta kärsimät tappiot ovat kuitenkin niin      mahdollisuuksien rajoissa, joita valtiolla
6854:  suuret, että niiden täydellinen korvaami-       nykyään on käytettävissään.
6855:  nen lienee nykyoloissa valtiolle ylivoimai-        Inflatiotappioiden    lieventämiseen    on
6856:  nen tehtävä. Myöskin teknillisessä suh-         ryhdyttävä, mutta missä määrin ja missä
6857:  teessa kaikkien vääryyttä kärsineiden saat-     muodoissa tä:mä olisi tapahtuva, ei ole yksi-
6858:  taminen entisiin oikeuksiinsa tuottanee         tyiskohtaisesti osoitettavissa ilman asian
6859:  voittamattomia vaikeuksia. Mutta joskin         perusteellista tutkimista. Senvuoksi olisi
6860: 126                           IV, 2 7. -   Inflatil)~orV'aus.
6861: 
6862: 
6863: asetettava tarpeellisen asiantuntemuksen                 että hallitus viipymättä asettaisi
6864: omaava valtion komitea puheenaolevia ky-               komitean harkitsemaan kysymystä,
6865: symyksiä selvittelemään ja tekemään käy-               missä määrin ja miten olisi korvat-
6866: tännöllisiä ehdotuksia asiassa. Tämä teh-              tava niitä omaisuuden menetyksiä,
6867: tävä ei siedä viivytystä.                              joita markan arvon aleneminen on
6868:   Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-             rahasaatavain omistajille aiheutta-
6869: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-                nut, sekä antaisi asiasta esitykset
6870: vomuksen,                                              Eduskunnalle.
6871:        Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
6872: 
6873:                Arvo Salminen.                               Sulo Heiniö.
6874:                L. 0. Hirvensalo.                            Felix Seppälä.
6875:                Kyllikki Pohjala.                            Rolf B. Berner.
6876:                Arvi Ahmavaara.                              Teuvo Valanne.
6877:                Arno Tuuma.                                  Yrjö 1. Antila.
6878:                Erkki Paavolainen.                           Päiviö Hetemäki.
6879:                Kalle Kauppi.                                Arvi Oksala.
6880:                                  Jaakko Hakala.
6881:                                                                                         127
6882: 
6883: IV,2s.- Toiv. al. N:o 32.
6884: 
6885: 
6886: 
6887: 
6888:                              Kilpeläinen y. m. : Tutkirnuksen suorittarnisesta ahdinkoon
6889:                                 joutuneiden piensäästäjien taUetuksistaan kärsirnistä in-
6890:                                 flatiotappioista ja ,niiden km·vausrnahdollisuuksista.
6891: 
6892: 
6893:                                   E d u s k u n n a ll e.
6894: 
6895:    Jo seitsemän vuotta kestänyt inflatio       taleskiin ja -orpoihin, on havaittu, että
6896: on vaikutuksiltaan kohdistunut aivan eri       tuen tarpeessa olisi sellaisiakin, joitte11
6897: tavoin yhteiskunnan jäseniin. Toiset saa-      såästö<t i:nflation johdosta ovat pienenlty-
6898: vat siitä suoranaista hyötyä, kun taasen       neet aivan merkityksettömiksi ja jotka
6899: eräiden henkilökohtaiseen taloudelliseen       tästä syystä ovat joutuneet tukalaan ase
6900: asemruan se ei vaikuta lainkarun. Näistä       maan.
6901: suuremman ryhmän muodostavat kuiten-              Toisaalta on otettava huomioon, että
6902: kin mitä moninaisimpiin ammatti- ja etu-       huollon järjestäminen säästövaransa me-
6903: piireihin kuuluvat henkilöt, joiden koh-       nettäneille aiheuttaa yhteiskunnalle omat
6904: dalla rahanarvon aleneminen on merkin-         menonsa, samalla kun yhteiskunta jää
6905: nyt hyvinkin syvälle tuntuvaa taloudellista    vaille niitä tuloja, mitä nämä henkilöt itse-
6906: suoneniskua. Onhan esim. ennen sotaa teh-      näisesti toimeentulevina muuten olisivat
6907: dyistä säästöistä menetetty n. 4/5. Erit-      veroina suor~ttaneet, ellei inHatio olisi
6908: täin säälittävään asemaan ovat joutuneet       saattanut heitä turvattomiksi. Tuntuis!
6909: varsinkin vanhat ja työkyvyttömät pien-        sen vuoksi edullisemmalta, että kysymy~
6910: säästäjät, joiden vanhuuden ja elämisen        työkyvyttömien ja hädänalaiseen taloudel-
6911: turvaamiseksi kieltäymyksin ja uhrauksin       liseen tilaan joutuneiden säästäjien koh-
6912: kootut varat ov1at inf'trution kourissa hu-    dalta voitaisiin järjestää myöntämällä
6913: venneet käytännöllisesti katsoen olematto-     heiHe sopivaHa tavrulll~a korvaus infla;tion
6914: miin.                                          aiheuttamista menetyksistä, kuin että he
6915:    Yhteiskunnalla on tietenkin mahdolli-       joutuisivat yhteiskunnan mhavaroja vaati-
6916: suus ja velvollisuuskin ottaa huollettavak-    van huollon varaan, mikä huoltoapu ei
6917: seen työkyvyttömät ja puutteeseen joutu-       kuitenkaan voi kohdistua kaikkiin sen tar-
6918: neet jäsenensä. Tämä ei kuitenkaan riit-       peessa oleviin.
6919: tävän tehokkaasti kohdistu kaikkiin, jotka        Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit-
6920: olisivat avun tarpeessa. Henkilöt, jotka       tavasti, että eduskunta päättäisi hyväksyä
6921: koko elämänsä ajan ovat tottuneet tule-        seuraavan toivomuksen,
6922: maan toimeen omalla työllään ja täten
6923: hankkiroiliaan säästöillä, ovat myös aiko-               että hallitUs suorituttaisi tutki-
6924: neet turvata vanhuuden päiväsnä, eivätkä              muksen ahdinkoon joutuneiden pien-
6925: mielellään   käänny huoltoviranomaisten               säästäjien talletuksistaan kärsim.istä
6926: puoleen pahimmassa:kaan puutteessa. Myös              inflatiotappioista ja niiden korvaus-
6927: siinä vapaaehtoisessa huoltotyössä, joka              rnahdollisuuksista.
6928: kohdistuu pääasiassa siirtoväkeen sekä so-
6929:        Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
6930: 
6931:   Yrjö Kilpeläinen.     Juho Pyy.            E. Pusa.            Samuli Tervo.
6932:   A. K. Paasivuori.     Juho Paksujalka.     Samuli Simula.      Väinö Kivisalo.
6933:   Eetu Karjalainen.     Kalle Jokinen.       T~oivo H. Kinnunen. Valto Käkelä.
6934:   Kauko Andersson.      Aap·o Inkinen.       Varma K. Turunen. Päiviö Hetemäki.
6935:   Aino Malkamäki.       Eino Möttönen.       Jere Juutilainen.   Felix Seppälä.
6936:   Juhani Leppälä.       Arvi Ahmavaara.      Heikki Simonen.     Alpo Lumme.
6937:                                    Onni Peltonen.
6938: 128
6939: 
6940: IV,29, -   Toiv. al. N :o 33.
6941: 
6942: 
6943: 
6944: 
6945:                                 Lehtonen y. m.:   Piensäästäjien rahan arvon alentumisen
6946:                                    johdosta kärsimien tappioiden korvaamisesta.
6947: 
6948: 
6949:                                     E d u s k u n n a ll e.
6950: 
6951:    Sodanjälkeinen inflatoorinen kehitys on       menettämien säästöarvojen korvaamiseen
6952: johtanut maamme vähävaraiset piensääs-           olisi tärkeätä nimenomaan senkin vuoksi,
6953: täjät varsin vaikeaan asemaan. Sillä suu-        että heidän luottamuksensa saataisiin val-
6954: rin osa näiSit•ä pi•ensääJStäjistä on alikoi-    tiotaloudenemme tärkeään säästäväisyy-
6955: naan ahkeralla työllään säästänyt osan           den merkitykseen jälleen palautumaan.
6956: vanhuutensa ja perheensä vastaisen toi-          Sentähden olisi valtion taholta ryhdyttävä
6957: meentulon varalle. Mutta sota ja sen seu-        toimenpiteisiin niitten vahinkojen korvaa-
6958: raukset ovat aiheuttaneet heidän säästöil-       miseen jotka sodasta johtuvina seurauk-
6959: leen melkeinpä täydellisen inflation.            sina ovat kohdistuneet vähävaraisiin pien-
6960: Elinkustannusindelrsi oli vuonna 1939 105        tallettajiin joista suuri osa on työn uuvut-
6961: pistettä mutta jo vuoden 1946 joulukuussa        tamia vanhuksia.
6962: 468 pistettä joten vuoden 1938 lopussa ol-          Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
6963: leitten säästöjen arvo vastaa nykyisin vain      kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6964: noin 1/5 osaa.
6965:    Eduskunnan vahvistamien korvauslakien                   että hallitus toimituttaisi tutki-
6966: mukaan ovat tähän mennessä korvaus-                     muksen siitä, onko valtiolla mahdol-
6967: toimenpiteet sodan johdosta aiheutuneista               lisuuksia korvata sitä vahinkoa
6968: menetyksistä kohdistuneet pääasiallisesti               minkä piensäästäjät ovat pankkital-
6969: siirtoväkeen, sekä eräissä tapauksissa                  letuksistaan vuoden 1938 jälkeen
6970: myöskin muihin reaaliomaisuuksien omis-                 tapahtuneen rahanarvon alenemisen
6971: tajiin.   Sensijaan varsinaiset piensaas-               johdosta kärsineet, ja tutkimuksen
6972: täjät ovat jääneet pankkitalletuksiinsa                 perusteella antaisi esityksen Edus-
6973: nähden kaikkien näitten korvauslakien                   kunnalle.
6974: ulkopuolelle. Toimenpiteet piensäästäjien
6975:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
6976: 
6977: 
6978:                       Vilho Lehtonen.                            Juho Hukari.
6979:                       Walter Kuusela.                            Antti J. Rantamaa.
6980:                       M. Järvinen.                               Uuno Raatikainen.
6981:                                                                                           129
6982: 
6983: IV,3o.- Hemst. mot. N:o 34.
6984: 
6985: 
6986: 
6987: 
6988:                                 Je:rn m. fl.: An,gående förbättrande av fastighetsägarnas
6989:                                     ekonomiska Zäge i städerna.
6990: 
6991: 
6992:                                     T i ll R i k s d a g e n.
6993: 
6994:     S.tädernas fastighetsägare ha på grund        från statsmaktens sida. Detta har sanner-
6995: av hyresreglementeringen råkat 1 en myc-          ligen icke .skett genom den behandiling, som
6996: ket prekär situation. Den fastställda hy-         vederfarits städernas gårdsägare. Saken
6997: resnivån är så låg att fastighetsägarna           har icke mycket förbättrats av att hyres-
6998: med hyresintraderna icke ens kunna betala         nivån fastställts betydligt högre i nyupp-
6999: sikatterna, ännu mindre de kostnader, som         förda gårdar. Största effekten härav har
7000: härflyta av fastigheternas skötsel eller vad      varit, att hyresgästerna i de nya går-
7001: som skulle behövas för livsuppehället för         darna klagat över de höga hyrorna, något
7002: de bs,tighetsägare, som ej ha annan ut-           som V!arit naturligt, då jämföre1se :gjorts
7003: komst. Fastighetsägarna hava icke heller          med hyrorna i de gamla gårdarna.
7004: i någon form erhållit kompensation för de            Om en stor del gårdsägare skall kunna
7005: alltför låga hyresinkomsterna. Någon mot-         undgå katastrof, måst.e skyndsamma åtgär-
7006: svarighet till t. ex. stödpremierna åt jord-      der till lägets .förbättrande vidtagas. Den
7007: brukarna har icke givits gårdsägarna. De          närmast till hands liggande åtgärden vore
7008: ha icke ens möjlighet att på illegal väg          en kännbar förhöjning av hyresnivån för
7009: genom något slags ,svart" hyrestariff             de före krigstiden uppförda gårdarna. Om
7010: skaffa sig högre inkomster.                       man dock anser nödigt beakta, att en större
7011:     Fmjden ·av detta har blivk, :att de fles1ta   förhöjning alltför mycket skulle påverka
7012: fastighetsägare nödgats hårt skuldsätta sig.      levnadskostnadsindex, ikunde åtminstone en
7013: 1\!Ien många äro nu i den situationen, att        mindre förhöjning åstadkommas och jäm-
7014: de icke mera kunna erhålla kredit från            sides dä!'med en viss skattelindring åväga-
7015: penninginstituten. De kunna icke heller           bringas. Härmed skulle en kännbar lätt-
7016: sälja sina fastigheter på grund av de in-         nad i situationen kunna genomföras.
7017: skränkande bestämmelser rörande rätt till           1\!Ied hänvisning till det ovan anförda få
7018: fastighetsköp gällande lag på området fast-       vi vördsamt föreslå, att riksdagen ville
7019: ställer. Läget är kort sagt alldeles ohåll-       besluta hemställa,
7020: bart.
7021:     Att år efter år hålla en medborgargrupp                 att regeringen måtte skyndsamt
7022: i ett sådant läge är icke förenligt med                  skrida tiU sådana åt,gärder, varige-
7023: rättvisa och billighet, icke heller med                  nom det nuvarande ekonomiska läget
7024: statsmaktens intressen. 1\!Ied hänsyn till               för städernas fastighetsägare avse-
7025: den skriande bostadsbristen borde ju bo-                 värt förbättras.
7026: stadsproduktionen på allt sätt uppmuntras
7027:         Helsingfors den 7 februari 1947.
7028: 
7029:                  Levi Jern.                                     Ebba östenson.
7030:                  Albert Brommels.                               Helmer Smeds.
7031:                  Ture Hollsten.                                 J. 0. Söderhjelm.
7032:                                       Albin Wickm.an.
7033: 
7034:                                                                                             17
7035: 130
7036: 
7037: IV,3o. -   Toiv. al. N :o 34.
7038:                                                                                       Suomennos.
7039: 
7040: 
7041: 
7042: 
7043:                                 Jern y. m.: Kaupunkikiinteistönomistajain taloudellisen ase-
7044:                                     man parantamisesta.
7045: 
7046: 
7047:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7048: 
7049:   Kaupunkien kiinteistönomistajat ovat            asuntopulan takia valtiovallan taholta kai-
7050: vuokrasäännöstelyn takia joutuneet hyvin          km tavoin elvytJtää.      Kaupunkien <ta1oo-
7051: tukalaan asemaan. Säädetty vuokrataso on          omistajain osaksi tullut kohtelu ei todella-
7052: niin alhainen, etteivät kiinteistönomistajat      kaan sitä osoita. Asiaa ei paljon paranna
7053: voi vuokratuloilla mruksaa edes veroja ja         se, että vudkm,taso on vastarakennetuissa ta-
7054: vielä vähemmän niitä kustannuksia, jotka          loissa määrätty huomattavasti 'korkeam-
7055: aiheutuvat kiinteistöjen hoitamisesta tai         maksi. Sen suurin vaikutus on ollut, että
7056: joita tarvittaisiin muita tuloja vailla olevien   uusien talojen vuokralaiset ovat valittaneet
7057: kiinteistönomistaj ain elatukseen. Kiinteis-      suuria vuokria, mikä onkin ollut luonnol-
7058: tönomistajat eivät myöskään missään muo-          lista, kun niitä on vertailtu vanhojen talo-
7059: dossa ole saaneet korvausta liian alhaisista      jen vuokriin.
7060: vuokratuloista. Talonomistajille ei ole mak-          Jotta suuri osa talonomistajista voisi vält-
7061: settu minkäänlaisia esim. maanviljelij,öiden      tyä tuholta, on ryhdyttävä kiireisiin toimen-
7062: tukipalkkioita vastaavia korvauksia. Heillä       piteisiin aseman parantamiseksi. Lähim-
7063: ei ole edes mahdollisuutta hankkia itselleen      pänä tarjolla olevana toimenpiteenä olisi
7064: suurempia tuloja laittomin keinoin jonkin-        vuokmrtason tuntuv'a korottaminen ennen
7065: laisilla ,mustilla" vuokramaksuilla.              sotia rakennetuissa taloissa. Jos kuitenkin
7066:    Tästä on ollut seurauksena, että useim-        katsottaisiin tarpeelliseksi ottaa huomioon,
7067: pien kiinteistönomistajien on ollut pakko         eitJt;ä suurehko korotus vaiikuttaisi llia!ksi
7068: suuresti velkaantua. Mutta monien asema           elinkustannusindeksiin, voitaisiin toimeen-
7069: on nyt sellainen, etteivät he voi saada enää      prunna ainakin pienempi korr·otus ja samalla
7070: luottoa rahalaitoksilta. Kiinteistöjen ostoa      aikaansaada tietty verohelpotus. Täten voi-
7071: koskevan voimassaolevan lain säätämien ra-        taisiin asemaa tuntuvasti helpottaa.
7072: joittavien määräysten vuoksi he eivät myös-           Viitaten edelläolevaan ehdotamrrne kunni-
7073: kään voi myydä kiinteistöjään. Asema on           oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7074: lyhyesti sanoen aivan kestämätön.                 vomuksen,
7075:    Yhden kansalaisryhmän pitäminen sellai-                   että hallitus ryhtyisi kiireisesti sel-
7076: sessa asemassa vuoden toisensa jälkeen ei                 laisiin toimenpiteisiin, jotka huomat-
7077: ole oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuu-                  tavasti parantaisivat kaupunkien
7078: den eikä myöskään valtiovallan etujen mu-                 kiinteistönomistajien nykyistä talou-
7079: kaista. Asuntotuotantohall pitäisi huutavan               dellista asemaa.
7080:       Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
7081: 
7082:                  Levi Jern.                                    Ebba östenson.
7083:                  Albert Brommels.                              Helmer Smeds.
7084:                  Ture Hollsten.                                J. Söderhjelm.
7085:                                       Albin Wickman.
7086:                                                                                          131
7087: 
7088: IV,31. -   Toiv. al. N:o 35.
7089: 
7090: 
7091: 
7092: 
7093:                                 Honkala y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta asu,ntotalojen
7094:                                   hoitokustannus•ten vähentämismahdollisuuksista alenta-
7095:                                   maUa veroja ja lämmityskustannuksia.
7096: 
7097: 
7098:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7099: 
7100:    Hinltojen j·a pa1kkojen nousu sekiä ltoi-      tuntuvaan alentamiseen näyttäisi siis ole-
7101: swail.ita pidä:ttyväilsyys vuokrankorotuksiin     van mahdollisuuksia, kun kerran valtio
7102: nähden ovat aiheuttaneet vuokrakiinteis-          määrää tariffit ja palkat . Siten pienenisi
7103: töjen hoitokustannusten ja vuokratulojen          myös se epäsuhde, joka on muodostunut
7104: välille epäsuhteen, jota ei kiinteistöjen         keskuslämmitystaloissa ja uunilämmitys-
7105: talous ajan pitkään voi kestää. Suoritetun        taloissa asuvien vuokralaisten asuntomeno-
7106: tutkimuksen mukaan keskuslämmitystalo-            jen välille viimemainittujen kustantaessa
7107: jen hoitokustannukset olivat syksyyn 1946         itse lämmityksen. Polttopuun korkeitten
7108: mennessä nousseet keskimäärin 156% vv.            kuljetuskustannusten takia olisi laatuun
7109: 1937-38 tasoon verrattuna, vuokrankoro-           ja varastointiin kiinnitettävä suurta huo-
7110: tuksen ollessa 30 %. Samana aikana asun-          miota. Halvan polttoturpeen käyttömah-
7111: tomenojen •osuus perheiden menobudje-             dollisuuksia olisi lisättävä.
7112: tissa oli alentunut 22% :sta 12-15% :iin.            Vuoden 1946 syksyyn mennessä kiin-
7113: Vuokria voidaan siis kohtuudella jonkin-          teistöjen valtionverot olivat nousseet noin
7114: verran korottaa. Asiasta onkin tehty              7-kertaisiksi, vaikka omaisuuden perus-
7115: eduskunta-aloite.                                 teella asetettuja ylimääräisiä veroja ei
7116:    Jos syntynyt epäsuhde kokonaisuudes-           huomioidakaan. Verojen suhteellinenkin
7117: saan poistettaisiin vuokria korottamalla          osuus kokonaismenoista on noussut noin
7118: tulisi se ilmeisesti liikaa rasittamaan var-      3-kertaiseksi sotaa edeltäneeseen aikaan
7119: sinkin keskiluokan ja virkamiesten talouk-        verrattuna. Kun asuntokiinteistöt tuotta-
7120: sia, Jmska nämä ·eivät ole saaneet tuloi-         vat tappiota, on niiden korkea verotus
7121: hinsa hintatason yleistä nousua vastaavaa         perusteetonta. Hallitus on i1moittanut pyr-
7122: lisäystä:. Sen vuoksi o1isi vaJltion toiinJesta   kivänsä verohelpotuksiin. Tätä keinoa olisi
7123: pyrittävä löytämään keinoja myös kiin-            käytettävä myöskin vuokratason pysyttä-
7124: teistöjen menojen alentamiseen, jotta vuok-       miseen alhaisena.
7125:  rataso voitaisiin pitää alhaisena.                  Korkomenot muodostavat talojen kus-
7126:    Suoritetun tutkimuksen mukaan kes-             tannuksissa suuren, useissa tapauksissa
7127: kuslämmitystalojen lämmityskustannukset           suurimman menoerän. V. 1945 ne tekivät
7128:  ovat nousseet vuosien 1937-38 tas·oon ver-       keskimäärin 27 % kokonaismenoista,
7129:  raten keskimäärin n. 540 %. Jyrkkä nousu         mutta ovat senjälkeen kiinteistöjen velko-
7130:  johtuu pääasiassa polttopuun hintojen ko-        jen kasvun takia vielä lisääntyneet. Hel-
7131:  hoamisesta. Kun hinta, jonka metsän-             singissä vuokra-asuntotalojen vellmjen li-
7132:  omistaja saa puusta, on noussut vain suh-        säytyminen oli v. 1946 pistokoetutkimuk-
7133:  teellisen vähän, näyttää muiden puunhan-         sen mukaan keskimäärin 12 %, useissa ta-
7134:  kintakustannusten nousu suurelta. Halon-         pauksissa 15-25 %. Tämä merkitsee, että
7135:  pinoojien ansioiden ilmoitetaan yleensä          talojen velkaantuminen tapahtuu kiihty-
7136:  olevan 20,000-30,000 ja ajoja suorittavien       västi. Korkomenot lisäävät velkaa ja
7137:  kuorma-autojen 40,000-50,000 markkaa             velka taas lisää korkomenoja.
7138:  lmukaudessa. Puunhankintakustannusten               Mitä pidemmälle kiinteistöjen tulojen ja
7139: 132                   IV,31. -   .AsuntotaJI.Qjen hoitokustannukset.
7140: 
7141: kustannusten välinen ·epäsuhde kehittyy,                että hallitus kiireellisesti tutkitut-
7142: sitä vaikeammaksi pulakysymys muodos-                taisi, missä määrin olisi mahdollista
7143: tuu ja sitä enemmän häiriöitä aiheuttaa              vähentää asuntotalojen hoitokustan-
7144: sen ratkaiseminen, jota ei loputtomasti              nuksia alentamalla veroja ja lämmi-
7145: voida siirtää. Tämän johdosta allekirjoit-           tyskustannuksia, sekä ryhtyisi tutki-
7146: taneet kunnioittavasti esittävät eduskun-            muksen tulosten aiheuttamiin toi-
7147: nan päätettäväksi toivomuksen,                       menpiteisiin.
7148:       Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947 ..
7149: 
7150:                 Niilo Honkala.                           Erkki Paavolainen.
7151:                 Jussi Lappi-Seppälä.                     Aapo Inkinen.
7152:                                                                                              133
7153: 
7154: IV,32. -   Toiv. al. N :o 36.
7155: 
7156: 
7157: 
7158: 
7159:                                 H. Pesonen: Jälleenrakennustarvikkeiden vapauttamisesta
7160:                                    liikevaihtoverosta.
7161: 
7162: 
7163:                                     E d u s k u n n a ll e.
7164: 
7165:    Hävitetyn Pohjois-Suomen ja Karjalan          aikanaan annettuja määräyksiä ja ohjeita
7166: siirtoväen jälleenrakentajien keskuudessa        on kiristetty siitä, mitä ne olivat aikaisem-
7167: on herättänyt jatkuvasti suurta tyytymät-        min, mikä aiheuttaa sen, että ne, jotka
7168: tömyyttä se suuri rasitus, joka näitä vähä-      eivät ole saaneet lainoja aikaisemmin, jou-
7169: varaisia ja muuten raskaasti sodan joh-          tuvat nyt paljon huonompaan asemaan
7170: dosta kärsimään joutuneita ja suuresti           kuin ne, jotka ovat onnistuneet saamaan
7171: köyhtyneitä jälleenrakentajia kohtaa liike-      lainoja aikaisemmin. Seurauksena on ollut
7172: vaihtoveron muodossa. Se ylimääräinen            jälleenrakennustoiminnan entisestään su-
7173: vero, jonka valtio liikevaihtoveron muo-         pistuminen, johon ei enää olisi varaa, vaan
7174: dossa asettaa jälleenrakentajien erikoisrasi-    ihmisten olisi vihdoinkin päästävä pois
7175: tukseksi, on arvaamattoman suuri ja ras-         maakuopista ja muista kellareista, asu-
7176: kas, jota eivät ymmärrä tai eivät ainakaan       maam. o:i>keisiin ihmis:asunJtoihin.
7177: tahdo käsittää ne, jotka saavat elää ja olla        Tilanteen helpoittamiseksi ja tekemällä
7178: entisissä asunnoissaan, eikä heidän tarvitse     oikeutta sodan johdosta kärsimään joutu-
7179: uutta rakentaa. On laskettu ja todistettu,       neille, olisi kaikki jälleenrakennustarvik-
7180: että alle keskikokoa olevan asuinrakennuk-       keet vapautettava liikevaihtoverosta, sillä
7181: sen ja vaatimattoman navettarakennuksen          hyvällä tahdolla on kyllä mahdollista löy-
7182: jälleenrakentaja, joka joutuu kaikki tar-        tää sellainen menettelytapa, joka niin, että
7183: vikkeet ostamaan, joutuu maksamaan val-          liikevaihtovero maksettaisiin 'Palautuksena
7184: tiolle liikevaihtoveroa 60-80,000: - asti.       jälleenrakentajille tai otettaisiin käytäntöön
7185: Tämä on aivan kohtuuttoman suuri yli-            ostolupiin yhdistettävä lisenssijärjestelmä,
7186: määräinen vero, jonka asianomainen jou-          joka viimeksi mainittu sopisi vielä ostet-
7187: tuu maksamaan vain sen vuoksi, että hän          t:av,iin rwkennustarpeisiin ja ensiksi mainit.tu
7188: on menettänyt ilman omaa syytään sodan           jo käytettyihin tarvikkeisiin.
7189: johdosta entiset rakennuksensa. Tämä yli-           Edelläolevan perusteella kunnioittaen
7190: mäJär,äinen vero on sitäkin suuremmalla          ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7191: syyllä epäoikeudenmukainen, ikun jä;Heenra-      vomuksen,
7192: ~entajart y1oonsä saavat tuhoutu:nees,ba omai-
7193:  suudestwan niiu pienen korvauklsen, et1tä se              että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7194: vain osittain vastaa todellista vahinkoa.               siin liikevaihtoverolain muuttami-
7195:     Inflatoorisen kehityksen ja rakennustar-            seksi niin, että jälleenrakentajiin
7196: vikkeiden suuren puutteen vuoksi raken-                 kohdistuva erikoisverotus tulisi pois-
7197: nustoiminta on ollut hidasta, johon on vielä            tetuksi, vapauttamalla kaikki jälleen-
7198:  viime aikoina vaikuttanut myös rahoitus-               rakennustarvikkeet liikevaihtoverosta.
7199: vaikeudet, kun rakennusrahoitusta varten
7200:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
7201: 
7202:                                                                    H. S. Pesonen.
7203: 134
7204: 
7205: IV,33, -   Toiv. al. N:o 37.
7206: 
7207: 
7208: 
7209: 
7210:                                Paksujalka y. m.: Siirtoväelle tarpeellisten maatalouskonei-
7211:                                   den vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
7212: 
7213: 
7214:                                    E d u s k u n n a ll e.
7215: 
7216:    Kun siirtoväki on jo monia vuosia ollut      ninkertaisiksi ja niistä joutuu siirtoväki
7217: evakkotiellä ja joutunut muuttamaan pai-        vielä valtiolle maksamaan suurta liike-
7218: kasta toiseen niin on etenkin niiden maa-       vaihtoveroa, mikä ei ole kohtuullista.
7219: talonsirtaimisto jäänyt kaikkea huoltoa            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7220: vaille, suuren osan niistä jo mennen käyt-      kunnioirtta:en, 'että ,eduskun:ta: hyväksyisi
7221: töön keLpaamattomaksi. Mutta kaiken tä-         toivomuksen,
7222: män lisäksi nekin koneet, jotka oli saatu
7223: varastoihin    säilytettäväksi, takavarikoi               että hallitus ryhtryisi toimenpitei-
7224: valtio suureksi osaksi, joten koneenvajaus             siin sellaisen muutoksen aikaansaa-
7225: tulee siirtoväellä olemaan varsin huomat-              miseksi liikevaihtoverolakiin, että
7226: tava. Maan saatuaan joutuu siirtoväki täy-             siirtoväelle tarvittavien maatalous-
7227: dentämään tämän konevajauksensa, mutta                 koneiden hankkiminen olisi liike-
7228: koneitten hinnat ovat nyt nousseet jo mo-              vaihtoverosta vapaa.
7229:        He1singissä 13 päivänä h~hnikuUJta 1947.
7230: 
7231: 
7232:                       Juho Pa.ksujalka.                          Erkki Paavolainen.
7233:                       J. Pyörälä.                                Aapo Inkinen.
7234:                       Valto Käkelä.                              Kusti Eskola.
7235:                       Urho Saariaho.                             Juhani Leppälä.
7236:                       Kauko Andersson.                           Toivo Ikonen.
7237:                       Antti J. Rantamaa.                         Matti Pärssinen.
7238:                                               Helena Virkki.
7239:                                                                                           135
7240: 
7241: IV,34. -   Toiv. al. N :o 38.
7242: 
7243: 
7244: 
7245: 
7246:                                 Paksujalka y. m.: Siirtoväelle tarpeellisten rakennustar-
7247:                                    peiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
7248: 
7249: 
7250:                                     E d u s kun n a 11 e.
7251: 
7252:    Kun siirtoväki pitkän odotuksen jälkeen      summia maksamaan tätä veroa ja sitä ei
7253: saa vihdoinkin oman maan, niin siinä            voida pitää kohtuullisena, kun ottaa huo-
7254: useaJstikin käy niin, että se 0!11; jonkin      mioon sen, miten alhaisiksi siirtoväen
7255: suurtilan heikossa kasvukunnossa olevaa         omaisuudenmenetyksistä saarnat korvauk-
7256: lievemaata tahi sitten kolmnaan tai osaksi      set ovat jääneet.
7257: metsänpohjaa. Tästä johtuu, että niissä           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7258: elämisoo alkaminen ,tulee sii:vtoväJelle jo     kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi
7259: äärimmäisen vaikeaksi. Kaiken tämän li-         toivomuksen,
7260: säksi puuttuu niistä useammassa t3!pauk-
7261: sessa rakennuksetkin, jotka joudutaan jo                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7262: lähiaikoina rakentamaan aikana, jolloin               toimenpiteisiin sellaisen muutok-
7263: rakentaminen tulee kalliiksi työpalkkojen             sen aikaansaamiseksi liikevaihtovero-
7264: kuin myöskin rakennustarpeiden hintojen               lakiin, että siirtoväen rakennuksiin
7265: nousun vuoksi. Kun sitäpaitsi rakennus-               ;~arvittavat rakennustarpeet vapau-
7266: tarpeitten hankinta on liikevaihtoveron               tetaan liikevaihtoverosta.
7267: alainen joutuu siirtoväkikin huomattavia
7268:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
7269: 
7270: 
7271:                       Juho Paksujalka.                          Aapo Inkinen.
7272:                       J. Pyörälä.                               Kusti Eskola.
7273:                       Valto ltäkelä.                            Juhani Leppälä.
7274:                       Urho Saariaho.                            Toivo Ikonen.
7275:                       Antti J. Rantamaa.                        Matti Pärssinen.
7276:                       Erkki Paavolainen.                        Helena Virkki.
7277: 136
7278: 
7279: IV,3 5. -   Toiv. al. N :o 39.
7280: 
7281: 
7282: 
7283: 
7284:                                  Riihinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi ylimääräisestä
7285:                                     suurte,n omaisuuksien luovutusverosta.
7286: 
7287: 
7288:                                      E d u s k u n n a ll e.
7289: 
7290:    Sodan seurauksena valtion menot ovat           dalla. Verorasitusta olisi pyrittävä siirtä-
7291: kasvaneet niin, että niiden suoritukseen          mään sellaisten verovelv·ollisten kannetta-
7292: tarvittavia varoja ei voida hankkia ilman         vaksi, jotka ovat päässeet helpommalla
7293: poikkeuksellisia toimenpiteitä. Pienten           ja jotka on katsottava veronkantoky-
7294: omaisuuksien ja tulojen verotus kuin              kyynsä nähden vahvemmiksi.
7295: myöskin välittömien verojen määrä on jo             ;Tällaisia verovelvollisia ovat kansalai-
7296: muodostunut ylivoimaiseksi palkkatuloi-           set, joilla on kapitaalituloja suurpaa-
7297: sille ja maaseudun vähävaraiselle väes-           omista ja joiden toimeentulo ei ole riip-
7298: tölle, joten valtion tulojen lisäämistä           puvainen heidän ansiotuloistaan. Sen
7299: n;äitä veroja korottamaLla ei voida enää          kautta, että suuret ·osakeyhtiöt saivat
7300: suuresti toteuttaa.                               suorittaa toisen omaisuusluovutusverolain
7301:    Sodan johdosta ja rahanarvon alene-            määräämän vero11sa osakkeilla, saivat
7302: misen kautta ovat piensäästäjät ja yleensä        nämä omaisuusveron suorituksessa etuja,
7303: pienomistajat menettäneet suurimman osan          joita ei annettu muille verotettaville.
7304: omaisuudestaan. Tästä huolimatta verotus             Sodan jättämät rasitukset olisi pyrit-
7305: kohtaa edelleenkin näitä piirejä erittäin         tävä tasaamaan niin, että myöskin suur-
7306: ankarana. Suuromistajien omaisuudet ei-           ten omaisuuksien osalle asetettaisiin rasi-
7307: vät ole vastaavasti kärsineet, vaan päin-         tukset nykyistä oikeudenmukaisemmin.
7308: vastoin näiden ·Omaisuuksien arvot ovat           Sotakorvaussuoritusten      helpoittamiseksi
7309: nousseet. Suurten omaisuuksien kohdalla           olisi määrättävä kertakaikkinen ylimää-
7310: ei ole yleensä tapahtunut omaisuuksien            räinen suurten omaisuuksien luovutusvero,
7311: menetyksiä, vaan omaisuuksien lisäyksiä.          joka kannettaisiin 5,000,000 markan tai
7312: Verotus ei myöskään rasita yhtä anka-             sitä suuremmasta henkilökohtaisesta omai-
7313: rasti niitä, joilla on suuria omaisuuksia         suudesta ja osakeyhtiöitä, joiden omaisuus
7314: kuin vähävara•isia, sillä omaisuusvero,           on 10,000,000 mk tai sitä suurempi. Kui-
7315: jonka suuromistajat ovat joutuneet vuo-           tenkin asunto-osakeyhtiöt kuin myös muut
7316: sittain maksamaan, on suoritettu omaisuu-         valtiovarainministeriön lähemmin nimeä-
7317: desta saadulla tulolla, verovelvollisten va-      mät yleishyödylliset yhtymät olisi jätet-
7318: ralllisuuden vuosi V'Uodelta Usääwtyessä          tävä tämän veron ulkopuolelle.
7319: heille asetetuista veroista huolimatta.              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7320:    Koska kuitenkin sodan jättämät val-            että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
7321: tion velat, mukaan luettuna myöskin so-
7322: takorvaukset, tulevat vaatimaan useita                     että hallitus kiireellisesti valmis-
7323: vuosia niistä selviytyäksemme, on syytä                  taisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
7324: harkita verokuorman keventämistä ras-                    tyksen laiksi ylimääräisestä suurien
7325: kaimmin verosta kärsimään joutuvien koh-                 omaisuuksien luovutusverosta.
7326:       Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
7327: 
7328:       Vilhelm Riihinen.   Eino Tainio.              Sulo Muuri.         Toivo Kujala.
7329:       Eino Roine.         Arvo Riihimäki.           Toivo Lång.         Antto Prunnila.
7330:       W. Metsäranta.      H. Manninen.              Esa Hietanen.       Konsta Talvio.
7331:                    Eino Kujanpää.                               Elli Stenberg.
7332:                                                                                            137
7333: 
7334: IV,s6. -   Toiv. al. N:o 40.
7335: 
7336: 
7337: 
7338: 
7339:                                Heikkilä y. m.: Maanhankintalain nojalla luovutettavien
7340:                                   alueiden verotusar,von m;ääräämisestä.
7341: 
7342: 
7343:                                     E d u s k u n n a ll e.
7344: 
7345:    Maatalouskiinsteistöt arvioitiin omai-        koko kiinteistön verotusarvon korotettu-
7346: suusveroja vuodelta 1945 määrättäessä            jen veroperusteiden mukaan, jos maanlu-
7347: lähes kaksinkertaiseen arvoon edelliseen         nastustoimitus ei sen kohdalta vuoden
7348: vuoteen verrattuna ja veroperusteita nii-        vaihteessa ole vielä ollut loppuun saatettu.
7349: den vuodelta 1946 toimitettavaa vero-               Kun vuoden 1946 lopussa oli vielä hy-
7350: tusta varten on edelloon korotettu. Vuo-         vin suuri joukko maanlunastustoimituksia
7351: den 1944 tasoa korkeampien ver,otusarvo-         loppuun saattamatta ja toissijaisten luo-
7352: jen käyttäminen siltä osalta kuin maa-           vutusv,elvohlisten osalrta jopa aJloittamatta-
7353: talouskiinteistön omistaja joutuu luovut-        kin, tulevat puheena olleet kysymykset
7354: tamaan sanottua omaisuuttaan maanhan-            esille myös sanotulta vuodelta toimitetta-
7355: kintalain nojalla johtaa kuitenkin epä-          vassa verotuksessa. Koska kuitenkin olisi
7356: oikeudenmukaiseen tulokseen, jota ei             välttämätöntä, että viitattu epäkohta saa-
7357: voida pitää myöskään lain mukaisena.             taisiin tällöin poistetuksi ja jo tapahtuneet
7358: Maanhankintalain perusteella asutustar-          virheellisyydet     oikaistuiksi,    esitämme
7359: koituksiin luovutetusta omaisuudesta suo-        eduskunnan hyväksyttäväksi t,oivomuksen,
7360: ritetaan näet luovuttajalle mainitun lain
7361: 65 § :n mukaan ainoastaan vuoden 1944                      että hallitus viipymättä ryhtyisi
7362: lopussa vallinnutta hintatasoa vastaava                 sellaisiin     toimenpiteisiin,   ettei
7363: korvaus. Näin orllen ei tämä omaisuus en-               maanhankintalain nojalla v. 1944
7364: nen kyseistä pakollista luovutustakaan                  hinnasta luovutettavia alueita ve-
7365: edusta omistajansa kädessä, minkä perus-                rotuksessa arvioida sanottua arvoa
7366: teen mukaan tulo- ja omaisuusverolain                   korkeammalle, sekä että milloin
7367: 34 § määrää sen arvioitavaksi, suurempaa                näin syystä tai toisesta on tapahtu-
7368: arvoa kuin siitä saatava korvaus. Tätä                  nut tai tapahtuu, asianomaisella on
7369: seikkaa verolautakunnat eivät kuitenkaan                mahdollisuus saada siihen oikaisu
7370: ole vuodelta 1945 toimitetussa verotuk-                 säänrvöllisistä valitusajoista riippu-
7371: sessa ottaneet huomioon, vaan määränneet                matta.
7372:      Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
7373: 
7374:                 Matti Heikkilä.                               J. E. Lampinen.
7375:                 E. A. Turja.                                  Martti 0. Kölli.
7376:                 L. 0. Hirvensalo.                             Sulo Heiniö.
7377:                                        Matti Ytti.
7378: 
7379: 
7380: 
7381: 
7382:                                                                                              18
7383: 138
7384: 
7385: IV,37. -   Hemst. mot. N:o 41.
7386: 
7387: 
7388: 
7389: 
7390:                                Kullberg: Angående åtgärder för reformering av beskatt-
7391:                                   ningen av lantbruksfast~gheter.
7392: 
7393: 
7394:                                    'f i l R i k s d a g e n.
7395: 
7396:    Till följd av den stränga beska:ttningen      hänföras tj;Jl en enda klass. Detta förut-
7397: av lantbruksfastigheter såväl vid kommu-         sätter visst en sakkunnig bonitering av
7398: nal- som särskilt vid statsbeskattningen         all åkerjord och ängsmark, men därhän
7399: framstå de nu gällande bestämmelserna            måste vi försöka komma och grunderna
7400: om beskattning av lantbrukslägenheter            för en dylik reducering utarbetas. Syfte-
7401: såsom föråldrade och orättvisa. Om det           målet med all beskattning är ju att den
7402: också medgives att åstadkommandet av             bör bli rättvis och drabba medborgaren
7403: en fullt rättvis beskattning av lantbruks-       i enlighet med hans betalningsförmåga.
7404: fastigheter är svår att förverkliga, fram-           Också den nu gällande zonindelningen
7405: stå dock beskattningsgrunderna i sin nu-         kll!n leda rtill orätrtvisor, om den också
7406: varande form som så bristfälliga att de          syftar till att beakta olägenheterna inom
7407: äro i behov av revidering. Gällande be-          lantbruksnäringen för den enskilde jord-
7408: stämmelser härom ingå i förordningen             ägaren. Zonindelningen kunde bortfalla
7409: av den 20 januari 1922 angående kom-             och ersättas exempelvis med reduktionstal
7410: munalbeskattning i landskommuner. En-            per transportkilometer för lägenheterna
7411: ligt denna förordning är havreavkastnin-         med avseende fäst vid vägförhållanden,
7412: gen per åkerhektar lagd som grund för            avstånd till konsumtionsort m. m.
7413: klassindelningen. Men sedan föl'ordningen           Beskattningen av skogsmark kunde
7414: utfärdades har dock vårt jordbruk under-         även reformeras enligt ovan antydda
7415: gått en kraftig förändring. Nya odlings-         principer.
7416: växter ha tagits i bruk: med helt andra              Under övervägande kunde även tagas
7417: krav på markbeskaffenhet och odling än           ibruktagandet av bokföringsbeskattning
7418: havreodlingen, vår extensivaste odling,          av lantbruksfastigheter såsom i Sverige.
7419: förutsätt.er. Skulle nugällande stadganden       Teoretiskt sett vore en dylik beskattning
7420: komma till användning endast vid kom-            den riktigaste.
7421: munru1beskrutitningen, så vore måhända              Då ovan framförda synpunkter innebära
7422: orättvisorna icke så framträdande, men           en total omläggning av vår hittillsgäl-
7423: då även den starkt progressiva statsbe-          lande beskaltroning av lantbruksfastigheter,
7424: skattningen bygger på samma grunder,             borde en statskommitte tillsättas för att
7425: bli o11ättvisorna alltför framträdande.          överväga frågan och framkomma med för-
7426: Speciellt bland rikets småbrukare har            slag i saken.
7427: uppmärksamheten redan länge varit rik-              •Med stöd av vad ovan framhållits
7428: tad på detta missförhållande.                    föreslår undertecknad, att riksdagen
7429:    Då det gäller att försöka reformera be-       vi!He besluta hemställa.,
7430: ska,ttningen av lantbruksfastigheter, kunde
7431: man tänka sig även en sådan åtgärd, att                    att regeringen i skynds.am ordning
7432: klasserna för åkerjord kunde utökas från                 måtte vidtaga åtgärder för reforme-
7433: 3 exempelvis till 5. Men riktigare vore                  ring av beskattnirtAgen av lantbruks-
7434: säkert att genom förvandling av mark-                    fastigheter och, om så är av behovet
7435: värdet komma till s. k. reducerade skatte-               påkallat, överlämna proposition i
7436: helktar.er, vari.genom aJll å!kerjord skul,le            ärendet till Riksdagen.
7437:       Helsingfors den 14 februari 1947.
7438: 
7439:                                     Henrik Kullberg.
7440:                                                                                            139
7441: 
7442: IV,37. -   Toiv. al. N:o 41.
7443: 
7444: 
7445: 
7446:                                Kullberg: [J'oimenpiteistä maatalottskiinteistöjen verotuk-
7447:                                 sen uudistamiseksi.
7448: 
7449:                                     E d u s k u n n a ll e.
7450: 
7451:    Maatalouskiinteistöjen osaksi sekä kun-       kaan. Tämä tietenkin edellyttää kaiken
7452: nallis- että varsinkin valtionverotuksessa       pelto- ja niittymaan asiantuntevaa arvioi-
7453: tulleesta ankarasta verotuksesta johtuen         mista, mutta._ siihen meidän on pyrittävä
7454: osoittautuvat maatilojen verotusta koske-        sekä laadittava perusteet tällaista muun-
7455: vat voimassaolevat määräykset vanhentu-          tamista varten. Kaiken verotuksen tarkoi-
7456: neiksi ja epäoik,eudenmukaisilksi. Joskin        tuksenahan on, että se on oikeudenmukai-
7457: on myönnettävä, että täysin oikeudenmu-          nen ja oikeassa suhteessa kansalaisten
7458: kaisen maatalouskiinteistöjä koskevan ve-        maksukykyyn.
7459: rotuksen aikaansaaminen on vaikea, osoit-          Nyt voimassaoleva vyöhykejaoitus voi
7460: tautuvat verotusperusteet nykyisessä muo-        myös johtaa epäoikeudenmukaisuuksiin,
7461: dossaan kuitenkin niin puutteellisiksi, että     joskin siinä pyritään ottamaan huomioon
7462: ne vaativat tarkistamista. Tätä koskevat         maatalouselinkeinon      haitat    yksityisen
7463: määräykset sisältyvät tammikuun 20               maanviljelijän osalta. Vyöhykejaoitus voi-
7464: päivänä 1922 annettuun asetukseen kun-           taisiin poistaa ja korvata esim . maatiloja
7465: nallisverotuksesta maalaiskunnissa. Tä-          koskevien kuiljetuskilome>trien suhdeluvulila,
7466: män asetuksen mukaan on luokitusjaon             ottamalla tällöin huomioon tiesuhteet, etäi-
7467: perusteena kaurasato peltohehtaaria koh-         syys kulutuspaikkakunnalle j. n. e.
7468: den. Mutta asetuksen antamisen jäl-                Metsämaan verotus voitaisiin myös
7469: keen on maataloutemme kuitenkin suu-             uudistaa edellä ilmaistujen periaatteiden
7470: resti muuttunut. On otettu käytäntöön            mukaisesti.
7471: uusia viljelyskasveja, jotka asettavat              Myös voita·isiin ottaa harkittavaksi maa-
7472: maan laadulle ja viljelykselle aivan toi-        talouskiinteistöjen     kirjanpitoverotuksen
7473: sia vaatimuksia kuin mitä meillä laajim-         käytäntöönottamista Ruotsin tapaan. Teo-
7474: malti harjoitettu kauranviljelys edellyttää.     reettisesti katsoen tällainen verotus olisi
7475: Jos nyt voimassaolevia määräyksiä sovel-         oikeimpaan osunut.
7476: lettaisiin vain kunnallisverotuksessa, eivät       Kun edelläes~tetyt nrukökohdat merkitse-
7477: epäoikeudenmuwaisuudet ·ehkcä olisi niin         vät maatalouskiinteistöjemme tähänasti-
7478: silmiinpistäviä, mutta kun myös voimak-          sen verotuksen täydellistä muuttamista,
7479: kaasti progressiivinen valtionverotus ra-        olisi asetettava valtion komitea harkitse-
7480: kentuu samoille perusteille, muodostuvat         maan kysymystä ja tekemään asiaa koske-
7481: epäoikeudenmukaisuudet liian huomatta-           via ehdotuksia.
7482: viksi. Varsinkin maan pienviljelijöiden            Edelläesitetyn nojalla allekirjoittanut
7483: keskuudessa on jo kauan kiinnitetty huo-         esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7484: miota tähän epäkohtaan.                          vomuksen,
7485:    Koetettaessa uudistaa maatalouskiinteis-
7486: töjen verotusta voitaisiin ajatella sellaista-             että hallitus kiireisesti ryhtyisi
7487: kin toimenpidettä, että peltomaan luok-                 toimenpiteisiin maatalouskiinteistö-
7488: kien lukumäärää lisättäisiin 3 :sta esim.               jen verotuksen uudistamiseksi ja,
7489: 5 :een. Mutta oikeampi menettely olisi var-             mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi,
7490: masti päästä maan arvoa muuntamalla                     antaisi asiasta Eduskunnalle esi-
7491: n. s. muunnettuihin verohehtaareihin, jol-              tyksen.
7492: loin kaikki pelto kuuluisi yhteen luok-
7493:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
7494: 
7495:                                                        Henrik Kullberg.
7496: 140
7497: 
7498: IV,38. -     Toiv. al. N:o 42.
7499: 
7500: 
7501:                                      Hirvensalo y. m.: Asianomaisten maanomistajain oikeut-
7502:                                         tamisesta vähentämä;än verotettavista tuloista(J{It ky~ätei­
7503:                                         den rakentamisesta ja kunnossapidosta heille aiheutuvat
7504:                                         kustannukset.
7505: 
7506:                                            E d u s kun n a He.
7507: 
7508:    Kulm'wn ei halunne k~eiltää sitä tosiasia;a,          nuit tiems~tust,eTh jalkamise,en er,i yhteis-
7509: etitä hyvinkim; pienen :maati~an omistaja -              !lmntailuoklkien kesken. Muitlta kun vw1tio ei
7510: suunemmista puhumattakaan - on aina                      jaksa riittävän suuress1a määJrin ottaa ha~­
7511: joutunut monessa muodossa maksama~m                      tuunsa yleisen iLiiiiDenteen käyttämiä teitä
7512: veroa yihrteiskunna11e muussrukin muodossa               eikä kunn:atka;an n~i;tå halua eivätkä jaksa-
7513: kuin valtion ja lkurnrna;n veronkwnnon yhtey-            kwan omaam. hoirtoorusa oM1a:a, niin jäävät
7514: dessä. Erikoisesti sodan aikana tuntui tämä              tierasitulkset 1edelleem.kin painamaan suu-
7515: erikoisve·rotus Jlehmien ja hevosten sekä hei-           rimmalksi osaksi llliiitä maanomist:ajia, jotka
7516: nien j'a puutavarain pwklko-otltojen muo-                kunlkin kyllätien vailkutuspiiTissä 1asuvat.
7517: dos:sa !huoilies,tuttavan ra~a:wlta.. Mutta sa-              Kun m.ämä ka;ukaisten lkyH:äkuntien vähä-
7518: mall1J3,ikaisesti Lisääntyivät vaJLtionavustusten        vä;kiset uudisasu~lmat ja puutteen kanssa
7519: heikellltyessä runsain määrin nekin vuodesta             taisiteleva,t viilj,elijät eivät, edes vyöhykejaon
7520: vuoteen ma;ksert;ta,v:a;t verot, mitkä sangen            perusteena sa;a rii,ttävästi verohelpotuksia
7521: lulkuisa;t pienem.lkin ma:atilJkrun omistajat jou-       rirrutamaili1a ja hyvien vwltion mwanteiden
7522: tuvat yM:eislkunn:a11e siillnä muodos:sa suorit-         varsil_.l,a asuviin 3!1llma,tltive:1jiinsä verrattui-
7523: twma;an, 1että he ralkeillltavrut j'a kunnossa           na, !ni~m o[isi m1e[estämme !kohtuuHista, eititä
7524: pitäv:ä,t kotiilrY'lää:nsä joihitavart tiet.             ~ainsäätäjä ryhtyisi heidän verokuormaansa
7525:    Näiden t~eide:n i!mnnosswpysyttämiilllen on           helpott,ama.an, ja; kun edel[een oiliemme va-
7526: ~iikenteen yhä !kasvaessa ja erikoisesti I'as-           lkuutettruj~ siitä, että t:älil'aisen rtoimenpi,teen
7527: ka:a:n puutavaraliikenteen suurest,i lisään-             lkauMa entistä enemmän tuetta;isiin sitä
7528: tyessä va;attinut :monffita kylWtiekunna1lrta            oma-aloitt.eisuu!tta, joka rpyl'[{ii raskaan vero-
7529: uskomaJttoma:n suurf!a uhrauksia, v]eläpä                ta;almn alla lkamppai1levan maaseutuväJestön
7530: uhra1.:!ilrsra seil:1aisia, mi,tlkä eivät ole hyödy.t-   keskuudessa tukahtuma:an ja jota oma-
7531: täneet ainoasta;wn kyseessäolevaa ik:y!läiä,             w1oitteisuutta nykyisenä perin vi:lJkkaan asu-
7532: vaam. ovra,t moni'en kyil.ät,eiden lkunnosta j.ou-       tustoiminnan aikana olisi lmiJkirlb keinoilla
7533: tuneet nauttimaan hyvinkin kaukana asu-                  tueittava, nii111 rohkenemme kunnioittaen
7534: vat yhteiskuntapiirit, jotlka huoneita;a;n. [äm-         esittää eduskunnan päätettäväksi. toivomulk-
7535: mittäessäoo taikka rr~eipäänsä syödessään                sen,
7536: eivät !koskaan ole tulleet edes :ajateLleeksi,                      että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7537: mnen kaukais·en sailolky1äit1 a:suiklkaJat ovat                  siin sellaisen lainsäädännön aikaan-
7538: heidämJ puolestaa111 saaneet monet ker.rat                       saamiseksi, että ne maanomistajat,
7539: hevosensa valj.astara tai [apiou ja !kuokan                      jotka rakentavat ja kunnossa pit:ävät
7540: vartta monena hikisenä päivänä purisbaa,                         kyläteitä, saisivat vuosittain vero-
7541: enneilllk.uin heidoo hyvinvointinsa on taa-                      ilmoituksissaan ottaa VM'ovähennyk-
7542: tuksi 'tuhlut.                                                   sinä huomioon ne kustannukset, mit-
7543:    Tot,t:a; on, ,e1Jtä edUJSikurnlta koko yksikama-              kä heille kyläteidM~ rakentamisesta
7544: risen eduskuntajärjestelmän ajan on mo-                          ja kunnossapitämisestä ovat aiheuttL-
7545: neilla eri rtavail}a myötämielisesti suhtautu-                   neet.
7546:          Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
7547: 
7548:    L. 0. Hirvensalo.          Väinö Okko.                J. K'Oivisto.             Eino Laitinen.
7549:    M. 0. Lahtela.             Markus Niskala.            Kustaa Tiitu.             Toivo H. Kinnunen.
7550:    Snmuli Simula.             Heikki Soininen.           Eemil Pääkkönen.          S. Salo.
7551:    Antti A. Koukkari.         J. E. Lampinen.            Erkki Koivisto.
7552:                                                                                                     141
7553: 
7554: IV,39. -    Hemst. mot. N:o 43.
7555: 
7556: 
7557: 
7558: 
7559:                                    Sergelius m. fl.: Angående skattelät-tnade1· för åldringar.
7560: 
7561: 
7562:                                        T i ll R i :k s d a g e n.
7563: 
7564:     Beskattrringen av inkoms:t och förmögen-          eventue11a ti!Hgod:ohavcanden i bank, aiktier
7565: het har år från år blivit ruHt mera ikännbar,         och livförsäik:rin,gar.
7566: och 111ågm möjli~hertJer :att slk:artte,tungan            En ti11 hög å!lder ik:ommen medborgare
7567: skm~e minskas itmlde knappas1t förefinnas.            har därför r:inga hjä1p av här antydda
7568: Tvärrtom har man väl und:er nu rådande                förutseende för tryggamdet av ålderdomen.
7569: fö11hål1ilianden 'att ,emotse en skatteökning         De nödtorf,tigaste !Levnadskostnaderna för-
7570: genom uppbringande av nya skattekä!Hor.               bruik:a småningom aJlla besparingar. .AJt.t
7571: Av största vi:kit är hä:rvid tat,t beskattningen      sållunda jämstäHa här . :av mig nämnda
7572: sker rättvis,t sållunda, att den :tar t~llbörlig      grugp av skattebetalare med övriga måste
7573: hänsyn tiH d:em, som på grund :av uppnådd             ans'es obiilligt oeh deltta framföraillt med
7574: Mder fåU sin sfli;attebetalningsförmåga               heaikitamde rav nu rådande pe,nnin:geinf1ation
7575: märkbart rnedsat,t. Härvid måste givetvis             i flandet. Gruppen pensionstagare, som ej
7576: stöme hä.nsyn :tagas till små inkomster vid           äger någon nämnvärd förmögenhet, borde
7577: utmä!t:ande1t av de direlkta :skatterna, enär         därför heH befrias från erläggande av di-
7578: den mång.a'· gånger förhöjda indi11ekta bes-          relkt inkomsitska;t,t på mindre inkomster
7579: lk:attm.ingsformen :ej ser .ti~il inlkomstens stor-   samt [}jedsättning :r skatt på förmögenhet
7580: lek ut1an a1La dmbbas 1 s~tor:t s:ett lika av         ti'H visst faststäJhlt högsta belopp.
7581: denna beskattning.                                        Med hänvisn1ng till det ovans,tående före-
7582:     Den grupp av medborgare, som härvid               s1å vi, aJtt rrksdagen villle bes'lut:a hemställa,
7583: får sitta hårdaS!t emell:J..an, ä:m de s.ik:. pen-
7584: sionerade, vare ISig de sedan ätnjuta pen-                      att reget·ingen måtte vidtaga åt-
7585: sion av stah~n ,eUer det privata. Detsamma                   ,gärder i sådan riktning, att med-
7586: är i aililmänhet förhåhlandet även med med-                  bor,gare, smn fyl~t 67 år, av veder-
7587: borgare, som lkommit tiili penBionså1dern., i                bömnde skattenämnd antingen helt
7588: regel 67 år, och som :trots. ofta en knappt                  och hållet befrias från sky'ldighet att
7589: ttiilltage,n lön i tjänsten gjoDt besparingar                <erlägga åsatt skatt eller beviljas
7590: under oaika former för sin ålderdom.                         Undring i skattetungan.
7591: Inflwtion,en har kraftigt minska.t värdet :av
7592:          Helsingfors den 14 februari 1947.
7593: 
7594:                    Max Sergelius.                                   Jussi Lappi-Seppälä.
7595:                    Lassi Hiekkala.                                  Gösta Rosenberg.
7596: 142
7597: 
7598: IV,39. -    Toiv. al. N :o 43.
7599:                                                                                     Suomennos.
7600: 
7601: 
7602: 
7603: 
7604:                                  Sergelius y. m.: Verohelpotuksista vanhuksille.
7605: 
7606: 
7607:                                      E d u s k u n n a II e.
7608: 
7609:    Tulon ja omaisuuden verotus on vuodesta        tänyt heidän pankissa, osakkeissa tai henki-
7610: vuoteen käynyt yhä tuntuvammaksi ja mah-          vakuutuksessa olevia varojaan.
7611: dollisuuksia verotaakan keventämiseen tus-          Korkeaan ikään tulleella kansalaisella on
7612: kin lienee. Päinvastoin lienee nykyoloissa        täten vähän apua tässä maini1tUB1ta vanhuu-
7613: odotettavissa verojen lisääntymistä uusien        den turvaamisen edellytyksistä. Välttämät-
7614: verolähteiden muodossa. Mitä tärkeintä            tömimmät elinkustannukset kuluttavat vä-
7615: tällöin on, että verotus tapahtuu oikeuden-       hitellen kaikki säästöt. On kohtuutonta rin-
7616: mukaisesti sikäli, että se kiinnittää asian-      nastaa tässä mainittua veronmaksajain ryh-
7617: mukaista huomiota niihin, joiden veron-           mää muihin erikoisesti ottamalla huomioon
7618: maksukyky on saavutetun ijän vuoksi huo-          maassa nykyisin vallitseva rahainflatio.
7619: mattavasti alentunut. Tällöin on luonnolli-       Niiden eläkkeennauttijain ryhmä, joilla ei
7620: sestikin kiinnitettävä suurempaa huomiota         ole mainittavaa omaisuutta, olisi sen vuoksi
7621: pieniin tuloihin määrättäessä välittömiä          kokonaan vapautettava maksamasta väli-
7622: veroja, koska moneen kertaan korotettu vä-        töntä tuloveroa pienestä tulosta ja heidän
7623: lillinen verotus ei kiinnitä huomiota tulon       olisi saatava alennusta omaisuusverosta
7624: suuruuteen vaan kohdistuu suurin pii~tein         määrättyyn ylimmäisrajaan asti.
7625: samalla lailla kaikkiin.                             Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
7626:    An:karimmassa puristuksessa olevan kan-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7627: salaisryhmän muodostavat n. s. eläkkeen-
7628: nauttijat, saakootpa nämä sitten eläkkeensä                 että hallitus ryhtyisi sen laatuisiin
7629: valtiolta tai yksityisiltä. Samoin on asian-              toimenpiteisiin, että asianomainen
7630: laita yleensä kansalaisten suhteen, jotka                 verotuslautakunta joko kokonaan va-
7631: ovat saavuttaneet eläkeijän, yleensä 67                   pauttaa maksettavaksi määrätyn ve-
7632: vuotta, ja jotka siitä huolimatta, että                   ron suorittamisesta 67 vuotta täyt-
7633: palkka toimesta useinkin on ollut niukka,                 täneet kansalaiset tai keventää hei-
7634: ovat eri muodoissa tehneet säästöjä van-                  dän verotaakkaansa.
7635: huuden varalta. Inflatio on kovasti vähen-
7636:            Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
7637: 
7638:                    Max Sergelius.                              Jussi Lappi-Seppälä.
7639:                    Lassi Hiekkala.                             Gösta Rosenberg.
7640:                                                                                           143
7641: 
7642: IV,4o. -   Toiv. al. N:o 44.
7643: 
7644: 
7645: 
7646: 
7647:                                Uusitalo y. m.:    Rälssiveron kokonaisuudessaan poistami-
7648:                                  sesta.
7649: 
7650: 
7651:                                    E d u s k u n n a ll c.
7652: 
7653:    Ruotsin vallan aikana, v. 1789, on maa-       kana ikuisiksi ajoiksi säädetty verotus on
7654: tamme koskevaksi säädetty laki rälssive-         kokonaan ylimääräinen rasitus talonpojille,
7655: rosta. Tämän lain perusteella saivat suur-       jotka joutuvat sitä maksamaan yksityisille
7656: ten kartanoiden omistajat oikeuden verot-        verottajille, olisi oikeudenmukaista, että
7657: taa talonpoikia. Vero oli maksettava luon-       tämä laki tältäkin kohdalta kumottaisiin
7658: nontuotteena tai rahana.                         ja verovelvolliset vapautettaisiin tästä yli-
7659:    Nykyisiin oloihimme soveltumattomana          määräisestä rasituksesta.
7660: on tämä, ,ikuisiksi ajoiksi" voimassaole-          Edelläesitetyn .perusteella ehdotamme
7661: vaksi säädetty la;ki kumottu 29 päivänä          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7662: marraskuuta 1924, mikäli sanottua veroa
7663: olisi jouduttu maksamaan valtiolle. Yksi-                että hallitus antaisi Eduskunnalle
7664: tyisiä verottajia koskevalta kohdalta on               esityksen, jonka perusteella rälssi-
7665: laki edelleenkin voimassa.                             vero kokonaisuudessaan poistetaan.
7666:    Kun tällainen, joskus vieraan vallan ai-
7667:       Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947.
7668: 
7669:                  Aaro Uusitalo.                              Lauri Myllymäki.
7670: 144
7671: 
7672: IV,41. -   Toiv. al. N:o 45.
7673: 
7674: 
7675: 
7676: 
7677:                                Nevalainen y. m.: Erikoisveron määräämisestä ala-arvoiselle
7678:                                  kirjallisuudelle.
7679: 
7680: 
7681:                                     E d u s k u n n a ll e.
7682: 
7683:   Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja          Eräänä keinona kirjallisuutemme ja aika-
7684: paperin säännöstelystä huolimatta monasti        kauslehdistömme saattamiseksi nykyistä ter-
7685: sangen ala-arvoisen ajanvietekirjallisuuden      veemmälle pohjalle ja palvelemaan entistä
7686: ja aikakauslehdistön osuus maamme paino-         paremmin yleisiä kansansivistyspyrkimyk-
7687: tuotteiden joukossa yhä vain näyttää kas-        siä esittää yllämainittu komitea, että ala-
7688: vavan. On perustettu uusia pienehköjä            arvoiselle ikirjallisuudelle ja ala-arvoiselle
7689: kustannusliikkeitä, jotka julkaisevat miltei     aikaJkauslehdistölle määrättäisiin erikoisvero
7690: vain ajanvietekirjallisuutta. Suuretkin kus-     aivan samoin kuin jo on ala-arvoisella elo-
7691: tannusliikkeet tuottavat paljon kaupallisia      kuvalla. Eri:koisveron perusteet määräisi
7692: nä;kökohtia silmälläpitäen valittua ajan-        opetusministeriön asettama asiantuntija-
7693: vietekirjallisuuden tasolla olevaa varsinlkin    lauta;kunta ja siitä kertyneet varat käytet-
7694: käännöskirjallisuutta.                           täisiin hyvän kirjallisuuden kustannustoi-
7695:    Valtioneuvosto asetti toukcokuun 3 päi-       minnan edistämiseen.
7696: vänä 1945 komitean tutkimaan sekä näitä,            Koska käsityksemme mukaan edellämai-
7697: että muita kustannustoiminnan alalla vallit-     nitun n. s. painatustuotekomitean tässä suh-
7698: sevia epäkohtia. Komitean puheenjohtajana        teessa tekemät ehdotukset ovat hyvin perus-
7699: toimi kansanedustaja Y. Räisänen ja jäse-        teltuja, ehdotamme kunnioittavasti edus-
7700: ninä kansanedustaja Arvo Paasivuori, ilms-       kunnan hyvä1ksyttäväksi toivomuksen,
7701: tannusjohtajat Heikki Reenpää, Toivo Kar-
7702: vonen, Untamo Utrio, Yrjö Jäntti ja Einar                  että hallittts kiireellisesti ryhtyisi
7703: Ketola. Komitea jätti mietintönsä tammi-                toteuttamaan painatustuoteko.mitean
7704: kuun 31 päivänä 1946 valtioneuvostolle to-              tekemiä ehdotuksia erikoisveron mää-
7705: deten siinä m. m. ajanvietekirjallisuuden               räämisestä ala-arvoiselle kirjallisuu-
7706: suhteettoman SUUlen määrän kirjamarklki-                delle ja ala-arvoiselle aikakauslehdis-
7707: noillamme.                                              tölle.
7708:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
7709: 
7710:                 Anna Nevalainen.                              Hertta Kuusinen.
7711:                 Martta Salmela-Järvinen.                      Hella Wuolijoki.
7712:                 Elli Stenberg.                                Kaisu-Mirjami Rydberg.
7713:                 Sylvi-Kyllikki Kilpi.                         Juho Mäkelä.
7714:                                                                                            145
7715: IV,42. -   Toiv. al. N :o 46.
7716: 
7717: 
7718: 
7719: 
7720:                                 Riihimäki y. m.: Kotimaisten valtion velkain korkojen ja
7721:                                    kuoletusten maksamise,n l!ykkäämisestä.
7722: 
7723: 
7724:                                      E d u s k u n n a ll e.
7725: 
7726:    Käytyjen sotien johdosta on valtion            hyväksytyn talousarvion ylitse m. m. virka-
7727: velka suunnattomasti kasvanut. Koiikojen          miesten palkkojen korotuksen vuoksi ja
7728: ja kuoletusten suorittaminen rasittaa val-        muutenkin.      Valtiotalouden tasapainoon
7729: tiotaloutta siinä määJrin, että asiainhoito       saattamiseksi on menoja supistettava sieltä,
7730: on osoittautunut varsin vaikeaksi. Yksis-         missä se suinkin on mahdollista.
7731: tään kotimaisten velkojen korkojen ja kuo-           Valtiotalouden asemaa voidaan oleelli-
7732: letusten suorittamiseen tarvitaan varoja          sesti vakauttaa SAK:n esityksen mukai-
7733: lä:himmän neljän vuoden aikana tätä kir-          sesti ly<kkäämällä kotimaisten sotave1kain
7734: joitettaessa saatavana olevien tietojen mu-       korkojen ja kuoletusten m81ksamisen siksi,
7735: ~aan noin 41 miljardia markkaa..         Kun      kunnes olemme selviytyneet sotakorvauk-
7736: samanaikaisesti on suoritettava ulkomaisten       sista, jälleenrakennuskustannuksista y. m.
7737: ve1kain korot ja kuoletukset, sotakorvauk-        sodan seuraamuksista, jotka lähivuosina ra-
7738: set sekä jälleenrakennuskustannukset, niin        sittavat valtiotalouttamme.
7739: voitanee pitää selviönä, ettei valtiotaloutta        Edellä olevan perusteella ehdotamme
7740: voida vrukauttaa mainittujen olosuhteitten        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7741: vallitessa. Valtion velka onkin siitä syystä      toivomuksen,
7742: jatkuvasti lisääntynyt, mikä on osaltaan
7743: vaikuttanut ra;han arvon alenemiseen. Ve-                  että hallitus pikaisesti suorittaisi
7744: rotuksen lisäämistä varsinikin mitä tulee                tutkimuksen, missä laajuudessa ja
7745: palkkatulojen verotukseen, ei ole ajatelta-              kuinka pitkäksi ajaksi kotimaisten
7746: vissakaan. Päinvastoin verotuksen osittai-               valtion velkain korkojen ja kuoletus-
7747: nen alentaminen on osoittautunut välttä-                 ten maksaminen olisi lykättävä, ja
7748: mättömäksi. Toisaalta on odotettavissa val-              antaisi Eduskunnalle asian vaatimat
7749: tion menojen lisääntymistä vuodeksi 1947                 esitykset.
7750:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
7751: 
7752: 
7753:                  Arvo Riihimäki.                               H. T. Manninen.
7754:                  Aleksi Rinne.                                 Aaro Uusitalo.
7755:                  Matti Meriläinen.                             V. Puumalainen.
7756:                  Antto Prunnila.                               W. Metsäranta.
7757:                  Toivo Kujala.                                 ~onsta Talvio.
7758: 
7759: 
7760: 
7761: 
7762:                                                                                              19
7763: 146
7764: 
7765: IV,43. -    Toiv. al. N:o 47.
7766: 
7767: 
7768: 
7769: 
7770:                                      Miettunen y. m.: Eräiden rahtikustannusten suot·ittamisesta
7771:                                         Pohjois- ja Koillis-Suomen alueilla.
7772: 
7773: 
7774:                                             E d u s k u n n a ll e.
7775: 
7776:    Pohjois-Suomessa ja itärajan kunnissa                  Karigasniemel!lä 38:-. Ruisjauhot Oulussa
7777: ovat jälleenrakennus- ja elinkustannukset                 10: 85, Rovruniemcl:Jrä 13: 50, Kuusamossa
7778: huomattavasti korkeammat kuin muualla                     14:-, Muoniossa 15:25, Ivia•1ossa 16:25 ja
7779: maassa. Eräissä syrjäisissä ja kaukana                    Ka,rigasnåemehlä 19:- kg. Mainitut hinn:at
7780: liikekeskuksista olevissa kunnissa nämä kus-              OVI!Jt vwhittäismyyntihintoja ilmnkiu pa:ik-
7781: tannukset ovat lähes 100% korkeammat                      kaJkunnaln jakeluliilkik:eissä. Esimerkit osoit-
7782: kuin muualla valtakunnassa. Huomattavin                   ltavat., tet.tä eräiden milmnnustarvikkeitten
7783: tekijä, joka näissä kunnissa nostaa mainit-               hillmat ka ulm!IlJa rautateistä oleviHa paikka-
7784: tuja kustannuksia on pitkät maantiekulje-                 lmnniHa ovat enemmän kuin kaksinikeDtai-
7785: tusmatkat ja niistä johtuvat korkeat rahti-               se:t verra.ttThna hintoihin rautatien. varressa.
7786:  ikustannukset.                                           Myöskin elinJt.a,rviiklkeiden ja maataJousikonei-
7787:    Ennen sotaa valtiovalta pyrki tätä epä-                den llwhdahla on rahtikustrunnuksis.ta aiheu-
7788:  kohtaa tasoittamaan siten, että tärkeim-                 rtuva ih:intojen nousu varsin tuntuva.
7789: mistä elintarvikkeista ja väkilannoitteista                   Lisäklsi on huomatt,ava, että raihtiavustus
7790: valtio maksoi maantierahdit 100-prosentti-                maksetaan varu kirkonkyHin.             Kuilj,etus
7791: sesti. Niinpä esim. ruisjauhoja ja väki-                  näistä edehleen tapahtuu kolkonaan ostajien
7792: lannoitteita saatiin kaikkein syrjäisimmis-               kustarunuksellia. Kun ;i,täm.jan ja Pohjois-
7793: säkin kunnissa samalla hinnalla kuin rau-                 Suomen kunnat OV'at ilBJaja-wlaisia, ja malt-
7794: tatien varressa.                                          kat keSkuksista syrjäkyJ.iiJL ovat ,pitkwt, hy-
7795:    Sota-aikana on tilanne kuitenkin muut-                 vru usein 50-60 km, jopru 'eräissä ikunnissa
7796: tunut asukkaille ja jälleenrakentajille epä-              satalrin km, ovat tarvikkeiden hinnat syrjä-
7797: edulliseen suuntaan. Samalla kun rahti-                   iky;lissä paljon ikorkeammat kuin kunnan
7798: kustannukset ovat nousseet moninkertai-                   ikieslrnks,essa. Esimerikikinä main~ttakoon, että
7799: siksi, ei valtion suorittama rahtiavustus ole             Kuusamon Vuotungissa,. joka on vain 37
7800: noussut läheskään samassa suhteessa, vaan                 km. päässä kullllarn ~eskuksesta, seme:rutiti-
7801: asukkaiden kannettavaksi on jäänyt vähin-                 siäkki on 50 llllik, JPUnaånen tiili 5 mk, höy-
7802: täin toinen puoli nykyisin maksettavista                  lätty ilauta standa.Dtti 1,451 llllik ja JPUima.-
7803: rahtikustannuksista.                                      kone 1,500 mk ikaRiim:pi kuin kirkolila.
7804:    Nykyinen perusavustus Pohjois-Suomen                   Sy,rjä;kylien asukkwa.t, jotka muutenkin
7805: rahtiavustuksissa on 10 markkaa tonni/km                  e[ävät kaiiki!IlJ pu0'1in vaikeammissa olosuh-
7806: ikohden ja muodostaa se n. 40~50 % to-                    teissa kuin muut, joutuvrut myös tmrvikkeis-
7807: dellisista rahtikustannuksista. Siitä mitä                rtaan maiks:amaan korkeammat himmat ikuin
7808: nahtikustannuikset v.a:iikui1:itava.t taVail'a!IlJ hin-   s'aman [runnan kesikuikseSS'a olevat asukkarut.
7809: toihin :eri p,aiklk,akunn:ilhla main:ittrtaJkoon          Rahtiavustus o1isi malmettaV'a syrjäky!Hen
7810: muutama esimerkki. Semen,ttiswkki (50 kg)                 jakelupisteisiin saaiklm, ennrenkui'JJJ epäkohta
7811: maksaa Oulussa 214:-, T'aivalkoskeHa                      tulisi ikorja:tuksi. Käyitännössä !tämä ei pi-
7812: 295:- ja Kuusamossa 340:-,. Rovanie-                      täisi oUar mahdotoiiJJ järjestää, siillä useim-
7813: mehlä 250:-, Muoniossa; 335 :-, Ivalossa                  missa kylissä on jakeluiliiikkeet, joko jonkun
7814: 455: - ja Ka,rigasniemelJ.ä 592: -. Punai-                liiikkeen sivumyymäiä tai itsenäisesti toimiva
7815: nen tihli OuJ.ussa ja Rovmniemcllä 12:-                   lii·~e.
7816: kp[., Kuusamossa: 22:50, Ivalossa 28:- ja                    Pohjois-Suomen asutustoimikunnrut ovat
7817:                                      IV,43. -    J\Iie,ttunen y. m.                               141
7818: 
7819: kerännee,t tietoja si~t:ä, missä määrin muu-          misen ehdot ja toi:meen,tulon vaikeammaksi
7820: alta tuotavieil1! rrakennusrt.arvi!kkeitten rahti-    !kuin ennen ja !köyhdy·ttäny.t väestöä. Kor-
7821: !kustamm.Uikset nositava:t rakennuskustannuk-         kea rahtikustannus tuntuu nJllt sitäkin ras-
7822: sia. Täililöiln on todettu,. eää resim. Kuusa-        kaammaJlta, kun, värestö joutuu enemmän
7823: mossa nama rahtiikustaJnnukset nosrtavart             ikum ennen han1kkimaa~1 [millmnlaisira tarvik-
7824: ra:kennuskustannuik:ISi.a n. 70,00 mk ti1aa koh-      keita sodassa tuhottujen ltiJ~e.
7825: den, Taivail.koskelhla 60,00 mk, Savukoskella            Nykyisten s·ä:ännösten mukaan suoritetaan
7826: 47,000 mk, Kittiilässä 60,000 mk ja Ivaloss•a         rahtiavusrtusta; elintarvi'kkeiden, lmrjanre-
7827:  74,000 markkaa. Kun ilwrvauiksissa ei Itäitä         hun, väJ!kilan.iloit,t:eiden ja muiden rakennus-
7828:  ole huomioitu, joutuvat Pohjois-Suomen jä1-          tarvikkeiden paitsi höyläämä:ttömän puuta-
7829: leenrakent3Jjat !koMuuttomas.t.i epäeduliliS€m-       varan kuljetu:ksesta. Edellämain~ttujen tar-
7830: paa!IlJ asemaa;n !kui!IlJ muut.                       vikkeiden joukkoon, joista rahtiavustusta
7831:     Korkeat 1•whtiikustannukset ja siitä joih-        suoritetaau, o'lisi lisä.ttävä ainakin maMa-
7832: tuva elirukusitannusten llml•leus kohottavat          llousrakennustyökon~eet, kosi!m, asukkarut jou-
7833: myös yleistä palkkatasoa Pohjois-Suomessa.            tuvat niitä tässä vaiheessa hankkimaan ta-
7834:  Tunnettuahan on, että pa~krut Pohjois-Suo-           va[:li~a runsaammin.
7835: messa ovat huomattavasti korkeammat !kuin                EdeHä olevan perusrteeUa 'ehdotamme kun-
7836: Eteiä-Suomessa. Osittain tämä johtuu eHn-             nioit,taen eduskunn3111 päätettäväksi toivo-
7837: tarv!kkeitten kaHeudesta•. Jos rahtikustan-           muiksen,
7838:  nuk1set voitaisiin suorittaa valtion varoista,
7839: ilaskisivat elintarviikke1t.ten hinnat ja S•e vai-              että hetllihM ryhtyisi kiireellisiin
7840: kuttaisi wlenrtavwsti pailkhtasoon. TäJhlä toi-              toim,enpiteisiin jälleenmkennns- ja
7841:  menpit·eeliä olisi: siteu myöskin inflatooris:t'a           elintarvikkeiden, siemenviljan, sie-
7842: ikehirtystä ehikäisevä vaikutus niiillä allueiilla,          menpernnan, väkilannoUeiden, maa-
7843:  joilla I'ahtiavustuksia maksetaan.                          talouskoneiden sekä maa- j.a karja-
7844:     Kun jo hyvinä vuosina enrruen sotia maau-                tctlouskalnston rahtikustannnsten suo-
7845:  tierahdit korva.ttiin kokonaan valtion va-                  rittamiseksi Pohjm:s- ja Koillis-Suo-
7846:  roista; on siihen) nyt pa;ljon suurempi syy,                men alueilla kokmwisnudessaan va.l-
7847:  kun kä\fty sota on niin moneilla tavalla rteh-              tion varoista syrjäkylien jakelnpistei-
7848:  nyt Pohjois- ja Kohllis-Suomoo väestön elä-                 siin saakka.
7849:          lielsingissä 11 päivänä hclmiikuuta 1947.
7850: 
7851:                    Martti Miettunen.                              Eemil Pääkkönen.
7852:                    Antti A. Koukkari.                             Markus Niskala..
7853:                                          M. 0. Lahtela.
7854: 148
7855: 
7856: IV,44. -     Toiv. al. N :o 48.
7857: 
7858: 
7859: 
7860: 
7861:                                   Heiniö y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta nykyisen vero-
7862:                                      tuksen vaikutuksesta elinkeinoelämään.
7863: 
7864: 
7865:                                       Eduskunnalle.
7866: 
7867:   :Kjun ikäymämme sodat ja niiden ohessa         tuksen alaiseksi, olisi aikaansaatava asialli-
7868: maailmansota ovat johtaneet valtiotalou-         nen puolueeton tutkimus siitä, millä tavoin
7869: temme vaikeaan asemaan, josta selviyty-          nykyinen verotus vaikuttaa maataloudel-
7870: minen ottaa aikaa vuosikymmenen ja pari-         lista ja teollista tuotantoa e~hkäisevästi ja
7871: kin, on ollut pakiko jatkuvasti kiristää vero-   mitkä olisivat ne kiireelliset ikorj8!U!kset,
7872: tusta kaikkiin nähden. Monet esimemit            jotka verolainsäädännössä oli väJlttämättö-
7873: kuitenkin samanaikaisesti osoittavat, että       mästi tehtävä.
7874: verolainsäädäntömme on useasti rollut ihei-         Etd!ellä olevaan viitaten ehdotamme !kun-
7875: kosti valmisteltua jopa myöskin satunnais-       nioittavasti eduskunnan hyväiksyttäväJiksi
7876: ten äänestystulosten sanelemaa ed'USkun-         toivomulksen,
7877: nassa. Senvuoksi on sen säätämisestä puut-
7878: tunut tarpeellista perinpohjaisuutta, joh-                  että hallitus toimituttaisi asian-
7879: doimukaisuutta ja suurien taloudellisten                 tuntevasti pätevän ja perusteellisen
7880: linjojen huomioon ottamista. On näin ollen               tutkimuksen nykyisen verotuksen to-
7881: ilmeistä, että tällaisenaan se ei ole ollut              dellisista vaikutuksista maatalouteen,
7882: täysin asiallista eikä oikeudenmukaista vielä            teollisuuteen ja muuhun elinkeino-
7883: vähemmän !kansantaloudellisesti edullista.               elämään ja tutkimusten tulosten pe-
7884:   Kaiken tämän ihuomioon ottaen ja ikoSka                ntSteella antaisi Eduskunnalle esityk-
7885: kansa edelleen joutuu jatkuvan verorasi-                 sen verolakiemme muutoksiksi.
7886:            Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
7887: 
7888:                    Suro Heiniö.                              Lassi Hiekkala.
7889:                    Kalle KGuppi.                             Arvo Salminen.
7890:                                        H. A. Kannisto.
7891:                                                                                             149
7892: 
7893: IV,45. -    Toiv. al. N:o, 49.
7894: 
7895: 
7896:                                  P. Tervo y. m.: Esityksen antct1nisesta laiksi verohcdlituk-
7897:                                     sen perustamisesta.
7898: 
7899:                                      E d u s k u n n a ll e.
7900: 
7901:    Syyskaudella 194:1· antoi hallitus edus-       läihteiden tarkkaan käyttämiseksi, kuin
7902: kunnalle esityksen laiksi verohallituksen pe-     myöskin uusien tulolällteiden löytämiseksi.
7903: rustamisesta. Sen tehtäväksi olisi tullut         Kuluneina vuosina saavutettu kokemus on
7904: valtiolle tulevien verojen määrääminen ja         osoittanut, että nykyinen järjestely ei ole
7905: ma:ksuunpanon yleinen valvonta ja johto           tässä suhteessa osoittautunut täysin tarkoi-
7906: sekä valtiolle suoritettujen verojen kannon       tustaan vastaavaksi. Valtion tulojen tar-
7907: valvonta ja tarvittavien esitysten teko val-      peen ollessa niin kipeän kuin se tällä het-
7908: tiovarainministeriölle sekä maatalouskiin-        kellä on, olisi verotusasiainhoidon keskittä-
7909: teistöjen veroperusteiden ja kotimaisten ob-      minen ja nykyisestään tehostaminen en-
7910: ligatioiden ja osakkeiden verotusarvojen          tistä tarpeellisempi. Siihen päästäisiin, jos
7911: vuosittainen määrääminen. Esitystään hal-         hallituksen v. 1941 tekemä esitys verohalli-
7912: litus perusteli sillä, että tulo- ja omaisuus-    tuksen perustamisesta nyt toteutettaisiin.
7913: verotuksessa esiintyvät epätasaisuudet ja         Sen hoidettavaksi olisi keskitettävä kaik-
7914: tehokkuuden puute olivat valtion rruhantar-       kien valtiolle kannettavien verojen määrää-
7915: peen kasvaessa käyneet yhä ilmeisemmiksi.         misen ja ma;ksuunpanon yleinen valvonta.
7916: Esitys ei kuitenkaan johtanut tulokseen,          Tällä keskittämisellä tultaisiin epäilemättä
7917: kun lakiehdotukset eduskunnassa äänestet-         saavuttamaan 'huomattavia tuloksia. Vero-
7918: tiin lepäämään yli vaalien.                       tuksessa tapa:htuneiden salaamisten ja ka-
7919:    Hallitus ei kuitell'kaan katsonut voivansa     vallusten tarkastamisessa ja uusien vero-
7920: luopua ehdotukseensa sisältyneestä keskit-        objektien löytämisessä verohallitus epäile-
7921: tämisajatuksesta, minkä vuoksi se, kun ve-        mättä tulisi tuottamaan valtiolle huomat-
7922: roihallituksen aikaansaaminen ei edellämai-       tavaa hyötyä ja siten helpottamaan valtio-
7923: nituista syistä ollut mahdollinen, antoi ke-      taloutemme nykyisin niin vaikeata asemaa.
7924: sällä 1942 esityksen valtiolle tulevien välit-       Kaiken edelläesittämämme perusteella
7925: tömien verojen määräämisen ja maksuun-            rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, että
7926: panon yleisen johdon ja valvonnan kes,kit-        eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
7927: tämisestä     valtiovarainministeriön    vero-
7928: asiainosastoon, sekä sitä silmälläpitäen ta-                että hallitus kiireellisesti valmis-
7929: pahtuvasta sanotun osaston uudelleenmuo-                 tuitaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
7930: dostamisesta. Tämä ehdotus tulikin hy-                   tyksen laiksi verohallituksen per·us-
7931: väksytY'ksi ja sen kautta saavutettiin huo-              tamisesta, jonka tehtävänä olisi val-
7932: mattavia korjauksia niihin epäkohtiin, joita             tiolle tnlevien ve1·ojen rnääräämisen
7933: verotusoloissamme oli.                                   ja rnaksunnpanon yleinen valvonta
7934:    Tämä uudistus oli kuitenkin vain puoli-               ja johto sekä niiden kantamisen val-
7935:  nainen askel verotusoloissamme vallitsevien             vonta ja tarvittavien esitysten teko
7936: epäkohtien poistamiseksi. Sodan ja sen jäl-              valtiovarainministeriölle kuht myös-
7937:  keisen ajan inflatoorisen kehityksen vaiku-             kin vuosittain tehdä esitys maata-
7938: tuksesta on valtiotaloutemme joutunut erit-              louskiinteistöjen veropernsteiksi ja
7939: täin uhkaavaan tilanteeseen, josta selviämi-             kotimaisten obligatioiden ja osakkei-
7940: seksi tarvittaisiin mahdollisimman suurta                den verotnsarvoiksi.
7941: tehokkuutta valtion kaikkien entisten tulo-
7942:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 11947.
7943: 
7944:            Penna Tervo.               Jussi Raatikainen.       A. K. Paasivuori.
7945:            Matti Lepistö.             Martta Salmela-Järvinen. Vilho Lehtonen.
7946:            Elli Nurminen.             Väinö Leskinen.          E. Pusa.
7947:            Aino Lehtokoski.           T. Bryggari.
7948: 150
7949: 
7950: IV,46. -     Toiv. al. N:o 50.
7951: 
7952: 
7953:                                  Puumala~n    y. m.: Toimikunnan asettamisesta selvittä-
7954:                                     mään verotuspoliittiset kysymykset niiden koko laajuu-
7955:                                     dessa.
7956: 
7957:                                       E d u s k u n n a 11 e.
7958: 
7959:    Sotaa valmistelleen politiikan, suuria ta-      my~kään olisi arvioitava sitä rauhoittavailo
7960: loudellisia arvoja vaatineiden sotien jp. nii-     v~J,ikutusta, mikä oikeass11 suhte~sa &uori-
7961: den jä1kilaskujen selvittämisen vudksi .on         tetltayallila VJerotUJksella saavutettaisjjn, s~llä
7962: valtiotaloutemme joutunut äärimmäisiin             r~kaat verot eivät tule olemaap. pi~n ohi-
7963: vaiikeuiksiin. Kansantaloudellisiin mahdolli-      menevä ilmiö, vaan vuosia, e!Wäpä vuosi-
7964: suuksiimme näihden tavattoman raskaat me-          kymmeniä käsittävä välttämättömyys.
7965: not esiintyvät jyrkästi lkQihonneena vero-            Verotuskysymykseen onkin viime aikoina
7966: tuksena, joka näyttää saavuttaneen sururim-        kiinnitetty huot;niota erinäisissä edusklplta-
7967: JJUln mahdollisen rajansa. Välittömien ve-         alotteissa ja hallituksen taholta. Farha.am-
7968: rojen kohottaminen he1kentää työvoiman             mass.wkin tapauksessa ne edistävät kr&Y-
7969: tarjontaa, ·mikä taas on eräs tuotannon            myksen ratJkais:ua liian hitaasti. Saad~­
7970: nousun perusteita. Välill~~ten verojen n~u         seiU:Ip.e veropoliittiset ikysYJllykset kunnolli-
7971: meJ:'Ikitsee ihintojen kohoamista ja .~itä tietä   seen järjestykseen, ne olisi tutkittava lrolkb
7972: palikikavyöryu väistämätöntä uhkaa. ',l'oi-        laajuudessaan. Tällaisen tutkimuksell tulisi
7973: saalt.a ei tulo- ja menoarvion tasapaino .ole      kohdistua aj.nakin se:uraaviin seikkoihip.:
7974: vielä saavutettu. Todennäköise~;~ti tullaan           1) verolakeihin kokonaisuudessaan,
7975: valtion menoja ihuomattavasti ylittämään.             2) suhteellisuuden t.ai'kist11miseen ~ri :ve-
7976:  Nyt jo näkyvissä olevat veröhelpoituk,set         ronmaksajaryhmien k:e$:en,
7977: sekä virikamiesten välttämätön p~;~;lklwjen           3) verotuoton !kohottamiseen verotustark-
7978: kohottaminen tietävät noin 5 miljardin             kuutta kehittämällä siten, että verotus vas-
7979: ylitystä.                                          taisi verovelvolli~;~en todellisia tuloja,
7980:     Jyrlkkä verotuksen nousu on paljastanut           4) veropalkoilun estämiseen,
7981: verotekniikassamme ja verotusorganil;latios-          5) vero-organisation yksiJ:llkertaistlj,miseen.
7982: samme olevat heikkoudet. On ~;~yntyp.yt            tarbstamiseen ja keskittämis~en.
7983: suuri juopa eri veronmaksajaryhmien kes-              .Kun on !kysymys näin laaja!m;ntoi~;~es:ta
7984: ken. Ankarimmin verotus ilmeisesti kootaa           tehtävästä, joka lisäksi ny'kyvai:hee~;~~a on
7985: p.alikikatuloistaan eläviä. Toisaalta on ryh-      erittäin kiireellinen, vaatisi se mieles~e
7986: miä, joita ei, joko verolakiemme puutteelli-        v:eroasiantuntijoista kokoonpannun toimj.
7987: suuden tai verotusorganisation vuQksi wida         kunna:Q., joka n.op.easti ja tähän asiaan ~s­
7988: verottaa toid~llisten tulojensa mukaan.            kittyen suorittaisi tehtävänsä.
7989:     Valtion verotuksella koottavien tulojen           EdeLlä olev:aam. nojaten ehdotamme edu,s-
7990: lisäys, jota ei voida toteuttaa verotusta ko-      ikunnan hyväksyttäväksi toivom~en,              ·
7991:  rottamalla, olisi pyrittävä saavuttamaan
7992: verotuksen tarldwudella. Veroasiaintunti-                      että hallifliJ,s kiir·eellisesti asettq,isi
7993:  jain lausuntojen, eri verokomiteoidep, m. m.              veroasiantunt:ijoista toimikunnq,n s.el-
7994: vuoden 1943 metsävero]wmitean tutkimus-                    vit.tiimwi,in vtropoliittis,et kYsY?J1-'I/Mllt
7995: ten mukaan tarkemm.alla yerotuksella voi-                  kaik13ssa laq,juu~ssaan ja selvitijksen
7996: taisiin lisätä veroista saatav~;ta tuottoa                 perusteel,la antaisi niistä es.itykF;et
7997:  usei:li!,a miljardeiHa ma,rlmllla. Vähäksi ei             JJ;diusku.nnalle.
7998:            Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
7999: 
8000:            V. Puumalainen.                                             Kaisu-Mirjami Rydberg.
8001:            Ville P,essi.                                               AaroJ1~9·
8002:            T~~vo~.                                                     Juho~.
8003:            M. Järvin®.                                                 OlgQ. ;t.. 'J'er1Jo.
8004:            Hertta Kuusinen.
8005:                                                                                                          151
8006: 
8007: :JV,47. -     Hemst. mot. N:o 51.
8008: 
8009: 
8010: 
8011:                                    J.YI~iJlP,p.der:   Afrl,gdettde Uinestatistikens kornplette1·ande.
8012: 
8013: 
8014:                                         Till Riksdagen.
8015: 
8016:     Staten har förskaf:fat sig allt större               beten. Härtill inskränks också statens llt·
8017: m~tkt     över det ekonomiska livet. Allt all-           redp.ip.gsarpete i detta sammanhang. 1\.r-
8018: jllijnn~tre omfattas tesen, att staten genom             Qetsgivarnas centralfi)rJ:?unil nt11rhetar
8019: siqa myndigheter skall dirigera såväl den                dessutom en allmän lönest&tistik fqr hl-
8020: nrodul\.tiva som den distributiva verksam-               dustrin. Ehuru den fyller rimliga kr;:tv på
8021: heten. Denna di:rigering är dock dömd                    tillförlitlighet och objekttvitet, kan man
8022: ~tt ske i blindo, om inte myndigheterna                  doc$ diskutera ·lämpligheten av a.t:t en si\dap.
8023: har en god överblick av det ekonomiska                   uppgift enbart pmhänderhas ay den ep.a av
8024: l!vet. Verkligheten kan ~nte rationellt på·              arbetsmarknadens båda parter.
8025: verkas så länge l\.unskapen om den är                       Till det nämnda inskränks också det
8026: l:?ristfällig.                                           löqestatist·iska · 11tredningsarbetet i vårt
8027:      Dessvärre är det uppenbart, att det                 land. Tillförlitliga uppgifter över skogs-
8028: flkonomiska forskningsarbetet hos oss                    arbeta:rnas löneförhållanden ges sålundll
8029: inte ly~kas hålla takten med utvecklingen                inte, ehuru den social- och .näringspoli-
8030: ~v statens m11kt att ingripa i det ekono-                tiska betydelsen av dem ligger i öppen
8031: miska av&eendet. Vå.r ekonomis!ra statis-                dag. Likaså är det omöjligt att statistiskt
8032: tik är fortfarande beklämmande ofullstän-                belysa den viktiga frägan Pl)l de affärs-
8033: <lig.                                                    och kontorsanställda arbetarnas ävenf:lom
8034:   ·· Som talande exempel kan nämnas att                  de i ansvarig ställping verksamma intei-
8035: någon modern folkräkning aldrig företa-                  lelrtuella arbetarnas inkomsläge, så länge
8036: gjts, v11rför inte ens tillfqrlitlig~J, 11:ppgifter      det tillgängliga matertalet är så pass
8037: qver l)lCdborgarn!j,s yrkesfördelning före-              ojämnt qch tunt som nu.
8038: finns. Likaså har behovet av en företags-                   Den offen1Jli:g1a p·ri\s-, löne- och slpdJt,epoli-
8039: rwkning länge varit alduellt, vilket också               tiken har till stor del f~tt karakti:i.rell av
8040: :E4konomiska rådet nyligen funnit skäl att               ep. inlwrp.st~ör4elni:ngs:p.oUtik. Pe.t är gi-
8041: påpeka. Också andr~-t vita fläckar finns                 vetsvis omöjligt att förläna qen stadga
8042:  j:tå l;:artan qyer vårt ekonomiska läge.                och konsekvens, än mindre rättv~sa, så
8043: Inand dem förtjänar ytterligare brisfen                  länge tillförlitliga kalkyler över den r~­
8044: :på ep. unclersökning av bostadsprodul>.tio-             danqe inl>.omstfi:il·deJningen ~aknas. I
8045:  nen pä landsbygden nämnas. Endast pä                    bråqskanij.e ordnin~ porde di:irfö:r på sta-
8046:  pjlsen av vaga uppskattningar l;:an mim                 tens försorg en fortgående aHmiin 1öne-
8047:  hilil-11 sig en uppfattning pm dess storlek             statistik upprättas.                 ·
8048:  q~h art. llela frågan om vår nuv~trande                     Också andra brister i yårt ekonomj~ka
8049:  hof:ltftdsstandard vore för övr~gt förtjäqt             utredningsarbete fhp1s, som red;m fr~J,Ip.­
8050:  p,v en mera djupgående statistisk under-                hållits, men denna brist måste hetra4tas
8051:  sökning.                                                som den allvarligaste. J 11g före&lår diidör
8052:      De största och för en rationell politik             vördsamt att rikscl!lgen ville ~luta liem-
8053:  mest iögonenfallande bristerna i vår eko-               ställl!J.,                ·                      ·
8054:  :nomiska statistlk gäller dock löneutveck-
8055: Uq~~                                    .                           att rf3-gerin.gen m(i,tte vi!lt{ffla åt-
8056:  · •$pci~J1ministeriets by:rå för so~ial forsk-                  gärder därhijn, cdt Ui.?~estatisfj"en
8057: ping utarbetar en fortlilpande statistik                         kqrnpretter(U för de omrdden, Sll~ 11-u
8058: över lantarbetarnas löner avensom lönerna                        ittte aUs eUm· endast bristfälUgt be-
8059: i statens och kommunernas ailmänna ar-                           arbetas.
8060:             Helsingfors den 13 februari 1947.
8061:                                             Nils Moine.nJier.
8062: 152
8063: 
8064: IV,47. -   Toiv. al. N:o 51.                                                     Suomennos.
8065: 
8066: 
8067: 
8068:                                Meinander: Palkkatilaston rf)äydentämisestä.
8069: 
8070:                                    E d u s k u n n a ll e.
8071: 
8072:    Valtio on hankkinut itselleen yhä suu-       koista. Siihen rajoittuukin valtion selvi-
8073: remman vallan talouselämään nähden. Yhä         tystyö tässä yhteydessä. Työnantajain
8074: yleisemmin omaksutaan väite, että valtion       keskusliitto laatii sitäpaitsi teollisuuden
8075: on viranomaisineen ohjattava sekä tuo-          yleistä palkkatilastoa. Vaikka se luotetta-
8076: tannollista- että jakelutoimintaa. Tämä         vuuteen ja tasapuolisuuteen nähden täyt-
8077: ohjaustoiminta on kuitenkin ennakolta           tääkin kohtuulliset vaatimukset, voidaan
8078: tuomittu tapahtumaan umpimähkäisesti,           kuitenkin keskustella siitä, onko soveltu-
8079: ellei viranomaisilla ole hyvää yleiskat-        vaa, että tällaista tehtävää hoitaa vain
8080: sausta talouselämästä. Todellisuuteen ei        toinen työmarkkinoitten asiapuolista.
8081: voida järkiperäisesti vaikuttaa niin kauan         Tähän rajoittuukoin palkkatilastollinen
8082: kun tiedot siitä ovat puutteellisia.            selvitystyö maassamme. Niinpä ei ole luo-
8083:    Sen pahempi on ilmeistä, ettei taloudel-     tettavia tietoja metsätyöläisten palkkasuh-
8084: lisen tutkimustyön ole meillä onnistunut        teista, vaikka niiden sosiaali- ja talous-
8085: edistyä samassa mitassa kuin valtiovalta        poliittinen merkitys on ilmeinen. Samaten
8086: on puuttunut talouselämään. Taloudelli-         on mahdotonta tilastollisesti valaista liike-
8087: nen tilastomme on edelleen arveluttavan         ja toimistotyöntekijäin sekä vastuunalai-
8088: epätäydellinen.                                 sessa asemassa toimivien henkisen työn te-
8089:    Puhuvana esimerkkinä voidaan mainita,        kijäin palkkatilannetta koskevaa tärkeää
8090: ettei ole milloinkaan toimitettu nyky-          kysymystä niin kauan kun käytettävissä
8091: aikaista väestönlaskentaa, minkä vuoksi         oleva aineisto on siinä määrin epätasaista
8092: ei ole edes olemassa luotettavia tietoja         ja laihaa kuin nykyään.
8093: kansalaisten ammatinmukaisesta jakaantu-           Julkinen palkka, hinta- ja veropoli..
8094: misesta. Yrityslaskennan tarve on samoin        tiikka on saanut suureksi osaksi tulojen-
8095: jo kauan ollut ajankohtainen, mistä myös        jakaantumispolitiikan luonteen. Sitä ei
8096: talousneuvosto on äskettäin katsonut ole-       tietenkään voida saattaa vakaantuneeksi
8097: van syytä huomauttaa. Taloudellista ase-         ja johdonmukaiseksi, vielä vähemmän oi-
8098: maamme kuvaavassa kartassa on muitakin          keudenmukaiseksi niin kauan kun ei ole
8099: valkoisia läikkiä. Niistä sietää mainita         käytettävissä luotettavia laskelmia vallit-
8100: edellisten lisäksi maaseudun asuntotuo-          sevasta tulojen jakaantumisesta. Sen
8101: tantotoimintaa      koskevan     tutkimuksen    vuoksi olisi valtion toimesta kiireisesti
8102: puuttuminen. Vain epämääräisten arvioin-        luotava jatkuva yleinen palkkatilasto.
8103: tien pohjalla voidaan muodostaa käsitys            Niinkuin edellä on korostettu, on ta-
8104: sen suuruudesta ja laadusta. Koko ny-           loudellisessa selvitystyössämme muitakin
8105: kyistä asuntotasoamme koskeva kysymys            puutteita, mutta tätä puutetta on pidet-
8106: ansaitsisi muuten tarkemman tilastollisen:       tävä arveluttavimpana. Sen vuoksi ehdo-
8107: tutkimuksen.                                    tan kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
8108:    T·aloudellisen tilastomme suurimmat ja       täväksi toivomuksen,
8109: järkiperäisen politiikan kannalta silmään-
8110: pistävimmät puutteet koskevat kuitenkin
8111: palkkojen kehitystä.                                       että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8112:    ISosiaaliministeriön sosiaalinen tutkimus-           siin palkkatilaston täydentämiseksi
8113: toimisto laatii jatkuvaa tilastoa maatyö-               niillä aloilla, joilla sitä ei nykyään
8114: läisten palkoista samoinkuin valtion ja                 laadita ollenkaan tai joilla tämä työ
8115: kuntien yleisissä töissä maksetuista pal-               on puutteellista.
8116:    Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947 ..
8117: 
8118:                                     Nils Meinander.
8119:                                                                                           153
8120: 
8121: IV,4s. -   Toiv. al. N:o 52.
8122: 
8123: 
8124: 
8125: 
8126:                                Virolainen y. m.: Virkamiesten palkkauksen ja aseman jär-
8127:                                   jestel;yssä huomioon otettavista näkökohdista.
8128: 
8129: 
8130:                                     E d u s k u n n a ll e.
8131: 
8132:    Valtion viran ja toimen haltijain talou-      rastojen kohdalla on kohtuuttoman lyhyt.
8133: dellinen ~asema on :inf:latoorisen kehityksen    Samoin on pidettävä huolta siitä, että ky-
8134: vuoksi muodostunut varsin vaikeaksi. Eri-        kenemätrtömät ja tehtäv:iinsä sopimattomat
8135: koisen vaikea on ti:lanne alempiin palkkaus-     virkamiehet voidaan siirtää muihin :toimiin,
8136: luokkiin kuuluvien viran ja toimen halti-        mikä edellyttää virkamiesten erottamattiO-
8137: joiden sekä suurperheisten kohdai1ta. Ku-        muutta koskevien säännösten tarkistamista.
8138: rten tunnettua, on hallitus ryhtynyt !toimen-        Suurena epäkohtana virkamiesten palk-
8139: piteisiin ilmenevien epäkohtien korjaami-        kauksessa on pidetrtävä sitä, että virkamie-
8140: seksi.                                           hiUe, jotka tvimivat kaupungeissa ja muissa
8141:    Parannuksia suunniteltaessa olisi pyrit-      asutuskeskuksissa, maksetaan huomattavasti
8142: tävä luomaan edel1lytykset tämän kysymyk-        korkeampia palkkoja kuin maaseudun vir-
8143: sen kestävälle oratkaisulle. TunnollisiUe ja     kamiehille. Tämä aiheuttaa sen, että virka-
8144: 'tehtäviinsä kykene\CiHe virkamiehille, kuten    miesten, saavuttaakseen paremman t~alou­
8145: muillakin a1loilla työskenteleville kansalai-    dellisen aseman on pakko hakeutua kasva-
8146: sille, on maksettava työstä oikeudenmukai-       vassa määrin asutuskeskuksi,in, jotka voi-
8147: nen palkka, se on lähtökohta, mikä jolmisen      vart, paitsi korkeampaa palkkaa, tarjota mo-
8148: on myönnettävä oikeaksi. Tärkeimpiä edel-        nia muitakin sellaisia etuja, joita maaseu-
8149: lytyksiä tämän päämäärän saavuttamiseksi         dulla ei oile. Näistä on erityisesti mainit-
8150: on se, että virkamieskuntaamme, joka var-        tava oppikoulujen j·a korkeampien oppilai-
8151: sinkin sodan aikana ja sen jälkeen on pai-       tosten läheisyys, paremmat mahdollisuudet
8152: sunut kohtuuttoman suureksi, viipymättä          lääkärinhoidon saamiseen, suuremmat elä-
8153:  rohkeasti supistet:aan. Vain supistamail.:la    mänmukavuudet ja huvittelu- sekä virki'l-
8154: virkakoneistoa kykenee Suomen valtio mak-        rtysmahdollisuudet. Sen vuoksi asutuskes-
8155: samaan virkamiehilleen kunnollisen palkan,       kuksissa on ilmennyt useilla aloiilla virka-
8156:  joka on eräs tehokkaan toiminnan !tärkeim-      mies,ten ylitarjontaa, kun taas maaseudulla
8157: piä edellytyksiä. Tämän vuoksi olisikin          on pitänyt täy,ttää monia virkoja, joista
8158: määrättävä, että virkamiesten lukua olisi        mainittakoon erityisesti kansakoulunopetta-
8159:  viipymättä vähennettävä keskimäärin vä-         jain virat, epäpätevil:lä voimiHa. On sel-
8160:  hintään 10% :lla, mikä saatujen tietojen        vää, että tällainen kehitys vaikuttwa erit-
8161: mukaan on useimmiHa ha:llinnon aloiilla          täin haita~lisesti maaseudun asioiden hoi-
8162: mahdollista ilman, että tehtävien hoito siitä    toon ja se on vahingollista koko maan kan-
8163:  kärsii.                                         nalta. Mainitussa suhteessa ilmenevien epä-
8164:    Toinen tärkeä edellytys palkkakysymyk-        kohtien poist,amiseksi o:lisi välttämätöntä,
8165:  sen oikeudenmukaiseen ratkaisuun saatta-        että virkamiesten palkkausta uudelleen jär-
8166:  miseksi on se, että virastojen työtehoa lisä-   jestettäessä er~tyisesti pyritään turva:amaan
8167:  tään ja saatetaan virkamiesten p~alkka ny-      maaseudun virkamiesten taloudel:linen ase-
8168:  kyistä suuremmassa määrin riippuvaiseksi        ma. Nyt voimassa oleva kalliinpa~an­
8169:  virkamiesten taidosta ja kyvystä. Sitä var-     ilisien maksaminen on maaseudun kannalt:a
8170:  ten on ryhdyttävä toimenpiteisiin työajan       epäoikeudenmukainen, minkä vuoksi se olisi
8171:  pidentämiseksi, joka varsinkin eräiden vi-      joko muutettava siten, että nämä lisät oli-
8172:                                                                                             20
8173: 154                           IV,4s. -     Vil'lktam.iesten palkat.
8174: 
8175: siva:t maaseudulla yhtä suuria kuin asutus-       dulla eräitä sellllif>iflel.riu virkq,miehiä, jqtk11
8176: keskuksissa 'tai sitten koko systeemi olisi       muuten olisivat muuttaneet sieltä pois.
8177: kumottava. TälLaisten lisien maksamista           Mutta elintarviketilanteen vaikeus on ohi-
8178: voidaan puo:ltaa vain siellä, missä olosuh-       menevä ilmiö, minkä vuoksi yksin sen pe-
8179: teet ovat erikoisen vaikeita, kuten hävite-       rusteella ei voida tilannetta oikein arvos-
8180: tyssä Lapissa ja itäisillä rajaseuduHla.          tella.
8181: Siellä on erikoislisien maksaminen välttä-           Edellä olevan perusteella esitämme edus-
8182: mätöntä, koska sinne ei muuten saada :tar-        kunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen,
8183: vittavia virkamiehiä. Muualta [isät olisi
8184: ppjstettava, siUä 011 väärin ni,iden turvin                  että hallitus virkarniest,en palk-
8185: vetää pystyvää virkamiesainesta pois maa-                 koja parantaessaan ja asemaa järjes-
8186: seuduUa. Vaikka maaseudun virkamiehille                   täessiiän kiinnittäisi erityistä huo-
8187: maksettaisiin sama pa;lkka kuin asutus-                   miota heikoimmassa taloudellisessa
8188: keskuksissa :toimiv~lle, mikä on ainoa oikeu-             asemassa olevien ja suurperheisten
8189:  denmukainen ratkaisu tälle kysymykselle,                 sekä maaseudun virkamiesten toi-
8190:  jää maaseudun virkamies, joka asuu huo-                  meenttäon tnrvaamiseen, virkarrties-
8191:  nojen kulkuyhteyksien takana ja harvaan-                 ten lttvttn Sttpistamiseen, työajan Ili-
8192:  astitulla seuduHa joka tapauksessa monessa               clentämiseen, toimintaa% sopimafto-
8193:  suhteessa huonompaan asemaan kuin asu-                   mien virkamiesten siirtämiseen toi-
8194: :tuskeskuksessa toimiva virkamies. Sodan                  seen toimeen sekä ·palkkauksen saat-
8195: luomien poikkeuksellisten olojen vuoksi on                tamiseen riippnvaksi nykyistä suu.-
8196:  elintarviketi:lanne maaseudu!Qa :tosin pa-               remmassct määrin viran hoidossa
8197:  rempi kuin asutuskeskuksiss~a ja tämä te-                osoitetusta kyvystä ja taidosta.      ·
8198:  kijä on toistaiseksi voinut pysyttää maaseu-
8199:         Helsingissä helmikuun H päivänii 19-:1:7.
8200: 
8201:                  Jp~nne$ Virolainen.                            Lauri Murtomaa.
8202:                  Juba.ni Leppä.lä..                             Heikki Soininen.
8203:                  J. E. Lampinen.                                Eino Möttönen.
8204:                  Aapo Inkinen.                                  Eemil Luukka.
8205:                  Yrjö H:autala.                                 Toivo Ikonen.
8206:                  liustaa Tiitu.                                 Juho Paksujalka.
8207:                  Martti Miettunen.                              Markus Niskala.
8208:                  Samuli Simula.                                 S, Salo.
8209:                                          Eino Laitin~n.
8210:                                                                                           155
8211: 
8212: IV,49. -   'foiv. al. N :o 53.
8213: 
8214: 
8215: 
8216: 
8217:                                  Kuittinen y. m.: Määrärahasta ylimääräisten toimien vaki-
8218:                                    naistamiseksi posti- ja lennätipJwllituksessa.
8219: 
8220: 
8221:                                      E d u s k u n n a ll e.
8222:    fostj- ja lep.nätinlaitoksen linjahallin-      tavaa h-aittaa ylil)1ääräisen henkilökunnan
8223: nos&a on tätä nykyä 4,458 vakinaista vir-         laadun V!llinnassa, sillä henkilökuntaa,
8224: kaa tai tointa, kun taas pysyväisiä ylimää-       jota kuitenkin liikent13en lisääntyessä tar-
8225: räisiä toimia on noin 5,500. Laitoksen            vitaa~, ei tule, ellei sillä ole varmuutta
8226: liikenteen vuosi vuodelta lisääntyessä on         siitä, että sen ei tarvitse pysyvästi olla
8227: ylimääräistä henkilökuntaa täytynyt lisätä        ylimääräinen. Muutaman vuoden ylimää-
8228: ja tarvitaan sitä pysyvästi. Tästä on ai-         räisenä olon jälkeen tulisi ylimääräisen
8229: heutunut suuri epäsuhde vakinaisten ja            toimen haJltijan pääsrtä vakinaiseksi. Jotta
8230: ylimääräisten viran ja toimen ihaltijain          tätä ylimääräisten ja vakinaisten välistä
8231: lukumäärän välillä. On luonnollista, että         epäsuhdetta voitaisiin edes jossain määrin
8232: vakinaista henkilökuntaa tulee olla huo-          pienentää, olisi tärkeätä, että edes seuraa-
8233: mattavasti enemmän kuin ylimääräistä,             vat ylimääräiset toimet muutettaisiin vaki-
8234: koska henkilökuntaa kerran pysyvästi tar-         naisiksi:
8235: vitaan. Ellei näin tehdä, on siitä huomat-
8236:     10 ekspeditööriä 1 pl. ............... . peruspalkka ~a !lOO    mk   495,000:-
8237:     20 ekspeditööriä 2 pl. ............... .
8238:                                                   "
8239:                                                          46,soo      "
8240:                                                                          936,1000:-
8241:     20 ensimm. kirjuria 1 pl. ........... .              41!700          834,000:-
8242:     30 ensimm. kirjuria 2 pl. ........... .       "      q9,300      " 1,179,000: -
8243:     60 kirjuria 1 pl. ................... .       "      33,000      " 1,980,000:-
8244:     70 kirjuria 2 pl. ................... .       "      31,200      " 2,184,000: -
8245:     20 ensimm. postiljoonia 1 pl. ......... .     "      37,200      "   744,000:-
8246:     40 ensimm. postiljoonia 2 pl. ......... .     "      35,100      " 1,404,000: -
8247:     50 postiljoonia 1 pl. ................. .     "      35,100      " 1,755,000:-
8248:    100 postiljoonia 2 pl. ................. .     "      33,000      " 3,300,000: -
8249:    100 ensimm. puhelinvälittäjää ......... .      "      33,000      " 3,300,000: -
8250:     17 ensimm. asentajaa ................ .       "      35,100      "   596,700:-
8251:                                                   "                  "
8252:                                                            Yhteensä mk 18,707,700:-
8253:     Ottaen huomioon vielä sen, että posti- ja     ikin toivovat, ettäi heitä ikohdeltaisiin sa-
8254:  lennätinhallituksen palveluksessa on suu-        manarvoisina kuin toisia!kin kansalaisia.
8255:  rin osa ruumiiLlisen työn tekijäim. lapsi·a,     Osa tästä epäjohdonmukaisuudesta on
8256:  kuten rautatietyöläisten rautatievirkailijoi-    heissä itsessään, kun he eivät ole tosin am-
8257:  den, teollisuuden palveluksessa olevien työ-     matillisesti järjestäytyneitä. Tämä tie-
8258:  läisten ja pieni osa valveutuneiden talon-        tysti on perintönä siitä vanhasta maail-
8259:  poikien lapsia, suurin osa naisia, joiden        mankatsomuksesta, mitä valtiovalta on
8260:  koulutus on tuottanut suurta työtä ja vai-       vuosikymmeniä hei~l~e esittän~yt, eUä s~tä
8261:   vaa näiden vanhemmille, kun he koulun            kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
8262:  -ovat suorittaneet ja suorituksen jälkeen         Tämä käsitys on järjestyneen työväen kes-
8263:  -ovat päässeet ansiotyöhön, niin he kuiten-       kuudessa vanhentunut, eli paremmin sanot-
8264: 156                         IV,4o. -   Posti- ja J:enniiitinhallinto.
8265: 
8266: tuna selvitetty siten, ettei palkan pyynti       tässä menoja valtiolle 2,155,800 markkaa.
8267: ja viran vakauttaminen vakinaiselle pai-         Kun sen sijaan toimia va:kiintuisi tämän
8268: kalle ole rikos eikä tyytymättömyyden            taulukon mukaan 537, ja kun nämä ovat
8269: ilmaisu valtiota· kohtaan, vaan tasavertai-      jo kauan palvelleet ja toimeensa päteviä
8270: sen oikeuden hakemista niille kansalaisille,     henkilöitä niin olisi välttämätöntä ja val-
8271: jotka tunnollisesti ja oikein täyttävät          tion edun mukaista, että heidän paikkansa
8272: heille uskotut tehtävät.                         vakinaistutetaan.
8273:    Edellämainittujen viran ja toimen hal-           Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
8274: tijain ikälisiin tarvitaan 1,800,000 mk, per-    nioittaen esittää, viitaten viime valtiopäi-
8275: helisiin 500,000 mk, kalliinpaikanlisiin         ville jätetltyyn rahaasia-aloitteeseen n: o 13,.
8276: 2,150,000 mk ja kalliinajanlisiin 29,005,400     toivomuksen,
8277: mk sekä kansaneläkelain edellyttämiin va-
8278: kuutusmaksuihin 521,000 mk. Lisäys te-                      että hallitus ottaisi vuoden 1948
8279: kisi kaikkiaan siis yhteensä 52,684,100 mk.              t1tlo- ja menoarvioesitykseen riittä-
8280: Tällöin voitaisiin ylimääräisen henkilökun-              vän määrärahan posti- ja lennätin-
8281: nan momentilta 18 Pl. VII: 2 vähentää                    hallituksen palveluksessa olevien yli-
8282: vastaava määrä ylimääräisiä toimia, joiden               määräisten toimenhaltijoiden toimien
8283: palkkiot tekevät yhteensä 50,628,300 mk.                 vakinaistmniseksi.
8284:    Kuten näistä numeroista näkyy, jää
8285:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
8286: 
8287:                 Juho Kuittinen.                               Martta Salmela-Järvinen.
8288:                 Alpo Lumme.                                   Samuli Tervo.
8289:                 Onni Peltonen.                                Väinö Kivisalo.
8290:                 E. Pusa.                                      Jussi Raatikainen.
8291:                 Va1to Käkelä.                                 Edvard Pesonen.
8292:                 Urho Kulovaara.                               Väinö Leskinen.
8293:                 Eino Raunio.                                  Penna Tervo.
8294:                 Kalle Jokinen.                                0. Muikku.
8295:                 Yrjö Kilpeläinen.                             Juho Karvonen.
8296:                 Elli Nurminen.                                P. A. Karjalainen.
8297:                 Aino Malkamäki.                               A. K. Paasivuori.
8298:                 J. F. Tolonen.                                Jere Juutilainen.
8299:                                            Juho Pyy.
8300:                                                                                             157
8301: IV, 5o. -   Toiv. al. N :o 54.
8302: 
8303: 
8304: 
8305: 
8306:                                  Seppälä y. m. : Lisäpalkkion suorittamisesta eräille koulu-
8307:                                     laitoksen viran tai toimen haltijoille.
8308: 
8309: 
8310:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8311: 
8312:   Ennen      ensimmäistä      maailmansotaa       jotka omaavat viran tai toimen säännön-
8313: maamme oppikoulunopettajien opillinen             mukaiset kelpoisuusvaatimukset ylittävän
8314: taso oli varsin korkea. Sitä osoittaa pa-         erikoispätevyyden, voidaan suorittaa tulo-
8315: raiten se, että yli kolmannes oppikoulujen        ja menoarvion rajoissa lisäpalkkiota. Jos
8316: lehtoreista oli tällöin filosofian tai teolo-     näin menetellään, on se omiaan kannusta-
8317: gian lisensiaatintutkinnon suorittaneita.         maan lahjakkaita oppikoulualalle antautu-
8318: Siitä lähtien on kuitenkin koulualalla li-        via ja nuorempia opettajia väitöskirjojen
8319: sensiaattien suhteellinen jopa absoluutti-        tekemiseen. Opettajan syventyminen oman
8320: nen lukumäärä vuosi vuodelta laskenut.            erikoisalansa tieteeseen koituu monin ta-
8321: Nykyisin oppikoulunopettajista vain 2-3           voin opetustyön hyödyksi, vapauttaa kaa-
8322: % on suorittanut korkeimman yliopistolli-         vamaisuudesta ja oppikirjojen orjallisesta
8323: sen tutkinnon, ja näistäkin useimmat kuu-         seuraamisesta sekä yleensä avartaa näke-
8324: luvat vanhempaan opettajapolveen, joka            mystä. Hän on silloin myös paljon päte-
8325: lähiaikoina joutuu jättämään koulutyön.           vämpi palvelemaan koko yhteiskuntaa
8326: Jälkikasvu näyttää täysin tyrehtyneen.            varsinaisten virkatehtäviensä lisäksi, ja
8327:   Tällainen takaperoinen kehitys, mihin           erikoisesti hän tuntee velvollisuudekseen
8328: on ollut syynä oppikoulunopettajien palk-         jatkuvasti hyödyttää tieteellistä tutki-
8329: kojen alhaisuus sekä ylenemismahdolli-            musta.
8330: suuksien puuttuminen tällä uralla, ei ole           Mitä edellä on mainittu oppikoulunopet-
8331: suinkaan oppikoululaitoksen eikä maan             tajista, koskee myös kouluhallituksen jä-
8332: kulttuurielämän edun mukaista. Mitä pä-           seniä, seminaarien opettajia ja kansakou-
8333: tevämpiä oppikoulunopettajia ovat, sitä           luntarkastajia.
8334: vankempi perusta lasketaan maan kor-                Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8335: keammalle henkiselle ja aineelliselle •kult-      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8336: tuurille. Tämän takia on valtiovallan vel-        vomuksen,
8337: vollisuus pyrkiä pikaisesti korjaamaan
8338: kolmen vuosikymmenen aikaisia laimin-                       että halitus ryhtyisi pikaisiin toi-
8339: lyöntejä. Paitsi siirtämällä oppikolun-                  menpiteisiin valtion viran tai toimen
8340: opettajia muutamia palkkausluokkia ylem-                 haltijain palkkauksesta joulukuun 22
8341: mäksi saadaan vähittäinen korjautuminen                  pnä 1942 annetun lain 14 §: ssä tar-
8342: aikaan soveltamalla niihin oppikoulunopet-               koitetun lisäpalkkion suorittamiseksi
8343: tajiin nähden, jotka ovat suorittaneet li-               niille kouluhallituksen jäsenille, op-
8344: sensiaatintutkinnon, valtion viran tai toi-              pikoulujen ja seminaarien opettajme
8345: men haltijain palkkauksesta joulukuun 22                 sekä kansakouluntarkastajille, jotka
8346: pnä 1942 annetun lain 14 § :ää, jonka mu-                ovat suorittaneet korkeimman yli-
8347: kaan sellaisille viran tai toimen haltijoille,           opistollisen tutkinnon.
8348:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
8349: 
8350:    Felix. Seppälä.        Sulo Heiniö.           Kalle Kauppi.           Aino Lehtokoski.
8351:    Yrjö Suontausta.       Lassi Hieklmla.        Nils Meinander.        Erkki Leikola.
8352:    Teuvo Valanne.         Anna Nevalainen.       Päiviö Hetemäki.
8353: 158
8354: 
8355: IV,ol. -   Toiv. al. N:o 55.
8356: 
8357: 
8358: 
8359: 
8360:                                Kivisalo y. m.: Esityksen antamisesta kansakoululaitoksen
8361:                                   kustan.nuksista annetun lain muuttamisesta parantamalla
8362:                                   miesopettajain palkkausta.
8363: 
8364: 
8365:                                    E d u s k u n n a ll e.
8366: 
8367:    Vuoden 1942 valtiopäivillä eduskunta         mana, niin miehen elintaso muodostuu
8368: pienellä äänten enemmistöllä päätti hyväk-      heikommaksi kuin vastaavassa asemassa
8369: syä hallituksen esityksen kansa!kowlun-         olevan naisen.
8370: opettajain palkkauksen parantamista tar-           Tärkein seikka, mikä nykyään vaatii
8371: koittavaksi kansakoululaitoksen kustannus-      kansa;koulualalla miehille suurempaa palk-
8372: lain muutokseksi sellaisessa muodossa, ettei    kaa kuin naisille, on miesopettajain tun-
8373: sitä voida pitää kansaJkoululaitoksen edun      tuva puute. Kun naisopettajia on tähän
8374: mukaisena. Hallituksen esitys tarkoitti         saakka ollut riittävästi, on pätevistä mies-
8375: silloin suuremman peruspalkan maksa-            opettajista ollut jo pitemmin aikaa puu-
8376: mista mieskansakoulunopettajille. Välttä-       tetta ja tämä puute on lisääntymässä.
8377: mättömän korjauksen toimittamista varten        Näin varsinkin syrjäisissä maaseudun ky-
8378: ja saadaksemme uudelleen harkittavaksi          lissä, jonne on melkein mahdoton nykyi-
8379: tämän maan kansakoulutoimen kannalta            sillä palkoilla saada pätevää miesopetta-
8380: tärkeän kysymyksen, esitämme eduskun-           jaa. Jo valmistunut, pystyvin miesopet-
8381: nan hyväksyttäväksi toivomuksen kansa-          taja-aines siirtyy muille aloille ja ne, jotka
8382: koulun kustannuslain muuttamisesta siten,       jäävät jälelle, ovat pakotettuja etsimään
8383: että mieskansakoulunopettajain palkkaus         monenlaisia sivutoimia; jotka rasittavat
8384: erotetaan naisopettajain palkkauksesta.         opettajia ja häiritsevät koulutyötä. On
8385: Ehdotuksemme perusteluiksi esitämme seu-        havaittavissa, että opettajien pätevyystaso
8386:  raavaa:                                        heikkenee miesten kohdalta, koska lahjak-
8387:     Miesopettajain pysyttäminen kansakou-       kaiden nuorukaisten ei kannata palkan
8388:  lun palveluksessa vaatii heille suurempaa      pienuuden vuoksi ryhtyä pitkäaikaiseen
8389:  palkkaa kuin naisopettajille. Nykyisten        opiskehtun opettajaksi valmistumista var-
8390:  palkkasäädösten johdosta miesten palkkaus      ten. Tästä johtuu myös, ettei vähävarais-
8391:  kansakoulualalla on muodostunut pienem-         ten kotien lasten kaimata yrittää opettaja-
8392:  mäksi kuin naisten. Tähän vaikuttaa ase-       alalle, vaikka tuntisivatkin kutsumusta
8393:  velvollisuus, jonka johdosta miehet jäävät     sille alalle, koska riittämättömänä palkalla
8394:  ikälisiin nähden suunnilleen kaksi vuotta      ei voi maksaa opintovelkoja ja koska am-
8395:  samaan aikaan valmistuneita naistoverei-        mattiin valmistumattomana·kin jossakin käy-
8396:  taan jälkeen. Miehillä on pa!kollinen kuu-      tännön hommassa voi ansaita enemmän
8397:  luminen leski- ja orpokassaan, jota ei ole      kuin opettajaa-lalla. Kuitenkin olisi tär-
8398:  naisilla ja miesten velvollisuus on per-        keää, että työläiskotienkin lapsia valmis-
8399:  heensä pääasiallisena elättäjänä kuulua         tuisi opettajiksi, koska he omakohtaisesti
8400:  monenlaisiin kassoihin ja vakuutuslaitok-       tuntevat ne tarpeet ja harrastukset, joita
8401:  siin turvatakseen perheensä toimeentulon        työläispiireissä liikkuu. Poikien kasvatus,
8402:  kuoleman sattuessa, mitä yksinäiset naiset      varsinkin kansakoulun ylimmillä asteilla,
8403:  eivät tarvitse tehdä. Lisäksi on todettu,       jatkokoulussa, vaatii miehistä opettajaa.
8404:  että mies kuluttaa enemmän kuin nainen          Ylty-Vä rikollisuus ja nuorison käyttäyty-
8405:  ja jos molempien palkkaus pidetään sa-          misessä havaitut virheet pakottavat kiin-
8406:                                   IV,51. -   KiYisalo y. m.                               159
8407: 
8408: nittämään koulukasvatukseen entistä suu-        miesopettajain   palkkaus     naisopettajain
8409: rempaa huomiota.                                palkkauksesta ja maksaa miesopettajille
8410:   Kun kansakoulunopettajain lukumäärä           palkkaa sen verran enemmän kuin heidän
8411: on nykyään jo varsin suuri ja kun ala-          luonnolliset ja asialliset toimeentulovaati-
8412: kansakoulu erillisenä kansakoulun osana         muksensa edellyttävät.
8413: tullaan hävittämään ja liittämään yläkan-          Edelläsanotun perusteella ehdotamme
8414: sakouluun, ja kun silloin alakansakoulun-       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8415: opettajia, jotka yleensä ovat naisia, siir-     toivomuksen,
8416: tyy yläkansakoulunopettajiksi, tulee opet-
8417: tajiston miespuolinen osuus senkin kautta                 että hallitus kiireellisesti antaisi
8418: vähenemään. Ja kun opettajain palkkaus                 Eduskunnalle esityksen kansakoulu-
8419: naisopettajain suuren enemmistön vuoksi                laitoksen kustannuslain muuttami-
8420: määräytyy naisopettajain toimeentuloedel-              sesta niin, että yläkansakoulun mies-
8421: lytysten mukaan, joutuvat miesopettajat                opettajain palkkaus erotetaan nais-
8422: tästä kärsimäiän alha.i!Semman eHnrtason muo-          opettajain palkkauksesta ja rnies-
8423: dossa. Tämän epäkohdan korjaamiseksi ja                opettajille määrätään sen verran
8424: jotta miesopettajat pysyisivät toimissaan              korkeammat palkat kuin heidiin
8425: ja miesopettajia vastaisuudessakin valmis-             luonnolliset ja asialliset toimeentulo-
8426: tuisi riittävästi, on välttämätöntä erottaa            vaatim1tksensct edellyttävät.
8427:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
8428: 
8429:                  Väinö Kivisalo.                              H. S. Pesonen.
8430:                  Jere Juutilainen.                            Kauko Andersson.
8431: 160
8432: 
8433: IV, 52. -   Toiv. al. N :o 56.
8434: 
8435: 
8436: 
8437: 
8438:                                  Tuominen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kansakoulun-
8439:                                     opettajain palkkauksen parantamisesta.
8440: 
8441: 
8442:                                       E d u s k u n n a ll c.
8443: 
8444:    Kansakoulunopettajien palkkaus on maas-            Pait.,; edeLlä mainittuja opettajien palk-
8445: samme aina ollut verratt!llin vaatimaton ni-       kaukse8\3'a ilmeneviä puutteellisuuksia, jotka
8446: menomaan ottaen huomioon sen yhteiskun-            vaativat pikaista korjausta, on siinä ole-
8447: nallisesti tärkeän ja vastuunalaisen ~tehtä­       massa eräitä epäoikeudenmukaisuuksi•a,
8448: vän, mikä heillä on maan tulevien kansa-           jotka kohdistuvat pääasiassa naisopettajiin
8449: laisten lmsvattaj,ina. Erikoisesti rtämä on        eivätkä niin Ollien ole sopusoinnussa yleensä
8450: syytä ·todeta maa:laiskuntien kansakoulun-         hyväksytyn tasavertaisuusperiaatteen kans-
8451: opettajien kohdrulta, jotka saavat palkkansa       sa. Niinpä esim. ma•alaiskuntien kansakou-
8452: valtiol1:a, j.a ovwt jääneet jälkeen kaupunki-     lujen miesopettajien palkkaetuihin kuuluu
8453: kuntien opettajien palkoista, joista kaupun-       kolmen huoneen ja keittiön ja naisopetta-
8454: git päättävät. Suhteellisen alhainen on            jan sensijaan vain kahden huoneen ja keit-
8455: myös maamme kansakoulunopettajien palk-            tiön asunto, perheestä riippumatta. Oikeu-
8456: kaus monien muiden maiden vastaavien               denmukaisempaa olisi luonnollisesti sitoa
8457:                                                                              1
8458: 
8459: 
8460: opettajien palkkoihin verrattuna.                  asuntoedut perheenisyysperiaatteeseen su-
8461:    Rahanarvon alenemisen seurauksena on            kupuolen siihen vaikuttamatta. Samoin
8462: opettajien reaJ.ipalkat alentuneet entises-        sellaiset säännökset kuin n. s. käsityöpykälä,
8463: täänkin huomattavasti,. sillä viimeksi ne on       jonka usein on todettu vaikeuttavan nais-
8464: määritelty v: na 1943 annetulla laiHa. To-         opettajien pääsyä yläkansakoUJlun vakinai-
8465: sin rahanarvon alenemisesta johtuvaa laki-         siksi opettajiksi kaksiopetttajaisissa maalais-
8466: määräisen realipalkan pienentymistä on lie-        kuntien kansakouluissa, saattavat naisen
8467: vennetty tulo- ja menoarvion puitteissa            epäoikeutettuun asemaan myös palkkauksen
8468: myönnetyilllä ka1liinaj·an 'lisi:Uä, mutta siitä   suhteen. Tämänkin säännöksen muutta-
8469: huolimatta voidaan havaita melkoisen rea-          mista olisi syytä harkita sellaiseksi, että
8470: liprulkan alentumisen tapahtuneen opetta-          mainitunilaisesta epäoikeudenmukaisuudesta
8471: jien pa;lkoissa. Niinpä maalaiskuntien, per-       voitaisiin päästä.
8472: heellisen yläkansakoulunopettajan perus-              Myös a:lakansakoulunopettajille, jotka
8473: palkka kalliinajanilisineen on tällä kemaa         myöhemmin lukevat yläkansakoulunopetta-
8474: ainoastaan 75,840: -        markkaa ja muun        jiksi, olisi iluettava hyväksi alakansakoulun-
8475: opettajan 70,320: - markkaa. Alakansa-             opettajana palvellut vuodet ikälisiä ja
8476: koulun opettajan kohdaLla ovat vastaavat           mui:ta etuuksia laskettaessa, silllä nykyisen
8477: luvut, edel:linen 61,260: - ja jälkimmäi-          lain säännökset eivät ole omiaan innosta-
8478: nen 58,320: - markkaa. Tähän tosin tu-             maan alakansakoulunopettajia lisäämään
8479: ~evat lisäksi, paitsi sellaiset Juontaisedut       tietojaan ja pyrkimään yläkansakoulun-
8480: kuin asunto, vailo ja lämpö, myös, mikäli          opettajiksi, vaikka heistä on suurempi
8481: on lapsia, n. s. kasvatusapu sekä määrätty-         puute.
8482:  jen vuosien jälkeen ikäilisä ja kalliilla paik-      Huomioon ottaen ne suuret vaatimukset,
8483: kakunnilla kalliinpaikanlisät, mutta ovat           jotka maamme muuttunut tilanne asettaa
8484: nekin inflatoorisesta kehityksestä johtuen         kansakoUilunopettajille, jotta he voisivat
8485:  jääneet varsin alhaisiksi. Sama koskee            parhaalla .tavalla työskenncllä koko killnsa-
8486: myös tuntipalkkioita.                              kunnan hyväksi, ja voisivat myös tietojaan
8487:                                IV, 52. -   Tuominen y. m.                                161
8488: 
8489: ja taitojaan jatkuvasti kartuttamalla vähi-           että hollit1ts kiireellis-esti valtnis-
8490: tellen valmistautua täyttämään valmisteilla         tuttaisi ja Ed1tSk1tnnalle antaisi esi-
8491: olevan koulu-uudistuksen asettamat vaati-           tyksen laiksi, jonka nojalla kansa-
8492: mukset, olisi kansakoulunopettajien palk-           koulunopettajien palkkam saatetaan
8493: kaus saatettava heidän tehtäväänsä vastaa-          heidän tehtäväänsä ja jatkuvaa ke-
8494: valle tasolle.                                      hitystään va.staavalle tasolle ja siinä
8495:    Edellä olevaan vi:iJtaten esitämme edus-         nykyisin t'lmenevät epäoikeudenmu-
8496: kunnan hyväksyt1:äväksi toivomuksen,                kaisuuclet poi~~tetaan.
8497:     Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
8498: 
8499:                 Tyyne Tuominen.                         Aino Malkamäki.
8500:                 Hertta Kuusinen.                        Lassi Hiekkala.
8501:                 Esa Hietanen.                           Kaisu-Mirjami Rydberg.
8502:                 Sulo Muuri.                             Elsa Karppinen.
8503:                 Juho Huka.ri.                           Anna Nevalainen.
8504:                 Sylvi-Kyllikki Kilpi.                   Juho Mäkelä.
8505:                 Martta Salmela-Järvinen.                Nestori Nurminen.
8506:                                       Mauri Ryömä.
8507: 
8508: 
8509: 
8510: 
8511:                                                                                            21
8512: 162
8513: 
8514: IV, 53. -   Toiv. a.l. N :o 57.
8515: 
8516: 
8517: 
8518: 
8519:                                   E. Koivisto y. m.: Toimenpiteistä kansakoulunopettajille
8520:                                      suo1·it'ettavan rajaseutulisän korottamiseksi.
8521: 
8522: 
8523:                                       E d u s k u n n a ll e.
8524: 
8525:   Maan köyhimmissä, harvaanasutuissa               peasti ryhdyttävä. Sentähden olisi raja-
8526: ja rajaseutukunnissa suoritetaan kansa-            seutulisä korotettava siten, että se suorite-
8527: koulunopettajille n. s. rajaseutulisä 10-          taan määrättynä prosenttilukuna sekä pe-
8528: 30 % peruspalkasta. Rahanarvon laskiessa           ruspa1kasta että siihen lisätystä ka11iin-
8529: on peruapalkkaan myöm1etty kalliinajanli-          ajanlisästä. Tämän ohella olisi Pohjois-
8530: sää. Sensijaan rajaseutulisää ~ei täl1ä alu-       Suomen hävitetyllä alueella suoritettava
8531: eella ole suoritettu tästä kalliinajaniisästä      valtion virkamiesten päivärahaa vastaava
8532: laskien, vaan ainoastaan sillä tavoin, että        palkkio. Jotta kansakoulunopettajien palk-
8533: Lapin hävitetyllä alueella alkuperäiseen           kaus ei tulisi kovin monimutkaiseksi ja
8534: rauhanajan rajasentulisään on liitetty n. s.       vaikeasti laskettavaksi, olisi kuitenkin so-
8535: kalliinajanlisänä 100 % :nen korotus. Kan-         veliainta k01·oittaa rajaseutulisän ylärajaa
8536: sakoulunopettajille ei ole täällä myöskään         nykyisestä 30% :sta ainakin 60% :iin.
8537: maksettu sellaista päivärahaa, jota hävi-          Niissä kunnissa, joissa sodan hävitys on
8538: tetyllä alueella suoritetaan valtion virka-        ollut tuntuva ja joissa on poikkeuksillisia
8539: miehille. Monin paikoin rajaseudulla raja-         elämisva:ikeuksia, voitaisiin suorittaa kor-
8540: sentulisäkin maksetaan vain normaaHajan            keampi rajaseutupalkkio, mikä samalla
8541: peruspalkasta, joten sen merkitys esimer-          vastaisi sillä alueella valtion virkamiehille
8542: kiksi Kuhmon kunnassa on melkein ole-              ma~ksettavaa päivärahaa.
8543: maton. Näinollen on todettava, että har-              Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
8544: vaanasuttujen rajaseutujen kansakoulun-            esitämme eduskunnan hyväksyttävruk!si toi-
8545: opettajien palkka on ·riittämätön tänä ai-         vomuksen,
8546: kana, jolloin olosuhteet siellä ovat paljon
8547: vaikeammat kuin ennen sotia.                                  että hallit1ts ryhtyisi sellaisiin toi-
8548:   Mielestämme rajaseutulisän vähentämi-                   menpiteisiin, e#ä kansakoulunopetta-
8549: nen kolmannekseen, mikä asiallisesti nyt                  jille maksettava rajaseutulisä S1tori-
8550: on tapahtunut, on väärä ja vahingollinen                  tettaisiin myös kalliinajanlisästä .ia
8551: menettely, joka ensitilassa olisi korjattava.             että rajaseutulisän k()rkein prosentti-
8552: Tällä hetkellä, jolloin opettajapula raja-                määrä määrättäisiin 60: ksi.
8553: seudulla on erittäin suuri, siihen olisi no-
8554:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
8555: 
8556:                  Erkki Koivisto.                                M. 0. Lahtela.
8557:                  Lauri Järvi.                                   Yrjö A. Manninen.
8558:                  Eemil Pääkkönen.                               Markus Niskala.
8559:                  Martti Miettunen.                              Antti A. Koukkari.
8560:                                       Arvi Ahmavaara.
8561:                                                                                                      163
8562: 
8563: IV,5-t. -     Toiv. al. N:o 58.
8564: 
8565: 
8566:                                      N. Nunninen y. m.: Poliisikttnnctn pa1Jckctuksen paranta-
8567:                                         misesta.
8568: 
8569:                                           Ed uskunnaU!e.
8570: 
8571:     Kaikkien p01liisiikunmalle kuuluvien teh-            Mitä poliisitoimista eroam1s1m .tlilloo, on
8572: tävien oopea;n jru täsmällisen suoritltJam:isen       syytä ~ähinnä viitata. julkisuudessa. näky-
8573: turvaamis€iksi on välttämätootä, että maall.-         neisii1n: tietoihin esim. il:iikkuvass.a poliisissa
8574: lamme on pystyvä, rt:OO.ttäväusä taitava ja           :tapahtooeima henlkilövaihdoksista. On [13.s-
8575: työnsä tunuolHsesti suorittava poilliisikun.ta.       kettu, että valtio on näiden muille ailoiHe
8576: Viime aikoina on iloohi•tys kuitenlkim. yhä           si<i~tyneidoo miesten ikou[urttamiseen menet-
8577: enemmän johtoout siihen, että poliisikunnan           :tän.yt 45-50,000,000 martklroa. Tämä osoit-
8578: aseill8i niinhyvin wrltion virrun- ja toimen-         tanee varsin selV!ästi, että pQiliisialail!le rtu:l-
8579: haitijoina kuin yleisessäkin palkka-astei-            :leet ovat ainesta, joka ei dLe tuntenut alaa
8580: ilrossa on suuresti hei:kentymässä. Alipa.lk-         oJ:nalkseen,, vaan että he vain ovat josOOkin
8581: kauksesta johtuvia epäikohtia ovat viimeai-           srutliDllaisesta syysitä antautuneet tähl-e a1ruHe
8582: kaiset lukuioot eroamiset po:liisitoimista,           parempia ansiomaihdo1lisuuksia odotelles-
8583: lisäädyvä pyr!kimys sivutoimien - ja -                saan. Poliisilrunnan huOillo u_yalikkaus omikin
8584: tehrt:ävien hoitamise001 ja pol<iisiaJlalle tarjou-    jo tuililut siksi yLeisesti tunnet.uksi, et.tä po-
8585:  tuvan uuden aineksen vähihlukuisuus. Jos-            Uisitointa. tillapäistyönä ajate[J.eetkin ovat
8586: ikm samat ,epäko:hda,t ovat hmvaittavissa ikoko       sen ,toimialaa etsiessään sivuutban~eet, mistii
8587:  virlroikoneistossamme, niin poliisin ~{'eskuu­       on oliLut seurauksena, että toimeen halkijoi-
8588:  dessa ne o~at eihikä vielä sclvemmin ihavaitta-      den määrä on viime vuoden lopu11'a roma:h-
8589:  vissa ja itämäm. vuoksi vaativat aivalll eri-         dusmaåsesti väih,ent.ynyt eikä poE,isialahle
8590:  tyistä huomiota, ja asiantilan piikaista kor-        pyrkivien valikoin:tia ooää sanottavasti voida
8591:  jaamista. Poliisiin: iko:hdialla ei oile !kysymys    suorittaa. ~1itä tämä me:rkitsee alalla, jotla
8592:  ainoastaan rahaiTh arvon iailenemises:ta johtu-       hyvän ruumiillisen kunnon oheHa vaaditaan
8593:  rueesta reaaJlipaftkan ~allooemisesta,. vaan myös    elämänrtapojen ehdotonta nuhteettomuutta,
8594:                                                                1
8595: 
8596: 
8597:  siitä, että poliisikunnan paHclmusta ei ole          kchittJ~nY"t1Jä harlkintaikyikyä, päättäväisyyttä
8598:  asetettu po1iisin aseman tällkeyden ja vas-           ja ky[\:yä taoo.puolisesti suhtautua k;aikkiin
8599:  turmalaisuudoo selkä amm~atin vaall'analai-          yhteiskuntapiil~eihin, ~ienee sclvää. Oi!ll myö'>
8600:  suudoo edelli1ytitämällle kohdalle pa:hldlm-astei-   J::momattava, että kaikki nämä edellytykset
8601:  kossa.                                               täysh1i täy.ttävätkin vastl:t vuosia poil.iisirulaUa
8602:     Kun nuoremman konstaapclin palkka n(Y-            toimittuaan voi täysin täyttää llle vaatimuk-
8603:  kyisin palil>Jkaluokas:ta ja p,a.lve:lusajasta       set, jotka hyvälle rpo~i~imiehelle on ~setet-
8604:  riippuen on 6,160 mal'llmsta 8,600 markkaillin,      t~.                                              .
8605:  on s~1vää, e.ttei aill1aikaan perheeMinen t.oi-         EdeHä esi,ttä.mämme perusteeUa saamme
8606:  menhootija voi ttuHa toimeen tuolLa paillk.ahla.,    ehdottaa eduskunnan päätettäväiksi toiYo-
8607:  vaan että asia,nomai8ell1 on suorastaan palktko      muksem.,,
8608:  hankkia sivutuloa. Että sivutoimien pitä-                         että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8609:  minelll on muodostUiThut milltei säännöksi, ei                 kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka
8610:  näin ohlen tarv1nne enempiä todisteluja.                       ovat t(trpeen poliisikumwn palkkank-
8611:  Rmiön ja.tkuminen ei kuitenkaan voine olla                    sen saa:ttarniseksi täysin tyydyttävälle
8612:  valtioavUan edrm, mukaista.                                    tasolle.
8613:             HEJ~lsingissä   14 päivänä helmikuuta 1947.
8614: 
8615:    Nestori Nurminen.            V. Puumalainen.       Elli Stenberg.           1\i. Järvinen.
8616:    J. Mustonen.                 Antto Prunnila.       Paavo r..eskinen.        Toivo Kujala.
8617:    Esa Hietanen.                Toivo Lång.           Hertta Kuusinen.         W. Metsäranta.
8618:    Sulo Muuri.                  Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aaro Uusitalo.           Eino Roine.
8619:    Konsta Talvio.               Anna Nevalainen.      Matti Huhta.             Vilho Lehtenen.
8620: 164
8621: 
8622: IV, 55. -                     Toiv. al. N :o 59.
8623: 
8624: 
8625:                                                                                     K. Andersson y. m.: ·Toimenpiteistä valtion osake-enemmis-
8626:                                                                                          töisten yhtiöiden ja teollisuuslaitosten palveluskunnan
8627:                                                                                          eläkkeiden korottamiseksi.
8628: 
8629:                                                                                           E d u s k u n n a 11 e.
8630: 
8631:    Yleisesti omaksutun periaatteen mukaan                                                               dessa oikeutettua tyytymättömyyttä. Esim.
8632: valtion pitäisi esiintyä mallityönantajana,                                                             sahapuolella ennen sotia eläkkeen määrä
8633: ei vain palkanmaksusta, vaan myös eläkkei-                                                              oli 500 mk kuuka.udelta, ikun se metsäosas-
8634: den suorittamisesta puheen ollen. Myöskin                                                               tolla samanaikaisesti oli vain 300-400 mk
8635: valtion osake-enemmistöisillä yhtiöillä on                                                              kuukaudelta eläkkeensaajan sukupuolesta
8636: ollut työläisten vanhuudenturvan takaami-                                                               riippumatta. Poikkeuksellista ei olekaan
8637: seksi omat eläkerahastonsa. Niinpä esim.                                                                ollut, että yhtä lukuisat palvelusvuodet
8638: Enso-Gutzeit Osakeyhtiön työläisten eläke-                                                              metsäosastolla työskennellyt miespuolinen
8639: rahaston ohjesäännön mukaan, jonka sano-                                                                työntekijä on esim. Enso-Gutzeit Osakeyh-
8640: tun yhtiön hallintoneuvosto on va,hvistanut                                                             tiön eläkerahastolta saanut markkamääräi-
8641: helmikuun 19 päivänä 1934, eläkkeiden                                                                   sesti alhaisempaa vanhuuseläkettä kuin
8642: määrät on vahvistettu seuraaviksi:                                                                      sellainen vastaavat palvelusvuosimäärät
8643:   Täysien palvelusvuosien                                                     Miehille       Naisille
8644:                                                                                                         saha- ja tehdaspuolella työskennellyt nais-
8645:   luku eläkkeen alkaessa                                                        mk            mk        puolinen työntekijä.
8646:                                                                                                            Nykyään eläkkeen nrä.ärä: esim. Enso-
8647: 15    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0    4,000        3,{)00      Gutzeit Osakeyhtiön työläisille maksettuna
8648: 16                                                                             4,200        3,200       lienee vain 2,000 ma:vkkaa kuukaudelta
8649: 17                                                                             4,400        3,400       saha- ja tehdaspuolella, mutta vain 1,500
8650: 18                                                                             4,600        3,600       markkaa metsä- ja uittopuolen työnteki-
8651: 19                                                                             4,800        3,800       jöille. Elinkustannusten kallenteen katsoen
8652: 20                                                                             5,000        4,000       edellä mainittuja eläkemääriä ei voida pi-
8653: 21                                                                             5,200        4,200       tää kyllin riittävinä.
8654: 2·2 ................ ..                                                        5,400        4,400          Mitä vanhuuseläkkeiden riittämättömyy-
8655: 23                                                                             5,600        4,600       destä edellä on sanottu koskee myöskin val-
8656: 24                                                                             5,800        4,800       tion osake-enemmistöisten yhtiöiden ja teol-
8657: 25 tai enemmän ..... .                                                         6,000        5,000       lisuuslaitosten työntekijöille suoritettavien
8658:                                                                                                         työkyvyttömyys- ja perhe-eläkevakuutus-
8659:    Kuitenkaan taulukkoa ei liene kirjaimel-                                                             määrien korottamista.
8660: lisesti noudatettu, vaan taulukon mukaiset                                                                 Edellä olevilla perusteilla cl:tdotamme
8661: eläkkeenmäärät on maksettu riippumatta                                                                  eduskunnan .päätettäväiksi toivomuksen,
8662: siitä, onko eläkkeeseen oikeutettu ollut mies-
8663: tai naispuolinen eläkkeensaaja. On luon-                                                                         että hallittts 1-yhtyisi toimenpitei-
8664: nollista, että näin on ollut laita, koska eläk-                                                               siin valtion osake-enemmistöisten yh-
8665: keenmäärä elä:kerahaston ohjesäännön mu-                                                                      tiöiden jct teollisuuslaitosten eläke-
8666: kaan ei ole määräytynyt vuotuisen työan-                                                                      rahastojen ohjesääntöjen muuttami-
8667: sion, vaan täysien palvelusvuosien luvun                                                                      seksi niin, että sanottujen laitosten
8668: mukaan. Mutta se, että eläkkeen suuruus                                                                       palveluskunnan vanhuus-, työkyvyt-
8669: eri työosastoilla on määrätty erisuuruiseksi,                                                                 tömyys- ja perhe-eläkemääriä viipy-
8670: on aiheuttanut eläkkeensaajain keskuu-                                                                        mättä korote.ttaisiin.
8671:                   Helsingissä helmikuun 11 päivärnä 1947.
8672: 
8673:      Kauko Andersson.                                                         Juho Karvonen.            Valfrid Eskola.       K. Hj. Kauhanen.
8674:      Uuno Raatikainen.                                                        Aino Malkamäki.           Samuli Tervo.         Toivo Kujala.
8675:      Valto Käkelä.                                                            Jere Juutilainen.         Onni Peltonen.        H. S. Pesonen.
8676:      Yrjö Kilpeläinen.                                                        Urho Kulovaara.           Alpo Lumme.
8677:                                                                                               16~
8678: 
8679: 
8680: IV,56.- Hemst. mot. N:o 60.
8681: 
8682: 
8683: 
8684: 
8685:                                 Sergelius m. fl.: A.ngående ändritt.g au lagen mn imtc-
8686:                                    hooares av statstjänst eller -befattning rätt till pension.
8687: 
8688: 
8689:                                      :r i 11 R i k s d a g e n.
8690:    De ilöneförhöjningar, som för närvarande        genom kännbar. Under tiden av penning-
8691: pil:aneras· åt strutens tjänSitemän och hefatt-    värdets försämring. blir pensionstagaren
8692: ningshavare, komma att vara av största             särskilt Iidande, enär han i regel på grund
8693: bärvidd. Statens funktionärer måste tiU            av hög ålder eller av annan orsak icke kan
8694: fu1lo gottgöms ef:ter sitt arbete, med hän-        skaffa sig extm inkomst, och sådan arbets-
8695: synstagande till utbil.dning och kompetens.        givare, som icke tager hänsyn till nänmdn
8696: Tiden är nu :inne att borteliminera de or-         omständighet, måste anses vara obillig. En
8697: saker tilJ. missnöje, som statstjänsitemännen      medborga:re, som troget rtjänat staten under
8698: under långa 'tider haft skäl tili. Men här-        många år, bör kunna påräkna bättre lev-
8699: vid får icke bnrtglömmas den grupp av              nadsvillkor på åJlderdomens dagar än vad
8700: samhä;llsmedborgare, som åtnjuter pension,         förhål1andet :för närvmande är. Statstjä-
8701: enär denna med hänsyn tilli pågående infkt-        narens pension bör därför utmätas även
8702: tion och låga 1öner blir mest lidande. Här-        med beaktande av intjånta ålderstillägg.
8703: till kommer att pensionstagarna icke äro              En omständighet, som . även talar för
8704: organiserade, äga ingen förhandlingsrätt           beaktande av principen om rtillgodoräk-
8705: och ej heller möjlighet tiH massuppsägning         nande av ålderstilläggen i och för pension,
8706: eUer strejk, var:för ett upphjälpande av           är :faktum, a;tt denna princip :följes i dc
8707: deras svåra ekonomiska stählning är så             skandmaviska lJänderna Hksom även av stä-
8708: n1yeket mera behjärtansvärd.                       derna i vårt :land, där procentsatsen på en
8709:    Illil€ihavare av statstjänst el,ler -'befatt-   del dyrare orter vid pensionens utmätande
8710: n:ing pensioneras enligrt; grunderna: 60 %         torde överstiga 60 % av slutlönen.
8711: av den till tjänsten eller be:fattningen hö-          Med hänvisning 1til11 det ovanstående :förc-
8712: rande grundlönen, vartill :f. n. kommer pro-       slå vi, att ·r:!ksdagen viHe besJ.uta hemstaHa,
8713: centuellt dyrtidsthl:lägg. För i tjänst stå-
8714: ende stats:funktionär tiLlkomma ytterligare                  att regedngen måtte till Riksda-
8715: ålderstillägg, vilka sistnämnda i en del lö-               gen övel"lämna proposition mn sådan
8716: neklasser uppgå till mer än 20 % av grund-                 ändr·ing av lagen angående inneha-
8717: lönen. Detta tillskott i lön bortlärnnas vid               vares ctv statstjänst eller -befatt-
8718: pensionens ttlrnätande. SkilJlnaden i lön                  ning rätt tt1l pension, cttt pens·ionen
8719: :före och e:fter avskedstagandet blir däri-                skulle utgå med 60 % av sl~ttlönen.
8720:         Helshlgfors c1en 5 :februari 1947.
8721: 
8722:                  Max Sergelius.                                   Jussi Lappi-Seppälä.
8723:                  Helmer Smeds.                                    Alben Brommels.
8724:                                       Erkki Leikola.
8725: 166
8726: 
8727: IV, 56. -     Toiv. al. N :o 60.
8728:                                                                                               Suomennos.
8729: 
8730: 
8731: 
8732: 
8733:                                     Sergelius y. m. : Valtion viran tai toimen haltijan oikeu-
8734:                                         desta eläkkeeseen annetun lain muuttamisesta.
8735: 
8736: 
8737:                                           E d u s k u n n •a !1!1 e.
8738: 
8739:    Valtion viran ja !toimen. ihalt1jowJle pnr-          tuntuvaksi. Raihan arvon il:monontuessa
8740: hai.Uarui suunniteltavat palkankorotukset               kärsii erHroisesti elä;kkeennauttija, koSka
8741: ovat mirtä rraajabntoisimpia. Valtion toimi-            hän tei taVIllhlisesti ikorke.an iJkänsä vuoksi !tai
8742: henkiJö~Ue on 3.1111ettava työstään täysi hy-           muista syistä voi hanlkk1a itseUeen ylimää-
8743: vitys huomioonoiitaen heidän ikoulliutuksensa           räistä tuloa, ja työnantajan, joka ei ota
8744: j.a pätevyytensä. Nyt on aika poista•a syy.t            tätä huomioon, menettelyä on pidettihä
8745: siihen tyytymättömyyteen, johon val-                    kohtuuttomana. Va.1tiota monien vuosien
8746: tion virkamiehillä pitkän ajan on ollut                 ajan uskollisesti palvelleen kansail.a:isen on
8747: aihetta. Mutta tällöin ei saa unohtaa                   saatava vanhuuden päiviksi paremmat
8748: eläikettä nant.tiva·a kansaQaisryhmää, koska            elinehdot kuin nykyisin. Valtion pal-
8749: tämä joutuu enirten kärsimään parhaillaan               velij'lliil eläkettä määrättäessä on senvu~ksi
8750: jatkuvasta; inflatiosta ja a!lhaisista pallkoista.      otettava huomioOill myös ikällJisät.
8751: Lisäksi on otettava huomioon, (lltteivät ~läik­            Iikäilisien huomioonottamisen periaatetta
8752: koennauttijat ole järjestäytyneet. Heillä ei            eläkettä määrättäessä puoilitaa myös se tosi-
8753: Qll~ mitään n:euvotteluoibutta eikä myös-               asia, että tätä periaa;tettta noudatetaan Smn-
8754: kään mahdoJilisuuksia joukkoiJ3tisanomisiin             dinavian maissa ja myös meidän kaupun-
8755: tai lalkkoillin, mi·nkä vuoksi• heidän vaikean          g.eissamme, missä prosentinm'U!kainen lisä
8756: taloudehldsen asemansa kohentaminen on si-              e1:1äiLlä koaJ;leiMa paikikakunniilla ylittäinee
8757: täkin varteenotettavampoo.                              60 % lopU:Hisesta palkasta eläJkettä määrät-
8758:    VaiLtion viran ja toimen haltijoi1l1le mak-          täessä.
8759: setaan eliiJkettä 60 % peruspalkasta, rmiiDkä              Viitaten. edelläOllievaan ehdot.rumme edns-
8760: lisäksi nykyään tulee pTtose11tinmukainen               kunna;n hyväksylttäV'äksi toivomuksen,
8761: kahliinaj3)UHsä. Pailveluiksissa olevill~e va[ltion
8762: virtkaiJ.ijoiilUe tulevat rrisäJksi ikiiJlisät, jotka              että haUVtus a1~taisi Eduskunnalle
8763: muutamissa !Jlal:kka[uoikissa nousevat yli                       esityksen valtion viran tai toimen
8764: 20 % :iin peruspalkasta. Täitä pallkanlisä.ä ei                  haltijm~ oikeudesta eläkkees~n a-n-
8765: oteta huomioon eJJäikettä määrä;ttäessä. Pal-                    netun laitn muuttatnisesta niin, että
8766: kan suuruutta [rosk!eva erotus ennen ja jiiJl-                   eläke olisi 60 % lopullisesta palkasta.
8767: keen vh·ast·a eroamisen muodostuu siten
8768:             Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1947.
8769: 
8770:                     Max Sergelius.                                     Jussi Lappi-Seppälä.
8771:                     Helmer Smeds.                                      Albert Brommels.
8772:                                            Erkki Leikola.
8773:                                                                                               167
8774: 
8775: IV,:;;. -   Toiv. al. N:o 61.
8776: 
8777: 
8778: 
8779: 
8780:                                 P. Tervo y. m.: Ulkomaa.nka1tpan valvonnan kehittiitnisesti:i.
8781: 
8782: 
8783:                                       E d u s k u n n a ll e.
8784:                                  ,;
8785: 
8786: 
8787:    Sodan johdosta on tuotantomme kaikilla          tarvitaan vientiä ja sen lisä-ksi nykyisessä
8788: aloilla huomattavasti laskenut. Tähän on           tilanteessamme varsin huomattavasti ulko-
8789: Yaikuttanut suurelta osalta sodasta aiheu-         maista luottoa. Sen vuoksi on muun tuo-
8790: tuneet alue- ja tuotantolaitosten menetyk-         tannDn kustannuksella jatkuvasti tuettava
8791: set. Raaka-ainevarojen loppuun kuluttami-          ja edistettävä sellaista tuotantoa, joka lisää
8792: nen, tuotantolaitosten rappeutuminen, väki-        vientimahdollisuuksia taikka vähentää tuon-
8793: lannoitteiden puute, jatkuvasti vaikea elin-       nin tarvetta. Luotansaantimahdollisuudet
8794: tarviketilanne, heikot asunto- ja vaatetus-        taas riippuvat monista eri tekijöistä, joihin
8795: olot ja ennen kaikkea ne rahana, arvopape-         tässä yhteydessä ei ole syytä puuttua.
8796: reina ja tavaroina suoritettavat korvaukset,          Selviytyminen taloudellisista vaikeuksis-
8797: jotka sodasta ovat aiheutuneet, ovat hidas-        tamme ja talouselämämme kehittäminen
8798: taneet tuotantomme nousua. Ilman tarkkaa           riippuvat näin ollen ratkaisevasti ulkomaan
8799: talous- ja jälleenrakennusssuunitelmaa ja          kaupasta. Sen täytyy tapahtua tarkoin
8800: sen tinkimätöntä noudattamista ei talou-           harkitun suunnitelman mukaisesti, jotta se
8801: dellinen nousumme ja sotakorvausvelvolli-          saataisiin niveltymään maan koko talous-
8802: suutemme täyttäminen ole mahdollista. Sen          elämään ja siten edistämään niitä tärkeitä
8803: vuoksi onkin asetettu erityinen toimikunta         tarkDitusperiä, joihin nykyisin on tiukasti
8804: - talousneuvosto - laatimaan suunnitel-            pyrittävä. Talousneuvosto tosin paraikaa
8805: maa talouspoliittiseksi ohjelmaksi.                laatii talouspoliittista suunnitelmaa myös-
8806:     Tuotantoelämämme nousulle on ulko-             kin ulkomaankaupan osalta, mutta suunni-
8807: mailta tapahtuva tuonti välttämättömänä            telman laajuudesta johtuu, ettei mainittu
8808:  edellytyksenä. Meidän on pakko saada ul-          neuvosto voine riittävän kiireellisesti sy-
8809: komailta elintarvikkeita, !kivihiiltä, bensii-     ventyä pelkästään ulkomaankauppaa koske-
8810: niä, öljyä ja voiteluaineita, väkirehuja ja        viin kysymyksiin. Myöskin sosialisoimis-
8811:  -lannoitteita, koneita, rakennustarvikkeita,      komitea tutkii tuonti- ja vientiteollisuuteen
8812: kuljetusvälineitä j. n. e. huomattavat mää-        [iit•tyviä kysymyksiä lähinnä organisatoori-
8813:  rät jo omaa kulutustamme ja tarvettamme           selta kannalta, mutta tämäkin tutkimus vie
8814:  varten. Lisäksi edellyttää sotakorvaussuori-      oman aikansa ja vaatinee lainsäädäntötoi-
8815:  tusten täyttäminen monien raaka-aineiden          menpiteitä, ennenkuin varsinaisiin käytän-
8816:  tuontia ulkomailta. On laskettu, että kulu-       nöllisiin tuloksiin voidaan päästä. Kun li-
8817:  vana vuonna olisi välttämättä tavaraa saa-        säksi ulkomaan kauppaa valvovien ja siitL
8818:  tava ulkomailta vähintään 230 miljoonan           päättävien viranomaisten välttämätön kes-
8819:  dollarin arvosta. Tällöinkin vasta voitai-        kitys puuttuu, näyttää siltä, että käytän-
8820:  siin ravintotrlanne säilyttä.ä ennallaan, sa-     nöllisiin ja tehokkaisiin tuloksiin pääsemi-
8821:  moin pitää voimalaitosten rakentaminen            nen ulkomaankaupan ohjaamista ja val-
8822:  sekä tekstiilien ja nahkatuotteiden tuotanto      vontaa koskevissa kysymyksissä vaatii kii-
8823:  nykyisellä tasolla. Jotta voisimme ryhtyä         reellisiä lisätoimenpiteitä. Erityisesti tämä
8824:  parantamaan taloudellista tilannettamme,          koskee talollSielämä:n '"alvonnan keskitystä ja
8825:  Dlisi ulkomaista tuontia pystyttävä laajen-       viranomaisten valtuuksia talouspoliittisten
8826:  tamaan.                                           suunnitelmien täytäntöönpanossa.
8827:     Edellä mainitun tuonnin rahoittamiseen             Edellä olevan nojalla ja viitaten valtio-
8828: 168                             IV,57. -   Ulkomaanlkauprpa.
8829: 
8830: päiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen              mismahdollisuuksia; ja ryhtyisi toi-
8831: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-             menpiteisiin ulkomaan kauppaa val-
8832: muksen,                                               vovien ja ohjaavien viranomaisten
8833:                                                       valtuuksien lisäämiseksi siten, että
8834:         että hallitus kiireellisesti asettnisi        ulkomaankauppaa koskevat suunni-
8835:       erityisen toimikunnan tutkimaan ul-             telmat voidaan myöskin käytännössä
8836:       kmnaankaupctn valvonnan keskittä-               riittävän tehokkaasti t9teuttaa.
8837:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
8838: 
8839:                 Penna. Tervo.                              0. Muikku.
8840:                 Aino Lehtokoski.                           J. F. Tolonen.
8841:                 Va.lto Käkelä.                             K. Hakala..
8842:                 Ma.tti Lepistö.                            Edvard Pesonen.
8843:                 Uuno Raatikainen.                          Juho Karvonen.
8844:                 Väinö Kivisa.lo.                           Martta Sa.Jmela-Järvinen.
8845:                 Jussi Raatikainen.                         Samuli Tervo.
8846:                 Juho Kuittinen.                            Jere Juutila.inen.
8847:                 Heikki Simonen.                            Elli Nurminen.
8848:                 Viljo Rantala.                             Väinö Leskinen.
8849:                 G. Andersson.                              Juho Pyy.
8850:                                      Y. Welling.
8851:                                                                                              169
8852: 
8853: IV,5s. -     Toiv. al. N :o 62.
8854: 
8855: 
8856: 
8857: 
8858:                                   J. Wirtanen: Komitean asettamisesta tuotantolaitosten so-
8859:                                      sialisoimisen kannattavaisuuden tutkimista varten.
8860: 
8861: 
8862:                                       ]j d u s k u n n all e.
8863: 
8864: 
8865:    Koska maan kaksi vasemmistopuoluetta            tärkeät seikat. Veronmaksajien taholla. Dll
8866: on ottanut •päämääräkseen tuotanto- ja             myöskin ilmennyt ;pelkoa siitä, että tuo-
8867: vakuutuslaitosten sosialisoimisen ja sosiali-      tantolaitosten sosialisoiminen voisi saattaa
8868: demokraattinen eduskuntaryhmä lokak. 3             veronmaksajille entistä:kin raskaammat taa-
8869: p : nä 1945 päivätyllä välikysymyksellä on         ka.t. On jo julkisuudessa, esiteitty ensiksi
8870: kiirehtinyt hallitusta sosialisoimiskysy-          sosialisoitavaksi sellaiset tuotantolaitokset,
8871: myksen ratkaisussa, on mahdollista, että           joidenka osakepääomat on 50 miljoonaa
8872: tämä kysymys saattaa piankin joutua                m.ark'kaa. Tällaisia laitoksia olisi maas-
8873: eduskunnan ratkaistavaksi. Jokainen ta-            samme noin 52. Jo pintapuolisetkin las-
8874: juaa, että tällainen koko nykyistä talous-         kelmat viittaavat siihen, että näidenkin
8875: muotoamme täydellisesti muuttava toimen-           laitosten sosialisointi voisi muodostua val-
8876: pide vaatii mitä perinpohjaisimman tutki-          tiolle tappiota tuottavaksi vaikka otettai-
8877: muksen ennenkuin asia joutuu ratkaisu-             siin huomioon vain näiden laitosten nykyi-
8878: vaiheeseen. On itsestään selvä, että jokai-        sin valtiolle tuottamat suuret verotulot jn
8879: sen kansanedustajan täytyy saada käytet-           ne suunnattomat menot, jotka valtiolle koi-
8880: täväkseen varmat ja pätevät tiedot ja sel-         tuisi näiden laitosten sosialisoimisesta,
8881: vitykset koko tästä kysymyksestä ennen-            koska ei ole todennäköistä, että n. k. sosia-
8882: kuin hän voi rrubkaista kantansa asiassa           lisoimiskomitea, enempää kuin talousneu-
8883: puolesta tai vastaan. Mikään talousmuoto           vostokaan, nykyisessä kokoonpanossaan,
8884: ei sinänsä ole ikuinen. Mutta ennenkuin            voisi antaa ehdottomasti pätevän ja puo-
8885: voidaan vakavasti ajatella siirtymistä jo-         lueettoman selvityksen tuotantolaitosten
8886: honkin toiseen talousmuotoon täytyy siihen         sosialisoimisen seuraamuksista ja koska
8887: olla olemassa pätevät ja riidattomat syyt.         eduskunnan on kaikessa tasapuolisesti ja
8888: Olisi päästävä selville siitä, horjuttaisiko       lahjomattomasti katsottava koko kansan
8889: sosialisoituun talousjärjestelmään siirtymi-       parasta. Huomioonottaen vio1ä tu1eva,tkin
8890: nen tänä vaikeana aikana siinä määrin ta-           sU'kupoh~e.t, ehdotan eduskunnan päätettä-
8891: louselämäämme, että m.m. sotakorvausten            Yäksi toivomuksen,
8892: suoritus häiriytyisi ; tai parantaisiko se
8893: ehkä     talouselämämme      mahdollisuuksia.                 että hallitus asettaisi komitean
8894:  Olisi selvitettävä myöskin kysymys työn-                  tutkimaan tuotantolaitosten sosiali-
8895: tekijäin asemasta sosialisoidnn tuotannon                  soimisen kannattavaisuutta ·maamme
8896: palvelukses8a. Paranisiko työntekijän asema                talouselä·mässä koko sen laajuudessa,
8897:  yleensä, ottaen huomioon sosiaalisen tur-                 ja että tämän komitean tehtäviin
8898:  vallisuuden tunteen, tapaturmatorjunnan,                  otettaisiin vain ehdottomasti päteviii
8899:  palkkausolot, yksilöllisen vapauden y. m.                 tal01{.Selämän tuntijaita.
8900:            Helsingissä 14 päivänä helmikunta 1947.
8901: 
8902:                                        Johannes Wirtanen.
8903: 
8904: 
8905:                                                                                                22
8906: 170
8907: 
8908: IV,59. -     Toiv. al. N:o 63.
8909: 
8910: 
8911:                                  Peltonen y. m. : Toimikunnan asettamisesta suunnittelemaan
8912:                                     valtion tuotanto- ja liikelaitoste;n yritysmuotojen tt>'udis-
8913:                                     tamista.
8914: 
8915:                                       E d u s k u n n a ll e.
8916: 
8917:    Myöskin meidän maassamme on eten-               heutuvia haittoja, on todettava, että sekä
8918: kin viime aikoina ollut esillä kysymys             laitosten työntekijäkunnan että niitä käyt-
8919: valtion välittömän taloudellisen toiminnan         tävän yleisön piirissä on selvästi havaitta-
8920: ulottamisesta uusille aloille sekä yksityis-       vissa tarvetta saada niiden toiminnassa ai-
8921: ten hallussa olevien tuotanto- ja liikelai-        kaan uudistuksia, joiden toteuttaminen ei
8922: tosten valtion haltuun ottamisesta. Tätä           käy päinsä laitosten organisatiota muut-
8923: tarkoittavia toimenpiteitä valmisteltaessa         tamatta.        ·
8924: on erityisesti kiinnitettävä huomiota sii-            On ilmeistä, että erillisten uudistussuun-
8925: hen, osoittautuvatko suunnitellut järjeste-        nitelmien avulla ei päästä käsiksi perusta-
8926: lyt myfu!kin tarkoituksenmukaisiksi ja             vaa laatua oleviin kysymyksiin, minkä
8927: päästäänkö niillä näin ollen niihin tulok-         vuoksi varsinaisten valtioelimien ja val-
8928: siin, joihin niillä pyritään. Tällainen suun-      tion tuotanto- sekä liikelaitosten keskinäi-
8929: nittelutyö kuuluu pääosaltaan sosialisoi-          nen suhde olisi koko laajuudessaan otet-
8930: mista tutkimaan asetetun komitean teh-             tava käsiteltäväksi. Samalla kun organi-
8931: täviin. Käsityksemme mukaan tämä ko-               satiomuodon ja koko toimi1man yleiset
8932: mitea ei kuitenkaan voi omistaa riittävää          suuntaviivat tällöin viitoitettaisiin, olisi
8933: huomiota jo nykyisin valtion hallussa ole-         lisäksi suoritettava vastaava erillinen tut-
8934: viin tuotanto- ja liikelaitoksiin, joiden          kimus kunkin eri liikelaitosmuodon osalta.
8935: toiminnassa on voitu todeta olevan lu-             Selvää on, että tässä tutkimus- ja suun-
8936: lmisia puutteellisuukS'ia.                         nittelutyössä olisi käytettävä hyväksi
8937:    Tällaisessa tutkimuksessa on erityistä          kaikki se asiantuntemus, mikä maassamme
8938: huomiota kiinnitettävä valtion tuotanto-           on saatavissa.
8939: ja liikelaitosten organisatioon ja suhtee-            Edellä esitetyn nojalla ja viitaten val-
8940: seen muihin valtion el·imiin. Tässä suh-           tiopäiväjärjestyksen 32 § :ään kunnioittaen
8941: teessa on melkoisen suuri hajanaisuus val-         ehdotamme eduskunnan päätettäväiksi toi-
8942: lalla. Eräät valtion yritykset ovat muo-           vomuksen,
8943: doltaan osakeyhtiöitä, eräät taas virasto-
8944: muotoisia, minkä lisäksi on olemassa näit-                   että hallitus asettaisi asictntunti-
8945: ten välimuotojakin. Eri yritysmuodoista                   joista kokoonpannun toimikunnan
8946: saatuja kokemuksia ei kuitenkaan ole kes-                 suunnittelenuum valtion tuotanto- ja
8947: kitetysti koottu yhteen eikä niiden perus-                liikelaitosten yritysmwotojen uw:lista-
8948: teella ole näin ollen voitu suorittaa tar-                rnista huomioon ottaen tähän men-
8949: koituksenmukaista uudistustyötä. Erityi-                  nessä saadut kokemukset ja tarkoituk-
8950: sesti virastomuotoiset liikelaitokset, kuten              semnukaisuusnäkökohdatj ja
8951: posti- ja lennätinlaitos sekä valtion rau-                   että edellä mainitulk toirnikunMlle
8952: tatiet, ovat organisatiomuodoltaan jääneet                annettaisiin oikeus muodostaa alatoi-
8953: oleellisilta osiltaan kaavoihin, jotka ovat               mikuntia tutkimaan uudistamismah-
8954: syntyneet jo viime vuosisadalla. Ryhty-                   dollisuuksia erikseen kunkin liikelai-
8955: mättä tarkemmin erittelemään tästä ai-                    toksen ja yritysmuodon kohdalta.
8956:            Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
8957: 
8958:            Onni Peltonen.              Uuno Raatikainen.            Kauko Andersson.
8959:            Valto Käkelä.              Juho Karvonen.                Samuli Tervo.
8960:            Alpo Lumme.                A. K. Paasivuori.             H. S. Pesonen.
8961:                                       Våinö Kivisalo.
8962:                                                                                                171
8963: 
8964:  IV,G<l. -   Hemst. mot. N :o 64.
8965: 
8966: 
8967: 
8968: 
8969:                                   Smeds: Angående tillägg tiU statsförslaget för år 1947
8970:                                     för ge.nomförande av en hela landet omfattande före-
8971:                                     tagsräkning.
8972: 
8973: 
8974:                                       T i ll R i k s d a g e n.
8975: 
8976:      V årt lands sta:tistik befinner sig i många    även av behovet påkallad; först härigenom
8977:   avseenden på en efterbliven nivå jämfört          kunna möjligheter tiU en klar överblick av
8978:   med de stora och små ku1turändernas.              de förvirrade ekonomiska förhållanden,
8979:   Vådorna av denna efterblivna statistiska          som nu råda, skapas.
8980: • redovisning av många, speciellt för stats-          · De nordiska ländernas statistiker ha
8981:   makten viktiga förhål:landen i vårt land,         förena:t sig om genomförandet a:v en före-
8982:   äro stora. Fin1land saknar sålunda, trots         tagsräkning efter enahanda principer år
8983:   att framstäHning därom redan för tjugo            1948. Det vore i hög grad olyckligt om
8984:   år sedan från Statistiska centralbyråns sida      Finland icke komme att då ntfö1'a en sådan
8985:   gjorts till Statsrådet, ännu en statis'tisk re-   för sin del; vårt lands cfterblivenhet i
8986:   dovisning av alla företag inom näringslivet       detta avseende är redan stor. I Sverige
8987:   - med undantag för jordbrukets - , en             har en företagsräkning över hela landet ge-
8988:   s. k. företagsrälming. En sådan vore abso-        nomför,ts 1så tidigt som 1931, och man är där
8989:   lut nödvändig icke blott för erMllandet a.v       ense om att företagsräkningar böra företa-
8990:   en överblick av vårt nåringslivs nuvarande        gas helst vart femte, och åtminstone vart
8991:   läge, vilket med hänsyn titll den stora upp-      tionde år för att den statistiska redovis-
8992:   märksamhet som de produktionspolitiska            ningen skall hålil.a jämna steg med närings-
8993:   synpulllkterna med skäl 1illd:r:agit sig i        livets Ultveckling.
8994:   dessa svåra tider, är synnerligen önskvärt,           Med hänvisning tiH ovanståencle f:år jag
8995:   den är även ett oundgängligt villkor för          vördsamt föreslå, att. riksdagen viHe hom-
8996:   att beräknandet av na:tionalinkomsten och         ställa,
8997:   dess fördelning skal:l fås att vHa på en
8998:   någorlunda säk<er grund. Med hänsyn till                     att regeringen måtte avlåta en
8999:   elon omgestaltning som vårt näringsliv på                 proposition om ett tillräckligt stort
9000:    gmnd av krigsslutet och de därmed sam-                   tillägg till statsförslaget för år 1947
9001:    manhängande förhållandena undergått lm-                  [ö1· genomförande av en hela landet
9002:    der en kort tid är en dylik företagsräkning              omfattande företagsräkning.
9003: 
9004: 
9005:                                         Helmer Smeds.
9006: 172
9007: 
9008: IV,6o. -   Toiv. al. N :o 64.
9009:                                                                                     S-uomennos.
9010: 
9011: 
9012: 
9013: 
9014:                                 Smeds: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon koko
9015:                                   maan käsitt&vä1t liikeyritysla.skenn<ln toimeenpancmi-
9016:                                   seksi.
9017: 
9018: 
9019:                                     E d u s k u n n a ll e.
9020: 
9021:    Maamme tilaston taso on monessa suh-          sen yhteydessä olevien seikkojen johdosta
9022: teessa takapajulla suuriin ja pieniin kult-      on lyhyen ajan kuluessa joutunut, sillä
9023: tuurimaihin verrattuna. Suuria vahinkoja         vasta laskennan avulla voidaan luoda mah-
9024: on aiheutunut siitä, että monia varsinkin        dollisuudet yleiskatsauksen saamiseksi nyt
9025: valtiovallalle tärkeitä maamme olosuhteita       vallitseviin sekaviin taloudellisiin oloihin.
9026: koskeva tilastollinen selvitys on jäänyt            Pohjoismaiden tilastotieteilijät ovat sopi-
9027: tällä tavoin takapajulle. Niinpä Suomesta        neet liikeyrityslaskennan toimittamisesta
9028: viel<ä puutJtuu kai!kki.u. elinkeinoeilämän      samanlaisten perusteiden mukaan vuonna
9029: yrityksiä koskeva tilastollinen selvitys -       1948. Olisi mitä onnettominta, ellei Suomi
9030: maataloU'tta lukuunottamatta - eli n. s. lii-    silloin suorittaisi laskentaa omalta osaltaan:
9031: keyrityslaskenta, vaikka tilastollinen pää-      maamme on tässä suhteessa jo suuresti jää-
9032: toimisto jo ka;ksikymmentä vuotta sitten         nyt takapajulle. Ruotsissa on koko maata
9033: teki siitä esityksen valtioneuvostolle. Sel-     koskeva liikeyrityslaskenta suoritettu jo
9034: lainen laskenta olisi ehdottoman välttämä-       vuonna 1931, ja siellä ollaan yksimielisiä
9035: tön, ·paitsi talouselämämme nykyisen ase-        siitä, että liikeyrityslasirentoja on toimitet-
9036: man yleiskatsauksen kannalta, mikä olisi         tava mieluiten joka viides, mutta ainakin
9037: varsin toivottavaa ottaen huomioon sen           joka kymmenes vuosi, jotta tilastollinen
9038: suuren mielenkiinnon, joka täydellä syyllä       selvitys pysyisi tasoissa talouselämän kehi-
9039: on tullut tuotantopoliittisten näkökohtien       tyksen kanssa.
9040: osa;ksi näinä vaikeina aikoina, myös siksi,         Viitaten edelläolevaan ehdotan kunnioit-
9041: että liikeyrityslaskenta on välttämätön ehto,    tavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
9042: jotta saataisiin jotakuinkin varma pohja         muksen,
9043: kansallistulon laskemiselle jl). sen jakaantu-              että hallitus antaisi Eduskunnalle
9044: miselle. Tällainen liikeyrityslaskenta on                esityksen riittiWän suureksi lisäyk-
9045: myös tarpeen va3!tima ot.taen huomioon sen               seksi vuoden 1947 talousarvioon koko
9046: uudelleenmuodostumisen, jonka alaiseksi                  maan käsittiilvän liike·yrit·yslaskenn(fn
9047: maamme talouselämä sodan päättymisen ja                  toimittamista varten.
9048:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
9049:                                                                    Helmer Smeds.
9050:                                                                                             173
9051: 
9052: IV,GL -     Toiv. al. N:o 65.
9053: 
9054: 
9055: 
9056: 
9057:                                 Lappi-Seppälä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja
9058:                                    menoarvioon standardisoimistyön vulwrniseksi.
9059: 
9060: 
9061:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9062: 
9063:    Standardisoimistyön arvo kaiken tuo-             Standardisointi on näihin asti kokonaan
9064: tantoelämän alalla on varsinkin kuluttajan       ollut yksityisten henkilöiden aloitekyvyn
9065: kannalta ollut kauan oivallettu eikä sen         ansiota ja melkein kokonaan yksityisen tuen
9066: kansantaloudellista hyötyä tarvinne tässä        val'lassa. Sodan aikana oli tämän toiminta
9067: yhteydessä enemmän perustella. Sen arvo          sangen hiljaista, johtuen siitä, että Suo-
9068: rahassa sitäpaitsi on vaikea määrätä, sillä      men standardisoimislautakunnan henkilö-
9069: standardisointi tuo mukanaan myös koho-          kunta oli määrätty muihin tehtäviin. Suo-
9070: tetun elintason ja kasvaneen kulutuksen,         men standardisoimislautakunta, joka ennen
9071: niin että yhdenmukainen vertailupohja            oli its-enäinen, aJ.istettiin Teollisuuden työ-
9072: puuttuu. Pitemmällä tähtäimellä nähtynä          teholiiton alaiseksi. Kaikesta huolimatta
9073: ja tarkoituksen mukaisesti toteutettuna on       oli lautakunta saanut huomattavia aikaan,
9074: standardisoinnin merkitys myös tuotanto-         ollen sen vahvistamain standardien luku-
9075: kustannuksien alentamiskeinona jatkuvasti        määrä v. 1944 lähes puolet siitä mitä esim.
9076: kasvanut. Tarkan arvion laatiminen tässä-        Ruotsin teollisuudella silloin oli.
9077: kin suhteessa on vaikea, mutta jotain viit-         Koska tässä maa~ nyt Dn ryhdytty to-
9078: teitä antanevat kuitenkin seuraavat mai-         teuttamaan yleissuunnitelmaa elintason ko-
9079: ninnat. Ei ole vaikea esittää yksityisiä         hottamiseksi, jonka onnistumisen edelly-
9080: tapauksia, joissa työn säästöä standardi-        tyksenä on m.m. standardisoimistyön to-
9081: sointia soveltamalla voidaan todeta % jopa       t.euttaminen, jota m. m. talousneuvosto on
9082:  % siitä, mitä työ muuten maksaisi, 5 ja         välttämärttömänä pitänyt, ehdotamme kun-
9083: 10% säästön ollessa sangen tavallisen ta-        nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9084: pauksissa, missä Standardisointia on voitu       muksen,
9085: soveltaa. Ulkomailta tunnetaan kymme-                        että Jwllitns antaisi Ed-uskun-
9086: nien miljardien menetyksiä tapauksissa,                   nalle esityksen 2,800,000 markan
9087:  missä Standardisointia ei oltu sovellettu.               määrärahan ottamisesta lisäyksenä
9088: Kun meidän teollisuuden tuotanto vuosit-                  vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
9089:  tain on n. 80 miljardia tekisi vaikka vain               standardisoimistyön tukemiseksi siinä
9090: 1 % säästö tästä 800 miljoonaa, paitsi sitä               1nuodossa, että koko maata tarkoit-
9091:  etua, mitä kuluttajalla on standardisoin                 tava standardi.soimistyötä suorittava
9092:  nista.                                                   elin erotetaan taas itsenäiseksi.
9093:           Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1947.
9094: 
9095:                   Jussi Lappi-Seppälä.                        Eemil Pääkkönen.
9096:                   Yrjö Suontausta.                            Lauri Murtomaa.
9097: 174
9098: 
9099: IV,62. -   Toiv. al. N:o 66.
9100: 
9101: 
9102: 
9103: 
9104:                                Leikola y. m.: N. s. verokahvin kat~ppaan laskemisest!J.
9105: 
9106: 
9107:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9108: 
9109:    Kun mhataloutemme on entisestään ki-          taa 1,000 mk kilolta ja sittenkin sen hinta
9110: ristynyt ei:kä vanhoja tulolähteitä voida        tulisi olemaan alle 1,500 mk kg. Valtio
9111: valtion avuksi 'paljoakaan suurentaa, on         saisi täten hyvin helposti ylimääräisiä vero-
9112: mielestämme kiinnitettävä erityistä huo-         tuloja n. 10 miljardia mk vuosittain. Täl-
9113: miota ilmiken sellaisen kulutustavaran ve-       lainen tulonlisäys vaikuttaisi huomattavan
9114: rottamiseen, mitä ei voida pitää välttämät-      edullisesti valtiotaloutemme tasapainoon.
9115: tömyytenä. Eräs sellainen on kahvi. Vii-            Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
9116: meisinä rauhanvuosina maamme kulutti             nioittaen eduskmman hyväksyttäväksi toi-
9117: ka:hvia n. 25 milj. kg vuosittain. Jos ar-       vomuksen,
9118: vioimme nykyisen kahvintarpeemme vaikka
9119: vain 10 milj. kiloksi, olisi se melkoinen erä              että hallitus viipymättä ryhtyisi
9120: verotuskohteeksi. Kahvin salakauppahinta                toimenpiteisiin n. s. vm·okahvin kattp-
9121: vailhtelee 2,000-4,000 mk riippuen paikka-              paan laskerniseksi.
9122: kunnasta. Kahvia voitaisiin huoletta verot-
9123:         Helsingiss;ä helmikuun 14 päivänä 1947.
9124: 
9125:                 Erkki Leikola.                                Rolf Berner.
9126:                 Aino Luostarinen.                             Lauri Järvi.
9127:                 Alpo Lumme.                                   Jaakko Hakala.
9128:                 Helena Virkki.                                Urho Saariaho.
9129:                 Erkki Koivisto.                               Jussi Annala:
9130:                                     Max Sergelius.
9131:                                                                                                 175
9132: 
9133: IV,63. -   Toiv. al. N :o 67.
9134: 
9135: 
9136: 
9137: 
9138:                                 · Kannisto y. m.: Selvityksen toimittamisesta Pohjois-Suo-
9139:                                     men taloudellisista mahdollisuttksista.
9140: 
9141: 
9142:                                      E d u s k u n n a 11 e.
9143: 
9144:    Oulun ja Lapin lääneissä olevien koskien       ovat nykyisin osittain vanhentuneita ei-
9145: valjastaminen teollisuuden palvelukseen on        vätkä missään 1tapauksessa anna <taloudelli-
9146: viime vuosina aJJmnut ja aivan lähitulevai-       sesti selvää kuvaa koko Pohjois-Suomen ti-
9147: suudessa ovat Oulu-, Ii- ja Kemijokien kos-       lanteesta. Rautatieverkoston kehittäminen
9148: ket rakennetut. Se va[tava energiamäärä,          Pohjois-Suomessa, joka on erotettu pois
9149: joka ;täten tulee talouseiämämme palveluk-        varsinaisesta rautatierakennusohjelmasta ja
9150: seen, on saatava nostattamaan Pohjois-Suo-        jätetty riippumaan erikseen suoritettavasta
9151: men monessa suhteessa jäJlkeenjäänyttä rta-       selvityksestä, jo edellyttää tuollaista Poh-
9152: loudellista kehitystä. Sen valtavat puu-          jois-Suomea kokonaisuudessaan käsittävää
9153: määrät tarjoavat varmastikin silloin mah-         taloudellista tutkimista.
9154: dollisuuksia paljon pitemmälle menevään              Nämä pohjoiset seudut, jotka näihin
9155: ja nykyistä monipuolisempaan puun jalos-          swakka ovat jääneet vai:Ue sitä huomiota,
9156: tamiseen. Pohjois-Suomen maaperästä jo            joka muun Suomen osalle on tullut, if;ar-
9157: nyt tehdyt mineraiilöydöt on saat·ava jalos-      joavat nyt moninaisia mahdollisuuksia -asu-
9158: tetuiksi omassa maakunnassa. Syntyvän             tustoiminnalle ja :teollisuudelle. Olisi kui-
9159: typpiteollisuuden rturvin on varsinainen          tenkin hyvissä ajoin selvitettävä, mitenkä
9160: kemiahlinen ·teoHisuuskin saaJtava sieLlä ke-     noita mahdollisuuksia olisi kävtettävä kan-
9161: hittymään.                                        santaloudellisimmin, ennenk~in kehitys
9162:    Pohjois-Suomi suurin piirtein katsoen          pääsee niin pitkäl<le, ettei sen ohjaaminen
9163: muodostaa yhden suuren taloudellisen ko-          voi tapahtua ilman suuria vahinkoja.
9164: konaisuuden. Sen .taloudell:isista mahdolli-        Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
9165: suuksista ei ole olemassa mitään kokonais-        tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9166: esitystä. Viime vuosikymmene1ltä on kyHä          muksen,
9167: pari komiteanmietintöä, jotka selvittävät
9168: muutamien Pohjois-Suomen osien taloudel-                    että hallitns kii1·eellisesti t01:mitut-
9169: lisia oloja ja mahdollisuuksia, mutta siellä             taisi selvityksen Pohjois-Suomen ta-
9170: tapahtunut, edellä lmvatunlainen kehitys                 loudellisista mahdollisuttksista.
9171: on aiheuttanut sen, että sanotut mietinnöt
9172:        Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
9173: 
9174:                 H. A. Kannisto.                                Yrjö Hautala.
9175:                 Antti A. Koukkari.                             Erkki Koivisto.
9176:                                  lVIarkus Niskala.
9177: 176
9178: 
9179: IV,64. -   Toiv. al. N :o 68.
9180: 
9181: 
9182: 
9183: 
9184:                                 Koukkari y. m.: 7'oimenpiteistä rautatehtaan perustami-
9185:                                   seksi Oulun teollisuusalueeUe.
9186: 
9187: 
9188:                                     E d u s k u n n a l1 e.
9189: 
9190:    Viitaten rtoiv. al. n:o 29 vuoden 1946 val-     rikkauksien edeUyttämää taloudellisen ke-
9191: tiopäivillä esitettyihin perusteluihin sekä        hittymisen ja vaurastumisen mahdolli-
9192: siihen tosiasiaan, että nykyisen tuotanto-         suutta, ehdotamme kunnioittavimmin edus-
9193: teollisuuden summitelmia rtoteUJtettaessa          kunnan päätettäväksi toivomuksen, .
9194: Pohjois-Suomi on sortumassa sii11t:omaan
9195: asemaan, josta siirretään muualle :teollisuu-                  että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
9196: den käyttövoima ja raaka-aine suomatta                      toimenpiteisiin rautatehtaan pemsta-
9197: tälle syrjäiseille maakunnalle sen luonnon-                 miseksi Oulun teoUisuusseudulle.
9198:       Helsingissä :helmikuun 14 päivänä 1947.
9199: 
9200:                  Antti A. Koukkari.                             H. A. Kannisto.
9201:                  Arvi Ahmavaara.                                Matti Lepistö.
9202:                  H. S. Pesonen.                                 Sulo Muuri.
9203:                  Yrjö Hautala.                                  Erkki Koivisto.
9204:                  M. 0. Lahtela.                                 Penna Tervo.
9205:                                                  S. Salo.
9206:                                                                                                177
9207: IV,65. -     Toiv. al. N :o 69.
9208: 
9209: 
9210: 
9211: 
9212:                                   P. Ka.rja.lainen y. m.: Toimenpiteistä yksinomaan koti-
9213:                                      maista raaka-ainetta valmisteisiinsa käyttävän huone-
9214:                                      kaluteollisuuden vapa-uttamiseksi hin.ta- ja elinkeinosään-
9215:                                      n.östelystä.
9216: 
9217: 
9218:                                       Eduskunnalle.
9219: 
9220:    Sen jälkeen, kun elinkeinonsäännöstely         pailua ei huonekalumarkkinoilla ole ja näin
9221: astui voimaan on eräillä aloilla ollut ha-        pysyvät myös hinnat jatkuvasti kohtuutto-
9222: vaittavissa - yleisestä hintatason noususta       man korkeina.
9223: vielä. poikkeavasti - runsasta hintaltiskon-         Rinnan muun vallitsevan asuntokurjuu-
9224: taa. Tätä ei ole voinut ehkäistä edes voi-        den kanssa muodostaa siinä oman osansa
9225: massa oleva hintasäännöstely. Kun !kan-           huonekalujen korkeat hinnat. Vähävarai-
9226: sanhuoltoministeriö vahvistaa jollekin tuot-      set nuoret avioparit eivät voi nykytilan-
9227: teelle hinnan, on sen usein turvauduttava         teessa hankkia itselleen edes vaatimatto-
9228: niihin tietoihin, mitä tuottaja hintavahvis-      mampia ja välttämättömiä huonakaluja.
9229: tusta anoessaan esittää. Näin on asian laita         Kun vakaumuksemme on, että tästä epä-
9230: erikoisesti huonekaluteollisuuden alalla.·        kohdasta päästäisiin ainakin kohtuullisuu-
9231:    Huonekalujen hinnat ovat useassa ta-           ~teen, jos huonakaluteollisuus vapautettaisiin
9232: pauksessa !kohonneet huomattavasti enem-          hinta- ja elinkeinosäännöstelyn alaisuu<l.ema,
9233: män, kuin jonkun muun [mtimaista raaka-           jolloin alal•la syntyisi vapaa.ta kilpailua,
9234: ainetta ktäyttä;v;än teol!lisuuden tuotteet.      esitämme eduskunnan llyväiksyttäväksi toi-
9235: Kyseessä ei ole yksinomaan loistohuoneka-         vomuksen,
9236: Lut, vaan yksinkertaisemmatkin, joihin
9237: raaka-aineena käytetään vain kotimaista                        että hallitus vapctuttaisi hinta- ja
9238: puuta.                                                      elinkeinosäännöstelyn      alaisuudesta
9239:    Kun tämäkin teollisuus toimii elinkeinon-                huonekaluteollisuuden, joka käyttää
9240: säännöstelyn turvissa, jolloin uusia tuotan-                valmisteisiinsa yksinomaan kotimaista
9241: tolaitoksia vain harvassa tapauksessa saa-                  raaka-ainetta.
9242: doon :perustaa, on selviåi, että mitään ki:l-
9243:            Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
9244: 
9245:            P. A. Ka.rja.lainen.        Jere Juutila.inen.             Walter Kuusela.
9246: 
9247: 
9248: 
9249: 
9250:                                                                                                  23
9251: 178
9252: 
9253: IV,66. -     Toiv. al. N :o 70.
9254: 
9255: 
9256: 
9257: 
9258:                                   Lehtonen y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta gmniittituo-
9259:                                      tannon kohottamisen ja graniitin viennin mahdollisuuk-
9260:                                      sista.
9261: 
9262: 
9263:                                       E d u s k u n n a ll e.
9264: 
9265:   Maamme vuoriperä sisältää useitakin eri-         sesti vain puutavaran ja siitä jalostettujen
9266: laatuisia graniitteja, joita on rautateiden        tuotteiden viennin varassa, olisi valtion ta-
9267: ja vesistöjen vars1t1a melkeinpä rajatto-          holta aiheellista kiinnittää huomiota gra-
9268: masti saatavissa. Rauhan vuosina sitä lou-         niittimme louhimisen ·ja valmistuksen te-
9269: hittiin eri puolilta maata kotimaista käyt-        hostamiseen sekä sen vientiin ulkomaille.
9270: töä ja myöskin ulkomaille vientiä varten              Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9271: jossa sillä oli va:rsin !huomattava kysyntä.       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9272: Sitä on viety muun muassa Tanskaan,
9273: Englantiin ja U. S. A :n asti. Vientiartik-                   että hallitus toirnituttaisi tutki-
9274: kelina sillä oli silloin huomattava merkitys.              muksen siitä, mitä mahdollisuuksia
9275:    Sotavuodet kuitenkin keskeyttivät tämän                 on kotimaisen graniittituotannon ko-
9276: alan teollisen ja kaupallisen kehityksen, ja               hottamiseen ja graniitin ulkomaille
9277: suurin osa alan työntekijöistä on joutunut                 vientiin, ja myönteisessä tapauksessa
9278: hakeutumaan muille työaloille.                             ryhtyisi asian vaatimiin toimenpitei-
9279:    Kun ulkomaankauppamme on yksipuoH-                      siin.
9280:            IIelsingissä ,helmikuun 12 päivänä 1947.
9281: 
9282:                    Vilho Lehtonen.                              Anna. Nevalainen.
9283:                    Yrjö A. Ma.mrlnen.                           Eino Roine.
9284:                    K. Bj. Kauhanen.                             Jalmari Kuhnala..
9285:                    Sulo Muuri.                                  Kauko Andersson.
9286:                    Toivo J. Sormunen.                           Juho l'tlä.kelä.
9287:                    V. Puuma.Wnen.                               Hertta. Kuusinen.
9288:                    Aleksi Rinne.                                Aimo Aaltonen.
9289:                    Toivo Lå.ng.                                 Aaro Uusitalo.
9290:                    Antti Virtanen.                              Rolf Berner.
9291:                    w. Metsäranta..                              Penna; Tervo.
9292:                    L. Myllymälå.                                Tyyne Tuominen.
9293:                                        Mauri Ryömä.
9294:                                                                                                 179
9295: 
9296: IV,67. -    Toiv. al. N:o 71.
9297: 
9298: 
9299: 
9300: 
9301:                                      Pyörälä y. m.: 1"1-läiirärahasta avustuksiksi ja lainoiksi m;a.
9302:                                         seudU{It sähköyhtymille.
9303: 
9304: 
9305:                                           Ed u s kunnalle.
9306: 
9307:   Viime ,aikoina perustetut mwaseudun säh-               Lainamäärästä, tässä tapauksessa 50
9308: könjakeluyhtiöt joutuvat tyydyttämään                 Mmk, on oletettu nostetun 30 Mmk ensim-
9309: pääomatarpeensa suurin piirtein seuraavan             mäisenä, 10 Mmk toisena ja 10 Mmk kol-
9310: kaavan mukaan:                                        mant~na toimintavuotena.        Osakepääoma
9311:   Osakepääoma . . . . . . . . . . . . . . 15 %        on aJateltu maksetun kokonaisuudessaan
9312:   Lainavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 ,   e~simmäi~en vuoden aikana, mutta liitty-
9313:   Liittymismaksut . . . . . . . . . . . . 60 ,        m:ISinaksuja on ajrutelltu kerättävän ainoas-
9314:                                                       taan siinä suhteessa kuin rakennusvaihe
9315:   Rakennuspääoma . . . . . . . . . . . 100 %          ja sähköistys edistyvät.
9316:   Jo tällaisen suhteellisen vaatimattoman               Alkuvuosina, siis varsinaisina rakennus-
9317: lainavaraosuuden huoltaminen merkitsee                vuosina, muodostavat lainakustannukset
9318: yhtiöHle ja lopuksi kuluttaji1le huomatta-            taulukon mukaan huomattavan suuren
9319: vaa taloudellista rasitusta ainakin alku-             osuuden vuosikustannusten kokonaismää-
9320: vuosina.     Jos lainapääoman vuotuiset               rästä. Tämä osuus laskee vähitellen säh-
9321: korko- ja lyhennysmaksut tällöin oletetaan            köistyksen edistyessä ja kulutuksen kas-
9322: ?levan 10% (esim. korkokanta 5 s/4 % ja               vaessa ja lähentelee todennäköisesti n.
9323: Ja kuoletusaika 15 vuotta) ja osinkoa ei              20 % raja-arvoa, siis vielä varsin huomat-
9324: jaeta osakepääomalle, muodostunevat ja-               tava osuus. Saman suhteellisen vaikutuk-
9325: keluyhtiön, jonka tarvitsema rakennuspää-             sen huomaa myös energian omakustannus-
9326: oma on 200 miljoonaa markkaa, ensimmäi-               hinnassa, mikä hinta kuitenkin nopeasti
9327: sen kymmenvuotiskehityskauden vuosikus-               laskee kulutuksen kasvaessa.
9328: tannukset ja energian omakustannushinta                 On siis erittäin tärkeätä että uudet
9329: sekä arvioitu vuotuinen hyödyllinen ener-             sähköyhtymät ainakin viitenä ensimmäi-
9330: giankulutus seuraavan taulukon mukai-                 senä vuotena, varsinaisen rakennusvai-
9331: siksi:                                                he~~ aikana, jolloin kulutus . on pientä,
9332: 
9333:                           gg
9334:                             f.?j
9335:                                  s~       ~  ..       sa1s1vat tehokasta tukea valtwlta laina-
9336:     <
9337:     5
9338:     !ll.
9339:            El~
9340:               <
9341:            ~~::5
9342:            ""§;
9343:                   !~
9344:                       ~~
9345:                           """    P!'l!l
9346:                           ~i ~t ..!!r:t
9347:                           =-e:
9348:                                              :i       varojen huoltamisessa, siis vuotuisten
9349:                                                       korko- ja lyhennysmaksujen suorittami-
9350:                                                       sessa.
9351:                                         ~g:
9352:               ~   ~~
9353:                               So'~     .r~   IO'!f
9354:                                                         Jo muodostettuj.en ja lähiaikoina muo-
9355:                                                       dostettavien uusien maaseudun sähkön-
9356:   1947    6     50                                    jakeluyhtiöiden rakennuspääoman tarve
9357:   1948   11.5   35           23   15         0.5      on nykyisen hintatason mukaan pyörein
9358:   1949   16.5   30           16.5 11.5       1        luvuin 2,200 miljoonaa markkaa, mikä
9359:   1950   19     26           12.5 9.3        1.5      merkitsee sähköä ehkä n. 100,000 talou-
9360: 1951-52 22      23           11    8.5       2        teen. Jos rahoitus tapahtuu edelläselostet-
9361: 1953-56 24      21            8    6.3       3        tujen periaatteiden mukaan, tarvitaan lai-
9362:   a = energian hinta  lainakustannukset               navaroja 550 miJj. mk jaetJtuna kahdelle
9363: huomioonotettuina.                                    tai kolmelle lähivuodelle. Kuluvan vuo-
9364:   b =energian hinta ilman lainakustan-                den tarve tulee olemaan n. 200-250 milj.
9365: nuksia.                                               mk, joten jo korkojen maksamiseen tarvi-
9366: 180                        IV,67. -   Maaseudun sähk:ö:V'htymät.
9367: 
9368: taan n. 12-15 milj. mk.                            Edellä esittetyyn viitaten kunnioittaen
9369:    Kuten edelläolevasta on käynyt selville,     ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
9370: on maaseudun sähköistämiskysymys suu-           toivomuksen,
9371: ria rahallisia pääomia vaativa kysymys,
9372: johon harva•an .asut•tu pienviJjelysvaltainen           että hallitus ottaisi vuoden 1948
9373: ja heikkovarainen maaseutu ilman valtion              valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
9374: voimakasta tukea ei omin voimin kykene                250 rnilj. markan määrärahan jaet-
9375: sitä toimeenpanemaan. Kun maaseudun                   tavaksi avustuksina sekä korottominct
9376: sähköistäminen on samalla koko kansamme               tai halpakorkoisina lainoina nwtMeu-
9377: elinkysymys, niin valtiovallan velvollisuus           dulle perustetuiUe ja vastais1tudessa
9378: on ilman muuta ojentaa auttava kätensä.               perustettaville sähköyhtymille.
9379:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
9380: 
9381:                 J. Pyörälä.                               Anselm. Alesta.Jo.
9382:                 Eino Möttönen.                            Juho Paksuja.lka..
9383:                 Kusti Eskola.                             Uuno Ra.a.tikainen.
9384:                 Toivo B. Kinnunen.                        Antti J. :Ranta.maa..
9385:                 Albin Asikainen.                          Joha.nnes Virolainen.
9386:                 Toivo Ikonen.                             Toivo 1. Sormunen.
9387:                                  Aino Luostarinen.
9388:                                                                                               181
9389: 
9390: IV,6s.- Toiv. al. H:o 72.
9391: 
9392: 
9393: 
9394: 
9395:                               M'åkinen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
9396:                                                                 1
9397: 
9398: 
9399: 
9400:                                  arvioon 11/Vustuksen myöntämiseksi Pohjois-l(arjalan
9401:                                  Sähkö Oy:Ue.
9402: 
9403: 
9404:                                    E d u s k u n n a ll e.
9405: 
9406:   Maamme eri lääneissä oli v: n 1941 tilas-     mien käytäntöön ottamista on ollut pakko
9407: ton mukaan sähköiStettyjä talouksia seuraa-     aluksi turvautua maakunnassa sijaitseviin
9408: vasti:                                          höyryvoimalaitoksiin, joiden polttoaineelia
9409: Uudenmaan läänissä ........... . 63%            kehittämä sähkövoima tulee suhteellisen
9410: Turun ja Porin läänissä ....... . 50%           kalliiksi.
9411: Vaasan läänissä ............... . 50%              Vesivoiman saamiseksi on Pohjois-Karja-
9412: Hämeen    ,      ............... . 37%          lna Sähkö Oy tehnyt Imatran Voima-Osa-
9413: Oulun      ,     ............... . 18%          keyhtiön kanssa sopimuksen, johon sisältyy
9414: Viipurin  ,      ............... . 15%          uuden voimansiirtojohdon rakentaminen
9415: Mikkelin   ,     ............... . 10%          Warkaudesta Joensuuhun. Sen sijasta,
9416: Kuopion   ,      ............... .     8%       että valtiovalta avustaisi tällaisen laajan,
9417:                                                 ~tässä suhteessa >t.aJkapa.ju'llle jäärueen maakun-
9418:   Pohjois-Karjalassa, Kuopion läänin har-       nan sähköistämistä kustantamana edellä-
9419: vaan asutussa osassa, oli sähköistys tieten-    mainitun suurjohdon rakentamisen, mikä
9420: kin tästä keskimäärästä vieläkin enempi         joka tapauksessa tarvitaan Pohjois-Karja-
9421: jäljessä muihin maakuntiin verrattuna.          lan koskien ylijäämäenergian siirtämiseen
9422: Puutteen poistamiseksi, joka sota-aikana        Etelä- ja Länsi-Suomeen, on maakunnan
9423: sekä valaistuksessa että maataloudessa kävi     edellämainitun sopimuksen mukaisesti kan-
9424: erikoisen kipeäksi, on Pohjois-Karjalassa       nettava tämäkin rasitus, mikä !koi·koina ja
9425: oma-aloitteisesti ja ripeästi ryhdytty toi-     kuoletuksina tekee n. 12 milj. mk ja ko-
9426: menpiteisiin. Toukokuun 12 päivänä 1945         rottaa ylimäJäräisesti sähkövirran hintaa
9427: perustettiin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy,         n. 2 mk:lla kilowattitunnilta.
9428: jonka osakkaina on 23 maalaiskuntaa,               Sähköistyshankkeen muut kustannukset,
9429: Joensuun kaupunki, Nurmeksen ja Liek-           edellämainittua suurjohtoa lukuunotta-
9430: san kauppalat sekä 18 suurempaa ja pie-         matta, pienjännite-jakeluverkostosta, muun-
9431: nempää teollisuus- ja liikeyritystä. Perus-     tajineen ja muine laitteineen, nousevat 250
9432: tetun sähköyhtiön toiminta-alue ulottuu         milj .markkaan. Kun yhtiön osakepääoma
9433: pohjoisessa V altimoon, idässä Ilomantsiin,     on 50 milj. mk, olisi 200 milj. mk rahoi-
9434: etelässä Kesälahdelle ja lännessä Savon         tettava lainoilla. Tämän lainapääoman
9435: puolella Riistaveden pitäjään. Lyhyestä,        korko 5%,% :n mukaan tekee 11.5 milj.
9436:                                                         1
9437: 
9438: 
9439: 
9440: 
9441: vajaata 2 vuotta kestäneestä toimikaudes-       mk ja arvioidulle kulutukselle n. 2: 30 mk
9442: taan huolimatta on yhtiö ehtinyt saada hy-      kilowattituntia kohti. Tähäri tulevat li-
9443: vään alkuun melkein yli koko tämän laa-         säksi ne kustannukset, jotka kunkin kulut-
9444: jan maakunnan ulottuvan ja:keluverkoston,       tajan on kustannettava sisäasennuksissa
9445: josta on valmiina 65 muuntaja-asemaa, n.        valo- ja voimavirtaa varten, sekä lopulta
9446: 350 km 20,00'0 voltin ja n. 800 km 400/230      varsinaiset kulutusmaksut. Jos kulutta-i
9447: voltin johtoja.                                 jien on kannettava kaikki nämä kustan-
9448:    Odotettaessa vesivoiman saamista muu-        nukset, nousee sähkövirran hinta kohtuut-
9449: alta ja Pohjois-Karjalassa sijaitsevien, yhä    toman korkea:ksi.
9450: suureksi osaksi ra:kentamattomien vesivoi-         Tämän laajan maakum1an pääsemistä
9451: 182                        IV,os. -   Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.
9452: 
9453: osalliseksi siitä hyödystä, minkä riittävä ja   1947-50 sille myönnettäisiin valtion avus-
9454: !kohtuullisin kustannuksin saatava sähkö-       tusta kaikkiaan 180 milj. mk Koska tar-
9455: virta tarjoaa, on epäilemättä :pidettävä        vittavan avustuksen suuruus riippuu ra-
9456: oikeutettuna. Kysymyksessä ei ole ainoas-       kennustöiden edistymisestä, voitaisiin se
9457: taan tämän päivän tarve valaistuksen ja         eri vuosille jaoitella esim. tariffiyksikköä
9458: maatalouden voimavirran muodossa, vaan          sekä jokaista valmistunutta ja käytäntöön
9459: myöskin useissa suhteissa lapsipuolen ase-      otettua muuntajapiiriä kohti.
9460: maan jääneen, syrjäisen maakunnan ja              Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit-
9461: rajaseudun tuleva kehitys, sen väestön toi-     taen ,edusik:unnan päätertltäväksi !toivomuk-
9462: meentulo ja sen luontaisten raaka-aineiden      sen,
9463: käyttö sekä jalostaminen niinhyvin suur-                 että hallitus antaisi Eduskunna:tle
9464: ja tehdasteollisuuden kuin myöskin koti-               esityksen 30 milj. markan lisäyk-
9465: teollisuuden muodossa.                                 sestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
9466:   Hankkeen loppuun saattaminen kaipaa                  arvioon avustukseksi Pohjois-Karja-
9467: valtiovallan avustusta siten, että vuosina             lan Sähkö Oy:lle.
9468:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
9469: 
9470:                  Eero Mäkinen.                             Juho Karvonen.
9471:                  Heikki Soininen.                          Lauri Riikonen.
9472:                  Akseli Brander.                           0. Muikku.
9473:                  Samuli Tervo.                             Yrjö A. Manninen.
9474:                  Varma K. Turunen.                         K. Hj. Kauhanen.
9475:                                                                                            183
9476: 
9477: IV,69. -     Toiv. al. N:o 73.
9478: 
9479: 
9480: 
9481: 
9482:                                  Salo: Määrärahasta avust'Uksiksi Kainuun kuntien sähköis-
9483:                                     tämisestä osalliseksi pääsemistä varten.
9484: 
9485: 
9486:                                      E d u s k u n n a 11 e.
9487: 
9488:    Kainuun kunnat ovat yhteistoimin laati- rtamaan Kainuun asukika~ta, semminkin kun
9489: neet alueensa sähköistämissuunnite:lman. se on pääosakkaana Oulujoen voimalaitos-
9490: Sen kustannukset nykyisten hintojen mu- yrityksissä, jmka laitOkset tmevat ener-
9491: kaan nousevat pyörein luvuin 260 milj. giansa saamaan juuri Kainuun alueen vesi-
9492: markkaan. Kansaneläkelaitos lienee tehnyt voimavaroista.
9493: päätöksen kaikkien sähköistämisyritySiten          Valtion myöntämän lisälainoituksen sitä
9494: lainoit'tramisesta 50 %: iin kustannusar- · välttämättä lta:rvitseville voisivat kunnat
9495: vioista. Harvasta asutuksesta johtuen ja parhaiten hoitaa kukin alueensa väestön va-
9496: muuntajien, kuparin sekä työn kalJeuden raillisuussuhteet parhaiten tuntien.
9497: vuoksi ja vaikka alueesta suunnitelman mu-         Jotta tämä kävisi mahdolliseksi, esitän
9498: kaan ei sähköistettäiSi kuin 50-75 pro- kunnioittaen eduskunnan hyVJäksyttäväksi
9499: senttiin, jää sähkön ott-ajien maksetJtavaksi toivomuksen,
9500: niin raskaat osake- ja Ei'ttymismaksut, etJtä
9501: heikkovarainen väestö ei siihen kykene, niin              että hallitus ottaisi v. 1948 tulo-
9502: miele~lään kuin he rt:ahtoisivatkin päästä             ja menoarvioesitykseensä 50 miljoo-
9503: osallisiksi sähkön käytöstä voiman ja valon            nan markan määrärahan jaettavaksi
9504: puutetta tähän asti kärsitJtyään.                      kunnille ko1·ottomina tai helppokor-
9505:    Jotta mahdollisimman suuri osa sähköis-             koisina lainoina, jälleenlainattavaksi
9506: tettävän alueen heikkovaraisesta väestöstä             sellaisiUe kuntalaisille, joille heikko-
9507: kykenisi pääsemään sähkön käytöstä osalli-             varaisuutensa vuoksi tuottaa esteen
9508: siksi, olisi valtio kansaneläkelaitoksen ohella        tai vaikeuksia päästä osalliseksi Kai-
9509: velvollinen ny;t ralussa :lisälainoituksella aurt-     nuun kuntien sähköistämisestä.
9510:            Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
9511: 
9512:                                                S. Salo.
9513: 184
9514: 
9515: IV,7o. -   Toiv. al. N:o 74.
9516: 
9517: 
9518: 
9519: 
9520:                                 Sormunen y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen taloudel-
9521:                                    listen mahdollisuuksien suunnitelmaUiseksi hyväksikäyt-
9522:                                    tämiseksi.
9523: 
9524: 
9525:                                      E d u s k u n n a ll e.
9526: 
9527:    Sotien johdosta maamme talouselämän            nykyisin Oulun rläänissä peltoala on noin
9528: painopiste on siirtynyt entistä enemmän           170,000 ha, eli alle 0.5 ha henkeä kohti,
9529: Pohjois-Suomeen. Menetettyjen vesivoima-          ni,in käsittää, miten tavattoman suuret mah..
9530: ja teollisuuslai,tosten sekä vähentyneiden        doHisuudet maat,a.loudelle siellä ovat. Tä-
9531: vHjelysalojen tilalle on sallitava uusia.         män näkökohdan merkitystä lisää vielä se,
9532: Puuta raaka-aineenaan käyttävän teollisuu-        etrtä maakunnasta on löydetty suuret mää-
9533: den rinnalle on kehitettävä kaivos- ja me-        rät dolomiittista kalkkikiveä, joka on erin-
9534: talliteollisuutta; vi ljelykselle on raivattava
9535:                     1
9536:                                                   omaista Taaka.-ainetta apU!lant'a.. ja typpi-
9537: maata siellä, mi<>sä siihen on suurimmat ja       teollisuudelle. Raskaan ja monipuolisen
9538: luontaisimmat edelly,tykset ja missä ne si-       teollisuuden sijoititumiselle Pohjois-Suomeen
9539: jaitsevat lähinnä suunnitteilla olevaa apu-       on mitä parhaimmat edellytykset. Otan-
9540: lantateollisuutta.                                mäestä, Porkosesrta, Tuomiva:arasta, Kär-
9541:    Pohjois-Suomi tarjoaakin sekä ta:louselä-      väsvaarasta ja l\'Iakolasta ja monista muista
9542: :mämme rakennemuutoksille että sen suuri-         paikoista löydetyt malmiesiintymät antai-
9543: suuntaiselle      kehittämiselle parhaimmat       sivat raaka-ainetta. Otanmäen i:lmeniitti
9544: ed:elly;ty;kset maassamme. Sielllä on kasvavia    '('t~tanv,a[koinen raaka-aine) sekä muualta
9545: metsiä, viljelyskelpoisia maa-alueita; maa-       saatavat kaoliini, kvartsi ja maasälpä, do-
9546: perästä on löydetty arvokkai,ta mrulmeja ja       lomiitti ja kiille monipuolistaisivat t€olli-
9547: mineraaleja; on koskivoimaa ja polttotur-         suusperustaamme.       Kun Pohjois-Suomea
9548: vetta; maakunnan pitkä merenrannikko 1tar..       halkovat lukuisat vuolaat vesiväylät, niin
9549: joaa monia hyviä satamia j. n. e. Niinpä          teoHisuuden ja muun taloudellisen toimin-
9550: esim. Oulun läänin metsäpinta-ala on n.           nan tarvitsemasta koskivoimasta ei ole puu-
9551: 4,058,000 ha. eli 18.7 % koko Nyky-Suomen         tetta. Polttoaineeksi on maaperässä run-
9552: metsäpinta-al,asta. Siitä hakattiin vuonna        saasti turvetta. Jo nyt on tutkittu 46 polt-
9553: 1938 puuta kaikkiaan 7.2 milj. p-m2, eli          toturvealuetta, joiden yhteinen pinta-ala on
9554: niin val1tava määrä, että siitä riittäisi 7       2,129.4 ha ja josta lasketaan voi1tavan saada
9555: metrin korkuinen pino Helsingistä Teno-           n. 32.s milj. ms, eli 4.5 milj. tonnia kuivaa
9556: joelle. · :Metsien kasvavan puuvaraS'ton las-     polttoturvetta. Voidaan siis todeta, että
9557: ketaan olevan 236 milj. k-ms, eli 17.2%           Pohjois-Suomen merkitys nykyisissä oloissa
9558: koko Nyky-Suomen puuvarasrtoista, ja vuo-         kansantalouttamme kehitettäessä on tavat-
9559: tuisen kasvun 1lasketaan nousevan 5.41 milj.      toman suuri.
9560: m3:iin. Tämä kuvastaa maakunnan mer-                 Mutta Pohjois-Suomen suurrt:en ta1oudel-
9561: kitystä maamme taloudellisten olojen ke-          listen mahdollisuuksien hyväksikäyttämi-
9562: hittämisessä.                                     nen ei ole toteutettavissa kädenkäänteessä.
9563:    l\'Iaataloudenkin kehit!tämisessä Pohjois-     Sen vuoksi siellä jo rtoiminnassa olevien
9564: Suomi tarjoaa suuria mahdöllisuuksia.             teollisuuslaitosten rt:uotannollista oohoa ja
9565: Niinpä esim. Oulun läänin jokirtasanko-           laajentamista o1isi ohjattava edistämään
9566: alueet käsittää noin 2 milj. ha, josta vilje-     sekä Pohjois-Suomen että koko maamme ta-
9567: lyskelpoisia maita yli 700,000 ha. Kun            louden uudelleen rakentamista. Sitä sil-
9568:                                    IV,7,0. -    Soi"Dlunen y. m.                                186
9569: 
9570: mäJ.lä pitäen olisi suunniteltava myös Tau-        seksi vä;lttämättömyydeksi, kunnioittaen
9571: tatieverkosto, teollisuus-, asutus- ja viljelys-   ehdotamme eduskunnan hyväksyttäviksi
9572: alueet, mutta ennen muuta rautatiet. Sel-          toivomuksen,
9573: laiset suunnitelmat ja toimenpiteet eivät
9574: ole oikeita, joiden mukaan esim. l'autateirtä                 että hallitus kiireellisesti asettaisi
9575: rakennettaisiin siten, että Pohjois-Suomen                 toimikunnan tutkimaan ja tekemään
9576: metsävarat ja malmirikkaudet kuljetettai-                  ehdotuksia Pohjois-Suomen talou-
9577: siin jonnekin Etelä-Suom€Il ,teollisuuslaitok-             dellisten mahdollisuuksien suunni-
9578: siin taikka että niitä sinne rakennettaisiin               telmalliseksi    hyväksikäyttämiseksi
9579: POJhjois-Suomesta tuotavia, raalm-aineita ja-              kiinnittämällä en.sisijainen huomio
9580: lostamaan. Teol,lisuus- ja 'tuotantolaitokset              satamien, maanteiden ja liikenneolo-
9581: on suunniteltava ja rakennettava sinne,                    jen, mutta ennen muuta rautatei-
9582: missä "raaka- ja polititoaineet sekä sähkö-                den rakentamiseen siten, että ne par-
9583: voima ovat lähinnä. Se on kansantaloudel-                  haiten palvelevat maakunnan ja
9584: lisesti edullisinta.                                       sinne muodosttwan teollisuuden tar-
9585:    T1ämän vuoksi, ja kUin Pohjois-Suomen                   vetta ja edelleen kehittämistä.
9586: teoBistaminen on tullut k~ansantaJloudelli-
9587:      Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
9588: 
9589:                   Toivo I. Sormunen.                           W. Metsäranta.
9590:                   J alma.ri Kulmala.                           Sulo Muuri.
9591:                   Hugo Ma.nn~nen.                              Eino Tainio.
9592:                   Elsa Ka.rppinen.                             J. Mustonen.
9593:                   Arvo Riihimäki.                              Lauri Myllymäki.
9594:                                                Toivo Kujala.
9595: 
9596: 
9597: 
9598: 
9599:                                                                                                   24
9600: 186
9601: 
9602: IV,11. -     Toiv. al. N:o 75.
9603: 
9604: 
9605: 
9606: 
9607:                                   Laine y. m.: Jokioisten Rautatie 0 jY :m osakkeiden lunas-
9608:                                      tamisesta valtiolle.
9609: 
9610: 
9611:                                        E d u s k u n n a ll e.
9612: 
9613:    Jokioisten Rautatie 0 /Y: n omistamasta          että tällä rautatiellä on omat rahtitarif-
9614: rautatiestä, Humppila-Forssa, jonka pi-             finsa, jotka ovat 20 % korkeammat kuin
9615: tuus on 23 km, siihen kuuluvasta kalus-             valtiolla. Varsinkin silloin kun joudutaan
9616: tosta ja rakennuksista omistaa valtio %             tavaraa lä;hettämään sekä J cYkioisten että
9617: ( 66 % koko osakemäärästä). Nämä osak-              valtion rautateillä nousevat rahdit suhteet-
9618: keet ovat si1rtyneet valtiolle yhdessä Jo-          toman !korkeiksi. Rautatien henkilökunnan
9619: kioisten kartanoiden oston kanssa v. lr918.         palkkaus taas on vastaavien valtion toin-
9620: Tämä rautatie on kapearaiteinen ja siihen           ten palkkausta alempi.
9621: kuuluva kalusto vanhaa ja kulunutta. Sen               Olemme sitä mieltä että valtion olisi lu-
9622: jä~keen kun tälle radalle ennen sotia uusit-        nastettava Jokioisten Rautatie 0/Y:n lo-
9623: tiin raskaampi kiskotus (22.3 kg/m) on              putkin (34 %) osakkeet, joita on yhtiöillä
9624: n. s. lavettia1usten, joita on 6 kp[., pää!Hä       ja muutamilla yksityisillä ja liitettävä rata
9625: pieni osa valtion vaunuista voinut tulla            rautatiehaJ1itUJk:sen ailraiseksi. SamailJa tule-
9626: tälle radalle tavaran kuljetukseen ja siltä         vaisuuteen tähtäävänä toivomuksena esi-
9627: osalta on vapauduttu Humppilasta tavaran            tämme että rata muutettaisiin myöhemmin
9628: siirrosta Jokioisten rautatien vaunuista val-       normaaliraiteiseksi. Aluksi kelpaisivat ny-
9629: tion vaunuihin ja päinvastoin. Suuri osa            kyisetkin kiskot, jos rataosalla käytetään
9630: tavarasta on kuitenkin edelleen sanotulla           vain pienempiä vetureita. Edelläolevaan
9631: asemalla muutettava vaunuista toisiin.              viitaten esitämme kunnioittaen eduskunnan
9632: Tämä nostaa huomattavasti rwhtikustannuk-           hyväksyttäväksi toivomuksen,
9633: sia ja viivästyttää sen kulkua. Lisäksi tämä
9634: on syynä tavaran pilaantumiseen, särkymi-                     että hallitus kiireellisesti tutkisi,
9635: seen ja välhenemiseen.                                      mitä mahdollisuuksia olisi lunastaa
9636:    Nyt on myös haittana ja kustannuksia                     Jokioisten Rautatie 0/Y:n osakkeet
9637: lisäävänä tekijänä se että tällä rataosalla                 kokonaan valtion haltuun ja ryhtyisi
9638: <>vat omat johtajansa, samoin kuin siitäkin                 asian vaatimiin toimenpiteisiin.
9639:            H~lsingissä 11   päiväiDä helmikuuta 1947.
9640: 
9641:                    Lauri Laine.                                  Lauri Murtomaa.
9642:                    Johannes Virolainen.                          Aino Malk:amäki.
9643:                    Eino Raunio.                                  Väinö Kivisalo.
9644:                                           Juho Hukari.
9645:                                                                                           187
9646: 
9647: IV,12. -   Hemst. mot. N:o 76.
9648: 
9649: 
9650: 
9651: 
9652:                                 Smeds: A'il{Jående åtgärder för stödjande av näringslivet
9653:                                   i de trakter, där fltykten från landsby,gden lett till folk-
9654:                                   minskning och svåra ekonomiska förhållanden.
9655: 
9656: 
9657:                                     T i ll R i k s d a g e n.
9658: 
9659:    Riksdagen har i många olika motioner           verkliga landsbygden däremot mycket
9660: hemstä:1lt om åitgärder för stävj,aillde av den   färre, högst två tredjedelar av totalbefolk-
9661: s. k. f:lykten från ~andsbygden. Gemensamt        ningen, är Finland ännu i dag jämfört med
9662: för dessa har var]t a'tt de siMat på höjandet     de flesta andra av Europas Iänder ett land
9663: av den kulturella nivån, eller ökandet av         med en stor landsbygd och liten stads-
9664: trevnaden på landsbygden. Gemensamt               bygd. Det finnes m. a. o. ännu en bred
9665: för dem är också att - i den mån de gi-           marginal för flykten från landsbygden till
9666: vit anledning till åtgärder - de icke det         städerna. Ur synpunkten av näringslivets
9667: ringaste förmätt inverka på förenämnda            utveckling är denna flyttningsrörelse
9668: fenomen; tvärtom har flykten från lands-          t. o. m. direkrt; önskvärd.
9669: bygden fortsatt i ständigt ökad takt.                Frånsett de nuvarande undantagsförhål-
9670:    IJet kan med skäl göras gällande att           landena, d. ä. trångboddheten i städerna,
9671: farhågorna för en alltför stor flykt från         som ställt myndigheterna i de stora stä-
9672: landsbyggden i vårt land i stor utsträck-         derna inför så stora sv.årigheter att krav
9673: ning överdrivits. Vår officiella statistik        på begränsning av inflyttningsrörelsen
9674: visar att landsbygdens befolkning allt fort-      uppställts och på en del håll genomförts,
9675: farande tillväxer, om än i allt långsam-          har flykten från landsbygden dock med-
9676: mare takt; enligt den officiella statisti-        fört följder, som måste betecknas såsom
9677: ken bodde på landsbygden åren 1920,               skadliga, även om sakens s. a. s. moraliska
9678: 1930 och 1940 resp. 2,612,000, 2,752,000          sida lämnas ur räkningen. Dessa menliga
9679: och 2.833,000 personer ( närvarande be-           följder framträda i synnerhet om man
9680: folkning), i städerna resp. 493,000, 628,000      ibetraikitar fenomenet ur regional synpunkt.
9681: och 863,000 personer. Ännu 1940 bodde                I stora delar a v vårt land har flykten
9682: enligt detta 76.7% av Finlands befolk-            från landsbygden lett tili att kommuner
9683: ning på landsbygden. Även om hänsyn               och större områden fått en betydligt
9684: tages till att den officiella statistiken på      mindre befolkning än för en mansålder,
9685: ett missvisande sätt redogör för landsbygd        ja än för endast 15-20 år sedan. Under
9686: och stad - till städerna räknas sådana            självständigshetstidens två första decen-
9687: obetydliga och föga stadsliknande sam-            nier minskade sålunda befolkningen i
9688: hällen S()m Nådendal och Nykarleby, tili          Vårdö och Hartola med över 25 %, i Hout-
9689: landsbygden icke blott alla köpingar, där-        skär, Villnäs, Muuruvesi, Jääskis och Ka-
9690: ibland sådana stora samhällen som Riihi-          runa, Lågskär, Seitskär, Vuoksela, Joutsa,
9691: mäki och Varkaus, utan även alla icke             Hirvensalmi och Petalax med över 20%.
9692: adminstrativa tätorter, vore de än så stads-      Det säger sig självt att en dylik snabb
9693: liknande som Voikka, Kuusankoski, Vuok-           avfolkning av en bygd måste medföra
9694: senniska och Pargas malm - och den                ekonomiska vådor för densamma, i form
9695: verkliga stadsbygden därför räknar myc-           bl. a. av brist på arbetskraft och i icke
9696: ket flera invånare, säkert omkring en             utnyttjade bostadsutrymmen och överhu-
9697: tredjedel av Finlands hela befolkning, den        vud kapital, som icke kommer att bliva
9698: 188                                IV,72. -      MaaUapa;ko.
9699: 
9700: utnyttjat. Orsakcn till denna avfolkning           mån stävj.a den adlltför stora fiykten från
9701: är väl i de flesta fall att bygden är över-        dessa områden, måste bestå i en stimule-
9702: befolkad, att den icke med hänsyn till             ring av dessa trakters näringsliv, åstad-
9703: näringslivets aktuella ståndpunkt förmår           kommen genom statliga stödåtgärder av
9704: livnära sina invånare enligt en levnadsstan-       olika slag. Dylika stödåtgärder kunde ut-
9705: d!ard, som är vanJi'g i a:ndra delar ·av Jan-      göras av understöd åt sådana av lantbru-
9706: det. I en del fall kan avfolkningen även           kets binäringar, som. lämpa sig för små-
9707: bero på att nygrundade industrier i när-           och dvärgbruket, t. ex. svinskötsel, höns-
9708: belägna städer sugit till sig en stor del a v      skötsel, biodling och pälsdjursavel, i för-
9709: bygdens befolkning. Anmärkningsvärt är             bättrande av kommunikationerna och
9710: dock att de områden, där flykten från              grundande av statsägda eller understöd
9711: landsbygden lett till folkminskning, ligga         åt privatägda industrier. Det förtjänar i
9712: avlägset från de stora städerna och in-            detta sammanhang att nämnas att staten
9713: dustriorterna, i isolerade trakter av landet.      i Storbritannien genom stödåtgärder av
9714: Sådana äro Åbolands och Ålands skärgård,           olika slag under trettiotalet lyckades i ·
9715: hela St lVIwheols 1län och specieHt S'Ocknarna     hög grad stävja bortflyttningen och den
9716: i sydöst i södra delen av Saima området,           ekonomiSika mis:ä,ren i områden, som till
9717: norra delen av Kuopio län, sydöstra de-            följd industrins nedgång i dem hotades
9718: len av Tavastehus län och Sydösterbottens          av fullständig ekonomisk ruin, de s. k.
9719: kust- och skärgårdsregion. ÅJ]la: dessa            special el. depressed areas.
9720: områden äro utpräglade småbruks - för                 lVIed hänvisning till ovanstående vågar
9721: att icke säga dvärgbruksbygder. Vad                jag föreslå a~tt riksdagen ville besluta hem-
9722: speciellt regionerna på Sjöplatån beträffar        st<älla,
9723: har väl även de sociala förhållandena -
9724: procenten obesuttna är här mycket hög -                    att regeringen måtte vidtaga åt-
9725: medverkat till utvandringen. Utmärkande                  gärde1' för stödjande av näringslivet
9726: för dessa områden är vidare en karg jord-                i de tmkter av Finland, där flykten
9727: mån och i regel ett outvecklat kommuni-                  från landsbygden lett till folkminsk-
9728: kationsnät.                              ·               ning och svåra ekonomiska förhållan-
9729:    De åtgärde1•, som kunde tänkas i någon                den.
9730:           Helsingfors den 13 februari 1947.
9731: 
9732:                                         Helmer Smeds.
9733:                                                                                           189
9734: JV,12. -   Toiv. al. N:o 76.
9735:                                                                                 Suomennos.
9736: 
9737: 
9738: 
9739: 
9740:                                Smeds: Toimenpiteistä niiden seutujen eli1U.einoetämän tu-
9741:                                  kemiseksi, joissa maaltapako 01t aiheuttanut ·väestön vä-
9742:                                  henemistä ja taloudell·isict vaikeuksU:t.
9743: 
9744: 
9745:                                     Ed us,kunn~.lli(',
9746: 
9747:    Eduskunta on monissa •erilaisissa aloit- masti noin kolmasosa Suomen koko väes-
9748: teissa ilausunut toivomuksia n. s. maalta- töstä, varsinaiseHa maa:seudul:la sitävastoin
9749: paon elrlciiisemffitä tarkoittavista toimenpi- p111ljon vähemmän, korkeintaan kabi kol-
9750: teistä. Niille on ollut yhteistä se, että ne mannesta koikqna:isväestöstä, on Suomi viellä
9751: ovat tähdänneet sivistykse'His.en tason :lm- täilUildn hetkellä useimpiin muihin Euro-
9752: hottamiseen 'tai viihtyisyyden lisäämiseen pan maihin verrattu~ maa, jossa on suuri
9753: maaseudU!Ha. Yhteistä on myös niiUe ol- maaseutu- ja pieni kaupunkiasutus. Toisin
9754: lut - mikäli ne ovat antaneet aihet:ta toi- sa.noen on vi:elä olemassa leveä mariginaaili
9755: menpiteisiin - >että ne eiv~ålt vähimmässä- muuttoHikkeelle maaseudulta !kaupunkeihin.
9756: kään määll'in ole kyenneet vaikuttamaan Elinkeinoei]ämän näkökann~lrt:a tämä muut-
9757: mainittuun ilmiöön ; pä.invastoin maa[ta- toliike on vieläpä suorostaan 'toivottava.
9758: pako on jatkunut yhål lisääntyväUä vauh-          Paitsi nykyisin vanitsevia poikkeuikselli-
9759: dilla.                                          sia o'losuhteita, s. o. asumusahtautt:a kau-
9760:    Voidaan syystä väittää, että pelko :Liian pungeissa, mikä on vira.nomaisillile suurissa
9761: suuresta maa'1tapaosta ma:assamme on ollut kaupungeissa aiheuttanut niin suuria vai-
9762: suuressa määrin liioiteltua. Virrul!linen ti- keuksia., €ibtä on vaadittu ja osittain 'toteu-
9763: l.astomme osoittaa, e'ttä maaseudun väestö tettukin muuttoliikkeen mjoittamista, on
9764: kasvaa ja;tkuvasti, joskin yhä hitoommin; maaltapaolla lkuitenikin oUut seurauksia,
9765: viralilise.n tmaston mukaan maaseudulla asui joita täytyy pitä:ä vahingoHisina, vaikka
9766: vuosina 1920, 1930 ja 1940 vastaavasti asian niin sanoaksemme moraa!linen puoli
9767: 2,612,000, 2,752,000 ja 2,833.,000 henkeä jlåltetäänkin ottamatta huomioon. Nämä
9768:  (<Hisnäolev;a väiestö), kaupungeissa vastaa- haitalliset seuraukset ilmenevät erityisesti
9769: vasti 493,000, 628,000 ja 863,000 henki:löä.. tarkaste'ltaessa ilmiötä seutunäkökann111Ha.
9770: Vielä 1940 ~sui I!Jämän muban 76.7 %              Suurissa osissa maatamme on maaltapa;ko
9771: Suomen väestöstä maaseudulla. Vaikka ote- johtanut siihen, että kunnat ja suuremmat
9772: taan huomioon, että virallinen ti:lasto antaa ailueet ovat saaneet huoma:ttavasti vähem-
9773: harhaanjohtaVIan kuvan maaseutu- ja kau- män våestöä; kuin miespolvi sitten, vieläpä
9774: pulllkiase:tuk:sesta - kaupungeiksi iluetaan ainoastaan 15-20 vuotta sit;ten. Itsenäi-
9775: sellaiset merkityksettömiilt ja vähän kau- syytemme aj·an ilrohtena ensimmäisenä vuo-
9776: punkimaiset yhdySkunnat kuin Naantali ja silkymmenenä väheni siten väestö VårQ.össa
9777: Uusikaarlepyy, ma,aseuduksi ei vai.n kaikkia ja Harto'lassa yli 25 %, Houtskarissa, As-
9778: kauppaloita, joukossa seLlaiset suuret yh- kaisissa, Muuruvedel:lä, Jääskessä ja Karu-
9779: dyskun:nat kuin Riihimäki ja Varkaus, vaan nassa, Lågskärissä, Seiskarissa, Vuokselassa,
9780: myös !kaikki ·ei hrullinnollisessa mielessä ti- Joutsassa, Hirvensalmel:l.a ja Petdlahdella
9781: heään asutut paikkakunoot) olivat ne sitten yli 20%. On itsestä.än selvää, että väJes.
9782: niin kaupunkimaisia kuin Voikka, Kuusan- tön sellainen nopea väheneminen aiheuittaa
9783: koski, Vuoksenniska ja PM'aistoo malmi- seudull·e 'taloudellisia v~hinkoja m. m. työ-
9784: ja että varsinaisissa kaupunkiSeuduissa sen voiman puutteen ja kiäyttämät:tömän :asun-
9785: vuoksi on paljon enemm!än asukkaita, var- toti'lan muodossa ja ylipäänsä pääo:trulina,
9786: 190                                    IV,72. -      Maailta.pailw.
9787: 
9788: joka ei .tule käytetyksi hyväksi. Syy tähän               Niiden <toimenpiteiden, joiden voi ajatella
9789: vä:estön vähenemiseen on varmaan useim-                jossain määrin ehkäisevän liian suurta pa-
9790: missa tapauiksissa se, että seutu on ylik:an-          koa näiltä seuduilta, täytyy koskea näiden
9791: soite:titua, että se otta1en huomioon dinkei-          seutujen •elinkeinoelämän elvyt.tämistä val-
9792: noe:lämän ajankohtaioot näkökohdat ei !ky-             tion erilaisin tukemistoimenpit.ein. Tä:llai-
9793: kene elättämään asukkaitaan elintason mu-              sia toimenpiteitä voisivat o1la maata:laJou-
9794: kaisesti, joka on tavallista maan muissa               den Slel]laisten sivuelinkeinojen tukeminen,
9795: osissa. Osaksi voi väheneminen myös joh-               jotka soveltuvat p1en- ja kääpiöviljelykseen,
9796: tua sii!tiä, et.tä läheisiin !kaupunkeihin vasta       esim. si.Janhoidon, ikananhoidon, mehiläisten-
9797: perustetut rt:.e6llisuuslaitokset ovat imenoot         hoidon ja turikiseläinkasva:tu!ksen, liikenne-
9798: suuren osan seudun väestöstä. Huomiota                 yhteyksien parantamin·en ja va.ltion omista-
9799: ansaitsee kuitenkin se seikka, että ne alueet,         mien tai sen tukemien yksityi~ten teoHi-
9800: joissa maaltapako on jQhtanut väestön vä-              suuslaitosten perustaminen. Tässä yhtey-
9801: henemiseen, sijaitsevat etä.älllä' suurista kau-       dessä on syytä ma.in1ta, että Iso-BritlRJl-
9802: pungeista ja teoillisuuspaikkakunnista, eris-          niassa valtion erilaisiin tukemistoimenpi-
9803: tetyillä seuduiHa. Sellaisia ovat Turun-               tein kolmen vuosikymmenen aikana onnis-
9804: ma"an ja Ahvenanmaan sa:adsto, !koko Mik-              tuttiin suuressa mäJäri'n ehkä,isemään pois-
9805: kelin 1ääni ja erityisesti pitäjät eteLäisen           muuttoa ja taloudellista kurjuutta seu-
9806: Saimaan alueen kaakkoisosassa, Kuopion                 duiLla, joita teollisuuden taantumisen seu-
9807: läänin pohjoisosa, Hiämeen läänin kaakkois-            rauksena uhkasi täydellinen taloudellinen
9808: osa ja Et~lä-Pohjanmaan rannikko- ja sa:a-             perit~ato, n. s. specirul t. depreued areas.
9809: ristoseutu. Kaik!ki nämä alueet ovat tyy-                 YHä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
9810: piiJJlhlttä pienvi'ljelys- ettei sanoisi ik!ääpiö-     kunnan hyväksyttäv:äksi .toivomuksen,
9811: villjelysseutua. Mitä er1tyisestti järvialueen
9812: seutuihin tulee, ova:t ilmeisesti myös so-                        että hallitus 1"yhtyisi toimenpitei-
9813: siaaliset olO!t - asu:tta.mattomien prosentti                  siin elinkeinoelämän tukemiseksi
9814: on täällä hyvin korkea -            vaikuttaneet               niillä seuduilla Suomessa, joissa
9815: väestön siirtymiseen. Näi.J'le a:lueiUe on                     maaltapako on johtanut ·väestön vä-
9816: edelleen tunnusomaista karu maaperä ja                         henemiseen ja vaikeisiin taloudeUi-
9817: tava!llisesti kehittämättömät 1iikenneyhtey-                   siin oloihin.
9818: det.
9819:         Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
9820:                                                            Helmer Smeds.
9821:                                 B.
9822: Sähköistämistä, maatälouden kohottamista, postitalojen, maanteiden
9823:     ja slltojen rakentamista y. m.- koskevia rahaasia-aloitteita.
9824:                                                                                             193
9825: 
9826: IV,73. -     Rab. al. N:o 1.
9827: 
9828: 
9829: 
9830: 
9831:                                Prunnila y. m.: Mäiirärahan osoittamisesrta henkikirjoitus-
9832:                                   toimiston perustamiseksi Porin kaupun.gin poUisilaitok-
9833:                                   sen yhteyteen.
9834: 
9835: 
9836:                                     E d u s k u n n a ll e.
9837: 
9838:    He~iliirjoittus, joka Helsingin, Turun ja     virasto ei voi toimittaa henkikirjaa taksoi-
9839: Tampereen kaupunkeja lukuunottamrutta            tuslautakunniUe !tarpeeksi ajoissa. Henki-
9840: toimitmoon kih!lakunnirtltain, tuottaa kihla-    kirjan riittävän nopea saapuminen vero-
9841: kuntien väkiluvun suuruuden vuoksi suu-          tusviranomaisi,ltle on kuitenkin väilittämä-
9842: ria vaikeuksia varsinkin niissä tapauksissa,     töntä verotUSikortiston tarkistusta suoritet-
9843: joissa kilrlakuntiin kuuluu huomruttavan         taessa.
9844: suuria kaupunkeja. Nä:in on asi,anlaita             Porin kaupungin henkikrirjo:iJtusta ei
9845: varsinkin Ulvi!lan kihlakuntaan nähden,          saada tyydyttävästi! toimitetuksi muuten
9846: jonka väkiJuku v. 1946 henkikirjoituksen         kuin siirtämällä se erityiselle henkikirjoi-
9847: mukaian oli 130,941 henkeä, josta määrä.'lltä    tustoimistolle poliisi:laiitoksen osoitetoimis-
9848: yksin Porin kaupungin osalle tuli lähes          ton yhteyteen, niinkuin henkikirjo:iJtuksesta
9849: 40,000. Kihlakunta on nruin ollen 1aivan         annettu ase'tuskin edellyttää ja kuten ,alussa
9850: liian suuri! yhdestä henkikirjoittajan vi-       mainituissa kaupungeissa jo on asia jär-
9851: rastosta hoidettavaksi.                          jestetty. Sama:1la kuin Porin kaupunki
9852:    Mitä erikoisest~ Porin kaupungin henki-       eroitettaisiin eri henkikirjoituspi,iriksi, te-
9853: kirjoituks·een tulee, ei siltä voida suorittaa   hostuisi koko Ulvillan kihlakunnan henki-
9854: henkikirjoitusase'tuksen edellyttämällä ta:rk-   kirjoiltus.
9855: kuuda]lla. Nykyisestä käytännöstä on seu-           Edellä esitetyn perusteeNa ehdotamme,
9856: rauksena henkikirjoituksen epäluotettawti-
9857: suus ja lukuisrut virheet, joista henkikirjoi-              että Eduskunt'a ottaisi vuoden
9858: hin merkitsemättä jäämiset .aiiheuUavat                  1948 tulo- ja menoarvioon 175,000
9859: asianomaiselle verovapauden ja valitioHe                 markan määrärahan henkikirjoitus-
9860: huoma~ttavat tappiot.    Lisäksi henkikirjoi-            toimiston perustamiseksi Porin kau-
9861: tus kihlakunnan nykyise~lään ollessa vii-                pungin poliisilaitoksen yhteyteen.
9862: västyttää verotusta, koska henkikirjoitus-
9863:            Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
9864: 
9865:                   Antto Prunnila.                             Toivo Lång.
9866:                   Juho Mäkelä.                                H. Manninen.
9867:                   Toivo Kujala.                               Aleksi Rinne.
9868:                   A. Uusitalo.                                Matti Meriläinen.
9869:                   Arvo Riihimäki.                             Sulo Muuri.
9870:                   Walter Kuusela.                             Lauri Murtomaa.
9871:                                         Olga L. Terho.
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 
9876:                                                                                               25
9877: 194
9878: 
9879: IV,74. -   Rah. al. N:o 2.
9880: 
9881: 
9882: 
9883: 
9884:                                  Jokinen y. Ul.: Määrärahoo osoit;tamisesta Salo,n yhteislry-
9885:                                     seon rakennustöiden aloittamista varten.
9886: 
9887: 
9888:                                       E d u s k u n n a ll e.
9889: 
9890:    Srulon yhteislyseo, joka sodan aikana ta-       puitteissa voida oppilaiden terveyttä ja
9891: pahtuneessa kauppalan pommituksessa sai            opetustehoa vaarantama,tta jatkaa., ja kun
9892: niin suuria vat~.rioita, ~ttä suuri osa kou-       nykJ'Iisirin tiloihin ei voida ottaa kuin osa
9893: luraik:ennuks·esta: tuhoutui kokon~mn, on sen      kouluun pyrkijäistä oppi[a.ista, niin on
9894: jihlkeen saanut rt:.yöskennelll.ä oloissa, jotka   uuden koulun rakentaminen välttämätön
9895: olisi oppilaiden terveyden ja opetusmah-           tehtävä.
9896: dolilisuuksien vuoksi sa1!1tava ensi tilassa          Uuden koulun mkennuskustannukset on
9897: korjwtui!ksi.                                      arvioitu 42 miljoonaksi markaksi. Jos ra-
9898:    Kun koulun opetustilat jo ennen sotaa-          kennustyöt suoritetaan kahden vuoden ai-
9899: kin olivat varsin rajoitetut ja kun sodan          kana, tarvitaan ensimmäisenä vuotena va-
9900: aikana on Salon kauppalaan ja ympäristö-           roja 22 miljoonaa markkaa. Tämän suun-
9901: kuntiin tt~.llut eiiittäin pa:ljon sihitoväkeä,    niteilman puitteissa voisi koulu alkaa toi-
9902: niin on koulun opp:ilasmäärä huomattavasti         mintansa uudessa koulutalossa vasta vuonna
9903: iisääntynytt, joten suuri osa kouluun pyr-         1950.
9904: kijöistä on pakko syrjäyttää.                         Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9905:    Koska kuitenkin on välttämätöntä, että
9906: Salon seutua varten on olemassa a'ina:kin                   että Eduskunta ottaisi vuoden
9907: yksi y;liopistoon johtava koulu, ni;in olisi              1948 talousarvioon Salon yhteisly-
9908: välttämätöntä, että sodan aiheuttamat pom-                seon   rakennustöiden aloittamista
9909: m~tusvauriot Salon yhteislyseon kohdalla                  varten 22 miljoonan rnarkan määrä-
9910: korjataan.                                                rahan.
9911:    Koulun toimintaa ei nykyisen opetustilan
9912:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
9913: 
9914:                  Kalle Jokinen.                                 Yrjö Suootausta.
9915:                  Jalmari Kulmala.                               Urho Kulovaara.
9916:                                       Ture Hollsten.
9917:                                                                                            195
9918: 
9919: IV,75. -     Fin. mot. N:o 3.
9920: 
9921: 
9922: 
9923: 
9924:                                 Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för be-
9925:                                    viljande av lån åt ,av småbrukare bildade bolag i och
9926:                                    för elektrifiering av hemorten.
9927: 
9928: 
9929:                                      T i ll R i k s d a g e n.
9930: 
9931:    Krigs- och krisåren hava för envar klar-        orter sa:kna emellertid de mindre bemed-
9932: gjort vikten av att landet äger ett livs-          lade småbrukarna ekonomiSka möjligheter
9933: kraftigt och produktionsdugligt jordbruk.          att bekosta de dyra transformator- ooh
9934: Känt är också att vårt lands jordbruk hu-          ledningsanläggningar som erfordas. Exem-
9935: vudsa'kligen baserar sig pä smäbruk. Det           pel härpå finna vi bl. a. i Tenala oeh Ingå
9936: är säledes säväl rent nationalekonomiskt           soeknar i västra Nyland samt Sideby soc-
9937: som för den enskilde småbrukaren av syn-           ken i södra Österbotten. I dylika fall
9938: nedigan stor vikt att småbruken pä allt            borde staten träda hjälpande emellan oeh
9939: vis understödas av statsmakten.                    bevilja antingen långfristiga räntefria
9940:    Höjandet av smäbru:kens produktions-            eller med låg ränta löpande lån åt av
9941: möjligheter och leveransduglighet sker             mindre bemedlade småbru:kare för elektri-
9942: bl. a. genom att de beredas möjligheter att        fieringsändamål grundade bolag eller sarrn-
9943: utnyttja teknikens alla vinningar och              manslutningar.
9944: frarr:nsteg på jordbntksområdet. Men en               Den stora nationalekonomiska betydel-
9945: av grundförutsättningarna för att sä skall         sen av sådana hjälpåtgärder från stats-
9946: kunna ske är, att elektrisk kraft blir till-       maJdens sida kan inte nog understrykas.
9947: gänglig för alla. · Häruti brister ännu               Hänvisande till ovan anförda föreslå un-
9948: mycket. En bidragande orsa:k härtill är            dertecknade vördsamt,
9949: att landet ännu icke äger ett tillräckligt
9950: antal kraftstationer, men sädana äro som                     att Riksdagen måtte i statsförsla-
9951: bäst under byggnad vid ett :flertal av våra               get för år 1948 upptaga ett anslag
9952: forsar och nya äro under planering.                       om 100,000,000 mk att såsom lång-
9953:    Men för att alla, även de på de mest                   fristiga räntefria eller med låg
9954: avlägsna orter boende, sk{)la kunna draga                 ränta ~öpande lån beviljas åt av
9955: nytta av redan i gäng varande {)Ch kOin-                  småbrukare bildade bolag i och för
9956: mande kraftstationer, bör elektricitetsnätet              elektrifier·ing av hemorten.
9957: ntbyggas i enlighet härmed. På många
9958:            Helsingfors den 14 februari 1947.
9959: 
9960:                   Göat~ R.Qsen~rg.                               ~ Sergelius.
9961:                   Ato11 Wirtanen.                                Aimo Aaltonen.
9962:                   Albert Brommels.                               Aaro UusitalQ.
9963: 196
9964: 
9965: IV,H>. -   Rah. al. N :o 3.
9966:                                                                                     Suomennos.
9967: 
9968: 
9969: 
9970: 
9971:                                Rosenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pien-
9972:                                  viljelijäin muodostamiUe yhteisöille kotiseudun sähköis-
9973:                                   tämistä varten.
9974: 
9975: 
9976:                                     Eduskunnalle.
9977: 
9978:   Sota- ja pulavuodet 10vat selvittäneet jo-     mukaisesti. Useilla seuduilla vähävaraisilla
9979: kaiselle, m~kä mel1kitys on sillä, että maalla   pienviljelijöillä ei ikuiterukaan ole taloudelli-
9980: on elinvoimainen ja tuotantokyikyinen            sia mahdollisuuksia IJrustantaa tarvittavia
9981: maanviljelys. Tunnettua l()n myös, että          kalliita muuntaja- ja johtolaitoksia. Esi-
9982: maamme maatalous on pääasiassa pienvil-          merlkkeinä voidaan sellaisista seuduista
9983: jelystaloutta. On sen vuoksi niin puhtaasti      mainita m. m. Tenholan ja Inkoon pitäjät
9984: kansantaloudelliselta kuin myöskin yksityi-      Länsi-Uudellamaalla ja Sidebyn pitäjä
9985: sen pienviljelijän kannalta erinomaisen tär-     Etelä-Pohjanmaalla. Tällaisissa tapauksissa
9986: keätä, että valtio !kaikin keinoin tukee pien-   olisi valtion ojennettava auttava kätensä ja
9987: viljelystä.                                      myönnettävä joko pitkäaikaisia korottornia
9988:   Pienviljelyiksen tuotanto- ja hankintaiky-     tai pienikorkoisia lainoja vähävaraisille
9989: vyn mhottaminen tapahtuu parhaiten m. m.         pienviljelijöille perustettavia sähköyhtiöitä
9990: valmistamaHa sille mahdollissuuden käyttää       tai -yhtymiä varten.
9991: hyväkseen tekniikan kaikikia saavutu,ksia           Tällaisten avustusten suurta kansantalou-
9992: maatalousalalla. Mutta perusedellytyksenä        dellista mel1kitystä valtiovallan taholta ei
9993: kaikelle tälle on, että sä:hikövoimaa on         voida !koskaan !kylliksi !korostaa.
9994: kaik!kialla saatavissa. Tässä suhteessa on          Viitaten edelläolevaan ehdotrumme kun-
9995: vielä paljon toivomisen varaa. Yhtenä            nioittaen,
9996: syynä tähän on, että maassamme ei ole
9997: vielä riittävästi sähkövoimalaitoksia, mutta               että Edt~skunta ottaisi vuoden
9998: sellaisia on parhaillaan rakenteilla useissa            1948 valtion :tulo- ja menomrvioon
9999: koskissrumme ja uusia on suunnittelun alai-             100,000,000 markan määrärahan
10000: sina.                                                   myönneftäväksi pitkäaikaisina korot-
10001:    Mutta että ikaiklki, myöskin syrjäisim-              tomina tai pienikorkoisina lainoina
10002: millä seuduilla asuvat voisivat hyötyä jo               pienviljelijäin muodostamille yh-
10003: käynnissä olevista ja vastaisista voima-ase-            tiöille kotiseutunsa sähköistämistä
10004: mista, on sähköverkostoa laajennettava sen              varten.
10005:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
10006: 
10007:                  Gösta Rosenberg.                            Max Sergelius.
10008:                  Atos Wirtanen.                              Aimo Aaltonen.
10009:                  Albert Brommels.                            Aaro Uusitalo.
10010:                                                                                                197
10011: 
10012: IV,7G. -   Rah. al. N :o 4.
10013: 
10014: 
10015: 
10016: 
10017:                                 Penttala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan maa-
10018:                                    mieskoulun yhteydessä toimiva,n maatalouskerhoneuvoja.
10019:                                    opiston oppilasasuntojen rakentamista varten.
10020: 
10021: 
10022:                                      E d u s lk u n n a ll e.
10023: 
10024:    Maatll!louskerhotoiminta on virime vuosina     opiston ylläpitokustannukset opiston toi-
10025: maassamme suur€Sti lisääntynyt. Vuosina           miessa Suurpohjan maamieskoulun suo-
10026: 1944--1945 oli suomenkielisiä maataJ.ous-         jissa ja läheisessä yhteistyössä sen kanssa
10027: ke.rhokl:isia iku:mpanalkin vuonna 80,000-        olleet suhteellisen pienet verrattuina sii-
10028: 90,000. Ja viime vuonnakin, ikerh:onreuvoja-      hen mitä opiston kustannukset olisivat
10029: pulasta ja neuvojain, pa1Jkkaukseen ikäytet-      olleet sen toimiessa e:riJLlisenä [aitoiksena.
10030: tävien varojen niu!kikuudesta: huolimatta,            Saatujen ikokemust,en muikall!n voidaankin
10031: oli ikerholaisten lukumäärä n. 75,000. Ker-       maataJ1ouskerhoneuvojapuutettra          suuresti
10032: honoovojia on ollut vuosittain noin 600,          auttaa jatkamalla neuvojaopiston toimin-
10033: viime vuonna 530. Heistä on varsinaisen           taa edelleen Suupohjan maamieskoulun
10034: neuvoj~oulutuiksen saaneita vain 65 %, jo-        yht:eydessä. Mutta sen toimint~ siehlä ra-
10035: ten 35 % o~ ohlut vain thlapäisluontoisesti       joittaa trilanpuute. V arsinikin opphlasasun-
10036: vail.men.nettuja. Kerhoneuvojain uudistu-         toj·en .puute on niin suuri, .että tähän men-
10037: mista on vuosittain tapahtunut noin 25 %          ill!essä on opistoon vuosittain voitu ottaa
10038: neuvojain koikonaiSililäärästä, joten uusien      vain 15 oppi,lasta. Kun ikierhoneuvojain
10039: ikerhmmuvojtain vuosittainen tarve on noin        puute on suuri ja Suupohjan maamieskou-
10040: 150 uutta neuvojaa.                               lulLa voitaisiin millteri samo~lla ikustannuk-
10041:    Maatail.ousikerhotoiminnassa sum-impana        sihla: antaa opetusta suuremmaiiJ1ekin oppi-
10042: vaikeutena onlci.n riittävän ammattikoullu-       ~asmwärälle, niin olisri sopivin ja halvin
10043: tuksen saaneiden ikerhoneuvojien puute.           keino kerhonreuvojain valmistuikisen järjes-
10044: Tähän asti ei maassamme ole toiminut ai-          tämiseen, että s1anotun koulun yhteyteen
10045: noatakaan varsinaista kerhoneuvojaopistoa         raikennetta1si:in lisää oppi1asasuntoja. Ja
10046: lukuunottamatta Suupohjan maamiesikou-            ilrun vrultio on näihin asti huorrnattavrulla
10047: luH.ta KiauhajoelLa Imh.den vuoden ajoo rtoi-     tavrulla avustanut sekä maat1alousikerhotoi-
10048: minut"tal kerhoneuvoj.akurssia, joika on saa-     mintaa, että maanviljelysikoulua, niin olisi
10049: nut o:i!keuden toimia opiston nimellä. Ope-       valtion vastaisen avustuksen ikannalltaikin
10050: tus onkin voitu maamieskoulun yhteydessä          ikailkkein edullisinta, että se avustaisi Suu-
10051: järjestää sopivrulJa ja ta.I'koitustaan vastaa-   pohjan maamieskoulun yhteydessä toimi-
10052: VOO.iJ.a tava[la, ikosika koulun opetushuoneita   van maata.Jlousikerhoneuvojaopiston oppillas-
10053: .ia opetusvälineitä on voitu käyttää myös-        asnntojen rrulrentamista, sillä kun asunto-
10054: kin maatallouskerhoneuvojaopiston tarpei-         olot voitaisiin järjestää, niin voitaisiin
10055: siin. Samoin on myöskin voitu käyt-               maatallouskerhoneuvojaopistoon ottaa huo-
10056: tää samoja opettajavoimia, joten maa-             mattavasti suurempi oppilasmäärä ja siten
10057: talouskerhoneuvojaopisto on päässyt aloit-        miJ.tei samoihla ikustannuksiilla valmistaa
10058: tamaan toimintansa suhteellisen pienillä          suurempia määriä pätevän ammattikoulu-
10059: perustamiskustannuks:illa. Ja samoin ovat         tuksen sa~Unreita maatalouskerhoneuvojia.
10060: 198                              IV,76. -'Kerhotoiminta.
10061: 
10062:   Edehläolevan perusteelia ehdotamme,               nan- markan rmäärärahan Suupohjan
10063:                                                     maamieskoulun yhteydessä toimivan
10064:          että   Eduskunta   ottaisi    vuoden       maatalouskerhoneuvojaopiston oppi-
10065:        1948 tulo- ja menoarvioon 3 miljoo-          lasas1tntojen rakentamistct varten.
10066:       Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
10067: 
10068:         Isak Pentt.ala.               Juhani Leppälä.        M. 0. Lahtela.
10069:         Jussi .Annala.                Kustaa Tiitu.          Antti Koukkari.
10070:         L. 0. Hirvensalo.             Samuli Simula.         Samuli Tervo.
10071:         Väinö Okko.                   H. S. Pesonen.         Edvard Pesonen.
10072:         'Y'rjö I. Antila.             Juho Karvonen.         0. Muikku.
10073:         U. Raatikainen.               Aino Mallmmäki.        E. Pusa.
10074:         Johannes Wirtanen.            J. F. Tolonen.         Elli Nurminen.
10075:         Matti Heikkilä.               K. Hakala.             Ensio Kytömaa.
10076:         Juho Paksujalka.              M~tti 0. Kölli.        J. E. Lampinen.
10077:         E. A. Turja.                  Matti Miikki.          Arvo Riihimäki.
10078:         Heikki Simonen.               A. Rinne.              Yrjö A. Manninen.
10079:                                                                                                  199
10080: 
10081: IV,77. -    Ra.h. al. N:o 5.
10082: 
10083: 
10084: 
10085: 
10086:                                   Pusa y. m. : Määrär-ahan osoittamisesta apilan ja het·ne-
10087:                                      kasvien nystyräbakteerien käytfin tehostamiseksi ja vil-
10088:                                      jelyska-sviCtn siementen peittauksen yleistärnt"seksi.
10089: 
10090: 
10091:                                        E d u s k u n n a ll e.
10092: 
10093:    Vii1Jaten ed. Lepistöu y. m. toiv. aloittee-      tartutettava biokemi,allisen !laitoksen tuot-
10094: seen n:o 188 esitämme siinä; mainitun pää-           taroilla typpeä kerääviHä jaJ.ostetuillla nys-
10095: määrän saavurt:itamiseksi seuraavaa:                 tyräba!kteereilla. Professori Virtasen omalla
10096:    Ulkomaisten väkilannotteiden hanikki-             maatilana ltuott.aa tuo~lainen apillape~to
10097: misohjelmassa mainitun 15,500,000 kg typ-            5,000-6,000 ry: n suuruisia hehtaarisatoja
10098: peä sisä1Ltävän rtyppilannoitemäärän ostami-         kun apila korjataan AIV-rehuksi 3 :illa niit-
10099: nen on vaikeata tavamn puutteen takia.               tokerral1a kesässä. Tällöin AIV-menetel-
10100: Sikäli kun sitä saadaan menee siihen ulko-           män ansiosta saadaan noin 30 % suurem-
10101: maista valuuttaa noin 800 miljoonaa mark-            pia hehtaarisatoja kuin jos heinä korjat-
10102: kaa. Ku]tenkin riittää mainitusta typpi-             taisiin muu:Ha tavoin. Rehevä apila kerää
10103: lannoitemäärästä typpeä vain noin 6 kg               kasvaessaan juuristoonsa, jotka jäävät aina
10104: pe'1tohehtaaria kohden, vaikka maahan pi-            maahan, maan ja seuraavien kasvien hy-
10105: täisi väJttämättä saada ainakin 3-4 ker-             väksi jopa 300 ikiiloonkin nousevan typpi-
10106: tainen määrä 'typp~lannoitteita. Mitä rnn-           varaston hehtaaria kohden.             Kuitenkin
10107: saampia satoja pelloista halutaan tuottaa,           makSaVia.t nystyräbaJkteerit vain 100 mk ha
10108: sitä suurempia vä:k1lannoitemääriä maahan            kohti.
10109: olisi hankittava.                                       Sen vuoksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toi-
10110:    Typpeä voidaan kuitenkin saada osta-              menpiteisiin viemäri- ja veto-ojien saatta-
10111: mattakin. Meidän olisi ryhdyttävä ylei-              miseksi nopeasti sellaiseen kuntoon, cltei
10112: sesti käyttämään professori A. I.. Virtasen          pohjavesi haittaa maan kunnoHista kuiva-
10113: kokeilemaa, kehittämää ja suosiJtlteil.emaa ta-      tusta. Tämä on tärkeätä, koska noin 80 %
10114: paa ilmakehässä olevan typen siltomiseksi            pehloistamme [asketaan olevan liian happa-
10115: apilan y. m. hernekasv:ien juurissa elävien         mia. Ojituksen jälkeen on liikahappamuus
10116: nysltyräbakteerien avulla·. Professori Virta-        poistettava kalkituksella. Senjä:lkeen olisi
10117: sen suositteleman tavan edullisuus tulee            aina heinänsiementä kylvettäessä käytet-
10118: selväksi kun mainitaan, että ulkomailta             'tävä ·riit:tävästi apil13;nsiementä siemensekoi-
10119: hankittava typpi maksaa nykyään noin 55              tuksessa ja apilansiemenet tartutettava aina
10120: marklroa kiloprosentti. Siten esim. sokeri-         nystyräba:kteere~l[a ennen kylvöä ~lman ty-
10121: juurikkaallle rauhan vuosina annettu 1,000          pen sitomista \Carten.
10122: kiloa salpietaria, joka sisältää noin 155 kg           Noin 52 % peHoistamme on heinänkas-
10123: typpeä, maksaa nykyisen hinnan mukaan                vussa ja laitumena. Siksi heinänkasvussa
10124: n. 8,000 markkaa ha kohden.                         olevan pellon sadon, joka nykyään on kes-
10125:    Jos maa ojituksella riittävästi kuivate-         kimäärin vain noin 1,000 ry ha kohti, ko-
10126: taan ja senjii!lkeen kaJlkitaan siinä määrin,       hottaminen on maataloutemme ka,ikkein tär-
10127: että sen happamuus on noin pH 6 vaiheilla,          keimpiä ja kiireellisimpiä tehtäv.Jä. Kysy-
10128: niin voitaisiin täillatisella pellolla, jos se on   myksessä on pyrkimys säästää satojen mil-
10129: riittävässä k!asvuvoimassa, viljeilä profes-        joonien mal'kkojen arvost'a vuosittain typ-
10130: sori Vi11tasen suosituksen mukaan apilaval-         pilannotteiden o~toon käy;tettävää vruluUJt-
10131: taisia vain 3 vu~tta vanhoja heinänurmia.           taa sekä sen lisäksi saada riittävän typen
10132: ApHansiementä ky'lvettäessä olisi ne aina           avulla kasvavan ilisääntyneen sadon tuot-
10133: 200                             IV, 7 7. -   N ystyräbwktoorit.
10134: 
10135: tama mirjardeihin nouseva hyöty maata-            maan pei:ttauksen avulla. Luotettavien ko-
10136: louden hyväksi.                                   keiden mukaan on peittauksella saavutettu
10137:    Nystyräbakteerien yleiseen käyttöön saat.      noin 10% :n suuruisia sadon lisiä. Sen
10138: taminen on niin rtärkeä ja kiireellinen Jteh-     vuoksi kun pei:btausaineet maksavat J71leensä
10139: tävä, ettei sitä voida jättää maanviljeli-        vain 15{}...-200 markkaa hehtaaria kohden,
10140: jän vapaaehtoisen harkinnan varaan. On            peittaus on erittäin kannattavaa. Kun
10141: ryhdyttävä vatliovallan puolesta kaikkiin         ede1lä mainitut toimenpiteet nystyräbakitee-
10142: tarpeellisiin :toimenpiteisiin nystyräbaktee-     rien kä;y1tön tehostamiseksi ovat suori.rt:etta-
10143: rien käytön yleistämiseksi.                       vat samaan aikaan kuin kylvösiementä
10144:    Apilan y. m. hernekasvien yhteinen kyJ-        muutenkin käsiltellään, niin siksi he voisi-
10145: vöala 'lienee nykyään n. 100,000-150,000          vat samalla huolehtia kylvösiemenen peit-
10146: ha vuodessa. Olisi varauduttava siihen,           tauksesta, koska silJloin heidän työtehonsa
10147: että kaikki kylvettävä apilan ja herneen sie-     tulee s1tä hyödyllisemmin käytetyksi.
10148: men .twtutetaan nystyräbakteer.eilla, jotka          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10149: ostetaan valtion varoilla. Samoin olisi val-
10150: tion varoilla pallmtJtava ja koulutettava                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
10151: riittävä määrä maatalousneuvonnassa ityös-               talousarvioon 20 miljoonan markan
10152: kente'leviä sekä muita sopivia henkilöitä                suuruisen määrärahan käytettäväksi
10153: hudlehtimaan siitä, että nystyräbakteerien               apilan ja muiden hernekasvien nys-
10154: käyttäminen todellakin kaikkial.la tapahtuu              tyräbakteerien käytön tehostamiseen
10155: tarkoiftustaan vastaavalla tavalla.                      ja viljelyskasvien siementen peit-
10156:    Kaikkea kylvösiementä vaivaa kaiken-                  tauksen yleistämiseen.
10157: laiset kasvi•taudit. Niitä pyritään torju-
10158:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
10159: 
10160:                 E. Pusa.                                      Matti Lepistö.
10161:                                                                                                 201
10162: 
10163: IV,7s. -   Rah. al. N:o 6.
10164: 
10165: 
10166: 
10167: 
10168:                                  Pusa y. m. : Määrärahan osoittamisesta 'Väkilannoitteiden
10169:                                     hinnan alentamista varten.
10170: 
10171: 
10172:                                       E d u s k u n n a ll e.
10173: 
10174:    fWitaJten ed. Lepistön y. m. toiv. aloittee-    teiden tuonni!ll ja käytön avu!l.la kohotta-
10175: seen n:o 188 ,esitämme simäi mai!llitun pää-       maan peltojemme satoisuutta. Siinä voi
10176: määrän saavuttamiseksi seuraavaa:                  kuitenkin sekä köyhyys että vanhoillisuus
10177:    Professori Tuor:iJhm ~askeiLmien lllluka:an     tuottaa vaikeuksia siinä muodossa, että
10178: aiheutt81isi jo niicicin vähäisen määrän           kaikki ,eivät osta hei_lllte varattuja väkillan-
10179: kuin 15,500,000 ikg typpeä, 30,000,000 kg          noitteit·a. Kuitenki!ll olisi tärkeätä saada
10180: kaHa ja 75,000,000 kg fosforihappoa sisäl-         jokainen pe~ltohehtlaari tuottarrnaan mahdol-
10181: tävien määriem. vä!l~ilan!lloitteita tuOilllinen   lisimman suuria satoja. Sen vuoksi on tar-
10182: maaha:n ja käyttäminen jo ensimmäisenä             koituksenmukaista käyttää riittävästi val-
10183: satovuotena 905,000,000 ry suuruisen sa~           tion varoja väikilannoitteidem. hinn·an hail.-
10184: donlisäyksen ja ikaiiiDki!aan 2,045,000,000 ry     ventamist·a tai tarv.ittavissa t'apauiksissa iko-
10185: suuruisen sadonlisäyksen. Jo ·ensimmäisen          lmnaan illlllaistakin jakoa VJarten.
10186: vuoden sadonlisäyksen raha-arvo on aina-              Vuoden 1948 ikevätkylvöjä vart·en on py-
10187: kin 10 mitljardia markikrua. Hen vuoksi on         rittävä hanikkimaan jo huomattavasti enem-
10188: kaikin keinoin huoil.ehdittava siitä, että         män vä!kil:annoitteita kuin mitä prof. Tuo-
10189: suunniteltu väkil81lllloit·emäärä maahan h.an-     riian ensimmäisessä laskeilmassa edeJ.ilyte-
10190: kitaa;n. Näiden väkillann.oitteiden hankki-        tään. S.en vuoksi lienee pa;ikahla:an varata
10191: mista; varten tarvitaan vailuuttaa n. 2 l!llil-    edellä llllainitturm tarkoitukseen aånakin. 2
10192: jlardia markkaa, jot·en väkilannoitteiden          mi[ja:rdia markkaa.
10193: tuonti on erittäin kannattavaa v&1miiden              Edellä sanottuun viitaten 'ehdotamme,
10194: elintarvi.Jk!kaiden tuontiin verraten. Tuonti-
10195: ohjeilmassa olevan Jeipäviil.jan, voin, lihan,               että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
10196: lmilan y. m. elintarvikkeiden tuontiarvon                 tulo- ja menoarvioon 2,000,000,000
10197: vuonna 1947 ~ask:etaan nousevan noin                      rnarkan suuruisen rnäärärahan käy-
10198: 10,000,000,000 markkaan. iSen vuoksi on                   tettäväksi väkilannoitteiden hinnan
10199: sekä yiksityistaJoudeiLlisesti että 1kansanta-            halventamista t.ai kokonaan ilmaista
10200: iloudellisesti! eduHista pyrkiä kaikin keinoin,           jakel1ta varten.
10201: myöskin riittävien ulkolaisten väkilannoit-
10202:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
10203: 
10204:                   E. Pusa.                                      Walter Kuusela.
10205: 
10206: 
10207: 
10208: 
10209:                                                                                                   26
10210: 202
10211: 
10212: IV,79. -   Rah. al. N:o 7.
10213: 
10214: 
10215: 
10216: 
10217:                              Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta fosforipitoisten lan-
10218:                                 noitteiden raaka-aineeksi sopivien kivennäisten etsimistä
10219:                                 varten.
10220: 
10221: 
10222:                                   E d u s kun n a ll e.
10223: 
10224:    Viitaten ed. Lepistön y. m. toiv. aloit-   toisten lannoitteiden raaka-aineiden hank-
10225: t1eeseen n: o 188 esitämme siinä maini-       kimista varten n. 2 miljardin markan llr-
10226: tun päämäärän saavuttamiseksi seuraavaa:      vosta valuuttaa. Sen vuoksi olisi erityisiä
10227:    Lannoitteiden hankintaohjelmassa mai-      syitä ryhtyä määrätietoisesti ·etsimään
10228: nitun 75 miljoonaa kiloa fosforihappoa si-    omaSita maast•a fosfa:attilannoititeiden :raaka-
10229: sältävän määrän fosforihappoisten lan-        aineiksi sopivia kivennä:isi'li. Sitä varten
10230: noitteiden raaka-aineiden hankintakustan-     ehdotamme,
10231: nukset ovat noin 600 miljoonaa markkaa
10232: vuodessa. Tämä fosforihappomäärä ·ei riitä             että Edusknnta ottaisi mwden
10233: likimainkaan fosforihapon tarpeen tyydyt-            1948 tulo- ja rnenonrvioon 3,000,000
10234: tämiseen silloin kun tahdotaan peltojemme            markan määrämhan fosforipitoisten
10235: sato kohottaa kaksin-kolmin-kertaiseksi              lannoitteiden raaka-aineeksi sopivien
10236: nykyisestään. Silloin tarvitaan fosforipi-           kivennäisten etsimistä va·rten.
10237:        I!e1singissä helmikuun 12 pä:ivänä 1947.
10238: 
10239:            E. Pusa.               Walter Kuusela.           Matti Lepistö.
10240:                                                                                             203
10241: 
10242: IV,so. -   Rah. al. N :o 8.
10243: 
10244: 
10245: 
10246: 
10247:                               Pusa y. m. : Mäiirärah&n {)Soittamisesta lai,noiksi pienvilje-
10248:                                  lijöille maatalouskalkin ostamista varten.
10249: 
10250: 
10251:                                    E d u s ik: u n n a ll e.
10252: 
10253:    Viitaten ed. Lepistön y. un. toiv. aloit-     tai käyttövarojen puute voisi olla riittävän
10254: rteeseen n:o 188 esiltämme siinä mainitun        kalkkimäärän ostamisen esteenä, ehdo-
10255: päämäärän saavuttamiseksi seuraavaa:             ta!lllnie,
10256:    Painostain peltojemme satojen kohotta-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
10257: miselle täl'keän kalkituskysymyksen nopean               1948 talousarvioon 50;000,000 mar-
10258: hoitamisen tärkeyttä ja koska ikalkituksella             kan suuruisen määrärahan käytettä-
10259: voidaan saada prof. Tuoriian laskelmien                  väksi korottomina tai halpakorkoi-
10260: mukaan vuosittain n. 500-700 !lllilj. ry:n               sina lainoina pien-viljelijöille maata-
10261: suuruisia sadonlisäyksiä, joiden raha-arvo               louskalkin ostamista varten.
10262: on 5-7 mi,ljardia markkaa; ja ettei köyhyys
10263:        Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
10264: 
10265:            E. Pusa.                Walter Kuusela.                    Matti Lepistö.
10266: 204
10267: 
10268: IV,s1. -   Rah. al. N:o 9.
10269: 
10270: 
10271: 
10272: 
10273:                                Pusa y. m.: Mwärahan osoiJttamisesta lainoiksi pienvilje-
10274:                                   lijöille ojitustöiden suorittamista varten.
10275: 
10276: 
10277:                                     ;E d u s k u n n a 11 e.
10278: 
10279: 
10280:    Viitaten ed. Lepistön y. IIn. toiv. aloit-                  että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
10281: :teeseen n:o 188 esitämme siinä. maini,tun               1948 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
10282: päämäärän saavuttamiseksi seuraavaa:                     markan suuruisen määrärahan käy-
10283:    Peltojemme satojen kohottamiselle tär-                te~tiäväksi lwrottomina tai halpa-
10284: keän ojituskysymyksen nopean hoitamisen                  korkoisina lainoina pienviljelijöille
10285: tärkeyttä tehostaen ja ettei köY'hyys tai                ojit1tstöiden suorittamista varten.
10286: käyttövarojen puute olisi kuivatustöiden
10287: suorittamisen €Siteenä, ehdotamme,
10288:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
10289: 
10290:            E. Pusa.              Walter Kuusela.                       Matti Lepistö.
10291:                                                                                                         205
10292: 
10293: IV,sz. -   Rah. al. N :o 10.
10294: 
10295: 
10296: 
10297: 
10298:                                       Pusa y. m. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pienvilje-
10299:                                          lijöille AIV-rehusäiliöiden rakentamista varten.
10300: 
10301: 
10302:                                               E d u s kun n a ll e.
10303: 
10304:     Viitaten ed. Lepistön y. m. toiv. ailoittee-              Mruassa oli kotieläinlaskennan mukaan 28
10305: seen n: o 188 esitämme siinä mainitun pää-                 p: nä helmikuUlta 1944 1,116,944 lehmää.
10306: määrän saavutltamiseksi seurruavaa:                        Yli 10 il.ehmäisiä karjoja oli vain vrähän yli
10307:     ApHaviljelyksen laajentaminen ja tehos-                9,000 ja niissä lehmiä 162,000.
10308: taminen on :tärkeätä yJeensä heinäpeltojen                    Teoreettisesti iaskien näyl1;täisi siltä, niin-
10309: ::..a-satojen kohottamisen takia. Apilavail-               kuin AIV-rehusäiliöiden rakentaminen val-
10310: tainen heinä tuoreena niitettynä on par-                   Itakunnan koko iehmämäärää varten tulisi
10311: hainta AIV-rehun raaka-ainetta. Siinä on                   maksamruan noin 4.5 miljardia markkaa
10312: niin runsaasti sulavaa va!lkuruista, että sen              vuoden 1946 kesän hintatason mukaan.
10313: avulla voidaan !tuottaa 4,000 kg suuruisia-                   Kun kuitenkin huomattava määrä pie-
10314: ikin maitomääriä ~ehmää kohden vuodessa                    nempien karjojen omistajia on tailvirehun
10315: Hman ulkolaisia tai muita vallkuaisrikkaita                saantiin nähden kokonaan ostorehun va-
10316: väkirehuja. Sen vuoksi on hyödyllistä ja                   rassa, niin siksi heidän on ostettava AIV-
10317: edul1is1ta ryhtyä kaikkiin tarpee11lisiin ,toi-            rehunsakån . sikäli kun sitä on saatavissa.
10318: menpiteisiin sekä ap:iJJ:avilje!lyksen tehosta-            Toisoolta maassa Eenee valmiita 1torneja
10319: miseksi m.tä AIV-rehun käytön yleistämi-                   noin 10,000. Tämän vuoksi rakennetta-
10320: seksi. AIV-liuos maksaa vruin noin 50 pen-                 vien ltornien määrä [ienee noin 200,000 kpl.
10321: niä AIV-rehulla !tuotettua maitoikiiloa koh-               Niiden rakennuskustannukset nousevat noin
10322:  den. Sensijaan ulkolruiset rehnkakut mak-                 3 miiljardin markan vaiheille. Tähänastis-
10323:  savat nykyään noin 5 marklta'a niillä tuo-                ten kokemusten mukaan rakennuskustan-
10324:  tettua maitokiloa kohden.                                 nuksista muodostavat omat ltarveaineet
10325:     AIV-rehun valmistamista vaikeuttaa kun-                noin kolmanneksen. Samoin oma rtyö muo-
10326:  nollisten rehutornien puute. Sen vuoksi                   dostaa kolmannen osan. Ostotarvikkeet,
10327:  on niiden rakentamista kaikin tavoin edis-                sementti, betonirauta, naula:t y. m. maksa-
10328:  tettävä. Erisuuruisil1e karjoiLle suositel-               vait noin 1 mi:ljardi markka,a.
10329:  laan seuraavan suuruisia säiEöitä, joiden                    Jos tavoitteeksi aseteitaan AIV-rehun
10330:  rakennuskustannukset olivat vuonna 1946                   valmistustavan saattaminen yleiseksi 10
10331:  suunnilleen seurruavanlaiset; ja oli maassa               vuoden kuluessa, niin on varauduttava
10332:  erisuuruisia karjoja seuraavat määrät:                    20,000 tornin rakentamiseen vuodessa. Jos
10333:                                                             rakentajista noin kolmannes on joko niin
10334:  Lehmä-           Säiliön         Rakennus-                ~öyhiä, et1teivrät he sen vuoksi kykene tornia
10335:   luku      läpi-       korkeus    kustan-
10336:                                   nukset mk
10337:                                                 Karjojen
10338:                                                  luku
10339:                                                             rakellltamaan tai että heiltä puuttuu siihen
10340: karjassa    mitta
10341:                                                            käteisiä varoja, olisi vamuduttava siihen,
10342:       1     2m.         3m.        10,000      106,000      että noin 7,500 1tornin rakentamisen hel-
10343:       2    2% m.        4 m.       12,000       95,000     pöttamiseksi va11attaisiin va!ltion varoja
10344:  3-4        3m.         5 m.       14,000       93,000     käytettäväksi tarpeen mukaan korottomina
10345:  5-10        4 m.       5 m.       18,000       53,000      tai halpakorkoisina [ainoina vähävaraisille
10346:  yli 10      5 m.       5 m.       22,000        9,000      tornien rakentaji:Ue.
10347: 206                                  IV,s2. -     AIV-rehu.
10348: 
10349:    AIV-rehun tuobannon nopea lisääntymi-           minen tulee kunnolrisesti suoritetuksi.
10350: nen edelly;ttää myöskin, että samanaikai-            Edellä ollevaan viitaten ehdotamme,
10351: sesti kehitetään AIV-liuoksen va:lmistusta
10352: ja liuoksen jakelussa tarv,i,ttavien säiliövau-             että Eduskunta ottaisi vuoden
10353: nujen, asemihla olevien säiliöiden sekä kul-             1948 tulo- ja rnenoarvioon 30 rnil-
10354: jetuksessa lta:rvittavien puillojen :tuotantoa           joonan markan suuruisen rnäärära-
10355: niin voimakkaasti, ,ettei näiden puute aseta             han käytettäväksi korottornina tai
10356: esteitä. Myöskin tarvittavaa neuvontaa on                halpakorkoisina lainoina pienviljeli-
10357: tarpeen mukaan nykyisestään tehostettava,                jöille AIV-rehusäiliöiden rakentarni-
10358: .niin että ede~lä sanotun ohjelman rt:oteutta-           sen helpottarnista varten.
10359:         Helsilllgissä h~lmikuun 11 ,päivänä 1947.
10360:                           E. Pusa.                      Matti Lepistö.
10361:                                                                                                    207
10362: 
10363: IV,s3. -   Rah. al. N :o 11.
10364: 
10365: 
10366: 
10367: 
10368:                                :Pusa y. m.: Määrä1·ahan osoittamisesta lainoiksi ja ooustuk-
10369:                                    siksi lantalain rakentamista varten.
10370: 
10371: 
10372:                                     E d u s k u n n a 11 e.
10373: 
10374:    Viitaten ed. Lepistön y. m. toiv. aloit-      puolentoista miljoonan markan arvoisilla
10375: teeseen ill: o 188 esi:tämme siinä mainitun      lannoitemäärillä, mitkä tehostetun lannan-
10376: päämäärän saavuttamiseksi seuraavaa:             hoidon avulla voitaisiin saada peltojen
10377:    Tohtori Willa!lldt on ilaskienut, että vuo-   kasvukuntoa kohottamaan, voidaan ai-
10378: den 1945 sadon raha-arvo vuoden 1946             kaansaada noin 5 miljardin markan suu-
10379: helmikuun hintatason mukaan oli noin             ruinen sadonlisäys.
10380: 24.5 miljardia mal'kkaa. Alhaiset sadot            Siksi on tärkeätä, ettei köyhyys tai
10381: ovat nostettavissa melkoisen nopeasti            käteisten varojen puute saa tulla tarkoi-
10382: moninkertaisiksi nykyisestään. Maatalous-        tusta vastaavan lantalan rakentamisen es-
10383: ammattia tulevaisuus riippuukin siitä,           teeksi. Sitä varten on syytä varata riit-
10384: että ryhdytään nopeasti kaikkiin tarpeel-        tävä määrä valtion varoja käytettäväksi
10385: lisiin toimenpiteisiin satojen kohottami-        joko avustuksina tai halpakorkoisina lai-
10386: seksi ja että ne tarmokkaasti toteutetaan.       noina etenkin pienviljelijöille myönnet-
10387:    Professori Tuoriian laskelmien mukaan         täväksi, että hekin voisivat rakentaa mah-
10388: hyvällä lannanhoidolla voidaan säästää           dollisimman nopeasti itselleen ajall!lilukai-
10389: lannassa olevia kasviravintoaineita noin         sen lantalan.
10390: 700 markan arvosta nautayksikköä koh-              Maataloustuotannon nopeasta kohotta-
10391: den vuodessa. Maassamme oli vuonna 1945          misesta on hyötyä sekä tuotannon har-
10392: noin 2,156,000 nautayksikköä. Sen mukaan         joittajalle että kuluttajille vieläpä koko
10393: laskien tehoste,tun l'annanhoidon :tavoit-       kansantaloudeHe. Siksi edellä sanottuun
10394: teena on ottaa talteen vuosittain noin           viitaten ehdotamme,
10395: puolentoista miljardin markan arvosta
10396: kasvien käyttöön parhaassa muodossa                           että    Eduskunta       ottaisi   vuoden
10397: olevia kasviravintoaineita, jotka nykyään               1948 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
10398: menevät hukkaan.                                        markan suuruisen määrärahan ajan-
10399:    Kotoisten lantavarojen tarkoitusta vas-              mukaisten lantalain rakentamista
10400: taavan hoidon välttämättömyyttä tehos-                  varten tarvittavia rakennuslainoja
10401: taa vielä se tosiasia, että kyseessä olevilla           ja -avustuksia varten.
10402:         Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1947.
10403: 
10404:            E. Pusa.                  Walter Kuusela.                 Matti Lepistö.
10405: 208
10406: 
10407: IV,s4. -     Rah. al. N:o 12.
10408: 
10409: 
10410: 
10411: 
10412:                                 Pusa y. m. : Määrärahan os(}i&tamisesta la~noiksi pienvilje-
10413:                                    lijöille turvepehkutehtaiden rakentamista ja turvesoiden
10414:                                    ojittamista varten.
10415: 
10416: 
10417:                                      Ed u s kunnalle.
10418: 
10419:   Viitaten ed. Lepistön y. m. toiv . aloit-             markan suuruisen määrämhan jaet-
10420: teeseen n: o 188 esitämme siinä; mainitun               tavaksi pienviljelijöille turvepehku-
10421: päJamäJarän sa:avuttamiseksi seuraavaa:                 tehtaiden rakentamisen, turvesoiden
10422:   Ottaen huomioon turvepehkun tarkean                   ojittamisen sekä niille tehtävien tei-
10423: merkityksen tarkoitusta vastaavassa lan-                den rakentamisen avustamiseksi an-
10424: nanhoidossa ehdotamme,                                  nettavien    korotlomien      lainojen
10425:                                                         myöntämistä varten.
10426:         että Eduskunta ottaisi vuoden
10427:       1948 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
10428:            Helsingissä; helmikuun 11 p :nä 1947.
10429: 
10430:              E. Pusa.                 Walter Kuusela.          Matti Lepistö.
10431:                                                                                         209
10432: 
10433: IV,s5. -   Rah. al. N:o 13.
10434: 
10435: 
10436: 
10437: 
10438:                               J. Wirtanen: Määrärahan osoittamisesta Vaasan postitalon
10439:                                  rakentamista varten.
10440: 
10441: 
10442:                                    E d u s k u n n a 11 e.
10443: 
10444:    Vaasan posti- ja lennätinkonttorin           taissa ja epäsopivissa olosuhteissa. Sitä-
10445: huoneisto on ohlut jo kohtta parikymmentä       paitsi Vaasan postitaloa varten on jo os-
10446: vuotta tarkoitukseensa aivan sopimaton.         tettu tontti, postiliikenteen kannalta hy-
10447: Konttorin monet osastot sijaitsevat useissa     vin edulliselta paikalta. Kaikkeen tähän
10448: eri paikoissa kaupunkia ja näin ollen täl-      viitaten ehdotan,
10449: lainen järjestely on suureksi haitaksi pos-
10450: tia ja lennätintä ja valtion puhelinta käyt-             että Eduskunta ottaisi vuoden
10451: tävälle yleisölle. Sangen suureksi paisunut            1948 ·tulo- ja menoarvioon 40,000,000
10452: liiketoiminta yllämainitussa konttorissa on            markan määrärahan Vaasan posti-
10453: tehnyt sietämättömän vaikeaksi myöskin                 talon rakentamistra vm·ten.
10454: virkakunnan toiminnan näissä perin ah-
10455:        Hel!>ingissä helmikuun 11 p :nä 1947.
10456: 
10457:                                 Johannes Wirtanen.
10458: 
10459: 
10460: 
10461: 
10462:                                                                                           27
10463: 210
10464: IV,sa. - Ra.h. al. N:o 14:.
10465: 
10466: 
10467: 
10468: 
10469:                                   Paksujalka y. m.: Määrärahan osoittamisesta postitalon ra-
10470:                                       kentamista varten Mylltykosken aseman läheisyyteen.
10471: 
10472: 
10473:                                         El d uskunnaUe.
10474: 
10475:    Kooka MyUyko@id on tehda.saJlue, jossa            nren! sen ahtaissa huoneissa jo äärimmäisen
10476: asuu jo huomattava ·asuikasmäärä ja teh-             va1keabi.
10477: taitten lta.ajennusten vuoksi tuJlee jatkuvMti          Edelilä esitetyn .perostoolla ehdot81mme
10478: lisää.ntymää.n, niin olisi trurpeellista, että       kunnioittaen,
10479: sinne rrukennettaisi:in olojen v&atima posti-
10480: talo, joka ei tulisi: p:aJve1em8JaJill vain yksis-            että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
10481: tään Myl!lydtoskea, vaan. l8181jaa. m81allruntaa.          talousarvioon 1 miljoonan markan
10482: Kun monien ympäristöpitäjien pääposti-                     määrärahan postitalon rakentamista
10483: paikan muodosta.w nyt jo My1)dykoski, niin                 varten Myllykosken ase1nan läheisyy-
10484: tulee sen suuren postiLiikenteen hoitami-                  teen.
10485:         Helsingissä 13 päivänä helmikuuta, 1947.
10486: 
10487:                   Juho Pa.ksuja.lka.                           Matti Pärssinen.
10488:                   VaJto Käkelä.                                Urho Saariaho.
10489:                                         Kauko Andersson.
10490:                                                                                                  211
10491: 
10492: IV,s7. -    Rah. al. N:o 15.
10493: 
10494: 
10495: 
10496: 
10497:                                  Käkelä y. m.: Määrärahan osoittamisesta MyUykosken-ln-
10498:                                    keroisten vi.Uisetn maantien loppuunrakentamiseksi.
10499: 
10500: 
10501:                                       E d u s ik u n n a. U e.
10502: 
10503:    Vuonna 1933 oooi iSippolan :kunta Mäm-          rteeseen saaikkw on ojitus valmis ja pinta-
10504: mäJlän-Viidan eli Inikeroisten-Myliydros-          sorastusta. on tehty muutamin paiikoin.
10505: ken välisen maJat~.tioosan rabntamista. Mad-          Se, ettei mainittua tietyötä ole suoritettu
10506: nitun suunnitelman vahvisti valltioneuvosto        loppuun, on aih"euttanut MyililykOSlken ja In-
10507: 28/6 1940. Työt aloitettiin 15/12 1944             keroisten väliselle ilii·ikentoolle m()lllenlaisia
10508: varatöinä ja lopetettiin, 30/6 1945. Raha~a        haittoja. Kun mainittujen pisteitten väli-
10509: käytettiin mainittua työtä varten 3,880,000        nen matika raroennettavan tien ikautta tulisi
10510: mal'lklkaa.                                        ol"emarun vain noin 7 ikm, on matikan pituus
10511:    Rakennettava maantie on noin 6.4 ikm            nykyistä dtäistä tietä !käyttäen ooill! 28 ilrm
10512: pitkä. Se on railu:nperin suunnifteltu ra-         ja lånltistäi ·tietä !käyttäen noin 21 km. &-
10513: lretmettavaksi 6 metdä leveäksi II ~uokan          kennettava tie ilmuluu Kymendaaikson aJlue-
10514: maantieksi. ·Myöhemmin on tie- ja vesira-          suUIJl.nitelmaoo ja muodostuu teollilmudeile
10515: kennushallitus ooonut valtioneuvostolta            välttämättömäksi ru1llkotieksi.
10516: mainitun tien [eventämistä 7 metriä le-               Edel!läolevan perusteella ehdota.mrn.e kun-
10517: veäbi tielksi. 'l'ie on pohjoispäästään 1          nioittaen,
10518: km:n .pituudelta m~in vaJlmis. Ainoas-
10519: taan pintasonvkerros pum.tuu. Siitä etelään                   että Edusku1~ta ottaisi vuoden 1948
10520: on noin. 4 ik.m:n pituudelta. kaivettu oJat                tulo- ja menoarvioon 17 miljoO'Mn
10521: kummallekin. puolen tietä. Samoin ojarum-                  markan ntäärärahan Myl!Jykosken ja
10522: mut on kaivettu ja vallettu betonista sekä                 Inkeroisten. välisen tieosan loppuun-
10523: muutamilin paikikoihMl. on ajettu penge:rtäy-              rakentamiseksi.
10524: tettä. Ria'll!tatieyJiikäytävästä tien loppupis-
10525:         Helsilllgissä 7 !päivänä hillimikuuta 1947.
10526: 
10527:                  Va.lt.o Käkelä..                                Toivo Kuja.la.
10528:                  Ka.uko Andersson.                               Jere JuutDalnen.
10529:                  Helena. Virkki.                                 II. Pua.
10530:                  Juho Pyy.                                       Paa.YO lael:kinen.
10531:                  Juho Pabujalka.                                 :na. Tukia.
10532:                  YiiDö Okko.                                     .&apo lp1ripen,
10533:                  JåoKmttinen.                                    A.rno Tnrna..
10534:                                          Urho Saariaho.
10535: 212
10536: 
10537: IV,ss. -     Rah. al. N:o 16.
10538: 
10539: 
10540: 
10541: 
10542:                                 Bryggari y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
10543:                                    kentamiseksi Valkeajärven pysäk~7tä J[uusjäJrven ja La-
10544:                                    pinjärven länsipuolitse Reinikan tienhaaraan V irtain-
10545:                                    Pihlajarveden maantiellä.
10546: 
10547: 
10548:                                      E d u s k u n n a ll e.
10549: 
10550:    Pihlajaveden pitäjässä Vaasan lääniä           saamista näille seuduille ei voida ajatella-
10551: ovat maantieolot erittäin epätyydyttävät.         kaan edellärrnainitun huomattavan asutus-
10552: Tärrnä koSkee erikoisesti pitäjän läntistä        alueen tälle seudulle muodostamista, vaikka
10553: osaa, jonka huomattava vesistöalue eroittaa       siihen olisikin mitä parhaat luontaiset
10554: pitäjän itäosasta ja jossa maantietä ei ole       edellytykset. Onhan luonnollista, että il-
10555: ensinkään. Pitäjän länsiosassa on kuiten-         man kunnollista maantietä liikepaikoille
10556: kin järvialueen länsipuolella asutusta var-       ei :maatalouden harjoittamiselle ole kan-
10557: sin huomattavasti ja parhaillaan on sinne         nattavaisuuden edellytyksiä.
10558: suunnitteilla huomattavan laaja uudistus,            Tien ~erustamista nyt kysymyksessä
10559: mikä tulisi käsittämään ainakin noin 30           olevalle alueelle on kunnan viranomaisten
10560: uudistilaa. Huomattava myöskin on, että           taholta jo hyvin pitkät ajat ajettu niiden
10561: järvialueen !länsipuo1ehla sijaitsev:art hyvin    kuitenkaan johtamatta tulokseen. Kyseel-
10562: laajat valtion metsä>alueet, joista puuttava-     lisen tien tulisi kulkea V a1keajärven pysä-
10563: ran kuljetus tuottaa hyvin suuria vaikeuk-        ikille Haapamäen-Seinäjoen välisellä rata-
10564: sia. Tästä syystä onkin tällä tuhansien           osalla Kuusjärven ja Lapinjärven länsi-
10565: hehtaarien alaisella Niinilammen valtion          .puolitse n.s. Reinikan tienhaaraan Virtain
10566: metsäalueelia voitu suorittaa hakkauksia          -Pihlajaveden maantiellä, josta se jatkuisi
10567: vain rajoitetussa määrässä. Paitsi metsän         jo valmista tietä pitkin Piiliu pysäikille
10568: käyttöä valtion metsärrnailla vaikeuttaa          Porin-Haapamäen radalla.           Maastokin
10569: maantien puwte näillä seuduilla erittäin          näillä seuduilla olisi suhteellisen edullinen
10570: huomattavasti myöskin yksityisten metsän-         tien rakentamiseksi.
10571: omistajien metsänkäyttöä, vaikka yksityi-            Kun edeilä kosketelluu maantien aikaan-
10572: silläikin metsänomistajilla olisi näillä seu-     saaminen olisi esittärrnillämme perusteilla
10573: duilla varsin hyvät metsät. Koska kun-            seudun metsärikkauden ja asutuskelpoisuu-
10574: nan tulot on kovin rajoitetut senkin              den vuoksi yleiseltäkin kannalta erittäin
10575: VU(jksi, että puutavaraosakeyhtiöt ja valtio      tarpeeHista, ~hdotamme kunnio]trt:aen,
10576: omistavat noin puolet kunnan pinta-alasta,
10577: mikä vaikuttaa tulojen pienenemiseen, niin                   että Eduskunta ottaisi vuoden
10578: olisi kyseeilinen maantie valtion varoilla                1948 tulo- ja .menoarvioon 2,500,000
10579: raikennettava.                                            markan määrärahan maantien ra-
10580:    On myöskin mainittava, että maatalou-                  kentamiseksi Valkeajärven pys.äkiltii
10581: den harjoittamiselle tuottaa tieyihteyden                 K uusjärven ja Lapinjärven länsi-
10582: puute näillä seuduilla suuria vaikeuksia.                 puolitse Reinikan tienhaaraan W ir-
10583: Näin o:n lllSian laita sekä :nykyisin viljell-            tain-Pihlajaveden maantiellä Pih-
10584: miin että myöskin nyt perustettaviin vil-                 lajaveden pitäjässä.
10585: jelmiin nähden. Ilman maantien aikaan-
10586:            Helsingissä 14 päivänä ihe1mikuuta 1947.
10587: 
10588:            T. Bryggari.              V. Puumalainen.               Kaisa. Hiilelä.
10589:            Uuno Raatikainen.         Alpo Lumme.                   Martta Salmela-Järvinen.
10590:                                                                                               213
10591: 
10592: IV,s9. -    Rah. al. N:o 17.
10593: 
10594: 
10595: 
10596: 
10597:                                P. Karjalainen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Otavan-
10598:                                   Hirvensalmen maantien kot·jaamiseksi.
10599: 
10600: 
10601:                                      Eduskunnalle.
10602: 
10603:    Hirvensalmen kirkonkyllä ja sen ympä-            Tien vaike:aikulkuisuuteen on aikaisem-
10604: rillä dlevat kylät joutuvmt varsinikin talvi-    minkin kiinnitetty huomiota. Niinpä v. 1938
10605: sin, mutta myös keväisin k~lir.iikon aiik81Ila   ktrlkula~tosten ja yleisten töiden ministeriön
10606: vaikeaJa!Il as·emaan Mikke:Listä Hirve;nsa,l-    tahoilt>lll luvattiin ~äMseuduHa va!lilinneen ti-
10607: melle johtavan maantien huonouden vu~ksi.        ~apäisen työttömyyden torjumiseksi mää-
10608:    Tieosuus, joka Mihlwlin-Heinoran maan-        räraha tien parannustöiden ·a1kuunsaatta-
10609: tiestä Otavasta Hirvensalmelle on 36 ikm.,       miseksi. Työt jäivät kuitenkin sillloin aloit-
10610: on, paitsi nykyiseHe :liikenteelle iiian ka-     t,amatta.
10611: pea niin, että autojen sivuutus kesäl!läkin         Kun vaiikea tilanne uudistuu joka vuooi,
10612: on vaåikeata, myös tavattoman mäkinen.           olisi siihen saatava korjaus. Tämän vudksi
10613:    Liikenne ja 'kaupankäynti Hirvensailmelta     ehdot:amme,
10614: tapahtuu m~ltei yksinomajan Mikk~liin ja on
10615: tämän tien käyttöpiirissä 2,500-3,000 hen-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
10616: k!eä.                                                   1948 tulo- ja menoarvioon 2 mt1j.
10617:    Runs~umisina talvina joutuvat tätä                   markan mää1·ärahan         pahimpien,
10618: tietä käyttävät kylät eristetyiksi 1i~eikes­            liikennettä suuresti haittaavien koh-
10619: kulksista useiksi viikoiksi, kuten tapahtui             tien korjaamiseksi maantieosuudella
10620: m. m. talveillla v. 1945--46 ja muodootuu               OtavUt-Hirvensalmi, lähemmin suo-
10621: tNanne täHöin varsin huolestuttavaksi.                  ritettavan tutkimuksen mukaisesti.
10622:            Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
10623: 
10624:            Paavo A. Karjalainen.     Edvard Pesonen.               J. F. Tolonen.
10625: 214
10626: 
10627: IV,9o. -   Rah. al. N :o 18.
10628: 
10629: 
10630: 
10631: 
10632:                                Möttönen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä-
10633:                                  :teiden rakentamista ja kunnostamista varten.
10634: 
10635: 
10636:                                     E d u s k u n n a 11 e.
10637: 
10638:    Laajojen pienviljelijäseUJtujen taloudel-     tiekustannuksiin sen mukaisesti kuin ne
10639: lista ja sivistyksellistä keh~tystä ehkäise-     ovat näitä teitä ajoHlaan rasittaneet. Miltä
10640: vistä tekijöistä ovat niiden jatkuvasti hei-     viimemaimtltuun ·tulee, on kokemus osoitta-
10641: kot tieyhteydet kaikkein merkitykselilisim-      nut, että !teiden tilapäisk:äyrt;täjil.ltä m. m.
10642: piä. Teiltä on useimmilla näHlä seuduiHa         raskaan puutawran kuljetusta suorittaviilta
10643: vielä rHttämättömästi ja nekin monasti           yhtiöiltä on useimmiten äärimmäisen vai-
10644: varsin huonokuntoisia. Sitäpaitsi on vielä       kea saada yleensä mitään korvauksia lbien
10645: runsaasti sehl:aisiakin paikkakuntia, joilla     rikkomisesta,, ;tai on se ollut vain pitJkällis-
10646: tieyhteydet ovat miltei olemattomat. Kiai-       ten, kustannuksia kysyvien oikeudenkäyn-
10647: ken lisäksi on teiden rakentamisesta ja kun-     tien kautta mahdollista. Säännöksiä olisi-
10648: nossapidosta aiheutuvien kustannusten ja-        kin ~tässä suhteessa rt:iukennett:ava ja selven-
10649: kautumisessa jatkuvasti niin palljon koh-        nettävä. Kohituutonlta ei myöskään olisi,
10650: tuuttomuuttaJ syrjäseutujen vahingoksi,          edelläviirtatult. epäoikeudenmukaisuudeJt pai-
10651:  ettei ole ihmeteltävää, että tyyltymättömyys    lmllistierasituksessa huomioon ottaen, että
10652: nykyiseen ~asiantilaan on näiden seutujen        kyllätiekustannukset saataisiin menoina vä-
10653: !llSujainten keskuudessa va'rsin yil.einen.      hentää verotmtavasta tulosta sekä kunnan
10654: K'liD. heidän ta'loude:Uinen asemansa on sitä-   että vailtion verotuksessa.
10655: paitsi yleensä heiadro, vaatii yhteiskunnal-        Tällaisen !täysin oikeudenmukaisen, mutta
10656: linen oikeudenmukaisuus tekemään kaiken          samalla la;ajasuuntaisen uudistuksen toi-
10657: mahdollisen syrjäseutujen tieyhteyksien          meenpanoa on syytä ryhtyä kiireellisesti
10658: paranltamiseksi ja 1tiemsiltuksen ltasaami-      valmistelemaan. On selvitettävä, mikä mer-
10659: seksi entistä enemmän laajempien veron-          kiltys kunnan- ja kyläteillä maamme [iiken-
10660: maksajapiirien kannettawksi·.                    teen pa1veluksessa. on ja tämän selvi1yksen
10661:    Koko syrjäseutujen paikallistiekysymystä      perusteella sekä huomioon olttamalla liiken-
10662: koskeva lainsäädäntö kaipaisiikin näin ohlen     teen ·tarpeet, on [aadittava ohjelma teiden
10663: perusteellista tarkistamista. Tätä tarkoit-      rakentamisesta ja yiNäpidosta johtuvan rasi-
10664: ltavia [ainsäädäntötoimenpitteitä, joiden mu-    tuksen siintämisestä lähinnä vailltion kannet-
10665: ikaan nämät rasitukset jaettaisiin suurim-       tavaksi.
10666: maksi osaksi va1tion, osaksi myös kuntien           On selvää, että !tällaisen !laajan ohjelman
10667: kannettavaksi, olisikin kiirehdittävä. Vä-       [aatåminen ja toteuttaminen ottaa oman ai-
10668: hin, mitä paikaUistierasituksesta kohtuutto-     kansa ja että muihin toimenpiteisiin mai-
10669: maslti kärsiväJt kansa:laiset ovat tällä het-    nittujen rasituslten vähentämiseksi on ryh-
10670: kelil!ä oikeutettuja odottamaoo, on kunnan       dyttävä jo ennen kuin tä;ydelllinen uudistus
10671: ja kyläteiden kunnossapitoa vart-en myön-        s:ruadaan aikaoo. Kiireellisesti rt:oteutebtuja
10672: nErtltävien avustusten saaminen sel~aiseksi,     !toimenpiteitä tässä suhteessa ovat m. m.
10673: että tieosakkaat kykenevät suoriutumaan          kunnan- ja kyläJteiden kunnossapitoa var-
10674: heidän osailleen jäävistä ltiekustannuksista,    ten annettavien vaitionavustuksien korot-
10675: että tärkeimmät kauttakulkutiet otetaan          taminen sekä kaikkien niiden kunnan- ja
10676: valition halltuun ja että myös teiden tNa-       kyläteiden vai1tion ha!ltuun ottaminen, joitlla
10677: päiskäyttäjäit !todella saadaan - kUJten [ald    on huamattava yleinen !liikenne.
10678: edellyttää -       velvoitetuksi osallistumaan
10679:                                 IV,9o. -   Möttönen y. m.                             215
10680: 
10681:   Edellä esitetyn perusteeNa ehd<rtamme             tulo- ja menoarvioon 120 m•1joon6n
10682: kunnioittaen,                                       mm-kan rnäiirärahan kiilyte.ttiiJväksi
10683:                                                     kunnan- ja kyläteiden rakentamista
10684:         että Eduskunta ottaisi vuoden 1948          ja kunnostamista varten.
10685:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
10686: 
10687:        Eino Möttönen.             Tauno Saukkonen.           Kustt Eskola.
10688:        Matti Pärssinen.           Samuli Sim.Ula.            Yrjö Hauta.1B..
10689:        Yrjö I. Antila..           Juha.m Leppälä.            Kustaa. Tiitu.
10690:        Uuno B.aatibinen.          Albm AsUminen.             Eino La.i.iflinen.
10691:        Toivo Kuja.la.             E. Pusa..                  Lauri Murtomaa.
10692:        Jussi B.aatikwi:nen.       Veikko Venmtmo.            Antti J. B.a.nta.maa.
10693:        Valfrid Eskola.            Eemil Pääkkönen.           ToiVTO Ikonen.
10694:        J. E. Ilampinen.           Jussi Annala..             S. S&lo.
10695:        Markus NiskaJa.            Martti 0. Kölli.           V. Metsäranta..
10696:        Heikki Vehka.oja.          Aa.po IDkilnen.            ltaJ.le KilTa..
10697:        J oha.nnes Virolainen.     Martti :Miettunen.         Pi!viö Hetemäki.
10698:        Juho Pmujalka.             Heikki Soininen.           J. E. Pilppula.
10699:                                   Aino Luostarinen.
10700: 216
10701: 
10702: IV,91.- Rah. al. N:o 19.
10703: 
10704: 
10705: 
10706: 
10707:                                  Alestalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
10708:                                     seksi Kokemäenjoen yli F'riitalan lassipaikan kohdalta
10709:                                     Ulvilan kunnassa.
10710: 
10711: 
10712:                                       E d u s k u n n a 11 e.
10713: 
10714:    Koska sillä Kokemäenjoen varrella ole-          saa lossilta nousemaan ylös eikä se !ossi-
10715: valla vilkasliikenteisellä alueella, joka ulot-    laitteiden heikkouden takia muutenkaan
10716: tuu Porista Nakkilan !kirkolle, ei ole mi-         ole mahdollista.
10717: tään kiinteätä ylimenovälinettä, on tästä              Kuorma-autoliikenne juuri Friitalan los-
10718: suuri haitta joen etelä- ja pohjoispuolella        sin kohdalla olisi aivan välttämätön jo
10719: asuvien vauraiden asutusalueiden väliselle         yksin siitäkin syystä, että !kaikki seudun
10720: liikenteelle. Suuria vaikeuksia joen poh-          sannan ja karkeamman soran ottopaikat
10721: joispuolella asuville tuottaa erittäin se          ovat joen pohjoispuolella. Soran kuljetta-
10722: seikka, että rautatie kulkee joen eteläpuo-        jien on nykyisin ajettava n. 6 pnk liikaa
10723: lella. Joen pohjoispuolella asuvien !kaikki        päästä!ksensä yli· joen.
10724: liike suuntautuu siis yli joen rautatien lii-          Lassilaitteiden kunnossapysymistä nykyi-
10725: kennepaikoille. Tämän lisäiksi pohjoispuo-         sin haittaa myös suuresti veden korkeuden
10726: lella asuvien lukuisten tilallisten peltoja        vaihtelu joessa Harjavallan voimalaitoksen
10727: sijaitsee joen eteläpuolella, joten sekin vaa-     takia. Se on noin 60 sm vuorokaudessa.
10728: tii katkeamatonta ylipääsyrrnahdollisuutta.        Tärrnä tekee sen, ettei edes hevosella ilman
10729:    Ulvilan kohdalla välittää ylikulkua ilmiksi     kuOimaa aina kunnolla pääse yli.
10730: lossia. Ulvilan aseman kohdalla oleva n.s.             Friitalan lossin liikennepiiriin kuuluvat
10731: Friitalan lossi on kunnan hallinnassa ja           Friitalan nahk:atehtaan, Friitalan sahan,
10732: hoidossa. Haistilan aseman kohdalla oleva          Friitalan kaakelitehtaan ja Outokummun
10733: lossi on valtion hallinnassa.                      kuparitehtaan monilukuiset työläiset. Yik:-
10734:    Liikenne Friitalan lossilla on saavutta-        sistään Friitalan nahkatehtaan työnteki-
10735: nut nY'kyisin sellaisen laajuuden, että ti-         jöistä noin 200 käyttää joka päivä lossia.
10736: lanne on kestämätön. Paitsi paikallista lii-       Vuonna 1944 kootun tilaston mukaan
10737: kennettä suuntautuu tälle lossille maantie-        käytti mainittua lossia keskimäärin 265
10738: yhteyksien takia laajojen Ulvilan takaisten        pyöräilijää, 215 jalankulkijaa ja 138 he-
10739: alueiden liikenne. Jos Friitalan !kohdalle         'Vosta päivittäin. Sen jälkeen on liikenne
10740: saataisiin !kiinteä silta, tämä liikenne vielä     runsaasti !kasvanut, iirosika miehet ovat so-
10741: monin kerroin kasvaisi, koska matkat juuri         dasta kotiutetut ja ikuntaan on sijoitettu
10742: Ulvilan asemalle Ulvilan rpohjois- ja itä-         noin 1,5()10 siirtolaista.
10743: puolella <>levilta alueilta ovat lyhimmät.             Kuten kaikesta edelläolevasta näkyy, on
10744:    Etenkin syksyisin ja keväisin on tilanne        kiinteän sillan saaminen Friitalan lossin
10745: täysin kestämätön, koska liikenne joen yli         kohdalle aivan välttämätön. Sillan saa-
10746: on silloin jääesteiden takia keskeytyksissä        miseksi on Ulvilan ikunta sitoutunut suo-
10747: normaalioloissa noin 2-3 viikkoa kumpa-            rittamaan 2 miljoonaa markkaa sekä !kaikki
10748: nakin vuoden aikana. .Syksyisin saattaa             tarvittavat maa-alueet. Lisäksi on eräs
10749: keskeytys jatkua jopa 1 ;.2 kuukauden ajan         yksityinen lupautunut huomattavalla raha-
10750: riippuen jääsuhteista.                             määrällä sillan rakentamista avustamaan.
10751:    Kuol'lilla-autoliikennettä losseilla ei voida       Kuten tunnettua hyvruksyi eduSkunta v.
10752: tyydyttää ollenkaan, ikoska rantaäyräät             1938 valtiopäivillä ponnen, jossa määrät-
10753: ovat niin !korkeat, ettei raskasta kuormaa          tiin suoritettavaksi tutkimus Ulvilan kun-
10754:                                   IV,91. -   AlesOOlo y. m.                               217
10755: 
10756: nan Haistilan ja Friitalan lossipaikkojen       mukaan tulisi sillan rakentaJlllinen tällä
10757: väliseHä alueeHa siHan rakellitamises.ta Ko-    hetkellä ma!ksamaan n. 17-20 miljoonaa
10758: kemäen joen yli. Hallitus jättikin tutki-       markkaa, josta summasta Ulvilan kunta
10759: mustyön suorittamisen tie- ja vesiraken-        y. m. suoritt:aisivat 2.5 miljoonaa m:arkkrua.
10760: nushallituksen tehtäväksi ja tutkimus on-          EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme
10761: kin suoritettu loppuun, jonka tutkimuk-         kunnioittaen,
10762: sen perusteella silta tulisi rakennettavaksi
10763: Friitalan yli kulkupaikan läheisyyteen,                   että Eduskunta ottaisi 15 miljoo-
10764: joka on ikuntalaistenkin tarkoitus ja koska            nan markan määrärahan vuoden
10765: t:iämä kohta soveLtuu hyvin tieverkostoonkin.          1948 tulo- ja menoarvioon sillan ra-
10766:     Lopullinen !kustannusarvio ja piirustuk-           kentamiseen Kokemäenjoen yli Frii-
10767: set valmistunee lähiaikoina, mutta tie- ja             talan lassipaikan kohdalta Ulvilan
10768: vesirakennushallituksesta saadun tiedon                kunnassa.
10769:         Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
10770: 
10771:                  Anselm Alestalo.                             S. Salo.
10772:                  Antto Prunnila.                              Albin Asikainen.
10773:                  Eemil Pääkkönen.                             Walter Kuusela.
10774:                  Kyllikki Pohja,la.                           Matti Y,tti.
10775:                  Ensio Kytömaa.                               Arvo Riihimäki.
10776:                  Kalle Kirra.                                 Olga L. Terho.
10777: 
10778: 
10779: 
10780: 
10781:                                                                                             28
10782: 218
10783: 
10784: IV,92. -     Rah. al. N:o 20.
10785: 
10786: 
10787: 
10788: 
10789:                                      Pärssinen y. m.: Määrätrahan osoittamisesta Kokemäenjoen
10790:                                         yli Kiik.oln kunnan kirkonkylän kohdalla rakenteilla ole-
10791:                                         van maantiesillan rakennustöidem, loppuunsaattamiseksi.
10792: 
10793: 
10794: 
10795: 
10796:     Eduskunta on hallituksen esi,tyks:en mu-             vilta valtateiltä on raik€ii1100ttu 1tiet. ylikul-
10797: kaisesti ott:alllut vuoden 1943 mlousw-vioon             kupaikahle ja mol~mmm pudliln jokea on
10798: 1 miljOOIUlllll marka:n suurudse:n määmrrahalll          kasaJttu suuret määrät lou:hittua kiveä sil-
10799: maiaintiesiHru1 TakerunuatöLden 1811oiJttruniseksi       ila:n rakOOJnUSitJa,rpeiksi. Kun liib:ooewl~eu­
10800: Kolremä:em. joem. yli Kiikan pitäjäa:!J kiclron-         det jOiell1 yftitn0010paika1la ovat suuremmat
10801: kyllän ilrohool!la ja J:ausunut m. m., että              kum IEmlllen, ~1autan Jn:wooudoo ja velllieiden
10802: Kiikam. pitäjän kohdaMa kwlke:e Kokemäoo-                puuttUillli.sen <talcia ja kun iliiikelrune siitä
10803: joon molemmin puolin Turusta Trumpe-                     asti kuin tutkimus siJhlJaiJl, rakerutamisen ltialr-
10804:  rOOlle johtavat maantiet, joihin myös ltä:~lä           pe:clJåsuudesta kulkuLaitosmliolnnmam. ja
10805: ilrohdalla yhtyy useilta eri paillkkakulll'!ll:lJta      kuilkulaM,os,m.irui.'Sit~rilll ta;h()llta paikRIIl> pääHä
10806: rtUJl,evia :tciltä. Kolremäoojoki jaba l3/alllotun       käyden v. 1942 :toim.dJoottilirn, '001! suuresti
10807: pitäjän !Jmhtia siiten, että joen pohjoispuo-            kasvanut, ja kun JisäkiSii on otetltava huo-
10808: lLella oru :lci:rtlronkyil:ä, mUJtatiieasema, pooti-     mi00111 se, että lautta, jokiru :nyt V'äliutää ilii-
10809: toimisto sekä suurehkoja lkauppwl:iiklreiltä,            kenJOO•tltä mantulil:a yliinren!Opaiiilreihla, on jo
10810: ku:n ltruas ,pi,täjän asutus on jaJlm>allltUIIliUt       loppuunkulrmut, sekä soo johdlosta ~ähi­
10811: mOO!e:mmin puolm jolrea. Nähl~ä :ooilllä ole-            aikoina kokOll'wan uusilttava ja sem. uusimi-
10812:  va;n liikenteen takila ja paikallisista olosuh-          mm tlll1isi maksamJaialll valtåolJe ooilll 500,000
10813: teista johtuen on: kirkOll!kyHiln kohdalla ol~­          ma:rlklroa ja ktm lisäksi Jt.U!l'eV'at. lawttla.us-
10814: VIaJ1l:a m~tien yl~~~~HroM!a. ':!1-rsi~ vil-             kustannukset, jotka vuooittam nouseWtt
10815: kas l'OSS1ilnlrenn.e. Tata :liiloonllltetta hlruittaa-   nom 200,000 mM'Ik!kaan, oLisi sekä vailition
10816: V!Wt !keväisin .ja syksy;isin jääestoot, jota-           itsemä kuin myösilcirn vaå.lrea:n ja yhä bs-
10817: pailtsi Kolremä:en>joessa :toimitetitava suuri            VIava;n J:iå;kenteen takia mitä rt::a;rpooll:ilsdnma,
10818: tukmuit;OO ,tuotta:a ·hookaluu:ut:a ja vi.Jivy-          että jo hyvä1l!lä meoolila oleva sillalll 'Nllketn-
10819: tystä sanotuilile lLilillrentee1le. Kun ikoiko           nustyö sootet.taisim oopoosti uude1loon
10820: KHbJn pitäjän aluool1a KokemOOn.~oon yli                 käyuthl,n: ja J.opuJJLiooen päätökseen.
10821: ei johda yhtään siltlaia, olisi selkä paikai!Ji-             K>a:iklroen ooeHä esi•tetitYYJll VJiitaten ,ehdo-
10822: selle et:tä ikaukoliikenrt:eehle erilttäin tär-          tamme kurunioittaJent,
10823: ilreätä, etltä puhOO'Il'a ol:eV'a;Ne :lrohdaiHe raikw-
10824: mttaisim maiaJlltiesill;oo, joka s:amailla olisi                   että Eduskunta ottaisi vuodet~
10825: ma.inilbtujen Turun~T~peroon välisten                            1948 tulo- ja menoarvioon 6 milj.
10826: tnUlJmllei.den yhdystienä. Tällä milljoooolla                    markan suuruisen määrärahan Ko-
10827: ma:rbllla ja •lisäksi K!iikan ik:UillJillalt.a ISia:a-           kemäenjoen yli rakenteilla olevan
10828: duHJa 400,000 marlroln suuruisetl!la sum-                        maantiesillan siltatyön jatkamiseksi
10829: m&l.ta: on mkennustyö klehiJUty;ny;t seillai-                    ja loppuunsaattamiseksi Kiikan kun-
10830: seksi·, että molemmilll pu'<iliru jokea ikullre-                 nan kirkonkylän kohdalla.
10831:       Helsingissä 14 päivänä theilmikuuta 1947.
10832: 
10833:                     Ma.tti Pärssinen.                                  Eino Möttönen.
10834:                     Juho Pa.ksujalka.                                  Antti J'. Banta.maa..
10835:                                            La.uri Murtomaa.
10836:                          ••         ••
10837: 
10838: VALTIOPAIVAT
10839:               194 7
10840: 
10841:          LIITTEET
10842:                    V
10843: 
10844: 
10845:  PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
10846:        TOIVOMUSALOITTEET
10847: 
10848: 
10849: 
10850: 
10851:             HELSINKI 1947
10852:       VALTIONEUVOSTON KIRJ"APAINO
10853: Inflatiovakuudella varustettua säästötiliä, säästäväisyyttä sekä Suomen
10854:         Pankin viran- ja toimenhaltijain eroamlsikää koskevia
10855:                           toivomusaloitteita.
10856:                                                                                                223
10857: 
10858: V,t. -   Toiv. al. N:o 77.
10859: 
10860: 
10861: 
10862: 
10863:                                 Kytömaa y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta mahdoUisuuk-
10864:                                       sista perustaa inflatiovakuudella varustettu sääst()Uli
10865:                                       maalit rahalaitoksiin.
10866: 
10867: 
10868:                                        E d u s k u n n a ll e.
10869: 
10870:    Niinkuin yleisesti tiedetään, on säästä-        tuksenmukaiseksi, vaJ,tio, rahaJlaitos tai luo-
10871: mistoim:inta viime aikoina maassamme huo-          tton saaja,. joka käyttää säästöönpantuja
10872: mattava!'lti heikentynyt ja säästöpääomien         varoja uuden reaalipääoman luomiseksi.
10873: muodostuminen tyrehtymässä. Tämä taka-             LuonnoB.ista on, että tällaisten säästötilien
10874: peroinen kehitys synnyttää talouselämääm-          käyttämiseHe olisi asetettava tavallista 'an-
10875: me uhkaavan vaaran, siUä ainoa varma tie           karammat ehdot. TaHetusten irtisanomis-
10876: vaikeuksien voittamiseksi ja aikaisemman           aika olisi määrättävä jotenkin pitkäksi,
10877: hyvinvoinnin palauttamiseksi on juuri              esim. yhdeksi vuodeksi, tai vakuus koskisi
10878: uusien säästöpääomien luominen menetetty-          ainoastaan sethlaista talletusta, joka on tie-
10879: jen tila'lle. Tämän vuoksi on tehtävä kaikki       tyn pitkän ajan ollut rahalaitoksessa. On
10880: mahdollinen säästämistoiminnan elvyttämi-          myönnettävä, että mainitun1aisten säästö-
10881: seksi.                                             tilien perustamista vastaan voidaan tehdä
10882:    Yhtenä syynä edellä mainittuun ilmiöön          periaatteellisia ja käytännöl:lisiä muisrtutuk.
10883: on rahamme arvon säilymiseen kohdistuva            sia, mutta näyttää asia kuitenkin selvittä-
10884: epävarmuus. Säästäjä sijoittaa mieluum-            misen arvoiselta.
10885: min 'liikenevät varansa jo olemassa oleviin           Edellä lausutun pei·usteel[a ehdotamme
10886: reaaliarvoihin kuin rtalletrtaa ne rahailaitok-    kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10887: siin ja sitä rllietä osoittaa ne talouselämän      vomuksen,
10888: käytettäviksi. .Asian 'laita olisi toinen, jos
10889: säästöönpanijana olisi tietoisuus siitä, että                että hallitus toimituttaisi tutki-
10890: hänen rtallertuksensa eivät tule arvossaan                 muksen siitä, olisiko mahdollista pe-
10891: vähenemään. Tätä varten olisi syytä tut-                   rustaa maan rahalaitoksiin siiiistötili,
10892: ~ia, olisiko mahdOOlista järjestää maan ra-                jonka käyttäjä[Ui olisi taUetukses-
10893: halaiJtoksiin erityisiä uudenlaisia säästö-                taan inflattiovakuus, ja myönteiseen
10894: tilejä, jotka olisivat eriUään aikaisemmista               tulokseen tultaessa ootaisi E~n­
10895: tileistä ja joilla olisi joko täydellinen tai              nalle esityksen asiaa koskevaksi lain-
10896: osiVtainen infiaJtiovakuus. Vakuudesta vas-                säädännöksi.
10897: taisi, sen mukaan kuin harkittaisiin tarkoi-
10898:          Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
10899: 
10900:                  Elllio Kytömaa.                                 Lauri Järvi.
10901:                  Lauri J.iil;onen.                               Martti 0. Kölli.
10902:                  V'i.inö Kivila.lo.                              liero Kivelä.
10903:                  H. A. K&D.Uisto.                                Sulo Heimö.
10904: 224
10905: 
10906: V,2. -   Toiv. al. N :o 78.
10907: 
10908: 
10909: 
10910: 
10911:                                Järvi y. m.: Säästäväisyyttä tarkoittavan valistustyön tehos-
10912:                                   tamisesta.
10913: 
10914: 
10915:                                      E d u s k u n n a ll e.
10916: 
10917:    Maamme rahamarkkinoiLla on vuoden              duttu panemaan merkille, että vain vähäi-
10918: päivät ollut todettavissa huomattavaa kiris-      nen osa näistä varoista ~öytää tiensä raha-
10919: tymistä, mikä on i,lmennyt m. m. toiselta         laitoksiin. Tähän on tosin asiaillisiakin
10920: puolen rahalaitosten ottolainauksen kasvun        syitä. Niinpä jokapäiväiseen kulutukseen
10921: heikkenemisenä, toiselta puolen ant6lai-          tarvitaan nyt monia vuosia jatkuneen hin-
10922: nauksen voimakka:ana lisäyksenä. Kaikkien         tojen kohoamisen johdosta huomattavasti
10923: rahalaitosten ottolainaus lisääntyi viime         enemmän rahaa kuin ennen. Mutta epäi-
10924: vuoden kuluessa vain 9,981 miljoonaa mark-        lemätöntä on, että näinä vuosina on ylei-
10925: kaa, kun lisäys edellisenä vuonna oli             sön hallussa ollut ja jatkuvasti on run-
10926: 19,307.8 miiljoonaa markkaa. Sen sijaan           saasti sellaisiakin varoja, jotka hyvin voi-
10927: niiden antolainaus kasvoi viime vuoden ku-        taisiin tallettaa rahalaitoksiin, ellei yleisön
10928: luessa 24,127.4 miljoonaa markkaa vastaa-         keskuudessa 01lisi päässyt syntymään
10929: van luvun ollessa edellisenä vuonna 10,389        ilmeistä haluttomuutta rahalaitoksiin taHet-
10930: mHjoona:a markkaa. Luotonannon run-               tamista ja yleensä säästämistä kohtaan.
10931: saasta lisääntymisestä huolimatta ei lähes-       Tämän mielialan tärkeimpänä syynä on tie-
10932: kään kaikkea edes vä:Ltrtämättömiin tuotan-       tysti rahanarvon jatkuva aleneminen, joka
10933: nollisiin ja sosiaalisiin tarkoituksiin tähtää-   on aiheuttanut säästäjille roskairta mene-
10934: vää iluotonkysyntää ole voitu tyydyttää,          tyksiä. Myös verotuksen pelko ja halu va-
10935: minkä johdosta monilla elinkeinoelämän            rautua runsail~a käteisva:roihla mahdo1lis-
10936: aloiLla on jouduttu kokemaan huomatibavia         ten n. s. hyvien kauppojen vaTalta ovat estä-
10937: vaikeuksia. Raha:la:itosten mahdollisuudet         neet rahojen tuloa rahailaitoksiin. Kieltää
10938: elinkeinoelämän luotantarpeen tyydyttämi-          ei myöskään voida, että eräät lainsäädäntö-
10939: seksi ovat myöskin jatkuvasti supistumassa        y. m. valtiovaJhlan t<>imenpirteet ovat olleet
10940:  ja ne itse ovat varsin suuressa määrin jou-      omiaan Iisäämään epäluottamusta rahan ar-
10941:  tuneet turvautumaan Suomen Pankin                 voon ja säästämisen hyötyyn ja sama:hla pe-
10942:  apuun.                                            loittaneet 1ihmisiä taJlerttamasta säästöjään
10943:    Pääomamarkkinoilla valilitsevan kireyden        rahal'ai toksiin.
10944:  vastakohtana on todettavissa suuren yleisön           Talouselämän terveen kehityksen kan-
10945:  keskuudessa vieläkin melkoist,a käteisvaro-       nalta olisi ku~tenkin välttämåltöntä saada
10946:  jen runsautta. Tämä tulee näkyviin esim.          yleisön hallussa olevat liikavarat rahalai-
10947:  väkijuomien kulutuksen jatkuvassa nou-            toksiin ja si1Hä r!JavaLla vaikuttamaan uuden
10948:  sussa ja huviveron tuoton korkeissa lu-           säästöpääoman syntymiseen. Viimeksi mai-
10949:  vuissa. Yleisön käteisvarojen runsaus joh-        nitun tehtävän perustavaa laatua olevana
10950:  tuu pääosru1ta tapahtuneesta, eräillä aloilla     edellytyksenä on epäilemättä rahanarvon
10951:  varsin tuntuvasta pailkkojen noususta sa-         vakiintuminen, mikä yksin luo kestävän
10952:  malla kun rahan käyttö hyödylliseen kulu-         pohjan tehokkaalle ja 1tuloksi'a antavaTie
10953:  tukseen säännöstelyn ja tavarapulan jat-          säästämistoiminnalle. Mutta jo itälle poh-
10954:  kuessa on huomattavasti rajoittunut.               ja:lle pääsemistä odoteltaessakin olisi suu-
10955:     HMlimatta yleisön hallussa olevien kä-          relle yleisölle kaikin mahdollisin keinoin
10956:  teisvarojen runsaudesta on vuosikausia jou-       koetettava tehdä selväksi säästämisen ja
10957:                                                                                                                      224
10958: 
10959:                                                                                                          Oikaisulehti.
10960: V,2. -     Toiv. al. N :o 78.
10961: 
10962: 
10963: 
10964: 
10965:                                         J"årvi y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
10966:                                             säästäväisyyttä tarkoittavam valistustyön tehostamiseksi.
10967: 
10968: 
10969:                                               E d:uslk:u'll!nal'l.e.
10970: 
10971:      Maamme rahamarkkinoilla on vuoden                       dut.tu panelOOlan mer'kåillle, että vain vä:hiili-
10972: päivlilt olil.UJt ttodettruv:issta huomaiDta;V'aa ikiris-    !llen osa :näis!tä v.a:roiSJta !löy:tä;ä tt.iOOSä raha-
10973: ltymjstä, milk!ä 0'11 Hmffillll;ytt m. m. toiseilta          [aJitoksilm. 'Tähw on: lt:iosful asiJaJllitisiJa
10974: puoLen. oolm11a1tosteln otltoloairna'Uksen. kasvun           syitä. NrmJ)ä jokapäiväilseen ku!lrutuksoon
10975: heikkenemisenä, toiselta puolen antolai-                     mrntruan nyt mO!llita vuosia jwtllmneen hrln-
10976: lllJauiksen voimaikkooJna Qis:äytks:en!ä. Ka:iklkiien        tojoo rkohoo:mise:n johd()jSjt;a hu'OIIllatlba:w:tsti
10977: rahalaitosten ottolainaus lisääntyi viime                    enemmäJn rahaa rkui!n ennen. Mutta epäi-
10978: vuoden kuil.uessa vaåa:u 9,981 mi!ljoonaa IOO:rlk:-          [emäJt.önttä oo, etmru IIlläåmäJ vuosina on ylei-
10979: ikaa, kun lisäys edellisenä vuonna oli                       sön haihl'USSia o1lut ja jaJtlmvast:iJ 0!11! run-
10980: 19,307.s miilj00ttl.I8Ja ma11kkaa'. Se:n s~jaam              saasti sellaisiakin mroja, jotka hyvin voi-
10981: nHdern 131Iltolliaiinaus kasvoi viime, vu!Oden ku-           lt!B;ism 'tJaillletta:a :vahrulaitoksilim.', 1elil:ei ylleisän
10982: [ue.ssru 24,127.4 m~1jo01l1Jaru marJlliirua vast:aa-          keskuudessa olisi päässyt syntymään
10983: VI31Il QuVUlll olllessa edte!lllisell'ä vuonna 10,389        ilmeistäJ 001utitl0muutta rahallaåftolksiiin :baJlllet-
10984: mhljooruaa. markkrua. Luo!tol11anlllJ07l trun-               IDainislJa j~ yileemsä ~ kohtaJaiil;.
10985: saasta ilisäJä:ntymisesrt;:ä huolimrutta ei iLäb.es-         Tiämän mi~ilaJlan tärlkeimpänä syynä 0111 tie-
10986: lkään kaiklk:ea edes väilibtämäittömiin: tuoi1Jan-           tysti raham:arV'I()n jatkuva aJeneminoo, jdlm
10987: !lll()hl:isim ja sooilaa.Wisii!n tarlroiltuksiin ttäh11ää-   o.n aiheutbanUJt sä:ästäjil11e Taruilta mene-
10988: 'V'ää 'luaton!kysynltäiä ole voitu tyydyttälä,               tyksiä. Myös verotuksen peillko ja hallu w-
10989: mmkiä johdosta. monrlillla ~emooHimäru.                      raUJtuu ruillSialiiliLa ikiäteisV'arroitlht mathdO'l[lis-
10990: 3Jloiili1a on joudw1ltu kokemoon huomatJtavia                !tein illi.S. hyVJien klwuppojen VlaJI'aJlt;a ovalt estä-
10991:  vai!lreu!ksm. Rla:hal1ailtoot:en mahd'011ism.ude!t          neet rruhoj'ell lt;ulloa rahailaitoksiin. Kieiltää
10992: @mlooi!llOOlämän .luotonbaT'peen tyydylt!tlämi-              ci myöskäJäm. voida, ettäJ eräiilt iLaåJnsäiädäntö-
10993:  selksi ovat myOOkiln ja,tiku'V'astil supiJstumassa          y. m. v~lJtiovafl.l1an toimenpiiteet ovat o11eet
10994:  ja illJe itse ova.t vaTSID SUU!res8a mäJäriin jou-          omilaJatru ~lisä:ämälätn epäluobtamusba rahan ar-
10995: ltuneet 1turvautum.a001: Suomoo PanJcin                      voon ja Slälästämisen hyötyyn ja samai11a pe-
10996:  apunn.                                                      [oilttall1JOOt ihnlls:iä ttalhl.et.tanmsrtJa sä:ästöjään
10997:      PäJromamar'kkinoilhla V18Jli1itseVIBilll· kireydoo      lra:hal1a1tolk:siJID.
10998:  'V'asdlakohilana on .tode1Jtavmsa SUJUren yleisÖin               T~ouselämäm! terveen llrehityksen ikan-
10999:  keskuudessa vicläikin mffikoista käJteisvruro-              tn:a'lta Olisi kuårt:mkriiDJ v®LtbämäJtöntt;ä; sooda
11000:  jen rl1lllSia.J1ltlta. Tämä twlee n~äJkyvim esirrn.         yileisön hatlJ:ussa ol1evat liillmvarat rnhrulai'-
11001:  väikiljuomioo ku[u'tulkse:n jlal1Jku'VI8S9a mu-             ltoksim ja sihlä tavailJla wiaruttarnooo::t uuden
11002:  sussa ja huviveron tuOiton ilrorkeiSSia 1u-                 sääsltöpääomrun sy'llttymiseen. Vi1meksi mrui-
11003:  vuis9a. YLeisön ikäteilsvarojm, runsaus joh-                llllitullli tehltäviii:n permrt.avaa aaatua ol€'V1allla
11004:  tuu p:äJäosaJlita tapahltuneesta, eräiilJlä taJloiillla     edelllytyksenä on epählemälttä rahaiDJaJrVon
11005:  'V'3Jl'SiJn tuntuvasta paQikkojen nOUSWSita 8'81-           'V'aik1mtumilnem:, :mi1cii yksin luo loostäiv;äin
11006:  m~ !kun mhWI1J k!äyiltö hyödY'Hiseern ikufiU-                pohjam, rtcllokllmaill:Le ja tll!loiksia antavaillLe
11007:  itJukseoo säärunöste'lyn ja 'tavarnpukm j'BJt-              ISiäJästäJinistoimilnnde. Mutta jo itläihle poh-
11008:  kuesS!a on huomatta'VBSti rajoittunut.                      j~1e pääsemistä odoteil.taessaikillli olis1 suu-
11009:       Huolimaltm yleisÖill hailll~USS~a ollevi'€1IL kä-      Tehle yrleisali1e iJmikin mahd'01lis'i!n! keimom
11010:   teisvrurojen: (J:'lmsa:udesta; on vuosillmusåa jou-        koetelttava Vehdä se!lväiksi sälästiämisen ja
11011: 225                                                V,2. -         Järvi y. m.
11012: 
11013: hilluillruiiwkisliim.J ;t:a/1ilielttam:ise:n. suuri merik:i1tys     rin valltiOIIlfkiJn ed1m mutlmista, o!Hsi Jtoivolt-
11014: nioiJn jokais·en yksillön oman twloudenpidon                        :tavaa,     ~rt-Jä Virultio tenltiSitä voimalkkaam:mllin
11015: kuin IIlJ3.ialn ltuOitam.toeiliämäln j1a roihwrua.TVo-              tukisi työtä sääst.ämisen edistämiseiJmi,. Tä-
11016: pO'lilti~an eikä vähimmän vafttiotalouden                           'hän olisi IIlyJt s<ilili suurempi syy, kun, m. m.
11017: hoidon lraTIJnrulrta.                                               äskeittäin sä:äsbäjillJle myÖIIlneltyJt veroheilpoi-
11018:     T'ämän. 1taillkoi1tuksen Slll3lvuttamiseks] •tar-               rtmkset !tarjoavat sopivall1 lkii:rm.clwhdrun täillle
11019: viltarun iteholklllSita m~ustyötä. S:iJt:ä oo                       r1Joimill1n!ai1Jle ja ku!I1 vailiti'O :tiätä työtä Jedistä-
11020: ffiaJilmllJmme vUrume 'VUOSIDa ajoittailrL \tiehoik-                mäll:Hil osoitltaJilsi 'runlba'Vansa siiliSit'ämisel1e
11021: lk:ruastilkin harjoitebtu sem vall.tioV'a:lJlrun ettiä              siilile kuwluvan arvon ja ltukevaillS/a lllåitä
11022: varsinkim. rooaJ1aitosttw toirm.eslba, jotlka sii-                   pormåstuksi~a, jo~tJa yksityisten laittostoo ja
11023: he1I1 orvat kJäylttäillOOt ['1l~IllSia!aSti V'aJ:'IOj~..             järjestöjen rt::aiho!lta. tämruru p@ämäärän hy-
11024: Tämä työstiil <m myös olliLut <tul:oksdia rodet-                    vläksi suoritetaan.
11025: taVOOJaJ. Viime ailkoilniaJ ei tämä toiminta                             Edallä ,esitetrtyy111 vi'i!tlll!1Jell1 ehdotamme
11026: kuriiben.ikaJain olle olilU!t llliim. tteh()lk:asta lruilll,        kwrunioiJtltJaJen Jeduskulll1nan P'ä;äiteltltä,väiksi ~toi­
11027: rusm 11Jäirkeys Olisli va~Wt:illlu!t. Va!LtiOVJaJlilru1             vomuksen,
11028: tahoilila Wilelllee 11.1äss:ä asi:assa viime !kuU!kia'll-
11029: siln:a mjoirturttu VJaillll ,eräddw toitVomusten                                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
11030: esilttämilsoon, j;a, rahaiJJaittoksia mJaS ehk!äise-                          esityksen 5,000,000 markan määrä-
11031: vät •rask:a.rut verot ja1 suuresti Hsääntyneet                                rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
11032: hoiltokustann~Uk19eit käyJtilimästä Sliilioo riå.t-                           1947 ·tulo- ja menoarvioon käytettä-
11033: ·tävästi varoja.                                                              väksi valtiovarainministeriön kansan-
11034:    Knn moomme tuotlal!llbotoiminntrull1e välitJtär                            talousosaston määräämänä tavalla
11035: ·miilbtömän suurroo sä!äStöpääomam. syllltymi~                                säästäväisyyttä tarkoittCiivetn valistus-
11036:  Uelll lkuiJ~ OIIl m]ili suu:dmm!lli'lSia mää-                                työn tehostamise-ksi.
11037:        HelsingjssäJ hehnli!Jmun 11 pädvärnä 1947.
11038: 
11039:                     Lauri Järvi.                                                   Penna Tervo.
11040:                     Yrjö Hautala.                                                  Arvi Ahmavaara.
11041:                     Toivo Ikonen.                                                  Erkki Koivisto.
11042:                     Samuli Simula.                                                 Lauri Riikonen.
11043:                     Juho Paksujalka.                                               Johannes Virolainen.
11044:                     Leo Leppä.                                                     M. 0. Lahtela.
11045:                     Ensio Kytömaa.                                                 Tauno Saukkonen.
11046:                     Aino Malkamäki.                                                Eino Raunio.
11047:                                                    Sulo Heiniö.
11048:                                     V,2. -      Järvi y. m.                                225
11049: 
11050: rahalaitoksiin ta1Jettamisen suuri merkitys       nen kuitenkil). on mitä suurimmassa mää-
11051: niin jomaisen yksilön oman taloudenpidon          rin v:aJtionkin edun mukaista, olisi toivot-
11052: kuin maan tuotantoelämän ja Tahanarvo-            tavaa, että valtio entistä voimakkaammin
11053: poHtiikan eikä vähimmän vail.tiotail.ouden        tukisi työtä säästämisen edistämiseksi. Tä-
11054: hoidon kannalta.                                  hän olisi nyt si1Jä suurempi s~y, kun m. m.
11055:    Tämän 'tarkoituksen saavuttamiseksi tar-       äskettäin säästäjilil.e myönnetyt verohelpoi-
11056: vita;an tehokasta valistustyötä. Sitä on          tukset tarjoavwt sopivan kiinnekohdan tälle
11057: maassamme viime vuosina ajoittain tehok-          toiminnalle ja kun va:Ltio tätä työtä edistä-
11058: kaastikin harjoitettu sekä valtiovahlan että      mäillä osoittaisi antavansa säästämisclle
11059: varsinkin rahalaitosten toimesta, jotka sii-      sille kuuluvan arvon ja tukevansa niitä
11060: hen OV'at käyttäneet runsaasti varoja.            ponnistuksia, joita yksityisten laitosten ja
11061: Tästä työstä on myös ollut tuJ.oksia todet-       järjestöjen tahoLta 'tämän päämäärän hy-
11062: tavana. Viime aikoina ei :tämä toiminta           väksi suoritetaan.
11063: kuitenkaan ole ollut niin :tehokasta kuin            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11064: asian tärkeys olisi vaatinut. Va1Jtiov~1Jlan      kunnioitrbaen,
11065: taholla lienee tässä asiassa V'iime kuukau-
11066: sina rajo:i:tuttu vain eräiden toivomusten                 että Eduskunta ottaisi vuoden
11067: esittämiseen, ja rahwlaitoksia ,taas ehkäise-            1947 lisämenoarvioon 5,000,000 mar-
11068: vät raskaa,t veTot ja suuresti lisääntyn. eet            kan määrärahan käytettäväksi valtio-
11069: hoi.tokustannukset käyttämästä siihen riit-              varainministeriön kansantalousosas-
11070: tävästi varoja.                                          ton määräämällä tavalla säästäväi-
11071:    Kun maamme tuötantoltoiminna11e välttä-               syyttä tarkoittavan valistustyön te-
11072: mättömän suuren säästöpääoman syntymi-                   hostamiseksi.
11073:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
11074: 
11075:                 Lflluri Järvi.                                Penna Tervo.
11076:                 Yrjö Hautala.                                 Arvi Ahmavruara.
11077:                 Toivo Ikonen.                                 Erkki Koivisto.
11078:                 Samuli Simula.                                Lauri Riikonen.
11079:                 Juho Paksujalka.                              Johannes Virolainen.
11080:                 Leo Leppä.                                    M. 0. Lahtela.
11081:                 Ensio Kytöma.a.                               Tauno Saukkonen.
11082:                 Aino Malkamäki.                               Eino Raunio.
11083:                                      Sulo Heiniö.
11084: 
11085: 
11086: 
11087: 
11088:                                                                                              29
11089: 226
11090: 
11091: V,s. -   Hemst. mot. N :o 79.
11092: 
11093: 
11094: 
11095: 
11096:                                 östenson m. fl.: Angående åtgärder för förenhetZigande oo
11097:                                    0/VgångsåZdern för vid FinZands Rank anstäUda kvinnZiga
11098:                                    och manZiga innehOIVare av tjänst och befattrning.
11099: 
11100: 
11101:                                    T i ll R i k s d a g e n.
11102: 
11103:    Enligt 23 § i Reg'lemente för FinlWJ.ds       kraft gör sig gällande, tvinga personer,
11104: Bank är innehavare av tjänst eller ibefatt-      som ännu kunna äga full arbetsförmåga
11105: ning i banken pli!ktig att avgå, man vid         och besitta erfarenhet och kunnighet inom
11106: uppnädida sextiosjru och ikvinna vid upp-        sitt artbetsområde, att avgå. Svårigheten att
11107: nådda sextio års ålder. Denna åtsikillnad        erhålla ny arbetskraft torde även ha med-
11108: i avseende på lk:ön synes oss opåkallad och      fört, att flera kvinnliga befattningshavare
11109: bryter mot den allmänna principen om             efter sin tvungna avgång kvarhållits i
11110: medborgares likställighet samt står sålunda      bankens tjänst som extraordinarie, viliket
11111: även i strid med bestämmelserna om av-           för dem dook betytt osäkrare arbetsförhål-
11112: gångsåldern för statens tjänstemän och be-       landen samt uteblivande av ålderstillägg,
11113: fattningshavare.                                 avlönad semester m. m. Så små som pen-
11114:    Såsom motiv för ihär nämnda åtskillnad        sionerna för närvarande äro, ter sig fram-
11115: torde framhållas, att de lkvinnliga befatt-      tiden för dem som avgå även ekonomiskt
11116: ningshavarna vid ihanken framför allt ar-        mydket bekymmersam, vilket borldie beaktas
11117: beta som växelkassörskor och maskinskri-         av arbetsgivaren såtillvida, att tidpunkten
11118: verskor och att dessas arbeten äro så an-        för den anställdas avgång iclke slkiulle in-
11119: strängande och ne'l"Vpåfrestande, att deras      träffa onödigtvis tidigt.
11120: utövare redan vid sextio års ålder äro i            På skäl, som här anförts, anse vi så-
11121: behov av vila och lättare sysselsättning.        lunda, att nu gällande bestämmelse an-
11122: Härtill bör invändas, att om fall av över-       gående de vid Finlands Bank anställda
11123: ansträngning och sjukdom förekomma, är           kvinnliga tjänstemännens avgångsålder är
11124: det enda rilktiga, att dessa behandlas vart      orättvis, och föreslå vördsamt, aH riks-
11125: för sig och eventuella åtgärder icike drabba     dagen v~11e besl uta hemstähla,
11126: helt schematiskt även andra tjänstemän.
11127: Å andra sidan hör det beaiktas, att alla                   att regeri1'/,gen sk!yndsamligen måtte
11128: tjänster vid ban:ken ju stå öppna för                   skrida tin erforderZiga åtgärder för
11129: kvinnor, varför de motiv f,ör deras tildligare          att avgångsåldern för vid Finlands
11130: avgång som framförts än mindre lk:unna                  Rank anstäUda kvinnliga och man-
11131: anses ha fog för sig.                                   liga innehavare av tjänst och befatt-
11132:   Det verkar i högsta grad absurt att för               ning skulle bli detsamma.
11133: närvarande, då en stark brist på arbets-
11134:          Helsingfors den 12 februari 1947.
11135: 
11136:          Ebba östenson.              Kyllikki Pohjala.            Miina Sillanpää.
11137:                                                                                                227
11138: 
11139: V,s. -   Toiv. al. N :o 79.                                                           Suomennos.
11140: 
11141: 
11142: 
11143: 
11144:                                 östenson y. m. : Toimenpiteistä Suomen Pankin nais- ja
11145:                                     miespuolisten viran ja toimen haltijain e1·oamisiän yhte-
11146:                                     näistämiseksi.
11147: 
11148: 
11149:                                      E d:us kun naU:e.
11150: 
11151:    Suomen Pankin ohjesij;ännön 23 § :n: mu-       tänä aikana, jolloin on Ollemassa suurlta työ.
11152: kaan on pankin viran tai toimen halti~ana         voiman puutetta, pakotetaan eroamaan hen-
11153: oleva mies veilvolliruen eroamaan kuuden-         kilöitä, jotJkia saattavat oitla täysin työkykyi-
11154: kymmenenseitsemän ja nainen kuudenkym-            siä ja jo:illllia on kokemusta sekä taitoa työ-
11155: men vuoden ik!äise:nä. Tämä sukupuolien           alaillaan. Uuden työvoiman saaamiss:a :esiin-
11156: suhteen tehty ero nä:Y11JtäJä meistä aiheetto-    tyneet vaikeudet Henevätkirn aiheuttaneet
11157: malta ja on ristiriidassa lmnsal1aisten sa-       sen, että usei:ta m:dspuolisia toimenhalti-
11158: manarvoisuutta koskevarn periaatteen sekä         joita p~ollisen eroamisensa jälkeen on pi-
11159: niinmuodoin myös vail.tion viran ja toimen        detty ylimä:äDäismä pankin pailveiluksessa,
11160: ha1ltijain eroaruisikää koskevien mäJäräyk-       miklä heille on kuitenllrin merkirnnyrt; epä-
11161: sien kanssa.                                      varmempaa työsuhdetta sekä heidän jää-
11162:    Mainitun erotuksen perusteena korostet-        mistään ilman ikälisiä, paikallisia ilomia
11163: taneen, :että panki!lll naispuoliset toimen-      j. n. e. EHikkeiden ollessa niin pienet kuin
11164: haltiJat pääasiassa toimivat vaihtoJmssojen       ne nykyään ovrut näyttää eroavien :tulevai-
11165: hoitajilla ja konekirjoittajattarina ja että;     suus taloudellisesti hyvin huo~estutt:avalta,
11166: heidän ityörusä on niin rasilttavaa j:a her-      mikä seikka :työmmta:jan pitäisi ottaa huo-
11167: moillekäypää, että :tällaisrten tointen halti-    mioon sikJäJli, ettei toimenhrultija joudu eroa-
11168: jat jo kuudenkymmenen vuoden iässä tar-           ma;an 11Jarpeettomam_ aikaisin.
11169: vitsev,at lepoa ja helpompaa työtä. Tåhän             Edelläesitetyistä syistä o1emme siis sitä
11170: on huomautettava, 1että mi:käJli iliikarasitus-   mi~ltä, että Suomen Pankin naispuolisten
11171: ja sairaustapauksia esiintyy, on ainoa oi-        1toimenhailtijam eroamisikää koskeva voi-
11172: kea menetteilytapa, että ne käsiteiD.ään yksi-    IItaSSaoileva määl1äys on epäoikeudenmukai-
11173: tyisinä tapauksina ja etteivä;t mahdolliset       nen, ja ehdotamme kunnioittavasti oous-
11174: toimenpiteet aivan kaavamais:eslti koske          lrunnan hyväiksy.tttävä:kisi toivomuksen,
11175: kaikkia virkailijoita. 'Toisaailta on otettava
11176: huomioon, että paruki:ru kaikki virat ova.t                että hallitus kiireisesti ryhtyisi
11177: avoinna rnaisiilile, minkä vuoksi heidän ai-             tarvittaviin itoimenpiteisiin Suomen
11178: ikaisemmalle eroamisiälleen esitetyt perus-              Pankin mies- ia naispuolisten viran
11179: teet ovat sitäkin pätemättömämpi:ä.                      ja toimen haltijain eroamisiän yhte-
11180:    Tuntuu mitä luonnottomimma1ta, että                   näistämiseksi.
11181:          Helsingissä heiimikuun 12 päivänä 1947.
11182: 
11183:          Ebba östenson.               Kyllikki Pohjala.             Miina Sillanpää.
11184:                             ••        ••
11185: VALTIOPAIVAT
11186:                  194 7
11187: 
11188:             LIITTEET
11189:                      VI
11190: 
11191: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11192:          TOIVOMUSALOITTEET.
11193: 
11194: 
11195: 
11196: 
11197:                HELSINKI 1947
11198:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11199: Raittiutta, väkijuomalakia, sairaaloita, seerumien ja rokotteiden val-
11200:  mistuslaitosta, sairaanhoitajatarkoulutusta, verensiirtotoimintaa,
11201:        ammattinimityksiä, elinkeinoyhdistyksiä y. m. koskevia
11202:                      laki- ja toivomusaloitteita.
11203: 
11204: 
11205: 
11206: 
11207:                                                          ,
11208:                                                                                                     233
11209: VI,t. -    Lagmot. N:o 23.
11210: 
11211:                                     Jem m. fl.: Förslag till lag mn obligatorisk :nykterhet i
11212:                                       vissa yrken.
11213: 
11214:                                         T i ll R i k s d a g e n.
11215: 
11216:    Und~r den tid som förflutit sedan va-               den objektiva åskådaren kan uppfatta så-
11217: penSitillståndet har trafiken med motor-               dan på'"erkan. SMunda har m81n bL a.
11218: fordon oupphörliglen öka,t, och deit är                vid undersöamingar i rtrafiken ik:ommirt fram
11219: att 18.illlta, a.tt denna traf:iik ytterligrure ökar   till resultat, vHka göra ,gällande, att en
11220: och med tiden uppnår och överstiger den                allkoholkoncentration i b'lodet på 0.5 promille
11221: förkrigstida nivån. Även alkoholkonsum-                redan kännbart påve:rkar vederbörandes
11222: tionen har de senaste åren uppvisat en fort-           körskicklighet och förhöjer olycksfallsris-
11223: gående stegring av så allvarlig art, att den           ken. Gränsen för nuvarande bestraffning
11224: för närvarande är större än någonsin tidi-             kan sägas vara en alkoholkoncentration i
11225: gare under detta sekel. Det är under så-               blodet på c: a 1. 5 promille. Först vid
11226: dana omständigheter intet anmärknings-                 denna alkoholkoncentration ikan nämligen
11227: värt om även alkoholens roll i inträffade              en utomstående, i detta fall närmast en
11228: trafikolyckor ökat avsevärt. Och i den mån             polis, hos den alkoholpåverkade ikonstatera
11229: trafiken ytterligare ökar, ikan man befara             sådana u:ppföranderubbningar, att alkohol-
11230: att rattfylleriet kommer att tillta,ga.                påvermn med sälmrhet kan Siägas vwra för
11231:     Samhället kan inte underlåta att genom             handen. Vetenskapligt utförda undersök-
11232: lagstiftning skydda sig mot rattfylleriet.             ningar göra emellertid gällande, att när det
11233: Gällande lag om trafik med motorfordon av              är fråga om en alkoholp11omille på över
11234: den 21. 5. 1926 med däri in:Jiörda komplet-            1.5 i blodet, åst81dkommer denna så pass
11235: teringar av år 1937 stadgar också, att ,Var            höggradig alkoholbedövning av hjärna och
11236: som vid framförandet av motorfordon är                 nervcentra, att olycksfallsrisken för en
11237: dr:ucken eller påverkad av starka drycker,             chaufför med denna alJmholkoncentration
11238: straffas med fängelse i hö.gst två år, eller,          måste anses vara minst 55 gånger så stor
11239: där omständigheterna äro synnerligen mild-             som för en fullt nykter chaufför. Man ikan
11240: rande, med böter." Ett sådant lagstad-                 alltså säga, att det är denna 55 gångers
11241:  gjande ikan ju i första hand tyckas vara              risk, som enligt tillämpningen av gällande
11242:  tilb:~äckligt, för att inte säga rätt strängt.        lag anses vara straffbar. Detta, om något,
11243:  Icke dess mindre är detta la,gstadgande               säger hlart och tydligt, att giillande lag-
11244: otillräckligt. Dess främsta brist är, att i            stiftning är fullkomligt otillfredsställande
11245: deitsamma intet säges om, när ,en person <är           ur tra:fiksäikerhetssynpunkt.
11246:  beoosad eller påverkad av starka drycker.
11247:  Lagen kan alltså inte tillämpas rpå andra                 Norge äger för närvarande den lagstift-
11248: än sådana, som förete så pass tydliga upp-             'lling, som måste aJnSes ha bäst tiililvamtagit
11249: föranderubbningar, att intet tvivelsmål rå-            alkohol:forskningens resultat i tillämpnin-
11250:  der om, att vederbörande är berusad eller              gen av dessa på här berörda område. I
11251:  påverkad av starka drycker. En lagstift-              norsk lag: ,Lov av 16 juli 1936 om plikt-
11252:  ning, som i detta fall bygger endast på så-            mässig avhold fra alkoholbenytelse för per-
11253:  dan, fullt up.penbar alkoholpåverkan, har             so'ller i visse sti!1linger" Sltadgas bl. a. a tt
11254:                                                                                                       1
11255: 
11256: 
11257:  emellertid inte t81git hänsyn till fakta •OCh         chaufförer, vissa järnvägstjänstemän, spår-
11258:  saklighet i fråga •O!ill alkoholens fysiologiska       va;gnsförare och flygpersonal under tjänste-
11259:  verkningar. All forskning, som hedrivits               tiden eller 8 timmar där:förinnan - denna
11260:  under de senaste årtiondena för att hlar-              tid ·beräknas alkoholen behöva för att avgå
11261:  göra alkoholens fysiologiska verkningar,               ur ikroppen - inte må inta dryeker, som
11262:  har nämligen utan undantag ikonstaterat,               innehålla mer än 2. 5 volymprocent alkohol.
11263:  att den akuta alkoholbedövningen begyn-                överträdelse av denna lag konstateras ge-
11264:  ner efter synnerligen små doser alkohoi och            nom att vederbörande bevisligen i tjänsten
11265:  mycket förrän den subjektiva ikänslan eller           eHer 8 timmar före förtärt ailmholdrycik:er,
11266:                                                                                                      30
11267: 234                               VI,1. -   Pakollinen raittius.
11268: 
11269: eller om han under tjänstetiden har mer              Enbart åtgärder av här antydd art torde
11270: än 0.5 promille alkohoi i blodet.                 emellertid inte vara tillräckliga. En annan
11271:    Då denna lag bäst motsvarar det rprwk-         av den nruvarande lagstiftningens bristfiil-
11272: tiska krav trafiksäkerheten ställer och           ligheter i fråiga om alkohoi och trafiksäker-
11273: dessutom står i överensstämmelse med den          het är avsaknaden av direktiv i fråga om
11274: vetenskapliga forskningens resultat på om-        vem som har rätt att rutfärda sådant nyk-
11275: rådet i fråga, hör även hos oss likartad          terhetsintyg, som, enligt föoordningen om
11276: la.gstiftning åstadkolllilllas. Det kan i detta   trafik med motorfordon av den 30/12 1937,
11277: sammanhang påpekas, att man enligt upp-           kräves för erhållande av körkort. Nämnda
11278: gift har för avsikt att inom detta år göra        förordning stadgar i 5 karp. 26 § mom. 2 e:
11279: det möjligt att på varje polisstation i lan-      ,att sökande är känd som nykter och or-
11280: det ta prov, vilka utvisa blodets alkohol-        dentlig."
11281: lmncentration, varför lagens genormförande           På många håll har emellertid detta
11282: på denna punkt inte torde bereda alltför          systern varit föga lyckat och rent av kun-
11283: stora svå:righeter. Det lmn även i detta          urut ura:rtta tili en komedi, i viiken alkoho-
11284: sammanhang påpekas, att den statliga alko-        lister och supbröder utfärda nykterhetsin-
11285: holkommitten i sitt nyligen framlagda be-         tyg åt varandra.
11286: tänkande förordar en sådan lagstiftning,             Hänvisande till det ovan anförda före-
11287: ehuru den ansett det ligga på sidan om sin        slå vi,
11288: up.pgift att framlägga direkta förslag i                     att Riksdagen måtte antaga föl-
11289: ärendet.                                                  jande lagförslag:
11290: 
11291:                                              Lag
11292:                             om obligatorisk nykterhet i vissa yrken.
11293:    I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
11294:                      1 §.                                             2 §.
11295:    Den som tjänstgör:                               L:ika med överträdelse av i 1 § avsett
11296:    1) som förare av motorfordon,                  förbud räiknas, om i nämnda § anförda per-
11297:    2) som förare av spårvagn,                     soner under tjänstetiden har högre alkohol-
11298:    3) vid järnväg i sådan ställning, där al-      ikoncentration i blodet än 0.5 promille, vil-
11299: k!oholpåverkan måste anses ur trafiksäker-        ket genom blodpoov konstateras.
11300: hetssynpunkt vådlig,                                Angående här avsett blodprov stadgas
11301:    4) ombord på flygplan, som befordrar           närmare genom förordning.
11302: passagerare,
11303: må ieke under tjänstetid intaga alkohol-                              3 §.
11304: haltiga drycker, som innehålla mer än 2·.25         överträder någon genom denna lag stad-
11305: viktpoocent alkohol. Ej heller må här av-         gat förbud, straf.ilas hwn såsom i 12 §
11306: sedda alkoholhaltiga drycker intagas åtta         ~agen den 12 maj 1926 om trafik med
11307: timmar före tjänstetiden, utom i det fall,        motorfordon •(156/26) är stadgat.
11308: att det befinnes nödvändigt att för i punkt
11309: 2 och 3 avsedda [personer använda ställ-                               4 §.
11310: företrädare och så lång varsel inte med-            Genom förordning <kan stadgas, a tt denna
11311: hunnits, i vilket fall närmaste förman äger       lag ihelt eller delvis skall avse även den,
11312: avgöra, om vederböramde det oalrtat kan           som tjänstgör ombord på finskt fartyg med
11313: tjänstgöra.                                       passagerarcertifikat.
11314:    Närmare beslut om vad som räknas som
11315: i punkt 3 avsedd stältln.ing f3Jtxlas av mi-                        5 §.
11316: nisteriet för ikommunikrut~onsväsendet oeh          Denna lag träder i kraft den
11317: w11männa arbetena.                                194.
11318: 
11319:         Helsingfors den 6 feb1'uari 1947.
11320: 
11321:                  Levi Jern.                                   Matts Forss.
11322:                  Albert Brommels.                             Albin Wickman.
11323:                                                                                                      235
11324: 
11325: VI,1. -    Lak. al. N:o 23.
11326:                                                                                            Suomennos.
11327: 
11328: 
11329:                                    Jern y. m.: Laiksi pakollisesta raittiudesta erä~ssä amma-
11330:                                       teissa.
11331: 
11332: 
11333: 
11334:    Aselevon solmiamisen jålkeen on mootto-             nen a:lkoholihuumaus alkaa hyvin pienten
11335: riajoneuvoliikenne [akkaamatta lisääntynyt             aUkohoEm~äri!en jäJlkeen ja paJljon ennen
11336: ja voidaan dletta~a, 'että tämä iliikenne ede~-        kuin subjektiivinen tunne tai objektiivinen
11337: 1eenkim. ]msvaa j.a ylitiiliä ajan mittaan so-         tarikikailija voi sen vaikutuksen huomata.
11338: dan edellEsen rtason. .A:lkohoHnkäyttö on              Näin ohlen on esim. [iikennetultkimuksissa
11339: myöskiaJ., osoittanut niin vakavan 1ootuista           päästy ltulOiksii:n, jotka osoittavat, että 0.5
11340: j·atkuvaa kasvua, että se nykyäiän on suu-             promillen alkoho!lipiltoisuus veressä. jo trm-
11341: vempi kuin mihloinkaan aikaisemmin rtällä              tuva:sti vaikuttaa a:sianomaisen ajotaitoon
11342: vuosisaoolla. Tållaisten olosuhteiden vailili-         ja lisää onnettomuuden vaaraa. Rangaista-
11343: tessa ei oiekaan ihme, että myöskin alko-              vuuden raj31na nykyisrin voidaan sanoa ole-
11344: holin osuus sa'ttuneissa il:iikenneonnetto-            van noin 1.5 promihlen alkohoEpi'toisuuden
11345: muuksissa on !huomattavasti Jisääntynylt. Ja           veressä. VlliSta Itänaisen alkoholipitoisuu-
11346: siinä määrin kun [iikenne yhä kasva:a, on              den ohlessa kysymyksesså voi näet sivuiJJ.i-
11347: pelättävissä, että; alkoholin vaikutuksen              nen, tässä tapauksessa lähinnä poliisi, to-
11348: alainen autohurj:astelu lisääntyy.                     deta alkoholin Vlaikutu:ksenalaisessa henki-
11349:    Yhteiskunnan on iLainsåäd!ännön avulla              ~össä sel'laisi:a ikäylttäytymishäiriöitä, että
11350: suojauduttava alkoholin vaikutuksen alaista            niiden perusteella varmaSJti voidaan todeta
11351: modttoriajoneuvohurjastelua vasta:an. Voi-             alkoholin vaikutus. 'Tieteelli.set tutkimuk-
11352: massa oleva Qaki moottoriajoneuvoliiken-               set kuitenftdn osoittivat, ellltä kysymyksen ol-
11353: teesltä ,toukolkuun 21 päivältä 1926 lisäyksi-         Lessa y~li 1.5 promill1en alkoholipitoisuudesta
11354: neen vuode:lta 1937 säätää myöskin, että               veressä, se aiheut1taa niin korkiea-asteisen
11355: ,Joka kuljettaa mootltm·iajoneuvoa juopu-              alkoholihuumauksen ,aivoissa' ja hermos-
11356: neena tai väkijuomien vaikutuksen alai-                tossa, että tä]laisen ailkoholimooriän vaiku-
11357: sena, rangaistrukoon enintään kahden. vuo-             tuksen aJlaioon 1autonajajan suhteen onneitto-
11358: den vankeudehla, tai, jos asianhaamt ovaJt             muusvaaraa on pidettävä ainakin 55 ker-
11359: erittäin 1ieventävrut, sakolla." T,äJliliaista lain-   :taJa suu1.1empana ikuin täysin raittiin auton-
11360: säädäntöähän .ensi n.äkemältä saatta:a pitäJä          ajajan. Voidaan siis sanoa, että ltä:tä 55-
11361: riittävänä, ~mei sanoisi meillko ankarana.             lmrtaista vaaraa voimassa olev;8Jn ~ain soveif-
11362: Siitä huoHm3ltta ei 1iäl[ainen ~a:ki riitä. Sen        :tamisen muban juuri pidetä.än rangaista-
11363: huomrutJtavin puute on se, ettei siinä S'anota         vana. 'Dämä jos mikään ilmaisee selvästi,
11364: mitään siitä, milloin joku henkilö on päih-            että voimassa oleva il:ainsä:ädäntö liikenne-
11365: tynyt tai väkijuomien Vlaikutuksen alainen.            turvalil:isuuden kannailta on täysin ,epätyy-
11366: Lakia ei siis voida sove~ltaa muihin :kuin             dyttävä.
11367: sehlaisiin, jotka kläyttäytymiseHään osoitta~              NorjaMa; orn voima:ssa lainsäädäntö, jonka
11368: v:at selväisti, ·ettei ole ·epäilystiäkään sii'tä,     on katsottava parhaiten käyttJtäneen hy-
11369: että asianomainen on juovuksissa ltai väJki-           väkseen ,aJkoholirtu'tkimuksen tuloksia so-
11370: juomien vaikutuksen alainen. Lainsää-                  veltaessaan niltä tässä! mainitulla w1aill.a.
11371: däntö, joka tässä tflapauksessa rakentuu v;ain         Norj:an laissa: ,Laki heinäkuun 16 päivältä
11372: sel1aise1Jle, ltäysin ilmeiselle a:1koholin vai-       1936 määrätyissä asemissa olevien henkil.öi-
11373: kutuksen alaisuudelle, ei kuitenkaan o~e ot-           den vellvolilisuudest·8J pidättyä alkoholinkäy-
11374: toout huomioon tosiasioita kysymyksen oil-             töstä" säädetään m. m. etteivrut autonikul-
11375: lessa alkoholin :fysiologisista vaikutuks:is.ta.       jettajat, mäJärätyt rau:tatievirkailijat, rai:tio-
11376: Jfaikki turtlcinmkset, joita viimeisten vuosi-         Vlaununklilljettajat ja lentohenkilökunta paJl-
11377: kymmenien aikana on suoritettu aJkoholin               velusaiikana !tai 8 tuntia ennen sitä - ~ko­
11378: :fysiologisten vaikultusten selvittämiseksi,           holin ha,ihrtumiseen ruumiista lasketaan ku-
11379: ovaJt poikkeuksetta todenneet, 'että wkuutti-          luvan tämä ai!ka - saa nauttia juomia,
11380: 236                               VI,1. -   Pakollinen rraittius.
11381: 
11382: jot1ka sisäLtäV'ät enemmän kuin 2.5 tilavuus-       va.ikka sen miel,estä ei komitean asioihin
11383: prosenit'tia alkoholia. Tämän ll!ain irihlmmi-      kuuilu :tehdä asiassa suoranaisia ehdotuksia.
11384: sena pidetään sittä, että asianomainen todis-          Pe1kiästään tässru viitatut toimenpiteet ei-
11385: tettavaslti prulveiluksessa tai 2 tuntia sitä       vät kuitenka:an rii1Jtäne. Toinen nyikyisen
11386: ennen on nauttinut aJ.koholijuomia, tai jos         lainsäJädännön puuttoolllisuus alkoholin ja
11387: hämieWlä palvoeluooibna on enemmän kuin             iiikenneturva:l!lisuuden kysymyksessä ollen
11388: 0.5 promiilleä alkoholia veressään.                 on ohjeiden puuttuminen siitä, kenehlä on
11389:    Koska tämä laki p31rhaiten vastaa Eiken-         oikeus antaa sellainen raittiustodistus, jollm
11390: neturva1lll:isruuden as,ettamia vaatimuksia ja      moottoriajaneuvolii:IDentoostä 30/12 1937 an-
11391: siili paitsli on yhr!Jäpitävä kysymyksessä ole-     netun asetullmen nojalla vaaditaan ajokor-
11392: vran a;lan tietteelllisten tutkimust'en tulosten    tin sa:am.ista vaJ.'itlen. Mainitun asetuksen
11393: kanssa, on meiitläkin aikaansaatava saman-          5 ~uvu:n 26 § :n 2 mom: ssa säädetään, ,rettä
11394: tapainen ~insruädäntö. Tässä yhteydessä             hakija on tunnetusti II'aitis ja säännö1li-
11395: voidaan huomauttaa, että saadun tiedon              nen."
11396: mukaan on tämän vuoden klrluessa tarlkoi-              Useilla ~tahoiilla on tämä menettelyl:iapa
11397: tus järjestruä maan jokaiscile poliisiase-          kuitenkin ol!lut verrattain epäonnistunut
11398: ma11e mahd(j}lisuus tehdä kokeita, jotka            ja saattanut muodostua. suoranaiseksi iko-
11399: osoittavat veren rukohollipitoisuuden, joten        mediaksi, jossa ,a:)koholisti't ja ryyppytove-
11400: lain toimeenpanon rei täsS!ä su.hlteessa luulisi    rit kirjoittav&t toisiltleen raittiustodistuksia.
11401: tuottavan liian suuria vaikeuksia. Samwlia             Ylilä:esitettyyn, viitaten ehdotamme
11402: voi<kw,n myös huomauttaa, e1Jtä valtion aJ-
11403: koholikomite:a puoltaa tällaista [ainsäädälll-                 Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
11404: töä: äs~etitäin antamassaan mietinnössä,                   1·a(111Jan lakiehdotuksen:
11405: 
11406:                                              Laki
11407:                         pakollisesta raittiudesta eräissä ammateissa.
11408:   Eduskunnan pä·ä;töiksen mukai8esrt:i säädetälän:
11409:                       1 §.                                                2 §.
11410:    Joka palvelee:                                      ,Samoin ikatsotaam. 1 § :ssä twrkoirt;etun
11411:    1) moor!Jtoriajoneuvon kuljettajana,             kiehlon riikkomiseksi, jos mainitussa pykä-
11412:    2) raitiovaunun kulj,ettaj:ana,                  ~ässä tarkoi't.etuiUa henkilö~Hit on palvelus-
11413:    3) rautateiHä sellaisessa asemassa, jossa        aikana veressään ikorkeampi alkoholipro-
11414: alkohdlin vaikutus on liikenneturva;llisuu-         sentti kuin 0.5 promiUeä, mikä todetaan
11415: den ikanna:lta katsottava vahingolliseksi,          verikokeeNa.
11416:    4) ~ent6konee:ssa, joka kuljettaa matkus-           Tässä tmrko~tetusta veriik(jkeesta sääde-
11417: tajia,                                              truän :tarkemmin asetukse]la.
11418: älköön prulvelusa:illrona nauttiko alkohOlipi-
11419: itoisia juomia, jotka sisältävät enemmän                                  3 §.
11420: kuin 2.25 painoprosenttia alkoholia. Tässä             Joka rikkoo tässå laissa säädeUyä k~el­
11421: tarkoitettuja allikoholipitoisia juomia älköön      toa, rangaistakoon niinkuin moottoriajo-
11422: myösikään nautittako kahdeksaan :tuntiin            neuvo!liilkenteestä 21 päivänä :toukokuuta
11423: ennen pwlvelusaikaa, paitsi siinä tapauk-           1926 annetun lain (156/26) 12 § :ssä on
11424: sessa, >että osoitrourtuu tarpeelliseksi 2 ja 3     sääde>tty.
11425: kohdassa mainituiitle henkilöille käJytrtälä si-·                         4 §.
11426: jaista eikä siitä ole ehditty ajoissa antaa            Asetuksella voidaan sää;täiä, että tämä
11427: tietoa, jossa tapauksessa :lähimmän es·imi,e-       laki kokonaisuudessaan itai osaksi koskee
11428: hen on rwtJkaistava, voiko asianomainen             myös s~irtä, joka palvelee suoma1aisessa aJluk-
11429: siitä huollimrutta suoritta,a palvelusta.           sessa, joHa on oikeus ottaa maJtikustajia.
11430:    Tarkemmat päätökset siit,ä, mitkä on !kat-
11431: sottava 3 kohdassa tarkoitetuksi asemaksi,                               5 §.
11432: tekee lmvkulaitosten ja yleis1ten töiden mi-           Tämä laki !'tulee voimaan            päivänä
11433: nisteriö.                                           . ....... kuuta 194 ..
11434:         Hrusingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
11435:    Levi Jern.                Albert Brommels.       Matts Forss.            Albin Wickman.
11436:                                                                                             237
11437: 
11438: VI,2. -   Lak. al. N:o 24.
11439: 
11440: 
11441: 
11442: 
11443:                                 Kivisalo y. m.: Ehdotus laiksi väkijuomista annetun lain
11444:                                    42 § :n muuttamisest'a.
11445: 
11446: 
11447:                                      E d u s k u n n a ll e.
11448: 
11449:    KM1Sakunn:an eli<nvoiman ja menestyksen        taisen seurustelutarpeensa tyydyttämiseksi
11450: tärkein edellytys on sen siveellinen kunto.        ja kun se ei voi kokoontua iltamiin, joutuu
11451: Sitä vastoin karum, jolm mä;tä:nee pahei-         se houkutukseen kokoontua kapa:koihin ja
11452: siinsa, !kulkee kohti perikatoa, vaikka sillä     anniskeluravintoloihin.     Nii:hin menevät
11453: muita menestyksen edellytyksiä olisikin.          muiden !houkutuksesta näiden mukana mo-
11454:    Suomen kansaa uhkaa tuho sen kautta            net sellaisetkin nuoret tytöt ja pojat, jotka,
11455: että väkijuomien väärinkäyttö on sen !kes-        jos muita seurustelutilaisuuksia olisi, eivät
11456: kuudessa suuresti levinnyt. Se on levinnyt        juopottelurpaiik:koihin menisi. Niissä toiset
11457: siinru määrin, että tilanne käy kestämättö-       heitä houkuttelevat ja yllyttävät nautti-
11458: mäksi ellei tätä villitystä ry:hdytä tarmok-      maan viäikijuomia, joista !kieltäytyminen lei-
11459: kaasti !hillitsemään.                             mataan rauikkamaisuudeksi, miehekkyyden
11460:    V altiovallalllkin tulee tehdä kaikkensa tä-   puutteeksi y. m. s. eikä nuoren ja kokemat-
11461: män sen omia elinjuuria kaivavan paheen           toman pojan tai tytön siveellinen truhto
11462: estämiseksi. Sen on järjestettävä väkijuo-        useassa:kaan tapauksessa pysty voittamaan
11463: mien saanti mahdollisimman vaikeaksi.             näitä !houkutuksia. Tällä tavoin on alkanut
11464: Eräs toimenpide tähän suuntaan on, että           monien turmantie, joka on vähitellen vienyt
11465: näiden juomien myynti- ja anniskeluaikoja         heidät väkijuomahimonsa orjiksi.
11466: rajoitetaan nykyisestään, ainakin sikäli,            Tämän pahan estämiseksi olisi säädettävä
11467: ettei se ole sallittua niinä a:Hmina, jolloin     ettei väkijuomien anniskelua sallita niinä
11468: jullkiset huvitilaisuudet ovat kielletyt.         aikoina, jolloin julkiset huvitilaisuudet on
11469:    On luonnotonta ja epäjohdonmuikaista           kielletty. Val.rtion alkoholikomitea ehdot-
11470: •kieltää huvitilaisuudet suurten juhlien ja       taa:kin näin säädettävä;ksi uudessa väkijuo-
11471: rukouspäivien aattoina, mutta sallia kapak-       malaissa, josta se on laatinut ehdotuiksen.
11472: kain ja anniskeluravintolain olla näinäkin        Mutta !kun tällainen säännös olisi saatava
11473: aikoina avoinna. Täten valtiovalta kieltoo        voimaan malhdollisimman pian, niin ei olisi
11474: nuorisoita esim. valistavat ohjelmalliset il-     jäätävä odottamaan siitä esityksen tuloa,
11475: tamat, mutta sallii sen ikeräytyvän juo-          vaan olisi tämä säännös saatava; ll1iin pian
11476: rpottelupaikkoihin.                               kuin mahdollista nykyiseen väikijuomala-
11477:    Kapakkain ja anniskeluravintolain avoin-       kiin, sen 42 § : ään.
11478: naolo niinä aikoina, jolloin iltamat ovat            Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11479: kielletyt, on vieläikin turmiollisempaa kuin
11480: niiden avoinnaolo muina aikoina. Nuoriso                   että Eduskunta hyväksyisi settraa-
11481: !kaipaa vapaa-aikoinaan tilaisuuksia luon-               van lakiehdotuksen:
11482: 238                        VI,2. -   Väkijuoma.Ia.in muuttaminen.
11483: 
11484: 
11485:                                           Laki
11486:                     väkijuomista annetun lain 42 § :n muuttamisesta.
11487:     Eduskunnan pä;ätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomista 9 päivänä helmikuuta
11488: 1932 annetun lain 42 § näin kuuluvaksi:
11489:                      42 §.                        Anniskelua älköön sallittwko niinä ai-
11490:   V,äikijuomien anniskelua älköön aloitet-     kofua, jolloin jutkisten huvitilaisuuksien
11491: tako, ttnallasjuoonien anniskelu aterioitsi-   toimeenpano on kielletty.
11492: joille ennen kello yhdeksää, eikä muuta an-       Hallintoneuvosto määrää 1 ja 21 momen-
11493: niskelua ennen !kello kahtatoista ja annis-    teissa säädetyissä rajoissa, minä aikana ikus-
11494: kelu lopetettaJkoon puolta tuntia ennen        saikin anniskelupaikassa saa anniskella.
11495: kuin rruvintola siitä annettujen määräysten       Maruherralla olkoon sama oikeus anniske-
11496: mukaan on suljettava.                          lun kieltämiseen, kuin 33 § :ssä vähittäis-
11497:                                                myynnin kieltämisestä on säädetty.
11498: 
11499:       Helsingissä ,112, päivänä helm~kuuta 1947.
11500: 
11501:         VäD.nö Kivisalo.             Aino Lehtokoski.           A. K. Paasivuori.
11502:         Uuno Raatikainen.            Aino Malkamäki..           Samuli Tervo.
11503:         Edvard Pesonen.              Walter Kuusela.            Viljo Rantala.
11504:         Juho Karvonen.               Alpo Lumme.                Maltti Lepistö.
11505:                                      Martta Salmela-Järvinen.
11506:                                                                                              239
11507: 
11508: VI,s. -   Toiv.. al. N:o 80.
11509: 
11510: 
11511: 
11512: 
11513:                                 Käkelä y, m.: Toimenpiteistä valtion sairariloissa palvele-
11514:                                   van henkiZökunnan asunto-olojen parantamiseksi.
11515: 
11516: 
11517:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11518: 
11519:    Valtion sairaaloitten henkilökunnan asun-      Ristin ambulanssivaunulla. Jos auto on
11520: to-oloissa on havaittavissa huomattavia so-       korjauksen alainen, kuljetetaan sairaanhoi-
11521: siaalisia epäJkohtia. Niin sairaalahenkilö-       tajattaret avonaisella kuorma-autolla. Jos
11522: kuntaa edustavien järjestöjen kuin sairaala-      hoitajilla on päivä vapaa, he joutuvat käve-
11523: viranomaistenkin taholta on tehty lukuisia        lemään tämän matikan. Asuinrakennus,
11524: ehdotuksia mainittujen epäJkohtien poista-        jossa hoitajat asuvat, on kevyesti raken-
11525: miseksi. Tavanomaisina epäJkohtina on täl-        nettu ja vaihtelee siellä lämpö suuresti.
11526: löin mainittu; asuntojen ahtaus, huono            Illalla saattaa olla rakennuksessa lämpö
11527: kunto, sopimaton sijainti sekä välttämättö-       27: ssä asteessa ja yöllä pudota 10: een ja
11528: mien mukavuuksien puute. Varsinkin van-           taas päivällä nousta 23 :een asteeseen. Siinä
11529: hemmissa valtion sairaaloissa ovat epä-           tapauksessa että sairaanhoitaja haluaa asua
11530: kohdat niin suuret, ettei edes tervey;del-        sairaalan ulkopuolella, maksetaan hänelle
11531: lisiä vaatimuksia ole niissä voitu noudattaa.     asunnosta korvausta 125 ma:rlclma kuukau-
11532:    Tilanahtaus on pa'k:oittanut monet sai-        dessa.
11533: raalat sijoittamaan osan hoitohenkilökun-            Helsingin yleisen sairaalan III osaSto-
11534: taansa sairaaloitten ulkopuolelle. Näille         ryhmällä työskentelee 6'9 hoitajaa, joista
11535: sairaaloiden ulkopuolella asuville sairaan-       ulkopuolella sairaalan asuu 27 ja talossa 42.
11536: hoitajille on suoritettu n. s. vuokraJhyvi-       Sairaalassa eräällä osastolla asuvalla 27 : llä
11537: tystä. Tämä vuokrahyvitys on ollut riittä-        sairaanhoitajalla on käytettävissään ylksi
11538: mätön ja hyvin epämääräinen vaihdellen            kaasuliekki ja sähkölevy. Asuntokorvaus
11539: 125 mal'kasta aina 750 marlcl>:aan ikuulkau-      ulkona asuville on 745 markkaa kuuikau-
11540: dessa.                                            dessa. Naisten klinikalla on sairaanhoitajia
11541:     Valtion mielisairaaloissa on tässä suh-       ollut paikko sijoittaa sairaalan ulkopuolelle
11542: teessa paljon toivomisen varaa. Kun esim.         noin 80% sairaalassa työskentelevistä sai-
11543: Pitkänniemen sairaalassa on potilaspaikka-        raa:n:hoitajattarista. Sairaalan ulkopuolella
11544: luiku noussut 355: sta noin 700: aan sekä         asuville sairaanhoitajattarille suoritetaan
11545: henkilökunnan luku vastaavana aikana              asuntoihyvitystä 700 markkaa kuukaudessa.
11546:  105: stä noin 240: een, ei asuinhuoneitten       Punaisessa Ristissä on suoritettu asunto-
11547: lukumäärä ole kasvanut vastaavalla ajalla         hyvitystä 300 mk kuukaudessa. Mehiläi-
11548:  kuin 25:llä. Hoitajain asuntolassa, jossa        sessä 720 mk.
11549:  on 13 huonetta, asui vuonna 1946 viisi              Kotkassa on Kotkan kaupunki ryhtynyt
11550:  ykshl::täistä henkilöä ja viisi perhettä, yh-    sairaalassa sairaanhoitajien asunto-oloja
11551:  teensä 20 henki~öä, ja oli heidän käytössääm.    järjestämään siten, että on vuokrannut ja
11552:  vain yiksi neliömetrin suuruinen hella.          kalustanut sairaanhoitajille sairaalan ulko-
11553:     Lahdessa keskussotrusairaala 2: ssa työs-     puolelta asuntoja ja maksanut vuokran
11554:  kentelee 22 sairaanhoitajaa, jotka ovat sijoi-   suoraan vuokranantajalle. Siinä tapauik-
11555:  tetut 3 km kaupungin u1kopuole~Ha olevaan        sessa, että henkilö on asunut !kotonaan, on
11556:  raikennu!kseen, n. s. Salpaushoviin. Näiden      hän saanut vuokran hyvitystä 450 markkaa
11557:  sairaanhoitajien kyyditseminen Hennalassa        tai jos on sitoutunut asumaan toisen kanssa
11558:  sijaitsevaan sairaalaan tapahtuu kello 7         yhdessä saanut vastaavaa yhteisasuntohyvi-
11559:  aamulla ja heidät tuodaan pois kello 17 tai      tystä 200 mk kuukaudessa.
11560:  20,30. Kyyditseminen tapahtuu Punaisen              Edellämainitunlaisia epäkohtia on havait-
11561: 240                      Vl,3. -   Sairaalahenkilökunnan asunnot.
11562: 
11563: tavissa hyvin paljon valtion sairaaloissa.       suoritettava niin suuri asuntothyvitys, että
11564: Huomioon ottaen sairaaloitten ihenkilöroun-      se vastaa sitä etua, mikä sairaalassa asu-
11565: nan toiminnan raskauden ja vastur_nalai-         villa on.
11566: suuden olisi mielestämme valtiotalouden             Edellä: esitettyyn viitaten ehdotamme
11567: nykyisistä va:Ukeuksista 'huolimatta ryhdyt-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11568: tävä toimenpiteisiin sairaaloitten henkilö-
11569: kunnan asunto-olojen korjaamisclrsi. Var-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11570: sinkin vanhimpien valtion sairaaloitten hen-           toimenpiteisiin valtion sairaaloissa
11571: kilökunnan asunto-olot olisi !kiireimmiten             palvelevan henkilökunnan asunto-
11572: saatava parannetuksi. Niinikään olisi ryh-             olojen parantamiseksi korottamalla
11573: dyttävä toimenpiteisiin uusien asuntojen               sairaalan ulkopuolella asuvien vuok-
11574: aikaansaamiseksi sairaaloiden henkilökun-              ra-avustusta sekä korjaamalla entisiä
11575: nalle. ~Niille sairaanhoitajille, joita ei ole         ja rakentamalla uusia asuntoja.
11576: voitu sairaalarakennuksiin sijoittaa, olisi
11577:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
11578: 
11579:                  Va1to Käkelä.                              Jere Juutilainen.
11580:                  Jussi Raatikainen.                         Kau~o Andersson.
11581:                  Matti Lepistö.                             Samuli Tervo.
11582:                  Vanna Turunen.                             Heikki Simonen.
11583:                                       Yrjö Kilpeläinen.
11584:                                                                                               241
11585: 
11586: VI,4. -    Toiv. al. N :o 81.
11587: 
11588: 
11589: 
11590: 
11591:                                 Lehtokoski y. m.: Lisiilyksestä 'Vuoden 1947 tulo- ja meno-
11592:                                    arvioon uusien aswntojen rakentamiseksi valtion mieli-
11593:                                    sairaaloitten perheellis~1le hoitajille.
11594: 
11595: 
11596:                                     E d u s k u n n a 11 e.
11597: 
11598:    Valtion mielisairaaloiden hoitohenkilö-         Kysymyksessä olevien henkilöiden kan-
11599: kunnan asunto-oloissa vallitsevat puutteel-      nalta on sanotunlainen tilanne erittäin
11600: lisuudet ovat jo pitemmän aikaa olleet tun-      epäedullinen. Sairaalan ulkopuolella asu-
11601: netut. Ehdotukset, joita sanottujen sairaa-      vat joutuvat heille suoritettavan vuokra-
11602: loitten ylilääkärit, kysymyksessä olevaa         avun pienuuden sekä toisaalta niiden meno-
11603: henkilökuntaa edustavat järjestöt sekä           jen johdosta, joita sairaalan ulkopuolella
11604: asianomainen keskusvirasto ovat tehneet          asumisesta aiheutuu, huomattavasti epä-
11605: asuntotilanteen parantamiseksi, eivät ole        edullisempaan asemaan niihin verrattuna,
11606: saaneet riittävää huomiota osakseen. Mää-        joilla on asunto sairaalassa. Perheellisten
11607: rärwhat, jotka mainittuun tarkoitukseen on       hoitajien asema, joka jo muutenkin ny;kyi-
11608: myönnetty, ovat olleet aivan riittämättö-        sin on vaikeata, muodostuu edellä maini-
11609: mät. Tilanne sanotussa kohden onkin nyt-         tusta syystä entistä vaikeammaksi. Myös-
11610: temmin muodostunut sellaiseksi, että siihen      kin sairaalain toiminnan kannalta on pu-
11611: on valtiovallan kiinnitettävä mitä vakavinta     heena olevaa tilannetta rpidettävä erittäin
11612: huomiota.                                        haitallisena.
11613:    Erityisen vaikeaksi on asuntotilanne käy-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11614: nyt perheellisten hoitajien osalta. Tämän        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11615: osoittamiseksi mainittakoon, että Pitkänie-
11616: men sairaalan hoitajista on perheeliisiä                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
11617: 70 % ja näistä % on asuntojen puutteessa                 esityksen riittävän suuren rnäärära-
11618: pakoitettu asumaan sairaalan u~kopuolella.               han ottamisesta lisäyksenä vuoden
11619: Vielä huonompi on tilanne Mustasaaren                    1947 tulo- ja menoarvioon uusien
11620: sairaalassa, jossa heitä varten ei ole ensin-            asuntojen rakentamiseksi valtion mie-
11621: kään asuntoja. Myös Niuvanniemen sairaa-                 lisairaaloitten perheellisille hoitajille.
11622: lan henkilökunnasta joutuu suuri osa asu-
11623: maan sairaalan ulkopuolella.
11624:           Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
11625: 
11626:           Aino Lehtokoski.           Väinö Leskinen.          Lassi Hiekkala.
11627:           Aino Malkamäki.            Juho Karvonen.           Jussi Raatikainen.
11628:           A. K. Paasivuori.          H. S. Pesonen.           Matti Lepistö.
11629:           Alpo Lumme.                Jussi Lappi-Seppälä.     Jere Juutilainen.
11630:           Samuli Tervo.              Varma Turunen.           T. Bryggari.
11631:           Valfrid Eskola.            Miina Sillanpää.         Kauko Andersson.
11632:           Helena Virkki.             Martta Salmela-Järvinen. Kaisa Hiilelä.
11633:           Uuno Raatikainen.          Urho Kulovaara.
11634: 
11635: 
11636:                                                                                                  31
11637: 242
11638: 
11639: VI,5. -   Toiv. al. N:o 82.
11640: 
11641: 
11642: 
11643: 
11644:                                 Lehtokoski y. m.: Toimewpiteistä seerumien ja rokotteiden
11645:                                   valmistus- ja tarkastuslaitoksen aikaansaamiseksi.
11646: 
11647: 
11648:                                      E d u s k u n n a 11 e.
11649: 
11650:     Kuolinsyyntilaston perusteena voimme          kuitenkin suuren tehdasmaisesti toimivan
11651:  todeta, että tartuntataudit muodostavat          diagnostisen laboratorion perustamista HeL
11652:  ehdottomasti suu!'limman kuolinsyy-ryhmän,       sinkiin sekä pienempien maaseudulle. MeiHä
11653:  ja HsäämäHä vielä tähän osan hengityselin-       olevia pieniä puutteellisia 1aboratorioita on
11654:  ten taudeista (keuhkokuumeet), osan ve-          käytetty tähän asti pääasiassa yksityisten
11655:  renkie·.ctoelinten taudeista (kuppataudin        potilaiden taudinsyyn selvittämiseksi, mutta
11656:  pohjalla syntyneet), osan hermoston tau-         niitä olisi ylimpien il.ääkintöviranomaisten
11657:  deista (kuppatauti) sekä melkoisen osan          voitava käyttää suurien väestöryhmien te-
11658:  korvataudeista ja synnytyksistä aiheutuneet      hokkaaseen seulomiseen, joka nykyisin kui-
11659:  ~apsivuodekuumeet, niin päädymme arvio-          tenkin on mahdotonta, johtuen nykyisten
11660: lukuun, että noin puolet kuolemantapauk-          ilabora:torioittemme mitättömän pienistä ti-
11661:  sista ovat välittömästi tai välillisesti ,tar-   loista ja henkilökunnan vähyydestä. Esi-
11662:  tunrbatautien aiheuttamia.                       merkkinä massatutkimuksien arvosta mai-
11663:     Tartunrtataudit aiheuttavat lisiiksi maal-    nittakoon, että sodan aikana 160,000 veren-
11664:  lemme suunnattom~a taloudellisia tappioita.      antajasta löytyi suoritettujen veritutki-
11665: Niinpä sukupuolitaudit •tulevat sekä r!lhal-      muksien kautta 1,200 kuppatautista, jotka
11666:  lisesti että menetetyn työajan muodossa          eivät olleet tietoisia taudistaan. Mitä mer-
11667:  maksamaan vuosittain n. 70,000,000 mk.           kitsisikään jos täJten voitaisiin vuosittain
11668:  Pikku1avantautrepidemia vuonna 1945 ai-          tutkia 10----20 % koko väestöstämme. Sa-
11669: heutti kaupungille noin 18,800,000 mk me-         moin voitaisiin saavuttaa erittäin suotuisia
11670: not. Tartuntatallitien tähden menetetään          tuloksia tuberkulosirintamalJla, jos vain
11671: vuosilttain varovasti: [askien yhteensä noin      olisi mahdolEsta sovalluttaa käy,täntöön vii-
11672: 50,000,000 1työtunti8J.                           me aikoina balkteriologian ala;l~ tehtyjä tie-
11673:     Nykyinen !lääketiede pyrkii kaikessa eh-      teellisiä saavutuksia.
11674: käisevään 1toimintaan. On sanottu, että              Rokotus muodostaa toisaalta tärkeän toi-
11675: onnellinen ei ole se maa, jolla on hyvät sai-     menpiteen tartuntatautien ehkäisytyössä.
11676: raaJlat; vaan se, joka ni1tä ei tarvitse. Tar-    Nykyisin valmistetaan eräitä rokortteita
11677: tuntatautien vastustamistyö on jos mikään         maassamme osittain yksityisten toimesta,
11678: koko kansan terveystyön avain. Ennakolta          mutta huomat,tavin puute on, ettei meiHä
11679: ehkäiseviillä työllä on juuri tässä tauti-        valmisteta rokotteita bakteereja pienempiä
11680: ryhmässä mahdollisuus saavuttaa erittäin          taudinaiheuttajia (virus) vastaan (paitsi
11681: suotuisat tulokset, ja on se samalla ainoa        frsorokko j•a rabies) kuten esim. pilkkukuume
11682: mahdollinen tapa torjua tautien leviäminen        ja .influenssa. Parhaillaan suunnitellaan
11683: laajoissa kansankerroksiss:a.                     valtion seerumilaboratorion ja yliopiston
11684:     Tartuntatautien vastustamistyö perustuu       sero-bakteriologisen laitoksen yhteistyötä,
11685: ennen muuta laajaan serologiseen ja bak-          koska on todettu, että tällä tavoin voidaan
11686: teriologiseen massadragnostiikkaan. Tar-          parhaiten käyttää yleiseksi hyödyksi tieteen
11687: tuntatautien massadiagnostiikka edellyttää        viimeisiä saavutuksia. Samoin saataisiin
11688:                                   VI,5. -   Lehtokoski y. m.                              243
11689: 
11690: parhaat tulokset seerumien ja rokotteiden        tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
11691: vaJlmistuksessa, jos niitä valmistavat [aitok-   väksi rtoivomuiksen,
11692: set olisivat yhteistyössä edelilä mainittujen
11693: ilaitosten kanssa. Tähän päästään ainoas-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11694: taan sen kautta,. että kaikki mainitut lai-            toimenpiteisiin tarkoitustaan vastaa-
11695: tokset olisivat vierivieressä ja saman hal-            VOin valtion laitoksen aikaansaami-
11696: linnon alaisia. Sen lisäksi tarvitaan seeru-           seksi seerumien ja rokotteiden val-
11697: mi'en ja rrokotteiden tarlromuslaitos.                 mistusta ja tarkastamista varten.
11698:    Kaikkeen edelil.ä olevaan viitaten ehdo-
11699:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
11700: 
11701:                  Aino Lehtokoski.                          A. K. Paasivuori.
11702:                  H. A. Kannisto.                           Teuvo Valanne.
11703:                  Onni Peltonen.                            Penna Tervo.
11704:                  Väinö Kivisalo.                           Matti Lepistö.
11705:                  Valto Käkelä.                             Jussi Raatilminen.
11706:                  Elli Nurminen.                            Juho Kuittinen.
11707:                  Alpo Lumme.                               Varma Turunen.
11708:                  Miina Sillanpää.                          Martta Salmela-Järvinen.
11709:  244
11710: 
11711:  V1,6. -    Hemst. mot. N:o 83.
11712: 
11713: 
11714: 
11715: 
11716:                                      Wickman m. fl. : A.ngående interkommunala centralsjuk-
11717:                                        hus' berättigande att erhålla enahanda statsbidra.g som
11718:                                        statens centra.lsjukhus och i<nterkommunala tuberkulos-
11719:                                        sjukhus.
11720: 
11721: 
11722:                                         TiH Riiksda~.gen.
11723: 
11724:    Emg1t Ja:g.en om         eentmlsjukhus den           Vörå ikommuner. Sj'llkhus~et har mede<lst
11725: 7 maj 1943 kunna ilrommuner s3Jmmansluta                beslut av den 26 duni 1946 av medicinall-
11726:  sig f.ör atJt ,ge:m.ensamt 'lmderhå!Ha centraJl-      styrelsoo godkänts som inrterkommunalt
11727:  sjuikhus. Dessa .inter:IDomml1Ili3Jla centml-          centralsjukhus.
11728:  sjmhus siliHa sig mycroert; förmårlliig:a i                Den för detta sjuikhus faststäHda bud-
11729:  ekonomisikt avseende för staten, som i regel           geten för år 1947 slutar på 12,994,825 mk,
11730:  eniligt i:agen bör OO!Lägga och nnderhålla             varav ilegooäng:savgirfterna, :erulig.t den
11731:  eootrrulsjukhus. Genom til:Thomsten av iu-             hög:sta av •1änsstyrelsen i Vasa län fast-
11732:  twkommunaJ.a centrwlsjukhus i:nbesparas               stäJlLda ~an, beräknas inbringa 2,845,630
11733:  för statens v:id!lmmma..nde amseil11liga beilopp       IIl3.11k. FöT medllemslmmmunerna återstår
11734:  st.aJtsirnedel i [lmil:ägg1nings~ och andra lrost-     E~;tt bemla 7,165,500 mal'lk, då man avdra-
11735:  nader.                                                ger diverse lmkomster från rnaturaförmåiJJer
11736:      Tills vidare har endast ett interkommu-           och fonder m. m. ä"\"ensom det srtatsbidrag,
11737:  nail:t cootrrulsdukhus :ta.-ätt i :funk!tion, men     som medicinalstyrelsein av bevHjningswn-
11738:  ett :f:Lertrul sådana planeras som bäst. De           Silag, vilket beräJrnas: :tiill hög:st 400,000
11739:  erfarenhet1er, s:om vunnits beträffande den           mark, ·ill.~delar sjukhuset. De:nna brist ut-
11740:  e!lmnomiska tunga etJt inr!Jerkomm"llilllit           jännrrlJas så, att medJI.emskommunel"'UaJ er-
11741:  cenrtratlsjukhus åsamkar medl'emskommu-               tägg18; 25,000 mark årligen för varje öv•er-
11742:  nerna, äro sådan:a, att statsma:kten redan            tagen vårdpiats och därutöve:r 135 IJllk :för
11743:  nu bör fä sin uppmärksmnhet riktad på                 varje vårddag någon i lkommun;en hemma-
11744:  denna vilttiga sjukhusreforms ·e~onomiska             höramde pa;tienrt varit inrtagen i sjukhuset.
11745:  konsekvenser för medlemskommrmerna. Det               Deniila dagavgift stig,er för me,dJI€1IDSikom-
11746:  har visat sig, att systemet rmed illlterlrom-         mun,ern81S vidlmmm001de tiliJ. sammrun.ilagt
11747:  mnnala cen,tralsju:khus icke är l:rka ekono-         3,765,825 mark. - DesSia siffoor ,tJol'de med
11748:  mmkt fördelaiktig,t för meillemslkommunerna           lätthet visa, artt med1emskommuruern3!S ut-
11749: som :fö·r state:n.                                    gi:frter för dems interlrommrun:a1a central-
11750:     :Soon ett beil.ysande e::rempel på 'hur fi-       sjuhllus äoo synneriligen rtu:nga.
11751: nalllSieringen av ett :inJter!lmmmunalt cen-               Atrt sådana utgifter smlla störJ.Ie anspråk
11752: tralsjukhus srtäHer sig för medlemskommu-             på ilrommunerna iän man har rätt !81tt
11753: nema må följandle fakta rörande det in:ter-           :fordra, inses av envar, om man besinnar,
11754: lkommunala Mahnska Centmlsjukhuset i                  att ·i ett centralsjulkhus med kirurgisik av-
11755: J alrobstad nämnas.                                   d~mmg akuta sjukdomsfa;ll m.åste behand-
11756:     Malmska Sjwkhu:set, s:om S edrun 1908 ägts
11757:                                  1                    ilas oberoende av patientens hemort. Så ha
11758: och nnderhållits av staden Jakobstad,                 tiU exoempe:l vid Malmska Sjuikhuset 1,910
11759: övertogs 1946 av Jakobstad, Nyka,rleby,               p3!rtienter från medllemsJrommunerna vår-
11760: Nederveti1l, Terjärv, Kronoby, Öja, Larsmo,           dats under 27,895 vårddagar och 239 sjuka
11761: Pedersöre, Esse, Purmo, Nykadeby !Lands-              från andra orter under .5,679 vårddagar.
11762: lrommun, Jeppo, MUIIlStaJ.a, Oravais och              Detta betydro-, att 11.1 % a:v patienterna
11763:                                         VI,6. -     Wickman y. m.                                   245
11764: 
11765:  icke !t:illfthör,t rrå.goTh medleiDSikommrm ooh         CentralsjUJkhuset i fråga om statsbidrag för
11766:  att 16.9 % av vård!d:agama ikonmriit andra              dri:Dtkootnaderna m. m. icke stälies i en
11767:  'än medlemskommrmernas sjlllia, ti11 godo.              Ogy:IllllSammare stä1i1Icing run ·andra motsva-
11768:  Då av de främmande klommrmern:a icke                    ramde S11JaJtsiuniderstödda sjukhus.
11769:  kan uppbäras rvare sig oooolsavgift ehler                  Med dessa ruppgif.ter ·rörande de ekono-
11770:  extra vå:r~davgi:liter, måste sjukh.uoots drift-        misika konsekv·ens:ern:a för de med!lemsikom-
11771:  kos!tnader, som 'hänrföra sig rti1l patiEIDJter         muner, som anslutit sig till Malmska
11772:  från icke-medl1emskommuillffi', tilll den. de1          Oenrtra.lsjukhus,et, ha vi v,elat riikta stats-
11773: .de icke ~täcikas aw vårdavgifterna, betailias           maktens uppmäriksamhet på vikten av a;tt;
11774:  av medllemskommunerna. De!tta lkam icke                 tillräckHga mmlag bevilja;s detta och andra
11775:  anses v&ra ~rättvist.                                   interikommunala centrailsjuikhus i den mån
11776:     Då nn Ma;lsika Sjuk!huset med sin:a 100              sådana aniläggas.
11777:  sjuikp~atsm- fumgeror smh etrt; centmlsjuk-                På OJVanstående g.rrmder få vi vördsamt
11778:  hus och sålunda 'Öv;e:vtagit en stor del av             föreslå, att Tiiksd:agoo vill[e besluta ihem-
11779:  den patiEIDJtfrekvens·, som ann.ars skuill.e am-        stähla,
11780:  komma på statens s,juk:hus, synes det skä-                       att reoeringen skyndsamligen måtte
11781:  Hgt, att <l!etta sjukhus blev·e delaktigt M                   vidtaga åtgärder i syfte att bereda
11782:  ett minst liika stort statsbidrag som srtatem.s               det interkommunala Malmska Central-
11783:  centMlsjuklms ooh in!te:vkOtllliDunrula tuber-                sjukhuset i Jakobstad och andra
11784:  lrnllossa11Jaltorier. Då srl::aJten icike behövt irr-         interkommunala centralsjukhus möj-
11785:  veSitera rogot ik:apitrul i detta cEIDJtraiJsjuk-             lighet att erhålla enahanda stats-
11786:  hus, som i värde eDJligt braJrudförswkrings-                  bidrag som statens cent11alsjukhus
11787:  värdering uppgår till 36,132,000 m:ark, är                    och interkommunala tuberkulossjuk-
11788:  det så myc!ket mera motiv;erat, att Mailmska                  hus.
11789:        He[sin;gfors: den 11 februari 1947.
11790: 
11791:                     Albin Wiclonan.                                 Helmer Smeds.
11792:                     Matts Forss.                                    Ture Hollsten.
11793:                     Albert Brommels.                                John Österholm.
11794:                     J. 0. Söderhjelm.                               Ebba östenson.
11795:                     Levi Jern.                                      Henrik Kulberg.
11796:                     Ernst von Born.                                 Nestori Nurminen.
11797:                     Nils Meinander.                                 Max Sergelius.
11798:                                                M. Järvinen.
11799: 246
11800: 
11801: VI,6. -   Toiv. a.l. N :o 83.                                                           Suomennos.
11802: 
11803: 
11804: 
11805: 
11806:                                  Wiekman y. m. : Kuntien yht'R-isen keskussairaalan oikeutta-
11807:                                      misfe:sta samoon valtionapuun kmn vaZtrion keskussai-
11808:                                      raalat ja kuntien yhteiset tuberkulosiparontolat.
11809: 
11810: 
11811:                                        E d u s k u n n :a IU e.
11812: 
11813:   Keskussairaaloista 7 pa1vana toukokuuta           kesäkunta 1946 hyväksytty kuntien yhtei-
11814: 1943 annetun lain mukaan voivat kunnat              seksi kesknssairrualaksi
11815: lliittyä yMeen yhläpitääkseen yhteisesti               Tätä saiTaalaa varten va:hvisi!Je:ttu trulous-
11816: keskussairaaloita. Nämä kuntien yhteiset             arvio vuodelle 1947 päättyy 12,994,825
11817: keskussairaalat tulevat taloudellisessa mie-        mk:aan, josta sairaspaikkamaksujen, Vaa-
11818: lessä hyvin edullisiksi valtiolle, jonka ta-        san läänin lääninhallituksen vahvistaman
11819: vallisesti, lain mukaan, on perustettava ja         korkeimman taksan mukaan, lasketaan
11820: ylläpidettävä keskussairaaloita. Kuntien            tuottavan 2,845,630 mk. Jäsenkuntien mak-
11821: yhteisten ikeskussairaalain perustaminen            settavaksi jää 7,165,500 mk, kun lasketaan
11822: säästää vail:tion ihuomattavista perustaruis-       pois erilaiset tulot luontoisendnista ja ra-
11823: ja muista :kustannuksista.                          hastoista y. m. samoinkuin valtionapu,
11824:     Toistaiseksi on toiminnassa vain yksi           jonka lääkintöhallitus määrärahasta, joka
11825: kuntien yhteinen keskussairaala, mutta              lasketaan korkeintaan 400,000 markaksi,
11826: useampia suunnitellaan parhaillaan. Knu-            myöntää Slail'laalalle. Tämä vajaus täytetään
11827: ttien yhteisten lreskussairaruloiden jäsenkun-      siten, että jäsenkunnat suorittavat vuosit-
11828: nil~le :aiheuttmnasta rtaJloudellisesta rasitulk-   tain 25,000 mk jokaisesta ottamastaan hoi-
11829: sesta saadut kokemuiks,et ovat sen laatuisia,       topaikasta ja sen lisäksi 135 mk jokaiselta
11830: että valtiovallan jo nyt on kiinnitettävä           hoitopäivältä, jonka kuntaan kuuluva po-
11831: huomiota tämän tärkeän sairaalareformin             tilas on ollut sairaalassa. Tämä päivä-
11832: jäsenkUIIDi[iLe aiheuttamiin 1twloud!ellisiin       maksu nousee jäsenkuntien osalta yhteensä
11833: seuraamuksiin. On osoittautunut, :että kun-         3,765,825 markkaan. -          Nämä numerot
11834: tien yhteinen ikeskussairaalajärjestelmä. ei         osoittanevat selvästi, että jäsenkuntien
11835: taloudeMisesti ole jäsenkunniUe yhtä edu'Hi-        maksut yhteisten keskussairaaloitten osalta
11836: nen kuin valtiolle.                                 ovat erittäin raskaat.
11837:     Valaisevana esimerkkinä siitä, mitä kun-           Jokainen huomaa, että tällaiset menot
11838: tien yhteisen keskussairaalan rahoittami-           muodostuva:t knnni:l!le suuremmiksi !kuin
11839: nen merkitsee jäsenkunnille, mainittakoon           ikohtnudeHa voi vaatia, jos otetaan huomioon,
11840: seul'laavat tosiasiat Pietarsaruressa olevasta      :että keskussairaal>assa,, jossa on kirurginen
11841: lkrmtien yhteisestä Malmin ikeskussairawlasta.      osasto, on myös hoidettava äkiiTil.isiä sai-
11842:     Malmin sairaala, jonka Pietarsaaren kau-        raustapauksia potilaan kotipaikasta riip-
11843: punki on omistanut ja ylläpitänyt vuodesta          pumatta. Siten esim. Malmin keskussai-
11844: 1908 1wlikaen, siit~tyi 1946 Pietal'Sil)iruren,     raalassa on hoidettu 1,910 jäsenkuntien
11845: Undenkaal'llepyyn, AJ1avetelin, Teer~järven,        potilasta 27,895 hoitopäivänä ja 239 sai-
11846: Krunnupyyn, Öjan, Luodon, Pietarsaaren              rasta muilta paikkakunnilta 5,679 hoito-
11847: pitäjän, Ähtävän, Purmon, Uudenkarlepyyn            päivänä. Tämä merkitsee, että 11.1 % po-
11848: maalaiskunnan, Mnnsalan, Oravaisten ja              tilaista ei ole kuulunut mihinkään jäsen-
11849: Vöyrin krmtien haltuun. Sairrua!la on lää-          kuntaan ja että 16.9 % hoitopäivistä on
11850: kintöhallituksen päätöksellä 2,6 päivältä           tullut muiden kuin jäserrlmntiin kuuluvien
11851:                                       Vl,6. -    Wickman y. m.                                          247
11852: 
11853: potilaiden hyvruksi. Kun vierailta kunnilta          ei aseteta muita valtion tukemia vastaavia
11854: ei voida kantaa osuusmaksuja eikä yli-               sairaaloita epäedullisempaan asemaan.
11855: määräisiä hoitomaksuja, täytyy jäsenkun-                Esittämällä nämä tiedot niistä taloudelli-
11856: tien maksaa vieraista kunnista olevien poti-         sista seurauJksista, joita Mail.min kesllrussai-
11857: i!Jaiden raiheu:ttaun:rut sairaalan kustannukset     roo1a. on aiheut1ianut siihen [riit:tyneille jä-
11858: siltä oSIIllita,,. jota hoitomaksut eivät peitä.     senkunni1le, O'lemme halunneet kiinnittää
11859: Täitä ei voida 'Pitää oikeudenmukaisena.             vaJ1tioVJaillan huomiota siihen tärlkeään seik~
11860:      Kun nyt Malmin sairaala, jossa on 1!00          kaan, että tälhle ja muilLe kuntien yhteisille
11861: sairaspaikkaa, toimii keskussairaalana ja            sairaaloihle, sikäli kuin selilraisia perustetJa!aJ'IJ.,
11862: on siten ottanut suuren osan siitä potilas-          on myörnnetrtäwä rii1:1tätViät mäiärärah'a!t.
11863: määrästä, joka muutoin tulisi valtion sai-              Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
11864: raaloiden osalle, näyttää kohtuulliselta,            kunnioittaen eduskunnan päätettävaksi toi-
11865: että tämä sairaala tulisi osalliseksi vähin-         vomuksen,
11866: tään yhtä suuresta valtionavusta kuin val-
11867: tion keskussairaalat ja kuntien yhteiset                        että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
11868:  tuherkuilosiparantolat. Kun vaJltion ·ei ole                SiellaisVin toimenpiteisiin, iotka t·eke-
11869: tarvinnut tehdä mitään pääomasijoituksia                     vät Pietarsaaressa sijaitsevalle Mal-
11870: tähän sairaalaan, jonka arvo palovakuutus-                   min keskussairaalalle ja muille kun-
11871: arvioinnin mukaan nousee 36,132,000 mark-                    tien yhteisille keskussairaaloille mah-
11872:  ilffiian, on tsitä:kin enemmän peru.gte1tua, että           dolliseksi saada sama valtionapu
11873:  M'ctllmin keskussairaal1aa vru1tionavustuksen               k·uin valtion keskussairaalat ja kun-
11874:  suhteen ylläpitokustannuksia y. m. varten                   tien yhteiset tuberkulosiparantolat.
11875:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
11876: 
11877:                    Albin Wickman.                                  Helmer Smeds.
11878:                    Matts Forss.                                    Ture Hollsten.
11879:                    Albert Brommels.                                John Österholm.
11880:                    J. 0. Söderhjelm.                               Ebba östenson.
11881:                    Levi Jern.                                      Henrik Kullberg.
11882:                    Ernst von Born.                                 llestori !furminen.
11883:                    Nils Meinander.                                 Max Sergelius.
11884:                                                 M. Järvinen.
11885: 248
11886: 
11887: VI,7. -   Toiv. al. N:o 84.
11888: 
11889: 
11890: 
11891: 
11892:                                Ryömä y. m.: Toimenpiteistä valtion sairaaloiden henkilö-
11893:                                  Ikunnan asunto-olojen parantamiseksi.
11894: 
11895: 
11896:                                      E d u s k u n n a ll e.
11897: 
11898:    Valtion sairaaloitten henkilökunnan asun-      31 perhettä, joihin kuului 102 henkeä. Hoi-
11899: to-oloihin on niin viranomaisten kuin asian-      tajistosta on pe:t~heellisiä noin 70 % ja
11900: omaisten hoito- ja palveluskuntaa edusta-         näistä on % asuntojen puutteessa rpakoi-
11901: vien järjestöjen taholta kiinnitetty mo-          tettu asumaan sairaalan ulkopuolella. Toi-
11902: nissa eri yhteyksissä huomiota ja tehty           saalta näille korvaukseksi suoritettavat
11903: ehdotuksia niiden parantamiseksi. On to-          vuokra-avut ovat olleet kohtuuttoman pie-
11904: dettu sanotuissa oloissa sosiaaliselta kan-       niä, toisaalta taas vuokra-apujen jatkuva
11905: nalta katsoen olevan huomattavia epäkoh-          maksaminen on kuite:rlkin ollut valtiolle
11906: tia. Näin on ollut asianlaita varsinkin van-      epäedullista. Sellaisen asuntolan rakennut-
11907: hempiin valtion sairaaloihin nähden. Eri-         taminen sairaalan pellheellisiä hoitajia var-
11908: tyisinä epäkohtina on mainittu asuntojen          ten, joka .poistaisi molemmat mainitut epä-
11909: ahtaus kuin myös niiden huono kunto ja            kohdat, tulisi laskelmien mukaan maksa-
11910: sopimaton sijainti s~kä välttämättöminä pi-       maan 8,500,000 markkaa.
11911: dettävien mukavuuksien puute. Tilanne                Mustasaaren sairaalan henkilökunnan
11912: eräissä sairaaloissa on puheena olevassa          käytössä on 62 huonetta, joissa asuu 57
11913: suhteessa sellainen, ettei edes terveydellisiä    sairaalan palveluksessa olevaa :henkilöä,
11914: vaatimuksia ole niissä, mahdollisuus noudat-      mutta jos myös perheen jäsenet otetaan huo-
11915: taa.                                              mioon, nousee niissä asuvien ~uku 99: ään.
11916:    Valtion mielisairaaloitten :henkilökunnan      Vaikeimmassa asemassa ovat tällöin sairaa-
11917:  voidaan katsoa sanotussa kohden olevan           lan palveluksessa olevat perheelliset hoita-
11918:  erityisen huonossa asemassa. Huomioon ot-         jat, joista suuri osa joutuu hankkimaan it-
11919: taen kysymyksessä olevan henkilökunnan            selleen asunnon sairaalan ulkopuolelta,
11920: toiminnan raskauden ja vastuunalaisuuden           useimmissa tapauksissa Vaasan kaupun-
11921:  olisi mielestämme, valtiontaloutemme nykyi-      gista. Koska tästä asiaintilasta koituu sa-
11922:  sistä va1keuksista huolimatta, ryhdyttävä         moja epäkohtia kuin Pitkäniemen sairaa-
11923:  toimenpiteisiin    sanotun    hen'kilökunnan     lan kohdalla olisi tarpeen 24 :pe:t~heen asun-
11924:  asunto-oloissa vallitsevien epäkohtien kor-       tojen ra!kentaminen, minkä on laskettu tu-
11925:  jaamiseksi.                                       levan maksamaan H,500,000 markkaa.
11926:     Käsityksen saamiseksi siitä, minkälaiset         Niuvanniemen sairaalan henkilökunnan
11927:  s:airaaloitten henkil.ökunnarn    asunlto-olot    nykyiset asuntorakennukset ovat varsin
11928:  ova.t, ·esirbämme esimerkkejä kolmesta sai-       rappeutuneessa kunnossa. Koska tällöin
11929:  raalasta.                                         suuri osa sen henkilökunnasta joUituu asu-
11930:     Pitkäniemen sairaalassa on potilaspaik-        maan sairaalan ulkopuolella, olisi tämän
11931:  kojen luku vuodesta 1900 lähtien noussut          asiaintilan    korjaamiseksi     rakennettava
11932:  355:stä 700:aan sekä henkilökunnan luku           asuntorakennus, johon järjestettäisiin. asun-
11933:  105:stä 226 :1een ja, kun. otetaan huomioon       not 12 perheelliselle hoitajalle, 22 huonetta
11934:  myös mielisairaanhoitokurssin oppilaat,           pe:rlheettömiä hoitajia varten sekä sairaalan
11935:  274:ään, mutta ·asuinhuoneitten il_uku on         kolmannelle alilää!kärille asunto. Nämä ra-
11936:  kohonnut vain 25: lla. Sairaalan ulkopuo-         kennustyöt tulisivat arvion mukaan maksa-
11937:  lella joutui viime vuoden alussa asumaan          maan 11,500,000 markkaa.
11938:  21 hoitajaa ja 16 hoitajatarta, yhteensä             Edellä esitetyt esime:t~kit, jotka koske-
11939:                                     Vl,7. -   Ryömi y. m.                                249
11940: 
11941: vat eräitä valtion mielisairaaloita, voidaan      Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
11942: melkoisessa määrin yleistää kaikikien val-      tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11943: tion sairaaloitten henkilökuntaa ikoske-        muksen,
11944: vi'ksi. Tämän !henkilökunnan asunto-olot                että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
11945: eivät ole sillä tasolla, millä niiden tulisi          tarpeellisiin toimenpiteisiin valtion
11946: olla. Varsinkin on sairaaloitten palveluk-            sairaaloiden henkilökunnan asunto-
11947: sessa olevan perheellisen henkilökunnan               oloissa vallitsevien epäkohtien poista-
11948: asema tässä suhteessa erittäin vaikea.                miseksi korottamalla puheena ole-
11949: Koska tästä tilanteesta aiheutuu sekä                 valle henkilökunnalle sairaalan ulko-
11950: asianomaiselle henkilökunnalle taloudellisia          puolella asumisen johdosta maksetta-
11951: vaikeuksia että valtiolle, joka joutuu jat-           via vuokra-avustuksia, rakennutta-
11952: kuvasti suorittamaan vuokra-avustuksia,               malla sille tyydyttäviä asuntoraken-
11953: vältettävissä olevia kustannuksia, olisi mie-         nuksia sairaaloiden alueella ja kor-
11954: lestämme mahdollisimman pian ryhdyttävä               jauttamalla näiden sairaaloiden tä-
11955: toimenpiteisiin valtion sairaaloiden henki-           hänastisia asunnoiksi vamttuja kor-
11956: lökunnan asunto-oloissa vallitsevien epäkoh-          jauskelpoisia huoneita asuttavaan
11957: tien poistamis~ksi.                                   kuntoon.
11958:      Helsingissä helmikuun 15 'päivänä 1947.
11959: 
11960:                  Mauri Ryömä.                               Eino Tainio.
11961:                  Hertta Kuusinen.                           Elli Stenberg.
11962:                                      Aa.ro Uusitalo.
11963: 
11964: 
11965: 
11966: 
11967:                                                                                            32
11968: 250
11969: 
11970: VJ,s. -   Toiv. al. N:o Sö.
11971: 
11972: 
11973: 
11974: 
11975:                                Tåinio y. m.: Ensiapwvarastojen järjestämisestä syrjäisten
11976:                                    seutujen sairaanhoidon parantamiseksi.
11977: 
11978: 
11979:                                     E d u s k u n n a ll e.
11980: 
11981:    Maassamme viime vuosikymmeninä ta-            Koska asu:tuskeskuksissakin pidetään täll-
11982: pahtuneen yleisen sairaanhoidon kehityksen       laisia väLttämättöminä kaikissa suuremmissa
11983: tuloksista ovat syrjäisien seutujen asukkaat     laitoksissa, ei mielestämme voi tulla muu-
11984: jääneet vähäisimmälle osalle. Pitkät, vai-       hun kuin sriihen tulokseen, että tällaisten
11985: keakulkuiset ja eräissä tapauksissa :biettö-     saaminen syrjäisemmiUe seuduille olisi si-
11986: mätkin :taipaleet ovat esteenä [ääkäreiden       täkin välttämättömämpää.
11987: sa~raskäynneiHe samoill!kuin väestön p'ä:ä-         Voidaan ehkä vä:irttää, ettei ensiapuva-
11988: syllle heidän [uokseen. Varsinkin äkilli-        rastoillla olisi merkitysrtä, koska käytettä-
11989: sissä sairastumis- ja tapaturmrutapauksissa      vissä ei ole tehtävään koll!luuntunutta hen-
11990: voi helposti autettava sairaus muodostua         kilöstöä. Väite onkin suurelta osalta pe-
11991: hengenvaaralliseksi. Kiertävien saimanhoi-       rusteltua, mutta tä<Uaista puutetta voitai-
11992: taj,attarien asettaminen on tosin tilannetta     siin lääkintöha:l:lituksen suorittamal1a kurssi-
11993: paljon parantanut, mutta vähäilukuisina          ja koulutustoiminnallla ainakin osittain
11994: eivät hekään ehdi yEvoimaista tehtävää           poistaa. Jos täl1lainen ensiapuvarastover-
11995: täyttää. Myöskään syrjäseuduille perustet-       kosrto hoitajineen asetettaisiin piirilääkärei-
11996: tujen harvalukuisten sairastupain vaikutus       den valvontaan sekä kiertävien sairaanhoi-
11997: ei vielä u[otu kovinkaan la:ajaHe ja syrjäi-     tajattarien ja terveyssisarten alaisiksi ja
11998: simmält seudut jäävät niidenkin avusta hy-       huollettaviksi, niin se kouluttamattomine
11999: vin vähäiseille osalle. Asian 1tekee vieläkin    hoitajineenkin edistäisi syrjäisimpien seu-
12000: pahemmaksi läiäik!e- y. m. ensiaputarpeiden      tujen asukkaiden puutteelilista sairaanhoi-
12001: puute.                                           toa.
12002:    Tosin syrjäseutujen asukkaat pyrkivät            Kus,tannuksetkaan, jotka edeHä esitetyn-
12003: varaamaan [ääkkeitä mahdollisia sairausta-       la:isen organisation muodostamisesta val-
12004: pauksia varten, mutta ymmärrettävistä            tioille tulisivat, eivät muodostuisi suuriksi
12005: syistä nämä toimenpiteet ovat alkeellisia        niiden tuottaman hyödyn huomioiden.
12006: ja rii1ttämättömiä. Harvoin he 'tulevat hank-       Edenä esitettyyn vedoten ehdotamme
12007: kineeksi edes side- ja puhdistusaineita ja       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12008: -välineitä. Ens,iaputarpeiden puute muo-
12009: dostuu usein hyvinkin kohtalokkaaksi.                      että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12010:    Tällaiseen syrjäisillä seuduilla vaillitse-          toimenpiteisiin ensiapuvarasto-orga-
12011: vaan ,asiantil.a:an olisi saatava korjaus.              nisation luomiseksi maamme syrjäi-
12012: Eräänä pa~annusmenetelmänä olisi ensiapu-               sien seutujen sairaanhoidon paranta-
12013: varastojen sijoittaminen näille seuduille.              miseksi.
12014:       Helsingissä heiimikuun 13 päivänä 1947.
12015: 
12016: Eino Tainio.          Toivo 1. Sormunen.      Tyyne Tuominen.            L. Myllymäki.
12017: Elli Stenberg.        J. Mustonen.            Mauri Ryömä.               Juho Hukari.
12018: Eino Roine.           Yrjö A. Manninen.       Olga L. Terho.             P. Leskinen.
12019: Vilhelm Riihinen.     Juho Mäkelä.            W. Metsäranta.             H. S. P~sonen.
12020: Hertta Kuusinen.      Esa Hietanen.           Anna Nevalainen.           Martti Miettunen.
12021: Toivo Lång.           Aleksi Rinne.           Antti Virtanen.            Markus Niskala.
12022: Sulo Muuri.           Elsa Karppinen.         Vilho Lehtonen.            Antti A. Koukkari.
12023: Erkki Koivisto.       Hugo Manninen.          Sylvi-Kyllikki Kilpi.      M. 0. Lahtela.
12024:                                                                                                     251
12025: VI,9. -   Toiv. al. N :o 86.
12026: 
12027: 
12028: 
12029: 
12030:                                 E.. Koivisto y. m. : Määrärahasta Oulun diako,nissakodiUe
12031:                                     sairaanhoitajatarkoulutusta varten.
12032: 
12033: 
12034:                                      E d u s k u n n a ll e.
12035: 
12036:    Maassamme on suuri puute sairaanhoita-         tukea. Kustannukset siitä ovat kuitenkin
12037: jattarista. Erinäiset työaikaa koskevat muu-      varsin huomattavat, ja on laitos tämän
12038: tokset ja yhä lisääntyvä sairaanhoitajatar-       takia viime aikoina joutunut taloudellisiin
12039: tarve tulee lähiaikoina tätä puutetta vielä       vaikeuksiin. Niinpä sairaalan viime vuoden
12040: pahentanaan. Senvuoksi sairaanhoitajatar-         tappio nousee lähes puoleentoista miljoo-
12041: koulutusta olisi valtiovallan :taholta pyrit-     naan markkaan, menojen noustessa yli 13
12042: tävä tehostamaan.                                 miljoonan markan. Tämä tappio on aiheu-
12043:     Oulun d1akonissalkoti on 40 vuoden ai-        tunut juuri sairaanhoitajatarkoulutuskus-
12044: kana kasvattanut yli 500 sairaanhoitaja-          tannuksista. Sairaanhoitajatarkoulutus on
12045: tarta. Ne ovat valmistuneet pääasiassa            viime vuoden aikana laitokselle tullut mak-
12046: Pohjois-Suomen eri sairaaloiden sairaan-          samaan seuraavasti:
12047: hoitajattariksi sekä diakonissoiksi kuntien
12048: ja seurakuntien palvelukseen. Viimemai-           Täysihoito (oppilasta ja päi-
12049: nittujen työ on lähes 100 %: sesti ollut            vää kohti a 97: 20) .... 4,257,360:-
12050: sairaanhoitotyötä.                                Kuukausiraha 25 oppilaan
12051:     Nykyisin saavat OU!lun dia:konissakodin         6 kk:lta ............... .                  75,000:-
12052: oppilaat täydellisen lääkintöhallituksen hy-      Vakinaisten työntekijäin palk-
12053:  väksymän       sairaanhoitajatarkoulutuksen.       kaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219,000: -
12054:  Oppij,ailmo on 4-vuotioon. Oppilaita on [ai-     Kurssitoiminta . . . . . . . . . . . . 265,200: -
12055:  tokseen vuosittain otettu 70-100 pyri-           Kouluhuoneisto . . . . . . . . . . . .        12,000: -
12056:                                                                                 ----------~-----
12057:  jästä 30-40, joten oppilaita kaikkiaan on                                    Yhteensä 4,828,560: -
12058:  keskimäärin noin 120. Vuosittain näistä
12059:  valmistuu noin 25.                                  Jos oppilaiden työn arvoksi lasketaan 40
12060:     Diakonissakodin oppilailla on uudessa         oppilaan kohdalta a 2,500 markkaa, 30
12061:  ajanmukaisessa sairaalassa ja 7-8 erikois-       oppilaan kohdalta 7 kk: n ajalta sama
12062:  lääkärin johdolla erittäin hyvät mahdolli-       palkka ja 25 oppilaan työstä 131;2 kik:n
12063:  suudet saada monipuolinen käytännöllinen         ajalta a 3,000 markkaa, saadaan työn ar-
12064:  ja 1tietopuo~iill.en opetus. Lisäksi 'Laitok-    voksi 2,737,500 markkaa, joten vajaus on
12065:  sella on oikeus lähettää oppilaita harjoi'tte-   2,091,1060 markkaa.
12066:  lemaan Oulun läänin mielisairasosastolle            Oppilasta kohden sairaanhoitajatarkou-
12067:  samoinkuin keuhkotautiparantolaan. Tä-           1utukses'ta aiheutuvat puhtaat kustannuk-
12068:  män vastineeksi diakonissakoti puolestaan        set ovat siis 17,425: 50 vuodessa, joten
12069:  ottaa vastaan valtion sairaanhoitajatarkou-      nelivuotinen koulutus 25 vcaJmistuvaa si-
12070:  lun oppilaita omaan saira;alaansa. Diako-        sarta kohti tulee maksamaan yli 83,000
12071:  nissaJkoti on antanut myös mahdollisuuden        markkaa.
12072:  useille kymmenille sisarilleen osallistua ter-      Kun Ou:Inn diakonissakoti on suoritta-
12073:  veyssisarkursseille, joten heistä on tullut      nut ja yhä edelleen suorittaa sangen tär-
12074:   päteviä terveyssisaria.                         keää sairaanhoitajatarkoulutusta Pohjois-
12075:     Tämä      sairaanhoitajatarkoulutus     on    Suomen hyväksi, ei mielestämme ole oikein
12076:   koko ajan tapahtunut ilman valtiovallan         että sen 1tulee tapahtua korottamalla poti-
12077: 252                           VI,9. -   Oulun diakonissakoti.
12078: 
12079: lasmaksuja, jotka nykyisin ovat samat kuin     lestämme kohtuullista, että valtio edes
12080: vastaavissa valtion sairaaloissa. Mikäli       osittain korvaisi vaikeuksiin joutuneelle
12081: potilasmaksujen korotus nykyisestään tu-       OU!lun diakonissakod:illle sairaanhoitajatar-
12082: lee toimitettavaksi, tarvitaan näin saatu      koulutuksesta aiheutuvat menot.
12083: tulo kipeästi sairaalan kohonneisiin yllä-        Edellä olevan perusteella kunnioittaen
12084: rpitokustannuksiin. Mainittakoon, että val-    ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
12085: tion yleisten sairaaloiden menot on kulu-      toivomuksen,
12086: vana vuonna arvioitu 292,081,700 markaksi
12087: ja sairaalain potilasmaksut vain 101,000,000            että hallitus .ottaisi vuoden 1948
12088: markaksi. Valtion sairaanhoitajataropetuk-           tulo- ja menoarvioesitykseen Oulun
12089: seen on tulo- ja menoarviossa merkitty me-           diakonissakodille sairaanhoitajatar-
12090: noja 27,698,200 markkaa, mutta tuloja vain           koulutusta varten 1.5 miljoonan mar-
12091: 1,680,000 markkaa. Näin ollen olisi mie-             kan miiJärärahan.
12092:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
12093: 
12094:                 Erkki Koivisto.                           H. A. Kannisto.
12095:                 Lauri Järvi.                              Toivo I. Sormunen.
12096:                 Antti A. Koukkari.                        M. 0. Lahtela.
12097:                 lYiatti Meriläinen.                       H. S. Pesonen.
12098:                 Arvi Ahmavaara.                           Johannes Wirtanen.
12099:                 Martti Miettunen.                         Elsa Karppinen.
12100:                 Yrjö Hautala.                             Kusti Eskola.
12101:                                                                                             253
12102: 
12103: VI,1o. -   Toiv. al. N :o 87.
12104: 
12105: 
12106: 
12107: 
12108:                                 Kauhanen y. m.: Toimenpiteistä radiovastaanottimien ja
12109:                                   ,kovaäänislaitteiden hankkimiseksi valtion sairaaloihin.
12110: 
12111: 
12112:                                     E d u s ik u n n a ll e.
12113: 
12114:    Sairaalaolojen myönteinen kehitys on          ajan vaatimukset huomioon ottaen, mutta
12115: maassamme etenkin sotien edellisinä vuo-         k~hityksen edistyessä ne ovat monessa suh-
12116: sina voimakkaasti edistynyt. Eduskunta           teessa jääneet jälkeen yksityisistä sairaa-
12117: on edustajain aloitteiden pohjalla ja hal-       loista. Etenkin valtion sairaalat ovat ah-
12118: lituksen esityksistä myöntänyt valtion va-       taita ja kolkkoja. Siksi olisi näiden sai-
12119: roja huomattavat määrät maamme sairaala-         raalain viihtyisyyttä lisättävä mikäli mah-
12120: olojen parantamiseksi. Huomioitava myös-         dollista yksityissairaalain tasolle. Kun
12121: kin on, että lääkintöhallitus on tehnyt laa-     useimmissa maanime yksityissairaaloissa on
12122: jakantoisia suunnitelmia sairaalaolojen          radiovastaanotin ja kun useimmissa maam-
12123: edelleen kehittämiseksi. Sairaalain sijoitus-    me vankiloissa on myöskin mahdollisuus
12124: paikikoihin, sisustukseen, tilavuuteen ja        kuulla radio-ohjelmaa, niin katsomme tar-
12125: viihtyisyyteen y. m. seikkoihin on kiinni-       peelliseksi, että kaikkiin valtion sairaaloi-
12126: tetty ansaittua huomiota. Tästä huoli-           hin hankitaan radiovastaanotin ja kova-
12127: matta olosuhteet eivät sairashoitoalalla         äänityslaitteet ensi tilassa ja siten ediste-
12128: maassamme ole vielä sellaiset, että ne vas-      tään sairaiden viihtyisyyttä.
12129: taisivat niitä vaatimuksia, joita nykyaikana        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12130: voidaan kohtuudella sairaaloille asettaa.        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12131: Kun valtiovallalla monien muiden uudis-          toivomuksen,
12132: tuksien takia ei lähivuosina liene mahdol-
12133: lisuutta ryhtyä kaikkien eprukohtien kor-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12134: jaamiseen, olisi korjaukset tehtävä niissä               toimenpiteisiin radiovastaanottimien
12135: kohdin, missä ne tulevat halvemmaksi ja                  ja kovaäänislaitteiden hankkimiseksi
12136: muuten ovat helpot toteuttaa.                            valtion sairaaloihin sairaiden viihtyi-
12137: · Valtion sairaalat ovat aikoinaan olleet                syyden edistämiseksi.
12138: kaikin puolin tyydyttävässä kunnossa, sen
12139:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1H47.
12140: 
12141:                  Kalle Hj. Kauhanen.                           Edvard Pesonen.
12142:                  Alpo Lumme.                                   Kyllikki Pohjala.
12143:                  Kaisa Hiilelä.                                Ebba östenson.
12144:                  Yrjö A. Manninen.                             Erkki Leikola.
12145:                  Elsa Karppinen.                               Antti J. Rantamaa.
12146:                  Elli Nurminen.                                Hertta Kuusinen.
12147:                  Kauko Andersson.                              J. F. Tolonen.
12148:                  Aino Malkamäki.                               Vilho Lehtonen.
12149:                  Valto Käkelä.                                 Tyyne Tuominen.
12150:                                  Aino Luostarinen.
12151: 254
12152: 
12153: VI,n. -   Toiv. al. N:o 88.
12154: 
12155: 
12156: 
12157: 
12158:                               Lappi-Seppii.lä: ·Toimer~~piteistä vapaaehtoisen verensiirtotoi-
12159:                                  minnan taloudeUiseksi tukemiseksi.
12160: 
12161: 
12162:                                    E d u s kun n a ll e.
12163: 
12164:    V erens~irrolla on maassamme pelastettu harrastustaan tähän epäitsekkääseen toi-
12165: tuhansia ihmishenkiä viime vuosien aikana. mintaan. Pienen, pari virklllhlij'aa käsittä-
12166: Huolimllltta siitä, että verensiirtotoimintaa vän vakinaisen keskustoimiston ylläpito
12167: on Suomessa harjoitettu vasta vajawt kym- normaalisine toimistokuluineen muuttaisi
12168: menen vuotta, ovat tulokset olleet erittäin ratkaisevasti nykyisen tilanteen parem-
12169: myönteiset. Vahaaehtoiset veren!luovutta- maksi On nimittäin otettava huomioon, että
12170: jat, - aluksi pal'ltiolaiset ja myöhemmin koko verensiirtotoiminta perustuu uhrautu-
12171: kymmenet tuhannet muut uhrautuv:aiset VlaisuU'teen, - verenluovuttajat itse kun
12172: kansalaiset, etupäässä naiset, ovat korvauk- eivät vaadi itseHeen mitään korv<austa. On
12173: setta luovuttaneet vertaan tuhansia litroja niinmuodoin varsin yksinke1.1tainen asia
12174: lähimmäistensä hengen pelas,tamiseksi.         huolehtia mainitun sosiaalisen :toiminnan .
12175:     Sodan aikana hoidettiin verensiirtotoi- jatkumisesta, eikä tämä kysy kuin nimeksi
12176: mintaa armeijan päämajasta käsin, mutta yhteiskunnan varoja.
12177:  rauhanaikaiseillla verensiirtotoiminnalla ei    Edelläesitettyyn viitaten esitän eduskun-
12178:  ole niitäkään toimintamahdolLisuuksia, jotka nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12179:  rauhanajan pienempi verentarve edellyt-
12180:  tää, huo!limatta siitä, e1ttä tämä tarve on            että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12181:  luonnollisesti huomattavasti paljon vähäi-          siin maassamme tapahtuvan ja jo
12182:  sempi kuin sodan aikana.                            suuria tuloksia aikaansaaneen vapaa.
12183:     Tarvittaisiin VIllin vähäisen valtiovallan        ehtoisen verensiirtotoiminnan talou.
12184:  tukea niin vapaaehtoiset verenluovuttaj-at           delliseksi tukemiseksi.
12185:  voitaisiin pitää koossa ja yl~läpitää heidän
12186:       Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947.
12187: 
12188:                                                                  Jussi Lappi:-Seppälä.
12189: Vt,12. -     'l'oiv. at. H :o 89.
12190: 
12191: 
12192: 
12193: 
12194:                                      Käkelä. y. m.: Eräiden valtion sairaalain työntekijäifn toin-
12195:                                         'ten vakinaistamisesta.
12196: 
12197: 
12198: 
12199: 
12200:     Lä;äkmtöhrul!lltuksen alaisissa ~airoksissa          epäilemättä myösikm [·aitootem. haJliJJ:iJn,toa.
12201: työsikemrtleloo jatkuvasti kuulmusipa;J.klkaiata         Tililöin voitta:isi.ID sam'Oja a.siallJOIIl.ais,tJen
12202: hem.ikhlökunrtaa yb~tyisoikeudeillisessa !työ-           oikeuksia ja v·e.11V1011lis.uubia työpaiJro:iJ11a
12203: suhteessa.. Työn jatkuvaisuuteen, vastuu-                ikt0101'ltevia mäJäräyksiä ooveiltaa !koko ikuukau-
12204: seen ja velwcituksiin niähdem. 'heiltä v;oidaalll        S!ipadika:Ua työskenteleväJoo hem.ikiiökuntaan
12205: verralta jUJlik:isoike.ude1'lisessa s111hteessa ole-      nJähden. Kiaiklki nämä edistäisivä!t myös työ-
12206: viin viran- ja ,toimenilm;ltijoihm. Täl~aisia            rwwhaa ityöpailko:iilil:a; ja muun hem.ikHöirun-
12207: toimiheniki<löitä ovat v.ahtimes,ta.rit, .työm.es-       i!lJall! il:uotta:mu:lmeil1is1ta sU!htautlllllnista asilan-
12208: tarit, tlärrnmittäjät, ltrulonmiehet, apum:iJehet,       o:tn:a:is>een :työnd·Oihtoom.
12209: siivoojrut'tail'et, ap:wlaisemärrmöitsij.ät, ke:iJttä-        Tyydytyksetlä onkin pantava merkille, 1että
12210: jät, ikei:t,tiöapulaise.t, ompelijat:taret, pesi-        valtiovalta kokonaisuudessaan ja samoin
12211: jättäl'et j. n. •e. Sen jiiJlkeen !lnvn osa vaJhti-      monet kesik!usv:iraSitot, vrursim.ikin, Viiilil'auhan
12212: mes1Ja:rei1ta, ,työmestareita, iLämmit1täjiä, ta-        jäiikeisenä aikana, ovrut tehneet merikityk-
12213: lO!Il.lffiiehiä ja •emänm:öi:tsrijöitä y. m. viime       selilistä ·työtä sa·adakseen ,paiv·eluiks,essaam
12214: vuosien iku!luessa on sii:rre.tty jokio perus-           olevien toimihenlcilöitteDJ as,emam mahdol:li-
12215: pallkkais.ikisi tai ylimääräisiksi toimenha;1Jti-        simmaln yhdenmukaiseksi nimell!Omaan mitä
12216: joiksi, ovat yksityisoiikeudeUiseen työsuh-              tui1ee sosia:aHsiin 'Oikeuksiin. T:äHaiseHa !ke-
12217: teeseen jääneet pääasiass:a vaiiDJ kaikkein              hitylkse,]lä on myön:teinen vaikutuiksem.sa
12218: atl1rrnmin prulikatut ~toirrnihenki:löt. Heidän          myös työtehon Esruäntymisee;n,.
12219: työnsä on ikuitenik:iiDJ yhtä välttämätöntä                   Useista eri seikoista johtuen ei iku:iJtem.-
12220: kuin julik:iJsoikeudeHis,essa :asemass:aikin 'O~e­       ilman ~ähesk:ään aiffia OOe S•aavutettu odotet-
12221: vien työ. On myösikin huomatt·ava, että                  tuja :tuloksia. Tästä esimerkkinä mainit-
12222: virastojen ja laitosten kuukausipaikkaisen               takoon juuri nyt kysymyksessä oleva hen-
12223: henkhlökunrnan vaJkimaistaminen ma:hdoHi-                k:iilökunta, jonka asema - siitäkin huoli-
12224: s:immJMIJ suutvessa la:ajuudE'BSa olisi omi·ruan         ma;tta, että lääkintöhallitus jo pidemmän
12225: ihelpott:a:maan virastojen ja n.iitä ylempien            aikaa on asettunut myönteiselle kannalle
12226: ikesikuseE[)Jten ttyöskeiDJtelyä, joissa yiksityis-      sen V'akinaistamiseen nähden - jatkuvrusti
12227: oikeud~lilisessa 1työsuhteessa olevan hen!kilö-          on varsin epämääräinen.
12228: ikun'OOJll ;työ- ja paMaehtoja ikosroevien                   Saimailat ovat laadultaan scllaisia työ-
12229: asioitten käsitteily vi·e ny1t paJjon aikata.            paikkoja, joissa pitäisi olla vakinainen 'työ-
12230: Tärrnä j,olhtuu 'läJI.IDnä siitä, •että sanotut          voima. Sairaaloissa työskentelevän henkilö-
12231: asiat ova;t meliko tUJlikinnanvarais•ia johtuen          kunnan vakinruis.taminen ei myöskään tuot-
12232: voimassa olevien määDäysten kirjavuu-                    tane vaikeuksia työvoimakysymyksen rrut-
12233: desta. Pa:lvelussuhteen yhitenäistäminen si-             kaisussa, koska sairaaiain pysyvä työvoiman
12234: iten, että esimel'ikiksi kaikki v:ä!hintääm 6            tarve on helposti arvioitavissa, milloin kuu-
12235: trmn:iJn pitu:ilsia työpäiviä suorittavat toi-           kausipalkalla työskentelevistä on kysymys.
12236: miihenkilöt olisivat julkisoikeudeHi&essa ·rus·e-             Toimenpiteet, joihin puheena olev·assa
12237: massta ja maini1ttua aiikarrnääJrää lyhyempiä            kysymyksessä on ryhdytty, näyttävät joh-
12238: !työpäiviä suoritt~a:Vat sekä tuntipalkka:iset           tavan tuloksiin odotettua hitaammin. To-
12239: yksityisoilkeude:1!lisessa asemrussa, helpottaisi        teutettunakin ne parhaassa tapauksessa il-
12240: 256                            .VI,12. -   Sairaa.Jain työntekijät.
12241: 
12242: meisesti merkiltsevät sitä, että vain osa sai-           vien työntekijöide;t toimien vakinais-
12243: raalain työsuhteista muodostetaan perus-                 tamiseksi,, ja
12244: palkkaisiksi. Lisäksi olisi huotlehdi,ttava                 että vakinaistettuihin toimiin va-
12245: siitä, että uusissa peruspailk!kaisissa toimissa         littaisiin ne työsopimussuhteen no-
12246: saataisiin [ukea hyväksi koko valtion pal-               jalla työskentelevät ja ylimääräisten
12247: veluksessa toimittu aika.                                toimien haltijat, jotka mainittuja
12248:    Edellä esitetyn nojalla ehdotamme ikun-               tehtäviä vakinaistamisen tapahtuessa
12249: nioirttaen eduskunnan päätettäväksi toivo-               hoitavat, sellaisin ehdoin, että heille
12250: muksen,                                                  muuttuneessa työsuhteessa ikälisiin
12251:            että hallitus kiireellisesti ryhtyisi         ja muihin palkkausluontoisiin etui-
12252:         toimenpiteisiin valtion sairaaloissa             hin nähden luettaisiin hyväksi hei-
12253:         vähintään 6 tunnin työpäiviä suorit-             dän valtiota aikaisemmin kuukausi-
12254:         tavien kuukausipalkalla työskentele-             palkkaisina palvelemansa aika.
12255:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
12256: 
12257:         Valto Käkelä.                 Isak Penttala.                  Edvard Pesonen.
12258:         Kauko Andersson.              H. S. Pesonen.                  J. F. Tolonen.
12259:         Yrjö Kilpeläinen.             E. Pusa.                        A. K. Paasivuori.
12260:         Urho Kulovaara.               0. Muikku.                      Uuno Raatikainen.
12261:         Jere Juutilainen.             Juho Karvonen.                  Väinö Kivisalo.
12262:         Walter Kuusela.               Penna Tervo.                    Miin::. Sillanpää.
12263:         Alpo Lumme.                   Samuli Tervo.                   Onni Peltonen.
12264:         Juho Kuittinen.               Valfrid Eskola.                 Martta Salmela-Järvinen.
12265:                                       Elli Nurminen.
12266:                                                                                            267
12267: 
12268: VI,1a. -    Toiv. a.l. N:o 90.
12269: 
12270: 
12271:                                  Lång y. m. : Toimenpiteistä valtion sairaaloitten työsopimus-
12272:                                     suhteessa olevan henkilökunnan vakinaistamiseksi.
12273: 
12274:                                      Eduskunnalle.
12275: 
12276:    Lääkintöhallituksen alaisissa laitoksissa     luottamuksellista suhtautumista sairaalain
12277: työskentelee jatkuvasti jokin määrä hen-         johtoon.
12278: kilökuntaa työsopimuslain alaisessa työ-            TyydytJ71ksellä onkin pantava merkille,
12279: suhteessa, vaikka heidät työn jatkuvaisuu-       että lääkintöhallitus täili.än saakka on teh-
12280: teen nå!hden voidaan verrata vakinaisessa        nyt parhaansa saadakseen sairaaloiden pal-
12281: virka- tai toimislrllteessa olevaan :henkilö-    veluksessa olevien henkilökuntaryhmien
12282: kuntaan, varsinkin kun he eivät kuukausi-        aseman mahdollisimman J71hdenmukaiseksi
12283: palkkalaisina nauti tuntipalkkalaisille tu-      mitä nimenomaan sosiaalisiin oikeuksiin
12284: levia etuja, kuten kaksinkertaista palkkaa       tulee, seikka jolla vuorostaan on oma myön-
12285: sunnuntaisin tai juhlapäivinä tehdystä           teinen vaikutuksensa myös laitosten käytän-
12286: työstä j. n. e. Tällaisia ryhmiä ovat sai-       nölliselle työskentelylle, koska turvattu ja
12287: raalain apumiehet, siivoojattaret, keittiö-      oikeudenmukainen asema lisää työntekijäin
12288: apulaiset, keittäjät, pesijät j. n. e. Aikai-    kiintymystä työpaikkaansa ja antaa hä-
12289: semmin sanottua henkilökuntaa oli paljon         nelle sitä työniloa, jota ilman mikään työ
12290: enemmän, mutta sen jälkeen 1kuin m. m.           ei tuota parhaita mahdollisia tuloksia.
12291: vahtimestarit, koneenhoitajat, lämmittäjät          Edellä esitetyn lisäksi on vielä todet-
12292: ja työmestarit Viime vuosina on siirretty        tava, että sairaala on työpaikka, jonka
12293: joko vakinaisiksi tai ylimääräisiksi toimen-     luonteeseen jo tulisi kuulua vakinainen ja
12294: haltijoiksi, on työsopimussuhteessa jäljellä     myös sellaiseksi itsensä tunteva työvoima,
12295: vain kaikkein alimmin palkatut TJilhmät,         seikka, jonka m. m. useat kunnat ja muut
12296: joiden työ laitoksissa kuitenkin myöskin         yhteisöt ovat jo :havainneet ja siirtäneet
12297: omalla tavallaan on yhtä välttämätöntä           sairaaloittensa koko henkilökunnan julkis-
12298: kuin edellä mainittujen ryhmien työ. On          oikeudelliseen asemaan.
12299: myöskin huomattava, että sairaalain kuu-           Kun näin on, ja kun toisaalta on melko
12300: kausipaikkaisen •henkilökunnan vakinaista-       helppo arvioida kunkin sairaalan pysyvä,
12301: minen helpottaisi työtä lääkintöhallituksen      vakinainen työvoiman tarve, niin ehdotam-
12302: talousosastolla, jossa työsopimussuhteessa       me eduskunnan pääteittäväksi toivomuksen,
12303: olevan ihenkilökunnan työehtoja koskevien
12304: asioiden käsittely vie nyt paljon aikaa,                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
12305: koska monet työehtokysymykset ovat melko                 esityksen, jossa valtion sairaaloitten
12306: tulkinnan varaisia. Työsuhteen · yhtenäis-               kaikkien työsopimussuhteessa olevien
12307: täminen niin, että kaikki sairaalain toimi-              tehtävät vakinaistettaisiin ja että
12308: hen!kilöt olisivat julkisoikeudellisessa työ-            toimiin valittaisiin tehtävien nykyi-
12309: suhteessa, 1helpottaisi myöskin laitosten hal-           set suorittajat sellaisin ehdoin, että
12310: lintoa, koska kaikkia palkka- y. m. mää-                 heille muuttuneessa palvelussuh-
12311: räyksiä voitaisiin sovelluttaa kolko henkiilö-           teessa luettaisiin hyväksi heidän val-
12312: kuntaan nähden samojen perusteiden mu-                   tiota työsopimussuhteessa palvele-
12313: kaan. Kaikki tämä edistäisi epäilemättä                  mansa aika.
12314: myös työrauhan ja muun henkilökunnan
12315:       Helsingissä :helmikuun 10 päivänä 1947.
12316: 
12317:            Toivo Lång.                Hertta Kuusinen.             Juho Mäkelä.
12318:            Nestori Nurminen.          Mauri Ryömä.                 Elli Stenberg.
12319:            Konsta Talvio.             Toivo Kujala.                Eino Tainio.
12320:            M. Järvinen.               Tyyne Tuominen.
12321: 
12322:                                                                                              33
12323: 258
12324: 
12325: Vl,t4. -   Toiv. al. N:o 91.
12326: 
12327: 
12328: 
12329: 
12330:                                  Soininen y. m.: Määrärahasta synnytysosaston rakentami-
12331:                                     seksi Kaavin k'UIItnan sairaalan yhteyteen.
12332: 
12333: 
12334:                                       E d u s k u n n a ll e.
12335: 
12336:   ViLt&ten 1939 va:ltiopäivi'lll18 jätettyyn ra-             että haUitus ottaisi vuoden 1948
12337: haasia-aloitteeseen n:o 18 (Liitteet I-                   talousarvioesitykseen     tarpeellisen
12338: XIII s. 103) saamme kunnioittaen ehdottaa                 määrärahan synnytysosaston raken-
12339: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                   tamiseksi Kaavin kunnan sairaalan
12340:                                                           yhteyteen.
12341:       Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
12342: 
12343:                   Heikki Soininen.                              Akseli Brander.
12344:                                                                                             259
12345: 
12346: Vl,lö. -   Toiv. al. N:o 92.
12347: 
12348: 
12349:                                 Kankainen y. m.: Toimenpiteistä alkoholistien raittiusneu-
12350:                                   vonnan ja nuorten väkijuomien kölyttäj:äin huoUon jät-
12351:                                   tämiseksi raittiuslautakun(nan tehtäväksi.
12352: 
12353:                                      Eduskunnalle.
12354: 
12355:    Kaikissa pnrmssa myönnetään, että              massaolevien säännösten mukaan poliisi-
12356: maamme raittiustilanne on sodan jälkeen           viranomaiset ovat velvolliset huoltolauta-
12357: romahdusmaisesti huonontunut.            Tämän    kunnalle ilmoittamaan kaikki juopumuspi-
12358: pelkkä toteaminen ei kuitenkaan paranna           dätystapauikset. Mutta asianmukaista tie-
12359: asiaintilaa. Sen korjaamiseksi on välttä-         tenkin olisi, että nämä ilmoitukset osoitet-
12360: mättä löydettävä konkreettisia toimenpi-          taisiin raittiuslautakunnalle, joka niiden
12361: teitä. Tällöin huomio on lähinnä kohdistet-       nojalla voisi seurata raittiustilannetta
12362: tava kunnallisen raittiuslautakuntalaitoksen      yleensä ja myös yksityisten juoppouteen tai-
12363: tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eduskunta            puvien henkilöiden kehitystä, ja ajoissa
12364: on äskettäin, näiden lautakuntien merki-          ryhtyä asianomaisiin toimenpiteisiin. Tä-
12365: tyiksen tunustaen, hyväksynyt toivomuksen,        män mukaisseti olisi tietysti myös sen lain
12366: että ne tulisivat pakollisiksi maan kaikkiin      juopuneina tavattujen henkilöiden raittius-
12367: kuntiin. Nykyään raittiuslautakuntien toi-        huollosta eräissä tapauksissa, josta hallitus
12368: mintamahdollisuus kuitenkin rajoittuu ai-         on jättänyt eduskunnalle esityksen, sovelta-
12369: noastaan valistukselliseen työhön. Mitään         minen uskottava raittiuslautakunnalle. .Se
12370: suoranaista vaikutusta nimenomaan väki-           olisi sitäkin asianmukaisompaa kun siinä on
12371: juomia käyttäviin henkilöihin, siis juuri         kysymys nuoriin henkilöihin kohdistuvista
12372: sellaisiin, jotka kipeimmin ovat raittius-        opastavista ja kehoittavista toimenpiteistä.
12373: työn tarpeessa, niillä ei ole. Tässä on              Kun on tuUut tavaksi, että n. s. :raittius-
12374: ilmeinen puutteellisuus meidän raittiuden         todistuksia, joita vaaditaan erinäisiin toi-
12375: edistämisjärjestelmässämme, sillä ei ole mi-      miin pyrkiviltä ja esim. autonajoluvan ha-
12376: tään muutakaan elintä, joka tarpeellisella        kijoilta, annetaan myös henkilöille, jotka
12377: arvovallalla tätä puolta hoitaisi. Huolto-        ilmeisestikään eivät täy:tä t!ässä kohden
12378: lautakunta kiinnittää huomiota ainoastaan         asianomaisia vaatimuksia, niin olisi aikaan-
12379: niihin, jotlka ovat kehittyneet varsinaisiksi     saatava säännös, että ainoastaan kunnan
12380: alkoholisteiksi, mikä kuitenkin valitettavan      raittiUSilautaikunnan an1tama todistus pätee
12381: usein rajoittuu siihen, että lautakunta te-       puheenaolevissa tapauksissa. Tätä ehdot-
12382: kee lääninhallitukselle esityksiä tiettyjen       taa myös valtion alkoholikomitea äsken val-
12383: juomarien sijoittamisesta alkoholistihuolto-      mistuneessa mietinnössään.
12384:  laan. Kun huoltolautakunnat tavallisesti            Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen
12385:  aestetaan silmälläpitäen muita kuin rait-        ehdotamme eduSikunnan hyväksyttäViäkai
12386:  tiudellisia näkökohtia, ne eivät läheskään       toivomuksen,
12387: aina ole muutenkaan sopivia käsittelemään
12388:  juoppouteen taipuvia henkilöitä kasvatuk-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12389:  sellisin keinoin. Tämän vuoksi olisikin, ku-            siin sellaisen järjestelyn aikaansaa-
12390:  ten mm. lokakuun 27-28 päivinä 1946                     miseksi, että alkoholistiksi kehitty-
12391:  pidetty maamme raittiuslautakuntien edus-               misen vaarassa olevien ja varsinais-
12392:  tajakokouskin on katsonut tarpeelliseksi,               ten alkoholistien sekä neuvova että
12393:  alkoholistihuolto. siirrettävä raittiuslauta-           mittiuteen opastava käsittely samtoin-
12394:  kunnille ainakin siltä osalta, minkä ei voida           kuin myös suunnitteilla oleva nuo-
12395:  ka,tsoa kuuluvan Laitos- y. m. s. huoltotoimen          rien väkijuomien käyttäjien hu.olto
12396:  piiriin. Huomattava myös on, että voi-                  uskottaisiin 1·ait.tiuslautakunnalle.
12397:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
12398: 
12399:    Kosti Kankainen.       Albin Wickman.          Alpo Lumme.        Heikki Soininen.
12400:    Uuno Raa.tikainen.     Matts Forss.            Antti J. Rantamaa.
12401: 260
12402: 
12403: Vl,t6. -    Toiv. al. N:o 93.
12404: 
12405: 
12406: 
12407: 
12408:                                   E. Koivisto y. m.: Toimenpiteistä alkoholin tarjoilun kiel-
12409:                                       tämiseksi anniskeluravintoloissa rukouspäivien ja suu1·-
12410:                                       ten kirkoUisten juhlapäivien aafitoina.
12411: 
12412: 
12413:                                         E d u s tk ru n n a ll,e.
12414: 
12415:    Rukouspäivien awttoiltoma ova1t ikai}!jen.         ten kiTkolliaten juhlapäivien, kuten joUJlun,
12416: Laiset huvit ja e.lokuvanäytä.runöt ki,eillettyjä.    p1ääsiäisen ja pitkänperjantain Wl.ttoina ra-
12417: Sensijaam. anniskeluravintolojgsa on llhlko-          vintO'loissa ~tkoholia trurjotltaisi. Senvuoksi
12418: holin tarjoilu siLloinkin ollut sa11lilttua. Mui-     ehdotamme kunnioittaen edusku:nnan hy-
12419: den huvittelupaikkojen ollessa suljettuina            väksyttäväksi toivomuksen,
12420: pyrkiviilt anniskeluTaviutolat 'tällöin ole-
12421: maan enrtistä enemmän ~amsoitettuja ja sen-                      että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12422: vuoksi myöskin olemailin muilta :i!ltoja rau-                 siin että rukouspäivien ja suurten
12423: hruttomampia. On todert:ltu, 1että rtälil.öin on              kirkollisten juhlapäivien aattoina U<n-
12424: sattmlnut juopumusrikoksia .1JavaJ1iSita enem-                niskeluravintoloissa alkoholin tar-
12425: män. Edehleen olisi .toivottavaa, ettei suur-                 joilu olisi kielletty.
12426:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
12427: 
12428:                   Erkki Koivisto.                                   H. Soininen.
12429:                   Helena Virkki.                                    Alpo Lumme.
12430:                   Markus Niskala.                                   Uuno Raatikainen.
12431:                   Yrjö Hautala.                                     Antti J. Rantamaa.
12432:                   Yrjö I. Antila.                                   H. S. Pesonen.
12433:                   Martti Miettunen.                                 Antti A. Koukkari.
12434:                                                                                              261
12435: 
12436: VI,1 7. -     Toiv. al. N :o 94.
12437: 
12438: 
12439: 
12440: 
12441:                                    U. Raatikainen y. m.: Toimenpiteistä juopuneena tavattu-
12442:                                       jen kenh'löiden tarkoituksenmukaisern käsittelyn aikaan-
12443:                                       saamiseksi.
12444: 
12445: 
12446:                                        Eduskunnalle.
12447: 
12448:    Vuonna 1939 toimitettu tutkimus juop-          tään, että tällöin usein pahanolontunteen
12449: pousaloista Suomen kaupungeissa ja ik:aup-        poistamiseksi turvaudutaan väikijuomiin,
12450: paloissa vahvistaa jo aikaisemmissa tutki-        mikä vähitellen johtaa jatkuvaan väkijuo-
12451: muksissa ilmitulleen tosiasian, että maas-        mien käyttöön ja saattaa ainakin osan vä-
12452: samme on lukuisasti henkilöitä, jotka uudis-      kijuomien käyttäjistä ennen pitJkää a!lkoho-
12453: tuvasti tekevät itsensä syypäiksi juopumus-       listeiksi. TäJhänastista tarkoituksenmukai-
12454: rikoksiin. Mainitun vuoden aikana juopu-          semmalla · juopuneiden ikäsittelyllä voitaisiin
12455: muksen takia pidätetyistä joutui noin kol-        estää monen henkilön kehitys varsinaisiksi
12456: masosa poliisin huostaan kaksi kertaa tai         juomareiksi. Kun pidätettyjen keskuudesta
12457: sitä useammin. Jos tarkkailuaika olisi ol-        löydettäisiin alkoholismiin taipuvat yksi-
12458: lut ·pitempi, olisi uusintatapausten luku-        löt, voitaisiin heihin nähden ryhtyä jo hei-
12459: määrä suhteessa· koko mäiärään ohlut vielä        dän sairautensa aikaisessa vaiheessa soveilta-
12460: suurempi. Tämä seikka osoittaa, että po-          maan, milloin heidän tilansa sitä vaatisi,
12461: liisitoimenpiteet yksinään ovat riittämättö-      alkoholistilain tarjoamia hoitokeinoja.
12462: miä palauttamaan juoppouteen taipuvia                Kysymys juopuneiden käsittelyn uudista-
12463: henkilöitä raittiisiin elämäntapoihin.            misesta vaatii kuitenkin perusteellisen
12464:    Tämän vuoksi on aika ottaa harkitta-           asiantuntijain suorittaman selvityksen. Kun
12465: vaksi, eikö juopuneina tavattujen henkilöi-       tässä on kysymys yleiseltä kannalta ensiar-
12466: den käsittely olisi järjestettävä periaatteel-    voisen tärkeästä uudistuksesta, olisi paikal-
12467: lisesti uudelle kannalle. Kun juopunut            laan, että valtion toimesta tällainen selvi-
12468: henkilö on fysiologiselta kannalta katsoen        tys toimitettaisiin.
12469: myrkytystä sairastava, niin häntä ei olisi           Edelläsanottuun nojautuen kunnioittaen
12470: käsiteltävä ainoastaan poliisitoimenpitein,       ehdotamme ,eduskunnan hyväiksytt!äväksi
12471: vaan myös lääketieteen tarjoamin keinoin,         toivomuksen,
12472:  jolloin erityisesti olisi selvitettävä, minkä-
12473: laisesta myrkytyksestä kulloinkin on kysy-                  että hallitus toimituttaisi asiantun-
12474: mys, ja vaatiiko tapaus ehkä muita toimen-               tijoilla selvityksen juopuneena tavat-
12475:  piteitä iJwin ainoastaan pidätetyn pidätys-             tujen henkilöiden tarkoituksenmu-
12476:  päivän jälkeisenä päivänä putkasta kohme-               kaisesta käsittelystä ja ryhtyisi siitä
12477: loisena vapauttamista. Kokemuksesta tiede-               johtuviin toimenpiteisiin.
12478:             Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
12479: 
12480:                     Uuno Raatikainen.                        Matti Pärssinen.
12481:                     Kosti Kankainen.                         Yrjö Hautala.
12482:                     Eino Möttönen.                           Alpo Lumme.
12483: 262
12484: 
12485: VI,1s. -     Hemst. mot. N:o 95.
12486: 
12487: 
12488:                                    Brommels m. fl. : A.ngående skärpning av straffbestämrnel-
12489:                                      serna röra,nde olovlig tillverkning, försäljning och fors-
12490:                                       lt."ng (ll1) alkohold!rycker.
12491: 
12492:                                         T i 11 R i k s d a g e n.
12493: 
12494:    I en del trakter av vårt land har den               ahlwholdrycker äro icke numera tidsenliga.
12495: olagliga sprithanteringen tilltagit i oro-             I Jagen a,v den 9 februari 19<32 IIDap. VII,
12496: väckande ~rad efter kriget. Den olovliga               ss. 61-81 stadgas i allmänhet för olov-
12497: tillverkningen, forslingen och försäljningen           lig tillverkning av alkoholdrycker minst
12498: av alkoholhaltiga drycker har av många                 100 dagsböter eller fängelse ej under 3
12499: gjo!4ts tili en så ~ön:alllde näring, att de           månader, vid återfall minst 4 månader;
12500: helt eller delvis övergivit ärbart och nyt-            vid olovlig försäljning och utskänkning av
12501: tigt arbete. Därjämte ha de tillfogat folk-            alkoholdrycker minst 75 dagsböter, eller
12502: försörjningen skada i så måtto, att de lönn-           fängelse ej under 4 månader; vid olaga
12503: li,gen för överpris köpt brödsäd och mjöl,             innehav eller forsling av alkoholdrycker
12504: varav de bränt brännvin vanligen i sko-                minst 50 dagsböter och vid förmildrande
12505: garna. Denna olagliga vara ha de och de-               omständigheter högst 30 dagsböter o. s. v.
12506: ras agenter sedan sålt för dyra pengar åt              F·ör närvarande stjga dagsböterna för lönn-
12507: mindre nogräknade medborgare och då                    bränning vanligen till 2,000L-3,000 mark,
12508: ofta tyvärr åt ungdomen. Ej sällan hän-                motsvarande endast en hråkdel av för-
12509: der det näm[igeill, altt Slagda agenter gärna          tjänsten av en enda liten tillverkning, ty
12510: uppehålla sig i närheten av ungdomens för-             atlt märka 1är, ratt dagsbö,terna beräJrn.as för
12511: lustelseställen för att utbjuda den olagliga           en person enligt honom ågån,gen taxering
12512: och f·ördärvbringande varan. Som exempel               och icke efter de vel4kliga inkomster per-
12513: på huru lönnbrännarna kunna förtjäna                   sonen haft genom sin olaga sprithantering.
12514: pengar i dessa tider må nämnas, att ord-               Domstol har visse11li:gen möjlighet att döma
12515: ningsmakten på en ort lyckats utreda, att              till fängelsestraff, men det tillhör icke van-
12516: priset på dessa olagliga spritdryc!ker nu är           ligheten. Och dock är det i regel perso-
12517: 600 merk per liter, medan därför erfor-                ner, som en längre tid varit lönnbrännare,
12518: derligt mj·öl och andra ingredienser kosta             vilka slutligen ertappas och befordras till
12519: Mgst 125 mk. Alltså ha de ett netto på                 laga ans'VIar. Om straffen skärptes även
12520: 475 mark per liter, vilket icke är någon               för första resan, skulle de verka avskräc-
12521: då:lig förtjänst, då en rellativ,t liten rtiillverk-   kande åtminstone för nybörjare. Fängelse-
12522: ningssats inbriillgar 15,000-20,000 mark.              straff vore säkerligen mera effektiva än
12523: Under sådana förhållanden är det knap-                 böter. Kunde man sålunda mota det onda
12524: past ägnat att förvåna, om lönnbrännarna,              i början, vore mycket vunnet.
12525: som stundom äro asociala varelser, betala                 På grund av vad ovan anförts, föreslå
12526: böterna med ett överlägset leende, när de              u:nderteclmade, 1a.tt riksdagen ville besluta
12527: någon gång komma rättvisan i händer och                 hemställa,
12528: befordras ti!l'l 1laga stmff. .Mt de al1tför                         att •regeringen rnåtte rned det sna-
12529: sällan komma sig fast beror icke blott på                       raste taga under ornprövning en
12530: den ringa polisstyrkan i landskommunerna,                      tidsenlig skärpning av straffbestärn-
12531: utan även på att lönnbrännarna ha med-                         melserna i lagen orn alkoholdrycker
12532: håll av en del av befolkningen ävensom på                       av den 9 februari 1932 kap. VII
12533: dennas ovilja för angiveri.                                    iOch däri ingående tillärnpliga delar
12534:     De i gällande lag ingående stadgandena                      (ll1) 61-81 §§ sarnt skrida till av orn-
12535: om strafootserna för brott mot rlargen om                       prövningen betingade åtgärder.
12536:         Helsingfors den 12· februari 1947.
12537:       Albert Brommels.       Helena Virkki.            Hertta Kuusinen.         Elli Nurminen.
12538:       Kyllikki Pohjala.      Erkki Leikola.            Alpo Lumme.              Albin Wickman.
12539:                              Levi Jern.                Marots Forss.
12540:                                                                                             263
12541: 
12542: VI,1s. -   Toiv. al. N:o 95.
12543:                                                                                    Suomennos.
12544: 
12545: 
12546: 
12547: 
12548:                                 Brommels y. m. : Alkoholijuomien lwvattomasta valmistruk-
12549:                                    sesta, myymisestä ja kuljetuksesta säädettyjen mti(Jais-
12550:                                    tusten koventamisesta.
12551: 
12552: 
12553:                                      E d u s k u n n a ll e.
12554: 
12555:   Väkijuomien luvaton käsittely on eräillä        mista vaan myös siitä; että osa väestöstä
12556: maamme seuduilla sodan jälkeen noussut            pitää salapolttajain puolta ja on haluton
12557: huolestuttavassa määrässä. Monet ovat teh-        tekemään ilmiantoja.
12558: neet alkoholipitoisten juomien luvattomasta         Voimassaolevaan lakiin sisältyvät sään-
12559: valmistamisesta, kuljetuksesta ja myynnistä       nökset väkijuomalakia vastaan tehtyjä ri-
12560: niin tuottoisan elinkeinon, että ovat koko-       koksia koskevista rangaistusmääristä eivät
12561: naan tai osaksi jättäneet rehellis~n ja hyö-      enää ole ajanmukaisia. Helmikuun 9 p :nä
12562: dY'hlisen työn t!Elon. Sitäpaitsi he ov&t ai-     1932 annetun lain VII luvun 61-81 §§ :ssä
12563: heuttaneet ikansan!huollollista vahinlkoa osta-   säädetään yleensä alkoholijuomien luvatto-
12564: malla salaa ylihintaan leipäviljaa ja jau-        masta valmistamisesta ainakin 100 päivä-
12565: hoja ja ikeittäneet niistä viinaa, tavallisesti   sakkoa tai vähintään 3 kk vankeutta, uusin-
12566: metsissä. Tätä laitonta tavaraa he ja hei-        tatapauksessa vähintään 4 kuukautta; alko-
12567: dän asiamiehensä ovat sitten kalliista hin-       holijuomien luvattomasta myynnistä ja an-
12568: nasta myyneet henkilöille, jotka eivät pidä       niskelusta vähintään 75 päiväsakkoa tai vä-
12569: asiasta erikoisen tarkkaa väliä, ja tällöin       hintään 4 kk. vankeutta; alkoholijuomien
12570: valitettavasti usein myös nuorisolle. Tapah-      laittomasta hallussapidosta tai ikuljetuksesta
12571: tuu nimittäin usein, että mainitut asiamie-       vähintään 50 päiväsakkoa ja lieventävien
12572: het mielellään pysyttelevät nuorison huvit-       asianhaarojen vallitessa korkeintaan 30 päi-
12573: telupaikkojen läheisyydessä tarjotakseen          väsakkoa j .n.e. Täitä nykyä nousevat sala-
12574: laitonta ja turmiollista tavaraa. EsimeJ.'k-      poltosta tuomitut päiväsakot tavallisesti
12575: kinä salapolttajain raha-ansioista näinä ai-      2,000-3,000 markkaan, mikä vastaa vain
12576: koina mainittakoon järjestysvallan eräällä        murto-osaa yhden ainoan pienen valmistus-
12577: paikkakunnalla onnistuneen· saamaan sel-          määrän tuottamasta ansiosta, sillä on huo-
12578: ville, että näiden laittomien väkijuomien         mattava, että päiväsakot määrätään asian-
12579: hinta on nyt 600 markkaa litralta, kun            omaista henkilöä koskevan taksoitutksen eikä
12580: taas sitä varten tarpeellisten jauhojen ja        niiden todellisten tulojen mukaan, joita hä-
12581: muiden tarvikkeiden hinta on korkeintaan          nellä on ollut laittomista väJkijuomapuuhis-
12582: 125 mk. He ovat siis saaneet voittoa 475 mk       taan. Tuomioistuimella on tosin mahdolli-
12583: litralta, mikä ei ole niinkään pieni ansio,       suus vankeusrangaistuksen määräämiseen,
12584: kun verraten pieni valmistusmäärä voi             mutta niin ei tavallisesti tapahdu. Ja lmi-
12585: tuottaa 15,000-20,000 mk. Näissä olosuh-          tenkin ovat säännöllisesti kysymyksessä hen-
12586: teissa on tuskin hämmästyttävääkään, kun          kilöt, jotka pitkän ajan ovat toimineet sa-
12587: salapolttajat, jotka toisinaan ovat olemuk-       lapolttajina ja jotka lopuksi paljastetaan
12588: seltaan yhteiskunnanvastaisia, maksavat sak-      sekä saatetaan lainmukaiseen vastuuseen.
12589: ikonsa ylimielisesti hymyillen joutuessaan        Jos myös ensikertalaisten rangaistuksia iko-
12590: joskus oikeuden käsiin ja saadessaan lain-        vennettaisiin, vaikuttaisi se pelottavasti ai-
12591: mukaisen rangaistuksen. Heidän liian har-         nakin vasta-a1kajiin. V ankeusrangaistukset
12592: voin tapahtuva kiinni joutumisensa ei johdu       olisivat varmastikin tehokkaampia kuin sa-
12593: vain maalaiskuntien vähäisistä poliisivoi-        kot. Olisi paljon voi~ettu, jos pahaa vas-
12594: 264                       IV,1s. -   Väkijuomalain muuttaminen.
12595: 
12596: taan voitaisiin siten jo alussa toimia ehkäi-       9 p:nä 1932 annetun väkijuomalain
12597: sevästi                                             VII luvun 61-81 pykäliin sisälty-
12598:   Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-          vien rangaistusmääräysten ajanm·u-
12599: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                 kaisen koventamisen sekä ryhtyisi tä-
12600:                                                     män harkinnan edellyttämiin toimen-
12601:         että hallitus mitä pikimmin ottaisi         piteisiin.
12602:       uudelleen harkittavaksi helmikuun
12603:        Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
12604: 
12605:                  .Albert Brommels.                      Hertta Kuusinen.
12606:                  Kyllikki Pohjala.                      .Alpo Lumme.
12607:                  Helena Virkki.                         Ma.tts Forss.
12608:                  Erkki Leikola.                         Elli_ Nurminen.
12609:                  Levi Jern.                             Albin Wickma.n.
12610:                                                                                          265
12611: 
12612: Vl,19. -   Toiv. al. N:o 96.
12613: 
12614: 
12615: 
12616: 
12617:                                Salo: Esityksen antamisesta kuntien väkijuomaliikkeen voi-
12618:                                   tosta saaman osuuden korottamisesta.
12619: 
12620: 
12621:                                    E d u s k u n n a 11 e.
12622: 
12623:   Viittaamallila vuodtm 1946 v8JltiopäivNHi               että hallitus antaisi Eduskunnalle
12624: tekemäni toivomUSia[oitteen n:o 27 (Liitteet           esityksen sellaisiksi muutoksiksi voi-
12625: IV/25 sivu 86) perusteluihin ja huomaut-               massa olevaan lakiin, että kuntien
12626: taen asiaa w!lmiste1leen komiteam. asiaa k3.1Il-       tähän asti väkijuomaliikkeen anta-
12627: nattaneesta mielipiteestä esitän kunnioit-             masta voitosta saamaa osuutta koro-
12628: taen edUSikunnan hyväksyttäväksi toivo-                tettaisiin.
12629: muksen,
12630:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
12631: 
12632:                                           S. Salo.
12633: 266
12634: 
12635: VI,2o. -   Toiv. al. N :o 97.
12636: 
12637: 
12638: 
12639: 
12640:                                  Lappi-Seppälä y, m.: Esityksen antamisesta eri ammatti-
12641:                                     alojen ammattinimitysten suojaamisesta.
12642: 
12643: 
12644:                                       E d u s k u n n a ll e.
12645: 
12646:   Viime aikoina on todettu ammruttiltaidon          ne olisivat vahvistetut taidonänytteet suo-
12647: ja asiantuntemuksen uhkaavasti alenevan             rittaneiden ammattimiesten , työtittelejä".
12648: useilla eri aloilla. On selvästi havaittavissa      Ammattikunnat itse ehkä paremmin kuin
12649: Vla!Stuuntunnon :alenemista ja useinkin vain        joku ulkopuolinen elin voi pitää jäsentensä
12650: vanhat, ammattiaan ja työtään kunnioit-             asiantuntemuksen ja ammattitaidon riittä-
12651: tavat ammattimiehet koettavat ylläpitää             vän korkealla tasolla. Kun kuitenkin yhte-
12652: työn laatua, sellaisena kuin se oli aikai-          näisen menettelyn ja keskitetyn toiminnan
12653: semmin, ja mitä !kunnolliselta työnsuori-           saavuttamiseksi valtiovail:lan on osaililistut-
12654: tukselta tulisi vaatia. Nuoremmat työnte-           tava tässä esitettyyn järjestelyyn, olisi
12655: kijät monessa tapauksessa ajattelevat vain          kauppa- ja teollisuusministeriön lähinnä
12656: ansiota eivätkä riittävästi kiinnitä huo-           pyrittävä kehittämään taidonnäytteiden pe-
12657: miota työn tulosten rlaatuun. Hmiö orn P€-          rusteella myönnettävät ammattinimitystoi-
12658: loittava ja voi tilanne muodostua hyvinkin          menpiteet ajan vaatimusten mukaisiksi.
12659: vakavaksi, ellei korjausta asiaan aikaan-              Edel!rä 011evaan viitaten esitämme edus-
12660: saada.                                              kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12661:   Yhtenä Imimona tehost~tun ammattikasva-
12662: tuksen ja käytännöllisen koulutuksen te-                      että hallitus antaisi Eduskunnalle
12663: hostamisen rinnalla olisi ammattimiesnimi-                 esityksen eri ammattialojen ammat-
12664: tysten suojaaminen. Olisi suotavaa, että                   tinimitysten suojaamisesta ja niiden
12665: nimitykset ,muurari", ,rappari", ,sor-                     m.yöntämisestä vain toteennäytetty-
12666: vari", ,maalari'" j.n.e. eivä-t olisi tuota työtä          jen taidonnäytteiden perusteella.
12667: yleensä vain tekevien yleisnimiä, vaan, että
12668:       Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947.
12669: 
12670:                   Jussi Lappi-Seppälä.                          Niilo Honkala.
12671:                   Päiviö Hetemäki.                              Aapo Inkinen.
12672:                                                                                           267
12673: 
12674: VI,21. -   Toiv. al. N:o 98·.
12675: 
12676: 
12677: 
12678: 
12679:                                 Hukari y. m.: Elinkeinoyhdistyksiin kuulumispakon pois-
12680:                                    tamisesta.
12681: 
12682: 
12683:                                     E d u s k u n n a ll e.
12684: 
12685:    Maaliskuun 31 pa1vana 1S79 elinkeino-         elinkeinoyhdistyksiä koskevien lainsäännös-
12686: yhdistyksistä annetun asetuksen mukaan           ten uudistamisen kiireellisesti valmistelta-
12687: elinkeinoyhdistyksen jäsen on jokainen,          vaksi ja tämän perusteella antaisi eduskun-
12688: joka kaupungissa harjoittaa sanotun ase-         nalle esityksen sellaiseksi lainsäädännöksi,
12689: tuksen 2 ja 3 § : ssä mainittua elinkeinoa.      johon katsotaan olevan aihetta. Tällöin oli
12690: Jokaisen jäsenen on niiden ulosmittauksen        eduskunnan toivomuksen mukaan kiinni-
12691: uhalla suoritettava yhdistyksen määräämät        tettävä erikoista huomiota sen pakon pois-
12692: vuosimaksut. Näin sii!tä huoiimatt:a, vaikka     tamiseen, joka elin:keinoyhdistyksiin kuulu-
12693: hiämeltä yhdistyksen !kokouksen päätöksellä      misesta nyt on voimassa.
12694: voidaan kieltää pääsy yhdistyksen kokouk-           Eduskunnan toivomuksen mukaisesti val-
12695: siin tahi äänivallan käyttäminen niissä.         tioneuvosto on selvityttänyt asian. Asiaa
12696:    Ammattitaidon edistäminen ja muiden-          selvittelemään asetetun komitean mietintö
12697: kin syiden vuoksi tuollaisten elinkeinoyh-       on valmistunut tammikuun 14 päivänä
12698: distysten olemassaolo ja jokaisen elinkei-       1941 ja on se jätetty kauppa- ja teollisuus-
12699: nonharjoittajan pakollinen kuuluminen jo-        ministeriölle.   Eduskunnan hallitukselle
12700: ho1lkin noista yhdistyksistä lienee ollut        lausumasta toivomuksesta on kulunut yli
12701: välttämätöntä. Mutta niiden toiminnasta          yksitoista vuotta ja komitean mietinnön
12702: ,edelleen voimassa oiev,an asetuksen anta-       valmistumisesta yli kuusi vuotta. Koska
12703: misen jälkeen ovat olosuhteet siinä määrin       asian käsittely on viipynyt näin kauan,
12704: muuttuneet, että ne ainakin suurimmaksi          olisi eduskunnan mielestämme aiheellista
12705: osaksi ovat menettäneet alkuperäisen mer-        sitä kiirehtiä, ja sen pel'USteeRa esitämme
12706: kityksensä. Elinkeinoharjoittajain pakol-        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12707: lista kuulumista niihin ei voida millään
12708: syillä :puolustaa.                                        että hallitus kiireellisesti valmis-
12709:    Elinkeinoyhdistyksen annetun asetuksen               tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
12710: vanhentuneisuus on ollut aikaisemminkin                 tyksen sellaisten muutosten tekemi-
12711: eduskunnan käsiteltävänä, ja loka!kuun 15               sestä vuoden 1879 elinkeinoasetuk-
12712: päivänä 1935 on eduskunta lausunut toi-                 seen, että elinkeinoyhdistyksiin kuu-
12713: vomuksen, että hallitus jättäisi pakollisia             lumisen pakko tulisi poistetuksi.
12714:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
12715: 
12716:                  Juho Hukari.                                 Toivo Sormunen.
12717:                  Eino Tainio.                                 Aleksi Rinne.
12718:                  Toivo Lång.                                  Esa Hietanen.
12719:                  J. Mustonen.                                 Arvo Riihimäki.
12720:                  Antto Prunnila.                              Eino Kujanpää.
12721:                  Eino Roine.                                  Paavo Leskinen.
12722:                                         M. Järvinen.
12723:                               ••         ••
12724:    VALTIOPAIVAT
12725:                     19 4 7
12726: 
12727:                LIITTEET
12728:                        vn
12729: 
12730: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
12731:             JA TOIVOMUSALOITTEET
12732: 
12733: 
12734: 
12735: 
12736:                   HELSINKI 1947
12737:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12738:                        j
12739:                       j
12740:                      j
12741:                     j
12742:                    j
12743:                   j
12744:                  j
12745:                 j
12746:                j
12747:               j
12748:              j
12749:             j
12750:            j
12751:           j
12752:          j
12753:         j
12754:        j
12755:       j
12756:      j
12757:     j
12758:    j
12759:   j
12760:  j
12761: j
12762: Kunnallislainsäädäntöä, köyhäinhoitoa, Merikoiviston kunnan perus-
12763: tamista, metsästystä, rakennustoimintaa, maanjakoa ja -lunastusoi-
12764:    keutta, väestötilastoa, huvitilaisuuksia, y .m. koskevia laki- ja
12765:                           toivomusaloitteita.
12766:                                                                                          273
12767: 
12768: VII,t. -   Lak. al. N :o 25.
12769: 
12770: 
12771: 
12772: 
12773:                                Tainio y. m.: Ehdotus laik$i kunnallisen -vaalilain muulta..
12774:                                   miseS!ta.
12775: 
12776: 
12777:                                    E d u s k u n n a ll e.
12778: 
12779:    Kunnallisvaalit toimitetaan nyt voi-         lit nyt voimassa olevan lain mukaan toimi-
12780: massa olevien la:kien mukaan kaikkialla         tetaan joulukuun alussa, on sen seurauk-
12781: maassamme joulukuun 4 päivänä tai, sellai-      sena, että metsätyöläisten on suurimmassa
12782: sissa kunnissa, joissa ne toimitetaan kah-      osassa tapauksia käytännöllisesti katsoen
12783: tena päivänä, joulukuun 4 ja 5 päivinä.         mahdotonta käyttää heille lain 'mukaan
12784: Kokemus on osoittanut, että tämä ajan-          ·kuuluvaa kansalaisoikeuttaan. Sen kayttä-
12785: kohta vaalien toimittamiseksi ei ole paras      minen vaatisi heiltä liian suuria taloudelli-
12786: mahdollinen. Se ei ole sitä erikoisesti La-     sia uhrauksia, eikä se tulisi olemaan töi-
12787: pin ja Oulun lääneissä, Keski-Suomen jär-       den häiriintymättömän suorituksenkaan
12788: viylängöllä ja siihen rajoittuvilla alueilla    kannalta suositeltavaa. Käytäntö onkin
12789: sekä Pohjois-Karjalassa, joissa huomatta-        johtanut siihen, että suurin osa metsätyö-
12790: van suuri osa väestöstä työskentelee metsä-     läisistä noiden syiden vuoksi jättää ääni-
12791: töissä. Niinpä yksistään Lapin läänissä         oikeutensa käyttämättä.
12792: ha;kkuukautena 1945-46 työskenteli metsä-           Koska kunnallista vaalilakia aikoinaan
12793: töissä noin 118,000 henkeä. Koko maassa         laadittaessa ei ole huomioitu vaalin toimit-
12794: metsätyöläisiä on 100,000-150,000 ihenkeä.       tamisen ajasta aiheutuvia, edellä esitettyjä
12795:  Monissa maamme pohjoisten ja itäisten seu-      eprukohtia ja koska mitkään käytännölliset
12796: tujen metsäri1ldmissa kunnissa suurin osa        syyt eivät estä niiden toimittamista aikai-
12797:  työkykyisestä väestöstä joutuu työskentele-     sempana, !kaikille äänio1keutetuille kansa-
12798:  mään metsissä. Varsinainen hakikuukausi         laisille sopivampana ajankohtana, jollainen
12799:  aJkaa loka-marraskuun vaihteessa. Suu-          käsityksemme mukaan olisi lokakuun 4 ja
12800:  rin osa metsätyöläisiä joutuu työskentele-      5 päivä, ehdotamme
12801:  mään kaukana varsinaisilta asuinpaikoil-
12802:  taan, monissa tapauksissa ulkopuolella                   Eduskunnan lvyväks-yttäväksi seu-
12803:  asuinkuntansa rajojen. Kun kunnallisvaa-               raavan la.kiehdotttksen:
12804: 
12805:                                           Laki
12806:                            kunnallisen vaalilåin muuttamisesta.
12807:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu:t.etaoo kunnaLlisista vaaleista 27 p: nä mar-
12808:   raskuuta 1:917 annetun lain 1, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 12 ja 28 §, 1, 3 ja 4 § sellaisina kuin
12809:   ne ovat 21. 2. 1925 annetussa laissa, 5 ja 6 § sellaisina kuin ne ovat 27. 111. 1917
12810:   annetussa laissa, 9, 10 ja 28 § sellaisina kuin ne ovat 3. 12. 1937 annetussa laissa
12811:   ja 12 § sellaisena kuin se on I. 1!2. 11944 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
12812:                      1 §.                          Täydennysvaalin toimittamisesta sääde-
12813:    Maalaiskuntain kunnallislain 7 § : ssä ja     tään 45 § : ssä.
12814:  kaupunkien kunnallislain 8 § : ssä sä,ädetty                        3 §.
12815:  valtuutettujen varsinainen vaali on aloi-         Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto
12816:  tettava 4 päivänä loka:kuuta ·ja loppuun        sinä vuonna, jona valtuutettujen vaali on
12817:  toimitettava srumana, tai jos valtuusto niin    toimitettava, :huhtikuussa !kunnan vaalikel-
12818:  määrää, seuraavana päivänä.                     poisista henkilöistä keskuslautakunnan, jo-
12819: 274                           VII,l. -   Kunnallinen vaalilaki.
12820: 
12821: hon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä,       nallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on
12822: jcista valtuusto määrää yhden varapuheen-        voimassa.
12823: johtajaksi, ynnä neljä varajäsentä, sekä,                              6 §.
12824: jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erik-        Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on
12825: seen !kutakin äänestysaluetta varten vaali-      jätetty pois vaaliluettelosta ja tahtoo pyy-
12826: lautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja          tää oikaisua, tehköön sen kirjallisesti tai
12827: ja kaksi jäsentä, joista valtuusto määrää        suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa
12828: toisen 'VarapUJheenjohtaja:ksi, ynnä kolme       2 päivänä elokuuta tai antakoon oikaisu-
12829: varajäsentä; .ia ke.'ltää heidän toimikau-       vaatimuksensa kirjallisesti sitä ennen vaa-
12830: tensa kunnes uudet lautakunnat on valittu.       lilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
12831:    Jos keskuslautakunnan tahi vaalilauta-        arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti
12832: kunnan ;puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen       on vaaliluetteloon otettu ja tahtoo pyytää
12833: kuolee tahi poismuuton tai muun laillisen        oikaisua on oikaisuvaatimus tehtävä kir-
12834: syyn tähden eroaa ennen toimikautensa·           jwllisesti viimeistäiän heinäkuun 20 päivänä
12835: päättymistä, on täydennysvaali toimitet-         vaalilauta!kunnan pU!heenjohtajalle.
12836: tava.                                               Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että
12837:                       4 §.                       joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet-
12838:    Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle      tava, antakoon puheenjohtaja viimeistään
12839: tehköön alueen vaalilauta!kunta kesäkuun         heinäkuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon,
12840: kuluessa. Vaaliluetteloon on otettava sen        ilmoittaen, että hänellä on tilaisuus osoite-
12841: vuoden henkikirjan mUJkaan kaikki ne             tussa paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta
12842: äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet,          ja viimeistään !heinäkuun kuluessa antaa
12843: jotka ennen kuluvan vuoden alkua ovat            vaalilautwkunnalle kirjallinen selityksensä.
12844: täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta. Jos            Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa,
12845: sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jolla-     johon vastaanottajan nimi ja asuinpaikka
12846: kulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole    on mel'kitty, postin kautta toimitettavaksi;
12847: vaalioiikeutta, on se merkittävä luetteloon      kuitenkin on vaalilauta!kunnalla valta toi-
12848: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta          mittaa se hänelle muulla!kin tavoin. Tiedon-
12849: allekirjoittwkoon vaaliluettelon.                anto on sitäpaitsi tiedoksipantava sopivaan
12850:    Kaupungissa tehköön maistraatti tar-          pai!kkaan maalla valtuuston kokoushuonee-
12851: peellisen vaaliluettelon kullekin äänestys-      seen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
12852: alueelle, ja olkoon muutoin maistraatin suh-        Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutuk-
12853: teen voimassa mitä 5, 6 ja 7 §: ssä vaali-       set esitellään ja ratkaistaan vaalilautakun-
12854: lautakunnasta säädetään.                         nan kokouksessa elokuun 2 ;päivänä.
12855:    Asianomaisen henkikirjoittajan on sinä           Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkai-
12856: vuonna, jona valtuutettujen vaali on toi-        suun, ihakekoon ennen elokuun 115 päivää
12857: mitettava, ennen kesäkuun alkua vaalilau-        siihen muutosta läänin maaiherralta, jonka
12858: takunnalle läihetettävä säädettyä maksua         tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
12859: vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden         päätöksestään tieto vaalilautakunnalle, ja
12860: henkikirjan mukaan äänestysalueella asu-         toimittakoon lautakunta päätöksestä tiedon-
12861: vista henkilöistä, jotka ovat täyttäneet kak-    annon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa
12862: sikymmentäyksi vuotta. Luettelo kirjoite-        on säädetty.                    .,
12863: taan kaava'kikeille, jotka valtioneuvosto vah-      Maaherran päätökseen saa hakea muu-
12864: vistaa.                                          tosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa vii-
12865:    Asianomainen papisto ja seurakuntain          meistään kolmenkymmenen päin kuluessa
12866: johtajat sekä henki:kirjoittaja, kruununni-      maaherran päätöksen antopäivästä, sitä
12867: mismies, ja kaupunginviskaali ovat velvol-       päivää kumminkaan lukuunottamatta; ja
12868: liset antamaan vaalilautakunnille tarpeelli-     noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta muu-
12869: set tiedot.                                      toksen hakemisesta yleensä on säädetty,
12870:    Vaaliluettelon pitää heinäkuun 1 päi-         kuitenkin niin että valituksen myös saa
12871: västä alkaen saman kuun 15 ·päivän lop-          valitusajan kuluessa jättää läänin maaher-
12872: puun asti olla, asianmukaisen valvonnan          ran virastoon sieltä perille toimitettavaksi.
12873: alaisena, tartk:astettavaksi esille pantuna         Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maa-
12874: sopivassa paikassa äänestysalueella, mistä       herran kautta vaalilautakunnalle asiasta
12875: tieto on annettava sillä tavalla kuin kun-       antamansa päätöksen.
12876:                                       VII,L -       Tainio y. m.                                275
12877: 
12878:                         9 §.                          mään, näille annettu valtuutus, jollei se
12879:     Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslis-           sisälly asiakirjaan, jolla yhdistys on perus-
12880: tan julkaisemisesta tulee asiamiehen kirjal-          tettu, selkä näiden tekemä päätös liittoon
12881: lisesti jättää kilskuslautakunnalle viimeis-          yhtymisestä.
12882: tään 25 ·päivänä elokuuta ennen kello kah-               Valitsijayhdistys älköön yht.ykö useam-
12883: tatoista päivällä. Hakemukseen on liitet-             paan kuin yhteen vaaliliittoon.
12884: tävä asialkirja, jolla valitsijayhdistys on pe-
12885: rustettu. Hakemuksessa asiamiehen tulee
12886: vakuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet                                   12 §.
12887: ovat allekirjoituksina sanotussa asiakir-                Keskuslautakunta kokoontuu elokuun 15
12888: jassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja että          ja 27 päivänä, syyskuun 4 päivänä sekä
12889: he omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet.           viimeistään vaalin jälkeisenä päivänä. Tar-
12890:     Jos valitsijayhdistyksen ehddkaslistalle          peen vaatiessa kokoontuu lautakunta myös
12891: on otettu henkilö, joka on myös toisen va-            syyskuun 1, 10 ja 1.2 päivinä sekä muul-
12892: litsijayhdistyksen ehdokkaana, olkoon hä-             loin:kin, milloin asiain käsittely sitä vaatii.
12893: nellä oikeus saada nimensä pyyhityiksi pois              Elokuun 1'5 päivänä keskuslautakunta
12894: listasta, jollei hän ole valitsijayhdistY'ksen        antaa U §: ssä mainitut tiedot.
12895:  jäsen tai muutoin ole suostunut asettami-               Elokuun 27 päivänä lautakunta tarkas-
12896:  seensa yhdistyksen ehdokkaabi. Sellaisen             taa ja varustaa järjestysnumeroilla ne :ha-
12897: muutoksen tekemistä valitsijayhdistyksen              kemukset ja ehdokaslistat, jotka valitsija-
12898:  ehdokaslistaan on sitä haluavan kirjallisesti        yhdistysten ·puolesta on jätetty, ja saattaa
12899:  pyydettävä keskuslautakunnalta viimeistään           ne vaalioikeutettujen tietoon tiedoksipa-
12900:  1 päivänä syyskuuta ennen kello kahta-               nolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
12901:  toista päivällä.                                     Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmu-
12902:                        10 §.                          kaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole
12903:      ValitsijayhdistY'kset, jotka haluavat vaa-       laillisesti perustettu, antakoon keskuslauta-
12904:  lissa olla yhteistoiminnasa ikesken.ään, voi-        kunta asiamiehelle tiedon, ettei hakemuk-
12905:  vat yhtyä vaaliliitoksi. Yhtymisestä päät-           seen ole suostuttu ja ilmoittakoon hylkää-
12906:  tää kukin valitsijayhdistys; kuitenkin yh-           misen syyn. Samalla on asiakirjat palau-
12907:  distys voi siinä asiakirjassa, jolla yhdistys        tettava asiamiehelle.. Jos hylkäämisen syynä
12908:  on perustettu, tai erikseen valtuuttaa yh-           on ollut, ettei hakemus ole ollut asianmu-
12909:  den tai useamman jäsenistään yhdistyksen             kaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole
12910:  puolesta asiasta päättämään.                         laillisesti perustettu, on asiamiehellä oikeus
12911:      Vaaliliitto muodostetaan siten, että sihllen     vielä neljän päivän kuluessa sen jälkeen
12912:  ythtyvien valitsijayhdistysten kesken siitä          uudelleen jättää asiakirjat asianmukaisesti
12913:  :tehdään kirja.lline:n sopimus, jOSBill on mai-      oikaistuina. Oikaisua ei kuitenkaan saa
12914:  nittava yhdistyksen ehdokaslistojen järjes-          tehdä siinä tapaulksessa, a) että asia-kir-
12915:   tysnumerot ja jonka allekirjoittavat valit-          jassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu,
12916:   sijayhdistysten puolesta niiden asiamiehet.         ei ole allekirjoittajina riittävää määrää
12917:   Kunkin asiamiehen on allekirjoitukseensa            vaalioikeutettuja; b) että henJkilö, joka on
12918:   liitettävä mel'kintä edustamansa valitsija-          jättänyt hakemuksen, ei ole pätevä edusta-
12919:   yhdistylksen ehdokaslistan järjestysnume-           maan yhdistystä; sekä c) että :hakemusta
12920:   rosta. Sopimuksessa on myös yksi allekir-           ei ole jätetty määräaikana tai säädetyssä
12921:   joittajista valtimtettava olemaan vaaliliiton        järjestyksessä.
12922:   asiamiehenä ja toinen olemaan hänen vara-              Syyskuun 1 päivänä lautakunta tarkas-
12923:   miehe:qään. Vaaliliitolle voidaan sopimuk-          taa ne muutokset, jotka ~siamies on tehnyt
12924:   sessa ehdottaa ots111ke, jonka kuitenkin kes-       hänelle 3 momentin mukaan kuuluvan oi-
12925:   kuslautakunta lopullisesti määrää.                  keuden nojalla. Samana .päivänä esitellään
12926:      Sopimus on vaaliliiton asiamiehen jätet-         saapuneet hakemukset, jotJka tavkoittavat
12927:   tävä keskuslautaklmnalle viimeistä·än 4 päi-         9 § :n 2 momentissa mainitun muutoksen
12928:   vänä syyskuuta ennen kello kahtatoista päi-         tekemistä valitsijayhdistyksen ehdokaslis-
12929:   vällä. Samalla on lautaikunnalle annettava           taan, ja on, ennen kuin asia otetaan lopul-
12930:   valitsijayhdistysten päätökset vaaliliittoon        lisesti ratkaistavaksi, valitsijayhdistyksen
12931:   yhtymisestä tai, milloin yhdistys on val-            asiamiehelle varattava tilaisuus tulla asiassa
12932:   tuuttanut eräät jäsenistään tästä päättä-            kuulluksi.
12933: 276                            VII,1. -   Kunnallinen yaa:lilaki.
12934: 
12935:     Syyskuun 4 pa1vana lautakunta tarkas-          vaalitoimituksessa käytettävästä vaalili-
12936: taa vaaliliittojen muodostamista !koskevat,        pusta. Seil:lainen ilmo~tus voi tap:aihtua joko
12937: lautakunnalle jätetyt asiakirjat. Ellei näitä,     siinä asiwkirjassa, jolla yhdistys on perus-
12938: ole asianmukaisesti laadittu tai vaaliliittoa      tettu, asiamiehelle annetun valtuutuksen
12939: muuten laillisesti muodostettu, ilmoittakoon       nojalla taikka ilmoitukseen liitetyn kirjal-
12940: lautakunta viipymättä kirjallisesti vaalilii-      lisen selityiksen ;perusteella, jonka on alle-
12941: ton asiamiehelle, ettei vaaliliittoa tai valit-    kirjoittanut enemmän kuin puolet YJhdistyk-
12942: sijayhdistyksen yhtymistä siihen ole voitu         sen jäs.enistä ja jossa asiamies on valtuu-
12943: hyväksyä, sekä hylkäämisen syyt. Asiamies          tettu ryhtymään sanottuun toimenpiteeseen.
12944: voi neljän päivän kuluessa sen jälkeen             Jälkimmäisessä tapauksessa tulee asiamie-
12945: oikaista hylkääiDisen aiheuttaneet virheelli-      hen iLmoituksessa vakuuttaa, että maini-
12946: syydet. Oi:kaisua ei kuitenkaan saa tehdä          tussa selityksessä olevat allekirjoitukset
12947: siinä tapauksessa, a) että asianomaisen va-        ovat asianomaisten omakätisesti kirjoitta-
12948: litsijayhdistyksen asiamies ei ole allekirjoit-    mia.
12949: tanut sopimusta, jolla vaaliliitto on muo-                              28 §.
12950: dostettu; b) että valitsijayhdistyksen kaikki         Jos vaalia varten on hyväksytty vain
12951: jäsenet eivät ole allekirjoittaneet yhdistyk-      ;0ksi ehdokaslista, katsotaan tämän saavut-
12952: sen päätöstä vaaliliittoon yhtymisestä tai         taneen valitsijain yksimielisen kannatuk-
12953: määrätyille henkilöille annettua valtuu-           sen, ja julistakoon keskuslautakunta 4 päi-
12954: tusta päättää yhdistyksen puolesta asiasta;        vänä lokakuuta pidettävässä kokouksessa
12955: c) että sivulliset henJk:ilöt ovat ottaneet osaa   valituksi niin monta ehdokaslistan vaalikel-
12956: vaaliliiton muodostamisesta tehtyyn päätök-        poista ehdokasta, listan alusta lukien, kuin
12957: seen; d) että henkilö, joka on jättänyt            on valtuutettuja valittava.
12958: asiakirjat, ei ole pätevä edustamaan vaali-            Milloin erityinen vaalitoimitus on tapah-
12959: liittoa; e) että vaaliliiton asiamies ei ole       tunut, on äänten laskeminen aloitettava
12960:  jättänyt sopimuskirjaa tai säädettyä selvi-       viimeistään vaalien jälkeisenä päivänä ja
12961:  tystä valitsijayhdistyksen yhtymisestä vaa-       niin ;pian !kuin mahdollista loppuun saa-
12962: liliittoon; sekä f) että asiakirjoja ei ole jä-    tettava.
12963:  tetty määräaikana tai säädetyssä järjestyk-           Kun äänten laskemiseen ryhdytään, ava-
12964:  sessä.                                            taan kusta;kin eri äänestysalueesta keskus-
12965:     Syyskuun 10 päivänä lautakunta tarkas-         lautakunnalle saapuneiden vaalilippujen
12966:  taa ne muutokset, jotka vaaliliiton asiamies      kuori, siinä olevat vaaliliput lasketaan ja
12967:  on edellisen momentin nojalla tehnyt vaali-       saatu luku verrataan äänestysalueen vaali-
12968:  liiton muodostamisesta koskeviin asiakir-         laut8Jkunnan pöytäkirjassa mainittuun.
12969:  joihin.                                               Sen jälkeen on vaaliliput avattava ja
12970:     Jos valitsijayhdistyksen yhtyminen vaa-         siten järjestettävä, että ne, joissa valitsijat
12971:  liliittoon on evätty, tulee keskuslautakun-       ovat antaneet äänensä saman ehdokaslistan
12972:  nan, valitsijayhdistyksen asiamiehen teh-          puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi.
12973:  tyä siitä kirjallisen ilmoituksen, joka on            Tämä la1ki tulee voimaan 1 päivänä tou-
12974:  jätettävä lautakunnalle viimeistään 12 päi-        kokuuta· 1947, ja noudatetaan sitä jo sa-
12975:  vänä syyskuuta ennen kello kahtatoista             mana vuotena toimitettavissa kunnanval-
12976:  päivällä, poistaa yhdistyksen ehdokaslista         tuutettujen vaaleissa.
12977: 
12978:       Helsingissä 10 ,päivänä helmikuuta 1947.
12979: 
12980:          Eino Tainio.                 Elli Stenberg.                 Yrjö A. Manninen.
12981:          Toivo I. Sormunen.           Toivo Kujala.                  H. Manninen.
12982:          J. Mustonen.                 Konsta Talvio.                 Juho Mäkelä.
12983:          Sulo Muuri.                  Arvo Riihimäki.                E. Hietanen.
12984:          Elsa Karppinen.              Hertta Kuusinen.               W. Metsäranta.
12985:          Toivo Lång.                  Antto Prunni1a.                Eino Kujanpää.
12986:                                       Eino Roine.
12987:                                                                                               277
12988: 
12989: VII,2. -   Lak. al. N:o 26.
12990: 
12991: 
12992: 
12993: 
12994:                                 Puumalainen y. m.: EhdottM l{~iksi tulojen ilmoittamisvel-
12995:                                    vollisuudesta kttnnallisver·ot·usta varten amnetun lain
12996:                                    muuttamisesta.
12997: 
12998: 
12999:                                      E d u s k u n n a ll e.
13000: 
13001:    Tunnettu tosiasia on, että kunnanisvero-       ikäsheltävä sen yhteydessä. Koska tuo
13002: tuksemme teho verovelvollisten todehlisten        koonta kuitenkin edelleen viipyy ja var-
13003: tulojen selville saamisen suhteen ori erin-       maan valmistuttuaan tulee vaatimaan run-
13004: omaisen heikko. Lukuunottamatta palkka-           saasti käsittelyaikaa ja koska toiselta puo-
13005: tuloisien veroryhmää jää tietojen saaminen        len lilmoittamisvelvollisuuden laajentami-
13006: verovelvollisten tuloista liian ~ksipuolisesti    nen on erittäin kiireellinen, ei sitä pitäisi
13007: heidän oman i1lmoi,tuksensa varaan. Sitä-         kytkeä mainitun asian yhteyteen.
13008: kään etua, joka olisi saavutettavissa taksoi-        Edelleen 'lain [aajentaminen tämän aloit-
13009: tuslautakunnan jäsenten taholta, ei· voida        teen sisältämällä tavalla ei varmaankaan
13010: kyllin tehokkaasti käyttää hyväksi, koska         tule olemaan ristiriitainen valmisteiilla ole-
13011: tiedot olisi saatava jo valmisteluvaiheessa       van kunna!Hislakien koonnan kanssa. Kun
13012: mahdollisten rtäydennyskyselyjen tekemi-          ilmoitrt:amisvelvollisuuden laaj en tamisesi tys
13013: seksi.                                            merkitsee sen saattamista tulo- ja omaisuus-
13014:    Kunnallinen tulovero, puhtaana jakove~         verolain edellyttämään tehoon, ei se maini-
13015: rona, vaatisi ehdottomasti, ollakseen oikeu-      tussa koonnassakaan siitä laajeutune.
13016: denmukainen, sitä, että kaikki tuil.ot tulisi-       Kysymyksessä oleva muUJtos ei teknilli-
13017: vat verotetuiksi, sillä jokainen tulojen pois-    sestiikään vaadi suuria muutoksia. Se on
13018: jääminen siirtyy korötettuna äyrihintana          oikeastaan vain jäljennös tu:lo- ja omaisuus..
13019: toisten ryhmien maksettavaksi. Suurelta           verolaista. V eroilmoituksethan täytetään
13020: osaltaan tästä johtuukin kunna111isvero-          useimmiten rinnakkain. Mikäli poikkeuk-
13021: jemme epäoikeudenmUkainen jakautuminen            sia on, ne ennakkoperintälain voimaan tul-
13022: veronmaksajaryhmien kesken.                       tua (joka sallii taksoitustoimituksen käy-
13023:    Tämän vuoksi jättivät ed. Talvio y. m.         tännöllisen järjestelyn ilman taloudellisia
13024: vuoden 1946 valtiopäiville aloitteen kun-         haittoja) voidaan hyvin järjestää.
13025: nallisen tulojen Hmoittamisvelvollisuuden            Koska, yi1läolevaan viitaten, pidämme
13026: laajentamisesta. Eduskunta hylkäsi aloit-         aloitetta edelleen ajankohtaisena ja erittäin
13027:  teen tlaki- ja talousvaliokunnan esityksen       :tarpeellisena ehdot:amme kunnioittaen,
13028: perusteella.    Perusteluissaan valiokunta
13029: lausui m. m., että koska valmist:eiilla on par-              että Edusk1mta hyväksyisi seu-
13030: haillaan kunnallislakien koonta, asia olisi               ,·aavan lakiehdotttksen:
13031: 278                            VII,2. ____:_ 'Kunnallisverotus.
13032: 
13033: 
13034:                                          Laki
13035:  tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta varten annetun lain muutta-
13036:                                        misesta.
13037:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tulojen ilmoiHamisvelvollisuudesta
13038:  kunnallisverotusta varten huhtikuun 9 päivänä 1919 annetun lain (43/19) 17 § ja
13039:  muutetaan saman lain 8 ja 16 §, jälkimmäinen pykäliä sellaisena kuin se on 21 päi-
13040:  vänä joulukuuta 1923 annetussa laissa (277 /23), näin kuuluviksi:
13041:                      8 §.                        8) vakuutus- ja eläkelaitoksen sekä avus-
13042:     Alempana mainituista seikoista ovat tuskassan suoritt,a;masta määrästä, paitsi ·
13043: asianomaiset velvolliset taksoituslautakun- milloin sen vuotuinen määrä on vähemmän
13044: nalle lähettämään seuraavat tiedot, nimit- kuin viisituhatta markkaa;
13045: täin:                                            9) sen, joka on maksanut korvausta ~te­
13046:     1) tuomiokunnan tuomarin ja raastuvan- kijä-, patentti-, kaivoS- tai muun senlml-
13047: oikeuden haetuista lainhuudoista tehty luet- 'ta:isen oikeuden käyttämisestä, kul:lekin
13048: telo, johon on merkitty hakij'an ja hänen suoritetun korvauksen määrästä, mikäli
13049: saamamiehensä nimet, saannon ila:atu ja korva.uksen vuotuismäärä on oY.ut tuhatta
13050: päiväys sekä luovutushinta ja oikeuden markkaa suurempi ;
13051: kiinteistÖille määräämä arvo;                    10) poroisännän paliskuntaan kuuluvan
13052:     2) henkikirjoittajan ja maistraatin jäl- poronomistajan omistamien, edellisenä po-
13053: jennös niille tulleista kaupanvahvist,ajien ronhoitovuonna luettujen, vuotta vanhem-
13054: päiväkirjanotteista;                           pien porojen luvusta.
13055:     3) maistraatin aluksen omistusoikeutta        Taksoituslautakunnan, joka saa tällaisia
13056: koskevista alusrekisteriin tehdyistä ilmoi- tietoja, on ne lähetettävä, ellei verovelvol-
13057: tuksista luettelo, johon on merkitty luo- [isen, jota tiedot koskevat, verotuspaikka
13058: vuttaja, vastaanott~aja, sa.antoaika sekä luo- ole siinä kunnassa, sen kunnan taksoitus-
13059: vutushinta ja rekisteröitäessä alukselle lautakunnalle, jossa verovelvollisen vero-
13060: määrätty arvo;                                 tuspaikka on.
13061:     3) holhouslautakunnan tieto siitä tulosta
13062: ja omaisuudesta, mikä holhouksen alaisella        Jälempänä mainittujen henkilöiden ja
13063: henkilöllä on viimeksi mmetun holhoustilin laitosten rtuJ.ee taksoituslautakunnan kehoi-
13064: mukaan ollut;                                  tuksesta ilmoittaa:
13065:     5) viranomaisen, yhteisön, laitoksen ja       1) muu kuin edellisessä momentissa mai-
13066: säätiön, niin myös sellaisen yksityisen työn- nitun työnantajan edelHsenä vuonna ra-
13067: antajan, jolila verovuonna vähintään yhden hassa ja 'luonnossa suorittamansa palkka-
13068: kuukauden ajan on ollut ainakin viisi hen- ja eläke-edut, niihin luettuna myös osa-
13069: kilöä yhtäaikaisesti työssään, kullekin toi- palkat, lahja- ja tilapäispalkkiot, asunto-
13070: mihenkilölleen ja muulle palkansaajalleen edut ynnä muut rahanarvolliset etuudet;
13071:  rahassa ja luonnossa suorittamastaan ·           2) vakuutus- ja eläkelaitoksen sekä avus-
13072:  palkka- ja eläke-eduista, niihin [uettuna tuskassan edellisenä vuonna suorittamansa,
13073:  myös osapalkat, lahja- j·a rtilapäispalkkiot, viittätuhatta markkaa pienempi elinkorko
13074: saantoedut vnnä muut rahanarvoiset etuu- tai eläke;
13075:  det·          •                                  3) palovakuutuslaitoksen vakuutetun ra-
13076:     6)' sellaisen kiinteistön isännöitsijän, kennuksen, •laitoksen, metsän tai 1:avarava-
13077:  jossa osakeyhtiöön tai osuuskuntaan kuu- raston vakuutusarvo ja, jos sellainen omai-
13078:  luvilla osakkaana tai jäsenenä on asuntoja, suus on vakuutuslaitoksen ll:oimesta arvioitu,
13079:  asunnon suuruudesta ja siitä yhtiölle tai se arvo, mikä sille on pantu;
13080:  osuuskunnalle suoritetrtavasta vastikkeesta,
13081:  osakkaan tai jäsenen omistamien osakkei-         5) pankin ja muun rahalaitoksen siihen
13082:  den t~ai osuuksien lukumiiärästä, niin myös, tehty talletus ynnä siitä hyvitetty korko;
13083:  onko asunto verovuoden aikana <>Llut muun        6) osakeyhtiön osakkeenomistajille suo-
13084:  kuin osakkaan tai jäsenen käytettävänä;       rittamansa osinko; sekä
13085:     7) väkijuomayhtiön kullekin anniskelu-        7) apteekin verovuonna valmistamiensa
13086:  liikkeelle Iuovuttamien väkijuomien mää- lääkemääräysten antajat ja kunkin osalta
13087:  rästä ja hinnoista;                           määräysten lukumäärä.
13088:                                   VII,:!. - ·IJuumalainen y. m.                            279
13089: 
13090:                      16 §.                         tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa
13091:   Sen seikan estämättä, että ilmoitusta ei         meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty
13092: ole tehty, tulee taksoituslautakunnan, joka        oikeata muotoa. Milloin kauppahinta, muu
13093: myös on oikeutettu harkitsemaan, missä             vastike ;tahi suoritusaika kauppa- tai
13094: määrin 1tehty ilmoitus on sen laatuinen, että      muussa sopimuksessa on määrätty ,taikka
13095: se on pantava taksoituksen perusteeksi,            muuhun toimenpiteeseen on ryhdybty ilmei-
13096: määrätä verotettava tulo.                          sesti siinä tarkoituksessa, että suoritebta-
13097:    Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiiteelle   vasta verosta vapaudut.taisiin, on taksoi-
13098: on annettava se:llainen oikeudellinen muoto,       'tuslautakunrralla oikeus arvioida Yerotet-
13099: joka ei varsinaisesti vastaa asian luonnebta       tava tulo ja omaisuus.
13100: 
13101:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1041.
13102: 
13103:         V. Puum.alainen.              Antto Prunnila.              Ville Pessi.
13104:         Toivo I. Sormunen.            Juho Mäkelä.                 Toivo Lång.
13105:         Konsta. Talvio.               Olga. L. Terho.              Aleksi Rinne.
13106:         Sulo Muuri.                   Paavo Leskinen.              Vilho Lehtonen.
13107:         Esa Hietanen.                 Tyyne Tuominen.              Antti Virtanen.
13108:         Nestori Nurminen.             Mikko J'årvinen.             W. Metsäranta..
13109:         J. Mustonen.                  Matti Huhta.                 L. Myllymäki
13110: 280
13111: 
13112: VD,s. -   Lak. al. N :o 27.
13113: 
13114: 
13115: 
13116: 
13117:                                H. Pesonen y. m.: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n
13118:                                   rnu·uttamisesta.
13119: 
13120: 
13121:                                    E d u :> k u n n a ll e.
13122: 
13123:    Useiden vuosikymmenien ajan aina vuo- olisi noin vaan tämän velvollisuuden täyt-
13124:  den 1933 alkupuolelle asti oli köyhäin- tämisestä jatkuvasti vapaudettava, siirtä-
13125:  hoitolain 5 §: ssä selvä säädös siitä, että mällä heille kuuluvia velvollisuuksia vähä-
13126:  jos työntekijä oli ollut saman työnantajan varaisten työläisten tai !kuntien kannetta-
13127: työssä taikka palvellut samassa liikkeessä vaksi.
13128: tai yrityksessä vähintään kaksikymmentä          Työläisvanhusten lapset ovat yleensä
13129:  vuotta ja sinä aikana tullut niin kivuloi- :iitsekin rtyöläisiä ja vähävaraisia• perhei-
13130: seksi tahi muuten työhön kykenemättö- den huoltajia, jotenka heillä yleensä on
13131:  mäksi, ettei hän enää voinut itseään elät- aivan tarpeeksi tekemistä, ilman työnan-
13132:  tää, oli hänellä oikeus voimainsa mukaista tajapiireille kuuluvia rasituksia, ja jos
13133:  työtä vastaan saada kuolinpäiväänsä asti eräissä tapauksissa työläisvanhuksien lap-
13134: elatuksensa työnantajaltaan tahi hänen pe- set voivat vanhempiaan auttaa ehkä tänä
13135: rillisiltään tai liikkeen tahi yrityksen omis- vuonna, mutta jo ensi vuonna ihe saatta-
13136: tajalta. Mutta sanotun vuoden tammi- vat olla siihen aivan !kykenemättömiä, joko
13137:  kuun 18 päivänä eduskunta kuitenkin hy- sairauden tai muun selLaisen syyn vuoksi,
13138: väksyi silloisen hallituksen esityksestä sel- niin siiHoin joutuvat työläisvanhukset kun-
13139: laisen muutoksen, että työnantajan elatus- tien hu<illettavaksi, siitä huolimaitta, et;tä he
13140:  velvollisuutta suuresti lievennettiin, niin ovat parhaan miehuusaikansa raataneet
13141:  että se jäi monien ehdollisten seikkojen työnantajansa hyväksi ja kiistattomasti
13142: varaan ja niin oLlen aivan olemattomaksi. ansainneet elatuksensa työnantajaltaan,
13143: Saman vuoden maaliskuun 7 päivänä tämä jolla muutenkin on paremmat mahdollisuu-
13144: kohtalokas lainmuutos sitten astui voi- det järjestää vanhoille työläisilleen jotain
13145: maan, joka sitten melkein kokonaan kumosi sopivaa työtä, kuin varsinaisilla kunnilla.
13146: sen ikivanhan käytännön Yakaannutta- . Lisä:ksi tässä on kysymyksessä kaikkein
13147: man velvollisuuteen perustuvan tavan, että kunnollisimpain työläisten oikeuksista, joita
13148: työnantajan oli huolehdittava vanhojen nyt jääpi vanhoilla päivillään köyhäinapua
13149: työläistensä elatuksesta.                      nauttivain nöyryyttävään asemaan, jol-
13150:    Käsityksemme mukaan tämä työnanta- loinka he menettävät eräitä !kaikkein tär-
13151: jain velvollisuuksien vähentäminen johtui lreimpiä yhtJeiskunnallisia o~keuksia:an. Tällä
13152: yksistään silloin yleisesti vallinneesta taan- mentetY'ksellä 111äitä ikunnon vanhuksia ta-
13153: tumuksellisuudesta, eikä laisinkaan pien- vat:toman syvästi 'loukrutaan j:a nöyryyte-
13154: työnantajain kyvyttömyydestä täyttää vel- tään, jota ihe eivät ole ansainneet, vaan
13155: vollisuuksiaan vanhoja työläisiään kohtaan, aivan päinvastoin mitä suurimman !kun-
13156: koslm 'lain mukaan ;työnant:aja;N~e voidaan nioituksen.
13157: myöntää helpoituksia, jos hän elatusvelvol-      Jo säätyvaltiopäivillä yli 60 vuotta sit-
13158: lisuutem>a rtäyttärnisen vuoksi joutuu vai- ten säädettiin vanhojen työläisten elatus-
13159: keuksiin. Työnantajan velvollisuus huo- velvollisuus yksimielisesti. Siksi tämä van-
13160: lehtla häntä kauan palvelleiden työläisten hojen kunnollisten työläisten elatusoikeus
13161: elatuksesta on ikivanha kansan oikeusta- olisi palautettava ainakin entiselleen, siitä
13162: juntaan juurtlmut käsite, eikä työnantajia huolimatta, että !llyt on olemassa jonkin-
13163:                                    VII,a. -   H. Pesonen y. m.                             281
13164: 
13165: lainen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu-            selle, vaan tämän tulisi edelleen olla hei-
13166: tus, jonka myöntäJmät eläkkeet ovat aina-          dän moraalinen velvollisuus niin kauan,
13167: kin toistaiseksi niin pienet, että niillä ei       kunnes työläisvanhukset saavat toista tietä
13168: ole juuri minkäänlaista käytännöllistä             riittävän suuren eläkkeen.
13169: merkitystä. Ja vaikka nyt työnantajat vä-             EdeHäO'levm1 perusteBHa ehdotamme
13170: hän maksava:t lmn:saneläkela1tDkselle vakuu-
13171: tusmaksua, niin se on kuitenkin siksi pieni                 Eduskunnan hyväksyttäväksi scu-
13172: rasitus, ettei se saisi olla esteenä heidän              ra.ava'n l-akiehdotuksen:
13173: vanhojen työläisten elatuksesta huolehtimi-
13174: 
13175: 
13176:                                               Laki
13177:                            köyhäinhoitolain 5 § :n muuttamisesta.
13178:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan köyhäinhoidosta 1 patvana !kesä-
13179:  kuuta 1922 annetun lain 5 § sellaisena kuin se on 7 päivänä maaliskuuta 1933
13180:  annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
13181:                  1 luku.                           muuten työhön kykenemättömwksi, ettei
13182:    Köyhäinhoito ja yksityisten elattts-            hän enää voi itseään elättää, olkoon oikeu-
13183:                velvollisuus.                       tettu voimainsa mukaista työtä vastaan
13184:                                                    saamaan kuolinpäiväänsä asti riittävän
13185:                        5 §.                        elatuksen työnantajaltaan tahi hänen
13186:    Jos työnt·ekijä, täytettyä1än viisikyiiunentä   periliisiitään taikka liikkeen tai yrityksen
13187: vuotta, on ollut saman työnantajan työssä          omistajalta.
13188: taikka palvellut samassa liikkeessä tai yri-          Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal-
13189: tyksessä vä,hintään kaksikymmentä vuotta           tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä
13190: ja sinä aikana tullut niin kivuloiseksi tahi       sanottuun oikeuteen.
13191: 
13192:         Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1947.
13193: 
13194:                   H. S. Pesonen.                              Kauko Andersson.
13195:                   Penna Tervo.                                Samuli Tervo.
13196:                   Heikki Simonen.                             Juho Karvonen.
13197:                                           Juho Pyy.
13198: 282
13199: 
13200: VII,4. -   Lak. al. N:o 28.
13201: 
13202: 
13203: 
13204: 
13205:                                 Pusa y, m. : Ehdotus laiksi Merikoiviston kunnan perusta-
13206:                                    misesta ja asuttamisesta.
13207: 
13208: 
13209:                                      E d u s k u n n a 11 e.
13210: 
13211:    Suomenlahden rannalla sijainnut enti-          koivistolaisia      satamatöissä    Koiviston
13212: nen Koiviston kunta, jonka pinta-ala oli          alueella sijaitsevissa Koiviston ja Maks-
13213: 280 km2, oli tyypillinen merenrantakunta.         la:hden satamissa, jotka yhdessä muodosti-
13214: Kunnan n. 8,900 asukkaasta 65% sai toi-           vat ennen sotia maamme suurimman pyö-
13215: meentulonsa joko kokonaan tai pääosaltaan         reän puun ulosvientisataman.
13216: merielinkeinoista, kalastuksesta, merenku-           Ka:i:kkia näitä ammatteja harjoitettiin
13217: lusta, laivanrakennuksesta ja lastaustöistä,      kiinteässä yhteydessä toistensa kanssa. Sa-
13218: sekä loput 35 % maatilataloudesta tai             massa taloudessa saatettiin maatilatalouden
13219: muista ammateista.                                lisäksi harjoittaa jopa kaikkia näitä am-
13220:    Koivistolla oli yli 300 erilaista laivaa,      matteja rinnakkain. Suurin osa kaikista
13221: jotka menetettiin sotien johdosta. Näissä         merielinkeinojen harjoittajista omisti jdko
13222: laivoissa työskenteli y!hteensä yli 1,500         oman tilan, joka turvasi maataloustuottei-
13223: henkeä. Ennen ensimmäistä maaHmanso-              den saannin aina:kin omalle ruokakunnalle,
13224: taa koivistolaiset laivat kulkivat kesäisin       tai ainakin tontin, millä harjoitettiin voi-
13225: pääasiassa rakennuskiven ja -soran kulje-         maperäistä puutarha- ja kasvitarhavilje-
13226: tuksessa Pietariin, millä seikalla, ikun nor-     lystä.
13227: maaliset kauppasuhteet saadaan syntymään             Maansaantihakemusten perusteella on
13228: itäänpäin, tulee edelleenkin olemaan, puu-        Koiviston kunnan asukkaita varten las-
13229: tavaran kuljetuksen ohella, suuri merkitys.       kettu- tarvittavan erilaisia tiloja ja tont-
13230:    Koivistolaiset rakensivat itse laivansa        teja seuraavat määrät:
13231: käyttäen rakennusaineena omista metsis-              viljelys- ja asuntoviljelystiloja varsinai-
13232: tään saatua puuta. Tällöin samat meri-            sille maanviljelijöille 429, viljelys- ja
13233: miehet, jotka kesäisin purjehtivat koivisto-      asuntoviljelystiloja maatilatalouden ohella
13234: laisten laivoissa, työskentelivät talvisin lai-   merielinkeinoja harjoittaville 449, puhtaita
13235: vanrakennustyömailla, mutta sen lisäksi           kalastustiloja 233, asuntotiloja merielin-
13236: noin 400 erikoisammattimiestä työskenteli         keinoja !harjoittaville 69, asuntotiloja
13237: laivanrakennuksessa kautta vuoden. Vuo-           muille 174 sekä asuntotontteja 129 eli yh-
13238: sittain Koivistolla rakennettujen laivojen        teensä 1,475 tilaa ja tonttia.
13239: luku kdhosi keskimäärin kolmeenkymme-                Maanhankintalain n. s. kielipykälä sulkee
13240: neen. Osa näistä kaljaasityyppiä olevista         vallitsevan tulkinnan mukaan suomenkieli-
13241: 100-500 nettorekisteritonnin         vetoisista   seitä siirtoväeltä käytännöllisesti katsoen
13242: puulaivoista myytiin Länsi-Suomeen, suu-          kokonaan pääsyn ruotsinkieliselle ja kaksi-
13243: rimman osan jäädessä kuitenkin koivisto-          kieliselle rannikkorulueelle, joka ulottuu
13244: laisten omaan käyttöön.                           Kotkasta Turkuun ja Merikarvialta Kok-
13245:    Laivanrakennuksen ja merenkulun ohella         kolaan. Tämän johdosta koivistolaisillekin
13246: harjoitettiin Koivistolla laajassa mitassa        on ollut määrättävä sijoitusalueeksi pää-
13247: kalastusta. Vuosittain lähetettiin täältä         asiallisesti sellaiset sisämaan kunnat kuin
13248: iJrulutukseen yli 2 miljoonaa kiloa kuului-       Mäntsälä, Askola, Pornainen ja Kymi.
13249: saa koivistolaista silakikaa. Lisäksi työs-       Vain viimeksi mainittu kunta ulottuu ka-
13250: kenteli laivau.'!kausina huomattava määrä         peana alueena Suomenlahden rannalle.
13251:                                      VII,4, -   Pusa y. m.                                 283
13252: 
13253:    Koiviston kunnan ·varsinainen maatalous- merenkulkijoista jäänyt kokonaan hyväksi-
13254: siirtoväki ei välttämättä tarvitse merenran- käyttämättä entisessä ammatissaan, vaikka
13255: nikkoa, vaikka se onkin tottunut elämään he edullisissa oloissa voisivat tehdä suuria
13256: meren läheisyydessä. Tälle asukasmäärälle palveluksia koko kansalle hankkimalla
13257: voitaneen, joskin suurin vaikeuksin, hank- maan merenkululle sen kipeästi tarvitsemia
13258: kia tarvittavat noin 420 asuntoviljelys- ja laivoja ja niiden avulla ulkomaisessa lii-
13259: viljelystilaa mainitulta sijoitusalueelta.        kenteessä huomattavia summia ulkomaista
13260:    Paljon vaikeampi on niitten koivistolais- valuuttaa.
13261: ten sijoittaminen, jotka ovat harjoittaneet         Kokemus on osoittanut, ettei maanhan-
13262: pääasiallisesti tai osittain merielinkeinoja. kintalain avulla voida tyydyttävästi hoi-
13263: Kuten edellä esitetyistä numeroista käy taa Koiviston kunnan asukkaiden sijoitta-
13264: selville, pitäisi muulle kuin koivistolaiselle mista ja asuttamista Suomen nykyiselle
13265: maataloussiirtoväelle, tontteja lukuunotta- alueelle. On päädytty siihen, että Suo-
13266: matta, muodostaa yhteensä noin 750 pie- menlahden rannikolta on saatava varatuksi
13267: nempää tai suurempaa tilaa, niistä puh- alue, joka suunnilleen vastaa entisen Koi-
13268: taita kalastustiloja 233. Nämä tilat olisi viston kunnan mahdollisuuksia. Tämä alue
13269: sijoitettava meren rannikolle. Kun Koivis- on kokonaan tai ainakin pääosaltaan jätet-
13270: ton kunnan sijoitusalueesta vain Kymin tävä koivistolaisten käyttöön. Sillä alueella
13271: kunta ulottuu rannikolle kapeana, asutus- heidän on vapaasti sallittava muodostaa
13272: keskusta muistuttavana alueena, ei sen tur- entiset kalastuskuntansa sekä laivanraken-
13273: vin kyetä Koiviston merielinkeinoja har- nus- ja merenkulkuyrityksensä.
13274: joittavan väestön sijoituskysymystä ratkai-         SuomenJa,hden ruotsalaisvoit;toisella ran-
13275: semaan. Koivistolaisia ammattikalastajia nikolla ei koivistolaisilla ole entisten elin-
13276: onkin suunniteltu sijoitettavaksi varsinais- tapojensa jatkamiseen mahdollisuutta, ellei
13277: ten sijoituskuntien lisäksi 12 eri rannikko- heille perusteta uutta omaa suomenkielistä
13278: kuntaan, nimittäin Paraisille, V estanfjär- kuntaa. Tähän ta:rlkoitwkseen hyvin sovel-
13279: diin, Dragsfjärdiin, Kemiööu, Korppoo- tuva rannikkoalue on Pernajan kunnassa
13280: seen, Rymättylään, Särkisaloon, Nauvoon, Pernajanlahden länsirannalla, joka käsit-
13281: Iniöön, Houtskariin, Sipooseen ja Porvoon tää Gräggbölen, Baggnäsin, Tervikin, Ger-
13282: maalaiskuntaan.        Mutta tälle laajalle byn, Tjusterbyn, Sjögårdin, Bölen, Bagg-
13283: alueelle on voitu suunnitella muodostetta- bölen, Isnäsin, Vil1mansgårdin, Edön,
13284: va:ksi vain 180 lkalastustilaa. Kalavesien Mästlaksin, Idlaksbyn, Påsalön, Kjefsalön
13285: heikkouden tai puuttumisen takia eivät . ja Sundarön kylät sekä Näsen, Isnäsin,
13286: nämä tilat läheskään kaikki kuitenkaan Rosendalin, Trännäsin, Ingerbyn ja Lass~
13287: tulisi olemaan elinkelpoisia kalastustiloja dalin y'ksinäistalot. Tämä alue on pinta-
13288: ammattimaiseen merikalastukseen tottu- alaltaan 95.1 km2 eli 9,510 ha. Siitä on
13289: neille koivistolaisille. Onkin arvioitu, että peltoa 2,169 ha, viljelyskelpoista maata ja
13290: tälle laajalle alueelle, lähinnä Porvoon metsämaata 6,684 ha sekä joutoma;ata 657
13291: maalaiskuntaan, Särkisaloon, Rymättylään ha. Vesialueita liittyy alueeseen 9,028 iha.
13292: ja Paraisille, laskettu 180 kalastustilan           Tälle alueelle voitaisiin perustaa noin
13293: a<~elllllSta saadaan tosiasiatlEsesti tilaa, vain 500 tilaa ja tonttia, joille voitaisiin antaa
13294: 100 kalastajaperheelle.                           keskimäärin '.tr. ha maatalous- ja maata-
13295:    Sopivien sijoituspaikkojen puuttuminen louskelpoista maata ja 13 ha metsämaata.
13296:  on eniten ehkäjssyt korkeaJHa tasolla oUeen Jos oletetaan kunkin tilansaajaperheen
13297: koivistolaisen merenkulku- ja laivanraken- keskimääräiseksi suuruudeksi 6 henkeä, tu-
13298:  nustaidon hyväksilmyttämistä maan jäl- lisi alueelle sijoitettavaksi 3,000 koivisto-
13299: 1eenrakennustyössä. Että nämä taidot edul- laista ja itsenäisen kunnan luomiselle olisi-
13300:  ~isessa sijoituspaikassa Suomen nykyisel-        vat edellytykset tässäkin mielessä siis ole-
13301: läkin alueella voivat olla koko valtakun- massa.
13302: nalle suureksi hyödyksi, siitä on selvim-           Koivistolaisille uuden kunnan perusta-
13303: pänä osoituksena koivistolaisten laivanra- miseksi ehdotettu alue soveltuu pinta-alal-
13304: kentajien panos sota:korvauskuunareitten taan ja muodoltaan sekä sijoituspaikaltaan
13305: rakentamisessa Raumalla. Sopivien sijoi- hyvin uuden kunnan muodostamiseen. Li-
13306: tuspaikkojen puuttuessa on kuitenkin suuri säksi on huomattava, että alueesta 90%
13307: -osa koimtolaisista laivanrakentajista ja omistaa kuusi rnaanomistajaa, jotka maan-
13308: 284                              VII,4. -   Merikoiviston kunta.
13309: 
13310: hankintalain mukaan ovat ensisijaisia luo- oikeus saada ei vain asuntotontti vaan
13311: vutusvelvoHisia ja joi'lta ilman n. s. kieli- myös asuntoviljelystila tai viljelystila~kin
13312: pykälää suurin osa omistamastaan :maasta uuden kunnan alueen ulkopuolelta '(5 §).
13313: jouduttaisiin käyttämään asutukseen. Tois- Tällainen maansaantiin oikeutettujen oi-
13314: sijaisia luovutusvelvollisia maanhankinta- keuksien laajentaminen on mahdollista sen
13315: lain mukaan alueella on 20-30 ja heidän johdostJa, et:t.ä tämä,n lain mukaan maan-
13316: omistamansa tilat ovat yleensä pieniä. Hei- saantiin oikeutetuiksi tulevat henkilöt ovat
13317: dät voitaisiin uuden kunnan perustamisen ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisissä kunnissa
13318: jälkeenkin pysyttää tiloillaan haittaamatta on ensisijaisten luovutusvelvollisten hallin-
13319: koivistolaisten asuttamista, jolleivät he nassa maata huomattavasti enemmän kuin
13320: mieluummin tahdo siirtyä ruotsinkielisille mitä maanhankintalain mukaan näihin
13321: alueille kunnan alueen ulkopuolelle. Ensi- kuntiin voidaan sijoittaa maansaantiin
13322: sijaisten luovutusvelvollisten hallinnassa oikeutettuja.
13323: olevien tilojen työväestölle, joka yleensä          Edellä esitetyillä perusteilla perustetta-
13324: on ruotsinkielistä, voitaisiin myös maan- van kunnan alueelle muodostettavat tilat
13325: hankintalain mukaan ruotsalaisseuduilla annetaan lakiehdotuksen mukaan Koivis-
13326: varata tiloja ja tontteja. Heidänkään ase- ton kunnasta olevalle siirtoväelle. 'Kun
13327: maansa ei ehdotettu koivistolaisen kunnan luovutetun alueen muunkin kalastajaväes-
13328: perustaminen toisi sellaisia vaikeuksia, tön sijoittaminen on tuottanut vaikeuksia,
13329: joita ei voitaisi kohtuullisesti korvata.         tulisi kunnan alueelle erityisestä syystä
13330:    Edellä esitetyillä perusteilla ehdotetaan voida sijoittaa siirtoväkeen kuuluvaa ka-
13331: lailla perustettavaksi uusi kunta, jonka lastajaväestöä muidenkin kuntien alueelta
13332: nimeksi ehdotetaan Merikoivisto. Kunnan (6 §). Kun kysymys on kokonaan uuden
13333: perustamisessa noudatettaisiin sitä samaa kunnan muodostamisesta, on tarpeen sen
13334: menettelytapaa, mitä aikaisemmin käytet- alueella varata alueita laajemmin ikuin
13335: tiin kaupunkeja ja kauppaloita perustet- maanhankintalaki edellyttää sekä yleisiä
13336: taessa, että valtio pakkolunastaa koko kun- tarpeita varten että teollisuuden, kaupan
13337: nan alueen ja luovuttaa sen kunnan asuk- ja liikenteen tarpeisiin (7 §). Maanhan-
13338: kaiden käyttöön.         Perustettavassa kun- kintalain periaatteiden mukaisesti tulisi
13339: nassa sekä pakkolunastus että maan luo- · tiloille voida antaa osuus yhteismetsään
13340: vuttaminen asukkaiden käyttöön tulisi ta- toisesta kunnasta ( 8 §) .
13341: pahtumaan maanhankintalain mukaan.                  Kun Merikoiviston kunta tulisi osaltaan
13342:    Mitä lakiehdotuksen yksityiskohtiin tu- jatkamaan Koiviston kunnan toimintaa, on.
13343: lee, niin on sen säännökset pyritty saatta- kohtuullista, että uusi kunta tulee saamaan
13344: maan mahdollisimman yhdenmukaisiksi haltuunsa Koiviston kunnan omaisuuden.
13345: maanhankintalain vastaavien säännösten Kunnan talouden helpottamiseksi ehdote-
13346: kanssa ( 4 ja 10 §). Kun tarkoitus on taan edcHeen, että Koiviston kuntaa kor-
13347: muodostaa uusi yksikielinen suomenkielinen vauslain mukaista korvausta määrättäessä ei
13348: kunta, on pakkolunastusoikeus ollut ulo- käsitellä sellaise.na kuntana, jonka alue on
13349: tettava laajemmaksi ku.in mitä maanhan- kokonaisuudessaan luovutetulla alueella
13350: kintalaki edellyttää. Lakiehdotuksen mu- r(13 §). Uuden kunnan jäsenille ei voida
13351: kaan koko kunnan alue voidaan pakkolu- myöntää maanhankintalain mukaista vero-
13352: :nasrtaa ja ainoas1ta:an maanhankintalain mu- vapautta kunnalle ja seurakunnaJ.le suori-
13353: 'lman toissijaisitlta U!uovutusvel'vollisHta voi- tettavista veroista, mut;ta kyllä V'a1tioverostoa ·
13354: daan harkinnan mukaan alue jättää lunas- (9 §). Mikäli Merikoiviston kunta ei sään-
13355: tamatta (3 §). Myös kunnan omistamat nöllisten tulojensa ja Koiviston kunnan
13356: kiinteistöt on lunastettava samassa järjes- omaisuuden turvin voi aloittaa toimin-
13357: tyksessä (12 §). Laajennetusta luovutus- taansa, olisi valtion sitä tuettava eräiden
13358: velvollisuudesta aiheutuvien haittojen ta- kuntien talouden järjestämisestä annetun
13359: soittamiseksi on toisaalta ehdotettu, että lain (734/45) mukaan (14 §). Kunnan
13360: toissijainen luovutusvelvollinen on oikeu- perustamisesta johtuva kunnallisen jaoituk-
13361: tettu saamaan kunnan alueen ulkopuolelta sen muutos olisi toimeenpantava siitä anne-
13362: tilan, joka vastaa luovutetun kiinteistön tun lain (180/25) mukaan (11 §). 1\:un ·
13363: kaksinkertaista arvoa. Myös vuokra-alueen- uudelle kunnalle ei ehdoteta osuutta Per-
13364: sa tai työpaikkansa menettävälle on taattu najan kunnan omahmuteen, ei Imutien kes-
13365:                                     VII,4. -    Pusa y. m.                                285
13366: 
13367: ken tarvitse toimeenpanna taloudellista            Sen perusteella, mitä edellä olemme lau-
13368: välinselvitystä (12 §').                         suneet, ehdotamme kunnioittaen,
13369:    Asian luonnosta johtuu, että lakiehdo-
13370: tus, joka on hyväksyttävä perustuslain                    että Eduskunta hyviiksyisi seuraa-
13371: säätämisestä voimassa olevassa järjestyk-               van lakiehdotuksen:
13372: sessä., olisi käsiteltävä kiireellisenä.
13373: 
13374:                                           Laki
13375:                 Merikoiviston kunnan perustamisesta ja asuttamisesta.
13376:   Eduskunna.n pä:ätaksoo. mukaisesti, joka on teM.y valtiopäiväj:ärjestyksen 67 § :ssä
13377:  määrätyllä tavalla, säädetään:
13378:                     1 §.                         sottaYa olleen 31 ·päivänä joulukuuta 1944
13379:   Koiviston kunnasta olevien siirtoväkeen        siihen tarkoitukseen käytettynä, mihin sitä
13380: kuuluvien henkilöiden maatalouden, kalas-        silloin käytettiin.
13381: tuksen, merenkulun ja laivanrakennuksen             Pakkolunastettavien    kiinteistöjen  ja
13382: harjoittamisen helpottamiseksi perustetaan       etuuksien hinnan suorittamisesta sekä nn-
13383: Merikoiviston kunta siinä järjestyksessä         hin kuuluvaan vuokraoikeuteen ja eläkkee-
13384: kuin tässä laissa säädetään.                     seen nähden on soveltuvin osin voimassa,
13385:                                                  mitä maanhankintalain (396/45) 61, 62
13386:                     2 §.                         ja 66 §: ssä on säädetty.
13387:   Merikoiviston kuntaan liitetään Perna-
13388: jan ilrunnasta Gräggbölen, Baggnäsin, Ter-                           5 §.
13389: vikin, Gerbyn, Tjusterbyn, Sjögårdin, Bö-            Edellä 3 § :n 3 momentissa tarkoitettu
13390: len, Baggbölen, Isnäsin, Villmansgårdin,         henkilö, joka luovuttaa kiinteistön tämän
13391: Edön, Mästlaksin, Idlaksbyn, Påsalön,            l:ain mukaan, on oikeutebtu saamaan kun-
13392: Kjefsalön ja Sundarön kylät sekä Näsen,          nan alueen ulkopuolelta maanhankintalain
13393: Isnäsin, Rosendalin, Trännäsin, Ingerbyn          (396/45) mukaan tilan, jO'ka vastaa luovu-
13394: ja Lassdalin yksinäistalot.                      tetun kiinteistön kaksinkertaista a;rvoa.
13395:                                                     1\fiaanhankintalain. 31 § :ssä tarkoitettu
13396:                      3 §.                        henkilö, joka tämän lain toimeenpanon
13397:    Merikoiviston kunnan alueella olevat          johdosta menettää tai jonka katsotaan me-
13398: kiinteistöt pakkolunastettwkoon kaikkine         nettävän vuO'kra-alueensa tai työpaikkansa,
13399: etuuksineen valtiolle käytettäväksi tämän        saakoon maanhankintalain mukaan tilan
13400: lain tarkoituksiin.                              tai asuntotontin kunnan alueen ulkopuo-
13401:    Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee          lelta.
13402: myös aluetta, joka on vuO'krattu, niin myös          Maatalousministeriö määrää ajan, jonka
13403: tontti- tai teollisuusalueita.                   kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun
13404:    Milloin kunnan alueella olevan kiinteis-      henkilön on toimitettava kirjallinen hake-
13405: tön omistaa muu kuin 5 päivänä touko-            muksensa Pernajan kunnan asutuslauta-
13406: kuuta 1945 annetun maanhankintalain              kunnalle toimitettavaksi maatalousministe-
13407:  (396/45) 2 §:ssä tarkoitettu henkilö, voi-      riön määräämälle asukkaanottolautalnm-
13408: daan kiinteistö tai sen osa lmiten:kin jättää    nalle.
13409: pakkolunastamatta.
13410:    Jos kiinteistö tai sen ·osa taikka raken-                         6 §.
13411: nus halutaan vapaaehtoisesti luovuttaa val-         Tämän lain mukaan muodostettavia ti-
13412: tiolle tämän lain tarkoituksiin, noudatet-       loja annetaan Koiviston kunnasta oleville
13413: takoon soveltuvin osin maanha:rrkintalain        siirtoväkeen kuuluville henkilöille, jotka
13414: 74 § : n säännöksiä.                             maanha:rrkintalain mukaan ovat maan saan-
13415:                                                  tiin oikeutettuja.
13416:                     4 §.                            Erityisestä syystä voidaan 1 momentissa
13417:    Pakkolunastettavalle kiinteistölle etuuk-     mainittu tila antaa muullekin maan saan-
13418: sineen määrätään se paikkakunnan koh-            tiin oikeutetulle siirtoväkeen kuuluvalle
13419: tuullinen käypä hinta, mikä sillä on kat-        henkilölle, joka 1 päivänä syyskuuta 1939
13420: 286                           YII,4. -   )lerikoiviston kunta.
13421: 
13422: on luovutetulla alueella saanut pääasialli-     toksesta johtuvia valmistelu- ja täytän-
13423: sen toimeentulonsa kalastuksesta.               töönpanotoimenpiteitä varten toimii Koi-
13424:                                                 viston kunnan hoitokunta, jollei valtio-
13425:                     7 §.                        neuvosto määrää muuta jä.rjestelytoimi-
13426:   Tämän 1aiu mukaan Junastet:tavasta            kuntaa.
13427: alueesta voidaan muodostaa alueita myös                            12 §.
13428: koulutontteja, urheilukenttiä ja muita             Merikoiviston ja Pernajan kunnat eiYät
13429: kunnallisia ja yleisiä tarpeita sBkä teolli-    saa osuutta toistensa omaisuuteen. Uuden
13430: suutta, kauppaa ja liikennettä varten.          kunnan alueelle jäävät Pernajan kunnan
13431:                                                 omistamat kiinteistöt ja rakennukset lu-
13432:                    8 §.                         nastetaan maanhankintalain (396/45) mu-
13433:    Tilalle, joka muodostetaan tämän lain        kaan.
13434: mukaan, voidaan metsämaaksi antaa osuus            Henkilö, jolla on köyhäinhoidollinen ko-
13435: toisen kunnan alueelle perustettavaan yh-       tipaikkaoikeus Pernajan kunnassa uuden
13436: teismetsään.                                    kunnan alueella asumisen tai hnekikirjoi-
13437:                     9 §.                        tuksen nojalla, säilyttää edelleen kotipaik-
13438:    Asukas, joka tämän lain mukaan on saa-       kaoikeutensa Pernajan kunnassa.
13439: nut tilan hallintaansa, on vapautettu suo-
13440: rittamasta alueesta valtiolle meneviä välit-                         13 §.
13441: tömiä veroja sen mukaan kuin maanhan-              Koiviston kunnan omaisuus luovutetaan
13442: kintalain '(396/45) 156 § :ssä on säädetty.     l\Ierikoiviston kunnalle.
13443:                                                    lVIäärättäessä korvausta 5 päivänä touko-
13444:                    10 §. .                      kuuta 1945 annetun toisen korvauslain
13445:   :Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta       (390/45) mukaan ei Koiviston kuntaa kä-
13446: johdu, noudatettakoon lain toimeenpanosta       sitellä kuntana, jonka alue kokonaisuudes-
13447: huolehtiviin toimielimiin, lain nojalla toi-    saan on lnovutetulla alueella.
13448: mitettavaan pakkolunastukseen ja luovu-
13449: tukseen, lunastettujen alueiden käyttämi-                                14 §.
13450: seen, erottamiseen ja edelleen luovuttami-          Jos Merikoiviston kunta verotuloilla, val-
13451: seen, asukkaan ottamiseen, myyntihinnan         tion lakimiiä:räisHlä avustuksilla ja muilla
13452: määräämiseen ja suorittamiseen, kiinnityk-      tuloillaan ei kykene kolmena ensimmäisenä
13453: senhaltijan oikeuteen ja asutustoimenpitei-     toimintavuotenaan rahoittamaan tarpeel-
13454: den turvaamiseen nähden sekä lain muussa        lista toimintaansa, suorittaa valtio puuttu-
13455: toimeenpanossa soveltuvin osin maanhan-         van määrän. Tarkoitukseen voidaan suo-
13456: kintalain (396/45) säännöksiä ja sen no-        rittaa tarvittaessa cnnakkoa valtion va-
13457: jalla annettuja määräyksiä.                     roista.
13458:                                                     Edellä 1 momentissa mainitun valtion
13459:                    11 §.                        osuuden määräämistä ja kunnan talouden-
13460:   Merikoiviston kunnan perustamisen ai-         hoidon valvontaa varten on kunnan alistet-
13461: heuttamasta kunnallisen jaoituksen muu-         tava mainittujen vuosien talousarvionsa ja
13462: toksesta määrää valtioneuvosto noudatta-        .J.IU!.hdohlisista väJ1ttJämättömistä uusiB'ta me-
13463: malla, mikäli tässä laissa ei säädetä toisin,   noista johtuvat lisämenoarvionsa sisa-
13464: soveltuvin osin, mitä kunnallisen jaotuk-       asiainministeriön tarkastettavaksi ja vah-
13465: sen muuttamisesta 19 päivänä toukokuuta         vistettavaksi.
13466: 1925 annetussa laissa (180/25) on säädetty.                              15 §.
13467:   Jaoituksen muutos voidaan määrätä tu-             Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
13468: lemaan voimaan muuna:kin aikana kuin            meenpanosta ja soveltamisesta annetaan
13469: kalenterivuoden alusta ja aikaisemminkin        asetuksella.
13470: kuin kuuden kuukauden kuluttua määräyk-                                  16 §.
13471: sen antamisesta.                                    Tämä laki tulee voimaan               päivänä
13472:   Järjestelytoimikuntana jaoituksen muu-                 kuuta 194 .
13473: 
13474:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
13475: 
13476:                  E. Pusa.                                   Juho Niukkanen.
13477:                                                                                            287
13478: 
13479: VII,5, -   Lak. al. N :o 56.
13480: 
13481: 
13482: 
13483: 
13484:                                Rantala y. m.: Ehdotus laiksi kunnallisen vaalilain muut·
13485:                                   tamisesta.
13486: 
13487: 
13488:                                     E d u s k u n n a 11 e.
13489: 
13490:    Voimassaolevan kunnallisvaalilain mu.         simmät sadonkorjuutyötkin jo tavallisesti
13491: kaan kunnallisvaalit on aloitettava 4 1pa1·      ovat suoritetut. Vaalit olisi säädettäv.ä toi·
13492: vänä joulukuuta ja loppuun toimitettava          mitettavaksi kaikkialla kaksipäiväisinä jotta
13493: samana tai, jos valtuusto niin määrää, seu-      tungoksesta ja odottelusta vaalipaikoilla
13494: raavana päivänä. Vaalit ovat siis ainoas-        vältyttäisiin, johon nyt vaaleissa, yksipäi-
13495: taan yksipäiväiset, ellei valtuusto nimen-       väisinä vaailirt toimitettoossa joudutaan kun
13496: omaan toisin päätä.                              ä:änestysa1ueiden vaalioikeutettujen luku on
13497:    Paitsi haitaa, joka kansalaisille koituu      entisestään lisääntynyt siirtoväkeen kuulu-
13498: siitä, että vaalit voidaan suorittaa yksipäi-    vien sijoittautumisen vuoksi. Vaalien te-
13499: väisinä, on vaalien toimittamisaika etenkin      hokkaan osallistumisen ja työajankin sääs-
13500: maaseututuloihin nähden kovin epätyydyt-         tämisen kannalta olisi toinen vaalipäivistä
13501: tävä. Sehän tapahtuu vuoden pimeimpänä           määrättävä sunnuntaipäiväksi.          Useissa
13502: kautena, joLloin valoisa aika on lyhyt ja        muissa maissa vaalit toimitetaan sunnun-
13503: pitkähköillä matkoilla vaaHpaikoilta asu-        taisin ja meilläkin vuoden 1945 eduskunta-
13504: ville vaaleihin osallistuminen tästä syystä      vaaleissa näin meneteltiin. Vaalien toi·
13505: tuottaa vaikeuksia. Vuodenaika myöskin           meenpanoiakana näyttäisi näin ollen loka.
13506: kelisuhteisiin nähden on tänä aikana hy-         kuun ensimmäinen sunnuntai ja sitä seu-
13507: vin usein epäedullinen. Niinpä maamme            raava päivä parhaiten puoltavan paik·
13508: järvirikkailla seuduilla monesti tähän ai-       kaansa.
13509: kaan vuodesta, vesien aloitettua jäätymisen,        Tästä vaaalien toimeenpanon aikaisem·
13510: mutta jään ollessa vielä heikkoa, kulku-         maksi siirtämisestä olisi seurauksena, että
13511: mahdollisuudet vesistöjen takana oleviin         niitä koskevat valmistavat toimenpiteet olisi
13512: vaalip·aikkoihin ovat jotenkin olemattomat.      säädettävä suoritettavaksi aikaisemmin kuin
13513: Eräät väestöryhmät taas, kuten metsätyö-         nykyään. Vaail.Hautakunna:t olisi valtuus-
13514: läiset, jotka syksyisin siirtyvät etäämmälle     tojen valittava jo ainakin ennen kesäkuun
13515: asuinpaikkakuunaltaan ansiotöihin, eivät         puoliväliä. Vaaliluettelot olisi henkikirjoit-
13516: joulukuun alussa vaalit toimitettaessa voi       tajain lähetettävä ennen heinäkuun alkua
13517: käyttää äänioikeuttaan kuten olisi laita, jos    vaalilautaikunnille. Vaaliluettelojen laatimi-
13518: vaalit toimitettaisiin varhemmin syksyllä.       nen ja niiden nähtäväksi asettaminen olisi
13519:    Näin ollen suuri joukko kansal~aisia ei       suoritettava jo heinäkuun kuluessa. Muut
13520: vaalien epäedullisen ajan vuoksi voi käyt-       vaaleja valmistavat toimenpiteet, eräitä
13521: tää kunnallisvaaleissa tätä koskevia oikeuk.     määräaikoja nykyisestään hiukan lyhentä-
13522: siaan ainakaan miltei ylivoimaisia vaikeuk-      mällä, olisi elo- ja syyskuussa suoritettava.
13523: sia kokematta. Tämä ei ole kansanvaltaisen          Mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
13524: järjestelmän mukaista ja suotavaa olisi,         nioittaen,            ·
13525: että siihen saataisiin korjaus. Vaalien toi-
13526: meenpano olisi siirrettävä sopivampaan                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13527: vuodenaikaan ikuin nykyinen on. Tän·ä voi-              van lakiehdot1~ksen:
13528: daan pitää loka:kuun alkua, jolloin kiireelli-
13529: 288                           Vll,5. -   K1mnaUinen na.lilaki.
13530: 
13531: 
13532:                                           Laki
13533:                            kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
13534:     Eduskunnan päätösen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 anne-
13535:  tun kunnallisen vaalilain 1, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 12 ja 28 §, näistä 1, 3 ja 4 § sellaisina
13536:  kuin mainitut lainkohdat ovat 21 päivänä helmikuuta 1925 annetussa laissa, 9 ja
13537:  10 § sellaisina kuin ne ovat 3 päivänä joulukuuta 1937 annetussa laissa, 12 § sel-
13538:  laisena kuin se on 1 päivänä joulukuuta 1944 annetussa laissa ja 28 § sellaisena
13539:  kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1937 annetussa laissa, näin lmuluviksi:
13540: 
13541:                     1 §.                            Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeel-
13542:   Maalaiskuntain kunnallislain 7 § : ssä ja      lisen vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle
13543: kaupunkien kunnallislain 8 § : ssä säädetty      ja ollwon muutoin maistraatin suhteen voi-
13544: valtuutettujen varsinainen vaali on aloitet-     massa mitä 5, 6 ja 7 § :ssä vaalilautaJmn-
13545: tava lokakuun 1 päivän jälkeen sattuvana         nasta säädetään.
13546: ensimmäisenä sunnuntaina ja saatettava              Asianomaisen henkikirjoittajan on sinä
13547: loppuun s1tä seuraavallia päivänä.               vuonna, jona valtuutettujen vaali on toimi-
13548:    Täydennysvaalin suorittamisesta sääde-        tettava, ennen heinäkuun alkua vaalilauta-
13549: tään 45 § :ssä.                                  kunnalle lähetettävä säädettyä maksua vas-
13550:                                                  taan luettelo kaikista kuluvan vuoden hen-
13551:                      3 §.                        kikirjan mukaan äänestysalueella asuvista
13552:   Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto         henkilöistä, jotka ovat täyttäneet kaksikym-
13553: sinä vuonna, jona valtuutettujen vaali on        mentäyksi vuotta. Luettelo kirjoitetaan
13554: toimitettava, ennen kesäkuun 16 ;päivää          kaavakkeille, jotka valtioneuvosto vahvis-
13555: vaalikelpoisista henkilöistä keskusvaalilau-     taa.
13556: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja             Asianomainen papisto ja seurakuntain
13557: neljä jäsentä, joista valtuusto määrää yh-       johtajat sekä henkikirjoittaja, nimismies ja
13558: den varapuheenjohtajaksi, ynnä neljä vara-       kaupunginviskaali ovat velvollisia anta-
13559: jäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestys-     maan vaalilautakunnille tarpeelliset tiedot.
13560: alueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta
13561: varten vaalilautalmnnan, johon kuuluu pu-                            5 §.
13562: heenjohtaja ja kaksi jäsentä, joista val-          Vaaliluettelon pitää heinäkuun 16 päi-
13563: tuusto määrää toisen varapuheenjohtajaksi,       västä saman kuun loppuun asti olla, asian-
13564: ynnä kolme varajäsentä; ja kestää heidän         mukaisen valvonnan alaise111a, tarkas,tetta-
13565: toimikautensa, kunnes uudet lautakunnat          vaksi asetettuna sopivaan paikkaan äänes-
13566: on valittu.                                      tysalueella, mistä on tieto annettava sillä
13567:    Jos keskuslautakunnan tai vaalilautakun-      tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tie-
13568: nan puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen kuo-      doksiannosta on voimassa.
13569: lee tahi poismuuton tai muun laillisen syyn
13570: tähden eroaa ennen toimikautensa päätty-                              6 §.
13571: mistä, on täydennysvaali toimitettava.              Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on
13572:                                                  jätetty pois vaaliluettelosta ja tahtoo pyy-
13573:                       4 §.                       tää oikaisua, tehköön sen kirjeellisesti tai
13574:   V aalilluet,telon kullekin äänestysalueelle    suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 10
13575: tehköön alueen vaalilautakunta ennen hei-        päivänä elokuuta tai antakoon oikaisuvaa-
13576: näkuun 16 päivää. Vaaliluetteloon on otet-       timuksensa kirjeellisesti sitä ennen vaali-
13577: tava sen vuoden henkikirjoituksen mukaan         lautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
13578: kaikki ne äänestysalueella asuvat kunnan         katsoo, että toinen henkilö oikeudettomasti
13579: jäsenet jotka ennen kuluvan vuoden alkua         on vaaliluetteloon otettu, ja tahtoo pyytää
13580: ovat täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta.        oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kirjal-
13581: Jos sehlainen syy on ltietty, jonka vuoksi       lisesti viimeistään elokuun 2 päivänä vaa-
13582: jollakin luetteloon merkityllä henkilöllä ei     lilautakunnan puheenjohtajalle.
13583: ole vaalioikeutt:a, o:n se merkittävä Iuet:te-      Jos kirjoitus sisältää vaatimU'ksen, että
13584: loon hänen nimensä kohdalle. V aalilauta-        joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet-
13585: kunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.          tava, antakoon puheenjohtaja viimeistään
13586:                                     VII,5. -   Rantala y. m.                               289
13587: 
13588: ~lokuun   2 päivänä 'hänelle siitä tiedon, il-    sen tai muutoin ole suostunut asettami-
13589: moittaen, että hänellä on tilaisuus osoite-       seensa yhdistyksen ehdokkaaksi. Sellaisen
13590: tussa paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta        muutoksen tekemistä valitsijayhdistyksen
13591: ja viimeistään elokuun 8 päivänä antaa            ehdokaslistaan on sitä haluavan kirjalli-
13592: vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.      sesti pyydettävä keskuslautakunnalta vii-
13593:    Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa,        meistään 4 päivänä syyskuuta ennen kello
13594: johon vastaanottajan nimi ja asuinpaikka          kahtatoista päivällä.
13595: on merkitty, postin kautta toimitettavaksi;
13596: kuitenkin on vaalilautakunnalla oikeus toi-                            10 §.
13597: mittaa se hänelle muUJllakin ~tavoin. Tie-           Valitsijayhdistykset, jotka haluavat vaa-
13598: donanto on sitäpaitsi tiedoksi asetettava         lissa olla yhteistoiminnassa keskenään, voi-
13599: kunnan ilmoitustaululla.                          vat yhtyä vaaliliitoksi. Yhtymisestä päät-
13600:    VooHluetteloa vastaan tehdyt muistutuk-        tää kukin valitsijayhdistys; kuitenkin yh-
13601: set esitellään ja ratkaistaan vaalilauta:kun-     distys voi siinä asiakirjassa, jolla yhdistys
13602: nan kokouksessa elokuun 10 päivänä.               on perustettu, tai erikseen valtuuttaa yh-
13603:    Joka ei tyydy vaalilautakunnan ra1Jkai-        den tai useamman jäsenistään yhdistyksen
13604: suun, hakekoon ennen elokuun 20 päivää            puolesta asiasta päättämään.
13605: siihen muutosta lääninhallitukselta, jonka           Vaaliliitto muodostetaan siten, että sii-
13606: tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa          hen yhtyvien valitsijayhdistysten kesken
13607: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle, ja        siitä tehdään kirjallinen sopimus, jossa on
13608: toimittakoon lautakunta päätöksestä tiedon-       mainittava yhdistysten ehdokaslistojen jär-
13609: annon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa          jestysnumerot ja jonka allekirjoittavat va-
13610: on säädetty.                                      litsijayhdistysten puolesta näiden asiamie-
13611:    Lääninhallituksen päätökseen tyytymätön        het. Kunkin asiamiehen on allekirjoituk-
13612: saa hakea muutosta korkeimmassa hallin.-          seensa liitettävä merkintä edustamansa va-
13613: to-oikeudessa viimeistään kolmenkymmenen          litsijayhdistyksen ehdokaslistan järjestysnu-
13614: päivän kuLuessa lääninhallituksen päätök-         merosta. Sopimuksessa on mJ71ÖS yksi alleJ
13615: sen antopäivästä, sitä päivää kumminkaan          kirjoittajista valtuutettava olemaan vaali-
13616: lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä,         liiton asiamiehenä ja toinen olemaan hänen
13617: mitä sellaisesta muutoksen ha:kemisesta           varamiehenään. Vaaliliitolle voidaan sopi-
13618: yleensä on säädetty, kuitenkin niin, että         muksessa ehdottaa otsa:ke, jonka kuitenkin
13619: valituksen myös saa valitusajan kuluessa          keskuslautakunta lopullisesti määrää.
13620: jättää lääninhallitukseen sieltä perille toi-        Sopimus on vaaliliiton asiamiehen jätet-
13621: mitettavaksi.                                     tävä keskuslautakunnalle viimeistään 6 päi-
13622:    Korkein haJ!linto-oikeus rtoimittakoon ilää-   vän•ä syysikuuta •ennen kmo kahtatoista päi-
13623: ninhallituksen kautta vaalilautakunnalle          vällä. Samalla on lautakunnalle annettava
13624: asiasta antamansa päätöksen.                      valitsijayhdis.tysten päätökset vaaliliittoon
13625:                                                   yhtymisestä tai milloin yhdistys on valtuut-
13626:                       9 §.                        tanut eräät jäsenensä tästä päättämään,
13627:    Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan      näille annettu valtuutus, jollei se sisälly
13628: julkaisemisesta tulee asiamiehen kirjalli-        asiakirjaan, jolla yhdistys on perustettu,
13629: sesti jättää keskuslautakunnalle viimeistään      sekä näiden tekemä päätös liittoon yhtymi-
13630: 30 päivänä elO'kuuta ennen kello kahta-           sestä.
13631: toista päivällä. Hakemukseen on liitettävä           Valitsijayhdistys älköön yhtykö useam-
13632: asiakirja, jolla valitsijayhdistys on perus-      paan kuin yhteen vaaliliittoon.
13633: tettu. Hakemuksessa asiamiehen tulee va-
13634: kuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet ovat                          12 §.
13635: allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat       Keskuslautakunta kokoontuu elokuun 20
13636: kunnassa vaalioikeutetut ja että he oma-          päivänä, syyskuun 1 ja 8 päivänä sekä vii-
13637: kätisesti ovat sen allekirjoittaneet.             meistään vaalin jälkeisenä päivänä. Tar-
13638:    Jos valitsijayhdistyksen ehdokaslistalle on    peen vaatiessa kokoontuu lautakunta myös
13639: otettu henkilö, joka on myös toisen ehdo-         syyskuun 6, 13 ja 15 päivänä sekä muul-
13640: kaslistan ehdokkaana, olkoon hänellä oi-          loinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.
13641: keus saada nimensä pyyhityksi pois lis-              Elokuun 20 päivänä keskuslautakunta an-
13642: tasta, jollei hän ole valitsijayhdistyksen jä-    taa 11 § :ssä mainitut tiedot ...
13643:                                                                                             37
13644: 290                              VII,5. -    Kunnallinen vaa:lila.ki.
13645: 
13646:    Syyskuun 1 pmvana lautakunta tarkas-               neet yhdistyksen päätöstä vaaliliittoon yh-
13647: taa ja varustaa järjestysnumeroilla ne ha-            tymisestä tai määrätyille henkilöille anta-
13648: kemukset ja ehdokaslistat, jotka valitsija-           neet valtuutusta päättää yhdistyksen puo-
13649: yhdistysten puolesta on jätetty, ja saattaa           lesta asiasta ; c) että sivulliset henkilöt
13650: ne vaalioikeutettujen tietoon tiedoksipa~             ovat ottaneet osaa vaaliliiton muodostami-
13651: nolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.              sesta tehtyyn päätökseen; d) että henkilö,
13652: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmu-             joka on jättänyt asiakirjat, ei ole pätevä
13653: kaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole        edustamaan vaaliliittoa ; e) että vaaliliiton
13654: laillisesti perustettu, antakoon keskuslauta-         asiamies ei ole jättänyt sopimuskirjaa tai
13655: kunta asiamiehelle tiedon, ettei hakemuk-             säädettyä selvitystä valitsijayhdistysten yh-
13656: seen ole suostuttu, ja ilmoittakoon hylkää-           tymisestä vaaliliittoon; sekä f) että asia-
13657: misen syyn. Samalla on asiakirjat palau-              kirjoja ei ole jätetty määräaikana tai sää-
13658: tettava asiamiehelle. Jos hylkäämisen syynä           detyssä järjestyksessä.
13659: on ollut, ettei hakemus ole ollut asianmu-                Syyskuun 13 päivänä lautakunta tar-
13660: kaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole        kastaa ne muutokset, jotka vaaliliiton asia-
13661: laillisesti perustettu, on asiamiehellä oikeus        mies on ede1lisen momentin noj•aHa :teh-
13662: vielä neljän päivän kuluessa sen jälkeen              nyt V1aa:lii1iiton muodostamista koskeviin
13663: uudelleen jättää asiakirjat asianmukaisesti           asiakirjoihin.
13664: oikaistuna. Oikaisua ei kuitenkaan saa                    Jos valitsijayhdistyksen yhtyminen vaa-
13665: tehdä siinä tapauksessa, a) että asiakir-             liliittoon on evätty, tulee keskuslautakun-
13666:  jassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu,        nan valitsijayhdistyksen asiamiehen tehtyä
13667:  ei ole allekirjoittajina riittävää määrää            siitä kirjallisen ilmoituksen, joka on jätet-
13668:  vaalioikeutettuja; b) että henkilö, joka on           tävä lautakun;nalle viimeistään 15 päivänä
13669:  jättänyt hakemuksen, ei ole pätevä edus-             syyskuuta ennen kello kahtatoista päivällä,
13670:  tamaan yhdistystä; sekä c) että hakemusta            poistaa yhdisty<ksen ehdokaslista vaalitoi-
13671:  ei ole jätetty määräaikana tai säädetyssä             mituksessa käytettävästä vaalilipusta. Sel-
13672:  järjestyksessä.                                       lainen ilmoitus voi tapahtua joko siinä
13673:     Syyskuun 6 päivänä lautakunta tarkas-              asiakirjassa, jolla yhdistys on perustettu,
13674:  taa ne muutokset, jotka asiamies on tehnyt            asiamiehelle annetun valtuutuksen nojalla,
13675:  hänelle 3 momentin mukaan kuuluvan oi-                taikka ilmoitukseen liitetyn kirjallisen seli-
13676:  keuden nojalla. Samana päivänä esitellään             tyksen perusteella, jonka on allekirjoitta-
13677:  saapuneet hakemukset, jotka tarkoittavat              nut enemmän kuin puolet yhdistyksen jäse-
13678:  9 § : n 2 momentissa mainitun muutoksen te-           nistä ja jossa asiamies on valtuutettu ryh-
13679:  kemistä valitsijayhdisty<ksen ehdokaslistaan,         tymään sanottuun toimenpiteeseen. Jälkim-
13680:  ja on, ennenkuin asia lopullisesti otetaan            mäisessä tapauksessa tulee asiamiehen il-
13681:  ratkaistavaksi, valitsijayhdistyksen asiamie-         moituksessa vakuuttaa, että mainitussa se-
13682:  helle varattava tilaisuus tulla asiassa kuul-         lityksessä olevat allekirjoitukset ovat asian-
13683:  luksi.                                                omaisten omakätisesti kirjoittamia.
13684:     Syyslmun 8 päivänä lautakunta tarkas-
13685:  taa vaaliliittojen muodostamista koskevat,                                28 §.
13686:  lautakunnalle jätetyt asiakirjat.         Ellei         Jos vaalia varten on hyväksytty vain yksi
13687:  näitä ole asianmukaisesti laadittu tai vaa-          ehdokaslista, katsotaan tämän saavuttaneen
13688:  liliitto muuten laillisesti muodostettu, il-         valitsijain yksimielisen kannatuksen, ja ju-
13689:  moittakoon lauta:kunta viipymättä kirjalli-          listakoon keskuslautakunta toiseksi vaali-
13690:  sesti vaaliliiton asiamiehe11e, Httei vata:liliit-   päiväksi säädettynä päivänä pidettävässä
13691:  toa tai vaHtsijayhdistylksen yhtymistä siihen        kokouksessa valituksi niin monta ehdokas-
13692:  ole voitu hyväksyä, sekä hylkäämisen syyt.           listan vaalikelpoista ehdokasta, listan alusta
13693:  Asiamies voi neljän päivän kuluessa sen              lukien, kuin on valtuutettuja valittava.
13694:  jälkeen oikaista hylkäämisen aiheuttaneet               Milloin erityinen vaalitoimitus on tapah-
13695:  virheellisyydet. Oikaisua ei kuitenkaan              tunut, on äänten laskeminen aloitettava
13696:  saa tehdä siinä tapauksessa, a) että asian-          viimeistään vaalin jälkeisenä päivänä ja
13697:  omaisen valitsijayhdistyben asiamies ei ole          niin pian kuin mahdollista loppuun saa-
13698:  allekirjoittanut sopimusta, jolla vaaliliitto        tettava.
13699:  on muodostettu; b) että valitsijayhdistyk-              Kun äänten laskemiseen ryhdytään, ava-
13700:  sen kaikki jäsenet eivät ole allekirjoitta-          taan kustakin eri äänestysalueesta keskus-
13701:                                  VII,5. -   Rantala y. m.                              291
13702: 
13703: lautakunnalle saapuneiden vaalilippujen       ten järjestettävä, että ne, joissa valitsijat
13704: kuori, siinä olevat vaaliliput lasketaan ja   ovat antaneet äänensä saman ehdokaslistan
13705: saatu luku verrataan äänestysalueen vaali-    puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryh-
13706: lautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.         mäksi.
13707:   Sen jälkeen on vaaliliput avattava ja si-
13708: 
13709:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
13710: 
13711:         Viljo Rantala.             Eetu Karjalainen.           A. K. Paasivuori.
13712: 292
13713: 
13714: VII,6. -   Lak. al. N :o 57.
13715: 
13716: 
13717: 
13718: 
13719:                                 Puumalainen y. m. : Ehdotukset laeiksi maalaiskun.tain kun-
13720:                                    nallisha:tlinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa
13721:                                    a,nnettnjen ase.tusten muuttamisesta.
13722: 
13723: 
13724:                                       E d u s k u n n a 11 e.
13725: 
13726:    Kaupungeista ja k3!uppaloista koottu ve-        oli 15.5 %, eHnik:einojen 39.8 % semä pal.klro.-
13727: rotustilasto osoittaa, että näiden !kuntien        y. m. s. tulojen 44.7 %, olivat prosentti-
13728: verorasitus on yhä suuremmassa määrässä            luvut v. 1944 kaupungeissa ja kauppalaissa
13729: siirtynyt palkansaajien kannettava!ksi. Niin-      6.5 %, 29.8 % ja 63.7 %. Pelkkien palkka-
13730: kuin on tunnettua, jaetaan verotettavat            tulojen osuus oli kohonnut noin 40 prosen-
13731: tulot kunnanverotuksessa kolmeen ryhmään,          tista noin 60 prosenttiin, siis 50 %: lla, mui-
13732: nimittäin kiinteistöistä, eli:nlkeinoista ja am-   den tuloryhmien saadessa vastaavan vähen-
13733: mateista sekä palkka- y. m. tuloista saatui-       nyksen. Ei voitane otaksua, että palikika-
13734: ihin. Viimeksimainittuun ryhmään luetaan           tulot olisivat suhteessa muihin tuloryhmiin
13735: myös k011ko- ja osinkotulot ja eräät mUJUt         lisääntyneet niin paljon enemmän, vaan on
13736: vähäisimmät tulojen lajit, mutta pallkika-         ilmeistä, että palkkatulot yksin tulevat tar-
13737: tulot muodostavat kuitenkin tämän ryhmän           lmin verotetuksi, muiden ryhmien, etenkin
13738: valtaosan. Tilastoa siitä, missä määrin tä-        eli:nlkeinotulojen jäädessä suhteellisen lie-
13739: hän ryhmään kuuluu korko-, osinko- y. m. s.        västi verotetuksi.
13740: tuloja siis muita kuin palkkatuloja, ei vali-         Vaikka maalaiskunnissa ei ole saatavissa
13741: tettavasti ole saatavissa myöhemmältä vuo-         edellä selostetun kaltaisia tilastoja, ovat
13742: delta kuin 1921, jolloin tällainen erittely        olosuhteet ilmeisesti samansuuntaiset niissä-
13743: toimitettiin tulo- ja omaisuusverotilastossa.      kin. Tällaiset ilmeiset iko'htuuttomuudet
13744: Tällöin IJilJUodostivat korko-, osinko- y. m. s.   olisi välttämättä !korjattava.
13745: tulot 8 % ikoko tuon ryhmän tulojen !koko-            Sellaisina lakiteknillisesti väili.äisinä muu-
13746: naismäärästä. Tulo- ja omaisuusverotuksen          toksina, jotka olisivat omiaan tuomaan käy-
13747: ja kunnanverotuksen perusteet olivat näi-          täntöön uusia verotuksen hyvin kestäviä
13748: hin nähden jolkseen'kin samat, niin että tuo       verolähteitä, mainittaJkoon !kiinteän ja ir-
13749: prosenttimäärä pitää miltei täsmälleen paik-       taimen omaisuuden satunnaisi'Sta luovutuk-
13750: kansa my·Ös kunnanverotuik:sessa. Kun kor-         sista saatujen voittojen nykyistä tal'kempi
13751: kotuloista melkoinen määrä on nykyään              verottaminen. Nykyisen lainsäädännön mu-
13752: verovapaa, niin vuonna 1921 vallinnut osuus        kaan tällaisia voittoja verotetaan vain sil-
13753: on ilmeisesti vähentynyt jo senkin vuoksi.         loin, kun myyty omaisuus on saatu oston
13754: Kun lisäJksi otetaan huomioon nytkyinen            tai vaihdon tahi muun vastikkeellisen luo-
13755: valtion verotuksen raskaus ja siitä j'ohtuva       vutuksen kautta ja kun hankinnan ja
13756: veropakoilu, ei voine otaksua korko- y. m. s.      myynnin välinen aika on kiinteään omai-
13757: tulojen osuuden ainakaan lisääntyneen.             suuteen nähden 10 ja irtaimeen nähden
13758: Verovapaus huomioonottaen voinee pitää             5 vuotta lyhempi. Ei ole mitään pel'US-
13759: todennäköisenä, että pa~kka- y. m. s. tulojen      teltua syytä rajoittaa. verotusoikeutta sanot-
13760: ryhmästä kunnanverotuksessa ei nykyään             tuihin aikamääriin, varsin!kin kun reaali-
13761: muita kuin palkkatuloja ole ainakaan 5 %           omaisuus inflation joodosta on noussut
13762: enempää. Kun sanotun tilaston mukaan               arvossa rahaOiffiaisuuteen verrattuna. Perus-
13763: esim. v. 1913 kiinteistötulojen osuus kaik-        teltua syytä ei liene myöskään rajoittaa
13764: kien kaupunkien yhteiseen verorasituikseen         verotusta siten, että vain oston ja vaiihdon
13765:                                  VII,6. -   Puumalainen y. m.                              293
13766: 
13767: kautta myyjän omaksi joutuneen omaisuu-           tuotto on suuresti riippuvainen tilan koosta
13768: d€n luovutuksesta saatu voitto olisi ilman        olisi tämä seikka huomioitava maatalous-
13769: hankinta- tai aikarajoituksia verotettava.        kiinteistöjen veroperusteita määrättäessä.
13770:    Tulo- ja omaisuusverotuksessa on omak-            MaatalomMinteistöjen ihyvä:ksi tehdyn
13771: suttu eräänlainen harikintaverotus sellaisiin     oman työn verottaminen kaipaa myös eräitä
13772: tulonsaajiin nä:hden, jotJka eivät ilmoita        selvennyksiä. Esimerki:ksi kiinteistön omis-
13773: riittävästi tuloja, mutta joilla voidaan pää~     taja, j<Yka on jäänyt leskeksi, ei luonnolli-
13774: tellä kuitenkin olleen niitä. Tarkoitettu         sestikaan voi tästä syystä edustaa Y'htä
13775: lain kohta on tulo- ja omaisuusverolain           tuloksellista oman työn arvoa kuin avio-
13776: 24 §: n 3 ja 4 kohta. Kunnallisiin vero-          liitossa oleva, varsinkin kun on kysymytk-
13777: lakeihin nähden tämä ,laatuun ja laaj,uu-         sessä leskivaimo. Kun aviovaimon oman
13778: teen" perustuva harkintavalta on omak-            talouden hyväksi tehtyä työtä ei oteta huo-
13779: suttu kiinteistö- ja elinlk:einotuloihin, mutta   mioon, niin joutuu leskimies, vaikka hänen
13780: ei muihin tulo<ihin. Jo yhdenmuikaisuuden-        taloutensa lk'ärsii huomattavan puutteen,
13781: kin vudksi olisi tä:mä tulo- ja omaisuus-         suorittamaan oman työn ta!ksoituksen kautta
13782: verolain säännös ulotettava myös kunnan           saman veron kuin naimisissa oleva kiin-
13783: verotukseen.                                      teistön omistaja. Nämä seikat olisi syytä
13784:    Maatalouskiinteistöjen nykyisessä vero-        laissa ottaa huomioon.
13785: tuksessa on eräitä epäkohtia jotka olisi             Perheenjäsenten työn verottaminen kai-
13786: syytä korjata, varsinkin kun nytkyinen ve-        paa myös eräitä selvennyksiä. Käytännössä
13787: rotustapa alunperinkin, siis 25 vuotta twka-      esimerkiksi verotetaan paikoitellen sellai-
13788: perin, suunniteltiin vain väliaikaiseksi.         senkin perheenjäsenen työstä perheen pää-
13789: Kokemus on osoittanut, että ensiksi'kin           miestä, joka muuten nauttisi ikänsä puo-
13790: kunnallisverotuksessa annetussa asetuksessa       lesta lapsivähennystä. Jos tällainen nuori
13791: määrätty maiden hyvyysluokitus on liian           perheenjäsen käy ansiotyössä, häntä ei ny-
13792: rajoitettu ja a:hdas. Kun otetaan huomioon        kyisen lain mukaan voida jättää verotta-
13793: eri osien hyvinkin erilaiset viljavuussuh-        matta, vaikka kailkki kohtuussyyt puolta-
13794: teet, on maiden hyvyysluokitus vain !koJ-         vatkin tällaisen tulon verovapautta. Laissa
13795: meen ludkikaan pidettävä epätarkoituksen-         olisi siis asetettava ikäraja, jonka mukaan
13796: mukaisena. Varsinkin parempituottoinen            ilapsivähennykseen oikeut,etun nuoren henki-
13797: maa jää tässä 1uokittelussa liian Iievälie        lön omasta työstä saamaa tuloa ei olisi
13798: verotukselle, huonomman maan joutuessa            verotettava, olkoonpa hän työssä vieraalla
13799:  suorittamaan suhteellisesti raskaamman ve-       tai työskennelköönpä hän perheen pää-
13800:  ron. Luokitus olisi laajennettava käsittä-       miehen taloudessa.
13801:  mään ainakin viisi luokkaa, jonka !oihessa          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13802:  vyöhykejakoa olisi suosittava nykyistä run-
13803:  saa:mmin.                                                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13804:    Koska maatalouskiinteistöjen puhdas                  vat lakiehdotukset:
13805: 
13806: 
13807:                                             Laki
13808:         maalaiskuntien kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
13809:      Eduskunnan päätösten mukaisesti muutetaan maalaisikuntien ilrunnallishallinnosta
13810:   kesäkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 82 § :n 2, 3, 5, 6, 8 ja 13 kohta, sellai-
13811:   sena kuin 2, 3, 5 kohta ovat 19 päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa, sellai-
13812:   sena kuin 6 kOihta on 21 päivänä joulukuuta 1'923 annetussa laissa, 8 kohta sellai-
13813:   sena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1938 annetussa laissa, sekä 13 kohta tammikuun
13814:   2.0 päivänä 1922 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
13815:                      82 §.                        siitä, mihin määriin arvioidaan viljellyn
13816:                                                   maan ja luonnonniityn verovuonna päätty-
13817:   2) Taksoituslautakunnan, joka on valittu        neenä talousvuotena antaman puhtaan tUJO-
13818: seuraavan vuoden taksoitusta toimittamaan,        ton keskimäärin nousseen hehtaaria kohden,
13819: on ennen lokakuun 15 päivää tehtävä päätös        luökiteltuna erikseen maan laadun ja tilus-
13820: 294                                 VII,G. -   Kunnallislait.
13821: 
13822: ten sijoituksen ja suu:vuuden muikaan vä-          koitetut verotuksessa sovellettavat perus-
13823: hintään viiteen luokkaan ja erikseen kiin-         teet.
13824: teistön aseman mukaan liike- ja kulutus-              3) Sitten krun ne perusteet, joiden mu-
13825: paikkoihin vähintään kahteen vyöhykkee-            kaan m. m. lkiinteistöstä ja poronhoidosta
13826: seen, sekä mihin määriin arvioidaan erilais-       saadut tulot on arvioitava, on valtioneu-
13827: ten ja eri osissa kuntaa sijaitsevan metsän        voston päätöksellä määiJätty, tulee taksoitus-
13828: vastaavan hakkuuvuoden keskimääräinen              lautwkunnan 80 §: ssä säädettynä aikana,
13829: puhdas tuotto hehtaaria kohden, huomioon-          näiden perusteiden mukaan verovelvolli-
13830: ottaen tulojen suuruuden ja luokitettuna           selta saatujen tai talksoituslauta!lrnnnan
13831: erikseen metsäntuotteiden myyntimahdolli-          muulLa tavoin hankkimien :t.ietoj·en pohjalla
13832: S1tuksien mukaan vähintään kolmeen vyö-            määrätä kunkin maatalouskiinteistön sekä
13833: hykkeeseen. Niin ikään on taiksoituslauta-         kunkin poronomistajan porokannan puhdas
13834: kunnan, mikäli kunta sijaitsee sellaisella         tuotto. Jos kiinteistön tuotto hallan, tulva-
13835: alueella, jossa poronhoitoa siitä annett;ujen      veden tai raesateen vuoksi tai muusta sel-
13836: säännösten mukaan saadaan harjoittaa,              laisesta syystä taikka po:vonhoidosta saatu
13837: mainitun ajan kuluessa päätettävä, mihin           tulo porokarjaa kohdanneen vahingon joh-
13838: määrään kunkin paliskunnan osalta arvioi-          dosta on vähentynyt huomattavasti enem-
13839: daan edellisenä poronhoitovuotena vuotta           män kuin paikkakunnalla yleensä, on tämä
13840: vanhempaa poroa kohti sarudut tulot. Kap-          kohtuullisesti otettava huomioon tuloa ar-
13841: pale taksoituslautakunnan sanottua pää-            vioitaessa. Milloin maatalouskiinteistössä
13842: töstä veroperusteista on viivytyksettä l&he-       käytetty viljelystapa tai tuottei:dlen myynti
13843: tettävä valtioneUVDStolle sekä toinen kap-         olennaisesti poikkeavat yleensä käytetyistä,
13844: pale asetettava soveliaassa paikassa kunnan        on täten saaltu Esätulo kohtuu1lisessa m&ärin
13845: alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän-       my;ös otettava huomioon taksoituksessa.
13846: toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin         Kiinteistön tuloksi on lisäksi laskettava
13847: asiasta on ilmoitettu sillä tavoin kuin ~kun­      puutarhasta, kalavedestä, laidun- ja met-
13848: nallisista tiedonannoista on säädetty, sitä        sästysmaasta ynnä muusta näihin verratta-
13849: päivää lukuunottamatta.                            vista etuisuuksista saatu puhdas tulo sekä
13850:    Verovelvollisella, joka ei tyydy taksoitus-     verovelvollisen maatalouden hyvä;ksi tekemä
13851: lautakunnan päätökseen, on oikeus tehdä            työ, jolhtotyö siihen luettuna, arvioituna
13852: muistutuksia päätöstä vastaan kirjelmällä,         siihen määrään mikä siitä työstä olisi ollut
13853: joka on 14 päivän kuluessa siitä päivästä,         palikatulle henkilölle suoritettava. Naisjoh·
13854: jona päätös on pantu verovelvollisten nä;h-        toisessa taloudessa on veroa harkinnan mu-
13855: tävä'ksi, tätä päivää lukuunottamatta, an-         kaan alennettava, ellei ole perheenjäsenenä
13856: nettava taksoituslarutakunnan puheenjohta-         kahtakymmentä vuotta täyttänyttä miestä.
13857: jalle; kuitenkin saata'k{)on muistutuskir-         Naimattoman miehen omaa työtä arvioi-
13858:  jelmä myös lähettää lähettäjän vastuulla          taessa Qn tämä seikka otettava huomi{)on
13859: määräajan kuluessa ta;ksoituslauta:kunnan          alentavana tekijänä harkinnan mukaan,
13860: puheenjohtajalle malksetussa kirjeessä pos-        ellei pe:vheenjäsenenä ole kahtakymmentä
13861: tin välityksellä. Puheenjohtajan tulee muis-       vuotta täyttänyttä naista.
13862: tutuskirjelmään merkitä, milloin se on hä-            5) l\1uunlaisesta kuin maatalouskiinteis-
13863: nelle annettu tai saapunut, sekä viivytyk-         töistä tai poronhoidosta saatua tuloa taiksDi-
13864: settä toimittaa se valtioneuvostolle, ja on        tettaessa pidetään tulona sitä säästöä, jaka
13865: kirjelmän oheen liitettävä ta!ksoituslauta-        syntyy ikun verovelvollisen kiinteän ja ir-
13866: kunnan muistutuksen johdosta antama lau-           taimen, viran, liikkeen tai työvoiman tai'klka
13867: sunto sekä selvitys siitä, milloin taksoitus-      hänen nauttimansa eläkerahan, eläkkeen,
13868: lauta!kunnan päätös on asetettu nähtäville.        armovuoden tai muun sellaisen etuisuuden
13869: Valtioneuvoston on, hankittuaan asiasta            rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä mää-
13870: asianomaisen lääninhallituksen lausunnon,          rästä, minkä verran ihänen omaisuutensa
13871: olipa taksoituslautakunnan päätöstä vastaan        muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön,
13872: tehty muistutuksia tai ei, tehtävä vero-           testamentin, sääntöperinnön, ynnä muun
13873: vuoden veroperusteisiin muutokset, jotka           sellaisen kautta, luetaan pois tarpeelliset
13874: ovat tarpeen, jotta verotus tulisi oi!keruksi ja   vuotuiset kunnossapito- ja !käyttökustan-
13875: koko valtakunnassa yhdenmukaiseksi, sekä           nukset, työpalkat ja kohtuulliset arvovähen-
13876: sen jälkeen vahvistettava 1 kohdassa tar-          nykset. V erosta vapaa on IJ.rnitenkin mitä
13877:                                    VII,G. -   Puumalainen y. m.                                295
13878: 
13879: on saatu naimaosana, huomenlahjana tai              moin on tuloksi katsottava se työ, minkä
13880: etuosana jaikamattomasta pesästä tai myötä-         verovelvollisen kotona olevat ennen vero-
13881: jäisinä, niin myös lahja, perintö, testa-           vuoden alkua kuusitoista vuotta täyttäneet
13882: mentti tai sääntöperintö, jaka on tullut            lapset tai muut perheenjäsenet hänen vai-
13883: puolisolle tai suoraan ylenevää tai alenevaa        moaan lukuunottamatta ovat tehneet vero-
13884: po'lvea oleviiHe perilliSille. Tuloksi on iki!lt-   velvollisen talouden hyväksi, ellei heitä
13885: sottava myös, mitä verovelvolhn:en on osin-         erikseen veroteta, 1\1uitenkin huomioonottaen
13886: kana saanut osakeyhtiöstä tai osuuskun-             !kunkin perheenjäsenen osalta ne väihen-
13887: nasta, vaikJka sille yhteisölle tai osuuskun-       nykset, jotka tämän pykälän 9, 10 ja 10 a
13888: nalle olisikin pantu !lrunnallisveroa. Niin         kohdassa mainitaan.
13889: ikään on tuloksi katsottava satunnaiset voi-           Perheenjäsenen työtä arvioitaessa on huo-
13890: tot, niihin luettuna kiinteän ja irtaimen           mioitava päämiehen maatalouskiinteistön
13891: omaisuuden satunnaisesta luoViUtuksesta             tahi muun veroesineen laajuus ja laatu sekä
13892: saatu voitto, olkoonpa omaisuus saatu pe-           myös perheenjäsenen mahdolliset sivutulot.
13893: rintönä, lahjana tahi osta;malla tai vaihta-        Perheenjäsenen työtä arvioitaessa pidettä-
13894: malla tai,kJka muulla näihin verrattavilla          köön ohjeena tämän pykälän 3 kohdan
13895: saannoilla, katsomatta siihen kuinka kauan          säännöstä verovelvollisen maatalouden hy-
13896: omaisuus on ollut luovuttajan omana. Maa-           vä:ksi tehdystä työstä.
13897: talouskiinteistön luovutuksesta vcoittoa mää-          8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä
13898: rättäessä lisättä!köön luovutuksesta saatuun        stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an-
13899: vastiikkeeseen luovuttajan omistusaika, ei          nettu tieteellistä tai taiteellista opinto- tai
13900: kuitenkaan pitemmältä ajalta lkuin vero-            tieteellistä tutkimusta varten, ei myöskään
13901: vuodelta ja sitä edeltäneiden ikymnwnen             kansanedustajan palkkiota, !korvausta val-
13902: vuoden ajalta, kiinteistöitä erikseen luovu-        tion komitean jäsenyydestä tai sitä, mitä
13903: tettavaksi hakattujen metsän tuotteiden             valtio tai muu julkinen yhdyskunta on
13904: sekä luoViUtuksessa pidätetyn hakkuuoikeu-          myöntänyt tilapäisestä tehtävästä johtuvien
13905: den kantoarvo vähennettynä samoilta vcuo-           erityisten kustannusten peittämiseksi, ulko-
13906: silta verotetuna metsän tuotolla. Jos omai-         maisessa edustuksessa palvelevien viran-
13907: sUJutta verovelvollisen !hallinta-aikana on         toimituspalkkiota, paikalliskorotuksia sekä
13908:  kahdannut vahinko, josta hän on saanut             kurssi- ja hintavaihtelukorvausta, uudis- ja
13909: korvausta, lisättäköön ~orvaus luovutus-            laidunviljelyspal~kiota eikä myöskään sitä
13910:  hintaan, mikäli sitä ei ole käytetty tuhou-        tuloa, jonka kuuttatoista Viilotta nuorempi
13911: tuneen tai vahingoittuneen omaisuuJdien             verovelvollinen omalla työllään on ansain-
13912:  uudistamiseen tai !kuntoonpanemiseen. Sa-          nut.
13913: tunnaisesta luovutuksesta syntynyt tappio              13) Jos elin'keinosta, liikkeestä tai muusta
13914: on voitosta vähennettävä. Tulosta ei saa            kiinteistöstä !kuin maatalouskiin teistöstä
13915:  lukea pois verovelvollisen ja hänen per-           säästyneen tulon arvio on päättynyt niin,
13916:  heensä elantokustannuksia, joihin myös lue-        että säästöä on syntynyt vähän tai ei ollen-
13917:  taan asunnon vuokra sekä verovelvollisen           kaan, mutta sellaista arviota veronalaisen
13918: itseään varten pitämän palvelusväen palk-           liikkeen laatuun ja laajuuteen nähden ei
13919:  kaus ja elatus ynnä mitä muuta on näihin           katsota voitavan hyväksyä ikunnallisveron
13920:  verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään,        suorittamisen perusteeksi, tulee talksoitus-
13921:  mitä verovelv;ollinen on sijoittanut UJUdis-       lautakunnan, huolellisesti tutkittuaan ikaik-
13922:  rakennuksiin ja uudisviljelyksiin tai liik-        kia niitä asiarrhaaroja, jo:iidlen tulee olla
13923:  keensä laajentamiseksi, koneisiin ynnä muu-        johtona asian arvostelemisessa, harkinnan
13924:  hun sellaiseen.                                    mulkaan arvioida se kohtuullinen määrä,
13925:    6) Verovelvollisen tuloik'si on lisäksi kat-     josta sellaiselle verovelvolliselle on pantava
13926:  sottava rahaJksi arvioituna se etu, joka           veroäyriä.
13927:  hänellä on ollut oman ja perheensä tarpee-            Jos verovelvollisen ilmoittama tulo mui-
13928: seen käytetystä omasta tai vapaasta asun-           den samalla alalla ja vastaavasti saman-
13929:  nosta. Asuntoetua arvioitaessa on huomioi-         laatuisissa olosuhteissa toimivien verovel-
13930:  tava huoneiden tilavuus ja kunto, jota var-        vollisten vuosituloon tai hänen elintasoansa
13931:  ten huoneet on luoikiteltava 5 vuoden väli-        verrattuna on ilmeisesti liian vähäinen eikä
13932:  ajoin, ja on ludkituksessa norudatettava           verovelvollinen vaadittaesaakaan esitä vuQSi-
13933:  paikkakunnalla vallitsevaa vuokratasoa. Sa-        tulon viiJhäisyyteen johtaneita päteviä syitä,
13934: 296                                  VII,6. -   Kunnallislait.
13935: 
13936: taksoituslautakunta on oikeutettu harkin-          yksityismenonsa, olisi ollut ma:hdDllista, eilkä
13937: tansa mUJkaan vahvistamaan verotettavan            verovelvollinen vaadittaessa esitä luotetta-
13938: tulon määrän.                                      vaa selvitystä siitä, että sen mukaisen omai-
13939:    Jos verovelvollisen omaisuudesta tehtyjen       SU!Uden Dn katsottu rmuDdostuneen aikai-
13940: laskelmien mukaan verovelvollisen varalli-         semmin verotetusta tai verovapaasta tu-
13941: suusaseman havaitaan verovuoden aikana             losta, pidettäJköön sellaista lisäystä, ellei
13942: muDdostuneen hänelle edullisemmaksi !kuin          häntä siitä ole jälkiveroitettava, hänen vero-
13943: hänen tulojensa ja menojensa väliseen suh-         V'Uodelta verotettavana tulonaa:n.
13944: teeseen nähden, ottaen :huomioon myös                Tätä laJkia sovelletaan ensi kerran vuo-
13945: hänen elinsuhteittensa mukaiset arvioidut          den 1947 tuloja verotettaessa.
13946: 
13947: 
13948:                                             Laki.
13949:             kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13950:     Eduskunnan ,päätöksen mukaisesti mU!U tetaan kunnallishallituksesta kaupungissa
13951:   joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 55 § : n 1, 2 ja 7 kohta, sellaisena llruin
13952:   1 kohta on 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa, 2 kohta, sellaisena kuin
13953:   se on 30 päivänä joulukuuta 1935 annetussa laissa, ja 7 'kcohta 20 päivänä tammi-
13954:   kuuta 192:2 annetussa laissa, näin ikuJulu vaksi:
13955:                        55 §.                        den alkua 16 v. täyttäneet lwtona olevat
13956:     Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-      lapse:t :trai muut perheen jäsenet, ruänen vai-
13957:  datettava seuraavia säännöksiä:                    moansa lukuunottamatta Dvat tehneet vero-
13958:     1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka           velvollisen talouden hyväksi, ellei heitä siitä
13959:  syntyy, kun verovdvolJisen kiinteän tahi           erikseen veroteta, kuiten!kin ihuDmioonottaen
13960:  irtaimen pääoman, viran, liikkeen taikka           kun!kin perheenjäsenen kohdalla ne vähen-
13961:  hänen nauttimansa eläk!keen, eläkerruhan,          nykset, jotka tämän pykälän kolmannessa
13962:  armovuoden tai muun sellaisen etuuden              ja neljännessä kohdassa mainitaan. Niin
13963:  rahaksi arvioidusta tulosta sekä siitä mää-        ikään ou tuloksi luettava, mitä verovelvol-
13964:  rästä, minkä verran :hänen omaisuutensa            linen on osinkona saanut osakeyhtiöstä tai
13965:  muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,            osuuskunnasta, vaikka sille osakeyhtiölle
13966:  testamentin, säästöperinnön ynnä muun sel-         tai osuuskunnalle olisikin pantu kunnallis-
13967:  laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo-      verDa. Myös on tuloksi katsottava satun-
13968:  tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset,        naiset voitot ni~hin luettuna kiinteän ja
13969:  työpaikat, kohtuulliset arvcovä:hennykset,        irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovu-
13970:  maasta, paitsi valtion omistamasta, suori-        tuksesta saatu voitto, olkoonpa omaisuus
13971:  tetut vuo!kramaksut, kiinnittämättömien vel-      saatu perintönä, lahjana tai ostamalla tai
13972:  kojen ilmrDt, tkiinnitettyjen velkain koroista,   vaihtamalla taifkika muulla niihin verratta-
13973:  jos niiden määrä on alle lk<>lmen tuhannen        villa saannoilla, katsomatta siihen, ikuin!ka
13974: markan, enintään tuhatviisisataa ma11kkaa,         kauan omaisuus on ollut luDvuttajan omana.
13975: muussa tapauksessa puolet, !kuitenkin viisi-       MaatalOIUSkiinteistöjen luovutu!ksesta voit-
13976: toistatuhatta marikkaa, niin myös kunnalle         toa määrättäessä lisättä!köön saatuun vastik-
13977: ja kirkolle menevät verot. V eroista vapaa         keeseen luovuttajan omistusa:i!kana, ei kui-
13978: on kuitenkin, mitä on saatu naimaDsana,            tenkaan pitemmältä ajalta kuin verovuo-
13979: huomenlahjana tai etu'osana ja;kamattD-            delta ja sitä edeltäneiden 10 vuoden ajalta,
13980: masta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös          kiinteistöitä eriiksoon iluovutettavaksi ha:kat-
13981: lahja, perintö, testamentti tai sääntöperintö,     tujen metsän tuotteiden sekä luovutuksessa
13982: joka on tullut puDlisolle tahi suoraan yle-        pidätetyn hakkuuoikeuden kantoarvo vä-
13983: nevää tai alenevaa pDlvea olevalle perilli-        hennettynä samoilta vuosilta verotetulla
13984: selle. Tuloksi on myös katsottava rahaksi          metsän tuotolla. Jos omaisuutta on vero-
13985: arvioituna se etu, j,oka verovelvollisella on      velvollisen hallinta-aikana !kohdannut va-
13986: ollut oman ja perheensä tarpeeseen !käyte-         hinko, josta hän on saanut korvausta, lisät-
13987: tystä tai vapaasta asunnosta, niin myös se         täköön korvaus luoV'IUtushintaan, mikäli sitä
13988: työ, min!kä verovelvollisen ennen verovuo-         ei ole käytetty tuhoutuneen tai vahingoit-
13989:                                  VII,6. -   Puumalahien y. m.                               297
13990: 
13991: tuneen omaisuuden uudistamiseen tai kun-          katsota voitavan hyväJksyä ikunnallisveron
13992: toon panemiseen. Muusta satunnaisesta lu,o-       suorittamisen perusteeksi, tulee ta!ksoitus-
13993: vutuksesta syntynyt tappio vn voitosta vä-        lautakunnan, huolellisesti tutkittuaan kaik-
13994: hennettävä. Tuloista ei saa lukea pois vero-      kia niitä asianhaaroja, joiden tulee olla
13995: velvollisen ja hänen perheensä elantokus-         johtona asian arvostelemisessa, harkinnan
13996: tannuksia, joihin myös luetaan asunnon            murkaan arvioida se !kohtuullinen määrä~
13997: vuokra sekä verovelvollisen itseään varten        josta sellaiselle verovelvolliselle on pantava
13998: pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus           veroäyrejä.
13999: ynnä mitä muuta on niihin verrattavissa.             Jos verovelvollisen ilmoittama tulo mui-
14000: Älköönikä luettako pois sitäkään, mitä vero-      den samalla alalla ja vastaavasti saman-
14001: velvollinen on sijoittanut uudisrakennuk-         laatuisissa olosuhteissa toimivien verovel-
14002: siin ja ruudisviljelyksiin tai liikkeensä laa-    vollisten vuosituloon tai hänen elintasoonsa
14003: jentamiseksi !koneisiin ynnä muuhun sellai-       verrattuna on ilmeisesti liian vähl.iinen eikä
14004: seen.                                             verovelvollinen vaadittaessakaan esitä vuosi-
14005:     2) V erotettavana tulona ei ole pidettävä     tulon vähäisyyteen j~htaneita päteviä syitä,_
14006: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an-         ta!ksoituslautakunta on oikeutettu hal"kin-
14007: nettu tieteellistä tai taiteellista opinto- tai   tansa mukaan vahvistamaan verotettavan
14008: tieteellistä tutkimusta varten, ei myöskään       tulon määrän.
14009: kansanedustajan palkkiota, korvausta val-            Jos verovelvollisen omaisuudesta tehtyjen
14010: tion komitean jäsenyydestä tai sitä, mitä         laskelmien mukaan verovelvollisen varalli-
14011: valtio tai muu julkinen yhdyskunta on             suusaseman havaitaan verovuoden aikana
14012: myöntänyt tilapäisestä tehtävästä johtu-          muodostuneen hänelle edullisemmaksi !kuin
14013: vien erityisten ilrustannusten peittämisåsi,      hänen tulojensa ja menojensa välisen suh-
14014: ulkomaisessa edustuksessa palvelevien viran-      teeseen nähden, ottaen menoina huomioon
14015: toimituspalikikiota, paikalliskorotuksia sekä     myös hänen elinsuhteittensa mukaiset ar-
14016: kurssi- ja hintavaihtelukorvauksia, uudis-        vioid!Ut yksityismenonsa, ei olisi ollut mah-
14017:  ja laidunviljelyspalkkiota eikä myöskään         dollista, eikä verovelvollinen vaadittaessa
14018: sitä tuloa, jonka kuuttatoista vuotta nuo-        esitä luotettavaa selvitystä siitä, että sen
14019: rempi verovelvollinen omalla työllään on          mukaisen omaisuU!d!en on katsottava muo-
14020: ansainnut.                                        dostuneen aikaisemman verotetusta tai vero-
14021:     7) Jos elinkeinosta, liikkeestä tai muusta    vapaasta tulosta, pidettäköön sellaista li-
14022: kiinteistöstä kuin maatalomlkiinteistöstä         säystä ellei häntä siitä ole jälkiverotettava~
14023: säästyneen tulon arvio on päättynyt, niin,        hänen verovuodelta verotettavana tulonaan.
14024: että säästöä on syntynyt vähän tai ei 'ollen-        Tätä lakia sovelletaan ensi !kerran vuoden
14025: kaan, mutta sellaista arviota veronalaisen        1947 tuloja verotettaessa.
14026:  liikkeen laatuun ja laajuuteen nä:hden ei
14027: 
14028:         Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
14029: 
14030:          V. Puumallainen.             Toivo I. Sonnunen.           Eino Tainio.
14031: 298
14032: 
14033: VII,7. -   Toiv. al. N:o 99.
14034: 
14035: 
14036: 
14037: 
14038:                                     P. Tervo y. m.: Kunnallisverolainsäädiinnön uudistamisesta.
14039: 
14040: 
14041:                                             Ed u s kun n a 11 e.
14042: 
14043:     Y1eisesti rtunarettu 1tosiasia on, että p~l­          on samalla vaikuttanut 1tämän ryhmän ve-
14044: kamsaajioo ryhmä on verotuksessa kaiikkein                rotettaviin tuloihin ja kun perus- j,a iiD:psi-
14045: .enimmin rasitettu. V alilte1:11lavasti merdän            väheiiliilyStJen pioouusk8:a'll: ei ole sitä sanot-
14046: verotusti,1astomme ,eiväJt ole niin Jood:i!tut,           tavasti supilstanut, niin on pidettävä; lbosi-
14047: ~ tämä: voit.a.isim .todeta koko :rrumhan                 ooiana, 1että paillkkrutulot muodostavat tämän
14048: <rJ.iähden. KunnaUimlen k!esku~oimisto on                 ryhmärn mi;lt.ei ykismomaisen osan.
14049: kuimenkim. koonrrmt lmupunkeja !koskevan rti-                 Vertailu sanottujEm prosenttHrukujen suh-
14050: 1asto!n vuodesta 1913 lähti~n, jokia rtil>asto            teelliseen ja jatkuVJaan nousuun palkka-
14051: vuodest:a; 1928 rulkaoo !käsittää myös kaup-              y. m. tulojen osailta; osoittaa selviästi, että
14052: pallat. Tämä thlaSito osoittaa, ~tltä kiinteistö-         tämä IIJOUSU johtuu siiltä, :että pMklroltulot
14053: rt'Iillojen, <elinikeinortulojen ja palkkia- y.m.         tu:1ewlt 'tarkimmin verotetuiiksi muiden tulo-
14054: 1tuloj·en suhde on varhdellut prosenttei<rua:             jen päästessä: pakoilemaan verotusta. Muu-
14055: verotettavien tulojen kokonaismä1ärästä eri               ten olisi mahdotonta selirtJtää, että plililikka-
14056: vuosina seuraa:v~as:ti:                                   rtulOtt nyt muodostaisivrut rru~at k!aksi: kol-
14057:                                               Palkka-
14058:                                                           mannesta kaikista verat:ettavista <tuloista,
14059:                Kiinteistö-   Elinkeiillo-
14060:                  tulot          tulot       y. m. tulot   varkikiaJ ne v. 1913 o1ivat noin 45% ja v.
14061:                                                           1916 ooin 38 %.
14062: 1913            15.5%         39.8%           44.7%            TämäJ johtuu ilmeisest~ siitä, •että välitön
14063: 1916             9,0          53.2 "          37.8 "      verotuksemme on liian yksipuolista tulon
14064: 19·20            3.5 ""       41.9            54.6 "      ver011ltamista. TUiloista täsmälleen mää:ri-
14065: 1922             6.8          33.2 "          60.0 "      rteRyt paJlklkwtulot joutuVJalt poikkeuksetta
14066: 1924            10.o "        26.7 ""         63.3        koko målärä,1tään verotuksen alaisiksi, kun
14067: 1928            12.o "        26.0            61.o "      1trua1S kiinteistöistä ja varsinkin elinkeinoista
14068: 1934            1L8 ,"        26.3 "          61.9 ""     saadut tulot helpommin p1ääsevätt:. pakoile-
14069: 1938             9.8          24.9 ""         65.2        mruan verotusta.
14070: 1944             6.5 "        29.8 "          63.7 "
14071:                       "                              "         Jotta tähä1n asiain .t]loo'n srualtiaisiin orikeu-
14072:                                                           denmuka:ista korjamta, olisi kUIIJilllalliisv,ero-
14073:     Vuodoo 1945 ;t;,i,lasto on juuri ~w1mistunut          tusta koske~a:a lainsäJädäntöä niin muutet-
14074: ja se osoittaa, elttä pw1kwnsaajren osuus on              tava, ·että. muiden kuru palikkiatulojen suh-
14075: yhä noussut lähernil1e1len jo 70 %.                       teelllinen osuus verot~ailclroan swataisiin li-
14076:     Ma:ail18iiskunnista ei vastaavaa tilastoa ole         säiäntymään. Errikoksest;i ,tä!l1ä hetkellä ovat
14077: {)'lemassa, mutta ·eräistä pistokokeista päät-            syyt s~ilmn mhlrtei pakottavat, siWlä: palkan-
14078: ttäen kehitys on niissäkin o'llut samanlainen.            sa:a.jrut oVJrut huolestuneina seul'laill!Illeet hilruta-
14079:     PaJkk,a- y. m. 1tulojen ryhmään ltosi;n ikuu-         tason ja:tkuvcaa nousua ja esittäneet siinä
14080: lluvi3Jt myös kol'ko- j'a osinkotu·lot sekä sa-           kohdin oikeutettuja va:altimuiksia. Krm ai-
14081: tunnaise!t voilitot, mutta niiden osuus on var-           kaisemmait tähän suunta:an tähdänneet i:aki-
14082: sin v'ähäånen, etenkin vuodesta 1942 läh-                 esi:tykset, jop1a; toivomusaloittootkin, joita
14083: ti,en, si:Hä k!alikki pienempien :1laJ:1etu!ksien         eduskunnassa on tehrty, on jatkuvasti hy-
14084: ja obligati~iden korot ov;at olleet t!::äysin             !l:ältty, olisi hruhlituksen il10poosti Slalllitavoa:
14085: verovapa:art; ja suuremmistwkin on olllut puo-            eduskunn.rulle se11lai:sia esitylklsi:ä, jotka hel-
14086: let verova:paina. Kun pa'lkikatUJlojen nousu              poitt:aisiv-rut palkansaajilen verorosiroustl:a.
14087:                                            VII,7.- P. Tervo y. m.                                          299
14088: 
14089:     Tähän suuntoon tähtääviä llcairnmrtutDksia                   Pamkit ja suuret rteollisuus1a1tokset j<aka-
14090: olisi suulhlli:telta.va kahdeLla ~inja:lla. En-              vat edelleen verraiten Tunsaasti niin sanot-
14091: siiks~ ol~i: k:a:ikkei:n kiirreisimmi;n sootava              tuja vapa:aosakkeilta, joiden tuoma hyöty ja
14092: selilia:isia esityksiä, jonka on hellppo la;kitek-           tulo ovat useimmissa tapauksissa laintulkin-
14093: :n:illlisesti ;toteuttaa. ·Toiseksi olisi mahdolli-          nan nojallla V'erovapa:at. Onhan selvää, että
14094: sfunman p;i:an :rule:ttava vailmistaa pe·rirnpoh-            ltä1lai'sten vapa:aosakkeitten jako on miilitei
14095: jaisempia uudistuksila, joilla sa:at1aisiin ai-              a:ina peiJtettyä voitonja1koa, joka muutoo
14096: kaan pysyväilll€'ll ikunnwllisverot:ukSiern jär-             tapahtuisi osingollij:aon muodossa. Tlässä
14097: jesltämmen veronmaksajien maksukyvyn                         on kysymyksessä erittä1in tuottava ja useim-
14098: muk;aiseksi.                                                 milssa tapauks:issa varsin veronmaksuikykyi-
14099:     Esiltämme seuraavassa 't!ä:1h11isten uudis-              siin henkillöihin kohdistuva verotus. Lakia
14100: tusten smrnJtav:iivrut, koska kokemus on osoit-              olisi niin sellvennettävä, et.tä verotus ulot-
14101: ibamJUt, ett1ä Iwki<a,loitteiden pohjan:a on mil-            :tuisi nä:ihimikin tuloihin.
14102: tei mahdotonlt:a saada aikaan rtui1oksia.                        Tulo- ja omaisuusverolaissa on lukuisia
14103:     Helposlti .tot,eut~Uaviirn muutoksiin näh-               säännöksiä, joiden muika:an määrätynlaiset
14104: den kimtyy huomio ennen kaikkea seu-                         tulot ovat verovapaat tai si:tten verotetita-
14105: :va·aviin se1kkoihin.                                        vista tuloista saa verovelvollineJl rt.ehdä
14106:     Tu}o- ja Oiffiaisuusverotukiseslta on jo                 eräitä: vähennyksiä, jotka helpottiavart hänen
14107: useita vunsi:a haitatta oHut ikäytä:nnössä                   verona:situst:a:an.    TäHailsista verovapaista
14108: kaikkiilli verovelvollisiin kohdistuva ha:r-                 tuloista: mainittakoon va:i[l} vahingonkor-
14109: kin:taverotus. KurnnaHis:verottuksessa om täl-               vaus, joka on saatu va,ltioJita t:ai vakuutus-
14110: lainen hwrki'ntaV'erotus ol:lut voimassa ai-                 ~ailtokse[ta, työit.tömyysavustukset, lahj,apalik-
14111: noastaiamJ :elinkeinotu:1oihin ja muihitn kiin-              ikiot, haultam:s- ja, äitiysavustukset, perhe-
14112: if~ist.ötuloihi[]J pa;iJtsi ma·rut:rulouskiin teilstö1Sitä   lisät y. m. semmoiset. Samaa tarkoiJt,tavista
14113: sarutuihm nähden. Tulo- ja omaisuusvero-                     vähennyksistä ma.itni:ttakoollJ kam.sane1älre-
14114: tUJksen '1a,a;jempi hrarkilllit·amahdoHisuus pe-             maksut, henkivakuutusmaksut, maksut
14115: rustuu siihen ttunnelttuun tosiasi:aan, että                 eläke-, ;työttömyys- y. m. kassoihin j. n. e.
14116: lukuisat verov·e'lvolliset, etupäässä niin sano-             TållJJa;rset verovapaudet ja vähennykset oV'at
14117: tut mustan J.iike1toimi<nnan hOO'joilttajat, on-             omiaan itekemäåln väh'ävarraisten veronm.ak-
14118: nistuva:t miltei säännöUioosti s:rulaamoou tu-               saji:en ikurum1lisen verorasituksen raska:am-
14119: lonsa, w.rroka ne summilt;milru oViat y;leiJses:ti           mabi ikuin va•l:tiol;lrsen,, jokia ei suimikaan
14120: tiedossa. MH:lään muUlla kuin Iaajenne-                      iliene ollut lainsäätäjän ibail'koitus. Kysy-
14121: ltrul!l'a hrurkirrtaverotukseilla ei rt:ä:Haisia tuloja      myksessä ovalt milt,ei poikkeuksetta: kaiikke~n
14122: saada v·erotuksern ru1a:isiksi. Kunnan vero-                 säälittävimmässä 1asemaS~Sa o1e>~alt veron-
14123: ltnlsvirrunomaisil.le olisi tässä kohdin välttä-             maksajat, joten ;t;å!1lailset kokonaisuut,een lmt-
14124: mä;ttä myönnett1ävä sarrmm:lainen hankinta-                  soen mitättömät, mutta asi<anomaioolle ve-
14125: vaLta kuin vaLtion VJerolautakunniHe.                        ronmaksajnlle suurilarvoiset se~lmt on
14126:     Viimeisen sotamme 1a~kruna jätert,t:iin edus-            helppo järjest.ää kummassa:kin veroitukseiSSa
14127: kunna•He h:ai1lituksen esitys, joka tarkoi•tti               yhtä:läisiksi.
14128: tulo- ja omaisuusverol;ain muut:t1amista. niin,                  Kun ve:vt.aa !toisiinsa :tw1ojen ilmoilttamis-
14129: että ni~n sanotut satunnaiset voitot joutui-                 velvo1lisuus1<allda kunnau verotusta varten
14130: 8ivat entistJä laajemmin verotuksen koh-                     sekä tulo- ja omaisuusV'erolrain veroi<lmoi-
14131: lte:iksi. Eduskunta tosin hylkä1si tämälll< 'esi-            tust~a: ja S'en 1:arki·st:amis:ta koskevia sään-
14132: ityksen, mutta nyt olisi syytä uusia se. Ei'-                nöksi:ä, nii.n tekee sen oudon huomion, että
14133: hän ole miltään perusteLtua. syytä supistrua                 viiimeksi mainittuja sääinnöksiä on useita
14134: satunnaistlffill voi,ttojen v·erottamineu :a:inoa:s-         kertoja ikorjwtltu ja tehostettu käytännön
14135: ta;atn seililiaisim ffipauksiin, JOISsa irtain               osoi:ttamissa heilkoil'lsa kohdissa, mutta vas-
14136: -omaisuus on ollut myyjän haillussa eninrt:iään              tlwa:vi:a korjauksia ei ole •tehty kunnan V'ero-
14137: viisi: ja kiinteän enintaän kymmenen vuotta,                 tusta koskeviin sä.ä,nnöksiin. Verolwk·iiesi-
14138: sekä että rtruhlamen voi:trt:o joutuu verooolai-             :tysten valmistajille on tässä ilmeisesti ta-
14139: seksi vain siililoin, kun omaisuus on s:ruwtu                pahtunUJt huomaamaltrt:omuuksia, s.i>1lä e1hän
14140: oston taii vaihdon kautta. Vm1.sinki[l} nyt                  li'en:e ta11koituksen:a, e't<tä kunnan verotus-
14141: olisi 'täJllll!isten voi:titojen lMj·empi V'erotta-          viranomaiset olisii jätettävä V'eroesilfleiden
14142: milllen: omi:arun tasaamaan niitä epäsuht<eilt.a,            paljastamistess:a huonompa1am. asema.an !kuin
14143: jOihka johtuv:a:t infloation ja :taV'ail'an puut-            valltion. Päinw:stoin kunna!Il on vaikeampi
14144: teen johdosta.                                               kuin valtion va;rsinkin maaJaisoloissa sa;ada
14145: 300                                     VII,7. -    Kunmllisverolait.
14146: 
14147: veroiautaJmntiJin 'rusiantunrljjoilta, joten siis          t:en, että va~tion verotuksen oheUa myös
14148: lrnnnail1isil,la verotuselimmä p,iJeäisi olla [aa-         kun:ta saisi o~keuden omalisuuden verottami-
14149: jemmrut vailtuudet lisäselvitysten hankki:mi-              seen.
14150: seem.~.    Ny:t on kuitenkin asi3ln: lait.a päin              Vaikka perinnön jllJ lahjlllllJ sekä omaisuu-
14151: VlllS'toin. Tämä epäsuhde olis~ nopeasti ik:or-            den verottamisen j,ärjeSJtäminen Jakiltekni:i-
14152: jattava.                                                   lilsesti ei ehkä olekaan nirin muitlmiton kuin
14153:     Ede1lä mainiltit:Uja verovapauksia ja vero-            edeHä luettelemiemme muiden veroesiueiden
14154: tettavlliDI :tulon v·ähennyksiä sekä tulo- ja              S~Mttwminen verotuksen alaiseiksi, o~isivaJt
14155: veroihnoi!tusten tarkistamism koslrevien                   nekin · aiika:ansaatavissa; verraten helposti
14156: sä:äm.nösten yhdenmuk~istutrtamisella s:a:avu-             sääd~tJtävi'll: erikoislruem.
14157: tettaisiiln kaiken lisäik:s~ se 'etu, <::ltltJä tulo- ja       Sii'l:'ltyäkstemme ~tämän jäilkeen alussa mai-
14158: veroilmoitusten tekijäin mu'Uitenik:in V;ai~al-            nJitsemaUemme ~toisehle :lirnj,wLLe, nimilttäin
14159: 1oista ja hankaJ;aa ~tehtävää heJ.potetltaisiin.           lrnnnam verotuksen perinpohjaisemmaJn uu-
14160: Aivan vähäinen ei suinik:aan ole se työn ja                distamisen aik~amiseen, pyydämme
14161: ajan säästö, joka täten saaJVultettaisilin, pu-            ki,innilttää hBJllituksen huomiota steuraaviin
14162: hum~ttakaan siitä aiheeNisen tyyrtymättö-                  seikkoihin.
14163: myyden väheTI!emisestä, joka ~tyytymättö­                      Sama;lla kuin nykyään tulloa verotetalllJl
14164: myys nyt vwlilitsee veronmaik:sajissa heidän               kaksinkel1t:aisesti, jäävät monet huomatta-
14165: joutuessaaJn m~täittömien pikkueroaw:i\suuk-               vat ja erittäin veronmaiksukyky,iset veroläh-
14166: sien :tähdoo kuluttamaan OO®aansa ja vaivo-                teet V'e'rottamatta.
14167: jaan kahta rinnakkaista. vero.i>Lmoirtus1ta il:wa-             Täl:laisina · v~eroesineinä mainilttakoon ensi
14168: tiessaalll.                                                kädessä aJ111Si!}tOillJ arvonnousu. S'e, jos mi-
14169:     SelVIBilillykseksi hwluamme huomauttaa,                kään on erit1:.äin sopiva~ verotuksen koh-
14170: että mi;elestämme ei suinkoolllJ ole pyrirbtävä            teekså, s11lä sa:maililia kuin s1en kaUJtta saavu-
14171: molempien :tuloveroj~en ,täydelliseen yhlte-               tetun tulon tai omwisuuden liSäyksen verot-
14172: TI!äisrtämiseen, siJ11·ä se veisi: ojasta aJHkkoon,        :t:aminen helpottaisi mU!iden liialksi Tas]tet-
14173: mutta mitätJtöm:Uen erillaiisuuksien säily:ttä:-           tujen veronmaksaj~i•en verotJaiaJk'ka!!!, se myös
14174: miseillä vai<n: lisätään veroiimoitust>en t~Bki­           hrHitJs:isi tontltikeinottelua ja silis VJälilliseslti
14175:  jäitn vaivoja, Hman että vrul<tio tai ik:unnait           edistäisi [ähivuosin'lll n.iim: v:aikeaksi: käyvän
14176: siiitä miltäiän hyötyisiväJt tai häviäisivät.              asuntopulan ratkaisua.
14177:     Kaikki edellä mainiltut asianomaisten la-                  Jo 20 vuotta sitten reduskunrta hyv,äksyi
14178: kien korjaukset j,ru täydennykoot oli'si jok-              l:ualJ:i,tukseHe toivomuksen, ~että ha..lilitus an-
14179: seenkirn helppo valmistaa jo niiln ajoilss:a,              taisi tutkia ansiottoman a:rvonnousun kell-
14180: että ne ehitisivät ensi vuonna toimiuett,a:vassa           poisuutta verotuksen esineenä. Tätä tutiki-
14181: verotuiksesSJa nouda;tett,aviksi:, kun vain ve-            musta val'iten ~etettiin a:ikam:aan komitea-
14182: rolaik:ien esityksiä va.lmistavaa valtion Hlilnlbä         kin, mutta SffilJ :työn rtuil.oksisrt:a, vaikka se
14183:  kehoi!t~etoolll ne nopeasti ilaatiilllaan. Oikeas-        rtoimiJ noin 8 vuotta, ei ole ruinakruan julki-
14184:  taan nre o1'isi n10peasti voi,tu: jo ajat sitten          suurteen sruatettu mi;tään tietoa. Tämä: ko-
14185: toteut<taa, ellei vero~akien valmist,elussa olisi          mitea lienee sittemmin l~akkaurt.etrtu ja1 sen
14186: tiian yksipuolisesti kiirnniltetty huomiota yk-            tehtävät kai siirrettiin niin sanotulle suu-
14187: smomaau valtion verotukseen. Ql,iJsi jo kor-               re1'le verokomiteaUe, mutta senkään työn. tu-
14188: kea aika vapauttaa kunnan verotus siitä                    !oksisrta ei ole mit.iiJälllJ kuulunut. Ol~i syytä
14189: il:apsipuolen asemrusta, jossa se jo [ähes kak-            uudistaa rt.ämä toimeksianto, s:illlä on suora-
14190: sikymmentä vuotta on sa;anu:t olla. EtHei                  nainen vahinko, että ttärtä sekä verotuik:sen
14191: va1ltion varsånainen verolakielli va1lmis;tus.eilin        että etenkin taajaan asuttujen senitujen ke-
14192: ehdi 'ta'i pysty tähän ,tehtävääJn, on syytä               hirt.yiksel:le ensiBJrvoista kysymystä ei ole saa•-
14193: asettaa sitä suo:t~itltamalllllJ eritymen komi-            tettu minkäänlaiseen keh:irtysVJa:iheesre.en.
14194: tea tai mieluummin pari asiran:tliDtijaa.                      Olemme ede]lä jo vii:tanneet siihen, etJtä
14195:     Kunna:lle olisi niiinikä1än myönlliebtävä              välitön verotuksemme on aiwn lil]an yksi-
14196: laiajemp.i oikeus perinnrön ja [a)hjan verot-              puolista. Sota~ajasta johtuvia poilclreus-
14197: tam:iSieen. Tä1laim.e.n omarisuuden J.isäys kes-           lakeja 1ukuunot~tamå.tta se kohdistuu yksin-
14198: tärlsi hyvin lisäverotuksen vaUion pmilnrt:ö-              omruam: rtuloon. V e:t~ortuksen ikohtuuMisem.a-
14199: ja il.ahjaveron: oheLla. Niiniik:äärn olisi !kun-          kin o11essa tämä yksipuolisuus johtaa sii-
14200: tien saat:av'a oikeus V'BTO:tltaa omaisuutta,              sen, että tuloverossa helpoimmin todettavat
14201: joka oikeus voitaisEn helposti j:ärjesrtää si-             tulot nimittäin P'aJkkatuilot ja yleensä muut-
14202:                                         VII,7.- P. Tervo y. m.                                         301
14203: 
14204: kin pienet tulot joUJtuvat paljon ;raskaarn-            ~oude1liset syyt siis puo~tavat voimakkaasti
14205: man verotuksen alaisiksi kuin ne .todelli-              verouudistuiSIUm suuntautumista niilll, >että
14206: suudessa runsaitsisivat. Kuru sodan ja nii-             yksipuolisen tuloverotuksen rinnaUe loohi-
14207: dlffil jäJkeirnen muu ylimääl'äi'llen vailition         tetään helpommin käytäntöön solve1tuva
14208: tailouden rosirtus on Esännyit verotaakkaa              esim.everotus. T·ä:llaine!l1 sopii ;nime110maan
14209: suunnattomasti, on tämä verotuksen yksi-                kwnJnalil.iseksi Vleroksi seill.ri.!l1 tähden, että
14210: puolisuudesta johtuva 1epäkohit.a vain kär-             kuntien pi®emp1nä ja haja.na;isempina ta-
14211: jisltynyt. Tuil.overotuksen puitteissa ei sii-          iousytksikköinä on vaikeampi kuin VJa:ltion
14212: hen :löydy lievennystä. Jo ·ensimmäJisern               järjestää tulojen tehokasta i,lmisruamista,
14213: mruailmansodan jä:lkeen siirrryttirii!li useissa;       mikäli se va:atii eriko.ista asiantU!l1temrurta.
14214: Illlaissa erikoisesti kulllllallisverOituks:essw niin      Olemme ·tässä esittän•eet vailn. suuDJtavii-
14215: sanottuun m.ineverotukseen ja tulovero jä-              vrut ja päiäasia!1lisimmat perustelut siitä, mi-
14216: tettiin pääasiassa vaLtion VJeroksi. Täten              hin suunrtalain välitöntä verotustamma olisi
14217: saatiiln aikaan paJJkkatulojern ja muiden ·tu-          lähiaikoirna ohj,alttavoa. E•I11Sin o1isi saratava
14218: lojen väiliinen rasi1tuksen, trusaaminen, jota          ailman helposti :toteurtettava.t Vlälttämälttö-
14219: yksipuolisen tuloverotuksen vrulliteSSia on             mimmät uudistuiksert sekä sen ohehla ja .rin-
14220: mahdoltonrba saavUJttaa.                                nan niiden karussa ·aJloitettava perusteelli-
14221:      Vaå1kka ulkomaisten esimerkkilen orjruUi-          sempi vä:litJtömän verotuksen ja nimen-
14222: nen seuraaminen 1ei ollielman suooi,te11ta:vaa,         omaan kurnnaJllisverotuksen uudistamim.en,
14223: on mei1läkirn jo aika ikorjruta [1e kohtwlok-           jo'ka •ei o~e käden käänteessä •a;ikaalllSiaata-
14224: k:ruat virheet, jotka tehtiim, siinä, että vi·ime       v~.                                         .
14225: vuosisadaJliLa säädettyj1en kurum:lolisten tuLo-           Tämän perusteena •ehdotamme eduskun-
14226: verojen lisäksi itsooä:isyyternme a;lkuaikam.1a         nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14227: saatettiin voimaan va:1Jtion :tulovero ilman,
14228: että kunnallisverotusta s.aman,aikaisesti oli>si                  että hallitus e,nsi tilassa valmistut-
14229: korjattu.                                                      taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
14230:      Yksipuolisesta 'tu[on verottamisesta joh-                 sen kunnallisverotusta koskevan lain-
14231:  tuu ilmiken ii.sä:ksi se epäkohta, 'että hyö-                 säädännön uudistamisesta siten, että
14232: dyilinen rtyö j1a rtehokas rtuotamJto saav.at                  satunnaiset voitot, vapaaosakkeet, pe-
14233: !kantaa v~erotuksen raskaimrnan taakan, kun                    rinnön ja lahjan aiheuttama omai-
14234: taas työ- ja tuo:taTIJtovoimiaam: vairn heikosti               suuden lis.äys, ansioton arvonnousu,
14235:  lkåy;tJt;ävä:t t ai niiden käytön kokonaan lai-
14236:               1
14237:                                                                erilaiset ylellisyysesineet ja muu
14238:  minl~öj•ät pääs·evält j()lko suhteellisen vä-                 omaisuus tulisivat kunnallisverotuk-
14239:  hä;llä verotuksella ·tai kokoo1arun vapautuvat                sen alaisiksi ja että veronmaksajien
14240:  verotuksesta. Myöskään 1ei tseHaisia vero-                    oikeus eräiden tulojen vähentämi-
14241:  velvolllis~a, jotka pääsevä1t pakoilemaan tu-                 seen, samoinkuin verolautakuntien
14242:  [oVJeroa, voida muun ku:in laaj.emma:n esine-                 oikeus harkintavm·otukseen ja vero-
14243:  verotukseiiL avulla saa•ttaa verotul\lsen pii-                ilmoitusten tarkistamis- sekä tulojen
14244:  riin.                                                         selvillesaamisvaltuudet ulotettaisiin
14245:      Niin hyvin verot•eknillise:t kuiinl ylei~t<a­             myös kunnallisvm·otukseen.
14246:           He'lsingissä helmikuun 13 päi'V'änä 1947.
14247: 
14248:           Penna Tervo.                     A. K. Paasivuori.               Edvard Pesonen.
14249:           Valto Käkelä.                    Varma Turunen.                  Juho Karvonen.
14250:           Uuno Raatikainen.                Aino Lehtokoski.                Martta Salmela-Järvinen.
14251:           Matti Lepistö.                   E. Pusa.                        Samuli Tervo.
14252:           Väinö Kivisalo.                  Urho Kulovaara.                 Jere Juutilainen.
14253:           Aino Malkarnäki.                 Alpo Lumme.                     Elli Nurminen.
14254:           Jussi Raatikainen.               H. S. Pesonen.                  Väinö Leskinen.
14255:           Juho Kuittinen.                  0. Muikku.                      Juho Pyy.
14256:           Isak Penttala.                   J. F. Tolonen.                  Yrjö Welling.
14257:           Viljo Rantala.                   K. Hakala.
14258: 302
14259: 
14260: VII,s. -   Hemst. mot. N :o 100.
14261: 
14262: 
14263: 
14264: 
14265:                                Forss m. fl.: Angående revidering av lagstiftningen om
14266:                                  kommunalbeskattning på landet.
14267: 
14268: 
14269:                                    T i ll R i k s d a g e n.
14270: 
14271:    I 1 § förordningen den 20 januari person bör grunda sig på den verkliga in-
14272: 1922 angående kommunalbesikattning i komsten i erhållen skörd eller inkomst i
14273: landskommuner stadgas, att till lantbruks- pengar. Tjänsteanställd, eller den, som
14274: fastighet hörande odlade marker och na- idkar näring, beskattas ingalunda efter ar-
14275: turliga ängar skola med hänsyn till sin betets omfattning och möda, utan för verk-
14276: prod:uktionsförmåga indelas i tre klasser. Eg inkomst, förmån e11er förtjällS't. Såsom
14277: Åkrar, till vilka hänföras även kärrodlin- · taxering och beskattning av lantbruksfas-
14278: gar samt praktiSkt taget också mossodlin- tigh.et verkställes, kunna rt:venne lägenheter
14279: gar, klassificeras efter den i havre upp· med lika förvandlade ägovärden i mark
14280: skattade skördemängden per hektar, då på och penni bli beskattade så, att den med
14281: orten vanlig odlingsmetod tillämpas. Det svagare marker får högre skatt, beroende
14282: har visat sig, att denna klassificering: ej på den ringa värdeskillnaden mellan olika
14283: ger rälttvisa åt odlare av [ägenheter med klasser och på grund av att arbetsvärdet
14284: dåliga och svaga jordar, utan borde det, bestämmes efter arealinnehav. Lägenhet
14285: f·ör att ernå en mera rättvis beskattning, med 5 graders åker jämfört med sådan med
14286: finnas flera än tre klasser. Jämfört med 10 grader erfordrar dessutom mera jord-
14287: de bästa och mera centralt belägna, goda förbättrings-, arbets- och gödslingskostna-
14288: åkrarna är skillnaden för liten mellan I der, varför endast en knapp lön för ned-
14289: och III kl., såsom beskattningen i prakti- lagt arbete och möda kan pårälmas men
14290: ken verkställes. Det finns jordar så svaga, intet netto per hektar.
14291: att icke ens en medelmåttig skörd kan ut-          Med beaktande av att en indelning av de
14292: vinnas utan jordförbättringsmedel och od:lade markerna i flere <än tre klasser
14293: utan att en viss mängd gödselmedel till- skulle få till följd en allmän omklassifi-
14294: föres samt att förty en annan än ,på or- cering i hela landet och medföra stora
14295: ten vanlig odlingsmetod" i dylikt fall till- kostnader, borde för undvikande därav en
14296: lämpas, vilket förutsätter mera kostnader möjlighet finnas att övergå från systemet
14297: och arbete men likväl giver blott en obe- med i olika klasser indelad å;ker till blott
14298: tydlig eller ingen nettoavkastning alls per förvandLad åikeraDea[, å vhlken den s. k. hus-
14299: hektar.                                          bondeskatten sedan skulle baseras.
14300:    I förordningen angående kommunalför-            Beträffande husbondeskatten vore det
14301: valtning på landet, giv,en den 15 juni 1898, med rätt och billighet förenligt om den
14302: och 82 § s1tadgas, att som inkomst ska:ll räik- byggde på basen av denna förvanCLlaCLe arerul.
14303: nas den skattstkyildigas inom lantlmshållnin- Hemmavarande barn borde för det arbete
14304: gen utförda arhete, uppskattat i penn:ingar de utföra i hushållet jämte möjlig annan
14305: till beJ.opp, 1som för detta arbete bort el1läg- egen inkomst särskilt beskattas. Avdrag för
14306: gas åt en avlönad person, så ock d0t arbete lej,t arbete däremot tillMas. Erläggandet
14307: hemmavarande barn utfört till förmån för av folkpensionspremierna kunde härigenom
14308: den skatts1kyldiges hushåll. Arbetsvärdet effektiviseras.
14309: bestämmes huvudsakligast efter arealinne-          Med stöd av vad ovan frarnhållits våga
14310:  hav, icke efter 1önsamheten av det ned- vi vördsamt föreslå, a:tt riksdagen ville
14311: lagda arbetet. En rättvis beskattning av besluta hernställa,
14312:                              VII,s. -    Forss y. m.                              303
14313: 
14314:    att regeringen snarast möjligt                 och arbetskraften vid jordbruket be-
14315:  1nåtte oolåta proposition angående ny            skattas i enlighet med verkliga in-
14316:  lag om kommunalbeskattning på lan-               komster och så, att envar person be-
14317:  det, vari taxeringen skulle ske på               skattas särskilt.
14318: 'basen av beräknad förvandlad åker
14319: Helsingfors, den 14 februari 1947.
14320: 
14321:           Matts Forss.                                 Albert Brommels.
14322:           Ture Hollsten.                               Albin Wiclonan.
14323:                              Levi Jern.
14324: 304
14325: 
14326: VII,s. -   Toiv. al. N :o 100.                                                    Suomennos.
14327: 
14328: 
14329: 
14330: 
14331:                                  Forss y. m.: Maalaiskuntain       kunnallisverolainsäädännön
14332:                                     uudisf}amisesta.
14333: 
14334: 
14335:                                      E d u s k u n n a ll e.
14336: 
14337:     Kunnallisverotuksesta     maalaiskunnissa     tulona. Viranhaltijaa tai elinkeinonharjoit-
14338: tanrmiikuun 20 p: nä 1922 annetun asetuk-         tajaa ei veroteta mitenkään työn suuruuden
14339: sen 1 §: ssä säädetään, että maatalouskiin-       tai sen tuottaman vaivan mukaan, vaan to-
14340: teistöihin kuuluvat viljellyt maat ja luon-       dellisesta tulosta, edusta tai ansiosta. Maa-
14341: nonniityt jaetaan tuotantokykynsä puolesta        talouskiinteistöä taksoitettaessa ja verotet-
14342: !kolmeen luokkaan. Pellot, joiksi luetaan         taessa voidaan kahta markoiksi ja penneiksi
14343: myös suo- sekä käytännöllisesti katsoen ne-       muunnetulta tilusarvoltaan samanlaista ti-
14344: vaviljelyikset luokit~Llaan kauroissa arvioi-     laa verottaa niin, että tiila, jonka maat
14345: dun satomäärän mukaan hehtaaria kohden,           ovat heikommat, saa suuremmat verot, mikä
14346: kun käytetään paikkakunnalla tavallista           johtuu eri luokkien välisestä vähäisestä
14347: viljelystapaa. On osoittautunut, ettei tämä       arvoerosta sekä siitä, että työn arvo määrä-
14348: luokittelu ole oikeudenmukainen sellaisten        tään pinta-alan mukaan. Maatila, jolla on
14349: maatilojen viljelyyn nälhden, joiden maa on       5 asteen pellot, vaatii sitäpaitsi verrattuna
14350: huonoa ja heik:Jkoa, vaan luoRkia pitäisi olla    sellaiseen maatilaan, jonka pellot ovat 10-
14351: -enemmän kuin kolme, jotta päästäisiin oi-        asteisia, enemmän työ-, maanparannus- ja
14352: keudenmukaiseen verotukseen. Parhaisiin           lannoituskustannuksia, minkä vuoksi työstä
14353: ja sijainniltaan keskeisiin, hyviin peltoihin     ja vaivasta voidaan laskea hyväksi vain
14354: verraten on ero I ja III luokan välillä liian     niukka palkka mutta ei mitään nettovoittoa
14355: pieni verotuksen käytännöllisessä toimeen-        hehtaarilta.
14356: rpanossa. On olemassa niin heikkoja maita,           Ottaen huomioon, että viljelysmaiden ja-
14357: ettei niistä voida saada edes keskinkertaista     kamisesta useampaan kuin kolmeen luok-
14358: satoa ilman maanparannustoimenpiteitä ja          kaan olisi seurauksena yleinen uudestiluo-
14359: ilman tietyn lannoitemäärän käyttämistä,          kittelu koko maassa, mikä aiheuttaisi suuria
14360: ja että sellaisissa tapauksissa senvuoksi         kustannuksia, pitäisi seLlaisen välttämiseksi
14361: käytetään muuta kuin P'aikkaikunnalla ta-         olla mahdollisuus siirtyä peltojen luokitus-
14362: vallista viljelystapaa, miikä edellyttää enem-    järjestelmästä muunnettuun peltopinta-
14363: män työtä ja kustannuksia mutta tuottaa           alaan, johon n. s. isännänvero sitten pohjau-
14364: !kuitenkin merkityksettämän nettosadon heh-       tuisi.
14365: taarilta tai ei tuota lainkaan nettosatoa.           Mitä isännänveroon tulee, olisi sen poh-
14366:     Maalaiskuntien kunnallishallinnosta kesä-     jautuminen tällaiseen muunnettuun pinta-
14367: kuun 15 p: nä 1898 annetun asetuksen              alaan oikeuden ja kohtuuden mukaista. Ko-
14368:  82 § : ssä säädetään, että tuloksi lasketaan     tona olevia lapsia pitäisi verottaa erikseen
14369:  verovelvollisen maatalouden hyväksi tekemä       heidän talouden hyväksi suorittamastaan
14370: työ arvioituna rahassa siihen määrään, mikä       työstä sekä mahdollisista muista omista tu-
14371:  siitä työstä olisi ollut palkatulle henkilölle   loista. Vähennykset palkatusta työstä sitä-
14372:  suoritettava, niin myös se työ, minkä vero-      vastoin sallittaisiin. Kansaneläkemaksujen
14373:  velvollisen kotona olevat lapset ovat tehneet    suoritusta voitaisiin täten tehostaa.
14374:  verovelvollisen talouden hyväksi. Henkilön          Edelläesitettyyn viitaten esitänrme kun-
14375: {)ikeudenmukaisen verotuksen tulee perustua       nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
14376: todelliseen tuloon saatuna satona tai raha-       toivomuksen,
14377:                             VII,s. -     Forss y. m.                               305
14378: 
14379:   että hallitus mah:dollisimman pian             maatalouden työvoimaa verotettaisiin
14380: antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi            todellisten tulojen mukaan sekä siten,
14381: maalaiskuntain k"Unanllisverotuksesta,           että kutakin henkilöä verotetaan erik-
14382: jossa taksoitus perustuisi laskemalla            seen.
14383: muunnettuun peltoalaan, ja jossa
14384:  Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
14385: 
14386:           Matts Forss.                                 Albert Brommels.
14387:           Ture Hollsten.                               Albin Wickman.
14388:                                    Levi Jern.
14389: 
14390: 
14391: 
14392: 
14393:                                                                                      39
14394: 306
14395: 
14396: VII,o. -   Toiv. al. N:o 101.
14397: 
14398: 
14399: 
14400: 
14401:                                 Y. Manninen y. m.: J{unn.:illisverolainsäädännön U\~distami­
14402:                                    sesta kun{ltallisen verorasituksen tasoittamista silmällä
14403:                                    pitäen.
14404: 
14405: 
14406:                                     B d u s k u n n a ll e.
14407: 
14408:    Kunnallisen i:tsehaliinnon alkuajoista        kuista veroä.yr:in korkeamman hinnan muo-
14409: saakka on kunnallisverotus määräänsä näh-        dossa. Näistä laskuista suurin on vii-
14410: den ollut hyvin erilainen eri kunnissa.          meksi mainittujen kuntien huoltomenot,
14411: Sitä mukaa, kun teollisuus on kehittynyt         jotka pääasiallisesti aiheutuvat siitä, että
14412: ja on muodostunut n. s. teollisuusyhdys-         metsätöissä parhaat miehuutensa päivät
14413: kuntia, on näiden vaikutus kunnallisen           raatanut ihminen vanhaksi tultuaan tai
14414: verorasituksen epätasaiseen jakautumiseen        terveytensä menetettyään, vain harvoin voi
14415: ollut ilmeinen.                                  välttyä turvautumasta yhteiskunnan apuun.
14416:    Maassamme on paljon sellaisia kuntia,         Selvän kuvan näistä seikoista saa vertaile-
14417: joiden alueella on voimakkaita teollisuus-       malla edellä mainitun tyyppisten kuntien
14418: laitoksia ja joiden ansiosta kunnallisen ve-     huoltomenoja ja yleensä kunnallistalouden
14419: roäyrin hinta näissä kunnissa on jatku-          osoittamia lukuja toisiinsa. Jos tuossa
14420: vasti pysynyt alhaisena. Teollisuuslaitosten     vertailussa lisäksi huomioidaan niiden
14421: tuottama voitto ja työpaikkoina maksetut         maantieteellisten olosuhteiden aiheuttamat
14422: summat muodostavat yhdessä sellaisen ve-         yleiset haitat, jotka Pohjois- ja Itä-Suomen
14423: rotuskohteen, jonka määrä vuosittain ve-         kuntien asukkaiden elinkeinoelämää estä-
14424: rotuksella kannettavaan markkamäärään            vät, niin epäoikeudenmukaisuus siinä, että
14425: nähden on suhteettoman suuri. Vastaavasti        heidän suoritettavanaan on suuri osa teol-
14426: aiheutuu tästä veroäyrin yksikköhinnan           lisuuden maksettavaksi kuuluvista veroista,
14427: alentuminen asianomaisessa kunnassa. On          näkyy entistä selvemmin.
14428: olemassa lukuisia - varsinkin puutavaran            Kun kunnilla itsellään ei ole mahdolli-
14429: vientiteollisuutta harjoittavia -      tehdas-   suutta eikä laillisia oikeuksia saada kor-
14430: yhdyskuntia, joiden vaikutuksesta niiden         jausta aikaan tuossa suhteessa, niin valtio-
14431: sijaitsemiskunnan veroäyrin hinta on jat-        vallan olisi tultava avuksi. Käsityksemme
14432: kuvasti ollut vain noin puolet maamme            mukaan olisi kunnallisverolainsäädäntöä
14433: kuntien vuosittaisen veroäyrin keskihin-         joko muutettava tai säädettävä kokonaan
14434: nasta.                                           uusi laki niin, että veroäyrin hinta kai-
14435:    Mutta sellaisissa maalaiskunnissa, joiden     kissa maamme kunnissa vuosittain olisi sa-
14436: alueella teollisuutta ei ole syntynyt ja         man määräinen. Samalla olisi perustettava
14437: joissa maatalouden harjoittaminen maan-          yksi yleisvaltakunnallinen kunnallisveron
14438: laadun, ilmastollisten tai muiden - kun-         tasausrahasto, johon koottaisiin ylijäämä-
14439: naru. asu~a:isita .iltsestään riippumattomien    osa niiden kuntien verotuloista, joille sel-
14440: syiden vuoksi - on heikosti kannattavaa,         laista muodostuu vastaavasti jaettavaksi
14441: on kunnallisen veroäyrin hinta keskihintaa       niille kunnille, joille syntyy verotuksella
14442: huomattavasti korkeampi. Siis· sel[aist•en,      koottavaa:n .tuloutUJkseen rahoitusvajaust·a.
14443: niin sanottujen metsäkuntien,           joiden   Tämän suuntaisen toimenpiteen avulla
14444: alueelta edellä mainitut teollisuuslaitokset     nähdäksemme P'äästäisiin nykyimä suurem-
14445: saavat raaJka-aineensa, asukkaat joutuvat        paan oikeudenmukaisuuteen kunnallisessa
14446: maksamaan suuren osan teollisuuden las-          veronkannassa sekä samalla vält;yttä isiin
14447:                                VII,9. -   Y. Manninen y. m.                             307
14448: 
14449: :tulevan de:ffi;ation aikana valtion varojen            että hallitus kiireellisesti antaisi
14450: käytöstä heikommasta asemassa olevien                esityksen kunnallisverolainsäädännön
14451: kuntien tukemiseksi ja talouden ylläpitä-            muuttamiseksi siten, että kunnallisen
14452: miseksi. Laadultaan puhtaasti taloudelli-            veroäyrin hinta kaikissa kunnissa
14453: sena ei asioiden esityksemme mukainen jär-           maassamme vuosittain olisi markka-
14454: jestely myöskään loukanne kunnallista itse-          määrältään saman suuruinen ja eri
14455: hallintoperiaatettakaan.                             kuntien verotulojen tasoituksen suo-
14456:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme              rittaisi perustettava yleisvaltakun-
14457: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,                nallinen kunnallisveron tasausra-
14458:                                                      hasto.
14459:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
14460: 
14461:                 Yrjö A. Manninen.                        Matti Meriläinen.
14462:                 Konsta Talvio.                           Sulo Muuri.
14463:                 Jalmari Kulmala.                         Antto Prunnila..
14464:                 Hj. Kauhanen.                            W. Metsäranta.
14465:                 Esa llietanen.                           Toivo Lång.
14466:                 Vilhelm Riihinen.                        Eino Kujanpää.
14467:                 Paavo Leskinen.                          Olga L. Terho.
14468:                 Eino Roine.                              Toivo Kujala.
14469:                 Aleksi Rinne.                            Kaisu-Mirjami Rydberg.
14470:                 Nestori Nurminen.                        Antlti Virtanen.
14471:                 Juho Karvonen.                           Aaro Uusitalo.
14472:                 E. Pusa.                                 H. S. Pesonen.
14473:                 Walter Kuusela.                          Edvard Pesonen.
14474:                 Toivo I. Sormunen.                       Heikki Simonen.
14475:                                   J. F. Tolonen.
14476: 308
14477: 
14478: VII,1o. -   Toiv. al. N:o 102.
14479: 
14480: 
14481: 
14482: 
14483:                                  Kujanpää y. m.: Toime:npiteistä kunnallisen verorasituksen
14484:                                    epätasaisen jakaantumisen korjaamiseksi.
14485: 
14486: 
14487:                                      E d u s iJr u n n a 11 e.
14488: 
14489:    Tunnettua on, että verotus maassamme            jaryhmien välillä. Myöskin eri kunnissa
14490: jaJkautuu veronmaksajien ma;ksukykyyn              on kunnallinen verorasitus varsin erilai-
14491: nähden epätasaisesti. Erikoisen selvänä            nen. Kun !kansalaisten yhteiskunnalliset ra-
14492: mainittu seikka on havaittavissa kunnallis-        situkset yksilöinä, ryhminä ja yhteisöinä
14493: verotuksen ala;hla. Kunnille muodostuu             tulisi jahutua mahdollisimman tasaisesti,
14494: vuosittain mitljooniJen markkojen tappiot          kunkin kantokyvyn mukaan, niin on vält-
14495: senvuoksi, että verotulojen tarkkailu var-         tämätöntä, että suoritetaan perusteellinen
14496: sinkin suuryhtymien kohdalta on osoittau-          tutkimus niistä tekijöistä, jotka vaikutta-
14497: tunut puutteelliseksi. Useissa tapauksissa         vat edellä esitettyihin epätasaisuuksiin.
14498: suurten liikelaitosten verotus suoritetaan         Sen jä}keen voidaan ryhtyä mainittua epä-
14499: sopimaila veroviranomaisten kanssa siitä,          kohtaa korjaamaan.
14500: mikä olisi kohtuullinen asianomaisen lai-             Edellä esitettyyn vedoten esitämme
14501: toksen verotettavaksi tuloksi. Verotuksen          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14502: epätasaisuus aiheutuu osittain my,öskin
14503: siistä syystä, että kunnallinen tulovero ei                   että hallitus suorittaisi pm·usteelli-
14504: ole progressiivinen. Verorasitus on myös                   sen tutkimuksen kunnallisen verora-
14505: oleellisella tavalla siirtynyt yhä enemmän                 situksen epätasaisen jakautumisen
14506: palkkatuloisten kannettavaksi. Epätasai-                   syistä ja antaisi Eduskunnalle asian
14507: suus ei ole havaittavissa ainoastaan yksi-                 korjaa·miseksi tarvittavat esitykset.
14508: tyisten veronmaksajain ja eri veronmaksa-
14509:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
14510: 
14511:                 Eino Kujanpää.                                   Toivo Kujala.
14512:                 V. Puumalainen.                                  Toivo Lång.
14513:                 Eino Tainio.                                     Toivo I. Sormunen.
14514:                 Mauri Ryömä.                                     Lauri Myllymäki
14515:                 Aaro Uusitalo.                                   Arvo Riihimäki.
14516:                                      Yrjö A. Manninen.
14517:                                                                                             309
14518: 
14519: VII,n. -    Toiv. al. N :o 103.
14520: 
14521: 
14522: 
14523: 
14524:                                   Salo: Määrärahasta avustuksiksi kunnille, joissa lapsimähen-
14525:                                      nykset huomattavvmnmin korottavat kunnaUisveroätyrin
14526:                                      hintaa.
14527: 
14528: 
14529:                                       E d u s k u n n a ll e.
14530: 
14531:   Viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 31 vuo-             tglo- ja menoarvioesitykseensä 50
14532: den 1946 valtiopäivillä (L. IV/72, sivu                   mt"ljoonan markan määrärahan avus-
14533: 562) sa:allli kunnioittaen ehdottaa eduslrun.~            tuksiksi niille kunnille, joissa laki-
14534: nan hyväiksyttävåksi toivomuksen,                         sääteiset lapsivähennykset huomatta-
14535:                                                           vammin k01·ottavat kunnallisveroäy-
14536:          että hallitus ottaisi vuoden 1948                rin hintaa.
14537:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
14538: 
14539:                                                                    S. Salo.
14540: 310
14541: 
14542: Vfi,12. -   Toiv. al. N:o 104.
14543: 
14544: 
14545: 
14546: 
14547:                                Uusitalo y. m.: Esityksen a;ntamisesta kunnallisverolaiksi,
14548:                                   jossa vviljeUyrn maan tuotantoedeUtytykset tulevat ny-
14549:                                  kyistä paremmin huomioon otetuiksi.
14550: 
14551: 
14552:                                     E d u s k u n Ii a rll e.
14553: 
14554:    Nykyisin voimassaolevan lain mukaan on         yksikköä kohden suurempi. Tätä rtekijää ei
14555: kunnaUisverotusta varten arvioitavan tuo-         nykyinen verolainsäädäntö kuitenkaan huo-
14556: ton määräämiseksi luokitettava maalais-           mioi.
14557: kunnissa maata1ouskiinteistöihin kuuluvat           Luonuoniityt muodostavat eri puolilla
14558: vHjellyt maat ja luonnonniityt ltuottoisuu-       maata huomattavan verotuskohteen varsin-
14559: tensa perusteella kolmeen luokkaan. Tihl-         kin Lapin ja Ou:lun !lääneissä. Kun nämä
14560: lainen luokittelu ei kuitenkaan ole riittävä,     tuottoisuuteensa nähden kuitenkin hyvin
14561: vaan tulisi ,tuotantoa osoittavaa jakoa li-       suuresti poikkeavat toisistaan olisi ne ltuot-
14562: sä,tä, joHoin voitaisiin paremmin ottaa huo-      toisuutensa perusteella jaettava viiteen
14563: mioon eri tiloilla olevat tuotantoedellyrt;yk-    luokkaan nykyisen kolmen asemasta.
14564: set. Tähän päästäisiin luokittelemalla vil-         Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
14565: jelty maa viiteen luokkaan nykyisen ilrol-        kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14566: men asemasta.
14567:    Arvioitaessa :tilojen tuottoa on ti'lojen                 että hallitus antaisi esityksen
14568: koko siinä hyvin huomattava tekijä. Onhan                 uudeksi kunnallisverolaiksi, jossa
14569: suurilla tiiloi:I.la huomattavasti suuremmat              viljeUyn maan pinta-alan suuruus,
14570: mahdollisuudet m. m. konevoimaa käyttäen                  maalaatu ja muut asiaan vaikutta-
14571: tuottaa tuotteita halvemmalla kuin pien-                  vat seikat huomioitaisiin nykyistä
14572: viljelmillä, joissa työmenekki on :tuotanto-              paremmin.
14573:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
14574: 
14575:                  Aaro Uusitalo.                                 Eino Tainio.
14576:                  Lauri Mylliymäki.                              Matti Meriläinen.
14577:                  Juho Mäkelä.                                   Toivo I. Sormunen.
14578:                  Nestori Nurminen.                              K. Hj. Kauhanen.
14579:                  Jalmari Kulmala..                              Vilho Hj. LehtoBen.
14580:                                                                                               311
14581: 
14582: VII,13. -   Toiv. al. N :o 105.
14583: 
14584: 
14585: 
14586: 
14587:                                   E. Koivisto y. m.: Oman äänestysalueen ulkopuolella äiines-
14588:                                      tämisen tekemisestä mahdolliseksi kunnaUisvaaleissa.
14589: 
14590: 
14591:                                       E d u s k u n n a ll e.
14592: 
14593:    Voimassaolevan kunnallisen vaalilain               Mielestämme tämä epäkohta olisi kiireel-
14594: (27 /111917) mukaan äänestäminen muualla           lisesti korjattava. Otejärjestelmä siinä
14595: kuin omassa äänestysaineessa ei ole mah-           muodossa kuin valtiollisissa vaaleissa on
14596: dollista. Sensijaan valtiollisissa vaaleissa       laita, ei liene kunnallisvaaleissa mahdolli-
14597: äänioikeutta voidaan käyttää n. s. otejär-         nen. Siinä voitaisiin menetellä toisin.
14598: jestelmän kautta ei ainoastaan saman vaa-          Viime valtiollisissa vaaleissa annettiin
14599: lipiirin muissa äänestysalueissa, vaan myös        poikkeuksellisia määräY'ksiä m. m. Ruot-
14600: sen ulkopuolella. Kokemus on osoittanut,           sissa olevan Pohjois-Suomen väestön äänes-
14601: että edellä kerrotusta syystä kunnallisvaa-        tystapaan nähden. Silloin ei tarvittu edes
14602: leissa äänioikeuden käyttäminen henki-             otetta, vaan pelkkä henki1ötodistus, ja ääni-
14603: löille, jotka vain tilapä:isestikm joutuvat        oikeus tarkistettiin myöhemmin. Äänestys
14604: vaalipäivinä olemaan oman äänestysalueensa         tapahtui tätä varten painetuilla pienillä li-
14605: ulkopuolella, tuottaa voittamattomia vai-          puilla, joihin äänestäjä merkitsi vain eh-
14606: keuksia. Niinpä metsätyöläisten, opiskele-         dokaslistan numeron. Samantapaista me-
14607: vien ja matkoilla olevien on pa.k[ro jäädä         netelmää voitaisiin ajatella käytettäväksi
14608: pois äänestyksestä. Tämä ei voi olla demo-         my·ös kunnallisvaaleissa. Myös voitaisiin
14609: kraattista. Joissakin tapauksissa jo sään-         velvoittaa äänestäjä hankkimaan vaaliluet-
14610: nöllisissä olosuhteissa tämä jopa ratkaise-        telosta ote. Kukin oteäänestäjä olisi itse
14611: va;Na tavalla vaikuttaa vaalin tu:lokooen.         velvollinen ottamaan tietoonsa kotikuntansa
14612: Tänä vuonna toimitettavissa kunnallisvaa-          vaalilipusta ehdokaslistojen numerot.
14613: leissa tuottaa siirtoväen äänestys erittäin           Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
14614: suuria vaikeuksia sen takia, että huomat-          nioittaen eduskunnan hyväbyttäväksi toi-
14615: tava määrä siirtoväkeä joutuu henkikirjoi-         vomuksen,
14616: tUiksen jälkeen muuttamaan vuoden lm-
14617: luessa uusille sijoituspaikkakunnille. Sa-                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14618:  moin on suuri osa Pohjois-Suomen siirto-                  sellaisiin toimenpiteisiin, että kun-
14619:  väkeä yhä edelleen asumassa ja asuu to-                   nallisvaaleissa äänestäminen oman
14620:  dennäköisesti vielä tulevan joulukuun ai-                 äänestysalueen ttlkopttolellakin olisi
14621:  kana useitten satojen kilometrien päässä                  mahdollista.
14622:  kotikunnastaan, jossa on tullut henkikir-
14623:  joitetuksi.
14624:       Helsingissä 12 .päivänä helmikuuta 1947.
14625: 
14626:                  Erkki Koivisto.                                M. 0. Lahtela.
14627:                  Lauri Järvi.                                   Antti A. Koukkari.
14628:                                        Arvi Ahmavaa.ra.
14629: 312
14630: 
14631: VII,14. -   Hemst. mot. N :o 106.
14632: 
14633: 
14634: 
14635: 
14636:                                 Hollsten m. fl.: Angående bildande av större kmnmuner av
14637:                                    högre ordning {ö1· lösa,nde av vissa kornmunala uppgifter.
14638: 
14639: 
14640:                                     T i ll R i k s d a g e n.
14641: 
14642:     Omedelbart efter vårt lands självstän-       av landskapssjälvstyrelse i samband med
14643:  digblivande började vår statsledning intres-     en ,rullmä;n länsreglering. Trots artt 24 år
14644:  ~era sig för ett utbyggande av den kommu-       snart förflutit, sedan detta betänkande
14645:  nala sjäil.vstyrelsen. Erfaren!heten hade       avgavs, har ingenting i detta ärende vi-
14646:  ådaga:lagt, att d:ert finnes en mängd uppgif-    dare åtgjorts, och man har anledning för-
14647:  rter, som små och mede'lstora kommuner icke     moda, att frågan definitivt fått förfalla.
14648:  ensamma mäkta lösa, och att det för ord-        Samtidigt kan det konstateras, att ett
14649:  nandet av siika angelägenheter sålunda          flertal av landstingens primära uppgifter
14650:  krävdes kO:Illmunala samfund av högre           - främst grundandet av större mellan-
14651:  ordning. Möjligheten att genom inbördes         kommunala sjukhusföretag - redan i hu-
14652:  privaträttsliga överenskommelser eller ge-      vudsak ordnats på basen av gällande lag-
14653:  nom av kommunerna fattade samfälliga ibe-       stadganden om mellankommunal samverk-
14654:  slut verka för fullgörande av gemensamma        samhet, varför frågan om landskapssjälv-
14655:  uppgifter kunde nämligen icke tillfreds-        styrelse även ur behovssynpunkt förlorat
14656:  ställa behovet av en smidig och anpass-         en avsevärd del av sin aktualitet.
14657:  ningsduglig mellankommunal samverksam-             Men ehuru möjligheterna till sådan sam-
14658:  het.                                            v,erksamhet äro många ouh praJktiskt taget
14659:     Genom kommunallagen av år 1917 er-           undanröja aihla hinder för lösarndet av för.e-
14660: bjödos kommunerna möjligheter att genom          kommande uppgifter på det kommunala
14661:  sammanträde av ombud för flera kommu-           omrädet, kan man icke värja sig för upp-
14662: ner lösa sådana uppgifter, som kunde be-         fattningen, att vi ännu sakna en länk i
14663:  traktas som gemensrunma för dessa kom-          den kommunala samverksamhetens kedja.
14664: muner, och vid 1932 års riksdag ändrades         Det borde beredas möjligheter för små
14665: dessa st3Jdganden i de a vseenden de be-         och medelstora kommuner att för fullgö-
14666: funnits bristfälliga och oändamålsenliga.        rande av uppgifter, som bli för betungande
14667: Samtidigt skapades möjligheter att genom         för primärkommunerna, sammanslå sig till
14668: bildandet av kommunalförbund lättare             en större kommun av högre ordning. De
14669: möjliggöra grundandet av sådan gemen-            förvaittningsorgan, som med stöd av gäl-
14670: sam fast inrättning eller anordning, som         lande lagstadganden utses för inrättande
14671: anses erfordra en egen självständig orga-        och skötsel av mellankommunala inrättnin-
14672: nisation, förvaltning och hushållning.           gar och anläggningar, hava sina fullmakter
14673:     Det förefaller som om de i kommunal-         begränsade till ett bestämt angivet ända-
14674: lagen av år 1917 inrtagna stadgandena om         mål, och det territoriella omfånget är även
14675: mellankommunal samverksamhet skulle varit        anpassat med hänsyn till denna inrättnings
14676: avsedda som ett provisorium, tills den           karaktär och behov. Förbundsfullmäktige
14677: stora frågan om fasta kommunala samfund          för ett enligt gällande lag grundat kom-
14678: av högre ordning hunnit lösas. Som känt          munalförbund hava sålunda mycket ibe-
14679: tillsattes nämligen då den s. k. Tulenheimo-     gränsade möjiigheter art•t utvidga sin verik-
14680: kommiWin, som år 1923 till regeringen            samhet och väeka nya initiativ.
14681: överlämnade sitt betänkande om införande           Det torde få anses självfallet, att den
14682:                                   Vll,14. -     Rollsten y. m.                            313
14683: 
14684: raska takt, med viiken den sociala utveck-        kommunernas sida eller om överhetliga
14685: lingen i detta nu går framåt i vårt [and,         åtgärder härför borde tillgripas, är i
14686: kommer att ställa många nya och tunga             behov av sorgfällig prövning. Det synes
14687: krav på våra kommuner. Epidemisjukhus-            även naturligt, att reformen borde vidta-
14688: frågan, för närvarande så gott som olöst          gas i sambamd med den planerade kodi-
14689: i våra landskommuner, hjälpskolfrågan             fieringen av kommunallagarna.
14690: och varför icke lärdomsskolfrågan borde              Hänvisande t±lfl de:t ovanståendc föreslå
14691: inom en snar framtid lösas enligt stor-           vi: att riksdage:n viHe hemstäUa,
14692: kommunprincipen. Många små kommuner
14693: ha dessutom ännu sin kommunalhemsfråga                     att regeringen måtte undersöka
14694: olöst. Därjämte förekomma ofta gemen-                    möjligheterna för en sådan ändring
14695: samma kommunikationsangelägenheter, elek-                av gällande kommunallag, att det
14696: trifieringsfrågor o. d., vilkas lösande avse-            bleve m.öjligt att bilda större kmn-
14697: värt skulle underlättas genom tillkomsten                muner av högre ordning för lösandet
14698: av här skisserade större kommuner av                     av sådana kommunala uppgifter,
14699: högre ordning. Det skulle bli en effektiv                som för små och medelstora kommu-
14700: och billig landskapssjälvstyrelse i miniatyr,            ner bli övermäktiga, samt antingen
14701: och genom ett sådant system skulle alla de               vid kodi{ie1·ingen av kommunalla-
14702: olägenhelter, som härröra av ~lltför små                 garna göra f.örslag härom eller ock
14703: kommnner, i huvudsak elimineras. Frågan,                 med samma syfte avlåta särskild
14704: huruvida en slik omorganisation borde gö-                proposition till Riksdagen.
14705: ras beroende av frivilliga åtgärder från
14706:       Helsingfors den 14 februari 1947.
14707: 
14708:                  Ture Hollsten.                                  Henrik Kullberg.
14709:                  Levi Jern.                                      Jussi Lappi-Seppälä.
14710: 
14711: 
14712: 
14713: 
14714:                                                                                             40
14715: 314
14716: 
14717: VII,14. -   Toiv. al. N:o 106.                                                       Suomennos.
14718: 
14719: 
14720: 
14721: 
14722:                                  Hollsten y. m.: Suurempien ylemm-änasteisten kuntien muo-
14723:                                    dostamisesta määrättyjen kunnallistehtävien hoitamista
14724:                                     varten.
14725: 
14726: 
14727:                                        E d u s k u n n a ll e.
14728: 
14729:    Heti maamme itsenäistymisen jälkeen al-          lunut tämän mietinnön jättämisestä, ei
14730: koi valtiOiruille johto harrastaa kunnallisen       tässä asiassa ole tehty mitään enempää, ja
14731: itsehallinnon laajentamista. Kokemus on             on aihetta otaksua, että asia on lopullisesti
14732: osoittanut, että on joukko tehtäviä, joita          saanut raueta. Samalla voidaan todeta,
14733: eivät pienet ja keskisuuret kunnat yksinään         että suurirn osa maapäivien ensiarvoisim-
14734: pysty ratkaisemaan ja että tällaisten asioi-        mista tehtävistä -       lähinnä suurempien
14735: den järjestämiseksi niinmuodoin tarvitaan           kunnaLlisten sairaaloiden perustaminen -
14736: ylemmänasteisia kunnallisia yhtymiä. Mah-           jo pääasiassa on järjestetty voimassaolevan,
14737: dollisuus toimia yhteisten tehtävien toteut-        kuntien välistä yhteistoimintaa koskevan
14738: <tamiseksi keskinäisten yksityisoikeudellisten      ,lainsäädännön perusteetl!la, minkä vuoksi
14739: sopimusten tai kuntien tekemien yksituu-            maakunnallilista itsehallintoa koskeva kysy-
14740: maisten päältösten a;vu!1la ei nimittäin voi        mys myös tarpeellisuutensa kanm.alta; on
14741: tyydyttää joustavan ja sopeutumisky-                menm1Jäny1t huomwttavan osan ajanikohtai-
14742: kyisen kun:tien välisen yhteistoiminnan tar-        suudestaan.
14743: vetta.                                                 Mutta vaikka mahdollisuudet tällaiseen
14744:    Vuoden 1917 kunnallislaki antoi kunnille         yhteistoimintaan ovat monet ja vaikka ne
14745: mahdollisuudet ratkaista useampien kun-             käytännöllisesti katsoen poistavat kaikki
14746: tien asiamiesten kokouksen avulla sellaisia         esteet kunnallisella alalla esiintyvien teh-
14747: tehtäviä, joita voitiin pitää yhteisinä näille      tävien ratkaisemiseksi, ei voida torjua kä-
14748: kunnille, ja vuoden 1932 valtiopäivillä             sitystä, että meillä vielä puuttuu yksi ren-
14749: näitä säännöksiä muutettiin sikäli kun ne           gas kunnallisen yhteistoiminnan ketjusta.
14750: oli havaittu puutteellisiksi tai epätarkoituk-      Pienille ja keskisuurille kunnille olisi luo-
14751: senmukaisiksi. Samanaikaisesti luotiin kun-         tava mahdollisuus liittyä yhteen suurem-
14752: nallisten liittojen muodostamisen avulla            miksi ylemmänasteisiksi kunniksi yksityi-
14753: mahdollisuudet helpottaa sellaisen yhteisen         sille kunnille liian raskaitten tehtävien toi-
14754: kiinteän laitoksen tai järjestön perusta-           meenpanoa varten. Voimassaolevien lain-
14755: mista, jonka katsotaan vaativan omaa itse-          säännösten nojalla kuntien välisiä laitoksia
14756: näistä organisatiota, hallintoa ja taloutta.        hoitamaan valittujen hallintoelimien val-
14757:    Näyttää siltä kuin vuoden 1917 kunnal-           tuudet on rajoitettu tiettyyn tarkoituspe-
14758: lislakiin otetut säännökset kuntien välisestä       rään ja myös sopeutettu tämän laitoksen
14759: yhteistoiminnasta olisi tarkoitettu väliaikai-      luonteen ja tarpeiden mukaisesti. Voimassa-
14760: siksi, ikUTIJlles suuri kysymys kiillteistä ylem-   olevan lain mukaan perustettujen kunnal-
14761: mänasteisista kunnallisista yhtymistä on            listen liittojen valtuutetuilla on siten hyvin
14762: ehditty ratkaista. Silloin nimittäin asetet-        rajoitetut mahdollisuudet laajentaa toimin-
14763: tiin kuten tunnettua n. s. Tulenheimon ko-          taansa ja tehdä uusia aloitteita.
14764: mitea, joka vuonna 1923 jätti hallitukselle            Voinee pitää itsestään selvänä, että se
14765: mietintönsä        maakuntaitsehallinnon voi-       ripeä tahti, jota yhteiskunnallinen kehitys
14766: maansaattamisesta yleisen läänijärjestelyn          tätä nykyä maassamme noudattaa, tulee
14767: yhteydessä. Vaikka 24 vuotta on pian ku-             asettamaan kunnillemme monia uusia ja
14768:                                   VII,H. -      Ho1lsten y. m.                              315
14769: 
14770: raskaita vaatimuksia. Kulkutautisairaala-         siin, vaatii huolellista harkintaa. Tuntuu
14771: kysymys, joka tällä hetkellä on maalaiskun-       myös luonnolliselta, että uudistukseen olisi
14772: nissamme kokonaan ratkaisematta, apukou-          ryhdyttävä suunnitellun kunnallislakien
14773: lukysymys ja miksei myöskin keskikouluky-         koonnan yhteydessä.
14774: symys pitäisi lähitulevaisuudessa ratkaista          Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
14775: suurkuntaperiaatteen mukaisesti. Monet            tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14776: pienet kunnat eivät sitäpaitsi ole vielä rat-     muksen,
14777: kaisseet kunnallis.kotikysymystään. Lisäksi
14778: esiintyy usein yhteisiä liikenneasioita,                    että hallitttS tutkisi mahdollisuuk-
14779: sähköistyskysymyksiä y. m. s., joiden rat-               sia voimassaolevan kunnallislainsää-
14780: kaisemista edellähahmoiteltujen ylemmänas-               dännön muuttamiseksi niin, että kä-
14781: teisten kuntien perustaminen huomatta-                   visi mahdolliseksi muodostaa suurem-
14782: vasti helpottaisi. Siitä muodostuisi tehokas             pia ylemmänasteisia kttntia sellaisten
14783: ja halpa maakuntaitsehallinto pienoiskoossa,             kunnallisten tehtävien ratkaisemi-
14784: ja tällainen järjestelmä poistaisi pääasiassa            seksi, jotka ovat pienille ja keskisuu-
14785: kaikki liian pienissä ikunnissa esiintyvät               rille kunnille ylivoimaisia, sekä te-
14786: haitat. Kysymys siitä, pitäisikö tällainen               kisi tätä koskevan ehdotuksen kun-
14787: uudelleenjärjestely tehdä riippuvaksi kun-               nallislakien koonnan yhteydessä tai
14788: tien vapaaehtoisista toimenpiiteistä vai oli-            antaisi Ed'tlSkunnalle samaa asiaa
14789:  siko turvauduttava esivallan toimenpitei-               tarkoittavan erikoisen esityksen.
14790:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
14791: 
14792:                  Ture Hollsten.                                  Henrik Kullberg.
14793:                  Levi Jern.                                      Jussi Lappi-Seppälä.
14794: 316
14795: 
14796: VII,15. -    Toiv. al. N:o 107.
14797: 
14798: 
14799: 
14800: 
14801:                                    Asikainen y. m.: Kunnan ja seurakunnan viran ja toimen
14802:                                       haUijain saattamisesta >VM'Ovelvollisiksi palkan maksa-
14803:                                       valle kunnalle ja seurakunnalle.
14804: 
14805: 
14806:                                         Ed u s kun n a 11 e.
14807: 
14808:    Jo 1937 vuoden valtiopäiville teki alle-              Tämä periaatteessa JlYväksyttävä toimen-
14809: kirjoittanut Asimainen ja 10 muuta kansan-            pide on kuitenkin käytännössä johtanut
14810: edustaj·a:a toivomusaloitteen kunnan- ja seu-         usoolla paikkakunnalla huomattavaan epä-
14811: rakunnarn vill'an- ja toimenhaltija,i.n sawtta-       oikeudenmukaisuuteen, kuten esim. Mikke-
14812: misesta verove1voHiseiksi pa1lkarn ma:ks:avail1e      lin maalaiskunnan ja Mikkelin kaupungin
14813: bmnallile ja seull'ailmrnnaJ:le.                      välisessä aluesiirrossa, joka :toimeenpantiin
14814:    Aloitteen johdosta antamassaan mietin-             noin 5 vuotta takaperin, on :tapahtunut.
14815: nössä laki- ja :talousva:liokunta, vaikka                Mikkelin maaseurakuntahan on jo, kuten
14816: myöntääkin aloi:tteessa mainittuja epäkoh-            tunnettua, seitsemättä vuosisataa vanha ja
14817: tia olevan verotuspaikkaan nähden, esitti             Mikkelin kaupunki on perustet.tu vasta
14818: aloitteen hylättäväksi siksi kuin verolakien          1838; s.iksipiä oiivat seurakunnalliset raken-
14819: uudistamisen yhteydessä tähänkin kuntien              nukset kuten kirkko, kirkkoherran ja en-
14820: ja seurakuntien keskinäiseen asiaan on ti:1ai-        simmäisen kappalaisen virkatalot aivan
14821: suus ki1nnittää huomiota. Kun tähä:n asti ei          kaupungin välittömässä Jiiheisyydessä, joten
14822: asiaarn ol>e enempi halilituksen kuin eduskun-        ne ulkopalstoja ilulmunottamatta, aluesiir-
14823: nankaan puolesta ryhdytty mihinkään toi-              rossa joutuvat kaupungin alueelle, samoin
14824: menpiteisiin ja epäselvyys verotuspaikasta            myöskin suuri maalaiskunnan talo, käräjä-
14825: on yhä jatkunut ja joh'-tanut il.ukuisiin ri:i!toi-   rakennuksineen ja kunnantoimistoineen,
14826: hin kuntien ja asianomaisten verotettavien            haudankaivajan kartano ynnä kaikkien
14827: kesken ja kun koDkeimman hallinto-oikeuden            muiden kirkollisten viranomaisten ·asunnot.
14828: päätöksetkin ovat· monessa tapauksessa ris-           Seurauksena tästä on 01lilut, että •aikaisem·
14829: tiriidassa aikaisempien päätösten kanssa              pien kunnallisverolakien mumaan kaupunki-
14830: sekä melkein poikkeuksetta äänestyksen tu-            kunta asunnon perusteella verottaa, ei ai-
14831: ~os ratkaisuna, niin uudistamme sanotun               noastaan virkata:losta, mutta myös kaikista
14832: alo:iJtteen peTUSteluineen seuraava.sti.              henkilö- ja palkkatuloista maaseurakunnan
14833:    Sen jälkeen kuin eduskunta 1935 sääsi              kirkkoherraa, ensimmäistä kappalaista, kant-
14834: 1ain kunnoolisen jaoi'tuksen perusteista, on          tori·a, kirkon vahtimestaria (sunttiota),
14835: sanotun lain nojalila järjestetty userulla            haudankaivajaa,       diakonissoja, kätilöitä,
14836: paikkakunnal'la huomattaviakan aluesiir-              kunnanlääkäriä, kunnantalon vahtimestaria,
14837: toja kunnasta toiseen. Suurimmat aluesiir-            kunnankamreeria,. kunnanrahastonhoitajaa
14838: rot ovat tapahtuneet kaupunkien ympäris-              ja kanslia-apulaisia, puhumattakaan nimis-
14839: töissä, jolloin aikaisemmin maalaiskuntiin            miehistä, maailaiskonstaapeileista, henkikir-
14840: kuuluneita n. s. esikaupunkialueita on siir-          joittajasta ja kiMakunnantuomarista y. m.,
14841: retty kaupunkialueisiin, koskapa nuo alueet           jotka valltio parlkkaa. Kaikkein oudompaa
14842: taajan asu:tu'l\lsensa, sivi:styksellisten pyrki-     on sittenkin se, että kun kirkollisveroja
14843: mystensä ja ta1loudellisen asemansa tähden            maksetaan kunnanisten veroäyrien perus-
14844: paremmin soveltuvat kaupunki- kuin varsi-             teella-1 niin ma:aseurakunnan papisto y. m.
14845: naista maanviljelijäväestöä edustaviin maa-           ~irkonpalvelijat joutuvat suorittamaan toi-
14846: laiskuntiin.                                          sen seurailnmnan papeille palkkaa sekä
14847:                                 VII,15. -   AsHminen y. m.                             317
14848: 
14849: muita seurakunnallisia maksuja, vaikka voi-    ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
14850: massa <jlevan kirkkolain 3 Juvun 7, 8, 9 ja    tettäväksi toivomuksen,
14851: 10 § : ien mu~aan kirkon jäsenet ovat seura-
14852: kuntansa jäseniä ja siis velvollisia niiden            että hallitus kiireellisesti antaisi
14853: varojen hankkimiseen, mitkä rt;arviman               Eduskunnalle esityksen ku.nnallis-
14854: oman seurakunnan kirkollisiin asioihin.              vero- ynnä muiden siitä mahdolli-
14855:   Kun tämäll'laisia epäkohtia on aluesiir-           sesti aiheutuvien lakien muuttami-
14856: roista tietääksemme aiheutunut useilLa               sesta siten, että kunnan ja seura-
14857: muillakin paikkakunnilla kuten Lappeella,            kunnan varsinainen viran- ja toi-
14858: V ehkalahd~lla, Haminassa, Viipurissa y. m.          menhaltija olisi verovelvollinen sille
14859: eikä uuden verolakikomitean mietinnössä-             kunnalle ja seurakunnalle, joka pal-
14860: kään näy;tä olevan ajateltu mitään kor-              kankin maksaa.
14861: jausta tässä suhteessa vero'tusmenetrtelyyn,
14862:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
14863: 
14864:                 Albin Asikainen.                         Heikki Soininen.
14865:                 Aino Luostarinen.                        Lauri Riikonen.
14866:                 Samuli Simula.                           Antti J. Rantamaa.
14867:                 S. Salo.                                 Antti A. Kouklmri.
14868:                 Elias Tukia.                             J. Pyörälä.
14869:                 Jussi Annala.                            Toivo H. Kinnunen.
14870: 318
14871: 
14872: VI!,tG. -   Hemst. mot. N:o 108.
14873: 
14874: 
14875: 
14876: 
14877:                               Sergelius m. fl. : Angående stadsdirektöts och biträdande
14878:                                  stadsdirektöts tillsätta-nde för bestärnd tid.
14879: 
14880: 
14881:                                    T i ll R i k s d a g e n.
14882: 
14883:    I sin den 2 september 1937 dagteck-           skulle utses av fullmäktige för obestämd
14884: nade proposition till Riksdagen angående         tid. Denna sin uppfattning motiverade lag-
14885: omorganisation av städernas kommunala            stiftaren med att stadsdirektören liksom
14886: centralförvaltning föreslår dåvarande re-        bitr. stadsdirektören borde erhålla en ställ-
14887: gering i enlighet med lagförslagets 32 §,        ning, som i möjiligaste män är fast och obe-
14888: att såväl stadsdirektör som biträdande           roende av tillfälliga styrkeförhållanden och
14889: stadsdirektör skola utses av ful1mäkti,ge för    opinion inom fullmäktige.
14890: se:x år i sänder, och i nästs:ista momentet         Det har likväl visat sig under den tid
14891: av samma paragraf hade inryckts före-             lagen varit i kraft att det ur mer än en
14892: skrifter angående nämnda tjänstemäns             synpunkt hade var~t ändamålsenligt, altt ~ag­
14893: skiljande från deras befattningar med            stiftningen beträffande stadsdirektörernas
14894: iaikttagande av vad härom stadgas i 22 §.        aillsiällningstid utformwts enligt regeringens
14895:     Ovannämnda ,princip, att stadsdirektör       proposition av år 1927. Men begrä:nsad
14896: eller biträdande stadsdirektör tillsättes för    mandattid borde, såsom förhå:Llandet är i
14897: bestämd tid, följes utom i de skandina-          Skandinavien, kompenseras genom föreskrif-
14898: viska länderna även överaJlt i Europa så-        ten att stadsdirektör eller biträdande stads-
14899: vitt vi ha oss bekant. Härvid tillförsäkras      dir('iktör tillförsäkras en ,indragningslön ",
14900: dock nämnda tjänstemän genom särskilt            beroende av huru lång tid hans uppdrag
14901: lagrum utkomst åtminstone under en viss           i stadens tjänst varat.
14902: övergångsperiod för händelse av icke åter-          Med hä:nvisning tihl det ovanstående före-
14903: V~a:l. Pensionens storlek utmä,tes ,efter det    slå vi, attt riksdagen ville besluta he:mstlälla,
14904: antal tidsperioder tjänsteuppdraget varat.
14905: I Stockholm t. ex. tillsättes ett borgarråd                 att reger·ingen rnåtte vidtaga åt-
14906:  för 4 år, i Köpenhamn för 8 år åt gån-                  gärder i sådan riktning, att stads-
14907: gen, detta beroende av stadsfullmäktiges                 direktör liksom biträdande stadsdi-
14908: mandattid, och har t. ex. borgarrådet i                  rektör utses fö·r bestämd tid och att
14909: Sverig,e tjänsteuppdrag varat tre perioder,              honmn, i händelse han icke skulle av
14910: tilldelas honom vid avgång full pension.                 stads{1tllmäktige omväljas efter man-
14911:     Riksdagen godkände likväl icke regerin-              dctttidens utgång, tillförsäkras skä-
14912: gens proposition, utan ändrade denna bl. a.              lig indragningslön under viss tid
14913: i frågan om stadsdirektörernas mandattid                 eller livstids pension.
14914:     sådan riktning, att nämnda tjänstemän
14915:       Helsingfors den 11 februari 1947.
14916: 
14917:                  Max Sergelius.                                Arvi Ahmavaara.
14918:                  Teuvo Valanne.                                Mauri Ryömä.
14919:                                                                                               319
14920: 
14921: Vll,16. -   Toiv. al. N:o 108.                                                       Suomennos.
14922: 
14923: 
14924: 
14925: 
14926:                                  Sergelius y. m.: Kaupun.ginjohtajain ja apulaiskattptm,gin-
14927:                                     johtajain asettamisesta toimeensa rnåäräajaksi.
14928: 
14929: 
14930:                                      E d u s k u n n a ll e.
14931: 
14932:    Syyskuun 2 pa~vana 1927 päivätyssä             suuntaan, että va1tuusto valitsee mainitut
14933: eduskunnalle antamassaan esityksessä, joka        virkamiehet määräämättömäksi ajaksi. Tätä
14934: koski kaupunkien kunnallisen keskushallin-        käsitystään lainsäätäjä perusteli sillä, että
14935: non uudestijärjestelyä, silloinen hallitus eh-    sekä kaupunginjohtajan .että apulaiskaupun-
14936: dottaa lakiehdotuksen 32 § : n mukaan, että       ginjohtajan olisi saatava mahdollisimman
14937: valtuusto valitsisi sekä kaupunginjohtajan        kiinteä sekä valtuuston tilapäisistä voima-
14938: että apulaiskaupunginjohtajan kuudeksi            suhteista ja mielipiteistä riippumaton
14939: vuodeksi kerrallaan, ja saman :pykälän lä-        asema.
14940: hinnä viimeiseen kohtaan oli otettu sään-            Lain voimassaoloaikana on kuitenkin
14941: nöksiä mainittujen virkamiesten eroamisesta       osoittautunut, että useammaltakin kannalta
14942: toimistaan ottaen huomioon, mitä siitä sää-       katsoen ·olisi ollut tarkoituksenmukaista sää-
14943: detään 22 § : ssä.                                tää laki kaupunginjohtajien virka-ajan suh-
14944:    Mikäli tiedäanme, noudatetaan edellämai-       teen Vuodelta 1927 olevan hallituksen esi-
14945: nittua periaatetta kaupunginjohtajan ja           tyksen mukaisesti. Mutta rajoitettu toimi-
14946: apulaiskaupunginj()htajan asettamisesta toi-      aika pitäisi, kuten Skandinaviassa on laita,
14947: meen määräajaksi Skandinavian maiden li-          korvata säännöksellä, jonka mukaan kau-
14948: säksi myös kaikkialla Europassa. Tällöin          punginjohtajalle tai apulaiskaupunginjohta-
14949: taataan erikoisessa lain paikassa kuitenkin       jalle taataan ,lakkautuspalkka" siitä riip-
14950: mainituille virkamiehille tulot ainakin tie-      puen, kuinka pitkän ajan hänen toimensa
14951: tyksi siirtymäajaksi siinä tapauksessa, ettei     kaupungin palveluksessa on kestänyt.
14952: asianomaista valita uudelleen. Eläkkeen              E·delläolevaan viitaten ehdotamme edus-
14953: suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka              kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14954: monta ajanjaksoa virkatehtävä. on kestänyt.
14955: Esim. Tukholmassa asetetaan porvarineu-                    että hallitus r·yhtyisi sellaisiin toi-
14956: vos 4 ja Köpenhaminassa 8 vuodeksi kau-                  menpiteisiin, että kattpunginjohtaja
14957: punginvaltuutettujen toimiajasta johtuen,                sekä apttlaiskaupunginjohtaja vali-
14958: ja jos esim. Ruotsissa porvarineuvoksen vir-             taan määrätyksi ajaksi ja että hä-
14959: katehtävä on kestänyt kolme jaksoa, makse-               nelle siinä tapauksessa, ettei kaupun-
14960: taan hänelle erotessa täysi eläke.                       ginvaltuusto valitse häntä uudelleen
14961:    Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt hal-               taimiajan päätyttyä, taataan määr·ä-
14962: lituksen esitystä, vaan muutti sitä m. m.                ajaksi kohtuullinen lakkatttuspalkka
14963: kaupunginjohtajien taimiajan osalta siihen               taikka elinkautinen eläke.
14964:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
14965: 
14966:                  lVIax Sergelius.                              Arvi Ahmavaara.
14967:                  Teuvo Valanne.                                Mauri Ryömä.
14968: 320
14969: 
14970: VII,17. -   Toiv. al. N:o 109.
14971: 
14972: 
14973: 
14974: 
14975:                                  K. Andersson: Esityksen anta,rnisesta köyhäinhoitolain 5 §:n
14976:                                     muuttamisesta.
14977: 
14978: 
14979:                                      E d u s k iU n n a ll e.
14980: 
14981:    Kesäkuun 1 päivänä 1922 säädetyn köy-             Usein on sattunut, että täysin asosiali-
14982: häinhoitolain 5 § : ään, sellaisena kuin se       sesti ajattelevat työnantajat, välttyäkseen
14983: on huhtikuun 7 ,päivänä 1933 siihen teh-          täyttämästä sitäkin vaatimatonta elatusvel-
14984: dyn huononnuksen jäl!keen, on jo aikai-           volilisuurtta, mikä heillä ny!kyli!en !l!ain mu-
14985: semmin eduskunnassa kiinnitetty huomiota          kaan on, ovat ennen 19 vuoden loppumista
14986: ja ehdotettu sitä muutettavaksi ainakin al-       jollakin verukkeella irtisanoneet vanhat us-
14987: kuperäistä sanamuotoaan vastaavaksi. Vuo-         kollisesti palvelleet työntekijänsä. Aivan
14988: den 1922 lain tämän lainpaikan mukaan             äskettäin on m. m. Helsingissä sattunut räi-
14989: työläinen, joka oli ollut saman työnanta-         keä tämänlaatuinen tapaus: muuan sauna-
14990: jan palveLuksessa yhti1mittää 20 vuotta ja        laitos on irtisanonut ilman mitään syytä
14991: tullut niin kivulloiseksi tai muuten työhön       kassanhoitajan juuri ennen 19 vuoden
14992: kykenemättömäJksi, ettei hän enää itse voi        päättymistä. Irtisanotun ty~ötoverien soli-
14993: itseään elättää, oli oikeutettu voimiensa         daarinen lakonuhka voinee vielä saattaa
14994: mukaista työtä vastaan saamaan kuolinpäi-         laitoksen tunnottoman omistajan järkiinsä.
14995: väänsä asti elatuksensa työnantajaltaan,             Mutta tällaiset tapaukset on myöskin
14996: tahi, jos niin kohtuulliseksi hai~kitaan, hä-     lainsäädännöllä kerta kaikkiaan tehtävä
14997: nen periliisiitään tahi liikkeen tai yrityk-      mahdottomiksi. Oikeustoimilaki tuskin tar-
14998: sen omistajalta. Vuoden 193-3, huononnuk-         joaa siihen: riittävän tehokkaita keinoja.
14999: sen mukaan ehdoksi tuli: ku~tenkin, •että täJl-   Väärinkäytästen estämiseksi vastaisuudessa
15000: lainen työläinen ei omista varoista tai           olisi lwkiin tehtävä sellainen lisäys, jonka
15001: aviopuolisonsa taikka lastensa huolenpidon        sisällys ja sanamuoto vaativat tarkempaa
15002: kautta voi saada elatustaan.                      harkintaa kuin eduskunta-aloitteen puit-
15003:    Elatuksen suoritusvelvollisuuden tekemi-       teissa on mahdollista esittää.
15004: nen riippuvaiseksi työntekijäin mahdolli-            Tä'mJän vuolksi ehdOitan kunnioittaen edus-
15005: sista pienistä säästöistä tai muista varoista     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15006: on kohtuutonta, ja yhtä epäoikeudenmu-
15007: kaista on tehdä hänen toimeentulonsa riip-
15008: puvaiseksi lähimpien ela,tusvelvollistensa                    että hallitus kiireellisesti antaisi
15009: armopaloista. Hän on tehnyt hyödyllistä                    Eduskunnalle esityksen köyhäinhoito-
15010: työtä yhteigkunnan hyväiksi, joten hänellä                 lain 5 § :n muuttamisesta siten että
15011: täytyy olla sama oikeus vanhuutensa päi-                   estettäisiin työnantaja, välttyäkseen
15012: vien turvaamiseksi kuin muilla yhteiskun-                  eläkkeen suorittamisesta, irtisano-
15013: nan jäsenillä, joiden työ on koitunut sen                  masta työntekijää ennen kuin hän
15014: hyväksi. Lain 5 § olisikin hallituksen toi-                on ollut laissa ntainitut vuodet työn-
15015: mesta palautettava vähintään siihen muo-                   antajan palveluksessa.
15016: toon, mikä sillä laissa alkuaan oli.
15017:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
15018: 
15019:                                                                      Kauko Andersson.
15020:                                                                                          001
15021: 
15022: VII,1s. -   Toiv. al. N:o 110.
15023: 
15024: 
15025: 
15026: 
15027:                                  Pohjannoro y. m.: Tielain 91 § :n muuttamisesta.
15028: 
15029: 
15030:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15031: 
15032:    Voimassa olevan tielain 91 §: n 1 mo-         Kaupunkien ja kauppaloiOlen puolesta on
15033: mentin mukaan :kaupungit ja kauppalat valtiolle ehdotettu sellaista järjestelyä, että
15034: ovat velvolliset huolehtimaan alueillaan :ole- asianomainen tie- ja vesirwkennuspiiri hoi-
15035: vien maanteiden jatkojen kunnossapidosta. taisi maanteiden jatkojen kunnossapidon
15036: Sellaisia teitä on kaupungeilla ja kauppa- kaup:unkien ja ikauppaloiden kustanrmk-
15037: loilla keskimäärin '2-10 kilometriä. On sella ja pitävät läänin:hallituiksetkin tätä
15038: selvä, ettei noin vähäistä tiepituutta var- järjestelyä erittäin sopivana, mutta tie- ja
15039: ten ole yleensä hankittu omia tiekoneita vesirakennushallitus ei ole katsonut voi-
15040: eikä palkattu pysyväistä hoitohenkilökun- vansa velvoittaa alaistaan virka;kuntaa sii-
15041: taa. Kaupunkien ja kauppaloitten on ta- hen, koska tielain 91 § : n 1 momentin sään-
15042: pana vuokrata valtiolta koneita ja suorittaa nokset eivät ole aivan selvät siihen nähden.
15043: työt omalla teknillisellä henkilökunnanaan Tämän vuoksi, jotta asiaan saataisiin pikai-
15044: päivittäisen työn ohella. Valtio ei kuiten- nen korjaus jo ennen uuden tielain laati-
15045: !lman voi lainata koneitaan juuri kiireisim- mista, all~kirjoittaneet ikunniDittavimmin
15046: pänä työaikana, t. s. silloin kun sääsuh- ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi
15047: teitten puolesta on edullista suorittaa kun- toivomuksen,
15048: nossapitotyöt. Kaupungeilla ja kauppa-
15049: Joilla ei näinollen ole maJhdollisuuksia t~k­            että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
15050: nillisesti täysin tyydyttävästi \hoitaa maan-        menpiteisiin voimassa olevan tielain
15051: tiejatkojaan, vaikkapa ne uhraavat varoja            91 § :n 1 momentin niin ,muuttami-
15052:  ta11koitukseen hyvin huomattavasti, monet            seksi, että kaupunkien ja kaup-
15053: kaupungit ja kauppalat 2-3 ikertaa enem-              paloiden alueilla asemakaavoitetun
15054:  män ikuin valtio vastaavan pituiseen tiehen.         alueen ulkopuolella olevat maantei-
15055:     Sodan aikana koko maan liikenne kärsi             den jatkot pidetään kunnossa sen
15056:  kaupunkien ja ikauppaloiden maantiejatko-            viranomaisen toimesta, joka htwleh-
15057:  jen huonosta kunnosta eikä meillä vielä-             tii niihin liittyvien maanteiden kun-
15058:  kään ole kansamme talouden vaikeaa tilaa             nossapitämisestä, mutta on kaupunki
15059:  ajatellen varaa antaa liikennevälineitä rasit-       tahi kauppala velvollinen vuosittain
15060:  tavan teitten ihuonon ajok!unnon jatkua ja           korvaamaan teiden kunnossapidosta
15061:  vielä vähemmän on asiallista sitoa vähäisiä          aiheutuneet kulut, jos ne ovat suu-
15062:  tie!koneitamme kaupunkien ja ikauppaloiden           remmat kuin vastaavien maanteiden
15063:  pieniin tieosuuksiin, kuten käy jos pakoi-           kunnossapitokustannukset.
15064:  tetaan kunnat tehokkaaseen tiehuoltoon.
15065:         ·Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
15066: 
15067:                  Arvo Pobjannoro.                              Arno Tuurna.
15068: 
15069: 
15070: 
15071: 
15072:                                                                                             41
15073: 322
15074: 
15075: VII,1o. -   Toiv. al. N:o 111.
15076: 
15077: 
15078: 
15079: 
15080:                                  Kulmaltt, y. m.: Esityksen a1ttamisesta laiksi metsästyslain
15081:                                     57 § :n muuttamisesta.
15082: 
15083: 
15084:                                      E d u s k u n n a ll e.
15085: 
15086:    Voimru'!Sa olevan metsästyslain mukaan on      että metsästysluvan lunastuksista saatuja
15087:  jokaisen, joka ail.mo harjoittaa metsästystä,    tuloja ei sidota aivan kiinteästi siten, kuin
15088: hankittava sitä varten metsästyslupa, josta       mainittu laki määrää.
15089: on maksettava määrätyn suuruinen maksu.             Riistanhoidon edistämiseksi olisi ehkä
15090: Lain mukaan käy:tetä:än näin saadut varat         parempi, että riistan hoito ja valvonta
15091: criistanhoidon edistämiseksi.                     järjestettäisiin osaltaan metsästäjien ja
15092:    Metsästyslain 6 luvun 57 §: ssä sanotaan:      heidän yhdistystensä omavastuullisuuden
15093:    ,Valtion tulo- ja menoarvioon on joka          varaan. Täten voitaisiin mainituista va-
15094: vuodeksi otettava riistanhoidon edistämi-         roista osa käyttää muihinkin tarkoituksiin
15095: seksi määräraha, joka suunnilleen vastaa          kuin mitä lain 57 § nykyisin määrää.
15096: sitä määrää, mikä riistanhoitomaksuina on           Edellä olevan perusteella ehdotamme
15097: keskimäärin kertynyt kolmena edellisena           eduslkunn:an hyv,äksyttäväksi ,toivomuksen,
15098: vuotena."
15099:    Vuoden 1947 talousarvioon otettiinkin                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
15100: tämän pykälän mukaisesti mk 15,000,000:-                 esityksen metsästyslain 57 §:n muut-
15101: suuruinen määräraha, mikä tulisi käytet-                 tamisestct niin, että metsästysl1lpien
15102: täväksi pääasiassa riistan valvontaan.                   lunast1lksista saad1tt tulot voidaan
15103:    Koska kuitenkin on mahdollista, että                  harkinnan mttkaan käyttää muihin-
15104: riistanhoitomenoihin riittää pienempikin                 kin tarkoituksiin k1tin riistanhoidon
15105: määrä, tuntuu tarkoituksenmukaisemmalta,                 edistämiseen.
15106:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
15107: 
15108:                  Jalmari Kulmala.                              Antti Virtanen.
15109:                  Eino Kujanpää.                                H. Manninen.
15110:                                      Antto Prunni!a.
15111:                                                                                                323
15112: 
15113: VI1,2o. -   Toiv. al. N:o 112.
15114: 
15115: 
15116: 
15117: 
15118:                                  Vennamo y. m.: Toimenpiteistä maanjakojen joud~dtami­
15119:                                    seksi.
15120: 
15121: 
15122:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15123: 
15124:    Maassamme on kymmeniin tuhansiin               syytä uskoa, että osittamisia voitaisiin ryh-
15125: nouseva maarä erilaisia vireillä olevia           tyä edes lä:hivuosina säännöllisesti suorit-
15126: maanjakotoimituksia ja parhaillaan toteu-         tamaan ja tilanne päinvastoin näyttää vain
15127: tettavana oleva maanhankintalaki tietää           pahenevan ajan kuluessa, olisi haHituksen
15128: tällaisia osittamisia lisää myös kymmeniä         kiireeil!lisesti !kiinnirt,ettäv'ä huomiota mai-
15129: tuhansia. Näiden toimitusten suorittami-          nittuun epäkohtaan ja ryhdyttävä harkitse-
15130: nen on kuitenkin tällä kertaa käytännölli-        maan keinoja pulman selvittämiseksi. Ny-
15131: sesti katsoen pysähdyksissä, johtuen myös         kyinen normaaliaikaa varten laadittu
15132: siitä, etteivät asianomaiset virkamiehet ole      jakolaki ei suo mahdollisuutta tarpeeksi
15133: sotien aikana voineet niitä tehdä ja tällä-       nopeaan toimintaan eikä sanotun lain vi-
15134: kin kertaa maanhankintalain toimeenpanon          reillä olevaa tarkistustakaan voida käden
15135: johdosta vain harvat maanmittausinsinöö-          käänteessä suorittaa, vaan olisi asiaa au-
15136: rit voivat jakoja suorittaa. Maanjakotoimi-       tettava erikoislainsäädännöllä, joka tekisi
15137: tusten tekemistä on kuitenkin pidettävä           toimitusten suorittamisen mahdolliseksi vä-
15138: tärkeänä sekä yksityis- että kansantalou-         hemmän pätevin työvoimin ja yksinkertai-
15139: dellisessa mielessä, sillä varsinkin sellai-      sempia, u1komailllalkin koet,eHuja menettely-
15140: silla tiloilla, joista useammat omistavat         tapoja noudattaen.
15141: määräosuuksia, on tällaista jatkuvaa tilan-          Mainitusta syistä olisi kiireesti ryhdyt-
15142: netta pidettävä kestämättömänä. Jako-             tävä suunnittelemaan poikkeuksellisia tar-
15143: osakkaat eivät monasti tiedä rakentaa itsel-      peita varten erikoislainsäädäntöä maanja-
15144: leen rakennuksia, eivätkä tehokkaasti vil-        kojen jouduttamiseksi. Tällainen lainsää-
15145: jellä tiluksia, koska työ saattaa tulla tois-     däntö on jokatapauksessa tarpeellinen jo
15146: ten hyödyksi jaon tapahtuessa. Yleinen            maanhankintalain lähiaikoina vaatimia ja-
15147: ilmiö onkin, että perikunnan tai muuten           koja varten.- Vaikkapa tällainen erikois-
15148: useampien omistajien tilat ränsistyvät ih-        laki tulisi kohdistumaan vain määrättyi-
15149: meellisen lyhyessä ajassa ja muuttuvat            hin vaikeimpiin tapauksiin, niin olisi sen
15150: melkein rappiotiloiksi.     Sitäpaitsi tilan      aikaansaamista kuitenkin pidettävä· suu-
15151: yhteistoimistus tuottaa nykyään melkoisia         rena parannuksena nykyisessä maalainsää-
15152: vaikeuksia kansanhuollon · määräämien luo-        dännössämme.
15153: vutusten suorittamisessa, pakkohakkuuvel-            Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
15154: voitteiden täyttämisessä sekä erilaisten ve-      tamme eduSlkunnan päätettävälnsi toivo-
15155:  rojen maksamisessa. Ero:ttamattamien mää-        muksen,
15156:  räalojen käytössä ei tosin esiinny kaikkia                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15157: niitä haittoja kuin erottamattomien osuuk-                 asian vaatimiin toimenpiteisiin maan-
15158: sien käytössä, mutta on niidenkin irroit-                  jakojen jouduttamiseksi ja antaisi
15159:  taminen tärkeäitä monesta syystä, erittäin-               viivytyksettä Eduskunnalle esityksen
15160:  kin lainojen saamista ja yleensä muita oi-                tätä varten ta-rpeelliseksi e1·ikoislain-
15161:  keusasioita varten. Kun ei ole perusteltua                säädännöksi.
15162:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15163: 
15164:                  Veikko Vennamo.                               Kusti Eskola.
15165:                  Martti Miettunen.                             Lauri Riikonen.
15166:                  Eino Laitinen.                                Markus Niskala.
15167: 324
15168: 
15169: Vll,21, -    Toiv. al. N :o 113.
15170: 
15171: 
15172: 
15173: 
15174:                                    Vennamo y. m.: Toimenpiteistä maanjako-olojen paranta-
15175:                                      miseksi.
15176: 
15177: 
15178:                                        E d u s k u n n a '11 e.
15179: 
15180:     Vaikka jako-olojamme isojakojen ylei-           laadittaessa on kiinnitetty huomiota uus-
15181:  sempää päättymistä seuranneena aikana              jaonluontoisten jakotoimitusten taTpeeUi-
15182:  olikin pidettävä silloisiin vaatimuksiin ja        suuteen sisältämäl>lä lakiin mahdollisuus
15183:  olosuhteisiin nähden tyydyttävinä, niin            ti:lusvaihtojen avulla parantaa olemassa
15184:  ovat myöhemmät useimmiten enemmän rtai             Ollevia jako-oloja. Ma·anhankintalain toi-
15185:  vähemmän harkitsemattomat maan ositta-             meenpanon kiireellisyydestä ja lain sisäl-
15186:  miset ajan mittaan aiheuttaneet sen, että          löstä johtuen lain toimeenpanijat voivat
15187:  nykyisin täytyy jako-olojamme varsinkin            kuitenkin vain rajoitetuissa tapauksissa
15188:  suurimmil:l·a villjelysalueiHamme pitää maa-       suorittaa näitä tärkeitä järjestelyjä. Kai-
15189:  tilatalouden ~anna1ta heikkoina. Tähän on          kissa niissä jakokunnissa, joissa Itähän men-
15190:  luonnollisesti myös myötävaikuttanut ta-           nessä on !toimitettu joko isojaon järjestely
15191:  pahtunut !taloudellinen kehitys. Samalla           tai uusjako, ovat olot silminnähtävästi ke-
15192:  maatilaUla saattaa aiheettomasti o[[a useita       hittyneet ja tällaisten kyläkuntien vau-
15193:  erillisiä ja kaukanakin talouskeskuksesta          raus on kohonnut huomattavasti nopeam-
15194:  sijaitsevia viljelys- ja metsäpalstoja, joiden     min kuin niitten kylien, joissa jako-oloihin
15195:  muodossakin monasti on paljon toivomisen           ei ole tehty perusteellisia parannuksia. Ny-
15196:  varaa. Tällaisten tilusrten viljeleminen ja        kyisin uusjakojen suori,ttaminen kuitenkin
15197:  muu käyttö ei enää nykyisin vastaa tarkoi-         on tunnetusti hidasta ja vaikeata, joten
15198:  tustaan. Täsrtä johtuva työajan ja työvoi-         hallituksen olisi kiireellisesti selvitettävä,
15199:  man haaskaus on valtava. Tapahtunutta              mitä asian parantamiseksi voidaan tehdä,
15200:  teknilllistä kehitystä, nimenomaan maata-          koska ny,tkin on vireillä kymmeniä suurem-
15201: ·louskoneiden alalla ei tällaisissa olosuh-         pia ja ehkä satoihin nouseva lukumäärä
15202:  rteissa myöskään voida käyttää tehokkaasti         pienempiä uusjakotoimituksia, joissa on ky-
15203:  hyväksi, joka pienviljelysvaltaisen maatila-       symys valitavien päJäomien muuttamisesta
15204:  taloutemme jatkuvaHe kannattav:aisuudeHe           mahdollisimman edulliseen käyttömuotoon.
15205:  olisi elintärkeätä. Näin ollen viljeltyjen         Kysymystä ei olisi kytkettävä yJleiseen vi-
15206:  tilusten kokoaminen talouskeskusten lä-            reillä olevaan jakolainsäädännön uudistami-
15207:  helle on yksi suurimpia parannuksi•a, mitä         seen, vaan vaatisi sen tärkeys nykyiset olo-
15208:   voidaan ja on viivytyksettä :tehtävä maa-         suhteet myös huomioon ottaen oman erikois-
15209:  tilataloutemme kohottamiseksi. Tämä :taas          [ainsäädäntönsä, jossa olisi pyrittävä en-
15210:  voi tapahtua 1tarkoituksenmulmisten j·a no-        tistä yksinkertaisempiin, nopeampiin ja
15211:   peiden uusjakojen toimittamisella, joiden         halvempiin ratkaisuihin toimitusten käsit-
15212:  suuren merkityksen sekä maanomistajain             telyssä sekä teknillisessä että myös iJ.ain-
15213:  oman edun kannalta katsoen että myös koko          opillisessa mielessä. Kun väkiluvun kas-
15214:  kansantalouden näkökohdat huomioon ot-             vaessa ja viime vuosien tapahtumien vai-
15215:   taen tutkijamme ovat tieteellisesti todista-      kutuksesta maatilusten ja rakennusten arvo
15216:   neet. Siis entistä vakavammin on syytä            on huomattavasti kohonnut entiseen verra-
15217:   ryhtyä harkitsemaan niitä keinoja, joil!la        ten, niin on luonnollista, että kaikissa mah-
15218:   näitä tärkeitä maanjakotoimituksia voi-            dollisissa uudistuksissa on käytettävä vaka-
15219:   daan jouduttaa. Jo maanhankintalakia              vaa harkintaa. Nimenomaan on kyseelli-
15220:                                   VII,21. -   Vennamo y. m.                                325
15221: 
15222: sissä järjestelyissä turvattava maanomista-       maanmittaushallitus Karjalan kannaksen
15223: jien saavutetut oikeudet ja järjestelyistä        tilusjärjestelyissä saatujen kokemusten pe-
15224: aiheutuvat kustannukset ja muut rasituk-          rusteella aikoinaan on esittänytkin, jotain
15225: set pantava koko yhteiskunnan eikä yksi-          taloudehlisten järjestelyiden lisäksi maini-
15226: tyisten maanomistajien kannettavaksi. Tämä        rtaksemme.
15227: onkin luonnollista,. koska koko kansantrulou-        Kaiken !lausutun perusteella ehdotamme
15228: ,temme etu vaatii sanotun~aisia järjestelyjä.     eduskunnan päätei'täväksi :toivomuksen,
15229: On ilmeistä, että uusjakojen toimittamista
15230: voidaan ratkaisevasti jouduttaa ja saatJtaa                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15231: ne oikeudenmukaiselle pohjalle niin, ettei              toimenpiteisiin jako-olojemme paran-
15232: kellään yksityisellä ole asiahlista syytä niitä         tamiseksi kaikkia asiapuolia tyydyt-
15233: vastustaa, käyttämällä hyväksi kaikkia ny-              tävällä tavalla kehittämällä ja no-
15234: kyaikaisia menetelmiä: m. m. karttojen iaa-             peuttamalla lakiemme mukaan suo-
15235:  timisessa ja yksinkertaistamaila monimut-              ritettavia uusjakotoimituksia ja an-
15236:  kaista ja aikaa viepää oikeudenkäyntime-               taisi viivytyksettä Edttskunnalle esi-
15237:  nettelyä sekä vakinaistamailla uusjakoja               tyksen tätä varten tarpeelliseksi
15238:  toimittavien henkilöiden palkkaus, kuten               lainsäädännöksi.
15239:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15240: 
15241:                  Veikko Vennamo.                             Kusti Eskola.
15242:                  Martti Miettunen.                           Johannes Virolainen.
15243:                  Eino Laitinen.                              Lauri Riikonen.
15244:                                       Markus Niskala.
15245: 326
15246: 
15247: VD,22. -   Toiv. al. N :o 114.
15248: 
15249: 
15250:                               Vennamo y. m.: Maaseudun rakennustoiminnan ohjauksen
15251:                                   ja neuvonnan järjestämisestä mahdollisimman tarkoi-
15252:                                   tttksenntukaiseksi.
15253: 
15254:                                    E d u s k u n n a 11 e.
15255:    Heinäkuun 6 päivänä 1945 rakentami-          maan huomattavan osan maaseudun raken-
15256: sesta maaseudulla annetussa laissa on m. m.     nustoiminnasta, ei ole ollut mahdollista,
15257: määrätty, että jokaiseen maalaiskuntaan on      sillä tätä rakennustoimintaa johdetaan siitä
15258: asetettava rakennuslautakunta, joka valvoo      voimassa olevan eriJkoislainsäädännön mu-
15259: rakennustoimintaa kunnassa muualla paitsi       kaan, jossa jo huomioidaan ne tarkoitus-
15260: niillä alueilla, joilla ehkä on saatettu voi-   perät, joihin rwkentamisesta maaseudulla
15261: maan asemakaavalakiin perustuva ra;ken-         annetulla lailla pyritään, mutta samalla
15262: nustoimen järjestely. Tämän mukaisesti on,      kiinnitetään ratkaiseva huomio rakentami-
15263: ennenkuin uuden asuinrakennuksen tai            sen ohjaukseen ja neuvontaan niinkuin pi-
15264: muun tärkeämmän rakennui'n:sen rakenta-         tä~n tehdä.
15265: miseen tai sellaisen perusteellisempaan kor-       Rakentamisesta maaseudulla annetun lain
15266: jaamiseen tai laajentamiseen ryhdytään,         toimeenpanossa tulee ilmeisestikin päå!paino
15267: siihen saatava rakennuslautakunnan lupa.        olemaan rakennuslupien myöntämistä kos-
15268: Rakennustoimi maaseUJdlulla tulee tämän         kevissa tehtävissä. On kuitenkin kyseen-
15269: johdosta saman tapaisen säännöstelyn ja         alaista tuleeko tämän lain voimaansaatta-
15270: valvonnan alaiseksi kuin kaupungeissa ja        minen ainakaan sen nykyisessä muo!d10ssaan
15271: kauppaloissa.                                   mahdollisimman suuressa määJriissä edistä-
15272:    Jo lain toimeenpanosäännoksiä laadit-        mään sitä tarkoitusperää - maaseudun
15273: taessa voitiin todeta, että sen voimaan saat-   ra:kennusolojen parantamista, - johon sillä
15274: taminen tuottaisi suuria teknillisiä vai-       pyritään. Ilmeisestikin olisi syytä, ikuten
15275: keuksia, minkä vuoksi sen täytäntöönsaat-       sanottu, kiinnittää pääihuomio ohjauksen ja
15276: tamista on ka;hteen otteeseen IJ~kätty. Tämä    neuvonnan edistämiseen ja tätä tietä saada
15277: on ymmärrettävää ikun tarkastellaan esim.       nykyiseen olotilaan parannusta. Näin me-
15278: tuon lain toimeenpanoasetuksen niitä pykä~­     netellen saavutettaisiin luultavasti parempi
15279: liä, joissa määrätään, mitä papereita ja        tulos, ja säästyttäisiin !kytJkemästä maa-
15280: selostuksia rakennuslupahakemu!ksessa tar-      seudun rakennustoimintaa tarpeettomasti
15281: vitaan. Koko lain sisällöstä voidaan ha-        virastomenettelyn tapaiseen käsittelyyn siitä
15282: vaita, että laki rakentuu pääasiassa poliisi-   aiheutuvine kaikkine haittoineen.
15283: maisen säännöstelyn varaan ja sivuuttaa            Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
15284: suurimmalta osalta ennakllwehkäisevät toi-      tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15285: menpiteet s. o. maaseudun rakennustoimin-       muksen,
15286: nan ohjauksen ja neuvonnan. Tällaista                      että hallitus kiireellisesti selvi-
15287: tulosta tuskin voidaan pitää onnistuneena               tyttäisi, mitenkä vapaille järjes-
15288: ja tulee lain soveltaminen käytännössä aiJka-           töille maaseudun rakennustoimin-
15289: naan tuottamaan suuria vaikeuksia, ikoska               nassa ltwnnostaan knuluvien tehtä-
15290: rakentamista tullaan maaseudulla ilmeisesti             vien lisäksi valtion osalle lankeavan
15291: pi:tkää:n aikaa suorittamaan ohi näiden m-              maaseudt~n mkennustoiminnan oh-
15292: kennuslupien tai niiden vas,taisesti. Myös-             jaus ja neuvonta olisi mahdollisint-
15293: kin on !todettu, että lain soveJltaminen                rnan tarktJituksenmukaisesti järjes-
15294: maanhankintalain mukaiseen rakentami-                   tettävä, sekä antaisi viivytyksettä
15295: seen, joka ny:kyään muodostaa ja tulee lähi-            Eduskunnalle esitykset tätä varten
15296: vuosina ilmeisesti edelleenkin muodosta-                tarpeellisiksi lainsäännöksiksi.
15297:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15298:         Veikko Vennamo.             Eino Laitinen.               Väinö Okko.
15299:         Martti Miettunen.           Kusti Eskola..               Markus Niskala.
15300:                                     Lauri Murtomaa.
15301:                                                                                                 327
15302: 
15303: Vli,23. -    Toiv. al. N:o 115.
15304: 
15305: 
15306: 
15307: 
15308:                                  Vennamo y. m.: ·Toimenpiteistä lähinnä ornakotirakennus-
15309:                                     toimintaa estävien, asemakaavalainsäädäntöön perustu-
15310:                                    IVien säännösten ja määräysten tarkistamiseksi.
15311: 
15312: 
15313:                                        E d u s k u n n a iJ. 1 e.
15314: 
15315:    Nykyaikaisen asemakaavalainsäädännön              säilä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
15316: tarve on esiintynyt s~hloin, kun kunnan              Tämä ei kuitenkaan saisi muodostua itse-
15317: ja yksityisten maanomistajien oikeussuh-             tarikoitukiseksi. Nimenomaan tämä lainsää-
15318: teet on ·asemakaavaa toteutett·aessa järjes-         däntö ei saisi tarpeettomasti estää kiireel-
15319: te't,tävä. TäJllaista tarvetta ei kaupungeilla       listä ja välttämätöntä rakennustoimintaa.
15320: aikaisemmin ollut havaittavissa, sillä lmu-          Onnistuneen asemakaavrulainsäJädännön olisi,
15321: pungeilla oli käytettävissään lahjoitus-             o:Llakseen hyvän ja tarkoituksenmukaisen,
15322: maita ja muulla tavalla hankkimaansa ra-             myös oltava joustava. Näin ei näytä asian-
15323: kennusmaata ia,ajentumilstaan val'ten. Toi-          1aita ilrnitenkaan meiUä riirbtävästi alevan
15324: senlaiseksi muuttuivat olosuhteet silJoin,           ainakaan tämän hetken tarpeita ja vaa-
15325: kun yksityisten omistamia alueita alettiin           muksia silmählä pitäen.
15326: liittää kaupunkeihin sekä perustaa joukko               Asutuskeskuksissa ja ·asutustiheytymissä
15327: uusia kauppa;loita ilman sanottavampia               on ;tunnetusti asuntopu:la. Samoin on asian
15328: omia maita. Asemaikaava:la:insäädännössämme          laita niitten väl,ittömässä läheisyydessä.
15329: on näin ol1Len oHut erä:änä päJäkysymyk-             LuonnolliseHa tuntuisi, että kaikki mah-
15330: senä yhdyskunnan ja yksityisen maanomis-             doHinen tehtäisiin si1ltäkin osalta kuin
15331: tajan vä:lien selvitt,äminen asemakaavaa to-         miltä asemaikaavalainsä:ädäntö v·aiku1Jtaa, ra-
15332: teutettaessa sekä yksityisen maan asutus-            kennustoimintaan, rakentamisen edistämi-
15333: keskukseen [itittämisen heilpoi't1aminen.            seksi. Nyt on kuitenkin ,tosiasia se, ettei
15334:    Asemakaavailainsäädännön tulee kui,ten-           jo yksistään maapohjan asemakaavahlinen
15335: kin myös olla oikeudellisena perusteena              käsittely s. o. tonttien aikaansaaminen, oli-
15336: yhdyskunnan rakennustoiminnan kehityk-               pa sitten kysymys omakotitontista tai
15337: selle yleisiä etuja si1lmällä pitäen, s. o. :tar-    muusta tontista, ole nykyisin voimassaole-
15338: koituksenmukaisen rakentamisen edistämi-             vien säännösten mukaan järjestetty riit-
15339: nen asunontarpeen tyydyttämiseksi.                   tävän joustavaksi. Rakennustoiminta on
15340:     Paitsi sitä, että meidän asemakaavalain-         jo tämän johdosta useilla seuduilla hidas-
15341: säädäntömme antaa ohjeita minne saa ra-              tunut jopa rakennuski,eltojen johdosta
15342: kentaa ottaen huomioon naapuruussuhteen,             huomat:tavalta osaUa ·estynY~tkin. Lisäksi
15343: paloturvwllisuuden sekä rakentamiselle ase-          tulevat ne kaikki muut säännökset ja mää-
15344: tettavat terveydelliset vaaJtimukset, määri-         räykset, joita on tällä hetkellä yhdyskun-
15345: !betlä;än •tämän G:ainsää:dännön nojalila osoite-    taan nähden pakko noudattaa ennenkuin
15346: tulle alueelle s. o. tontille rakennettavien         rakentamiseen voidaan ryhtyä. Ja nämä
15347: raikennusten äJäriviivat, korkeus jopa huo-          säännökset ja määräykset rakentuvat suu-
15348: neistojen lukumääräkin. Luonnollisesti on            rimmalta osalta sotaa edeltäneelle pohjalle,
15349: asianmukaista, että asutustiheytymien ra-            jolloinka mahdollisuutemme rakentamisen
15350: ikentamisessa otetaan huomioon terveydel-            tasoon nähden olivat aivan toiset kuin ny-
15351: [tiset, sosiaaliset y. m. näkökohdat ja pyri-        kyisin ja ilähitulev,aisuudessa. Nekin siis
15352: tään Takentamaan mahdollisimman viihtyi-             puolestaan ovat tarpeettomasti vaikeutta-
15353: 328                           VII,23. -   Asemakaavalainsäädäntö.
15354: 
15355: neet vä1ttlämätöntä ieakentamista, siillä onhan    mattavan korvauksen katumaasta sekä ka-
15356: vaatimattomampikin asunto kuitenkin pa-            dun- ja viemärin Takentamiskustannuk-
15357: rempi kU!in ei mitään asuntoa.                     sista, vaikkapa esim. viimemainittuja tus-
15358:    Juurimainittu on käytännössä voitu to-          kin voidaan lähivuosina rakentaa, taikka
15359: deta maanhankintalakia täytäntöön sovel-           asettanut niistä kailcista riittävän vakuu-
15360: ~ettaessa ja pyrittäessä hankkimaan asun-          den, joka kuluttaa vähävaraisen rakentajan
15361: toja siirtoväelle, perheellisille rintamasoti-     ~uottomahdollisuudet.
15362: laille ja mui.tlle sanotun lain mukaan maan-          Ryhtymättä tässä yhteydessä yksityiskoh-
15363: saantiin oikeutetuille. Paitsi joustamatto-        taisemmin 1esittelemään k~ilclria esiintyneitä
15364: mia ja nykyhetken vaatimuksiin soveltu-            epäkohtia, jotka voitaisiin a1nakin väliai-
15365: mattomia määräyksiä on kyse~Hisen laa-             kaisesti poistaa erikoislainsäädännölläkin,
15366: tuista rakennustoimintaa ollut vaikeutta-          ehdotamme edellämainitun perusteeHa edus-
15367: massa myös ainakin eräissä tapauksissa             kunnan pää;tettäväksi 1toivomuksen,
15368: kunnallisten viranomaisten joustamaton ja
15369: jopa ikylmälillskoinenkin suhtautuminen                      että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15370: omien asuntojen hankkimiseen 'asutustihey-                asian vaatimiin toimenpiteisiin lä-
15371: tymissä ja niiden ympäristöissä. Asema-                   hinnä omakotirakennustoimintaa es-
15372: kaava ja rakentamista koskevat määräyk-                   tävien asemakaavalainsäädäntöön pe-
15373: set ovat :todella monasti muodostuneet itse-              rustuvien säännösten ja määräysten
15374: tarkoituksiksi, v;aikka niiden pitäisi pää-               tarkistamiseksi nykyolojen vaati-
15375: asiassa paJl.vella juuri yksityisiä rakentaji>a.          muksia vastaaviksi sekä antaisi tar-
15376: Niinpä eräissä tapauksissa tontinomistaja                 peen vaatiessa viivytyksettä Edus-
15377:  ei ole päässyt rakentamaan ennenkuin hän                 kunnalle esityksen siitä aiheutuviksi
15378: on suo11ittanut yhdyskunnalle varsin huo-                 lainsäännöksiksi.
15379:          Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15380: 
15381:                   Veikko Vennamo.                             Väinö Okko.
15382:                   Martti Miettunen.                           Johannes Virolainen.
15383:                                                                                         329
15384: 
15385: VII,24. -   Toiv. al. N :o 116.
15386: 
15387: 
15388: 
15389: 
15390:                                Lappi-Seppälä y. m. : Esityksen antamisesta rakennustyö-
15391:                                    maan vastuunalaisen työnjohtajan pätevyysvaatimuk-
15392:                                    sistct.
15393: 
15394: 
15395:                                     E d u s k u n n a ll e.
15396: 
15397:    Useimmissa maamme kaupungeissa ja             omaavansa tarpeellista käytännöllistä ko-
15398: kauppalaissa ovat rakennusjärjestykset           kemusta ammatissa. Kuitenkin voi maist-
15399: vanhentuneita ja rakennustarkastuskin            raatti, järjestelyoikeus tai rakennuslau-
15400: järjestelyjen alaisena, mistä on johtunut        takunta laadultaan yksinkertaisen raken-
15401: se, että rakennusviranomaiset eivät aina         nustyön johtajaksi hyväksyä henkilön,
15402: huolehdi riittävän pätevyyden omaavan            joka ei täytä edelläsanottuja pätevyysvaa-
15403: vastuunalaisen työnjohtajan nimittämi-           timuksia, mutta jolla kuitenkin katsotaan
15404: sestä rakennustyömaalle. Myöskin maa-            olevan siihen tarpeelliset edellytykset.
15405: seudulla, missä rakennusviranomaisia ei          Keskikokoisten kaupunkitalojen ja niihin
15406: toistaiseksi ole, kun laki rakentamisesta        verrattavien muunlaisten rakennustöiden
15407: maaseudulla ei ole vielä tullut voimaan,         sekä vaikeiden korjaus- ja muutostöiden
15408: on vastuunalaisen työnjohtajan määräämi-         vastuunalainen työnjohtaja ei saa saman-
15409: nen usein aivan sattumanvaraista. Tämän          aikaisesti toimia muiden eri rakennusryh-
15410: johdosta olisi kaupunkien ja kauppalain          mään kuuluvien rakennusten vastuunalai-
15411: rakennusjärjestyksien uusimista kiirehdit-       sena työnjohtajana ja on hänen yleensä
15412: tävä ja niissä olisi riittävän selvästi määri-   oltava jatkuvasti rakennustyömaalla. Paik-
15413: teltävä vastuunalaisen työnjohtajan päte-        kakunnahla, missä rakennusjärjestys ei toi-
15414: vyysvaatimukset ja työn laajuus. Laki            sin määrää, voi sama henkilö toimia sa-
15415: maaseudulla rakentamisesta ei millään ta-        manaikaisesti useamman pienen rakennus-
15416: valla velvoita asettamaan vastuunalaista         työmaan vastuunalaisena työnjohtajana.
15417: työnjohtajaa rakennustyömaalle, mistä            Suuremmalle rakennusalueelle on tarvit-
15418: johtuu, että asia ()lisi tässä suhteessa kor-    taessa asetettava useampia vastuunalaisia
15419: jattavissa vain lain muutoksen avulla. Sa-       työnjohtajia niin, että kohtuudella voidaan
15420: moin olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimen-     katsoa kunkin hyvin V()ivan hoitaa lohkol-
15421: pilteisiin rakennussä;ännön 44 § :n muut-        Iaan olev,a.t työt. Kuitenkin voidaan yh-
15422: tamiseksi, jotta työnjohtajan pätevyys-          tenäiselle rakennusalueelle määrätä ainoas-
15423: vaatimus tulisi riittävästi korostetuksi.        taan yksi vastuunalainen työnjohtaja.
15424:    Tätä muutosta harkittaessa olisi huo-
15425: mioitava m. m. seuraavat näkökohdat:               Vastuunalainen työnjohtaja on vas-
15426:    !Rakennustyötä, jona on pidettävä myös        tuussa omasta sekä alaistensa työstä ja
15427: rakennuksen purkamista, maan leikkausta          hän toimii sekä rakennusviranomaisten
15428: ja louhimista, saa johtaa maistraatin jär-       välisenä yhdysmiehenä ja työnantajan työ-
15429: jestysoikeuden tai rakennuslautakunnan           paikalla olevana edustajana. Vastuunalai-
15430: hyväksymä henkilö, joka teknillisen kou-         nen työnjohtaja on työn suorituksesta
15431: lun tai siihen verrattavan tai sitä korkeam-     vastuussa rakennusviranomaisille siinä
15432: man teknillisen oppilaitoksen todistuksena       laajuudessa kuin lait, asetukset ja raken-
15433: on näyttänyt omaavansa riittävät tiedot          nusjärjestys säätävät.      Vastuunalaisen
15434: sekä sitä paitsi asiantuntevan viranomaisen      työnjohtajan tulee tämän lisäksi huolehtia
15435: tai rakennusalaan perehtyneen henkilön           työturvallisuudesta     mkennustyömaalla
15436: antamalla todistuksena on osoittanut             sekä sosiaalisen lainsäädännön ja ammat-
15437:                                                                                           42
15438: 330                          VII,24. -Rakennustyön johtajat.
15439: 
15440: tientarkastajan antamien määräysten nou-      kuitenkin katsotaan olevan siihen tarpeel-
15441: dattamisesta.                                 aiset edellytykset. Kuitenlman ei vastuun-
15442:    Lakia rakentamisesta maaseudulla olisi     alaista työnjohtajaa tarvitse nimittää sil-
15443: täydennettävä uudella pykälällä, jossa sa-    loin, kun yksi<ty~nen henkilö maaseudulla
15444: moin määriteltäisiin vastaavan työnjohta-     rakentaa omaa tarvettaan varten, itse suo-
15445: jan pätevyysvaatimukset. Tässä pykälässä      rittaen rakennustyön, ja jollei kantavat
15446: tulisi esittää esimerkiksi seuraavat vaati-   osat ole vaikeita teräsbetoni- tai puuraken-
15447: mukset:                                       teita.
15448:    Rakennustyötä, jona on pidettävä myös         Kaupunkien ja kauppalain rakennus-
15449: rakennuksen purkamista, maan leikkausta       järjestyksiä uusittaessa olisi myös huoleh-
15450: ja louhimista, saa johtaa rakennuslauta-      ditt:ava siitä, ,että rakennustyön johtamista
15451: kunnan hyväksymä henkilö, joka teknilli-      koskevat kohdat tulisivat niissä yhdenmu-
15452: sen koulun tai siihen verrattavan tai sitä    kaisesti määritellyiksi esimerkiksi samaan
15453: korkeamman teknillisen oppilaitoksen to-      tapaan kuin voimassa olevassa Helsingin
15454: distuksena on näyttänyt omaavansa riit-       kaupungin rakennusjärjestyksessä.
15455: tävät tiedot sekä sitä paitsi asiantuntevan      Kaikkeen edelläesitettyyn viitaten esi-
15456: viranomaisen tai rakennusalaan perehty-       tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15457: neen henkilön antamalla todistuksena on       vomuksen,
15458: osoittanut omaavansa tarpeellisen käytän-
15459: nöllisen kokemuksen ammatissa. Kuiten-                 että hallitt~s cmtaisi Eduskunnalle
15460: kin voi rakennuslautakunta laadultaa1i               esityksen, jolla rakennustyömaan
15461: yksinkertaisen rakennustyön johtajaksi hy-           vastuunalaisen työnjohtajan päte-
15462: väksyä henkilön, joka ei täytä edelläsa-             vyysvaatimukset määriteltäisiin.
15463: nottuja pätevyysvaatimuksia, mutta jolla
15464:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
15465: 
15466:         Jussi Lappi-Seppi:iJä.     E. Pusa.                    Niilo Honkala.
15467:                                                                                            331
15468: 
15469: VII,25. -   Toiv. al. N:o 117.
15470: 
15471: 
15472: 
15473: 
15474:                                  Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä pärekattoje,n tulen-
15475:                                     arkuuden poistamiseksi.
15476: 
15477: 
15478:                                      E d u s k u n n a ll e.
15479: 
15480:   Eräs maamme maaseudun rakennustoi-              syitä tutkittaessa myöskin yksityisissä ta-
15481: minnan ehkä tärkeimpiä kysymyksiä on              pauksissa todetaan pärekaton ·olevan syynä
15482: kattamiskysymys. Koska maaseudun ra-              paloon useimmmissa tapauksissa.
15483: kennukset ovat matalia, useimmissa ta-               Kun kuitenkin pärekatolla on monia
15484: pauksissa yksikerroksisia, muodostuu ve-          myönteisiä ominaisuuksia ja kun lähimmän
15485: sikatolla katettava pinta-ala asukasta            vuosikymmenen ajan ollaan pakoitettuja
15486: kohden      moninkertaiseksi    kaupunkien        rakentamaan niitä joka vuosi useita mil-
15487: asuintaloihin verrattuna.. Kun vielä huo-         joonia neliömetrejä, on pidettävä erittäin
15488: mioidaan kotieläinrakennusten ja muiden           tärkeänä tutkimusta, jolla koetettaisiin
15489: ulkorakennusten kattojen määrä, voidaan           selvittää kysymystä pärekattojen saatta-
15490: hyvin uskoa, että kattojen rakentaminen           misesta vähemmän tulenaraksi.
15491: ja kunnossapito todellakin on maaseutu-              Tämä kysymys on vuosikymmeniä kiin-
15492: oloissa huomionarvoinen asia.                     nostanut rakenbajapiirejä, mutta onnistunee-
15493:    Kotimainen ja ulkomainen teollisuus            seen lopputulokseen ei vielä ole päästy.
15494: pystyy valmistamaan monia teknilhsiltä            Monet paloviranomaiset pitävät asiaa
15495: ominaisuuksiltaan täysipainoisia kattamis-        täysin mahdottomana ratkaista, koska
15496: aineita, joiden käyttöön ei kuitenkaan so-        kaikki tähän saakka asiaa tutkineet ovat
15497: danjälkeisten vaikeiden vuosien la•ajassa         yrityksissään epäonnistuneet. Tämä joh-
15498: rakennustoiminnassa ole mahdollisuuksia           tuu ehkä siitä, että .asiaan ovat olleet
15499: kuin aivan rajoitetussa määrässä. Suurin          kiinnostuneita lähinnä rakentajat, mutta
15500: osa vesikatoista on katettava maamme              eivät tiedemiehet ja kemistit, joilla kuiten-
15501: luontaisella rakennusaineella puulla. Pä-         kin lienee huomattavasti suuremmat edel-
15502: rekatto on tyypillinen suomalaisen maa-           lytykset onnistua kysymyksen ratkaisemi-
15503: seudun vesikatto. Se on joustava, halpa           sessa.
15504: ja kotoisin rakennusainein ja työvoimin              Huomioonottaen asian tärkeyden ja
15505: helposti aikaansaatavissa, mutta se on hy-        suuren merkityksen maaseudun rakennus-
15506: vin tulenarka. Pärekaton tulenarkuudesta          toiminna:Ue esitämme eduskunnan hyväk-
15507: on maamme saanut vuosisatoja kärsiä.              syttäväksi toivomuksen,
15508: Varsinkin laajat kyläpalot, kuten esimer-
15509: kiksi Lieksan, Voikkaan, Kannuksen,                        että hallitus toimituttaisi tutki-
15510: Tiisteenjoen, Rusutjärven ja Nivalan                     muksen pärekattojen tulenarkuudesta
15511: suurpalot muita mainitsematta ovat ai-                   ja ryhtyisi toimenpiteisiin tämän
15512: heutuneet juuri pärekatolle lentäneestä                  ominaisuuden ainakin osittaiseksi
15513: palavan naapuritallon kipinästä. Tulipalon               poistamiseksi.
15514:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
15515: 
15516:                  Jussi Lappi-Seppälä.                          Johannes Wirtanen.
15517:                  Heikki Simonen.                               Juho Karv;onen.
15518:                  Kusti Eskola.                                 Kustaa Tiitu.
15519:                  J. Koivisto.                                  Albin Asikainen.
15520:                  Jussi Annala.                                 V. Puumalainen.
15521: 332
15522: 
15523: Vll,26. -   Toiv. al. N:o 118.
15524: 
15525: 
15526: 
15527: 
15528:                                  Myllymäki y. m.: Kunnallisten hatdau.smaiden perustami-
15529:                                     sesta.
15530: 
15531:                                       E d u s k u n n a 11 e.
15532: 
15533:   Voimassa olevassa uskonnonvapauslaissa           ja yleinen kysymys. Ei ole myöskään
15534: on säädetty, että kun evankelisluterilaiseen       uskonnonvapauslain perusperiaatteiden mu-
15535: kirkkoon kuulumaton herrkHö kuolee, eikä           kaista, että evankelisluterilaiseen kirkkoon
15536: häntä varten muuta hautasijaa ole saata-           kuulumattoman henkilön omaiset pakote-
15537: vissa, saadaan hänet haudata evankelis-            taan hakemaan turvaa laiWksesta, johon
15538: luterilaisen seurakunnan hautausmaahan.            vainaja ei ole kuulunut ja suorittamaan
15539: Maksu sellaisesta hautasijasta on suoritet-        hänen puolestaan maksuja, jotka hänen
15540: tava seurakunnan, kirkonkokouksen tai              kohdaltaan ovat tuntuvasti suuremmat kuin
15541: kirkkovaltuusmiesten määräämän taksan              muiden samaan hautausmaahan kätkettyjen
15542: mUkaan.                                            hautasijoista. Voipa käydä niinkin, että
15543:    Edelleen on samassa laissa säädetty, että       kunnan köyhäinhoito joutuu maksamaan
15544: hautausmaan, joka ei ole aiottu evankelis-         varattoman henkilön puolesta seurakunnalle
15545: luterilaiselle tai kreikkakalaiskatoliselle seu-   maksuja kirkkoon kuulumattoman henkilön
15546: rakunnalle kuuluvaksi, saa perustaa ope-           hautasijasta, mihin niin ollen on pakko
15547: tusministeriön luvalla.                            käyttää kunnan yhteisiä varoja.
15548:    Voimassa olevaa kunnallislakia on tul-             Siihen nähden, että hautausmaan hank-
15549: kittu niin, ettei kunnallisen hautausmaan          kiminen ja kuunosapito vaatii huomattavia
15550: perustaminen ole sellainen kunnan yhtei-           varoja, yksityisiä hautausmaita ei ole ylei-
15551: nen talous- ja järjestysasia, jolka kunnallis-     sesti voitu perustaa, joten kirkkoon kuulu-
15552: lain mukaan kuuluu kunnan jäsenten hoi-            mattomia henkilöitä on käytännössä ollut
15553: dettavaksi ja johon kunnan yleisiä varoja          pakko haudata evankelisluterilaisten seura-
15554: niin ollen voitaisiin käyttää (korkeimman          kuntien hautausmaihin.
15555: hallinto-oikeuden päätös 24/9 1924), minkä            Edellä mainituista syistä tuntuisi luon-
15556: vuoksi kunnallisia hautausmaita ei ole voitu       nollisimmalta, kuten ulkomailla asianlaita
15557: perustaa.                                          onkin, että myös kunnat olisivat velvolliset
15558:    Milloin evan:kelisluterilaiseen kirkkoon        huolehtimaan niiden henkilöiden hauta-
15559: kuulumaton henkilö on haudattu evankelis-          paikoista, jotka eivät kuulu sellaiseen
15560: 1uterilaisen seurakunnan hautausmaahan,            uskonnolliseen yhdyskuntaan, jolla on hau-
15561: on hänen hautasijastaan tavallisesti peritty       tausmaa. Monella kunnalla on sitäpaitsi
15562: suurempi maksu kuin seurakunnan jäsen-             hautausmaaksi sopivaa kiinteää omaisuutta.
15563: ten hautasijoista. (Seurakunnat käyttävät             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15564: yleensä mainittua tilaisuutta hyväkseen.           ·eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
15565: Niinpä esim. Helsingin hautausmailla on
15566: seurakuntiin kuulumattomien hautasijan                        ·että hallitus valmistuttaisi ja an-
15567: hinta 100% ja Kuusankosken seurakunnan                     taisi Eduskunnalle esityksen kunnal-
15568: hautausmaalla 500% korkeampi.)                             lislainsäädännön muuttamiseksi niin,
15569:    Kuo1J1een hautaaminen on ennen kaikkea                  että kunnallisten hautausmaiden pe-
15570: terveydenhoidollinen kysymys ja sellaise-                  rttstarninen kävisi mahdolliseksi.
15571: naan on myös knnnan asukkaiden yhteinen
15572:       Helsingissä helmilkuun 10 päivänä 1947.
15573: 
15574:                   Lauri Myllymäki                               Toivo Lång.
15575:                   Hertta Kuusinen.                              J. Mustonen.
15576:                                        Antto Prunnila.
15577:                                                                                                333
15578: 
15579: VII,21. -   Toiv. al. N:o 119.
15580: 
15581: 
15582: 
15583: 
15584:                                  Prunnila y. m.:   Siviilirekisteriin kuuluvien henkilöiden
15585:                                    väestöluettelon pidon siirtämisestä kunnallisille. viran-
15586:                                     mnais~'lle.
15587: 
15588: 
15589: 
15590:                                      E d u s k u n n a ll e.
15591: 
15592:    Valtion taikka sen alueella toimivien eri      toman hankalaksi, ja tästä aiheutuu mo-
15593: yhdyskuntien tärkeimpiä v,eilvdlll:isuuksia on    nenlaista haittaa myös asianomaisille hen-
15594: huolehtia maan asukkaiden luetteloinnista.        kikirjoittajille.
15595: Ilman asianmukaista väestökirjanpitoa ei             Esimerkkeinä nykyisestä haitallisesta
15596: voida ajatella yhteiskunta- ja vaLtioelämän       järjestyksestä tässä suhteessa mainittakoon,
15597: häiriintymätöntä ku!lima.                         että Helsingin kihlalmntaan kuuluvat
15598:    Tämän vuoksi ja mahdollisimman suu-            porvoola:iset ja askoiLailaiset joutuv:a1t asioi-
15599: ren keskityksen aikaansaamiseksi tässä suh-       maan Haagassa, Kymen kihlakuntaan kuu-
15600: teessa ovat useimmat valtiot järjestäneet         luvat kotkalaiset Inkeroisissa, Pernajan
15601: väestökirjanpidon tapahtuvaksi niin, että         kihlakuntaan kuuluvat kuusankoskelaiset
15602: ne itse huolehtivat sen käytännöllisestä jär-     Loviisassa ja Ulvilan kihlakuntaan kuulu-
15603: jestämisestä. Näin ei kuitenkaan ole ta-          vat porilaiset Raumalla. Esimerkit osoit-
15604: pahtunut meidän maassamme, jossa väes-            tavat, kuinka välttämätöntä olisi päästä
15605: tökirjanpidosta       edelleenkin huolehtivat     uuteen ja joustavampaan järjestelmään.
15606: väestökirjanpitoon oikeutetut uskonnolliset          Kysymys tulisi mielestämme parhaiten
15607: yhdyskunnat, vain vähäisen osan kansasta          järjestetyksi, jos siviilirekisteriviranomai-
15608: tullessa rekisteröidyiksi valtion toimesta        sille kuuluvat tehtävät siirrettäisiin kun-
15609: siviilirekisterin kautta.                         nallisten viranomaisten hoidettaviksi.
15610:    Toistaiseksi melko vaatimattomasta mer-           Edellä esitettyyn viitaten esitämme
15611: kityksestään huolimatta siviilirekisteri ei       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15612: edes sellaisenaan ole maassamme oikein
15613: järjestetty.      Siihen kuuluvan väestön                   että hallitus kiireellisesti valmis-
15614: alueellinen jako perustuu kihlakuntiin,                  tuttaisi ja antaisi EduskunnaZle esi-
15615: joissa mainitut tehtävät ovat henkikirjoit-              tyksen sellaiseksi lainmuutokseksi,
15616: tajien hoidettavina. Kun laajassa maas-                  että siviili1·ekisteriin kuuluvien hen-
15617: samme on vain 47 kihlakuntaa, niin siviili-              kilöiden väestöluettelon pito siihen
15618: Jlekisteriin kuuluvien kansalaisten yhteys               liittyvine tehtävineen siirtyy kun-
15619: siviilirekisteritoimistoihin muodostuu tavat-            nallisille viranomaisille.
15620:         Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
15621: 
15622:                  Antto Prunnila.                               Toivo Lång.
15623:                  Juho Mäkelä.                                  H. Manninen.
15624:                  Toivo Kujala.                                 J. Mustonen.
15625:                  Konsta Talvio.                                Aleksi Rinne.
15626:                  Vilhelm Riihinen.                             Elsa Karppinen.
15627:                  Arvo Riihimäki.                               Sulo Muuri.
15628:                  M. Järvinen.                                  W. Metsäranta.
15629:                                          Toivo Sormunen.
15630: 334
15631: 
15632: VII,2s. -   Toiv. al. N :o 120.
15633: 
15634: 
15635: 
15636: 
15637:                                   K. Andersson y. m.: Maalaiskuntien oikeuttamisesta pakko-
15638:                                      lunastamaan asemakaavallisia tarkoituksia varten alueel-
15639:                                      laan olevaa maata kohtuulliseetn hintaan.
15640: 
15641: 
15642:                                       E d u s k u n n a ll e.
15643: 
15644:    Valtio tehostaakseen kuntien halua saat-           Toukokuun 11 päivänä 1946, siis jo en-
15645: taa asujaintensa olot sosiaalisesti tyydyttä-      nen kuin eduskunta oli kaupunkien ja
15646: välle tasolle on säätänyt asemakaavalain           kauppaloiden pakkolunastusoikeuden osalta
15647: ja rakennussäännön. Voimassa olevien lain-         esittänyt toivomuksen hallitukselle, jätet-
15648: säännösten mukaan kaupungeilla ja kaup-            tiin sos.-dem. eduskuntaryhmän toimesta
15649: paJoina onkin oikeus pakkdlunastaa maata           eduskunnan kansliaan hallituksen asian-
15650: erinäisten asemakaavallisten tarkoituspe-          omaisen jäsenen vastattavaksi kysymys,
15651: rien toteuttamista varten.                         onko hallitus ryhtynyt tarpeellisiin toimen-
15652:    Sen sijaan maaluiskunnat ovat joutu-            piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
15653: neet vaikean tilanteen eteen, niillä kun ei        miseksi, että maalaiskunnille myönnettäi-
15654: ole samanlaista pakkolunastusoikeutta kuin         siin oikeus pakkolunastaa kaikkea sitä ra-
15655: kaupungeilla ja kauppaloilla. Ja kuiten-           kentamatonta maata, mikä sisältyy raken-
15656: kin löytyy maalaiskuntia, joiden alueelle          nussuunnitelma!l:la järjeSitettyyn a!lueeseen,
15657: on muodostunut suurehkoja asuintiivisty-           ja rakennettua maata, sikäli kuin sitä vält-
15658: miä, jotka säännöstelemättöminä kasvaen            tämättömästi tarvitaan rakennussunnitel-
15659: ovat kunnille aiheuttaneet epäkohtia, jotka        man yksityiskohtien järkiperäistä toteutta-
15660: niille ovat muodostuneet suorastaan ylivoi-        mista varten.
15661: maisiksi poistaa.                                     Kun maalaiskunnan oikeus maan pakko-
15662:    Vuoden 1945 valtiopäiville jätetyn aloit-       lunastamiseen voi tapahtua vain yleisen
15663: teen johdosta eduskunta, tuntien edellä            pakkolunastuslain nojalla ehdotamme edus-
15664: mainitut haitat vaikeuttavan kaupunkien            kunnan hyvärksyttäv,äksi toivomuksen,
15665: ja kauppaloiden asemakaavallista kehitystä
15666: hyväksyi 5 päivänä marraskuuta 1946 hal-                     että halliMts t·yhtyisi tarpeellisiin
15667: litukselle toivomuksen, että hallitus kii-                toimenpiteisiin asemakaavalainsäädän-
15668: reellisesti valmistaisi esityksen kaupunkien              nön muuttamiseksi niin, että myös-
15669: ja kauppaloiden oikeudesta pakkolunastaa                  kin rnaalaiskunnille myönnettäisiin
15670: kunnan alueella olevaa maata kohtuulli-                   oikeus pakkolunastaa asemakaavalli-
15671: seen hintaan. Eduskunnan aloiteoikeuden                   sia tarkoituksict varten alueellaan
15672: puuttuessa eduskunta ei voinut toivomuk-                  olevaa maata kohtttttlliseen hintaan.
15673: sessaan mennä pitemmälle.
15674:        Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
15675: 
15676:                 Kauko Andersson.                                Urho Kulovaara.
15677:                 VaJto Käkelä.                                   Valfrid Eskola.
15678:                 Yrjö Kilpeläinen.                               Samuli Tervo.
15679:                 Juho Karvonen.                                  Onni Peltonen.
15680:                 Aino Malkamäki.                                 Alpo Lumme.
15681:                 Jere Juutilainen.                               Toivo Kujala.
15682:                                       H. S. Pesonen.
15683:                                                                                               335
15684: 
15685: VII,z9. -   Toiv. al. N :o 121.
15686: 
15687: 
15688: 
15689: 
15690:                                   Raunio y. m.: Kuntien oikeuttarnisesta lunastamaan koh-
15691:                                     tuuUisesta hinnasta soranottopaikaksi ja urheilukenttien
15692:                                      rakentamiseksi soveltuvia maa-alueita.
15693: 
15694: 
15695:                                       E d u s k u n n a ll e.
15696: 
15697:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan            omaan kuntien elimien haluttomuuden
15698: ovat maamme kunnat jääneet vaikeaan ase-           vuoksi, vaan usein senvuoksi, että kunnat
15699: maan senvuoksi, että niille ei ole säädetty        eivät ole vapaaehtoisesti saaneet lunastaa
15700: pa:kkolunastusoikeutta maa-alueisiin joita         tarvittavaa maa-alaa. Tämänkin vuoksi olisi
15701: ne välttämättä tarvitsisivat. Näin on laita        saatava lainsäädännössä korjausta aikaan,
15702: m. m. saven- ja soranottoalueisiin ja urhei-       että tämä urheilu- ja liikuntakasvatukselle
15703: lukenttien rakentamisee:JJ tarvittaviin maa-       tarpeellinen työ saataisiin edistymään kaik-
15704: alueisiin nähden. Kuntien saven- ja soran-         kialla.
15705: tarve katujen ja teiden kunnostamiseksi ja           Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
15706: niiden rakentamiseksi tuottaa monin pai-           tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk-
15707: koin vaikeuksia siksi, että ne eivät saa           syttäväksi toivomuksen,
15708: käytettäväkseen savi- ja sora-alueita ja mo-
15709: nasti joudutaan ne ajamaan pitkien mat-                      että hallittts kiireellisesti valmis-
15710: kojen päästä vaikkapa lähelläkin olisi sii-               taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
15711: hen sopivia maa-alueita. Lisäksi, ja varsin-              sen kuntien oikeudesta l1mastaa
15712: kin nykyisin vilkaan rakennuskauden valli-                O"makseen soranottopaikaksi ja ur-
15713: tessa, tarvitaan rakennustoimintaan savea                 heilukenttien rakentamiseksi soveltu-
15714: ja soraa huomattavasti, mutta sen saannissa               via maa-alueita ja määräämällä nii-
15715: on monin paikoin suuria vaikeuksia.                       den hinta lunastuksissa kohtuullisia
15716:    Urheilukenttien rakentaminen ei ole mo-                hintoja vastaavaksi.
15717: nissa kunnissa jäänyt tekemättä yksin-
15718:      Helsingissä heimikuun 10 päivänä 1947.
15719: 
15720:                 Eino Raunio.                                    Kalle Jokinen.
15721:                 Alpo Lumme.                                     J. F. Tolonen.
15722:                 Isak Penttala.                                  Valfrid Eskola.
15723:                 Juho Kuittinen.                                 0. Muikku.
15724:                 H. S. Pesonen.                                  Walter Kuusela.
15725:                 Eetu Karjalainen.                               Valto Käkelä.
15726:                 Onni Peltonen.                                  Aino Lehtokoski.
15727:                 Edvard Pesonen.                                 Juho Karvonen.
15728:                 Viljo Rantala.                                  A. K. Paasivuori.
15729:                 Jere Juutilainen.                               V. Kivisalo.
15730: 336
15731: 
15732: VII,so. -   Toiv. al. N :o 122.
15733: 
15734: 
15735: 
15736: 
15737:                                   Kivisalo y. m.: Esityksen antamisesta laiksi niiden aatteel-
15738:                                    . listen yhdistysten, joiden toimitalot tai urheilukentät
15739:                                      sijaitsevat vuokramaalla, oikeuttamisesta lunastamaan
15740:                                      sanotut vuokra-alueet.
15741: 
15742: 
15743:                                       E d u s k u n n a ll e.
15744: 
15745:   Eduskunta on useita kertoja säätänyt             ja urheilukentillä tehdään arvokasta sivis-
15746: milloin minkin vuokramiesryhmän oikeu-             tystyötä, joka koituu maan hyväksi ja sen
15747: desta lunastaa vuokra-alueensa omikseen,           itsenäisyyden lujittamiseksi, on valtioval-
15748: mutta aina ovat tällaisten lunastuslakien          lan syytä huolehtia, että se saa häiriinty-
15749: ulkopuolelle jääneet ne aatteelliset yhdis-        mättä jatkua.
15750: tykset, joiden rakennukset ja urheiluken-             Edelläviitattujen menetysten estämiseksi
15751: tät sijaitsevat vuokramailla. Kun monien           ja kansan omatoimisen sivistystyön jatku-
15752: näiden vuokra-aika päättyy pian, joissakin         misen turvaamiseksi mainitunlaisten yhdis-
15753: tapauksissa on jo päättynytkin ja, kun             tysten osalta, kaivataan lakia, joka oikeut-
15754: useissa tapauksissa asianomaiset maanomis-         taa ne Innastamaan toimitalojensa vuokra-
15755: tajat eivät millään hinnalla myy vapaaeh-          tontit ja vuokramaalle rakennetut urheilu-
15756: toisesti näitä alueita yhdistyksille, eivätkä      kentät omikseen.
15757: tee edes uutta vuokrasopimusta, niin uhkaa            Edellä sanotun perusteella ehdotamme
15758: niitä !häätö, jonka kautta niille tulee, paitsi    ltäten kunnioittaen eduskunnan hyväiksyt-
15759: toiminnan kes.l{eytyksiä, huomattavia ta-          tävä:ksi toivomuksen,
15760: loudellisia menetyksiä. Kun oikeusvaltion
15761: velvollisuus on turvata kansalaisten omai-                    että hallitus kiireesti valmistaisi
15762: suuden koskemattomuus, on sen tällaisissa-                   ja Eduskunnalle antaisi esityksen
15763: kin tapauksissa se turvattava, sillä tämän                 laiksi niiden aatteellisten yhdistys-
15764: kautta uhkaava omaisuuden menetys ei ole                   ten, joiden toimitalot tai urheiluken-
15765: ainoastaan näiden yhdistysten vahinko,                     tät sijaitsevat vuokramaalla, oikeut-
15766: vaan lisäksi maan kansantaloudellinen va-                  tamisesta lunastamaan nämä vuokra-
15767: hinko. Kun mainitunlaisilla toimitalailla                  alueet omikseen.
15768:         Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1947.
15769: 
15770:         Väinö Kivisalo.                K. Hakala.               Valto Käkelä.
15771:         Tuomas Bryggari.               Aino Lehtokoski.         Samuli TerV'o.
15772:         Uuno Raatikainen.              Aino MalJ.m.mäki.        Elli Nurminen.
15773:         Juho Pyy.                      J. F. Tolonen.           Edvard Pesonen.
15774:         Walter Kuusela.                0. Peltonen.             0. Muikku.
15775:         Kauko Andersson.               Alpo Lumme.              Penna Tervo.
15776:         Isak Penttala.                 Kaisa Hiilelä.           P. A. Karjalainen.
15777:         "frjö Kilpeläinen.             Martta Salmela-Järvinen. Juho Kuittinen.
15778:         Urho Kuliovaara.               Eino Raunio.             Jere Juutilainen.
15779:         Matti Lepistö.                 Heikki Simonen.          A. K. Paasivuori.
15780:                                                                                                        337
15781: 
15782: VII,s1. -    Toiv. al. N:o 123.
15783: 
15784: 
15785: 
15786: 
15787:                                    Kuittinen y. m.: Osuuskuntien oikeuttamisesta lunastamaan
15788:                                      liiketoimintaansa palvelevat vuokra-alueet.
15789: 
15790: 
15791:                                          E d u s •k u n n a 11 -e.
15792: 
15793:     Vu()llawaiLueitten lun.asttamista kookeva          p•ankkien .luotto oli helpompaa lunastetulla
15794: 1ainsälädäm.tö pohjautuu vuoden 1918 al-               ailue.ella kuiln vuokrmmaail1a.
15795: kuunpannusta :lainsäädänlnöst.ä, jota; on                  VuOlllll~ 1936 il.aadiltu:Ha lUlUiaStusla:ihla on
15796: useana vuonna; kehitet:ty :eri yMeiskliDta-            tahdottu korjata ne puut1t.eet, mitä vuoden
15797: piireihi:n kohdisltuw:ksi. Kielt'6inen kalllta         1918 ~aista oli jäänyt poi:s, nim1ttäin se
15798: lunamusla:in toimeenpanemiseen johtui siitä,           perusajatus, joka 01li:si turvannut oman ko-
15799: ettei hruruttu hä:i·rHJä \ktaupunld:en, kauppa-        din rakent,ajia mahdolli:selta häädöltä vas-
15800: 1m j·a asutuslileskusten tl\lehitystä, valan toi-      taisuudessakiln.
15801: vottiin., e'tltå luonnoHineru kehitys ja iif:se-           Kun vuokrakirja itehtiin vähinrbään kah-
15802: hru1linta sä.hlyisi ,edellä mainittujen hallin•to-     deksikymmeneksiviideksi vuodeksi, i!1iin ei-
15803: viranomaisitlla. Tämä peTi•aate on .ehdotto-           hän kuka.an voinut tietä,ä, minkä:lainen yh-
15804: man oikea, siUä: yksityisen •etu ei s:a:a; · olla      teiskuntajäJ>jestelmä srlrroin on jta kuka on
15805: yhteiskuntaJedun yl>äpuole1la :eikä siten es-          vuokramaan omistaja.
15806: tää roaupunkien luonno~liSita kehitystä.                   Tä;t.ä; .taustaa: vast.a•an onkin meidän läh-
15807: VuonlUia 1918 luiJJasituslaJkia sää:de:tt•äessä        dettävä katsomaan :sitå tosiasiaa, että kuka
15808: edellyitootiilll, että niihletkin ma:aseudun           j~ ketkä ovait oikeutetrt:uja saamaan lun:as-
15809: vuokramiehille, joiilta S'anottu lunastusoikeus        tusoi:keuden ens·isij:aisesti.
15810: kiell.Jetään, täil1minen oikeus voitaisiin myön-           Ensimmäinen ja tärkein peria:at:e on se,
15811: !Wä eri •l'ainsäädännöUä, joss:a kuitenkin olisi       että ma•an vuokraaja .todeH:a on s:ehlainen
15812: otettaWJJ huomioon maaseudun ta:ajatanasu:t-           henkilö, 1tai yhtymä, joka sä:hlyMää vuokra-
15813: !tujelll •asutUISkeskusten :msematkaa:-va1linen jär-   alueen siihen •tarkoitukseen, mi:tä v.a:r;ten
15814: j•estelyif:arve.                                       hän hm:as:tusoikeuttman käyittää. SiUoin tu-
15815:      11ämä !tarve tulikin huomioiduksi asema-          l:ee ratkmi:st:avaksi perimate, oniko yhteiskun-
15816: ikruavoitn:k:se:sta 24/4 1931 annetuJ.ln laiLla,       nan lains:äädännön avuLla autettava, ky-
15817: josta vuotta myöhemmin annettu rakennus-               seessä. olevaa asiaa.
15818: sääntö täydensi edeillämain:it,tua a:siaa.                 Tällaisen ~avun tarpeessa on käsityksemme
15819:      Siis vuonna 1932 oli :luovuttu ehdotto-           mulman m. m. •edistysmielise,t osuusliikkeet.
15820: masta kiellosta vuokramaiden lulllastamis-een          Tämä on ma:an. suurin kuluttajajä:rjestö,
15821:  nähden, kun se VJam <ei hä.iTinnyit yhtei:s-          jolka palV'elee ·eniten viähävaraisten ja suu-
15822: kuntaikehi tystä.                                      relta osalta ikoko kunnan asiaa. Siitä huo-
15823:      Tämä peri:aatte.~llinen muutos lunamus-           limatta on tällä; 1iikkeeHtä suuriia vaikeuk-
15824: loon puoLtamiseksi johtui siitä, että asunto-          sia saada asioitaoo oikealla rtavail:la järjes-
15825:  pula ja uusien rakennuimien sa:anti oli !taa-         tykseen kun Junastus•lain puute tässä .asrrussa
15826:  javäkisi.ssä: seuduissa tavattoman suuri, ja          on olemassa. Siamassa asemassa ovat tiettä-
15827:  yksityisen omiiSitutksen pohj•all:a oli raken-        västi muutkin osuustoiminnalliset Hikelai-
15828:  n.ust'Oimilllta helpompaa ja ·en•empi innosta.-       tokset ja niihin verrattavat yritykset.
15829:  vaa. Onhan iluonnoltlista, että jokwinen ha-              Saatujen t~etojen mukarun on edistysmie-
15830:  il.usi saada itsel•leen oman kodin, missä ei          t1iselllä osuuskauppaliikkeellä 83 vuokra-
15831:  toinen ollUJt määräämässä. Ta1oudelii:sena            aluetta. Ennen 11/3 1921 solmi:ttuun
15832:  tekij·änå oli v•aikuttamassa myös se, että            vuokrasopimukseen perustuvia, etupäässä
15833:                                                                                                          43
15834: 338                           VII,31. -     Osuu~kuntien   vuokra-alueet.
15835: 
15836: ~iikeltaa'ik:oituksia     pa.lvelevira;  vuolrnaajan   tushi.!nnan ja liike saisi jatkaa ja; viellipä
15837: omiiliLa mk:ellll1uik:s~l1a Vlarustettujru ja vuok-    kehittäiä samaa toimintaa mitä se on koko
15838: ra~alueita yhtoonsä noin neljäkymmentä,                ajan tehnyt palveJ.,ema:lila sen pa~kakunnan
15839: joiden omistusoikeus ,ei vome järjestyä va.-           väestöä:. Käsi,tyksemme mukaan vuokra-
15840: P'aJaehtoisella kaupalla. Näihin ei oLe luettu         suhteesiOOn nojautuva a:luem hw1lint.a ja
15841: !kaupungeissa ja kauppalaissa olevia tont-             käyttö e.ii ann:a riit:bävää varmuutta sen ta-
15842: rteja.                                                 loudellisen toiminnan lmrjoiJvtamiseli1e tai
15843:    Myöhemm:m so:lmittuihin vuokrasopimuk-              muun rtarkoirtuksen ltoteut:brumiselle kuin mi-
15844: smitn perustuvia ws:taaVlam1aisia vuokra-              hin a.luetta k:äytetäälll:.
15845: alueita on suunnilleen saman verran..                     Siitä syystä olisi rbässä :asiassa saatava
15846:     Täsltä: nähdääm se suuri tarVJe, mikä on           lainmuutos a~ilkarun.
15847: o1em:a:ssa. :näiden a;lueiden kohdalLa.. Ei ik:u-         Edellä esitlettyihin perusteluihin viitaten
15848: kaa!l1 voine ajrute1la si,ttä, ettei os:u:sWauppa-     sa:amme kunnioittaen esittää eduskunnan
15849: liikle haluaisti Slaiiila,nlaista rt:å:etä lunastaa    hyväksyttä'Väiksi :toivomulksen,
15850: vuokra-431ueirba, mutta jokainen käsittää,
15851:  että krm ooruuslrnnt:a on 20c--25 vuotta sirt-                  että haUitns kiireellisesti antaisi
15852: ten saanut vuokra-alueen ha'l.rtuunsa, m:iin ste              Edusknnnalle esityksen sellaisista
15853:  paikka ei siUoi.!n o1e ollut niin arvoka;s kuin              lainmnntoksista, että osuukun.nat
15854: se on 1tänä päivämlä. Kuitenkin o:n vuokran-                  saisivat oikeuden lunastaa niiden
15855:  antlll!ja hyvä:ksyn.1y;t sen vuokrat:t:avaksi ik:y~          hallussa ~vu.okrasopimuksen nojalla
15856:  seessä oleVlruan tarkoit.ukseen.                             olevat liiketarkoituksia palvelevat
15857:     Sirlloin olisi oikleus ja kohtuus, että puo-              alueet ja näihin verrattctvat talou-
15858:  lueettoma:t arviomiehet mää.räisiVJät lunas-                 delliset yritykset.
15859:          HelsingissäJ 13 päivänä helmikuuta 1947.
15860: 
15861:                    Juho Kuittinen.                                Jere Juutilainen.
15862:                    Jussi Rlaatikainen.                            Samuli Tervo.
15863:                    Aino Malkamäki                                 Martta Salmela-Järvinen.
15864:                    Penna Tervo.                                   J. F. Tolonen.
15865:                    Aino Lehtokoski.                                K. Hakala.
15866:                    Elli Nurminen.                                  0. Muikku.
15867:                    Alpo Lumme.                                     Juho Karvonen.
15868:                    A. K. Paasivuori.                               Varma Turunen.
15869:                    Walter Kuusela.                                 Edvard Pesonen.
15870:                    Juho Pyy.                                       Väinö Leskinen.
15871:                                                                                                339
15872: 
15873: VII,a2. -   Toiv. al. N:o 124.
15874: 
15875: 
15876: 
15877: 
15878:                                  Kulmala y. m.: Toimenpiteistä eräiden tonttimactn vuok-
15879:                                    raajien aseman turvaamiseksi.
15880: 
15881: 
15882:                                      E d u s k u n n a l !l e.
15883: 
15884:    Vuonna 1936 annettu laki taajaväkisissä         tontin vuokraajat turrteva:t itsensä täysin
15885: yhdyskunnissa olevien vuokratonttien lu-           turvattomaksi. Samalla nykyinen asiain-
15886: nastainisesta itsenäisiksi jätti huomattavan       tila vaikuttaa mitä turmiollisimmin nyt jo
15887: paljon tonttimaan vuokraajia tämän lain            muutenkin kireään asuntotilanteeseen. Hu-
15888: ulkopu<Ylelle. Lain mukaan 1unastusoikeus          villan omistajat eivät ryhdy kunnostamaan
15889: oli vain niillä, joitten vuokrasopimuskirjat       rappiolle menneitä asuntoja eikä heiHä ole
15890: oli päiväNy vuonna 1921. Kuitenkin vuok-           halua suunnitella uusien huviloiden raken-
15891: rasopimuksia oli tehty huomattavan pruljon         tamista, koska tontin jatkuva hallussapito
15892: mainitun vuoden jälkeen.                           on epävarmaa.
15893:    Tällainen on ollut tilanne Salon kauppa-           Koko yhteiskunnan edun kannalta asia
15894: lassa, jossa on yksistään Joensuu-nimisestä        olisi pikaisesti saatava järjestetyksi joko
15895: ka:rtanosta vuokmttu satoja tonttimaita si-        vuoden 1936 lunastuslakia laajentaen tai
15896: ten, että kaikkien vuokrasopimukset päät-          jollakin muulla tavalla niin, että :tontin-
15897: tyvät vuonna 1950. P irtempää vuokrasopi-
15898:                        1
15899:                                                    vuokraajain asema tulisi turvatuiksi.
15900: musta ei ole tehty keneillekään vuokraajalle.         Edellä olevan perusteella ehdotamme
15901: On selvää, miten epävarmaksi tilanteen te-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15902: kee se, että vuokrasopimus päättyy muu-
15903: taman vuoden kU!h1ttua ja maanomistaja ei                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15904: tee uut.ta sopimusta eikä myöskään ole ha-                 toimenpiteisiin Salon katlppalassa ja
15905: lukas myyntikauppaan.                                      mahdollisesti muuallakin samassa
15906:    Paikkakunnalla on tunnettua, että mai-                  asemassa olevien tonttimaan vuok-
15907: nittu kartano, jok,a omistaa suurimman alan                raajien omistuksen turvaamiseksi
15908: kauppalan maa-alueista, harrastaa vain yk-                 joko lunastuslain kautta tai muttlla
15909: sityistä eikä yleisempää etua. Näin ollen                  tavoin ennen vuoden 1950 alkua.
15910:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15911: 
15912:         Jalmari Kulimala.            Konsta Talvio.                  Vilhelm Riihinen.
15913: 340
15914: 
15915: VII,33. -   Toiv. al. N :o 125.
15916: 
15917: 
15918: 
15919: 
15920:                                   Kulmala y. m.: Esityksen antamisesta uponneena olleen
15921:                                     puutavaran nostamisesta ja omakseen ottamisesta.
15922: 
15923: 
15924:                                       E d u s kun n a He.
15925: 
15926:    1\faassamme kuljetetaan vuositJta:in huo-    kärsii ha~ttaa, todistajain itäsnäollessa viedä
15927: mattavia puumääriä uittamalla vesireittejä      lähellä oleva:lle rannaJlle, ja joutukoon puu
15928: myöten. Tästä pull!tavaramäärästä uppoaa        nostiajan omaksi, ellei sen omistaja kolmen
15929: säännöllisesti määrätty osa. Niinpä on          kuukauden kuluessa, sittenkun siitä on
15930: eräiHä uittoväylililä tämän pohjaan painu-      paikkakunnalla olevahle Jauttauksen pääJl-
15931: neen puutavaran määräksi arvio~tu useita        lysmiehelle ilmoitettu, taikka kirjeessä lä-
15932: tuhansia kuutiojalkoja.                         hetetty ilmoitus puunomistajalle todisteel-
15933:    On kuitenkin tunnettua, että puu, useam-     ~isesti saapunut, maksa nosto- ja ·iilm.oitus-
15934: piakin vuosia vedessä olleena, edelleenkin      kuluja.
15935: on käyttökelpoista. Nykyisen puutavara-            Uponnut puu, jota omistaja ei nosta vuo-
15936: pulan aikana onkin eri piireissä yhä enem-      den kuluessa, !k:atsotaam hyljätytksi."
15937: män ryhdytty ajattelemaan tällaisen puu-            (Näin muutettu 15. 10. 1915.)
15938: tava:ran nostamista ja käyttöön ottamista.         Lain mainitut kohdat eivät anna kaikille
15939: Olisikin mieles.tämme oikeuden muka:ista,       kansalaisille riittävää oikeutta tuhoutuvan
15940: että täJllaisen tuhoutumaan tuomitun puu-       puun kansantaloudellisesti hyödylliseen
15941: tavaran saisi kuka hyvänsä halulms nostaa       käyttöön. Nykyisen materiaalipulan aikana
15942: uittoväylien pohjasta ja käyttää omaan tar-     oitisi näinkin muuten hukkaan menevä raa-
15943: koitukseensa.                                   ka-aine saatava tarkoituksenmukaiseen ku-
15944:    Nykyisin voimassa oleva vesioikeuslaki ei    [utukseen ja lakia selvennettävä siten, että
15945: anna tällaiseen toimenpiteeseen riittävää       kaikilla kansalaisilla olisi oikeus nostaa
15946: oikeutta. Mainitun lain 17 § kuuluu:            käyttöönsä vuoden ajan upoksissa olleen
15947:    ,Jos [autattu puu on rannalle 1tahi ran-     puutavaran sekä myöskin saada siihen täysi
15948: taan jääneenä ulkona lautasta tai ympä-         omistusoikeus.
15949: ryspuomista vuotta kauemmin, olkoon ran-           Edellä olevan perusteella ehdotamme
15950: nanomistaja oikeuJtettu ottamaan sen omak-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15951: seen ellei puutavaran omistaj•a kirkossa
15952: kl-iu1luttamaHa annetun kehoituksen jälkeen               että hallitus kiireimmiten antais·i
15953: kolmessakymmenessä päivässä suorita kuu-                Eduskunnalle     esityksen kaikkien
15954: itutu:skuluja ja vie pois puuta."                       kansalaisten oikeuttamisesta nosta-
15955:    Saman lain 18 § : ssä sanotaan:                      maan ja omistamaan puutavaraa,
15956:    ,Uponneen tai uppoamaisillaan olevan                 joka on yhden vuoden ollut upon-
15957: puun, jota ei viipymättä oteta pois, saa-               neena uittoväylässä.
15958: koon veden omistaja tai muu, joka siitä
15959:         Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
15960: 
15961:                  Jalmari Kulmala.                           Antti Virtanen.
15962:                  Eino Kujanpää.                             H. Manninen.
15963:                                       Antto Prunnila.
15964:                                                                                             341
15965: 
15966: VII,a4. -   Toiv. al. N:o 126.
15967: 
15968: 
15969: 
15970: 
15971:                                  Sarlin y. m.: Huoltoviranomaisten pätevyysehtojen ja palk-
15972:                                     kauksen uudistamisesta.
15973: 
15974: 
15975:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15976: 
15977:    Huhtikuun 13 päivänä 1938 valtioneu-           lon aloille. Edellytyksenä sopimukselle oli,
15978: vosto asetti komitean, jonka tuli ,hankit-        että mainittu korkeakoulu saa jatkuvasti
15979: tuaan tarpeellisen selvityksen, antaa val-        tarkoitusta varten valtion apurahan.
15980: tioneuvostolle ehdotuksensa huoltotyönteki-          Huoltotyöntekijäin koulutusta suunnitel-
15981: jäin koulutuksen suunnitelmallisesta jär-         lessaan edellämainittu komitea ei katsonut
15982: jestämisestä.''                                   voivansa sivuuttaa kysymystä siitä, eikö
15983:     Toimenpide oli käynyt välttämättömäksi        rinnan valtion toimin ;toteutettavan huolto-
15984: sen vuoksi, että jo 1937 vuoden alusta oli-       työntekijäin opetuksen järjestämisen kanssa
15985: vat tulleet voimaan. n. s. uudet huoltolait,      ollut tarpeetlista kiinnit:tää huomiota myös
15986: jotka huomattavasti laajensivat yhteiskun-        huoltotyöntekijäin     pätevyysvaatimuksiin,
15987: nallisen huoltotoiminnan alaa ja sen eri          mikäli oli puhe valtion ja kuntien yhteis-
15988: toimintamuotoja, edellyttivät siten entistä       kunnallisesta huoltotoiminnasta.        Komi-
15989: pätevämpiä työvoimia huoltoasioiden me-           teasta näytti epäasialliselta, että valtio kä-
15990: nestykselliseksi hoitamiseksi. -     Komitea      visi voimakkaasti tukemaan opetuksen to-
15991: jätti valtioneuvostolle mietintönsä touko-        teuttamista huolehtimatta samalla siitä,
15992: kuulla 1940 ja osoitti siinä, että niin laki-     että opetuksen saaneet olisivat sijoitetta-
15993: sääteinen kuin vapaaehtoinenkin huolto-           vissa yhteiskunnan palvelukseen edistääk-
15994: toiminta oli jo silloin maassamme kehitty-        seen töin ja toimin huoltotyön suunnitel-
15995: nyt todella siksi laajaksi ja monipuoliseksi,     mallisuutta ja sen sosiaalista tarkoituksen-
15996: että oli tarpeellista ryhtyä valtion toimen~      mukaisuutta. Siinä mielessä komitea eh-
15997: pitein     järjestämään huoltotyöntekijöitä       dottikin, että sosiaaliministeriölle annet-
15998: varten      suunnitelmallista,  perusteellista    taisiin tehtäväksi valtion ja kuntien pal-
15999: koulutusta, niin myös, että koulutus oli          veluksessa olevien huoltotyöntekijäin kel-
16000:  tarkoituksenmukaisimmin       toteutettavissa    poisuusehtoja koskevien säännösten ja mää-
16001:  siten, että se keskitettäisiin yhienäiseen       räysten tarkistaminen ja täydentäminen
16002: keskusopetuslaitokseen, nimittäin Yhteis-         sekä siitä johtuvien esitysten valmistami-
16003:  kunnalliseen korkeakouluun, erilliseksi,         nen; ja lisäksi oli komitean mielestä tut-
16004:  sosiaaliministeriön valvonnan alaiseksi          kittava, oliko olemassa mahdollisuuksia
16005:  osastoksi, jonka opetuksessa käytännöllisen      valtion osallistumiseen määräprosentein
16006:  harjoittelun jälkeen kiinnitettäisiin ensi-      kuntien palkkaamien, määrätyt korkeam-
16007:  sijaista huomiota päätoimia hoitavien huol-      mat pätevyysvaatimukset täyttävien huol-
16008:  totyöntekijäin perusteelliseen valmennuk-        totyöntekijäin palkkaukseen ja millä aloilla
16009:  seen. - Komitean ehdotuksen mukaisesti           sekä mihin toimiin nähden.
16010:  saatiinkin Yhteiskunnallisen korkeakoulun           Käsityksemme mukaan komitea tässä
16011:  kanssa aikaan sopimus ri:tainitunlaisen osas-    kohden viritti kysymyksen, jolla yhteis-
16012:  ton järjestämisestä korkeakoulun yhteyteen       kunnallisen huoltotoiminnan tulevaisuu-
16013:  ja tästä oppilaitoksesta valmistuu nyttem-       delle on erittäin painava merkityksensä.
16014:  min vuosittain huomattava määrä perus-           On liiankin hyvin tunnettua, kuinka epä-
16015:  teellisen koulutuksen saaneita huoltotyön-       yhdenmukaisia koulutukseensa nähden ny-
16016:  tekijöitä sekä suljetun että avoimen huol-       kyisin yhä ovat lakisääteisen huoltotoimen
16017: 342                           VII,3 4. -   Huolto viranomaiset.
16018: 
16019: johtavimmatkin viran- ja 'toimenhaltijat; ,ainoastaan henkilö, joka todistettavasti
16020: ja tuskinpa voidaan välttyä ajatukselta, omaa sellaisen toimen hoitamiseen tarpeel-
16021: että osittain juuri siinä ja vielä enemmän liset tiedot ja kokemukset"; ja on näiden-
16022: koulutusta kokonaan saamattomien toimin- kin toimien täyttämistä koskeva vaali alis-
16023: nassa on ollut oma osuutensa niihin lukui- tettava asianomaisen valvontaviranomaisen
16024: siin muistutuksiin, joiden kohteeksi laki- vahvistettavaksi.
16025: sääteinen huoltotyö viime vuosina on jou-         Kuten näkyy, ovat mainitut pätevyys-
16026: tunut. Olisikin näin ollen aihetta ryhtyä ehdot peräti ylimalkaiset ja kokonaan har-
16027: perusteellisesti tarkistamaan valtion ja kinta varaiset.
16028: kuntien palvelukseen otettavien huoltotyön-       Valtion apua saavien kunnallisten kasva-
16029: tekijäin pätevyysvaatimuksia etenkin, kun tuslaitosten ja tylsämielisten hoitolaitosten
16030: vähitellen alkaa olla olemassa riittävin sekä lastentarhain toimenhaltijalta vaadit- .
16031: määrin perusteellisen koulutuksen saaneita tavasta kelpoisuudesta säädetään näitä
16032: tarjokkaita.                                   laitoksia koskevissa asetuksissa, mutta kai-
16033:     On valittaen todettava, että lakisääteisen paavat nekin tarkistusta.
16034: yhteiskunnallisen huoltotoiminnan virkoi-         Mitä taasen alkoholisti- ja irtolaishuoltoa
16035: hin ja toimiin vaadittavat kelpoisuusehdot tarkoittaviin laitoksiin tulee, · ei niiden
16036: ovat yhä miltei säännöstelemättömät. Poik- johto- ja toimihenkilöiden kelpoisuuseh-
16037: keuksen muodostavat kuitenkin eräät val- doista liene annettu lähempiä säännöksiä.
16038: tion virat, samalla kuin kuntien virkoihin        Kuten näkyy, on lainsäädäntöömme
16039:  ja toimiin nähden pätevyysvaatimukset otettu eräitä ylimalkaisia säännöksiä, joi-
16040: ovat lähemmin järjestämättä. Muistettava den nojalla valvovilla valtion viranomai-
16041: kuitenkin on, että 1 päivänä kesäkuuta .silla on edes jonkinlainen mahdollisuus
16042: 1922 annetun köyhäinhoitolain 34 §: ssä antaa ohjeita suljetun huollon alalle toi-
16043: säädetään, että ,köyhäinhoitolaitoksen joh- meen otettaviin nähden. Mutta sen sijaan
16044:  tajaksi tai johtajattareksi hyväksyttäköön ei avohuoltoon kuuluvan kuntien toteutet-
16045: ainoastaan henkilö, joka on todistettavasti tavan yhteiskunnallisen huollon viran- ja
16046: !kykenevä seHaisen toimen hoitamaan", niin toimenhaltijain pätevyysvaatimuksista ole
16047:  myös, että ,vaalille {)n hankittava asian- johtaviin paikkoihinkaan nähden olemassa
16048: omaisen köyhäinhoidon piiritarkastajan mitään säännöksiä, joten avohuollon alaan,
16049:  vahvistus". Käytännössä vaaditaan ny- vieläpä valtaosaltaan kuuluvan köyhäinhoi-
16050: kyään kunnalliskodin johtajattaren tai joh- don ja irtolais- ja alkoholistihuollon, · jo,pa
16051:  taja:n :toimeen ot,ettavalta yleensä ainoas- osin lastensuojelunkin piiriin luettavia teh-
16052:  taan, että hän on tyydyttävästi suoritta- täviä on voitu uskoa sellaisillekin palka-
16053:  nut sosiaaliministeriön järjestämän melko tuille henkilöille, jotka eivät ole saaneet
16054:  suppean kunnalliskodin johtajatarkurssin. mitään varsinaista opetusta niiden suorit-
16055:  Samassa köyhäinhoitolain pykälässä sääde- tamista varten.
16056:  tään lisäksi, että ,Sairasosaston tai mieli-     Syynä: siihen, että huoltotoimien halti-
16057:  sairasosaston hoitajattaren tai hoitajan jailta vaadittava kelpoisuus on lainsäädän-
16058:  pätevyysehdoista noudatettakoon, mitä siitä nössä jäänyt näin epämääräiseksi ja puut-
16059:  on erikseen säädetty", niin myös, että teelliseksi, on ollut osaksi huoltotyönteki-
16060:  näidenkin toimien täyttämistä koskevalla jäin koulutuksen järjestämättömyys ja riit-
16061:  vaalille on hankittava edellä mainittu vah- tämättömyys, osaksi taasen se til!liasia, että
16062:  vistus. Sairas- ja mielisairasosaston hoita- yhteiskunoollisen hudltotoiminnan ll:aajeutu-
16063:  jattaren ja hoitajan tointa täytettäessä on minen ja uudenaikaistuminen on meillä. ta-
16064:  siten noudatettava mitä sairaanhoitajatta- pahtunut verraten myöhään: -              Kehitys
16065:  ren- ja sairaanhoitajantoimesta 21 päivänä on kuitenkin jo osoittanut ·vi!lttämittö.
16066:  joulukuuta 1929 annetussa asetuksessa sää- mäksi kiinnittää kunnallisin· itsehallintotoi-
16067: detään kelpoisuudesta tällaisiin toimiin. min          toteutettavankin    yhteiskunnallisen
16068: Lisäksi on sosiaaliministeriön köyhäinhoito- huollon palvelukseen enenevin määrin pä-
16069:  toimisto antanut kunnille asiassa ohjeita. teviä, palkattuja työvoimia, ja riniuil\ ~
16070:  - 'Kunnallisen lastensuojelulaitoksen joh- kanss~ on tullut tarpeelliseksi kelpoisu-us-
16071:  tajan tai jontajattaren toimeen voidaan 17 ehtojen tarkistus ja täydentätninen.
16072:  päivänä tammikuuta 1936 annetun lasten-          Mutta asetettaessa korkeampia päte""'-
16073:  sujelulain 34: § :n mukaan hyväksyä vaatimuksia myös kuntien palvel~
16074:                                    VII,34. -      Sal'lin y. m.                                343
16075: 
16076: otettaville viran- ja toimenhaltijoille, ei ole    kituksi. Kelpoisuusehtoja koskevia saan-
16077: unohdettava, että valtiovalta on vuosi vuo-        nöksiä ja määräyksiä valmisteltaessa olisi
16078: delta yhä tihenevässä tahdissa siirtänyt           lisäksi kiinnitettävä huomiota myös niihin
16079: kuunaliisin itsehallintotoimin hoidettavaksi       viran- ja toimenhaltijoihin, olkootpa val-
16080: lukuisia itse asiassa valtion hallintoon kuu-      ition tai kunnan palveluksessa, jotka vama
16081: luvia huoltotehtäviä, joiden runsaus ja            uusien kelpoisuusehtojen asettamaa päte-
16082: vaativaisuus ovat niin tunnettuja, ettei           vyyttä ovat tulleet virkojensa ja toimiensa
16083: niitä tässä ole syytä luetella. Olisikin sen       hwltijoiksi, samoin niihin, jotka joko Yh-
16084: vuoksi oikeuden ja kohtuuden mukaista,             :teiskunnahlisessa korkeakoulussa tai muissa
16085: että samalla kuin kelpoisuusehtoja sosiaali-       opetuslaitoksissa ovat suorittaneet tutkin-
16086: sen tarkoituksenmukaisuuden saavuttami-            toja, joiden sisällys ei täysin vastaisi uusia
16087: seksi ryhdytään korottamaan, valtio osal-          pätevyysvaatimuksia. Heillekin olisi myön-
16088: listuu ainakin määräprosentein kuntien             nettävä tarpeelliset poikkeukset. Verran-
16089: palvelukseen otettavien, määrätyt korkeam-         non pohjaksi näyttäisi parhaiten soveltu-
16090: mat pätevyysehdot täyttävien, johtavien            van Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa
16091: huoltovirkailijain palkkausmenoihin. Niin-         suoritettu sosiaalihuoltajan diploomitut-
16092: hän on jo nykyisin laita moniin kuntiin            kinto sekä yhteiskuntatieteen kandidaatti-
16093:  palkattaviin viran ja toimenhaitijoihin            tutkinto, pääaineena huolto-oppi, milloin
16094: nähden. Asian järjestely vaatisi lainsään-          on kysymys korkeimmista, tärkeistä johto-
16095:  nöksiä, jotka antaisivat takeet siitä, että       tehtävistä esim. suurkaupungeissa ja ihaki-
16096:  kunta tai kuntayhtymä, joka palkkaa huol-          jain opinnoista yliopistossa, niin etteivät
16097:  totoimintaa varten säädetyt korkeammat             Yhteiskunnallisen korkeakoulun tutkinnot
16098:  pätevyysvaatimukset täyttäviä johtovoi-            joutuisi minkäänlaiseen monopooliasemaan.
16099:  mia, saa tästä toimenpiteestä aiheutuvista         On luonnollista, että muissakin korkeam-
16100:  pa,lkkausmenoista valtiolta lllääräprosentin,      missa opetuslaitoksissa suoritetut tutkinnot
16101:  esim. 50%. Asetusteitse olisi jätettävä            tuottaisivat pätevyyden myös huoltotoimen
16102:  järjestettäväksi, mitkä huoltovirat ja toi-        näihinkin virkoihin, ainakin täydentävän
16103:  met olisivat katsottavat sellaisiksi, joihin       !kiäytänno~lisen ha~joittelun jä:likeen, mikä
16104:  nähden mainitut korkeammat kelpoisuus-             pätevyys olisi jätettävä kulloinkin vallitse-
16105:  ehdot olisivat voimassa, kuten huoltotoi-          vien olosuhteiden pohjalla esim. sosiaalimi-
16106:  men johtajat, huoltosihteerit ja erilaisten        nisteriön ratkaistavaksi.
16107:  kunnallisten huoltolaitosten johtajat tai             Epäkohdat ja puutteellisuudet lakisää-
16108:   johtajattaret. Täten tulisivat kunnat ny-         teisen yhteiskunnallisen huoltotoimen alalla
16109:  kyistä vilkkaammin kiinnostuneiksi päte-           eivät supistu riittävän nopeasti, jollei sen
16110:  vän huoltotyövoiman paikkaamisesta palve-          palvelukseen saada nykyistä runsaammin
16111:  lukseensa, mistä taasen johtuisi huomat-           perusteellisen koulutuksen omaavaa, johta-
16112:  tava ·nousu huoltotehtävien tarkoituksen-          vaa työvoimaa.
16113:   mukaisessa hoitamisessa.                             Edelläolevaan viitaten esitämme edus-
16114:     Rinnan viimeksimainitun toimenpiteen            kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16115:   kanssa olisivat, vaikkakin siitä riippumat-
16116:   tomina, tarkistettavat ja täydennettävät,                    että hallitus toimituttaisi viipy-
16117:   kuten edellä jo on viitattu, myös kuntien                 ·mättä tutkimuksen valtion, kunnan
16118:   niin avoimen kuin suljetunkin huollon                     tai kuntayhtymän palveluksessa ole-
16119:   aloille otettavien huoltovirkailijain yleiset             vien huoltovirkailijoiden kelpoisuus-
16120:   kelpoisuusehdot, joita ei kuitenkaan olisi                ehtoja koskevien sään11;östen ja mää-
16121:   y1eensäkin ~mrotettava liian Hullmiksi; ja                räysten tarkistmniseksi sekä sulje-
16122:   olisi kuntia tässä suhteessa velvoittaviin                tun että avoimen huoltotoiminnan
16123:   säännöksiJin, kunnes koulUitettua työvoima;a               m·i aloilla, niin myös valtion mah-
16124:   olisi täysin riittävin määrin olemassa, otet-             dollisuuksista osallist'tLa ainakin mää-
16125:   tava oikeutus myöntää pätevyysvaatimuk-                   räprosentein kuntien palveluksessa
16126:   sista poikkeuksia, silloin kuin sellainen                 .olevien johtavien huoltovirkailijoi-
16127:   asianomaisen kunnan huoltotoiminnan sup-                   den palkkausmenoihin ja antaisi
16128:   peuden tai laadun takia osoittautuisi har-                 asiassa tarpeellisiksi osoittautuvat
16129: 344                         VII,s4. -   HuoUoviranomaiset.
16130: 
16131:       esitykset Eduskunnalle sekä ryhtyisi            siin nykyisin vallitsevien epäkohtien
16132:       muihinkin tarvittaviin toimenpitei-             korjaamiseksi näissä suhteissa.
16133:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
16134: 
16135:        Bruno Sarlin.              Rolf Berner.                 Urho Kulovaara.
16136:        Ensio Kytömaa..            Kalle Kauppi.                Onni Peltonen.
16137:        B. A. Kannisto.            Kyllikki Pohjala.            Sulo Heiniö.
16138:                                                                                           345
16139: 
16140: VU,s5. -   Hemst. JllOt. N:o 127.
16141: 
16142: 
16143: 
16144: 
16145:                               Smeds: Angående reformering av befolkningsstatistiken.
16146: 
16147: 
16148:                                     Till Riksdagen.
16149: 
16150:   Vår befolkningsstatistik är trots att den       I våra nordiska grannländer har en
16151: har äldre traditioner än de flesta andra       folkräkning inom de inofficiella tätorterna
16152: länders - från tabellverkets uppförande        redan genomförts.         Hos oss föreligger
16153: i Sverige-Finland 1749 - i många avseen-       även ett förslag lti:H ten reformering av be-
16154: den ofullständig. Den redovisar sälunda        folkningsstatistiken, uppgjort av kommit-
16155: icke för folkmängden i de mänga och stora      ten för befolkningsregistren under ordfö-
16156: stadsliknande samhällen, som uppkommit         randeskap av överdirektören för Statistiska
16157: genom vårt lands industrialisering från        cell!t.radhyrån, fil. dr Martti Kovero, som, om
16158: slutet av senaste sekel. Många av dessa        den genomföres, skulle göra en dylik redo-
16159: tätorter, t. ex. Voikka, Kuusankoski, Säy-     visning av folkmängden ef,ter geogra:fiska
16160: nätsalo, Vaajakoski, Träskända, Fiskars--      principer möjlig.
16161: Billnäs, Pargas malm, äro dock större och        Med hänvisning t.rll det ovanstående får
16162: folkrikare än många av våra städer och         j~g vördsamt föreslå, at:t ri!ksdagen ville
16163: köpingar.                                      bes!luta hemstäil:la,
16164:    Denna efterblivenhet i vår befolknings-
16165: statistik gör att man icke - eller i varje               att regeringen måtte vidtaga åt-
16166: fall med stora svårigheter - kan ibilda               gärder för en sådan reformering av
16167: sig en riktig uppfattning av de inre folk-            vår befolkningsstatistik, som möjlig-
16168: rörelserna, flyttningen från land till stad,          gör redovisandet av befolkningen
16169: viiken blivit föremål för sä mycken upp-              med hänsyn till dess bosättningsort
16170: märksamhet också från statsmaktens sida               eller m. a. o. ett särskiljande av
16171: och viiken på grund av den omgestaltning              landsbygds- och stadsbygdsbefolk-
16172: av samhället den medfört är förtjänt att              ning i dessa berepps vet·kliga be-
16173: uppmärksammas.                                        tydelse.
16174:        Helsingfors den 13 februari 1947.
16175: 
16176:                                                  Helmer Smeds.
16177: 346
16178: 
16179: VII,35. -   Toiv. al. N:o 127.
16180:                                                                                     Suomennos.
16181: 
16182: 
16183: 
16184: 
16185:                                  Smeds: Väestötilaston uudistamisesta.
16186: 
16187: 
16188:                                      E d u s k u n n a ll e.
16189: 
16190:    Vaikka väestötilastomme perinteet ovat            Pohjoisissa naapurimaissamme on väes-
16191: vanhemmat kuin useimmissa muissa maissa           tönlaskenta epävirallisissa taajaväkisissä yh-
16192: - Ruotsi-Suomen väkilukutilaston perusta-         dyskunnissa jo toteutettu. Meilläkin on
16193: misesta alkaen v. 1749 -, on tämä tilasto         olemassa Eilidotus väestötilaston uudistami-
16194: monessa suhteessa epätäydellinen. Niinpä          seksi, joka toteutettuna tekisi mahdollis~si
16195: siitä ei käy selville väkiluku monissa suu-       tällaisen väestömäärää koskevan selvityksen
16196: rissa, kaupunkia muistuttavissa yhdyskun-         maantieteellisten periaatteiden mukaan. Eh-
16197: nissa, joita maamme teollistuminen on viime       dotuksen on tehnyt väestörekisteriikomitea,
16198: vuosisadan lopulta lähtien synnyttänyt.           jonka puheenjohtajruna to'imi tilasto1lise;n
16199: Monet näistä taajaväkisistä yhdyskunnista,        päätoimiston ylijohtaja, toht. Martti Ko-
16200: esim. Voikka, Kuusankoski, Säynätsalo,            vero.
16201: Fiskari-Pinjainen, Paraisten Malmi, Jär-             Edelläolevaan viitaten ehdotan kunnioit-
16202: venpää, ovat kuitenkin suurempia ja väki-         tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16203: rikkaampia kuin monet kaupunkimme ja              muksen,
16204: kauppalamme.
16205:    Tästä väestötilastomme takapajuisuudesta                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16206: johtuu, että on mahdotonta tai ainakin hy-                siin väestötilastmnme uudistamiseksi
16207: vin vaikeaa muodostaa oikeaa käsitystä si-                siten, että siitä selviäisi väestön ja-
16208: säisistä väestönliiikkeistä, muutosta maalta              kaantuminen as't(,inpaikkakunnittain,
16209: kaupunkiin, mihin on kiinnitetty niin                     taisin sanoen, että maaseutu- ja ka'U-
16210: suurta huomiota myös valtiovallan taholla                 punkiväestö voitaisiin erottaa näiden
16211: ja mikä aiheuttamansa yhteiskunnan uudes-                 käsitteiden todellisen merkityksen
16212: timuotoil;m vuoksi on huomion arvoinen.                   mukaan.
16213:       Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
16214:                                                                               Helmer SUteds.
16215:                                                                                               347
16216: 
16217: VII,a6. -     Toiv. al. N :o 128.
16218: 
16219: 
16220: 
16221: 
16222:                                     Turunen y. m.: Julkisten huvitilaisuuksien toimeenpanosta
16223:                                        pyhiipäivinä annetun asetuksen m7Htttamisesta.
16224: 
16225: 
16226:                                         E d u s k u n n a ll e.
16227: 
16228:   . Julkisten huvitilaisuuksien toimeenpa-           raskaan päivätyön jälkeen tarve virkistäy-
16229: nosta .pyhäpäivinä 8 päivänä huhtikuuta              tyä omassa toveripiirissä on tavallista suu-
16230: 1938 annetun asetuksen (155/38) 1 § :n               rempi. Se:n vuoksi olisi pyrittävä siihen,
16231: mukaan julkisten huvien, näyttelyjen, näy-           että nuorison kasvatusta edistäviä tilai-
16232: tösten, kilpailujen ja niihin verrattavien           suuksia voitaisiin järjestää myöskin niinä
16233: julkisten tilaisuuksien toimeenpano on kiel-         aikoina, joina se nyt voimassa olevien sään-
16234: l-etty hallituksen määräämien kiitos-, katu-         nösten mukaan on kielletty. Sisäasiainmi-
16235: mus- ja rukouspäivien sekä pitkänperjan-             nisteriöllä on tosin nytkin oikeus kussakin
16236: tain, ensimmäisen pääsiäispäivän ja ensim-           yksityistapauksessa erikseen tehdystä ano-
16237: mäisen joulupäivän aattoillasta kello kah-           muksesta myöntää poikkeusia eräisiin pyhä-
16238: deksastatois,ta lukien neljänkolmatta tunnin         ja juhlapäiviin nä:hden, mutta on selvää,
16239: aikana, niin myös muina ikirkollisina juhla-         että tällaisen erivapaustien käyttäminen on
16240: päivinä ja sunnunntaisin ennen kello kah-            liian rajoitettua edellä mainittujen epäkoh-
16241: tatoista. Julkisiksi huveiksi katsotaan huvi-        tien poistamiseksi.
16242: tai ajanvietetarkoituksessa järjestetyt tilai-          Edellä olevan johdosta ja viitaten valtio-
16243: suudet, joihin yleisöllä on pääsy maksua             päiväjäJrjestyksen 32 §: ään kunnioittaen eh-
16244: vastaan tai ilmaiseksi taikka jotka toimeen-         dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
16245: pannaan yleisellä paikalla tai huoneistossa,          muksen,
16246:  jota yleisesti käytetään tai joka on aijottu
16247:  käytettäväksi edellä tarkoitettujen tilai-                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16248:  suuksien järjestämiseen. Vaikka muut jul-                   siin julkisten huvitilaisuuksien toi-
16249:  kiset tilaisuudet ovat edellä tarkoitettuna                 meenpanosta pyhäpäivinä huhtikuun
16250:  aikana kielletyt, ovat sitävastoin rav.into-                8 päivänä 1938 annetun asetuksen
16251:  lat avoinna ja väkijuomien anniskelu niissä                 muuttamiseksi siten, että yleisiä vir-
16252:  luvallista. Tästä johtuen on ravintolaelämä                 kistys- ja juhlatilaisuuksia samoin
16253:  vilkkaimmillaan kirkollisten rukous- ja j.uh-               kuin urheilukilpailuja voitaisiin jär-
16254:  lapäivien aattoina, jolloin myöskin alkoho-                 Jestää ilrnan sisäasiainministeriön
16255:  lin tarjoilu niissä on suurinta. Muiden yh-                 kutakin yksityistä tilaisuutta varten
16256:  dessäolomahdollisuuksien puuttuessa joutuu                  antamaa lupaa kaikkina muina ai-
16257:  nuoriso juuri näinä iltoina usein ensi iker-                koina paitsi pitkänperjantain, ensim-
16258:  taa ravintoloihin ja väkijuomia nauttimaan.                 mäisen pääsiäispäivän ja ensimmäi-
16259:  Erityisesti on asian tila näin työläispii-                  sen joulupäivän aattoillasta kello
16260:  reissä, joissa puutteelliset asunto-olot usein              kahdeksastatoista niitä seuraavien
16261:  pakottavat nuorisoa etsimään itselleen oles-                päirvien kello kahdeksaantoista.
16262:  kelupaikkoja kodin ulkopuolelta ja joissa
16263:             Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1947.
16264: 
16265:                     V1mna. "lurunen.                              Viljo Rantala. .
16266:                     .A..K:Påäsivuori.                             Elli Nurminen.
16267:                     Juho Pyy.                                     VaJfrid Eskola.
16268: 348
16269: 
16270: VII,s7. -   Toiv. al. N:o 129.
16271: 
16272: 
16273: 
16274: 
16275:                                  H. Pesonen y. m.: JUlkisten huvitilaisuuksien toimeenpa-
16276:                                     nosta anrnetun asetuksen 2 § :n mu1.tttamisesta.
16277: 
16278: 
16279:                                      E d u s k u n n a 1il e.
16280: 
16281:    Julkisten huvien toimeenpanosta 8 päi-         juuri koskaan välttyä, kun kilpailut voi-
16282: vänä huhtikuuta 1938 annetun asetuksen            daan aloittaa vasta ~ltapäivällä. Sillä on-
16283: 1 § : ssä m. m. säädetään, että julkisten hu-     han käytännössä aivan mahdotonta joka
16284: vien, näyttelyjen, näytösten, kilpailujen ja      kerlta hakea erikoista lupaa sisäsiainminis-
16285: niihin verrattavien julkisten tilaisuuksien       teriöltä. Siksi tämän luvan antamisoikeus
16286: toimeenpano on kie~letty kirkoHisina juhla-       pitäisi olla asianomais]hla poliisiviranomai-
16287: päivinä ja sunnuntaisin ennen kello kahta-        silla, joiUe muutenkin kuuluu yleisten huvi-
16288: toista. Saman asetuksen 2 § mukaan sisä-          ja julkisten tilaisuuksien toimeenpanoluvan
16289: asiainministeriöhlä on valta anomuksesta          antaminen ja niiden valvominen.
16290: myöntää poikkeuksia 1 § : ssä olevista mää-           Sotavuosina pääsi maamme urheilun t.aso
16291: räyksistä, mikäli se koskee tavaUisina pyhä-      huomattavasti [askemaan, vaikka meille sitä.
16292: päivinä toimeenpantavia tilaisuuksia. Edel-       ennen olf yleisesti tunnustettu ,urheilun
16293: leen asetuksen 3 § mukaan sisäasiainminis-        suurva1ta"-asema. Tämän urheilun suur-
16294: 'teriö voi antaa tarvittaessa tarkempia mää-       valta-aseman jähleen saavuttaminen ja ur-
16295: räyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.           heilutasomme kohottaminen on mahdolli-
16296:    Tiettävästi ministeriö ei ole kuitenkaan       nen vain entistä tehokkaammalla työllä
16297: antanut tarkempia ohjeita eikä määräyksiä         kansan laajojen joukkojen keskuudessa.
16298: asetuksen soveltamisesta, josta on oillut seu-    Tämä taas edellyttää sitä, että poistetaan
16299: rauksena erilainen käytäntö eripuolihla           kaikki tarpeettomat esteet urheilukilpailu-
16300: maata. Toisilla paikkakunnilla poliisivi-         jen ja muun urheHUJllisen toiminnan tieltä.
16301:  ranomaiset sallivat esim. maksullisten ur-           Edellä olevan peTUsteeHa kunnioittaen
16302: heilukilpa~lujen toimeenpanon sunnuntaisin        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
16303:  ennen kehlo kahtatoista, mutta toisilla paik-     toivomuksen,
16304: kakunnilla ,tämä on kiellettyä ilman minis-
16305: teriön erikoista lupaa. Ja kun yleensä sel-                  että hallitus viipymättä ryhtyisi
16306: laisten urheilukiilpailujen kuten hiihtokil-              toimenpiteisiin julkisten huvitilai-
16307:  pailujen toimeenpano, joita seuraavalta                  suuksien toimeenpanosta pyhäpäi-
16308:  yleisöltä peritään maksu, on !kielLetty                  vinä 8 päivänä huhtikuuta 1938 an-
16309:  edellä mainitulla tavalla, niin aiheutuu                 netun asetuksen 2 § :n muuttami-
16310:  siitä urheiluseuroi~le suurta haittaa ja jopa            seksi niin, että siinä mainittu valta
16311:  taloudellista vahinkoakin, kuten kilpailu                anomuksesta myöntää poikkeuksia
16312:  paikkakunnan ulkopuolelta kilpailuihin                   a$etuksen 1 § :ssä olevista määräyk-
16313:  83iapuneiden majoitus- y. m. kusltannusten               sistä siirrettäisiin sisäa.siainministe-
16314:  muodossa, joista kustannuksista ei voida                 riöltä poliisiviranomaisille.
16315:         Heilsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
16316: 
16317:         H. S. Pesonen.                Juho Pyy.                     Edvard Pesonen.
16318:         Penna Tervo.                  Samuli Tervo.                 Våinö Leskinen.
16319:                                       Juho Karvonen.
16320:                                                                                           349
16321: VII,3s.- Toiv. al. N:o 130.
16322: 
16323: 
16324: 
16325: 
16326:                               ·Kulmala y, m.: Toimenpiteistä sisäasiainministeriön julki-
16327:                                   sia huveja maaseudulla koskevan päätöksen {311/24)
16328:                                   8 § :n kumoamiseksi.
16329: 
16330: 
16331:                                    E d u s k u n n a lil e.
16332: 
16333:     Määräykset julkisista huveista on an-       nwt mitään •ristiri~taisuuksia, koska joko
16334: nettu ·asetuksella. Nämä asetukset suurin       lasten vanhemmat tai muut vanhemmat
16335: piirtein sopeutuvat nykypäivienkin olosuh-      henkilöt täJJlaisissa tapauksissa huolehtivat
16336: teisiin ja väestö on jo tottunut niitä käy-     näistä nuorista esiintyjistä.
16337: tännössä noudattamaan.                             Kuitenkin tämä pykälä asettaa viran-
16338:     On kuitenkin kohtia, jotka ovat jo van-     omaiset vaikeaan asemaan: noudattaako vai
16339: hentuneet ja joita väestö tulkitsee toisin      ei asetuksen kohtaa. Eräät nimismiehet
16340: ku~n asetusten sanonta määrittelee.      Eri-   ovat noudattaneet ~setusta, eräät eivät.
16341: näiset kohdat voivat asettaa viranomaiset          Varhaisnuorison kehi.tyksen takia olisi
16342: kiusalliseen asemaan joutuessaan sovelta-       parempi, että heitä yhä enemmän voitai-
16343: maan asetuksia käytänni;issä totuttuja ta-      siin vanhempien ihmisten holhouksen alai-
16344: poja vastaan.                                   sina kasvattaa vapaisiin 11ientoihin ja esiin-
16345:     Yksi tällainen kohta on: ,Lähemmät          tymisiin. Senpä vuoksi olisi parempi, että
16346: määräykset sii<tä, mitä julkisiss•a huveissa    tämä 8 § nykyaikaan soveltuma:ttomana ja
16347: maaseudulla j. n. e."                           vanhentuneena kokonaan poistettaisiin ase-
16348:     Tämän kohdan 8 § :ssä sanotaan: ,Viit-      tuksesta.
16349: tätoista vuotta nuorempien henkilöiden äl-         Edellä olevan perusteella ehdotamme
16350: köön srullittako ilman erityistä kruunun-       eduskunnan hyväksyttäväksi 1toivomuksen,
16351: nimismiehen lupaa esiintyä julkisissa hu-
16352: veissa öhjelman suorittajina."                              että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16353:     Käytännössä on. kuitenkin ohjelman esilt-            siin sisäasiainministeriön julkisista
16354: täj·inä esiintynyt viittätoista vuotta nuo-              huveista maaseudulla 5 päivänä jou-
16355: rempia lauluissa, leikeissä, näytelmissä                 lukuuta 1924 antaman päätöksen
16356:  j. n. e. Heidän esiintymiselleen ei ole pyy-            ( 311/24) 8 § :n kumoamiseksi.
16357:  detty erityistä lupaa. Tämä ei ole tuotta-
16358:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
16359: 
16360:         Jalmari Kulmala.            Hugo Manninen.                 Ville Pessi.
16361: 350
16362: 
16363: VII,3o. -   Toiv. al. N:o 131.
16364: 
16365: 
16366: 
16367: 
16368:                                  Kuittinen y. m.: Jalankulkijoita koskevien liikennemääräys-
16369:                                    ten uudistamisesta.
16370: 
16371: 
16372:                                      E d u s k u n n a ll e.
16373: 
16374:     Moottoriliikenne meillä on vuosi vuodelta     tuottaa tämä suurta haittaa ja epaJarJes-
16375: vilkastunut, mikä on maamme taloudelli-           tystä. Monasti sattuneet tapaturmat ovat
16376: selle elämälle välttämätöntä. Tästä on ol-        tästä aiheutuneet.
16377: lut seurauksena my<is se, että entistä               Epäkohta on mielestäni myvskin siinä, ·
16378: enempi on tullut liikennehäiri<iitä ja tapa-      että jos j:alankulkeva henkilö haluaisi ottaa
16379: :turmia. T<ämä johtuu monasti varomatto-          auton, on hänen pakko kurakelillä kulkea
16380: muudest,a, toisinaan on syynä myös väärät         yli tien päästäkseen tähän autoon. Tässä-
16381: ohjeet ja niiden käyttö.                          kin tapaU!ksessa on tullut monta vauriota
16382:     Kaupungeissa ja ikauppaloissa, m1ssa          ja tapaturmaa. Samoin on, y1ikäytäväon-
16383: katukäytävät ovat valmiina, on järjestyk-         nelttomuuksien suuri Qis:ä:äntyminen anta-
16384: sen pito helpompaa, jota vastoin maaseu-          nut aihetta ajatteluun eikö olisi syytä tut-
16385: dulla ja asutuskeskuksissa on liikennejär-        kia asiaa ja antaa uudet määräykset siitä,
16386:  jestys ollut heikkoa. Esitän tässä muuta-        miten näiden epäkohtien korjaaminen olisi
16387: mia esimerkkejä.                                  mahdollinen.
16388:     Erikoisena vaikeutena teollisuusseudulla         On vielä monia muita tähän alaan kuulu-
16389: on ollut asiantila autoilijain, jalarrkulkijain   via asioita, joita en ole tässä maininnut.
16390:  ja py<iräilijäin sekä keikkamiesten osalta.         Koska tietääkseni hallitus on aikoinaan
16391:  Näitten yhteentörmäyksiä ei ole voitu vält-      asettanut komitean tätä asiaa tutkimaan
16392:  tää, vaan ovat ne lisääntyneet. Kun asia          ja sen tutkimuksen tuloksista ei ole julki-
16393:  näin on, olisi korkea aika harkita keinoja,      suudessa mitään näkynyt, ja koska tämä
16394:  miten nämä epäkohdat olisi saatava korja-         asia käsitykseni mukaan on kiireellinen ja
16395:  tuksi. Nykyisen ohjesäännön mukaan jou-          liikenteen järjestelylle välttämättömän tär-
16396:  rtuu au:to- ja hevosmi'es ajamaan tien oikeaa    keä, edellä esitettyihin perusteluihin viita-
16397:  ~laiJtaa ja sivuuttama,an vasemmalta puolelta,    ten saamme kunnioittaen ehdottaa eduskun-
16398:  kun sen sijaan vastaantuleva jalkamies ja         nan päätettäväksi toivomuksen,
16399:  -nainen ilman jalkakäytävää olevilla pai-
16400:  koilla myös samalta puolelta, siis vasenta                  että hallitus kiireellisesti tutkisi
16401:  sivua. Kun tähän lisätään vielä määräys                  liikenteestä voimassa olevat säännök-
16402:  siitä, että pyörällä ajajan ja keikalla kulki-           set ja 1·yhtyisi toimenpiteisiin erit-
16403:  jan on kU!rjettava myös oikeaa puolta,, siis             täinkin jalankulkijoita koskevien
16404:  samalla tavalla kuin auto- ja hevosmies,                 määräysten uudistamiseksi.
16405:         Helsingissä 12 .päivänä helmikuuta 1947.
16406: 
16407:                   Juho Kuititinen.                             0. Muikku.
16408:                   Alpo Lumme.                                  Juho Karvonen.
16409:                   Onni Peltonen.                               P. A. Karjalainen.
16410:                   E. Pusa.                                     J. F. Tolonen.
16411:                   Penna Tervo.                                 Jere Juutilainen.
16412:                                          Juho Pyy.
16413:                                                                                                3ö1
16414: 
16415: VII,4o. -   Toiv. al. N :o 132.
16416: 
16417: 
16418:                                   Sa.Uklronen: Toimenpiteistä fosfot·ivalmisteiden käytön sal-
16419:                                      limiseksi harakkain tuhoamiseen.
16420: 
16421:                                       E d u s k u n n a ll e.
16422: 
16423:    Varis ja harakka kuuluvat oikeastaan            kuin varis. Mutta toiselta puolen harakasta
16424: ,kulttuurilintuihin", sillä niiden elinehdot       myös tiedämme, miten se on kesäisin paha
16425: paranevat sitä mukaa kuin asutus leviää            marja- ja hedelmärosvo ja osoittaa usein
16426: ja kehittyy. Oltuaan aikaisemmin yleinen           mitä harmillisinta mielenkiintoa myös man-
16427: vain muutamilla erikoisen soveliailla seu-         s~kkamaita kohtaan. Ennenkaikkea on se
16428: duilla on varista nyt runsaasti melkein            kuitenkin mainittava ensiluokan pesäros-
16429: kaikkialla. Aikaisemmin tämä lintulaji oli         vona.
16430: meillä vain n. s. kesälintuna, mutta nyt se           Kun harakalla on tapana hiiviskellä ti~
16431: on vähitellen mukautunut ilmastoon niin            heissä pensaissa, ruohomättäiden välissä ja
16432: täydellisesti, että nyt jo talvehtii maas-         muissa piiloisissa paikoissa, on sillä myös
16433: samme suurin joukoin, vieläpä varis kau-           suuremmat mahdollisuudet kuin variksella
16434: kana pohjoisessakin. Suurin osa variksista         löytää pesiä ja jäniksen poikasia, varsinkin
16435: tosin vieUHrin muuttaa talvisydämeksi pois,        rusakon poikasia. Jokainen muna, jokainen
16436: mutta kehitys näyttää johtavan siihen, että        ilinnun ja jäniksen poika, viteläpä jolm.inen
16437: lajista vähitellen tulee täydellinen paikka-       täysikasvuinenkin eläin, jos lintu vain ky-
16438: lintu.                                             kenee sen voittamaan, on silloin hukassa,
16439:     Harakka sitävastoin on tyypillinen paik-       sillä vaikkakaan harakalla ei ole variksen
16440: kalintu ja elää sellaisena niin kaukana poh-       voimaa ja rohkeutta, saa se lakkaamatto-
16441: joisessa kuin inhimillinen asutuskin ulot-         milla ja viekkailla hyökkäyksillään lopulta
16442: tuu. :Määrätyillä seuduilla - esimerkiksi          hengen niin isoilta metsänriistaeläimiltä
16443: monissa Pohjois-Suomen jokilaaksoissa -            kuin puolikasvuisilta jäniksenpojilta. Va-
16444: se on suorastaan valtalintu, joka varsinkin        riksen tavoin suuntaa se nokaniskunsa en-
16445:  pistää silmään siellä matkustellessa niin         sin eläimen silmiä kohden ja sokaisee sen,
16446: kylissä ja niiden ympäristössä kuin yksi-          minkä jälkeen uhri on helppo lopettaa.
16447:  näisten talojen tanhuvillakin.                       Harakka on kyllä tunnetusti kaunis ja
16448:     Mitä varikseen tulee, on eräs Ruotsin          eloisa lintu, mutta kysymyksen ydin on
16449: metsäliiton biologinen konsulentti tutkinut,       siinä, voimmeko .pitää asuntomme ja puu-
16450:  että jokainen varis aiheuttaa keskimäärin         tarhamme liepeillä mieluummin harakoita
16451:  20 viljakilon tappion vuosittain syömällä         kuin riistaa ja pikkulintuja, jotka sitä-
16452:  jyviä kylvö- ja korjuuaikoina pelloiltamme.       paitsi ilahduttavat meitä laulullaan. Hara-
16453:  Kun otamme huomioon maamme variskan-              kat ja pikkulinnut eivät viihdy yhtä aikaa
16454:  nan on varsin suurista menetetyistä arvoista      samalla paikalla. Päätelmäksi tuleekin siis:
16455:  kysymys vuosittain. Lisäksi varis on vielä        harakan tuhoamiseen on myöskin ryhdyt-
16456:  hyvin vahingollinen myös pikkulinnuil-            tävä.
16457:  lemme ja hyötyriistalle, koska se ryöstää            Tämän vuoksi, kaikkeen edelläolevaan
16458:  niiden pesät ja sieppaapa vielä metsälintu-       viitaten rohkenen kunnioittaen ehdottaa
16459:  jen, peltopyiden ja sorsien sekä jäniksen         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16460:  poikasiakin. Tämän vuoksi onkin metsäs-                      että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16461:  tyslain täytäntöönpanosta annetussa ase-                  toimenpiteisiin metsästyslain toi-
16462:  tuksessa annettu oikeus tuhota variksia                   meenpanosta annetun asetuksen 23
16463:  myös fosforivalmisteilla.                                 § :n muuttamisesta siten, että myös
16464:     Harakka sukulaislintuna ravintotaloudel-               harakkain tuhoamiseen sallittaisiin
16465:  lisesti on hyvin lähellä varista kuitenkin                käyttää niitä fosforivalmisteita, joita
16466:  sillä erotuksella, että harakka on enemmän                sallitaan käytettävän varisten tappa-
16467:  yksipuolisemmin eläinravinnon käyttäjä                    miseen.
16468:         Helsingissä 14 päivänä !helmikuuta 1947.
16469:                                                 Taun') _Saukkonen.
16470: 352
16471: 
16472: VII,41. -   Toiv. al. N :o 133.
16473: 
16474: 
16475:                                   Kytömaa y. m.: Henkikirjoitustoimiston perustamisesta Po-
16476:                                      rin poliisilaitoksen yhteyteen.
16477: 
16478:                                       Eduskunnalle.
16479: 
16480:    Henkikirjoituksesta voimassa oleva laki       telo, jota jo tammikuusta alkaen tarvitaan
16481: vuodelta 1939 edellyttää, että kaupungeissa,     tuloilmoitusten vastaanottoa varten, ei val-
16482: joissa väkiluvun suuruus ja muut syyt an-        mistunut ajoissa. Myöskään asianomaiset
16483: tavat siihen aihetta, henkikirjoitustoimi voi-   maalaisikunnat eivät saa kaikkia henkikir-
16484: daan yhdistää kaupungin poliisilaitokseen        jan otteita henkikirjoitusvuoden aikana.
16485: erityiseksi henkikirjoitustoimistoksi. Näin      Näistä seikoista aiheutuu taksoitustyön
16486: onkin menetelty Helsingin, Turun ja Tam-         viivästymistä ja kiireellisiä ylitöitä tuntu-
16487: pereen kaupungeissa, mutta väkiluvultaan         vine lisäkustannuksineen. Myös valtion ve-
16488: seuraavissa kaupungeissa on tämä uudistus        rolauta:kunnan työlle olisi eduksi henkikir-
16489: toistaiseksi jäänyt toteutumatta. Kuitenkin       jan otteiden saaminen aikaisemmin.
16490: vaativat tärkeät syyt, että Porin kaupun-            Henkikirjoittajan asuminen vieraalla
16491: gin henkikirjoitus mahdollisimman pian           paikkakunnalla tuottaa Porin suuruisessa
16492: järjestettäisiin uudelleen.                      kaupungissa lisäksi sekä viranomaisille että
16493:    Porin kaupungin väkiluku oli kuluvan          yleisölle huomattavaa ajanhukkaa ja hanka-
16494: vuoden alussa noin 39,400 henffieä. VeDtai-      Luutta. Kaupungin poliisilaitoksen osoite-
16495: lun vuoksi mainittakoon Lahden väkiluku           toimisto joutuu pitämään !kaupungin asuk-
16496: 40,600 ja Oulun 37,300 henkeä. Porin kau-         kaista erityistä kortistoa, josta vältyttäi-
16497: punki kuuluu Ulvilan kihlakunnan henki-           siin, jos henkikirjoitustoimi olisi poliisilai-
16498: k~rjoittajan piiriin, jossa [~säksi on 17 maa-    toksen yhteydessä. Henkikirjoituksen ny-
16499: laisikuntaa ja Rauman kaupunki henkikir-          kyinen järjestely aiheuttaa laitokselle muu-
16500:  joittajan asuessa Rauman kaupungissa. Sa-        toinkin lisäkustannuksia.
16501: notun henkikirjoituspiirin väkiluku oli tam-         Henkikirjoitusviranomaiset ovatkin aset-
16502:  mikuun 1 päivänä 1945 119,000 henkeä.            tuneet sille kannalle, että Porin kaupungin
16503:  Lahden kaupunki kuuluu Hollolan kihla-           henkikirjoitustoimi olisi uudelleen järjes-
16504:  kuntaan, jossa lisäksi on 7 maalaiskuntaa        tettävä. Vimnomaisten ehdotusta ei kui-
16505:  väestön noustessa kaikkiaan 72,000 henkeen.      tenkaan vielä ole toteutettu.
16506:  Oulun kihlakunnan henkikirjoituspiirin              Kun eräiden keskikokoisten kaupun-
16507:  osalta ovat vastaavat luvut 19 maalaiskun-       kiemme henkikirjoitustoimi on uudistettava
16508:  taa ja 116,800 henkeä. Kun Pmin kolmi-            ja kun Porin kaupungissa tässä kohden
16509:  sen kaupungin henkikirjoitus joudutaan           vallitsevat epäkohdat ilmeisesti ovat trmtu-
16510:  hoitamaan yhdessä 'laajan maaseudun kanssa        vimmat, ehdotamme edellä lausutun perus-
16511:  henkikirjoittajan asuessa lisäksi toisella        teella kunnioittaen eduskunnan päätettä-
16512:  paikkakunnalla, aiheutuu siitä monenlaisia        väksi toivomuksen,
16513:  vaikeuksia ja useita epäkohtia. Porin kau-
16514:  pungin osalta voidaan mainita, että henki-                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16515:  kirjoittaja ei ennätä saada kunnille toimi-            siin Porin kaupungin henkikirjoitus-
16516:  tettavia henkikirjan otteita ajoissa val-              toimen yhdistämiseksi vuoden 1948
16517:  miiksi. Niinpä sai kaupungin taksoituslau-             alusta lukien kaupungin poliisilaitok-
16518:  takunta vuoden 1946 henkikirjasta viimei-              seen erityiseksi henkikirjoitustoimis-
16519:  sen erän vasta joulukuun 10 päivänä.                   toksi.
16520:  Tästä johtui, että taksoituksen perusluet-
16521:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
16522: 
16523:                   Ensio Kytömaa.                             Anselm Alestalo.
16524:                   Walter Kuusela.                            Kyllikki Pohjala.
16525:                             ••         ••
16526: VALTIOPAIVAT
16527:                   194 7
16528: 
16529:               LIITTEET
16530:                      VIII
16531: 
16532: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16533:            TOIVOMUSALOITTEET
16534: 
16535: 
16536: 
16537: 
16538:                 HELSINKI 1947
16539:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16540: 
16541:                                             45
16542: Koululaitosta, oppivelvollisuutta, talousopetusta, korkeakoulustipen-
16543: dejä, teknillistä ja ammattiopetusta, taidetta ja tiedettä, opintokerho-
16544:      ja luentotoimintaa, kirjastoja, urheilua y. m. koskevia Jaki...
16545:                         ja toivomusaloitteita.
16546:                                                                                              357
16547: 
16548: VII1,1. -   Lak. al. N:o 29.
16549: 
16550: 
16551: 
16552: 
16553:                                Leppälä. y. m. : Ehdotus laiksi lisäyksestä kansakoulutoimen
16554:                                   järjestysmuodo-n perusteista annettuun lakiin.
16555: 
16556: 
16557:                                     E d u s k u n 'n a 11 e.
16558: 
16559:   Meilläkin on kirjeellinen opiskelu saa-        kirjeellinen opisk:elu ja opetus önkili. mtio--
16560: vuttanut melkoisen laajuuden. Kouluhalli-        dostunut todellå, asialliseksi ja årv~kl.råakSi
16561: tuksen valvonnim alaisena toimii Kansan-         sivi~tystyöksi. 'l'ietysti s.en oflnistu!ptsen
16562: valisbisseuran suuri kirjeopisto ja useita       edellytyksenä on, että opiskelijallå itsellaän
16563: inuita pienempiä on eri laiwsten tai jär-        on vakaa p)Tkimys oppimiseen.
16564: j~töjen .hoidossa. Onpa täma ala houku-             Ki;rjeellinen opetus varmaAn meilläkin
16565: tellut pelkästään yksityisyrittäjiäkin talou-    muodostuisi kansakoulunsa päättline~nmåa­
16566: dellisen edun tavoitteluun. Pyritään an-         laisnuorison ~iri.haluisirripien narråstamaksi
16567: tamaan todis'tilksia ja järjestämään tutikin-    ja hyviin tuloksiin johtavaksi, jos se jär-
16568: tojakin kir;i'eelliSen opetuksen perusteella.    jes~ettäi~iin yhteistyös~.. ~ftn.s!lJr?Wu11 j~
16569:   KirjeelHnen opetus on hyvin yleistä            yleisradiOn kall$sa. VnmekSlilllamittu ei
16570: anglosaksilaise8sa maailmassa. Paitsi Yh-        va~maan kjeltäis~ään a}?~~ap .v~l~i~Ii kir~e­
16571: dysvalloissa, myös KanadaSSia, Australiassa      opist()lta. Sen SIJaan kans~oå:UUJen ~alta
16572: ja Uudessa Seelannissa kirjeopetus on jär-       tarvittaisiin selvää lain siiäiihöstii.. Kun
16573: jestetty yhteistyöhön kouLun ja yleisradion      kirjoopisto vaitionkaan järjestämänä ei
16574: kanssa. Kun vieraan kielen ääntämistä            muodostuisi ainakaan. 'suuria ~stari.li:uksia
16575: opetetaan radiossa, korjataan siihen liitty-     tuottavaksi ja kun yksitjriskohta$flet sään-
16576: vät kirjoitukset kirjeopiskeluteitse. Val-       nökoot voitta:isiin a:ntaa asl€il:ukSella, ehdo-
16577: vonnanalaiset tutkinnot ja kokeet pannaan        tamme kuinnioitbien,
16578: toimeen paikkakunnan kansakoululla. Näin
16579: kirjeeilinen opetus saa riittävän valvonnan                että .EJuskunta hyva1is!iisi sew·äa-
16580: ja luotettavuuden. Niinpä näissä maissa                  van lakiehdotuksen:
16581: 
16582:                                           laki
16583:      lisäyksestä kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annettuun lakiin.
16584:      Eduskunna:n pää:tök8en mukaisesti lisätään kansakoulutOimen järjest~m~ pe-
16585: rusteista 18 päivänä toukokuuta 1923> aniWttuun !Lakiin (137/23) seuraava 15 a §:
16586:                   15 a §.                        kansakoulut avustavat, niinkuin asetuksella
16587:   Koululikäyntinsä piiättäneelle nuorisolle      säädetään.
16588: valtio järjestää kirjeeilistä opetusta, jota
16589: 
16590:         Helsingissä helmikuun 10 ;päivänä 1947.
16591: 358
16592: 
16593: VIII,2. -   Lak. a.l. N :o 30.
16594: 
16595: 
16596:                                  E. Koivisto y. m. : Ehdotus laiksi kansakoulutoimen jär-
16597:                                     jestysmuodon perusteista awne.tun lain 14 § :n muwtta-
16598:                                     misesta.
16599: 
16600:                                      Eduskunnalle.
16601: 
16602:     Maan kansakouLuissa vallitsee poikkeuk-       omista kasvateista ilmeisesti saataisiin har-
16603: sellisen vaikea opettajain puute. Kuluvana        vaanasutuilla seuduille viroissaan parem-
16604: vuonna maalaiskansakouluissa on lähes             min pysyviä ja olosuhteisiin ;paremmin pe-
16605: 1,000 epäpätevää opettajaa. Sitäpaitsi puute      rehtyneitä viranhoitajia, olisi heidän opis-
16606: näyttää jatkiUvasti lisääntyvän, ellei ryh-       kelumahdollisuuksiaan pyrittävä edistä-
16607: dytä aivan erityisiin toimenpiteisiin. Mikä       mään.
16608: pahinta, puute kohdistuu ankarimpana                 Opettajaksi valmistumisen roustannuksia
16609: maan harvaan asuttuihin ja muutenkin si-          helpottaisi tuntuvasti, jos seminaarien yh-
16610: vistyselämässäi viähäosaisimpiin seutuihin.       teyteen järjestettäisiin oppilasasuntolat.
16611: Niinpä kuluvana vuotena rajaseudun 8 kun-         Sellaiset jo ovat maan kummassakin ruot-
16612: nassa yli puolet opettajista on epäpäteviä        sinkielisessä seminaarissa, mutta, senjälkeen
16613: ja kaikissa 25 rajaseutukunnassa on epä-          kun Jyväskylän seminaari muutettiin kor-
16614: päteviä yli 30 %. Suurin vuute on mies-           keakouluksi ja Sortavalan seminaari jäi
16615: opettajista.                                      rluovutetuil:Le alueelle, ei niitä ole yhdessäkään
16616:     Kansakoulunopettajien palkkaus on aina        suomenkielisessä seminaarissa. Kipeiilllillin
16617: ollut ja yhä on vaatimaton. V almistumis-         tällaista tarvittaisiin mielestälffime Kajaanin
16618: kustannukset ovat kuitenkin suhteellisen          seminaarin yhteyteen.
16619: korkeat. Seminaarikaupungeissa vallitseva            Jotta myös vähävaraiset la;hja'kkaat ja
16620: asuntopula on omiaan huomattavasti kohot-         kunnolliset nuorukaiset voisivat valmistua
16621: tamaan opiskelukustannuksia. Senvuoksi            kansakoulunopettajiksi, olisi ainakin mies-
16622: varsinkin nuorten miesten pyrkiminen se-          seminaar~ihin järjestettävä oppilasasuntola.
16623: minaareihin on olLut viime vuosina niukan-        Tasapuolisuus ikuitenkin vaatisi sitä myös
16624: puoleista, eikä valintaa senvuoksi ole voitu      naisseminaareihin. Tämän vuoksi ehdotamme
16625: rii:tltJävän teho'kkruasti suorirttaa. Eritoten   kunnioittaen
16626: vähävaraiselta rajaseudulta on seminaariin                    Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
16627: ollut vähän pyrkijöitä. Kun rajaseudun                     raavan lakiehdotuksen:
16628: 
16629:                                             Laki
16630:       kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
16631:    Eduskunnan ;päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoulutoimen järjestysmuodon pe-
16632:  rusteista 18 päivänä toukokuuta 1923 annetun lain (137/23) 14 § kuulumaan seu-
16633:  raavasti:
16634:                   14 §.                             Seminaarin yhteyteen järjestetään, mi-
16635:   Seminaarin opetus järjestetään sellaiseksi      käli mahdollista, oppilasasuntola, johon ote·
16636: kuin opetuksen antaminen kansakouluissa           taan etupäässä vähävaraisia lahjakkaita
16637: vaatii.                                           oppilaita.
16638: 
16639:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
16640: 
16641:         Erkki Koivisto.               Eemil Luukka.                 Martti Miettunen.
16642:         Urho Kulova.a.r&.             Juhani Leppälä.               Lauri Järvi.
16643:         Alpo Lumin.e.                 M. o. Lahtea                   Arvi Ahmavaara.
16644:         Antti A. Koukkari.            Yrjö A. Manninen.
16645:                                                                                           359
16646: 
16647: vm,a. -     Lak. a1. N :o 31.
16648: 
16649: 
16650:                                 Malkamäki y. m. : Ehdotus laiksi oppwelvollisuudesta an-
16651:                                    netun lain 13 § :n muuttamisesta.
16652: 
16653: 
16654:                                     E d u s k u n n a ll e.
16655: 
16656:    Kehitys aJkaa kaiken samanlaisuudesta          yleistämistä maaseudullekin. Sen jäJJ.keen
16657: ja johtaa kaiken erikoistumiseen. Tämä            poikkeuksellisten lasten opetusta on käsi-
16658: sääntö pitää paikkansa kou:lunlcin suhteen.       tellyt vJelä erikoiskomitea, joka sekin on
16659: Ensiksi aina järjestetään kaikille saman-         pitänyt apukoulun yleistämistä välttämät-
16660: 'lainen yleiskoulu ja sitten siitä kehittyvät     tömänä. Nykyisen oppivelvollisuuskoulun
16661: erikoiskoulut heikkokykyisille, lahjakkaille,     kipeänä kohtana on jo apukouil.ujen puute.
16662: eri ammattialoille j. n. e.                      '.Mitä tehokkaammaksi ja paremmaksi oppi-
16663:    Koulumme on kehityksen ~upuolella.            velvollisuuskoulu muodostuu, sitä tärkeäm-
16664: Se on toistaiseksi suhteellisen heikosti eri-     pää on heikkokykyisten lasten järjestämi-
16665: koistunut oppillaiden erilaisten kykyjen ja      nen apukouluihin.
16666:  taipumusten sekä heidän tulevan elämän-            Niinkurin edeHä on mainittu, meiHä apu-
16667:  tehtävänsä mukaan. Niinpä meillä apu-           kouluja on tähän asti ollut vain suurim-
16668: kou:luiliaLtos on järjeStetty vain suurimmissa   missa kaupungeissa. Niiden järjestely kui-
16669: kaupungeissa. Oppivelvollisuuslain 13 § : n      tenkin -jo on v·akiintunut, ja niiden yleis-
16670:  mukaan kaupunkikunnan, jossa on vähin-          täminen maaseudullile on pääasiassa koulu-
16671: tään kymmenentuhatta asukasta, rtu:lee jär-      organisatoorinen kysymys. Kun apukou-
16672:  jestää apukouilu. Maaseudulla heikkoky-         luun rtulevia oppilaita on n. 2-2.5 %, ei-
16673: kyiset tapset istuvat nOTmaa:listen kanssa       vät kustannuksetkaan voi muodostua var-
16674: samailla luokalla, eivät opi juuri mitään,       sin suuriksi. Apukoulu olisi mielestämme
16675: mutta sensijaan kärsivät kaikkien moit-          tarpeen kunnassa jossa Rsukkaita on vähin-
16676: teista ja ylenkaJtseesta. Apukoulussa heiik-     tään kuusituhatta.
16677: ikolahjaiset sitävastoin menestyvät säännöl-        EdeHä esitetyn_ perusteeilla kunnioittaen
16678: lisesti hyvin. He saavat siellä kulkea eteen-    ehdO!tamme,
16679:  päin omassa luonn&lisessa tahdissaan.                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16680:    Kansakoulukomitea        esitti   apukoulun          van lakiehdotuksen:
16681: 
16682:                                           Laki
16683:                     oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta.
16684:      Eduskunnan päätöksen mukaisesrti muutetaan oppivelvoHisuudesta 15 päivänä huh-
16685: tikuuta 1921 annetun lain 13 § näin kuu~uvaksi:
16686:                    13 §.                         naapurikunnan kanssa perustamaan apu-
16687:   Kunnan, jossa on vähintään kuusituhatta        koulun.
16688: suomen- tai ruotsinkielistä asukasta, ltulee       Tarkemmat säännökset apukoulusta an-
16689: järjestää apukoulu 4 § : n 2 momentissa          netaan asetuksella.
16690: mainittuja lapsia varten. Kunnat, joissa
16691: samankielisen väestön määrä on kuutta-             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
16692: tuha'bta pienempi, ovat velvol·liset yhdessä     kuuta 1952.
16693:         Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
16694: 
16695: Aino Malkamäki.          Lauri .Järvi.           Olga L. Terho.          Edvard Pesonen.
16696: Eino Raunio.             Walter Kuusela..        Matti Lepistö.          P. A. Karjalainen.
16697: Samuli Tervo.            .Jere .Tuutilaånen.     .Juhani Leppä.Iä.       Alpo Lumme.
16698: Erkki Koivisto.          H. S. Pesonen.          Albert Bromm.els.       Kaisa Hiilelä.
16699: .Johannes Wirtanen.      .Tuho M'åkelä.          Antti .T. Ramlta.maa.
16700: 360
16701: VIII,4. -   La.k. al. N :o 32.
16702: 
16703: 
16704: 
16705: 
16706:                                  Malkamäki y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta an-
16707:                                    n~?t'un lain muuttamisesta.
16708: 
16709: 
16710: 
16711:                                      E d u s k u n n a 11 ·e.
16712: 
16713:     Kansanopetuksen kaikinpuoliseen paran-        tävä se paras, minkä nyt h'eti pystymme
16714: tamiseen on jo pitkät l'tjat kiinnitetty vaka-    antamaan.
16715: vå:a huomiota kaikkia:Ha maailmassa. K•äy-          Mielestämme oppivelvollisuiJskoulua voi-
16716: tännössä oppivelvollisuuskoulun vuosiluok-        daan tehostaa nykyoloissa aika vaivatto-
16717: kien lisääminen näyttää muodostuneen huo-         masti kahdella tavalla: ensiksikin siten,
16718: mattavimmaksi tehostuskeinoksi.                   että varsinaiseen kansakouluun lisätään
16719:     Meillä oppivelvollisuud'en säätäminen         seitsenläs vuosiluokka, ja toiseksi siten, että
16720: sekä juuri alakoulun ja jatko-opetuksen si-       ja:tko-opetuk~en enimmäistuntimäärää enen-
16721: sällyttämihen siihen merkitsevät aikanaan         netään. Seitsemännen vuoden opetus ai-
16722: suurenmoista uudistusta.         Mutta kun        kaansaadaan varmastikin melko väihäisin
16723: muualla maailmassa on jatffiuvasti kuljettu       kustannuksin, koska se voidaan järjestää
16724: eteenpäin, on Suomen kansakoulu varsin-           suuressa osassa maata tarvitsematta hank-
16725: kin maaseudulla jäänyt aivan liian ly-            kia lisähuoneistoja tai lisäopettajavoimia.
16726: hyeksi, itse asiassa vain kuusivuotiseksi,        Varsinaisen kansakoulun seitsemäs vuosi-
16727: koska vähä.inen jatko-opetus ei voi miten-        luokka olisi myöskin tehokas keino supis-
16728: kään vastata kokovuotisia vuosiluokkia.           tettujen koulujen väh(mtämiseksi. Yäha-
16729: Tiettävästi näin lyhytaikaista oppivelvolli-      opettajaisissa kouLuissa luokat 1-3 olisivat
16730: suuskoulua ei ole enää missään muussa             toisena ja luokat 4-7 toisena opetusryh-
16731: Euroopan maassa.                                  mänå.
16732:     Kaikki myöntävät, että meidänkin oppi-           Maaseudun jako~opetus on alkanut me-
16733: velvollisumskoulumme kaipaa tehostusta.           nestyä entistä paremmin senjälkeen, kun
16734: Myöskin yleensä pideiliän oikeana, että           kansakoulukomitean ehdotuksen mukaisesti
16735: oppivelvollisuuteen tulisi kuulua kahdeksan       kansa:koutun päästökirja alettiin antaa
16736: vuotta todellista opetusta, niin ettei vain       vasta jatko-opetuksen tultua suoritetuksi.
16737: lyhyt kmrssi voi korvata mitään vuosiluok-        K;lin kunnissa nykyään on erityisiä kotita-
16738: J.roa,, kuten nykyään ;tapahtuu. Ttällä het-      loudenopettajia, on 150 tunnin enimmäis-
16739: kellä maamme talO'Udellinen tilanne on ilmi-      määrä aivan kohtuuttoman pieni, jotta sii-
16740: tehkin hyvin vaikea, ja kansanopetuksen           hen voitaisiin sisällyttää sekä teoreettisia
16741: tehostamis;ta tuLee pitkät a.jat haittaamaan      että käytähnöllisiä. opetusaineita. Tunti-
16742: varojen puute. Siksi olisi koetettava ai-         määrän lisäys aiheuttanee tuskin muiden
16743: kaansaada ope:trtstoilhen alalla seLlaisia        menojen kuin tuntipalkkioiden lisääntymi-
16744: nopeita parannuksia ja uudistuksia, jotka         sen, mikä ei voi muodootua liian rasitta-
16745: eivät vaadi kovin suuria kustannuksia, vaan       vaksi. Sadan tunnin alimnm.ismäärä on sur-
16746: ovat heLposti toteutettavissa sodan jälkeis-      kuteltavan: vähäinen, muttä täytynee se
16747: ten vaikeuksien keskelläkin, ja jotka silti       ottaa sellaisena yksiop'ettajaisten kouhijen
16748: ovat suuriarvoisia ja parantavat kansan-          vuoksi, jöihin ei blelpöSti saada lisäop~tta­
16749: opetusta huomattavasti. Emme saa jättää           javoitnia koulun ulkopuolelta.
16750: käyttämättä käsillä olevia mahdollisuuksia,          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16751: vaiiDka unelmoimme ja odotamme vielä pa-          kunnioittaen,
16752: rempia saavutuksia ja edistysaskeleita jos-
16753: kus myöh'cinmin. Nykyiset ja liihia.jan oppi-                'etfii. EduS'kunta hyvifk;s!ffisi seuraa-
16754: velvolliset la~.t tarvitsevat my6s mtthdölli-             V'dn lakiehdotuksen:
16755: simman hyvän kou1uh. Heille bn järj~tet-
16756:                                  VIII,~.   -   M1lftcamäkl y. m.                             361
16757: 
16758: 
16759:                                                Laki
16760:                     oppivelvollisuUdesta. aitnetun lain muuttamisesta.
16761:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä huhtikuuta 1921 oppivel-
16762:  vollisuudesta annetun lain 3 ja 7 §, viimeksimainittu sellaisena kuin .se on 28 päivänä
16763:  huhtikuuta 1923 annetussa laissa, sekä 8 §, sellaisena kuin se on 17 päivunä huhti-
16764:  kuuta 1931 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
16765:                       3 §.                         tävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kah-
16766:    Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden           dessa paikassa koulupiirin sisällä. Oppi-
16767: alussa sinä kalenteriV'Uonna, jonka kuluessa       aika on kolmekymmentäkuusi viikkoa, jos
16768: lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy          opettaja toimii yhdessä opetuspa:i<kassa, sekä
16769: kevätl~ukauden       loPIPuun sinä vuonna,         kahdeksantoista viikkoa, jos sama opettaja
16770: jonka kuluessa hän täyttää viisitoista vuotta      toimii kahdessa opetuspaikassa.
16771: tai, 2 § : ssä määrättyjen tieto- ja taitomää-        Supistettu kansakoulu on aina kiinteä.
16772: rien suoritu:ksien kesken jäädessä, kuusi-         Sen opetusaika on neljäkymmentä viikkoa.
16773: toista vuotta.                                       Missä kunta on järjestänyt kaksivuoti-
16774:    Edellisessä momentissa mainittu oppivel-        sen päiväjatko-opet11.lksen, varsinainen kan-
16775: vollisuusaika siirtyköön yhtä vuotta myö-          sakoulu on kuusivuotinen.
16776: hemmäksi, jos lapsen huoltaja tai kansa-
16777: koulun joht<Ykunta lapselle edulliseksi har-
16778: kitsee.                                                                8 §.
16779:    Ikään katsomatta pidettäköön lapsi op-            Ka:upunkikunnassa, kauppalassa ja taaja-
16780: pivelvollisuutensa täyttäneenä, niin pian         väkisessä yhdyskunnassa tulee olla riittävä
16781: kuin hän on saanut kansakoulun päästö-            määrä kansakouluihin liittyviä, pääasialli-
16782: kirjan tai muuten osoittanut suorittaneensa       sesti käytännölliseen elämään valmistavia,
16783: vastaavat oppimäärät.                             päivä!kouluiksi järjestettyjä jatkoluokkia.
16784:                                                      Kouluhallituksen luvalla voidaan erityi-
16785:                     7 §.                          sissä tapauksissa päiväkoulujärjestyksestä
16786:    Kansakoulu toimii joko täydellisenä kan-       poiketa.
16787: sakouluna, joka jakautuu ala- ja yläkan-             Jokaisessa maalaiskansakoulussa on luku-
16788: sakouluun, tai supistettuna kansakouluna.         vuosittain tarkastajan hyväksymän suunni-
16789:    Täydellisessä kansakoulussa on seitsemän       telman mukaan joko yhteen menoon ly-
16790: vuosiluokkaa, joista kaksi tai kolme alinta       hyemmän tai pitemmän ajan kuluessa
16791: muodostaa ala- ja neljä tai viisi ylempää         taikka eri vuodenajoille ryhmitettynä an-
16792: vuosiluokkaa yläkansakoulun. SUipistetussa        nettava jatko-<>petusta vähintään sata ja
16793: kansakoulussa on samoin seitsemän vuosi-          enintään viisisataa tuntia, jos sitä saamaan
16794: luokkaa, mutta se toimii yhden opettajan          ilmoittautuu ainakin kahdeksan oppivelvol-
16795: varassa siten, että osa opetusajasta käy-         lista taikka vapaaehtoista osanottajaa yh-
16796: tetään kolmen alemman ja toinen osa nel-          teensä. Milloin osanottajamäärä on tätä
16797: jän ylemmän vuosiLuokan opettamiseen..            pienempi, järjestäköön kunta, mikäli se
16798:    Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen op-         10 §: n 3 momentin säännöksiä sovellutta-
16799: piaika on kolmekymmentwkuusi viikkoa V'UO-        malla oppivelvollisiin on mruhdollista, heille
16800: dessa ; kuitenkin voidaan kahden ylimmän          opetuksen jonkin muun piirin kansakou-
16801: vuosiluokan oppilaat syksyisin maatalous-         lussa. Ellei siihen ole tilaisuutta ja osan-
16802: tai muiden väestön vakinaiseen elinkeinoon        ottajia on vähintään viisi, annettakoon
16803: kuuluvien kiireellisten töiden sitä vaa-          oman piirin kansakoulussa jatko-QI>etusta
16804: tiessa, johtokunnan päätöksellä vapauttaa         sata tuntia lukuvuodessa.
16805: koulunkäynnistä enintään viideksitoista              Edellisessä momentissa mainitusta jatko-
16806: koulutyöpäiväksi. Johtolmnnan päätöksestä         opetuksesta maksettavaan palkkioon näh-
16807: on viipymättä ilmoitettava tarkastajalle.         den katsotaan kahdenkymmenenviiden jat-
16808:    Alakansakoulu .on joko kiinteä, jossa ta-      ko-opetustunnin vastaavan kansakoululai-
16809: pauksessa opettaja toimii jok.o yhdessä tai       toksen kustannuslain 21 § : ssä säädettyä
16810: myös V'Uoroin kahdessa piirissä, taikka kier-     yhtä viikkotuntia.
16811:                                                                                               46
16812: 362                           VIII,4. -   Oppivelvollisuus.
16813: 
16814:   Milloin varsinainen kansakoulu on seit-     kuuta 1947. Kunnalla on kuitenkin oikeus,
16815: senvuotinen, saadaan jatko-opetus lyhentää    jos varsinaisen kansakoulun muuttaminen
16816: yhteen vuoteen.                               seitsenvuotiseksi vaatisi kouLuhuoneistojen
16817:                                               laajentamista, lykätä muutosta enintään
16818:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-      kymmenen vuotta.
16819: 
16820:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
16821: 
16822:                Aino Malkamäki.                           P. A. Ka.rja.la.inen.
16823:                Walter Kuusela.                           Juho Kuittinen.
16824:                J'uha.ni Leppälä.                         Edvard Pesonen.
16825:                Albert Brommels.                          Alpo Lumme.
16826:                Antti J'. Ranta.maa.                      K&isa. Hiilelä.
16827:                                                                                            363
16828: VIII,5. -   Toiv. a.l. N:o 134.
16829: 
16830: 
16831: 
16832: 
16833:                                Lehtokoski y. m.: LisÖlyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
16834:                                   arvioon talousopetustarkastajan toimen perustamista
16835:                                  varten kauppa- ja teoUisuusministeriön ammattikasva-
16836:                                   tusosastolle.
16837: 
16838: 
16839:                                     E d u s kun n a U e.
16840: 
16841:    V~ime vuosina on kiinnitetty vakavaa          mänolojen parantamiseksi on parhainta, ja
16842: huomiota ammatJtikasvllltuksen ja opetuksen      että vähävaraiset nuoret saavat yhteiskun-
16843: järjestämiseksi nuorille. Tämä onkin tar-        nalta tarpeellisen tuen ja turvan.
16844: peellista siksi että niin moni nuori on jää-        Ammattikoulujen opetuksessa on myöskin
16845: nyt sodan aikaisissa oloissa vai:lle sitä am-    tasapuolisesti hoidettava niin tyttöjen kuin
16846: ma.tiJlista ja henkistä pääomaa, mirtä Hman      poikienkin ammattitarpeet ja että opetus
16847: ei hän kunno1l:isesti voi tulla toimeen. Kun     kaikissa suhteissa pystyy antamaan täydel-
16848: nuoret edustavat maamme kallista pääomaa         lisen ammattiopetuksen oppilailleen.
16849: niin ori. tehtävä kaikki mikä on mahdollista        Kauppa- ja teolHsuusministeriön ammat-
16850: nuorten opintomahdollisuuksien turvaami-         tikasvatusosastolla on työnsä laajuuteen ja
16851: seksi.                                           sen vaativaisuuteen nähden liian vähän työ-
16852:    Toinen mää-räävä tekijä nuorison ammat-       voimaa. Puuttuu esim. kokonaan talous-
16853: tiopetuksen tehostamiseksi on se, että maan      opettajantarkastajan toimi. Kun ottaa huo-
16854: on selviydyttävä monista selJ.aisista vai-       mioon sen suuren merkityksen, mikä kun-
16855: keuksista, joiden oikeaan hoitamiseen tar-       nollisella taloudenhoidolla on, ei vaan yksi-
16856: vitaan korkea:lla teknilliselJ.ä ja ammatilli-   tyisille vaan koko kansamme taloudetlle, niin
16857: sella tasolla olevaa työntekijäkuntaa. Työ-      olisi tämä puute kiireellisesti korjattava.
16858: voimasta ja taidosta sen oikein käyttämri-       Ammattikouluissa täYitYY olla hyvä ja tar-
16859: seksi riippuu useimmiten työn tulos ratkai-      koituksenmukainen koulutus ja lisäksi riit-
16860: sevasti. - Eräiden kansainvälisten tutki-        tävän tehokas tarkastus niin, että oppilaat
16861: musten mukaan kohosivlllt työn suoritukset       ,todel[a saavlllt heidän ammattiinsa tarvitta-
16862: eräiden työvoiman, ammattitaidon ja tar-         tavan opin ja tiedot. Ottaen huomioon
16863:  peellisten lomien järjestämisillä seuraa-       uudet perustetut koulut sekä sen, että ope-
16864: vasti:                                           tusta on jatkuvasti tehostettava, ehdo-
16865:  Ammattivalinnan ohjaus .. 10-20%,               tamme edellä olevan perusteella eduskun-
16866:  amma:ttikoulutuksella .... . 27-200%,           nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16867:  pa:lkkojen järjestelyllä ... . 25-300% ja
16868: lepoaikojen järjestelyllä .. 2.8- 33%.                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
16869:                                                         esityksen tarpeellisen määrärahan
16870:   Kun ammattikoulutuksen järjestäminen                  ottamisesta lisäyksenä vuoden 1947
16871: on niin merkitsevää kuin edellä olevat nu-              tulo- ja menoarvioon kauppa- ja
16872: merot osoittavat, niin on selvää, että meil-            teollisuusministeriön ammattikasva-
16873: läkin on pyrittävä entistä tehostetumpaan               tusosastolle talousopetustarkastajan
16874: ammattiopetuksen järjestämiseen aina kui-               toimen perustamista varten.
16875: tenkin huomioon ottaen, mikä nuorison elä-
16876:         Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
16877:         Aino Lehtokoski              Martta Salmela-Järvinen. Matti Lepistö.
16878:         Elli Nurminen.               Jussi Raatikainen.       Miina Sillanpää.
16879:         Penna Tervo.                 Väinö Leskinen.
16880: 864
16881: 
16882: VUI,6. -   Toiv. al. N:o 135.
16883: 
16884: 
16885: 
16886: 
16887:                                 Kjtöinaa y. Jn,: Selvit'!Jks'en toimituttamisesta oppikoulujen
16888:                                    ja yleensäki11. opetuslaitosten tuntiopettajien asemasta..
16889: 
16890: 
16891:                                      E d u s k u n n a 1il e.
16892: 
16893:    Nykyaikaisen sosiaatlipolitiik~n tärkeim-      l.aajalti 'tuntiopettajajärjestelmä on :muissa
16894: piä tarkoiltusperiä on niin sanotun yhteis-       oppilaitoksissa, niinkuin airtmattikouluis#a,
16895: kunnallisen turvallisuuden luominen kansa-        käytännössä, ei ole täsmä!llisiä tietoja ollut
16896: ~aisihle. Tähän kuuluu m. m. asianomaisten        käytettävänä. Niinkuin sanotut luvut 6soit-
16897: toimeentulon turvaaminen vanhuuden ja             tavat, muodostavat ,tu.ntiopettajat siis var-
16898: sairauden varalta. Yhteiskunnallisen tur-         sin huomattavan osan opP'ikoulujen koko
16899: vahlisuuden aikaansaamista tarkoit1:.avrut        opettajiSJtosta, mutta heidän asemaansa ei
16900: pyrkimykset kohdistuvat sekä ruumiil!lisen        voida pitää tyydyttävä!llä tavaHa järjestet-
16901: että henkisen työn tekijöihin. Viimeksi-          tynä. Tuntiopettajille maksetaan palkkio
16902: mainittuja koskevia toimenpiteitä on meillä       pidettyjen oppituntien 'luvun mukaan, mi-
16903: m. m. v8Jltion ylimääxäisistä toimista tam-       hin heidän oikeutensa rajoittuvatkin. Mil-
16904: mikuun 19 päivänä 1943 annettu :asetUs,           loin tuntiopettaja on sairauden vuoksi e8ty-
16905: jolht näiden tointen haltijain asema vakaan-      nyt työstään, menettää hän palkkiorlså vas-
16906: nutettiin ja järjestettiin heidän oikeutensa      taavalta ajalta eikä hänellä myöskään ole
16907: mälirättyihih etuihin; niinkuin sairausajan       toimeensa perustuvan eläkkeen antainaa
16908: palkkaan ja eläkkeeseen.                          vanhuuden turvaa. Epäkohdan korjaa-
16909:    Valtion ja yhteiskunnan palveluksessa on       mista rtarkoittava:t yritykset eivät tähän
16910: kuitenkin edelleen toimihenkilöitä, joiden        mennessä ole johtaneet tuloksiin;
16911: asema ei ole tyYdyttävästi turvattu. Niihin          Ede~lä lausutun perusteella ehdotamme
16912: kutiluvat m. m. oppikouluj;en tuntiopettajat.     kunnioi.ttaeh eduskunhan päätettäväksi 'toi-
16913: Valtion,. kuntien ja yksityisten oppikoulu-       vomuksen,
16914: jen palveluksessa oli lukuvuonna 1944-45                     'että hallitus toimUuttaisi seltiit1}k-
16915: vakinäisia opettajia 894 miestä ja 1,045                  sen oppikoulujen j'a yleensäkin ope-
16916: naista, yhteensä 1,939, viransijaisia oli yh-             tuslaitosten tuntiopettajien asemasta
16917: teeilsä 384 ja tuntiopettajia 638 mi€Sitä ja              ja ryhtyisi sen parantamiseksi tm·-
16918: 970 naista eli yhteensä 1,608. Siitä, kuinka              peellisiin toimenpiteisiin.
16919:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
16920: 
16921:                 Ensio ~ytömaa..                                 Felix $eppii.Iä..
16922:                 Aino l\'Ial~amäki.                              Antti A. Kou~a.ri.
16923:                 U:rho Kuloy~.                                   jussi Annala.
16924:                 Martti 0. Kölli.                                i.;b~ ~stenson.
16925:                 Sulo lleiniö.                                   ~alJe, Ka.JJ.ppi.
16926:                 IALssi llie~ala.                                Rolf B. Berner.
16927:                                         ll. A. Kannisto.
16928:                                                                                                  365
16929: 
16930: VIU,1.- Toiv. al. N:o 136.
16931: 
16932: 
16933: 
16934: 
16935:                                    &];~~ y. ~·: Määrära)ut.sta, · eräiden korkeakoulujen       opis-
16936:                                      kelij_oill~ jaettaviq. stipendejä varten.
16937: 
16938: 
16939: 
16940:                                          E d u s k u n n a 11 e.
16941: 
16942:    Viime keväänä eduskunta hyväksyi yksi-             tuksilla voitaisiin turvata noin 2,000 opis-
16943: ~el~s~ to~vomuksen,           että hallitus r;yh-     kelijan toimeentulo vuoden aillmna. Vrutio-
16944: tyml' toimeenpiU;lisii;n ahkerien ja pystyvien        varainvaliokunta kuluvan vu.Oden ~~~{lr­
16945: yliopisto-<>piskelijain toimeentulon turvaa-          viota kä.<!tellessään oli ilmeisesti 1)1y~ntei­
16946: miseksi heidän opiskeluaikanaan. Tähän                sestä kannastaan huolimatta kuitenkin sitä
16947: eduskunnan kannanilmaisuun nojaten teh-               mieltä, että kyseessäoleva määräraha' voitai-
16948: tiin opiskelijain omien tutkimusten ,perus-           sini hyväksyä vain hallituksen esityksen
16949: teella vitme syksynä eduskunnassa rahaasia-           perusteella. Sentähde11, jotta tässä opisk~li­
16950: aloite, jossa ehdotettiin, että eduskunta             jain kannalta erittäin tärk()ässä ~s~ ei
16951: myöntäisi 45 miljoonan markan määrära-                enää. tapahtuisi enempää viivytystä, ehdo-
16952: han eräiden korkeakoulujen opiskelijoille             tamme eduskunnan hyväksyttävä~i toivo-
16953: jaettavia stipendejä varten. Näillä korkea-           muksen,                                ···
16954: kouluilla tarkoitettiin Helsingin Yliopistoa,                    että hallit·us ottais·i vuoden 19.48
16955: Turun Yliopistoa, Åbo Akademi 'ta ja Tek-                     tulo- ja menoarvioesitykseen 45 mil-
16956: nillistä Korkeakoulua. Perusteluissa osoi-                    joonan markan määrärahan er;äiden
16957: t«;~tii;n, kuinka tällais,esta ~ahastosta jaetta-             korkeakoulujer,. opis~elijoille jaeita-
16958: villa 5,000 tai 2,500 mar~an ~lfukausiavus-                  •via stipendejä va.rten.      ·
16959:       HelsingisSä helmikuun 14 p•äivänä 1947.
16960: 
16961:                   Mauri 'y&mä.                                     W. Met~äranta.
16962:                   Hella Wuolij·oki.                                Matti Merilä.inen.
16963:                   :kaisu-Miijami 'ltydberS"·                       Tjryne 'l'uommen.
16964:                         Kuusfi\en.
16965:                   B;~rlia ·                 ··                     Vilho Lehtone~: ·
16966:                   Aino Malkainltki.                                Anna Nev~8.4ten .
16967:                   J." F, 'l'olo:lum. ·                             .Amo L~hto.koaki.
16968:                   Al1!tto ·pru.nnila..                             Emo Tainio:· ·
16969:                   ~ui<! ··uun: · ..                                V. ·:eu~~g.l~i;nen.
16970: 366
16971: 
16972: VIU,s. -   Toiv. al. N:o 137.
16973: 
16974: 
16975: 
16976: 
16977:                                 Kulovaara; y. m.: Koulutoimen uudistamisesta oppilmiden
16978:                                    synnynnäistä lahjakkuutta ja taipumuksia silmällä pi-
16979:                                    täe(n.
16980: 
16981: 
16982:                                     E d u s •k u n n a ll e.
16983: 
16984:    Koulun tulee kasvattaa kaikkia lapsia         sytty, katsoo, että normaalioloissa lasten
16985: heidän synnynnäisten kykyjensä ja taipu-         älykkyys jakautuu seuraavasti:
16986: mustensa edellyttämällä tavalla ja johtaa            Älykkyysmäärä
16987: heitä valmistumaan niiden edellyttämille                                              %
16988: paikoille yhteiskunnassa kokonaan riippu-                0-65                        0.83
16989: matta vanhempien varallisuudesta ja yh-                 66-76                        2.3
16990: teiskunnallisesta asemasta tai kodin sijain-            76- 85                       8.0
16991: tipaikasta. Tämä kansanvaltainen periaate               86- 95                      20.1
16992: tunnustetaan nykyään kaikkialla. Siitä ei               96-105                      33.9
16993: seuraa, että kaikki lapset olisi koulutettava          106-HI5                      23.1
16994: samalla tavalla, mutta siihen perustuu vaa-            116-125                       9.0
16995: timus, ettei kenenkään lapsen vanhempien               1.126-135                     2.3
16996: varallisuus tai asuinpaikka saa määrätä                136-145                       0.55
16997: lapsen koulutusta. Vaikka tämä periaate
16998: on yleisesti tunnustettu, käytännössä olot          Tämän mukaisesti suunnilleen kolmannes
16999: eivät kuitenkaan ole muodostuneet sen mu-        on älyllisesti heikonpuoleisia lapsia, kol-
17000: kaisiksi. Köyhien vanhempien lapsilla on         mannes keskinkertaisia ja viimeinen kol-
17001: vaikeata jatkaa opiskelua kansa:koulun jäl-      mannes lahjakkaita, joista kuitenkin vain
17002: keen, vaiJt.ka heidän taipumuksensa sitä         pieni määrä ylilahja:kkaita.
17003: täysin edellyttäisivät. Suurimmat vaikeu-           Lahjakkuus ei ole vain älyllistä laatua.
17004: det esiintyvät maaseudun vähävaraisen            Lahjakkuuden laatu voi olla erilainen ja
17005: väestön keskuudessa.                             jokaisen lapsen olisi saatava koulutus sen
17006:    Tieteellinen tutkimus on viime vuosikym-      edellyttämällä tavalla. Tätä varten eräissä
17007: meninä selvittänyt lasten synnynnäisten          maissa on alettu järjestää koulupsykolo-
17008: taipumusten ja kykyjen laatua ja suuntaa.        geja antamaan vall'hemmille ja opettajille
17009: Erityisesti Amerikassa jo aikaisin on tehty      ohjausta lasten koulunkäynnin suhteen.
17010: tällä alalla uria aukovaa työtä. Meillä ko-         Koululaitoksen uudistusta suunniteltaessa
17011: timaassa professorit Salomaa, Koskenniemi        olisi lähdettävä siitä, että jokainen lapsi
17012: ja Lehtovaara ovat kiinnittäneet asiaan          olisi ohjattava !hänelle sopivaan kouluun.
17013: huomiota. On luotu älykkyystutkimusmene-         Lahjakkaita lapsia varten olisi saatava kun-
17014: telmät ja yleisesti hyväksytty asteikko älyk-    nalliset keskikoulut, joissa koulunkäyntiä
17015: kyyden määräämiseksi. ·Asteikon mukaan           avustetaan samojen periaatteiden mukaan
17016: älykkyystutkimuksessa saavutettu alle 25         kuin kansakoulussa.
17017: pisteen tulos osoittaa idioottia, 25-50 pis-        Keskikoulu on kuitenkin vasta ensimmäi-
17018: tettä vajaamielistä, 50-70 heikkokykyistä.,      nen aste. Riittävä määrä ammattikouluja
17019: 70-90 hidasoppista, 90-HO keskinker-             olisi järjestettävä samalla tavalla. Niin-
17020: taista, 110-130 lahja:kasta ja yli 13(). yli-    ikään lukioon ja yliopistoonkin saa:kka olisi
17021: lahjakasta. AmeriJt.kalainen .psykologi Ter-     ohjattava parhaiten niihin soveltuvat nuo-
17022: man, jonka kanta lienee yleisesti ihyväk-        ret varallisuuteen ja kodin sijaintipaikkaan
17023:                                  VIII,s. -   !Kulovaara y. m.                             367
17024: 
17025: katsomatta. Etenkin kai•kkein lahjakkaim- järjestelmä. Parhaiten näyttää avustusten
17026: mat olisi pelastettava hukkumasta köyhyy- jako onnistuvan, jos se annetaan paikalli-
17027: teen ja harvaan asutun maamme etäisiin sen väestön tehtäväksi. Sen tähden valtion
17028: r~eutuihin. Tosin voidaan osoittaa huomat-    opintoavustuksien jakamisessa olisi meillä
17029: tavia merkkimiehiä, jotka tavalla tai toi- käytettävä kunnallista välitystä.
17030: sella ovat onnistuneet voittamaan suuretkin     Myönnettäköön kernaasti, ettei asia
17031: vaikeudet, mutta puuttuu selvitys siitä, mi- suinkaan ole vailla monia vaikeuksia. Mutta
17032:  ten paljon ylilahjakkaita on nurjien koulu- se on niin tärkeä, että vaikeudet on voi-
17033: olojen vuoksi jäänyt ilmi tulematta vahin- tettava.
17034: goksi koko yhteiskunnalle.                      Edellä esittämämme perusteella ehdo-
17035:    Yhteiskunnan olisi kiireellisesti otettava tamme :kunnioittaen,
17036: tämä kysymys selvitettäväksi ja kunnolli-
17037: sesti järjestettäväksi. Yhteiskunnan kan-               että hallitus kiireellisesti selvityt-
17038: nattaa uhrata huomattavasti varoja lah-              täisi kysymyksen, miten kaikkien tu,.
17039: jwkkaiden nuorten kouluttamiseksi. Tans-             levien kansalaisten koulutus luotet-
17040: kassa oppiikoulun osalta on pyritty tar-             tavimmin ja tarkoituksenmukaisim-
17041: koitukseen yhdistämällä lukiokin kansakou-           min voitaisiin järjestää heidän syn-
17042: luun ja määräämällä, että kunnan on pi-              nynnäisten kykyjensä ja taipumus-
17043: dettävä se yllä, kun siihen on tulemassa             tensa edellyttämällä tavalla ja sa-
17044: riittävä määrä lahjakkaita oppilaita. Kunta          malla ohjata heidät valmistumaan
17045: siellä huolehtii myös siitä, ettei kansakou-        niiden edellyttämille paikoille yh-
17046: lun osana toimivan oppikoulun käyminen               teiskunnassa kokonaan riippumatta
17047: tuota suurempia vaikeuksia kuin kansa-               vanhempien varallisuudesta ja yh-
17048: koulun käyminen. Eräissä toisissa maissa             teiskunnallisesta asemasta sekä ko-
17049: on valtion apurahojen avulla :kehitetty suh-         din sijaintipaikasta.
17050: teellisen tehokas lahjakkaiden avustamis-
17051:       Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
17052: 
17053:                  Urho Kulova.ara..                         Yrjö Kilpeläinen.
17054:                  Alpo Lumme.                               Juho Kuittinen.
17055:                  Matti Lepistö.                            Va.rma. Turunen.
17056:                  Valto Käkelä.                             B. S. Pesonen.
17057:                  Uuno Raatikainen.                         Jere Juutilainen.
17058:                  Aino Lehtokoski.                          Kauko Andersson.
17059:                  Samuli Tervo.                             Kaisa Biilelä.
17060:                  Viljo Rantala.                            Eetu Karjalainen.
17061:                  J. F. Tolonen.                            Jussi Raatikainen.
17062:                  Elli Nurminen.                            K. Hakala.
17063:                  Onni Peltonen.                            Väinö Voionmaa.
17064:                  Miina Sillanpää.                          Väinö Kivisa.lo.
17065:                  Valfrid Eskola.                           Martta. Salmela-Järvinen.
17066:                  Aino Malkamä.ki.                          A. K. Paasivuori.
17067: 368
17068: 
17069: 'Vm,9.- Taiv.. al. N:o 138.
17070: 
17071: 
17072: 
17073: 
17074:                                         J. Ba~l;a: Oppikoulujen vakinaisten laulunopettajain toi-
17075:                                            mien muuttamisesta peruspalkkaisiksi.
17076: 
17077: 
17078:                                                E drus kun n:;a.•1il:e.
17079: 
17080:    Pacll.a.iJ;l~ valm~tei!Ha           o:):eva lliaaja ope-   vaativan tutkinnon .suoriH.aminen, VU;oden
17081: tW~oPlojml.llll!a    l,l\l·dist'U8ohjelma tUllee ihuo-        !kestävä auslmltointi ja ikäytännöHist~n
17082: !l®.itav;a.'!l<ti ikehi~täffiään · op;piikoulujemme           op~trtajanäy.tteide:n      ·antaminen noranaali-
17083: op.eltllf\i()hje1m,l}&ki:n ja sama:lJ:a [korjaamaan           [yseoi.ssa ja laUJluoop:ettajan toimeen valittu
17084: ~ti:tä hyl~~itty~ asema.a, illlisS~ä musiiikin-               saa toimiikirjan, on siis katsottu va:kinai-
17085: opetus. Q\1l! oHv:t ~uornen tUllJDietusti laulavan            siin toime.ooaltijoihin lruuluvaksi. Mutta
17086: kansan ikesk.uu~. Varsin.airnoen ~auiun­                      toisaaiLta ikaikesta edelläJOlevasta ihuolimatta
17087: opetushan ~ erä.Wiä ~ap:aU!ks:i.ssa pysähty-                  hänen toimensa on palkkiotoimi ilman va-
17088: ny.t op.pikou:l'lln kal,J:d~)il.e alimmaille luokaHe          kinaista peruspa;lkkaoa ja siitä johtuvia
17089: ja sen jälk-een 1@, opettajista riippuen,                     etuisuuksia. Tämä epäjohdonmukaisuus on
17090: vain muslikilllhistorial!l.e yleisen historian ja             käsittämätön ja kaipaa kiireehliseu korjauk-
17091: kil"lrohlSitorian yh:teydoessä omistettu hiuk-                sen. S·e voidaan SJUorit;taa jo ennoen mu-
17092: kasen huomiota, mutta klo~o musiioo val-                      siildnopetuksen ny'kyisen aseman tarkistus-
17093: tava maailma, sen. ainuHaatuiset a.rvot, jää-                 !takin muJOdosta:maUa musi1kinopettajain va-
17094: vät ikunkin yksilön vapaaehtoisen harres-                     kinais,et toimet peruspa:likikaisi1ksi.
17095: tuksen varaan. Tämä mitä ensiar:v;oisim-                         Edehliäolevan perUS<~hla ·esitän kun-
17096: man kulttuuritekijän <ta;haton a;liarviointi                  nioittaen tJdusku:nnan. hyväksyttä:väksi ;toi-
17097: ja käyttämättä jättäminen kuvastuu selv.ästi                  vomuksen,
17098: oppiikoulujen lau.1llllJiOpett.aj.ain. asoemassaikin.                    etti;i ha:Uitus. kiireellisesti ryhtyisi
17099: Toisaalta vaaditaan ~aulunopettajwlta yli-                            toimenp#eis#n oppikoulujen vaki-
17100: oppilastutkinnon lisäksi kolmen vuoden                                naisten laulunopettajain toimien
17101: kiinteä opiskelu Sibelius-alkatemiassa ja                             muodostarrtiseksi peruspalkkaisiksi.
17102:           Helsingissä 14 p,äiv®ä h~lmiikuuta 1947.
17103:                                                                                  J~JPto llakala.
17104:                                                                                            369
17105: 
17106: VIII,1o. -   Toiv. al. N:o 139.
17107: 
17108: 
17109: 
17110: 
17111:                                Ahmavaara y. m.: Korkeinta opillista sivistystä koskevasta
17112:                                   järjestelyst.ä erityisesti silmällä pitäen Pohjois-S1wrnen
17113:                                   oloja.
17114: 
17115: 
17116:                                     E d u s k u n n a l ·l e.
17117: 
17118:    Pohjois-Suomi elää nykyään voimakkaan         pi1aitoksissa opiskelevista ylioppilaista. Li-
17119: taloudellisen kehityksen merkeissä. Sen          säksi meidän korkeakoulumme ovat nykyään
17120: koskissa olevien suur.ten voimavarojen käy-       niin oppNailla ylikuormitetut, että niissä
17121: täntöön ottaminen, joka pa:raikaa on käyn-        aletaan tehdä sulkuja ylioppilastutkinnon
17122: nissä, ,tulee nostamaan siellä esiUe la:ajan     suorittaneiden vastaanottamiselle. Sellaisia
17123: ja monpuolisen yritteliäisyyden teohlisella      sulkuja on jo teknillisessä koTkeakoulussa,
17124: ja telmillisellä alalla. Tämän ohella on         kauppakorkeakouluissa sekä Hels,ingin yli-
17125: tekeihlä voimakas maa- ja metsätalouden          opiston eräissä tiedekunnissa. Tämä tietää
17126: kehittäminen, jota varten suunniJtelmia on       sitä, että vain osa opiskelijoista on tilai-
17127: tehty ja saatu toimenpiteet jo melkoisessa       suudessa valmistumaan sille alalle, jol1le he
17128: mitassa käyntiinkin. Lisäksi sidlä löydetyt       haluaisivat, ja melkoisen osan on joko
17129: mineraalit odottavat vain niiden esille otta-    pakko antautua jollekin muulle aialle tai
17130: mista ja käyttämistä. Tällaisten ja eräiden      jättää suunnittelemansa akateemiset opin-
17131: muiden ta:loudellisten toimenpiteiden ~ai­       not sikseen. Tällainen asiantila pakottaa
17132: kaansaaminen tulee vaikuttamaan monil[e          valtiovallan suunnittelemaan toimenpiteitä
17133: taloudel~isen elämän aloille sekä Hsäämään       asian auttamiseksi. Siihen on tuskin muuta
17134: samalla näiden seutujen väestöä. Näiden          pätevää toimenpidettä kuin joidenkin
17135: taloudellisten suunnittelujen ja toimenpitei-    uusien korkeakoulujen perustaminen ja
17136: den oheUa on tarpeen Hinnittää jo ajoissa        pääkaupunkiimme kohdistuvan ylioppilas-
17137: huomiota myös siihen, miten lisääntyvän          paineen siten helpottaminen. Asiain ;täl-
17138: väestön sivistystarpeet sekä näiden seutu-       lainen järjes,tely sivistystoiminnan yleisen
17139: jen henkinen elämä on nousevaa taloudel-         suuntauksen alrulla liittyy Jäheisesti s•iihen
17140: lista kehitystä sekä väestön lisääntymistä       tarpeeseen, mikä Pohjois-Suomella on tä-
17141: s~lmällä pitäen järjestettävä. Siinä kohden      män maamme osan sivistystarpeiden vastai-
17142: ei riitä ainoastaan alkeisoppilaitoksien ja      seen suunnitteluun nähden. Pohjois-Suo-
17143: oppikoulujen perustaminen, vaan vaaditaan        men olojen kehittymisestä siihen suuntaan
17144: toimenpiteitä myös korkeimman hengenvil-         kuin edellä on esitetty seuraa pakosta, että
17145: jelyn hoitamiseksi kehittyvien olojen vaa-       sinne on perustettava oppilaitoksia, joissa
17146: timuksia vastaavalla tavalla. Valitettavasti     annetaan korkeinta teknillistä, kaupallist,a
17147: on todettava, että korkeimpaa opetusta an-       ja yhteiskunnaUista opetusta. Mutta lisäksi
17148: tavat oppilaitokset ovat meillä, lukuunotta-     se asiall!tila ~iopisto-opetukseen nähden,
17149: ma.tta pientä kasvatusopilEsta korkeakou-        josta edellä on ,lyhyesti mainit.tu, pakottaa
17150: lua, joka on sijoitettu Jyväskylään, keski-      ilmeisesti ennen pitkää uuden valtion yli-
17151: tetty Etelä-Suomeen ja sielläkin melkein         opiston perustamiseen maahamme. Käsi-
17152: yksinomaan maamme pääkaupunkiin, ja              tyksemme mukaan tämän perustaminen
17153: suurimmalta osalta Helsingin yliopistoon.        saisi onnellisimman ratkaisunsa siten, että
17154: Siten esim. v. 1944-45 Helsingin yliopis-        se perustettaisiin Pohjois-Suomeen niiden
17155: tossa opiskeli 75% kaikista sinä vuonna          muiden korkeampien oppilaitosten läheiseen
17156: korkeakouluissa ja niihin verrattavissa op-      yhteyteen, joista edellä on mainittu. Tä-
17157:                                                                                             47
17158: 370                        VIII,1o. -   Pohjois.,Suomen yliopisto.
17159: 
17160: ten saataisiin Pohjois-Suomeen luoduksi                  että hallitus asettaisi komitean tut-
17161: uusi lrulttuurikeskus, joka saattaisi kor-            kimaan, mitä uusia suuntaviivojct
17162: keimman hengenviljelyksen välittömään yh-             olisi korkeimman opillisen sivistyk-
17163: tey,teen maamme pohjoiset osalt, jotka ovat           sen järjestelyssä lähitulevaisuudessa
17164: olleet siitä tähän saakka etäis,impinä. Nii-          noudatettava ja mitä siinä kohden
17165: den korkeimman opillisen sivistyksen jär-             olisi erityisesti tehtävä Pohjois-Suo-
17166: jestelyä koskevien kysymysten suunnittelu,            men oloja silmällä pitäen, sekä mitä
17167: joista edellä on pääpiirteitä esitetty, vaatii        mahdollisuuksia olisi saada Pohjois-
17168: laajakantoisia suunnitelmaa ja perusteel-             Suome.en per1tstetuks~, paitsi oppilai-
17169: [ista valmistelua. Käsityksemme mukaan                toksia korkeimman teknillisen, kau-
17170: olisi aika ottaa nämä kysymykset vrultio-             pallisen ja yhteiskunnallisen opetuk-
17171: vallan toimesta perusteellisesti tutkittaviksi        sen antamiseksi, rnyös valtion yli-
17172: ja valmisteltaviksi. Siinä ,tarkoituksessa            opisto.
17173: esitämme kunnioittavimmin eduskunnan hy-
17174: väksyttäväksi toivomuksen,
17175:       H~lsingisslä 10 päivänä helmillrnuta 1947.
17176: 
17177: 
17178:                  Arvi Ab.mavaara.                          H. A. Kannisto.
17179:                  Lauri Järvi.                              S. Salo.
17180:                  Päiviö Hetemäki.                          M. 0. Lahtela.
17181:                  Felix Seppälä.                            Erkki Koivisto.
17182:                  Martti Miettunen.                         Urho Kekkonen.
17183:                  H. S. Pesonen.                            Yrjö Hautala.
17184:                  Kusti Eskola.                             Arvi A. Koukkari.
17185:                                                                                            371
17186: 
17187: VUI,u. -     Toiv. :al. N:o 140.
17188: 
17189: 
17190:                                 Nevalainen y. m.: Kurssien järjestämisestä varsinki1~ kan-
17191:                                   sakoUlunopettajille keskikoulun aineopettajan pätevyy-
17192:                                    den saamista varte,n.
17193: 
17194:                                      E d u s k u n n a ll e.
17195: 
17196:    Maamme sekä oppi- että kansakouluissa holta ajoissa ryhdyttävä sellaisiin toimen-
17197: vallitsee nykyään ankara pätevien opettaja- piteisiin, että opettajien puute ei estäisi ja
17198: voimien puute. Oppikouluissa on varsinkin vaikenttaisi koko maamme kulttuurielä-
17199: tuntiopettajina paljon epäpäteviä, monasti mälle niin elintärkeätä koulu-uudistuksen
17200: kaikkea varsinaista ammattivalmennusta toteuttamista. Koska oppikoulun opetta-
17201: v~tilla olevia opettajia. Kansakouluissamme     jista on jo nykyiselläänkin suuri puute, ei
17202: toimi v. 1946 n. 1,200 epäpärt:evää opettajaa, voida toivoa, että oppivelvollisuuskouluun
17203: niistä n. 800 yläkoulussa. Se määrä uusia saataisiin tavallista ylio,pistotietä kandi-
17204: opettajia, joka vuosittain valmistuu maamme daattitutkinnon suorittaneita opettajavoi-
17205: opettajaVJaJlmistuslaitoksista ei riitä turvaa- mia riittäv;äslti vielä hyvin pitkään aiart~~an.
17206: maan pätevää opettajavoimaa kansakoulu- Siksi olisi he~tä ryhdyttävä ya,lmis.tamaan
17207: laiJt;oksEillemme sen nykyisessäk·ään muo- lyhemmillä kursseilla. Tällaisia kursseja
17208: dossa. Opettajavalmistusta on siis joka ta- kansakoulunopettajille,          ylioppilaille    ja
17209: pauksessa pikaisesti laajennettava koko kou- muille vastaavat tiedot omaaville voitaisiin
17210: lulaitoksemme tarpeita silmälläpitäen.          toimeenpanna esim. Jyväskylän kasvatus-
17211:     Maassamme suunnitellaan toimeenpanta- opiUisessa !korkeakou[ussa ja Helsingin
17212:  vaksi lähitulevaisuudessa sellainen koulu- yiliopistossa. Hu01lellisesti va:lmistetun ope-
17213: uudistus, joka tekisi keskikouluast.eisen ope- tussuunnitelman mukaan voitaisiin varsinldu
17214: tuksen yleiseen oppivelvollisuuteen kuulu- pedagoogisen kasvatuksen saaneista ja jo
17215: vaksi. Tämän johdosta tulisi kaikkien las- opettajana toimineista henkilöistä ehkä pa-
17216: ten täysipäiväinen koulunkäynti kestämään rissa vuodessa valmentaa päteviä keskikou-
17217: 8 vuotta, 7-15 ikävuoteen, josta taas joh- lun aineopetitajia. Nuorille opiskelijoille voi-
17218: tuu, että oppivelvollisuusiässä olevat iLap- taisiin samalla järjestää käytännöllistä
17219: set tulevat tarvitsemaan suhteellisesti enem- opettajaharjoittelua.
17220: män opettajavoimia kuin nykyisellään. Ope-         Maassamme vallitsevaan opettajapulaan
17221: tus oppivelvollisuuskoulun yläasteilla tulee, sekiä suunnittei1lla olevaan k<m'lu-uudistuk-
17222: kuten nykyisessä oppikoulussakin, järjes- seen vedoten esi•tämme edusikunnan hyväk-
17223: tettäväksi aineopetukseksi, joka puolestaan syttäväksi toivomuksen,
17224: vaatii runsaasti erkoisvalmennuksen saa-
17225: nutta opettajakuntaa. Luonnollisesti ltuil,ee             että hallitus kiireellisesti tutkitut-
17226: nykyinen kansakoulunopettajisto muodosta-              taisi mahdollisuuksia sellaisten kurs-
17227: maan kantajoukon uudenkin koulun opet-                 sien järjestämiseksi, joilla kansakou-
17228: tajistosta, mutta he tarvitsevat erikoista             lunopettajat, ylioppilaat ja muut
17229: lisävalmennusta pystyäkseen toimimaan ai- .            vastaavat tiedot omaavat voisivat
17230: neopettajina uuden oppivelvollisuuskoulun              suhteellisen lyhyessä ajassa saada
17231: yläasteilla.                                           keskikoulun aineopettajan pätevyy-
17232:     Tähän seikkaan sekä maamme yleiseen                den.
17233: opettajapulaan katsoen olisi valtiovallan ta-
17234:         Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
17235: 
17236:                  Anna Nevalainen.                              Sylvi-Kyllikki Kilpi.
17237:                  Kaisu-Mirjami Rydberg.                        Hertta Kuusinen.
17238:                  Juho M'åkelä.                                 Elli Stenberg.
17239:                                     Eino Tainio.
17240: 372
17241: 
17242: VIII,12. -   Toiv. al. N:o 141.
17243: 
17244: 
17245: 
17246: 
17247:                                Hukari y. m.: Työnjohto-opin ja yhteiskuntaopin opefttk-
17248:                                  sesta valtion teknillisissä kouluissa.
17249: 
17250: 
17251:                                     E d u s k u n n a 11 e.
17252: 
17253:    Viime aikojen ylleinen te~knihlinen ja       sellisen yhteiskuntaopin opetuksen puut-
17254: yhteiskunnallinen kehitys maassamme on          tuessa täydelleen.
17255: asettanut teknilliselle toimihenkilökun-           Asian näin ollen j'a yleisen kehityksen
17256: nallemme yhä kasvavia vaatimuksia. Tek-         johtaessa teknillisen koulutuksen saanei-
17257: nillisen kehityksen ohelila varsinaisen työn-   den toimihenkilöiden, teollisuusteknikoi-
17258:  johdon taito on lykyisessä vaativassa tuo-     den ja työnjohtajien merkityksen lisäyty-
17259: tantoelämässämme joutunut koetukselle.          miseen tuontantoelämässämme, (laki tuo-
17260:  Useat viime aikoina tapahtuneet, yleisesti     tantokomiteoista huomioi teknilliset toi-
17261: tunnetut työnjohtoon kohdistuneet työ-          mihenkilöt omana ryhmänä), ei meillä ole
17262: :selkkaukset ovat osoittaneet, paitsi työn-     varaa jättää huomioimatta sanottua puut-
17263: johtajien valinnan, myös heidän koulu-          teellisuutta valtion ylläpitämissä teknilli-
17264: tuksensa tehostamisen tärkeyttä.                sissä oppilaitoksissa, joten . ehdotamme
17265:    Nykyisen nuoremman työnjohtajakun-           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17266: nan perusaineksen muodostavat teknilli-
17267: sen oppilaitoksen oppikurssin suorittaneet.                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17268: On huomattavaa, että koulutus näissä val-               toirnenpiteisiin työnjohto-opin ope-
17269: tion oppilaitoksissa on valitettavan yksi-              tuksen tehostarniseksi valtion tek-
17270: puolisesti konstruktiivis-telmillistä, varsi-           nillissä kouluissa sekä yhteiskunta-
17271: naisen työnjohtajakoulutuksen ollessa mer-              opin ottarniseksi opetusaineena sa-
17272: kitykseltään vaatimattomalla tasolla ja                 nottuihin kouluihin.
17273: yleisen kansalaistiedon ja suurimerkityk-
17274:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
17275: 
17276:                 Juho Hukari.                                  Eino Roine.
17277:                 Eino Tainio.                                  Toivo Sormunen.
17278:                 Vilho Lehtonen.                               Aleksi Rinne.
17279:                 Toivo Lång.                                   Arvo Riihimäki.
17280:                 Esa Hietanen.                                 Eino Kujanpää.
17281:                 Antto Prunnila.                               M. Järvinen.
17282:                                        H. Manninen.
17283:                                                                                            373
17284: 
17285: VIII,1s. -   Toiv. al. N:o 142.
17286: 
17287: 
17288: 
17289: 
17290:                                Heiniö y. m.: Mää1·ärahasta uuden koulutalon rakentami-
17291:                                   seksi .Tampereen tekn~1liselle oppilaitokselle.
17292: 
17293: 
17294:                                     E d u s k ti. n n a ll e.
17295: 
17296:    Jo monasti on, eduskunta katsonut ole-         epäsuhde ammatti- ja muiden koulujen
17297: van syytä kiinnittää hallituksen huomiota         kesken on edelleen olemassa.
17298: siihen tosiseikkaan, että maamme ammatti-            Samaan aikaan kuin oppi- y. m. yleisiin
17299: opetus ei ole saanut valtiovallan puolelta        kouluihin pääsevät kaikki pyrkijät, voivat
17300: sitä huolenpitoa kuin muu opetus on saa-          monet ammattioppilaitokset ottaa vastaan
17301: nut osakseen. Siten hyväksyi eduskunta            vain pienen osan pyrkijöistä.
17302: keväällä 1931 toivomusaloitteen, jonka mu-           Tampereen tekniillinen oppilairtos, joka
17303: kaan hallitusta päätettiin kehoittaa selvit-      on maamme monipuolisin 3!IDIDattioppilai-
17304: tämään miten oppikoulujen ja käytännölli-         tos, se kun kolmelta eri asteelta: kansa-
17305: sille toimialoille valmistavien oppilaitosten     koulun, keskikoulun ja ylioppilastutkinnon
17306: keskinäinen suhde voitaisiin saada nykyistä       pohjalta, johdattaa maamme nuorisoa kym-
17307: paremmin vastaamaan sekä taloudellisia            menelle eri a1a:Ne, nim. huoneenrakennuk-
17308: edellytyksiämme että todellisia kulttuuri-        sen, tie- ja vesira;kennuksen, konerakennuk-
17309: tarpeitamille ja käytännöllisen elämän vaa-       sen, autotekniikan, lentotekniikan, paperi-
17310: timuksia sekä ryhtymään asianmukaisiin            teollisuuden, kutomateollisuude:p., kemian ja
17311: toimenpiteisiin.                                  metallurgian alalle, on etenkin joutunut
17312:    Tämä toivomusaloite johti muun muassa          lapsipuolen ~.semaan. OppiJaitoksen koulu-
17313: siihen, että asetettiin n. s. ylioppilastulvan    talo, joka pääosaltaan rakennettiin vuosina
17314: vastust3!miskomitea v. 1934, joka valmista-       1913-15 on suunniteltu vain 200~250
17315: missaan mietinnöissään osoitti mihin suu-         oppilasta varten. Kun oppilasluku viime
17316: riin yhteis·kunnallisiin vaaroihin yhä pai-       vuosina kuitenkin on ollut 1,300-1,500, on
17317: suva ylioppilastulva johtaa ja kuinka tä-         täytynyt vuokrata lisähuoneistoa kahdelta
17318: män poistamiseksi olisi kehitettävä ammat-        muulta koululta, joten oppilaitos on ollut
17319: tiopetusta ja etenkin keskikouluun pohjau-        pakoitettu työskentelemään kolmessa eri
17320: tuvia ammattioppilaitoksia.                       paikassa. Samalla on täytynyt turvautua
17321:    V. 1937 asetti hallitus n. s. opetustoimen     vuorotyöhön siten, että on työskennelty
17322: uudistamiS- :e1i Ruudun komitean, jonka           klo 8-22. Tämä on luonnollisesti suuresti
17323: ensillMlläiseksi ja tärkeimmäksi tehtäväksi       vajkeuttanut oppilaitoks® toimintaa ja
17324: annettiin kiinnittää erikoista huomiota sii-      rasittanut suuresti ei vain oppilaita vaan
17325: hen, että ,oppi- ja ammattikoulujen luku,         my,öskin opettajia ja muita toimihenkilöitä.
17326: laajuus ja valmistusteho nykyistä parem-          Ja kuitenkin on oppilaitokseen - kuten
17327: min vastaisivat maan väestön ammatillista         seuraavasta taulukosta ilmenee -        voitu
17328: jakaantumista". Tämä komitea ei valitet-          viime vuosina ottaa pyrkijöistä vain noin
17329: tavasti koko toimiaikanaan ryhtynyt tätä          neljäsosa.
17330: kysymystä selvittämään, joten tunnettu
17331: 374                      VII1,13. -    ·TampeTtlen tekniJHntln Gpisto.
17332: 
17333:                         Oppt?aitokseen pyrkijät vuosina 1945-47.
17334:                                                   Teknilliseen opistoon     Tekni1liseen kouluun
17335:                                                  kaikkiaan otettu    %     kaikkiaan otettu    %
17336: 1945 tammikuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 194 24.9 1,602 427 26.7
17337:   , elokuu, ylioppil. . . . . . . . . . . . . . . . . . .     314 123 39.2
17338: 1946 tammikuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 136 21.s 1,125 182 16.2
17339:   , elokuu, ylioppil. . . . . . . . . . . . . . . . . . .     260  82 31.5
17340: 1947 tammikuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441 156 35.4   794 208 26.2
17341:                                           ----------------~---------------------
17342:                                              Yhteensä 2,419       691 28.6 3,521 817 23.2
17343: 
17344:    Lisäti•lan haniklluminen T~mpereen tek-        vosto asetti tämän jälkeen komitean val-
17345: nilliselle oppilaitokselle onkin ollut päivä-     mistamaan lopulliset piirustukset ja laati-
17346: järjestyksessä toistakymmentä vuotta. Si-         maan tarpeelliset sopimukset Tampereen
17347: ten rkehoitti eduskunta hallitusta vastauk-       kaupungin kanssa. Kun komitea keväällä
17348: sessaan hallituksen esitykseen tulo- ja me-       1945 oli saanut ehdotuksensa valmiiksi,
17349: noarvioksi vuodeksi 1937 ensi tilassa val-        asetti kauppa- ja lteolilisuusministeriö vielä
17350: mistamaan ja eduskunnalle antamaan esi-           uuden kilpailulautakunnan järjestämään
17351: tyksen Tampereen teknililisen opphlaitoksen       ehdotuksesta yleisen kilpailun. Kilpailun
17352: lisärakennuksen rakentamisesta. Rakennus-         tu:los ja dautakunnan dausunto asiasta an-
17353: hallituksen laadittua piirustukset ja kus-        Mttiin kauppa- ja teoHisuusministeriölle jo
17354: taimusarviori lisärakennusta varten <Jppi-        viime toukokuussa ja oppilaitoksen lausunto
17355: laitoksen nykyiselle tontille, otti hallitus      viime kesäkuussa. Tämän jälkeen ei ole
17356: vuoden 1940 menoarvioehdotukseensa tätä           asiasta kuulunut mitään.
17357: varten 4.1 miij. markkaa. Alkanut sota               Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
17358: pyyhki tämän pois menosäännöstä. Myö-             ehdotamme,
17359: hemmin huomattiin, että nykyinen tontti ei
17360: antanut tarpeeksi lisätilaa,. joten pyydettiin             että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17361: Tampereeri kaupungilta kokonaan uutta ja                 toimenpiteisiin uuden koulutalon ra-
17362: suurempaa tonttia. Tällaisen varsin avaran               kentamiseksi .Tampereen teknilliselle
17363: ja käyttökelpoisen myönsi Tampereen kau-                 oppilaitokselle ja ottaisi sitä varten
17364: pungin valtuustO lokakuun 20 p:nä 1942,                  vuoden 1948 tulo- ja menoarvioesi-
17365: ollen sallialla halukas neuvottelemaan ny-               tykseen 20 miljoonan markan määrä-
17366: kyisen koulutalon ostamisesta. V altioneu-               rahan.
17367:         Heisiugissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
17368: 
17369:                  Sulo Heiniö.                                 Alpo i.u.nun,e.
17370:                  Eero Kivelä.                                 Kaisa Biilelä.
17371:                  Matti Heikkilä.                              Ja.a.kko Hakala.
17372:                                       Elli Stenberg.
17373:                                                                                             375
17374: 
17375: VU1,14. -    Toiv. al. N:o 143.
17376: 
17377: 
17378: 
17379: 
17380:                                 Rantamaa y. m.: Jtfäärärahasta Porin lyseon lisärakennuk-
17381:                                   sen rakentamista ja koulurakennuksen korjaamista
17382:                                   varten.
17383: 
17384:                                      Ed usk u rn n1a'l [ e.
17385: 
17386:    Porin lyseo, joka perustettiin vuonna          mahdoton järjestää. Piirustussa:lia:kaan ei
17387: 1879 ja joka päästi ensimmäiset ~lioppil.aat      ole, luonnontieteellinen ja Juonnonop:iJl,linen
17388: vuonna 1871, on vUJOSikymmem.et joutunut          oppisali ovat aivau vanhanaikaiset ja niin-
17389: tyydyttämään laajan maaseudunkin, puhu'"          ikään erittäin ahtaat. Kerhohuoneita, !Laru-
17390: matitaikaan Porin kaupungin poikien oppi-         lusalia y. m. ei ole, pwhumat.ta!kaan rno-
17391: koulun tarvetta. Se on :toiminut vuosi:k~m­       kaHuhuoneesta, joka rn~, kun Porin l}yseos-
17392: menien aikana menestyksellä, mutta sit$ on        saJkin yritetään oppilasruokailua, o1isi vält-
17393: jo kaua;n vaivannut erittäin tukala ti.lojen      tämätön. Opiskelu :tapahtuu vuorolukua
17394: puute. Vuonna 1941 olikin Porin lyseon            noudattaen, koska J:uokkahuoneita on niin
17395: lisärakennussuunnitelma ensimmäisellä si-         vähän. Koko kou;}urakennus on yleensä!kin
17396: ja:1la, mutta nyttemmin se 1om valitettavaS!ti    päiässyt jo rapp.eutumaan, jotm ti:lanne
17397: jäänyt !kolwnaan pois. Koulun oppilas-            joka suhteessa huonontle ·vuosi vuodel.ta.
17398: :määrä Oll! 10 vuoden aikana suunnilleen             EdeHä o:Jevaarn: viitaten ehdotamme ikun-
17399: kaksinlkertaistunut, oHen nyt 412. Rinna!k-       nioit<taen eduskunnan hyväksyttäv.wksi rtoi-
17400: kaisluokkia on 5, joten nykyisin joutuu 13        vomuiksen,
17401: luokkaa työskentelemään samoissa tHoissa                     että     hallitus   ottaisi vuoden
17402: kuin aikaisemmin 8 iJ.ookkaa. Voimistelu-                 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
17403: sali, jota myös !käy:t.etääll! juhl:asalina, on           10,000,000 markan määräraltan Po-
17404: aivan Hian pieni ja epä'käytännöHinoo;                    1'in l']Jseon lisärakennuksen rakenta-
17405: ko!ko !koulu mahtuu jot.enku:ten juh1asruliin             mista ja rakennuksen korjaamista
17406: seisomaan, mut!ta istumatilloja sinne on                  varten.
17407:         Helsingissä 14 päivänä helmikuruta 1947.
17408: 
17409:                  Antti J. Ra.n.tanlaa.                        Kyllikki Pohjala.
17410:                  Ar.vo Salminen.                              Jaakko Hakala.
17411:                  Ensio ltytömaa..                             Walter Kuusela..
17412:                  Antto Prunnila.                              Matti Ytti.
17413:                  Kosti Ka.nkainen.                            K&lle Kirra..
17414:                  Leo Leppii.                                  .Tuho M'å.kerä.
17415:                  A:nsebn Alesta.lo.                           Olga. L. Terho.
17416:                  Arvo Riihimäki.                              lta.isu-Mirja.tn.i Rydberg.
17417:                                   Lauri Murtomaa.
17418: 376
17419: 
17420: VID,15, -    Toiv. al. N:o 144.
17421: 
17422: 
17423: 
17424: 
17425:                                Rantamaa y. m.: Määrärahasta Pieksänl/äen yhteiskouZ.un
17426:                                    ottamiseksi valtion haltuun.
17427: 
17428: 
17429:                                     E d u s ik u n n a ll e.
17430: 
17431:    :Maaseudun oppikoulun tarve on jatku-         naista 81 %. Asukkaat ovat pääasiassa
17432: vasti suuri. Sitä todistavat yhtenään eri        pienituloisia palikann&uttijoita, joista sen
17433: puolille maata perustettavat yksityiset yh-      lisäksi varsin huomattava osa kuuluu Kar-
17434: teiskoulut. Erikoisen tuntuva se on ollut        jalan siirtoväkeen.
17435: niillä paiikJkakunnilla, joille oppikouLuja on      Pieksämäen yhteiskoulussa käy oppilaita
17436: jo kauan sitten perustettu, ja joilla oppi-      paitsi Pieksämäen kauppalasta ja Pieksä-
17437: laitten jatkuva runsaus osoittaa koulun          mäen maalaiskunnasta, myöskin lähiympä-
17438: välttämättömäksi.                                ristöstä, kuten Jäppilän, Virtasalmen, Jo-
17439:    Pieksämäen suuressa kauppalassa on jo         roisten, Hankasalmen ja Haukivuoren kun-
17440: vuodesta 1909 lähtien toiminut Pieksämäen        nista, ja ylimmillä luokilla on oppilaita
17441: Yhteiskoulu Oy:n ylläpitämä yksityinen           vielä;kin laajemmalta alueelta, sillä yliopis-
17442: yhteiskoulu. Ensimmäiset ylioppilaat val-        toon johtavia oppikouluja ei ole muualla
17443: mistuivat vuonna 1929, minkä jälkeen koulu       k,uin lähimmissä kaupungeissa.
17444: on jatkuvasti toiminut suurella menestyk-           On pidettävä kohtuuttomana, että näin
17445: sellä. Syyslu!kukawdella 1946 oli !ko.ulun       kauan yksityisen kannatuksen varassa toi-
17446: kirjoissa yhteensä 543 oppilasta, luokkia on     minut oppikoulu on jatkuvasti joutunut
17447: 17 ja opettajia 18. Neljällä alimmalla luo-      jatkamaan toimintaansa ilman, että se olisi
17448: 'lmlla on rinna~kaisluoklkia kullakin 3 ja       otettu valtion haltuun, jota koulun johto-
17449: viidennellä luokalla 2. Viime syksynä ei         kunta on useaan otteeseen anonut. Ennen
17450: voitu ensimmäiselle luokalle ottaa lruhes-       sotia olikin asia valtion puolelta jo peri-
17451: kään kaikkia hyväksyttyjä pyrkijöitä, sillä      aatteessa saanut myönteisen .päätöksenlk:in,
17452: koulutalossa ei ole tilaa suuremmalle oppi-      mutta lykkääntyi sen toteuttaminen eräistä
17453: lasmäärälle !kuin siellä nykyään on. Ny-         muodollisista syistä. Nykyisissä poikkeuk-
17454: kyinenkin oppilasmäärä voidaan sijoittaa         sellisissa oloissa onkin koulun talouden-
17455: vain siten, että kahta ylintä luo~kaa varten     hoito käynyt kannatusyhtiölle yhä vai'keam-
17456: on onnistuttu vuokra&maan naapuritaiosta         mwksi. Erikoisesti on pidettävä kohtuutto-
17457: luolkkahuoneet, mutta n~kin ovat talvis-         mana, että pienituloisten palkannauttijain
17458: aikana kouluihuoneistoksi sopimattomat sekä      muodostaman paikkakunnan lasten vanhem-
17459: pienuutensa että kylmyytensä takia.              mat edelleenkin joutuvat suorittamaan kor-
17460:    Pi~ksä;mäen kauppala on voimakkaasti          keampia lukukausimaksuja kuin asukkaat
17461: edistyvä ja kehittyvä asutuskeslru.s. Vuonna     sellaisilla va uraammilla paiktka'kunnilla,
17462: 1910 oli nykyisen kauppalan alueella asuk-       missä on valtion oppikouluja.
17463: kaita vain 826, v. 1920 1,332, v. 1930 2,572,       Kun koulun oppilaiden luku on paikka-
17464: v. 1940 3,200 ja nykyään 6,200. Kauppa-          kunnalla nopeasti lisääntynyt, varsinkin
17465: lan asukkaista on 48% valtion toimen-            viime vuosina, jolloin karjalaista siirtovä-
17466: haltijoita, pääasiassa rautatieläisiä. :Muu-     keä on hyvin runsaasti muuttanut Pieksä-
17467: tenkin muodostavat kauppalan asukkaista          mäelle, on Pieksämän kauppalan valtuusto
17468: pa~kannauttijat ylivoimaisesti suurimman         vuonna 1945 päättänyt ryhtyä toimenpitei-
17469: osan, mitä todistaa m. m. se, että kunnallis-    siin uuden kunnallisen keskilooulun perus-
17470: veroista maksavat palkannauttijat koko-          tamiseksi kauppalaan, ja on tätä tarkoi-
17471:                                   VIII,15.- Rantamaa y. m.                                 377
17472: 
17473: tusta varten jo varattu vuoden 1946 talous-       mattava, että koulu omistaa Pieksämän
17474: arviossa määräraJhakin. Tämän vaiheen             kauppalassa keskeisellä paikalla sijaitsevan,
17475: jällkeen tuntuu yhäkin k:ohtuuttomammalta,        yhden hehtaarin suuruisen, erittäin arvok-
17476: että paiiklkaikunnalla, jonka asuk'kaista suun-   kaan mkennustontin, jolle nykyinen koulu-
17477: nilleen p:uolet on valtion viran- ja toimen-      talo y. m. tarvittavat raJkennukset ovat ra-
17478: haltijoita, olisi kaksi oppikoulua yksityisten    kennetut.
17479: veronmaksajien iJmstannettavina.                     Edellä esitettyyn viitaten sekä korostaen
17480:    Pieksämäen Yhteiskoulu Oy:n yhtiöko-           sitä, että !koulu on jo toiminut 38 vuotta
17481: kous olikin jo vuonna 1945 päättänyt anoa,        yksityisen kannatuksen varassa, ehdotamme
17482: että sen ylläpitämä !koulu otettaisiin valtion    kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
17483: haltuun, jolloin kannatusyhtiö puolestaan         toivomuksen,
17484: olisi valmis luoVillttamaan omaisuutensa va-
17485: roineen ja velkoineen valtiolle. Koulun                    että hallitus ottaisi vuoden 1948
17486: omaisuustaseesta !käy lisäksi ilmi, että !kou-          tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17487: lun taloutta on monista suurista va:ilkeu!k-            vän suuren määrämhan Pieksämäen
17488: sista huolimatta kyetty hoitamaan tähän                 yhteiskottlun ottamiseksi valtion hal-
17489: saa!kka niin, että koulun taloudellinen                 tuun.
17490: asema on varsin hyvä. Erikoisesti on ihuo-
17491:         Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1947.
17492: 
17493:                  Antti J. Rantamaa.                          J. F. Tolonen.
17494:                  Albin Asikainen.                            A. Pohjannoro.
17495:                  P. A. Karjalainen.                          Aino Luostarinen.
17496:                  Johan Toivo Järvinen.                       Toivo H. Kinnunen.
17497:                  Edvard Pesonen.                             K. Hakala.
17498: 
17499: 
17500: 
17501: 
17502:                                                                                             48
17503: 378
17504: 
17505: VIU;t6.- Toiv. aJ. N:o 145.
17506: 
17507: 
17508: 
17509: 
17510:                               Lähteta y. m.: M-itsseminaat·in sijoittmnisesta Ktnnijärven
17511:                                  kir k()'fl,k!g liiän.
17512: 
17513: 
17514:                                    E d u s k u 11 n a 11 e.
17515: 
17516:   Sodan seurauksena olemme menettäneet          Kokemus on osoittanut, että seminaarin
17517: kaksi ~ansakoulunopettajien valmistuslai-       oppilaiden enemmistö on siihen liittyvistä
17518: tosta, Sortavalan kaksiosastoisen yläkoulu-     maakunnista ja että seminaarin ympäris-
17519: seminaarin ja Suistamon alakansakoulu-          töllä ei ole opettajapulaa. Lapin ainainen
17520: seminaarin. Osaksi tästä osaksi muista          opettajapula voitaisiin parhaiten voittaa
17521: syistä on johtunut vaikea opettajapula,         perustamalla miesseminaari Lapin lääniin.
17522: joka nykyään uhkaa alentaa huomatta-            Seminaarin perustaminen samalla toisi
17523: vasti kansansivistyksen tähänastistakin ta-     huomattavan tarpeellisen lisän Pohjois-
17524: soa puhumattakaan siitä, että sodan jäl-        Suomen henkisiin voimavaroihin. Kun
17525: keen olisi sitä entisestään korotettava.        naissemin.a,ari on Torniossa sopii uuden
17526:   Kansakoulunopettajien valmistamiseksi         seminaarin paikaksi Lapin läänin itäosa,
17527: on välttämätöntä perustaa uusia seminaa-        ja kun seminaari tarvitsee harjoituskou-
17528: reja ainakin yhtä pailjon kuin meneltettiin.    iluansa vmten runsasoppilaista kansakou-
17529: Ktm Raahea ja Kajaania pohjoisempana            lua, 011 Lapin itäosassa Kemijärven kir-
17530: ei ole muita seminaareja kuin ainoastaan        konkylä sopivin seminaarin sijoituspaikka.
17531: alakansakouluseminaari Torniossa on asian-         Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen
17532: mukaista perustaa miesseminaari Pohjois-        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
17533: Suomeen, jotta se turvaisi opettajien, eri-     toivomu:lmen,
17534: koisesti miesopettajien saannin maan har-
17535: vimmin asuttuun osaan, jossa opettajain                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17536: puute on ollut jatkuvasti suurin. Nais-                 siin, et}tä uudelleen sijoitettav·ista
17537: seminaari Torniossa pitää jo huolen nais-               opettajainvalmistuslaitoksista miesse-
17538: opettajien valmistamisesta alakouluas-                  minaari sijoitettaisiin Kemijärven
17539: teelle, myöhemmin yläkouluseminaariksi                  kirkonkylään.
17540: muutettavana kansakoulun kaikille asteille.
17541:        Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
17542: 
17543:         M. 0. Lahtela.             Kustaa Tiitu.                 Aapo Inkinen.
17544:         Erkki Koivisto.            Martti Miettunen.             Juho Paksujalka.
17545:         Samuli Simula.             H. S. Pesonen.                Elsa Karppinen.
17546:         Toivo Ikonen.              Markus Niskala.               Eino Tainio.
17547:         Antti A. Koukkari.         Johannes Virolainen.          Päiviö Hetemäki.
17548:         Eemil Pääkkönen.           Matti Pärssinen.
17549:                                                                                            379
17550: 
17551: VUI, 11. · - Toiv. al. N :o 146.
17552: 
17553: 
17554: 
17555: 
17556:                                Malkamäki y. m.: Kansakoululainsäädännön lwon.nasta.
17557: 
17558:                                     E d u s k u n n a 11 e.
17559: 
17560:    V. 1936 vaJltioneuvosto antoi professori       jen kierrättäminen eri viranomruisten vä-
17561: Tapio Tarjanteen tehtäväksi koota ja jär-        lillä. Samalla kun kansakoululainsäädäntö
17562: jestelmällisesti yhdistää kaikki kansakoulu-     kodifioidaan, samalla myös kansakouluhal-
17563: Laitosta koskevat säännökset sekä tällöin        linto saadaan yksinker.taisemmaksi. Kun-
17564: poistaen voimassaolevien säännösten ristirii-    ltien ja kansakou:lun johtokuntien kannalta
17565: taisuudet ja puutteellisuudet laatia ehdo-       tämä seikka on erittäin tärkeä.
17566: tuksen tarvittavaksi [ainsäädännöksi. Kun            Kansakoululainsäädännön kodif,ioiminen
17567: professori Tarjanne oli omasta osastaan          lienee lykätty toistaiseksi n. s. koulunuudis-
17568: suorittanut tehtävänsä, valtioneuvosto an-       tuksen valmistelujen vuoksi. Näillä asioilla
17569: toi kansakoulukomitean tehtäväksi yhdessä        ei kuitenkaan pitäisi olla mitään hai:tallista
17570: hänen kanssaan vielä tarkistaa ehdotus ja        vaikutusta toisiinsa. Päinvastoin varmaan-
17571: laatia lopullinen muoto kansakoululaille ja      kin tuntuvasti helpommin voitaisiin suorit-
17572: kansakouluasetukselle. Sotien aiheuttaman        taa koulunuudistuksen suunnitteil.eminen,
17573: keskeytyksen jälkeen kansakoulukomitea           jos sen rakennuspohjana olisi yksinkertai-
17574: toukokuussa 1945 antoi mietintönsä, johon        siin periaatteisiin muovattu, huolella har-
17575: sisältyy kansakoululainsäädännön kodi-           kittu kansakoululaki. Jos taas kodifiointi
17576: fiointi. Sen jälkeen kuitenkin koulutoimen       yritetään suorittaa suurten koulunuudistus-
17577: uudistaminen on annettu uuden komitean           kysymysten yhteydessä, joiden loppura:tkai-
17578: suunniteltavaksi, ja sanottu kodifiointi         suja on mahdoton ennakolta täsmälleen tie-
17579: näyttää toistaiseksi unohtuneen.                 tää, silloin juuri kodifioinnista saattaa
17580:    Kansakoululainsäädäntö on tunnetusti          tulla uudistuksen Jlopullisesti kaatava este.
17581: heikko. Se on peräisin eri ajoilta. Niinpä       Jos lukuisia asioita koetetaan suorittaa yh-
17582: esim. sellainen keskeinen käsite kuin kan-       dessä, voidaan epäonnistua kaikessa.
17583: sakowlu ei ole yksimerkityksinen. Eri koh-          Kansakoululainsäädännön        kodifioinnin
17584: dat laeissa ovat ristiriidassa keskenään.        viivyttämisestä on haittaa kansakoulun ke-
17585: Toisia kohtia ei voida sovelluttaa käytän-       hittämiselle ja kansanopetukselle. Täyttyisi
17586: töön. Ristiriidat !l.acissa aiheuttavat risti-   ol,la hyvin perusteltu, pätevä syy, ennen-
17587: riitoja myös hallinnon hoidossa. Kansa-          kuin viivyttelyä voitaisiin puoltaa. Sel-
17588: koulutoimen alalla olisi huomattavasti vä-       laista syytä ei ole. Sen tähden kunnioit-
17589: hemmän riita-asioita, jos kansakoululain-        taen esitämme eduskunnan päätettäväksi.
17590: säädäntö olisi kodHioitu ja samalla siinä        toivomuksen,
17591: olev~t risti11iitaisuudet oikaistu.
17592:    Pahinta kuitenkin on, että kansakoulu-                  että hallitus mahdollisimman no-
17593: lainsäädäntö nykyisellään on kohtuuttoman               peasti ryhtyisi toimenpiteisiin kodi-
17594: monimutkainen ja aiheuttaa hallinnollisille             fioidun kansakoubulainsäädännön ai-
17595: viranomaisille, varsinkin kunnille, paljon              kaansaamiseksi.
17596: turhaa työtä. Silile on ominaista asiakirjo-
17597:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
17598: 
17599:   Aino Malkamäki.        Matti Lepistö.     Juho Mäkelä. ·             Juhani Leppälä.
17600:   Eino Raunio.           Erkki Koivisto.    Walter Kuusela.            Antti J. Rantamaa.
17601:   SamuH Tervo.           Johannes Wirtanen. Albert Brommels.           Alpo Lumme.
17602:   Jere Juutilainen.      Lauri Järvi.       Edvard Pesonen.            Kaisa Hiilelä.
17603:   Olga L. Terho.         H. S. Pesonen.     P. A. Karjalainen.
17604: 380
17605: 
17606: VIII,1s.- Toiv. al. N:o 147.
17607: 
17608: 
17609: 
17610: 
17611:                                Malkamäki y. m.: Lis&yksesWi vuoden 1947 tulo- ja meno-
17612:                                  arvioon uusien kokeilukeskikoulujen perustamista ja
17613:                                  ylläpitämistä varten.
17614: 
17615: 
17616:                                    E d u s k u n n a ll e.
17617: 
17618:    Vuoden 1946 tammikuun 10 päivänä tuli        teessa kokeilukeskikouluja on kuitenkin pe-
17619: voimaan n. s. kokeilukoululaki, jonka mu-       rustettu aivan liian vähän. M. m. maassa
17620: kaan kunnat valtioneuvoston luvalla ovat        ei ole ainoatakaan ruotsinkielistä kokeilu-
17621: oikeutettuja perustamaan ja ylläpitämään        koulua. Mielestämme varoja olisi myön-
17622: kansakoulun osana toimivia keskikouluja,        nettävä tarkoitukseen paljon runsaammin,
17623: mikä merkitsee, että näiden koulujen oppi-      pari kolme koulua on aivan liian mitätön
17624: lailla on kaikki kansakoulun suomat edut        määrä.
17625: ja asianomaisilla kunnilla näistä kouluista        Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
17626: sama valtioapu kuin kunnan kansakoulus-         kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17627: sakin
17628:    Maalaiskunnat olisivat ymmärrettävistä                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
17629: syistä hyvin haluk!kaat perustamaan kokei-             esityksen riittävän suuren määrära-
17630: lukeskikouluja. Kesällä 1946 haki tällaista            han ottamisesta lisäyksenä vuoden
17631: oikeutta jo lähes 60 kuntaa, ja alinomaa               1947 tulo- ja menoarvioon uusien
17632: edelleen tiedusteliaan mahdollisuuksia ko-             n. s. kokeilukeskikoulujen perustami-
17633: keilukeskikoulun saamiseksi. Varojen puut-             seen ja ylläpitämiseen.
17634:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
17635: 
17636:                 Aino iVIalkamäki.                            Edvard Pesonen.
17637:                 Juhani Leppälä.                              P. A. Karjalainen.
17638:                 Albert Bromme1s.                             Juho Kuittinen.
17639:                 Antti J. Rantamaa.                           Alpo Lumme.
17640:                                   Kaisa Hiilelä.
17641:                                                                                          381
17642: VID,19.- Toiv. al. N:o 148.
17643: 
17644: 
17645: 
17646: 
17647:                                Lumme y. m.: Määrärahasta kansakoulunopettajain jatko-
17648:                                . opetuksen tehostmnista ja suunnitelmallista järjestä-
17649:                                  mistä varten.
17650: 
17651: 
17652:                                     E d u s kun n a 11 e.
17653: 
17654:    Kansakoulutoimen viimeaikainen kehi-         säksi tarpeita, joiden täyttäminen ei enaa
17655: tys tekee kansakoulunopettajain jatko-          ole ehdonvallan asia, vaan välttämättö-
17656: opiskelun tehostamisen ja suunnitelmalli-       myys.
17657: sen järjestämisen monesta syystä entistä-          Kansakoulutoimen       järjestysmuotolain
17658: kin tarpeellisemmaksi.                          toukokuun 26 päivänä 1944 annettu 9 a §
17659:    Jokaisessa ammatissa, mutta varsinkin        säätää kaikille uusille opettajille velvolli-
17660: niin henkistä laatua olevassa, kuin kansa-      suuden ottaa osaa nuorisotyöjohtajakurs-
17661: koulunopettajan tehtävä on, on ammatin          seihin sekä suorittaa erityinen tutkinto
17662: harjoittajan jatkuva kehittyminen, missä        nuorisonkasvatusopissa ja kouluhallin-
17663: opiskelu muodostaa olennaisen osan, menes-      nossa. Tarkoitukseen on määräraha myön-
17664: tyksellisen työn ehdoton edellytys. Koulu-      netty, mutta toiminta on tilapäisesti jär-
17665: laitoksen koko olemassa()tlon ajan tämä on      jestetty ja vain suomenkielisille opetta-
17666: selvästi tajuttu. Sen ilmauksia olivat yli-     jille. Se tulisi ulottaa myös ruotsinkieli-
17667: opistolliset jatkokumsit, opiskelu kesäyli-     siin ja kaipaa vakiinnuttamista.
17668: opistoissa, kuuntelu- ja luentopäivät vuoro-       Kansakoulutoimen järj estysmuotoasetuk-
17669: vuosina eri seminaareissa sekä opettaja-        sen 20 § :n 4 momentin huhtikuun 4 päi-
17670: järjestöjen loma-aikoina toimeenpanemat         vänä 1942 tapahtunut muutos vaatii tyt-
17671:  opintopäivät. Osaa niistä tuki valtio, osa     töjen käsityön ja kotitalouden opettajia
17672: nojautui opettajain omaan uhrautuvaisuu-        suorittamaan erityisen tutkinnon, mikäli
17673: teen. Osanotto niihin oli aina vilkas. So-      he eivät ole valmistuneet vastaavissa am-
17674:  tien tuomat vaikeudet ovat tyrehdyttäneet      matillisissa oppilaitoksissa. On osoittautu-
17675: tämän toiminnan varsin vähiin. Valtio on        nut, että kansakoulunopettajat haluavat
17676: katsonut voivansa sitä avustaa enää vain        suorittaa tämän tutkinnon. Mainittujen
17677: Jyväskylän kesäyliopistolle otetulla mää-       opettajain kysyntä on suuri ja tulee jat-
17678:  rärahalla, joka on v. 1938 arvioitu riittä-    kumaan. Opiskelua tulee siis järjestää.
17679:  väksi ja opettajain palkka- ja elintason       Tarkoitukseen on myönnetty määräraha,
17680:  alentuminen on supistanut myös yksityis-       mutta jatkokoulutuksen muotoja vasta
17681: ten mahdollisuudet murto-osaan entises-         haetaan. Nykyisin käytetyt oppilaitokset
17682: tään.                                           kärsivät tilain ja opettajavoimain puu-
17683:     Monien muiden menetystemme rinnalla         tetta. Kysymyksen järjestelyssä on hallin-
17684: tämä kaikki on liian kalliisti aikaansaa-       nollista tehtävää.
17685: tua säästäväisyyttä, koska sen vaikutukset         Kansakouluun kuuluvan ammatillisen
17686:  kantautuvat niin kauaksi tulevaisuuteen.       jatkokoulun ja keskikoulun perustamisesta
17687:  Sivistystyömme elvyttämisen ensimmäisiä        kokeilutarkoituksessa tammikuun 10 päi-
17688:  tehtäviä on parannuksen tässä aikaansaa-       vänä 1946 annettu laki on jo saanut ja
17689:  minen. Kelvollisiksi havaituille jatko-opis-   edelleen saa aikaan opettajain kysyntää
17690:  kelun muodoille on avattava jälleen mah-       mainittuihin kouluihin. Asian auttamiseksi
17691:  dollisuudet.                                   ovat toimenpiteet tarpeen. Lähinnä on täl-
17692:     Mutta kehitys on tuonut mukanaan li-        löin saatava kosketus ja yhteistyö yliopis-
17693: 382                   VIII,19. -   Kansakoulunopettajain jatko-opetus.
17694: 
17695: tojen, korkeakoulujen ja ammattiin val-        neuvoksen kelpoisuuden omaava johtaja ja
17696: mistavien oppilaitosten kanssa. Sekä täl-      kansakouluntarkastajan kelpoisuuden täyt-
17697: laista valmistumista varten että muuten-       tävä toimistopäählikkö, jonka erityisenä teh-
17698: kin Qn kansakoulunopettajain mahdolli-         tävänä olisi ruotsinkielisten asiain hoita-
17699: suudet yliopistossa ja korkeakoulussa opis-    minen. Samansuuntaisen esityksen on kou-
17700: keluun selvitettävä ja siihen tietyissä ta-    luhallitus tietämämme mukaan tehnyt jo
17701: pauksissa tarpeellinen esivalmistus annet-     kuluvan vuoden menoarvioon.
17702: tava.                                             Koskettelemiemme        puutteellisuuksien
17703:    Sotien johdosta opettajain valmistus oli    poistamisesta koituisivat seuraavat kustan-
17704: lyhytaikaisempaa ja eräissä suhteissa vä-      nukset:
17705: hemmän perusteellista kuin säännöllisenä          Yliopistollisten jatkokurssien menot ja
17706: aikana ja kuin on välttämätöntä pidettävä.     apurehwt osaanottajille 300,000 mk; Jy-
17707: Tälle ryhmälle sopivan täydennysopiske-        väskylän kasvatusopillisen korkeakoulun
17708: lun järjestäminen on toteuttamista kai-        kesäyliopiston käytettäväksi 250,000 mk;
17709: paava tehtävä.                                 kuuntelu- ja luentopäivien toimeenpanemi-
17710:    Kaikki edellä esitetyt jatkokouluttamis-    seen seminaareissa ja osanottajain matka-
17711: kysymykset ovat riippumattomat siitä,          avustukset 100,000 mk; jatko-opetuksen
17712: minkälaisen ratkaisun suunnitteella oleva      järjestäminen esivalmennusta varten yli-
17713: koulunuudistus saa. Niihin on myös kan-        opistoissa ja korkeakouluissa opiskelemi-
17714: sakoulunopettajain valmistus. ja jatkokou-     seen 150,000 mk; täydennysopetuksen jär-
17715: lutuskomitea mietinnössään kajonnut ja         jestäminen ensi sijassa sodan aikana val-
17716: huomauttanut asian kiireellisyydestä. Sa-      mistuneille opettajille 200,000 mk, sekä
17717: malla komitea on esittänyt, että työtä var-    kansakoulunopettajain jatko-opintotoimis-
17718: ten kouluhallituksen yhteyteen perustet-       ton perustamista varten kouluhallitukseen
17719: taisiin opettajain jatko~opiskelua järjes-     kouluneuvoksen palkkausta vastaava mää-
17720: tävä ja ohjaava elin, koska kaikki tämä        räraha toimiston johtajalle ja kansakou-
17721: ei mahdu kouluhallituksen muutenkin laa-       luntarkastajan palkkausta vastaava ruot-
17722: jentuneeseen työmäärään ja koska keskit-       sinkieliselle    toimistopäällikölle,  jatko-
17723: tämisestä on ilmeistä etua odotettavissa.      opintojen neuvottelukunnan kokouspalk-
17724: Lisäksi tulisi tehdä mahdolliseksi olla        kiot 20,000 mk, toimiston kansliatarvik-
17725: suunnitteluissa hyvässä kosketuksessa          keet ja painatuskustannukset 75,000 mk
17726: muun muassa opettajajärjestöjen ja kan-        sekä sekalaiset menot 50,000 mk.
17727: sakouluntarkastajain kanssa ja sen takia         Kaiken 'edellä sanotun perusteella kun .
17728: asettaa tätä varten neuvottelukunta, jonka     nioittavasti esitämme eduskunnan päätet-
17729: yksityiskohtien esittäminen tässä voidaan      täväksi toivomuksen,
17730: sivuuttaa. Joustavan järjestelyn aikaan-
17731: saamiseksi jatko-opiskelukysymysten käy-                että hallittts ottaisi vuoden 1948
17732: tännölliset puolet tulisi elimen voida hoi-          tulo- ja menoarvioesitykseensä kan-
17733: taa verraten itsenäisesti ja vain periaat-           sakoulunopettajain jatko-opetuksen
17734: teellisissa ratkaisuissa turvautua kouluhal-         tehostamiseen ja suunnitelmalliseen
17735: litukseen. Kansakoulunopettajain jatko-              järjestämiseen tarpeellisen määrä-
17736: opiskelutoimiston muodostaisivat koulu-              mhan.
17737:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
17738: 
17739:                 Alpo Lumme.                               0. Muikku.
17740:                 Urho Kulovaara.                           Sulo Heiniö.
17741:                 Uuno Raatikainen.                         Kauko Andersson.
17742:                 Samuli Tervo.                             A. K. Paasivuori.
17743:                                                                                                                                                           383
17744: 
17745: VIII,zo. -      Toiv. al. N:o 149.
17746: 
17747: 
17748: 
17749: 
17750:                                                                                                Kulovaara y. m.: Supistettujen karnsakmilujen ntu,uttamti-
17751:                                                                                                   sesta tiiydellisiksi.
17752: 
17753: 
17754:                                                                                                     E d u s k u n n a ll e.
17755: 
17756:    Kun oppivelvollisuuslaki v. 1921 säädet-                                                                         Voitaneen sanoa, että käytännöllisesti
17757: tiin, hyväksyttiin kaksi heikkoa ik?.ul~uo­                                                                      katsoen puoliaikaiset alakoulut on nyt
17758: toa supistettu kansakoulu ja 18-vnkkomen                                                                         muutettu 36-viikkoisiiksi. Loputkin muut-
17759: alakansakoulu. Kumpainenkin ajateltiin                                                                           tunevatkin läihivuosien aikana.
17760: harvinaiseksi poik!keukseksi täydellisestä                                                                          Mistä johtuu suph;tetun koulun sitkeys
17761: kansakoulusta. Toisin kuitenkin kävi. Su-                                                                        ja levenemistaipumus? Lähinnä siitä, että
17762: pistetun kansa:koulun kehitys on ollut seu-                                                                      oppivelvollisuuslaissa olevat säännökset
17763: raava:                                                                                                           estävät kuntia järjestämästä täydellisiä
17764:                                                                                                 Koulujen         kansakouluja niiden sijaan. Oppivelvolli-
17765:        Lukuvuosi                                                                               lukumäärä
17766:                                                                                                                  suuslain 6 § velvoittaa maalaiskunnat jaika-
17767:        1925-26 ............                                                                       301            maan alueensa niin pieniksi kansakoulupii-
17768:        1930-31                0       •••••••                                     0   •••         985            reiksi, ettei niihin useinkaan voida perus-
17769:        1935-36                0       0.          0       •••••                       0   ••    1,481            taa täydellistä kansakoulua. Saman lain
17770:        1937-38                0       0       0   ••••                        0   ••••          1,631            9 § velvoittaa kunnan perustamaan tällai-
17771:        1940--41               •       0       ••          0       0   ••          0   ••   0    1,370            seen piiriin supistetun koulun. Kansakoulu-
17772:        1943--44               •       0       ••••••••••                                        1,767            laitolk:sen kustannuslain 4 § velvoittaa kun-
17773:        1944--45               •••••                               0   0       •••••             1,433            nan rakentamaan oman koulutalon pienille-
17774:        1945-46                ••              0   0.              0   ••          0   •••       1,420            kin supistetuille kouluille. Ja kun koulu-
17775:        1946-47                ••••••••                                            0   ••   0    1,496            talo on rakennettu, on piiriä enää vaikea
17776:                                                                                                                  liittää naapuripiiriin. Syntyväisyyden vaih-
17777:    Supistettu kansakoulu on siis kehittynyt                                                                      teluista johtuva kouluikäisten lasten luku-
17778: ennakolta arvaamattoman lukuisaksi. Sel-                                                                         määrän suuri muuttelevaisuus lisää vielä
17779: laisena se huomattavasti madaltaa kansan-                                                                        edelläsanottujen lainkohtien vaikutusta.
17780: opetuksen tasoa. Siirtoväen sijoittuminen                                                                        Kunnan on pakko perustaa piiri ja koulu,
17781: on aiheuttanut supistettujen koulujen muut-                                                                      silloinkin kun sattumalta oppilasmäärä on
17782: tamista täydellisiksi, samoin oppivelvolli-                                                                      poikkeuksellisen korkea. Kun sitten talo on
17783: suuslain 9 § : n 27 päivänä huhtikuuta 1945                                                                      raJkennettu, on jo myöhä ottaa huomioon
17784: tapahtunut muutos. Kuitenkin näyttää                                                                             oppilasmäärän vastaista alentumista.
17785: siltä, että supistettu koulu on jälleen alka-                                                                        Supistetun koulun levenemistä edistä-
17786: massa uutta laajentumiskauttansa.                                                                                mässä on vielä muitakin syitä, esim. lyhyt
17787:    Puoliaikaisten alakoulujen suhteen kehi-                                                                      koulumatka. Vastaavista heikoista koulu-
17788: tys on ollut edullisempi. Se näkyy seuraa-                                                                       muodoista on esim. Amerikassa ja Ruot-
17789: vasta:                                                                                                           sissa päästy kehittämällä oppilaiden kou-
17790:                                                                                                                  lussakäyntiä linja-autoilla.
17791:                                                                                   kiertäviä kiinteitä
17792:     Lukuvuosi                                                                     alakouluja 18koisia
17793:                                                                                                  viik-               Supistetun kansakoulun korvhaminen täy-
17794:                                                                                                                  dellisellä kansakoululla on koulunuudistuk-
17795:    1925-26 ..........                                                                     127         616        sen ensimmäisiä tehtäviä. Vasta sen jäl-
17796:    1930---31      •••             0       •••••                           0               128       1,056        keen kansakouluasteelle voidaan sijoittaa
17797:    1935-36 ..........                                                                     118       1,125        keskikoulu, jota usein esitetään pääasialli-
17798:    1940---41      ••••••                              0       0.          0                66         581        sena ikoulunuudistuksena. Kun kysymys
17799:    1945--46       ••      0       •••                 0       0       ••                   39         185        kuitenkin on useiden lainkohtien muuttami-
17800:    1946--47       0   0   ••              0       •••••                                    22         136        sesta ja niissä hallituksen valmistelu on
17801: 384                           VIII,2o. -    iSupistetut kausa.koulut.
17802: 
17803: tarpeen, esitämme eduskunnan hyväksyttä-                  jen kansakoulujen suurin osa saatai-
17804: väksi toivomuksen,                                        siin korvat1tksi täydellisen kansakou-
17805:                                                           lun opetuksella, ja antaisi Eduskun-
17806:           että hallitus kii1·eellisesti selvityt-         nalle esitykset tarvittavista lainmuu-
17807:        täisi kysymyksen, miten supistettu-                toksista.
17808: 
17809:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
17810: 
17811:            Urho Kulovaara.                                     Juhani Leppälä.
17812:            Alpo Lumme.                                         Aino Lehtokoski.
17813:            Juho Kuittinen.                                     Aino Malkamäld.
17814:            Varma K. Turunen.                                   Erkld Koivisto.
17815:                                                                                                   385
17816: 
17817: VIII,21. -    Toiv. al. N:o 150.
17818: 
17819: 
17820: 
17821: 
17822:                                  E. Koivisto y. m.: Virka-asuntojen hankkimisesta Kemijär-
17823:                                     ven, Lapin, Länsipohjan ja Kainuun piirien kansakou-
17824:                                     lujen tarkastajiUe.
17825: 
17826:                                       E d u s k u n n a 11 e.
17827: 
17828:    Useille valtion viran ja toimen haltijain        jen piiri:tarkastajat. . Muutamia vuosia sit-
17829: r;vhmäille kuuluu palkkaetuina virka-asunto,        ten toimitettiin PohjoisSuomessa uusi kan-
17830: josta nämä maksavat valtiolle säädetyn              sakoulujen tarkastuspiirijako. Tällöin pe-
17831: vuokran. Näin on valtion puolesta pyritty           rustettiin kaksi uutta rajaseututarkastus-
17832: järjestämään etenkin posti- ja liikenteen           piiriä, Kemijärven ja Kainuun piirit. Toi-
17833: sekä rtuhlin ja armeijan palveluksessa. ole-       menpide merkitsi tärkeätä edristystä raja-
17834: ville viran ja toimen haltijoille. Pohjois-         seutujen koulualalla. Mutta samalla on to-
17835: Suomessa ja syrjäisi1llä Tajaseutupaikka-           dettu näiden virkojen täy:ttämisessä huo-
17836: kunnilla virka-asunto on yleensä kuulunut           lestuttavana vaikeutena juuri asuntojen
17837: myös tuomareille, nimismiehille, lääkäreille,       puute. Niinpä esimerkiksi Kemijärven pii-
17838: eläinlääkäreille, metsänhoitajilile j. n. e. Tä-    riin ei ole saatu pysyväistä tarkastajaa.
17839: hän toimenpiteeseen on oltu pakoitettuja            Nykyinenkin tarkastaja, joka parin vuoden
17840: paitsi sentakia, että näillä seuduilla viran-       ajalla on jo kuudes virassaan, on jo hake-
17841: hoito tuottaa monia vaikeuksia, myöskin             nut uutta virkaa. Myös Kainuun piirin
17842: siksi, ettei tarkoitukseen ole ollut asuntoja       tarkastajana, joka asuu Suomusswlmella, on
17843: vuokrattavissa.                                    asuntovaikeuksia.
17844:    Viime mainittu puute on nyt tullut en-              Jotta tämä 'epäkohta saataisiin poiste-
17845: tistä paljon pahemmaksi. Sen jäJlkeen kuin         tuiksi olisi ·e'l'äilhle Pohjois-Suomtln krunsakou-
17846: saksalaiset ovat perin pohjin .tuhonneet Poh-      lujen tarkastajille valtion puoles1a raken-
17847: jois-Suomessa sekä yksityisten että valtion        nettava virka-asunto. Sellainenharr 'lam
17848: omistamat asunnot, on hävitetyllä alueella         mukaan Imuluu kai.lk:i'llle maalai!skuntien
17849: ollut mahdotonta saada viran ja toimen             ik:ansakouilunopettajil1ekin. Tarkastajat .luon-
17850: haitijoille asuntoja. Paikkakuntien asuk-          noLlisesti maksaisivat asunnostaan valtiolle
17851: kaiden on itsensäkin vielä pi,temmän aikaa         säädetyn vuokran. Näin ollen tämä toi-
17852: asuttava paljon ahtaammissa asunnoissa             menpide ei kysyisi suuria menoja. Kun
17853: kuin ennen sotia, sililä riittämättömien kor-      virka~asunnon hankkimiseen on oltu pako-
17854: vausten ja korkeitten rakennuskustannus-           tettuja ryhtymääJn moniin muihin viran-
17855: ten vuoksi jälleenrakentaminen voi vain            haltijaryhmiin nähden Pohjois-Suomessa
17856: osittain toteutua.                                 ja kun tällä toimenpiteellä nämä sy;rjäi-
17857:    Tämän vuoksi on valtiovallan toimesta jo        set kansaik:ou'lujen tarkastu:spi.irit saataisiin
17858: ryhdytty rakentamaan hä.vitetyllä alueella         edes likipitäen yhtä edwH.isoon asemaan
17859: useille eri hallinnon aloi!lla toimiville viran    1kuin eteläisemmät, ehdotamme kunnioittaen
17860: ja 'toimen haitijoille virka-asuntoja. Vain        eduskunnan hyväksyttäväks1 rt<>ivomuksen,
17861: tämän kautta voidaan sinne saada pätevää
17862: virkamiehistöä ja jo virassaan oleva pysy-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17863: mään paikoillaan.                                         siin virka-asuntojen hankkimiseksi
17864:    On kuitenkin eräs ryhmä viran ja toi-                  J(emijärven, Lapin, Länsipohjan ja
17865: men haltijoita, joille tähän asti ei ole kuu-             Kainuun piirien kansakoulujen tar-
17866: lunut virk·a-asuntoja, nimittäin kansakoUilu-             kastajille.
17867:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
17868: 
17869:   Erkki Koivisto.         Lauri Järvi.             M. 0. Lahtela.           H. S. Pesonen.
17870:   Eemil Pääkkönen.        Eemil Luukka.            Markus Niskala.
17871:                                                                                                    49
17872: 386
17873: 
17874: VIII,22. -   Toiv. al. N:o 151.
17875: 
17876: 
17877: 
17878: 
17879:                               Luukka y. m. : Toirnenpiteistä itäisen. ja pohjoisen raja-
17880:                                 seudun kansakouluolojen korjaamiseksi.
17881: 
17882: 
17883:                                    E d u s k u n n a II e.
17884: 
17885:    Rajaseutujen kansakouluoloissa on senkin     tuu korvaamaan mitä a:lkeellisimmalla rta-
17886: jälkeen, kun marraskuun 22 päivänä 1946         valla. Kun tähän yhtyy rajaseutuolojen
17887: annetuilla oppivelvollisuuslain 1 § :n ja       muut tunnetut vaikeudet, ei ole ihmetel-
17888: kansakoulujen kustannuslain 19 §: n muu-        tävää, että nämä seudut poteva:t mitä pa-
17889: toksilla on ~aajennettu oppivelvollisuutta ja   hinta opettajapuutetta. Ihmeterltävää pi-
17890: järjestetty oppilaiden kouluihin saattamis-     kemmin on, että sinne näissä oloissa saa-
17891: ja heidän majoittamiskysymyksensä, val-         daan senkin verran opettajia.
17892: lalla vaikeita epäkohtia ja kohtuUJttomuuk-         Kuluvana Jukuvuotena toimii 25:ssä ra-
17893: sia maan muihin osiin verrattuna. Räi-          jaseudun kunoo.ssa, joissa virkoja on kaik-
17894: keimpiä niistä on omien koulutalojen puute      kiaan 856, epäpä:tevinä väliakwisina 62 mies-
17895: ja epäpäteväin opettåjain suhteettoman          ja 170 naisopettajaa, minkä lisäksi vielä tu-
17896: suuri :lukumäärä.                               lee 4 mies- ja 27 naisopettajaa henkilökoh-
17897:    Lukuvuonna 1945-1946 toimi kaikista          taisina sijaisina. Epäpäteväin opettajain
17898: maan kouluista, rajaseutujen koulut mu-         lukumäärä on näin ollen 263 eli 30.7 %.
17899: kaan [uettuina, kokonaan vuokrahuoneissa        Kahdeksassa kunnassa, joissa tilanne on vai-
17900: 15.s %. Kahdeksassa rajaan koskettavassa        kein, on epäpäteväin määrä keskimäärin
17901: tarkastuspiirissä tämä luku oli 37.6 %. Ku-      50.6% ja kahdessa vaikeimmassa tapauk-
17902: rluvana lukuvuotena rtällä alueella valmistuu   sessa 61 ja 57%. Koko maan suomenkie-
17903: 24 koulutaloa ja ensi syksyyn mennessä           lisissä kouluissa, joissa epäpäteväin määrä
17904: lisäksi 9 koulutaloa. Prosenttiluku alenee       nyt on poikkeukselrlisen suuri, se on noin
17905: tämän johdosta lukuvuodeksi 1947-1948            9 %, ja muussa osassa maata, rajaseudun
17906:  35.2 :een. Miten pitkä matka vielä on           koulut pois 'laskettuina, 7.3 %. Näiden seu-
17907:  edessä, havaitaan, kun tiedetään, että sa-      tujen opettajain tarve jo olemassa oleviin
17908: moissa piireissä viimeksi mainittuna vuo-        kouluihin on lähes se määrä, mikä nykyisin
17909: tena toimii omissa koulutaloissa 877, mutta      vuodessa voidaan valmistaa. Mutta sitä li-
17910: kokonaan vuokrahuoneissa 471 koulua. V as-       sää vielä melkQisesti alussa mainittujen
17911: taavat luvut muun osan maata suomenkieli-        lainmuutosten v~ikutus. Kuinka paljon
17912:  sissä kouluissa ovat 5,665 omaa ja 759          uusia kouluja :tä"män johdosta joudutaan
17913: vuokrattua kouluhuoneistoa. Vaikka uusien        perustamaan, ei ole t<iedossamme, mutta
17914:  twlojen rakentamiseen ei määrärahain puo-       rlukuvuotena 1945-1946, jolloin aikaisem-
17915:  lesta ole ollut estettä, on mielestämme jat-    mat oppivelvollisuutta koskevat säännökset
17916:  kuvasti kiinnitettävä huomiota siihen, että     olivat voimassa, oli kosketelluissa kahdek-
17917:  rakennusaineiden saamiseksi tehdään kaikki      sassa tarkastuspiirissä oppivelvollisuus to-
17918:  mahdollinen.                                    il;euttamatta 3.9% :ssa ik:oulupiirrejä, kun se
17919:     Koulutalojen puute ei vaikuta yksin kou-     maan suomenkielis,issä piireissä rajaseutu
17920:  lun työhön sellaisenaan, vaikka vuokrahuo-      mukaan luettuna oli 1.5% ja irlman raja-
17921:  neet rajaseudun olojen johdosta siellä          seutua 0.9. Uusien opettajanvirkain tarve
17922:  yleensä ovat heikommat kuin rinnemaillla.       pelkästään oppivelvollisuuden jossakin muo-
17923:  Koulutalojen puute on samalla opettajan         dossa toteuttamiseksi on siis tästäkin pää-
17924:  asunnon puute, jonka opettaja yleensä jou-       tellen juuri Tajaseuduilla erittäin tuntuva.
17925:                                    VIII,22. -     Luukka y. m.                                 387
17926: 
17927:    Opettajapuutteen poistamiseksi on vain          pätevän opettajiston ja vapautuu turvautu-
17928: yksi keino: lisätty valmistus. Sen onnistu-        masta ylimääräisiin ja tuntiopettajiin siinä
17929: miseen on kuitenkin tarpeen, että alalle on        määrässä, missä tämän nyt täytyy :tapah-
17930: riittävästi tulijoita ja että alla siis tarjoaa    tua.
17931: selJaiset edut, että sille lähdetään. Mutta           Mutta ei yksin seminaarin opetustilain
17932: valmiiden opettaja1n sijoittumiseen rajaseu-       ja opettajavoiman järjestely riitä, kun asiaa
17933: dulle tämä ei yksin vaikuta eikä ainakaan          katsotaan rajaseudun näkökulmasta. Mo-
17934: niin kauan, kun opettajia on vähän. Päte-          lempiin seminaa:reihin on järjestettävä riit-
17935: väi:h opettajain tasaisemman jakautumisen          :täväll suuret oppilasasuntolat. Silloinkin
17936: vuoksi yli maan on rajaseutujen opettajain         Buomenkiclisel!lä opettajanvaolmiSituksella olisi
17937: asemaa tailoudelliseS'tiJ korotettava nykyistä     VIasta sama ~uku oppiilasasuntoja kuin ruot-
17938: varsin paljon tuntuvammin, koska on                sinkielisellä on ollut ja edelleen on. Sii-
17939: nähty, että järjestelmä ei johda tuloksiin.        hen mennessä olisi erityisin apurahoin tur-
17940: Samrulla on kiinnitettävä huomiota siihen,         vattava ~lahjakkaiden rajaseudun nuorten
17941: että näiltä seuduilta kotoisin olevine teh-        opettajaksi valmistumista.
17942: dään opettajaksi valmistuminen mahdoll1-               Tämän enemmän opettajain lisävalmis-
17943: seksi. Vaikka ei voidakaan väittää, että           tukseen kajoamatta S'iirrymme käsittele-
17944: kaikki opettajat pyrkivät kotiseudulleen           mään niitä parannuksia, joi.ta opettajain
17945: virkaan, on kuitenkin valtaosaan nähden             palkkaukseen olisi rajaseudun vuoksi teh-
17946: näin. Jos rajaseutua lähellä on opettajan-          tävä.
17947: valmistuslaitos ja jos opiskelu vähävarai-             Rajaseutulisän ylin raja, 30% peruspal-
17948: sil~e tehdään siinä :taloudellisesti mahdolli-     kasta, on siis osoittautunut riittämättö-
17949: seksi, rajaseudutkin saavat enemmän opet-           mäksi. On väLttämätöntä saada se nouse-
17950:  tajia. Näihin kahteen parannusta, kaipaa-          maan 60 % : iin.
17951: V·aan kohtaan olisi huomio kiinnitettävä.             Mutta vaikeimmissa tapauksissa ei ,tämä.-
17952:    Valmistuksen ~lisäämiseksi on muutenkin         kään ole kylliksi. Valtioneilvostolla tuilisi
17953: edullista, mutta varS'inkin rajaseudun opet-        olla oikeus, milloin joihinkin opettajanvir-
17954: tajain kysynnän kannalta ensiarvoisen tär-         koihin on vaikeata muuten saada päteviä
17955: keää, että ltä-Suomen seminaa:ri viipymättä        opettajia, kouluhallituksen esitykSestä mää-
17956: siirretään maan itäosiin. Kun tätä varten           rätä maksettavaksi erityistä lisäpalkkiota
17957:  ei missään ole valmiita huonetiloja käytet-       10-30 %: iin peruspalkasta. Yhtä se1lvää
17958: tävissä, olis1 toimenpiteet seminaarihuoneis-       kuirt, että tätä oikeutta olisi käytettävä. har-
17959: .tojen rakentamiseksi saatava nopeasti al-         kiten, on myös, että tällaisia kouluja Taja-
17960: kuun.                                              seudulla on.
17961:    Yhtä tärkeätä on, että Kajaanissa toi-              Edellä sanotun perusteella ehdotamme
17962: miva kansakoulupohjainen miesseminaari,            eduskunnan päätet'täväksi toivomuksen,
17963: joka nyt toimii rinnakkaisluokkien nojaUa
17964: kahdenkerta1.sena ja jota toim1ntaa, kiitos                  että hallitns ryhtyisi kiireellisiin
17965: .tyydyttävien rakennusten, voidaan vähäi-                 toimenpiteisiin itäisen ja pohjoisen
17966: sin rakennusjärjestelyin edelleenkin jatkaa,              rajasentumme kansak&lilnolojen kor-
17967: muutetaan pysyvästi kaksiosastoiseksi semi-               jaamiseksi, ja antaisi asiasta tarpeel-
17968:  naariksi. Vain silloin tämä seminaari saa                liset esitykset Edusknn?Ullle.
17969:       Helsingissä 12 päivänä helmikuula 1947.
17970: 
17971:                  Eemil Luukka.                                 Erkki Koivisto.
17972:                  Juho Paksujalka.                              Juhani Leppälä.
17973:                  Matti Pärssinen.                              Aapo Inkinen.
17974:                  S. Salo.                                      Lauri Riikonen.
17975:                  Johannes Virolainen.                          Heikki Soininen.
17976:                                  Yrjö A. Manninen.
17977:  388
17978: 
17979:  VII1,23. -   Toiv. al. N :o 152.
17980: 
17981: 
17982: 
17983: 
17984:                                 Lappi-Seppälä y. m.: Uusien käytän,nöllisille aloille johta-
17985:                                   vien oppilaitosten perustamisesta ja entisten laajenta-
17986:                                    misesta.
17987: 
17988: 
17989:                                      E d u s k u n n a 11 e.
17990: 
17991:    Maamme jälleenrakennus, joka tapahtuu         koin parvin pyrkinyt teknilliseen korkea-
17992:  paitsi rakennustoiminnan alalla myös mo-        kouluun, kauppa/korkeakouluun, teknillisiin
17993:  nilla muilla elintärkeillä tuotannon aloilla,   opistoihin ja kouluihin sekä lukuisiin mui-
17994:  ei vähiten teollisuudessa, edellyttää, että     hin vastaavanlaatuisiin ylempiin ja alem-
17995:  ammattimiehet omaavat riittävän pätevyy-        piin käytännöllisille aloille johtaviin oppi-
17996: den työnsä suorittamiseen. Tällä hetkellä        laitoksiin, joihin kuitenkin on voitu ottaa
17997: on havaittavissa varsin useasti, että riittä-    vain mitiilttömän vä:hä;inen osa pyrkijöistä
17998: vän käytännöllisen koulutuksen puute, -          muiden jäädessä ilman toivomaansa koulu-
17999: ~nuorisomme     kasvattamisessa teoreettisen     tusta. Suuret joukot nuorisoa on sen
18000: koulutuksen oltua liikaa etusijalla käytän-      vuoksi joutunut antautumaan alalle, joka
18001: nöllisen koulutuksen kustannuksella -, on        on ristiriidassa heidän tulevaisuuden suun-
18002: johtanut asiantilaan, josta nimenomaan tänä      nitelmiensa ja harrastustensa kanssa.
18003: ajankohtana on kiireesti päästävä. Monien          Edelläolevaan viitaten esitämme edus-
18004: varsinkin teknillisten alojen niin sanotut       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18005: ammattimiehet ovat saaneet hyvinkin kirja-
18006: van ja toisistaan eriävän koulutuksen, eikä                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18007: nykyisin enää voida lainkaan luottaa tun-                toimenpiteisiin uusien käytännölli-
18008: temattomaan työntekijään, joka teknikon,                 s~'lle alo~'lle johtavien oprn'laitosten
18009: muurarin, sorvarin tai muun ammattilai-                  perustamiseksi sekä nyt jo toimivien
18010: sen nimeä kantavana astuu palvelukseen.                  laitosten laajentamiseksi, jotta ny-
18011: Jotta voitaisiin olla varmoja ammattihenki-              kyistä huomattavasti suuremmassa
18012: löstön riittävästä pätevyydestä tulisi !kii-             määrässä voitaisiin ante&a opetusta
18013: reellisesti aikaansaada riittävä määrä käy-              teknillisille ja muille käytännölli-
18014: tännöllisen elämän eri aloille valmistuvia               sille aloille antautuville.
18015: ammattimiehiä. Maamme nuoriso on San-
18016:         Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1947.
18017: 
18018:                  Jussi Lappi-Seppälä.                          S. Salo.
18019:                  Felix Seppälä.                                Veikko Vennamo.
18020:                                                                                                  389
18021: 
18022: VIII,24. -   Toiv. al. N:o 153.
18023: 
18024: 
18025: 
18026: 
18027:                                  Bryggari y. m.: Toimenpiteistä amrnattikasiJatuksen edis-
18028:                                     tämiseksi.
18029: 
18030: 
18031:                                       E d,usk unna:ll e.
18032: 
18033:    Kesäkuun 27 päivänä 1939 kansainväli-           aloi·lla vielä mahdollisuutta siir.tyä yksin-
18034: sen työjärjestön ylcinen !konferenssi on           omaan ammatt.ikoululinjai~a korkeakoulu-
18035: hyväksynyt ammattikasvatusta koskevan              op:isike1uun asti.
18036: suosituksen. Työkonferenssi on pitänyt                 Vaikea taloud(;llinen tilanteemme ja eri-
18037: ammattikasvatuksen tcllostamista ja yhden-         tyisesti työvoiman puute edellyttävät aan-
18038: mukaistlllmista tärkeänä sekä nuorisotyöttö-       mattikasvatuksen nopeata edistämistä. Pel-
18039: myyden ehkäisykeinona että ammattitaidon           kästään tuO'taJlllnon avainaloi'Ha on työvoi-
18040: lis,äfu1tyneen merkityiksen t.aJkia työntekijäin   mavajaus tällä hetikellä tilaston mukaan
18041: sosiaalisessa edistymisess:ä ja myös eri:tyi-      15,145 ,henkeä. MyÖSilrirn metsätöissä ja
18042: sesti tuotannon. tehostamisen ikanna:l ta,         maa.taJloudessa on meillroi:sta työvohnava-
18043: jossa ammattitaidosta on vä:litöntä hyötyä         jausta havaittavissa. Sodan aikana on am-
18044: sekä työntekijälle että ~työnantajalle ja          mattitai1:o kaikiUa ,aloilla ~asikenut ja ikun
18045: väJilllistä ikdko yhteisikunnallle.                sodan jälkeen on tapahtunut muutoksia
18046:    Ammattikamtuben yleisessä järjoote-             maan t.uotamrtoelämän ra:kroteeseen, on se
18047: lyssä on Suomessa yleensä noudatettu suo-          johtanut ,työvoiman siirtymiseen a:la;lta toi-
18048: situksesta ilmeneviä periaatteita, mutta           seUe, milm myöskin on osail,1Jilarn, alentanut
18049: myöskin puutteeLlisuuksia on edeHeen ole-          keskimääräistä ~työtaitoo. Kun malhdonisuu-
18050: massa mon€SSa vro-sin oleel1i:sessa kohdassa.      temme saada ul!komailta raaka-aineita ovat
18051: Yhtenäinen suU'll:llite1ma, jossa olisi otettu     :rajoitetut, on tuotannon tehosmmisessa
18052: huoonioon ,työntekijäin amma:tiUinen etu           eräänä !tärkeänä edeHytyksenä työtehon
18053: sekä sivistyikscllinen ja hellikinen huolto,       ja ~työtlllidon Hs:ääminen. Tähä:n voidaan
18054: työnantajain työvoiman ~tarve, y<leiset ta-        päästä parhaiten yhtenäisen suunnitelm;an
18055: loudelHset ja sosiaaliset edut, yleisen ope-       pui<ttcissa toteutetun. ammattikasvatuksen
18056: tuksen, ammatinneuvonnan ja ammatinva-             avulla. Sama:Ha olisi ammatin valimw.Ha
18057: linnan taso, te<knHkan kcllitys ja työn jär-       ohjattava työvoimaa eri aloi!Jle ta:rtkoituik-
18058: jestely, työmarkkinain raikenne ja kehitys-        senmukais€iSS:a suhteessa, joliloin alalta ~toi­
18059: suuDJta sekä yleinen taiouspo1itiikka, on          selle siirtymisestä aiheutuvat kansantalou-
18060: jäänyt ,tekemättä. Oppivelvollisten nuorten        delliset tappiot voitai:siin supistaa ma:hdol-
18061: a-mmatinvailinnan ohjaus on suureksi osruksi       Hsimman vähiin. Ammatin valinnan ja
18062: laiminlyöty. Viime vuosima on kansakouhm           amm:attikasvatuiksen teihostamimen edeHyt-
18063: jatko-opetUSJta tosin pyritty tässä suhteessa      tiiJä kiimte:ätä yhteistyötä ;ta:louselämän, am-
18064: kehi1Jtä.m:ääa1, mutta vaminainen valmistava       mattikasvatus- ja muitten virrunomaistoo
18065: ammattiopetus on y,leensä alikanut Hian            WililJä. Tällaista keskitystä ja riittävän
18066: varhaiseHa ikäkaudelta ja ilman ammatin-           kiinteä:ä yhteistyötä ei meHuä vielä dle.
18067: valinnan ohjausta. Määräsuuruisia yrityk-              Edellä oleva-n noja:lila ilrunnioit.taen ehdo-
18068: siä ei ole velivoitettu kustanta:m:aan nuor-       rtamme eduskunnan pä:ätettäväJksi t.oivomuik-
18069: ten työntekijäin ammattikasvatusta eivätkä         sen,
18070: teknHili:set ja ammartti:ikoulut ole meHUi                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18071: maksuttomat, kuten suosituksessa ehdote-                  toimenpiteisiin amnutttikasvatuksen
18072: toon. Myöskään meillä ei ole kaikilla                     edistämiseksi siten,
18073: 390                             VIII,24. -   Ammattikasvatus.
18074: 
18075:           että amm.attikasvatusta hoidettai-           vän keskitetysti sekä yhteistoimin-
18076:        siin yhtenäisen suunnitelman puit-              nassa muitten viranomaisten kanssa
18077:        teissa; ja                                      huomioon ottaen maamme talouselä-
18078:           että ammattikasvatuksesta huoleh-            män tämän hetken tarpeet.
18079:        tivat viranomaiset toimisivat riittä-
18080:       Helsingi.ssä 13 päivänä   h~lmikuuta     1947.
18081: 
18082:                  T. Bryggari.                              Juho Kuittinen.
18083:                 ·Heikki Simonen.                           Alpo Lumme.
18084:                 Aino MaJkamäki.                            Onni Peltonen.
18085:                                                                                             391
18086: 
18087: Vlll,25. -   Toiv. al. N :o 154.
18088: 
18089: 
18090: 
18091: 
18092:                                Miettunen y. m.: Toimenpiteistä keskusammattikoulun pe-
18093:                                    rustamiseksi Rovaniemen kauppalaan.
18094: 
18095: 
18096:                                      E d u s k u n n a ll e.
18097: 
18098:  . Lapin läänin poikkeuksellisissa oloissa        parin viime vuoden aikana rautatielin-
18099: tunnetaan teknillisen ammattikasvatuksen          jojen mestareista 39 % siirtynyt pois,
18100: puute nykyisin erittäin kipeästi. Tarvitta-       vuosittaisen tarpeen ollessa 15-20 miestä.
18101: via teknillisiä ammattikouluja on maakun-           Ammattitaitoisen työväestön puutteen
18102: nassa liian vähän, josta- johtuen ammatti-        huomioonottaen läänin alueella, olisi kui-
18103: koulutuksen saaneita mestareita ja tek-           tenkin tämän hetken enS'immäinen tarve
18104: nikoita oman maakunnan miehistä on                teknillisen ammattikasvatuksen alalla kes-
18105: vain murto-osa tarvittavasta määrästä.            lmsammattikoulun perustaminen Rovanie-
18106: Kokemus on osoittanut, että muualta tul-          melle. Tämän keskusammattikoulun ope-
18107: lut ammattitaitoinen henkilöstö ei viihdy         tusohjelma olisi ehkä syytä alunperin
18108: Lapissa, joten pysyvä parannus on saata-          suunnitella sille pohjalle, ·että koulu toi-
18109: vissa vain sitä tietä, että ·oman maakun-         misi samalla jonkinlaisena alkeiskouluna,
18110: nan ammattikasvatusta tehostetaan. Olo-           josta lahjakkaimmat oppilaat voisivat
18111: suhteet Lapissa ovat siinä määrin poik-           siirtyä teknilliseen kouluun. Ammatti-
18112:  keavat maan muista osista, että esim. ra-        mieskmsseja järjestämällä koulun yhtey-
18113:  kennusalan muualta tulleet mestarit jou-         dessä voitaisiin nopeasti eri alojen ki-
18114:  tuvat helposti tekemään aina uudelleen           peintä ammattityövoiman puutetta myös
18115:  samoja virheita, joita uudet olosuhteet          jossain määrin lievittää. Edellytykset
18116:  outoudellaan a·iheuttavat.                       opettajavoimi·en saantiin olisivat Rovanie-
18117:     Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon           men kauppalassa suhteellisen hyvät,
18118:  on otettu määräraha teknillisen k<>ulun          asianomaisten virastojen keskittyessä Ro-
18119:  perustamista varten Kemiin. Kouluun on           vaniemelle.
18120:  suunniteltu kuitenkin vain kone- ja ·sa-            Edelläolevan perusteella ja viitaten am-
18121:  haosastot, joten parannusta huoneraken-          mattikasvatusneuvoston       keskusammatti-
18122:  nus- ja kulku:lailto&lail.la ei koulusta tässä   kouluj.en perustamista koskevaan koko-
18123:  laajuudessa vielä tule olemaan. Vastaisuu-       naissuunnitelmaan, ehdotamme kmmioit-
18124:  dessa olisi joko Kemin teknillistä koulua        taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
18125:  laajennettava, tai . perustettava Rovanie-       sen,
18126:  melle teknillinen koulu, johon tulisi huo-
18127:  nerakennus- ja kulkulaitososastot. Jälleen-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18128:   rakennuskautenå 1945-1946 on huonera-                   toimenpiteisiin oloihi·n soveltuvan
18129:  kennusalan rakennusmestareista ollut La-                 keskusammattikoulun perustamiseksi
18130:   pissa läänin omalta alueelta vain 12 %                  Rovaniemen kauppalaan vuoden
18131:   mestareista. Kulkulaitospuolella on myös                1948 aikana.
18132:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
18133: 
18134:          Martti Miettunen.            Markus Nislmla.               Erkki Koivisto.
18135: 392
18136: 
18137: VIII,26. -   Toiv. al. N:o 155.
18138: 
18139: 
18140: 
18141: 
18142:                                 H. Pesonen y. m.: Määrärahasta keskusammattiko-uhtn 1JC-
18143:                                    rustantiseksi Rovaniemen kauppalo,(tn.
18144: 
18145: 
18146:                                     E d u s k u n n a ll e.
18147: 
18148:    Maassamme on tällä kertaa yli kolme-           voimakkaasti kehittyvä puuteollisuus mo-
18149: kymmentä valmistavaa amattikoulua ja              nine sivutuotantoaloineen sekä muut maa-
18150: niistä on vain yksi koko laajan Lapin             perän- tai luonnonrikkaudet, jotka ;tul~a,t
18151: läänin alueella, nimittäin Kemissä, lu-           sinne vastaisuudessa luomaan uutta teol-
18152: kuunotJtamaltlta nY't suunnittelun ~tHa ole-      lisuutta. Samoin olisi aivan erikoista huo-
18153: vaa Kemin teknillistä koulua. Tämä ai-           miota kiinnitettävä varsinaiseen maata-
18154: noa Lapin läänin alueella toimiva ammat-          louden ammattiopetukseen, sillä sekin
18155: tikoulu on voinut ottaa vain hyvin ra-            elinkeinoala vaatii ammattitaitoa, samoin
18156: jotetusti vastaan oppilaita, sillä kouluun       liikenteen ja kaupanalat vaativat entistä
18157: pyrkijöitä on ollut niin tavattomasti. On         enempi huomiota. Näiden yleisluontoisten
18158: varsin luonnollista, ett.ä tämä Kemissä          seikkojen lisäksi on tällä kertaa aivan
18159: toimiva ammattikoulu ei pysty tyydyttä-           ensiasteisen tärkeää sotaorpojen ammatti-
18160: mään kuin pienen osan Lapin läänin                opetuksen järjestäminen, sillä yhteiskun-
18161: väestön ammruttiopetusta.rpeesta. Ja kun          nan olisi tässäkin suhteessa aivan erikoi-
18162: Lapista matkat ovat tavattoman pitkät            sesti tuettava niitä, jotka ovat huoltajansa
18163: muualla Suomessa oleviin ammattikoului-           menettäneet ja järjestettävä näille orvoille
18164: hin, niin olosuhteiden pakosta siellä am-         tilaisuus saada tarpeellinen ammattitaito,
18165: mattiopetus jää olemattoman vähäiseksi,           jotain vissiä tehtävää tai työalaa varten.
18166: ellei sinne saada lisää uusia ammattikou-            Lapin lääniin olisi saatava mahdolli-
18167: luja.                                            simman pian ainakin yksi keskusammatti-
18168:    La·pin läänin olisi vihdoinkin päästävä       koulu ja olisi se sijoitettava Rovaniemelle.
18169: muun Suomen kanssa tasavertaiseksi               Kun koulu olisi Rovaniemellä, niin sitä
18170: näissäkin ammattikouluasioissa, jos tuhon        voisivat käyttää hyväkseen koilliskairojen
18171: ja hävityksen jäljet aijotaan saada mah-         nuoret tytöt ja pojat, kun taas Kemissä
18172: dollisimman pian korjatuksi ja samalla           oleva ammattikoulu voisi ainakin jossakin
18173: tehdä oikeutta näille ilman omaa syytään         määrin tyydyttää Torniojokilaakson ja
18174: vaikeuksiin joutuneille kansalaisille. Ja        llä·änin €!teläisen osan !l:arpeen.
18175: siksi sinne olisi saatava koulutettua                Edelläolevan perusteella ehdotamme
18176: riittävästi kykeneviä työnjohtajia ja            kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18177: muuta ammaJttita:ilt.oista työvoimaa ja ~teki­   toivomuksen,
18178: jöitä, oman maakunnan väestöstä, koska
18179: muun Suomen elämään ja oloihin tottu-                      että hallitus ryhtyisi to-imenpitei-
18180: neet ihmiset eivät yleensä kauan viihdy                 siin keskusammattikoulun perusta-
18181: Lapissa.                                                miseksi Rovaniemen kauppalaan ja
18182:    Jälleenrakennustyön lisäksi ammatti-                 varaisi sitä varten v. 1948 tulo- ja
18183: kasvatuskysymyksen tärkeytltä on myös                   menoarvioesitykseensä t-iittävän suu-
18184: korostettava sen vuoksi, että Lapin lää-                1'Mt määrärahan.
18185: nissä on ~aajaan metsätalouteen perustuva
18186:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
18187: 
18188:                  B. S. Pesonen.                               M. 0. Lahtela.
18189:                  Eino Tainio.                                 Elsa Karppinen.
18190:                                                                                           393
18191: 
18192: Vlll,2r. -   Toiv. al. N:o 156.
18193: 
18194: 
18195: 
18196: 
18197:                                SoiD.inen y. m.: AmmattikoUlun perustamisesta Pobvijärven
18198:                                   kuntaant.
18199: 
18200: 
18201:                                     E d u s k u n n a ll e.
18202: 
18203:    Viime aikoina on entistä suuremmassa          mattikoulu alkanut toimintansa, mutta se
18204: määrässä kiinnitetty huomiota ammatti-           ei voi sijoittaa laajan maakunnan nuori-
18205: koulujen tarpeellisuuteen.                       soa siinä määrin kuin on pyrkijöitä, toi-
18206:    On tyydytyksellä merkittävä, että valtio-     selta puolelta ei vähävaraiset kansalaiset
18207: vallan taholta on ryhdytty antamaan tukea        pysty lähettämään kovin kauas kotiseudul- ·
18208: ammattikoulujen perustamiseen.                   taan nuorisoa asunto-, ruoka- ja muiden
18209:    Ammattitaitoa vailla on vielä .paljon kan-    kustannuksien takia.
18210: sailaisia. Perustamalla ·ammll!ttikouluja huo-      Jotta tällaisesta opetuksesta päJäsisivät
18211: lehdimme parhaiten nousevan nuorison kas-        mahdo1lisimmllil1 monet syrjäistenkin paikka-
18212: vattamisesta ammattitaitoisiksi ja yhteis-       kuntien nuoret osallisiksi, olisi ensisijaisen
18213: kunnalle hyötyä tuottaviksi kansakunnan          !tärkeätä, että ammattiarou'hrja järjestettäi-
18214:  jäseniksi.                                 •    siin myöskin maaseudulle, missä !lai1.()1ksen
18215:    Jo pitemmän aikaa on Polvijärven ja           sijo~ttamiscl.le on edellytyksiä. Polvijärven
18216: ympäristökuntien väestön keskuudessa ol-         kuntaan perustettavaa ammattikoulua tuli-
18217: lut puhetta pysyvän ammattikoulun perus-         sivat siihen osallistuvat kunnat tukemaan,
18218: tamisesta Polvijärvelle.                         kuitenkin huomioon ottaen, että mainittu
18219:    Kysymyksen alaisen ammattikoulun tar-         kunta on tyypillistä pienviljelijäseutua ja
18220: peellisuutta voidaan perustella monelta          taloudellisesti köyhää sekä !kaukana rau-
18221: puolelta, m. m. siltäkin osalta, että nykyään    tateistä, ja yleensä verrattavissa rajaseu-
18222: on ammattitaitoinen polvi kokonaan häviä-        tuun ja siksi olisi valtion toimesta ammatti-
18223: m.Jissä. Uusia ei Oile ilmaantunut ja 1Jästä     koulun perustamista huomattavasti tuet-
18224: koituva vahinko on suuri ei ainoastaan yk-       tava.
18225: sityisille paikkakunnille, vaan koko valta-         Edellä olevan perusteella saamme .kun-
18226: kunnalle.                                        nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
18227:    Kansakoulukurssin jälkeen maaseudulla         väksi toivomuksen,
18228: olisi mitä parhaat edellytykset kasvavalle
18229: nuorisolle l:lllllmattikoulun kautta .päästä               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18230: valmentumaan pystyviksi ammattityönteki-                siin arnmatt1ikoulun perustamiseksi
18231: jöiksi elämän raskaassa taistelussa.                    Poltvijärven kuntaan ja sen toimin-
18232:    On myönnettävä, että Joensuussa on am-               nan lähivuosina al,oittamiseksi.
18233:      Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
18234: 
18235:                  Heikki Soininen.                             Akseli Brander.
18236: 
18237: 
18238: 
18239: 
18240:                                                                                            50
18241: 394
18242: 
18243: VIII,2s. -   Toiv. al. N :o 157.
18244: 
18245: 
18246:                                 Lumme y. m.:       Lastentarhaopettajaseminaarin pentStami-
18247:                                    sesta.
18248: 
18249:                                      E d u s k u n n a ll e.
18250: 
18251:    Lastentarhojen merkitys kasvatuksellisena      vin tulla kysymykseen koska siellä jo en-
18252: työmuotona on tullut yhä yleisemmin tun-          nestä,än on Kasvatusopiillinen korkeakoulu,
18253: nustetuksi. Samoin todetaan niiden suuri          jonka päteviä opettajavoimia voitaisiin
18254: yhteisJ.mnnallinen arvo ja apu kodeilLe. Seil-    käyttää myös seminaarin hyödyksi. Tam-
18255: laisillekin paikkakunnille, joilla ei tähän       pere olisi myös väestökeskus, jonka monissa
18256: asti ole ollut lastentarhoja, niitä peruste-      Lastentarhoissa olisi valmistuvilla oppilailla
18257: taan tai on suunnitteilla niiden perustami-       hyvä tilaisuus harjoitteluun ja jossa opet-
18258: nen kun vapautuu huoneistoja taj saadaan          tajatarve kasvaa vuosi vuodelta. Opettaja-
18259: r!lkennuslupia ja tarpeellista kalustoa. Tä-      voimista tuskin myöskään olisi puutetta
18260: män kannatettavan toiminnan esteenä on            tässä koulukaupungissa, joksi k&upurrli:i on
18261: kuitenkin huomattava opettajapula. Maan           vähitellen muodostunut. Tampere olisi siis
18262: ainoassa        lastentarhaopettajaseminaarissa   huomioitava kotipaikkaa uudelle laitok-
18263: Helsingissä on tähän asti valmistunut vuo-        selle etsittäessä.
18264: sittain n.. 30 opettajaa, mutta se määrä ei         Voitanee huomauttaa, että opettajien
18265: riitä opettajatarvetta tyydyttämään. Huo-         tarve on tilapäinen. Sitä emme kuitenkaan
18266: mattavaa on, että toisaalta siirtyy eläk-         usko. Ihannetila olisi, että jokaisella väes-
18267: keelle joka vuosi vanhoja opettajia, useat        tökeskuksen lapsella olisi mahdollisuus
18268: opettajat menevät myös naimisiin ja siir-         päästä lastentarhoihin. Nykyään kaupun-
18269: tyvät pois tehtävistään. Nämä y. m. syyt          kien lastentarhaikäisistä lapsista vain n.
18270: aiheuttavat        jatkuvaa   opettajapuutetta.   10 % pääsee lastentarhoihin. Muissa väes·
18271: Siksi olisi opettajavalmistusta lisättävä.        tökeskuksissa ei pääse niihin edes tuota.
18272: Mikäli tietoomme on tullut, ei kuitenkaan         määrää kyseellisistä lapsista; Se siis· pal-
18273: nykyinen valmistuslaitos tilan ahtauden           jastaa lastentarhojen suuren tarpeen. Edel-
18274: tähden voi laajentaa toimintaansa. Nyt pe-        leen olisi lastenkodeille ja Iastenseimilie
18275: rustelttu: Eheneser-kodin alainen seminaatri-     suureksi hyödyksi, jos niihin olisi saata-
18276: osasto Jyväskylän Kasvatusopillisen kor-          vissa lastentarhaopettajapätevyyden omaa-
18277: kea~koulun yhteydessä on katsottava vain          via toimihenkilöitä.
18278: tilapäiseksi. Toisaalta ei opettajavalmis-           Edelliseen viitaten allekirjoittaneet kun-
18279: tusta olisi myöskään jollain· kursseilla tai      nioittaen esittävät eduskunnan päätettä-
18280: muuta pikakoulutusta järjestämällä lisät-         väksi toivomuksen,
18281: tävä, koska siten taso saattaisi arvelutta-
18282: vasti laskea. Näinollen olisi ajateltava pi-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18283: kaista uuden itsenäisen, valtion ylläpitämän              toimenpiteisiin pätevien lastentar-
18284: seminaarin perustamista jonnelkin maaseu-                 hanopettajien valmistamisen lisäämi-
18285: tukeskukseen, koska pääkaupunkiin muu-                    seksi perustamalla uuden valtion yl-
18286: terrkin kerääntyy liiaksi koko maa:ta käsittä-            läpitämän lastentarhaopettajasemi-
18287: viä Jai1t.oksia ja kouluja. Jyväskylä voisi hy-           ?iaarin.
18288:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
18289: 
18290:                  Alpo Lumme.                                   Juho Kuittinen.
18291:                  Samuli Tervo.                                 Juho Karvonen.
18292:                  Onni Peltonen.                                H. S. Pesonen.
18293:                                       Jere Juuti1ainen.
18294:                                                                                                 395
18295: 
18296: vm,29. - Toiv. al. N:o 158.
18297: 
18298: 
18299: 
18300:                                   Lumme y. m.: KoulutttsmahdoUisuuksien järjestämisestä
18301:                                     raajarikkoisiUe lapsille orppivelvollisuuden suorittamista
18302:                                     vm·ten.
18303: 
18304:                                        B d u s k u n n a ll e.
18305: 
18306:   Joulwku11n 30 päivänä 1946 a:pnetun in-            raajarikkoisille vielä tähdellisempää kuin
18307: valiidihuoltolain 11 § :n 2 momentin mu-            terveille, olisi syytä mahdollisimman no-
18308: kaan valtion asiana on tarpeen mukaan                peasti pyrkiä siihen, että mikäli mahdol-
18309: pm:mstaa ja ylläpitää invaliidien erikois-          lista ~aiikilla raajari:kkoisilla lapsilla olisi
18310: kansakouluja. Kansaneläkelaitokseen ker-            mahdo:hlisuus tä.yttää oppivelvollisuutensa.
18311: tyneen tilastoaineiston ja so~:~iai!liministeriön      Huomioonottaen valtion invaliidihuolto-
18312: sosiaalisen tutkimustoimiston ennen sotia           lakiin perustuva alussamainittu velvolli-
18313: suorittaman tilastollisen tutkimuksen pe-           suus toisaalta ja toisaalta asian tarkoi-
18314: rusteella voidaan laskea, että maassamme            tuksenmukainen hoitaminen, olisi mieles-
18315: tplee vuosittain kansakouluikään 120-180            tämme Raajarikkoisten Auttamisyhdistyk-
18316: niin vaikeasti raajarikkoista lasta, että he        selle myönnettävä noin 50 miljoonan mar-
18317: eivät voi tavallisissa kansa:kouluissa suorit-      kan suuruinen k()roton pitkäaikainen laina,
18318: taa oppivelvollisuuttaan, vaan ainoa mah-            jonka turvin yhl,listys V()isi toteuttaa kou-
18319: qollisuus huolehtia heidäp ikansakouluope-          lunsa uudelleen :rakentamisohjelman, jo.ta
18320: tuksesta.an on sijoittiaa 'heidät a:lussa tarkoi-   varten yhdistys jo ()ll hankkinut piirus-
18321: tettuun eri~oiskansakouluun.                        tukset ; rak()nnqssuunnitelman mukaan uusi
18322:   Maassamme on vain yksi tässä tarkoitettu          koulu tulisi sijaitsemaan Helsingissä Rus-
18323: erikoiskansakoulu, nimittäin Raajaritkkois-         kea,suon Hoitola,itoksen läheisyydessä, jossa
18324: ten . .A,.uttamisyhdistyksen v. 1890 Helsin-        sille on ostettu tontti.
18325: kiin perusta:rp.a Raajarikkoisten Huoltolai-           Uuden k()ulun valmistuttua Raajarikkois-
18326: tos. Sen puoli vuosisataa vanhat puura-             ten Auttamisyhdistys olisi halukas myy-
18327: kennukset ovat hyvin heikossa kunnossa ja           :QJ.ään entisen koulunsa tontin rakennuksi-
18328: auttamattomasti vanhentuneet. Sen oppi-             neen ja näin saamillaan varoilla rakenta-
18329: l~asuntoloissa on tilaa 60 lapselle, mutta          maan Pohjois-Suomeen toisen ikoulun, jol-
18330: on laitokseen . erinäisin järjestelyin saatu        loin raajariklmisten lasten kansakoulupai~­
18331: nyt sijoitetuksi 85 oppilasta.                      kojep minimitarve olisi tyydytetty.
18332:    Ylläselostetusta asiantilasta johtuu, että          Edelläolevaan viitaten esitämme kun-
18333: osa raajarikkoisista lapsista jää vaille            nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18334: kansakouluopetusta. Henkisesti täysin ter-           vomuksen,
18335: veistä vaikeasti raajarikkoisista lapsista
18336: on kansaneläkelaitoksen tkortiston mukaan                    että hallitus ryhtyisi kii-reellisiin
18337: 12.5 % tkokona.an ikou'Lua käymä<ttömiä,, 10%              toimenpiteisiin riittävien koulutu.~­
18338: vain alakansakoulun ja 9% osan yläkansa-                   mahdollisuuksien järjestämiseksi raa-
18339: koulua käyneitä, joten kansakoulukurssin                   jarikkoisille lapsille oppivelvollisuu-
18340: suorittaneita on 68.5 %.                                   den suorittamista varten.
18341:    Kun kansakoulukurssin suorittaminen on
18342:       Hels:im,gissä heiimikuun 11 päivänä 1947.
18343: 
18344:    Alpo Lumme.             Onni Peltonen.           Juho Karvonen.         Jere Juutilainen.
18345:    Samuli Tervo.           Juho Kuittinen.          H. S. Pesonen.
18346: 396
18347: 
18348: VIU,3o. -   Toiv. al N:o 159.
18349: 
18350: 
18351: 
18352: 
18353:                               Kankainen y. m.: Mäiirämhasta rehtm·in asuntorakennuk-
18354:                                 sen aikaansaamiseksi Suomen Ra.amattuopistolle.
18355: 
18356: 
18357:                                     E d u s k u n n a ll e.
18358: 
18359:    Sodan jälkeisinä aikoina ovat vastuun-        itseopiskelua varten sekä harjaautumaan
18360: tuntoisten kansalaisten katseet kohdistu-        yhä monimuotoisemmaksi käyneen kilikolli-
18361: neet odottavina ja kuin ~pua hätälievinä         sen nuorisotoiminnan opastaja- ja johtaja-
18362: kansankirkkoomme. Yhä peloittavimmiksi           tehtäviin. Asiaa har:mstavilen henkitöiden
18363: käyueet rappeutumisilmiöt kansakunnan            lahjavaroja on tämän oppiilaitoksen perusta-
18364: elämässä ovat nähtävästi antaneet tähän          miskustannuksiin käytetty jo yli ·5 milj~
18365: lähimmän aiheen. On nimittäin alkanut en-        naa markkaa. Opettaja- ja henkilökunnan
18366: tistään lukuisammille ihmisille selvitä, että    paikkaaminen - tällä hetkellä seitsemän
18367: vain uskonnollisen elämän voimakas nousu         henikilöä, joista kolme ~kateemisen oppiar-
18368: voisi tuoda todella tuntuvaa apua nykyi-         von suorittanutta - samoin kuin lämmi-
18369: seen hätätilaan. Niin hyvin koulujemme           tys-, valaisu- y. m. kustannukset vaativat
18370: opettajiston kuin lääkärien, ;pappien ja so-     jatkuvasti paljon varoja. Parhaillaan suun-
18371: siaalihuollon alalla toimivien henkilöiden       nitellaan opiston rehtorin asuntorakennuk-
18372: piirissä vallitsee tässä !kohden jokseenkin      sen pystyttämistä, jota varten ei ole vielä
18373: täydellinen yksimielisyys.                       ilmaantunut varoja.
18374:    Samalla aikaa on saatu nähdä useita san-         Kun tässä mainitun oppilaitoksen mer-
18375: gen huomioitavia merkkejä kirkollisen toi-       kitys - verrattuna esim. valtionapua naut-
18376: minnan kaikinpuolisesta elpymisestä. Yh-         tivien kansanopistojen toimintaan - on il-
18377: tenä eikä suinkaan vähä:arvoisimpana osoi-       meinen ja kun sen ylläpitäminen laitoksen
18378: tuksena siitä on pidettävä sellaisen oppi-       omistavalle kannatusyhdistykselle tuottaa
18379: laitoksen kuin Suomen Raamattuopiston            suuria vaikeuksia, niin ehdotamme kun-
18380: syntymistä vähän toista vuotta sitten. Se        nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
18381: sijaitsee Kauniaisissa lähellä pääkaupun-        muksen,
18382: kia. Omassa kauniissa opistotalossa se on                   että hallitus ottaisi vuoden 1948
18383: jo tähän mennessä koonnut moniin satoihin                tulo- ja menoarvioesitykseen miljoo-
18384: nousevien nuorten ihmisten ryhmiä kurs-                  nan markan määrärahan avustuk-
18385: seilleen syventymään elämänkatsomuksellis-               seksi Suomen Raamattuopistolle reh-
18386: ten ongelmien selvittämisessä, saamaan                  'torin asunto-rakennuksen aikaansaa-
18387: uusia tietoja ja uusia virikkeitä jatkuvaa               mista va.rten.
18388:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
18389: 
18390:                 Kosti Kankainen.                              Antti J. Rantamaa.
18391:                 Yrjö I. Antila.                               Alpo Lumme.
18392:                                     Heikki Soininen.
18393:                                                                                           397
18394: 
18395: VIII,3l. -   Toiv. al. N:o 160.
18396: 
18397: 
18398:                                Kauppi y. m.. : Lisätyksestä rvuoden 1947 tulo- ja menocw-
18399:                                  vioon avutukseksi Suomen Num·iso-Opistolle luokkahuo-
18400:                                  neiden ja oppilasasuntoje.n rakentamista va1·ten opiston
18401:                                  päärakennttksen yhteyteen.
18402: 
18403:                                     E d u s k u n n a ll c.
18404: 
18405:    Kun eduskunta otti tämän vuoden meno-         7, kahden oppilaan 6, kolmen oppilaan 5
18406: arvioon avustusmäärärahan yhtä juuri pe-         ja neljän oppilaan 1. Näiden lisäksi tulee
18407: rustettua ja toista vasta perusteilla olevaa     vielä 2 erillistä peseytymishuonetta ja 2
18408: kansanopistoa varten, jotka ovat tarkoite-       WC-laitosta. Asuntolan pinta-ala on 350m2
18409: tut palvelemaan erinäisten <kansalaisjärjes-     ja koko rakennettava pinta-ala, asuntola,
18410: töjen pyrkimystä kehittää itselleen työnte-      luokkahuoneet ja käytävät yhteensä 510m2.
18411: kijöitä, tuntuu luonnolliselta, että autetaan    Rakennuskustannusten on arvioitu nouse-
18412: sellaisenkin Suomen nuorison hyväksi jo yli      van 3 milj. markkaan. Nykyisen hinta-
18413: 65 vuotta tehokkaasti toimineen järjestön        tason huomioiden tulee ra:kennettava huone-
18414: kuin nuorisoseurajärjestön ,ponnistuksia         tila varsin halvaksi, johtuen siitä, että ra-
18415: tarpeellisen sivistystyöntekijäkaartin kcllit-   kennettaessa voidaan käyttää hyväksi van-
18416: tämiseksi.                                       'lmn rakenmuksen P'el'l1B1ms ja hyvfu3sä kun-
18417:    Suomen nuorisoseurajärjestö (Suomen           nossa oleva tiilikatto. Mutta näiden koh-
18418: Nuorison Liitto) perusti 19123 oman kan-         tuullisten raikennuskustannustenkaan peirt-
18419: sanopiston, Suomen Nuoriso-Opiston, joka         tämiseen ei opistolla ole tällä kertaa va-
18420: vuodesta 1926 alkaen on toiminut Mikke-          roja ja siksi sen on täytynyt vedota nuo-
18421: lissä, missä sille ostettiin Paukkulan kar-      risoseuroihin ympäri Suomen. Kun seu-
18422: tano. Rakennukset olivat kuitenkin siksi         roilla kuitenkin on hoidettavanaan omat,
18423: ahtaat, että niitä on täytynyt pariinkin ot-     välttämättömän tarpeen vaatimat seuratalo-
18424: teeseen jo aiemmin lisätä, ikun opiston toi-     hommansa, joiden merkitys maaseudun
18425: minta on monipuolistunut ja laajentunut.         koko sivistystoiminnalle on aivan ensiluok-
18426: Kun opistoon syksyllä 1945 saatiin myös          kainen, ei niiltä liikene suuria tällaiseen
18427: toisvuotinen linja, on välttämätöntä nyt         tarkoitukseen. Hyvin rohkeasti laskien on
18428: saada kaksi uutta luokkahuonetta ja lisää        ajateltu mahdolliseksi saada niiltä laina-
18429: oppilasasuntoja. Mikkelissä vallitsevan vai-     tuksi 2 milj. mk. Kun puuttuvan 1 milj.
18430: kean asuntopulan takia ei näet oppilaita         mk kokoonsaanti näyttää toivottomalta, us-
18431: enää voida sijoittaa nii:n;kuin ennen lähi-      kallamme ehdottaa eduskunnan päätettä-
18432: taloihin asumaan, vaan on heille järjes-         vii:ksi toivomuksen,
18433: tettävä asunnot opistolle. Nykyisen raken-
18434: nusaineiden niukkuuden takia ei ole uskal-                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
18435: lettu ryhtyä uuden rakennuksen rakentami-               esityksen 1,000,000 markan lisäyk-
18436: seen, vaan on suunniteltu sisustaa vanhan               sestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-
18437: päärakennuksen tilava ullakko. Suunnitel-               vioon avustukseksi Suomen Nuoriso-
18438: mien ja tehtyjen piirustusten mukaan voi-               Opistolle l!uokkahuoneiden ja oppi-
18439: daan sinne saada yksi luokkahuone ja                    lasasuntojen rakentamista varten
18440: 65 m2 lattiapinta-alainen käsityöhuone sekä             opiston vanhan päärakennuksen yh-
18441: 19 oppilasasuntoa, joihin voidaan sijoittaa             teyteen.
18442: 38 oppilasta. Yhden oppilaan huoneita on
18443:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
18444: 
18445:         Kalle Kauppi.                H. A. Kannisto.             Eino Laitinen.
18446:         Sulo Heiniö.                 Rolf B. Berner.             Päiviö Hetemäki.
18447:         Ensio Kytömaa..              Lassi Hiekkala..            Arvo Salminen.
18448: 398
18449: 
18450: VIII,32.- Toiv. al. N:o 161.
18451: 
18452: 
18453: 
18454: 
18455:                                Lång y. m.: Määrärahasta vuoden 1918 vankileireillä kuol-
18456:                                   leiden punakaartilaisten hautapaikkojen kunnostamiseksi.
18457: 
18458: 
18459:                                     E d u s k u n n a 11 e.
18460: 
18461:    Vuoden 1918 luokkasotaan osallistumi-         vailila maalla, SuomenJlinnassa, RiihimäeHä
18462: sen johdosta vangittiin useita kymmeniä-         ja Tammisaaressa. Kun tämä ei ole sivis-
18463: tuhansia punakaartilaisia ja sulj·ettiin van-    tysvaltion arvon mukaista ja kun valtio-
18464: kileireihin, joissa heitä ammuttiin ja kuoli     vallan taholta on useammassa eri yhtey-
18465: nä;lkään ja sairauksiin usei:ta tuhansia. Nämä   dessä tunnustettu, että silloisissa tapauk-
18466: miehet ja naiset haudattiin melk·ein poik-       sissa henkensä menettäneet olivat harvoja
18467: keuksetta vankileirien välittömään lähei-        poikkeuksia lukuunottamatta aatteensa
18468: syyteen kaivettuihin          joukkohautoihin,   puolesta henkensä uhranneita syyttömiä
18469: joita ei sen jälkeen hautapaikaksi kun-          ihmisiä ja eduskuntakin on myöntänyt
18470: nostettu eikä aina edes kunnollisesti ai-        heidän leskilleen eläkkeen, olisi hallituk-
18471: dalla eroitettu muusta niitä ympäröivästä        sen, eduskunnan myötävaikutuksella, toi-
18472: alueesta vaan jäivät karjan y. m. eläin-         mittava niin, että edellämainitut y. m.
18473: ten tallattaviksi. Taisteluissa kaatuneiden      entisten vankileirien alueilla sijaitsevat
18474: tai välittömästi niiden päättymisen jäl-         punakaart;iiLaishaudat tulisivat kunnoste-
18475: keen ammuttujen punakaartilaisten hau-           tuksi haurtapaikoiiksi.
18476: toja, joita on asutuskeskuksien läheisyy-           EdeJJlä oleV'llll perusteella esitämmekin
18477: dessä eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea,       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18478: ovat erilaiset työväenjärjestöt kunnosta-
18479: neet hautapaikoiksi ja jatkuvasti vuosien                  että hallitus ottaisi vuoden 1948
18480: kuluessa yhteisvoimin- ja varoin hoita-                 tulo- ja menoarvioon riittävän suu-
18481: neet, mutta vankileireillä kuolleiden ja                ruisen määrärahan vuoden 1918
18482: niiden läheisyyteen haudattujen hautapai-               vankileirM'llä kuolleiden punakaarti-
18483: kat ovat enimmäkseen lmnnostamatta.                     laisten hautapaikkojen kunnostami-
18484: Tål1aisia hautapaikkoja on m. m. Lah-                   seksi.
18485: dessa Hennalan kasarmialueeseen kuulu-
18486:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
18487: 
18488:                  Toivo Lång.                                  Hugo Manninen.
18489:                  Mikko Järvinen.                              L. Myllymäki.
18490:                  Esa Hietanen.                                Kauko Andersson.
18491:                  V. Puumalainen.                              Antto Prunnila.
18492:                  J. Kulmala.                                  Eino Roine.
18493:                  J. Mustonen.                                 Edvard Pesonen.
18494:                                                                                             399
18495: 
18496: VIn,aa. -   Hemst. mot. N :o 162.
18497: 
18498: 
18499: 
18500: 
18501:                               A. K. Wirtanen m. fl.: Angående åt.gä1·der för höjande av
18502:                                  det statliga understödet för ko,nstnii;rer, författare och
18503:                                  m·tister.
18504: 
18505: 
18506:                                     T i U R i k s d a g e n.
18507: 
18508:    Det :fria kulturlivet i det självständiga     och vi förbättrade vårt jordbruk. Den in-
18509: Finland har städse källipat llied utollior-      rikespolitiska oron var ägnad att försvaga
18510: dentliga ekonolliiska svårigheter. Genolli       inrtiresset för kulturen oeh dress företrädare.
18511: inflationen efter det första världskriget        När detta skedde i salliband llied och ef-
18512: reducerades stipendier, pris och fonder tili     ter inflationen, förstår llian huru lliissgyn-
18513: ungefär en tiondedel av förkrigsvärdet.          nad clen konstnärliga kulturen, kulturen,
18514: Arvoden och honorar steg icke i sallillia        SOlli i våra karga förhållanden aldrig åt-
18515: grad solli penningvärdet sjönk. I salliband      njutit någon verklig förmånsställning,
18516: llied det andra världskriget ha vi upple-        måste ha blivit.
18517: vat en andra inflation med snart sagt               Vi stå nu ånyo inför en genomgripande
18518: sallillia genolligripande sänkning av pen-       omgestaltning 'av vårt nationella liv. En
18519: ningvärdet. V ad SOlli under mellankrigs-        epok är tili ända och en ny tager vid.
18520: åren byggts upp av fonder och besparin-          Vi inse i ljuset av våra nyaste erfaren-
18521: gar, av stipendier och pris, har redan nu        heter, att ett litet folk kan göra en stor
18522: tili största delen spolierats. Högkonjunk-       insats på kulturens vädjobana llien att det
18523: turen för lliålare och författare under          inte kan tävla llied de stora nationerna i
18524: kriget är förbi. Företrädarna för det fria       makt och politiskt inflytande. Vårt folks
18525: kulturlivet se i lliånga fall lliOt en eko-      energi bör Olli lliÖjligt mer än hittills in-
18526: nolliiskt svårare frallitid än de flesta         riktas på kulturella prestationer.
18527: andra yrkeskategoriel'.                             Det bör inte vara obekant för någon,
18528:    Under sådant förhållande bör det vara         aitt den fria ikulturens förerträdare i vårt
18529: en hederssak för vårt samhälle och vår           land källipa llied oerhörda ekonolliiska
18530: stat att göra vad solli göras kan för att        svårigheter. De nödgas ofta skapa sina
18531: vårt kulturliv skall få det stöd från det        verk på de fristunder, solli stå tili deras
18532: alllliänna SOlli är värdigt ett kulturfolk       förfogande sedan de avslutat sitt för-
18533: och solli oundgängligen är av behovet på-        värvsarbete för dagen. De sakna ofta
18534: kallat. Man bör inte förgäta, viiken ut-         ateljeer eller arbetsrum. Deras studie- <>ch
18535: Olliordentlig roll de skapande företrädarna      utbildningslliöjligheter, i synnerhet de ut-
18536: för vår kultur spelat för nationallliedve-       ländska, äro oegränsade eller obefintliga.
18537: tandets uppkollist och utveckling, för Fin-      Att det dock i vårt land arbetas allibi-
18538: lands ställning i världslliedvetandet, för       tiöst, att den skapande viljan trots alla
18539: självständighetstanken, för vår folkupp-         svårigheter lever och gör sig gällande,
18540: fostran. Under självständighetstiden har         det är ett glädjande vittnesbörd Olli den
18541: vårt folks energi av i vissa hänseenden          äkta och ansvarslliedvetna strävan, solli
18542: naturliga skäl inriktats lliera på de rent       präglar våra konstnärliga begåvningar lik-
18543: politiska uppgifterna. Vi byggde upp en          solli även Olli den seghet och optilliiSlli
18544: armeorganisation och en utrikesrepresen-         solli ansetts höra till vårt folks karaktärs-
18545: tation. Vi ställde Olli vår utrikeshandel.       drag. Vi kan beklaga, om något förblir
18546: Vi förnyade vårt industriella lliaskineri        ofullgånget på grund av yttre svårigheter
18547: 400                        VIII,33. -   Taiteilijat ja kirjailijat.
18548: 
18549: och hämmande in:flytelser men vi kan icke      dessa vaihtelee 16,800 markasta 30,000
18550: desto mindre glädj·a oss över den an-          markkaan lisättynä 125 % kalliinajan ko-
18551: språkslöshet, den sega målmedvetenhet          rotuksella. Nämä avustukset annetaan
18552: och den obrytbara optimism, som bär upp        vanhemmille ja ansioituneemmille säveltä-
18553: strävandet hos dem som för vidare vårt         jille Valtion säveltaidelautakunnan esi-
18554: kulturlivs unga men dock ärofulla tradi-       tyksestä. Se on epäilemättä kiitettävä to-
18555: tioner.                                        siasia. Mutta sillä ei tyydytetä edes näi-
18556:    Undersöker man närmare de villkor,          den erikoisasemassa olevien säveltäjien al-
18557: som gäller för våra kulturarbetare, måste      keellisimpia elinehtoja, vielä vähemmän
18558: man häpna över den självuppoffrande            nuorempien, joitten eteen taloudelliset
18559: vilja och kallelsetrohet som präglar dem.      vaikeudet nousevat läpipääsemättömänä
18560: Mycket belysande är t. ex. en skrivelse,       muurina jo heidän taiteilijanuransa alku-
18561: som Suomen Säveltäjät r. y. velat bringa       vaiheissa.''
18562: till riksdagens kännedom och som här del-         Man skall inte tro att t. ex. bildkonstens
18563: vis återges. Av skrivelsen framgår, att        utövare i allmänhet har dct stort bättre
18564: våra tonsättare årbeta under så stora svå-     än våra tonsättare; i enstaka fall kan det
18565: righeter, som kanske inga andra ·av våra       vara helt och hållet omöjligt för en bild-
18566: konstnärer, ehuru ingen kategori har skäl      konstnär att fullfölja ett arbete, helt en-
18567: att rosa marknaden. Så skriver Suomen          kelt emedan han saknar materialier eller
18568: Säveltäjät r. y bLa.:                          verkstad. Vi läste nyligen i Suomen Kuva-
18569:    ,Säveltäjät muodostavat meillä kuten        lehti bildhuggaren Väinö Aaltonens väl-
18570: muuallakin luovien taiteilijain pienimmän      taliga vädjan, som bör ha blivit en tanke-
18571: ja juuri sen takia sosiaalisesti eniten lai-   ställare. Det är upplysande att ta del av
18572: minlyödyn ryhmän. Taidemusiikin sävel-         huru bildkonstnärernas egen organisation,
18573: täjain luku nousee maassamme ny,kyisin         Konstnärsgillet, ser på sina medlemmars
18574: noin neljäänkymmeneen. Näistä 37 on            problem. På uttrycklig förfrågan skriver
18575: Suomen Säveltäjät r. y :n jäseniä. Vain        Konstnärsgillet bl. a. :
18576: yhden heistä, Jean Sibeliuksen, on onnis-         ,Suomen Taiteilijaseuran käytettävissä
18577: tunut turvata ·toimeentulonsa luovana          olevat varat olivat 31. 5. 1946 1,639,847 mk
18578: työllään. Hänellekin se tapahtui vasta val-    80 p., joista . stipendirahasto on n.
18579: tion säveltäjäeläkkeen myöntämisen ja          1,206,935 mk. Näistä varoista on korot
18580: maailmanmaineen saavuttamisen jälkeen.         jaettu stipendeinä seuraavasti:
18581: Sitä ennen hän joutui harjoittavien ansio-
18582: töiden vuoksi kamppailemaan vuosikausia             V. 1940        •   •       "'0   ••••••••                 30,000 mk
18583: suurten vaikeuksien kanssa.                         V. 1944    0       ••       0    ••••       0.      0.   35,000 mk
18584:    Yleisesti tunnettujen ja tunnustettujen          V. 1945    0       ••       0    0   •.••   0   0   ••   36,000 mk
18585: säveltäjäin Teoston kautta saatavat vuo-            V. 1940   ••           0    •••••••••                    30,000 mk
18586: tuiset esityskorvaUJkset eivät keskimäärin
18587: riitä edes niihin veroihin, jotka säveltäjän      V. 1942 saatu Dagny Rosenlew-Gren-
18588: on suoritettava luovaan työhön kuulumat-       manin lahjoitus on tehnyt mahdolliseksi
18589: tomista ansiotöistään.                         edellisten lisäksi jakaa yhden 5,000 mk :n
18590:   Säveltäjät muodostavat taiteilijaryhmän,     stipendin vuosittain.
18591: jolla ei ole edes teoreettisia mahdolli-          Suurin apuraha on ollut teollisuus-
18592: suuksia elättää itsensä sävellystyöllään -     :n~euvos Wuorion tekemän [ahjoituksen ko-
18593: yllämainittu poikkeus on käytännössä           roista jaettu 20,000 mk, minkä liswksi on
18594: ainoa. Sen tähden heidän kaikkien on ha-       j·aettu yksi 8,000 mk :n, yksi 5,000 mk :n,
18595: keuduttava ansiotoimiin, jotka tavallisesti    kaksi a 1,500 mk :n, kaksi a 1,000 mk :n
18596: saavat päätehtävän luonteen. Varsinaiselle     sekä yksi 3,000 mk :n stipendi. Edellä
18597: elämäntyölleen, joka kuitenkin pitäisi olla    mainitut stipendit on tämän suurui-
18598: pääasia, he voivat omistautua vain vapaa-      sina jaettu v. 1946.
18599: hetkinä ja kesälomien ·aikana.''                  Kuten edellä tehdystä selostuksesta käy
18600:                                                ilmi ja niinkuin stipendien vaatimattomat
18601:    ,Noin 40 :stä Suomen säveltäjästä naut-     kootkin osoittavat, eivät Suomen Taiteili-
18602: tii nykyisin 11 valtion myöntämiä n. s.        jaseuran käytettävissä olevat varat ole -
18603: taiteilijaeläkkeitä, joitten suuruus vuo-      lukuunottamatta teollisuusneuvos Wuorion
18604:                                      VIII,33. -      Å. K. Wirtanen y. m.                                  401
18605: 
18606: v. 19;37 tekemää lahjoitusta - lisäänty-                      om kredit och materiel, då ju därigenmn
18607: neet n. kolmeenkymmeneen vuoteen.                            ett motsvarande anta1 enskilda bos.täder
18608:     Eräs ratkaisevimpia esteitä, ;iok;a vai-                 skulle frigöras. (I detta sammanhang bör
18609: keuttaa kuv&amataiteilijoitten työskente-                     det påpekas, att det t. ex. i Helsingfors i
18610: llyä." j•a ltoimeellltuloa, on huUitava työhuo-              vissa :VaU förekommer, att icke-konstnä-
18611: :n,eitten puute, mistä seuraav•at tosias1at                  rer förvärvat bostad i .atelje-lokaler, V'ilket
18612: puhuvat koristelematonta kieltä:                             knappast ka:n vara på sin plats samtidigt
18613:     Atelierejä on tällä hetkellä taiteilijoit-               som konstnärer sakna egen arbetsverkstad
18614: temme käytettävissä, Lallukan taiteilija-                    och i något fall t. o. m. egen bostad.)
18615: kotia lukuunot-tamatta, noin kymmen-                             V ad som här framhållits i fråga om
18616: kunta, joi-sta niistäkin osa S:ellaisia, jotka               tonsätt•are och bildko:nstnärer, har delvis
18617: eivät täytä edes ·alkeellisimpia ·taiteilijan                giltighet också för förfuttarna. De ha i de
18618: iyöhuoneelle asetettavia vaatimuksia. I\un                   {lesta fall myeket stora svårigheter att
18619: otetaan hu()mioon, että Suomen Taiteilija-                   brottas med. Det är egentligen bara de
18620: seuran jäsenmäärä on lähes 400 kuvaama-                      p()puläraste underhållningsförfattarna som
18621: taiteilijaa, joista 11oin puolet työskentelee                nå en så stor publik att de kan leva på
18622: pääk;aupl.l\ngissa, n,iin käy selville, että k;y-            sitt arbete .. Undantagsvis kan någon dra-
18623: tl.ymyksessä on epäkohta, joka vaatii mitä                   matisk skriftställare uppnå en hållbar po-
18624: kiireellisintä korjaamista.                                  srition. Diktkonstnärer och allvarliga pro-
18625:     Koska Suomen Taite:ilijaseur·a on ainoa                  saister få nöja sig med förläggarnas un-
18626: järjestö, j()ssa maamme kaikki kuvaama-                      derstöd och med alltför sällsynta och
18627: taiteilijat ovat edustettuina, pidämme joh-                  alltför otillräckliga stipendier.
18628: doDiDlu~aisena, että sille myönnettäisiin                       Endast i undantagsfall kan en finak
18629: riittävät mahdollisuudet tukea elävää tai-                   eller en finlandssvensk författar.e existe:ra
18630: teellista luomistyötä.                                       på sin produktion. Den svenskspråkiga
18631:     Tässä yhteydessä mainittakoon, että                      publiken är tili ant·alet alldeles för ringa
18632: huolimatta 83 vuotta kestäneestä toimin-                    för att kunna bära upp den konstnärliga
18633: n$.1iaan, Suomen Taiteilijaseura ei vielä                   litteraturen, och det är ha,ra undantags.-
18634: milloinkaan ole nauttinut valtiovallan                      vis, som de svenska författ•arna bli kom.-
18635: t\U:ea.''                                                   p.enserade genom upplagor på rikssvenska
18636:                                                             förlag. Hur obetydliga s.tipendierna är,
18637:    Bildhuggarförbundets stipendier och                      kan illustreras med ett enkelt påpekande.
18638: f()nder äli heli enkelt lö.jeväck;ande. Dess                Av räntemed1en frå:n den Ahlströmska
18639: tiUgångar på cirka en halv miljon är till                   fonden, som förvaltas av Helsingfo,rs stad,
18640: sitt värde ungefär så stort som ett större                  erhöll Finl·ands Svenska Författarför-
18641: stipendium :Eör·e det föTs·ta världskriget,                 enin.g år 19.34 65,oog mark för stipendiel'
18642: om, :t;11an b.etänker, att penningens reala                 m.en tio,   ar   senare, år 1944, 3.4,475:$5.
18643: ~öpkra:Et . nu ilj1te ä1' stort stöne än 1 %                Statsstip~ndierna äro minimala och spela
18644: av vad den var då:tii;h·tid~n. ~de bildhug-                 num{l:ra ingen real :roll :för :författarnas
18645: gare. ~h wålare lider dess.utom framfö.r                    ekonomi. Föreningen har nö.dglats me(}
18646: aJ;lt 'li>V ate1jebl1ist. Endast en del av dem              s~ö.d av enskilda åtminstone i någon mån
18647: ha:r· ·egna, länrplig:,t ateljee1'. Fö1' att råda           kom pensera dlilt sj:u;nkaude penningvärdet
18648: hot på denna b;rist h.ar. man bl. a. planerat               och. de minsk.adlil räntebelo;ppen. · Detta
18649: byggBjnde av ett K,on&tnä11Shl:l8 med bo~tä­                framhölls från föreningens sida i ett 'Q..t-
18650: dell'· oob. ·a~elj:eer för I:ll;å.la.re o4h bj,ldl,l.u,g-   l.ä.tan& fö,r riksdagens kul;t1l,l'llltskott lll,~d
18651: ~e. Helsing~o;rs s~a,<il. h~ &täJ1~ e~ to~,t                anledning av riksda:gsman J. Mäkeläs ~o.­
18652: tiJJt :Eö:r~ogan<:kl, Mamaer~iJ,uvä.gen 'n. E,n-            t~on om :liörbätt:r:ande av våra UJ;Lga ~Qr­
18653: )rigt dte~ta pNj;.ekt, av år. 1~ s.~ulle hu-                fattares arbets- oc~ existlilnsvillko.r. F~x-­
18654: set komma att inrymma 24 ateljee:r ooh                      eningens utl~tande u.tm.ylll\l.:ade i yJ,'ka..®t,
18655: ~ bo~tll(ds.Jokal-er . .Ä;ven om. d~tta 3Jiltal             att d.e. äld,re d.iktarn~. tJtäJln,i.:ti.g boirde
18656: btte ij,r til~Pä.cJti:ijgt, skaJ.~. det dock :l;ö;~;a       tryg~a;s. genom sti;i;r:re och fle:r:e ~
18657: 11!~6\ sig. e:Jil lättnad. Och dä. m viss. bygg-            g~a~ge. ocl1 de yng~e beredas. ·~rbet&möj•liig­
18658: ~,~ve:tr~s~et trots a~ s;vårigh#ter ·kan                    het g~nom, ~tt amtal stQJ:re a)fbetsstip,m..
18659: Q(fh bOOf. ~ga rtml,. ~ul,le ~t Va.JI;l. ~at~li&1i          dlier. Även. om de. svensksJ?råikiga ~Öl"~lJ.~­
18660: a;111i ge, ~tt sä4ant ~öreta" :pripl!i~t ~ ~rå@la.          tarnas ställning på grund av den fä;~
18661:                                                                                                            51
18662: 402                        VIII,33. -   Taiteilijat ja. kirjailijat.
18663: 
18664:  publiken är särskilt svår, skall man inte          ,Då man tar hänsyn till Etteroturens
18665:  tro, att de finska författarna annat än         väldiga betydelse som uppfostrande fak-
18666:  alldeles undantagsvis kan uppnå en bättre       tor, kan problemet inte betraktas som ·en-
18667:  position. Man kan säga att författarnas         bart individuellt eller litterärt, det är -hu-
18668:  livs- och arbetsvillkor i stort sett är lik-    vudsakligen samhälleligt. Och om man
18669:  artade vare sig de skriver på svenska eller     verkligen önskar skapa socialt vakna
18670:  finsk·a.                                        medborgare, erbjuder sig Htteraturen som
18671:     En levaude förställming om hur dagens        ett utmärkt vapen. Omkostnaderna äro i
18672:  unga finska författare kan ha det får man       jämförelse med nyttan ve~kligen obetyd-
18673:  av Olavi Siippainens den 22 nov. 1946 i         liga.''
18674:  Suomen Sosmilidemoikro.atti publicerade            Vi ha ovan talat om kompositörer, må-
18675:  skildring, skriven i anslutning till J. Mä-     lare, bildhuggare och författare. Ur sam-
18676: keläs förenämnda motion. I denna ·artikel        hällelig synpunkt bör man emellertid inte
18677:  skriver författaren Siippainen bl. a. dessa    underskatta den fostrande betydelsen hos
18678:  i sanning anmärkningsvärda rader: ·            terutern, opm•a,n, danskonsten och den redro-
18679:     , - - - Trots allt har en talrik och        ducerande musi:ken. Dessa yrkesgruppers
18680:  begåvad diktarskara framträtt, som under        villkor kan lättare överblickas och fast-
18681:  svåra förhållanden söker sk•apa möjligast       ställas, enär deras arbete i regel sker för
18682: fullödig konst. Resultaten är inte så allt-      lön. Ifråga om dem gäller liksom ifråga
18683: för dåliga: det ser vi av den utländska          om de övriga konstnärerna att studie- och
18684:  kritiken. De flesta författarna nödgas          utbildningsmöjligheterna spelar en väsent-
18685:  dock livnära sig med tungt yrkesarbete,         lig roll för yrkeskunnigheten och den
18686: vilket naturligtvis försvårar fullföljandet     konstnärliga standarden.
18687:  av diktarkallet. Det är mycket beteck-             T. o. m. en flyiktig blick på lönelistor
18688: nande för de nutida förhållandena att inte      och stipendiesummor ger ett mycket ned-
18689:  en enda yngre författare har ett eget ar-      slående intryck. På uttrycklig förfrågan
18690: betsrum. Vår främste prosaoist bland de         meddelar t. ex. Suomen Näyttelijäliitto
18691: yngsta skriver sina romaner i ett rum,          följande:
18692:  där det bor sex människor. Han måste på            ,Arv. tiedustelunne johdosta i1moi-
18693: grund av sin svaga syn skriva om da-            tamme
18694:  garna; gå sen och gör något arbete under           1) että Näyttelijäliiton aktiivijäsenten
18695: slika förhåUanden! Vår unga lyrikergene-         nykyinen määrä on 412.
18696: rations mest geniala skald ambulerar med            2) että va1tion jakamBJt ulkomaanmatka-
18697: sin familj på landsorten från plats till        apurahat vaihtelivat määrältään ollen noin
18698: plats utan att få tak över huvudet. Och         5 ikpl. a 5,000--7,000 mk <tai joskus 3 ikpl.
18699: de är inga undantag. Alla som vågar             a 10,000 mk.
18700: bygga sin existens på sin litteräro verk-           3) että näyttelijäpalkat ennen ensim-
18701: samhet får pröva på något liknande. Det         mäistä maailmansotaa olivat 150-300 mk,
18702: hjälper inte annat än att göra skuld hos        huippukyvyillä 400 mk ja ennen toista
18703: förlägg.aren. lVIen skuld är skuld och det      sotaa keskimäärin 2,000-3,500 mk ja ny-
18704: är ingenting märkvärdigt, om svagare            kyisin 5,000-9,000 mk, ohjaajanäytteli-
18705: naturer börjar lyssna till sina borgenä-        jöillä ja harvoilla suurempien teattereiden
18706: rers önskemål - säkert till skada för           kannattavilla voimilla 10,000-13,000 mk.
18707: produktionen men kanske till en liten eko-      Tämä miehnlä. Naisten palkat ovat aina
18708: nomisk fördel. Dessutom bör det obser-          olleet huomattavasti pienemmät. Palkois-
18709: veras, att krediten är möjlig bara för ett      ta•an on näyttelijäin itse kustannettava
18710: fåtal: de enskiTda förläggarna kan ju inte      kaikki näyttämöllä tarvittavat siviilivaat-
18711: med sina understöd upprätthålla en hel          teet lisätarpeineen ja naamioimisväline(lt,
18712: födattargeneration. Den konstnärliga lit-       joten realipalkka on usein mitättömän
18713: teraturen är oftast en dålig affär, där         pieni.''
18714: förlusterna ersättes genom inkomsten från          Redan av dessa få rader framgår det,
18715: skolböcker     och    underhållningslittera-    under huru svårarbade villkor våra yr-
18716: tur - - -. '' I detta sammanhang är             kesskådespelare nödgas fullfölja sin gär-
18717: det skäl att ytterligare begrunda de ord,       ning. Det är alldeles uppenbart, att våra
18718: med vilka Olavi Siippainen avslutar sin         teatrar både behöver och är förtjänta ·av
18719: artikel:                                        ett väsentligt större stöd från det all-
18720:                               VIII,33. -   A. K. Wirtanen y. m.                           403
18721: 
18722:   männa.s sida än vad de f. n. åtnjuter. I       vis, att de yngre ikategorierna erhålla allt
18723:   stort sett likartad är situationen för         det stöd de behöver för utbildning, upp-
18724:   Fia:lsk.a Operan: en b'lick ± dess utgifts-    muntran och arbetsmöjligheter. Därför
18725:   stat visar, att lönerna äro jämförriga med     bör man dock in:te glömma, att mrunga
18726:   de löner som våra skådespelare betalas         t. o. m. kända och erkända konstnärer,
18727:   med. Våra sångare och utövande musiker         författar·e och artister kämpar med svå-
18728:   har det knappast bättre. I mycket hög          righeter, som väsentligt hämmar och
18729:   grad nödgas de utföra ofta illa avlönat        kanske t. o. m. obotligt skadar deras pres-
18730:   rutin- och förvärvsarbete till skada för sin   tationer och förmåga. Av det som fram-
18731:   konstnärliga utbildning och utveckling.        hållits framgår emellertid fullt tydligt,
18732: - Lärarna vid vårt konservatorium, som           att ett verksamt och verkligt effektivt
18733:   dock i hög gra.d bära ansvaret för . våra      stöd för vårt kulturliv ingalunda kräver
18734:   kommande musikergenerationer och för           några övermäkmga lielopp. Redan med en
18735:   musikkulturens fra.mtid i Finland, ha. det     bråkdel av den summa, varmed vi mins-
18736:   lika lj.lla ställt som våra pedagoger i all-   lmt eller med vi1ken vi skulle kunna
18737:   mänhet. Ett kapitel för sig utgör vår          minska t. ex. våra försvarsutgifter, kunde
18738:   da.nskonst och dess ställning; ett fåtal       ett väsentligt och kanske avgörande stat-
18739:   ambitiösa och ansvarskännande danskonst-       ligt understöd skapas. Och det är här
18740:   närer kämpar en förtvivlad kamp mot            skäl att betona, att endast verkligt be-
18741:   övermäktiga svårigheter. Att de icke           tydande understödsbelopp kan råda bot på
18742:   desto mindre utföra ett värdefullt arbete,     de skriande missförhållandena.
18743:   det kan man sluta sig till bl. a. av att de       Det är också naturligt, att staten vid
18744:   dock vid spa·rs:amraa framträdrunden utom-     sin understödsverksamhet så mycket som
18745:   lands lyckats hemföra utmärkelser. Se-         möjligt samråder med respektive yrkes-
18746:   naste höst ledde de ekonomiska svårighe-       organisationer, emedan endast därigenom
18747:   terna vid Finska Operan till en öppen          de bästa garantierna för en rättvis och
18748:   kris i det att flera dansartister lämnade      ändamålsenlig disposition av understöden
18749:   Operan och sökte engagemang vid olika          kan ernås.
18750:   utländska dansinstitut och -trupper.              Med hänvisning till ovanstående före-
18751:      Medlemsantalet vid våra k<mstnärs- och      slå underiteclrn:ade, att riksdagen vil[e be-
18752:   författarorganisationer stiger f. n. till      sluta hemstäilJ:a,
18753:   sammanlagt cirka 2,200, av vilka omkring
18754:   1,200 tillhör musikerskrået. Det är så-                att Regeringen måtte vidtaga
18755:   lunda en förhållandevis ringa skara som              brådskande åtgärder för ett verk-
18756:   bär upp vårt konstnärliga kulturarbete.              samt höjande av det statliga ekono-
18757:   Självfallet är inte alla nominella utövare           miska stödet för våra konstniirer,
18758:   av konstnärsyrket lika aktiva - viktigast            författare och artister.
18759:   med tanke på fmmtiden är det naturligt-
18760:        Helsingfors den 13 februari 1947.
18761: 
18762:                   Atos W:ir1mlen.                          G. Andersson.
18763:                   Sylvi-Kyllikki Kilpi.                    Hertta Kuusinen.
18764:                   Urho Kulovaara.                          Hella Wuolijoki.
18765:                   Urho Kekkonen.                           Juho Mäkelä.
18766:                   Lassi Hieldtala.                         Nils Meinander.
18767:                                                                                      Su,amennos.
18768: 
18769: 
18770: 
18771: 
18772:                                 A. K. Wirtanen y. m.: Toimenpiteistä taiteilijain ja kirjail-i~
18773:                                    jain 1;altionavun korottamiseksi.
18774: 
18775: 
18776:                                      E d u s k u n :(). a ll e.
18777: 
18778:    ltl:!enäisen Suomen vapaa kulttuurielämä mään mielenkiintoa kulttuuria ja sen edus-
18779: on &ina kamppaillut erittäin suuria vai- tajia ko.4taan. Kun näin oli laita inflation
18780: keuksia vastaan. Ensimmäistä rmaailman- yhteydessä ja sen jälkeen, niin ymmär-
18781: sutaa seuranneen iuflation vaikutuksesta rämme, miten suuressa määrin taiteellinen
18782: stipendit, palkinnot ja rahastot supistuivat kulttuuri, joka meidän !karuissa .oloissamme
18783: noin kymmenenteen osaan rauhanaikaisesta ei koskaan ole ollut todella etuoikeutetussa
18784: arvostaan. Palkkiot eivät nousseet yhtä a:semassa, on jäänyt osapuoleksi.
18785: suuressa määrin kuin rahanarvo aleni. Toi-             Meillä on nyt jälleen edessämme kansalli-
18786: sen maailmansodan yhteydessä olemme saa- sen elämämme perinpoihjainen uudistus.
18787: neet kokea toisen inflation, joka Qn tuonut Y\ksi ajanjakso on päättynyt ja toinen al-
18788: mukanaan melkeinpä yhtä tuntuvan raJhan- kaa. Viimeist,en kokemulrni,emme ~aJossa
18789: a:rvon alenemisen. Kaikki ne rahastot ja ,opimme ymmärtämään, että pieni kansa voi
18790: säästöt, stipendit ja palkinnot, jotka sotien kulttuurin alalla antaa suuren:kin panoksen,
18791: välivuosina luotiin, ovat nyt jo suurim- vaikkei se voikaan kilpailla suurten kansa-
18792: mwksi osaksi huvenneet olemattomiin. Taide- kuntien !kanssa mahdista ja poliittisesta vai-
18793: maalarien ja kirjailijain sodanaikaiset hy- kutusv;a!llasta. Kansamme ta:rmo on mi-
18794: vät suhdanteet ~vat menneet ohi. Vapaan käli mahdollista entistä enemmän kohdistet-
18795: kulttuurielämän edustajilla on useassa ta- tava kulttuurialan saavutuksiin.
18796: p~:~,uksessa taloudellisesti vaikeampi tulevai-         Kukaan ei liene tietämätön· siitä, että
18797: suus edessään kuin useimmilla muilla am- maamme vapaan kulttuurin edustajat tais-
18798: rmattiryhmillä.                                      televat valtavia ekonoomisia vaikeuksia vas-
18799:    Näin ollen yhteiskuntamme ja valtiomme taan. Heidän on usein pakko luoda· teok-
18800: :kunnia-asiana tulee olla tehdä voitavansa, sensa nlinä vapaahet:kinä, jotka jäävät hei-
18801: jotta kulttuurielämäirnme saisi sellaista tu- dän käytettäväkseen· heidän suoritettuaan
18802: kea yleisistä varoista, jota kulttuurikansalta jokap~iväisen ansioty9nsä. Useilla heistä
18803: voidaan odottaa ja joka on välttämättö- ei ole atelieria eikä työhuonetta. . Heidän
18804: rmästi tarpeen. Emme saa unohtaa sitä erin- opiskelu- ja k?~lqtusmahdollisuutensa, var-
18805: omaista osuutta, ;mikä !kulttu~rimme luo- sinkin ullmmailla, ov~t rajoitetut tai koko-
18806: villa edustajilla Q:P, ollut ~ausallistajun­ naan olem~tt~~t. .. Se .s~kka, että maas-
18807: tamme synnyssä ja · k.~\tyk.s~ssä, Suomen samme kuitenkin työskennellään määrätie-
18808:  aseman luomisessa maaiilmwn tietoisuuteen, toisesti, että 'luO.va ·tahto ~aikista vaikeuk-
18809: itsenäisyysai8itit:eemine ·foteu1:tamisressa ja kan- sista huolimattä elää jä ·vaikuttaa, on ilah-
18810: samme kasvatuksessa. Itsenäisyytemme ai-· duttava todiste siitä aidosta ja vastuuntun-
18811: :kana kansamme tarmo on eräissä suhteissa toisesta pyrkimyksestä, j6ka on taiteellisille
18812: luonnollisista syistä kohdistunut ensi si- ikyvyillemme ominainen, kuin myös siitä sit-
18813: jassa puhtaasti poliittisiin tehtäviin. Ra- keydestä ja optimismista, joka on ikatsottu
18814: kensimme sotaväkiorganisation ja ulkomaan- kansamme luonteeseen kuuluvaksi. Saa-
18815: edustuksen. Järjestimme ulkomaankaup- tamme valittaa sitä, että jotkut saavutuk-
18816: pamme. Uudistimme teollisuuskoneistomme set :kenties jäävät epätäydellisiksi ulkonais-
18817: ja paransimme maanviljelystämme. Sisä- ten vaikeuksien ja ehikäisevien vaikutusten
18818: poliittinen levottomuus oli omiaan heikentä- vuoksi, mutta toiselta puolen voimme iloita
18819:                                  VIII,33; -   A. K. Wirtanen y. m.                                                                 405
18820: siitä vaatimattomuudesta, siitä sitkeästä             vaihtelee 16,800 marliasta 30,000 markk~ail.
18821: määrätietoisuudesta ja siitä lannistutl1atto-         lisättynä 125 % kalliinajan iltorotukselhL
18822: masta optimismista, joka kannattaa niiden             Nämä avustukset alinetaan vanhemmille ja
18823: pyrkimystä, jotka vievät eteenpäin kult-              a:hsioitu:iieeilllllllille säveltäjille valti<in sävel-
18824: tuurielämämme nuoria; mutta kunnia:kkaita             taidelautakunnan esityksestä. Se on epäle~
18825: traditioita.                                          mättä kiitettävä tosiasia. :Mutta sillä ei
18826:     Jos lähemmin tarkastamme kulttuuri-               tyydytetä edes näiden erikoisasemassa öll:i-
18827: työntekijäimme elihehtöja, täytyy meidän              vien säveltäjien alkeellisimpia elinehtoja,
18828: ihmetellä heidän uhrautuvaista taJ!itoaan ja          vielä vähemmän nuorempien, joitten eteerl
18829: heidän uskollisuuttaan kutsumukselleen.               taloudelliset vaikeudet nousevat läpipääse-
18830: Erittäin valaiseva on esim. eräs kirjelmä,            mättömänä murtrina jo heidän taiteilija-
18831: junka sisällön Suomen Säveltäjät r. y. oli            uransa alkuvaiheissa."
18832: halunnut saattaa eduskunnan tietoon ja                   Olisi erehdys luulla, että esim. kuvaama-
18833: josta alla on lainattu osia. Kirjelmästä il-          taiteitten harjoittajilla yleensä olisi paljoa-
18834: m!lhee, että säveltäjämme työskentelevät              kaan paremmat olot kuin säveltäjillämme;
18835: kenties tukalammissa olosuhteissa kuin ket-           joissakin tapauksissa saattaa kuvaluriatai-
18836: kään muut taiteilijamme, joskaan ei mil-              teilijalle jolikun työn lop.ptiunsaattaminert
18837: lään kategorialla ole syytä kiittää ikauppo-          käydä kokonaan mahdottomaksi, koska hä-
18838:  jansa. !Suomen Säveltäjät r. y. kirjoittaa           neltä yksinkertaisesti puuttuu työtarpeet
18839: m.m.:                                                 tai työhuone. Luimme äskettäin Sui:Jmen
18840:      ,Säveltäjät muodostavat meillä kuten             Kuvalehdestä kuvanveistäjä Väinö Aaltosen
18841:  muuallakin luovien taiteilijain pieni:tninäli        paljton sanovan vetoomuksen, josta lienee
18842:  ja juuri sen takia sösiäalisesti eniten laimin-      tulhtt vakava muistutus. Valaisevaa ötl
18843:  lyödyn ryhmän. Taidemusilkiri säveltäjäin            myös tutustua siihen, millä silmällä kuvaa-
18844:  luku nömiee maassamme nykyisiti noiti nel-           mataiteilijain oma järjestö, Suomen Taitei-
18845:  jäänkymmenMn. Näistä 37 on Suomen Sä-                lijaseura, katsoo jäsentensä t)roblee:tnoja.
18846:  veltäjät r. y:n jäseniä. Vain yhden heistä,          Nimenomaisen tiedustelun johdosta Suomen
18847:  J eim Sibeliuksen, on onnistunut turvata             Taiteilijaseurå kirjoittaa m. m.:
18848:  toimeentulortsa luovana työllään. Hänelle-              ,Suomen Tåiteilijastllirail käYtettävissä
18849:  kin se tapahtui vasta valtiön säveltäjäeläk-         olevat varat olivat 31. 5. 1946 1,639,847 mk
18850:  keen myöntä,misen ja maailmanmailieen                80 P> joista stipehdirahasto on n. 1,200,935
18851:  saavuttamisen jälk!len. Sitä ennen häh jöti-         mk. Näistä varöista on korot jaettu stipen-
18852:  tui harjoitettavien ansiotöiden vuoksi kitinp-       deinä seuraavasti:
18853:  pailemaan vuosikausia suurten vaikeUksien
18854:  kanssa.                                                 V. 1940    •       ••      0   •••••            0   ••   0.   0.   30,090 mk
18855:      Yleisesti tunnettujen· ja tunliustettujen               1944       ••••••••                     0   •••••         0.   35,000
18856:   sä:v,eltiäjäilll Teoston ka.ut1ta saMavat vuotui-      "   1945    ••         0   •••      0   0   0   0   0   •••••      36,0d0 "
18857:  set esityskorvaukset eivät ike~kimliärih riitä          "   1946                                                           41,000 "
18858:                                                                                                                                    "
18859:                                                                         •   0   •••      0   •••••••               0   0.
18860: 
18861: 
18862: 
18863: 
18864:   edes niihin veroihin, jöika sä~eltäjän ö11             "
18865:   suoritettava luuvaali työhön ikuultt.trlatto-          V. 1942 saatu bagny Rosenlew-Gre:hma-
18866:   mista ansiotöistääli.                               liin låhjoitus on tehnyt niahdo11iseksi ooel-
18867:       Säveltäjät niuödostayat taiteilijaryhn;tän,     listEiti lisäksi jakaa yhden 5,000 mk: li sti~
18868:   jolla ei ule edes teoreettisia ruahdollistiuksia    pendin vuosittain.
18869:   elättää itsensä sä~llystyöllääii - yllämai-             suurin apuraha öh ollut teollisuusneuvos
18870:   nittu tx>ikkeus on käytännössä äinoa. Seii          WuoHon tekehlän lahjoitUksen koroistä
18871:   tähden heidän kaitiden on liaketiduttliva å:h-      jaettu 20l000 mk, minkä li~äksi on jaettu
18872:   siotoimiin, jotklt tavallisesti saavat pääteh-      yikSi 8,000 llhk:n; ykSi 5;000 mk:n, kM:si
18873:    tävän luonwen. Varsinaiselle elitinäntyöl-         a 11500 rillk:li, kaksi a 1,000 :thk:li sekä YkSi
18874:   leert, jnka iltuitenkih pitäisi olla pääasia, he    3;000 mk: ii stipe:hdi. Edellä mainitut. sti~
18875:    voivat mnistaututt vain vapaahetkinä ja            p~ntlit bli tämän suuruisina jaettu v. 191j,6.
18876:   ke8ä1uitiien aikanå."                                   Kuten edellä tehdrstä selostuksesta käy
18877:                                                       ilmi ja iiii:hitliih. stipendien vaätirhåttöfnät
18878:     ,,Nohi 40:stä Suomen SäveltäjäStä naut-           kootkin osoittavat, eivät Suoii1en Taiteilijå~
18879:  tii nykyisin 11 valtion iliyöntämiä Ii. s. tåi-      setihth käytettävissä olevat irarht ole - Hi-
18880:  teilijaeläkleitä, joitten suuruus vuodeSSa           kuuntJttamatta teollisuusneuvos Wuorioti
18881: 406                          VII1,33. -    Taiteilijat ja kirjailijat.
18882: 
18883: v. 1937 tekemää lahjoitusta - lisääntyneet         luottoon ja rakennusaineksiin nä:hden, sillä
18884: noin kolmeenkymmeneen vuoteen.                     tätenhän vastaava lukumäärä yksityisiä
18885:    Eräs ra.tkaisevimpia esteit•ä, j(}ka vaikeut-   asuntoja vapautuisi. (Tässä yhteydessä on
18886: taa kuvaamataiteilijoitten työskentelyä ja         huomautettava siitä, että esim. Helsingissä
18887: toimeentuloa, on huutava työhuoneitten             joissakin tapauksissa lhen:kilöt, jotka eivät
18888: puute, mistä seuraavat tosiasiat .puhuvat          ole taiteilijoita, ovat saaneet hankituksi
18889: lkoristelematonta kieltä:                          atelierihuoneistoja asunnoikseen, mikä tus-
18890:    Atelierejä on tällä hetkellä taiteilijoit-      kin lienee paikallaan aikana, jolloin monet
18891: temme käytettävissä, Lallukan taiteilijako-        taiteilijat ovat vailla omaa työhuonetta ja
18892: tia lukuunottamatta, noin kymmenkunta,             eräissä t®..pauksissa vailiJ..a omaa asUIDJtoakin.)
18893: joista niistäkin osa sellaisia, jotka eivät           Se :mitä yllä säveltäjiä ja kuvaamataitei-
18894: täytä edes alkeellisimpia taiteilijan työhuo-      lijoita koskien on esitetty, koskee osittain·
18895: neelle asetettavia vaatimuksia. Kun otetaan        myös kirjailijoita. Heillä on useimmissa
18896: huomioon, että Suomen Taiterlijaseuroo. Jä-        tapauksissa hyvin suuria vaikeuksia voitet-
18897: senmäärä on [ä'hes 400 kuva.amwtaiteirlijaa,       tavanaan. Oikeastaan vain kansantajuisim-
18898: joista noin puolet työskentelee pääJkaupun-        mat ajanvietekirjailijat saavat niin laajan
18899: gissa, niin käy selville, että kysymyksessä        lukijakunnan, että voivat elättää itsensä
18900: on epäkohta, joka vaatii mitä kiireellisintä       työllään. P,oi>kkeustapauksissa joku dramaa-
18901: korjaamista.                                       tikko voi luoda itselleen kestävän taloudel-
18902:    Koska SuOlillen Taiteilijaseura on ainoa        lisen aseman. Runoilijat ja vwkavat proosa-
18903:  järjestö, jossa maamme kaikki kuvaamatai-         kirjailijat saavat tyytyä kustantajain avus-
18904: teilijat ovat edustettuina, pidämme johdon-        tuksiin sekä kovin harvinaisiin ja vallan
18905: mukaisena, että sille myönnettäisiin riittä-       riittämättömiin stipendeihin.
18906: vät mahdollisuudet tukea elävää taiteellista          Vain poikkeustapauksissa voi suomalai-
18907: luomistyötä.                                       nen tai suomenruotsalainen kirjailija tulla
18908:     Tässä yhteydessä mainittakoon, että huo-       toimeen      tuotannollaan.       Ruotsinkielinen
18909: limatta 83 vuotta kestäneestä toiminnastaan        yleisö on lukumäärältään aivan liian pieni
18910: Suomen Taiteilijaseura ei vielä milloinkaan        v,oidakseen ikannattaa taiteellista kirjalli-
18911: ole nauttinut valtiovallan tukea."                 suutta, ja vain poikkeuksellisesti ruotsalai-
18912:                                                    set kirjailijat saavat korvauksen ruotsin-
18913:    Kuvanveistäjäliiton stipendit ja rahastot       maalaisen kustannusliikkeen julkaiseman
18914: ovat suorastaan naurettavat. Sen noin puo-         painoksen muodossa. Stipendien mitättö-
18915: leen miljoonaan nousevat varat ovat arvol-         myyttä voidaan valaista seuraavalla Jlksin-
18916: taan suunnilleen yhtä suuret kuin suurem-          kertaisella huomautuksella. Helsingin kau-
18917: manpuoleinen stipendi ennen ensimmäistä            pungin hallinnossa olevan Ahlströmin ra-
18918: maailmansotaa, jos otamme huomioon, ettei          haston korkoV'aroista Suomen ruotsaLainen
18919: rahan tosiasiallinen ostokyky nykyään ole          kirjahlijayhd1stys sai v. 19·34 65,000 mk
18920: paljoakaan suurempi kuin 1 % silloisesta.           jaettava:ksi stipendeinä, mutta kymmenen
18921: Sekä kuvanveistäjät että taidemaalarit kär-        vuotta myöhemmin, v. 1944, 43,475: 35.
18922: sivät sitäpaitsi ennen kaikkea atelierien          Valtion stipendit ovat minimaaliset, eikä
18923: puutetta. Tämän puutteen helpottamiseksi            niillä nykyään ole mitään käytännöllistä
18924: on m. m. suunn1teltu taiteilijatalon raken-        merkitystä kirjailijain taloudellisille oloille.
18925: tamista, jossa tulisi olemaan asuntoja ja          Yhdistyksen on ollut pakko yksityisten
18926: atelierejä taidemaalareita ja kuvanveistäjiä       apuun turvautuen edes jossain määrin kor-
18927: varten. Helsingin kaupunki on asettanut            vata aleneva rahanarvo ja supistuneet ko-
18928: käytettäväksi tontin Mannerheimintie 71.           rot. Yhdistys huomautti tästä lausunnos-
18929: Tämän v. 1945 tehdyn suunnitelman mu-              saan eduskunnan sivistysvaliokunnalle edus-
18930: kaan tulisi talossa olemaan 24 atelieria ja        taja J. Mäkelän nuorten kirjailijaimme työ-
18931: 48 asuntohuoneistoa. Joskaan tämä luku-             ja elinehtojen parantamista koskevan aloit-
18932: määrä ei ole riittävä, niin se kuitenkin toisi     teen johdosta. Yhdistyksen lausunto päät-
18933: helpotuksia tilanteeseen. Ja koska kaikista        tyi toivomukseen, että vanhempien kirjaili-
18934: vaikeuksista huolimatta rakennustoimintaa           jain asema olisi turvattava myöntämällä
18935: tietyssä määrin voidaan jatkaa ja on jat-          suurempia ja lukuisampia vuotuisia eläk-
18936: kettava, niin olisi luonnollista, että tällai-     keitä ja nuoremmille järjestettävä työmah-
18937: selle yritykselle myönnettäisiin etuoikeus         dollisuudet jakamalla heille jokin määrä
18938:                                VIII,33. -   :A.. K. Wirtanen y. m.                            407
18939: 
18940: suurempia työstipendejä. Joskin ruotsin-           puuhaa, jonka tuomat tappiot korvataan
18941: kielisten kirjailijain asema yleisön harvalu-      koulu- ja ajanvietekirjoista saaduilla voi-
18942: kuisuudesta johtuen on erikoisen tukala,           toilla. - -" Tässä yhtey·dessä on syytä
18943: niin olisi erehdys luulla, että suomenkieli-       lisä:ksi miettiä niitä sanoja, joilla Olavi
18944: setkään kirjailijat muuta kuin poikkeusta-         Siippainen lopettaa kuvauksensa:
18945: pauksissa voisivat saavuttaa paremman ase-            ,Kun ottaa huomioon kirjallisuuden
18946: man. Voi sanoa, että kirjailijain elin- ja         suunnattoman merkityksen kasvatukselli-
18947: työehdot ovat suurin piirtein samantapai-          sena tekijänä, ei probleemaa voida pitää
18948: set, kirjoittakoot he suomeksi tai ruotsiksi.      vain yksilöllisenä tai kirjallisena, pääasiassa
18949:     Elävän käsityksen niistä oloista, joista       se on yhteiskunnallinen. Ja jos todella tah-
18950: nykypäivien nuoret suomalaiset kirjailijat         dotaan kasvattaa sosiaalisesti valveutuneita
18951: saattavat elää, saamme Olavi Siippaisen            kansalaisia, tarjoaa kirjallisuus siinä yhteis-
18952: 22. 11. 1946 Suomen Sosialidemokraatissa           kunnalle merkittävän aseen. Kustannukset
18953: julkaisemasta kuvauksesta, jonka hän kir-          ovat niiden tuottamaan hyötyyn katsoen
18954: joitti J. Mäkelän yllämainitun aloitteen yh-       todellakin vähäiset."
18955: teydessä. IGrjailija Siippainen Udrjo]tti ,täl-       Yllä olemme puhuneet säveltäjistä, taide-
18956: löin m. :rn. seuraavat tosiaankin huomion-         maalareista, kuvanveistäjistä ja kirjaili-
18957: arvoiset rivit:                                    joista. Mutta yhteiskunnan kannalta kat-
18958:     , - - - Siitä huolimatta on meillä             soen ei myöskään ole väheksyttävä teatte-
18959: noussut monilukuinen ja lahjakas nuori             rin, oopperan, tanssitaiteen ja musiikkiesi-
18960: ikirjailija:kaarti, joka tukalissa oloissa koet-   tysten kasvattavaa merkitystä. Näitten
18961: taa luoda mahdollisimman täysipanoista tai-        ammattiryhmien elinehdot ovat helpommin
18962: detta. Tulokset eivät ole niinkään huonot:         nähtävissä ja määriteltävissä, koska he
18963: sen näemme ulkomaisista arvosteluista.             yleensä rtyöskenrte}evät pail.kkaa vastaan.
18964: Useimmat kirjailijat kuitenkin joutuvat            Heitä koskee aivan niinkuin muitakin tai-
18965: suorittamaan henkensä pitimiksi raskasta           teilijoita se, että opinto- ja koulutusmah-
18966: leip.ätyötä, mikä tietenkin vaikeuttaa elä-        dollisuudet näyttelevät oleellista osaa am-
18967: mänkutsumuksen täyttämistä. On varsin              mattitaitoa ja taiteellista tasoa silmälläpi-
18968:  kuvaavaa nykyisille oloille, ettei ainoalla-      täen.
18969: liman nuoren polven kirjailijalla ole työhuo-         Pikainenkin silmäys palkkaluetteloihin ja
18970: netta. Nuorimman prosaistipolvemme ete-            stipendien kokoihin antaa hyvin masenta-
18971: vin mies joutuu kirjoittamaan romaanejaan          van kuvan tilanteesta. Vastauksena nimen-
18972:  huoneessa, jossa asuu ja suorittaa askarei-       omaiseen tiedusteluun esim. Suomen Näyt-
18973:  taan kuusi ihmistä. Heikkojen silmiensä           telijäliitto ilmoittaa seuraavaa:
18974:  takia hänen on kirjoitettava päivisin: tee           ,Arv. tiedustelunne johdosta ilmoitamme
18975:  niissä oloissa työtä! Nuoren lyyrikkopol-
18976:  vemme nerokkain runoilija kiertelee perhei-          1) että Näyttelijäliiton aktiivijäsenten
18977:  neen maaseudulla paikkailrunnalta toiselle        nykyinen määrä on 412;
18978:  saamatta pysyvää kattoa päänsä päälle. Ei-           2) että valtion jalmmat u1komaamatka-
18979:  vätkä he ole mitään poikkeuksia. Kaikki,          apurahat vaihtelivat määrältään ollen noin
18980:  jotka uskaltautuvat kirjallisen työnsä va-        5 kpl. 5,000-7,000 mk tai joskus 3 kpl
18981:  raan, saavat kokea samantapaista puutetta.        a. 1o,ooo mk.
18982:  Ei auta muu kuin lappaa velkaa kustan-               3) että näyttelijäpalkat ennen ensim-
18983:  tajii!J1ta. Mutta velka on aina vellma, ja on     mäistä maailmansotaa olivat 150-300 mk.
18984:  vain inhimillistä, jos heikompi luonne kir-       huippukyvyillä 400 mk, ja ennen toista so~
18985:  jallisessa työskentelyssään alkaa ottaa var-      taa keskimäärin 2,000-3,500 mik ja n,ykyi-
18986:  teen saamamiehensä toivomuksia - var-             sin 5,000-9,000. mk, ohjaajanäyttelijäillä
18987:  masti vahingoksi tuotannolleen, mutta ehkä        ja !harvoilla suurempien teattereiden kan-
18988:  pieneksi huojennukseksi taloudelleen. Li-         nattavilla voimilla 10,000-13,000 mk. Tämä
18989:  säksi on huomioitava, että velansaantikin on      miehillä. Naisten palkat ovat aina olleet
18990:  vain harvojen ulottuvilla: )'lksityiset kus-      huomattavasti pienemmät. Paikoistaan on
18991:  tannusliikkeet eivät tietenkään voi sijoittaa     näyttelijäin itse kustannettava :kawki näyt-
18992:  varojaan kokonaisen kirjailijapolven ylläpi-      tämöllä tarvittavat siviilivaatteet lisätarpei-
18993:  toon. Taiteellinen kirjallisuus on nimittäin      neen ja naamioismisvälineet, joten reali-
18994:  kustantajalle useimmiten kannattamatonta          palkka on usein mitättömän pieni."
18995: 408                          VIII,33. -   Taiteilijat ja. kirjailijat.
18996: 
18997:    Jo näis•tä harvoista riveistä käy jjlmi., miten kannattaa taiteellista kulttuurityötämme.
18998: tukalissa '()loissa ammattinäyttelijämme täyt- Tietenkään eivät ikaikiki nimelliset taiteilija-
18999: tävät tehtävänsä. On aivan ilmeistä, että ammatin harjoittajat ole yhtä aktiivisia -
19000: teatterimme sekä tarvitseva:t että wnsai>tseva!t tärkeintä tulevaisuutta silmälläpitäen ön
19001: huOilllattavasti suuremman valtion avun luonnollisesti se, että nuoremmat kategoriat
19002: kuin mitä ne nykyisin nauttivat. Suurin saavat kaiken tarvitsemansa tuen opinto-
19003: piirtein samanlainen on Suomalaisen Oop- jaan, rohkaisua ja työmahdollisuuksia var-
19004: peran tilanne; silmäys sen menoarvioon ten. Silti ei kuitenkaan ole unohdettava,
19005: osoittaa, että palkat ovat verrattavissa nii- että monet tunnetut ja tunnustetutkin tai-
19006: hin palkkoihin, jotka näyttelijöillemme mak- teilijat ja kirjailijat kamppailevat vaikeuk-
19007: setaan. Lau1ajamme ja esittävät muusike- sien kanssa, jotka huomattavasti ehkäise-
19008: ritnme ovat tuskin sen paremmassa ase- vät ja kenties jopa auttamattomasti vahin-
19009: magga. Hyvin yleisesti heidän on pakko goittavat heidän saavutuksiaan ja tuotanto-
19010: tehdä usein huQnosti palkattua rutiini- ja kykyään. Yllä esitetystä käy kuitenkin sel-
19011: ansiotyötä, joka haittaa heidän taiteellista västi ilmi, että vaikuttava ja todella teh(}lkas
19012: opiskeluaan ja kehitystään. Konservato- tuki kulttuurielä.mällemme ei suinkaan
19013: rio.mme opettajat, jotka kuitenkin suuressa vaadi mitään ylivoimaisia summia. Jo
19014: määrin ilm.llltavat vastuun tuleviSita muusi- mur:to-oSialhla siitä summasta, jolla olemme
19015: keripolvistamme ja musiikkikulttuurin tullie- vähentäneet tai voisimme vähentää esim.
19016: vaisuudesta Suomess.a, eLäväJt yhtä ikehnoissa puolustusmenojamme,           voitaisiin   luoda
19017: oloissa kuin pedagoogimme yleensäkin. Eri- oleellinen ja kenties ratkaiseva valtionapu.
19018: koisen lukunsa ansaitsisi tanssitaiteemme ja Ja tässä on syytä alleviivata, että vain to-
19019: sen asema; kunnianhimoisten ja vastuun- dellakin tuntuvat avustussummat voivat
19020: tuntoisten tanssitaiteilijain harvalukuinen parantaa huutavia epäkohtia.
19021: joukiko käy epätoivoista taistelua ylivoi-           On myös luonnollista, että valtio avustus-
19022: maisia vaikeuksia vastaan. Siitä huoli- toiminnassaan on .mahdollisimman lähei-
19023: matta he tekevät arvokasta työtä, mistä sessä yhteistyössä asianomaisten taitelija-
19024: m. .m. se seikka on osoituksena, että he pääs- järjestöjen kanssa, koska vain täten saa-
19025: tessään joskus ulkomaille esiintymään ovat daan parhaat takeet siitä, että avustusvarat
19026: tuoneet palkintoja Suomeen. Viime syk- käytetään oikeuden- ja tarkoituksenmukai-
19027: synä 1Suomalaisen Oopperan ekonoomiset sesti.
19028: vaikeudet johtivat avoimeen kriisiin, minkä          Ylläolevaan viitaten allekirjoittaneet eh-
19029: yhteydessä useat tanssitaiteilijat lähtivat dottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19030: oopperasta saadakseen kiinmtyksiä ulkomai- vomuksen,
19031: siin teattereihin ja tanssijoukkueisiin.                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19032:    'raiteilija- ja kirjailijaj!irjestöjemme jä-          toimenpiteisiin taiteilijoillemme ja
19033: senluku nousee nykyisin yhteensä n, 2,200,               kirjailijoillernme myönnettävän ta-
19034: joista n. 1,200 ovat muusikeriammättiin                  lloudellisen valtion tuen tehokkaaksi
19035: kuuluvia. Suhteellisen vähäinen joukko siis              lisäämiseksi.
19036:        Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
19037: 
19038:                  Atos Wirtanen.                                G. Andets&On,
19039:                  ~yiVi·XyUildd Kilpi.                         B:ettttt. KuUsinen.
19040:                  tftho Kulova.a.ra.                           Hella. Wttolijold.
19041:                  tJrht> Kekkonen.                             JUliö Mä.kelli..
19042:                  LMsi lnekkala..                              NUs M~ifim:uier.
19043:                                                                                                         409
19044: 
19045: VIII,34. -     Toiv. al. N :o 163.
19046: 
19047: 
19048: 
19049: 
19050:                                        Seppälä y. m.: Tieteellisten seurojen taloudellisen aseman
19051:                                           paranf}amisesta.
19052: 
19053: 
19054:                                                  E d u s k u n n a 11 e.
19055: 
19056:    Tieteellisten seurain toiminta on viime                    niiden varassa on tieteellisten julkaisujen
19057: vuosina suuresti vaikeutunut. Niiden mil-                     painattaminen ja lähettäminen vaihtökap-
19058: tei yksinomaisena tulolähteenä on ollut                       paleina ympäri maailmaa useihin satoihin
19059: valtion avustus, joka vuodesta 1939 läh-                      sivistyskeskuksiin Yhdysvalloissa, Neu-
19060: tien on muuttunut seuraavasti (luvut                          vostoliitossa, Englannissa, Ranskassa ja
19061: milj. mk):                                                    monissa pienimmissä maissa. Julkaisujen
19062:                                                               vaihdon merkitys on erikoisesti . nyky-
19063:  Vuouna.      Talousarviossa Raha-arpajaisista         Yllt
19064:                                                               aikana huomattava, se kun - valuutta-
19065:   1939             2.4               1.7               4.1    vaikeuksien estäessä nykyisin t~edemiesvi·e­
19066:   1940             0.9               3.3               4.2    railut laajemmassa mittakaavassa - muo-
19067:   1941             0.6               4.1               4.7    dostuu tärikeimmäksi yälineeksi meillä suo-
19068:   1942             O.G               3.7               4.3    ritettavan kulttuurityön saattamiseksi
19069:   1943             0.6               4.8               5.4    muun maailman tietoisuuteen. Myöskin ul-
19070:   1944             O.G               5.7               6.3    komaisten julkaisujen saaminen tänne olisi
19071:   1945             0.6               5.8               6.4    ilman vaihtoa nykyisin hyvin vaikeata.
19072:   1946             0.1               9.6              10.3       Tieteellisten seurojen taloudeilisten edel-
19073:   1947             1.1             10. o              11.1    lytyksien parantamiseen on kykyisin sitä-
19074:                                                               kin suurempi syy, kun sotien aika monin
19075:   Kun painatuskustannukset ovat samana                        tavoin rajoitti ja vaikeutti niiden toimin-
19076: aikana kasvaneet yli 5-kertaisiksi, vastaa                    taa ja kun toisaalta maan etu vaatii tie-
19077: vuonna 1939 osoitettua 4.1 miij. markan                       teemme kaikinpuolista kehittymistä eikä
19078: avustusta yli 20 milj. markkaa kuluvana                       paikoillaan pysymistä. Tieteeliisiilä seu-
19079: vuonna. Tosiasiallinen avustus 11.1 milj.                     roilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia
19080: markkaa on vain puolet tarvittavasta mää-                     saada muualta riittävää taloudellista apua
19081: rästä.                                                        supmtun~n       toirhiihltanM köhottamiseksi
19082:   Tästä on aiheutunut, että maamme tie-                       kuin valtiolta. Tämän vuoksi ehdotamme
19083: teellisten seurain, joita on n. 70, on olliit                 kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19084: pakko äärimmilleen supistaa toimintaansa.                     toivomuksen,
19085: Kaikkia valmiita tutkimuksiakaan ei ole
19086: voitu painattaa ja seuran kollegiaalinen                                että hallitus ryhtyisi kiireellisin
19087: työ on pahoin kärsinyt. Tieteellisten seu-                            toimenpitein parantamaan maan tie-
19088: rain merkitys maan kulttuurielämälle on                               teellisten seurojen vaikeata talou-
19089: kuitenkin arvaamattoman suuri. Lähinnä                                dellista ase~naa.
19090:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
19091: 
19092:            Felix Seppä.lä..                       Urho Kekkonen.               Sylvi-Kyllikki Kilpi.
19093:            Ensio Kytömaa.                         Kaisu-Mirjami Rydberg.       Urho Kulovaara.
19094:            John Österholm.                        H. A. Kannisto.              Eero M'åkinen.
19095:                                                   Erkki Leikola.
19096:                                                                                                           52
19097: 410
19098: 
19099: VIII,s5. -    Toiv. al. N:o 164.
19100: 
19101: 
19102: 
19103: 
19104:                                   Lappi-Seppälä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja me-
19105:                                     ,noarvioon teknillisiin kysymyksiin kiinnostuneiden lah-
19106:                                      jakkaiden nuorten askartelutoiminnan tukemiseksi.
19107: 
19108: 
19109:                                         E d ·u s kun n a U e.
19110: 
19111:     Oikealla vapaa-ajan käytöllä sekä käte-           samaJlla kun kehitetääu ja sä:Ulytetä·än kan-
19112: vyyteen kehittävällä askartelulla on nuori-           saikunnan talouselämän hyväksi sitä luon-
19113: son lkasvatuks.essa; 1tärkeä asema. Lahjak-           ta:ista tl•ahja;kkuutta, joka rnuoressa ikeksi-
19114: kaita nuoria, jot.ka !t,untevat harrastusta           jässä saattaa .piiUä.
19115: teknillisten tehtävi·en suorittamiseen ja                Edehläesitetty toiminta voisi ehkä par-
19116: omaavat luontaista k·ekSijämeroutta, •<Jlisi          haiten onnistua yhdistyksen tai säJätiön
19117: voitava tukea rii•ttäv<än teho~kaasti, jotta          puitteissa, jossa vapaiden nuorisojärjestöjen
19118: Sllima ihanastus pysyisi vireHlä ja jotta pii-        lisäksi myookin valtiovalta on mukana ja
19119: ~evän     tl<ahjakku;uden !lwhittämin•en koko         tukee toimintaa [ähinnä •taloudellisen tuen
19120: kansan parhaaksi kävisi mahdoHiseksi.                 muodossa.
19121:     Valtiovallan tulisi voida ol!la mukana sel-          EdeHiseen viitaten esitämme eduskun-
19122: lais€Ssa ~toiminnassa jonka tarkoituksena on          nan hyv'äksyttä'V'äiksi toivomuksen,
19123: nuoriltle lroikeilijoiUe ja ik!eksijöiHe tarkoitet-
19124: tujen •teosten julkaiseminen, kilpailujen ja                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
19125: näytt.elyjen järjes•tä:mi:nen sekä apurahojen                esityksen 3 miljoonan markan lisä-
19126: myöntäminen. Vapaitten nuorisojärjestö-                      yksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
19127:  jen kanssa yhteistyössä vailtiovalta voisi                  arvioon eri nuorisojärjestöjen käy-
19128:  edelläesitettyä toimintaa yHäpitäen suuresti                tet.täväksi tekn~'llisiin kysymyksiin
19129:  vaiJkuttaa varsinkin poikien teknilliseen                   kiinnostuneiden, lahjakkaiden nuor-
19130:  vaT'haislkasvatuikseen, jolm olisi omiaan j<Jh-             ten askartelutoiminnan tukemista
19131:  tamaan nuorten ajatukset pois sodan jäl-                    varten.
19132:  keisten aikojen :turmeltuneista huvituksista
19133:        Helsingissä he1milruun 10 päivänä 1947.
19134: 
19135:           Jussi Lappi-Seppälä.           Yrjö Kilpeläinen.              Jere Juutilainen.
19136:                                                                                          411
19137: 
19138: VIU,36. -   Toiv:. al. N:o 165.
19139: 
19140: 
19141: 
19142: 
19143:                                K. Andersson y. m.: Määrärahasta opintokerhotoiminnan
19144:                                   tukemiseksi.
19145: 
19146: 
19147:                                     E d u s k u n n a 11 e.
19148: 
19149:    Opintokerhotoimintaa on pidetty eritoten      varten oli huomattavasti ,tarkoitukseen
19150: maaseudun nuorison sivistystoiminnan so-         myönnettyä määrärahaa suurempi.
19151: veltuvimpana muotona. Valtion kuluvan              Opintokerhotoiminnan yhä kasvavan Jaa-
19152: vuoden tulo- ja menoarviossa onkin opinto-       juuden ja ,kansansuosion" huomioon ot-
19153: kerhotoiminnan tukemista. val'lten varali:.tu    taen on kouluhallituksen aikoinaan ehdotta-
19154: 2,500,000 markan määräraha. Tarkoitusta          mien määrärahojen suuruutta - opinto-
19155: varten hamtus ehdotti rtuntuvasti pienempää      kerhotoimintaa var,ten 4,500,000 markkaa
19156: määrä:rahaa, mutta valtiovarainvaliokunta        ja kansantajuisten rtieteellisten luentojen
19157: korotti opintokerhotoiminnan ~tukemista var-     järjestämistä varten 1,000,000 markkaa -
19158: ten varatun määrärahan 2,500,000 mark-           pidettävä vähimpinä määrinä, joiHa yhteis-
19159: kaan, Hsäyksen ohlessa 700,000 markkaa.          kunnan tU!lee tässä mainittua vapaata kan-
19160: Kouluhaillitus ilienee taclmitukseen vamtta-     sansivistystyötä tukea.
19161: vaksi ehdottanut 4,500,000 markkaa.                Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
19162:    Niin 1ikään kansantajuistieteellistä 'luen-   eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19163: to'toimintaa varten hallituksen ehdottamaa
19164: määrärahaa eduskunta valtiovarainvalio-                    että hallitus vuoden 1948 tulo- ja
19165: kunnan ehdotuksesta korortti, määrärahan                 menoarvioesityksessä riittävästi ko-
19166: suuruuden kuluvan vuoden valtion tulo- ja                rottaisi määrärahaa, joka on tarkoi-
19167: menoarviossa ollessa 500,000 markkaa.                    tettu opi1ttokerhotoiminnan tuke-
19168: Kouluhallituksen ehdotus myöskin kansan-                 mista varten.
19169: tajuistieteellisten <luentojen järjestämistä
19170:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
19171: 
19172:                  Kauko Andersson.                             Jere Juutilainen.
19173:                  Yrjö Kilpeläinen.                            Erkki Koivisto.
19174:                  Juho Paksujalkia.                            Urho Kulovaara.
19175:                  Juho Karvonen.                               H. S. Pesonen.
19176:                  Aino Malkamäki.                              Alpo Lumme.
19177:                                      Toivo Kujala.
19178: 4i2
19179: 
19180: VII1,37. -   Toiv. al. N:o 166.
19181: 
19182: 
19183: 
19184: 
19185:                                k. Andersson y. fu.: Määrärahasta kansantajuistieteellisten
19186:                                   luentojen järjestämistä varten.
19187: 
19188: 
19189:                                      E d u s k u n n a 11 e.
19190: 
19191:   VHtruten ttoivomusailoitteen n:o 165 pe-               menom·viocsityksessä riittävästi ko-
19192: rusteluihin, ehdotamme kunnioitta~!ti ~edus·­            rottaisi määrärahaa kansantajuistie-
19193: ktinnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                     teellisten luentojen järjestämistä var-
19194:                                                          ten.
19195:          että hallitus vuoden 1948 tulo- ja
19196:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
19197: 
19198:                  :Kåuko Andersson.                             H. S. Pesonen.
19199:                                                                                                  413
19200: 
19201: VIII,3s. -   Toiv. al. N:o 167.
19202: 
19203: 
19204: 
19205: 
19206:                                  Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä taidemaalarien ja ku-
19207:                                    vanveistäjien atelieripulan helpottamiseksi.
19208: 
19209: 
19210:                                       E d u, s k u n n a ll e.
19211: 
19212:     1\'[aamme kuvaamatajtelijat oyat jo vuosi-     suunniteltu niiden todellista käyttöä var-
19213: \>.li\lWia · k~rsineet huutavasta atelieripuut-    ten. Kööpenhaminan Hiheisyydessä sijaitsee
19214: teest~. M~men monet taidem~alarit ja ku-           esim. tällainen laaja atelierita~ojen ry:pmä,
19215: VI),nveistäjät työskentelevät t;trkoitukseen       jossa on työhuoneet lukuisille taidemaala-
19216: tä.ysin sopimattom,issa huoneistoissa, joiden      reille ja lkuvanveistäjille. Koska Suomen
19217: v~laistuli! ja, mittasuhteet eivät lainkaan        kuvaamataitelijat ovat vuosikausia kärsi-
19218: s~vellu, ··~eidän taiteelliseen työskentelyynsä.   neet työhuoneiden puutetta ja koska tämä
19219: Toisaalta on myöskin näiden taiteenharras-         kmhtuurielämän puQli joutuu ratkaisevasti
19220: t~;J,jie~ hallussa tavaUisia asuinhuoneistoja      kärsimään niin kauan kuin · tämä. kysymys
19221: jopa, liikehuoneistojakin, j{)iden su,unnittelu    on järjestämättä, esitämme eduskunnan hy-
19222: j~ näissä olevat varusteet eivät tule tar-         väksyttäväksi toivomuksen,
19223: k.()ituksenmukaise&ti käytetyiksi.
19224:     lTseisli!a naapuriruaissamme on järjestetty                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19225: taiteilUoille omia, atelieritaloja jopa erikoi-             toimenpiteisiin maamme taidemaala-
19226: si~ taitelijaka'lpungjnosia, joiden tarkoitus-              •rien ja kuvanveistäjien atelieripulan
19227: ta~n vastaavat taitelijatalot on nimenomaan                 helpottamiseksi.
19228:         Helsingissä helmikuun ~3: päivänä 1947 .
19229: 
19230:                   .;russi ~appi-Sep.pälä.                        if~o :Q:uka4'i.
19231:                   J~Q !la.ka.J.a.                                Leo. Leppä.
19232:                   ~~vi-Ky\lik~i ~lpi.                            nl[. J~e~.
19233:                      ·                 J~~ ~uutilt\ine}\.
19234: 414
19235: 
19236: VIII,3o. -   Toiv. al. N :o 168.
19237: 
19238: 
19239: 
19240: 
19241:                                  Kilpi y. m.: Möiirärahasta ,näyttämötaiteen tukemiseksi.
19242: 
19243: 
19244:                                        E d u s k u n n a ll e.
19245: 
19246:    Näyttämötaiteemme historia ei tosin ole           kaisia huoneistoja ja suorittamasta välttä-
19247: pitkä, mutta vuosisadan vaihteessa tapahtu-          mättömimpiäkin uudistuksia ja korjauksia.
19248: neen kansallisen ja yhteiskunnallisen herää-         Lavastukset, pukujen hankinta ja muut
19249: misen nostamana se on saavuttanut valta-             ulkonaiset seikat kärsivät niinikään varojen
19250: van laajuuden, niin että maassamme ny-               niukkuudesta, ja sama syy vaikuttaa myös-
19251: kyisin toimii ,puolisensataa säännöllisesti          kin ohjelmiston taiteelliseen tasoon. Täten
19252: näyttelevää teatterilaitosta sekä iisäJksi mo-       teatterien toimintamahdollisuudet ja esitys-
19253: nisatainen määrä harrastelijavoimin työ-             taso eivät taloudellisten vaikeuksien takia
19254: väenyhdistysten, nuorisoseurojen ja muiden           saavuta niitä tuloksia, jotka, muuten olisi-
19255: yhteisöjen yhteydessä työskenteleviä näyttä-         vat mahdollisia ja merkitsisivät huomatta-
19256: möitä. Kokonaisuutena ne merlkitsevät erit-          vaa kulttuurimme voimanlisäystä, ei vähim-
19257: täin myönteistä kulttuuritekijää, jonka              min maaseudun henkistä tasoa ajatellen.
19258: osuus kansamme hengenviljelyssä on kor-                 Kun näyttämötaide on osoittautunut
19259: keaksi arvioitava.                                   maassamme erikoisen suosituksi taidelajiksi
19260:     Y:leisesti tiedetään, että kulttuurilaitoksina   ja kun .teatterimme kauttaaltaan ovat osoit-
19261: hoidetut teatterit eivät taloudellisesti ole         taneet elävää kulttuuritahtoa pyrkien esit-
19262: itsensäkannattavia, vaan vaativat taloudel-          tämään ohjelmistoa, joka henkisiltä arvoil-
19263: lista tukea kyetälkseen ylläpitämään toimin-         taan on rakentavaa ja avartavaa, on valtio-
19264:  taansa. Valtio ja kunnat ovat meilläkin             vallan mielestämme osaltaan käytännöllisin
19265: myöntäneet velvollisuutensa avustaa teat-            toimenpitein osoitettava, että teatterien
19266:  terilaitoksia. Avustukset ovat kuitenkin             työlle myönnetään sen edellyttämä kult-
19267:  aina ohleet niuikat, ja v:rultiovaJlta on osal-      tuuriarvo, sekä käytettävä varoja näyttämö-
19268:  taan rajoittanut avustuksensa raha-arpa-             taiteemme tukemiseen ja siten koko lmlt-
19269:  jaisten voittovaroista tapahtuvaksi liittäen         tuurielämämme kehittämiseen ja syventä-
19270:  lisäksi teatterien rinnalle niin monia ja-           miseen. Kysymykseen tulevat summat ovat
19271:  koon osallisia ikmlttuurilaitoksia, että teat-       siksi vaatimattomia, että niiden myöntämi-
19272:  terien osuus on jäänyt suhteettoman pie-             nen ei nykyisinkään ole valtiomme talou-
19273:  neksi. Kun rahamme arvo lisäksi on laske-            delle ylivoimaista
19274:  nut, ovat teatterimme joutuneet tavattoman              Edelläolevan perusteella pyydämme kun-
19275:  vaikeaan taloudelliseen asemaan. Niiden              nioittavimmin ehdottaa eduskunnan päätet-
19276:  henkilökunnan palkkaus on nykyisin toi-              täväksi toivomuksen,
19277:  meentulominimin alapuolella ja pakottaa
19278:  näyttelijät hankkimaan kaikki mahdolliset                      että hallitus ottaisi vuoden 1948
19279:  sivuansiot, mistä heidän varsinainen tehtä-                 tulo- ja menoarvioesitykseen kohtuul-
19280:  vänsä luonnollisesti kärsii. Varojen puute                  liseksi katsotun määrärahan näyttä-
19281:  <lstää teattereita saamasta tarkoituksenmu-                 mötaiteen tukemiseksi.
19282:        Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
19283: 
19284:                    Sylvi-Kyllikki Kilpi.                         Penna Tervo.
19285:                    Jere Juutilainen.                             Erkki Leikola.
19286:                    Hertta Kuusinen.                              Sulo Heiniö.
19287:                    Kaisu-Mirjami Rydberg.                        Felix Seppälä.
19288:                                                                                        411).
19289: 
19290: VIU,4o. -   Toiv. al. N :o 169.
19291: 
19292: 
19293: 
19294: 
19295:                               Kuusinen y. m.: Toimenpiteistä kuvaamataiteiden ja -tai-
19296:                                 teilijain aseman parantamiseksi.
19297: 
19298: 
19299:                                    E d u s k n n n a 11 e.
19300: 
19301:     KuvaamaJtaiteet ovat, mitä niiden yhteis- kat ovat nii'tä ahjoja, joissa kansa tyydyt-
19302: kunnalta saamaan tukeen tulee, maassamme tää sivistystarpeensa ja joista se ammentaa
19303: jatkuvasti 1lapsipuolen asemassa. MeiUä on rtaiteeUisen makunsa. Kun nämä "rakennuk-
19304: aniharvoja :taidekouluja, valtion kouluja ai- set yleensä rakennetaan vailla rakennustai-
19305: noastaan Suomen taideakatemian koulu . teehl:ista asiantuntemusta, kun niiden seinät
19306: Ateneumissa, jonka suojat ovat :tähän tar- jäävät paljaiksi tai varustetuiksi pelkästään
19307: koitukseen vanhentuneet ja riittämättömät. :taiteellisessa mielessä vähäarvoisilla henki-
19308: Opettajien palkkaus, oppilaiden toimeen- !l.ökuvilla, ei voida ihmetellä, jos kodeissakin
19309: tulo, opetuS- ym. välineiden puute ovat vallitseva kuvaama-, sisustus- ja rakennus-
19310: seikkoja, joihin ei ole kiinnitetty juuri min- tai.teel:1inen maku jää puutteelliseksi. Toi-
19311: käänlaista huomiota. Aniharvat valtion saalta nämä aatteellisten yhdistysten raken-
19312: apurahat eivät kykene auttamaan tunnet- nukset on saatu aikaan vapaaehtoisesti koo-·
19313: tuakaan, saati sitten nuorta, vaikka lupaa- tuilla varoilla, useinkin kaikkein varatto-
19314: vaa taiteilijaa. Helsingin kaupungissa va- mimpien kansankerrosten raskaan työn ja
19315: kinaisesti työskentelevästä 205 taiteilijasta uhrausten voimal:la. Näiden yhteiskunnal-
19316: vain 62: Ha on atelieri käytössään ja niis- lisessa mielessä· erittwin tarpeellisten talojen
19317: täkin moni heikossa kunnossa. Kuvaavaa kaunistamiseen ja sisustukseen ei ole voitu
19318: nykyisille olosuhteillemme taiteen alalla on kiinnittää mitään huomiota. Kuntain ja
19319:  m. m. se, että Tampereen taidemuseoa lienee valtion julkiset rakennukset, sairaalat ja
19320:  yhä edelleen ainakin osittain kansanhuol- kansakoulut niiden joukossa ovat myös
19321:  tolautakunnan virastohuoneistona.              vailla taiteellisten näkökohtien huomioonot-
19322:     Se arvostelu, jota kuvaamataiteen osaksi tamista. Monien koulujen ainoina ,koris-
19323:  varsinkin viime aikoina on tullut, on näin tuksina" ovat opetusvälineet, joiden kau-
19324:  ollen kohdistettava :lähinnä yhteiskuntaan neusarvo ja sivistysteho on minimaalinen,
19325:  itseensä. Taiteilijan luomistyölle on meiUä vaikka ne havaintovälineinä opetuksessa
19326:  suotu harvinaisen epäedulliset olosuhteet. hyvinkin puoltavat paikkaansa.
19327:  Ei myöskään voida ihmetellä, jos kuvaama-         Kaikki tämä olisi korjattavissa, jos val-
19328:  taiteiden harrastus ja ymmärtäminen kan- tiovailta kiinnittäisi vakavaa huomiota
19329:  samme keskuudessa jää huomattavasti jäJl- asiaan. Tosin se vaatii vaToja, mutta tulos
19330:  keen siitä, mikä tulee muiden taidelajien olisi varmasti sijoituksen arvoinen ja an-
19331:  osaksi. Onhan tunnettua, että esim. kaikki taisi nopeasti tuloksen yleisen sivistyksel-
19332:  aatteelliset järjestöt maassamme harrasta- lisen rtason kohoamisen muodossa. Sillä mi-
19333:  vat näyttämötaidetta, useimmilla on kuo- kään ei kasvata nuorisoa niin tehokkaasti
19334:  ronsa, orkesterinsa, lcirjallisuuskerhonsa ja kuin hyvä taide. Missään tapauksessa ei
19335:  lausujansa. Siten ne levittävät sivistyksen ole sivistysvaltion arvon mukaista, että se
19336:  saavutuksia ja eri taidelajien tuntemusta jättää taiteilijansa oman onnensa nojaan
19337:  laajoihin kansankerroksiin. Mutta kuvaa- eikä huolehdi jälkikasvusta. Taiteilija on
19338:   mataiteen hyväksi nekään eivät rtee mitään myös saatava Iähemmäksi kansaa ja sen
19339:   eikä niillä nykyåsellään ole siihen edes mah- tarpeita, kuin hän täitä nykyä vielä on.
19340:   dollisuuksia.                                 Tuntiessaan väJlittömästi palvelevansa kan-
19341:      Varsinkin maaseuduHa työväentalot, nuo- saa, hänen aihepiirinsä laajenee ja hänen
19342:   risoseuratalot ynnä muut kokoontumispai- itselleenkin asettamansa vaatimukset kasva-
19343: 416                              VIII,4o. -      fKuva,amataide.
19344: 
19345:  vrut. Tätä voitaisiin edesauttaa m. m. va-          EdeUä esitetyn perusteella ehdotamme
19346:  raamalla yleisten rakennusten, koulujen ja        eduskunnan hyvä:ksy1ttäväksi toivomuksen,
19347:  yhdistystalojen rakentamiseen vaikkapa hy-
19348:  vin pienikin, 2-3% - määrä rakennus-                        että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19349:  kustannuksista niin arkkitehtoonisiin kuin               siin kwvaamataiteiden ja -taiteilijain
19350: ~uihinkin ,kauneuskuluihin". ~illä annet-                 Q,Seman parantamiseksi m. m. perus-
19351:  taisiin taiteilijoille työma;hdollisuuksia ja            tamalla valtion ·toimesta ra~ton
19352: .samallla työnnettäisiin kansan yleistä sivis-            julkisten ja yhteiskunnallisten raken-
19353:  tystasoa voimakkaasrti. eteenpäin.                       nusten ka'unistamiseksi.
19354:       Helsingissä 14 päivänä helmikuun 1947.
19355: 
19356:            Hertta Kuusinen.                                    ~Ui N;urminen.
19357:            :Kaisu-Mirjami Rydberg.                             Mau,ri Ryö~.
19358:            Tyyne Tuo,ninen.                                    Levi Jeril.
19359:            Lassi Biekkala.                                     Albert Brommels.
19360:                                                                                                417
19361: 
19362: VIII,41. -   Toiv. al. N:o 170.
19363: 
19364: 
19365: 
19366:                                  Wuolijoki y. m.: Lisiityksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
19367:                                    arvioon Valtion N äyttämötaidelautakunnam, käytettäväksi
19368:                                    kahden ohjaajan kouluttamiseksi ja palkkaamiseksi maa-
19369:                                    seudun amatööriteattereja varten.
19370: 
19371: 
19372:                                       E d u s k u n n a 11 e.
19373: 
19374:    Maamme teatterilaitos on vuosi vuodeUa          vwltioneuvostdtle ehdotuksen ohjaajakoulu-
19375: yhä selvemmin joutunut kärsimään päte-             tuksen liittämisestä !teatterikoulun ohjel-
19376: vien, perusteel:lisen ammattikoulutuksen           maan, sitten kun koulu mahdol:lisesti ote-
19377: saaneiden ohjaajavoimien puutteesta. Oh-           taan valtion haltuun. Koska ohjaajakysy-
19378: jaajakoulutus on meillä rajoittunut yksin-         myksen järjestely vaatii kuitenkin pikaisia
19379: omaan ,tilapäisten, eri mttojen järjestämien       käy,tännöllisiä !toimenpiteitä, ehdotti komi-
19380: kurssien varaan. Maamme ainoa teatteri-            tea järjestettäväksi valtion taloudellisesti
19381: koulu ei taloudellisten rajoitustensa vuoksi       tukemana ohjaajakursseja pätevien ohjaaja-
19382: ole voinut liittää ohjaajakoUilutusta lain-        voimien kou~uttamiseksi lähinnä maaseudun
19383: kaan itoimintaohjelmaansa.           Maaseudun     teatteritoimintaa varten.
19384: teatterit joutuvat valitsemaan ohjaajansa              Kun vl8ilti0011 teatterikomitea kuitenkin
19385: tavaJlisesti vanhempien näyttelijäin keskuu-       katsoi näiden aloitteiden, niinkuin muiden-
19386: desta ilman että he olisivat saaneet varsi-        kin teatteria koskevien aiotteiden kuuJ.uvan
19387: naista ohjaajakoulutusta.                          Valtion Näyttämötaidelautakunnan toimin-
19388:    Ohjaajakoulutuksen jatkuva puute ei voi         tapiiriin, se sisällytti ,tämäll'l:aatuisen toi-
19389: olla vaikuttamatta haitallisesti teatterilai-      :rrlla:umn opetusministeriolle illekemäänsiä eh-
19390: toksemme taiteelliseen kehitykseen. Uusia          dotukseen Valtion Näyttämötaidelautakun-
19391: 'lahjakkaita ohjaajavoimia ei ole riittä'\Cästi    nan ohjesäännön uudistamiseksi. Uuden
19392: suurimpienkaan terutterien käytettäväksi,          ohjesääntöehdotuksen Valtion Näyttämötai-
19393: mutta erikoisen vaikea on ohjaajakysymys           delautakunta on yksimielisesti hyväksynyt
19394: maaseudun ,teattereissa ja varsinkin ama-          ja tulee se toivottavasti saamaan myös ope-
19395: tööri- ja harrastusteattereissa, joita maas-       tusministeriön vahvistuksen.
19396: samme on useita tuhansia toimien erilais-
19397: ten aatteellisten ja sivis'tyksellisten seurojen       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19398:  ja yhdistysten ohessa. Näiden maaseudun           ikunnioittoon >eduskunnan hyv~äksyttäväksi
19399:  pienten harrastusnäyttämöjen työ on kan-          toivomuksen,
19400: sansivistyksehlisesti mitä suuriarvoisinta,
19401: sen tähden on niiden toiminnan kohottami-                    että hallitus antaisi Eduskunnolle
19402: seen !taiteellisesti ja ammatillisesti kiinni-             esityksen 500,000 markan lisäyksestä
19403:  tettävä vakavaa huomiota. Toisaalta on                    vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
19404:  annettava ohjaaja-alalle aikoville lahjak-                Valtion Näyttämötaidelautakunnan
19405:  kaille nuorille ti[aisuus valmistua mahdolli-             käytettäväksi vähintään kahden kier-
19406:  simman perusteellisesti ohjaaja-ammattia                  tävän ohjaajan valmentamiseksi ja
19407:  va:cten.                                                  palkkaamiseksi maaseudun amatööri-
19408:    V8iltion teatterikomitea on jo mietinnös-               teattereja varten.
19409:  sään viime vuoden marraskuulta tehnyt
19410:          Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
19411: 
19412:          Hella Wuolijoki.         Anna Nevalainen.                   Atos Wirtanen.
19413:          Kaisu-Mirjami Rydberg. Juho Mäkelä.                         Urho Kekkonen.
19414:          Martta Salmela-Järvinen. Hertta Kuusinen.                   Mauri Ryömä.
19415:                                                                                                  53
19416: 418
19417: 
19418: VIII,42. -   Toiv. al. N:o 171.
19419: 
19420: 
19421: 
19422: 
19423:                                 Hukari. y. m.: Miiiiräralwsta valtion nuorisotyölautakun-
19424:                                   nalle kiertävien näytelmäohjaajien palkkaamista varten.
19425: 
19426: 
19427:                                      E d u s k u n n a 11 e.
19428: 
19429:    Kansamme harrastus näytelmätaidetta            puhuu ytimekkäämmin ja mieleenpainu-
19430: kohtaan on eritttläin suuri. Se ,ei Hmene ai-     vammin, kuin tiiviimmätkään kasvatus-
19431: noastaan siinä, että näyttämöesityksiä mie-       opilliset esitelmät tai kokonaiset kirjat.
19432: lellään seurataan, vaan harrastus ilmenee            Kun hyvillä näytelmillä on kansamme,
19433: myös siinä, että tahdotaan olla niitä esittä-     vansinkin nuorisoon ,eduHinen vaikutus,
19434: mässä. Sitä todistaa parhaiten se, että mel-      niin esittävän näytelmätaiteen harrastusta
19435: kein jokaisella aatteellisella seuralla ja yh-    seurojen ja yhdistysten piirissä olisi val-
19436: distyksellä, joita maassamme on runsaasti,        tion taholta tuettava. Valitettavasti esitys-
19437: on omat näytelmäryhmänsä, joiden voimilla         taso näyttämöillä jää useimmiten ala-arvoi-
19438: pyritään juhla- ja iltamatilaisuuksiin val-       seksi, sen johdosta, että esittäjillä ei ole
19439: mistamaan ohjelmaksi näytelmiä, jotka saat-       ollut edes tarpeellisia teknillisiä, puhumat-
19440: tavat olla hyvinkin suurta taitoa vaativia.       takaan muista alustavista tiedoista, vaikka
19441: Varsinkin maaseudulla ja pienemmillä :teh-        intoa ja harrastusta olisikin enemmän kuin
19442: dasseuduii]La ei juuri voida ajatellakaacn i:l-   riittämiin. Tätä heikkoutta voitaisiin val-
19443: tama- ja juhilathlaisuuksien järjestämistä        tion myötävaikutuksella korjata siten, että
19444: ilman näyJte~mä1esitystä.                         sen kustannuksella palkattaisiin kiertäviä
19445:    Kansamme harrastusta näytelmätaidetta          seuranäytelmien ohjaajia, jotka kävisivät
19446: kohtaan on pidettävä todellisena kulttuuri-       seuroissa ja yhdistyksissä antamassa, niin
19447: harrastuksena.      Halua omatoimisuuteen         teknillistä kuin taiteellistakin opastusta.
19448:  tällä alalla on tuettava, !koska se auttaa          Edellä olevan perusteella esitämmekin
19449: kansaamme kehit,tJämään itseään ja viemään        eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
19450: harrastukset suuntaan, jotka ovat varsin-
19451: kin nuoris<>mme kehitykselle edulliset. Sillä                että hallitus ottaisi vuoden 1948
19452: näytelmätaidetta ei ole pidettävä ainoas-                 tulo- ja menoarvioesitykseen 800,000
19453: taan seurojen ja yhdistysten piirissä hy-                 markan måänärahan ,valtion nuoriso-
19454: vänä ajanvietteenä, vaan ennekaikkea suuri-               työlautOJkunnalle kiertävien näytel-
19455: arvoisena kasvatustekijänä. Hyvä näytelmä                 mäohjaajien palkkaamista varten.
19456:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
19457: 
19458:                  Juho Hukari.                                  LaiSSi Hiekkala.
19459:                  Elsa Karppinen.                               Anna Nevalainen.
19460:                  Sulo Muuri.                                   J. F. Tolonen.
19461:                  Juho Mäkelä.                                  Mauri Ryömii..
19462:                  Varma Turunen.                                Tyyne Tuo:miaen.
19463:                  Kauko Andersson.                              Gösta Rosenberg.
19464:                  Yrjö Kilpeläinen.                             Max Sergelius.
19465:                                       Jussi Lappi-Seppälä.
19466:                                                                                                 419
19467: 
19468: VII1,43.- Hemst. mot. N:o 172.
19469: 
19470: 
19471: 
19472: 
19473:                                östenson m. fl.: Angående anslag till understöd åt förenin-
19474:                                   gen B·öcker åt de blinda.
19475: 
19476: 
19477:                                    T i 11 R i ik: s d a g e n.
19478: 
19479:    Sedan år 1890 har föreningen ,Böcker           njuter föreningen endast 63,300 mk. Före-
19480: åt blinda" såsom en enskild organisation          ningen ser dock ingen möjlighet att i
19481: upprätthållit ett lånebibliotek av litterära      framtiden - särskilt med beaktande av de
19482: alster, återgivna i blindskrift, och däl'med      alltmer stegrade prisen - upprätthålla sin
19483: tjänat som den enda förmedlaren av lit-           v·erksamhet, än mmdre utvidga den så, :som
19484: teratur till blinda i hela vårt land. Biblio-     vore av behovet påkallat, utan ett större
19485: tekets bokbestånd uppgår f·ör närvarande          understöd från statens sida.
19486: till cirka 6,000 volymer. Under år 1946              Då antalet blind~Jo, vilka under krigsåren
19487: steg antalet lån till 7,735, därav 6,534          :ökats med de krigsblinda, Thppgår till
19488: finskspråkiga och 1,054 svenskspråkiga ar-        c. 3,000 och även dessa vanlottade med-
19489: beten. Antalet låntagare var 270. De se-          borgare borde få komma i åtnjutande av
19490: naste åren har man strävat efter att vid          litteraturens skatter, måste det anses till-
19491: sidan av skönlitterära alster även trycka         börligt, :a1tt Sltalt.en på :eU ikännb:arare s:ätt
19492: kurs- och facklitteratur f·ör att sålunda ut-     än hi1killls bidrar itHl möj'liggöra:nde härav,
19493: öka de hlindas kunskaper och därmed även          och få vi vördsamt föreslå, att riksdagen
19494: deras utkomstmöjllighet,er. Kostn:adern.a för     ville besluta hemställa,
19495: blindskriftslitteraturens tryckning stiga
19496: dock mycket högt, vartill kommer bl. a.                     att regeringen i propositionen an-
19497: bibliotekspersonalens avlöning samt post-                 gående statsförslaget för år 1948
19498: och fraktavgifter. Föreningens budget upp-                måtte upptaga ett anslag på 250,000
19499:  gick år 1945 till 377,000 mk, och hade                   mk såsom understöd åt föreningen
19500: största delen av inik:omsterna erhållits ge-              ,Böcker åt de blinda".
19501:  nom enskilda understöd. I statsanslag åt-
19502:         Helsingfors den 7 februari 1947.
19503: 
19504:                  Ebba östenson.                                  Sulo Heiniö.
19505:                  Albin Wickman.                                  Helena Virkki.
19506:                                     Aino Lehtokoski
19507: 420
19508: 
19509: VII1,43. -   Toiv. al. N :o 172.
19510:                                                                                   Suomennos.
19511: 
19512: 
19513: 
19514: 
19515:                                östenson y. m.: Määrärahasrta rovustukseksi Kirjoja sokeille
19516:                                   nimiselle yhdistykselle.
19517: 
19518: 
19519:                                     E d u s k u n n a ll e.
19520: 
19521:    Kirjoja sokeille-niminen yhdistys on yk-      yhdistys saa vain 63,300 mk. Yhdistys kat-
19522: sityisenä järjestönä vuodesta 1890 alkaen        soo kuitenkin, ettei sillä ilman suurempaa
19523: pitänyt yllä lainakirjastoa, johon kuuluu        valtionapua vastedes ole - erikoisesti yhä
19524: sokeain kirjoitu.kse1la kirjoitettuja jU!lkai-   nousevat hinnat huomioonottaen - min-
19525: suja, ja siten toiminut koko maassamme           käänlaisia mahdollisuuksia ylläpitää toimin-
19526: ainoana kirjallisuuden välittäjänä sokeille.     taansa ja vielä vähemmän sitä laajentaa,
19527: Kirjastoon kuuluu tällä hetkellä noin 6,000      kuten tarve vaatisi.
19528: teosta. Lainausten lukumäärä nousi vuonna          Kun sokeitten lukumäärä, jota sotasokeit-
19529: 1946 kailkkiaan 7,735:een, joista 6,534          ten määrä sota vuosina on lisännyt, nousee
19530: koski suomenkielisiä ja 1,054 ruotsinkieli-      noin 3,000: een, ja näidenkin kovaosaisten
19531: siä teoksia. Lainaajien luku oli 270. Viime      kansalaisten pitäisi päästä nauttimaan kir-
19532: vuosina on pyritty kaunokirjallisuuden           jallisuuden aarteista, on katsottava asiaan
19533: ohella painattamaan myös kurssi- ja am-          kuuluvaksi, että valtio tähänastista tuntu-
19534: mattikirjallisuutta, jotta sokeiden tietoja ja   vammin avustaa tätä pyrkimystä, minkä
19535: siten myös heidän tulonsaantimahdollisuuk-       vuoksi kunnioittavasti ehdotamme eduskun-
19536: siaan voitaisiin tällä tavoin lisätä. Sokeain-   nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19537: kirjallisuuden painatuskustannukset ovat
19538: kuitenkin ihyvin suuret, minkä lisäksi tu-                 että hallitus ottaisi vuoden 1948
19539: levat kirjastohenkilökunnan palkat sekä                 tulo- ja menoarvioesitykseensä 250,000
19540: posti- ja rahtikulut. Yhdistyksen talousar-             markan määrärahan avustuksena
19541: vio nousi vuonna 1945 377,000 markkaan,                 Kirjoja sokeille-nimiselle yhdistyk-
19542: ja suurimman osan tuloista muodostivat                  selle.
19543: yksityiset avustukset. Valtion määrärahoja
19544:       Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
19545: 
19546:                  Ebba östenson.                               Sulo Heiniö.
19547:                  Albin Wickman.                               Helena Virkki.
19548:                                      Aino Lehtokoski.
19549:                                                                                                 421
19550: 
19551: VIII,44. -       Toiv. al. N:o 173.
19552: 
19553: 
19554: 
19555:                                   Karppinen y. m.: Määrärahasta kirjastoautojen hankkimi-
19556:                                     seksi kansataiskirjastoja vailla olevien seutujen kirjasto-
19557:                                      tarpeen tyydyttämiseksi.
19558: 
19559: 
19560: 
19561:     Maam.1!me kirjastotoiminta on saanut             vistyks·en ja !henlkisen virkistyksen [evitt:ä-
19562: huomruttavia tuloksia. Siitä osoituksena ovat        jinä, dlisi iku:iltenkin tehtävä ma:hdoHisuuk-
19563: userut .ti·eteeLlis.et- ja :Lukuisa joukilm kansa-   silen rajoissa olevia, olletikin, kun kirjas-
19564: laiskirjastoja. Mutta kurn ve11taamme kir-           tot ovat olleet lapsi[>uolen asemassa niin
19565: jastojen lukumääl'ä:ä niitä i·lman olevien
19566:              1
19567:                                                      valtion kuin useimpien ikunti.eniki:n rtalous-
19568: paiaclrakuntie.n •lukuun, emme voi muuta             arvioissa. Kuvaavaa on, että v. 1946 ai-
19569: kuin todeta, että pa:ljon on vielä työtä t.e:h-      kana saivat kirjastot vaJtiopua ikailcldaan
19570: tävä saav•utt.aa:ksemme tavoitteen: hyv·ää           vain 5,9:52,763: - . Näyttää sitltä, kuin
19571: kirjallisuutta pitää olla jokaisen kansalai-         koulujen yleistyminern ja oppivelvolHsuu-
19572: sen saatavissa.                                      den vnimaantulo olisivat aiheuttaneet ikir-
19573:     Trullä hetkel1lä on maassamme 2,234 eri-         jas:tojen. täydel:lisen väheksymisen.
19574: laista kirjastoa. Niistä on 80 kaupunkien,              Marumme työväenjärjestöt ovat aikaisem-
19575: 1,772 maaseudun suomen- ja 382 ruotsinc              min järjestäneet ikiert:äviä pienoiskirjas.toja
19576: kielistä kirjastoa. Kaikiltla ikaupung.eiHa          eri paikkalmnnrlla olevi.en jäsentensä käyt-
19577: on siis ti·lastojen mukaan kantakirjasto·t,          töön. Monessa maassa on ikäytänntÖssä
19578: useiHa !lisäksi piirilkirjastoja. N. 15 maa-         kiertäviä ikirjastoautoja, kirjastohusseja,
19579: laiskuntaa on kuitenkin vielä ikirjastotta,          jotika vievät kirjat luettaviksi ja nout.avat
19580:                                                                                   1
19581: 
19582: 
19583: puhumattakaan kun.tien alueella olevista             ne jonkin ajan kuluttua J:uikijoilta. Näistä
19584: väestökeskwksista, joissa jokaisessa pitäisi         molemmista on otettava nyt, oppia. Mie-
19585: o~la piirikirjasto tai lainausas·ema. Useat          lest.ä,mme olisi kirjastoautoja saatava ,prul-
19586: maaseutukirjastot ovat sit:ä paitsi tasoltaan        v~lemaan kiinteitä kirjastoja vai!lla olevia
19587: epätasaisia ja puuUeel·lisia.            Kokonaan    seutuja. Kokeilutarkoituksessa ed·es jon-
19588: vaiHa iki•rjastoa ovat useimmin seHaiset             kun s·eHaisen saanti 01lisi saavutus. Ne voi-
19589: paiik!kaJkunnat, missä kirjojen saanti on            sivat tyydyttää. paljon !laajempaa 'lukija-
19590: muutenkin vaikeinta ja väestö vähävarai-             kuntaa kuin monta pientä ikiinteää kirjas-
19591: sinta.                                               toa yhdess-ä. Sruma:Ha ne pelik'i1Hä olemassa-
19592:     Kirjat, varsinkin uudet painokset, ovat          oliollaan tekisiv:ät kirjastotoimintaa rtunne-
19593: nykyisin niin. kalilishintaisia, että vähäva-        t-uksoi kansan kesikiuudessa.
19594: rainen vruki, erikoisesti ma.aseuduHa, ei voi           Nykyaikana, jolloin pyritään ikaikin kei-
19595: niitä hamkkia. Nyt, ilrun meillä on kasva-           noin kohotJtamaa:rn yleistä kansalaissivis-
19596: ·tus- ja nuorisosuojeluongelmia - m.m. nuo-          tyst:ä ja avaamaan :mahdolilisuuksia kaik-
19597:  crison ·a1koholim. käytöstä vi•eroittaminen -       kien ikä1uokki.en sivistysharrastuksiHe, oli-
19598:  ratkaistavana, on J.ukuhwlun 1isääminen ja          sivat kiertävät kirjas·tot .te:hokas väline sen
19599: todelia hyvien kirjojen saat:t.arminen jokai-        hyvä.:ksi. Sent.älhden ehdota.rnme eduskun-
19600: sen ma.aseutunuorenkin •luettavruksi, ajan-          nan hyväksyttäväksi toivomuks·en,
19601: kohtainen kysymys. Huonon ajanviett.een
19602:  tila:l:le on annettava parempaa.                              että hallitus ottaisi vuoden 1948
19603:      VaLtion ja kuntien, rahrutalous ·ei ole täJlä          tulo- ja menoarvioesitykseensä sopi-
19604:  hetikelLä sellainen, etltä voi taisiirn täytt<ä:ä          van suuruisen mää1·ärahan kirjasto-
19605:  kaikki aukot kirjastojen :lukumwärässä ja                  autojen hankkimiseksi kansalaiskir-
19606:  ilaadui!Jlises.sa t!asossa. Ottaen huomioon kir-           jastoja vailla olevien seutujen kirjcts-
19607:  jastojen merkityksen kowlujen ri:nnaUa si-                 totarpeen tyydyttärniseksi.
19608:       Helsingi:SSä 14 päivänä helmikuuta 1947.
19609:          Elsa Karppinen.                Sylvi-Kyllikki Kilpi.         Hertta Kuusinen.
19610:          Tyyne Tuominen.                Juho Hukari.                  Anna Nevalainen.
19611: 422
19612: 
19613: VUI,45, -    Toiv. al. N:o 174.
19614: 
19615: 
19616: 
19617: 
19618:                                 Nevalainen y. m.: Kirjatuotannon keskuselimen perustami-
19619:                                    sesta.
19620: 
19621: 
19622:                                      E d u s k u n n a 'll e.
19623: 
19624:    :Maamme paJinotuot'teiden kustannusoloissa     ilmiö, jolle suurimmatkin kustannusliikkeet
19625: on havaittavissa vakavia epäkohtia, joita,        ovat uhranneet paljon, parin keskisuuren
19626: samoinkuin painotuotteiden välitysliikkeessä      kustannusliikkeen omistautuessa siHe miltei
19627: vallitsevia epäkohtia valtioneuvosto asetti       kokonaan. Kustannusliikkeiden lukumääTä
19628: toukok. 3 p: nä 1945 komitean tutkimaan           Olli ;lisäksi kasvanut tavUJttomasti: tuon vuo-
19629: kansanedustaja Y. Räisäsen puheenjohdolla.        den aikana esiintyi 23 kustannusliikettä,
19630: Komitean muiksi jäseniksi kutsuttiin kan-         jotka julkaisivat vähintään 23 teosta, ja
19631: sanedustaja Arvo Paasivuori sekä kustan-          82, jotka julkaisivat vähintään 2 teosta, 15
19632: nusjohtajat Heikki Reenpää, Toivo Karvo-          kustannusliikettä julkaisi pääasialEsesti
19633: nen, Untamo Utrio, Yrjö Jäntti ja Einar           vain ajanvietekirjallisuutta.
19634: Ketola. Komitea jätti tammikuun 30 p:nä               Yllämainitun komitean parannusehdotuk-
19635: 1946 valtioneuvostolle mietintönsä, jonka         set kustannusoloihimme kesk~ttyivät paino-
19636: sen kaikki jäsenet olivat yksimie:lisest'i hy-    tuotteiden kustannus- ja tlevi1tystoimrinnan
19637: väksyneet.                                        ikeskuse1imen Kirjatuotannon Kjesk_usJ.iitto
19638:    Komitea tutki suomenkielistä kustannus-         (KKL) perustamisehdotukseen.           KKL:n
19639: toimintaa koko itsenäisyysajrulla ja totesi       tehtävänä olisi seurata ja ohjata maan kir-
19640: siinä seuraavcat kielteiset piirteet: 1) n. s.    jakustannustoimintaa         kansalaissivistystä
19641: vapaussotakirjallisuuden suunnaton määrä;         edistävään suunJtaan, elvyttää ja auttaa hy-
19642: 2) suomenkielisen käännöskirjallisuuden ra-       vän kirjallisuuden kustantamista ja levit-
19643: joittuneisuus, yksipuolisuus ja kaupalEsuus,      tämistä, sovite'Ha eri eturyhmien välisiä eri-
19644: modernin maailmankirjallisuuden larimin-          mielisyyksiä, tehdä valtioneuvostolle esityk.
19645: lyöminen; 3) Neuvostoliittoa käsittelevän         siä kirja-alan kysymyksistä sekä seurata ul-
19646: kirjanisuuden yksipuolisesti kielteinen, vie-     komaista kustannustoimintaa. Liiton ohje-
19647: läpä häpäisevä sävy, Neuvostoliiton vastai-       säännön laatisi opetusministeriön asettama
19648: sen kirjallisuuden saadessa sodan aikana          toimikunta ja 1liiton puheenjohtajan mää-
19649: muodorttomat mittoouhteet; 4) n. s. rtyövä:en-    räisi opetusministeriö.
19650: kirjallisuuden [aiminlyöminen; 5) samoin              KKL: n edustajiston jäseniksi on komi-
19651: pätevän ajankohtaisen yhteiskunnallisen ja        tean mietinnössä ehdotettu kirjai'lija-, kus-
19652: poliittisen kirjallisuuden laiminlyöminen;        tantaja- ja kirjakauppiasjärjestöjen ohella
19653: 6) tieteelilisten kirjoittajavoimien organisoi-   suuret sivistysjäTjestöt, rahastot ja säätiöt
19654: misen laiminlyöminen ja siten populääri-          sekä opetusministeriö. Se jakaantuisi kol-
19655: tieteellisen kirjallisuuden puuttuminen;          meen jaostoon: 1) Sivistysjaosto (jäseninä
19656: 7) lasten- ja nuorisokirjallisuuden julkaise-     yleiset sivistysjärjestöt, puheenjohtajana
19657: misen ilman kasvattavaa taiteeUista ja eetil-     opetusministeriön edustaja, tehtävänä seu-
19658: listä suunni,telmaillisuutta; 8) ajanvietekir-    mta kustannustoimintaa kansansivistyksel-
19659: jallisuuden suuri 1tulva.                         liseltä ja ammattiopinnolliselta kannalta ja
19660:    Erikoisesti sodanjälkeisestä kirjallisuu-      tehdä siinä !tarkoituksessa ehdotuksia
19661: desta - ajalta syysk. 1944-syysk. 1945 -          KKL:n edustajistolle); 2) Kirjallinen
19662: suoritettu tutkimus osoitti, että kaupaUi-        jaosto (jäseninä kustantaja- ja kirjailija
19663: suus on ollut kustannustoiminnassa jatkuva        järjestöt, puheenjohtajana opetusministe-
19664:                                 VIII,45. -   Nevalainen y. m.                              423
19665: 
19666: riön edustaja, !tehtävänä m. m. järjestää        nusalan kannattavaisuuden vähentyessä
19667: kustantajain ja kirjaillijain välisiä suh-       suureitkin kustantajat ovalt jälleen turvau-
19668: teita); 3) Kaupallinen jaosto (jäseninä kus-     ituneet Hsääntyvässä määrässä kaupalliseen
19669: tantaja- ja kirjakauppiasjärjestöt, puheen-      kirjallisuuteen ja pelkästään kaupallisia nä-
19670: johtajana opetusministeriön edustaja, teh-       kökohtia edustavien uusien kustannusliik-
19671: tävänä järjestää kustantajain ja kirjakaup-      keiden [ukumäärä on entisestään lisäänty-
19672: piaiden välisiä suhteita, elvyttää kirjalli-     nyt.
19673: suuden levitystä y. m.).                            Koska käsityksemme mukaan painotuote-
19674:    Sen jäilikeen kun tämä mi,etintö on ifunes-   komitean miertinnössä !tehdyt ehdotukset
19675: tynyt on eräitä parannuksia kustannustoi-        ovalt hyvin harkittuja ja koska niillä, komi-
19676: minnan alalla ltapahrtunut. Uusien, de-          tean kaikkien jäsent,en asetuttua yksimieli-
19677: mokraattisten kustannusliikkeiden panos          sesti niiden taakse,. on eri intressipiirien
19678: maamme kirjatuotannossa on entisestään li-       kannatus ja koska kirjatuotannon alalla
19679: sääntynyt ja pääasiassa niiden !ansiosta         esiintyvät epäkohdat edelleen ovat ollemassa
19680: käännöskirjrullisuutemme taso on kohonnut        ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
19681: ja huomattavimpia [aiminlyöntejä sillä           ,tettäväksi toivomuksen,
19682: alalla on korjattu. Mutta toisaalta on suu-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19683: ria epäkohtia edelleen korjaamatlta, ovatpa              siin painotuotekomitean ehdottaman
19684: ne joillakin aloilla suorastaan lisääntyneet.            kirjatuotannon keskuselimen perus-
19685: Erikoisen sillmäänpistävää on, että kustan-              tamiseksi.
19686:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
19687: 
19688:                  Anna Nevalainen.                           Tyyne Tuominen.
19689:                  SylVi-Kyllikki Kilpi.                      Martta Salmela-Järvinen.
19690:                  W. Metsäranta.                             Kaisu-Mirjami Rydberg.
19691:                  Eino Tainio.                               Juho Mäkelä.
19692:                  L. Myllymäld.                              Hertta Kuusinen.
19693:                                          Elli Stenberg.
19694: 424
19695: 
19696: Vfil,46. -   Toiv. al. N:o 175.
19697: 
19698: 
19699: 
19700: 
19701:                                Rydberg y. m.: Mäiirärahasta sanmnalehdentoimittajain
19702:                                  ammattikasvatuksen edelleen kehittämiseksi Yhteiskunnal-
19703:                                  lisessa korkeakoulussa.
19704: 
19705: 
19706:                                     E d u s k u n n a ill e.
19707: 
19708:    Sitä mukaa kuin [ehdistön merkitys on         kunnallisessa korkeakoulussa tai yliopis-
19709: lisääntynyt, sanomalehdentoimittajain am-        toissa.
19710: mattikasvatukseen on kiinnitetty useissa             Nykyisin sanomalehtityö jo vaatii siksi
19711: maissa viime vuosikymmeninä entistä enem-        paljon erikoispätevyyttä, että siihen val-
19712: män huomiota. On perustettu erilaisia sa-        mistuminen myös olisi järjestettävä erikoi-
19713: nomalehtiopistoja, keh1tetty sanoma1ehtilin-     sen, huolellisesti laaditun teoreettisen ja
19714: joja ja -Jtiedekunrtia korkeakoulujen ja yli-    käytännöllisen opiskelusuunnitelman mu-
19715: opistojen yhteyteen ja järjestetty jatko-        kaarn. Yhteiskunnallisella korkeakoululla
19716: koulutusta säännölliseen lehtityöhön jo          on sanomalehtiopinto-osastossaan olemassa
19717: kiinnitetyille toimittajillle.                   perusta, jolrtia :lähtien tällaista opetusta voi-
19718:    Vastaavalla tavalla annetun monipuoli-        taisiin edelleen kehittää. Sanomalehtilinja
19719: sen ammattikasvatuksen hankkimiseen ei           on ollut olemassa 20-luvun puolivälistä
19720: meidän maassamme ole ollut mahdollisuuk-         saakka, muita riittämättömien määräraho-
19721: sia. Yhteiskunnallinen korkeakoulu on             jen vuoksi sen kehittäminen on käynyt hi-
19722: ainoa opp:hlaitos, jossa jonkin verran on        taasti. Opetus oli aluksi vain tun:tiopetusta,
19723: kiinnitetty huomiota sanomalehtiammatin          ja vasta joulukuussa 1943 vakinaistettiin
19724: säännölliseen     opiskeluun.    Yliopistoissa   korkeakoulun sanomalehtiopin :lehtorin-
19725: muutamat professorit ovat silloin tällöin        virka. Tämä lehtoraatti on edelleen ainoa
19726: luennoineet sanomalehdistön historiasta, ja      sanomalehtialan opettajantoimi Yhteiskun-
19727: Suomen Sanomalehtimiesten Liiton aikai-          naililisessa korkeakou1ussa.
19728: semman kurssitoiminnan ~isäksi Suomen                Koska korkeakoulun yleisessä opetusohjel-
19729: Kulttuurirahasto on aivan viime aikoina          massa päähuomio on kiinnitetty sanomaleh-
19730: toimeenpannut Juentopäiviä kulttuuritoi-         tityönkin kannatlta tärkeiden yhteiskunnal-
19731: mittajiUe.                                       listen aineiden opiskeluun. Yhteiskunnalli-
19732:    Vanhemman ja keskipolven toimittajista        nen ko11keakoulu on mieLestämme se lai-
19733: suurin osa on tullut ammattiin harjoittelu-      tos, jossa sanomalehtiammatin opiskelumah-
19734: tietä - perehtymällä käytännölliseen toi-        dollisuudet maassamme olisi järjestettävä
19735: mitustyöhön määrätyn ajan jonkin sano-           ajan vaatimuksia vas1taavalla tavalla kor-
19736: malehden palveluksessa, hankittuaan sitä         keakou:lun nykyistä sanomalehtilinjaa ke-
19737: ennen ,tarpeellisen määrän yleissivistyksel-     hittämällä.      Sanomalehtiopin tieteellinen
19738: listä pohjatietoa. Maisteri Eino Suovan          tutkimustyö olisi pantava alulle Yhteiskun-
19739: tutkimusten mukaan runsaasti puolet Suo-         l)la1lisessa korkeaikoutussa., loojennettava sa-
19740: men nykyisistä sanomalehdentoimittajista         nomalehtityön erikoisalat huomioonottaen
19741: on suorittanut ylioppilastutkinnon. Sano-        aineen :teoreettista ja käytännöl1listä ope-
19742: malehtimatrikkeleja silmäilemällä voi ha-        tusta sekä järjestämä:llä säännöllistä jatko-
19743: vaita, että osa toimittajista on hankkinut       kou:lutU!Sta, 1tarjottava ammatissa jo oleville
19744: ja kartuttanut yleissivistystään itseopiske-     ,toimittajille mahdollisuus ammattisivistyk-
19745: luHa, osa käynyt keskikoulun tai opiskellut      sensä Hsäämiseen ja syventämiseen. Täl-
19746: erilaisissa kansalaisopistoissa, osa Yhteis-     ilaisen jatkokou:lutuksen tarpeellisuus tun-
19747:                                   VIII,46. -     Rydberg y. m.                               425
19748: 
19749: nustetaan yleisesti sanomalehtiammatin             tion huolenpidon kohteeksi. Sanomaleh-
19750: piirissä. Vakituinen 'lehtityö on siksi rasit-     dentoimit:tajain ammrutJtitaitoa kohottamal1la
19751: tavaa, että itseopiskelu sen yhteydessä tuot-      kohotetaan !lehdistömme yleistasoa ja koko
19752: taa vaikeuksia, etenkin paikkakunnilla,            kansan kulttuuria.
19753: joilla kirjastot ja arkistot ovat puutteel-           Edellä olevan perusteella ehdotamme
19754: liset.                                             kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
19755:    Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa on           väksi toivomuksen,
19756: viime vuosina valtion määrärahoin saatu
19757: toimintaan kaksi erikoislinja:a, toinen so-                 että hallitus ottaisi vuoden 1948
19758: siaaJliministeriön aloitteesta sosiaalihuolta-           tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19759: jain koulutusta varten (3 erikoisopettajaa),             vän suuruisen määrärahan sanoma-
19760: toinen opetusministeriön aloitteesta nuoriso-            lehdentoimittajain ammattikasvatuk-
19761: ohjaajien kasvattamiseksi (2 tuntiopetta-                sen edelleen kehittämiseksi Yhteis-
19762: jaa). Olisi kohtuullista, että korkeakoulun              kunnallisessa korkeakoulussa.
19763: sau omalehtilinja tulisi samalla tavoin val-
19764:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
19765: 
19766:         Kaisu-Mirjami Rydberg.      Lassi Biekkala.                 J. Mustonen.
19767:         Sylvi-Kyllikki Kilpi.       Erkki Pa.avolainen.             Alpo Lumme.
19768:         Atos Wirtanen.              Juho M"åkelä.                   Aino Malkamäki.
19769:         Antti J. Rantamaa.          Toivo Kujala.                   Juho Hukari.
19770:         Urho Kulovaara.             Hertta Kuusinen.                W. Metsäranta.
19771:         Onni Peltonen.              Anna Nevalainen.                Max Sergelius.
19772:         Mauri Ryömä.                Tyyne Tuominen.                 Felix Seppälä.
19773:         Ville Pessi.                Martta Salmela-Järvinen.        Eino Tainio.
19774:         Elli Stenberg.              Bella Wuolijoki.                Gösta Rosenberg.
19775: 
19776: 
19777: 
19778: 
19779:                                                                                                54
19780: 426
19781: 
19782: VDI,47. -   Toiv. al. N:o 176.
19783: 
19784: 
19785: 
19786: 
19787:                                Meinander y. m: Eritryisen elimen perustamisesta käsitte-
19788:                                  lemään henkisen työn tekijäin palkkojen säännöstelyä
19789:                                  koske·via asioita.
19790: 
19791: 
19792:                                     E d u s k u n n a ll e.
19793: 
19794:    Kesäkuun 19 päivänä 1945 annettu val-            Viime keväänä oli jo käynyt ilmeiseksi,
19795: tioneuvoston päätös, jolla aikaisemmin elin-     että siihen saakka noudatettu palkkojen
19796: kustannusindeksiin nojautunut työpalkko-         säännöstely oli henkisen työntekijäin koh-
19797: jen säännöstely järjestettiin uudelle poh-       dalta tärkeiltä osiltaan epäonnistunut. Val-
19798: jalle, tuli koskemaan myös henkisen työn         tioneuvoston kesäkuussa 1946 hyväksymässä
19799: tekijöitä. Käytäntö on !kuitenkin osoitta-       TEKO-suunnitelmassa lausuttiin muun-
19800: nut, että oikeudenmukaisen palkkatason ai-       muassa: ,Sekä työsopimussuhteessa olevien
19801: kaansaaminen heidän kohdallaan ei ole            että viran- ja toimenhaltijoiden palkkaus-
19802: ollut sen puitteissa mahdollista.                suhteet tutkitaan tarkoituksella poistaa
19803:    Mainittua palkkapäätöstä laadittaessa ei      paikoissa nykyisin vallitsevat epäsuhteet".
19804: näytä kiinnitetyn huomiota henkisen työn         Talousneuvosto, jolle tämä tehtävä myö-
19805: erikoistarpeisiin. Siinä vahvistettu palkika-    hemmin uskottiin, ei kuitenkaan ajan puut-
19806: ryhmitys oli henkiseen työhön soveltumaton       teen takia ehtinyt tutkia palkkakysymyksiä
19807: ja sen palkkanormien suhdeluvut eivät riit-      niin perusteellisesti kuin TEKO-suunnitel-
19808: täneet työntekijäin erilaisen työtaidon ja       man periatteiden mukaisen pa~kkapäätök­
19809: työtehon oikeudenmukaiseen arvostamiseen,        sen laatiminen olisi edellyttänyt. Tämän
19810: varsinkin kun urakkajärjestelmä sopii vain       vuoden alussa voimaan tullut valtioneuvos-
19811: harvoin henkiseen työhön. Palkkapäätöksen        ton päätös työpalkkojen säännöstelystä on
19812: 4 § 8 momentti, jota jouduttiin usein käyt-      henkisen työntekij•öitä koskeviita osiltaan
19813: tämään henkisen ty.ön tekijäin palkkoja          samanlainen kuin sitä edeltänytkin, joten
19814: mää.rättäessä, oli sanamuodoltaan niin yli-      heidän palkkakysmystensä ratkaisuun se ei
19815: malkainen, että se aiheutti varsin erilaisia     tarjoa entistä parempia mahdollisuuksia.
19816: tulkintoja. Palkkapäätös ei tarjonnut myös-         Monien henkisen työn tekijäin asema on
19817: kään palkkaviranomaisille niin selviä oh-        heikentynyt kestämättömäksi palkkakysy-
19818: jeita, että ratJkaisut olisivat muodostuneet     myksen tyydyttävän ratkaisun viivästyessä.
19819: yhtenäisiksi ja johdonmukaisiksi riittävän       Tämä ratkaisu on epäilemättä vaikea teh-
19820: asiantuntemuksen puuttuessakin.                  tävä, mutta sitä ei voida kuitenkaan enää
19821:    Palkkasäännöstelyn      puutteellisuuksista   lykätä, koska mahdo~lisuutta palkkasruän-
19822: johtui, että monet henkisen työn tekijäin        nöstelyn pikaiseen lopettamiseen ei liene
19823: ryhmät jäivät yhä enemmän jälkeen ylei-          olemassa. Yhteiskunnan kokonaisuudenkin
19824: sestä palkkatasosta. Samalla syntyi koh-         kannalta on välttämätöntä, että väestöryh-
19825: tuutonta epäsuhdetta eri palkkojen välille       mälle, jolla on tärkeä osuus sekä aineelli-
19826: myös henkisen ty·Ön piirin sisäpuolella.         sen rtuotannon ·että hengenvi<ljelyn yHä-
19827: Seurauksena oli yhä kasvava levottomuus          pitämisessä ja kehittämisessä, taataan tyy-
19828: palkikamarkkinoilla, mikä ilmeni muun-           dyttävät elinehdot.
19829: muassa epäterveenä kilpailuna eri palkan-           Edellä sanotun perusteella ehdotamme
19830: saajaryhmien kesken, ty·ötehon vähenemi-         kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
19831: seen johtavana lisäansioiden tavoitteluna ja     toivomuksen,
19832: eräiltä työaloilta tapahtuvana suoranaisena                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19833: pakona.                                                 toimenpiteisiin henkisen työn teki-
19834:                          VIII,47. -   'Meina.nder y. m.                           427
19835: 
19836: Jmn palkkausolojen tutkimiseksi,                soveltuvan säännöstelyn alaisiksij
19837: !jotta saataisiin riittävä pohja heidän         sekä
19838: ty{iolojaan vastaavalle ty{ipalkkojen              että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19839: säännöstelylle j                                siin erityisen elimen perustamiseksi
19840:    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-          käsittelemään henkisen työn tekijäin
19841: siin, joilla henkisen työn tekijäin             palkkojen säännöstelyä        koskevia
19842: palkat mahdollisimman pian asete-               asioita.
19843: taan henkisen työn erikoistarpeisiin
19844:  Helsingissä 12 :päivänä helmikuuta 1947.
19845: 
19846:           Nils Meinander.                            Arvo Salminen.
19847:           Kalle Kauppi.                              J,ohannes Virolainen.
19848:           Vilhelm Riihinen.                          Alpo Lumme.
19849:           Mikko Järvinen.                            Hertta Kuusinen.
19850:           Jussi Lappi-Seppälä.                       Väinö Leskinen.
19851:           Urho Kekkonen.                             Urho Kulovaara.
19852:           John Österholm.                            Veikko Vennamo.
19853: 428
19854: 
19855: VIII,4s. -   Toiv. al. N:o 177.
19856: 
19857: 
19858: 
19859: 
19860:                               Kankainen y. m.: Tutkimuksen toimit'tamisesta kansamme
19861:                                 siveellisestä tilasta.
19862: 
19863: 
19864:                                    E d u s k u n n a ll e.
19865: 
19866:    Kansamme siveellinen tila on jo kauan        siirtyminen maataloudesta' teollisuuteen,
19867: antanut aihetta vakavaan huolestumiseen.        mikä kaikki useassa tapauksessa merkitsee
19868: Sosiaalisten olojen paranemisesta ja kan-       suurten ihmisryhmien irtautumista siveel-
19869: sanvalistuksen yleistymisestä huolimatta        lisesti terveemmästä ympäristöstä ja jou-
19870: siveellinen villiintyminen ja tapojen raais-    tumista olosuhteisiin, jotka tässä suhteessa
19871: tuminen on vain kasvanut. Erittäin on-          usein jättävät paljon toivomisen varaa.
19872: nettomiksi olot ovat muodostuneet äskei-        Tähän liittyy kaupallistuneen huvittelun
19873: sen sodan aikana ja varsinkin sen jälkeen.      valtava nousu.
19874: Sellaiset ilmiöt kuin juoppouden ennenkuu-         Kysymys kansakunnan elämän siveellis-
19875: lUimaton kasvu, rikollisuuden, nimenomaan       ten perust,eiden varjelemisesta on näin ol-
19876: väkivalta- ja omaisuusrikost,en suuri nousu,    len erittäin ajankohtainen. Vastuuntun-
19877: sukupuolitautien valtava leviäminen, muita      toiset kansalaiset kaikista piireistä myön-
19878: mainitsematta, ovat siitä vakuuttavana to-      tävät kiireellisten toimenpiteiden välttä-
19879: distuksena. Mikä arvelluttavinta, moraa-        mättömyyden. Niitä harkitessa osottau-
19880: littomuuden hyökyaalto on temmannut             tuu kuitenkin tarpeelliseksi saada pät,evä
19881: mukaansa myös huomattavan osan nuori-           objektiivinen selvitys todellisesta asianti-
19882: soa ja naisia.                                  lasta. Sitä varten olisi suoritettava yhte-
19883:    Rauhantilan vakiintuessa ja olojen ta-       näisen suunnitelman mukaan tutkimus. -
19884: saantuessa voidaan odottaa siveellisen ti-         Kysymyksessä olevan tutkimuksen tulisi
19885: lan paranemista. Mutta se tapahtunee ai-        saatavissa olevan, vaikkakin tällaisiin tut-
19886: noastaan siltä osalta, mikä on aiheutunut       kimustarkoituksiin liian vähän käytetyn,
19887: sodasta ja siitä johtuvista poikkeukselli-      aineiston nojalla valaista esim. juoppou-
19888: sista oloista. Kun siveeUinen laskusuunta       den, rikollisuuden, sukupuolitautien, abort-
19889: kuitenkin oli havaittavissa - kuten mai-        tien, avioeroden y. m. yleisyyttä ja esiin-
19890: nittiin - jo pitkän aikaa ennen sotaa ja        tymisalueita. Lisäksi olisi edustavaa tut-
19891: siihen ovat vaikuttaneet muutkin syyt,          kimusmenetelmää noudattaen muutamilla
19892: niin on pelättävä, että mainittujen olosuh-     erityisillä paikkakunnilla kaikinpuolisesti
19893: teiden tasaantuminen tuskin tulee kovin         selvitettävä vallitseva siv,eellinen tilanne
19894: suurta muutosta parempaan aikaansaa-            ja samalla pyrittävä löytämään vastausta
19895: maan. Tähän pelkoon on sitäkin ,enemmän         siihen, mitkä seikat sosiaalisissa, sivistyk-
19896: syytä, kun ajassa vaikuttaa sodasta riip-       sellisissä ja uskonnollisissa oloissa ehkä
19897: pumattomia moraalin perinnäisiä kannat-         saattavat selittää niillä todettavat hyvät
19898: tavia voimia hylkiviä hengensuuntia.            ja huonot puolet. Katsoen siihen, et,tä
19899: Myöskään ei ole unohdettava, että kan-          kysymyksessäoleva tutkimusala on tavat-
19900: sanelämän kehityksessä eletään jatkuvasti       toman laaja, olisi siinä pääasiassa pidät-
19901: vaikeassa murroksessa, josta esimerkkinä        täydyttävä sellaisiin puoliin, jotka ovat
19902: mainittakoon jo pitkän aikaa jatkunut si-       tu:ttkimuksellisesti kJäsiteHävissä ja joista
19903: säinen siirtolaisuus, muutto paikkakun-         eräitä on edellä mainittu.
19904: nalta toiselle, maaseudulta kaupunkeihin           Ehdotettu tutkimus voidaan suurim-
19905: ja väestökeskuksiin sekä sen ohella myös        malta osalta suorittaa olemassaolevissa eri
19906:                                VIII,4s. -   Kankainen y. m.                                429
19907: 
19908: tutkimuslaitoksissa, kuten tilastollisessa     maan arvokkaita viitteitä lainsäätäjälle,
19909: päätoimistossa, sosiaalimimsteriön sosiaali-   kirkoLle, sosioolisen huollon alailJa toimiville
19910: sessa tutkimustoimistossa ja Alkoholiliik-     sekä kaikille järjestöille ja yksityisille,
19911: keen tilasto-osastossa. Erikseen olisi rat-    jotka työskentelevät kansan tiedollisen ja
19912: kaistava, minkä laitoksen toimesta suori-      hengellisen kasvatuksen aloilla.
19913: tettaisiin siveellisiä käsityksiä ja asian        Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
19914: psykologisia puolia koskevat tutkimukset       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19915: sekä edustavat tutkimukset tietyillä paik-
19916: kakunnilla. Tutkimusohjelmaa laatimaan                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19917: ja tutkimustyön suorittamista valvomaan               toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
19918: olisi asetettava asiantuntijakomitea.                 miseksi kansamme siveellisestä ti-
19919:    Edellähahmoiteltu kansamme siveellisen             lasta.
19920: tilan korottaminen tulisi varmaan anta-
19921:      Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
19922: 
19923:               Kosti Kankainen.                             Ma;tts Forss.
19924:               Uuno Raatikainen.                            Alpo Lumme.
19925:               Albin Wickman.                               Antti J. Rantamaa.
19926:                                      He!kki Soininen.
19927: 430
19928: 
19929: VIII,49. -   Hemst. mot. N:o 178.
19930: 
19931: 
19932: 
19933: 
19934:                                 Söderhjelm: Awgående OIV.låtande OIV proposition med för-
19935:                                     sla.g Wl ZOi(J om stW"tiSunderstöd åt idrottsinstituten.
19936: 
19937: 
19938:                                      T i 11 R i lk: s d a g e n.
19939: 
19940:    Statsmakten understöder det fria ikultur- anställa duglig personal, då man icke haft
19941: arbetet deils genom anslag, vi.ilkia ål1ligen -säker ruppfattning om möjli.gheten att även
19942: efter prövning utgivas, dels genom att under kommande år utbetala deras löner.
19943: vissa bildningsinstitutioner berättigats att Under nuvarande tider, då den enskilda
19944: tillgodoräkna sig statsunderstöd enligt i givmildheten tages i anspråk för många
19945: l81g nä11mare angivna grunder. I sist- and~a 1ändamål, har det även visat sig omöj-
19946: nämnda avseende kan hänvisas tili lagarna Hgt rubt hopsamla så stora kapital, att ränte-
19947: om understöd åt folkhögskolor och arbetar- medlen skulle giva ens någon nämnvärd
19948: istitut samt lagen om folkbibliotek. I den trygghet :Dör den framtida verksamheten
19949: mån det statliga understödet ordnats genom vid ett idrottsinstitut.
19950: lagstiftning vinner respektive gren av kul-        Behovet av en särskild lagstiftnin,g om
19951: turarbeitelt i styrka.. Genom att man på understöd åt idrottsinstituten har därför
19952: f,örhand kan herä!kna det utfallande stats- med år,en gjor.t sig alltmera gallande. En-
19953: understödet öppnas möjligheter att organi- dast i undantagsfall ikan det tänkas att ett
19954: sera verksamheten rationellt och på lång idr011:itsinstirtut i:k!lädes s:ådan1a former, att
19955: sikt.                                          :t. ex. ~a:gen om :statswnde:rs,töd åt a:rbetsinsti-
19956:    Idrottsrörelsen har i fråga om understöd :tut siku11e bliva lti1lämp1ig, och i va:rje fa~l
19957: från det allmänna i huvudsak fått ty sig är detJta en oogentil.ig [ösning ,av prob1emet.
19958: tHl sta.tsunde~stöd, vi~ka utdelats efter Idrottsin:stitU't1ens allmänn.a struMur är en
19959: prövning och :Dör många idrottsorganisatio- hel!t annan än t. ex. f01lkhögsko~ornas och
19960: ner växlat betydligt från år tili år. Möj- arbetarinstitutens. Då emellertid idrotts-
19961:  ligheterna tili ett arbete på lång sikt ha instituteten spela en central roll i ungdo-
19962: väsentligen försvårats därav, att idrotts- mens fostran och deras upprätthållande
19963: o:r:ganisationerna i allmäuhet först i hörjan och utveckllande därför utgö11a ertt v;äs.entligt
19964: av sornmaren fått veta beloppet av det lö- statsintresse, och då statsunderstödens he-
19965: pande årets anslag. Ä ven om idrottsorga- viljande i nu tiliämpade fol1iller icke mot-
19966: nisationerna i stort sett kunnat anpassa sv:arar sitt :ändamå.l, får jag vö,rdsamt före-
19967: sig efter förhållandena och även ansett sig s:lå, att riksdagen viHe besluta hemstäilila,
19968: kunna taga vissa risker, så har detta icike
19969: varit fallet i f~åga om idrottsinstituten.                 att regeringen måtte låta utarbeta
19970: Dessa äro tvungna att placera betydande                  samt till Riksdagen snarast möjligt
19971: kapital i byggnader och idrottsanläggnin-               överlämna proposition med /Qrslag
19972: gar och samtidigt shpa trygghet f,ör bygg-              till lag om statsundm·st:öd åt idrotts-
19973: nadernas och anläggningarnas underhåll.                 instituten.
19974:  Det har visat sig svårt att för längre tid
19975:         Helsingfors den 13 februari 1947.
19976: 
19977:                                        J. 0. Söderhjelm.
19978:                                                                                             431
19979: 
19980: VIII,49. -   Toiv. al. N:o 178.
19981:                                                                                    Suomennos.
19982: 
19983: 
19984: 
19985: 
19986:                               Söderhjelm: Esitryksen a.rutamisesta laiksi urheiluopiseojen
19987:                                  va1Jtio1W!Vusta.
19988: 
19989: 
19990:                                     E d u s k u n n a ll e.
19991: 
19992:    Valtiovalta tukee vapaata kulttuurityötä      keaksi palkata kykenevää henkilökuntaa
19993: osaksi määrärahoilla, joita annetaan vuosit-     pitkäksi ajaksi, kun ei Dle Dllut varmaa tie-
19994: tain harkinnan mukaan, osaksi siten, että        toa mahdollisuudesta ma:ksaa heidän paik-
19995: tietyt sivistyslaitokset on oikeutettu laske-    kojaan tulevinakin vuosina. Nykyisinä ai-
19996: maan hyvakseen valtion avustuksen laissa         koina, jDlloin monet muut tarkoitusperät
19997: tai~kemmin määrätyin perustein. Viimemai-        vaativat yksityistä anteliaisuutta, on osoit-
19998: nitussa suhteessa voidaan viitata kansan-        tautunut mahdottomaksi kerätä niin suuria
19999: opistojen ja työväenopistojen tukemisesta        pääomia, että korkotulot voisivat edes jolla-
20000: annettuihin lakeihin sekä kansankirjastola-      kin tavoin turvata urheiluopiston tulevan
20001: kiin. AsianOilllainen kulttuurityön haara        toiminnan.
20002: voimistuu sikäli kun valtion tuki on jär-           UrheiluopistDjen tukemista koskeva eri-
20003: jestetty lainsäädännöllisesti.     Toiminnan     koislainsäädäntö Dn senvuoksi vuosien mit-
20004:  järjestäminen järkiperäisesti ja pitkää ai-     taan käynyt yhä tarpeellisemmaksi. Vain
20005:  kaa silmälläpitäen käy mahdolliseksi, kun       poikkeustapawksessa voidaan ajatella sellai-
20006: etukäteen on tietoinen valtion avustuksesta.     sen muodon antamista urheiluopistolle, että
20007:     Urheiluelämä on yleisistä varoista suori-    esim. työväenopistojen valtioapua koskevaa
20008:  tettavien avustusten suhteen pääasiassa saa-    lakia voitaisiin soveltaa, ja joka tapauk-
20009: nut tyytyä valtion tukeen, jota on annettu       sessa se merkitsee kysymyksen väärää rat-
20010:  harkinnan mukaan ja joka monien urheilu-         kaisua. Urheiluopistojen yleinen rwkenne
20011:  järjestöjen kohdalla on vuodesta vuDteen         on aivan tDisenlainen kuin esim. kansan-
20012:  huomattavasti vaihdellut. Pitkälle tähtää-       opistojen ja työväenopistojen. Kun urhei-
20013:  vän työn mahdollisuuksia on olennaisesti         luopistoilla kuitenkin on keskeinen merki-
20014:  vaikeuttanut se,       että urheilujärjestöt     tys nuorison kasvattamisessa ja niiden yllä-
20015:  yleensä vasta kesän alussa Dvat saaneet tie-     pitäminen sekä kehittäminen niinmuodoin
20016:  tää määrärahan suuruuden kuluvana vuo-           on olennaisesti valtion etujen mukaista, ja
20017:  tena. Vaikka urheilujärjestöt suurin piir-       kun valtionavustusten myöntäminen nykyi-
20018:  tein ovat voineet sopeutua olosuhteisiin ja      sin sovelletuissa muodDissa ei vastaa tarkoi-
20019:  katsoneet myös '"oivansa uskaltautua vas-        tustaan, ehdotan kunnioittavasti eduskun-
20020:  taamaan tietyistä tappion vaaroista, ei ur-      nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20021:   heiluopistojen suhteen ole näin ollut laita.
20022:   Näiden on ollut pakko sijoittaa huomatta-                 että hallitus laatisi ja mahdollisim-
20023:   vasti pääomaa rakennuksiin ja urheilulai-              man pian antaisi Eduskunnalle esi-
20024:   toksiin sekä samalla turvata rakennusten               tbyksen laiksi urheiluopistojen val-
20025:   ja laitosten ylläpito. On osoittautunut vai-           tionll!Vusta.
20026:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
20027:                                                                   J. 0. Söderhjelm.
20028: 432
20029: 
20030: VID,5o. -    Toiv. al. N:o 179.
20031: 
20032: 
20033: 
20034: 
20035:                                 Lappi-Seppälä y. m.: KoripaUovälineitten hankkimisesta
20036:                                     kansa- ja oppikouluihin.
20037: 
20038: 
20039:                                      E d u s k u n n a ll e.
20040: 
20041:   Nuorison kasvatuksessa on liikuntakas-            Edelläselostetuista myönteisistä ominai-
20042: -vatuksella huomattava asema. Varsinkin           suuksistaan johtuen on tämä urheilulaji
20043: tänä sodanjälkeisenä aikana, jolloin ta-          lyönyt itsensä läpi melkein kaikissa
20044: painturmelus on uhkaavasti leviämässä, on         maissa. Vuonna 1935 oli koripallo-otte-
20045: urheilun ja voimistelun tervehdyttävä vai-        luita katsomassa Amerikassa 80 milj. mak-
20046: kutus aivan ilmeinen. Eräs verraten uusi,         sanutta katsojaa kun j-alkapa~lo-otteluissa
20047: mutta viirrne aikoina huomattavasti levinnyt      oli näitä vain 40 milj. Suomessa on kori-
20048: urheilulaji, joka on saanut sankat parvet         pallopelin harrastus nuorta, mutta on pe-
20049: nuorisoa innostuneena sitä harrastamaan,          laajien lukumäärä jatkuvasti kasvamassa.
20050: - on koripallopeli. Asiantuntijoiden lau-         Tällä hetkellä jo on maassamme noin
20051: sunnon mukaan on koripallopeli parhaita           30,000 eri seuroihin kuuluvaa koripallo-
20052: muokkausurheilulajeja ja erikoisen sopiva         pelaajaa.
20053: sekä pojille että tytöille. Aivan erikoi-            Jotta koripallopelistä tulisi todellakin
20054: sen onnistunut koripallopeli on senvuoksi,        koko Suomen nuorison oma peli, jonka
20055: että sitä voidaan pelata ympäri vuoden            avulla vuodenajasta riippumatta sekä po-
20056: vuodenajasta riippumatta sekä senvuoksi,          jat että tytöt voisivat ylläpitää kuntoaan,
20057: ootä pelilkent:äksi soveltuu hy-vin :tavallinen
20058:                                             1     esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
20059: koulun voimistelusali. Viimeksimainittu           toivomuksen,
20060: käy mahdolliseksi senvuoksi, että pelaa-
20061: vien joukkueitten vahvuus on hyvin jous-                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20062: tavasti järjestettävissä suuremmasta pie-                siin täydellisten koripallovälineitten
20063: nempään.                                                 hankkimiseksi valtion varoilla kansa-
20064:    Koripallopeli on pelaajavälineiltään hal-             ja oppikouluihin.
20065: vempi kuin mikään muu palloilumuoto.
20066:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
20067: 
20068:                  Jussi Lappi-Seppälä.                          Rolf B. Berner.
20069:                  Urho Kekkonen.                                Antti J. Rantam.aa.
20070:                  Valto Käkelä.                                 Juho Hukari.
20071:                                    Max Sergeliius.
20072:                               ••        ••
20073: 
20074:   VALTIOPAIVAT
20075:                    19 4 7
20076: 
20077:               LIITTEET
20078:                        IX
20079: 
20080: 
20081: lv1AATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
20082:             TOIVOMUSALOITTEET
20083: 
20084: 
20085: 
20086: 
20087:                  HELSINKI 1947
20088:            VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20089: 
20090:                                              55
20091: Maanhankintalakia, maa-, karja-, metsä- ja kalataloutta, asutustoi-
20092: mintaa, säännöstelyä, maatalousammattiopetusta, leimaverovapautta,
20093: kotitaloutta ja -teollisuutta, puutarhanhoitoa y. m. koskevia laki- ja
20094:                           toivomusaloitteita.
20095:                                                                                              437
20096: 
20097: IX,1. -   Lak. al. N:o 33.
20098: 
20099: 
20100: 
20101:                                 Uusitalo y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 1 §:n
20102:                                     muutltamisesta.
20103: 
20104: 
20105:                                      E d u s k 1i n n a ll e.
20106: 
20107:    Asutustoiminta on aina ol~ut keskeisim-        alalle, vaikika useissa tapauksissa olisi aivan
20108: piä yhteiskunnallisia kysymyksiä maaseu-          välttämätöntä, että lisämaakysymys järjes-
20109: dun maattomiUe ja lisämaan tarpeessa ole-         tettäisiin rinnan uusien tilojen muodosta-
20110: vi:He kansalaisille. Nämä väestöpiirit ovat       misen kanssa, ja otettaisiin oikeudenmukai-
20111: odottaneet lainsäädäntöä, jonka perusteeli1a      sesti huomioon lisämaan tarvitsijoiden tar-
20112: heiLlä olisi mahdollisuus päästä maata vil-       peet. Yleensä laki sulkee maataloustyöläi-
20113: jelemään ja saamaan siitä itseHeen ja per-        siltä ja vuokraajilta maansaantimahdolli-
20114: heelleen toimeentulonsa. Lisäksi ovat mo-         suudet antaen sen vain eräissä tapauksissa.
20115: net talonpojat, joilla jo on ollut maata,         Rintamamiehistä saavat lain perusteella
20116: joutuneet tila;päisiin vaikeuksiin, jolloin ta-   maata vain ne, jotka ovat osallistuneet vä-
20117: lonpojan itsenäisyyttä vaaniva suurkapita-        littömästi sotatoimiin, ja heistwkin vain
20118: listi on paikJkohuutokaupalla myyttänyt hä-       perheelliset. Monet tavalliset sotilaat jää-
20119: nen tilansa, ja hän on joutunut maatto-           vät vaille maansaantimahdollisuutta samoin
20120: maksi.                                            kuin työvelvollisetJkin, jotka eivät missään
20121:    Kun maanhankintalakia valmistettiin,           tapauksessa saa maata maanhankintalain
20122: asettivat useat maantarpeessa olevat kan-         perusteella.
20123: salaiset siihen toiveensa. Tämän suhteen he          Nämä      epäkohdat     maanhankintalaissa
20124: ovat kuitenkin monissa tapauksissa petty-         olisi korjattava muuttamalla lain ensim-
20125: neet. Se rajoittaa maansaajat liian ahtaa-        mäistä pykälää niin, että maansaajien piiri
20126: seen piiriin. Se tosin aivan oikein huomioi       laajenisi.
20127: maataloussiirtolaiset ensivuoroisina maan-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20128: saajina. Mutta \kansantaloudellisesti sel-
20129: laisen tärkeän kysymyksen ikuin lisämaaky-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20130: symyksen jättää maanhankintalaki taka-                    van lakiehdotuksen:
20131: 
20132: 
20133:                                             Laki
20134:                               maanba,nkintala.in muuttamisesta.
20135:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
20136: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 11 § näin kuuluvaksi:
20137:                      1' §.                        maansaajina on pidettävä ennen kaikkea
20138:   Itsenäisten ja elinkelpoisten maanvilje-        maataloudesta toimeentulonsa saanutta siir-
20139: lystilojen muodostamiseksi sekä maaseudun         toväJkeä. Lisämaan tarpeessa olevia pien-
20140: asunto-olojen parantamiseksi valtio harjoit-      viljelijöitä, maata haluavia maanvuokraa-
20141: taa maanhankintaa sellaisten Suomen kan-          jia, maatalous- ja metsätyöläisiä, itsenäisyy-
20142: salaisten hyväksi, jotka tarvitsevat maata,       temme aikana pakkohuutokaupoissa tilansa
20143: joilla on halua ja kykyä sen viljelemiseen        menettäneitä viljelijöitä sakä sellaisia ruu-
20144: tai joille se muuten asuttamisen kannalta         miillista työtä tekeviä tai :heithin verratta-
20145: on ta~peellista.                                  via, joille asuntotilan tai tontin saanti on
20146:    Ensimmäisessä momentissa mainittuina           asuttamisen ikannalta tarpeellista.
20147: 
20148:       Helsingissä 1,5 päivänä helmikuuta 1947.
20149: 
20150:                  Aaro Uusitalo.                                 J. Mustonen.
20151: 438
20152: 
20153: IX,2. -   Lak. al. N :o 34.
20154: 
20155: 
20156: 
20157: 
20158:                                Tuurna y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 25 § :n
20159:                                  muuttamisesta.
20160: 
20161: 
20162:                                     E d u s k u n n a ll e.
20163: 
20164:    Maanhankintalain 2,5 § sisältää maan-         sissa joutunut hyvin suuriin asuntovai-
20165: saantiin oikeutettujen keskinäisen etuoi-        keu:ksiin, josta pääsemiseksi ei useimmiten
20166: keusjärjestyksen, jonka mukaan maata on          ole mitään muuta keinoa tkuin oman asun-
20167: kaiklkein kiireellisimmin annettava niille,      non rakentaminen, olisi maanhankintalain
20168: jotka ennen ovat itsenäisesti harjoittaneet      25 §: n säätämä kiireellisyysjärjestys ulo-
20169: maatilataloutta tai kalastusta ja saaneet        tettava myöskin tontin tai asuntotilan saan-
20170: siitä pääasiallisen toimeentulonsa. Käytän-      tiin oikeutettuun siirtoväJkeen. Kun maan-
20171: nössä tämä mel'kitsee sitä, että maansaan-       saantiin oikeutetun paikallisen väestön
20172: nissa on etusijalle asetettava siirtoväkeen      asunto-olot pohjautuvat joka tapauksessa
20173: kuuluvat maanviljelijät s~kä ammattikalas-       heidän hallussaan ennen sotavuosia oleviin
20174: tajat. Saman lainkohdan toinen ja kolmas         huonetiloihin, on selvää, että koettamalla
20175: momentti sisältävät lisä:ksi määräykset, mil-    edesauttaa siirtoväen omwkotiasuntojen li-
20176: loin tämä etusija voidaan antaa sotainva-        säämistä ei loukattaisi paikallisten rinta-
20177: liidille tai jollekin muulle maanhankinta-       mamiesten y. m. maansaantiin oikeutettu-
20178: lain muikaan maansaantiin oikeutetulle.          jen etuja, vaan parannettaisiin niitä.
20179:    Edellisestä seuraa, että maanhankintalain         Lisäksi puhuu siirtovä.tkeen !kuuluvien
20180: 25 § :n säätämä etuoikeusjärjestys tulee         tontin- ja asuntotilan saajien etuoikeuden
20181: kysymykseen vain viljelys-, asuntoviljelys-      puolesta myöskin jatkuvasti kärjistynyt
20182: sekä kalastustiloja asutettaville annettaessa,   rahatilanne, jonka johdosta asutusluottoa
20183: kun sensijaan asuntotilojen ja -tonttien         jakavat rahalaitOkset nykyisin eivät voi ja-
20184: jrukamisessa ei mitään lain määrä:ämää ikii-     kaa maanosto- enempää kuin rakennusluot-
20185: reellisyysjärjestystä ole olemassa. Maan-        toaklaam- enää tontin- ja .asullitotiltan sa:a-
20186: hankintalain tähänastinen täytäntöönpano         jiHe muuten kuin aivan poikkeustapauk-
20187: osoittaakin, että edellä esitetyn syyn takia     sissa. Joskin tässä sUJhteessa siirtoväkeen
20188: on suurin osa tehdyistä tonteista ja asun-       kuuluvat on rinnastettu paikallisen väes-
20189: totiloista nimetty muille kuin siirtoväkeen      tön kanssa, tuntuu joka tapauksessa ylivoi-
20190: kuuluville. Niinpä hallintasopimusten mää-       maiselta jatkaa tonttien ja asuntotilojen
20191: rää osoittavan tilaston mukaan oli viime         muodostamista samassa laajuudessa kuin
20192: vuoden loppuun mennessä annettu asutet-          tiiili'än saakka. Lisäksi on otettava huo-
20193: taville yhteens'ä 7,403 asuntotilaa ja -tont-    mioon, että kuten edellä jo osoitettiin, pai-
20194: tia, joista 2,306 kpl. eli vain n. 30 % oli      kallista väestöä varten on jo tälhän men-
20195: joutunut siirtoväelle ja 5,097 kpl. eli 70 %     nessä annettu pakkolunastusteitse ja va-
20196: oli joutunut muille. Vapaaehtoisiin tontti-      pa~a.eht;Qiså!lla kaupoilla nii·lli pa;ljon ~tont­
20197: ja asuntotilakauppoihin nälhden on tilanne       teja ja asuntotiloja, että niissä on raken-
20198: ollut siirtoväen vruhingoiksi yhtä epäedul-      tamista vuosikausiksi.
20199: linen.                                               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20200:    Kun tontin tai asuntotilan saantiin lain      kunnioittaen,
20201: mukaan oikeutettu siirtoväki on tällä puo-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20202: lella sekä maaseudulla että asutuskeskuk-                van lakiehdotuksen:
20203:                                   IX,2. -    Tuurna y. m.                               439
20204: 
20205: 
20206:                                             Laki
20207:                            maanhan.ki.ntalain muuttamisesta.
20208:     EduSikunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyben 67 §: ssä
20209: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhanlkintalain (396/45) 25 § näin kuuluvaksi:
20210:                     2·5 §.                     säädetyt vaatimukset taili.i maatalousamma-
20211:    Tämän lain mukaan maan saantiin oikeu-      tin tai kalastuksen :harjoittamista on thänen
20212: tetuista on asetettava etusijalle ne, jotka    terveydentilansa vuoksi pidettävä :hänelle
20213: ovat itsenäisesti harjoittaneet maatilata-     tarpeellisena, olkoon hänellä 1 momentissa
20214: loutta tai kalastusta ja saaneet siitä pää-    ta11koitettu etusija siinälkin tapaulksessa,
20215: asiallisen toimeentulonsa, mutta sodan joh-    että hän ei täytä sanotussa momentissa
20216: dosta ovat menettäneet tämän mahdollisuu-      mainittuja vaatimuksia.
20217: tensa ja joilla on edellytykset ryhtyä sitä       Maatalousministeriö voi erittäin pätevistä
20218: jälleen !harjoittamaan sekä ne siirtoväkeen    syistä myöntää 1 momentissa tarkoitetun
20219: kuuluvat, jotka ovat tämän lain nojalla        etusijan myös muille kuin 1, ja 2 momen-
20220: oikeutetut saamaan asuntotilan tai tontin.     tissa tarkoitetuille maan saajille.
20221:    Jos sotainvaliidi täyttää 217-29 § :ssä
20222: 
20223:      Helsingissä helmikuun }3 päivänä 1947.
20224: 
20225:                 Arno Tuurna.                                E. Pusa.
20226:                 Juhani Leppälä.                             Eemil Luukka.
20227:                                    Matti Pärssinen.
20228: 440
20229: 
20230: IX,s. -   Lak. al. N :o 35.
20231: 
20232: 
20233: 
20234: 
20235:                                 Virolainen y. m.: Ehdotus Wiksi ma(J(nhankintalain 38 § :n
20236:                                    muuttamisesta.
20237: 
20238: 
20239:                                     E d u s k .u n n ·a ll e.
20240: 
20241:    Maanhankintalain to:iliileenpano on edis-      syy ma:a.nhankintalain toimeenpanon hitau-
20242: tynyt valitettavan hitaasti. Tärrnä on ai-        teen on se, että tarkastusoikeudet ovat jä-
20243: heuttanut sen, että maataloussiirtoväestä         senmäärältään liian suuria, mistä johtuen
20244: vasta jonlkin verran yli puolet on saanut         niiden to:iliilinta on ikankeaa ja aiikaavievää.
20245: itselleen ()IIDaa maata, vaik!ka välirauhan-      VähentämäUä tarkastusoikeuden jäsenten
20246: teosta on ikulunut jo lähes ikaJksi ja puoli      luik.UIIDäärää voitaisiin niiden toimintaa var-
20247: vuotta. Maataloussiirtoväen va:iikeaa asemaa      sinkin harvaan asutulla maaseudulla, missä
20248: saadaan ratkaisevasti parannetuksi vain           ilwlkuyhteydet ovat huonot, nykyisestään
20249: jouduJttamall.a maanhan:kintalam toimeen-         4nomattavasti jouduttaa ja siten edistää
20250: panoa ja siirtoväen tilojen saantia. Sen          siirtoväen asutusta.
20251: vuoksi on maanhan:ikintalain toimeenpanoa            Edellä esitettyyn. viita:ten ehdotamme,
20252: hidastuttavat tekijät poistettava.                           että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20253:    Saatu kokemus on osoittanut, että eräs                 van lakiehdot1tksen:
20254: 
20255:                                            Laki
20256:                               maanhankintalain muuttamisesta.
20257:      Eduskunnan päätOksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
20258:  määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä torukokuuta 1945 annetun maanhankinta-
20259:  lain (396/45) 38 § näin ikuuluvruksi:
20260:                     38 §.                         musta tuomarin viran hoidossa. Muilksi
20261:   Ta~kastusoiikeuteen   [kuuluu puheenjoh-        j-äseniksi määrää maatalousministeriö maan-
20262: taja ja neljä jäsentä. Puheenjohtajan ja          mittausinsinöörin, agronomin ja metsänhoi-
20263: yhden jäsenen määrää korkein oiikeus. Pu-         tajan. Maatalousministeriö voi peruuttaa
20264: heenjohtajalla tJulee olla riittävästi koike-     antamansa määräyksen.
20265: 
20266:       Helsingissä helmiik.uun 14 päivänä 1947.
20267: 
20268:                  Johamnes Virolainen.                           E. Pusa.
20269:                                                                                               441
20270: 
20271: IX,4. -    ~.    al. N :o 36.
20272: 
20273: 
20274: 
20275: 
20276:                                  Pärssinen y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 38 § :n
20277:                                     muuttamisesta.
20278: 
20279: 
20280:                                       E d u s k u n n a ll e.
20281: 
20282:    Kun maanhankitalakia säädettiin, oli tar-       keuksiin ei saanutkaan kuulua maanluovut-
20283: koitus saada siitä sellainen, että se mahdol-      tajien eikä maansaajien edustajia.
20284: lisimman suuressa määrin ottaisi huomioon              Kun nyt nämä tällä tavalla kokoonpan-
20285: molempien osapuolten, seikä maanluovutta-          nut tarkastusoikeudet ovat l'Uvenneet työs-
20286: jien kuin myö~ sen saajien oikeudelliset           kentelemään, on tultu huomaamaan se
20287: näkökohdat ja olisi siis taatusti oikeuden-        suuri epäkohta, että lähempi asiantuntemus
20288: mukainen.                                           puuttuu puolelta sekä toiselta ja vaikka tä-
20289:    Tätä tarkoitusta varten, maanlunastus-           män elimen kokoonpano on olevinaan
20290: lautwlruntien toimintaa silmällä pitävien          kuinka puolueeton tahansa, on [räynyt iLmi
20291: lain toimeenpanon tarkastajien lisruksi:           että kumpikaan osapuoli ei luota tarkastus~
20292: jotlka valvoisivat, että lain toimeenpano ta-       oikeuden päätöksien puolueettomuuteen
20293: pahtuisi eri kunnissa tasaisesti ja viivytyk-      täydellisesti, koska niillä ei ole minkään-
20294: settä, sekä lain määräyksiä noudattaen             laista edustusta tässä tärkeässä elimessä.
20295: katsottiin tarpeelliseksi lailla perustaa vielä     Erikoisesti on tässä merkille pantava maan
20296: erikoinen tarkastusoikeus. T'rumän tal'kas-        saajien epäluulo ja tyytymättömyys. Tässä
20297: tusoikeuden tarkoitwksesta ja tarpeellisuu-        kokoonpanossaan nämä elimet eivät myös-
20298: desta sanotaan maanhankintalain hallituk-          kään ole osoittautuneet lähestulikoonkaan
20299: sen esityksen perusteluissa m. m., että tar-       niin nopeiiksi ja joustaviiksi kuin olisi ollut
20300: kastusoikeuteen tulisi irouulua puheenjoh-         toivottavaa ja sekin suurelta osaltaan joh-
20301: taja ja viisi jäsentä ja kun kysymyksessä          tuu siitä, että n. s. paikallinen asiantunte-
20302: on tuomioistuin, jonka päätöksesrtiä ei voida      mus puolelta ja toiselta puuttuu. Kun nyt
20303: v,alittaa, on sen kokoonpano saatava sellai-       näille tarikastusoikeuksille lähiaikoina al-
20304: seksi, että se on puolueeton ja että sillä on      kaa tulla muiden valituksien <>hella myös-
20305: sekä ammatillista että paikallista asiantun-       kin valituksia maan hinnan määrittelystä,
20306: temusta. Tästä syystä siinä pitäisi tuoma-         olisi tämä puuttuva asiantuntemus vält-
20307: rin, agronomin, maanmittaUJSinsinöörin j:a         tämättömästi korjattava. Kun hallituksen
20308: metsänhoitajan lisäiksi olla myöskin yksi          eduskunnalle antaman maanhankintalaldesi-
20309: maanluovuttajiin ja yksi maansaajiin ilruu-        tyiksen mukaan tarlkastusoikeuteen ehdotet-
20310: luva henkilö.                                      tiin puheenjohtajan lisäksi vain viittä jä-
20311:                                                    sentä, tuntuu tämä nykyisen määräraha-
20312:    Tällainen esitys tuntuikin varsin asialli-      niuhlmuden aikana vieläkin vakavammin
20313: selta ja oikeaan osuneelta ja kun lisäksi          hlliOilii.ioon otettavalta, minkä takia maan-
20314: pika-asutuslain ajoilta sillä tavalla koikoon-     hankintalain 38 '§: ää ehdotetaan siltäkin
20315: pannuista tarkastusoiikellliksista oli saatu hy-   kohdalta muutettavaksi hallituksen esityk-
20316: ;riä kokemuksia, olisi hallituksen esitys sillä    sen mukaiseksi. .
20317: kohdalla pitänyt muuttamattomana hyväk-                T ämän ViUo!ksi sekä molemminpuolisen ja
20318:                                                        1
20319: 
20320: 
20321: syä.                                               täydellisemmän oikeusturvallisuuden luomi-
20322:    Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan maata-          seksi ehdotamme,
20323: lousvaliokunta käsitellessään asiaa, millään
20324: tavalla perustelematta teki pykälän sisäl-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20325: töön sellaisen murutoiksen, että tarkastusoi-              van lakiehdotuksen:
20326:                                                                                                56
20327: 442                             IX,4. -   Maanhankintalaki.
20328: 
20329: 
20330: 
20331: 
20332:                                               Laki
20333:                             maanhankintala.in muuttamisesta..
20334:      Eduskunnan päätöksen mUJkaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
20335:  määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhakinta-
20336:  lain (396/45) 38 § näin kuuluvaksi:
20337:                      38 §.                         Tarkastusoikeuden muiksi jäseniksi mää-
20338:    Tarkastusoikeuteen kuuluu puheenjoh-         rää maatalousministeriö maanm.ittausinsi-
20339: taja ja viisi jäsentä. Puheenjohtajaksi m ää-
20340:                                           1
20341:                                                 nöörin, agronomin ja metsänhoitajan, sekä
20342: rää korkein oikeus asutustuomariksi sove-       yhden maanluovuttajia ja yhden maansaa-
20343: liaan henikilön, joka on suorittanut ylem-      jia edustavan henkilön.
20344: män oiikeustutJkinnon ja jolla on kokemusta
20345: tuomarinviran hoitamisessa.
20346: 
20347:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
20348: 
20349:                 Matti P~ssdnen.                           Aapo Inkinen.
20350:                 Juho Paiksujalka.                         Helena Virkld..
20351:                 Penna Tervo.                              E. Pusa.
20352:                 Juhani Leppälä.                           Juho Pyy.
20353:                                                                                             443
20354: 
20355: IX,5. -   Lak. al. N:o 37.
20356: 
20357: 
20358: 
20359: 
20360:                                 Luukka y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 50 § :n
20361:                                     mu'U!ttamisesta.
20362: 
20363: 
20364:                                      E d u s k u n n a ll e.
20365: 
20366:    Asutusmaan suuren tarpeen takia pi-            rintaperillistä vailla olevat :henkilöt. Tämä
20367: täisi maanhankintalain toimeenpanossa nou-        ajatus sisällytettiin hallituksen e§ityksen
20368: dattaa mahdollisimman suuressa määrässä           51 § :n 3 momenttiin. Kun hallituksen eh-
20369: sellaista periaatetta, että maata otettaisiin     dotus tältä koihdalta ei tullut hyväksytyksi
20370: niin paljon kuin suilrkin sellaisilta, jotka      eduskunnassa maanhankintalakia laadit-
20371: taloudellisen toimeentulonsa turvaamiseksi        taessa, johtui se pääasiassa tunnesyistä sekä
20372: eivät sitä v:älttämättömästi tarvitse, jotta      myöskin siitä, että silloin ei vielä osattu
20373: voitaisiin välttää käymästä liian suuressa        perusteellisesti aavistaa, miten paljon asu-
20374: määrässä käsiksi kunnollisesti viljeltyihin       tukseen maata tarvitaan. Kun tästä on nyt
20375: talonpoikaistiloihin.      Noudattamalla tätä     sekä asutusviranomaisilla että maanluovut-
20376: maanhanQdntalain hengen mukaista periaa-          tajapiireillä selvä käsitys ja kun on käy-
20377: tetta, jota voima~kaasti alleviivattiin jo sil-   nyt tosiasiaksi se, että jokainen hehtaari,
20378: loin ikun hallitus teki eduskunnalle esityk-      mikä maanhankintalain puutteellisuuksien
20379: sensä maanihankintalaiksi, voitaisiin myös-       takia täytyy jättää prukkolunastamatta en-
20380: kin pienentää tilojen jakamisesta johtuvaa        sisijaisiksi katsottavilta maanomistajilta, on
20381: rakennuspääomien twhlaamista ynnä muita           otettava maata kipeästi tarvitsevien var-
20382: haittoja, mitä maanhankintalain toimeen-          sinaisten viljelijäperheiden tiloista, olisi
20383: panon yhteydessä esiintyy.                        tämä epäJkohta laissa korjattava sen hengen
20384:    Maanhankintalakia valmisteleva n. s. Nis-      muikaiseksi, mikä sisältyi jo mainittuun ko-
20385: sisen komitea ehdotti, että ensisijaisiksi        mitean mietintöön sekä hallituksen anta-
20386: maanluovuttajiksi olisi luettava muiden li-       maan esitykseen maanhankintalaiiksi. Voi-
20387: säksi vanhemmat, ilman rint~perillisiä ole-       massa olevan maanihanikintalain 50 §: ää
20388: vat henkilöt ja perustui tämä ajatus maas-        olisi näin ollen muutettava siten, että maata
20389: samme verrattain yleisesti !käytännössä ole-      voitaisiin ilman rajoituksia pakkolunastaa
20390: vaan tapaan luovuttaa tila eHi1kettä vas-         yli 50 vuoden vanhoilta, rintaperillistä
20391: taan nuorempien viljeltäväJksi. Tähän no-         vailla olevilta maanomistajilta.
20392: jaten hallitus aikoinaan maanhankintalaki-           Edellä sanotun perusteella sekä viitaten
20393: esityksessä, määritellessään, minkälaisia         valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään Jmnnioit-
20394: maanluovuttajia olisi laskettava ensisijaisiin    taen ehdotamme,
20395: kuuluvaksi esitti, että paitsi harrastelija-
20396: viljelijät, olisi ensisijaiseksi luettava myös-            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20397: kin 50 vuoden ikärajan sivuuttaneet ja                   van lakiehdotuksen:
20398: 
20399:                                             Laki
20400:                               maanhankintalain muuttamisesta.
20401:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestylksen 67 § :ssä
20402:  määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 50 § näin kuuluva!ksi:
20403:                      50 §.                        määräalasta, jota hän ,perheineen itse ti-
20404:   Yksityisen henkilön omistamasta lkiinteis-      lalla asuen viljelee ja 'hanlcldi siitä pää-
20405: töstä rtlai hänen kiinteistöstä halllkkimastaan   asiallisen toimeentulonsa, ällköön maata
20406: 444                             IX,5. -   MaanhaDikintalalri.
20407: 
20408: pa!kkolunastettako enempaa kuin että sa-           Jos kiinteistö on rappiolla tai jos ik:iin:-
20409: malle omistajalle jä'ä 9 §: ssä tarkoitettu     teistön omistaa tilakeinottelija tahi vähin-
20410: viljelystila.                                   tään viidenkymmenen ilkäinen, rintaperil-
20411:    Jos 1 momentissa mainitulla henkilöllä on    listä vailla oleva henkilö, voidaan !kiin-
20412: kwksi tai useampia kotona asuvia lapsia, on     teistö 1 momentin säännösten estämättä
20413: sanotun ihenkilön omistama kiinteistö tai       pwkkolunastaa kokonaan.
20414: hänen kiinteistöstä hankkimansa määräala,          .Samoin voidaan erityisistä syistä 1 ja 2
20415: 1 momentissa mainitun lisäksi, vapautettava     momentin säännösten estämättä pakkolu-
20416: luovuttamasta toisesta lapsesta 9 § :ssä mai-   nastaa maata asuntotontiksi.
20417: nitun viljelystilan kokoa vastaava pinta-ala       Jos yksityisen henkilön omistuksessa on
20418: ja jokaisesta seuraavasta lapsesta puolet       useampia kiinteistöjä tai hän on hankkinut
20419: edellä mainitusta pinta-alasta. Jos lapsi       useampia määräaloja, voidaan maa, mikäli
20420: omistaa maata, väihennetään sen pinta-ala       se on tarkoituksenmukaista, pakkolunastaa
20421: hänen osaltaan vapautettavasta pinta-           myös siten, että tarkoitllikseen otetaan yksi
20422: alasta. Jos lapsen voidaan ik:atsoa jatku-      tai useampi kiinteistö tai määräala koko-
20423: vasti saavan tai tulevan saamaan toimeen-       naisuudessaan. Tällöin on omistajan toivo-
20424: tulonsa 'muusta ammatista kuin maatilata-       muksiin kiinnitettävä asianmukaista huo-
20425: loudesta, älköön hänen osaltaan vapautusta      miota.
20426: myönnettäkö. Erityisistä syistä voidaan            Mitä 2 momentissa on säädetty, voidaan
20427: edellä mainittu vähennys myöntää myös           harkinnan mukaan soveltaa jakamattoman
20428: ottolasten osalta.                              kuolinpesän oswkkaisiin.
20429: 
20430:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
20431: 
20432:                 Eemil Luukka.                              Arno Tuurna.
20433:                 Juhani Leppälä.                            E. Pusa.
20434:                                     Matti Pärssinen .
20435: 
20436: 
20437: 
20438: 
20439:                     •
20440:                                                                                                445
20441: 
20442: IX,6. -    Lak. al. N :o 38.
20443: 
20444: 
20445: 
20446: 
20447:                                   Pyy y. m. : Ehdotus laiksi maanhankintalain 73 ja 85 §: n
20448:                                     muuttamisesta.
20449: 
20450: 
20451:                                        E d u s k u n n a ll e.
20452: 
20453:    Maanhankintalain mukaisessa            tilojen   deksi. Kun maanhankintalaki kuitenkin
20454: muodostamisessa joudutaan perustamaan               edellyttää ja kun maatalousministeriön asu-
20455: huamattava määrä - arviolta ainakin nel-            tusasiainosaston taholta on nimenomaan an-
20456: jännes kaikista asuntoviljelys- ja viljelys-        nettu selvät ohjeet siitä, että maanlunas-
20457: tiloista - sellaisia tiloja, joilla ei ole ollen-   tuslautakuntien on ensin suoritettava lop-
20458: kaan tai on vain aivan mitätön määrä val-           puun tilojen perustruminen ja vasta sen-
20459: mista peltoa puilmmatta:kaan tilalle tarpeel-       jälkeen ryhdyttävä tilojen arvioimiseen, ei
20460: lisista rakennuksista. Ei ole epäilystäkään,        tämä maanhankintalain 85 § : n edellyttämä
20461: etteivätkö tällaisten n. s. kylmien tilojen         viljelysmaan vuOikraaminen kylmän tilan
20462: saajat joutuisi aLkuvuosina hyvin suurien           saajille ole käytännössä vielä merkinnyt
20463: vaikeuksien eteen, kun tilan rrukentamisen          mitään. Tähän ryhmään kuuluvat asutet-
20464: ohella on samanaikaisesti pyrittävä raivaa-         tavat ovat jääneetikin näin ollen kokonaan
20465: maan tilalle uutta peltoa. Kun valtion toi-         niitten tilapäisten vuokra-alueitten varaan,
20466: menpiteet tämän uuden pellon raivaami-              joita joka vuosi vaihtuvien väliaikaisten
20467: seksi tulevat lähivuosina, kuten kokemus            maanvuokralakien nojalla voidaan heille
20468: on jo hyvin ehtinyt osoittaa, olemaan ver-          antaa.
20469: rattain vähäiset, tulevat raivaustehtävät              Tarvitsematta tässä yhteydessä lähemmin
20470: suuressa määrässä jåämään asutettavien it-          ruveta selvittelemään niitä haittoja, mitä
20471: sensä suoritettaviksi. Kun tulee kulumaan           maan väliaikainen vuokraaminen joka
20472: vuosikausia, enneD'kuin tätäikään tietä saa-        vuosi vaihtuvine vuokra-alueineen j1a siitä
20473: daan näille !kylmille tiloille edes sitä mää-       jOihtuvine epäsäännöllisine lannoitus- ja
20474: rää peltoa, mitä tilan saajan oman perheen          muokkaustöineen aiheuttaa niin vu()lkran-
20475: elintarviketuotannon turvaamiseksi tarvi-           antajalle kuin -saajallekin, sekä ennen kaik-
20476: taan, on selvää, että sitä on koetettava tä-        kea itse vuokrauksenalaiselle viljelysmaalle,
20477: hän asemaan joutuville järjestää vuokraus-          on selvää, että kaikkein epämiellyttävim-
20478: toiminnan kautta.                                   mäksi muodostuu tilanne niitten kohdalta,
20479:    Maanhankintalaissa on tämä seikka koe-           jotka ovat saaneet kylmän tilan, jonka ra-
20480: tettu. ottaa huomioon, sillä tämän lain             kentamiseen ja raivaamiseen olisi nyt
20481: 85 §: ssä on säädetty, että silloin kun muo-        kaikki huomio keskitettävä. Jos heille voi-
20482: dostetaan viljelys- tai asuntoviljelystila, jo-     taisiin osoittaa riittävä. vuokramaa heti
20483: hon liitetään valmista peltoa vain vähän            hallintasopimuksen teon yhteydessä ja jos
20484: tai ei ollenkaan, voi maanlunastuslauta-            vuokrasopimuksen nojalla vuokramaksu
20485: kunta maanhankintalain 85 § : ssä tarkoite-         olisi kohtuullinen ja riittävän ·pitkä, helpoi-
20486: tun arvioiruistoimituksen yhteydessä oikeut-        tettaisiin näitten kaikkein vaikeimpaan ase-
20487: taa asulkJkaan lautaJkunnan ,määräämää              maan joutuvien asutettavien elämää alku-
20488: vu()lkramaksua vastaan vuokraamaan asuk-            vuosina suuressa määrin. Maanhankinta-
20489: kaan toimeentuloa varten tarpeellisen mää-          lain tähänastinen toimeenpano on myöskin
20490: rän 1peltoa siksi ajaksi kuin tilalle on eh-        ehtinyt osoittaa, että" kun ei asutettavalle
20491: ditty raivata uutta peltoa tarpeellinen             voida osoittaa pitempiaikaista vuokra-
20492: määrä, kuitenkin enintään viideksi vuo-             aluetta, on se suuressa määrin ollut omiaan
20493: 446                              IX,6. -   Maanhankintalaki.
20494: 
20495:  ehkäisemään myö&kin hallintasopimuksen          suhteessa saataisiin välttämättä tarvittava
20496:  tekoa kylmille tiloille. Samoin voidaan jo      korjaus aikaan, olisi maanhankintalakia
20497:  nyt osoittaa lukuisia tapauksia, jolloin hal-   muutettava siten, että vuokra-alueita voi-
20498:  lintasopimuksen kylmälle tilalle tehneet        taisiin suunnitella jo perustamistoimituk-
20499:  ovat työlästyneet vuokrapeltojen alituisen      sen yhteydessä ja osoittaa hallintasopi-
20500:  vaihtumisen takia elämä:änsä ja luopuneet       musta tehtäessä asutusneuvojan toimesta,
20501:  hallintasopimuksesta, mikä ei liene maan-       sekä niillä ehdoilla, mitkä sisältyvät mai-
20502: -hankintalain pohjimmaisena tarkoituksena.       nittuun 85 § :ään.
20503:     Kaiken tämän on saanut aikaan se ky-            Edellä olevan perusteella sekä viitaten
20504:  seellisen lain 85 § :n määräys, jonka mu-       valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioit-
20505:  kaan vuokramaa voidaan antaa vasta pe-          taen ehdotamme,
20506:  rustamistoimituksen yhteydessä ja jota
20507:  määräystä maanlunastuslautakunnat ovat                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20508:  poilkkeuksetta noudattaneet. Jotta tässä               van lakiehdotuksen:
20509: 
20510: 
20511: 
20512:                                            Laki
20513:                              :ma.anhankintalain muuttamisesta.
20514:    Eduskunnan pääWksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
20515:   määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 73 ja 85 § näin kuuluviksi:
20516:                      73 §.                       välttämätöntä ennen 1 momentissa maini-
20517:    Maanlunastuslautakunnan on paikalla ta-       tun asutussuunnitelman tekemistä, voidaan
20518: pahtuvassa ikatselmuksessa päätettävä val-       alue kuitenkin ottaa, pakkolunastaa tai os-
20519: tion maiden ottamisesta ja muiden alueiden       taa tämän lain tarkoitll!ksiin laatimatta
20520: pak1kolunastamisesta tämän lain tarkoituk-       tällöin sanottua suunnitelmaa.
20521: siin s~kä samoin rwkennusten ja rakennus-           Jos muodostetaan viljelys- tai asuntovil-
20522: puiden ottamisesta tai pakkolunastamisesta.      jelystila, johon ei liitetä peltoa lainkaan
20523: Katselmuksessa on laadittava asutussuun-         tai ainoastaan vähän, on maanlunastuslau-
20524: nitelma sanotuille sekä 74 § :n 1 momentin       takunta 1' momentissa tarkoitetussa katsel-
20525: mukaisesti valtiolle luovutetuille alueille.     mustoimituksessa velvollinen suunnittele-
20526: Tällöin on tarpeen vaatiessa lautakunnan         maan asukkaan toimeentuloa varten tarvit-
20527: joko itse tai erilkoisia ammattimiehiä käyt-     tavan, läheisyydessä sijaitsevan ja asuk-
20528: täen tehtävä kuivatus-, metsänparannus- ja       kaalle hallintasopimuksen teon yhteydessä
20529: tiesuunnitelma, määrättävä, mihin minkin         vuokralle annettavan viljelysmaan siksi
20530: lajinen tila tahi lisäalue muodostetaan, ja      ajaksi, minkä katsotaan kuluvan, kunnes
20531: niiden yleispiirteiset rajat, niihin luettavat   tilalla on ehditty suorittaa riittävästi uuden
20532: maatalous- ja maatalouskelpoiset alueet,         pellon raivausta, kuitenkin enintään vii-
20533: tontt~paikat sekä metsämaat ja etuudet,          deksi vuod~ksi.
20534: kiinnittäen ensi sijassa huomiota siihen,
20535: että muodostettavasta tilasta tai tilasta, jo-                        85 §.
20536: hon lisäaluetta annetaan, muodostuu tar-            Sitten kuin tämän lain tarkoituksiin on
20537: koituksenmukainen tila. Kuhunkin tilaan          lainvoiman saaneena päätöksellä paJkkolu-
20538: ja lisäalueeseen kuuluvat tilU'kset ja raken-    nastettu alueita ja etuuksia, arvioi ne
20539: nukset on alustavasti arvioitava sekä laadit-    katselmustoimituksessa maanlunastuslauta-
20540: tava yleispiirteinen tilusselitelmä ja arvio-    kunta. Jos alueelle on laadittu 73 § :n
20541: kirja. Tilaan ja lisäalueeseen !kuuluvat         1 momentissa mainittu asutussuunnitelma,
20542: maatalous- ja maatalouskelpoiset tilUikset       tarkistaa ja lopullisesti vahvistaa sanottu
20543: sekä, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä,         lautakunta tässä yhteydessä myös tämän
20544: myös metsämaa on kartalle merkittävä ja          suunnitelman. Mikäli se osoittautuu tar-
20545: tarpeen vaatiessa maalle paalutettava.           koituksenmukaiseksi, voi maanlunastuslau-
20546:    Milloin kuivatus-, metsänparannus- ja         takunta tässä yhteydessä tai myöhemmin
20547: tietöiden suorittaminen valtion toimesta on      laatia sellaisellekin alueelle asutussuunni-
20548:                                       IX,6. -   Pyy y. m.                                447
20549: telman, jolle ei ole tehty sanottua 73 § :n      jen tilojen ja lisäalueiden rajat paalutet-
20550: 1 momentissa mainittua suunnitelmaa.             tava ja kartalle merkittävä sekä laadittava
20551:    Maanlunastuslautakunnan on 1 momen-           lopullinen tilusselitelmä ja arviokirja kus-
20552: tissa tarkoitetun katselmuksen yhteydessä        takin muodostetusta tilasta ja lisäalueesta
20553: tai erityisistä syistä aikaisemminkin har-       erikseen.
20554: kittava, onko muodostetulle tilalle 58 § : n        Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kat-
20555: 2 momentin mukaan leimattava rakennus-           selmustoimitukseen nähden on noudatettava
20556: puita. Välttämättömissä. tapauksissa voi         77 § : n säännöksiä, kuitenkin siten, että
20557: lautaJkunta lisäksi ottaa ja pakkolunastaa       maanlunastuslautakunta on oikeutettu toi-
20558: alueita ja etuuksia sekä suorittaa rajan tar-    mittamaan katselmustoimituksen yhteydessä
20559: kistuksia.                                       suoritettavan piirirajankäynnin 77 § :n
20560:    Katselmustoimituksessa on muodostettu-        2 momentissa määrätyillä edellytyksillä.
20561: 
20562:      Helsingissä 12 päiV!änä helmikuuta 1947.
20563: 
20564:                  Juho Pyy.                                  Yrjö Kilpeläinen.
20565:                  E. Pusa.                                   Elli Nurminen.
20566:                  Juho Kuittinen.                            Johannes Virolainen.
20567:                  Kauko Andersson.                           Arno Tuuma.
20568:                  Yrjö Welling.                              Jussi Raatikainen.
20569:                  Matti Pärssinen.                           Urho Kulova.a.ra..
20570:                  Jere Juutila.inen.                         Penna. Tervo.
20571:                  P. A. Karjalainen.                         Valto Käkelä.
20572:                  Aa.po Inklinen.                            Juho Paksuja.lka.
20573:                                         H. S. Pesonen.
20574: 448
20575: 
20576:  IX, 1. -   La.k al. N :o 39.
20577: 
20578: 
20579: 
20580: 
20581:                                  Pärssinen y. m.: Ehdotus laiksi m(U}ffl,hankintalwin. 79 § :n
20582:                                     muuttamisesta.
20583: 
20584: 
20585:                                       E d u s kun n a ll e.
20586: 
20587:     Maanhankintalain 79 § :ssä on säädetty,         ovat siirryttyään tiloilleen asumaan selvin-
20588:  että maanluovutus tai omistusoikeuden              neet maanluovutUJksesta yhtä helposti ilruin
20589:  vaihdos, joka on tapahtunut senjälkeen !kun        jotlkut tyypilliset maanviljelijä-naapurinsa,
20590:  lroulutus allrukokoulksesta on julkipantu          va1kka usein on aivan ilmeistä, että tilalle
20591:  eikä myöskään maan luovutus tai omistus-           siirtyminen on vain tilapäinen hätätoimen-
20592:  oikeuden vaihdos, joka on tapahtunut hei-          pide, josta tullaan luopumaan niin pian
20593:  nälkuun 1 päivän 1944 jälkeen ja jonka tar-        kuin maanlunastuslautrukunnan toimitukset
20594:  koituksena on ol1ut maan luovutusvelvolli-         siirtyvät muualle. Tällaisesta palaamisesta
20595:  suuden välttäminen, älkööt estäkö alueen           takaisin entiseen liike- tai muuhun ammat-
20596:  käyttämistä maanhankintalain mukaiseen             tiin senjälkeen kuin maanlunastustoimituk-
20597:  tarkoitukseen. Tällä tavalla on pyritty eh-        sen ajan on oltu ,maanviljelijänä" tilalla
20598: käisemään maanluovutusvelvollisuuden kier-          ja pelastettu se joutumasta asutustarkoituk-
20599:  tämistä, mutta täanä lainkohta ei ole kyen-        siin, on olemassa jo riittävän monta esi-
20600:  nyt ilruitenkaan ehkäisemään sellaista ylei-       merlkkiä. Va:i:klka lain kiertäminen ei kai-
20601: seksi tulLutta lain ikiertärrnistapaa, että har-    kissa tapauiksissa näin pitkälle kehittyisi-
20602:  rastelijaviljelijät, joilla on ollut muualla       kään, on edellämainittu: maanhankintalain
20603:  vakinainen ammatti tai elinkeino, jättäen          heikkous herättänyt suurta arvostelua ja
20604: entisen ammattinsa muuttavat tiloilleen             tyytymättömyyttä selkä maanlunastusviran-
20605: asumaan, niin että heitä tämän jälkeen on           omaisissa että todellisissa maanviljeli-
20606:  jouduttu käsittelemään toissijaisena eikä          jöissä, joille se mel'lkitsee käytännössä en-
20607: ensisijaisena       maanluovuttajana,      kuten   tistä raskaampaa luovutusvelvollisuutta.
20608: maanhanlkintalain hengen ja tarkoituksen               Ailkana, jolloin puhutaan paljon uusien
20609: mukaan ikuuluisi.                                  asutustilojen rakentamisen kansantaloudel-
20610:    V ailklka jokainen maanlunastusviranomai-       lisista vaaroista ja sen ylivoimaisuudesta
20611: nen käsittääkin hyvin, että joudutaan 'ai-          ja jolloin kenenkään ei sovikaan aliarvioida
20612: van ilmeiseen kohtuuttomuuteen, kun täl-           rakennusvaikeuiksia, tuntuu mitä nurinikuri-
20613: ilainen ,maaillpuolustustehtäviin" siirtyny.t      simmalta se, että muilta aloilta kuin maa-
20614: harrastelija luovutmsvelvollisuuteen nähden        taloudesta toimeentulonsa saavat harrasteli-
20615: rinnastetaan tavalliseen maanviljelijään,          javiljelijät välttävät lukuisissa tapauksissa
20616: joka on saanut ja tulee edelleen saamaan           ensisijaiselle luovuttajalle !kuuluvan luovu-
20617: toimeentulonsa yksinomaan maataloudesta,           tusvelvollisuutensa ehkäisten siten raken-
20618: on maanlunastuslautakuntien ollut maini-           nettujen tilojen asutukseen saamisen, jol-
20619: tun lainlkohdan puutteellisuuden takia mah-        loin samalla joudutB~an pirstomaan näitä,
20620: doton       eh'mäistä  harrastelijaviljelijöiden   monessa tapa uiksessa vilj elystilaikoikoa ole-
20621: maanluovutusvelvollisuuden         kiertämistä.    via ja rakennuiksiltaan ihanteellisia viljel-
20622: Niinpä osoittaakin maanhankintalain tähän-         miä.
20623: astinen toimeenpano, että useimmissa ta-             • Paitsi edellä esitettyä epäkohtaa sisältää
20624: pauiksissa tällaiset ensisijaisiksi muuten         maanhankintalain 79 § toisenkin puutteel-
20625: katsottavat maanomistajat, kuten liikemie-         lisuuden, joka !käytännössä ilmenee siten,
20626: het, tohtorit, opettajat, virkamiehet y. m.        että maatalouskiinteistöjä omistavat peri-
20627:                                   IX,7. -   P·iilrssinen y. m.                              449
20628: 
20629: kunnat sen jäLkeen kun maanlnastustoimen-        osoittanut, että lain 79 § :n eparn.aaraisyy-
20630: pitteet ovat kiinteistön !kohdalta käyneet       den takia ovat viranomaiset olleet yhtä voi-
20631: väist'ämättömiksi, ovat ryhtyneet pesän ja-      mattomia ehikäisemään tätä lain ikiertämis-
20632: koon ja kiertäneet tällä tavalla huomatta-       tapaa    kuin     harrastelijaviljelijöittenkin
20633: van osan kiinteistölle muuten lanlkeavasta       edellä selvitettyä keinoa luovutusvelvolli-
20634: luovutusvelvollisuudesta. Kun otetaan huo-       suuden välttämiseksi.
20635: mioon se että luovutusasteitkko on sitä ras-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
20636: kaampi, mitä suuremmasta tilasta on ky-          valtiopäiväjarjestyiksen 32 § :ään ehdo-
20637: syrrnys, sekä muut luovutukseen vaikuttavat      tamme kunnioittaen,
20638: seikat, onikin selvää, että tässä selvitetyllä
20639: tavalla voidaan suuressa määrin pienentää                  että Eduskunta hY'väksyisi seuraa-
20640: maanluovutusvelvollisuutta ja käytäntö on                van lakiehdotuksen:
20641: 
20642: 
20643:                                             Laki
20644:                              maanhankintalain muuttamisesta.
20645:    Eduskunnan päätöksen l!llulkaisesti, j~ka on tehty valtiopäiväjärjesty;ksen 67 § : ssä
20646:  määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 79 § näin kuuluvaksi:
20647:                     79 §.                        daan katsoa olleen välttää tässä laissa tar-
20648:     Maan luovutus, omistusoikeuden vaihdos       koitettua maanluovutusvel vollisuutta.
20649: tai perinnönjaiko, joka on tapahtunut sen           Jos lllluusta kuin maataloudesta pääasial-
20650: jälkeen, kuin 77 §: n 1 m{)llllentissa mai-      lisen toimeentulonsa saanut henkilö, joka
20651: nittu ikuulutus on !kunnan ilmoitustaululle      on asunut muualla, on 1 momentissa mai-
20652: ju1kipantu, älköön estäkö alueen pakkolu-        nitussa tarkoituksessa jälkeen maanhankin-
20653: nastaanista, eikä myöskään maan luovutus,        talain voimaantulon siirtynyt tilalleen asu-
20654: omistusoikeuden vaihdos tai perinnönjaiko,       maan, äLköön sekään oliko esteenä sanotun
20655: j:oik:a on tapahtunut heinäkuun 1 päivän         kiinteistön pakkolunastalllliseen.
20656: 1944 · jälikeen ja jonika tarkoituksena voi-
20657: 
20658:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
20659: 
20660:                  Matti Pärssinen.                                E. Pusa.
20661:                  Juhani Leppä.Iä.                                Juho Pyy.
20662:                  Aapo Inkinen.                                   Helena Virkki.
20663:                  Johannes Virommen.                              Juho PaJtsujalka.
20664: 
20665: 
20666: 
20667: 
20668:                                                                                               57
20669: 450
20670: 
20671: IX,s. -   La.k. a.l. N :o 40.
20672: 
20673: 
20674: 
20675: 
20676:                                 Inkinen y. m.: Ehdotus laiksi maanham,kintalain 156 § :n
20677:                                    muuttamisesta.
20678: 
20679: 
20680:                                     Eduskunnalle.
20681: 
20682:     Sodan aiheuttaman vaikean taloudellisen     Rakennusainepulan, työvoiman saannin vai-
20683: tilanteemme vuoksi valtio on joutunut tur-      keuden ja ansiotyössä !käynnin vuoksi ko-
20684: vautumaan varsin raskaisiin veroihin saa-       vinkaan moni maansaaja ei ole pystynyt
20685: dakseen talousarvionsa tasapainoon. Tästä       rakentamaan tilalleen edes välttämättömiä-
20686: johtuen kansalaisten veronmaksukyky on          kään rakennuksia. Talousneuvoston hyvä!k-
20687: joutunut äärimmäisen kovalle koetukselle.       symän lähiajan suunnitelman puitteissa ei
20688: Tämä koskee myöskin siirtoväkeä siitäkin        maanhankintalain edellyttämää rakennustoi-
20689: huolimatta, että sille on myönnetty eräitä      mintaa pystytä suorittamaan moniin vuo-
20690: varsin huomattaviakin verohelpotuksia. Eri-     siin. Eduskunta on eräässä yhteydessä hy-
20691: tyisen vaikea on sellaisen maanviljelijän       väksynyt :periaatteen, että jälleenrakennus-
20692: tillianne, joka ensin vuosikausia odotettuaan   työhön käytettävät rakennustarvikkeet olisi
20693: sittemmin saa haltuunsa maanhankintalain        vapautettava liikevaihtoverosta, mutta käy-
20694: edellyttämän tilan. Nämä tilat ovat valta-      rtännöNisim vaikeuksiin vedoten tä.tä aloi-
20695: osaltaan rakentamattomia. Maanhankinta-·        tetta ei hyväksytty. Maansaajat joutuvat
20696: lain säännösten mukaisesti tilojen muodos-      näin ollen maksamaan liikevaihtoveroa
20697: tamista varten on ot-ettu ,ensi sijassa mp-     paitsi maatalouskoneista, irtaimistosta ja
20698: piomaita, viljelyskelpoisia ja suurten tilo-    muista tarvilkkeista, joita maatalouden kun-
20699: jen h.uonokasvuisia maita. Myöskään P'el-       toon saattaminen edellyttää, myöskin niistä
20700: toa ei ole voitu antaa läheskään siinä laa-     rakennusaineista, joita heidän on pakko
20701: juudessa kuin alunperin suunniteltiin.          hankkia tilan ra!kennuksia varten. Maan-
20702:     On selvää, että edellä ma:inittujen tilo-   saajat ovat siis huomattavasti vaikeam-
20703: jen viljelijät joutuvat vuosikausia elämään     massa asemassa kuin ne maanviljelijät, joi-
20704: äärimmäisissä taloudellisissa vaikeuksissa.     den omaisuus on suurimmalta osaltaan
20705: Maat olisi saatava kasvukuntoon, ojat kai-      säästynyt sodan tuhoilta. Olisi kohtuullista
20706: vetuiksi, tiet tehdyiksi, uutta peltoa raiva-   ja samalla myöskin välttämätöntä, että
20707: tuksi ja kaiken lisäksi olisi tiloille raken-   maansaajien verovapausaika rpidennettäi-
20708: nettava kaikki tavpeelliset rakennukset. On     siin ainakin viideksi vuodeksi, jotta uudet
20709: sen vuoksi luonnollista, että eduskunta         tilat voitaisiin saada sellaiseen kuntoon,
20710: viime kesäkuun 21 rPäivänä hyväksyi lain        että ne antaisivat viljelijälleen toimeen-
20711: maanhankintala:in 156 § :n muuttamiseksi        tulon.
20712: siten, että maanhall'kintalain mukaan tai          Edellä esitetyn nojalla ja viitaten val-
20713: vapaaehtoisesti hankitun tilan maansaan-        tiopäiväjärjestyksen 32 § :ään kunnioit-
20714: tiin oikeutettu om~j:a wpautettiin suo-         taen ehdotamme,
20715: rittamasta veroa kolmelta vuodelta. Nyt
20716: on jo kuitenkin osoittautunut, että myön-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20717: netty verovapausaika on täysin riittämätön.           van lakiehdotuksen:
20718:                                   IX,s. -    Inkinen y. m.                               451
20719: 
20720: 
20721:                                             Laki
20722:                             maanhankintalain muuttamisesta.
20723:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
20724:  maanhankintalain (396/45) 156 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä heinäkuuta 1946
20725:  annetussa laissa (560/46), näin kuuluvaksi:
20726:                     156 §.                      kalenterivuosi, jonka aikana hallintasopi-
20727:    Asukas on siltä kalenterivuodelta, jonka     mus on tehty, ensimmäiseksi edellä tarkoi-
20728: aikana hän on tehnyt 98 § : n 1 momentissa      tetuista viidestä vuodesta.
20729: tarkoitetun hallintasopimuksen, ja viideltä        Samalla tavalla olkoon 1 momentissa
20730: sitä seuraavalta vuodelta vapautettu suo-       mainituista veroista vapautettu 1 § :ssä tar-
20731: rittamasta alueesta valtiolle meneviä vä-       koitettu henkilö, joka vapaaehtoisella kau-
20732: littömiä veroja sekä kunnallis- ja kirkollis-   palla on ostanut maata, jonka kauppahinta
20733: veroa. Jos haJI:lilntasopimus on tehty ennen    kokonaan tai osaksi voidaan 70 §: n mu-
20734: 1 päivää huhtikuuta, luetaan kuitenkin se       kaisesti suorittaa valtion varoilla.
20735: 
20736:      HEilsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
20737: 
20738:                 Aapo Inkinen.                                J. Pyörälä.
20739:                 Johannes Virolainen.                         Juho Pyy.
20740:                 Matti Pärssinen.                             E. Pusa.
20741:                 Juho Paksujalka.                             Penna Tervo.
20742:                 Vilhelm Riihinen.                            Arno Tuurna.
20743: 452
20744: 
20745: IX,9. -   Lak. al. N :o 41.
20746: 
20747: 
20748:                                 Pyy y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 156 § :n muut-
20749:                                   tamisesta.
20750: 
20751: 
20752:                                      E d u s k u n n a ll e.
20753: 
20754:    Maanhankintalain 156 § : n mukaan, sel- velvollisuuden vähennyksetksi lulkea myös,
20755: laisena ikuin se on muutettuna 19 päivänä · jos hän on vuokrannut maata vähintään
20756: heinäkuuta 1946 annetussa laissa (560/46), 25 vuoden ajaksi kohtuullisilla ja maan-
20757: säädetään, että                                   lunastuslautakunnan hyvä!ksymillä ehdoilla.
20758:    ,Asukas on siltä ikalenterivuodelta, jonka Tähän perustuen ovat monet maansaantiin
20759: aikana hän on tehnyt 98 § : n 1 momentissa oikeutetut henkilöt tehneet maanluovutta-
20760: taDkoitetun hallintasopimuksen, ja kahdelta jien kanssa vuokrasopimuksia luopuen sa-
20761: sitä seuraavalta vuodelta vapautettu suo- malla maansaantioilkeudestaan. Tällainen
20762: rittamasta alueesta valtiolle meneviä välit- menettely on ollut yleistä varsinkin kau-
20763: tömiä veroja selkä kunnallis- ja kiDkollis- pungeissa, ikauppaloissa ja muissa asutus-
20764: veroa. Jos hallintas-opimus on tehty ennen keskUiksissa. Milloin vuokra-alueella Qn ol-
20765: 1 päivä1ä huMikuUita, ·luetaan kuitenkin lut rakennuksia on vuokramies usein vuok-
20766: se kalenterivuosi, jonka aikana hallintaso- ras-opimuksen tehdessään ostanut ne omik-
20767: pimus on tehty, toiseksi vuodeksi.                seen. Tällaiset tapaukset ovat täysin ver-
20768:    Samalla tavalla o1koon 1 momentissa mai- rattavissa m:aanhankintw1ain p.erusteel~a. ta-
20769: nituista veroista vapautettu 1 § :ssä tal'lilloi- pahtuviin vapaaehtoisiin kauppoihin tai
20770: tettu henkilö, joka vapaaehtoisella kaupalla hallintasopimusten tekemiseen.
20771: on ostanut maata, jonka kauppahinta ko-              Edellä olevan johdosta ·ehdotamme
20772: konaan tai osaksi voidaan 70 §: n mukai-
20773: sesti suorittaa valtion varoilla".                         Eduskunnan hyväksyttii!Väksi seu-
20774:    Maanhankintalain 67 § : n 4 momentin                  raooan lakiehdot1tksen:
20775: mukaan voidaan maanluovuttajan luovutus-
20776: 
20777:                                              Laki
20778:                               maanhanldntalain muuttamisesta.
20779:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 194·5 annetun
20780:  maanhankintalain (396/45) 156 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä heinäkuuta 1946
20781:  annetussa laissa (560/46), näin kuuluvaksi:
20782:                      156 §.                        mainituista veroista vapautettu 1 § :ssä tar-
20783:    Asukas on siltä ikalenterivuodelta, jonka       koitettu henkilö, joka vapaaehtoisella kau-
20784: aikana hän on tehnyt 98 § :n 1 momentissa          palla on ostanut maata, jonka kauppahinta
20785: tarkoitetun ha:ll1ntasopimuks-en, ja kahdelta      kokonaan tai osa;ksi voidaan 70 § :n mu!k:ai-
20786: siltä seuraavalta vuodelta vapa.utettu suori.t-    sesti suorittaa valtion varoilla, tai joka
20787: tamasta a1lueesta valitiolle menevi·ä vä1ittömiä   maansaantioilkeudestaan luopuen on vuok-
20788: veroja sekä kunnallis- ja ikirkollisveroa.         rannut maanluovutusvelvolliselta maata si-
20789: Jos hallintasopimus on tehty ennen 1 päi-          ten, että se voidaan lukea tämän maanluo-
20790: vää huhtikuuta, luetaan kuitenkin se ka-           vutusvel vollisuuden vähenny'ksetksi. V ero-
20791: lenterivuosi, joilika aikana hallintasopimus       vapaus koskee tällöin myöskin vuokra-
20792: on tehty, toiseksi vuodeksi.                       alueella olevia sekä vuokrattuja että vuok-
20793:     Samalla tavalla olkoon 1 momentissa            ramiehen omistamia rakennuksia.
20794: 
20795:       Helsingissä 6 päivänä helmilkuuta 1947.
20796: 
20797:           Juho Pyy.                    Erkki Paavolainen.           A. K. Paasivuori.
20798:                                                                                             453
20799: 
20800: IX,to. -   Lak. al. N:o 42.
20801: 
20802: 
20803: 
20804: 
20805:                                Riihimäki y. m.: Ehdotus laiksi maan hankinnasta maan
20806:                                   puutteessa oleville.
20807: 
20808: 
20809:                                     E d u s k u n n a II e.
20810: 
20811:   Maanomistusolot maassamme muodosta-                    että tässä suhteessa ryhdytään vii-
20812: vat nykyisin vakavan esteen maatalous-                   pymättä kaikkiin tarvittaviin toi-
20813: tuotannon ja yleensä maatalouden kohoa-                  menpiteisiin. Samalla on huolehdit-
20814: miselle. Samanaikaisesti kun huomattava                  tava siitä, että maatalous voisi tar-
20815: määrä viljelyskelpoista maata on hyödyt-                 jota kaikille siinä työskenteleville
20816: tömänä tai epätarkoituksenmukaisesti käy-                kunnollisen, muiden elinkeinojen
20817: tettynä yhtiöiden, pankkien, tilakeinotteli-             antamaa vastaavan toimeentulon.
20818: joiden, ·kartanoiden, seurakuntien, harras-              Viljelys-, laidun- ja metsämaata on
20819: telijaviljelijöiden y. m. heihin verrattavien            hankittava ensi sijassa si·irtoväelle
20820: maanomistajain hallinnassa, kärsii suuri                 sekä niille, jotka ovat halukkaita
20821: osa varsinaista maataviljelevää talonpoi-                elättämään itsensä maatalouden har-
20822: kaisväestöä maan puutetta. Maataloutemme                 joittajina ja joilla on siihen edelly-
20823: taso ja tuotantokyky ei voi ratkaisevasti                tykset."
20824: kohota, ellei maanomistusoloja saada muut-
20825: tumaan niin, että maattomat ja lisämaan             Nykyisen eduskunnan kokoontuessa oli
20826: tarpeessa olevat, maanviljelystä harjoitta-      ilmeistä, että niillä laeilla, jotka silloin
20827: neet tai siihen kykenevät maantarvitsijat        olivat voimassa, kuin myöskin maanhan-
20828: saavat .käytettäväkseen maatalouden har-         kintalailla, jota ryhdyttiin käytäntöön so-
20829: joittamiseen tarpeellisen määrän maata.          veltamaan v. 1945 kesällä, ei voida asutusc
20830: Se maatalous·irtaimiston, rakennusten, työ-      kysymystä ratkaista siinä laajuudessa kuin
20831: voiman ja kokemusten määrä, jonka maan-          olisi välttämätöntä. Siksi jätettiin SKDL :n
20832: viljelijäväestö omistaa, saadaan käytetyksi      eduskuntaryhmän toimesta toivomusaloite,
20833: kansantalouden edun mukaisesti siten,            jossa esitettiin ryhdyt1tävätksi toimenpitei-
20834: että entisistä liian pienistä ja uusista muo-    siin asutuslainsäädännön keskittämiseksi
20835: dostettavista tiloista tehdään itsenäisiä ja     ja laatimiseksi sellaiseksi, että sen perus-
20836: elinkelpoisia ja samalla tuetaan yhteis-         teella välttämätön ja perusteellinen maa-
20837: kunnan taholta näiden ja yleensä kaik-           reformi toteutettaisiin kiireeilisessä järjes-
20838: kien talonpoikaistalouksien pyrkimyksiä          tyksessä. Eduskunta hyväksyikin tämän
20839: maataloutensa teknillisen tason ja muiden        alotteen, mutta vain normaaliajan lain-
20840: edellytysten parantamiseksi. Rinnan näi-         säädäntöä silmälläpitäen, mikä tietää sitä,
20841: den järjestelyjen kanSISa voidaan paran-         että kysymY'ksen kiireellinen järjestäminen
20842: taa maaseudun asunto-oloja yleensä. Edus-        siirtyi epämääräiseen tulevaisuuteen.
20843: kunnan kolmen suurimman ryhmän sopi-                Maanhankintalain mukaan otetaan lain-
20844: muksessa sanotaan tästä kysymyksestä             mukaiseen käyttöön ensivuoroisesti val-
20845: seuraavasti:                                     tion maat ja pakkolunastetaan maata
20846:                                                  m. m. kunniLta ja erilailsi:lta yhbeisöiltä ku-
20847:          ,Sotien johdosta rappeutumaan           ten osuusliikkeiltä. Käytäntö on lisäksi
20848:        päässyt maataloustuotanto on no-          osoittanut, että maata tällöin pyritään ot-
20849:        peasti kohotettava, jotta se voisi        tamaan enemmän kuin mitä olisi kohtuul-
20850:        tyydyttää kansan tarpeet. Nimen-          lista, jolloin näiden yhteisöjen yhteiskun-
20851:        omaan nykyinen tilanne edellyttää,        taa palveleva toiminta siitä kärsii. Tämä
20852: 454                                IX,1o. -Maan hankinta.
20853: 
20854: tlpäkohta olisi korjattava ottamalla maata        tarvitsijain maansaantia rajoittaa lisäksi
20855: ensivuoroisesti yhtiöiltä, pankeilta y. m.,       tilatyyppirajoitus. Nämä epäkohdat olisi
20856: jotka useissa tapauksissa ovat saaneet            kiireellisesti korjattava niin, että pienvil-
20857: maata haltuunsa käyttäen hyväkseen ta-            jelijöille tulisi paremmat mahdollisuudet
20858: lonpoikain hädänalaista asemaa, josta vii-        lisämaan saantiin.
20859: meisenä huomattavimpana esimerkkinä                  Kun maataloustyöläiset nykyään menet-
20860: ovat vv. 1928-34 tapahtuneet tilojen pak-         tävät :työpaikkansa maanhankintalakia so-
20861: kohuutokaupat. Pääasiassa omalla ja per-          vellettaessa, menettävät he yleensä sa-
20862: heensä työllä eläviltä maanviljelijöiltä ei       malla asuntonsakin. Tästä ovat monet
20863: olisi maata otettava, vaan on heidän toi-         häädöt todistuksena. Samanlainen kohtalo
20864: mintaansa tuettava valtion taholta kai-           on edessä maanvuokraajilla, joiden vuok-
20865: kella mahdollisella tavalla.                      raamat maat otetaan maanhankintalain
20866:    Kun maa siis useissa tapauksissa on jou-       tarkoituksiin. Oikeus ja kohtuus edellyt-
20867: tunut nykyisille suuromistajille talonpoi-        täisivät, että he saisivat maata omakseen
20868: kain hädänalaista · asemaa hyväksi käyt-          juuri niiltä alueilta, joita ovat viljelleet
20869: täen kohtuuttoman alhaisesta hinnasta, ja         ja asuneet, ja että nykyisin mahdolliset
20870: kun suuromistajat lisäksi ovat hyötyneet          häädöt estettäisiin.
20871: näin saamastaan maasta moninkertaisesti              Käytännöllinen asutustoiminta riippuu
20872: m. m. myymällä metsää, olisi tämä huo-            paljon siitä, ketkä sitä ovat toteuttamassa.
20873: mioitava ja pakkoluovutettava maa puu-            Monet esimerkit ovat osoittaneet, että jos
20874: tavaraytiöiltä y. m. suuromistajilta kor-         täytäntöönpanoelimet eivät ole halukkaita
20875: vauksetta, kun sitävastoin muille maan-           asutuskysymystä järjestämään ja maata
20876: luovuttajille olisi suoritettava korvausta        jakamaan, ei asia edisty. Asutustoiminnan
20877: vuoden 1939 hintatason mukaan.                    nopean ja asiallisen toteuttamisen takaa
20878:    Moo:nttarvitsijalle ~uovutettavrun maan        vasta se, että maantarvitsijat itse ovat sitä
20879: hinta olisi määriteltävä sellaiseksi, että        ratkaisevalta osalta suoritt31massa.
20880: maansaaja ei joutuisi kamppailemaan yli-             Asutustoimintaa maanhankintalain mu-
20881: voimaisen velkataakan alla, vaan että hä-         kaan järjestettäessä, on ruotsinkielisten
20882: nelle jäisi kaikki mahdollisuudet toimeen-        alueiden asuttaminen ollut erikoisen huo-
20883: tuloon ja maataloustuotannon harjoittami-         mion kohteena. Tältä osalta olisi asia jär-
20884: seen. Kohtuullisena korvauksena olisi pi-         jestettävä niin, että myös ruotsalaisten
20885: dettävä normaaliajan, siis vuoden 1939            suuromistajien maat jaettaisiin maantar-
20886: hintatasoa. Sen lisäksi olisi valtion tll!holta   vitsijoille. Mikäli on kysymys puhtaasti
20887: turvattava      maansaajan     menestyminen       ruotsinkielisistä alueista, olisi siellä etu-
20888: myöntämällä hänen tarpeisiinsa halpakor-          oikeus maansaantiin annettava ruotsinkie-
20889: koisia lainoja. Näitä lainoja olisi myön-         lisille maantarvitsijoille. Kaksikielisillä
20890: nettävä myös keskikokoisten talonpoikais-         alueilla olisi asutettavat pyrittävä sijoit-
20891: viljelmien omistajille, mikäli ovat lainan        tamaan niilll, että ikurman luonne kie!lehlioossä
20892: tarpeessa.                                        suhteessa ei oleellisesti muuttuisi. Kun on
20893:    Maanhankintalain mukaan ovat lisä-             eräitä sellaisia ruotsinkielisiä alueita, joilla
20894: maantarvitsijat vasta toissijaisia maan-          paikallisia maantarvitsijoita on vähän, tu-
20895: saantiin oikeutettuja. Maanhankintalaissa         lisi muiden paikkakuntien ruotsinkielisillä
20896: määrätään, että lisämaata liian pienille ti-      maantarvitsijoilla olla mahdollisuus anoa
20897: loille voidaan antaa vain mikäli se ei ai-        maata näiltä alueilta.
20898: heuta haittaa uusien tilojen muodostami-             Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
20899: selle. Vaikka pienviljelijällä olisi raken-
20900: nukset, irtaimistoa ja työvoimaa suurem-                   että Eduskunta hyväksyisi seu-
20901: mankin tilan viljelemiseen, jää se maan-                 raavan lakiehdotuksen:
20902: hankintalaissa huomioimatta. Lisämaan-
20903:                                   IX,l,O. -   Riihimäki y. m.                              465
20904: 
20905:                                               Laki
20906:                       maan ha.nkinnasta. ma.a.n puutteessa oleville.
20907:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 p :nä tammikuuta 1928 anne-
20908: tun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
20909:                   1 luku.                        tain sekä erilaisten yhteisöjen maista ot-
20910:             Yleiset säännökset.                  tamalla kuitenkin huomioon valtion, kun-
20911:                                                  tien sekä yhteisöjen oma välttämätön
20912:                       1 §.                       tarve.
20913:    Itsenäisten ja elinkelpoisten maanvilje-                            3 §_
20914: lystilojen muodostamiseksi sekä maaseu-              Maa-alueen ohella pakkolunastetaan
20915: dun asunto-olojen parantamiseksi valtio          maanluovuttajalle tarpeettomaksi jäänyt
20916: harjoittaa maanhankintaa sellaisten Suo-         maatalonsirtaimisto ja rakennukset maan-
20917: men kansalaisten hyväksi, jotka tarvitse-        saajain yksityiseen ja yhteiseen käyttöön
20918: vat maata, joilla on halua ja kykyä sen          itai va:ltion maatalouSikoneasemil1a käytettä-
20919: viljelemiseen tai joille se muuten asutta-       väksi.
20920: misen kannalta katsoen on tarpeellista.
20921:    Ensimmäisessä momentissa mainittuina                                4 §.
20922: maansaajina on pidettävä ennenkaikkea               2 ja 3 §§ :n mukaan pakkolunastetusta
20923: maataloudesta toimeentulonsa saanutta            maasta, maatalousirtaimistosta ja raken-
20924: siirtoväkeä, lisämaan tarpeessa olevia pien-     nuksista suorittaa valtio korvauksen paik-
20925: viljelijöitä, maata haluavia maanvuokraa-        kakunnalla ·elokuun 31 päivänä 1939 val-
20926: jia, maatalous- ja metsätyöläisiä, itsenäi-      linneen hintatason mukaisesti. Korvaus
20927: syytemme aikana pakkohuutokaupoissa ti-          suoritetaan valtion korvausobligatioina
20928: lansa menettäneitä viljelijöitä sekä sellai-     joiden lunastuksesta määrätään eriksee~
20929: sia ruumiillista työtä tekeviä tai heihin        annettavana asetuksella. Valtio ei suorita
20930: verrattavia, joille asuntotilan tai tontin       korvausta 2 § :n 1 momentin 1 kohdassa
20931: saaminen on asuttamisen kannalta tarpeel-        mainituille maan, maatalousirtaimiston ja
20932: lista.                                           rakennusten luovuttajille.
20933:                       2 §.
20934:    1 § :ssä mainittuun tarkoitukseen valtio                          5 §.
20935: 1) pakkoluovuttaa yhtiöiden, pankkien,              1 § :ssä mainittujen maansaajien tulee
20936: tilakeinottelijain, herraskartanoiden, har-      suorittaa valtiolle saamastaan maasta
20937: rastelijaviljelijöiden ja heihin verrattavien    maatalousirtaimistosta ja rakennuksist~
20938: maart., 2) pa:k.kolunastaa 1001ata rappioti-     paikkakunnalla elokuun 31 päivänä 1939
20939: loista, säätiöiden ja seurakuntien maista        vallinneen hintatason mukainen luovutus-
20940: sekä papiston ja lukkariurkurien virka-          hinta.
20941: taloista, 3) yksityismaasta 21 § :ssä maini-                          6 §.
20942: tun maanjakolautakunnan harkinnan mu-               Niistä varoista, joita valtio saa 5 § :n
20943: kaisesti, kuitenkin niin, että maata ei pak-     mukaan maansaajilta, tulee muodostaa
20944: kolunasteta sellaisten yksityisten maista,       erityinen rahasto tämän lain toimeenpa-
20945: jotka pääasiallisesti omaa ja perheensä          nosta aiheutuvien menojen rahoittamiseksi
20946: työvoimaa hyväksi käyttäen pitävät               sekä lainojen myöntämiseksi maansaajille.
20947: maansa kasvukunnossa tai jotka maan-             Tarkemmat määräykset tästä annetaan
20948:  jakolautakunta muutoin tunnustaa erittäin       asetuksella.
20949: kykeneviksi maanviljelijöiksi. Pakkolu-                              7 §.
20950: nastuksen alaisia eivät myöskään ole sel-          Valtion varoista annetaan maansaajille :
20951: laiset asunto- tai huvilapalstat, joilla var-      1) viljelyslainoja viljelysten raivaami-
20952: sinaisen maanviljelyksen tai karjanhoidon        seksi, irtaimiston ja työvälineiden hankki-
20953: harjoittaminen ei tule kysymykseen.              miseksi tämän lain mukaan muodostetuille
20954:    Milloin edellä mainituista maista ei          uusille tai lisämaata saaneille tiloille,
20955: saada maata riittävästi, voidaan sitä luo-         2) rakennuslainoja välttämättömien ra-
20956:  vuttaa valtion maasta sekä pakkolunas-          kennusten rakentamiseksi 1 kohdassa mai-
20957: taa maalais-, kaupunki- ja kauppalakun-          nituille tiloille,
20958: 456                              IX,l:O. -   l\'Iaau hankinta.
20959: 
20960:   3) laidun~ainoja laidunolojen paraillta-         Asuntotila ja asuntotontti muodostetta-
20961: miseksi.                                         koon yleensä alueelle, jonka läheisyydessä
20962:   1 momentissa mainittuja lainoja voidaan        on mahdollisuus saada riittävästi ansio-
20963: myöntää, myös keskikokoisten talonpoikais-       työtä.
20964: viljelmien omistajille, vaikka eivät olisi-                         12 §.
20965: kaan 1 § :ssä mainittuja maansaajia.               Lisämaata voidaan luovuttaa tilaan niin
20966:                                                  paljon, että entisestä tilasta yhdessä lisä-
20967:                      8 §.                        maan kanssa muodostuu lisämaan saajan
20968:    Tämän lain mukaan muodostetaan vil-           maanviljelysedellytyksiä va.staava viljelys-,
20969: jelys-, kalastus-, asuntotiloja ja -tontteja     kalastus- tai asuntotila.
20970: sekä hankitaan lisämaata. Lisäksi voi-
20971: daan muodostaa tarpeen mukaan yhteisiä                                13 §.
20972: laidunalueita, yhteismetsiä ja polttoturve-        Viljelystila käsittäköön enintään kolme,
20973: alueita.                                         sekä kalastus- ja asuntotila enintään kaksi
20974:                      9 §.                        palstaa, ellei paikallisten jako-olojen vuoksi
20975:    Viljelystilaan luovutetaan niin paljon        ole välttämätöntä eroittaa useampia pals-
20976: viljeltyä tai viljelyskelpoista maata, että      toja.
20977: tilan saaja perheineen voi tilaa viljele-                            2 luku.
20978: mällä saada siitä toimeentulonsa, ei kui-
20979: tenkaan enempää kuin että maa tarkoi-                      llfaan tai lainojen saajat.
20980: tuksenmukaisiksi maankäyttölajeiksi saa-                             14 §.
20981: tettuna vastaa 15 muunnettua peltoheh-             'Maata tai lainaa, joista 2 ja 7 §§ :ssä on
20982: taaria. Kuitenkin voidaan heikkokasvui-          säädetty, annetaan 1 § :ssä mainituille
20983: silla alueilla maatalouskelpoista maata luo-     maansaajille, jotka hallitsevat itseään ja
20984: vuttaa ·enintään 30 muunnettua peltoheh-         omaisuuttaan ja joille maan ja lainan an-
20985: taaria. Lisäksi tulee viljelystilaan eroit-      tamista on pidettävä asutustoiminnan kan-
20986: taa riittävän kotitarvepuun saantia vas-         nalta tarpeellisena ja tarkoituksenmukai-
20987: taava metsämaa tai osuus yhteismetsään,          sena.
20988: ei kuitenkaan enempää kuin että se sään-                             15 §.
20989: nöllisessä kasvukunnossa tuottaa vuosit-           Hookilöhlä, joka tahtoo saada viljelysti-
20990: tain puuta 75 kiintokuutiometriä.                lan, tulee olla maatalouden harjoittami-
20991:                                                  seen tarpeellinen taito ja kyky.
20992:                      10 §.
20993:   Kalastustilaan eroitetaan enintään niin                            16 §.
20994: suuri vesialue tai niin suuri osuus vesi-           Henkilöllä, joka tahtoo saada kalastus-
20995: alueeseen kuin mahdollisuudet avomeri-           tilan, tulee olla ammattimaiseen kalastuk-
20996: kalastukseen ja muut paikalliset olosuh-         seen tarvittava taito ja kyky.
20997: teet huomioon ottaen on ammattimaisen
20998: kalastuksen harjoittamista varten katsot-                             17 §.
20999: tava tarpeelliseksi.                               Henkilöllä, joka aikoo saada asuntotilan
21000:   Maatiluksiltaan kalastustila muodoste-         tai -tontin, tulee olla sellainen ammatti-
21001: taan sellaiseksi, että keskisuuri perhe siitä    taito ja tunnettu työkyky, että hänen voi-
21002: kalastuksen ohella voi saada toimeentu-          daan edellyttää saavan tässä laissa säädet-
21003: lonsa                                            tyjen va:Hion 11ainojen turvin asunnon it-
21004:                      11 §.                       selleen rakennetuksi ja tulevan siinä toi-
21005:   Asuntotilaan erotetaan maata niin pal-         meen tai jonka katsotaan muuten olevan
21006: jon, että sillä asuntotontin ohella on tar-      erikoisesti tilan tarpeessa.
21007: peellinen kasvitarha- ja juurikasvimaa
21008: sekä enintään kahden nautayksikön lai-                             18 §.
21009: dun, ei kuitenkaan yhteensä enempää kuin           Vuokramiehellä tai maataloustyöläisellä,
21010: kaksi hehtaaria ellei tilusten sijoitus tai      joka anoo tämän lain perusteella itselleen
21011: muut ·erityiset syyt vaadi jonkunverran          maata, olkoon oikeus ensisijaisesti saada
21012: suurempaa tilusalaa siihen hankittavaksi.        maantarpeensa tyydytetyksi siitä tämän
21013:   Asuntotonttia älköön varsinaisella maa-        lain tarkoituksiin otetusta maasta, jota
21014: seudulla yleensä muodostettako 2,000 m2          hän on vuokramiehenä tai maatyöläisenä
21015: pienemmäksi.                                     viljellyt.
21016:                                    IX,l•O. -   Rsiihimäki y. m.                           457
21017: 
21018:                    3 !luku.                        yhden maanluovuttajan luottamusta naut~
21019:   Lu.ovutushinnan sekä valtion varoista            tivan henkilön kunnan asutuslautakunta ..
21020: my-ön/nettyjen lainojen takaisin maksaminen.       Kolme maansaajain luottamusta nauttivaa
21021:                                                    henkilöä maanjakolautakuntaan valitaan
21022:                     19 §.                          seuraavasti:
21023:   Maan luovutushinnan suorittaa maan-                 Jokaisesta kunnan alueella olevasta kou-
21024: saaja valtiolle 3 % :n vuotuismaksuilla, las-      lupiiristä valitsevat maantarvitsijat ko-
21025: kettuna alkuperäisestä luovutushinnasta            kouksessaan edustajan kuntaa käsittävään
21026: kuitenkin niin, että ensimmäinen vuotuis-          maantarvitsijain toimikuntaan, j·oka suo-
21027: maksu suoritetaan 7 vuoden kuluttua siitä,         rittaa vaalin kolmesta maanjakolautakun-
21028: kun hän on saanut maan hallintaansa. Jos           taan tulevasta jäsenestä. Toimikunta va-
21029: maansaaja haluaa, voi hän suorittaa luo-           litsee myös yhden edustajan koko maata
21030: vutushinnan lyhyemmässäkin ajassa.                 käsittävään edustajistoon, jonka tulee va-
21031:   'Mikäli maansaaja 1 momentissa maini-            lita maantarvitsijain luottamusta nautti-
21032: tulla ajalla on osoittautunut erittäin ky-         vat jäsenet maalautakuntaan.
21033: keneväksi maanviljelijäksi, voidaan hänet             Maantarvitsijoiksi on katsottava kaikki
21034: joko osittain tai kokonaan vapauttaa luo-          sellaiset henkilöt, jotka tämän lain mu-
21035: vutushinnan maksamisesta.                          kaan ovat oikeutettuja maansaantiin.
21036:                        20 §.
21037:    Vi:ljlelys-, raik:ennus- ja laidunlaicnoista                         5 !luku.
21038: ei ensimmäisenä viitenä vuotena niiden an-        Maan pakkolunastuksen yleiset perusteet.
21039: tamisesta lukien suoriteta vuotuismaksua.                                24 §.
21040: Sen jälkeen on mainitut lainat makset-              Pakkolunastuksella älköön otettako :
21041: tava takaisin 4% :n vuotuismaksulla alku-           1) alueita, jotka on varattava ·valtion,
21042: peräisestä lainasummasta, josta luetaan           kuntain tai yleishyödyllisten laitosten tar-
21043: koroksi enintään 2 % kulloinkin suoritta-         peisiin,
21044: matta olevasta lainasummasta sekä muu               2) alueita, joita omistaja tarvitsee va-
21045: osa pääoman lyhennykseksi                         rastoa varten sekä kiven, soran, hiekan,
21046:                                                   saven, mudan tai sammalkuivikkeen otto-
21047:                                                   paikoiksi, ellei mainittuja paikkoja 8 § :n
21048:                    4 !luku.                       mukaan ole muodostettu yhteisiksi,
21049:             Toimeenpanoelimet.                      3) tilan tarpeellisia metsämaita.
21050:                   21 §.                                               25 §.
21051:   Tämäin lain toimeenpfl!non yil:in johto ja         Tämän lain mukaan muodostettaville
21052: valvonta kuuluu maatalousministeriön yh-          uusille tai lisämaata saaville tiloille on
21053: teyteen muodostettavalle maalautakun-             maata lunastettava tarpeellisiksi teiksi
21054: nalle. Paikallisina lain toimeenpanoeli-          sekä tarpeen mukaan kiven, soran, hiekan,
21055: minä toimivat kutakin kuntaa käsittävät           saven ja sammalkuivikkeen yks·ityisiksi
21056: maanjakolautakunnat.                              tai yhteisiksi ottopaikoiksi.
21057:                    22 §.
21058:    Maalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja                                6 luku.
21059: ja kahdeksan jäsentä. Jäsenistä määrää                            Maanjakomenettely.
21060: valt'ioneuvosto neljä asutusoloja tuntevaa                              26 §.
21061: henkilöä. Viisi maalautakunnan jäsentä              Maanjakolautakunta laatii hyväksy-
21062: valitaan maantarvitsijoiden ehdotuksesta          miensä maansaantihakemusten perusteella
21063: siten kuin 23 § :ssä on säädetty. Puheen-         kuntaa käsittävän asutussuunnitelman,
21064: johtajan maalautakunta valitsee keskuu-           joka on lähetettävä maalautakunnan tar-
21065: destaan.                                          kistettavaksi ja hyväksyttäväksi.
21066:                    23 §.
21067:    Maanjakolautakuntaan kuuluu puheen-                                  27 §.
21068: johtaja ja neljä jäsentä. Puheenjohtajan             Maalautakunnan tulee maatalousminis~
21069: määrää maalautakunta. Jäsenistä määrää            tel"iön asiantuntijoiden avustamana laatia
21070: 458                              IX,1o. -   Maan hankinta.
21071: 
21072: ja hyväksyä koko maata käsittävä yhte-         köön luovutettako ilman maalautakunnan
21073: näinen asutussuunnitelma maanjakolauta-        lupaa muille kuin valtiolle asutustarkoi-
21074: kuntien laatimien asutussuunnitelmien poh-     tuksiin käytettäväksi, älköönkä toiselle
21075: jalla.                                         vuokrattako tai ositettako.
21076:                    28 §.
21077:   Maanjakolautakunta antakoon maansaa-                           9 ~uku.
21078: jalle luovutuskirjan, johon maansaajan on
21079: kirjoitettava hyväksymisensä kahden to-                   Erinäisiä säännöksiä.
21080: distaj an läsnäollessa.                                             32 §.
21081:   Luovutuskirjassa on mainittava luovu-           Yksikielisissä ruotsalaisissa kunnissa tu-
21082: tushinnan suuruus ja miten se suoritetaan      lee ruotsinkielisillä maantarvitsijoilla olla
21083: sekä asutustoimenpiteiden tu~vaamista kos-     ensisijainen oikeus maansaantiin. Samoin
21084: kevat ehdot.                                   tulee ruotsinkielisillä maantarvitsijoilla
21085:                     29 §.                      olla ensisijainen oikeus maansaantiin toi-
21086:   Maanjakolautakunta osoittakoon päätök-       sessa ruotsinkielisessä kunnassa. Mikäli
21087: seensä tyytymättömälll maananojan 30 päi--     kunta on kaksikielinen, on toisissa kun-
21088: vän kuluessa pääWksestä tiedon saatuaan        nissa asuvilla maantarvitsijoilla äidinkie-
21089: toimittamaan valituskirjelmänsä maalauta-      lestä riippumatta sama oikeus maansaan-
21090: kunnalle. Valituskirjelmä on jätettävä         tiin kuitenkin niin, ettei kuntien luonne
21091: maanjakolautakunnan välityksellä ja tu-        kielellisessä suhteessa oleellisesti muutu.
21092: lee maanjakolautakunnan liittää sen yh-           Edellä oleva ei estä ruotsinkielisiä
21093: teyteen asiaa koskeva lausuntonsa.             maantarvitsijoita saamasta maata suomen-
21094:    Maalautakunnan tekemistä päätöksistä        kielisistä kunnista mikäli se muuten on
21095: ei ole oikeutta valittaa.              ·       mahdollista.
21096:                                                                     33 §..
21097:                   7 luku.                         Valtio voi tämän lain tarkoituksiin pak-
21098:                                                kolunastaa maata siinäkin tapauksessa,
21099:       Kiiinnityksenhaltijain oikeus.           että maan vapooehtoisen luovutuksen kautta
21100:                    30 §.                       on joutunut toisen henkilön omaisuudeksi,
21101:   Jos kiinteistö, josta tila tai tontti tä-    mikäli luovutus on tapahtunut 1. 2. 1947
21102: män lain mukaan on pakkolunastettu, on         jälkeen.
21103: kiinnityksen johdosta tai maksamattoman                             34 §.
21104: kauppahinnan oikeutta koskevien säännös-          Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
21105: ten mukaan vastaamassa saamisesta taikka       meenpanost.a annetaan asetuks€1hla.
21106: määrätyn raha- tai tavaratulon kantamis-
21107: oikeudesta, vapautettakoon tila sellaisesta                       35 §.
21108: vastuusta. Velkojalla on sen sijaan sama          Tällä lailla kumotaan marraskuun 6
21109: oikeus lunastushintaan kuin hänellä oli        päivänä 1936 annettu asutuslaki kai1k•kine
21110: kiinteistöön.                                  muutoksineen ja 5 päivänä toukokuuta
21111:                   8 ~uku.                      1945 annettu maanhankintalaki siihen teh-
21112:                                                tyine muutoksineen kuitenkin niin, että
21113:     Asutustoimenpiteiden turvaaminen.          näitä lakeja sovelletaan niihin toimituk-
21114:                    31 §.                       siin, jotka ·On jo aloitettu ja joiden kes-
21115:   Tämän lain mukaan luovutettua tilaa,         keyttäminen ei vaikeuksitta ole mahdol-
21116: tonttia, lisämaata taikka näiden osia äl-      lista.
21117:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
21118: 
21119: Arvo Riihimäki.            V. Riihinen.        K. Hj. Kauhanen.       Juho Mäkelä.
21120: Esa. Hietanen.             Elli Stenberg.      Antto Prunnila.        Kaisu-Mirjami Ryd-
21121: Eino Tainio.               Juho Bukiari.       Lauri Myllymäki.         berg.
21122: Konsta Talvio.             Nestori Nurminen.   J'. Mustonen.          Hella Wuolijoki.
21123: Jalmari Kulmala.           Yrjö A. Manninen.   Toivo Lång.            Aimo Aaltonen.
21124: Hertta Kuusinen.           Eino Roine.         Hugo Manninen.         Anna. Nevalainen.
21125: Sulo Muuri.                Atos Wirtanen.      Matti Meriläinen.      W. Metsäranta.
21126: Tyyne Tuominen.            Elsa Karppinen.     Eino Kujanpää.         Vilho Lehtonen.
21127: Ville Pessi.               Mauri Ryömä.        Antti Virtanen.        Toivo I. Sormunen.
21128: Aleksi Rinne.              V. Puuma.lainen.    OJga. L. Terho.        Gösta Rosenberg.
21129: Toivo Kujala.              Paavo Leskinen.     Mikko J'ä:;,--vinen.
21130:                                                                                            459
21131: 
21132: IX,u. -     Lak. al. N :o 43.
21133: 
21134: 
21135: 
21136: 
21137:                                 Pusa: Ehdotus laiksi perunan tuotannon tukemisesta.
21138: 
21139:                                      E d u s k u n n a 11 e.
21140: 
21141:    Peruna on viljelijäin kannalta taloudel-       tuu kolean sään, usein sateisenkin sään val-
21142: lisesti edullisin kasvi. Jos peruna kylve-        litessa märällä, upottavalla .pellolla.
21143: tään sen kasvulle sopivaan thyvin lannoi-            Joka tapauksessa perunan kylvöalamme
21144: tettuun maa;han, voi se tuottaa 30,000 kg         lienee nykyäänkin suunnilleen samansuu-
21145: suuruislakin ha-satoja. Se edustaa nykyi-         ruinen 3.4% peltoalasta, mikä se oli ennen
21146: sen hintatason mukaan noin 1<50,000 mar-          sotia. Monissa muissa maissa on havaittu
21147: kan suuruista bruttotuloa ha kohden. Sen-         huomattavasti laajemman perunaviljelyksen
21148: vuoksi hyvinhoidettu ja -lannoitettu peru-        edullisuus. Sellaisena on mainittava Saksa
21149: nanviljelys kannattaa erittäin hyvin.             14.4 %, Puola 14.6 %, Eesti 14.1 %, Belgia
21150:    Perunalla on käytännöllisesti katsoen ra-      7.1 %, Ranska 7 %, Norja 6.3 %, Englanti
21151: jattomat käyttömahdollisuudet. Se kelpaa          5.s %, Unkari 4.7 %. Sensijaan Ruotsissa
21152: sellaisenaan syötäväksi. Kahdella kilolla         on vain .3. 7 %, Suomessa 3.4 % ja Tans-
21153: perunaa voidaan tuottaa sopivassa ruokin-         kassa 3 %, vaikka näillä mailla olisi hyviä
21154: tajärjestyksessä 1 litra maitoa. 25 kilolla       edellytyksiä paljon suurempien peruna-
21155: perunaa voidaan samoin tuottaa 1; kilo sian-      alojen viljelemiseen.
21156: lihaa. Peruna . keLpaa myöskin hevosten              Pyrittäessä nimenomaan nopeaan tulok-
21157: sekä kanojen rehuksi.                             seen maataloustuotannon kohottamisessa ja
21158:    Perunan menekkiä teollisuustarkoituksiin       sen kannattavaisuuden parantamisessa on
21159: voidaan nykyisestään lisätä. Sikäli kun pe-       perunanviljelyksen lisääminen ja perunan
21160: runajallihotuotanto ylittää i:hmisten ravin-      kylvöalan nykyistä tehokkaampi lannoitta-
21161: noksi ja teollisuuden tal'peisiin sellaisenaan    minen, muokkaaminen ja hoitaminen tär-
21162: tarvittavan määrän, voidaan siitä valmis-         keimmät tehtävät. Kokemus on osoittanut,
21163: taa m. m. siirappia ja siten helpottaa ulko-      että tavallisella propagandana ei saada
21164: mailta tapahtuvaa sokerin tuonnin tarvetta.       sanottavia ai!kaan. Se on nähty sotavuosina
21165:    Näin ollen tuntuisi itsestään selvältä,        erityisesti toimenpiteistä leipäviljan vilje-
21166: että maassamme viljeltäisiin riittävästi pe-      lysalan lisäämiseksi. Senvuoksi tarvitaan
21167: runaa kai~kia edellä lueteltuja tarkoituksia      tehoklkaampia toimenpiteitä. Sellaiseksi on
21168: varten. Kokemuksesta tiedämme, että pe-           osottautunut aikanaan uudisviljelysraivaus-
21169: runan tuotanto ei ole riittänyt tyydyttä-         palkkioiden käytäntöön ottaminen. Sen-
21170: mään edes ihmisravinnon kohtuullista tar-         vuoksi olisi tätä tapaa yritettävä myöskin
21171: vetta. Siihen on ilmeisesti 2 syytä. Toi-         perunanviljelyksen      lisäämiseksi.   Tästä
21172: nen on maanviljelysammatinharjoittajien           asiasta laati maataloustuotantolautakunnan
21173: vanhoillisuus ja hitaus omaksua tavallisuu-       kasviviljelysjaosto talvella 1946 valmiin la"
21174: desta .poikkeavia viljelystapoja, vaikkapa        kiehdotuiksen, mutta ei siitä hankittu kui-
21175: se koskee vain niin mitätöntä seikkaa kuin        tenkaan hallituksen esitystä.
21176: viljelysalan laajuutta. Ei vain tule kylve-          Lakiehdotuksen perusteluissa ehdotetaa:n
21177:  t1ksi suurempaa alaa kuin aikaisempina-          palkkiota maksettavaksi 10,000-20,000
21178: kaan vuosina. Toinen este on se, että suu-        markkaa h"htaarinalaa !kohden siltä alalta,
21179: remmat tilat eivät voi viljellä perunaa suh-      jolla ·perunan viljelysala viljelemällä ylit-
21180:  teellisesti edes niinkään laajalla alalla pel-   tää tälle viljelmälle perunan luovutusvel-
21181:  toalastaan kun pienemmät viljelijät sen-         vollisuuden määräämistä varten vahviste-
21182:  vuQksi että heillä ei ole tilaisuutta saada      tun vähimmäisalan. Koska tarkoituksena
21183:  syksyllä tilapäistä työvoimaa perunan nos-       on palkita perunanviljelyksen lisäämistä,
21184:  toa varten. Perunan nostaminenhan tapalh-        on palkkion maksamisen ehdoksi asetet-
21185: 460                             IX,11. -    Perunan tuotanto.
21186: 
21187: tava, että perunanviljelysala kyseessäole-       kitsemisjärjestelmälläkään voitaisiin saada
21188: valla viljelmällä on ainaJkin yhtä suuri         ainakaan 30,000 ha suurempaa perunan
21189: kuin 1945; pienin palkittava perunanvilje-       kylvöalan lisääntymistä jo yksinomaan pe-
21190: lysalan lisäys on esitetty 0.25 hehtaariksi,     runan siemenen saantivaikeuksien takia.
21191: koska aivan [)ienten lisäysten toteaminen        Senvuoksi tarkoitukseen tarvitaan enintään
21192: ja palkitseminen olisi liian suuritäinen teh-    500,000,000 markkaa.
21193: tävä. Samasta syystä esitetään paJikkiota            Jos näin suuri perunan kylvöalan lisäys
21194: maksettava;ksi vain anomuksesta. Jotta väl-      saataisiin aikaan ja se kasvaisi keskimää-
21195: tyttäisiin väärin perustein tehdyistä palk-      J:'in 15,000 kg ha kohden, niin olisi tällai-
21196: kioanomuksista, on lakiesitybeen otettu          sen perunasadon bruttoarvo noin .2 miljar-
21197: tätä ta;rkoittava rangaistusmääräys. Että        dia markkaa. Senvuoksi kannattaa ryhtyä
21198: saataisiin juuri pienempien tilojen omista-      erityisiin toimenpiteisiin perunan tuotan-
21199: jat erityisesti lisäämään perunanviljelys-       non lisäämiseksi, koska sen avulla nopeim-
21200: alaa, on palkkio esitetty 'heille suuremmaksi    min voidaan poistaa maassa vallitseva pe-
21201: kuin suurempien tilojen omistajille.             runan, sianlihan ja maidon puute.
21202:    Siihen nähden, että perunanviljelysala            Edellä sanotun perusteella ehdotan,
21203: oli vuonna 1945 noin 70,400 iha ja vaikka
21204: sen ala viime kesänä jonkun verran suure-                 että Eduskunta hyväksyisi seu-raa-
21205: nikin, ei ole uskottavaa, että esitetyllä pal-          van lakiehdotuksen:
21206: 
21207:                                            Laki
21208:                               perunan tuotannon tukemisesta.
21209:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde tään:
21210:                       1 §.                       tävä kansanili.uoltolautakunnalle tai kun-
21211:   Viljelijälle, joka omistamansa tai hallit-     nallislautakunnalle viimeistään 1 päivänä
21212: semansa viljelmän peltoalasta käyttää pe-        heinäikuuta.
21213: runan viljelyyn suuremman alan kuin se                                3 §.
21214: ala, jaka oli vahvistettu tälle viljelmälle         Maataloushallituksen ja asianomaisen
21215: perunan luovutusvelvollisuuden maaraa-           kansanhuoltolautaJkunnan tai kunnallislau-
21216: mistä varten vuonna 1945, suoritetaan yli-       takunnan määräämillä henkilöillä on oikeus
21217: menevältä osalta valtion varoista palkkiota      suorittaa peruna-alan tarkistus sillä viljel-
21218: 20,000 mmrkkaa hehtaaria kohden, jos vil-        mällä, jonka omistaja tai haltija on tämän
21219: jelmän peltoala on alle 10 hehtaaria, 15,000     lain mukaan hakenut :palkkiota. Palkkiota
21220: markkaa, jos viljelmän peltoala on 10-2.5        suoritetaan vain yhden kerran samalle ti-
21221: hehtaaria ja 10,000 mar1kkaa, jos viljelmän      lalle.
21222: peltoala on yli 25 hehtaaria.                                        4 §.
21223:   Palkkiota ei kuitell!kaan makseta, ellei          Joka hankkiaksensa itselleen tai toiselle
21224: 1 momentin mukaan palkittava ala ole alle        hyötyä tahallaan antaa vääriä tietoja palk-
21225: 10 ha peltoa olevilla tiloilla vähintään         kion saantiin tarvittavista asioista tai muu-
21226: 25 aaria, 10-2 5 ha tiloilla vähintään
21227:                   1                              ten menettelee vilpillisesti, tuomittakoon
21228: 50 aaria ja yli 25 ha tiloilla 1 hehtaari.       ellei rikkomuksesta muualla ole säädetty
21229: Myöskään ei palkkiota makseta ellei peru-        ankarampaa rangaistusta, vähintään kol--
21230: nanviljelysala asianomaisella viljelmällä ole    meenkymmeneen (30) päiväsakkoon sekä
21231: vähintään yhtä suuri kuin se oli vuonna          menettämään oikeuden palklkioon. Liswksi
21232: 1945.                                            maksakoon saamansa palkkion kaJksinkertai-
21233:                      2 §.                        sena takaisin valtiolle.
21234:   Palkkio suoritetaan maataloushallituksen
21235: välityksellä asianomaisen kansanh uoltola u-                          5 §.
21236: takunnan tai kunnallislautakunnan esitylk-         Tarkemmat määräykset tämän lain täy-·
21237: sestä.                                           täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa·
21238:   Hakemus palkkion saamisesta on teh-            maa talousministeri().
21239:         Helsingissä: 13 päivänä helmikuuta: 1947.
21240: 
21241:                                            E. Pusa.
21242:                                                                                                             461
21243: 
21244: IX,12. -     Lak. al. N:o 44.
21245: 
21246: 
21247: 
21248: 
21249:                                       V. Eskola y. m.: Ehdotus laiksi laidunalueista annetun lain
21250:                                          muubtamisesta.
21251: 
21252: 
21253:                                             E d u s k u n n a ll'e.
21254: 
21255:     Toukokuurn 5 päivänä 1945 annettu Jaki                 käyttäjäin ,suoritffittta.va" va!ltiolile kohltuul-
21256: 1aidun:auueista on osoilt;tautunU!t puutltellllili-        tlilllffil vuosivuokra J•aidiulnaJuoon hi!llll:all ja
21257: seks:i. Niilnpä laåm, 1 § ::n mukruarn muodoo-             ,Jaitumen vaJtion varoosta suomte:ttuj'en pe-
21258: tetoom }a,idun:alue]ta pe:r:uslte;btavtioo rusUTIJtio-     rusrtJamisku&tlailllllUstelllJ summrusrba kuiltenkin
21259: til.Qjen ja tontltioo sekä j9 oloe:mruss:a olev]oo,        'EllliiJrutääm, kolme oodwlta.     Pairt:si, erttä on
21260: ,nillihi'lll verr;atttaviloo" muiden rti:1ojen s•ekä       kohifuutonta periä J.aitumen ik:äy,ttäjiJ·tä ol:!Li-
21261: villiä varai~ten t'i'lruttomioen karjaiDiha;.!Jtijoiden    ttumem. hill!taa, koska 1laidunalue OTh valtion
21262: laidunJta.rvett:a va,r1ben.       Näin, •dJ,J,en eivät     omilstuksessa, näytitää olevan taiill:atkm tn:äån
21263: esim. asUlllltovi:ljellySJtiiloj•en tai p]e:nempioo        tailuss:a tarp•een ;eräissä tapauksissa koko-
21264:  viljelysrt:.itlojelllJ omistajwt. :trui haJJJtåjrut voi   naan vapawtta:a va:rwt.tomimm:a.t ka:rj:am.h:aJ-
21265:  päästä os~llisiksi yhtei!slaitumi,im., vaikka he          ;tijat vuosivuokron maksus:ta millloin tlär-
21266:  useiillUlliten ovat kipeläsrt:i sen thlJrpeess:a.          ~eä.t yle.imt ·edurt sirt::ä va1rutivat.    Laki O!ll
21267:  Pie:nlmrjanomistajaån rta;holtta ollllkirn esilbetlty      tätä sillmä1lä pit:äem. Vtast.ra:avasti muut~ttava.
21268:  lulrui!srustbi v·alituksia ja v·wruditt;tu Jatin ilara-         Edellä olevta:an vii.taten ehdotamme
21269:  jent.ra.mistta lllliim, että muutkin vaJrSilnaiJs,et
21270:  pioorvillje1ijät pääSisivät osaJtlisi:ksi yhtteis-                  Eduskunnan hyväksyttäväksi näin
21271: lrui:tumiå.n.                                                      kuuluvan lakiehdotuksen:
21272:    Lain 6 § :n 2 mom. mukaan on lailtum'ffil
21273: 
21274:                                                     Laki
21275:                              Iaiduna.lueista annetun lain muuttamisesta.
21276:     EduslkUilllllJan p:ärut.öksen muik:aistffi\ti, joka on :tehty valrtiopäiväjärjeSJtykselll 67 § :ruå
21277:   määrättyllGi. 1JavaJ;1a, muut:e.taam 5 päåvänä 1toukoikuuta 1945 ~aitdunrulueislbut!llJ.mtun ilain
21278:   1 ja 6 § näim iJm ulu v.iksti:
21279:                          1 §.                              ntam! mwkaarn muiden pietllilmrjanha!1tijain
21280:     Moonlrankintallam mukaan; muodostetJta-                Iaådullltarve edeihlyrt;t:ää.
21281:  vilksi :laidunalue:iksti voidiruan eromt:aa, miJ-             ( 1 ja 3 mom. kuten l!aiss:a.)
21282:  lom se!llaisten muodost:amiln•en ika!tsotaiiln
21283:  tarkoituks'enilllukaiseksi, IT~in paljon ilaidun-                                    6 '§.
21284:  kelrpoist:a mawta, kuin samruan asutusryh-                     ( 1 ja 2 mom. ku/ten t1aissa.)
21285:  mään perus:t·e1ltavien .a;sull!t!oviljclystti.loj,en,         E-m:ty]s,]srt;ä syistä voiJdaan t}aidunyhdtistys
21286:  aswi<otlliLoj·en ja -ltonrttilen stekä jo ol•emasm        :hrukemuksest1a vapauttaa suoriitltamrusta WJJ-
21287:  olevien, niithi.n 'VIetr:Mttavi€1ll pie:ntilojoo          tiolile vuos·ivuokna:a yhden, ta~ maam.nmill
21288:  sekä vähävaraåsten til~rutltomm j•a hJa,l'lrin-           j ästem.lffil:Sä osaltta.
21289: 
21290:            Hclsrnngissä 12 päivämä heJmiik:uuta 1947.
21291: 
21292:      Valfrid Eskola.            Kalle Jokinen.              K. Hakala.                E. Pusa.
21293:      J. F. Tolonen.             0. Muikku.                  Onni Peltonen.            Matti Lepistö..
21294:      Walter Kuusela.            Emo Raunio.                 A. K. Paasivuori.         Juho Karvonen.
21295:      Heikki Simonen.            Jere Juutilainen.           Uuno Raatikainen.
21296: 462
21297: 
21298: IX,13. -   Toiv. al. N:o 180.
21299: 
21300: 
21301: 
21302: 
21303:                                 Miettunen y. m.: .Toimenpiteistä maatalouden kannattavai-
21304:                                   suustutkimuksen tehostamiseksi.
21305: 
21306: 
21307:                                     E d u s k u n n a 11 e.
21308: 
21309:    Viitaten vuoden 1946 villtiopäiviUe jä-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21310: tetyn rah.aasia-aloi1tteen N :o 1 (L. IV, 40            toimenp~teisiin   .maatalouden kannat-
21311: siv. 107) perusteluihin ja korostaen maa-               tavaisuustufkimuksen tehostamiseksi
21312: talouden      kannattavaisuustutkimuksessa              erityisesti pienviljelystiun'lla kirjan-
21313: pienviljelystilojen lukumäärän kiireellisen             pitot'IJ'1ojen lukumäärää lisäämällä
21314: lisäämisen välttämättömyyttä luotettavien               maan eri ·osissa ja ottaisi siinä ta1'-
21315: tuloksien saamiseksi pienviljelyksen kan-               koituksessa vuoden 1948 tulo- ja
21316: nattavaisuudesta, ehdotamme kunnioittaen                menoarvioon riittävän suuren määr·ä-
21317: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,                   rahan.
21318:       Hclsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
21319: 
21320:                 Martti Miettunen.                             Yrjö Hautala.
21321:                 Markus Niskala.                               Veikko Vennamo.
21322:                                                                                         463
21323: 
21324: IX,H.- Toiv. al. N:o 181.
21325: 
21326: 
21327: 
21328: 
21329:                                Virolainen y. m.: Ohjelman laatimisesta maataloustuotan-
21330:                                   non kohottamisesta.
21331: 
21332:                                    E d u s k u n n a 11 e.
21333: 
21334:    Sodan jälkeen on maassamme käyty pal-        toa. Niistä mainittakoon maatalouden
21335: jon keskustelua maataloutemme keskei-           rappioiden korjaaminen, riittävien väki-
21336: sistä !kysymyksistä. Toisaailta oo eltsiltty    rehu- ja väkilannoitemäärien maahan saa-
21337: keinoja sodan aikana huomattavasti vä-          minen, säännöstelyjärjestelmän yksinker-
21338: hentyneen tuotannon kohottamiseksi ja           taistaminen sekä hinta- ja palkkakysy-
21339: toisaalta kiinnitetty huomiota siihen, min-     mysten oikeudenmukainen järjestäminen~
21340: kälainen asema maataloudelle lähitulevai-       joka takaa maataloudelle riittävän työvoi-
21341: suudessa muodostuu jatkuvasti teollistu-        man saannin. Edelleen niihin kuuluu maa-
21342: vassa. suomalaisessa yhteiskunnassa. Val-       talouden rationalisoimisen edistäminen, en-
21343: tiovallan toimesta on suoritettu selvityksiä    nen muuta koneiden käytön, salaojituksen
21344: eräistä maatalouden ·erikoiskysymyksistä.       ja Å. I. V.-rehun käytön lisääminen sekä
21345: Samoin on hallitus ilmoittanut ryhtyvänsä       neuvontatyön tehostaminen.
21346: tehokkaisiin toimenpiteisiin maataloustuo-         Jälkimmäisiin kuuluu keskeis~nä kysy-
21347: tannon kohottamiseksi ja maa;talousv,äes-       mys siitä, miten laaja·a maataloustuotan-
21348: tön as·eman parantamiseksi. Mutta laaditut      toa Suomessa voidoon harjoittaa sodan j·rul-
21349: selvitykset ja suunnitellut toimenpiteet        keen normaalisten kauppayhteyksien pa-
21350: kohdistuvat kuitenkin vain osaan siitä          lattua ottaen huomioon kotimaan kulutuk-
21351: laajasta probleemasarJasta, jonka sodan         sen j·a vientimahdollisuudet. Tällöin tulee
21352: jälkeen monessa suhteessa muuttunut ti-         esiin kysymys siitä, kuinka suuri määrä
21353: lanne on asettanut maataloutemme ja koko        maataloustuotteita meidän kannattaa tuot-
21354: kansantaloutemme ratkaistavaksi. Tähän          taa, miten suuri väestö sitä varten tarvi-
21355: mennessä ei vielä ole suoritettu sellaista      taan ja kuinka suurelta peltoalalta nuo.
21356: yleisselvittelyä, jonka pohjalla voitaisiin     tuotteet voidaan saada huomioonottaen sa-
21357: luoda toiselta puolen t~hokas ohjelma           tojen kohottamismahdollisuudet. Tämän
21358: maataloustuotannon nopeaksi kohottami-          kysymyksen ratkaisu antaa silloin myös.
21359: seksi ja toisaalta päästä selville niistä pe-   vastauksen siihen, miten pitkälle asutus-
21360: rusteista, joille maataloutemme tulevai-        toimintaa ja uudisraivausta on jatkettava..
21361: suudessa rakentuu. Tällaisen ~rusteelli­           Harkittaessa kysymystä maatalousväes-
21362: sen selvittelyn ja tosioloihin perustuvan       tön määrästä on kiinnitettävä erikoista-
21363:  maatalousohjelman puute on omiaan vai-         huomiota maa- ja metsätalouden läheisiin
21364:  keuttamaan maataloutemme jälleenraken-         suhteisiin Suomen maatilataloudessa ja
21365:  nusta, minkä vuoksi tässä ilmenevä puute       metsätalouden työvoimatarpeeseen, joka on
21366:  olisi poistettava.                             varsin huomattava.
21367:    Valtiovallan toimesta olisi selvitettävä        Kun edellä mainittu kysymys maatalous-
21368:  mahdollisimman asiallisesti ja tosioloihin     tuotannon laajuudesta, joka tavallaan on
21369:  perustuen -edellä lyhyesti kosketellut sei-    koko probleemin ydinkysymys, on rat-
21370:  kat, jotka voitaisiin jakaa tämän hetken       kaistu, joudutaan ratkaisema·an kysymyEt.
21371:  kiireellistä ratkaisua vaativiin ja pitem-     tuotantosuunnasta, t. s. kysymys siitä, mi-
21372:  män ajan kysymyksiin. Edellisiin kuulu-        ten peltoviljelystuotannon ja kotieläinta-
21373:  vat kaikki ne toimenpiteet, joilla voidaan     louden väliset suhteet järjestetään.
21374:  no~asti lisätä kotimaan maataloustuotan-          Maatalouden tulevaisuutta suunnitel-·
21375: 464                            IX,14. -   Maataloustuotanto.
21376: 
21377: taessa on lähdettävä siitä, että ma·atalou-      viipymättä selvitettävä. Tällainen selvit-
21378: temme joutuu ilmeisesti käymään kovaa            tely voisi parhaiten tapahtua asettamalla
21379: kilpailua ulkomaisen, meitä edullisemmissa       tarkoitusta varten asiantuntijoista ko-
21380: olosuhteissa harjoitetun maatalouden kans-       koonpantu toimikunta, joka saisi tehtä-
21381: sa. Sen vuoksi meidän on pyrittävä voi-          väkseen mainittujen kysymysten nopean
21382: makkaasti parantamaan maataloutemme              selvittelyn ja tarpeellisten esitysten teke-
21383: kannattavaisuusedellytyksiä.        Maan eri     misen. Nyt toimivista toimikunnista tai
21384: osien mahdollisuudet harjoittaa kannatta-        muista elimistä ei milään ole edellytyk-
21385: vaa tuotantoa ovat varsin erilaiset, minkä       siä selvittää kosketBltua kysymystä koko-
21386: vuoksi olisi selvitettävä, minkälainen ta-       naisuudessaan, mutta ne voisivat kyllä
21387: lousmuoto missäkin osassa maata olisi kes-       antaa asetettavalle erikoistoimikunnalle
21388: kimäärin edullisin. Toisilla seuduilla on        selvityksiä kysymyksen yksityiskohdista,
21389: kannattavampaa voimaperäinen ma·atalous,         mikä huomattavasti helpoittaisi toimikun-
21390: toisilla eksteooiivi:oompi talous. Samoin uhsi   nan työtä. Tämän laajan kysymyksen sel-
21391: selvitettävä, mikä tilakoko maan eri osissa      vittely vaatii toisaalta maatalouden eri
21392: ja erilaisissa olosuhteissa on taloudellisesti   puolien ja toisaalta koko kansantrulou-
21393: kannattavin ja mitä mahdollisuuksia meillä       temme rakenteen tarkkaa tuntemusta. Sen
21394: on päästä edullisimpaan tilakokoon.              vuoksi olisi tarkoitusta varten asetettava
21395:    Maatalouden kehittäminen ja tuotannon         erityinen valtion toimikunta, joka olisi
21396: kohoaminen riippuvat ensi sij·assa maa-          kokoonpantu      talouselämän     asiantunti-
21397: talousväestöstä. Tämän väestön ammatti-          joista. Mainittu selvittely on myöskin sen
21398: koulutusta olisi tehostettava ja neuvonta-       vuoksi välttämätön, jotta kansamme kai-
21399: työssä ilmenevät epäkohdat poistettava,          kissa piireissä saataisiin oikea käsitys
21400: minkä vuoksi olisi selvitettävä, miten tässä     maatalouden varsin keskeisestä merkityk-
21401: suhteessa saataisiin aikaan parannuksia.         sestä kansantaloudessamme. Vasta silloin,
21402: Lisäksi olisi kiinnitettävä vakavaa huo-         kun tälla·inen oikea käsitys pääsee vai-
21403: miota maatalousväestön, niin omaa työ-           kuttamaan myös kuluttajaväestön keskuu-
21404: tään tekevien viljelijöiden kuin maatalous-      dessa, voidaan maan maatalouspolitiikkaa
21405: työväen, sosiaalisten olojen parantamiseen.      hoitaa maatalouden ja koko maan etujen
21406:    Maatalous on jo tällä hetkellä suuressa       mUika:isBsti.
21407: määrin riippuvainen maataloustieteen ke-            Edellä olevan perusteella esitämme
21408: hityksestä ja sen saavutuksista. Tämä            eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21409: riippuvaisuus kasvaa jatkuvasti vuosi
21410:  vuodelta. Tämän vuoksi on välttämätöntä                  että hallitus viipym-ättä asettaisi
21411: tehosta·a maataloustieteen tulosten hyväk-              asiantuntijatoimikunnan, jonka tulisi
21412: sikäyttö käytännän maataloudessa, joka                  laatia yksityiskohtainen ohjelma so-
21413: edellyttää tutkimus- ja koetoiminnan voi-               dan johdosta rappeutuneen maata-
21414:  makasta tukemista ja edistämistä.                      loustuotantomme kohottamiseksi ju
21415:    Kuten edellä esitetyistä lyhyistä viit-              selvittää, :miten maataloustuotannon
21416: tauksista selviää, liittyy maataloustuotan-             laajuus ja tuotantosuunta Suomessa
21417: non kohottamiseen j.a siihen, minkälaiseksi             on lähitulevaisuudessa järjest.ettävä
21418:  maatalouden asema kansantaloudessamme                  sekä tehdä esitykset tarvittavista toi-
21419: lähitulevaisuudessa muodostuu, useita ky-               menpiteistä.
21420: symyksiä, jotka olisi valtiovallan toimesta
21421:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
21422: 
21423:         Johannes Virolainen.         Eeniil Luukka.               J. E. Lampinen.
21424:         Toivo Ikonen.                Kustaa Tiitu.                Yrjö Hautala.
21425:         Juhani Leppälä.              Aapo Inkinen.                Kusti Eskola.
21426:         Aino Luostarinen.            Lauri Murtomaa.              Erkki Koivisto.
21427:         Anselm Alestalo.             Elias Tukia.                 Veikko Vennamo.
21428:         Markus Niskala.              Antti J. Rantamaa.           Tauno Saukkonen.
21429:                                      Martti Miettunen.
21430:                                                                                                 465
21431: 
21432: IX,15. -     Toiv. al. N:o 182.
21433: 
21434: 
21435: 
21436: 
21437:                                   Lepistö y. m.:. Tukipalkkiojärjestelmän lopettamisesta myön-
21438:                                      tämällä vähävaraisille ja suuriperheisille vastaavct sosiaa-
21439:                                      line.n tUki.
21440: 
21441: 
21442:                                        E d u s k u n n a ll e.
21443:    Maataloustuotteiden vwkauttamis- ja tuki-        vaikuttaa inflatoorisesti, sillä siihen joudu-
21444: palkkiojärjestelmä       otettiin käytäntöön        taan käyttämään valtion varoja siksi huo-
21445: vuonna 1943. Sen tarkoituksena oli estää            mattavia summia, että se osaltaan on hor-
21446: elinkustannusindeksin nousu, johonka in-            juttamassa budjetin tasapainossa pysyttä-
21447: deksiin dli sidottu valtioneuvoston päätök-         mistä. Käsityksemme mukaan on tullut
21448: sellä työpalkkataso. Tällöin haluttiin tar-         ajankohta, jolloinka nykyisestä tukipalkkio-
21449: peellinen hinnankorotus suorittaa siten, että       järjestelmästä olisi luovuttava.
21450: hinta- ja palkkataso säilyisi vakavana.                Kuitenkin määrättyyn tulorajaan saakka
21451: Tä,mä tarkoitus silloisella tukipalkkiojär-         erikoisesti suuriperheisten osalta tarvittai-
21452: jestelmällä saavutettiinkin, sillä indeksi          siin vissiä sosiaalista tukea ja tämä olisikin
21453: nousi syyskuun alusta 1943 syyskuuhun               tälle osal,le väestöä j1ärjestettåvä. Millä ta-
21454: 1944 vain 3.6 %, jotenka va!kauttamispalk-          valla se parhaiten voitaisiin käytännössä
21455: kiot silloisissa oloissa puolustivat markan         suorittaa, se pitäisi nopeasti selvittää. Oli-
21456: arvon vakaana pysymistä.                            sikD annettava erikoisia alennuskortteja vä-
21457:     Tämän jälkeen on kuitenkin inflatio kul-        hävaraisille suuriperheisille vai voitaisiinko
21458: kenut pitkän matkaa eteenpäin. Maatalous-           asia auttaa antamalla heille erikoista perhe-
21459: tuotteiden hintoja on useampaan kertaan             lisää. Jos tämä selvitettäisiin, niin silloin
21460: komtet.tu j.a työpaikoissa on tapahtunut            voitaisiin hyvin!kin nopeasti luDpua tuki-
21461: erittäin huomattava nousu. V akauttamis-            palkkiojärjestelmästä.
21462: ja tukipalkkiojärjestelmä on näissä muuttu-            Edellä olevan perusteella kunnioittaen
21463: neissa oloissa menettänyt alkuperäisen mer-         ehdotamme 'eduskunnan päätettäväksi tohro-
21464: kityksensä. Virallisella elinkustannusindek-        muksen,
21465: si'llä ei nykyisissä oloissa ole enruä eliitistä               että hallitus kiireellisesti selvityt-
21466: merkitystä pal~kojen määrittelyssä, sillä ne               träisi, millä tomalla voitaisiin nykyinen
21467: lähtevät pikemminkin ,vapaan huollon"                       tukipalkkiojärjestelmä lopettaa niin,
21468: hintojen pohjalta. Näin ollen mainitulla                    että vähiivaraisille ja suuriperheisille
21469:  järjeste1mählä: ei Qlle enää merkitystä mar-               voitaisiin myöntää vastaava sosiaali-
21470: kan arvon puolustuksena. Päinvastoin '>e                    nen tuki.
21471:            Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
21472: 
21473:            Matti Lepistö.              Eino Raunio.                   Isak Penttala.
21474:            .fussi Raa.tikainen.        Juho Pyy.                      Onni Peltonen.
21475:            Kalle Jokinen.              0. Muikku.                     Väinö Leskinen.
21476: 
21477: 
21478: 
21479: 
21480:                                                                                                    59
21481: 466
21482: 
21483: IX,u1. -   Toiv. al. N:o 183.
21484: 
21485: 
21486: 
21487: 
21488:                                 Okko y. m.: Maataloustuotannon säännöstelyn asteittaisesta
21489:                                   lakkauttamisesta.
21490: 
21491: 
21492:                                     E d u s k u n n a il. l e.
21493: 
21494:    Säännöstely maa:taloustuotteiden alalla        ensin ovat olleet varsin korkeat, ovat aikaa
21495: on kestänyt jo yU_i 7 vuotta. Joskin on tun-      myöden ·laskeneet, sikäE kuin tuotanto on
21496: nustettava, että se sodan aikana, jolloin         päässy.t nousemaan. Esimerkkinä mainit-
21497: elintarpeiden tuottajat o:Iivat suurimmalta       takoon kananmunat, jotka syksyllä 1945
21498: osalta sotatoimissa ja elintarpeiden saanti       täytyi vapauttaa säännöstelystä sen joh-
21499: ulkomailta oli melkein pysähdyksissä, oli-        dosta, etltä ne olivat kokonaan kaupoista
21500: kin välttämätönt·ä, on nyt kuitenkin tullut       loppuneet, niin niiden kohdal:ta on tuo-
21501: aika, jol1loin on ryhdyttävä valtiovallan ta-     tanto päässyt nousemaan huolimatta siitä,
21502: holta tarkastelemaan, missä kohdin ja missä       ettei kananrehua vieläkään ole saatavissa.
21503: määrin voitaisiin jo maatalouden alalla           Munia on nykyisin riittävästi kaupoissa ja
21504: säännöstelyä h~l pottaa.                          hinnatkin ovat jatkuvasti laskeneet, joten
21505:    Yleisesti on tunnettua, että säännöstely       hinnat niistä ovat varsin kohtuulliset. Va1-
21506: varsin pitkälle jatkettuna alkaa menettää         itioneuvoston päätös joulukuun 13 päivältä
21507: merkityksensä, varsinkin kun siihen on kyt-       viime vuonna, joLla päätöksellä hevosen ja
21508: ketrtynä pakkO:toimenpHeet ja hilllta, joka       lampaan il.iha vapautettiin säännöstelystä
21509: monissa tuotteissa ei kykene korvaamaan           vuoden vaihteessa, sianliha maaliskuun 1
21510: edes tuotantokustannuksia. Tästä on seu-          p~iiViästä ja peruna ilmsäkuun loppuun men-
21511: rauksena .tuotannon jyrkkä aleneminen.            nessä, on jo osoittaunut ja tulee jatkuvasti
21512: Viljelijän on pakko alentaa tuotantonsa           osoittamaan näillä vapautetui:Ua aloi!lla tuo-
21513: mahdolHsimman vähiin, vain oman per-              tannon nousua.
21514: heensä käyttöön, tai s]t'ten •turvautuu hän          Kuitenkin on säännöstelyn alaisena suu-
21515: myymään sen sivu säännöstelyn mustaan             rin osa maataloustuotteita, joiden pikainen
21516: pörssiin. Tämä yhdessä maatalouden ylei-          vapaUJttaminen olisi jo ajankohtaista, ja
21517: sen rappeutumisen kanssa on vienyt siihen,        joiden vapaaksi päästäminen ei miHään ta-
21518: että vuosi vuodelta säännösteltyyn kulutuk-       valla vaaranna valtakunnan väestön toi-
21519: seen ~uovutettavat määrät vähenevät, kun          meentuloa. Sel1laisena mainittakoon esim.
21520: tilanne pitäisi olla aivan päinvastainen.         vHlan vapauttaminen, joka, kumma kyllä,
21521:    Tilasto osoittaakin, että esimerkiksi kar-     vaikka lampaanliha ja -nahka vapautettiin,
21522: jataloustuotanto on v. 1939 vuoteen 1946          niin villla jätettiin varsin aiheettomasti
21523: laskenut maidon osailta 60% :iin, ja voin         säännöstelyn alaiseksi. Tästä varsin epäsel-
21524: osaLta 45 % :iin. SuunniUeen samanlaista          västä määräyksestä on oHut seurauksena,
21525: laskua on havaittavissa muidenkin maata-          että monissa tapauksissa, kun vill[an luovu-
21526: loustuotteiden osalta. Ne harvat maatalous-       .tus on varsin raskas, johtuen varsin niu-
21527: tuotteet, jotka joko osittain tai kokonaan        kasta villan kasvusta, kun ~ampaille ei ole
21528: on vapautettu säännöstelyn alaisuudesta,          väkirehuja saatavissa, että myöskin lam-
21529: ovat selvästi osoittaneet, että vapauttavat       masnahka jää •luovutuksen alaiseksi. Sama
21530: toimenpiteet ovat sekä lisänneet näiden           ristiriitaisuus on myöskin hevosen kohdalta.
21531: tuotteiden osa1ta tuotantoa, kuin myöskin          Hevosen [iha Oili vapautettu, mutta nruhka on
21532: että niitä on jatkuvasti ja riittävästi ollut     jäJtetty säännöstelyn alaiseksi. Kun tietää,
21533: kwluttajaväestön saatavissa. Hinnat, jotka        miten tiukka maataloudessa on jaJlkineti-
21534:                                          IX,16. -      Okko y. m.                                   467
21535: 
21536: lanne ja samoin hevosvaljaitten osaHa, olisi            :tyä mietJtimään niitä seurauksia, mihin
21537: hevosen nahka myöskin mitä pikimmin va-                 ~ämä      !lyhytnäköinen politiikka johtaa.
21538: paurtettava säännöstelystä. Säännöstelyn                Ma11$a, jossa karjataloudelia on mitä suu-
21539: alaiseksi on myöskin unohtunut maa.talous-              rimmat edellY'tykset, menemme vuosi vuo-
21540: väestölle seHainen tärkeä tuote kuin pel-               dclta yhä pienempään tuotantoon. Säännös-
21541: l:a'Vla, jo:nika. säännöstelyllä ei ole enä:ä miill-    telyn jatkam:im.en pakkotoimenpiteitten tiu-
21542: käänlaista merki.ltystä, senjälkeen kun maa-             kentamisella ei tässä enää auta. On
21543: han on tul:lwt riittävästi puuvillaa Ameri-             ryhdyttävä tälläkin a[wJ.la keksimään ikei-
21544: kasta. Metsän hintasäännöstelystä kuin                  noja, jotka pysäy:ttäisrivä:t tämän turmiol-
21545: myöskin metsien pakko-otosta on myöskin                 lisen kehityksen ja muuttaisivat ailenevan
21546: mitä pikimmin päästävä, ja palattava va-                tuotannon nousevaksi :tuotannoksi. Karja-
21547: paan hinnan muodostelun pohjalle.                       talloustuotanm.on alalla on vakavasti alet-
21548:     Kovimman säännöstelyn wlaisena on                   tava harkita, eikö ole aiika rt.äJliäkin alalla
21549: meillä ollut ja on edelleen karjataloustuot-            si,irrtyä pois sä:ännöstelystä ja pyrkiä va,paan
21550: rteet, sillä !tuloksella, että maidon ja voin           hinnan muodostamioolila kohottamaan tuo-
21551: saanti yleiseen ku!J.utukseen on vuosi vuo-             tantoa.
21552:  delta jyrk!ä:sti laskenut. HetikeHä, johloin               Edellä olevaan vii.itaten pidämmekin :tar-
21553:  olisi monia mahdollisuuksia tämän tuotanto-             peellisena ehdoitaa eduskunnan hyväksy,t-
21554:  alan kohottamiseksi, pitää hallitusvalta mai-           täväksi toivomuksen,
21555:  totaloustuOitteiden hinnat sellaisina, etteivät
21556:  ne lähimainkaan vastaa tuotantokustannuk-                       että hallitus laatisi kiireellisesti
21557:  sia, seurauksella, että tällä hetkellä hävi-                  suunnitelrnan rnaatalouden tuotan-
21558:  tetään lypsykarja mahdollisimman vähiin.                      non asteittaisesta vapauttarnisesta
21559:   Olisi jo korkea aika hallitusvallan ryh-                     pakkosäännöstelystä.
21560:        Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
21561: 
21562:           Väinö Okko.                     Markus Niskala.                 Juhani Leppälä.
21563:           Elias Tukia.                    Martti Miettunen.               Johannes Virolainen.
21564:           Kusti Eskola.                   Tauno Saukkonen.                Anselm Alestalo.
21565:           Albin Asikainen.                Lauri Murtomaa.                 S. Salo.
21566:           Matti Miikki.                   Juho Paksujalka.                Kustaa Tiitu.
21567:           Aapo Inkinen.                   M. 0. Lahtela.                  Aino Luostarinen.
21568:           Yrjö Hautala.                   Toivo H. Kinnunen.              J. E. Pilppula.
21569:           Eino Möttönen.                  Matti Pärssinen.                Veikko Vennamo.
21570:           Eemil Luukka.                   Eino Laitinen.                  L. 0. Hirvensalo.
21571:           J. Pyörälä.                     Akseli Brander.                 Heikki Soininen.
21572: 468
21573: 
21574: IX,11. -     Toiv. al. N:o 184.
21575: 
21576: 
21577: 
21578: 
21579:                                    Sormunen y. m.: Tointenpiteistä maataloustuotteiden sään-
21580:                                        nöstelyn uudistamiseksi.
21581: 
21582: 
21583:                                          E d u s k u n n a ll e.
21584: 
21585:     :Manaskuun 8 päivänä 1945 valtioneu-                 Järjestelmän käytäntöön soveltuvaisuus
21586:  vosto asetti toimikunnan harkitsemaan                 ja tarkoituksenmu'kåisuus oli ilmeinen. Kui-
21587:  muutoksia maataloustuotteiden luovutusjär-            tenkaan sitä ei ole voimaan saatettu. Sen
21588:  jestelmään niin, että silloista suuremmassa          sijaan valtioneuvosto joulukuun 12 päivänä
21589:  määrin tulisi huomioiduiksi viljelmäin suu-          1946 peruutti aikaisemman periaatepäätök-
21590:  ruus ja muut karjanhaltijain luovutusky-             sen kotimaisen maataloustuotteiden ylijää-
21591: kyyn vaikuttavat seikat. Toimikunta, jonka            män vapauttamisesta hintasäännöstelystä ja
21592: puheenjohtajana toimi osastopäällikkö Jorma           päätti asteettaisesti luovuttavaksi porsaan,
21593: Koskivaara, saikin ehdotuksensa valmiiksi             lampaan, hevosen, sianlihan ja perunan
21594: toukokuussa 1946 ja antoi sen valtiDneuvos-           hinnan ja kaupan säännöstelystä, korottaen
21595: tolle saman kuun 31 päivänä, ja sisälsi se            samalla maidon ja luovutusvelvollisuuden
21596: niin sanottuun lwkonaisluovutusjärjestel-             yli säännösteltyyn kulutukseen toimitettu-
21597: mään siirtymisen.                                      jen tuotteiden hintaa. Nämä toimenpiteet
21598:    Kesäkuun 20 päivänä 1946 valtioneu-                olivat kuitenkin puolinaiset ja puutteelliset
21599: vosto asethli edellä mainitun ehdotuksen              tarpeelliseksi muodostuneen luovutusjärjes-
21600: ik:aJ1nalle ja teki n. s. periaa'bepää:töksen koti-   telmän uusimisen kannalta. Niinpä tilanne
21601: maisten tuotteiden ylijäämän vapauttami-              kansanhuoltolaitoksen ja toisaalta viljeli-
21602: seksi hintasäännöstelystä.           Toimenpiteen      jäin kesken kaikkialla maassamme on yhtä
21603: tarkoituksena bli kotimaassa tuotettavien             sekava ja kireä kuin aikaisemminkin. Sii-
21604: elintarvikkeiden tuotannon lisääminen ja              hen vaikuttaa myös epätyydyttävä nahko-
21605: elintarvikekaupan alalla vallitsevan sala-            jen säännöstely ja jalkineiden saantimah-
21606: kaupan vastustaminen. Tämän pyrkimyk-                 dollisuudet maaseudulla. Mutta erikoisesti
21607: sen toteuttamista varten valtioneuvosto                juttri se seikka, ettei nykyinen maatalous-
21608: 29 päivänä kesäkuuta 1946 asetti ylijoh-              tuotteiden luovutusjärjestelmä tee oikeutta
21609: taja K. J. Ellilän puheenjohdolla toimi-              vi,lj~lijäimme enemmistöll:e, vaan sen Hijaan
21610: kunnan tekemään ehdotuksen asiassa. Eh-               tuo haittoja lukuisine lomakeselityksineen,
21611: dotus valmistui marraskuun 5 päivänä 1946             aiheuttaa sen, että odotetaan luovutusjärjes-
21612: ja annettiin samana päivänä valtioneuvos-             telmän uusimista. Viljelijäimme enemmis-
21613: tolle. Ehdotuksen mukaan olivat kaikki ta-            töllä ei ole mahdollisuutta tuottaa porsaita
21614: vallisimmista maataloustuotteistamme sään-            ja rotueläimiä, joilla talous- ja maanvilje-
21615: nöstelyn alaisia, mutta saivat vijelijät suo-         lysseurain välityksellä luovutusvelvollisuuk-
21616: rittaa heille määrätyt luovutustarvikkeet             sia täytettäisiiru; niWi orr vain harvoilla ja
21617: haluamissaan tuotteissa, paitsi karjatalous-          vanhemmiUa t.Ha1lisitlamme, joiHe nykyisestä
21618: tuotteiden osalta, joille olisi ollut määrät-         ;luovutusj;äTjestelmäst.ä; on etua. Puolinai-
21619: tävä n. s. osaluovutusvelvollisuus. Ja kun            seksi jä:änyt kdkonaisluovutusjärjestelmä ei
21620: kullekin viljelmälle määrätyt luovutusyksi-           vähennä työtä ja lomalrekasoja kansanhuol-
21621: köt säännösteltyyn kulutukseen olivat luo-            tolautaikunn:issa. Sen vuoksi viljelijät joutu-
21622: vutetut, olisivat viljelijät saaneet oikeuden         vat uhraamaan paljon työaikaansa ja varo-
21623: myydä vapaasti ylijäämätuotteensa niitä               jaan pitkienkin matkojen takaa asioidessaan
21624: välittäviin kauppaliikkeisiin taikka suoraan          kansanhuoltovirastoissa.
21625: kuluttajille ilman hintasäännöstelyä.                    Kansanhuoltolaitoksen ja toisaalta viljeli-
21626:                                  IX,11. -   Sormunen y. m.                                   469
21627: 
21628: Jam ja myös kuluttajain kireitä suhteita        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21629: voidaan tasoittaa ja parantaa toteuttamalla     vomuksen,
21630: kokonaisluovutusjärjestelmä ja vapautta-                 että hallitus kiireellisesti tarkistaisi
21631: maila ylijohtaja K. J. Ellilän toimikunnan            kotimaisten maataloustuotteiden luo-
21632: ehdottamien periaatteiden pohjalla koti-              vutusvelvollisuudesta ja ylijäämä-
21633: maassa tuotetut maataloustuotteet, joita ei           tuotteiden hintasäännöstelystä va-
21634: ole tarvinnut käyttää viljelijä:He määrä(yn           pauttamisesta sekä vttotien ja nahko-
21635: luovutusvelvollisuuden täyttämiseen, hinta-           jen säännöstelystä antamiaan, nyt
21636: säännöstelystä. Edelleen on asialle eduksi,           voimassa olevia päätöksiä ja ryhtyisi
21637: että myös nahkojen ja vuotien osfl,lta nykyi-         niiden uusimiseen kokonaisluovutu.s.
21638: siä säännöksiä t~rik:istetaan nykyistä parem-         järjestelmän pohjalta ja keskittä-
21639: min käytäntöön sov!Cltuviksi..                        mällä ylijäämätuotteiden kauppa eri-
21640: · Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti             tyiselle yhtyrnäUe.
21641: 
21642:      Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
21643: 
21644:                  Toivo I. Sormunen.                        Esa Hietanen.
21645:                  Arvo Riihimäki.                           Sulo Muuri.
21646:                  W. Metsäranta.                            Lauri Myllymäki
21647:                                   Toivo Kujala.
21648: 470
21649: 
21650: IX,1s. -   Toiv. al. N:o 185.
21651: 
21652: 
21653: 
21654: 
21655:                                 Simonen y. m. : Toimenpiteistä maatalouden rationalisoimis-
21656:                                    laitoksen aikaansaamiseksi.
21657: 
21658: 
21659:                                     E d u s k u n n a 11 e.
21660: 
21661:    Suomen maatalouden kilpailukyky ulko-         kiinnitettävä huomiota paljon enemmän
21662: maiden kanssa oli jo ennen sotaa kovalla         kuin tähän asti on tapahtunut.
21663: koetuksella. Erityisesti viljaa !kykenivät          Läheskään kaikkia maatalouden rationa·
21664: suuret valtamerentwkaiset maatalousmaat          lisointima:hdollisuuksia ei maassamme vielä
21665: tuottamaan niin alhaisilla kustannuksilla,       ole selvitetty. Työtehoseura tosin on tällä
21666: että sitä voitiin Amerikasta asti kuljetet-      alalla tehnyt hyvää työtä selvitellen työ-
21667: tuna myydä meidän satamissamme 35-               menetelmiä, valmistuttaen ja levittäen käy-
21668: 50 % :lla siitä hinnasta, minkä Suomen           täntöön työtehon kannalta myönteisiä työ-
21669: maataloustuottajat katsoivat olevan tuotan-      välineitä j. n. e. Sen työ ei kui,tenkaan o1e
21670: non kannattavaisuu.den alarajana. Oman           voinut muodostua kyllin laajaksi ja kyllin
21671: maan viljantuotannon kannattavaisuus tur-        monipuoliseksi eikä niin keSkitetyksi, että
21672: vattiin viljatulleilla, jotka yksistään olivat   rationalisoimistyö olisi saatu riittävään te-
21673: joskus lähes kaksinkertaiset uLkomaisen          hdkkuuteen ja sen tulokset nopeasti ja
21674: viljan tullittomaan hintaan verrattuna.          tarpeeksi yleisesti palvelemaan käytäntöä.
21675: Kotieläintu<>tantoakin katsottiin erityisesti    Tässä suhteessa on pyrittävä viemään kehi-
21676: 1930-luvulla välttämättömälksi tukea kanan-      tystä voimakkaasti eteenpäin, jos mielitään
21677: munien, voin, juuston, sianlihan ja mvudan-      välttyä siitä, että yhä pienviljelysvaltai-
21678: lihan, aj<>ittain milteipä kaikkien kotieläin-   semmaksi muuttuva maataloutemme jou-
21679: tuotteiden vientipalkkioilla, jotka liikkui-     tuisi liian suurelta osaltaan muiden elin-
21680: vat 10-35 prosentissa näiden tuotteiden          keinojen ja yhteislmnnan antamasta tuesta
21681: kansainvälisistä hinnoista.                      riippuvwksi.
21682:    Toisen maailmansodan jälkeen tulee maa-          Maatalouden rationaliS<>imisessa on vas-
21683: taloutemme kilpailukyky nä1htävästi vielä-       taisuutta ajatellen l)mhdistettava erityistä
21684: kin kovemmalle koetukselle. Sodan aiJkana        huomiota pientilojen kaikkien töiden teh~k­
21685: ja sen jäLkeen on johtavien maatalous-           kaamman suoritustavan löytämiseen ja tar-
21686: maiden maatalous entistä pitemmälle iko-         koituksenmukaisimpien työvälineiden keksi-
21687: neistettu, joten koneiden osuus tuoteyksik-      miseen ja yleistämiseen. Asian vaatimilla
21688: köä kohti on kasvanut, ihmistyön osuuden         tutkimuksilla on nopeasti selvitettävä ta-
21689: vastaavasti vähentynyt. Kun meillä on            louskeskuksen edullisin sij:oitus sekä työ-
21690: maatilojen keskisuuruus käynnissä olevan         tehon kannalta parhaat rakennustyypit ja
21691: maanhankintalain mukaisen asuttamisen ta-        niiden sijoittelu. Näiden käytäntööntulo on
21692: Ida entisestäänkin pienentynyt ja !koneis-       toteutettava uusilla pientiloilla heti tilaa
21693: tettuun viljelYJkseen nojautuva tuotanto tä-     perustettaessa ja vanhoilla tiloilla niin pian
21694: män johdosta pikemminkin vähentynyt kuin         kuin entiset talouskeskusten sijoitussuhteet
21695: lisääntynyt, on suhde muuttumassa meille         ja rakennukset tekevät sen taloudellisesti
21696: entistäkin epäedullisemma:ksi.                   tarlwi tuksenmukaiseksi.
21697:    Jotta tästä aiheutuvat haitat saataisiin         Koneiden käyttöä pientiloilla on v.oimak-
21698: mahdollisimman vähäisiksi, on maatalous-         kaasti edistettävä koettamalla toisaalta
21699: tuotannon kaikinpuoliseen rationaliS<>intiin     keksiä tähänastista tarkoituksenmukaisem-
21700:                                     IX,1s. -   Simonen y. m.                                  471
21701: 
21702: pia, mahdo'llisimman huokeita ja .sellaisina       lia mahdollisimman jär:kiperäisesti. Tämän
21703: pientiloilla käytettäväJksi soveltuvia !koneita    vuoksi on maatalousopetuiksessa, neuvon-
21704: ja maataloustyökaluja, toisaalta taas saada        nassa ja propagandatyössä kiinnitettävä
21705: useampien viljelijäin yhteiskäytössä olevien       maatalouden rationalisointiin ja sen me!1ki-
21706: koneiden käyttö niin yleiseksi ja teho!k-          tykseen huomiota paljon enemmän !kuin
21707: kaa!ksi kuin on tarkoituksenmukaista. Tätä         tähän asti on tapahtunut.
21708: varten on tutkittava koneiden edullisimmat            Katsoen siihen, että maatalouden rationa-
21709: yhteiSkäyttömuodot ja myötävai!kutettava           lisoimismahdollisuuksia ja -muotoja ei meillä
21710: voimakkaasti näiden soveltamiseen pien-            ole vielä läheskään riittävästi selvitetty ja
21711: viljelijäin !keskuudessa.                          että tähän ei nykyisiä muotoja !käyttäen
21712:    Edelleen vaatii pienviljelyksen rationali-      eikä nylkyisin käytettävissä olevien laitos-
21713: sointi, että yhteisten laitosten, kuten vesi-      ten puitteissa tunnu :olevan mahdollisuuk-
21714: johtojen, pumppulaitosten, kotitarvesi!1k-         siakaan, olisi maahamme perustettava eri-
21715: kelisahain, yhteisten viljankuivaajain ja          tyinen valtion ylläpitämä maatalouden ra-
21716: lajittelijain, !koneiden varastosuojien, työ-      tionalisoimislaitos, joika johtaisi tämän alan
21717: pajojen, leipomoiden, pesuhuoneiden y. m.          tutkimustyötä ja tutkimusten mruhdollisim-
21718: aikaansaamista mahdollisuu!ksien mukaan            man tehokasta soveltamista käytäntöön.
21719: edistetään ja tuetaan. Samassa tarkoitulk-            Kun tällaisen selvityksen suorittaminen
21720: sessa on pientilain tuotteiden ja tarvik-          ja mahdollisesti perustettavaksi esitettävän
21721: keiden yhteisikuljetusten kuten meijeri'kul-       laitoksen aikaansaaminen joka tapauksessa
21722: jetusten, peltokasvituotteiden kauppavien-         vie huomattavasti aikaa, ja kun rationali-
21723: nin, s]eme:nlten, väkirehujen ja .:lannoittei-     soimistyötä tänwkin aikana olisi mahdolli-
21724: den t:hla.J:le tuonnin y. m. kuljetusten suorit-   simman voimakkaasti jatkettava, on välttä-
21725: tamista yhteisesti tehomkaasti edistettävä.        mätöntä, että pienviljelyksen rationalisoi-
21726:    Pientilain varsinaisen taloudenhoidon ra-       miseen jo sitä ennenkin otetaan riittävät
21727: tionalisoimisen edistämiseksi on tehtävä           määrärahat tämän työn saattll!miseksi tähän-
21728: mitä suinkin ,on tehtävissä. Pientiloille on       astista tehokkaammll!ksi.
21729: siten suunniteltava tarkoituksenmu!kaisim-            Edelläoleviin perusteluihin viitaten esi-
21730: mat viljelysjärjestelmät ja viljelysmenetel-       tämme kunnioittaen eduskunnan hyvä:ksyt-
21731:  mät sekä sopivimmat !kotieläinsuihteet ja         täväksi toivomuksen,
21732:  näiden ruokinta- ja hoitotavat. Erityistä
21733:  huomiota on !kiinnitettävä eri töiden suorit-               että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21734: tamisaikaan ja järjestykseen, pitäen par-                 toimenpiteisiin valtion ylläpitämän
21735:  haan taloudellisen tuloksen saavuttamista                maatalouden rationalisoimislaitoksen
21736: silmämääränä.                                             aikaansaam18eksi ma-ahamme johta-
21737:    Tyydyttäviin tuloksiin pienvilj ely;ksen               maan tämän alan rationalisoimis-
21738:  rationalisoinnissa päästään vain siten, että             työtä ja edistämään työn tulosten
21739:  pienviljelijäväestössä herätetään ja yllä-               nopeata käytäntöön soveltamista sekä
21740:  pidetään elävä tahto pyrkiä hoitamaan ta-                varaisi tätä tarkoitusta varten riit-
21741:  louttaan kokonaisuudessaan ja sen eri puo-               tävästi .määrärahoja.
21742:          Helsingissä 12 päivänä helmiikuuta 1947.
21743: 
21744:          Heikki Simonen.               Uuno Raatikainen.            Alpo Lumme.
21745:          H. S. Pesonen.                Varma Turunen.               Aino Malkamäki.
21746:          Va11frid Eskola.              A. K. Paasivuori.            Urho Kulovaara.
21747:          Walter Kuusela.               Edvard Pesonen.              Onni Peltonen.
21748:          Elli Nurminen.                P. A. Karjalainen.           Väinö Kivisalo.
21749:          Juho Pyy.                     Juho Karvonen.               Miina Sillanpää.
21750:          Matti Lepistö.                E. Pusa.                     Juho Kuirttinen.
21751:          Kalle J oldnen.               J. F. Tolonen.               Eino Raunio.
21752: 472
21753: 
21754: ~X,Hl.   -   Hemst. mot. N :o 186.
21755: 
21756: 
21757: 
21758: 
21759:                                  Smeds: Angående åtgärder för reglementeringens avskaf-
21760:                                    fande inont vissa prodttktionsbt·anschet·.
21761: 
21762: 
21763:                                      T i ll R i k s d a g e n.
21764: 
21765:     EHer ~rigets slut har inom vidsträckta         vecklande. Krigsskadeständsindustrins lc-
21766: befollrnin.gsJ<ager den förhoppningen vuxit        veranser kräva visserligen en så stor del
21767: sig l'ttark 1att näringglivet kunde befrias från   av den industriel1a produktionen !lllt,t ett
21768:                                                              1
21769: 
21770: 
21771: de reSitriktioner 00h und~ntagsbestämmel­          totailt av.läg.31llande av reglementeringsbe-
21772: ser det vadt underkasta.t tiH följd av de          stämmelseDna inom en nära framtid blir
21773: krigstida. förhå:l:1a,ndena. Des:sa förhopp-       omöjligt men å and11a sidan berö~es en stor
21774: ningar hava dock til:lsvidare ,endast i ringa:     del av indus'trin, och i synnerhet den in-
21775: grad infriats. De undantag från reglemen-          dustri, som tiUverkar konsumtionsa:rt.iklar,
21776: rtering, som beviljats, gäHa blot·t vissa [lant-   t. ex..textil- och skodonsindustrin, icke av
21777: brnksprodukter. Regeringen har dock i              krigsskadeståndslevemnserna. Också här
21778: sitt svar på rdm. Kekkonens m. fl: s inter-        är en planmässig avvecM~ng av de krigs~
21779: peil<laltion om åtgärder rör lantbruksproduk-      tida reg1ementeringsbeSitämme1serna möjlig
21780: tion€illS höjande givi.t uttryck för den upp-      och önskvärd.
21781: frut.tningen att åtminstone denna gren av             De vinningar, som stå att uppnå genom
21782: vårt näringsliv borde befrias från den             en wvveeMing av reglementeringssyst:emet,
21783: krigst.ida regl,emenJteringen. I de flesta         äro ~allom och envar uppenbara. Pii det
21784: fall har ltidpunkten för produk:tionsslag:ens      mora;liska kontot. är a.tt anteckna en åter-
21785: frigivande vaMs utan bookit:ande av hög-           vunnen ak.tuing för 1av myndigheterna ut-
21786: och lågproduktionsperioder och den vän-            f·ärdade l•agar och påbud, på de,t ekono-
21787: •tade effekten av fTigivandet därför icke          miska eitt frigö11a.nqe IW arbetskraft för
21788: blivit Slå god som det med en noggrannare          produktionsliv,et -        folkförsörjningsfunk-
21789: planering hade V!arit möjdigt. R€1Su~taten av      tionärernas anrtal 1är fortfll!rande myC'ket
21790: re~eringens bemödanden ha framsprungit.            stort och nyttalll av det :;trbete de p11ffitera
21791: ur partipdlitiska kompromisser och icke ur         i hög grad tvivelootåg - och av bosl!ads-
21792: e:tt planmässig;t förarbete.                       utrymme, samt åtminsitone på vif.aa. områ-
21793:     Sedan vil.Tldsm~rknaden åter öppnaits och      den den st:.imuilt\rande invijl'fkan på pmduk-
21794: ethMlandet av utllinM kredit från f·lera           tionen, som en fri prisbH<lning 11tg&r.
21795: hä!ll möjliggjort införandet av råvaror för           Hänvisande till det ovanSitående får jag
21796: vår industri från llltlandet hru utsi:k.terna      vördBamt fö:ooslå, a~tlt riksdagen viilil.e besluta
21797: för ett avlägsnande av Teglementerings-            hemställla,
21798: bestämmelsema: för konsumtionsar,tiklar,                      att regeringen måtte skrid.a till
21799: som förfärdig~ ay industrin, blivit Sitörre.               slmjndsanuna åtgär-der fo/ uppgö-
21800: Ingru planer pii å~rd~r i denna riflct.ning                rande av en plan för reglf)menterin-
21801: ha.r dock kungjm'its. Det förefahler som om                gens avskafff'wle i~om sådana pro-
21802: det krigstida, rCftlilmenteringssystemet P4                dttktion.Sbransallf-r, ~'1" ~~Ua med
21803: dett-a håJl följ~di' den mänskiliga trohets-               känsyn till råvarutillgång pch andra
21804: lagen komme ~tt folitsätta s. a. s. av sig                 omständigheter 'lfU ellef' in,om den
21805: sjiiJ.vt, om iek(l riko<!dagen genom eget mi-              närnwre fmmtiden är möj~igt.
21806: tiativ åstJadkommer dess successiva av-
21807:       Helsingfors den 13 februa.ri 1947.
21808: 
21809:                                                       Helmer Smeds.
21810:                                                                                                47 3
21811: 
21812: IX,1u. -   Toiv. al. N:o 186.
21813: 
21814: 
21815: 
21816: 
21817:                                  Smeds: To·imenpiteist;ä säännöstelyn lopettamiseksi eräillä
21818:                                    tuotannon aloilla.
21819: 
21820: 
21821:                                       E d u s k u n n a 11 e.
21822: 
21823:     Laajoissa kansankerroksissa on sodan           taista poistamista. Sotakorvausteollisuuden
21824: päätyttyä kasvanut voimakkaaksi toivo, että        toimitukset vaativat tosin teollisuuden tuo-
21825: talouselämä voitaisiin vapauttaa sodanai-          tannosta niin suuren osan, ettei säännöste-
21826: kaisten olojen aiheuttamista rajoituksista         lymääräysten täydellinen poistaminen lähi-
21827: ja poikkeusmääräyksistä. Nämä toiveet ovat         tulevaisuudessa ole mahdollista, mutta ·toi-
21828: toistaiseksi toteutuneet kuitenkin vain vä-        saalta eivät sotakorvaustoimitukset koske
21829: häisessä määrässä. Myönnetyt poikkeukset           teollisuuden suurta osaa eivätkä varsin-
21830: säännöstelystä koskevat vain eräitä maa-           kaan kulutustarvikkeita valmistavaa teolli-
21831: taloustuotteita. Hallitus on kuitenkin vas-        suutta, kuten esim. tekstiili- ja jalkinealaa.
21832: tauksessaan ed. Kekkosen y. m. tekemään            Tässäkin kohden on sodanaikaisten sään-
21833: välikysymykseen tuonut ilmi käsityksen,            nöstelymääräysten suunnitelmanmukainen
21834: että ainakin tämä talouselämämme haara             poistaminen mahdollista ja toivottavaa.
21835: pitäisi vapauttaa sodanaikaisesta säännöste-          Säännöstelyn poistamisesta yleensä ja jo-
21836: lystä. Useimmissa tapauksissa on tuotanto-         kaiselle erikseen koituvat edut ovat ilmei-
21837: lajien vapauttamisen ajankohta valittu ot-         set. Moraalisella puolella on merkittävä
21838: tamatta huomioon suuren- ja vähäisen tuo-          voitoksi se, että viranomaisten antamia la-
21839: tannon ajanjaksoja, eikä vapauttamisen             keja ja määräybiä jälleen aletaan pitää
21840: odotettu teho siten ole ollut niin suuri kuin      kunniassa, ja taloudellisella puolella taas
21841: ta:rkemman suunnittelun avulla olisi ollut         työvoiman ja huonetilojen vapautuminen
21842: mahdollista. Hallituksen ponnistelujen tu-         tuotannollista elämää varten- kansanhuol-
21843: lokset ovat johtuneet puoluepoliittisista so-      tovirkailijoiden lukumää.rä on edelleen hy-
21844: vitteluratkaisuista eivätkä suunnitelmanmu-        vin suuri ja heidän suorittamansa työn
21845: kaisesta esityöstä.                                tuottama hyöty suuressa määrin epäiltä-
21846:     llaaihnanmarkkinoiden uudelleen avau-          vää - sekä vapaan hinnallllluodostuks~p,
21847: duttua ja useilta t&hoilta saamamme 1!llm-         elvyttävä vaikutus tuotantoop, ainakin
21848: maisen luoton tehtyä :malhdolliseksi raaka-        eräillä aloilla.
21849: aineiden tuonnin ulkomailta teollisuut-               Edelläolevaan viitaten ehdotan <ku.nn:ioit-
21850: tamme varten ovat mahdollisuudet teolli-           tav&sti ·eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
21851: suuden valmistamia !kulutustavaroita kos-          muksen,
21852: lulVien säännöstelymääräysten poistamiseen
21853:  lloosvaneet. TähäJn suunitaan koäyvistä suun-                että hallitus ryhtyisi kiireise,sti
21854: nMiniSta ei ole :kuitenkam kuu:lun11t mi-                  lq.atimaan, suunn,itelmaa $iUin,nöstelyn
21855: tään. Tmttuu ~ilm, että sodanaik!Pnen sä:än-               lopettamiseksi sellaisilla tuot(Jnno1~
21856: lll~lyjärjestelmä ~.äMii B.ilp,Nia; inhim1llistä           aloill~, joillq. se raaka-aineiden ~aan­
21857: UflkOOlisuuden lakia noudattaen jatkuisi niin              ni?!- ja mu'l!,t seikqt hw~mioonottaen
21858: sanoaksemme itsestään ellei eduskunta                      on nyt tai lähitulevaisuudessa mah-
21859:  om~ta a~oitteestaan saa aikaan sen asteet-                dollista.
21860:       l{elsingiss4 }lelwikqqn 13 pliivÄn~ ~1}47.
21861: 
21862: 
21863: 
21864:                                                                                                  60
21865: 474
21866: 
21867: IX,2o. -   Toiv. al. N :o 187.
21868: 
21869: 
21870: 
21871: 
21872:                                  Sim.ula y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta siitä, musa
21873:                                     miiät·in n. s. kirjanpitott7ojen puhdastuotto poikkeaa maa-
21874:                                     talouden keskimääräisestä puhdastuotosta.
21875: 
21876: 
21877:                                      E d u s k u n n a ll e.
21878: 
21879:    Maatalouden keskimääräisen puhdastuo-          noin tuhanteen, mutta on sen jälkeen alen-
21880: ton tunteminen on useista syistä tullut en-       tunut lähes .puoleen aikaisemmasta. Kun
21881: tistä tärkeämmäksi. Sekä valtion että kun-        maatalouskirjanpidon saaminen lisätyksi ai-
21882: nan tulovero perustuu ny:kyisin käytän-           nakin sodan edelliselle tasolle on useista
21883: nössä maatalouden puhdastuottoon ja osit-         syistä tarpeellista, olisi vaitionkin tuettava
21884: tain myös valtion omaisuusvero sekä omai-         tätä toimintaa tähänastista voimakkaammin.
21885: suudenluovutusvero. Viljelysmaan arvo ve-            Mutta vaikikapa kirjanpitotilojen luku
21886: rotUJksessa johdetaan nimittäin puhdastuo-        saataisiin huomattavastikin kohoamaan,
21887: tosta määrättyä kertointa käyttämällä. Jo         niiltä saadut tulokset eivät sellaisinaan
21888: yksistään verorasituksen suuri kasvu viime        osoita maatalouden keskimääräistä kannat-
21889: vuosien aikana tekee maatalouden puhdas-          tavuutta. Kokemus osoittaa nimittäin, että
21890: tuoton mahdollisimman oikean määräämisen          melko suuritöistä maatalouskirjanpitoa pi-
21891: näin ollen välttämättömäksi.                      tävät yleensä vain sellaiset viljelijät, joiden
21892:    Mutta maatalouden kannattavuuden tun-          kehitystaso - ja siitä syystä myös heidän
21893: teminen on muistakin syistä tarpeellista.         taloutensa - on huomattavasti maan keski-
21894: Nykyisen hintas·äännöstelyn aikana se on          tason yläpuolella. Kirjanpitotilojen liike-
21895: tarpeen maataloustuotteiden hintojen oikeu-       tulosten tarkastelu osoittaa tämän selvästi,
21896: denmukaista määräämistä varten. Ja sen-           eikä sitä aikaisempina vuosina ole asetettu
21897: kin jälkeen, kun varsinaista hintasäännös-        kyseenalaiseksi;kaan.
21898: telyä ei enää ole, maatalouden ilmnnatta-            Viime aikoina on kuitenkin näkynyt pyr-
21899: vuuden toteaminen on tärkeätä selvitet-           kimyksiä käyttää kirjanpitotilojen tuloksia
21900: täessä maatalouden tuotantosuojan tarvetta        sellaisinaan osoittamaan maataloutemme
21901: samoin ikuin monia muita maatalousväes-           keskimääräistä puhdastuottoa. Tämä on si-
21902: tölle elintärkeitä talouspoliittisia kysymyk-     täkin oudompaa, kun kirjanpitotilojen lu-
21903: siä. Maan koko talouden kannalta tämä on          vun supistuminen on jo sinänsä alentanut
21904: välttämätöntä m. m. sen seikan selvitte-          niiden edustavuutta sikäli, että kirjanpi-
21905: lyssä, millainen asema maataloustuotannolle       dosta ovat ilmeisesti luopuneet pääasialli-
21906: olisiannettava kansantalouttamme ja muita         sesti heikommat tilat. Mutta lisäksi on
21907: seikkoja silmällä pitäen.                         otettava huomioon se seikka, että kirjan-
21908:    Maatalouden keskimääräisen puhdastuo-          pitotiloilla peltojen kasvukunto on .pitkäai-
21909: ton tilastollinen selvittely tuottaa kuiten-      kaisen voimaperäisemmän viljelyksen an-
21910: kin huomattavia vaikeuksia. Varsinaisena          siosta niin paljon keskitason yläpuolella,
21911: perustana tälle selvittelylle ovat Suomessa,      että lannoitteiden puute y. m. s. eivät ole
21912: samoin kuin muissakin maissa, olleet käy-         vaikuttaneet niillä yhtä haitallisesti kuin
21913: tännöstä saadut ikirjanpitotulokset. Tällais-     maassa keskimäärin. Sitä paitsi kirjan-
21914: ten ,kirjanpitotilojen", joiden liiketulokset     pitotiloilla on todistettavasti voitu käyttää
21915: käsitellään tilastollisesti maataloushallituk-    viime vuosien sUJhdanteita hyväksi suu-
21916: sen maanviljelystaloudellisessa tutkimustoi-      remmassa määrässä kuin yleensä muilla ti-
21917: mistossa, lukumäärä kohosi ennen sotaa            loilla.
21918:                                  IX,2o. -     Simula y. m.                              475
21919: 
21920:   Maatalouden todellisen keskimääräisen         taen eduskunnan päätettävi:i;ksi toivomuk-
21921: puhdastuoton selvittely olisi edellä maini-     sen,
21922: tuista syistä välttämätöntä. Kun kysymys                että hallitus suorittaisi kiireelli-
21923: on vaitionkin kannalta m. m. verotusta sil-           sesti tutkimuksen siitä, missä mää-
21924: mällä pitäen, erittäin tärkeä, ja kun tut-            rin n. s. kirjanpitotilojen puhdas-
21925: kimuksen pitäisi olla mahdollisimman pä-              tuotto poikkeaa maatalouden keski-
21926: tevä ja puolueeton, ehdotamme kunnioit-               määräisestä puhdast1wtosta.
21927:      Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
21928: 
21929:                 Samuli Simula.                               Yrjö Hautala.
21930:                 L. 0. Hirvensalo.                            Lauri Murtomaa.
21931:                 Eemil Pääkkönen.                             Aino Luostarinen.
21932:                 Yrjö I. Antila.                              J. E. PiLpp~.
21933:                 Kustaa Tiitu.                                Martti Miettunen.
21934:                 M. 0. Lahtela.                               Markus Niskala.
21935:                 E. A. Turja.                                 J. E. Lampinen.
21936:                 Kusti Eskola.                                Eemil Luukka.
21937:                 Toivo H. Kinnunen.                           Walter Kuusela.
21938:                 Väinö Okko.                                  Martti 0. Kölli.
21939:                 Albin Asikainen.                             Matti Ytti.
21940: 4'l6
21941: 
21942: IX,21. -    Toiv. al. N:o 188.
21943: 
21944: 
21945: 
21946: 
21947:                                   Lepistö y. m.: Toimenpiteistä maatalou.stuotannon kohot-
21948:                                      tamiseksi ja sen ka,nnattavaisuuden parantamiseksi.
21949: 
21950: 
21951:                                         E d u s k u n n a ll e.
21952: 
21953:    Kysymys maataloustuotannon nopeasta               paasti seurata yleistä markkinakehitystä ja
21954: kohottamisesta ja kannattavaisuuden paran-           ohjattava oman maamme tuotantopolitiikka
21955: tamisesta on tällä hetJkellä erikoisesti ajan-       niin, että se joustavasti ja mahdollisimman
21956: kohtainen. Se on sitä selkä maatalouden              ldlpailukykyisesti voi sopeutua uusiin olo-
21957: että kansantalouden kannalta katsottuna.             suhteisiin.
21958:    Maatalouden tuotannon suuntaus kaipaa                Edelläolevaa perustana pitäen lkotsomme
21959: tarkistusta. Sen tulisi ottaa huomioon maa-          tähän mennessä 'täysin selvitetyksi huomat-
21960: talouden pienviljelijävaltaisuus. Viljelmien         tavan osan niistä toimenpiteistä, joita
21961: lukumäärästä on alle 15 ha peltopinta-alan           uudesti suuntautuvassa maatalouspolitii-
21962: omistavia 85.9 %, joilla on suunnilleen              kassa on huomioitava. Halua'Jll[lle allevii-
21963: puolet maan .peltojen pinta-alasta hallus-           vata, että tuotantolautakunta on selvittänyt
21964: saan ja yli !60% ikotieläimistä. Pienviljeli-        ja tehnyt ehdotuksen riitl!ävien vrukilannoi-
21965: jäväestön lukumäärä tulee nykyisen maa-              temäärien maahan saamiseksi tuotannon
21966: reformin johdosta vielä runsaasti kasva-             nopeaa kohottamista silmällä pitäen. Niin-
21967: maan. Tämän maatalousväen tarpeet ja                 ikään on selvirbetty kysymykset pwhlwkasvi-
21968: edut pitäisi uudesti suuntautuvassa maata-           valtaisen rehun tuottamiseksi AIV-rehuksi,
21969: louspolitiikassa ensisijaisesti huomioida.           juur~kasvien ja perunan viljelyksen kehit-
21970:    Tärkeätä on kiinnittää huomiota maan              tämiseksi sekä laiduntaLouden !kohottami-
21971: eri osien luontaisiin tuotantomahdollisuuk-          seksi. Tässä on lähtökohta karjataloustuo-
21972: siin. Se, mikä sopii Etelä~Suomen vanhoilla          tannon voimaperäistrumiseen. Niinikään on
21973: ja vaurailla viljelysseuduilla, ei sellaise-         selvänä kysymykset maan ilmivatussuhteit-
21974: naan sovi maan pohjois- ja itäosien hallan-          ten parantamisesta, salaojituksen edistrumi-
21975: aroilla alueilla, jotka ovat ;luontaisten edel:ly-   sestä, :l&n:oonhoidon parantamisesta, maini-
21976: tysten puolesta !kokonaan toisenlaisissa olo-        taksemme eräitä tärkeitä ajankohtaisia !ky-
21977: suhteissa.                                           symyksiä.
21978:    Meillä on sekä tieteellisesti että käytän-            Sos. dem. eduskuntaryhmän taholta on-
21979: nöllisesti selvitetty, mitenikä !kotoisilla tuo-     kin tehty lukuisasti näihin kysymyksiin
21980: tantomahdollisuuksilla voidaan maa- ja               liittyviä eduskunta-aloitteita, jotka ovat
21981: karjataloustuotantoa !kohottaa. Tarvitaan            sopusoinnussa tässä hahmoiteltujen pyrki-
21982: vain käytännöllisiä toimenpiteitä, että              mysten !kanssa ja joiden tarkoituksena on
21983: maamune laaja pienviljelijäväestö saadaan            yksityiskohtaisesti esittää toimenpiteet maa-
21984: niitä toteuttamaan !käytännössä.                     talouden kohottamiseksi.
21985:    Myöskin teknillinen kehitys pitäisi kyetä             Maatalouspolitiikkamme päämääränä on
21986: riittävän hyvin maataloudessa huomioimaan            pidet1!ävä selväpiirteisen pienviljelyspolitii-
21987: ja sen saavutukset saattamaan yleiseen käy-          ik:an harjoittamista, jonka tarkoituksena on
21988: täntöön.                                             korkeatasoisella tuotannolla antaa maata-
21989:     Vihdoin on huomioitava lähiajan kehi-            loudenharjoittajille muitten ammattien har-
21990: :tys kansainvälisessä maatalloustuotannossa          joittajien elintasoa vastaava toimeentulo
21991: ja kaupassa. Va:ik!kakin tämän hetken teh-           sekä samalla taata maamme lkuluttajaväes-
21992: Jtä.väniä onikin kotoisen kulutuksen tyydyt-         tölle riittävästi kotimaisia elintarvikkeita
21993: täminen, niin kuitenkin meidän pitää valp-           kohtuulliseen hintaan.
21994:                                   IX,21. -      Lepistö y. m.                               477
21995: 
21996:   Edellä sanotun nojalla kunnioittaen eh-                   että valppaasti seurattaisiin maata-
21997: dotamme eduSkunnan lausuttavaksi toivo-                  loustuotteitten kaupan kansainvälistä
21998: muksen,                                                  kehitystä silmällä pitäen maamme
21999:          että hallitus ryhtyisi kiireellisiin            maatalouden      kilpm"lumah:dollisuuk-
22000:       toimenpiteisiin maataloustuotannon                 sien parantamista; sekä
22001:       n.opeaksi kohottamiseksi ja kannatta-                 että maatalouspolitiikkamme pää-
22002:       vaisuuden parantamiseksi ja siinä                  määränä pidettäisiin selväpiirteisen
22003:       tarkoituksessa selvittäisi kysymykset              pienviljelyspolitiikan harjoittarnista,
22004:       matJ,taloustuotannon suunnan muut-                 jotikä tm·koituksena on korkeatasoi-
22005:       tamisesta siten, että siinä otettaisiin            sella tuotannolla antaa maatalouden-
22006:       huomioon maamme pienviljelysvaltai-                harjoittajalle muitten ammattien
22007:       suus, maan eri osissa vallitsevat                  harjoittajien elintasoa vastaava toi-
22008:       luontaiset tuotantomahdollisuudet jct              meentulo sekä samalla taata maamme
22009:       tieteen sekä tekniikan viimeaikaisten              kuluttajaväestölle riittävästi kotimai-
22010:       saavutusten saattaminen yleiseen                   sia elintarvikkeita kohtuulliseen hin-
22011:       käytäntöön; ja                                     taan.
22012:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22013:                  Matti Lepistö.                                 0. Muikku.
22014:                  Onni Peltonen.                                 Juho Karvonen.
22015:                  Edvard Pesonen.                                Jussi Raatikainen.
22016:                  Eino Raunio.                                   P. A. Karjalainen.
22017:                  Kalle Jokinen.                                 A. K. Pa.asivuori.
22018:                  Walter Kuusela.                                Elli Nut:tninen.
22019:                  Alpo Lumme.                                    E. Pusa.
22020:                  P. A. Karjalainen.                             Varma Turunen.
22021:                  J, F. Tolonen.                                 H. S. Pesonen.
22022:                  Y. Welling.                                    Penna Tervo.
22023:                  Uuno Raatikainen.                              Juho Pyy.
22024:                  Väinö Leskiiien.                               Jere Juutila.fuen.
22025:                  Valto Käkelä.                                  Isak Penttala.
22026: 478
22027: 
22028: IX,22. -    Toiv. al. N:o 189.
22029: 
22030: 
22031: 
22032: 
22033:                                    Simonen:      Toimenpiteistä maatalousneuvonnan tehostami-
22034:                                       seksi.
22035: 
22036: 
22037:                                          Ed usk u n•na ll·e.
22038: 
22039:     Jo kauan aikaa on maata1ousneuvonil1as-               Vruonnru 1941 ryhdyttiin vwltiova.IH!I!n toi-
22040: samme vallinnut haj<anaisuus ja; si1tJä joh-           mesta rt;ehostamaoo maataloudellista neuvoo-
22041: tuva ristiim:kulkeminen, mikä tulee ikaJ.liiksi        ttaa ja •luotiin <tuotantotaisteluorganisatio
22042: ja alerutaa neuvonnail.Esta rtehoa, ollut              nimenomaan elintarviketuotannon tehosta-
22043: yleensä tunnettu. Mutta varsinkin mrea-                miseksi. Tä:11äkin järjestelmällä oli ilmi-
22044: ta;louspiireisSiä, jotlm. lb_.enki1ökohtaisesti jou-   terrkin se vika, että se :noj<a:utui erikoisesti
22045: tuvat tekemisiin ~neuvontatyön lmmssa, on              yhteen neuvontajärjestöön, nimittäin maan-
22046: <tämä epäkohta tunne!Jtu kipeäSti. Ti~tääk­            vilj;eil.ysseuraj,ärjestöön pienvi'ljelijäin liitto-
22047: semme melkein koko JJJeuvojakunta on myös-             jen jäädessä sivuun. Näin se synnytti vie-
22048: kin tähän nyt vffihlitsevaan hajanaisuuteen            roksuntaa ja katkeruutlta pienvill:jelijäj<ärjes-
22049: tyytymätön. Tästä syystä Oil1 asiantuntija-            töihin kuuluvissa eikiä, niin puollettava kuin
22050: piireissä jo pitkäi11 ajan harrastelttu maa-           se muutoin systeeminä olisi ollutikm, täyttä-
22051: tail.ousneuvonil1an ilmskittämistä. Myöskin            nyt tar'koitusoo:an. Onkin sanottava, että
22052: eduskunta on jo v. 1931 esittänyt tutkimuk-            pyrilttäessä mootalousneuvonnan :tlehostami-
22053: sen <toimittamista siitä, mi:llä taV'a:lla maa-        seen jonkin uuden suunnitelmam pohjalla
22054: rtailousneuvo:ruta voiltaisiin. nykyistä tarkoi-       siihen olisi pä;ästäviä siten, ettei minkään.
22055: ltuksenmumisemmm järjestä:ä ja keskittää.              olemassaolevan neuvootaa nykyään hoita-
22056: Tämän jälkeen ovat useat komiteatkin poh-              van j·ärjestön itsenäisyyttä loulmrta toisen
22057: tineet asiaa esittäen omat suunn:ite<lmansa,           eduksi·. Vasta täil!löin on ymmär:tiiläksemme
22058: mutta miikään niistä: ei ole johtanut tulok-           mahdohlista pä;ästä siirtymään keskiJtyksen
22059: seen. Parhail:laan toimii maassamme kolme              a'VUil!la tehostettuun neuvontaan.
22060: suoiilienkielisrtä yleisneuvontajärjestöä, joi-           Jos nykyinen pohj~a, että ~neuvontaa hoi-
22061: den palveluksesSia o1evat iiLeuvojat kullkevat         taisimt vapaat järjes.töt, haluttaisiin säi-
22062: :toisistaan tietämättä samoiil<la alueiU;a, ja         [yttää, näyttää ainoailta Illlllihdolliselt;a; rwt-
22063: ikun 'kaikki tämä tapahtuu val1tion tuen va-           ikaisulta neuvontatyÖill. keskittämiseksi se,
22064: !l"asSia, on sitä pidettävä ;tarkoituksettomana        että nykyiset kolme järjesltöä, maan.vilj.elys-
22065: työvoiman varoj,en ja ajan tuhlauksena,                seurajärjestö, Pienviljelijäin liitto ja Pien-
22066: josta O'lisi jollakin ikeskitetyllä j~rjestel­         viljeilijäin keslkuslliitto vapaaehtoisesti sopi-
22067: mä:llä vapauduttava.                                   sivat neuvoiliilJail kehi·ttämisestä, mutta tä-
22068:     Tähän •asti esitetyilhlä k!eskittämispyrki-        hän asti saadut kokemukseit antavat hyvin
22069: myksillä on kuitemik:in ikaikiHa oHut se vilm,         vähän 'toiveita asian hoitamiseksi sri:tä tietä.
22070: että ne ovat py'l'kmeet itse neuvonta;a hoita-         Siksi olisi koetettava ~öytä:ä jo'km uusi
22071: vien järjestöjen keskittämiseen ja niiden              Enja. TäJhlaisen eduskunta-<aloitteen puit-
22072: vapaan toimiVI8ihlan rajoittamiseen jonkun             teissa ei asiaa tietenikään voida niin perus-
22073: •toisen hyväksi siten synnyttrt:.äen vastustusta       lteehlisesti selvitellä kuin olisi tarpeel!flsta,
22074: näiden järjestöjen jäsenistön ~taho1la:, koska         mutta meistä llläy;ttäisi kruiten:kin l!iässä vai-
22075: he ovat käsittiäneet pyrkimyksillä loukatta-           heessa ainowl1Ja mtk!aisullta se, että koko
22076: van heidän demokra;attisia kam.salaisoi'keuk-          neuvO!lli1Jatyö, ainakin mikä1i se koskee ytleis--
22077: sioosa. Kä:Siittääksemme juuri tästä syystä            oouvontaa, siio:Tettäisiin valtion ja kuntien
22078: nämä suunniltelhrullt ovat myöskin ajautu-             vä1i11:1tömään hoitoon esim. siten, että jokai-
22079: neet lmrille.                                          soon marulaiskuntaan peruste1ltaisiin maa-
22080:                                            IX,22. -     Simonen.                                    479
22081: 
22082: :t<Wlouden tuota.ntolautakunta, joili1a o~isi pal-      suudesta aiheultuvaJt hait:at ovat siksi va;ka.
22083: velu:Imes:saan kunnallinen, mainitun Iauta-             via, että jotain nykyisen asiamtHan korjaa-
22084: k1N1Il181n va:litsema maatalousneuvoja. Tätä            miseksi illisi tehtävä. Sanomruttakin lienee
22085: ylempänä asteena olisi joko maakunnan tai               selvää, että neuvonnan tässäk:lin muodossa
22086: ~äänin tuotanJtolautakunta, mitkä joko nimi-            tulisi olla maatalousoloihimme soveltuvaa
22087: tettäisiin ylihäältäpäin tai minkä valitsisi-           p ienviljelysneu vonta.a.
22088: vat jdko kuntien edUSI1:aja:t tai nykyisten                Edehlå käsitelty ~aSia on ku:iJtenkin !lliin
22089: neuvontaa hoitavien järjes,töjen kutakin                laaja ja monipuolista harkintaa vaativa,
22090: lautakunnan aJlueltsta käsittävät piirijärjes-          että mielestämme se olisi h>wlli:tuksen perus-
22091:  töt äänilukunaalllr viraUisesti todettu jäsen-         tee[lisesti selvitettävä, ennookuin mihinkiään
22092:  mää:l'ii!nsä ja jonka pa1lvelukses.sa olisi kun-       uusiin järjestelyihin käytännössä men:n,ä;än.
22093:  tien ·tuotantol,autrulmllitien työn ohjauksessa        Kysymylmessä olevan neuvonnan tehostami-
22094:  tarvittaV'a henikilös:tö ja a·lueella Jbarv:ilttavat   seksi saalttJaa :täsä selvitteiyssä Jöytyä mui-
22095:  erikoiskon.sulerutit. Tämä olisi vuorostmm             tak1n keinoja. Olenkin omasta puolestani
22096:  suoraan joko maatalloushallituksen tai maa-            esiteLlyt ,tässä yhtä mielestäni m:ahdoHista
22097: 'talousministeriön ·tuatan:to-osaston ru1ainen.         ratkaisua.
22098:  Jos tämåln.suuntaiseen järjestelyyn päästäi-              Illiiken edelläesitetyn peru.steeUa kun-
22099:  siin ja se osoittautuisi tarkoitustaan vasta.a-        moi:ttaen ehdotan 'eduskunnan hyväksyttä-
22100:  v,a:ksi<, voitaisiin sen yhteyteen myöhemmin           väksi toivomuks·en,
22101:  'liittää myöskin kot.ita[oudellinen neuvonta.
22102:  TäJ1lä j1ärjestelyHä olisi aina:kim. se hyvä                     että hallitus kiireellisesti selvityt-
22103:  puoli, ootä siten voitaisiin tehostaa. maa-                   täisi, millä trovalla maatalousneuvon-
22104:  ta!lousneuvontaa lainkaan kajoamatta min-                     taa voitaisiin tehostaa niin, että sen
22105:  kään nyt neuvontaa hoitavan jiilrjestön itse-                 nykyisestä hajanaisuudesta aiheutu-
22106:   näisyyteen :t:ai olemassaoloon. Se O'lisi M-                 vat epäkohdat voitaisiin poistaa, ja
22107:   säksi täysin kans·anvaltainen. Joka •tapauk-                 selvityksen saatuaa;n antaisi asiasta
22108:   sessa nykyisestä neuvonnallisesta hajmmi-                    esityksen Eduskunnalle.
22109:        H~lsingissä !helmikuun 12 päivänä 1947.
22110:                                                                          Heikki Simonen.
22111: 4130
22112: 
22113:        IX,23. -   Toiv, al. N :o 190.
22114: 
22115: 
22116: 
22117: 
22118:                                   Lampinen y. m. : Määrärahasta maataloudelle sodan aikana
22119:                                     aiheutuneitten rappioitten korjaamiseksi.
22120: 
22121: 
22122:                                         E d u s k u n n a 11 e.
22123: 
22124:    Viitaten toivomusaloitteeseen 19 päivältä         jardia ma,:vkkaa ja lupasi asian tärk,eyden
22125: huhtikuuta 1945, samoin toivomusaloittee-            vuoksi kiireellisesti siihen kiinnittää huo-
22126: seen 111 päivältä helmikuuta 1946 sekä               miota.
22127: .aloitteen perust;eluihin kuin myös maa1:a-            Koska hallitus ei ole vielä kuluvan vuo-
22128: lousvaliokunnan mietinnön peruste~uihin ja           denkaan talousarvioon varannut määrära-
22129: hyväksymään toivomuspanteen 10. 7. 46                haa mainittujen suurten rappioiden edes
22130: sekä eduskunnan lausumaan toivomukseen               osittaiseen korjaamiseen niin ehdotamme
22131: 4 päivältä syyskuuta 1946, mitkä kaikki              kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
22132: edellä mainitut eri toivomukset tarkoitta-           vomuksen,
22133: vlllt maatalouden sodanaikaisten rappioit-
22134: ten korjaamista ja maatalouden tuotan-                          että hallitus ottaisi vuoden 1948
22135: non lisäämistä.                                              tulo- ja menoarvioesitykseen kolmen
22136:     Hallituskin vastatessaan sille tehtyyn vä-               m~'ljardin 11w1·kan sunruisen miiii-
22137: likysymykseen 22. 1. 47, mikä välikysymys                    rärahan maataloudelle sodan aikana
22138: juuri kaski edellä esitettyjä korjauksia,                    aiheutuneitten mppioitten korjaami-
22139: tunnusti rappioitten olevan lähes 30 mil-                    seksi.
22140:          Helsingissä 14 päivänä 'helmikuuta 1947.
22141: 
22142:            J. E. Lampinen.              Lauri Riikonen.               Veikko Vennamo.
22143:            L. 0. Hirvensalo.            Samuli Simula.                Akseli Brander.
22144:            J. E. Pilppula.              Eino Laitinen.                Kustaa Tiitu.
22145:            Kalle Kirra.                 Markus Niskala.               Lauri Murtomaa.
22146:            J. Koivisto.                 Antti A. Koukkari.            Martti Miettunen.
22147:            Aino Luostarinen.            M. 0. Lahtela.                Kusti Eskola.
22148:            Matti Miikki.                S. Salo.                      Tauno Saukkonen.
22149:            Eemil Luukka.                Toivo Ikonen.                 Heikki Soininen.
22150:            Juho Paksujalka.             Yrjö Hautala.                 Anselm Alestalo.
22151:            Matti Pärssinen.             Aapo Inkinen.                 Eino Möttönen.
22152:            Antti J. Rantamaa.           Johannes Virolainen.          Jussi Annala.
22153:            Heikki Vehkaoja.             Juhani Leppälä.               Urho Kekkonen.
22154:            Eemil Pääkkönen.             Elias Tulda.                  Albin Asikainen.
22155:                                         Juho Niukkanen.
22156:                                                                                           481
22157: 
22158: IX,24. -     Toiv. al. N:o 191.
22159: 
22160:                                   Laitinen y. m. : Suunnitelman laatimisesta maatalousam-
22161:                                      mattiopetuksen uudistamisesta.
22162: 
22163:                                       E d u s k u n n a 11 e.
22164: 
22165:    1\'Ierkille :pantavana ilmiönä kansamme kykenee soveltamaan käytäntöön ja käyttä-
22166: elämässä on se, että se vaikeinakin aikoina mään hyväkseen tieteen tuoman avun ja
22167: vaikeuksiensa keskellä on :pyrkinyt luovaan menettelytavat. Myöskin si'ksi ammattikou-
22168: ja rakentavaan työhön henkisen ja aineel- lutusta maalaisnuorison keskuudessa olisi
22169: lisen kulttuurinsa kohottamiseksi. Niinpä entisestään tehostettava ja saatettava tämä
22170: nytkin on voimakasta kulttuuripyrkimystä, koulutus sille asteelle, että kaikilla maata-
22171: joka ilmenee m. m. Suomen akatemian luo- lousamm.atin harjoiifJtajiJlla dlisi tilaisuus
22172: mispyrkimyksessä.       Onkin myönnettävä, saada myöskin tietopuolista ammattiope-
22173: ettei valtiovallan taholta !hyvinä rauhan- tusta. Suomen maatalouden heikkous on
22174: vuosina ole tehty kaikkea sitä korkeimman mielestämme suurelta osaltaan ammattiope-
22175: hengenvilj6lyksen kehittämiseksi ja tieteelli- tuksen heikkoudessa ja jos ammattiopetus
22176: sen tutkimustyön edistämiseksi kuin mitä saataisiin tehokkaammaksi, kykenisi se ly-
22177: olisi pitänyt tehdä. Mutta toiselta puo- hyessä ajassa korvaamaan siihen kiinnite-
22178: len on myöskin todettava, ettei kansan ja tyt varat moninkertaisesti. Jos tehostetun
22179: sen nuorison käytännölliseen elämään kas- ammattiopetuksen kautta voitaisiin .pelto-
22180: vattamiseen ja sen ammatilliseen opettami- jemme satoa korottaa vain vaikkapa 10
22181: seen ole myöskään kiinnitetty riittävää huo- prosentilla, tietäisi tämä kansantaloudel-
22182: miota. Tämä koskee erikoisesti maalaisnuo- lemme noin 2-3 miljardin markan lisätu-
22183: risoa, sillä kauppa ja teollisuus ynnä mo- loa. Tähän asiaan on myöskin tunnettu
22184: net muutkin ammatit ovat kyenneet pitä- • tiedemiehemme :prof. A. 1. Virtanen kiinnit-
22185: mään huolen siitä, että heidän palveluk- tänyt huomiota lausuessaan, että olisi luo-
22186: seensa astuva henkilökunta saa riittävän tava suunnitelma maataloutemme opetus-
22187: ammattikoulutuksen, kun sen sijaan sadat olojen uudelleen järjestämisestä.
22188: tuhannet maalaisnuoret käyvät ammattiinsa          Kun olemme sitä mieltä, että henkisen
22189: käsiksi ainoastaan isi1Jtä ja äidei~tä saa- ja taloudellisen kehityksen tulisi kulkea
22190: mansa käytännöllisen opetuksen varassa. käsi kädessä ja että maataloudellisen am-
22191: Vai!kka emme missään suhteessa saa hal- mattiopetuksen tehostaminen lisää elintar-
22192: veksia ja aliarvioida sitä käytännöllistä viketuotantoa, lisää maan varallisuutta ja
22193: opetusta ja työhön tottumusta, jonka nuo- edistää suurimman väestöryhmämme maa-
22194: ret kdtoDJaan saavat, ollisi heille itseLleen, talousväestön hyvinvointia, ehdotamme kun-
22195: heidlän kodiJlleen ja koko maalle al'V'a:amatto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22196: maksi hyödyksi, jos he voisivat tietojaan vomuksen,
22197: kartuttaa ja elämänkatsomustaan laajentaa
22198: saamalla myöskin tietopuolista opetusta                    että hallitus tutkituttaisi ja val-
22199: voidakseen paremmin ammatissaan käyttää                 mistaisi kiireellisesti suunnitelman
22200: hyvä:kseen myöskin tieteen ja tekniikan                 maatalousopetuksen uudelleen järjes-
22201: suomia apuneuvoja. On tärkeää, että kor-                tämisestä niin, että kaikilla maaseu-
22202: keampaa tieteellistä työtä tuetaan, mutta               dun pojilla ja tyttärillä on tilaisuus
22203: toiselta puolen on tärkeää, että kansa kas-             saada ammattiopetusta heille kuulu-
22204:  vatetaan ammatillisesti sille tasolle, että se         'Vassa maatalousammatissa.
22205:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
22206: 
22207:            Eino Laitinen.             Samuli Simula.             Aapo Inkinen.
22208:            Heikki Soininen.           Lassi Hiekkala.            Elli Nurminen.
22209:            Akseli Brander.            Kalle Kauppi.              Urho Kekkonen.
22210:            Yrjö Hautala.              Eemil Pääkkönen.           Veikko Vennamo.
22211:            Eino Möttönen.             Kusti Eskola.              Ensio Kytömaa.
22212:            Kustaa Tiitu.              Johannes Virolainen.       Lauri Riikonen.
22213:            Markus Niskala.            Antti J. Rantamaa.                                    61
22214: IX,2ä. -   Toiv. al. N:o 192.
22215: 
22216: 
22217: 
22218: 
22219:                                ~P~W y.     w..:M~t~l~~~maHiopet1f.J;sm l®iettam~~ta
22220:                                  ~ kelt~ttiimisest(i, 'tfll~ affl$'Ukt~#~ ja,. tctf'ledN ws·
22221:                                    t~~·
22222: 
22223: 
22224:                                     E d u s ik u n n a 11 e.
22225: 
22226:    Maatalouden ammattiopetuksen kehittä- toisenlaisiin oloihin, kutn m~ssä lle. ail\:ai-
22227: minen ja maatalousneuvontatyön tehorsta- semmin olivat, niin kaikki nämäkin näkö-
22228: minen ovat tällä het~ellä erittäin ajankoh- kohdat puhuvat sen puolesta; · eti~ maata-
22229: taisia ik:y~ymyksiä. Maataloud~n ammatti- lousopetusta olisi saatava laajennetq~.i.
22230: opetus tarvitsee uudistusta ja ennen kaik-         Joutuu myöskin kysymään, eik.ö maa~­
22231: kea sitä olisi laajennettava niin, että en- lousopetusta olisi muutettava nyikyisijj. olo-
22232: tistä suuremPi osa maaseutunuorisost~ voisi suhteita ~äililäpitäen ja että ~ill~ ta-
22233: päästä osalliseksi ammattikasvatuksesta. valla voitaisiin järjestää tämän hetken ldi-
22234: Nykyisissä maatalousoppilaitoksissa ei voida reellinen a\keisopetus, eikö siinä olisi käy-
22235: ottaa vastaan kuin vain osa siitä oppilas- tettävä erikoisia pikakursseja j. n. e.
22236: määrästä, jqka niihin pyrkii ja joka olisi         Edellä olevan Perusteella kunni9ittaen
22237: ta:roeen maatalouselinkeinon laajuuteen ehdotamme eduskunnan päätet~vä\r~i toi-
22238: katsoen. N!:eillä löytyy kuntia, joista ei ole , vomuksen,
22239: esim. maamiesk<mluihin oppilaiksi päästy
22240: useampaan vuoteen ollenkaan.                              että hallitus t·yhtyisi kiire~llisiin
22241:    Sota-aikana jäi huomattavalta osalta                toimenp#eisiin      maatalousamrn,atti-
22242: maatalousnuorisosta kaikki mahdollisuudet              qpetuksen laajentamiseksi ja k~hit­
22243: ammattiqpetuksen saawisesta. Kun nyt                   tämiseksi niin, että se vasta~si nykyi-
22244: myöskin asutustoimenpiteillä perustetaan               siä olosuhteita ja tarpeita.
22245: runsaasti uusia tiloja, siirtoväki asutetaan
22246:       Helsingissä. 14 päivänä helmikuuta 1947.
22247: 
22248:                  :Matti Lepistö.                               Juho Pyy.
22249:                  Jussi Raatikainen.                            0. Muikku.
22250:                                         lsak Penttala.
22251: 1~,26. -   Toiv. al. N:o 193.
22252: 
22253: 
22254: 
22255: 
22256:                                 ~o y. m. :      V altakunnO:Uisem. lf~~usjo.h(jpn asettamisesta
22257:                                  ·· maatalouden koneellistamisen ·y/immii~i valvojaksi ja
22258:                                     ohjaajaksi.                      ·
22259: 
22260: 
22261:                                      Eduskunnalle.
22262: 
22263:     Käytännöstä saadut kokemukset ovat jo          vittaisiin pätevää ja keSkitettyä asiantunte-
22264: ilmeisen selvästi osoittaneet, että maatalou-      musta sekä alan kehityksen jatkuvaa seu-
22265: temme, etenkin pienviljelijäin koneellista-        raamista. JQtta kaikki maatalouden koneel-
22266: minen vaatii, paitsi yhteiSkunnan taloudel-        listamisen nä:k{)lkohdat tulisivat ikoiko maata
22267: lista tukea, myöSkin valtiovallan ohjaavaa         silmällä ·pitäen mahdollisillllffian hyvin huo-
22268: ja valvovaa toimintaa. Uusia !koneita han-         miQiduiksi, tarvitaan vaitaJkunnallista kes-
22269: kittaessa olisi huQlehdittava siitä, että ne       lk:uselintä, sillä vain yksi riittiivillä valtuulk-
22270:  valitaan laadultaan, merkiltään ja kooltaan       silla ja asiantuntemuJrsella varustettu kes-
22271:  kussa:kin tapauksessa mahdollisimman hy-          kusjohto voi näistä tehtävistä menestyksel-
22272:  vin olosuhteisiin soveltuviksi. On kuitenkin      lisesti suoriutua.
22273:  huomioitava, että tärkeimpiä llwtimaisia              Tällaisen vaitaikunnallisen elimen perus-
22274:  sekä ulkomaisia maatalouslroneita tulee ai-       tamisen välttämättömyyttä todistavat mo-
22275:  naJrin lähivuosina olemaan varsin vähän           net muutkin näkökohdat. Niinpä olisi val-
22276:  saatavissa, koska kansantaloutemme nykyi-          vottava, että ko:r;teita myöskin saataisiin
22277:  nen tila asettaa niiden maahan tuonnille          syrjäisemmille ja vähävaraisemmille seu-
22278:  määrätyt rajat. Toisaalta taas !koneiden           duille, missä niitä !kipeianmin tarvitaan. Sa-
22279:  tarve on poiikikeuiksellisen suuri maatalou-      moin olisi pyrittävät poistamaan tarpeetto-
22280:  temme llroneellistamisen ta;kapajuisuudesta        mia välikäsiä varsinkin yhteiskäyttöön
22281:  ja !kaluston pitlk:äaiikaisen rappeutumisen        tulevien koneiden kaupasta, sillä ne nos-
22282:  johdosta, mistä syystä vähäisistä konemää-         tavat koneiden hintaa. Erittäin laa-
22283:  ristä olisi saatava mahdollisimman suuri           jan ja vastuunalaisen työmaan tällaiselle
22284:  hyöty. Siksi olisi jokaiselle koneelle saatava     ikeskusjohdo'lile tarjoaa myös maataJoUSikonei-
22285:  lähimain se työmä:ärä, mikä siUä ehditään          den standardisointi, mikä toivottavasti ensi-
22286:  suorittaa. Koneiden !käytön taloudellisetkin       tilassa saadaan toteutumaan.
22287:   näikOlrohdat puhuvat tällaisen järjestelyn           MQnet näJkökohdat siis osoittavat lkolko
22288:   välttämättömyydestä. Niiden yhteiskäyttöä         maata !käsittävän lkeskuselimen aikaansaami-
22289:   olisilkin valtion toimesta edistettävä siellä,    sen välttämättömyyttä.           Valtioneuvoston
22290:   missä se suinkin on mahdollista ja missä          asettama maatalouden ikoneellista.miskomi-
22291:   olosuhteet ja edellytykset yhteiskäyttömuo-       tea on myös katsonut tällaisen eliunen tar-
22292:   doille ovat soveltuvat. Erikoisesti juuri          peelliseksi ja ehdottaa laatimassaan mie-
22293:   pienviljelysseudui1la ja pienviljelijäin kes-     tinnössä sellaisen muodostamista maatalou-
22294:   kuudessa tällainen jerjestely olisi tarpeel-      den koneellistamisen ylimmäksi valvojalksi
22295:   lista.                                             ja ohjaajaJksi.
22296:      Koneiden hankintaan myönnettyjen lai-             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22297:   nojen ja valtion avustusten jaik:o sekä nii-       eduskunnan päätettäväksi toivoonuiksen,
22298:   den käytön valvonta asettaa myös vaati-
22299:   muksen valtiovallan ohjaavasta ja suunnit-                että hallitus viipymättä asettaisi
22300:   televasta toiminnasta. Kaikessa tässä tar-               maatalouden koneellistamisen ylim-
22301: 484                       IX,26. -Maatalouden konee.Jilistaminen.
22302: 
22303:        tnäksi valvojaksi ja ohjaajaksi valta-        viljelijäin edustus olisi kyllin riit-
22304:        kunnallisen keskusjohdon, jossa pien-         tävä.
22305:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
22306: 
22307:                 Eino Tainio.                             .Antto Prunnila..
22308:                 Matti Meriläinen.                        L. Myllymä.ki.
22309:                 Aleksi Rinne.                            Yrjö A. Manninen.
22310:                 Arvo Riihimäki.                          Juho Buka.ri.
22311:                 Sulo Muuri.                              J. Mustonen.
22312:                 Toivo 1. Sormunen.                       Elsa. Karppinen.
22313:                 Toivo Kujala.                            Eino Kujanpää..
22314:                 Konsta Talvio.                           Eino Roine.
22315:                                                                                                   485
22316: 
22317: IX,2r. -    Toiv. al. N:o 194.
22318: 
22319:                                   Berner y. m.: Esityksen antamisesta valtion hallu~sa ~~e­
22320:                                       vien maiden myymisestä viljelys- ja asutustarkQ'I,tuks-~tn.
22321: 
22322:                                        E d u s k u n n a ill e.
22323: 
22324:     Ennenkaiikkea sotien taiheuttrunisrt;a alue-     liittyväit.
22325: luovutuksista osaksi iuonnoilltisen !koosan-            Vailition myydessä vapaasti hall118Siaan
22326: loosvun, viil!jelY'ksen ja asutustarpeen vaati-      dlevia mailtoon niitä :hai1uaviil~e ikansa;laisiHe
22327: muksista y.m. seiikoista johtuen on maan             viljelys-, asutus- tai uudisraivausmkoituk-
22328: hankkiminen sitä haluaviillle suuresti amsva-        siin olisi tästä i:lmeisesti m.m. seuraavia
22329: nut ja muodoSJtunlllt ikysym:)'lkseksi, jonka        etuja:
22330: tyydyttävä ratkaisru on tä:Uä :haavaa yhteis-            1. Voitaisiin tyydYJttää entistä laajem-
22331: kuntamme ilmirokem tärkeimpiä.                       massa mitttatkaavassa iJmlllsalaisten py:rkimys
22332:     Asian laajuutta ja merlldtystä. osoittaa,        omiStaa villjeilys- tai asutustila, '1lrikä kuu-
22333: että maanhankinltailaissa säädetyn määrä-            lrunoo kansalaisten ensimmäisten oikeuksien
22334: ajan ikuiluessa oli tiloja ja tontteja hakenut       joukkoon.
22335: lmikkiaan 154,710 ihenkiil.öä tai per~hettä.            2. Vilje111yn pinta-a[an lisääntyessä elin-
22336: Näistä on rtiettävästi ihYJ1ätty yli 60,000 ano-     tarpeiden rtuotanit:o [isääntYJisi, joka oilrisi
22337: musta, joista suurin osa entisten rmtama-            o:m:amsa rajoittamaan näiden ltavarain UJliko-
22338: sotiaaiden. Sikäli: ikun maata oLisi Siliatavissa    maista ilmontia ja; kohottamaan eliiWtasoa.
22339: voidaan oliettaa maa-ta haluavia löytyvän                3. ViaiLtion maanmyynnistä saatujen tu-
22340: kuitenkin vielä pwl:jon enemmän kuin edeWi-          lojen avuna voitaisiin osaksi veroja huo-
22341: mainiturt ill'Umerot osoittavat.                     maJttavasti alentaa:, os:aiksi tukea tuortanawn
22342:     Maamme pillJta-alastJa: omistaa Suomen           elpymjStä ja [aajenemista, mitkä sei:roat
22343:  Vl8.!J.tio aähres IPU01et eli Min 11,6 mi!Ljoonaa   suuressa määrm heilpoirttaisivat iJm;nsan toi-
22344: hehtaaria eli vain noin 2.3 miljoontaa heh-          meentu[oa ja elintason nousua; sen sijaan
22345: taarila vähemmän ikuin bikki maamme kan-             etltä nyikyinen marunihankinta.poibiJtHkka vai-
22346: salaiset yhteensä.                                   kuttaa aivan päinvastaisella ltava!llla. ·
22347:     Vaikka ei maantarpeen tyydyttämiseksi                Huomioonottaen sen ratkaisevan meJ'!ki-
22348: voida väffittyä osalksi käyttämästä YJksityis-       tyksen, mikä valtion maiden sa.amisellla
22349: ten k&ISa:laiSJten ha11Jmssakin olevia mai1a,        kansaJlaisten käyttöön vi!1jellys- ja asutustar-
22350: ennenikaiikkea siirtoväJen maataviilijetlevän        koiJtuksii!n olisi nyikyisten vaikeuksien voit-
22351: väestönosan kiireeil.illisintä tarvetta varten1 on   tamiselksi samoinikuin pysyväisen hyvinvoin-
22352:  om8111sa herättämään ihmetystä ja oiikeutet-        nin edel:lytyksenä, ehdotamme kunnioittaen
22353: tua tyytymäJttömyyttä se. ettei ensisijaisesti       eduskunnan päätettäväksi :toivomuksen,
22354:  paljon laajemmassa mitassa !kuin .tähän
22355: saalclta ole vilje1ys- ja asutustarlkoitukseen                 ~Jtltä hallitus miltä pikimmin an-
22356:  luovuootJtu tai suunniterrtu iluovutettavaiksi              ta~i EduskunMlle esityksen valtion
22357:  vaiLtion mailta. Nämä.t on jätetty melkein                 hallussa ole:vien maiden myymisestä
22358:  koslrem.atta samwan aiikaan kun kansailaisten              viljelys- ja asutus'tarkoituksiin niitä
22359:  on täytynYJt [uovuttaa ja piTStoa maiman                   halwim7le maamme kansalaisille.
22360:  kaiiklkine niine varjQpuoiJJineen mitkä Itähän
22361:          Heilsingissä heiimikuun 11 'Päivänä 1947.
22362: 
22363:    Rolf B. Berner.          Lassi Hiekka.la.         Johannes Wirtanen.       Lauri Riikonen.
22364:    Kalle Kauppi.            Felix Seppälä.           Yrjö Hautala.            Martti Miettunen.
22365:    J. Koivisto.             Eemil Pääkkönen.         Matts Forss.             J. E. Hästba.cka.
22366:    Arvo Salminen.           Lauri Murtomaa.          J. E. Lampinen.          Jussi Lappi-Seppälä.
22367:    Bruno Sarlin.            Albin Asikainen.         Kustaa Tiitu.            Kyllikki Pohjala.
22368:    Arvi Oksala.             Lauri Järvi.             Teuvo Vala.nne.          Eero Kivelä.
22369:    Arvi Ahmavaara.          Toivo Ikonen.            Ensio Kytömaa.           Niilo Honkala.
22370:    Ture Bollsten.           Yrjö I. Antila.          Päiviö Hetemäki.         Kusti Eskola.
22371:    H. A. Kannisto.          Jussi Annala.            Yrjö Suontausta.         Ernst von Born.
22372:                             Markus Niskala.          Heikki Vehkaoja.
22373: 486
22374: 
22375: IX,2s. -   Toiv. al. N:o 195.
22376: 
22377: 
22378: 
22379: 
22380:                                 B. Koiristo y. m. : Vältwn f)m~mten metsiiltlueitt~n M~tffa~
22381:                                    mueat~ i!fJhjou-8uom'eS$a.
22382: 
22383: 
22384: 
22385:                                       Edttskunnglle.
22386: 
22387:     Kttte!i. tutitietttia, M stitirih osa valtion pohjoispuolella. ~i.nakin 1.6 m~naa heh-
22388: metsäalasta Poh;}dis-Suömes.sa Per'äpohjoLm taaria hede1mäJlis~ helposti raivatta'tia
22389: piink:illitiäsSa, mi~ VU.Qntiä 1942 Virallisen soiia, jopa tmtojatuha'\).Sia heh~ liiken-
22390: tilaston mulkaan oli ikasvullista metaifuaata neväylien varsilla:. ~ .Ya~pa v~. 5 %
22391: 3.t, ikeh~!tiist!t.. metslim~ta l.a .~~~ jou- tästä alasta eli 801000 hehtaaria lähittb-
22392: wmaatå, tms etupaasSä suota, 3.2 llllllJoonaa si,ria raivattaisiin viljelylkselle, riittäisi tämä
22393: hehtaliria. Valtion Olhlst8itiiäii väUavån ala !kasvattamaan koko sen heiniii1åifin1
22394: metSäalan tuotto 'Öh kuitenkifi hätnmäSt~ t- noin 15Ö milj. kg, J~ viime vuosinå on
22395: täväit. vth~in.,n. ,Vaitibft tilmia~tajkn ik~~imäärin ·p~olunastettu pääasiassa
22396: vttusilta 1!»3 . ja ~944 1aatimain kertofutts- Eielä-<Soomen ja I>ohjanmaan .maanviljeli-
22397: te\1 mU!k8an ull valtiö:i:i vä~in' iseh metsäta- jöiltä, miltä on aikaansaanut suu~ta häi-
22398: lotttl~n itJ.t)ttanna ylijitäfuä lijt:ii."jäiipidon riötä. näiden tuotannon~. Koska Pohjois-
22399: mulk:åatt idkeiiuna vain 4.•.% vifuniiå 1943 Suomen heinäntarve ei ole näin suuri, våan
22400:  ja O.:J % v. 1~44: valtidil ikokonaistillostä; eli osa paikkoltinastetusta määrästä oli käytetty
22401: siili llcliytRrtn.oiHsmti kitbl~n !15:okörläab. mer- siirtoväen ja sotaV'äen tarpeeseen; pystyisi
22402:  kityksetön. Varsitlkhi natikiiitåkåupoissa täanä. raivattava ala helposti ja !kohtuUlli-
22403:  Oli ~aitio jolittrlmt lhalksafuääii sellais!a sin hintoihin tuottamaan; paitsi tåt'Vittävat
22404:  hätikitiiåltustattnuiksia, ettei ikaii.t():i:'ahaa ole heihat, myöSkin maitoa; lihaa1 nab!kaa, vil•
22405:  toishuiaii saatu juuri oilehkaan. Tämä joh- loJa, perunoita, sip@a ja vihanneksia Poh•
22406:  tuU. suureksi ~i siitä, ettii. t ömaat ovat j01s-Suomen laajoille metsätyömaille ja
22407:  liian kåukana Otiinteästä asut~esta; ltun kiinteä asutus loisi myös enemanärt viihtyi-
22408:  mäamme asutuspolitiiikka ei ole suurem- syyttä, Jonka puute. nyt korostaa metsätyö-
22409:  massa määrässä kohdisti11iut Pohjois~Suo­ väen pal!kkavaatimu~ia ja siten huooontaa
22410:  meen, on siellä. maatalousmaata nykyään valtion metsätalouden ikannattavaisuutta.
22411:  niin vähän, että suurin osa metsätyöväen Varsinikin suurten heinämäärien kuljetus
22412:  tarvitsernigta elintarviiklkeista ja hevosten rautateitse, autoilla ja hevosilla PohjOis-
22413:  tarvitsemista rehuista on suurin !kUStannuk- Suomen kaltaisille m~tsätyömaille rasittaa
22414:  sin tuotettl1va etelästä samoin kUin itse työ- nyt suhteettomasti sekä. valtion että yksi-
22415:   voiman pä;äosakin. Tästä on ollut seuralllk- tyisten taloutta. Kun silkäläisillä metSätYö-
22416:   sena n. s. Lapinma:Mka, rahan suhteeton mailla joudutaan mlllksamaan jopa 20
22417:   arvottomuus hyödylkkeiden hintoihin ver- maJ.t<kaa hein:älkilolta, käy hevosten ylläpito
22418:   rattuna, ja valtion metsätalouden kannat- ylettömän !kalliiksi, mistä. seuraa, että siellä
22419:   tamattomuus.                                          täytyy malltsaa huomattll.vgsti lkonkeampia
22420:      Sen vu~i olisi meillä, samaten kuin palkkoja lkuih muualla. Tämä vai1nittaa sa-
22421:   naapurimaassamme Ruotsissa, lkohdistettavä malla kofuttavasti koko Pohjois-Suomen
22422:   enemmän huomiota ikiinteän asutuksen luo- elinkustannusten lkalleuteen.
22423:   miseen valtion omistamille liian harvaan                 Asianttintijoitten lausuntojen ja tutki-
22424:   asutuille lkaukaisille metsämaHle. P:rofessori musten mukaan voitaisiin llliohei låftjat,
22425:   EI'Ihlri Kivisen laskelmien mukaan un Poh- maanteitten v11rsilla olevat hyväluoii:ooiset
22426:    jois-Suomessa Oulujoen-Kajaanin linjan suot pliuttomuutensa vuoksi hyltyaikB.isilla
22427:                                    IX,2 s. -   E. Koivisto y. m.
22428: 
22429: voimakkailla koneilla helposti ja nopeasti            Edellä esitetyn nbjttllå eitdtitamme kthic
22430: sekä ikyntää että ojittaa. Laajuutensa nioittaen eduSkunnan hyväJksyttäväik:si toi-
22431: vuoksi ne eivät sovellu yiksityisten raivatta- vomuksen,
22432: viksi, ikoska näiltä puuttuu siitä edellytyk-
22433: siä. Jos valmiiksi raivatuista ja ojitetuista                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22434: alueista luovutettaisiin yksityisille maanha-             toimenpiteisiin valtion omistamien
22435: kijoille 40-100 hehtaaria !kullekin edulli-               laajojen Pohjois-Suomen metsäalueit-
22436: silht ~if.ftöillä, _El~~iSiin tiö~~ti joUkko              ~fi. dsuttamiseksi raivauttamalla ja
22437: utl.Siä. liWtu.slt~uiksia iltaulldi.iSilll! äSumattö-     hälit.kkaille maan anojille luovutta-
22438: mille seuduille ja siien parähfiettäisiirt                mtdla hyväkasvuisia soita ja siinä
22439: Pohjois~SlliOOllen     elinehtoja, vältyttäisiin          tarkoituksessa jo ensi kesänä soori-
22440: suurista tarpeettomista ik:uljetusihenoisiå               t'ttttaisi koeraivauksia.
22441: ja .parannettaisiin valtion metsätalouden
22442: tuottoa.
22443:         itelsihgissä; i4 päivänä helmikuuta i947.
22444: 
22445:                                                                Päiviö Behmilti.
22446:                                                                :1Iatti Yttå.
22447:                                                                Matti HeikkiJi.
22448:                                                                .Ame TuiJ.ma,
22449:                                                                lohami.es Wirtla.neli.
22450:                                                                Jwsi. Lappi4Je:fipäli.
22451:                                                                IJee Lepjä..
22452:                                                                Eero Kivelä .
22453:                                           .Jaakko Babla.
22454: 488
22455: 
22456: IX,29, -   Toiv. a.l. N:o 196.
22457: 
22458: 
22459: 
22460: 
22461:                                  Kauppi y. m.: Esityksen antamisesta maanhankintalain ja
22462:                                    siihem, liittyvän rahoituslain muuttamisesta asutuskes-
22463:                                    kusten olosuhteita paremmin vasta(llt)aksi.
22464: 
22465:                                      E d u s k u n n a 11 e.
22466: 
22467:     Maanhankintalakia ja n. s. rahoituslakia     silla järjestelyillä saada lain soveltamisen
22468:  valmisteltaessa ja säädettäessä kohdistet-      siinä kohden joustavammaksi ja käytän-
22469:  tiin päähuomio maan hankkimiseen siir-          nöllisemmäksi. Mutta nämä toimenpiteet
22470:  toväelle. Erityisesti pidettiin silmällä luo-   ovat vain paikkailemista, joka ei saa ai-
22471:  vutetulta alueelta siirtyneen maatalous-        kaan dlennaista parannusta.
22472:  väen asuttamista. Vaikka näiden lakien             Varsinkin seuraavat etupäässä maan-
22473:  koko rakenne perustuukin siihen, että           hankintalain ·kohdat näyttävät tarvitse-
22474:  niitä tultaisiin soveltamaan maaseutu-          van muuttamista tai täydentämistä :
22475:  oloissa, otettiin sanottuihin lakeihin kui-        Ristiriita, joka nyt on olemassa toisaalta
22476:  tenkin eräitä säämiöksiä niiden sovelta-        maanhankintalain · sekä toisaalta asema-
22477:  misesta asutuskeskuksissa. Asuntotonttien       kaavalain ja jakolaitoksesta kaupungissa
22478:  muodostaminen ei ainoastaan siirtoväelle        annetun lain välillä sikäli, että maanlu-
22479:  vaan myöskin sotainvaliideille ja niihin        nastuslautakunnille on annettu valta
22480:  verrattaville henkilöille sekä rintamamie-      päättää asemakaavatoimen alaan kuulu-
22481:  hille sisällytettiin näiden lakien säännök-     vista asioista, olisi poistettava pysyttä-
22482:  siin. Koska lait oli säädettävä suurella        mällä päätös- ja täytäntöönpanovalta
22483:  kiireellä, ei noita asuntotonttien muodos-      näissä asioissa ·asemakaavalain ja kaupun-
22484: mista koskevia säännöksiä valmisteltaessa        gin jakolain säätämien viranomaisten kä-
22485: ennätetty kiinnittää tarpeeksi huomiota          sissä.
22486: asutuskeskuksissa vallitseviin erikoisoloi-         Maanhankintalain 47 § :n 2 momentissa
22487: hin eikä niihin erikoisiin muotoihin, joita      olevaa sanontaa ,uusien toteuttavana ole-
22488: asutuskeskuksissa saavutetun pitkäaikai-         vien suunnitelmien laatimista kaupun-
22489: sen kokemuksen perusteella olisi käytet-         geissa ja kauppaloissa" olisi selvennettävä
22490: tävä harjoittaessa sosiaalisesti tarkoituk-      niin, että kaupunkien ja kauppalain ase-
22491: senmukaista asemakaava-, tontti- ja asun-        makaavojen laajentaminen asemakaavalain
22492: topolitiikkaa. Kumpikin nyt kysymyk-             ja kunkin paikkakunnan vastaisen kehi-
22493: sessä oleva laki, niin myös niitä myöhem-        ty;ksen vaatimusten mukaisesti tulisi
22494: min täydentäneet asetukset sekä valtio-          lailla turvatuksi.
22495: neuvoston ja maatalousministeriön pää-              Teiden rakentamis- ja kunnossapito-
22496: tökset ovat sanotusta syystä jääneet kes-        velvollisuus sellliisilla asuntotonteiksi jae-
22497: keneräisiksi ja kaipaavat kehittämistä.          tuilla alueilla, joita asemakaavalain sään-
22498:    Vaikka puheenaolevien lakien sovellut-        nökset ja rakennusjärjestysten määräyk-
22499: taminen onkin jo käynnissä, näyttää ole-         set tästä velvollisuudesta eivät voi kos-
22500: van välttämätöntä kehittää maanhankinta-         kea, olisi järjestettävä lailla.
22501: laki sellaiseksi, että sen toteuttamisella ei       P\faanhankintalain säännöksiä asuntoton-
22502: vaaranneta niitä sosiaalisia tarkoitus-          tin luovuttamisesta olisi kehitettävä siten,
22503: periä, joita tällä lailla on asutuskeskuk-       että kunta voisi täyttää luovutusvelvolli-
22504: sien osalta tavoiteltu. Tyydytyksellä on         suutensa myös luovuttamalla asuntotont-
22505: todettava, että asutusviranomaiset, huo-         teja pitkäaikaisin vuokraoikeuksin.
22506: mattuaan mihin vaikeuksiin maanhankin-              Maanhankintalain säännöksiä asuntoton-
22507: talain sovelluttaminen asutuskeskuksissa         tin luovuttamisesta maansaantiin oikeute-
22508: johtaa, ovat koettaneet eräilllä hallinnolli-    tulle olisi, jotta voitaisiin ehkäistä kei-
22509:                                   IX;29. -Kauppi y. m.                                  489
22510: 
22511: nottelemista luovutettavilla tonteilla, muu-   tien luovutuksella ja rakentamisella. Täl-
22512: tettava niin, että kunnat saisivat etuosto-    löin voitaisiin käyttää hyväksi asutuskes-
22513: oikeuden maanhankintalain nojalla muo-         ·kusten oloissa jo vakaantuneita yritys- ja
22514: dostettuun tonttiin siinä tapauksessa, että    rakennusmuotoja.
22515: tontinsaaja luovuttaa tontin rakentamat-          Maanhankintalain mukaan Maatalous-
22516: tomana toiselle, ja että tontinsaajana olisi   seurojen Keskusliitolle sekä sen alaisille
22517: oikeus ottaa tontti haltuunsa vasta, kun       maanviljelys- ja talousseuroille kuuluva
22518: hän luotettavana tavalla osoittaa voivansa     rakennustoiminnan ohjaus sekä maanosto-
22519: rahoittaa rakennusyrityksensä ja täyttää       ja rakennuslainojen välittäminen asunto-
22520: tonttiin liittyvän rakennusvelvollisuuden.     tontin saajille olisi kaupunki- ja kauppa-
22521: Milloin on kysymys kunnan luovutettavan        lakunnissa uskottava näiden kuntien vi-
22522: tontin luovuttamisesta lopullisesti omis-      ranomaisille muuttamalla tässä kohden
22523: tusoikeuksin, olisi rakennusvelvollisuuden     maanhankinta- ja rahoituslakia.
22524: täyttämisen tehostamiseksi tontti aluksi          Tässä ffliltetyt maanhankintalain ja ra-
22525: luovutettava vuokralle, mutta tontin saa-      hoituslain kehittämistä tarkoittavat toivo-
22526: jalle varattava oikeus saada tontti omak-      mukset esitettiin pääasialliselta sisällöl-
22527: seen, kun rakennusvelvollisuus on täy-         tään samanlaisina ylimääräisillä kaupun-
22528: tetty.                                         kipäivillä, jotka pidettiin viime vuoden
22529:    Maanhankintalain säännöksiä asunto-         helmikuun 5 päivänä. Tiettävästi maata-
22530: tonteiksi luovutettavien tonttien maahin-      lousministeriössä on myöskin valmistettu
22531: nan · miläräämisestä olisi täydennettävä       eräitä lakiehdotuksia, joissa sanotut toi~
22532: siten, että tontin hintaan saataisiin asema-   vomukset pääkohdiltaan on otettu huo-
22533: kaåvalain perusteiden muka·an lukea myös       mioon. Kun asia ei kuitenkaan ole edis~
22534: katumaan korvaus sekä korvaus katujen          tynyt lopulliselle      lainsäädäntöasteelle,
22535: ja viemäreiden rakentamiskustannuksista        näyttää meistä olevan aihetta pyytää hal-
22536: todellisten kustannusten mukaisesti las-       litusta kiirehtimään asian valmistelua ja
22537: kien. Sen varalta, että tontit luovutetaan     lakiehdotuksen esittämistä eduskunnalle.
22538: maansaantiin oikeutetuille omistusoikeuk-      Puheenaolevien lakien tarkistaminen niiltä
22539: sin, ennenkuin katujen rakentamiskustan-       kohdin, kuin ne koskevat asutuskeskuksia
22540: nukset on todettu, olisi rahoituslaissa va-    ja erityisesti asutuskeskuksissa tapahtuvaa
22541: rattava mahdollisuus myöntää asuntoton-        asuntotonttien luovuttamista rintamamie-
22542: tin saajalle lisää maanostolainaa katu- ja     hille, näyttää nykyisenä ajiuikohtana ole-
22543: viemärikustannusten korvaamiseen.              van sitäkin helpompaa, kun asutusviran~
22544:    Asemakaavalain säännöksiä katujen ja        omaisten on ollut pakko vallitsevan .· ra-
22545: viemäreiden rakentamiskustannusten kor-        hapulan vuoksi keskeyttää rintamamiesten
22546: vaamisesta olisi tarkistettava ja tällöin      omakotitoiminnan mhoittaminen ja kun
22547: inyös harkittava, voitaisiinko, niinkuin       niin ollen tulee kulumaan jonkinverran
22548: kuntien taholta on ehdotettu, säätää kun-      aikaa ennen kuin maanhankintalain tar-
22549: nille lakimääräinen panttioikeus tonttiin      koitusperiä v·oidaan asutuskeskusissa jäl-
22550: sanottujen kustannusten korvauksen va-         leen ryhtyä siltä osalta toteuttamaan.
22551: knudeksi, niin että ne tämän panttioikeu-         Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
22552: den turvin voitaisiin periä, kun asian-        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22553: omaiset työt on suoritettu ja lopulliset       vomuksen,
22554: kustannukset todettu.
22555:    Laissa olisi varattava mahdollisuus maa-            että hallitus kiireisesti valmistaisi
22556: twlous:väestöön ikuwlumattoman siirtoväen            ja antaisi Eduskunnalle esityksen
22557: ja muuhun kuin maatalousväestöön kuu-                maanhankintalain ja siihen liittyviin
22558: luvien rintamamiesten asunnon ltarpeen               rahoituslain muuttamisesta asutus-
22559: tyydyttämiseen muullakin tavoin kuin                 keskusten oloja paremmin vastaa-
22560: omakotitonttien luontoisten asuntotont-              vaksi.
22561:      Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
22562: 
22563:                 Kalle Kauppi.                             Lassi Hiekkala.
22564:                 Ensio KyJtömaa.                          Rolf B. Berner.
22565:                 H. A. Kannisto.                          Sulo Heiniö.
22566:                                                                                          62
22567: 400
22568: 
22569:  IX,ao. - Töiv. äl. N' :o 191'.
22570: 
22571: 
22572: 
22573: 
22574:                                              TalviO y. Di.: Maunhankintalain muuttamisesta.
22575: 
22576: 
22577:                                                     E dusk u nn aiJ.:l e.
22578: 
22579:    ~)'kyistl      asutustoimintaa lrarjoiretaah                     toimeentliiohsa iiil'3;päiSahsioiden varii.Ssa ön
22580:   ~~              maoohankmWain pmbtciSSa.                          hyvin epävarina!lhi pdhjalla, varsihiilll sel.-
22581: S.iareus ma.it.risaantiin on erisis\~aiscilti maa-                  1aisten maantarvitsijo-in osa!Lta, . jeillW. Oli
22582: t.MpUf!8iiTtovä.eltUi.. sekä sotain"\taliid~il~, sota-              useampilienikinen perhe, j<>1~kmi köiielii:tnSä
22583: ~~ sotaorvoillia ja1 perheeliisiiiiiä rin-                          ja maaWou8i:cl:aimistoa. 'l'ältiaisiSsa ta;påUk"
22584: ~iehiJJlä.                                                          sissa a8mmomairien on äärimmäisen vai-
22585:    Siitä. aMmlen kuin ma:anhankilllto!Wda on                        keassa Me:massa. Sen vuokSi on väiittäroå.-
22586: 
22587:  ·.
22588: käiiäntöörtJ sovreilettu, se on havaittu puut-
22589: ~ksi ~a monia ristiriitoja aiheuU.å-
22590:     ~nknikintalakia soveltamalla ei
22591:                                                                     :t.öntä, että; etusija myönnetään ooilie käi-
22592:                                                                     kisSa tapauksissa., missä edellämainittUja.      m-
22593: it
22594:                                                                     kökohtia on olemassa.
22595:  . ·..· ...·.· e.des siirt.Ollia.isu"!ltta pois . päivä.jii:r~es­        Ed~een ovat e.päoiareudenmullmise8Sa. ~­
22596:                ~ vaan 0t11 v011tu havaita. ikii:n käy-              massa ;rooansaantiin n:ålhden vuokramieb.et.
22597: tännÖSSä tuottavan uusia siirtolaisia sitä                          Maaclm.nkintailain 3i § :n mukaan voidaan
22598: mukaa ikuin entisiä saadaan asutetuksi.                             t.iita tai :asunJi:.otontti 8JnJbaa vain sdHaiselle
22599: N~ ~tuu sen vuoksi! että suu~tiloja                                 vuokmajalile; jonka vähintään viiSi vuObta
22600: j~ tiibm entiset työntEkijät perhei-                                yhtäjaJksoisesti l:uiilllitsemas11a, hänen toi-
22601: ne(m menettävät 'tyÖpaikkansa ja . toimeen-                         meentuloaan varten tarpeellisesta. 'vuokra-
22602: tudo:rnahd.ollisuutensa, ikoska maanhankinta-                       ail.ueeslta ~nainen osa otetarun, ~pakko1u.nas­
22603: laki ei v~votta entistä työnantaj!Wa edes                           tetiaoo ~i vapaae'htoisesti ~UoVUJtetaan val-
22604: hu~timaan heidän ttoimeentulostoon. Var-                            tiolie !tämän il1ai:n. tarkoituksiin.             .
22605: sinkin silioi:n ElJpäikoluta on ~er~ttäm .räikeä,                       Vuokramiehen on siis täytynyt .vähin:tiä.n
22606: lmm ttyöpailma:nsa menettänyt ei ole ma~n­                          viisi vuotta yhtäjalksoisesti h~lita juuri
22607: saanltim oilkeutettu, niin että hänellä oll!isi                     s1tä vuokra~aluetta; jokia käytetään m~­
22608: llrulhdolllisuus Slalada maata toimeentulonsa                       hanlldntalain ta.rikoittibiin, ennelllilruin hä-
22609: turvaamiseksi SlliiUom on sihloin, ikun maa                         neilil.ä. on maans:aantioikeus. Kuitenkin on
22610: vapa.aehtoisella kaupailla iluovut;etoon. Epä-                      olemassru :tapauksia;, joissa vuokramies ei ole
22611: kohta on niyöslk:in se, että mruansaantiin                          halli1innut juuri tätä vuokra-<aJ.uetba vil..ttä
22612: oikeuoottulkaan ei saa maata siilitä ltiJalta,                      vuotta, mutta on siltli e:nne:n yhtäjaksoisesti
22613: jol~ hän aib.ise~in on ltyöskenne11ily•t.                           viljeUylt vu~raihl:a mui:ta ailueita ihuoma;i;ta-
22614:       M-aanhanikin11Wiain 25 § :n mukruan maata                     van kauan. Täilillaisel[ekin vuokraajaiil~e olisi
22615: omistanee11!1a siirtovä.e.iilä sekä sotai.nvali:i-                  myönnettävä moo.nsaanJtioiikeus, m~ussa ta-
22616: deii!il& on: yleensä etuoilreus oman tiilan                         paukseSSia hän menettää toimeentulonsa ja
22617: saantiin. Muilile maa:nsa;ajiHe voi malaltlalous-                   kärsii suuria truloudeJHisia ttawioita joutu~­
22618: ministeriön asutUSI8Siainosasto vain har-                           s'ruan mene'ttämään maata!lousil'ltaimistonsa.
22619: voissa. tapauiksissa myöntää etusijoo erikoi-                           Siir:oovlien pika-asutustiloja on myö~in
22620: sen hakemuksen perusteel.ilia. Milkälli etusijaa                    vudrrruttu sa1Jlais:ili1e he.nkillÖ1lle, jotika eivät
22621: täJldöin ei myönnetä, työnWkijä voi mahdol-                         ole maansaantiin oikeutettuja. Vuokraajat
22622: lisesti myöhemmin jostain muualta saada                             ovat usean voodem. ajan sruanoot vuokraa-
22623: tiilan. Tänä väJliaikana hänen asemansa ei                          mastaan maasta toimeentulonsa. Ny;t kun
22624: ole mii!Jlään ~-avoin turvattu, vaan hänen                          siirtoväkeä sijoitetaan uudelleen näiilil:e
22625:                                          IX,3o. -       Tad.vio y. m.                                  491
22626: pika-asutustillbiJJ:le,    vuo/km~jat      joUJtuV'at            hankint~J~ih"m, effä '»iMn1r.a~­
22627: tuuliajoiLle ja hävittämään irtaimistonsa,                       lai'n toimee'npaM-n vuoksi työpaik-
22628: llill.ei heille myönnetä maansaantioi:keutta.                    kansa me'l'l!ettäneille maataloustyöläi-
22629: Tämä. oi!Jisi; he:iillle JaiDnettava, jotroa hekin               sille VOR"attaisii'n maansaa'ntimahdJolli-
22630: voisivalt jatkaa clinkemoaoo·.                                   suudet sil;tä tilalta, missä ovat työs-
22631:      Edellä olevaan viitaten eihdotamme edus-                    kenne~~ ja muute'nki'n he~ t~
22632: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                                meentulansa turvattaisii'n, ja samoin
22633:                                                                  sellaisille vuokramieh~"lle, jotka ovat
22634:          *ti Mllihts kiiree~t>i ry'fl,tyisi                      ~~t pääasiallisen t<Oimee'ntuloMct
22635:         ~p{ttisiin selltt~n mu~en                                +>twkrommalla 1'1UU1Jta vähintäii'n kol-
22636:         :fti ~sten ai~mJis~ksi fMä-li-                           me>n vuodern aikana.
22637:          Halsingissä helmilruun 10 päivänä 1947.
22638: 492
22639: 
22640: IX,s1. -     Toiv. al. N :o 198.
22641: 
22642: 
22643: 
22644: 
22645:                                    V. Eskola y. m.: Esityksen antamisesta maanhankintalain
22646:                                        m'U/Uttamisesta niin, että köyhäinhoitolain 5 §:ssä työn-
22647:                                        tekijälle tarkoitettu eläkeoikeus tulee turvatuksi.
22648: 
22649: 
22650:                                          E d u s lk u u n :a 1l: :1. €.
22651: 
22652:     Maoo.han.kmtaJJain 62 § : n mukaan aiLue              ni,iden vanhain ~työntelkijäin etuja, joiilila
22653: tai lkiintejgtö, joka ~uovuootaan maanJmn-                köyhäinihoi.ttolain 5 § : n mulkatan on katsot-
22654: kintalaitn tarkoiltubiin, vapautuu vastaa-               tava Ollevan oikeus voimaiusa mulkaista työtä
22655: liliaSta sitä :rasilttavastla eiläkeoikeudesta.          vastaan saiad:a lkuolinpäiväänsä asti elatuk-
22656: Etlä:keoikeus voidaan kuit.enlkin, jos se sopi-          sensa t.yö00llli1:Jaj3llttaan tai jos :niin kohituuil-
22657: vasti käy päinsä, jättää rasi'litamaan ma:an-            1iseksi halikitaan hänen rperiililJisiltään tai
22658: loovuttajalle jäävää kantatilaa taikka asu-              liilkkeen tai yrityksen omistajailitJa. Miaan-
22659: tust.Ja;vkoitulksiin käytettävää, lkantatiilaksi         h:an:kintalain toimeenpanossa :näyttää esiin-
22660: muodostetJtaV'aa, riittävän suurta viiljeil.'Ys-         tyväru.. ltapauksia, etltä monet vanhat maa-
22661: tillaa, jolJJom viimeksi mainitussa ltlllpauk-           taloustyöntekijät, jotka eivät voi ottwa vas-
22662: seesa IEiliilkeoilkeus on otettava. huomioon             taan h~i!lle iain mulkaan kuu~uvaa maata,
22663: wlueen hintaa määrättäessä. Jol1le:i: eläke-             menettävät si\tten jo mainitun lköyhäiruhoilto-
22664: oikeutta jäteitä rasitltamarun määrättyä ti'hm,          lam 5 § :lll tak:aaman edun j~a saattavat jou-
22665: suoritetaan oikeuden ihailttijalle oikeuden              tua lköyhäinhoidon varaan. Epäkohta on
22666: menetydrsestä ~aiheutuneesta vahingosta kor-             kiireeltlliisesti !korjattava. Asia on kuiterucin
22667: vausta, joka makseta!an kiinteistöstä. ltai              sen <la3Jtuinen, että se :ka~paa perusteelit.isen
22668: ailueesta suorilltettavasta ilitmastJus- ltai luovu-     selvityksen.
22669: tushi'nmlsta, soo mukaan kuin ase.tuksehla                   Edeihläolewm:n vi~taten ehdotamme edus-
22670: säädetään.                                               kunnan rpää.tettäväksi ltoivomuksen,
22671:   L81in    toimeoop•anoasetulksen      122    §: ssä
22672: ~n m.m., että jos eiläkeoi'keus määrä-                               ~et:tii hallitus kiireellisesti antaisi
22673: tään rasitta:ma:an muodostettavaa viljeil~s­                       Eduskunnalle esityks·en maanhan-
22674: t:iilaa, miklka se määräitään muikeamaan:, on                      kintalain 62 § :n muuttamisesta niin,
22675: maanlunastuslautakunman arvioiltava eläke-                         että myös köyhäinhoitolain 5 §:ssä
22676: oikeuden pääoona~Mvo.                                              työntekijiiUe tarkoitettu eläkeoikeus
22677:     Laki sisä:ltää: siis säännöksiä kiinlteis-                     tulisi lain toimeenpanossa huomioon-
22678: töä rasittavan eläkeoikeuden järjeste-                             otetuksi.
22679: lystä. Sitävastoin ei laki turvaa lainkaan
22680:           Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947 ..
22681: 
22682:                   Valfrid Eskola.                                         Jere Juutilainen.
22683:                   J. F. Tolonen.                                          K. Hakala.
22684:                   Walter Kuusela.                                         Onni Peltonen.
22685:                   Heikki Simonen.                                         A. K. Paasivuori.
22686:                   Kalle J okilien.                                        Uuno Raatikainen.
22687:                   0. Muikku.                                              E. Pusa..
22688:                   Eino Raunio.                                            Matti Lepistö.
22689:                                          Juho Karvonen.
22690:                                                                                                       493
22691: 
22692: IX,s2. -    Toiv. al. N :o 199.
22693: 
22694: 
22695:                                   Ikonen y. m. : IMÖ!yksestä vuoden 1947 tUlo- ia meno-
22696:                                      arvioon mM4nhankintalain mukaan asutettamien keskuu-
22697:                                      teen perustettavien koneyhtymien av-ustamiseksi.
22698: 
22699:                                         E d •UJ s k u n n a. ~ •1 e.
22700: 
22701:     M!ala.nh.ankintalain nojail.ila samoin kuin        suurempi: sekä että yhteisten !koneiden
22702: vapaaehtoisten kauppojen lkaUJtta muodos-              käyttö asutettavien keskuudessa tu[ee edel·
22703: tettujen ja pal'lhaillJhlan muodostettavien            leenkin il:eviämään, ei viim~ksimainit'lllll
22704: tilojen varustaaninen tärtkeimmiililä maa-              määrärahan puilbteissa voida uusia kone-
22705: taJ.ouskoneillla !heti ltillojen "WIJlmistumisen       yhtymiä sanottaVIaSti t•ukea. Tämän vuoksi
22706: jälkeen on näiden tilojen. v.iJ1jelyskuntoon           olisi !tarkoitusta val'lten saatava suurempi
22707: saa1ltamisen ja jatkuvrun hoidon kannailta             määräraha. Tästä määrärahasta myönnet-
22708: väJI..ttämätöntä. UseHla uusien :tillojen ha:lti-      täisidTIJ uusien tillojen hrultijain keskuuteen
22709: joiMa on ennestään jonkin verran maa-                  perustettavi]l'El kooeosuuslkunnill[e, V81pailil.e
22710: tail.ouskoneilta, mutta arvion :mukaan vähin-          koneyhtymillle, yhteiseen !käyttöön koneita
22711: tään puoiLEille muodostettavista tHoista on            hanlkkiville ji\Jrjestöi1le sekä lhenkillöiHe,
22712: h!ankittava uudet !koneet. Uusien :tillojen             jotka omiin nimiinsä halllmkivat :koneita ja
22713: haltijoillta puuttuu ilruitell'kin va,roja :tar·       sitoutuvat niitä vuokraamaan. koneita lt:ar-
22714: pooll.isten !koneiden hanktkimiseksi. Sentäh-          vitsevi!lilie viljeJi:jöillile, ·koneiden hankinta-
22715: den oillisi varsinkin suurempia ja !kalliimpia         avustusta. Avustuksen antaminen olisi :m.-
22716: koneita pyrittävä hookkim.aan vHjclijöiJllle           joitettava vain suurimpiin ja kailiimpiin
22717: yhteisiksi. Yhteisten koneiden halllkinn:an            ma;atwlouskoneisiin, kurten voima- ja puim.a-
22718: edistämistä olisi vailtion varoiUla .tuet.tava         koneisiin, v~lj!B.Jllkuivaus- ja lajittelukonei-
22719: myöntämäJI[ä ltätä tarlroitusta varten perus-          siiru., perunlannostokoneisii:n:, oja-auroihin
22720: tJettavilil.e maatallouskoneosuusllronni!lil.e ja      j.n.'El. Täten edistettäisiin avustuksillla vain
22721: muille koneyhtymille hankirnta-avustusta.              seliliaisten !koneiden ylhteishankintaa, jotika
22722:     Heinäk'llun 9 päivänä 1946 hyväksymäs·             ovat tarpeeN:isia ja joilta pienimpien tilojen
22723: sään Hsämenoorviossa edUStkunta varasi 3               haltijat ikanlllaJttavaisuusnwkökohdat huo-
22724: miilij. markan suuruisen määräraihan iavus-            mioon ottaen eivät voi y;ksinään hankkia.
22725: tubitksi mooJooJlouskoneiden hankkimiseksi             Avustuksen määrän ;tuilisi olla 40 % !konei-
22726: maMllh:amkill1tail.ain mukaan asutelttavi:lle. Sa-     den iluvnlrintahinoosta, jotta siltl!ä todeiltla
22727: IniMI: vuoden m!arraslruun loppuun mennessä            voitaisiin edistää koneiden hankintaJa. A vus-
22728: Olli näitä avustuksia h:allrenut 320 erilaista         tulksen lellimmäismäärä Ollisi !kuitenkin rajoi-
22729: ~iru.talain mukaan asuteti;Qvien kes·                  tettaVJa 50,000 markkaan yhtymää kohti.
22730: kuudessa toimivaa koneyhrtymää anotun                      EdeLlä sanotun perusteella !kunnioittaen
22731: avustussumman tehdessä yhteensä 8,646,000              ehdotamme eduskunnan päätettävä!ksi 1toi·
22732: markkaa. Näin ()lil.en ·voitiin vain ooaiJ!le          vomwksen,
22733: hahljoista myönitää aV'IlS:tusta. KuilJUvan vuo-
22734: den tullo- ja menoarvioon 0111 samaa 'tarkoi-                      että hallitus antaisi Eduskunnalle
22735: tusta varten otetw vaiTIJ 1 miljoOll!an mar·                     esityksen 10,000,000. markan siirto-
22736: krun määräraha (11 Pl. XVI:21). Huo-                            määrärahan ottamisesta lisäyksenä
22737: mioon ottaen sen•, että maanhankintalain                         vuoden 1947 tUlo- ja menoarvioon
22738: mulkaan muodost1ettujen · rti[ojen lulkumäärä                   'YtUIIO!nhankim:talain mukaan asutetta-
22739: on ihuomatta:V'asti kasvanut ja että !koneiden                  vien keskuut.een perustettavien eri-
22740: tarve 1JU'lee s'iitä syystä oiltemaan entistään                 luistien koneyhtymien avustamiseksi.
22741:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22742: 
22743:          Toivo Ikonen.                  Veiklro Vennamo.                  Helena Virkki.
22744:          Eemil Luukka.                  Juho Paksujalka.                  E. Pusa.
22745:          Juhani Leppälä.                Valto Käkelä.                     Matti Pärssinen.
22746:                                         Penna. Tervo.
22747: IX,aa. -    Toiv. al. N:o 200.
22748: 
22749: 
22750: 
22751: 
22752:                                   VirolaiD.e:a y. m. : Tuottokykyä alentavien tekijäin, huo-
22753:                                      mioon ottamisesta eräille maanhankintalain mukaan muo-
22754:                                      do~tetuiUe. tilfkiUe aaddtawat.J m~talO"Ust1A.aftetHft. Juqvu-
22755:                                      fuveWoiZisuutla mäiirätNitlnä.                           ·
22756: 
22757: 
22758:                                        E d u s k u n n a 11 e.
22759: 
22760:    ll~~~t~latn            mqk~an     jouduta11.n    hu(l:qlioon :q1äärättäessii, maatllJO'qs.tuottei-
22761: muQdosta:ql~n huomattava mää:rä seUai-              den luoyutusvelvollisuutta niille maa'Dhan- .
22762: si~ asuntoviljelys- ja viljelystil9ja, joilla       kintalain . m'\]kaan muodostetuille tiloflle,
22763:  ei, ole yhtään maatalol1Smaata tai sitä on         joilla on riftt~mä.ttömästi rll.'kennuksia,
22764:  hyvin vähän,. Pääosa näistä tiloista 9n ko-        vähän peltoa ta~ pellot keskimä~räistä
22765:  konaan rakentamattomia tai niillä on ra-           heikmnmassa kasvukunnossjl. Samoin olisi
22766:  k.ennll.bia ri\ttämättömästi. fl,akennusten        näille tiloille r~tiv~ttav&n 1:\.Udispellon
22767:  p'Q.uttt\en vuoksi joutuu viljeUjä:perhe           osalta annettava luovutusvelvol&uutta
22768:  useissa tapauksissa asumaan kaukana vil-           määrättäessä helpoituksia, · jotta siten
22769:  je11bistään, mistä johtuen n:Uden lannoi-          osaltaan edistettjiisiin '\luden pellon · rai-
22770:  tus ja muokkaus käy vaikeaksi. Uuden               v~:qsta näille tiloille sekä helpoitettajsiln
22771:  pelloil. raivaus voi rakentam~sen ohella           kyUn.ien tilojen vastaanottQa ..
22772:  tapa.htqa yleensä varsin hitaasti ja :rai-            Edellä olev~an viitaten esitämm~ kqn-
22773:  V~Ustyö tU:ott&a useissa tapa'llksissa su'lll'ia   nioittavasti eduskunnan hyvjiksyttäväksi
22774:  vaikeuksia. On selvää, että tällaisten vil-        toivomukse:q,
22775:  je~ien lwitami,nen aiheuttaa mon\!JJ sel-
22776: laisill, hankaluulmia ja vaikeu~sia, joita ei                  että sellaisille maanhankintalain
22777:  esiinny normaaUoloissa.               ·                   mukqan m'U{)dostetuille tiloille, jottla
22778:     Vielä on otettava huomio<m,, että maa:p-               on riittämii,ttömästi rakenn1t-ksia,
22779:  hankintalain mukaan muodostettaviin ti-                   väMn peltoa tp,i p~llot heikos~a
22780:  loihin liitetään monissa tapau.~sissa ·kau-               kasvwkunnossa, samoirr- k1,dn tällai-
22781:  kana. talouskeskuksista sijainneita ja se:p               sille tiloille r~ivattavan uu.dirpell!Jn
22782:  yu.oksi tai m'Q.uata syystä heikkokuntoisia               osalle (t.Setettavaa m.a~talO'IUit1!4ttei­
22783:  tiluksia, jotka eivät alkuvuosin!l. voi,nla-              den luovutusvelvollisuutta miiärät-
22784:  peräisestikään viljeltyinä tuota yh,tä s'Q.U-             tij,ess(j, otettaisiin riitiäviissä 'mfiflrin
22785:  ria satomääriä kuin normaalikasvukun-                     huomiQOn edellä. ~init'!l-~ t1f4'«oky-
22786:  l10$.Sa nleva,t vUjelykset.                               kyä, alentOtv~t teMiä,f.
22787:     imQ.ell~ ~:pitqt' seikat <~lisi otettava
22788: 
22789:       Helsin~        helmikuun 9 päivänä 1947.
22790: 
22791:                   .Johannes VirQia.inen.                         .JuhaJrl, Leppälii.
22792:                   hho~j~                 ·                       B. Pu.IJI&. .. ,
22793:                   Yrjö. Hautala..                                A.&po Inlrlnea.
22794:                   Lauri Laine.                                   ~lwalfi~.
22795:                   Penna. Tervo.                                  Erkki Pa.a.vola.inen.
22796:                   ~~Q Vennamo.                                   Toivo IkoneD.
22797:                                                                                                          495
22798: 
22799: IX,34. -     Toiv. al. N:o 201.
22800: 
22801: 
22802: 
22803: 
22804:                                     Leppälä y. m. : Toimenpiteistä väldlannoitteiden saa?Unin
22805:                                          turvaamiseksi maanhankintalain mukaan muodoste.tt(L...
22806:                                          v~e ~ Pol!>jois-Suomen ja muiden syrjäisempien
22807:                                          $e1,ft'!Lj~ tila:llle~·
22808: 
22809: 
22810:                                           E d u s k u n n a II e.
22811: 
22812:     Viime vuoden loppupuolella asetti kan-                kunnossa olevia peltoja. Kun näitten ti-
22813: sanhuoltoministeriö toimikunnan valmiste-                 lojen saajat nyt voimassa olevien mää-
22814: lfl:m~t-~ ~hdotust~ vä~Hannoittfliden ji.J,ke-            r~y~t!m- nojall!l ovat oikeutett'\ljtl täq~.än
22815: ll:J~l,.'R!I~!'li<len uusim.isf!ksi ja :qji4Q:q ~au­      j~do~ta aliomaan niille mäijrij.ttyjen lq.Q-
22816: :wm jjjxjest~m~seksi. Vaik~i~, täzniin tolmi~             vutusy~sikköjen alentamist11o, tulisi tä.mä.n
22817: klP.lllall tyij:p. tulo~s.ista ei tähän m!lJlJ!el!sä      oi~elldenJiluka.isena pidettä,.v@. edu:q. ai-
22818: dl~ viel~ nritij,än tietpji:J. annettq. jll:~uu­          heuttamana hy&ty otet\lksi pQ\s silli.j., että
22819: te~~. :p.äyttää k~J.~~huoltommil!lteriq läh-              vastaavasti saataisiin pelloille vähemmän
22820: tevän linjoille, jotka käytännössä merkit-                väkilautoja seuraavan· vuoden tuotantoa
22821: sevät maanhankintalain mukaan tilan                       varten, kun oike'Qden ja kohtuuqe:q. mu-
22822: s&~neiden sekä :Pohjois- ja Itä-Suomessa                  kaan niille pitäisi varata suhteelliSesti
22823: si~\~e\'ien tilojen omistajien asettamista                e:pe:p:unän väkilantoja kuin :parenn:p.~sa
22824: h®m~~tavasti epäoikeutettwu.:q ase!ll-aan                 'kas~ku.nnot'!SIJ. oleyille ja edullisemJililla
22825: ~- jtJ, Etelii.-Suomen viJ.jElllUöihj.n näh-              seu4llilla sijaitseville tiloille.
22826: deJ\. w~aJ:lllUoltoministeriö Qll nimittäin                  ll14t~Uä esitetyn perusteella, kun on mah~
22827: ozn~ks'!lnq.t sellaisen kannan, että väkilan-             dollista, että ne alueet, ja tilat, jQitten
22828: tojen jakelu olisi kytkettävä kokonfl,islQo-              kasvukuntoa pitäisi maan elintarviketuo-
22829: vutusjärjestelmään siten, että tiloille tul-              tannon kohotta:rqista silmällä pitijep k~ildn
22830: t~J.i$.iill ant!\m~a:p. väkil!W-toja tiloille mää-        mokomin pyrkiä run&a·am.man vä,.kil~:p~pi­
22831: rättyj~ l'\}ovutusyksikk9iden suhteessa.                  t~sen turvin nQsta:m!lall, joutuvat jat~
22832: K1l~ luoyutus~ksikköm~ärä muunnettua                      kuvasti huonompalj.n ase111aan .kqin m\Jut,
22833: pelto1lclJ.ta~ria ·~ohti on Länsi- j11 Etelä-             kunnioittaen ehdotamme edu$kunnap pää-
22834: Suome1l ku.nniss11 500-600 y)Jsiklröä sekä                tettäväksi tolvomu:~sen,
22835: Poll.j~~- ja, ltä.-Suom~ ~opa v~ 300-
22836: 400 lll:ovutusyksikköä, tubsivat viimemai-                           että ltalli~ ryhtyisi kiireellis6sti
22837: nitu~ ~Jtmaan väkilautoja hehtaariilo kohti                        toimenpitei$i,in väkil(Jnn,oittei<J,eu j~­
22838: v~in plJolet sUtä, mitä viljelijät saisivat                        {wel!~sa   e#in'byvie'fl< epqkok#en pflis-
22839: ~telij.- ja LäJ+Si-Su.ome~a. Sama11n ase-                          tami$ek# Ja r#ttäv(in vif,kiltJ'4.~t­
22840: m~a~ jollt'!lisivat myös~in useimmat maan-                         teiden saan11-in turvaqmise~~~ nl,q{.m-
22841: h~mliin~~\:q m'(l.kaan muadostuneet tilat,                         '1!411-Mntala.in m~ ~v.~dost~t'/4-
22842: jotka kuten tunnettua tulevat saamaan                              IVille sekä, Pakjais-Sti.omen ja m~U,-,•
22843: asutukseen joutuvien tilojen heikoimmassa                          syrjäisempien seutujen ti(QiUe.
22844:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22845: 
22846:                    Juhani Leppä.Jä.                                    Eemil Luukka.
22847:                    f4a,tti PärssiJlen.                                 VeiJPto VeDll8oDlo.
22848:                    .. ~sa. ....                                        J~es Virolainen,
22849: 496
22850: 
22851: IX,a5. -   Toiv. al. N :o 202.
22852: 
22853: 
22854: 
22855: 
22856:                                  Riihinen y. m.: Eräiden luovutetulla alueella maata otnis-
22857:                                     taneiden tai vuokraoikeudeUa hallinneiden saattamisesta
22858:                                     asutuslainoj~n saannissa yhdenmukaiseen asemaan maan-
22859:                                     hankintalain mukaan maansaantiin oikeutettujen kanssa.
22860: 
22861: 
22862:                                      E d u s k u n n a 11 e.
22863: 
22864:    Helpottaakseen siirtoväen ja muiden               Samoin lainaa ei myönnetä sellaiselle
22865: maanhankitalain mukaan maansaantiin ci-           luovutetulla alueella maata omistaneelle,
22866: keutettujen maansaantia ja kotien jäl-            joka työsuhteiden tai muiden esteiden
22867: leenrakennustoimintaa on annettu erikoi-          vuoksi ei ole voinut tehdä maansaantihake-
22868: nen laki tämän asutustoiminnan rahoitta-          musta maanhankintalain mukaisessa järjes-
22869: m~ pitkäaikaishlla ja heil.ppoko:rllwisilla       tyksessä, mutta joka myöhemmin on tar-
22870: iainoi.hla.                                       vinnut. asutustal'lkoitukseen mainitun lai-
22871:    Rahoitusta koskevan lain 1 § : ssä mää-        nan.
22872: rätään:                                              Kun on katsottava, että luovutetulla
22873:    ,Maanhankintalain mukaan maansaan-             alueella maata omistaneet tai vuokraoikeu-
22874: tiin oikeutetulle henkilölle, joka on hank-       della maata hallinneet olisi saatettava val-
22875: kinut tai jolle valtion toimesta on hankittu      tion myöntämien asutuslainojen saannissa
22876: maata, voidaan valtion varoista myöntää           Y'hdenmukaiseen asemaan, niin edellä ole-
22877: lainaa sen mukaan kuin tässä laissa sää-          vaan viitaten esitämme eduskunnan hyväk-
22878: detään."                                          syttävälksi toivomuksen,
22879:    Käytännössä on osoittautunut, että
22880: eräissä tapauksissa siirtolainen, jolla luo-                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22881: vutetulla alueella on ollut oma viljelys-                siin nykyisen asutustoiminnan ra-
22882: maa tai asuntotontti, ei ole saanut edellä               hoittamiseksi    annettujen    lakien
22883: mainitun lain mukaista lainaa. Sen joh-                  muutta;miseksi siten, että luovute-
22884: dosta, että valtio pidättää maanhankinta-                tulla alueella maata omistaneet tai
22885: lain mukaan maata saaneilta siirtolaisilta               vuokraoikeudella hallinneet olisivat
22886: 80% heille maksettavasta korvauksesta ja                 siitä riippumatfu., että ovat luopu-
22887: kun maanhankinta valtion toimesta on vii-                neet oikeudestaan valtion toimesta
22888: pynyt, niin osa siirtolaisista on valtiokont-            järjestettyyn maansaantiin tai että
22889: torille ilmoittanut luopuvansa oikeudestaan              he eivät ole maanhankintalain mää-
22890: saada valtion toimesta maata ja ovat ryh-                räämänä aikana maata anoneet, oi-
22891: tyneet oma-aloitteiseen maanhankintaan.                  keutettuja saamaan maanhankitalain
22892: Näissä tapauksissa katsotaan siirtolaisen                mukaista asutuslainaa.
22893: menettäneen oikeuteillSa maanhankinttrula.in
22894: mukaisen lainan saantiin.
22895:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22896: 
22897:   Vilhelm Riihinen.      W. Metsäranta.      Juho Kuittinen.            Sulo Muuri.
22898:   Juho Pyy.              Elsa Karppinen.     Eino Tainio.               Yrjö A. Manninen.
22899:   Eino Roine.            Yrjö Welling.      Hugo Manninen.              Juho Niukkanen.
22900:   Toivo I. Sormunen.     Esa Hietanen.      Juho Bukari.                E. Pusa.
22901:                                    Lauri Myllymäki.
22902:                                                                                                   497
22903: 
22904: IX,a6. -    Toiv. al. N :o 203.
22905: 
22906: 
22907: 
22908: 
22909:                                   Pyy y. m.: LeimamerovapOIUden Ulottamisesta vapaaehtoi-
22910:                                     siin kiinteistökauppoihin, joita maanhankintalain mu-
22911:                                     kaan maansaantiin oikeutetut henkilöt ovat tehneet
22912:                                     maansaantioikeudestaan luovuttuaan.
22913: 
22914: 
22915:                                       E d u s k u n n a [ I e.
22916: 
22917:     Toukokuun 5 paavana 1945 nman vtapa:a-          m811Jtla viral·lisesti menettänyt maansaanti-
22918: ehtoisen h:ank!killlisen järjestelystä annetun     oikeuttwan.         Ma.amh:andrintaiLaki edelJyttää
22919: ~ain (397/45) 14 § :n mukaan on maan-               roaillrissa trupauksissa, että se, joka on va-
22920: hamlkintailain nojailila maansa:a:Thtiin oikeu-    paaehtoisin iJmupo:in. ihankkinut itsell1een
22921: t~ttujen ihankkiessa mwata vapaaehtoisin           maata, menelttää oikeutensa saada maata
22922: kaupoin ka111ppaikirja ja velia;ksi jääneestä       paikkol.Uillastustietä eli toisin sanoen roaan-
22923: lkauppa;hinnasta annettu veilkaJkirja 'lain-       saantioi:keutelll.Sa. Puiheena 01levaan leima-
22924: huuda.tusta ja lkiin:nåtystä haettlaessa leima-     Vffi'IO~I:llpauteen nähden pitäisi näin oolen
22925: verosta wpaa. l\jun maanhankintalain .täy-         olJla ythdentekevää,1 ,teaJ.dään:kö rm:aansaanti-
22926: täntöön,rpano on ohlut odowttua hita:ampaa         oilreudesta i!JuQpumista ikosikeva ihnoitrus en-
22927: on osta m3)13nsaantiin. oiikeutetusta siirto-      nen tai jäilkeen kauppakirjan teon.
22928: väestä luopunut maaillJSaantioikeudestaan              Edellä olevan nojalla krmnioi,tltaen 'ehdo-
22929: saadaJksee'n sitoo käyttöönsä rtoisen ko:r:vaus-   :tramme eduskunnan päätettäväksi ,toivomuk-
22930: ·lain mukaisen ikorvauksensa ja voidakseen         sen,
22931: täimän korvaulkse:nsa !turvin hankkiJa itseil-                 ettlä hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
22932: lleen maata vapruaehtoisin :kaupoin. Kun                   toimenp-iteisiin maan vapaaehtoisen
22933: aftussa mainittu laki puhuu vain maansaan-                 hankkimisen järjestelystä 5 päivänä
22934: tiin oi:keutetun verovapaudest1a, on siitä                 t()>)J)c.okuwta 1945 annetun lain
22935: oil!lut seurauksooa, ettei vastaavaa [eima-                 ( 397145) 14 § :n muuttamiseksi siten,
22936: verov:apautta ole myönnetty niissä vapaa-                  että sanotussa pykälässä säädetty
22937: ehtoisiss•a kiinteistökaupoissa, jotka ailun-              leimaverovapaus koskisi myöskin
22938: perin maansaantiin oiimutettu henklliö on                  niitä vapaaehtoisia kiinteistökaup-
22939: tehnyt vasta mwansaanrtioikeudestaan ~uo­                  poja, jO!it:a alunperin maanhankinta-
22940: pu:rillsem.sa jä;lkeoo. Täl~aiset kaupa,t oV!at            l4in mukaan maansaantiin oikeutetut
22941: k:äsityks•emrrne mukaan täysin v;errattavissa              henkilöt ovat tehneet maansaanti-
22942: nidhin vapaaehtoisi:in kauppoilhin, joita                  IOikeudestaan luovuttuaan.
22943: ma;ansaanrtiin oi:keutettu hen:ki,lö tekee o1e-
22944:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22945: 
22946:                   Juho Pyy.                                      A. K. Paasivuori.
22947: 
22948: 
22949: 
22950: 
22951:                                                                                                    63
22952: 498
22953: 
22954: IX,37. -   Toiv. al. N:o 204.
22955: 
22956: 
22957: 
22958: 
22959:                                 Pyy y. m.: Leimaverovapauden ulottamisesta eräisiin maan-
22960:                                   hankinnan yhteydessä tapahtuviin rakennusten luovu-
22961:                                   tuksiin.
22962: 
22963: 
22964:                                     E d u s k u n n a ll e.
22965: 
22966:    Toukokuun 5 päivänä 1945 vapaaehtoi-          kennusten hinta voi voi olla varsin huomat-
22967: sen hankkimisen järjestelystä annetun lain       tava osa koko tilan arvosta, mutta lain
22968: (397/45') 14 §:n mukaan on maanhankin-           mukaan rakennusten luovutus ei ole vapau-
22969: talain nojalla maansaantiin oikeutettujen        tettu leimaverosta samalla tavalla kuin
22970: hank!kiessa maata vapaaehtoisin kaupoin          vapaaehtoinen tilojen luovutus. Tämä on
22971: kauppakirja ja v,elaksi jääneestä kaupp.ahin-    ilmeinen epäkohta, koska vuokrauksen yh-
22972: nasta 'anne1Jtu vellkallörja lainhuudatusta ja   teydessä tapahtuva rakennusten myynti
22973: kiinnitystä haettaessa leima\"erosta vapaa.      maansaajalle on täysin verrattavissa koko
22974: Samana päivänä annetun maanhankintalain          tilan myyntiin etenkin, kun vuokrauksen
22975:  (396/45) 67 § :n 4 momentin mukaan              seuraukset ovat maanhankintalain mukaan
22976: maansaaja voi käyttää maansaantioikeu-           kummassakin tapauksessa samat.
22977: tensa myöskin siten, että hän vuokraa               Edellä olevan nojalla kunnioittaen esi-
22978: maata kohtuullisilla ja maanlunastuslauta-       tämme eduskunnan päätet1iäväksi toivo-
22979: kunnan hyväksymillä ehdoilla vähintään           muksen,
22980: 25 vuoden ajaksi.
22981:    Maanhankintalakia toimeenpantaessa on                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22982: todettu, että maansaajat useissa tapauk-                toimenpiteisiin maan vapaaehtoisen
22983: sissa ovat tehneet maanluovuttajan kanssa               hankkimisen järjestelystä 5 päivänä
22984: vuokrasopimuksia pyrkimättä hankkimaan                  toukokuuta 1945 annetun lain
22985: maata omakseen. Tavallisimpia tapauksia                 (397/45) 14 §:n muuttamiseksi si-
22986: ovat ne, joissa maanluovuttajat vuokraavat              ten, että maanhankintalain 67 § :n
22987: luovutettavaksi tulevasta maasta ne alueet,             4 momentin edellyttämän vuokrauk-
22988: joilla on rakennuksia ja jättävät muun                  sen yhteydessä myytyjen rakennus-
22989: osan joko p111kkolunastustietä käytettäväksi            ten luovutuskirja sekä velaksi jää-
22990: maanhankintalain edellyttämiin tarkoituk-               neestä kauppahinnasta annettu vel-
22991: siin tai myyvät sen vapaaehtoisin kaupoin               kakirja olisivat vuokraoikeuden siir-
22992: maansaajille. Maata vuokrattaessa vuokra-               toa ilmoitettaessa ja kiinnitystä kaet-
22993: mies useimmissa tapauksissa ostaa itselleen             taessa leima;vet·osta vwpaat.
22994: vuokra-alueella olevat rakennukset. Ra-
22995:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22996: 
22997:                  Juho Pyy.                                    A. K. Paasivuori.
22998:                  Aapo Inkinen.                                Elli Nurminen.
22999:                                                                                            499
23000: 
23001: IX,3s. -   Toiv. al. N:o 205.
23002: 
23003: 
23004: 
23005: 
23006:                                 Pyy y. m.: Toimenpiteistä maanha,nkintalain 25 §: ssä sää-
23007:                                   detyn etuoike1Mjärjestyksen ulottamisesta koskemaan
23008:                                    myös asuntotiloja ja asuntotontteja.
23009: 
23010: 
23011:                                     E d u s k u n n a 11 e.
23012: 
23013:    Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun              tontin 1525, tontinsaantioikeudestaan on
23014: maanhankintalain 25 § :n mukaan etuoi-           luopunut 1199 anojaa ja hallintasopimus
23015: keus viljelys-, asuntoviljelys- tai kalastus-    on kieltäydytty tekemästä 325 tapauk-
23016: tilan saantiin on yleensä siirtoväellä. Etu-     sessa. Näin ollen on tontteja saamatta
23017: oikeusjärjestys ei koske asuntotiloja eikä       anojista vielä 2553. Ottaen huomi,oon, että
23018: asuntotontteja. Muun muassa tästä syystä         välirauhanteosta on kulunut jo kaksi ja
23019: luovutetun alueen asutuskeskuksista siir-        puoli vuotta, olisi asutuskeskusten siirto-
23020: tynyt väestö on joutunut vaikeuksiin             väen tonttiasia saatava kiireellisesti rat-
23021: asuntojen hankinnassaan. Kun asutuskes-          kaistuksi. Tämä kävisi käsityksemme mu-
23022: kusten siirtoväelle ei ole valtiovallan toi-     kaan parhaiten päinsä siten, että maan-
23023: mesta voitu osoittaa uutta sijoitusaluetta,      hankintalain 25 § :ssä säädetty etuoikeus-
23024: kuten maataloussiirtoväelle, olisi kohtuul-      järjestys laajennettaisiin kos·kemaan myös-
23025: lista edistää tämän siirtoväen omatoimisia       kin asuintiloja ja asuntotontteja.
23026: pyrkimyksiä lopulliseen sijoittumiseen             Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
23027: Suomen nykyisellä alueella. Asuntotilojen        dotamme eduskunnan päätettäväk'si toivo-
23028: ja -tonttien myöntämisellä edistettäisiin        muksen,
23029: samalla omakotirakennustoimintaa ja hel-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23030: -potettaisiin koko maassa vallitsevaa anka-             toimenpiteisiin 5 päivänä toukokuuta
23031: caa asuntopulaa. Asutuskeskusten siirto-                1945 annetun        maanhankintalain
23032: väki on anonut asuntotontteja yhteensä                  (396/45) 25 §:n muuttamiseksi si-
23033: 6736 tapauksessa. Asukas on tontille ni-                ten, että siinä päätetty etuoikeusjär-
23034: metty 1134 tapauksessa, vapaaehtoisin                   jestys tulisi koskemaan myöskin
23035: kaupoin on anojista hankkinut itselleen                 asuntotiloja ja asuntotontteja.
23036:      Helsingissä 15 päi,vänä helmikuuta 1947.
23037: 
23038:                  Juho Pyy.                                    Erkki Paavolainen.
23039:                  Elli Nurminen.                               Aapo Inkinen.
23040:                                      A. K. Paasivuori.
23041: 1)00
23042: 
23043: IX,39. -     Toiv. al. N :o 206.
23044: 
23045: 
23046: 
23047:                                    Koukkari y. m.: Vuoden 1936 asutuslain toimeenpanemi-
23048:                                      sesta.
23049: 
23050:                                        E·dus<kunnalle.
23051:    Maaseutuväestön joukossa on suuri määrä          Toisaalta on joukko sellaisia vuoden 11936
23052: sellaisia henkilöitä, jotka vuoden 1936 asu-     asutuslain tai sitä edeltäneen vuoden 1922
23053: tuslain mukaan ovat maan saantiin oikeu-         asutuslain taikka vuokra-alueiden lunasta-
23054: tettuja, vairoka he eivät voi saada maata        mislakien mukaisia maan saajia, jotka tosin
23055: 5/5 1945 annetun maalllhankintalain mu-          ovat ehtineet saada itselleen maata sanottu-
23056: kaan. Tässä tarkoitetut henkilöt ovat usein      jen lakien mukaan, mutta jotka ovat saa-
23057: suuremmassa määrässä oman maan tar-              neet huomattavasti heikommat edut kuin
23058: peessa kuin ne, joille maall!hankintalain        mitä maanhankintalain mukaan maan saan-
23059: mukaan siirtolaisten lisä:ksi voidaan maata      tiin oikeutetut henkilöt saavat. Tämä kos-
23060: antaa sillä he ovat niitä, joiden asutta-        kee sekä lainan saantia että sen ja kauppa-
23061: mista normaaliaikanakin täytyy pitää asu-        hinnan maksussa myönnettäviä helpotuksia,
23062: tustoiminnan kannalta tarkoituksenmukai-         erinäisiä palkkioita j. n. e. Kun nämä van-
23063: sena. Heidän henkilökohtaiset ominaisuu-         hemmat maan saajat usein ovat samanlai-
23064: tensa ja heidän olosuhteensa oikeuttaisivat      sessa asemassa kuin maall!hankintalain mu-
23065: heidät usein ensi tilalle asutettavien hen-      kaisetkin maan saajat ja lainsäädännön
23066: kilöiden joukkoon, mistä he nj'it ova:t jää-     muuttumisesta tulevat edut näin ollen olisi
23067: neet kokonaan sivuun yksinomaan siitä            myös heidän saatava hyväkseen, olisi heille
23068: syystä, että he eivät ole varsinaisina rinta-    järjestettävä samat edut, kuin maall!han-
23069: masotilaina osallistuneet viime sotiimme.        kintalain mukaisille maan saajille.
23070: Erikoisesti tämä koskee niitä vuoden 1936           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23071: asutuslain mukaan maan saantiin oikeutet-        eduSikunnan pääitettäväksi toivomurosen,
23072: tuja, jotka jo olivat tehneet hakemuksensa
23073: sanotun lain mukaan. Useissa tapauksissa                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23074: oli heille jo tilatkin suunniteltu ja toimi-            tarpeellisiin toimenpiteisiin vuoden
23075: tukset olivat vireillä, mutta maanihankinta-            1936 asutuslain mukaisten toimitus-
23076: lain toimeenpano keskeytti 'kuitenkin hei-              ten suorittamiseksi ja keskeneräisten
23077: dän maan saantinsa. Varsinkin on tällaisia              loppuunsaattamiseksi erikoisesti Poh-
23078: henkilöitä paljon Pohjois-Suomessa. Poh-                jois-Suomessa ja täten samojen etu-
23079:  jois-Suomessa ei edes maan puute tai mit-              jen antamiseksi muiden asutuslakien
23080: kään muutkaan tekijät voi estää asutustoi-              tai vuokra-alueiden lunastamislakien
23081: minnan jatkamista myös vuoden 1936 asu-                 mukaan maata saaneille kuin mitä
23082: tuslain mukaan maan saantiin oikeutettujen              maanhankintalaki myöntää sen mu-
23083:  henkilöiden maan saannin järjestämiseksi.              kaisille maan saajille.
23084: Pohjois-Suomessa onkin useita toimituksia
23085: vireillä, mutta toistaiseksi keskeytettyinä.
23086:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
23087: 
23088:            Antti A. Koukkari.          J. Koivisto.               Aapo Inkinen.
23089:            Juhani Leppälä.             Kustaa Tiitu.              Juho Niukkanen.
23090:            Kalle Kirra.                Samuli Simula.             Eino Laitinen.
23091:            Heikki Soininen.            Lauri Riikonen.            Matti Pärssinen.
23092:            J. E. Pilppula.             Heikki Vehkaoja.           A. Brander.
23093:            Lauri Murtomaa.             Kusti Eskola.              Aino Luostarinen.
23094:            Elias Tukia.                S. Salo.                   L. 0. Hirvensalo.
23095:            Anselm Alestalo.            Eemil Pääkkönen.           Yrjö Hautala.
23096:            M. 0. Lahtela.              Albin Asikainen.           Markus Niskala.
23097:                                        Erkki Koivisto.
23098:                                                                                               501
23099: 
23100: IX,4o. -   Toiv. al. N :o 207.
23101: 
23102: 
23103: 
23104: 
23105:                                  Simonen y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen laajojen
23106:                                     viljelyskelpoisten alueiden viljelykseen saattamiseksi kan-
23107:                                     santaloudellisesti edullisimmalla tavalla.
23108: 
23109: 
23110:                                       E d u s k u n n a ll e.
23111: 
23112:     Oulun ja Lapin lääneissä on satojatuhan-       rehua ei työmaille ole saatu riittävästi,
23113: sia hehtaareja raivaamattomia alueita.             mikä onkin luonnollista, kun rehu on tuo-
23114: Näiden alueiden hyväksikäyttöön on viime           tava sinne kaukaa maamme muista osista.
23115: aikoina alettu kiinnittää entistä enemmän          Lisärksi vaikuttaa säännölliseen suorituk-
23116: huomiota. Kun niissä tutkimuksissa, joita          seen se, että ajomiehet ovat suurimmalta
23117: näiden alueiden viljelyskelpoisuudesta on          osalta pienviljelijöitä, joiden saapuminen
23118: suoritettu, on todettu, että suurin osa niistä     syksyisin ajotöihin riippuu siitä, kuinka
23119: on viljelyskelpoista, herää kuin itsestään         suotuisa syksy on ollut maataloustöille ja
23120: kysymys, millä tavalla nämä alueet olisi           miten nopeasti ne siis on saatu syystöiden
23121: helpoimmin ja kansantaloudellisesti edulli-        osalta loppuunsuoritetuiksi. Pyrittäessä siis
23122: simmin raivattavissa ja viljeltävissä. On          koko kansantaloudenemme niin tärkeitten
23123: tietenkin luonnollista, että osa niistä tul-       kuin metsätöitten kulloinkin määrättyjen
23124: laan edelleenkin käyttämään entiseen ta-           tavoitteiden edellyttämään suunnitelman-
23125: paan asutustoimintaan, mutta koska maan-           mukaiseen suoritukseen olisi päästävä sii-
23126: hankintalain mukaan näille alueille ei             hen, että metsätöihin olisi käytettävissä
23127: voida, muutoin kuin vapaaehtoisesti, sijoit-       suurin piirtein vakinainen tiedossa oleva
23128: taa esim. karjalaista siirtoväkeä, jää sitten-     työvoima. Jotta tähän taas päästäisiin,
23129: kin suuria alueita, joiden hyväksikäytölle         edellyttää se suunnitelmallisia järjestelyjä
23130:  olisi löydettävä oloihin soveltuvat ja kan-       metsätöitä suorittavien työntekijöitten ta-
23131:  santaloudellisesti parhaat muodot.                loudellisen ja sosiaalisen turvallisuuden
23132:     Ou!lun ja Lapin llä!äneissä, suurin piirtein   hyväksi. Kaikki nämä seikat sivuavat hy-
23133:  samoilla alueilla, missä edellämainitut vil-      vin läheisesti kysymystä Pohjois-Suomen
23134:  jelyskelpoiset alueetkin sijaitsevat, on li-      laajojen viljelyskelpoisten alueiden hyväk-
23135:  säksi laajoja metsäalueita, joilla vuosittain     sikäytöstä.
23136:  suoritetaan suuressa laajuudessa metsä-              Ruotsissa on jo pitemmän aikaa harkittu
23137:  töitä. Jo yksin valtio omistaa näillä             keinoja, joilla metsätöihin voitaisiin sitoa
23138:  alueilla huomattavan laajat metsäalueet,          vakinainen työvoima. Parhaillaan siellä
23139:  joiden vuotuiset haldmu- ja hoitotyöt sito-       pyritään toteuttamaan erästä suunnitel-
23140:  vat näihin metsiin suuret määrät työvoi-          maa, joka rakenteiltaan on pääpiirteissään
23141:  maa. Tähän asti ovat nämä työt kuiten-            seuraava: Metsäalueille perustetaan n.s.
23142:  kin olleet n. s. kaus]luontoisia, mistä joh-      metsätyökyliä, joissa metsätöissä käyvä työ-
23143:  tuen niissä on esiintynyt monia vaikeuk-           väiki asuu, joissa tällä väestöllä on omat
23144:  sia, joista ovat kärsineet sekä työnantajat        koulunsa, saunansa, pesulansa, kauppansa,
23145:  että työntekijät. Toisinaan on työvoimaa           yhteiset kokoushuoneensa j. n. e. ja jotka siis
23146:  tarjolla liian paljon, toisinaan liian vähän.      ovat tavallisia kyläyhdyskuntia. Näistä
23147:   Tänä talvena:kin uhkaa työtavoitteet jäädä        kuljetetaan väki joko linja-autoilla tai
23148:  saavuttamatta siitä syystä, että hakkuumie-        muutoin työpaikoille ja takaisin. Näin py-
23149:   hiä ei ole saatu riittävän ajoissa ja riittä-     ritään vapautumaan siitä, meidänkin met-
23150:  västi työmaille. Ajotavoitteisiin vaikuttaa        sätöillemme ominaisesta seikasta, että met-
23151:   taas usein se, että hevosten tarvitsemaa          sätyöläisten olisi työtään suorittaakseen
23152: 502                    IX,4o. -   Pohjois-Suomen viljely!l'kelpoiset alueet.
23153: 
23154:  eristäydytJtävä kuulreusimääriksi perheis-      jestely toisi turvallisuutta juuri työnteki-
23155: tään ja asuttava metsäkämpillä. Ruotsa-          jöille ja poistaisi nyt niin kiusallisen liik-
23156: laiseen suunnitelmaan kuuluu lisäksi eril-       kuvaisuuden työmailla ja kuluttavat toi-
23157: listen metsätorppien hävittäminen ja pie-        mettomat ,luppoajat" työntekijöiltä.
23158:  nien, hajallaam olevien tilojen yhdistämi-         Köyhällä maallamme ei ole varaa pitää
23159: nen suuremmiksi. Tällaisia kyläyhdyskun-         tuottamattomina niin suuria viljelyskelpoi-
23160: tia perustettaisiin eri suuruisia riippuen       siksi todettuja alueita ikuin mistä edellä
23161: kunkin alueen jatkuvista työmahdollisuuk-        on ·kysymys, vaan olisi niiden raivaamiseen
23162: -sista. Näin pyritään toisaalta turvaamaan       mitä pikimmin käytävä käsiksi. Kun niiden
23163: suunnitelmanmukainen töiden suoritus ja          raivaamiseen ja hyväksikäyttöön liittyy,
23164:  toisaalta takaamaan työväestölle sellaiset      kuten edelläkin jo tuli esille, varsin monia
23165:  olosuhteet, jotka vastaavat muiden alojen       toisiinsa läheisesti kytkeytyviä kysymyk-
23166:  työntekijäin olosuhteita sekä ympärivuoti-      siä, olisi näiden alueiden hyväksikäyttöön
23167:  nen työsuhde.                                   ryhdyttäessä hyvin tarkkaan selvitettävä
23168:     Vaikka edellä esitetty ruotsalainen suun-    ne muodot, joi:ta noudattaen saavutettai-
23169:  nitelma ei kaikilta kohdiltaan sovellukaan      siin kansantaloudellisesti paras mahdollinen
23170:  meillä käytettäväksi - niinpä siellä pyri-      tulos. Siksi hallituksen olisi otettava asia
23171:  Itään met&iltyäläiset irrottamaan ik.Oikonaan   koko laajuudessaan selvitettäväksi, jotta
23172:  maataloudesta - niin pääkohdiltaan siinä        löydettäisiin kestävä yhtenäinen linja, mitä
23173:  olisi meidänkin· oloihin kelpaavaa. Niinpä      voitaisiin sitten koko kansantaloutemme
23174:  voitaisiin yhteisiä metsätyökyliä ajatella      voimalla ryhtyä toteuttamaan.          Edellä
23175:  myöskin meillä jolloin joko valtio yksinään,    olemme esitelleet yhtä, mielestämme huo-
23176:  valtio ja kunnat tai valtioenemmistöiset        mionarvoista ajatusta.
23177:  osakeyhtiöt ryhtyisivät perustamaan ko-            Kaiken edelläsanotun perusteella kun-
23178:  neellisesti raivattavia suuria rehutiloja,      nioittaen ehdOitamme eduskunnan päätet-
23179:  joilla tuotettaisiin rehu koko Pohjois-Suo-     täväksi toivomuksen,
23180:  men metsätyömaiden tarpeiksi ja joiden
23181:  ympärille rakentuisi Ruotsin mallinmukai-                 e~tä luillitus sdmityttäisi koko sen
23182:  set metsätyökylät. Jos tällaisia tiloja nii-           laajuudessa kysymyksen, mttlä ta-
23183:  hin liittyvine kyläyhteiskuntineen perus-              valla Pohjois-Suomen laajat vilje-
23184:  tettaisiin eri puolille Pohjois-Suomea ja              lyskelpoiset alueet olisi kansantalou-
23185:  työvoima niihin sijoitettaisiin laskettujen            dellisesti edullisimmin saatettavissa
23186:  tarpeitten mukaisesti, saavutettaisiin sillä           viljelykselle ja selvityksen saatuaan
23187:  se etu, että suunnitellut tavoitteet voitai-           antaisi asiasta esityksen Eduskun-
23188:  siin aina saavuttaa samalla kuin tämä jär-             nalle.
23189:       Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
23190: 
23191:                  Heikki Simonen.                            Samuli Tervo.
23192:                  Aino Malkamäki                             Juho Karvonen.
23193:                  H. S. Pesonen.                             Kauko Andersson.
23194:                  Isak Penttala.                             Martta Salmela-Järvinen.
23195:                  Juho Pyy.                                  Uuno Rraatikainen.
23196:                  Edvard Pesonen.                            J. F. Tolonen.
23197:                  Alpo Lumme.                                T. Bryggari.
23198:                  Jere Juutilainen.                          Valfrid Eskola.
23199:                  Väinö Leskinen.                            Valto Käkelä.
23200:                  Aino Lehtokoski.                           Matti Lepistö.
23201:                                                                                            503
23202: 
23203: IX,41. -   Toiv. al. N :o 208.
23204: 
23205: 
23206: 
23207: 
23208:                                  Lahtela y. m.: Pohjois-Suomessa valtion maille perustet-
23209:                                    tavien asutustilojen luovutusehtojen helpottamisesta.
23210: 
23211: 
23212:                                      E d u s kun n a ll e.
23213: 
23214:    Voimassa olevan asutuslain mukaan voi-        sia ennen sellaisella edellytyksellä, että he
23215: daan Pohjois-Suomessa valtion metsämaille        täytettyään koeasukassopimuksen edellyt-
23216: perustetuille tiloille antaa maapohja ja         tämät velvollisuutensa, saavat sopimuk-
23217: arvopuita pienempi puusto ilmaiseksi.            sessa olevan määräajan kuluttua ostaa ti-
23218: Tätä lainsäätäjän. omaksumaa edellytystä         lan itselleen, olkoonkin että tilat on katsot-
23219: ei kuitenkaan ole tiloja muodostettaessa         tava valtiolle kuuluvan niin kauan kuin
23220: toteutettu, vaan ovat asutustoimikunnat          ne on kauppakirjalla koeasukkaalle luo-
23221: arvioineet ja asettaneet niille huomattavan      vutettu, ei voida pitää oikeuden ja koh-
23222: korkean lunMtnshinnan jopa eräissä ta-           tuuden mukaisena vaikka mainitunlaisen
23223: pauksissa kohtuuttoman korkeankin. Täl-          menettelyn estämiseksi ei laissa olisikaan
23224: ·laiseenkaan asutustoimikun1tien ;työhön ei      selvää säännöstä olemassa. Tällaisten pui-
23225: ole metsähallitus ollut tyytyväinen, vaan        den h·akkau!k.sesta saadult rahat olisilkin il-
23226: on miltei järjestelmällisesti vaatinut hin-      man muulta luet1tava tilain Juovutushinnan
23227: toja korotettavaksi. Kaiken tämän lisäksi        Jyhennykseksi. Koeasuikikaita vahingoitta-
23228: on vielä tehty niinkin, että sellaisten asu-     vana on myöskin pidettävä sitä, ettei
23229: tusalueiden metsistä, joista asutustoimi-        heille ole asumiaan tiloja antamalla kaup-
23230: kunnat ovat valtiolle kuuluvat arvopuut          pakirjalla luovutettu heti koeasukasvuo-
23231:  ja tilain rakentamiseen tarvittavat raken-      sien kuluttua niissäkään tapauksissa, joissa
23232:  nuspuut leimanneet ja joihin tiloihin on jo     koeasukas sota-ajasta huolimatta on täyt-
23233:  koeasukkaat otettu sillä edellytyksellä,        tänyt velvollisuutensa, vaan on kauppakir-
23234: että he saavat koeasukassopimuksissa             jan antoa viivytetty vuosikausia ja nyt
23235:  määrättyjen vuosien kuluttua ostaa tilat        kun rahanarvo on laskenut on tilojen
23236: itselleen ovat paikalliset metsähallituk-        luovutushinnat nostettu eräissä tapauk-
23237: sen edustajat vuosien kuluttua selittäneet       sissa moninkertaiseksi siitä mitä asutus-
23238:  asutustoimikunnan menetelleen niin vir-         toimikunnat ovat aikanaan ehdottaneet, ja
23239: heellisesti, että valtiolle kuuluvia arvopuita   vieläkin enemmän vahingollinen on hinto-
23240:  on jätetty leimaamatta ja toimittaneet          jen ostamirnen niihin nähden, joiden met-
23241:  uuden leimauksen. Tällaisessa useiden           sistä edelläkerrotuin tavoin koeasutusai-
23242:  vuosien kuluttua toimeenpannussa uudessa        kana on puita otettu.. Tällainen hintojen
23243:  leimauksessa eräällä suurella asutusalu-        nostaminen ei ole puolustettavissa millään
23244:  eella leimattiin yli 3,000 puuta ja myytiin     perusteella niihinkään tiloihin nähden, joi-
23245:  valtion hyväksi. Jokainen ajatteleva ih-        hin on valtion toimesta raivattu peltoa
23246:  minen kuitenkin tietää hyvin, että jos uusi     ja rakennettu rakennuksia koska se ai-
23247:  leimaus toimeenpannaan vuosien kuluttua         heutuu yksinomaan siitä, ettei kauppakir-
23248:  löytyy aina määrämitan täyttäviä puita          joja ole annettu siUoin kun ne olisi pitä-
23249:  niin kauan kuin metsässä on kasvavia            •nyt antaa.
23250:  puita. Mainitunlaista asutustil·ojen met-          Kun lainsäätäjän tarkoituksena on ollut,
23251:  sien puhdistamista sellaisten tilojen met-      että Pohjois-Suomessa voidaan valtion
23252:  sistä, joihin koeasukkaat on otettu vuo-        metsämaita asuttaa ilman luovutushintaa
23253: 504                               IX,41. -     Asutustilat.
23254: 
23255: asettamattakin olisi sitä pitänyt soveltaa                 että hollitw; ryhtyisi kiireellisii?l
23256: ainakin koko Lapin läänin alueella ja sii-             toimenpiteisiin Lapin Wiinissä ja sii-
23257: hen verrattavissa osassa Oulun lääniä, ja              hen v,errat!tavissa osissa Oulun lääniä
23258: kun Karjalan siirtoväkeäkin on kehoitettu              asutuslain edellyttämässä järjestyk-
23259: siirtymään Pohjois-Suomeen lupaamalla                  sessä valtion metsärrtlU?le P'M·uste:ttu-
23260: heille ilmaiseksi valtion maata ja Pohjois-            jelfl, tilojen maapohjaa ja arvopuita
23261: Suomella tällöin on tarkoitettu Oulun lää-             pienempää metsää vastaavan kauppa-
23262: nin keskiosaa, niin ei ole kohtuullista eikä           hinnan poistamiseksi sekä valtion toi-
23263: oikeudenmukaista, että silloin kun paikal-             mesta tiloille raivatun pell;olfl, raivaus-
23264: lisen väestön asuttaminen on kysymyk-                  kustannusten ja rakelfl,nettujen raken-
23265: aessä paljon pohjoisemmaksi asetetaan kor-             nus~ hinnan alentamtiseksi siih,en
23266: kea lunastushinta ja sitä vielä korotetaan             määrään, mikä niillä katsotaan oUeen
23267: moninkertaiseksi, kuten on tapahtunut.                 elfl,nen talvisotaa ja että sellaisiin ti-
23268:    Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen             lOihin näMen, j.M'ZZe ei ole ~nettu
23269: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi                   kaupakirjaa annet~ se edellä esitet-
23270: toivomuksen,                                           tyjen perusteiden mukaisella hinnalla.
23271:        Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
23272: 
23273:                 M. 0. Lahtela.                                Antti A. Koukkari.
23274:                 Martti Miettunen.                             Erkki Koivisto.
23275:                 Markus Niskala.                               Eemil Pääkkönen.
23276:                                     Eemil Luukka.
23277:                                                                                             505
23278: 
23279: IX,42. -     Toiv. al. N :o 209.
23280: 
23281: 
23282: 
23283: 
23284:                                    Tainio y. m.: Eräiden asutustilojen lunastusehtojen helpot-
23285:                                       tamisesta.
23286: 
23287: 
23288:                                        E d u s k u n n a II e.
23289: 
23290:    Valtion metsitmaita asutettaessa muodos-        sekwantumisessa jät1täneet tilan lunastamis-
23291: tettiin varsinkin Pohjois-Suomeen lukuisia         oikeustoimenpiteet suorittamatta. Tällai-
23292: asutustiloja, joita asutettaessa on erikois-       sesta on ollut seurauksena, e>ttä useiden asu-
23293: säännöksiin perustuen käytetty n. s. koe-          tustilojen koeviljelysaika on pitkittynyt
23294: viljelijämuotoa. Koeviljelijäksi hyväksytty        huomattavasti yli sopimuksen määrääiDän
23295: on velvollinen tehdyn viljelys- ja raivaus-        viiden vuoden. On tapauksia, että koevil-
23296: sopimuksen mu!kaan täyttämään viiden vuo-          jelijänä oloaika on kestänyt 8-9, eräissä
23297: den aikana sopimuksessa kullekin sopimus-          tapauksissa pitemmänkin ajan.
23298: vuodelle tarkoin määritellyt tilan paran-             Kun otetaan huomioon ne po:i!kkeukselli-
23299: nus- ja raivaustyöt. Sopimuksessa määrät-          set olot, joka viime vuosina ovat maas-
23300: tyjen tehtävien suorittaminen edullisissakin       samme vallineet ja niiden vaikeuttava vai-
23301: olosuhteissa on vaikea ja kysyy varsinkin          kutus ikoevi,ljelijäin viljelys- Ja raivaus-
23302: varattomilta perheellisiltä koeviljelijöiksi       sopimuksen määräysten täyttämiseen, ei
23303: ryhtyneil•tä suuria ponnistuksia, kooka til'at     tällainen menet1tely ole oikein. Siksi olisi-
23304: eivät alkuvuoina tuota perheelle toimeen-          kin kaikille koeviljelijöille, jotka ovat toi-
23305: tuloedellytyksiä. Epäsuotuisissa oloissa, ku-      mineet valtion metsämaille muodostetuilla
23306: ten sairaus-, tapaturma-, kato- y. m. sel-         asutustiloilla koeviljelijöinä 5 vuotta tai
23307: laisissa tapauksissa on sopimuksen määräys-        sitä pitemmän ajan annettava tilojen lu-
23308: ten tbäyttäminen sitäkin vaikeampAA. Viime         nastamisoilkeus, vaikka eivät olisikaan täyt-
23309:  vuosien sotien poikkeuksellisissa oloissa on      täneet kaikkia viljelys- ja raivaussopimuk-
23310: määräysten täyttäminen käynyt suorastaan           sen asettamia määräyksiä ja velvoituksia.
23311:  mahdottomaksi. Useat koeviljelijät ovat              Edellä esittämämme .perusteella ehdo-
23312:  joutuneet olemaan sotavuodet armeijassa.          tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
23313:  Pohjois-Suomen evak:uoinnin vuoksi kaikki         sen,
23314:  asukkaat siirrettiin asutustiloilta ;pois. Täl-              että hallitus ryhtyisi viipymättä
23315:  löin eivät myöskään koeviljelijät ole voi-                sellaisiin toimenpiteisiin, että kai-
23316:  neet olla suorittamassa sopimuksen määrää-               .kille viisi vuotta tai sitä pitemmän
23317:  miä töitä.                                                ajan valtion metsämaille muodoste-
23318:     Asutustilojen saanti koeviljelijäin hallin-            tuilla asutustiloilla koeviljelijöinä
23319:  taan riippuu kuitenkin sopimuksen määrää-                 olleille annetaan tilojen lunastamis-
23320:  mien tehtävien täyttämisestä. Asutusviran-                oikeus, vaikka eivät olisikaan täyttä-
23321:  omaiset ovatkin useissa tapauksissa tähän                 neet viljelys- ja raivaussopimuksen
23322:  perustuen tai sotartoimistakin johtuneessa                ·asettamia määräyksiä ja velvoituksia.
23323:            Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23324: 
23325:                    Eino Tainio.                                  Esa Hietanen.
23326:                    Toivo I. Sormunen.                            Sulo Muuri.
23327:                                     Elsa Ka.rppinen.
23328: 
23329: 
23330:                                                                                                64
23331: 506
23332: 
23333: IX,43. -    Toiv. al. N :o 210.
23334: 
23335: 
23336: 
23337:                                    Kauhanen y. m.: Suunnitelman laatimisesta viljel!yskel;pois-
23338:                                      ten soiden raivaamisesta ja asuttamisesta.
23339: 
23340:                                          E d u s k u n n a ll e.
23341:    Hävityn sodan ja siitä johtuneiden seu-             Arvioita soitten pinta-aloista ja viljelyskel-
23342: rausten vuoksi on valtiovalta samoin kuin              poisuustutkimusten tuloksista maassamme.
23343: yksityiset kansalaisetkin joutuneet arvioi-                                         Tau~u!kko:
23344: maan taloudelliset voimavaransa sekä mah-                                  n:o 1.       n:o 2.      n:o 3.
23345: dollisuutensa uudestaan. Nyt solmittu                  Uudenmaan l.        871,871       8. 7       76,000
23346: rauha antaa maallemme turvallisen mahdol-              Turun ja Po-
23347: lisuuden ryihtyä määrätietoiseen jälleenra-              rin lääni . . 1,720,515        119.5       335,000
23348: kennustyöhön.                                          Hämeen l. . . },540,041:         16.0        237,000
23349:    Edessä on monia suuria, mutta ei voitta-            Kymen l. . . .      809,358      23.6        191,000
23350: mattomia tehtäviä. Siirtoväestö on asutet-             Mikkelin l. . . 1,009,003        16.5        267,000
23351: ltava, maataviljelevälle siirtolaisVJäest(iille on     Kuopion l. . . 3,349,390         32.8      1,100,000
23352: hankittava maata, maata haluavalle muulle              Vaasan l. . . . 3,382,120        40.9      1,390,000
23353: väestölle on hankittava edellytykset maan-             Oulun l. . . . . 5,446,642       50.2      2,730,000
23354: viljelykseen. Vaikka sodan johdosta maam-              Lapin l. . . . . 10,310,947      41.3      4,250,000
23355: me menetti n. 10 % viljellystä pinta-alasta
23356: ja saman verran on pienentynyt karjata-                     Yhteensä 29,039,887         36.5     10,576,000
23357: loutemme, niin maallamme on suuret mah-
23358: dollisuudet nämä menetykset korvata ver-                 Eri laitosten toimesta tutkittu suoala
23359: rattain lyhyessä ajassa, jos luodaan edelly-           pääpiirteittäin:
23360:                                                                                    Tau[uik!ko:
23361: tykset tehokkaalle maareformin toteuttami-                                      n:o 4.      n:o 5.
23362: selle sekä otetaan viljelykseen viljelyskel-           Uudenmaan lääni            30,500   3,400
23363: poiset suot.                                           Turun ja Porin lääni 119,000        5,600
23364:    Suoviljelyksen suuri merkitys maatalou-             Hämeen lääni . . . . . . 79,500     5,700
23365: dessamme on yleisesti tunnustettu ja sitä              Kymen lääni . . . . . . 10,800      11,700
23366: mukaa ikuin järkiperäiset suoviljelysmene-             Mil~kelin lääni . . . . . 11,400    3,700
23367: telmät tulevat tunnetuiksi käytännössä, li-            Kuopion lääni . . . . . 171,000    23,000
23368: säytyy myöskin harrastus suoviljelykseen.              Vaasan lääni . . . . . . 104,500   16,500
23369: Näiden viljelysmenetelmien kehittämiseksi              Oulun lääni . . . . . . . 209,800  75,000
23370: ja levittämiseksi vaaditaan kuitenkin vielä            Lapin lääni . . . . . . . 179,800  94,000
23371: paljon suunnitelmallista työtä. On todet-
23372: tava, että suoviljelystä edistävät järjestöt                        Yhteensä 916,300     22·8,600
23373: ovat valtion tuen varassa saaneet paljon               n. 9.1% suoalasta n. 25% tutk. suoalasta.
23374: hyödyllistä aikaan, niin suoviljelysmenetel-                                 Tau~uikko:
23375: mien tunnetuksi tekemisessä kuin soiden                                   n:o 6. rn:o 7. n:o 8. n:o 9.
23376: tutkimisen alalla yleensä.                             UudeThillaan l. 468,194 53.5 51,852 11.1
23377:                                                                                     1
23378: 
23379:    Eri [aitostiffil toimesta ja terilllisten asiain,   Turun ja Po-
23380: kuten metsien linja-arvion yhteydessä                    rin lääni .. 887,576 51.8 46,141< 5.1
23381: suoritettujen mittauksien mukaan on                    Hämeen 1. .. 585,208 38.0 42,127 7.2
23382: maamme pinta-alasta soita ha seuraavasti:              Kymen l. ...     56,695 7.o    9,135 16.1
23383: Maa-ala ilman peltoa taulukko n: o 1, luon-            Mikkelin l. ..   45,806 2.9 14,846 32.2
23384: nontilassa olevia soita,. taulukko n: o 2-3,           Kuopion l. .. 469,104 14.0 62,847 13.4
23385: tutkittuja soita taulukko n: o 4, viljelyskel-         Vaasan 1. ... 238,806 7.o 24,124 10.o
23386: poisia soita taulukko n:o 5, taulukosta n:o
23387: 6-7 näihdään tutkittu kokonaisala ja tau-              Oulun l. ... 41-8,146 7.7 76,300 18.2
23388: lukosta n: o 8-9 nähdään viljelyskelpoi-               Lapin l. .... 329,219 3.2 103,334 31.3
23389: seksi havaittu maa-ala.                                     Yhteensä 3,498,754 12.0 430,706 12.3
23390:                                  IX,43. -    Kauhanen y. m.                              507
23391:    Kuten edellä esitetystä tilastosta käy sel-   tuloksena tulisi hallituksen laatia maara-
23392: ville, on maassamme maa-alaa yli 29,000,000      vuosiksi tehty suunnitelma viljelyskelpois-
23393: hehtaaria ilman vHjelyksiä, luonnontilassa       ten soiden ojittamisesta, raivaamisesta ja
23394: olevia soita n. 10 milj. ha, tutkittuja soita    asuttamisesta, sekä näin muodostuneille
23395: n. 1 milj. ha ja tästä viljelyskelpoista         asutusalueille tieyhteyksien rakentamisesta.
23396: 228,600 ha.                                      Sitä vaatii maareformin toteuttaminen,
23397:    Kun maamme viljelemättömästä pinta-           pientilojen lisämaan saannin turvaaminen,
23398: alasta on noin % suomaata ja kun puut-           maattoman maatalousväestön maansaannin
23399: teellistenkin tutkimusten mukaan maamme          tehostaminen, siirtoväen uusille asuinsi-
23400: soista on viljelyskelpoisia huomattava osa,      joille sijoittaminen. Huomioitava myös on,
23401: niin käsittää, miten suurista kansantalou-       että täten varataan työttömyyden sattuessa
23402: dellisista arvoista on kysymys.                  kansantaloudellisesti edullinen tilaisuus
23403:    Menneinä hyvinä vuosina ei valtiovallan       työttömäin työhön sijoittamiselle.
23404: taJholta ole kiinnitetty riittävää huomiota         Edelll1ä esiltetyn perusteeilla ehdotamme
23405: maittemme viljelyskelpoisuuden selvitte-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23406: lyyn, vaan on tutkimuksia suoritettu haja-
23407: naisesti ilman mitään varsinaista suunni-                 että hallitus tutkituttaisi, minkä-
23408: telmaa, ybityisten tai kyläyhteisöjen pyyn-            verran maamme soista on asutukselle
23409: nöstä sekä asutuksen y. m. seikkojen yh-               soveliasta ja viljelyskelpoista suo-
23410: teydessä tapaus kerrallaan.                            maata, sekä tutkimuksen perusteella
23411:    Että maamme maataloudelliset voimava-               laatisi määräaikaisen suunnitelman
23412: rat tulisivat mahdollisimman paljon ja tar-            viljelyskelpoisten soiden ojittami-
23413: koin kansantaloutemme hyödyksi, olisi tut-             sesta, raivaamisesta ja asuttamisesta
23414: kittava suunnitelmallisesti maamme kaikki              sekä näin muodostuneitten asutus-
23415: suot sekä selvitettävä, minkä verran maas-             alueiden tieyhteyksien rakentami-
23416: samme on asutukseen soveliasta ja viljelys-            sesta.
23417: kelpoista suomaata. Tämän tutkimuksen
23418:         Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23419: 
23420:                  Kalle Hj. Kauhanen.                       Konsta Talvio.
23421:                  Vilho Lehtonen.                           Juho Karvonen.
23422:                  J. Mustonen.                              Yrjö Hautala.
23423:                  Lauri Myllymäki.                          Uuno Raatikainen.
23424:                  Antto Prunnila.                           Heikki Soininen.
23425:                  Mikko Järvinen.                           Aaro Uusitalo.
23426:                  Eino Tainio.                              Toivo Lång.
23427:                  Olga L. Terho.                            Esa Hietanen.
23428:                  V. Riihinen.                              Juho Kuittinen.
23429:                  H. S. Pesonen.                            Eino Laitinen.
23430:                  Hertta Kuusinen.                          Samuli Tervo.
23431:                  Jalmari Kulmala.                          Matti Meriläinen.
23432:                  Arvo Riihimäld.                           M. 0. Lahtela.
23433:                                   Paavo Leskinen.
23434: 508
23435: 
23436: IX,44, -     Toiv. aJ. N :() 211.
23437: 
23438: 
23439: 
23440: 
23441:                                     Koukkari y. m.: Asutustoiminnan ohjaamisesta viljelyskel-
23442:                                        poisille vesistöjen ra,ntamaille.
23443: 
23444: 
23445:                                         E d u s k u n n a ll e.
23446: 
23447:    Valtion asutustoimintaa suunniteltaessa           tukseen ja raivaukseen ole käytettävissä
23448: on asutettavia ohjattu tähän asti melkein            riittävän tehokkaita menetelmiä eikä väli-
23449: yksipuolisesti vain suo- ja korpimaille pe-          neitä, olisi valtiovallan kiinnitettävä perus-
23450: rustetuiJlle asutusallueille. Tämänluontoisen        teellista huomiota asutettavia nykyisillä
23451: asutusmaan valinnassa on ilmeisesti pyritty          asutusalueilla uhkaaviin vaaroihin ja sa-
23452: siihen, että hy,ödyttömät, viljelyskelpoiset         malJa varwttava asutusmaiksi syvien vesis-
23453: suot saataisiin raivatuiksi viljelykselle.           töjen ranta-alueita, jotka yleensä paremmin
23454: Mutta voimassa olevat asutuslakimme aset-            säilyvät hallan vaaroilta ja ovat sitä paitsi
23455: tavat kuitenikin uudisasukkaat niin heikolle         vähemmin kustannuksin kuivattavissa j.a vil-
23456: taloudelliselle pohjalle, etteivät he ennen          jelyskuntoon saatettavissa. Tällöin olisi pa-
23457: pitkään kykene ponnistelemaan eteenpäin              lattava sen luontoisen asutustoiminnan lin-
23458: soiden ja korpimaiden kovissa olosuhteissa.          jalle, jota kansamme on ikiajoista asti nou-
23459: Pohjois-Suomen asutusalueilla ovat asutus-           dattanut valitessaan kotinsa paikaksi vesis-
23460: tilojen viljasadot yleensä aivan olematto-           töjen ympäristöt.
23461: mia, vain perunasta on suotuis:impina vuo-              Yllämainituin perusteluin ehdotamme
23462: sina saatu satoja, joilla on voitu turvata           kunnioitettavimmin eduskunnan päätettä-
23463: viljelijäperheiden oma vuotuinen kulutus.            väksi toivomuksen,
23464: Pääasiallisen toimeentulonsa ovat asutus-
23465: tilalliset joutuneet olosuhteiden pakosta jat-                 että hallitus ottaisi asutustoimintaa
23466: kuvasti hankkimaan ansiotöistä.                             suunnitellessaan ja asutusmaita vali-
23467:    Kun korpi- ja suomaat ovat hallanalttiita                tessaan entistä enemmän huomioon
23468: maita ja kun ei niiden perusteelliseen oji-                 viljelyskelpoiset vesistöjen rantamaat.
23469:            Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
23470: 
23471:                    Antti A. Koukkari.                             M. 0. Lahtela.
23472:                    Markus Niskala.                                H. S. Pesonen.
23473:                    Martti Miettunen.                              0. Muikku.
23474:                    Yrjö Hautala.                                  Erkki Koivisto.
23475:                                                S. Salo.
23476:                                                                                                509
23477: 
23478: IX,4ö. -     Toiv. al. N :o 212.
23479: 
23480: 
23481: 
23482:                                    Miettunen y. m.: Pohjois-Suomen viljelyskelpoisten suo-
23483:                                       alueiden viljelykseen ottamisesta.
23484: 
23485:                                        E d u s k u n n a ll e.
23486: 
23487:    Pohjois-Suomessa on, niinkuin yleisesti          ihmetellä sitä, ettei näitä soita ole vielä
23488: tiedetään, viljelykseen sopivia, erittäin hy-       tähän mennessä ryhdytty viljelemään,
23489: välaatuisia laajoja yhtenäisiä suoalueita,          vaikka paikallista maan tarvetta esiintyy-
23490: joita ei ole vielä otettu viljelykseen. Täl-        kin runsaasti. Jos sen sijaan voitaisiin
23491: laisia viljelyskelpoisia suoalueita on 'paitsi      yksityisten omistamilla alueilla perustaa
23492: valtion mailla myöskin yksityisten 'Omis-           valtion tukemana osakeyhtiöitä, osuuskun-
23493: tuksessa. Muun muassa n. s. Lapin kol-              tia tai yhtymiä, jotka ryhtyisivät laaja-
23494: mion eteläpäässä on erinomaisen hyviä, jo           suuntaiseen koneelliseen raivaukseen, on
23495: valmiiksi kuivatettuja suoalueita, jotka            todennäköistä, että siten voitaisiin hyvin
23496: kaukana talouskeskuksista ollen ovat vielä          taloudellisesti ja nopeasti päästä raivaus-
23497: jääneet viljelykseen ottamatta.                     työssä eteenpäin. Valtion mailla taas voisi
23498:    Koneellisen uudisraivauksen edellytykset         raivaukseen ryhtyä joko valtion toimesta
23499: näillä suurilla soilla olisivat ilmeisesti erit-    tai antaa tehtävän sitä varten perustetta-
23500: täin hyvät. Tähän mennessä ei ole kuiten-           valle yhtymälle. Kun viljelykset näin swa-
23501: kaan tehty mitään yhtenäistä suunnitel-             taisiin hyvään kunt•oon, voitaisiin paikalli-
23502: maa siitä, miten nämä Pohjois-Suomen                set tarpeet huomioonottaen harkita, miten
23503: ensiluokkaiset, suuret suot voitaisiin no-          niiden jatkuva käyttö olisi sen jälkeen
23504:  peimmin saada viljelykseen tuottamaan              edullisimmin järjestettävä. Uusien perhe-
23505: hyötyä maakunnan ja koko maan talou-                viljelmien muodostuminen valmiiksi vilje-
23506: delle. Kysymyksessä olevalla alueellahan            lykseen otetuill;a aluei[la antaisi tietysti
23507:  ovat kaikki edellytykset erityisesti rehu-         asukkaille kokonaan toisenlaiset mahdolli-
23508:  viljelyksen kehittämiseen. Siitä huolimatta        suudet ja muodostuisi viljelijäin kannalta
23509:  joudutaan sinne nykyisinkin kuljettamaan           suuressa määrin helpommaksi, kuin tähän-
23510:  muualta maasta suuret määrät rehua,                astinen käytäntö valtion maitten asu1rtlit-
23511:  jonka tuottamiseen siellä näiden suoaluei-         misessa, joka vaatii yhden miespolven ajan
23512:  den raivauksen jälkeen olisi yhtä hyvät            yrittäjiltä aivan ylivoimaisia ponnistuksia
23513:  edellytykset kuin muualla maassakin. Ot-           ja p·aJl.wttaa sii•tä huolimartta. tyytymään
23514:  taen huomioon sen, että metsätyöt talvisin         monissa suhteissa sangen puutteellisiin elä-
23515:  tulevat tällä alueella vaatimaan aina run-         misen mahdollisuuksiin.
23516:  saasti rehua, olisi maakunnan omien tuo-              Edelläolevan perusteella ehdotamme
23517:  tantomahdollisuuksien entistä parempi hy-          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23518:  väksi käyttäminen vastaisuudessa maan
23519:  yleisen edunkin kannalta erittäin toivot-                    etiiä haUitus kii~eellisesti selvityt-
23520:  tavaa. Siten säästettäisiin huomattavasti                 täisi, miten Pohj1ois-Suomen suurten,
23521:  kuljetuskustannuksia ja samalla luotaisiin                viljelyskrJ,lpoisten suoalueiden vilje-
23522:  edellytykset voimistuvalle maataloudelle                  lykseen ottaminen voitaisiin nopeasti
23523:  Pohjois-Suomessa.                                         ja taloudellisesti niin suorittaa, että
23524:    Ottaen huomioon ne monet suuret vai-                    se loisi parhaat edellytykset kyseellti-
23525:  keudet, jotka aloittavalla yksinäisenä                    sen alueen maata:toudelliseUe nou-
23526:  uudisraivaajalla ovat voitettavana, ei voi                sulle.
23527:            Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
23528: 
23529:                    Martti Miettunen.                             Eemil Pääkkönen.
23530:                    Antti A. Koukkari.                            Markus Niskala.
23531:                                      M. 0. Lahtela.
23532: 510
23533: 
23534: IX,4a. -     Toiv. al. N:o 213.
23535: 
23536: 
23537: 
23538: 
23539:                                   Lahtela: Toimenpiteista maataloutta vahingoittooien maan-
23540:                                     vyQ'rymien estämiseksi rrenojoen rantamilla Utsjoen kun-
23541:                                     nan alueella.
23542: 
23543: 
23544:                                       E d u s k u n n a 11 e.
23545: 
23546:    Tenojoen kevät-, kesä- ja syystulvat vie-          Mainittakoon esimerkkinä, · että saman
23547: rittävät joen rantoja Utsjoen kunnan Outa-         joen rantojen vastaavanlainen vieriminen
23548: kosken kylässä neljässä eri kohdassa yh-           on Norjan valtakunnan alueella estetty
23549: toonsä noin 2 kilomet,Tin pi'tuis~ll.Ja alueella   siten, ·että vieriviin mntoihin on aj.ettu
23550: niin suuressa määrässä, että se muodostuu          heittokivet.    Näin    voitaisiin   myöskin
23551: niille taloille, joiden niityt, viljelykset ja     maamme rajan sisällä olevien jokirantojen
23552: viljelyskelpoiset maat ovat pahimmin vieri-        vieriminen lopettaa verrattain vähillä kus-
23553: vien rantojen kohdalla, varsin tuhoisaksi.         tannuksilla, jos työ suoritettaisiin ennen
23554: Pahin ja nopein joenrannan vieriminen              kuin vieriminen rantojen pituussuunnassa
23555: saamani tiedon mukaan on mainitussa ky-            pääsee pitkäksi.
23556: lässä olevien Nillukan talojen viljelysten            Sanottuun tarkoitukseen sopivia kiviä on
23557: kohdalla. Siinä on viimeisen 50 vuoden ai-         myöskin saatavissa ja helposti irroitetta-
23558: kana noin 400 m pituisella alueella jokeen         vissa kunkin vierivän paikan kohdalla
23559: vierineen maan leveys noin 50 metriä ja            enemmän kuin 1tarvitaan, ajomatkan olJless,a
23560: on vieriminen vuosi vuodelta käynyt no-            korkeintaan 600 m.
23561: peammaksi. Ja jos se saa esteettömästi jat-           Kun sanotusta jokirantojen vieriruisestä
23562: kua on siitä seurauksena, että mitä leveäm-        ovat sikäläiselle vähävaraiselle väestölle tu-
23563: mäksi maalle päin vyörymään alkanut joen           hoisat seuraukset ja kun sen poistaminen
23564: ranta siirtyy, sitä nopeammin se myöskin           tulee sitä halvemmaksi mitä pikemmin työ
23565: jokirannan pituussuunnassa jatkuu ja ai-           suoritetaan eikä väestö kykene työtä suo-
23566: heuttaa vahinkoa.                                  rittamaan, olisi se valtion toimesta ja kus-
23567:    Kun yleensä Tenojokilaakson viljelysten         tannuksella tehtävä.
23568: ja viljelyskelpoisten maiden leveys jokiran-          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23569: nasta alkaen vaihtelee muutamasta metristä         ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23570: noin 700 metriin ja sen edempänä ovat kal-         muksen,
23571: lioiset tunturimaastot, olisi joen rantojen
23572: vieriminen niin pian kuin mahdollista estet-                 että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
23573: tävä, koska se sitä mukaa kun se saa jat-                  man pikaisiin toimenpiteisiin eräiden
23574: kua vähentää niitäkin vähäisiä viljelysmah-                maataloutta vahin.goittavien maan-
23575: dollisuuksia, joista sikäläinen lisääntyvä                 vyörymt1en estämiseksi Utsjoen kun-
23576: väestö saa tarvitsemansa karjanrehun ja                    nan altueella Tenojoen varrella.
23577: aikojen kuluessa lopettaa rehunsaantimah-
23578: dollisuudet kokonaisuudessaan.
23579:            Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
23580: 
23581:                                                          M. 0. Lahtela.
23582:                                                                                             511
23583: 
23584:  IX,4r. -   Toiv. al. N:o 214.
23585: 
23586: 
23587: 
23588: 
23589:                                  Kulmala y. m.: Muurlan ja Uskelan pitäjissä olevan n. s.
23590:                                    Alasjä'I'Vern vesijättöalueen kuivattamisesta.
23591: 
23592: 
23593:                                      E d u s k u n n a ll e.
23594: 
23595:      :Mruan ikysynlt<ä on nykyisin eri11Jtäin     Uskelan ja Muurlan kuntain alueilla on
23596: . ajankohtainen. Maanhanikintalain mukaan         pienviljeHjöitä, jotka ova.1t anoneet lisää
23597:   toimeenpantu asutussuunnitelma on eräillä       maata. Kuivatuksen kautta saataisiin huo-
23598:   paikkakunnilla tuottanut vaikeuksia siksi,      mattavasti lisämaata monelle, jotka jo omis-
23599:   että on ollut puutetta viljelykseen raiva-      tavat veden vaivaamia alueita. Hanke pa-
23600:   tusta maasta. Senpä takia olisikin kaikki       rantaisi myös huomattavasti vähemmän ve-
23601:   viljelyskelpoinen maa, joka olisi vähem-        den vaivaamia maita, jotka joudutaan otta-
23602:   millä kustannuksilla saatavissa viljelyskun-    maan asutukseen ja joiden alueiden vilje-
23603:   toon, otettava viljelykseen.                    lysmahdollisuus siten paranisi.
23604:      Eräs tällainen alue on Muurlan ja Uske-        Insinööri Paukkonen maatah:mshamtuk-
23605:   lan pitäjien alueilla oleva n. s. Alasjärvi.    sesta lausunnossaan toteaa, että tästä
23606:   Tämä järvialue on vesiperäistä matalikkoa,      alueesta tehdyt suunnitelmat ja piirustuk-
23607:   joka veden laskun kautta saataisiin vilje-      set pitävät vielä täydellisesti paikkansa ja
23608:   lySkclpoiseksi, ja joka olisi hyväJlaatuista    niitten mukaan työt voidaan suorittaa, ai-
23609:    maata.                                         noastaan sillä eroituksella, että vuoden 1946
23610:       Tlästä j,ärvialueesta on 'Turun maanvil-    kustannusarvio on 4,500,000 mk.
23611:    jelysinsinööripiirin toimesta laadittu täy-       Asetus joka jakaa maan kustannusvyö-
23612:   dellinen ikuivaussuunnitelma ja kustannus-      hykkeisiin määrää valtion osuudeksi noin
23613:    arvio vuonna 1936, joka silloisen hintatason   30% ikustannusarviosta. Hehtaaria kohden
23614:    mukaan oli 639,000 mk. Tämän suunnitel-        kustannukset eivät tulisi puoltakaan mitä
23615:    man mukaan koko hyötyalue on 290.310 ha,       varsinainen uudisraivaus nykyisen hinta-
23616:    josta peltoa 97 ha, niittyä 4.54 ha ja vesi-   tason mukaan maksaa. Tämä kuivaushanke
23617:    jäJttöä 188.7 6 ha. Prof,essori Aarnio maa-    tulisi siis olemaan kansantaloudellisesti hy-
23618:    tutkimusosastosta on vuonna 1945 tutkinut      vin edullinen.
23619:    maan laadun ja lausunnossaan toteaa sen           Edellä olevan perusteella ehdotamme
23620:    hyväksi, jonka perusteella puoltaa kuivaus-    eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
23621:    haniketta.
23622:       Uskelan ja Muurlan pitäjien maanlunas-                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23623:    tuslautakunnan puheenjohtaja insinööri 0.              toimenpiteisiin Muurlan ja Uskelan
23624:    A. Louhimo on huomioinut tämän alueen                  pitäjissä olevan n. s. Alasjärven vesi-
23625:    ja mainitsee maata1oushallitukselle lähettä-           jättöalueen kuivaamiseksi.
23626:    mässään kirjelmässä 9. 2. 1946 seuraavaa:
23627:        Heilsingissä 14 päivänä haimikuuta 1947.
23628: 
23629:                   Jalmari Kulmala.                             Anna Nevalainen.
23630:                   Eino Roine.                                  W. Metsämnta.
23631: 512
23632: IX,4s. -   Toiv. al. N:o 215.
23633: 
23634: 
23635: 
23636: 
23637:                                 Heikkilä. y. m. : Saloojitusavustuksiin ja -lainoihin vamt-
23638:                                    tavien nl!Öiifr'ärahojen lisäämisestä.
23639: 
23640: 
23641:                                     E d u s k u n n a ll e.
23642: 
23643:    Maassamme on viljelyksien kuivatus-           jen epätarkoituksenmukaisesta käyttämi-
23644: tarve huomattavasti suurempi kuin yleensä        sestä, mitä tietää uudisraivattavien aluei- ·
23645: muissa maanviljelysmaissa. Niinpä viimei-        den ikuiv8Jttaminen avo-oji,ttaru, olisi pääs-
23646: sen maataloustiedustelun antamien tulok-         tävä ja järjestettävä niiden kuivatus heti
23647: sien mukaan voidwan pelloistamme viljellä        kaivauksen yhteydessä salaojittaen.
23648: vain 7-8 % :in suuruista osaa ilman oji-            Meillä valtion salaojitukselle antama
23649: ·tusta. Ruotsissa ja Tanskassa sensijaan on      tuki on jäänyt vähäiseksi ja tänä vuonna
23650: ojitusta kaipaamattomien viljelystenmäärä        salaojituslainoihin varattu määrä on vain
23651: n. puolet viljelysalueesta. Virossa ja Sak-      2.5 milj. markkaa ja -palkkioihin 5.o milj.
23652: sassa jopa n. 2ja koko peltoalasta.              markkaa. Muissa maissa yleensä •on val-
23653:    Pitkäaikaisen kokemuksen perusteella on       tio avustanut salaojitusta suhteellisesti pal-
23654: käynyt selville, että meilläkin salaojitus       jon runsaammin siitäkin huolimatta, ettei
23655:  oikein suoritettuna ·kuivattaa pellot pa-       niissä peltojen kuivatus ole niin välttä-
23656: remmin kuin sarkaojitus ja aiheuttaa hy-         mätön kuin meillä ja niinpä esim. Ruotsi
23657: vin huomattavan satojen suurenemisen             jo ennen viimeisiä sotia vallinneissa oloissa
23658: sekä samalla työvoiman tarpeen vähenemi-         on käyttänyt vuosittain salaojitusten avus-
23659: sen.                                             tamiseen 2.o milj. kruunua, joka vastaisi
23660:     Tuotantokomitea laatimass,aan mietin-        n. 75.o milj. nykyistä markkaamme.
23661:  nössä onkin katsonut salaojituksen kuulu-          Esitetyillä perusteilla kunnioittaen eh-
23662:  van vastaisten taloudellisten toimenpitei-      dotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
23663:  den joukossa niistä tärkeimpiin.                vomuksen,
23664:     Uudisraivauksen ohella on elintarvetuot-
23665: tomme kohottamispyrkimyksissä viljelys-                    että hallitus tähän astista suurem-
23666: ten voimruperäistämisellä erittäin suuri                massa määrässä tulo- ja menoarvioesi-
23667:  merkitys.    Voimaperäiselle viljelykselle             tyksessään varansi varoja salaojitus-
23668:  meillä luo oikeat, kestävät edellytykset               avustuksiin ja -lainoihin ja järjestäisi
23669:  kuitenkin vasta salaojitus, minkä vuoksi               niiden saannin mahdolliseksi ttlam.
23670:  sen lisääntymistä olisi kaikin tavoin py-              suuruudesta riippumatta kaikille vil-
23671:  rittävä edistämään. Myöskin siitä Varo-                jelijöille.
23672:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23673: 
23674:                 Matti Heikkilä.                               J. E. Lampinen.
23675:                 E. A. Turja.                                  Martti 0. Kölli.
23676:                 L. 0. Hirvensalo.                             Sulo Heiniö.
23677:                                      Matti Ytti.
23678:                                                                                              513
23679: 
23680: IX,49. -   Toiv. al. N :o 216.
23681: 
23682: 
23683: 
23684: 
23685:                                  Virola.ine:a. y. m. : Pientiloille s-opivien maatalouskonetyyf)-
23686:                                      pien kehittämisestä.
23687: 
23688: 
23689:                                       Ed uskunnalhl.
23690: 
23691:    Pyrittäessä kohottamaan sotien johdosta        duttamiseksi. Kun pientiloilta puuttuvat
23692: aleutuuutta kotimaista maataloustuotantoa         tarpeelliset pääomat niin suurten parannus-
23693: ja .parantamaan maatalouden kannattavuus-         ten aikaansaamiseksi, joita salaojitus ny-
23694: edellytyksiä on keskeistä huomiota kiinni-        kyisessä muodossa suoritettuna vaatii, olisi
23695: tettävä pienviljelyksen rationalisoimiseen.       ryhdyttävä kehittämään salaojitusta hel-
23696: Suomen maatalous on aikaisemmin ollut             poittavia ja kustannuksia alentavia ko-
23697: pienviljelysvaltaista ja pientilojen luku-        neellisia laitteita. Kun läntisissä naapuri-
23698: määrä ja pienviljelyksen merkitys lisäytyy        maissamme ja meilläkin on jo tehty keksin-
23699: asutustoiminnan johdosta entisestään. Voi-        töjä hevosvetoisiksi salaojankaivuukoneiksi,
23700: daankin sanoa, että Suomen maatalouden            jotka huomattavasti jouduttavat ojitus-
23701: kehitys on ratkaisevasti riippuvainen siitä,      työtä, olisi tällaisia koneita edelleen kehi-
23702: miten korkealle tasolle pienviljelys saa-         tettävä. Lisäämällä salaojitusta lisätään
23703: daan kohotetuksi. Pienviljelyksen rationa-        pientilojen pellon alaa, koihotetaan työn
23704: lisoiminen on mahdollista vain sillä edelly-      tuottavuutta ja luodaan edellytykset konei-
23705: tY'ksellä, että kannattavan koneiden käytön       den käytölle myös pientiloilla.
23706: edellytyksiä pientiloilla ryhdytään voimak-           Siirtotyöt muodostavat n. 75-80 % maa-
23707: kaasti lisäämään. Itsenäisyytemme aikana          talouden kaikista hevostöistä. Koska ajo- ·
23708: on jo ehditty saada varsin myönteisiä koke-       neuvojen kehittämisessä pientilojen tarpeita
23709: muksia koneellistamisesta siellä, missä ko-       varten on paljon parantamisen varaa, olisi
23710: neiden käytön lisäämiseen on kiinnitetty          pyrittävä kehittämään sellaiset yleisajoneu-
23711: riittävää huomiota. Valitettavasti kuiten-        vot, jotka soveltuisivat pientilojen tarpei-
23712: kin vain pieni osa maataloudestamme on            siin. Keskikokoisia ja suurempia tiloja var-
23713: päässyt toistaiseksi osalliseksi koneellistami-   ten voidaan katsoa jo olevan tällaiset yleis-
23714:  sen mulro:na,an tuomasta: hyödystä.              ajoneuvot.
23715:     Koneiden käytön vähyys pientiloilla joh-          Myöskin pientiloilla käytettäviä sadon-
23716:  tuu suureksi osaksi siitä, että meillä ei        korjuussa tarvittavia koneita olisi tutkit-
23717:  vielä ole tarpeeksi tutkittu pientilojen ko-     tava ja kehitettävä. Kun Suomessa on yli
23718: neellistamismafu.dollisuuksia. Tutkimustyössä     5 peltohehtaarin viljelmillä keskimäärin lä-
23719:  on liian suuressa määrin keskitytty keski-       hes jokaisella niittokone, olisi kehitettävä
23720:  koikoisille ja suurille tiloille sopivien 1m-    sellainen elorrkokoojalaite, joka voitaisiin
23721:  noiden kehittämiseen eikä ole kehitetty          yhdistää niittokoneeseen. Jos tällainen laite
23722:  pientilojen oloihin sopivia Y'ksityisiä ko-      saataisiin kehitetyksi sellaiseksi, että se so-
23723:  neita jopa kokonaisia konesarjoja. Koneel-       pisi kaikkien viljalajien :korjuuseen, voi-
23724:  listamiskysymyksen tähän puoleen olisi sen       taisiin saada aikaan huomattava ihmistyön
23725:  vuoksi nyt kiinnitettävä päähuomio.               käytön säästö ja jouduttaa sekä helpoittaa
23726:     Voimaperäison maatalouden, jota pien-          korjuutöiden suoritusta.
23727:  tiloilla on harjoitettava, eräs tärkeimpiä           Lähivuosien aikana joudumme raivaa-
23728:  edellytyksiä on peltojen salaojittaminen.         maan uutta peltoa sekä siirtoväen saamille
23729:  Maassamme on lopultakin luotava mahdol-           tiloille että muille tiloille. Koneellisen rai-
23730:  lisuudet tämän työn laajentamiseksi ja jou-       vauksen mahdollisuuksia on meillä jo var-
23731:                                                                                                65
23732: 514                       IX,49. -   Pientilojen maatalouskoneet.
23733: 
23734: sin paljon tutkittu ja saavutettu hyviä tu-     luku ja pienviljelyksen merkitys meillä
23735: loksia. Raivauskoneiden maahan saantia          entisestään huomattavasti kasvaa, olisi vält-
23736: olisi sen vuoksi edistettävä ja toisaalta py-   tämätöntä, että kosketeltujen kysymysten
23737: rittävä nykyisestään alentamaan koneelli-       selvittelyyn kiinnitettäisiin riittävän suurta
23738: sen raivauksen kustannuksia. Useilla pien-      huomiota. Koneellistamista ei voida ryhtyä
23739: tiloilla ei kuitenkaan voida suuria raivaus-    suorittamaan ylimalkaisten viittausten, ul-
23740: koneita käyttää. Sen vuoksi olisi edelleen      komailta saatavien ja meidän oloihimme
23741: kehitettävä hevosvoimaisia raivauskoneita       sopimattomien esikuvien ja ennakkoluulo-
23742: sekä pyrittävä kehittämään raivausväli-         jen pohjalta, vaan kysymys on ensin riittä-
23743: neitä, jotka sopivat pienraivauksiin. On        västi selvitettävä. Selvittelyssä on otettava
23744: varmaa, että tässäkin suhteessa voidaan         huomioon juuri meidän olomme ja pienvil-
23745: saavuttaa erittäin edullisia tuloksia.          jelyksemme edellytykset. Selvittelytyö on
23746:    Pientilojen oloihin sopivia erilaisia maa-   pantava viipymättä käyntiin, se on suori-
23747: talouskoneita kehitettäessä, joista edellis-    tettava kiireellisesti ja siitä saatavat tulok-
23748: ten lisäksi voitaisiin mainita monia muita-     set on saatava nopeasti palvelemaan pien-
23749: kin, on pyrittävä luomaan standardimalleja      viljelystämme ja koko kansantalouttamme.
23750: ja sellaisia ikonesarjoja, joita voitaisiin        Edelläolevaan viitaten esitäll1Jlle edus-
23751: käyttää vähäisin muutoksin useammassa           kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23752: työssä. Nykyisestä konetyyppien suuresta
23753: kirjavuudesta olisi päästävä, koska se mitä               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23754: suurimmassa määrin vaikeuttaa esim. ko-                toimenpiteisiin pientiloille sopivien
23755: neiden korjauksia.                                     maatalouskonetyyppien       kehittämi-
23756:    Kun, kuten alussa mainittiin, pientilojen           seksi.
23757:         Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23758: 
23759:                  Johannes Virolainen.                       Valfrid Eskola.
23760:                  E. Pusa.                                   Martti Miettunen.
23761:                  Aaro Uusitalo.                             Yrjö Hautala.
23762:                                                                                            515
23763: 
23764: IX,5o. -   Toiv. al. N:o 217.
23765: 
23766: 
23767: 
23768: 
23769:                                 Ikonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi pienviljelijäin
23770:                                    koneyhtymille ja -osuuskunnille annettavien valtion
23771:                                    avustusten perusteista.
23772: 
23773: 
23774:                                      E d u s kun n a ll e.
23775: 
23776:    Koneiden käyttö Suomen maataloudessa             Tällä hetkellä valtiovalta maatalouden
23777: on nykyisiin ·olosuhteisiin nähden vähäistä.      koneellistamista avustaessaan jakaa viljeli-
23778: Valtaosalla viljelmistämme esittää kallis         jät kahteen ryhmään, nim. maanhankinta-
23779: ihmistyövoima pääosaa. töistä, joiden suo-        lain nojalla maata !Saaneisiin ja muihin
23780: rittaminen koneellisesti tulisi monin ver-        pienviljelijöihin. Tämä seikka luonnoll-
23781: roin edullisemmaksi. Alle 10 ha maatalous-        sesti vaikeuttaa paikallisten viljelijäin ja
23782: maata käsittäville, meillä lukumääräisesti        uudistilojen saajien yhteistoimintaa konei-
23783: valta.osana oleville tiloille ei koneiden hank-   den hankkimisessa. Kun näissä suhteissa
23784: kiminen yksin .ole taloudellisesti mahdol-        voitaisiin päästä tarkoin määrättyihin,
23785: lista. Ainoaksi mahdollisuudeksi koneiden         kiinteisiin muotoihin, ja mahdollisesti vielä
23786: käyrtön liJSäämiseen on todettu niiden yh-        antaa joitakin erikoishyvit.yksiä niille ko-
23787: teiskäyttö. Mutta pienviljelijöiden muo-          neyhtymille, jotka hoitavat asiansa hyvin,
23788: dostamat kone-osuuskunnat ja -yhtymätkin          ja toisaaLta avustusten takaisin perimisestä
23789: ovat ulkopuolisen tuen tarpeessa. Valtio-         huonosti asioitaan hoitaneilta, olisi päästy
23790: valta onkin ·oivaJtanUJt tämän tosiasian.         pitkä askel eteenpäin maataloutemme ko-
23791: Viime vuoden tulo- ja menoarviossa oli            neellistamiskysymykisessä.
23792: tarkoitukseen varattu kahdelle eri momen-
23793: tille yhteensä 5 miljoonaa markkaa. Kulu-            Asian saattaminen vakinaiselle kannalle
23794: vaksi vuodeksi esitti hallitus 3. 5 miljoonan     vaatii mielestämme samanlatista, lainsää-
23795: markan määrärahan, minkä eduskunta kat-           däntöteitse tapahtuvaa järjestelyä kuin
23796: soi tarpeelliseksi korottaa 17.5 miljoonalla      esim. pienviljelijäin sonninpitoyhtymiin ja
23797: markalla.                                         karjantarkrustusyhdistyksiin nähden on jo
23798:    Kuitenkaan ei tässä tärkeäksi ja jatku-        pitemmän aiikaa ohlut olemassa.
23799: vasti ajankohtaiseksi katsotta,vassa asiassa         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23800: ole päästy alkua pitemmälle. Valtion mää-         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23801: räraha maatalouden koneellistamisen tuke-
23802: miseen on epävarmalla pohjailila niin :kauan              että hallitus antaisi Eduskunnalle
23803: kun se myönnetään vain vuodeksi keTTail-                esityksen laiksi pienviljdjäin loone-
23804:  laan. Tämä on katsottava puutteellisuu-                yhtymille ja -Osuuskunnille annetta-
23805:  deksi. Heikkoutena on myös se, ettei ole               vien valtion avustusten perusteista ja
23806: pysyviä ohjeita avustuksen jaossa, vaikka               muuksikin sitä varten ehkä tarvitta-
23807:  on kysymys niinkin suurista summista                   vaksi lainsäädännöksi.
23808: kuin tänä vuonna tarkoitukseen varatusta
23809:  määrärahasta.
23810:         Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23811: 
23812:                  Toivo Ikonen.                               J. Koivisto.
23813:                  Johannes Virolainen.                        Markus Niskala.
23814:                  Yrjö Hautala.                               Kusti Eskola.
23815:                                    Anselm Alestalo.
23816: 516
23817: 
23818: IX,51. -   Toiv. al. N:o 218.
23819: 
23820: 
23821: 
23822: 
23823:                                 K. Eskel&. y. m..: Määrärakasta lainojen myöntämiseksi vesi-
23824:                                    johtolaitteiden hat~kkimiseen e1·ikoisesti vähätvaraisille
23825:                                    pienviljelysseuduiUe.
23826: 
23827: 
23828:                                      Eduskunnalle.
23829: 
23830:     Työvoimatilanne maataloudessa on tunne-         Valtion pienviljelyskomitea totesi vuonna
23831: tusti vaikea. Maatalousväestömme vähenee         1938, että koko maan pienviljelmistä vain
23832: jatkuvasti. Maataloustuotanto kärsii maal-       3% :lla oli täydellinen vesijohto ja 19.5
23833: tapaosta, joka vie parasta työvoimaa maa-        % :ilil:a vesijohto navetttaan. Tämä merkitsi
23834: taloudesta muiden elinkeinojen palvelukseen.     sitä, että yli 200,000 pienvilje1mää oli ko-
23835: Varsinkin naistyövoiman siirtyminen maa-         konaan ilman vesijohtoa.
23836: taloudesta muualle uhkaa pai!kottain saada          V esijohtojen puutteessa veden kuljetus
23837: pelottavat mittasuhteet. Karjanhoitoalalle       on päivästä päivään suoritettavaa raskasta
23838: autautuvien lukumäärä pienenee jatkuvasti.       ja paljon voimia, mutta ei juuri taitoa, ky-
23839: :M.m. karjakoist,a on suurta puutetta. Niinpä    syvää työtä, mistä jo nykyisissä, monessa
23840: esim. vuonna 1945 valmistuneelle 493: lle        suhteessa varsin kehittyneissä oloissa olisi
23841:  karjakolle tarjottiin koulujen välityksellä     niin pian kuin mahdollista päästävä. Tä-
23842:  1,660 paikkaa, joista voitiin täyttää vain      hän olisi myös kiinnitettävä huomiota ny-
23843:  25.s %. Niinikään oli viime syksynä ikar-       kyisessä asutustoiminnassa uusia tiloja ra-
23844:  janhoitoharjoittelijoiksi otettujen luku-       kennettaessa.
23845:  määrä huomattavasti pienempi kuin edelli-          Työtehoseura r. y. on suorittanut tutki-
23846:  senä vuonna.                                    mUiksia veden kuljetuksesta eri välineillä
23847:     Yhtenä tärkeänä syynä työvoiman siirty-      saaden täten arv~Ykkaita kokemuksia. Sa-
23848:  miseen maataloudesta on työn raskaus. Tä-       malla se on tehnyt valistustyötä, minkä tar-
23849:  hän seikkaan onkin kiinnitetty huomiota         koituksena on ollut vesijohtojen lisääminen
23850:  ja m.m. Työtehoseu:m on 'tutkimuksissaan        maalaistalouksissa. Nykyisin on kyllä vai-
23851:  päätynyt siihen, että maatalouden ja sen        keata saada metallijohtoja, mutta puuput-
23852:  eri puolien ratsinalisoimisella voitaisiin      kia voi monessa tapauksessa, niinkuin ko-
23853:  asiaa suuresti auttaa. Ennen kaikkea olisi      kemus on osoittanut, menestyksellä käyttää
23854:  katse suunnattava ihmistyövoimaan ja sen         vesijohtoputkina ja on niiden valmistami-
23855:  taloudelliseen käyttöön ja sen korvaamiseen      nenkin jo kehittynyt nopeaksi.
23856:  kone- ja hevostyövoimalla. Eritoten naisten        Vesijohtojen laitto vaatii ennen kaikkea
23857:  työn raskautta silmälläpitäen sellainen ky-      varoja. Maataloudella on kuitenkin varsin
23858:  symys kuin taloudessa tarvittavan veden          rajoitetusti varoja käytettävänä tähän tar-
23859:   hankkiminen erilaisiin tarkoituksiin mah-       koitukseen. Tunnettuahan on, että maa-
23860:  dollisimman tehokkaalla ja työtä säästä-         talouden rappiot ovat suuret ja niiden kor-
23861:   väHä tavalla tuottaisi jo sinänsä suurta        jaaminen vaatii runsaasti varoja, sillä maa-
23862:   helpotusta. Tunnettuahan on, mitenkä ti-        taloustuotanto on nopeasti saatava kohoa-
23863:   loilla, joissa ei ole vesijohtoa, vaan vesi     maan vaikean elintarviketilanteen paranta-
23864:   on sekä eläimille että ruoka- ym. tarkoi-       miseksi. Verot ovat raskaat, säästövarat,
23865:   tuksiin kuljetettava kantamalla tai yksin-      ainakin sellaiset, joiden turvin voisi suu-
23866:  kertaisin välinein tuottaa suuria ponnis-        rempia perusparannuksia tehdä, puuttuvat.
23867:   teluj1a, varsinkin kun <työvoimaa on vähän      Pyrittäessä toteuttamaan näitä tarkoitus-
23868:   käytettävissä.                                  periä eivät tilojen normaalitulot kuiten-
23869:                                    IX,51. -- K. Eskola y. m.                                 517
23870: 
23871: kaan riitä, vielä vähemmän ne liikenevät            dyttävä tukemaan hanketta, että tässä tär-
23872: uusien vesijohtolaitteiden tekoon. Ainoa            keässä asiassa päästäisiin nopeasti käytän-
23873: keino on luoton käyttö, mutta ilmten tun-           nöllisiin tuloksiin.
23874: nettua on rahatilanne maassamme erittäin              Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23875: kireä ja luottojen saaminen tällä kertaa            nioittavasti eduskunnan päätettävruksi toivo-
23876: melko vaikeata sekä niiden käyttö tarkkaan          muksen,
23877: rajoitettua. Kuitenkin olisi huomattavan                     että hallitus ottaisi vuoden 1948
23878: kUS>tannuseräill särustämiseksi vasrt:1aisuudesoo         tulo- ja menom·vioesitykseen 25 mil.f.
23879: ja työvoiman, varsinJkin naispuolisen, py-                markan suuruisen määrärahan myön-
23880: syttämiseksi maataloudessa mitä pikimmin                  nettäväksi korottomina tahi halpa--
23881: ryhdyttävä toimenpiteisiin vesijohtojen saa-              korkoisina · lainoina vesijohtolaittei--
23882: miseksi talouksiin maaseudulla. Nykyisenä                 den hankkimiseksi erikoisesti vähä-.
23883: kireänä raha-aikana olisi valtiovallan ryh-               varaisille pienviljelysseuduille.
23884:          Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1947
23885: 
23886:                   Kusti Eskola.                                J. E. Pi1ppula.
23887:                   Yrjö Hautala.                                Aino Luostarinen.
23888:                   Markus Niskala.                              Väinö Okko.
23889:                   Albin Asikainen.                             J. Pyörälä.
23890:                   Eemil Luukka.                                Eino Möttönen.
23891:                   Lauri Murtomaa.                              Samuli Simula.
23892:                   Toivo H. Kinnunen.                           H. Soininen.
23893:                   J. E. Lampinen.                              Eino Laitinen.
23894:                   Eemil Pääkkönen.                             Martti Miettunen.
23895:                   Johannes Virolainen.                         Antti A. Koukkari.
23896:                   Samuli Simula.                               Aapo Inkinen.
23897:                   Kustaa Tiitu.                                M. 0. Lahtela.
23898:                                               S. Salo.
23899: 518
23900: 
23901: .IX, 52. -     Toiv. al. N :o 219.
23902: 
23903: 
23904: 
23905: 
23906:                                      Metsäranta y. m.: Miiiiffärahasta avustuksiksi pienviljelijäin
23907:                                         AIV-rehusäiliöitten rakentamista varten.
23908: 
23909:                                          E d u s k u n n a ll e.
23910:    A.I.V.-rehun merkitys maamme karja-                sia ja kustannuksia helpottamaan, niin
23911: taloudessa ja karjataloustuotannon kohot-             pienviljelijäin keskuudessa on herännyt
23912: tamisessa on osoittautunut erikoisen huo-             mielenkiintoa ja harrastusta A.I.V.-rehu-
23913: mion arvoiseksi. Isoimmilla maanviljelys-             säiliöiden saamiseksi. Niinpä onkin vuo-
23914: tiloilla, joilla on laajemmat mahdollisuu-            den 1946 aikana 1048 pienviljelijää anonut
23915: det mainitun rehun valmistukseen, on jo               avustusta rehusäiliöiden rakentamista var-
23916: kylläkin huomioitu sen tärkeys karjan                 ten. Mutta kun valtion vuotuinen avustus-
23917: ruokinnassa. Sen vuoksi niillä yleensä on             määräraha on ollut vain 1,000,000: - mk,
23918: jo tarvittavat rehntornit ja -säiliöt ole-            ei avustusta ole voitu myöntää kuin ainoas-
23919: massa. Mutta pienviljelijät ovat poikkeuk-            taan 250 avustuksen tarpeessa olevalle.
23920: setta jääneet pahasti jälkeen. Useimmiten             Runsaasti 3/4 tämän avustuksen anojia on
23921: heidän viljelys- ja heinänurmialueensakin             siis jäänyt apua vaille. Hyvin monilta
23922: <>vat verrattain pienet, joten he eivät ole           vähävaraisilta ja suuriperheisiltä pienvil-
23923: katsoneet voivansa ryhtyä A.I.V.-rehun ja             jelijöiltä ovat rehusäiliöt jääneet kokonaan
23924: rehusäiliöiden valmistamiseen.                        tekemättä. Sen vuoksi olisi valtion apu-
23925:    A.I.V .-rehusäilöntämenetelmää käyttäen            rahoja edellä mainittuun tarkoitukseen li-
23926: rehun ravintoarvon on todettu säilyvän                sättävä vähintään 4,000,000:- markalla
23927: jopa 30% suurempana kuin käytettäessä                 vuotta kohti niin, että yhä lisääntyvät
23928: kuivausmenetelmää, joka viime aikoihin                pienviljelmätaloudet voisivat kyseenalaisia
23929: asti on ollut aivan yleistä. Rehun ravinto-           säiliöitä rakentaa. Myöskin olisi yleisen
23930: arvon suuremman säilymisen huomioon ot-               rahanarvon alenemisen huomioon ottaen
23931: taen on pienviljelijöilläkin täysi syy ottaa          korotettava avustusmäärää nykyisestä
23932: A.I.V .-rehusäilömismenetelmä yleisemmin              4,000:- markasta 8,000:-_markkaan.
23933: käytäntöön.                                              Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
23934:    Valtiovallan taholta on myöskin kiinni-            kunnan päätettäväksi toivomuksen,
23935: tetty erikoista huomiota asiaan palkkaa-
23936: malla neuvontakonsulenteja A.I.V.-rehu-                         että hallitus kiireellisesti antaisi
23937: menetelmää edistämään sekä rehutorni- ja                     esityksM~   lisäyksestä vuoden 1947
23938: säiliösuunnitelmia tekemään ensisijaisesti                   tulo- ja menoarvioon annettavaksi
23939: juuri pienviljelmätalouksiin. Kun vielä li-                  avust~~ksina    pienvt1jelijäin A.l.V.-
23940: säksi on ollut toiveita vähäisestä valtion                   rehusät1iöitten rakentarnistn varten.
23941: apurahasta säiliöiden saantimahdollisuuk-
23942:          Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23943: 
23944:              W. Metsäranta.               L. Myllymäki.                  Heikki Simonen.
23945:              Arvo Riihimäki.              V. Riihinen.                   Vilho Lehtonen.
23946:              Konsta Talvio.               M. Järvinen.                   Toivo Lång.
23947:              Jalmari Kulmala.             Aimo Aaltonen.                 Sulo Muuri.
23948:              Eino Tainio.                 Maltti Meriläinen.             Aaro Uusitalo.
23949:              Sylvi-Kyllikki Kilpi.        Hella Wuolijoki.               Juho Mäkelä.
23950:              Hertta Kuusinen.             Toivo Kujala.                  Urho Kulovaara.
23951:              Paavo Leskinen.              Hugo Manninen.                 Mauri Ryömä.
23952:              Aleksi Rinne.                Walter Kuusela.
23953:                                                                                                519
23954: 
23955: IX,5a. -    Toiv. al. N:o 220.
23956: 
23957: 
23958: 
23959: 
23960:                                   Luostarinen y. m.: Toimenpiteistä ruokamuUan hukkaan
23961:                                     joutumisen estämiseksi rakennusten ja teiden mkentami-
23962:                                     sen yhteydessä.
23963: 
23964: 
23965:                                        E d u s k u n. n a H e.
23966: 
23967:    Kaiken keihittyneemmän kasvuHisuuden                 Yleensä maa:seutuväestö ja maata ~ähellä
23968: maassa tekee mahdolliseiksi ruokamuHa,. joka        olevat piirH ovat ruokamullan arvon 'tajun-
23969: on kivennä.isairneidoo j1a elimellisten jättei-     neetk]n ja väärinkäytö.ks,et ovat siellä vain
23970: den ~ahoamisbulolksen sekoitus. Sen ol·ee'l!Li-     ymmärtwmättömyydestä johtuneita. Räi-
23971: simman osan muodostavat erilaiset pien-             keimmin on ruokamuUan tietoista häviHä-
23972: eliöt, joiden toiminta rajoittuu vain ruoka-         misträ tapaJhtunut ja tapahtuu ede:lleenkin
23973: multJakerwkseen, eikä niitä tavata oUenkaa•n         1) rakennustyömailla ja 2) maantien-, katu-
23974: raa 'assa maassa. Pieneliöt hajoittavwt or-          ja rautatierakennuksil1a.
23975: gaaniset ainekset iliukeneviksi epäorgaani-            Rakennustyömailla ,tapahtuva ·ruoka;mul-
23976: si.ksi yhdistyks~ksi, jotka vasta ovat kasveille    lan hävittäminen on meiHä yleirn:en vallit-
23977: käyttökelpoisia. Näin, ollen vain pieneliöi-        s·eva: tapa, jonka ura;kkasopimuskin usein
23978: den toiminta te'lree ma!hdo1liseksi korkeam-        vahvistaa ja näin teke·e omistaja;llekin mah-
23979: pien kasvien ·elämän j.a ruokamullan vä1ttä-        dottomaksi asffin. korja:amisen myöhemmäSS!ä
23980: mättömäksi. Niistä mainittakoon esåm. sel-          vaiheessa. Rakennuksen :perushautaa kai-
23981: luloosaa hajoittavat ja ilma:n vapaata typ-         vettaessa sekoittuu ,tavoo[isesti paitsi raken-
23982: peä sitovat ruokamullassa vapaana elävät            mlksen pohjan myöskin. kauempana tontilla
23983: bakteerit.                                          olevan alueen ruokamulta pohjamaahan
23984:    Vasta viime vuosien :liebigiläisistä käsi-       joutuen viimeksimainitun alle ja näin ollen
23985: tyksistä vapautunut tutkimus on nälmyt              hyödyttömäksi ja ympäristö jää vaihle ka:s-
23986: humuksen :täydellisen arvon maan !kasvu-            vullisup:tta. Useimmiten on urakkasopi-
23987: kunnon, yHäpitäjänä ja säilyttäjänä. Ruoka-         mukset :laadittu niin, että urakoHsija sitou-
23988: muUa:n: olmnassa;olo on kasveHle yhtä välttä-       tuu tasaamaan mkennuspaikan. Sinoin hän
23989: mätön kuin va;lo, ·l<ämpö, ilma ja vesi. Se         tavalHsesti !levittää rakennusjätteet, kivet,
23990: on maanpintaa peittävä ravinnon :lähde,             tiHenpalat ja pohjamaan ja •ajaa niiden
23991: josta kaikki elli:mä versoo, ja näin ollen to-      pä;ä:lle hiekkaa. Kun aluetta tämän j:ä1keen
23992: dellista energiaa, vieläpä sel:laista energiaa,     aletaan kunnostaa esim. perustaa puutar-
23993: jota me voimme heLpoimmin 'hoitaa. Mutta            haa, on kaikki roska siirrettävä ensin pois
23994: sitä käsitellään usein hyvin kevytmielis·esti,      ja ti,J.ailiLe tuotava muuallta ruokamultaa.
23995: jopa hävittäeri tietoisestikin ,tai vä.Ji:Hisesti   Tästä koituu me&o suuret turhat kustan-
23996: vähentäen.      Nykyiset ruokamu1ta:ker·rok-        nukset :puhumattakaan siitä ikorvaamat.to-
23997: semme ova:t syntyneet us·eiden vUJOSituhan-         masta :taloudellisesta tappiosta, mikä ruoka-
23998: sien aikana ~ertyneistä ka:svijätteistä ja :li-     mu:llrun hävittämisestä on .tapahtunut.
23999: sääntyneet ihmisenkin toiminnan kautta.             Yleensä nämä väärinkäy.tökse:t ovat kau-
24000: Se on arvoka:sta omaisuuttamme, jonka ta-           pungeissa ja a:sutuskookusten ILä'hettyvillä
24001: hallinen hävittäminen on rangaistava teko.          yleisimpiä, murtta maa:seudullakin vieläpä
24002: RuokamUJl:lan hoitaminen, säilyttäminen ja          uusia koulurakennll!ksia tehitäessä on tois-
24003: lisääntyminen on kaikissa ·~losuhteissa näin        tunu:t erittäin räikeänä tämä sama epäkohta
24004: ollen väl.ttämätön kansan oma:n •edun sane-         tehden ympäristön järjest~lyn tavattoman
24005: lema velvollisuus.                                  työlääksi ja kaHiiksi. Rakennuspai'blta
24006: 520                               IX,53. -      Ruokamu:lta.
24007: 
24008: saatava ruokamulta olisi siis vllirastoitava      miseksi ja kaunistamiseksi erittäin toivot-
24009: erikseen ympäristön ikaunistamis,ta varten.       tavaa.
24010: Myösik:in metsämailta saatava raa:kah'Umus          Ka:ikikoon ,edeUä sanottuun viitat~m ehdo-
24011: olisi ,er~kseen ilrompostoitava samaa tarkoi-     tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
24012: tusta silmällä pitäen.                            muks,en,
24013:    Maantie-, katu- ja rautatieraikennu:ksilla
24014: jätetään ruokamu1ta usein :täytettäessä ste-            . että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
24015: rilie:n maakenosten alle hyödyttömäksi. Niin            siin tutkimuksen toimituttamiseksi
24016: on tapahtunut es:1m. Jorvwksen tietä rwken-             siitä, millä tavoin rakennusten ja
24017: nettaessa, va~a se :lmlkeekin suureiksi                 teiden rakentamisen yhteydessä voi-
24018: osaiksi mitä parhaimpien pdoojen !läpi.                 taisiin estää kansantaloudellisesti en-
24019: Pyydettäessäkääm: ei ole 'annettu 1lupaa                siarvoisen tärkeän ruokamullan jmL-
24020: ruokailuuHan poisviemiseen. Tääilläikin olisi           tuminen hukkaan, ja ryhtyisi tutki-
24021: ruoikamu1ta tien ja radan varsien peirttä-              muksen aiheuttamiin toimenpiteisiin.
24022:         Helsingissä helmiikuun 14 päivänä 1947.
24023: 
24024:                 Aino Luostarinen.                              Urho Kekkonen.
24025:                 Heikki Vehkaoja.                               Helena Virkki.
24026:                 Miina Sillanpää.                               Erkki Leikola.
24027:                 Kyllikki Pohjala.                              Elli Nurminen.
24028:                 Olga L. Terho.                                 Martta Salmela-Järvinen.
24029:                 Albin Asikainen.                               Aino Lehtokoski.
24030:                 M. 0. Lahtela.                                 Kalle Kirra.
24031:                 Matti Miikki.                                  Martti Miettunen.
24032:                 Antti J. Rantamaa.                             L. 0. Hirvensalo.
24033:                                        Kustaa Tiitu.
24034:                                                                                                 521
24035: 
24036: IX, 54. -     Toiv. al. N :o 221.
24037: 
24038: 
24039:                                     Talvio y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar·vioon
24040:                                        valtio,n osuuksien merkitsemiseksi pienviljelijäin maa-
24041:                                        talouskoneyhtymiin.
24042: 
24043: 
24044:                                         E d u s k u n n a 11 e.
24045: 
24046:    Kieltämältön rtooiasi:a on, että nykyoloissa      puintokustannus tiloilla on usein noussut
24047: ja myös lähitulevaisuudessa maatalouden              suuremmaksi kuin viljasta saatava hinta.
24048: koneellistamista voidaan edistää vain käyt-          Tälilaiseen ei meillä ny;t olisi varaa siitä-
24049: tämällä maan niukka konepääoma mah-                  kään syystä, että maatalouden koneellista-
24050: dollisimman tehokkaalla tavalla. Koneiden            mista voidaan edistää vain niukan kone-
24051: yhteiskäyttöä lisäämällä tähän onkin suu-            pääoman mahdollisimman tehokkaalla käy-
24052: ret mahdollisuudet. Pienviljelysvaltaisessa          töllä.
24053: maassamme tällaisella käyttömuodolla on                 Toisaalta taas ne kokemukset, mitä on
24054: aivan luontaiset edellytykset. Maataloutta           saatu ·niistä koneyhtymistä, joissa valtio
24055: koneellistettaessa olisikin siis päähuomio           on ollut mukana, ovat varsin myönteisiä.
24056: kiinnitettävä yhteist•en koneiden käyttöön ei        Tällaisten maatalouskoneyhtymäin kehittä-
24057: ainoastaJan. edellämainitusta vaan myös siitä        minen, ainakin vähäisemmässä mitassa,
24058: syystä, että työ saadaan siten taloudelli-           olisi jo kokeilutarkoituksessakin erittäin
24059: sestikin edullisemmin suoritetuksi. Se,              merkityksellistä. Se, että useimmilla paik-
24060: etteivät yhteiskäyttömuodot maassamme                kakunnilla, joilla viime vuonna pientalon-
24061: aikaisemmin ole päässeet laajemmalti le-             poikain keskuudessa suunniteltiin tai ryh-
24062: viämään, on johtunut suurelta osalta siitä,          dyttiin jo toimenpi•teisiin marutalouskoneyh-
24063: ettei valtiovallan taholta ole riittävässä           tymäin perustamiseksi, mi!l:rin pyydettUn vail-
24064: määrin eikä tuettu tällaisen maatalouden             tion osallistumista, osoittanee talonpoikais-
24065: koneellistamismuodon edistämistä.                    ton tällaista muotoa kohtaan tunteman
24066:    Valtion oma riittävän suuri osuus maa-            luott~tmuksen. Valitettavasti ei kulumassa
24067: talouden koneellistamisessa olisi ensiarvoi-         olevan vuoden talousarvioon saatu määrä-
24068: sen tärkeää ja takaisi sille onnistumisen            rahaa tällaista tarkoitusta varten. Kun tä-
24069: mahdollisuuden. Tähänastisten koneosuus-             hän tarkoitukseen ei kuitenkaan tarvittaisi
24070: kuntain suurin heikkous olikin siinä, et-            kuin vähäinen summa, ehken noin 25 mil-
24071: teivät ne saaneet sellaista vakavuutta kuin          joonaa markkaa, valtiotaloudelliset näkö-
24072: mitä niiden toiminta olisi edellyttänyt.             kohdatkaan ·eivät voi olia esteenä maa-
24073: Vähävaraisessa osuuskunnassa ei yleensä              taloutemme niin kipeästi kaipa·aman ko-
24074: ole mahdollisuuksia esim. va:kinaisen ko-            neellistamisen edistämisessä.
24075: neenhoitajan pitoon, mistä koneen kulki-                Edellä olevaan vedoten esitämme edus-
24076: essa tilalta toiselle on seurauksena sen             kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24077: nopea kunnon aleneminen. Tällainen epä-
24078: kansantaloudellinen koneenhoito on usein                      että hallitus antaisi Eduskun?UiiJe
24079: johtanutkin toiseen epäkansantaloudelli-                    esityksen 25 rniljoovnan markan U-
24080: seen liian useiden koneiden hankintaan.                     säyk~estä vuoden 1947 tulo- ja meno-
24081: On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka ai-                   arvioon valtion osuuksien merkitsemi-
24082: van vierekkäin sijaitsevilla tiloilla saattaa               seksi pienviljelijäin perustarniin maa-
24083: kullakin olla esim. puimakone voimakonei-                   talouskoneyhtymiin.
24084: neen. Tästä taas on ollut seurauksena, että
24085:         Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
24086: 
24087:             Konsta Talvio.               Arvo Riihimäki.              Aleksi Rinne.
24088:             Eino Tainio.                 Eino Kujanpää.               Vilhelm Riihinen.
24089:                                                                                                   66
24090: 522
24091: 
24092: IX, 55. -     Toiv. al. N :o 222.
24093: 
24094: 
24095: 
24096: 
24097:                                     Riihimäki y. m.: Toimenpiteistä maatalouskoneiden hank-
24098:                                        kimiseksi pienviljelijöille myönnettävien avustusmäärien
24099:                                        korottamiseksi.
24100: 
24101: 
24102:                                         E d u s kun n a ll e.
24103: 
24104:    Niiden avustusten maara, joita pienvil-         sissa kestämätön. Jos todenteolla tahdo-
24105: jelijöille ja heidän muodostamilleen kone-         taan edistää maataloutemme koneellista-
24106: yhtymille myönnetään talousarvioon vara-           mista ja avustaa siinä maamme pienviljeli-
24107: tusta määrärahasta maatalouskoneiden               jöitä, olisi avustusmääriä huomattavasti
24108: hankintaan, on nykyiset hintasuhteet huo-          suurennettava. Ei riitä ainoastaan se, että
24109: mioiden riittämättömän pieni. Annettujen           ylintä 18,000 markan avustusmäärää ko-
24110: ohjeiden ja määräysten mukaan avustuk-             rotetaan nykyisiä hintoja vastaavaksi,
24111: set saavat nousta korkeintaan 20 % han-            vaan myöskin avustusprosent.timää.rä on
24112: kittavan koneen hinnasta, kuitenkin kor-           huomattavasti lisättävä. Eräissä tapauk-
24113: keintaan 18,000 markkaan. On sanomatta-            sissa, kysymyksen ollessa kaikkein vai-
24114: kin selvää, ettei tällainen avustus muo-           keimmassa taloudellisessa asemassa olevien
24115: dostu sellaiseksi, että pienviljelijät sen tur-    pienviljelijäin konehankinnan avustami-
24116: vin voisivat uskaltautua maatalouskonei-           sesta, avustusmäär,ää oHsi korotettava
24117: den hankintaan. Kun esim. traktori tulee           aina 60-80 % hankittavien koneiden hin-
24118: maksamaan nykyisin 242,000 markkaa, ei             nasta, ainakin nyt koneellistamisen alku-
24119: 18,000 markan avustus merkitse tällaisissa         asteella.
24120: tapauksissa juuri mitään. Vähäisempien-               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24121: kin koneiden hinnat ovat nykyisin siksi            eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24122: suuret, ettei niidenkään hankintaan an-
24123: nettu 18,000 markan avustus muodostu                         että haUitus ryhtyisi kiit·eellisiin
24124: tueksi, joka edistäisi pienviljelmäin koneel-             toimenpiteisiin   maatakuskoneiden
24125: listamista. Itse periaate, että avustusta                 hankkimiseksi pienviljelijöille myön-
24126: annetaan korkeintaan 20 % hankittavan                     nettävien avustusmäärien korottami-
24127: koneen hinnasta, on useimmissa tapauk-                    seksi.
24128:         Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
24129: 
24130:             Arvo Riihimäki.              Esa Hieta.nen.             H. Manninen.
24131:             Konsta Talvio.               Nestori Nurminen.          E. Tainio.
24132:             Jalmari Kulmala.             Vilhelm Riihinen.          Toivo Kujala.
24133:                                                                                               523
24134: 
24135: IX,o6. -   Toiv. al. N :o 223.
24136: 
24137: 
24138: 
24139:                                  Hietanen y. m.: Toimenpiteistä lisämaan tarpeessa ole-vien
24140:                                     pientilojen maantat-peen tyydyttämiseksi.
24141: 
24142:                                      E d u s k u n n a 11 e.
24143:    Maahankintalaissa ja sitä toimeenpan-          taan tyydytetyksi entisen tilansa läheisyy-
24144: taessa on eräs kaikkein tärkeimpiä maan-          destä.
24145: tarvitsijaryhmiä - lisämaantarvitsijat -             Jos tällainen menettely saa jatkua, ei
24146: jätetty maansaajina aivan toissijaiseen ase-      maataloutemme voi nousta huomattavam-
24147: maan. Tällaista menettelyä on pidettävä           min, vaan tulee yhä kitumaan entisenä,
24148: vakavana esteenä maataloustuotannon ko-           alkeellisten kääpiötilojen painamana kivi-
24149: hoamiselle nykyään ja jatkcttuna se tulee         riippana muun kansantalouden perässä.
24150: olemaan jarruna maatalouden kohoamiselle          Muodostamalla pientiloista elinkelpoisia
24151: vastaisuudessa. Maamme maatalouden heik-          maanviljelystiloja saataisiin huomattavia,
24152: koon tasoon ovat aina olleet huomattavalta        nyt käyttämä:ttä olevia tai huk!k:aan kuilu-
24153: osaltaan vaikuttamassa sellaiset pientilat,       via voimia maatalouden palvelukseen. Lisä-
24154: joilla on liian vähän maata kannattavan           maantarpeessa olevat pienviljelijäthän omis-
24155: maatalouden harjoittamiseen, mutta jotka          tavat jo nykyään melkoisia määriä maata-
24156: toisaalta sitovat suhteettoman paljon työ-        lousirt:aimistoa, karjoja ja rakennuksia,
24157: voimaa ja maatalousirtaimistoa.                   jotka voidaan saada tehokkaasti käytetyksi
24158:    Nykyisen maanhankintalain mukaan voi-          vain siinä taP'auksessa, että niiden omista-
24159: daan liian pienille tiloille antaa lisämaata      jalle annetaan tarpeeksi maata. Lisämaan
24160: vain siinä tapauksessa, että maan luovutta-       antaminen tulee myös valtiolle muuhun
24161: minen voi tapahtua tuottamatta haittaa            asutustoimintaan verraten, suhteellisesti
24162: uusille, maanhankintalain mukaan perustet-        kaikkein halvimmaksi. Pääasialliset kustan-
24163: taville tiloille. Käytännössä tällainen me-       nukset siitä supistuvat maanjakokustan-
24164: nettely on johtanut siihen, että suurin osa       nuksiin, joten rahataloudelliset vaikeudet-
24165: lisämaantarpeessa olevista pientiloista on        kaan eivät pitäisi olla ratkaisevana esteenä,
24166: jäänyt vaille kipeästi kaipaamaansa lisä-         silloin kun on kysymys maataloudelle ja
24167: maata, tai saanut sitä, nykyisessä maan-          kansantaloudelle näinkin tärkeästä toimen-
24168: hankintalaissa olevista tilatyyppirajoituk-       piteestä.
24169: sista johtuen, liian vähän. Nekin, jotka             Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
24170: ovat tulleet oikeutetuiksi lisämaan saantiin,     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24171: saavat odottaa liian kauan, kun heillä -
24172: jos maata heti maanhankintalain voimaan                     että hallitus ryhtyisi tarpeellisiksi
24173: tulltua olisi mahdollisuuksien mukaan an-                :katsomiinsa toimenpiteisiin lisämaan-
24174: netbtu - olisi oHut runsaasti aikaa sarut.taa            tarpeessa olevien pientilojen maan-
24175: maa kasvukuntoon. Nyt lisämaantarvitsijat                tm·peen tyydyttämiseksi ·r'innan muun
24176: sensijaan ovat joutuneet käyttämään tä-                  asutustoiminnan kanssa siten, että
24177: män ajan vähemmän hyödyllisesti. Huo-                    lisämaata tarvitseville pienviljelijö~1le
24178: mattava osa lisämaata tarvitsevista pien-                annettaisiin lisämaansaajan viljelys-
24179: tiloista on jo nyt - kun ympäristössä ole-               edellytyksiä vastaava määrä huomioi-
24180: vat maat ovat jaetut maanhankintalain mu-                maita hänen entisen tilansa kokoa
24181: kaisiksi uudistiloiksi - joutunut sellaiseen             lisämaansaantia rajoittavanct teki-
24182: asemaan, että niillä ei tulevaisuudessakaan               jänä.
24183: ole mahdollisuutta saada lisämaantarvet-
24184:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
24185:                 Esa Hietanen.                                  Arvo Riihimäki.
24186:                 Matti Meriläinen.                              Aleksi Rinne.
24187:                 Konsta Talvio.                                 M. Järvinen.
24188:                                       Elsa Karppinen.
24189: 524
24190: 
24191: IX,57. -     Toiv. al. N:o 224.
24192: 
24193: 
24194: 
24195: 
24196:                                   Jokinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi tilailta pois-
24197:                                      joutuvien vamhojen maataloustyöntekijäin eläkeoikeuden
24198:                                      turvaamisesta.
24199: 
24200: 
24201:                                       E d u s k u n n a 11 e.
24202: 
24203:    Maanhankintalain täytäntöönpanon joh-           laita saamansa asunnon ja voimansa mukai-
24204: dosta menettää. suuri osa maataloustyön-           sesti suorittamansa ansiotyön turvin. Nyt
24205: tekijöitä työmahdollisuutensa sen vuoksi,          maataloustyöntekijä joutuessaan pois tilalta
24206: että työntekijöitä tilan pienentämisen takia       menettää mahdollisuutensa itsensä ja mah-
24207: entisestään vähennetään. Tämä työvoiman            dollisen perheensä elättämiseen.
24208: vähennys kohtaa etupäässä vanhoja työn-               Edellämainitun epäkohdan korjaamiseksi
24209: tekijöitä, koska he heikantuneen työkyvyn          jätti edustaja K. Jokinen y. m. vuoden 1946
24210: vuoksi eivät voi teihokkaalla tavalla työtään      syksyllä hallitukselle kyselyn, joka johtikin
24211: suorittaa.                                         siihen, että maatalousministeriö valitsi va-
24212:    Maanhankintalaissa ei myöskään ole kiin-        liokunnan asiaa tutkimaan ja antamaan
24213: nitetty huomiota vanhojen maataloustyön-           siitä mietintönsä valtioneuvostolle. Komi-
24214: tekijäin asemaan. Muuhun ansiotyöhön               tea on suorittanut saamansa teihtävän ja
24215: kuin aikaisemmin harjoittamaansa ei heillä         ehdottaa eläkelain säätämistä tiloilta pois-
24216: ole tottumusta. Kun he lisäksi ovat useim-         joutuvien vanhojen työntekijäjn toimeen-
24217: miten ilman pääomaa, joutuvat he, mikäli           tulon turvaamiseksi.
24218: saavat maatakin, heti alussa erittäin suu-            Kun valtio on toimenpiteillään aiheutta-
24219: riin vaikeuksiin. Lisäksi on otettava huo-         nut sen, että vanhat maataloustyöntekijät
24220: mioon, että hei'l1ä ei ikänsä vuoksi ole enää      ovat menettäneet mahdollisuutensa elättää
24221: kykyäkään a1kaa elämäänsä alusta siinä vai-         omalla työllään itsensä ja mahdollisen per
24222: heessa, jolloin ihminen jo on yleensä suo-          heensä, ei ole olemassa muuta mahdolli-
24223: rittanut varsinaisen elämäntyönsä. On tus-          suutta kuin että valtio ottaa korvatakseen
24224: kin luultavaa, että tällaiset vanhat henkilöt       heille aiheuttamansa vahingon.
24225: enää muutamina elimvuosinaan pystyisivät              Kaiken edelläsanotun perusteella ehdo ·
24226: vapautumaan maansaanuin heille aiheutta-            tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
24227: masta rasituksesta. On lisäksi huomattava,          sen,
24228: että pevheettömät maataloustyöntekijät ei-                    että hallitus antaisi kiireellisesti
24229: vät ole maanhankintalain mukaan maan-                      Eduskunnalle lakiesityksen tilailta
24230: saantiin oikeutettuja. Mikäli he olisivat                  poisjoutuvien vanhojen maatalous-
24231:  olleet entisessä asemassaan olisivat he                   työntekijäin eläkeoikeuden turvaami-
24232:  useimmissa tapauksissa tulleet toimeen ti-                seksi.
24233:            Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1;947.
24234: 
24235:                    Kalle Jokinen.                               E. Pusa.
24236:                    Eino Raunio.                                 Edvard Pesonen.
24237:                    P. A. Karja'IJainen.                         Walter Kuusela.
24238:                    Juho Karvonen.                               Uuno Raatikainen.
24239:                    0. Muikku.                                   Urho Kulovaara.
24240:                    H. S. Pesonen.                               Onni Peltonen.
24241: lX,5s. -     Toiv. al. N :o 225.
24242: 
24243: 
24244: 
24245: 
24246:                                    Kuusela y. m.: Määrärahasta salaojituspalkkioiden lisää-
24247:                                      miseksi.
24248: 
24249: 
24250:                                        E d u s k u n n a ll e.
24251: 
24252:    Maassamme      ovat    pienviljelijäperheet         Vuodelle 1947 on tulo- ja menoarviossa
24253: yleensä suuria. Voidakseen omilta pieniltä          otettu lainoihin 2.5 milj. mk ja palkkioihin
24254: viljelyksiltään saada koko perheelle toi-           5.o milj. mk. Maataloushallitukseen jätetyt
24255: meentulon mahdollisimman suuressa mää-              avustusanomukset ylittävät jo sen määrän,
24256: rin ja sijoittaa sen koko työvoima oman             mikä tässä tulo- ja menoarviossa on varattu
24257: tilan hoitoon, tulee viljelyksen olla voima-        salaojituspalkikioilhin.
24258: peräistä.
24259:    Voimaperäisessä viljelyksessä joudutaan             Eduskunta lausui v. 1944 hallitukselle
24260: käyttämään syvää muokkausta, vahvaa lan-            toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
24261: noitusta, jalostettuja viljelyskasveja ja           piteisiin salaojituksen edistämiseen tarkoi-
24262: runsasta vihannes-, juurikasvi- ja peruna-          tettujen avustusten ja lainojen kokonais-
24263: viljelystä. Ennenkuin tällaiseen viljelyk-          määrien korottamiseksi ja niiden saannin
24264: seen kuitenkaan on järkeviä edellytyksiä            helpottamiseksi ja varmistamiseksi lailla.
24265:                                                     Va~kkakaarrt hall~us ei vie'lä ole eduskun-
24266: maassamme, jossa kasvukausi on lyhyt ja
24267: kuivatustarve suuri, tulee kuivatuksen olla         nalle jättäinyt rtäJtä [akiesirtystä, olisi kui-
24268: hyvä. Jo saavutettu pitkäaikainen koke-             tenkin toivottavaa erikoisesti pienviljelyk-
24269: mus on selvästi osoittanut, että salaojitus         sen kannalta, että salaojituspalkkioihin kui-
24270: on tarkoituksenmukaisin ojitustapa meikä-           tenkin vuosittain saataisiin riittävästi va-
24271: läistenkin viljelysten kuivatuksessa. Useasti       roja.
24272: pahasti .pirstotuille pienviljelyksille tuottaa        Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24273:  salaojitus monia erikoisia etuja tehden            ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
24274:  niillä mahdolliseksi myöskin peltotöiden en-       vomuksen,
24275: tistä suuremman koneistamisen. Salaojituk-
24276: sen kautta peltoala myöskin lisääntyy noin
24277:  15 prosentilla.                                              että hallitus antaisi Eduskunnalle
24278:    Valtion myöntämiä lainoja ja palkkioita                  esityksen 10 miljoonan markan mää-
24279:  on käytetty salaojitukseen seuraavat mää-                  rärahan ottamisesta lisäyksenä mw-
24280:  rät:                                                       den 1947 tttlo- ja menoarvioon sala-
24281:                     lainaa              palkkiota           ojituspalkkioita varten.
24282: vv. 1922-29 9,415,833: -                39,270:-
24283: vv. 1930---39 9,037,116: -         1-3,471,508: -
24284: vv. 1940---46   663,506: -          3,747,604:-
24285:            Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
24286: 
24287:                    Walter Kuusela.                               Arvo Riihimäki.
24288:                    Valfrid Eskola.                               E. Pusa.
24289: 526
24290: 
24291: IX, 59. -   Toiv. al. N :o 226.
24292: 
24293: 
24294: 
24295: 
24296:                                   Murtomaa y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
24297:                                     arvioon uudis- ja laidunraivauspalkkioita varten.
24298: 
24299: 
24300:                                       E d u s k u n n a ll e.
24301: 
24302:    Alueluovutuksessa        menetetyn    lähes     nakkoa heti raivaustöitä alettaessa sekä.
24303: 300,000 hehtaarin viljelysalan korvaami-           maksaa palkkiota useammassa erässä rai-
24304: seksi ja päästäksemme mahdollisimman suu-          vaustyön kestäessä. Heille, jos kenelle on
24305: reen elintarvikeomavaraisuuteen annettiin          käyttövarojen saanti uusia taloja raken-
24306: uusi laki varojen varaamisesta uudisrai-           taessaan erinomaisen tärkeätä. Niin on
24307: vauksista jaettavia .palkkioita varten 20 päi-     myös asianlaita muidenkin pientilallisten,
24308: vänä heinäkuuta 1945. Sen toimeenpano-             sillä heidän olisi myöskin saatava varoja
24309: asetuksessa saman vuoden elokuun 9 päi-            juokseviin menoihinsa uudisraivaustyön ai-
24310: vältä palkikioiden prosenttiosuuksia kustan-       kana. Verotuksen ynnä muiden menojen
24311: nuksista ja niiden enimmäismääriä raivat-          viime vuosina noustessa maatalouden kesto-
24312: tua hehtaaria kohden kohotettiin huomatta-         kyvyn äärimmäisille rajoille, on jokaiselle
24313: vasti entisestään. Lain 1 §: n mukaan ote-         maanviljelijälle tärkeätä saada palkkiovarat
24314: taan viitenä vuotena alkaen vuodesta 1945          raivaustoiminnastaan mahdollisimman no-
24315: va;lrtion tuQo- ja menoarvioon vuosittain          peasti. On nimittäin huomattava, että uu-
24316: tarpeellinen siirtomääräraha uudis- ja lai-        disraivaus ei nykyisten palkka- ja hinta-
24317: dunraivauspalkkioiksi.                             suhteiden vallitessa ole yleensä viljelijälle
24318:    Lain tarkottaman päämäärän saavuttami-          kannattavaa, vaan se on uhrautuv&a työtä,
24319: seksi olisi meillä vuoteen 1945 mennessä           jota hä ntelkee koko kansakunnan hyväksi.
24320: saatava raivatuksi uutta viljelysmaata n.             Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon on
24321: 500,000 hehtaaria. Jotta uudisraivauspalk-         11 Pl. XV luvun 21 momentille (uudis- ja
24322: kiotoiminta pääsisi täydellä tehollaan vai-        laidunrau vauspalkkiot,     siirtomääräraha)
24323: lkuttamaan, tulisi valtion tulo- ja meno-          tarkoitukseen otettu 310,000,000 markan
24324: arvioon otetut määrärahat olla riittävät,          määräraha. Maataloushallitukselle on saa-
24325: ettei anottujen palkkioiden myöntäminen            punut useimpien järjestöjen viime syksynä
24326: määrärahojen pienuuden vuoksi viivästyisi,         tehtyjen raivausssuunnitelmien nojalla teh-
24327: kuten kävi viime vuonna. Kun palkkioita            dyt palkkioanomukset. Saapuneiden ano-
24328: ei voitu myöntää heti keväällä, vaan vasta         musten nojalla on arvioitu, että suunniteltu
24329: syyskesällä, eivät viljelijät rohjenneet rai-      ala nousee 25,000 pelto- ja laidunhehtaariin.
24330: vaustyöhön ryhtyä ennenkuin palkkion               Kun ha:kijoissa on varsin huomattava osa
24331: saannista oli varmuus. Täten kului parasta         siirtoväkeä ja maahankintalain nojalla
24332: raivausaikaa hukkaan useita kuukausia.             maata saaneita viljelijöitä, joiden palkkiot
24333: Tästä syystä raivaustulos palkkioilla jäikin       ovat huomattavasti korkeammat kuin mui-
24334: v. 1946 vain n. 5,600 hehaaariksi.                 den, nousee palkkioihin tarvittava raha-
24335:    Kun määräraha lisäksi tulee kokonaan            määrä suhteellisen suureksi, n. 375-400
24336: käy,tetylk:si edeNise.n kesän raivaussmmnitel-     miljoonaksi markaksi. Myöskin tarvitaan
24337: miin, ei ole tilaisuutta myöntää samana            ensi kesänä siirtoväelle tehtävien suunni-
24338: vuonna enää siirtoväelle palkkioita saman          telmien palkkioiden rahoitt&miseksi n. 25-
24339: vuoden suunnitelmien perusteella. Tämä             50 miljoonaa markkaa.
24340: olisi kuitenkin erittäin tärikeätä, kun heille        Lisäksi voidaan kuluvan vuoden tulo- ja
24341: voidaan myö:nt1ää säännösten muilman en-           menoarvion perustelujen mukaan tätä mää-
24342:                                IX,59. -   Murtomaa y. m.                                  527
24343: 
24344: rära:haa maatalousministeriön harkinnan       tukseen kuitenkin ensi kesän suunnitelmia
24345: mukaan lk:äytJtää viemäriojien kai:vamiseen   varten varattava n. 10 miljoonaa marktkaa.
24346: tai perkaamiseen, milloin tämä hyödyttää        Edellä olevaan perustuen ehdotamme
24347: sekä uudisviljelykseen suunniteltuja vilje-   eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24348: lysaioja että vanhoja vedenvaivaamia pel-
24349: toja, myös näiden viim~ksimainittujen                    ett'ä hallitus anta.isi EdttSkunnalle
24350: osalta. Vaikkakaan tähän tarkoitukseen ei              esityksen 100,000,000 markan lisii;yk-
24351: suuremmassa määrin tänä vuonna voitane                 sestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
24352: varoja käyttää, koska suunnitelmia ei ole              arvioon uudis- ja laidunraivauspalk-
24353:  viime vuodelta voitu tehdä, olisi tarkoi-             %ioita varten.
24354:        Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
24355: 
24356:                 Lauri Murtomaa.                            Eino Möttönen.
24357:                 Aapo Inkinen.                              Eemil Luukka.
24358:                 Juho Paksujalka.                           Samuli Simula.
24359:                 Martti Miettunen.                          Yrjö Hautala.
24360:                 Markus Niskala.                            Kusti Eskola.
24361:                 J. Pyörälä.                                Heikki Soininen.
24362:                 Aino Luostarinen.                          Juhani Leppälä.
24363:                 Toivo Ikonen.                              Veikko Vennamo.
24364:                 Väinö Okko.                                Johannes Virolainen.
24365:                                     Anselm Alestalo.
24366: IX,~u. -     'l'oiv. al. N:o 227.
24367: 
24368: 
24369:                                     Murtomaa y. m.: Peronanviljelyksessä kasvukautena 1947
24370:                                       oUeen peUoalan väkentämisestä kaksinkertaisena l>uovu-
24371:                                       tusyksikkömäärien laskuperusteena kÖ!ytettävä.stii pi'llfta-
24372:                                       .alasta.
24373: 
24374:                                          E d u s k u n n a H e.
24375: 
24376:    Nykyään voimassaoleva maatailoustuottei-          Sen j:ä1'koon vaikeutuu maa;taloustuotJteiden
24377: den luovutusvelvollisuus perustuu valtio-            luov:utusvelv~llisuuden    t:äytt&ninen huo-
24378: neuvoston 8/8 ja 7/10 1946 t1ntamiin: pålätök-       mattavassa määrin yl·oonsiiJkin, mutta :kaik-
24379: siin joiden mukaan viljelijä oo. v~lvollinen         kein eniten se tulee vaikeuttamaan pien-
24380: Luovuttamaan hahlinna..ssaa;n olevaa mu'llll-        tilojen ~uovutuksia, joiiila ikarja;taioustuot-
24381: net•tua peiltoalaa ik.o'hdoo <edellämainittujen      teiden ohelLa peruna on ainoa myytäVliiJksi-
24382: päätösten 3, 4, 6, '6, 7 ja 9 § :ssä mä:ärä-         kin riittävä pel.toviljelystuote. Tästä pää-
24383: tyliliä tavail:la laskettua tluovutusyksik:kölwkua   töksestä saattaa :o:lla myÖSikin seurauk-
24384: vastaavan, maatailoustuotemäärän. Täl,löin           sena 'perunanviJljelysalojen supistuminen-
24385: on saman päätöksen 2 § 3 momentin mu-                kin. Jotta tä:Hainen, näissä oloissa hyvin
24386: kaan myösikin peruna 1katsottava sellaiseksi         kohtalokkaaksi lkäyvä kehitys voitaisiin
24387: maatwloust.uotteeksi joHa viljeljiä voi edellä       ajo~ ~ehkäistä, olisi perunan viljelyk-
24388: mainituHa tavalla määräytyvää :1uovutus-             seen käytettävä pinta-ala vä:hennettävä
24389: yksi~ömäärä:änsä .täy,ttää. Viljelijät ovat-         luovut.usyiksikköjen laskupel"USteena · pidet-
24390: kin pyrkineet pe.rrmaJ.'la luovut.uksiaan täyt-      täv,ästä pinta-alasta. Kun. 'perunasadon polli
24391: tämään niin .rip,eästi, että kulutuskeskuk-          jättäminen väJhentäJä vi:lje~lij:än mwhdol:li-
24392: siin sHä on saatu riittävästi. Uhkasivatpa           suuksia täyttää hänen iluovutettavakseen
24393: kansanJmoltoministeriön ~uovutusta teh~              asetettua luovu:tusJ'Iksikkömäärää suhteelli-
24394: tavat määräykset saada :ailtaan suuria vau-          sesti enempi, ik.uin hehtaaria kohden ase-
24395: rioita, liikkeelle saatuj.en perunamäärien           tettu keskimä·äräinen luovutusyksiikikömäärä
24396: joutuessa paleltumisv8:ar~1e aJHtiiksi ja            edelly.ttäisi, olisi perunan viljelysala huo-
24397: osan pa:le1tuessakin.                                mioitava l~uovutuiksenalaista pinta-alaa mää-
24398:    Kansamme ravitsemisesta ede11een huo-             'Dättäessä ainakim: kaiksinkertaisena vähen-
24399: lehdittaessa olisi perunanviljelyksen edelly-        nyksenä.
24400: tykset pidettävä hyvinä, jotta sitä viljel-             E:dell:ä esitettyyn vii,taten ehdotaimme
24401: täis:iin niin runsaasti, ~että sitä riittää sekä     eduskunnan päätett,äväksi toivomuksen,
24402: ~hmisten syötäväksi, että myöskin, mikäli
24403: mahdollista, ·e:läimiUe ja teollisuuden raaka-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24404: aineeksi.                                                    sellaisiin toimenpiteisiin, että se
24405:     Kun peruna, va~i~oneuvoston 13/12 1947                   peltoala, jolla viljelijä kasvukau-
24406: antaman päätöksen mukaan 1/7 1947 alkaen                     tena 1947 viljelee perunaa, saatai-
24407: vapautetaan säännöstelystä, on siit:ä myös-                  siin luovutusyksikkömäärien lasku-
24408: kin sam8:1la seurauksena se, ~ettei siH:ä tä-                perusteena käytettävästä pinta-alasta
24409: män, vapautuspäätö.ksen vowaantulon jäl-                     vähentää kaksinkertaisena.
24410: keen voida täyttää '1uovutusvelv.oHisuutta.
24411:         Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
24412: 
24413:            Lauri Murtomaa.               J. E. Lampinen.               Kusti Eskola.
24414:            Samuli Simula.                ;iuhani Leppälä.              Albin Asikainen.
24415:            Martti Miettu:aen.            Johannes Virolainen.          Heikki Soininen.
24416:            Markus Niskala.               Väinö Okko.                   Aino Luostarinen.
24417:            Aapo Inkinen.                 Eino Möttönen.                Veikko Vennamo.
24418:            Juho Paksujalka.              Emil Luukka.                  Anselm Alestalo.
24419:            J. Pyöräl:i.                  Yrjö Hautala.
24420:                                                                                             529
24421: 
24422: IX,.6t. -   Toiv. al. N:o 228.
24423: 
24424: 
24425: 
24426: 
24427:                                  Sormunen y. m.: Toime.n'jJiteistä eräiden ma.atalQIUSkiinteis-
24428:                                     töjf.«<. pakkohuutokaupoista aiheutuneiden epäoikeuden-
24429:                                     mukaisuuksien korjaamiseksi.
24430: 
24431: 
24432:                                      E d u s ik u n n a ll e.
24433: 
24434:    Vuonna 1930 suuren taloudellisen pulan         siirtyivät keinottelijain, puutavarayhtiöiden
24435: kaudella ja sen jälkeen toimitettiin maas-        ja ra;halaitosten omiksi mitättömistä hin-
24436: samme suuri määrä maatalouskiinteistöihin         noista, usein toimituskuluja vastaavasta
24437: kohdistuneita pakikohuutokauppoja. Syynä          summasta. Jos pulaan joutuneet olisivat
24438: tähän ihistoriamme ainutlaatuiseen ilmiöön        saaneet käyttää metsiään, eräissä tapauk-
24439: oli vuonna 119~8 maassamme alkanut ta-            sissa muutakin omaisuuttaan, olisivat mo-
24440: louspula ja samanaikaisesti laajoilla aloilla     net omaisuussiirrot voitu välttä:ä. Eräät
24441: esiintyneet kadot. Vuonna 1927 ja kahtena         keinottelijat, saatuaan kiinteistöt haltuunsa,
24442: sitä seuranneena vuonna paikoin osittain,         myivät metsät, jolloin saivat rahapääomia
24443: paikoin täydellinen kato vei viljelijöiden        paljonkin enemmän kuin mitä olivat kiin-
24444: satotulot. Samanakaisesti koko maassa val-        teistöstä kaikkineen maksaneet. Tätä eivät
24445: litsi ennen kokematon työttömyys, eikä vil-       metsälautakunnatkaan vastustaneet, eivätkä
24446: jelijät saaneet tuloja edes metsistään. Val-      asiaan yleensä puuttuneet, kuten olivat teh-
24447: taosa katoalueiden viljelijöistä, kirjaimelli-    neet saman kiinteistön ollessa vaikeul~siin
24448: sesti sanottuna, oli hätätilassa.                 joutuneiden viljelijäin omina.
24449:    Niissä oloissa vaikeuksiin joutuneiden            Vuoden 1930 ja sen jälkeen pa~kohuuto­
24450: viljelijäin hädänalaista asemaa, eräissä ta-      kauppojen takia tiloiltaan poisjoutuneet
24451: pauksissa ymmärtämättömyyttrukin, keinot-         ovat kärsineet keinottelusta, epäoikeuden-
24452: teilijalt alkoivat käy~ttää hyväkseen. Me-        mukaisuudesta ja vä:ärinteoista johtuneista
24453: nettelytavat aineellisen edun tavoittelijoille    omaisuuksieri menetyksistä. Yrityksistään
24454: olivat monenlaiset. Tehtiin vilpillisessä mie-    huolimatta he eivät ole saaneet oikaisua
24455: lessä omaisuuksia koskeneita välipuheita ja       taikka korvauksia menetyksistään. Myös-
24456: haltijavelka:kirjoja; toimimiehet tahallaan       kään he eivät ole saaneet asutustoimen väli-
24457: jättivät velallisten luottoasiat aikanaan hoi-    tyksellä enempää kuin maanihanikintalain
24458: tamatta ja samanaikaisesti toisaalta painos-      nojallakaan maata viljeltäväkseen, mikäli
24459: tettiin velallisia. Heiltä evättiin eräissä ta-   eivät ole siirtoväkeen, rintamamiehiin tai
24460: pauksissa omien metsien ja muunkin omai-          heidän oikeudenomistajiinsa kuuluvia. Tä-
24461: suuden myynti. Väärinkäytöksiin viittaa-          män johdosta on kärsimään joutuneiden
24462: vat toimenpiteet ovat olleet tavallisia, mikä     keskuudessa oikeutettua tyytymättömyyttä
24463: seiiklro. on iilmennyt. kun maatalouden           ja liikehtimistä. He vaativat omaisuuk-
24464: pakkohuutokauppojen syihin on tutustuttu.         siensa pakkohuutokauppoihin vaikuttanei-
24465: Silloisissa valtiollisissa oloissa pulaan ja      den syiden tutkimista ja korvauksia niiltä,
24466: hätätilaan joutuneet eivät voineet puolus-        jotk,a heidän omaisuutensa vilpill~llä ta-
24467: taa itseään ja omaisuuttaan keinottelijoita       valla, vaikkakin lain varjolla, ovat hal-
24468: ja vilpillisesti toimineita vastaan, vaikka       tuunsa saaneet, sekä oikeutta maansaantiin.
24469: rikoslain 3'8 luvun 10 pykälän nojalla heillä     Tämä vaatimus ansaitsee huomiota. Asia
24470: olisi siihen ollut mahdollisuus. Maatalous-       on tutkimisen arvoinen. Tosin vuos.i,en ta-
24471: kiinteistöjen pakkohuutokauppojen vyöry           lmisten ja monimutkaisiksi nmodostuneiden
24472: alkoi vuonna 1930. Arvokkaat omaisuudet           tapahtumien selvittäminen ei ole helppo
24473:                                                                                               67
24474: 530                             IX,61. -    Pa~k()huutokaupat.
24475: 
24476: 
24477: tehtävä, mutta totuuden selville saaminen              kaupat ja arvokkaiden, viljelijäin
24478: edellyttää siihen ryhtymisen. Se on valtio-            omaisuuksien menetykset epäiltävissä
24479: vallan tclltävä. Sen vuoksi :kunnioittavasti           olosuhteissa, ja heti tutkimuksen pää-
24480: ehdotamme eduskunnan hyväksytt1äväkisi toi-            tyttyä antaisi Eduskunnalle esityk-
24481: vomuksen,                                              sen laiksi, jonka nojalla mahdolliset
24482:                                                        epäoikeudenmukaisuudet voidaan oi-
24483:          että hallitus kiireellisesti toimitut-        kaista ja korvata sekä oikeuttaa ky-
24484:       taisi tutkimuksen syistä, jotka vuo-             symyksessä olevana ajankohtana pak-
24485:       desta 1930 alkaen ovat aiheuttaneet              kohuutokaupoissa tilansa menettä-
24486:       maatalouskiinteistöjen pg,kkohuuto-              neet maansaantiin.
24487:        Helsingissä helmikuun 1'3 päivänä 1947.
24488: 
24489:                 Toivo I. Sormunen.                          Arvo Riihimäki.
24490:                 Jalmari Kul\mala.                           Sulo Muuri.
24491:                 Eino Roine.                                 Eino Tainio.
24492:                 Antto Prunnila.                             Lauri Myllymäki
24493:                 W. Metsäranta.                              Toivo Kujala.
24494:                                                                                             531
24495: 
24496: IX,62. -   Toiv. al. N :o 229.
24497: 
24498: 
24499: 
24500: 
24501:                                  Kinnunen y. m.: Valtion viljavaraston perustamisesta Piek-
24502:                                     sämäeUe.
24503: 
24504: 
24505:                                      E d u s k u n n a 11 e.
24506: 
24507:    Valtiovallan toimenpiteet monien yleis-           Kun valtion viljavaraston tarve Savoon
24508: hyödyllisten laitosten perustamiseen ja ra-       on edelleenkin kiistaton, on asia herätetty
24509: kentamiseen pyrkivät useimmiten kohdis-           uudelleen vir·eille, ja on sitä käsitelty jäl-
24510: tumaan Etelä-Suomeen ja varsinkin sen             leen m. m. näiden alueiden maataloustuot·
24511: suurkaupunkien läheisyyteen. Samoin on            tajain järjestöjen kokouksissa. Tällöin on
24512: laita tieverkoston kehittämiseen nähden.          todettu, että varsinaisen kulutusviljan va-
24513: Sodan jälkeisinä vuosina on tosin oltu pa-        rastoimispaikkana on Pieksämäelle perus-
24514: kotettuja kiinnittämään suurempaa huo-            tettava valtion viljavarasto tuiki tarpeel-
24515: miota Pohjois-Suomen ja itäisten rajaseu-         linen mutta vielä suuremmaksi sen merki-
24516: tujen jälleenrakentamiseen, kuten luon-           tys tulee näille alueille sopivien siemenla-
24517: nollista onkin, mutta varsinainen sisämaa         jikkeiden varastoimispaikkana katovuosien
24518: on tällöin, samoinkuin usein aikaisemmin-         varalta. On nim. muistettava, että siemen-
24519: kin, pyrkinyt jäämään syrjäytetympään             viljan puute keväisin näillä alueilla on
24520: asemaan. Mainitunlainen kehitys kuvastuu          useissa kunnissa ja varsinkin pienemmillä
24521: selvästi myöskin val.t.ion viljavaras:ton toi-    viljelmillä toistuva ilmiö. Alueen kaupal-
24522: minnast·a, sillä eihän koko Savossa, Keski-       liset osuuskunnat ja lainajyvästöt ovat
24523: Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ole ainoa-         pyrkineet siemenviljatarvetta tyydyttä-
24524: takaan valtion viljavarastoa.                     mään, mutta tällöin on jouduttu useimmi-
24525:    Ajwtus valtion viljavaraston perusta-          ten tuottamaan joko Etelä-Suomesta tai
24526: misesta Savoon ei ole uusi, sillä jo sotaa        Etelä-Ruotsista peräisin olevia myöhäisiä
24527: edeltäneinä vuosina ajettiin asiaa varsin         siemenlaatuja, jotka eivät ole sitten ehti-
24528: voimakkaasti. Monet maataloutta lähellä           neet kunnolla valmistua Savossa ja var-
24529: olevat järjestöt ovatkin jo vuosia ponnis-        sinkaan sen pohjoisimmissa osissa. Tämä
24530: telleet asian hyväksi, sellaisista mainitta-      paha epäkohta tulisi suurelta osaltaan kor-
24531: koon Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Sa-          jatuksi, jos ,alueella olisi paikallinen va·l-
24532: von ja Keski-Suomen Maataloustuottajain           tion vi'lj.avara:sto, johon · hyvinä vuosina
24533: Liitot sekä näiden alueiden maanviljelys-         voitaisiin varastoida maakuntaan sopivaa
24534: seurat. Viljavaraston paikaksi on suunni-         siemenviljaa. Tällä seikalla on tietysti
24535: teltu Pieksämäkeä, joka näiden alueiden           ensiarvoinen merkitys Savon maatalouden
24536: keskeisimpänä paikkana ja rautateiden             voimistumista ajatellen. Sen lisäksi tule-
24537: huomattavana yhtymäkohtana omaakin tä-            vat vielä kaikki kaupalliset näkökohdat
24538: hän parhaat edellytykset. Varkauden-              puhumaan tämän asian puolesta.
24539: Joensuun rautatien valmistumisen jälkeen             Tulkoon vielä mainituksi eräitä tilastol-
24540: voi Pieksämäelile rakenneHa.va valtion            lisia numeroita, jotka osoittavat, että Sa-
24541: viljavai"a&to mainittujen a[ueiden Hsäksi         vossa on olemassa viljanviljelykselle riit-
24542: palv·ella suurelta osalta myöskin Pohjois-        täviä edellytyksiä. Niinpä esim. tilastolli-
24543: Karjalan tarvetta. Aikoinaan tämä hanke           sen vuosikirjan mukaan oli v. 1941 Mik-
24544: olikin jo varsin pitkällä, mutta väliin tul-      kelin läänissä peltoa 133,882 ha. ja Kuo-
24545: lut sota keskeytti tämän niinkuin monien          pion läänissä 231,127 ha., koko maan sil-
24546: muidenkin hyvien asioiden kehityksen.             loisen peltoalan ollessa 2,283,109 ha. V.
24547: 532                           IX,62. -   Valtion vilja;vwrasto.
24548: 
24549: 1944 oli Mikkelin läänissä peltoalasta veh-        Kuten osaltaan näistä esitetyistä tilas-
24550:  nällä 7,375 ha, rukiilla 15,139 ha, ohralla    tollisista tiedoistakin käy ilmi, on Savossa-
24551: .5,353 ha, kauralla 22,728 ha, perunalla        kin olemassa edellytykset viljan viljelyyn.
24552: 4, 713 ha, ja p:rulkokasvei111a 407 ha. Kuo-    Valtiovallan velvollisuus on kuitenkin jär-
24553: pion läänin vastaavat luvut olivat tällöin      jestää tällekin maakunnalle toisiin maa-
24554:  vehnällä 10,793 ha, rukiilla 15,958 ha, oh-    kuntiin verraten vastaavanlaiset laitokset
24555:  ralla 14,860 ha, kauralla 25,416 ha, pern-     viljanviljelyksen edistämiseksi, ja yksi täl-
24556:  ualla 7,387 ha ja palkokasveilla 476 ha.       1a:inen ·tärkeä toimenpide on vaLtion vilja-
24557:  Keskisadot hehtaaria kohden v. 1944 olivat     varaston perustaminen Pieksämäelle.
24558:  Mikkelin läänissä: vehnä 1,158 kg., ruis          Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten eh-
24559:  1,025 kg., ohra 1,090 kg., kaura 978 kg.       dotamme kunnioittaen eduskunnan päätet-
24560:  ja peruna 10,688 kg. Kuopion läänissä          täväksi toivomuksen,
24561:  taas vastaavasti vehnä 1,235 kg., ruis 1,020
24562:  kg., ohra 1,152 kg., kaura 1,061 kg. ja                 että luillitus valmistuttaisi sutmni-
24563:  peruna 9,772 kg. Vertauksen vuoksi mai-              telman ja ryhtyisi toimenpiteisiin
24564:  nittakoon vielä samalta vuodelta koko                valtion viljavaraston rakentamiseksi
24565:  maan keskisadot, jotka saman tilastoLli-             Pieksämäelle, pääasiassa Savon, Keski-
24566:  sen vuosikirjan mukaan olivat vehnällä               Suomen ja osittain Pohjois-Karjalan
24567:  1,255 kg., ruis 1,034 kg., ohra 1,096 kg.,           kulutus- ja siemJenviljatarpeita var-
24568:  kaura 1,098 kg. ja peruna 9,296 kg.                  ten.
24569:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
24570: 
24571:                  Toivo H. Kinnunen.                        Antti J. Ranrtamaa.
24572:                  J. F. Tolonen.                            Eino Laitinen.
24573:                  Heikki Soininen.                          Lauri Riikonen.
24574:                  Akseli Brander.                           Yrjö Hautala.
24575:                  Aino Luostarinen.                         Edvard Pesonen.
24576:                  Albin Asikainen.                          K. Hakala.
24577:                                                                                            533
24578: 
24579: IX,63. -   Toiv. al. N :o 230.
24580: 
24581: 
24582: 
24583: 
24584:                                  Soininen y. m.: Esityksen antamisesta lainojen ja avustus-
24585:                                     ten myöntämisestä kivilperäisten peltojen raivaamista
24586:                                     varten.
24587: 
24588: 
24589:                                      E d u s k u n n a ll e.
24590: 
24591:    Kuluvina vuosina, uudisraivaustoiminnan           Kivisten peltojen alueet ovat yleensä
24592: yhteydessä, eikä aikaisemminkaan, liene tar-      tyypillistä pienvilje1lijäseutua. Pe1toja ai-
24593: koin selvitetty kuinka paljon aikojen ku-         koinaan raivattaessa ei työvoimakysymys
24594: luessa on maassamme raivattu peltoa kivi-         näytellyt niin ratkaisevaa osaa kuin ny-
24595: peräisillä mailla. Kuitenkin voidaan pää-         kyään. Sitäpaitsi nämä alueet alkuperäi-
24596: tellä, että kivisten .peltojen yhteinen pinta-    sille muokkausvälineille sopivina ovat aikoi-
24597: ala on huomattavan suuri.                         naan muutenkin puolustaneet paikkansa
24598:    Niinpä Kuopion läänistä siihen kuuluvat        uudisraivaajaperheen pellontekomaina.
24599: erikoisesti K~aavi, Ilomantsi, Juuka, suurin         Sitä mukaa kuin maataloudessakin on
24600: osa PiJelisj1ärveä, suurin osa Polvijärveä ja     ollut paJili:o pyrkiä yhä suurempaan työ-
24601: Kontiolahtea sekä Kuusjärveä ja voipa sa-         tehoon s. o. erilaisten muokkaus- ja sadon-
24602: noa että koko Pohjois-Karjalan laaja maa-         korjuukoneiden käyttöön, ovat kuitenkin
24603: kunta kokonaisuudessaan.                          tulleet Hmi ne suuret vaikeudet, joita tässä
24604:    Savon puolella Karttula, Konnevesi, Nil-       mainitunlaisten maiden viljelemiseen liit-
24605: siä, Pielavesi, Tervo, Tuusniemi, Vehmer-         tyy.
24606: salmi, W esanto ja Leppävirta. Näiden li-            Kivisillä mailla kyntösaavutus on tuskin
24607: säksi on mainitussa läänissä suuri joukko         1Js vastaavasta kivettömän maan kyntö-
24608: kuntia, joissa eräiden kylien pellot ovat         saavutuksesta.
24609: huomattavasti kivisiä.                               Erittäin suuri kustannus on myöskin pel-
24610:    Mikkelin lääni kuuluu kokonaan kivi-           lon muokkausvälineiden tavattoman nopea
24611: peräiseen alueeseen.                              kuluminen, puhumattakaan siitä, ettei mo-
24612:    Oulun läänistä kuuluu kiviperäiseen            nia työtä· säästäviä koneita voida suurten
24613: alueeseen Kajaanin kihlakunta. Vaasan lää-        kmnnossapitokustannuksien takia edes käyt- ·
24614: nissä Laukaan ja Viitasaaren kihlakunnat.         tää.
24615:    Kymen läänin kivisimpiä alueita on Suo-           Näin ollen jäävät kivisten seutujen vil-
24616: menniemi, Savitaipale, Saari, Rautjärvi,          jelijät huomattavalta osalta osattomiksi
24617: Ruokolahti ja Simpele ja vähemmässä mää-          m. m. yhteis~n koneitten hankintaan myön-
24618: rässä joitakin muita.                             nettävistä valtion avustuksista.
24619:    Turun ja Porin ~läänin alueella Hinner-           Kiviset, hiekkaperäiset maat, jotka ovat
24620: joen,. Kalannin, Laitilan, Pyhämaan, Pyhä-        sopivia perunan viljelykseen ja joilta
24621: rannan ja Rauman maalaiskunnan alueet.            alueilta saadaan parhaat ruokaperunat ku-·
24622:    Peltoa näillä alueilla on noin 350,000 ha,     lutuskeskuksiin, olisivat perusteellisesti ki-
24623: josta määrästä arviolta noin 50 % sellaista,      vettävä, jotta voitaisiin laajentaa perunan-
24624: joissa kivisyys tuottaa huomattavasti hait-       viljelystä perunannostokoneita käyttämällä.
24625: taa.                                                 Nykyisenä aikana käsinnosto vaikeuttaa
24626:    Kaikkein kivisintä aluetta on Mikkelin         perunanvilj elysharrastust:a.
24627: lääni ja Pohjois-Karjala. Mikkelin lää-              Monin ,paikoin on siirto-asutusta jou-
24628: nissä on ainoastaan kahden kunnan alueella        duttu järjestämään kivisille seuduille. Näille
24629: kivettömiä tai hyvin vähäkivisiä peltoja.         uusille asukkaille, jotka ovat kivettömiltä
24630: 534                              IX,63. -   1Kiviperäiset pellot.
24631: 
24632:  alueilta joutuneet siirtymään olosuhteisiin,     hoja vastaan taistelemisen. Salaojituksen
24633:  joihin eivät ole koskaan tottuneet, tuottaa      edistämiseen myönnetään valtion varoista
24634: .alueiden viljeleminen suuria vaikeuksia.         lainoja ja avustuksia. Niistä pääsevät osal-
24635:    Kaikki viittaa siihen, että kivisten alueit-   lisiksi ehkä suurimmaksi osaksi ne seudut,
24636: ten maatalouden asema käy ajanoloon täy-          joissa maatalouden harjoittamisella muu-
24637: -sin kestämättömäksi, ellei peltoja saada         tenkin on hyvät luontaiset edellytykset.
24638: mivatuksi niin kiv.eutömiksi, että edes tär-         Peltojen raivaamiseksi kivistä olisi val-
24639:  keimpiä koneita voidaan tyydyttävällä ta-        tion tehtävä raivaussuunnitelma maanvil-
24640: valla käyttää.                                    jelysseurojen, Pienviljelijäin Kfflkusliiton
24641:    Raivaustyö tulee kuitenkin niin kalliiksi      ja Pienviljelijäliittojen kautta samaan ta-
24642: ja sen tehokas suorittaminen vaatii nykyi-        paan kuin uudisraivaustenkin. Valtion va-
24643: senä aikana sikäli paljon vaikeasti hankit-       roja voisi käyttää korottomina lainoina ja
24644:  tavia välineitä, etteivät pienviljelijät pysty   avustuksina.
24645: sitä suorittamaan omin voimin, vaan siihen           Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
24646: olisi saatava muodossa tai toisessa valtion       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
24647: tuikea.                                           toivomuksen,
24648:    Valtion tarkoitukseen uhraamat avustuk-
24649: set antavat ei ainoastaan kivisten alueitten                että hallitus kiireellisesti toimitut-
24650: viljelijöille suurta hyötyä, mutta myöskin               taisi tutkimuksen ja laatisi suunni-
24651:  valtio itse saa tästä runsaan koron siihen              teltnan kiviperäisten peltojen raivaa-
24652: uhratuillle määrärahoille.                               misesta valtion varoista myönnettä-
24653:    Kivien poistaminen on verrattavissa sala-             vien lainojen ja avustusten turvin
24654: ojitukseen. Se on perusparannus, joka sa-                sekä antaisi sen nojalla asiassa tar-
24655: moin kuin salaojitus alentaa jatkuvasti työ-             vittavan esityksen Eduskunnalle.
24656: kustannuksia, tekee mahdolliseksi rikkaruo-
24657:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
24658: 
24659:                  Heikki Soininen.                             Väinö Okko.
24660:                  Albin Asikainen.                             Antti A. Koukkari.
24661:                  Antti J. Rantamaa.                           Martti Miettunen.
24662:                  Akseli Brander.                              Eemil Pääkkönen.
24663:                  Toivo H. Kinnunen.                           Jussi Annala.
24664:                  Lauri Riikonen.                              Juhani Leppälä.
24665:                  0. Muikku.                                   Markus Niskala.
24666:                  Aino Luostarinen.                            Juho Paksujalka.
24667:                  Matti Miikki.                                Eino Möttönen.
24668:                  Matti Pärssinen.                             Kusti Eskola.
24669:                  Aapo Inkinen.                                Samuli Simula.
24670:                  J. Pyörälä.                                  Kustaa Tiitu.
24671:                  Yrjö Hautala.                                Eino Laitinen.
24672:                  E. Tukia.                                    J. E. Lampinen.
24673:                                  Johannes Virolainen.
24674:                                                                                                  535
24675: 
24676: IX,64, -    Toiv. al. N :o 231.
24677: 
24678: 
24679: 
24680: 
24681:                                   Miettunen y. m.: Uudisraivauspalkkioiden korottamisesta.
24682: 
24683: 
24684:                                       E d u s k u n n a 1l e.
24685: 
24686:     Pohjois-Suomi ja maamme itäinen raja-          yleisestikin tärkeä, joskin sosiaaliset syyt
24687: seutu ovat va:Ltaikunnan peltoköyhintä             asettavat peltoköyhillä rajaseutuallueilla tä-
24688: aluetta. Peltoalat vaihtelevat asukas1Ja ik(}h-    män toiminnan mel'lkityksen aivan eriikois-
24689: den eri a:lueiUa 1(}.....J50 aariin ja viljelmää   asemaan. Maamme suuri:lukuisen siirto-
24690: kohden 1.5-4.o ha:iin. Tällaisilla vilj·el-        viljelijäväestön asema voidaan myös pitää
24691: millä eivät rajaseutujen lapsiriklkaat per-        suuressa määrin edelliseen verrattavana.
24692: heet voi saavuttaa tyydyttävää toimeen-               Saadun kokemuksen mukaan tehokkain
24693: tu:l•oa, vaan puute ja köyhyys ovat jatku-         keino uudisraivauksen eilistämisessä on
24694: vasti pailllamassa näitä väestönlisäykses-         uudisraivauspalkkiojärjestelmä.        Sen an-
24695: tämme parhaiten huoilehtivia seutuja. Pel-         siosta on peltowla saatu itsenäisyysaika-
24696: toa pitäis•i olla asukasta :lrohden noin 80-       namme huomattaval:la tavalla nousemaan.
24697: 100 aaria, •ennenlrnin omavaraisuus elin-             Nykyiset uudisraivauspalkkioiden määrät
24698: tarvilrkeisiin nähden voitaisiin saavuttaa.        suunniteltiin kevätt.alveHa 1945, enne:r. vii-
24699: Uuden pellon raivauksessa on siten raja-           meisen inflatiovyöryn ·a·lik:ua. Pa;l!IDkiot vaih-
24700: seutujen asukkail:la vaLtava tehtävä. Yhteis-      televat ·rajaseuduilla nyt 7,700-24,000
24701: kunnan edun mUJkaista on ottaa näiden              markikaan 'ha: a kohti. Silloin ikun palkkiot
24702: peltoköyhien ja Iapsirikkaiden alueiden            smmniteltiin, oli niiden arvo 35-100%
24703: uudisraivaustoiminnan tukeminen ensiar-            raivauskustannruksista. Tapahtuneen infla-
24704: voisen .tärkeänä .tuettavaksi.                     tion vaikutuks·esta ovat uudisraivauspa:lk-
24705:     Lähinnä peltojen vä:hyydestä johtuu, että      kiot menettäneet suuren osan tehostaan.
24706: Pohjois-SuOillli ja llllaamme itäinen raja-        Raivauskustanrr1ukset on arvioitava tällä
24707: seutu ovat e:lintarviikikeisiin nähden suuressa    hetkeNä iha:a !kohden Etelä-Suomessa noin
24708: määrin alituotantoallueita. Suurin osa tar-        45,00Q.-50,000 markaksi ja Pohjois~Suo­
24709: vittavasta viljasta, rasvoista, sianlihasta        messa ainakin 70,000 lllla~hksi. Näin ollen
24710: y. m. täytyy tuoda muualta. Samoin huo-            ovat nykyiset palkkiot rajaseuduHla vain
24711: mattava osa ikarjanrehusta. Kun näillä             15-35 % nykyisistä raivauskustannuiksista.
24712: alueilla sijaits•evat m. m. •laajat valtion ja     T-ällaisilla palkik:ioiUa ei vähävarainen, suu-
24713: yhtiöiden omistuksessa olevat metsäalueet,         riperheinen asukas kykene uutta peltoa
24714: on lllletsäajojakin va~ten vuosittain saatava      itselleen raiva:B!maan. Palkkioiden .tuJlisi olla
24715: runsaasti rehua muualta. Näiden seutujen           niin suuret, ettå vä!hävarainen raivaaja saa
24716: omavaraisen r~huviljelyksen kehittäminen           palkkion .turvin ·raivausaikana välttämättö-
24717: olisi siten yleisen edunikin kanna:lta, kulje-     mät elintarvikkeet per'heeHeen. Ennenkuin
24718: tustilanteen vaikeudet huomioonottaen, erit-       tähän päästäisiin olisi ainakin Pohjois-
24719: täin tärkeä. Ilman huomattavan laajaa              Suomessa ja maamme itäiseHä rajaseutu-
24720: uusien viljeilysten raivaamista ei rajaseutu-      alueella raivauspalkkiot korotettava lll:ykyi-
24721: jen taloudelHnen ·elämä pääse nousemaan,           sestä n. kaksinkertaisiksi, eli 15,000--50,000
24722: kun sivuansiois.ta saa·dut varat on kaikiki        markkaan ha: a iJrohden ja maan muissa
24723: uhrattava muu•alta tuotujen elintarvi!kikeit-      osissa siirtoväen erikoisaseman huomioon-
24724: ten oot.amiseen.                                   ottaen edelliseen verrattuna oikeassa suh-
24725:     Uuden pellon raivaaminen on nykyoloissa        teessa.
24726:                                IX,64. -   Uudisraivaus·palkkiot.
24727: 
24728:   EdeHäolevan perusteella ehdotamme kun-                ja maamme it'äisellä mjaseutual>ueella
24729: nioittaen ·edruskl1Ill1an päätettäväksi ,toivo-         nykyisestä siten, että palkkiota mak-
24730: muksen,                                                 settaisiin 15,000-50,000 markkaan
24731:                                                         hehtaaria kohden ja että korotus
24732:           että hallitus ryhtyisi viipymättä             siirtoväen osalta ja maan muissa
24733:        toimenpiteisiin uudisraivauspalkkioi-            osissa tapahtuisi oikeassa suhteessa
24734:        den korottamiseksi Pohjois,.Suomessa             edelliseen.
24735:         Helsingissä 11 .påiv.änä helmikuuta 1947.
24736: 
24737:                  Martti Miettunen.                          Eemi1 Pääkkönen.
24738:                  Antti A. Koukkari.                         Markus Niskala.
24739:                                       M. 0. Lahtela.
24740:                                                                                             537
24741: 
24742: IX,6o. -    Toiv. al. N:o 232.
24743: 
24744: 
24745: 
24746: 
24747:                                   Tainio y. m.: Suunnitelman laatimisesta Lapin 1Ji;änin maa-,
24748:                                      rehu- ja karjantaloustuotannon kohottamiseksi.
24749: 
24750: 
24751:                                        E d u s k u n n a 11 e.
24752: 
24753:    Lapin lääni, niinkuin koko Pohjois-              tarjoamia mahdollisuuksia ole otettu käyt-
24754: Suomi, on maataloudellista alituotantto-            töön, on aiheuttanut jo yksin rehun kulje-
24755: alootta, mikä johrtuu suu:oolita osalta sen         tuksesta johtuvina kustannuksina huomat-
24756: maatallouden ikehittymälttömyydestä. 'Täsitä        tavia kansantaloudellisia menoja, puhu-
24757: onkin seurauksena, että sinne joudutaan             mattakaan pitkien kuljetusmatkojen ai-
24758: vuosittain kulje1Jtarn.aan muuail:ta sellaisiakin   heuttamista rehun pilautumisista, viime
24759: maataloustuotteita, joiden tuottamiseen             vuosien rehun puutteesta ja jo mainittujen
24760: maakunnassa olisi hyvät luontaiset edel-            alueiden tuottamattomuudesta johtuvista
24761: lytykset. Tällaisena tuotteena on erikoi-           taloudellisista tappioista. Vähäisiä eivät
24762: sesti mainittava karjanrehu. Pohjois-Suo-           ole myöskään kuivaamattomien soiden ai-
24763: messa on rehun tuotantoon soveltuvia vil-           heuttamat katoseuraamukset.
24764: jelyskelpoisia soita, jotka viljelykseen rai-          Tällaista asiantilaa ei puolusta se, että
24765: vattuina tyydyttäisivät ei ainoastaan ny-           valtion varoista on myönnetty huomatta-
24766: kyisen, vaan monin kerroin lisäytyvänkin            viakin summia rahtiavustuksiin ja kato-
24767: rehuntarpeen. Soiden lisäksi on siellä sel-         vahinkojen lievittämiseen. Nämä ovat ol-
24768: laisia vesistöjä, joiden vedenpinnan alenta-        leet tarpeellisia, mutta maakunnan oma-
24769: misella saataisiin hyvinkin nopeasti re-            kohtaista tuotantoa ja taloutta ne eivät ole
24770: huntuotantoon . erittäin hyvin soveltuvia           kohottaneet. Sen sijaan soiden raivaami-
24771: maa-alueita.                                        sella ja järvien vedenpinnan aJ1enitamiseHa
24772:    Pohjois-Suomen suot ovat enimmäkseen             tässä suhteessa olisi saatu tuloksia. On
24773: laajoja ja yhtenäisiä alueita, jopa 10,000          käsittämätöntä, ettei esim Kemijärven,
24774: hehtaarin suuruisia. Esimerkkinä tällai-            Suolijärven ja Kantojärven vedenpinnan
24775: sista voitaisiin mainita Ranualla Kivijoki-         alentamis- y. m . suunnitelmia OLe !toteu-
24776: varressa oleva suoalue, missä on ainakin            tettu. Kansantaloutemme kannaltakin täl-
24777: 7,000 ha viljelyskelpoista suota, Sallan            laisten suunnitelmien toteuttaminen olisi
24778: kunnassa olevat laajat suoalueet, Kolarin           väittämä töntä.
24779: Vaattojärvellä oleva Pahkavuoma, Ylitor-               Näiden aikaisemmin tehtyjen erillisten
24780: nion Kaulirannassa oleva Keltasuo j. n. e.          suunnitelmien toteuttaminen ei kuitenlw an
24781: Viljelyskelpoisten soiden määrä yksin La-           enää yksin riitä. Sallan ja Petsamon siir~
24782: pin läänin alueella voidaan arvioida sa-            toväen uusille asumissijoille sijoittaminen,
24783: doiksi tuhansiksi hehtaareiksi.                     maanhankintalain toteuttaminen ja ennen-
24784:    Järvistä, joiden vedenpinnan alentami-           kaikkea pientilojen lisämaan saannin tur-
24785: sella saataisiin useita tuhansia rehnutuot-         vaaminen ja maattoman maatalousväen
24786: toon soveltuvia maa-alueita, mainittakoon           maansaanuin tyydyttäminen tekevät uuden
24787: Kemijärvi, Suolijärvi Posiolla, Portimo...          pellon raivaamisen entistäkin välttämättö-
24788: järvi Rannalla, Kantojärvi Alatorniolla             mämmäksi. Tässä yhteydessä on syytä
24789: j. n. e. Näiden hyväksikäyttöä ei tehdyistä         huomauttaa myös siitä, että kun saksalais-
24790: suunnitelmista huolimatta ole saatu toteu-          ten suorittamien hävitysten johdosta jou-
24791: tetuksi.                                            dutaan jälleenrakentamisessa kiinnittä·
24792:    Se ettei näitä luontaisten edellytysten          mään viljelyspinta-aloilta vähäisten viljel-
24793:                                                                                               68
24794: 538                                  IX,G5. -   La.pin maataJlous.
24795: 
24796:  mien uusiin rakennuksiin 600,000-800,000             kuin hevoslkyntö esiraivaustöissä. Enem-
24797:  markkaa viljelmää kohden.- 9,955 Lapin               män varoja kysyvät, mutta tuloksia tuot-
24798:  läänissä olevasta tilasta 7,788 on sellaista,        tavimmat toimenpiteet, kuten suurempien
24799: joiden viljelyspinta-ala on alle 5 ha -               suoalueiden kuivaaminen ja järvien ve-
24800:  puuttuu tuollaiselta pääomasijoitukselta             denpinnan laskeminen, jäävät suoritta-
24801:  tuotantopohja. Kun rakennuksiin kiinni-               matta entisin keinoin.
24802: tettyjen pääomien korkomenoihin menee                    Monet muutkin seikat osoittavat yhte-
24803:  noin 3,000--4,000 markkaa viljeltyä pelto-           näisen suunnitelman välttämättömyyttä
24804: hehtaaria kohden, käsitettänee, ettei tuol-           Lapin läänin luontaisten edellytysten käyt-
24805: lainen maa.ta:lous ole kannattavaa.                    töön saamiseksi. Suunnitelman toteutta-
24806:    Edellä esitetyn tilanteen korjaamiseksi             misen ei tarvitsisi jäädä yksinomaisesti
24807:  pitäisi yksin Lapin läänissä 10-vuotiskau-           valtion varoilla tapahtuvaksi. Siihen voi-
24808:  tena raivata uutta peltoa nykyisen vajauk-           taisiin säilyttää määrätty osuus kunnille
24809: sen peittämiseksi 58,900 ha, ja asukaslu-             ja yksityisille maanviljelijille. Myöskin
24810:  vun kasvun edellyttämä määrä 9,800 ha.               maatalouden kohottamiseen UNRRA :lta
24811:  Tämän lisäksi siirtoväen ja maanhankinta-            saatavat varat voitaisiin tehokkaimmin
24812: lain edellyttämät asutustoimet vaatisivat             käyttää tämän yleisen yhtenäisen suunni-
24813: ainakin 15,000-30,000 ha, ja jos vielä                telman puitteissa. Yksityisten osuuden
24814: huomioidaan tilattoman, maanviljelykseen              suunnitelman toteuttamisessa ei tarvitsisi
24815:  kykenevän maaseudun väestön maantarve,               olla pakkomääräyksiä, vaan vapaaehtoi-
24816: niin olisi 10-vuotiskautena raivattava                suuteen pohjautuvaa toimintaa, jota mää-
24817: noin 100,000 ha, vuotuisen raivausmäärän              rätyin palkkioin ja valistustyön kautta
24818: ollessa 10,000 ha. Vuonna 1930, joka on               tehostettaisiin. Selvää kuitenkin on, että
24819: parhaimpia uudisraivausvuosia Lapin Hiä-              tällaisen suurisuuntaisen suunnitelman
24820: nissä, raivattiin yksityistoimin valtion ja-          laatimisessa, ohjaamisessa ja toteuttami-
24821: kamain palkkioiden turvin 1,877 ha uutta              sessa valtion osuudella on ratkaiseva mer-
24822: peltoa. Nyt tarvittavan peltomäärän rai-              kitys. Muutoin sellaista on mahdoton to-
24823: vaaminen yksityistoimin saksalaisten tu-              teuttaakaan. Ottaen kaiken edellä esite-
24824: hoamassa ja tuhojen köyhdyttämässä La-                tyn lisäksi huomioon Lapin läänin merki-
24825: pissa onkin mahdoton. Vaatisiharr edellä              tyksen kansantaloudenemme tärkeän puu-
24826: esitetyn määrn raivaaminen nykyisin kus-              tavarateollisuuden raaka-aineen tuottajana,
24827: tannuksin 200-300 milj. markkaa vuosit-               läänin voimistuvan teollisuuden ja tulevai-
24828: tain.                                                 suudessa läänissä jo löytyneiden mineraali-
24829:    Ellei asiaan kiinnitetä entistä vakavam-           esiintymien käyttöön oton, olisi esitetyn
24830: paa huomiota, vaan annetaan sen edelleen              suunnitelman toteuttaminen sekä valtio-
24831: kehittyä mikäJli yksityistoimin suunnitte-            talouden että kansantalouden kannalta
24832: lema:ttom.asti ja epämääräisesti parannusta           ensiarvoisen tärkeää.
24833: saada:an ra.ikaan, on siitä seul'lauiksena, ,ei ai-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24834: noastaan huomattavaa työvoiman hukkaa                 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24835: :siinäkin vähäisessä, mitä saadaan aikaan,
24836: vaan myöskin se, että raivaukseen käyte-                       että ha:tlit'us valmistuitaisi yleisen
24837: tyillä varoilla saadaan suhteellisen vähäi-                 yhtenäisen suunnitelmmt Lapin lää-
24838: nen tulos. Eihän esim. koneiden käyttöön                    nin maa-, rehu- ja karjatalousttWtan-
24839: yksityisillä ole mahdollisuuksia, vaikka                    non lwhottamiseksi ja ryhtyisi SU1tn-
24840: Lapissa on noin 70 % alueista sellaisia,                    nitelmasta aiheutuviin toimenpitei-
24841: joissa traktorikyntö menestyy paremmin                      siin.
24842:          Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
24843: 
24844:                   Eino Tainio.                                  Elsa Karppinen.
24845:                                                                                           539
24846: 
24847: IX,66. -   Toiv. al. N :o 233.
24848: 
24849: 
24850: 
24851: 
24852:                                  Leppälä. y. m.: Mäiirärahasta raivauspalkkiolain mukaisten
24853:                                     uudisraivauspalkkioiden korottamiseksi.
24854: 
24855: 
24856:                                      E d u s k u n n a 11 e.
24857: 
24858:    Heinäkuun 20 päivänä 1945 annetun ja           tulon jälkeenkin on tapahtunut huomatta-
24859: varojen varaamista uudisraivauiksista jaet-       vaa nousua kustannuksissa. Valitettavasti
24860: tavia palkkioita varten tarkoittavan lain        ei virallista palkkaindeksiä voi käyttää nou-
24861: mukaan varataan viitenä vuotena, alkaen          sun puntarina, kun vuoden 1946 tiedot
24862: vuodesta 1945 tarpeellinen siirtomääräraha       vielä puuttuvat. Elinkustannusindeksi an-
24863: uudis- ja laidunviljelyspalkkioiden my,öntä-      tanee siitä kuitenkin jonkunlaisen kuvan.
24864: mistä varten viljelijöille, joiden peltoala       Se on nousssut v. 1945 kesäkuusta v. 1946
24865: on uudisraivauksen kanssa enintään 30 ha          raivauskauden keskivaiheille n. 90 %. Jos
24866: sekä pika-asutus- tai maanhankintalain mu-        palkkatason nousu oletetaan samaksi, olisi
24867: kaan maata ostaneille tai saaneille sekä          raivauskustannukset nyt arvioitava edellä-
24868: eräille muille. Elokuun 9 päivänä 1945           mainituissa ryhmissä 24,000-30,000 mar-
24869: annetun toimeenpanoasetuksen mukaan              kan asemasta 46,000--57,000 markkaan sekä
24870: maksetaan uudisraivauspalkkiona määrätty         20,000--24,000 markan asemasta 38,000----
24871: prosentti raivauskustannuksista, ei kuiten-      46,600 markkaan. ,Jotta raivauspalkkiot
24872: kaan määrättyä enimmäismäärää enempää.            vastaisivat 9. 8. 1946 annetun uudisrai-
24873: Viimemainitut enimmäismäärät on laskettu         vausasetuksen määräyksiä, olisi palkkioi-
24874: sen ajankohdan keskimääräisten arvioitu-         den enimmäismääriä näin ollen kohotettava
24875: jen raivauskustannusten mukaan, jolloin          vastaavasti. Niitten pitäisi teoreettisesti
24876: kyseeilistä asetusta valmisteltiin. Nämä rai-     laskien nousta alle 3 ha: n tiloilla tällöin
24877: vauskustannukset arvioitiin silloin maan-        36,800-57,000 markkaan sekä 30,400-
24878: saantiin oikeutettujen kohdalta 24,000--         46,600 markkaan.
24879: 30,000 mk: aan hehtaaria kohti sekä muit-           Valtion raivaustoiminnasta saadut koke-
24880: ten palkkioihin oikeutettujen kohdalta           mukset raivauskustannusten suuresta nou-
24881: 20,000-24,000 mk:aan hehtaaria ikohti            susta viittaavat samaan suuntaan. Niinpä
24882: riippuen siitä, millä alueella kyseellinen       vuoden 1946 kustannuksista suoritetun tut-
24883: tila sijaitsee. Eräät Lapin läänin ja raja-      ikimukoon mukwan nousi käsinraivauskustan-
24884: seudun kunnat olivat tässä mielessä eri-         nus 47,000 markkaan ja koneellisen rai-
24885: koisasemassa. Palkkioiden määrät nousevat        vauksen kustannus 41,000 markkaan heh-
24886: vastaavasti kyseellisen asetuksen perusteella    taarilta. Rajaseuduilla sekä harvaan asu-
24887: tiloilla, joitten valmiin pellon sekä raivat-    tuilla seuduilla ovat kustannukset olleet
24888: tavan alueen yhteinen pinta-ala on alle          suuremmat kuin muualla.
24889: 3 ha, 19,200-30,000 markan sekä 16,000-             Kun raivauskustannukset siis nykyään
24890: 24,000 ma11kan enimmäismääriin hehtaaria         ovat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin
24891: kohti riippuen siitä, millä asetuksen nimeä-     asetusta suunniteltaessa, jää palktkion vai-
24892: mällä alueella tila kulloinkin sijaitsee.        kutus entistä vähäisemmäksi. Niinpä esi-
24893:    Edellämainitut raivauskustannukset edus-      merkiksi siirtoväki, joka maanhankintalain
24894: tavat lähinnä v. 1944 tasoa, koska kesällä       mukaan saa valmista peltoa v. 1944 hinta-
24895: 1945 tapahtunutta palkkatason nousua ei          tason mukaan, joutuu raivaamastaan uudis-
24896: ole voitu ottaa riittävästi huomioon ase-        pellosta, jonka raivauskustannukset nouse-
24897: tusta valmisteltaessa. Asetuksen voimaan-        vat esimerkiksi 45,000 markkaan hehtaa-
24898: 540                            IX,66. -   UudisraivauspaJkkiot.
24899: 
24900: rilta, maksamaan palkkion pienuuden takia         enimmäismääriä kohotetaan iliäheiUill'ålksi
24901: 30-35 mik/ha eli noin kaksinverroin enem-         nykyistä kustannustasoa, minkä takia !kun-
24902: män kuin valmiin pellon saaja. Kaikkein           nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä-
24903: raskaimmin kohdistuu tämä palktkioiden            väksi toivomuksen,
24904: nykyinen pienuus luonnollisesti sellaisiin,
24905: jotka saavat vaikeasti raivattavia maita                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
24906: tiloilleen, sillä vaikka palkkioprosentit ovat-         siin heinäkuttn 20 päivänä 1945 an-
24907: kon verrattain suuret, estävät asetuksen                netun raivauspalkkiolain mukaisten
24908: säätämät enimmäismäärät palkkioiden ko-                 uudisraimaruspalkk1Joide:n korottami-
24909: hoamista nykyisiä raivauskustannuksia vas-              seksi ja varaisi sitä varten vuoden
24910: taavalle tasolle.                                       1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
24911:    Edelläesitetyt haitat voidaan poistaa vain           riittävän määrämhan.
24912: siten, että asetuksen säätämiä palkkioiden
24913:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
24914: 
24915:         Juhani Leppälä.               E. Pusa.                    Veikko Vennamo.
24916:         Matti Pärssinen.              Eemil Luukka.               Johannes Virolainen.
24917:                                                                                                541
24918: 
24919: IX,67. -   Toiv. a.l. N' :o 234.
24920: 
24921: 
24922: 
24923: 
24924:                                    Ha.uta.la. y. m.: Heinien vapauttamisesta säännöstelystä.
24925: 
24926: 
24927:                                        Eduskunnalle.
24928: 
24929:    Heinien käytön säännöstely ja loppu- .pi,laantunutta pakko-ottoheinää, jota kun-
24930: mattomat p3i~ko-otot ovat saattaneet iluke- nolliset lhevosen hoi:tajat eivät katso voi-
24931: mattomat varsinaiset maanvilj~lijät jo sodan vansa ollenkaan ruokinnassa ikoäy.ttää, vaan
24932: ja välirauhallltilan aikana suuriinkin vai- ovat pakotettuj81 hankkimaan ·tarvittavat
24933: keuksiirn, :IDoeUaessaan huolehtia m. m. kar- heinät iiDotoa pitki.ltäkin matkoilta jopa
24934: jansa tuotannosta tai vä·lttämättömistä raha- rautatiekuljetuksiinkin turvautuen.
24935: tuloistaan.                                         On väärin että ravinto- ja heinäpulan
24936:    Ensinnäkin karjatrulout.emme nopea ilro- aikana jatketaan m€netelmiä, jotka johta-
24937: hot.taminen, nimenomaan lypsykarjan hoito, vat kerta toisensa jälkeen rtiHlaiseen tuh-
24938: ed~Uyttää viljelijän vapaata rehunkäyttöä.       laukseen. Käytännön maanvi:ljelijäin mie-
24939: Ja tä;hän: ei ole riittäviä •edeHytyiksiä ennen lestä valtio on pakkohankintoj.aan varsin-
24940: kuin heinä vapauteta3Jn kaikesta sä•ärrmös- kin h~inään ja perunaankin nähden hoita-
24941: telystä. SiHä paikko-otot ovat kohdistuneet nut huonosti. Heiniä on mädtä!tetty ja pe-
24942: valitettavan usein seUaisiinkin :talouksiin, runoita paJel:lutettu valtavia määriä. Tätä
24943: joissa heinää ja yl:eensä rehua ei •ole riittä- on tapahtunut sodan aikana ja sen jälkeen-
24944: miin o:raiin .tarpeisii11lkaan.                  kin. Esimerildmjä riittää.
24945:    Mitä pakko~oUoheinän ihintaan tulee niin        E·delleen on jatkuvasti seka.v>uutta metsä-
24946: se on oHut kautta sotavuosien. ja Bdelleen työmailJa .heinien hinnoittelussa. Näistä
24947: niin l:dihainen, ·että se ei ole vastannut kai- syistä metsätyömaiden heinätarpeen tyy-dyt-
24948: kissa tapauksissa ·edes työkustannu:ksia, var- täminen on aika jättää vapai:tten hank:in-
24949: sinkaan jos kulj·etus vastaanottopaikkaan toj·en varaan.
24950: on täytyny't s'UorittM ikaukaisi·lta niityilt•ä    N. s. sosiaalisten rehujen hankkijan teh-
24951: kärrykelei:Häkin pitkin syysmär:IDrä ja ku- 'tävää on valtion pyrittävä osaltaan edel-
24952: raisia teitä. Pakko-ottoheinää on varattu leen rajoittamaan. Sil:lä kokemus on osoit-
24953: kulumassa olevaa ruokint31'kautta varten tanut, että pakko-ottoheinien oikeudella on
24954: 150 milj. kg, jonka hinnoittelussa on tapah- jopa hyvinkin karkeasti keinote'ltu. Näin
24955: tunut hiukan myönteistä!kin !mehitystä. On •on saattanut tapahtua niin siirtov;ä·e:n kuin
24956: kuitenkin merkilHe pantava, että kal:liimpi muidenkin kansalaisten tekoilna. Liian pit-
24957: 5-7 markan heinä 50-40 milj. kg on va- ~~iiille menevä sosiaaliluontoinen huolto sam-
24958: rattu pääasiassa metsätyömaille ja ajureille. muttaa usein omatoimisuuden h31lun. Siitä
24959: VaJrt:.io irtse käyttää m. m. armeijaHe 20 milj. on saatu rehuasioissa1kin valitettavia koke-
24960: kg 2: 70 hintaan pakkoluovutettua heinää muksia.
24961: j~ :loppu siirtoväen y. m. sosiaalisiin .tarpei-   Ja -lopuksi armeijan rehukysymyksistä.
24962: snn.                                             On sanottava, ·että armeijan heinätarpeet
24963:    Liian aikaisista pakko-ottoheinän h1:0vu- on koko sota-ajan ja vali.tettavasti edel-
24964: tusmä!äräyksistä ovat maanvilje:lijäin syys- leenldn tyydytetty 1iian raskaasti maanvi:l-
24965: työtkin P'ahoin kärsineet. Lisäksi tavaran jelijåin kustannuksella. Näin siksi, että ar-
24966: laatua on paljon pilattu aikaisiJHa toimitus- meijan hevosille on käyt,etty ja edelleen
24967: määräyksillä ja huol1ma;t.tomalla varastoin- käytetään vain halpaa paklm-ottoheinää,
24968: nillakin. Siitä on -tuol'eita 'lmkemuksia ku- jonka määrä kuluvaa:kin rnokintakautta
24969: lumassa o~levalta :luovutuskaudelta, sillä varten on 20 miljoonaa kg.
24970: m. m. metsätyömailla on nytkin syyssateessa        Kansanarmeija on hudHeN;ava yhteisillä
24971: 542                           IX,67. -'- Heinien säännöstely.
24972: 
24973: verovaroilla eikä siis dle mit:ään syytä jat-     Edelilä sanottuwn viitaten esitämme kun-
24974: kaa armeijan hevosten ruokintaa pakko-          nioittaen eduskunnan hyväJksyttäV'äilmi toi-
24975: otWheiniUä ja siis maanviljelijöiden kus-       vomuksen,
24976: tannukseUa, vaan ar~meijan varikoil'le on
24977: varattava tilaisuus tyy·dyttä:ä heinäntar-              että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
24978: peensa vapailta markikinoi1ta.                        menpiteisiin heinän vapauttamiseksi
24979:    Näistä syistä olisi heinien pakko-otot ja          kaikesta säännöstelystä ja että hei-
24980: kaikki heinien säännöstelytoimenpiteet ensi           nien pakko-otot lopetetaan ensi ti-
24981: tilassa 1lopetettava.                                 lassa.
24982:         Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
24983: 
24984:                 Yrjö Hautala.                             Juhani Leppälä.
24985:                 Kusti Eskola.                             Heikki Soininen.
24986:                 Kustaa Tiitu.                             Markus Niskala.
24987:                 J. E. Lampinen.                           Eino Möttönen.
24988:                 Martti Miettunen.                         Eino Laitinen.
24989:                 Aapo Inkinen.                             Jussi Annala.
24990:                 Lauri Murtomaay                           Samuli Simula.
24991:                 Anselm Alestalo.                          Antti A. Koukkari.
24992:                                     Toivo Ikonen.
24993:                                                                                                543
24994: 
24995: IX,6s, -   Toiv. al. N:o 235.
24996: 
24997: 
24998: 
24999: 
25000:                                 Rinne y. m.: Toimenpiteist,ä apulantain jakamiseksi pelto-
25001:                                     hehtaarialan ja maan luokituksen perusteella.
25002: 
25003: 
25004:                                      E d u s k u n n a 11 e.
25005: 
25006:   :i.VIaamme maatwlouden tuotantoikyky on         voimakasta lannoitusta. Apulantojen täy-
25007: SO!tien ja niiden jälkeisten vuosien aikana       dellisen puuttumisen vuoksi niiden kasvu-
25008: suuresti supistunut. Maat ovat laihtuneet.        kyky on laskenut suhteellisesti paljon enem-
25009: Niiden kasvuku111t.oon saattamisen el'äs pe-      män kuin maatalouden yleensä.
25010: rusedellytys on riittävän suurien apulanta-           Maahan on saatu ensi kesää varten apu-
25011: määrien käyttö. Viimeksi kuluneiden vuo-          lautoja enemmän kuin yhtenäkään edelli-
25012: sien aikana niitä ei tunnetuista syistä ole       senä vuonna sotien alkamisen jälkeen. Nii-
25013: ollut tarvittavassa määrin käytettävissä.          den runsaampi ja yleisempi käyttö tulee
25014: Mutta myöskään käytettävänä olevien apu-          sen vuoksi mahdolliseksi. Kun niitä lrui-
25015: hmtojen ja!kaminen erilaisten viljelysten         tenkaan tusildn 1tu1lee olemaan täysin dit-
25016: kesken ei ole tapahtunut niiden tarpeen           tävästi, niin on välttämätöntä, että luovu-
25017: mukaisessa järjestyksessä. Niitä on annettu       taan tähänastisesta jakoperusteesta ja ase-
25018: yksipuolisesti vain sellaisille tiloille, jotka   tetaan luonnostaan huonotuottoiset ja huo-
25019: luovuttavat tuotteita yleiseen kulutukseen.       noimpaan kasvukuntoon joutuneet vifljelyk-
25020: Tällaiset tilat ovat pääasiassa suuria tai        ,se!t ensisij-aisiksi apulantojen saa:jiksi. Apu-
25021: suurehkoja tiloja, joiden maat luonnostaan         lannat olisi jaettava hehtaarialan ja maan
25022: ovat hyvä;tuottoisia. Saamiensa apulanto-         luokituksen mukaan.
25023: jen avulla ne ovat pysyneetkin hyvässä                Edellä esittämillämme perusteilla esi-
25024: kasvukunnossa. Varsinaisilla pienviljelyk-         tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25025: sillä apulantojen saantiin tuon jakoperus-        muksen,
25026: teen mUikaan ei ole ollut edellytyksiä. Pien-
25027: viljelysten viljelyspinta-ala suhteessa niillä              että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25028: vakinaisesti asuviin ihmisiin on niin suuri,             siin käytettävissä olevien apulantain
25029: että niiltä ei maiden hyvässä kasvukun-                  jakamiseksi peltohehtaarialan ja maan
25030: nossa ollessakaan ole aina liiennyt tuotteita            luokituksen perusteella siten, että
25031: yleiseen kulutukseen. Yleensä ne sijaitse-               huonolaatuisille maille varattaisiin
25032: vat luonnostaan huonotuotttoisilla mailla ja             suhteellisesti suurempi apulanta-
25033: tarvitsevat siitä syystä jatkuvasti erikoisen            määrä kuin hyvälaatuisille maille.
25034:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
25035: 
25036:         Aleksi Rinne.                 Esa Hietanen.                 Antto Prunnila.
25037:         Matti Meriläinen.             V. Puumalainen.               Jalmari Kulmala.
25038:         Toivo Kujala.                 W. Metsäranta.                Elsa Karppinen.
25039:         Aaro Uusitalo.                Paavo Leskinen.               K. Hj. Kauhanen.
25040:         Konsta Talvio.                Arvo Riihimäki.               Toivo 1. Sormunen.
25041:         Antti Virtanen.               H. Manninen.                  M. Järvinen;
25042:         Nestori Nurminen.             Sulo Muuri.                   L. Myllymäki
25043: IX,69. -     Toiv. a.l. N :o 236.
25044: 
25045: 
25046: 
25047:                                     Pyörälä y. m.: Toimenpiteistä karjataloustuotteiden va-
25048:                                        pauttamiseksi säännöstelystä.
25049: 
25050:                                           E duskunna'lle.
25051:     Säiinnöstely.talous sodan aikana ja vieläpä         17,129 tonnia. Vuonna 1939 oli vienti
25052: sen jälkeisinä vuosinwkin on kansakunnan                14,006 tonnia, jonka jälkeen se kokonaan
25053:  toimoontulon kanrnalta oHut viilttämätönä,             la~kkasi.
25054: kun kuLutukseen tarvittavia tavaroi:ta .ei ole              Lypsykarjaa oli Suomessa v. 1939
25055: {)lllut kotimaassa riittävästi eikä puuttu-              1,294,549 kpl. ja se .oli v. 1946 [opussa
25056: via .eriä ol·e voitu hWlllk!kia ulJk()tlllailta. Jat-    1,121,421 ikpl., oLlen sotavuosien vähennys
25057: kuvan .pit~äaikaisen sä·ännöst.elyn seurauk-             173,128 kpl.
25058: sena on valitettavasti oliut havaittavissa                  Kun tämän lisäksi otetaan 'huomioon ja:t-
25059: kotimaisen tuotannon 1asku niin leipäviljan             kuva karjataloustuotteiden •al:hainen hinta,
25060: kuin karjataloustuotannon alwlla.                        jota valtiovalta ~o'ko sota-aj!3Jll ja vielä sen
25061:    Valtiova;l;lan vaatimat monimutkaiset ,ti:li-         jälkeen!kin on määräyksiHään ylläpitänyt,
25062: tykset, lakkaamatta tapahtuvat ;tar\kastu:k-            niin ei ole kumma ·jos !kansamme kärsii
25063: set ja urkin:nat aitoissa ja navetoissa ovat            maidon ja rasvan puutetta. Ainoa ·keino
25064: lamauttaneet vHjelijöiden miel·et niin, että            :tällä •hetkellä ti:lanteen korjaamis~ksi on
25065: vapauteen ;tottunut tal•onpoika on a:likanut            karjata1loustuotteiden pikainen vapauttami-
25066: viljellä tuotteita monissa tapauksissa vain             nen kaikesta säännöstelystä. Vapautuksen
25067: perheensä omiksi tarpeiksi, josta on ollut              kautta musta pörssi tulee tarpeettomaksi.
25068: seurauksena yleiseen [kulutukseen tulevien              KarjanomiSitajat saavat ty.östä,ä;n tuotanto-
25069: tuotteiden nopea väheneminen. Maatalous-                kustannuksra vastaavan pa:lkan, yleinen
25070: ha:lHtuiksen tuotanto-osaston antamien tie-             mielell!kiinto karjanhoitoa !kohtaan virkis-
25071: .tojen mukaan on !kehitys JmrjataloustuQ-               tyy, tuotanto alkaa rnopeasti kdhota ja ku-
25072: tannQn alalla v. 1939 alkaen oHut seu-                  luttajat saavat pran tarpeellisen määrän
25073: raava:                                                  maitoa ja voita jo.kapäiväiseiksi .ravinnok-
25074:                   Maitoa     Meijerivoi   Kotivoi       seen. Kaiken lisäksi kansanhuolto saa va-
25075:                   milj. kg      to.         to.         pauttaa huomattavan paljon virkailijoita
25076:  1939              2,589      34,100       23,700       muihin tehtäviin, joten raha:1linen säästö
25077:  1940              2,038      24,300       20,000       vwltiollekin on varsin huomattava.
25078:  1941              1,779      19,800       18,000           E.deHä esit~ttyyn viitaten ehdotamme
25079:  1942              1,524      14,000       16,000       ikunnioittaen. eduskunnan 'hyväksyttäv>äiksi
25080:  1943              1,640      16,100       16,000       ·toivomuksen,
25081:  1944              1,773      17,500       14,000
25082:  1945              1,611      15,600       14,000                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25083:  1946              1,592      15,522       13,930              toimenpiteisiin karjataloustuotteiden,
25084:                                                                maidon ja voin, vapauttamiseksi
25085:   Vuonna 1938 vietiin voita ulkomaille                         kaikesta säännöstelystä.
25086:          Helsingissä helmikuun 12 påivänä 1947.
25087:          J. Pyörälä.                      Eino Laitinen.                  Akseli Bra.nder.
25088:          Eino Möttönen.                   Lauri Laine.                    Toivo Ikonen.
25089:          Lauri Murtoma.a..                Yrjö I. Antila..                Juho Pa.ksujalka..
25090:          Kustaa. Tiitu.                   Erkki Koivisto.                 Aapo Inkinen.
25091:          Antti A. Koukka.ri.              J. E. Lampinen.                 Toivo H. Kinnunen.
25092:          Albin Asikainen.                 Jussi Annala..                  Eemil Pääkkönen.
25093:          Antti J. Ra.ntama.a..            Heikki Soininen.                Väinö Okko.
25094:          Heikki Vehka.oja..               M. 0. Lahtela.                  Aino Luostarinen.
25095:          Markus Niska.la..                Kusti Eskola..                  Yrjö Hautala.
25096:          Samuli Simula..
25097:                                                                                                 545
25098: IX,7o. -    Toiv. al. N:o 237.
25099: 
25100: 
25101: 
25102: 
25103:                                  Antila y.m.: Toimenpiteistä nautakarja,n keinosiitostoimin-
25104:                                    nan aloittamiseksi.
25105: 
25106: 
25107:                                      E d u s ik u n n a 11 ·e.
25108: 
25109:    Karjamj:alootus on karjat.a~oudessa tuo-        t.ostoimintaa, hoit~a ~äinlääkäri apulaisi-
25110: tannon kohottamisen kannalta ratroaise-            neen. Hyv1en iliilkenneyhteyksien esi.m.
25111: vimpia tekijöitä, koska sen avuilla saadaan        linja-auto- jopa rautatieliikenteenkin avuUa
25112: krurja kehitetyksi antamaan: korkeampia            voidaan tämä toiminta ulorttaa aina 50-60
25113: tuotantoja, lkuin se voi antaa ja:lostarruatto-    km säteelle jopa ulom:maksikin. TäJHaisella
25114: mana. Tätä ,tarkoitusta palvelemassa on            sonniasemruhla on sonnien ruokinta ja hoito
25115: ma~amme sonniyhtymätoiminta.           Se on-      helpompi järjestää asianmukaiseksi ikuin
25116: kin oHUJt tehok,as ikeino karjataloutemme ke-      yksit.yiSiten hoidossa, joten sonnit pysyvät
25117: hittämisessä. Sen avulla ovat pienvhlje'li-        prtl(lmpätän siitoskuntoisina, eikä niitä tar-
25118:  jämmekin sa.ameet käyttää karjakantansa           vitse heti ikun ne näyttävät ensimmäisiä
25119: jatkamiseen jalostettua sonniainesrt:a, johon      viha.isuuden oireita, myydä teuraaksi, vaan
25120: heillä ei olisi muuten 011lut mahdollisuutta.      voidaan ne taitav~sti käsite:llen pitää !toi-
25121: Tämän toimimmn tukemiseen käyilbää va1l-           minnassa niin lmuan kuin ne muuten sii-
25122: tio vuosittain huomat,tavasti varoja.              hen pystyvärt.
25123:    Mutta rtäMäk:in toiminnalla on varjopuo-
25124: 1en.sa. Sonnilt vaativat tarkan ja huoleHi-           Täiten tulBvat sonniyhtymät nykyisessä
25125: sen hoidon pys)"äkseen jatkuvasti siiltos-         muodossaan suurin piirtein tarpeettomiksi
25126: kuntoisina. Myöskin rtahrtovat ne vanhem-          ja v~ljelijrut vapautuv~t sonnien sijoitt.amis-
25127: pina tuhla viha.isiksi ja vaativat sen vuoksi     v:ailkeuksilsta. Sen lisäksi on heillä mahdol-
25128: erittäin taitavaa roäsrttelyä. Tämän vuoksi       iisuus saattaa ilehmänsä tiineiksi pitemmälle
25129: on oonniyhtym1hlä, val'ISinkin pienvilj€1Jij,ä-    jalostetuista sonneista, kuin nykyisen jär-
25130: seuduilla, vailkeuik:sia sonnien sijoittami-       jeste'lmän VJaJ}litessa. Tlämän J.isäiksi on kei.
25131: seSOOJ. VMSinkin nykyisen rtyövoimapulan          nosiitostoiminnan puitteissa mahdohlista
25132: aiikana on vaikeudeit tässä suhteessa tulleet     kouluteltun henkilökunnan avulliLa saada leh-
25133: yhä tuntuvimmiksi. Tästä joht.uen on yh-          mien tikeyshoito aivan eri tasolle kuin ny-
25134: tymät paikotelien 01Heet pakoit~ttuja lo-         ky,ään, jolloin täJHaisen hoidon puitteissa
25135: pettamaan toimin1tansa. Se taas tietää taan-      jouduta,an paljon parhaassa tuotantoij·ässä
25136: ,tumist,a, karjanjalostustoiminnassamme.          o1evila iehmiä hävittämään.
25137:    Tässä pulassa nähdä:ksemme auttaa n. s.            Trulla.inen toiminta vaatii kuitenkin val-
25138: keinosiitostoimrnta. Se antaa mahdollisuu-        tion avuksi tuloa. Ensiksikin rbäyrtyy hal-
25139: den käyttää yhtä sonnia vuosittain noin           'litu:ksen huolehtia eläinlääMJ.'i.en ja teknik-
25140: 1,000 Jehmän tiinee:ksi saattamiseen, sen si-     kojen koulubtamisegta tätä rtoimintaa var-
25141: jaan, että nylkYiään voida::m yhdellä sormilla    ten. Mitään suurempia Hsämenoja tämä
25142: astuttaa noin 100c---150 lehm!ää vuodessa.        Bi ymmär1Jruäksemme va:ltio'lle tuota, sillä
25143: Korkean jailostusarvon omaavaa. sormia voi-       sonniyh:tymien nykyiset v&ltioavut voiltai-
25144: daan siis keinosiitoksen avul[a ~äyttää pal-      siin käyttärä tähän tarkoitukseen.
25145: jon laajemmassa miltassa jailostustyön etoon-         Ha1litus on aikaisemmin ~tta.nut toimi-
25146: päin viemiseksi kuin nykyisen käytännön           kummn valmistamaan ·esitystä tällaisen toi-
25147: aikana.                                           minnan a;lo~ttamisesta.. Tämä toimikuutta
25148:    Tätä toimintaa va:vten on ma3Jhan pe-          on mietinnössruän asettunut sille ikannaihle,
25149:  rustetta.va erityisiä sonni~emia, joihin voi-    että aluksi perustettaisiin yhtymä, joka
25150: daan sijoittaa sonneja tarpeen mukaan,            ulottaisi toimintansa suurin piilrlein koko
25151: vai.w eri rotuisia!kin. Sonniasemaa ja sii-       maahan. Tämä yhtymä hankkisi v:aliooon-
25152:                                                                                                  69
25153: 546                            IX,7o. -   Nautakarjan keinosiitos.
25154: 
25155: niainesta, jo1Jla voitaisiin saattaa tiin<Jiksi    nioi:ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25156: vain etupäässä valiolehmät. Tät1ainen toi-         vomuksen,
25157: minta on ehkä tarpeelil.in.m, mutta se ei
25158: auta viljffiijöitämme niissä va:ilkeuksissa,                että hallitus valmi.stuttaisi suunni-
25159: joissa he nJlkyisin ova,t, eikä se voi .toteu:t-         telman nautakarjan keinosiitostoimin-
25160: 1Ja:a !toimintaansa siinä 'laajuudessa kuin on           nan aloittamiseksi maassamme, sekä
25161: ltarpeeil.lista ottaen huomioon !koko karj·a-            edellisestä johtuen ryhtyisi toimen-
25162: lmntamme jalostamiSen.                                   piteisiin tämän toiminnan vaatiman
25163:     Edeliläolevaan viitaten ~ehdotamme kun-              henkilökunnan kouluttamiseksi.
25164: 
25165:    Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
25166: 
25167:             Yrjö I. Antila..                                 Valfrid Eskola.
25168:             Martti 0. Kölli.                                 Heikki Simonen.
25169:             Matti Ytti.                                      Eemil Luukka.
25170:             Samuli Simula.                                   Aino Luostarinen.
25171:             E. A. Turja.                                     Matti Heikkilä.
25172:                                        Helena Virkki.
25173:                                                                                                 547
25174: 
25175: IX,71. -     Toiv. al. N:o 238.
25176: 
25177: 
25178: 
25179: 
25180:                                   Riihimäki y. m.: A·vustuksen antamisesta pienviljelijöille
25181:                                      jalorotuisten lehmiivasikoiden ostoa varten.
25182: 
25183: 
25184:                                        E d u s k u n n a ll e.
25185: 
25186: 
25187:    Maataloutemme tuotantosuuntaa määri-             tornia vaikeuksia johtuen siitä, että suurim-
25188: teltäessä on karjatalousvaltaisuus yleisim-         mat ja edistyneimmät viljeljiät ovat talou-
25189: min asetettu etutilalle. Tämä onkin selvä           dellisen voimakkuutensa ja ammarttisivistyk-
25190: ja luonnollinen tosiasia, koska viljan vilje-       sensä v.uoksi kyenneet kulkemaan karjan-
25191: lykseltä maassamme laajemmassa mittakaa-            jalostuksessa pienviljelijöistä edelle. Tästä
25192: vassa puuttJtuvlllt luontaiset edellytytkset. So-   taas edeLleen johtuu, että vaiikka pienvNjeli-
25193: tien edellä maamme jo olikin voimakkaasti           jät haluaisivatkin hankkia n. s. rotuvasi-
25194: kehittymässä karjatalousvaltaiseksi. Tämä-          koilta, se on taloudellisissa vaikeuiksissa
25195: kin kehitys, kuten kaikki muukin hyödylli-          kamppaileville pienviljelijöille ylivoimaista
25196: nen, pysähtyi sotien seurauksena. Mutta             hinnan kalleuden, kuljetusvaikeuksien y. m.
25197: mitä karjan päälukuun tulee, niin pinta-            syiden vuoksi.
25198: aliayksikköön verrattuna nykyäänkin ,pien-             Kun nyt karjatalous on jälleen elpy-
25199: viljelmillä pidetään karjaa enemmän kuin            mässä, niin olisi tehtävä kaikki voitava
25200: suuremmilla tiloi:hla. 'Tämä kehi-tys ·toden-       pienviljelijäin lypsykarjojen tuotantokyvyn
25201: näköisesti tulee jatkumaan, koska maata-            kehittämiseksi. Koska tämän ehtona kui-
25202: loutemme entistä suuremmassa mitassa on             tenkin on, että pienviljelmille pitäisi saada
25203: muodostumassa pienviljelysvaltaiseksi.              jalorotuisista karjoista polveutuvia lehmä-
25204:    Tuotannon kohottamista silmällä pitäen           vasikoita suuremmassa määrin kuin ny-
25205: ei lypsykarjan pääluku yksin määrää onko            kyään on mahdollista, tarvitaan tässä val-
25206: karjatalous kannattavaa. Paitsi se, että tä-        tiovaJllan toimenp:iit.ei1:ä ja t!UloudeUista tu-
25207: hän liityy lantavarojen tarkoituksenmukai-          kea.
25208: nen hoito ja käyttö, mikä edesauttaa Iyp-              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25209: sykarjalie sopivan rehun tuotantoa, myös-           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25210: kin pitää olla tuotantokykyisempiä lehmiä
25211: kuin mirtä yleisimmin pi.enviljelmitllä pide-                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25212: tään. Tästä ovat pienviljelijätkin tietoisia.              sellaisiin toimenpiteisiin, että pienvil-
25213: Pitäisi saada hyviä lehmiä, joiden tuotan-                 jelijät saisivat avustusta jalorotui-
25214: tokyky olisi mahdollisimman korkea. Tämä                   sista karjoista polveut1wien lehmä-
25215: kohtaa kuitenkin pienviljelmillä voittamat-                vasikoiden ostoa varten.
25216:            Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
25217: 
25218:            Arvo Riihimäki.             Toivo Kujala.                  Aaro Uusitalo.
25219:            Aleksi Rinne.               Juho Mäkelä.                   W. Metsäranta.
25220:            Yrjö A. Manninen.           Lauri Myllymäki.               Paavo Leskinen.
25221:            Matti Meriläinen.           Konsta Talvio.                 Olga L. Terho.
25222:            Lauri Murtomaa.             Antto Prunnila.                H. Manninen.
25223:            Walter Kuusela.             Elsa Karppinen.                Eino Tainio.
25224:            Antti J. Rantamaa.          Toivo I. Sormunen.             Matti Huhta.
25225:            Heikki Simonen.             Eino Roine.
25226: 548
25227: 
25228: IX, 7 2. -     Toiv. al. N :o 239..
25229: 
25230: 
25231: 
25232:                                       Tiitu y. m.: Toimenpiteistä naudanlihan vap(J;Uttamiseksi
25233:                                          säännöstelystä.
25234: 
25235: 
25236:                                           E d u s k u n n a 11 e.
25237: 
25238:    V aitioneuvosto >On päätöksellään 30 päi- vähän, kosika sen säännöstelty noin 33 mar-
25239: vänä joulukuuta 1946 päättänyt vapauttaa kan kilohinta tulee olemaan w:m'keintaan
25240: kotimaassa tuotetun lampaan-, vuohen- ja kymmenesosa sianlihan hinnasta. On luon-
25241: hevosenlihan säännöstelystä 1 päivästä nollista, että tällaistten hintasuhteiden val-
25242: tammikuuta 1947 luikien sekä luvannut va- litessa jOkainen tuottaja myy vain sikaa ja
25243: pauttaa myösikin sianlihan kaikesta säännös- larrnmasta ja ikäyttää naudanlihan omassa
25244: telystä 1 päivästä maaliskuuta 1947 lukien. taloudessa.
25245: Ja kansanhuoltoministeriö on päätöksellään      LihaJkaupan kehityksen johtaminen tähän
25246: 30 päivänä joulukuuta 1946 poistanut he- on valitettavaa sekä tuottajan että kulutta-
25247: vosen-, larrnpaan- ja vuohenlihoo ylimmät jan näkölkulmasta katsoen. ·Tuottajalle on
25248: myyntihinnat ja hinnoitteluperusteet 1 päi- edullista saada vapaasti myydä sitä tuo-
25249: västä tammikuuta 1947 luikien selkä sian- tetta, milkä hänelle parhaiten soveltuu. Ja
25250: lihan ylimmät myyntihinnat ja hinnoittelu- :kuluttajalla on varmimtmin aina lihaa saa-
25251: perusteet 1 päivästä maalisikuuta 1947 lu- tavissa silloin, kun naudanliharukin on va-
25252: kien. Täten tulee siis naudanlihaa lukuun- paassa kaupassa. Ja samalla vapaakaupan
25253: ottamatta kailk!ki muu liha vapaaseen kaup- naudanliha tulee tasaaanaan ja vähentä-
25254: paan 1 päivästä maalislkuuta 1947 lukien. mään sianlihan kysyntää ja hintaa. Viime
25255: Julkisessa kaupassa tulee täten esiintymään vuoden aikana yhdellä lihaJkortilla sai ostaa
25256: sekä säännösteltyä että vapaassa kaupassa lihaa vain 348 markan arvosta, mistä nau.
25257: olevaa lihaa, joten liha/kaupan valvonta tu- danlihaa oli noin 2/3 osa. TämäJkin todis-
25258: lee >Olemaan hyvin vailkeaa. Liha-alan tuo- taa, että naudanlihan osuus nykyisessä ruo-
25259: tantolaitoksille tästä kaksinaisesta järjes- ka taloudessa on ikovin vähäinen, joten sen
25260: telmästä on myöskin hyvin suuria vaikeauk- vapauttaminen säännöstelystä ei ravinto-
25261: sia. Nämä vaikeudet tunnetaan nyt jo, menojen lisäyksenä tule :kovinJkaan suuria
25262: koska kansanhuoltoministeriö ei tal'lk!kailun merkitsemään.
25263: va:ilkeutumisen taikia ole antanut lupaa val-   Edellä oleva.n perusteella on uskottavaa,
25264: mistaa hevosenlihaa maldkarruksi, vaikka tä- että naudan lihan vapauttaminen ikai:kesta
25265: hän saaJkka hevosenlihaa on totuttu käyttä- säännöstelystä on s~ä tuottajan että kulut-
25266: mään melikein yksinomaoo mruklkarana. Sen tajan edun muikaista, joten ehdotammeikin
25267: menekki rarukana onkin vähäistä. Naudan- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25268: lihan säännöstelystä vapauttamisen puo-
25269: lesta puhuu sekin, että ilmiken muun lihan              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25270: säännöstelystä vapautumisen jälikeen nau-            toimenpiteisiin naudanlihan vapaut-
25271: danlihaa kauppaan tulee va:mnaanikin hyvin           tamiseksi kaikesta säännöstelystä.
25272:       Helsingissä 14 päivänä helmilkuuta 1947.
25273: 
25274:              Kustaa Tiitu.                Eemil Pääkkönen.           Aapo Inkinen.
25275:              Yrjö Hautala.                L. 0. Hirvensalo.          Juho Paksujalka.
25276:              Eino Möttönen.               S. Salo.                   Anselm Alestalo.
25277:              Markus Niskala.              Kalle Kirra.               Aino Luostarinen.
25278:              Eino Laitinen.               Samuli Simula.             Albin Asikainen.
25279:              Heikki Soininen.             Martti Miettunen.          J. E. Pilppula..
25280:              Heikki Vehkaoja.             Lrauri Riikonen.           Juho Niukkanen.
25281:              J oha.nnes Virolainen.       Akseli Brander.            J. Koivisto.
25282:              Kusti Eskola.                Lauri Murtomaa.            Juhani Leppälä.
25283:                                                                                            549
25284: 
25285: IX,73. -   Toiv. al. N:o 240.
25286: 
25287: 
25288: 
25289: 
25290:                                 Tiitu y, m.: Toimenpiteistä vuodan ja nahkavalmisteiden
25291:                                    vapauttamiseksi sään.nöstel;ystä.
25292: 
25293: 
25294:                                      E d u s k u n n a ll e.
25295: 
25296:    Maataloudenharjoittajien, heidän per-          samasta syystä ei saa vuodalle valmistus! u-
25297: heeDBä jäsenien ja maataloustyöväestön jal-       paa, joten vanhojaJkaan jalkineita ei voi
25298: kinetilanne on edelleen äärilJlillläisen vai-     !korjata. Maatalouden hevosvaljastilanne on
25299: kea. Nytkyisen järjestelmän ja nykyisten          myöskin hyvin vaikea, kosJka nahan puuto·
25300: vuotapistearvojen      voimassaoloaikana on       teen takia valjaitten korjaus on miltei mah-
25301: mahdotonta saada maataloustyöväestölle ja         dotonta. - Koko kansamme jalkinetilan-
25302: maataloudenharjoittajien perheenjäsenille         netta tankastellen tuleekin siihen ihmeelli-
25303: jal.kineita, sillä 7 vuotta täyttänyt tuottaja-   seen tulokseen, että vuodan tuottajien, siis
25304: perheen jäsen, työväestö muJk:aan luettuna,       talonpoikien ja heidän työväestönsä jal!kine-
25305: saa vuodessa vain 13 vuotapistettä ja yk-         tilanne on nykyåän kaikkein vaikein, vailkka
25306: siin miesten maataloussaappaisiin menee jo        he niitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat.
25307: 26 vuotapistettä ja vielä lisäksi 20 vaatekor-       Maatalouden jatkine- ja nahkatilanteen
25308: tin pistettä. Maataloudessa työskentelevä         tällaisena ollen johtuu ajattelemaan sitä ti-
25309: henkilö saa nytkyisen järjestelmän vallitessa     lannetta, mikä syntyisi, jos vuodan ja kaik-
25310: siis joka toinen vuosi jalkineet, ja käy-         kien nahkavalmisteiden säännöstelystä ik:o-
25311: täntö kuitenkin todistaa, että maataloustyö-      imnaan luovuttaisiin. Maatalouden jalikine-
25312: mieheltä menee vähintään yhdet palkineet          ja nahkatilanne tällöin korjaantuisi verra-
25313: vuodessa ja lk:arjanhoitajalta kahdet. Nais-      ten lyhyessä ajassa. Niin sanotut orsivuo-
25314: ten maataloussaappaista menee 20 vuotapis-        dat tulisivat talouselämän käyttöön heti. Ja
25315: tettä ja 15 vaatekortin pistettä. Yhden           on kai varmaa, että kotimaisen ja nyt jo
25316: lehmänvuodan valmistukseen menee ny-              alkuun päässeen ulkolaisen tuoton turvin
25317: kyään 80 vuotapistettä ja lisäksi 60 vaate-       voitaisiin turvata myöskin metsätalouden
25318: kortin pistettä; siis 6 henkilön vuotapisteet     jalkine- ja valjastarve sekä huomattavassa
25319: ja vielä 60 vaatelmrtin pistettä. Vuodan          määrässä muutakin yleistä välttämätöntä
25320: valmistus maatalouteen on nytkyään siis           tarvetta.
25321: sula mahdottomuus.                                   Tämän toteamuksen perusteella rohke-
25322:    Tästä maatalouden vaikeasta jalkinetilan-      nemmeldn ehdottaa eduskunnan päätettä-
25323: teesta osaltaan johtuu karjanhoitajienkin         väksi toivOillluksen,
25324: puute. Sillä on mahdotonta saada talossa
25325: pysymään karjanhoitajaa silloin, kun hä-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25326: nelle ei voi saada pitäviä ja1kineita. Uusille           toimenpiteisiin vuodan ja nahkaval-
25327: jalkineille ei saa ostolupaa sekä vuota- että            misteiden vapauttamiseksi kaikesta
25328: vaatalmrtin pisteitten puuttumisen ta;kia ja             säännöstelystä.
25329:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
25330: 
25331:            Kustaa Tiitu.                 Eemil Pääkkönen.            Juho Paksujalka.
25332:            Yrjö Hautala.                 Martti Miettunen.           Anselm Alestalo.
25333:            Eino Möttönen.                S. Salo                     Aino Luostarinen.
25334:            Markus Niskala.               Kalle Kirra.                Albin Asikainen.
25335:            Eino Laitinen.                Samuli Simula.              L. 0. Hirvensalo.
25336:            Heikki Soininen.              Lauri Riikonen.             J. E. Pilppula.
25337:            Heikki Vehkaoja.              Akseli Brander.             Juho Niukkanen.
25338:            Johannes Virolainen.          Lauri Murtomaa.             J. Koivisto.
25339:            Kusti Eskola.                 Aapo Inkinen.               Juhani i:.eppälä.
25340: 550
25341: 
25342: IX, 7 4. -   Toiv. al. N :o 241.
25343: 
25344: 
25345: 
25346: 
25347:                                    Brander y. m.: ·Toimenpiteistlä nautapaarmojen ja t·ottien
25348:                                       härvittämistä tarkoittavan lainsäädännön aikaansaami-
25349:                                       seksi.
25350: 
25351: 
25352:                                        E d u s k u n n a ll e.
25353: 
25354:    Suomessa on muutamia tuholaishyöntei-            telmällisesti. Ainakin Tanskassa ()n ollut
25355: siä ja eläimiä, joitten hävitys vaatii yhte-        voimassa laki nautapaarunan hävittämiseksi.
25356: näisiä laikiin perustuvia pakollisia säännÖ!k-         Toinen tuholainen, rotta, arvioidaan teke-
25357: siä. Vapaaehtoiset toimenpiteet muuttuvat           vän Suomessa vuosittain noin 1,000 miljoo-
25358: vain mielenosoitU:ks:iJksi tuholaisia vastaan,      nan vahingot. Tarttuvien tautien levit-
25359: kun huolimattomien kansalaisten jälelle             täjänä on rotta lis:äksi voimatekijä ubkasi-
25360: jättämät yksilöt lisääntyvät ja leviävät niin       vatpa taudit ihmisiä tai eläimiä. Useassa
25361: nopeasti, että vapaaehtoisen toiminnan jäl-         sivistysmaassa on ollut laJki rottien hävittä-
25362:  jet häviävät pmn.                                  miseksi voimassa jo pitkät ajat. Katiein
25363:    HuOIIDattavimpia vwhinkoja aiheuttavat           ensimmäinen rottalalki säädettiin Japanissa
25364: nautapaarmat lehmän nwbkoille, lihalle ja           jo vuonna 1900 ankaran ruttotaudin peläs-
25365: varsinkin maidontuotannolle. Vuonna 1934            tyttäanänä. Englannissa säädettiin laki
25366: tehdyssä tilastossa esiintyi sen aiheuttamia        vuonna 1919. Tanskassa säädettiin rottalaki
25367: vahinkoja 263 !kunnassa ja vahingot arvioi-         1907 ja on sitä korjattu vuosina 1915, 1919,
25368: tiin tietyissä tapauksissa 33 miljoonaiksi,         1921, 1924 ja 1938.
25369: mutta todennäköisesti ilootko Suomessa 50              Edellä olevan perusteella kunnioittaen
25370: miljoonaksi maDkaiksi vuodessa. Nyt ovat            ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväJksi
25371: vahingot yli :kymmenen:!kertaiset. Hävittä-         t·oivomuksen,
25372: misva:Ukeuksien ta!kia raulkesivat jo suunni-
25373: tellut toimenpiteet. Nyt uusien ikeksintöjen                  että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
25374: :kautta on nautapaamnojen tuhowminen                       toimenpiteisiin nautapaarmojen ja
25375: muuttunut sangen ytksinkertaiseksi, ikun                   rottien hämittämistä tarkoittavan
25376: vaan se toimitetaan suurilla alueilla järjes-              lainsäädännön aikaansaamiseks-i.
25377:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
25378: 
25379:                   Akseli Brander.                                Yrjö A. Manninen.
25380:                   Heikki Soininen.                               Kyllikki Pohjala.
25381:                   J. E. Lrunpinen.                               Rolf B. Berner.
25382:                   Toivo Ikonen.                                  Lassi Hiekkala.
25383:                   Samuli Tervo.                                  Antti J. Rantamaa.
25384:                   0. Muikku.                                     Jaakko Halmla.
25385:                   Anselm Alestalo.                               K. Kauhanen.
25386:                   Eino Laitinen.                                 L. 0. Hirvensalo.
25387:                   Juho Karvonen.                                 Lauri Riikonen.
25388:                                             Matti Ytti.
25389:                                                                                          551
25390: 
25391: IX,75. -   Toiv. al. N:o 242.
25392: 
25393: 
25394: 
25395: 
25396:                                 Hautala y. m.: Toimenpiteistä maitotaloustuotannon kohot-
25397:                                   tamiseksi.
25398: 
25399: 
25400:                                     E d u s k u n n a ll e.
25401: 
25402:    Sodanaikaisen ja juuri päättyneen väli-       nousemaan, olisi maito- ja karjataloutta
25403: rauhantilan heikoin kohta ruokavaliossam-        silmällä pitäen m. m. heinien kaikesta sään-
25404: me on ollut rasvan, maidon ja voin puute.        nöstelystä ja pakko-otoista luovuttava kii-
25405: Tämän on varmasti juuri kuluttajaväestö          reesti. Ja edelleen ajoissa valmistuttava
25406: saanut raskaimmin kokea.                         vapauttamaan maitotaloustuotteet ja koko
25407:    Maidon ja voin tuotanto on laskenut           karjatalous kaikesta sännöstelystä. Vapaus
25408: varsin jyrkästi melkein koko sota-ajan, jat-     lisää yritteliäisyyttä ja tuotantoa. Sen
25409: kuen vielä sen päätyttyäkin. Maidontuo-          vuoksi tätä ainoata ja oikeata keinoa on
25410: tanto oli v. 1939 2,589 milj. tonnia, v. 1944    kiirehdittävä myös käyttämään. Ellei tähän
25411: 1,773 milj. to, mutta v. 1946 vain 1,592         heti voida mennä, niin on turvattava sään-
25412: milj. to. Voin tuotanto on vähentynyt vie-       nösteltyjen maitotaloustuotteiden tuottamis-
25413: läkin voimakkaammin. Niinpä meijerivoita         mahdollisuudet ja hinnat sellaisiksi, että
25414: valmistettiin v. 1939 34,100 to ja kotivoita     välttämätön lisääntyvä ja jatkuva tuotanto
25415: 23,700 to, vastaavien lukujen ollessa v. 1946    käy maJhdolliseksi.
25416: vain 15,522 ja 13,930 to.                           Varsinkin omaa 'työtään tekevä karjaväki
25417:    Maatalouden yleinen rappeutuminen on          on saanut tyytyä rahatuloissaan kolman-
25418: tietysti vaikuttanut karjataloudenkin taan-      nekseen, parhaissa tapauksissa päästessä
25419: tumiseen, mutta enimmän sitä ovat jarrut-        puoleen sHt•ä, miltä muiLla aloiHa ansaitaan
25420: taneet epäviisaat säännöstelytoimenpiteet ja     ja palkkoina maksetaan. Vieläpä on saatu
25421: edelleen sitä tekevät. Näistä on ensi sijassa    todeta sekin, että ulkoa tuoduista elintar-
25422: mainittava kuluttajien edun nimessä ajettu       vikkeista on mielellään maksettu varsin
25423: avosokea, heikko hintapolitiikka, heinien        korkeitakin hintoja.
25424: jatkuva pakkoluovutus, väkirehujen puute            Esimerkkinä mainittakoon, että hiljattain
25425: j. n. e. Ellei näitä syitä käydä !kiireesti      on jouduttu maksamaan maahamme tuo-
25426: korjaamaan, ei varsinaisella tuottajaväes-       dusta tanskalaisesta voista noin 250 markan
25427: töllä ole riittäviä edellytyksiä tuotannon       kilohintaakin; kuluttajien tunnustamatta
25428: kohottamiseen. sillä maatalouden ja var-         samaa oikeutta ja arvoa kotimaassa tuote-
25429: sinkin pienviljelijän pääomat ovat siksi         tulle voille. Tämä on valitettavaa ja täl-
25430: pienet, että kannattamaUoman maitotalous-        laisesta talouspolitiikasta näkyy m. m. val-
25431: tuotannon käynnissä pitoon ei ole kerta          tion budjetissa jatkuvasti raskaita jälkiä
25432: kaikkiaan varaa.                                 meno puolella.
25433:    Harvat tilastoissa johtavat huippuyksi-          Meillä ei ole varaa eikä tarvettakaan jat-
25434: löt tai talondet eivät saa myöskään johtaa       kuvasti ulkolaiseen tuontiin maito- ja kar-
25435: käsityksiä ja määrääviä kannanottoja :har-        jataloustuotteiden osalta, eikä myöskään va-
25436: haan. Sillä maa- ja karjataloutemme tila         raa hylätä maataloutemme luontaisia edel-
25437: nyt ja vasta on turvattava silmälläpitäen        ,lytyk:siä, näin 'eTilkoisesti Pohjois-Suomen
25438: n. s. tavallisen miehen vauhtia ja mahdolli-     osalta, karjatalousmaana. Eikä myöskään
25439:  suuksia, muutoin ei olla oikealla tiellä.       saa olla varaa pitää poljetussa asemassa
25440:    Koska määräyksillä ja säännöstellyillä        sen kansanosan työn arvoa, joka elämänsä
25441: hinnoilla ei ole saatu maataloustuotantoa        kutsumusta täyttää karjan ja erikoisesti
25442: 552                                IX,7 5. -    Maitotalous.
25443: 
25444: lypsykarjan parissa. Viimeksimainittu pi-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25445: tää pailffiansa niin palkalla suoritettuun              toimenpiteisiin maitotaloustuotannon
25446: karjatyöhön, kuin myös omaa työtään te-                 kohottamiseksi edistämällä kaikkia
25447: keviin pienviljelijöihin ja siis yleensä kar-           kannattavaan lypsykarjan tuotan-
25448: javäkeen nähden, nyt ja vastaisuudessa.                 toon vaikuttavia tekijöitä, kuten lai-
25449:    Lähin tärkeä tavoite maito- ja karja-                dunten parantamista, AIV-rehun
25450: taloustuotannossamille täytyy olla oman                 valmistusta, kotoisten ja ulkolaisten
25451: kansan tarpeiden tyydyttäminen ja sen                   väkirehujen käyttöä, sekä määrää-
25452: työn arvon suojaaminen, joka karjatalou-                mällä kaikkien säännöstelynalaisten
25453: den parissa suoritetaan.                                maitotaloustuotteiden hinnat tiiAJdcl-
25454:    Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen               lisesti tuotantokustannuksia vastaa-
25455: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi                    viksi.
25456: toivomuksen,
25457:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
25458: 
25459:                 Yrjö Hautala.                                  Erkki Koivisto.
25460:                 Kustaa Tiitu.                                  Juhani Leppälä.
25461:                 J. E. Lampinen.                                Heikki Soininen.
25462:                 Martti Miettunen.                              Markus Niskala.
25463:                 Aapo Inkinen.                                  Eino Möttönen.
25464:                 Veikko Vennamo.                                Eino Laitinen.
25465:                 Johannes Virolainen.                           Jussi Annala.
25466:                 Lauri Murtomaa.                                Samuli Simula.
25467:                 Anselm Alestalo.                               Antti A. Koukkari.
25468:                 Kusti Eskola.                                  Toivo Ikonen.
25469:                                                                                                 553
25470: 
25471: IX, 16. -   Toiv. al. N :o 243.
25472: 
25473: 
25474: 
25475: 
25476:                                   Salo y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden 1947
25477:                                      tulo- ja menoarvioon naveta,n ja sikalan 1·akentamista
25478:                                      varten Seppälän maamieskoulutilalle.
25479: 
25480: 
25481:                                       E d u s k u n n a ll e.
25482: 
25483:   Maatalousministeriön toimesta lienee tehty       jossa maamieskowlu ja sen yhteydessä toi-
25484: ehdotuksia hallitukselle määrärahan saami-         mivan korjanhoitokoulun oppilaat saavat
25485: s~ksi menoarvioon talvisodan aikana tuhou-         !käytännöllistä opetusta, olisi välttämätöntä,
25486: tuneen sikalan uudestaan raJkentamiseksi           että koululla olisi sellaiset edellytytkset ikoti-
25487: Seppälän maamieskoululle Kajaanin lähellä.         e1äinratkennuksn·nsa nähden, ebtä se pys-
25488: Luultavasti 'Valtion niuklkojen varojen            tyisi opetusta ant•amaan yhä kasvavalle op-
25489: vuoksi ei määrärahaa tähän mennessä vielä          pilasmäärälleen.
25490: ole liiennyt. Sikoja on tähän asti ollut              Edellä olevaan nojaten ehdotamme edus-
25491: pakko pitää ja kasvattaa koulun navetan            kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
25492: karsinoissa, joka navetta jo vanhuutensa
25493: vu6ksi on niin laho, ettei se iky1myytensä                  että hallitus asian kiireellisyyden
25494: vuoksi pysy lämpimärnä, joten lehmienkin                  vuoksi ottaisi Eduskunnalle mahdolli-
25495: hoito !käy vaikeaksi, ne ehtyvät ja porsaat               sesti anneftavaan v. 1947 lisämerw-
25496: kuolevat kylmyyden vuoksi.                                arvioesitykseensä 2 milj, markan mää.
25497:    Kun Seppälän koulu on ainoa Kainuun                    rärahan navetan ja sikalan rakenta-
25498: maataloudellinen oppilaitos, pitäisi sen pys-             miseksi Seppälän maamieskoulutilalle
25499: tyä olemaan maataloudellisena mallitilana,                Kajaanin kihlakunnassa.
25500:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
25501: 
25502:                   S. Salo.                                      Eemil Pääkkönen.
25503: 554
25504: 
25505: IX,77. -   Toiv. al. N:o 244.
25506: 
25507: 
25508: 
25509: 
25510:                                 Luukka y. m.: Kalastus- ja metsästysasiainosaston PM'tts-
25511:                                    tamisesta maatalousministeriöön.
25512: 
25513: 
25514:                                     E d u s k u n n a 11 e.
25515: 
25516:    Maamme vanhimmat elinkeinot, kalastus         syytä tässä yhteydessä mainita, että sel-
25517: ja met~ästys, ovat olojen kehityksestä           laisten luonnonvaraisten tuotteiden, ku-
25518: johtuen jääneet takapajulle varsinkin            ten marjojen ja jäkäläin y. m. keräilyä
25519: mitä hyvin järjestettyyn ja johdettuun           ja maastavientiä ei ole hallinnollisesti yh-
25520: toimintaan tulee. Erittäinkin kalatalouden       tenäisesti hoidettu, vaan on siinäkin pal-
25521: hallinnollisten asioiden hoitaminen on pa-       jon korjaamisen varaa.
25522: hasti jälessä eikä vastaå läheskään sitä            Kaikkien näiden asioiden ylin valvonta
25523: merkitystä, mikä kalastuselinkeinolla ja         ja johto kuuluu maatalousministeriölle,
25524: sen kehittämisellä, niin kotitarvekalastuk-      mutta niistä huolehtivat viranomaiset ovat
25525: sena kuin elinkeinonakin hoidettuna on           kuitenkin hyvin harvalukuiset ja toimin-
25526: maamme väestölle sekä kansantaloudel-            taa johdetaan eri paikoista. Tämä haja-
25527: lemme. Maamme kalastuslainsäädäntö on            naisuus on omiaan vaikeuttamaan asioi-
25528: vanhentunut eikä se anna juuri mitään            den tarkoituksenmukaista hoitoa ja hei-
25529: tukea ja ohjausta kalavesien hoidolle ja         kentää, jopa estää toiminnan kehittämis-
25530: kalanviljelyksen edistämiselle. Sen sijaan       mahdollisuuksia. Kalataloutta hoidetaan
25531: on meillä viime aikoina vuodesta toiseen         maataloushallituksesta käsin, mutta tällä
25532: täytynyt uusia n. s. jokamiehen kalastus-        toiminnalla on viime vuosina ollut vain
25533: lakia, joka oikeuttaa pyytämään kaloja,          juoksevien asioiden käsittelyn luonne. Mi-
25534: mutta sensijaan on melkein kokonaan tu-          tään uusia huomattavimpia aloitteita ka-
25535: kahduttanut sen vähäisenkin kalavesien           lavesien hoitoon ja kalakannan luontai-
25536: hoidon ja kalavesien tuoton lisäämishar-         seen lisäämiseen ei sieltä ole ehditty te-
25537: rastuksen, mitä on jossain paikoin maa-          kemään. Samoin on jäänyt lopulleen jär-
25538: tamme esiintynyt. Edelleen on koko kala-         jestämättä tärkeä kalatalousopetus, vaikka
25539: talousopetus meillä kuunolleen järjestä-         kalastusta koskevat säännökset edellyttä-
25540: miittä ja kalataloudellinen tutkimuskaan         vät laajaa hallinnollista toimintaa, joka
25541: ei meillä ole keskittynyt maamme kan-            yhdessä kalataloudellisen järjestötoimin-
25542: santaloudelle luontaisesti tärkeimpien ka-       nan kanssa vaatii runsaan ja ammattitai-
25543: lalajien tutkimiseen, niiden viljelyn edis-      toisen toimihenkilöstön kasvattamisen.
25544: tämiseen ja kalavesien tuoton kehittämi-         Käytäntöön soveltuva tutkimustoiminta-
25545: seen. Metsästyksen ja riistanhoidon alalla       kaan ei ole jaksanut seurata ajan mu-
25546: on meillä tosin olemassa uudempi, monta          kana. Metsästyksen ja riistanhoidon orga-
25547: kertaa muutettu metsästyslaki, mutta sen         nisointi johdetaan tosin suoraan maata-
25548: toteuttaminen varsinkin riistanhoidon ke-        lousministeriöstä käsin, mutta tämäkin
25549: hittämisen kannalta on jäänyt puolitie-          toiminta on jäänyt olojen poikkeukselli-
25550: hen, eikä riistanhoitoa ole saatu kansan         suuden takia hajanaiseksi ja puolinaiseksi,
25551: asiaksi. Näiden lisäksi olisi kiinnitettävä      varsinkin kansaan kohdistuva valistustoi-
25552: huomiota edellisiin läheisesti liittyvien        minta on jäänyt liian vähäiseksi. Marjo-
25553: elinkeinojen, kuten poronhoidon ja tur-          jen ja jäkälien sekä muiden luonnonva-
25554: kiseläinten kasvatuksen valvontaan ja            raisten tuotteiden maastaviennin tarkastus
25555: jatkuvaan kehittämiseen. Myöskin on              taas on hoidettu metsähallituksesta käsin.
25556:                                    IX,77. -Luukka y. m.                                    555
25557: 
25558:    Kuten edellä esitetystä ilmenee, on           sesti järjestettäisiin, siihen ei ole tässä yh-
25559: maamme kalatalouden, riistanhoidon ja            teydessä syytä tarkemmin puuttua, vaan
25560: luonnontuotteiden keräyksen järjestely ja        olisi ne hallituksen harkittava.
25561: näiden alojen tuotannon llisäämiseiksi ta-          Edellä esitettyjen uudistusten toteutta-
25562: pahtuva ohjaus sekä valistustoiminta jää-        minen on sitäkin helpompaa, kun niihin
25563: nyt kovin heikoksi ja on toisistaan eril-        ei tarvitsisi käyttää valtion muita tuloja,
25564: lään toimivien, yhtenäistä johtoa vailla         koska tarkoitukseen on käytettävissä riis-
25565: olevien virlmmiesten hoidossa. Toiminta          tanhoitoon kertyviä tuloja, valtion kala-
25566: olisi sen vuoksi saatava keskitetyksi ja         vesien vuokratuotto ja valmisteilla ole-
25567: järjestetyksi. Yhdistämällä kaikkien näi-        vaan kalastusla;msäädäntöön suunnirtaltu
25568: den asioiden hoito suorastaan maatalous-         kalastuskorttijärjesltelmä, joka sekin tuot-
25569: ministeriöstä jobdettavaksi helpotettaisiin      taisi aikanaan huomattavat rahamää-
25570: ja joudutettaisiin suuresti virastokäsitte-      rät kalavesien hoidon ja kalatalouden tuo-
25571: lyä ja saataisiin aikaan tarpeellista kes-       ton edistämiseen. Jo näiden varojen järki-
25572: kitystä. Keskitystä olisi jatkettava aina        peräisen käytönkin takia olisi syytä kii-
25573: kentälle saakka esimerkiksi siten, että          reisesti ryhtyä keskitettyyn ja voimaperäi-
25574: riistapäälliköille ja riistapoliiseille annet-   soon tyälhön maamme riistanhoidon ja ika-
25575: taisiin tehtäväksi myöskin kalastuksen           lavesien tuoton kohottamiseksi ja sitä
25576: valvonta. Tällöin saataisiin heille työtä        var,ten koulutettava ja järjestebtävä mie-
25577: kolm vuodeksi ja varmaankin toimintaan-          het paikoilleen, kun toivottavasti viimein-
25578: kin tulisi entistä enemmän harrastusta ja        kin päästään yhtenäisesti ja järkevästi
25579: sen mukana myöskin aikaa myöten asian-           hoitamaan ja kehittämään näitä maamme
25580: tuntemusta.                                      vanhimpia elinkeinoja.
25581:    Jotta edellä esitetty hallinnollinen kes-       Pitäen kalastus- ja metsästysasioiden
25582: kitys voitaisiin toteuttaa, olisi maatalous-     ylimmän johdon keskittämistä näiden .
25583: ministeriöön perustettava erikoinen kalas-       maamme vanhimpien elinkeinojen kehit-
25584: tus- ja metsästysasiainosasto, johon siir-       tämisen kannalta tärkeänä ehdotamme
25585: rettäisiin ministeriön yleisellä osastolla       edellä esitettyihin perusteluihin nojaten
25586: hoidetut metsästyksen valvojan ja hänen          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25587: apulaisensa tehtävät, sekä maataloushalli-
25588: tuksesta kalatalousosaston ja kalataloudel-               että hallitus kiireellisesti valmis-
25589: lisen tutkimustoimiston tehtävät, kuin                 taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
25590: myöskin turkiseläinten kasvatuksen val-                sen kalastus- ja metsästysasiainosas-
25591: vonta sekä erinäisten luonnontuotteiden                ton perustamisesta maatalousministe.
25592: keräystä ja kauppaa koskevat asiat. Mi-                riöön.
25593: ten nämä tehtävät ja virat yksityiskohtai-
25594:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1947.
25595: 
25596:                  Eemil Luukka.                              Toivo Ikonen.
25597: 556
25598: 
25599: IX,7s. -   Toiv. al. N:o 245.
25600: 
25601: 
25602: 
25603: 
25604:                                 Kuusela y, m.: Pienviljelijäin omistamien, pakkohakkuissn
25605:                                   raiskautuneiden metsien saattamisesta valtion toimen-
25606:                                   pitein kasvukuntoon.
25607: 
25608: 
25609:                                     E d u s k u n n a iJ.1 ~ e.
25610: 
25611:    Laki puunsaannin turvaamisesta 14 päi-          Pienmetsä,löiden omistajien :lukumäärä
25612: väH.ä huhtikuuta 1945 on poikkeuslain maassamme on hyvin suuri. Professori N.
25613: luontoinen ja sen tarkoituksena on riittä- Osaran keräämien tilastotietojen mukaan
25614: vän puunsaannin turvaaminen. Puulauta- vuodelta 1929, jolloin siis välirauhanteossa
25615: kunnat ovat kuitenkin hakkuumääräyksiä sittemmin menetetyt a'lueet siSå}tyivät ti-
25616: a:ntaessaan soveltaneet jakoperustetta hyvin lastoon, oli maassamme sellaisia aHe 15 pel-
25617: kaava.maisesti :laskemalla ha,klku umääräyk- tohehtaarin suuruisia tiloja, joiden metsä-
25618: set pinta-alan mukaan ol:lenkaan huomioi- ala oli ahle 10 ha, 64,540 kpL Peltoalaltaan
25619: matta mtJtsli!n kasvukuntoa ja kysooHisellä saman suuruisia tiloja, joiden metsäala on
25620: alueella olevaa puuston määrää. Tästä on 10--:50 ha, oli 94,296. Yhteensä ooHaisia
25621: oli'llt seurauksena, että sellaisilla pien- 'tiloja, joHla oli peJtoa a:lle 15 ja metsää
25622: tHoil:la, joiden puuvarast<> <>n pieni ja [isä- alle W ha, oli siis 158,836 ikpl. Saman
25623: kasvu huonon maanla&dun ,t,ai sopimatto- tutkimuksen mukaan - Oulun lä:äniä 'lu-
25624: mien hakkuiden takia alhainen, on j'ai:Jkuva kuunottamatta -ovat edellä mainitut tilat
25625: kotitarvepuun saanti joutunut vaaranalai- 40.4 % maan kaikista ti:loista.
25626: seksi.                                             Pienmetsälöiden osuus maamme metsä-
25627:    Pakkohakkuutoiminnan alikuairohra ulo- t,aloudesta on siis varsin huomattava. Jo
25628: tettiin haJdmuvelvollisuus - ainakin joilla- tästä syystä pitäisi niiden rt:.uottokuntoon
25629: kin paikkwkunnilla - koskemaan kaava- kiinnittää vakava huomio. Pienmetsä;löiden
25630: maisesti jo 8 ha: n s'lluruisia metsäalueita. omistajat ovat useimmiten heikosti perehty-
25631: Jos metsämaa;han sisältyy ka:llioita tai neitä metsä:nhoidolJisiin kysymyksiin. lVIet-
25632: hei:~kokasvuisia soita ja rämeitä, ei metsän    sänhoitoyhdistyksiin, joiden kautta on mah-
25633: vuotuinen 1isli!kasvu voi vastwta lä:heskä;än dollisuus saada ammattineuvontaa, kuulu-
25634: jat~uvaa kulutusta. Kun tällaistenkin met-      minen ei ole vielä yleisbä pienviljelijöiden
25635: sälöiden omistajiHe on annettu :hakkuumää- keskuudessa.
25636: räyk§iä, ja niiden j<Jhdosta on jouduttu           Metsien pakkohakkuut ovat siis muodos-
25637: ha:kkuita suorittamaan, on ,t,ehty ehdotto- tuneet monien metsien vastaiselle ikasvu-
25638: masti virhe. Että näin on tapahtunut, on kunnolle hyvin kohta1okkaa;ksi. Ottamalla
25639: se johtunut siitä, että hakkuumääräysten 1is.äksi huomioon sen, et.tä vastaisuud~a
25640: antajat <>vat suuren punntarpeen tyydyttä- juuri näiden valtiova:Llan aiheuttamien pak-
25641: miseksi ulottaneet ha'IDkuuvelvollisuuden komääräysten johdosta monet vähävaraiset
25642: mahdollisimman suurelle pinta-alalle, otta- pienviljelijät voivat joutua ostamaan ikoti-
25643: matta huomioon toimenpiteen aiheuttamia tarvekäyttöänsä varten puutavaraa, olisi
25644: haital:lisia seurauksia tulevaisuudessa. Ylem- valtio se joiHa!kin toimenpiteiHä korvattava,
25645: missä metsän:hoi,topiireissä on tähän, seik- koska puunsaannin turvaamislain 9 § : ssä
25646: kaan kiinnitetty huomiota, mikä ilmenee sanotaan m. m. ,Jakoa toimitetta~a on
25647: m. m. siinä Iainsäädönnössä, m1kä annettiin pidettävä perusteena metsäpinta-alaa, huo-
25648: vajaabuottoisten metsien hakkuiden järjes- mioon ottaen samal;la myös kotitarvepuun
25649: tämiseksi.                                      saannin .turvaaminen, puuston suuruus ja
25650:                                     IX,78. -Kuusela y. m.                              557
25651: 
25652: tila sekä hakkuu- ja kuljetusma!hdoHisuu-              että hallitus antaisi Eduskunruille
25653: det." V aitiovallan toimenpitein olisi rais-         esityksen niiden pienviljelijäin omis-
25654: kautuneet metsäalat saatettava uudelleen             tamien metsien, jotka pakkohak-
25655: kasvwkuntoon ja tämäJn aikaansaamiseksi              kuissa ovat r.aislooutuneet, saattami-
25656: olisi vaMion taholta järjestettävä myös              seksi valtion toimenpitein kasvukun-
25657: maksuton ammattimiehen apu.                          toon ja että tämän aikaansaamiseksi
25658:    Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-           valtio järjestäisi maksuUoman am-
25659: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                    mattineuvonnan.
25660:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
25661: 
25662:                 Walter Kuusela.                             Juho Pyy.
25663:                 Valfrid Eskola.                             E. Pusa.
25664:                 Heikki Simonen.                             Elli Nurminen.
25665:                 Matti Lepistö.                              Eino Raunio.
25666:                 Jere Juutilainen.                           Urho Kulova.ara.
25667:                 Yrjö Welling.                               Juho Karvonen.
25668:                 0. Muikku.                                  Väinö Kivisalo.
25669: 558
25670: 
25671:  IX,79. -   Toiv. al. N:o 246.
25672: 
25673: 
25674: 
25675: 
25676:                                   Lampinen y. m.: Toimenpiteistä jätepwu,n käytön lisäärni-
25677:                                       seksi.
25678: 
25679: 
25680:                                         Ed u s kun n a 1 tL e.
25681: 
25682:     Ennen säännöstelykautta oli kaikenlaisen          seen lähes 28 miilij. p-ms, :mistä huomattava
25683:  jätepuun, ib.raJkkuutähteiden, metsien ha;rven-      osa oli tedllisuuden raakapuuksi tai. vienti-
25684:  nus- ja perkauspuun, oksien ja jopa kåJpy-           tavaraksi 'roelrpaavwa. Velltauksen vuoksi mai-
25685:  j~nkin käy,ttö maaseudun pienl.ruluttajien           nilttakoon, että vastaa:v~a ~uku .rauihan aikana
25686:  kotilta!loudessa san~en yleis+ä j·a sen keräylk-     Oili vain 7 milj. p-ms. Po1lttopunn saanti
25687: seen voitiin heikompaa työvo.imaa hyödylli-           voi~ta!ouden ja Ei:kente.en tarpeisiin sekä
25688: sesti sijoi·tllaa. Varsinaista; halkopuuta sitä      seHaisi1hle kuilmttajil!le, joilla ei· oile mahdolli-
25689:  vastoin nämä tlmluttajapiiri.t käyt.tivät var-      suuksia jätepuun keräämiseen, kohtaa jat-
25690: sin vähän.                                            ku:v~asti suuria vaikeuksia.       Jokaillloo puu-
25691:     Viime vuosien aiikana jätll!puun käy;ttö on      ta!louden hyväksi aikaan saatu helpotus,
25692: hyvi'n voimakkaasti supistunut. Ku[uttajille         säästöerä ja jä11kiperäistämistoimenpide on
25693: on varatt'll rt:iiliaisuus ostaa normien edel[yt-    tählaisissa o<losuhteissa tervetuhlut. Erään
25694: tämä pol;ttopuumäärä, ja sitHoin se säännol-         varsin ihuomion a.rvoisen :rnaihdolUsuuden
25695: l.isesti ostetaan hyvänä runkopuuih.a~1kona.         tässä suhteessa tarjo:aa jätepuun !käytön
25696: Tämän tekee mahdoHiseksi: parhaankin                 lisääminen ja iklantoihin jäävän puumäärän
25697: p()1ttopuun suhtee1lisesti halpa hinta ver-          vähentäminen.
25698: mttrma esim. työp~!,klkoihi:n. Toisarvoisen-             Samaa itoimenpide:ttä vaa.tiva.t myös met-
25699: kin työvoiman käyttäminen jätepuun lke-              sänhoidolJJiset näkokohdat. Nylkyisten voi-
25700: räykseen arvioidaan kannattamattomaksi,              ma:ldmiden haklkuiden jä:ljiHä muodostuneet
25701: vailkka itse puuaineesta ei tarvitsisi ma:ksaa       laajat hakkuualueet on saataVIa raiva.tuiksi
25702: hinttaa juuri mitään, tlmJten: usrein on laita.      uuden kasvun tie11tä ja nuorien mets·ien har-
25703: Metsäm.omistajiHa ei taas usein:kaan ole käy-        '\'ennukset itehtävä !tatloudeU~sesti mahdoHi-
25704: tettävissään :tai maatruloustöistään irroitet-       siiksi.
25705: tavissa työvoimaa ike;räyksen suorittamiseen             Nykyisenä ·työvoiman puutteen 'aikana
25706: suuremmassa mitassa kum oman toallouden              olisi epäillemättä merkityiksensä myös sihlä,
25707: tarpeisiin. UlkQpu01lei1ta til!an prul!katuUa työ-   että heikompi ja muutoin .ehlkä ,toimetto-
25708: voimalla j&tepol!tropuun valmistus taas              maks] jäävä työvoima jätepuun keräyilmessä
25709: muodostuu kohtuuttoman ka!llii:ksi, puhu-            saataisiin rtuottavaail1 työhön.
25710: mattrulman si1tä, etrtä keräty:Hä jätepuulla             Edcllä esi.tetyn ip•e;rustooHa eihdotamme
25711: tuskin olisi meneMtiä.                               kunnio~ttaeo.1: eduskunnan hyväksyttäväksi
25712:    Täililainen :kehitys on erittäin vaJlitettavaa    toivomuksen,
25713: nylkyisissä oloissa, jol[oin puutava.ran riit-                  että haUitu.s ryhtyisi kaikkiin tar-
25714: tävä saanti on valtakunnallilinen avainkysy-                  peellisiin toimenpiteisiin jätepuun
25715: mys. Han:kintakautena 1945-46 halkattd.in                     keräyksen vilkastuttamiseksi sekä sen
25716: maassamme polttopuuta yleiseen kulutuik-                      käytön lisäämiseksi.
25717:         Heilsingissä heilmikuun 12 päivänä 1947.
25718: 
25719:         J. E. Lampinen.                Samuli Simula.                   Aino Luostarinen.
25720:         Toivo H. Kinnunen.             Albin Asikainen.                 Lauri Murtomaa.
25721:         Heikki Soininen.               Kusti Eskola.                    Toivo Ikonen.
25722:         Eino Laitinen.                 A. Brander.                      Johannes Virolainen.
25723:                                        L. 0. Hirvensalo.
25724:                                                                                             559
25725: 
25726: IX,Bo. -   Toiv. al. N:o 247.
25727: 
25728: 
25729: 
25730: 
25731:                                 Rinne y. m.: Pienviljelijäin kotitarve- ja tukimetsien va-
25732:                                    pauttamisesta paklwhakkuista.
25733: 
25734: 
25735:                                      E d u s k u n n a ll e.
25736: 
25737:    Liikennevaikewksien ja työvoiman puut-        ryhmien !kesken ei ole ollut läheskään oi-
25738: teen sekä puutavaran suuren tarpeen              keudenmukainen. Ei ole otettu huomioon
25739: vuo!ksi on sotien aiik:ana ja sen jälkeen jou-   sitä, että pienviljelijöille olisi jätetty ne
25740: duttu kesikittäanään puutavaran hakkuut          tukim.etsät, joita he säännöllisissä oloissa
25741: suhteellisen suppealle alalle liikekeskusten     elinkeinonsa harjoittamiseksi jatkuvasti
25742: läheisyydessä ja rautateiden, maanteiden         tarvitsevat. Samaan aikaan !kun pienviljeli-
25743: ja uittoväylien varsille. Sen seurauksena        jäin metsiä annettujen haikkuumääräysten
25744: noilla alueilla asuvat pienviljelijätkin ovat    mukaan on hll!kattu enemmän kuin olisi ol-
25745: olleet pakoitettuja, annettujen hakkuumää-       lut ikohtuullista, on paljon yhtiöiden ja yk-
25746: räysten mukaan, ha!kkauttamaan metsiään          sityisten suur.metsänomistajain metsiä sääs-
25747: enemmän kuin niiden vuotuinen lisäkasvu          tynyt. On vain oikeudenmukaista, että
25748: sallii. Pakikohalkkuut ovat johtaneet siihen,    tässä suhteessa saadaan aikaan pikainen
25749: että suuren joUJkon pienviljelijäin metsien      muutos, jonka !kautta pienviljelijäin poltto-
25750: puuvarat ,on hakattu niin väihiin, että asian-   ja kotitarvepuun saanti omista metsistä
25751: omaiset eivät voi, miik:äli metsiä ei haluta     turvataan ja säästetään hei.lle välttämätön
25752: kokonaan hävittää, niiden puuvaroilla tyy-       tu:lillnetsä.
25753: dyttää edes kotipuun tarvettaan. On kyllä           Edellä esittämillämme perusteilla esi-
25754: totta, että liiikennevaiikeudet ja työvoiman     tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25755: puute yhdessä puutavaran suuren tarpeen          muksen,
25756: kanssa on pakoittanut ik:eslkittämään hak-
25757: kuut alussa mainitu.He suhteerllisen suppe-                 että hallitus huolehtisi siitä, että
25758: alle alalle. Noilla alueilla maata omistavien            annettaessa pakkohakkuumääräyksiä
25759: pienviljelijäinkään pieniä metsäaloja ei                 niitä ei kohdistettaisi pienviljelijäin
25760: näinollen ole ehikä ollut mahdollista kaikissa           antistarniin kotitarve- ja tukimetsiin,
25761: tapauksissa iko:lronaan säästää. Mutta met-              sekä että niihin kohdistetut pakko-
25762: sänhakkuiden jaJkautuminen eri omistaja-                 hakkuuntääräykset heti peruutetaan.
25763:    Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
25764: 
25765:            Aleksi Rinne.                                       W. Metsäranrta.
25766:            Matti Meriläinen.                                   Arvo Riihimäki.
25767:            Vilhelm Riihinen.                                   H. Manninen.
25768:            Toivo Kujala.                                       Sulo Muuri.
25769:            Aaro Uusirtalo.                                     Antto Prunnila.
25770:            Konsta Talvio.                                      Elsa Karppinen.
25771:            Nestori Nurminen.                                   Jalmari Kulmala.
25772:            Esa Hietanen.                                       K. Hj. Kauhanen.
25773:            V. Puumalainen.                                     Walter Kuusela.
25774:            Paavo Leskinen.                                     Toivo I. Sormunen.
25775:                                         M. Järvinen.
25776: 560
25777: 
25778: IX,st. -   Toiv. al. N:o 248.
25779: 
25780: 
25781: 
25782: 
25783:                                 Vennamo y. m.: Toimenpiteistä metsien pakkohakkuiden
25784:                                   lopettamiseksi ainakin pien- ja talonpoikaistiloilla.
25785: 
25786: 
25787:                                     E d u s k u n n a ll e.
25788: 
25789:    On tunnettu tosiasia, että metsien pak-       kuuvelvoitteet on käytännössä annettu iku-
25790: kohakkuu s. o. käyttöpuun pakollinen luo~        takuirukin yksinomaan pinta-alan perus-
25791: vutus ja hinnan säännöstely on useissa           ;teella kaikill:le niille ·tiloihle, joiJJJ.a on arveltu
25792: tapauksissa ratkaisevalla tavalla vaaran-        olevan metsää yli kotitarpeen, on luon-
25793: tanut kestävän maatila-metsätalouden har-        nollista, että ne vähäpuustoisille pien- ja
25794: joittamista maamme pien- ja talonpoikais-        talonpoikaistiloille ovat tulleet suhteellisesti
25795: tiloilla.                                        suuremmiksi ja raskaammiksi. Varsinais-
25796:    Metsä on suomalaisen viljelijän omista-       ten viljelijäin tilojen suhteellisen edullinen
25797: man tilan oleellinen osa, jota ilman tilaa       sijainti puutavaran kuljetusteihin nähden
25798: ei poikeustapauksia lukuunottamatta voida        ja työvoiman helpompi saanti ovat lisäksi
25799: katsoa elinkelpoiseksi. Maatalouden har-         suuresti myötävaikuttaneet näiden metsien
25800: joittaminen tarvitsee meikäläisissä oloissa      pakkohakkuuta samalla kun ensisijaisten
25801: yleensä jatkuvasti metsästä saatavaa tuloa.      puuluovutusvelvollisten metsät ovat usein
25802: Tämä on karussa käytännössä todettu tosi-        monista muistakin syistä jääneet hakkaa-
25803: asia ja sille pohjalle on m. m. maa- ja          matta. Vill.jelijäin edustuksen puuttuminen
25804: asutuslainsäädäntömme rakennettu.                puunhankinnan toimeenpanoelimistä on
25805:    Käyttöpuun pakollisesta luovuttamisesta       luonnollisesti myös ollut omiaan vaikutta-
25806: annetun poikkeuslain nojalla on erittäinkin      m:a:an siten, että heidän e'lin:tikkeitä etu-
25807: pientilojen metsästä saatava tuki useim-          jaan velvoitteita jaettaessa ei ole riittä-
25808: missa tapauksissa riistetty pois moniksi         vässä määrässä huomioitu.
25809: vuosiksi, jopa vuosiikymmen:iksikin. Lukui-          Lähinnä pienviljelijät ovat aina muo-
25810: sissa tapauksissa on valitettu, että välttä-     dostaneet ammattitaitoisten metsämiesten
25811: mättömän kotitarvepuunkin jatkuva saanti          kantajoukon. Jos hakkuita edelleen sijoi-
25812: on !käynyt kyseenalaiseksi. Jos näin on          tetaan heidän omiin metsiinsä, jäävät ensi-
25813: tapahtunut tiloille, joiden maatalousmaan        sijaisten puunluovutusvelvollisten etääm-
25814: pinta-ala on niin pieni, että se ainoastaan       pänä sijaitsevat kauan levänneet metsät,
25815: metsän tuen turvin tuottaa viljelijälleen         joihin hakkuut juuri olisi saatava kohdis-
25816: kohtuullisen toimeentulon, merkitsee se,         tumaan, jatkuvasti vaille hakkuutyövoimaa.
25817: huomioon ottaen aiheettoman alhaiset kan-         Puutavaran kuljetus etäämpääkin ei ny-
25818: tohinnat ja rahanarvon alenemisen viljeli-        kyisin enää tuota voittamattomia vaikeuk-
25819: jän elintason rrutJkaiseV'aa alentamista pit-     sia, koska ajotyövoimaa on yleensä ollut
25820: kiksi ajoiksi.                                    riittävästi, jopa liikaakin. Varsinaisten vil-
25821:    Syyt siihen, että pien- ja talonpoikais-       jelijäin usein repaleisista ja harvoista met-
25822: tilat ovat joutuneet käytännössä suhteelli-       sistä saatavat puumäärät, joiden pienissä
25823: sesti raskaimman puunluovutuksen koh-             erin tapahtuva hankinta sitoo lisä:ksi suh-
25824: teiksi ova;t monet. Useista syistä johtuen on     teellisesti enemmän työvoimaa, eivät enää
25825: puuvarasto hehtaaria kohti viljelijäin ti-        voi huoma,tt~ava:sti vaiku1-Jtaa hankittavan
25826: loilla jo aikaisemminkin ollut huomatta-          puutavaramäärän kokonaistulokseen. On
25827: vasti alhaisempi kuin esim. valtion, seura-       lisäksi huomattava, että pien- ja talonpoi-
25828: kuntien ja yhtiöiden metsissä. Kun hak-           kaistilojen omistajilla vähävaraisina ei ole
25829:                                  IX,s1. -Vennamo y. m.                                    561
25830: 
25831: monasti taloudellisia mahdollisuuksia pi-       rajoitettava ensisijaisesti puunluovutusvel-
25832: dättäytyä metsänmyynnistä aina silloin-         vollisiin metsien omistajiin, jotka ovat tä-
25833: kaan, knn se kestävän maa.ti.lametsä:talouden   hän mennessä päässeet suhteellisesti vä-
25834: harjoittamisen kannalta olisi tarpeellista.     himmällä ja varsinaisten pienviljelijäin ja
25835: Näin ollen on todennäköistä, että niiltä,       talonpoikaisväestön metsät pakkohakkuu-
25836: vaikka pa:kkohakkuu lopetettaisiin, edel-       velvoituksesta kokonaisuudessaan vapautet-
25837: leenldn tullaan kuten aikaisemminkin huo-       tava.
25838:  mattavasti myymään puuta.                         Kaiken edellälausutun perusteella eh-
25839:    Kun kaikkeen edellämainittmm vielä li-       dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25840: ··sätään jo mainittu säännösteHyn ikantohin-    muksen,
25841: nan alhaisuudesta johtuva epäoikeudenmu-
25842: kaisuus, ei voida tulla muuhlm tulokseen,                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25843: kuin että metsien pakkohakkuuta koskevat             . toimenpiteisiin metsien pakkohak-
25844:  määräykset on saatava kumotuiksi. Jos                 kuiden lopettamiseksi ainakin pien-
25845: kansantaloudelle ja viennille välttämätön              ja talonpoikaistiloilla ja antaisi vii-
25846: käyttöpuun saanti tästä syystä, nykyisissä             vytyksettä Eduskunnalle esityksen
25847:  olosuhteissa todella vaaraantuu on pakko-             tästä aiheutuviksi toimenpiteiksi.
25848:  hakikuuta koskevat mä,äräykset ikui1le!Ilkin
25849:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
25850: 
25851:                  Veikko Vennamo.                          Antti A. Koukkari.
25852:                  Eino Laitinen.                           Johannes Virolainen.
25853:                  Kusti Eskola.                            Heikki Soininen.
25854:                  Väinö Okko.                              L. 0. Hirvensalo.
25855:                  Aino Luostarinen.                        J. E. Lampinen.
25856:                  Eemil Pääkkönen.                         Lauri Murtomaa.
25857:                  Kustaa Tiitu.                            Markus Niskala.
25858: 
25859: 
25860: 
25861: 
25862:                                                                                            71
25863: o62
25864: 
25865: IX,s2. -- Toiv. al. N:o 249.
25866: 
25867: 
25868: 
25869: 
25870:                                   Kttusela. y. m. : V uvkmsopimuksen 1'ekisteröim!isen 'tuotta-
25871:                                      mis'f!.Sta koskemaan kairckia maanvnokrasopimurtsia.
25872: 
25873: 
25874:                                        E dus kun n a 11 e.
25875: 
25876:    VuokrasOi)im.usten rekisteröimisestä on           misesta. aiheutuu vuokramieheilil tarpee-
25877: säännöksiä torpan, bunpuotitilan ja mäki-            toilta vaivaa ja turhia ktlliltannubia.
25878: tupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maa-              Kiinnittämisen sijasta olisi kaikkli maan-
25879: liskuuta 1909 annetussa asetuksessa ja sii-          vuokrasopimukset luetteloitava samaan ta-
25880: hen liittyvässä 24 päivänä huhtikuuta 1909           paan kuin kiinteistöluovutukset nykyisin
25881: annetussa senaatin päätöksessä sekä tontin           luetteloidaan. Kiinteistöä koskevien vuok-
25882: vuoikrasopimuksen rekisteröiruisestä 17 päi-         rasopimusten tekeminen ja siirtäminen voi-
25883: vänä maalisirunta 1939 ~tussa laissa.                taisiin määrätä tapahtuvaksi julkisen kau-
25884: Rekisteröimisen vuokramiehelle antama                panvahvistajan läsnäoHessa ja kaupanvah-
25885: suoja hänen oikeutensa pysyväisyydelle on            vistaja velvoitettaisiin lähettämään jäljen-
25886: muuten sama kuin kiinintykseilkin, mutta             nös vuokrasopimuksesta asianomaiselle tuo-
25887: pysyy rekisteröity vuokraoikeus uudista-             marille tai oikeudelle mel"kittäväksi sitä
25888: matta voimassa siksi kunnes se kuoletetaan           varten pidettävään vuokrarekisteriin. Tällä
25889: tai vuokraoikeuden voimassaolo lakkaa.               merkinnällä pitäisi olla koko vuokrasopi-
25890: Tämän lisä:ksi on voimassa suuri määrä               muksen kestämisajan ilman uudistamista
25891: sellaisia vuokrasopimuksia, jotka eivät ole          sama vaikutus kuin kiinnityksellä.
25892: edellä mainittujen lainsäännösten alaisia ja            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25893: joita ei myöskään voida merkitä vuokrare-            kunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
25894: kisteriin, va1a111 on vudkramiehen, turva-
25895: ta:kseoo asemamsa, h!aeltitava kiill!lriitys vuok-            että hallitns ryhtyisi toimenpitei-
25896: raoikeutensa pysyväisyyden vakuudeksi.                     siin maanvnokransta koskevien sään-
25897: Kun suuri osa vu()kramiehistä. kuitenkin                   nösten muuttamiseksi siten, että
25898: kuuluu vähävaraiseen väestöön, joilla ei                    vuokrasopimuksen      rekisteröiminen
25899: ole mahdollisuutta tuntea kaikkia kiinni-                  maaseudulla ulotettaisiin koskemaan
25900: tysten hakemiseen ja sen voimassa pysyt-                    kaikkia maanvuokrasopimuksia sa-
25901: tämiseen liittyviä seikkoja, on usein sattu-               'moilla oikeusvaikutuksilla kuin mitä
25902: nut, ettei vuokramies ole ymmärtänyt huo:                   on voimassa torpan, lampuotitilan ja
25903: lehtia kiinnityksen hakemisesta ja sen                      mäkitupa-alueen sekä tontin vuok-
25904: uudistamisesta. Tästä laiminlyönnistä on                    rauksesta ja että ne alistettaisiin jul-
25905: vomUJt ohla seurauksena, ebtä vuokramies on                 kisen kaupanvahvistajan allekirjoi-
25906: menettänyt vu()kraoikeutensa. Joka tapauk-                  tettavaksi.
25907: sessa kiinnityksen hakemisesta ja uudista-
25908:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
25909: 
25910:          Walter Kuusela.                Penna Tervo.                  Varma Turunen.
25911:          Valfrid Eslrola.               0. Muikku.                    Uuno Raatikainen.
25912:          Jere Juutilainen.              Arvo Riihimäki.               P. A. Karjalainen.
25913:          Kalle Jokinen.                 Esa Hietanen.                 Yrjö A. Manninen.
25914:          Eino Raunio.                   Aleksi Rinne.                 E. Pusa.
25915:          Heikki Simonen.                Juho Karvonen.                Viljo Rantala.
25916:                                                                                                563
25917: 
25918: IX,s,a. -   Toiv. al. N :o 250.
25919: 
25920: 
25921: 
25922: 
25923:                                   H. Pesonen y. m.: Jakokuntien mailla sijaitsevien, vuok1'a-
25924:                                      alueiden ja n. s. sotilastorppien itsemäistämisestä.
25925: 
25926: 
25927:                                       E d u s k u n n a ll e.
25928: 
25929:   Vaikka viimeisen kolmenvuosikymmenen             use~ tapauksessa. ole ollut ailkuaarikaa.n
25930: aikana vuokra-alueiden. lunastamista koske-        juuri minkäänlaista ikirjallist~t vuokrasopi-
25931: van kysymyksen selvittely on huomattavasti         musta, minkä vuoksi vuokrao-ikeuksien sel-
25932: edistynyt, niin tarpeelliseen tai edes tyy-        vittely on ollut hyvin vaikeaa ja jopa mah-
25933: dyttäväiän ratkaisuun ei siinä vielä ole           dotontakin, jotenka useat näistä asukkaista
25934: päästy. Sillä vuokra-alueitten lunastamista        ovat jatkuvasti joutuneet elämään niitä
25935: koskevan lainsäädännön ulkopuolelle on             suurimman epävarmuuden ala1suudessa.
25936: jatkuvasti jäänyt varsin suuri vuokramies-            Eduskunnassa on myös mainituiden vuok-
25937: ten ryhmä, nimittäin Oulun ja Lapin lää-           ra-alueiden lunastamista koskeva kysymys
25938: nissä jak;okuntien alueella asuvat vuolu•a-        oUut eri yhteyksissä esihlä, vi:imelksi1938 w1-
25939: miehet ia n. s. sotilastorppien haltijat.          tiopäivillä, jolloin'ka eduskunta hyväksyj
25940: Useimmissa tapauksissa ei nyt enää voida           toivomuksen, jossa kehoitettiin hallitusta
25941: selvittää sitä, kenen omistukseen vuokra-          kiireellisesti hankkimaan tarpeellinen sel-
25942: alueet kuuluvat. Isonjaon pöytäkirjoista           vitys ja sen saatuaan ryhtymä.än asian
25943: käy ilmi, että sotilastorpat jäivät silloin        vaatimiin toimenpiteisiin. Ja siKäli kun
25944: mahttaalin ulkopuolelle siihen saakka, kml-        tiedämme on tilastotietoja hankittu ja muu-
25945: nes erikoistoimenpitein määrättäisiin, ke-         tenkin vähän asiaa valmisteltu. Mutta ~t­
25946: nelile ne rtlllievat kuulumaan. Nau1:.intaoi-      tamalla huomioon asian tärkeys ja kiireelli-
25947: keus sotilasto~~ppaan jäi sille, jonka omis-       syys, on sen hoitaminen ja lopulliseen rat-
25948: taman maan rajojen sisäpuolella torppa             kaisuun saattaminen ollut luvattoman heik-
25949: sijaitsee.                  ·                      koa ja hidasta. Siksi eduskun:tiåh olisi
25950:    Useita vuosikymmeniä sitten ovat eräät          vielä tässä vaiheessa puututtava asiaan.
25951: kunnat kuntakokouksen päätöksellä vuok-               Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25952: ranneet jakokuntien maita määräajaksi,             kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25953: mutta vuokra-ajan umpeen kulumisen jäl-            toivomuksen,
25954: keen ei vuokrasopimusta ole jatkettu, vaikka
25955: asukas on rakentanut tarpeelliset rakennuk-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25956: set ja laittanut alueeseen kuuluvan maan                   toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
25957: viljelyskuntoon. Lisäksi useissa tapauksissa               nön aikaansaamiseksi, että jakokun-
25958: jakokunnan maalla olevalle asukkaalle on                   tien maillQ, ja sotilastorpissa asU.Vill6
25959: joku jakokunnan yksityinen osakas antanut                  vuoktamif!hille kuuluvien vuvkra-
25960: luvan alueen käy;htöön nähden. T•ämän                      al,_ueitten lunastamiskysymys     säätt-
25961: vuoksi jalrokuntien mailla vuokra-alueitten                taan nopeasti lopulliseen ratkaisuun.
25962: asukkailla ja sotilastorppien haltijoilla ei
25963:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1947.
25964: 
25965:                   H. S. Pesonen.                                Kauko Andersson.
25966:                   Penna TerVo.                                  Samuli Tervo.
25967:                   Heikki· Simonen.                              Juho Kärvonen.
25968:                                           Juho Pyy.
25969: 564
25970: 
25971:  IX,s4. -   Toiv. al. N:o 251.
25972: 
25973: 
25974: 
25975: 
25976:                                  Karppinen y. m.: Toimenpiteistä lunastuslainsäädännön ul-
25977:                                    koptwlella olevien vuokra-alueiden itsenäistäraiseksi.
25978: 
25979: 
25980:                                      E d u s k u n n a 11 e.
25981: 
25982:     Käsitellessään ed. Tainion y. m. tekemää       saitsevat sotilastorpparit ja yhteismailla
25983:  toivomusaloitetta n: o 51 (1945 vp.) lunas-      olevat vuokraajat.
25984:  tusoikeuden ulkopuolelle jääneiden torppa-          Kun sotilastorpat ovat isossajaossa mer-
25985:  rien, vuokratilallisten ja muiden vuokra-        kityt maanttaalista riippumatt(}miksi, ei
25986:  alueiden itsenäistämisestä, hylkäsi edus-         niiden lunastamiseen pitäisi olla enää mi-
25987: kunta sen sillä .perusteella, että asia on        tään aihetta. Tarkistusta vaatii vain omis-
25988: tutkimisen alaisena, ja että edellytetään hal-     tussuhteet, koska ne 'ovat monissa tapauk-
25989: lituksen, tutkimusaineiston saatuaan, ryh-        sissa sekavat. Onpa tapahtunut sellaista-
25990: tyvän sen vaatimiin toimenpiteisiin.              kin, että torpat ovat sulautuneet sitä ym-
25991:     Viime syksynä ovat tutkimukset loppuun-       päröivän tilan maihin.
25992: suoritetut. Osoittautui, että v. 1943 lopussa        Yhteismailla olevat wokra-alueet ovat
25993: <Oli sellaisia vuokra-alueita, joilla oli vuok-   useimmissa tllipauksissa aikanaan muodoste-
25994: J.'asuhd-e, 21,260 kpl. Ilman vuokrasuhdetta      tut jouto- y. m. arvottomille maille. Maasta
25995: c0levia oli 1,416. Pääasiallisesti Pohjois-       on vuosikymmenien, ehkä satojenkin ajan
25996: Suomessa olevia sotilastorppia ja yhteis-         maksettu vuokraa, j(}ka on aikojen kuluessa
25997: maan vuokraajia oli ensinmaini!tltuja 150         voinut nousta j(}pa lO~kertaiseksikin. Maa-
25998: ja jälkimmäisiä 1,164. Ajan kuluminen ja          tilkun raivaukseen käytetty VU(}kraajan työ
25999: etenkin oikeudettomassa asemassa olevien          on kohottanut maan arvoa yleisen maan-
26000: suuri lukumäärä olisi mielestämme edellyt-        arvon kohoamisen ohella. Kun alueiden hal-
26001: tänyt, että käytännöllisiin lainsäädäntötoi-      tijat ovat tulleet aikaisemmin sivuutetuiksi
26002: menpiteisiin olisi jo ryhdytty. Näin ei kui-      vuokra-alueiden itsenäistämisessä, ovat hei-
26003: tenkaan ole tapahtunut. Sitävastoin ovat          dän maanlunastusehtonsa lunastushintain
26004: asianomaiset, odotukseen kyllästyneet vuok-       kohoamisen vuoksi huonontuneet. Samaa
26005: ra-alueiden haltijat, joilla monilla on vuok-     voitanee sanoa muista;kin vuokra-alueista,
26006: rasitoumukset e. m. vuodenkin jälkeen päät-       nimenomaan niiden Innastaruisehdoista pu-
26007: tyneet, ja joista monia on peloiteltu hää-        huttaessa. Kun he saavat muusssakin suh-
26008: döillä, alkaneet toimia asiansa puolesta.         teessa oikeutta, olisi nämä seikat huomioi-
26009: Eduskuntapiireillekin ovat Simon kunnan           tava.
26010: alueella olevat yhteismaan vuokraajat ja             Edellä sanotun perusteella ehdotamme
26011: Pohjois-Suomen sotilastorpparit vaikeuksis-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26012: taan ilmoittaneet.
26013:     Mielestämme hallituksen on kiireellisesti               että hallitus kii1·ehtisi lunastuslain-
26014: ryhdyttävä odotettuihin toimenpiteisiin. Sa-             säädännön ulkopuolella olevien vuok-
26015: malla olisi kiinnitettävä huomiota vuokra-               ra-alueiden itsenäistämistä ja kiinnit-
26016: alueiden lunastamismaksuihin. Siinä suh-                 täisi siinä yhteydessä huomiota
26017: teessa lienee kaikkienkin' vuokraajien koh-              vuokra-alueiden lunastamishintoihin.
26018: dalla huomioitavaa. Erikoista huomiota an-
26019:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
26020: 
26021:                  Elsa Karppinen.                               Toivo I. Sormunen.
26022:                  Eino Tainio.                                  Sulo Muuri.
26023:                                                                                             565
26024: 
26025: IX,s5. -    Toiv. al. N:o 252.
26026: 
26027: 
26028: 
26029: 
26030:                                Ytti y. m. : Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
26031:                                   Viikin opetus- ja koetilalla stwritettavaa rakennustoi-
26032:                                   mintaa varten.
26033: 
26034: 
26035:                                     E d u s k u n n a 11 e.
26036: 
26037:    Korkein maatalousopetus on jatkuvasti          Viikissä ylioppilaiden tuleva asunto- ja
26038: siitä saaikka, kun agronomien opetus siir-        ruokalarakennus on. vielä ikeskentekoinen ja
26039: rettiin Mustialasta Helsingin y'liopistoon,      siellä oleva laboratoriorakennus -        joka
26040: tapahtunut hyvin ahtaissa ja puutteellisissa      viime kevääseen saakika on dNurt tilapäi-
26041: suojissa. Uusien rakennusten ralkentamista       senä sotavammasairaalana- on vielä sisus-
26042: Y'liopiston maataloustieteellisiä Jailto:ksia:   ta:matta laboratorioksi ja muutenkin vii-
26043: varten on suunniteltu jo vuosikymmeniä, ja       meistelemättä, olisi välttämätöntä, että
26044: täanä suunnitelma olisi ilmeisesti normaali-     näitä rakennustöitä vielä kuluvana vuonna
26045: oloissa jo saatu toteutetuksi. Eduskunta         !keskeytymättä voitaisiin jatkaa, etenkin
26046: on nimittäin jo kerran myöntänyt varat           k()Stka suuri osa rakennusaineistak:in (puu-
26047: maatalousrakennusten ralkentamista varten,       tavaraa ja tiiliä) jo nyt on varattu tähän
26048: mutta hallitus ei niitä tahtonut silloin käyt-   tarkoitukseen. Lisäksi on huomattava, että
26049: tää. Kolikeinta maatalousopetusta on myös        oppilasrakennulksen rakentamista olisi sen-
26050: suuresti haitannut koe- ja tutkimustilojen       ikin takia välttämättä jatkettava, !koska nyt
26051: puute, mutta tämäkin on viime vuosina             jo valmiina oleva kellarikerros muussa ta-
26052: sikäli saatu .poistetuksi, että valtio on luo-   pauksessa uhkaa tumneltua ja laboratorio-
26053: vuttanut yliopiston käyttöön ensin Malmin-       rakennuksen vuotuinen lämmityskustannus-
26054: kartanon ja sitten Vii!kin lato!kartanon.        lkin nousee 500,000 mk: aan, vaikika ei ra-
26055: Nä:iltä tiloja on viimeisten 15 vuoden aikana    kennusta voida käyttää alkuperäiseen tar-
26056: hiljal1een rakennettu ja kunnostettu käyt-       koitukseensa. Tässä yhteydessä on erityi-
26057: tämällä hyväiksi halpaa vankityövoimaa nii-      sesti korostettava, että Viilkin käynnissä
26058: den pienehköjen määrärahojen turvin,             olevia raJkennustöitä silmällä pitäen on
26059: jotka säännöllisesti vuosittain valtion me-      sinne sijoitettu vankisiirtola, jonka !kanssa
26060: noarviossa on tarkoitulkseen varattu. Tällä      on tehty määräaikana irtisanottava sopimus
26061: :tavailila on nyt pä:ämy niin pitkälle, että.    vankityövoiman käytöstä. Vankityötä on
26062: Vii!kin ilmetila lähivuosina koko laajuu-        myös käytettävä Viikin tilan :maatalous-
26063: dessaan voitaisiin ottaa opetus- ja tutki-       töissä siksi, kunnes oppilasrakennuksen
26064: mustoiminnan palvelukseen. Tämä olisi ai-        valmistuttua sinne voidaan ottaa ylioppi-
26065: van välttäanätöntä, !koska nykyisen yliop-       lasharjoittelijoita. Koska on ilmeistä, että
26066: pilastulvan aikana maataloustiedekunnan          Viikin rakennustöitä joka tapauksessa on
26067: vanhoihin, ahtaisiin laboratorioihin ja lai-     jatlrettava, aiheuttaisi vankisiirtolan hajoit-
26068: toksiin ei voida harjoitus- ja eri.koistöitään   taminen esimelikiksi vuodeksi suurta hait-
26069: suorittamaan sijoittaa näin suurta opiskeli-     taa tilalle ja valtiolle tur.hia menoja. On
26070: jamäärää. Samalla Viiikissä tarjoutuisi ti-      selvää, että rakennustoimintaa myöhemmin
26071: laisuus järjestää ylioppilaille mahdollisuus     jatJkettaessa vankityöv10iman käyttö - iku-
26072: su.orittaa kokeellista tutkimustyötä kotie-      ten tähänkin asti - valtion edun mukaista.
26073: läinsuojissa ja !kentällä, mikä nykyaikaisen     Selvyyden vuoksi viitattakoon siihen, että
26074: opetuksen kannalta on välttämätöntä. Koska       huomll!ttava o.sa nyt kysymyksessä olevasta
26075:  566                                  IX,s5. -    Viikin opetustila..
26076: 
26077:   määrärahasta ·palautuu täten vankityö-                alalla vallitsevaa nykyistä. kestämätöntä
26078:   palkikoina valti{)lle.                                tilannetta.
26079:     Kuluvan vuoden menoarvioon esitettiin                  Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26080:   Viikin rakennustöitä varten varattavruksi             !kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi
26081: · 10 milj. mar:k!kaa lähinnä oppilasrakennuk-           toivomuksen,
26082:   sen rakennustöiden jatJkamista varten.
26083:   Tämä määräraha hyväksyttiin maatalous-                         että hallitus antaisi Eduskunnalle
26084:   ministeriössä ja valtiovarainministeriössä,                 esityksen 10 miljoonan markan suu-
26085:   mutta budjettikäsittelyn viimeisessä 'Vai-                  ruisesta lisäyksestä kuluvan vuoden
26086:   heessa se näytiji.ä :b.alllituksen !toimesta. po:W-         tulo- Ja menoarvioon Viikin opetus-
26087:   tetun menoarvioesit.yksestä ilmeisesti siitä                ja koetilalla kii1·eellisesti suoritetta-
26088:   syystä, että asianomaisessa instansissa ei                  vaa mkennustoimintaa varten.
26089:   tunnettu kovkeimman maatalousopetUJksen
26090:        Helsingissä 13 päivänä helmi'kuuta 1947.
26091: 
26092:                     Matti Ytti.                                     Ka.lle Kirra.
26093:                     J. E. La.lllpiJlen.                             Martti 0. Xölli.
26094:                     Yrjö Welliag..                                  Samuli Simula.
26095:                                                                                                  567
26096: 
26097: IX,ss . ...,_ Toiv. al. N :o 253.
26098: 
26099: 
26100: 
26101: 
26102:                                     La..._ y.tp.: Mäi;irärahasta valtion kalatalousopiston ja
26103:                                       kttwstuskoeaseman perustamiseksi.
26104: 
26105: 
26106: 
26107: 
26108:     Kutel\ eduAllkuntapiireissä jo hyvi:p. tiede-   opetusta varten on tällaisiSi!a oloissa jök-
26109: tään,    ~     ~alatalousaian    aill\mattiopetus   ~oonildn mahdotonta.
26110: maassamme yhä ooelieen järjestämättä                   Te-holdntan blav~ien hoidon ja järldpe-
26111: siitäkin huolimatta, että m. m. eduskunta           räisen kalastuksen aikaansaamiseksi maas-
26112: jo vuosina 1937 ja 1943 sekä viimeksi 1946          samme kaivataan päteviä ammattimiehiä.
26113: 'lausui toivomuksen haUitu:kseHe kalatalous-        Näiden kouluttamiseksi tarvitaan maa-
26114: opetuksen saattamiaelksi ajanmukaiselle kan-        hamme kala1!alOOBOPiBto, joka opetusajan
26115: nalle, minkä Hsäksi eduskunta v. 1946               pituuden ja opetussisällön puolesta vastaa
26116: päätti myös lausua ha:Hituikselle toivomuk-         maamiesopistoa maatalousa!laHa. Opistossa
26117: sen kalatalousopiston perustamisesta maa-           voidaan antaa sekä meri- että sisävesika:las-
26118: Ihan. Ka1ataJlousammattikoulun puute on             tu.ksen .tietopuolista opetusta ja pitää
26119: kylläkin väliaikaisesti saatu poistetuksi si-       myookin ruotsin!ki~lisiä kursseja, iirosika va-
26120: ten, että v. 1·946 myönnettiin SaarijärveHä         kinainen opettajalrunta on ajateltu mah-
26121:  Tarvaalan maamieskoululla pidettävää 7             dollisimman pieneksi ja kutakin kurssia
26122: kk. pitiU·ista valtion kalastuskoulukurssia         varten joka ta.pa'Uiksessa •.tarvit:a,an eriokois-
26123:  varten 500,000 mk. Näin saatiin jo vuo-            opettajia. Ka!latalousopis:to toimisi ajoit-
26124: desta 1939 asti pysä:hdyksissä ()hlut Evon          tain sen mukaan, kuin alan ammattimies-
26125: kalastuskoulun toiminta jatirnmaan uudessa,         ten lisätarve vaatii. Varsinaisen koulutyön
26126:  tarkoitukseen paremmin sopivassa :paikassa.        ohella opistossa olisi järjestettävä lyhyem-
26127:  SamaHa on mainitun Evon blastuskoulun              piä kursseja :kalastajiHe, ika:lastuskuntain
26128:  .toiminta katsottava lopullisesti päätty-          esimiehiHe j. !11. e. Laitos tulisi •toimimaan
26129:  neeksi. EdeHeen varattiin v. 1946 menoar-          myöskin yiliopistossa ika:la.taJloutta opiskele-
26130:  viossa 1 milj. mk valtion kalanvilje:Jyslai-       vien tarjoittelu:laitoksena. Kalanvilj.elys- ja
26131:  toksen perustamiseksi Tarvaalaan si!lmä:llä-       kalaves•ien hoitotoiminta laitoksella olisi
26132:  pitäen valtion kalat!Ullousopiston perusta-         jatkuvaa. Tämä tye, !kuten kalastusteknii-
26133:  mista samaan paikkaan. Kuluvan vuoden              kan kehittäminen, vaatii käymntöä palve-
26134:  menoarvioon on niinikään otettu 500,000            levaa ikoetoimintaa. •Saatujen tietojen mu-
26135:  mk valtion ikalastmskoulukurssia varten,           kaan Tarvaala ka1anviljelyslaitoksillleen ja
26136:  sekä Hsä!ksi toinen 500,000 mk opetusväli-         •laajoine ympärinä olevine Keski~Suoonen
26137:  neistön ja ka:lanviljelyslaitoksen kaluston        kala- ja rapuvesineen sovel•tuu erinomai-
26138:  hankintaa varten.                                  sesti koetoiminnan !harjoittamiseen kalave-
26139:     Kun ikalastusammatt.ilkoulun perust.ami-         sien hoidon ja kalastusteikniika.n alal·la.
26140:   nen näin on jo hyväl'lä a!lul1la, olisi työ        Yhdistämällä saman J·aitdksen hoidettavaksi
26141:  saatava kiireeHisesti loppuun suoritetuksi,        sekä meri- että sisä vesiikalast•usalan .tieto-
26142:  sillä TarvB.Ja:lan maamieskouluHa ei voida          puolinen ja osaksi ikäytännöHinen, ikuten
26143:   jatkuvasti tilan ahtauden takia pitää ka!hta       pyydysva!lmistuksen ja venerakennuksen
26144:  koulua. Välttämättömän uuden !kaluston              opetuskin, sekä koetoiminta, luodaan vahva
26145:  hankinta ja opetuksessa tarvH:tavien !kiin-         perusta !kahdeHe kalataloutemme perusta-
26146:   teiden laitteiden rakentaminen kalatalous-         vaa laatua olevaHe toimintamuodo:Ue, am-
26147: 568                               IX,s6. -   Kalatalousopisto.
26148: 
26149: mattiopetukselle ja lkoetoiminnaHe. Laitok-        lot 110,000 markkaan, minkä ~isäiksi hyöty-
26150: silla tulisi siten olemaan sangen monipuo-         p-uol~lle on 'laskettava vesistöjen hyväksi
26151: lista toimintaa ympäri vuoden. Laitosten           suoritettu kalavesien hoitotyö ~klä ikalan-
26152: sijaitessa merenrannikoHa ei ikalataloudes-        poiikasistutukset.
26153: samme .tärkeätä ka:lavesien hoitotoimirntaa           Kun vesirikkaassa m8.8SSaiillllle ei ole yh-
26154: ja kalanviljelystä voitaisi niin tarkoituksen-     tään pätevää kalatalousammattikoulua eikä
26155: llllukaisesti järjemää. Meriamlastus:aJ.an !käy-   ainoatakaan kalastuskoeasemaa, ja edellä
26156: itännöHistä harjoittelua varten ()lisi oppi-       esitettyjen iaitosten ikuntoornsaattami:nen
26157: ilaat ~ähetettävä sitä varten järjestettyihin      vaati~ aiikaa, olisi ,JaiJtosten rakennustyöt
26158: harjoittelupaikkoihin.                             saatava kiireellisesti käyntiin. Tämän j6h-
26159:     Valtion !kalastu.skoululkurssiUa v. 1946       dosta e-hdotamme edellä esitettyilhin perus-
26160: saadut myönteiset kokemukset osoittavat,           teluihin nojaten eduskunnan pä3Jtettäväk.si
26161: että Tarvaala .hyvin soveltuu ika;lastuskou-       toivomuksen,
26162: Ilun ja koelaitoksen paikaksi. Ka1astusam-
26163: mattikoulun ja ka:lanviljelyslaitoksen toi-                 että hallitus ottaisi riittävän mää-
26164: miiilta voidaan myös saada tuottamaan val-                rärahan vuode1~ 1948 tulo- ja meno-
26165: tiolle tuloja, jotka ainakin osittain peittä-             arvioesitykseen valtion kalatalous-
26166: vät vuotuiset menot, sillä jo ensimmäisellä               opiston ja kalastuskoeaseman perus-
26167: Tarvaalan iJrurssiUa nousivat ra,haJlliset tu-            tamiseksi.
26168:       Helsings.~   helmikuun 10 päivänä. 1947.
26169: 
26170:                    Bemll LuukQ.                                Aapo Inkinen.
26171:                                                                                                 569
26172: 
26173: IX,s7. -    Hemst. :mot. N:o 254.
26174: 
26175: 
26176:                                  Rosenberg :m. fl. : A-ngående avlåtande av vroposition med
26177:                                      förslag till lag om en allmän statlig, premiefri försäk-
26178:                                      ring av enskUda yrkesfiskares fiskebåtar och storbra.gder.
26179: 
26180:                                      T i 11 R i k s d a g e n.
26181: 
26182:    Av alla yrkesgrupper i värt land ha             tiga oss SJtt :fordm, att effektivare åtgärder
26183: fiskerieta utövare hört .til:l dem, som sist       snarast vidtagws i sy:fte att främja denna
26184: kommit i åtanke, då det gälilt statliga eUer       nibringsgren och att dess utövare gamnJberas·
26185: kommuna:la understöd el1er hjälp i arman           en tryggadi existens.
26186: form. Och dock är fiskeriet, bedrivet som             Ett betydelsefulilit. steg mot d<etlla mäl
26187: yrlre, ett både tung1t och ti:lll liv som egen-    vore eniligt undertecknades åsikt, att en-
26188: dom r.iskfyllt a;rbete och kräver av sin ut-       Sk'i.lda yrkesfiskares fislrebätar och stor-
26189: övare skicklighet, uthä'lJ..ighet, vana och in-    br&gder, så<hma som storryssjar, skOt.&-
26190: sikter i många olika ting. Den fångst yr-          och notar, premi'Elfr~tt skulle av staten för-
26191: kesfiskaren med hjälp av dyra reds'kap så-         säkras tiilil. 50 % av deras dagsväirde. Er-
26192: som bätar, bragder o. s. v. lyckas bärga           sättnin.gSbeloppet borde u.tan omgålngar ut-
26193: inbringM" ieke under normwla år en pen-            fäs av enskild yrkesfiska:re, viliken ~nom
26194: ningaV1kastning, som motsvarar vä:rdet av          natur- eililer a.nnan ikrutastrof förllorat dylik
26195: det utförda aTbetet. Dessutom mäs,te man           storbragd e11er fiskehåt. För utfående av
26196: beaJkta de oberäkneliga :faktorer, som i form      försäkringssmnman skuHe följ!8ID.de villkor
26197: av ·natur- e1ler andra; katastrofer när som        uppställlias:
26198: hOO!t kunua drabba yrkesfiskarens båtar               att förolyekoo fiskebåt eller storbrngd
26199: och bragder. De göra hans liv ristkfyllt           tidigare inregistrerats hos det fislmrför-
26200: oeh hanls fmmt•id oviss. Visserligen har           bund fisklaren i fråga tHlliör eller hoo an-
26201: han möjilighet att delvis håHa sig skadeslös       nan däTtiil förocdnad myndighet; samt
26202: för sädan.a plötsliga olyckor genom försäk-           att yl1kes:fiskaren kan uppvisa ett veder·
26203: ri:ng av båtar och bmgder, och enHgt den           börligen stynkt irutyg :från det fiskargiile han
26204: aN riksdagen den 18 aprii 1946 .antagna Lag        t.1Hhör över, att :fiskebåt eUer bnagd pä
26205: om ändring av ~agen om fiskeri:försäkrilll~        nämnt sätt fÖJ"(jlyclkalts.
26206: förenillgar, som äga ribtt :til!l bidra.g av          En sådan [ag skuilile skänka fiSkaren
26207: sta.tsmedel, utbetalas numerw M försäk-            stöiTe ekonomisk säkerhet samt öka tili~
26208: ringstagare %, av skadans värde mot                förseln av :fisk i den allmänna marknaden.
26209: tidigare %, vilket utgör en förbättring               Hänvisam.de ti:ll vad ovan anförts :förealä
26210: av den gaml<a: !Lagen. Trots denna för-            undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
26211: bättring har försäkring av bvagder och bä-         besluta hemstäaJa,
26212: tar ieke blivit allm&l, emedan det överväl-
26213: digande fil.erbalet av yrkesfiskare äger ringa              ati regerinqen till Riksdagen nted
26214: möjligheter att 100ta'La de tallJltför höga för-          det snaraste måtte avlåta propositio~
26215: siikringspremierna.                                       med förslag till .lag om en allmä"'
26216:    Under de senaste krigs- och krisåren har               statlig, p-remiefri fm·säkring-'av en-
26217: fiskleriets nationa:lekonomiska betydelse gått            skilda yrkesfiskares fiskebåtar och
26218: upp :för aihlmäm.heten, oeh de er:farenheter              storbragder till 50 % av deras da{]s-
26219: vi fAitt i fråga om fislken som ett för vårt              värde.
26220: land ytterst viktiga näringsämne berät-
26221:         Helsingfors den 14 :februari 1947.
26222: 
26223:         Gösta. Rosenberg.             Elsa. KarppiD.en.             Max Sergelius.
26224:         Aimo Aaltonen.                Atos Wirtanen.                Aaro Uusitalo.
26225:                                       Albert Bro:mmels.
26226:                                                                                                  72
26227: IX,s7. -      Toiv. al. N:o 254.
26228: 
26229:                                       Rosenberg y. m.: Esityksen antamisesta laiksi yksityisten
26230:                                           ammattikalastalain kalastusveneiden ja kalanpyydlysten
26231:                                           yl~t8estä m~B<Uttomasta '{Jakuu~misesta.
26232: 
26233: 
26234:                                             E d u s ik u n n a .1 J e.
26235:     Maamme ikaikista ammattiryhmistä llm-                  rnvintoaineena, oikeuttaa vaatimaan, että
26236: •lastuksen •harjoittajat ovat kuuluneet niihin,            m~hdo1lisimman pian ryhdytään tehok-
26237:  jg:ita viim•i on muilot0ttu, Irnn on al!lut              koompiin 'toimenp~teisiin, jotka tM"koitta:vat
26238: ·ky&ymys vahtion tai kun1ruan tt~Mta. tai a.vus-           tämän eli'll'keinonhaa~ram~ edistäm:islä. ja sen
26239:  ~ muussa mtlt\d'{lf!8a;.               Ja kuitenkin       harjoittajien toi:rneewtulon turvatanl~.
26240:  kalastus, amm~tirua harjoitetturua, OOI; sekä                Merkiit~11i:nen askel .tätä. pä.ämäifä,ä
26241:  MBka.sta että niin h~n kuin omaisuuden                    kohti illisi aililelkirjmttaji'tln mielestä yksi-
26242:  pUO'Wa. v&a.l'railltäy.teiltiti. ,työtä. Se on am-        tyir;ten rammalttikalastaji;m k~usv~eiden
26243:  ma'MJ, johon 6i jokainen i:l~Iuw! muuta voi               ja suurpyydysten, S(jl1aisteu kuin auurry-
26244:  ryhtyä, ja se. vaatii harjoit.ta.jaltaif\.n taita-       sieni, verkkoj'e!DI ja nuotrt:ioo nmMutoJ} va-
26245:  voutta, tottmnusta ja Vlaistoo· monissa •eri-             kuuttaminew v.wliion toime:s.ti\1 50 %:iin
26246:  laisissa Måo~.                                           .ll!iiden k:ä.yvästji. ta.rvosta. Yim1tyiseu tun-
26247:     Saalis, j'Oilb. ammattikalaBtia.ja. k&!li:iden         mlllttikabbajam., joiroru on luonm.on- tai muun
26248:  p:yYlft,t.ivätlineidensi, lmten vell.eiiden, PYY-         omrettomuuden johdosta menettänyt tlUUr-
26249:  dyst~e~n. · y. m. avulla onnistun korjata, ei             pyydyksi:ä ,tai] kaflMtusaluksen, olisi Mi:t'tava
26250: nol'IDi~Ulilisi:na vuosina anna rahaJllii!Jta itu.ot-     mutkattOmasti korvaussumma.. V aku.ntus-
26251:  tool,· jO!kä "W.IStaa suorittetun työn. a'l."Voa. Sitä   sum:In:aJn saruniselle olisi aootetta.va. seuroa-
26252:  paiif.& on otettava huomioon ne ~askellUl.tto­            vat ehdot:
26253: mM; tekijät, ·kuten !luonnon- tai muut lm1las-                että mell!eJttityn kal.a.stusveneen W pyy-
26254: trofi't, jotka millo1n ,tahaJlUia. voiva!t kohdata         dyksen ~Ill rekisteröinyt se ~U&yhdi&­
26255: t~JllllM\tl~tajan veneitä ja pyydyksiä.                   rtys,, johoo Mianomffinen kalastaja ~WUU,
26256: Ne tekevät häsn/Ein eil.ämi:i.nsä vaamnttäy.t.ei'.        ·mi muu sitä. vail"ten .asetettu vimnomamen;
26257: sebi ja hänen tu}eV'aimmtema epävarmaksi.                 sekä
26258: T<»lm hänellä on mt~~hddllisuus <Jt~tttain tur-               >että ammatJtikailaata,ja voi: esi1:lf:.äi s,eu
26259: v-ta itsensä 86llaisten ä!km.listen · onnetto-             ~myhdistyksen, johon hän kuuluu,
26260: muuiksien varailta. v.alnmttam.aJ1la veneelU!ä            asianmukaisesti vahvistetuill ;todistuksen,
26261: j& pyydybensä.             Ka'lastusvaikuutusyhdis-       että klalafttll8Ve.ne ta.i pyydys on mainituJJ.a
26262: :tybistä, joillla cm oikeus saada avustusta               taval}Q menetetty.
26263: va:ltion varoista, amnetun lain muuttami-                     SeJHa;inen Wri rul!t.a:isi ka.lastaj&N.e suu-
26264: 8e!rt.a eduskunnan huhtikuun 18 päirvänä                   remman taloude1!lil:!en varmuuden sekä li-
26265: 1946 hyväksymän lain mwaa.n maksetaan                     säksi ·~isäisi ka.lan saa'Illtia yleiseen kaup-
26266: nyttemmin vaku'll'tuksen otrt:aja!lle 314 va-             pa;am.
26267: hingon määTästä aikaisemman 213 : n <ase-                     'Edellä ootettyyn viitaten a<llelrirjoitta-
26268: mesta, miklä merkitsee parannusta vanhaan                 noot ehdottava~t kunnioittaen, että edu.s-
26269: lhltkiitn. ·Tästä •:rwmmnuksest.a huolimatta ei           'lrnntaJ päättäisi hyväksyä· toivomuksen,
26270: pyy-d~t-0n ja, veneen va!kuutta.mine,n. ole tul-
26271: lnrt yJeiseksi, koska <amm:a.ttikalasta,jien va~-                        että hallitus kiireellisesti «.tttaisi
26272: 1tawn suuren enemmistön mahdOllisuudet                             EdW~kunnallt  esityksen laiksi ?Jksi-
26273: m~ ltorkei>tllll vakuU!tusmadumja ovat vä-                         tyistsn ammattikalastajien • Jclllasttii.IJ.
26274: häiset.                                                            veneiden ja PY1Jdlysten yleisestä mak.
26275:     Viimeisin'ä sota- ja kriisivuosina on kalas-                   suttom:tma ookwttamisesta ~alticm
26276: tuberu, katnSilJlltaJ1oud~Himen merk~tys selvi:n-                  toimesta 50 %:iin niiden kÖA.Jvästä
26277: n'Y'f, yle:isöllle, ja ik:okemukset, joita olemme                  m·vosta.
26278: saanJOOt ka11asta moomme erittä1n tärkeänä
26279:       HeJsmgissä 14 päiVliinä h~lmikuuta 1M'7.
26280:           Gösta Rosenberg.                  Elsa Karppinen.                      Max Sergelius.
26281:           Aimo Aaltonen.                    Atos Wirtanen.                       Aaro Uusitalo.
26282:                                             Albert Brommels.
26283:                                                                                                      ö"/1
26284: 
26285: IX,scS. -      Toiv. al. N:o 255.
26286: 
26287: 
26288: 
26289: 
26290:                                      MallQmlä,ki y. m.: 'foimenpiteistä H elsing{n kasvatusopilli-
26291:                                         sen talouskQ'Ul!un ja Helsingin käsityöopiston viran ja
26292:                                         toimen haUijain eläkeoikeuden lailla jä1·jestämiseksi.
26293: 
26294: 
26295:                                            E d u s k u n n a 11 e.
26296: 
26297:    VaiJt.ion w~isi yleensä ihu&eb,tia kaikkien           tuva eläkeQiikeus kuitenkin vasta anWSi
26298: koulujen opettajainvrulmistuk~ta. 1\futta                näissä .1ait()ksissa toiruiviJlik täyden turvalii·
26299: ~b.u~Jlailta on yhä ~ed~Lleenkin meidä~. waas-           suqd~n .tunteen ja. myöskin .tabågi ;ede~
26300: ~ $]t®j. että tyttöjen !kliaityön ja' i}roti-.           pä,tevi:en ja. onnisttmeiden <Jt~ttajien aaa.-
26301: ~uden qpettoajioa VJalmisteti:J..Ml; yksityisissä        misen ja pysymisen näissä la.itoks~.. IU;ie
26302: Iaitoks~, joiden ottaminen valtion ih:altuun             kl.iwks.en. etu ~ vaa;tH, etltä !()ll§tefkjå.p. -
26303: on: tosin hll.ll'kinna,n ~loa:isena. Nämä opetta-        t~l~ opetta.ja.t todella. aina Ja~kana~ voo-
26304: jaiuv'8JlmisttUJlai~t, Heilsingi~ kasvatus-              ~ jitttliä. vi'l'ka.Usa. illiuQiwtpiin käsiin, kun
26305: opiJ!titn® tJalouakowlu ja lle~ingin käsityö-            heidan vanhuudenpäivänsä vaån ovat ;tut1oot
26306: opiSto, ovat Qiljt~t toimi•nnassa. jo yli ptloli         tutwaltuU~i.
26307: vuosilm.Wa ja ()va.t !kaiken aikaa. myöskin                Ed~llä.Qlevaan
26308:                                                                         viitaten ·ehdotamm~ edus-
26309: olleet v~tio.n vaLvonnan ailla:isia.                     kunnan hyväksyttäväksi toivoomkstm,
26310:    ltjmm.cnd·ä. vuosia on näiden l•aitosten
26311: opetta,ji&to     ollut   vakinaisel!};a.   kannalllkt.              ef.tä ludlitus ryhtyisi toimcn,pitei-
26312: Mutta sensi•jaan heidäon eläkeasia'llSa on                       siin Helsingin kasvatusopillise-n t(J•
26313: alvan järj(!SI;ämättä. Tiewnicin on mabdO'l-                     louskQUlun ja 1Jelsingm kiiSi.tr(Wpis·
26314: l'~ta.~ että näiden 1laitosten OJrettajat voivat                .ton vira-n, ja toim~n luatijain elii.ke~
26315: saa.d:& ylimäära.iaiä e!läktkeitä. Lakiin .perllii-            .
26316:                                                                  Wr,e:uiien järjestiimiseksi
26317:                                                                                    ;.
26318:                                                                                              lailla.
26319:          H61singissä 14 päivinä· helmikuuta 1947.
26320: 
26321:                     Aino Ma.lka.mäki.                                'Aino Luostarinen.
26322:                     Aino tehtokosld.                                 l;aisa. Billelä.. ·
26323:                     Elli Nurminen.                                   Ebba. östenssoti.
26324:                                             Olga. L. Terho.
26325:  72
26326: 
26327: IX,s9, -   Toiv. al. N:o 256.
26328: 
26329: 
26330: 
26331: 
26332:                                 Terho y. m. : Kotitalouskorneiden hankkimisesta tna4talous-
26333:                                    koneasemille.
26334: 
26335: 
26336:                                     E d u s k u n n a !ll e.
26337: 
26338:    MeiHä on viime aikoina alettu kiinnittää        puute muodostaa kotitaloudessa naishlle
26339: huomiota maatalouden koneeHistamiseen.             huomattavan työnlisän ja tekee sen eritJtäin
26340: Maaseudun kotita!lous sitävastoin on edel-         raskaaksi. Muun vedenkulutuksen ilisäksi
26341: leen jäänyt tässäkin suhteessa huomiota            pyykinpesu muodostaa huomattavan lisän
26342: vaille. Tuhannet pientalouksien perheen-           veden kulutuksessa, ja pienviljelijäemän-
26343: emännät ja naiset joutuvat. jatkuvasti suo-        nän työtaakassa. Myöslcin kunnollisten
26344: rittamaan ,taloustyöt mitä alkeellisimmissa        pesupaikkojen puute on sitä osaltoon ~isää­
26345: oloissa ja vailla minkäänlaisia ltekniUisiä        mässä. Tutkimusten mukaan m. m. 3,000
26346: apukeinoja. Varsin yleisesti pientalouk-           taloudessa vain 2 % :lla oli käyftettävänään
26347: sisa ta!loutta hoHava nainen joutuu osallis-       pesutupa. 4 % pesi pyykkinsä ltallvisinlcin
26348: tumaan myöskin varsinaiseen maataloustyö.          ulkona ja loput. noin 94 % pesivät pyyk-
26349: hön. Täten hänen työpäivänsä muodostuu             kinsä asuinhuoneessa, navettakeittiössä · tai
26350: sekä raskaaksi että pitkäksi.                      saunaneteisessä. Pyykin kuivaus talvisai-
26351:    Sitä osoittavat m. m. seuraavat numerot:        kaan tapahtuu maaseudulla etupäässä
26352: Maaltalouden koneellistamiskomitean las-           asumhuoneessa. Työn vaivaloisuuden li-
26353: kelman mukaan oli noin 750,000 maamme              säksi siinä piilee 'lukuisia terveydelle vaa-
26354: kotitalouden hyväksi suoritettu työ ennen          rallisia tekijöitä.
26355: sotia vuosittain noin 313 mHj. markkaa pal-            Työtehoseuran il:utkimukset osoittavat,
26356: kattua ja 6,000 milJ. · tnarkkaa palkatonta        että jo yksinomaan keittiön tarkoituksen-
26357: työtä. Jos vertaamme summaa nykyiseen              mukaisella sisustuksel1la voidaan naisen työ-
26358: rahanarvoon nousee se moninkertaiseksi.            päivä tehdä noin 3 tuntia lyhemmäksi. Jos
26359: Palkaton työ jää etupää&sä juuri pienvilje-        vielä konellistettaisiin karjatwlouden piiriin
26360: lijätalouksien oswlle. Työtehoseuran ja v.         kuuluvia rtöitä, jotka nekin pienWouksissa
26361: 1938 ·annetun vaLtion 1:\oti'tail.euskomitean      tavallisesti suoritetaan naisten voimilla,
26362: tutkimusten mukäan'· näiden naisten työ-           niin tulokset olisivat palljon .suuremmat.
26363: päivä kylvö- ja sadonkorjuulllikoina muo-          Karjatalous on meillä suurin piirtein ko-
26364: dosltuu keskimäärin 16 tuntia pitkäksi.            neeHistamaton. Tutkimusten mukaan esi-
26365: Matka, jonka he kotitaloustehtäviä suorit-         merk~ksi lypsykoneita v. 1941 koko maassa
26366: taessaan joutuvat päivittäin kävelemään,           oli vain 292. Separaatil:oreita samojen !tie-
26367: voi olla 30 kiilometriäkin.                        tojen mukaan noin 56 jokaista 100 viljel-
26368:    Saman kotitalouskomitean tutkimusten            mälä kohti. Twlkoon IJ.isälksi mainituksi, että
26369: mukaan 3,000 pienviljelijätaloudessa valin         säilöntä- ja puutarhatyöt pienvilljel:mita-
26370: 19 %: lla on vesijohto navettaan, karja- ja        ~ouksissa suoritetaan niinilkään enimmäk-
26371: asuinrakennuksiin vain 2-3 %:hla. Kaivo            seen ilman tarkoituksenmukaisia koneita ja
26372: on noin 70% :ila ja loput, 8-9·% ha-               la.1tteil1:a.
26373: kevat taloudessa tarvittavan veden luon-              Ruotsi tarjoaa meille tässä suhteessa huo.
26374: nonmuodostamista vedenottopaikoista, joi-          mioonotettavia esimerkkejä. Siellä teknilli-
26375: hin maltlm vaihtelee 20-70 metrin välillä.         set laitteet kotitailoudessa ovat hyvin ylei-
26376: Mainitun maksimimatkan ylitykset ovat si-          siä. Navetoissa ja asuinrakennuksissa OJ!
26377: täpaitsi hyvin yleisiä. Jo siis vesijohtojen       viemärit ja vesijohdot. Sörmland~ esim.
26378:                                    IX,s9. -     Terho y. m.                                573
26379: 
26380: on pitäjää käsittävä vesi- Ja viemärijohto-      viljelmäseudut, joihin ei varojen puutteessa
26381: osuuskunta. Yhteispesulat maaseudullakin         voida maatal,ouskoneasemia perustaa. Nii-
26382: ovat yleisiä. Samoin on leivän valmistus         hin olisi kuitenkiin perustettava erikoisia
26383: muodostunut tehdasmaiseksi, joten pienvil-       kotitalou'tta palvelevia koneasemia. Niiden
26384: jelijätalouksienkin emäntä vapautuu tällai-      avulla helpotetaan naisten työtaakk.aa koti-
26385: sista voimia ja aikaa kuluttavista töistä.       taloudessa sekä vapautetaan monta työtun-
26386:    Työtehoseuran ja Helsingin yliopiston         tia muuhun työhön tai lepoon. Työ maa-
26387: maanvhljelystaloudellisen laitoksen tutki-       seudun pientalouksien kotitaloudessa muo-
26388: mukset ovat osoittaneet, että kannattavai-       dostuisi siten tuottavammaksi ja vähemmän
26389: suus- ja laatuvaatimukset eivät ole es-          rasittavaksi.
26390: teenä !leivänvalmistuksen koneeliistuttami-         Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
26391: selle meidänkään maaseudullamme.                 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26392:    Meiillä on kotitalousneuvontaa harjoitettu
26393: jo pitemmän ajan, mutta pelkkä neuvonta,                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
26394: vaikka sen merkitystä ei voida kie1tää, on              siin na'i$ten työtä helpottavien koti-
26395: tehotonta ilman :taTVi!ttavia teknilLisiä vä-           talouskoneiden hankkimiseksi perus-
26396: lineitä. Kun meillä ny,t parhaihlaan suunni-            tettavien maatalouskoneasemien yh-
26397: tellaan koneasemien perustamista maaseu-                teyteen, sekä että pienviljelysalu-
26398: dulle, olisi suunnitelmaan yhdistettävä                 eille, joille ei maatalouskoneasemia
26399: myöskin paikkakunnalla tarpeellisten koti-              vielä voida pet·ustaa, muodostettai-
26400: taloustyötä helpottavien koneiden hankinta.             s_iin kotitalouskoneasemia.
26401: Erikseen olisi huomioitava sellaiset pien-
26402:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
26403: 
26404:                  Olga, L. Terho.                              Nestori Nurminen.
26405:                  Sylvi-Kyllikki Kilpi.                        Martta Salmela-Järvinen.
26406:                  W. Metsäranta.                               Antti Virtanen.
26407:                  Elli Stenberg.                               Eino Tainio.
26408:                  Antto PrunnUa.                               Antti J. Rantamaa.
26409:                  Juho M"åkelä.                                Kaisa Hiilelä.
26410:                  Toivo Kujala.                                Anna Nevalainen.
26411:                  Heikki Simonen.                              Tyyne Tuominen.
26412:                  Aino Ma.lkamäki.                             Elsa Karppinen.
26413:                  Toivo I. Sormunen.                           Konsta Talvio.
26414:                  Hugo Manninen.                               Kaisu-Mirjami Rydberg.
26415:                  Aino Lehtokoski.                             Hertta Kuusinen.
26416:                  Aino Luostarinen.                            Anselm Alestalo.
26417:                  V. Riihinen.                                 Walter Kuusela.
26418:                  Arvo Riihimäki.                              Aaro Uusitalo.
26419: 574
26420: 
26421: IX,9o. -    Toiv. al. N:o 257.
26422: 
26423: 
26424: 
26425: 
26426:                                    Lahtela y. m.: Kotitalousopetuksen edistämisestä Lapin Uiii-
26427:                                        nissä.
26428: 
26429: 
26430:                                          Ed uslk un:n aHe.
26431: 
26432:    Lrupin. lälil!lissä toimi ennen tailvisodan          on kotitalousneuvojiern valmistUJSlaitM, jon-
26433: puhkeamista; kotitalouskoulut Inarissa,. Ro-           ka otpp:Htaat jo oorjoitteluvuotena voisivat
26434: vaniemeUä ja AHatornii()SSa. Sodan jälkeen              apuneuvojma .tutustua lrentäd!ä Lapin eri·
26435: ei koko aäänissä ole Oililut !toiminnassa ainoa-       koisiin o'loihin. Se puutJiieellimlen tilanne,
26436: taikaan maataloudellista kotitaJlousoppiilai-           jossa Lapim. ~äänin väestö on elänyt ja elää
26437: tosta;,. vaiklka !kansan kotien kohottamisen pi-        nytkin oilisi valtiovflJMan truhdlta autettava
26438: täisi olla !ensiarvomen asi·a maalkunnassa,             oikeihle rairteille. Oikeille :ra:iteHil.~ saami-
26439: jossa pami!hlaan kymmeniätuilrans:ia koteja            .seksi olisi ailruksi järjestettävä maltdollisim-
26440: ralke:1lllletaan ja ikallustetaan uudelleen, jossa      m~m pi81n seurruavat opetus~1toikse.t:
26441: Jootien Jtaloudeliliinen asema paikoteHen on               Rovaniemen maaJlaiskunnassa sijainnut
26442: varsil:t heikko ja WoudeJ.Hsen ajattclnn                Rovaniemen kot.it:alouskoulu olisi muutet-
26443: opettamimen on sentäiliden väJlt.tämätöntä.             tava lkotirtrulousopistoksi ja siilile :ralkoonetw.va
26444: Lisäksi voi ma:ai1tapako alueella saada man             ~ki lrou~ruralrennukset, että Lapim. ~ää­
26445: suuret mittasuhteet väJestön o1tua sotavuo-             niin saataisiin jaJtJkuvasti kotitrulousnoovojia
26446: sma poissa kotiseudlllltaan kuu!ktausi- ja              omasta maakunnasta.
26447: vuosim.ääriä.                                               KemijäTven !kuntaan olisi kiireellisesti
26448:    Kun IIOOaSSa!Ihm.e on ytleensäkin ilrovm vä-         perustettava jo kauan odotettu l(lmäntä-
26449: häm. mruatalloudellisia ikotita:lousOlp!pilaitoksia,    koulu. :Mainitun kouilun !perustamista on
26450: on: vain muutamat !harvat tytöt Lapin llää-             maatalouslhal>litusk:ilh pitäny;t niin .tarpeeilil:i-
26451: nistä voineet viime vuosina pä!ästä Keski- ja           sena ja ikiireetJJ.dsest:L järjestetttävänä, että jo
26452: Etelä-Suomessa sijaitseviin emäntäkoului-               ku.il:uvarn vuoden tulo- ja menoarvioon on eh-
26453: hm, koSka nHhm oo ollut niin pallijon ha-               dottanut otettavalksi määrärtahan. Ja Kemi-
26454: kijOO.ta, että vain oman paikkakunnan ja                järven kunta on myöskin tarjoonut val.tiolil:e
26455: lähiseudun nuoret [118.ise.t ovat niihin osaksi         omistamistaan Kotamn ja JärvenhaTjun
26456: sopineet. Pitkät ja !k:ai11iit matkat myöSkin           tiiloista aftuetrta, jonka tammattivirasto rtoi-
26457: osaltaan vaikeu1Jtavat kaulmna olevissa kou-            mittamansa tarkastuksen perusteella on ilmt-
26458: luissa käyntiä varsinik:i111 vähävaraisen väes-         sonut sopivaksi ikoulunpailm!ktsi ja joka oHsi
26459: tön ikesilruudessa, jota Lapin i1äänin väestö           iLunastettava valtiolile ja siihen :rakennettava
26460: suurirn.ma1ta osai1twam: on. Keski- ja Ete~lä­          koulun tarvitsemat rakennukset.
26461: Suomen koulujen opetus ei myöskään ole                     KeSki-Lappi'a varten olisi perustettava
26462: sovelllettu Lapin erikoisiin dlosuhrt:eisim. Jos        emäntäkoulu Kittiilän kuntaan. KitJtiiLän.
26463: :todelila halutaan saada Lapin i1ääinin t:ailou-        kunna111 keskuksessa orn vapautunut Lapin
26464: deli1iset olot !pOhjia myöten lkestäväHe poh-           tuomioikunnarn ltuomari:n virlmtalo,. jota sekä
26465: ja:ll~ on ~ähdettävä kodeista ja rnaisista ja           Kittillän kunta että Lapin mootalousseura
26466: naisiihl.e annettavasta rt·aloudeHises.ta ilmsva-       ovart anoneet emäntäkoul'Uia varten. Paikka
26467: tuksesta ja sitä vwten a!lueene perustettava            on erittäin sopiva sarnottunn tarlkoitukseen.
26468: usearrnpia pi'eniä emäntäkouluja, joissa ope-               Pohjois-Lappi !tarvitsee Olffian emäntäikou-
26469: tus vastaa ikrmkin seudun paikallisia oloja             lrm varsinaista Lapin väestöä varten. . Ina-
26470: ja on rtehokkia;ampa;a opetuksen muodos-                riin lkunnan Ivalossa on vuodesta 1943 al-
26471: tuessa henkillölkohtaisemmaks1. Yihtä tärkeää           kaen ollut varattuna ~ap:paillaisia varten rtar-
26472:                                         JX,9o. -       Lahteia y. m.                                      575
26473: 
26474: koitetulJ1e emäntäkou:lul'l<e Könkäänjärven              ruolkatrulouden, kodinhoidon, ~astelllhoid6n,
26475: maatiilia, josta sa'ksaJaiset sy:ksylilä 1944 polt-      kotieläiihoidon, käsitöiden ja pu:u:barhanhoi-
26476: tivat k:aikkri: raikennuikset, joissa pieni 'koulu       don [isäksi opetetaan myöskiJ:L yht~iSkun­
26477: olisi voinut toimia. Kun paikka sijaitsee                naillisia aineita, ovat ~riikoisen tärkeitä
26478: keSkelilä [appalaisasUJtus:ta, olisi: koulu ~ap­         tailouskeskuksia, kiinteitä neuvonta-asemia
26479: palaisten .taloude!lHsen aseman tukemiseksi              ja varsinrlcin varattomien: kotien emäntien
26480: saatava ;ensi tilassa toimintaan. Pol1tettujen           tuki ja itu!"Vla, puhumattakaan siitä tuesta,
26481: rakennU!Sten ;tilaNe olisi rakennettava uudet            minkä tpa:ilkallinoo kunta ja seurakunta saa-
26482: koulr\lrak~nnukset.                                      vat niiden vaiistuneesta opettajaJkunnasta ja
26483:    Lapin Jääuin länsiosaan Tornionjokhr•a.r-             heidän johdoililwau työskentelevästä oppiJas-
26484: teen, jossa olot ovat pa.JjOJL edellä edeJ.ilä-          joukosta.                                   .
26485: mruinituista seuduista ja muutoinkin aivan                   Kun alueen harva asutus ja vailooat
26486: ooisenlliaiset, olisi oma siikäläisiä oloja vas-         liiiken.ilJeoilot vaativat koti.talou:sopetulksen
26487: taava emäJILtäkoulu rperustett1ava johonkiin             ja myöskin ilrotitalouskonsulen:ttien j•ärjastä-
26488: sopivaan pai~ka:an ja sitä variten hankittava            mistä; ja kotiltail.ousneuvonta;a, on vällttärnä-
26489: maatila.                                                 tön.tä, että vailJtio tiiällä palkkaa !kaiklki ikon-
26490:    KauplHIIlci'Oiloja si1lmäi!Jlä pitä.en olisi Ke-      swentit ja neuvojat ja 1asettaa heidät asian-
26491: min bupunkiin perustettava valtion ta1ous-               tunrtemul!!ta omaavien Lapin maatalousseu-
26492: koulu, jotta tämä ikiaja teoHisuusikaupunki              ran ja Pera..Pohjolan maanviljelyBB~euran
26493: saisi ik'Otien :tJarvetta rtyydy,t.tävan kotitalous-     käyt,töön. Toimia!lueen laajuuden ja vaikea-
26494: opphlairoksoo.                                           Jmilkuisuuden. vuoksi oiliisi asetettava kaJksi
26495:    Mainitt-Hjen kowujen kautta voisi Larpin              konsu.ienttia, kummankin seuran abiteelle
26496: läänm aikaan salada voimakkaan ta1loudel-                ta.rpere]_Hn~n määrä neuvojia kuhunkin ikliD-
26497: lisen illousun, jota se nyt sen tuhoisw. hävi-           Itaan;. että saataim.•irn tehokas neuvontatyö
26498: tyksen jäililreen;, minkä se Oill saanut kokea,          aikaan.
26499: kipeästi !kaipaa ja rtarvitsee paljon suurem-                Edellä esitettyyn viitaten iku:nnio:iJbtiai(ill
26500: massa määrässä kuin tmiikään muu maanosa                 ehdotamme eduskuJ:LOOill hyväksyttäväksi toi-
26501: maassamme.                                               vomU!ksen,
26502:    Sen jälkeen !kwiil1 llllJilinitut koulut saatai·                    etltä 1wllitus ryhtyisi kiireellisiin
26503: siin toimeen, voitaisiin huomioida Rovanie-                         toimenpitei-siin       kotit.U:Wusopetuksen
26504: men kauppaJlan ja. Kemijärven rtwevan                               ~distämiseksi Lapin läänissä perus-
26505: kauppailan Wouskou:Lut sekä SodJanikylän,                           fatoolkt kotitalous<Jppil.a!itoksia sanot-
26506: Salil.an, Posion ja muiden seutlljeR lkoti-                         tuun lääniin ja ptdkkaarruJlla 1wti-
26507: taJ~mtta ik:oske'V'at järjestelyt sen mukaan                        ta!louskonsu7Je1tt:f:~}4 ja neuvojia La-
26508: kuin tarvetta esi.intyy.                                            pift. mootalousseuran ja Perä-Pohjo-
26509:    On huomattava, että emäntäkoulut, joissa                         lan maanviljelysseuran alueelle.
26510:          Helsingissä helmikuun lS päivänä 1947.
26511: 
26512:          M. 0. Lahtela.                   S. Salo.                           Toivo Ikonen.
26513: 576
26514: 
26515: IV,91. -   Toiv. al. N:o 258.
26516: 
26517: 
26518: 
26519: 
26520:                                 Niskala y. m.: Toimenpiteistä mieskäsityökoulun perusta-
26521:                                    miseksi Karungin kuntaan.
26522: 
26523: 
26524:                                     E d u s k u n n a ll e.
26525: 
26526:     Kansalaisten ammattitaidon kehittämi-          Yhä kasvavat vaatimukset tuotteiden
26527:  seen on valtiovallan puolesta kiinnitetty      laatuun nähden aiheuttavat sen, ettei isiltä
26528:  viime aikoina vakavaa huomiota. Tämä on        opittu ammattipätevyss kuitenkaan enää
26529:  kumminkin kohdistunut enemmän kau-             riitä. 'Todistuksena siitä on se runsas oppi-
26530:  punkeihin ja asutuskeskuksiin, kuin varsi-     laiksi pyrkijäin joukko, mikä kiertäviin
26531:  naiseen maaseutuun. Esim. sellaisia vaati-     mieskäsityökouluihin on ollut. Harrastus
26532:  mattomia ammattikouluja kuin kiinteitä         ammattitaidon kehittämiseen takaa sen,
26533:  mieskäsityökouluja on verrattain vähän         että käsityötaito ei tule häviämään vielä
26534: Muun muassa Lapin läänin läntisessä             tulevien polvienkaan aikana paikkakun-
26535:  osassa, Tornion- ja Muonionjokilaaksossa,      nilta.
26536:  ei ole yhtään sanotun alan koulua. Tämä           Kaiken tämän edellytyksenä on, että
26537: laaja alue, jolta rauhan aikana voitiin         nuoret miehet kotona saamansa ammatti-
26538: tyydyttää rajan toisella puolenkin asu-         taidon lisäksi hankkivat pätevää ohjausta
26539: vien kotiteollisuusalan tarpeita ja sitä        sanotun alan koulussa. Kun Karungin
26540: tietä hankkia toimeentulolle välttämätön        kunnassa, jolla on keskeinen asema koko
26541: lisä, on jäänyt käsityötaidon kehittämi-        jokilaaksoon nähden, on nykyisinkin
26542: sessä vaille sitä huomiota, jonka se olisi      enimmän käsiteolliauuden harjoittajia, oli-
26543: ansainnut.                                      sivat siellä parhaat edellytykset mieskäsi-
26544:    Ei vain vientiä varten, van myös Lapin       työkoulun sijoittamispaikkana.
26545: asukkaiden ja poromiesten suksi- ja reki-         Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
26546: tarpeen sekä muidenkin käsiteollisuusalan       ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
26547: tarpeiden tyydyttäjänä on alinen Tornion-       vomuksen,
26548: jokilaakso tästä huolimatta ollut ja on
26549: edelleenkin määräävässä asemassa. Niinpä                   että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
26550: sellaisessa pienviljelijäpitäjässä kuin Ka-             siin kiinteän mieskäsityökoulun pe-
26551: nmgissa 25% asukkaista pientilansa hoi-                 rustamiseks-i Kcwungin kuntaan.
26552: don ohella harjoittaa huomattavaa koti-
26553: teollisuutta.
26554:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
26555: 
26556:                Markus Niska.la..                              Martti Miettunen.
26557:                Lauri Murtoma.a..                              Yrjö Hautala.
26558:                Kusti Eskola..                                 M. 0. Lahtela..
26559:                                                                                              577
26560: 
26561: IX,92. -     Toiv. al. N:o 259.
26562: 
26563: 
26564:                                   E. Nurminen y. m.: Toimenpiteistä tehokkaan kodinhoitaja-
26565:                                      koulutuksen järjestämiseksi kunnallisten kodinhoitajien
26566:                                      valmentamista vat·ten.
26567: 
26568:                                       E d u s k u n n a ll e.
26569:    Kunnallinen kodinhoitajakysysmys on                lVIaassamme ei kuitenkaan ole vielä yh-
26570: meidänkin maassamme tullut yhä ajankoh-            tään valtion tukemaa oppilaitosta kodin-
26571: taisemmaksi. Monissa eri yhteyksissä on            hoitajien kouluttamiseksi, vaikka eduskun-
26572: jouduttu alleviivaamaan sitä suurta työ-           nan viime istuntokaudella hyväksyttiin
26573: taakkaa, jonka alaisena maamme perheen-            maatalousvaliokunnan myönteisen lausun-
26574: emännät ovat etenkin vähävaraisissa palk-          non tukemana toivomusaloite, jonka mu-
26575: katyöläis- ja pienviljelijäpiireissä. Ja tun-      kaisesti esitettiin, että hallitus ryhtyisi
26576: nettua myöskin on, että heidän asemansa            kiireellisiin toimenpiteisiin pysyväisen ko-
26577: järjestelyyn ei riitä muita ammattiryhmiä          dinhoitajaktmlun perustamiseksi Säämin-
26578: koskeva sosiaalinen lainsäädäntö, sillä            gin pitäjässä sijaitsevaan valtion omista-
26579: heidän työaikaansa, vuosilomaansa, y. m.           maan Rauhanlinnaan. Meillä on toistai-
26580: seikkoja ei voida määritellä samoin pe-            seksi toiminnassa vain yksi kodinhoito-
26581: rustein kuin muiden ryhmien ja niinpä              opisto, jota Mannerheimin Lastensuojelu-
26582: heidän asemansa onkin vielä suurin piir-           liitto pitää yllä ilman valtion tukea. Mutta
26583: tein kokonaan järjestelemättä.                     tämäkin opisto voi ottaa kerrallaan vas-
26584:    Kunnallinen kodinhoitajajärjestelmä tuo         taan vain 26 oppilasta, joten tämän alan
26585: osaltaan määrätyn helpoituksen heidän              oppilaitosten aikaansaaminen on kipeän
26586: asemaansa. Kunnallinen virka:ilija kodin-          ajankohtainen kysymys.
26587: hoidon alalla on aivan yhtä välttämätön               Kun edellämainittu uusi laki astuu voi-
26588: kuin varsinaisen terveyshuolionkin alalla.         maan, pakoittaa se kodinhoitajien koulu-
26589: Tämä näkökohta onkin voittanut jo huo-             tuksen järjestämään kokonaan uudelle
26590: mattavasti alaa ei vain yleisen mielipiteen,       pohjalle. Mutta sitä ennen olisi jo ryh-
26591: vaan myöskin valtion ja kuntien vastuun-           dyttävä valmistaviin toimenpiteisiin sopi-
26592: alaisten elinten taholla. Lähiaikoina edus-        vien     koulurakennusten      hankkimiseksi
26593: kunnan käsiteltäväksi tuleva lakiehdotus-          y. m.. käytännöllisten seikkojen selvittä-
26594: kin, joka tarkoittaa kunnallisten kodin-           miseksi, että koulutus voitaisiin aloittaa
26595: hoitajien toimen järjestelyä ja valtion ja         jo ennen lain voimaantnloakin, sillä jo nyt
26596: kuntien osuutta järjestelmän käytäntöön-           on tuntuvaa puutetta pätevistä kodinhoi- .
26597: panossa,. osoittaa asian tulleen kypsyys-          tajista. Edelläesitettyihin perusteluihin vii-
26598: asteelle.                                          taten allekirjoittaneet kunnioittaen ehdot-
26599:    Lakiehdotusta laatineen komitean mie-           tavat eduskunnan päätettäväksi toivo-
26600: tinnön mukaan veivoitetaan kunnat palk-            muksen,
26601:  kaamaan yhden kodinhoitajan jokaista
26602: 4,000 asukasta kohden, jolloin kodinhoita-                  että hallitus ryhtyisi kiireell-isiin
26603:  jia tarvittaisiin kaikkiaan noin 1,000 hen-              toimenpiteisiin tehokkaan kodinhoi-
26604:  keä. Kun niitä arvion mukaan on toi-                     tajakoulutuksen järjestämiseksi kun-
26605:  messa eri kunnissa vasta noin 300, olisi                 nallisten kodinhoitajien valmenta-
26606:  aihetta kiireellisesti tehostaa kodinhoitaja-            mista varten.
26607:  koulutusta, jotta heitä lain voimaan tul-
26608:  lessa olisi saatavana.
26609:       Helsingissa 13 päivänä helmikuuta 1947.
26610: 
26611:            Elli Nunninen.           Helena Virkki.                  Edvard Pesonen.
26612:            Martta Salmela-Järvinen. Elsa Karppinen.                 Walter Kuusela.
26613:            Alpo Lumme.              Urho Kulovaara.                 0. Muikku.
26614:            Aino Lehtokoski.         Samuli Tervo.                   Kaisa Hiilelä.
26615:            Aino Malkamäki.          Heikki Simonen.                 A. K. Paasivuori.
26616:            Aino Luostarinen.        Onni Peltonen.                  Miina Sillanpää.
26617:                                     Penna Tervo.                                               73
26618: 578
26619: 
26620: IX,93. -   Toiv. al. N:o 260.
26621: 
26622: 
26623: 
26624: 
26625:                                 Ikonen y. m.: Määrärahasta kotiteoUisuus,neuvonta-asemien
26626:                                    perustamiseksi.
26627: 
26628: 
26629:                                     Eduskunnalle.
26630: 
26631:    Vallitsevan tekstiiliaiMksien riittämättö- Myös annetaan pienempiä työvälineitä lai-
26632: myyden vuoksi on !kaikissa kodeissa puu- naJksi koteihin. 12 yleinen kotiteollisuuden
26633: tetta vaatetustarviikkeista, mutta erityisen .edustajain kokous totesi v. 1946 kotiteolli-
26634: vaikea on tilanne vähävaraisissa kodeissa. suusneuvOOJta-asemien s:aavai!1 osakseen yhä
26635: Nyt on pidettävä erityistä; ilmolta varustei- lisäänty·vää suosiota, minkä vuolksi niitä
26636: den hoidosta ja huollosta, jotta varsinkin olisi perustettarva lisää osaltaan helpotta-
26637: lapsille voitaisiin saada ihyljättyjen puki- maan ik<>tien taloutta. Uusia lrotiteollisuus-
26638: mien aineksista uusia asusteita. Tällaisia neuvonta-asemia on suunniteltu .perustet-
26639: itseautantaan turvautuvia neuvonnantarvit- tavaksi Kemiin, Ouluun, Kuopioon, Seillä-
26640: sij.oita tulee aina olemaan.                  j<>elle, Imatralle, Tampereelle, Mikkeliin,
26641:    Eri maata1oudelliset, ja muut sivistysjär- Jyväskylään, Riihimäelle ja Turkuun, joilla
26642: jestöt ovat toimeenpanneet kursseja kotien paikkakunnilla kotiteollisuusjärjestöjen il-
26643: vaatetushuolien huojentamiseksi helpottaak- moituksen mukaan neuwmnan tarpeen on
26644: seen siten niiden toimeentuloa ja tuottaak- havaittu olleen suurimman.
26645: seen huomattavaa taloudellista säästöä           Rahanarvon alenemisen ja kustannusten
26646: uudelleen !käytettyjen tarvikkeiden muo- suuren nousun taikia ovat ilrotiteollisuusjär-
26647: dossa. Mutta kun niillä äideillä, joilla yk- jestöjen mahdollisuudet perustaa uusia neu-
26648: sin omassa hoidossaan on pieniä lapsia tai vonta-asemia supistuneet ltuntienikin avus-
26649:  jotka käyvält ansiotyössä, ei ole mahdolli- tuksista huolimatta, niin että ilman valtion
26650: suutta osallistua pitempiaikaisiin kurssei- :myötävaikutusta tämän neuvonnan muoto
26651: hin ovat kotiteollisuusjärjestöt hyvällä :me- jää toteuttamatta. Kunnollisen ja täysin
26652: nestyksellä kokeilleet neuvonta-asematoi- toimintakyikyisen neuvonta-aseman perusta-
26653: mintaa m. m. Joensuussa, Toijalassa ja Ka- mismenoihin tarvitaan 120,000 markkaa. ja
26654: jaanissa. Tällaisilla kotiteollisuusneuvonta- pätevän asemanhoitajan vuosittaiseen palk-
26655: asemilla ohjaavat alan opettajapätevyyden kaamiseen tarvitaan avustusta ainakin
26656: omaavat henikilöt m. m. työpukujen leik- 80,000 marikikaa. Senvuoksi ehdotamme
26657: kausta ja ikuosittelua valmistamaHa heille kunnioittaen edelläesitettyyn viitaten edus-
26658: malleja ja avustamaila heitä tekeillä olevien kunnan hyvaksyttävä'ksi toiv<lmuksen,
26659: pukujen ikoetuksessa.
26660:    ·Työvälineiden puutteessa olevat saavat                että hallitus ottaisi vuoden 1948
26661: käyttää neuvonta-aseman ompelukoneita,                 tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
26662: kangaspuita, .karstoja, ruikikeja y. m. työ-           markan määrärahan 10 kotiteollisuus-
26663: välineitä ja lisäksi on heidän saatavissaan            neuvonta-aseman perustamista ja yl-
26664: :malleja, mallipiirustuksia ja työohjeita.             läpitoa varten.
26665:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
26666: 
26667:                  Toivo Ikonen.                             Anselm Alestalo.
26668:                  S. Salo.                                  Aapo Inkinen.
26669:                                      M. 0. Lahtela.
26670:                                                                                              579
26671: 
26672: IX,94. -    Hemst. mot. N:o 261.
26673: 
26674: 
26675: 
26676:                                Forss m. fl.: Angående hemslödsskolans. i Kvevlax kom-
26677:                                   mun övertO(Jande av staten.
26678: 
26679:                                    T H 1 R i ik: s d ru g en.
26680: 
26681:    Lantbruksstyrelsens hemslöjdsavdelning        f. d. tomt, som är i rå med slöjdskolans
26682: utsände 1945 till hemslöjdsföreningarna en       tomt, tili slöjdskolan. Både skoltomten,
26683: skrivelse, vari den framhöll, att staten ägde    åkern och ungdomslokalens förra tomtom-
26684: en del skolor för lantliga yrken, men ingen      råde över!l.åtas gratis tiU smten.
26685: skola för hemslöjd. ,Hemslöjdsskorna                 Hemslöjdsskolan i Kvevlax öppnades
26686: sakna sådana förebilder" sades det, ,vilka       19·22 och har tack vare större utrustning
26687: med goda ändamålsenliga byggnader och            än andra manliga slöjdskolor med lärar-
26688: 1.1edskap Skmle veri].m inspi1.1erande på och    krafter och elevbostäder, blivit besökt av
26689: höja den allmänna nivån av vår hemslöjds-        ynglingar från alla svenska landsdelar i
26690: undervislning."                                  Finland, mest från österbotten. Under
26691:     Då hemslöjdsskolan i Kvevlax är den           åren 1922-1946 besöktes skolan av 555
26692: mest utvecklade av 1lamdets manliga slöjd-        elever. Dessa ha varit från 29 kommuner
26693: skolor, tillfrågades styrelsen för österbot-      i österbotten, 3 i Nyland, 3 i Åboland och
26694:  tens svenska hemslöjdsförening, om förenin-      från flera kommuner på Åland. Skolan
26695:  gen ville överlåta hemslöjdsskolan i Kvev-       har sålunda kommit att verka som en
26696:  lax till staten, och 'borde överlåtelsen ske     centralskola för den svenska landsbygden
26697:  med tillgångar och skulder samt passande         för undervisning i manlig hemslöjd. Detta:
26698:  tomt för den även gratis överlåtas till sta-     komme den i ännu högre grad att Mi i
26699:  ten.                                             stånd tili, om staten övertoge skolah.
26700:     Slöjdföreningens styrelse svarade, att den       En; dylik, bäJttre utrustad Illilllliig slöjd-
26701:  gärna biföhl. rtiN artt skolan övertages av      skola bör vara p[ace:ru.d i öst•erbotten, eme-
26702:  sta1en med både rtilJgångar och skulder.         dam lallldskapet icke som de · flesta wn:dra
26703:     Skolan har tre avdelningar; en för trä-       landsdelarna har stora industrier, i vilka
26704:  slöjd, en för målning och en för smide.          ungdomen får anställning. Ungdomen i
26705:  Varje avdelning förestås av en facklärare.       Österbotten behöver därför mera än andra
26706:   Skolan har egen lokal :llör dessa avdelnin-      >bli satta i tillfälle att få utbilda ·sig :llör
26707:   gar. Den innehåller dessutom bostad för         slöjdarbeten av olika slag.
26708:  skolans föreståndare, rum för kosthåll för          Då staten icke ännu ·övertagit någon man-
26709:   eleverna och bostadsrum för 20 elever. Sko-     lig slöjdskola för den svenska ungdomen
26710:   lan är belägen i Kvevlax kommun, d. v. s. i     och då hemsilöjdsskolan i K veV'lax •är den
26711:   mitten av det svenska bosättningsområdet        skola, som genom sitt läge, sin utrustning
26712:   i Österbotten.                                   med lärare och skollokal samt tomtområde
26713:      Skolbygnaderna äro brandförsäbade för         närmast bör komma i fråga, få vi vöro-
26714:   2,400,000 mark, och skulderna stiga till en-     samt föreslå, att riksdagen måtte besluta
26715:   dast 150,000 mk, utgörande amorteringslån        hemställa,
26716:   av staten. Skolan äger tomt i Kvevlax
26717:   kyrik:by och dessutom en åker mvid sko-                   att regeringen måtte vidtaga åt-
26718:   lan. Kvevlax kyrkbys skifteslag har vid                 gärder för hemslöjdsskolans i Kvev-
26719:   sammanträde den 28 april 1945 beslutat                  lax kommun övertagande av staten
26720:   gratis överlåta ungdomsföreningslokalens                från början av år 1948.
26721:            Helsingfors den 14 februari 1947.
26722: 
26723:            Matts Forss.              Albin Wickma.n.                Ture Hollsten.
26724:            Albert Brommels.          Levi Jern.                     Henrik Kullberg.
26725:                                      Helmer Smeds.
26726: 580
26727: 
26728:  IX,o4. -    Toiv. al. N:o 261.
26729:                                                                                        Suomennos.
26730: 
26731: 
26732: 
26733: 
26734:                                   Forss y. m.: Koivulahden kunnassa olevan kotiteollisuus-
26735:                                      koulun ottamisesta val!fion haltuun.
26736: 
26737: 
26738:                                         E d u s k u n n a ll e.
26739: 
26740:     1\'Iaataloushallituksen kotiteollisuusosasto     kirkonkylän jakokunta on kokouksessaan
26741: lähe~ti     1945 kotiteollisuusy~hdistyksille kir-   huhtikuun 28 päivänä 1945 .päättänyt luo-
26742:  jelmän, jossa se lausui, että valtiolla oli         vuttaa koululle ilmaiseksi nuorisoyili.distY'k-
26743:  joukko kouluja maatalousammatteja, mutta            sen huoneiston entisen tontin, joka rajoit-
26744:  ei yhtään koulua kotiteollisuutta varten.           tuu koulun tonttiin. Sekä koulutontti,
26745:  ,Kotiteollisuuskouluilla ei ole sellaisia esi-      pelto ja nuorisoyhdistyksen entinen tontti-
26746:  kuvia", sanottiin, ,jotka hyvine, tarkoituk-        alue luovutetaan ilmaiseksi valtiolle.
26747: :senmu:kaisine rakennuksineen ja välineineen            Koivulahden kotiteollisuuskoulu avattiin
26748: vaikuttaisivat kannustavasti ja kohottavasti         1922 ja paremmin varustettuna kuin muut
26749: imtiteollisuusopetuksemme yleiseen tasoon."          miespuoliset kotiteollisuuskoulut opettaja-
26750:    Kun Koivulahden kotiteollisuuskoulu on            voimineoo ja oppilasasuntoineen. Se on saa-
26751: maan miespuolisista käsiteollisuuskouluista          nut oppilaikseen nuorukaisia Suomen kai-
26752: pisimmälle kehitetty, tiedusteltiin Pohjan-          kista ruotsalaisseuduista, eniten Pohjan-
26753: maan ruotsalaisen kotiteollisuusyhdistyksen          maalta. Vuosina 1922-1946 on koulussa
26754: hallitukselta, haluaisiko yhdistys luovuttaa         dHut 555 opphlasta. Nämä ovat oHee;t ko-
26755: Koivulahden kotiteollisuuskoulun valtiolle.          toisin 29 kunnasta Pohjanmaalta, kolmesta
26756: Ijuovutuksen oli tapahduttava varoineen ja           Uudenmaan ja kolmesta Turunmaan sekä
26757:  velkoineen, ja myös sopiva tontti koulua            useammasta Ahvenanmaan kunnasta. Koulu
26758: varten oli ilmaiseksi luovutettava valtiolle.        on siten joutunut toimimaan miespuolisen
26759:    Kotiteollisuusyili.distyksen hallitus vastasi     kotiteollisuusopetuksen keskuskouluna ruot-
26760: mielellään suostuvansa siihen, että valtio           salaista maaseutua varten. Se voisi olla sitä
26761: ottaisi haltuunsa koulun sekä varoineen että         vielä suuremmassa määrin, jos valtio ottaisi
26762: velkoineen.                                          koulun haltuunsa.
26763:    Koulussa on kolme osastoa: yksi veistoa,             Sellainen, paremmin varustettu miespuo-
26764: yksi maalausta ja yksi sepäntöitä varten.            linen kotiteollisuuskoulu on sijoitettava
26765: Jokaisen osaston esimiehenä on ammatti-              Pohjanma1a~le, koska maa:kun'll!as:sa ei kuten
26766: opettaja. Koululla on näitä osastoja var-            maan useimmissa muissa osissa ole suuria
26767: ten oma huoneisto. Siinä on sitä paitsi              teollisuuslaitdksia, joihin nuoriso voi sijoit-
26768: koulun johtajan asunto, oppilaiden ruokai-           tua. Pohjanmaan · nuoriso tarvitsee sen-
26769: luhuone ja asuinhuoneita 20 oppilaalle.              vuoksi enemmän kuin muut mahdollisuutta
26770: Koulu sijaitsee Koivulahden ikunnassa,               kehittää itseään erilaisiin käsiteollisuustöi-
26771: s. t. s. keskellä Pohjanmaan ruotsalaista            hin.
26772: alustusaluetta.                                         Kun valtio ei vielä ole ottanut haltuunsa
26773:    Koulurakennukset ovat palovakuutetut              yhtään ruotsalaista nuorisoa varten tarkoi-
26774: 2,400,000 ma~kasta, ja velat - kuoletus-             tettua teollisuuskoulua ja kun Koivulahden
26775: laina valtiolta -          nousevat ainoastaan       kotiteollisuuskoulu on se koulu, jonka ase-
26776: 150,000 mar~kaan. Koulu omistaa tontin               mansa, opettajavoimiensa ja kouluhuoneis-
26777: Koivulahden kirkonkylässä ja sitä paitsi             tonsa sekä tonttialueensa takia lähinnä täy-
26778: peltomaan koulun vieressä. Koivulahden               tyy tulla kysymykseen, ehdotamme kun-
26779:                                  IX,94. -     Forss y. m.                              581
26780: 
26781: nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväk-            siin Koivulahden kunnassa olevan
26782: syä toivomuksen,                                      kotiteollisuuskoulun ottamiseksi val-
26783:                                                       tion haltuun vuoden 1948 alusta lu-
26784:         että hallitus ryhtyisi toimenpitei-           kien.
26785:      Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
26786: 
26787:                 Matts Forss.                                Levi Jern.
26788:                 Albert Brommels.                            Helmer Smeds.
26789:                A.lbin Wickman.                              'l'ure Hollsten.
26790:                                    Henrik Kullberg.
26791: 582
26792: 
26793: IX,9u. -   Toiv. al. N:o 262.
26794: 
26795: 
26796: 
26797: 
26798:                                  Tolonen y. m. : Opinto- ja kurssikentän perustamisesta
26799:                                     Mikkelin lääniin vähävaraisten pienviljelijäin ammattiin
26800:                                     kuuluvaa kurssitoimintaa varten.
26801: 
26802:                                       Eduskunnalle.
26803: 
26804:    Meidän maassamme myiiskin viljelyskel-           säksi he tarvitsevat uutta uskoa ja innos-
26805: poinen maa on niin paljon erilaista, että           tusta, jota antaa sopiva ohjaus hyvine tu-
26806: m.aataviljelevän väesron koulutuksenkin pi-         loksineen. Tämä lisää myöskin mietiskely-
26807: täisi eräissä tapauksissa olla erilaista. Kun       ja kokeiluhalua, mitä erittäinkin nykyään
26808: kivettiimillä rintamailla voidaan käyttää           tarvitaan. Sen tiedämme, että Pienviljeli-
26809: monipuolisia, jopa suuriakin koneita mah-           jäin liitto huolehtii kurssitoiminnasta vähä-
26810: tavine auroineen ja äkeineen, niin Savon            väkisten toiveiden mukaisesti. Mutta onhan
26811: ja Pohjois-R.;arja:lam. !kivikkoisilla pienvilje-   mahdotonta toivoakaan, että heikosti avus-
26812: lijäin pelloilla saad~an tyytyä risu- ja ai-        tettu liitto pystyisi kaikki vanhat ja ruudet
26813: van pienten rautakarhien sekä ,niiköauro-           pienviljelijät - liittoon kuulumattomatkin
26814: jen" käyttöön; vain harvoissa tapauksissa           - ohjaamaan kyllin ammattitaitoisiksi. Jos
26815: sänkiaurat ja yhden hevosen niittokoneet            suunnitelman mukaan, sopivina vuoden ai-
26816: ovat mahdolilisia. Tählaista rtaustaa ~atsel­       koina toimiva kurssikenttä saataisiin aluksi
26817: lessa tuntuu melkein luonnottomalta aja-            Mikkelin läänin karulle alueelle, vaikkapa
26818: tus, että maataloudellisen koulutuksen ja           sopivassa paikassa olevan maamieskoulun
26819: neuvonnan tulisi edelleenkin ~ulkea yhden            yhteyteenkin, niin olisi sekin tyhjää pa-
26820:  johtolangan mukaisesti. Jos tätä vaadi-             rempi. Ennemmin koulujen yhteyksissä
26821: taan, niin silloin ei voida odottaa, että ko-        pidetyt kurssit lienevät olleet enemmän
26822: vaosainen pieneläjä voisi auttaa itseänsä            sattuman varassa.
26823:  perheineen ja tukea yhteiskuntaa muuten,               Aikaisemmin eduskunnalle jättämässämme
26824: kuin mikä hartiavoimiin sekä omatoimi-               samaa asiaa koskevassa toivomusaloitteessa
26825:  suuteen luottaen voi olla mahdollista.              olevasta suunnitelmasta sopisi osa käytän-
26826:    Jos yleensä tahdotaan olla tasapuolisia           roön siinäkin tapauksessa, jos muuta koulu-
26827:  ja oikeuden mukaisia, on silloin pyrittävä          toimintaa haittaamatta, tässä ajateltu kurs-
26828: kohtuullisesti myiiskin antamaan, eikä ai-           sitoiminta voitaisiin aloittaa jonkin muun
26829:  noastaan ottamaan. Ei riitä se, että jokin          oppilaitoksen yhteydessä. Entinen sano-
26830:  karulla kamaralla kasvanut pienviljelijän           tussa [äänissä oleva maamieskoulu ei kui-
26831:  poikakin pääsee maanviljelys- tai maamies-          tenkaan ole sopivassa paikassa jatkuvaa
26832:  kouluun, koska näissä saatu opetus jää              kurssitoimintaa sillmäi1Lä pi1Jä,en.
26833:  enemmän teoreettiseksi, kuin heidän alueel-             Jo senvuoksi, että m.m. sauotussa ·läänissä
26834:  laan käytännölliseen toimintaan sopivaksi.          eläinten rehnvarat ovat aina jatkuvasti ol-
26835:  Entistä tapaa noudattaen ei ole ihme, jos           leet hyvin paljon pienemmät, kuin niiden
26836:  tässä mainituissa sekä mainitsemattomissa-          kysyntä ja todellinen tarve on, pitäisi saada
26837:  kin oppilaitoksissa olleet tahtovat toisten         pellot, niityt ja laitumet mahdollisimman
26838:  poislähtijöitten ohella siirtyä kotiseudul-         tuottaviksi. Onhan kohtuullista, että maa-
26839:  taan vihreämmille laitumille. -Useat salo-          taviljalevän väesron ohella edes suuret
26840:  seuduilla asuvat pieneläjät tarvitsisivat ja        maattomatkin perheet voisivat pitää lehmiä
26841:  ehkä tahtoisivatkin sellaista käytännöllistä         ja saisivat niille ru~katarpeet lähiympä-
26842:  ohjausta ja kurssitoimintaa, mikä tapah-             ristiistään.
26843:  tuisi niinkuin heidän omilla pelloillaan. Li-           Jos JOnkin koulun yhteydessä, tai eril-
26844:                                      IX,9 o. -   Tolonen y. m.                              583
26845: 
26846: lään toimiva kurssikenttä olisi huomatta-                    että hallitus harkitsisi, voidaanko
26847: vien kulkuyhteyksien sekä asutusalueiden                   Mikkelin läänissä olevan maamies-
26848: läheisyydessä, sopisi silloin kentällä pitää               koulun yhteyteen järjestää pitem-
26849: tarvittavaa, pienviljelijöiden pelloilla käy-              män aikaa kestävä valtion varojen
26850: pää koneistoa ja kalustoa niin runsaasti,                  turvin toimiva opinto- ja kurssi-
26851: että voitaisiin lainata sellaisten käytettä-               kenttä tai pitäisikö sellainen perus-
26852: viksi, joilla ei niitä ole ja itselleen hankki-            taa uuteen paikkaan vähävaraisten
26853: minenkin näyttää mahdottomalta.                            pienm"ljelijäin ammattiin kuuluvaa
26854:    Sekä edellä esitettyyn, että v. 1930 val-               kurssitoimintaa varten, sekä ryhtyisi
26855: tiopäåVilllä eduskunJnal1e jätetylll: toiv. al.            asian vaatimiin toimenpiteisiin.
26856: N :o 35 (Liiltt. s. 200) perusteluihin viH::ruten
26857: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
26858: muksen,
26859:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
26860: 
26861:                   J. F. Tolonen.                                 Walter Kuusela.
26862:                   0. Muikku.                                     Sa.muH Tervo.
26863:                   P. A. Karjalainen.                             Juho Karvonen.
26864:                   Valfrid Eskola.                                Edvard Pesonen.
26865:                                        Jere Juutilainen.
26866: 584
26867: 
26868: IX,96. -   Toiv. al. N:o 263.
26869: 
26870: 
26871: 
26872: 
26873:                                 Miettunen y. m.: Toimenpiteistä pienvi~jelijäkotien ,naisten
26874:                                     työtä hdpottooien yhteisten koneiden käytäntöön otta-
26875:                                     misen helpottamiseksi.
26876: 
26877: 
26878:                                      E d u s k u n n a 11 e.
26879: 
26880:    :MaataLouden suunnitelmallisen koneellis-        'l'oinen vaatetusalaan kuuluva tehtävä,
26881: tamisen välttämättömyys tunnustetaan ny- joika pienviljelij'älkotien emänniltä vaatii
26882: kyisin jo kaikissa piireissä. Nykyaikaista paljon työtä ja vaivannälköä, on kotoista
26883: tarvetta tarkoituksenmukaisimmin vastaa- käyttöä varten tarvittavan villan karstaus
26884: via käytännöllisiä muotoja koneiden yhteis- ja kehräys. Perustamalla •esim. ma·atalou-
26885: käytössä parhaillaan suunnnitellaan ja ko- dellisten osuusliikkeiden yhteyteen maa-
26886: keillaan. Maamiesseurojen jo vuosikymme- kunnallisia karstaamo-kehrä&möitä, joissa
26887: niä sitten käytäntöön ottamaa pienviljeli- vaivattomasti saisi lähettämänsä viHat no-
26888: jäin yhteisten koneasemien käyttöä kehite- peasti langoiksi, voitaisiin lapsirikkaiden
26889: tään laajemmalle pohjalle. Tässä yhtey- perheenemäntien työtä tuntuvasti supistaa.
26890: dessä, lkoneasemia järjestettäessä, olisi otet-     Käytännölliset toimenpiteet maaseudun
26891: tava harkittavaksi myösikin pienviljelijä,ko- naisten työn rationalisoimisessa ovat sen
26892: tien emäntien työtaakkaa helpoittavien ko- arvoiset, että niiden suunnitelmalliseen to-
26893: neiden käytäntöön r0ttaminen. Pienviljeli- teuttamiseen olisi ensi tilassa päästävä.
26894: jäkotien emäntien työtaakkahan on, niin- Kun maatalouden koneellistaminen on par-
26895: kuin yleisesti tunnustetaaan, kohtuuttoman haillaan !käsittelyn alaisena, olisi siinä yh-
26896: raskas. SiLtä huolimatta. tähän mennessä on teydessä muistettava myöskin pienviljelijä-
26897: hyvin vähän tehty sen hyvoälksi, miten hei- kotien emäntien työtä helpottavien lk.onei-
26898: dän työtaakkaansa voitaisiin keventää.          , den mahdollisimman tehokas käytäntöön
26899:    Pienviljelijäkotien naisten työtä voitai- ottaminen siinä laajuudessa, mihin on käy-
26900: siin koneasemien järjestelyjen yhteydessä tännöllisiä mahdollisuuksia.
26901: vähentää sitten, etta hankittaisiin myöskin         Edelläolevan perusteella esitämme kun-
26902: naisten työtä helpottavia koneita. Kone- nioittaen eduskunnan päätettävälksi toivo-
26903: asemien yhteyteen sopisi erinomaisen hyvin muksen,
26904: perustaa esim. pellavanpuhdistusasemia,
26905: joille hanlkittaisiin sählkövoimaiset puhdis-                että hallitus huolehtisi siitä, että
26906: :tusvälineet. Pel.ltavan Joukutus ja !Lihtaus,            maatalouden      kon.eeUistamissuunni-
26907: joika käsityönä suoritettuna on raskasta ja               telmia laadittaessa ja täytäntöön-
26908: hidasta, saataisiin uudenaikaisilla koneilla              pantaessa myöskin pienviljelijäkotien
26909: suoritetuksi ihmistyövoimaa erittäin suu-                 naisten työtä helpottavien yhteisten
26910: resti säästäen. Näin saataisiin todennäköi-               koneiden Myttöä valtiovallan toi-
26911: sesti myöskin pellavanviljelystä huomatta-                mesta tm·koituksennt1tkaisesti keltite-
26912: vasti lisäty'ksi.                                         tään ja avustetaan.
26913:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
26914: 
26915:                  Martti Miettunen.                             Aino Luostarinen.
26916:                  Antti A. Koukkari.                            Markus Niskala.
26917:                                    M. 0. Lahtela.
26918:                                                                                            585
26919: 
26920: 1~97. -    Toiv. al. N:o 264.
26921: 
26922: 
26923: 
26924: 
26925:                                 Miettunen y. m. : Pienviljelijäkotien naisten t-yön keventä-
26926:                                   misestä.
26927: 
26928: 
26929:                                     E d u s k u n n a 11 e.
26930: 
26931:    Valtakunnan sisäistä väestösiirtoa seu-      net parannukset saataisiin maaseudun
26932: ranneiden taholla on viime aikoina kiin-        naisten käytäntöön. Kotitaloudellisia kou-
26933: nitetty huomiota siihen, että maaseudulta       luja, joissa tämäntapaista valistusta-anne-
26934: siirtyy naisia kaupunkeihin huomatta-           taan, on niin vähän, että niihin on pyrki-
26935: vasti enemmän kuin miehiä. Tämänsuun-           mässä vuosittain oppilasmäärä, joka saa
26936: tainen kehitys, joka m. m. naapurimaas-         j9nottaa viimeisten osalta 10 vuotta vuo-
26937: samme Ruotsissa on saavuttanut huoles-          roaan.
26938: tuttavan laajuuden, on meilläkin muodos-           Meidän olisi löydettäva parhaat menet-
26939: tumassa yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi,        telytavat, joiden avulla maaseutukotien
26940: jonka korjaamiseen olisi keinot löydet-         naisten työtä helpottayien jo tunnettujen
26941: tävä.                                           keinojen käytäntöön soveltaminen saatai-
26942:    Syitä edellämainittuun ilmiöön ei tar~       siin nopeasti yleistetyksi. Tapahtuisiko se
26943: vitse etsiä, ne ovat maaseudulla kaikkien       parhaiten ja nopeimmin - ja millä ta-
26944: nähtävissä. Pienviljelijäkotien naisten työ     valla - maa- ja kotitaloudellisten jär-
26945: on nykyisin raskaampi, kuin minkään             jestöjen toimesta, vai kansakoulun jatko-
26946: muun väestöryhmän ja samanaikaisesti            opetukseen liit,ettävän ko:Uta!l'OudeHisen ope-
26947: tästä työstä maksetaan palkka, joka on          tuksen yhteydessä, se olisi pätevästi sel-
26948: vain murto-osa siitä, mitä vastaavasta          vitettävä. Se mitä tähän mennessä on
26949: työstä muissa ammateissa maksetaan.             tehty maaseutukotien naisten työn rationa-
26950: Seuraus on itsestään selvä. Maaseudun           lisoimiseksi ja työtä säästävien menetel-
26951: nuoret naiset pyrkivät välttämään niitä         mien ja ·keksintöjen yleiseen käytäntöön
26952: vaikeuksia, joiden he näkevät itseään           juurruttamiseksi, on aivan liian vaatima-
26953: pientilojen emäntinä odottavan.                 tonta tämän toiminnan suuren merkityk-
26954:    Meillä on suoritettu ansiokkaita selvi-      sen huomioonottaen.
26955: tyksiä siitä, miten paljon tarpeetonta             Edelläolevan perusteella ehdotamme
26956: työtä ja vaivaa maaseudun naiset nykyi-         kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
26957: sin joutuvat uhraamaan sen vuoksi, että         toivomuksen,
26958: heidän työnsä rationalisoimista ei ole mi-
26959: tenkään suoritettu. On tehty myöskin                      että hallitus kiireellisesti selvi-
26960: monia halpoja, mutta arvokkaita käytän·                 tyttäisi, miten pienviljelijäkotien
26961: nöllisiä keksintöjä, joiden käytäntöön so-              naist~n työtä saataisiin käytännössä
26962: v:eltaminen tekisi naisten työn huomatta-               nopeasti ja tehokkaasti kevennetyksi
26963: vasti keveämmäksi ja miellyttävämmäksi.                 paran1~ettujen työmenetelmien ja ko-
26964: Sen sijaan meillä on tehty hyvin vähän                  neistetun työn käytäntöön soveltwmi.
26965: sen hyväksi, mitenkä nyt jo tunnetut pie-               sella.
26966:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
26967: 
26968:                Martti Miettunen.                              Ma.rkus Niskala..
26969:                Antti A. Koukkar:i.                            Aino Luostarinen.
26970:                                                                                              74
26971: 586
26972: 
26973: IX,·9s. -   Toiv. al. N:o 265.
26974: 
26975: 
26976: 
26977: 
26978:                                  Inkinen y. m.: Toime-npiteistä sisävesistöjen ka.lakannan
26979:                                     lisäämiseksi.
26980: 
26981: 
26982:                                      E d u s k u n n a 11 e.
26983: 
26984:    Maassamme on nyt sodan päätyttyä tehty       Liikkuessa eri puolilla maata ja kes-
26985: laskelmia niistä vahingoista, joka sota on kustellessa kalastajien kanssa saakin
26986: aiheuttanut talouselämällemme ja samalla tietää, että monet järvet, jotka en-
26987: on kiinnitetty vaiLtiovahlan huomiota näiden nen olivat hyvin tuottoisia, on nyt
26988: vahinkojen ja rappioitten korjaamiseen.       pyydetty varsinkin arvokkaimmista kala-
26989:    Kalastuselinkeinomme, joka on kuitenkin lajeista melko tyhjiksi. Pyynti ei ole yksin
26990: varsin huomattava tekijä elintarviketuo- supistunut vuotuiseen lisäkasvuun, vaan
26991: tannossamme, on jäänyt ikäänkuin syrjään varsinainen kaiakantakin on toisin paikoin
26992: siitä jälleenrakennustyöstä, jota muilla ta- pyydetty melkein sukupuuttoon. Kalakan-
26993: louselämän aloilla on aikaansaatu. Ja tamme on siinä määrin vähentynyt, että
26994: kuitenkin on kalavetemme olleet koko sota- sen säilyttämiseksi tulevien vuosien va-
26995: ajan erittäin raskaan verotuksen alaisena. ralle on pikainen korjaus tarpeen vaatima.
26996: LaJki v'äliaikaisesta kailastusoikeudesta an-   Kun edelleen otamme huomioon, että
26997:  nettiin ensimmäisen kerran v. 1941 ja sen Karjalan ja Porkkalan alueen menetyk-
26998: jälkeen sitä on jatkuvasti uusittu, niin että sen vuoksi ovat kalavesistömme suhteelli-
26999: se tulee olleeksi tämän vuoden lopussa voi• sesti katsoen kärsineet raskaimman tappion
27000: massa seitsemän vuotta. Tämä laki . antaa sodan seurauksista, on kalakantamme säi-
27001: melko vapaan kalastusoikeuden maan :kai- lyttäminen meille vieläkin tärkeämpi.
27002: kille kansalaisille. Lisäksi se antaa. varsin   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
27003: huomattavalle . siirtokalastajaväestölle ka- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
27004: ~astusoikeuden ammattimaisen kalastuksen
27005: harjoittamiseen toiselle kuuluvassa k:alave-            että haUitus ryhtyisi kiiredlisiin
27006: dessä, joka on myöskin ollut välttämätöntä           toimenpiteisiin sisävesistöjemme ka-
27007: niin siirtokalastajain ammatinharjoittami-           lakannan lisäämiseksi.
27008: seen kuin maamme elintarvikehuolionkin
27009: kannalta katsoen.
27010:        Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
27011: 
27012:                  Aapo Inkinen.                                 Johannes Virolainen.
27013:                  Yrjö Hautala.                                 Kusti Eskola.
27014:                  J. E. Lampinen.                               Lauri Murtomaa.
27015:                  Erkki Koivisto.                               Elias Tukia.
27016:                  Martti Miettunen.                             Tauno Saukkonen.
27017:                                                                                              587
27018: 
27019: IX,99. -   Toiv: al. N :o 266.
27020: 
27021: 
27022: 
27023: 
27024:                                  Luostarinen y. m. : Pu:utarhaosastom, perustamisesta maa-
27025:                                     taloushalUtukseen.
27026: 
27027: 
27028:                                      E d u s ik u n n a ll e.
27029: 
27030: 
27031:   Puutarhavlljelyn merkitys on viime ai-          virallisesti rekisteröidyt 126 taimistoa ja
27032: koina huomattavasti !kasvanut. Sen edelleen       niiden lisäJksi 192 virallisesti hyväksyttyä
27033: kehittäminen ja oikeille, :meille sopiville       harjoittelupuutarhaa sekä puutarhaopiston
27034: aloille suuntaaminen olisi juuri nyt sen          ja puutarhrukoulut. Tämän ohella hänellä
27035: kestokyvyn tullessa koetukselle, erittäin         tuskin on mahdollisuutta koko puutarhavil-
27036: tärkeää. Kuitenkin aikaisemmasta melko            jelymrne yleisvalvontaan ja edelleen !kehit-
27037: vaatimattomasta tasostaan johtuen se on           tämiseen. Hänen virka-asemansakaan ei
27038: jäänyt vaille valtiovallan tukea ja :mikä         sitä edellytä eikä tee mahdolliseksi.
27039: pahinta siltä puuttuu maataloushallituk-             Puutarhaviljelymme !kohottamiseksi ja
27040: sessa virallinen esittelijä ja alan !kehitystä    sen kautta lk:olro kansamme hyvinvoinnin
27041: valvova johto. Tällaisen tarpeellisuudesta        parantamiseksi ja edelläsanottuun viitaten
27042: on jo vuosisadan vaihteessa tehty esitys,         ehdotamme eduskunnan päätettäväJksi toi-
27043: mutta se on jatkuvasti toteuttamatta.             vomuksen,
27044:    Varsinkin nykyisin joudutaan hallituspii-
27045: reissä ratkaisemaan mitä moninaisimpia                      että hallitus harkitsisi, olisika mah-
27046: puutarha-alan !kysymyksiä. Lisäksi v: na                  dollista maataloushallitukseen perUs-
27047: 1942 voimaan astunut toimistolaki edellyt-                taa erikoinen puutarhaosasto ja
27048: tää, että maataloushallituksen ainoa puu-                 myönteisessä tapauksessa antalisi
27049: tarha-alan virkailija, tarkastaja, tarkastaa              asiasta Eduskunnalle esityksen.
27050:       Helsingissä 14 päivänä helmilk:uuta 1947.
27051: 
27052:                  Aino Luostarinen.                              Martti Miettunen.
27053:                  Uuno Raatikainen.                              Alpo Lumme.
27054:                                       Tauno Saukkonen.
27055: 588
27056: 
27057: IX,too. -    Toiv. al. N :o 267.
27058: 
27059: 
27060: 
27061: 
27062:                                  U. Raatikainen y. m.: Kunnallisen puutarhut·intointen ai-
27063:                                     kaansaamisesta.
27064: 
27065: 
27066:                                        E d u s k u n n a :11 e.
27067: 
27068:    Puutarhan mel·kitys kansantaloudelle,            huomioon myöskin .1Jämä:n neuvontatoimin-
27069: muitta ennenkaikkea Y'ksityisen kodin hen-          nan vaatiman henkilöikunnan tarkoituksen
27070: kiselle ja ruumiilliselle hyvinvoinniille on        mukaisen kou[uttamisen.
27071: yleisesti :tunnettu ja tunnustettava tosiasia.         Päämääränä olisi pidettävä että jokaisen
27072: Puutarhanhoito nykyiselleenkin kehiltty-            pitäjän alueelle saataisiin ainakin myöhem-
27073: noonä on ilmitetrkin niin paJljon erikoi~koke­      min ammattitaitoinen puutarhuri. Hänen
27074: musta ja kollilurtusta vaartiiVa aJa, että          toimintaansa kuuluisi kasvinsuojelutoimen-
27075: siinä tarvi:taaR ohjausta ja apua esim. kas-        piteiden järjestelmä'llinen [äpivieminen,
27076: vinsuojelussa, hedelmäviljelyksessä ja puu-         sekä kaikki muut tällaiseHe ammattimie-
27077: mrihan perustamisessa. Näiden asioidtm neu-         helle kuuQuvat asiat.
27078: vonta kotipuutarhoissakin vaatisi ehdotto-             Pyrkimyksenä olisi että jokaiseen pitä-
27079: masti eriikoislroulutuksen saaneita henki-          jään saataisiin ruiskutusmestari (puutar-
27080: löitä.                                              huri). Häneltä olisi saatavana tuholaistor-
27081:     Maassamme harjoiteta:an rtosin erilttäin laa-   junta~ainei~ ja hän valvoisi ja ohjaisi
27082: jaa puutarhaneuvontaa. Yleensä se kuuluu            ruiskutusten suoritusta. Puutal"hurin apu-
27083: kaikkien neuvontajärjestöjen ohjelmaan.             rina tulisi olla joka kylässä - suurem-
27084: Puutarhaneuvontaa kuitenkin kaikista huo-           missa ehkä kaksikin - ruiskutuksen suo-
27085: limatta kipeästi :tarvitaan. SHtä on todis-         rittajaa, jotka säännöHisesti !ilman eri
27086: tuksena kotitalousneuvoj,ien työn suuntau-          pyyn'töä toimittaisivat ruiskutukset kaikissa
27087: 'tuminen varsinlcin maaseudu~la pääasiassa          pieneromissäkin puutarhoissa.
27088:  puutarhaan. Ammattitaidon puutteessa se               Alussa, niin kauan kuin ruiskutusmesta-
27089: on kuitenkin rajoittunut usein vain vihan-          reiksi sopivista henkilöistä on puutetta,
27090:  nesvi.ljelyn ohjeiden siemen- ja taimi-tilaus-     voisi ajatella että sama henkilö valvoisi
27091: ten järjestelyyn, tuholaisruiskutustenkin           ruiskutukset kahden tai ehkäpä kolmenkin
27092:  jäädessä heikosti hoidetuksi. Ne muutamat          pitäjän alueella.
27093: amma;ttitaito:iset konsu~entit, joilta merllä on,      Näin saataisiin varmuus että tuholais-
27094: eivät pysty yleistä tasoa parantamaan,              ttorjunta todeHa !tulee suoritetuksi joka vil-
27095: etenkin kun heidän aikansa menee suureksi           jelmäJHä, eikä; kasvirmtuhoojat enää &en-
27096: osaksi sihteeri-konsulentin 'toimen hoitoon.        rtaisi ja pilaisi satoa. Asiantuntijat laskevat
27097:    Puutarhaviljelymme yleisen tason ja              että rikkaruohot ailentavat satojamme 10-
27098: koko puutarhakulttuurimme kohottamiseksi            20%, tuhoeläimet noin 11% ja ikasvitaudit
27099: tarvittaisiin puutarhaneuvonnan uude1leen           8-12 %. Yhteensä kasvintuhoojat aiheut-
27100: järjestelyä. Se liittyy läheisesti myös sii-        tavat vuosittain rahaksi a·rvioituna 7-10
27101: hen puutarhakoulutuksen uusimiseen, mitä            miljardin rnall'kan ta:ppion. Melko varmasti
27102:  järjestelemään eduskunta edellisillä valtio-       voimme sanoa että tählä menetelmälrlä pelas-
27103: päivillä kehoit'tri. hallitusta asettamaan ko-      tettaisiin kansantaloudellemme noin 5 mil-
27104: mitean.                                             jardia marldma VU<JSittain.
27105:    Komitean pitäisi toiminnassaan ottaa                Ennestään on olemassa laki joka säätää
27106:                              IX,100. -- U. Raatikainen y. m.                         589
27107: 
27108: tuhala:istorjunnan pakolliseksi taimistopuu-          että hallitus selvityttäisi, millä
27109: tarhoissa. Eikö lakia voisi sovehluttaa myös        tavalla nopeimmin päästäisiin siihen,
27110: yksityisiin puutarhaviljelijöihin varsinkin         että jokaiseen kuntaan saataisiin
27111: myöhemmässä vaiheessa.                              kunnallinen puutarhuri, ja selvi-
27112:   Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen             tyksen saatuaan antaisi asiasta esi-
27113: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-             tyksen Eduskunnalle.
27114: vomuksen,
27115:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
27116: 
27117:                 Uuno Raatikainen.                       Jere Juutilainen.
27118:                 Valto Käkelä.                           Juho Karvonen.
27119:                 Matti Lepistö.                          Valfrid Eskola.
27120:                 E. Pusa.                                Eino Möttönen.
27121:                 Heikki Simonen.                         Yrjö Hautala.
27122:                 Aino Malkamäld..                        Aino Luostarinen.
27123: 590
27124: 
27125: IX,1o1. -   Toiv. al. N:o 268.
27126: 
27127: 
27128: 
27129: 
27130:                                  Luostarinen y. m.: Toimenpiteistä Rauhalinnan hwvila-
27131:                                    alueen siirtämiseksi rakennuksineen Säämingin emäntä-
27132:                                    ko'lilun kälytettäväksi.
27133: 
27134: 
27135:                                      E d u s k u n n a 11 e.
27136: 
27137:   Eduskunta asettui joulukuun 12 päivänä          kunnes kodinhoitajien valmistus, jossa las-
27138: 1945 yksimielisenä kannatta;maan tehtyä           tenkodilla tulee olemaan tärkeä asema, tu-
27139: aloitetta, jonka mukaan Rauhalinnan ai-           lee järjestetyksi, voidaan rakennukseeu
27140: koinaan Säämingin emäntäkoulusta eroi-            lastenkodin lisäksi sijoittaa lisää emäntä-
27141: tettu huvila-alue rakennuksineen oli varat-       koulun oppilaita, koska kotitalousoppilai-
27142: tava Säämingin emäntäkoululle kodinhoi-           toksista on niin suuri puute, että vuonna
27143: tajakurssien järjestämistä varten. Tarkoi-        1946 jäi 6,425 tyttöä pois kouluista tilan-
27144: tusta varten oli Rauhalinnan huvila siir-         puutteen vuoksi. Kun valtiolle ei tämän
27145: rettävä puolustusministeriön hallinnasta          johdosta koidu lisää rakennusmenoja emän-
27146: maataloushallituksen hallintaan ja hoitoon.       täkoulun kuitenkin laajentuessa ja voidessa
27147: Asiaa edelleen ajettaessa ammattivirastossa       eduskunnan toivomuksen mukaisesti järjes-
27148: on puolustusministeriö kuitenkin asettunut        tää itsellensä opetustarkoituksia palveleva
27149: Vastustavalle kannalle. Rakennus, joka si-        lastenkoti, ehdotamme eduskunnan päätet-
27150: jaitsee kaukana asutuskeskuksista, on yhä         täväksi toivomuksen,
27151: edelleen käyttämätön, sijaitsee keskellä
27152: Sääruingin emäntäkoulun maita ja on sen                      että hallitus t·yhtyisi toimenpitei-
27153: opetukselle aivan välttämätön, kun se on                  siin Rauhalinnan huvila-alueen ra-
27154: ainoa mahdollinen paikka, jonne emäntä-                   kennuksineen siirtämiseksi uudelleen
27155: koulun lastenkoti, jota opetuksen kannalta                Säämingin emäntälwululle.
27156: kipeästi kaivataan, voidaan sijoittaa. Siksi
27157:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
27158: 
27159:                  Aino Luostarinen.                             Olga. L. Terho.
27160:                  Edvard Pesonen.                               Albin Asikainen.
27161:                  J. F. Tolonen.                                M. 0. Lahtela.
27162:                  Helena Virkki.                                Matti Miikki.
27163:                  Elsa. Karppinen.                              Antti J. Ranta.maa.
27164:                  Elli Nurminen.                                L. 0. Hirvensalo.
27165:                  Aino Lehtokoski.                              J. E. Lampinen.
27166:                                                                                          591
27167: 
27168:  IX,1o2. -   Toiv. al. N:o 269.
27169: 
27170: 
27171: 
27172: 
27173:                                 Riikonen: Mäii1·ärahasta avustukseksi Suomen Pie.nsahojen
27174:                                     Yhdistys r. y. nimiseUe yhdistykselle tekniUise1~ neuvon-
27175:                                   . nan järjest,ämistä varten piensahoille.
27176: 
27177:                                      Eduskunnalle.
27178:      Piensahojen merkitys lähivuosien raken- vaa puuraaka-aineen, tarvik!keiden ja työ-
27179:   nusohjelmaa toteutettaessa on varsin kes- voiman säästöä sekä parannettaisiin val-
27180: . keinen, sillä piensahat maaseudulla }';ijait- misteiden ikäyttöarvoa. Muun muassa vain
27181:   sevina muodostavat erittäin käyttökelpoi- 'kiertävän neuvonnan avulla voidaan pien-
27182:   sen verkoston maaseudun rakennuspuuta- ·sahat saada rationalisoimistyön •piiriin.
27183:   varoiden valmistajina ja jakajina.                Piensah<>jen •jalostettavaksi · vuosittain
27184:      Tuleva rakennusohjelma on niin vaikea, tuotava puuta'Vara edustaa varsin huomat-
27185:   että sitä toteutettaessa on mahdollisimman tavaa määrää, vuokrasaillaustoiminnan mu-
27186:   paljon turvauduttava maaseudun rakenta- kaan lukien noin 36,000,000 j3 vastaten n.
27187:   jien omatoimisuuteen. Tätä osoittaa m. m. 150,000 std. sahattua tavaraa. On siis !ky-
27188:   kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön symys tuotannosta, jonika raha-arvo on ny-
27189:   määräys, jonika mukaisesti metsää omista- kyisin 1,500,000,000 märik'kaa. Samalla kun
27190:   ville rakentajille ei anneta Sahatavaroiden on :kiinnitetty huomiota maaseudun koti-
27191:   ostoon oikeuttavia !kuponkeja, vaan on hei- tarve- ja rakennuspuun !käyttöön, on tyy-
27192:   dän sahautettava tukkeja rakennustarvik- dytty vain toteamaan määrän suuruus,
27193:   keiksi. Saanoin asutustoiminnan yhteydessä mutta jätetty tutkimatta sen ja1ostamista-
27194:   tullaan maan saajille varaamaan n. s. ra- van vaikutus taloudelliseen raaka-aineen
27195:   kennuspuita. 'Tällöin tulee !kysymykseen käyttöön.
27196:   suuressa mitassa vuoikrasahaus piensahoilla.      Kuten edellä esitetyistä numeroista sel-
27197:   Pääasiallisesti piensahojen tehtäväksi anne- viää, on kysymylksessä varsin suuret kan-
27198:   taan näin ollen maaseudun rakennuspuu- santaloudessa huomioon otettavat arvot.
27199:   tavarahuolto joko vuokrasahauksen muo- Tehdkikaalla teknillisellä :p.euvonnalla ja oh-
27200:   dossa tai muulla tavoin.                        jauksella on saavutettavissa merkittäviä
27201:      Miten piensahat pystyvät tyydyttämään tuloksia, mutta !Illuodostuu sen järjestämi-
27202:    rakentajien toivomukset ja raaka-ainetta nen yksistään piensahan ornistajain kaltai-
27203:    säästäen valmistamaan rakennustarvikkeita selle pienyrittäjäkunnalle taloudellisesti
27204:    riippuu ratlkaisevasti niiden teknillisestä ylivoimaiseksi.
27205:    valmiudesta. Sen parantamiseksi on mitä           Edellä olevan perusteella !kunnioittaen
27206:    pikaisimmin ryhdyttävä teknilliseen neu- ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27207:    vontaan.                                       muksen,
27208:       Piensahan iOmistajalla - itse useimmiten
27209:    työhön osallistuvana .- ei ole tilaisuutta               että hallitus ottaisi vuoden 1948
27210:    siinä määrin henkilökohtaisesti seurata sa-           tulo- ja menoarvioesitykseen 500,000
27211:    hateknillistä kehitystä ja hyväkseen ikä;rttää        markan suuruisen määrärahan avus-
27212:    sen tuloksia kuin suurteollisuudessa työs-            tukseksi Suomen Piensahojen Yhdis-
27213:    kentelevillä. Tästä johtuen olisi saatruva            tys r.y.-nimiselle yhdistykselle tek-
27214:    aikaan pailkan päällä suoritettava neuvonta,          nillisen neuvonnan järjestämistä var-
27215:    jonika avulla saavutettaisiin varsin tuntu-           ten maan piensahoille.              ·
27216:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
27217: 
27218:                                        Lauri Riikonen.
27219: 592
27220: 
27221: IX,to3. -   Toiv. al. N:o 270.
27222: 
27223: 
27224: 
27225: 
27226:                                  NiskaJa y. m.: Toimenpiteistä Kankamojoen pe·rkaamiseksi.
27227: 
27228: 
27229:                                      E d n s k u n n a 11 e.
27230: 
27231:    Kun voimalaitosten rakentamisen kautta         madaUuttua ja jokivirran heikenny;ttyä, ei
27232: kalastus ja kalojen luonnonvarainen li-           siihen kalaa ole voinut siinä määrin nousta,
27233: sääntyminen joutuu pahasti kärsimään              että pyyn1tiä ika.nna;tit.aisi harjoittaa. Jos
27234: m. m. sellaisessa kalarikkaassa joessa kuin       Kaakamojoen suu ruopattaisiin, voisi joesta
27235: Kemijoki on, olisi kohtuullista, että kaikki      mahdolisesti muodostua kaloille sopiva ve-
27236: mahdollisuudet muiden vesistöjen kalakan-         sistö. Samaten puutavaran 1kuljetuksenkin
27237: nan kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi käy-       takia sanottu jokisuu olisi perattava, koska
27238: tetään hyväksi.                                   sen maatuminen ehkäisee myös uiton toi-
27239:    Tällaisia pienempiä jokia, jotka aikoi-        mittamista.
27240: naan ovat olleet kalan nousulle sopivia,             Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
27241: mutta sittemmin suupuolesta madaltuneita,         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
27242: heikentäen sen kautta jokivirran vaiku-
27243: tusta, on useita. Eräs sellainen on Kaaka-                  että hallitus selvityttäisi, voitai-
27244: mojoki.     Tämän jokivarren vanhimmat                   siinko Kaakamojoesta nioppaamalla
27245: asukkaat muistavat ajan, jolloin huomat-                 saada kalan nousttlle kunnollinen
27246: tava määrä pienempää kalaa voitiin sano-                 joki, ja ryhtyisi selvityksen aiheut-
27247: tusta joesta saada. Nykyisin suupuolen                   tamiin toimenpiteisiin.
27248:       Helsingissä helmikuun 12' päivänä 1947.
27249: 
27250:                 Markus Niskala.                                Martti Miettunen.
27251:                 Lauri Murtomaa.                                Yrjö Hautala.
27252:                 Kusti Eskola.                                  M. 0. Lahtela.
27253:                               ••         ••
27254: 
27255:     VALTIOPAIVAT
27256:                     194 7
27257: 
27258:                 LIITTEET
27259:                          X
27260: t
27261:     TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
27262:          LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
27263: 
27264: 
27265: 
27266: 
27267:                   HELSINKI 1947
27268:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27269: 
27270:                                               75
27271: Työaikaa, työoloja ja työsopimuksia, lastenkoteja, kansaneläkettä,
27272: tapaturmakorvausta, invaliideja, sotalesldä, äitien lomaa ja palkkaa,
27273: asunto-oloja, ammattiopetusta y. m. koskevia laki- ja toivomusaloit-
27274:                                teita.
27275: 1
27276: 1
27277: 1
27278: 1
27279:     1
27280:     1
27281:     1
27282:     1
27283:         1
27284:         1
27285:         1
27286:         1
27287:             1
27288:             1
27289:             1
27290:             1
27291:                 1
27292:                                                                                             597
27293: 
27294: X,1. -   Lak. al. N :o 45.
27295: 
27296: 
27297: 
27298: 
27299:                                 MU$tonetl y. m.: Ehdf>flus laiksi työaika:laim, 1 §:n muuJ.ta-
27300:                                   mise9ta.
27301: 
27302: 
27303:                                     E d u s k u n n a 11 e.
27304: 
27305:    Vuoden 1946 valtiopäivillä eduskunta           koskemaan kaikkia metsätöitä 00 anvuoksi
27306: hyviksyi uuden työaikalain. Sitä ei kui-          merkitystä. varsinaisesti "V'abi sikili, että
27307: tenkaan sovelleta niissä liikkeissä, laitok-      näiSSäkin töif!sä työskentelevien työnteki-
27308: sissa ja työaloilla suoritettavissa töissä,       jäin työaika tulisi lailm tU!l'V'Atubi ja että
27309: jotka oo lueteltu lain 1 § :ssä. Näiden           työntekijäin .kohtuulli&eksi katwttava päi-
27310: määräysten mukaan työaikalakia ei sovel-          v~io olisi arvioitava sun · t!Jötuloksen
27311: leta m.m. nimettyihin metsä.- ja nittotöihin.     mukaan, jnnka työkuntoinen ja ammatti-
27312:    Laln nimeäminen metsätöiden jättäntliltä       taitoinen työläinen voi 8-tmltiRrena työpäi-
27313: työaikalain soveltamisalap. ulkopuolelle on       vänä saavuttaa. Mitä tulae työaikåan uitto-
27314: pef\ISteltu m.l1l. sillä, että ne ~ä suori-       töiBilä., niin työaikalain 11 ; antaa työn-
27315: tetaan hajallaan niin laajalla alueella, että ·   antajalle mahdollisurukn niin limlressa
27316: työajan noudattamisen valvonta niissä tuot-       määrin tapahtuvaan a~ työajan
27317: taa ylivoim.aiBen suuria vaikeuksia. Uitto-       ylittävän ylityön teettä~n kuin työn
27318: töiden Wlkotaan olevan siinä miärin vuo-          kausiluontoisuudesta ja siiäSullteista johtu-
27319: denajasta ja sääsuhteista riippuvaisia, että      vat ~kijät :vain vaativat.
27320: määrätyn :pituisen säännöllisen työajan              Maamme metsissä ja uittoväylillä työs-
27321: noudattaminen niissä ei siitä syystä ole          kentelee vuosittain lOO,Ooo,-150,QOO työn-
27322: mahdollista.                                      tekijää. He muodostavat määlnm~ oloissa
27323:    Nuo perustelut eivät J;:äsityiksenune mu-      valtavan suuren ja to<Jella avainasemassa
27324: kaan ole kestäviä. Lain nimeitmät metsä-          työskent~evån ammattiktpman.           Olosuh-
27325: työt, jollaisia ovat m,nt. metsäteiden raken-     teet, joissa he jootuvat työskentelemään,
27326: tamin-en ja kunnossapito ~ puutavaran             ovat varmasti vai~eammat •ja työ raskaam-
27327: erilaisiin varftlll~imis~ikl\6ihm tapahtuva       paa kuin milliiin m~ulla työntekijäryh-
27328: kuljetus, eivät tavallisesti ole sellaista ha-    mällä. Että niin todella ~n, sen osoittanee
27329: jallaan laajalla alueella suoritettavaa työtä,    se tosiasia, että :snuri osa noissa töissä
27330: että työajan noudattalmfsep. valyonta niissä      työskentelevistä työlä~ siirtyy heti,
27331: olisi ylivoimaisen su~ria vailreuksia tuot-       kun siihen vttin on vä}tai'kään tilaisuutta,
27332: tavaa. Mikäli M .suotltetaan Q.ik:apalkalla,      muille työaloille, vaikka ilii83ä ansiomah-
27333: sikäli niissä nytkin täytyy oll!t joku val-       dollisuudet olisivatkin :inark:ikamääräisesti
27334: vontakelpoinen työail}a ldlytännössä. Työ-        pienemmät. ;:sen \11loksi ~~·vain asianomais-
27335: aikalain edellyttämän · 8·tUntisen työajan        ten työntekijäin, vaan maan talouden ja
27336: valvonta ei voi olla sen vaikeämpaa kuin          koko kansan h.yvinvoinitin kannalta on
27337: sitä pitenunänkään. ~~ijren lisäksi suuri         välttämätöntä; että rntöOO~ ja uittotyöläi-
27338: osa näisti \Öistä tehdiiån urakkapalkalla.        sille lailla turvfitaan Såina säännöllinen
27339: Sikäli lain säännöstelemällä työajalla ei         työaika kuin työaikalabi soveltamisalan
27340: ole suurtakaan käytännöllistä merkitystä.         ~Ha muiilila työaloiUa työskenlt~levillä
27341: Kaikissakin metsätöissä ja aivan siitä riip-      työntekijöillä on.
27342: pumatta, tapahtuuko työskentely urakka-              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27343: tai aikapalkalla, on suuressa osassa maata
27344: jo vaki~tunut käytäntöön 8-tuntinen työ-                   että Eduskunta hyväksyisi       seu-
27345: aika. Lain soveltamisalan laajentamisella                raavan lakiehdotuksen:
27346: 598                                   X,1. -    Työaikalaki.
27347: 
27348: 
27349: 
27350:                                                Laki
27351:                              työaikala.in muuttamisesta.
27352:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun
27353:  työaikalain (604/46) 1 § näin kuuluvaksi:
27354:                      1 §.                          dessä suoritettavat työt ja sen sivuelinkei-
27355:   Tämän lain alainen on liike, laitos ja           not, mikäli viimeksi mainittuja ei harjoi-
27356: yritys, jossa yksi tai useampi henkilö,            teta itsenäisinä yrityksinä, ja välittömästi
27357: työntekijä, palkasta tekee työtä toisen,           niiden yhteydessä toimitettava rakennusten
27358: työnantajan, lukuun titmän johdon ja val-          sekä muukin maataloustyöntekijäin ja hei-
27359: vonnan alaisena.                                   hin verrattavassa asemassa olevien henki-
27360:   Lain alaisia eivät kuitenkaan ole:               löiden asuntojen rakentaminen, ikunnossa-
27361:    1) liike, laitos tai yritys, jos siinä ei ole   pito ja korjaaminen maaseudulla, niin
27362: muita työntekijöitä ikuin työnantajan ta-          myös itsenäisenäkin harjoitettu puutarhan-
27363: loudessa: vakinaisesti elävä, hänelle tai hä-      ja eläintenhoito;
27364: nen aviopuolisolleen suoraan takenevassa              5) 'kotitalous ;
27365: tai etenevässä polvessa sukua oleva henkilö           6) kalastus ja siihen välittömästi liit-
27366: tai hänen ottolapsensa, ottovanhempansa            tyvä saaliin käsitteleminen;
27367: tahi jonkun tässä mainittu puoliso;                   7) talonmiehen työ;
27368:   2) työ, jota työntekijä tekee kotonaan;             8) liikkeet, laitokset ja yritykset, joissa
27369:   3) sellaisessa liikkeessä, laitoksessa tai       noudatettavasta työajasta on laissa erik-
27370: yrityksessä, jonka varsinaiseen toimintaan         seen säädetty tahi jotka jonkin muun työ-
27371: ei !kuulu työntekijäin käyttäminen, suori-         aikaa koskevan lain alaan kuuluvina on
27372: tettu tilapäinen työ, missä samanaikaisesti        siinä vrupautettu työajan rajoituksista.
27373: on enintään neljä työntekijää ja joka kes-            Leipomotyöhön on tätä lakia sovellet-
27374: tää kauintaan .kuusi työpäivää;                    tava, sikäli kuin siitä ei ole erikseen sää-
27375:   4) maatalous, sen välittömässä yhtey-            detty.
27376: 
27377:         Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
27378: 
27379:                    Joha.nnes Mustonen.                  Esa Hietanen.
27380:                    Eino Ta4nio.                         Elsa Karppinen.
27381:                    Nestori Nurminen.                    Hugo T. Manninen.
27382:                    Toivo Lång..                         Toivo I. Sormunen.
27383:                    W. Metsäranta.                       Hj. Kauhanen.
27384:                    Matti Meriläinen.                    Antto Prunnila.
27385:                    Juho Mäkelä.                         V. PuumaJainen.
27386:                    Toivo Kujala.                        Eino Roine.
27387:                  .Ville Pessi.                          Jalmari Kulmala. ·
27388:                  . Vilhelm Riihtnen.                    Arvo Riihimäki .
27389:                    Sulo Muuri.                          A. Rinne.
27390:                    L. MyUymä.ki.                        Konsta Talvio.
27391:                    M. J'årvinen.                        Antti Virtanen.
27392:                    Juho Hukari.                         Aimo Aaltonen..
27393:                    Vilho Lehtonen.                      Kaisu-Mirjami Rydberg.
27394:                    Aaro Uusitalo.                       Paavo Leskinen.
27395:                                      Yrjö A. Ma.nninen.
27396:                                                                                                            599
27397: 
27398: X,2. -     Lak. al. N :o 46.
27399: 
27400: 
27401:                                                                                               .
27402:                                       Karvonen y. m.: Ehdotus laiksi työaikalain 1 §:n muutta-
27403:                                           misesta.
27404: 
27405: 
27406:                                             Ed usku!IlinaHe.
27407: 
27408:     Moonn:me teollisuuden täl'kcirmpijmä raaka.-          Qvat aåvan lainsuojattornia ja niin oLlen
27409: ainoonaJ ja UJJkomoo.nkooppamme y.H:voimai-               •työaikaam. nähden Si8JlWSSa ~ !kun
27410: sesti suurinipl8!na viOO!tiartrukkeiliDa on edel-         mitä yloonsä. :työJäisett olivat 18. vuosisa.d.an
27411: loonki!Ili .puutavwra. Niiln siiltäkin huoli-             ensimmäiseNä puo1isko1la. Se Oili n:tin ll'äi-
27412: matta, vaikkJa. JtoollHsuuJbemme jMkuVMti 1i-             kelä ~epäkohta joka vru8!tid ehdotroomasti pi-
27413: sään,tyy ja mooåpuolistuu uusien iNII8lka-                b:istJa. korjausta.
27414: ainelöytöjen ja niiden kehittämisen seu-                       Kun v. 1946 willtiopäivien: kevätistUilllto-
27415: rauksesta. Puutavanm tuotanto on kuiten-                  kaudella vailmistui ~eduskunnassa U'llBi ltyö-
27416: kin meidän olo.issamme edullisilnrta, koska               ailmilia.ki, jossa metsä- ja uiltrotyÖiläåset jäi-
27417: sH1e Jöytyy aoorkikinoima ;maikapuuoo. ja                 vät lain ulkopuoleil'e, oli sidltä jo :turmiolliset
27418: puo1ivalnrlst:ein.a, joten se ei ·vaadi llliin            seurauks:et siimä muodossa, entä osa !hokalt-
27419: suuria t.oolilisuuspääomila, llruilnl esimerkibi          tll& ja ajettua puutavaraa jiili mttamiSJbta.
27420: moruet metaili11toolllisuudet. L:isiiksi puuta-           Siiltä S8laklm on llrehi.tys ikuJkooUJt suUJili1Jalam.,
27421: V'all'atuotannossa. meiJ.iliä. on hyvän atllllllia;tti-   että ltyövoima jatlkuvasti hakoorutuu metsästä
27422: taidon. oanaava ja ltyönsuor1tuksii1Jta;an ilror-         :toisille työalloil1e ja taloutemme elin.tärkeäit
27423: ke&tasoinen :työväestö. Siitä syysitä onkin               metsä- ja uiltt>Otyöt :tll!levat vailhlinaisesti suo-
27424: aivan, luoillJlJ()}!liata, että suuri hu.oonåo ikiin.-    riwtuilmi. Jos k:ehåltyksen sullllllta OOelJloon
27425: tyy juul'li siih.en,, miten työt me.tstissämme            pysyy saJl1l8iDI8; ilrun: mirtä se nykyä®n, on,
27426: edistyviilt. Siitä puhumaan ja kirjoiltJetaan             il1iin ml.ouoomme joutuu entistä suurempm
27427: p:ruljOOll.                                               vaiilreuksiin. Tilimtoon ilrorj818miseksi emme
27428:     Kuilt.enkaan ci voi alla ihuolilla&IlJWtta,           lllläe mitlääln muuta tietä k:wia:Ji sen, että ·
27429: kaikmi puhUJtun ja painretun, usein hyvlim.-              metsä- ja uittotyöläisille myÖ1lll:lietään :työ-
27430: kiln yJisltävien Ba~nojen jällooen, eriistii. hy-         aikaamJ ll1ähden S8i1Illllit oiolreudet, mi!fkä suu-
27431: vin tärkeää seikk:oo, j'OSOO. vimllisellla :tia-          rimmallta osaltaan OVIat jo toisilLa :työläi-
27432: holtla mieiLuUlOOlin Vl8åjet:aan llrokona:an. Sel-        sihlä.
27433: lainen on puutavamDJ :t.uotamm:ossa ltyöskoo-                  Edelläol~eViim perus.telluihin vilitaroen ehdo-
27434: te1evien metsä- ja uittotyöl.äistlen: :työruilka.         tamme,
27435: Kun ltoisill!1a työläisihlä on :työaiikial Jai!lla                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27436: määriOOlty, nilil metsä- ja uitwtyoläiset                           van lakiehdotuksen:
27437: 
27438:                                                    Laki
27439:                                        työaikalain muuttamisesta.
27440:       Ed'llSkun.n.ami :päätöksen mukaisestå muutetaan 2 päivänä eilokuuta 1946 run.netUJn .työ-
27441: ajkaJJ.ain ( 604/46) 1 § näin kuuhwaJksi :
27442:                         1 §.                                 Lain oJaisia eivät kuL~ ~le:
27443:    Tämä.n. ilaiiJn, ~ on Jiåke, laitos ja                    1) liikie, lait<JS mi yritys, jos siinä ei ole
27444: yritys, j<H!Ia ybi tl'lli USielaDlpi lb.~ö, työn-         muita työnteikijöiltä ikuimJ ltyÖI1181Thtajan ~ta­
27445: tJekijä, palkasta \tekoo ltyöt.lä !toisen, työn-          loudESSa vakiJrua.iseEitli elävä, hänJelie :tJa.i. hä-
27446: ootajan, lukuun tämän johdon ja valvon-                   nen aviopuoliso1loon suor8JMJ.: il:aJlreneV8SS8.
27447: nan all8dsena.                                            tai eteneV'ässä polvessa sukua olev~ henkilö
27448:                                             X,2. -   Työaikalaki.
27449: 
27450: tai hänen ottola.p&eill&l., otbova;nhempai!J.Sia        asuntojen ralmntaminen,. kunn<:Jlliap~t.o jn
27451: tahi jonkun tässä ma.imtun puol~;                       korjaaminen maaseudulla, niin myös itse·
27452:    2) työ, jota. työruOOkijä tekee katoooo\llJ;         näisenäkirr harjoitettu puutarhan~ ja eläin-
27453:    3) ae1laisessa llikkeessä, il:ailtiokstessa tai      tenhoito ;
27454: yrityksessä, jonka v~ roitminlbaan                        5) kotitalous ;
27455: ei kuulu työrutekijäin käyttäminen,            suori~     6) blastus ja smen välilttömästi llitltyvä
27456: ~ 'tiila.pil.noo' työ, ~ lllftfi:OOna~ti                saruua kliBilbtelettnioon;
27457: 0\llJ eninå:.ään nelljä. työnt<e~kijää   ja joka kes-      7) ltallOnm.i~helll työ ;
27458: tää kauinrt:a:run kuusi työpäivää ;                        8) l~, ila~t ja yrity~kse:t, joissa
27459:   4) iiiUll8l1:ialous, Slellll vwlirtitömässä yh<tey-   nouda.temtavasta •työajrurta on ~ eriksoon
27460: doessä ~ruoritettaVlalt työt ja 8ei1 sivuelånke.i-      sää.<retty lt:ahi jotkoa jonkim: mutm !työaikaa
27461: not, miik&i viimelks.i mrunåttuja ei ooxjoi-            kooke:van la.in: WM.ll kuuil.uvim on siåalä va-
27462: tclllt i~näisin.ä yrityksinä, ja väliltoomästi          paUJtet:tu työajan mjoituksista.
27463: :Mid<m yhteyd~ töimitetUtvalt ~us­                         Lcipölllot1&hön ~ tilit11aatkt sov~va,
27464: wn  s~kä D'WlltiadöUBityöntelcij,äin ja heihm           sikll;1i kuin ~i~tä ei ole erllmoon säOOetty.
27465: vet'~V!assa 'llSelhassa ö1evien hrenldlöid®
27466: 
27467: 
27468:          Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1947.
27469: 
27470:                                                                     Bttkki liaoaen.
27471:                                                                     A.lpe Lwmae.
27472:                                                                     VU.t Bäatiltablet\.
27473:                                                                     Aillo Lehtö!Mld.
27474:                                                                     Alllo~.
27475:                                                                     :&l.uko An«trUOn.
27476:                                                                     Ien J1lutiW!ien.
27477:                                                                     'Yi&hcs Ki'fiflä.lo.
27478:                                                                     B. :feibnen.
27479:                                                                     IAm-.li. '1'6f'\l'&.
27480:                                                                     Betu Ka.tJall&nen.
27481:                                                                     Onlt ftltobll.
27482:                                                                     Valfrid Eskola.
27483:                                                                     Tf}ö lt.ilpelilnen.
27484:                                                                                               601
27485: 
27486: X,3. -   Lak. al. lf :t 47.
27487: 
27488: 
27489: 
27490: 
27491:                                Billelä y. m.: Ehdotus laiksi työaikalain 3 § :n muuttmni-
27492:                                   sesta.
27493: 
27494: 
27495:                                     B d u s k u n n a ll e.
27496: 
27497:    Elokuun 2 päivänä 1946 annetun työ-           jotka muuten olisivat työaikalain alaisia.
27498: aikalain •(604/46) 3 § :n 2 kohdan mukaan       Kun esimerkiksi kauppaliikkeiden ja toi-
27499: säädetään asetuksella, keihin valtion, kun-     mistojen työoloista on annettu oma lakinsa,
27500: nan ja muun julkisen yhteisön paitsi sen-        jonka alaisia ovat kauppaliikkeet, toimis-
27501: mlkunnan viran- tai toimenhaitijoihin on        tot sekä niihin verrattavat yritykset, joissa
27502: sovellettava, mitä tässä laissa on työnteki-    työntekijöinä käytetään muita kuin työn-
27503: jästä säädetty. Saman lain 1 § :n 2 mo-         antajan puolisoa ja omia lapsia, joh~uu
27504: mentin 11 kohdassa sanotaan, etteivät lain      .tästä, etiteiV'ät toimistomsa työskenteleväit vi-
27505: alaisia ole liikkeet, laitokset ja yhdistyk-    ran- ja toimenhaltijat kuulu edes työaika-
27506: set, joissa noudatettavasta työajasta on        lain alaisiksi puhumattakaan siitä, että
27507: erikseen säädetty tahi jotka jonkin muun        heihin nähden sovellettaisiin toimistojen
27508: työaikaa koskevan lain alaan kuuluvina on       työoloista annettua lakia. Viran- ja toi-
27509: siinä vapautettu työajan rajoituksista.         menhaltijat joutuvat näin ollen muihin
27510: Alussa mainittuna ·päivänä kauppaliikkei-       työntekijöihin nähden huomattavasti huo-
27511: den ja toimistojen työoloista annetun lain      nompaan asemaan, minkä vuoksi edellä
27512:  (605/46) 1 §:n 2 momentin mukaan lain          mainittu epäkohta olisi käsityksemine mu-
27513: alaisia eivät ole julkiset virastot.            kaan kiireellisesti poistettava.
27514:    Edellä mainitun työaikalain 1 § : n 2 mo-          Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen
27515: mentin 11 kohdassa olevasta rajoittavasta        ehdotamm~,
27516: määräyksestä johtuu, että jokainen uusi
27517: erityistä rajoitettua työalaa tai työntekijä-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27518: ryhmää kQSkeva laki samalla rajoittaa                   van lakiehdotuksen:
27519: niitten viran- tai toimenhaltijoiden ~ukua,
27520: 
27521: 
27522: 
27523: 
27524:                                           Laki
27525:                                työaikalain m:uuttamisesta.
27526:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun
27527:  työaikalain (604/46) 3 § näin kuuluvaksi:
27528:                     3 §.                        päisesti osallistuu johdettaviensa tai val-
27529:   Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen työn-      vottaviensa työntekijäin työhön.
27530: johdossa tai -valvonnassa olevaan työnteki-       Asetuksella säädetään, keihin valtion,
27531: jään, joka ei osallistu tai joka vain tila-     kunnan ja muun julkisen yhtcisön, paitsi
27532: 
27533:                                                                                                76
27534: 602                                X,s. -   Työaikalaki.
27535: 
27536: seurakunnan, viran- tai toimenhaitijoihin      1 §: n 2 momentin 11 kohdan säännökset
27537: on sovellettava, mitä tässä laissa on työn-    koske tässä tarkoitettuja viran- tai toimen-
27538: tekijästä säädetty, !kuitenkin niin, ettei     haltijoita.
27539:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
27540: 
27541:                 Kaisa Hillelä.                             Martta Sa.lmela-.Tårvinen.
27542:                 Aino Malka.mäki.                           Valfrid Eskola.
27543:                 Heikki Simonen.                            Samuli Tervo.
27544:                 .Jussi Raatikainen.                        T. Brygga,ri.
27545:                 .Juho Kuittinen.                           Onni Peltonen.
27546:                 Penna. Tervo.                              Våinö Kivisalo.
27547:                 Uuno Raatikainen.                          K. Ha.kla.la..
27548:                 Urho Kulovaa.ra..                          Va.lto Käkelä.
27549:                 .Jere J'uutila.inen.                       J'. F. Tolonen.
27550:                 Edvard Pesonen.                            .Juho Pyy.
27551:                 Elli Nurminen.                             0. Muikku.
27552:                 Aino Lehtokoski.                           H. S. Pesonen.
27553:                 A'llpo Lumme.                              Eino Raunio.
27554:                                                                                                      603
27555: 
27556: X,4. -    Lak. al. N :o 48.
27557: 
27558: 
27559: 
27560: 
27561:                                    Karvonen y, m.: Ehdotus l-aiksi työaikalain 12 §:n muut~
27562:                                      tamisesta.
27563: 
27564: 
27565:                                         Edus'k:unnaUe.
27566: 
27567:      Eldkuun 2 päivämä 1946 18.1lmretun työ-          tuu Ylksipudlisesti vain määrättyihln työn-
27568: :wiilmJ1Jaliln (604/46) 12 § :1!1 2 mom00ot.iin mu-   I!Jekijä.ryhm:iim ja Olli mullitelnkin epäoikeu-
27569: .kaatn. n. s. hätätyötä ei voida lukea yJityö-        doomubirnoo, kunnioittaen ehdotamme,
27570: aikaan siinäkään >tapauksessa, eiJtä hiiltä-
27571: työtä joudutaan suor:LttamOOlll y:ti sääminöl-                 että Eduskunta hyväksyisi se-uraa-
27572: aisan ltyöajML K1l'Ill tämä sä:ärmös kohdis-                 van l-akiehdotuksen:
27573: 
27574: 
27575:                                                Laki
27576:                                     työaikalain muuttamisesta.
27577:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päiviim.ä e~lokuuta 1946 ammetun
27578:  ty&vik:amin ( 604/46) 12 § 111äin k:tmluvabi:
27579:                         12 §.                         ikauemnnirn ilruin: ooljiim.J villron ojk:ana. Täl-
27580:    Kun luonnollltapahtum:a, ~tapaturma ltai.          laiseSifla. työajam, piJben:n,yiksestä sekä: sen
27581: muu seikka, jota ei ole voitu ennakollba tJi,e..      syystä, loojuud>eSta ja todten111äköisestä ilres-
27582: tää, on aiheuttanut lreskeytyksen liik:koon,          ·tävyyd€Sitä on työn:an.tajoo viivy.tyksetltä
27583: l&i>Wkstm · ;toi yrityksen säänln.öU:isessä toi-      rllehtävä ikirjailllånren lilanoitus asioo.omaise1le
27584: mjn!I!t&ssa !tahi vak:avastå: uhlma johta:a sffi.     valtionJ . >8Jill.Jllattient:arkaS!tajolle. Amma.t-
27585: 11a.isoon ik~eytykseoo t:aåkka hengen, '001'-         lti~kastaja vo:Lp[ :tut:kitt1Ulall1 laSien, .joko
27586: veydeD~ tai omaislliUdetn joutunriseen vaa-           jä>ttää sen tehdYJll iilmoituksen V8Jl"aan rtai
27587: ,mnallaJiseksi, Slat8ltakoon, si:iOO :määrin kuin     cyhtyä toimenpilbeisiilll piten!l1yben ra:joit-
27588: main:itut syyt vaatiVIalt, piOOn.tää 5, 6 ja          ta.miseksi W lopettamiseksi.
27589: 7 § :ssä säädettyjä !työaikoja, ei llruiJte!I!kaa.n
27590: 
27591:          Helsi~        5 päiv·ä.nä 'helmikuuta 1947.
27592: 
27593:                    Juho Karvonen.                                  Yrjö Kilpeläinen.
27594:                    Walter Kuusela.                                 K. Halmla..
27595:                    0. Muikku.                                      J. F. Tolonen.
27596:                    Edvard Pesonen.                                 Penna. Tervo. ·
27597:                    Martta Salmela-Järvinen.                        Ma.tti Lepistö.
27598:                    Jussi Raatikainen.                              H. S. Pesonen.
27599:                    Juho Kuittinen.                                 A. K. Pa.a.sivuori.
27600:                    Isak Pentta.la.                                 Samuli Tervo.
27601:                    Juho Pyy.                                       Jere Juutilaånen.
27602:                    Aino Lehtokoski                                 Ulm.o Raatikainen.
27603:                    Elli Nurminen.                                  Väinö Leskinen.
27604:                    lt&uko Andersson.                               Va.Jtfrid Eskola..
27605: 604
27606: 
27607: X,5. -     Lak. al. N :o 49.
27608: 
27609: 
27610: 
27611: 
27612:                                 Karvonen y. m.: Ehdotus ·laiksi työaikalain 18 § :n mu1ti-
27613:                                   tamisesta.
27614: 
27615: 
27616:                                      E d u s k u n n a 11 e.
27617: 
27618:    Elokuun 2 .päivänä 1946 annetun työ-           eivät yleisesti tule saamaan sunnuntai-
27619: aikalain (004/46) 18 § :n 2 momentin llllU-       työstä erikoiskorvausta, koska työnanta-
27620: ka.an. voidaan sunnuntaity8stä tuleva koro-       jalle ei tuottane vaikeuksia si$Ulyttä.ii. sun-
27621: tettu palkka, mikäli sal10ttll työ ei ol~ yli-    nuntaityöstä tulevaa korvaus~ kuQk&Ulii-
27622: työt§. tai hittätyötä, sisällyttää työnteki-      pal!$:aan, kuten tähänkin asti on yleiåesti
27623: jälle suoritettavaan kuukal.lSipalkkaan sitä      tapl!Jhtunut. Tällaisef!ta vanhastft. jll. työn-
27624: koskevalla sopimuksella tai kysymyksen            tekijöille vahingollisesta määrityitllestä on
27625: ollessa viran- tai toimenhaltijasta, asian-       syytä vihdoinkin päästä, minkä Vlioksi kun-
27626: omaisen viranomaisen päätöksellä, joka            nioittaen ehdotamme,
27627: saatetaan viran- tai toimenhaltijan tietoon.
27628: Tämä säännös johtaa käytännössä siihett,                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27629: että kuukausipalkkaa nauttivat työntekijät .             van lakiehdotuksen:
27630: 
27631:                                               Laki
27632:                                  työaikalain muuttamisesta.
27633:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 an!letun
27634:  työaikalain (004/46) 18 § näin kuuluvaksi:
27635:                    18 §.                          väksi luet~!lP. tässä la:islsa vuorokausi1 joka
27636:    Sttnnuntaina tai muuna ikirkollisena           alkaa kell.o bhdestakymmenel!ltäneljiUttä
27637: juhlaj)!ivänä tehdystä työstä, jota tässä         sanotun ;päivän vastaisena y&nä. Tiltni
27638: laiSsa tm.notaan sunnuntaityöksi, on mak-         vuorokausi vojdaan kuitenkin 1 §: ssä tar-
27639: settava b:ksinkertainen palkka. Jos työ           kQitetu!$tl. ty&så laskea alkavaksi joko
27640: on ylityötä tai hätätyötä, on siitä lisäksi       kuusi tuntia. aikaisemmin tahi kuttsi tuntia
27641: suoritettava 17 § : ssä. säädetty korvaus,        myöhemmiJt.
27642: joka lasketaan työntekijäin korottamatto-            Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
27643: masta palkasta.                                   sunH.untaityötä, älköön koetettaiko pakottaa
27644:    Mitä 17 §: n 2 ja 3 momentissa on sää-         siihen. Tämä ei kuitenkaa~ koske työtä,
27645: detty ylityöstä ja hätätyöstä suoritettavan       jota sen laadun vuoksi tehdään säännölli-
27646: korotetun palkan laskemisestat .on vastaa-        sesti kaikkina viikoqpij,ivinä.
27647: vasti noudatettava myös 11'untiuntaityöstä           Sopimus, jolll!- väh.~nnetään työnteki-
27648: suoritettavaa korotettU.a palkkaa lasket-         jälle tämän pykälän l}lukaan tulevia etuja,
27649: taessa.                                           on mitätön.
27650:   Sunnuntaiksi tai ki:rkolliseki!i juhlapäi-
27651:           Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
27652: 
27653:    J'uho Karvonen.         Penna Tervo.           Samuli Tervo.           Viini Leskinen.
27654:    .Alpo Lumme.           Jassi laatika4nen.      J'uho Pyy.              lleikki Simonen.
27655:   Martta. Sa.Imela-       •. te . tö.             Jere Juutila.inen.      JCaulEo Andersson.
27656:     J'ärvinen.  ·         .a i. ~sonen.           .Uuno RaatiQ.i.Uen.     \TaJtrid Eskola..
27657:   0, Muikku.               Juho ltuittinen.       Aino Lehtokoiki.       YrjÖ Kilpeläinen.
27658:   Bdva.rd Pesonen.         A. K. Paasivuori.      Elli Nurminen.
27659:                                                                                              605
27660: 
27661: X,u. -   Lak. a.l. N:o 50.
27662: 
27663: 
27664: 
27665: 
27666:                                 Tuonlillen y. m.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 20 §:n
27667:                                     muuttamisesta.
27668: 
27669: 
27670:                                       E d u s k u n n a ll e.
27671: 
27672:    Vaikka 1 p: nä hei,lläkuuta 1922 &nnettua       että esjm. saman työnantajan palveluksessa
27673: ty8sopbnusla;kia onkin myöhemmin eräiltä           oleva konttorityöntekijä tai työnjohtaja ja
27674: kohdlltäah arorjattu on se taas nudistiJ,llii-     heidän perheen,sä toimeentulo on turvattu
27675: sen tarpeessa.                                     tilapäisteh sairaustapausten varalta, mutta
27676:     Lain 20 § 2 momentti määrää, että jos          sensijaan tavallisesti huonommalla palkalla,
27677: työntekijä on estetty työtä tekemästä sai-         vetoisimmissa, kosteimmissa ja ruumiilli-
27678: rauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei          sesti rasittavimmissa työoloissa ty~entele­
27679: ole aikaansaanut tahalU&e$ti tl\i !kevytmieli-     vät ja siten työnsä vuoksi tilapäisille sai-
27680: sellä elämällään taikka rikollise1Ia toimin-       rauksille aittiimmat työntekijäryhmät jää-
27681: nallaan, tai muulla törkeällli tuottamuk-          vät sairauden a~kana ka,ikltea tukea vaille.
27682: sella, on työntekijällä oikeus esteen valli-          Paitsi sosiaalisen tuT"Yattomuuden aiheut-
27683: tessakin saada pa1kkansa j~a on . yhtä             tamaa yksityisen työläisen sekä hänen per-
27684: pitkä kuin työsuhteessa noudatettava irti-         heensä elämän epäv-tlrmuutta ja sen aiheut-
27685: sanomisaika, enintään !kuitenkin 14 päivää.        tamaa yhteiskunnallista haittaa on sellai-
27686:     Kun nykyisinkin on viela varsin monia          sesta asiantilasta myöskin ~moranaisia kan-
27687: työaloja, joissa ei l!nlkä.ijn irtisanomiaaika     santaloudellisia tappioita. Sillä moni vaka-
27688: työsuhdetta säännöstele ja !kun näistä työ-        va'ksi j~ pit~käa.ik~ksi muodostuva sairaus
27689: aloista useimmat ovat joko tapaturmille            voitaisiin välttää.. j~ työntekijän toimeen-
27690: alttiita tai terveydelle erittäin. vaarallisia     tulo olisi sikiili turvattu, että al\kava sai-
27691: on väärin, että tällaiset t;röntekijät ovat        raus tai lievältä näyttävän tapaturman seu-
27692: alttiina kaikille niille vaaroill~, joita aluksi   raukset voitaisjin heti ihoitaa.
27693:  lievempänäkin esiintyvä sai:fa'IUI tuo tul-          Edelläolevan perusteelia ehdotamme,
27694:  lessaan ellei sitä varojen puutteessa voida
27695:  heti hoitaa.                                                että Eduskunta hy·väksyisi se-uraa-
27696:     Epäoikeudenmukaista on myöskin se,                     van lakiehdotuksen:
27697: 
27698: 
27699:                                              Laki
27700:                                 työsopimuslain muuttamisesta.
27701:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain 20 §, sellaisena kuin se
27702:   on 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
27703:                    20 §.                             Jos työntekijä on estetty työtä tekemästä
27704:   Jos työntekijä sopimuksenmukaisesti on           sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän
27705: ollut työnantajan käytettävissä, hänen kui-        ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut ta-
27706: tenikaan työnautajaata riippuvasta syystä          halliaesti tai aiheuttanut rikoksellisella tahi
27707: saamatta tehdä työtä, on paLkka hänelle            kevytmielisellä elämällään taikka muulla
27708: maksettava.                                        törkeällä tuottamuksella, on työntekijällä
27709: 606                               X,6. ~ Työsopimuslwki.
27710: 
27711: oikeus esteen vallitessa:kin saada paBtikansa   työntclrijä vastaavana aikana muulla työl-
27712: ajalta, jo:ka on yhtä pitkä lkuin työsuh-       lään on ansainnut tai tahallansa jättänyt
27713: teessa noudatettava irtisanomisai:ka, :kui-     ansaitsematta, kuin myös työntekijälle sa-
27714: teD!kin enintään neljätoista päivää, tai mil-   malta ajalta tulevan lainmukaisen korvauk-
27715: loin ei irtisanomisaikaa ole, vähintään yh-     sen työssä häntä kohdanneen ruumiinvam-
27716: den kuukauden jatkuneen työsuhteen jäl-         man johdosta tai työntekijän sairausta-
27717: keen enintään kuusi päivää, ja yli yhden        pa,uksessa saaman avustuksen sellaiselta
27718: vuoden jatkuneen työsuhteen jälkeen enin-       apukassalta tai vakuutuslaitolkselta, johon
27719: tään neljätoista päivää ellei toisin muussa     työnantaja on työntekijän puolesta suorit-
27720: yhteydessä ole sovittu. Sama olkoon laki,       tanut osakas- tai vakuutusmaksuja.
27721: jos työntekijä työpaikal;la tapahtuneen tuli-     Jos palkka olisi ollut laskettava suorite-
27722: palon, koneen vahingoittumisen tai muun         tun työn mukaan, on työntekijä tämän py-
27723: senkaltaisen, hänen henkilöstään riippumat-     kälän edellyttämissä tapauksissa oikeutettu
27724: toman esteen takia ei ole saanut tehdä          saamaan niin paljon kuin hänen asemas-
27725: työtä.                                          saan oleva työntekijä olisi samanlaisesta
27726:    Työnantaja on kuitenkin oikeutettu 2 mo-     työstä ansainnut.
27727: mentissa mainitussa tapauksessa palkasta          .Sopimus, jolla supistetaan työntekijälle
27728:  vähentämään sen, mitä työntekijälle hänen      2 momentin mukaan tulevaa oikeutta, on
27729: poissaolonsa vuoksi työstä on säästynyt tai     mitätön.
27730: 
27731:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
27732: 
27733:                  Tyyne Tuominen.                           Aaro Uusitalo.
27734:                  Eino TMnio.                               J. F. Tolonen.
27735:                  Hertta Kuusinen.                          Alpo Lumme.
27736:                  L.Myl~.                                   Konsta Talvio.
27737:                  A. Prunnila.                              Eino Roine.
27738:                  E. Hietanen.                              Elsa Karppinen.
27739:                  Ville Pessi.                              Vilho Lehtonen.
27740:                  Sulo Muuri.                               Elli Nurminen.
27741:                  Juho Buka.ri.                             Anna NevaJ.a.inen.
27742:                  Sylvi-Kyllikki Kilpi.                     Toivo Kujala.
27743:                  Martta Salmela.-Järrinen.                 Elli Stenberg.
27744:                  K. Bj. Kauha.n.en.                        Nestori Nurminen.
27745:                  Juho Mäkelä.                              V. Puumalainen.
27746:                  Mikko Järvinen.                           Mauri Ryömä.
27747:                  Kaisu-Mirjami Rydberg.                    Matti Buhta.
27748:                                     Aino Lehtokoski.
27749:                                                                                        607
27750: 
27751: X,1 . ...;_ Lak. al. N:o 51.
27752: 
27753: 
27754: 
27755: 
27756:                                Karvonen y. m. : Ehd<Jtus laiksi metsätaloustyöväen koti-
27757:                                   asunto-olojen parantamisesta.
27758: 
27759: 
27760:                                    E d u s k u n n a 11 e.
27761: 
27762:    Pohjolan metsät;völäisistä eli n.s. ,jät- toja ja avustettava heitä karjan ja viljel-
27763: kistä" on kansamme keskuudessa sellainen lyn maan lisäämisessä.
27764: käsitys, että he ovat kulkurielämäänsä niin      Sikäli kuin edellämainittua sosiaalista
27765: mieltyneitä, etteivät vakinaista ik:otia kai- ohjelmaa voitaisiin toteuttaa, hyötyisivät
27766: paakaan. Tällainen käsitys on kuitenkin siitä myös suuresti ne, jotka metsiä omis-
27767: virheellinen. Tosiasia on, että heidän kul- tavat ja hakkauttavat. Kantametsii,työmie-
27768: kurielämänsä on suurelta osalta pakon sa- histö on välttämätön voimistuvalle metsä-
27769: nelemaa. Kaikki Pohjolan työmiehet eivät taloudelle. Jos tällainen haja-asutukselle
27770: kuitenkaan ole kodittomia ikulkureita, vaan järjestetty ammattikunta saataisiin muo-
27771: perheellisillä miehillä on joko vuokra- tai dostetuksi, olisi heidän asunnoistaan suuri
27772: omat asunnot. Nämä asunnot ovat usein hyöty myös niille työläisille ja metsäam-
27773: pirttipahasia ja sijaitsevat tavallisesti syr- mattimiehille, jotka tilapäistehtävissä tar-
27774: jässä asutuskeskuksista. Näissä kodeissa vitsevat asuntoa ja ruokaa syrjäisillä sa-
27775: vietetään yleensä hyvin puutteellista elä- loilla yöpyessään.
27776: mää ja lisäksi metsätyömiesten vaimot jou-       Ottaen huomioon metsätaloustyöväen
27777: tuvat pitkiä aikoja lastensa kanssa olemaan · suuren 'lulrumäärän ja heidän puutteellisen
27778: vailla perheen päämiehen turvaa, miehen taloudellisen asemansa, tulisi edellä suun-
27779: ollessa yhtäjalksoisesti monia viikkoja ansio- niteltu toiminta vaatimaan paljon varoja.
27780: töissä !kaukaisilla metsätyömailla.            Asteittain toteutettuna se ei kuitenkaan
27781:    Kun metsätyömiesten mökit vuosikym- olisi ylivoimainen tehtävä. Ohjelma olisi
27782: meniä ovat pysyneet ala-arvoisessa kun- toteutettava sekä työväen omatoimisuuteen
27783: nossa ja tukehduttavan ahtaina, todistaa perustuvana toimenpiteenä, että myös yksi-
27784: se pårhaiten sitä, että tämän alan työväen tyisten työnantajien ja valtion avustuk-
27785: ansiot ovat olleet riittämättömiä. Sodan sina. Kun työnantajien ja valtion lahja-
27786: päättymisen jälkeen toimitetut metsätyö- palkkiot perustuisivat työntekijäin hakkaa-
27787: palkkojen korotuksetk:a:an eivät o1e voinee-t maan puutavaran paljouteen, olisi siitä
27788: tätä asuntokurjuutta poistaa, siitä tunne- seurauksena sekä työntulosten että an-
27789: tusta syyStä, että elin- y.m. tarvikkeiden sioitten suureneminen, hyödyttäen siis
27790: hinnat ovat nousseet samassa suhteessa -       sekä työnantajaa että työntekijää. Lahja-
27791:  toisinaan enemmälllkin - ik:uin palkat.       palkkioiden ik:äyttöä olisi luonnollisesti
27792:     Kun harkitaJaon toimenpiteitä !tämän tarkkailtava, niin että niiden avulla todella
27793: asiantilan !korjaamiseksi, niin voitaisiin uusia asumuksia syntyisi, uutta viljelys-
27794: tehtävä jakaa kahteen päälinjaan:              maata raivattaisiin ja vanhoja rakennuk-
27795:     1) olisi perustettava uusia n.s. kanta- sia laajennettaisiin ja korjattaisiin.
27796:  metsätyöläisten asuntoja sellaisille seu-        Jotta tällainen sosiaalinen asuntohuolto
27797:  duille, joissa voimistuva metsätalous voi saisi tarpeellista vakavuutta myös työläis-
27798:  tarjota jatkuvasti työtilaisuuksia ja joissa ten taJholta, olisi heiltä tilinmaksun yhtey-
27799:  olisi mahdollisuutta myös pienviljelyik:seen. dessä pidätettäv.ä pieni ooä pallk:asta tähän
27800:     2) olisi laajennettava ja korjattava met- tal1koitukseen.
27801:  sätyöläisten ränsistyneitä ja ahtaita asun-      Edellä esitetyn mukainen asuntohuolto
27802: 608                                   X,7. -   Metslityöväki.
27803: 
27804: tulisi pääasiallisesti kohdisttunaan maamme            On kohtuullista, että . kysym~ ole-
27805: pohjoisosaan ja itäiselle rajaseudulle, jois8a      van asuntahuollon suunnittelussa alunpe-
27806: metsätaloustyöväen       asunto-olotkin ovat        rin myös muille työnantajille asetetaan
27807: kaikkein huonoimmat. Kun valtio näillä              velvollisuuksia eikä ainoastaan valtiolle,
27808: seuduilla on suurin metsänomistaja, tulisi          sillä puutavarayhtiöt tulevat suuresti hyö-
27809: uusia metsätaloustyöväen asuntoja raken-            tymään siitä, jos kantametsätyömiehistö
27810: nettavaksi juuri valtion maille. Metsähal-          saadaan muodostetuksi vakinaisilla metsä-
27811: lituksen tähänastinen kankea asutuspoli-            talousalueille.
27812: tiiltka on tätä vaikeuttanut ja sen johdosta           Ottaen huomioon maamme heikon talou-
27813: on ku:lrmeena vuoll1lai eduskup.nal!le jlitetty     dellisen kantokyvyn, olisi lainsäädännölli-
27814: lakiesityskin suopeamman asutustoiminnan            sin toimenpitein aluksi parannettava vain
27815: aikaansaamiseksi. Tosin metsähallituksella          metsätaloustöissä n.s. jalkamiehinä toimi-
27816: on ollut aihettakin olla pidättyväinen              vien työläisten asunto-oloja. Hevos- ja
27817: uusien tilojen muodostamisessa, sillä uudis-        automiesten asunto-olojen paren:taminen sa-
27818: viljelijäin joukossa on ollut myös ikeinotte-       malla kertaa voisi käydä ylivoimaiseksi.
27819: lijoita, jotka ovat käyttäneet rakennuslai-            Edellä esitettyjen perustelujen nojalla
27820: noja väärin, myyneet tilaan kuwuvan                 ehdo~e,
27821: :nw~ j~ ml;f,\lbtanoot sitten muiale :m:al'kki-
27822: noijle.. On kujtenki:P. huQmattava, että                     että eduskuftta hyväksyisi se1f.r~
27823: ~~Ulitu.ksen täh@.astisell~J. aautuspoli-                  van lakiehdotuksen:
27824:  tiikalla ei ole tarkoitettukaal\ kantametsii-
27825: työmiehiatön muodostumista.
27826: 
27827: 
27828: 
27829:                                                Laki
27830:                    metsätaloustyöväen kotw.aunw~olojen para.ntandst~IJta.
27831:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27832:                        1 §.                         1\äP.elle siinä. tapauksessa annettava .,lld\ja-
27833:    Ylqlityi:o.en, yhteisö tai vfl.ltio, joka hak-   palWotyökirja". Työntekijän, hii.Jltn vai-
27834: kautta& ja ajattaa metsiä tai teettä-ä jo-          molll'la ja alle 16 vuoden ikäisten lastensa
27835: t~in muuta metsätaloudt~lliata tyotä, on            yhteistyö otQtaan huomioon lahjapalkkion
27836: ~vollil\en, tällaisia töitä tekeville n.s.          suuruutta laakettaesaa.
27837: j~lka.mieb.ille palkkaa -uw:ksa~aan no"\ldat-
27838: t&maa:n tämän lain @itii:rii,ybiä. J albmie-                         4 §.
27839: h • l~etaan myöa toisen omistumaa he-                 Lahjapalkkio, 25 % koko työansiosta
27840: v~ta. t~J.i •utoa1 ur~kka tai päiväpalkalla         muodQstuu seuraavasti: Työntekijän osuus
27841: ajava työläinen.                                    5 %, työnantajan osuus 10 %, ja va,ltion
27842:                         2 §.                        osuus 10%.
27843:    Työntekijä, joka Mkee 1 § :ssä llJ.8.inittua                          5 §.
27844: ty~tä ja jo"ka -vakinaisesti asuu tai aikoo           Työntekij.il,ltä, joka ennen työhöp. cyhty-
27845: ryhty.ä. a.!fUHltU\ll harvaan asutulla metsä~       mistään on ilmoittautunut halukkaaksi te-
27846: W0:\UII3e\ldulla, on oikeutettu sa®).aan työ-       kemään työtä lahjapalkkioita uada.Jmeen,
27847: MU~iön3a UM'ksi ll:ihjapalkkwta uuden aaun-         on tilimaksun yhteydessä pidåtettävä 5 %
27848: non ti\'k-entam:\sta, vanhan aaunnon laa:jen·       kQko työansiMta. Työnantajan on me~kit­
27849: t&mista t~i korjausta, pellon raivuusta, tui        tävä lahjapalkkiotyökirjaan: pidäty~ununa,
27850: karjan lisäämistä varten.                           mistä. summasta . vähennys on toimitettu,
27851:                                                     mitä työtä on tehty, minkä ajan Qlueua
27852:                       3 §.                          ja kuinka paljon.
27853:   Palkkion ~antia VIU1;en on työntekijän              Santaa:n yhteyteen o:n merkittävä työn-
27854: enJlell tyijhön ryhtymititä ty(inanta.jalle il-     antajan osuus 10 % ja valtion osutts 10 %,
27855: moitettava, että hän aikoo pij.ä$tit osalli-        kumpikin erikseen koko työansiosta lasket-
27856: seksi l~hjapalkkioista ja on työnantajan            tuna.
27857:                                   X,7.- Karv()nen y. m.                                    609
27858: 
27859:                     6 §.                       valvomisesta johtuvat kulut maksetaan
27860:   Työnantajan on kahden kuukauden ku-          eduskunnan siltä va:rten myöntämistä va-
27861: luessa palkanmaksusta lukien lähetettävä       roista.
27862: metaähallituksen huoltoltoimistolle oilmaksi                        9 §.
27863: todistettu tilitys ja rahat, työmiehiltä pi-      Jos työläinen, joka työsuhteen on aloit-
27864: dätetyistä eristä ja työnantajan osuudet       tanut ,jalkatyöläisenä", kesken työkautta
27865: lahjapalkkioihin.                              siirtyy oman :hevosen tai oman auton aja-
27866:                     7 §.                       jaksi, lakkaa palkkioiden saanti siirtymis-
27867:    Niistä varoista, jotka eduskunta vuosit-    ajasta lähtien.
27868: tain lahjapalkkioihin käytettäväksi myön-                          10 §.
27869: tää, jaetaan metsiilhallituksessa valtion         Metsähallituksen huoltotoimistolle saa-
27870: osuudet 10 % kuhun:kin lahjapalkkioon ja       puneita, työväeltä palkkaeriä ja samoin
27871: metsähallitus pitää yhteyttä niiden kun-       työnantajien maksamia lahjapalkkioeriä ei
27872: tien asutuslautakuntien kanssa, joiden         makseta takaisin, jos asianomainen luopuu
27873: alueella lahjapalkkioiden saajat asuvat tai    siitä aikeesta, jota varten hän on ,lahja-
27874: aikovat ryhtyä asumaan. Asutuslautakun-        palkkiotyökirjan" pyyMIDy,t. Sellaiset erät
27875: tien tehtävänä on valvoa, että lahjapalk-      luovutetaan sairaille ja invaliideille tässä
27876: kiot tulevat tässä laissa säädettyihin tar-    laissa mainittuihin tarkoituksiin käytettä-
27877: koituksiin käytetyiksi.                        väksi.
27878:                                                                    11 §.
27879:                    8 §.                           TarkelillPia määräyksiä tämän lain toi-
27880:    Tämän lain noudattamisesta johtuvat         meenpanosta ja vallvonrrasta ru1t'!!a sosiaruli-
27881: toimistomenot sekä lahjapalkkioiden käytön     ministeriö.
27882: 
27883:         Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1947.
27884: 
27885:                 Juho Karvonen.                              Yrjö A. Manninen.
27886:                 P. A. Karja'la.inen.                        Heikki Simonen.
27887:                 K. Hj. Kauhanen.                            Alpo Lumme.
27888:                 Juho Kuittinen.                             Aino Lehtokoski.
27889:                 Krule Jokinen.                              Kaulro Andersson.
27890:                 Martta Salmela.-Järvinen.                   Jere Juutilainen.
27891:                 A. K. Pa.asivuori.                          Våinö Ki'Visalo.
27892:                 Uuno Raatikainen.                           E. Pesonen.
27893:                 Aino Malkamäki..                          · Samu]i Tervo.
27894:                 H. S. Pesonen.                              Onni Peltonen.
27895:                 Varma Turunen.                              Valfrid Eskola.
27896:                 0. Muikku.                                  Eetu Karjalainen.
27897:                                      Yrjö Kilpeläinen.
27898: 
27899: 
27900: 
27901: 
27902:                                                                                              77
27903: 610
27904: 
27905: X,s. -     Lak. al. N:G H.
27906: 
27907: 
27908:                                       11\lik:kU y. m. : liJkdot<us laiksi puutavaran tyiimittfNk-sesta
27909:                                           oonetun Zain mu-uttamisesta.
27910: 
27911:                                              E d u s k u !111 •lli a lL l e.
27912: 
27913:   Puuta.VJ&ran •työmirlJtausLa:ki ja siitä an-                ko~a, niilll vahvuus on silllo~ vähiintääp
27914: nettu t~~p~tus sisärlt~ ohjoot j:a                            7 tu~ ja ~"ij!ti0ia.!J.WiJ~V1lUS 5 ..3 r; kjS
27915: mää.räytk,set työn. tekijäil1 ja tyÖ1QJ ~t(aja!ll             eli :J_.4~ ikjS suurempi kuin iLwtv~måd:.-tam~n
27916: V~ 'tYÖII1itlla.uksestl:a. .                 .                t1,"dos. Kun rtälil~åsia :tuikl,åJa, JB$a.1~ hevJOS-
27917:    Vp4n:asså alevrup. ~ailln ·t:aJr!koilt~ on                 kUQrm,~p:        10--15 ~pafue;t;ta, nifu: jQudu-
27918: e#'>tiiji :ty~jaa käy.ttämäSibä hyväklsoon                    taaal j~k~ ku~ vOOärt.tä~ 15
27919: m~~ y·limiltrun mruodOSISia työnteiki-                        -2·5 ikj3 vas'l;aten 3-4 t~~ltia ilma;n la!jo-
27920: j·~ rtyö~ tul~.                                               ~uja.            Jo ny;t w~1evaa ~­
27921:     Lain 2 § :ssä n.imillttäm oonOitalaln: , Työn-            tys:t:ä. ~äs~~·lessä~ ~y@v~siamv~k~·
27922: alll<t:aja ei Slala tasaus:mrain, mi1t:taV!aJmll, yH-         Oll1 kiinn.ilt'täin(ylt lta:hän sm:kkaan ihuom1otia.
27923: mit;an ta.i murm seilladsen ll1in:}e!1lä La~                  Mietinltönsä perusteluissa: valiokunta !lau-
27924: t<>siaså:aM:ises:ta miJttrutulotkS!esrta hyviiksoor].         suu OOIUI'aavaa: ,Mitä .tulle-e työpa:JJmn lM-
27925: muuta vähelllJThySibä kuiln mllitä il:äinJämJ lain            kiemiJseksj tapahtuvan puutavamn mittauk-
27926: ja 1 § :ssä tarkoirtJetun asetuksen säännök-                  seen, on valliokunnaS'Sa kimni.tetty huo-
27927: set saililivat."                                              miota siiihen epäJoiikeud€1Ilmuka:isuutoon,
27928:    LaiJn ltoimoonpanoasetuksesm annetuissa                    mä ltyoot:eilrijälie ~fuheutuu n. s. liatvami.t-
27929: ohjeissa ja :rOOäräyksissä on kuirtoo.kin                     tauksJen ikäyrt:.ös;t.ä. V 3ilåokrmn:a:n mie:lestä on
27930: edelilä oonottu periruate jäJtetty eräiltä hy-                oikeudtmmuikaiswupa:a, että sekä saha- että
27931: vin tärkei11iä ooillita roteutltia.m.attla. Toimoon-          il.ehtipuutukki mitlataan kuoren päältä :tukin
27932: panoasert::u:kSJen mittaussäärm&l 2, 4 ja                     pituudem.- puolivä.;lisrt;ä. Tämän vuoksi olisi
27933: 7 § : ssä 3ill!Ilet;t;ujen säännösten mukaan                  täyltä.Thtöönpanoo.Sietuik\soon O!t~ttava täitä kos-
27934: suoritetaan saha.tuklcieln~ tolppm, pylväi-                   keva määräys.
27935: den ja rrräi.hin ve:rJ."a!bba.v.ioo työmittmlS                    Edelläesitetyn huomioon~ ja kun
27936: n. s. [atmmiltita;a; ilmyttäen aina 23 ja:lkoofn              puutavara!ll työnUtt:aUS!ladn tekst:issä ei rtar-
27937: sarukka. Tällaisessa mLtltiaustavassa on työn-                kem:m.iln ole SlaillJ()otiu milten pyöreän puun
27938: tekijät OOilla ohleert; errl: m1e!Ltä, ikooka srilt:en        työm1ttaus 0111· suorite.'btava, olisi ~akia :täilitä
27939: ei SllJa!dia ·tOOrelmta ikuUJtiooisäLtöä.        Joo          kohdal1ta täydooruettävä.
27940: esim. 20 juoksujalkaa rpit:kän sahatukin                          Tämä;n vuoksi ehdotlamme,
27941: paksuus on ·lB.!tvamilt;taa ikäylt:täen 6 tuu-
27942: ma;a;, :tulee sen ikuutiosåsäRöksi 3.93 ikjS,                             että Eduskunta hyv,äksyisi seuraa-
27943: mutrra jos p3ilmuus ot.e:talalll piltuudoo ireski-                      van lakiehdotuksen:
27944: 
27945:                                                       Laki
27946:                     puutavaran työmittauksesta annetun lain muuttamisesta.
27947:   Eduslrnnnan päätö'ksen muikais:esbi låsätääin puwtavaran ityöm:ititauksoota 29 päivänä
27948:  mamraslkuuta 1945 (1166/45) 3nllleitturm lakiriin uusi 2a § s:euraa.vasti:
27949:                        2 a §.         .                       [eikkauspintojen väli~tä j.a paksuus mitat-
27950:  , Sah:akukikden, pa~Wlujen, pylväidEm tai                    tavaiil kappaleen pituudoo ~eskiilrohdiallta
27951: muun :näilhin ve:l'I1Illtt:avalll työmirt:.taus suori-        joo mitatitawn kappaloon pituus <m yli
27952: ootaan s:irtleln, että p1tuus !1Ili1tatiaall1< rpoiklci-      10 jalkaa.
27953: 
27954:          Hclsing.issä 13 päiv~ä helmikuuta 1947.
27955:    Otto Muikku.                Edvard Pesonen.                H. S. Pesonen.            Uuno Raatikainen.
27956:    Juho Karvonen.              Penna Tervo.                   Valto Käkelä.
27957:                                                                                                 611
27958: 
27959: 
27960: 
27961: 
27962:                                  ~arp~cm     y. m. : El/4f1ty,il laiksi la&tensf!imitm   it: l~ten
27963:                                     päipäkotif!n valtipww'lfllta.
27964: 
27965: 
27966:                                      E d u s k u n n a P e.
27967: 
27968:     Lasten päivä:huollon tarve pn viime            ett~ nainen    haluaa olla lapsen~ hoitaja.
27969: vuosina tull'llt ajankohtaiseksi myös meidän       Si~i ansio-    ja muide:Q., esim. yhteiskmn-
27970: maassamme. Ei tarvinne sanoa, ·että erikoi-        nallisiin tehtäviin osallistuvien, lapsensa
27971: sesti sodan aikana se kasvoi suorassa suh-         päivähoidosta välttämättä vapautusta tar-
27972: teessa naisten osuuden lisääntymiseen ta-          vitJ;evien äitien auttamiseksi on järjestet-
27973: lous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen :pal-        tävä mahdollisimman paljon lapsen luon-
27974: veLuksessa. Nyt on jo selvää, että rau!han-        nol,iisinta kasvupaikkaa, kotia muistuttavia
27975: omaisiin oloihin palaaminen ei palauta             seimi~ ja päiväkpteja.        ~eim«::Uii taf.(roi-
27976: kaiklkia naisia !kodin piiriin eikä ·muuta         tamme alle 3-vuotiaiden päiväilioitolaa, ja
27977: kehityssuuntaa. Kysymystä ei siis voida            päiväJkodilla isompien, vielä ehdottomasti
27978: ~ttaa siitä, miten olisi suhtauduttava             huoltajaa tarvitsevien lltSt;en koko päivän
27979: p~enäidin tai perheen ainoaksi huolta-             olopaik:kaa. Tarpeen vaatimina on tällaisia
27980:  jaksi jääneen naisen ansiotyössäkäyntiin.         laitoksia jo syntynyt maahamme yksityis~
27981: Kotien, ennenlkaikikea äitien on !koetettava       ten tai yhteisöjen, eräissä tapauksiSsa kun-
27982:  mukautua elämän vaatimuksiin, tahtoivat           tien toimesta. Niiden määrä ei· lruitenkaan
27983:  he sitä. tai eivät. Tä;Höin herää kysymys,        vastaa Iäillimainkaan tarvetta.           ·       '
27984:  miten asiat on järjestettävä, että lapsi !kär-        Sosiaaliministeriön lastensuojeluosaston
27985:  sisi mwhdtollisimman vähän äidin poissa-          ilmoituksen mukaan on valtioapua saaneita
27986:  ol()Sta Y Mielestämme on ensin kuultava           lastenseimiä koko maassa 49 ja koululasten
27987:  äitejä itseään. On koetettava auttaa heitä        päiväkoteja ·13. Lisä:ksi on joku ~Wäärä
27988:  ja lapsia. Ansioäitien ja muidenkin ~wa­          yksityisten koikonaan yll ii.pitämiä. Manner-
27989:  jojen piirien mielipide on se, että entistä       heimin Lastensuojeluliit- tn v. 1946 suQrit~
27990:  laaj~mman, kotikasvatusta tukevan ja 'j;äy-       tama kiertokysely osoitti, että lastenseimi-
27991:  deJitävän lastens]l.ojelutyön on toimittava       tilanne oli tyydyttävä vain 7: llä 77: stä
27992:  ta,rjoamalla päivähuoltoloita tarvitsevien        kyselypaikkakunnasta, JOina olivat lra;upun-
27993:  käyttöön. Ilman valtion, !kuntien ja myös         git, kauppalat ja maaseutnk~f;et. Nii-
27994:  työnantajien yhteistyötä ei ajatusta voida        den paikkakuntien jOIUkossa, joilla oli riit-
27995:  toteuttaa.                                         tämättömästi tai ei ollenkaan lastenseimiä,
27996:     Maamme lastensuojelu on lailla varmis-         oli useita teollisuuskaup1]llikeja ja Jkeskuik-
27997:   tanut äitiys- jA lasten:hoitoneuvolat ja teh-     sia, joiden ansiotyössä !käyvät äidit eivät
27998:  nyt niiden ylläpidon pakolliseksi. Lasten-         voi - taloudellisista tai muista syist;ä -
27999:   tarhain valtioavusta on laki, joka helpot-        hankkia lapsillee:q. yksityis- tai perliehoitQa.
28000:   taa niiden muodostamista. Päiväihuoltoa           Niinpä esim. kunnanlääkärit ovat toden-·
28001:   tarjoavia lastenseimiä ja lasten päivälwteja      neet lastenseimien aiheuttavan vaikeita
28002:   ei sensijaan ole vielä tehty edes viralli-        oloja monilla paik\ka!kun:nilla. Hieman suu-
28003:   siksi valtioaVIUll saajiksi. Eräitten yleisem-    rempien lasten yksin kotiin jättäminen on
28004:   min määriteltyjen määrärahojen kohdalta           aiheuttanut monia onnettomuuksia. Räi-
28005:   jo toimiville laitoksille on kuitenkin voitu      keimmistä tapauksista kertovat päivälehdet,
28006:   jonkinlaista avustusta antaa.                     mutta kaikkia hoivatta olemisen cseura'Uksia
28007:      Paras pienen lapsen hoitaja on äiti.           on vaikea todeta, ja ne eivät ole :heti ha-
28008:   Tämä lienee ylein.en ylksimielinen toteamus.      vaittavissa. Siksi myös 3-7-vuotiaat tarvit-
28009:                              .
28010:   Yhtä yleispätevänä voitanee pitää sääntöä,        sevat välttämättä turvapaikan äidin ~issa-
28011: 612                                   X,9.- Lastenseimet.
28012: 
28013: oloajruksi. Paras sellainen on tar~koitJuksen­     järjestelyn ratkaisija on tietysti tarve.
28014: mukainen päivälk:oti.                              Suurissa tuotanto- y. m. laitoksissa työsken-
28015:    Sosiaaliseksi epäkohdaksi muodostuneen          televien äitien lapsille järjestettävän seimen
28016: lasten päivähuoltolain puutteen poistami-          tai päiväkodin järjestämis- ja ylläpitokus-
28017: seksi riittävässä laajuudessa on. siis mitä        tannuksiin olisi työnantajan osallistuttava.
28018: pikimmin ryhdyttävä toimenpiteisiin. Päivä-        Vähävaraisimpien lasten hoito pitäisi saada
28019: huoltolat pitäisi saada lainsäädännöllä jär-       maksuttoma;ksi.
28020: jestetyiksi, sosiaaliministeriön laatiman oh-         Tulevaisuudessa lastenseimet ja päivä-
28021: jesäännön ja ylivalvonnan alaisina toimi-          kodit voidaan tehldä pakollisiksi. Nyky-
28022: viksi laiWksiksi. Niiden valtioapu olisi           tilanteessa sellainen la!ki olisi eh!kä ennen-
28023: taattava samanlaiseksi, ikmin lastentarhoilla      aikainen, ikosika sillä ei ole käytäntöönpano-
28024: voimassaolevan lain mukaan on.                     mahdollisuuiksia.
28025:    Laitosten perustamista helpottaa mieles-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28026: tämme se, että niitä voidaan järjestää sopi-
28027: vissa tapauJksissa äitiys- ja lastenhuolto-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28028: neuvolain yhteyteen. Paikan ja muunkin                    van lakiehdott~ksen:
28029: 
28030:                                             Laki
28031:                     lastenseimien ja lasten päiväkotien valtionavusta.
28032:   Eduskunnan päätölksen mukaisesti säädetään täten:
28033:                      1 §.                            2. lasten hoitoon välttämättömien huone-
28034:    Kunnallinen tai yksityinen lastenseimi,         kalujen, taloustarpeiden sekä työaineiden ja
28035: johon on otettu hoidettava:ksi kaupungissa,        -välineiden ja muiden tarvikkeiden han-
28036: kauppalassa ja taajavä!kisessä yhdyskun-           kinta- ja ilrorjauskustannukset,
28037: nassa vähintään viisitoista ja muualla               3. lasten ruok!kimisen ja vaatetuksen ai-
28038: maassa vähintään kymmenen alle llrolmen            heuttamat menot, sekä
28039: ikävuoden olevaa lasta, samoin kuin ikun-            4. huoneiston vuoikra-, lämmitys-,. valais-
28040: nallinen tai yksityinen lasten päiväkoti,          tus-, puhtaanapito- ja välttämättömät ikor-
28041: johon on otettu hoidettavaiksi kaupungissa,        jausmenot,
28042: kauppalassa ja taajaväikisessä yhdyskun-              5. laito!k:sen perustamisesta johtuvien
28043: nassa vähintään ikaiksikymmentäviisi ja            velkojen vuotuiset ko:rlkomenot.
28044: muualla maassa vähintään viisitoista alle
28045: seitsemän ikävuoden olevaa lasta, voi saada                               3 §.
28046: valtioapua sen mrukaan, !kuin tässä laissa            Valtioapua saa lastenseimi tai lasten päi-
28047: säädetään, jos sosisaaliministeriö on havain-      väkoti, jolle se on myönnetty, jatkuvasti
28048: nut puheenaolevan laitdirsen ·tarpeelliseksi       eh!dlolla, että laitos täyttää valtioavun saa-
28049:  ja tarkoitustaan vastaavruksi, ja jos se IDIUU-   misesta voimassaolevat määräykset.
28050: ten täyttää sitä varten asetetut vaatimuk-
28051: set.
28052:                       2 §.                                            4 §.
28053:    Lastenseimi tai lasten päiväkoti saa val-         Tarlkemmat määräykset tämän lain sovel-
28054: tioapua kolmanneksen sen kohtuullisiksi            tamisesta annetaan asetuksella.
28055: harkituista menoista, joiiksi saadaan luikea:
28056:    1. hoitajattaren, opettajattaren ja muun                             '5 §.
28057: laitoksen toimintaa varten tarpeellisen toi-         Tämä laki tulee voimaan         !kuun
28058: mihenkilön palkkaus,                               päivänä 194 .
28059:         Helsingissä 14 päivänä ihelmi!kuuta 1947.
28060: 
28061:    Elsa. Karppinen.      Eino Tainio.              Kaisa Hiilelä.         H. S. Pesonen.
28062:     Tyyne Tuominen.      Konsta. Talvio.           Anna. Neva11ainen.     Elli Nurminen.
28063:    .Antto Prunnila.      W. Metsäranta.            Olga L. Terho.         Alpo Lumme .
28064:     Ka.isu.-Mirjami Ryd. Aino Malka.mäld.          Hertta Kuusinen.       M. 0. Lahtela.
28065:       berg.              Martta Sa.lm.ela-         Hugo Manninen.·        Eino Kujanpää.
28066:    J'uho Hukari.           Järvinen.               Syvi-Kyllikki Kilpi.   Miina Sillanpää.
28067:                                                                                               613
28068: 
28069: X,1o. -    Toiv. al. N:o 271.
28070: 
28071: 
28072:                                 Paasivuori y. m.: ·Tuotantokomiteoja vastaavien yhteistyfi-
28073:                                     elimien perustamisesta eräille alot"lle.
28074:                                      E d u s k u n n a 11 e.
28075: 
28076:    Viime valtiopäivillä hyväksytty laki tuo-       teoista annetun lain tarkoittamalla järjes-
28077: tantokomiteoista sisältää rajoituksia, joilla     tetyllä yhteistyöllä nähtävästi olisi posi-
28078: sen vaikutusalaa on supistettu. Paitsi työn-       tiivinen vaikutus, mainittakoon edelleen
28079: tekijäin lukumäärän kautta tapahtuvaa              esimerkkeinä metsä- ja uittotyöt, joiden
28080: rajoitusta, on laki säädetty koskemaan vain       suoritustuloksesta kuluvana talvena ja
28081: teollisuuslaitoksia. Täten lain piirin ulko-       viime uittokautena on julkisuudessa mai-
28082: puolelle jää monia aloja, joilla on havait-        nittu, ettei se ole ollut paras mahdollinen ;
28083: tavissa hallituksen tuotantokomitealakiesi-       mainittakoon tässä yhteyd~, että Nor-
28084: tyksessään teollisuuslaitoksista mainitsemia       jassa tuotantokomiteoilla tallä . alalla on
28085: puutteita, kuten työtehon laskua sekä työn-       saavutettu myönteisiä tuloksia... , Myöskään
28086: antajain ja työntekijäin välisen yhteistoi-        jakeluliikkeitä, joista eräät ovat huomat-
28087: minnan puutetta ja joilla aloilla tuotan-          tavan suuria, ei ole unohdettava tuotanto-
28088: tokomiteoja vastaavat elimet olisivat omiaan      komiteoita järjestettäessä. Ei myöskäijn
28089: vaikuttamaan, hedelmällisesti kansantalou-        virasto ja.
28090: temme kohottamiseen parantamalla t.yötehoa        · Kun Suomen kansan luonteessa on sel-
28091: ja tuloksia.                                      vOOkin se'lvempi piirre j.tsenilis€stä .asiain
28092:    Mainittua puutetta tuotant<ikomitealaissa      harkinnasta, joka ilmenee työntekijöissä
28093: (tn pyritty korvaamaan vapaaehtoisin sopi-         haluna sanoa painava sanansa asiain jär-
28094: mutksin. Niinpä va:ltion raUJtateiHä on te-        jestelystä ja töiden suorituksesta ja kun
28095: kehllä rawtatiehaHi:tuksen ja toiselta puolen      kansamme on toimissaan älykästä ja tai-
28096: Suomen rautatieläisten liiton, Suomen              tavaa, olisi sen kykyjä ja kokemuksia käy-
28097: veturimiesyhdistyksen, Suomen kuljetus-            tettävä mahdollisimman tarkoin koko kan-
28098: työntekijäin liiton ja Suomen rakennus-           santaloutemme hyödyksi.
28099: työväen lliiton V1iiliJlrläJ sopimus tuOitanto-         Edellä olevan perusteella rohkenemme
28100: komiteoja vastaavien yhteistyöelimien pe-          kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
28101: rustamisesta sellaislllekin aloille, joilla ei    syttäväksi toivomuksen,
28102: varsinaista tuotantoa tapahdu. Niinikään
28103: on Suomen kunnantyöntekijäin liitto                          että hallitus kiinteästi seuraisi
28104: ehdottanut m. m. lääkintöhallitukselle yh-                niitä kokemttksia, joita tuotantoko-
28105: teistyöelimien perustamista lähinnä sairaa-               miteoista saadaan kotimaassa ja
28106: loihin, joissa mainittu järjestö on voinut                ulkomal"lla, sekä kiireellisesti ottaisi
28107: todeta laitosten toimintaa suuresti haittaa-              harkittavakseen ja 1.1almistellakseen
28108: vaa yhteistyön ja -hengen puutetta johdon                 tuotantokomiteoja 'IJastaavien yhteis-
28109: ja henkilökunnan välillä. Lisäksi tuotanto-               työelimien perustamisen nit"llä aloil-
28110:  komitealain ulkopuolella ovat myös kaikki                la, jotka nyt eivät kuulu lain pii-
28111:  huoltolaitokset. Kansantaloutemme kan-                   riin, sekä antaisi asiasta esityksen
28112:  nalta tärkeistä aloista, joilla tuotantokomi-            Eduskunnalle.
28113:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28114: 
28115:           A. K. Paasivuori            Vanna. Turunen.               Viljo Rantala.
28116:           Penna. Tervo.               Heikki Simonen.               Aino Malkamäki
28117:           Valto Käkelä.               Väinö Leskinen.               Kaisa Hiilelä.
28118:           Alpo Lumme.                 Onni Peltonen.                Juho Karvonen.
28119:           0. Muikku.                  Miina. Sillanpää.             T. Bryggari.
28120:           H. S. Pesonen.              Elli Nurminen.                Valfrid Eskola.
28121:                                       IYia.rtta ~mela-.Tårvinen.
28122: 614
28123: 
28124: X,u. -      Toiv. a.l. N:o 272.
28125: 
28126: 
28127: 
28128: 
28129:                                      A. Virtanen. y. m.: Toimenpi:teistä kansaneläkelaissa sääde-
28130:                                        tyn e'l.ä1«3ikärajan alentamiseksi.
28131: 
28132: 
28133: 
28134: 
28135:    JiatlSätti~iäk.in nitikalllai ovat vanhutis-           tävä vastaavasti ailliais~L :M:iei~täm­
28136: eläkkeesoon oikeutettuja vakuutetut,. jotka               nie 60 vUoden ikålraja m1ehii1le ja 55 vuöden
28137: ova.t ni~e:t vakuutusmaksunsa 10 vtimta                   i;ä.raja naisille ellikeikään IPää$rnisekSi
28138: jä täyttänoot 65 vuotta. Tämä ikäraja t)n                 oliSi :riittävän kO:rtkaa.         .
28139: :rrtie:lestäntri1:e liian kork:ea, siUä raskasta rtiu-       Siksi esi.tänmie eduskunnan hy'Viibytt.ä-
28140: fuiiMista tYötä talrevät eivät ol~ nik van-               väkst itoivoinllksen,
28141: Miksi ,tyÖkykyi.siä ja rtarviftsisivat eläikettä jo
28142: aikaisemmin. Naisten :iJkäraja on ~aissa. mää-                     että hallitus valmisliUtaisi ja an-
28143: ritelty S3lltllibi kuin miesten, mutta on tun·                   taisi Ediiskunnalle e8itryksen lwmsan-
28144: nettu tosi'<lSila, että ·ooiset menettävät työ-                  däkeloJin muu;ttamiseksi ni~j ~ ~ttli
28145: kyKynsä :nuorempina kuin miehet. Sen                             eläkeikäraja alennettaisiin miehille 60
28146: vuoksi ht!idåttl edäkeiik:ärajll..hsa oiisi rtiää.f'ät-          vMiliiksi Ja naisitle 55 ihwdeksi. ·
28147:          HelSingissä heiimikuun 14 päivänä 1947.
28148: 
28149:                     Antti Viftåliett                              V. Riihinen.
28150:                     Hup~e:at                                      Ke!toti lttanninen.
28151:                     AtVö Riihiiti.äki.                            Olgå. L; Terho.
28152:                    ·Konsta i'ålvio.                               Y:t'jö A; hniiien.
28153:                                                                                                      615
28154: 
28155: X,12. -     Toiv. al. N:o 273.
28156: 
28157: 
28158: 
28159: 
28160:                                     H. Manninen y. m.: Esitykse.n antamisestct laiksi kansan-
28161:                                        t1ii.ke'l4i'it Ulkop'iuiielle. iääntiden eläkkeistä.
28162: 
28163: 
28164:                                           Ed usku n.naHe.
28165: 
28166:   K~ela.in vaikutniksen ulkopuolalle                    .ti:i·n. Käsityksemme mukaan ei tJle &ikeia,
28167: ovat jääneet sellaiset ka11S81laiset, jatka ladn        mttt hen'ld1ötr j9t~ koko ~limiiisi äjan
28168: vo~ulon tJ..ibl!la olil'Ett !lniii.rätyn ikä-           ovat ityöHäa.n hyödyti~met yh~taa,
28169: ra;irul ylittllneiti, taikka pitkäaikaisen sai-         pakoitetaan :työkyky:n.sä methe~tiyUn t ....
28170: rauden iOO'kia vapant0ttu valknuttJ.Sinakwje:n          vautumaä.n     köyht!nht()idon   apuun,     j{i}ta
28171: suO'rit~. TällaiBiten ikaMailrusten 1u•ktt:-            :amnsaa,jien :mielestä. cm 'heidän mmiM-
28172: :niiärä on thuomarttia.voo suuri. M&.oot heistå         at'v'oaan dentavaa, ja; jota he vain U,t.im-
28173: ovat nyt se~ taJJnlldeni~ ase~,                         m~ hädiD pailwlttanima Vlå8bWla.ttJatat.
28174: e'Wl eliklkeellsa:a1ninl00. iaitka.ise'VI88ti vaikUt-      Ed~ltä olev:an ~lla ehdotåitlli1e
28175: taa iheid~ ·toimoontuloonsa. LW1iempien. vuo-           edusktmnan hytiksyttävåksi ·toivointlben,
28176: sien kuluesm heidän iJ.ummnääränsä j;wtku-
28177: vasti IJiiSiäntyy.                                              ~ttä   1utllit'W.S kiireellisesti valmis-
28178:    Nämä k:ansanelälkclam uililwpuolelle jäi-                  taisi ja §laiki Eduskil!n1tilllt tsitt!fk-
28179: neet kamalaiEiet eiviit 0'le oikeutettuja nmtt-               a~n sell#lsglssi hiWlthlatlksi, inisMi
28180: hun ileinmulmiseen huoltoon, kuin. köyhäin-                   lttmsaneUJJteZain UlkopuoliUt jliMtetUe
28181: hoitolain :iniärittelemiiän avustuksen saan-                  tu'l'tf(åt'aisim eläkkeen sdantioikeus,
28182:           Helsingissä ihelmikuun 12 päivänä 1941.
28183: 
28184:                    -uge  :ij~ine~.
28185:                    Ja.lmari. Kulmala.
28186:                                                                vilhelm Riihinen.
28187:                                                                lfilElto Järvinen.
28188:                    Paa.ve Leaidnen,                            . . . . ~nila.
28189:                    Arvo B.iihimiki.                            Ailtti ViHaaeB.
28190: 616
28191: 
28192: X,ta. -     Toiv. a.l. N:o 274.
28193: 
28194: 
28195:                                   Kivisalo y. m.: Esityksen antamisesta tapaturntakorvaus-
28196:                                      lainsäädänn()n uudistamisesta.
28197: 
28198:                                       E d u s k u n n a ll e.
28199:    Tapaturman uhreiksi joutuvien kansa-            naHe. Täten voidaan samalla vähentää yh-
28200: laisten vakuutussuoja on maassamme san-            teiskunnan huQilltomenoja ja edistää tapa.tur-
28201: gen epätyydyttävällä kannalla, sillä voi-          man uhrien paloomista taikaisin työtä teke-
28202: massa olevassa, 14 päivänä huhtikuuta 1935         viiksi, .tuottaviiks~ ikansail.aisiksi. Käsityksem-
28203: annetussa työntekijäin tapaturmavakuutus-          me mukaan tapaturmakorvauslainsäädän-
28204: laissa ja siihen liittyvissä tapaturma;kor-        nön uudist11mista rt:~a~I1koittavia toimelllpiteitä
28205: vauslaeissa on todettavissa · huomattavia          onkin edelleen tarmolkkm!Sti jatikett.ava ja
28206: puutteellisuuksia.     Tapaturmakorvaukseen        mitä suurimmassa määrin kiirehdittävä.
28207: oikeutettujen henkilöiden piiri on ahtaasti           Tässä yhteydessä on myös huoonattaw,
28208: rajoitettu. Korvausoikeutta vailla .ovat mui-      että työnteikijäin ltapaturmavakuutus'Lain ja
28209: den ohella henkisen työn tekijät, valtion          muiden tapa;turmaikorvauslakien perusteella
28210: viran ja toimen haltijoita lukuun ottanlJaitta,    myönnety.t, jo iaJ].unperin liian allhaiset mh:a-
28211: itsenäiset yrittäjät sekä kotona työskentele-      lkorvaukoot ovat elmkustlaalnusten kallis-
28212: vät ja muut laissa tarkoitetun työsuhteen          tuessa jääneet pahasti jälkeen!. Esimerkkinä
28213: 1ullkopuolelle jäävät henkilöt. Tämän lisäksi      viimeaiikaisesta. ikehiltyksestä mainittakoon,
28214: työntekijäin tapaturmavakuutuslaki on ikor-        että marraskuusta 1945, jolloin talpaturnm-
28215: vausmuotojensa puolesta vamhentunut., siitä        korvauksien ikaJJ.iiinajanilisää viimeksi koro-
28216: pUIUttuu niin sanottuna työhuoltona annet-         tettiin, virailildnen ei1inkustannusirndeksi on
28217: tava tapaturmakorvaus, jonka käyttäminen           joulukuuhun 1946 mennessä noussut
28218: sotainvaliidien lakisäätäisessä huollossa on       398:sta 468:aan eli 70 pistettä. Tapaturma-
28219: osoittautunut erittäin tavkoituiksenmukai-         korvausten rea.a!liarvo on S'i,ten sanottuna,
28220: seksi. Niinikään ikorvauksen määräämis- ja         ru!Il8aalll vuoden pituisell!aJ ajamjaksona ail~n-
28221: suorittamisjärjestelmä on eräiltä .osiltaan        tunurt 17,5% :OOa.                          ·
28222: osoittautunut kankeaksi.                              Ei voitane pitää kohtuullisena, että 1'3han
28223:    Edellä esitetyt puutteet ovat olleet myös       arvon railenemisen sallita:an täten päästä tu-
28224: valtion viranomaisten tiedossa. Tämä.n ja          rhoisimmin vaiikuttamaan nitihin ihenlkilöihin,
28225: samalla pyrkimyksen puutteiden ikorjaami-          jotka; ityök.ykyll:}sä menetettyään muutenkin
28226: seen osoittaa se, että 8 :päivänä marras-          jo ovat muita~ ikansalaisia heikommassa ase-
28227: kuuta 1945 annettiin eduskunnalle erityisen        massa. Käsityiksemme mukaan onkin erittäin
28228: valtionkomitean laatimaan selvityikseen pe-        tärkeätä,, että biikkia :taa>aturmaJrorvauksia
28229: rustuva esitys tapaturmavakuutuslainsää-           pikaisesti ik:oroWtaan elinkustannUISten nou-
28230: dännön uudistamiseksi. Esitys llruitenkin          sua vastlaaw.s.ti.
28231: kdhtasi eduskurutalldisitte!lyssä evinäisiä vai-      Edel['ä esirbettyyn nojaten ehdotamme
28232: keuksia, mistä syystä se 13 päivänä viime          edt1.~lrnnnan hyvä!ksyttäviiksi toivomuksen,
28233: syyskuuta peruutettiin. Viimeiksi mainitun
28234: vaJmeen jäilkeen ·tapwturmwkorvausil.ainsää-                 että hallitus kii1·~eltisesti valmis-
28235: däntömme ede1loon on entisessä, epätyydyt-                tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle ta;pa-
28236: tävfulsä muodossa;run.                                    turmaJwrvauslainsiUidännön uudista-
28237:    Kuitenkin jo yksin sosi~.aJinen oikeuden-              mista tarlwittavan uuden esityksen,
28238: mukaisuus vaatii, että niitä henkilöitä, jotlka           jossa nykyis~t ·tapaturrnakorvaukset
28239: tapatunman uhreina omatta syy:ttään joutu·                lwrotettaisiin elinkustannusten oou-
28240: mt vaikeuksiin, tue1laian järjestämällä hei-              S'Ua vastaaviksi.
28241: dän vakuutussuojMlSia tyydyttävälle kan-
28242:           Helsingissä 10 päivänä helmiikuuta 1947.
28243:           Väinö Kivisalo.             T. Bryggari.              A. K. Paa.sivuori.
28244:           E. Pusa..                   Aino Lebtokoski.          Walter Kuusela..
28245:           Penna. Tervo.               Martta Salmela-.Tårvinen. Samuli Tervo.
28246:                                                                                       617
28247: 
28248: X,14. -   Toiv. al. N:o 275.
28249: 
28250: 
28251: 
28252: 
28253:                                Terho y. m.: Toimenpiteistä työntekijäin tapatu·rmcwakuu-
28254:                                   tuslain uudistamiseksi.
28255: 
28256: 
28257:                                    E d u s k u n n a ll e.
28258: 
28259:    Voimassa oleva työntekijäin tapaturma-      Hallitus on vuoden 1945 valtiopäiville
28260: vakuutuslaki on monessa suhteessa puut- antanut esityksen tapaturmavakuutuslain-
28261: teellinen. Lain piiriin eivät kuulu kaik- säädännön uudistamiseksi, mutta peruut-
28262: kien n. s. pientyönantajien työssä olevat tanut sen seuraavan vuoden syyskuussa.
28263: työläiset eiV!ältkä henlrise.n työn tekijät. Kun edellä mainittujen ja muidenkin nyt
28264: Y~eensä. aain edelllyttämä korvausjärjes-    voimassa olevassa laissa olevien puutteel-
28265: telmä on kovin monimutkainen ja suori- lisuuksien korjaaminen ei mielestämme
28266: tukset tapahtuvat hitaasti, mikä vaikut- siedä viivytystä, olisi hallituksen annet-
28267: taa haitallisesti vahingoittuneen ja hänen tava ensi tilassa eduskunnalle esitys voi-
28268: perheensä       toimeentulomahdollisuuksiin. massa     olevan     tapaturmavakuutuslain
28269: Lain monimutkaisuutta olisi vähennettävä uudistamiseksi.
28270: senkin vuoksi, että vahingoittuneen on         Edellä esitetyn perusteella esitämme
28271: useissa tapauksissa vaikea päästä selville eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28272: siitä, mitä oikeuksia laki hänelle suo ja
28273: mitä velvollisuuksia se asettaa. Lain suuri           että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28274: puutteellisuus on siinä että sen korvaus-          siin voimassa olevan työväen tapa-
28275: määrät ovat rahanarvon laskun johdosta             turmavakuutuslain       uudistamiseksi
28276: käyneet melkein mitättömiksi. Lisäksi              niin, että lain piiri laajenisi kaikkia
28277: lain . toimeenpano on monen yhtiön kä-             työntekijöitä käsittäväksi, korvaus-
28278: sissä, mikä ei voi olla aiheuttamatta              määriä korotettaisiin, ja lain toi-
28279: suurta ja mielestämme tarpeetonta kulu-            meenpanoa keskitettäisiin, ja antaisi
28280: jen lisäystä. Sen vuoksi olisi otettava kii-       sitä tarkoittavan esityksen Edusknn-
28281: reellisesti harkittavaksi myös tapaturma-          nalle.
28282: vakuutuksen toimeenpanon keskittämi-
28283: nen.
28284:        Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28285: 
28286:                 Olga L. Terho.                               Ville Pessi.
28287:                 Paavo Leskinen.                              Juho M'åkelä.
28288:                 Eino Tainio.                                 Kaisu-Mirjami Rydberg.
28289:                 K. Hj. Kauhanen.                             Arvo Riih;mäki.
28290:                 Lauri Myllymäki.                             Konsta Talvio.
28291:                 Aimo Aaltonen.                               Hugo, Manninen.
28292: 
28293: 
28294: 
28295: 
28296:                                                                                        78
28297: 618
28298: 
28299: X,tl), -   Toiv. al. N':o 276.
28300: 
28301: 
28302: 
28303: 
28304:                                   II. :Maataeu y. m.: ln~noituina oUeiden henkilöiden saat.
28305:                                       tamitestd sot(}tatpåfturmalain vaikutuspiiriin.
28306: 
28307: 
28308:                                         E d li s k u n n a i l e.
28309: 
28310:      Maalil.me invaliidihuoltoa on viime kulu- sairaudeil1 joka sotilaan saanutn~ oi-
28311: ~ti vuaden        aikana lmomattavasti tehOS- keuttaisi sotatapatm·malain miilfMsee:il.
28312: teU"G. Siitä todistuksena ovtrt m. m inva- korvaltkseen. Mielestämme oliSi kbh-
28313: liidihuoltolald ja määrärahan myöntämi- tuullista, että sanb'Htma syj"stii invälii-
28314: nen ulkonul-illa internoitllna ollessaan in- diksi tulleet henkiiät sekä tällaisen mu~
28315: valiideiksi tulleidan sekä inte:tnoinnin joh- minvämmån tai sa-iråude.n j&hdosta kuol-
28316: domil· kaolleitten henkilöiden omaisten leiden omaiset oikeittettaisiiri Mmaruai-
28317: avustamiseksi. .Viimeksi sanotun määrä- seen korvattkseen kuin ulkomailia mter-
28318: ltälia:ri puitteissa tammikuussa 1946 anta-    noidrttkin. Mikåli vihnekSimainitut myö-
28319: mäilt~an ja huhtikuussa 1946 täydentä-         hemmin oikeutetaan lakimääräiSeen kör-
28320: mällään päätöksellä valtioneuvosto on lä- vaakseen olisi myöskin kotim~ilssä. iilter-
28321: h~mmin määritellyt tässä ta:rkoii~ttujen noidtit 'Oi'kemettava samaan kmalik!Jeeb..
28322: henkilöiden oikeuden korvaukseeii. Pu-           Edellä sanotun pernsteella _ esitämme
28323: heena olevan valtioneuvoston päätöksen eduskt:mmtii :hyväksyttäväksi toivomukåen,
28324: muka&rt korvausoikeus ja korvauksen
28325: suuruus määräytyy- sotatapaturmalain                      ettft kallit1ts kiii"eellisMti Mttaisi
28326: mukMn.                                                Edmlewn1talle eSityksen Soomessa
28327:   ·- Kuit€nkin on vielä olemassa pieni -              lokakuu1!. 1 piilivän 1!J8U ja strflshu-un
28328: ryhm:i invaliideja ja sodan johdosta                  1!J päiviin 1944 väUsenll. ailtil:ha ifl-
28329: lmolle'iden omaisia, _ jotka mielegtämme              ter'ih6'111'itjoo ja in.te'rnoinnitt. aika.nit tai
28330: k&rvatts'oikeude!i suhteen olisi riiinastet-          Mif, se'Uraukseoo mt'iåiiiliksi tulleiden
28331: tåva ulkomailla internoituihin Suomen                 liMikflöilten jti interMJfn:nin johdosta
28332: kansalaisiin. Tarkoitamme sodan aikana                kuiJtleiden henkilöiden omaisten aadt-
28333: kotimaassa syystä tai toisesta internoi-              tam~seksi os~iseksi sotatapatMma-
28334: tuja Suomen kansalaisia, jotka internoin-             lakiin perustuvasta tai siinä säiide-
28335: nin aikana tai sen seurauksena ovat                   tyn su1truisesta korvaukses~a.
28336: saaneet sellaisen ruumiinvamman ta!
28337:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
28338:                                                                                                  619
28339: 
28340: X,ta.- _.. Toiv. al N:o S77.
28341: 
28342: 
28343: 
28344: 
28345:                                   Käkelä y. m.: Toime.npiteistä työturvallisuutta ja tt~änie~­
28346:                                      iätn sosioolisia oloja koskwien epäkohtien poistami$eksi
28347:                                       teoUisuuslaitoksissa.
28348: 
28349: 
28350:                                        E d u s k u n n a •11 e.
28351: 
28352:   Suoriien sosialidemokraattisen puolueen        1l!laisel1a työpaikalla. Saman olai.n 7. § : h mu-
28353: tditrt~sta. on viime syksynä järjestetty tar-    kaan anunattientarkastaja voi antaa !työn-
28354: kt!Sttlksia kymmenissä eri teollistltis·l·aitok- antajalle tai hänen edustajalleeil määrär.k-
28355: sissa. Tarkastuksissa on päähuomio kiinni- sen . tarkastukSessa havaittujen . epälwlit'ren
28356: tmty :ty6ntekijäiti sosiaalisiin .oloihin ja korjaamisesta. Annetun määräyk:se:tt voi
28357: työturvallisuusmääräysten noudattamiseen. työnantaja aiistaa 30 päJv;än !kuluessa so-
28358: Saadut kokemukset osoittavat, että useim- siäålirhinisteriön tutkittavaksi. jdtlei työn-
28359: missa tarkaste:tuista :teollisuusla1toksista on antaja nou&ita ammattient~trka~jan tai -
28360: näissä suhteissa havaittavissa puutteita. atlistetussa asiassa - sosiailiministeriön a:n-
28361: Tämä koskee erityisesti seHaisia :tehdaslai- tamia määräyksiä, on. oammat•tientarkastaja:n
28362: toksia, joissa työn yhteydessä syntyy :ter- vaadittava työn:aniajailita selitys ja oman
28363: veydelile vaarallistå · pölyä ~ai kaasua.        [ausuntonsa. ohe1'1a; lähetettävä kail..lllii asiassa
28364:    Sodan aikana on koneitten ja laitteitten kertyneet asiakirjalt jälleen sosiaaliministe-
28365: uusiminen ollut vaikeata ja. monissa tapa- riölle. Hark:Lttuaan asiaa sosiaalimmisteriö
28366: uksissa mahdotontakin. Koneitten kulumi- voi lähettl:Hi asit1kirjat . täytäntöönpanta"
28367: sesta johtuen ovR~t niistä työntekijöille ai- vaksi ulosotonhaltijall~l jonka tulee panna
28368: heutuvat vaarat hl!oinattavasti lisäänty- niskoittelevalle uusi määräaika sekä ,uhka-
28369: neet. Sen vuoksi olisi työturvadlisuuslait- sakkoa ynnä muita keinoja käyttäen ryhtyä
28370: teisiin k!iinn1tettävä nykyisin entistä suu- tarpeellisiin . toimiin kMkyn täyttämiseksi".
28371: rempaa huomiota .. Näin ei kuitenkaan Vain siinä tapauksessa,; kUn. tapaturma tai
28372: yleensä ole :tapahtumi:t, vaan en työnanta- hengenvaara on työnteki;jaHe ilmeisesti tar-
28373: jien taholta ol:lt~;t tässä suhteessa havaitta- jona, voi valtion tai kunnan ammattientar-
28374: vissa suurempaa ieväj:>eräisyyttä kuin ai- ·liastaja kieltää työlllieon jatkamisen, kunnes
28375: kaisemmin. Paitsi .työturvallisuudessa o:h · vaara on poistettu tai sosiaaliministeriön
28376: puutteita todettu työntekijäin ruokailu-, päätös asiasta saatu. Tuotantokomiteomta
28377: asunto-, kuljetus-, peseytymis- y. m. oloissa. 21 päivänä kesäkuuta 1946 annetun lain
28378: Aikaisempia puutteita ei ole korjattu eikä (470/46) 3 § :n 1 momentin, 5 kohdan m-q-
28379: parannuksiin ole toistaiseksi ryhdytty. Tä- kaa:n tuotantokomitean tehtävänä neuvoa
28380:  hän on osailtaan vaikuttanut korjauksiin antavana elimenä on käsite1lä kysymyksiä,
28381: välttämättömien tarvikkeiden puute, mutta jotka ko.skevat työntekijäin ja toimihenki-
28382:  k:iellettävissä ei ole, etteikö :työnantajien löiden työturvallisuuden, terveydellisten
28383:  puolelta ole tätä puutetta liioiteltu ja. käy- olojen sekä viihtyisyyden parantamista työ-
28384:  tetty hyväksi tehtyjen laiminlyöntien puo- paikalla ja ammattitarkastajien sekä [uot-
28385:  lustamiseksi.                                   tamusmiehen ohella valvoa työturvalli-
28386:     Maaliskuun 4 päivänä 1927 annetun am- suutta koskevien määräysten noudattamista.
28387:  mattientarkastuslain (72/27) 5 § :n mukaan Saman pykälän 3 momentin mukaan tuo-
28388:  ammattientarkastajien olisi !toimitettava, tantokomitean on, milloin aihetta ilme-
28389:  mikäli mahdoHista, ltarkastus vähintään nee, tehtävä edellä mainituista kysymyk-
28390:  kerran vuodessa jokaisella tarkastuksen sistä esityksiä rteollmuuslaitoksen johdoUe
28391: 620                                X,IG. -   TyöturvaUisuus.
28392: 
28393:  ja, jolleivät tämän toimenpiteet ole tyydyt-     kuuluvien, työnteon jatkamisen kieltämistä
28394:  täviä, sosiaa:limin1steriölle, mikäli toimen-    koskevien valtuuksien laajentamista.
28395:  piteisiin ryhtyminen kuuluu valtion viran-         Edelm olevan nojrulla kunnioittaen ehdo-
28396:  omaisille. Kansainvrulisen työjärjestön ylei-    tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
28397:  sen konferenssin 3 päivänä kesäkuuta 1937        sen,
28398:  hyväksymän suosituksen mukaan on työtur-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28399:  vallisuuden tarkastusviranomaiset varustet-             toimenpiteisiin     teollisuuslaitoksissa
28400:  tava niillä valtuuksilla, jotka voidaan vaa-            havaittujen, työturvallisuutta ja
28401:  tia voimassa olevien lak1en ja asetusten :tar-          työntekijäin sosiaalisia oloja koske-
28402:  kan soveltamisen turvaamiseksi.                        .vien epäkohtien ja puutteellisuuksien
28403:     Alussa mainitut puutteellisuudet ja nii-             poistamiseksi lisäämällä ammattien-
28404:  den korjaamatta jättäminen johtuvat huo-                tarkastusviranmnaisille kuuluvia val-
28405:  mattavrulta osalta siitä kankeasta ja moni-             tuuksia sekä muilla tarkoituksenmu-
28406:  mutkaisesta menettelystä, joka meillä ny-               kaisiksi katsotuilla tavoilla; ja
28407:  kyisin on voimassa. Sen vuoksi olisi am-                   että hallitus antaisi Eduskunnal.le
28408:  mattientarkastusviranomaisten ja tuotanto-              esityksen 4 päivänä maal.iskuu.ta
28409:  komiteoitten välittömiä valtuuksia tässä                1927 annetun ammattientarkastus-
28410:  suhteessa Hsättävä. Eräänä keinona voitai-              lain (72/27) 5 §:n 1 momentin muut-
28411:  siin ajate~la päätäntävallan myöntämistä                tamiseksi siten, että tarkastus on toi-
28412: tuotam.tokomitooihle työturvaJllisuutta ja               mitettava vähintään kaksi kertaa
28413: rtyöntekiljäin terveyde111isiä dioja koskevissa          vuodessa jokaisella tarkastuksen.alai-
28414: asio~ ja amm.attienta.rkastajille ammat-                 sella työpaikalla.
28415: .tientarkastuslain 7 § :n 4 momentin mukaan
28416:       Helsingissä 14 pähnrunä helmikuuta 1947.
28417: 
28418:                  Valto Käkelä.                               Valfrid Eskola.
28419:                  Kauko Andersson.                            Urho Kulovaara.
28420:                  Walter Kuusela.                             Jere JuutUainen.
28421:                  Alpo Lumme.                                 Juho Pyy.
28422:                  Juho Kuittinen.                             Yrjö Kilpeläinen.
28423:                  Isak Penttala.                              E. Pusa.
28424:                  B. S. Pesonen.                              0. Muikku.
28425:                  Juho Karvonen.                              Penna. Tervo.
28426:                  Edvard Pesonen.                             J. F. Tolonen.
28427:                  A. K. ·Paasivuori.                          Uuno Raatikainen.
28428:                  Miina Sillanpää.                            Samuli Tervo.
28429:                  Onni Peltonen.                              V'åinö Kivisalo.
28430:                  Elli Nurminen.                              Martta Salmela~ä.rvinen.
28431:                                          T. Bryggari.
28432:                                                                                                 621
28433: 
28434: X,11. -   Toiv. al. N:o 278.
28435: 
28436: 
28437: 
28438: 
28439:                                 Roine y. m.: Esityksen antamisesta laiksi työtut·vallisuus-
28440:                                    lain muuttamisesta.
28441: 
28442: 
28443:                                     Eduskunnalle.
28444: 
28445:   TyöturvalMsuuSlaki (104/30) määrää muu-           Kun yllämainituista seikoista on vali-
28446: tamia poikkeuksia lukuunottamatta !kaikki        tettu ammattien tarkastajalle, on hän mai-
28447: työalat lain alaiseksi. Lain 6 §: ssä anne-      ninnut kyseisiä verstaita veiTarot:avan va-
28448: taan kuitenkin varsin laaja harkintavalta        rastoihin ja nykyisten lakien mukaan ei
28449: ammattien tarkasta:ji1le hal'lkita onko jolla-   silloin ole tarpeellista olla puku-, pesu- jå
28450: kin työpaikalla tarpeellista olla puku-, ruo-    ruokailuhuoneita. Kun mainitut huoneet
28451: kailu- ja pesuhuonelrt. Yleensä mainitut         jo yksin terveydellisista syistä ovat perin
28452: huoneet ja varusteet ovat monissa suuris-        välttämättömät eikä nykyisen lain mukaan
28453: sakin teollisuuslaitoksissa vielä hyvin al-      epäkohtien korjaamiseen ole mahdolli-
28454: keelliset, mutta on myös aloja, joilla 6 § :n    suutta, on syytä lain muuttamiseen niin,
28455: tulkinnasta johtuen ei tähän tarkoitukseen       e1Jtä tuOOilaiset alat., 1joista. yJJl:ä on mainittu
28456: ole minkäänlaisia huoneita tai laitteita.        ja muutkin niihin verrattavat työt tulisi-
28457: Tällaisia aloja ovat varsinkin sellaiset työ-    vat lakiin sisällytetyiksi.
28458: alat, joilla varsinainen työ on liikkuvaa ja        Yllä olevaan vedoten ehdotammekin
28459: varsinainen verstas suurimmalle osalle työ-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28460: läisiä vain keskus, jossa illoin ja aamuin
28461: käydään. Tällaisia aloja ovat esim. putki-                 että hallitus valmistuttaisi ja
28462: ja sähöasennustyöt ja varsinkin niiden alo-             antaisi Eduskunnalle esityksen seUai-
28463: jen korjaustyöt.                                        seksi muutokseksi tyäturvallisuusla-
28464:    Varsinkin putkiasentajain työssä kor-                kiin, että putki- ja sähköasentajain
28465: jaustyöt ov~ ala, jossa työntekijät joutu-              verstaissa ja muilla niihin verratta-
28466: vat työskentelemään varsin likaisissa ja                villa aloilla työnantajat olisivat vel-
28467: epäterveeilisissa olosuhteissa. Tällöin pi-             volliset varaamaan työläisille kunnol-
28468: täisi välttämättä verstaalla, jossa useim-              liset puku-, pesu- ja ruokailuhuoneet,
28469: miten iltaisin työn päättyessä ollaan, olla             ja ammattientarkastalain mahdoUi-
28470: mahdollisuus puvun vaihtoon ja kunnolli-                suutta poikkeuksien myöntämiseen
28471: seen peseytymiseen sekä lämmin pukusuoja                lain soveltamisessa rajoitettaisiin.
28472: ja ruokailuhuone.
28473:      Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
28474: 
28475:                  Eino Roine.                                 E. Tainio.
28476:                  Jalmari Kulmala.                            Toivo Läng.
28477:                  M. Järvinen.                                Esa Hietanen.
28478: 622
28479: 
28480: X,18. -    Toiv. al. N :o 279.
28481: 
28482: 
28483:                                  Roine y. m.: Esityksen antamisesta laiksi työturvallisuu-
28484:                                     desta alusten lastaus- ja purkamistyössä annetun win
28485:                                     muuttamisesta.
28486: 
28487:                                      El d u s k u n n a ll e.
28488:    Hallitus jätti eduskunnalle 7 päivänä ruokailla. Satamiin olisi tätä tarkaitusta
28489: kesäkuuta 1946 esityksen laiksi työtur- varten rakennettava erikoiset rakennuk-
28490: vallisuudesta alusten lastaus- ja purkaus- set, joissa olisi tilaa myös lukusalille ja
28491: työssä. Tämän lain eduskunta lopullisesti kunnolliselle ruokalalle. Lastaus- ja pur-
28492: hyväksyi 9 päivänä heinäkuuta 1946. Sa- kaustyön kausiluontoisuuden vuoksi. eivät,
28493: notun lain perusteluissa hallitus osoittaa suurimpia kautta vuoden käytössä olevia
28494: lain välttämättömäksi, koska laki työtur- satamia lukuunottamatta, sen pal'emntm
28495: vallisuudesta (104:/30) ei sellaisenaan yksityiset kuin osuuskunnatkaan :kalua ra-
28496: anna mahdollisuutta kansainvälisten so- kentaa satamiin kunnollisia l'll.Qkaloita
28497: p-imusten täyttämiseen.                       vedoten niiden kannattamattomuuteen.
28498:    Mainitt~ hallituksen esitys ei vielä Jily- Varaamalla tilat tällaisiin l'llOkalolihin
28499: ikyiaessä muodossaan anna niitä mahdOil- näissä rakennuksissa voidaan satamien
28500: lisuu.ksia työturvallisuuden kehittämiseen ruokailuolot saada myös · kunnoruSem-
28501: lastaus" ja purkaustyössä, mikä olisi vält- miksi. Satamatyöläiset voivat itse näihin
28502: tämätön näiden töiden ,erikoisluonteen huoneistoihin perustaa osuustoiminnalli-
28503: vuoksi. Laissa ei ollenkaan huomioida sia ruokaloita tai olla yhteistohninnass.a
28504: työläisten puku-, pesu- ja ruokailuhuo- paikkakunnalla jo olevien osuustoimin-
28505: neita, vaan ne jäävät yleisen työturvalli- naUisten järjestöjen kanssa.
28506: suuslain alaisuuteen, mikä jo sellaisenaan      Nykyisten lakien p:ui:tteissa ei ktJ.iten-
28507:  on puutteeliinen, mutta mainitun työn kaan tällaisiin järjestelyhin päästä. Tarvi-
28508:  erikoisuuden huomioiden on niiden koh- taan lakien muuttamista. Muuttam~IJI;
28509:  dalta peräti puutteellinen.                  vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksytty~
28510:    Lastaus- ja purkaustyöt ovat tilapäis- lakia työturvallisuudesta lastaus- ja pUr-
28511: l:u.ontoisia töitä, ja työtä odotellessaan kaustyössä niin, että siinä tulevat huo-
28512: työläiset joutuvat päivittäin oleskelemaan mioiduiksi työläisten puku-, pesu-, ;ruo-
28513:  satama-alueilla. Kun kunnollisia oleskelu- kailu- ja oleskeluh~oneet voidaan päästä
28514: suojia ei ole, joutuvat he oleskelemaan olosuhteisiin, jotka lastaus- ja purkaus-
28515:  ahtaissa· kojuissa, joissa oleskelu ennen- tyi)n erikoisluonteen huomioiden tuovat
28516: pitkää tulee terveydellekin vaaralliseksi. parannusta epäkohtiin työläisten työ-
28517:  Niissä satamissa, joissa oleskelusuojia ei oloissa.
28518:  ole ollenkaan, työläiset joutuvat odotta-      Edellä olevaan viitaten. ehdot(tmnw
28519: maan työtä avotaivaan alla tai lähiseutu- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
28520:  jen kahviloissa. Lastaus- ja purkaustyöt
28521:  ovat myös usein hyvin raskaita ja likai-              että hallitus valmi$tuttaisi ja an-
28522: sia, joten olisi vä:1ttämä:töntä !työn pää-         taisi Edtuskunnalle esityksen työtur-
28523: tyttyä saada kunnollisesti itsens.ä puhdis-         vallisuudesta lastaus- ja purkaus-
28524: taa ja vaihtaa puvun jo satamassa.                  työssä annetun lain niin muuttami-
28525:    Näistä syistä satamatyöläisille olisi sa-        sesta, ett.ii lastaus- ja purkaustyö-
28526: tamiin saatava kunnoUiset puku-, pesu-,             läisten :puku-, pesu-, ruokailu.. ja
28527: ruokailu- ja oleskeluhuoneet, joissa he             oleskeluhuoneolot tulisivat näiden
28528:  voisivat työtä odotellessaan olla ja työn          töiden erikoisluonteen huomioon ot-
28529:  päätyttyä puhdistautua sekä ruoka-aikana           taen tyydyttävästi järjestetyksi.
28530:        Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
28531: 
28532:           Eino Roine.                 M. Järvinen.              Toivo Lång.
28533:           Jalmari Kulmala.            Eino Tainio.              Esa Hietanen.
28534: X,19, -    Toiv. al. N:o 280.
28535: 
28536: 
28537: 
28538: 
28539:                                  Hillelä y. m.: Vuorotyöstä työntekijäin terveydelle ja elä-
28540:                                    mälle q,ih.e'l!-tuvien vaarojen ja haittojen tutkimisesta.
28541: 
28542: 
28543:                                       Eduskunnalle.
28544: 
28545: 
28546:     Kysymys vuorotyön vaikutuksesta työn-          nassa käsiteltävänä, kiinnitettiin siellä ]l_~o­
28547: tekijän terveyteen ja yleensä sen raskau-          miota vuorotyön raskauteen. . Puuttuvat
28548: desta verrattuna työhön, jota tehdään vq.o-        tutkimukset ja ne peria~tteet, joille maip.i-
28549: roitta tavallisena työaikana, on ollut Ruot-       tut hallituksen esitykset perustuivat, esti-
28550: sissa viime aikoina vilkkaan keskustelun           vät kuitenkin vuorotyöntekijöitä kQSkevien
28551: alaisena. Tällöin on todettu, että vuorotyö        parannusten saamisen mainittuihin lakei-
28552: tliottaa monelle työntekijälle terveydellisiä      hin. Niitä koskevien mietintöjensä perus-
28553: haittoja tai ainakin melkoisia epämuka-            teluissa valiokunta kuitenkin ilmoitti kä-
28554: vuuksia elämän järjestelyssä. Jo tähän             sityksenään, että työn laatu ja raskaus
28555: mennessä saadut kokemukset osoittavat,             olisi otett~;tv:a pohjaksi työajan ja vuosilo-
28556: että vuorotyöntekijät ovat yleensä sairaal-        man pituutta järjestettäessä. Valiokunta
28557: loisempia kuin muut työnt~kijät. Ruokai-           oli kuitenJdn sitä mieltä, että puuttuvat
28558: iua:ilkojen siirtym1nen epätava.Jili.seen vuoro-   tutkimukset estävät toistaiseksi tämän p~­
28559: kauden aikaan samoin kuin nukkumisen               riaatteen toteuttamisen käytännössä.
28560: järjestäminen, voivat helposti johtaa siihen,         Edellä olevan nojalla kunnioittaen ~hdo­
28561: että valmistetun ruoan käyttö vähenee ja           tamme eduskunnan päätettäväksi tojvo-
28562: nukkumiseen käytetään huomattavasti vä-            muksen,
28563: hemmän aikaa kuin mitä jatkuvan työky-
28564: vyn säilyttäminen vaatisi. Lisäksi vuoro-                    että hallitus toimituttaisi kiireel-
28565: työ aiheuttaa haittoja erottamalla vuoro-                 lisesti tutkimuksen niistä vaaroista ja
28566: työssä käyvät perheenjäsenet toisjstaan,                  haitoista, joita vuorotyöstä aiheutuu
28567: v:aikeuttamalla perheenemäntien talouden-                 työntekijäin terveydelle ja elämiille,
28568: hoitoa, rajoittamalla vapaa-aikojen !käyttöä              sekä antaisi Eduskunnalle seUaiset
28569:  j. n. e.                                                 esitykset voimassa olevien työailca.-,
28570:     Hallituksen esitysten työntekijäin vuosi-             vuosiloma- ja muiden työoloja kos-
28571: lomalaiksi ja työaikalaiksi ollessa kesällä               kevien lakien 1n-uuttamisestq,, jojhin
28572: 1946 eduskunnan työväenasiainvaliokun-                    toimitettu tutkimus antaa aihetta.
28573:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28574: 
28575: 
28576:           Kaisa Hiilelä.              Valto Käkelä.                  H. S. Pesonen.
28577:           Aino Lehtokoski.            K. Hakala.                     Juho Karvonen.
28578:           Martta Salmela-Järvinen.    Uuno Raatikainen.              P. A. K~j~a.inen.
28579:           Valfrid E•ola.              Jere Juutilainen.              Elsa Karppinen.
28580:           Väinö Kivisalo.             Elli Nulm.inen. ·              Eino Raunio.
28581:           Aino 1\tl,lkamäki.          ·Edvard Pesonen.               Kalle Jokinen.
28582:           Alpo Lumme.                 Isak Penttala.                 A. K. Paasivuori.
28583:           Samuli Tervo.               J. F. Tolonen.                 Miina Sillanpää.
28584:           T~ Bryggari.                Juho Pyy.                      OJJga L. Terho.
28585:           Onni Peltonen.               0. Muikku.
28586: 624
28587: 
28588: X,zo. -   Toiv. a.l. N:o 281.
28589: 
28590: 
28591: 
28592: 
28593:                                 Lumme y. m.: Esityksen amtamisesta vanhempansa menet-
28594:                                   täneiden ja invaUidien lasten vuosiavustuksesta.
28595: 
28596: 
28597:                                     E d u s k u n n a 11 e.
28598: 
28599:    Vanhempainsa menettäneiden lasten             vuotta. Avustukseen oikeutetut lapset
28600: asema on maassamme hyvin vaikea, mo-             jaetaan avustusten saannm edellytyk-
28601: nasti aivan kestämätön. Samaa on sa-             siin ja avustusten suuruuteen nähden kol-
28602: nottava työkyvyttömien (invaliidien) lap-        meen ryhmään, nimittäin :
28603: sista. He joutuvat äärimmäisissä tapauk-            1. Molemmat vanhempansa menettäneet
28604: sissa kokonaan kuntien huoltoon. Kuiten-         lapset, s. o. lapset, joiden vanhemmat tai
28605: kin olisi hyvin tärkeätä, että he saisivat       näihin rinnastetut huoltajat ovat kuolleet.
28606: mahdollisuuden elää entisessä ympäris-              2. Isättömät lapset, s. o. lapset, joiden
28607: tössä _:_ ellei se ole kasvatuspaikaksi so-      isä tai tähän rinnastettu huoltaja on
28608: pimaton - lähellä omaisia, vanhempien,           kuollut.
28609: veljien ja sisarien pii.rissä j. n. e. Nämä         3. Työkyvyttömien henkilöiden (invalii-
28610: useimmiten suuremmalla vastuulla ja huö-         dien) lapset, s. o. pysyvän työkyvyttömyy-
28611: lella kuin vieras henkilö huolehtisivat las-     den perusteella kansaneläkkeeseen oikeu-
28612: ten koulu- ja ammattiopinnoista, työpai-         tettujen henkilöiden lapset.
28613: kan swannista ja koko heidän lkasvamises-           Lapsiavustuksen määrä on Ruotsissa mo-
28614: taan ja kehittymisestään yhteiskuntakel-         lemmat vanhempansa menettäneiden las-
28615: poisiksi kansalaisiksi.                          ten osalta kolmessa eri paikkakuntaryh-
28616:    V aitiovallan taholta olisi juuri näiden      mässä lasta kohden, lasten lukumäärästä
28617: asemaansa syyttömien lasten elämän tur-          riippumatta, 300, 360 ja 420 kruunua vuo-
28618: vaamiseksi tehtävä enemmän kuin meillä           dessa. Kaksivuotiaaseen asti lapsi saa li-
28619: tähän saakka on 1tehty. HeHle olisi! myön-       säksi 60 kruunua vuodessa. Mikäli lap-
28620: nettäV'ä rvuosie1äke niinkuin jo tehdään         sella on niin paljon muuta tuloa, joka ei
28621: sotaorpoihin nähden. Olisi siis lainsää-         johdu sen omasta työstä, että se olennai-
28622: däntötietä mentävä siib.en, että jokaiselle      selta osalta peittää kustannukset sen yllä-
28623: lapselle, joka on menettänyt molemmat            pidosta ja kasvatuksesta, on avustus har-
28624: vanhemmat, tuo eläke suoritettaisiin. Sa-        kinnan mukaan alennettava tai, jos täl-
28625: moin avioliiton ulkopuolella syntyneillä         laiset tulot kokonaan peittävät sanotut
28626: lapsilla, joiden isä tai tähän rinnastettu       kustannukset, evättävä.
28627: huoltaja on kuollut, olisi samat edut. Niin         Määrättäessä lapsiavustuksen suuruutta
28628: myös jos heidän äitinsä on kuollut. Edel-        isättömiin ja työkyvyttömien henkilöiden
28629: leen olisi eläke suoritettava työkyvyttö-        lapsiin nähden huomioon otetaan lasten
28630: mien (invaliidien) s. o. pysyvän työkyvyt-       lukumäärä sekä niinhyvin huoltajan kuin
28631: tömyyden perusteella kansaneläkkeeseen           myöskin lapsen omat vuotuiset tulot. Poh-
28632: oikeutettujen henkilöiden lapsille.              jana on yhtä lasta kohden kolmessa eri
28633:    Naapurimaassamme RuotsiEsa on jo vuo-         paikkakuntaryhmässä 240, 300 ja 360
28634: desta 1938 lukien ollut voim~ssa laki tä-        kruunua. Tähän lisätään toisesta ja kol-
28635: mänlaisista lapsiavustuksista, jonka pää-        mannesta lapsesta kummastakin s /4 sekä
28636: kohdista main1tta:koon seuroovoo.                jokaisesta seuraavasta 1;2. Täten saadusta
28637:    Lain mukaan maksetaan lasten yllä-            summasta vähennetään määrätty osa äi-
28638: pitoa ja kasvatusta varten avustusta sii-        din tai työkyvyttömän henkilön vuosi-
28639: hen asti kun nämä täyttävät kuusitoista          tuloista sekä, mikäli lapsella on sellaisia
28640:                                    X,2·0. -   Lumme y. m.                                 625
28641: 
28642: tuloja, jotka eivät aiheudu sen omasta          tusmuodot. Komitean laakelmien mu-
28643: työstä, nämä tulot kokonaisuudessaan.           kaan olisi Ruotsissa mainitunlaiseen
28644: Alle 2-vuotiaat saavat näissäkin ryhmissä       yleiseen lapsiavustukseen oikeutettuja
28645: 60 kruunun vuotuisen lisän. Rahanarvon          lapsia 1.3-1.4 miljoonaa, joten kokonais-
28646: alenemisen johdosta suoritetaan Ruotsissa       kustannukset avustusten käytäntöön otta-
28647: edellä kosketeltuihin avustusmääriin ny-        misesta nousisivat noin 270 miljoonaan
28648: kyisin lisäksi kalliinajanlisiä. Avustukset     kruunuun. Kun komitea kuitenkin on
28649: on siellä liitetty läheisesti kansaneläke-      edellyttänyt, että verotuksessa esiintyvät,
28650: järjestelmään ja niitä koskevat hakemuk-        lapsien perusteella toimitettavat verovä-
28651: set. jätetään eläkelautakunnan puheenjoh-       hennykset samalla poistettaisiin, vähen-
28652: tajalle.                                        täisi tämä kustannuksia noin 70 miljoo-
28653:    Kustannukset siellä lapsiavustuksista        nalla kruunulla, joten lapsiavustusten
28654: jakaantuvat osaksi valtion ja osaksi kun-       nettokustannuksiksi jäisi noin 200 mil-
28655: tien vastattaviksi. Kunnissa, jotka kuulu-      joonaa kruunua.
28656: vat halvimpaan kuntaryhmään, on kun-               Meillä olisi syytä aluksi päästä edes sii-
28657: nan osuus 1j8 , toiseen kuntaryhmään            hen, että orpolapsille ja invaliidien lapsille
28658: kuuluvissa 1/5 ja kalleimpaan kuntaryh-         tämä avustus suoritettaisiin. Niin tarpeen
28659: mään kuuluvissa 114, kuitenkin siten että,      kuin olisiarin saada yleinen lapsiavustus
28660: mikäli Tukholma ja Göteborg luetaan vii-        käyntiin, niin meiltä puuttuu siihen ny-
28661: meiseen ryhmään, niiden osuus on 3j1o.          kyään edellytykset. Avustus on siis supis-
28662:    V. 1940 nautti Ruotsissa mainittua avus-     tettava edellä mainittuihin lapsiryhmiin.
28663: tusta 55,000 lasta eli noin 4 % kaikista        Kyseeseen tulevia orpolapsia olisi meillä
28664: alle 16 vuotisista lapsista. Kustannukset       eraan yll.imrulkaisen Jasketlman mukaan
28665: nousivat tällöin yhteensä 13 miljoonaan         noin 25,000. Jos kullekin lapselle myön-
28666: kruunuun, joista kunnat maksoivat 2 mil-        nettäisiin ·esim. 5,000 markan vuosiavustus,
28667: joonaa kruunua. Vuoden 1944 päättyessä          niin nousisivat vuosikustannukset 125 mil-
28668: maksettiin kysymyksessä olevaa lapsi-           joonaan markkaan. Avustuksen turvin
28669: avustusta 40,156 lapselle, jakaantuen           voitaisiin tämän nousevan polven osan
28670: 22;244 eri perheen osalle.                      kasvatuksesta, terveydestä ja elämänteh-
28671:    Mutta Ruotsissa ei ole katsottu vielä tä-    täviin valmistumisesta huolehtia paljon
28672: hänkään olevan syytä pysähtyä. V. 1946          enemmän kuin mitä nyt tehdään. Tällöin
28673: tammikuussa ilmestyneessä komiteamietin-        voitaisiin nuorisoomme kiinnittää myös en-
28674: nössä (Betänkande om barnkostnadernas           tistä suurempia toiveita. Nykyään suori-
28675: fördelning med förslag angäende allmänna        tettavasta perhelisäavustuksesta nämä
28676: barnbidrag m. m. - Statens offentliga ut-       lapset eivät tulisi osallisiksi.
28677: redningar 1945: 5) on lisäksi tehty ehdotus        Kaiken edellä olevan perusteella me
28678: yleisen lapsiavustuksen käytäntöön otta-        allekirjoittaneet kunnioittavimmin ehdo-
28679: misesta Ruotsissa. Siitä seuraavassa lyhyt      tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28680: maininta.                                       vomuksen,
28681:    Ehdotuksen mukaan maksettaisiin kai-
28682: kille alle 16 vuotisille lapsille 200 kruu-              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28683: nun suuruinen avustus vuodessa. Avustus                valmistamaan lakiesitystä vanhem-
28684: olisi yhtä suuri kaikille lapsille iästä, va-          pansa menettäneiden ja invaliidien
28685: rallisuudesta ja kotipaikasta riippumatta.             lasten vuosiavustuksen myöntämi-
28686: Sanotun avustusmuodon rinnalla säilyisi-               sestä ja antaisi siitä esityksen Edus-
28687:  vät muut lapsia kasvattavien perheiden                kunnalle.
28688: tukemiseen tähtäävät toimenpiteet ja avus-
28689:         Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
28690:                 Alpo Lumme.                                 Väinö Kivisalo.
28691:                 Juho Kuittinen.                             H. S. Pesonen.
28692:                 Juho Karvonen.                              Jere Juutilainen.
28693:                 Samuli Tervo.                               Onni Peltonen.
28694: 
28695: 
28696:                                                                                             79
28697: 626
28698: 
28699: X,21. -   Toiv. al. N:o 282.
28700: 
28701: 
28702: 
28703: 
28704:                                 E. Pesonen y.m.: Invciliidien rahakorvausjärjestelrnän u:udis-
28705:                                    tarnisesta.
28706: 
28707: 
28708:                                      E d u s k u n n a ll e.
28709: 
28710:    Maamme invaliidihuolto on viime vuosina        voikaan palata yhteiskunnan palvelukseen
28711: suuresti kehittynyt. Sodan johdosta inva-         mahdollisimman täydellisesti työhön kyke-
28712: lideiksi tulleihin ihenkilöihin on kohdistettu    nevänä kansalaisena ennenkuin hänen täl-
28713: tehokkaita, sekä lailla säädettyjä että muita     laisista, invaliditeetin aiheuttamista erikois-
28714: huoltotoimenpiteitä, ja viime vuonna myös         tarpeistaan huolehditaan. Sopivimmin tä:mä
28715: yleisen invalidihuollon alalla tapa,htui peri-    tapaMuu siten, että valtion varoista suori-
28716: aatteellisesti tärkeä uudistus: valtiovalta       tetaan vailkeavammaisille invalideille sellai-
28717: otti viime joulukuun 30 päivänä annetulla         nen jatkuva raihaJkorvaus, j{}ka vastaa inva-
28718: invalidihu<>ltolailla huolehtiakseen eräistä      •liditeetin hänelle aiheuttamia ylimääräisiä
28719: invalidihuollon keskeisistä tehtävistä.           kustannuksia.
28720:    Hallitus totesi invalidihuoltolakia koske-        Maassamme maksetaan jo nytkin eräille
28721: neessa esityksessään, että invalidien erikois-    invalidiTyhmiHe tässä ~tarkoitetun hitaista
28722: !huollon järjestämistä vaatii paitsi invalidien   er:ikoiskorvausta. Sotainvalidit saavat sota-
28723: <>ma, myöskin yhteiskunnan etu, ~wska siten       tapaturmalain nojalla elinkorlwa, samoin
28724: saadaan huomattavasti lisätyöv<>imaa yh-          työtapaturmainvaiidit työntekijäin tapa-
28725: teiskunnan käytettäväiksi ja roisaalta huol-      tur:mava;kuutuslain nojalla. Sokeille mak-
28726: rtomenot siten supistuva,t. On ik:uitenkin        setaan eräissä tapauksissa soikeanavustusta.
28727: myös todettava, että edellä mainitun pää-         Kansaneläkelaitos on myöntänyt työkyvyt-
28728: määrän saavuttamiseksi ei lopullisesti riitä      tömyyseläkkeitä. Näistä ikorvauksista jää
28729: se, että invalidille annetaan yksinomaan in-      kuitenkin osattomaksi valtaosa invalideja.
28730: validihuoltolaissa tarikoitettua invalidihuol-    Eri muotoista ilwrvausta saavat invalidit
28731: toa. Lää:kintäihuolto, k<>ulutus ja työhuolt<>    ova;t siltä pai•tsi korvauksen suuruuden puo-
28732: kylläikin !lwhottavat invalidin työkY'kyä ja      lesta aivan eri asemassa, ja heidän ikor-
28733: ansiomahdollisuuksia, mutta invalidi, var-        vauksensa määräytyvät erilaisten perustei-
28734: sinkin vaikeavammainen invalidi, joka ta-         den mukaisesti. J<> sosiaalinen oikeudenmu-
28735: pauksessa jää näissä suhteissa muita kansa-       kaisuusikin kuitenkin edellyttää, että saman
28736: laisia heilkompaan asemaan. Invaliditeetti        kaltaisessa asemassa oleville kansalaisille
28737: aiheuttaa hänelle tämän lisäksi erinäisiä         myönnetään yhteiskunnan taholta saman-
28738: sellaisia kustannuksia, 'joista terveen henki-    laiset edut.
28739: lön ei tarvitse huolehtia, esimerkiksi lHk-          Kun tietyn raJhakorvauksen maJksamincn
28740: kumisvaikeuksien, tavallista suuremman            vaikeavammaisille invalideille on omiaan
28741: vaatteiden kulumisen tai jatkuvasti tarvit-       edistämään heidän kykyään ansaita itse roi-
28742: tavan lääkärin- ja :muun sellaisen hoid<>n        meentulonsa ja siten !OSallistua yhteiskuntaa
28743: aiheuttamat ikulut. Näitä ylimääräisiä kus-       rakentavaan työhön, mielestämme on aiheel-
28744: tannuksia hän useinkaan ei vaikeudetta voi        lista pyrkiä edelleen \kehittämään invalidien
28745: suorittaa <>mista, normaalia pienemmistä          rahakorvausjärjestelmää, erityisesti yhden-
28746: ansiotuloistaan, vaan tarpeellisen varalli-       mukaistamaila ja uudistamalla nykyiset
28747: suuden puuttuessa jää vaille välttämätöntä-       määräykset ja samalla laajentamalla niiden
28748: kin apua. Vaikeavammainen invaliidi ei            vaikutusala kaikkia vaikeavammaisia inva-
28749:                                X,21. -   E. Pesonen y. m.                             627
28750: 
28751: lideja koskeviksi. Huomion ansaitsee, että             että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28752: valtion invalidihuoltokomitea on toukokuun          siin invalidien rahakorvausjärjestel-
28753: 31 päivänä 1946 päiväämässään mietinnössä           män yhdenmukaistamiseksi ja uudis-
28754: N :o 3 päätynyt samanlaiseen lopputulok-            tamiseksi, erityisesti ottamalla huo-
28755: seen.                                               mioon jatkuvan rahakorvauksen mak-
28756:    Edellä sanotun perusteella ehdotamme             samisen valtion va1·oista vaikeavam-
28757: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,               maisille invalideille.
28758:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
28759: 
28760:                 Edvard Pesonen.                         Juho Karvonen.
28761:                 Penna Tervo.                            E. Pusa.
28762:                 H. S. Pesonen.                          Aino Malkamäki
28763:                 Matti Lepistö.                          0. Muikku.
28764:                 Våinö Leskinen.                         P. A. Karjalainen.
28765:                 Uuno Raatikainen.                       Kalle Jokinen.
28766:                 K. Hakala.                              Yrjö Welling.
28767:                 J. F. Tolonen.                          Väinö Kivisalo.
28768:                 Alpo Lumme.                             Onni Peltonen.
28769:                 Elli Nurminen.                          Eino Raunio.
28770:                 Heikki Simonen.                         Varma Turunen.
28771:                 Samuli Tervo.                           Valto Käkelä.
28772:                 Martta Salmela-Järvinen.                Isak Penttala.
28773:                 Jere Juutilainen.                       Kaisa Biilelä.
28774:                 Valfrid Eskola.                         A. K. Paasivuori.
28775:                 Juho Pyy.                               Miina Sillanpää.
28776:                 Walter Kuusela.                         Urho Kulovaara.
28777:                                   G. Andersson.
28778: G28
28779: 
28780: ::X,22. -     Toiv. al. N:o 283.
28781: 
28782: 
28783: 
28784: 
28785:                                    P. Leskinen y. m.. : Eräiden huoltoavustusten, eläkkeiden
28786:                                       ja korvausten korottamisesta.
28787: 
28788: 
28789:                                        E d u s k u n n a ll e.
28790: 
28791:     Yhteiskunnallinen huolto on ollut maas-         korvauksiin tai eläkkeisiin. nähden olisi
28792:  samme puutteellinen. Avustukset ja eläk-           näitä suorituksia ja maksuja markkamää-
28793:  keet, jotka huoltolakiemme perusteella on          räJ1täJän korotettava s:uhiteessa rahanarvon
28794:  suoritettu, ovat olleet pienet. Rahan arvon        alenemiseen, jolloin asianomaisille taattai-
28795:  alenemisen johdosta nämä ovat nyt tulleet          siin täysi indeksihyvitys. Tästä syystä eh-
28796:  saajilleen mitättömiksi menettäen suurelta         dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28797: osaltaan niille tarkoitetun merkityksen.            vomuksen,
28798:  Tähänastiset näiden suori>tmsten korotuk-
28799: :set eivät vastaa rahanarvossa tapahtunutta                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28800: alenemista. Samanlainen on 'asiain:tilla so-               toimenpiteisiin sosiaalihuollon ja so-
28801: siaalivakuutuksen kautta         suoritettaviin            siaalivakuutuksen kautta suoritetta-
28802:  eläkkeisiin ja korvauksiin nähden. Etteivät               vien kuoltoavustusten, eläkkeiden ja
28803:  sosiaalihuolto ja sosiaalivakuutus menet-                 korvausten korottamiseksi siten, että
28804:  täisi kokonaan käytännöllistä merkitystään                korotukset vastaisivat täyttä rahan-
28805:  niiden kautta suoritettaviin avustuksiin,                 arvon alenemista.
28806:             Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
28807: 
28808:                     Paavo Leskinen.                              Elli Stenberg.
28809:                     Eino Kujanpää.                               Olga L. Terho.
28810:                     Juho Bukari.                                 Toivo Lång.
28811:                     K. Hj. Kauhanen.                             Eino Tainio.
28812:                                                                                               629
28813: 
28814: x.2a. - Toiv. al. N :o 284.
28815: 
28816: 
28817: 
28818: 
28819:                                  Järvi y. m. : Ylimääräistä eläkettä nauttivien sotaleskien ja
28820:                                     kaatuneiden oma·isten piirin laajentamisesta.
28821: 
28822: 
28823:                                       E d u s k u n n a ll e.
28824: 
28825:    Maassamme on sotaleskiä n. 27,000. Sota-        kun joku rintamaelämän yksitoikkoisuuden
28826: tapaturmalain nojalla on myönnetty eläke           tai hel'mojännityksen vastapainoksi on ereh-
28827: 18,392 leskelle, joista perheeliisiä on n.         tynyt nauttimaan liikaa alkoholia, jota val-
28828: 15,000. Huoltoeläkettä nauttivien ulkopuo-         tion myötävaikutuksella oli mahdollisuus
28829: lelle jää siis n. 30 % kaikista sotaleskistä.      saada ja johon annosviinoja jakamalla moni
28830: Näiden huoltoeläkeanomukset on hyljätty            suorastaan totutettiin, ja menee niin pit-
28831: sillä perusteella, että perheen huoltaja on        källe, että kuolema on seurauksena. Toden-
28832: menettänyt henkensä sellaisissa olosuh-            näköistä on myöskin, että monet erilaisiin
28833: teissa tai tavalla, että lain kirjaimen mu-        tauteihin kuolleet, jolloin kuolemansyynä
28834: kaan ei heitä ole voitu rinnastaa sodassa          on ollut esim. vatsahaava, syöpä, nivelreu-
28835: kaatuneisiin ja näin ovat he jääneet vaille        maitismi, tubertkUJloosi, sydänvika 't.m.s. ovat
28836: kipeästi tarvitsemaansa taloudellista tukea.       menehtyneet ennen aikaansa sodan aiheut-
28837: Huoltajan kuoleman syynä ovat tällöin              tamien rasitusten takia ja senvuoksi, että
28838: olleet sellaiset tapaukset kuin lomamat-           eivät ole niissä oloissa saaneet riittävän
28839: lmlla sattuneet tapaturmat, itsemurhat,            nopeasti tarvitsemaansa spesiaalihoitoa.
28840: alkoholimyrkytykset, epäselvissä olosuh-           Sydänhalvaukset sekä itsemurhat rinta-
28841: teissa sattuneet katoamiset, erilaiset taudit,     malla ovat saattaneet olla seurauksena
28842: joiden suhteen lääkärit eivät ole voineet          järkyttävistä sotakokemuksista. Ei pitäisi
28843: antaa lausuntoaan, ovatko ne saaneet al-           olla myöskään epäilystä siitä, että sodan
28844: kunsa sodan rasituksista vai onko taudin           tilille kuuluu sellaiset tapaukset, kun vai-
28845: aihe ollut olemassa jo ennen palvelukseen          keasti haavoittunut ja avuttomasti inva-
28846: astumista j.n.e.                                   liidiksi jäänyt on menettänyt uskonsa elä-
28847:    Kun periaatteena on pidettävä, että             mään ja päättänyt itse päivänsä. Näitä
28848: huoltoeläke kuuluu jokaiselle sotaleskelle,        kaikkia edellämainitunlaisia tapauksia on
28849: -orvoille j.a kaatuneen omaiselle, jonka           huomattava määrä, joiden suhteen yleinen
28850: huoltaja on kutsuttuna sodanaikaiseen ase-         mielipide, henkensä menettäneiden esimie-
28851: tai työpalvelukseen, ja on menettänyt hen-         het ja asetoverit yksimielisesti asettuvat
28852: kensä sodan aiheuttamista seuraamuksista,          sille kannalle, että heidän perheitään on
28853: on ilmeistä, että hyvin monet kyseessäole-         pidettävä tavallisina sotaleskiperheinä ja
28854: vat perheet ovat sotatapaturmalakia sovel-         huollettava sen mukaisesti. Sotatapatur-
28855: lettaessa joutuneet epäoikeudenmukaisen            malakia sovellettaessa joudutaan kuitenkin
28856: kohtelun alaisiksi. Ei näet voida todistaa,        nämä eroittelemaan toisten joukosta ja
28857: etteikö sota olisi ollut syynä esim. sellai-       eväämään se vähäinen valtion taholta tu-
28858: seen kuolemaan, kun lomalta rintamalle             leva apu, mitä huoltoeläke merkitsee. Tämä
28859: palaava sotilas, jolla ei ole ollut tilaa linja-   on aiheuttanut suurta katkeruutta ja tyy-
28860: autossa, on noussut auton katolle ehtiäk-          tymättömyyttä asianomaisten keskuudessa.
28861: seen määräaikana joukko-osastoonsa, me-               Tosin on valtiovallan taholta koetettu
28862: nettää sitten henkensä alikäytäväonnetto-          tätä epäkohtaa poistaa sillä, että puolus-
28863:  muudessa. Ei myöskään voida vastuuta              tusministeriö on tapaturmatoimiston lau-
28864: siirtää kokonaan asianomaisen harteille,           sunnon perusteella myöntänyt n.s. ylimää-
28865: 630                    X,23. -   Sotalesket ja kaatuneiden omaiset.
28866: 
28867: ra1s1a eläkkeitä, mutta niitä on jaettu        neuvoston asettamaa ko1mihenkistä eläke-
28868: varsin niukasti. Sitä paitsi asioiden käsit-   toimikuntaa täydennettäisiin sotaleskien ja
28869: tely puolustusministeriössä on hyvin hi-       kaatuneiden omaisten huoltojärjestöjen
28870: dasta. Eläkeasioita käsitellään vain kaksi     asiantuntijaedustajilla, niin että riittä-
28871: kertaa vuodessa, jolloin asianomaiset jou-     vässä määrin voitaisiin ottaa huomioon
28872: tuvat kauan odottamaan päätöstä ja taval-      kussakin tapauksessa eläkkeen myöntämi-
28873: lisesti turhaan. Ylimääräisen eläkkeen ha-     seen vaikuttavat huomionarvoiset erikois-
28874: keminen edellyttää lisäksi uutta anomusta,     tekijät, ettei nykyinen ilmeinen epäoikeu-
28875: mikä myöskin tuottaa asianomaisille yli-       denmukaisuus pääsisi jatkumaan.
28876: määräistä vaivaa ja hankaluutta.                 Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
28877:    Kun mielestämme sotaleskien eläkkeiden      nioi1ltaen eduskunnan hyväksytttäväksi toi-
28878: järjestelyssä silloinkin, kun ne koskevat      vomuksen,
28879: edellämainitunlaisia rajatapauksia, olisi
28880: noudatettava mahdollisimman suurta hu-                  että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
28881: manisuutta ja joustavuutta, olisi välttä-            tarvittaviin toimenpiteisiin, että n.s.
28882: mättä saatava ylimääräisiä eläkkeitä varten          ylimääräistä eläkettä nauttivien so-
28883: käytettäväksi runsaammin varoja kuin mitä            taleskien ja kaatuneiden omaisten
28884: tähän saakka on ollut laita. Se edellyt-             piiriä voitaisiin nykyisestään huo-
28885: täisi myöskin että valtion tapaturmatoi-             mattavasti laajentaa ja että siinä
28886: miston ja puolustusministeriön hylkäämät             mielessä tähän mennessä hyljätyt
28887: eläkeanomukset otettaisiin uudelleen käsi-           eläkeanomukset otettaisiin uudel-
28888: teltäviksi. Välttämätöntä olisi myöskin,             leen nopeasti käsiteltäviksi.
28889: että puolustusministeriössä olevaa Valtio-
28890:        Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
28891: 
28892:                 Lauri Järvi.                             Erkki Koivisto.
28893:                 Arvi Ahmavaara.                          Johannes Wirtanen.
28894:                 Erkki Leikola.                           Jussi Lappi-Seppälä.
28895:                 Yrjö 1. Antila.                          Felix Seppälä.
28896:                                   Mikko Järvinen.
28897:                                                                                               631
28898: 
28899: X,24. -     Toiv. al. N :o 285.
28900: 
28901: 
28902: 
28903: 
28904:                                   M. Järvinen y. m.: Sotaleskien työhuollosta annetun lain
28905:                                      1voimassaoloa}an pitentämisestä.
28906: 
28907: 
28908:                                       E d u s k u n n a 11 e.
28909: 
28910:   Sotaleskien työhuoliosta 30/4 1943 anne-         l!oppua. Nyt jo on voitu todeta, että tämä-
28911: tun lain voimassaoloaillroa päätti eduskunta       kin tehtävä on jäänyt varsin monessa kun-
28912: 21/11 1945 hallituksen esityksen mukaisesti        nassa tekemättä.
28913: pidentää vuoden 1946 loppuun asti. Lain               Sotalaskien työhuollosta annetun lain voi-
28914: voimassa oloajan päättymisen jälkeen on            massaoloaikaa olisi jatkettava senkin täh-
28915: esiintynyt lukuisa määrä tapauksia, jotka          den, että vielä on paljon kuolleeksi julista-
28916: osoittavat, että lain voimassaolo taikka aina-     mattomia, joiden leskillä ei ole ollut oi-
28917: kin sen päättymisaika on ollut osalle asian-       keutta saada työhuoltoa ja jotka nyt jäävät
28918: omaisia tuntematon. Näin on asianlaita             siitä kokonaan osattomiksi, ellei lain voi-
28919: varsinkin syrjäseuduilla asuviin sotaleskiin       massaoloaikaa pitennetä. On todettu olevan
28920: nähden, joilla ei ole varoja tilata päivä-         melkoinen määrä myöskin sellaisia sotales-
28921: lehtiä, puhumattakaan radion hankkimi-             kiä, jotka ovat jo saaneet työhu,oltoa, mutta
28922: sesta, jonka avulla olisi mahdollisuutta py-       jotka tarvitsisivat lisähuoltoa, jota he eivät
28923: syä ajan tasolla. Monet lesket eivät ole voi-      nyt voi saada, kun eivät ole ymmärtäneet
28924: neet pienten tai monien lastensa sijoittamis-      tehdä siitä eri anomusta, koska ovat olleet
28925: vaikeuksien vuoksi tehdä aikaisemmin työ-          siinä käsityksessä, että heidän aikaisemmin
28926: huoltoanomusta. He eivät ole käsittäneet           t~kemänsä työhuoltoesitys on edelleen v~i­
28927: myöskään sitä, että anomus voidaan hyväk-          massa.
28928: syä myöhemmin esteitten poistuttua, täy-              Kun yhteiskunnankin edun mukaista on
28929: täntöön pantavaksi, kunhan työhuoltoano-           toimia niin, että mahdollisimman monella
28930: mus vain on tehty ennen lain voimassaolo-          sotaleskellä olisi malhdollisuus huolehtia itse
28931: ajan päättymistä.                                  toimeentulostaan ja kun tätä pyrkimystä
28932:   Anomusten myöhästymiseen on vaikutta-            voidaan suhteellisen vähin kustannuksin
28933: nut myöskin se, että kuntien työhuoltovi-          edistää työhuoltolain edellyttämällä tavalla,
28934: ranomaiset eivät aina ole olleet selvillä heille   niin tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan
28935: kuuluvista tehtävistä, joten tästä on johtu-       päätettäväksi toivomuksen,
28936: nut, että työhuoltoesitykset ovat jääneet te-
28937: kemättä. Sosiaaliministeriön toimesta on                    että hallitus antaisi kiireellisesti
28938: kuntien viranomaisille annettu ohjeita tie-               Eduskunnalle esityksen sotaleskien
28939: doittaa sotaleskille, että heillä un mahdolli-            työhuoltolain voimassaoloajan piten-
28940: suus saada ammattikoulutusta myöhemmin-                   tämisestä ainakin vuoden 1948 lop-
28941: kin, jos anomukset tehdään ennen v. 1946                  puun.
28942:           Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28943:           Mikko Järvinen.             Rolf B. Berner.               Tyyne Tuominen.
28944:           Juho Hukari.                Hertta Kuusinen.              Helena Virkki.
28945:           Toivo Lång.                 Aino Lehtokoski.              Antti A. Koukkari.
28946:           Sulo Muuri.                 Vilho Lehtonen.               Jussi Raatikainen.
28947:           Lauri Järvi.                Kalle Kauppi.                 Mauri Ryömä.
28948:           Jussi Lappi-Seppälä.        H. A. Kannisto.               Kaisu-Mirjami Rydberg.
28949:           Johannes Wirtanen.          Lassi Hiekkala.               Penna. Tervo.
28950:           Sulo Heiniö.                Kaisa Hiilelä.                Edvard Pesonen.
28951:           Juho Niukkanen.             Aino Ma.lkamäki.
28952: 632
28953: 
28954: X,25. -     Toiv. al. N:o 286.
28955: 
28956: 
28957: 
28958: 
28959:                                  Ikonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi monilapsisten
28960:                                     perheiden äitien lornista.
28961: 
28962: 
28963:                                      E d u s k u n n a 11 e.
28964: 
28965:    V a:ltiovaLlan taholta on viimmsma vuo-       ny:btäneet ja kasvattaneet maail~e tavallista
28966: sina tunnustettu äitien ja perheen merki-        suuremman lapsilauman, esim. enemmän
28967: tys yhteiskunrnassa. Tätä todistavat äitiys-     kuin 6 iasta, olisivat oi~eutettuun määrät-
28968: avustuslain sääitäminen, jonka toteuttami-       tyyn !lomanviettoon vMtion kustannuksella.
28969: seen >On kuluvan vuoden talousarviooo            Miten asia olisi käytännössä järjestettävä,
28970: otettu HO miljoonan markan suuruinen             se tulisi hallituksen harkita. Mutta yhtenä
28971: arviomääräraha, ja perheiisien suorittami-       vaatimuksena on pidettävä, että suur·per-
28972: nren. suurperheisille, johon on varattu 450      heisten perheenäitien [oma-asia saatetaan
28973: miljoonrun markWl arviomääräraha.                samantapaiselle laikisääteiseHe · pohjaJJle,
28974:    Niin •huomattavia :kuin edeHä mainitut        jolla äitiysavustuksen ja perheiisien mak-
28975: määrärahat jo ovatkin, .tulee mistä käyte-       saminen jo on.
28976: tyksi vain mul'to-oo·a väEt:tömästi peJ'Iheen       Edellä esitettyyn ja ed. Luostarisen
28977: äitien itsensä hyvwksi. Suurin osa menee         y. m. näillä valtiopäivinä jättämään ·toivo-
28978: perheelle, siis sille, jolle myös perheen        musaloitteeseen, joka koskee äideille järjes-
28979: äitien elämäntyökin usein kokonaisuudes-         tettäviä maksuttornia 1lomanviettopaikikoja,
28980: saan kuuluu.                                     viitaten kunnioittaen ehdotamme,
28981:    Yhteiskunnan velvollisuus olisi kuitenkin
28982: antaa henkilökohtainen rtunnustus ainakin                   että hallitus kiireeUisesti valmis-
28983: suurperheisten kotien äideille. Asia on sen              tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle ~­
28984: arvoinen, ettei se voi jäädä enää yksityisen             tyksen sellaisen lain säätämisestä,
28985: hyväntekeväisyyden varaan. Aluksi olisi                  jolla järjestettäisiin vapaat lmnat
28986: iähdetbävä siitä, että äidit, jotka ovat syn-            lapsirikkaiden perheiden äideille.
28987:           Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28988: 
28989:                  Toivo Ikonen.                                 Markus Niskala.
28990:                  Johannes Virolainen.                          Kusti Eskola.
28991:                  Yrjö Hautala.                                 Anselm Alestalo.
28992:                                                                                                    633
28993: 
28994: X,2a. -     Toiv. al. N :o 287.
28995: 
28996: 
28997: 
28998: 
28999:                                   Karppinen y. m.: Toimenpiteistä lastenseimien ja lasten
29000:                                      päiväkotien opettajattarie,n ja hoitajattarien koulutus-
29001:                                      ohjelman laatimiseksi.
29002: 
29003: 
29004:                                       E d u s k u n n a ll e.
29005: 
29006:    Suuresti lisääntynyt naisten osallistumi-       mwkaiseen lastenhoitoon perustuvan, hen
29007: nen maamme talous- ja yhteiskuntaelämän            geltään vapaamielisen opetusohjelman, jota
29008: eri aloille p.alkoittaa lålhimmässä tulevaisuu-    sovellettaisiin ik:aikissa, lastenseimien ja las-
29009: dessa perustamaan huomattavan määrän               ten päiväkotien opettajattaria ja hoitajatta-
29010: lastenseimiä ja päiväkoteja. Mainittujen           ri:a kou:luttavissa lai·roksissa.
29011: laitosten opettajattarien ja hoitajattarien           Jos toimivissa hoitajatar- ja opettajatar-
29012: tarve silloin suuresti kasvaa. On ilmeistä,        ikoulutusta antlavissa '1aitoks:issa ei ole mah-
29013: ett•ä heidän nyikyinen ikoulutusmenette1ynsä       dollista valmistaa riittävää määrää toimi-
29014: ei silloin ole ·enää rii1tt.ävän rt:arkoituksen-    henkiJöiJtä, olisi sosiaailimin.isteriön ryhdyrt; ..
29015: mukainen.                                          .tävä toimenpiteisiin koulutuspaikkojen Ji-
29016:    Maassamme on nykyisin ainoastaan päi-           säämiseksi.
29017: vähoitoJoita ylläpitävien järjestöjen laitok-         Edellä olevan perusteella ehdotannne
29018: sissaan antamaa kurssi- ja käytännöllistä           eduskunnan hyväksyt1:JäV'äksi toivomuksen,
29019: tehtäviin valrrnennusta. Niissä ei nouda-
29020: teta mitään yhtenäistä opetusohjelrrnaa.                      että hallitus 1·yhtyisi toimenp~tei­
29021:    Mielestämme olisi välttämätöntä, että so-               siin lastenseimien ja lasten päivälw-
29022: siaaliministeriö, jonka ylivalvonnan alai-                 tien opettajattarien ja hoitajattarien
29023: seksi kaiikki lastenseimet ja päivakodit luon-             ryhtenäisen koulutusohjelman laati-
29024: nollisesti ikuuluisivat, laatisi tähänastisessa            miseksi ja tarpeen vaatiessa koUlu-
29025: koUJlutuksessa saatuihin kokemuksii.rn, tie-               tuspaikkojen lisäämiseksi.
29026: teelliseen kasvatusoppiin ja lää:ketieteen
29027:           Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
29028: 
29029:                   Elsa Karppinen.                               Miina Sillanpää.
29030:                   Tyyne Tuominen.                               Anna Nevalainen.
29031:                   Antto Prunnila.                               Olga L. Terho.
29032:                   Kaisu-Mirjami Rydberg.                        Hertta Kuusinen.
29033:                   Juho Hukari.                                  Hugo Manninen.
29034:                   Ellii Nurminen.                               Sylvi-Kyllikki Kilpi.
29035:                   Martta Salmela-Järvinen.                      Alpo Lumme.
29036: 
29037: 
29038: 
29039: 
29040:                                                                                                      80
29041: 634
29042: 
29043: X,27. -   Toiv. al. N:o 288.
29044: 
29045: 
29046: 
29047: 
29048:                                Salmela-Järvinen y. m.: Toimenpiteistä äidinpalkan suo-
29049:                                   rittamisen si'.sälltyttämisestä perhelisälakiin.
29050: 
29051: 
29052:                                     E d u s k u n n a ll e.
29053: 
29054:    Yleisessä käsity~ksessä on vähitellen va- kuin kansantaloudellisestikaan ei ole ,tuot-
29055: kiintunut ajatus, ettei huolenpito lapsista tavaa" työtä. Tavallisessa pu:hekielessålkin
29056: !kuulu yksinomaan yksityisille 'kansalaisille, käytetään !kodin ulkopuolella ansiotyössä
29057: lasten vanhemmille, vaan että yhteiskun- käyvästä naisesta nimitystä ,itseäänelät-
29058:  nanikin 'On suotava heille tukensa heidän tävä" ja tämä nimitys 'On tullut käytäntöön
29059: 'kasvattaessaan tulevaa sukupolvea. Tässä virallisessakin ildelen!käytössä. Vasta sitten,
29060: mielessä on säädetty m. m. äitiysavustuslaki, kun joudutaan kodin ulkopuolella suoritta~
29061:  joka myöntää synnyttäjälle pienen, tällä maan töitä, jotka kodissa kuuluvat perheen-
29062: kertaa 2,00{) markan suuruisen, kertakaik- äidin tehtäviin, valmistamaan vaatteita,
29063: kisen avustUJksen ja perhelisälaki, jonka ruokaa y. m. todetaan, että myöskin per-
29064: mukaan suuret perheet neljännestä lapsesta heenäidin työ sekä kansantaloudellisesti
29065: alkaen ja yksinään perhettään elättävät että tuotanno:Jilisesti on yhtä arvokasta kuin
29066: äidit kolmannesta lapsesta alkaen saavat muiden 'kansalaisten työ. Sama voidaan to-
29067: vuosittain pienen avustuksen lasta kohden. deta myöskin lasten hoidon ja kasvatuksen
29068: Nämä avustUikset ovat kuitenkin sellaise- suhteen. Kun sitä j'Oudutaan suorittamaan
29069: naan aivan riittämättömät, eivätkä ne edes esim. yhteiskunnan ylläpitämissä hoito- ja
29070: osaiksikaan vastaa sitä rasitusta, minkä lm~­ huoltolaitoksissa, huomataan, että joudu-
29071: ten hoitaminen ja kasvattaminen vanhem- taan mwksamaan huomattavia kustannuksia
29072: mille aiheuttaa. Kun esim. äiti käy ansio- jokaista lasta kohti, ja kai!kille laitoksen
29073: työssä ja hänelle tulee suoranaista taloudel- ihoitajille ja työntekijöille on tietenkin mak-
29074: lista vahinkoa raskauden ja synnytyksen settava palkkaa. Perheenäidillä sensijaan
29075: a;jaNa menetetyn työajan ·vuoksi, niin ei hän ei ole minkäänlaista palkkaa, ei myöskään
29076: tästä saa minkäänlaista 'korvausta. Ei ole rajoitettua työaikaa, kesälomaa tai muita
29077: vieläkään saatu aikaan lakia, joka takaisi määrättyjä työehtoja.
29078: synnyttäjälle paikallisen loman ennen syn-       Ei voida pitää oikeana periaatetta, että
29079: nytystä ja sen jälkeen, vaikka komitean kansalaiset saavat suorittaa ilrorvauksetta
29080: mietintö siinä onkin jo valmistunut. Tosin työtä, josta 'köko yhteiskunta hyötyy ja joka
29081: jäisivät sittenkin, kun tämä laki saadaan vieläpä on, koko yhteiskunnan olemassa-
29082: aikaan, kaik>ki ne perheenäidit, jotka eivät olon ja jatkuvaisuuden edellytyksenä. Pi-
29083: !käy ansiotyössä, samoinkuin maaseudun ~etäänhän kohtuuttomana, että esim. ase-
29084: pienomistajat ja vapaiden 3!mmattien har- velvolliset saavat sUJOrittaa palvelu.:ksensa
29085: joittajat, joista monet elävät yhtä vaikeissa, ilman palkkaa, vaikka se vaatiikin vain vuo-
29086: vieläpä vaikeimmissaJkin oloissa kuin teolli- den heidän elämästään. Kansakunnan äidit
29087: suuden ja kaupan työntekijät, Jro'konaan saavat työskennellä vuosikymmenet ilman
29088: vaille tätäkin pientä korvausta.               minkäänlaista palkkaa, lukuunottamatta
29089:    Yleensä onkin tähän asti pidetty per- tuota pientä äitiysavustusta. Varwkkaissa
29090: heenäitiä, joka työskentelee yksinomaan ikodeissa voidaan perheenisän tulosta luovut-
29091: omassa talondessaan ja 'huolehtii vain per- taa joku määrätty osa äidin ,neularar
29092: heensä ja lastensa hyvinvoinnista, ,kulutta- hoiksi", mutta vähävaraisissa perheissä ei
29093: jana", jonka työ enempää perhetaloudessa äidillä ole tilaisuutta saada itseään varten
29094:                                  X,27. -    Sailmela-Järvinen y. m .                           635
29095: 
29096: .enempää elämän mukavuutta kuin hoitoa               kia sellaisia epätasaisuuksia, joina nyt vaJi-
29097: ja apuaikaan sairauden sattuessa. Mitä suu-          tetaan ilmenevän m. m. siinä, että valtion
29098: rempi ja monilapsisempi perhe on, ja mitä            huolenpito äideistä ja lapsista kohdistuu
29099: suurempi siis perheenäidin työtaakka, sen            ensisijassa kaupunkeihin ja taajaväkisiin
29100: pienemmä;ksi jää hänen oma henkilökohtai-            yhdyskuntiin, kun esim. näissä pidetään
29101: nen osuutensa perheen tulosta. Tätä asiaa            yllä lastentarhoja, seimiä y. m., joista var-
29102: ei voida korjata aivan kokonaan sillä;kään,          sinainen maaseutu jää osattomaksi. Onhan
29103:  että pe11heenisän tulot saataisiin parane-          tunnettua, että monilapsisia pe11heitä on eni-
29104: maan, sillä palkka maksetaan työnsuorituk-           ten juuri maaseudulla kaikkein syrjäisim-
29105: sen eikä perheen suuruuden mukaan ja se              missä ja köyhimmissä kunnissa. Äitipalkka
29106:  palkka, :mikä riittää hyvin viisihenkiselle         auttaisi äitiä säästymään liikarasitukselta ja
29107:  perheelle, saa,t.taa oMa ai·van lii,an pieni kym-   kaksinkertaiselta työtaakalta, kun hän sen
29108: menhenkiselle. Jos taas palkkaa ryhdyttäi-           varassa voisi ehkä hankkia itselleen apua
29109: siin maksamaan perheen suuruuden mu-                 tai uskaltautuisi jäämään pois kodin ulko-
29110: kaan, saattaisivat suuriperheiset hyvin hel-         puolisesta ansiotyöstä ja omistautua kodille
29111:  posti jäädä ilman työtä varsinkin työttö-           ja lapsille. Varmaankin monet kiusaantu-
29112: myyskausina.                                         neet ja suuren työtaakan näännyttämät
29113:    Perhelisälain suomat avustukset jonkun-           äidit tuntisivat oman arVQn tuntonsa kohoa-
29114: verran tasoittavat tätä epäsuhdetta, mutta           van, käsitellessään täten ,omia ansaitse-
29115:  rahanarvon alentuessa ovat nekin menettä-           miaan" rahoja. Äidin työn arvosta ja mer-
29116: neet arvDaan. Eikä perhelisä tee oikeutta            kityksestä puhutaan paljon kauniita sanoja,
29117:  äidille, ei se ole lhänen henkilökohtainen          tällainen aineellinen tunnustus tehostaisi
29118:  palkkansa tai palkkionsa. Perhelisän lisäksi        näitä sanoja sangen tuntuvalla tavalla.
29119:  pitäisi yJ:tteiskunnan taholta suorittaa moni-      Vaikka kansallamme on ollut ja edelleenkin
29120: lapsisten perheiden samoinkuin yksinään              on monenlaisia rasituksia ja menoja ja val-
29121:  perhettään elättäville äideille yhteiskunnan        tiotaloutemme on ankaran taloudellisen pai-
29122:  taholta erikoista äitipalkkaa, tunnustuksena        neen alainen, olisi äitipalkkaan käytetty
29123:  heidän tä11keästä ja suuriarvoisesta työs-          menoerä yksi niitä, joka tuottaisi runsaan
29124:  tään yhteislmnna._<:Sa. Ruotsissa on perheen-       koron äitien ja lasten parantuneen tervey-
29125: äitien ammattiliiton taholta tehty valtiopäi-        den ja hyvinvoinnin muodossa. Senvudksi
29126:  ville esitys tällaisen palkan mruksamisesta.        ehdotaanmekin kunnioittaen eduskunnan
29127:  Siinä ehdotetaan, että valtio maksaisi jokai-       päätettäväksi toiVJomuksen,
29128:  selle äidille 1,000 kr. vuodessa ja jokaiselle
29129: lapselle 500 kr. Tarkoituksena lienee, että                   että hallitus kiireellisesti antaisi
29130:  tämä palkka olisi maksettava jokaiselle                   esityksen sellaisiksi muutoksiksi pet·-
29131:  äidille ja jo ensimmäisestä lapsesta alkaen.              helisälakiin, että siihen sisältyisi
29132:     Periaate, että äidihle olisi maksettava                myöskin äitipalkan suorittaminen
29133:  palkkaa. ei, uutuudestaan huolimatta, suin-               mont'lapsisten perheiden ja yksinään
29134:  !koon ole väärä. Sen käytäntöön ottamisella               perhettään huoltaville äideille.
29135:  voitaisiin erinomaisesti tasoittaa esim. kaik-
29136:       Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
29137: 
29138:                   Martta Salmela-Järvinen.                      Aino Malkamäki.
29139:                   Elli Nurminen.                                Miina Sillanpää.
29140: 636
29141: 
29142: X,2s. -     Toiv. a.l. N:o 289.
29143: 
29144: 
29145: 
29146:                                   E. Nurminen y. m.: Toimenpite'i$tä vajaamielisten lasten
29147:                                      hoitolaitoksen aikaa.nsaamiseksi.
29148: 
29149:                                        E d u s k u n n a 11 e.
29150:    Sodan seurauksena on maassamme vajaa-             mutta sitä eivät voi tehdä maalaiskunnat,
29151: rrnielisten ja erikoisesti syvemmin vajaa-           pienet kaupungit tai kauppa;lat tailclm taa-
29152: mie~listen lasten hoitomahdollisuuksissa ta-         javiikiset y.hdyskunnat, joilla kuitenkin
29153: pahtunut huomattavaa taanturrnista lä-               ka:itki.Ha on tämänkaltaisia huoHettavia.
29154: hinnä siitä syystä, että Sortavalassa sijain~           Ne yksityiset laitokset, joita tällä ala:Ha
29155: nut Suomen kirkon sisälähetysseuran yl-              on toiminnassa, ovat kunnioitcttavalla ta-
29156: •läpitäanä Vajaamielisten hoitola:ittos jäi ;luo-    valla uhranneet vaivannäköään ja varojaan
29157: v:utetuHe alueelle.         Monet taloudelliset      !Iläiden vaikeasti :hoidettavien ,lasten huol-
29158: y. m. syyt ovat myös• vaikuttaneet siihen,           tamiseen, mutta ,t,ämän asian hoitamista ei
29159: että perheet, joilla aikaisemmin oli rtila.i-        jatilruvasti voida jättää yksityisten fu.eriki-
29160: suus hoi1::aa kotonaan ibälllaiset •Lapset, ovat     [öiden tai yhdistysten varaan, sillä yksityi-
29161: nyt oUeet pakoitettuja turvautumaan eri-             nen ~hdistys voi y.htäkkiä 1opettaa toimin-
29162: laisten laitosten apuun.                             'tansa ja silloin valtion, ehkä sille huonoim-
29163:    Varsinkin on huomattava, että vähäva-             min sopivana ajan kohtana, on otettava
29164: raiset vanhemmat ovat joutuneet suuriin              asia hoitoonsa.
29165: vaikeuksiin siksi, että .eivät voi !hoitaa itse         Edelleen on huomattava, että valtio pa-
29166: näitä ·lapsiaan, mutta eivät myöskään ole            remmin kuin kunnat tai yksityiset voi jär-
29167: voineet saa,da muuta sijoituspaikkaa näiUe.           jestää eri asteisten vajaamielisten las·ten
29168:     Osoituilffiena, minkälainen on 1tilanne 1täl~ä   hoi·don tarkoituksenmukaisimmaUa tava1la.
29169: a:lalla, voidaan mainita, että [{äyteUävissä            Valtioneuvoston heinä:kuun 8 cp: nä 1943
29170: oleva hoitopaikkojen luku on n. 700, mutta           asettaman, fil. maisteri Niilo Mäen puheen-
29171: tarpeen on .laskettu olevan n. 2.,500 hoito-         johdol[a toimineen n. k vajaakykyisten ilas-
29172: paikkaa. Toimivista •Laitoksista on esillll.         ten huoltokomitean mietinnössä, joka on
29173: Diakonissalaitoksen taholta ilmoitettu, että          jätetty valtioneuvostoHe syyskuun 30 p: nä
29174: he omiin 'laitoksiinsa voivat ottaa vas.taan         1946, on komitea ehdottanut yksityiskoh-
29175: sellaisen uuden vajaamielishoidokin, josta           taisesti miten eri asteisten vajaamielisten
29176: tänä vuonna tehdään ilmoitus, ehkä neljän            lasten :hoito valtion toimesta olisi järjes-
29177: vuoden kuluttua, si1lä jo ennestään on               tettävä joten siihen ja edeUäsanottuun pe-
29178: hoitopaikkaa odottavi•a niin paljon, että            rustuen aHelkirjoittaneet kunnioittaen eh-
29179: uudet joutuvat vuoroon vasta, kuten sa-              dottavat eduskunnan p:äåtettäväksi rt:.oivo-
29180: nottu, neljän vuoden !kuluttua.                      mwksen,
29181:    Eräåt suuret kunnat, esim. Helsingin
29182: kaupunki, voivat, tosin rajoitetussa mie-                      että hallitus ensi ;tilassa ryhtyisi
29183: lessä nekin, itse perustaa ja ylläpitää 1ai-                toimenpiteisiin Vajaamielisten las.ten
29184: toksia, joissa syv·emminkin vajaamie'lisille                hoitolaitoksen aikaansaamisekRi.
29185: [a psille     varattaisiin,  hoitomahdollisuus,
29186:           Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1947.
29187: 
29188:           Elli Nurminen.                Kaisa Hiilelä.                K. Andersson.
29189:           Aino Lehtokoski.              A. K. Paasivuori.             Alpo Lumme.
29190:           Aino Malkamäki.               Miina Sillanpää.              Edvard Pesonen.
29191:           0. Muikku.                    Penna Tervo.                  Walter Kuusela.
29192:           Aino Luo.starinen.            Martta Salmela-Järvinen.      Urho Kulovaara.
29193:           Helena Virkki.                Samuli Tervo.
29194:                                                                                          637
29195: X,29. -   Toiv. al. N :o 290.
29196: 
29197: 
29198:                                 Kuusela y. m.: Määrärahasta Lomaliitto r. y :lle pienvilje-
29199:                                   lijäin emäntien lomanviettopaikkojen järjestämiseksi.
29200: 
29201:                                     E d u s k u n n a 11 e.
29202:    Sosiaaliseen huoltoon on maassamme desta toiseen ilman minkäänlaista lepoa ja
29203: kiinnitetty viime vuosina hyvin paljon huo- virkistystä, puhumattakaan senlaatuisesta
29204: miota. Yksi tärkeä sosiaalisen huollon ala vaihtelusta, jota loman vietto vieraalla
29205: on riittävien !kesälomien järjestäminen työn- paikkakunnalla tarjoaisi ja johon nykyisin
29206: tekijöille. Kesälomien tarkoituksena on voimassa oleva vuosilomalaki antaa sen
29207: varata työntekijöille vapaata aikaa voidak- nauttijalle mahdollisuuden, saadessaan täy-
29208: seen saada virkistystä ja koota voimia te- den työpalkan loma-ajaltaan. Yhteiskun-
29209: hokkaaseen työskentelyyn. Viime mainit- nan velvollisuus olisi varata mahdollisuus
29210: tua seikkaa silmällä pitäen hyväksyttiin pienviljelijäperheiden emännille muutaman
29211: viime vuoden aikana työntekijöille entistä kerran raskaitten työvuosiensa varrella
29212: parempi vuosilomalaki. Vuosilomalain alai- viettää työstä ja huolista vapaan loma-ajan
29213: sia ovat kaikki määrätyn ajan vieraan työn vieraalla paikkakunnalla. Varaamalla tä-
29214: antajan palveluksessa olleet henkilöt. On hän tarkoitukseen sopiva määräraha voi-
29215: kuitenkin eräs valtava ryhmä henkilöitä, daan asia järjestää.
29216: jotka ovat .taloudellisen •asemansa ja työ-      Maassamme on toiminnassa Lomaliitto
29217: suhteensa perusteella täysin rinnastetta- r.y. omistaen useita tarkoitustaan vastaa-
29218: vissa palkkatyöläisiin, mutta eivät tästä via lomanviettopaikkoja.              Vuosilomalain
29219: huolimatta pääse osallisiksi vuosilomalakiin alaiset työntekijät saavat yleensä lomansa
29220: verrattavista etuisuuksista. Nämä ovat kesäkuukausien aikana ja silloin loman-
29221: pienviljelijäperheiden emännät.        Tuskin viettopaikat ovat kansoitetut. Sitä vastoin
29222: mikään työntekijäryhmä meidän maas- pienviljelystiloilla on kesäisin kiireeliisin
29223: samme suorittaa pitempiä työpäiviä kuin työaika, joten loman viettoon ei ole aikaa.
29224: viimeksi mairritut. Heidän työskentelynsä Mutta talvella olisi pienviljelijäin emän-
29225: alkaa jo aamulla kello 5 ja päättyy illalla nillä parempi mahdollisuus vapautua töis-
29226: aikaisintaan kello 20. Sunnuntai- ja juhla- tään ja Lomaliitto voisi järjestää heille
29227: päivät eivät muodosta minkäänlaista poik- sopivan lomanviettopaikan.
29228: keusta     jokapäiväiseen työjärjestykseen.     · Ede~hläolev3ia1Il viitaten ehdotamme edus-
29229: Kaiken lisäksi pienviljelijäperheet ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29230: yleisesti lapsirikkaita, joten yölepokin usein
29231: lasten huoltamisen takia häiriintyy. Varo-                että hallitus ottaisi vuoden 1948
29232: vaisesti laskien maassamme on vähintäin                tulo- ja menoarvioesitykseen 5,000,000
29233: 100,000 sellaista pienviljelijäperhettä, jotka         markan määrärahan Lomaliitto r.
29234: eivät taloudellisista syistä kykene palkkaa-           y:lle käytettäväksi pienviljelijäin
29235: maan naispalvelijaa, vaikka sen välttä-                emäntien lomanviettopaikkojen jär-
29236: mättä tarvitsisivat. Näin ollen pienvilje-             jestämiseksi.
29237: lijäin emännät joutuvat raatamaan vuo-
29238:          Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
29239:    Walter Kuusela.               Kalle Jokinen.                 Antto Prunnila.
29240:    Jere Juutilainen.             Varma Turunen.                 Miina Sillanpää.
29241:    Arvo Riihimäki.               Uuno Raatikainen.              Aino Malkamäki.
29242:    Esa Hietanen.                 Heikki Simonen.                Konsta Talvio.
29243:    Aleksi Rinne.                 Yrjö A. Manninen.              Olga L. Terho.
29244:    S. Salo.                      P. A. Karjalainen.             Aaro Uusitalo.
29245:   ·Samuli Simula.                Martta Salmela-Järvinen.       A. K. Paasivuori.
29246:    Eino Raunio.                  Edvard Pesonen.                Kauko Andersson.
29247:    Aino Lehtokoski.              E. Pusa.                       Yrjö Kilpeläinen.
29248:    Juho Karvonen.                Lauri Murtomaa.                Elli Nurminen.
29249:                                  Vilho Lehtonen.
29250: 638
29251: 
29252: X,ao. -   Toiv. al. N :o 291.
29253: 
29254: 
29255: 
29256: 
29257:                                 Luostarinen y. m.: Määrä1·ahasta monilapsisten äitien lo-
29258:                                    rnMvieton järjestämiseksi.
29259: 
29260: 
29261:                                     E duskunnaUe.
29262: 
29263:    Samalla kun täliHä paH:\!krutyöntekijöille heidän työkykynsä ' vähenee. Se on siis
29264: lakisääteisiä vuooilomia pidennetään ja kansantaloudeHinen kysymys ja siltä kan-
29265: lomapäiviä lisätään, puhutaan kauniisti mllta on arvootettava niitä yhteiskunna:Lli-
29266: maamme suurimman työntekijäryhmän sia toimenpiteitä, jot'ka tarkoittavat per-
29267: puolesta valittaen heidän työpäiväinsä pi- heenäidin työn !helpottamista tai hänelle
29268: ;tuutta ja ~lomien olemattomuutta. Se on virkistävän loman järjestämistä.
29269: maamme monisatatuhantinen perheenemän-           Vapaiden kansalai:s·järjestöjen taholta
29270: tien joukko ja varsinkin :heistä niiden onkin tähiiln kysymykseen kiinnitetty jos-
29271: suurperheisten kotien äidit, joiden päivit- sain määrim: huomiota.          On syntynyt
29272: täinen työtaa:kka on ainakin rinnastetta- useampien, jårjestöjen yhtymä Lomaliitto
29273: vissa varsinaisiin palkkatyöläisiin, vaikka- niminen järjestö, jota valtioikin on jossain
29274: kin ovat jääneet näiden toimenpiteiden määrin tukenut avustmksin. Näin ovat
29275: u1kopmYlelle. On yleisesti tunnettua ja muutamat tuhannet perheenäidit vuosit-
29276: tunnus·tettua lomanvieton suuri merkitys tain päässeet kahden viikon lomalile, on Ka-
29277: aina uusiintuvaa päivittäistä työtaakkaa .levailai:siHa naisilla ~omakoteja, joita va-
29278: kantavalle ihmiseLle.                         paaehtoisin avustuksin pidetään yllä.
29279:    Esim. on yleisesti tunnettua, kuinka Nyt, jolloin uusien lomakotien rakenta-
29280: pienviljelijän emäntä, joka huole'htii ei minen tuottaa taloudellisia vaikeuksia
29281: ainoastaan perheensä - suuren ·lapsilau- suuren jälleenrakennuskauden kuumimmili-
29282: mansa - vaalimisesta ja kasvattamisesta, !laan oLlessa, olisi suotavaa, että koulut,
29283: on myös useasti monipäisen ja monilaatui- joiUa on vain osavuotinen työaika, ottaisi-
29284: sen karjansa ainoa kaitsija. Ihminen kyt- vat suojiinsa lomatoiminta;a,. joissa opetta-
29285: kettynä näin moninaisiin töihin, joiden ai- jakuntakin mahdollisesti voisi avustaa •lo-
29286: kanaan suorittaminen on ~hdoton väJlttä- man tarkoituksenmukaista käyttöä.
29287: mättömyys, .tarvitsee joskus virkistävää lo-     Äidit, jotka ovat synnyttåneet, vaalineet
29288: maa. Me}ko olemattomiksi jäävät suuri- ja kasvattaneet maallemme 7 tai si:tä suu-
29289: perheisten äitien pyhätkin, sillä sanan:las- remman ~apsilauman, ovat tehneet niin pal-
29290: kukin sanoo: ,ei ole paimenen pyhistä eikä jon uhrautuvaa työtä yhteiskunnan !hy-
29291: vaimon :lapsellisen".                         väksi, että ansaitsevat kerran eläessään
29292:    Yhteiskunnalle ei voi ol1a samaruteikevää saada yhden lomakuukauden. Tosin heidän
29293: millaisissa oloissa perheenäidit, jotka vaa- irroittamisensa kodin piiristä .tuottaa mo-
29294: livat maamme !kal1leinta vi~jaa - tulevaa nia käytännönisiä vai:!keuksia, mutta tässä ·
29295: sukupolvea - elävät. Ei jaksa väsynyt, voimme varmaan luottaa naapuriapuun,
29296: ylirasittunut äiti kasvattaa suur.ta Japsi- jonka organisoiminen tapa!htuu vapaiden
29297: laumaansa, niinkuin hänen tulisi rauhaiE- ikansanJaisjärjestöjen tahl()lta, k'llllnes lkoti-
29298: sesti ja hillitysti, vaan saattaa kodin ilma- sisartoiminta saadaan yleisemmäksi. Val-
29299: piiri muuttua ärtyisäksi ja pingottuneeksi, tiolta puolestaan odotetaan v·ain ilmaista
29300: joHa voi o1la monia vahingoittavia seurauk- lomanviettopaikkaa ja vapaita matkoja.
29301: sia.   Onhan kansantaloudeHinen tappio, Koska tällaisesta iomasta asaHiseksi tule-
29302: jos perheenäidit uupuvat ennenaikaansa ja vien ~ukumäärä ei ole tiedossarnme, niin
29303:                                   X,so. -    Luostarinen y. m.                            639
29304: 
29305: ehdotamme a:lkuunpanemiseksi 10 mHjoo-                      että hallitus ottaisi vuoden 1948
29306: nan markan määrärahaa, mikä summa                        tulo-    ja     menoarvioesitykseensä
29307: myöhemmin supistuisi murto-osaan tästä,                  10,000,000 markan määrärahan, jolla
29308: sillä se käsit.tåisi edelleen vain uudet 7 'lap-         vähintään 7-lapsisten perheiden äi-
29309: sen äidit.                                               deille järjestettäisiin maksuton lo-
29310:    Kaikkeen edellä esi,tettyyn viitaten kun-             manviettopaikka vapaine matkoi-
29311: nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväksyt-                 neen.
29312: täväksi toivomuksen,
29313:         Helsingissä he>lmikuun 13 päivänä 1947.
29314: 
29315:                   Aino Luostarinen.                          J. Koivisto.
29316:                   Jussi Annala.                              Toivo H. Kinnunen.
29317:                   Elias Tukia..                              Kusti Eskola.
29318:                   Aapo Inkinen.                              Johannes Virolainen.
29319:                   Erkki Paavolainen.                         Anselm. Alestalo.
29320:                   Juho Paksujalka.                           A. Brander.
29321:                   J. E. Pilppula.                            Yrjö Hautala.
29322:                   Helena Virkki.                             Toivo Ikonen.
29323:                   J. Pyörälä.                                Martti Miettunen.
29324:                   Juhani Leppälä.                            Eino Laitinen.
29325:                   Tauno Saukkonen.                           Albin Asikainen.
29326:                   Eemil Luukka.                              lV!wtti Pärssinen.
29327:                   M. 0. Lahtela.                             Markus Niskala.
29328:                   Urho Kekkonen.                             S. Salo.
29329:                   L. 0. Hirvensalo.                          Heikki Soininen.
29330: :X:,a1. -   Toiv. aL N:o 292.
29331: 
29332: 
29333: 
29334: 
29335:                                 Salmela-Järvinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta nais-
29336:                                    ten suorittaman työn yksityis- ja kansantaloudellisesta
29337:                                    merkityksestä.
29338: 
29339: 
29340:                                     E d u s k u n n a ll e.
29341: 
29342:    Vuonna 1947 on tullut kuluneeksi 40           väkseen uskottujen töiden keveämpiä tai
29343: vuotta ensimmäisistä vaaleista, jolloin Suo-     vastuultaan vähäisempiä. Useimmiten voi-
29344: men naiset tasavertaisina valitsijoina pää-      daankin todeta, että ios jokin työ tai työ-
29345: sivät äänestämään ja saivat tulla vali-          ala siirtyy naisten käsistä miesten tehtä-
29346: tuiksi Suomen kansan eduskuntaan. Vuotta         väksi, siitä maksettu palkkakin kohoaa, tai
29347: 1907 on sen vuoksi pidetty Suomen naisen         päinvastoin laskee, naisten joutuessa suo-
29348: tasavertaisuuden merkkivuotena ja kat-           ri~,tamalam. mieSiten töitä.     Edellisessä ta-
29349: sottu, että se oli ikäänkuin lähtökohtana        pauksessa on siis todettu, että työ tai teh-
29350: nousulle täydellistä tasa-arvoisuutta ja         tävä on muuttunut vaativammaksi ja jäl-
29351: yhdenvertaisuutta kohti kansalaisena ja          kimmäisessä taas vähemmän vaativaksi,
29352: yhteiskunnan jäsenenä. Myönnettävä on-           riippuen siis siitä, kumpaa sukupuolta työn
29353: kin, että siitä lähtien yhdenvertaistumista      suorittaja on. Väitettä, että nainen ei pys-
29354: on tapahtunut yhteiskuntaelämän eri              tyisi vaativiin ja miehen työsuoritusta vas-
29355: aloilla, mutta olisi liian uskallettua sanoa,    taaviin töihin ja tehtäviin, ei ole kuiten-
29356: että Suomen naiset nyt, 40 vuotta yleisen        kaan milloinkaan pätevästi todistettu, ~e
29357: ja yhtäläisen äänioikeuden voimaansaatta-        perustuu vain olettamuksiin tai kunkin
29358: misen jälkeen, olisivat täydellisesti tasa-      havaintojen tekijän omiin, ennakkoluulo-
29359: arvoisia yhteiskunta- jå valtioelämässämme       jen tai etupyy'ceiden värittämiin katsomuk-
29360: miesten rinnalla. Lain kirjain ehkä heille       siin. Sota-aikana, jolloin naiset joutuivat
29361: tämän aseman myöntää, mutta sen käytän-          suorittamaan monenlaisia, vieläpä fyysilJi-
29362: nössä toteuttamisessa on havaittavissa mo-       siil.le voim:i!1leenkin sopimattomia töitä, voi-
29363: nia tasa-arvoisuusperiaatteesta poikkeavia       tiin todeta, että he selviytyivät niistä esi-
29364: katsomuksia ja kannanottoja. Vaikka esim.        merkillisellä tavalla, huolimatta siitä, että
29365: naisen pääsy valtion kaikkiin virkoihin,         olosuhteet, joissa työtä jouduttiin suoritta-
29366: lukuunottamatta eräitä pappisvirkoja, on         maan, olivat monasti äärimmäisen vaikeat.
29367: lain mukaan sallittu, ei naisia kuitenkaarJ          Erikoisen räikeänä ilmenee tämä pyrki-
29368: ansioista ja virkavuosista huolimatta nimi-      mys asettaa nainen sukupuolensa vuokl'li
29369: tetä ainakaan vaativampiin virkoihin. Jat-       erikoisasemaan työsuhteessa, kun on kysy-
29370: kuvasti on myöskin hallituksiamme muo-           mys avioliitossa olevasta naisesta. · Eräät
29371: dostettaessa naisten olemassaolo kokonaan        työnantajat ovat katsoneet ilman muuta
29372: unohdettu.                                       olevansa oikeutettuja sanomaan irti työn
29373:    Työmarkkinoilla on nainen niinikään           tekijänsä tai virkailijansa avioliiton tai
29374: monissa suhteissa epåoikeutetummassa ase-        !lapsen syrr:J~tymisen rlla'kia. Vie1äpäJ niirukin
29375: massa. Hänen palkkansa on silloinkin, kun         välittömästi valtion hallinnassa olevas<:a
29376:  hän suorittaa aivan samanlaista työtä kuin      liikkeessä kuin Alkoholiliikkeessä eroitet-
29377:  mieskin, pienempi kuin miehen. Tavalli-          tiin aikaisemmin jokainen naispuolinen
29378: sesti tätä palkkojen erilaisuutta puoluste-       viranpitäjä puolen vuoden kuluttua sen
29379:  taan sillä, että väitetään naisen työsuori-      jälkeen kun hän oli solminut avi01liiton.
29380:  tuksen olevan heikomman tai hänen tehtä ·        Jos tästä tavasta nyt lienee luovuttu, P.i
29381:                                   X,31. -    SaJ.me,la.-Järvinen y. m.                           641
29382: 
29383:  se kai ole tapahtunut minkään periaatteel-           tyihin ja muihin epäkohtiin ovat ne väärät
29384:   lisen kannan muutoksen vuoksi, vaan yk-             käsitykset, jotka vallitsevat suorittaman
29385:   sinomaan siitä syystä, että vallitseva työ-         työn arvosta sekä yksilöllisenä suorituksena
29386:   voimapula on asettanut esteen tämäntapai-           että myöskin kansantaloudellisesti arvioi-
29387:   selle asennoitumiselle naisten kansalaisva-         tuina, olisi tämä kysymys saatava perin-
29388:   pauksiin. Ei ole mitenkään taattu, etteikö          pohjaisen tutkimuksen ja selviJtyiksen rulai-
29389:   tämä menettely uusiudu niin pi3!n kun 'työ-         seksi. Tässä tutkimuksessa olisi todettava,
29390:   voimaa alkaa olla riittävästi työmarkki-            onko suhde naisen työnsuorituksen ja hä-
29391:   noilla. Toinen yhtä räikeä tapaus sattui            nen palkkansa välillä oikea, ja samalla
29392:   pari vuotta sitten eräässä suuressa keskul'l-       selvitettävä, mikä on naisen työn kansan-
29393:   liikkeessä, jossa niinikään ilman muuta sa-         taloudellinen arvo ja mitä se merkitsee
29394:   nottiin . irti toistakymmentä rouvaa vain           tuotantoelämässämme, niin teollisuuden
29395:   siitä syystä, että olivat naimisissa. Kun           kuin maataloudenkin piirissä. Tehtävän
29396:   haii'Htusmuotomme 6 § :ssä sanotaan, että           vaikeus ei saisi estää tutkimuksen toimit-
29397:   ,Kansalaisten työvoima on valtion erikoi-           tamista, sillä käsityksemme mukaan on
29398:   sessa suojeluksessa", on syytä kysyä, eikö          maamme tulevan kehityksen kannalta tär-
29399:   'tämä hahli:tusmuotomme pykälä koskekaan            keätä, että kansalaisten keskinäisissä suh-
29400:   naispuolisten kansalaisten työvoimaa? Saa-          teissa päästään niin suureen oikeudenmu-
29401:   daanko siihen nähden mielin määrin har-             kaisuuteen kuin suinkin mahdollista. Val-
29402: . joittaa mielivaltaa ja estää kansalaista            tion itsensä on tässä näytettävä hyvää esi-
29403:   hankkimasta elatust!aan sellaisilla kunnial-        merkkiä ja senvuoksi ehdotammekin kun-
29404:   lisilla ja laillisesti hyväksyttävillä keinoilla,   nioittaen eduskurman päätettäVJäksi toivo-
29405:    jotka hän itse haluaa omaksua. Sota-               muksen,
29406:   aikana tosin määrättiin työvelvollisuuden                      että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
29407:    perusteella kansalaiset suorittamaan sel-                 siin sellaisen pätevän ja puolueetto-
29408:    laistakin työtä, jota he eivät vapaaehtoi-                man tutkimuksen toimittamiseksi,
29409:   sesti olleet itse valinneet, mutta rauhan-                  jossa selvitettäisiin naisten tuotanto-
29410:   omaisessa yhteiskunnassa ei voi suosia täl-                 ja liiketoiminnassa, maa- ja koti-
29411:   laisia määrättyyn sukupuoleen kohdistuvia                   taloudessa suorittaman tt5n yksi-
29412:    pakkomääräyksiä.                                           tyis- ja kansantaloudellinen merki-
29413:       Olemme tässä maininneet vain muutamia                   tys ja samalla myöskin saataisiin
29414:    jdkapäiväisessä elämässä havaittuja esi-                   selvitetyksi, ovatko väitteet naisen
29415:    merkkejä siitä, että naisen tasa-arvoisuus                 työnsuorituksen        heikommuudesta
29416:   yhteiskunnassamme yhä edelleenkin on                       miehen työnsuoritukseen verraten
29417:    monessa suhteessa jäänyt lakiteksteihin,                   aiheellisia, ja jos ovat, missä suh-
29418:    mutta käytännössä siihen nähden on pal-                    teessa ne on huomioitava eSim. palk-
29419:    jon toivomisen varaa. Kun käsityksemme                     katasoa m.ääriteltäessä.
29420:    mukaan hyvin suurena syynä tässä esitet-
29421:           Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
29422: 
29423:           Martta Salmela-Järvinen.       Sylvi-Kyllikki Kilpi.           Elsa Karppinen.
29424:           Miina Sillanpää.               Hella Wuolijoki.                Kaisu Mirjami Rydberg.
29425:           Aino Lehtokoski.               Aino Luostarinen.               Tyyne Tuominen.
29426:           Elli Nurminen.                 Helena Virkki.                  Elli Stenberg.
29427:           Aino Malkamäki.                Hertta Kuusinen.                Ebba östenson.
29428:           Kaisu Hiilelä.                 Anna Nevalainen.                Kyllikki Pohjala.
29429:                                          Olga Terho.
29430: 
29431: 
29432: 
29433: 
29434:                                                                                                   81
29435: 642
29436: 
29437: X,1a2. - Toiv. ai. N:o 293.
29438: 
29439: 
29440: 
29441: 
29442:                               Lutnme y. m.: Vuorotyössä maksettavaa korotettua palkkaa
29443:                                 koskevien säännösten muuttamisesta.
29444: 
29445: 
29446:                                    E d u s• ik u n n a H e.
29447: 
29448:    Kun vuorotyön raskautta ja sen aiheut-       enintään 10-20 prosenttia. T:ämän paa-
29449: tamia haittoja työntekijän terveydeHe ei        töksen perusteella on vuorotyölisää voitu
29450: ole voitu ottaa huomioon toistaiseksi työ-      suorittaa metalli- ja osittain rakennusteolli-
29451: aikaa ja vuosilomia järjestettäessä, on ko-     suudessa. Näin ol!len suurin osa moro-
29452: rotetun palkan saaminen vuorotyöstä luon-       työnt~kijöistä on      jääny,t vuorotyötisästä
29453: nollinen ja oikeudenmukainen vaatimus.          osattomaksi. Voimassa olevaa järjest.elyä
29454: Tässä suhteessa ei kuitenkaan vielä ole         ei voida pitää oikeudenmukaisena, minkä
29455: saatu sanottavia aikaan työntekijäin ase-       vuoksi edellä mainittua valtioneuvoston
29456: man parantamiseksi. Va:ltioneuvosto on          päätöstä olisi kiireellisesti muutettava siten,
29457: tosin joulukuun 21 pähnänä 1945 tekemäl-        että vuorotyölisän maksaminen s~kä tila-
29458: lään päät()kseUä mä:ä11ännyt, että vuorotyö-    päisessä että vakinaisessa vuorotyössä tulisi
29459: lisää sa:adaarn suorittaa niissä työpaikoissa   kaikilla aloilla ma'hdoliliseksi.
29460: ja niiUä aloi:Ha, joissa vuorowitä tekeville      Edellä esit·etyn noja1Ia kunnioittaen eh-
29461: työntekijöi:l'le ennen valtioneuvoston kesä-    dotamme eduskunnan päätettåväksi toivo-
29462: kuun 19 päivänä 1945 3intaman palkka-           muksen,
29463: säännöstelypäätöksen voimaantuloa vwkiin-
29464: ,tuneen tavan mukaisesti on erityistä vuo-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29465: rotyölisää maksettu, ja että vuorotyölisän              toimenpiteisiin vuorotyössä rnakset-
29466: käytäntöön ottwminen ,työa:loilla ja tapauk-            tavaa korotettua palkkaa koskevien
29467: sissa, joilla sitä ei aikaisemmin ole sovel-            säänn.östen muuttamiseksi siten, että
29468: lettu, voidaan sallia ainoastaan sellaisissa            vuorotyölisän maksaminen sekä tila-
29469: tilapäisissä vuorotöissä, joissa työn iaatu             päisessä että vakinaisessa vuoro-
29470: ei vaadi tai vakiintunut käytäntö ei edel-              työssä tulisi kaikilla työaloilla mah-
29471: lytä sen jatkuvaa suoritusta vuoroissa.                 dolliseksi.
29472: Korvauksen suuruus saa tällöinkin olla
29473:         Helsingissä 13 päivänä he1mikuuta 1947.
29474: 
29475:                 Alpo Lumme.                                   Samuli Tervo.
29476:                 Uuno Raatikainen.                             H. S. Pesonen.
29477:                 Matti Lepistö.                                Juho Karvonen.
29478:                 Valto Käkelä.                                 Jere Juutilainen.
29479:                 Penna Tervo.                                  Aino Lehtokoski.
29480:                 Aino Malkamäki.                               Juho Kuittinen.
29481:                 Kauko Andersson.                              Edvard Pesonen.
29482:                                        Onni Peltonen.
29483:                                                                                               643
29484: 
29485: X,3·3. -    Toiv. al. N :o 294.
29486: 
29487: 
29488: 
29489: 
29490:                                   lleiniö y. m.: Esityksen antamisesta perheen edustajan
29491:                                       oikeuttamisesta nostamaan perheen huoltajan palkka.
29492:                                       eräissä tapauksissa.
29493: 
29494: 
29495:                                       E d u s k u n n a ll e.
29496: 
29497:    Kuten tunnettua aiheuttaa nykyinen vä-          tapauksissa huoltoviranomaisten harkin-
29498: kijuomien runsas käyttäminen monia yh-             nasta riippuen luovuttaa perheen huoltajan
29499: teiskutmalle ja perheille vaarallisia ja ikä-      palkkatulo asianomaisen aviovaimolle tai
29500: viä seuraamuksia. Yksi sellainen on per-           perheen muulle edustajalle.
29501: heen huoltajan tapa laiminlyödä huolenpito           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
29502: perheestään kuluttamalla sen elatukseen            ehdotamme,
29503: välttämättömät palkkatulot väkijuomiin.
29504: Kun työnantajan toimenpiteet sen parem-                         että hallitus antaisi Eduskunnalle
29505: min kuin kunnallisten viranomaistenkaan                   esi~ksen sellaiseksi lain muutokseksi,
29506: (huoltolautakunnat, lastensuojelulautakun-                että aviovaimolla tai muulla pe·rheen
29507: nat y. m). apu ei ole nykyisten ~lakien mää-              edustajalla olisi oikeus periä perheen
29508: räyksillä riittävän tehokas, olisi mieles-                huoltajan palkka työnantajalta huol-
29509: tämme tämän vuoksi muutettava esim. työ-                  toviranomaisten harkinnan mukaan
29510: sopimuslain 17 §, missä mainitaan palkan-                 silloin, kun huoltaja jättää huolehti-
29511: maksusta, hyväksymällä uusi 17 a §, jossa                 matta perheensä elatuksesta.
29512: työnantajalle sallittaisiin oikeus erinäisissä
29513:            Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
29514: 
29515:                   Sulo Heiniö.                                   Rolf B. Berner.
29516:                   Aino Luostarinen.                              Yrjö Suontausta.
29517:                   Martta Salmela-Järvinen.                       Ebba östenson.
29518:                   H. A. Kannisto.                                Levi Jern.
29519:                   Matti Miikki.                                  Felix Seppälä.
29520:                   Eero Kivelä.                                   V. Puumalainen.
29521:                   Kalle Kauppi.                                  Kyllikki Pohjala.
29522:                   Arvo Salminen.                                 Aino Lehtokoski.
29523:                   Arno Tuurna.                                   Ensio ltytömaa.
29524:                   Alpo Lumme.                                    Matti Heikkilä.
29525:                   Lassi Hiekkala.                                Uuno Raatikainen.
29526: 644
29527: 
29528: X,a4. -   Toiv. al. N :o 295.
29529: 
29530: 
29531: 
29532: 
29533:                                 Lång y. m.: Toimenpiteistä ilta- ja yövuorotyöläisten palk-
29534:                                    kojen parantamiseksi.
29535: 
29536: 
29537:                                     E d u s k u n n a 11 e.
29538: 
29539:   Monilla aloilla tuotannon teknillinen nöstelyn vallitessa ole riittävästi saatavissa-
29540: laatu vaatii työn yhtämittaisesti jatkuvaa, kaan. Vuorotyö tuottaa asianomaisille työn-
29541: pitkäaikaista käynnissäpitämistä. Näin on tekijöille ja heidän perheilleen monia mui-
29542: m. m. er~koisesti kemiallisessa-, paperi- ja takin haittoja ja lisä/kustannuksia eikä vuo-
29543: selluloosateollisuudessa. Pyrittäessä tuotan- rotyöläisillä ole samanlaisia mahdollisuuksia
29544: tovälineiden moodQllisimman tehokkaaseen kuin muilla vapaa-aikoinaan nauttia kult-
29545: käyttöön monilla muillakin teollisuuden tuurin tarjoamasta virkistyksestä eikä osal-
29546: aloilla on otettu käytäntöön ika:ksi- jopa kol- listua yhteiSikunnalliseen elämään, koska täl-
29547: mivuorojärjestelmä.                             lainen toiminta yleensä on järjestetty vain
29548:    Tällainen järjestelmä kuitenkin rasittaa päivällä työskentelevien vapaa-aikoja sil-
29549: työläisiä huomattavasti enemmän kuin ta- mällä .pitäen.
29550: vallinen, vain päiväsaikaan suoritettava           Edellä esitetyn perusteella vuorotyötä te-
29551: työnteko jo yiksistään siitä syystä, että vuo- kevien ilta- ja yövUJorotyöstä olisi määrät-
29552: rotyöläisen työ-, ruokailu- ja lepoajat vaih- tävä ma:ksettavaksi sellainen korvaus, että
29553: tuvat joka viiklko, yötyö on myös rasitta- se vastaa työn aiheuttamaa suurempaa rasi-
29554: vampaa, joten sitä tekevän henkilön kulutus tusta ja kulutusta. Tämän vuoksi esitämme
29555: elintarpeiden ja eräissä tapauksissa myös- eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
29556: kin varusteiden osalta on suurempi. Kun
29557: useimpien suurtenkin tuotantolaitosten yh-                että hallitus tekisi voimassa ole-
29558: teydessä tai läheisyydessä olevat ruokalat              vaan ohjepalkkapäätökseen ne muu-
29559: ovat avoinna vain päivällä, joutuvat yöllä              tokset, jotka ilta- ja yövuorotyöläis-
29560: työskentelevät käyttämään enemmän kuivaa                ten työn aiheuttamasta suuremmasta
29561: eväsruokaa kuin keittoruo'kaa, varsinkin                kulutuksesta johtuen ovat heidän
29562: kun voita, maitoa ja lihaa ei nykyisen Sään-            palkkojensa parantamiseksi tarpeen.
29563:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
29564: 
29565:                  Toivo Lång.                                  Lauri Myllymäki.
29566:                  Esa Hietanen.                                Paavo Leskinen.
29567:                  Nestori Nurminen.                            Jalmari Kulmala.
29568:                  Hertta Kuusinen.                             Toivo Kujala.
29569:                                                                                           645
29570: 
29571: X,s5. -   ,Toiv. al. N:o 296.
29572: 
29573: 
29574: 
29575: 
29576:                                 Turunen y. m.: Työmaaluottamusmiestoimen kehittämisestä.
29577: 
29578: 
29579:                                     E d u s k u n n a ll e.
29580: 
29581:    Sosiaalisessa elämässämme on työlain-         vakiintumiseen. Mutta valitettavan suuri
29582: säädännön kehittämisellä varsin ensiarvoi-       osa työnantajista ei vieläkään ole oppinut
29583: nen merkitys. Varsinaisten työturvalli-          tai ei ole halunnut oppia tuntemaan luot-
29584: suutta ja työhygieniaa koskevien kysymys-        tamusmieskysymyksen ydintä ja vain am-
29585: ten rinnalle on viimeaikainen kehitys tuo-       matillisen järjestövoiman edessä ovat tai-
29586: nut esiin palkka-, ylityökorvaus-, vuosi-        puneet tunnustamaan työntekijäin valitse-
29587: loma-, sairaus- ja eläke-, vapaa-aika- j.m.s.    man edustajan tasaveroiseksi neuvottelu-
29588: kysymykset. Näistä kaikista ratkaisevasti        puoleksi. Tästä johtuen luottamusmiesten
29589: riippuu tuotanto- ja elinkeinoelämämme           suuren joukon keskuudessa ei ole voitu
29590: voimistuminen ja tehostuminen sekä yleisen       tuntea henkilökohtaista turvallisuutta hei-
29591: työrauhan säilyminen ja jatkuvaisuus.            dän saamansa luottamusaseman vuoksi eikä
29592: Ammattiyhdistystoiminnan valtava kasvu           näin ollen vapaasti esiintyä kysymyksissä,
29593: on ollut omiaan lisäämään kaikkiin näihin        jotka kuuluvat heidän toimialaansa joko
29594: kysymyksiin kohdistuvaa mielenkiintoa eri-       työehtosopimusten tai varsinaisten työla-
29595: koisesti työntekijätaholla, vaikkapa työn-       kien valvonnassa työpaikoilla. Toisaalta
29596: antajapuolikin on sosiaalisessa mielessä en-     taas on voitu havaita joitakin kielteisiä
29597: tisestään ny'kyaikaistunut.                      piirteitä    johtuen     luottamusmiesaseman
29598:    Tärkeänä renkaana toiselta puolen suur-       joko täydellisestä tai osittaisesta väärin-
29599: ten työntekijäjoukkojen ja heidän amma-          ymmärtämisestä.       Tämä väärinymmärtä-
29600: tillisten järjestöjensä ja toiselta puolen       mys on voinut kohdistua joko työnjohtoon
29601: työnantajain ja useissa tapauksissa näiden       tai - erikoisesti poliittisten asioiden esillä
29602: ammatillisten järjestöjen välillä on työ-        ollessa - työpaikan poliittisesti toisinajat-
29603: maaluottamusmiesten huomattava joukko,           televaan vähemmistöön. Tällainen olotila
29604: jonka tehtävänä on työntekijäpuolen edus-        ei ole työrauhan eikä työtehon kannalta
29605: taminen työoloja koskevissa kysymyksissä,        suotavaa.
29606: tulkinta-, sovellutus- j.m.s. erimielisyyksien      Jotta työmaaluottamusmiestoimen raken-
29607: selv11Jtämisessä j.n.e. Luottamusmiesten mer-    tava merkitys ja sen työoloja edistävät
29608: kitys työpaikoilla on muodostunut niin           vaikutukset voisivat parhaalla mahdollisella
29609: tärkeäksi, että lukuisten sosiaalisesti val-     'tavalla hedelmöittää ei vain tuotanto- ja
29610: veutuneiden työnantajien taholla on pi-          elinkeino- vaan myöskin koko yhteiskunta-
29611: detty välttämättömänä myöntää heille mel-        elämäämme ja jotta työmaaluottamusmies-
29612: koisia vapauksia työnsuorituksesta luotta-       ten juriidinen asema tulisi pätevästi ja
29613: musmiestehtävien hoitamista varten. Ovatpa       asiallisesti järjestetyksi, heidän oikeutensa
29614: eräät suurtyönantajat ryhtyneet suoritta-        ja velvollisuutensa selvitetyiksi, olisi luot-
29615:  maan pääluottamusmiehille palkkaa, jär-         tamusmieskysymykseen lainsäätäjän taholta
29616:  jestäneet heille oman toimihuoneiston j.n.e.    kiinnitettävä huomiota enemmän kuin tä-
29617: Näin onkin tuntunut luontevalta järjestää        hän asti. Niin monipuolinen kuin työlain-
29618:  työntekijäin ja työnjohdon välille sopiva       säädäntömille jo onkin, on työmaaluotta-
29619:  välittäjä, joka työntekijäin luottamusta        musmieskysymys sivuutettu varsin vähällä
29620:  nauttivana on voinut vaikuttaa edistävästi      huomiolla. Luottamusmiesten velvollisuuk-
29621:  työolojen ja työrauhan kehittymiseen ja         sista ja oikeuksista on työlainsäädännös-
29622: 646                           X,35. -   Työmaaluottamusmiehet.
29623: 
29624:  ,sämme vain harvoja määräyksiä, jotka             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29625: ;käytäntö on osoittanut täysin riittämättö-      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
29626: -miksi. Tämän puutteen korjaamiseksi ja                   että hallitus ensi tilassa selvityt-
29627: ·.·työmaaluottamusmiestoiminnan kehittämi-             täisi kysymyksen työmaaluottamus-
29628:   seksi olisi ensi tilassa ryhdyttävä lainsää-         miestoimen kehittämisestä ja an-
29629: ,dännöllisiin toimenpiteisiin, mitä ennen              taisi Eduskunnalle esityksen tarvit-
29630: ·.koko kysymys olisi saatettava perusteelli-           tavan lainsäädännön aikaansaami-
29631: ~sen selvittelyn alaiseksi.                            seksi.
29632:         _Helsingissä heLmikuun 12 päivänä 1947.
29633: 
29634:                  Vanna Turunen.                             Väinö Kivisalo.
29635:                  Juho Karvonen.                             Uuno RaBitikainen.
29636:                  P. A. Karjalainen.                         A. K. Paasivuori.
29637:                  0. Muikku.                                 T. Bryggari.
29638:                  Väinö Leskinen.                            Aino Malkamäki.
29639:                  Walter Kuusela.                            Yrjö Welling.
29640:                  Juho Pyy.                                  Juho Kuittinen.
29641:                  Martta Salmela-Järvinen.                   Valfrid Eskola.
29642:                  Valto Käkelä.                              Alpo Lumme.
29643:                  E. Pusa.                                   Samuli Tervo.
29644:                  Penna Tervo.                               Urho Kulovaara.
29645:                  H. S. Pesonen.                             Viljo Rantala.
29646:                  Edvard Pesonen.                            K. Andersson.
29647:                  Jere Juutilainen.                          Heikki Simonen.
29648:                  Yrjö Kilpeläinen.                          Eino Raunio.
29649:                  Elli Nurminen.                             Aino Lehtokoski
29650:                  Eetu Karjalainen.                          Kalle Jokinen.
29651:                  J. F. Tolonen.                             Matti Lepistö.
29652:                  Onni Peltonen.                             K. Hakala.
29653:                  Miina Sillanpää.                           Isak Penttala.
29654:                                                                                          647
29655: 
29656: X,36. -   Toiv. al. N:o 297.
29657: 
29658: 
29659: 
29660: 
29661:                                Lumme y. m.: Rakennusaineiden varaamisesta väestökeskus-
29662:                                  ten asuntotuotantoa varten.
29663: 
29664: 
29665:                                     E d u s k u n n a 11 e.
29666: 
29667:    Maamme asutuskeskusten asuntotilanne          rattuna.    Rakennettiinhan maaseudulle
29668: on sodan aikana ja sen jälkeen muodostu-         kymmenvuotiskautena 1933-42 kaikkiaan
29669: nut miltei poikkeuksetta erinomaisen vai-        noin 150,000 asuntoa, jotka käsittävät
29670: keaksi. Varsinkin työläisten asumissa            noin 300,000 asuinhuonetta. Kaupunkei-
29671: kaupunginosissa, joissa jo ennestäänkin          hin ja kauppaJoihin rakennettiin vastaa-
29672: asumistiheys oli liiallinen, on asumisah-        vana aikana vain hiukan yli 45,000 asun-
29673: taus käynyt entistä sietämättömämmäksi.          toa, käsittäen noin 100,000 asuinhuonetta.
29674: Niinpä joutuu esim. Helsingissä monissa          Näin siitä huolimatta, että maaseudun
29675: tapa\lksissa asumaan yhtä huonetta kohti         väkiluku     puheenaolevana     ajanjaksona
29676: 5-6 henlkill:öä, joskus vieläkin useampia,       jonkunverran väheni, kun taas kaupunkien
29677: terveitä ja sairaita, vanhoja ja nuoria          ja kauppaJoiden väkiluku lisääntyi noin
29678: sekä eri sukupuoliin kuuluvia naimatto-          230,000 hengellä. Asumisväljyys siten mai-
29679: miakin täysikasvuisia yhdessä.                   nittuna ajanjaksona maaseudulla huomat-
29680:    Syynä nykyisiin asumissurkeuksiin on:         tavasti lisääntyi, kun taas kaupunkilais-
29681:    1) · asutuskeskusten rakennustoiminnan       ten asumisahtaus kasvoi entisestäänkin.
29682: lama tila,                                      Viime aikoina on ,tillanne edel!leenkin ke-
29683:    2) väestön voimakas virtaaminen muu-         hittynyt maaseudulle suotuisammaksi.
29684: alta asutuskeskuksiin,                             Edelläolevaan voidaan lisätä, että sodan
29685:    3) avioliittojen ja lapsiluvun lisääntymi-   aiheuttamista pommitusvaurioista joutui-
29686: nen,                                            vat pahimmin kärsimään juuri kaupunkien
29687:    4) uusien talojen tavattoman korkeat         asuntotalot, joita vaurioita ei vielä tähän-
29688: vuokrat.                                        kään mennessä ole saatu täydellisesti kor-
29689:    As\ltuskeskusten rakennustoiminnan la-       jatuksi.
29690: matila johtuu suurelta osaltaan yleisestä          Väestön asutuskeskuksiin virtaamisen
29691: rakennusaineiden puutteesta. Syynä val-         ehkäiseminen tietenkin olisi toimenpide,
29692: litsevaan asiantilaan on myös se, että          joka osaltaan hidastaisi asuntopulan pa-
29693: asutuskeskuksien todelliseen rakennustar-       henemista kaupungeissa. Saattaa olla tar-
29694: peeseen ei ole rakennuslupien ja rakennus-      koituksenmukaista, että valtiovalta har-
29695: aineiden myöntämisessä kiinnitetty riittä-      kitsee otteen lujittamista tässä suhteessa.
29696: västi huomiota. Ensinnäkin on vain noin         Varsin paljon ei siltä kuitenkaan voida
29697: 45 % rakennusaineista ja luvista myön-          odottaa. Kovin ahtaita rajoituksia ei
29698: netty uusien asuntojen tuottamiseen. Näis-      voida tehdä siitäkään syystä, että silloin
29699: täkin on kokonaista 314 myönnetty maa-          jouduttaisiin liian yleisesti polkemaan pe-
29700: seudulle ja vain 114 väestökeskusten asun-      rustuslaissa kansalaisille taattuja oikeuk-
29701: tojen tarvetta tyydyttämään. •                  sia. On myös ilmeistä, että talouselämä
29702:    Edellämainitun jakoperusteen epäoikeu-       joutuisi kärsimään huomattavia haittoja,
29703: denmukaisuuden havaitsee parhaiten siitä,       elleivät taloudelliset laitokset saisi ottaa
29704: että maaseutu oli jo ennen sotaa asunto-        palvelukseensa soveltuvia henkilöitä muu-
29705: jen tuotannossa suhteellisen hyvässä ase-       altakin kuin kotipaikkakunnaltaan. Osit-
29706: massa kaupunkeihin ja kauppaJoihin ver-         tain on näin asiantila myöskin valtion ja
29707: 648                              X,36. -   Asuntotuotanto.
29708: 
29709: kunnallisten laitosten suhteen. Myöskään       asiantila huomattavasti riipuu Suomen
29710: ei ole ajateltavissa, että perheiden hajal-    Pankin kannanotosta. - Niinkuin edellä-
29711: laan oleminen asuntopulan takia voitaisiin     sanotusta vertailusta kaupunkien ja maa-
29712: jättää kovin pitkäaikaiseksi. Yhteenve-        seudun asuntotuotannon välillä havaitaan,
29713: tona tästä on todettava, että näin saavu-      voidaan ja on syytäkin, lisätä väestökes-
29714: tettava asuntopulan kevennys on varsin         kusten osuutta rakennusaineiden jakelussa,
29715: vaatimaton ja häviää kokonaan muuta            ellei niiden kokonaismäärää voida lisätä.
29716: tietä syntyvään pulan pahenemiseen.               Näistä asioista puheenollen viitataan
29717:    Edellämainituista syistä kolmas on sel-     usein siihen, että tähänastinen jako puol-
29718: lainen, että sitä ei luonnollisesti voida,     taa paikkaansa sen vuoksi, että maaseu-
29719: eikä ole tarkoituksenmukaista edes yrit-       dun rakennusaineissa puulla on monta
29720: tääkään poistaa. Tätä kehitystähän on          vertaa tärkeämpi osuus kuin kaupungeissa,
29721: pidettävä täysin myönteisenä.                  joiden rakennusaineissa tiilillä, sementillä
29722:    Neljännen syyn suhteen on taas sanot-       ja rakennusrandalla sekä putkilla on rat-
29723: tava, että uusien talojen tavattoman kor-      kaiseva osuus. Näin asianlaita tietenkin
29724: keat vuokrat perustuvat siihen, että vuok-     on kivitalojen osalta. Mutta kaupunkien
29725: rat näissä lasketaan rakennuskustannusten      asuntotuotannossa onkin rakennusaine-
29726: mukaisesti. Keinottelu tosin on monissa        kysymyksen helpottamiseksi - ja muu-
29727: tapauksissa nostanut nykyisenkin raken-        tenkin - syytä tähänastista enemmän ko-
29728: nustoiminnan kustannuksia, mutta koko-         rostaa omakotiasuntojen tuotantoa kau-
29729: naan keinotteluvapaidenkin rakennusten         punkien laitaosiin ja ympäristöön. Tähän
29730: kustannukset kuitenkin nousevat niin           muodostuu laajassa mitassa suoranainen
29731: suuriksi, että korkeat vuokrat eivät ole       pakko maanhankintalain mukaisen asut-
29732: vä.1tet1Jävissä. Valtiovallan on tietenkin     tamisen yhteydessä, joka vaatii esim. Suur-
29733: syytä harkita toimenpiteitä vanhojen ja        Helsinkiin rakennettavaksi lähes 7,000
29734: uusien talojen vuokrien tasaamiseksi, ni-      omakotirakennusta. Näiden rakentami-
29735: menomaan viimeksimainittujen vuokrien          sessa puu esittää yhtä ratkaisevaa osaa
29736: tuntuvaa alentamista ajatellen ja tämä         kuin maaseudunkin asuntorakennusten
29737: vuorostaan olisi tehtävä perheellisyys-        tuottamisessa. Juuri erilaisten, nykyolois-
29738: y. m. sosiaalisia näkökohtia silmälläpitäen.   sakin tyydyttävän hyvin rakennettujen
29739:    Varsinainen ja luonnollisin keino vai-      oma;kotien aikaansaaminen kaupunkien
29740: keuksien lievittämiseksi on .kuitenkin         allueillle onkiu ikaik!kein ajanikdhttaisimpia
29741: uusien asuntojen tuottaminen. Asuntotuo-       tämän hetken asuntopoliittisia tehtäviä.
29742: tannon tehostaminen on mahdollista tieten-        Edelläoleviin perusteluihin viitaten ja
29743: kin vain sillä edellytyksellä; että tarkoi-    rajoittaen esityksen vain rakennusaineita
29744: tukseen on saatavissa riittävästi varoja       koskevaksi esitämme kunnioittaen edus-
29745: ja rakennusaineita. Vaikka valtion talous      kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29746: nykyisin onkin hyvin rasitettu, on kuiten-
29747: kin ilmeistä, että puheenaolevaan tarkoi-               että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
29748: tukseen voidaan käyttää yleisiäkin varoja            toimenpiteisiin väestökeskusten asun-
29749: enemmän, kuin liikekeskusten rakennus-               totuotannon helpottamiseksi, Varaa-
29750: toiminnan tukemiseen on viime vuosina                malla tämän tarpeisiin tähänastista
29751: käytetty. Tuntuu myöskin siltä, että ra-             suuremman osuuden käytettävissä
29752: halaitosten lainanautopolitiikassa voitai-           tai saatavissa olevista rakennusai-
29753: siin rakennustoiminnan rahoittamisella an-           neista.
29754: taa tähänastista parempi asema, mikä
29755:        Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
29756: 
29757:         Alpo Lumme.                0. Muikku.                   H. S. Pesonen.
29758:         Aino Lehtokoski.           Sulo Heiniö.                 T. Bryggari.
29759:         Eetu Karjalainen.          Kauko Andersson.             Juho Kuittinen.
29760:         Ensio Kytömaa.             A. K. Paasivuori.            Edvard Pesonen.
29761:         Elli Nurminen.             Uuno Raatikainen.            Yrjö A. Manninen.
29762:         Onni Peltonen.             Samuli Tervo.                Elsa Karppinen.
29763:                                                                                               649
29764: 
29765: X,a7. -    Toiv. al. N:o 298.
29766: 
29767: 
29768: 
29769: 
29770:                                   Lehtokoski y. m.: ·Toimenpiteistä nuorten ja yksinäisten
29771:                                      asunto-olojem, parantamiseksi.
29772: 
29773: 
29774:                                        E d u s k u n n a ll e.
29775:    Asunto-olot ovat meillä olleet yleensä pe-          Nuoret ja pienempipaikkaiset yksitlläis:et
29776: räti huonot. Valitettavinta lisäksi on ollut        asunnon tarvitsijat asuvatkin yleensä hyvin
29777: se, että juuri vähävaraiset ja lapsirikkaat         huO'Ilosti, joko a:livuokralaisina !tai sitten
29778: perheet ovat asuntojen huonoudesta joUJtu-          asukkaina.     Kaupunkien asuntokomitean
29779: neet kaikkein eniten kärsimään. Kun toimi-          suorittaman tutkimuksen mukaan oli m. m.
29780: tetut tutkimukset osoittavat, että mitä suu-        Heilsingissä 12% sen asunnoissa a[ivuOik:ra-
29781: rempi on ollut perheen lapsiluku, niin sitä         laisia ja samoin 12 % osa-asukkia. Samat
29782: huonommat ovat heidän asunto-olonsa olleet          tutkimukset osoittivat myöskin, että 1 huo-
29783: niin tämä asiaintila varsinkin nuorten              neen asunnoista oli 10.2 % sellaisia, joissa
29784: osalta ei ole ollut haitallisesti vaikuttamatta     oli asukkeja. M.m. Helsingissä oli asukkaina
29785: heidän henkiseen ja fyysilliseen kuntoisuu-         olevien luku niinkin suuri, että huonetta
29786: teensa.                                             kohti tuli 4.o-5.9 henkeä. Sama suhde oli
29787:    Perheellisten asunto-olojen parantami-           eräissä muissakin asutuskeskuksissa.
29788: seksi niin maalla kuin asutuskeskuksissakin            Varsin kohtalokkaaksi muodostuu asukki-
29789: on viime vuosina saatu kuitenkin aikaan             järjestelmä senvuoksi, että juuri näissä
29790: sekä lainsäädännöllistä että lainaus- ja            1 h. asunnoissa on runsaasti lapsia. He
29791: avustustoimintaa, perustuen nämä toimen-            saavat nähdä ja kuulla monesti sellaista,
29792: piteet niihin ehdotuksiin, joita sekä kau-          mikä ei ole hyväksi heidän kehitykselleen.
29793: pungin että mooseudun asuntokomiteat ai-               Asukkaiden oma elämä näissä ahtaissa
29794: kanaa,n ehdotJtivwt si!lloin vaJJitsevan asunJto-   asumuksissa on kuitenkin vieläkin vaikeam-
29795: kurjuuden poistamiseksi. Jos raskasta sota-         paa. Heillä ei ole minkäänlaista mahdolli-
29796: aikaa ja sen monia rasittavia velvoituksia          suutta asunnossaan opiskeluun eikä mihin-
29797: ei olisi tullut kansamme kannettavaksi, olisi       kään muuhunkaan heitä hyödyttävään toi-
29798: varmaankin saatu jo paljon parannuksia              mintaan. He joutuvat näiden olosuhteiden
29799: aikaan asunto-oloissamme. Nyt päinvastoin           vuoksi useastikin toimettomuuteeen ja huo-
29800: asunto-olot odotettujen parannusten sijasta         nojen ajanvietteiden pariin. Niinpä osoit-
29801: ovat entisestään suuresti huonontuneet.             taa eräs aikaisempi alkoholitutkimus, että
29802:    Asunto-olojen parantamiseksi ei ole muuta        kaikista juopumuksesta pidätetyistä asui
29803: mahdollisuutta kuin uusien asuintalojen ra-         omassa asunnossa 12.'1 %. Vuokra-asun-
29804: kentaminen valtion, kuntien, yleishyödyl-           noissa 35% ja asukkina 50.5% (Helsin-
29805: listen asuntoyhtymien ja yksityisten toi-           gissä oli heidän lukunsa 61.5 %).
29806: mesta niin että myöskin asunnontarvitsi-               Huonot asunto-olot ja alkoholin käyttö
29807: jain omatoimisuutta kehitetään.                     olivat siis varsin kiinteässä yhteydessä toi-
29808:    Uusien asuntojen rakentamisessa olisi            siinsa. Mitä enemmän oltiin vailla omaa
29809: huomioitava myöskin yksinäiset ja nuoret            kotia, mitä ahtaammin ja huonommin oli
29810: asunnontarvitsijat. Heidän hyväkseenhän             asuttava ja mitä enemmän perheisiin oli
29811: ei yhteiskunnan taholta ole tehty mitään            pa:kko ottaa asukkeja, sitä enemmän myös-
29812: asunto-olojen parantamiseksi. Onpa varsin           kin alkoholin käyttö ja sen seuraamukset
29813: monessa tapauksessa käynyt niinkin, että            saivat tilaa nuorison elämässä.
29814: he ovat saaneet jättää entisenkin asuntonsa            Huonoista asunto-oloista johtuu myöskin
29815: toisten käyttöön.                                   se, että monet nuoret eivät kestä näissä
29816:                                                                                                 82
29817: 650                                 X,3 7. -     Asunto-olot.
29818: 
29819: oloissa terveydellisestikään. On nim. muis-         meitä asioitaan vienyt eteenpäin, niin on
29820: tettava, että ihminen tarvitsee osan vuoro-        varmaa, että nuoriso myöskin asunto-olo-
29821: kaudesta myöskin lepoon ja virkistykseen.          jensa parantamiseksi antaa parhaan panok-
29822: Jos nuori ihminen on vuorotyössä oleva,            sensa oma!kohrtaisen talkoo-, keräys- y. m.
29823: pitäisi hänen saada työstä tultuaan tilai-          muodossa.
29824: suus tarpeelliseen lepoon. Siihen ei kuiten-          Nuorten asunto-olojen parantamiseksi
29825: kaan läheskään aina ole mahdollisuutta.            valtion Ollisi e.nsithlasS~ru tehtävä kiireesti
29826: Fyysilliset ja henkiset voimat vähenevät ja        ikai.Jkki mikä on mahdollista nykyoloissa.
29827: nuoresta ihmisestä tulee liian aikaisin            Parha:Uten ja tulokseliisimmin tulisi asia hoi-
29828: heikko ja vanha. Tahto ja pyrkimys kor-            detuksi jos sekä asiantuntijajäsenistä että
29829: keampien elämänarvojen aikaansaamiseen             nuorisojärjest,öjen edustajista valittaisiin
29830: lamautuu ja niin jää moni nuori vaille             toimikunta asiaa hoitamaan. Sen tulisi
29831: sitä pääomaa, jonka hän toisissa oloissa           suunnitteluissaan ottaa huomioon sen, että
29832: eläen olisi voinut saada.                          nuorisoasuntolaan on saatava asunnon li-
29833:    Asuntokysymys nuorten kohdalta on niin          säksi mahddJilisuus ruokairiuun, puhtauteen,
29834: suuri kysymys, että sillä alalla olevien puut-     samoin henkisten ja fyysihlisten harrastus-
29835: teiden poistamiseksi on saatava valtion ja         ten kehittämiseen.
29836: kunnan lisäksi kaikki maan parhaat voi-               Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
29837: mat, valtio ja kunnat ensisijassa, mutta sen       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
29838: lisäksi työnantaja- ja pankkimiespiirit            toivomuksen,
29839: Asuntopolitiikkaa hoitavat järjestöt yh-
29840: dessä nuorten omien järjestöjen kanssa voi-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29841: vat saada paljon parannusta aikaan. Kun                   kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
29842: ottaa huomioon sen kaiken työteliäisyyden                 nuorten ja yksinäisten asunto-olojen
29843: ja omatoimisuuden, millä nuoriso on tär-                  parantamiseksi.
29844:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
29845: 
29846:                  Aino Lehtokoski.                       Alpo Lumme.
29847:                  Onni Peltonen.                         A. K. Paasivuori.
29848:                  Väinö Kivisalo.                        T. Bryggari.
29849:                  Viljo Rantala.                         M. Sillanpää.
29850:                  Valto Käkelä..                         Penna. Tervo.
29851:                  Aino Malkamäki.                        Matti Lepistö.
29852:                  Jussi Ra31tikainen.                    Juho Kuittinen.
29853:                  Elli Nurminen.                         L. Myllym.äki.
29854:                  Sulo Muuri.                            Varma Turunen.
29855:                                  Martta Salmela-Järvinen.
29856:                                                                                          651
29857: 
29858: X,as. -     Toiv. al. N:o 299.
29859: 
29860: 
29861: 
29862: 
29863:                                  Peltonen y. m.: Toimenpiteistä asutuskeskusten asuntotuo-
29864:                                     tannon luottokysymyksen järjestämiseksi muuttuneito
29865:                                     olosuhteita vastaavak~1r.
29866: 
29867: 
29868:                                      E d u s k u n n a 11 e.
29869: 
29870:    Kuten yleisesti tunnetaan, on asutuskes- elpymisen. Näin ollen asuntotuotannon
29871: kusten asuntorakennustuotanto miltei täy- luottokysymyksestä on tullut asia, joka vaa-
29872: dellisessä la:matilassa. ,Syyt tähän Qvat ne- tii vallan toisenlaista huDiilliota kuin mitä
29873: kin yleisesti tunnettuja. Huomio kiintyy se on osakseen saanut. Asutuskesrlrusten
29874: kqitenk:in siihen, että asuntorakennustoi- asuntorakennustoimintaa olisi ensiksikin
29875: minnrun tärkeysjärjestysrtä määrätltäessä kau- valtiovallan avustettava tehokkaammin kuin
29876: pungit, kauppalat ja muut asutuskeskukset mitä tähän mennessä on tapahtunut. Sen
29877: ovat joutuneet ,peräti huonoon asemaan ver- vuoksi olisi nykyiset yleishyödy.llistä asun-
29878: rattuna varsinaiseen maaseutuun, jonka totuotantoa koskevat lait ta1•kistettava siinä
29879: asuntotqotantoa nykyistenkin vaikeuksien mielessä, että lainojen kuoletusaikaa piden-
29880: keskellä pidetään käynnissä, jopa verraten nettäisiin ja että lainojen ikorot alennettai-
29881: laajassa mitassa:kin. Asutuskeskusten syr- siin samalle tasolle, jossa ne ovat maaseu-
29882: jäyttäminen uudisrwkennustuotannossa il- dun asutus- ja rakennuslainoissa. Mutta
29883: menee niin rakennustarvikkeiden jaossa muukin kuin valtion myöntämä kiinteistö-
29884: kuin erittäin'kin asuntotUJotantoon tarvitta- luotto olisi niin järjestettävä, että rakennus-
29885: vaan luottoon nähden, joka viimeksimai- kustannusten hintakehitys tunnustetaan sa-
29886: nittu näyttää kdkonaan tyrehtyvän. Asutus- manarvoiseksi yleisen hintakehityksen kans-
29887: keskusten ankara asuntopula, joka nyt jo on sa. Kiinteistöluottokysymys kokonaisuudes-
29888: ääriminäisyyden rajoilla, on siten vaarassa saan olisi valtiovallan johdolla otettava tar-
29889: huonontua vielä entisestäänkin. Tällainen kastettavaksi, ja tehtävä siihen ne muutok-
29890: asiaintila antaa nimenomaan vähävaraisille set, joita tarvitaan ennenkuin asuntopulan
29891: asunnontarvitsijoille aihetta mitä syvim- tehokas lieventäminen, joka yhä enemmän
29892: pään huoleen, varsinkin, kun läheisen ajan tulee olemaan ikustannus- ja luottokysymys,
29893: näköpiirissä ei siten näy edes toivoakaan saadaan edes joltisestikin alulle.
29894: asumismahdollisuuksien paranemisesta.            Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
29895:    Mutta vaikeista oloistamme !huolimatta ei t8.iillme eduskunnan päätettäväJksi toivo-
29896: asutuskeskusten asuntopulaa voida syrjäyt- muksen,
29897: tää, vaan asuntotuotantoa on niissäkin yri-              että hallitus ottaisi kiireellisesti
29898: tettävä ylläpitää. Asuntopulan lievittämi-            harkittavakseen, millä tavalla asutus-
29899: seen pysyvällä tavalla on vain yksi tehokas           keskusten asuntotuotannon luottoky-
29900: keino, nimittäin uusien asuntojen aikaan-             symys olisi järjestettävä, jotta se
29901: saaminen. Siihen tarvitaan rakennusmate-              vastaisi muuttuneita olosuhteita, edis-
29902: riaalin tasapuolista jakoa myös asutuskes-            täisi asuntotuotantoa ja antaisi erit-
29903: kultsiin.    Mutta loppukädessä kuitenkin             täinkin vähävaraisille ja varattomille
29904: asuntotuotannon luotto näyttää muodostu-              mahdollisuuden kohtuullisilla asumis-
29905: van siksi esteeksi, joka seikä tällä hetkel.lä        kustannuksWa asua sosiaalisia näkö-
29906: että myös vastaisuudessa uhkaa ehk1iistä              kohtia stlmälläpitäen rakennetuissa
29907: asutuslreskusten asuntorakennustoiminnan              asunnoissa.
29908:           Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
29909:           Onni Peltonen.             Juho Karvonen.             Uuno Raatikainen.
29910:           Eetu Karjalainen.          V. Kivisalo.               Samuli Tervo.
29911:           Samuli Tervo.              Alpo Lumme.                H. S. Pesonen.
29912:                                      A. K. Paasivuori.
29913: 652
29914: 
29915: X,s9. -     Toiv. al. N :o 300.
29916: 
29917: 
29918: 
29919: 
29920:                                    Lappi-Seppälä y. m.: Asuinhuoneistojen vuokrien korotta-
29921:                                        misesta.
29922: 
29923: 
29924:                                         E d u s ik u n n a ll e.
29925: 
29926:    Y·leisesti tunnettua on, että asuinhuoneis- uunilämmitystaloissa sallittu 3% :n korotus
29927: tojen vuokrat ovat olleet koroo sen ajan, ei vastaa niiden hoitokustannuksissa ta-
29928: jonka vuokrasäänn<istely on dllut voimassa, pahtunutta huomattavaa nousua. Tämän
29929: liian a:lhaiset, vaiw valtioneuvos:ton 10/5 vuoksi olisi valiokunnan käsityksen mukaan
29930: 1941 ja 11/2 1943 antamissa vuokrasään- sosiaaliministeriön tutkittava, mitä olisi
29931: nösoolypääötksissä nimenomaan säädetään, tehtävä rakennusten rappiolle joutumisen
29932: että vuokrat on määrättävä kiinteistöjen estämis6'ksi, kun vuokratulot eivät riitä nii-
29933: kohonneita korko- ja hoit<ikustannuiksia den kunnossapitoon." Kun tätä mietintöä
29934: vastaaviksi. Eduskunnassa on useaan ot- ·eduskunnassa käsiteltiin, kiinnittivät useat
29935: ,teeseen kiinnitetty huomiota t:ähän nurjaan · edustajat sosiaa~liministeriön huomiota sii-
29936: asiantilaan. Niinpä eduskunta jo 20/4 h:en, että myös kesikuslämmitysta;loissa salli-
29937: 1943 hyväksyi yksimielisesti perustuslaki- tut vuokrankorotusprosentit ovat liian ail-
29938: vaJliokunnan mietinnön, joka koski valtio- haiset.
29939: neuvoston :helmikuun 11 :päivänä antamaa           Tämän jälkeen on sallittujen ·vuokran-
29940: vuokrasäännöstelypäätöstä. Tässä perustus- !korotusprosenttien ja kiinteistöjen hoito-
29941: lakivaliokunnan        mietinnössä    lausuttiin kustannusten välinen ·ero muodostunut pal-
29942: m. m. : ,:K;äsitel'lessään valtioneuvoston pää- jon suuremmaksi kuin se oli vuonna 1943.
29943: töstä, joka perustuu edellämainittuun ila- Tämä ero iilmen·ee seuraavasta .taulukosta
29944: kiin (va1ta1a:ki1n), on perustusla:kivalio- (ensimmäinen luku t:arikoittaa keskusläm-
29945: kunta kiinniUänyt huomiota siihen, että mitys~ ja toinen itrku uunilämmitystaloja):
29946: 
29947:           Sallitut vuokrankorotusprosentit             Kiinteistöjen lhoitokustannusten nousu
29948:             ja ni:iden voimaantuloaika.                       vv. 1937-38 verrattuna.
29949:   1/5 1941 10-3 %                                 31/12 1940                      17.7- 8.1%
29950:   1/~ 1942 20-3 %                                 31/12 1941                      21.6- 11.2%
29951:   1/9 1943 22~8 %                                 31/12 1942                      28.5- 17.7%
29952:       1944 Ei myönnetty korotuksia                31/12 1943                      39.2- 28.0%
29953:   1/4 1945 30-15 %                                31/12 1944                      48.o- 38.o %
29954:       1946 Ei myönnetty korotuksia                31/12 1945                     100.4- 87.8 %
29955:       1947 "      "          "                     1/9 1946                      156.1-135.8%
29956: 
29957:   Mainittakoon, etJtä kiinteistöjen hoito-           määräiset varallisuuteen kohdistuneet ve-
29958: kustannusten nousua koskevat •laskelrrnat            rot.
29959: vv. 1940-44 perUSJtuvat osittain Suomen                 Niinkuin    ~taulukosta  havaitaan,    on
29960: Asuntokiinteistöliiton ja osittain sosiaali-         vuokramkorotukset aina myönnetty Qiian
29961: minisiteriön sosiaalisen tutkimustoimiston           my;öhäån ja paljon pienempinä !kuin ikiin-
29962: tutkimuksiin, mutta vv. 1945-46 laskelmat            teistöjen hoitokustannusten nousu olisi edel-
29963: yksinoman sanotun rtutkimustoimiston tut-            lyttänyt. Vuonna 1946 olivat keskusläm-
29964: kimuksiin. Laskelmiin eivät sisii:lly yli-           mitysta:loille myönnetyt korotukset vain
29965:                                  X,39. -   Lappi-Seppälä y. m.                               663
29966: 
29967: vajaa viideosa ja uunilämmitystaloissa vain        liministeriön viime joulukuussa järjestä-
29968: yhdeksäsosa kustannusten noususta. Mutta           mässä neuvotteluti'laisuudessa, että vuokra-
29969: ylläolevat luV'Utkaan eivät vielä anna oi-         kysymyksen hoitamisen laiminlyönti on jo
29970: 'keata kuvaa kiinteistönomistajien kärsi-          vailruttanut asuntorakennustoiminnan hei-
29971: mien tappioiden kokonaismäärästä. On ni-           kentymiseen.
29972: mirttäin huomattava, ·että kiinteistönomista-         Kiinteistönomistajien tailoudellisen ase-
29973:  jat eivät ole saaneet mitään :hyvitystä           man heikkous .tulee aiheuttamaan myös
29974:  niistä tappioista, joita hintatason kohoami-      monenlaisia sosiaalisia ja terveydellisiä epä-
29975:  nen on heiLle aiheuttanut. Vuokriin vai-          kohtia. Helsingin kaupungin polttoaine-
29976:  kuttavana .tekijänä •on myös y;leisesti hy-       päällilåö on usea.an.kin otteeseen kansan-
29977:  väiksyttynä periaatteena pidetty, että kiin-      huoltoministeriölle y. m. viranomaisille kä-
29978:  teistönomistaja Siala waskea yritykseensä         sityksenään ilmoittanut, että Helsingin
29979:  kiinnittämälleen pääomalle kohtuullisen ko-       kaupunkia uhkaa vakava polttoainepula
29980:  ron, joka saadaan vuokran muodossa periä          lämmityskautena 1947-1948 Jruhinnä sen
29981:  ta:losta. Tämä oikea;ksi tunnustettu pe-          vuoksi, ettei kiinteistönomistajiJJla ja kiin-
29982:  riaate on kokonaan unohdettu ja :tila;nne         teistöyhtiöillä ole enää varoja hankkia polt-
29983: on muodostunut niin luonnottoma;ksi, että          toaineita. Jo nyt on suuret määrät H~l­
29984:  kiinteistönaomistajien on peitettävä keski-       sinkiin y. m. asutuskeskuksiin tarkoitettuja
29985:  määrin puo}et !talojensa hoitokustannuk-          polttopuita myyty teollilsuuslaitoksilie.
29986:  sista fainavaroilla.                                 Kun siis .liian alhainen vuokrataso on
29987:     On laskettu, että maan asutuskeskusten         suuresti vaikeuttanut uudisrakennustoimin-
29988:  kiinteistönomistajien ja asuntoyht1öiden          taa sekä aiheuttanut vakavi1a Ta:hatailou-
29989:  omistamien talojen hoitokustannuksiin ja          deHisia ja sosiaalisia epä;koihtia, esitämme
29990:  verojen :maiksuun käyrttämät Jainavarat           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29991:  nousivat vuonna 1946 n. 2 miljardiin
29992:  markkaan, millä valtavalla summallla siis                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29993:  vaikeutettiin muutenkin kireitä rahama;rk-               toimenpiteisiin    asuinhuoneistojen
29994:  kinoita. Jos nämä lainavarat olisi käytetty              vuokrien korottamiseksi kiinteistöjen
29995:  uusien asun.toj·en tuotta;miseen, olisi niillä           kohonneita korko- ja hoitokustannuk-
29996:  voitu rakenlt:aa 7,000-8,000 asuinhuonetta.              sia vastaaviksi.
29997:     .Asuntoasiain tuntijat .totesivatkin sosiaa-
29998:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
29999: 
30000:                   Jussi Lappi-Seppälä.                        Sulo Heiniö.
30001:                   Arvi Oksala.                                Niilo Honkala.
30002:                   Erkki Koivisto.                             Felix Seppälä.
30003:                   Jaakko Hakala.                              Lauri Järvi.
30004:                   Leo Leppä.                                  Kalle Kirra.
30005: 654
30006: 
30007: X,4o. -     Toiv. al. N :o 301.
30008: 
30009: 
30010: 
30011: 
30012:                                   Turunen y. m.: Esityksen antamisesta vuokrantasausavus-
30013:                                      tuslaiksi.
30014: 
30015: 
30016:                                       E d u s k u n n a 11 e.
30017: 
30018:    Kesäkuun 1 päivän 1939 jälkeen va1mis-          nopeimmin helpottavien pienasuntojen ai-
30019: tuneille asuinhuoneistoille vahvistetaan pe-       kaansaamista, komitea on ehdottanut avus-
30020: rusvuokra siten, että se vastaa kysymyk-           tukset rajoitettaviksi enintään 60 m2 käsit-
30021: sessä olevien huoneistojen tuotantokustan-         täviin huoneistoihin.
30022: nuksia sekä korko- ja hoitokustannuksia               Komitean ehdottama vuokrantasausavus-
30023: huoneistojen valmistumisaikallla. Näidoo n.s.      tusten myöntämistä tarkoittava: järjestelmä
30024: uusien talojen vuokrataso on rakennus- ja          olisi käsityksemme mukaan viipymättä saa-
30025: hoitokustannusten nousteSISa kohonnut mo-          tettava voimaan. Erityisen tärkeä se olisi
30026: ninkertaiseksi verrattuna vanhojen talojen         vähätuloisten lapsirikkaiden perheiden kan-
30027: vuokriin ja muodostunut laajoille väestö-          nalta. Olosuhteet ovat lisäksi edellä maini-
30028: piireille ylivoimaiseksi rasitukseksi. Täl-        tun komitean mietinnön valmistmnisen jäl-
30029: laista tilannetta on pidettävä vakavana so-        keen edelleen vaikeutuneet. Niinpä raken-
30030: siaalisena epäkohtana, johon olisi valtio-         nuskustannusindeksi, joka vuoden 1945 lo-
30031: vallan toimenpitein saatava viipymättä kor-        pussa oli 4()4 (vuoden 1939 taso merkitty
30032: jaus aikaan. Asiaa on viimeksi käsitelty           100:lla), oli vuoden 1946 päättyessä jo 521.
30033: komiteassa, joka mietinnössään on ehdotta-         Komitea oli arvioinut uusimpien talojen
30034: nut puheena olevan epäkohdan poistamista           keskivuokraksi 80 markkaa neliömetriltä,
30035: siten, että valtion varoista suoritettaisiin       mutta nykyisin valmistuvien talojen neliö-
30036: uusien talojen vuokralaisille vuokrantasaus-       metrivuokrat ylittänevät jo 100 markkaa,
30037: avustusta kesäkuun 30 päivän 1945 jälkeen          vaikkakaan tarkempia tilastotietoja ei vielä
30038: asuttavaan kuntoon valmistuneissa taloissa.        tällä hetkellä olekaan käytettävissä.
30039: Vuokralaisen maksettavaksi jäisi vanhassa             Edellä esitetyn nojalla ja viitaten valtio-
30040: talossa sijaH:sevasta samankaltaisesta huo-        päiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen
30041: neistosta maksettava vuokra 50 prosentilla         ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
30042: ikorotettnna, mitä on peruS>teltu ,giJLlä, että    muksen,
30043: uusista asunnoista yleensä ollaan valmiit                     että hallitus viipymättä antaisi
30044: maksamaan jonkin verran korkeampaa                        Eduskunnalle esityksen vuokranta-
30045: vuokraa kuin vanhoista. Es,tääkse,en avus-                 sausavustuslaiksi, jossa erityisesti
30046: tusten käytön ylellisyydeksi luettavien väl-               otettaisiin huomioon vuokralaisen tu-
30047: jien huoneiJstojen vuokran alennu:ksiin ja                 lojen suunws sekä perhesuhteet ja
30048: edistääkseen samalla vaikeata asuntopulaa                  lapsiluku.
30049:           Helsingissä 13 p.äivänä helmikuuta 1947.
30050: 
30051:                   Varma Turunen.                                Matti Lepistö.
30052:                   Jussi Raatikainen.                            Edvard Pesonen.
30053:                                        A. K. Paasivuori.
30054:                                                                                           655
30055: 
30056: X,41. -    Toiv. al. N :o 302.
30057: 
30058: 
30059: 
30060: 
30061:                                  Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä asuntorakennustoimin-
30062:                                    ,nan elvyttämiseksi.
30063: 
30064: 
30065:                                      E d u s k u n n a ll e.
30066: 
30067:    Voimassaoleva vuokrasäännöstely on mitä        Kolman1tena uudisrakennustoim:Lntaa hait-
30068: suurimassa .määrässä vaikeuttanut raken- taavana seikkana on mainittava pääomien
30069: nustoimintaa .maamme asutuskeskuksissa. puute ja valtion tähän tarkoitukseen myön-
30070: Jos vuokrat ovat vanhoissa taloissa koh- tämien lainojen ja avustusten pienuus. Kun
30071: tuuttoman alhaiset, niin uusiin taloihin näh- .maassa on maanhankintalain aiheuttamaa
30072: den tämä epä:kohta on vielakin räikeämpi. rakennustoimintaa "lukuunottamatta noin
30073: Kuten tunnettua, luetaan uusiin taloihin 150,000 asunnon rumntovajaus, joka synty-
30074: valtioneuvoston vuokrasäännöstelypäätöksen väisyyden ja uusien avioliittojen solmimi-
30075: :mukaan 1/6 1939 jälkeen valmistuneet ta- sen takia yhä kasvaa, niin on selvää, että
30076: lot. Jos siis talo on valmistunut .esim. hei- asuntokurjuus pahenee jatkuvasti, ellei kii-
30077: näkuussa 1939, niin se luetaan uusien talo- reellisesti •panna käyntiin laajasuuntaista
30078: jen ryhmään, mutta jos se sattuikin valmis- rakennustoimintaa ja ellei nimenomaan val-
30079: tumaan paria kuukautta aikaisemmin, niin tio :myönnä tätä tarkoitusta varten paljon
30080: se kuuluu vanhojen talojen ryhmään. Kes- enemmän varoja kuin tähän saakka on ollut
30081: kuslämmityksellä varustetuissa vanhoissa laita.
30082: taloissa on vuokria sallittu korottaa 30 %lla,    Asumistiheys on kaupungeissa y. m. asu-
30083: mutta uusissa taloissa vain huoneenvuokra- tuskeskuksissa saavuttanut sen rajan, jonka
30084: lautakunnan harkinnan mukaan enintään yli ei ilman vakavia sosiaalisia ja tervey-
30085: 10 %: lla. Kun keskuslämmitystalojen :kus- dellisiä haittoja enää voida mennä. Usei-
30086: tannukset ovat vuoden 19.39 jälkeen kohon- den kaupunkien huoneenvuokralautakunnat
30087: neet yli 150 %: lla ja kun kustannusten ovatkin todenneet, ettei nykyisiä asunto-
30088: nousu yhtenä ainoana vuonna voi nousta yli tiloja supistamalla voida enää sanottavasti
30089: 50 %: lla, kuten tapahtui vuonna 1946, niin hankkia asuntoja asunottomille, joita asu-
30090: on aivan selvää, ettei ainoastaan yksityisten, tuskeskuksissa on yli 10,000.
30091: vaan myöskin kuntien harjoittaman ra-             Koska siis ainoa keino valli>ts•evasta asun-
30092: kennustoiminnan täytyy ajanoloon tyrehtyä tokurjuudesta; pääsemiseksi on ·rHttävän te-
30093: kokonaan.                                      hokkaan rakennustoiminnan aikaansaami-
30094:    Toinen asuntorakennustoimintaa mitä nen, esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
30095:  suurimmassa mäiärässä häiri·tsev·ä :tekijä on toivomuksen,
30096: uiUSien ja vanhojen talojen vuokrien väli-
30097: nen suuri ero. Kun vu01krat uusissa taloissa             että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30098: ovat ·5-6 kertaa ko!'keammat kuin van-                toimenpiteisiin     asuntorakennustoi-
30099: hoissa taloissa, on tämä omiaan aiheutta-             minnan elvyttämiseksi, tämän raken-
30100: maan katkeruutta niiden vuokralaisten kes-            nustoiminnan rahoituksen järjestämi-
30101: kuudessa, jotka joutuvat asumaan uusissa              seksi sekä 11,iiden vuokra;siiännöstely-
30102: taloissa. Tämä katkeruus on saavuttanut               määräysten muuttamiseksi, jotka nyt
30103: hyvin vakavia ilmenemismuotoja sato-                  ovat esteenä ei ainoastaan yksityis-
30104: jen Helsingin kaupungin rakennuttamissa               ten, vaan myöskin kuntien harjoitta-
30105: uusissa taloissa asuvien vuokralaisten ryh-           malle rakennustoiminnalle.
30106: tyessä n. s. vuokranmaksulrukkoon.
30107:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
30108: 
30109:           Jussi Lappi-Seppälä.       Jaakko Hakala.              Max Sergelius.
30110:           Erkki Koivisto.            Leo Leppä.                  Felix Seppälä.
30111:           Niilo Honkala.             Sulo Heiniö.                Lauri Järvi.
30112: '656
30113: 
30114: X,42. -   Toiv. al. N:o 303.
30115: 
30116: 
30117: 
30118: 
30119:                                Lehtonen y. m.: Eräiden Jyväskylässä sijaitsevien teolli-
30120:                                   suuslaitosten työläisten omakotirakennustoiminnan ra-
30121:                                   hoittamisesta.
30122: 
30123: 
30124:                                     E dusk unnalQe.
30125: 
30126:    Tilastojen mukaan oli vuoden 1936 syys-       kiinnitettävä asiaan vakavaa h.uomiotaan.
30127: kuussa Jyväsky1~n kaupungin huoJ!levuok-         VaUion .tukeman ja järjestämän omakoti-
30128: ra:lauta:kunnan kortistoissa yhteensä 829        rakennustoiminnan raho1ttamisen kautta
30129: asunnonihakijaa.                                 olisikin tilanne kaikkein pal'lhaimmin selvi-
30130:    Valtion omistamissa Rautpohjan, Tou-          tettävissä mainittujen metallitehtaitten pal-
30131: rulan ja Jyskävuoren tehtaissa työsken-          veluksessa oleviin, asunnon puutteeseen
30132: televistä, noin 1,500 !työntekij:ästä, on huo-   joutuneisiin nähden. Sinä heidän tahol-
30133: mattava osa vailla oma:a taBurutoa, jotka        taan suhitauduttaisiin tällaiseen .toimenpi-
30134: muodostavat suuren osan ·asunnon'hakijain        teeseen varsin myönteisesti, koska he täl-
30135: lukumääräst-ä Jyväskylässä. Osa1taan tulee       ~öin voisivat tehdä tarkoitukseen myönnet-
30136: kohda'IDkoin valmistuva valtion ik.eskus-        tävien omakotilainojen ,turvin omakohtai-
30137: valimokin asuntopulaa vail:tion pa:lve~luk­      sesti muun muassa huomattavia ilrusltannuk-
30138: sessa olevien keskuudessa vielä llisiilämään.    sia vaativat rakennustyöt.
30139:    Jyväskylän kaupungi:n taholta on sen             Kun va1tion arvovaitakin jo edellyttää,
30140: taloudellisen kantokyvyn' ja mahdoHisuuk-        että sen pitäisi olla asuntopulan poistami-
30141: sien mukaan sijo1te1Jtu useita kymmeniä mil-     sessa tiennäyttäjänä olisi asian j-ärjestämi-
30142: joonia markkoja asuntopulaa helpoittavaan        seen senkin vuoksi valtion taholta ryhdyt-
30143: asuntorakennustoimintaan. Senvuoksi ei           tävä.
30144: ole kohtuullista vaatia, että kaupunki yksi-        Ede1lliolevaan viitaten esitämme edus-
30145: nään velvoitettaisiin huolehtimaan valtion       kunnan hyväksyttäv~ä!ksi .toivomuksen,
30146: työntekijöitten asuntomahdollisruuksien jär-
30147:  jestämisestä. Kurn monet yksityiset työn-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30148: :antajat ja tehdaslaitokset ovat harjoittaneet         toimenpiteisiin Jyväskylässä sijaitse-
30149: pai:kkaikunnaHa melko ilaajaa omakoti- ja              vien, Rautpohjan, Tourulan ja Jys-
30150: rakennustoiminnan tukemista työväelleen,               kävuoren metallitehtaitten työläisten
30151: olisi valtionkin taho1ta, jolla on siinä suh-          asunnonsaantimahdollis.uuksien jär-
30152: teessa paremmat mahdollisuudet kuin y;ksi-             jestämiseen omakotirakennustoimin-
30153: tyisillä . työnantajHla ja kaup:ungillrukin            nan rahoittamisen kautta.
30154:        Helsingissä he~lmikuun 12 päivänä 1947.
30155: 
30156:                  Vilho Lehtonen.                            V. Puumalainen.
30157:                  Yrjö A. Manninen.                          Lauri Myllymäki.
30158:                                                                                                     657
30159: 
30160: X,4i3. -     Toiv. al. N :o 304.
30161: 
30162: 
30163: 
30164: 
30165:                                    Tuurna y. m.: Toimenpiteistä luovutetun alueen asutuskes-
30166:                                       kusten siirtoväen työhön sijoittamisen helpottamiseksi.
30167: 
30168: 
30169:                                        E d u s k u n n a 11 e.
30170: 
30171:     Viittaamme toivomusaloitteessa n: o 61              Saadun tiedon mukaan olisi kauppa- ja
30172:  (1945 vp.) esittämiimme perusteluihin,             teollisuusministeriössä aikanaan sotakor-
30173: jotka osoittavat, että kesällä 1944 luo-            vausteollisuutta varten perustetulla am-
30174: vutetnlta alueelta siirtyneestä asutuskes-          mattikurssit(}imistollJa mahd~ organi-
30175: !lrnsten väestöstä jatkuvasti osa on si-            soida sano!tanlais,ta ammatti:kurssittoimintoo
30176: joitettu maaseudulle oiosuh:teisiin, .joissa        MU:tru:tkeskusten siirtov:äeil1~. aJ:uksi 3---5
30177: sanO<tuJilia väestöll:ä ei ole sen ammattia vas-    ikuukanden ajaksi :n. 500 oppilaal!1e. HuO"-
30178: tMva työtä. Väestöpoliittif:lia ja kansan-          ootHojakin olisi va.Tai1Javissa kurssejia va.r-
30179: taloudellisia näkökohtia: silmälläpitäen val-       ,ten. Tällöin tulisi ammatti:koulutus jär~
30180:  tion-euvosto asetti erik{)isen lro:tn:itean har-   j-estettäväksi erikoisesti se1l!ll.isi!JJla ah>illa;
30181: lcitsem8Jaal ltuoo väestön työhön sidoiltUStta.     joilla nykyiai!n! on ltyövoimoo pu'u:tetlta.
30182: Tämä komitea teki snunnitelmia joiden               Ennaik:ko1ask;almien muika:an nousisivat kUs·
30183: mtdt,aill.n siirtoväiffitö mahdo1lisimman no-       ta:n:llukseit n. 5,000 n:uarkaksi opp:ill.asta !kQh-
30184: :peasti' oli tarkoitns saad~ sijoitetuksi tU:ot~    den. Siten ~tarvittaisiin tarkoitukseen tässä
30185: taJvaan työhön e:il!llen kaikkea järj'estäm.älläi   vaihOOS!Sa n. 2.5 mitlj. markkia:a.
30186: perheen päämiehelle hänen ammattiaan                   Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
30187: 'V'å'Staa'Vaa työtä ja sijoittamalla hänen per-     dotamme eduskunnan päätettäväksi toi~o­
30188: heen-sä hänen työpaikkainBa lähelle. Olo-            JmrUksen,
30189: suhteiden vuoksi on suunnitelruasta vain
30190: osa saatu toteutetuksi. Asutnskeslmsten                       että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30191: slil'tovålootä odottaa huomattava O'Sil1 vielä             toimenpiteisiin luovutetun alueen
30192: vai:tiovalhloo toimenpilte~tä 1t~ työhön-                  asutuskeskusten siirtoväen työhön si-
30193: si~iltuksen: jO'IldullfJamiseksi. Ka.sv;ava, uusi          joittamisen helpottamiseksi, ja O.ff'-
30194: polvi on lisäämässä !llsutuskestkusten ,työ-               mfdtikmilutuksen järjestämiseksi sille
30195: !kytl{yisen siirtoväestön ~ukuw.                           siirtoväeUe, jolle sCtn nykyisessa si-
30196:     Käsityksemme· mukaan voidaan a:mmatti~                 jotuskunnMsa ei ole sen aikaisempaa
30197: koUlutUksen kautta nopeimmin saada ai-                     ammattia 1Jctstaa,vaa työtä.
30198: kaan: iorja11sta edellä selvitettyyn epäKoh-
30199:  taan'.
30200:            Helsin.gissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
30201: 
30202: 
30203: 
30204: 
30205:                                                                                                      83
30206: 658
30207: 
30208: X,44. -   Hemst. mot. N :o 305.
30209: 
30210: 
30211: 
30212: 
30213:                                 Smeds m. fl.: An.gående åtgiirder för unde1·lättan.de av den
30214:                                   förflyttade befoU(,(fl,ingens och frontmännens yrkesutbild-
30215:                                   nin.g.
30216: 
30217: 
30218:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
30219: 
30220:    I vår.t land :fi.n<nas tvenne stora be:folk-   ter, vilkas bebrukande blir oekonomiskt
30221: ningskategorier, vilka med hänsyn till             och vilkas avkastning icke kommer den
30222: storleken av de :förluster kriget till:fört        allmänna konsumtionen till godo.
30223: dem ikomma i en iklass :för sig jäm:förda            Medan kolonisationsprogrammet :fort-
30224: med den övriga be:folkningen. Den ena             sättes med allt mer avtagande hastighet
30225: är de krigs:för:flyttade, vilka :förlorat näs-     och tusental evakuerade :familjer landet
30226: tan all sin egendom och vilkas utkomst-           runt i sysslolöshet eller ur det allmännas
30227: möjligheter härigenom blivit mycket               synpunkt improduktivt arbete vänta på
30228: kringskurna. Den andra är frontmännen,            att erhålla sina o:fta mycket små, i :fram-
30229: vilka icke blott gått miste om :fyra till sex     tiden säkert oräntabla, kolonisationslägen-
30230: års arbets:förtjänst, utan även vad de            heter, lider produktionsiivet och i synner-
30231: yngre årgångarna, som ju utgöra huvud-            het industrin av stor brist på utbildad
30232: delen och de längst inkallade av :front-           arbetskra:ft. I synnerhet gäller detta me-
30233: männen, vidkommer, gått :förlustiga de            tallindustrin; som på grund av krigsskade-
30234: till:fällen till yrkesutbildning, som ynglin-     ståndet måste :flerdubbla sin kapacitet.
30235: gar i denna ålder i regel på ett eller annat      Er:farenheten har visat att många av de
30236: sätt :förska:f:fa sig.                            evakuerade, som erhållit små kolonisations-
30237:    Riksdagen och regeringen ha även, i            lägenheter, tvekat att investera sina er-
30238: medvetande om att dessa be:folkningskate-         sättningspengar i de nybyggnader, som
30239: gorier äro de svårast krigsdrabbade, vid-         er:fordras på de obebyggda lägenheterna.
30240: tagit åtgärder :för att kompensera dem            De hava hellre sökt utkomst i industrin.
30241: Mttninstone i någon :form för de lidna :för-         Ur denna synpunkt vore de av kriget
30242: Justerna. FrånsetJt ersätrtningsobligationerna    drabbade evakuerade och :frontmännen
30243: åt den evakuerade be:folkningen har denna         samt hela landet bättre hjälpta av att
30244: kompensation bestått i utstyckande av             staten bestode dem en yrkesutbildning på
30245: jordbrukslägenheter inom den södra delen          :förmånliga villkor och öppnade möjlig-
30246: av Finland. Detta kolonisationsprogram            heter :för deras anställande i industrins
30247: har beroende på den odlade jordens                tjänst, än av det nuvarande stödsystemet,
30248: knapphet och svårigheten att :få bygg-            som i det långa loppet icke kommer att
30249: nadsmaterial :för bebyggande av lägenhe-          bliva någon p'ålitlig hjälp :för de nödli-
30250: terna endast till en mindre del hittills          dande själva och som genom den nedgång
30251: kunnat :förverkligas. · Vad .frontmanna-          i landsbruksproduktionen, som det med-
30252: kolonisationen beträ:f:far har den t. o. m.       :fört och i än högre grad kommer att med-
30253: helt och hållet bragts att åvstanna. Följ-        :föra, är till skada för landet i dess hel-
30254: derna av k<Yloniswtionen h.a idre varit en-       het. Det :förtjänar ~ :för övrigt att nämnas
30255: ba.rt ]yckl1iga. Lantbrnksproduktionens ned-      att :flera länder, både i väster och öster.
30256: gång beror åtminstone till en del på att          erbjuda sina :frontmän gratis yrkesutbild-
30257: odlingsjorden styckats i :för små lägenhe-        ning som kompensation :för de förluster
30258:                                   X,44. -     Smeds y. m.                             659
30259: 
30260: de i form av förlorad tid lidit genom kri-      vördsamt föreslä att riksdagen ville be-
30261: get. Hos oss har samma avsikt i nägon           sluta hemställa,
30262: mån eftersträvats och vunnits genom be-
30263: viljande av de s. k. hemförlovningspennin-              att regeringen måtte vidtaga åt-
30264: garna och genom studieunderstöden åt                  gärder för underlättande av den
30265: frontmän. Den kategori av frontmän, som               förflyttade befolkningens och front-
30266: vore i behov av den största hjälpen, lands-           männens yrkesutbildning och samti·
30267: bygdens obesuttna, har dock icke kännbart             digt även bereda 'YnÖjligheter för
30268: blivit delaktig av statens stöd i förenämnt           dessas placering i indmtrins tjänst
30269: hänseende.                                            efter yrkesutbildningstidens slut.
30270:   Hänvisande tili det ovanstäende få vi
30271:         Helsingfors den 13 februari 1947.
30272: 
30273:         Helmer Smeds.              Albelt Brommels.            Matts Forss.
30274: 660
30275: ~,44.   - Toiv. aJ. N :o 305.
30276:                                                                                 Suomennos.
30277: 
30278: 
30279: 
30280: 
30281:                                 am.e<l4 y. m.: a'oimenpiteistä siirtoväen ja rintamamiesten
30282:                                    ammattiop_etuksen he:bp9ttamiseksi.
30283: 
30284: 
30285:                                     E d u s kuun a 11 e.
30286: 
30287:    Maassamme on kaksi väestöryhmää, jotka       seltä kannalta katsoen tuottamattomassa
30288: muuhun väestöön verraten muodostavat            työssä usein hyvin pieniä ja tulevaisuu-
30289: oman luorokansa sodan heille aiheuttamien       dessa varmasti korkoa tuottamattornia asu-
30290: menetysten suhteen. Toisen ryhmän muo-          tustilojaan, kärsii tuotannollinen elämä,
30291: dostaa sii,rtoVläiki, joka on mene!ttänyt       erikoisesti teollisuus suurta koulutetun työ-
30292: melkein mi:kki omaisuutensa j;a jonka tu-       voiman puutetta. Tämä !koskee erikoisesti
30293: [onsaantimahdollisuudet siten ovat tnntu-       metalliteollisuutta, jonka sotakorvauksen
30294: vasti rajoitltuneelt. Toisen ry'hmäm, muodos-   takia on moninkertaistettava !kapasiteet-
30295: tavat rintamamiEili.et, jotka 4-6 vuoden        tinsa. Kokemus on osoittanut, että monet
30296: työansioiden lisä!ksi ovat nuorempien vuosi-    pieniä asutustiloja saaneet siirtolaiset ovat
30297: luokkien - jotka muodostavat rintamamies-       epäröineet kiinnittää korvausrahojaan ra-
30298: ten pääosan ja ovat kauimmin olleet pal-        !kentamattomiin tiloihin. He ovat mieluum-
30299: velukseen kutsuttuina- osalta menettäneet       min pyrkineet teollisuuden palvelukseen.
30300: tilaisuuden ammattiopetukseen, jonka tä-           Tältä kannalta katsoen auttaisi sodasta
30301: män ikäiset nuorukaiset säännöllisesti ta-      kärsimään joultuneita siirltolaisia ja rinta-
30302: valla tai toisella hankkivat itselleen.         mamiehiä sekä koko maata enemmän se,
30303:    Eduskunta ja hallitus ovatkin tietoisina     että valtio tarjoisi heille edullisin ehdoin
30304: siitä, että nämä väestöryhmät ovat eniten       mahdollisuuden ammattiopetuksen saami-
30305:  joutuneet kärsimään sodasta, ryhtyneet toi-    seen ja teollisuuden palvelukseen pääsemi-
30306: menpiteisiin korvatakseen edes jotenkin         seen kuin nykyinen avustusjärjestelmä,
30307: heidän kärsimänsä menetykset. Siirtoväelle      joka ajanpitkään ei merkitse luotettavaa
30308: annettujen korvausobligatioiden lisäksi on      apua puutetta kärsiville itselleen ja joka
30309: tähän !korvaukseen kuulunut maatilojen ja-      on vahingoksi maalle kokonaisuudessaan sen
30310: kaminen Etelä-Suomessa. Viljellyn maan          maatalouden tuotannon vähenemisen vuoksi,
30311: niukkuudesta ja rakennustarvikkeiden saan-      minkä se on aiheuttanut ja vastedes yhä
30312: tivaikeuksista johtuen on tästä asutusohjel-    suuremmassa määrässä on aiheuttava. Muu-
30313: masta tiilhän mennessä voitu toteuttaa vain     ten ansaitsee mainita, että useat maat sekä
30314: pienehkö osa. Vieläpä rintamamiesten asut-      idässä että lännessä tarjoavat rintamamie-
30315: taminen on kokonaan pysähtynyt. Asutus-         ihilleen ilmaisen ammattiopetuksen korvauk-
30316: toiminnan seuraukset eivät ole olleet yksin-    seksi niistä tappioista, joita nämä sodan
30317: omaan onnellisia. Maataloustuotannon vä-        vuoksi ovat menetetyn ajan johdosta kärsi-
30318: heneminen johtuu ainakin osaksi siitä, että     neet. Meillä on jossain määrin pyritty ja
30319: viljelysmaa on paloiteltu pieniksi tiloiksi,    päästy samaan myöntämällä n. s. kotiutta-
30320: joiden viljeleminen muodostuu epätaloudel-      misrahoja ja opintoavustuksia rintamamie-
30321: liseksi ja joiden tuotto ei tule yleiseen ku-   hille. Suurimman avun tarpeessa oleva
30322: lutukseen.                                      ryhmä, maaseudun tilattomat rintamamie-
30323:    Asutustoiminnan jatkamisen y~hä hidas-       het, ei kuitenkaan ole mainittavassa mää-
30324: tuessa ja tuhansien siirtolaisperheiden odot-   rässä :päässyt osalliseksi tämän kaltaisesta
30325: taessa ympäri maata toimettomina tai ylei-      valtion antamasta avustuksesta.
30326:                                     X,44. -     Smeds y. m.                              661
30327:    Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-                ammattiopetuksen helpottamiseksi ja
30328: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi                 valmistaisi samalla mahdollisuudet
30329: toivomuksen,                                            heidän sijoittamisekseen teollisuuden
30330:           että hallitus ryhtyisi toimenpitei-           palvelukseen ammattiopetusajan pää-
30331:        siin siirtoväen ja rintamamiesten                tyttyä.
30332:      Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
30333: 
30334:         Helmer Smeds.               Albert Brommels.             Matts Forss.
30335: 662
30336: 
30337: X,45. -   Toiv. al. N :o 306.
30338: 
30339: 
30340: 
30341: 
30342:                                 Stenberg y. m.: Lasten päivähuoltoa järjestävän lain al-
30343:                                    kaansaamisesta.
30344: 
30345: 
30346:                                     E d u s kunnalle.
30347: 
30348:    Viime vuonna on syntyväisyys lisäänty-      hön, ovatpa nekin äidit, jotka työskentele-
30349: nyt huomattavasti maassamme. Sillä on          vät vain kotona, usein vaikeuksissa siitä,
30350: kansamme tulevaisuuden kannalta huo-           mihin jättävät lapsensa siksi aikaa, kun
30351: mattava merkityksensä, jos sosiaalinen         suorittavat nykyisin paljon aikaa vievät
30352: lastenhuolto saadaan ajankohtaisia vaati-      ostoksensa tai muut asiansa kodin ulko-
30353: muksia vastaavaksi. Talous- ja yhteis-         puolella, sillä tilapäistä apuakin on vai-
30354: kuntaelämän kehitys rauhanaikaisten olo-       kea saada. Lasten päivähuollon tarve on
30355: jen vakiintuessa maassamme ei palauta          tullut entistä välttämättömämmäksi ei ai-
30356: naisia tuotantoelämästä kodin piiriin. Päin-   noastaan taloudellisesti vaikeimmassa ase-
30357: vastoin on havaittavissa yhä kasvava           massa oleville, jotka eivät voi kustantaa
30358: naistyövoiman tarve. Useissa teollisuus-       yksityisesti hoitajaa lapsilleen, vaan niil-
30359: keskuksissa kärsivät ne tuotantoalat, joi-     lekin, jotka sen taloudellisesti voisivat
30360: den työvoimana on käytetty suurelta            tehdä. Tosin ensin mainituilla on tarve
30361: osalta naisia, jo nyt työvoiman puutetta.      kipein.
30362: Kutoma- ja vaatetusteollisuudessa esim.          Vaikeudet huoneisto- ja rakennusmah-
30363: on raaka-aineiden saanti lisääntynyt niin,     dollisuuksissa eivät mielestämme ole es-
30364: että useat tehtaat voisivat ylläpitää täyttä   teenä sille, etteikö jo nykytilanteessa voi-
30365: työtehoa, mutta kutojien ja ompelijoiden       taisi ryhtyä perustamaan lastenseimiä ja
30366: puute on sitä estämässä. Näille ammatti-       päiväkoteja suurempien tuotantolaitosten
30367: aloille eivät miehet mielellänsä antaudu.      yhteyteen sekä lisäämällä niiden määrää
30368: Samanaikaisesti on taloudellisesti vai-        kaupunkialueilla ja maalaiskunnissa. Huo-
30369: keassa asemassa olevia perheitä, joiden on     neistotiloja on varmasti vielä vähemmän
30370: turvauduttava huoltoapuun sen vuoksi,          hyödyllisessä käytössä ja rakennusmah-
30371: että perheen isän ansio ei yksin riitä per-    dollisuuksiakin olisi tätä varten varat-
30372:  heen huoltoon, mutta perheen äidillä ei       tava.
30373:  ole tilaisuutta ansiotyöhön, koska ei ole       Koska pidämme lastenseimien ja päivä-
30374: mahdollisuutta saada mitään hoitoa lapsil-     kotien puutetta suurena sosiaalisena epä-
30375: leen. Sama on asia niissä perheissä, joissa    kohtana nykyoloissa ja tämän kysymyk-
30376:  äiti on ainoa huoltaja. Lastenseimiä ja       sen ratkaisua sekä kansantalouden että
30377: päiväkoteja on maassamme teollisuuskes-        lastensuojelun ja kansan terveydenhuol-
30378:  kuksissakin mitättömän vähän ja useim-        lon kannalta erikoisen tärkeänä, ehdo-
30379:  missa maalaiskunnissa ei ollenkaan, vaikka    tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30380: ne niissäkin olisivat usein kipeän tarpeen     vomuksen,
30381:  vaatimia.                                                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30382:    Koska kotiapulaisten saanti on myös                 toimenpiteisiin sellaisen lastenhuolto-
30383:  viime aikoina useista syistä tullut entistä           lain aikaansaamiseksi, jolla järjestet-
30384:  vaikeammaksi, on perheellisten virkanais-             täisiin lasten päivähuolto, jotta äidit
30385:  ten ja henkisessä työssä olevien kohdalla             vapautuisivat yhteiskunnalle hyöd;yl-
30386:  ilmenemässä samoja vaikeuksia ansiotyö-               liseen työhön kodin ulkopuolellekin.
30387:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
30388:                  Elli Stenberg.                            J. Mustonen.
30389:                  Hertta Kuusinen.                          Mauri Ryömii.
30390:                                          Eino Tainio.
30391:                                                                                               663
30392: 
30393: X,46. -    Toiv. al. N :o 307.
30394: 
30395: 
30396: 
30397: 
30398:                                  Kuusinen y. m. : TutkimUksen toimittamisesta puolipäivä-
30399:                                    työn soveltamismahdollisuuksista.
30400: 
30401: 
30402:                                       E d u s k u n n a 11 e.
30403: 
30404:    Viime vuosina on perheenemäntien työ-           merkitsee kansantaloudellista tappiota. Jos
30405: taakka suuresti kasvanut. Normaalinakin            yhteiskunta voisi edes osittain käyttää hei-
30406: aikaJn:a moni vaimo on suorittanut kaksin-         dän ammattitaitoaan hyväkseen, saataisiin
30407: kertaisen työn ja hoitanut kodin ulkopuo-          niillä aloilla, joilla on puutetta pätevästä
30408: lella olevan työn ohella oman taloutensa.          työvoimrast:a, tarvirtJtiavaa Us:ävoima.a, jopa
30409: Nykyisenä tarvikepuutteen ja jonotusten            niin, että kahden hoitaessa yhden ennen
30410: aikana on tällaisten perheenemäntien työ-          suorittaman työn, työteho nousisi.
30411: taakka käynyt ylivoimaseksi, vallankin kun            Tällaista puolipäiväty,ötä on menestyk-
30412: lasten sijoittaminen lastentarhoihin ja -sei-      sellä kokeiltu ikotitaloudessakin, mihin se
30413: miin on hyvin rajoitettua. Monen naisen            soveltuukin hyvin, joskin koulutetusta työ-
30414: on vaikea näin ollen olla koko päivää              voimasta siellä on puutetta. Kuitenkin jos
30415: työssä, vaan olisi heille järjestettävä mah-       sellaista olisi, se tuottaisi kipeästi kaivattua
30416: dollisuus lyhempään työpäivään, mikäli he          apua työnrasittamille perheenemännille,
30417: sitä haluavat ja mikäli se taloudellisista         jotka joko eivät tarvitse tai eivät voi pal-
30418: syistä heille on mahdollista.                      kata itselleen apua koko päiväksi.
30419:    Kotienkin kannalta olisi tärkeää, että             Moniin tällaisiin vaikeuksiin toisi ra11k:ai-
30420: nykyisenä kotien hajaantumisen aikana nai-         sun perbenemäntien puolipäivätyö. Tosin
30421: 'Set voisivat uhrata enemmän aikaa kodeil-         ei puolipäivätyötä voitane soveltaa kaik-
30422: 1een.                                              kialle, mutta monilla aloilla se varmaan
30423:    Toisaalta taas reaalipalkkojen yhä pie-         sopii erinomaisesti.
30424:  nentyessä on yhä useammissa kodeissa per-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
30425: heiden toimeentulo siinä määrin vai'keutu-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30426: ·nut, että vaimonkin ansiotyö on käynyt
30427:  välttämättömäksi.                                           että hallitus toimituttaisi tutki-
30428:    Tässä yhteydessä on sitäpaitsi muistet-                 muksen siitä, millä aloilla ja miten
30429:  tava, että monet perheenemännät edustavat                 puolipäivätyötä voitaisiin soveltaa,
30430:  huomattavaa ammatillista valmennusta ja                   sekä ryhtyisi niihin toimenpiteisiin,
30431: työtaitoa, jonka käyttämättä jättäminen                    joihin tutkimus antaa aihetta.
30432:           Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
30433: 
30434:                   Hertta. Kuusinen.                      Ebba. östenson.
30435:                   Sylvi-Kyllikki Kilpi.                  Olga. L. Terho.
30436:                   Martta. Sa.lmela.-Järvinen.            Nestori Nurminen.
30437:                   Ka.isu-Mirja.mi Rydberg.               Anna. Neva.la.inen.
30438:                   Elli Stenberg.                         Toivo Läng.
30439:                                             Tyyne Tuominen.    ·
30440:  664
30441: 
30442:  X,47. -   Toiv. al. N:o 308.
30443: 
30444: 
30445: 
30446: 
30447:                                  Tololl.en y. m.: . Kiertävien kotiapulaisten koulutuksen jär-
30448:                                     jestämisestä.
30449: 
30450: 
30451:                                       E d u s k u n n a ll e.
30452: 
30453:     TaJkam,aina ja salojen sydämissä asuvien        Vaikkapa he kaikki eivät aina sopisikaan
30454:  pi~nvHj~lijäiu    ja muiden vähävaraisten          virallisiin lomakoteihin, niin yiksinään työstä
30455:  suurten perheiden &idit ovat aina ikanta-          vapautuminen jo :;;inänsä olisi !hyödyllistä,
30456:  neat ras~ainl.man kuorman. Heistä useat,            ja virkistyspaikkoja ainakin kesäisin luuli-
30457:  kuten p~rb.eelliset sotalesketkin, ovat vii-       simme löytyvän tarpeen mtrkaan, kunhan
30458:  meksi kuluneiden SJ11kkien vuosiep. tuoman         vain huolilta voisivat olla vapaita.           ·
30459:  m~l'>heen ja aina jatk,qvasti yötä-päivää ikes-       Tilapäinen kodinhoitaja on hyvä ja luo-
30460:  tänoon työn ra.sittam,ina nääntymäisilljiän.       tettva vasta sitten, kun rehellinen ja tar-
30461:  :Miehinen mieskin ikäsittiiii,, mitenkä suuret     mokas nainen on koulutettu sellaiseksi.
30462:  ovttt yleensäkin äitien velvollisuudet, joita         Aikaisemmin melkoisesti samasta asiasta
30463:  he kuiten:kaan, juuri äiteinä, eivät tahtoisi      eduskunnalle jättämärome toivomusaloitteen
30464:  unohtaa. Mutta lkup. ei ole varaa palkata          johdosta työväenasiainvaliökunta hylkää-
30465:  kotiapulaisia, niin kuinb - äitien hyvästä         viissä mietip.nössään puoltaa ajatusta, mutta
30466:  tahdosta huolimatta - void~an odottaa,             samalla vetoaa sellaisten järjestöjen toi-
30467:  että lasten 'kunnollinen hoitaminen j11 kas-       mintaan, joiden toimialaan asian hoito valio-
30468:  vattaminen kaikissa tilauteissa voisi olla         k~nnau mielestä sop.isi. ~ Em:rqe kniten-
30469:  mahdollista, ~wska kiireiden lisäksi m~rtu­        k!lan ole 4uomanneet tulosten kulikeutuvan
30470:  neet mielet ja väsymykset asettavat elilteitä.     sinne, missä ensiksi apua :tarvittaisiin.
30471:  Siis myöskin lasten tulevaisuuden ja yhtei-       :F;mroe tahdo kieltää, etteivätkö eräät jär-
30472:  nn edun nimessä olisi heti ryhdyttävä en-         jestöt, ta.i liitot edellisen aloitteemiUe edQii-
30473:  tietä tal'mdklkaampiin 'toimenpiteisiin väsy-     lmnmdle jättämisen jälkf)en olisi jot~Ykin
30474:  neiden äitien olotilan parantamiseksi, ja         yrittäneet mivontaamme ~untaan, ml}tta
30475: ybi keino olisi loma-aikojen järjestä,minen.       jos yksinomaan näin alussa vapaase~m tpi-
30476:  · 'Viime aikoina on ryhdytty pääasiassa           mintaa.n luQtetaan, niin liian monet pitkät
30477:  Lomaliiton toimesta ,perustamaan loonakyliä,       vuodet vieriilltäi\., ennenkuin kotiapulaisia
30478: vi:rildstya- ja lepolroteja, joihin takamailla     ilmaantuu s3-1Qseud1lille likikään tarpeellista
30479: asuvatkin rasittuneimmat äidit ehltä vuo-          määrää. Jos valti<l avusta~i järjestöjä. niin
30480: ronsa mukaan saattaisivat olla tervetulleita;      runsam;ti, että se voi$i niitä ve~voittaa levit-
30481: mutta kuinka se juuri enimmän lepoa tar-           tämään· toimintaansa tarpeellisin mitoin,
30482: vitsevien kohdalla on mah4<>Uista~ Kun             niin ehkä se asiaa auttaisi. Mutta ainakin
30483: lapset ovat pieniä, niin kenen hoitoon jäte-       yhdessä valti~h låakUiuh toimivassa oppilai-
30484: tään koti? Kaka on se luotettava, joka hoi-        toksessa pitii~i alUksi !i!UOrittaa malliope-
30485: taa mahdollisesti ·olevan· kar~~n, turvatto-       t"llåta. · S~l!la ·~~i · j~Jestettävä ikierto-
30486: mat lapset, kovassa työssii vll~yneen isän ja      sulitlnitelblat ·ja muut (!~valmistelut koti-
30487: tekee muut hyvin monhriutkaiset ep1ännä,lle        apulaisten, eli ko'tisiiarte:A, toimintaa var-
30488: kuuluvat taloustyöt niin hyvin, että. em'ih1tä     ten.
30489: uskaltaisi poistua kotoaan tositurvallisin            Tuntuu luonnolliselta, että kunnolliset
30490: mielin1 Näille äidei:1le vuosiilltainen parin-     apulaiset toimisivat vähävaraisissa kodeissa
30491: kin viikon ltosivap.aa loma <tekisi hyvålä.        valtion palkkaamina.
30492:                                     X,47.- T~lonen y. m.
30493: 
30494:   Edellä olevan perusteella sekä viitaten              olisiko uusi koulu perustettava tahi
30495: v. 1939 eduskunnalle jättämäämme toivo-                mikä entinen oppilaitos voitaisiin so-
30496: musaloitteeseen N :o 59, ehdotamme edus-               pivimmin järjestää kiertävien koti-
30497: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                      apulaisten kouluttamista varten, sekä
30498:                                                        ryhtyisi muihin asian vaatimiin toi.
30499:         että hallitus kiireellisesti harkitsisi,       menpiteisiin.
30500:     Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1947.
30501: 
30502:                 J. F. Tolonen.                               Samuli Tervo.
30503:                 Edvard Pesonen.                              Alpo Lumme.
30504:                                          Urho Kulovaa.ra..
30505: '666
30506: 
30507: X,4s. -    Toiv. al. N :o 309.
30508: 
30509: 
30510: 
30511: 
30512:                                  Simonen y. m.: Valtionrautateiden Oulun konepajalla val-
30513:                                     litsevien epäkohtien korjaamisesta.
30514: 
30515: 
30516:                                      E d u s k u n n a 11 e.
30517: 
30518:    Valtion rautateiden Oulun ikonepaja on           Puuttumatta enempää yksityiskohtiin voi-
30519: jo vanha ja sille on ominaista vanhojen           daan yleisenä toteamuksena mainitulta ko-
30520: teollisuuslaitosten epäkohdat. Sen monista         nepajalta sanoa, että sen eri osastot ovat
30521: puutteellisuuksista mainittakoon erikoisesti      aivan liian ahtaita, ikylmiä, kosteita ja pö-
30522: seuraavat:                                        lyisiä. Käymälöitä on liian vähän. Pesu-
30523:    Puupuolella korjataan noin 2,400 vaunua        ja· pukuhuoneita olisi saatava lisää. Ilman-
30524: vuosittain, mutta jos osastoa laajennettai-       vaihto- ja tuuletuslaitteet puuttuvat mel-
30525: siin voitaisiin siellä korjata sadottain enem-    kain kokonaan. Valaistukseen olisi saatava
30526: mänkin. Nyt ei si~äJ vorda korj,ata kaikkia       pikaisesti korjauksia ja monenlaisiin mui-
30527: korjruttavaksi :tuotavia vaunuj'a, vaan on        hin korjauksiin olisi pikaisesti ryhdyttävä.
30528: niistä sadoittain joka vuosi kuljetettava Pa-      Onkin vain lopuksi sanottava että nämä
30529: silaan korjattavaksi, mikä merkitsee suurta       epäkohdat ovat olleet valtiovallan tiedossa
30530: alja.n ja työvoiman huklwua.                      jo niin kauam, johtamatta korjauksiin, että
30531:                                                   eduslrunnalla näyttää olevan syytä puuttua
30532:    Veturien korjauskanavat ovat seihlaisia,       asiaan. Missään tapauksessa ei suunnitel-
30533: että vesi ei niistä mene pois, mistä syystä       lun ja joskus rakennettavan uuden kone-
30534: työskentely niissä on tavattoman epäter-          pajan odottaminen saa muodostua esteeksi
30535: veellistä ja vaivaloista.                         nykyisessä konepajassa vallitsevien työn-
30536:     Liepäosasto on tavattoman vetoinen ja         suoritusta ja työläisten olosuhteita koske-
30537: kostea. Savu ei myöskään mene sieltä pois         vien epäkohtien korjaamisessa, vaan olisi
30538: muutoin kuin ovien, jotka työaikana on pi-        niihin ryhdytltävä kiireeNisesti.
30539: dettävä auki, ilmutta. Tämän osaston vie.-           Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
30540: cressä sijaitseva sähköhitsauskoppi on niin-      dotamme eduskunnan pä:ätettäväksi ~toivo­
30541: ilmäln vetoinen ja kostea. Siihen ei !lisäksi     muksen,
30542:  tule päivänvaloa ollenkaan, joten pitempi-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30543: aikainen työskentely siinä rasittaa tavatto-              toimenpiteisiin    valtionrautateiden
30544:  masti silmiä. Koppi olisi siirrettävä toiseen            Oulun konepajalla vallitsevien epä-
30545:  paikkaan.                                                kohtien korjaamiseksi.
30546:           Helsingissä he1mlliuun 12 päivänä 1947.
30547: 
30548:                   Heikki Simonen.                              H. S. Pesonen.
30549:                   Valto Käkelä.                                Eino Raunio.
30550:                   Kauko Andersson.                             Eetu Karja.la.inen.
30551:                   Juho Kuittinen.                              Onni Peltonen.
30552:                                                                                            667
30553: 
30554: X,49. -   Toiv. al. N:o 310.
30555: 
30556: 
30557: 
30558: 
30559:                                 E. Nurminen y. m.: Vuoden 1918 sodassa punaisten puo-
30560:                                    lella kaatuneidern sotilO!iden varattomien leskien elii.ke-
30561:                                    oikettden palauttamisesta.
30562: 
30563: 
30564:                                      E d u s k u n n a 11 e.
30565: 
30566:     Sosiaalinen ajattelutapa on viimeksi ku-      korvauksen, sillä kahta eläkkeenluontoista
30567: luneina vuosina ilahduttavasti !lisääntynyt       huoltoavustusta ei samalle henkilölle val-
30568: niidenkin väestöpiirien keskuudessa, joille       tion varoista suoriteta.
30569: se aikaisemmin oli vierasta. Sen mukaisesti          Tämä on vaikuttanut erittäin masenta-
30570: on sosiaalinen lainsäädäntökin maassamme          vasti asianomaisten leskiäitien mielentilaan.
30571: jatkuvasti kehittynyt huolimatta suurista         Samalla kuin he menettivät poikansa, me-
30572: taloudellisista y. m. vaikeuksista. Niinpä        nettivät he lisäksi oikeutensa nauttia aikai-
30573: säädetyt huoltoeläkkeetkin kovimpien koet-        semmin heiHe lain saHimaa huoiltoeläkettä.
30574: telemuksien alaiseksi joutuneille kansalai-       Menetetystä pojasta tuleva huoltoeläke ei
30575: sillemme ovat omiaan jossain määrin ke-           kykene korvaamaan sitä taloudellista ja mo-
30576: ventämään heidän taloudellisia huoliaan ja        raalista tukea, jota elossa oleva poika,
30577: antamaan heille eräänlaista turvallisuuden        myönteisessä tapauksessa, olisi voinut äidil-
30578: tunnetta yhteiskunnan osanotosta ja tuesta        leen vanhuuden päivinä antaa.
30579:  heidän vaikeuksissaan.                              Kun eten:kin sosiaalisen lain kirjain pi-
30580:     V. 1918 sodan punaisten puolella kaatu-       täisi saada humaanisesti ja oikeudenmukai-
30581: neiden leski-en ~läiketltä tervehdittiin tyydy-   sesti palvelemaan ihmistä, olisi tarpeellista
30582: tyksellä vaikka se tulikin monen kohdalla         nyt kyseessä olevien tapausten kohdalla
30583:  liian myöhään ja pitkän odotusajan jäl-          harkita, eikö nykyistä käytäntöä voitaisi
30584: keen.                                             sikäli muuttaa, että asianomaisille leskille,
30585:     Äskeisten sotien onnettomuudet ovat kui-       jotka ovat menettäneet heitä huoltaneen
30586:  tenkin jälleen kohdanneet näitä!kin leskiä,      poikansa ja elävät vaikeissa taloudellisissa
30587:  jollloin he ovat menettäneet joko yhden tai      olosuhteissa voiitaisiin suorittaa sotataP'a-
30588:  useampia miehiksi varttuneista pojistaan,        turmakorvauksen ~isäksi n. s. punliliisten
30589:  joita he naisen pienillä tuloilla ja itse mitä   leskien huoltoeläke.
30590: suurimpien kieltäytymisten a~laisena eläen,          Edelläolevaan viitaten ehdotammekin
30591:  erittäin vaikeissa olosuhteissa, ovat huolta-     eduskunnan .päätettäväksi toivomuksen,
30592:  neet ja kasvattiWileet isän sortuessa v. 1918
30593:  sodassa. Ne lesket, jotka vielä ovat elossa,                että hallitus toimittaisi tutkimuk-
30594:  ovat jo iäikkäi:tä sekä useimmat heistä sai-              sen, mitä mahdollisuuksia olisi v.
30595:   raita ja työkyvyttömiä, joten heidän koh-                1918 sodan punaisten puolella kaatu-
30596:  dallaan poikien elatusapu olisi ollut välttä-             neiden sotilaiden leskien, jotka elä-
30597:  mätön.                                                    vät puutteellisissa olosuhteissa ja
30598:     Nyt kuitenkin yleisen käytännön mukai-                 jotka äskeisissä sodissa menettämis-
30599:  sesti ovat he lisäksi menettäneet oikeutensa             'tään pojistaan saavat sotatapaturma-
30600:   leskieläkkeeseen, koska he jo saavat val-                korvauksen, eläkeoikeuden palautta-
30601:  tiolta kaatuneesta pojastaan sotatapaturma-               miseksi.
30602:           Helsinigssä 12 päivänä helmikuuta 1947.
30603: 
30604:                   Elli Nurminen.                               Juho Pyy.
30605:                  Martta. Salmela-Järvinen.                     A. K. Paasivuori.
30606:                                             Va.lfrid Eskola.
30607: 668
30608: 
30609: X, 5o, -    Toiv. al. N :o 311.
30610: 
30611: 
30612: 
30613: 
30614:                                   Hukari y. m.: Punakaartilaisten leskille myönnettyjen eläk-
30615:                                     keiden suorittamisesta taannehtivasti.
30616: 
30617: 
30618:                                         E d u s k u n n a 11 e.
30619: 
30620:    Oikeuksiin nähden kansamme on men-                lesketkin myöntämällä heille valtioneuvos-
30621: neinä vuosina jaettu kahteen ryhmään.                ton päätöksellä ylimääräiset eliikkeet.
30622: Erittäin räikeänä tämä on ilmennyt vuonna               Kun punakaartilaisten lesket vuodesta
30623: 1918 tapahtumiin osallistuneisiin nähden.            1918 vuoteen 1943 joutuivat kärsimään
30624: Onhan tunnettua, että ne, jotka taistelivat          mitä suurinta vääryyttä, koska he eivät ole
30625: työläisten puolella, eivät ole saaneet niitä         saaneet alusta asti eläkettä kuten valkokaar-
30626: oikeU'ksia, joita on annettu porvariston puo-        tilaisten lesket, niin tämä vääryys olisi nyt
30627: lella taistelleille. Sillä kun edellämainitun        !korjattava korvaamalla heille sen, mitä he
30628: vuoden tapahtumissa tuhannet työläiskodit            ovat eläkkeissä menettäneet. Mutta ikos'ka
30629: joutuivat vaille huoltajaa perheenpään kaa-          asia vaatii perusteellisempaa tutkimista,
30630: duttua taistelussa tai tullessa teloitetuksi         niin ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
30631: tai nälkään tapetu:ksi vankileireissä, vaimo         toivomuksen,
30632: ja lapset joutuivat mitä suurimpaan ahdin-
30633: koon jo y~ksin elatuksen saamisen suhteen.                     että haUitus kiireeUisesti ottaisi
30634: Yhteiskunta ei heille ojentanut auttavaa                    harkittavakseen kysymyksen siiti~,
30635: kättä, 'Punakaartilaisen leskeä ei silloin pi-              voitaisiinko ja missä m,OOrin myöntaa
30636: d{.lltlty ihmisenä. Sensijaan vailkokaar,tilaisten          vuoden 1918 punakaartilaisten les-
30637: leskille alettiin heti ma:ksaa eläkettä. Vasta              kille vuonna 1943 myönnetyt eläk-
30638: vuonna 1943 ·huomioitiin punakaartilaisten                  keet taannehtivasti.
30639:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
30640: 
30641:            Juho Hu:Qri.                 Mikko Järvinen.               Tyyne Tuominen.
30642:                                                                                                       669
30643: 
30644: X,51. -   Toiv. al. N:o 312.
30645: 
30646: 
30647: 
30648: 
30649:                                   Hukari y. m.: Korvauksen suorittamisesta taannektivasti
30650:                                     vuoden 1918 sodassa punaisten puolella invaliidiksi tul-
30651:                                     ld'lle.
30652: 
30653: 
30654:                                        Ed u sk un n a 11 e.
30655: 
30656:    Punaiset invaliidit joutuivat olemaan             hallitus lakikasi maksamasta korvausta niille
30657: aina vuoteen 1941 ami kaikkea yhteiskun-             suomalaisill'e, jotka olivat Viron taisteluissa
30658: JJ:allista tukea vailla. Tämä on !heille ai-         invaliideiksi tulleet. Kun tällainen peri-
30659: heuttanut erittäin suuria vaikeuksia ja ikäx-        aate :on aikaisemmin hyväJksytty oikeaksi
30660: simy<ksiä, jopa niin suuria, että ne ovat            henkilöihin nähden, jotka ovat vieraalla
30661: heidän elämäänsä vieläkin painamassa. Yli-           m~mperä:llä ja vieraissa asioissa joutll1leet
30662: määräinen elä:ke, minkä he nyt saavat, ei            invaliideiksi, niin vuoden 1918 punaiset
30663: ole verrattavissa edes valkoisten puolella           invaliidit on katsottava monin verroin oi-
30664: invaliideiksi tulleiden eläkkeeseen eikä             keutetuimmiksi saamaan taannehtivan kor-
30665: voida pitää korvauksena vääryydestä, jonka           vauksen.
30666: alaisena he ovat joutuneet :olemaan vuo-             · Kun pienimmänkin taannehtivan !kor-
30667: desta 1,918 vuoteen 1941.                            vauksen saaminen osoittaisi, että punaisilla
30668:    Kasittääksemme olisi oikeuden ja kohtuu-          invaliideille tahdotaan antaa oikeutta ja
30669: den mukaista, että punaisten puolella in-            lmn se myöskin :olisi omiaan poistamaan
30670: vallideiksi tulleet tulisivat korvaukseen            sitä katkeruutta, mikä on kansan ik:eslhm-
30671: Bä:hden• samanlaiseen asemaan kuin valkois-          teen syntynyt .sen johdosta, että punaisia
30672: ten puolella:kin invaliideiksi tu:Ueet. Jotta        invaliide;fa ·kohdellaan huonommin kuin
30673: oikeudenmukaisuus pääsisi vallitsemaan,              valkoisia ja koska se lievittäisi heidän ta-
30674: niin mielestämme punaisille invaliideille            loudellisesti vaikeaa asemaansa, niin edellä
30675: olisi maksetta;va taannehtiva korvaus aina           olevan perusteella esitämme eduskunnan
30676: sitä, lähtien, iJro:n asianol118iset tulivat inva-   hyväksyttäväksi toivolll1l'ksen,
30677: liideiksi~ Sitä, että mei:llä :on taannehtivan
30678: k<u!Vauksen saaminen tunnustettu· oikeaksi                     efJ:tä hallitus kiireelligesti suoritut-
30679: 0$0lttaa se, että ,Viron r~tkeen'' osallistu-                taisi tu~imuksen, missä miiikin· vuo-
30680:  neille ja siellä, invaliideiksi tulleille myön-            den- 191.8· soibts!fa · rw;7llalisten: pooletitt
30681:  nettiin taannehtiva korvaus valtion varoista               i:wu6Uidiksi tuUeiUe oliisi malw#(1!Va
30682:  vuonna 1941 aina siitä lähtien, kun Viron                  taannektivaa korvausta.
30683:           Helsingissä 14 päivänä !helmikuuta 1947.
30684: 
30685:                    Juho lf\llmri;
30686: 670
30687: 
30688: X, 52. -    Toiv. al. N :o 313.
30689: 
30690: 
30691: 
30692: 
30693:                                   Miettunen y. m.: Työvoiman ohjaamisesta metsäajot{)ihin.
30694: 
30695: 
30696:                                       Eduskunnalle.
30697: 
30698:    Pohjois-Suomen metsäajomiesten keskuu-        on varattu työtä, saisivat he ottaa työvoi-
30699: dessa on kuluvan talven aikana herättä-          maa paikallisen väestön ulkopuolelta. Käy-
30700: nyt suuressa määrin tyytymättömyyttä se          tännössä tämä järjestely tuskin olisi kovin-
30701: seikka, että metsäajotöihin on siirtynyt         kaan vaikea, kun ajotöihin pyrkivien olisi
30702: hevosmiehiä huomattavassa määrin eteläm-         hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus miten kauan
30703: pää, paikkakunnan omien metsäajomiesten          he voivat ajotyöhön osallistua ja näiden
30704: jäädessä työttömiksi. Metsäajojen puut-          ilmoitusten perusteella tehtäisiin kunnit-
30705: teeseen on vaikuttanut suurelta osalta ha!k-     tain ja maa:kunnittain tilastot tarjolla ole-
30706: kuumiesten puute ja lisäksi se, että hevo-       vasta työvoimasta ja toisaalta työvoiman
30707: sia Pohjois-Suomeen on hankittu aikaisem-        tarpeesta. Ainakin niin kauan kun rehn-
30708: paa runsaammin, mutta nämäkään syyt              tilanne on niin vaikea kuin se on nykyi-
30709: eivät poista tyytymättömyyden aihetta            sin, tuntuisi tämäntapainen suunnitelmal-
30710: siinä suhteessa, että oman maakunnan run-        lisuus tarpeen vaatimaita ja huomioonot-
30711: saasta metsäajotyövoimasta huolimatta on         taen siten yleiseltä ja ajomiesten kannalta
30712: edellisen talven ajoansioiden houkuttele-        saavutettavan edun, olisi tällainen järjes-
30713: mana pohjoisille työmaille siirtynyt ajo-        tely puolustettavissa myöskin jatkuvasti.
30714: miehiä etelämpää, jossa ajomiehistä on              Edelläolevan perusteella esitämme kun-
30715: ollut jopa puutettakin. Työvoiman käytön         nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
30716: kannalta ei voi olla tarkoituksenmukainen        muksen,
30717: sellainen asiain tila, joka tänä talvena on
30718: syntynyt.                                                 että hallitUs ryhtyisi metsäajotöi-
30719:    Jotta vastaisuudessa vältyttäisiin saman-            den järjestelyssä tarkoituksenmu-
30720: laisilta virheiltä, olisi tarpeellista puuta-           kaisiin toimenpiteisiin tarvittavan.
30721: vara~ajoja    järjestävät yhtiöt ja valtion             työvoiman työmaille ohjaamiseksi
30722: hankkijat velvoittaa selvittämään missä                 m.etsäajomiesten ja yleisen edun
30723: määrin paikallista ajotyövoimaa on tarjolla             kannalta parhaalla tavalla.
30724: ja vasta sen jälkeen, kun tälle työvoimalle
30725:            Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
30726: 
30727:                    Martti Miettunen.                        Eemil Pääkkönen.
30728:                    Antti A. Koukkari.                       Markus Niskala.
30729:                                          M. 0. Lahtela.
30730:                                                                                            671
30731: 
30732: X,ös. -   Toiv. al. N :o 314.
30733: 
30734: 
30735: 
30736: 
30737:                                 Muikku y. m.: Pitkämatkaisten metsätyöläiste,n matkojen
30738:                                   aiheuttamien työajan menetyksen sekä majoitus- ja kyy-
30739:                                   tikustannusten korvaamisesta.
30740: 
30741: 
30742:                                       E d u s kunnalle.
30743: 
30744:    Metsä- ja uittotyöt, suoritetaan maas-       heikomman tuloksen, kun lähempänä asu-
30745: samme suurimmaksi osaksi asumattomilla          vat. Edellämainittu epäkohta on aiheut-
30746: seuduilla.   Tästä johtuen työntekijät,         tanut oikeutettua tyytymättömyyttä työn-
30747: jotka joutuvat hankkimaan toimeentulonsa        tekijäin keskuudessa ja toivotaan sii-
30748: metsä ja uittotyöllä, ovat pakoitetut mat-      hen saavan korjaus. Korjaus voitaisiin
30749: kustamaan, kymmeniä, vieläpä satojakin          tehdä m. m. siten että työnantaja velvoi-
30750: kilometrejä, päästäkseen työmaalle aiheu-       tettaisiin maksamaan pitempien matkojen
30751: tuen tästä työntekijälle menetystä, huk-        takaa saapuneille työntekijöille kohtuul-
30752: kaan menneiden työpäivien ja lisäksi mat-       linen korvaus matkapäivistä ja kyyditys-
30753: kasta aiheutuneiden matkakustannusten           kustannuksista sekä menosta että paluusta.
30754: muodossa. Ajomiehet joutuvat monissa            Korvaus voitaisiin maksaa esim. työmaalta
30755: tapauksissa menettämään yhden päivän            määrättyä matkaa kauempaa saapuneille
30756: päästäkseoo ilähimmälle rautatieasemalle.       työntekijöille ja luonnollisesti muutoinkin
30757: Saatuaan järjestetyksi hevoselle ja ajo-        määrätyin ehdoin. Asian käytännöllisessä
30758: peleille kuljetuksen jatkuu matka sitten        hoitamisessa voisivat olla mukana metsä-
30759: rautateitse mahdollisimman lähelle metsä-       töiden välitystoimistot, joita nykyisin on
30760: työmaata ollen tämäkin aikaa ja rahaa           jo melkein kaikkialla metsärikkailla seu-
30761: kysyvää. Loppu matka joudutaan teke-            duilla maassamme. Metsätyövälitystoimis-
30762: mään ilman järjestettyä kyyditystä, ollen       tot voisivat samalla saada entistään pa-
30763: jokaisen työmaalle pyrkijän itsensä valit-      remmin kosketuksen työntekijöihin an-
30764: tava ne keinot, miten matkasta voi par-         taakseen ohjeita, missä työmaalla kulloin-
30765: haiten selviytyä. Kun sitten työsuhde on        kin on työntekijöistä enimmin kysyntää
30766: päättynyt, toistuu samat vaikeudet pala-        ja täten työntekijät välttyisivät aiheetto-
30767: tessa takaisin kotiseudulle, ollen takaisin     milta matkusteluilta.
30768: paluu, useimmiten vieläkin vaikeampaa,             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
30769:  kun työmaalle matkustaminen, koska työ-        eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
30770: suhde tavallisimmin päättyy esim. metsä-
30771: hakkuissa ja ajoissa vasta kelirikon tul-                   että hallitus antaisi kiireellisesti
30772:  tua.                                                    Eduskunnalle lakiesityksen metsä-
30773:    Kun pitkien matkojen takaa metsätyö-                  työnantajain velvoittamiseksi korvaa-
30774: maille hakeutuneille työntekijöille ei jo                maan pitkälmatkaisten työntekijäinsii
30775:  edellämainittuja työajan menetyksiä ja                  kotiseudulta työmaalle ja kotiseu-
30776:  matkakustannuksia korvaa työnantaja mis-                dulle taJcaisin paluusta aihewtuneet
30777:  sään muodossa, niin joutuvwt kauempaa :tul-             :työajan menetykset sekä majoitus. ja
30778:  leet työntekijät aina saamaan työstään                  kyytikustannukset.
30779:      He~lsingissä   8 päivänä helmikuuta 1!}47.
30780: 
30781:                     Otto Muikku.                             Penna Tervo.
30782:                     Juho Karvonen.                           Beikld Simonen.
30783:                     Edvard Pesonen.                          B. S. Pesonen.
30784:                                          Valto Käkelä.
30785:                            ••         ••
30786: VALTIOPAIVAT
30787:                  19 4 7
30788: 
30789:             LIITTEET
30790:                      XI
30791: 
30792: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETIT
30793:           TOIVOMUSALOITTEET
30794: 
30795: 
30796: 
30797: 
30798:                HELSINKI 1947
30799:          VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
30800: 
30801:                                            85
30802: Sotalaitoksen lakkauttamista, sotakoulutusta, puolustusmäärärahoja
30803:             ja asevelvollisia koskevia toivomusaloitteita.
30804:                                                                                           677
30805: 
30806: XI,t. -   Toiv. al. N:o 310.
30807: 
30808: 
30809: 
30810: 
30811:                                 Turunen y. m.: Suunnitelman valmistamisesta sotalaitoksen
30812:                                    asteittaisesta lakkauttamisesta vuosien 1948-1950
30813:                                    aikana.
30814: 
30815: 
30816:                                      E d u s k u n n a ll e.
30817: 
30818:    Toisen maailmansodan rauhansopimukset             Lievää hämmästystä on herättänyt se, että
30819: Saksaa, Itävaltaa ja Japania lukuunotta-           suuret voittajavallat, jotka ennen muita
30820: matta ovat allekirjoitetut ja maailman kan-       ovat vastuussa maailmanrauhan säilymi-
30821: sat odottavat pysyvän rauhankauden alka-          sestä, ovat - ehkäpä kunniallisuussyihin
30822: mista. Realistiset voimat etsivät ulospääsyä      vedoten - voineet hyväksyä jo allekirjoit-
30823: siitä umpikujasta, mihin uusi, kiihkeä va-        tamissaan rauhansopimuksissa hävinneille
30824: rustelujen kausi voisi johtaa. Vaikka tois-       valtioille oikeuden ylläpitää sotalaitosta.
30825: taiseksi ei olekaan tapahtunut mitään rat-        Samoin on hämmästystä herättänyt se, että
30826: kaisevaa asevarustelujen rajoittamisen ja         hävinneet valtiot itse - jopa eräät varsin
30827: yleisen aseistariisumisen hyväksi ja vaikka       kiihkeästikin - ovat vaatineet sotalaitok- -
30828: Yhdistyneet Kansakunnat (YK) paremmin             silleen liikkumatilaa enemmän, mitä laadi-
30829: kuin Turvallisuusneuvostokaan eivät vielä         tut sopimukset ovat sisältäneet. Ovatpa
30830: ole löytäneet yhteistä pohjaa sodanvaaran         suurvallat eräisiin tällaisiin vaatimuksiin
30831: lopulliseksi likvidoimiseksi ja täydellisen       suostuneetkin, niinkuin esim. Suomen osalta
30832: maailmanrauhan turvaamiseksi, odottavat           olemme voineet havaita. Missä määrin tä-
30833: sodan näännyttämät kansat edellämaittujen         mänlaatuinen tendenssi on omiaan edistä-
30834: laitosten onnistuvan tärkeässä tehtävässään .     mään pyrkimystä ehdottomaan maailmau-
30835: .Aika-ajoittain julkisuudessa esiintyneet tie-·   rauhaa.n, tuloo ratkaisevasti riippumaan
30836: dot erikoisesti suurvaltojen jatkuvista va-       tilanteen vastaisesta k~hityksestä.
30837: rustautumishankkeista ovat epäilemättä pro-          Lälltien siitä näkökohdasta, että YK ja
30838: pagandan suuresti liioittelemia eivätkä ne        Turvallisuusneuvosto onnistuvat löytämään
30839: pysty horjuttamaan maaiJman, ikansojen            lähinnä oikeat menettelytavat asevarustelu-
30840: toiveita pysyvän rauhantien löytämisestä.         jen lopettamiseksi ja aseistariisumisen aloit-
30841:  Suurten valtiomiesten esittämät luottamus-       tamiseksi, voidaan pitää oikeana sitä me-
30842: ·ta herättävät Jausunnot ov'wt pystyneet häl-     nettelytapaa, että jokainen maa omasta
30843: ventämään pysyvän rauhan tiellä olevia            aloitteestaan ryhtyy toimenpiteisiin rauhan-
30844:  estoja, vaikka konkreettiset tulokset eivät      politiikan hyväksi. Erikoisesti on tämä nä-
30845:  vielä olekaan selvästi näkyvissä.                kökohta huomionarvoinen pienten valtioi-
30846:     Kysymys maailmanrauhan säilymisestä           den osalta, joille - varsinkin hävinneinä
30847:  on ennen muuta järjestelykysymys, jossa          maina - sotalaitos aiheuttaa liian suuren
30848:  jokaisen valtion ja kansakunnan on saatava        rasituksen ja jotka - järkyttävän mah-
30849:  olla mukana. Ja vaikkapa suuret voittaja-        dollisuuden, kolmannen maailmansodan tek-
30850:  vallat eivät vielä kädenkäänteessä pääsisi-      niillinen ja mwteriaa:linen 1taoota huomioon-
30851:  kään ratkaiseviin tuloksiin, ei pienillä kan"    ottaen - eivät kuitenkaan voisi taata soti-
30852:   soilla ole mitään aihetta epäillen jäädä        lasP<>liittista asemaansa suurten valtioiden
30853:  odottamaan uutta kehitystä. Pienet valtiot       rinnalla.
30854:  voivat omalta osaltaan antaa panoksensa             Ryhtymättä lähemmin selvittelemään
30855:  maailmanrauhan hyväksi ja siten ilmaista         niitä moninaisia tekijöitä, jotka Suomen
30856:  selvän ja ehdottoman rauhantahtonsa.             osalta liittyvät sotalaitoksen kansakunnalle
30857:                             XI,1. -   Sotalaitoksen lakkauttaminen.
30858: 
30859: aiheuttamiin rasituksiin, joiden numerolli-        tuva palkattu henkilöstö joutuisi vaikeuk-
30860: nen tarkkailu ei suinkaan anna lohdullista         siin, vaan tälle tarjoutuisi tilaisuus siirtyä
30861: kuvaa, sekä puuttumatta edelläesitettyä            yhteiskuntaa paremmin hyödyttäviin teh-
30862: laajemmin kysymyksen kansainväliseen puo-          täviin. Tällaiseksi aseteettaiseksi siirtymä-
30863: leen on sot;aJlailtost:a Suomen 'kanna;1ta kui-    kaud~ksi voitaisiin katsoa riittävän kolme
30864: tenkin tarkasteltava ylläesitettyjen yleisten      vuotta, vuodet 1948-1950. Tänä aikajak-
30865: näkökohtien valossa. Tämä asettaa harkit-           sona voidaan myöskin odottaa YK: n ja
30866: tavaksemme kysymyksen: mitä hyötyä Suo-            Turvallisuusneuvoston saavan työnsä rat-
30867: melle voisi olla sotalaitoksen jatkuv~~a           kaisevaan.. käyntiin.
30868: ylläpitämisestä ja kuinka Suomi, voisi. ed~s­         Kysymys siitä, millä tavoin esim. maan
30869: auttaa yleistä rauhanpyrkimystä samalla            yhteiskunnallisen järjestyksen ja maan ra-
30870: vapautuen sotalaitoksen kansantaloudel-            jojen tulli- ja valtiopoliittinen valvonta on
30871: lemme aiheuttamasta rasituksesta. Olisi            sotalaitoksen lakkauttamisen jälkeen järjes-
30872: kenties liiallista pasifismia vaatia yht 'ä:k-     tettävä, on puhtaasti poliisi- ja rajavartio-
30873: kistä ja ikertakaikkista sotalaitoksen lak-        laitosta koskeva kysymys. Laajennettu raja-
30874: kauttamista ennen yleismaailmallisten rau-         vartiolaitos ja riittävän suuri turvallisuus-
30875: hanpoliittisten linjojen hahmoittumista.            poliisi, samalla kun niiden kansantaloudel-
30876:  Mutta ·pitäen luonnollisena näiden linjojen       Hnen merkiJtys on. :aivan :toista luo1clma. sota-
30877: löytymistä ja käytännöllisen rauhanpoliitti-        laitoksen kustannuksiin verrattuina, voivat
30878:  sen kehityksen alkamista lähivuosina; ei           tyydyttää rauhallisen ja rauhaarakastavan
30879: Suome~l!le ole mifl!lä,än tavoin mahdotonta         Suomen kansan tarpeet.
30880:  ryhtyä a.steettai,seen ja määräajan sisällä ta-       Kaikkeen edelläesitettyyn viitaten alle-
30881:  pahtuvaan sotalaitoksen poistamiseen. Tämä         kirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat edus-
30882:   ii:nääräaika voisi olla niin pitkä, että lak-     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30883:  kauttamistoimenpiteet sopeutuisivat jousta-
30884:  vasti niin kansainväliseen kehitykseen kuin                 että hallitus viipymättä valmistaisi
30885:  omaan yhteiskuntaelämäämmekin. Näinme-                    suunnitelman sotalaitoksen asteittai-
30886:  n.etellen ei liioin pääsisi syntymään sellaista           seksi lakkauttamiseksi vtwsien 1948
30887:  välitilaa, jona sotalaitoksen piiristä vapau-             -1950 aikan.a.
30888:       Helsingissä helmilmtun 14 päivänä 1947.
30889: 
30890:                   Varma Turunen.                         Väinö Leskinen.
30891:                   Martta Salmela-Järvinen.               A; K. P,a.asivuori.
30892:                   Penna Tervo.                           T.. Bryggari.
30893:                   Juho Pyy.                              Elli Nurminen.
30894:                                          Valfrid Eskola.
30895:                                                                                       679
30896: XI,2. -   Toiv. al. N:o 316.
30897: 
30898: 
30899: 
30900: 
30901:                                Aaltonen y. m.: E1·ityisen meri- ja maasotakoulua edeltä-
30902:                                   vän oppikfntl7tn perustamisesta.
30903: 
30904: 
30905:                                    E d u s k u n n a ll e.
30906: 
30907:   . Käytännössä olevan järjestelmän perus- !keskinäinen suhde .
30908: teella pääsevät meri- ja maasotakouluun          Siksi pitäisimme välttämättömänä sellai-
30909: vain ylioppilaat tai vähintään 7/8 oppikou- sen koulumuodon aikaansaamista armei-
30910: lua käyneet henkilöt. Kun kouluolojemme jassa, joka antaisi mahdollisuuden kansa-
30911: kehittymättömyyden takia vain varakkaim- koulun suorittaneille la:hja;kkaille nuoru'kai-
30912: milla on mahdollisuus vastaavan oppimää- sille täydentää pohjatietojaan suhteellisen
30913: rän suorittamiseen, on siitä seurauksena, lyhyessä ajassa siinä määrin, että he voisi-
30914: että upseeristomme yiliteiskunnalliselta ilro- vat siirtyä opiskelemaan varsinaiseen up-
30915: !koonpanoltaan edustaa varsin suppeata seerilrouluun.
30916: 'kansanosaa.                                     Edellä olevan perusteella ehdotamme
30917:     Kokemus on osoittanut, ettei tällainen va- ~unnioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi .
30918: rallisuuteen perustuva yksinoikeus upseeri- toivomuksen,
30919:  alalle ole mitenkään suositeltava järjestel-
30920:  mä. Se antaa epäpäteville mahdollisuuden                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30921:  hakeutua upseerei1ksi ja ehkäisee lahjakkai-         siin sellaisen puolustusvoimien oppi-
30922:  den, mutta varattomien miesten pääsyn so-            koulun perustamiseksi, jaka antaisi
30923:  tilasalalle. :Sitäpaitsi upseerin, joka on läh-      mahdollisuuden lahjakkaille, kansa-
30924:  töisin varwkkaista piireistä, on paljon vai-         koulun käyneille nuorukaisille täy-
30925:  keampi oppia suhtautumaan oi:kealla ta-              dentää tietojaan lyhyemmässä ajassa
30926:  valla kansan syvistä riveistä l&hteneisiin           niin, että heidät voitaisiin hyväksyä
30927:  alaisiinsa kuin sen, joka ·on itse elänyt hei-       meTi- ja maasotaKouluun samoin
30928:  dän elämäänsä. Upseerien asenteesta ja               edellytyksin kuin 7 luokkaa 8-luok~
30929:  suhtautumisesta riippuu myöskin ratkaise-            kaista oppikoulua käyneet.
30930:  vasti, minkälainen on kansan ja armeijan
30931:      Helsingissä helmikuun 12 pä.~vänä 1947.
30932: 
30933:                  Aimo Aaltonen:                              Sulo Mu~ii.    ,
30934:                  Eino Tainio.                                4:ntto Pl"Qnnila,
30935:                  Nestori Nunninen.                           Eino Kujanpää.
30936:                                        Vilho Lehtonen.
30937: 680
30938: 
30939: Xl,s. -     Hemst. mot. N:o 317.
30940: 
30941: 
30942:                                  A. K. Wirtanen: Angående radikal nedskär,ning av för-
30943:                                     svarsansla.gen.
30944: 
30945: 
30946:                                      T i ll R i k s d a g e n.
30947: 
30948:     Våren 1945 ingav riksdagsman 0. Pel-             Motiveringen i riksdagsman Peltonens m. fL
30949:  tonen m. fl. en ihemställningsmotion om           m:otion har alltjämt giltighet. Dock kunde
30950:  värnpliktstidens förkortande tili 6 måna-         man tänka sig att en ännu mera radikal
30951:  der, om reformering av försvarsverkets            temporär nedskärning av försvarsutgifterna
30952:  ekonomi samt om demokratisering av offi-          borde kunna 'kombineras med en frigörelse
30953:  cers- och underofficerskåren. Regeringen          av de värnpliktiga för uppgifter, som är
30954:  har sedermera tillsatt en 'kommitte för ut-       av vital betydelse för vårt lands produk-
30955:  redning av försvarsproblemet. Kommitten           tion. Därmed åsyf·tar jag främSrt de pro-
30956:  har t.v. inte avgivit sitt betänkande men         du'ktiva flaskhalsar, som f. n. hämma och
30957:  av förhandsuppgifterna att döma, förefal-         begränsa ökningen av vår exportvolym.
30958:  ler det, som om kommitten skulle vara redo        Självfallet borde denna disponering av de
30959:  att föreslå en avsevärd reducering av värn-       värnpliktiga för produktiva arbetsuppgif-
30960:  pliktstiden liksom också en omreglering av        ter ske fullt frivilligt oeh mot gängse mark-
30961:  försvarsväsendet med: hänsyn till den nya         nadslöner. Ett sådant arrangemang är så
30962:  situation, som för vårt lands vidkommande         mycket mera motiverat som staten påtagit
30963:  blivit resultatet av kriget.                      sig vi'ktiga leveransförpli'ktelser och följaJkt-
30964:     Trots att två och ett halvt år förflutit       ligen är ansvarig för deras fullföljande.
30965: sedan stilleståndet, 'kosta.r vårt försvars'Viä-      Vårt land har under självständighets-
30966:  sen alltjämt mer än två miljarder · mark          tiden offrat avsevärda summor på sin mi-
30967:  pr år. AHdeles bortsett från, hur man tän-        litära beredskap. Vår nyaste historia visar
30968: 'ker sig en framtida reglering av försvars-        oss med önskvärd tydlighet, att vi nu hör
30969:  problemet, är det uppenbart, att vårt fat-        söka oss fram mot en lösning av vårt
30970: .tiga lood med sina ltU!Ilga e:Herkrigsupp-        självständighets- och        trygghetsproblem
30971:  gifter iclre har skäl ~tlt i detta Jäge           längs linjer, som är mindre · militärt be-
30972: nedlägga så stora summor på impro-                 tonade. Vår statsorganisation hör bl. a.
30973:  duktiva ändamål. Detta är helt enkelt             börja 1ä:gna en mer aHvarlig uppmäriksam-
30974: slöseri med statsmedel. Åtminstone tem-            het åt de soeiala och kulturella problemen.
30975:  porärt borde vi redan nu vara redo att            Detta talar för en möjligast kraftig be-
30976:  radikalt nedskära försvarsutgifterna för          skärning av militäranslagen tili förmån för
30977: att därigenom frigöra medel för viktigare          soci al- oeh 'kulturbudgeten, ju förr desto
30978:                                                       1
30979: 
30980: 
30981: ändamål, framförallt sociala oeh 'kulturella,      bättre.
30982: vilka blivit synnerligen eftersatta under             Med hänvisning tili vad som ovan fram-
30983: krigsåren och på grund av inflationens             hållits föreslås., att riksdagen ville besluta
30984: värdeförskjutningar. En sådan temporär             hemst•ä!hla,
30985: reglering kunde tänkas åtminstone för ska-
30986: deståndsperioden. Under tiden kunde man                     att regeringen i brådskande ordning
30987: grundligt överväga den permanenta om-                     måtte före.taga en radikdl, nedskärning
30988: reglering, som naturligtvis måste hli be-                 av fö1·svarsa.nslagen, varvid regerin-
30989: roende av den allmänna utveeklingen i                     gen skUlle pröva möjligheten att låta
30990: världen, vår ställning oeh de uppgifter,                  de värnpliktiga frivilligt och mot
30991: som vårt land eventuellt kan komma att                    gängse ,marknadslöner deltaga i för
30992: bli tilldelat inom det vardande mellanfolk-               landet viktigt produktivt arbete.
30993: liga säkerhetssystemet.
30994: 
30995:           Helsingfors den 14 februari 1947.
30996:                                                                  Atos Wirtanen.
30997:                                                                                             681
30998: 
30999: XI,a. -   Toiv. al. N:o 317.
31000:                                                                                     Suomennos.
31001: 
31002: 
31003: 
31004:                                 A.. K. Wirtanen:     Puolust~tsmäärämhojen    tuntuvasta alen-
31005:                                     tamisesta.
31006: 
31007: 
31008:                                      E d u s k u n n a 11 e.
31009: 
31010:    Keväällä 1945 jättivät edustaja 0. Pel-        tenkin voitaisiin ajatella, että vielä tuntu-
31011: tonen y. m. toivomusaloitteen asevelvolli-        vampi puolustusmenojen väliaikainen alen-
31012: suusajan lyhentämiseksi 6 kuukauteen, puo-        taminen saatettaisiin yhdistää asevelvollis-
31013: lustuslaitoksen talouden uudistamiseksi sekä      ten vapauttamiseen tehtäviin, joilla on
31014: upseeri- ja aliupseerikunnan demokratisoi-        elintärkeä merkitys maamme tuotannolle.
31015: miseksi. Hallitus on sen jälkeen asettanut        Tällä tarkoitamme lähinnä niitä tuotannon
31016: komitean puolustuskysymystä selvittämään.         pullonkauloja, jotka nyt ehkäisevät ja ra-
31017: Komitea ei tähän mennessä ole antanut mie-        joit1Javat vienltivolyymimme ikasvua. On it-
31018: tintöään, mutta ennakkotiedoista päätellen        sestään selvää, että tämän asevelvollisten
31019: tuntuu siltä, että komitea olisi valmis eh-       sijoittamisen tuotannolliseen työhön tulisi
31020: dottamaan asevelvollisuusajan huomattavaa         tapahtua täysin vapaaehtoisesti ja käypiä
31021: supistamista sekä puolustuslaitoksen uudel-       markkinapalkkoja maksaen. Tällainen jär-
31022: leenjärjestelyä huomioonottaen sen uuden          jestely on sitäkin perustellumpaa, kun val-
31023: aseman, johon maamme sodan takia on               tio on sitoutunut tärkeisiin toimituksiin ja
31024: joutunut.                                         on niinmuodoin vastuussa niiden suoritta-
31025:    Vaikka aselevosta on kulunut kaksi ja          misesta.
31026: puoli vuotta, maksaa puolustuslaitoksemme            Maamme on itsenäisyyden aikana uhran-
31027: yhä yli kaksi miljardia markkaa vuodessa.         nut huomattavia summia sotilaallisen. val-
31028: Aivan riippumatta siitä, kuinka puolustus-        meutensa hyväksi. Uusin historiamme osoit-
31029: kysymys tulevaisuudessa aiotaan järjestää,        taa meille kaikella toivottavana selvyydellä,
31030: on ilmeistä, että köyhällä maallamme ei ole       että meidän on nyt etsittävä itsenäisyys-
31031: varaa käyttää suuria summia tuottamatto-          ja turvallisuuskysymyksemme ratkaisu sel-
31032: rniin tarkoituksiin. Tämä on yksinkertai-         laisilta linjoilta, jotka ovat vähemmän soti-
31033: sesti valtion varojen tuhlausta. Ainakin          laallisvoittoisia. Valtiojärjestelmämme on
31034: väliaikaisesti meidän ,pitäisi jo nyt olla        m. m. ryhdyttävä kiinnittämään vakavam-
31035: valmiit tuntuvasti alentamaan puolustus-          paa huomiota sosiaalisiin ja sivistyksellisiin
31036: menoja ja siten vapauttamaan varoja tär-          kysymyksiin. Tämä puhuu puolustusmää-
31037: keämpiin ennen kail~kea sosiaalisiin ja si-       rärahojen mahdollisimman tuntuvan alen-
31038: vistyksellisiin tarkoituksiin, jotka sotavuo-     tamisen puolesta kulttuuri- ja sosiaalisten
31039: sina ja inflation vuoksi ovat jääneet var-        menojen hyväksi, mitä pikemmin sen pa-
31040: sin takapajulle. Tällaista väliaikaista jär-      rempi.
31041: jestelyä voitaisiin ajatella ainakin siksi           Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
31042: ajaksi kun sotakorvauksen maksaminen              kunnan kiireisesti hyväksyttäväksi toivo-
31043: kestää. Sillä aikaa voitaisiin perusteellisesti   muksen,
31044: harkita uudelleenjärjestelyä, jonka tieten-
31045: kin täytyy riippua maailman yleisestä ke-                  että hallittts ryhtyisi tuntuvasti
31046: hityksestä, omasta asemastamme ja niistä                 alentamaan puolttstusmäärärahoja ja
31047: tehtävistä, joita maallemme mahdollisesti                harkitsisi tällöin mahdollisuutta an-
31048: annetaan tulevassa kansainvälisessä turval-              taa asevelvollisten vapaaehtoisesti
31049: lisuusjärjestelmässä.                                    sekä käyvästä palkasta osallistua
31050:    Edustaja Peltosen y. m. aloitteessa esite-            maalle tärkeään tuotannolliseen työ-
31051: tyt perusteet ovat edelleen:kin päteviä. Kui-            hön.
31052:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
31053:                                                                    Atos Wirtanen.
31054: 682
31055: 
31056: XI,4. -    Toiv. al. N :o 318.
31057: 
31058: 
31059: 
31060: 
31061:                                  Muuri y. m.: Lis&yksestä vuoden 1947 tulo- ja menoa·rvioon
31062:                                    asevelvollisten päivärahan korottamiseksi 50 %: lla.
31063: 
31064: 
31065:                                      E d u s k u n n a ll e.
31066: 
31067:   Vuoden 1946 valtion tulo- ja menoar-            saada tukea omaisiltaan, suoriutumaan
31068: viossa eduskunta korotti asevelvollisten          edes välttämättömistäkään menoista, puhu-
31069: päivärahan, hinnoissa tapahtuneen nousun          mattakaan siitä, että olisi mahdollisuutta
31070: johdosta, 100 %: lla, eli sotamiehen päivä-       teatterilipun tai korvikekupin ostoon.
31071: rahan 20 markaksi. Saman suuruisena                  Tosin joissakin j aukko-osastoissa teete-
31072: säilytettiin se myöskin kuluvan vuoden            tään asevelvollisilla paikallista työtä, mutta
31073: vakinaisessa menoarviossa.                        siihen ei läheskään kaikilla ole tilaisuutta,
31074:   Viimeksi suoritetun päivärahakorotuk-           joten sekään ei muuta toiseksi sitä tosi-
31075: sen jälkeen on kuitenkin hinnoissa tapah-         asiaa, että vähempivaraiset asevelvolliset
31076: tunut huomattavaa nousua. Tämä nousu              jQutuvalt pa;lve.lusai~anaan kieltäytymään
31077: on monessa tapauksessa kohdistunut juuri          paljosta sellaisesta, johon varakkaimmilla
31078: sellaisiin menoihin, jotka koskevat asevel-       on mahdollisuus.
31079: vollisia, kuten posti- ja rautatiemaksut,            Vaikka nykyinen rahataloudellinen ase-
31080: teatteriliput y. m. Tästä huolimatta päi-         mamme onkin vaikea, ei se saisi olla es-
31081: väraha on säilytetty ennallaan.                   teenä hintojen nousua vastaavan korOituk-
31082:    Nykyisin sotamies saa päivärahaa keski-        sen aikaansaamiselle asevelvollisten päivä-
31083: määrin 600 markkaa kuukaudessa. Tästä             rahoihin.
31084: summasta, jos kyseessä on tupakoitsija,              Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
31085: menee yksistään korttitupakan ostoon              nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31086: 450--480 markkaa kuukaudessa. Muihin              vomuk.sen,
31087: tarkoituksiin käytettäväksi jää tällaiselta
31088: asevelvolliselta ainoastaan 120-150 mark-                    että hctllit·ns antaisi Edttskunnalle
31089: kaa. On ymmärrettävää, ettei tällä sum-                   esityksen lisäyksestä vuoden 1947
31090: malla kykene, ei varsinkaan sellainen ase-                tulo- ja menoarvioon asevelvollisten
31091: velvollinen, jolla ei ole mahdollisuutta                  päivärahan km·ottamiseksi 50 %:lta.
31092:           Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
31093: 
31094:           Sulo Muuri.                 Nestori Nurminen.             X". Hk.X~uhanen.
31095:           Vilhelm Riihinen.           Yrjö A. Manninen.             Vilho Lehtonen.
31096:           Eino Roine.                 Eino ·Tainio;                 Antto Prunnila;
31097:                                                                                               683
31098: XI,5.- Toiv. al. N:o 319.
31099: 
31100: 
31101: 
31102: 
31103:                                  Lehtonen y. m.: 1'oimenpiteistä puolustuslaitoksen raken-
31104:                                     nusten saattamiseksi yleiseen käyttöön lyhentämällä ase-
31105:                                     veltvollisten palvelusctikaa.
31106: 
31107: 
31108:                                       E d u s k u n n a ll e.
31109: 
31110:    Käytyjen sotien antamat kokemukset              semmekin asettaa meille puolustuslaitoksen
31111: ovat opettaneet, ettei puolustusvoimiin uh-        ylläpitämistä edellyttäviä velvoituksia. Puo-
31112: ratut huomattavat taLoudelliset voimavarat         lustuslaitOiksemme upseeriston ja opetusoh-
31113: ole itsenäisyytemme parhain tae.                   jelmien kansanvaltaistamisella, sekä asevel-
31114:    Taloudellisilla uhraruksilla ja kansamme        vollisten palvelusajan lyhentämisellä kuu-
31115: äärimpään asti aseistamisella ja koulU!!ita-       teen kuukauteen voidaan vastaisuudessa
31116: misella ei 'kuitenkaan voitu poliittisten vir-     siirtyä tähän kansalaistemme toivomaan
31117: heiden ja erehdysten sarjaa korjata, eikä          päämäärään.
31118: lopputulosta parantaa. Päinvastoin. Sotien            Erityisesti on palvelusajan lyhentämisellä
31119: kansallemme aiheuttamat mittaamattomat             nykyisestään suuri merkitys senkin vuoksi,
31120: kärsimykset ja taloudelliset y. m. seuraa-         että tällöin voidaan vapauttaa tilavia ka-
31121: mukset ovat sangen raskaat. Sodissa me-            sarmeja ja ikarnisoonialueita sivilikäyttöön,
31122: netimme kaatuneina yli 82,000 kansalais-           kuten sairaala-, lepokoti-, koulu-, sotaarpo-
31123: tamme, joka kuudestoista 18-45 ikävuoti-           jen ja invaliidien ynnä muuhun toimintaan
31124: sista miehistä, eli yli 50,000 jäi invaliidiksi.   ja erityisesti asuintarkoituksiin, joista ny-
31125: 27,000 vaimoa menetti miehensä ja yli              kyisin on lhuutava puute kaikkiaLla maas-
31126: 50,000 lasta isänsä. Kotinsa menettivät sa-        samme. Sillä armeijamme käytössähän on
31127: dat tuhannet kansalaisemme, kotiseudultaan         rakennuksia aina ollut tarpeettoman paljon,
31128: evakuoitiin yli 420,000 henkilöä. Sotien           joita palvelusajan lyhennyttyä vapautuu
31129: kansallemme tuottamien taloudellisten seu-         ·ed~Lleen, koska asevelvdhliset, joiden luku-
31130: raamusten määrää on vaikea mar.l~kamää­            määrä entisestäänkin supistuu, voidaan kes-
31131:  räisesti määritellä, mrutrt;a. summittaisenikin   kittää vain muutamille vaikka:kunnille.
31132: laskeLman mukaan ovat ne H1hes 400 mil-               Edelliseen viitaten ehdotammekin edus-
31133: jardia markkaa. Krun kaikki tämä, sekä             kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31134: puolustusmenoihin, yli 20 vuoden aikana
31135: uhratut varat huomioidaan, ei ole ihmetel-                    että hallitus ryhtymällä toimenpi-
31136: tävää jos kansamme keskuudessa vallitsee-                  teisiin asevelvollisten palvelusajan
31137: kin vastenmielisyys :koko sotalaitostamme                  lyhentämiseksi kuudeksi kuukaudeksi
31138: kohtaan ja vaaditaan sen lakkauttamista-                   vapauttaisi kasarmi- y. m. rakennuk-
31139: km. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mahdol-                   sia ja alueita luovutettavctksi yleiseen
31140: lista, koska muun muassa rauhansopimuk-                    käyttöön.
31141:      Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
31142: 
31143:          Vilho Lehtonen.          Juho Hukari.            Sulo Muuri.
31144:          Eino Kujanpää.           Aaro Uusitalo.          Antto Prunnila.
31145:          Olga L. Terho.           Tyyne Tuominen.         Juho Mäkelä.
31146:          Esa Hietanen.            Lauri Myllymäki.        Hertta Kuusinen.
31147:          Antti Virtanen.          V. Puumalainen          Aimo Aaltonen.
31148:                       Max Sergelius.             Mauri Ryömä.
31149:                            ••         ••
31150: 
31151: VALTIOPAIVAT
31152:                 19 4 7
31153: 
31154:            LIITTEET
31155:                    XII
31156: 
31157: 
31158: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
31159:         TOIVOMUSALOITTEET
31160: 
31161: 
31162: 
31163: 
31164:              HELSINKI 1947
31165:        VALTIONEUVOSTON Kl.llJAPAINO
31166: Posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta, satamia, rautateitä, maanteitä.,
31167:                siltoja y .m. koskevia toivomusaloitteita.
31168:                                                                                           689
31169: 
31170: Xll,t.- Toiv. al N:o 320.
31171: 
31172: 
31173: 
31174: 
31175:                                Käkelä y. m.: Kaakkoisen t·ajaseudun v·ir·asto-oloje.1~ kor-
31176:                                  jaamisesta posti- ja lennätinhallinnon alalla.
31177: 
31178: 
31179:                                     E d u s k u n n a 11 c.
31180: 
31181:    Syksyllä vuonna 1944 Suomen ja Neu-           kcen vuoksi asuntopula Lappeenrannassa
31182: vostoliiton välillä tehdyn välirauhan jäl-       on ollut vaikeampi kuin monessa muussa
31183: keen jouduttiin Kaakkois-Suomen liikenne-        sisämaakaupungissa.
31184: ja virasto-olot järjestämään uudelleen.             Poistaakseen kaupun~n virasto-oloissa
31185: Nykyisen kaakkoisen rajaseudun asema             todettuja epäkohtia Lappeenrannan kau-
31186: taloudellisessa, hallinnollisessa ja liiken-     punki tarjosi vuoden 1945 keväällä val-
31187: teellisessä suhteessa muuttui kokonaan           tiolle erinomaisella paikalla . kaupungin
31188: uudeksi. Muun muassa monet aikaisem-             keskustassa sijaitsevaa rakentamatonta
31189: min Viipurissa sijainneet valtion siviili-       tonttia käytettäväksi lähinnä posti- ja len-
31190: virastot ja niihin verrattavat laitokset oli     nätinkonttorin sekä paikallisen puhelin-
31191: pakko väliaikaisesti sijoittaa kiireessä saa-    keskuksen ja kaukolinjakeskuksen ra-
31192: tavissa oleviin tiloihin. Keskeisen ase-         kentamista varten. Valtio ei kuiten-
31193: mansa vuoksi jäljelle jääneessä osassa sil-      kaan tähän mennessä ole antanut vas-
31194: loista Viipurin lääniä Lappeenranta oli          tausta tähän tarjoukseen. Mainitulle noin
31195: luonnostaan sopiva monien virastojen             1,500 m2 suuruiselle tontille olisi mah-
31196: uudeksi keskuspaikaksi. Sinne siirtyivät-        dollisuus sijoittaa samaan rakennusryh-
31197: kin m. m. tie- ja vesirakennuspiirin ja          mään posti- ja lennätinkonttori sekä pu-
31198: läänin maanviljelysseuran virastot ja lai-       helinkeskukset, minkä lisäksi tontille voi-
31199: tokset. Sen lisäksi J.1appeenrannassa jo         taisiin rakentaa virastotilat esim. tie- ja
31200: aikaisemmin olleita siviilivirastoja joudut-     vesirakennuspiirin toiroistoille ja muille
31201: tiin lisääntyneen työmäärän ja uusien teh-       virastoille, joiden toimipaikaksi Lappeen-
31202: tävien vuoksi laajentamaan. Niinpä ha-           ranta on sovelias. Jollei valtio varaa
31203: jallaan sekä epätyydyttäv'issä ja ahtaissa       edellä mainittua tonttia näihin tarkoituk-
31204: oloissa jo aikaisemminkin toimineet posti-,      siin, on vaara tarjolla, että asia on myö-
31205: lennätin- ja puhelinlaitokset saivat liiken-     hemmin paljon vaikeampi jär,jestää.
31206: teen laajentuessa - m. m. N euvostoliit-            Edellä olevaan viitaten ja kun - rau-
31207: toon suuntautuvan puhelinliikenteen vuoksi       hansopimuksen tultua allekirjoitetuksi -
31208: - uus~a tehtäviä, puhelinteknikkopiirin          rajaseudun virasto-olot vaativat uudelleen-
31209: hallinto siirtyi osittain Lappeenrantaan         järjestelyä, kunnioittaen ehdotamme edus-
31210: j. n. e. Kun kaupungissa on jo aikaisem-         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
31211: minkin ollut valtion siviilivirastoja, on
31212: virastojen käyttöön ollut pakko varsinais-               että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31213: ten virastotilojen puuttuessa ottaa suu-                toimenpiteisiin Suomen kaakkoisen
31214: ressa määrässä myöskin yksityisasuntoja                 rajaseUdun virasto-oloissa havaittu-
31215: siitä huolimatta, että sotien aiheuttamien              jen epäkohtien poistamiseksi.
31216: asuntomenetysten ja siirtoväen muuttoliik-
31217:      Helsingissa 15 päivänä helmikuuta 1947.
31218: 
31219:                 Valto Käkelä.                                 A. K. Paasivuori.
31220:                 Juho Pyy.                                     Elli Nurminen.
31221: 
31222:                                                                                             87
31223: 690
31224: 
31225: XII,z. -    Toiv. al. N :o 321.
31226: 
31227: 
31228: 
31229: 
31230:                                   Pääkkönen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
31231:                                      a1'Vioon maaseudun postitalojen mkentatnista varten.
31232: 
31233: 
31234:                                       E d u s kunnalle.
31235: 
31236:    Tunnettu asia on, että posti- ja valtion-       viimeisimpänä uutena tehtävänään verojen
31237: puhelinliikenne on viime vuosien aikana            kannon, mikä lisää muutenkin nopeasti
31238: kasvanut moninkertaisesti. Varsinkin siir-         paisuvaa siirtoliikettä varsin huomatta-
31239: toliikenne on lisännyt sen työtaakkaa ta-          vasti. Mainittakoon samalla, että valtiolle
31240: vattomasti ja muodostanut posti- ja len-           varsin edullinen ja merkittäväksi kasva-
31241: nätinlaitoksesta muutamassa vuodessa ta-           nut postiautoliikenne kärsii tarpeellisten
31242: vattoman suuren rahalaitoksen. Luonnol-            talli- ja verstastilojen puutetta. Kymme-
31243: lisena seurauksena kaikesta tästä on ollut,        nien miljoonien markkojen kaluston hoito
31244: että virkakuntaa ja kalustoa on pitälllyt li-      on väkisinkin puutteellista eikä liikennettä
31245: sätä vastaavasti. Vä1hämättömästi tarvit-          voida pitää yllä sillä teholla kuin se var-
31246: tavien lisävirkatilojen hankkiminen on             sinkin maaseudun olojen kannalta olisi
31247: osoittautunut useimmissa tapauksissa mah-          suotavaa. Näin ollaan tilanpuutteen takia
31248:  dottomaksi, ja niin on varsinkin maaseutu-        posti- ja lennätinlaitoksessa nopeasti jou-
31249: postitoimipaikoissa jouduttu tilanahtau-           tumassa täysin kestämättömään tilantee-
31250:  den takia työskentelemään mitä puutteel-          seen. Suurelle yleisöllekin on käymässä
31251: ,}isimmissa oloissa. Kaikki täydelliset p'O!Sti-   tämä ilmeiseksi. Tämän johdosta on vält-
31252:  ja lennätintoimipaikat käsittelevät päi-          tämätöntä, että maaseudun postitalojen
31253: vittäin miljoonia markkoja varsin puut-            rakennustoimintaan ryhdytään pikaisesti.
31254: teellisissa olosuhteissa. Usein on tilanne            Edelläsanottuun viitaten ehdotamme
31255:  sellainen, että koko liikennettä on hoidet-       eduskunnan päätettävaksi toivomuksen,
31256: tava yhdessä ainoassa huoneessa, yleisön
31257: odotellessa postinsa jakamista ulkona.                      että hallit'Us antaisi Eduskunnalle
31258:  Monissa kirkonkylissä toimivat edelleen                 esityksen 200 miljoonan markan li-
31259: postiasemat koska sopivien huoneistojen                  säyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
31260:  puutteessa ei kaikilla valtuuksilla varus-              arvioon maaseudun postitalojen ra-
31261: tettuja toimipaikkoja ole voitu niihin pe-               kentamista varten.
31262: rustaa. Posti- ja lennätinlaitos on saanut
31263:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
31264: 
31265:            Eemil Pääkkönen.            S. Salo.                    Anselm Alestalo.
31266:                                                                                                 691
31267: 
31268: XII,3. -     Toiv. al. N:o 322.
31269: 
31270: 
31271: 
31272: 
31273:                                   Lehtonen y. m.: ·Postitalon rakentamisesta Jyväskylään.
31274: 
31275: 
31276:                                         E d u s k u n n a ll e.
31277: 
31278:     Jyväskylän kaupungin asukasluVillll jat-         lometrien etäisyydessä Jyväskylän kaupun-
31279:  kuvasti lisääntyessä, on kaupungissa sijait-        gin ulkopuolella.            ·
31280:  sevan postilaitoksen liikevaihto kohonnut              Postilaitoksen käytössä olevat 46 autoa,
31281:  neljännelle tilalle maassamme. Työmäärä             jotka liikennöivät Keski-Suomessa, talveh-
31282: 'O'll ·tämän vuOiksi myöskilll suurenJtunut siinä    tivat autotallin puutteessa· ulkosalla. Täl.:
31283:  määrin, että postilaitokselle aikoinaan va-         löin niiden arv:o ja kunto 'huomattavasti
31284: !l'atut huoneistot eiv:ä:t enää riitä sen jous-      laskee, ja niiden huolto sekä korjauksetkiri
31285:  tavaan toimintaan.                                  tulevat tavallista kalliimmiksi.              ·
31286:      Lähes 300-lukuisen toimihenkilöstön asun-          Kun tilanne on mainitun ·p'OStitoimiston
31287:  tokysymys on oHut kaikkein vaikeimmin               joustavalle työskentelylle kaikessa laajuu-
31288:  järjestettävissä. Siitä onkin pääasiallisesti       dessaan vakavasti vaikeutunut, olisi ryh-
31289:  johtunut, että v. 1946 aikana on lähes sata         dyttävä toimenpiteisiin ajanmukaisen pog-
31290:  toimihenkilöä vaihtunut mainitun postitoi-          titalon rakentamiseksi Jyväskylään, ja siinä
31291:  mipaiikan palveluksesta. Ammattitaitoisen           yhteydessä huomioitava myöskin tarkoituk-
31292:  toimihenkilöstön saanti on vaikeata nimen-          senmukainen autotalli, ja toimihenkilöiden
31293:  omaan asuntovaikeuksien vuoksi. Asetuk-             asunnot. .
31294:  sen mukaan pitäisi toimihenkilöiden asua               Edelläesitettyyn viitaten      ehdotamme
31295:  paikkakunnalla. Mutta asuntopulan .vuoksi           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31296:  tilanne on kuitenkin muodostunut sellai-                      että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31297:  seksi, että m. m. matkaposteljooneja ja                    siin ajanmukaisen postitalon raken-
31298:  muita toimiihenkilöitä asuu :kymmenien ki-                 tamiseksi Jyväskylään.
31299:            Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
31300: 
31301:                    Vilho Lehtonen.                            Yrjö A. Manninen.
31302:                    Jussi Raatikainen.                         Uuno Raatikainen.
31303:                                         Hertta Kuusinen.
31304: 692
31305: 
31306: XII,4. -    Toiv. a.l. N :o 323.
31307: 
31308: 
31309: 
31310: 
31311:                                    Sa.lo: MiiiiräA·ahasta postitalon rakentamiseksi PuolangU<'It
31312:                                        kirkonktylään.
31313: 
31314: 
31315:                                        Eduskunnalle.
31316: 
31317:      Tuskin missään koko maassa lienee posti-       tajalla pieni huone ja keittiö, mutta apu-
31318:  toimisto sijoitettu niin ahtaisiin oloihin,        laiselle ja harjoittelijalle, jotka kuitenkin
31319:  lmn mitä on laita Puolangan postitoimis-           ovat postitoimiston työn vuoksi välttämät-
31320:  toon nähden. Pitäjän laajuus on n. 2,500           tömiä, ei ole rakennuksessa mitään mahdol-
31321:  l"m2 ja sen asukasluku jo 6,500 joka               lisuutta asumiseen.
31322: kasvaa nopeasti. Postitoimisto on sijoi-               Kun seurakunnalla keskellä kylää ja
31323:  tettuna yhteen ainoaan huoneeseen, jonka           lähellä kirkkoa on runsaasti vapaata maa-
31324: lattiapinta-ala on n. 30 m2. Yleisöllä on           alaa, ei liene mitään vaikeutta hyvän ton-
31325: .• ,odotlll'lhuoneena" k!äyt.ettäv.issään vain n.   tin varaamiseen uudelle ajanmukaiselle
31326: 4 m2 laajuinen koppi, johon vaivoin mah-            postitalolle.
31327: tuu seisomaan postiaan odottava yleisö,                Ylläolevaan nojaten ehdotan eduskun-
31328: varsinkin silloin, kun maalaiskirjeenkanta-         nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31329:  jat ovat ottamassa suhteellisen runsasta
31330: postiaan.                                                   että hallitus ottaisi v. 1.948 tulo-
31331:      Toimisto sijaitsee vuokrahuoneessa ja                ja men.oarvioesitykseensä 1 milj. tnk
31332:  niin pienessä mökissä ja ahtaalla palstalla,             määrärahan postitalon rakentami-
31333: .(;ttä sen Hsärakentamiseenka.an ei ole mah-              seksi Puolangan kirkonkylään .
31334:  dollisuutta. Toimiston ohessa on sen hoi-
31335:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
31336: 
31337: 
31338:                                                                     S. Salo.
31339:                                                                                             693
31340: 
31341: XII,ä. -   Toiv. al. N :o 324.
31342: 
31343: 
31344: 
31345: 
31346:                                  Pääkkönen y. m. : Määrärahasta postitaJon rakentam,ista
31347:                                     varten Kuhmon kirkonkylään.
31348: 
31349: 
31350:                                      E d u s k u n n a 11 e.
31351: 
31352:   Viittaamalla vuoden 1946 valtiopäivillä                   että haUitu-s ottaisi vuoden 19,18
31353: tehtyyn toivomusaloiJtteesoon N: o 42 ja                 tulo- ja menoat•vioesitykseen 5,5 rnil.
31354: sen perusteluihin, joka !koskee postitalon               .ioonan markan määrärahan postita-
31355: ra:kentamista Kuhmon kirkonkylään, rohke-                lon rakentamista ·varten Kuhmon
31356: nemme allekirjoittaneet kunnioittaen ehdot-              kit·konkylään.
31357: taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
31358:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
31359: 
31360:                  EemU Pääkkönen.                               S. Salo.
31361: 694
31362: 
31363: Xll,6. -     Toiv. a.l. N :o 325.
31364: 
31365: 
31366: 
31367: 
31368:                                     Pääkkönen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
31369:                                        arvioon puhelin11erki'Jtt laajentamista ja pat·antamista
31370:                                       va1't"'-.
31371: 
31372: 
31373:                                         Eduskunnalle.
31374: 
31375:    Kysymys maamme puhelinolojen uudel-              välillä on aamupäivisin yksityisten puh~lu­
31376: leen järjestämisestä on toistuvasti ollut           jen saanti sattuman varassa. Vielä vai-
31377: eduskunnassa käsiteltävänä. HalU8imatta             keampi on tilanne syrjäseuduilla, missä ei
31378: tässä. yhteydessä selostaa !kysymyksen kaik-        ole puilleiinjohtoja laisinkaan.
31379: kia vaiheita on vaan todettava, että hallitus          Kuten tunnettua on valtion puhelintoimi
31380: on vuosittain esittänyt varsin niukkoja             varsin hyödyllinen. Puhelintoimen laajen-
31381: määrärahoja valtion puhelintoimen laajen-           tamiseen käytettävät määrärahat eivät ai-
31382: tamiseksi ja parantamiseksi. Nämä toimen-           noastaan tuota suurta välillistä hyötyä elin-
31383: piteet ovat !kuitenkin olleet riittämättömiä.       keinoille, 'kaupalle ja yksityisille asukkaille,
31384:    Sotavuosina valtion puilleiintoimen laajen-      vaan tuottavat ne lisäksi tul<1ja valtiolle.
31385: tamiseksi myönnetyistä määrärahoista on             Valtion varojen sijoittaminen puhelintoi-
31386: huomattava osa !käytetty sodan hävittiimien         meen on siis taloudellista.
31387: puhelinjohtojen uudelleen rakentamiseksi.              Jotta maan puhelinoloissa kiireellisesti
31388: Määrärahat eivät ole riittäneet varsinaisen         saataisiin aikaan parannus olisi vielä tämän
31389: kaukove:rtkon parantamiseen ja puhelinver-          vuoden aikana saatava riittävästi määrä-
31390: kon 'laajentaminen harvaan asuturlle seu-           rahoja puhelintoimen parantamiseksi. Tä·
31391: duille ja syrjäkyliin on kokonaan pysähty-          män vuoksi ehdotamme eduSikunnrun pätätet-
31392: nyt. Varsinaisen kaukopuhelinverkon lii-            täväksi ttoivomuksen,
31393: kenne'kiuo:runitus on vuosi vuodelta vain kas-
31394: vanut. Vähänkään tä11keämrrnällä liikenne-                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
31395: välillä on, kuten tunnettua, ainakin aamu-                 esityksen 200 miljoonan markan li-
31396: päivällä tilattava ika:ksin- ja kolminkertai-              säyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
31397: silla maksuilla välitettäviä etuoikeutettuja               a·rvioon puhelinverkon laajentamista
31398: puheluja, jOs mieli saada asiansa toimite-                 ja parantam1:sta varten.
31399: iuksi ja Pdhjois-Suomen j.a Ete!lä-Suomen
31400:       Helsingissä 14 päivänä ihelmikuuta 1947.
31401: 
31402:            Eem.il Pääkkönen.             S. Salo.                     Anselm Alesta.lo.
31403:                                                                                                 695
31404: 
31405: Xll,7 .. -     Toiv. al. N:o 326.
31406: 
31407: 
31408: 
31409: 
31410:                                     KoU.kkari y. ~.: Toimenpiteistä sy·väsatamatutkimuksen
31411:                                        suorittamiseksi Haukiputa((,n Virpiniemessä.
31412: 
31413: 
31414:                                         I~duskunnalle.
31415: 
31416:    Pohjojs-Suomen jälleenrakennuskustan-           sin·kin Pohjois-Suomen talouselämälle aiva.n
31417: nuksissa ovat tarvikkeiden ~uljetuskustan­         ratkaisevanh1.ontoisessa kysymyksei!Sä. Nä.i~
31418: nukset muodostuneet niin hnomattaviksi,            den tutkimusten tuloksena on löydetty ensi-
31419: että yleisen säästäväisyyden nimessä olisi         luokkainen luonnon syvä.satallla Ilaukipu-
31420: mitä tärkeintä ryhtyä tehostamaan myös-            taan pitäjään l~uuluvasta Virpinjemestä,
31421: kin Pohjois-Suomen liikenteessä taloudel-          jossa rantaveden syvyys on 6-l2 m ja
31422: lisinta     kulj.etusmuotoa,   merikuljetusta.     jossa edullisen saariston vuoksi on sitä
31423: Pohjois-SuQmen purkaus- ja kuormaussata-           paitsi satamalle välttämätön suoja. K1m
31424: mien kunnostustöihin on valtio tosin uh-           Virpiniemestä avautuvat välittömästi syvät
31425: l'annut vuosittain runsaastikin varoja,            väylät ulos merelle, on sen purjehdus-
31426: mutta riittävää huomiota ei ole kiinnitetty        kautta mahdollisuus huomattavasti piten-
31427: &iihen. että useilla näistä satamista ei <>le      tää jäänmurtajien avtllla. Kun Vi:rpiniemi
31428: luonnon suomia nmhdol.lisuuksia eikä liioin        on sen lisäksi vain muutaman kilometrin
31429: nmita.ka.&n edellytyksiä, kuten varastoimis-       etäisyydellä rautatiestä ja kun alueen
31430: ja sat.a.maliikennetiloja, pa1vellakseen jous-     maasto on tasaista hiekkaperämaat3, on
31431: tavasti :nl~rikuljetuksia. Kun sitä paitsi         sillä suoritettujen tutkimnsten nojalla
31432: teollistuva Pohjois-Suomi tulee tähäm~stista       kaikki edellytykset muodostua suureksi
31433: enemmän        tarvitsemaan    käyttökelpoista     keskussatamaksi.
31434: vienti- ja tuontisatamaa, olisi tähän kysy-           Edellä mainitun pernsteluihin viitaten
31435: mykseen ajoissa kiinnitettävä vakavaa huo-         ehdotamme eduskunnan päätettäTäksi toi-
31436: miota varsinkin siitä syystä, että n. s. Perä-     vomuksen,
31437: meren rannikolla havaittu maan nousu tu-
31438: lee vähitellen aiheuttamaan lnonnollisen                     että hallit-us ryhtyisi kiiref3llisesti
31439: esteen muutamien satamaliikenneväyläin                    toimenpiteisiin syviisatamatutkimus-
31440: jaU~uv&lle käyttämiselle.                                 ten suorittamiseksi Haukiputaan Vir-
31441:    Eräiden asianharrastftjien toimesta on                 piniemessä sen muodostamiseksi Poh-
31442:  suorit~ttu merikorttiin ja maasto~arttaan                iois-Suqmen yleiseksi keskussata-
31443: pernstuvia tutkimuksia tässä kansantalou-                 maksi.
31444:  dellisesti erittäin kauaskantoisessa ja var-
31445:              Hel8ingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
31446: 
31447:                      Antti A. J{oukbri.                       Sulo Muuri.
31448:                      l(arkp.s Nisk&ta.                        EJ"k'ki Koivisto.
31449:                      J!b.o 'l'ablio.                          B. A. J:annisto.
31450:                      H. J. Pe1011.eu..                        l'tf. 0. Lahtela.
31451:                      s. Salo.                                 Matti Lepistö.
31452: 696
31453: 
31454: XII,s. -   Hemst. mot. N:o 327.
31455: 
31456: 
31457: 
31458: 
31459:                               Rollsten m. fl.: Angående unde1·sökning för byggande av
31460:                                  en järmJäg från Katalato hållplats till Dalsbt·1bk.
31461: 
31462: 
31463:                                    'rill Riksdagen.
31464: 
31465:    Det är ett obestridligt sakförhållande,         Befolkningen i Kimito-bygden uppgår
31466: att kommunikationsmedlen och -möjlighe-         till cirka 14,000 personer och de delar av
31467: terna på Kimito och i västra dela1'11a av       Bjärnå kommun, som skulle beröras av
31468: Bjärnä kommun liro i hög grad primitiva         den plane1·ade järnvägen, till minst 4,000
31469: och icke ens närmelsevis motsvara de krav,      eller sälunda sammanlagt minst 18,000 per-
31470: som dessa orters jämförelsevis täta bebyg-      soner. Industrin har gamla anor och har
31471: gelse, industriella utveckling och höga iml-    på senaste tid kraftigt utve~klats. Bland
31472: turnivä oavvisligen skulle kräva. Stam-         industriföretagen förtjäna iöljande i detta
31473: landsvägarna äro alltfort lika backiga och      sammanhang omnämnande och kort presen-
31474: krokiga, som de voro för flera generatio-       tation:
31475: ner sedan, och lämpa sig på grund härav            Dalsbruks Järnverk är 260 år gammalt
31476: ieke för tyngre trafik av något slag. Järn-     och var under långa tider det största i sitt
31477: vägsfrägan var aktuell en gång i början         slag i hela landet. Brukets produktion
31478: av detta sekel, men planerna gingo då om        omiattar i detta nu främst stångjärn, stål-
31479: intet, och sedan dess har icke vare sig         gjute och galvaniserad järntråd. Dessutom
31480: ortsbefolkningen eller myndigheterna haft       finnes en mekanisk verkstad. På bruket
31481: tillräckligt initiativkraft för att ånyo ak-    finnes, utom valsverk för framställning av
31482: tuali.Sera denna fråga. Befolkningen har        stångjärn, en Siemens martinsmältugn för
31483: t. o. m. varit så förnöjsam, att den ieke ens   stålgjute. En nyuppförd martinugn, den
31484: yrkat på byggandet av tidsenliga stam-          största i landet, skall snart tagas i bruk,
31485: landsvägar, så länge staten förfogade över      och tack vare denna kommer brukets års-
31486: möjligheter härtill.                            produktion att stiga från 10,000 till 25,000
31487:    Det märkliga är emellertid, att statens      iton. Dessutom lkomma inom en nära.
31488: järnvägsbyggnadsprogram planeras med            iramtid flera elektriska smältugnar att
31489: totalt förbigående av Kimito ö, medan           anläggas, varigenom brukets produktions-
31490: orter, som bevisligen borde placeras längre     kapasitet ytterligare i avsevärd grad kom-
31491: tillbaka i kön, av myndigheterna givas          mer att stiga och mångfaldigas, jämfört
31492: företräde i detta byggnadsprogram. Det          med därintills rådande förhållanden. Det
31493: vi.Sar .sig alltjämt, att det icke lönar sig    behöver knappast framhållas, att Dalsbruk
31494: att snällt vänta på att en orts rättmätiga      representerar den tyngsta industrigruppen
31495: anspråk på grund av överhetliga initiativ       i vårt iLrund och altt dess tnansportbehov en-
31496: skall bli tillgodosedda. I detta nu torde       dast i ringa utsträclming kan tillgodoses av
31497: det vara rätt svårt att hänviSa till någon      [astbilar, för v~a avståndet tili närmaste
31498: ort i vårt land, som med de för Kimito-          järnvägsstation ä.ven äa· för långt för !l'än-
31499: bygden      förefintliga    förutsättningarna   'OO!bel trnnsport. SWlgjUJtoonheter med en
31500: skulle vara i avsa:knad av järnväg eller        vikt U'PP tili 14;000 kg förfärdigas bl. a. för
31501: icke beröras av järnvägsmyndigheternas          brokonstruktioner. Bruket rär dä.rför ll'ästan
31502: byggnadsplaner. För klarläggande av de          helt hänvisatt ,tiJl sjötransporter ä.tminstooe
31503: omständigheter, som påkalla dragandet av        under normala förhållanden, och frånvaron
31504: järnväg genom västra Bjärnå och Kimito          a v järnväg gör därför detta stora och an-
31505: ö, må ir8imhållas följand-e:                    riku bruk handikapat såväl i fråga om
31506:                                   XII,s. -    Rollsten y. m.                             697
31507: 
31508: utvecklings- som konkurrensmöjligheter.          Vid detsamma bygges nämligen i detta nu,
31509: Dessutom kommer knappheten på isbrytare          trots kristider och svårigheter, icke mindre
31510: länge att försvåra utskeppningen frän ett        än cirka 2,000 tröskverk årligen. 1 syster-
31511: flertal mindre hamnar, på samma gång             :fabriken Mat'hildedal förekommer bl. a. en
31512: som omlastningarna från fartyg till järn-        omfattande motortillverkning och även den
31513: väg avsevärt fördyrar de totala transport-       andra systerfabriken Kirjakkala har en
31514: kostnaderna.     Den produktionskapacitet,       betydande produktion i huvudsak samord-
31515: som från och med detta år kommer att             nad med de övriga fabrikerna.
31516: uppnås i Dalsbruk, gör kravet på järnväg            Det torde icke vara lätt att i vårt land
31517: tili denna ort oavvisligt.                       finna ett omräde, där på en sträcka av
31518:    1 samma Dragsfjärd kommun på ett av-          50-60 km finnes icke mindre än 6 bruk
31519: stånd av 12 km från Dalsbruk ligger              och en exportsäg utan järnvägsförbindelse.
31520: Björkboda låsfabrik, även den gammal och         Beaktar man ytterligare den omständighe-
31521: anrik och för närvarande sannolikt den           ten, att ett av dessa bruk räknas tili våra
31522: största i sitt slag i vårt land. Ä ven om        tunga industrier och att tre av de övriga
31523: denna fabrik icke är någon tung industri,        torde vara de största i sitt slag i hela
31524: är dess produktion avsevärd och fabriken         landet ävensom att landsvägarna i dessa
31525: har på senaste tid utbyggts och utvecklats       tra:kter icke blivit ombyggda, sä att de
31526: och omfattar allt flera tillverkningar. Den      skulle motsvara nutida behov, torde det
31527: sysselsätter nära 200 arbetare trots långt       bli ännu svårare att finna materia! för
31528: driven mekanisering, och den accentuerar         slik jämförelse.
31529: kraftigt behovet av järnväg till denna              Med beaktande av de tre Bjärnä-fabri-
31530: trakt.                                           kernas läge .torde det vara äm.damålsenli-
31531:    1 Kimito kommun ligger Keramia fabrik         gast att tänka sig förbindelsen med järn-
31532: för tillverkning av taktegel och dränerings-     vägsnätet IJmuten vid Kotalato hällplats,
31533: rör av ·bränd lera. Denna fabriks produk-        som ligger mellan Perniö och Salo statio-
31534: tion av taktegel är större än alla andra         ner, varvid sistnämnda station skulle bli
31535: :fabrikers i samma bransch i vårt land           huvudanknytningspunkt :för den tänkta
31536: sammanlagt, och detta faktum torde tala          nya hanan.
31537: för sig själv i fråga om järnvägsbehovet            Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
31538: för denna fabriks vidkommande.                   samt föreslA, att riksdagen villle b€Sluta
31539:    1 Strömma på gränsen mot Bjärnå kom-          hemställa,
31540: mun ligger traktens största såg, som skulle
31541: göras långt mer nyttobringande, därest                    att regeringen måtte låta under-
31542: järnvägen S'kulle tangera dess omräde.                  söka och planlägga byggandet av en
31543:    1 BjärnA kommun ligger längs kusten,                 cirka 50 km lång järnväg från trak-
31544: B<lm vä1lter mot .Angeilniemi, tre bruk, av             ten av Kotalato hållplats i Bjärnå
31545: viJka att, Tykö Bruk (Teijon Tehdas), på                kommun UU Dalsbruk i Dragsfjärd
31546: si.tt område •torde vara det största i landet.          kommun.
31547:         Helsingfors den 10 februari 1947.
31548: 
31549:                  Ture Hollsten.                                Henrik Kullberg.
31550:                  Albin Wickman.                                J. Söderhjelm.
31551:                  !r'Jls Meinander.                             Levi Jern.
31552:                  Jalmari Kulmala.                              Albert Brommels.
31553:                  Kalle Jokinen.                                Matts Forss.
31554:                                              Helmer Smeds.
31555: 
31556: 
31557: 
31558: 
31559:                                                                                            88
31560: 008
31561: 
31562: XII,s; ~ Toiv. a.l. N:o 327.
31563: 
31564: 
31565: 
31566: 
31567:                                 Hollaten y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta r()u,iatioo ra-
31568:                                    kentamiseksi Kotaladon pysäkiltä Taolintelttaalle.
31569: 
31570: 
31571:                                      E d u s k u n n a lla.
31572: 
31573:    On ·kiistämätöntä, että liikennevälineet       niön kunnan osissa, joita suunniteltu rauta-
31574: ja -mahdollisuudet Kemiössä ja Perniön            t,ie koskee, vähillltään 4,000:een eli yhteensä
31575: kunnan länsiosissa ovat erittäin alkeelliset      vähintään 18,000 henkeen. Teolli13uudella
31576: eivätkä läheskään vastaa näiden seutujen          on vanhat juuret ja se on viime aikoina
31577: verrattain tiheän asutuksen, teollisen kehi-      voimakkaasti kehittynyt. Teollisuusyrityk-
31578: tyiksen ja korkean sivistystason asettamia        set ansaitsevat tässä yhteydessä mainin-
31579: vaatimuksia. Kantamaantiet ovat jatku-            nan ja tlyhyen €'Sittelyn.
31580: vasti yhtä mäkisiä ja mutkaisia kuin useita           Taalintehdas on 260 vuoden ikäinen rau-
31581: sukupolvia sitten eivätkä senvuoksi sovellu       tatehdas, jdka pitkät ajat oli alallaan maan
31582: minkäänlaiselle raskaalle liikenteelle. Rau-      suurin. Tehtaan tuotanto käsittää tätä ny-
31583: tatiekysymys oli kerran tämän vuosisadan          kyä lähinnä kankirautaa, valuterästä ja
31584: alussa ajankohtainen, mutta suunnitel-            galvanoitua rautalankaa. Lisäiksi laitokseen
31585: mista ei tullut mitään, eikä paikkakunnan         kuuluu konepaja. Tehtaalla on kankirau-
31586: väestöllä .paremmin kuin viranomaisilla-          taa valmistavan valssilaitoksen lisäksi Sie-
31587: kaan ole sen jälkeen ollut riittävästi aloite-    mensin martiinisulatusuuni teräksen vala-
31588: ky:kyä panna,kseen uudelleen vireille tämän       mista varten. Vastarakennettu maan suu-
31589: kysymy:ksen. Väes~ö on ollut jopa niin vaa-       rin martiiniuuni otetaan pian käytäntöön,
31590: timaton, ettei se ole vaatinut edes ajanmu-        ja sen ansiosta kohoaa tehtaan vuosituo-
31591: kaisten kantateiden rakentamista silloin,         lbanto 10,000 tonnista 25,(}()() .tonniin, Sitä-
31592: kun valtiolla oli siihen mahdollisuudet.          paitsi       rakenneta~J.n    lähitulevaisuudessa
31593:    Merkillepantavaa on kuitenkin, että val-       useita sähkösulatusuuneja, jotka entisestään
31594: tion rautatierakennusohjelmaa suunnitel-          huomattavasti lisäävät tehtaan tuotant~ka­
31595: laan unohtamalla täydellisesti Kemiön             pal:'liteettia ja kohottavat sen tähänastisiin
31596: saari, kun taas viranomaiset antavat tässä        oloilhin verraten moninkertaiseksi. Tarvit-
31597: ohjelmassa etusijan paikkakunnille, jotka         see tuskin korostaa, että Taalintehdas edus-
31598: todistettavasti pitäisi sijoittaa taaemmaksi      taa maamme raskainta teollisuusryhmää ja
31599: jonoon. Osoittautuu yhä todeksi, ettei kan-       että kuorma-autot, joiden matka lähimmälle
31600: nata kiltisti odottaa jonkun· paikkakunnan        rautatieasemalle        on     kannattamaUoman
31601: oikeudenmukaisia vaatimuksia tyydytettä-           pitkä, voiv~J.t va.i:n vähäisessä määrässä tyy-
31602: vän esivallan aloitteesta. Tällä. hetkellä lie-    dyttää sen kuljetustarvetta. M. m. siltara-
31603: nee varsin vaikeaa osoittaa maastamme yh-         kenteita varten valmistetaan aina 14,000
31604: tään paikkakuntaa, jolta Kemiön seudun            kg painavia valuteräskappaleita. Tehtaan
31605: kaitaisin edellytyksin puuttuisi rautatie tai      on senvuoksi ainakin normaaleissa oloissa
31606: jota eivät rautatieviranomaisten rakennus-         melkein kokonaan turvauduttava meri:kul-
31607: suunnitelmat koskisi. Länsi-Perniön ja Ke-         jetuksiin, ja rautatien puute saattaa niin-
31608: miön saaren kautta rakennettavaa rauta-           ollen tämän suuren ja maineikkaan tehtaan
31609: tietä vaativien olosuhteiden selvittämiseksi      sekä kehitys- että kilpailumahdollisuuksien
31610: esitettäköön seuraavaa.                           kannalta epäedulliseen asemaan. Lisäksi
31611:    Väestön lukumäärä Kemiön seudulla               jäänsärkijäin puute tulee kauan vaikeutta-
31612: nousee noin 14,000 henkeen ja niissä Per-         maan laivausta useista pienistä satamista,
31613:                                   XII,s. -   Rollsten y. m.                               699
31614: 
31615: samalla kun uudelleen kuormaukse~t ~aivoista    suurin. Siellä valmistetaan nimittäin tätä
31616: rautatievaunuihin huomattavasti lisäävät        nykyä pula-ajoista ja vaikeuksista huoli-
31617: kuljetusten kokonaiskustannuksia. Taalin-       matta vuosittain 2,000 puimakonetta. Si-
31618: tehtaalla tästä vuodesta alkaen saavutet-       sartehdas Mathildedal harjoittaa m. m.
31619: tava tuotantorkapasiteetti tekee paikikakun-    suurta moottorituotantoa, ja myös toisen si-
31620: nalle saatavaa rautatietä koskevan vaati-       sartehtaan, Kirjakkalan muiden tehtaiden
31621: muksen kiistämättömä:ksi.                       kanssa pääpiirteissään yhtenäistetty tuo-
31622:   Samassa Dragsfjärdin kunnassa sijaitsee       tanto on huomattava.
31623: 12 km päässä Taalintehtaalta Björkbodan            Ei liene helppoa löytää maastamme rau-
31624: lukkotehdas, sekin vanha ja maineikas sekä      tatietä vailla olevaa aluetta, missä 50-60
31625: tällä !hetkellä todennäköisesti laatuaan        km matkalla on kokonaista kuusi tehdasta
31626: maan suurin. Joskaan tämä tehdas ei             sekä vientisaha. Kun lisäksi otetaan !huo-
31627: edusta raskasta teollisuutta, on sen tuo-       mioon, että näistä tehtaista yksi kuuluu
31628: tanto huomattava, ja tehdasta on viime          maamme raskaaseen teollisuuteen ja että
31629: aikoina laajennettu ja kehitetty :käsittä-      muista tehtaista kolme lienee laatuaan
31630: mään yhä useampia aloja. Pitkälle kehi-         maamme suurimpia sekä että näiden seu-
31631: totystä koneisuunisesta huolimatta siellä on    tujen maanteitä ei ole rakennettu uudelleen
31632: työllliii lähoo 200 työläistä, ja se korostaa   nykyajan tarpeita vastaaviksi, :käynee ai-
31633: voimakkaasti tälle seudulle saatavan rauta-     neiston löytäminen tällaista vertailua var-
31634: tien tarvetta.                                  ten vielä vaikeammaksi.
31635:    Kemiön kunnassa sijaitsee Keramian              Huomioonottaen Perniön tehtaiden si-
31636: tehdM, joka valmistaa kattotiiliä ja polte-     jainnin lienee tarkoituksenmukaisinta aja-
31637: tusta saveata tehtäviä salaojitusputkia. Tä-    tella rautatieyhteyttä Perniön ja Salon ase-
31638: män tehtaan kattotiilituotanto on suurempi      mien välillä olevalle Kataladon :pysäkille,
31639: kuin maamme muiden saman alan tehtai-           jolloin Salon asema voisi toimia uuden ra-
31640: den tuotanto yhteensä, ja tämä tosiasia         dan pääsolmukohtana.
31641: puhunee puolestaan, kun on kysymyksessä            Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
31642: rautatien tarve tämän te~htaan osalta.          nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
31643:    Strömmassa Perniön kunnan rajalla on         toivomuksen,
31644: seudun suurin saha, joka voitaisiin saada                  että hallitus toimittaisi tutkimuk-
31645: paljon tuottavammaksi, jos rautatie sivuaisi            sen ja suunnitelman noin 50 kilomet-
31646: sen aluetta.                                            rin pituisen rautatien rakentamiseksi
31647:    Perniön kunnassa sijaitsee pitkin rannik-            Perniön kunnassa olevalta Kataladon
31648: koa Angelniemen suunnalla kolme tehdasta,               pysäkiltä Taalintehtaalle Dragsfjär-
31649: joista Teijon tehdas lienee alallaan maan               din kuntaan.
31650:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
31651:                  Ture Hollsten.                               Henrik Kullberg.
31652:                  Albin Wickman.                               J. Söderhjebn.
31653:                  Nils ·Meinander.                             Levi Jern.
31654:                  Jalmari Kulmala.                             Albert Brommels.
31655:                  Kalle Jokinen.                               lYiatts Forss.
31656:                                     Helmer Smeds.
31657: 700
31658: 
31659: XU,9. -     Toiv. al. N :o 328.
31660: 
31661: 
31662: 
31663: 
31664:                                   J. Wirtanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Tampenelta
31665:                                      Kyröskosken tehda.$Jihdyskunnan ja Ikaalisten kauppa-
31666:                                      lan kautta Seinäjoelle.
31667: 
31668: 
31669:                                       Edus:kunnalle.
31670: 
31671:   Viitaten vuoden 1937 va1tiopäiviUe jä-                 että hallitus valmistaessaan esi-
31672: tettyyn toivomusaloitteeseen n: o 80 kos-              tystä rautateiden rakentamiseksi si-
31673: kien rautatien rakentamista Tampereelta                sällyttäisi siihen rautatien rakentatni-
31674: Kyröskosk:en tehdasyhdyskunnan, Ikaalis-               sen Tampereen kaupungista Kyrös-
31675: ten kauppalan sekä Parkan:on ja Jalasjär-              kosken      tehdasyhdyskunnan      sekii
31676: ven pitäjien kautta Seinäjoelle, ehdotamme             Ikaalisten kauppalan ja ParkanO'II.
31677: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,                  ja Jalasjärven pitäjien kautta Seinä-
31678:                                                        joen kauppalaan.
31679:           Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
31680: 
31681:                   J obannes Wirtanen.                            J. Koivisto.
31682:                                                                                        701
31683: 
31684: XU,to. -   Toiv. al. N:o 329.
31685: 
31686: 
31687: 
31688: 
31689:                               Lehtonen y. m. : H aapamäe'flr-.Sam·ijärven radan rake,nta-
31690:                                  misesta.
31691: 
31692: 
31693:                                     .Bduskunnalle.
31694: 
31695:   Kesäkuun 3 päivänä v. 1938 annettuun         määrä myöskin siirtoväkeä, sillä näitten
31696: lakiin rautateiden rakennuksista vuosina       alueiden maanlaatu, sekä viljelyskelpoiset
31697: 1939-1946 sisältyy m. m. normaaliraitei-       laajat suot ovat helposti muutettavissa vil-
31698: sen radan ra:kentaminen Haapamäen ase-         jelyksiksi. Monet muutkin seikat ovat edel-
31699: malta Saarijärvelle, jossa se yhtyy Suo-       lyttäneet tämän radan rakentamisen vält-
31700: la:hden-Haapajärven rataan. Mainittu,          tämättömyyttä jo silloin kun päätös siitä
31701: Haapamäen-Saarijärven rata on pituudel-        on tehty. Olosuhteet ovat varsin huomat-
31702: taan 75.5 km., jonka kustannusarvio v.         tavasti senjälkeen muuttuneet ettei ainoas-
31703: 1937-1938 hintatason mu:kaan on OO.s           taan radan lähellä olevan seutukunnan ke-
31704: milj.oonaa markkaa. Sotien väliintulon         hityksen ja vaurastumisen edistäjänä, vaan
31705: vuolksi ovat rakennustyöt olleet tähän         koko valtakuntamma edun ikannalta kat-
31706: saakka kokonaan aloittamatta.                  soen maan läpikulkua helpottavana ja ta-
31707:   Kun tämä rata valmistuttuaan tulisi kul-     loudellisesti knnattavana olisi radan kii-
31708: kemaan luonnonrikkaiden ja laajojen aluei-     reellinen rakentaminen aivan välttämätön.
31709: den halki, alueiden, jotka kuuluvat               Olevaan lakiin rautateiden rakentami-
31710: maamme parhaimpiin metsäseutu]hin, ja          sesta v. 1939-1946 viitaten ehdotamme
31711: kun m. m. sotavelkojen maksussa tarvitaan      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31712: hyvin ~msaasti puutavaraa, olisi sentäh-
31713: den tärKeätä, että tällaiset metsärikkaat               että hallitus ryhtyisi viipymättä
31714: seudut pääsisivät rautatien vaikutuspiiriin.         kiireellisiin toimenpiteisiin Haapa-
31715:   Maanhankintalain mukaan tulee radan                .mäe'flr-Saarijärven radan rakenta-
31716: ympäristöön sijoitettava:ksi huomattava              miseksi.
31717:        Helsingissä 14 päiväm.ä heiimikuuta 1947.
31718: 
31719:                 Vilho Lehtonen.                          V. Puumalainen.
31720:                 Yrjö A. Manninen.                        Kauko Andersson.
31721:                                      Lauri Myllymäki.
31722: 702
31723: 
31724: Xfi,11. -    Toiv. al. N :o 330.
31725: 
31726: 
31727:                                    M. Järvinen y. m.: Vaasan-Hännän--Lappajärven,-Kivi-
31728:                                       järven-Alapitkän-Outokummun poikki·radan 1'akenta-
31729:                                       tnisesta.
31730: 
31731:                                         E d u s k u n n a ll e.
31732: 
31733:     Kysymys poikkiradan rakentamisesta                maan muihin vastaaviin laitoksiin verrat-
31734: Vaasa- Härmä- Lappajärvi- Kivijärvi-                  tuina epäedullisessa asemassa sikäli, että
31735: Alapitä-Outokumpu on ollut vireillä jo                ne voivat tuotteittensa laivaukseen käyttää
31736: yli 40 vuotta. Tämän radan tarpeellisuus              lähimpiä satamiaan vain lyhyen osan vuotta,
31737: ja siitä johtuva suuri kansantaloudellinen            koska nämä jääesteiden vuoksi sulkeutuvat
31738:  hyöty on monin eri tavoin pätevästi to-              liikenteeltä huomattavasti aikaisemmin lrnin
31739: distettu. Asiasta on tehty lukuisa määrä              etelämmässä olevat satamat. Tästä seuraa
31740: eduskunta-aloitteitakin. Siitä huolimatta,            suurena osana vuotta pitkä rautatiekulje-
31741: vaikka esim. 1929, 1931 ja 1932 valtiopäi-             tms, joka tuntuvasti korottaa tuotteiden
31742: villä jätettyjen aloitteiden perusteluissa on         kuljetusmaiksuja. Parhain ll'aJtkaisu -tämän
31743: pätevästi osoitettu ,tämän radan rakentami-           suuren epäkohdan poistamiseiksi olisi Vaa-
31744:  sen välttämättömyys, ei asia ole saanut              san~Härmän rautatien pikainen rakenta-
31745: tarpeellista huo]Iliota osakseen. Mistä täl-          minen ja muuttamalla Vaskiluoto talvisata-
31746: lainen välinpitämättömyys johtuu, on tar-              maksi, johon sillä on hyvät · edellytykset,
31747: kalleen vaikeata todeta, mutta yhtenä syynä           sillä sen talvisatamakai muuttaminen · ei
31748: lienee kuiltenki;n se, että näitä aloitteita ei       vaadi muita toimenpiteitä kuin jäänmur-
31749: ole ehditty käsitellä niillä valtiopäivillä,          taJan sijoittamisen sinne. Tällä toimen-
31750: öoille ne on jätetty ja jotka sitten silloin           piteellä olisi erittäin suuri merkitys koko
31751: voimassa olleen valtiopäiväsäännösten mu-             Pohjois-Suomen teo~lisuud~lle ja talouse'lä-
31752: kaan ovat rauenneet. Yhtenä syynä ilmei-              mälle yleensä. Tämän vuoksi olisi samalla
31753: sest.i on Olil.ut myöskin se, etta rtällliä poikki-   kun poikkiradat kdkonaisuudessaan otetaan
31754: .l'll.dalla ei ole katsottu olleen niin suurta        uuteen rauta;tieohjelmaan, ensiksi ja kiireel-
31755: sotilaallista merkitystä !kuin niillä monilla         lisesti :ra:kennetta.va Vaasa1I1-Härmän rata-
31756:  toisilla radoilla joita ennen sotaa raken-           osa.
31757: nettiin taikka päätettiin rakentaa.                      Edellä sanotun perusteella ja viitaten
31758:     Kun uusien ratojen rakentaminen ei voi            v. 1929 valtiopäiville jätetyn toivomusaloit-
31759: enää perustua strateegisiin nälkökoh:tiin,            teen n: o 89 ja v. 1931 va:1tiopäiv:blle jäJte-
31760: olisi nyt otettava esille sellaisten ratojen          tyn toivomusaloitteen n: o 49 perusteluihin
31761: rakentaminen, jotka edistävät maamme jäl-             ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
31762: leenrakentamisen mahdollisuuksia ja talou-            vomuksen,
31763: de1lisistl8; vaikeuksista selviytymistä.
31764:     Koska poikkiradalla Vaasa-Härmä-                            että hallitus esitykseensä uudeksi
31765: Lappajärvi- Kivijärvi- Alapitkä- Outo-                       rautatierakennuslaiksi ottaisi ensi-
31766: kumpu olisi kaikki edellä sanotut edelly-                    sijaisena myöskin poikkiradan raken-
31767: tykset, olisi nyt jo korkea aika ryhtyä ikäy-                tamisen Vaasa--Härmä-Lappajärvi
31768: tännöllisiin toimenpiteisiin radan aikaan-                   -Kivijärvi-Alapitkä-Outokumpu;
31769:  saamiseksi.                                                 ja että rakennustyöt rataosalla Vaasa
31770:     Vielä on huomioon otettava se toisiasia,                 -Härmä aloitettaisiin mahdollisim-
31771: että Pohjois-Suomen teohlisuuslaitokset ovat                 man pian.
31772:          Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
31773: 
31774:                    Mikko Järvinen.                                Esa Hietanen.
31775:                    Nestori Nurminen.                              Aleksi Rinne.
31776:                    Matti Meriläinen.                              Sulo Muuri.
31777:                    H. Manninen.                                   Antto Prunnila.
31778:                    K. Hj. Kauh2.llen.                             Levi Jern.
31779:                                             lVIatts Forss.
31780:                                                                                           703
31781: 
31782: XII,u. -   Toiv. al. N:o 331.
31783: 
31784: 
31785: 
31786: 
31787:                                 J. Wirtanen: Härmän-Vaa-san rmäatien t•akentamise-sta.
31788: 
31789: 
31790:                                     E d u s k u n n a 11 e.
31791: 
31792:    Viitaten vuoden 1929 valtiopäiville jätet-              että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31793: tyyn toivomusaloitteeseen n:o 66 ja 1945                siin Härmän-Vaasan radan ottami-
31794: valtiopäiville jätettyyn toivomusaloitteeseen           seksi ensi tila.ssa yleiseen rauiatie-
31795: n:o 278 ehdotan eduskunnan päätettäväksi                1·akennusohjelmaan.
31796: toivomuksen,                        ·
31797:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
31798: 
31799:                                                           Johannes Wirtanen.
31800: 704
31801: 
31802: XII, 1 a. -   Toiv. al. N :o 332.
31803: 
31804: 
31805: 
31806: 
31807:                                     Simonen y. m.: Toimenpiteistä Oulun ratapihan knnnosta-
31808:                                        miseksi ja laaje.ntamiseksi.
31809: 
31810: 
31811:                                         E d u s k u n n a ll e.
31812: 
31813:     Valtion rautateiden Oulun ratapiha on               Otanmäen      rautakaivoksen tuotteiden
31814: epäkäytännöllinen. Pitkän aikaa se on jo             otaksutaan myöskin suuntautuvan Ouluun
31815: ollut myöskin liian ahdas niin, että vuoro-          ja Toppilaan. Pelsonsuon suurten turve-
31816: kausittain Ouluun saapuvien ja sieltä läh-           varojen ja myöhemmin sinne sekä Limin-
31817: tevien, noin 1,000 tavaravaunun selvittely           kaan järjestettäviltä suurviljelyksiltä saata-
31818: ilman j:akapäiväistä junien myöhästymistä            vien maataloustuotteiden kuljetus lisää
31819: on jo nyt käynyt melkein ylivoimaiseksi              niinikään tämän ratapihan jo ennestään
31820: tehtäväksi.                                          kireää liikenneruuhkaa.
31821:     Oulun ratapiha on nykyisessä kunnos-                Tämä odotettavissa oleva liikenteen li-
31822: saan myöskin tavattoman epätasainen ja               sääntyminen Oulun ratapihalla aiheuttaa,
31823: pimeä, mitkä epäkohdat jo työturvallisuu-            ellei pikaista laajennusta ratapihalla toi-
31824: den takia olisi kiireellisesti · poistettava.        miteta, ylivoimaisen liikenne11uuhkan, mistä
31825: Näistä edellämainituista seikoista aiheutuu          on mitä haitallisimmat seuraukset koko rau-
31826: lisäksi valtiolle suurta taloudellista tap-          tatieliikenteellemme.
31827: piota. Niinpä eräät asiantuntijat laskivat              Vuoden 1947 valtion tulo- ja menoar-
31828: v. 1946, että jos käytettävissä olisi kunnol-        vioon on tosin jo merkitty 21,000,000 ma!'lk-
31829: ilioon järjestelyratapiha voitaisiirn Olrlun         kaa Oulun ratapihan laajennustöitä var-
31830: nykyinen ·liikenne hoitaa noin 35 ratapiha-          ten, mutta asia ei vielä sillä ole hyvä. Kun-
31831: virkailijaa ja 2 päivystysveturia vähem-             nostus ja laajennustyöt olisi myöskin kii-
31832: mällä kuin nyt. Niiden vuotuiset palkka-             reellisesti toteutettava.
31833: y. m. menot 2 veturin kuoletusta lukuun-
31834: ottamatta ovat nykyisin 10,435,493 mark-                Oulun ratapihakurjuudesta on kärsitty
31835: kaa. Näinollen olisi Oulun ratapihan kun-            ja siitä puhuttu ja kirj-oitettu niin kauan,
31836: nostus ja laajennustyöt mitä kiireellisim-           että näyttää olevan välttämätöntä puuttua
31837: min pantava käyntiin.                                asiaan myöskin eduskunnan taholta. Tästä
31838:     Kun viimeistään v. 1948 valmistuvat nyt          syystä ja kaikkeen edelläsanottuun viitaten
31839: rakenteilla olevat 4 Oulujoen voimalaitosta,         kunnioittaen ehdotamme eduskunnan pää-
31840: on odotettavissa, että riiiden antama voi-           tettäväksi toivomuksen,
31841: man runsaus tuo Oulunlaaksoon uusia teol-
31842: lisuuslaitoksia ja aiheuttaa liikennöinnin                      että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31843: entisestään lisääntymistä myöskin Oulun                     toimenpiteisiin     O'Ulun ratapihan
31844: ratapihalla. Jo nyt niiden rakennusvaiheen                  kunnostamis- ja laajennustöiden suo-
31845: aikana on niin tapahtunut.                                  t'ittamiseksi.
31846:          Helsingissä 12 päivänä helmilruuta 1947.
31847: 
31848:                   Heikki Simonen.                             H. S. Pesonen.
31849:                   Valto Käkelä.                               Eino Raunio.
31850:                   Kauko Andersson.                            Eetu Karjalainen.
31851:                   Juho Kuittinen.                             Onni Peltonen.
31852:                                                                                               705
31853: 
31854: XII, t4, -   Toiv. al. N :o 333.
31855: 
31856: 
31857: 
31858: 
31859:                                    Pohjannoro y. m.: Toimenpiteistä liikenneonnettont1tuksien
31860:                                      vähentämiseksi rantcttieylikälytävicn kohdalla.
31861: 
31862: 
31863:                                        E d u s k u n n a 11 e.
31864: 
31865:    Ylikäytäväonnettomuudet sellaisilla pai-         teita, jotta moottoriajoneuvon kuljettajan
31866: koilla, missä maantie ylittää rautatien,            varovaisuutta tehostettaisiin ylikäytävää
31867: ovat käyneet niin lukuisiksi ja yleisesti           lähestyttäessä, sopivin syvennyksin tahi
31868: tunnetuiksi, että niistä ei ole syytä enem-         portain. Joka tapauksessa olisi syytä kii-
31869: mälti puhua. Lienee mahdotonta olois-               rehtiä tekemään kaikki, mikä mahdolli-
31870: samme rakentaa riittävästi alikäytäviä              suuksiemme rajoissa on sekä ihmishenkien
31871: tahi siltoja radan kohdalle tällais'ille pai-       että omaisuuden varjelemiseksi.
31872: koille, saatikka palkata niihin varsinaisia           Edelläolevaan viitaten allekirjoittaneet
31873: portinvartijoita tahi järjestää automaatti-         kunnioilutavimmin ,ehdottavaJt eduskunnan
31874: sia portteja. Paljon tulisi asia autetuksi          hyväksyttäväksi toivomuksen,
31875: jo sitenkin, että vihdoinkin annet.taisiin
31876: selvät määräykset siitä, miten moottori-                      että hallitns ryhtyisi kiireellisiin
31877: ajoneuvon on meneteltävä tällaista paik-                   toimenpiteisiin sellaisten määräysten
31878: kaa lähestyessään. Tämä koskee varsinkin                   tai laitteitten aikaansaamiseksi, että
31879: linja-autoja, mutta myös muitakin. Mah-                    liikenneonnettomuudet      rautatieyli-
31880: dollistahan olisi järjestää muitakin lait-                 käytävien kohdalla vähenisivät.
31881:      Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
31882: 
31883:                  Arvo Pohjannoro.                                Antti J. Rantamaa.
31884: 
31885: 
31886: 
31887: 
31888:                                                                                                89
31889: 706
31890: 
31891: XII,la. -   Toiv. al. N:o 334.
31892: 
31893: 
31894: 
31895: 
31896:                                Kankainen: Nurmijärven pitäjän 11.laukkalan kylästä Palo-
31897:                                  joen kyliiän johtavan kylätien ottamisesta valtion hal-
31898:                                  tuun.
31899: 
31900: 
31901:                                     E d u s k u n n a 11 e.
31902: 
31903:    Noin 28 kilometrin paassa Helsingin           Nurmijärven pitä:jän kirlkonkylästä suun-
31904: kaupungista Helsingim.-Hämeenlinn•an villi-      tautuu eräs linja-autoreitti tälle samalle
31905: tamaantien varrella on tienviitta, johon on      kylätielle. Onpa tåstä tiestä muutamina
31906: merkitty: Palojoki. Osoitin näyttää tietä        viime vuosina tullut eräs varsin suosittu
31907: siihen Nurmijärven ,pitäjän alueella sijait-     ldlpailureitti, jota helsinkiläiset urheilijat
31908: sevaan kylään, missä suuri kirjailijamme         mielellään käyttävät.
31909: Aleksis Kivi on syntynyt. Eikäpä ole                Nimenomaisesti on huomattava, että
31910: ihme, että varsinkin kesäiseen aikaan            kuuluisaksi tulleen Kiven syntymäkodin
31911: kääntyy matkailijoiden autoja yksi toi-          vuoksi joutuu aina silloin tällöin ulko-
31912: sensa jälkeen tuolle tielle päämääränään         ma.alai~tenkin matkairlijoiden autoja tälle
31913: Kiven syntymäkoti, joka mainitussa ky-           tielle, jonka heikkokuntoisuus saattaa sil-
31914: lässä on vielä nähtävänä. Tässä he joutu-        loin tuottaa häpeää koko valtakunnan tie-
31915: vat kuitenkin monasti pahaan pulaan, kun         verkoston maineelle.
31916: kyseessä oleva noin 9.o kilometrin pitui-           Kun tässä on siis kyseessä eräs aivan
31917: nen tie onkin kapeahkoa, savipohjaista,          maan pääkaupungin lähistöllä sijaitseva
31918: joka varsinkin sateisten säiden aikana jou-      kauttakulkutie, jonka hoitaminen tuottaa
31919: tuu helposti aivan ala-arvoiseen kuntoon.        paikalliselle asujamistolle ylivoimaisia vai-
31920: Tien kunnollinen hoitaminen on nimittäin         keuksia - ja tuskin voidaan sitä katsoa-
31921: viime vuosina alkanut käydä sen varrella         kaan yksinomaan heille kuuluvaksi vel-
31922: sijaitsevan Metsäkylän vähälukuisille pien-      vollisuudeksi, - niin rohkenen !kunnioit-
31923: viljelijöille aivan ylivoimaiseksi tehtäväksi.   taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
31924: Sillä paitsi jo mainittua huvimatkailija-        toivomuksen,
31925: liikennettä on tämän saman tien kautta
31926: alkanut suuntautua kaikki se m. m. puu-                    että hallitus ryhtyisi kii1·eellisesti
31927: tavaran kuljetuksessa tapahtuva kautta-                 toimenpiteisiin Nurmijärven pitäjän
31928: kulkuliikenne, mikä Tuusulan pitäjän                    Klaukkalan kylästä saman pitäjän
31929: Siippoon kylästä käsin ja Helsingin pitä-               Palojoen kylään johtavan kylätien
31930: jän Seutulan kylästä käsin pyrkii alussa                ottamiseksi maantienä valtion hal-
31931: mainitun valtamaantien varteen. Lisäksi                 tuun.
31932:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
31933: 
31934:                                                               Kosti Kankainen.
31935:                                                                                             707
31936: 
31937: XII,t6. -   Toiv. al. N:o 335.
31938: 
31939: 
31940: 
31941: 
31942:                                  Luukka: Möiirtirahasta        Toijala~Valkeakosken   yhdystien
31943:                                    rakentamiseksi.
31944: 
31945: 
31946:                                      E d u s k u n n a ll e.
31947: 
31948:    Vuoden 1946 valtiopäivien syysistunto-         teluihin viitaten ehdottaa eduskunnan hy-
31949: kaudella eduskunta ,rahallisista syistä"          väksyttäväksi toivomuksen,
31950: hy<lkäsi alhlekirjoittaueen tekemiill rahaasia-
31951: aloitteen N: o 111, missä ehdotin määrära-                  että hallitus ottaisi vuoden 1948
31952: haa Toijalan-Valikea:kosken välisen yhdys-               talousarvioesitykseen .riittävän määrä-
31953: tien rakentamiseen. Pitäen tämän lyhyen                  rahan Toijalan ja . . Valkeakosken
31954: mutta merkitykseltään tärkeän yhdystien                  karuppalan välisen yhdiJstien rakenta-
31955: rakentamista erittäin tärkeänä rohkenen                  mista varten.
31956: ed~1lä mainitun raha!llsia~aloirtrt:.een perus-
31957: 
31958:      Helsingissä 12 päivänä !heLmikuuta 1947.
31959: 
31960:                                                                 Eemil Luukka.
31961: 708
31962: 
31963: XII,l7. -   ToiV'. al. N:o 336.
31964: 
31965: 
31966: 
31967: 
31968:                                   Laine y. m.: ·Toimernpiteistä Toijalan-Sontulan-Järviön-
31969:                                      kylän tien ottmniseksi valtion haltuun.
31970: 
31971: 
31972:                                       E d u s k u n n a ll e.
31973: 
31974:     Toijalan kauppalasta Sontulan ja Haan-          on siis 9,650 m. Tämän tien kunnossapito
31975:  ojan kylien kautta Järviön !kylään, joka si-      siltä 6,150 m:n osalta, jonka Sontulan ja
31976:  jaitsee Kylänkosken Kk: n ja Viialan ase-         Haanojan !kyläläiset hoitavat, on näille
31977:  man välisen maantien varrella, johtava            muutamalle viljelijälle raskas tehtävä. Kyl-
31978:  kylä- ja kunnantie on jo kauan ollut maa-         mä:kosken kunta taas ei voi ottaa enää tietä
31979: .seudun vi1kaslitkenteisimpiä teitämme. Tämä       haltuunsa. Kunnan menot tielrnstannuksiin
31980: ]iikenne on käynyt yhä suuremmaksi viime           nousevat jo nyt yli 3 milj. markan vuodessa
31981: :aikoina kun Toijala liikennekesku:ksena ja        ja vaikuttaa se jo varsin raskaasti kunnan
31982: monen rautatien haara-asemana on tullut            t!!'louteen ja veroäyrin suuruuteen. Kun
31983: merkityksellisemmä;ksi.                            tämän tien hoito ja kunnostaminen on näin
31984:    Viime vuonna, samalla kun Toijala sai           monivaiheinen ja ~un tie vilkkaan liiken-
31985: kauppalan oikeudet, liitettiin Akaan kunta         teen sekä vähälukuisen osakasmäärän vuoksi
31986: suurimmalta osalta Kylmiikosken kuntaan.           tulee ylivoimaiseksi hoitaa, niin rohke-
31987: l\iainittu Toijalan-Järviön tie joutui tässä       nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
31988:  jaossa myös suurimmalta osalta Kylmäkos-          päätettäväksi toivomuksen,
31989:  ken puole1le. 2 km tästä t1estä, eli se osa,
31990:  joka ennen tätä uutta jakoa oli Kylmäkos-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ·
31991: ken puolella, on Kylmäkosken kunnan huol-                 toimenpiteisiin Toijalan-Sontulan-
31992: lossa. 6,150 m on Sontulan ja Haanojan                    Järviönkylän tien ottamiseksi maan-
31993: kyläläisten huollossa sekä 1,500 m on Toi-                tien·ä ·valtion hoitoon.
31994:  jalan kauppalan huollettavana. Tien pituus
31995:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
31996: 
31997:                  Lauri Laine.                                   Aino Malkamäki.
31998:                  Johannes Virolainen.                           Väinö Kivisalo.
31999:                  ToiV'o Ikonen.                                 Juho Hukari.
32000:                                                                                         709
32001: 
32002: XII,1s. -   Toiv. al. N:o 337.
32003: 
32004: 
32005: 
32006: 
32007:                                  Lehtonen y. m.: Määrärahasta tietöiden loppu-un saattami-
32008:                                     seksi Heinolan-Jyväskyliin maantien Toivakan ja Vaa-
32009:                                     jakosken välisellä osalla.
32010: 
32011: 
32012:                                      Eduskunnalle.
32013: 
32014:    Jyväskylän-Heinolan välisellä maan-          keskeytyneet ja aiheuttavat taloudellista
32015: tiellä on suoritettu tie- ja vesirwkennus-      vahin!koa. Asunto- ja ruokailuparakit ovat
32016: hallituksen taholta sanotun tien oikaisu-,      nyt keskeneräisillä työmailla oman onnensa
32017: korjaus- ja mäkienalentamistöitä sotien vä-     varassa, samoin maansiirrossa käytetyt
32018: livuosina, sekä sen j äilkeenkin niin ikauan    kuuppavaunut k:iskoineen.
32019: kuin varoja oli tarkoitukseen silloin osoi-        Kun ei voida jättää tämän ensiarvoisesti
32020: tettu.                                          tärkeän tien kunnostamista koko laajuu-
32021:    Tien korjaus mainitulla maantiellä, eri-     dessaan, mutta erityisesti jo aloitetuilta
32022: tyisesti Vaajakosken-Toivakan välisellä         kohdiltaan keskeneräiseksi, olisi sentälhden
32023: osalla, on ollut erittäin tarpeen vaatima,      myönnettävä tarkoitukseen varoja, joita
32024: sillä tämä tie on ollut sen vaikutuspiirissä    saadun tiedon (laskelman) mukaan tarvit-
32025: olevien väkirikkaiden kuntien ainoa mah-        taisiin k&me miljoonaa mwkikaa.
32026: dollinen yhdysside liikekeskuksiin.                Kaikkeen edelläesittämäämme viitaten
32027:                                                 ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
32028:    Kyseessäoleva tie on alunperin raken-        toivomuksen,
32029: nettu heikkopohjaisesti mimkä vuoksir se on
32030: ollut jatkuvasti keväällä ja syksyisin mo-               että hallitus ottaisi v'I.Wden 1947
32031: nilta kohdiltaan liikenneikelvottomassa kun-          lisämenoarvioon 3 m~7,joonan markan
32032: nossa, mistä on aiheutunut vakavia haittoja           suuruisen määrärahan ja ryhtyisi
32033: ja pysähdyksiä palkkakuntien elinkeinoelä-            kiireellisiin toimenpiteisiin kesken-
32034: mälle sekä Jyväskylään Suuntautuvalle puu-            eräisten tietöiden loppuunsaattami-
32035: tavarain kuljetuksille. Tien korjaustoimen-           seksi H einolast'a Jyväskylään johta-
32036: piteet ovatkin olleet näin ollen aivan vält-          valla maantiellä Toivakan ja V aaja-
32037: tämättömiä. Aloitetut työt ovat kuitenkin             kosken välisellä osalla.
32038:         Helsingissä 14 päivänä hdmikuuta 1947.
32039: 
32040:                  Vilho Lehtonen.                         K. Hj. Kauhanen.
32041:                  Yrjö A. Manninen.                       Sulo Muuri.
32042:                                        V. Puumalainen.
32043: 710
32044: 
32045: XII,19. -   Toiv. al. N:o 338.
32046: 
32047: 
32048: 
32049: 
32050:                                  Kirra: Toimenpiteistä Kei.kyän pitäjässä Mesklilan ja Pehu-
32051:                                     lan kylien kohdalla olevan maantiemnntkam oikaisemi-
32052:                                     seksi.
32053: 
32054: 
32055:                                      Eduskunnalle.
32056: 
32057:    Äetsän-Loimaan asemien välisellä maan-         rakennushallituksen silloinen pääjohtaja ja
32058: tiellä on n. 1. s km. Xetsän asemalta san-        kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
32059: gen jyrtkkä :tnäki ja sen alla suorastaan         riön edustaja ilmoittivat paikkakunnan
32060: hengenva:al'ltllimin maantiekaarre, joten: var-   edustajille, että tämä epäkohta tiellä tulisi
32061: sinkin liukkaalla. kelillä on suuri vaara,        heti sillan valmistuttua korjattavaksi. Jos-
32062:  että autot laskiesaaan tätä mäkeä alas Laut-     tain käsittämättömästä syystä on se kuiten-
32063: takylään päin voivat myös syöksyä kaar-           kin yhä viipynyt.
32064: teen äkkimutkas8a' Kokemäenjokeen, joka              Kysysmyksessä olevan epäkohdan pois-
32065:  tällä kohdalla <i:ri talvisin sula tai sitten    tamiseksi on tie- ja vesirakennushallituk-
32066: hyvin heikon jään peitossa. Kun väkirik-          sessa laadittu kyllä suunnitelma v. 1933,
32067: kaisiin ··ja · taloudellisesti muutenkin elin-    jonka kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
32068: voimaisiin pitäjiin kuten Huittisiin, Pun-        nisteriö on vahvistanut täytäntöönpanta-
32069: kalaitumelle ja Yampulaan ei ole rautatie-        vaJksi marraskuun 27 päivänä 1934. Tämän
32070: yhteyttä, on hyvin suuri tavaramäärä kul-         suunnitelman mukaan tulisi parannustyö
32071:  jetettava ·juuri tätä' tietä lähimmälle eli      suoritettavaksi noin 0.5 kilometrin matkalla
32072: Xetsän rautatieasemalle. Saamieni tietojen        ja olivat kustannukset silloin laskettu nou-
32073: mukaan onkin tavaran kuljetus tällä tiellä        sevan 75,000 markkaan. Kustannusarvio on
32074: viime vp.osina suuresti lisääntynyt. Tämän        nykyään kerrottava n. kymmenellä, mutta
32075: lisäksi kulkee valtion postiautoliikenne sa-      tarkoitukseen käytettävä rahamäärä on sit-
32076: maa tietä,· ·puhli]liattakaan siitä varsin huo-   tenkin hyvin pieni ottaen huomioon sen
32077: mattavaa~ Mrikilöliikenteestä, jota Äetsän        huomattavan parannuksen, jonka suunni-
32078: asemalta lähfe'Viltä ja sinne saapuvilla lin-     telman toteuttaminen näin raskaasti liiken-
32079: ja-autoilla· jOka päivä välitetään. Melkein       nöidyillä ja vHkasliikkeisellä maantiellä tu-
32080: aina mutta etenkin, vähänkin huonoruman           lee aikaansaamaan. Kun mielestäni ei siis
32081: !kelin aikana 'ei, vain kuorma-autot mutta        ole minkäänlaista asiallista aihetta· viivyt-
32082: myös henkilöliikennettä välittävät linja-         tää enää tämän verraten vahän varoja 'ky~
32083: autot joutuvat pysä:htymään tämän mäen            syvän mutta erittäin tärkeän parannuksen
32084: molemmin puolin tultaessa, joka aiheuttaa         aikaansaamista, ehdotan kunnioittaen edus-
32085: kuljetettavan kuorman vähentämistä, josta         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32086: taas aiheutuu v~rsinkin tavaraliikenteelle
32087: näin vilkasliikkeisellä tiellä suurta viivy-               että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
32088: tystä ja lisäkuluja.                      ·             toimenpiteisiin Äetsän asemalle joh·
32089:    Edellä mainittu liikenteelle vaikea epä-             tavalla maantiellä Keikyän pitäjässä
32090: kohta on jo aikaisemminkin todettu. Niinpä              Meskalan ja Pehulan kylien kohdalla
32091: lähes ·parikymmentä vuotta sitten, jolloin              lähes 2 km. mainitulta asemalta ole-
32092: samalla tiellä Keikyän pitäjässä oleva Ko-              van mäen ja sen alla esiintyvän
32093: kemäenjoen yli johtava maantiesilta raken-              maantiekaarteen muodostaman vai-
32094: nettiin, paikan päällä käynyt tie- ja vesi-             kean tie-esteen poistamiseksi.
32095:         Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
32096:                                                                   Kalle KU:ra.
32097:                                                                                              71l
32098: 
32099: XII,2o. -   Toiv. al. N :o 339.
32100: 
32101: 
32102: 
32103: 
32104:                                   Metsäranta y. m.: Laitilan kunnasta Karjalan kuntaan,
32105:                                     johtavan kryZätien ottamisesta valtion hoitoon.
32106: 
32107: 
32108:                                       E d u s k u n n a ll e.
32109: 
32110:    Laitilan kunnasta Sillantaan kylän koh-         seessä ,olevan kylätien erittäin suuren kuor-
32111: dalta yleiseltä valtamaantieltä alkava sekä        mituksen alaiseksi. Mainitulla kuntien vä-
32112: Vekkaan, Kaariaisten, Ytön ja Katinhän-            lisellä kylätiellä on liikenne muutenkin
32113: nän y. m. kylien kautta Karjalan kunnan            viime vuosina lisääntynyt huomattavan suu-
32114: alueelle, yleiselle valtion maantielle päät-       reksi, joten on vallan kohtuutonta, että
32115: tyvä, noin 26 km pituinen maantie on kylä-         yleisen kauttakulkutien kunnossapidon jou-
32116: tietä, jonka 'kunnossapidosta joutuvat huo-        tuvat paikalliset asukkaat suorittamaan.
32117: lehtimaan mainittujen kuntien kyseessä ole-           Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32118: van tien varrella olevat asurokaat - yleensä       kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32119: pienviljelijät. 'Tämän maantien varrella,
32120: varsinkin La1til1an ja K'arjalan: raj~mailla,               että hallitus viipymättä ottaisi Lai-
32121: on 1aajat metsäalueet, joista puutarvruran                tilan- Sillantaan- Katinhännän -
32122: kuljetus rautatieasemille ja lähikaupunkei-               Karjalan kylätien valtion välittJ-
32123: hin raskailla kuorma-autoilla saattaa ky-                 mään hoitoon.
32124:      Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
32125: 
32126:                  W. Metsäranta.                                   Leo Leppä.
32127:                  Jalmari Kulmala.                                 Urho Kulovaara.
32128:                  P. Leskinen.                                     J. E. Pilppula.
32129:                  Aimo Aaltonen.                                 . Samuli Simula.
32130:                  Anna Nevalainen.                                 Eino Roine.
32131: 712
32132: 
32133: Xll,21. -   Toiv. a.l. N:o 340.
32134: 
32135: 
32136: 
32137: 
32138:                                   E. Pesonen y. m.: lllaa:ntien rakentamisesta Heinolan kit·-
32139:                                      konkylästä Nuoramoisiin.
32140: 
32141: 
32142:                                       E d u s k u n n a ll e.
32143: 
32144:    Viittaamme v. 1945 va1tiopä1villä jätetyn      Lahteen, koska suorimpia kulkureittejä
32145: toivomusaloitteen n:o 287 perusteluihin ja        Kalkkisten ja Pulkkilan harjun kautta ei
32146: huomautamme lisäksi, että maantien tar-           useinkaan talvisin luonnonesteiden vuoksi
32147: peellisuus kyseessä oleville seuduille käy        voida liikennöidä.
32148: entistä:kin välttämättömämmä:ksi, koska             Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32149: alueelle on jo maanhankintalain nojalla pe-       ~unnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32150: rustettu laajoja asutusalueita. Tie antaisi
32151: monella tavalla paikkakunnan taloudelli-                     että hallitus toimituttaisi tutki-
32152: selle kehitykselle varsin suuria kehitysmah-              tnuksen maantien rakentamiseksi Hei-
32153: dollisuuksia ja parantaisi kauttakulkutienä               nolan kirkonkylästä Marjaniemen
32154: Itä-Hämeen kulkuyhteyksiä, joissa on pal-                 kautta Nuoramoisiin Sysmän-Kalk-
32155: jon toivomisen varaa. Esim. talvisin on                   kisen maantiellä sekä ryhtyisi asia.n
32156: pakko suunnata 'koko maakunnan etelään                    vaatimiin toimenpiteisiin tien raken-
32157: päin suuntautuva liikenne Heinolan kautta                 tamiseksi.
32158:       Helsingissä .helmikuun 15 päivänä 1947.
32159: 
32160:                  Edvard Pesonen.                                Albin Asikainen.
32161:                  Aino Luostarinen.                              P. A. Ka.rja.la.inen.
32162:                  J. F. Tolonen.                                 Toivo Lång.
32163:                  Antti J. Rantamaa.                             Toivo H. Kinnunen.
32164:                  K. Hakala.                                     B. S. Pesonen.
32165:                                                                                               713
32166: 
32167: XII,zz. -   Toiv. aJ. N :o 34:1.
32168: 
32169: 
32170: 
32171: 
32172:                                    E. Pesonen y. m.: Jfäärära.hasta töiden loppuunsaattami-
32173:                                       seksi Sysmän-Pulkkilan hm·jun-Asikkatan maantiellä.
32174: 
32175: 
32176:                                        E d u s k u n n alle.
32177: 
32178:    Eduskunnan tekemällä päätöksellä ra-              Kun salmen yHtys on nam epävarmaa
32179: kennettiin maantie Sysmästä Pulkkilan             vieläpä hengenvaarallistakin ja kun tie-
32180: harjua pitkin Päijänteen eteläosan poikki         hen Käkisalmen siltoineen on jo uhrattu
32181: Pulkldlan saimille sekä rakennettiin man-         huomattavasti varoja, olisi tietyö saatet-
32182: tereelta Käkisalmen yli johtava komea             tava loppuun joko täyttämällä toinen
32183: maantiesilta, minkä alitse voivat Päijän-         salmi tai molemmat taikka laittamalla mo-
32184: teen laivat esteettä purjehtia. Tie valmis-       lempiin jatkuvasti sulina pysyviin salmiin
32185: tui tältä osaltaan sotamme loppuvaiheissa         kunnon lossit ja rakentamalla lyhyet pät-
32186: ja voitiin ottaa kauttakulkuliikenteelle          kät maantietä Pulkkilan salmessa olevaan
32187: pari vuotta sitten sijoittamalla Pulkkilan        saareen sekä vastaavasti Asikkalan puo-
32188: salmiin moottoriveneen hinauksella kul-           leiselle rallllalle, missä se yhtyisi Lahden-
32189: keva iossi, jolla ku!lkuneuvort; ja maitkus-      JyväskY'liiJn maaUltiehen. Näin olisi yilikUJlku
32190: tajat kuljetetaan salmen yli kiertäen tar-        turvattu läpi vuoden samalla kun se huo-
32191: peen mukaan salmessa sijaitseva pieni             mattavasti parantaisi Päijänteen molem-
32192: saari. Srulmen ylitys loss:iJJJla on mah-         minpuolisia 'liikennooloja ja J.yhentä®
32193: dollista vain sulan veden aikana ja sää-          välimatkoja kymmenillä kilometreillä sekä
32194: suhteiden ollessa suotuisat. Usein onkin          avaisi uuden luonnonihanan matkailurei-
32195: sattunut, että tuuli on riistänyt lossin          tin maahamme.
32196: matkustajineen useammaksi tunniksi myrs-             Edellä olevaan viitaten rohkenemme
32197: kyiselle Päijänteelle. Vähänkin kovempi           kunnioittavasti esittää eduskunnan pää-
32198: tuuli on aiheuttanut liikennehäiriöitä,           tettäväksi toivomuksen,
32199: koska lossi ei ole voinut kuljettaa kulku-
32200: neuvoja matkustajineen yli, vaan on esim.                   että hallitus ottaisi v. 1948 t'UW- ja
32201: linja-autojen pitänyt palata takaisin ja                 menoarvioesitykseen tarpeeksi suu-
32202: kiertää useampien kymmenien kilometrien                  ren määrärahan maantie- y. m. töiden
32203: matka Kalkkisten tai Heinolan kautta.                    loppU<Un suorittamiseksi Sysmän-
32204: Edelleen talven aikana lossin nykyinen                   Pulkkilan harjun-Asikkalan. maan-
32205: kulkureitti jäätyy ja siten liikenne kes-                tiellä.
32206: keytyy talvikansien ajaksi.
32207:     Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947.
32208: 
32209:                 Edvard Pesonen.                                Albin Asikainen.
32210:                 Aino Luostarinen.                              P. A. Karjalainen.
32211:                 J. F. Tolonen.                                 Toivo Lång.
32212:                 Antti J. Rantamaa.                             Toivo H. Kinnunen.
32213:                 K. Hakala.                                     H. S. Pesonen.
32214: 
32215: 
32216: 
32217: 
32218:                                                                                                90
32219: 714
32220: 
32221: XII,23. -   Toiv. al. N :o 342.
32222: 
32223: 
32224: 
32225: 
32226:                                   Kivelä. y. m.: Toimenpiteistä Kolhon-V~'lppulan ja Kol-
32227:                                      hon-Keuruun kyläteiden sekä niiden välisen yhdystien
32228:                                      ottamiseksi valtion haltuun.
32229: 
32230: 
32231:                                       E d u s k u n n a ll e.
32232: 
32233:     Vielä parikymmentä vuotta sitten oli           väkiluku on nykyisin noin 2,500 henkeä,
32234:  nykyisin Vilppulan kuntaan kuuluva, Kol-         mutta nousee Järvelän tehtaiden valmis-
32235: hon rautatieaseman ympärille syntynyt             tuttua noin 3,5'00 henkeen. Lisäksi on
32236: yhdyskunta ilman minkäänlaisia tieyhteyk-         Kolhon-Keuruun kylätien vaikutuspiiriin
32237: siä. Kaikki liikenne paikkakunnalle tapah-        syntynyt Orion Oy:n laajat tehdaslaitok-
32238:  tui joko rautateitse tai vesitse tahi sitten     set Keuruulla.
32239: polun luontoisia teitä myöten ilman ajo-             Myös kauttakulkuliikenne. on kyläteiden
32240:  neuvoja. Paikkakunnalle syntyi kuitenkin         aseman ja edellä kerrotun kehityksen j6h-
32241: sen edullisen aseman vuoksi erilaista teol-        dosta nopeasti kasvanut. Radan vartta
32242:  lisuutta ja monien vaiheiden jälkeen mää-        Tampereelta Vilppulaan johtanut maantie
32243: rättiin Kolhon rautatieaseman alueen poh-         muuttuu edelleen Keuruulle johtaen Kol-
32244:  joislaidasta Keuruun kirkolle Vaasan lää-        hon-Vilppulan ja senjälkeen Kolhon-
32245: nin maaherran joulukuun 16 päivänä 1926           Keuruun kylätieksi, joten on selvää, että
32246:  antamalla päätöksellä rakennettavaksi kylä-      nämä kylätiet ovat saaneet kantaa:kseen
32247: tie, pituudeltan 20 kilometriä. Jonkun            kauttakulkuliikenteen rasituksen. Ennen
32248:  aikaa myöhemmin eli tarkemmin sanoen             sotaa oli m. m. säännöllinen linja-autolii-
32249: huhtikuun 13 päivänä 1933 autamailaan             kenne Multialta Tampereelle näiden teiden
32250: päätöksellä määräsi Hämeen läänin :maa-           kautta.
32251: herra Kolhon asema-alueen etelälaidasta              Vaikeuksia on vielä lisännyt se seikka,
32252: Vilppulaan rakennettavaksi kylätien, joka         etteivät nämä kylätiet yhdy suoranaisesti
32253: on pituudeltaan 10 kilometriä. Kun näi-           :toisiinsa vaan että väliLlä on Kolhon lm-
32254: den kyläteiden tieosakkaille raskas raken-        pealla kannaksella sijaitseva asema-alue,
32255: nusvelvollisuus tuli täytetyksi, oli Kolhon       pituudeltaan noin 750 metriä, jossa ei ole
32256: tieolot saatettu edes jonkinlaiselle kehitys-     mitään virallista tietä.
32257: tasolle.                                             Kylätiekunnat kääntyivät jo vuoniia 1937
32258:     Mutta jo sangen pian havaittiin, että         valtiovallan puoleen anomuksella, että mai-
32259: paikkakunnan kehitys tulee kulkemaan no-          nitut tiet otettaisiin valtion haltuun, mutta
32260: peata vauhtia eteenpäin. Kolho Oy:n omis-         kun tiet kuuluvat eri lääneihin, tie- ja
32261: tama sahalaitos kehittyi uudenaikaiseksi          vesirakennuspiireihin ja kuntiin, muodos-
32262: sahan, suuren puuseppätehtaan ja taloteh-         •tui · asian k·äsil1:1te1y niin pitkäUiseksi, e<tte:i
32263: taan käsittäväksi teollisuuslaitokseksi, jonka    aloite sodan sytyttyä johtanut tuloksiin.
32264: työläisten lukumäärä on jo 500-600 työn-          Nyt ovat Keuruun ja Vilppulan kunnat
32265: tekijää. Kolhoon rakennetaan parhaillaan          tehneet samanlaiset aloitteet, mutta niiden
32266: toista suurta tehdaslaitosta, Järvelän Teh-       kohtalosta ei vielä ole mitään tietoa.
32267: taan Oy:n tehdasta, jonka työntekijämää-             Ei voi olla tarkoituksena, että edellä
32268: rän ilmoitetaan nousevan noin 300 työn-           kerrottu tierasitus, joka on luonteeltaan
32269: tekijään. Lisäksi on paikkakunnalla monta         yleistä ja yhteisiä etuja hyödyttävää, jäisi
32270: pienempää teollisuutta, m. m. Bonnäsin            jatkuvasti vähälukuisten ja suurimmalta
32271: terva- ja tärpättitehdas. Yhdyskunnan             osalta hyvin vähävaraisten tieosakasten
32272:                                 XII,23. -   Kivelä y. m.                              715
32273: 
32274: kustannettavaksi. On luonnollista, että                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32275: asia on paikkakunnalla herättänyt vakavaa           siin Kolhon-Vilppulan ja Kolkon-
32276: :huolestumista, joka on ilmennyt useissa            Keuruun kyläteiden sekä niiden
32277: kansalaiskokouksissa ja muissa mielenil-            välisen yhdystien ottamiseksi val-
32278: maisuissa.                                          tion haltuun vuoden 1948 alusta
32279:   Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-         maantienä kunnossa pidettäväksi.
32280: tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
32281: muksen,
32282:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
32283: 
32284:                Eero Kivelä.                                Kaisa Hiilelä.
32285:                Matti Heikkilä.                             Alpo Lumme.
32286:                Päiviö Hetemäki.                            Sulo Heiniö.
32287:                Jaakko Hakala.                              Erkki Leikola.
32288: 716
32289: 
32290: XU,24. -   Toiv. a.l. N :o 343.
32291: 
32292: 
32293: 
32294: 
32295:                                   Penttala. y. m.: Määrämkasta SeinäjoM-Kuortaneen maan-
32296:                                      tien raken-nustöiden jatkamista varten.
32297: 
32298: 
32299:                                       E d u s k u n n a ll e.
32300: 
32301:   Viitaten v. 1945 valtiopäiville jätetyn                 tulo- ja. menoarvioesVtlykseen 2,500,000
32302: rahaasia-aloitteen n:o 133 ja v. 1946 valtio-             markan suuruisen määrärahan Sei-
32303: päivitie jätetyn rahaasia-aloitteen n: o 113              näjoen ja Kuortaneen välisen maan-
32304: perusteluihin ehdotamme,                                  tien rakentamistöiden jatkamista var-
32305:                                                           ten.
32306:          että hallitus ottaisi vuoden 1948
32307:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
32308: 
32309:                 Isa.k Pentta.la.                                Johannes Wirtanen.
32310:                 Jussi Raatikainen.                              Yrjö I. Antila..
32311:                 Jussi Anna.la.                                  J. Koivisto.
32312:                 Kustaa Tiitu.                                   J. Kuittinen.
32313:                 Aleksi Rinne.                                   T. Brygga.ri.
32314:                                                                                         717
32315: 
32316: XII,25, -   Toiv. al. N :o 344.
32317: 
32318: 
32319: 
32320: 
32321:                                   N. Nurminen y. m.: Kniivilästä Kirsilän ja Pukkilankautta
32322:                                      Evijärven-Lappajä1·ven maantieUe johtavan kyUitien
32323:                                      ottctmisesta valtion haltuun.
32324: 
32325: 
32326:                                       E d- u s k u n n a ll e.
32327: 
32328:    Kunnollisten maanteiden mel1kitys kan- maan tietä, joka raskaasta kuorma-ajosta
32329: samme elämän parantamiseksi on todettu on tullut melkein käyttökelvottomaksi. Mai-
32330: erittäin suureksi sekä taloudellisessa että nitulla tiellä on vielä kaksi Ähtävänjoen
32331: muissakin suhteissa. Teiden kautta pyri- yli johtavaa siltaa. Kun tien kuntoonsaat-
32332: tään eri paikkakuntia saattamaan läheisem- taminen tulisi asiantuntijoiden laskelmien
32333: pään vuorovaikutukseen keskenään ja siten mukaan maksamaan noin 3 milj. markkaa,
32334: helpoittamaan kansalaisten toimeentuloa. niin se on tien varrella asuville vähävarai-
32335: Teiden tarve maassamme on erittäin suuri, sille ylivoimainen tehtävä. Se olisi myös
32336: mutta ennenkaikkea niitä pitäisi pyrkiä epäoikeudenmukaista heitä kohtaan, koska
32337: rakentamaan sellaisille seuduille, missä voi- heidän käyttönsä tiehen on vain murto-osa
32338: taisiin valtion tuen avulla helpottaa valta- tien kokonaiskäytöstä. Mutta tien kuntoon-
32339: maanteiden varrelta sivussa asuvien kuor- saattaminen on aivan välttämätön heidän
32340:  maa.                                         toimeentulolleen, kun jo mainittu Ähtävän-
32341:    Maassamme on paljon kuntia, joissa kylä- joki eroittaa heidät koulusta, kaupasta ja
32342: teiden varrella olevat asukkaat joutuvat liikekeskuksesta.
32343:  itse maksamaan tien rakennus- ja hoito-         Tie on huonosta kunnostaan huolimatta
32344: kustannukset. Tämä käy varattomalle väes- eniten liikennöityjä teitä paikkakunnalla,
32345: tölle ylivoimaiseksi. Eräs tällainen kylä- ja jos se rakennetaan käyttökelpoiseen kun-
32346: tie on Evijärven kunnassa sij·aitseva toon, niin siitä tulee huomattava kautta-
32347: Kniivilän-Pukkilan ja Kirsiiän-Kajalan kulkutie Evijärven-Lappajärven välillä,
32348: tie, joka alkaa Evijärven-Lappajärven !koska se on lyhyempi ja maasto on tasai-
32349: maantieltä Kniivilän talon kohdalta ja joh- nen, kun sitä vastoin Ähtävänjoen itäpuo-
32350:  taen Kirsiiän talojen ja Pukkilan kautta lella kulkeva tie on mäkinen ja kuorma-
32351:  päättyy samaan maantiehen, sekä se tien a:johle vaikea.
32352: osa, joka alkaa Kirsiiästä kulkien Kujalan       Edellä esitetyn perusteella ja pitäen tar-
32353: talojen kautta päättyen samaan Evijärven peellisena, että näiden seutujen asukkaat
32354: -Lappajärven maantiehen.                      pääsevät parantamaan asemaansa, on pi-
32355:                                               dettävä, kohtuullisena, että valtio ottaa tien
32356:     Kun sanotun tien varrella on kaksi myl- hoitaakseen ja kunnossapitääkseen. Sen-
32357: lyä, Kirsiiän jauhomylly ja Pukkilan jauho- vuoksi esitämme kunnioittaen eduskunnan
32358:  sahamylly, mitkä myllyt ovat ainoat pitä- päätettäväksi toivomuksen,
32359: jässä ja kun II1äi·tä myllyjä käytt,ävät
32360: vieJä huomalttavassa. määrässä naapuripi-               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32361:  täjäläisetkin, on tie paikkakunnalla eniten
32362:                       1                              siin Kniivilästä Kirsilän ja Pukki-
32363: liikennöityjä teitä. Kun tien vaikutuspii-           lan kautta Evijärven-Lappajärven
32364:  rissä asuva väestö on vähävaraista pien-            maantielle johtavan kylätien ottami-
32365:  viljelijäväestöä, eivät he kykene kunnosta-         seksi valtion halt'U!Un.
32366:           Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32367: 
32368:                  Nestori Nurminen.                               V. Puumalainen.
32369:                  Mikko Järvinen.                                 Vilho Lehtonen.
32370:                  Eino Kujanpää.                                  Kustwa Tiitu.
32371:                                        Albin Wickman.
32372: 718
32373: 
32374: XII,26. -   Toiv. al. N :o 345.
32375: 
32376: 
32377: 
32378: 
32379:                                   Järvi y. m.: Orooaisista Ylihännään johtavan n. s. Eko-
32380:                                      tien rakentamisesta maa,ntieksi.
32381: 
32382: 
32383:                                       E d u s k u n n a ll e.
32384: 
32385:    Härmän asemalta Ylihärmän rajalle joh-          alueella ovat nykyisin seuraavat suoma-
32386: tavan pistoradan päätepisteen, Kaupin              laiset kylät: Saunamäki, Torpat, Väli-
32387: lastauspaikan, muodostuttua Etelä-Pohjan-          talo (Hede), Höölanti, Hunuri, Korkea-
32388: maan erääksi kaikkein huomattavimmaksi             kallio, Kyyränmäki, Lillbacka ja Kuop-
32389: maataloustuotteiden osto- ja lähetyspai-           pala, joissa on noin 70 asumusta ja 500
32390: kaksi, on ajankohtaiseksi tullut myöskin           asukasta. Vöyrin kunnan alueelta kuuluu
32391: sekä tästä että muistakin syistä n. s. Eko-        tien välittömään vaikutuspiiriin Granholm,
32392: tien kunnostamiskysymys.                           Kuoppala, Hietakangas, Ranta, Sauna-
32393:    Ekotie alkaa Oravaisten kirkolta Voltin         mäki ja Eko, joissa on noin 50 asumusta
32394: asemalle johtavasta maantiestä noin 19             ja 300 asukasta. Nämä kylät muodostavat
32395: km Oravaisista Välitalon (Heden) kylästä           tyypillisen pienviljelijäalueen, jonka asuk-
32396: kulkien kaakkoa kohti Kuoppalan-Sau-               kaiden on yksin pidettävä kunnossa suuri
32397: nakankaan ja Eon kylien kautta ja yh-              määrä kylä- ja viljelysteitä sekä siltoja,
32398: tyen noin kilometrin päässä Kaupin las-            minkä vuoksi tilat eivät voi enää ottaa
32399: tauspaikasta Lehtimäen kylän kohdalla              kannettavakseen suurempia tientekovel-
32400: Alahärmän kirkolta Ylihärmän kirkolle              vollisuuksia.
32401: johtavaan maantiehen.                                 Tien vaikutuspiirissä on valtio suoritta-
32402:    Erinäisten tarpeellisten ja helposti teh-       nut huomattavia kuivaustöitä. Niinpä on
32403: tävien oikaisujen jälkeen tien pituus on           Ekajärvestä Lapuanjokeen virtaava Eko-
32404: 12 km. Maasto, jossa tie kulkee, on ta-            luoma avattu, jolloin on kuivattu noin
32405: saista kangasmaata.                                100 ha :n laajuinen Kampinneva, 300 heh-
32406:    Ekotie on vanha kauttakulkutie, raken-          taarin suuruinen Ekojärvi ja noin 100
32407: nettu jo viime vuosisadan puolivälissä.            hehtaarin suuruinen Kurjenneva, joista
32408: Sitä ovat käyttäneet lähinnä ylihärmäläi-          tähän mennessä on viljelty vain 1/3 osa.
32409: set, kauhavalaiset ja alahärmäläiset pää-          Alueella on siis huomattava määrä vilje-
32410: kulkureittinä Oravaisten satamaan ja ka-           lyskelpoista maata, jonka viljelykseen
32411: lavesille sekä mainitussa pitäjässä sijaitse-       ottoa Ekotien rakentaminen ratkaisevasti
32412: ville mylly- ja tehdaslaitoksille. Kun tie          edistäisi.
32413:  sijaitsee 4 kunnan: Vöyrin, Oravaisten,              Kuten edellä olevasta selviää, on tien
32414: Ala- ja Ylihärmän rajalla ja näiden mai-            välittömässä vaikutuspiirissä olevilla pien-
32415: nittujen pitäjien kaikkein vähävaraisim-            viljelysalueilla suuria mahdollisuuksia
32416:  pien kylien vapaaehtoisen hoidon varassa,          kehittyä     elinkelpoisiksi  maatalousseu-
32417:  on tien kunto ymmärrettävistä syistä mitä          duiksi, mutta se välttämättä edellyttää,
32418:  kehnoin. Kaupin lastauspaikkaan ja me-             että nykyinen tiekurjuus loppuu ja että
32419:  renrantaan entisestään vilkastuneen kaut-          rautatieasemalle saadaan kunnollinen tie-
32420:  takulkuliikenteen vuoksi on se käynyt mil-         yhteys. Tien kunnostaminen on välttämä-
32421:  tei täysin käyttökelvottomaksi niin että           töntä senkin takia, että Kaupin lastaus-
32422:  hevoskuljetuskin on mahdollista vain tal-          paikan ja sen vieressä sijaitsevan suuren
32423:  visaikaan.                                         Etelä-Pohjanmaan keuhkotautiparantolan
32424:     Tien vaikutuspiirissä asuu huomattava           kuin myöskin Ylihärmässä, Kauhavalla ja
32425:  pienviljelijäväestö. Oravaisten kunnan             Lapualla olevien voimakkaitten liikkeiden
32426:                                  XII,2G. -    Järvi y. m.                                719
32427: 
32428: vuoksi on kauttakulkuliikenne Oravaisiin       kuuluu tien kuimostaminen ja jatkuva
32429: ja siellä oleviin teollisuuslaitoksiin suu-    kunnossapitäminen    valtiolle.  Maaston
32430: resti lisääntynyt.                             helppouden ja lähellä olevien soranotto-
32431:   Kun Ekotie saadaan kuntoon, lyhenee          paikkojen vuoksi ei tämän 18 km :n pi-
32432: Kaupin asemalta Ylihä.rmästä, Kauhavalta       tuisen tien rakentaminen ja kunnostami-
32433: ja Lapualta maantiematka Oravaisiin ja         nen nousisi kovinkaan kalliiksi. Ja joka
32434: siellä olevaan satamaan 18 kilometrillä.       tapauksessa kustannukset olisivat mität-
32435: Tien rakentaminen on mahdollista ainoas-       tömät siihen hyötyyn verrattuna, minkä
32436: taan valtion varoilla. Ne pienviljelijät,      se tuottaisi.
32437: joiden välittömiä tarpeita tie palvelee,         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32438: eivät siihen pysty ja lisääntyneen kautta-     kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32439: kulkuliikenteen huomioon ottaen ei heitä       toivomuksen,
32440: yksin     voitane siihen velvoittaakaan.
32441: Asianomaiset kunnat Alahärmä, Ylihärmä,                 että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
32442: Oravainen ja Vöyri ovat käsitelleet Eko-             ntenpiteisiin Omvaisten kunnan Väli-
32443: tien rakentamiskysymystä valtuustoissaan             talon (Heden) kyUistä Kaupin las-
32444: ja katsoneet sen välttämättömäksi. Mutta             tauspaikalle ja Ylihännään johtavan
32445: kun Ekotie tulee palvelemaan huomatta-               n. s. Ekatien 1·akentamiseksi maan-
32446: van laajalle ulottuvaa kauttakulkuliiken-            tieksi.
32447: nettä merenrannikon ja sisämaan välillä,
32448:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
32449: 
32450:                 Lauri Järvi.                                Yrjö I. Antila.
32451:                 Albin Wickman.                              E. A. Turja.
32452:                 Kustaa Tiitu.                               Johannes Wirtanen.
32453:                 Matts Forss.                                Nestori Nunninen.
32454:                 Heikki Vehkaoja.                            Matti Lepistö.
32455: 720
32456: 
32457: XD,21.- Toiv. a.l. N:o 346.
32458: 
32459: 
32460: 
32461: 
32462:                                N. Nurminen y. m.: Miilirärahasta Pietarsaaren-Sundbyn
32463:                                   välisen maantien oikaisutyön loppuun saattamisesta.
32464: 
32465: 
32466:                                     E d u s k u n n a 11 e.
32467: 
32468:   Pietarsaaren-Sundbyn välisen maantien          dyttömiä, kunnes työt saadaan loppuun suo-
32469: <>ikaisutyöhön oli vuonna 1939 varattu           r~tetuiksi.
32470: 880,000 markkaa, josta määrästä ehdittiin          Edellä <>levaan viitaten ehdotamme !kun-
32471: käyttää mainittuun tarkoitukseen 280,000         nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
32472: markkaa, kun työ 'keskeytyi sodan johdosta.      muksen,
32473: Oikaistavan tien pituus on 5.3 lrm. Tällä                 että hallitus ottaisi vuoden 1948
32474: oikaisulla on suuri merkitys liikenteen pa-             talousarvioesitykseensä 1--iittiWän suu-
32475: rantamiselle, koska tämä tie on vilkkaassa              ren määrärahan Pie.tarsaaren-Sund-
32476: käytössä. Ne varat, jotka vuonna 1939 uh-               byn välisen maantien oikaisutyön
32477: rattiin tiehen, <>vat edelleen niin kauan hyö-          loppuun su.orittamiseksi.
32478:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32479: 
32480:                  Nestori Nurminen.                             Matti Lepistö.
32481:                  Eino Kujanpää.                                Kustaa TUtu.
32482:                  Toivo Lång.                                   Albin Wickman.
32483:                                                                                             721
32484: 
32485: XII,2s. -   Hemst. mot. N:o 347.
32486: 
32487: 
32488: 
32489: 
32490:                               Wickman m. fl.: An,gående byggande av en Zandsväg från
32491:                                 Räyrinki by i V etil tiU Småböndersby i T erjärv kom-
32492:                                 mun.
32493: 
32494: 
32495:                                    T i ll R i k s d a g e n.
32496: 
32497:     Det är en naturlig sak, att kommuner,        har ett a vsevärt ve11kningsområde och så-
32498: som gränsa till varandra, sträva till att        lunda är av betydelse för fjärrtrafiken,
32499: erhålla så goda vägförbindelser med var-         ehuru dess främsta betydelse helt naturligt
32500: andra som möjligt. I gällande väglag har         faller inom de närmaste granrrkommunerna
32501: uttalats som princip, att staten bör bygga       Vetils, Trerjä:rvs oeh Evijärvirs >trafikhehovs
32502: och underhåhla larndsVlägar meHan tiU var-       område.
32503: andra angränsande kommuner, där trafik-              Då den planerade vägen i stor utsträck-
32504: behovet så påkallar.                             ning kommer att, direkt och indirekt, be-
32505:     Mellan V etil och Terjärv 'kommuner i        röra och gagna ett flertal kommuner, ha
32506: österbotten finns ingen trafikduglig för-        de berörda kommunernas fullmäktige icke
32507: bindelseväg, ehuru dessa kommuner äro            a!llsertt, att v;ägen kunde rbyggas., såsom
32508: på ett par .tiotwl kHome!ter rågrannar och       vissa vägmyndigheter föreslagit, som kom-
32509: hava många angelägenheter och intressen          munal- eller byväg, utan borde den byg-
32510: gemens:amma. Det har därför blivJ.t en vik-      gas av staten som landsväg. Med åbero-
32511:  tig a:nge[ägenhet för nämnda kommuner            pande av väglagen ha kommunalfullmäk-
32512:  att få detta missförhållande avhjälpt.           tige i Vetil och Terjärv kommuner i tvenne
32513:      För att få här nämnda vägbrist av-          skrivelser till vederbörande myndighet na-
32514:  lägsnad inlämnades till riksdagen år 1941        hållit om att staten ville bygga en 7 km
32515:  en hemställningsmotion angående en un-           lång landsväg mellan dessa grannkommu-
32516:  dersökning rörande byggandet av en lands-        ner. Terrägen är god för vägbygget.
32517:  väg mellan Räyrinki by i V etil och Små-             Den föreslagna vägen finge, förutom en
32518:  bönders by i Terjärv so0ken. Kommuni-            stor betydelse som interkommunal förbin-
32519:  kationsutskottet, som enhälligt godkände         delseväg, även en viss agrarekonomisk be-
32520:  motionen - vilket även riksdagen i sin           tydelse, ty av den preliminära undersök-
32521:   tur gjorde - ansåg, ra.t•t vägen kunde be-      ningen framgick, att vägen komme att gå
32522:  tjäna ,den relativt livliga trafiken mellan      genom goda odlingsbara marker, vilka bleve
32523:  dessa orter. Om sagda förbindelseväg             för traktens småbrukarbefolkning av myc-
32524:   skulle bringas i trafikdugligt skick, finge     ket stort värde.
32525:   den betydelse även för fjärrtrafiken, då            Av ovanstående torde framgå, att den
32526:   den komme att förbinda vägar, vilka för-         föreslagna vägen är av sådan art och
32527:   medla en del av trafiken mellan Vetil, Ter-      betydel1se, artt det måsrte ans,es vara en upp-
32528:   järv och Evijärvi, samt grannkommunerna          g'ift, som ankommer på stat,en, artt bygga
32529:   till dem."                                       denna förbindelseväg mellan V etil och Ter-
32530:      År 1945 verkställde yngre ingeniören          järv kommuner.
32531:   B. Wir1enius vid väg- och wl!ttenbyggntads-         På här nämnda grunder få underteck-
32532:   styrelsens distriktskontor i Vasa en preli-      nade vördsamt föreslå, att Riksdagen ville
32533:   minär undersökning av vägprojektet. Av           besluta hemställa,
32534:   denna undersökning framgick, att vägen
32535:                                                                                                 91
32536: 722                    XII,2s. -   Vetelin.-Teerijärven maantie.
32537: 
32538:          att regm·ingen måtte vidtaga åt-          väg från Räyrinki by i V etil t~1l
32539:        gärder för byggande av en lands-            Småböndm·s by i Terjärv kmnmun.
32540:       Helsingfors den 11 februari 1947.
32541: 
32542:                 Albin Wickmna.                          Nestori Nurminen.
32543:                 Matts Forss.                            Albert Brommels.
32544:                 Ture Hollsten.                          Yrjö Hautala.
32545:                                                                                               723
32546: 
32547: XII,2s. -   Toiv. aJ. N:o 347.
32548:                                                                                      Suomennos.
32549: 
32550: 
32551: 
32552: 
32553:                                  Wickman y. m.: Maantien 1·akentamisest'a V et elin R&yrin-
32554:                                    gin kylästä Teerijärven kunnan Småböndersbyn kylään.
32555: 
32556: 
32557:                                      E d u s k u n n a ll e.
32558: 
32559:    On luonnollista, että toisiinsa rajoittuvat    tystä kaukoliikenteelle, vaikka sillä tieten-
32560: kunnat pyrkivät saamaan keskenään mah-            kin lähinnä on merkitystä lähimpien naa-
32561: dollisimman hyvät tieyhteydet. Voimassa-          purikuntien Vetelin, Teerijärven ja Evi-
32562: olevassa tielaissa on periaatteena lausuttu,      järven liikennetarpeelle.
32563: että valtion on rakennettava ja ylläpidet-           Kun suunniteltu tie suuressa mitassa suo-
32564: tävä maanteitä toisiinsa rajoittuvien kun-        ranaisesti ja välillisesti koskee ja hyödyttää
32565: tien välille liikennetarpeen sitä vaatiessa.      useita kuntia, ovat näiden kuntien valtuus-
32566:    Vetelin ja Teerijärven kuntien välillä         tot olleet sitä mieltä, ettei tietä voida ra-
32567: Pohjanmaalla ei ole minkänlaista lii:kenne-       kentaa, kuten eräät tieviranomaiset ovat
32568: kelpoista yhteystietä, vaikka nämä kunnat         ehdottaneet, kunnan- tai kylätieksi, vaan
32569: ovat parinkymmenen kilometrin pituudelta          valtion olisi se rakennettava maantienä.
32570: rajanaapureita ja vaikka niillä on monia          Tielakiin vedoten ovat Vetelin ja Teerijär-
32571: yhteisiä asioita ja etuja. Tämän epäkohdan        ven kunnanvaltuustot kahdessa kirjelmässä
32572: poistaminen on senvuoksi käynyt näille            anoneet asianomaiselta viranomaiselta, että
32573: kunnille tärkeä:ksi.                              valtio rakentaisi 7 km pituisen maantien
32574:    Mainitun tien puutteen poistamiseksi jä-       näiden naapurikuntien välille. Maasto so-
32575: tettiin vuoden 1941 valtiopäiville toivomus-      pii hyvin tien rakentamiseen.
32576: aloite tutkimuksen toimittamisesta maan-             Ehdotettu tie saisi paitsi suurta merki-
32577: tien rakentamiseksi Vetelin Räyringin ky-         tystä kuntien välisenä yhdystienä, myös
32578: lästä Teerijärven kunnan Småböndersbyn            tietyn maanviljelystaloudellisen merkityk-
32579: kylään. Kulkulaitosvaliokunta, joka J"ksi-        sen, sillä alustavassa tutkimuksessa ilmeni,
32580: mielisesti rhyväksyi aloitteen - niinkuin         et.tä tie kulkisi pitki,ä hyviä, viljelyskelpoi-
32581: eduskuntakin vuorostaan teki- katsoi tien         sia maita, jotka muodostuisivat seudun
32582: voivan ,palvella ,näiden paikkakuntien vä-        pienviljelijäväestölle hyvin arvokkaiksi.
32583: listä suhteellisen vilkasta liikennettä. Jos         Edelläsanotusta ilmenee, että ehdotettu
32584: sanottu yhdystie saatettaisiin 1i:ikerunelk:el-   tie on laatuaan ja merkitykseltään sellai-
32585: poiseen kuntoon, olisi sillä merkitystä myös      nen, että Vetelin ja Teerijärven kuntien
32586: kaukoliikenteelle, sillä se yhdistäisi teitä,     välisen yhdystien rakentamista on pidettävä
32587: jotka välittävät osan Vetelin, Teerijärven        valtion tehtävänä.
32588: ja Evijärven sekä niiden naapurikuntien              Näillä perusteilla ehdotamme kunnioitta-
32589: välisestä liikenteestä."                          vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32590:    Vuonna 1945 toimitti tie- ja vesiraken-        muksen,
32591: nushallituksen Vaasan piirikonttorin nuo-
32592: rempi insinööri B. Vilenius tiesuunnitel-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32593: maa koskevan alustavan tutkimuksen. Siitä                siin maantien rakentamiseksi V et elin
32594: ilmeni, että tien vaikutusalue on huomat-                Räyringin kylästä Teerijärven kun-
32595: tavan laaja ja että sillä niinollen on merki-            nan Småböndersbyn kylään.
32596:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
32597: 
32598:          Albin Wickman.               Ture Hollsten.               Albert Brommels.
32599:          Matts Forss.                 Nestori Nunninen.            Yrjö Hautala.
32600: 724
32601: 
32602: XII,29. -   Toiv. al. N:o 348.
32603: 
32604: 
32605: 
32606: 
32607:                                  Hautala y. m. : Jlf,äärärahasta maantien 1·aken.nustöiden
32608:                                    aloittamiseksi Pyhäjärvellä 0. l. Pielaveden ja Pihti-
32609:                                    putaan maanteiden välillä.
32610: 
32611: 
32612:                                       E d u s k u n n a ll e.
32613: 
32614:     Pyhä:järvel1ä 0. il. suoritettiin syks)'iliä   asutustoimintaa, joka tietää useitten !kym-
32615: v. 1945 maanomistajien toimesta tutkimus           menien aloittavien uudisasukkaiden sijoit-
32616: maantien rakentamiseksi Pyhäsalanen-Pie-           tamista, entisten lisäksi, tiettömään kor-
32617: laveden maantiestä, Haapamäen kylän koh-           peen. Heidän menestymisensä vaikeassa
32618: dalta, Pyhäjärven eteläpuolitse Py'häsal-          tehtävässään edellyttää myös tämän tien
32619: men-Pihtiputaan maantiehen,joka väli on            rakentamista.
32620: n. 22 ikm. Lisä:ksi sisältyy suunnitelmaan            Näistä syistä ja kun e. m. maantien pai-
32621: n. 6 l j 2 !km:n pituinen haaratie Penninki--      kalliset tarvitsijat ovat vähävaraista väkeä,
32622: Kurkikangas.                                       pääasiassa asutustilallisia, joiden voimat
32623:     Tätä maantietä varten valmistui kesällä        ja varrut eivl1t :riitä nä:in pi1tkän t]en kylliäJtie-
32624: v. 1946 raJkennussuunnitelma ja kustannus-         näkään raJkentamiseen, olisi valtion tämä
32625: arvio, jaka päättyi yhteensä 8,384,000 mark-       välttämätön maantien rakentaminen koko-
32626: k.a,am. ja ·ehdotetaan .tämä ti·e rakennetta-      naan suoritettava ja vaikeuksista huoli-
32627:  vaksi III b luokan ti,eksi.                       matta edes vaatimattomasti mutta kiireel-
32628:     Tämä uusi maantiehanke yhdistää kaksi          lisesti alkuunpantava.
32629: valtamaantietä ja kulkee harvaanasuttuja              Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
32630: alueita, joilta pääsy lähimmälle rautatie-         ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
32631: laSernalLe Pyhäsrulmoon, on kovin v:ailkeata        toivomuksen,
32632: laajaa Pyhäjärveä kiertäen n. 30-35 km.
32633:     On erikoisesti huomattava, että suurim-                    että hallitus ottaisi v. 1948 valtion
32634: man osan tien ·vaikutuspiiriin kuuluvista                  tulo ja ·menoarvioesitykseen 2.5 mil-
32635: laajoista ja erittäin arvokkaista metsäalu-                joonan markan määrärahan uuden
32636: eista omistaa valtio, joten m. m. metsähalli-              maantien. rakentamistöiden aloitta-
32637: tuskin toivoo tämän maantien kiireellistä                  mista varten 0. l. Pyhäjärvellä Pie-
32638: rakentamista. Edelleen on mainittava, että                 Zaveden-Pihtiputaan ma·anteiden vä-
32639: valtion maille on suunniteltu huomattavaa                  lillä.
32640:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
32641: 
32642:                   Yrjö Hautala.                                 Juhani Leppälä.
32643:                   Kustaa Tiitu.                                 Uuno Raatikainen.
32644:                   J. E. Lampinen.                               Markus Niskala.
32645:                   Martti Miettunen.                             Eino Möttönen.
32646:                   Veikko Vennamo.                               Eino Laitinen.
32647:                   Johannes Virolainen.                          Samuli Simula.
32648:                   Kusti Eskola.                                 Antti A. Koukkari.
32649:                                                                                             725
32650: 
32651: XII,3o. -   Toiv. al. N:o 349.
32652: 
32653: 
32654: 
32655: 
32656:                                  Kinnunen y. m.: Sysmäntaustan kylätien ottamisesta val-
32657:                                     tion hoitoon.
32658: 
32659: 
32660:                                      E d u s k u n n a ll e.
32661: 
32662:    Virtasalmen-Joroisten maantieltä eroaa         läpikulkevaa linja-autoliikennettä, joka on
32663: Joroisten Katajamäen kylän kohdalta n. s.         suuntautunut Kantalan asemalta Virtasal-
32664: Sysmäntaustan kylätie, joka johtaa Kata-          men kirkonkylän kautta ja edelleen mainit-
32665: jamäen, Savuniemen, Montolan ja Kiekan            tua Sysmäntaustan kylätietä pitkin Maa-
32666: kylien kautta Joroisten-Pieksämäen väli-          vedelle ja siitä Joroisiin ja Varkauteen,
32667: selle valtamaantielle ja siitä edelleen Huu-      toisen linjan suuntautuessa Maavedeltä
32668: tokosken-Pieksämäen välisellä rataosalla          Pieksämäelle. Näin ollen on mainitusta
32669: olevalle Maaveden rautatiepysäkille. Tie on       tiestä muodostunut säännöllinen yleistä lii-
32670: n. 18 km pituinen, valmistunut kolmisen-          kennettä palveleva kuttakulkutie, eikä voida
32671: kymmentä vuotta sitten ja on sitä hoidettu        kohtuudella vaatia, että tällainen tie olisi
32672: kylätienä paikallisten tieosakkaiden kustan-      jatkuvasti kunnossapidettävä tieosakkaiden,
32673: nuksella.                                         siis paikallisten pienviljelijäin kustannuk-
32674:    Tien vaikutuspiiriin kuuluu m. m. neljä        ·Sella.
32675: eri kansakoulua sekä saha ja mylly. Tiestä           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32676: on muodostunut suoranainen kautta:kulku-          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32677: tie, jota myöten liikenne suuntautuu suu-         toivomuksen,
32678: relta osaLta Juv:aJan, VirtasaJlmoon ja Jo-
32679: roisiin Pielksämäen-Joroist.en maan;tie11e ja                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32680: Maaveden rautatiepysäkille. Raskas puu-                   siin Joroisten kunnassa olevan Sys-
32681:  tavaran kuljetus Maavedelle ja tien var-                 mäntaustan kylätien ottamiseksi ylei-
32682: reiLla olevaHe saili.rule rasittaa tietä ym-              seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
32683: päri vuoden. Samoin on !t~e:Uä harjoit:elttu              tieksi.
32684:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32685: 
32686:                 Toivo H. Kinnunen.                             Albin Asikainen.
32687:                 J. F. Tolonen.                                 Antti A. Rantamaa.
32688:                 P. A. Karjalainen.                             K. Hakala.
32689:                 Aino Luostarinen.                              Edvard Pesonen.
32690: 726
32691: 
32692: XII,3L -   Toiv. al. N:o 350.
32693: 
32694: 
32695: 
32696: 
32697:                                 Kinnunen y. m.: Määrärahasta SiilinmyUyn-H aarajoen
32698:                                   maantien kunnostamiseksi.
32699: 
32700: 
32701:                                     E d u s k u n n a 11 e.
32702: 
32703:    Viitaten rahaasia-aloitteeseen n:o 191        seen ja alentamiseen tarvittavat maa-alat,
32704: vuoden 1936 valtiopäivillä (Liitteiden s.        ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
32705: 587), rahaasia-aloitteisiin n: ot 128 ja 132     tettäväksi toivomuksen,
32706: vuoden 1945 valtiopäivillä (Liitteiden si-
32707: vut 827 ja 832) ja rahaasia-aloitteeseen                   että hallitus ottaisi vuoden 1948
32708: n:o 115 vuoden 1946 valtiopäivillä (Liittei-            tulo- ja rnenoal'vioesitykseen 3,000,000
32709: den sivu 675), sekä lisäksi mainiten, että              markan määrärahan Kangasniemen
32710: Pieksämäen ja Kangasniemen kunnat ovat                  -Pieksämäen maantiellä olevan Sii-
32711: sitoutuneet lunastamaan aloitteissa esitet-             linrnyllyn--Haarajoen maantieosan
32712: tyjen maantiemutkien ja mäkien oikaisemi-               kunnostamista 'vm·ten.
32713:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32714: 
32715:                 Toivo H. Kinnunen.                            Aino Luostarinen.
32716:                 J. F. Tolonen.                                Albin Asikainen.
32717:                 P. A. Karjalainen.                            Antti J. Rantamaa.
32718:                 K. Hakala.                                    Edvard Pesonen.
32719:                                                                                            727
32720: 
32721: XII,32. -   Toiv. al. N:o 351.
32722: 
32723: 
32724: 
32725: 
32726:                                  Kinnunen y. m.: Nooringinr-Hyötyyn-Kalvitsan kylätien
32727:                                     ottamisesta valtion hoitoon.
32728: 
32729: 
32730:                                      Eduskunnalle.
32731: 
32732:    Vuoden 1938 valtiopäiville on jätetty toi-   ui,tun toivomusa;loiltteen varsin ~siaJLlilsiin
32733: vomusaloite n:o' 140 (Liitteiden sivu 444),     perusteluihin, Toh~kenemme kunnioittaen eh-
32734: joka koskee Juvan-Mikkelin maantiestä           dottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toiv'o-
32735: erkanevan    Nääringin-Hyötyyn-Kalvit-          muksen,
32736: san kylätien ottamista valtion hoitoon. Kun               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32737: mainittu asia on edelleen järjestämättä, ja            siin Juvan-Mikkelin maantiestä
32738: !kun tilanne mainitulla tieosalla on nyt-              eroavan N ääringin-Hyötyyn-Kal-
32739: temmin yhä vaikeutunut alati kasvavan lii-             vitsan kylätien ottamiseksi yleiseksi
32740: kenteen vuoksi, niin viitaten alussa mai-              valtion hoidossa olevaksi maantieksi.
32741:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
32742: 
32743:                 Toivo H. Kinnunen.                         Albin Asikainen.
32744:                 J. F. Tolonen.                             Antti J. Rantamaa.
32745:                 P. A. Karjalainen.                         Edvard Pesonen.
32746:                 Aino Luostarinen.                          K. Hakala.
32747: 728
32748: 
32749: XII,33. -   Toiv. al. N:o 352.
32750: 
32751: 
32752: 
32753: 
32754:                                Kinnunen y. m.: Sä,ynelahden tien ottamisesta valtion hoi-
32755:                                   toon.
32756: 
32757: 
32758:                                     E d u s k u n n a ll e.
32759: 
32760: 
32761:    Heinävedeltä Savonlinnaan johtavalta         kenne tiellä on jatkuvaa laatua, olisi mai-
32762: maantieltä erkanee Malkkilan kylän lähis-       nittu tie otettava yleisillä varoilla kun-
32763: töllä kylätie, joka johtaa Säynelahden laiva-   nossapidettäväksi maantieksi. Säynelahdessa
32764: laiturille. Tämä tie tunnetaan Säynelahden      on myöskin meijeri, mylly y. m. s., joille
32765: tien nimellä ,ja on se n. 4 km:n pituinen.      liikenne käy mainittua tietä pitkin.
32766:    Kun Säynelahdesta on muodostunut eri-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32767: koisen huomattava puutavaran lastaus-           kunnioittaen eduskunnan päätettävä:ksi toi-
32768: paikka, johon puutavara suurelta ;osalta        vomuksen,
32769: ajetaan mainittua Säynelahden tietä pitkin,
32770: niin on tämä tie siten joutunut palvele-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32771: maan suurta yleistä liikennettä, tuottaen               siin Heinäveden kunnassa olevan
32772: tien kunnossapito täten kohtuuttomia kus-               Säynelahden tien ottamiseksi ylei-
32773: tannuksia niille pientilallisille, jotka ovat           seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
32774: tien osak1kaina. Kun tuollainen suuri Ui-               tieksi.
32775:        Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32776: 
32777:                 Toivo H. Kinnunen.                            Aino Luostarinen.
32778:                 J. F. Tolonen.                                Albin Asikainen.
32779:                 P. A. Karjalainen.                            Antti J. Rantamaa.
32780:                 K. Hakala.                                    Edvard Pesonen.
32781:                                                                                               729
32782: 
32783: XII,34. -   Toiv. al. N:o 353.
32784: 
32785: 
32786: 
32787: 
32788:                                  Kinnunen y. m. : Nykälän kylätiern ottamisesta valtion hoi-
32789:                                     toon.
32790: 
32791: 
32792:                                      E d u s k u n n a ll e.
32793: 
32794:    Mikkelin-Pieksämäen välisestä maan-            liikenteeseen nähden täysin valtion maan-
32795: tiestä eroaa Haukivuoren aseman läheltä           teihin verrattava tie, eikä sitä näin ollen
32796: n. s. Nykälän kylätie, joka johtaa Häklki-        voida enää ikunnossa pitää paikallisten tie-
32797: län ja Nykälän kylien kautta Porsaskos-           osakkaiden kustannuksella. Tietämämme
32798: kelie ja siitä edelleen Pieksämäen-Kangas-        mukaan ovatkin paikalliset tieviranomaiset
32799: niemen väliselle maantielle. Tämä tie ra-         sitä mi€1ltä, että tämä tie olisi kiir.eimmi1ten
32800: kennettiin aikoinaan n. 20 km: n pituisena        otettava valtion maantieksi.
32801: Haukivuorelta Nykälän kylään ja palveli              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32802: se silloin vain paikallista liikennettä. Mutta    kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
32803: senjälkeoo kun 1tietä jrutkettiin noin 8 ikm,     vomuksen,
32804: jolloin se yhtyi Pieksämäen-Kangas-
32805: niemen maantiehen, muodostui siitä tärkeä                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32806: läpikulkutie, jota rasittaa erikoisen huo-               siin Haukivuoren kunnassa olevan
32807: mattava puutavarankuljetus ja muu rah-                   Nykälän kylätien ottamiseksi ylei-
32808: tausliikenne sekä tiellä harjoitettu linja-              seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
32809: autoliikenne. Täten on tiestä muodostunut                tieksi.
32810:        Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32811: 
32812:                  Toivo H. Kinnunen.                            Albin Asikainen.
32813:                  J. F. Tolonen.                                Antti J. Rantamaa.
32814:                  P. A. Karjalainen.                            K. Hakala.
32815:                  Aino Luostarinen.                             Edvard Pesonen.
32816: 
32817: 
32818: 
32819: 
32820:                                                                                                92
32821: 730
32822: 
32823: XII,35. -   Toiv. al. N:o 354.
32824: 
32825: 
32826: 
32827: 
32828:                                  Kinnunen y. m.: H eit~tä!Veden kunnassa olevan n. s. Petru-
32829:                                     man tien ottamisesta valtion hoitoon.
32830: 
32831: 
32832:                                      E d u s k u n n a 11 e.
32833: 
32834:     Heinäveden pitäjän Karvion kylästä, n.        kunnalle ja tieosakkaille huomattavia rasi-
32835: 4 km E!arvion kanavailta itään, erkanee val-      tuksia, niin olisi tällaiset yleisempää merki-
32836: tion valtamaantiestä kunnantie, joka tun-         tystä omaavat tiet pyrittävä ottamaan val-
32837: neltaan n. s. Petruman tien nimcllä. Tämä         tion välittömään hoitoon. Heinäveden kun-
32838: .tie on noin 20 lkm:n pituinen ja on se suo-      nan läJhetystö kävikin viime keväänä teke-
32839: raro.:ainen tulotie Varkauden-Viinijärven         mässä tätä koskevat ·esitykset asianomai-
32840:  rataosalla olevalle Sarvikummun pysäkille        sille tie- ja vesirakennusviranomaisille sekä
32841: ja samalla yhdys- ja kauttakulkutie Pöytä-        selostamassa asiaa läänin kansanedustajille.
32842: lahteen johtavalle maantielle.                       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32843:     Sanotulla Petruman tiellä :on ihuomat-        kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
32844:  tava yleinen merkitys kauttakulku- ja yh-        vomuksen,
32845:  dystienä sekä erittäinkin suurien puuta-                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32846: varamäärien kuljetuksessa sanotulle Sarvi-                 siin Heinäveden kunnassa olevan
32847: kummun pysäkin lastauspaikalle. Kun Hei-                  n. s. Petruman tien ottamiseksi ylei-
32848:  näveden kunnassa on paljon muita kunnan-                  seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
32849:  ja !kyläteitä, joiden kunnossapito tuottaa                tieksi.
32850:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32851: 
32852:                 Toivo H. Kinnunen.                             Albin Asikainen.
32853:                 J. F. Tolonen.                                 Antti J. Rantamaa.
32854:                 P. A. Karjalainen.                             K. Hakala.
32855:                 Aino Luostarinen.                              Edvard Pesonen.
32856:                                                                                             731
32857: 
32858: Xll,3G. -   Toiv. al. N:o 355.
32859: 
32860: 
32861: 
32862: 
32863:                                  Kinnunen y. m.: Määrärahasta Vuojakosken maantiesillan
32864:                                     uudelleen rakentamiseksi.
32865: 
32866: 
32867:                                      E d u s k u n n a ll e.
32868: 
32869:    Kun suuri Kangasniemen kunta on jää-           autoliikenteessä tuottaa mainittu epäkohta
32870: nyt rautateis,tä kokonaan syrjään, niin olisi     huomattavaa haittaa. Hyöty sillan uudel-
32871: pyrittävä edes sinne johtavat maantiet saa-       leenrakentamisesta ja maantiemutkan oi-
32872: maan liikennöitävään kuntoon. Pahana              ikaisusta olisi siis välitön ja melkoisen
32873: epäkohtana kunnan liikenteelle on Vuoja-          suuri, sillä esim. kangasniemeläisten kaup-
32874: kosken silta, joka sijaitsee Mikkelin-Kan-        pa/liikkeiden ja Kangasniemen osuusmeije-
32875: gasniemen maantiellä n. 14 km:n päässä            rin tavarainkuljetuksia suuntautuu Miikke-
32876: Kangasniemen kirkolta. Nykyinen silta on          liin suunnilleen 4 autolastia päivässä. Li-
32877: suunniteltu kokonaan uudelleen rakennetta-        säksi on tähän lakettava suuret puutavaran
32878: vaksi, sillä silta on perin huonossa :kun-        kuljetukset y. m. rahtaukset. Linja-autoja
32879: nossa. Tie- ja vesirakennushallituksen toi-       kulkee Kangasniemeltä Mikkeliin ja päin-
32880: mesta on sillan raJkentamisesta jo ennen so-      vastoin 4 vuoroa päivässä.
32881: taa laadittu kustannusarviot ja rakennus-            V rultion polttv·ainetoimiston hakkuutöitä
32882: suunnitelmat, mutta sodan johdosta on             varten on Vuojalahdelle perustettu vanki-
32883: uudelleenrrukentaminen     jäänyt suoritta-       ,leiri asuntopamiklmineen, joten voi1taisiin
32884: matta. Silta sijaitsee jyrkän mäen alla ja        ajatella vankityövoiman käyttöä sillan ra-
32885: on maantiessä sillan kohdalla vielä paha          kennustöissä, sillä hakkuutyöt lähiympäris-
32886: mutka, josta syystä silta on suunniteltu          tössä loppuvat vähitellen ja parakit jäävät
32887: rakennettavaksi uuteen paikkaan siten, että       tällöin käyttöä vaille. Tältäkin, siis työvoi-
32888: liikenteelle vaarallinen maantiemutka oike-       man kannalta asiaa ajatellen, •olisi nyt so-
32889: nee ja srumal]a voidaan nJikyistä pahaa mä-       piva tilaisuus alkaa jo aikaisemmin suunni-
32890: keä alentaa.                                      tellut VuojaJkosken siltara:kennustyöt, jotka
32891:    Kun liikenne ja tavarainikuljetus suun-        entisen sillan huonouden takia käyvät jo
32892: tautuu Kangasniemelle pääasiassa Mikke-           kiireellisiksi.
32893: listä, tuottaa Vuojakosken sillan heikko             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32894: ikunto ja vaarallinen maantiemutka tiessä         kunnioittaen eduskunnan ·päätettäväksi toi-
32895: liikenteelle suurta hankaluutta. Tavaraa ei       vomuksen,
32896: voida ikuormata täysin lastein yksistään tä-
32897: män sillan ja mäen ansiosta. On laskettu,                   että hallitus ottaisi vuoden 1948
32898: että Mikkelistä päin voitaisiin kuormata                 tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
32899: 1,000 !kg. suurempi lasti kuorma-autoihin,               markan määrärahan Mikkelin-Kan-
32900: jos Vuojakosken sillan kohdalla oleva mäki               gasniemen maantiellä olevan Vuoja-
32901: olisi matalampi ja maantiemutka oikaistu                 kosken maantiesillan uudelleen ra-
32902: sekä itse silta ikestävämpi. Myös linja-                 kentamista varten.
32903:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
32904: 
32905:                  Toivo H. Kinnunen.                            Albin Asikainen.
32906:                  J. F. Tolonen.                                Antti J. Rantamaa.
32907:                  P. A. Karjalainen.                            K. Hakala.
32908:                  Aino Luostarinen.                             Edvard Pesonen.
32909: 732
32910: 
32911: Xli,s7. -    Toiv. al. N:o 356.
32912: 
32913: 
32914: 
32915: 
32916:                                   Rantamaa y. m.:      T~äkirnuksen toimittamisesta maantien
32917:                                       rake.ntamiseksi Joroisten kunnan Ruokojärven kylä.stä
32918:                                       Kolman pysäkille.
32919: 
32920: 
32921:                                         E d u s k u n n a ll e.
32922: 
32923:    Joroisten kunnan Ruokojärven kylä, jossa           sinomaan Kolman pysäkki, mutta jos tie
32924: on n. 500 asukasta, on hankalien kulkuyh-            saadaan, suuntautuu liikenne myöskin Var-
32925: teyksiensä vuoksi jäänyt käytännöllisesti            kauden kauppalan suureen teollisuuskeR-
32926: katsoen eristetyksi välittömästä yhteydestä          kukseen.
32927: oman kuntansa suureen keskukseen. Kylä                   Edelleen tulisi nyt rakennettavaksi ehdo-
32928: sijaitsee toiseen lääniin kuuluvan Varkau-           tetun tien vaikutuspiiriin kolme Joroisten
32929: den kauppalan takana, ja kertyy maantie-             kunnan kansakoulua: Ruokojärven, Kol-
32930: matkaa V1arkauden kauppa1an kautta Jo-               man ja Hallamäen. Niitten suuruudesta
32931: roisten kirkonkylään n. 35 km. Jos raken-             saa kuvan viime syksynä todetusta tilan-
32932: nettaisiin tie ylimuistoisista ajoista olevan        teesta, joka oli seuraava: Kolman koulupii-
32933: karjapolun ja erätien suuntaan Ruokokos-             rissä on 80 taloa ja 108 oppilasta. Halla-
32934: kelta Kolman pysäkille, kaikkiaan noin 11            mäen koulupiirissä 36 taloa ja 41 oppilasta
32935: km, lyhenisi matka Joroisten kirkolle 18 :ksi        sekä Ruokojärven koulupiirissä 60 taloa ja
32936: km: ksi. Tämä merkitsisi kylän asukkaille            73 oppilasta. Oppivelvollisuusikäisten las-
32937: suurta huojennusta, kun yhtenään toistu-             ten ja heidän vanhempiensa kannalta, joista
32938: vat mlLtkat oman kun111an, seumikunnan ja            suurin osa on vähävaraista pienviljelijävä-
32939: kansanhuollon y. m. virastoihin täten tuli-          keä tai parhaillaan näihin kyliin asutetta-
32940: sivat sekä huomattavasti lyhyemmiksi ja              via siirtolaisperheitä, olisi tien saanti siten
32941: voitaisiin suorittaa ilman kierrosta vieraan          mitä tervetullein huojennus.
32942: läänin puolelle.                                       . Asianomaisen maanlunastuslautakunnan
32943:    Toisena ainakin yhtä painavana seik-              puheenjohtaja onkin nimenomaan mainin-
32944: kana puoltaa uuden tien rakentamista se,             nut, että Karjalan siirtoväkeä tullaan asut-
32945:  että sen vaikutuspiiriin tulisi hyvin suuri         tamaan näillekin seuduille, ja että tien saa-
32946: ja puustoltaan erittäin rikas metsäalue,             minen nyt esitettävälle suunnalle olisi sen-
32947: jossa on ensinnäkin valtion omistamaa                kin vuoksi mitä toivottavinta.
32948: metsää n. 2,500 ha, sekä Joroisten kunnan                Osoituksena tien tarpeellisuudesta mai-
32949: met:&ää n. 475> ha, A. Ahlström Oy: n meitsää        nittakoon vielä, että Joroisten kunnanval-
32950: n. 200 ha ynnä yksityisten omistamia met-            tuusto teki jo v. 1938 aloitteen juuri tämän
32951: siä yhteensä n. 1,000 ha, eli kaikkiaan tulisi       tien mkentamisesta., mutta väliin tuUeet so-
32952: tien vaikutuspiiriin n. 4,500 hehtaaria met-         dat estivät hankkeen loppu:unajamisen. Var-
32953: sämaata. Tien saaminen tällaisen alueen              kauden kauppalan valtuusto puolestaan on
32954: halki merkitsisi suorastaan valtavaa edis-           myöskin aina tukenut tämän tien rakenta-
32955: tystä alueen rikkait.ten puuvarojen s:a.anni1lil.e   missuunnitelmia.
32956: teollisuuden ja viennin tarkoituksiin. En-               Tien suurinaksi on ajateltu Ruokojärven
32957: nestään ei alueella ole mitään vesistöjä             kylässä olevan Ruokokosken sillalta lähtien
32958: eikä uittoväyliä, joten sen suuren ja puus-          KuokkaJansalon ja Kiertojoen kautta van-
32959: toltaan erinomaisen rikkaan metsän ajot on           hastaan olevan erä- ja karjapolun suuntaa
32960: suoritettava pitkin ja varsin hankalin he-           ja päättyisi se Varkauden-Huutokosken
32961: vosmatkoin; ajotavoitteena on nykyään yk-            rataosal'la olevaHe Kolmfcllll pysäkille. :M:at-
32962:                                   XII,37. -   Rantamaa y. m.                            733.
32963: 
32964: kaa tulisi täten noin 11 kilometriä. Maasto         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32965: on uuden tien rakentamiseen hyvin sopi-           kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32966: vaa, sillä mitään vesistönylittämisiä kal-        toivomu'ksen,
32967: liine siltarakennuksineen ei tarvita, eikä
32968: maastossa ole nevoja, soita, rämeitä eikä                 että hallitus toimituttaisi tutki-
32969: vuoristoja, joten tienteko ei tulisi kalliiksi,        muksen maantien rakentamiseksi Jo-
32970: varsinkin kun soranottopaikatkin ovat joko             roisten kunnan Ruokojärven kylästä
32971: suunnitellun tiesuunnan pinnassa taikka                Y arkwuden--Huutokosken rataosailla
32972: :sen alla.                                             olevalle Kalman pysäkille.
32973:       Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
32974: 
32975:                  Antti J. Rantamaa.                        Edvard Pesonen.
32976:                  P. A. Karjalainen.                        J. F. Tolonen.
32977:                  Johan Toivo Järvinen.                     Aino Luostarinen.
32978:                  Toivo H. Kinnunen.                        Arvo Pohjannoro.
32979:                  K. Hakala.                                Hugo T. Manninen.
32980: 734
32981: 
32982: XII,3s. -    Toiv. al. N :o 357.
32983: 
32984: 
32985: 
32986: 
32987:                                   Tolonen y. m.: Maantien rakentamisesta Varkaude»r-Jo-
32988:                                      roisten maantieltä Teemassaaren--Käärmevirran-Tora-
32989:                                      salon kautta Rantasalmen kirkonkylään.
32990: 
32991: 
32992:                                         E d u s k u n n a ll e.
32993: 
32994:    Rantasalmen kunnan alueella, varsinkin             toimitettu tutkimus kolmen eri vaihtoeh-
32995: Torasalon, Teemassaaren, Repomäen ja                  don välillä, joista n. s. Kerisalon-Haapa-
32996: Voinsalmen suurissa kyläkunnissa asuvat-              niemen, siis alussa esillä ollut linja näyt-
32997: pääasiassa vähävaraiseen pienviljelijäväes-           tää jo kokonaan joutuneen syrjään.
32998: töön kuuluvat kansalaiset - ovat edelleen-               Aikaisemmin tehtyjen selitysten lisäksi,
32999: kin liikenneyhteyksien puutteessa varsin              koska olosuhteet eräin kohdin ovat ratkai-
33000: tukalassa asemassa. Heidän liikenteensä,              sevasti muuttuneet, pyydämme esittää vielä
33001: ymmärettävistä syistä, suuntautuu suurim-             :seuraavaa:
33002: malta osaltaan Varkauden kauppalaan,                      Rantasalmen kunnanvaltuusto on tosin
33003: mutta kun liikennettä kesäisin on yritetty            aikaisemmin puoltanut sitä tiesuuntaa,
33004: ylläpitää pikkulaivalla ja talvisin auraa-            joka kulkisi Voinsalmen-Sianleuan kautta.
33005: mattomia jääteitä hevosin, jolloin matkaa             Mutta kun Mikkelin läänin kansanedusta-
33006: kertyy n. 30 km, niin hankaluudet maan-               jat ja eräät kulkulaitosvaliokunnan jäsenet
33007: tien puuttumisesta johtuen ovat suuret.               tekivät kesällä 1946 perusteellisen kierto-
33008:    Edellä mainitun alueen eräältä osalta on           käynnin kummankin vaihtoehdon suunnassa
33009: tosin saman pitäjän kirkonkylään vaatima-              ja maastossa, niin he pyysivät asian vielä
33010: ton n. 15 lrm:n pituinen erittäin mutki-              ottamista esille kunnanvaltuustossa, joka
33011: kas ja mäkinen kylätie, jonka ammattivi-              käsittelikin sen 21. 10. 1946 ja päätyi -
33012: ranomaiset ovat arvioineet liikenneturvat-            muuttuneiden olosuhteiden vuoksi - kan-
33013: tomaksi. ,Jos alussa mainitun alueen asuk-            nattamaan eteläistä suuntaa: Rantasalmi
33014: kaat käyvät maanteitse Varkaudessa, on                kk ---'Torasalo- Teemassaari -Tahkoranta.
33015: heidän ensin keinoteltava itsensä tälle ky-           Muuttuneen kannan .perusteluina ovat ol-
33016: lätielle ja sitten kierrettävä oman kirkon-           leet m. m. seuraavat seikat: Voinsalmen ky-
33017: kylän sekä Joroisten kirik:onkyilän kautta,            'lään on saatu oma kansakoulu kolmisen
33018: ol!len matil.ma kyil.äJtien lähe1ttyvillä olevi~le­    vuotta sitten, eikä enää kylän lasten tar-
33019: kin Eki 80 km.                                        vitse käydä vaarallisia vesimatkoja ylittäen
33020:    Oikotien tarpeellisuuden ovat oivaltaneet          Teemassaaren kansakoulussa. Teemassaa-
33021: myöskin eri puolueisiin kuuluvat kansan-              ren koulupiirissä taas ei ole minkäänlaista
33022: edustajat, jotka ovat tehneet useita edus-            tietä, mutta nyt esillä oleva tiesuunta kul-
33023: kunta-aloitteita. Erään toivomusaloitteen             kee koulupiirin ha:lki. Kun Toraoolon poh-
33024: johdosta v. 1940 eduskunta kulkulaitosva-              joiskylällä ei ole tietä koululleen, niin tässä
33025: liokunnan ehdotuksesta hyväksyi hallituk-             esitetyn suunnan noudattaminen korjaisi
33026: selle toivomuksen, ,että hallitus ryhtyisi            tämänkin epäkohdan.
33027: toimenpiteisiin maantien rakentamiseksi toi-              Sähköistys, joka aikaisemmin oli suunni-
33028: mitetun tutkimuksen nojalla sopivimmaksi              teltu kulkemaan V arikaudesta Voinsalmen
33029: katsottua suuntaa Varkauden-Joroisten                 kautta Rantasalmen kirkonkylään, on nyt
33030: maantieltä Rantasalmelle". Valiokunta lau-            toteutumassa siten, että Teemassaareen ja
33031:  sunnossaan .pitää tien tärkeänä. Jo tätä             V oinsalmeen tullaan aikanaan vetämään
33032: aikaisemmin oli eduskunnan toivomuksesta              sähkölinja päinvastaiselta suunnalta, siis
33033:                                  XII,ss. -     Tolonen y. m.                               735
33034: 
33035: Rantasalmen kirkonkylästä. Kun Saimaan           uuden toivomuksen, noudattaen tässä esi-
33036: kanava ei ole käytössämme, niin Sianleuan        tettyä tiesuuntaa.
33037: syväsatamakaan ei ole tarpeellinen. Sitä-            Edellä esitetyn nojalla ja viitaten seu-
33038: paitsi se jää vain n. 1 km: n päähän tässä       raaviin aloitteisiin: Ed. Jutilan y. m. toiv.
33039: ehdotetusta tiestä.                              aJ:. N :o 111 v. 1936 valtiopäivilLä, ed. Ram-
33040:    Nykyään niputetaan lauttaussäännön mu-        tamaan y. m. toiv. al. N: o 79 v. 1939 val-
33041: kaan kaikki Joroisten vesistön uittopuut         tiopäivillä, ed. Rantamaan toiv. al. N :o 294
33042: Joroisjoen suulla, V ehkalahdessa, Murin-        v. 1945 valtiopäivillä, ed. Pohjanuoron
33043: salmella ja n. s. Immolan rannalla, joista       y. m. toiv. al. N: o 222 v. 1946 Yalltiopäi-
33044: puutavara viedään nippulautoissa Virta-          villä, sekä ed. J. T. Järvisen y. m. rah. al.
33045: salmen kanavan kautta Sianleukaan, joten         N :o 114 v. 1946 valtiopäivillä, ehdotamme
33046: meidänkään mielestämme Sianleuka ei enää         kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
33047: ole uittotyökeskus, kuten se ennen oli.           vomuksen,
33048:    Kun Teemassaaren tiesuunta on ly-                      että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33049: hyempi, maastoltaan tasaisempi ja tie tulisi           siin maantien rakentamiseksi V ar-
33050: kustannuksiltaan halvemmaksi, ja koska                 kauden-Joroisten maantiestä Tee-
33051: sillä kauttakulkutienäkin tulisi olemaan               massaaren- Käärmovirran -Torasa-
33052: huomattava merkitys, niin olisi suotavaa,              lon kautta Rantasalmen kirkonky-
33053: että eduskunta päättäisi antaa hallitukselle           lään.
33054:      Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
33055: 
33056:                 J. F. Tolonen.                        Aino Luostarinen.
33057:                 P. A. Karjalainen.                    Edvard Pesonen.
33058:                 Toivo H. Kinnunen.                    K. Hakala.
33059:                 Albin Asikainen.                     J. Kuittinen.
33060:                                    Antti J. Rantamaa.
33061: 736
33062: 
33063: XII,s9. -   Toiv. al. N :o 358.
33064: 
33065: 
33066: 
33067: 
33068:                                   Pohjannoro y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi
33069:                                      Enonkosken H anhitvirralta Heinäveden asemalle.
33070: 
33071: 
33072:                                       E d u s k u n n a 11 e.
33073: 
33074:    Viittamalla useampaan asiassa tehtyyn                    että hallitus ensi vuoden talous-
33075: edusikunta-a;loitteeseen selkå viimeksi kwlku-            arvioesitykseen ottaisi riittävän suu-
33076: laitosvaliokunnan mietintöön n: o 11 loka-                ren määrärahan maantien rakenta-
33077: kuun 5 päivälltä 1945, ehdotamme kunnioitt-               miseksi Enonkosken H anhivirralta
33078: tavimmi!Il eduskunnan pääitelttävä:ksi toivo-             Heinäveden asemalle.
33079: muksen,
33080:       Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
33081: 
33082:                  Arvo Pohjannoro.                               Antti J. Rantamaa.
33083:                                                                                             737
33084: XII,4o. -   Toiv. al. N :o 359.
33085: 
33086: 
33087: 
33088: 
33089:                                   Pohja.tmoro: Mäö:riirah.a.sta maantien rakentamiseksi V ar-
33090:                                      kttudett kaWfJIPalasta Rantasalmelle.
33091: 
33092: 
33093:                                       E d t1 s k u n n a II e.
33094: 
33095:    Viittaamalla eduskunnan jo aikasemmin                      että hallitus ottaisi ensi woden
33096: tekemään päätökseen maantien rakentami-                    talousarvioesitykseen riittävän SitU-
33097: seksi Varkauden kauppalasta Rantasalmen                    ren määrärahan maattUen rakentli-
33098: kirkolle, ehdotan ktumioittavimmin edus-                   miseksi V a?"kauden       kauppal~ta
33099: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                          Rantasalmelle n. s. pohjoista suun-
33100:                                                            taa pitkin.
33101:      Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
33102:                                                                     Arvo Pohja.nnoro.
33103: 
33104: 
33105: 
33106: 
33107:                                                                                              93
33108: 738
33109: 
33110: XII,H. -   Toiv. al. N :o 360.
33111: 
33112: 
33113: 
33114: 
33115:                                  Okko y. m.: ··Maantien rakmrtamisesta Lauritsalan kauppa-
33116:                                     lasta TaipaZsaaren kunnan Ampujalan kylään.
33117: 
33118: 
33119:                                      E d u s k u n n a 11 e.
33120: 
33121:    Lauritsalan kauppalan ja Taipalsaaren . mikuun 7 päivänä 1946 eduskunnalle jä-
33122: kunnan Ampujalan kylän välisen maan- tettyyn ra:haasia-a!loitteeseen, joka ei ole
33123: tien rakentamisesta on jätetty eduskunnalle johtanut suotuisaan tulokseen, ehdotamme
33124: 1933 toivomusaloite, jonka johdosta on 1936 eduskullillan h:yväksyttävä:ksi toivomuksen,
33125: suoritettu tutkimus, mutta maantie on jää-
33126: nyt rakentamatta. Kun nyt kuitenkin                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33127: muuttuneet olosuhteet ja tiepaikan ehkä            siin tutkimuksen toimittamiseksi ja
33128: muuttaminenkin tulisi kysymykseen olisi            sen perusteella maantien rakentami-
33129: tarpeellista suorittaa mainitun maantien           seksi Lauritsalan kauppalan ja Tai-
33130: rakentamisesta uusi tutkimus.                      palsaaren kunnan Ampujalan kylän
33131:    Edellä olevaan nojaten, ja viitaten hel-        välille.
33132:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
33133: 
33134:                 Väinö Okko.                                    Johannes Virola.inen.
33135:                 Valto Käkelä.                                  Paavo Leskinen.
33136:                 Elias Tukia..                                  Aa.po Inkinen.
33137:                                          Matti Miikki.
33138: Xl1,42. -   Toiv. al. N:o 361.
33139: 
33140: 
33141: 
33142: 
33143:                                  Tukia. y. m.: Toimenpiteistä Lappeem,rannasta Simola11>
33144:                                     kautta valtakunnan rajalle johtavan tien ottamiseksi val-
33145:                                     tion hoitoon.
33146: 
33147: 
33148:                                      E d u s k: u n n a 1[ e.
33149: 
33150:    Lappeenrannasta valtrukunnan rajalle peenrannasta Simolan ~~utta Y:lärnaan
33151: johtavat maantiet ovat tärkeitä läpikulku- kunnassa vailitallmnnan raja~ päättyvä ·tie
33152: teitä varsinkin puutavaran ilrnljetuksissa uusimisen tarpeessa. Ma;41jttil _stie on pal-
33153: Hik:ekeskuksiin ja :rautateiden varsille. jon käytetty vilkasliikent,e}nen tie erittä~-
33154: Maanteillä on niin jyr'kk:iä nousuja ja i!:as- lkin puutavaran kU'ljetuklressa. .• , _ _ _
33155: ilmja, että kuormien ikuJ.jetus on niiHä erit-    Edellä olevan perusteella esitämme edus-
33156: täin hankalaa. Maastovaikeuksien vuoksi -!kunnan päätettäväksi 1toivomuksen,
33157: olisi mäkiä alennettava ja eräissä paikoissa
33158: mäet kierrettävä tekemällä He uuteen                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei--
33159: paikkaan. Tällainen teiden uusiminen tu-              siin Lappee1wannasta Simolan kautta'
33160: Hsi kunnille ja Y'ksityisiUe tienJtekijöille          Ylämaan kunnassa valtakunnan ra-
33161: liian raskaaksi, jonka vuoksi ne olisi otet-          jaan päättyvän tw1t ottamiseksi val-
33162: tava valtion ·hoitoon. Erikoisesti olisi Lap-         tion hoitoon.
33163:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
33164: 
33165:                 Elias Tukia.                                    Paavo Leskinen.
33166:                 Valto K'åkelä.                                  Jere Juutnainen.
33167:                                       Juho Pyy.
33168: 140
33169: 
33170: Xll,4a. - Toiv. a.l. N :o 362.
33171: 
33172: 
33173: 
33174: 
33175:                                  'l'ukia.: Toimenpiteistä Lappeenrannasta Korkea-ahon ja
33176:                                      Towarilan lcylän kautta valtakunnan rajalle johtavan
33177:                                       tien ottamisesta valtion hoito(){lt.
33178: 
33179: 
33180:                                      E d u sk u n n a 11 e.
33181: 
33182:   Samoilla perUBteilla, mitkä on esitetty                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33183: näillä valtiopäivillä eduskunnalle jäte-                siin Lappeenrannasta Korkea-ahon
33184: tyssä toivomusalmttoossa n :o 361, ehdotan              ja Toivarilan kylän kautta Ylä-
33185: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi                   maan kunnassa valtakunnan rajaan
33186: toivomuksen,                                            päättyvän tien ottamiseksi valtion
33187:                                                         hoitoon.
33188:       Helsingissä 14 päivänä helmiku-ata 1947.
33189: 
33190:                                      Blias Tukia.
33191:                                                                                              741
33192: 
33193: XII,44. -   Toiv. al. N :o 363.
33194: 
33195: 
33196: 
33197: 
33198:                                   Soininen y. m.: Sivakkatvqaran. tien ottamisesta valtion h(.)i-
33199:                                      toon.
33200: 
33201: 
33202:                                        E d u sk u n n a ll e.
33203: 
33204:    Valtimon kunnassa Pohjois-Karjalassa            erikoisesti kunnanteihin nähden, joten on
33205: Sivakkavaaran tien kunnossapito, jonka             kohtuutonta asettaa puuta;voo·~u:ljeitustiet
33206: pituus on 21 km, on viime vuosina tuotta-          ja niiden kunnossapito vähävaraisten kun-
33207: nut tälle itäiselle rajaseutukunnalle yli-         talaisten rasitukseksi.
33208: voimaisia rasituksia. Raskaan puutavaran              On myöskin otettava huomioon, että
33209: kuljetus, jota etupäässä Vapo on kuljet-           Valtimon kunta ei pysty .hoitamaan Si-
33210: tanut, mainittua tietä käyttäen, on ra-            vakkavaaran tietä sellaisessa kunnossa,
33211: sittanut tien käyttöä siinä määrin, että           että suuri puu,tavaran kuljetus vastaisi
33212: köyhän kunnan taloudellinen asema on               niitä vaatimuksia, joita vilkaalle moottori-
33213: käynyt kestämättömäksi. Kuluvan vuoden             ajoneuvoliikenteelle on asetettava.      ·
33214: talousarviossa on tämän tien osalle ollut             Niinpä onkin kelirikon aikana puutava-
33215: varattava lähes 2 milj. markkaa, joka              ran kuljetus joutunut pysähtymään ja
33216: vastaa yli 10 % kaikista kunnan me-                kuljettajat ajoneuvoineen pitämään pitkiä
33217: noista.                                            työttömiä aikoja.
33218:    Kunnan asukasluvun ollessa ainoastaan              Yleinen etu vaatii, että valtion pitäisi
33219: 4,700 henkeä, tulee verokuorma kuntalai-           ensi tilassa ottaa tämä tie maantienä
33220: sille luonnottoman raskaaksi.                      kunnossapidettäväksi.
33221:    Huomioonottaen, että Sivakkavaaran tie            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33222: on tullut yleiseksi, etenkin puutavaran            kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
33223: kuljetustieksi, josta hyöty on valtakunnan         toivomuksen,
33224: yleinen, olisi mielestämme tällainen tie ju-
33225: listettava valtion kunnossapidettäväksi.                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33226:    Rajaseudun asukkaat ovat muissakin                     siin Valtimon pitiijässä olevan Si-
33227: suhteissa vaikeammassa asemassa muiden                    vakkavaaran tien ottamiseksi valtion
33228: paikkakuntien asukkaihin verraten, mutta                  hoitoon.
33229:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
33230: 
33231:         Heikki Soininen.               Lauri Riikonen.              Akseli Brander.
33232: 742
33233: XII,u. -   Toiv. a.l. N :o 364.
33234: 
33235: 
33236: 
33237: 
33238:                                   Ka.uha.nen y. m..: MiiM'ärahasta Outokummun-V uonoksen
33239:                                      maantien rakennusty()n loppuunsaattamiseksi.
33240: 
33241: 
33242:                                       E d u sk u n n a ll e.
33243: 
33244:    Outokummun-Vuonoksen          maantietä,       kuljetus kodin ja työmaan välillä lyhenee
33245: joka muodostaa suoran kauttakulkuyhtey-           entisestään. Jos Outokumpu Oy:n kaivos-
33246: den Kuusjärveltä Polvijärvelle, ryhdyttiin        ten tuotanto on tärkeää maamme jälleen-
33247: rakentam:aan v. 1945. Maantietyöt ovat nytt       rakentamiseksi, niin on myös tärkeää, että
33248: edistyneet loppuvaiheeseen, mutta keskey-         kaivoksessa raskaassa työssä työskentele-
33249: tetty määrärahan puutteessa. Kun aika-            ville työläisille suodaan se etu, minkä he
33250: naan on katsottu tarpeelliseksi rakentaa          voivat saada työmaalta kotiin lyhenevän
33251: kysymyksessä oleva tie, niin lienee vielä-        matkan muodossa.
33252: kin tarpeellisempaa tieosuus saattaa lopul-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
33253: liseen päätökseen, senkin vuoksi, kun mai-        kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
33254: nitun maantien rakentamiseen on jo sijoi-         toivomuksen,
33255: tettu huomattava määrä valtion varoja,
33256: jotka ovat toimettomina, kunnes tie on                      että hallitus ottaisi vuoden 1948
33257: saatettu liikennekuntoon. Outokummun-                    tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
33258: Vuonoksen maantien taloudellinen merki-                  markan suuruisen määrärahan Outo-
33259: tys on siinä, että tätä tietä Outokumpu                  kummun-Vuonoksen maantien lo-
33260: Oy :n puutavaran kuljetusmatka lyhenee                   pulliseen kuntoon rakentamista var-
33261: huomattavasti, samoin Outokumpu Oy.                      ten.
33262: kaivoksen ja rikastuatehtaiden työläisten
33263:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
33264: 
33265:                Ka.lle Hj. Ka.uha.nen.                          Lauri Riikonen.
33266:                Juho Karvonen.                                  Jalmari Kulmala..
33267:                Yrjö A. l.Ylanninen.                            Heikki Soininen.
33268:                Vilho Lehtonen.                                 0. Muikku..
33269:                                            A. Brander.
33270:                                                                                            743
33271: 
33272: XII,46. -   Toiv. al. N:o 365.
33273: 
33274: 
33275: 
33276: 
33277:                                  Kauhanen y. m.: Jlaantie.n rakentatmisesta Ju®n-SÖ!ynei-
33278:                                     sen m001ttieltä H irvivaaraan.
33279: 
33280: 
33281:                                      Eduskunnalle.
33282: 
33283:    Yleisesti on todettu, että liikenneverkos-    perusteella on kunta laatinut kustannus-
33284: ton johdomnukainen rakentaminen edistää          arvion, jdka päättyy summaan 668,000:-
33285: kansantaloutta sekä sivistyselämää. Teiden       v. 1932. vallineen indeksin mukaan. Tällä
33286: kautta pyritään saattamaan eri paikkakun-        hetkellä vallitsevan virallisen indeksin mu-
33287: tia ja maan eri osia läheiseen vuorovaiku-       kaan olisi samat kustannukset noin
33288: tukseen keskenään ja siten helpottamaan          3,500,000 tai 4 m:ilj. mk. Tutkimuksen
33289: <]mnsailaisten toimeentuloa. Jotta tämä tar-     perusteella tulisi tie alkamaan J uuan-
33290: koitus toteutuisi, olisi teitä rakennettava      Säyneisen maantieltä Voikan kylän koh-
33291: ensisijaisesti sinne, missä tieverkosto on       dalta ja päättyisi Hirvivaaraan, josta
33292: heikko tarpeeseen nähden.                        rakenteilla oleva maantie jatkuu Kuopion
33293:    Tarkastamalla kartalta, huomaa, että          -Rautavaaran-Nurmeksen             maantielle.
33294: Juuan ja Rautavaaran kuntien välillä on          Suunnitellun tien varrei1la on Voikan kylä,
33295: laaja tietön alue, jolla kuitenkin on huo-       jossa on n. 25 taloa ja Alaluostan kylä,
33296: mattavan suuri asutus. Huomattava myös           jossa n. 50 taloa. Näillä asukkailla ei ole
33297: on, että tällä alueella sijaitsee laajat val-    tieyhteyttä kuntansa keskukseen kirkon-
33298: tion metsäalueet, joista puutavaran kulje-       kylään kuin metsäpolkuja sekä soiden yli
33299: tus tuottaa suuria vaikeuksia, kun suurim-       johtavia ikapulasiltoja, joita myöten asuk-
33300: malla osalla aluetta ei ole uittokelpoisia       kaiden on kuljetettava tarvikkeensa puri-
33301:  vesiväyliä. Sama haitta on myöskin yh-          laidan varassa.
33302: t:iöille ja yiksityisiJJ.e metsänowistaji!Lle.      Edellä esitettyyn viitaten ja pitäen tar-
33303:    On itsestään selvää, että maatalouden         peellisena, että näidenkin seutuja asuk-
33304: harjoittamiselle tuottaa tieyhteyksien puute     kaan pääsisivät nauttimaan niitä etuja ja
33305: monia vaikeuksia. Rakentamalla maantie           oikeuksia, joita maantie voi kullekin seu-
33306:  Juuan-Säyneisen maantieltä Rautavaaran          dua.Ie muikana;run tuoda, sellili huomioiden,
33307:  -Nurmeksen maantielle saatetaan alueen          ettei Juuan ikulllta ole varojen puurtteessa
33308:  maataloudelle luonnolliset kannattavaisuu-      voinut suunnittelemaansa tietä työn alle
33309:  den edellytykset sekä edistetään siirtolais-    laittaa, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
33310:  väestön asuttamista mainitulle alueelle.        nan pääitettäväksi toivomuksen,
33311:  Samoin Kuopion ja Joensuun välinen yh-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33312:  teys lyhenisi huomattavasti.                           toimenpiteisiin maantien rakentami-
33313:     Juuan kunta onkin huomioinut kysymyk-               seksi Juuan-Säyneisen maantieltä
33314:  sessä olevan tien tarpeellisuuden, sekä suo-           Hirvivaaraan Juuan kunnan val-
33315:  rittanut v. 1932 tien suunnasta ja maa-                miiksi laatiman suunnitelman mu-
33316:  perästä tutkimukset. Näiden tutkimuksien               kaisesti.
33317:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
33318: 
33319:                  Kalle Hj. Kauhanen.                      Lauri Riikonen.
33320:                  Juho Karvonen.                           Jalmari Kulmala..
33321:                  Yrjö A. Manninen.                        H. Soininen.
33322:                  Vilho Lehtonen.                          0. Muikku.
33323:                                          A. Bra.nder.
33324: 744
33325: 
33326: XII,47. -   Toiv. al. N :o 366.
33327: 
33328: 
33329: 
33330: 
33331:                                   Brander y. m.: Määrärahasta Kemicn-Tohnwjärven maan-
33332:                                     tien oikaisemista varten.
33333: 
33334: 
33335:                                       E d u s k u !11 n a U e.
33336: 
33337:     Kemien-Tohmajiilrven maanti~Hä Oileva          melkein su.Jkeva ,1lukko" on oikaistavissa
33338: Kemien 70 metriä korkea mäJki on pahana            rtasa.ista maata myöten noin 1.2 ikm mat-
33339: esteenä sille suureHe ja yhä kasvavalle llii-      kalla.
33340: kentooJ.tle, joka suuntautuu Kiteen ja Toh-           Edehlä esi.tetyn nojailla esitämme ikun-
33341: majärven pitäjistä Tohmajärven asemalle            nioi,tmen eduskunnan hyväksyttäV'äiksi toi-
33342:  ja .on sillä myös merkitystä [a;ajemmaille        vomuksen,
33343: !kauttaikullruliikenteelle. Tämä :tärkeä tie on
33344: o1!lut hallituksen ohjelmassa jo yJi kymme-                    että hdlUtus ottaisi vuoden 1948
33345: lll!en vuotta. Matkaselän aseman menetys on                t1tlo- ja menoarvioe~tykseen tarpeel-
33346: lisännyt t1ikennettä Tohmajärven asemalle                  lisen määrärahan Kemie1lr--Tohma-
33347: moninkertaisesti. Tiilmä korkea, liikenteen                järven maantien oik4i,f!erniseksi.
33348:         Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33349: 
33350:                  Akseli Brander.                             Juho Karvonen.
33351:                  Heikki Soininen.                            Yrjö A. Manninen.
33352:                  Samul!i Tervo.                              K. Hj. Kauhanen.
33353:                                         Lauri Riikonen.
33354:                                                                                              745
33355: Xll,4s. -    Toiv. al. N:o 367.
33356: 
33357: 
33358: 
33359: 
33360:                                  Kauhanen y. m.: Määrär~ta Hamma~lahden-Räakky­
33361:                                    'län maantien kuntoo~aattamiseksi.
33362: 
33363: 
33364:                                        E d u s k u n rn a U e.
33365: 
33366:    Hammasliahden-Rää:kkylän maantien pa-            mäJtön ja kun ,tien ikuntoonsoottamine:n en-
33367: rantaaninen paalujen 45 ja 95 X 60 väaiiHä          nen sen sortumista on taloudeHisesrt;ikin
33368: aloitettiin vuornna 1939, mutta jäi työ sotien      edu:Llinen, ehdotamme kunnioittaen edus-
33369: johdosta :pahoin kesken. M.m. puuttuvat             ikurnnan päätettäväksi toivomuksen,
33370: lkaiteet lmhden ikorkean penkereen lkohdal!Ja,
33371: josta syystä nämä tien koihdart ovat !liiken-                 että hallitus otrfiaisi vuoden 1948
33372: teeillle erittäin vaarallisia, etenkin J:i~kaalla          tulo- ja menoarvioesitykseen 400,000
33373: ke!liHä. Myös ikulkee rt;ie keskeneräisen leik-            markan rnäärärakatn H ammaslahikn
33374: kauksen ;reurnaHa, o:Llen vaarassa sortua.                 -Rääkkylän maantien kuntoonsaat-
33375: K'lm tieparannustyön ~oppunn saattaminen                   tamiseksi.
33376: liikenneturvaLlisuuden ikannaHa on vält.tä-
33377:         He[singissä helmikuua1 12 päivänä 1947.
33378: 
33379:                   Kalle Hj. Kauhanen.                        Yrjö A. Manninen.
33380:                   Juho Karvonen.                             Vilho Lehtonen.
33381:                   Lauri Riikonen.                            Jalmari Kulmala.
33382:                   Heikki Soininen.                           A. Brander.
33383: 746
33384: 
33385: Xfi,49, -   Toiv. al. N :o 368.
33386: 
33387: 
33388: 
33389: 
33390:                                   Kauhanen y. m.: Määrärahasta Liperin Sormulwn sillan
33391:                                     u;udeUeen rakentamista varten.
33392: 
33393: 
33394:                                       E d u s ik u n n a 11 e.
33395: 
33396:   Liperin pitäjän kirkonkylään rakennettu          taa ennenkuin ehtii tulla onnettomuuksia.
33397: Sormulan silta on sortumisen johdosta lii-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
33398: kenteeseen täydellisesti !kelvoton ja v. 1939      kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
33399: rakennettu varasilta on korjaamisen tar-           vomuksen,
33400: peessa sekä niin heihlto, että on vaarallista
33401: johtaa raskasta henkilö- ja !kuormauslii-                     että hallitus ottaisi V'UOden 1948
33402: kettä sen ylitse.                                          tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
33403:   Kun ottaa huomioon, että silta sijaitsee                 markan suuruisen määrärahan Lipe-
33404: vilkasliikenteisellä paikalla ja on tämän                  rin Sormulan m'llan uudelleen ra-
33405: alueen ainoa mahdollinen ylikulkupaikik:a,                 kentamista varten.
33406: niin olisi edullista ryhtyä rakentamaan sil-
33407:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
33408: 
33409:                  Ka.lle Hj. Kauhanen.                            Jalmari Kulmala.
33410:                  Juho Karvonen.                                  H. Soininen.
33411:                  Yrjö A. lYia.nninen.                            0. Muikku.
33412:                  Vilho Lehtonen.                                 A. Brander.
33413:                                           Lauri Riikonen.
33414:                                                                                            747
33415: 
33416: XU,5o. -    'l'oiv. al. N :o 369.
33417: 
33418: 
33419: 
33420: 
33421:                                     Laitinen y. m.: Maantien rakentamisesta Suovalakdesta Iis-
33422:                                        vedenpäiihän.
33423: 
33424: 
33425:                                         E d u s k u n n a 11 e.
33426: 
33427:    Yhtenäisen kauttaku1kuliikenteen aikaan- den yhteinen peltoala on 2,159.27 ha ja
33428: saamista linjalla Suovanlahti-Ahveninen asukasluku 2,198 henkilöä, joil.t1e matka ly-
33429: -!Majasalmi-Kiesimär-Kerkoskoski-Vaa- henisi rautatielle 29-21 km eli 40-25 %.
33430: jasalmi ja Iisvedenpää on pidetty ajankoh- LisäJksi nämä i!rulkuyhteylksiä vai'Ra olevat
33431: taisena ja täl'lkeänä jo pitkät ajaJt, silJ.ä tämä henkilöt saisivat ,edut, jotka kulkuti~ lä-
33432: tie tulisi helpottamaan näiden syrjäisten heisyys tuo tullessaan. Tämän tien saami-
33433: seutujen liikenneyhteyksiä rautatiehen, sekä nen liikennekelpoiseksi lisäisi ja edistäisi
33434: !tämän kautta eMJä muutenkin edistämään alueen maataloudellista 'kehitystä sillä seu-
33435: näiden seutujen asujamiston taloudellista tukunnat, joiden läpi suunniteltu tie tulisi
33436: kehitystä. Mutta seutukun:nam. syrjäisyys ja ikulikemaan, on pikkuviljelmäaluetta, joilla
33437: asujamiston vähävaraisuus ovat olleet es- monilla luontaisen edellytyksen maanlaa-
33438: teenä tämän hankkeen toteuttamiselle. Tämä dun puolesta olisi hyviäkin mahdollisuuksia
33439: maantielinja Suovanlahti-Iisvedenpää on maataloutensa kehittämiseen. Lisäksi vielä
33440: pituudeltaan 70 ikm ja ku1kee se osittain voitaisiin mainita kalarikkaiden järvien
33441: neljän pitäjän alueella, nim. Suonenjoen, Kiesimän, Son!karin, Konneveden, Vesijär-
33442: Rautalammin, Vesannon ja Viitasaaren. ven ja Keiteleen kalastusmahdollisuudet,
33443: Tästä matkasta jo 30 km on valmiiksi ra- joiden antimia kulkuyhteyksien ikorjaannut-
33444: kennettua II luokan maantietä, 16 ilmi. auto- tua voitaisiin tuoda Iisveden ja Suonenjoen
33445: liikennekelpoista kylätietä, 11.5 km raken- asutuskeskuksiin, jonne nyt tuodaan kalaa
33446: nustyön alalla olevaa maantietä, johon mää- aina Savonlinnan ympäristöstä asti.
33447:  rerahat on myönnetty ja odOitetaan tien V'ail-      Edellä olevan perusteella pyydämme kun-
33448: mistuvan jo !kuluvan vuoden aikana. Ra- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
33449: kentamatta on vielä osa Majasalmi~Kie­ vwksi toivoanu'ksen,                          .
33450: simä, joka matka on 12.5 km. Kun tämän
33451: alueen asujaroisto on väihävaraisia pikku-                  että hallitus toimittaisi tutkimuk-
33452:  vi[jelijöitä. On todennälköistä, ettei tietä            sen maantien rakentamisesta linjalla
33453: voitaisi lähivuosina saada rakennetuksi, jo-              SUIOoontlahti-Ahveninen-Majasalmi
33454: ten tämä tie sen pituuteen nähden jäisi                   - Kiesimä- Kerkonkoski- Vaaja-
33455:  tämän vähäisen ra:kentamattoman pätkän                  salmi-lisvedenpää sekä ryhtyisi
33456: takia kauttakulkutienä merkityksettömäksi.               asian vaatimiin toimenpiteisiin tien
33457: Tämän suunnitellun tielinjan varrelle tulisi             rakentamiseksi.
33458: kaikkiaan 343 asumusta ja viljelmää, joi-
33459:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
33460: 
33461:                  Eino Laitinen.                                   Eemil Pääkkönen.
33462:                  Lassi Hiekkala.                                  Markus Niskala.
33463:                  Lauri Riikonen.                                  Yrjö Hautala.
33464:                  Hugo Manninen.                                   Kusti Eskola.
33465:                  Antti A. Koukkari.                               Elli Nurminen.
33466: 748
33467: 
33468: XU,5t. -     Toiv. al. N :o 370.
33469: 
33470: 
33471: 
33472: 
33473:                                    Laitinen y. m.: Maantien rakentamisesta Vesannon-Ter-
33474:                                       von maantieltä t~. s. Kivisilmän tiehaarasta Tervon-
33475:                                       l isveden maantielle.
33476: 
33477: 
33478:                                        E d u s lk u n n a lil e.
33479: 
33480:      Kuopion läänin Qän,tiset kunnat muodos-         ettei Y~htään sehlaista suurempaa mäJkeä,
33481: tavat suuren rautatiettömän alueen,, joka            jokia vaikenttaisi autoliilkettä, :tulisi Iisveden
33482: rraubrutieliillrentooseen nähden, matkojen pi-       aseman ja Vesannon Keiteleen väil.iilile ja
33483: tuuden tähden on hyvin ~eristetyssä [~Senms­         ma>tka lyh1enisi Iisveden asema!l~e noin 20
33484: sa. Näiden kaukaisempien kuntien varsinkin           km. TäUä tien oikaisulla Iisveden tehdas-
33485: Keiteleen ja v,esa.nnoDJ Eikenne suuntautuu          alueen väestön muonitulksen iroanna;lta olisi
33486: huomattava[rba osaltaan Iisv,eden päähän,            myöskin suuri arvoll'Sia.
33487: mutta kun suoma Niin1veden rantaa kUJl-                 Edellä olevan perusteeitla ja katsoen sii-
33488: kevaa tieyhteyttä ei ole, joudut,aan kiertä-         hen, että !tämän tien oikaisu ihelpoittaisi
33489: mään Tervon kirlkonkylän kautta, joka ja.t-          huomattavasti ede"Llä sanottujen kaukaisten
33490: kraa huomattavasti matlma ja vaikeuttaa              kuntien kauttakuillkuliilkennettä, pyydämme
33491: !l.iikeDJOOttä, koska tie on hyvin mäkinen.          kunnioittaen ehdottaa edu:;;kunnan hyväk-
33492: 'ffimä asia voitaisiin helposti korjata siten,       syttäväksi toivomuiksen,
33493: ~tä tie oikaistaisiin n.s. Kivisihnän maan-
33494: ticlmarasta alkavaksi, jos:ta se lkuillkisi Niini-              että haUitus toimituttaisi tutki-
33495: veden rannan lk:yllätietä pitkin ja siitä ede1- 1
33496:                                                              muksen maantien rakentamiseksi Ve·
33497: leen Suostuntajärven [änsipuolitse yhtyen                    sannon---<Tervon maantieltä n.s. Kivi-
33498: sitten Tervon-Iisveden m.aantiehen. Tämän                    silmän tiehaarasta alkavaksi, edelleen
33499: rtien pituus o1isi noin 12-13 km, jolka pää-                 Niinivec!Jmt mnnan kylätietä pitkin
33500: osaltruan on jo entistä rtretä. Uutta tietä                  S1wstuntajärven länsipuolitse kulke-
33501: tUJlisi rakennettavaksi ainoastaan muutamia                  vaksi yhtyen Tervon-Iisveden maan-
33502: kilometrejä.                                                 tiehen, sekä ryhtyisi tien rakentami-
33503:      Tämän tien etuna olisi se,, kun tie tulisi              seksi asian vaatintiin toimenpit,eisiin.
33504: kulkemaan suuren vesistön rantamaastoa,
33505:         Heilsirngissä helmikuun 13 päivänä 1947.
33506: 
33507:                   Eino Laitinen.                               Veikko Vennamo.
33508:                   Lassi Biekkala.                              Antti J. Rantamaa.
33509:                   Esa Hietanen.                                Aapo Inkinen.
33510:                   Eemil Pääkkönen.                             EliJ.i Nurminen.
33511:                                           Kusti Eskola.
33512:                                                                                               749
33513: 
33514: XU,5z.- Toiv. al. N:o 371.
33515: 
33516: 
33517: 
33518: 
33519:                                  Salo: Kotilan-Uvan tien ottamisesta voltion hoitoon.
33520: 
33521: 
33522:                                       E d u s k u n n a 11 e.
33523: 
33524:    Kun aikoinaan eräät tiet Puolangan ja           vo]lisuutena, oildsi tie ensitillrulSa otettava
33525: Ristijärven !kunnissa otelttiin valtion hwl-       suoranaisesti valti<m !hoitoon, jolla siihen
33526: tuun jäi näiden kuntien tievevkostoja yh-          rtielmluston y.m. sulhteen on paremmat mah-
33527: distävä n.s. Kotilan-Uvan tie kyläläisten          dollisuudet.
33528: kunnossapidettäväksi Kun tämän täysin                 Edellli olevaan nojaten ehdotan eduskun-
33529: yleisluontoisen maantien lkunnQSSillJpitoa ei      nan ihyväksJ'Ittäväksi toivomuksen,
33530: voinut ve':Lvoitttaa ydmin sanottujen kyJäläis-
33531: ten hudlehdittava:ksi, otti Puolangan kunta                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33532: omalla a:lueehlaa.n ole-wtn tieosan kunnoo                siin Puolangan ja Ristijärven kun-
33533: toimesta kunnossap1tääkseen. Kun tällaisen                tien aluee.Ua olevan ;n,s. KuUlan-
33534: valtioo. tieverkostoa Y'hdistävän ja Yileiselle-          Uvan tien ottamiseksi v. 1948 a'bu8ta
33535: lkin liikenteeLle välltltämättömän tien kun-              lukien valtion maantienä kunnossa-
33536: nossapitoa ei voi edehl~n !pitää kunnan v~l-              pide~täväksi.
33537: 
33538:         Helsingissä 14 päivä.nä helmikuuta 1947.
33539: 
33540:                                                                     S. Salo.
33541: • 760
33542: 
33543:   XII,53. -   Toiv. al. N:o 372.
33544: 
33545: 
33546: 
33547: 
33548:                                    Salo: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Ristijärvern
33549:                                       kirkolta Hyrynsalmen maantielle.
33550: 
33551: 
33552:                                        E d u s kunnalle.
33553: 
33554:      Jo kymmenkunta vuotta sitten· :toimitti         Kun tien vaikutusalue jo muutenkin kai-
33555:   tie- ja vesirakennushalilitus :tut'kimu~n        paisi maantieyhteyttä ja kun tällöin va-
33556:   maantien rakentamisesta Ristijärven kir-         pauduttaisiin edellä mainitun Koirasalmen
33557:   kolta Jokikylän kautta Hyrynsalmelle joh-        lossin tuottamasta liikenneviivytyksestä
33558:   tavalle maantielle, jolloin tie voisi käyttää    varsinkin kelirikkojen aikana ehdotan ·edusc
33559:   Kirnukosken ja Ka:1liokosken rallltatiesil-      kunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
33560:   toja, ja jolloin Kajaanista Ristijärven, Hy-
33561:   rynsalmen ja Suomussalmen kautta poh-
33562:   joiseen johtava suuriliikenteinen maantie                että hallit;us ottaisi v. 1948 tulo-
33563:   vapautuisi Ristijärven . kirkolla olevan               ja menoarvioesitykseen 10 milj. mar-
33564:   Koirasalmen lossin aiheuttamasta häiriöstä             kan määrärahan maantien rakenta-
33565:   Hike.ntee1le. Sotien vuoksi jäi juuri aloittt-         miseksi Ristijärven kirkolta J okiky-
33566:   tavaksi suunniteltu tien rakennustyö kui-              län kautta Hyrynsalmen maantielle.
33567:   tenkin odottamaan parempaa aikaa.
33568:         Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33569: 
33570:                                                                    S. Salo.
33571:                                                                                    751
33572: 
33573: XII,Ii4. -   Toiv. al. N:o 373.
33574: 
33575: 
33576: 
33577: 
33578:                                   Salo: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Suomussal-
33579:                                      men-Taivalkosken maantiestä Suomussalmen Selkos-
33580:                                      kyUiän.
33581: 
33582: 
33583:                                       Eduskunnalle.
33584: 
33585:   Viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 129             ja menoarvioesitykseensä 10 milj.
33586: vuoden · 1946 valtiopäivillä (L. IV/170               markan määrärahan maantien ra-
33587: sivu 689) pyydän -!kunnioittaen ehdottaa              kentamiseksi Suomussalmen-Taivål-
33588: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,               kosken maantieltä Suomussalmen
33589:                                                       Selkoskylään.
33590:          että hallitus ottaisi v. 1948 tulo-
33591:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33592:                                                             S. Salo.
33593: 752
33594: 
33595: XU,55. -    Toiv. a.l. N :o 374.
33596: 
33597: 
33598: 
33599: 
33600:                                    Miettu.nen y. m. : Toimenpiteistä maantien rakentamiseksi
33601:                                       Sien1än ja Pekkalatt. lossien välille.
33602: 
33603: 
33604:                                        E d u s k u n n a ll e.
33605: 
33606:   Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jä-                        eitltä haUitus ryhtyisi toimtmpitei-
33607: :tetyn toivom'U88lloiit.teen N :o 238 (L. XII, 47          siin maantien rakentam&eksi Kemi-
33608: siv. 498) peJ'USteluihin, ehdotrun:m.e kun-                joen eteläpuolitse Bierilän ja Pek-
33609: nroittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-                  ktilan Zossien välille.
33610: mUksen,
33611:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33612: 
33613:                   Ma.Nti Miettunen.                                Markus l!fiskala.
33614:                                                                                            7[13
33615: 
33616: XII,5s. -   Toiv. al. N :o 375.
33617: 
33618: 
33619: 
33620: 
33621:                                   Miettunen y. m.: Määrärahasta nuw,ntien rakentamiseksi
33622:                                     Simojoen rautatiest1lalta Alaniemen lossille.
33623: 
33624: 
33625:                                       E d u s k u n n a 11 e.
33626: 
33627:    Viitaten vuoden 1945 valtiopäiville jäte-                 että hallitus ottaisi ensi vuoden
33628: tun toivomusaJoitteen N :o 309 (L. XII, 52                tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
33629: siv. 646) perusteluihin, jotka koskivat                   rahan maantien rakentamiseksi Si-
33630: maantien rakentamista Simojoen rautatie-                  mojoen rautatiesillalta Simojoen
33631: sillalta joen eteläpuolitse Alaniemen los-                eteläpuolitse Alaniemen lossille.
33632: sille, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
33633: päätettäväksi toivomuksen,
33634:      Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33635: 
33636:                 Martti Miettunen.                               Markus Niskala.
33637: 
33638: 
33639: 
33640: 
33641:                                                                                            95
33642: 754
33643: 
33644: XII,57. -   Toiv. al. N:o 376.
33645: 
33646: 
33647: 
33648: 
33649:                                  Miettunen y. m.,: Mää1·i;irahasta maantien rakentamiseksi
33650:                                     Ranuan Simojärvelti;i "Afi:intyjärven kautta PosioUe.
33651: 
33652: 
33653:                                        E d u s k u n n a ll e.
33654: 
33655:    Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jä-                     että hallitus ottaisi ensi vuoden
33656: tetyn 11:.oivomusa1loitteen. n: o 234 (L. XII, 43          tttlo- ja menoarvioesitykseen määrä-
33657: siv. 494) perusteluihin ja eduskunnan hy-                  rahan maantien rakentamiseksi Ra-
33658: väksymään samaa asiaa koskevaan toi-                       nuan pitäjän Simojärveltä Mänty-
33659: vomusponteen, ehdotamme kunnioittaen                       järven kautta Posiolle.
33660: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
33661:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
33662: 
33663:          Martti Miettunen.             Markus Niskala.              Antti A. Koukkari.
33664:                                        Erkki Koivisto.
33665:                                                                                            755
33666: 
33667: XII,5s. -   Toiv. al. N:o 377.
33668: 
33669: 
33670: 
33671: 
33672:                                  Miettunen y. m.: Määrärahasta Pohjois-Suomen asutustei-
33673:                                     den rakentamista ja kunnostamista varten.
33674: 
33675: 
33676:                                       E d u s k u n n a ll e.
33677: 
33678:    Valtion     metsämaille     muodostettujen      tamiseen jo tähän asti tapahtuneiden koh-
33679: Pohjois-Suomen        asutusalueiden tieolot       tuuttomien viivytysten jälkeen.
33680: ovat monissa tapauksissa nykyisin niin                Lähes yhtä vaikeaksi, kuin edellämai-
33681: huonot, että asutustilalliset ovat joutuneet       nittujen asutustilallisten, _on muodostunut
33682: sen johdosta suuriin vaikeuksiin. Asutus-          myöskin niiden Pohjois-Suomen asukkai-
33683: alueita perustettiin ennen sotaa ja oli tar-       den asema, jotka elävät aikaisemmin hei,
33684: koitus niille rakentaa myöskin sellaiset           kosti rakennettujen, nyt kulkukelvotto-
33685: tiet, että ne olisivat tulleet kulkukelpoi-        miksi käyneiden tieyhteyksien varrella..
33686: siksi, mutta sodan johdosta tierakennus-           Esimerkkinä voidaan mainita Akkunus-
33687: työt jäivät osittain suorittamatta tai tuli-       joldvarren-Pahtaojan-Lehmikummun--
33688: vat niin heikosti tehdyksi, että tiet ovat         Koivun asutustie, pituudeltaan n. 65 kin,
33689: käyneet       kulkukelvottomiksi.      Ositta'in   joka ainoana kulkutienä yhdistää kahden
33690: myöskin saksalaissodan aikainen liikenne           pitäjän väkirikkaat Runkauksen, Lehmi-
33691: turmeli näitä heikkoja asutusteitä.                lmmmun, Pahtaojan, Sompujärven ja
33692:    Kaikista vaikein on tilanne sellaisilla         Akkunusjokivarren asutusalueet Kemi-
33693: asutusaluema, joilla asukkaat ovat elän-           joen itäpuolen yleiseen maantiehen. Alle-
33694: neet jo toistakymmentä vuotta, niinkuin            kirjoittaneen aloitteen pohjalla eduskunta
33695: es1m. Pis~:n-Leivejoen as,utusallueehla, eikä      18 päivänä lokakuuta 1945 hyväksyi tästä
33696: vieläkään ole valtion puolesta saatu asu-          tiestä jo toivomuksen, että mainittu tie
33697: tusalueella kulkukelpoista maantietä ra-           ,otettaisiin viipymättä sen nykyisessä
33698: kennetuksi. Niitäkin vähäisiä määrära-             kunnossa valtion haltuun maantienä kun-
33699: hoja, jotka näiden teiden Takentamista ja          nossapidettäväksi". Tästä huolimatta ja
33700: kunnostamista varten on aikaisemmin                vaikka kyseeilinen tie kuuluu niihin, joi-
33701: ollut valtion tulo- ja menoarviossa, on            den kulkukelvottomuus johtuu suureksi
33702: vuoden 1947 osalta vielä supistettu lähes          osaksi sodan aikaisesta liikenteestä, ei
33703: 5 milj. markkaa. Kun arvostelee asiaa nii-         vielä tähän mennessä ole ryhdytty toimen-
33704: den sisukkaiden korvenraivaajien kan-              piteisiin tämän maantien lmnnostamiseksi.
33705: nalta, jotka ovat uskaltautuneet uudis-            Alustavat korjaustyöt olisi toivottu voi-
33706: asukkaiks'i Pohjois-Suomen korpiin niiden          tavan suorittaa Pohjois-Suomen hävitetyn
33707: niukikojen edellY'tysten va1li:tessa, jotka ny-    alueen maanteiden kunnostamiseen myön-
33708: kyinen asutuslaki tarjoaa, ja joihin kuu-          netyistä määrärahoista, mutta nämäkään
33709: luu sentään sekin, että asutusalueelle ra-         varat eivät ole riittäneet, vaan ne on käy-
33710: kennetaan valtion toimesta myöskin kul-            tetty tärkeimpien yleisten teiden kunnos-
33711: kukelpoinen tie, on vaikea ymmärtää,               tamiseen.
33712: ettei edes näin alkeellista vaatimusta ole            Edellä olevan perusteella kunnioittaen
33713: valtion puolesta täytetty. Vaikka valt·ion         ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
33714: talous onkin suurissa vaikeuksissa, täytyy         vomuksen,
33715: löytyä keinoja supistaa vähemmän tär-                         että hallitus ottaisi vuoden 1948
33716:  keitä menoja ja varata Pohjois-Suomen                     tulo- ja menoarvioesitykseensä 60
33717:  asutustilallisillekin sentään välttämättö-                miljoonan markan moorärahan Poh-
33718:  mät edellytykset kulkuyhteyksien raken-                   jois-Suomen asutusteiden rakenta-
33719:                                                            mista ja kunnostamista varten.
33720:    Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
33721:                   Martti Miettunen.                             Markus Niskala.
33722:                   Antti A. Koukkari.                            M. 0. Lahtela.
33723: 756
33724: 
33725: Xll,ö9. -   Toiv. al. N :o 378.
33726: 
33727: 
33728: 
33729: 
33730:                                   Pääkkönen: Maantien rakentamisesta Hyrynsalmen Moi-
33731:                                      siovaar(l{l'l, tiestä Suomussalmen kunnan J umaliskyUiiin.
33732: 
33733: 
33734:                                       E d u s kun 'n a He.
33735: 
33736:    Kuten yleensä on tunnettua, on Suomus-            Kun Hyrynsalmen kunnassa dlevaa Moi-
33737: salmen ja Hyrynsalmen ikunnissa rajaseutu-        siova;aran rtietä jattkamalil:a noin 17 kilomet-
33738: rulueena ja muurenlkm harvaan asuttuna ja         riä saadaan ede'lilä mainittu erämaa-a'1ue
33739: vähävaraisenra alueena suuria vaikeulksira        yhteyteen liikenteen kaiDSSa ja !kun seutu-
33740: jokapäiväisessä elämässä. Tätä vi~ä rasittaa      kunnan vähä'Varaisuuden vuoksi ei ikY'lä-
33741: harva :maantieverkosto. Maantien puuttu-          rtien rakentarrninen j,a sen vastainen kun-
33742: misen vuoksi väestö joutuu raiikara ja suuria     nossapito voi rtu1l:a kysymykseen, olisi tie
33743: kustannuksia uhrarama11a kuljettamaan joka-       raikennettava valtion toimesta.
33744: päiväisiä alintarpeitaan ja muita vä11ttä-           Ede1l.ä esitettyyn viita,ten kunnioittaen
33745: mättömiä taloustarvikkeH1a usein kantamalia       ()lhdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
33746: pohjattomien soiden ja nevojen yHkin.             toivomuksen,
33747:    Täillainen tietön maa-'alue on Hyrynsal-
33748: men ja Suomussailrrnen raja-alueella, Hako-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33749: kyilä Hyrynsalmen kunnan aQueella ja Ju-                 ooimenpiteisiin maantien rakentami-
33750: mail.iskylä SuomussaJ1men: ikunnoo alue~lla.             seksi Hyrynsalmen - Moisiovaaran
33751: Kun tämän alueen el:bnehtoih.in eivät ylety              mestä Suomussalmen kunnassa ole-
33752: vaikuttaiiUUUl mitkääin vesireitit, ei alueen            vawn J umaliskylään.
33753: liikennevaikeutta voida llrorjata muuilla,
33754: kuin maantien rakootramisella seutukUllll.alle.
33755:         Helsingissä 12 päivänä ihei]mikuuta 1947.
33756: 
33757:                  Eemil Pääkkönen.                             S. Salo.
33758:                                                                                        757
33759: 
33760: Xll,6o. -   Toiv. al. N:o 379.
33761: 
33762: 
33763: 
33764: 
33765:                               Pääkkönen y. m. Määrärahasta Murtoperän-Pohjoislahden
33766:                                  maantien rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
33767: 
33768: 
33769:                                     E d u s k u n n a lil. e.
33770: 
33771:     VuOThllia 1936 aloitettiin 21.38 km. pitui- menoarvioon 3 miljoonaa markkaa, minkä
33772: sen maantien rakentaminen Kuhmon ja Sot- hail.litus oli silloin jättänyt huomioon otta-
33773: ilrennon !kunnissa, MuJ.'toperän-PohjoisJ:ah- matta. Kun rakennustöiden loppuun saatta-
33774: den välillä. Sodan vuoksi vuonna 1939 oli minen nykyistä hinta- ja pailkkatasoa vas-
33775: tien .ra:kennustyöt keskeytettävä, josta ma;t- too.vabi ~tarkistettuna nousee 8 miljoonaan
33776: ikasta lähes puolet oli ehditty rakentaa. Kun markikaan, olisi sitä vastaava määräraha
33777: !kysymyksessä on tärkeä yhdystie, !kuten otettava ensivuoden menoarvioon.
33778: iku1kulaitosva:liokunrta mietinnössään N: o 14   Edel[äolevan pernsteeJila rohkenevat alle-
33779: lokakuun 18 päivätl!tä 1945 toteaa, ei tien kirjoitlllaneet kunnioittaen ehdottaa edus-
33780: rakennustöiden loppuun saattamista voida kunnan päätettäväksi .toivomuksen,
33781: kauaksi siirtää ja on maantien kuntoon
33782: saattaminen ensiti'ltassa 'Välttämätöntä sen-            et'tä hallitus ottaisi vuoden 1948
33783: kin johdosta, että tiehen jo uhra;tut varat           tulo- ja menoarvioesitykseen 8 mil-
33784: oUsi S'aatava tuottamaan hyötyä.                      joonan markan määrärahan Kuhmon
33785:     Tie- ja vesirakennushalllitus oli vuoden          .ia Sotkamon kunnissa olevan M~wto­
33786: 1946 menoarvioehdotuksessaan ehdottanut               perän-Pokjoislahden maantien ra-
33787:  tarkoituikseen varattavaksi valtion tuJo- ja         kenn7tstöiden loppuun saattamtiseksi.
33788:           Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
33789: 
33790:                 Eemil Pääkkönen.                                Markus NiskaJa..
33791:                 M. 0. Lahtela.                                  Eino Laitinen,
33792:                 Martti Miettunen.                               S. Salo.
33793: 758
33794: 
33795: XII,6t. -   Toiv. al. N :o 380.
33796: 
33797: 
33798: 
33799: 
33800:                                   Pääkkönen y. m.: Hietaperän-Huutoniemen klylätien ot-
33801:                                      tamiselta valtion haltuun.
33802: 
33803: 
33804:                                       Eduskunnalle.
33805: 
33806:     Kunnan- ja kyläteiden hyötyperustetta        missä tällaisia läpikulkuteitä kyläteinä ei
33807: ei nykyisen teiden käytännön mukaan enää         ole olemassa, olisi mielestämme tällaiset
33808: voida jakaa tasaisesti ja sen edun mukai-        kylä- tai paikallisteinä olevat tiet otettava
33809: sesti, mitenkä kylä- tai paikallistiestä kul-    valtion toimesta kunnossapidettäväksi ja
33810: lakin sen käyttäjät tulevat hyötymään.           valtion teiksi.
33811: Tämä· hyötyperuste ja rasitus on sitäkin            Edellämainitun tien tiekunnan osakkaat
33812: vaikeampi tiekmman osakkaiden. !kesken ja-       ovat kaikki pieneläjiä. Suuri osa on heistä
33813: kaa sellaisilla läpikulkuteillä, jotka yhdis-    uusia asutustilallisia, joidenka verorasitusta
33814: tävät kaksi kuntaa ja kaksi yleistä tietä        tien kunnossapidon muodossa jo muiden
33815: toisiinsa, kuten Kuhmon ja Sotkamon kun-         verorasi,tusten 'lisä1ksi ei voi kohtuudella
33816: nissa olevan Hietaperän-Huutoniemen              vaatia, ottamalla huomioon niiden maksu-
33817: kylätien laita on. On mahdotonta kontrol-        kyky ja etteivät nämä pientilalliset ennen
33818: loida, missä määrin kukin tien vaikutus-         pitkää tällaisten ylimääräisten rasitusten
33819: piirissä oleva maanomistaja, valtio ja puu-      vuoksi joutuisi pois viljelmiltään ja lisää-
33820: tavarayhtiöt tietä käyttävät jokapäiväisiin      mään suurta irtolaisväestön joukkoa.
33821: ajoihinsa. Ja vielä vaikeampi on kontrol-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
33822: loida sitä, mitenkä suuri läpikulkuliikenne      kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
33823: tiellä kulloinkin on, ja varsirikin kun tiellä   toivomuksen,
33824: harjoitetaan linja-autoliikennettä.
33825:     Kun tällaisten läpikulkuteiden kylätienä               että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
33826: kunnossapito harvoiLle ja vähävaraisille                siin Kuhmon ja Sotkamon kunnissa
33827: ;tiekunlllan osa:kkai.1le on jatkuvasti mahdo-          olevan     Hietaperän-Huutoniemen
33828: tonta, kaiken sen verojen niaksujen li-                 kylätien ottamiseks1: valtion tieksi ja
33829: säksi, mitä he joutuvat suorittamaan m. m.              valtion toimesta kunnossa pidettä-
33830: valtion veroina yleisten teiden kunnossa-               vä.ksi.
33831: pitoon sellaisten paikkakuntien hyväksi,
33832:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33833: 
33834:                  Eemil Pääkkönen.                           S. Salo.
33835:                                                                                                    759
33836: 
33837: XII,62. -    Toiv. a.l. N:o 381.
33838: 
33839: 
33840: 
33841: 
33842:                                    Pääkkönen y. m: Maantien rakentamisesta ·Kuhmon ikun-
33843:                                      1t4Ssa olevasta Tuulijärven Nestä KUhmon--Hyrynsalmen
33844:                                       tielle.
33845: 
33846: 
33847:                                          E d u s kun n a J 1 e.
33848: 
33849:    Pohjois-Suomen ja Kainuun maanteiden                käy mahdottomaksi. Myösk1n toimenpide
33850: rakennusohjelman la:atimiseen asetettu :ko-            helpottaisi vaikeaksi käynyttä maanlhankin-
33851: mit.ea. ~,ikoirumn oli maantien rakentamisen           :taa uusien ,ti<lojen muodostamiselksi paiklka-
33852: kanna~la Kuhmon-Suomussa'lrrnen maan-                  kunnalila.
33853: tiestä KuhiilOJl-HyryllSialmen ,tiehen, joka              Kysymyksessä oleva alue on suurinrmaksi
33854: tie tulisi kullkemaan hailki !laajan tiettömän         osaksi valtion metsär~kik:aita wlueirta,, joissa
33855: a'lueen Kuhmon pitäjän .pohjoisosassa. Näi-            suoritetaan joka vuosi suuria puutavaran
33856: hin päiviill1 saakka on 1tämä alue ohlut eris-         haikkauik:sia ja tu levat täi!I:öin kysymykseen
33857:                                                                           1
33858: 
33859: 
33860: teHYillä kaikesta 'liikenteestä ja on sen ver-         verrattain suuret tavara:kwljetukset ikesiHlä
33861: rattain suurella asukasmääränä ollut käy-              ja talve!lla. Varsinkm ikesäkuJ•j.etukset. ovat
33862: tettävänää.n kesäiseen aika:arn Y'ksinomaan            nykyisehlään vaikeasti suoritettavissa ja tu-
33863: Lentuan-Lentii.ran vesireitti, joka on kos-            levat kust:annuksiinsa nähden kalliiksi ja
33864: kirikkautensa vuoiksi vaikeasti llm'1jettavaa.         näinoHen alentamaan ihwkattavan rpuutava-
33865: Maanti.en rakentamisen kautta Kuhmon                   ran kan1tohinrtaa, jonka :kustannuik:sen jou-
33866: kunnassa o:levasta TuulijärveUJ .tiestä Kuh-           tuu kärsimään metsän myyjä, Suomen
33867: mon-Hyry;nsalmen ·tiehen, saataisiin koko               val1tio.
33868: tämä !laaja wlue yhteyteen pitäjän kesik:ulk-              EdeJlläolevan perusteeH~ ·rohkenevat alle-
33869: seen j·a myöskin 'mutatiehen.                          kirjoittaneet kunnioitta:e:n ehdottaa edus-
33870:     Tien vaikutuspiirissä .on suuri määrä              ikunnan päätettäväksi toivomuksen,
33871: v;anhaa asutusta ja sitä,paitsi .tien piiriin
33872: kuu[uu hyviksi tunnet.tuj·a viljelyske1poisia                   että hallitus 1·yhtyisi kiire.ellisesti
33873: il.aajoja suorulue1ta,. jortka: voitaisiin rtien ra-          toimenpiteisiin maantien r-akentami-
33874: kentamisen kautta saada asutetuiksi ja 'iril-                 seksi Kuhmon kunnassa. olevasta
33875: jel·lyiksi, kun muuten seutukunnan syrjäi-                    Tu'U!lijärven tiestä Kuhmon-Hyryn·
33876: sen aseman vuoksi •asuttamistoimenpide                        salmen tiehJen.
33877:          Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
33878: 
33879:                    Eemil Pääkkönen.                                Lauri Riikonen.
33880:                    M. 0. Lahtela.                                  Eino Laitinen.
33881:                    Martti Miettunen.                               S. Salo.
33882:                                              Markus Niskala.
33883: 760
33884: 
33885: XII,63. -   Toiv. al. N :o 382.
33886: 
33887: 
33888: 
33889: 
33890:                                   Pääkkönen y. m.: Maantien 1·akentamisesta Ristijärven
33891:                                      kunnassa olevasta Mustava<tmn tiestä Kuhmo1!r-Hyryn-
33892:                                      salmen maantielle.
33893: 
33894: 
33895:                                       Ed u s kun n a 11 e.
33896: 
33897:    ~laa.nwiden merlkitys mamnme talouselä-             Tämä hankaluus saadaan 1poistetuksi yh-
33898: män kohottajana ja edistäjä..nä on tunnus-         distämällä Ristijärven rpitäjässä oleva Mus-
33899: tettu tosiasia. Ni:Uhlä hyvi'llikin syrjäisiillä   tavaaran rtie Kuhanon-Hyrynsalmen vä..J.i-
33900: seudui~1a, jotka ovat onnistuneet saamaan          seen tiehen, jokea matka on noin 18 km, eikä
33901: maantien seutukunnall1eoo, on tä..män vaiku-       t.ien rakentaminen maastovaikeuksienikaan
33902: tuksesta huomattu ripeää edistymistä taJlou-       puol'esta tule tuottamaan kohtuuttomia kus-
33903: deHisen elämän nousussa ja on se nä~n ollut        tannuksia.
33904: k01hottamassa osalta;an koko maan hyvin-               Sen Qisäiksi, että tien rakerubamisen kautta
33905: vointia j~a twloudel!lista elpymistä. Erikoisen    saadaan melkoisen suora yhteys Ristijärven
33906: suuri a.rvo on myöskin pantava sHi1e sei-          ja Kuhmon kuntien välille, tulee tien vai-
33907: krul[e, että tiettömien t1aipaleiden takana        kutuspiiriin verrat>taim, suuri määrä jo ole-
33908: asuvia ikanBa~laisiamme autetaan maan·teiden       voo asutusta ja myöskin avattaisiirn hyviä
33909: ra:kentamisen muodossa valtiovallan ta:hoil.<ta    mahdoltlisuuksia uuden astutuksen syntymi-
33910: niin pail:jon kuin ma;hdollista on, liiJkenne-     seUe tUen vaikutuspiirissä.
33911: kesikuks1en ja rautateiden y:hJteyteen. Thtä           Edeilläolevan .perusteella rohkenemme
33912: suuresta merkityksestä on myöskin, että eri        kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
33913: asutuskeskukset tuHsivat maanteiden ikautta        väksi toivomurrrsen,
33914: yhdistetyksi rt.oisiinsa. Näin ei kuitenkaan
33915: maamme syrjäisillä seuduiiJ!la ole. Niinpä                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33916: Ristijärven ja Kuhmon ikuntien vätli.'1lä ei              toimenpiteisiin maantien rakentami-
33917: vi·elä oQe ~äpikulikutietä, vaan on matkus-               sleksi Ristijärven kunnassa olevasta
33918: tettava joko Sotkamon ta:hi Hyrynsail.men                 Mustavaaran tiestä Kuhmon-Hyryn-
33919: !mutta, päästäkseen Ris·tijärveltä Kuhmoon,               salmen väliseen m-aantiehen.
33920: tai päinvastoin.
33921:         He~ingissä !helmikuun      11 päivänä 1947.
33922: 
33923:                   Eemil Pääkkönen.                            Markus Niskala.
33924:                  M. 0. Lahtela.                               Lauri Riikonen.
33925:                  Martti Miettunen.                            S. Salo.
33926:                                          Eino Laitinen.
33927:                                                                                                 761
33928: 
33929: XII,64. -   Toiv. al. N :o 383.
33930: 
33931: 
33932: 
33933: 
33934:                                   Pääkkönen y. m.: Ylikulkupaikan tnuuttamisesta Kontio-
33935:                                      lansalmesta TönöZänsalmeen Kuhmon-Suomussalmen
33936:                                      maantiellä.
33937: 
33938: 
33939:                                       E d u s k u n n a ll e.
33940: 
33941:    Kuhmon-Suomussalmen maantiellä on               vedenkäynnin vuoksi helpompi hoitaa yli-
33942: liikenne verrattain vilkasta, onhan tie            kulkua ja pitää proomuväylä avoinna niin-
33943: ainoa läpikulkutie Suomussalmelle, joka            kauan, kuin jäät ylikululle ovat epävarmat.
33944: haarautuu tiellä olevan Kontiolansalmen            Keväällä taas avautuu salmi nopeammin
33945: lossipaikan itäpuolella oleviin eri kyliin         jäistä ja ylikuljetus proomulla voi alkaa
33946: Kuhmon pitäjässä ja asuu näinollen suuri           silloin, kun jäitse ylikulku käypi epävar-
33947: osa Kuhmon kunnan väestöstä vesistön ta-           maksi, eikä autojen jäihin vajoamisia ta-
33948: kana ja joutuvat jokapäiväisessä elämäs-           pahtuisi, kuten tähän mennessä usein on
33949: sään käyttämään lossia hoitaessaan asioi-          sattunut.
33950: taan pitäjän keskuksessa. Satoihin nouseva            SikäJI:iJ kun tiedossamme on, on rtie- ja
33951: automäärä voi kulkea päivittäin Kontio-            vesira:kennushaihlituiksem. toimesta jo aikai-
33952: lansalmen lassipaikasta yli. Tämän lisäksi         semmin suoritettu ,turtkimuksi!l1 tien siirron
33953: hevos-, pyörä- ja jalankulkijat. Kun mai-          toteuttamiseksi, joskaan ne eivät vielä ole
33954: nittu Kontiolansalmen ylikulkupaikka on            johtaneet tulokseen. Silloin kun Kuhmon
33955: 460 m. leveä, voipi jo heti arvata sen työn        kirkonkylän asemakaavoitetun alueen koh-
33956: suuruuden, mikä sanotussa salmessa yli-            dalla joudutaan rakennustoiminnan edis-
33957: kuljetuksessa kesäisin on. Vaikkakin sal-          tyttyä toimittamaan tien siirtoa m. m. Suo-
33958: messa on nykyisin moottoriproomu, on yli-          mussaimeille ~ähtevällä tie1lä, olisi saman-
33959: kulku usein myrskyisellä ilmalla vaarallis-        aikaisesti tien siirto Kontioil.ansaJlrruesta Tö-
33960: ta:kin ja vaatii valtiolta suuria kustannuk-       nölänsalmeen toim~te:ttava.
33961: sia sekä ylikulkijoilta suurta ajan hukkaa.           Edellä: esi,tettyyn viitaten rohkenevat
33962:    Edellämainittu epäkohta voidaan käsi-           allekirjoittaneet kunnioittaen esittää edus-
33963: tykseni mukaan poistaa verrattain pienillä         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
33964: kustannuksilla,    toimittamalla maantien
33965: siirto mainitusta saimesta Lammasperän                       että hallitus kiireellisesti toimitut-
33966: vesistössä olevaan Tönölänsrulmeen, joka                  taisi ylikulkupaikan muuton K uh-
33967: on noin 1.5 km. etäisyydellä nykyisestä                   mon-Suomussalmen maantiellä ole-
33968: lassipaikasta ja jossa vesiston leveys on                 va.sta Kontiolansalmesta Tönölän-
33969: noin puolet Kontiolansalmen leveydestä.                   salmeen ja sen 'L'Wltiman tien raken-
33970: Sitäpaitsi TönölänsaJ.messa on sylksyisin                 tamiseen.
33971:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
33972: 
33973:                  Eemil Pääkkönen.                               Markus Niskala.
33974:                  M. 0. Lahtela.                                 Lauri Riikonen.
33975:                 Martti Miettunen.                               Eino Laitinen.
33976:                                             S. Salo.
33977: 
33978: 
33979:                                                                                                  96
33980: 762
33981: 
33982: Xll,65, -   Toiv. al. N :o 384.
33983: 
33984: 
33985: 
33986: 
33987:                                   Mustonen y. m.: Maantien rakentamisesta Pyyvaaran tieltä
33988:                                      Pärsämönlahden kautta Juntusmnnalle.
33989: 
33990: 
33991:                                       E d u s k u n n a ll e.
33992: 
33993:    Suomussalmen kunnan Kiantajärveen,             sien tehokas hyväksikäyttäminen ei ole ny-
33994: Ruhtinaansalmen kylän Juntusrantaan,              kyisin mahdollista.
33995: Suomen-Neuvostoliiton rajaan ja itä- län-            Maantien t,arve ja sen tuottama hyöty
33996: sisuunnassa Suomussalmen kirkonkylään             tunnustettiin jo sotia edeltäneen vuosikym-
33997: johtavaan Pyyvaaran tiehen rajoittuvalla,         menen alussa. 'Maantien suuntakin on tut-
33998: lähes 1,000 km.2 laajuisena alueella ei nyt       kittu. Mutta silloin hanke raukesi puolus-
33999: ole yhtään maantietä. ·Tiettömyydestä joh-        tuslaitoksen vastustuksen vuoksi. Kun nyt
34000: tuu, että tuon laajan alueen asukkaat syk-        muuttuneissa oloissa sotia edeltäneen ajan
34001: syn ja kevään :kelir:iJkon aikoina joutuvat       maanpuolustukselliset syyt eivät enää ole
34002: kuukausittain elämään muusta maailmasta           esteenä, rohkenen esittää eduskunnan pää-
34003: eristettyä elämää. Muinakin aikoina tarvik-       tettäväksi toivomuksen,
34004: keiden kuljetus sinne on vaikeaa ja suh-
34005: teettoman suuria kustannuksia vaativaa.                      että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34006:    Suurin osa alueen pinta-alasta on valtion              siin maantien rakentamiseksi Pyy.
34007: maata. Siellä on arvok!kaita, monin paikoin               vaaran tiestä Pärsämönlahden kautta
34008: melkein koskemattomia metsiä. Mutta met-                  J untusrannalle.
34009:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1947.
34010: 
34011:                                                                 Johannes Mustonen.
34012:                                                                                                 763
34013: 
34014: XII,66. -   Toiv. al. N :o 385.
34015: 
34016: 
34017: 
34018: 
34019:                                   Karppinen y. m.: {!'aapajärven-Ruokojärven l;ylätien ra-
34020:                                      kentamisesta.
34021: 
34022: 
34023:                                       E d u s k u n n a 11 ~.
34024: 
34025:    Silmäys maamme maantiekarttaan osoit-           pijärvelle 43 'km. Sairas- ja kätilön kulje-
34026: taa, että kulkuyhteydet Lapin läänissä ovat        tus kerralta on n. 4,000: - - 5,000: -
34027: muuhun Suomeen verrattuna suhteettoman             markkaa, joka on ylivoimainen yleensä
34028: huonosti kehitetyt. Läänin länsialueelle           vähävaraiselile väestölLe. Välttämättömien
34029: ovat luonteenomaisia etelä-pohjoissuun-            kulutustarvikkeiden hinnat kohoavat tal-
34030: taan kulkevat To'rnio~- ja Ounasjokien             VIsm kuljetusvaikeuksien vuoksi 3: -,
34031: juoksua seurailevat valtatiet. Ne loh-             4: - mk tldloHe. Ku~te11kin vero- y. m:
34032: kovat laajan alueen. Valtateiden välis-            velvollisuudet ovat samat näillä tiettömän
34033: ten yhdyssiteiden puute tuottaa 'kuitenkin         alueen asukkailla kuin valtateiden varsilla-
34034: suuria vaikeuksia alueen väestölle ja hi-          kin olevilla.
34035: dastaa asutuksen leviämistä, taloudellista            Tien valmistuminen edistäisi jo vakiin-
34036: ja sivistyksellistä kehitystä.                     tuneen väestön monien vaikeuksien poistu-
34037:    Tornio- ja Ounasjokien välisellä alueella       misen ohella uudisasutuksen levenemistä
34038: on seutuja, joissa valtateita yhdistävän tien      sen piiriin kuuluvalle Juustovuomalle ja
34039: loppuunrakentaminen on jo ennen sotia              ;ympäristöön. VaWt.iOill me1tsänhoito ja -käyttö
34040: valtiovallankin taholta tunnustettu välttä-        hyötyisi huomattavasti. Sitä todistaa se,
34041: .mättömäksi. Useita tiesuuntia on jo tut-          että metsähallitus on ilmoittanut luovutta-
34042: kittu ja muitakin alkutoimenpiteitä suori-         vansa tarvittavan tiemaan ja osallistuvansa
34043:  tettu. Rakennustyö on kuitenkin viipynyt          tien kunnossapitoon.
34044: vuodesta toiseen. Tyypillinen tapaus on               Jo v. 1936 on Taapajä1rven-Ruokojärven
34045: Lohinivasta Taapajärvelle ja Sieppijärveltä        välinen tiesuunta tutkittu, linjoitettu ja
34046:  Ruokojärvelle ulottuvien, kesäisin jo autoil-     kartoitettu sekä kustannusarvio laadittu.
34047: lakin lii'kennöitävien kyläteiden yhdistä-         Lapin lääninhallitus ja tie- ja vesiraken-
34048:  mishanke. N. 12 km pituisen tieosan ra-           nushallituksen Lapin piiri-insinööri ovat
34049:  kentamisella poistettaisiin n. 220-280 km         puoltaneet tien loppuun asti rakentamista.
34050:  kierros, joka on 1tehrtävä, jos mieliiJään naa-   Kun mitään siihen viittaavaa ei ·Ole ta-
34051:  purikylään muuten kuin 'korpipolkua, jalan        pahtunut kuluneen vuosikymmenen aikana,
34052:  kulkien. Kylien välinen matka maanteitse          on asiara kosk·evat paperit ~ähetetty 2/4
34053:  on kuljettava etelässä päin Pellon ja poh-        1946 Lapin lä!ä.ninh~lrlituksen välityksellä
34054:  joisessa Muonion kautta.. KaJ<lon-Kurta-          uudelleen      asianomaiseen       ministeriöön.
34055:  kon .tien valmistuminen lyhentää pohjoista         Tarpeellista määrärahaa ei ole kuitenkaan
34056:  kieDtomatkaa, mutta se jrää kohtuuttoman          otettu tämän vuoden menoarvioon. Sen-
34057:  pitkäksi sittenkin, kun huomioidaan van-          tähden kunnioi1ttaen ehdotamme eduskun-
34058:  hojen jokivarsi- ja niiden välillä olevan         nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34059:  asutuksen keskinäisen kanssakäymisen tarve.
34060:   Yhdystien vaftmistuminen ilyherutäisi nräiden               että hallitus kiireellisesti t·yhtyisi
34061:  seutujen rautatien yhteyteenkin pääsyä.                   toimenpiteisiin Taapajärven-Ruoko-
34062:     Tiestä etäämpänä o}evista asumuksista on               järven välisen kylätien rakentami-
34063:  matkaa lähimpään lääkäriin ja sairaalaan                  seksi.
34064:   Kolarin kirkolle 61 km, kätilön luo Siep-
34065:       Helsingissä nelmikuun 11 päivänä 1947.
34066: 
34067:                   Elsa Karppinen.                               Eino Tainio.
34068: 764
34069: 
34070: XII,67. -   Toiv. al. N:o 386.
34071: 
34072: 
34073: 
34074: 
34075:                                 Tainio y. m.: Maantien 1·akentamisesta Sooukosken-Pelko-
34076:                                    senniemen maantieltä HietakMkaan y. m. paikkakun-
34077:                                    tien kautta Kelujärvelle.
34078: 
34079: 
34080:                                      E d u s lk u n 111 a ll e.
34081: 
34082:    Savukosken kunn3Jn Tanihuan kylä,               jen puuttuessa ei tätä välttämäJtöntä tietä
34083: joka sijaitsee molemmin puolin Luiro-jokea         ole voitu rY'hityä rakentamaan.
34084: ja jossa on 205 asukasta, on kaikikea. tie-             Paitsi paibllise1le väestOHe ,elllSiarvoisena
34085: yhteyttä vail[a. Lähimpään tiehen Lunk-            olisi ed€Jllä mainitu<Ha rtieilUä myöskin ylei-
34086: kauksen asutusalueelle on swotusta kylästä         nen mer:kitys. Erikoisesti on tällöin mainM-
34087: 20 km. Kesän aikana on ik:yil:än kaikki tar-       illa.va ,tien merki,tys Lutonuoman runsaiden
34088: viklkeet kuljetettava etäisistä ik:'auppaliik-     metsävarojen tu1evam. käytön ikaJ1lUlilta. Tie
34089: keistä, ikoska kyJ:ässä tieyhteyden puuttuessa     tulisi tällöin pailvdemaan paitsi elintarvik-
34090: ei ole kauppaliikkeitä. Sanomattakin on            keiden~, työväil.ineiden y.m. kuljetusta mertsä-
34091: selvää, minkälaisia seuraamuksia väes-             työpaikoiil:1e, myöskin uiMok31luston kulje-
34092: töllä tällaisesta asiaintilasta on ja kuinka       tusta Luirojoen huomattavissa uittotöissä.
34093: kohtalokastakin se esim. sairaustapauk-             On syytä myöskin mainita, elttä tien var-
34094: sissa voi olla. Suunnitteilla onkin ol-            reHa on asutukseen soveltuvia vhljelyskel-
34095: lut rakentaa erämaantie Savukosken-                poisia maita, joten ,tien rakentaminen edis-
34096: Palkosenniemoo-paaluJ.ta 111:0 79/14, jo           täisi näiden maiden asuttamista.
34097: vuoruna 1940 metsähaLlituksen raivaamaa                 Edellä ,esitettyyml vedoten ehdotamme
34098: n.s. kärrytietä noudattaen Luirojoen uomaa         eduskunnan päärtettäväiksi toivomuksen,
34099: Hietakankaan ja Kosikenniskan !kautta Tan-
34100: huoo kylään. Twhuanky1ästä olisi tietä                         että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
34101: edelleen jatkettava Kiurujärven kautta                      siin erämaatien rakentamiseksi Savu-
34102: Kelujärve11e Sodanik:y[än kirkolta tulev>w                  kosken--Pelkosenniemen maantiestä
34103: erämaantien päähän. Edellä esi,tetyn tien                   Hietakankaan ja Koskenniskan kaut-
34104: suunta on jo turtkittu ja on siitä myöskin                  ta Tanhuankylään ja sieltä edelleen
34105: laadi,ttu ikusrtallillusarv1o, mutta määräraho-             Khtrujärven kautta KelujärveUe.
34106:         Helsingissä iheJlmikuun 15 päivänä 1947.
34107: 
34108:                  Eino Tainio.                                     Elli Stenberg.
34109:                                                                                             765
34110: 
34111: XII,as. -   Toiv. al. N :o 387.
34112: 
34113: 
34114: 
34115: 
34116:                                   Niskala y. m.: Määrärakasta Oravarvuoman-Taapajäroen
34117:                                      maantien rakentamiseksi.
34118: 
34119: 
34120:                                       E d u s k u n ill a H e.
34121: 
34122:   Viittaainatila ,toivomusa1loitteesoon N: o 246           tulo- ja menoa;rvwesitykseensä 1 mil-
34123: v. 1946 vp. esitämme kunnioittaen edus-                    joonan markam määrärahan Ko"/4-
34124: kunnan hyväksyttäväksi il:oivomuksoo,.                     rin kunnassa olevan Oravavw mwn-
34125:                                                            Taapajärven välisen m.aantie11 raken-
34126:          että hallitus ottwisi vuoden 1948                 tamiseksi.
34127:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
34128: 
34129:                  Markus Niskala.                                 Yrjö Hautala.
34130:                  Martti Miettunen.                               Kusti Eskola.
34131:                  Lauri Murtomaa.                                 M. 0. Lahtela.
34132: 766
34133: 
34134: XII,69. -   Toiv. al. N :o 388.
34135: 
34136: 
34137: 
34138: 
34139:                                   Niskala y. m.: Turtolan-Matinlompolon maantien raken-
34140:                                      tamisesta.
34141: 
34142: 
34143:                                       E d u s k u n n a 11 e.
34144: 
34145:   Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko-            er1 Jarven sivuitse, avautuisi sen rakenta-
34146: mitea samoinkuin Perä-Pohjolan ja Kai-             misen kautta asutusmaJhdollisuudet suurim-
34147: nuun talouskomitea ovat mietinnöissään             malle osalle maan anojista. Suunnitellun
34148: asettaneet suunnitellun tien Turtolan kir-         tielinjan varrella on jo muutamia uudis-
34149: kolta-Alpus-Koutus-Kuusijärven kautta              asukkaita ja viljelystiloja on sinne myös
34150: Matin1ompolon kylän Lall'kojärvelle, jossa         muodostettu. Asiantuntijain antaman lau-
34151: se y;htyisi Pellon-Raanujärven tiehen, lä-         sunnon mukaan maaperä tielinjan varrella
34152: hiaikoina rakennettavien teiden joookoon..         on hyvin viljelykseen sopivaa.
34153:    Turtolan kunnanvaltuusto v. 1938 teki              Valtion metsätalouden kannalta olisi tä-
34154: Lapin läänin maaherralle anomuksen tien            män tien rakentaminen erittäin tarpeelli-
34155: rakentamisesta, ja seuraavana vuonna oli           nen. Ne laajat koivumetsäalueet, jotka
34156: Turtolan kuntaan asetettu asutustoimi-             tähän saakka ovat kuljetusvaikeuksien
34157: kunta tehnyt samanlaisen anomuksen asu-            vuoksi jääneet käyttämättä, tulisivat täten
34158: tusnäkökohtia silmälläpitäen. Viime maini-         hyödylliseen käyttöön.
34159: tun johdosta on määrätty tutkimus toimi-              Matka 'Sirkan ja Matin1ompolon kylistä
34160: tettavaksi, mutta sota-ajan vuoksi jäänyt          Turtolan kirkonkylään lyhenisi 18 km, sa-
34161: toteuttamatta. Metsähallituksen suonkui-           moin matka 'Turtolan kunnan eteläosasta
34162: vausosaston toimesta on tien suunta Turto-         läänin keskuspaikkaan Rovaniemelle.
34163: lan-Alpusjärven väliseltä osalta jossain              Tielinjan pituus on 26 km ja tulisi se
34164: määrin raivattu.                                   olemaan ruwkotienä vastaista laajempaakin
34165:    Rintamamiesten ja muiden maansaantiin           asutusta siLmällä pitä.en. Tiesuunnalla ei
34166: oikeutettujen luku on Turtolan kunnassa            ole suuria jokia ylitettävänä, ainoastaan
34167: huomattavan suuri. Tällä hetkellä on maata         pieniä puroja.
34168: anoneita yli 120, joiden sijoittaminen muu-           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
34169: alle kuin valtion maille ei voi tulla kysy-        eduskunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
34170: mykseen, koska yksityisten tilat ovat jo
34171: jaetut liiankin pieniin osiin.                                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34172:    Koska kyseellinen tie tulisi kulkemaan                  siin Turtolan--Matinlompolon väli-
34173: suurimmalta osalta valtion maita, noin 10                  sen maantien rakentaniiseksi.
34174:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
34175: 
34176:                  Markus Niskala.                                Yrjö Hautala.
34177:                  Martti Miettunen.                              Kusti Eskola.
34178:                  Lauri Murtomaa.                                M. 0. Lahtela.
34179:                                                                                               767
34180: 
34181: XII,7o. -   Toiv. al. N:o 389.
34182: 
34183: 
34184: 
34185: 
34186:                                  Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Kemijärven--Pel-
34187:                                     kosemniemen maantieltä Vuostimojä1'Ven kautta Pykä-
34188:                                     t·unturille.
34189: 
34190: 
34191:                                       l<J d u s k u n n a ll e.
34192: 
34193:     Maantien rakentamista Kemijärven- maassa ja tunturimatkailijain luku on
34194:  Pelkosenniemen maantiestä Vuostimon ky- vuosi-vuodelta kasvanut ja .tulee edelleen
34195: Iän kohdalta Vuostimojärven kautta Pyhä- kasvamaan niin pian kuin päästään sään-
34196: tunturille pidettiin jo vuonna 1920 niin nöllisiin oloihin, sillä Pyhätunturi on kaik-
34197: tarpeellisena ja selvänä asiana, että sitä kein kauneimpia ja mielenkiintoisimpia
34198: varten eroitettiin jo seuraavana vuonna nähtävyyksiä maamme raJOJen sisällä.
34199: isojaon yhteydessä tarvittava tiealue ja Tunturin eteläpuolella on matkailijamaja
34200: tientekoaineiden ottopaikat tiloille jaossa ja pohjoispuolella matkailijahotelli.
34201: menevistä maista valtion maaksi. Näin teh-               Kun maamme tarvitsee ulkolaista va-
34202: tiin sen vuoksi, että Vuostimojärven seu- luuttaa ja on tunnettua se, että niihin
34203: dul,J.a olli jo siUoin asutusta jla että siellä maihin, joiden matkailijaolot on tyydyttä-
34204: olivat laajat valtion metsämaat, joissa oli västi järjestetty, virtaa jatkuvasti ulkolai-
34205: m. m. huomaittavia vi,lje,lyskellpoisia ailueita sia matkustajia ja niiden mukana myöskin
34206: ja erikoisesti sen vuoksi, että Pyhätunturi valuuttaa ja kun matkailuolojen tyydyt-
34207: ali jo vuosikymmeniä ennen ollut sekä koti- tävään järjestelyyn ennen muuta kuuluu
34208: maisten että ulkomaalaisten matkailijain se, että maan kauneimmille ja mielenkiin-
34209: mielenkiinnon saavuttanut käyntipaikka, toisimmille paikoille rakennetaan sellaiset
34210:  vaikka sinne oli tä:tä tiesuuntaa ki:nt,tu- tiet, että niitä voidaan kulkea muutoinkin
34211:  polkua myöten kuljettava noin 15 km. kuin pi·tki:ä matkoja, ikintrtupolikuja kävel-
34212:  Tämän tien rakentamisen on myöskin se len, olisi maamme etujen mukaista, että
34213:  valtion asettama komitea, jonka puheen-- nämä maantiet l'akennetJtaisiin mahdo1lisim-
34214:  johtajana oli entinen kulkulaitosvaliokun- man pian ja siten saatettaisiin maamme
34215:  nan pitkäaikainen puheenjohtaja Toivo kaunein ja mielenkiintoisin nähtävyys,
34216:  Jauhonen ja jonka komitean selvitettäväksi Pyhätunturi, matkailijain ihailtavaksi, ja
34217:  oli jätetty P·erä-Pohjolam ja Kainuun ta[ou- myöskin tiesuunnan varressa olevat asuk-
34218:  dellisten olojen kehittämistä koskevat kysy- kaat tieyhteyteen.
34219:  mykset, pitänyt niin tarpeellisena, että on             Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34220:  antamrussrurun mietinnössä .esi.ttiin(Y't mkell'llet- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34221:  tavaksi main~tun Pyhätunturin pohjoispuo- toivomuksen,
34222:  lella olevan Pyhäjärven kylään asti.
34223:     Mainitun tien taTve on jatkuvasti li-                       että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34224:  sääntynyt. To:stakymmen:tä titlaa on TIJlt                  siin maantien rakentamiseksi Kemi-
34225:  mainitun Vuostimojärven seudulla, jonne                     järven-Pelkosenniemen maantiestä
34226:  on matkaa Kemijärven-Pelkosenniemen                         Vuostimojärven kautta Pyhätunttt-
34227:  maantiestä 9-12 km tiettömässä erä-                         rille.
34228:        Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
34229: 
34230:                   M. 0. Lahtela.                                  Markus Niskala.
34231:                   Martti Miettunen.                               Eemil Pääkkönen.
34232: 768
34233: 
34234: XII,71. -   Toiv. a.l. N:o 390.
34235: 
34236: 
34237: 
34238: 
34239:                                   Lahtela. y. m.: Rovaniemen--Posion maantieltä Vanttaus-
34240:                                     järven asutusalueen kautta Vian asemalle johtatoan tien
34241:                                      uudelleen rakentamisesta.
34242: 
34243: 
34244:                                       E d u s k u n n a 11 e.
34245: 
34246:     Jo ennen <baJ:visataa ryhtyi maataJ.ousmi-    niemen-Kemijärven radalla oleva Vian.
34247: nisteriön asutusasiainosasto rakentamaan          asema, ja kun lisäksi tästä tiestä tulee Ro-
34248: maantietä Rovaniemen-Posion maantiestä            vaniemen-Sodankylän ja Rovaniemen-
34249: V anttausjärven asutusalueen kautta Vian          Kemijärven maantieltä Vian rautatiease-
34250: asemalle Rovaniemen-Kemijärven radalla.           man kautta Rovaniemen-Posion maan-
34251: Tästä tiestä, jonka kokonaispituus olisi tul-     tielle johtava tarpeellinen yleistä liiken-
34252: lut olemaan noin 27 k:m, ra1kennettiin asu-       nettä palveleva yhdystie, niin olisi mainittu
34253: tusasiainosaston to1mesta Rovaniemen-Po-          tie rakennettava uudelleen valtion toimesta
34254: sion maantietä alkaen noin 18.5 km ja sak-        sellaiseksi maantieksi, että se voi tyydyttää
34255: salaiset rakensivat jonkinlaisen ajotien Vian     myöskin yleistä liikennettä edes jossain
34256: asemalta mainitun tien päähän, päästäkseen        määrin ja että tie tästä syystä pidettäisiin
34257: Rovaniemen-Petsamon ja Rovaniemen-                jatkuvasti kunnossa valtion toimesta eikä
34258: Kemijärven maantieltä Vian rautatiease-           jätettäisi vähävaraisten tien vaikutuspii-
34259: man kautta suoraan Rovaniemen-Posion              rissä · asuvain uudisasukkaiden ja muiden
34260: maantielle ja päinvastoin tarvitsematta kul-      tien käyttäjäin rasitukseksi.
34261: kea Rovaniemen keskuksen kautta kiertäen,            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34262: josta matkaa olisi ollut noin 70 km.         ·    ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34263:    Saksalaiset kuitenkin tuhosivat lähties-       toivomuksen,
34264: sään syksyllä 1944 sekä oman rakentamansa
34265: että asutusasiainosaston rakentaman tien                     että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
34266: samoin kuin muutkin Pohjois-Suomen tiet.                  man pikaisiin toimenpiteisiin Rova-
34267: Kun mainitun 27 km pitkän tien varressa                   niemen--Kemijä1·ven rautatiellä ole-
34268: on yli 40 tilaa ja mainitulla Vanttausjär-                valta Vian asemalta Vanttausjärven
34269: ven asutusalueellakin niistä on yli 30 vil-               asutttsalueen kautta Rovaniemen--
34270: jelysthl.aa ja sanotrm mam1tien vailrntus-                Posion maantiehen mkennetun tien
34271: piiil'issä on ed~Heen asutusmahdollisuuksia               1tudeUeen rakentamiseksi yleistä lii-
34272: ja näiden [äh1n rruutatieasema on Rova-                   kennettä tyydyttäviiksi maantieksi.
34273:         Helsingissä helmikuun 10 cpäivänä 1947.
34274: 
34275:                  M. 0. Lahtela.                                 Markus Niskala..
34276:                  Martti Miettunen.                              Eemil Pääkkönen.
34277:                                                                                          769
34278: 
34279:  XII,72. -   Toiv. al. N:o 391.
34280: 
34281: 
34282: 
34283: 
34284:                                   Lahtela y. m.: Tiesuunnan tutkimisesta Posion-Kuusamon
34285:                                     maantieltä Kemijärven-Kuusamo,n rnaantielle.
34286: 
34287: 
34288:                                       E d u s kun n a 11 e.
34289: 
34290:     Posion-Kuusamon ja Kemijärven-                 hetkellä on Posion kunnassa useita satoja
34291:  Kuusamon maanteiden välillä Ylikitkajär-          ja sinne voidaan myöskin asuttaa Kuusa-
34292:  ven luoteispuolella on useita Posion ja          mon ja Sallan maanhankintalain mukaan
34293:  Kuusamon kuntiin kuuluvia kyliä, joissa          Kuusamon kuntaan kuuluvaa siirtoväkeä.
34294:  on yli 1,000 asukasta ilman minkäänlaista           Kuusamon ja Posion kuntain tarkoituk-
34295:  maantietä. Maantien rakentamista tälle           senmukaisen isojaon suorittamisen kan-
34296:  alueelle, alkaen Posion-Kuusamon maan-           naltakin on ensiarvoisen tärkeää yh-
34297:  tiestä Posion kuntaan kuuluvan Ylikit-           dystien rakentaminen tai ainakin sen
34298:  kan ja Toivan kylien sekä Kuusamon               suunnan ja tientekoaineiden ottopaikkojen
34299:  kuntaan kuuluvan Kivilahden . ja Ala-            tutkiminen ja eroittaminen ennen iso-
34300:  kitkan kylien kautta, jossa se yhtyisi Ke-       jaossa tiloille jaettavien tiluspalstojen
34301:  mijärven-Kuusamon maantiehen, on pi-             suunnittelua ja eroittamista, koska sille
34302:  detty jo vuosikymmeniä aivan välttämät-          matkalle, johon yhdystie on rakennet-
34303: tömänä ei vain niiden asukkaiden keskuu-          tava, tulee useita satoja tiluspalstoja
34304:  dessa jotka tällä tiettömällä alueella ovat      ja myöskin useita taajoissa kyläryhmissä
34305: vuosisatoja asunneet, vaan myöskin niiden         olevien siirrettäväksi joutuvien talojen
34306:  keskuudessa, jotka tämän tien puutteen           paikkoja järjestettäväksi. Ellei puheena
34307: vuoksi joutuvat kiertämään päästäkseen            olevaa maantienaluetta ja tientekoainei-
34308: Kemijärven-Kuusamon tieltä Posion-                den ottopaikkoja suunnitella ja eroiteta
34309: Kuusamon tielle taikka Posion-Kuusa-              ennen tiluspalstojen sijoitusta, on siitä
34310: mon tieltä Kemijärven-Kuusamon tielle            seurauksena, että tiluspalstat tulevat sil-
34311: yli 100 km p1tkää rtietä vaikka pääsisi~ät,       votuiksi pilaan, tai jos niiden silpomista
34312: jos kyseessä oleva yhdystie olisi, noin          koetetaan välttää, on maantie rakennet-
34313: 30 km :n matkalla, joka sanotun yhdys-           tava mutkikkaaksi, joka ei myöskään ole
34314: tien pituus tulisi olemaan. Kun siis on ky-      tarkoituksenmukaista tien liikenteen lmn-
34315: symyksessä kahden saman suuntaisesti             nalta asiaa ajatellen, ja on siitä lisäksi
34316: kulkevien maanteiden yhdystien rakenta-          seurauksena, että alueet joudutaan pak-
34317: misesta, on sitä pidettävä yleisen kautta-       koinnastamaan ja mahdollisesti siirtämään
34318: kulkutien helpoittamisen kannalta erikoi-        sellaisiakin rakennuksia, mitkä vasta tul-
34319: sen tarpeellisena eikä sen rakentaminen          laan rakentamaan. Kun kaikki tämä voi-
34320: voine siirtyä kaukaiseen tulevaisuuteen,         daan välttää niin vähäisenä toimenpiteellä
34321: jos tieverkostoa aijotaan kehittää yleisen       ja vähillä kustannuksilla, että määrätään
34322: liikenteen ja tiettömällä alueella asuvan        joku tierakennusammattimies muutamiksi
34323: suuren väestömäärän tien tarpeen tyydyt-         päiviksi isojakoa suorittavan maanmit-
34324: tämistä ajatellen. Tämän yhdystien ra-           tausinsinöörin kanssa yhteistoiminnassa
34325: kentaminen on tarpeellinen myöskin               suorittamaan tiesuunnan määrääminen ja
34326: uusien tilojen perustamista ajatellenkin,        tutkiminen ja jättää tiealueen eroittami-
34327: koska tien vaikutuspiiriin entisten kylien       nen jakoa toimittavan insinöörin tehtä-
34328: välille voidaan perustaa huomattava              väksi, niin yleisen edun mukaista on
34329: määrä uusia tiloja. Asutettavia tälläkin         myöskin se, että se kaikista vaikeuksista
34330: 
34331:                                                                                          97
34332: 770                     XII, 7 2. -   Posion-Kuusamon maantie.
34333: 
34334: huolimatta toimitetaan mahdollisimman         ikennuskoulutuksen saaneen amma,ttimie-
34335: pian, eikä lykätä sitä siksi kun se on        hen toimesta. Varmana voidaan myöskin
34336: liian myöhäistä. Sen jälkeen kuin tiealue     pitää se, että ne varat, mitkä nyt tutki-
34337: ja tientekoaineiden ottopaikat on tutkittu    miseen uhrataan tulevat moneen kertaan
34338: ja kartalle merkitty, voidaan tiluspalstat    takaisin rakennuskustannuksissa ja pak-
34339: suunnitella ja järjestää tarkoituksenmu-      kolunastuksesta aiheutuvissa kustannuk-
34340: kaisesti kullekin tilalle ja määrätä myös-    sissa siinäkin tapauksessa, että tien ra-
34341: kin siirrettäviksi tulevien talojen paikat    kentaminen siirtyisikin tuonnemmaksi.
34342: sekä eroittaa tiloille jaettavasta maasta        Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34343: erilleen alueet, vastaista asuttamista var-   ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34344: tenkin.                                       toivomuksen,
34345:    Jos kyseessä olisi kylätie taikka vähem-
34346: män merkityksellinen paikallisluontoinen               että hallitus ryhtyisi mahdolli-
34347: tie, niin tien suunnitteleminen voitaisiin          simma.n pikaisiin toimenpiteisiin tie-
34348: jättää yksin maanmittausinsinöörin tehtä-           suttnnan tutkimiseksi maantien m-
34349: väksi, mutta kun on kysymys kahden tien             kentamista vcwten Ylikitlwjärven
34350: vMisestä Y'hdystiestä, joka twlee olemaan           luoteispuolta     Posion-Kuusamon
34351: niin pian kuin se rakennetaan tärkeä ylei-          maantiestä Posion-Kuusamon maan-
34352: nen kauttakulkutie, on valtion etujen mu-           tiehen.
34353: kaista, että tutkiminen suoritetaan tiera-
34354:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
34355: 
34356:                 M. 0. Lahtela.                          Markus Niskala.
34357:                 Martti Miettunen.                       Eemil Pääkkönen.
34358:                                                                                                       771
34359: 
34360: XII,7.3. -   Toiv. al N:o 392.
34361: 
34362: 
34363: 
34364: 
34365:                                   Lahtela y. m.: Määrärahasta Pelkosenniemen-Sodankyliin
34366:                                      maantien rakennustöiden jatkamista varten.
34367: 
34368: 
34369:                                         E d u s tk u n !ll! a 1 !l e.
34370: 
34371:    MaruJJtien rakentamista Pelkosenniemen ja             yJi 220 km pitkä, eli noin neljä kertwa pi-
34372: Sodankylän kuntien kirkonkylien väJlille on              tempi matka kun m~tä se o.n keSken raiken-
34373: pidetty jo vuosiikymmeniä ·erikoisen tar-                rt.amisen olevaa Perlkosen:tliemen- Sodan-
34374: peel!lisena. M.m. Kyösti Ka!Jion puheenjoh-              kylä;n tietä. Tämän pitkän kiertomatkan,
34375: dolLa asetettu valtion ·tiekomiteakin jo hei-             jossa -ei edes ole suorana.istJR. Enja-autolii ·
34376: näkuun 19 päivänä 1933 antamassaan mie-                  kennetltä, joutuvat kuJikema~n kaikki viran-
34377: tinnössä OIIl ehdott1anut tjen rakentamista              omaiset ja muut, joiden on päästävä Lapin.
34378: n. s. kantam:a:antienä. Lapin :ta:loudelli-              länsi-, pohjois- ja keskiosasta Itä-Lappiin
34379: sia oloja, ja niiden tkehi<ttämisträ tUJtltimoon         ta.iikka päinV!aStoin.
34380: asetfflJtu valtion kom1tea on myöskin pitä-                  Siitä, ettei Pe~lkosernnieme11r-Sodrunky--
34381: nyt mainitun .tien rakentamisen n1in tar-                Hin maanti>etä ole rakennettu, aiheutuu
34382: peeilllisena ja kiiroolHsenä, että se vuonna             myöskin se, etteivärt; Sodankylän-Ivalon-
34383: 1938 antamassaan mietinnössä on asettanut                Inarin maantien vaikutuspiirissä olevat
34384: sen tärkeysjärjestyksessäkiill ensiksi raken-            asukkaat ja iiikkeet voi liikennöidä lähim-
34385: nerttavien Jte,iden joukkoon. Ja valtiovaltakin          mäJllä rautatieasemahla KemijärvclJä, vaan
34386: on tämän n. 55 km pituisen tien rakenta-                 ovat paik:Oitetltuja liikennöimään noin 40 ikm
34387: misen katsoout :ruiin ta.rpeelliseiksi, että ra-         kauempana oleva!hla Rovaniemen. asemalla ja
34388: kennustyöt a'loitettiin jo ennen rt;a[visotaa            maksamaan 40 lkm pitemmän maantieliiken·
34389: Pe1kosennieme~tä ja rakennettiin siitä en-               teen kaiHit kuljetuskustannukset aivan tur-
34390: nen mainitnn sodan aJ.ikamista noin 15 km.               ha:npäiten. Siitä aiheutuu myöskin valtiolle
34391: Tämän rakennustyön keskeytti kuitenkin                   menoja raJhrtiavustusmaiksuina ja :tienkor-
34392: marraskuussa 1939 alkanut sota ja jäi ra-                jau.skustannuksina ·j:R~tkuvaSJti, jotlka yihdessä
34393: ikenneturn tien pää Pelkosenniemen kunnan                sen rt;ullOill vähe~n.emisern kanssa, minkä va;l-
34394: Kairalan ikY'län pohjoispuole1Ue Kitisenjoen             tion rautatie menettää vuosittain siinä, ettei
34395: rantaan, joosa tie yli·ttää mainitun joen,              Jiikenne sen [uonnol:li.selta vaikutusalueelta
34396: eikä rakennustöirtä ole sen jä:likoon jatkettu.          pääse suuntautumaa:n lähimmäillle rautaJtien
34397: Tiiestä on siis ra~erutamatta rno:n 40 ikm.             11iilkennepaikoo[e, muodostaa niin suuren me-
34398: 
34399: Tämän tien rakentaminen Sodankyilän kun-                 neltY'ksen, että sil[ä voitaisiin ve:r:rattain
34400: nan kirkonkyJään, jossa se yhtyisi Rovanie-              lyhyessä ajassa I~aikenrtaa tämä maantie.
34401: men-Sodankylän-I valon-lnarin mR~anti.e­                     Mainittua maantietä pitäisi kaiikesta val-
34402: hen, on erikoisen ta.rpeelilinen yil.eisen kaut-         'tion vaikeasta cl'ahataloudelllisesta tilasta
34403: rtaikulkuilii~enteen   ja myöskin asutuksen              huolimat1ta rakentaa edellämaini:tusta Kiti-
34404: vuoksi. Jo Y'ksistään se, että Pelkos.ennie-             s.enjoesta lukien ainakin 10 km pitkältä [ii-
34405: men ja Sodankylän kunnat ova,t nl'lapuri-                kennekelpoiseen kuntoon jo kuilumassa ole-
34406: ·kunt~a, joiden välilUä ei 01le maantietä, edel-         van vuoden ,aikana, jo yksistään sen vuoksi,
34407: [yttää, että tie olisi rakell!llle:ttava. Päästäk-       että mainitrm joen rpohjoispuo[erl,le on jo
34408: seen Sodankylästä Pelkosenn.iemeen tai                   ~nnen trulviso!f;,aa muodostettu n.s. Aapajär-
34409: päinvastoin, on kuljettava Rovaniemen                    ven asutuswlueelle noin 40 vilj,elystilaa ja
34410: kunnan Vikajärven ja Kemijärven kunnan                   suunn~teltu smnalla 1tieverkosto ja osa siitä
34411: keskuksen kautta kiertäen, joka matka on                 mkennettukin siten, että se Y'hdistyy mai-
34412: 772                     XI1,73. -   Pelk()senniemen-Sodaukyläu maantie.
34413: 
34414: nittuun Pelkosenniemen-Sodankylän maan-              do1lisimman pi,an jo perustettujen ja suun-
34415: tiehen sen tultua rakennetuksi. Mainitun             IIlitedtujen uusien asutustill()jen saamisek"!i
34416: ·asuti:tsalu:oon tieverkosto on r:ny:t !kun ma;an-   tien yhrteyteoo.
34417: tietä ei ole rakennettu, sellaisessa ti~lasS!a,         Edellä €Sitettyyn viitaten kunnioittaen
34418: ettei se liity mihinkään maantiehen ja               ehdotamme edUS!kunnan hyvä:ksyttäväksi
34419: asutusa!1uoon asukkaat ovat illman mitään            toivomuksen,
34420: tieyhteytt.ä. Kun :mainitUilla maMltiesuun-
34421: nalla molemmin puolin si·tä ovat ihyvät vi~­                   että hallitus ryhtyisi nw,hdollisim-
34422: jelyksehle soveltuvat ma81t ja saamamme tie-                man pikaisiin toimenpiteisiin raken-
34423: don mukaan on edehlisten lisäksi jäiteltty                  nustöiden jatkamiseksi Pelkosennie-
34424: noim. 60 vHjelystilaiha.ke:musta siinä tar!koi-             men--Sodankylän maamtiellä ja ot-
34425: turksessa, että tilat voitaisiin perustaa mai-              taisi vuoden 1948 tulo- ja meno-
34426: nitun maantien varteen, olisi kyseessä Ole-                 arvioesitykseensä tarkoitusta vm·ten
34427: van mruantien rakennustöitä jaJtkettava :maih-              10 miljoonCJ;n ma1·kan ntäiiräraJwn.
34428:          HelsingisSä helmikuun 7 päivänä 1947.
34429: 
34430:                   M. 0. Lahtela.                                Markus Niskala.
34431:                   Martti Miettunen.                             Eemil Pääkkönen.
34432:                                                                                             773
34433: 
34434: XII,74. -   Toiv. al. N:o 393.
34435: 
34436: 
34437: 
34438: 
34439:                                  Laitinen y. m.: Toimenpiteistä Toivalan aseman vieressä
34440:                                     rautat~en ylittävän maantiesillan rakennustöiden lop-
34441:                                     puun saattamiseksi.
34442: 
34443: 
34444:                                      E d u s k u n n a 11 e.
34445: 
34446:    Kuopiosta     pohjoiseen    suuntautuvan       leenkin väliaikaista tietä Toivalan aseman .
34447: maantieliikenteen vaikeaksi ylikulkukoh-          vieritse kiertäen. Kun kumminkin tämä
34448: daksi on muodostunut Siilinjärven kunnan          Kuopiosta pohjoiseen johtava maantie on
34449: alueella oleva Toivalan aseman vieressä           maamme huomart;~tavimpia vrultate~tä, olisi
34450: sijaitseva maantien rautateitä ylittävä           tästä väliaikaisuuden tilasta vihdoin pääs-
34451: kohta. Kun näkyväisyys pohjoisesta ,tule-         tävä ja saatettava tämä jo alulle pantu ja
34452: viin juniin nähden on huono, on tässä yh-         huomattavan pitkälle saatettu rakennus-
34453: tymäkohdassa junan ja auton yhteenajosta          hanke vihdoinkin päätökseen.
34454: aiheutunut jo lukuisia onnettomuuksia.              Edellä olevan perusteella ja katsoen
34455: Tämä on kyllä jo viranomaistenkin taholta         asian tärkeyteen tarpeellisen liikennetur-
34456: huomattu ja ryhdytty asian parannusta             vallisuuden aikarunsaamiseksi · pyydämme
34457: tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhtymällä ra-      kunnioittaen ehdottaa eduskunnam. hyväk-
34458: kentamaan rautatien yli kulkevaa maan-            syttäväksi toivomuksen,
34459: tiesiltaa. Nämä työt aloitettiin sotavuosien
34460: alussa n. s. hätäaputöinä ja ehdittiin tehdä                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34461: jo suurelta osalta pengerrystyöt. Nyt on                 toimenpiteisiin Si~'linjärven kunnassa
34462: työt olleet kumminkin jo useamman vuoden                 sijaitsevan 'l'oivalan aseman vieressä
34463: pysähdyksissä, j<Yten ei näytä olevan mi-                rautatietä ylittävän maanties~'llan
34464: tään tietoa kyseellisen sillan valmistumi-               rakennustöiden loppuun saattami-
34465: sesta, vaan maantieliikenne jatkuu edel-                 seksi.
34466:      Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
34467: 
34468:                  Eino Laitinen.                                Elli Nurminen.
34469:                  Lassi Hiekkala.                               Veikko Vennamo.
34470:                  Esa Hietanen.                                 Kusti Eskola.
34471:                  Eemil Pääkkönen.                              Johannes Virolainen.
34472:                                         Aapo Inkinen.
34473: 774
34474: 
34475: XII,75. -   Toiv. al. N:o 394.
34476: 
34477: 
34478: 
34479: 
34480:                                  Hq.utala y. m.: Määrär(J)hasta Tikkalansalmen siUan raken-
34481:                                     nustöiden aloittamista varten.
34482: 
34483: 
34484:                                       E d u s k u n n a 11 e.
34485: 
34486:    Pyhäjärven pitäjässä 0. l. on Tikkalan-            Kun amsän :aikana lautataan Tikkailan-
34487: salmi vaikeimpia ylikul!kupaikkoja. va1ltion       salmen yli m. m. n. 80-100 autoa ja li-
34488: maanteillä. Näin on asi1at vaJ:>sinkin syksyi-     säksi kulkee salmen yli suuri määrä hevo-
34489: sin ja keväisin, sillä parin sadan metrin          siUa y. m. matlkaa 1tekeviä, niin ei voida
34490: levyinen laajojen vesien ahdistama salmi           ruuhkautumista jopa useiden t1mtienlman
34491: on varsinkiri syksyllä ja keväisin kovin           odotuksia välttää. Tämä kaikki ja otta-
34492: vaikeasti liikennöitävä. Sattuu hyvin usein,       malla huomioon yhä paisuva liikenne on
34493: että lauttaväylä tukkeutuu kokonaan kevät-         selvää, että vanhanaikainen puulautta ei
34494: ja syysmyrskyillä ja liikenne keskeytyy            voi enää tyydytt:ää Tikka[ansalmen tii-
34495: useiksi vuorokausiksikin. On tapahtunut,           kennetarvetta. Sen vuoksi ajan vaikeu-
34496: että lääkärin ja papin sairasmatkat ja ruu-        desta huolimatta olisi sillan rakennustyö
34497: missaattojenkin meno on keskeytynyt, pu-           edes vähitellen saatava kiireesti alkuun.
34498: humattakaan muulle välttämättömälle lii-              Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
34499: kenteelle sattuneista vakavista häiriöistä.        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34500:    Jo siillloicn kun rautatiesiltaa Yliviceskan-   toivomuksen,
34501: Iisalmen radalle rakennettiin, oli kysymys
34502: samassa yhteydessä m:aantresWlan rakenta-                    että hallitus ottaisi vuoden 1948
34503: misesta. Mutta Vlaslta pa:ljon myöhem-                    tulo- ja menoarvioesitvykseen 2,000,000
34504: män, vuode<n 1941 rakenm:uslstmnnitel-                    markan määrära1Ulln sillan raken:t'a-
34505: man ja kustannusarvion mukaan silta tulisi                mistöiden aloittamista varten Tikka-
34506: maksamaan 1.9 milj. markkaa ja nyt noin                   lansalmeen 0. l. Pyhäjä'T'vellä.
34507: 8 milj. markkaa.
34508:       Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
34509: 
34510:                  Yrjö Hautala.                                  Lauri Murtomaa.
34511:                  Kustaa Tiitu.                                  Kusti Eskola.
34512:                  Aapo Inkinen.                                  Markus Niskala.
34513:                  Martti Miettunen.                              Eino Möttönen.
34514:                  Veikko Vennamo.                                Eino Laitinen.
34515:                  Johannes Virolainen.                           Samuli Simula.
34516:                                    Antti A. Koukkari.
34517:                                                                                          775
34518: 
34519: XII,76. -   Toiv. al. N:o 395.
34520: 
34521: 
34522: 
34523: 
34524:                              Salo: Toimenpiteistä ponttoonisillan 1·akentamiseksi Tiikka-
34525:                                 jansalmeen.
34526: 
34527: 
34528:                                  E d u s k u n n a 11 e.
34529: 
34530:   Viitaten rahaasia-aloitteeseen n :o 138               että hallitus 1"Yht•yisi toimenpitei-
34531: v. 1946 valtiopäivillä (L IV/179 siv. 698)           siin ponttoonisillan mkentamiseksi
34532: pyydän kunnioittaen esittää eduskunnan               Hyrynsalmen kirkolla ole·vaan Tiik-
34533: hyväksyttäväksi toivomuksen,                         kajansalmeen.
34534:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
34535: 
34536:                                                                S. Salo.
34537: 776
34538: 
34539: XII,77. -    Toiv. al. N:o 396.
34540: 
34541: 
34542: 
34543: 
34544:                                   Salo: Esityksen mntamisesta lisäyksestä vuoden 1947 tulo-
34545:                                      ja menoarvioon sillan ja penkereen rakentamista varten
34546:                                      Utajärven lossipaikalle.
34547: 
34548: 
34549:                                        E d u s k u n n a ll e.
34550: 
34551:      Sodan aikana tuhoutuneet Pohjois-Suo-          aikaansaamatta. Erikoisen haitan mmm-
34552:   men sillat alkavat nyt olla uudelleen ra-         tulla lossipaikalla tekee sen vähävetisyys,
34553:  kennett'Uja, minikä jä;lkeen toivottavasti         joka eräinä kesänä on ollut vain n. 20-30
34554:   saamme ra'kenteille muita jo kauan vuo-           s.m. ja jolloin n. % lossimatkasta on
34555: . roaan odottaheita uusiakin siltoja ainakin        autolla voinut ajaa pohjitse, mutta joka
34556:  kaikkein tärkeimpiin liikepaikkoihin, joissa       luonnollisesti kosteutensa vuoksi ei kestä
34557:   lossin avulla on tä;hän ~asti iJ:iikenl!löity,    tiheätä ja raskasta liikennetta. Tieviran-
34558:   mu1Jta joissa yhä kasvava'n puu- y. m. tae        omaisten toimesta on lossiväylää ruoppaa-
34559:   varan 'kuljetuksen vuoksi alkaa tilanne           misen avulla koetettu.. pitää syvempänä,
34560:   kiäydä lossin avuilla hoiltaen mahdottomaksi.     mu:tta väylå veden virratessa aina uudel-
34561:      Yksi tällainen, jo kymmeniä vuosia             tleen täyttyy hiekailila, aiheuttaen vuodesta
34562:   vuoroaan odottanut silta on Utajärven             toiseen turhruan uhmttua suurta ra:han-
34563:   kirkolla, Puolangan maantien lossipaikalla,       Inenoa.
34564:   josta ennen sotia jo oli laadittu suunni-             Seuraava tilasto v: lta 1946 osoittaa lu-
34565:   telma, mutta jonka rakentaminen, kuten            kuja liikenteestä sanotulla lossipaikalla:
34566:   monen muunkin, jäi tunnetuista syistä
34567: 
34568: 
34569:             Valtion polttoainetoimisto pinotavaraa . . . ...... .            78,170 ms
34570:                                           sahatukkeja ......... .             7,800 j3
34571:                  "           "            yht. autokuorm ia ..... .           7,964
34572:                  "           "            muuta tavaraa ....... .               107
34573:             Oulu             "
34574:                  " 0 /Y. pinotavaraa    ....................... .            14,010 ms
34575:               ,      ,    autokuormia ....................... .               1,552
34576:             Oulujoki 0/Y. pinotavaraa ................... . 166,600 ms
34577:                    ,     ,     sahatukkeja . . . . . . . . . . . . ...... . 160,000 j3
34578:                    ,     ,     yhteensä autokuormia ......... .               2,764
34579:             Oulun Osuuskauppa pinotavaraa ............... .                   9,340 ms
34580:                 ,          ,        yht. autokuormia ......... .                990
34581:             Toppila 0/Y. pinotavaraa ..................... .                  7,677 m3
34582:                  ,     ,     yht. au~okuormia ............... .                 837
34583:             Utoksen sa!ha saha!tuk:keja ..................... .              28,000 j3
34584:             Utajärven kunta pinotavaraa .................. .                  2,240 ms
34585:                    ,       ,     sahattua tavaraa ............. .               175 stand.
34586:                    ,       ,     yht. autokuormia . . . . . . . ...... .        359
34587:             Utajärven Osuuskaupan kauppatavaraa ......... .                    11.5 milj. mk
34588:             Puolangan 'kauppiaat: näistä autokuormia ....... .                  300
34589:             Matkustajaliikenne autokertoja . . . . . . . . . . ...... .       1,000
34590:                                      XII, 7 7. -    Srulo.                                    777
34591: 
34592:           Edellisestä tulee yhteensä:
34593:              Pinotavaraa ............................... .               148,837 m3
34594:              Tukkeja .................................. .                195,600 j3
34595:              Sahattua tavaraa .......................... .                 1,375 stand.
34596:              Näistä autokuormia . . ...................... .              14,703
34597:              Kauppatavaran, rehun, muonan y. m.
34598:                  kuljetus ja matkustajaliikeautoja ......... .             2,009
34599:              Yhteensä autokuljetuksia ................... .               16,712 kertaa
34600: Kun otetaan huomioon autojen paluu,                nalla vain n. 40 m levyinen ja 4 m syvyi-
34601: kaksinkertaistuu autojen ylikuljetusmäärä,         nen väylä, jolle kohdalle siis vaan tarvit-
34602: tehden siis noin 90 ylikuljetusta vuoro-           taisiin yhtäjaksoinen silta, muu osa voi-
34603: kaudessa.                                          taisiin järjestää perrkereellä tarvittavine
34604:    Lassikuljetus luonnollisesti hidastuttaa        'tulva-aukkoiueen. Penkereen soran ajo
34605: koko kesän Oulujoessa tapahtuvaa uittoa,           taas olisi perin helppoa, kun lossipaikan
34606: jdka taas vuorostaan häiritsee lossin kul-         lähellä, joen etelärantaa kulkee Oulu-
34607: kua.                                               Nurmes rautatie, jonka varrella on nykyi-
34608:    Talvikuukausina, (tammi-helmikuulla)            sinkin kiskoilla varustetut Kankarin ja
34609: jolloin lossipaikka useimmiten on jäässä,          Harrnuskankaan. sorapaikat, joista parhail-
34610: täytyy puutavaran kuljettajien koettaa             laan otetaan Pyhäkosken ja Jylhämän voi-
34611: lossikurjuutta välttääkseen ajaa puutava-          malaitosten ,tarvitsema raken'l1ussora. Tar-
34612: raa vähässä ajassa Utajärven asemalle väli-        vittaisiin vain Utajärven asemalle vaihde
34613: varastoon, josta uudestaan kuljetus vau-            ja siitä parins:adaill m. pituinen raide so-
34614: nuun on laskettu v. 1946 tehneen                   ran ajamiseksi penkerettä varten.
34615: 1,120,000: -. Tähän tulee lisäksi ne va-              Kun mainitun lossin liikenne yhä kas-
34616: hingot, joita joudutaan lossin seisoessa ke-       vaa, (viime vuonna yksin puutavaran osal-
34617: lirikon aikana kärsimään liikenteen koko-          ~takin (25·%), kasvavat ~ii'kennevaikeud0t ja
34618: naan katketessa, kuten v. 1946 kahden              kustannukset jatkuvasti, joten asian kor-
34619: kuukauden aikana kauppatavaran, rehujen,           jaamiseksi, sillan ja perrkereen rakentami-
34620: apulantojen y. m. kuljetuksesta maksa-             seksi olisi jo nopeasti ryhdyttävä. Jotta
34621: maan. Tästä aiheutuvat vahingot tekivät            se kävisi mahdolliseksi jo kesän 1947 aikana
34622: v. 1946 varovaisesti laskien % milj. mk.           ehdotoo eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34623: Kun kaiken lisäksi otetaan huomioon                muksen,
34624: 500,000--800,000: - nousevat lossikustan-
34625: nukset, tekee lossin käytön kokonaiskus-                        että hallitus ottaisi Eduskunnalle
34626: tannukset vuodessa yli 2 milj. mk, joten                     mahdollisesti annettavaan v. 1947
34627: siltakustannukset muutamissa vuosissa tuli-                  lisämenoarvioehdotukseensa 10 11tilj.
34628: sivat korvatuiksi.                                           mk määrärahan sillan ja penkereen
34629:    Mainitun lassipaikan koko leveys on n.                    rakentamiseksi Utajärven lossipai-
34630: 300 m, mutta siitä on joen pohjoisran-                       kalle.
34631:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
34632:                                                                       S. Salo.
34633: 
34634: 
34635: 
34636: 
34637:                                                                                                 98
34638: 778
34639: 
34640: XII,7s. -     Toiv. al. N:o 397.
34641: 
34642: 
34643: 
34644: 
34645:                                    Lahtela: Sillan t·akentamisesta Tenojoen yli Utsjoen ki1'kon-
34646:                                       kyZän kohdalla.
34647: 
34648: 
34649:                                         E d u s k u n n a 11 e.
34650: 
34651:    Utsjoen kirkonkylä sijaitsee molemmin              että sinne on rakennettu Inarin kunnan
34652: puolin Tenojokea. Kirkko ja kansakoulu                K,a,amasen maa.ntien jwtkona ainoast<aan
34653: ovat joen länsipuolella. Kylän läpi kulkeva           noin 100 km pituinen ratsutie, jota voi-
34654: Tenojoki on noin 30-40 metriä leveä ja                daan kulkea vain polkupyörillä kesäiseen
34655: virtava, jonka ;}"li kevät- jta syyskeli-             aikaan ja talvella hevosilla ja poroilla, niin
34656: rikkojen aikana, riippuen kesän ja talven             olisi kohtuullista, että valtion toimesta ja
34657: tulosta, on monia viikkoja, jopa kuukau-              kustannuksella rakennettaisiin mainitun
34658: s~akin mahdoton ylikulikea.           Tästä johtuu,   kunnan kirkonkylän kohdalle, johon pu-
34659: että joen itäpuolella asuvat ikansakoululap-          heena oleva ratsutie päättyy, Tenojoen yli
34660: setlkm on kellirikkojen aja!ksi majoitettava          silta. Silta voitaisiin rakentaa puusta,
34661: sille puolen jokea, jossa kansakoulu on ja            koska siihen ei tule ainakaan ennen maan-
34662: niiden asukkaiden, joiden on päästävä joen            tien rakentamista, raskasta liikennettä.
34663: toiselle puolen, on kuljettava noin 10 km             Kun silta voitaisiin rakentaa- kevyttä lii-
34664: p&ässä joen yläjuoksuLla, olevan järven               kennettä varten, ei sen rakentaminen tulisi
34665:  kautta, eli siis noin 20 km pitkä matka.             valtioliekaan vaikeasta rahataloudellisesta
34666: Nä1n on t.ehtävä vain sen vuoksi, ettei               tilasta huolimatta kovinkaan kalliiksi ja
34667:  Tenojoen yli ole rakennettu siltaa. Kun              kun sillä poistettaisiin samalla ne kansa-
34668:  näin on aiheuttaa kansakoululasten majoit-            koululasten majoitusmenot, mitä valtio ja
34669:  taminen jatkuvasti vuodesta toiseen lasten           kun•ta sekä lasten vanhemmat jnutuvart mak-
34670:  vanhemmille, kunnalle ja valtiolle huomat-            samaan ja myöskin ne vaikeudet ja se ajan-
34671:  tavia kustannuksia ja niille, joiden on pääs-         hukka, mitä kaikki muut joutuvat sillan
34672:  tävä joen toiselle puolen mainitun järven             puutteen vuoksi kärsimään, niin olisi toi-
34673:  kaUJtta kiertä,en, suuria vaikewl{]sia ja ,a.jan-     vottavaa, että silta rakenettaisiin mahdolli-
34674:  hukkaa. Kaikki mainitut kustannukset, vai-            simman pian ja siten autettaisiin väestöä,
34675:  keudet ja ajanhukka voitaisiin poistaa ra-            joka elää ja toimii alkeellisissa ja erikoisen
34676:  kootama:1Jla sitlta. ma.irri,t.un kirkonkylän koh-    vaikeissa oloissa.
34677:  dalle Tenojokeen. Sillan rakentaminen kui-               Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34678:  tenkin sikäläiselle vähävaraiselle väestölle          ehdotan eduskunnan hyväksy.tJt·,äväksi toi-
34679:  on ylivoimainen tehtävä eikä sitä kykene              vomuksen,
34680:  suorittamaan Utsjoen kuntakaan. Kun Uts-
34681:  joen kunta elää toistaiseksi niin alkeellisissa                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34682:  oloissa, ettei sinne ole rakennettu edes                     siin sillan rakentamiseksi Tenojoen
34683:  maantietä, vaan tieolotkin ovat sellaiset,                   yli Utsjoen ki1·konkylän kohdalle.
34684:             He:lsingissä. helmitku:un 5 pä:ivänä 1947.
34685:                                                                      M. 0. Lahtela.
34686:                                                                                                    779
34687: 
34688: XII,79. -    Toiv. al. N:o 398.
34689: 
34690: 
34691: 
34692: 
34693:                                   Niskala y. m.: Määrärahasta kyläteiden kunnossapitoavus-
34694:                                      tuksiin.
34695: 
34696: 
34697:                                        E. d u s kun n a l[ e.
34698: 
34699:   Ne vaikeudet, j,oi:ta ka,run :luonnon kes-         10-vuotinen iliikenne saa sen ai!lman. Näistä
34700: kel~ä asuvat ihmiset joutuvat k01kemaan syr-         käyttäjistä on osa ottanut rasituksia kan-
34701: jäisen asuinpaikkansa vuoksi, ov:at moni-            taakseen, :mutta, sittenkään ei voida :täyttä
34702: naiset. Näistä vaikeuksista ensimmäisiä              korvausta saada, ikoska v:auriot ovat kor-
34703: ovat puutteeihliset ja suuria kustannuksia           jatt:avis:sa vain te~emä~llä perusparannuksia.
34704: vaativat !kulkuyMeydet. Maass:amme on i:t-           Sitlloin kun tien k€Stopint.a, on rikottu, sen
34705: senäisyyt.emme aiilmna rakennettu runsaasti          kunnossapito tuottaa yili<voimaisia vaikeuk-
34706: maam.teitä, !kunnan- ja !kyläteitä. Nämä             sia vuotuiseihle ikunnossarpidoHe.
34707: kaksi viimemainittua tieryhmää ovat seihlai-            Senvuoksi o}isikin kohtuuUista, elttä tänä
34708: sia, joilla ei sil[oin. ole katsottu olevan yilei-   aikatna, jolloin kyJäteiden [uonne on koko-
34709: sempää merkitystä. Ra!kennuskustannukset-            naan muuttunut ja :että ne ovat enemmän
34710: kin on jaettu valtion, !kunnan tai tiekunnan         käytetyt yleisinä t1einä kuin kyliiJteinä, va[-
34711: kesken silten, että valltion puo:lestaJ on myön-     tio myÖll!täisi tähänast.ist1a suurempia avus-
34712: n:et,t:y avustus tien rakentamiseen ja tien          tuksia. Se Tasitus, minkä edehlä mainittujen
34713: tarvitsija!t ovart:. Vtast.annee:t puuttuvasta       teiden kUillnoss:apito ailheuttaa iharvaaUt asut-
34714: rakennuskU\Stann.usmäärästä, samoin kuin             tujen seutujen välhä!lukuisille tiekuntien
34715: vastaisesta kunnossapidosta.           KunnOISSa-    :osakikai!hl:e, on siksi ihuomatt:av:a erikoisvero,
34716: pitorasitusten noustes.s:a kohtuuttoman suu-         jost.Ja ri'lllta:maiden asukkaat ovat vapaat,
34717:  riksi on valtion puoiesta myönnetty                 että siihen olisi kiinnitettävä vaUion taiholta
34718: viime vuosina :s1tä varten avustusta.                erikoista huomiota.
34719:  Tämä avustus ei si:lrt,i Olle tuhlut niiden            Edeiliä sanottuun viitaten esitämme edus-
34720: harvalukuisten tiekurrt~aJaisten :tierasituksia      kunnan päälte,ttävä!ksi toirvomuksen,
34721: li:eventämääUt, syystä, että kyläteiden iluonne
34722: on niin suuresti muuttunut viime aikoina.                      että hallitus ofit,aisi vuoden 1948
34723: Moni h1l>jainen kylätie on muodostunut nyt                  tulo- ja menoarvioe.sitykseensä 100
34724: tärtkeäksi tpuutava:ran kuljetusreitiksi. Täl-              miljoonan markan määrärahan käy-
34725: lai<nen raska.s moottoroitu Hikenne keveästi                tettäväksi kylätMäen kunnossapito-
34726:  rokennetuilla tei[lä on rasittanut jo yhtenä               avttstuksiin.
34727:  vuotena enemmän kuin mitä säännölilinen
34728:          Helsingissä 12 päivänä heihuikunta 1947.
34729: 
34730:                    Markus Niskala.                               Yrjö Hautala.
34731:                    Martti Miettunen.                             Kusti Eskola.
34732:                    Lauri Murtomaa.                               M. 0. Lahtela.
34733: 780
34734: 
34735: XII,so. -   Toiv. al. N:o 399.
34736: 
34737: 
34738: 
34739: 
34740:                                  Mustonen y. m.: Toimenpiteistä maa,nteiden tcilviaurauksen
34741:                                     parantamiseksi.
34742: 
34743: 
34744:                                      Ed usku nnall~.
34745: 
34746:    Pitkä ja luminen talvi tuottaa maaseu-       hyväksi kuin kokeilu on näy:ttäny:t, teke-
34747: dun liilrenteelle suuria vaikeuksia. Erikoi-    mään vallien poistamiseen käy:tettävän ih-
34748: sen suuria nuo vaikeudet ovat m.aillmme         mistyövoiman suurelta osalta tarpeetto-
34749: pohjoisissa osissa, jossa Jumisuus on suu-      maksi. Yksistään Oulun-Kuusamon vä-
34750: rempi, asrutus harvM ja tiet suhteellisen       liseUä., noin 300 ikHometrin pituisella ID3ian-
34751: vä.hJän liilrennöityjä. Autdlihnteen alku-      tie11ä on tie- ja vesiraikennushallituksella
34752: aikoina maanteiden talviaurauksen suo:ritti-    kä)lltössä kuusi aurausautoa. Aurauskauden
34753: vwt posti- ja linja-autot Eikennöimillään       kuluessa ne kU!ljettavat Oulusta Kuusamoon
34754: maanteillä. Niiden aikataulun mukainen          ja päinvastoin, jos jokainen kuorma oteta:an
34755: liikennöiminen ikävi twllöin hyvin epävar-      erikseen, satoja tonn~ja kiviä ja hiemkaa.
34756: maksi. Usein autot rikkoutuivat tai jäivät      Suunnilleen samoin kustannuksin ne käsit-
34757: kiinni lkinoksim. Sen vuoksi menettelyta-       tääksemme. voisivat kuljettaa välttämättö-
34758: vasta luovuttiin ja maanteiden talviauraus      miä tavaroita ja siten'kin suuresti supistaa
34759: annettiin tie- j3! vesiralmnnusha:llituksen     aurauskustillnnuksia..
34760: tehtäväksi.                                         Alumpana mainitun vallinleikkaajan käy-
34761:    Tie- ja vesirakennuhal!lituksen auraus-      täntöön ottaminen ja hyötykuorman au-
34762: autot eivält käytä aurausta suorLttaessaan      rausautoissa kuljettamisen aiheuttama säästö
34763: hyötykuormaa. Autojen painolastina käy-         >tulisi käsi ttääksemme Ollemaan hyvin suuri,
34764: tetään tava1lises1ti ikiviä ja hiekkaa. Niin    mutta :Jmn menetelmä on kokeilematon, olisi
34765: !kauan kun auratun tieosan molemminpuo-         sitä jollalk:in .sopivaiksi ka:tsottava:hla tiellä
34766: [in syntyvien iumivallien poistamiseen ei       koke1ltava. Sen vuoksi esitämme 'eduskun-
34767: ollut käytettävänä tarkoituksenmukaisia         nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34768: v3!1linleikkaajia, on niiden poistamiseen ol-
34769: lut pakko k!äyttää ihmistyövoimaa. On sel-                että haUitus velvoittaisi tie- ja
34770: vitä, että tählainen auraus- ja vallinpoista-          vesimkennushallituksen suorittam(l(l;n
34771: mismenetelmä tuottaa suuria kustannuksia.              jollakin sopivaksi katsottavalla maan-
34772: M. m. vuoden 1947 tulo- ja. menoarviossa               tiellä aurauskauden kestävän kokeen,
34773: on tarkoitukseen va,mttu 175 miljoonaa                 joka osoittaisi voidaanko ja kuinka
34774: marikkaa.                                              suuri hyöty keveän vaUinleikkaajan
34775:    Nyt käyrtännössä dlevanlainen a urausme-            käytäntöön ottamisella ja hyötyku()T-
34776: netelmä tuskin enää on: väJlttämätön. Joi-             man aurausautoilla kuljettamisella
34777: takin aikoja sitten Suomessa keksittyä ke-             saoouttaa, ja jos menetelmä osoit-
34778: vyttä valilinlleilkkaaj aa on kokeiltu hyväHå          tautuisi tulokselliseksi, määräisi sen
34779: menestyksellä. Sen käytäntöön öttaminen                otettavaksi kaikkialla m(l(l;nte.iden
34780: tulisi, mikäli käytäntö osoittaisi sen niin            talviawrauksessa kälytäntöön.
34781:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
34782: 
34783:         J. Mustonen.                 Eino Tainio.                 Toivo I. Sormunen.
34784:         Matti Meriläinen.            K. Hj. Kauhanen.             Esa Hietanen.
34785:                                  ••         ••
34786: 
34787:       VALTIOPAIVAT
34788:                        194 7
34789:                   LIITTEET
34790:                            IV
34791: 
34792: KEVÄÄLLÄ ALOITEAJAN JÄLKEEN VALTIOVARAINVALIOKUN-
34793: TAAN LÄHETETTY TOISEN KORVAUSLAIN MUUTTAMISTA
34794:                KOSKEVA LAKIALOITE
34795: 
34796: 
34797: 
34798: 
34799:                      HELSINKI 1947
34800:                VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
34801:                                                                                                   783
34802: 
34803: IV,93. -   Lak. al. N :o 58.
34804: 
34805: 
34806: 
34807: 
34808:                                Lahtela y. m.: Ehdot1ts laiksi toisen ko1·vauslain 24 § :n
34809:                                   muuttamisesta.
34810: 
34811: 
34812:                                     E d u s k u n n a 11 e.
34813: 
34814:     Eduskunnalle annetussa hallituksen esi-      mikä Etelä-Suomessa on eikä siinäkään ole
34815: tybessä n :o 7 laiksi toisen ik;orvauslain       otettu huomioon sitä, miten paljon enem-
34816: muuttamisesta korjataan eräitä maini-            män Pohjois-Suomen vahingon kärsineet
34817: tussa laissa olevia puutteellisuuksia. Siinä     joutuvat maksamaan menetettyjen tilalle
34818: ei kuitenkaan ole vähimmässäkään määrässä        rakennuksia rakentaessaan ja uusia tar-
34819: huomioitu sitä eroa, mikä on aina ollut ja       vikkeita hankkiessaan kuin Etelä· Suomen
34820: on nytkin ja tulee olemaan edelleenkin           vahingon kärsineet, niin kärsivät pohjois-
34821: Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen työpai-           suomrulaiset täsrsäkin muodossa toisen mene-
34822: koissa, rakennuskustannuksissa ja tarvik-        rtyksen, j01ka on vielä suurempi kuin se, .
34823: keiden hankintakustannuksissa, josta seu-        minkä he ikärsivä.t siinä, ert;,tei 'täysimäärä:isen ·
34824: raa, että Pohj.ois-Suomessa sotavahinkoja        korv.auksen l'lajaa as,etetrtu Pohjois-Suomessa
34825: kärsineet jäävät mainitun lain mukaisessa        korkeammruksi kuin Etelä-Suomessa eikä
34826: vahingon korvauksessa paljon 'huonompaan         edes vahinkoja arvioitaessa otettu huomioon
34827: asemaan kuin maamme eteläosassa vastaa-          s}tä miikä n<i'iden harnkinta-arvo oli
34828: vanlaisen omaisuuden menettäneet. Se, että           s~ tukkuhintaindeksiin 'J)erustu~a obli-
34829: Pohjois-Suomessa ovat työpaikat, rakennus-       gatioitten arvo, mikä maksettiin viime
34830: kustannukset ja tarvikkeiden hinnat olleet       vuonna ja mistä hallituksen esityksessä
34831:  aina paljon kaHiimmat kuin Ete!lä-Suomesm        mainitaan, ei vastaa puoltakaan siitä, mitä
34832:  ja että Pohjois-Suomen pohjoisimpien kun-       rakennusten rakentaminen ja irtaimiston
34833:  tien asukkaat joutuvat menetettyjen tilalle     hankkiminen tuli Pohjois-Suomessa ma'ksa-
34834:  uusien rakennusten rakentamisessa ja tar-        maan enemmän vuonna 1945 ja 1946 kuin
34835:  vikkeiden hankkimisessa maksamaan kaksi         mikä vastaavanlaisen omaisuuden arvoksi
34836:  kertaa niin paljon kuin Etelä-Suomessa,          laskettiin vuoden 1944 lopussa olleen hinta-
34837:  olisi pitänyt ottaa huomioon jo korvaus-         ja palkkatason perusteella, vaikka indeksin
34838:  lakia säädettäessä ja asettaa lain 6 § : n       mukaisen !korotuksen tulisi olla yhtä suu-
34839:  edellyttämä täysimääräisen korvauksen ra-        ren ltäyttääksreem.. sen t.arkoituksen, jota var-
34840:   ja:kin Pohjois-Suomessa paljon korkeam-         ten indeksin korotusta koskeva säännös on
34841:  maksi kuin Etelä-Suomessa, jotta pohjois-        lakiin 10tettu.
34842:  suomalaiset saisivat samanlaisesta menete-           Kun Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen
34843:  tystä omaisuudestaan saman suuruisen lwr-        rakennusten rakentamiskustannuksissa ja
34844:   vauksen. Kun näin ei tehty, jäävät poh-         muiden tarvikikeiden hankkiruishinnoissa on
34845:   joissuomalaiset itse kärsimään kaiken sen       niin suuri ~ero, et,tä se, mirnkä sma Etelrä-
34846:   vahingon, mitä omaisuuden hankkiminen           Suomessa sada[ra marumhla, maksaa Poh-
34847:   kullakin alueella on tullut maksamaan            joirs-Suomen pohjoirsosasrsa lmksisata,a ma,rk-
34848:   enemmän kuin maan eteläosassa vahinilma          kara, olisi sre p.i't'ä:nYit huomioida inde!ksirn.. mu-
34849:   kärsineen vastaavanlainen omaisuus maksoi.      kaista korotusta tasetettaessakin. Kun sitä ei
34850:      Kun vielä edellisen lisäksi korvauksista      ole tähän asti huomioitu voimarssa oJ.evaa
34851:    annetuille obligatioille on asetettu lunas-     korva.uslatkia srä.ädettHiessä eikä s~tä lmo·-
34852:   tushinta sen tukkuhintaindeksin mukaan,          mioida haHiltutksen ,ers1t.yksessäk,ään, on sa-
34853: 784                                           IV,93. -        Korvauslaki.
34854: 
34855: nottu ep:äkoMa il1iin ilmeinen, että se on                      lillä korotus olisi määrättävä. 'l'ämä kor.o-
34856: sawtava korjatuksi oMamaHa ~akiin nylt kun                      tus tulisi antaa myöskin niille obligatioille,
34857: sitä muuwtaam,, si·bä koskeva sään'llös.                        jotka nnnetaan Kuusamon ja Sallan kun-
34858:     Kun Pohjois-Suomen eteläisen ja poh-                        tain sekä Petsamon alueen Neuvostoliitolle
34859: joisen osan hankintaikustannuksissakin on                       luovutetun alueen vahingon korvau'ksista.
34860: lähes 100 %:n ero, niin ei se, mikä sopii                          Edellä esitettyä lisäystä edellyttävä
34861: Pohjois-Suomen eteläiselle alueelle, sovi                       säännös voidaan ottaa uutena neljäntenä
34862: pohjoislille ail:ueeilile ja knn korotuksen kuJlila-            mome1Il11Jti.'Im hwlliituksen esitykseen sisälty-
34863: ki'l1 ail.uoolla ltulliiSi oli1:a hamJlriJilltakustannuksia     vän il:akiehdotuksoo 24 § : ääno.
34864: vastaava, voi obligatioitten arvon korotuk-                        Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
34865: sen suuruuden hallitus määrätä prosen-                          tiopäiväjärjestyiksen 32 § :ään, saamme 'kun-
34866: teissa !kullakin Pohjois-Suomen alueella                        nioittaen ehdottaa,
34867: tapahtunei>lle vahingoille, olisi lakiin otet-                              että Eduskunta hyväksyisi näin
34868: tava vain se alin ja ylin raja, minkä vä-                               kuuluvan lakiehdotuksen:
34869: 
34870: 
34871:                                                        Laki
34872:                                     toisen korvauslain muuttamisesta.
34873:      Eduskunnan pää.töksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
34874:   säädertyiUä tavalla, ilisältään 5 päiv:änä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaUSilain
34875:   24 §: ääill, selilaåsena kuin se on 8 päivänä marraskuuta 1946 annetussa laissa ( 768/46),
34876:   näin kuutluva uusi 4 momentti:
34877:                           24 §.                                 mainittua aluetta sattuneesta vahingosta
34878:                                                                 korvausta 0'11 suoritetltu. Sirtlä, mitä tässä
34879:    Milloin obligatioita on saatu korvauksena                    momentissa on säädetty, sovellettakoon
34880: 1 § : n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla                     myösikin vastaavasti Kuusamon ja Sallan
34881: alueella sattuneista vahingoista, on niiden                     kuntien sekä Petsamon alueen Neuvosto-
34882: edellä 3 momentin mukaan määrättävää                            Jiitolle luovutetuHa ll!ilueeHa olleen omaisuu-
34883: arvoa korotettava, sen mukaan kuin val-                         den korvau'ksena annettuihin obligatioihin
34884: tiovarainministeriö määrää, 10-100 pro-                         nähden.
34885: sentilla riippuen siitä, missä osassa edellä
34886: 
34887:           Helsingissä maaliskuun 4 päivänä 1947.
34888: 
34889:            M. 0. Lahtela.                       S. Salo.                          Martti Miettunen.
34890:                                     ••     ••
34891:       VALTIOPAIVAT
34892:                        194 7
34893: 
34894:                  LIITTEET
34895:                            V
34896: 
34897: 
34898:  KEVÄÄLLÄ ALOITEAJAN JÄLKEEN PANKKIVALIOKUNTAAN
34899: LÄHETETTY SÄÄSTÖPANKKILAIN MUUTTAMISTA KOSKEVA
34900:                    LAKIALOITE
34901: 
34902: 
34903: 
34904: 
34905:                     HELSINKI 1947
34906:               VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
34907: 
34908:                                                 99
34909:                                                                                                   787
34910: 
34911: v,,l. -   Lak. a1. N :o 59.
34912: 
34913: 
34914: 
34915: 
34916:                                  Kytömaa: Ehdot-us laik:~-i säästöpankkilain muuttamisesta.
34917: 
34918: 
34919:                                        E d u s k ru n n a ll e.
34920: 
34921:    Kuluvan vuJOden valtiopäiville annetmssa         yhden toimihenkilön pitämistä. lVIuttamissä
34922: hallituksen esityiksessä n :o 20 ehdotetaan         ei ty;önpaljoUJS sitä vaadi, ·olisi pienten sääs-
34923: voimassa olevaan säästöpankkilakiin tootä-          töpankkien :hoitO'kustannUJSten vähentämi-
34924: v~ksi eräitä tarpeen vaatimia mUJutroksia.          seksi sootavaa, että niiden välitön hoito
34925: Hallituiksen esitykseen sisältyvässä laikiehdo-     eräin edellytyksin voitaisiin uskoa yhdelle
34926: tuksessa :on :kuitenkin sivuutettu eräs k:ohta,     toimihenlkilölle.
34927: johon säästöpankkiväen taholla myös on                  Paljon suru~rempi meJ:Ikitys !kuin itsellläis-
34928: !kiinnitetty huomiota.                              ten piensäJästQparuk:kien uskomisella yhden
34929:    Siiästöpanklkilain 18 §: n 4 momentti si-        'henkilön hoitoon olisi !kuitenkin sillä, että
34930: sältä.ä määräyksiä siitä, kuinka sä:ästöön-         säästöpankkien sivukonttorien välitön hoito
34931: panio tai säästöstäotto on säästökirjaan mer-       voitaisiin uskoa yhdelle toimihenkilölle.
34932: kittävä. Sen mukaan on ilrohden säästö-             Aivan ilmeistä nimittäin on, että puheena
34933: pankin hallituksen jäsenen tai virkailijan          oleva lainkohta nyikyisessä muod!ossaan on
34934: varmennettava sä.ästöönpano oma:kätisellä           saattanut monen säästöpankin luopumaan
34935: nimiikirjoituksellaan. Tästä seuraa, että jo-       sivukonttorin permstamishankkeista. Kun
34936: kaisessa säästöpaulkissa ja sä:ästöpankin siv:ru-   UUJSien sivu!konttorien perustaminen !kuiten-
34937: ikontto,rissa tulee aina säästöpankin avoinna       kin ny;kyoloissa nä;yttäå olevan ainoa k:äy-
34938: ollessa olla väihint~ään lkalksi toimihenkilöä.     tettäcvissä oleva keino sä:ästävä.isyyden eidlis-
34939: Kun eräiden pienten sä:ästöpanikikien ei ole        tämisenikin vuoksi tarpeellisten uusien sä,äs-
34940: mahd~llista palkata kwh:ba; sellaista va!ki-        töpankkitoimipaikkojen aikaansaamiseksi,
34941: naista toimihenkilöä, jo~den hoitamana sä:äs-       ~olisi tällaisen uudistuksen toimeenpanemista
34942: töpall'klkia voitaisiin pitää yleisölle avoinna     pidettävä varsin tähdellisenä. Jos sivu-
34943:  riittävän UJSein, on niiden käynyt vaikeaksi       konttoria ajatellaan y;hden henikilön hoidet-
34944: kehittää "toimintaansa yhtä ripeästi kuin           tavaksi, •on edellytettävä, että p·ä:äJronttori
34945:  erä:ät muut rahalaitokset ovat voineet tehdä.      tavanmukaisten määräaikaisilmoitusten li-
34946: Varsinkin -osuuslk:assat ja p,ostisäästöpankiki,    säJksi muutenkin tehokik:aasti ta~klkailee sivu-
34947:  joiden toimipaikat voivat olla yhden ainoan        konttorin toimintaa esim. siihen tapaan
34948: henJkilön hoidossa, ovat tässä kohden eduUi-        !kuin nyky;ään osuu~kassoissa tapahtuu.
34949: semmassa asemassa kuin sä,ästöpankit. Tä-              Yihden miehen säästöpan1keissa ja sivu-
34950:  män j:ohdosta on säästöpankkiväen taholta          konttoreissa noudatettavaan tarklkailuun ja
34951:  eri puolilla maata •~oimakkaasti esiintuotu        valvontaan nähden voitaisiin ilmeisesti 11110-
34952:  se to:ivomus, että myös pienten säästöpank-        nissa kohdin ottaa !käytäntöön samat menet-
34953:  kien \"älitön hoito olisi uskottava yhdelle        telytavat lkuin osuUiSkassalii!kkeessä nykyisin
34954:  henkilölle. Wumä asia ei kuitenkaan itse-          noudatetaan. Tämän pu:oJesta pu!huu selkin,
34955:  näisten sä,ästöpanklk:ien ikohdJa;lta ole !kovin   että, kuten asianomaiselta ta,holta on ilmoi-
34956:  laajalkantoinen, koska sellaisia säästöpank-       tettu, ei osuuskassojen uskOilllinen yhden
34957:  keja, jot:ka tässä tulisivat kysymykseen, on       henkilön hoidettaviksi ole ikJOskaan aiheut-
34958:  verraten vähän. Tämä taas johtuu siitä,            tanut haittoja tai wärinkä.ytölksiä. Mahdol-
34959:  että monilla pienilläkin säiästöpankeilla on       lista myös on, että postisäåstöpanlkin tarlk-
34960:  varsinaisen pankkitoimen ohella niin paljon        ikailumenetelmien hyväksi:IDäyttöä voidraan
34961:  erilaisia m. m. venonkantotehtäviä, että nii-      ajatella, koska saatujen tiet:01jen mukaan
34962:  den suorittaminen jo vaatii useamman kuin          kokemQllkset silläkin ta~holla ovat täyl'lin
34963: 788                                  V,4. -   Säästöpankkilaki.
34964: 
34965: myönteisiä. Yksityiskohtaisia määräyksiä ei          sesti olisi säästöpankkilain 18 §: n 4 mo-
34966: näistä se:iik:oista iln1itenkaan olisi sisällytet-   menttia muutettava alempana ehdlo.tetulla
34967: tävä lakiin, koska hyvinlkin erilaisia paikal-       tavalla. Vastaava muutos olisi tehtävä
34968: lisista olosuhteista riip:purvia tarkkailu- ja       myös lain 49 § : n 3 momenttiin.
34969: valvontamenetelmiä voidaan ajatella. Tar-              Sen nojalla, mitä eidiellä on lruusuttu,
34970: lroituksenmukaisinunalta näyttää, että sääs-         !kunnioittaen ~hdotan,
34971: töpan:klkita:r'kastuiksen asiaksi jätettäisiin
34972: :lrolloinkin esitettyjen varmennrusmenetel-                   että Eduskunta päättäisi hyväksyä
34973: mien hyväksyminen. Edelläsanotun muikai-                    näin kuuluvan lakiehdot-uksen:
34974: 
34975:                                               Laki
34976:                                 säästöpankkilain muuttamisesta.
34977:    Ed'USkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päiv>änä heinäkwuta 1931 annetun
34978:  säästöpankkilain (235/31) 18, 25, 30, 37, 49 ja 56 §, näistä 30, 49 ja 56 § sellaisina
34979:  kuin ne ovat 27 päivänä tammikuuta 1939 annetussa laissa (25/39), näin kwuiluviksi:
34980:                       18 §.                                              30 §.
34981:     Ensi kertaa raJhoja säästöönpantaessa an-          (Niinkuin hallituiksen esity1ksessä n:o 20.)
34982: nettaJkoon säästöönpanijalle ilmaiseksi sääs-
34983: tökirja, johun on otettu tämän lain 25 § : n                            37 §.
34984: säännökset s~kä säästöpankin sääntöjen                 (Niinkuin hallituksen esity1ksessä n:o 20.)
34985: säästöönpanoja, säästöstälO!ttoja ja isäntien
34986: vaalia koskevat määräykset. Jos rahojen                                    49 §.
34987: nostamisesta on tehty ehto, on säästölkirjaan           Säästöpankin !kirjanpito 10n järjestettävä
34988: merkittävä, että ehto on tehty.                      kirjanpitovelvollisuudesta voimassaolevan
34989:     Säästössä olevia rahoja annetaan sille,          lain mu!kaan, miikäli siitä ei jäljempänä
34990: jonka hallussa säästökirja on ja joka sen            toisin säädetål.
34991: esittä:ä, ellei rahoja ole säästöön pantu eh-           Omaisuusluettelon ja sen perusteena ole-
34992: dioHa, että ne maksetaan ainoastaan määrä;..         vien erikoisloottelojen tulee olla sidiottuja
34993: tylle henkilölle, jolloin yksinomaan tällä           ja niiden sivujen numeroituja, ellei säästö-
34994: tahi hänen oikeudenomistajanaan on valta             pan:kikital.'lkastus myönnä erikoisluetteloihin
34995: niitä irtisanoa ja nostaa.                           nähden poiklkeusta. Omaisuusloottelo ja
34996:     Joo syntyy epäilystä siitä, joutuvatJlro         :oonaisuustase on säästöpankin hallituksen
34997: raJhat niihin oikeutetulle henkilölle, säästö-       V'Uosittain allekirjoitettava.
34998: pankki voi !kieltäytyä maksamasta säästössä             Säästöpankin lk:assa, arvopaperit, luotto-
34999: olevia ra;hoja säästi:ilkirjan esittäjälle, jonka    asiakirjat ja muu vastaavanlaatuinen omai-
35000: nimeen säästöönpanoa ei 10le tehty.                  suus on säilytettävä tulenkestävässä:, vähin-
35001:     Kun säästöönpano tai säästöstäotto tapah-        tään ka/h.della erilaisella lUilrolla suljetta-
35002: tu'l]l, mm'kitään mä:ärä säästökirjaan; ja           vassa hoivissa tai kassakaapissa, j!Onka
35003: sä<ästöpankin hallituksen hhden jäsenen tai          avaimet ovat eri henkilöiden hal1ussa, ellei
35004: virkailijan tulee varmentaa säästöönpano             säästöpank:kitarkastus ole hyväksynyt avain-
35005: omaikätisellä nimikirjoituiksellaan, ellei sääs-     ten säålyttämistä toisin järjestettäväksi.
35006: töpanklkita:r!kastus ole !hyväiksynyt muun-          Tulenkestävässä hoivissa tai bssalkaapissa
35007: laista varmennusmenetelmä:ä säästöpankissa           on niin ikään säilytettävä kulurvan ja edel-
35008: käytettäväksi. Jos rahojen nostaja ei ole            lisen vuoden tili!kirjat.
35009: säästöstäottoa rkuåtannut, on sclrin samalla
35010: tavalla varmennettava.                                                  56 §.
35011:                                                        (Niinkuin hallituksen esityksessä n:o 20.)
35012:                       25 §.                            Tämä laki tulee voimaan             päivänä
35013:   (Niinkuin hallituksen esitylksessä n:o 20.)             kuuta 1947.
35014: 
35015:   Helsingissä huhtikuun 2 päivänä 1947.
35016: 
35017:                                            Ensio Kytömaa,.
35018:                                 ••        ••
35019:   VALTIOPAIVAT
35020:                     1947
35021: 
35022:              LIITTEET
35023: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
35024: 
35025: 
35026: 
35027: 
35028:                  HELSINKI 1947
35029:            VALTIONEUVOSTON KIBJ"APAINO.
35030:                               ••         ••
35031: 
35032:     VALTIOPAIVAT
35033:                     194 7
35034: 
35035:                LIITTEET
35036:                         IV
35037: 
35038: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
35039:          LÄHETETYT RAHAASIA-ALOITTEET
35040: 
35041: 
35042: 
35043: 
35044:                   HELSINKI 1947
35045:             VALTIONEUVOSTON KmJAP AINO
35046: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista teolli-
35047:  suuden edistämiseen, terveydenhaitoDn, kulkulaitoksiin sekä
35048:    taloudellisiin, sivistyksellisiin, sosiaalisiin y. m. tarkoituksiin.
35049:                                                                                                795
35050: 
35051: IV,s4. -   Ra.h. al. N:o 21.
35052: 
35053: 
35054: 
35055: 
35056:                                 Heiniö y. :m..; Jläi:iräraJutm, osoilttamisesta t'eknillisfm oou.s-
35057:                                    tajakunnan asettamiseksi moonnme ulkomaisiin liilwtys.
35058:                                    töihin.
35059: 
35060: 
35061:                                      Eduskunnalle.
35062: 
35063:    Kun maamme jatkuvasti on teollistu-            nillisiin saavutuksiin; perehtyon edullisim-
35064: m.assa, erikoisesti sotakorvausteollisuuden       piin ra.a.kwin.elähteisiin ja avustaa yhteyk-
35065: vuoksi, on tärkeätä, että maamme vienti-          sien solmiamisei!IM sekä vienti- että tuonti-
35066: ja tuontikauppaan osallistuvat henkilöt yhä       edustajien kanssa.
35067: paremmin tuntevat olosuhteet sekä teknil-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
35068: liset raaka-aineelliset niissä maissa, joihin
35069: kauppamme suuntautuu. Koska kauppa                         että Eduskunta        ottaisi   vuotlen
35070: näin ollen on jatkuvasti kehittymässä tek-               1948 tulo- ja menoarvio(}fl 5 miljoo-
35071: nillisiä. aloja koskevaksi, olisi aihetta vah-           nan markan suurui.ten mäiirltrahan
35072: vistaa meidän ulkomaisia edustajistojamme                teknillisen avustajakunnan asettomi-
35073: teknillisillä avustajilla kotimaassa olevien             seksi m®mme ulkomaisiin lählltys-
35074: liikkeiden kaikinpuolis~ksi avuksi.                      töihin hallituksen harkin.nan. mu-
35075:    Samalla olisi näillä avustajilla mahdol-              kamt.
35076: lisuus tutustua ulkomaiden viimeisiin tek-
35077:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
35078: 
35079:                  Sulo Heiniö.                                 Felix Se päll.
35080:                  Alpo Lumme.                                  &.lle Efuppi.
35081:                  Matti Beikldlä.                             Eero Kivelä.
35082:                  Toivo Mansner.                              Martti 0. Kölli.
35083:                  Erkld Leik»la.                              laakko Hakala.
35084: 796
35085: 
35086: 1V,95.- Rah. al. N:o 22.
35087: 
35088: 
35089:                                     Kuittinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta posti- ja ~ennä­
35090:                                       tinlaitokslen ylimääräiste1~ ':l!oimien mUfWt.tamiseksi vaki-
35091:                                        naisiksi 'viroiksi 'tai toimiksi.
35092: 
35093:                                          E d u s k u n n a ll e.
35094:    V astaukse.-;saan kuluvan vuoden tulo- ja            Pos.ti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto:
35095: menoarvioksi kiinnitti eduskunta (siv. 16)
35096: huomiota siihen epäsuhteeseen, mikä posti-                           18 Pl. VI: 1.                     mk
35097: ja lennätinlaitoksessa vallitsee ylimääräisten           1 huoltotarkastaja,   perus-
35098: ja vakinaisten virkojen ja toimien lukumää-               palkka . . . . . . . . . . . . . . . . . .     228,000
35099: rän välillä ja lausui toivomuksen, että         ta-     4 vanhempaa insinööriä, pe-
35100: män epäsuhteen tasoittamisesta olisi tähän-               rus·palkka 217,200 mk . . . .                  868,800
35101: astista tehokkaammin huolehdittava. Posti-              2 konttorinhoitajan apulaista,
35102: ja lennätinlaitoksen keskushallinnossa on                 peruspalkka 180,000 mk . .                     360,000
35103: tätä nykyä, kuten erikoismenoarviosta ha-               5 ensimmäistä ekspeditööriä,
35104: vaitaan, 206 vakinaista virkaa 'tai tointa,               1 pl. peruspalkka 157,200
35105: pysyväisten ylimääräisten toimien iuku-                   mk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     786,000
35106: määrän ollessa 256. Linjahallinnossa on                10 ekspeditööriä, 1 pl. perus-
35107: 4,463 vakinaista virkaa tai tointa sekä 6,470             palkka 149,700 mk . . . . . .               1,497,000
35108: ylimääräistä tointa. Ei saata olla paikal-             20 ekspeditööriä, 2 pl. perus-
35109: laan eikä kohtuullista, että tätä tärkeätä                palkka 135,600 mk . . . . . .               2, 712,000
35110: valtion liikelaitosta hoidetaan suurimmaksi            30 ensimmäistä kirjuria, 1 pl.
35111: osaksi ylimääräisenä työvoimalla. Tämän                   peruspalkka 129,300 mk . .                  3,879,000
35112: takia ehdotetaan, että yhdenmukaisesti                 40 ensimmäistä kirjuria, 2 pl.
35113: eduskunnan edellämainitun toivomuksen                     peruspalkka 118,200 mk . .                  4,728,000
35114: kanssa tällä kertaa seuraavat ylimääräiset             60 kirjuria, 1 pl. peruspalkka
35115: toimet muutetaan peruspalkkaisiksi viroiksi               107,400 mk . . . . . . . . . . . .          6,444,000
35116: tai toimiksi :                                         80 kirjuria, 2 pl. peruspalkka
35117:                                                           102,300 mk . . . . . . . . . . . .          8,184,000
35118:                                                         8 autonkuljettajain esimiestä,
35119:  Posti- ja lennätinlaitoksen keskusha.llinto:             peruspalkka 135,600 mk . .                  1,084,800
35120:                 18 Pl. V: 1.               mk          20 autonkuljettajaa, 1 pl. pe-
35121:   2 toimistoinsinööriä,  perus-                           ruspalkka 118,200 mk . . . .                2,364,000
35122:     palkka 240,000 mk . . . . . .         480,000       6 ylipostiljoonia, 1 pl. perus-
35123:   2 konttoripäällikköä, perus-                            palkka 118,200 mk . . . . . .                 709,200
35124:     palkka 207,000 mk . . . . . .         414,000      30 eru;immäistä postiljoonia, 1
35125:   6 esittelijää, peruspalkka                              pl. peruspalkka 112,800 mk 3,384,000
35126:     207,000 mk . . . . . . . . . . . .   1,242,000
35127:   3 liikennetarkastajaa, 1 pl.                        100 postiljoonia, 1 ·pl. perus-
35128:     peruspalkka 188,400 mk . .            565,200         palkka 107,400 mk                          10,740,000
35129:   4 osastosihteeriä, 1 pl. perus-                     100 postiljoonia, 2 pl. perus-
35130:     palkka 172,200 mk . . . . . .         688,800         palkka 102,300 mk                          10,230,000
35131:   5 ensimmäistä teknikkoa, 1                            8 ensimmäistä teknikkoa, 1
35132:     pl. peruspalkka 157,200 mk            786,000         pl. peruspalkka 157,200 mk 1,257,600
35133:   8 ekspeditööriä, 1 pl. perus-                       100 ensimmäistä puhelinvälittä-
35134:     palkka 149,700 mk . . . . . .        1,197,600        jää, .peruspalkka 102,300
35135:  12 kirjuria, 1 pl. peruspalkka                           mk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,230,000
35136: __!07,400 mk . . . . . . . . . . . .     1,288,800    100 toista puhelinvälittäjää, pe-
35137:  42                   Yhteensä Iiik      6,662,400        ruspalkka 97,200 mk . . . .                 9,720,000
35138:                                                    IV,1Hi. -   Kuittinen y. m.                                  797
35139: 
35140: 100 kolmatta puhelinvälittäjää,                                                          18 Pl. V: 2.   18 Pl. VI: e.
35141:     peruspalkka 92,100 mk . .                        9,210,000                               mk              mk
35142:  20 ensimmäistä asentajaa, pe-                                     a) vuosipalkkioihin .. 6,713,600 90,031,800
35143:     ruspalkka 118,200 mk . . . .                     2,364,000     b) ikälisiin ........             3,027,000
35144:  10 toimistonhoitajaa, 3 l., pe-                                   c) perhelisiin . . . . . . 50,000 1,100,000
35145:     ruspa1kka 112,800 mk . . . .                     1,128,000     d) kalliinpaikanlisiin 253,200 4,376,400
35146: 854               Yhteensä mk                       92,108,400     e) kansaneläkelain
35147:                                                                       edellyttämiin va-
35148:                                                                       kuutusmaksuihin         70,200   985,000
35149:   Edellä sanotuista toimenpiteistä aiheu-                                   Yhteensä mk 7,087,000 99,520,200
35150: tuisi lisäystä:
35151:                                     18 Pl. V: 1.   18 Pl. VI: 1.     Toimeenpiteestä olisi siis lisäystä yht.
35152:                                         mk              mk         120,585,400 mk ja vähennystä 106,607,200
35153: a) peruspalkkoihin     6,662,400 92,108,400                        mk eli siis todelliset lisämenot 13,978,200
35154: b) ikälisiin •   •   0.1,029,000 13,810,000
35155:                           0   •••                                  mk .
35156: c) perhelisiin •••• 0.    50,000  1,100,000                          Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
35157: d) kalliinpaikanlisiin 253,200 4,376,400
35158: e) kansaneläkelain                                                          että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
35159:    edellyttämiin va-                                                     tulo- ja menoarvioon 13,978,200 mk
35160:    kuutusmaksuihin       82,000   1,114,000                              määrärahan posti- ja lennätinlaitok-
35161:         Yhteensä mk 8,076,600 112,508,800                                sen ylimääräisten tointen muutta-
35162:                                                                          mista vat·ten vakina.isiksi viroiksi ja
35163: sekä vähennystä:                                                         toimiksi.
35164:   Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
35165: 
35166:                       Juho Kuittinen.                                        0. Peltonen.
35167:                       T. Bryggari.                                           Urho Kulovaara.
35168:                       A. K. Paasivuori                                       J. F. Tolonen.
35169:                       Isak Penttala.                                         Väinö Kivisalo.
35170:                       Yrjö Suontausta.                                       Ensio Kytömaa.
35171:                       Alpo Lumme.                                            Samuli Tervo.
35172:                       Martta Salmela.-Järvinen.                              Toivo Mansner.
35173:                       Väinö Leskinen.                                        Uuno Raatikainen.
35174:                       Edvard Pesonen.                                        P. Karjalainen.
35175:                       Antti Tossavainen.                                     H. S. Pesonen.
35176:                       Juho Pyy.                                              0. Muikku.
35177:                       Eino Raunio.                                           Jere Juutilainen.
35178:                                          Lassi Hiekkala.
35179: 
35180: 
35181: 
35182: 
35183:                                                                                                                    2
35184: 798
35185: lV,9a. - Bah. al. N :o 23.
35186: 
35187: 
35188: 
35189: 
35190:                               B.iibil:um y.m.: Määrä.ralum osoittcumisesta m.aalaispostink.-...
35191:                               ttJiain toin.ten järjestämiseksi kii:nteJäpaJkka~ksi.
35192: 
35193: 
35194:                                       E d u s k u n n a 11 e.
35195: 
35196:    Maalaiskirjeenkantajien ammattikunta on            Tällaisen huutokauppajärjestelmän avulla
35197: vielä nykyään asemassa, joka ei mitenkään          ei myöskään ole mahdollisuutta parhaan
35198: ole sen suorittaman tärkeän työn eikä edes         ma:hdollisen työvoiman saamiseen tehtä-
35199: nykyaikaisessa mielessä ihmisarvon mukai-          vään, joka vaatii erikoisia henkilökohtaisia
35200: nen. Noin 3,000 maalaiskirjeenkantajaa ja          ominaisuuksia: ehdotonta rehellisyyttä, tun-
35201: postin•kuljettajaa otetaan edelleen toimeensa      nontarkkuutta ja täsmällisyyttä.
35202: huutokauppajärjestelmän perusteella. Teh-             Edellä olevan perusteella. olisi hallituk-
35203: tävä annetaan henkilölle, joka lupautuu            sen kiireellisesti ryhdyttävli toimenpitei-
35204: sen halvimmalla suorittamaan. Näin joutu-          siin maalaiskirjeenkantajain pal·kkauksen
35205: vat ihmiset, joille työ on välttämätöntä,          järjestämiseksi työhön kulutetun ajan tai
35206: kilpailemaan siitä, kuinka alas !he voivat         matkan perusteella määrättävä:ksi, minkä
35207: elintasonsa kiristää. Palkkaukseen syntyy          vuoksi ehdotamme,
35208: myöskin suuria epätasaisuuksia eikä ole
35209: mahdotonta, että työntekijä joutuu suo-                       että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
35210: ranaisen mielivallan ja virastokankeuden                   tulo- ja m~noarvioon 40,000,000 ma-r-
35211: alaiseksi, koska hänen on tehtävä vuoden                   kan mäiirärahan maalaispostinkanta-
35212: kestävä sopimus, jonka tarkistamisesta voi-                jain tointen järjestämiseksi kiinteä-
35213: daan sopimuskauden kuluessa kieltäytyä                     palkkaisiksi.
35214:  siitä huolimatta, että palkoissa muilla
35215: aloilla voi sattua huomattaviakin muutok-
35216: sia.
35217:   Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
35218: 
35219:                  Vilhelm :Riihinen.
35220:                                                                                             799
35221: 
35222: IV,o1. -   Rah. al N:o 24.
35223: 
35224: 
35225: 
35226: 
35227:                                 J. Wirta.nen: Mäi.iräraJul.n O$o1Jtltamisest(D erikoislisän mak-
35228:                                     BQ.miseksi poliisimieh.ilk.
35229: 
35230: 
35231:                                      Eduskunnalle.
35232: 
35233:    Kuluvan vuoden menoarvion 7 Pl:n               palkkauslain 14 § :n perusteella on jo mo-
35234: IX: 7 m<>mentin kohdalle oli otettu               nia vuosia maksettu, eivät ole muuttuneet,
35235: 32,450,000 markan suuruinen määräraha             .olisi suotavaa, että tätä lisää. edelleenkin,
35236: poliisilisien ma.kllamiseen. Kun palkkauksia      sisäasiainministeriön lähemmin määräämillä
35237: uudelleen järjestettäessä tämä polii$ilisä. jäi   perusteilla maksettaisiin· kaikille poliisi-
35238: ainoastaan kaupungin, kauppalan ja ti)leästi      miehille.
35239: asutun paikkakunnan rikospoliisissa palve-           Edelläsanotun johdosta esitänkin,
35240: leville, on nyt käsillä olevassa vuoden 1948                 että Eduskunta korotttlisi haUi-
35241: tulo- ja menoarvioesityksessä tätä määrä-                 tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä
35242: rahaa huomattavasti eupistettu.                           vuodelle 1948 7 Pl:n IX: 7 momen-
35243:    Kun tämlin poliisilisän poisjäämisen joh-              tilla olevan määrärahan 32,450,000
35244: dosta poliisikunta kautta linjan sai viimeksi             markaksi ja että tii.,tä määrärahtUtta
35245: 8\loritetussa palkkausten uudelleen järjes-              maksettaisiin    sisäasiainministeriön
35246: telyssä huomattavasti pienemmän palkan-                  lähemmin määräämillä perusteilla
35247: korotuksen kuin muut viran ja toimen hal-                palkkt!u.slain 14 § :ssä edellytettyä
35248: tijat ja kun ne pel'U$teet, joilla tätä lisää            erikoislisiiä poliisimie,hille.
35249:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
35250: 
35251:                                                               J oha.nnes Wirt&uen.
35252: 800
35253: 
35254: IV, os. -   Rah. al. N :o 25.
35255: 
35256: 
35257: 
35258: 
35259:                                 .Jokinen y. m,.: MäJi,rärakan osoittamisesta siirtoväen asut-
35260:                                     tamisen vuoksi työpaikkansa menettäneiden vanhojen
35261:                                     työntekijäin eläkkeitä varten.
35262: 
35263: 
35264:                                      E d u s k u n n a 11 e.
35265: 
35266:  ·Maanhankintalain täytäntöönpanon seu-           väen asuttavaksi. Ei ole myöskään oikeu-
35267: rauksena menettää suuri mä.ärä vanhoja            denmukaista, että ka:ik!ki eläkevelvollisuudet
35268: maataloustyöntekijöitä toimeentulomahdolli-       jäisivät kantatilalle sen jälkeen kun suurin
35269: suutensa.                                         osa tilan maista on otettu asutukseen, vaan
35270:   Kun tilojen pienentymisen vuoksi tapah-         silloin olisi oikeudenmukaista, että valtio
35271: tuva työvoiman vähennys kohtaa etupäässä          korvaisi sen osuuden tilan eläkkeistä, kuinka
35272: vanhoja ja heikon työkyvyn omaavia henki-         paljon maata on lohkaistu tilalta asutuk-
35273: löitä, ei heillä ole tämän jälkeen mahdolli-      seen.
35274: suutta omatoimisesti huolehtia itsestään ja          Koska maanhankintalain vaikutukset kos-
35275: perheestään, vaan ovat he silloin pakoitet-       kevat eri tavalla eri kuntiin, ollen toisten
35276: tuja turvautumaan yhteiskunnan apuun.             osuus asutuksessa jopa 40 prosenttia peltoa:,
35277: Vanhan ja heikon työkyvyn, sekä muuten-           toisten kohdalla sen ollessa vain mitättö-
35278: kin he:ikossa taloudellisessa asemassa olevan     män pieni, niin ei ole tasapuolista, että
35279: vanhuksen on vaikea alkaa elämäänsä siinä-        valtiovallan toimenpitein sälytetään näihin
35280: kin tapauksessa, että hänelle myönnettäisiin      kuntiin hyvin huomattava huoltorasitus.
35281: kahden hehtaarin suuruinen asuntotontti.          Oi:kea ja tasapuolisesti kaikkia kansalaisia
35282: ~1yöskin rakentaminen tälle tontille kohtaa       rasittava on se, että valtio ottaa huoltaak-
35283: voittamattomia vaikeuksia ja juuri tämän          seen nämä siirtoväen asutuksen takia ti-
35284: syyn vuoksi suuri osa näistä työttömiksi          loilta pois joutuneet vanhat työntekijät.
35285: joutuneista vanhoista työntekijöistä ei ole       Asiasta on jo valmiina komiteankin mie-
35286: voinut ottaa vastaan tätä luvattua maa-           tintö, joka puoltaa näiden eläkkeiden mak-
35287: palstaa. Mutta myöskin ne työntekijät             samista valtion varoista.
35288: jotka yrittävät velkavaroin rakentaa tälle           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
35289: tontille tulevat elämään niin raskaan verka-      ehdotamme,
35290: taa:kan alla, että heistäkin ansiotyöhön ky-
35291: kenemättöminä tulee yhteiskunnan huollon                     että Eduskunta ottaisi vwoden 1948
35292: varassa eläviä henkilöitä.                                tulo- ja menoarvioon siirtoväen asu-
35293:    On myöskin suuri määrä sen laatuisia                   tuksen takia työpaikkansa menettä-
35294: tapauksia, että köyhäinhoitolain 5 § :n mu-               neiden vanhojen työntekijäin eläk-
35295: kainen eläkevelvollisuus tilalta raukeaa sen              keitä varten 100 miljoonan markan
35296: vuoksi, että tila otetaan kokonaan Siirto-                miiärärahan.
35297:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
35298: 
35299:                    Kalle .Jokinen                              Paavo Karjalainen.
35300:                    Walter Kuusela.                             Heikki Simonen.
35301:                                                                                          801
35302: IV,o9.- Rah. a.I. N:o 26.
35303: 
35304: 
35305: 
35306: 
35307:                                J. Wirtanen y.m.: llfäät·äroltan osoiAtamisesta liikkuvan po-
35308:                                   liisin supistamis~ ailunåU'Van ylimenokauden palk-
35309:                                   kcvusmenoihin.
35310: 
35311: 
35312:                                    E d u s k u n n a 11 e.
35313: 
35314:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuo-    pahtuva eroaminen poliisipalveluksesta on
35315: den 1948 tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan       nykyisin niin runsasta, että voidaan pitää
35316: liikkuvan poliisin määrävahvuutta huo-          varmana nyt kyseessäolevien miesten jo ai-
35317: mattavasti supistettavaksi. Joskin kulunei-     van tulevan vuoden alkukuukausien aikana
35318: den vuosien aikana melkoisesti laajentu-        pääsevän eroamisten kautta avoimiksi tul-
35319: neen poliisireservin supistaminen nyt, siir-    leisiin toimiin. Jos sitävastoin hallituksen
35320: ryttäessä rauhanomaisiin oloihin ja yleisen     esittämällä tavalla supistus pannaan toi-
35321: järjestyksen jatkuvasti parantuessa, on         meen yhtäkkisesti, joudutaan uusien polii-
35322: täysin paikallaan, lienee kuitenkin tämä        simiesten koulutus panemaan alulle heti
35323: supistaminen tapahtunut liian nopeasti,         vuoden vaihteessa. Tämän ylimääräisen
35324: sillä jos hallituksen esitys sellaisenaan tu-   henkilöstön palveluksessa pysyttämisellä
35325: lee hyväksytyksi tietää se sitä, että ainakin   saavutettaisiin siten ehkä melkoisiakin sääs-
35326: noin 250 täysin koulutettua poliisimiestä       töjä koulutuskustannuksissa.
35327:  joudutaan vuoden vaihteessa vapauttamaan          Edelläsanotun johdosta esitämme,
35328: .palveluksesta.
35329:    Valtion edun kannalta olisi kuitenkin                   että Eduskunta ottaisi Vtwden
35330:  tärkeää, että sen palveluksessa pysytetään             1948 tulo- ja menoarvion 7 Pl:n
35331:  koulutettua ja pitkähkön kokemuksen saa-               kohdalle lisäyksenä 7.5 miljoonan
35332:  vuttanutta poliisimiehistöä, koska uusien              markan suuruisen määrärahan käy-
35333:  poliisimiesten kouluttaminen tulee vastai-             tettäväksi liikkuvan poliisin supis-
35334:  suudessa aiheuttamaan valtiolle melkoisen              tamisesta aiheutuvan ylimenokauden
35335:  suuria kustannuksia. Säännöllistä tietä ta-            palkkausmenoihin.
35336:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
35337: 
35338:          Johannes Wirtanen.         J. Pyöräli.                  Jere Juutfla.inen,
35339: 802
35340: 
35341: IV,too. -   Rah. al. N:o lJ:I.
35342: 
35343: 
35344: 
35345: 
35346:                                  Pula y. m.: MOO.rärahatt, osoittami3esta Typpi Oy :n ruake-
35347:                                     pääoma;n korottami.ata. vatrten.
35348: 
35349: 
35350:                                      Eduskunnalle.
35351: 
35352:     M:aalum:une olisi rakennettava noin 15            Loonoitll$kokeet 0110itta.vat, etltil typpiki-
35353:  mitljoonaD ki!lon tuotaintotehon omaava a:m·     lolla tuotetaan keskintäärin 17 rehuykaik-
35354: :moniakki- ja. ammoniu:msulfaattitehdas.          köä. Professori Pauli Tuorila on laskenut,
35355:  Sähköenergian kulutua on siinä paljon pie·       että käyttämällä vuosittain väkilannoitteita
35356:  nempi ja ra:kennuskUSJtannukse't noin puolta     ja kalkkia 3.2 miljaardin m:a1'kan arvosta,
35357:  halvemmat kuin salpieOO.rityppeä valmista-       voidaan maataloustuotantoa kohottaa ensim-
35358:  vassa tehtaassa. Osittain tästä. johtuen atn-    mäisenä satovuotena normaalisten aääauh-
35359:  moniUilUiulfaatti on iyppiltannoitteista ho.l·   lte'iden vallitessa 906 miljooooHa rehuyk&i.
35360:  viDJta. Sen hinta on noin 70 % kalkkisa:l·       köllä.. Kun rehuyksikön hinnaksi on lu-
35361:  pi~tarissa olevtan typen hinnasta, millä sei-    ketta.va ainakin 10 markkaa, on ~isäsadon
35362:  kailila on erityinen merkitys maataloustuo-      :a:rvo n. 10 miljaardia markkaa. Tällaisen
35363:  tantoa ja sen kannattava!Buu'tia kohotet~        tuotannon lisäyksen aikaansaaminen ei edel-
35364:  taessa. Tanskassa käytettiin v. 1937 noin        lytä, niinkuin teollisuudessa, suum.nattoman
35365:  3 % kertaa enemmän typpeä peltohehtaaria         kaUiiden tehdasrakennusten rakentamista,
35366:  kohden kuin Su:omessa ja oli sii'tä noin         koska tuotannon lisäys tapahtuu nykyään
35367:  80 % ammoniumsulfaattia.                         oleviUa pe'llloilla, rakennuksilla, maanvilje-
35368:     Mikä valtava merkitys typpitehtaan ra-        lyekalUBtolla, karje.lla ja työvoimalla. T,_.
35369:  kellltami86lla on typpilannoi1Jteiden käytön     loudellisemi ahtaan:a aikana on juuri ryh.
35370:  lisä.iintymiseHe, käy selville Norjassa ta-      dyttävä kaikkiiln toi:menpiteisiiDJ maatalloua.
35371:  pahtun~ta kehityksestä. Norjaan perus-           tuotaooon nopeaksi kohabtamiseksi. Vain
35372:  tettiin typpitehdas v. 1905. V. 1907 oli         maaW.oustuotantoa nopeaati lisäämällä on
35373:  typen käyttö sieHä vain 238 tonnia, v. 1917      meillä mahdollisuutta kohottaa elintasoam·
35374:  2,924 tonnia, v. 1937 9,000 tonnia, mUJtia       me, saada kohtuullisella hinnalla kotimaisia
35375:  v. 1943 21,458 tonnia. Suomessa käytettiin       elintarvikkeita ja siltä osalta vaikuttaa
35376:  v. 1913 typpeä vain 540 tonnia ja v. 1937        mflation pysähtymiseen.
35377:  n. 9.900 tonnia. Ede:Uä. esitetyistä ~uvuiS'ta       TypptlalliiJOi.tteiden nykyinen tuontioh-
35378:  havaitaan mitenkä nopeasti typpi!lannoittei-      jelma käsittää 20 miljoonaa kiloa typpeä.
35379:  den käytrt:ö on Norjassa lisääntynyt oman        Kansaill!Väliset vientirajoitukset eivä;t ole
35380:  typpitehtaan rakentamisen jälkeen. Saman-        sallineet meidän tuoda puoltakaan ostota-
35381: .aikaisesti on vastaavasti lisääntynyt mui-        voitteestamme. Ei ole varmuutta kuinka
35382:  denkin väkilannoitteiden käyttö. Se selittää     kauan nämä rajoitukset ovat voimassa.
35383:  minkä takia Norjan peltojen hehtaarisadot         Siksi olisi maahamme rakennettava mah-
35384:  ovat Tanskan jälkeen suurimmalt pohjois-         doLlisimman nopeasti typpitehdas. Sen ra-
35385:  maissa. Maataloustuotanto pystyy tyydyt-         kennuskustannukset eivät ilmeisesti nouse
35386:  tämään normaalivuosina, vähäistä leipävil-       k.ailoon k.a.ikkia!Ml niin suuriksi kllin yhden
35387:  ja.n tuorut~a !lukuunottamatta, elintarvikkei-   vuoden tuontitavoitteen mukaisen typphlan-
35388:  den tarpeen. Norjassa asuu 3 miljoonaa           noitemäärän ostohinta. Sen vuoksi typpi-
35389:  henkilöä ja maan peitoaia on vain kolmas-        tehtaan rakentaminen on paljon edullisem-
35390:  osa Suomen peltoalasta. Typpi on Norjalle         paa kuin muiden tuotarutolailtosten rakenta-
35391:  tärkeä vientitaV'ara. Noin 60 miljoonan          minen.
35392:  typpikilon vienti antaa vuosittain Suomen            Ammoniakkitehdas on suunniteltu raken-
35393:  rahaksi lasketturua 2.5 miljaardia markkaa.      nettavaksi kolmen vuoden aikana. Ensi
35394:                                    IV,10.0. -Pusa y. m.                               808
35395: vuoden aikana Olli tarkoitus hankkia tehdas-    vuoden talousarvioon QU oWttava riittävän
35396: alue ja tehdasrakennusten sekä koneiden         suuri määräraha typpitehtaan osakepää-
35397: [opulliset piirustukset. v,a:rsinaiset raken-   oman korottamista va11ten, että ammon1ak-
35398: nustyöt voinevat alkaa vasta aikaisintaan       ikitehtaan rakentaminen voidaan mahdolli-
35399: sybyllä 1948 ja selli vuoksi varsinaiset pe-    simman nopeasti aloi!ttaa.
35400: rustamiskustarrmukset ooin 700 miljoonaa           Kaikkeen edellä esitettyyu viitaten eh-
35401: markkaa jakaantuvat vuosme 1949 ja 1950,        dotamme,
35402: eivätkä muodosta mitään ylivoimaisen
35403: suurta rasitusta va[tion talousarvioon. Ra-             että Eduskunta ottaisi v. 1948 ta-
35404: kennustöiden rahoittamiseen voidaan sitä-             lousarvioon 70 miljoonan markan
35405: paitsi ehkä saada :kotimaisia ja ulkolaisia           määrärahan Typpi Oy :n osakepää-
35406: lainoja, riippuen rahamarkkinatilanteesta.            oman korottamista varten.
35407: Kaikki syyt pul1uvat sen puolesta, että ensi
35408:    He'lsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
35409: 
35410:                  JJ. Pua.                                 A. K. Puaivoori.
35411: 804
35412: 
35413: IV,101. -   Bah. al. N:o 28.
35414: 
35415: 
35416: 
35417: 
35418:                                Laine y. m.: Määriir~ osoittamisesta Jokioisten R®tatie
35419:                                   Oy :n osakkeiden ostamiseksi vaJ;tioUe.
35420: 
35421: 
35422:                                     E d u s kun n a 11 e.
35423: 
35424:   Viittaamme vielä käsittelemättä olevan        koko osakemäärän hankkiminen valtiolle,
35425: toivomusaloitteen N :o 75 helmikuun 11 päi-     ehdotamme,
35426: vältä 1947 perusteluihin, joista käy selville
35427: Jokioisten Rautatie Oy:n omistussuhteet,                että Edusktunta ottaisi V'IWden 1948
35428: valtion osuuden ollessa n. %. KJUn sekä               tulo- ja menoarvioon Jokioisten
35429: valtion liiketoiminnan harjoittamisen että            R®tatie Oy :n osakkeiden ostamista
35430: rautatien vaikutuspiiriin kuuluvien asuk-             varten 10,000,000 markan määrä-
35431: kaiden etujen mukaista olisi sanotun yhtiön           rahan.
35432:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
35433: 
35434:                  Lauri Laine.                               Eino Raunio.
35435:                  Johannes Virolainen.                       Felix Seppälä.
35436:                  Martti 0. Kölli.                           Eino Kujanpää.
35437:                                     Jalma.ri Kulmala.
35438: IV,1o2. -   Rah. al. lf:o 29.
35439: 
35440: 
35441: 
35442: 
35443:                                 i. XvJah:iJt.en J, m.: K~~tun. m.iii.t"Mchan oltlittam~eala
35444:                                    Qtqa~ ~ril!/ks61f. fu.tkia~n jatl&amiata Ja
35445:                                     kf.Jiv~f()imint~ ry~1Miti >V&f'ten.
35446: 
35447: 
35448: 
35449:                                      :M d u s k u n n a H e.
35450: 
35451:     Edqskmn:ta.n lUYÖJW~ttyä vuoden 1945             ltlJ.ll löy~ös sijaft~~e v&ltioenew.m.istöWm
35452: kolmannessa lisämenoarviossa 25,000,000           Suomen ~Imi. :O&~flYhtii».l QIJ»stami~
35453: markan suuruisen siirtomij.äriirllhau. Vwli-      valtausalueilla, on edelliinuJ,inittl.lhiA ·kwr
35454: joen pitäjässä sijAitsevan Ot~mmäen :rallta-      ta~u].{siin, &isä,Uyt~tty lll.YÖS 2-0.QOO,QOO
35455: lflalmHöydP.ksen tutkimista ~1:\ hyy~il~ii;vt­    marka.:q s@rlJ.inen, erä a.sianomai&ten val-
35456: töä Vf!.l'ten, asetti valtioneuvollto n~uvQtte­   tauskirjojen ja, yhtiön Qtanlll-i"lllä qleva.n
35457: lukunnan kiireellisesti selvitt&m!iäu, tämän      omaisuuden lumiatam.itseksi sanotulta yh-
35458: malmilöydöksen l>:äyttöm~hdollis\lll~ia. Sit-     tiöltä. Yritys olisi toteutettava valtlo-
35459: temmin myönsi edliskunta t~rkoitlJ.Stl! var-      enell@.jstöisen osa,]+eylltiöq puitteissa, jQQka
35460: ten kuluvan vuoden menoarvioss& lisiioktli        rah~sl.!o Sll9ritettavaksi osl).kepiiäm:ntJ~bi tu-
35461: 25,006;000 markkaa. Neuvottelukunta on            lisi 15(),()00,000 mk, :minkä lisi.ibi valtio
35462: saattanut tutkimustyönsä e11simmäisen osan        panisi yhtioi>q Otanrnä~n llfluvottelqkuuna.n
35463: valmiilq!i ja on asiasta antamassaan mietin-      Uihli,n ·mel!IJ,essä hankkhnan oroaisllwn
35464: nö&Sä ilwoittanlJt, että Ot~tnmäen rauta-         s~~malla vastaa::an rnäär~~ OSI).kkeita lh-
35465: malmin hyväksikäyttöön Perustuv~ kaivos-          tlossä. Lopplfera perl!-stanusklfstanuubista
35466: toiminta void~an ilman oleellista tappion         järjestettftisiip. · yhtiölle v&ltiGU laintma,
35467: vaaraa aloittaa, vaikka se aluksi ·toteutet-      jolle kustaqn,lJksia laskett&e~>sa O.n h~
35468: taisiinkin ainoastaan rikastusvaiheeseen ja       mioitu 4 % korko. Otanmäen kaiv{)syrity&tä
35469: myyntituotteena otettaisiin huomioon vain         suunniteltaessa on lisäksi otettava huo-
35470: rautarikaste kotimaahan myytynä. Neuvot-          mioQn, ~tÄ f;innen •kuin kaivpbella. voidaan
35471: telukunnan laatiman toteuttamissuunnitel-         ryhtyä varsinaiseen tuotannolliseen toimin-
35472: man mukaan olisi toistais~i rajoituttava          taan, on se yhdistettävii rautatiellä maan
35473: 250,000 malmitonnin vu~ilouhintaan ja             rataverkostom1. Tätä varten onkin täys-
35474: malmi olisi rikastettav~ Ot~Hlxuäellä, jolloin    koneellisesti tutkittu 27.3 km pitkä rata-
35475: on arvioitu saatl:\vau myytäväksi 87,000          suunta Otann!iiki-Murtomäld.
35476: tonnia magnetiitti" (r~utaok.sidi) rikas-            Kun tutki~ustulosten perusteella Otan-
35477: tetta, joka tulisi sisäliälft.äii~ 11oin 67.o %   mäen malmia on pidettävä huomattavim-
35478: rautaa, 2.6 % tit~n1in. ja 0.5 % vanadiinia       pana Suomen ~ykyisin tunnetuista rauta-
35479: sekä 35,000 tonnia ilmeniHti~ (titanirauta-       malmiesiintymistä ja. s1,10ritetut kustannus-
35480: oksidia) rikastetta. joka tulisi sisältämään      laskelmat, sillä tar·kklfudella, joka voidaan
35481: vähintään 46% tita.Jlioksidia. 'J.'iimän suun-    kaivosyrity~ist~ niiden tutkimusvaiheessa
35482: nitelman toteuttaminen va.atilili neuvottelu-     yleensä saaQ.~1 OIIOittavll,t, että tämä kaivos-
35483: kunnan tekemän laskelman mu}man, otta-            toiminta tod~\"öisesti muodostuisi talou-
35484: malla huomioon vuoden 1946 lopussa val-           dellisesti ·kilpallukykyiseksi, olisi mieles-
35485: linneen hintatason, seuraavat perustamis-         tämme Otanmäen löydöksen, jonka tutki-
35486: kustannukset, jaettuna kolmen vuoden              miseen on jo uhrattu huomattavasti aikaa
35487: osalle:                                           ja varoja, hyväksikäyttöön nyt mahdolli-
35488:                                                   simman pian ryhdyttävä. Hallitus ei kui-
35489: ensimmäinen vuosi, arviolta 299,600,000:-         tenkaan ole katsonut mahdolliseksi vuoden
35490: toinen        ,      ,      167,000,000: -        1948 talousarvioon varata määrärahaa
35491: kolmas        ,      ,       86,300,000:-         Otanmäen kaivosyrityksen toteuttamista
35492:                  Yhteensä 552,900,000:-           varten, vaan jäisi löydös sitä varten ehdo- ·
35493: 806                            IV,1-o.2. -   Otaamäen kaivos.
35494: 
35495: tetun määrärahan puitteissa edelleen lä-        Juoksevat menot 1. 1.--31.
35496: hinnä tutkimusvaiheeseen.                         12. 48 2,000,000: -/kk . . 24,000,000: -
35497:    Jotta valtion suuresta pääomatarpeesta       Asuntoja työläisille ja vir-
35498: huolimatta, kuitenkin voitaisiin viipymättä       kailijoille . . . . . . . . . . . . . . 25,000,000: -
35499: ryhtyä löydöksen hyväksikäyttöön, olisi         Osa     korjauspajarakennuk-
35500: kaivosyrityksen aloittaminen suunniteltava        sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,000,000: -
35501: suppeammissa       puitteissa,   myöntämällä    Varastohankinnat . . . . . . . . . 6,000,000: ---
35502: tarkoitukseen     talousarviossa   ehdotetun    Suomen Malmille osa lunas-
35503: 35,000,000 markan lisäksi 50,000,000 mark-        tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . 5,000,000: --
35504: kaa, sekä perustettava yrityksen toteutta-      Konehankinnat . . . . . . . . . . . 13,000,000: --
35505: mista varten valtioenemmistöinen osakeyh-       Osakepääomasta suoritettava
35506: tiö, jonka osakepääoman rahassa suoritet-         leimavero ja arvaamatto-
35507: tavan ensimmäisen osan maksamiseen käy-           mat menot . . . . . . . . . . . . 5,000,000: -
35508: tettäisiin, paitsi nyt mainittua lisämäärä-
35509: rahaa, talousarvioon ehdotetusta määrära-                                  Yhteensä 84,000,000: -
35510: hasta 34,000,000 markkaa eli yhteensä
35511: 84,000,000 markkaa.                                Kaivosyritykselle välttämättömän rauta-
35512:    Otanmäen neuvottelukunnan keskeneräis-       tien rakennustöiden aloittaminen voidaan,
35513: ten jatkotutkimusten ja -suunnitelmien          ryhdyttäessä kaivosyritykseen edellämaini-
35514: kustantamista varten jäisi momentilla ole-      tussa suppeammassa muodossa, siirtää vuo-
35515: via varoja käytettäväksi vielä 1,000,000        den 1949 alkuun.
35516: markkaa.                                           Edelläesitetyn perusteella ja viitaten
35517:    Tällä määrärahalla voitaisiin ensi vuonna    Otanmäen neuvottelukunnan asiasta anta-
35518: kaivoksen alullepanemiseksi välttämättö-        maan mietintöön, ehdotamme :kunnioittaen,
35519: mät mutta aikaa vievät, varsinaisen kai-
35520: voksen avaamistyöt suorittaa tehokkaasti ja                että Eduskunta korottaisi vuoden
35521: suunnitelmallisesti sekä rakentaa ehdotto-               1948 tulo- ja menoarvioesityksen 19
35522: man tarpeelliset asuin- y. m. rakennukset                Pl. I: 26 momentin määrärahaa
35523: ja tilata ensikädessä tarvittavat koneet.                50,000,000 markalla Otanmäen kai-
35524: Kaivosyrityksen alullepano tapahtuisi täl-               vosyrityksen tutkimusten jatkamista
35525: löin vuoden 1948 aikana seuraavan arvio-                 ja kaivostoimintaan ryhtymistä var-
35526: laskelman puitteissa:                                    ten.
35527:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
35528: 
35529:                 Eetu Ka.rja.la.inen.                          S. Salo.
35530:                 Kusti Eskola.                                 J. Pyörälä.
35531:                 Matti Lepistö.                                Wwlter Kuusela.
35532:                 Eino Palovesi.                                Heikki Simonen.
35533:                 Ma.tti Merllä.inen.                           Jussi Ra.a.tikajnen,
35534:                 Yrjö Hautala.                                 0. Muikku.
35535:                 Erkki Koivisto.                               Uuno Raatikainen.
35536:                 Arvi Ahma.vaa.ra.                             Toi!Vo Ikonen.
35537:                 Lauri .Tårvi .                                Jere Juuti'a.inen.
35538:                 A. T. Ma.J.mivaa.ra.                          Varma K. Turunen.
35539:                 Eem.U Pääkkönen.                              Jussi Lappi-Seppälä.
35540:                 Ma.rkus Niskala.                              H. S. Pesonen.
35541:                 Urho Kulova.a.nt.                             L. 0. Hirvensalo.
35542:                                                                                          807
35543: 
35544: lV11oa. -   Rah. aJ. N:o 30.
35545: 
35546: 
35547: 
35548: 
35549:                                P. Tervo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäen rauta..
35550:                                   malmilöydökseen perustttrvan kaivostQiminnan kälyntiin-
35551:                                   panoa varten;.
35552: 
35553: 
35554:                                     E d u s k u n n a ll e.
35555: 
35556:    Otanmäen rautamalmiesiintymän löytä-          se jo viime vuoden lopulla tullut siihen
35557: misestä tulee ensi kesänä kuluneeksi jo         tulokseen, että aikaisemmat tiedot Otan-
35558: 10 vuotta. Tänä aikana on malmiesiinty-         mäen rautamalmin laadusta ja määrästä
35559: män laatua ja käyttökelpoisuutta valtion        ovat paikkansapitäviä. Niiden lisätutki-
35560: toimesta varsin perusteellisesti tutkittu.      musten perusteella, joita sekä koti- että
35561: Aluksi hoiti näitä tutkimuksia valtion omis-    ulkomaisten asiantuntijain avulla on suori-
35562: tama Suomen Malmi Oy., jonka toimitus-          tettu, on neuvottelukunta tullut myös sii-
35563: johtaja keväällä 1941 erotettiin toimestaan     hen tulokseen, että Otanmäen rautamalmin
35564: sen vuoksi, että hän oli asettunut malmi-       hyväksikäyttöön perustuva kaivostoiminta,
35565: esiintymän hyväksikäyttöön nähden myön-         aluksi toteutettuna ainoastaan rikasteulen
35566: teiselle kannalle. Hänen toimestaan jätet-      tuotantoon saakka, jo voitaisiin ilman suu-
35567: tiin kuitenkin tammikuussa 1942 valtio-         rempaa tappion vaaraa aloittaa, vaikka
35568: neuvostolle ensimmäinen esitys Otanmäen         myyntituotteena otettaisiin huomioon vain
35569: malmiesiintymän hyväksikäyttämisestä. Tä-       rautari'kaste. Otanmäen rautamalmisaa sivu-
35570: män jälkeen asetettiin kysymystä tutki-         tuotteena esiintyvälle titaanille on todettu
35571: maan asiantuntijoista kokoonpantu toimi-        olevan mahdollisuuksia saada menekkiä,
35572: kunta, joka helmikuussa 1943 antamassaan        mikä huomattavasti varmistaa yrityksen
35573: lausunnossa yksimielisesti ehdotti, että kii-   kannattavaisuusmahdollisuuksia. Näillä pe-
35574: reimmiten ryhdyttäisiin hyvä:ksikäyttämään      rusteilla neuvottelukun-ta on tullut siihen
35575: Otanmäen malmilöydöstä. Hankkeen vas-           tulokseen, että olisi viipymättä ryhdyttävä
35576: tustajat saivat k;uitenkin toimenpiteisiin      toimenpiteisiin Otanmäen malmiesiintymään
35577: ryhtymisen jälleen estetyksi, vaiklleivät-      perustuvan kaivostoiminnan alullepanemi-
35578: kään asiaa kokonaan kaadetuksi. Toimi-          seksi ja nykyisestä erittäin suuresta pää-
35579: kunta velvoitettiin tarkistamaan johtopää-      oman tarpeesta huolimatta koetettava saada
35580: töksiään malmin laadusta ja sen määrästä.       tarvittavat varat tämän yrityksen perusta-
35581: Maaliskuussa 1944 toimikunta jätti valtio-      miseksi.
35582: neuvostolle toisen lausuntonsa, jossa se jäl-      Yrityksen vastustajat, jotka on haettav~
35583: leen päätyi myönteiseen tulokseen todeten,      niistä piireistä, jotka periaatteessa vastus-
35584: että arviot malmin määrästä ja laaduSta         tavat kaikkea valtion yrittäjätoimintaa,
35585: pitävät paikkansa ja että muissa maissa         ovat tähän asti onnistuneet estämään Otan-
35586: jalostetaan randaksi köyhempiäkin rauta-        mäen rautamalmiesiintymän hyvä:ksikäytön,
35587: malmeja.                                        siten aiheuttaen kansantaloudellemme huo-
35588:    Tämä kolmaskaan esitys ei johtanut muu-      mattavia vahinkoja. Näyttää siltä, ~ttii
35589: hun tulokseen kuin, että asiaa katsottiin       Otanmäen malmiesiintymän käyttö jää ikui-
35590: välttämättömäksi tutkia edelleen. Tutki-        selle tutkimusasteelle, sillä valtioneuvosto
35591: muksia suorittamaan asetettiin tammikuussa      esittää jälleen tarkoitusta varten vain tut-
35592: 1946 uusi asiantuntijaelin n. k. Otanmäen       kimusmäärärahan, tällä kertaa 35 milj.
35593: neuvottelukunta, jolle tutkimusten toimitta-    markkaa. Tähänastiset tutkimukset ovat
35594: mista varten on kahdesti myönnetty 25 milj.     kuitenkin osoittaneet malmiesiintymän käyt-
35595: mal"kan suuruinen määräraha.                    tökelpoisuuden niin Selvästi, että lisätutki-
35596:    Niiden lisätutkimusten perusteella, joita    mukset eivät enää ole välttämättömiä aina-
35597: tämä neuvottelukunta on toimittanut, on         kaan siinä mielessä, että ne viivästyttävät
35598:                                  IV,l03. -    Otanmä0n kaivos.
35599: 
35600: malmiesiintymän hyväksikäyttöä. Siihen                        että E41f#'ijtl#" tUM tJUDd~ .t~
35601: olisi vihdoi:nJkin, 'kymmenentenä vuonna                    tulo- ja menoarvioon 100 miljoona"'
35602: esiintymän löytämisestä tositeolla ryhdyt-                  markan määrärahan Otanmäen rau-
35603: tävä.                                                       tamalmilöydökseen perustuvan kai-
35604:    Kaiken edellä esitetyn perusteella rohke-                vostoiminnan käyntiinpanoa varten. ..
35605: nemme kunnioittaen ehdottaa,
35606:                                                       ., .
35607:     _ReJsill~sS?. l<:lka\nlu~ 6 vij,iv~1l~. 1947.      ·,
35608: 
35609: 
35610:         Penna Tervo.                   Juho Pyy.                      Valto Käkelä.
35611: 
35612: 
35613: 
35614: 
35615:                                                       ._1
35616: JY:tf 1'14 -.: Pin. mot. N: o 31.
35617:              1
35618:  '.   '•'"
35619: 
35620: 
35621: 
35622: 
35623:                                         ~"t: i!'n;yående aii1Visamde cw eJ;t anslag fiir en förc-
35624:                                             tagsriiknit!J(J.
35625: 
35626: 
35627:                                              Tili R'iksdagen.
35628: 
35629:     Orn man oolrf8i kan ~ .tilka ll.~mtb~~g                    'Så [@,nge deonna ~ u*a. i var 'ek~iska
35630: 'OlD. ·tif~t o6.h 'ftrten 111.v- ~m nätm~­                     'Stat:istik bestär. Denna upp'fatttt'ing få'i'
35631: ~tmka ih~J), ri:der ~~ta f\tltttäwdig                          ~ä sitt ·stöd av fflm uppmärks~. 80im
35632: 6ii9fim ~rotn, ~tt >de o:ffM~ga myl'l~                          fl'äg.an biliV!it if.()remäl lför vid -de i'nrel"n<'tr-
35633: ~a i hå~ ·avs~ mfs~ ö~~ ooh diska statistiikoerm~1a. I &. ~ga 'i'IM·
35634: Mk ~• prod'ulktjonen ootn föt'dein~ -d:iSka lanoderna planeras efter jältnf"6rclseviS
35635: a»' ' n:tttighe~Ma. ·Sta~ Iran doclt 'iflte frort tidsrnterv:an rE*lan :f.örnyade fö:retags-
35636: md.Hva en råtiooeR elronöm181t ~'i:tik mM rä:kiningar, medan vi ti1ls vidare inte ge-
35637: t'ni:tldt"e de ltilltgängliga u~gifW!rn.a i~r noo\rort vår första.
35638: den elronomiska verlkli~:a arofyltiga. ocll     lf'örrllto:tn av -sldil som DVan anförts ikan
35639: f•r•. ~rre ä;r :dook det statimiska frägan o0kså 4ärlör betmkt·as som !brå!i!l-
35640: ~l'iale't              hos oos gen:eTande   b~iilti~t.         skande, ~att den aänge uppskju:tna ooh <1tlind~
35641: .. maner på en föret3:gsrä1kning ha, Hmge                      gängiiga f'OlikräJkningen är planerad tili år
35642: 'flU'tt å ·bane. Statis!tiska centrMb~ri'm har                 1950, ooh då den tk:o:m:1ner att ta det mes41å.
35643: f!.kitftiMiga gå!Jilger t~it initiathr i den~                  av den utbildade 1a,rbetskraften och de'a
35644: rittfil~, och 'E!ko'n.o:tniska rådel ttttr iWs                 statisti#ka utredningsikapaeiteten i auspråik,
35645: ~Jriansministeriet ihetn\Sti~lt <ml ~                för       :ä:t dm att befara, ·att ett uppskov ~11
35646: äbdMnå1e.t i nista års ~- 1\lfed ~ 'SA-                        ~e 'att illlnebära ett jämförelsevis 'l!ng't
35647: dan urndersÖiknirng slmHe en. a:v de ·all\TB.Ni:               1:1~kov.
35648: g&~ie 'bristerna i vår ekon<J!!'nigka stMiStik                     Ftän Statisti.stka centralbyrån har medde-
35649: ~~-     ~yndighewrn:as ~'\r',göf!8nden ber&-                    l«ts, att en detaljerad ooh ihållbar katlacyt
35650: Mle ~~l, hwrrtwrket ·och. '•å~­                                 6\"M' !kootn:adlmla ffuo on :företagsräkning
35651: tri.n b:r~a tiH vid'rare ~ sväVIJllt1de ·;m~­                  svärli;gen ikan prest.eras,. då ett så:dan t ai'-
35652: ~en. · E>n grundr&rnwtttriilfi~ fllJr ~                        ·ooie hos oss är helt oprövart. Under våren.
35653: rationeHt T6g1ementerings~l'l tmk~, 'Bå                         uppgjordes €<11 'kaikyl, soon slutade på .28
35654: l~'ge de uppgifter en fö~rälmiitg ·föt                         rmilj. m:ark. Seda;n dess l}wr inflatiönel11 1i.
35655: d~lls 1'idlkolm.mande 1ka:n Mtälla tiU · !f<Jtf'öc              viSs man ihöjt ikostnaderna, varf&- d~ima
35656: gaitide saiknas. ~llförliltiligare statlmik är                 sttruma nu i varje händelse måst.e oo'trakt.as
35657: ~~to:m av nöd-en f<tr 'SådatR8. om~~                           'SOin ett absolut mi'nim:ibelopp.
35658: SiWn indu8trin, trafikv~det, ~~-! ()ch                             Me<l ·hänvisning tHl det ovanståettde får
35659: rfflt!a.urangrörelsen m. fl; Men inte ~                        underteclmad vö.rdsaint röreslå,
35660: för dessa syftemål vore en företagsräkning
35661: an~en. Nationailii~rikningern kan                                         at Riksdagen i        statsförs~!Aget    f.ör
35662: ~ ffllfl.stän!Clig ~ tifiödittig ~ast pä                               ar 1948 mtitte wpptaga t(jiff ;ans'tag,
35663: ~ a:v,ile så fra~ra~~fterrna.                                          stort 20,000;000 mtt)'k, för cen ~~
35664: ~ iverdrift kin iinan ~1' hi:..da, att                                 tagsräkning, ge.norttför/l avSt<ttisti!IJM
35665: en planmässig eko:n'(i)mi:~ ~lk i:l!- "'Onöjlig,                        oentMlbyran.
35666:                  Helsingfors den 7 oktober 1947.
35667: 
35668:                                                                                     Nils Meinander.
35669: 810
35670: 
35671: IV,1o4. -   Rah. al. N :o 31.                                                         Suomennos.
35672: 
35673: 
35674: 
35675: 
35676:                                 Meinander: Määräroltalll osoittamisesta liikf/yt'ityslaskentaa
35677:                                     varten.
35678: 
35679: 
35680:                                       Eduskunnalle.
35681: 
35682:     Joskiin void&an olla eri mieltä valtion        nitelmallinen. talouspolitiiklka on mahdo-
35683: elinkeinopoliittisten valvontatoimenpiteiden       ;t;onta niin kauan ilruin tännä aukko on jäl-
35684: ~aajuudesta ja laadusta, ollaan nyttemmin          jellä. taloudell~a tilastossamme. Tämä
35685: täysi!Il Y'ksimielisiä siitä, että julkisten vi-   !käsitys saa tukea myös siitä huomiosta,
35686: ranomaisten jossakin suhteessa täytyy val-         jonka kohteeksi kysymys on joutunut pph-
35687: voa ja ohjata hyödykkeiden niin hyvin tuo-         joismaisissa tilastontutkijain ikokouksjssa.
35688: tantoa !kuin jakclualkin. Valtio ei kuiten-        Muissa pohjoismaissa suunnitellaan verrat-
35689: !lman voi iharjoittaa järkiperäistä talous-        tain lyhyen väliajan jälkeen jo uusia liike-
35690: politiikkaa, elleivät saatavissa olevat tiedot     yrityslaskentoja, kun meillä toistaiseksi ei
35691: taloudellisesta todellisuudesta ole riittäviä      ole suoritettu ensimmäistäkään.
35692: ja tuoreita. THastollinoo aineisto meillä on           Paitsi edellä esitetyistä syistä voidaan
35693: lkuitemkin hävettävä111 puutteellinen.             kysymystä pitää kiireellisenä myös sen t8r
35694:     Liikeyrityslaskentaa !koskevat suunnitel-      ikia, että ikaua11 lykkäyty.nyt ja välttämä-
35695: mat ovat kauan olleet vireillä. Tilastolli-        tön väestönlaskenta on suunniteltu vuo-
35696: nen päätoimisto on useita kertoja teh-              deksi 1950, ja koska se tulee vaatimaan
35697: nyt sitä koSkevan aloitteen, ja talousneu-         suurimman osan !koulutetusta työvoimasta
35698: vosto on esittänyt valtiovarainministeriölle       ja tilastollisesta suorituskyvystä, on pelät-
35699: toivomu!ksen määrärahan ottamisesta tar-            tävissä, että lyddriiys nyt tulisi muodostu-
35700: koitUkseen ensi vuoden tuilo- ja menoarvio-        maan verrattain pitkäksi.
35701: esity:ksessä. Sellaisen tutkimuksen avulla             Tilastollinen päätoimisto on ilmoitta-
35702: saataisiin !korjatuksi eräs taloudellisen          nut, että yksityiskohtaista ja paikkansapi-
35703: tilastomme va~kavimmista puutteista. Kaup-         tävää iaskelmaa liikeyrityslaskennan kus-
35704: paa, käsi- ja pienteollisuutta ikoskevat vi-       tannuksista on vaikeata esittää, koska sel-
35705: ranomaisten ratkaisut rakentuvat toistai-          laisesta työstä meillä ei ole mitään koke-
35706: seksi epämääräisille olettamuksille. Eräs          mubia. Keväällä mdittiin laskelma, jolka
35707: järtkiperäisen säännöstelytoimim.nan perus-        päätyi 20 miljoonaan mavklkaan. Sittem-
35708: edellytyksistä puuttuu niin ik:auan kuin           min inflaaJtio on jossaikin määrin nostanut
35709: niitä tietoja, joita liikeyrityslaskenta nii-      kust,annuksia, minkä vuoksi tätä summaa
35710: den osalta voi antaa käytettävä<ksi, ei ole        on pidettävä ehdottomana minimisummana.
35711: olemassa. Lruotettavampi tilasto on sitä               Yllä olevaan viiltaten. a"!Wkirjoittanut eh-
35712: paitsi väLttämätön sellaisilla aloilla kuin        dottaa !kunnioittaen,
35713: teollisuus, iliikenne, ihotelli- ja ravintola-
35714: liilke ym. Mutta liikeyrityslaskenta ei so-                 että Edusk1mta ottaisi vuodett.
35715: vellu ainoastaan näihin tarkoituksiin. Kan-               1948 t'liUJ- ja menoarvioon 20,000,000
35716: santulon laskeminen voidaan suorittaa täy-                markan määräraikan T~1astollisen
35717: dellisesti ja luotettavasti vain sen avulla               päätoimiston suoritettavaa liikeyri-
35718: saatujen tietojen pohjalla. Liioittelematta               tyslaskentaa t•arten.
35719: saattaa sen vudksi korostaa sitä, että suun-
35720:       Helsingissä lokalkuu:n 7 päivänä 1947.
35721: 
35722:                                                                      Nils Meinander.
35723:                                                                                         811
35724: 
35725: IV,to~>. -   Rah. al. N:o 32.                    IV,t.o5 -   J'in. m.ot. N:o 32.
35726: 
35727: 
35728: 
35729: 
35730: Sergelius y. m.: K&rotetun miiärä.rahan          Sergelius m. fl.: Angåe-nde förhöjt anslag
35731:    osoittamisesta standardisoimistoimintaa.         för sta11.dardiseringsverksatmlteten.
35732:    varten.
35733: 
35734: 
35735:              Ed usk un nalle.                                T ill R i ~ s d a g e n.
35736: 
35737:    Talousarvioesityksessään eduskunnalle on    I sitt budgetförslag tili riksdagen har
35738:                                             regeringen för standardiserings- och ratio-
35739: hallitus standardisoimis- ja rationalisoimis-
35740: työtä varten maassamme vuod'elle 1948 esit- naliseringsarbetet i landet för år 1948 upp-
35741: tänyt myönnettäväksi yhteensä 1,450,000 mk  tagit ett statsbidrag stort 1,450,000 mk.
35742: valtionapua. Suomen Standardisoimisliitto   Finlands Standardiseringsförbund r. f., som
35743: r. y., joka on kaiken maassa suoritettavan  är centralorganisationen för all i landet be-
35744: standardisoimistyön keskusjärjestö, on kui- driven standardisering, har emellertid i en
35745: tenkin laajasti perustellussa anomuksessaan omfattande inlaga anhållit om ett stats-
35746: pyytänyt vuotta 1948 varten valtionapua     bidrag om 3,000,000 mk för år 1948. Sam-
35747: 3,000,000 mk. Samalla on liitto ilmoitta-   tidigt har förbundet meddelat, att närings-
35748: nut, että talouselämän järjestöt ovat lupau-livets organisationer lovat tili standardise-
35749: tuneet asettamaan saman määrän standar-     ringsverksamhetens disposition ställa samma
35750: disoimistoiminnan käytettäväksi kuin valtio.belopp som staten. De så1unda erhållna
35751: Näin saatu summa on se vähimmäismäärä,      medlen representera det minimibelopp, var-
35752: jolla töitä v. 1948 voidaan tyydyttävästi   moo arbetena under år 1948 kunna skötas
35753: hoitaa.                                     tillfredsställande.
35754:     Standardisoiminen on ensisijassa kulut-    Standardiseringen är i främsta rummet
35755: tajien asia, siis koko kansan asia. Kymme-  en konsumenternas sak, således en hela
35756: nien vuosien kokemukset eri maista ovat     folkets sa:k. Erfarenheterna under tiotal år
35757:  osoittaneet sen olevan tehokkaimpia keinojafrån olika Iänder hava utvisat, att standar-
35758:  halvempien ja parempien tuotteiden aikaan- diseringen är ett av d'e effektivaste medlen
35759:  saamiseksi, työolojen parantamiseksi ja työ-
35760:                                             för åstadkommande av billigare och bättre
35761:  palkkojen kohottamiseksi, siis kansan ylei-varor, för förbättrande av arbetsförhållan-
35762:  sen elintason kohottamiseksi. Standardi-   dena och för höjande av arbetslönerna, så-
35763:  soiiDisen avulla saavutettu säästö rahassa,ledes för höjande av folkets allmänna lev-
35764:  työssä ja raa:ka-aineissa on omiaan alenta-nadsstandard. Den genom standardiserin-
35765:  maan tuotantokustannuksia, kohottamaan     gen erhållna besparingen i pengar, arbete
35766:  työtehoa ja vahvistamaan kilpailukykyä,    och materia! är ägnad att sänka produk-
35767:  siis aikaansaamaan erittäin arvokkaita kan-tionskostnaderna, höja arbetseffektiviteten
35768:  santaloudellisia etuja. Yleisesti toteutetun
35769:                                             och stärka konkurrenooaften, således att
35770:  standardisaimisen keskimääräinen vuotui-   åstadkomma synnerligen värdefulla natio-
35771:  nen säästö on arvioitu vähintään 15 %      nalekonomiska fördelar. Den årliga bespa-
35772:  tuotannon arvosta. 1\Ieidän olosuhteissammering en allmänt genomförd standardisering
35773:  merkitsisi tällainen säästö noin 15 miljardia
35774:                                             medför har i medeltal upps'kattats tili minst
35775:  markkaa vuodessa. Tämä säästö tulee ku-    15 % av produktionsvärdet. I våra förhål-
35776:  luttajien hyödy.ksi halvempien ja parem-   landen skulle denna besparing betyda c:a
35777:  pien kulutus- ja elintarvikkeid'en sekä asun-
35778:                                             15 miljarder mark per år. Denna bespa-
35779:  tojen muodossa.                            ring skulle komma konsumenterna tili godo
35780:                                             i form av billigare och bättre förbruks-
35781:                                             artiklar, livsrnedel och bostäder.
35782:    Tämä standardisoimisen valtava talou-        Denna standardiseringens oerhörda ek~
35783:  dellinen merkitys on kaikkialla maailmassa nomiska betydelse har i hela världen väckt
35784: 812                             IV,HJ 5, -     Standal.'disoiminen.
35785: 
35786: herättänyt valtiovallan mielenkiintoa siihtn.       statsmaktens intresse för salren. I återupp-
35787: ,Jälleenra:kennus- ja talousohjelmissa onkin        byggnads- och ekonomis'ka program har
35788: standardisoimisella sentähden hyvin kes-            standardiseringen därför oekså intagit en
35789: keinen asema. Valtiovallan standardisoimi-          myeket cen tral ställning. Den betydelse
35790: selle antamaa arvoa kuvaa parhaiten se              statsmakten i olika Iänder tillmäter stan-
35791: seikka, että valtiovalta kaikissa maissa vä-        dardiseringen, belyses bäst av det faktum
35792: hintään 50 %:lla tukee asianomaisia mMnsa           att den i samtliga Iänder med minst 50 %
35793: järjestöjä.. Stalldardi.aoimi8en yleishyödyl-       1Uiderstöder respektive standardisetingsor-
35794: lisen ja kansantaloudellisen merkityksen            ganisationer. På grund av standardfserin-
35795: johdosta on yleisten varojen käyttöä siihen         gens allmännyttiga och nationalekonomiska
35796: pidetty täysin perusteltuna. Näitä varoja           betydelse har användandet av allmänna
35797: on pidetty valtion parhaimpina sijoituk-            medel tili densamma ansetts fullt motive-
35798: sina taistelussa köyhyyttä .vastaan korkeam-        rad. Dessa ruedel har dessutom ansetts som
35799: man elintason saavuttamiseksi. Tuskin mil-          statens bästa penningplacering i kampen
35800: IIUI.n muulla toimenpiteellä voidaan niin           mot fllttigdotnen, för ernående av en högre
35801: vähillä uhrau1ksilla saada aikaan niin suurta       levnadsstandard. Det finns knappast nå-
35802: hyijtyä. '                                          got medel tned vilket man med så små.
35803:    Jt(Jgka maallanmle on ratkaistavana mitä         uppoffringar kan uppnå så stor nytta.
35804: Vaikeampia taloudellisia kysymyksiä niin               :Enlir v!rt land har att lösa synnerligen
35805: tuotannon kuin kulutuksen alalla, ei stan-          svära ekonomiska ruppgifter i såväl produk-
35806: därdisoimis~n edustamaa tehokasta keinoa            tions- som konsumtionshänseende, får det
35807: ollsi jätettävä; hyvä'ksikäyttämättä. Asian-        effektiva ruedel som representeras av stan-
35808: omaiset ammattipiirit maatalouden (Työ-             dardiseringen icke lämnas outnyttjat. Ifrå-
35809: tehoseura), teollisuuden (Työteholiitto),           ga1tömtnande fackkretsar på resp. lant-
35810: rakennustoiminnan (Suomen Arkkitehti-               brukets (Arbetseffektivitetsföreningen), in-
35811: liitto) y. m. aloilla ovat Iuo:tteet yhteisen       du.strins (Industrins Arbetse:ffektiviserings-
35812: järjestön, Suomen Standai'disoimisliiton,           förbund), byggnadsverksamhetens (Fin-
35813: minkä piirissä kaikki esiintyvät standardi-         lands Årkitektförbund) m. m. områden hava
35814: soimiskysymykset voidaan selvittää. Nämä            skapat en gemensam organisation, Finlands
35815: piirit odottavat nyt valtiovallan siunausta         Standardiseringsförbund, inom vilken samt-
35816: toimintansa talouden varmentamisen muo-             liga förekommande standardiseringsfrågor
35817: dossa.                                              kUtina lösas. Dessa kretsar vänta nu på
35818:                                                     statsmaktens välsignelse för sin verksamhet
35819:                                                     i fol'in av säkerställandet av dess ekonomi.
35820:   :Sdelläesitetyti perusteella esittävät alle-         På grund av det ovansagda få under-
35821: kirjoittaneet irunnioittaen,                        tecknade hovligast framföra,
35822:          että Eduskunta korottaisi tulo- ja                    att Riksdagen måtte höja det stats-
35823:       menoarvioesityksen 13 Pl. XVII: 10                    bidrag som i budgetförslagets 13 llt.
35824:       kohrlaUa vuodelle 1948 standardisoi-                  X1tll: 10 för år· 1948 föreslagits
35825:       mistoimintaa varten ehdotetun val-                    för standardiseringsverksamheten tilli
35826:       tiomtvun 3,000,000 marklman ja ettii                  3,000,000 mk och att detta statsbi-
35827:       tiimli wltio'lwpu annettaisiin madnt-                 drag sloulle. givas åt centralor·ganisa-
35828:       tne standlirdisoimistyön keskusjärjes-                tionen för landets stanih,rdiserinps-
35829:       tölle Suomen Standardisoimisliitolle                  verksamhet, Finlands Standardise-
35830:       r.y.                                                  ringsförbun{ r. f.
35831:   Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.                Helsingfors den 1 oktober 1947.
35832: 
35833:                 Mrut &rgelius.                                  E. :Mii.kitten.
35834:                  if.   o. Sött~jehn.                            J. \flrolaitum.
35835:                                              Sulo Heiniö.
35836:                                                                                          818
35837: 
35838: IV,to6. -   Bäh: al. N:o 33.
35839: 
35840: 
35841: 
35842: 
35843:                                J. Raatikainen y. m.: Korotetun miiiNärahan osoittamisesta
35844:                                    maaseudun sähköistämise?t tukemiseksi.
35845: 
35846: 
35847:                                     E d n s k u n n a ll e.
35848: 
35849:     Maas~udun: sähköistämisen tukemiseksi on     sähköistämä:ttömHin: alUeiden energian jake-
35850:  vuoden: 1948 tu!lo- ja menoarvioon haHitus lulai•tteiden rakentamilllen antaa jonkinlai-
35851:  varannwt 30,000,000 mal'kan määrärahan. sen lisän tähän maaseudun sähköistämisen
35852:  Kun mää.rä1•aha on tarkoitukseen rHttämä- yleissuunnit~lmaran.
35853:  t&l ja kun hallituksen esityksen mukaan            Toimirt~ttujen [askelmien mukaan, käyt-
35854:  vrurtioneuvosto myöhemmin vruhvistaisi ne täen tku:luvan vuoden alkupuolen hintilta-
35855:  perusteet, joiden mukaan sanottua määrä- soa, mai!llittujen yhtymien rtoimialueiden
35856:  rahaa tultaisHn käyttämään, pidämme vält- sähköistämiksustannukset nousevat yhteensä
35857:  tämättömänä sanotun määrärahan lisäämi- n. 2,700 milj. markkaa11 ja 'tarkoituksena
35858:  sen ja sen tarkoituksenmukaisen käytön pe- on suorittaa l)akennusohjeilma viisivuotis-
35859:  rusteluksi esirttää. seuraavaa:                 kautena vuosina 1948-1952. Tällöin säh-
35860:   . Kokonaan sähköistämätrtömän ja he~kko­ köistämättömäksi viclä jäisivät kaikki ne
35861:  jen paikallisten sähkölaitteiden turvin toi- alueet, joiden sähköistäminen kohtuulliseksi
35862:  mivan maseudun tarkoituksenmukaisen säh- katsottavima kustannuksilla nykyoloissa ei
35863:  köistämisen toimeenpanemiseksi on maa- olisi mahdollista. Esitettyjen sähköistämis-
35864:  hamtne parin viimeksi kuJluneen vuoden hanikkeiden 1toteuttamintm merkitsee yli
35865:  aikania perustettu useita maakunna:Hisia 100,000 maaseututalouden sähköistätnistä.
35866:  sähköyMiöitä. Näiden toiminta-alueeseen Harvasta asutuksesta, maantieteeiHisestä
35867:  kulrluu Pohjois-, Kesroi- ja Itä-Suomi ja li- asemasta ja muista syistä, kuten esim. ener-
35868:  säksi eräät Turun SMriston sä11köistämät.tö- ~ian epäedullisista syöttöpisteistä johtuen,
35869:  mät alueet. Peru.<Jtettujen sähköja:keluyhty- tulee kuluttajille jaettavan sähkövirran
35870:  mien toimialue ilmenee seuraavasta: Poh- hinta kohtuuttoman korkeaksi, elleivät sa-
35871:  jois-Karjalan Sähkö Oy, Joensuu, Savon :ootut yhtymät saa va!ltiolta tukea ja sellai-
35872:  Voima OY, Kuopio, Revon Sähkö Oy, Ou- sillä perusteiHa, että energilllll hinta koko
35873: lainen, Suur-Savon Sähkö Oy, Mikkeli, sähköistettävä~ä aluMUa pysyy suunnilleen
35874:  Sähkö Oy Kaillluun Valo, Kajaanin 1\Hk., samana ja kohtuullisessa hintatasossa. Val-
35875:  Sähkö Oy Keski-Suomen Viailo, Saarijärvi, tion tuen saanti ·rakennusvaiheen aikana
35876:  Torhionjokålaakson Sähkö Oy, ja Åbo Skär- on väl!Jtämätöntä sen vuoksi, kun sähköis-
35877: gårds Elektrieitets Ab, Turku. Näiden li- tämisyhtiöiHä ei ole mahdollisuuksia kulut-
35878: säksi on äskettäin perustettu Keuruun tajilta perittävillä, UittymismaksuiHa ra-
35879:  Sähkö Oy, jonka rtoimilrlueena on sanottu hoittaa 1toimirutaansa. Rakennusaikana sa-
35880: kunta ja siihen on tarkoituksena liittää notu~Ha yhtiöillä ei myöskää11 ole ~delly­
35881: muiba:kin läntisen Keski-Suomen, Pohjois- tyksiä maksaa valtion takuulla tai muulla
35882: Hämeen ja mahdollisesti Koillis-Sata:kun- tav·alia saamiensa lainojen korkoja ja ly-
35883: na:tll kuntia. Myös Kemin ja Rovm1iemen hennyseriä.
35884: yntpäristöjen sähköistämiseksi on perusteil:la     Edellä olevat näkökohdat perustuvat ku-
35885: yhtiö.                                          luv.an vuoden: tammikuun 31 .päivänä val-
35886:     Vielä on toiminnassa alueittensa sähköis- tioneuvoston asettaman Maaseudun Sah-
35887: tiimiseksi useita koko kuntaa käsittäviä koistämiskomi'tean työhön sen: suorittaessa
35888: slihköy.htymiä, joilla varsinki!ll Pohjois-Suo- sille annettp.a tehtävää tutkia ja esittää ne
35889: Ittessa monissa tapauksissa on tehtävänä perusteet ja muodot, joiden mukaan vrul-
35890: \laajojen alueide11 sähköistäminen. Myös tion olisi maaseudun sähköistämistä rf;Uet-
35891:   Witniilnlåssa olevien sähköyhtymien vielä tatta.
35892: 
35893:                                                                                             4
35894: 814                           IV,HJG. -   Maaseudun sähköistys.
35895: 
35896:     Jotta eri yhtymien rakennuskust~nnuk­ nan korkoihin ja kuoltrt.uksiin vuotuisena
35897: sia, kannattavaisuutta, energian jakelukus- avustuksena enintään 10 % rakennuskus-
35898: tannuksia ja mlrita asiaan vaikuttavia teki- tannusten silltä osalta, mikä ylittää 4,000
35899: jöitä vmtaisiim. vertai!J:la keskenään ja siten mk tariffiyksikköä kohden. Rakennuskus-
35900: :tukea laitoksia mahdollisinrman tasapuo'li- tannuSten o:llessa tariffiyksikköä kohden
35901: sesti ja oikeudenmukaisesti, tarvitaan kaik- enillltään 8,000 mk muodostuu eoorgian
35902: kiin laitoksiin sovellettavissa olevaa vertai- hinta kohtuulliseksi, jos va1tio suorittaa
35903: luperustetta. Tällaiseksi vertailuperusteeksi laitoksel[e kertakaikkisena suoranaisena
35904: on sanottu komitea ottanut ttariffiyksitkkö- avustuksena           rakennuskustannusten sen
35905: käsitteen, jota on käytetty myös Ruotsissa osan, mikä tarif:lliyksikköä kohden lasket-
35906: Wl.Staaviin <tarkoituksiin. Tämän mukaan tuna ylittää 6,000 mk ja avustaa jäljelle
35907: maataloudessa !lasketaan kustakin asun- jäävän osan suhiteen laitosta vuosittain kor-
35908:  nosta 1 tariffiyksikkö, jokaisesta asuinhuo- kojen ja lyhennysten maksussa edelllä esi-
35909: !Jleesta 1 ty, vi:ljelysa:lan 2 ha 1 ty ja [uon- tetyin perustein.
35910: nonnåityn 8 ha 1 ty. E'linkeinotoiminnan             Maaseudun sähköistäm:i&'iä valiten iaadi-
35911:  ja julkisten laitosten ta:riffiyksiköt laske- tun yleissuunnitelman kokonaiskustannuk-
35912: taan huoneistojen pillita-alan ja niiden va- set nousevat, niinkuin aikaisemmin jo on
35913: laistustarpeen .muikaa:n niin että niiden osal- mainitttu, n. 2,700 milj. markkaa:n, ja ra-
35914: lisuus mkennuskustannuksiin on samassa hoitus olisi järjestettävä siten, että osake-
35915: tasossa muiden ryhmien ilmnssa.                   pääomana ja [iittymisma:ksuina kuluttajHta
35916:     TähälllaStisen työnsä tuloksena on sanottu kerättäisiin 4,000 mk taviffiyksikköä koh-
35917: komitea lähettänyt valttioneuvostollle kirje!l- den ja loppuerä, keskimäärin 2,000 mark-
35918: män, jossa se asiaa harkittuaan ilmoittaa kaa tariffiyksikköä kohden, olisi koottava
35919: tulleensa siihen tulokseen, etttä kuluttajille lainoituksella. Näin suuren lainamäärän
35920: myytävän sähköenergian kohtuullinen keski- saanti Olisi vältämätöntä sen vuoksi, että
35921:  määräinen hinta maaseudulla saa nykyisen sanotun suunnitelman mukaan sähköistettä-
35922:  hintatason ja kohtuuUisen kulutuksen va!lli- vrHlä a:lueilla tariffiyksikön keskimääräi-
35923:  tessa olla enintään 15 mk k Wh. Jos ener- seksi rakennuskustannukseksi on 'laskettu
35924:  gian hinta kohtuulliseksi katsottavasta val- tulevan keskimäärin 6,000 markkaa, eri yh-
35925:  tion rt:.uesta huolimatta y'lrittää mainitun ar- tiöiden ailueille kustannusten vaihdellessa
35926:  von, on laitos komiitean mielestä yleensä 5,000 markan ja 9,300 markan välillä, kor-
35927:  kannattam:aiton, eikä sitä voida suositella keimman kustannusryhmän muodostaessa
35928:  rakennettavaksi. Tutustuessaan suunnitte- Turun saariston säh:köistämä'ttömät allueet,
35929: luasteella ja rakenteilla oleviin maaseudun joihin merikaapelin rakentaminen on tar-
35930:  sähkölaitoksia koskeviin laskelmiin, komitea peellinen.
35931:  on <todennut energian hinnan ja rakennus-           Edellä esitetyn periaatteen mukaan olisi
35932:  kustannusten keskinäisestä riippuvaisuu- va:ltion suoritettava lainoje:n korot ja kuo-
35933:  desta m. m. seuraavaa:                           ~etukset siihen asti, kunnes sähkölaitos il-
35934:     Rakennuskustannusten oUessa 'tariffiyk- man valtion tukea voi myydä energian
35935:  sikköä kohden enintään 4,000 markkaa, lm- kohtuulliseksi katsotusta hinnasta. Huo-
35936: [uttajille jaettavan energian hinta yleensä mioonottaen rakennettavaksi suunniteltujen
35937:  alittaa edellämainitun kohtuuhl·iseksi kat- laitosten tariffiyksikkömäärän ja Kansan-
35938:  sottavan ylärajan. Tä[löin on edell:yie'tty, e\läkelaitoksen soveltaman laina-ajan 15
35939:  että lai'toksen vuotuiset hoito- ja hallinto- vuott:a sekä 5 % % koron olisi valtion osuus
35940:  kustannukset ovat 4 % rakennuskustannuk- :lainojen hoidossa 90 milj. mk ·vuodessa.
35941:  sista, verot ·vuosittain 2 % verotuksen alai- Y:leissuunitelmaan · sisältyy myös alueita,
35942:  sesta rakennuspääomasta, vuotuiset korko- joissa Takennuskus'tannukset ylititävät 6,000
35943:  ja kuoletusmaksut 10 % lainapääomasta, markkaa tariffiyksikköä kohden. Näillä
35944:  vuotuinen energiankulutus 40 k Wh 'l:ariffi- alueilla olisi valtion suoritettava suora-
35945:  yksikköä kohden ja eoorgian hank,intahinta nai<;ta avustusta. Tämän rrisä:ksi olisi val-
35946:  syöttöpisteessä 2 mk k Wh.                       tion osaHi<>tuttava eräiden eriHään sijaitse-
35947:     Rakennuskus<tannuste:n <1llessa tariffiyk- Vlien suurjännitejohtojen, merikaapelien yli-
35948: sikköä kohden enintään 6,000 markkaa määräistä rasitusta aiheuttavien laitteiden
35949:  päästään kohtuulliseen energian hinltaan, rakennuskustannuksiin. V ailtion suoranai-
35950:   jos valtio myöntä.ä laitoksen ottaman lai- sen avun suuruudeksi on komitea arvioinut
35951:                                IV,HlG. -   J. !Reatikain~n y. m.                          815
35952: kokonaisuudessaan tarvittavan 300 milj.           pänä esitetyt perusteet huomioon ottaen ja
35953: markkaa ja jaettuna 5 vuoden osalle 60            Maaseudun Sähköistämiskomitean tekemän
35954: milj. markkaa vuosittaJin.                        yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan.
35955:    Rakennustoiminnan alkuvaiheessa kuten            Edehläolevan perusteella ehdotamme kun-
35956: esim. v. 1948 saattaa määrärahan tarve            nioittaen,
35957: esitetyillä peru&teillla olla jossakin määrin
35958: sanotun komitean ehdotuksesta poikkeava.                  että Eduskunta ottaisi vuoden
35959: Lainojen saan:n.in vaikeutuessa suoranaisten            1948 tulo- ja menoarvioon 150 mil-
35960: avustusten tarve i:lmeisesti käy suhteellisesti         joonan markan siirtomäärärahan
35961: suuremmaksi. Tämän vuoksi olisi tarkoi-                 maaseudun sähköistyksen tukemiseksi
35962: tuksenmukaista myöntää määräraha, eritte-               käytettäväksi sähkölaitosten lainojen,
35963: len:tiilt'tä sen käyttöä Jainojen korkojen ja           korkojen ja lyhennysten maksami-
35964: kuoletusten maksuun ja suoranaisiin avus-               seen ja amtstuksina kuluttajille jaet-
35965: tuksiin. Määräraha olisi annettava kauppa-              tavan energian hinnan pysyttämi-
35966: ja teollisuusministeriön jaettavaksi ylem-              seksi kohtuullisena.
35967:    Helsingissä !lokakuun 7 päivänä 1947.
35968: 
35969:                  Jussi Raatikainen.                      Ture Hollsten.
35970:                  L. 0. Hirvensalo.                       Sulo Muuri.
35971:                  Erkki Koivisto.                         Eino Palovesi
35972:                                    Paavo Ka.rja.la.inen.
35973: 816
35974: 
35975: 
35976: 
35977: 
35978:                                 Pyörä.lä y. m. : Kt»rotdu,. 'lffiii~tl. owittami$t$m mou-
35979:                                    se.udun säkköistäm~ edistiimistii. ~n.
35980: 
35981: 
35982:                                      E d u s k u n n a 11 ~.
35983: 
35984:     Talotlselämän nouseva kehitys edellyttää,     'tava 150,000,000 markkaa. Ballitlis on
35985: ettii köyhässä. ma:assamme pyritään kaikin        ottanut menoarviöon vain 30,000,000 mark-
35986: mahdolli'lin keinoin saamaan tuotanto nou-        kaa.
35987: semaan ja sen kautta vähitellen kansallis-           Kaikkien täytynee myöntää, että maaseu-
35988: varallisuutemme korkeammalle iasolle. Voi-        dun sähköistäminen on yksityistaloudelli-
35989: daksemme tässä pyrkimytksessä saavuttaa           sesti tärkeä, mutta kansantaloudellisesti se
35990: tuloksia on kaikin keinoin pyrittävä saa-         on sälittämätön toimenpide. Ellemme ky-
35991: maan maassamme olevat valtavien kos-              kene luomaan tähän maahan voimakasta
35992: kiemme voimat palvelemaan taloudellisia           maataloutta ja sitä varustamaan nykyai-
35993: pyrkimyksiämme, niin teollisuuden kuin            kaisten keksintöjen ja tekniikan välineillä.
35994: maatalouden alalla. Tähän saakka on maa-          jossa sähkö on välttämätön tekijä, niin on
35995: seudun sähköistys ollut ihyvin puutteellista,     turha toivoa maatalouden jatkuvaa tukea
35996: johtuen voima-asemien vähälukuisuudesta,          vaikeuksissa olevalle valtiotaloudellemme.
35997: osalta yritteliäisyyden puutteesta ja tar-           Edellä on jo käynyt selville, että kysy-
35998: peellisesta käyttöpääomasta.                      myksessä olevan maaseudun säihköistämis-
35999:     Nyt sodan päätyttyä on ryhdytty toi-          hallkkeen toteuttaminen vaatii osakkailta
36000: menpiteisiin uusien voima-asemien raken-          suuria taloudellisia uhrauksia, johon he ei-
36001: tamiseksi Pohjois-Suomen valtaviin kos-           vät ilman valtion tukea pysty. Kun ma~
36002: kiin, jotka valmistuttuaan suuressa määrin        seudun sälJ!köistämisellä on ja tulee vastai-
36003: tulevat poistamaan sähköenergian puut-            suudessa olemaan suuri kansantaloudellinen
36004: teen, mikä nyt maassamme vallitsee. Voima-        merkitys, niin olisi kohtuullista, että val-
36005: asemien syntymisestä johtuu, että eri puo-        tion puolesta tuettaisiin yritystä varaa-
36006: lille maata on perustettu kunnallisia sähkö-      maHa v. 1948 talousarvioon ainakin komi-
36007: yhtymiä, joiden tarkoituksena on jakaa voi-       tean ehdottama määräraha, sillä paikalliset
36008: maa maatalouden ja maaseudulla syntyvän           rahalaitokset eivät kykene yhtymien luo-
36009: tuotannollisen teollisuuden tarpeisiin. .Asian-   tontarvetta tyydyttämään.
36010: tuntijain lausunnon mukaan 'tulevat nämä             Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
36011: laitokset maksamaan yli miljardin markkaa,        kunnioittaen ehdottaa,
36012: josta liittymismaksuina osakkailta saataisiin
36013: kokoon 60% ja jäisi lainattavaksi 40 %.                    että Eduskunta korottaisi vuoden
36014: Komitea, joka on tutkinut maaseudun säh-                 1948 tulo- ja menoarvioesityksessä ole-
36015: köistämiskysymystä onkin ehdottanut, että                vaa määrärahaa maaseudun sähköis-
36016: valtion tuki näin laajakantoisen hankkeen                tämisen edistämistä varten 120,000,000
36017: ~toteuttamiselle on välttämätön ja että 1m-              markalla.
36018: koitukseen olisi jo 1948 menoarviossa varat-
36019:    Helsingissä 2 päivänä lokaikuutal 1947.
36020: 
36021:         J. PyöräJä.               Lauri Murtoma.a.         Samuli Simula.
36022:         Antti A. Koukkari.        Eemil Pääkkönen.         Kusti Eskola.,
36023:         Heikki Soindnen.          Antti :r. Ranta.maa.     Markus Niskala..
36024:         Eino Palovesi.            Lauri Laine.            Martti Miettunen.
36025:                        Ture Kolisten.           Erkki Koivisto.
36026:                                                                                                    Sl7
36027: 
36028: 
36029: 
36030: 
36031:                                X~o~ y. m.; MfiiirjWaJum. o~tl~tllip~tq, limorv4u~
36032:                                 sik$i kQf~1td#Ua pemmit1<sv~i'll.k•jq. kä,rri'l!r~ilk,..
36033: 
36034: 
36035:                                     E d u s k u n n a 11 e.
36036: 
36037:    l!~lit~.~ll esJ..iUr~~&, yalHou iu.lo- ja      tiqt~Is:uu, sQd&&t~ jQht\lnut ~!}kä r~J,kflmnts­
36038: men<>&:r:viQksi vuod~lle 1948, sen 15 Pl.         ettit Wl11l t';g·vi}{epttl~J. j& enne"M:a.~kel:l s.e,
36039: II: 37 kohdalla on ponunitusvahinkoja kär-        ettei v&4inkoa kärslneilli:t ole r~tkennuskiel­
36040: sineille suoritettavia avustuksia varten eh-      tojen ja muiden sodanaikaista rakenta-
36041: dotettu otettavaksi uusi 150,000,000 markan       miata k~'k~vieJl mäiiriiy.t!ten vu~i Qllut
36042: suuruinen siirtomääräraha. Tämä määrä-            mahdollisuutta ryhtyä korjaus- ja jälleen-
36043: raha olisi iarkqit~ ~~Wiä valtiovarainmi-         rakennustyöh® sjlloin, kun rahalla oli
36044: nisteriön harkinnan mukaan ~vustukseksi           vielä lähes entinen 'fl.rv~. Mitä irtaimis-
36045: niille kotiseudun p~iJOOl.kPnnilliL pommitus-     tokorvauksiin tulee, Qn •jlSia suunnilleen
36046: ten johdosta rakennl,\'iv~ro~oj~ kärsineille,    sa.:manll!.illen, kQSka v&hinkoja kärsineet
36047: jotka rakennuskieltoj~ tai mttiden syiden         ovat sodan aikana kQ~iensa tuhouduttua
36048: vuoksi eivät ole voinoot r;ll9fittaa jälleen-     joutuneet ailliD~Il Ql0~, joissa ei ole
36049: rakennustyötä.                                    ollut mahdolli&uuttl.) h~nkkia uutta koti-ir-
36050:    Kotiseudulla ponunhu.svahinkoja kä.rsi-       taimistoa lnHlU!.}t{}tyl\ sijalle.
36051: neitten lisäkorvauskysymys on ollut edus-           Hallitus oo eduakunnan:'· lausuman toivo-
36052: kunnassa useita kerioja. käsiteltävänä. Edus-    muksen lnubis~ti tietäik.<lemme toimitta-
36053: kunta on vuoden l94B valtif.lpäivillä lausu-     nut ·asiassa jonkinlaisen tutkimuksen, mutta
36054: uut hallitukselle toivomuksen, että hallitus     lakiesitystä ei Qle eduskunnalle vieläkään
36055: toimituttaisi tutkimuksen siitä, mitä mah-       annettu. Pääsyynä tähin lienee valtion vai-
36056: dollisuuksia on suorittaa kotiseudulla pom-      kea taloudellinen iilll.nne. Käsityksemme
36057: mitusvahinkoja ikärsineille korvaus niiden       mukaan .tällaisessa asiassa, jossa on kysymys
36058: perusteiden mukaisesti, jotka sisältyvät toi-    ilmeisen epäoikeudenmukaisuuden korjaa-
36059: seen korvauslakiin. Tämän toivomuksen            misesta, ei asian taloudellisella puolella pi-
36060: lausuminen oli sitäkin enenunän paikallaan,      täisi kuitenkaan olla ratkaisevaa merki-
36061: koska Suomen perustuslakien mukaan kor-          tystä. Kun kotiseudulla pommitusvahinkoja
36062: vaus samanlai<~ista vahingoista olisi kaikille   on kärsinyt pääasiassa vähävarainen, teolli-
36063: kansalaisille suoritettava yhdenmukaisten        suusalueilla asuva väestö, jolla yleensä ei
36064: perusteiden mukaisesti. Näin ei. kuitenkaan      ole ollut mahdollisuutta pitää omaisuutensa
36065: ole tapahtunut, vaan ainoastaan osalle Suo-      vakuutuksia aina tilanteen tasalla, olisi epä-
36066: men nykyisellä alueella jo ennen alueluovu-      kohdan korjaamiseen sitäkin enemmän
36067: tusta asuneista kansalaisista, nimittäin         syytä.
36068: pohjois-suomalaisille, on korvaus sodasta           On pidettävä luonnollisena, että lisäkor-
36069: aiheutuneista va,hingoista suoritettu 5. 5.      vauksen suorittaminen .tulee kysymykseen
36070: 1945 annetun toisen korvauslain nojalla.         vain niissä tapauksissa, joissa se ei johda
36071:    Tässä yhteydessä ei ole syytä. ryhtyä         kohtuuttomuuteen. On mahdollista, että
36072: yksityiskohtaisesti selostamaan niitä syitä,     korvauksen saaja on yksityistapauksissa
36073: joista on johtunut, että pommitusvahinkoja       voinut saada korvauksensa käytetyksi ta-
36074: kärsineet ovat joutuneet korvauksiin näh-        loudellisesti edullisella tavalla jo ennen
36075: den varsin huonoon asemaan. Tärkeimmät           rahanarvon alentumista, jolloin tällaiselle
36076: syyt ovat omaisuuden alivakuutus tai va-         korvaukseen oikeutetulle ei tietenkään lisä-
36077: kuuttama ttomuus, sota vahinkoyhdistyksen        korvausta olisi suoritettava. Sen vuoksi
36078: suorittamista korvauksista puuttuva infla-       olisi valtiovarainministeriölle jätettävä har-
36079: 818                             IV,Hl8. -   Pommitus~hingot.
36080: 
36081: 
36082: kintavalta, kenelle ja kuinka paljon lisä-      ei voida määrätä, mutta jos arvioidaan kor-
36083: korvausta olisi suoritettava. Toisaalta on      vauksen saajista noin puolet lisäkorvauk-
36084: kuitenkin otettava •huomioon, ettei alussa      seen oikeutetuiksi ja laskettaisiin lisäkor-
36085: mainittu 150,000,00 markan määräraha voi        vaus 60 %: ksi vahinkojen määrästä, nou-
36086: riittää tähän tarkoitukseen, varsinkaan,        sisi tarvittavat varat noin 1 miljaardiin
36087: mikäli on kysymys ra!kennusvahingoista.         markkaan.
36088: Sotavahinkoyhdistykset ovat vuosina 1941-          Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
36089: 1944 t•apahtuneista vahingoista suorittaneet    dotamme,
36090: korvauksia rakennusten osalta 934 milj.
36091: markkaa ja irtaimiston osalta 527 milj.                 että Eduskunta ottaisi vuoden
36092: markkaa. Valtion varoista on lisäksi suori-           1948 tulo- ja menoarvioon kotiseu-
36093: tettu 45.5 milj. markkaa korvauksena niille,          dulla potnmitusvahinkoja kärsineille
36094: joiden omaisuus ei ole ollut vakuutettuna             valtion varoista suoritettavia lisäkor-
36095: sotavahinkolain    edellyttämällä   tavalla.          vauksia varten 1,000 miljoonan mar-
36096: Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon varoja             kan su·uruisen siirtomä<irärahan.
36097: lisäkorvausten suorittamiseen tarvittaisiin,
36098:   Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
36099: 
36100:                 Urho Kulovaara.                            Aino Lehtokoski.
36101:                 Valto Käkeli.                              E. Pusa.
36102:                 A. K. Paasivuori.-                         Alpo Lumme.
36103:                 Martta. Salmela-.Tårvinen.                 K. Anderson.
36104:                 Jere Juutila.inen.                         Kalle Jokinen.
36105:                 Heikki Simonen.                            Juho Pyy.
36106:                 P. Karja'ainen.                            Juho Karvonen.
36107:                 Juho Kuittinen.                            Samuli Tervo.
36108:                 Aino Ma.lkamäki.                           J. F. Tolonen.
36109:                 Antti Tossavainen.                         Toivo Kujala.
36110:                 Eino Tainio.                               V. Metsäranta..
36111:                 Toivo Lång.                                M. 0. La.hte'a.
36112:                 L8.uri Järvi.                              Erkki Koivisto.
36113:                 Niilo Honkala..                            Eino Roine.
36114:                                         J. Kulmala.
36115:                                                                                            819
36116: 
36117: IV,to9. -   Rah. al. N:o 36.
36118: 
36119: 
36120: 
36121: 
36122:                                E. Koivisto: MääriNaitan osoittamisesta lisäkorvooksiksi
36123:                                   Pohjois-Suomessa soikln johdosta omaisuusvahinkoja
36124:                                   k«sinem e.
36125: 
36126: 
36127:                                      Eduskunnalle.
36128: 
36129:    Pohjois-Suomessa toisen korvauslain pe- muksen, että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
36130: rusteella suoritetut vahingonkorvaukset ovat toimenpiteisiin luotettavan selvityksen saa-
36131: yleensä kohdistuneet tuhoutuneisiin raken- miseksi siitä, missä määrin Pohjois-Soomen
36132: nuksiin ja menetettyyn irtaim.istoon, kun sotavahinkoja kärsineiden menetyksiä ar-
36133: si.tä vastoin lu:ovutettu11a lllllueelilia olLeiden: vioitaessa ja korvattaessa on jätetty huQ-
36134: vahingonkorvauiksista suurimman osan muo- mioon ottam.atta se vahinko, mikä kulla-
36135: dostavat maa- ja metsä.korvaukset. Kun ra- kin alueella johtuu poikkeuksellisista han-
36136: kennusten ja irtaimiston kohdalta kustan- kinta- ja rakennuskustannuksista, ja selvi-
36137: nukset ovat nouseet paljon suurenunassa tyksen saatuaan ryhtyisi toimenpiteisiin
36138: määrin tkuin virallinen tukkuhintaindeksi todettujen epäkohtien korjaamiseksi.
36139: osoittaa ja enenunän kuin maa- ja metsä-               Vaikka hallitus ei tähän mennessä vielä
36140: omaisuuden kohdalla, on tästä seurauksena, ole ryhtynytkään edellä esitettyihin toimen-
36141: että toisen korvauslain korvausobligatioihin piteisiin, voidaan kuitenkin Pohjois-Suo-
36142: kytketty indeiksilroroitus Pohjois-Suomessa men hävitettyjen alueiden korvautksien saa-
36143: ei vastaa todellisia kohonneita kustannuk- jien arvioida kärsineen useiden satojen mil-
36144: sia.                                              .  joonien markkojen tappiot. Jotteivät jäl-
36145:     Sitäpait'3i korvauksia määrättäessä arvioi- leenrakentajat joutuisi ylivoimaisten velka-
36146: mislautakunnat, niille annettujen ohjehin- kuormien alle, olisi valtiovallan kiireellisesti
36147: tojen perusteella, eivät ole Pohjois-Suo- nämä tappiot edes osittain korvattava. Sa-
36148: messa sattuneille sotavahingoille myöntä- malla tavallahan on jo aikaisemmin valtion
36149: neet korvauksia siellä vuoden 1944 lopussa · varoista suoritettu lisäkorvausta m. m. ko-
36150: vallinneen todellisen hintatason perusteella. tiseudun pommitusvahin:ikoja kärsineille ja
36151: Tästä johtuen korvaukset eivät yleensä riitä on hallitus täl1än tarkoitukseen ensi vuo-
36152: jälleenrakennuskustannuksiin voimassa ole- denkin tulo- ja menoarvioon ehdottanut
36153: van indeksikorotuksenkin huomioon ottaen. myönnettäväksi huomattavan määrärahan.
36154:     Edelleen korvauslainoja korvausobliga-             Kun hallitus ei kuitenkaan ole ensi vuo-
36155: tioilla takaisin ma:ksettaessa ei ennen hei- den tulo- ja menoarvioesitykseensä ottanut
36156:  näkuun 1 päivää 1945 otetuille jälleenra- mitään määrärahaa puheena olevien Poh-
36157:  kennuslainoille hyvitetä lainkaan indeksi- jois-Suomen tappioiden korvaamiseksi, eh-
36158:  koroitusta, ja 1/7-30/9 1945 välisellä dotan kunnioittaen,
36159:  ajalla otetuille jälleenraikennuslainoille kor-
36160:  vausobligatioille luetaan vain 40 -% :n in-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
36161:  deksikorotus, vaikka kyseessäolevat lainat                 1948 tulo- ja menoarvioon lisäkor-
36162:  on jouduttu käyttämään ra!kennuskustan-                    vausten myöntämiseksi Pohjois-Suo-
36163:  nuksiin sitä seuraavan pitemmän ajan ku-                   messa sodan johdosta omaisuusvahin-
36164:  luessa.                                                    koja kärsineille 350,000,000 markan
36165:     Tästä syystä eduskunta on viime kesä-                   suuruisen arv·io-määrärahan.
36166:  kuun 17 päivänä päättänyt lausua toivo-
36167:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
36168: 
36169:                                                             Erkki Koivisto.
36170: IV,11o.- Rah. al. N:o 37.
36171: 
36172: 
36173: 
36174: 
36175:                                   io:nnwum. y. m.: Miiärär.aha~ osoittamisesta Kuusamon kun-
36176:                                       'Mitsa jiiUoo'nraken-&fllle aiheutett·ujen •vahinkojen kor-
36177:                                       vaamiseksi.         ·
36178: 
36179: 
36180:                                        E d u s k u n n a ll e.
36181: 
36182:    Kun Kuusamon lmnnan hävitetyn alueen              ostamiaan puita. Sitäpaitsi ~tsihallituk­
36183: jälleenrakennustyöt aloitettiin keväällä v.          soo toimesta .korotettiin puutavallAn hintaa
36184: 1945. alettiin metsähallituksen toimesta             kaksi eri kertaa sen jälkeen, kun k. o. ta-
36185: hankkia puutavaraa jälleenrakentajille si-           vai•at oli jo maksettu. Jiiljestä päin alet-
36186: ten. että metsähallitus ajatti pu.ut sabaus-         tiin ~riä lisämaksua, vaikka puut ovat
36187: :pa.ikoille ja siitä edelleen rakennllilpaikalle.    osittain vieläkin saamatta. Tämä toimen-
36188: V altiOl'l tarkoitus. oli j~ lienee vieläkin, että   pide on saattanut joukon jälletml'Rkentajia
36189: heikossa taloudellisessa asemassa oleville           vaikeaan asemaan, sillä tästä johtuneet va-
36190: kuljetetaan jälleenrakennuspuut rakennus-            hingot nousevat Kuusamon jälleemaken-
36191: paikalle metsähallituksen kustannuksella.            tajille 3. 5 miljoonaan markkaan.
36192: Näin tapahtuikin osittain, mutta ei kai-                Kun vahingonkol'vauksia suoritettaessa
36193: kille jälleenrakentajille. Suuri osa heistä          0n käytetty samoja ko!'vausasteikkoja va-
36194: joutui k11.ljettamaan sahatut puutavarat sa-         hinkoja kärsineiden kesken, on kohtuullista
36195: hauspaikalta omalla kustannuksellaan.                ja oikeudenmukaista, että valtio käyttäii
36196:    Metsähallituksen sahat ovat sijainneet eri        tukitoiminnassaan samanarvoisuutta kaik-
36197: pitkien matkojen piiässä rakennuspaikalta.           kia jälleenrakentajia kohtaan.
36198: Tästä johtuu, että toiset jälleenrakentajat             Edellä olevan pePusteella kunnioittaen
36199: ovat joutuneet ajamaan puutavaran pitkien            ehdotamme,
36200: matkojen takaa, kun taas lyhyemmältä
36201: matkalta niitä on siirretty valtion toimesta.                  että Eduskun1a ottaisi valtion
36202: Valtion toimesta ei kuitenkaan siirretty l'a-               tulo- ja menoarvioon vuodelle 1[!48
36203: kennuspaikalle puutavaraa ainoastaan jäl-                   3,500,000 ma'l"ktm määrärahan KU'tt-
36204: leenrakentajille, · vaan uusille ja lisäraken-              samon kunnassa jiilleenrakentajillf}
36205: nuksille. Siitä oli seurauksena, etteivät lä-               Biheutett<Ujen vnhi'fl;kojen korvqami-
36206: heskään kaikki saaneet keväällä v. 1946                     seksi.
36207:      Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
36208: 
36209:                                                                       Elsa Jfa.rppin.en.
36210:                                                                                              821
36211: 
36212: IV,tu. -    Rah. al. N:o 38.
36213: 
36214: 
36215: 
36216:                                 Paavolainen y. m:.: MääriNakan osoittamisesta Suomen
36217:                                    AswnitlohypO'l!eekkipankin kurssitappioiden peiUiimiseksi.
36218: 
36219: 
36220:                                       E d u s k u n n a ll e.
36221: 
36222:     Suomen Asuntohypoteekkipankki perus- minen kurssitappioiden korvaamiseen päät-
36223: tettiin v. 1927, aikana, jolloin asunto-olot tyi v: n 1944 lopussa, eikä sillä sen pienuu-
36224: maassamme ensimmäisen maailmansodan den vuoksi nykyisissä oloissa olisi ollut pal-
36225: johdosta olivat hyvin kireät. Asuntotuotan- jon merkitystäkään. Lainanottajat taas ei-
36226: toa pidettiin tärkeänä sosiaalipoliittisena vät ole kyenneet suorittamaan Iainojensa
36227: tehtävänä, jonka vuoksi hallituksen taholla vuotuisia lyhennys- ja korkomenoja, jotka
36228: kannatettiin sanotun luottolaitoksen perus- nykyisin ovat :kolminkertaiset alkuperäisiin
36229: tamista, jonka tehtäväksi tuli vakauttaa maksuihin verraten. Vain muutama kym-
36230: rakennettujen kiinteistöjen raha-asiat. Val- men lainanottajaa . on kuluvan vuoden ai-
36231: tiovallan taholla ilmeni myötätunto tätä kana kyennyt sen tekemään. Sen vuoksi
36232: hanketta kohtaan myös siinä, että edus- valtio, joka on sitoutunut sanotuista ulko-
36233: ilrnnta, ih:aihliltuOOs-en :esåltyks es<tä myönsi pa!Il- maisista lainoista vastaamaan, on suorit-
36234:                             1
36235: 
36236: 
36237: kin pohjarahastoksi 100 milj. markkaa. tanut kahden viime vuoden aikaiset lyhen-
36238: Pankki aloittikin toimintansa jo v. 1927 ja nys- ja korkomaksujen korotukset, lainan-
36239:  ryhtyi hankkimaan ulkomaisia lainoja asun- ottajien suorittaessa osuutensa alkuperäi-
36240:  tokiinteistöille myönnettäviä kuoletuslai- sen sopimuksen mukaisesti.
36241:  noja varten. Saadut ulkomaiset lainat oli-                Asuntohypoteåkipankin puolesta on hal-
36242:  vat kultaehtoisia puuta- ja dollariobligaa- litukselle tehty useita ehdotuksia tilanteen
36243:  tiolainoja, suuruudeltaan 2 milj. puntaa ja selvittämiseksi valtion toimenpiteiden avulla.
36244:  10 milj. dollaria. Pääosa näistä lainoista Asiaa on harkittu myös erityisessä asian-
36245:  on myönnetty pääkaupungissa ja parissa- tuntijakomiteassa, ja komitea on ehdottanut
36246:  kymmenessä maaseutukaupungissa sekä lainanottajien asemaa helpotettavaksi ke-
36247:  eräässä kauppalassa perustetuille asunto- ventämällä sanottuja maksuja siten, että
36248:  osakeyhtiöille kiinteistöluottoina.                     valtio suorittaisi ainakin pääosan synty-
36249:     Kun Suomen markka sitten v. 1931 irroi- neistä ja syntyvistä agiotappioista. Viime
36250:  tettiin kullasta, tuli Asuntohypoteek<kipan- kesään mennessä nämä toivomukset eivät
36251:  kin asema muuttuneiden kurssisuhteiden ole johtaneet mihinkään myönteiseen ratkai-
36252:  vuoksi niin vaikeaksi, että se ei voinut omin suun. Päin vastoin valtiovarainministeriö
36253:   avuin ulkomaisista Iainasitoumuksistaan antoi Asuntohpoteekkipankin hallitukselle
36254:   suoriutua. Valtion väliintulo oli välttä- kehoituksen ryhtyä perimään korotetut
36255:   mätöntä, koska lainanottajat, jotka useim- puolivuotismaksut lainanottajilta ulosotto-
36256:   missa tapauksissa olivat vähävaraisia, eivät teitse, mikäli suoritukset eivät ole tapahtu-
36257:   kyenneet suuria agiotappioita maksamaan. neet syyskuun 15 päivään 1947 mennessä.
36258:   V. 1935 hyväksytyllä lailla valtio sitoutui Valtioneuvosto on nyt kuluvan lokakuun
36259:   korvaamaan syntyviä kurssitappioita kym- 2 päivänä tåemällään päätöksellä suostu-
36260:   menen vuoden aikana 6,500,000 markalla nut väliaikaisesti helpottamaan lainanotta-
36261:   vuosittain. Samalla uusittiin pankin hal- jien vaikeaa asemaa siten, että Asuntohypo-
36262:   linto siten, että siinä on enemmistö valtion teekkipankki saa jättää sellaisilta asunto-
36263:   edustajia. Äskeisten sotien jälkeen tapah- osakeyhtiöiltä, joiden omistamain rakennus-
36264:   tuneen markan arvon alenemisen johdosta ten huoneistojen yhteenlasketusta lattiapin-
36265:   on Asuntohypoteekkipankin asema tullut ta-alasta 1. 1. 1947 oli vähintään puolet
36266:   entistäkin vaikeammaksi. Valtion osallistu- osakkaiden omassa käytössä, perimättä koi-
36267: 
36268:                                                                                                    5
36269: 822                     IV,111. -   Suomen Asuntohypoteekkipank:ki.
36270: 
36271: mannen osan tämän vuoden kesäkuun 1 päi-         voi näillä edellytyksillä selviytyä synty-.
36272: vänä ja elokuun 1 päivänä maksettavaksi          neestä pulmasta, heidän taloudelliset mah-
36273: erääntyneistä puolivuotismaksuista, kuiten-      dollisuutensa ovat siksi rajoitetut. Mistä
36274: ikin sillä ehdolla, että lainanottaja on tä-     pienten asuntohuoneistojen vähävaraiset
36275: män vuoden marraskuun 1 päivään men-             asukkaat ottaisivat rahat niin korkeiden
36276: nessä vapaaehtoisesti maksanut kaksi kol-        vuokrien maksamiseen, että niillä voitaisiin
36277: mannesta sanotusta puolivuotismaksusta.          maksaa kyseessä olevat suuret agiotappiotY
36278: Samoin voidaan sellaisilta asunto-osakeyh-       Pakkohuutokaupat ovat heitä varmasti edel-
36279: tiöiltä, joiden rakennusten huoneistojen lat-    leen uhkaamassa.
36280: tiapinta-alasta on alle puolet, mutta yli           Asia olisi järjestettävä samalla tavalla
36281: kolmasosa osakkaiden omassa käytössä sekä        kuin tapahtui Osuuskassojen Keskuslaina-
36282: vaikeassa taloudellisessa asemassa olevilta      rahaston osalta. Valtio sitoutui nimittäin
36283: yksityisiltä omakotitalojen omistajilta teh-     vv. 1934 ja 1935 hyväksytyillä laeilla vas-
36284: dyn anomuksen perusteella jättää puheena-        taamaan mainitun rahaston ottamista maan-
36285: olevat puolivuotismaksut osittain perimättä      viljelijöille ja kunnille sekä kuntayhtymille
36286: ehdolla, että vähintään kaksi kolmasosaa         myönnetyistä frangilainoista syntyvästä
36287: siitä on ensi marraskuun alkuun mennessä         agiotappiosta siihen asti :kunnes laina on
36288: suoritettu. Perimättä jäänyt kolmasosa on        kokonaisuudessaan maksettu. Tässä on ky-
36289: suoritettava takaisin valtiolle 5 % prosentin    symyksessä aivan samanlaisen asian hoita-
36290: korkoineen viiden vuoden kuluessa siitä lu-      minen. Valtion olisi sen vuoksi suoritettava
36291: kien kuin ulkomainen laina on loppuun            tähän saakka erääntyneet agiotappiot, ja
36292: maksettu. Valtioneuvoston päätös ei koske        myöhempien ·vuosien osalta asia olisi par-
36293: yksityiskiinteistöjen lainanottajia, vaan hei-   haiten järjestettävissä asianomaisella lailla.
36294: hin nähden on valtioneuvoston kehoitus lai-      Asialla on suuri sosiaalipoliittinen tausta,
36295: nojen lyhennysten ja korkojen perimisestä        sillä kysymyksessä on 460 asuntokiinteistöä.
36296: täysimääräisenä edelleen voimassa.                  Asuntohypoteekkipankin       suorittamatta
36297:    Edellä mainittu valtioneuvoston päätös,       olevat obligaatiolainojen erät tekivät pan-
36298: mikä merkitsee vain pientä väliaikaista ke-      kin vuosikertomuksen mukaan joulukuun
36299: vennystä sanottujen lainojen ottajille, eikä     31 päivänä 1946 1,275,000 puntaa ja
36300: kaikille niillekään, ei voi tyydyttävästi rat-   3,138,000 dollaria.
36301: kaista Asuntohypoteekkipankista lainoja             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36302: saaneiden asiaa. Ensiksikin lainanottajat
36303: eivät pysty suorittamaan niin suuria vuo-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
36304: tuismaksuja, mikä valtioneuvoston päätök-              1948 talousarvioon Suomen A.sunto-
36305: sen mukaan heidän kannettavakseen jäisi.               hypoteekkipankin vuoden 1946 lop-
36306: Sitä paitsi agiotappiot jäisivät lopuksi ko-           puun mennessä erääntyneiden kurs-
36307: konaisuudessaan lainansaajien maksetta-                sitappioiden     peittämiseksi mk
36308: vaksi, valtio kun ei osallistuisi siihen muu-          214,051,851: 95 ja vuoden 1947
36309: ten kuin väliaikaisen lainan antajana.                 kurssitappioiden peittämiseksi mk
36310: Asuntokiinteistöjen osakkaat samoin kuin               80,426,578: 60, eli yhteensä mk
36311: yksityisetkään kiinteistöjen omistajat eivät           294,478,430: 55.
36312:       Helsingissä lok&kuun 6 päivänä 1947.
36313: 
36314:                  Erkki Paavolainen.                         Jussi Lappi-Seppälä.
36315:                  Jussi Raatikainen.                         Niilo Honkala.
36316:                                         Eemil Luukka.
36317:                                                                                           823
36318: 
36319: IV1112. -   Rah. al. N:o 39.
36320: 
36321: 
36322: 
36323: 
36324:                                Honkala y. m.: Määrärahan osoittamisesta J.;uoletttslainoiksi
36325:                                  asunnonrakennustoiminnan edistämistä varten asutus-
36326:                                  keskuksissa.
36327: 
36328: 
36329:                                     E d u s k u n n a II e.
36330: 
36331:     Sodan päättyessä vallinnut ankara asun-      sen sijaan muodostunut vaikeimmaksi ra-
36332: topula ei ole asutuskeskuksissa sen jälkeen-     hoituskysymys. Kulkulaitosten ja yleisten
36333:  kään helpottunut, vaan jatkuvasti kiristy-      töiden ministeriön rakennusaineosasto on
36334:  nyt. Kun asuntovajaus niissä sanottuun          viime aikoina suorastaan tarjonnut raken-
36335: aikaan arvioitiin n. 57,000 asunnoksi, las-      nuslupia suurempien asuinra!kennusten ra-
36336:  ketaan sen tämän vuDden puolivälissä Dl-        kentamista varten, joille tarpeellinen raken-
36337:  leen jo noin 63,500 asuntoa. Tämä johtuu        nusmateriaali on ollut varattuna, mutta ha-
36338: lähinnä siitä, että asunnDnrakennustoiminta      lukkaita yrittäjiä ei ole ilmaantunut, koska
36339: asutuskeskuksissa on vähenemistään vähen-        yrityksen rahoitusta ei ole voitu järjestää.
36340: tynyt, niin ettei se ole pystynyt tyydyttä-      Kiristyneen rahatilanteen johdosta ja Suo-
36341: mään edes normaalista asunnontarpeen li-         men Pankin antamia ohjeita noudattaen
36342: säystä. Kun kulkulaitosten ja yleisten töi-      eivät rahalaitokset ole voineet luottoja
36343: den ministeriön rakennusasiainDsastD vuo-        myöntää. Asutuskeskusten sietämätön ja
36344:  deksi 1946 myönsi kaupunkeja ja kauppa-         yhä paheneva asuntopula, j()lka kipeimmin
36345: Joita varten hävitetyn PohjDis-Su001en jäl-      koskee avioliiton hiljattain solmineita nuo-
36346: leenrakennusta lukuunottamatta rrukennus-        ria aviopareja ja kaupunkisiirtDväkeä, on
36347: lupia 384,000 m3: lle kivestä ja 564,000        sellainen sosiaalinen epäkohta, että valtio-
36348: ms: lle puusta rakennettavia asuinrakennuk-      vallan olisi sen poistamiseen tehokkaasti ja
36349: sia, olivat vastaavat luvut kuluvan vuoden       viipymättä osallistuttava. Ilman sen väliin-
36350: aikana elokuun loppuun mennessä, jonka          tuloa ei ole vielä pitkään aikaan helpo-
36351: jälkeen ei enää uusia rakennuksia juuri         tusta odotettavissa. Asuinrakennustoimin-
36352: aloiteta, vain 287,000 ja 212,000 ms. Mitä      nan käyntiin saamiseksi olisi valtion ase-
36353: erityisesti pääkaupunkiin tulee, jossa ra-      tettava rahalaitosten välityksellä käytettä-
36354: kentaminen vielä v. 1945 oli varsin vilkasta,   väksi pitkäaikaisia luottoja suunnilleen sa-
36355: on siellä tämän vuoden aikana ollut raken-      moilla ehdoilla kuin maanhankintalain mu-
36356: teilla ainoastaan kymmenkunta suurempaa         kaiseen rakentami~en on myönnetty. Vain
36357: kivirakennusta, yhteistilavuudeltaan noin       tätä tietä on mahdollista saada uusien talo-
36358: 95,000 ms. Vertailun vuoksi ansaitsee mai-      jen vuokramaksut edes jossakin määrin
36359: nita, että sotien edellisinä vuosina raken-     kohtuulliseen suhteeseen aikaisemmin val-
36360: nettiin Helsingissä vuosittain 200-250 ko-      mistuneiden rakennusten vuokriin nähden.
36361: vitaloa, joiden kuutiosisältö oli kahden mil-   Ko11keista rakennuskustannuksista johtuen
36362: joonan m 3 vaiheilla. Toisin kuin asutus-       muodostavat näet korkomenot nykyisin ra-
36363: keskuksissa, Dn sensijaan maaseudulla asuin-    kennettavien talojen hoitokulujen suurim-
36364: rakennustoiminta ollut viime aiJwina san-       man erän.
36365: gen vireätä. Se on tapahtunut pääasiassa           Varoja edelläviitatun lainausohjelman to-
36366: käynnissä olevan asutustoiminnan yhtey-         teuttamiseen olisi - sen tärkeyden huo-
36367: dessä valtion järjestämän rahoituksen ja        mioonottaen - hankittava vaikkapa eräitä
36368: muun tuen turvin.                               muita valtion menoarvion määrärahoja su-
36369:    Asutuskeskusten asuinrakennustuotannon       pistamalla, jolloin kokonaismenojen loppu-
36370: tyrehtymisen aiheuttivat aluksi ennen kaik-     summa ei lis:iytyisi. Tällöin voidaan mai-
36371: kea tarvikkeiden saantivaikeudet. Nyt on        nita esim. asutustarkoituksiin varatut mää-
36372: 824                        IV,112. -    Asunnonrakennustoiminta.
36373: 
36374: rärahat, jotka tulo- ja menoarvioesityksessä    otettu 300 milj. markan suruinen maara-
36375: vuodelle 1948 ovat 1,250 milj. ma~kikaa         raha lainoiksi yleishyödyllisen asunnontuo-
36376: suuremmat !kuin kuluvan vuoden varsinai-        tannon edistämiseen ainakin osittain sisäl-
36377: sesda menoarviossa. Kun maataloussiirto-        lyttää nyt puheenaolevaan määrärahaan.
36378: väen asuttaminen on ilmoitettu aivan lähi-      Edellisessä on näet kysymys lähinnä pien-
36379: aikana saatavan suoritetuksi pitäisi olla       asuntojen rakentamisen rahoittamisesta,
36380: mahdollisuuksia sanottujen määrärahojen         joka kuten IJllainittiin, ei ole nykyoloissa
36381: huomattavaankin vähentämiseen. Käytet-          asutuskeskuksissa taloudellisesti edullista,
36382: tyinä asuntojen rakentamiseen asutuskes-        mistä syystä esim. kuluvana vuonna siihen
36383: kuksissa näillä varoilla helpotettaisiin mm.    varattu määräraha jää mellroiselta osalta
36384: niihin asettuneen ja tähän asti laiminlyö-      käyttämättä.
36385: dyn !kaupunkilaissiirtoväen asemaa. Se !koi-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
36386: tuisi niinikään asutuskeskuksissa olevien
36387: maansaantiin oikeutettujen rintamasotilai-                että Eduskunta ottaisi vuoden
36388: den hyväksi, jos, !kuten talousneuvosto on             1948 tulo- ja menoarvioon 1,000 mil-
36389: ehdottanut, maanhankintalain toteuttrumi-             'joonam markan suuruisen siirtomää-
36390: nen asutuskeskuksissa siirrettäisiin uudelle           rärahan halpakorkoisten pitkäaikais-
36391: pohjalle, ja nykyisin suhteettoman paljon              ten k'!Wletuslainojen muodossa ta-
36392: tarvikkeita ja kovin kalliiksi tulevien oma-           pahtuvaa asunnonrakennustoiminnan
36393: kotityyppisten pientalojen sijasta ryhdyt-             edistämistä varten sellaisissa asutus-
36394: täisiin rakentamaan !kerrostaloja. Paitsi              keskuksissa, joissa a,suntopula on eri-
36395: asutusvaroja, voitaisiin ehkä myös tulo- ja            tyiset~. vaikea.
36396: menoarvioesityksen 19 pääluokan II lukuun
36397:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
36398: 
36399:                 Niilo Honkala.                              Eero Kivelä.
36400:                 Lauri Järvi.                                Urho Saariaho.
36401:                 Päiviö Hetemäki.                            Kosti Kankainen.
36402:                                        Johannes Wirtanen.
36403:                                                                                                825
36404: 
36405: IV111a.- Rab. al. N:o 40.
36406: 
36407: 
36408: 
36409: 
36410:                                  Salmilien y. m.: Mäiiräralwm, osoittannisesrta lainoksi asutus-
36411:                                      ~skusttJ/lt<mtirvtalojen poZttoa.inehankinnan rahoitta-
36412:                                      mista varten.
36413: 
36414: 
36415:                                        Ed u s kun n a U. e.
36416: 
36417:   , Polttoainetilanne asutllS'kookuks:issa on       summan 'lyhytaikaisten- enintään 6 kuu-
36418: nykyisin erittäin vaikea. Lukuisasti on             kauden pituisten - luottojen myöntämistä
36419: asuintaloja, joitl.la ei ole juuri 1ainkaan tai     varten talonomistajille polttoaineiden han~
36420: aiv8Jn riittämättömässä määrässä hankit-            kiavtaan. Kun valtion :täten tilapäisesti lai-
36421: it~a po1toainetlta a:lkavaa aämmirtyskaurtta        naama rahaerä kertyisi näin pian takaisin,
36422: v'll'ften. Tämä ei johdu sii'tä, etteikö eri-       olisi se tulevan vuoden loppupuoliskoUa jo
36423: tydsesti polttopuuta olisi tarkoitukseen saa-       käytettävissä valtion omiin tarpeisiin, joten
36424: tavana, vaan siitä, että rtalono:rnistajil1a ei     !tällaisesta järjestelystä ei todellisuudessa
36425: ol(l kä'teisvaroja sen ostamiseen. Pitkäai-         koituisi sille edes vuotta 1948 silmällä pi-
36426: kainen huoneenvuokramaksujen säännöstely~           täen menoja, koska vasltaava summa voitai-
36427: joka on pitänyt vuokrat talojen todellisten         siin ,huomioida rtulo- ja menoarvion tullo-
36428: hoitokustannusten alapuolfllla, on saattanut        puole:Jla. Jotta lainaus mahdollisimman hy.
36429: J;l.e suuriin rahail:lisiin vaikeuksi<in, ja toi-   vin täyttäisi tarkoituksensa, olisi varat ase-
36430: silaita taas rahalaitokset eivät niissä vallit-     tettava ennakkoina jo kuluvan vuoden puo-
36431: sevan rahanpuutteen johdosta ole voineet            leilla rahalaitosten käytettäviksi taikka aina-
36432: myöntää luort:toja poltrtoainehrunkintojen ra-      kin kehoiltettava niitä viipymättä myöntä.
36433: hoittamiseen minkä lisäksi Suomen Pankki            mään luottoja omista varoistaan siksi kun-
36434: on niille antamissaan ohjeissa ne suoras-           nes valtion varoja on voitu tarkoitukseen
36435: taan kieltänyt:kin. Juuri tapahtunut läm-           luovut1:aa.
36436: mityskustannusten eroittamineu vuokramak-               Edeillä esitettyyn viitaten ehdotamme,
36437: suista ei dle tässä suhteessa tilannetta oleel-
36438: 1isesti parantanut, koska lämmitysmaksut                      että Eduskunta ottaisi vuoden
36439: kertyvät talonomistajalle vasta vähitellen                 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
36440: kuukausittain, mutta lämmityskaudella tar-                 II lukuun uudeUe 23 momentille
36441: vittava polttoainemäärä olisi pyrittävä                    500,000,000 rnarkan määrärahan käy-
36442:  hankkimaan yhdel:lä kertaa sen alkaessa.                  tettäväksi lyhytaikaisten lainojen
36443:  Uhkaavasta tilanteesta voidaan selviytyä                  myöntärniseen asutuskeskusten asttin-
36444:  ainoastaan siten, että valtio asettaa raha-               talojen polttoainehankinnan rahoitta-
36445:  ~aitosten käytettäväksi riittävän suuren                  rnista varten.
36446:      Helsingissä 6 päivänä 16kakuuta 1947.
36447: 
36448:                   Arvo Salminen.                                 Päiviö Hetemäki.
36449:                   Lauri J'årvi.                                Martti 0. Kölli.
36450:                   Jussi Lappi-Seppälä.                         Eero Kivelä.
36451:                                               Matti· Heikkilä.
36452: 826
36453: 
36454: IV,114.- Rah. al. N:o 41.
36455: 
36456: 
36457: 
36458: 
36459:                                   Lappi-Seppälä y. m.: Korotetu;n mää1·ärahwn osoittamisesta
36460:                                      maaseud'IJ/n, as11.nfo-olojen parantamise-en.
36461: 
36462: 
36463:                                         E d u s k u n n a 11 e.
36464: 
36465:    Kuten tunnettua ovat asunto...olot maamme         olojen parantamiseen lisäksi pääasiallisesti
36466: maaseudulla ja sen asutustiheytymissä aina           ilainoina uhrataan, eivät muodostuisi esteeksi
36467: olleet varsin heikot. Näin on ollut asianlaita       tälle toiminnalle .. Huomioon ottaen tapah-
36468: ei ainoastaan asuntojen teknillisen rakenta-         tuneen inflatoorisen kehityksen, on ilmeistä,
36469: misen tasoon vaan myös niiden tilavuuteen            että Hallitulksen ensi vuoden tulo- ja meno-
36470: ja muuhun terveydellisiin se:iklkoihin vaikut-       arviossa tätä tarkoitusta varten lainoituk-
36471: taviin tekijöihin nähden. V aitiovalta onkin         seen ehdottamat 36 milj. mal'lkkaa eivät ole
36472: jo ennen sotia kiinnittänyt laajan maaseu-           riittävät. Näin ei kuitenkaan saisi olla eikä
36473: tumme asunto-olojen parantamiseen huo-               yhtejgkunnan nykyisissä olosuhteissa pitäisi
36474: miota. Tarkoitukseen käytetyt varat ovat             estää maaseudun pieneläjien omatoimista
36475: kuitenkin olleet niukat minkä lisäksi ralken-        ponnistelua parempien ja terveellisempien
36476: tamisen teknillinen ohjaus ja neuvonta on            !kotien aikaansaamiseksi. Päinvastoin sitä
36477: ollut suhteellisen heililkoa. Sotien aikana          olisi kaikin voimin tuettava.
36478: tämä toiminta oli melikeinpä kokonaisuudes-             EdeLlä o1eVIll!Ml viit:a.ten ehdotamme,
36479: saan pysii:hdybissä.
36480:    Mitä tal'lkoitukselliiilukaisinta on, että tätä            että Edushnta ottaisi vuoden 1948
36481: maaseudun asunto-olojen parantamistoimin-                   tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 8 mo-
36482: taa voitaisiin nykyisissä olosuhteissa teJhos-              mentin kohdalle 14 miljoonan mar-
36483: taa. Tosiwhan jo ra1kennustarvikkeiden puute                kan lisäyksen maaseudun asunto-olo-
36484: asettaa sanotulle toiminnalle määrättyjä ra-                jen parantamiseen, jolloin sii1·tomää-
36485: joituksia. Mutta sitä tärlkeämpää on, että ne               räraha olisi kaikkiaan 50 miljoonaa
36486: itseasiassa vähäiset ja varsin taloudellisesti              ma1·kkaa.
36487: !käytetyt varat, jotka maaseudun asunto-
36488:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
36489: 
36490:                   Jussi Lappi-Seppälä.                            J. Koivisto.
36491:                   Veikko Vennamo.                                 M. 0. Lahtela.
36492:                                               Mauri Ryömä.
36493:                                                                                             827
36494: 
36495: IV,u5. - Rah. al. N:o 42.
36496: 
36497: 
36498: 
36499: 
36500:                                 Käkelä y. m.: Ko-rotetun mäiirärahan osoittamisesta lai-
36501:                                   n.oiksi yleishyödtyUisrtä a.sruntotuotantoa varten.
36502: 
36503: 
36504:                                      E d u s k u n n a ll e.
36505: 
36506:     Tämän hetken vaikeimpia sosiaalisia epä-      sen vä!häisenkin rakennustJOiminnan jota
36507: kohtia on nimenomaan asutuskeskuksissa            muuten voitaisiin harjoittaa.      '
36508: !allitsev~ . sietämätön asuntopula. Syistä,
36509: JOtka kaikille ovat tunnettuja, on sotavuo-          V alittaen on todettava, että maan halli-
36510: sina ja niiden jälkeen maan asutuskeskuk-         tuksen taholta ei asuntopulan ratkaisua var-
36511: sissa <päässyt syntymään ennen näkemättö-         ten ole valmistettu sellaista pitkällä tähtäi-
36512: män suuri asuntovajaus, j·dlm sodan jälkeen-      mellä .laadittavaa suunnitelmaa, jota asunto-
36513: kään ei suinkaan ole vähentynyt vaan päin-        pulan järjestelmällinen poistaminen välttä-
36514: vastoin kasvanut. Sodan päättyessä Jasket-        mättä edellyttäisi. Valtion toimesta on tosin
36515: tiin, että :maan asutuskeskuksissa oleva asun-    jo muutaman vuoden ajan myönnetty lai-
36516: tovajaus !käsitti yhteensä noin 50,000 llmo-      ooja asutuskes'kulksissa tapahtuvan asunto-
36517: neistoa. Tämä luku Qn sodan jälkeen yhä           mkennustoiminnan tukemiseksi n. s. oma-
36518: kasvanut niin, että maamme kaupunkien ja          koti-, asunto-osakeyhtiö-, perheenasunto- ja
36519: kauppalain asuntovajaus tällä hetkellä on         pienasuntolainojen muodossa. Kuluvan vuo-
36520: arviQitu !kokonaista 63,500 asunnolksi.           den tulo -ja menoarviossa Qn näitä lainoja
36521:     Asuntopulasta ei ole muuta ulospääsyä         varten ollut !käytettävissä 500 milj. markan
36522: kuin uusien asuntojen riittävä tuotanto.          suuruinen määrärwha, joka kuitenkaan ei lä-
36523: Säännöstelytoimenpiteillä voidaan ;pulaa          heskään ole riittänyt tyydyttämään todel-
36524: luonnollisesti jonkin verran tasoittaa, mutta     lista tarvetta. Hallituksen nurjamielinen
36525: lopullisen ratikaisun siihen voi tuoda vain       suhtautu:minen maan asutuskeskuksissa val-
36526: uusien asuntojen tuotanto. Ammattiviran-          litsevan asuntopulan lievittä:miseen ilmenee
36527: omaisten lausunnon mukaan on säännöstely-         lkuitenkin siitä, että eduskunnalle nyt jätet-
36528: toimenpiteillä jo menty niin pitikälle ikuin      tyyn vuoden 1948 tulo- ja menoarvioehdo-
36529: niitä käyttäen yleensä voidaan mennä ja           tukseen on sanottuja lainoja varten ehdo-
36530: niin ollen voidaan nykyisin täysin sietämät-      tettu varattavalksi vain 300 milj. markan
36531: tömäksi muodostunutta tilannetta helpottaa        suuruinen määräraha siitä huolimatta, että
36532: vain riittävän asuntorakennustoiminnan al-        rakennuskustannukset kuluvan vuoden ai-
36533: kuunsaattamisella.                                kanakin jälleen ovat tuntuvasti nousseet ja
36534:     Sotavuosien aikana oli asuntorakennustoi-     määrärahan tarve ylksinomaan tästäkin
36535: minta tyrehdy'ksissä lähinnä työvoiman ja         syystä on hlliOillattavasti tämänvuotista suu-
36536: rakennusmateriaalin puutteen johdosta.            rempi.
36537: Työvoimakysymys on nykyisin helpompi                 Kun sen yihteiskunnallisissa oloissamme
36538: jopa niin, että ammattitaitoisen rakennus-        vallitsevan, tällä hetikeHä ehkä vaikeimman
36539: työväen keskuudessa esiintyy vähäisen työt-       sosiaalisen epäkohdan poistamista, jota riit-
36540: tömyyden alkuakin. Ra'kennusmateriaalin-          tävä asuntoraikennustoi:minta :merikitsee on
36541: !k:in saanti on sodan jälkeen :myös vähitellen    pidettävä erinomaisen tärkeänä, ja kun 'hal-
36542: !heLpottunut, joskin eräiden tavikkeiden koh-     litulksen eduskunnalle jättiimään vuoden
36543: dalla vielä esiintyy puutetta. Pahin este riit-   1948 tulo- ja menoarvioehdotukseen sisältyvä
36544: tävän laajan asuntorakennustoiminnan al-          määräraha tässä suhteessa ei täytä vähäisim-
36545: !k:uunsaamiselle on kuitenkin pääoman puute,      ,piäikään lloohtuullisia vaatimuksia, ahdo-
36546:  joik:a nykyisellään u'hikaa täysin tyrehdyttää   tamme kunnioittaen,
36547: 828                              IV,u5. -      Asunwtuotanto.
36548: 
36549:          että Eduskunta korottaisi mwden                 otetun siirtomäärärahan lainoiksi
36550:        1948 valtion tulo- ja menoarvioesityk-            yleishyödyllistä asuntotuotantoa var-
36551:        sen 19 Pl. II luwn 18 momentille                  ten 1 m{ljardiksi markaksi.
36552:       Helsingissä loikaJkuun 7 päivänä 1947.
36553: 
36554:                  Valto Käkelä..                              Valfrid Eskola.
36555:                  Kaisa Hiilelä.                              Jussi Raatikainen.
36556:                  Jere Juutilainen.                           Varma K. Turunen.
36557:                  J. Kuittinen.                               Walto Kuusela.
36558:                  Juho Pyy.                                   Penna Tervo.
36559:                  Uuno Raatikainen.                           0. Muikku.
36560:                  Urho Kulovaara.                             Edvard Pesonen.
36561:                                        Väinö Kivisalo.
36562:                                                                                             829
36563: 
36564: IV,u6. -    Rah. al. N:o 43.
36565: 
36566: 
36567: 
36568: 
36569:                                 Hirvensalo y. m.: Korot.etun määrärahan osoitta.rnises'ta
36570:                                    ra.11fuUeläisten OJS1tntojen rakentamista ~Ja.rten.
36571: 
36572: 
36573:                                      E d u s k u n n a ll e.
36574: 
36575:      Jokainen kansanedustaja on erinomaisen       taan,· mikä häiritsee virkatehtävien hoitoa
36576:  hyvin selvillä siitä, miten suuressa määrin      ja vaikeuttaa henkilökunnan käyttöä, tai
36577:  asuntopula sotien jälkeen vaivaa kansaamme      turvautumaan rautatievaunumajoitukseen.
36578:  ei ainoastaan hävitetyillä alueilla, vaan          Viime maaliskuun tilaston mukaan rau-
36579:  myöskin kaikkialla muualla mass3Jlllme, eikä    tatievaunuja oli henkilökunnan tilapäis-
36580:  ainoastaan kaupungeissa, vaan yhtä suu-         "asuntoina 182 kappaletta ja niissä asui
36581:   ressa määrin myöskin maaseudulla. Tosin        1,116 viran- ja toimenhaltijaa. Jouklossa
36582:   jälleenrakennustyössä olemme velvolliset       on perin mutheellisiakin tapauksia. Yli 20
36583:  muistamaan ennen kaikkea siirtoväkeä,           vuotta rautatielaitosta palvellut perheenisä
36584:   joka kotinsa jättäen on saanut sijoittautua    saattaa asua 5-6 lapsisen perheensä kanssa
36585:  erittäin puutteellisiin asuntoihin milloin      vaunussa tai rautatieaseman tavaramaka-
36586:  mihinkin paikkaan Suomea. Mutta heidän          siinissa, mistä, samoinkuin kesäaikana asun-
36587:   rinnallaan emme saa unohtaa myöskään,          tona olleista pumppuhuoneista tai epäter-
36588:   että jo ennen sotia m. m. rautatielaitoksen     veellisistä para'keista talven tullen on pakko
36589:  henkilökunnan keskuudessa asuntopula oli        siirtyä vaunumajoitukseen. On tapauksia,
36590:   huolestuttava, ja on se nykyisin muodostu-      joissa 9-he:n:kinen perhe elää 13 m2' suurui-
36591:   nut suorastaan kestämättömäksi.                sessa asunnossa, puhumattakaan siitä vihe-
36592:      Asunnottomia rautatielaitoksen viran- ja    liäisestä asiantilasta, mikä vallitsee ohut-
36593:   toimenhaltijain perheitä on yli 600, mihin     seinäisissä vetoisissa parakeissa lapsirikkai-
36594:   lukuun eivät sisälly työsopimuksen varassa     den perheiden keskuudessa.
36595:  olevat henkilöt ja viran- ja toimenhaitijois-      Asunto!kmrjuuden poistamiseksi rautatie-
36596:   takin on laskettu vain vakinaiseen henkilö-    hallituksen taholta on tehty esityksiä, mutta
36597:  ikuntaan kuuluvat ja yli 5 vuotta ylimää-       ne eivät ole johtaneet tuloksiin. Niinpä
36598:   räisinä toimineet.                             kuluvan vuoden talousarviossa oli vain 15
36599:      Kemissä esim. on 300 rautatieläistä,        miljoonan markan määräraha Oulun ja
36600:   mutta käytössä on vain 12 as1mtoa. Asun-       Seinäjoen kivitalojen rakentamista varten.
36601: ·nottomien perheiden luku on siellä 34.          Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon rautatie-
36602:  Muilla suuremmilla rautatieliikennepaikoilla    hallitus ehdotti otettavaksi yli 300 miljoo-
36603:   asunnottomia perheitä on seuraavasti: Hel-     nan markan suuruisen määrärahan 13 kivi-
36604:  sinki ja Pasila 77, Oulu 75, Kouvola 65,        ja yhden puutalon ra[rentamista varten,
36605:   PieksämäJri 62, Seinäjoki 58, Riihimäki 45,    joiden aikaansaaminen olisi tuonut kodin
36606:  Kontiomäki 36, Haapamäiki 35, Savonlinna        387 :lle perheelle. Eduskunnalle annettuun
36607:  '33, Kuopio 29, Iisalmi 27, Virasoja 24, Pa-    hallituksen esitykseen sisältyy kuitenkin
36608:   rikkala 22 j. n. e. Monella paikkakunnalla     vain 2,300,000 markan suuruinen lisämää-
36609:  asutuksen pienuuden vl.lOksi asuntojen          räraha Vaasan asuntotaloa varten.
36610:  saanti on mahdottomuus. Näin on laita              Kun rautatieläisten ammatti monessa
36611:  m. m. Kontiomäellä, Virasojalla, Haapa-         suhteessa on tavallista enemrrnän hermoja
36612:   mäellä, Pieksämäellä ja Parikkalassa. Rau-     kysyvä ja heidän lepoaikansa ehdottomasti
36613:   tatiehenkilökunta on tämän vuoksi pako-        rauhaa vaativa, niin ansaitsee kansanedus-
36614:   tettu asumaan joko kaukana toimipaikois-       tajien vakavasti hal'kita, eikö sittenkin löy-
36615: 
36616:                                                                                               6
36617: 830                        IV ,116. -   Rautatieläisten asunnot.
36618: 
36619: tyisi 'köyhän valtiomme varoista lisämäärä-             että Eduskunta ottaisi vuoden
36620: rahoja rautatieläisten asuntokurjuuden                1948 tulo- ja menoarvion 19 Pl. I lu-
36621: poistamiseksi.                                        vun 11 momentille 150,0()(),000 mar-
36622:   Näin ollen rohkenemme ehdottaa,                     kan lisämäärärahan rautatieläisten
36623:                                                       asuntojen rakentamista varten.
36624:       Helsingissä 3 päivänii lokakuuta 1947.
36625: 
36626:                  L. 0. Hirvensalo.                        WaMer Kuusela.
36627:                  J. Koivisto.                             Eino Palovesi.
36628:                  Arvo Pohjannoro.                         A. T. Malmivaara.
36629:                  Jalmari Kulmala.                         Toivo B. Kinnunen.
36630:                  Albin Wickman.                           Isak Penttala.
36631:                  Eino Laitinen.                           Ture Bollsten.
36632:                  Matti Meriläinen.                        Lauri Laine.
36633:                  Martta Salmela-Järvinen.                 M. 0. Lahtela.
36634:                                                                                                831
36635: 
36636: IV,u1.- Rah. al. N:o 44.
36637: 
36638: 
36639: 
36640: 
36641:                                 Kuusela y. m.: Määrämhan osoittamisesta rin;tamamiesra-
36642:                                     kentajien lainantarpeen tyyd;yttämiseksi.
36643: 
36644: 
36645:                                      Ed usk unnaH c.
36646: 
36647:    :l\-faanhanlcintalain 1 § :n mukaan anne-      siluku on huomaJttavan suuri. Käytännössä
36648: taan maata myöskin rintamasotillaille ja tä-      !täU.ainen rajoitus merkitsee sitä, että rillita-
36649: hän mennessä ovalt maanlunastuslautakun-          masotilaitten rakennustoiminta on koko-
36650: nat muodostaneet m. m. yli 14,000 tontti-         naan tyrehtyniässä varojen puuttessa, koska
36651: aluetta, joista yli puolet on jo luovutettu       rahalaitokset eivät ole halukkaita iainoja
36652: :asianomaisten haHintaan. Siirtoväen osuus        myöntämään ja lainaehd(jt ovat paljon epä-
36653: tonttialueista on noin 20 %. Tämän lisäksi        edulilisempia kuin maanhankintalain mu-
36654: on ttehrty vapaaehtoisia tontinkauppoja ja        kaisessa lainoituksessa.
36655: pienempi määrä on tullut lahjoitusteitse             Tälll31ista asiantilaa ei voida pitää suota-
36656: rintamasotilaiden halllinta·an. Laki siirto-      vana. Meil:lä on nykyään huutava asunto-
36657: väen ja rintamasatilaitten asuttamisen ra-        pula ja valtiova:llan olisi tehokkaasti osal-
36658: hoittamisesta viitoittaa ne periaatteet, joiden   listuttava sen poistamiseen. Kokemus on
36659: mukaan näitä lainoja myönnetään. Edellä           osoitrtanut, että sen lainoituksen puitteissa,
36660: mainitun lain 2 §: n 3 momentin mukaan            jota aikaisemmin harjoitettiin asutusrahas-
36661: annetaan ,rakennuslainoja rakennusten ja          ton kautta, voit!iin suhteeNisen pienellä lai-
36662: laitteiden rakentamiseen". Tähän mennessä         namääräillä rakentaa asuntoja verrattain
36663: on noin 1,800 rintamasotilasta saanut ra-         nopeassa tahdissa. Myönnetty [ainamäärä
36664: kennuSilainaa.                                    asuntoa kohti oli keskimäärin 250,000 mark-
36665:    Valtioneuvoston 7 päivänä marraskuuta          kaa. Vaikka yllämainittu summa ei· riittä-
36666: 1946 !tekemän päätöksen mukaisesti lainoi-        nytkään peittämään rakennukseen tarvitta-
36667: :tusehtoja kuitenkin tiukennettiin siten., että   via kaikkia rahavaroja, niin se muodosti
36668: asutuskeskuksissa, joilla tarkoitetaan ase-       kuitenkin välttämättömän alkupääoman ;La
36669: makaavoitettuja tai rakennussuunnitel-            rakentajan omwtoimisuudella asunto val-
36670: mailla järjestettyjä, asemakaavan- tai ra-        mistui.
36671: kennussuunnitelmantakaisten         määräysten       Kulumassa olevana vuonna rintamamies-
36672: alaisia ja rakennuskiellon alaisia alueita        rakentajien lainoitustoiminta on olilut miltei
36673: kaupungeissa, kauppaloissa, taajaväkisissä        kokonaan pysähdyksissä. .Ainoastaan äärim-
36674: y;hdyskunnissa ja maaseudun taajaan asut-         mäisen vaikeissa sosiaailisissa tapauksissa
36675: tuja paikkakuntia, ei rakennuslainoja voida       on voitu lainoja myöntää yhteensä n. 25
36676: myöntää muil[e kuin sotainvaliideille, sota-      mi'ljoonaa markkaa. Tilanne on: muuttunut
36677:  leskille ja sotaorvoillle. Edellä mainitui:lla   suorastaan kestämättömäksi sen johdOSita,
36678: paikkakunni11a ei rintamasotilaille voida         että ~ukuisia rintamamiesrakennuksia on
36679: myöntää rakennuslainaa. V arsinaise[la maa-       keskeneräisiä ja tarv,ittavat varat raken-
36680: seuduUa asuvalle ri:ntamasotilaaHe voidaan        nustöiden loppuunsaattamiseksi puuttuvat.
36681:  myöntää rakennuslaina vain siinä tapauk-         Kaiken >lisäksi tästä koiltuu arvaamat.tomia
36682:  sessa, että hänellä on vähintään kolme ala-      kansantaloude11isiakin tappioita rakennus-
36683:  ikäistä [asta. Tätäkin määräystä on vielä        aineiden pilaantumisvaaran takia. Raken-
36684:  käytännössä tiukenn.ettu siten, että raken-      nuskustannusten huiman nousun takia lu-
36685:  nuslainaa myönnetään vain erittäin säälit-       kuisat rintamamieS'rakentajat ovat kipeästi
36686:  tävissä sosiaalisissa tapauksissa, joUoin lap-   lisälainan tarpeessa, koska muussa tapauk-
36687: 832                             IV,117. -   Rintamamiehet.
36688: 
36689: sessa heidän kotinsa uhkaava.Jt jouJtua pak-         tulo- ja menoarvion 19 Pl. IV ~uvun
36690: kohuutokaupan waiseksi.                              2 momentille lisäystä 300,000,000
36691:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,              markkaa rintamamiesrakentajien lai-
36692:                                                      nantarpeen tyydyttämiseksi.
36693:          että Edttsk1tnta ottaisi vuoden 1948
36694:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
36695: 
36696:                 Walter Kuusela.                          Antto Prunnila.
36697:                 Jere Juutilainen.                        Johannes Virolainen.
36698:                 VaJlfrid Eskola.                         Jussi Raatikainen.
36699:                 Paavo Karjalaånen.                       Juho Pyy.
36700:                 Heikki Simonen.                          P. Leskinen.
36701:                 Varma K. Turunen.                        Penna Tervo.
36702:                 Jussi Lappi-Seppälä.                     0. Muikku.
36703:                 Valto Käkelä.                            J. Kuittinen.
36704:                 Yrjö A. Manninen.                        Toivo Ikonen.
36705:                                                                                               833
36706: 
36707: IV,11s.- Rah. al. N:o 45.
36708: 
36709: 
36710: 
36711:                                 Heiniö y. m. : Määrärahan osoittamisesta Riihimäen vara-
36712:                                    vanh'lan konepajako·ulun henkilök1(,nnan asuntojen ra-
36713:                                    kentamista va1'1ten.
36714: 
36715:                                      E d u s k u n n a B e.
36716: 
36717:    Koettaessaan kehittää teollisuutta ovat        ammaittitaitoisia työmiehiä, ovat teollisuus-
36718: sekä valtio että teollisuuspiirit kiinnittä-      piirit vall:miilt lahjoittamaan valtiolle ensim-
36719: neet yhä enenunän huomiota 1yöväen am-            mäisen vankilaan tulevan konepajakoulun
36720: mattikasvaJtukseen. H uOO.imatta si·itä, että     koneet, .työkalut, suuren osan rakennustar-
36721: useita kymmeniä ammattikouluja on jo pe-          peista ja lisäJksi vielä raaka-aineitakin kone-
36722: rustettu, on ammattikoulutus sittenkin jää-       pajan alkutarpeisiin. Suurin osa näistä on
36723: nyt varjoon korkeakouluihin johtavaan lu-         jo tiedossa, osa m. m. avustuksena Ruot-
36724: kidlinjaan verrattuna. Paljon työtä ja va-        sista, ja loput saadaan tämän vuoden lop-
36725: rojen uhrauksia on vielä tehtävä ammatti-         puun mennessä. Valtion tarvitsee vain an-
36726: koulutuksen hyväksi, jotta olisimme kHpaå-        taa vankilassa oleva !työvoima, työnjohto
36727: lukykyisiä kehittyneempien maiden rin-            sekä erääJt · ra.kennusaineet, joista suurin osa
36728: naHa.                                             valtiolla on omasta takaa, konepajakoulun
36729:    Teollisuuspiirit ovat huomanneet, että         rakennusten pystyttämiseen. Tätä varten
36730: vankiloissa on joukko nuorta työvoimaa,           on menoarviossa määräraha, joka kuitenkin
36731: joka jää ·i[man ammwttitaitoa. He elävät          on niin pieni, että siHä ei ilman lahjoi-
36732: olosuhteissa, joissa ammaJttikoulutus olisi       tuksia saataisi tarkoitusta toteutetuksi.
36733: helppo järjestää. He ovat juuri koulutus-         Näin saataisiin pystyyn Riihimäen vanki-
36734: iässä, ja osa heistä on siksi ;tervettä ai-       ~laan konepajakoulu nuori.lle va:ngeille sel-
36735: nesta, että heitä kannattaa ryhtyä koulut-        laisilla kustannuksilla valtion puolelta,
36736: :tamaan. Vankilassa opitun ammattitaidon          jO'tka vastaava:t noin 12-15 % koulun ar-
36737: avul:la vanki voi vapauduttuaan saada hy-         vosta. Ja samana edistettäisiin ammatti-
36738: vän työpaikan, joka turvaa hänen toimeen-         .taitoa, jonka hyväksi va~tio jo muutenkin
36739: tulonsa, niin ettei hän niin helposti joudu       uhraa miljoonia.
36740: uudelleen rikoksen tielle. Nuoren vangin             Tällä koululla ei ilman opettajuvoimaa
36741: sielunelämään ja henkiseen kehitykseen vai-       ole kuitenkaan mitään arvoa. Opettajia ja
36742: kuttaa tervehdyttävästi säännöllinen työ ja       työnjohtajia varten oli Vankeinhoitovirasto
36743: päämäärä: tuUa ammattimieheksi mielui-            ottl:anut menoarvioon 1,875,000: - markan
36744: sella a:lalla. V wnkilaån työlaitos edustaa ta-   määrärahan,. jolla piti rakentaa 4 huoneus-
36745: loudellisesti niin suuria summia, se peittää      toa, yhtensä 1,250 ms, konepajakoulun hen-
36746: niin suuren osan vankilain menoista, että         kilökunltaa varten. Valtiovarainministeriö
36747: sen kehittämiseksi kannaJttaa jotain uhrata.      poisti kuitenkin tämän määrärahan valtion
36748:    Tähänastinen suuntaus suonraivaukseen          tu~o- ja menoal'V'iosta. Tämän asuntomää-
36749: ja käsityöhön tyydyttää kyllä osaksi van-         rärahan poistaminen tekee varsinaisen kou-
36750: kien työn:tarpeen. Mutta se ei anna van-          lua varten esitetyn määrärahan :taloudelii-
36751: gille ammattitaitoa, jdlla hän voisi auttaa       sen käytön mahdottomaksi.
36752: elämänsä terveempään suuntaan. Se ei                 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36753: anna hänelle mitään pyrkimisen arvoista                      että Eduskunta ottaisi vuoden
36754: päämäärää, vaan on päinvastoin hänel:le                   1948 tulo- ja menoarvioon 1,875,000
36755: vain lisärangaistus.                                      markan määrärahan Riihimäen va-
36756:    Ottaen huomioon valtion va;ikean rahal-                ravankilan konepajakoulun henkilö-
36757: lisen aseman sekä sen seikan, että sota-                  kunnan asuntojen rakentamista var-
36758: kO'rvausteollisuus tarvitsee nopeasti lisää               ten.
36759:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
36760: 
36761:         Sulo Heiniö.                 Kaisu-Mirjami Rydberg.       Toivo Mansner.
36762:                        Erkki Leikola.                 Eero Kivelä.
36763: 834
36764: 
36765: IV,u9. -     Rah. al. N:o 46.
36766: 
36767: 
36768: 
36769: 
36770:                                  Lappi-Seppälä y. m. : Määrärahan osoittamisesta Ruotsin
36771:                                     lahjatalocwustuksiin.
36772: 
36773: 
36774:                                       E d u s k u n n a 11 e.
36775: 
36776:     Vuonna 1940 on maahamme saatu Ruot-            valtiokonttorissa toimitettu muiden pidä-
36777:  sista lahjaksi 1,350 tehdasvalmisteista puu-      tysten yhteydessä ja lahjavarojen eroitta-
36778:  taloa sekä erinäistä maatalous- ja kalastus-      minen osoittautui melkeinpä mahdottomaksi,
36779:  irtaimistoa, josta omaisuudesta maatalous-        otettiin vuoden 1943 toiseen lisämenoar-
36780:  ministeriön asettama lahjatalotoimikunta on       vioon 18,500,000 markan suuruinen siirto-
36781:  saanut 933 taloa ja kaiken irtaimiston.           määräraha, jotta siitä jaettaisiin avustuk-
36782:  Lahjatalotoimikunnan taloista on 87 lahjoi-       sia lahjoittajien toivomusten mu:kaan. Tästä
36783:  tettu eräille yleishyödyllisille yhdistyksille,   määrärahasta on kuitenkin sen käyttöaikana
36784:  23 myyty käteisellä sekä loput maanvilje-         ehditty suorittaa avustuksia ainoastaan
36785: lysseurojen ja Puutalo Oy: n toimesta pys-         2,700,000 markkaa. Vuoden 1947 menoar-
36786: tytetty etupäässä pika-asutustiloille. Vii-        vioon 15 Pl. II: 36 kohdalla on Ruot-
36787:  meksi mainittujen rakennusten saajilta on         sin lahjataloavustuksiin myönnetty uusi
36788: paitsi pystytyskustannuksia peritty suurem-        10,000,000 markan suuruinen siirtomäärä-
36789: mantyyppisistä taloista 30,000 markkaa ja          raha. V altiokon ttorista lahjataloista ja ir-
36790: pienemmäntyyppisistä 21,000 markkaa si-            taimistosta on tilitetty maatalousministeriön
36791:  ten, että perittävä määrä on pidätetty            asutusasiainosastolle 31. 8. 47 mennessä ta-
36792: asianomaiselle tulevasta sotavahinkokor-           saluvuin 6,000,000 markkaa, eikä liioin ole
36793: vauksesta valtiokonttorissa. Myös irtaimis-        odotettavissa, että lisää varoja tilitettäisiin.
36794: tosta, joka on jaettu siirtoväelle, on hinta       Edellä olevan nojalla voidaan siis todeta,
36795: peritty samalla tavalla. Käteisenä raken-          että lahjataloavustuksiin on käytetty
36796: nuksista peritty määrä on tasaluvuin               3,950,000 markkaa ja vielä käytettävissä
36797: 1,000,000 markkaa, minkä lisäksi näitä va-         n. 16,000,000 mal"kkaa eli yhteensä n.
36798: roja olisi pitänyt kertyä valtiokonttorista        20,000,000 markkaa.
36799: rakennusten hintana noin 23,700,000 mark-             Koska kuitenkin lahjaomaisuuden arvo
36800: kaa ja luovutetusta irtaimistosta pidätetty        oli kaikkiaan 35,400,000 markkaa ()lisi tar-
36801: määrä noin 10,700,000 markkaa.                     koitukseen vielä, jotta kaikki lahjaomaisuu-
36802:    "Näin saadut varat yhteensä n. 35,400,000       desta valtion haltuun kertyneet varat tuli-
36803: markkaa oli ruotsalaisten lahjoittajien mää-       sivat lahjoittajien toivomusten mukaan
36804: räysten mukaan käytettävä sodan johdosta           käytetyiksi, varattava puuttuva määrä eli
36805: vaikeuksiin joutuneille avustuksiksi asun-         15,400,000 markkaa.
36806: tojen rakentamiseen tai kunnostamiseen                Tämän johdosta allekirjoittaneet esittä-
36807: maaseudulla. Ne eivät siis ole valtion va-         vät,
36808: roja. Vuosina 1940-1943 onkin Maatalous-
36809: seurojen Keskusliiton asutusvaliokunta käyt-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
36810: tänyt tähän tarkoitukseen yhteensä noin                   tulo- ja menoarvioon 15,400,000 mar-
36811: 1,250,000 markkaa.                                        kan siirtomäärärahan Ruotsin lahja-
36812:    Koska lahjaosuuksien pidättäminen on                   taloavustuksiin.
36813:       Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
36814: 
36815:                  Jussi Lanni-Seppä!ä.                           Veikko Vennamo.
36816:                  Erkki Koivisto.                                M. 0. Lah~ela.
36817:                                                                                           835
36818: 
36819: IV,12o. -   Ra.h. al. N:o 47.
36820: 
36821: 
36822: 
36823: 
36824:                                 E. Nurminen: Mää:räralw;n osoittamisesta valtion-euvoston
36825:                                    kirjapainotalon rakennu.stö~tä varten.
36826: 
36827: 
36828:                                     E d u s k u n n a ll e.
36829: 
36830:    Nykyisenä ajanilrohtana, jolloin valtion        tänlättömät, ruokailuhuoneet ja rookala
36831: rahataloudellinen tila on ennenkokematto-         puuttuvat k<Jkonaan. Nämä ja monet muut
36832: man vaikea, on uudisrakennuspolitiikkaa.kin       puutteet ovat terveystilanteeseen vaikutta-
36833: hoidettava siltä pohjalta, että siihen uhra-      neet huolestuttavasti. Ammattientarkasta-
36834: tut varat nopeasti pystyvät tuottamaan             jain ja lääkärien lausuntojen mukaan ny-
36835: valtiolle takaisin uudistukseen käytetyt          kyaikana ei enää pitäisi sallia työskentelyä
36836: pääomat sekä jatkuvasti helpoittavat raha-        sellaisissa olosuhteissa lwin kirjapainossa
36837: taloutta ja hallintokoneiston toimintaa.          vallitsee.
36838: Valtioneuvoston kirjapainotalon rakennus-            Verrattaessa valtioneuvoston kirjapainon
36839: kysymys on yksi tärkeimpiä, joka toteutet-        ja muiden suurimpain painojen kehitystä
36840: tuna suuresti supistaisi valtion laajojen         viime vuosisadan loppuvuosilta nykyiseen
36841: kirjapainotöiden kustannuksia ja vailkut-         aikaan on sanottava, että valtiovalta on
36842: taisi tervehdyttävästi nykyisin hyvinkin          hoitanut liikeyrityksensä kehnooti. Yksityi-
36843: sekavaan tilanteeseen valtion kirjapainotyö-      set kirjapainot ovat paisuneet jättiläisyri-
36844: alalla, josta tuoreimpana ja suurenkin ylei-      tyksiksi, joista pääkaupungissa ja maaseu-
36845: sön tuntemana on mainittava oppikirja-            dullakin on useita esimerkkejä. Tämä
36846: kysymys. Rakennuskysymys poistaisi sa-            osoittaa, että liikeyritys on kannattava.
36847: malla ne monet arvaamattomat puutteet,            Valtioneuvoston kirjapainon kehityskin,
36848: mitkä nykyisellä tarkoitukseen soveltumat-        etenkin tuotannollisessa mielessä, on val-
36849: tomalla, ahtaalla ja sosiaaliselta kannalt~:~­    tava, vaikka se jää vähäiseksi yksityisiin
36850: ajatellen täysin menneisyyteen Jmuluvalla        suurpainoihin verraten. Jos valtiovalta
36851: rakennuksella on.                                 olisi hoitanut kaukonäköisesti ja rahatalou-
36852:    Vuosien varrella kirjapainotöiden lisään-     dellisesti viisaaasti tätäkin liikeyritystään
36853: tyessä rakennustila ei ole sallinut painon       olisi se muiden suurpainojen kaltainen,
36854: laajentamista läheskään siinä suhteessa          sillä valtioneuvoston kirjapaino pystyy
36855: kuin työt olisivat edellyttäneet. Niinpä         nykyisellään suorittamaan vain noin nel-
36856: töiden suoritusta melkein joka osalta hait-       jänneksen valtion kaikista kirjapainotöistä,
36857: taa tilan ahtaus, joka paino- ja etenkin          ja ne miljoonat, jotka valtio vuosittain
36858: sitom()-{)sastoilla on aivan sietämätön. Työn    käyttää kirjapainotöihin muissa kirjapai-
36859: rationalisoinnille ja työmenetelmäin paran-      noissa, olisivat jääneet valtiolle. Työt ovat
36860: nuiksille tuskin on mahdollisuksia nykyi-        lisääntyneet ja lisääntyvät vuosittain jatku-
36861: sissä vanhanaikaisissa ja ahtaissa oloissa.      vasti, mutta vanhan kirjapainon laajennus
36862: Sosiaaliset edellytykset puuttuvat miltei        on mahdoton. Hitaiden, vanhanaikaisten
36863: ikdkonaan ja on niitä mahdotonta ajatella-       kirjapainokoneiden uusintaakaan ei nykyi-
36864: kaan suurien kustannusten vuoksi, koska          sissä olosuhteissa voida ajatella.
36865: uusi talo joka tapawksessa on saatava aivan          On ymmärrettävää, että ne työt, jotka
36866: ensi tilassa. Ilmanvaihtolaitteet puuttuvat      yksityisissä kirjapainoissa joudutaan teet-
36867: kokonaan, lattiat ovat hauraaksi perstaan-       tämään, maksavat paljon enemmän ikuin
36868: tuneet ja siis pölyä ja li'kaa k<Jkoavat, läm-   jos oma liikelaitos ne suorittaisi. Valtiota
36869: min vesi puuttuu, vaikka työ on lyijypölyn       on liikemaailmassa totuttu pitämään lypsy-
36870: vuoksi terveydelle erittäin vaarallista ja       lehmänä, josta jokaisella on jopa velvolli-
36871: likaista, p,ukukaapit hyvin ahtaat ja riit-      suus ottaa mitä ikinä irti saa. Pistokokein
36872: 836                         IV,1:20. -   Valtioneuvoston kirjapaino.
36873: 
36874:  suoritetut hinnoitteluvertailut ovat anta-      tarkoitukseen 6 milj. mk:n suuruisen mää-.
36875:  neet kuvan suhteista. Päinvastoin on val-       rärahan ja varasi tontin Rautatiekadun
36876:  tioneuvoston kirjapainossa noudatettu koh-      varrelta eduskuntatalon välittömästä lähei-
36877:  tuullista, varsin alhaistakin hinnoittelua,     syydestä. Perustyöt ennätettiin jo suorit-
36878:  koska suuret voittomarginaalit eivät ole tar-   taa, mutta sotavuodet keskeyttivät työt,
36879:  koitu:ksenmUJkaiset kysym;yiksen ollessa val-   jotka siitä lähtien ovat olleet perustusvai-
36880:  tion liikelaitosten ja virastojen sisäisistä    heessaan.
36881:  liikesuhteista.                                   Koska valtiotalouden ja monien muiden
36882:     V. 1945 valtioneuvosto asetti komitean       seikkojen vuoksi, joista edelläolevasta on
36883:  harldtsemaan kysymystä, mihin toimenpi-         hajanaisesti mainittu, on välttämätöntä ra-
36884:  teisiin olisi ryhdyttä.vä suuremman yhte-       kentaa kirjapainolle uusi toimitalo, niin ei
36885:  näisyyden ja säästäväisyyden aikaansaami-       ole syytä lykätä rakennushanketta tuon-
36886:  seksi oppi!kirjojen valmistamisessa kansa-,     nemma:ksi, sillä siihen sijoitetut varat me-
36887:  oppi- ja ammattikouluja varten. Komitea         nevät tuottavaan hankkeeseen. Valtioneuvos-
36888: on yksimielisesti t>Odennut vallitsevissa        ton linnassa vallitseva huutava tilanpuute-
36889: oloissa suuria puutteellisuuksia ja epäkoh-      kin poistuisi julkaisuvaraston ja ldrjapai-
36890: tia ja painostaa oppikirjakysymyksen ta-         non siirryttyä pois ja valtiolle säästyisi
36891: loudellisempaan hoitoon saattamista ensi-        huomattavia summia vuolkramenoja, joita
36892: arvoisen tärkeänä kysymyksenä. Mikä olisi        nyt on maksettava ympäri kaupunkia si-
36893: luonnollisempaa kuin painattaa nämäikin          joitetuista ministeriön osastoista. Tämän
36894: suuria summia vaativat työt valtion kirja-       kautta samalla helpotettaisiin sangen vai-
36895: painossa oppikirjatoimikunnan ohjeiden           keata huoneistopulaa. Samaten kuin !kirja-
36896: mukaan yksi kirja ikutakin laatua, eikä          paino, vaatii julkaisuvarastoldn ehdotto-
36897: kuten nyt, kymmeniä saman alan opp:iJkir-        masti lisätiloja tuloksellisesti toimiakseen.
36898: joja. Se olisi valtion rahatalouden ja kan-        Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
36899: sallisomaisuuden säästön kannaltakin suuri       nioittavasti,
36900: voitto. Oppildrjapainatuksesta huolehtivat
36901: nJ'Ikyisin kokonaisuudessaan yksityiset kir-               että Eduskunta otta·isi vuoden
36902: japainot ja onlkin kokoelma tällä alalla hy-            1948 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
36903: vin kirjava.                                            mk:n siirtomääräraham valtioneuvos-
36904:    Valtion ldrjapainotalon rakennusajatus               ton kirjapainotalon rakentamista var-
36905: ei ole uusi. Vuonna 1939 eduskunta myönsi               ten.
36906:       Helsingissä 2 p :nä loka:kUJuta 1947.
36907: 
36908:                  Elli Nurminen.                             J. Kuittinen.
36909:                  Alpo Lumme.                                A. K. Paa.sivuori.
36910:                  Kaisa Hiilelä.                             Paavo Lesldnen.
36911:                  Aino Ma.lkamäki.                           V. Metsäranta.
36912:                  Toivo Mansner.                             Jaamari Ku'!mala.
36913:                  Juho Pyy.                                  Uuno Raatikainen.
36914:                  Jere Juutilainen.                          Isak Penttala.
36915:                                    Martta. Salm.ela-J'årvinen.
36916:                                                                                             837
36917: 
36918: IV,t2t.- Ra.b._ al. N':o 48.
36919: 
36920: 
36921: 
36922: 
36923:                                 Myllymäki y. m.: Määrärahan osoittamisesW:t; ooltionewvos-
36924:                                   ton kirjatpainotalon rakenwustöitä vwrten.
36925: 
36926: 
36927:                                      Ed uskunnaUe.
36928: 
36929:     Nykyisenä ajankohtana, jolloin va:ltion        puuttuvat j. n. e. Nämä puutteet, jotka
36930: rahwtaloudellinen tila on ennenkokematto-         ovat terveystilan'teeseenkin vaikuttaneet
36931: man vaikea, on uudisrakennuspolitiikkakin         huolestuUbavasti, osoittavat, että valtioneu-
36932: hoidettava siltä pohjalta, että siihen Uhra-      voston kirjapatno nykyisissä toimitiloissaan
36933: tut varat nopeasti muodostuvat valtiolle          ei vastaa niitä vaatimuksia, jotka teolli-
36934: tuottoisiksi sekä että ne jatkuvaSiti helpoit-    suuslaitokselle on aset&ttava. Ammattien-
36935: (f;avat rahataloutta ja haJUintokoneiston toi-    tarkastajan ja :lääkärien }ausuntojen mu-
36936: mintaa. Va'ltioneuvoston kirjapainotalon          kaan nykyaikana ei enää pitäisi sall:lia työs-
36937: rakennuskysymys on yksi tärkeimpiä, ja            kentelyä sellaisissa olosuhteissa kuin valtio-
36938: toteutet·tuna se supistaisi suuresti va;ltion     neuvoston kirjapainossa val:litsee.
36939: l,aajojen kirjapainotöiden kustannuksia ja           Verraibtaessa valtioneuvoston kirjapaim.on
36940: vaikuttaisi tervehdyttäväSti nykyisin hyvin-       ja muiden suurimpien kirjapainojen kehi-
36941: kin sekavaan tilanteeseen valtion kirjapai-       tystä viime vuosisadan loppuvuosilta n(Y-
36942: notyöalalla, josta tuoreimpana ja suuren-         kyiseen aikaan on sanottava, että valtio-
36943: kin yleisön tuntemana on mainittava oppi-         valta on hoitanut liikeyrityksensä kehnosti.
36944: kirjakysymys. Rakennuskysymys poistaisi           Yksityiset kirjapaJinot ovat paisuneet jät-
36945: samalla ne monet arvaamattomat puultteet,         tiläisyri:tyksiksi, joista pääkaupungissa ja
36946: mitkä nykyisellä tarkoitukseen soveltumat-        maaseudullakin on useita esimerkkejä.
36947: tomaiHa, ahtaal'la ja sosiaaliselta kannalta      Tämä osoittaa, että [iikeyri'tys on kannat-
36948: ajatellen täysin menneisyyteen kuUluvalla         tava. Valtioneuvoston kirjapainon kehritys-
36949: rakennuksella on.                                 kin, etenkin tuotannollisessa mielessä, on
36950:     Vuosien varrella kirjapainotöiden 'lisään-    valtava, vaikka se jää vähäiseksi yksityisiin
36951: tyessä rakennustila ei ole saUtnut painon         suurpainoihin verraten. Jos va:ltiovalta
36952: laajenltamista läheskään siinä suhteessa          oiisi ho~tanUJt kaukonäköisesti ja rahatalou-
36953: kuin :työt olisivat edellyttäneet. Niinpä         dellisesti viisaasti tätäktn liikeyritystään,
36954: töiden suoritusta melkein joka osaSitolla         olisi se muiden suurpainojen kaltainen,
36955: haittaa tilanahtaus, joka paino- ja sitoma-       sillä va~tioneuvoston kirjapaino pystyy ny-
36956: osastoi'l:la on aivan sietämätön. Työn ratio-     kyisellään suorittamaan vain noin neljän-
36957: nalisoinnilla ja työmenetelmien parannuk-         neksen valtion kaikista kirjapainotöistä, ja
36958: seHa tuskin on mahdollisuuksia nykyisissä         ne miljoonat, jotka valtio vuosirttain käyt-
36959: vanhanaikaisissa ja ahtaissa oloissa. Sosiaa-     tää kirjapainotöihin muissa kirjapainoissa,
36960: liset edellytykset puuttuvat miltei koko-         olisivat jääneet val'biolle. Työt ovat lisään-
36961: naan ja on niitä mahdotonta ajatellakaan          tyneet ja lisääntyvät vuosittain jatkuvasti,
36962: suurien kustannusten vuoksi, koska uusi           mutta vanhan kirjapainon laajennus on
36963: ta:lo joka tapauksessa on saatava aivan ensi      mahdoton. Hitaiden, vanhanaikaisten kirja-
36964: tilassa. Ilmanvaihtolaitteet puuttuvat ko-        painokoneiden uusintakaan ei nykyisissä
36965: konaan, lattiwt ovat hauraiksi perstaantu-        olosuhteissa ole mahdoHista.
36966: neet ja siis pölyä ja likaa kokoavat, läm-           On ymmärrettävää, e'ttä ne työt, jotk·a
36967: min vesi puuttuu, vaikka työ on Ekaista ja        yksityisissä kirjapainoissa joudutaan teet-
36968: ~yijypö1yn vuoksi e'J.'ittäin vaarallis'ta ter-   .tämään, maksavat paljon enemmän kuin
36969: veydelle, pukukaapit ovat hyvin ahtaat ja         jos oma liikelai:tos olisi ne suorittanut.
36970: riittämättömät, ruokailuhuoneet ja ruokala:t      Valtiota on mikemaailmassa totuttu pitä-
36971: 
36972:                                                                                                7
36973: 838                       IV,121. -   Valtioneuvoston klirjapaino.
36974: 
36975: maan lypsylehmänä, josta jokaisel:la on        ei ole uusi. V. 1939 eduskunta myönsi tar-
36976: jopa velvoUisuus o'tltaa mitä suinkin irti     koitukseen 6 milj. markan suuruisen mää-
36977: saa. Pistokokein suoritetut hinnoitteluver-    rärahan ja varasi tontin Rautatienkadun
36978: :taitlut ov8Jt antaneet kuvrun olosuhteista.   va1Telta eduskuntrutalon välittömästä lähei-
36979: Päinvastoin on valtioneuvoSiton kirjapai-      syydestä. Perustyöt ennätettiin jo suorit-
36980: nossa noudatettu kohtuullista, varsin al-      taa, mutta sotavuodet keskeyttivät !työt,
36981: haistakin hinnoittelua, koska suuret voitto-   jotka si:Utä QäJhtien ovat olleet perustusvai-
36982: marginaalit eivät ole tarkoituksenmukaiset     heessaan.
36983: kysymyksen ollessa valtion liikelaitosten ja      Koska va:lrtiotalouden ja monien muiden
36984: virastojen sisäisistä liikesuhteista.          seikkojen vuoksi, joista edellä olevassa on
36985:    V. 1945 valtioneuvosto asetti komitean      hajainaisesti mainittu, on välttämätöntä ra-
36986: harkitsemaan kysymystä, mihin toimenpi-        kentaa kirjapainolle uusi toimitalo, ei ole
36987: teisiin olisi ryhdy;ttävä suuremman yhte-      syytä lykätä rakennushanketta tuonnem-
36988: näisyyden ja säästäväisyyden saavuttami-       maksi, sillä siihen sijoitetut miljoonat me-
36989: seksi oppikirjojen valmistamisessa kansa-,     neväit tuottavaan hankkeeseen. V altioneu-
36990: oppi- ja ammattikou1uja varten. Komitea        VOSiton ta~lossa vanitseva huutava tiirunpuu-
36991: on yksimielisesti todennut vallitsevissa       tekin poistuisi julkaisuvaraston ja kirja-
36992: oloissa suuria puutteellisuuksia ja epäkoh-    painon siirryttyä pois ja valti6lle säästyisi
36993: tia ja painostaa oppikirjakysymyksen ta-       huoma:ttavia summia vuokramenoja, joita
36994: loudellisempaan hoitoon saattamista ensiar-    nyt on maksettava ympäri kaupunkia si-
36995: voisen tärkeänä kysymyksenä. Mikä olisi        joitetu~sta ministeriöiden osastoista.       Tä-
36996: luonnollisempaa kuin painattaa nämäkin         män kautta samalla helpotettaisiin sangen
36997: suuria summia vaativat työt valtion kirja-     vruikeruta huoneis1.opul,aa. Samaten kuin
36998: painossa oppikirjatoimikunnan ohjeiden         kirj>apaino vaatii julkaisuvarastakin ehdot-
36999: mukaan yksi kirja kutakin laatua eikä, ku-     tomasti lisätiloja tuloksel:lisesti toimiakseen.
37000: ten nyt, kymmeniä saman alan oppikirjoja.         Ede~lä olevaan vi,itarten ehdotamme,
37001: Se olisi valtion rahatalouden ja kansallis-
37002: omaisuuden säästön kannaltakin suu:vi                    että   Eduskunta     ottaisi   vuoden
37003: voitto. Oppikirjapainatuksesta huolehtivat            1948 tulo- ja rnenom·vioon 50,000,000
37004: nykyisin kokonaisuudessaan yksityiset kir-            markan siirtmnäärämhan valtioneu-
37005: japainot ja onkin kokoelma tällä a:lalla hy-          voston kirjapQ,inotalon rakennustöitä
37006: vin kirjava.                                          'L'arte11.
37007:    Valtion kirjapainotalon rakennusajatus
37008:       Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
37009: 
37010:                 Lauri Myllymäki.                           Eino Roine.
37011:                                                                                           839
37012: 
37013: IV,122. -    Fin. mot. N:o 49.
37014: 
37015: 
37016: 
37017: 
37018:                                Wickm.au m. fl.: Angående arwisande av ctt förhöjt an-
37019:                                  sla,g för beviljande av bidrag för avsides beliigna går-
37020:                                  dars och gårdsgrupper~ elektrifiering.
37021: 
37022: 
37023:                                    Tili Riksdagen.
37024: 
37025:    Under den senaste tiden ha från statens        uttalande i samband med beviljande av
37026: sida vidtagits vissa åtgärder för landsbyg-       anslaget, användas för ändamål, som vore
37027: dens elektrifiedng.      Sålunda beviljade       i trängande behov av medel. Så ha bl.a.
37028: riksdagen för år 1947 miljoner mark              inga direk1la statsbidrag eller medel kunnat
37029: för detta ändamål, och i statsförslaget          ges åt avsides belägna enskHda gårdar eller
37030: :för år 1948 :finnes ett lika stort anslag.      smärre gårdsgrupper för i·nköp av led-
37031: I början av detta. år tillsattes en ik:ommitte   ningsmateriel och transformatorer m. m.
37032: :för landsbygdens eleiktri:fiering, som upp-     för deras elektrifieringsföretag. Då det är
37033: gjort planer och utarbeta.t normer för            så gott som omöjligt för sådana avsides
37034: avhjälpandet ·av de värsta missförhållan-        helägna förbrukare att med egna :medel
37035: dena i :fråga om ~andsbygdens eleiktri-          åstadkomma en elektrifiering av sina hem
37036: :fiering.                                        och sin hushåHning, har här uppstått ett
37037:    Frågan om landsbygdens elektrifiering         problem, som måste få en rättvis lösning,
37038: är en :fråga av utomordentligt stor bärvidd.     inn1!1n man tkan skönja någon möjlighet att
37039: För närvarande ser det tyvärr ut som om          åstadkomma en något så när fullständig
37040: det ~a.v :1\lere orsaker vore :förenat med       elektrifiering av vår •landsbygd, till viiken
37041: stora svårigheter att åstadkomma en elek-        självfallet också skärgården måste räknas.
37042: trifiering av vår glesa och vidsträckta             Då det vid behandlingen av landsbyg-
37043: landsbygd. Redan lkra:fttillgången är en         dens elektrifieringsfråga i den sakkunnig-
37044: :fråga, som är ägnat att vålla rmycket stora     ikomrmitte vi här tidigare nämnt med all
37045: bekymmer på grund av den exceptionellt           tydlighet framgått, att stora delar av våra
37046: långa torkan i landet. Av kända orsaker          glestbebygda trakter kunde med en jäm-
37047: har tillgången på lkoppartråd, transforma-       förelsevis liten ekonom:sik: handräckning i
37048: torer och annan materia! snarare stramat         form av statsbidrag få sin elektrifierings-
37049: än lättat. Det största hindret för en            fråga löst, har det synts oss nödigt
37050: effe'ktiv verksamhet :för genomförandet av       föreslå,
37051: eletktri:fieringsprogrammet är dock bristen
37052: rpå ikapitat Finansieringen av de stora                  att Riksdagen måtte i statsför-
37053: ikraftverken och de omfattande lednings-               slaget för år 1948 under 15 Ht. II
37054: företagen har krävt summor, som varit                  kap. 39 m01n. införa ett tillägg av
37055: svåra att uppbringa. Den blygsamma                     10 miljoner mark för beviljande av
37056: summa, 30 miljoner mark, som stått elek-               bidrag för avsides belägna gårdars
37057: trifieringskommitten tili buds, har dessut-            och gårdsgruppers elektrifiering.
37058: om icke !kunnat, på grund av riksdagens
37059:      He•lsingfors den 3 oktober 1947.
37060: 
37061:                  Albin Wickman.                             Levi Jern.
37062:                  Ture Hollsten.                             Albert Brommels.
37063: 840
37064: 
37065: IV,122. -   Rah. al. N:o 49.                                                       Suomennos.
37066: 
37067: 
37068: 
37069: 
37070:                                Wickma.n y. m.: KOt·otetun määrärahan osoittamisesta !>1Jr-
37071:                                   jässiJJ sijaitsevien talojen ja tawryhmien sähköistämisen
37072:                                   tukemiseksi.
37073: 
37074: 
37075:                                    Eduskunnalle.
37076: 
37077:    Vi:lime aikoina on valtion puolelta Tyh-     tarkoi1!uiksoon, joka olisi kipeästi varojen
37078: dytty eräisiin toirrnenpiteisiin maaseudun      tarpeessa. Niinpä m. m. ei mitään suurem-
37079: sähköistämise~ksi. Siten eduskunta myönsi       pia valtionavustuksia tai V'al'oja ole voitu
37080: vuodeksi 1947 30 miljoonaa marklma tä-          a:nta·a syrjässä sijaitsevalle talolle t·ai pie-
37081: hän tarkoitukseen ja tu~o- ja menoarvioesi-     nemmille taloryhmille johtotarviikkeiden · ja
37082: ty!ksessä vuodelle 1948 on yhtä suuri mää-      muunta;jien y. m. ostamiseen niiden säh-
37083: räraJha. Tämälll vuoden alussru asetettiin      köistämisyrityksiä varten. Kun syrjässä
37084: maaseudun säJrköistämis'komitea, joka on        olevien ikuluttajien on suorastaan mahdo-
37085: tehnyt suunnitelmia ja 'laJatinut ohjeita       tonta; saada !kotinsa j·a taloutensa sähköis-
37086: pruhimpien epäkohtien poistrumiseksi.           tetyksi omin voimin, on: syntynyt kysymys,
37087:    Maaseudun sähköistämiskysymyksellä on        jonka täytyy saada oikeudenmukainen
37088: ensiarvoisen suuri !kantavuus. Tä~lä het-       ·ratkaisunsa, ennen kuin voidaan puhua
37089: kellä näyttää valitettavasti siltä, että har-   mistään ma:hdollisuu!ksista sa·ada jotakuilll-
37090: vaanasutun ja lruajan maaseutumme säh-          kin täydellisesti sähköistetyiksi maaseutrum-
37091: köistämiseen liittyy useammistakin syistä       me, johon tietenkin myös sruaristo on luet-
37092: suuria vaikeuksia. Jo voimansaantikysymys       tava.
37093: on omiaan aiheuttamruan hyvin suurta huolta        Kun :aikaisemmin mainitsemassamme
37094: maJassa va:llinneen poikkeuksellisen pitkä-     asiantuntijrukomiteassa maaseudun sähköis-
37095: ailkaisen kuivuuden takia. Tunnetuista          tämiskysymystä käsiteltäessä on selvästi il-
37096: syistä on ikuparijohdO!Il:, muuntajien ja       mennyt, että suuret osat harvaanasuttuja
37097: muiden tarvikkeiden saanti pi:kelllJillinkin    seutujrumme voisivat verraten pienellä vrul-
37098: kiristynyt ikuin helpottunut. Sähköistä-        tionavustuiksen muodossa :annetulla talou-
37099: misohjelmaJn toteutrt)amista tarlkoittavan      dellisella tuella saada rat-Jmistuksi sähköis-
37100: telhorokaan toirrninnan suurimpana esteenä      tämislkysymyksensä, olelllJille 'katsoneet tar-
37101: on ilmitenikin pääoman puute. Suurten voi-      peelliseksi e!hdotvaa,
37102: malaitosten ja -laajojen johtohankkeiden
37103: rahoittaminen on vaatinut vaikeasti harukit-             että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37104: taviaJ summia. Sitä 30 mi,ljoonrut marlmn              tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
37105: vaatimatonta summaa, joka on ollut säJh-               39 momentille lisäyksenä 10 miljoo-
37106: !köistämiskomitean ikäytettävissä, ei määrä-           naa markkaa myönnettäväksi syr-
37107: rahan myöntämisen yhteydessä hyväksytyn                jässä sijaitsevien tal<Jjen ja taloryh-
37108: eduskunnan lausunnon nojalla voida käyttää             mien sähköistämisen tukemiseksi.
37109:       Helsingissä lokaikuun 3 päivänä 1947.
37110: 
37111:                  Albin Wickman.                             Levi Jem.
37112:                 Ture Hollsten.                              Albert Brommels.
37113:                                                                                             841
37114: 
37115: IV,12a. -   Rah. al N:o 50.
37116: 
37117: 
37118: 
37119: 
37120:                                Salo: Määrrävrahan osoittamisesta avustuksiksi eräille siihkö-
37121:                                   yhtrymille tmaasetUdun sähköistämistä ·varten.
37122: 
37123: 
37124:                                     E d u s kun n a 11 e.
37125: 
37126:    Samanaikaisesti uusien suurien sähkö-         käytettäväksi mainittujen suurvoimalaitok-
37127: läitoshankkeiden ja rakentamisten kanssa         sien rakentamiseen, joiden tehon kaupungit
37128: on kautta maan herännyt toivo niiden te-         ja Jiikekeskukset sitten suurimmaksi osaksi
37129: hbn saamiseksi myöskin maaseudun sähköis-        saavat käyttää'kseen, maaseudun taas jää-
37130: tiimisen tarpeisiin. Tässä mielessä on maa-      dessä ilman omia varojaan, joita tosiasialli-
37131: seudulle viime vuosina perustettu 6 maa-         sesti kansaneläkelaitoksenkin varat maalta
37132: li~dun sähköistämisyhtymää, nim. Revon           lain· turvin kerättyinä ovat. Knn valtiokin
37133: Säbikö 0/Y, Sähkö 0/Y Kainuun Valo,              on suurena osakkaana näiden suurvoima-
37134: Keski-Suomen sähkö 0/Y, Pohjois-Karja-           laitosten rakentamisessa ja saa näin käyt-
37135: lan Sähkö 0/Y, Pohjois-Savon ja Suur-            tääkseen kansaneläkelaitoksen varoja, on
37136: Savon sähköyhtymät. Kaikiki nämä toimi-          se vuorostaan velvollinen aV!UStamaan maa-
37137: vat ripeästi kukin alueensa sähköistämisen       seudun sähköistämistä jottei se nyt hyvään
37138: hyväksi, sikäli ikuin tarpeista tärkeimmän,      alkuun päässeenä pysähtyisi.
37139: IIroparin saanti niiden johtoverkostoon on          Tässä mielessä ehd6t·an kunnioittaen,
37140: irnahdoJ.lista. Tehtävä on !kuitenkin kaikille
37141: sanotuille yhtymille taloudellisesti niin ras-              että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
37142: kas, etteivät ne omien pääomiensa turvin                1948 tulo- ja menoarvioon 300 m·il-
37143: pysty toimeenpanemaan kun pienen osan                  joonan mm·kan määrärahan maaseu-
37144: sU!tlnnitelmiensa toteuttamisesta. Kun tä-             dun sähköistämisen avustamiseksi si-
37145: hän toimintaan ryhdyttiin, oli toiveita,               ten, että määräraha jaettaisiin 50
37146: että kansaneläkelaitos maaseudultakin ke-              miljoonan markan erissä Revon, Kai-
37147: räämillään varoilla pystyisi riittävän edul-           nuun Valon, Keski-Suomen, Pohjois-
37148: lisilla ehdoilla rahoittamaan yhtymäin al-             Karjalan, Pohjois-Savon ja Suur-Sa-
37149: !ltumipääsyä. Tämän laitoksen varat ovat               110n sähköyhtymille.
37150: nyt kuitenkin miljardisummin määrätty
37151:      Helsingissä 6 päivänä [okakuuta 1947.
37152: 
37153:                                                                     S. Salo.
37154: 842
37155: 
37156: IV,t24. -   Rah. al. N:o 51.
37157: 
37158: 
37159: 
37160: 
37161:                                Niskala y. m.: Määrärahan osoittarnisesta vaikeimmassa
37162:                                   asenuJ,Ssa o~evien jat~eenrakentajain korviJIU.Sten tarki.sta-
37163:                                   miseen Pohjois-Suomessa.
37164: 
37165: 
37166:                                     E d u s k u n n a ll e.
37167: 
37168:    :Sodan loppuvaiheessa joutui Pohjois-         kaan ja arvokas-valuuttaisen naapurimaan
37169: Suomi saksalaisten tuhon kohteeksi. Saksa-       kanssa. Samoin jouduttiin hädän pakott!l•
37170: laisil~e ominaisella perinpohjaisuudella toi-    mina eräitä rakennustarvikkeita hankkii;,
37171: mitettu hävitys muutti kukoistavia asutus-       maan rajan takaa. Niistä maksettu hint~
37172: keskuksia ja komeita kyliä raunio-erä-           oli kohtuuttoman korkea. Mutta hätä e1
37173: maaksi. Monin paikoin joutui väestö me-          lue lakia. Asumaan oli päästävä ja vai~
37174: nettämään kaiken irtaimistonsa, jota ei          keudet voitettava, olipa korvausmäärät
37175: voitu kuljetusvaikeuksien vuoksi · ottaa         jälleenrakennuskustannuksiin verraten mi~
37176: mukaan. Kun asukkaat alkoivat sotatoi-           ten vaatimattomat tahansa. Väestö on
37177: mien lakattua palata kotiensa raunioille,        luottanut siihen, että valtiovallan puolelta
37178: lohdutettiin heitä sillä, että valtiovalta tu-   täytetään ne lupaukset, joita heille annet·
37179: lee korvaamaan kaikki sodan vahingot,            tiin.                                         ·
37180: hävitettyjen asumusten tilalle tullaan val-         Siinä uskossa ovat Pohjois-Suomen asuk~
37181: tiovallan toimesta uudet kodit pystyttä-         kaat uusia kotejaan pystyttäneet sellaisella
37182: mään.                                            uutteruudella ja tarmolla, jota ulkomaal&i;'
37183:    Näihin lupauksiin luottaen ja toivoen,        setkin ovat ihaillen maininneet. Tarmo~~
37184: että suuret menetykset tulevat osapuilleen       kaasta yrittäjämielestä huolimatta jälleen~
37185: korvatuksi, väestö ryhtyi ankaraan kamp-         rakentajat työskentelevät suurien taloudel.,
37186: pailuun kotiensa jälleenrakentamiseksi lu-       listen vaikeuksien keskellä. Korvausmäärien,
37187: kemattomien vaikeuksien keskellä. Kun sit-       supiStuessa indeksitakuineen vain osaan
37188: ten 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toi-       nykyisistä kustannuksista on luotan saanti-
37189: sen korvauslain mukaiset ohjeet korvaus-         kin samassa suhteessa rajoittunut. Tästä
37190: ten suorittamisesta oli korvauslautakunnille     johtuen on lukuisa määrä keskeneräisiä ra-
37191: korvauksien määräämiseksi annettu, havait-       kennuksia, joihin ei pääse asumaan eikä
37192: tiin, että ne supistuvat sikäläisissä oloissa    varojen puuttuessa pystytä rakennustyötä
37193: perin pieniksi. .Suurimpana syynä tähän          jatkamaan.
37194: oli se, että hinnat oli määrätty Etelä-             Nämä puutteellisuudet toisen korvaus-
37195: Suomen hintojen ja palkkojen mukaisesti.         lain ohjeiden soveltamisesta Pohjois-Suo-
37196: Ero Pohjois-Suomen hintoihin ja palkkoi-         men vwhinkoa kärsineiden kohdalle on lu-
37197: hin verrattuna rauhan aikana on ollut            kuisien lähetystöjen kautta saatettu halli-
37198: lähes 2-kertainen, mutta joka silloin oli        tuksen ja eduskuntaryhmien tietoon. Vai-
37199: huomattavasti sen ylikin. Kun siis han-          keudet oli myös valtiovarainvaliokunta
37200: kintahinta oli valtiovarainministeriön mää-      tilaisuudessa toteamaan tehdessään viime
37201: raamia ohjehintoja useissa tapauksissa           kesänä laajan tutustumismatkan Pohjois-
37202: 100% korkeampi, oli selvää, että korvaus-        Suomen hävitetylle alueelle. Ne lausunnot,
37203: määrät eivät riittäneet jälleenrakennuksen       joita valiokunnan puolesta edellä mainittu-
37204: loppuun saattamiseen. Läntisellä rajaseu-        jen epäkohtien korjaamiseksi korvausten
37205: dulla, jossa työt alkoivat ensimmäisenä,         suhteen annettiin, todistavat osaltaan, ettei-
37206: jouduttiin työvoimasta kilpailemaan rik-         vät muistutukset toisen korvauslain toteut-
37207:                                    I·V,124. -   NiskaJa y. m.                            843
37208: 
37209: tamisessa Pohjois-Suomen kohdalla ole liioi-             1948 tulo- ja menom·vioon 100 mil-
37210: teltuja ja että nämä epäoikeudenmukaisuu-                joonan markan määrärahan vaikeim-
37211: det vaativat pikaisia valtion toimenpiteitä.             massa asemassa olevien jälleenraken-
37212:    Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,                  tajain korvausten tarkistamiseen
37213:                                                          Pohjois-Suomessa..
37214:          että   Eduskttnta   ottaisi   vuoden
37215:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
37216: 
37217:                  Markus Niskala.                                Martti Miettunen.
37218: 844
37219: 
37220: IV,12ö. -   Rah. al. N:o 52.
37221: 
37222: 
37223: 
37224: 
37225:                                E. Karjalainen y. m. : Määrärahan osoittamisesta awustuk-
37226:                                   seksi Kuhmon ja Pielisjärven kuntain asukkaille suoja..
37227:                                   ailueiden jälleenrakentamista vaf'lten.
37228: 
37229: 
37230:                                      E dusik un n a 11 e.
37231: 
37232:    Eduskunta on myöntänyt kuluvan VIUO-             Kajaanin Maanviljelysseura on ollut m.u-
37233: den tulo- ja menoarviossa 80 miljoonaa           kana neuvojiensa kautta laatimassa tilastoa
37234: markkaa jaettavaksi rakennusavustuksina          siitä paljonko Kiuhm.ossa on avustuksen tar-
37235: niille talvisodassa tuhoja lkärsineille suoja-   peessa olevia jälleenrakentajia. Tällöin on
37236: alueen asukkaille, jotka ilman omaa syy-         havaittu, että siellä on 55 jälleenrakentajaa,
37237: tään eivät j,oko tähän mennessä lainkaan         joiden pitäisi saada aVIustusta 7,400,000 mk,
37238: tai ainoastaan osittain ovat voineet jälleen-    päästäkseen suunnilleen samoihin avustus-
37239: rakentamisen tiloillaan suorittaa. Raken-        määriin kiuin Suomussalmen y. m. kuntien
37240: nusavustuksen myöntäminen perustui mar-          asukkaat ovat päässeet. Pielisjärven kun-
37241: kan arvon alentumiseen. Toimenpidettä on-        nasta ei ole ollut meillä käytettävänä vas-
37242: kin pidettävä täysin oikeana ja myös vält-       taavanlaista tilastoa. Mutta sikäli kuin on
37243: tämättömänä.                                     arviotietoja olemassa, niin nousisivat vas-
37244:    Mainittu 80 milj. llilk on jaettu kuluvan     taavat avustukset 5 miljoonaan markkaan.
37245: ·vuoden aikana sillä tavalla, että siitä ovat       Edellisen nojalla kunnioittaen ehdo-
37246: päässeet osallisiksi Suomussalmen, Kiuusa-       tamme,
37247: mon, Kuolajärven, Savukosken ynnä eräät
37248: muissa Pohjois-Suomen kunnissa asuvat                     että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
37249: suoja-alueen asukkaat. Aivan samanlaisissa              den 1948 tulo- ja menoarvioon
37250: oloissa eläneet Kuhmon ja Pielisjärven                  12,000,000 markan määrärahan avus-
37251: kuntien suoja-alueiden asU'kikaat sitä vas-             tuksen myöntämiseksi Kuhmon ja
37252: toin ovat jääneet avustuksen ulkopuolelle.·             Pielisjärven kuntien asukkat7le suoja..
37253: On kuitenkin lmhtuutonta jättää sanottujen              alueiden jälleenrakemtamista varten.
37254: kuntien suoja-alueen asukkaat avustusta
37255: vaille.
37256:       Helsingissä JokakiUun 6 p:nä 1947.
37257: 
37258:                  Eetu Karjalainen.                          0. Muikku.
37259:                                                                                          845
37260: 
37261: IV,12o. -   Rah. al. N:o 53.
37262: 
37263: 
37264: 
37265: 
37266:                                H. Pesonen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
37267:                                   mhtiavustusten korottamista varten.
37268: 
37269: 
37270:                                    E d u s k u n n a ll e.
37271: 
37272:    Pohjois-Suomen kunnissa ovat jälleenra-      yritti näitä epä:kohtia tasoittaa m. m. niin,
37273: kennus- ja elinkustannukset huomattavasti       että välttämättömistä elin- ja muista tar-
37274: ,kalliimmat kuin muualla maassamme. Kau-        vikkeista valtio maksoi maantierahdit aivan
37275: kana liikekeskuksista olevissa kunnissa ja      sataprosenttisesti. Silloin saatiin m. m.
37276: syrjäkylissä ovat nämä kustannukset lähes       ruisjauhot, väkilannotteet ja monet muut
37277: 100 % korkeammat kuin valtakunnan               tarvikkeet syrjäkylissäkin samalla hintaa
37278: muulla alueella. Suurin tekijä, joka näissä     kuin liikekeskuksissakin. Ja tähän samaan
37279: kunnissa kohottaa mainittuja kustannuksia       olotilaan olisi nytkin oikeus- ja kohtuus-
37280: on tavattoman pitkät maantiekuljetusmat-        syistä mahdollisimman pian päästävä. Hal-
37281: kat ja niistä aiheutuvat suuret rahtikus-       litus on kuitenkin, kumma kyllä, ensi vuo-
37282: tannukset.      ·                               den tulo- ja menoarvioesityksessään näitä
37283:     Tavallista suuremmat rahtikustannukset      rahtiavustusmäärärahoja alentanut 15 mil-
37284:  ja siitä johtuva elinkustannusten kalleus      joonalla markalla, vaikka ne ovat olleet jo
37285: kohottavat siellä yleistä pal'kkatasoa, joka    koko sodan jälkeisen ajan aivan riittämättö-
37286: suuresti vaikeuttaa vähävaraisten jälleen-      mät.
37287:  rakentajien toimintaa, koska muutenkin hei-       Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
37288:  dän vahingonkorvauksensa ovat aivan            dotan,
37289:  riittämättömät. Ja onhan muutenkin aivan
37290:  kohtuutonta se, että syrjäseudulla asuvat                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37291:  ihmiset joutuvat maksamaan tarvikkeistaan              tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II: 17
37292:  jopa yli kaksinkertaisia hintoja, verrattuna           momentille 25,000,000 markan suu-
37293:  rautatien varrella ja muissa asutuskeskuk-             ruisen lisämäärärahan Pohjois-Suo-
37294:  sissa asuviin nähden.                                  men kuntien rahtiavustusten lwrot-
37295:     Sotaa edeltäneenä aikana valtiovalta                tamista varten.
37296:      Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
37297: 
37298:                                                                  B. S. Pesonen.
37299: 
37300: 
37301: 
37302: 
37303:                                                                                             8
37304: 846
37305: 
37306: IV,121. -   Fin mot. N:o 54.
37307: 
37308: 
37309: 
37310: 
37311:                                Kullberg: Angående anvisande av anslag för uppförande
37312:                                  oo en tillbyggnad tiU posthuset i Borgå.
37313: 
37314: 
37315:                                   T i ll R i k s d a g e n.
37316: 
37317:   Med hänvisning till fin:amsmotionen N: o               att Riksdagen i statsförslaget för
37318: 68 och den motivering, osm ingår i densam.-            år 1948 måtte upptaga ett · anslag
37319: Dla rörande behovet av en tillbyggnad till             av 7 miljoner mark för tillbyggnad
37320: posthuset i Borgå, våg~ar undertecknad                 av posthuset i Borgå.
37321: vördsamt föreslå,
37322:       Helsingfors den 7 oktober 1947.
37323: 
37324:                                                                 Henrik KuUberg.
37325:                                                                                    847
37326: IV,t27. -   Rah. aJ. N:o 54.                                               Suomennos.
37327: 
37328: 
37329: 
37330: 
37331:                                Kullberg: Määrärahan osoittamisesta Porvoon postitalon
37332:                                  lisärakenrvusta varten.
37333: 
37334: 
37335:                                    Eduskunnalle.
37336:    Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 60 ja         että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37337: sen perusteluihin, koskien Porvoon posti-          tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan
37338: talon. lisäralrennuksen tarvetta, e:hdotan         markan määrärahan Porvoon posti-
37339: kunnioittaen,                                      talon lisärakennusta varten.
37340:      Helsingissä Jokakuun 7 päivänä 1947.
37341: 
37342:                                                             Henrik Kullberg.
37343: 848
37344: 
37345: IV,t2s. -   Ra.h.al. N:o 55.
37346: 
37347: 
37348: 
37349: 
37350:                                 Bukari y. m.: Määrörrakan osoittamisesta Valkeakosken
37351:                                   postitalon rakentamista varten.
37352: 
37353: 
37354:                                      E d u s k u n n a 1!1. e.
37355: 
37356:    Valkeakosken posti- ja lennätinkonttori         joittaa vuokralle myöskin Valkeakosken po-
37357: työskentelee huoneistossa, joka ei vastaa ta-      liisivarti<Ykonttori. Taloa varten on jo han-
37358: val:lisen maaseututoim[paikan .huoneistoa.         kittu tonttikin erittäin keskeise1t.ä paikalta.
37359: Teollisuuslaitosten ja yhä lisääntyvän asu-        Valkeakosken postitalon kustannusten on
37360: rtuksen postiliikenne keskilttyy V a1lkeakosken    laskettu nousevan 20 milj. markkaan.
37361: posti- ja lennätinkonttoriin, jossa tilanah-           Edelliseen viittaamalla esitämme,
37362: Itaus on äärimmäisen vakava. Tilavamman
37363: ja tarkoituksenmukaisemman vuokrahuo-                         että Eduskunta ottaisi vuoden
37364: neiSton saanti posti- ja iennätinkonttoria                 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37365: varten on mahdotonta, minkä vuoksi olisi                   1: 18 momentin kohdalle 20,000,000
37366: viipymättä ryhdyttävä rakentamaan paik-                    markan määrärahan Valkeakosken
37367: kakunnalle omaa postitaloa jo tehdyn suun-                 postitalon rakentamista varten.
37368: nitelman mukaan. Taloon on tarkoitus si-
37369:       Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
37370: 
37371:                  Juho Bukari.                                    Väinö KivisaJlo.
37372:                                                                                          849
37373: 
37374: IV,129. -   Rah. al. N:o 56.
37375: 
37376: 
37377: 
37378: 
37379:                                Hiilelä. y; m,.: Määrärahan oso~ttamisesta Tampereen posti-
37380:                                    talon korottamista ja Tampere<en post'iautotaUin raken-
37381:                                    tamista varten.
37382: 
37383: 
37384:                                     Ed uskunnaBe.
37385: 
37386:    Tampereen postitallo on käynyt aivan         kehittymässä yhä .tärkeämmäksi :teollisuus-
37387: liian ahtaaksi. Postitarkastajan piirikont-     kaupungiksi ja liike-elämän keskukseksi,
37388: tori ei ole mahtunut postitaloon, vaan on       asettaa se kasvavia vaatimuksia Tampereen
37389: sitä varten vuokrattu ahdas huoneisto toi-      ympäristön postiyhteyksien hoidolle. Posti-
37390: sessa paikassa kaupunkia. Virkatilat Tam-       autokantaa samoinkuin huoltotehoakin on
37391: pereen postitalossa ovat liikenteen lisäänty-   huomruttavasti vahvistettava. Tämä ei ole
37392: misen johdosta riittämättömät, minkä joh-       nykyisissä tiloissa mahdollista, minkä vuoksi
37393: dosta eri osastoja on ryhdyttävä sijoitta-      on pikaisesti ryhdyttävä rakentamaan Tam-
37394: maan eri paikkoihin kaupunkia. Nykyisen         pereeUe pos•tiautotahlia, jota varten on kau-
37395: kestämä:ttömän tilanteen helpottamiseksi on     pungilta vuokrattu ton1tti. Rakennuskus-
37396: posti- ja lennäiinhallitukselta saadun ilmoi-   tannukset nousevat 30 miij. markkaan.
37397: tuksen mukaan suunniteltu talon koroHJta-         Edelliseen viiltaten esitämme,
37398: mista kahdella kerroksella. Kustannukset
37399: nousevrut 10 milj. markkaan.                             että Eduskunta ottaisi vuoden
37400:    Tampereen postitalossa sijaitseva posti-           1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37401: autotalli on käynyt niin ahtaaksi, että lä-           I: 18 momentille yhteensä 40 mil-
37402: heskään kaikki postiautot eivät mahdu sii-            joonaa markkaa Tampereen postita-
37403: hen, vaan on niitä säilytettävä taloa ympä-           lon korottamiseksi kahdella kerrok-
37404: röivillä kaduilla, mistä on suu11ta vahinkoa          sella ja Tampereen postiautotallin
37405: autojen kunnossapysymiselle ja autoka:lus-            rakentamista varten.
37406: tton säilymiseLle. Kun Tampere on nopeasti
37407:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
37408: 
37409:                 Kaisa Hiillelä                             Jere Juutilainen.
37410:                 Juho Kuittinen.                            Yrjö A. Manninen.
37411:                 Eino Laitinen.                             Alpo Lumme.
37412:                                        Eero Kivelä.
37413: 850
37414: 
37415: IV,13o. -   Rah. al. N:o 57.
37416: 
37417: 
37418: 
37419: 
37420:                                J. Wirtanen: Määrärahan oso~~tamisesta Vaasan postitalon
37421:                                   rakennusWiden aloittamista varten.
37422: 
37423: 
37424:                                     E d u s k u n n a 11 e.
37425: 
37426:   Kuten tunnettua on Vaasan posti- ja            määräraha, mutta kun ei ole ollut mitään
37427: lennätinkonttorin huoneisto toistakymmentä       tietoa siitä, milloin lisämääraha olisi saata-
37428: vuotta ollut tarkoitukseensa aivan sopima-       vissa, ei nykyisen kireän rakennustarvike-
37429: ton ja ahdas. Kun konttorin monet osastot        pulan aikana ole rakennustöihin voitu ryh-
37430: ovat sijainneet useassa eri pavkassa kau-        tyä. Kun Vaasan posti-, lennätin ja val-
37431: punkia on se ollut suureksi haitaksi postia,     tionpuhelinliikenne, joka viime vuosien ai-
37432: lennätintä ja valtionpuhelinta käyttävälle       kana on moninkertaistunut, vaatii pikai-
37433: yleisölle, puhumattakaan niistä S1l'lll'ista     sesti oman toimitalon aikaansaamista, ehdo-
37434: vaikeuksista, joissa virkwkunnan on toimit-      tan !kunnioittaen,
37435: tava tällaisissa olosuhteissa. Vaasan posti-
37436: taloa varten on ostettu jo tontti keskeiseltä               että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37437: ja postiliikenteen kannalta katsoen edulli-             tttlo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
37438: selta paikalta lähellä rautatieasemaa. Ra-              18 mom. kohdalle 30,000,000 mark-
37439: kennustöiden aloittamiseksi on -rnoden 1945             kaa Vaasan postitalon rakennustöi-
37440: tulo- ja menoarvioon otettu 5 milj. mk                  den aloittamista varten.
37441:       Helsingissä 6 päivänä lokwkuuta 1947.
37442: 
37443:                                                           Johannes Wirtanen.
37444:                                                                                           851
37445: 
37446: IV,1a1. -   Rah. al, N:o 58.
37447: 
37448: 
37449: 
37450: 
37451:                                Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan posti-
37452:                                   talon rakennustöiden aloittamista varten.
37453: 
37454: 
37455:                                      Ed usku:n nalle.
37456: 
37457:    Tyytymättömyys Vaasan postioloja koh-         ,on noin 70 milj. mk, tarvittaisiin rakennus-
37458:  taan jatkuu vuodesta vuoteen. Tämä joh-         töiden aloittamiseksi lisämääräraha. Kun
37459: tuu postitalon puutteesta. Kun postikont-        Vaasan posti-, lennätin- ja valtiopuhelin-
37460: ·torin :rrwnet osastot sijaitsevat useassa eri   liikenne, joka viime vuosien aikana on mo-
37461: paikassa kaupunkia, saa postia, lennätintä       ninkertaistunut, vaatii pikaisesti oman toi-
37462:  ja puhelinta käyttävä yleisö siitä kärsiä       mitalon aikaansaamista, ehdotetaan kun-
37463:  puhumattakaan siitä vahingosta, jota viran-     nioittaen,
37464: hoito aiheuttaa tällaisissa olosuhteissa. Vaa-
37465:  san postitaloa varten on jo ostettu tontti               että Eduskunta ottaisi vuoden
37466: ,postiliikenteen kannalta katsoen edulliselta          1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37467:  paikalta läheltä rautatieasemaa sekä raken-           I: 18 momentin kohdalle 20,1()00,000
37468:  nustöiden aloittamiseksi on vuoden 1945               markan määrärahan Vaasan posti-
37469:  tulo- ja menoarvioon otettu 5 milj. mk                talon rakennustöiden aloittamista
37470:  määräraha. Kun nykyinen kustannusarvio                varten.
37471:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
37472: 
37473:                  Mikko Järvinen.                            Aleksi Rinne.
37474:                                      Heikki Vehkaoja.
37475: 852
37476: 
37477: IV,1s2. -   Rah. al. N:o 59.
37478: 
37479: 
37480: 
37481: 
37482:                                  Lehtonen y. ~: Määrärahan             os~ttamise.sta   postitalon ra-
37483:                                     kervtamise:ksi JyväskylJ:i;än.
37484: 
37485: 
37486:                                          E d u s k u n n a ll e.
37487: 
37488:   V. 1947 valtiopäivillä tehtyyn toivomus-                   1948 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
37489: aloitteeseen N :o 322 viitaten ehdotamme                     markan määrärahan ajanmukaisen
37490: kunnioittaen,                                                postitalon rakentamista varten Jy-
37491:                                                              väskylään.
37492:          että   Eduskunta      ottaisi     vuoden
37493:       Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
37494: 
37495:                  Vilho Hj. Lehtonen.                                V. Puumala.inen.
37496:                                             Jussi Raa.t.ika.inen.
37497:                                                                                             858
37498: 
37499: IV,taa. -   Rah. al. N:o 60.
37500: 
37501: 
37502: 
37503: 
37504:                                 Peltonen y. m.: MääräraJtam, osoittamisesta Jyväsk:ylän
37505:                                    postimwt:otallin rakentamista varten.
37506: 
37507: 
37508:                                      E d u s kun n a ll e.
37509: 
37510:    Jyväskylän postiautotalli on jo vuosikau-      'sissä tiloissa ei Jyväskylän postiautoliiken-
37511: sia osoittautunut ahtaiden tallitilojen ViUoksi    nettä voida lisätä ollenkaan, minkä vuoksi
37512: aivan liian heikkotehoiseksi, mistä on ollut       Jyväskylään on kiirellisesti rakennettava
37513: seurauksena, ettei se ole pystynyt ylläpitä-       tilava ja ajanmukainen postiautotalli. Sen
37514: mään postiautoyhteyksiä maakunnassa tar-           !kustannukset nousevat 30 milj. mal"kkaan.
37515: peeksi tehokkaasti ja säännöllisesti puhu-            Edelliseen viitaten esitämme,
37516: mattakaan postiyhteyksien välttämättö-
37517: mästä lisäämisestä. Kun Jyväskylän me:dri-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
37518: tys ympäröivän maakunnan liike-elämän                    1948 tulo- ja menoarvion 19 Pl.
37519: keskuksena ja teollisuuspaikkakuntana on                 I: 18 mom. kohdalle 30 miljoonan
37520: nopeasti kasvamassa, asettaa se lisääntyviä              markan määrärahan Jyväskylän pos-
37521: vaatimuksia mm. postiyhteyksien !kehittä-                tiautotallin rakentamista varten.
37522: miseen ja tehostamiseen nähden. Nykyi-
37523:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
37524: 
37525:                  Onni Pe!Jtonen.                             Jere Juutilainen.
37526:                  Y. Kilpeläinen.                             J. Kuittinen.
37527: 
37528: 
37529: 
37530: 
37531:                                                                                               9
37532: 854
37533: 
37534: IV,la4. -   Rah. al. N:o 61.
37535: 
37536: 
37537: 
37538: 
37539:                                Puumalainen y. m.: Määrät·ahan osoittamisesta Äänekosken
37540:                                   postitalon rakentamista varten.
37541: 
37542: 
37543:                                    Eduskunnalle.
37544: 
37545:   Äänelroskella on postitaloa varten ollut     iken hintatason mukaan tekee 7,500,000
37546: varattuna jo usemman vuoden ajan tontti.       markkaa.
37547: Paikkakunnan posti- ja lennätintoimisto           Edellä sanottuun viitaten esitä.mm.e,
37548: työskentelee vuokralla erittäin ahtaissa
37549: oloissa. Kun mistään uuden vuokrahuoneis-               että Eduskunta ottaisi vuoden
37550: ton saamisesta paikkakunnalla ei voi olla            1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37551: puhettakaan, ja kun paikkakunnan posti-,             1: 15 momentin (talojen hankkimi-
37552: lennätin- ja puhelinliikenne kasvaa rinnan           nen posti- ja lennätintoimipaikoille)
37553: teollisuuden kehittymisen kanssa, olisi kii-         kohdalle 7,500,000 markkaa Ääne-
37554: reellisesti ryhdyttävä rakentamaan omaa              kosken postitalon rakentamista var-
37555: postitaloa, jonka kustannusarvio tämän het-          ten.
37556:       Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
37557: 
37558:                 V. Puumalainen.                           Toivo Lång.
37559:                                      Uuno Raatikainen.
37560:                                                                                            855
37561: 
37562: IV,1all. -   Rah. al. N:o 62.
37563: 
37564: 
37565: 
37566: 
37567:                                 Kannisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun posti-
37568:                                   talon rake'flhl.ustöiden aloittamista varten.
37569: 
37570: 
37571:                                     E d u s k u n n a ll e.
37572: 
37573:    Oulun postikonttori on jo useampien vuo-      ovatkin valmiit ja nousee kustannusarvio
37574: sien ajan työskennellyt aivan liian ahtaissa     66 miljoonaan markkaan. Kun posti- ja
37575: vuokratiloissa, josta sekä liikenteen hoito      lennätinhallitus on jo hankkinut postitaloa
37576: että yleisön palvelu ovat suuresti kärsineet.    varten tontin, olisi tärkeää, että töihin ryh-
37577: Minkäänlaista liikenteen kehittämistä ei         dytään mahdollisimman pian.
37578: näissä tiloissa voida toimittaa. Kun Oulun          Edelliseen viitaten esitämme,
37579: teollisuuslaitosten lukumäärä yhä lisääntyy,
37580: lisääntyy samalla myöskin paikkakunnan                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37581: posti-, lennätin- ja puhelinliikenne. Kun                tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1: 18
37582: tilanne on käynyt aivan kestämättömäksi,                 mom. kohdalle 25,000,000 markan
37583: olisi välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimen-             määrärahan Oulun postitalon raken-
37584:  piteisiin postitalon rakentamiseksi Ouluun.             nustöiden aloittamista varten.
37585:  Suunnitelmat talon rakentamista varten
37586:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
37587: 
37588:                   H. A. Kannisto.                             Lauri Tårvi.
37589:                   Antti A. Koukkari.                          Erkki Koivisto.
37590: 856
37591: 
37592: IV,1a6. -   Rah. al. N:o 63.
37593: 
37594: 
37595: 
37596: 
37597:                                Järvi y. m.: Mä&rärahan osoittamis.estXJ, Oulun posrtiauto-
37598:                                   taUin rakerntamista 'IJ(Wten.
37599: 
37600: 
37601:                                     E d u s kun n a 11 e.
37602: 
37603:    Oulun postiautotalli sijaitsee sietämättö-   lia, jota varten Oulun kaupungilta jo on
37604: män ahtaissa ja epäterveellisissä vuokrati-     vuokrattu tontti. Laadittujen piirustusten
37605: loissa. Tämän autotallin kehnouden ja           mukaan nousevat kustannukset 30 milj.
37606: ahtauden takia ei postiautoliikennettä voida    markkaan.
37607: Pohjois-Pohjanmaalla ylläpitää sillä te-           Edelliseen viitaten ehdotamme,
37608: holla, jota välttämätön tarve vaatii. Kun
37609: mitään mahdollisuutta ei ole saada paikka-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37610: kunnalla vuokratuksi tarpeeksi tilavaa ja              tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun
37611: tarkoituksenmukaista rakennusta postiauto-             18 momentille (Talojen hankkiminen
37612: tallia varten ja kun pakollinenkin tur-                posti- ja lennätintoimipaiko~"lle, siir-
37613: vautuminen parakkeihin on valtionvarojen               tomääräraha) 30,000,000 markkaa
37614: tuhlaamista, olisi kiireellisesti ryhdyttävä           Oulun postiautotallin rakentamista
37615: rakentamaan paikkakunnalle postiautotal-               varten.
37616:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
37617: 
37618:                  Lauri J'å.rvi.                             Antti A. Koukkari.
37619:                  Erkki Koivisto.                            Heikki Kannisto.
37620:                                                                                            857
37621: 
37622: lV,ta7. -   Rah. al. N:o 64.
37623: 
37624: 
37625: 
37626: 
37627:                                E. Koivisto y. m. : Mi(iårämhan osoittamisesta postitlalojen
37628:                                   rakentamiseksi Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle.
37629: 
37630: 
37631:                                     E d u s ik u n n a lQ e.
37632: 
37633:    Pohjois-Suomen hävitety:n alueen posti-       välttämätön ja ensi tilassa suoritettava toi-
37634: rtoimipaikat työskentelevät vielä, harvoja       menpide. Rakennuksen kustannusarvio on
37635: poikkeuksia lukuunottamatta, parakeissa.         noin 80 miljoonaa ma:rkka:a.
37636: Mitkään tehokkawt toimenpiteet postin tur-           Koko Pohjois-Suomen hävitety'llä alueella
37637: vallisuutrt;a silmäl:lä pitäen enempää kuin      on tähän mennessä rakennettu ainoastaan
37638: [iikenteen kehittäminen:kään       nykyisissä    Inarin, Posion ja Kaamasen postitalot,
37639: oloissa eivät ole mahdolHsia. Myöskään           minkä [isäksi rakennustyöt Ivalossa ovat
37640: henkilökunnan asumista vuodesta toiseen          keskeneräiset.       Muualla Pohjois-Suomen
37641: epäterveellisissä parakeissa ei 6le pidetJtävä   häVJitetyllä alueella ovat rakentamatta vielä
37642: suotavana. Tällaisten parakkirakennusten         Sodankylän, Sallan, Kittilän, Muonion, Pel-
37643: vuotuiset korjaus- ja yl:läpitokustannukset      :J.on, Ranuan, Kolarin, Sieppijärven, Hy-
37644: nousevat huomarttaviin summiin, samalla          rynsalmen, Ämmänsaaren ja Suomussalmen
37645: kun niihin sijoitetut varat eivät ole tarkoi-    post~talot. Näiden rakennusten kustannus-
37646: tuksenmukaisia. Postiautoliikenne, jonka         arvio nykyisin on 168 miljoonaa markkaa.
37647: merkitys juuri näHlä alueilla on erittäin        Sitäpaitsi olisi vä:1ttämätöntä rakentaa pos-
37648: suuri, kärsii niin ikään sen ylläpitämäseksi     :tiaUJtotallit ,ainakin Kemijärvelle ja Kuusa-
37649: ja kehittämiseksi vä:lttämättömien aUJtotal-     moon ja tarvittaisiin siihen varoja noin 14
37650: lien puutetta.                                   miljoonaa markkaa.
37651:    Erikoisen kurjat olosuhteet tässä suh-            Hallituksen ensi vuoden tulo- ja meno-
37652: teessa ovat Rovaniemen kauppa:lassa, jonka       arvioesityksessä on 19 Pl. I luvun 18 mo-
37653:  postitalo ja puhelinkeskus sodan aikana         mentin kohda:tla ehdotettu talojen hankki-
37654: täydellisesti tuhoUJtuivat. Sekä posti- että     miseen posti- ja lennätintoimipaikoiHe ai-
37655: sinne tilapäisesti järjestetty puhelinkeskus     noastaan 80 miljoonaa markkaa. Huo-
37656: toimivat vieläkin väliaikasissa parakeissa,      mioonottaen sen suuren tarpeen, mikä
37657:  joissa val!litsee aivan sietämätön rtilanah-    muualla Suomessa post]talojen kohdalla
37658:  taus. Senvuoksi postin tavattomasti laajen-     vallitsee ja jonka asian eduskuntakin viime
37659: tunutta liikennettä ei ajan mittaan voida        huhtikuun 29 päivänä on todennut, ei tätä
37660: edes vä:lttävästi siellä hoitaa. Myöskään        määrärahaa, vaikka sitä huomattavasti ko-
37661:  puhelinkeskus, jonka jokainen neliömetri        rotettaisi:inidn, voitane käyttää Pohjois-Suo-
37662:  on tarkkaan käytetty, ei voi enää lähes-        men häviietyn alueen hyväksi, vaan olisi
37663:  kään tyydyttää liikenteen tarvetta eikä sii-    si1tä varten otettava uusi momentti. Myös-
37664:  hen useista sadoista anomuksista huoli-         kään 20 Pl. II 'luvun 42 momentin koh-
37665:  matta, voida yhtään uutta liittymää otta:a.      dail:la ehdotettua määrärahaa valtion ra-
37666:  Tästä syystä ne olosuhteet, joissa posti ja     kennusten jälleenrakennustöihin Pohjois-
37667:  puhelin Rovaniemellä työskentellevät, ehkäi-    Suomessa ei voida yksistään tilinpidollisten
37668:  sevät huomattavasti liike-elämän ja kaiken      sydden 'takia käyttää tuloa tuottavien posti-
37669:  toiminnan kehitystä ei ainoastaan kauppa-       talojen rakentamiseen. Sitäpaitsi mainittu
37670:  lassa vaan koko maakunnMsa. Uuden toi-          225 miljoonan markan suuruinen määrä-
37671:  mitalon aikaansaaminen on sen vuoksi aivan      r81ha tarvitaan muiden välttämättömien val-
37672: 858                        IV,137. -   Pohjois-Suomen }Wstitalot.
37673: 
37674: tion rakennusten, nimittäin sairaaloiden,               että ·Eduskunta ottaisi vuoden
37675: erinäisten koulu- ja poliisitalojen sekä vir-         1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37676: kamiesasuntojen rakentamiseen, joiden ny-             1 luvun uudelle momentille postita-
37677: kyinen kus'tannusa:rvio yksistään ylittää esi-        lojen rakentamiseen Pohjois-Suomen
37678: rtetyn määrärahan.                                    hävitetylle alueelle 150,000,000 mm·-
37679:    Ede]lä esitetyn perusteella kunnioittaen           kan siirtomäärärahan.
37680: ehdotamme,
37681:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
37682: 
37683:                  Erkki Koivisto.                           Lauri Järvi.
37684: 
37685: 
37686: 
37687: 
37688:                                                                                        1 .•
37689:                                                                                               859
37690: 
37691: IV,tas. -   Rah. al. N:o 65.
37692: 
37693: 
37694: 
37695: 
37696:                                 E.. Koivisto y. m.: KororCerffiu,n rn)iärä1·a1wn osoittamisesta
37697:                                     talojen hankkimiseen ~osti- ja lennätintoimipaikoiUe.
37698: 
37699: 
37700:                                      E d u s k u n n a ll e.
37701: 
37702:    Eduskunta on viime huhtikuun 29 päi-           suurten rahavarain turvallisuusnäkökohdat.
37703: vänä päättänyt lausua toivomuksen, että           Kun posti-, lennätin- ja valtion puhelin-
37704: hallitus kiinnittäisi vakavaa huomiota            liike toimii nykyisin monin paikoin erittäin
37705: maaseudun postitalojen rakentamiseen ja           kehnoissa oloissa eikä viimeisten vuosien
37706: ottaisi lähivuosien talousarvioesityksiinsä       aikana rakennustoimintaa ole sanottavassa
37707: tarkoitusta varten riittävän suuret määrä-        määrässä voitu harjoittaa, ei uusien toimi-
37708: rahat.                                            talojen rakentamista enää voitane välttää.
37709:    Esityksessään vuoden 1948 tulo- ja meno-       Vaikka rahan arvon edellytettäisiin säily-
37710: arvioksi hallitus on 19 Pl. I: 18 mom. koh-       vän nykyisellään ja laskien jo tämän het-
37711: dalle (talojen hankkimiseen posti- ja len-        kisen välttämättömän rakennusohjelman
37712: nätintoimipaikoille) esittänyt myönnettä-         suorittamisen 10 vuoden ajalla, tarvittai-
37713: väksi 80 miljoonaa markkaa.                       siin tähän tarkoitukseen vuosittain ainakin
37714:    Ilmeisesti tämä määräraha on aivan riit-       200 miljoonaa markkaa.
37715: tämätön. Niinpä eduskuntakin edellämai-              Jättäen tässä yhteydessä huomioon otta-
37716: nitun toivomusponnen perusteluissa on to-         matta monien Pohjois-Suomen hävitetyn
37717: dennut, että posti- ja valtion puhelinliike       alueen postitalojen jälleenrakentamisen, jo-
37718: ovat viime vuosien aikana moninkertaistu-         hon tarkoitukseen eri momentilla myönnet-
37719: neet, ja että postisiirtoliike on tehnyt posti-   tänee tarvittavat määrärahat, olisi posti- ja
37720: laitoksesta maan suurimman rahaliikettä           lennätinhallitukselta saadun selvityksen
37721: hoitavan laitoksen. Kun tämän takia virka-        mukaan ainakin seuraavien 10 paikkakun-
37722: kuntaa ja kalustoa on täytynyt huomatta-          nan postioloihin saatava ensi tilassa kor-
37723: vasti lisätä, mutta toimistotalojen lisäämi-      jaus aikaan, nimittäin Kemin, Tornion,
37724: nen on osoittautunut melkeinpä mahdotto-          Oulun, Vaasan, Valkeakosken, Kiteen,
37725: maksi, tapahtuu työskentely kymmenissä            Äänekosken, Järvenpään, Myllykosken ja
37726: toimipaikoissa nykyisin kovin ahtaissa ja         Lapinlahden. Sen lisäksi tarvittaisiin va-
37727:  puutteellisissa oloissa. Liikenteen edellyt-     roja eräiden jo rakenteilla olevien postita-
37728:  tämän      vuokrahuoneistotilan     saaminen     lojen rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
37729:  useilla paikkakunnilla on osoittautunut ko-         Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
37730: konaan mahdottomaksi. Tilanteen korjaa-            ehdotamme,
37731: miseksi olisi välttämätöntä saada lähivuo-
37732:  sina toteutetuksi varsin laaja rakennus-                      että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
37733:  ohjelma, jollainen onkin jo posti- ja lennä-             1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37734:  tinhallituksessa laadittu, päätyen tämä noin             l luvun 18 momentille talojen hank
37735:  100 uutta postitaloa koskeva kustannus-                  kimiseen posti- ja lennätintoimipai-
37736:  arvio noin 2,000 miljoonaan markkaan.                    koille   ( siirtmnääräraha)  lisäystä
37737:     Postitalojen rakentamista vaatii myös                 120,000,000 markkaa.
37738:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
37739: 
37740:                   Erkki Koivisto.                                L&uri Järvi.
37741: 860
37742: 
37743: IV,139. -   Rah. al. N:o 66.
37744: 
37745: 
37746: 
37747: 
37748:                                Salo: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi
37749:                                   Puola'ngan kirko~le.
37750: 
37751: 
37752:                                    E d u s k u n n a 11 e.
37753: 
37754:   Viittaamalla toivomusaloitteeseeni N: o               tulo- ja menoat·vioon 1 miljoonan
37755: 323 (1947 Vp.) ehdotan kunnioittaen,                    markan määrärahan postitalon ra-
37756:                                                         kentamista varten Puolangan kw-
37757:          että Eduskunta ottaisi vuoden 1948             kolle.
37758:       Helsingissä 6 päivänä loka'kuuta 1947.
37759: 
37760:                                                                 S. Salo.
37761:                                                                                           861
37762: 
37763: IV,Ho. -    Rah. al. N:o 67.
37764: 
37765: 
37766: 
37767: 
37768:                                Pääkkönen: Mäii:räraltan osoittamisesta postitalon rakenta-
37769:                                mista varrt'en Kuhmon kirkonkylään.
37770: 
37771: 
37772:                                     E d u s k u n n a 11 e.
37773: 
37774:    Nykyisen käytännön mukaan joutuvat            nykyisin jo vaaditaan, tuottamatta postia
37775: postitoimistot maaseudullakin palvelemaan        käyttävälle yleisölle suurta haittaa.
37776: yleisöä moninaisissa asioissa ja on näin ollen      Myöskään postiautoliikenteen päästessä
37777: sen asiakasmäärä moninkertaistunut sekä          normaaliseen toimintaan sodan sille aiheut-
37778: siitä johtuva toimistojen henkilökunta mo-       tamasta häiriöstä, ei liikenne voi häiriyty-
37779: ninkertaistunut. Kun tällaista liiketoimin-      mättä toimia, varsinkin pitkillä erämaan
37780: taa ei enää voida harjoittaa minkälaisissa       linjoilla, ellei välttämättömiä autosuojia
37781: olosuhteissa ja huoneistoissa tahansa ja         saada pitkien linjojen päätepaikkoihin ja
37782: yleensä maaseudulla kaikkialla siellä missä      varsinkin talviliikenteen harjoittamiselle
37783: postilla ei vielä ole omaa taloa, joutuvat       ovat autosuojat välttämättömät. Myöskin
37784: toimistot työskentelemään mitä puutteelli-       autojen hoidon kannalta on erittäin tär-
37785: simmissa oloissa, mistä on haittaa ja usein      keätä olla autoilla kunnolliset suojat ja tu-
37786: lisäkustannuksiakin valtiolle, olisi tämän       lisi tämä ottaa postitalojen rakentamisen
37787: vuoksi pyrittävä rakentamaan maaseudun           yhteydessä huomioon.
37788: postitoimistoille suuremmissa kunnissa omat         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
37789: postitalot.
37790:    Niinpä Kuhmon kupnassakin, jonka asu-                    että Eduskunta ottaisi 5.5 mil-
37791: kasluku on 11,700 henkilöä, toimii posti-                joonan markan määrärahan vuo-
37792: toimisto aivan puutteellisissa ja ahtaissa               den 1948 tulo- ja menoarvioon posti-
37793: huoneissa, mikä sellaisenaan ei kykene pal-              talon rakentamiseksi K uhman kirkon-
37794: velemaan sitä tarvetta, mitä postitoimistolta            kylään.
37795:      Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
37796: 
37797:                                                                   Eemil Pääkkönen.
37798: 
37799: 
37800: 
37801: 
37802:                                                                                             10
37803: 862
37804: 
37805: IV,14L -    Fin. mot. N:O: 68.
37806: 
37807: 
37808: 
37809: 
37810:                               Kullberg: Angående anvisande av anslag för automati-
37811:                                 sering ll!V tele.fonväsendet i Borgå.
37812: 
37813: 
37814:                                   T i ll R i k s d a g e n.
37815: 
37816:    Redan år 1934 inlöste staten aktimnajo-      räkning. TiHbyggnaden berii!lmas ikosta 13
37817: riteten i Borgå telefon Ab, och år 1944         milj. ma1'k, och genom den:na skulle även
37818: övergiclk telefonbolaget helt i statens ägo.    postJkont<>ret i Borgå erhålla ett nödvändigt
37819: Telefoncentralen i Borgå är gammal och          tillilkottsutrymme. Automatiseringen av te-
37820: uttjänt, och nya abonenter !kunna anslurtas     lefonen i Borgå har ikaJ.Ikylerats till 42 milj.
37821: blott i den mån ~amla abonnenter avgå.          mark. Allt som alllt skulle kostnaderna för
37822: Ett dylikt föi~hållande är ägoot att för-       staten uppgå till 55 milj. mark. Men då
37823: hindra utvec!klingen av telefonväsendet i       man knapp:ast !kan tämka sig, att alla dessa
37824: Borgå stad, som är centrum i en gammal          arbeten skulle kunna slutföras under ett
37825: och tättbebyggd landsoi'It. Därför borde        end:a år med den brist på byggnadsmaterial,
37826: med det första telefonförhållandena i           som nu är rådande, ikunde man täruka sig,
37827: Borgå förbättras så att de fyllde nutida        att byggnads- och automatiseringslkostna-
37828: krav. I dett:a avseende borde riksteldonen      derna skulle fördelas på tvenne år, varige-
37829: i Borgå automatiseras, såsom förhållandet       nO'lll även trycket på statsbudgeten bleve
37830: är i de övriga kuststädema Lovisa, Fred-        mindre.
37831: riksharrnn, Ekenäs och Hangö. Härigenom             Då telefonförhållandena i Borgå äro så
37832: slkulle te'lefonväsendet i Borgå komma upp      bristfälliga, att mode~niseringsarbetena icke
37833: i itidserulig nivå.                             mera. ikunna uppskjutas, vågar undertedk-
37834:    En förntssä1ttning för automatiseringen      nad vördsamt föreslå,
37835: a:v telefonen i Borgå är dock, att posthuset
37836: utvidgas med en tillbyggnad, i viiken riks-               att Riksdagen i statsförslaget för
37837: telefonen skulle beredas plats. För denna               år 1948 måtte upptaga ett anslctg
37838: tillbyggnad äro redan färdiga ritningar                 av 20 m~1jower mark för automati-
37839: uppgjorda för post- och telegrafstyrelsens              sering av telefonväsendet i Borgå.
37840:       Helsingfors den 7 oktober 1947.
37841: 
37842:                                                                   Henrik Kullberg.
37843:                                                                                                863
37844: 
37845: IV,141. -   Rah. al. N:o 68.                                                          Suomennos.
37846: 
37847: 
37848: 
37849: 
37850:                                 Kullberg·: Määrärahan osoittamisesta Porvoon puhelinlai-
37851:                                    toksen automatisointia varten.
37852: 
37853: 
37854:                                      E d u s k u n n a ll e.
37855: 
37856:    Jo vuonna 1934 luuasti valtio Borgå tele-      nuiksen laSketaan maksavan 13 milj. mk,
37857: fon a.b: n osaJke-enemmistön ja vuonua 1944       ja siinä saisi myös Porvoon postikonttori
37858: puhelinyhtiö siirtyi kokonaan valtiolle.          välttämättömän lisätil-an. Porvoon puhelin-
37859: Porvoon puhelinkeskus on vanha, aikansa           laitoksen       automatisointiik-ustanukset    on
37860: palvellut, ja uusia ;tila;aji.a voidaan liittää   Laskettu 42 miljoonalksi markiaksi. Kaiken
37861: vain sili:ihli kuin vanhoja eroaa. SeLlainen      kaikkiaan nousisivat va:ltion ikustannuikset
37862: asilaintil81 on oma1ansa estämään puhelinlai-     55 m:hljoonaan markkaan. Mutta kun tus-
37863: toksen kehitystä Porvoon !kaupungissa,            kin voidaan ajatella, että !kaikki nämä työt
37864: joka Qll v:anilmn ja tiheään asutun ma:aseu-      sruataisiin suoritetuiksi loppuun yhden ai-
37865: dun keskus. Sen vuoksi olisi Porvoon pu-          \UOan vuoden aikana huomioonottaen ny-
37866: helinoloja Dnsi tilassa parannett§-Va, niin       kyisin v·allitsevan rakennustarvikiikeiden
37867: että ne täyttäisivät nykyaiikariset va~a;timuk­   puutteen, voisi ajatella rwkennus- ja auto-
37868: set. Siinä tar!koituiksessa pitäisi Porvoon       matisOiintilk:ustannukset jaett'a,v:aksi ka1hdelle
37869: valtionpuhelin automatisoida, kuten asian-        vuodell~, jol1loin myös valtion ta:louden ra-
37870: laita on muissa rannikko!k·aupungeissa Lo-        situs muodostuisi pienemmäksi.
37871: viijgassa, Haminassa, Tammisaaressa. ja               Kun Porvoon puhelinolot ovat niin puut-
37872: Hangossa. Tällä, tavoin Porvoon puhelin-          teelliset, ettei uudistustöitä voida enää
37873: laitos pääsisi ajanmuikaiseHe tasolle.            enempää lylkätä, ehdottaa a:llekirjoittanut
37874:    Yhtenä edellyty;kseni:i Porvoon puhelin-       ilrunruioittae;n,
37875: laitoksen :wutomatisoimiselle on kuitenkin
37876: postitalon laajentamimm lisära;kennuksella                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37877: johon va:ltionpuhelin voitaisiin sijoittaa.              tUlo- ja menoarv-Voon 20 miljoonan
37878:  Tätä ilisärwkennusta varten ovat jo vwl-                markan määrärahan Porvoon puhe-
37879: miiil1a piirustukset, jotka on l!aadittu posti-          linlaitoksen automatisointia varten.
37880:  ja lennätinhallituksen laskuun. Lisäraken-
37881:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
37882: 
37883:                                                                       Henrik Kullberg.
37884: 864
37885: 
37886: IV,142.- Rah. a!. N:o 69.
37887: 
37888: 
37889: 
37890: 
37891:                               Lappi-Seppälä y. m.: JILäärärahan osoittamisesta posti- ja
37892:                                 lennätintoimipaikkojen "V'iiUtämätörvtiä huonerakennustoi-
37893:                                  mintaa varten.
37894: 
37895: 
37896:                                    E d u s k u n n ,a l !l c.
37897: 
37898:    Kuten tunnettua on posti- ja 'lennätinlai-     ohjelma käsittää eri puolilla maata posti-
37899: toksen liikenne viime vuosien kuluessa li-        taloja, joiden yhteinen kuutiometrimäärä
37900: sääntynyt moninkertaisesti. Tämä on ai-           tekee 700,000 ms. Vaikka onkin luonnol-
37901: heuttanut sen, että lukuisissa eri toimipai-      lista, ettei tästä ohjelmasta voida nykyis-
37902: koissa ympäri koko maan laitoksen henkilö-        ten vai:keuksien jatkuessa vuos,ittain toteut-
37903: kunta joutuu tilanahtauden takia ja virka-        taa muuta kuin vähäinen osa, on toisaalta
37904: tilojen puutteessa hoitamaan monipuolisia         selvää, että ensi ·vuodeksi tulo- ja menoar-
37905: tehtäviään ja suuria kassavarojaan oloissa,       vioon sanottua tarkoitusta varten otettu 80
37906: joissa ei aina voida ol!taa huomioon riitrtä-     milj. mk on aivan liian pienL Tämän ta-
37907: viä turvallisuustoimenpiteitä enempää kuin        kia ehdotetaan,
37908: henkilökunnan terveydellisiä näkökohtia.
37909: Tästä kaikesta kärsii :laitoksen toiminta                    että Eduskunta ottaisi vnoden
37910: suuresti. Tämän yhteydessä tekee suurta                   1948 tulo- ja menoarvioon 500 mil-
37911: haittaa se, ettei henki'lökunna1le ole asun-              joonan markan määrämhan posti- ja
37912: toja. Asuntojen puute tekee usein mahdot-                 lennätintoimipaikkojen välttämätöntä
37913: tomaksi kyllin pätevän henkilökunnan saa-                 huoneenrakennustoimintaa      t•arten
37914: misen useiHe tärkeille toimipaikoille. Posti-             henkilökunnan asunto-oloissa ja toi-
37915: ja lennätinhallituksessa yhteistoiminnassa                mipaikoissa esiintyvien puutteelli-
37916: rakennushallituksen kanssa tehty rakennus-                s'!wksien poistamiseksi.
37917:       Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1947.
37918: 
37919:                  Jussi Lappi-Seppälä.                           Varma K. Turunen.
37920:                  Lauri Järvi.                                   Valto Käkelä.
37921:                  Kosti Kankainen.                               Johannes Virolainen.
37922:                                         Juho Hukari.
37923:                                                                                               865
37924: 
37925: IV,143. -   Rah. aJ. N:o 70.
37926: 
37927: 
37928: 
37929: 
37930:                                Lehtokoski y. m.: Korotetun mää1·ärahan osoittamisesta
37931:                                   kunnallisten ja yksityisten vajaamielislaitosten perusta-
37932:                                   miskustannust,en avustamiseksi.
37933: 
37934: 
37935:                                     E d u s k u n n a ll e.
37936: 
37937:    Maassamme on kauan tunnettu vakavina          tys vajaamielishuoltolaiksi, mikä toteutet-
37938: ne haitat, mitkä johtuvat tylsä- ja vähä-        tuna tulee merkitsemään ratkaisevaa pa-
37939: mielisiä lapsia varten tarvittavien hoito-       rannusta kysymyksessä olevalla huollon
37940: paikkojen puutteesta. Tällaisia lapsia on        alalla. Kun kuitenkin mainittu valtion-
37941: maassamme laskettu olevan n. 7,000, mutta        komiteakin on esityksiään laatiessaan läh-
37942: hoitopaikkoja heitä varten on tuskin muuta       tenyt siitä, että sen ehdottama vajaamielis-
37943: kuin kymmenesosa niiden todellisesta tar-        laitosten kokonaissuunnitelma on pakosta
37944: peesta. Tästä johtuen tylsä- ja vähämie-         toteutettava asteittain ja kun näyttää ole-
37945: lisiä lapsia on jouduttu sijoittamaan kun-       van mahdollisuuksia laajentaa nyt toimin-
37946: nalliskoteihin, niiden mielisairasosastoihin     nassa olevia vajaamielislaitoksia, olisi laki-
37947: ja vieläpä varsinaisiin mielisairaaloihinkin,    määräisen valtionavun myöntämistä varten
37948: minne kuulumattomina he ovat näille lai-         tähän tarkoitukseen varattava valtion ta-
37949: toksille suurena rasituksena. Kaikkein huu-      lousarvioon riittävä määräraha. Sen joh-
37950: tavin epäkohta on kuitenkin siinä, että täl-     dosta, että valtion vuoden 1948 talousarvio-
37951: laisia täysin avuttomia, vaikeasti hoidetta-     ehdotuksessa on 14 Pl. XII: 17 momentin
37952: via tylsämielisiä lapsia on suuri määrä          kohdalle merkitty kunnallisten ja yksityis-
37953: omissa kodeissaan, missä he ovat vanhem-         ten vajaamielislaitosten perustamiskustan-
37954: milleen suorastaan epäinhimmillisenä rasi-       nusten avustamiseen 4,030,000 markkaa,
37955: tuksena ja aiheuttavat hyvin monissa ta-         mikä summa ei riitä lakimääräisen valtion-
37956: pauksissa terveille sisaruksilleen vakavia       avun maksamiseen edes jo nyt rakenteilla
37957: sielullisia järkytyksiä. Sekä kunnalliset        olevaa Nuorten Ystävät r. y:n Toivola-
37958: että valtion lastensuojeluviranomaiset ovat      kotia varten, minkä lisäksi mainitulta mo-
37959: tämän vakavan epäkohdan edessä neuvot-           mentilta myönnetyin valtionavuin olisi py-
37960: tomia niin kauan kuin tarvittavia hoito-         rittävä edistämään muittenkin vajaamielis-
37961: paikkoja ei ole olemassa. Tällä hetkellä         laitosten laajennuspyrkimyksiä, ehdotamme
37962: kaikissa maan kuudessa vajaamielislaitok-        kunnioittaen,
37963: sessa on yhteensä yli puolituhantinen
37964: määrä hyväksyttyjä hakemuksia vapautu-                        että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
37965: vaa hoitopaikkaa odottamassa.                           1948 tulo- ja menoarvioon siirtootää-
37966:    Valtiovallan taholta on tähän yhteiskun-              rärahan       luontoisena     lisäyksenä
37967: nallisen huollon kannalta mitä vakavim-                 10,000,000 markkaa kunnallisten ja
37968: paan epäkohtaan kiinnitetty huomiota.                   yksityisten vajamnielislaitosten pe-
37969: Noin vuosi sitten valmistui asiasta valtion-            rustamiskustannusten avustamiseksi.
37970: komitean mietintö sekä siihen liittyvä esi-
37971:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
37972: 
37973:                 Aino Lehtokoski                                 P. A. Karjalainen.
37974:                 Walter Kuusela.                                 Anselm Alestalo.
37975:                 Martta Salmela-Järvinen.                        Jussi Raatikainen.
37976:                 Elli Nurminen.                                  Kaisa Hii:lelä.
37977: 866
37978: 
37979: IV,144.- Rah. al. N:o 71.
37980: 
37981: 
37982: 
37983: 
37984:                               Pohjala y. m.: Määrärolwn osoibtamisesta Helsingin uuden
37985:                                  kät~7öopiston piirustusten laatimista ja rakennustöiden
37986:                                  suunnit!telua varten.
37987: 
37988: 
37989:                                    E d u s k u n n a ll e.
37990: 
37991:    Vuoden 1946 valtiopäivillä eduskunta         liian ahtaat. Opetuksellisten näkökohtien
37992: lausui toivomuksen, että hallitus mitä pi-      lisäksi on myös otettava huomioon se suuri
37993: kimmin ryhtyisi toimenpiteisiin uuden kä-       puute, mikä Helsingissä nykyään vallitsee
37994: tilöopiston rakentamiseksi Helsinkiin, mikä     synnyttäjä- ja naistautipotilaiden hoitosi-
37995: opisto samalla tyydyttäisi synnytys- ja         joista. Tämän vuoksi olisi Helsinkiin mah-
37996: naistautipotilaiden hoitosijojen suuren tar-    dollisimman nopeasti saatava uusi kätilö-
37997: peen.                                           opisto. Sitäpaitsi on hyvin epätaloudellista
37998:    Samalla eduskunta lausui sen tosiasian,      pitää nykyistä vanhaa kätilöopistoa kes-
37999: että kätilöiden puute on jo useiden vuosien     kellä Helsingin liikekeskustaa 5 hehtaaria
38000: aikana kehittynyt yhä vaikeammaksi, ja          käsittävällä tonttialueella.
38001: nyttemmin on tilanne kätilöntoimen alalla          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38002: muodostunut sellaiseksi, että siihen on kiin-   nioittaen,
38003: nitettävä mitä vakavinta huomiota. On las-
38004: kettu, että vuosittain olisi jatkuvasti saa-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38005: tava koulutetuksi vähintäin 150 kätilöä.                tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
38006:    Kätilöiden kouluttamisesta huolehtii Hel-            kan määrärahan Helsingin uuden
38007: singissä sijaitseva kätilöopisto. Sen käytet-           kätilöopiston piirustusten laatimista
38008: tävissä olevat vanhat rakennukset ovat kui-             ja rakennustöiden suunnittelua var-
38009: tenkin aivan epätarkoituksenmukaiset ja                 ten.
38010:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
38011: 
38012:                  Kyllikki Pohj311a..                         Aino Lehtokoski.
38013:                  Valto Käkelä.                               Alpo Lumme.
38014:                  Arvo Pohjannoro.                            Aino Luostarinen.
38015:                  Teuvo Valanne.                              Arvo Salminen.
38016:                  Aino Malkarmäki.                            E' sa Karppinen.
38017:                  Kaisa Hiile'ä.                              Ebba östenson.
38018:                  Elli Nunninen.                              Helena Virkki.
38019:                  Martta Salmela-Järvinen.                    Lassi Hiekkala.
38020:                                                                                                  867
38021: 
38022: IV,t45. -   Rah. al. N:o 72.
38023: 
38024: 
38025: 
38026: 
38027:                                 Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta t•eumasairaalan jär-
38028:                                   jestämiseksi Lappeenrannan kylpylaitokseen.
38029: 
38030: 
38031:                                      E d u s ik u n n a lil e.
38032: 
38033:    Reumataudit on maassamme laajalle               peenrannan kaupungin omistamassa kylpy-
38034: levinnyt kansamme keskeinen vaiva ai-              laitoksessa Saimaan vesistön vierellä. Sano-
38035: heuttaen suurta työvoiman menetystä.               tun laitoksen hoitomenetelmistä on sanottu
38036: Reumataudin hoidon järjestelyyn onkin              m. m. reumatautien hoidossa saaduksi hyviä
38037: myönnettävä viime vuosina kiinnitetyn              kokemuksia. Sikäli kuin tunnetaan, on lai-
38038: huomattavaa huomiota valtiovallankin toi-          tos rakenteellisesti viihtyisä, varustettu hy-
38039: menpiteillä, koska taudin johdosta aiheu-          villä hoitohuoneilla. Sanottu laitos toimii
38040: tuu huollon kautta huoma,ttavia menoja.            vain kesän aikana kesä-heinä-elo- ja
38041: Valtioneuvosto esittää nyt vuoden 1948             osaksi syyskuussa ja kun laitoksella on sa-
38042: :tulo- ja menoarvioon otettavaksi kertame-         notun ajan koulutettu hoitohenkilökunta ja
38043: nona 3,000,000 markkaa ReumasääJtiöile             kuten sanottu, hoitovälineet, niin siihen
38044: saliraalan rakentamista varten Heinolaan,          katsoen olisi perusteltu syy ottaa huomioon
38045: perustelussa lausuen, että sairaala olisi saa-     ja pyrkiä neuvotteluun Lappeenrannan
38046: tava toimimaan nopeasti. Nykyvaikean ra-           kaupungin kanssa, että laitoksesta muodos-
38047: kennusmateriaalin saaminen ja osiksi työ~          tetaan läpi vuoden auki oleva välillinen
38048: voiman puute saattaa vielä viedä 2-3               reumaparantola. Ottamalla pikainen yh-
38049: vuotta ennen kuin sanottu sairaalaraken-           teys Lappeenrannan kaupungin johtoon,
38050: nus saadaan toimeksi. Lisäksi hoitoko-             voidaan saada reumataudin hoito nopeaan
38051: neiston ja muun tarvittavan hoitovälineis-         järjestykseen, josta saattaa kyllä muodos-
38052: tön hankinta kohtaa vieläkin hankinta-             tua valtiovallalle siinä suhteessa tarvittavia
38053: vaikeuksia. Kun reumasairaus on mah-               menoja, kun rakennuksista tulisi osa muo-
38054:  dolliseSiti sotavuosista aiheutuneen puutteel-    dostaa talvikäyttökuntoon.
38055: Visen vaatetus- ja jalkinetilanteen vuoksi            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
38056:  yhä enemmrun päässJ"t va~kuttamaan, olisi
38057: reumatautien hoito saatava mahdollisim-                          että   Eduskunta   ottaisi   v·uoden
38058: man pikaiseen järjestykseen välillisesti,                  1948 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. 22
38059: kun siihen yleisen käsitteen mukaan on                     luvun 4 momentille 1,000,000 ma1·-
38060:  mahdo]lisuus, sillä maassamme on eräitä                   kan määrärahan reumasairaalan jär-
38061: kylpylaitoksia, joissa hoitovälineinä tanit-               jestämiseksi Lappeenrannan kaupun-
38062: tavat koneet y. m. sekä hoitokoneisto ovat                 gin omistamaan kylpylaitokseen.
38063:  jopa hyvässäkin kunnossa, kuten esim. Lap-
38064:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
38065: 
38066:                  Juho Pyy.                                         Jere Juutilainen.
38067: 868
38068: 
38069: IV,14G. -   Rah. al. N:o 73.
38070: 
38071: 
38072: 
38073: 
38074:                                U. Raatikainen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
38075:                                   kuntien :sairaalain avustamista varten.
38076: 
38077: 
38078:                                    E d u s kun n a B e.
38079: 
38080:    Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo-   neet ja joutuvat :tänä verojen rasittamana
38081: ja menoarvioksi ovat avustukset kunnaHi-       aikana uhraamaan hyvin huomattavia sum-
38082: sille sairaaloil:le kovin pienet. Tarvitsee    mia. Tähän nähden kunnioittaen ehdo-
38083: vain viitata alentuneeseen rahanarvoon         tamme,
38084: huomatakseen, etrt;ä esitetyt määrärahat pu-
38085: heenaollevaan tarkoiltukseen nykyoloissa               että Eduskunta korottaisi vuoden
38086: ovat aivan mitättömän pienet varsinkin kun           1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
38087: huomioon otetaan, että apurahojen tarve              kuntien sairaalain avustamista var-
38088: jakautuu niin monelle taholle ja että kun-           ten otettuja määrärahoja 15,000,000
38089: nat puolestaan ovrut tarkoitukseen uhran-            markalla.
38090:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
38091: 
38092:                 UUDIO Raatikainen.                        Kusti Eskola.
38093:                                                                                              869
38094: 
38095: IV,147. -   Rah. al. N:o 74.
38096: 
38097: 
38098: 
38099: 
38100:                                  Laitinen y. m.: JJfäärärahojen osoittamisesta kunnallisten
38101:                                     mielisairaalain sekä tuberkuloosisairaalain ja -paranto-
38102:                                     lain hoitopäiväavustuksen korottamiseksi.
38103: 
38104: 
38105:                                       E d u s kun n a B e.
38106: 
38107:     Kun     kunnallisten piirimielisairaalain      nossapito- ja käyttökustannuksiin annetta-
38108: sekä tuberkuloosia sairastavien hoitolaitos-       van valtion avun tulisi oHa 50 % maini-
38109: ten valtioravun perusteet laiHa säännös'tel-       tuista kusrtannuksista, on kunnallisten mie-
38110: Jtiin, !lähdettiin siitä, että va:ltioavun osuu-   lisairaalain ja tuberkuloottisten hoitolai-
38111: den ttulisi olla vähinrtään puolet mainittu-       tosten valtionavustuksen uudelleen järjes-
38112: jen laitosten hoitopäiväkustannuksista. Lain       tely tarpeen, vaikkakin nämä hoitopäivä-
38113: ensimmäisinä voimassaolon vuosina niin oli-        avustukset korotettiin ku1uvana vuonna
38114: kin yleensä asian ~aita, mutta kun sekä            kuunailisille mielisairaaloille 65 markkaan
38115: mielisairaalain että tuberkuloottisten hoito-      ja tuberkuloosia sairastavien hoitolaitoksille
38116: lar1tosten hoitopäiväkustannukset ovat vuosi       80 markkaan hoitovuorokaudelta, eivät
38117: vuodelta huomattavasti nousseet, on valtion        nämä vastaa enää läheskään valtion suh-
38118: suhtee:l[inen osuus niiden kunnossapito- ja        teellista osuutta todellisista kustannuksista,
38119: käyttökustannuksiin kuitenkin laskenut.            sillä hoitopäiväkustannukset edellä maini-
38120: Saadakseen hoitopäiväkustannuksensa pei-           tuissa sairaaloissa ovat kuluneena vuOitena
38121: tetyiksi, on näiden hoitolaitosten 1täytynyt       ylittäneet jo 200 maTkkaa, joten epäsuhde
38122: korottaa vastaavasti jäsenkuntiensa kanna-         kuntien vahingoksi ot,taen huomioon ainai-
38123: tusmaksuja ja täten siirtää entistä suu-           set palkankorotukset sekä muut kohoavat
38124: rempi osa ylläpitokustannuksistaan kuntien         kustannukset, jää ensi vuoden aikana vie-
38125: kanne1ttavaksi.                                    Jäkin huutavammaksi. Tätä varten pitäisi
38126:     Edellä mainittua kehitysrtä ei mieles-         va:l!tion ensi vuoden talousarviossa tarkoi-
38127: tämme voida pi'tää oikeana ja tarkoituksen-        tukseen varattuja määrärahoja :tarpeen
38128: mukaisena. Jo periaatteessa on tärkeätä,           mukaan korottaa.
38129: että valtio osallistuu mahdollisimman suu-            Edellä esi'tetyn perusteena pyydämme
38130: ressa määrässä mielisairaalain ja tuberku-         kunnioittaen ehdottaa,
38131: loosia sairastavien hoitdlaitosten ylläpitämi-              että Eduskunta korottaisi vuoden
38132: seen, koska siten niistä aiheutuvat kustarn-              1948 tulo- ja menoarvioesitykseen 7
38133: nukset jakaantuvat tasaisemmin maan eri                   Pl. XXI luvun 1 momentin kohdalle
38134: osien ja veronmaksajien kesken. Jos näi-                  otettua määrärahaa 54,000,000 mar-
38135: den laitosten hoitokustannukset jäävät sirinä             kalla ja 7 Pl. XXI luvun 3 momen-
38136: määrässä kuin viime vuosina on ollut asian                tin kohdalla esitettyä määrärahaa
38137: [avta, kunrtien kannettavaksi, tietää se myös-            42,000,000 markalla kunnallisten
38138: kin monille heikossa taloudellisessa ase-                 mielisairaalain hoitopäiväavustuksen
38139: massa oleville kunnille kohtuuttoman suu-                 korottamiseksi 95 markkaan sekä tu...
38140:  ria rasituksia.                                          berkuloosisairaalain ja -parantolain
38141:     Lähtien siitä, että kunna:JJlisille keskus-           hoitopäiväavustuksen korottamiseksi
38142: mielisairaaloille ja keskusparantoloille kun-             100 markkaan.
38143:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
38144: 
38145:    Eino Laitinen.          Jussi Lappi-Seppälä.     E. A. Turja.             Urho Kulovaara.
38146:    Eemil Pääkkönen.·       Aino Malkamäki           M. 0. Lahtela.       Lauri Riikonen.
38147:    L. 0. Hirvensalo.       Kusti Eskolar.           Johannes ViTolainen. E. Hie<tanen.
38148:    J. Kulmala.             Heikki Soininen.         Toivo H. Kinnunen. Ture Hollsten.
38149:                                                                                                11
38150: 870
38151: 
38152: IV,Hs. -    Rab. al. N:o 75.
38153: 
38154: 
38155: 
38156:                                Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta autoihin järjestet-
38157:                                   tyjen kiertäwien hammashoitoloiden perustamiseksi.
38158: 
38159:                                      E d u s k u n n a ll e.
38160:    Suomen kansan keskuudessa on hammas-              Jos kaikkien kaupunki-, kauppala- ja
38161: mätä erittäin yleistä. Niinpä kansakoulu-         maalaiskuntien hallintoelimet olisivat tie-
38162: jen lääkärintarkastuksissa v. 1944 todettiin      toiset ja myöntäisivät asian merkityksen,
38163: 90 %: lla oppilaista viallisia hampaita. Ase-     niin korjauksen aikaansaaminen tietenkin
38164: velvollisten tarkastuksissa 10-vuotiskautena      olisi helpompaa. Toistaiseksi kuitenkin kai-
38165: 1929-38 havaittiin, että keskimäärin kor-         vataan valtion voimakasta myötävaikutusta.
38166: keintaan 20 %: lla oli täysin ehjät hampaat,      Toisaalta edistyksellisimpienkin kuntien
38167: mutta toisaalta samoin 20% :lla oli enem-         mahdollisuuksia rajoittaa se, että hammas-
38168: män kuin 7 hammasta rikki tai poissa.             lääkäreitä ei ole riittävästi, mikä etenkin
38169: Vanhempien ikäluokkien kohdalla ei tilanne        syrjäisillä seuduilla on tähän mennessä
38170: liene parempi, joskaan siitä ei ole laajassa      estänyt hammashoidon tehokasta järjeste-
38171: mittakaavassa tutkimuksia suoritettu.             lyä.
38172:    Hampaiden alakuntoisuus on kansanter-             Näin ollen on käytännöllisimpänä ratkai-
38173: veydellisesti sangen haitallinen ilmiö. Jo        suna pidettävä autoihin järjestettyjen kier-
38174: hammasmädän aiheuttama kipu ja pure-              tävien hammasohoitoloiden perustamista.
38175: miskyvyn heikontumisesta johtuvat haitat          Sellaisia on erään hyväntekeväisyysjärjes-
38176: saattavat olla varsin tuntuvia. Mutta tau-        tön toimesta jo kokeiltukin, joskaan ei niin
38177: din suurin kansanterveydellinen merkitys          suuressa mitassa, että sillä olisi ollut mai-
38178: on kuitenkin siinä, että vialliset hampaat        nittavaa käytännöllistä merkitystä.
38179: voivat toimia tartuntapesäkkeinä, joista             Ilmeistä on, että tällainen toiminta vai-
38180: bakteerit ja niiden myrkyt löytävät tiensä        tionkin harjoittamana aluksi olisi jossain
38181: ruumiin eri osiin synnyttäen sairaalloisuuk-      määrin kokeilunluontoista. Kuitenkin se
38182: sia esim. nivelissä, sydämessä ja munuai-          ensiksikin olisi väittämä tön askel asian täy-
38183: sissa. Kaiken kaikkiaan hammasmätä ai-            dellisempää järjestelyä kohden, ja toiseksi
38184: heuttaa joko välittömästi tai välillisesti niin   se - mikäli siihen vielä yhdistettäisiin sel-
38185: paljon kipuja, kärsimyksiä ja sairautta,          lainen tutkimustyö, jollaista n. s. kansan-
38186: että tämän taudin rajoittaminen olisi kan-        ravitsemuskomitea v. 1940 antamassåan
38187: santerveyden kannalta välttämätöntä.              mietinnössä piti toivottavana              olisi
38188:    Käytettävissä olevat tiedot viittaavat sii-    omiaan edistämään kysymyksen niin tieteel-
38189: •hen, että mahdollisesti pääasiallisena syynä     listä kuin käytännöllistäkin ratkaisua.
38190: hammasmädän levinneisyyteen maassamme                Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
38191: on oUat alhaiseen palkka- ja elintasoon liit-     tamme,
38192: tyvä liian yksipuolinen ravinto, s. o. eräi-
38193: den vitamiinien ja eläinkunnasta saatavien                     että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
38194: ravintoaineiden suhteellinen niukkuus kas-                1948 tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n
38195: visravintoaineisiin verrattuna. Todennä-                  XXII lukuun erityisenä uutena mo-
38196: köistä on, että sotavuosina hampaiden                     menttina 10 miljoonan markan ar-
38197: kunto kansamme keskuudessa vielä entises-                 viomäärärahan autoihin järjestetty-
38198: tään aleni.                                               jen kiertävien hammashoitoloiden
38199:    Mutta toisaalta on todennäköistä, että                 perustamiseksi hammasmädän vas-
38200: hoitomahdollisuuksia lisäämällä ja hoitoa                 tustamis- ja siihen liittyvää tutki-
38201: tehostamalla voitaisiin tilannetta huomatta-              mu.styötä va1·ten.
38202: vasti parantaa.
38203:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
38204:          Mauri Ryöm.ä.         Arvo Riihimäki         Anna. Nevalainen.       Antto Prunnila.
38205:          Aaro Uusitalo.        V. Metsäranta.         J. Mustonen.            Antti Virtanen.
38206:          Itonsta Talvio.       Elsa Karppinen.        Eino Tainio.            Eino Roine.
38207:                                                                                            871
38208: 
38209: IV,149.- Rah. al. N:o 76.
38210: 
38211: 
38212: 
38213: 
38214:                                 Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlai-
38215:                                     toksen henkilökunnan sairashoitoa varten.
38216: 
38217: 
38218:                                      E d u s .k u n n a 11 e.
38219: 
38220:    Sen johdosta, ettei valtioneuvosto tällä-      maila poistetuksi, sillä käytäntö on selvästi
38221: kään kerralla ole ottanut huomioon posti-         osoittanut, että eräät yksityiset lääkärit
38222: ja lennätinhallituksen tekemää esitystä val-      myöntävät liian helpolla sairaslomia, jotka
38223: tion ensi vuoden talousarvioon määrärahan         näin suuressa laitoksessa aiheuttavat vuo-
38224: myöntämiseksi oman lääkärin- ja terveyden-        sittain huomattavia lisäkuluja valtiolle,
38225: huollon järjestämiseksi posti- ja lennätin-       sekä lisäksi ovat omiaan vaikeuttamaan
38226: laitoksen viran- ja toimenhaltijoita varten,      tehtävien säännöllistä suorittamista henki-
38227: niin esitämme seuraavaa:                          lökunnan keskuudessa työvoiman riittämät-
38228:    On pidettävä epäoikeudenmukaisena sitä         tömyyden takia.
38229: tosiasiaa, ettei esim. laitoksen viran- ja toi-      Edellä mainittujen epäkohtien poistami-
38230: menhaitijoitten omaa lääkärinhoitoa ole           seksi ehdotamme,
38231: saatu vielä ensinkään järjestetyksi, vaikka
38232: 1. 6. 46 voimaan astuneella lailla on yksi-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38233: tyissuhteessa laitoksessa palvelevien laitok-             tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V: 2
38234: sen puolesta lääkärinhoito turvattu. Rauta-               m01n. kohdalle posti- ja lennätinlai-
38235: tielaitoksessa on jo vuosikausia sitten hen-              toksen ylilääkärin viran perustami-
38236: kilökunnalle järjestetty vapaa lääkärin-                  seen ensi vuodelle 240,000 mk ja
38237: hoito niin myöskin määrätietoinen terveys-                sairaanhoitajattaren    palkkaukseen
38238: asioitten muukin huolto, joten senlaatuisen               123,600 mk, sekä 18 Pl. V: 11 mom.
38239: järjestäminen niin suuren valtion laitoksen               kohdalle sairashuollossa tarvittavan
38240: henkilökunnalle kuin on posti- ja lennätin-               kaluston hankkimiseen 500,000 mk
38241: laitos olisi pikimmiten saatava järjestetyksi.            kuin myöskin 18 Pl. VI: 2 mom.
38242:    On varmaa, että tällainen uudistus olisi               kohdalle eri lääkäreiden pohjapalk-
38243: aikaa myöten omiaan kehittämään ja pa-                    kioihin ja sairaskäynneistä ja hoi-
38244: rantamaan henkilökunnan terveyssuhteita.                  dosta aiheuttwiin eri korvauksiin
38245: Nykyään melko runsaassa määrässä esiinty-                 500,000 mk, eli edellä mainitut yh-
38246: vät sairaslomien väärinkäytökset laitoksen                teensä 1,363,600 markkaa.
38247: henkilökunnan keskuudessa saataisiin sa-
38248:      Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
38249: 
38250:                  Juho Pyy.                                      0. Muikku.
38251:                  Valto Käkelä.                                  Penna Tervo.
38252:                                       Urho Kulovaara.
38253: 872
38254: 
38255: IV,15o. -   Rah. al. N:o 77.
38256: 
38257: 
38258: 
38259: 
38260:                                Laitinen y. m.: Korotetun nU,iä;rära1wn osoittamisesta avus-
38261:                                   tuksiksi ja lainoiksi Langettavatautisten H oitoyhdis-
38262:                                   tys Kuopiossa r. y :lle naisparantolan rrakentamwt'a
38263:                                   varten.                         ·
38264: 
38265: 
38266:                                     E d u s k u n .n a ll c.
38267: 
38268:    Lange1Jtavatautis ten Hoitoyhdistys Kuo-
38269:                    1
38270:                                                   vion, joka päättyi silloin noin 30 milj.
38271: piossa r. y. on nauttien säännöllistä valtion-   markkaan. Hintojen ja palkkojen yhtämit-
38272: avustusta jo vuodesta 1900 lähtien ylläpi-       taa kohotessa ei silloinen kustannusarvio
38273: tänyt Kuopion pitäjän V aajasa:lon ja Kur-       kuitenkaan enää pidä paikkaansa, vaan on
38274: kiharjun kylissä kaatumatautisia varten          uuden, noin 11,000 m3 sisä;ltävän paranto-
38275: parantolaraitoksia, joissa säännöllisesti on     larakennuksen rakennuskustannukset ar-
38276: öllut 176 ho:Utopaikkaa. Yhdistystä kohtasi      vioitava nykyisin noin 40 milj. markkaan.
38277: suuri onnettomuus viime vuoden elokuun           V akavaraisuudestaan huolimatta ei yhdis-
38278: 6 päivänä, jolloin v. 1908 rakennettu ja         tyksellä ole mitään mahdollisuutta yksin
38279: avattu V aajasalon naisparantolan puusta          ja omalla kustannuksellaan ryhtyä raken-
38280: rakennettu päärakennus, Kukkaismäen pa-          .nusyriltykseen eikä nykyisen luottosäännös-
38281: rantolarakennus, tuhoutui tulipalossa pa-        telyn vallitessa saada riittävän suurta ~uot­
38282: rissa tunnissa perustuksiaan myöten. Kun         toa yrityksen toteuttamiseen, varsinkin kun
38283: palanut paranto:larakennus, joka oll v. 1936     yhdis'tyksen vuotuinen talousarvio inflation
38284: korort;ettu kaksikerroksiseksi ja kokonaan        jatkuessa on jo muutenkin niin rasi,tet!t.u,
38285: laajennettu ja uudistettu nykyaikaiseen          ettei voida ajatellakaan korko- ja kuoletu.'l-
38286: kuntoon, oli samalla myösroin parantolalai-      maksujen lisäämistä siihen.
38287: ltosten hallinnollinen ja taloudellinen kes-        Kun kuitenkin uuden :naisparantolan ra-
38288: kus, saatettiin naisparantolan toiminltaa        kentaminen koko maan kaatumatautisten
38289: jossakin määrin supistetussa muodossa jat-        hoidon kannalta on erittäin •tärkeä ja sen
38290: kaa vain huomattavin lisäkustannuksin ja         kawtta saaltalisiin potilaille noin 100 uutta
38291: turvaurtuma:lla erinäisiin pot!ilassiirtoihin    hoitopaikkaa, jolloin yhdistyksen omista-
38292: sekä muodostamaHa yhdistetty sauna-, pe-         miin parantoloihin voitaisiin sijoittaa 230
38293: sula- ja leipomorakennus samalla myöskin         -250 potilasta, järjesti yhdistys viime elo-
38294: väliaikaiseksi keskuskeitrtiöksi. Järjestely     kuun 21 päJivänä vartiovallan ja kuntien
38295: on ollut kuitenkin aivan tilapäinen ja sekä      edustajille, lääkäreille y. m. retkeilyn pa-
38296: parantolan potilaiden ja hoito- ja talous-       rantoloihin ja sen yhteyteen neuvotteluti-
38297: henkilökunnan kannalta että naisparanto-         laisuuden, jossa yksimielisesti asetuttiin
38298: ilan säännöllisen toiminnan kannalta muu-        siUe kannalle, että yhdistyksen, joka on
38299: tenkin erittäin hanka·la, minkä vuoksi           'aikaisemminkin saanut parantolain raken-
38300: uuden keskusparantolan rakentaminen on           tam~sta varten valtiolta sekä rakennusavus-
38301: pikainen välttämättömyys. Tietoisena tästä       tuksia että lainoja, olisi samalla !tavoin yri-
38302: ryhtyi yhdistyksen johtokunta heti <tulipa-      tettävä toteuttaa rakennusyritys, mihin yh-
38303: :lon jälkeen suunnittelemaan uuden paran-        distyksen johto onkin valmis saatuaan riit-
38304: tolarakennuksen rakentamista ja tilasi sitä      tävän Takennusavustuksen ja korottoman
38305: varten •luonnospiirustukset ja kustannusar-      [ainan valtiolta.
38306:                               IV,M,O. -'Laitinen y. m.                              873
38307: 
38308:   Edellä esittämäämme     viitaten   ehdo-        naa markkaa rakennusavustuksen
38309: tamme kunnioittaen,                               ja 20 miljoonaa markkaa korottoman
38310:                                                   lainan myöntämiseksi Langettava-
38311:        että Eduskunta ottaisi vuoden              tautisten Hoitoyhdistykselle Kuo-
38312:      1948 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä         piossa 1·. y. uuden naisparantolan ra-
38313:      7 Pl. XXI luvun 2 momentille 40              kentamista varten.
38314:      miljoonaa markkaa, josta 20 miljoo-
38315:     Helsingissä lokakuun 7 päJivänä 1947.
38316: 
38317:               Eino Laitinen.                             Aai'!o Uusitalo.
38318:               Heikki Soininen.                           Konsta Talvio.
38319:               Yrjö A. Mamninen.                          Varma K. Turunen.
38320:               Jere Juutilainen.                          Kaisa Hiilelä.
38321:               Lauri Järvi.                               S. Salo.
38322:               Johannes Virolainen.                       Eemil Pääkkönen.
38323:               Esa Hietanen.                              Paavo Karjalamen.
38324:                                      L. H. Hirvensalo.
38325: 874
38326: 
38327: IV,1o1. -   Rah. a.l. N:o 78.
38328: 
38329: 
38330: 
38331: 
38332:                                 · Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kymen zd4~~'lt
38333:                                     kuntien ja kuntayhtymien sairaaloille myönnettävän val-
38334:                                     tio'IUliVun korottamiseksi.
38335: 
38336: 
38337:                                      E d u s k u n n a 11 e.
38338: 
38339:    Maamme on jaettu keskussairaalapiirei-         raala ja toinen on teollisuuspiirien ympä-
38340: hin, ja määrätty lääneittäin näiden sairaa-       rilUi oleva sairaala, jonka toimintamuodot
38341: lain paikat maantieteellistä asemaa silmällä      huomattavasti poikkeavat toisistaan. Ki-
38342: pitäen. Tämä on osoittautunut oikeaksi            rurgin tehtävät ovat pääasiallisina sairaala-
38343: ratkaisumuodoksi kaikissa muissa lääneissä,       hoitomuotoina teollisuusseudulla ja onhan
38344: lukuunottamatta Kymen läänin aluetta.             luonnollista, että siellä, missä nykyaikaiset
38345: Tyytymättömyys tämän paikan määräämi-             koneet tekevät työtä ja tuottavat hyötyä
38346: seen on johtunut siitä, että tämän läänin         koko kansalle, siellä tuhoutuu myöskin ih-
38347: asukkaat on jaettu kahteen osaan, Kymen           misiä monin verroin enemmän kuin siellä,
38348: ja Vuoksenlaakson teollisuuspiireihin, missä      missä on riittävästi liikkumistilaa. Tästä
38349: olosuhteet ovat aivan erilaiset kuin muissa       syystä on sairaalaoloja järjestettäessä pa-
38350: lääneissä ja samoin myöskin tämän läänin          remmin seurattava syyn ja seurauksen
38351: muissa osissa. Keskussairaalan paikka si-         lakia ja sen mukaisesti annettava apura-
38352: joitettakoon se mihin paikkaan hyvänsä            hoja niille kunnille, jotka joutuvat näitä
38353: tässä läänissä, ei voi kokonaan tyydyttää         asioita hoitamaan.
38354: läänimme kaikkia asukkaita syystä, että              Hallituksen määräämä keskussairaalan
38355: olotilat ovat aivan erilaiset kuin muissa         paikka Lappeenrannan länsipuolella oli
38356: lääneissä. Tästä syystä on tälle asialle          mielestämme vähemmän harkittu teko, joka
38357: välttämätöntä, että löydettäisiin sellainen       pakoittaa Vuoksenlaakson ympärillä olevat
38358: ratkaisu, joka tyydyttäisi tämän rajaseutu-       kunnat elämänpakosta rakennuttamaan
38359: läänin kaikkia asukkaita. - Sairaalaolot          vaikkapa vaatimattoman sairaalan, sillä ei-
38360: maassamme koko itsenäisyytemme ajan ovat          hän voida jättää teollisuuslaitoksissa joka
38361: huomattavasti kehittyneet. Tä:hän on vai-         päivä silpoutuvia työläisiä ilman apua,
38362: kuttanut se, että kuntien ja valtion yhtei-       vaan on heidät pelastettava elämäiän niin
38363: nen harrastus on ollut tämän asian puo-           paljon kuin mahdollista. Asian vakavuu-
38364: lella. Siellä, missä eivät kunnat ole itse        den tuntien ovat nämä ympäristökunnat
38365: voineet asioitaan hoitaa, on perustettu kun-      ryhtyneet toimenpiteisiin tässä asiassa ja
38366: tayhtymiä ja maakunnittain hoidettu               hankkimaan tietoja tällaisesta mahdollisuu-
38367: asioita. Muutoksia lainsäädäntöön on tehty        desta. Jos sairaalan paikka olisi määrätty
38368: aina silloin, kuin on ollut tarpeellista.         Tiuruniemeen, joka sijaitsee Vuoksenlaak-
38369: Tällä toimenpiteellä olemme päässeet huo-         son ja Lappeenrannan välillä, olisi se sil-
38370: mattavasti eteenpäin ja kohottaneet sai-          loin tyydyttänyt näitä molempia paikka-
38371: raalaolomme sille tasolle, millä se tänä päi-      kuntia ja asia olisi tullut 45 miljoonaa
38372: vana on. Tätä kehitystä on vieläkin jat-          markkaa halvemmaksi. Kun tätä ratkai-
38373: kettava mahdollisimman paljon, sillä tek-         sua ei ole kuitenkaan tehty, on ollut aivan
38374: nillinen kehitys kulkee nopeasti eteenpäin         välttämätöntä, että valtiovalta kiinnittäisi
38375: ja pakoittaa meidät myöskin sairaalaoloissa       huomiota kuntien sairaalakysymykseen ja
38376: ottamaan huomioon ne tekijät, mitkä teol-         eduskunnan myötävaikutuksella antaisi
38377: lisuuden ympärillä ovat. Maassamme on             avustusta niille kunnansairaaloille, jotka
38378: olemassa kaksi erillistä sairaalapiiriä. Toi-     joutuvat teollisuustyöväen elämän turvam-
38379: nen on maakunnallinen n. s. yleinen sai-          suudeksi sairaaloita perustamaan ja yllä-
38380:                                  IV,151. -   Kuittinen y. m.                              875
38381: 
38382: pitämään, samoilla perusteilla kuin valtion      se nyt rauhan solmittua on, on muuttanut
38383: keskussairaaloille ja tuberkuloosiparanto-       jälellä olevan Kymenläänin sairaalaolot
38384: loille. Tämän ajatuksen perusteeksi on           aivan toisenlaisiksi kuin muissa lääneissä
38385: sanottava, että nyt jo olevat sairaalat,         ja siitä syystä olisi tätä asiaa käsiteltävä
38386: kuten esim. Kotkan ja monet muut, jotka          näitä näkökohtia silmällä pitäen.
38387: ova teollisuuskeskuksissa, ovat joutuneet           Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
38388: sairaalaan potilaita ottamaan ulkopuolelta       kunnioittaen,
38389: kunnan, vieläpä ulkopuolelta maakunnan-
38390: kin. Onhan tapauksia, että edellisenä päi-               että Eduskunta ottaisi vuoden
38391: vänä henkilö on tullut toiselta puolen Suo-            1948 tnlo- ja menoarvioon 50 mil-
38392: mea ja on joutunut sairashoitoon pitem-                joonan markan määrärahan Kymen
38393:  mäksi aikaa ja kun sairaalan maksut eivät             läänin kuntien ja kuntayhtymien
38394:  koskaan voi olla niin korkeat, että vastaisi-         sairaaloille myönnettävän valtion-
38395:  vat menoja, on itsestään selvää, että on              avun korottamiseksi samansuurui-
38396:  löydettävä muita keinoja tilanteen järjes-            seksi kuin keskussairaalat ja kuntien
38397:  tämiseksi.                                            yhteiset t·uberkuloosisairaalat saavat.
38398:    Itärajan siirtyminen sille paikalle, missä
38399:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
38400: 
38401:                  Juho Kuittinen.                            Kaisu Hillelä
38402:                  Matti Miikki.                              Antti Virtanen
38403:                  Jere Juutilainen.                          Yrjö A. Manninen.
38404: 876
38405: 
38406: IV,152.- Rah. al. N:o 79.
38407: 
38408: 
38409: 
38410: 
38411:                               J. Wirtanen y. m.: Määt·ärahatn oso~t',ta~tnisesta pet·heellisten.
38412:                                   hoitajien asuntojen rakentamista va;rten Mustasaaren
38413:                                   sairaalaan.
38414: 
38415: 
38416:                                    E d u s k u n n a ll e.
38417: 
38418:    Mustasaaren sairaala, jonka n. k. luja       ilman muuta selvää, että suurellekaan per-
38419: osastolla hoidetaan erittäin vaikeita mieli-    heelle ei ole voitu parhaassa tapauksessa-
38420: sairaita, on joutunut toimimaan, etenkin        kaan ajatella enempää kuin kaksi huonetta,
38421: perheellisen henkilökunnan asuntojen puut-      joista kumpikaan ei ole keittiö ja kun nämä
38422: teesta johtuen vajaalla henkilökunnalla jo      huoneet ovat alunpitäen ajatellut yksinäis-
38423: pidemmän aikaa. Sairaalalla on tällä het-       ten asuttaviksi, ja ovat niiksikin erittäin
38424: ikellä 107 tointa mutta on näistä toimista      pieniä (8-12m2), niin on selvää, että
38425: 23 avoinna päteväin hakijain puutteesta         yötyössä käyvä hoitaja, jonka tulisi päivällä
38426: johtuen, ollen 10 tointa täytetty epäpäte-      saada nukkua vaimonsa ja lapsiensa kanssa,
38427: villä hakijoilla.                               hyvin pian hakeutuu sellaiseen sairaalaan,
38428:    Epäpätevän ja riittämättömän työvoiman       jossa asunto-olot ovat siedettävämmät.
38429: käyttö on useassa tapauksessa hyvin uskal-        On myöskin selvää, että kun sairaala jou-
38430: lettua kun ottaa huomioon sairaalan lukui-      tuu toimimaan vajaalla herrkilökunnalla, on
38431: sat vankiloissakin mahdottomiksi osoittautu-    tämä henkilökunta pakoitettu tekemään
38432: neet vaaralliset rikollispsykopaatit. Tätä      säännöllisesti ylityötä joka tulee valtiolle
38433: osoittaa usein tapahtunut hoitajattarien ja     kalliiksi ja työntekijälle ajanmittaan liian
38434: hoitajien joutuminen vaarallisen pahoinpi-      raskaaksi.
38435: telyn uhriksi. Syy tällaiseen, mielestämme        Edelläesitetyt puutteellisuudet saataisiin
38436: kestämättömään asiantilaan, selvennee seu-      poistetuksi ainoastaan sillä, että Mustasaa-
38437: raavasta.                                       ren sairaalaan rakennettaisiin kunnolliset
38438:    Toimia on sairaalassa kaikkiaan 107 joista   perheellisten asunnot.
38439: miespuolisten toimia 50. Laskettaessa mon-        Kaikkeen edellä mainittuun viitaten eh-
38440: tako henkeä kuuluu Mustasaaren sairaalan        dotamme,
38441: ,suureen perheeseen" saamme, kun las-
38442: kemme 94 toimenhaltijaa (sillä näin monta                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38443: tointa on todellisuudessa täytetty pätevillä            tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lu,vun
38444: ja epäpätevillä) ja heidän perheenjäse-                 kohdaUe 20 miljoonan 1na1·kan mää-
38445: nensä, summaksi 197 henkeä, ollen tässä                 rärahan perheellisten hoitajien asun-
38446: joukossa 70 lasta. Kun sairaalalla on edel-             tojen rakent'amista vat·ten Mustasa~
38447: läolevaa 197 henkeä varten käytettävissään              t·en sairaaJa:an.
38448: 69 asuinhuonetta joista 8 keittiötä, lienee
38449:       Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
38450: 
38451:                  Johannes Wirtanen.                               Levi Jern.
38452:                                                                                               877
38453: 
38454: IV,153. -   Rah. al. N:o 80.
38455: 
38456: 
38457: 
38458: 
38459:                                 E. Koivisto y. m. : Moorärahan osoittamisesta Oulun diako-
38460:                                    nissakod~?le saiA-aanhoitajatm-koulutusta varten.
38461: 
38462: 
38463: 
38464:                                      B d u s k u n n a ll e.
38465: 
38466:    Eduskunta on viime toukokuun 22 päi-           hoitajatarkoulutus saa edelleenkin jatkua.
38467: vänä päättänyt lausua toivomuksen, että           Vuosittain valmistuvien 25 sairaanhoitajat-
38468: hallitus ottaisi vuoden 1948 tulo- ja meno-       taren koulutus tuottaa kuitenkin diakonis-
38469: arvioesitykseensä riittävän suuren määrä-         sakodille, jonka sairaalan varsinaiset menot
38470: rahan Oulun diakonissakodille sairaanhoi-         saadaan sairaalamaksuilla ja muilla tu-
38471: ,tajatarkoulutusta varten. Perusteluissaan        loilla, varsin huomattavasti tappiota. Sen
38472: eduskunta on samalla lausunut, että kou-          vuoksi on !tarkoituksenmukaista, että dia-
38473: lun diakonissakodin sairaalassa on viimeis-       konissakodin      sairaanhoita jatarkoul u tusta
38474: ten 25 vuoden aikana 599 sairaanhoitaja-          tuetaan valtion avustuksin.
38475: tarta saanut koulutuksensa. Joukossa on              Edelläolevien perustelujen lisäksi mai-
38476: monia sellaisia, jotka kansakoulutiedoin ei-      nittakoon, että saadun selvityksen mukaan
38477: vät muutoin olisi voineet valita sairaanhoi-      koko Oulun läänin alueella toimessaan ole-
38478: tajattaren ammattia elämänurakseen. Lää-          vista 1terveyssisarista 2/3 on saanut sai-
38479: kintöhaHituksen hyväksymän täydeHisen             raanhoitajatarkoulutuksensa Oulun dia-
38480: nelivuotisen, monien tunnettujen erikois-         konissakodissa. Vuoden 1946 tilinpäätöksen
38481: lääkärien ohjauksessa suoritetun oppijakson       mukaan diakon~ssa:kodin sisaroppilaskoulun
38482:  jälkeen nämä sairaanhoitajattarert, jotka        tuottama tappio laitokselle oli 1,539,845
38483: suurimmaksi osaksi ovat olleet Pohjois-Suo-       markkaa 50 penniä. Palkkojen ja hintata-
38484: messa syntyneitä ja kasvaneita, ovat oloi-        son noustua oppilasluvun kasvaessa, mutta
38485: hin perehtyneinä ja monipuolisen kasva-           potilasmaksujen sairaalassa pysyessä ennal-
38486:  tuksen saaneina olleet tervetulleita työn-       laan, on vuoden 1948 talousarvion mukaan
38487:  tekijöitä varsinkin :laajan Pohjois-Suomen       tappio laskettu nousevan 3,082,886 mark-
38488: lääkintöhuollon työsara:lle, missä muualta        kaan.
38489: tulleet sai~aanhoitaja:ttaret eivät yleensä pi-      Edellä olevan perusteella, ja kun hal-
38490: tempää aikaa viihdy. Tämän vuoksi, ja             litus ei ole rt;arkoitukseen määrärahaa esit-
38491: kun maamme sairaanhoitajattarrien keskuu-         tänyt, ehdotamme kunnioiHaen,
38492:  dessa kato on suuri ja sairaanho1tajattarien
38493: puute kuluvan vuoden alussa arvioitiin                      että Eduskunta ottaisi vuoden
38494:  noin 900 sairaanhoitajarttareksi, eikä uusi a
38495:                                              1            1948 tulo- ja menoarvioon Oulun
38496: sairaanhoitajattaria ehditä l"ii:ttävässä mää-            diakonissakodille sairaanhoitajatar-
38497: rin kouluttaa valtion sairaaloissa, on tär-               koulutusta varten 3,000,000 markan
38498: keätä, et'tä Oulun diakonissakodin Sairaan-               määrära,han.
38499:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
38500: 
38501:                  Erkki Koivisto.                               Lauri Järvi.
38502: 
38503: 
38504: 
38505: 
38506:                                                                                                 12
38507: 878
38508: 
38509: IV,154. -   Ra.h. al. N:o 81.
38510: 
38511: 
38512: 
38513: 
38514:                                 Salo: Määrärahan osoittamisesta al;wesa~'raalan 'ja ..J)i)iJUiri,.
38515:                                    asunnon rakentamiseksi Säräisniemen kuntaan.
38516: 
38517: 
38518:                                      E d u s k u n n a ll e.
38519: 
38520:    Kuten muistetaan, päätti eduskunta jo          nan ehdotuksesta eduskunta hyväksyi vii-
38521: useita vuosia sitten rakennettavaksi alue-        memainitun aloitteen ponnen, mutta vielä-
38522: sairaalan ja aluelääkärin asunnon Säräis-         kään ei asiassa ole saatu mitään aikaan.
38523: niemelle. Tehtävän toimeenpano jäi lääkin-        Jotta monet päätökset lopultakin pantaisiin
38524: töhallitukselle, kuten hallituksen kertomuk-      toimeen, ehdotan kunnioittaen,
38525: sista sen jälkeen ilmenee. Tätä toimeen-
38526: panoa ei sanottu virasto tähän mennessä                      ett:ä Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38527: kuitenkaan ole suorittanut. Muistuttaak-                  tulo- ja menoarvioon 5 mt'ljoonan
38528: seni viivytyksestä, tein v. 1945 vp. asiasta              markan määrärahan aluesairaalan ja
38529: toivomusaloitteen N: o 77 sekä v. 1946 vp.                aluelääkärin asttnnon rakentamiseksi
38530: samoin aloitteen N: o 52. Talousvaliokun-                 Säräisniemen kuntaan.
38531:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
38532: 
38533:                                                                     S. Salo.
38534:                                                                                           879
38535: IV,u5. -   Rah. al. N:o 82.
38536: 
38537: 
38538: 
38539: 
38540:                                E. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta lääkärin asun.tota-
38541:                                   lon ja sairaalan rakentamiseksi Tervolan kuntaan.
38542: 
38543: 
38544:                                    E d u s k u n n a ll e.
38545: 
38546:    Käytyjen sotien seurauksista Tervolan        pois. Kunnan toimesta on rakennusta var-
38547: kunta on joutunut suuriin taloudellisiin        ten hankittu piirustukset, joille on saatu
38548: vaikeuksiin. Siitä johtuen kunta on ase-        asianomaiset vahvistukset. Niinikään on
38549: tettu eräiden kuntien talouden järjestämi-      saatu rakennuslupa, edellyttäen, että raken-
38550: sestä annetun poikkeuslain alaiseksi, minkä     nustyöt pannaan käyntiin jo kuluvana vuo-
38551: perusteella kunta on oikeutettu saamaan         den aikana. Rakennusmateriaalia onkin jo
38552: valtiolta sen määrän, mitä se menoihinsa        tarkoitukseen hankittu. Rakennuksen kus-
38553: -ei saa 10 markan veroäyrin mukaan toimi-       tannusarvio on 3 miljoonaa markkaa.
38554: tetulla verotuksella. Välttämättömiä me-           Kunnassa on toiminut kunnan sairaala
38555: noja arvosteltaessa sisäasiainministeriössä     vuodesta 1943. Tätä ennen sairaala oli
38556: kuitenkin on talousarviosta poistettu kaikki    S.P.R:n ylläpitämä. Sairaala toimii kui-
38557: rakennusmäärärahat.                             tenkin varsin puutteellisissa ja tarkoituk-
38558:     Tervolan kunnan rakennusohjelma on          seen soveltumattomissa vuokrahuoneissa.
38559: erittäin laaja. Välttämättömiä olisivat ai-     Siitä huolimatta sairaalaan on ollut pakko
38560: nakin seuraavat uudisrakennukset: Lääkä-        ajottain sijoittaa jopa yli 20 potilasta.
38561:  rin asunto, kunnansairaala, terveystalo,       Kemin ja Rovaniemen yleiset sairaalat
38562: kunnalliskoti, 11 kansakoulurakennusta,         eivät ole tilan puutteen vuoksi voineet
38563: kulkutautisairaala ja kunnantoimitalo. Näi-     ottaa vastaan kunnan potilaita. Ne ovat
38564: den rakennusten kunnalle koituva kustan-        sitäpaitsi liian kaukana, ja vaikeat keliri-
38565:  nuserä olisi yhteensä 51.5 miljoonaa mark-     kon aikaiset kulkuyhteydet tekevät niihin
38566:  kaa, minkä lisäksi tulisivat vuotuiset kuo-    menon monissa tapauksissa jopa mahdotto-
38567:  letus- ja korkomenot.                          miksi. Tervolan sairaala onkin tästä syystä
38568:     Monille Pohjois~Suomen hävitetyn alueen     pelastanut monen potilaan hengen.
38569:  kunnille valtiovallan toimesta oli viime          Kunnan alueelle on perustettu Petsamon
38570:  vuosina rakennettu aluesairaala, lääkärin      siirtoväen asutus-alue, jolle tulee rakennet-
38571:  asunto ja kunnalliskoti, minkä lisäksi Suo-    tavaksi 200 asutustilaa. Tämänkin alueen
38572:  men Punaisen Ristin tai UNRRA: n varo-         sosiaalinen huolto ehdottomasti vaatisi val-
38573:  jen avulla on rakennettu monia terveys-        tiovallan mukaantuloa. Ennestäänkin Ter-
38574:  taloja. Tervolan kunta ei ole näistä eduista   volan kunnan alueella on suuri määrä vä-
38575:  tullut osalliseksi.                            hävaraisia asutustilallisia, jotka ymmärret-
38576:     Erikoisen tärkeä olisi kuntaan saada lää-   tävistä syistä jatkuvasti heikentävät kun-
38577:  kärin asunto ja sairaala. Näihin saakka        nan sosiaalista tasoa.
38578:  kunnanlääkäri on joutunut asumaan erit-           Puutteellisista asunto-oloista johtuen myös
38579:  täin puutteellisissa vuokrahuoneissa. Kun      ammatti tai toisen     sairaalahenkilökunnan
38580:  tämäkin asunto on pakko tänä syksynä luo-      saanti uhkaa tuottaa voittamattomia vai-
38581:  vuttaa omistajansa omaan käyttöön, eikä        keuksia.
38582:  tarkoitukseen ole saatavissa muuta vuokra-        Sairaalan piirustukset ovat valmiit ja
38583:  asuntoa, on joko rakennettava,. oma lääkä-     rakennustoiminta muuten voitaisiin aloit-
38584:  rin asunto tai joutuu lääkäri lähtemään        taa. Rahoituskysymys on näin ollen ai-
38585: 880                           IV,155. -   Tervolan sairaala.
38586: 
38587: noana esteenä. Sairaalarakennuksen kus-                että    Eduskunta   ottaisi   vuoder~r
38588: tannusarvio on 6 miljoonaa markkaa.                  1948 tulo- ja tnenoarvioon Tervolan
38589:   Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen           kunnan lääkärin asuntotalon ja sai-
38590: ehdotan,                                             raalan rakentamista ,varten 9 mil-
38591:                                                      joonan markan mää1·ärahan.
38592:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
38593: 
38594:                                                                 Erkki Koivisto.
38595:                                                                                          881
38596: 
38597: IV,156.- Rah. al. N:o 83.
38598: 
38599: 
38600: 
38601: 
38602:                               Luukka. y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienvilje'bystalou-
38603:                                  den professorin viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
38604:                                  :f},oon.
38605: 
38606: 
38607:                                    E d u s k u n n a 11 e.
38608: 
38609:    Suomen maatalous perustuu pienviljelyk-      hostaa pienviljelyskysymysten käsittelyä
38610: seen, jonka merkitys varsinkin käynnissä        korkeimmassa       maatalousopetu:ksessamme.
38611: olevan asutustoiminnan johdosta vuosi vuo-      Sitä varten olisi Helsingin yliopiston maa-
38612: delta kasvaa. Tästä pienviljelyksen keskei-     talous-metsätieteelliseen tiedekuntaan pe-
38613: sestä asemasta huolimatta ei korkeimmassa       rustettava pienviljelystalouden professuuri, .
38614: maatalousopetuksessamme ole otettu riittä-      jonka haltijan tulisi keskittyä opetus- ja
38615: vässä määrin huomioon pienviljelyksen taT- ·    tutkimustyössään       pienviljelyskysymysten
38616: prei'ta. Korkein maatalousopetuksemme no-       selvi•ttelyyn. Tällainen toimenpide koituisi
38617: jautuu liian suuressa määrin ulkomailta         suui'Ieksi hyödyksi koko maamme maatalou-
38618: saatuihin kokemuksiin, mistä johtuen m. m.      delle.
38619: pientilojen koneellistamiseen ,ei ole kiinni-      Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38620: tetty Tiittävästi huomiota. Monia muitakin      nioittavasti,
38621: suomalaisen maa·talouden keskreisiä kysy-
38622: myksiä on korkeimmassa maatalousopetuk-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
38623: sessamme tarkasteltu liiaksi suurtilojen nä-           1948 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
38624: kökulmasta, mikä on osalta·an hidastuttanut            markan määrärahan pienviljelysta-
38625: maamme pienviljelyksen ja siten koko maa-              louden professorin viran peru,sta-
38626: taloutemme kehitystä. Kosketeltujen puut-              mista varten Helsingin yliopistoon.
38627: teiden poistamiseksi olisi välttämä•töntä te-
38628:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
38629: 
38630:                 Eemil Luukka.                                M. 0. Lahtela.
38631:                 Kusti Eskola.                                Markus Niskaila.
38632: 882
38633: 
38634: IV,lo7.- Fin. mot. N:o 84.
38635: 
38636: 
38637: 
38638: 
38639:                                 Smeds m. fl.: Angående anvisande av anslag för höjande av
38640:                                    arvodena för docentföreläsningarna 1.:id Helsingfors
38641:                                    1miversitet.
38642: 
38643: 
38644:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
38645: 
38646:    I stats:förslaget :för år 1948 har regerin-       Följden av denna slkand:alöst 'låga honore-
38647: g·en upptagit ett tilläggsanslag på 4,358,800     ring har blivit, att ett stort antal docenter
38648: mark för höjande av docentstipendierna            ·anhållit om befrielse från föreläsningsskyl-
38649: och de :fasta docentarvodena. Denna åtgärd        dighet. Då antalet universitet1slära·re hos
38650: kommer icke en dag :för tidigt, ty ända           oss är myciket litet i förhållande tihl antalet
38651: hittills har t. ex. det större docentstipendiet   studerande, måste det betraktas som ett
38652: utgått med 62,100 mark per år, trots att          sttort missförhållande, att docenteroos ar-
38653: det stipuleras, att innehavare av detta           betskraft icke till :fullo utnyttjas.
38654: stipendium iclke :får inneha annan tjänst.           Senaste vår utbetalades i arvoden :för
38655: Åtgärden berör emellertid blott 52 docenter,      docentföreläsningar vid Helsingfors univer-
38656: medan enligt programmet :för läsåret 1947         sitet åt 76 docenter inalles 990,200 mark,
38657: -48 totalandet docenter vid Helsingfors           vi1ket gör 13,026 ma1ik per docent och 434
38658: universitet är 196.                               mark per föreläsningstimme. Om arvodena,
38659:    Det arvode docenterna uppbära för sina         som billighet och rättvisa fordra, höjes med
38660: :föreläsningar, - två timmar per vecka, i         det fyrdubbla, behöves ett tota:lanslag på
38661: medeltal 30 timmar per termin - är fort-          ca 8. 000,000 mark per år för detta iindamål.
38662: farande nästan lika lågt som det var :före
38663:                       1                              :Med hänvisning till ovanstående få un-
38664: kriget. Arvodet utbetalas per termin och          dertecknade vördsamt föreslå,
38665: varierar mellan 6,000 och 23,000 mark,
38666: beroende bl. a. på huru många terminer                      att Riksdagen måtte i statsfönla-
38667: respektive docent :föreläist. Detta gör ett              get för år 1948 upptaga ett tilläggs-
38668: föreläsningshonorar på 200 till 770 mar<k.               a-nslag mn 6 miljooner mark 1.tnder
38669: För jäm:förelsens skull må nrumnas, att ar-              10 Ht. IV kap. 1 mom. för höjande
38670: vodet :för en :föreläsning vid arbetarinsti-             av m·vodena för docentföreläsnin-
38671: tuten i Helsingfors för närvarande är                    garna vid Helsingfors universitet.
38672: 1,150 mark. Radioföredragen åter honore-
38673: rt:s med 2,000 a 4,000 mark.
38674:       Helsingfors den 3 oktober 1947.
38675: 
38676:                  Helmer Smeds.                                  Levi Jern.
38677:                  Kalle Kauppi.                                  John Österholm.
38678:                                          Akseli Brander.
38679:                                                                                             883
38680: 
38681: IV,157,- Rah. al.. N:o 84.                                                          Suomennos.
38682: 
38683: 
38684: 
38685: 
38686:                                 Smeds y. m.: Määrärahan osoittamisesta dosenttiluennoista
38687:                                   suoritettavien palkkioiden korotta.miseksi Helsingin yli-
38688:                                   opistossa.
38689: 
38690: 
38691:                                      E d u s k u n n a 11 e.
38692: 
38693:    Tulo- ja menoarvioesity:~seen vuodelle         seuramksena suuri määrä dosentteja on
38694: 1948 hallitus on ottanut 4,358,800 markan         amonut vapautusta luennoirrnisvelvollisuu-
38695: lisämäärärahan dosenttistipendien ja kiintei-     desta. Kun yliopistonopettajien luku on
38696: den dosenttipalkkioiden korottamista var-         meillä hyvin pieni suhteessa opiskelijain
38697: ten. Tämä toimenpide ei tule päivääkään           lukumäärään, on pidettävä suurena epä-
38698: liian aiJkaisin, siUä aina tålhän sa:akka esim.   !k:Oihtana sitä, ettei dosenttityövoimaa !käy-
38699: suurempi dosenttistipendi nousee 62,100           tetä hyväksi täydessä määrässään.
38700: markkaan vuodessa, vaikka säädetään, että            Viime !keväänä maksettiin palkkioina
38701: tämän stipendin saaja ei saa pitää muuta          dosenttiluennoista Helsingin Y'liopistossa 76
38702: tointa. Toimenpide koslkee kuitenJkin vain        dosentille kaiklkiaan 990,200 ma:r!IDkaa, mikä
38703: 52 dosenttia., kun lukuvuoden 1947-48             on dosenttia ikohden 13,026 markkaa ja
38704: ohjelman mukaan dosenttien kokonais-              434 markkaa luentotunnilta. Jos palkkiot,
38705: määrä Helsingin yliopistossa on 196.              !kuten kohtuus ja oikeudenmukaisuus vaa-
38706:    Dosenttien luennoistaan, joita on kaksi        tii, korotetaan nelinkertaisiksi, tarvitaan
38707: tuntia vii!kossa - keskimäärin 30 tuntia          tähän tarkoitukseen noin 8,000,000 markan
38708: [uikukaudessa - saama palkkio on edelleen         kokonaismääräraha vuotta kohden.
38709: miltei yhtä alhainen kuin ennen sotaa.               Yllä olevaan viitaten 8!llekirjoittaneet
38710: Pa~kio rrna!ksetaan lukukaudelta ja on            ehdottavat !kunnioittaen,
38711: 6,000-23,000 markkaa riippuen m.rrn. siitä,
38712: miten monta lukukautta asianomainen do-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38713: sentti on luennoinut. Siitä tulee palkkioksi             tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
38714: luennoita 200-700 mk. V ertJauksen vuoksi                markan lisämäärärahan 10 Pl. IV
38715:  mainittakoon, että Helsingin työväenopis-               luvun 1 momentille dosenttiluen-
38716:  tossa on palkkio luennoita nykyisin 1,150               noista suoritettavien palkkioiden
38717: mk. Radioesitelmästä taas makseta:an 2,000               korottamiseksi Helsingin yliopis-
38718:  a 4 000 markikaa.                                       tossa.
38719:    Tämän skandaalimaisen alhaisen palkkion
38720:      Helsingissä lokrukuun 3 ·päivänä 1947.
38721: 
38722:                  Helmer Smeds.                                 Levi Jern.
38723:                  Ka!le Kauppi.                                 John Österholm.
38724:                                          Akseli Brander.
38725: 884
38726: 
38727: IV;lus.- Rah. al. N:o 85.
38728: 
38729: 
38730: 
38731: 
38732:                                Malkamäki y. m.: MiiiiträraJw:n osoiUamisesta kouluhallituk-
38733:                                  sen ylirniiäräisen Pyttöjen kiisityön opetuksen tMkMla-
38734:                                  jan toim.e.n vakinaistamiseksi.
38735: 
38736: 
38737:                                     E d u s k u n n a ll e.
38738: 
38739:    Kouluhallitukseen v. 1947 perustettu yli-     sessa paitsi ammattikouluja myös valtion
38740: määräisen !tyttöjen käsityön opetuksen tar-      oppikouluja, seminaareja, aistiviaHiskou-
38741: kastajan toimi on jäänyt täyttämättä sen         iuja ja kanookouluja sekä yksityisiä oppi-
38742: vuoksi, että toimeen pätevää henkilöä sii-       laitoksia varten ja näiden oppil:aitosten
38743: hen vaHtun pyydettyä eron ei ole saata-          alan opetustoiminta, ja koska m. m. vaLtion
38744: vana siihen kuuluvaHa valtion y1imääräis-        keskusammat'tikouluissa kyseellisen alan
38745: ten tointen 28 parkkausluokan mukaisella         ammattiopettajien pa1kat ovat 23 palk-
38746: palkkauksella, joka ammattikoulujen ja           kausluokan mukaiset, olisi kouluhallituk-
38747: kansakoulun jatkoluokkien opettajan virko-       seen perustettava tyttöjen käs,ityön ope-
38748: jen palkkaukseen verrattuna ja ottaen huo-       ,tuksen tarkastajan virka sijoitettava sa-
38749: mioon viimeksi mainittujen virkojen kesä-        maan palkkausluokkaan kuin kauppa- ja
38750: lomat ja lyhyemmät työpäivät kuin val-           teollisuusministeriön ammattikasva tusosas-
38751: tion viras•tojen päivittäiset työajat ovat       ton vastaavan naisten ammattiopetuksen
38752: sekä toimen vaatimukset ja vastuun, on           tarkastajan virka, jonka palkkaus makse-
38753: epäedullisempi. Ennen kaikkea vaikeuttaa         taan peruspalkkaisten virkojen 26. palk-
38754: toimen ~aa:tu sen täyttämistä riittävän pä-      kausluokan mukaan.
38755: tevästi, koska vakinaisista kuntien viroista,       Edellä olevan nojal:la ehdotamme,
38756: joihin parhaa,t alan opettajavoimat ovat ha-
38757: keutuneet, eivät asianomaiset katso voi-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
38758: vansa hakeutua vaativampaan ylimääräi-                  1948 tulo- ja menoarvioon 50,000
38759: seen toimeen. Tämän vuoksi olisi sanottu                metrkan määrärahan kouluhallituk-
38760: toimi muutettava peruspalkkaiseksi vi:raksi.            sen ylimääräisen tyttöjen käsityön
38761:    Kun kouluhallituksen valvonnassa ja joh-             opetuksen tarkastajan viran muutta-
38762: dossa on m. m. ajankohtaisen tä:rkeä tyttö-             miseksi 26 palkkausluol.;kaa vastaa-
38763: jen käsirtyön ammattiopettajain valmistus               vaksi peruspalkkaiseksi viraksi.
38764: asianomaisessa     opettajainvalmis'tuslaitok-
38765:       Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
38766: 
38767:                  Aino Malkamäki                           Antti J. Rantamoo.
38768:                  Martta Salmela-Järvinen.                 Yrjö Haurtala.
38769:                  Alpo Lumme.                              Aino Luostarinen.
38770:                                               Helena Virkki. ·
38771:                                                                                            885
38772: 
38773: IV,t59.- Rah. al. N:o 86.
38774: 
38775: 
38776: 
38777: 
38778:                                K. Andersson y. m.: Mäiirärahan osoittamiseSta stipendeiksi
38779:                                   korkeakouluissa opiskeleviUe väh&uaraisille ja lahjak-
38780:                                   kaille. opiskelijoiUe.
38781: 
38782: 
38783:                                     E d u s k u n n a II e.
38784: 
38785:    Toukokuun 14 p:nä 1946 eduskunta yksi-         laajennettuna maan kaikkia kymmentä
38786: mielisesti hyväksyi toivomuksen, ,että hal-       korkeakoulua koskevaksi, mutta koska hal-
38787: litus suorituttaisi tutkimuksen sellaisen sti-    litus oli antanut eduskunnalle vuoden 1948
38788: pendijärjestelmän perusteista ja mahdolli-        tulo- ja menoarvioesityksen samana päivänä
38789: suuksista, joka turvaisi ahkerien ja pysty-       - syyskuun 30 p :nä - kuin mietintö jou-
38790: vien yliopisto-opiskelijain toimeentulon hei-     tui eduskunnan käsiteltäväksi, niin aloite
38791: dän opiskeluaikanaan".                            raukesi.
38792:    Tammikuun 14 p:nä 1947 eduskunta hyl-             Lokakuun 3 p:nä 1947 hallitus asetti ko-
38793: käsi rahaasia-aloitteen, ,että eduskunta ot-      mitean professori Cederbergin puheenjoh-
38794: taisi vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon            dolla laatimaan yksityiskohtaista suunni-
38795: 45,000,000 markan määrärahan kymmenen-            telmaa ja vastaavaa lakiesitystä kyseessä-
38796: nen pääluokan XIV lukuun erityisenä               olevan kaltaista stipendijärjestelmää varten.
38797: uutena momenttina eräiden korkeakoulujen             Koska tällaista suunnitelmaa ei voida
38798: opiskelijoille jaettavia stipendejä varten",      ruveta vuoden 1948 alusta alkaen toteutta-
38799: katsoen, että hallituksen täytyisi ensin val-     maan ilman, että sitä varten on sanotun
38800:  mistella asiaa.                                  vuoden tulo- ja menoarvioon otettu tarvit-
38801:     Helmikuun 14 p:nä 1947 jätettiin edus-        tava määräraha, niin ehdotamme,
38802:  kunnalle aloite, jossa ehdotettiin sen hy-
38803:  väksyttäväksi toivomus, ,että hallitus ot-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38804:  taisi vuoden 1948 tulo- ja menoarvioesityk-             tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIV
38805:  seen 45 miljoonan markan määrärahan eräi-               lukuun erityisenä uutena nwment-
38806:  den korkeakoulujen opiskelijoille jaettavia             tina 45 miljoonan markan määrära-
38807:  stipendejä varten". Syyskuun 24 p :nä 1947              han jaettavaksi stipendeinä eri kor-
38808:  antamassaan mietinnössä eduskunnan sivis-               keakouluissa opiskeleville vähävarai-
38809:  tysvaliokunta asettui puoltamaan aloitetta              sille ja lahjakkaille opiskelijoille.
38810:      Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1947.
38811: 
38812:                  Kauko Andersson.                             Kalle Kauppi.
38813:                  Lassi Hiekkala.                              Konsta Talvio.
38814:                  Mauri Ryömä.                                 Anna Nevalaånen.
38815:                  Jussi Lappi-Seppälä.                         W. Metsäranta.
38816:                  Nils Meinander.                              Aaro Uusitalo.
38817:                  Helmer Smeds.                                Uuno Raatikainen.
38818:                  Syllvi-Kyllikki Kilpi                        Edvard Pesonen.
38819:                  Hertta Kuusinen.                             Antto Prunnila.
38820:                  Gösta Rosenberg.                             Eino Roine.
38821: 
38822: 
38823: 
38824: 
38825:                                                                                             13
38826: 886
38827: 
38828: IV,t6o. -   Rah. al. N:o 87.
38829: 
38830: 
38831: 
38832: 
38833:                                  Tuuma y. m.: M,äärärahan osoit<tamisesta kolmen t'Utkimus-
38834:                                    insinöörin vimn perustamista varten valtion tleknillisen
38835:                                    tutkimuslaitoksen paZot:ekn~1liseen labora,torioon.
38836: 
38837: 
38838:                                       E d u s kun n a ll e.
38839: 
38840:     Paloteknillinen laboratorio, jonka tehtä-      miseksi on tarkoitus perustaa erityinen n. s.
38841:  vänä on paloteknillisen tutkimuksen sekä          lentävä 3 miehinen ryhmä, jonka muodos-
38842:  viranomaisten ja yksityisten tilaamien ai-        taisivat poliisin, rikostutkimuskeskuksen ja
38843:  neenkoetustehtäviien suorittaminen valtion        paloteknillisen laboratorion edustajat ja
38844:  teknillisestä tutkimuslaitoksesta annetun         joka viipymättä lähetettäisiin suurpalopai-
38845:  asetuksen sekä sisäasiainministeriön anta-        koille.
38846:  man rakennusten ja rakennusos:Uen palon-             Kauppa- ja teollisuusministeriö on nyt
38847:  kestävyyden luok:rttelemispäätöksen mukai-        neljänä peräit.täisenä vuonna ·esit.täny't vält-
38848:  sesti, ei kykene teJitäväänsä 3 henkiisen va-      tämättämiksi lmtsot'tujen uusien virkojen
38849: kinais1en henkilökuntansa avulla täyttä-           perustamista paloteknilliseen laboratorioon.
38850:  maan. Niinpä on laboratoriolla vielä suo-         Jot'ta laboratorion tärkeimmil1e osastoille,
38851:  rittamatta yksityisten rtilaamia tutkimuksia      paloteknilliselle, tulipalo- ja palonehkäisy-
38852:  vuodelta 1943 ja viranoma~sten antamia            osastoille saataisiin edes y1ksi vakituinen
38853:  tehtäviä vuodelta 1945, vaikka laboratorion       vastuullinen tutkija kullekin, suojaustek-
38854: henkilökunta ( tilapäisavustajat, opis:kelijat     :nillisen osaston jäädessä edelleen yksin la-
38855:  ja virastovaratyöntekijät mukaanluettuna)         boratorion johtajan ja laboratorion kaksi
38856:  onkin 15 henkeä. Tämä alituisesti vaihtuva        muuta osas'toa sen tähänastisen ainoan tut-
38857:  paloteknillisiin tutkimuksiin täysin pereh-       kimusinsinöörin hoitoon, esitti kauppa- ja
38858: tymätön henkHöstö menettää merkityksensä,          teollisuusminiisteriö tänä vuonna kolmen
38859: kun laboratorioita puuttuu välttämätön pä-         uuden tutkimusinsinöörin viran perusta-
38860: tevä perushenkilöstö, jot,a tälle erikoisaialle,   mista laboratorioon sisäasiainministeriön
38861: mikä vaatii pitkäaikaista erikoistumiS'ta, ei      kanssa sovitusta niin palkaUuna, että kah-
38862: ilman vakinaisia virkapaikkoja luonnollis1es-      den viran palkkaus suoritetaan jatkuvasti
38863: :tikaan voida saada.                               palosuoj,elumaksusta annetun lain nojalla
38864:     La;boratoriossa on ainoastaan 1 tutkimus-      saatavista varoista. Näitä varoja kertyy
38865: insinööri ja I assistentti siitä huolimatta,       valtiolle nykyisiin vähintään 18 milj. mark-
38866: että se aineenkoetustuloihin nähden jo kol-        kaa vuosittain ja niitä on edellisiltä vuo-
38867: mena viime vuonna on ollut toisella sijalla        silta jäänyt käyttämättä yli 10 milj. mark-
38868: tutkimuslaitoksen laboratorioista ja että          kaa. Tämän sisäasiain- sekä kauppa- ja
38869: muissa vastaaviissa laboratorioissa on 3--4        teollisuusministeriön yhteisen esityksen o1iisi
38870: vakinaista tutkimusinsinööriä ja sama              luullut tulevan hyväksytyksi valtion edus-
38871: määrä assistentteja.                               kunnalle annettavaan tuLevan vuoden tulo-
38872:    Sen jälkieen kun sisäasiainministeriö ku-        ja menoarvioon.
38873: luvana vuonna tehostaessaan ja järjestäes-            Hallituksen esitykse&'tä eduskunnalle il-
38874: sään uudelleen valtion eh:käisevää palasuo-        menee kuitenkin, ettei palosuojelumaksu-
38875: jelutoimintaa antoi laboratorion teh'tävä:ksi      varoilla tarkoitettuja tutkimusinsinöörinvir-
38876: tulipalosyiden teknilliset tutkimuks,et ja vi-     koja olekaan otettu ehdotukseen, vaikka
38877: ranomaisten      asiantuntija-avustajatehtävät     näistä ei aiehutuisi valtiolle mitään uusia
38878: rakenteellis,en palosuojelun tehostam1seksi        menoja, eikä niiden perm;tamisen esteenä
38879: jälleen- ja uudisrakennustoiminn:assa, on la-       voi siten olla äärimmäisen säästäväisyyden
38880: boratorion toiminta jakautunut 6 eri osas-         noudattaminen talousarvioehdotusta laadi't-
38881: toksi. Tulipalojen syttymissyiden selvittä-        t.aessa.
38882:                                     IV,t60. -      Tuurna y. m.                               887
38883: 
38884:     Saadun tiedon mukaan kääntyivät Suo-            I€Sitysten mukaisesti vaHion teknillisen tut-
38885: men Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ja               kimuslaitoksen paloteknilliseen laborato-
38886: Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskus-             rioon perustettaisiin tulipalojen syt'tymis-
38887: <lii'tto valtioneuvoston puoleen ennen ensi         syytutkimusten suorittamiseksi tutkimus-
38888: vuoden tulo- ja menoarvion lopullista val-          insinöörin virka, (peruspalkka 252,000: - )
38889: mistumista paloteknillisen tutkimuksen te-          ro.kenteellista ennakkoehkäis,evää palosuoje-
38890: hostamista koskevin esityksin. Kumpikin             lutyotä ja viranomaisten asiantuntija-avus-
38891: keskusliitto korostaa esityksessään kyseisten       'tajatoimintaa varten tutkimusinsinöörin
38892: tutkijavirkojen välttämättömyyttä samalla           virka (peruspalkka 252,000: -), sekä sam-
38893: esittäen, että laJbora:torion toimialaan tulisi     mutusteknillisiä tutkimuksia suorittavan
38894: kuulua myös sammutusteknillinen tutkimus            tutkimusinsinöörin     virka     (peruspalkka
38895: sen toimialaan luonnostaan kuuluvana,               252,000: -), ja että eduskunrta huomioisi
38896: kun se näitä 'tutkimuksia suorittaessaan voi        näistä aiheutuvat menot hailituksen tulo-
38897: saada erikoiskysymyksissä apua toisil'ta tut-       ja menoarvioehdotuksen tulojen 4 osaston
38898: kimuslaitoksen laboratorioilta.        Äskettäin    XI luvun 10 kohdan ,Palosuojelumaksut
38899: suoritetuissa Kotkan suurkokeissa havait-           16,797,000: - ,rasituksena siten, että me-
38900: tiin, etteivät m. m. ne sarilmutustavat ja          nojen 13 pääluokan XV luvun ,,Valtion
38901: laitteet, joita vuosikymmeniä on käytetty           teknillinen     tutkimuslaitos",    momentin
38902: lautatarhapalojen sammutuksessa, vastaa             ,Palkkaukset"       loppusummaa       lisätään
38903: ollelllkaan sammutuste:kniikan nykyisiä mah-         777,600 markalla ja 7 pääluokan X luvun
38904: dollisuuksia. VakuutusyHtiöiden Keskus-              ,Palotoimi" loppusummaa 16,797,000 mark-
38905: liitto korostaa esityksessään e6tyisesti, että      kaa vähennetään samalla summalla, jolloin
38906:  eduskunnan säätämällä lailla valtion käy-          tasapaino palosuojelumaksuvarojen koh-
38907: tettäväksi palosuojelutarkoi'tuksiin vuosit-         dalla sekä koko tulo- ja menoarviossa saa-
38908:  tain saatavista varoista tulee tuntuva osa          vutetaan. Siten toimenpide ei aiheuttaisi
38909:  käyttää sammutustoiminnan ja ehkäisevän             mitään uusia menoja valtiolle, mutta loisi
38910:  palosuojelun 'tehostamisen perustana ole-           edellytykset pysyvän perushenkilootön saa-
38911:  vaan paloteknilliseen tutkimukseen.                 miseksi hoitamaan paloteknillisen laborato-
38912:      Kun maassamme on valtion ja 'kuntien            rion erikoisaloja.
38913:  palveluksessa palosuojelutehtävissä kaiken             Edelläesitettyyn viitaten kunnioittavasti
38914:  kaikkiaan vain 2 insinööriä, kun heitä yk-          ehdotamme,
38915:  sistään Kööpenhaminan palokunnassa on
38916:  kymmenkunta, on selvää, että meillä teho-                    eUä Eduskunta valtion teknillisen
38917:  kas paloteknillinen tutkimustoiminta muo-                 tutkimuslai"oksen paloteknilliseen la-
38918:  dostaa tärk,eän avainaseman yleisessä palo-               boratorioon perustettavaa kolmea tut-
38919:  suojelussa.                                               kimusinsinöörin virkaa ja heidän
38920:      Siksi olisikin mitä tä!hdeUisintä, että am-           palkkaustaan varten ottaisi vuoden
38921:  mattim~nisteriöiden      suunnitelmien sekä               1948 valtion tulo- ja menoarvioon
38922:  Suomen Vakuutusyhtiöiden ja Suomen                        13 pääluokan XV luvun 1 mom. koh-
38923:  Puunjalostusteollisuuden       Keskusliittojen            dalle lis&yksenä 777,600 markkaa.
38924:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
38925: 
38926:          Arno TuUl'DA.                 Väinö Okko.                   E. Pusa.
38927: 888
38928: 
38929: IV,161.- Rah. al. N:o 88.
38930: 
38931: 
38932: 
38933: 
38934:                               Kulovaara y. m. : MääräroJux;n, osoittamisesta laboratorioko-
38935:                                  neiden hankkimiseksi Turun rtekniUiselle oppilaitokselle.
38936: 
38937: 
38938:                                     E d u s kun n a li e.
38939: 
38940:    Turun teknillisen oppilaitoksen lisära-      mi:ljoonaa, joten vielä tarvittaisiin 5 mil-
38941: kennus on valmistunut ni1in, että se tänä       joonaa. Oppilaitoksen menoarvioehdotuk-
38942: syksynä on voirtu ottaa käyttöön. Raken-        sessa v. 1948 var.ten oli rtämä summa, mutta
38943: nuksesta on kuitenkin suuri osa laborato-       hallituksen eduskunnaHe jättämässä ehdo-
38944: riohuoneita, joihin on saatava koneistot, en-   tuksessa on vain a'ivan pieni määräraha.
38945: nen kuin niistä on opetuksessa hyötyä. La-        Ehdotamme edelläolevan perusteella kun-
38946: boratorioiden joukossa on m. m. valimola-       nioittaen,
38947: boratorio, jonka aikaansaamis,ta on pidet-
38948: tävä hyvin tärkeänä ja keraaminen labora-                   että 'Eduskunta   ottaisi   vuoden,
38949: torio, joka on ainoa ;laatuaan maan teknil-           1948 tulo- ja menoarvioon 5 m~"ljoo­
38950: lisissä oppilaitoksissa.                               naa ma1·kkaa Turun tekniUisen op-
38951:    Nykyisen hintatason mukaan voidaan ko-              pilaitoksen laboratorioiden koneisto-
38952: neistojen hinnaksi arvioida yli 8 miljoonaa.           jen hankintaa varten.
38953: Tähän asti on oppilaitokselle myönnetty 3.5
38954:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
38955: 
38956:         Urho Kulovaara.             Ture Hollsten.                Eino Roine.
38957:                                                                                      889
38958: 
38959: IV,t62.- Rah. ai N:o 89.
38960: 
38961: 
38962: 
38963: 
38964:                              Virolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ravintokemian
38965:                                 laitoksen opetus- ja tutkimtt,SVälineiden perushankintoja
38966:                                  varten.
38967: 
38968: 
38969:                                   E d u s k u n n a 11 e.
38970: 
38971:    Eduskunnalle jätetyssä talousarvioesityk- voin ravintokemian opetus ei vielä ensi
38972: sessä: on 20 Pl: n II luvun 16 momentissa vuonnakaan pääsisi alkamaan, siitä huoli-
38973: ehdotettu yliopiston ravintokemian laitok- matta, että nyt jo on olemassa ravintoke-
38974: sen sisustamista varten 800,000 markkaa. mian professorin virka sekä ruoanvalmis-
38975: Sitä vastoin ei ensi vuoden menoarvioon · tuksen ja kodinhoito-opin opettajan virat
38976: ole otettu maatalous-metsätieteellisen tiede- sekä vahtimestarin toimi. On myös ymmär-
38977: kunnan ehdottamaa 1,200,000 markan mää- rettävää, että koko yliopistollinen kotita-
38978: rärahaa ravintokemian laitoksen opetus- ja loustieteiden opetus on vakavasti puutteel-
38979: tutkimusvälineiden perushankintoja varten. lista niin kauan kuin siitä puuttuu ravin-
38980: Tämän mukaan näyttää siltä, että ravinto- tokemian opetus.
38981: kemian opetusta varten saadaan ensi vuo-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
38982: den määrärahoilla sisustetuksi laitos sähkö-,
38983: kaasu-, vesi- ja viemärijohtoineen sekä labo-          että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38984: ratoriopöytineen ja kaappeineen. Sitä vas-          tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
38985: toin opetuksessa välttämättä tarvittavia            16 momentille ravintokemian laitok-
38986: opetus- ja tutkimusvälineitä sekä laitteita         sen opetus- ja tutkimusvälineiden pe-
38987: ja kojeita ei talousarvioon ehdotetuilla            rushankintoja varten 1,200,000 mark-
38988: määrärahoilla saataisi hankituksi. Tällä ta-        kaa.
38989:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
38990: 
38991:                 Johannes Virolainen.                        Kusti EskoJa..
38992:                 Eemll Luukka.                               Johannes Wirtanen.
38993:                 J. E. Lampinen.                             Eero Kivelä.
38994:                                        Lauri Tårvi.
38995: 890
38996: 
38997: IV,163. -    Rah. al. N:o 90.
38998: 
38999: 
39000: 
39001: 
39002:                                 Nevalainen y. m.: Korotetun määträrahan osoittamise~ta
39003:                                    YhteiskunnaUiseUe korkeakoululle opettajain palkk'djen
39004:                                    korot.tamista ja haUintomenoja varten.
39005: 
39006: 
39007:                                     E d u s k u n n a 11 e.
39008: 
39009:    Hinta- ja palkkatason suuri :kohoaminen       tajille palkankorotusta 1,181,460 m.k, ikä-
39010: viime vuosien aikana on saanut Yhteiskun-        lisien korotusta 121,670 mk ja lapsiavus-
39011: nallisen korkeakoulun vaikeaan taloudelli-       tusten lisäystä 25,200 mk eli yhteensä
39012: seen asemaan. K!orkeakoulun palkkaukset          1,328,330 mk, tuntiopettajien palkanl):oro-
39013: on aikaisemmin saatu valtiolta vuosittain        tuksiin (20% 1. 1. 1947 voimassa olleisiin
39014: uudistettuina määrärahoina. Viime aikoina        palklmihin 1,171,800 mk) 234,360 mk. Sti.k&.
39015: ei kuitenkaan ole saatu täysin sitä määrää,      siivoojien ja eteisvartijoiden palkkojen ~o~
39016: mitä korotuksiin on mennyt. Korkeakoulun         rotusta yhteensä 60,813 mk. Viimeksi mai+
39017: vakinaisten opettajien palkat ovat samalla       nitut eivät ole paLkkaluokkiin sidottuja\
39018: tasona kuin vastaavissa valtion opettajan-       vaan ovat saaneet valtioneuvoston t(\)ouko-
39019: viroissa ja toimihenkilöiden palkat niin-        kuun 16 p :stä 1947 maksettavaksi määräl:i-
39020: ikään sidottu palkkausluokkiin. V :n 1945        mäh korotukseen. Kaiken kaikkiaan tarvi-
39021: ensimmäisiin kalliinajanlisiin saatiin vielä     taan siis palkkojen korotuksiin 1,623,503
39022: !koko määrä, mutta saman vuoden toiseen          mk eli 823,503 mk enemmän kuin va1tion
39023: kalliinajaniisään vain kaksi kolmannesta.        tulo- ja menoarvioehdotuksessa on esitetty.
39024: Kuluvan vuoden alussa tapahtuneisiin val-           Korkewlmululla ei ole nä~öpiirissä tulo-
39025: tion viran- ja toimenhaltijoiden palkkojen        jen lisäyksiä, jotka tekisivät mahdolliseksi
39026: korotuksia vastaaviin palkarrkorotuksiin         selviytyä tästä eroituksesta. Lahjoituspnrti-
39027: Yhteiskunnallinen korkeakoulu on anonut          nöt ovat toistaiseksi osoittautuneet tullikL
39028: määrärahaa valtion ylimä.äräisen tulo- ja         settomiksi. Viime syksynä korkeakoulu
39029: menoarvion yhteydessä., mutta ei ole toistai-     ~ääntyi maan kaikkien kuntien puoleen,
39030: seksi saanut mitään, mistä on ollut seu-          mutta tuloksena oli vain 40,000 markkaa.
39031:  rauksena, että suurin osa korotuksista on        Tänä syksynäkin vedotaan kuntiin, mutta
39032:  jäänyt maksamatta, t. s. on lmrkeaknulun         ei ole syytä uslwa sen tuottavan enempää.
39033: veikana opettajille ja toimenhaltijoille.            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
39034:  Korkeakoulu on käyttänyt palkkojen koro-         ehdotamme,
39035:  tuksiin ja hintojen nousun johdosta tapah-
39036: tuneeseen hallintokustannusten lmhoomi-                    että Eduskunta ottaisi vtWden
39037: seen kai·kki vähäiset säästönsä, niin että               1948 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X
39038:  tällä hetkellä on epätietoista, miten selvi-            luvun 3 momentille lisäyksenä
39039:  tään ensi joulukuun palkanmaksuista ja                  823,500 markan suuruisen määrära-
39040:  muista menoista.                                        han Yhteiskunnallisen korkeakoulun
39041:     Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio-              opettajien ja muiden toimihenkilöi-
39042:  ehdotukseen on otettu opetusministeriön                 den palkkojen korottamiseksi ja li-
39043:  kohdalla palkkojen korotuksiin 800,000                  sääntyneiden    hallintoku.stannusten
39044:  markkaa. Todellisuudessa palkkojen koro-                peittämiseksi.
39045:  tuksiin tarvitaan v. 1948: vakinaisille opet-
39046:         Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
39047: 
39048:             Anna Nevalainen.         Konsta Talvio.                E1sa Karppinen.
39049:             Mauri Ryömä.             W. Metsäranta..               Eino Tainio.
39050:                                      Kane Kauppi.
39051:                                                                                              891
39052: 
39053: IV,164. -   Rah. al. N:o 91.
39054: 
39055: 
39056: 
39057: 
39058:                                  Heiniö y. m.: Määrärah~ osoittamisesta uuden koulutalon
39059:                                     ·rakentamiseksi Tampereen tekn~1liseUe oppilaitokselle.
39060: 
39061: 
39062:                                        E d u s k u n n a 11 e.
39063: 
39064:    Kevää:llä 1947 lausui eduskunta hamtuk-          tiin ottaa vain 132, ylioppilaslinjalle 67,
39065: selle yksimielisen <toivomuksen, et'tä hallitus     joista vain 23 voitiin o1Jtaa ja Teknilliseen
39066: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin uuden        kouluun pyrki 596, mutta näistäkin voitiin
39067: koulutalon rakentamiseksi Tampereen tek-            ottaa vain 156 oppilasta. On mielenkiin-
39068: nilliselle opilaitokselle ja ottaisi sritä varten   toista todeta, että vaikka opisto on tarkoi-
39069: vuoden 1948 tulo- ja menoarvioesitykseensä          tettu keskikoulun käyneille, nyt sen va:ltaa
39070: 20,000,000 markan määrärahan.                       ylioppilastutkinnon suorittaneet.     Mutta
39071:    Tätä eduskunnan lausumaa toivomusta              onpa teknillinen koulukin, joka edellyttää
39072: ei halliltus ole esityksessään ottanut huo-         sisäänpääsyyn kansakoulun oppimäärää,
39073: mioon.                                              saanut oppilaikseen joukon ylioppib1ta.
39074:    Eduskunta on monessa yhteydessä pai-             Vaikka oppilaitoksen koulutalo on tarkoitet-
39075: nostanut ammattiopetuksen vaalinnan tär-            tu 250 oppilasta varten, opiskelee sen suo-
39076: keyttä ja kehoittanut ohjaamaan nuorisoa            jissa nykyisin 1,279 oppilasta ja kuitenkin
39077: käytännöllisen e:lämän palvelukseen valmis-         se vasta'a noin 1/4 osaa sinne pyrkineistä.
39078: tautumaan, mut'ta tällarinen kehoitus on            Sen vuoksi olisi välttämätöntä sa:ada uusi
39079: isku ilmaan ellei samalla järjesrtetä tilai-        koulutalo opilaitokselle, jolle Tampereen
39080: suutta vastaavan opetuksen saamiseen.               kaupunkikin jo on luovuttanut ilmaisen
39081: Niinpä esim. Tampereen teknillinen oppi-            tontin.
39082: lai,tos, kuten on mona:sti mainitLu, kärsii            Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
39083: opetustilojen puutetta, mistä seikasta on
39084: eduskunnalle tämän vuoden he:lmikuussa                        että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39085: jätetyssä toivomusaloirtteessa lä.hemmin ker-               tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
39086: rottu. Tilanne on alkavana 1ukuvuonna                       kan määrärahan kiireellisiin toimen-
39087: yhäti huonontunut. Sitä osoittaa m. m. ti-                  piteisiin ryhtymiseksi uuden koultt-
39088: lasto syksyllä mainitrtuun oppilaitokseen                   talon rakentamiseksi Tampereen tek-
39089: pyrkineistä. Teknillisen opiston varsinai-                  nilliselle oppilaitokselle.
39090: selle linja:lle pyrki 571 oppilasta, mut,ta VOi-
39091:          Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39092: 
39093:                   Sulo Heiniö.                                   Erkki Leikola.
39094:                   Allpo Lumme.                                   Felix Seppälä..
39095:                   Matti Heikkilä.                                Kalle Kauppi.
39096:                   Toivo Mansner.                                 Eero Kivelä.
39097:                   Laru.ri Myllymäki                              Martti 0. Kölli.
39098:                   Toivo Lång.                                    Jaakko Hakala.
39099: 892
39100: 
39101: IV,t65.- Rah. al. N:o 92.
39102: 
39103: 
39104: 
39105: 
39106:                               E. Koivisto y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
39107:                                  Kajaanin seminaarin lisärakennt(,Sta va;rten.
39108: 
39109: 
39110:                                    E d u s k u n n a ll e.
39111: 
39112:    Kansakoululaitoksessamme on huutava          koitettu nykyisin ruokalarakennuksen laa-
39113: puute opettajista. Nykyisin on epäpäteviä       jentamiseen siten, että siihen saataisiin
39114: opettajia viroissa noin 1,0'00. Suurin          laajennetut tilat nykyisin liian ahtaille
39115: puute on miesopettajista. Pahiten tämä          ruokalan keittiölle ja ruokailuhuoneelle,
39116: kohdistuu itärajan syrjäseutuihin, joissa       jota paitl>i seminaari välttämättä tarvit-
39117: epäpätevien opettajien määrä on noin 30         see harjoitussoittohuoneen, 'henkilökunnan
39118: % kaikista opettajista.                         asuntoja y. m. huonetiloja.
39119:    Tämän epäkohdan poistamiseksi lienee            Kun Kajaanin seminaari lähinnä palve-
39120: vain yksi keino: Opettajien lisätty valmis-     lee rajaseudun tarpeita ja kun se nykyisin
39121: tus. Jotta rajaseudulla saataisiin virois-      toimii 2-osastoisena miesseminaarina, olisi
39122: saan viihtyviä päteviä opettajia, olisi juuri   oppilasasuntola juuri sen yhteyteen mie-
39123: näiltä seuduilta kotoisin oleville lahjak-      lestämme ensiksi saatava järjestämällä
39124: kaille opettajiksi aikoville seminaariin        oppilasasuntola nyt suunnitteilla olevan
39125: paasy tehtävä mahdolliseksi. Seminaari-         ruokalarakennuksen yhteyteen siten, että
39126: kaupungeissa vallitseva asuntopula sekä         rakennuksesta tehdään useampikerroksinen,
39127: korkeat opiskelukustannukset tuottavat          jolloin rakennuskustannukset tulisivat huo-
39128: näet varsinkin 5 vuotta seminaaria käy-         mattavasti huokeammiksi kuin rakenta-
39129: ville vähävaraisille miesoppilaille yli-        malla eri rakennus. Asuntola tulisi siten
39130: voimaisia vaikeuksia. Tämän vuoksi semi-        myös tarkoituksenmukaisemmaksi samalla
39131: naarin yhteyteen olisi järjestettävä oppi-      kuin tontti voitaisiin käyttää edullisimmalla
39132: lasasuntoja. Sen merkitys myös kasvatta-        tavalla.
39133: vassa mielessä olisi ilmeinen.                     Kun oppilasasuntolan aikaansaaminen
39134:    Eduskunnassa onkin parhaillaan käsitel-      Kajaanin seminaariin ei enää sietäisi lyk-
39135: tävänä lakiehdotus, kansakoulutoimen jär-       käystä ja jotta rakennussuunnitelma alun-
39136: jestysmuodon perusteista annetun lain 14        perin voitaisiin tehdä tarkoituksenmukai-
39137: §: n muuttamisesa siten, että seminaarin        seksi, ehdotamme kunnioittaen,
39138: yhteyteen on järjestettävä, mikäli mah-
39139: dollista, oppilasasuntola, johon otetaan etu-              että Eduskunta ottaisi vuoden
39140: päässä vähävaraisia la:hjakkaita oppilaita.             1948 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II
39141:    Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hal-                luvun 23 momentin kohdalle li-
39142: litus on ehdotanut 20 Pl. II luvun 23 mo-               säystä Kajaanin seminaarin lisä-
39143: mentin kohdalla Kajaanin seminaarin lisä-               t·akennt/,Sta varten 16,000,000 mark-
39144: rakennusta varten otettavaksi 9 miljoonan               kaa.
39145: markan suuruisen määrärahan. Se on tar-
39146:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
39147: 
39148:          Erkki Koivisto.            Lauri T'arvi.                Autti A. Koukkari.
39149:                                                                                            893
39150: 
39151: IV,166.- Rah. al. N:o 93.
39152: 
39153: 
39154: 
39155: 
39156:                               Luostarinen y. m.: Mäii:f'iäraham osoittarnisest(t Itä-Suomen
39157:                                 seminaarin sijoittamiseksi Samonlinnaan.
39158: 
39159: 
39160:                                    B d u s k u n n a 11 e.
39161: 
39162:    Ensi Vilioden talousarvioesitykseen on      yli tuhannen opettajan vajaus, mikä on
39163: otettu kustannukset Itä-Suomen seminaarin      tällä hetkellä kansakoulunopettajissamme,
39164: siirtämisestä Raumalta omaan toimipaik-         ei kestä toiminnan jarruttamista. Hallitus
39165: kaansa, kumminkaan mainitsematta missä         'teki jo suuren karhunpalveluksen ikansa-
39166: se toimipaildm sijaitsee.                      koululaitoksellemme sillä seikalla ettei lu,k,u-
39167:    Viime maaliskuun 28 päivänä on koulu-       vuoden alusta esittänyt Itä-Suomen semi-
39168: hallitus jättänyt opetusministeriön kehoi-     naaria aloitettavaksi Sav;onlinnassa, missä
39169: tuksesta valtioneuvostolle esityksen Itä-      mahdollisuudet olivat tarjona. Niinkuin
39170: Suomen seminaarin väliaikaisen toiminnan       hallituksen pe11usteluissa sanotaan, ei Rau-
39171: aloittamisesta Savonlinnan kaupungissa.        man seminaariin v;oida perustaa rinnakikais-
39172: Kouluhallituksen edustajan Savonlinnassa       luokkia, eikä Itä-Suomen seminaariin liioin
39173: käydessä tarjoutui kaupungin hallitus luo-     voida ottaa ensimmäistä luokkaa tilan ah-
39174: vuttamaan seminaarin väliaikaisen toimin-      tauden v;uoksi, joten muutto on tarpeen.
39175: nan aloittamista varten Puistokadun kansa-     Kun 10 % maamme kansakoulunopettajista
39176: koulun uudemman osan, johon seminaarin         ovat epäpäteviä, niin vuoden lykkäys mai-
39177: opetustoimi kokonaisuudessaan mahtuu,          nitun seminaarin avaamiselle kasvattaa epä-
39178: kun valtion lyseosta saatavat pienet tilat      pätevien opettajien lukua, mistä puut-
39179: otetaan huomioon. Urheilukentälle on tältä     teesta rajaseudut ja harvaan asuttu maa-
39180: koululta vain 50 metrin matka. Samoin          seutu va:runaan enimmin kärsii. Aina kau-
39181: kaupunki .luovuttaa seminaarille puutarha-     punkeihin ja taajaväkisiin yhdyskuntiin
39182: maaksi valmista peltoa yhden kilometrin        saadaan vielä pätevääkin opettajavoimaa.
39183: etäisyydeltä.                                      Seminaarin paikkaa määrättäessä otetta-
39184:    Oppilaiden majoittamista varten on tar-     neen huomioon paitsi paikan soveltuvai-
39185: vittavat huoneistotilat Kylpylaitos Oy:n        suus myös missä määrin seminaari voi ve-
39186: välisen sopimuksen perusteella. Oppilas-       tää nuoria ympäristöstään. Sav;onlinnahan
39187: ruokala voidaan taas sijoittaa kylpylaitok-    ei ole ainoastaan Itä-Savon maakunnallinen
39188: sen kasinoon, jossa on täydellinen ruokala-    keskipaikka, mutta se sijaitsee Savon ja
39189: huoneisto, jopa tarvittaessa kalustoineen-      ja Karjalan rajamailla ja on nykyisen ra-
39190: ikin. Virka- ja palveluskunnan asuntojen        jamme rajaseutukaupunkina vallan keskei-
39191: saamisesta kaupunki sitoutui vastaamaan,        nen. Savonlinna on yksi niitä harvoja
39192: sekä luovuttamaan huomattavan määrän            paikkoja, jossa Saimaan vesistö voidaan
39193: kouluirtaimistoa seminaarin käyttöön. Näin     ylittää. Niinpä maantiet suuntautuvat sekä
39194: olivat suunnitelmat ja sopimukset Savon-       idästä että lännestä viuhkamaisesti Savon-
39195: linnan kaupungin kanssa jo valmiina viime      linnaan, samoin :kuin Saimaan laivaliiken-
39196: keväänä ja ovat kaupungin puolelta aina-        teen keskus on Savonlinnan kapeikossa.
39197:  kin edelleen voimassa. Seminaariuhan piti        Mitä itse kaupunkiin tulee, onhan Savon-
39198: aloittaa toimintansa jo lukuvuoden alussa       linna tunnetusti luonnonkaunis, historiallis-
39199: elokuussa Savonlinnassa, mutta vieläkään       ten perinteittensä puolesta ainoalaatuinen
39200: ei talousarvioesityksessä tunneta Itä-Suo-      maassamme, matkailu- ja kylpykaupunkina
39201: men seminaarin paikkaa.                         yleisesti tunnettu. Maakunta ympärillä on
39202:    Nyt olisi korkea aika paikkaintriigit        tunnetusti karua ja toimeentulo niukkaa,
39203: syrjäyttää ja tehdä nopea ratkaisu, sillä se    joten seminaari voi vetää oppilaita puo-
39204:                                                                                              1(
39205: 894                           IV,166. -   ltä-ISu~>men   seminaari.
39206: 
39207: leensa sellaisilta seuduilta, etteivät he tule-   solle antautua opettajauralle. Siis Savon-
39208: vina opettajina pelkää asettua pysyväisesti       linna on mielestämme Itä-Su10men seminaa-
39209: opettajiksi syrjäisempiinkin kuntiin.             rin sopivin sijoituspaikka.
39210:    Savonlinna on samalla teollistunut kau-           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
39211: punki, vaikka sen luonteenomaiset piirteet        ehdotamme,
39212: eivät ole hävinneet yksistään teollisuuden
39213: hyväksi. Laajalla aLueella toimivat useat                   että Eduskunta ottaisi vuoden
39214: teollisuuslaitokset    vaikuttavat varanasti              1948 tulo- ja menoarvioon 100,000
39215: henkisesti ikehittävästi tuleviin opettajiin.             markan määrärahan Itä-Suomen se-
39216: Välitön liikenneyhteys Vuoksenlaakson ja                  minaarin sijoittamiseksi Savonlin-
39217: Varkauden suuriin teollisusukesk:uksiin voi               naan.
39218: antaa herätteitä näidenkin seutujen nuori-
39219:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
39220: 
39221:                   Aino Luostarinen.                           Eero Kivelä.
39222:                   Jussi Lappi-Seppälä.                        Päiviö Hetemäki.
39223:                   Matti Miikki.                               Lauri Järvi.
39224:                   Kosti Kankainen.                            Markus Niskala.
39225:                                                                                          895
39226: 
39227: IV,167.- Rah. al. N:o 94.
39228: 
39229: 
39230: 
39231: 
39232:                               Riikonen y. m.: Määrärahan osoitt(Jftnisesta Itä-Suomen se-
39233:                                  minaarin rakenwustöiden alo~ttamista varten Joensuun
39234:                                  koopungissa.
39235: 
39236: 
39237:                                    E d u s k u n n a 11 e.
39238: 
39239:   Entinen Sortavalan seminaari, jonka ni-        pitää riittävän suurena ja tähän tarkoituk-
39240: menä on nykyisin Itä-Suomen seminaari,           seen sopivana. Seminaarin rakennustyöt
39241: on toiminut viime vuosien aikana vaikeissa       olisi saatava alkuun mahdollisimman pian.
39242: olosuhteissa useamman eri seminaarin yh-         Samalla olisi tutkittava, mitä mahdollisuuk-
39243: teyteen hajoitettuna. Tämän seminaarin           sia olisi sijoittaa seminaari väliaikaisesti
39244: luonnollinen maantieteellinen sijoituspaikka     toimimaan niihin puolustuslaitoksen raken-
39245: on Joensuu, tulevan Pohjois-Karjalan lää-        nuksiin Pohjois-Karjalassa, joita ilmeisesti
39246: nin pääkaupunki. Pohjois-Karjalassa semi-        tulee vapautumaan lähiaikoina puolustus-
39247: naari tulisi myös jatkamaan perinteittensä       laitoksen uudestaanjärjestelyn tapahtuessa.
39248: mukaista työtä karjalaisen sivistyksen vaa-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
39249: limisessa. Pohjois-Karjalan rajaseudulla si-
39250: jaitseva seminaari samalla poistaisi sitä pä-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39251: tevien opettajien puutetta raja- ja syrjä-              tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
39252: seuduilla, mihin eduskunnassa on jo kiin-               kohdalle 30,000,000 markan määrä-
39253: nitetty vakavaa huomiota. Joensuun kau-                 rahan Itä-Suomen seminaarin raken-
39254: punki on sitoutunut lahjoittamaan seminaa-              nustöiden aloittamista varten Joen-
39255: ria varten maa-alueen, jota kouluhallitus               suun kaupungissa.
39256:         Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
39257: 
39258:                  Lauri Riikonen.                             Juho Niukkanen.
39259:                  Heikki Soininen.                            Akseli Brnnder.
39260:                  Samuli Tervo.                               Juho Karvonen.
39261:                  0. Muikku.                                  Eemil Luukka.
39262:                  Eero Mäkinen.                               Johannes Virolainen.
39263:                  VM'lll.a K. Turunen.                        Jussi Raatillm.inen.
39264:                  Y. A. Manninen.                             E. Pusa.
39265:                                    Helena Virkki.
39266: 896
39267: 
39268: IV,1as.- Ra.h. al. N:o 95.
39269: 
39270: 
39271: 
39272: 
39273:                                Kauppi y. m.: MOO!rämhan osoittamise&ta koulutalon raken-
39274:                                   tamiseksi Keravan yhteiskoulUlle.
39275: 
39276: 
39277:                                     E d u s k u n n a 11 e.
39278: 
39279:    Keravan Yhteiskoulun Kannrutusyhdis-          ;taloudellinen asema on sellainen, että viime
39280: tyksen omistama sanotun yhteiskoulun kou-        vuosi tuotti tappiota kolmattasataatuhatta
39281: [urakennus paloi syyskuussa 1941 sen ol-         markkaa ja kuluvaksi lukuvuodeksi tehty
39282: lessa otettuna puolustusvoimien käyttöön.        ta1ousarvio osoi:ttaa vajausta yli 300,000
39283: Palosta säilyi vain kivestä Takennettu pieni     markan, on kohtuullista, että valtio edellä
39284: osa rakennusyhdistelmää. Palovakuutus-           [yhyesti viitattujen erikoisten seikkojen
39285: korvauksena saatiin noin 800,000 markkaa,        vuoksi avustaa koulun toiminnalle välttä-
39286: ja sotavahingon korvauksena valtio antoi         mättömän uuden koulurakennuksen aikaan-
39287: yhdistykselle 3 miljoonan markan arvosta         saamista.
39288: obligatioita. Yhdistys yritti heti palon jäl-       Näin ollen ehdotamme kunnioittavasti,
39289: keen ja on sittemmin useampia kertoja yrit-
39290: tänyt saada rakennuslupaa saadakseen obli-                 että Eduskunta vuoden 1948 tulo-
39291: gatioiden arvon käytetyksi uuden raken-                 ja menoarvioon ottaisi 30,000,000
39292: nuksen tekemiseen, murtta iuvan sa:anti Dn              ?na?·kan määrärahan avustukseksi
39293: onnistunut vasta nyttemmin. Näin muodoin                Keravan Yhteiskoulun Kannatusyh-
39294: yhdistys on omatta syyttään joutunut me-                distykselle uuden koulutalon aikaan-
39295: nettämään inflation johdosta obligatioiden              saami.sta varten sanohtlle yhteisk()'l,(,-
39296: arvon miltei kokonaan. Kun yhdistyksen                  lulle.
39297:         Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
39298: 
39299:                  Kalile Kauppi.                               Jere Juutiliainen.
39300:                  Yrjö Kilpeläinen.                            Johannes Virolainen.
39301:                  Uuno Raatikainen.                            Jussi Raatikainen.
39302:                 Jussi Lappi-Seppälä.                          Varma K. Turunen
39303:                 Päiviö Hetemäki.                              Mauri Ryömii..
39304:                                   Eino Palovesi.
39305:                                                                                          897
39306: 
39307: IV,la9.- Rah. al. N:o 96.
39308: 
39309: 
39310: 
39311: 
39312:                                Paasivuori y. m.: Mää1·äraltan osoittamisesta Karjaan suo-
39313:                                   malaisen yhteiskoulun k01tl11-talon rakentamista varten.
39314: 
39315: 
39316:                                     B d u s 'kun n a ll c.
39317: 
39318:     Läntisen Uudenmaan ruotsalaisasutuksen      koettanut hankkia vuokrahuoneistoa kaikin
39319: liikennesolmukohtaan Karjaalle on perus-        mahdollisin keinoin, mutta sitä eivät ole
39320: tettu suomalainen yhteiskoulu tyydyttä-         kauppalan asianomaiset viranomaiset voi-
39321: mään hajallaan laajalla ruotS<alaisseudu:lla    neet osoittaa eikä myöskään yhteiskoulun
39322: asuvan suoma;laisen väestön oppikoulutar-       johto ole voinut 'löytää muuta keinoa kou-
39323: vetta. Tämä Karjaan suomalainen yhteis-         lun jatkuvan toiminnan turvaamiseksi kuin
39324: koulu, joka alkoi toimintansa v. 1946 kaksi-    rakentaa oma koulutalo.
39325: luokkaisena, toimii nyt, vuosi vuodelta yh-        Nyt on Karjaan kauppalan va:ltuusto
39326: dellä luoka:lla kasvavaksi suunniteltuna,       8. 9. 1947 myöntänyt suomalaiselle yhteis-
39327: kolmiluokkaisena ja laajenee vähitellen val-    koululle koulutontin N: o 22 korttelissa
39328: tion keskikoulujen mukaisesti toimivaksi        N: o 452 suuruudeltaan 5,000 m2. Paikka
39329: viisiluokkaiseksi oppila1tokseksi. OppHaita,    on mäntymetsää kasvava hiekkaharju, jossa
39330: joita koulussa oli ensimmäisenä lukuvuo-        terveydelliset näkökohdat ovat erinomaiset
39331: tena 50, oli kuluvan lukuvuoden a:lkaessa       ja jossa perustuskustannukset tulevat hy-
39332: 95. Päätellen kouluun pyrkineiden mää-          vin vähäisiksi. Arkkitehti Englundin 'laa-
39333: rästä on siihen seuraavina Jukuvuosina odo-     timien ja kouluha:llituksen hyväksymien
39334: tettavissa oppilastulvaa, joka pakoittaa pe-    pi,irustusten mukaan koulurakennus tulee
39335: rustamaan rinnakkaisluokat ainakin kah-         4,800 m3 :n suuruinen ja pohjapinta-alal-
39336: delle alimmalle ~uokalle. Koko koulun oppi-     taan 445 m2. Kustannusarvio on 18 miljoo-
39337: [asmäärä, sen päästyä täyteen toimint•aan,      naa markkaa. Rakennustyöt on suunniteltu
39338: tullee nousemaan noin kahteensataan.            suoritettavaksi yhtäjaksoisesti.
39339:     Koulu on Itähän asti toiminut Karjaan          Karjaan suomalaisen yhteiskoulun oppi-
39340: kauppalan suomalaisen kansakoulun suo-          laat, joista puolet on kauppalan ympäristö-
39341:  jissa. Tässä koulurakennuksessa on kaksi       pitäjistä, ovat vähävaraisten vanhempien
39342: varsinaista luokkahuonetta ja kolmas pie-       lapsia, rautatieläisten, tehtaantyömiesten ja
39343: nempi veistoluokka, jossa vain pieni koulu-     maatyöläisten, joihin väestöryhmiin paikk·a-
39344: luokka voi työskennellä. Viime lukuvuotena      kunnan suomenkielinen asujaroisto kuu:luu.
39345: voitiin koulun keittolassa tarjota oppilaille   Tämä asujamisto perustamalla koulun kan-
39346: lämmin ateria kerran päivässä, millä var-       natusyhdistyksen ja suuria henkilökohtaisia
39347: sinkin toispaikkakuntalaisten oppila,iden       uhrauksia tehden on saanut pystyyn paik-
39348: :fyysiHiselle kuunolle ja kehitykselle on       kakunnalla jo vuosia erittäin kipeästi kaiva-
39349:  suuri merkitys, mutta tänä lukuvuotena         tun keskikoulun, jota nykyisin on pidettävä
39350:  sitä on ol:lut mahdoton järjestää, koska       sellaisena pohjakouluna, mihin pääseminen
39351:  kansakoulun, luovuttaessaan kaikki luokka-     täYityisi olla mahdollista kaikille kansalai-
39352:  huoneensa puolelta päivin yhteiskoulun         sille. Mutta he eivät ole pääomien omis-
39353:  käyttöön, on ollut pakko sijoittaa oma         taj,ia, eivätkä voi saada kokoon seliaisia
39354:  jatko- ynnä muu iltapäiiväopetuksensa keilt-   summia, joita koulutalon pystyttäminen
39355:  tiöhuoneeseen.                                 vaatii. Tämän vuoksi, ettei koulua ensi
39356:     Edellisestä käy selville, että ensi luku-   lukuvuoden alusta jouduttaisi ~akkautta­
39357:  vuotena yhteiskou:lun on neljäluokkaisena      maan, IJlisi valtiovaHan annettava tukea
39358:  enää mahdotonta toimia kolme luokkahuo-        rakennuspääoman muodossa.
39359:  netta käsittävässä kansakoulussa. Yhteis-         Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
39360:  koulu on jo kumpaakin lukuvuotta varten        ehdotamme,
39361: 898                    IV,l69. -   Karjaan suomalainen yhteiskoulu.
39362: 
39363:           että Eduskunta ottaisi vuoden              Karjaan suomalaisen yhteiskoulun
39364:        1948 tulo- ja menoarvioon 18,000,000          koulutalon rakentamiseksi Karjaan
39365:        markan suuruisen määrärahan, josta            kauppalaan.
39366:        8,000,000 markkaa avustuslainana,
39367:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
39368: 
39369:                 A. K. Paa.sivuori.                        Jussi Raatikainen.
39370:                 Penna Tervo.                              Väinö Leskinen.
39371:                                                                                                      899
39372: 
39373: IV,t7o.- Rah. al. N:o 97.
39374: 
39375: 
39376: 
39377: 
39378:                                   Hakala y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden tuntiopet-
39379:                                     tajien toimien muuttamiseksi ylimääräisen apulaislehto-
39380:                                     rin toimiksi.
39381: 
39382: 
39383:                                       :BJ d u s k u n n a II e.
39384: 
39385:     Valtion oppikouluissa on nykyään run-           39, keskikouluissa 4 sekä tyttöoppilaitok-
39386: saasti rinnakkaisosastoja, joten huomattava         sissa 22 eli siis yhteensä 70.
39387:  osa opetuksesta on hoidettava tuntiopetuk-            Heidän palkkaustaan varten olisi otet-
39388: sella. Useimmat tuntiopettajat määrätään            tava lisämäärärahaa rinnakkaisluokkien mo-
39389:  vuodeksi kerrallaan, mutta milloin tunti-          menteille seuraavasti:
39390:  opettajaa tarvitaan jatkuvasti ja hänelle          10: VI: 5 ........ .     4       688,800 mk
39391: näyttää riittävän runsaampi tuntimäärä, on          10: VI: 10 ....... .      1      164,700 "
39392: tuntiopettajan toimi julistettu haettavaksi         10: VI: 15 ....... . 39        6,423,300 "
39393:  ja, mikäli hakijoitten joukossa on ollut           10: VI: 20 ....... .      4      658,800 "
39394: muodollisen pätevyyden omaavia, on toimi            10: VI: 25 ....... . 22        3,623,400 "
39395: täytetty toistaiseksi. Jos opetusvelvollisuu-
39396: teen on kuulunut n. s. lukuaineita, ovat                                 Yhteensä 11,559,000 mk
39397: tuntiopettajat siis olleet täysin rinnastetta-
39398: vissa ylimääräisen apulaislehtorin virkaan            Koska kuitenkin peruspalkkiota makset-
39399: määrättyihin. Olisi näin ollen myös koh-            taessa jäisi pois vastaavien tuntiopettajain
39400: tuullista, että he saisivat nauttia ylimää-         palkkiot, ovat varsinaiset lisämenot huo-
39401: räisen toimenhaltijan palkka-, ikälisä-,            mattavasti pienemmät. Virantoimituspalk-
39402: eläke- y. m. etuja. Täten tuntiopettajatkin,        kiot tulisivat eri momenteilla vähenemään
39403: joille tehtävä on muodostunut päätoimeksi,          koko vuoden aikana seuraa villa määrillä:
39404: tuntisivat asemansa turvatuksi. Varsinkin           10: VI: 1 . . . . . . . . . . . . . . . .  520,000 mk
39405: nykyään, jolloin tarkistetaan ylimääräisten         10: VI: 6 . . . . . . . . . . . . . . . .  130,000 ,
39406: toimenhaltijain palkkausluokkia, olisi syytä        10: VI: 11 . . . . . . . . . . . . . . . 5,070,000 ,
39407: järjestää myös tuntiopettajain asema aina-          10: VI: 16 . . . . . . . . . . . . . . .   520,000 ,
39408: kin kysymyksessä olevien lukuaineitten              10: VI: 21 . . . . . . . . . . . . . . . 2,860,000 ,
39409: opettajien osalta. Aikaisemman käytännön                                      Yhteensä 9,100,000 mk
39410: perusteella olisi heitä varten perustettava
39411: ylimääräisten apulaislehtorien virkoja rin-           Menojen lisäys tulisi siis koko vuoden
39412: nakkaisosastoja varten. Näiden vuosipalk-           osalta olemaan 2,449,000 markkaa.
39413: kio on 164,700 markkaa ja normaalilyseoissa           J<Jdellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39414: 172,200 markkaa sekä peruspalkkioon kuu-            kunnioittaen,
39415: luva opetusvelvollisuus 26 viikkotuntia.
39416:    Kouluhallituksesta annetun tiedon mu-                       että Eduskunta vuoden 1948 tulo-
39417: kaan tarvittaisiin uusia ylimääräisiä apu-                  .ia menoarvioon ottaisi 2,449,000
39418: laislehtorin virkoja eri kouluryhmissä seu-                 markkaa käytettäväksi eräiden tun-
39419: raavat määrät: Normaalilyseoissa 4, klas-                   tiopettajien toimien muuttamiseksi
39420: sillisissa lyseoissa 1, linjajakoisissa lyseoissa           ylimääräisen apulaislehtorin toimiksi.
39421:      Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
39422: 
39423:          Jaakko Hakala.                Lassi Hiekkala.                 Arvo Pohjannoro.
39424: 900
39425: 
39426: IV,171.- Rah. al. N:o 98.
39427: 
39428: 
39429: 
39430: 
39431:                               Lahtela. y. m. : Määräralwtn osoittamisesta J(:emijärven yh-
39432:                                  teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
39433: 
39434: 
39435:                                    E d u s k u n n a ll e.
39436: 
39437:    Kemijärven taajaväkisessä yhdyskun-          anomuksen jo viime vuoden alkupuolella
39438: nassa alkoi toimintansa syksyllä 1924 kan-      asianomaiseen virastoon.
39439: natusyhdistyksen toimesta perustettu viisi-        Koululla on oma 7650 m2 :n suuruinen
39440: luokkainen yhteiskoulu. Koulu toimi aluksi      tontti, jonka arvon Kemijärven, Pelkosen-
39441: vuokrahuoneissa siksi kunnes saatiin kou-       niemen ja Savukosken kuntien maanlunas-
39442: lua varten oma tontti ja rakennettiin ark-      tuslautakunnan puheenjohtaja maanmit-
39443: kitehti Salervon laatimien piirustusten mu-     tausinsinööri Väinö 'Taskinen on vuoden
39444: kaan vuonna 1926 oma koulutalo, jossa           1946 alussa arvioinut sikäläisten hintojen
39445: koulu edelleenkin toimii. Koulussa on ny-       mukaan 1,147,500 markan arvoiseksi, sekä
39446: kyään viisi varsinaista luokkaa ja kaksi        oma koulutalo, jonka arvon mainitun vuo-
39447: rinnakkaisluokkaa, joissa on 245 oppilasta.     den alussa toimittamansa yksityiskohtaisen
39448: Oppilaat vvat pääasiassa Kemijärven, Sal-       arvioinnin perusteella Kemijärven taaja-
39449: lan, Pelkosenniemen ja Savukosken kun-          väkisen yhdyskunnan jälleenrakennusta
39450: nista sekä muista naapurikunnista. Koulu        valvova rakennusmestari Tauno Matilai-
39451: on siis varsin laajan ja väestörikkaan alueen   nen on arvioinut 2,320,000 markan suurui-
39452: ainoa oppikoulu, jossa ei ole, lukuunotta-      seksi. Koulukaluston ja kouluvälineiden
39453: matta kansakouluja ja yhtä kesän aikana         arvo oli mainitun vuoden alussa 157,000
39454: toimivaa kotitalouskoulua, mitään muuta         markkaa. Näiden mukaan koulun omai-
39455: valtion avustamaa ja ylläpitämää opetus-        suuden arvo oli vuoden 1946 alussa
39456: laitosta. Mainittua oppikoulua on siis pi-      3,624,500 markkaa. Koulun velat olivat
39457: dettävä todellisen tarpeen vaatimana.           mainittuna ajankohtana 490,050 mk 60
39458:    Koulun ylläpitäminen niiden varsin           penniä. Kun koulurakennuksissa on suori-
39459: niukkojen valtioavustusten turvin, mitä         tettu sodan aiheuttamia korjauksia ja kou-
39460: siihen saadaan, muodostaa koulun kanna-         lun saama valtioapu ja muut kannatusyh-
39461: tusyhdistykselle raskaaksi ja rasittaa myös-    distyksen ja koulun saarnat tulot eivät ole
39462: kin korkeiden lukukausimaksujen muodossa        vastanneet menoja, on velka viime vuoden
39463: kohtuuttoman paljon koulussa olevien las-       aikana lisääntynyt ja lisääntyy kuluvana-
39464: ten vanhempia, joista huomattavan suuri         kin vuonna, ellei valtionapua huomatta-
39465: osa on joko kokonaan tai osittain ansio-         vasti koroiteta. Velan lisääntyminen joh-
39466: töistä elävää vähävaraista väestöä.              tuu osaksi jatkuvasta markan arvon alen-
39467:    Kun koulu on toiminut yli 23 vuotta           tumisesta ja osaksi siitä, ettei Kemijärven
39468: kannatusyhdistyksen toiminnan varassa,          kunnan, joka on jatkuvasti vuosittain va-
39469: olisi se otettava valtion haltuun, että kou-     rannut menoarvioansa huomattavan avus-
39470: lussa voitaisiin alentaa lukukausimaksut         tusmäärärahan, sallittu viime vuonna eikä
39471: sekä myöntää lukukausimaksuvapaus suu-           kuluvanakaan vuonna entisen tapansa mu-
39472: remmalle oppilasmäärälle ja siten edistää       kaisesti varata avustusmäärärahaa, vaan on
39473: ja helpoittaa vä;hävaraisen väestön lasten      sen sisäasiainministeriö, jonka hyväksyttä-
39474: koulunkäyntimahdollisuuksia. Mainitut sei-       väksi kunnan tulo- ja menoarvio on pitä-
39475: kat huomioonottaen onkin p. o. koulun kan-       nyt laittaa, pyhkinyt pois kunnan varaa-
39476: natusyhdistys päättänyt tarjota koulua           man määrärahan. Pois pyhkiminen on
39477: varoineen ja velkoincen valtion haltuun          nähtävästi suoritettu siitä pelosta, että
39478: otettavaksi ja jättänyt siinä tarkoituksessa    veroäyrin hinta nousee yli 10 markan ja
39479:                                   IV,t7t . ..,.- I..ahtela y. m.                          901
39480: 
39481: valtio, kuten laki edellyttää, joutuu kun-        kaa ja kuluttaa omaisuuttaan loppuun ja
39482: nalle maksamaan sen osan menoista, mitä           että koulun käynti vähävaraisen väestön
39483: :kunta ei saa korkeintaan 10 markkaan             lapsillekin saataisiin yhtä edulliseksi ja
39484: nousevan veroäyrin hinnan rajoissa.               huokeaksi kuin se on vastaavissa valtion
39485:    Kun p. o. koulu on sodassa hävitetyn           oppikouluissa.
39486: Pohjois-Suomen alueella ja valtio on otta-          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
39487: nut ja ottaa edelleenkin haltuunsa sellais-       ehdotamme,
39488: tenkin alueiden oppikouluja, joissa ei ole
39489: omaisuuksia sodassa tuhottu ja joissa asuu                  että Eduskunta ottaisi vuoden
39490: varakas väestö, olisi kohtuullista, että val-             1948 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
39491: tio ottaisi haltuunsa myöskin kyseessä ole-               markan määrärahan Kemijärven
39492: van Kemijärven yhteiskoulun jo ensi vuo-                  yhteiskoulun varoineen ja velkoi-
39493: den aikana varoineen ja velkoineen, ettei                 neen valtion haltuun ottamiseksi.
39494: kannatusyhdistyksen tarvitsisi tehdä Vei-
39495:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
39496: 
39497:                  M. 0. Lahtela.                                    8. Sallo.
39498:                  ~1     Pääld[önen.                                Lauri Järvi
39499:                                       Erkki Koivisto.
39500: 
39501: 
39502: 
39503: 
39504:                                                                                           15
39505: 902
39506: 
39507: IV;t72. -   Ra.b.. a.l. N:o 00.
39508: 
39509: 
39510: 
39511: 
39512:                                   Salo: M.iiiAYi.Nih!Jn. osoiUamistsfa kwltoollisen keskiko'!Jihtn
39513:                                      perustamiseksi Ptwla:n(Jan ja Suomussal'l'IWn k1mtoott..
39514: 
39515: 
39516:                                        E d u s kunnalle.
39517: 
39518:    Muutamia vuosia sitten alettiin meillä          useampia sanotunlaisia keskikouluja lähem-
39519: kokeilla uutta kansanopetuksen koulumuo-           mäksi kouluun.pyrkijöiden kotiseutua, sem.-
39520: toa, kansakouluihin kuuluvien keskikoulu-          m.in.kin kun kaupunkien asun'topula.ldn es-
39521: jen perustamista kuntiin huomattavan val-          tää monet saamasta kunnollista asuntoa
39522: tioavustuksen turvin aluksi emlin vain pa-         kouluajaksi.
39523: rissa maalaiskunnassa. Tämä uusi koulu-               Kainuun kunnista ovat Puolangan ja
39524: muoto näyttää täyttavän taysin siihen kiin.-       Su6mussalmen kunnat kumpikin yli 100 km.
39525: nitetyt toiveet siitä päättäen, että sanot-        päässä lähimmistä, Oulun ja Kajaanin op-
39526: tuja :kouluja on anottu perustettava:ksi mo-       pikouluista. Siitä huolimatta käy maini-
39527: niin, varsinkin kaukana kaupunkien ja lii-         tuista kunnista huomattava määrä lapsia
39528: kekeskusten oppikouluista oleville seuduille.      oppikoulua sanotuissa kaupungeissa, joissa
39529: Maaseutu näyttää näin heräävän huomaut-            sodan hävityksen vuoksi asuntojen saanti
39530: tamaan, että sielläkin on opinhaluista ja          on edelleenkin tavattoman vaikeata ja kal-
39531: lahjakasta ainesta, jonka opiskelun jat-           lista.
39532: kamisen on tähän asti estänyt yleensä                 Kumpikin mainituista kunnista ovat jo
39533: pitkistä matkoista johtunut opiskelun kal-         aiemmin anoneet sanotunlaisen koulun saa-
39534: leus.                                              mista. Jotta nämä anomukset voitaisiin jo
39535:    Lukuisista anomuksista johtuen on v.            ensi vuonna hyväksyä ja saada koulu syk-
39536: 1948 talousarvioesitykseen otettu 3,400,000        syllä 1948 alkamaan, ehdotan kunnioittaen,
39537: markan määräraha viiden uuden keskikou-
39538: lun perustamiseksi. Vuoroaan odottavien                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39539: kuntien runsaus todistaa kuitenkin, että                  tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu-
39540: ehdotettu koulujen lisäys on aivan riit-                  vun 38 momentille 2 miljoonan mar-
39541: tämätön. Ei yksin matkojen pituus, mutta                  kan määrärahan kunnallisen keski-
39542: myöskin kaupunkien oppikoulujen yhä li-                   koulun perustamista varten Puolan-
39543: sääntyvä oppilasmäärä kehoittaa avaamaan                  gan ja Sumnussahnen kuntaan.
39544:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39545: 
39546:                                                             S. Salo.
39547: IV,17a.- Rah. al. N:o 100.
39548: 
39549: 
39550: 
39551: 
39552:                               Piikkönen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen
39553:                                  keskikO'Ulun perustamiseksi Kuhmon kuntaan.
39554: 
39555: 
39556:                                    E d u s k u n n alle.
39557: 
39558:     Maa;laisväestönkin keskuudessa on yhä        Kun koululainsäädäntömme mukaan voi-
39559: enemmän alkanut ilmestyä halua saada an-       daan· perustaa kunnallisia keskikouluja eri
39560: netuksi lapsille kouluopetusta kam3akoulu-     puolille maata kokeilutarkoituksessa, olisi
39561: opetuksen lisäksi. Tähän ei kuitenkaan         näitä perustettava sellaisille seuduille,
39562: maamme syrjäisillä seuduilla vähempi-          missä koulunkäynti kansakoulun lisäksi
39563: varaisilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia   käytännöllisistä ja voittamattomis'ta syjstä
39564: nykyisin olemassa sen vuoksi, että oppi-       on mahdoton.
39565: koulut sijaitsevat kaukana kotipaikkakun-        Kun kunnallisten keskikoulujen perusta-
39566: nasta, eikä lasten vanhempain vara.llisuus     minen tällaisen epäkohdan poistamiseen on
39567: useinkaan riitä lasten. kouluttamiseen koti-   ainoa mahdoliinen toimenpide, olisi erittäin
39568: paikkakunnan ulkopuolella. Tällaisessa ase-    suotavaa, että tällaisia kouluja nimenomaan
39569: massa on m. m. Kuhmon kunta, sija.iten         kokeilutarkoituksessa perustettaisiin maam-
39570: kaukana oppikouluista, joita .lähinnä on       me harvaanrumtulle ja vähävaraiselle raja-
39571: Kajaanissa ja Nurmeksen kauppalassa.           seudulle.
39572: Siellä lasten. kouluttaminen kya;yy varoja       Edellä esi1:.ettyyn viitaten ehdotamme,
39573: ja on vähempivaraisten jätettävä mon(lf~Sa
39574: tapauksassa lapsensa sitä kouloopetusta                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1fU8
39575: vaiHe, johonka heillä olisi itsellään ja             tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
39576: myölkin vanhemmilla pyrkimFS ja myöskin              markan ntäärärahan 10 Pl. Vll lu-
39577: las~ erikoisen lahjakkuuden puolesta. erit-          vun 38 moment~'ll.e kunntdlisen keski-
39578: tä.iu. toivottavaa.                                  koulun perustamisek,si Kuhmon k'UU..
39579:                                                      taa.n.
39580:      Helsingissä 4 p'äivänä lokakuuta. 1947.
39581:         Eemll Pääkkönen.                                       S . Salo.
39582: 904
39583: 
39584: IV,t74.- Rah. al.. N:o 101.
39585: 
39586: 
39587: 
39588: 
39589:                                J'uutila.inen y. m.: Määräraholfl. O.soitta.misesta Lappetmran-
39590:                                     ?tan tyttöbyse()fl., ~ rake'l'lm:ustiiiden aloittamista
39591:                                     varten.
39592: 
39593: 
39594:                                      E d u s kun n a 11 c.
39595: 
39596:    Lappeenrannan kauprun:kiin perustettiin        Lappeenrannan lyseossa on normaalitila
39597:  vuonna 1930 yksityinen kannatusyhdistys 13-14 Luokalle ja noin 450 oppilaalle. Kun
39598:  ylläpitämään     5-luok:kaista yhteiskoul!lla. keskikoululla ei ole omaa taloa ja tyttöly-
39599:  V.uonna 1939 siirtyi yhteiskoulu valtiolle seolla on käytettävänä vain 5 sellaista huo-
39600:  ja mUIUtettiin 6-luokkaise:ksi tyttölyseoksi. netta, joihin tavallisen luokan voi sijoittaa,
39601:  Koulu luovutettiin valtiolle irtaimistoineen vaikka luokkia tarvittaisiin nykyisin linja-
39602:  ja rahastoineen, joiden arvo oli yli % mil- jaon huomioon ottaen 17, on vajaus 26
39603:  joonaa marklkaa. Kaupunki sitoutui luovut- luokkahuonetta. Oppilaita on noin 550
39604:  tamaan koululle, jonka siirtyminen val- enemmän kuin käytettävissä oleviin lysoon
39605: tiolle tapahtui luokka luokalta, huoneuston ja tyttölyseon rakennuksiin normaalitilaa
39606:  niin kauaksi aikaa, kunnes koulu oli koko- ajatellen sopisi. Tyttölyseo ikasvaa joka
39607: naan siirtynyt valtion haltuun. Lappeen- vuosi kahdella luokalla ja noin 50-60
39608: rannan kaupunki on myöskin. sitoutunut lah- oppilaalla. Lyseoon, tyttölyseoon ja keski-
39609: joittamaan valtiolle tarpeellisen tonttialueen kouluun lulruVIUodeksi 1947-48 pyrkineistä
39610: tyttölyseon rakentamista varten ehdolla, yhteensä 410 oppilasta jäi hyväksytyistä
39611: että valtio määräajan kuluttua rakentaa oppilaista 73 tilanahtauden vuoksi pääse-
39612: oman lroulutalon ja siten vapauttaa kau- m.ä.ttä. Tilanahtauden valaisemiseksi mai-
39613: pungin kansakoulujen huoneustot niiden nittakoon vielä, että kruupungissa toimii
39614: a1ku.peräiseen tarkoitukseen. Sodan joh- kauppaoppilaitos (5 luokkaa), edelleen Sai-
39615: dosta on asian hoitaminen lykkääntynyt, maan ·kansalaisopisto (n. 500 opiskelijaa}
39616: mutta siitä huolimatta ka.upunki on, tosin ja Työväenopisto (samoin n. 500 opiskeli-
39617: suurin vaikeUJksin, voinut sijoittaa kaikki jaa), jotka kaikki toimivat kansakoulujen
39618: luokat tilapäisiin hooneustoihin. Nyt käy huoneustoissa.
39619: tilanne kestämättömäksi. Lappeenrannan            Edellä olevaan vitaten ehdotamme kun-
39620: lyseossa on luokkia 13 ja oppilaita 400. nioittaen,
39621: Lappeenrannan tyttölyseossa on luokkia 13
39622: ja oppilaita 428 ja Lappeenrannan keski-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
39623: koulussa on luokkia 10 ja oppilaita 369,              1948 tulo- ja menoarvioon 60,000,000
39624: yhteensä 36 luokkaa ja oppilaita 1,197.               markan määrärahan LappeenranMn
39625: Luokkahuoneita pitäisi olla ainakin 45,               tyttölyseon uuden ko'lilurakennuksen
39626: jotta tarpeelliset erikois1uoka1:ikin voitaisiin      rakennustöiden aloittamista varten.
39627: järjestää.
39628:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
39629: 
39630:                 Jere Juutilainen.                            Kaisa Hiiilelä.
39631:                 Va.lto Käkelä.                               Helen& Virkki.
39632:                 Elias Tuki&                                  Väinö Okko.
39633:                                                                                         905
39634: 
39635: IV,n5.- Rah. aL N':o 102.
39636: 
39637: 
39638: 
39639: 
39640:                                Koukka.ri y. m.: Mäiiror<ihan os&ittamisesta opintolainoiksi
39641:                                   ~jäseuduiUe   opettajiksi sitoutwm'Ue kasvatusopillisten
39642:                                   korluok<ndujen ja senu1utwrien oppilaille.
39643: 
39644: 
39645:                                     E d u s kun n a 11 e.
39646: 
39647:    Maamme syrjäisillä seuduilla vaikeuttaa vakinaisia, päteviä opettajia, olisi käsityk-
39648: säännöllistä kansakoulutointa jatkuvasti ki- semmA mukaan tarkoituksen mukaisinta
39649: reä opettajapula. Varsjnkin tilapäisiin kou- huomioida syrjäseutujen opettajatarve jo
39650: lusuojiin nykyisten taloudellisten olosuh- opettajien koulutusvaiheessa myöntämällä
39651: teiden pakosta sijoitetut lukuisat kansa- valtion varoista halpakorkoisia opintolai-
39652: kouLut jäävät päteviä opettajia vaille. Va- noja sellaisille hyvin edistyville seminaa-
39653: rojen ja rakennustarvikkeiden puute tulee rien ja kasvatmso.pillisten korkeakoulujen
39654: arvattavasti aiheuttamaan sen, etteivät kun- oppilaille, jotka sitoutuvat opintolainaa
39655: nat kykene vuosikausiin toteuttamaan kou- anoessaan hakeutumaan opettajiksi valmis-
39656: lura:kennusohjelmiaan. Näin ollen voi tämä tuttuaan sellaisille seuduille, joissa koulu-
39657: kansakoulutoimen alalla nykyään vallitseva hallitus kulloinkin osoittaa erityisen opet-
39658: poikkeustilanne muodostua ennen pitkää tajapulan vallitsevan. Sitoumus koskisi en-
39659: hyvinkin tuhoisaksi.                          simmäistä viranhakua ja olisi voimassa
39660:    V aitiovallan toimesta on asiaa ryhdytty sovitun määräajan, jonka mukaan määrät-
39661: parantamaan m. m. jouduttarualla pätevän täisiin lainojen takaisinsuoritusehdot.
39662: opettajavoiman valmistamista ja perusta-        Edellä mainituin perusteluin ehdotamme
39663: malla kuluvana syksynä toimintansa aloit- kunnioittaen,
39664: tanut uusi kasvatusopillinen kork-eakoulu.             että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39665: Avoimia opettajan virkoja on kuitenkin              tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu-
39666: niin lukuisasti, ettei ole täyttä varmuutta         kuun uudelle 39 momentille 5 mil-
39667: siitä, että heikoimmassa asemassa olevat            joonan markan määrärahan opinto-
39668: syrjäisen maaseudun koulut tulisivat saa-          lainojen myöntämiseksi syrjäseu-
39669: maan vakinaiset opettajansa. Jotta juuri           dut'lle opettajiksi sitoutuville luts.va-
39670: nämä poikkeustilanteesta pahimmin kärsi-           tusopillisten korkeak{II!Wu.jen ja semi-
39671: mään joutuneet seudut saisivat vihdoinkin          naarien oppt'laille.
39672:          Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39673: 
39674:         Antti .A. Koukkari          Lauri .Tårvi.              Erkki Koivisto.
39675: IV,176.- Rah. al. N:o 103.
39676: 
39677: 
39678: 
39679: 
39680:                                Nevalainen y. m.: MäMJiro}wn osoiJtltarnisesta kouluradioi-
39681:                                   den hankkimi.rekii fumsakoulttilk.
39682: 
39683: 
39684:                                     E d u s k u n n a 11 e.
39685: 
39686:    Radio on kaikkialla maailmassa tunnus-        oma kuuntelulaite ja 95.3 % :ssa on vastaan-
39687: tettu ensiluokkaisen tärkeäksi sivistysväli-     otin o»ettajan, l. % on .sellaisia, jolloin vas-
39688: neeksi. Myöskin kouluradio-toiminta on           taanott~n omistaa joku mnn kuin opet-
39689: kaikkialla laajenemistaan laajentunut. On        taja tai kmnu. V,ain 10'% opettajista saa
39690: havaittu sen tärkeä merkitys opetusväli-         kunnalta 'korvauksen esim. kuuntelumaksun
39691: neenä. Kouluradion välityksellä voivat           muruiossa sii'tä. että luovuttavat vastaan:otti-
39692: esim. kouluviranomaiset saavuttaa maan jo-       mensa lro.Ulua 'käytettäväksi. Maassamme on
39693: kaisen koulun opettajan ja oppilaan. Kou-        siis vielä suuri määrä kansakouluja, joissa
39694: luradio on myös havaittu tavallisen koulu-       ei vastaanottolaitteiden puuttuessa voida
39695: työn virkistäjäksi ja elävöittäjäksi.            eruiinkää.n kuunnella kouluradiota.
39696:    Suomen Yleisradio perusti yhteistoimin-          Koska radion hankintakustannukset kou-
39697: nassa Kouluhallituksen kanssa kouluradio-        lua kohden kohQa:vat vähintäin 15.,000 mark-
39698:  osaston vuonna 1934. Meidänkin maas-            kaan ja kun maassamme on vielä yli 4;,000
39699: .samme kouluradio on saavuttanut oppilai-        koulua, joissa ei ole kuuntelulaitteita, ko-
39700:  den ja opettajien suosion, mutta kuuntelua      hoaisiwat radiolaitteiden hankintakustan-
39701:  vaikeuttaa tavattomasti vastaanottimien         nukset kaikkiin kouluihin vähintään 60
39702:  puute kouluissa. Suurin osa kouluradion         miljoonaan. markkaan. Koska näin suuren
39703: kuuntelua tapahtuukin opettajien vas-            vastaanottimien määrän kerralla hankki-
39704:  taanottajilla, mitkä he ilman korvausta ovat    minen tuottaisi elrkä voittamattomia vai-
39705: luovuttaneet luokkansa käytettäväksi. Maas-      keuksia, ehdotamme kunnioittavasti,
39706:  samme on tällä hetkellä 5,677 kansakoulua.
39707:  Tähän menessä saapuneiden tietojen mu-                     ~ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39708:  kaan kuuntelee 124,274 oppilasta 1,643 kou-            .tu'l;o- ja menoarvioon 5 miljoonan
39709:  lussa kouluradiolähetyksiä. Kuuntelevista              .m&rkan ~ttii;iiriirahan .kouluradioidcn
39710:  kouluista on vain 3. 7 % sellaisia, joissa on          hwnkkirniseksi kansakouluille.
39711:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
39712: 
39713:                  Anna Nevalainen.                             Mauri Ryömä.
39714:                  K'l>nsta Talvio.                             Elsa &a.'l'ppiaen.
39715:                  W. Metsäranta.                               Eino Tainio.
39716:                                                                                               907
39717: 
39718: IV,177. -   Rah. al. N :o 104.
39719: 
39720: 
39721: 
39722: 
39723:                                  Kivisa.lo y. m..: Määri;ra.ha.n, osoittamisesta Hämeenlinnan
39724:                                     ku.11,naUiskodin muodostamiseksi Etelä-Hämeoo keskus-
39725:                                     ammattikoulu.ksi.
39726: 
39727: 
39728:                                       E d u s k u n n a 11 e.
39729: 
39730:   V. 1946 toimintansa aloittaneiden nel-           tilat ja eräitä työsaleja. Varsinaiset ope-
39731: jän valtion keskusammattikoulun joukossa           tus- ja työpajatilat tulisivat rakennettaviksi
39732: on Etelä-Hämeen keskusammattikoulu si-             vähitellen,, vaiheittain ja osittain oppilas-
39733: käli erikoisasemassa, että se tähän asti on        voimin koulun rakennusosaston opettajien
39734: toiminut kokonaan Hämeenlinnan kaupun-             johdolla hyväksyttyjen suunnitelmien mu-
39735: gin sille varaamissa, osittain vanhoissa ra-       kaisesti.
39736: lrennuksissa, osittain vartavasten rakenne-           Kun koulun toiminnan saattaminen vaki-
39737: tuissa tiloissa. Samalla keskusammattikoulUJ       naiselle pohjalle on kiireellinen ja kaik-
39738: on joutunut palvelemaan ennenkaikkea Hä-           kien maaseudulta kouluun pyrkivien sinne
39739: meenlinnan kaupungista kotoisin olevia             pääsy koulun tarkoitusperien mukaisesti on
39740: nuoria, sillä oppilasasuntolan puuttuessa ei       tehtävä mahdolliseksi, ehdotamme kunnioit-
39741: maaseudulta olevista pyrkijäistä ole voitu         taen,
39742: ottaa kuin ne, jotka itse ovat voineet hank-
39743: kia asuntonsa. Maaseutulaisia on näin ol-                     että Eduskunta Hämeenlinnan
39744:  len vain vajaat 50% koulun oppilaista.                    kunnalliskodin nuuodostamiseksi val-
39745:    KO!Ulun edelleen kehittämistä on suunni-                tion Etelä-Hämeen keskusammatti-
39746:  teltu sillä pohjalla, että koulu siirtyisi ny-            kouluksi ottaisi kunnalliskodi11, ra.
39747:  kyisen kunnalliskodin alueelle, jonka, sa-                kennusten ostamista ja oppilasasunto-
39748:  moin'kuin läheiset tontit, kaupunki on lu-                kiksi kunnostamista varten 15,000,000
39749:  pautunut lahjoittamaan ammattikoululle.                   markan mää1·ärahan sekä työpaja-
39750:  Kunnalliskodin ra:kennuksista, jotka val-                 rakennusten suunnittelua ja raken-
39751:  tion tulisi lunastaa Hämeenlinnan kaupun-                 nustöiden aloittamista varte11, samoi11,
39752:  gilta nykyistä hintatasoa vastaavasta                     15,000,000 markan miiiirärahan 'V'UO'-
39753:  13,300,000 mk: n hinnasta, on tällöin tar-                den 1948 t1tlo- ja menoarvioon 20 Pl.
39754:  koitus muodostaa oppilasasuntola, keittiö-                II: 35 momentin kohdalle.
39755:         Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39756: 
39757:                   Väinö Kivisalo.                               Alpo Lumme.
39758:                   Felix Seppälä.                                Jaa.kko ··Ha.kala
39759:                   Aiuo Mwlkamäld..                              lfa.tti Beilddli.
39760:                   Eino Ra.UDio.                                 Martti o. Kölli.
39761:                   Toivo Mansner.                                Lauri Laine.
39762:                   KaJ.le Jokinen.                               Sulo Heiniö.
39763:                   Toivo Lång.                                   Sulo J. Teittinen.
39764:                   Eino Kujanpää.                                Eero KiveQä.
39765: 908
39766: 
39767: IV,11s.- Rah. al. N:o 105.
39768: 
39769: 
39770: 
39771: 
39772:                                  Käkelä y. m..: Mäiirätraihan osoittam-isesta kuntain a.mmatti-
39773:                                     kO'Iibun rakentamista var~ttJn H aminaan.
39774: 
39775: 
39776:                                       E d u s kunnalle.
39777: 
39778:    Kauppa- ja teollisuusministeriön alot-        tamassa Haminassa suuren asuntopulan
39779: teesta ovat Haminan seudun maalaislqm.nat        vuoksi on maalaisikunnasta saapuville oppi-
39780: yhdessä Haminan kaupungin ikanssa suun-          laille, ainakin osalle, varattava asunto 'lrou-
39781: nitelleet yhteisen anrmattilroulun aikaan-       lun yhteydessä.
39782: saamista itäistä Kymenlaaksoa varten, jotta         Vähintään 100 oppilasta käsittäväksi
39783: maamme ammattiopetus tällä alueella saa-         muodostuva ammattilroulu vaatii n. 5,200
39784: taisiin ajan vaatimuksia vastaavaksi. Ny-        ms suuruisen lisärakennuksen, minkä on
39785: kyinen Haminan kaupungin ammattikoulu,           laskettu tulevan mruksamaan ny'kyisessä
39786: joka. ,puutyöosaston ikäsittäen sijaitsee en-    kouluraikennuksessa suoritettavien korjaus-
39787: tisessä kansakoulurakennuksessa Haminan          töiden kanssa yhteensä 15 milj. markkaa.
39788: kaupungin Viipurin esikaupungissa on                Kun näin suuret kustannukset tulevat
39789: osoittautunut liian pieniksi eikä sellaise-      k:Jovin raskaiksi kunnille ja ik!un toisaalta
39790: naan mitenkään ipysty läheskään tyydyttä-        Itä-Suomi - jossa linjan Kotka-Joensuu
39791: mään useampien ikuntien laajemmalle poh-         itäpuolella on vain yksi ammattikoulu -
39792: jalle rakentuvan ammattikoulun tarpeita.         todella tarvitsee ammattioppiuutta väkeä
39793:    Vehkalahden, Virolahden ja Miehikikälän       niin lähiseudun kuin koiko maan teollisuu-
39794: maalaiskmntien sekä Haminan kaupungin            den tarpeisiin ja tuottavaan työhön, on
39795: edustajien käymien neuvottelujen perus-          kuntainliiton ammattikoulun rakentaminen
39796: teella ovat sanottujen kuntien valtuustot        Haminaan erittäin tärkeä.
39797: päättäneet perustaa yhteisen kuntain liiton         Edellä olevaan viitaten esitämme,
39798: ammattikoulun Haminan kaupungin nyik:yi-
39799: sen ammattikoulun ikohdalle.                              että Eduskunta ottaisi vu.ode'lt
39800:    Tähän tulisi, paitsi laajennettua puutyö-            1948 tulo- ja m,enoar·vioon 5 miljoo-
39801: osastoa, metallityöosasto sekä lähinnä maa-             nan markan määrärahan kuntain
39802: seudun tarpeita silmällä pitäen maalaiskun-             ammattikoulun rakentamista varten
39803: tien edustajien nimenomaisesta toivomuk-                Haminaan.
39804: sesta myös rakennusosasto. Sodan raunioit-
39805:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
39806: 
39807:                  vaato Käkelä.                               E. Pesonen.
39808:                  Jere Juutila.inen.                          Helena Vll'kki.
39809:                  J. Kuittinen.                               P. Leskinen.
39810:                                          Juho Pyy.
39811:                                                                                                909
39812: 
39813: IV,t79. -   Rah. aJ. N:o 106.
39814: 
39815: 
39816: 
39817: 
39818:                                 Turunen y. m.: M:äärii:rahan osoittamisesta oppilasasuntolan
39819:                                     rakentamista varten Pohjois-Ka;rjalan keskusammcttti-
39820:                                     kouluun.
39821: 
39822: 
39823:                                      E d u s !k u n n a 11 e.
39824: 
39825:    Käsit~Hessään hatlirtuksen esitystä lisäyk-    siJ.tle nuorille, joiden mahdollisuudet kou-
39826: siksi ja muutoksiksi v: n 1946 tulo- ja meno-     !l.unkäyntiin ilman tätä järjestelyä jäävät
39827: arvioon päätti eduskunta 9. 7. 1946 myön-         olemattomiksi. Koulun käytössä olevaan
39828: tää varat neljän keskusammattikoulun toi-         varastorakennuksen ei kuitenkaan opetus-
39829: minnan alottamiseen. Keskusammattikou-            tilojen lisäksi pysyvästi mahdu oppilariden
39830: [ujen tarkoituksena tuli olla lähinnä maa-        asuntoja, vaikka niitä siihen ny,t on tilapäi-
39831: seudulta teollisuus-, rakennus- ja käsityö-       sesti järjestetty n. 40 oppilaalle. Rakennus
39832: ammatte~hin pyrkivän nuorison, jota meil:lä       ei myöskään o:le sopiva asuntotiloiksi.
39833: nykyisen elinkeinotoiminnan jakaantumisen             Kun oppi1la<itos käsityksemme mukaan on
39834: ja teollisuuden viimewikaisen nopean kehit-       aivan välttämätön Pohjois-Karjalan käsi-
39835: tymisen vuoksi on vuosittain n. 15,000--          työ-, rakennus- ja teollisuustoimintaan sekä
39836: 20,000 henkeä, ammatillinen va:lmentami-          tyttöjen osa1ta myös taloustyöhön !Jiittyvän
39837: nen. Yksi näistä ammattikouluista, joiden         ammattitaidon kehittäjänä, mutta kun se
39838: edelleen kehittäminen ja rakentaminen on          tämän tarkoituksensa maakunnan osalta voi
39839: tarkoitettu tapahtuvaksi vähitellen, ra-          täyttää vain voidessaan samalla majoittaa
39840: kennustyö nimenomaan osittain oppilasvoi-         ja muonittaa varattomalta maaseutualueelta
39841: min, oli Pohjois-Karjalan keskusammatti-          tulevat oppilaansa, ehdotamme kunn~oit-
39842: koulu, jonka sijoituspaikaksi tuli J oensum1      ltaen,
39843: kaupunki. Koulu S81i hailtuunsa puolustus-                     ett'ä Eduskunta ottaisi vuoden
39844: laitoksen varastorakennuksen, joka pienin                  1948 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II
39845: korjauksin on muutettavissa sopiviksi ope-                 luvun 35 momentille 23,000,000
39846: tus- ja työpajatiloiksi. Koulun tarkoitus-                 markan määrärahan n. 180-200 op-
39847: perän mukaan maaseudun nuorisoa kasvat-                    pilastilaa käsittävän oppilasasunto-
39848: tavana laitoksena tulisi sen yhteydessä kui-               "l.at~ kiireellistä rakentamista va;rten
39849: ltenkin olla myös rHttävä määrä asuntoja                   Pohjois-Karjala.n keskusammo,ttikou-
39850: varattuna etenkin syrjäseutujen vähävarai-                 luun.
39851:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39852: 
39853:                  Varma. K. Turunen.                         Yrjö .A. Manninen.
39854:                  Samuli Tervo.                              Juho Karvonen.
39855:                  Kalle Ka.uha.nen.                          0. Muikku.
39856:                  Akseli Bra.nder.                           Lauri Riikonen.
39857:                                        Heikki Soininen.
39858: 
39859: 
39860: 
39861: 
39862:                                                                                                 16
39863: 910
39864: 
39865: IV,1so.- Ra.h. al. N:o 107.
39866: 
39867: 
39868: 
39869: 
39870:                               Turunen y. m.. : Korotetun mäiilrärahan osoittamisesta Poh-
39871:                                  jois-Karjalan keskusammattikoulun ttyöpajarakennuksoo
39872:                                  lopulliseen kuntoon !Saattamista ja opettaja-asuntojen
39873:                                  rakentamista va1·ten.
39874: 
39875: 
39876:                                    E d u s :k u n n a ll e.
39877: 
39878:    Pohjois-Karjalan      keskusammattikoulu,    tukseen. Joensuun kaupunki on puolestaan
39879: joka perustettiin v. 1946 eduskunnan myön-      lupautunut lahjoittamaan keskusammatti-
39880: nettyä saman vuoden ensimmäisessä ilisä-        koululle k. o. tonttialueen, jota vielä ei ole
39881: menoarviossa tarvittavat varat koulun toi-      erotettu puolustuslaitoks~lle.
39882: minnan alottamiseen, on saanut tilapäiseksi        Samatlla     rton'tiila varastorakennuksen
39883: sijoituspaikakseen puolustuslaitokselle kuu-    kanssa on 1 tiilinen ja 1 puinen tykkivaja
39884: luvan varastorakennuksen. Tämä rakennus,        sekä 3 huoneistoa käsittävä asuintalo. Edel-
39885: jonka tilavuus -on n. 20,000 ms, onkin :il-     liset olisivat sopiva,t koulun käyttöön au'to-
39886: meisesti suhteellisen vähin korjauksin so-      korjamnona ja varastotiloina, jälkimmäti-
39887: piva opt:!tus- ja työpajatiQojen sijoittami-    nen opettaja-asuntoina. Opettaja-asuntojen
39888: seksi. Kun puolustuslaitos ei ole oHut ha-      tarve on kuitenkin niin suuri, että välttä-
39889: iukas !luovuttamaan rakennusta pysyvästi        mättä pitäisi :tarko~tukseen saada varoja.
39890: koulun omistukseen, ei tarkoituksenmukai-       Opettaja-asuntojen jä;rjestäminen on toi-
39891: sia rakennusmuutoksia kuitenkaan ole voitu      saalta vä;lttämätön myös senvuoksi, että pai-
39892: suorittaa, sillä kaikissa muutostöissä on pi-   kalliset voimat eivät riitä opet•tajatarvetta
39893: detty silmällä sitä mahdollisuutta, että        tyydyttämään eikä muualta siirtyminen ole
39894: kouiu joutuisi jälleen luovuttamaan raken-      mahdol1lista ilman asunnon järjestämistä.
39895: nuksen alkuperäiseen tarkoitukseensa käy-          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39896: tettäväksi. Kun koulu kuitenkin on maa-         kunnioittaen,
39897: kunnalle erittäin tärkeä 'laitos, jonka toi-
39898: minta olisi vakinaistettava niin pian kuin                    että   Eduskunta     ottaisi   vuoden
39899: mahdollista, olisi sen rakennuskysymys                   1948 fltlo- ja menoarvioon 20 Pl. II
39900: myös nopeasti ratkaistava.                               luvun 35 momentille 15,000,000 mar-
39901:    Eduskunnan olisikin edelläesitetyn vuoksi             kan määrärahan Pohjois-Karjalan
39902: pyrittävä vaikuttamaan siihen, että puo-                 keskusammattikoullm työpajaraken-
39903: lustuslaitoksen Joensuun varastoa;lueella                nttksen lopulliseen kuntoon saattami-
39904: oleva't rakennukset voitaisiin siirtää Poh-              seen ja opettaja-asttntojen rakenta-
39905:  jois-Karjalan Keskusammattikoulun omis-                 miseen.                       ,
39906:       Helsingissä 3 päivänä ilokakuuta 1947.
39907: 
39908:                  Varma K. Turunen.                            Yrjö A. Ma.mlinen.
39909:                  Samuli Tervo.                                Juho Karvonen.
39910:                  Kaåle Kauhanen.                              0. Muikku.
39911:                  Ak:seli Brander.                             LMui Riikonen.
39912:                                       Heikki Soininen.
39913:                                                                                             911
39914: 
39915: IV,1s1.- &h. a.l. N:o 108.
39916: 
39917: 
39918: 
39919: 
39920:                                Penttala y. m.: Määrämhan osoittamisesta E,teJlä-Pohjan-
39921:                                   maan suomenkielisen keskusammattikoul1tn pe1"1tstamis-
39922:                                   ja rakennustöiden aloittamista vwten.
39923: 
39924: 
39925:                                     E d u s k u n n a Jl e.
39926: 
39927:     Tilastoihin perustuvat arviot osoittavat,    seksi suhdanteista riippumattomamman
39928: että teollisuus-, mkennus- ja käsityötoi-        työskeniJ:,elymahdoUisuuden       asutuskeskuk-
39929: minta maassamme nykyään on antanut               sissa, toiseksi voisi osa koulutuksen saa-
39930: työtä vuosittain n. 30,000:11e uudelle työn-     neista, varsinkin rakennus- ja käsityö-
39931: tekijälle. Kun näillä aloilla ennestään työs-    .aloilla, !luopua asutuskeskukseen siirtymis-
39932: kentelee n. 400,000 työntekijää, on selvää,      aikeestaan ja jäädä ammatinharjoittajaksi
39933: .että uusia työntekijöi'tJä näihin jatkuvasti    maaseudulle. Kummassakin suhteessa sekä
39934: siirtyy muiden toimialojen edustajain, etu-      yleisen ammattitaidon kdhottajana olisi kes-
39935: päässä maatalousväen nuorisosta, jolle tämä      ikusammatti'koululla nimenomaan Etelä-Poh-
39936: elinkeino ei tarjoa rHttävästi työtilaisuuk-      janmaalla tärkeä tehtävänsä.
39937: sia. Jos tilanne säilyy nykyisellään, jolloin        Ammattikasvatusneuvosto onkin laatimas-
39938:  tämä uusille aloille siirtyvä nuoriso ei ole.    saan ammattikasvatuksen kehittämisen 10-
39939: saanut mitään ammatillista valmennusta,           vuotissuunnitelmassa esittänyt, että Etelä-
39940:  vaan on yleeusä joutunut tilapäis- ja seka-      Pohjanmaan suomenkielinen keskusammat-
39941: työn luontoisiin tehtäviin, tulee maaseudun       tikoulu perustettaisiin v. 1948. Koulun toi-
39942: nuoriso jatkuvasti jäämään työmarkkinoilla        minta-alueeksi suunnitellulla alueella asuu
39943:  huomattavasti huonompaan asemaan kuin            n. 310,000 henkeä, joista valtavin osa asuu
39944:  kaupunkien tai taajaväkisten asutuskeskus-       maaseudulla. Ja kun suuri osa tämän väes-
39945:  ten nuoret, joilla on jonkinlaisia mahdolli-     tön nuorisosta on pakotettu hankkimaan
39946:  suuksia ammattiopin saantiin.                    vastaisen toimeentulonsa joko teollisuuden
39947:     Kuntien tai yksityisten rtoimesta ei          tai käsityön ammattialoilla, niin olisi tä-
39948:  yleensä harvaan asU:tulle maaseudulle voida      män nuorison toimeentulon kannalta vält-
39949:  ammattikouluja p.erustaa; vain valtiovalta       tämätöntä, että sillä olisi mahdollisuus
39950:  voi tasapuolisesti huolehtia maaseudun           saada uutta toimialaa varten pätevä am-
39951:  asukkaitten eduista tässä suhteessa. .Viime      mattiopetus.
39952:  vuonna perustettiinkin ensimmäiset valtion           Etelä-Pohjanmaan suomenkielinen kes-
39953:  keskusammattikoulut juuri tässä mielessä.        kusammattikoulu on suunniteltu 400 oppi-
39954:   Näistä ei yhtJään ole sijoitettu Etelä-Poh-     lasta käsittä.väksi. Koulun työpajoja, oppi-
39955:  janmaalle, jossa. maatalousväestön ylijäämä      lasasuntolaa, ruokalaa ja opettaja-asuntoja
39956:   aina on ollut huomattava, ilmeten aikai-        varten tarvittaisiin n. 25,000 m3 rakennus-
39957:  sempina vuosina m. m. voima;kkaana siirto-        tilavuutta. Rak.ennusty8t. on Ammattikas-
39958:  tlaisuutena Amerikkaan. Tilojen pirstoutu-        va;tusneuvosto suunnitellut suoritettavaksi
39959:   minen on edelleen voimistuttanut maaseutu-       neljässä vaiheessa siten, ett'ä v. 1948 raken-
39960:   nuorison halua siirtyä kaupunkeihin. Jos         nettaisiin keittiö, metallityöpaja ja osa op-
39961:   alueella toimisi keskusammattikoulu, olisi       pilas- sekä opettaja-asuntoja.. Toisessa vai-
39962:   siitä tässä suhteessa odotettavissa kahden-      heessa v. 1950 rakennettaisiin luokkahuo-
39963:  lainen hyöty: ensiksikin saisivat asutuskes-      neet, lisää työpajoja ja opettaja-asnntoja.
39964:  kuksiin siirtyvät nuoret siinä ammatillista      Kolmannessa vaiheessa v. 1952 !IIaikennettai-
39965:  valmennusta, joka te'kisi heille mahdolli-       siin oppilas-asuntola lopullisessa [a.ajuudes-
39966: 912                  IV,tsl. -     Etelä-Pohjanmaan keskusammattikowu.
39967: 
39968: saan ja IJ.aajenne1!taisiin keittiö. Ja nel-             että Edu,skunta ottaisi vuoden 1948
39969: jännessä vaiheessa v. 1955 rakennettaisiin            tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
39970: loput työpajoja ja opettaja-asunnot.                  kan määräroJwn Etelii-Pohjanmaa16c
39971:    Kun on hyvin tärkeää, että nuorisolle va-          suomenkielisen keskusammattikoulu"'
39972: rataam. mahdollisuus saada pätevää am-                perustamis- ja rakennustöiden aloit-
39973: mattiopetusta, niin edellä olevan perusteella         tamista varten.
39974: ehdotamme,
39975:       Helsi!llgissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39976: 
39977:                  Isa.k Penttala.                          Amo Malk.emäki.
39978:                  Martta Salmela-Järvinen.                 J. Koivisto.
39979:                  Johannes Wirtanen.                       J. Kuittinen:.
39980:                  Jussi Annala.                            A. K. Paasivuori.
39981:                  Aleksi Rinne.                            Kustaa. Tiitu.
39982:                  Yrjö I. Antila.                          Lauri Järvi.
39983:                  0. Muikku.                               M. Lepistö.
39984:                  Urho Kulovaara.                          Eino Palovesi.
39985:                  Heikki Vehkaoja.                         Juho Karvonen.
39986:                  Samuli Tervo.                            M. Järvinen.
39987:                  Sulo Heiniö.                             E. A. Turja..
39988:                  Elli Nunninen.                           P. Ka;rjalainen.
39989:                                        Eino Raunio.
39990:                                                                                                913
39991: 
39992: lV,ts2.- Fin. mot. N:o 109.
39993: 
39994: 
39995: 
39996: 
39997:                                  Sergelius m. fl.: Angående anvisande av anslag fö-r på-
39998:                                      börjande av by.ggnadsarbetet på, tillbyggnaderna till en
39999:                                      sta.tlig svenskspråkig central!!Jrkesskola i V asa.
40000: 
40001: 
40002:                                      T i 11 R i k s d a g e n.
40003: 
40004:    Det är redan alimänt erkänt, att en ut-          tempo. Jämväl med avseende å antalet stu-
40005: byggnad av yrkesskolväsendet är en av de            denter, som bedriva studier, har rrekord
40006: grundläggande förutsättningarna för ett             uppnåtts, salllltidigt som stor brist yppats
40007: lyckligt genomförande av det återuppbygg-           på kompeten<ba lärare. Då vårt lands eko-
40008: nadsartbete, som vårt iand har att utföra           nomiska förhållanden [cke denna gång med-
40009: under en följd av år. Det är likaså bekant,         giva en så snabb utvidgning av skolvel'lk-
40010: att den kännbara minskningen av storleken           samheten och då större uppmärksamhet än
40011: i de ålderskilasser, som under ett tiotal år        hittil.ls borde ägnas utvidgningen av yrkes-
40012: framåt nyrekryt~ra arlbetsmarknaden, för-           undervisningen, borde enligt Riksdagens
40013: utsätter en hög grad av yrkeskullllighet hos        åsikt även Regeringen med det snaraste
40014: dessa åldersk:lasser, om de skall förmå på          vidtaga åtgärder för ledande av wtvecklin-
40015: ett tillfredsställande sä1lt utföra den förhåi-     gen på detta område i rätt riktning."
40016: iandevis höga ar!betsinSll;ts de måste rpres-          I den tioårsplan för yr~esutbildningen,
40017: tera för .a:tt garanrera vårt folik .en nöjaktig    som Yrkesutbildningsrådet detta år upp-
40018: levnadsstandard.                                    gjort, förutsattes, atrt; centralyrkesskolornas
40019:    Det är med dessa fakta för ögonen, som          antaJ. skulle utökas till 18 och att an:slag
40020: man på ansvarigt håll. numera målmedveltet         skulle upptagas i sta.tsförslaget för år 1948
40021: gått in för att utöka y;rkesskolornas antal         bl. a. för en svenskspråkig centralyrkes-
40022: ooh skapa skolor, som på ett smidigt sätt          skola L Vasa. Detta var så mycket mera
40023: anpassa si:g efter näringslivets krav på yr-       moltiverat, som det f·aiktiskt med svenslm
40024: kesutbil.dad arbetskraft. I detta avseende         som undervisningsspråk inte finnes en enda
40025: kan man med tillfredsstwlelse annotera, at-t       yrkesskola, som skulle utbilda färdiga yr-
40026: riksdagen på handels- ooh industriministe-         kesmän, varför den svenskspråkiga ibefoik-
40027: riets försorg i utgifu:lstaten för år 1946         ningsdelens möjligheter att utbiida sig för
40028: upptog anslag för grundande 1aN fyra finsk-        en a~betsinsats i den _industriella produk-
40029: språkiga centralyrkesskolor förenade med           tionsprocessen äro synnerligen minimala.
40030: yrkeskursskolor.                                       Handels- och industriministeriet har för
40031:    Detia sammangår jämväl med riksdagens           sin del insett nödvändigheten av att en
40032: klart uttalade önskningsmål, som tydligt           svenskspråkig centralyrkesskola fås till
40033: formulerats i riksdagens svar å regeringens        stånd och hade i siit förslag till utgiftsstat.
40034: proposition angående statsförslage~ för år         för år 1948 · upptagit ett anslag om
40035: 1947, vari framhålles följande: ,I detta           15,000,000 mark för en blivande svensk-
40036: sammanhang har Riksdagen icke kunnat               språkig centrail.yrkesskdla i V asa, för vii-
40037: undel'!låta att fästa uppmärksamhet även           ken såväl tomt som vissa hyggnader i sta-
40038: vid utvecklingen av våra läroverksförhål-          tens ägo redan stå till buds. Detta an-
40039: landen under senaste tid. Riksdagen har            slag har emellertid under senare behand-
40040: konstaterat, att nya privata läroverk i syn-       ling i statsrådet struikits ur regeringens
40041: ne:rligen stor utsträckning grundats med           proposition tili statsförslag för år 1948.
40042: statens understöd och att elevantalet vid             På g:rund av ovanstående tillåta sig un- .
40043: dessa skolor ökats i alltmer tilltagande           derteclrnade vördsamt föreslå,
40044: 914                       IV,1s2. -   Vaasan keskusammattikoulu.
40045: 
40046:           att RiksdO(Jen måtte besluta å             utredning hade föreslagit för på~
40047:        20 Ht. II :35 i statsförslaget fiW å1·        börjandet av byggnadsarbetet på de
40048:        1948 återinföra det anslag ont                allra nödvändigaste tt"llbyggnaderna
40049:        15,000,000 mark, som handels- och             till en statZig svenskspråkig central-
40050:        i1!dustriministeriet ef:ter sakk1tnnig        yrkesskola i V asa.
40051:       Helsingfors den 1 okt()ber 1947.
40052: 
40053:                  Max Sergelius.                          Levi Jern.
40054:                  Ebba. östenson.                         Gösta. Rosenberg.
40055:                  Helmer Smeds.                           Ture Hollsten.
40056:                  Albert Brommels.                        Albin Wickma.u.
40057:                                                                                           915
40058: 
40059: IV,1s2. -   Rah. al. N:o 109.                                                     Suomennos.
40060: 
40061: 
40062: 
40063: 
40064:                                 Sergelius y. m.: Määrärahan osoitta·mislesta Vaasan f"UQt-
40065:                                    sinkielisen    keskusamnwttikoul'Un  Usärakennustöickn,
40066:                                    aloittamiseksi.
40067: 
40068: 
40069:                                     E d u s k ru n n a H e.
40070: 
40071:    Yleisesti jo tunnustetaan ammattikoulu-       opettajista .on ilmaantunut suurta puutetta.
40072: laitoksen kehittäminen erää!ksi perusedelly-     Kun maamme taloudelliset olot €ivät tällä
40073: tykseksi sen jälleenrakennustyön onnelliselle    kert!a:a saHi näin nopeata koulutoiminnan
40074: toteuttamiselle, joka maamme on suo-             laajentamista ja kun tähänastista suurem-
40075: ritettava läihivuosien aikana. Samoin on         paa huomiota olisi !kiinnitettävä ammatti-
40076: tunnettua, että tuntuva vähennys niiden          opetulksen laajentamiseen, eduskunnan mie-
40077: ikälluokkien suuruudessa, jotka vuosikym-        ~estä olisi myös thallituksen !kiireellisesti
40078: meneksi eteenpäin !koulutetaan työmarklki-       ryhdyttävä      toimenpiteisiin    kehityksen
40079: uoita varten, edellyttää näissä ikäluokissa      suunnan kääntämiseksi tällä alalla oikeille
40080: korkeata ammattitaitoa, jos mieli tyydyttä-       raiteille."
40081: vällä tava,lla suoriutua siitä suhteellisen         Siinä •ammattikoulutuksen ikymmenvuotis-
40082: ikorkeasta työpanoksesta, joka niiden on         suunnite~massa, jonka ammattikasvatusneu-
40083: kyettävä kehittämään turvata!kseen ikansal-      vosto on tiinä vuonna laatinut, edellyte-
40084: lemme kohtuullisen elintason.                    tään, että keskusammattikoulujen luku-
40085:    Nämä tosiasiat tietäen on vastuunalai-        määrä lisättäisiin 18: iksi ja että vuoden
40086: sella ta,holla nyttemmin määrätietoisesti        1948 tulo- ja menoarvioon otettaisiin mää-
40087: ryhdytty lisäämään ammattikoulujen luku-         räl'aiha m. :m. Vaasan ruotsin!kielistä kes-
40088: määrää ja luomaan !kouluja, jotka jousta-        kusammattikoulua varten. Tämä oli sitäkin
40089: vasti sopeutuvat ammatillisesti koulutettua       perustellumpa,a, kun tosiasiallisesti ei ole
40090: työvoimoo koskeviin elinkeinoelämän vaati-       ainoatakaan ruotsinkieli opetuskielenä toi-
40091: muksiin. Tässä suhteessa on tyydytyksellä        mivaa ammattikoulua., joka, valmistaisi val-
40092: merkittävä, että !kauppa- ja teoHisuusmi-        miita ammattimiehiä, minkä vuoksi ruot-
40093: nisteriön aloitteesta eduSkunta vuoden           sinkielisen väestönosan mahdollisuudet !ke-
40094: 1946 menoarvioon otti määrära:han neljän         hittää työpoanostaan teollisessa tuotantopro-
40095: suomenkielisen ik:eslkusammattikoulun pe-        sessissa ovat erittäin vruhäiset.
40096: rustamista varten.                                  Kauppa- j'a teollisuusministeriö puoles-
40097:    Tämä käy myös yhteen eduskunnan toi-          ta:an on ymmärtänyt ruotsinkielisen !k:es-
40098: vomuksen kanssa, joka on selvästi lausuttu       ikusammattikoulun aikaansaamisen välttä-
40099: edUSkunnan vastaUJksessa rha,llituksen esityk-   mättömyyden ja oli vuoden 1948 menoar-
40100: seen vuoden 1947 tulo- ja menoarvi01ksi ja       vioehdotlrlrseensa ottanut 15,000,000 markan
40101: jossa esitetään seuraavaa:                       määrärahan tuleva1a Vaasan ruotsinkielistä
40102:    ,Tässä yhteydessä eduskunta ei ole voi-       !keskusammattikoulua varten, jota varten
40103: nut olla kiinnittämättä huomiotaan myös          jo on käytettävissä tontti ja eräitä raken-
40104: oppikouluolojemme viimeaikaiseen kehityk-        nuksia, jotka valtio omistaa. Tämä määrä-
40105: seen Edusikunta on todennut, että uusia          .raha on Jruitenkin myöhemmässä !käsitte-
40106: yksityisiä oppikouluja on valtion avustuk-       lyssä valtioneuvostossa pyyhitty hallituk-
40107: sen turvin perustettu erittäin lukuisasti ja     sen esityksestä valtion tulo- ja menoar-
40108: että näiden kou1ujen oppilasmäärä on yhä         vioksi vuodelle 1948.
40109: kiihtyvällä vauhdilla kasvanut. MyöSkin             Yllä olevan perusteella ehdottavat alle-
40110: opiskelevien ylioppilaiden iukumäärässä on       kirjoittooeet kunnioittaen,
40111: saavutettu ennätys, samalla ikun pätevistä
40112: 916                      IV,ts2. -    Vaasan keskusammattikoulu.
40113:          ~ttä   Eduskunta   ottaisi   vuoden         selvityksen pentsteella oli ehdotta-
40114:        1948 tulo- ja mewoarvioon 20 Pl. II           nut kaikkein välttiimättömimpie'A
40115:        luvun 35 momentille sen 15,000,000            lisärakennustöiden aloittamiseksi val-
40116:        markan määrärahan, jonlw, kauppa-             tion ruotsinkielistä keskusammatti-
40117:        ja teollisuusministeriö asiantuntija-         Twulua vart'en Vaasassa.
40118:       Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1947.
40119: 
40120:                  Max Sergelius.                          Levi Jern.
40121:                  Ebba östenson.                          Gösta Rosenberg.
40122:                  Helmer Smeds.                           Ture Hollsten.
40123:                  Albert Brommels.                        Albin Wickman.
40124:                                                                                           917
40125: 
40126: IV,18s.- Rah. al. N:o 110.
40127: 
40128: 
40129:                                H. Pesonen y. m.: Mooräraiuthl, osoittamisesta Rovaniemen
40130:                                   keskusammatikoulun koulurakennusta varten.
40131: 
40132:                                     E d u s k u n n a 11 e.
40133:    Eduskunta vastauksessaan hallitukselle        päästävä muun Suomen kanssa tasavertai-
40134: v:n 1947 tulo- ja menoarvioesityksen joh-        seksi näissäkin ammattikouluasioissa, jos
40135: dosta kiinnitti hallituksen huomiota koulu-      aijotaan saada tuhon ja hävityksen jäljet
40136: olojemme nurinkuriseen kehitykseen, kuinka       korjatuksi. Sinne olisi saatava kouluutet-
40137: yksityisiä oppikouluja on valtion avustuk-       tua ammattitaitoista työvoimaa, oman maa-
40138: sen turvin perustettu erittäin lukuisasti ja     kunnan väestöstä, koska muun Suomen elä-
40139: oppikoulujen oppilasmäärä on kasvanut yhä        mään ja oloihin tottuneet ihmiset eivät
40140: kiihtyvällä vauhdilla. Kun maamme ta-            yleensä kauan Lapissa viihdy.
40141: loudelliset olot eivät tällä kertaa salli näin      Lapin läänissä on laajaan metsätalouteen
40142: nopeata koulutoiminnan laajentamista, ja         perustuva voimakkaasti kehittyvä puuteol-
40143: että tähän astista suurempaa huomiota olisi      lisuus monine sivutuotantoaloineen sekä
40144: kiinnitettävä ammattiopetuksen kehittämi-        muut maaperän- ja luonnonrikkaudet, jotka
40145: seen ja laajentamiseen, eduskunnan mie-          lähiaikoina tarjovat myös suurteollisuudelle
40146: lestä olisi myös hallituksen ryhdyttävä toi-     mahdollisuuksia. Samoin olisi aivan eri-
40147: menpiteisiin kehityksen suunnan kääntämi-        koista huomiota kiinnitettävä maatalouden
40148: seksi oikeille raiteille.                        ammattiopetukseen, sillä sekin elinkeinoala
40149:    Aivan kuin vastauksena tähän eduskun-         vaatii ammattitaitoa, niin myös liikenteen
40150: nan esitykseen Ammattikasvatusneuvosto           ja kaupan alat vaativat enemmän huomiota.
40151: vähän myöhemmin saattoi julkisuuteen n. s.          Ammattikasvatusneuvoston 10-vuotissuun-
40152: ammattikasvatuksen kehittämisen kymmen-          nitelmassa katsotaan keskusammattikoulun
40153: vuotissuunnitelman, jossa esitetään valtion      työpaja- ja opetustiloihin tarvittavan n.
40154: toimesta perustettavat ja ylläpitämät kes-       16,000 ms, oppilasasuntolaan n. 7,000 m3
40155: ikusammattikoulut. Näiden koulujen, joita        ja opettaja-asuntoihin 3,000 m3, eli yhteensä
40156: esitetään perustettavaksi kaikkiaan 18, toi-     noin 26,000 m3, jonka rakennuskustannuk-
40157: mialueet tulisivat käsittämään maan kaikki       set on arvioitu 85,000,000 markaksi. Raken-
40158: maalaiskunnat ja tarpeelliselta osalta myös      nustyöt olisi suoritettava vaiheittain, myö-
40159: kaupungit ja kauppalat. Kiireellisyysjär-        hemmät vaiheet osittain oppilastyövoimin.
40160:  jestyksessä    on     10-vuotissuunnitelmassa   Ensimmäisen vaiheen rakennusmenot on
40161: uusista keskusammattikouluista asetettu en-      arvioitu 34 milj. markaksi, joka jakaantuisi
40162:  simmäiselle tilalle Lapin keskusammatti-        kahden vuoden osalle. Tämä summa on
40163:  koulu. Tämän perustamiseksi on myös jo           v: n 1948 tulo- ja menoarvioesityksen val-
40164:  helmikuussa tänä vuonna tehty kaksikin          misteluvaiheessa myös Kauppa- ja teolli-
40165:  eduskunta-alotetta, nimittäin ed. M. Miettu-    suusministeriön taholta esitetty otettavaksi
40166:  sen y. m. toivomusaio te N: o 154 ja ed.         talousarvioon Lapin keskusammattikoulun
40167:  H. Pesosen y. m. toiv. al. N: o 155 määrära-    rakennustöiden alkamiseksi.
40168:  hasta keskusammattikoulun perustamiseksi            Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
40169:  Rovaniemen kauppalaan, näiden aiotteiden        dotamme,
40170:  vielä kuitenkaan tulematta eduskunnan kä-                  että Edttskunta ottaisi vuoden 1948
40171:  siteltäväksi.                                           tulo- ja rnenoarvioon 20 Pl. II: 35
40172:     Maassamme on tällä kertaa yli kolmekym-              momentille 20,000,000 markan mää-
40173:  mentä valmistavaa ammattikoulua ja niistä               rämhan Rovaniemen kauppalaan pe-
40174:  on vain yksi koko laajan Lapin läänin                   ·rustettavan 1.-·altion keskusammatti-
40175:  alueella. Lapin läänin olisi vihdoinkin                 koulun rakennustöiden aloittamiseksi.
40176:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
40177: 
40178:          H. S. Pesonen.              Elsa Karppinen.              Markus Niskala.
40179:          Eino Tainio.                Erkki Koivisto.              M. 0. Lahtela.
40180:                                                                                              17
40181: 918
40182: 
40183: IV,1s4,- Rah. al. N:o 111.
40184: 
40185: 
40186: 
40187:                                Simonen y. m.: Määriitraham osoittamisesta Pohjois-Pohja~
40188:                                   maan. keskusammat.tikoultun. as<Un.tota:lojen rakentamista
40189:                                   varten..
40190: 
40191: 
40192:                                     E d u s k u n n a ll e.
40193: 
40194:    Maassamme on näihin asti anunatillista       50 oppilaan majoittamiseksi, mutta vallit-
40195:  koulutusta käsityön ja teollisuuden aloille    sevan tiukan asuntopulan vuoksi on osa
40196: harjoitettu pääasiassa kunnallisissa tai        näistä huoneista jouduttu luovuttamaan
40197: yksityisten omistamissa ammattikouluissa.       muualta paikkakunnalle siirtyneiden opet-
40198: Nämä palvelevat luonnollisesti vain sen         tajien haltuun. Kun koulun oppilasmäärä
40199: kaupungin tai tuotantolaitoksen tarvetta,       sen toiminnan kehittyessä lopulliseen laa-
40200:  joka koulun omistaa. Viime vuonna 'Pe-         juuteensa (4-vuotiseksi) on suunniteltu
40201: rustettiin kuitenkin neljä valtion keskus-      n. 1000-1400:ksi, joista n. puolet on
40202:  ammattikoulua, joiden toiminnan alkami-        tässä koulussa, on maaseutuoppilaiden
40203: seksi eduskunta saman vuoden ensimmäi-          majoituskysymys kiireellisesti järjestet-
40204: sessä lisämenoarviossa myönsi tarvittavat       tävä. Samoin on pätevien opettajien saa-
40205: varat. Näiden laitosten tarkoituksena on        miseksi myös muilta paikkakunnilta heidän
40206: tarjota koulutusmahdolisuuksia myöskin          muuttonsa Ouluun tehtävä mahdolliseksi.
40207: sille maalaisnuorison osalle, joka varsin-      Tästä syystä olisi mitä tähdellisintä saada
40208: kin teollisuuden ja rakennustoiminnan yhä       varoja noin 150-180 oppilastilaa käsittä-
40209: lisääntyneen työnvoimantarpeen ja maa-          vän oppilasasuntolan ja opettajille ja toi-
40210: seudun luonnollisen väestönlisäyksen enem-      mi:henkilöile tarkoitetun 6 perheen asunto-
40211: myyden takia on pakotettu siirtymään en-        talon rakentamiseksi. Näistä on laskettu op-
40212: sinmainituille toimialoille. Sellaisella seu-   pilasasuntolan tarvitsevan n. 20,000,000:-
40213: dulla kuin Pohjois-Pohjanmaa, on tällai-        ja opettajain ja toimihenkilöiden asunto-
40214: nen koulu aivan välttämätön. Yksi nel-          talon n. 8,500,000 markkaa.
40215: jästä jo perustetusta koulusta onkin si-           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
40216: joitettu Ouluun, jossa sen käyttöön on os-      ehdotamme,
40217: tettu ent. Veljekset Åström Oy :n valjas-
40218: tehdas.                                                    etä Eduskunta ottaisi vuoden
40219:    Tehdasrakennus soveltuu sinänsä hyvin                1948 tulo- ja mtenoarvioon 20 Pl. II
40220: itse opetus- ja työpajatiloja varten, mutta             luvun 35 m0<1'/tentille lisäyksenii
40221: maaseudulta tulevien oppilaiden majoitus,               28,500,000 markkaa käytettäväksi
40222: joka koulun toimiessa Pohjois-Pohjanmaan                PohJois-Pohjanmaan keskusammatti-
40223: tapaisella yleensä vähävaraisella seudulla,             koulun oppilasasuntola.n ja opetta-
40224: on välttämätöntä hoitaa koulun puolesta,                jien ja toimihenkilöitten asuntotalon
40225: ei tässä käy päinsä. Erilliseen ruokala-                rakentamista varten.
40226: rakennukseen on voitu järjestää tiloja n.
40227:       Helsingissä 2 päivfinä lokakuuta 1947.
40228: 
40229:                  Heikki Simonen.                              Matti Huhta.
40230:                  H. S. Pesonen.                               Arvi Ahmavaa.ra.
40231:                  Antti A. Koukkari.                           J. Pyörällä.
40232:                  Sulo Muuri.                                  H. A. Kannisto
40233:                                                                                              919
40234: 
40235: IV,1s r>. -   Rah. al. N' :o 112.
40236: 
40237: 
40238: 
40239: 
40240:                                     Lumme y. m.: Korotetun mää1·ärahan osoittamisesta rait-
40241:                                        tiustyötä varten.
40242: 
40243: 
40244:                                         E d u s k u n n a II e.
40245: 
40246:    Hallituksen esityksessä vuoden 1948               kohdalla vastaavasti nouse, niiden toi-
40247: budjetiksi on raittiusmääräraha merkitty             minta tulee supistumaan. Tällainen kehitys
40248: 22 miljoonan markan suuruisena eli 2                 on tietenkin mitä valitettavinta nyt, kun
40249: miljoonaa markkaa suurempana kuin se on              on käytävä hellittämätöntä taistelua kan-
40250: tänä vuonna. Mainittu 2 miljoonan mar-               san aineellisen ja siveellisen tilan kohot-
40251: kan korotus tulisi käytettäväksi raittiuslau-        tamiseksi. Raittiusmäärärahan korottami-
40252: takuntatyön ohjaamiseen tänä VU{)nna tä-             nen niin, että se realiarvoltaan pysyy ai-
40253: hän tarkoitukseen varatun 2 miljoonan                nakin tämänvuotisella tasolla, on näin ol-
40254: markan lisäksi. Tämä merkitsee siis sitä,            len pakottavan tarpeen vaatima. Kun
40255: että varsinaisten raittiusjärjestöjen ja             väkijuomalain mukaan väkijuomayhtiön
40256: muiden kansalaisjärjestöjen suorittaman              ylijäämästä osa on käytettävä raittiuden
40257: raittiusvalistustyön kannattamiseen varattu          edistämiseen, ja kun hallitus edellyttää
40258: määräraha jäisi samansuuruiseksi kuin se             valtion väkijuomatulojen ensi vuonna ole-
40259: on kuluvana vuonna.                                  van 2 miljardia markkaa suuremmat kuin
40260:    Hintataso on, sen jälkeen kun nykyinen            tänä vuonna, niin on tästäkin syystä asian-
40261: määräraha raittiustyöhön määrättiin, huO-            mukaista, että raittiusmääräraha koroite-
40262: mattavasti noussut. Sitäpaitsi hallitukslln          taan.
40263: äskettäin tekemällä päätöksellä on palkat               Edelläsanotun nojalla kunnioittaen esi-
40264: huomattavasti korotettava, mistä on seu-             tämme,
40265: rauksena, että ei ainoastaan järjestöjen                       että EditSkunta korottaisi vuoden
40266: toimihenkilöiden palkkojen, vaan kaikkien                   1948 tulo- ja menoarvioesityksen 14
40267: muidenkin kustannusten kohdalla tulee                       pääluokan ·XIX luvun 1 momentille
40268:  olemaan suuri nousu. Siitä on seurauk-                     otettua raittiusmäät·ärahaa 8 miljoo-
40269:  sena, että ellei valtion avustus järjestöjen               na.Ua markalla.
40270:           Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
40271: 
40272:                     Alpo Lumme.                                   Sulo Heiniö.
40273:                     Uuno Raatikainen.                             Kalle Kauppi.
40274:                     Aino Lehtokosld.                              Helena Virkki.
40275:                     Aino· Luostarinen.                            Väinö Kivisalo.
40276:                     Toivo Ikonen.                                 Kusti Esko:!a..
40277:                                          Edvard Pesonen.
40278: 920
40279: 
40280: IV,tsG.- Rah. al. N:o 113.                       IV,tsG.- Fin. mot. N:o 113.
40281: 
40282: 
40283: 
40284: 
40285: östenson y. m..:       Korotetwt määrärahan      .östenson m. fl.: An.gående a'l'l!tJi.sande av
40286:       osoittamisesta KansaUismuseon tutki-          förhiijt    ansla{J· för    fm•sknin.gsttppgif-
40287:       ?nustöitä varten.                              tM·na -vid Natimudm'USeet.
40288: 
40289: 
40290:              E d u s k u n n a 11 e.                           T i 11 R i k s d a g e n.
40291: 
40292:    Muinaistieteellisen toimikunnan tulee             Arkeologiska kommissionen åligger, som
40293: kuten tunnettua huolehtia koko maamme            känt, vården av alla fornminnen i vårt
40294: muinaismuistojen sekä Kansallismuseon            land liksom. NationaJlmuseets förvaltning.
40295: hoidosta. Tätä tehtävää varten valtiovalta       För detta uppdrag beviljar statsmakten år-
40296: vuosittain myöntää määrärahan, joka on           ligen ett belopp, vilket antecknas i 10 Ht.
40297: merkitty 10 Pl. XIII luvun kohdalle. Toi-        XIII kap. Den ekonomiska ryggraden för
40298: mikunnan toiminnan rahallisena s~lkäran­         Kommissionens vcrksamhet utgör på sätt
40299: kana on tavallaan XIII luvun '6 momentti,        och vis det i XIII kap. 6 mom. anteck-
40300: jonka osoittama määräraha on tarkoitettu         nade anslaget, vilket är avsett för finansie-
40301: tutkimustehtävien ja museonhoidon rahoit-        ring av forskni:n.gsuppgifter och musei-
40302: tamista varten. Tälle momentille oli Mui-        vård. Till detta moment hade Arkeolo-
40303: naistieteellinen toimikunta säästäväisesti       giska kommissionen med iakttagande av
40304: laskien ehdottanut 1,381,000 markan li-          största sparsamhet föreslagit ett tillägg av
40305: säystä vuodeksi 1948. Hallituksen esityk-        1,381,000 mk för år 1948. I regeringens
40306: seen eduskunnalle on merkitty 415,000            proposition till Riksdagen har antecknats
40307: mk lisäys, josta kuitenkin 50,000 mk              ett til[ägg på 415,000 mk, av vilket dock
40308: on varattu museon näytteillepanoa ja              50,000 mk är reserverat för utställningar
40309: 165,000 mk ulkomuseon menoja varten.              i museet Qch 165,000 för friluftsmuseets
40310: Näin ollen jää kohdalle a) tutkimustehtä-         räkning. Sålunda kommer det för punkt
40311: vien lisääntymisen ja kustannusten nousun         a) på grund av de ökade forskningsuppgif-
40312: johdosta      ehdotettu  lisäys   ainoastaan      terna och stegrade omkostnaderna före-
40313: 200,000 mk: ksi. Tämä lisäys on jaettava          slagna tillägget att uppgå endast till
40314: Kansallismuseon esihistoriallisen, historial-     200,0'00 mk. Detta tillägg skall uppdelas
40315: lisen ja kansatieteellisen osastojen kesken,      på Nationalmuseets förhistoriska, historiska
40316:  joille Toimikunta oli ehdottanut yhteensä        och etnografiska avdelningar, för villka
40317:  983,000 mk :n lisäystä.                          Kommissionen föreslagit ett tillägg på in-
40318:                                                   alles 983,000 mk.
40319:    Hallituksen esittämän lisäyksen turvin             I stöd av det av regeringen föreslagna
40320:  ei Muinaistieteellinen toimikunta voi täyt-      tillägget synes det Qtänkbart, att Arkeolo-
40321:  tää tieteellisiä ja muinaishoidollisia tehtä-    giska kommissionen kunde fullgöra sina
40322:  viään.                                           vetenskapliga och fornminnesvårdande upp-
40323:                                                    gift.er.
40324:    Esihistorialliset kaivaukset ja kiinteiden        De förhistoriska utgrävningarna och
40325:  muinaismuistojen inventoiminen, sekä esi-        inventeringen av de fasta fornminnena
40326:  historiallisen osaston kokoelmien ja kir-         samt utökaudet av den förhist~riska av-
40327:  jaston kartuttaminen vaatisivat jo 115,0'00       delningens samlingar och biblioteket skulle
40328:  mk lisäystä. Historiallisen osaston menot         redan fordra ett tillägg på 115,000 mk.
40329:  ovat huomattavasti suuremmat riippuen             Utgifterna för den historiska avdelningen
40330:  kokoelmiin hankittavien esineiden hin-            äro märktbart större beroende av prisen
40331:  noista sekä kenttätöistä ja taideteoksien         på de föremål som skola anskaffas tili
40332:  restauroimisessa käytettäville kouliintu-         samlingarna samt de arvoden, som utbeta-
40333:  neille työvoimille, kuten piirtäjille ja tai-     las till den utbildade arbet<Jkraft, såsom
40334:                                 IV,l86. -   Östenson y. m.                              921
40335: dekonservaattoreille maksettavista korvauk-    ritare och konstkonservatorer, vilken an-
40336: sista, jotapaitsi historialHsten muistomerk-   litas i fältarbetena och vid konstverkens
40337: kien korjaustyöt vaativat huomattavia          restaurering, varjämte restaureringen av
40338: summia. Huolimatta siitä että Muinaistie-      historiska minnesmärken kräver stora sum-
40339: teellinen toimikunta on onnistunut rahoit-     mor. Ehuru Arkeologiska kommissionen
40340: tamaan useita kenttätöitä yksityisiltä lai-    lyckats finansiera flera fältarbeten tack
40341: toksilta y, m. saamillaan varoilla, on kui-    vare enskilda donationer, är ett tillägg tili
40342: tenkin 720,000 mk: n lisäys ehdottomasti       anslaget för den hi'3toriska avdelningen på
40343: tarpeellinen historiallisen osaston määrä- ·   720,000 mk ovillkorligen av behovet påkal-
40344: ra:haan. Kansantieteellisen osaston määrä-     lat. För etnografiska avdelningen erford-
40345: rahaan tarvitaan lisäystä 125,000 mk, joh-     ras ett tillägg på 125,000 mk, beroende
40346: tuen lisäys nimenomaan kansantieteelli-        framför allt på utgifter i samband med
40347: sessä inventoimistyössä käytettävän piirtä-    anställande av en ritare för de etnogra-
40348: jän aiheuttamista menoista ja esineiden        fiska inventeringsarbetena och ett syste-
40349: järjestelmällisestä hankinnasta. Lopuksi on    matiskt anskaffande av föremål. Ytterli-
40350: otettava hoomioon Toimikunnan rahakam-         gare må beaktas det tillägg på 23,000 mk,
40351: miolle ehdottama lisäys eli 23,000 mk.         som Kommissionen föreslår för myntavdel-
40352:                                                ningen.
40353:   Ylläesitettyihin numeroihin viitaten ja         Hänvisande tili ovan framförda siffror
40354: ottaen huomioon että Muinaistieteellisen       och med beaktande av att Arkeologiska
40355: wimikunnan työ k(jhdistuu kansallisen          kommissionens arbete avser att rädda och
40356: kulttuurimme keskeisimpien muistojen pe-       utforska vår nationella kulturs centrala
40357: lastamiseen ja tutkimiseen, ehdotamme          minnen, få vi vördsamt föreslå,
40358: kunnioittaen,
40359:          että Eduskunta ottaisi vuoden                 att Riksd..-agen måtte i statsförsla-
40360:       1948 tulo- ja menoarvioon 983,000              get för år 1948 upptaga ett tilläggs-
40361:       markan lisämäärärahan kansallis-               anslag på 983,000 mark för forsk-
40362:       1!lUSeon tutkimu.<~tektäviä varten.            ningsuppgifterna vid nationalmtt-
40363:                                                      seet.
40364:   Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.          Helsingfors den 3 oktober 1947.
40365: 
40366:                 Ebba. östenson.                        A.lbin Wickman.
40367:                 Kosti Kankainen.                       Albert Brommels .
40368:                 .Aino MaJlkamäJd.                      Ensio Kytömaa.
40369:                 Juhani Leppälä.                        Sylvi-Kyllikki Kilpi.
40370: 922
40371: IV,1s1.- Rah. a.l. N:o 114.
40372: 
40373: 
40374: 
40375: 
40376:                                 Lampinen y. m.: Korote,ttm mwärahan osoittamisesta Suo-
40377:                                   men MuseoliitoUe. ne'I,WOnta- ja opastu.stoitnintaa sekä
40378:                                   paikaUismuseoit~en avustamista· varten.        ·    ·
40379: 
40380: 
40381:                                     E d u s k u n n a ll e.
40382: 
40383:    Hallitus on esityksessään eduskunnalle        omistavien yhdistysten kantokyky heiken-
40384: v. 1948 tulo- ja menoarvioksi ottanut 10 Pl.     tynyt.
40385: XIV: 2 mom:lle Suomen · Musooliitolle              Yli kaksileymmenvuotisen olemassaolonsa
40386: 600,000 markkaa käytettäväksi maaseutnl-         aikana on Suoinen Museoliitto alaan pereh-
40387: ja muid~n patkallismuseoiden avustamiseen        tyneiden työntekijäin avulla ohjannut ja
40388: sekä museoneuvojan palkkaukseen ja mat-          johtanut näiden kehitystä. Vuodeksi 1948
40389: kakuluihin.                                      anoi Suomen 1\iusooliitto, että sille 10 Pl.
40390:    Suomen Museoliittoon kuuluu 69 eri puo-       XIV: 2 momentilla raha-arpajaisten voitto-
40391: lilla maata sijaitsevaa yksityisillä varoilla    varoista myönnettäisiin 875,000 markan
40392: perustettua ja ylläpidettyä museota. Vuo-        suUl'IUinen avustus käytettävä:ksi opastus-
40393: sikymmenien työllä ne ovat muodDstuneet          ja neuvontatyöhön sekä paikallismuseoitten
40394: yksityisistä hajanaisista kokoelmista toimi-     avustamiseen. Pyydetty avustus oli ar-
40395: viksi kulttuurilaitoksiksi ja koko kansan        vioitu mahdollisimman alhaiseksi niin, että
40396: kulttuuriomaisuudeksi. Jo raeillan aikana        sen turvin voitaisiin auttaa eniten apua ja
40397: kohosi niiden kokoelmien ja muun omai-           ohjausta tarvitse-via liittoon kuuluvista 69
40398: suuden arvD palovalmutusarvionkin mukaan         jo jatkuvan inflation vaikutuksesta osoit-
40399: useihin kymmeniin miljooniin markkoihin          museosta. Tällaisenakin on tämä summa
40400: puhumattakaan kokoelmien korvaamattD-            tautuva riittämättömäksi. Avustuksen alen-
40401: mista tieteellisistä arvoista. Näiden hoito      taminen 600,000 markkaan tuntuu koh-
40402: ja ylläpito varsinkin sotien ja evakuointien     tuuttomalta varsinkin kun samanaikaisesti
40403: aikana, jolloin oli kysymys vain kootun ai-      on toiselle, ei a.lalla toimivalle seuralle
40404: neiston säilyttämisestä, vaati suuria yksi-       myönnetty 400,000 markkaa yhden ainoan
40405: tyisiä uhrauksia, joten nyt kun jälleen on        museon ylläpitoon.
40406: saatu järjestelmällinen kehitys- ja tutki-          Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40407: mustyö käyntiin yksityiset varat ovat eh-        nioittaen,
40408: tyneet. Tosin esim. v. 1946 käyttivät eri                    että Eduskunta ottaisi m~o.dcn
40409: maalais- ja kaupunkikimmat museoitten yl-                1948 tuw- ja menoar·vioon S1.Wmen
40410: läpitoon tai niitä ylläpitävien yhdistysten              ltl1tSeoliiton neuvonta- ja opastUJStoi-
40411:  avustamiseen n. 2.5 miljoonaa markkaa.                  mintaa sekä paikallismtt.Seoitten avus-
40412: Kiristyvän taloudellisen tilanteen takia on              tamista varten lisäyksenä 275,000
40413: kuitenkin niiden samoin kuin muidenkin                   111.4rka.n määr·ärahan.
40414:       Helsingisså 1 päivänä lokakuuta 1947.
40415: 
40416:          J. E. Lampinen.             Aino Lehtokoski.              Väinö Kivisalo.
40417:          Aino Luostarinen.           Kaisa Hiilelä.                Päiviö Hetemäki.
40418:          H. A. Kannisto.             Ensio Kytöm.aa.               Lauri Järvi.
40419:          Johannes Virolainen.        Lauri Laine.                  Akseli Brander.
40420:          Anselm. Alestalo.           Uuno Raatikainen.             Henrik Kullberg.
40421:                                                                                              923
40422: 
40423: IV,tss.- Rah. al. N:o 115.
40424: 
40425: 
40426: 
40427: 
40428:                                  Lumme y. m.: 11Jääräralwn osoittamisesta Tcm~p.ereen maa.
40429:                                     kuwta-arkeologin palkkaamiseen.
40430: 
40431: 
40432:                                       E d u s k u n n a 11 e.
40433: 
40434:     Ennen talvisotaa oli lVIuinaistieteellinen      ka~J?ungin museon johtajana.   Valtio palik-
40435: toimikunta suunnitellut ikuko maahan ulot-          kaisl maakunta-arkeologin, mutta kaupunki
40436: tuvan maakunta-arkeologin virlroja käsittä-         joika siihen saakika on palkannut museon~
40437: vän verkoston perustamista, ja opetusmi-            johtajan, antaisi tarpeelliset määrärahat
40438: nisteriö olikin suhtautulllnt suunnitelmaan         museon hoitoon.
40439: myönteisesti. Sota teki kuitenkin hank-                Sodan jälkeen on toimikunta kahdesti
40440: keen tyhjäksi.                                      menoarvioesityksessään opetusministeriölle
40441:     Sunnitellessaan maakunta-arkeologin vir-        ehdotta.nut maakunta-arkeologin viran pe-
40442: kojen perustamista eri maakuntien keskus-           r~tamista museon yhteyteen Tampereelle
40443:  museoiden yhteyteen oli toimilrunnaHa tar-         kmtenikaan pääsemättä myönteiseen ratkai-
40444: koituksena poistaa se paiikallismuseoitten          SUllli.
40445: kehitystä haittaava epäkohta, että. muinais-
40446:  muistojen hoito ja tutkiminen on kokonaan             Hämeen museon nykyinen johtaja joka
40447:  keskitetty Helsinkiin lmnsal<lismuseoon. Jos       hoitaa toin~ansa sivutoimena, on täyttänyt
40448:  tä:rlkeimpiin maakuntakeskuksiin perustet-         70 vuotta Ja eroaa lähiaikoina, minkä täh-
40449:  tujen museoitten yhteyteen voitaisiin pe-          den museon ja muinaismuistojen hoito on
40450:  rustaa maaimuta-arkeologin virat, joiden           nyt järjestettävä vakinaiselle pohjalle. On
40451:  haltijat olisivat tieteellisesti pätevät suorit-   varunaa, että ainoastaan perustamalla maa-
40452:  tamaan muinaistieteellisiä tutkimuksia, voi-       kunta-arkeologin vi:rlka, jonka haltija hoi-
40453:  sivat he huolehtia näistä tehtävistä omassa        taa virkansa päätoimena, voidaan muinais-
40454:  mawkunnassaan. On luonnollista että täl-           ~~stojen ~oito Tampereella saada hyvin
40455:  löin tulisi muinaismuistojen valvonta pal-         JarJestetyksi. Ottaen huomioon maakunta-
40456:   jon valpaaammaksi ja niiden tutkiminen            arkeologille kuuluvan vastUJUn on luonnol-
40457:   ja hoito huomattavasti tehoikikaammaksi ja        lista että hänet olisi sijoitettava samaan
40458:   samalla kustannuksiltaan halvemmaksi kuin         eli 29 palkikaluokkaan kuin Muinaistieteelli-
40459:   nyt, jolloin Kansallismuseon on riittämättö-      sen toimil.mmnan osastonjohtajat, joiden pe-
40460:   mällä työvoimalla ja niukoilla määråra-           ruspalkka on nyt 240,000 markkaa. Tätä
40461:   hoilla yritettä.vä huolehtia koko maan mui-       paitsi tarvitaan virkamatkoihin ja kenttä-
40462:   naismuistojen hoidosta. l\faakuntamuseoille       töihin 50,000 markkaa.
40463:   se merkitsisi jatkuvaa kehitysmahdolli-              KQska myöskin Tampereella ollaan sel-
40464:   suutta, koska Kansallismuseo siinä tapauk-        villä asian tärkeydestä, on Tampereen kau-
40465:   sessa, että museon johtajana olisi tieteelli-      punginhallitus ottanut harkittavakseen, voi-
40466:   sesti pätevä ja tarpeellisen museokoulutuk-       siko kaupUllki osallistua llllaakunta-arkeolo-
40467:   sen omaava henkilö, voisi asianomaisen mu-        rgin palkkaan puolella eli 120,000 markalla
40468:   seon hyväksi luopua lunastusoi'keudestaan          edellyttäen että valtio osallistuisi palkka-
40469:   tutkimuslöydöksiin. Tämä järjestelmä edel-         m~noihin toisella puolella ja 'hruolehtisi
40470:    lyttää, että valtio paikkaisi maakunta-           kenttätöitä ja virkamatkoja varten tarvit-
40471:    arkeologit, jotka, samalla kun he edustai-        tavasta määrärahasta.
40472:    sivat Muinaistieteellistä toimiikuntaa omassa       Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
40473:    maa:kunnassaan, toimisivat asianomaisen           esitämme,
40474: 924                      IV,188. -   Tam~reen maakunta-arkeologi.
40475: 
40476: 
40477:          että Edttskunta ottaisi vuoden               keologin palkkaamiseksi sekä hänen
40478:        1948 tulo- ja -menoarvioon 170,000            ·tehtäviinsä kuuluvien kenttätöitten
40479:        markkaa Muinaistieteelliselle toimi-           ja virkamatkojen ?'ahoittamiseen.
40480:        kunnalle Tampereen maakunta-ar-
40481:       Helsingis.'!ä 3 päivänä lokakuuta 1947.
40482: 
40483:                  Alpo Lumme.                             Sulo Heiniö.
40484:                  Jaakko Hakala..                         T. Mansner.
40485:                  Kaisa Biilelä.                          Bella Wuolijoki.
40486:                  Eero Kivelä.                            L. Myllymäki.
40487:                  Matti Heikkilä.                         Elli Stenberg.
40488:                                       V alfrid Eskola.
40489:                                                                                           925
40490: 
40491: IV,1s9, -   Rah. al. N:o 116.
40492: 
40493: 
40494: 
40495: 
40496:                                 Luukka y. m.: Määrä?"aJwn osoittamisesta Sa,vo-Karjalan
40497:                                    maakunta-m·kiston arkistomkenn1tksen mkennustöiden
40498:                                    aloittamista 'Carten.
40499: 
40500: 
40501:                                      E d u s k u n n a 11 e.
40502: 
40503:    Savo-Karjalan maakunta-arkisto, jonka         sitta antaa pyydettävät todisteet, jäljennök-
40504: tehtävänä on ottaa vastaan, tallettaa, jär-      set ja selvitykset, joita lähivuosina tullaan
40505: jestää ja asettaa tutkijain käytettäväksi Sa-    runsaasti tarvitsemaan. Maakunta-arkiston
40506: von ja Karjalan -          myös luovuetulta      nykyisen huoneuston vuokra-aika päättyy
40507: alueelta peräisin olevat - asiakirjalliset       v:uoden 1948 lopulla niin, että siitäkin
40508: ainekset, toimii nykyään ahtaissa vuokra-        syystä olisi rakmmushommiin ajoissa ryh-
40509: huoneustoissa Kuopiossa. Saatujen tietojen       dyttävä. Rakennushallituksen tekemän ar-
40510: m!Ukaan on tähän huoneistoon mahdotonta          vion mukaan tulisi arkistotalo nykyisten
40511: sijoittaa esimerkiksi niitä luovutetun alueen    hintojen mukaan maksamaan noin 12,000,000
40512: kuntien arkistoja, jotka kuntien lopetettua      markkaa, josta ensi vuonna tarvittavia töitä
40513: toimintansa olisi saatava kootuksi yhteen        varten olisi varattava 8,000,000 markkaa.
40514: paikkaan. Myös siirtoseurakuntien arkistot          Saatujen tietojen mukaan ovat sekä Kuo-
40515: joutunevat ennen pitkää koottavaksi johon-       pino että Mikkelin kaupungit jo tarjonneet
40516: kin keskusarkistoon ja ilmeisesti nekin tu-      ilmaiseksi tontin maakunta-arkistoraken-
40517: levat sijoitettavaksi maakunta-arkistoon.        nusta varten ja on toiveita myös siitä
40518: Paitsi näitä virallisia ~rkistoja on olemassa    että se kaupunki, johon arkisto sijoitetaan,
40519: runsaasti yksityisluontoista asiakirja-aineis-   osallistuu huomattavassa määrin myöskin
40520: toa, joka Karjalan ja Savonkin aLueelta          rakentamiskustannuksiin.
40521: olisi ~atava talteen ja tuholta säilytetyksi.      Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
40522: Kun ei ole olemassa arkistotarkoitukseen         kunnioittaen,
40523: sopivaa valmista huoneustoa, olisi valtion                 että Eduskunta ottaisi vuoden
40524: toimesta ryhdyttävä kiireisesti rakentamaan             1948 tulo- ja ~rnenom·vioon 8,000,GOO
40525: erityistä arkistorakennusta, jossa olisi riit-           markan määrärahan Savo-Karjalan
40526: tävät tHat ja mahdollisuudet saattaa var-                nwakunta-arkisto1t arkistorakennuk-
40527: sinkin Karjalaa koskevat al'kristot sellai-              sen rakennustöiden aloittamista var·-
40528: seen kuntoon että niistä voitaisiin vaikeuk-             ten.
40529:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
40530: 
40531:         Eemil Luukka..               Helena Virkki.               Erkki Paavolainen.
40532: 
40533: 
40534: 
40535: 
40536:                                                                                            18
40537: 926
40538: 
40539: IV,19o.- Rah. al. N:o 117.
40540: 
40541: 
40542: 
40543: 
40544:                                 Salmela-Järvinen y. m.: Mwärahan osoittamisesta 'l'yö-
40545:                                    väen a1·kiston hoitoa ja. kokoelmien kartutta.mista varten.
40546: 
40547: 
40548:                                      Ed u sk u n n a 11 e.
40549: 
40550:     Maamme työväenliikkeen omatoimist.en           merkitys tässä suhteessa on kasvamistaan
40551: sivistyspy11kimysten ja sitkeän opiskeluha-        kasvanut on se myös päässyt maamme his-
40552: lun eräänä näkyvimpänä saavutuksena on             torian tieteellistä tutkimusta harjoittavien
40553: Työväen Arkisto. Työväestömme pyrkimys             keskuuteen. Arkiston runsaat kokoelmat
40554: oman asemansa ja historiallisen menneisyy-         ovat antaneet paljon uusia aiheita yhteis-
40555: tensä tutkimiseksi teki 'tarpeelliseksi oman       kuntatieteiden opiskelijoille yliopistois.'la ja
40556: arkiston perustamisen. Ajatus tästä esitet-        korkeakouluissa.
40557: tiin ammatillisen ja poliittisen työvä,enliik-        Työväen ArkistD on saanut kootuksi ko-
40558: keen tahdlta. jo vuonna 1908. Suomen Työ-          koelmansa. osittain vapaa.ehtoisen kirjake-
40559: väen Arkisto perustettiin sitten vuonna            räilyn avulla, osittain niinä. painotuotelah-
40560: 1910. Sen kokoelmista ja muusta omaisuu-           joituksina, mitä kaikki työväen kustannus-
40561: desta. vastaa itsenäinen Tvöväen Arkiston          liikkeet sille ovat a•n•taneet. Arkiston. hoi-
40562:  Säätiö, jonka tarkoituksen~ on:                   toon ja kartuttamiseen saadut varat ovat
40563:     1) koota ja säilyttää Suomen työväkeä          yksinomaan eri j'ärjestöje.n ja. liikelaitosten
40564: koskevia ja tärkeimpiä ulkomaiden työvä-           t.ekemiä lahjoituksia. Arkiston kirjakokoel-
40565: keä koskevia kirjoitettuja ja painettuja           mat tä:llä. hetkellä kä,sittävät n. 60,000 kir-
40566:  asiakirjoja, pöytäkirjoja, kertomuksia, kir-       janidettä., 250,000 .asiakirjaa ja edustavan
40567:  joja, lentolehtisiä, julistuksia, sanomaleh-      kuva- ja lehtileikekokoelman. Täten Työ-
40568:  tiä, pila:lehtiä, aikakauslehtiä, kuvia y.m.s.     väen Arkistosta on muodostunut Suomen
40569:     2) pitää niitä .erikoisten jä:rjestyssääntö-    työväeliikkeen menneisyyden uskollinen
40570:  jen y.m. arkiston käyttöä koskevien mää-           vaalija. Se on omalta osaltaan säilyttänyt
40571:  räysten mukaan kaikkien opintoja ja tut.ki-        osan Suomen kansallista sivistyspää.omaa.
40572: mustyötä harjoittavien ktäytettävissä.                Kun Työväen Arkisto näin on kehitty-
40573:     Työväen Arkisto on koko toimintamsa             nyt suureksi kulHuurilaitokseksi, eivätkä
40574:  ajan pyrkiny.t, keräämään ja. säilyttämään         ne lahjoitukset, jotka arkisto on vuosittain
40575:  maamme työväenliikkeen eri suuntia käsit-          saanut, ole riittäviä, m.iin pidänune tä.r-
40576:  te1.evää kirjallisuutta. Se on auliisti tar-       keänä, että valtio 'tu:kisi sen toimintaa, jotta
40577:  jonnut kirja- ja asiakirjakokoelmansa kaik-        arkiston hoito ja jatkuva kehitys turvat-
40578:  kien opiskelijoiden ja tutkijain vapaaseen         taisiin.
40579:  käyttöön. Lähes neljäkymmenvuotisen toi-              Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
40580:  mintansa. aikana on Työväen Arkisto voi-           ehdotamme,
40581:  nut olla suureksi avuksi laajoille työläispii-
40582:  reill.e, jotka itseopiskelunaan ovat harrasta-              ettiä   Eduskuntit    ottaisi   vuoden
40583:  neet yhteiskunnallisten kysymysten tutki-                 1948 tulo- ja menoarvioon 500.•000
40584:  mista ja siten hartaasti pyl'kineet tietopii-             markan suttruisen rnää1·ärahan Työ-
40585:   rinsä laajentamiseen ja sivistyksen omista-              väen Arkiston Säätiölle Työväen ar-
40586:   miseen.                                                  kiston hoitoa ja kokoelmien kw·tutta-
40587:      Samanaikaisesti kun Työväen Arkiston                  mista vm·ten.
40588:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
40589: 
40590:          Martta Salmela-Järvinen. Kaisa Hillelä.                      Elli Nurminen.
40591:          Aino Malkamäki           A. K. Paasivuori.                   Samuli Tervo.
40592:                                    Jere Juutilainen.
40593:                                                                                           927
40594: 
40595: IV,l91.- Rah. a.l. N:o 118.
40596: 
40597: 
40598: 
40599: 
40600:                                Kauppi y m.: Jtläärärahan osoittarni-sesta rakent~tt,Savustuk­
40601:                                  seksi Suomen N1toriso-Opistolle.
40602: 
40603: 
40604:                                     E d u s k u n n a ll e.
40605: 
40606:     Suomen Nuoriso-Opisto on lähes IJeljän-      tää joko seuroilta tai yksityisiltä ra:,~+lai­
40607: nesvuosisadan ajan kasvattanut nuoriso-          toksilta saaduilla lainoilla. Kustannusten
40608: työntekijöitä vapaata kansansivistystyötä        kohoamisen vuoksi alkuperäiset suunnitel-
40609: varten. Laitosta on kuitenkin koko ajan          mat eivät läheskään ole pitäneet paik-
40610: vaivannut suuri tilan ahtaus. Niinpä oppi-       kaansa. Rakennushankkeen aiheuttama ve-
40611: lasten asuinhuoneet ovat suurimmaksi             lan kokonaismäärä on tästä johtue!l
40612: osaksi puuttuneet vaikka laitoksen inter-        4,900,000 markkaa ja kun opiston !Jikai-
40613: :nraattiluonne niitä välttämättä edellyttäisi.   sempi velka on noin 950,000 markkaa, tulee
40614: Paikkakunnan asuntotilanteen kiristyminen        laitosta rasittamaan lä.hes 6,000,000 mar-
40615: aiheutti sen, ettei oppilaita enää voitu si-     kan velkataakka. Kaikkien välttämätt.ömien
40616: joittaa myöskälin naapuristoon. Sen vuoksi       kulutusmenojen suuri nousu vaikuttaa sen,
40617: täytyi kaikki opiskelijat sulloa opiston         että laitoksen talousarvion tasapainoon saat-
40618: muutamiin asuinhuoneisiin, kunnes koulu-         taminen olisi varsin vaikeaa vaikka ei olisi
40619: hallituksen taholta tarkastuksen yhteydessli     korkojalman maksettavana. Siitä syystä
40620: määrä.ttiin hankittavaksi lisätiloja. Kun        velkataakan vähentäminen on vastaiselle
40621: opetuksen tehostamiselle välttämättömän          toiminnalle aivan välttämätöntä.
40622: korkeakoululinjan      perustamisen     vuoksi      Eduskunta onkin, laitoksen tukalan ase-
40623:  myöskin opetuspuoli kärsi huonetilojen puu-      man oivaltaen, toivomusaloitteen n:o 160
40624:  tetta, päätti opiston kannatusyhdistys ryh-     hvväksymällä kehoittanut hallitusta varaa-
40625:  tyä 'lmluvan vuoden alussa rakennustöihin       maan ~uoden 1948 talousarviossa 1,000,000
40626:  ja sai siihen •asianomaisen luvan.              markan suuruisen rakennusavustuksen Suo ..
40627:     Tähän mennessä on valmishmut opiston         men Nuoriso-Opistolle. Aikaisemmin on
40628:  puisen asuntolarakennuksen ullakolle kalr:4i     opisto koko toiminta-aikanaan saanut val-
40629:  luokkahuonetta ja 19 oppilaiden asuinhuo-       tiolta suoranaista rakennusavustusta ·;ain
40630:  netta. Rakennustöiden kestäessä. havaittiin,     93,000 markkaa.
40631:  että myöskin alakerta vaati perusteellisia         Hallitus ei talousarvioesitystä antaesf;aan
40632:  korjauksia. Niinpä permannot, vesijohdot         ole kuitenkaan ottanut eduskunnan lausu ·
40633:   ja lämmityslaitteet uusittiin sekä huoneis-     maa toivomusta huomioon. Sen johdosta
40634:  tot rakennettiin tarkoituksenmukai.;'lem-        ja katsoen tällä välin tapahtuneeseen kus-
40635:  miksi. Koko keittiöpuoli oli myöskin niin        tannusten nousuun ehdotamme valtiopäivä-
40636:  rappiolla, ettei voitu enää välttää perus-       järjestyksen meille suoman oikeuden perus-
40637:  teellisia korjauksia. Kaikki nämä työt val-      teella,
40638:  mistuvat kuluvan lokakuun aikana.                          että Eduskunta ottaisi vuoden
40639:      Näihin välttämättömiin rakennustöihin                1948 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
40640:   ryhtyessään opistolla ei ollut tarkoitukseen            ?narkan nwärärahan rc~k:ennusavus­
40641:   varoja, vaan kustannukset on pitänyt peit-              tukseksi S1wmen Nnoriso-Opist{)lle.
40642:      Helsingissii 2 päivänä lokakuuta 1947.
40643: 
40644:                  Kalle Kauppi.                                Ensio Kytömaa.
40645:                  H. A. Kannisto.                              Sulo Heiniö.
40646:                  Rolf B. Berner.                              Lassi Hiekkala.
40647:                                      Yrjö Suontausta.
40648: 928
40649: 
40650: IV,192.- Rah. al. N:o 119.
40651: 
40652: 
40653:                                 Turunen y. m.: Korotetun ntäärärahan osoittamisesta nuo-
40654:                                  . risatyön tukemista vm·tMt.
40655: 
40656: 
40657:                                      E d u s k u n n a 11 e.
40658: 
40659:    Maamme nuoriso- ja varhaisnuorisojär-          tiittävä ottaen huomioon nuoriso- ja var-
40660: jestöjen taloudellinen asema on viimeksi          haisnuorisotyön laajuuden, mutta oli se
40661: kiuluneen vuoden aikana vakavasti vaaran-         kuitenkin rohkaiseva lupaus valtiovallan
40662: tunut. Erittäin selvästi ovat tämän voi-          suhtruutumisesta vapaata kansalaiskasvatus-
40663: neet havaita ne, jotka nuorisojärjestöjen         työtä kohtaan.
40664: johtoelimiin kuuluvina ovat saaneet anka-            Vuodelle 1948 esittää hallitus kyseistä
40665: rasti ponnistella näiden tärkeää kansalais-       määrärahaa korotettavaksi 300,000 mar-
40666: kasvatustyötä suorittavien järjestöjen työn       kalla, mikä merkitsee 11.5 % : n korotusta.
40667: jatkumiseksi. Nuoriso- ja varhaisnuoriso-         Tämä korotus ei ole oikeassa suhteessa
40668: järjestöjen tulojen ja menojen suhde on           kasvaneeseen varojen tarpeeseen varsin-
40669: muodostunut entistä epäedullisemmaiksi jat-       kaan, kun otetaan huomioon, ettei määrä-
40670: kuvan inflation vaikutuksesta. Välttämä-          raha ikokonaisuudessaankaan ole riittävän
40671: töntä, toimintaa ohjaavaa työvo~maa ei ole        suuri. Tuntuu lohduttomalta suorittaa ver-
40672: voitu palkata riittävästi, matkaikmstannus-       tailu esim. hallituksen esittämien sotalai-
40673: ten kalleuden vuoksi ei ole lähesikä:än tar-      toksen määrärahojen korotusten ja nuo-
40674: vittavassa laajuudessa voitu suorittaa oh-        risomäärärahojen korotusten välillä. Sota-
40675: jaus- ja järjestelymatkoja, opinto- ja kurs:si-   laitokselle ( 9 Pl.) esitetään korotuksia
40676: toiminta uhkaa tyrchtyä varojen puutteessa        kaikkiaan 1,054,600,000 markkaa, mikä mer-
40677: ja - mikä ikävintä - lukuisat tärlkeät            kitsee pyörein luvuin 50 % :n korotusta
40678: suunnitelmat, joita on laadittu maamme            vuoden 1947 varsinaiseen talousarvioon ver-
40679: nuorison saattamiseksi kunnollisen kansa-         rattuna. Tämän miljardimäärärahan rin-
40680: laiskasvatuksen piiriin, on täytynyt jä.ttää      nalla ovat nuorisotyölle esitetyt määrä-
40681: toteuttamatta ja tyytyä suorittamaan vain         rahat mikroskooppisen mitättömät.
40682: kaikkein välttämättömimmät järjestöteh-              Kansalaiset yhteiskunnallisiin olosuhtei-
40683: tävät. Näin on ollut erityisesti työväestön       siin katsomatta odottavat eduskunnan
40684: parissa toimivien järjestöjen laita.              puuttuvan nuorisokysymykseen päättävästi
40685:    Asiaintilan vakavuus ei voine olla huo-        ja niin, ettei vapaa nuorisotyö pääse ta-
40686: lestuttamatta kaikkia nuorisomme ja koko          loudellisen tuen puutteessa näivettymä.än ja
40687: kansamme tulevaisuutta ajattelevia piirejä.       muuttumaan tarkoitustaan va:staamatto-
40688: Jos sodan jälkeen varsin ripeästi ja tulok-       maksi. Jo vuoden 1947 budjettia käsitel-
40689: sellisesti alkanut työ nuoriso- ja varhais-       täessä jätettiin eduskunnalle aloite nuoriso-
40690: nuorisojärjestöjen taholla tyrehtyy, mer-         määrä.rahojen korottamiseksi viiteen (5)
40691: kitsee se vakavaa vaaraa koko yhteiskun-          miljoonaan markkaan. Tämä määrä tuntuu
40692: na:lliselle kehityksellemme.                      tänä ajankohtana entistäkin tarpeellisem-
40693:    Nuorison vapaa-aikojen käytön oikeisiin        malta.
40694: uomiin ohjaaminen ei valtiovallan taholta            Edelläesitetyyn viitaten allekirjoittaneet
40695: voi jäädä vaille riittävää huomiota. Ilah-        kunnioittaen ehdottavat,
40696: duttavalla tavalla suhtautui eduskunta
40697: nuorisomäärärahoihin vuoden 1947 talous-                       että   Ed1tskunta   ottaisi   vuoden
40698: aniota hyväksyessään, korottihan edus-                    1948 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
40699: kunta silloin hallituksen esittämän 1 mil-               X luvwn 9 rnomentille lisä;ystä
40700: joonan markan määrärahan kaksinkertai-                   2,700,000 rnarkka.a ntwr·isotyön ttt.ke-
40701: seksi. Tämä määräraha ei kuitenkaan ollut                mista varten.
40702:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
40703: 
40704:   Va.rma. K. Turunen. Johannes Viro1a.inen. Yrjö A. Manninen.               Uuno Raatika.inen.
40705:   Kusti Eskola.       Walter Kuusela.       Va.lto Käkelä.                  Beildd Simonen.
40706:                                                                                           929
40707: 
40708: IV,t93. -   Rah. al. N :o 120.
40709: 
40710: 
40711: 
40712: 
40713:                                  Tuuma. y. m.: Korotetun mäWrära.han osoittamisesta näyt-
40714:                                     tämötaiteen tukemiseksi.
40715: 
40716: 
40717:                                      Bduskunnalle.
40718: 
40719:    Näyttämötaiteemme, jonka harrastuksen         sen täytyy ol:la varattomienkin kansalaisten
40720: laajuus on herättänyt ihailevaa huomiota         saavutettavissa. Kuluvana vuonna säädetyt
40721: maamme rajojen ulkopuolellakin ja jonka          yleiset palkkojenkorotukset sekä työaika-
40722: tasosta suurimmat teatterimme antavat            lain mukainen teknillisen henkilökunnan
40723: kunnioitusta 'herättävän käsityksen, on          sunnuntai- ja :iltatyökorvausvelvollisuus
40724: aatteellisella pohjalla toimivana kulttuuri-     ova.Jt ennaltalaskemattomassa määrässä nos-
40725: työnä oikeutettu saamaan tehokasta avus-         taneet teatterien palkkamenoja, niin että
40726: tusta julkisista varoista, ja tyydytykseUä       teatterien menoa'l'viot ovat näiden lakisää-
40727: onkin todettava, että valtion ensi vuoden        teisten korotusten johdosta kasvaneet 25-
40728: tulo- ja menoarvioon on X pääluokkaan            30 prosentilla, mikä rahassa merkitsee noin
40729: uudelle momentille merkitty 3 miljoonaa          20-25 miljoonaa markkaa. Kun teatterien
40730: markkaa näyttämötaiteen tukemiseen.              on omin tuloin ylivoimaista suoviutua näin
40731:    Teatterit tekevät työtään ankaran ta:lou-     suurista kustannusten lisäyksistä, olisi
40732: deliisen ahdingon puristuksessa, sillä ym-       näyttämötaiteemme tukemiseksi ja teatte-
40733: märrettävästi rahanarvon aleneminen ja ta-       rien jatkuvan :toiminnan turvaamiseksi vaiJ.-
40734: [0udel'lisen tilanteen kiristyminen nopeasti     tion antamaa avustusta ,l,isättävä.
40735: vaikuttaa 1teatterien niinkuin muidenkin            Ehdotamme kunnioittavasti,
40736: kulttuurilaitosten rt:aloudelliseen asemaan.               että Eduskunta ottaisi vuoden
40737: Avustukset eivät kasva rahanarvon muu-                   1948 tulo- ja menoarvioon näyt-
40738: tosta vastaavasti eikä pääsylippujen hintoja             tämötaiteen tukemiseksi 15,000,000
40739:  voi eikä saa liian jyrkästi korottaa, koska             markan suuruisen määrämha.n 10 Pl.
40740:  näyttämötaiteen 'luonteeseen kuuluu, että               XIV luvun 3 momentin kohdalle.
40741:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
40742: 
40743:                  Arno Tuurna.                                  Juho Kuittinen.
40744:                  Martta Salmela-Järvinen.                      Sulo Heiniö.
40745: 930
40746: 
40747: IV,194, -    Rah. al. N:o 121.
40748: 
40749: 
40750: 
40751: 
40752:                                K. Eskola y. m.: Mää·rÖ!r'ahan osoittamisesta maaseuduUe
40753:                                   rakennettarvien. urheilukenttien arvusta.mista ja raken-
40754:                                   1Ultsneuvonnan järjestämistä 'varten.
40755: 
40756: 
40757:                                     E d u s k u n n a ll e.
40758: 
40759:    J8!tkuvan maaltapaon syitä tutkittaessa          Tähän saakka on valtion avustuksen
40760:  on lciinnitffity huomiota niihin epäkohtiin,    osuus varsinkin maaseudun urheilukenttien
40761: mitä erikoisesti maaseudun nuorison kasva-       rakentamisessa ollut jokseenkin olematon.
40762: tuksetlisissa oloissa on. Tällöin on aivan oi-   Viime vuonna jätettiin k. o. anomuksia 85,
40763: kein mainittu urheilukenttien puute. En-         anomusten markkamäärän o:Uessa 27 miljoo-
40764:  nen sotavuosia rakennetti,in jo jossain mää-    naa ja jaet'tavana dli vain 2,5 milj. mk.
40765: rin n. s. keskuskenttiä maaseuduHekin,           Ellei valtion osuutta lisätä, niin kenttien
40766: mutta ne jäivät lukumääräisesti vähäisiksi       rakentaminen, varsinkin harvaan asutuilla
40767:  ja monien kunto on laskenut hyvin hei-          ja vähävaraisilla seuduilla on melkein mah-
40768: koksi. Tällä kertaa on monia suuria maa-         dotont·a ja näin jää tämä maaseudun nuo-
40769: kuntia, varSJinkin Pohjanmaalla, Savossa         rison tärkeä kasvatuksellinen ja sosiaalinen
40770:  ja Pohjois-Karjalassa, joissa on n. 90 %        tehtävä hoitamatta, mistä seuraa monien
40771: sellaisia kuntia, jotka ovat kokonaan vailla     ki~lteisten ilmiöitten jatkuminen, jopa li-
40772: urheilukenttiä.                                  sääntyminenkin.
40773:    Urheilun kasvatuksellinen merkitys tun-          Kun maaseudun monien muitten kasva-
40774: nustetaan nykyään Y'leisesti. Se johtaa nuo-     tuksellisten ja sosiaalisten epäkohtien pois-
40775: risoa terveen ja raitti~n elämän piiriin ja      tamiseen, jotka olisi lähinnä valtion velvol-
40776: sen vä:littömässä yhteydessä elävät monet        lisuutena, ei nykyoloissa ole mahdollisuuk-
40777: muut hyvät kasvatukselliset harrastukset.        sia, niin on kuitenkin pyrit:tävä tukemaan
40778: Urheiluharrastuksen syntymiselle ja jatku-       sitä, missä nuoriso itse järjestöjensä ja va-
40779: valle kehitykselle on kuitenkin välttämä-        paaehtoisen työnsä kautta erittäin tehok-
40780: töntä, että on ensinnäkin n. s. kyläkenttiä,     kaasti on mukana.
40781: joissa voidaan suorittaa joukkoharjoituks,ia        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
40782: sekä pienempiä ki:lpailuja ja toiseksi kes-
40783: kuskenttiä esim. yksi kunnan alueelle var-                että Eduskunta ottaisi vuoden
40784: sinaisen kilpaurheilun järjestämiseksi. Jär-            1948 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
40785: jestöjen ja kuntien mahdollisuudet eivä~t               markan määrämhan maaseudulle m-
40786: ole kuitenkaan yleensä riittävät, vaan val-             kennettavien urheilukenttien avusta-
40787: tion apu on tärkeätä. Myöskin pätevää ra-               mista ja mkennusneuvonnan järjes-
40788: kennusneuvontaa olisi kenttien rakentajien              tämistä vatten.
40789: saatava.
40790:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
40791: 
40792:                  Kusti Eskola.                                Yrjö Hautala.,
40793:                  Joha.nes Virolainen.                         Markus Niskala.
40794:                  Toivo H. Kinnunen.                           Urho Saariaho.
40795:                  Antti J. Rantamaa.                           Eero Kivelä.
40796:                                    Yrjö A. Manninen.
40797:                                                                                            931
40798: 
40799: 1.V,t95. -   Rah. al. N:o 122.
40800: 
40801: 
40802:                                  Hiekkala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
40803:                                     tionavuksi Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle.
40804: 
40805:                                      E d u s k u n n a II e.
40806: 
40807:     Hallituksen esitykseen vuoden 1948 tulo-      kohtuutonta vaatia siltä sellaisia rahallisia
40808:  ja menoarvioksi on Suomen Sanomalehti-           uhrauksia, joita kysymyksessä oleva edus-
40809: miesten Liiton valtionapu otettu 100,000          tusvelvollisuus vaatii ja joista hyöty -
40810: markkana, minkä suuruinen se on ollut             ulkomaiden sanomalehtiin tulevan maamme
40811:  vuodesta 1944 alkaen. Tapahtuneen infla-         mainonnan muodossa - koituu koko maan
40812:  tion johdosta määräraha on siis huomatta-        hyväksi.
40813:  vasti supistunut, vaikka monet seikat pu-          Valtiovalta kiinnittää hyvin suurta huo-
40814: huvat sen puolesta, että sitä päin vastoin       miota kansalaisten jokapäiväisen ravinnon
40815: on tuntuvasti korotettava.                        laatuun, mutta kun on kysymyksessä hen-
40816:     Ensinnäkin on lmomautettava, että Suo-       kinen ravinto, jää se usein huomiota vaille.
40817: men Sanomalehtimiesten Liitto - valtio-          Sanomalehti on hyvin monissa tapauksissa
40818: vallankin taholta esitettyä viittausta nou-      ainoa henkinen ravinto mitä kansalle anne-
40819: dattaen - on liittynyt jäseneksi kansain-        taan, mutta sen laatuun kiinnitetään var-
40820: väliseen sanomalehtimiesjärjestöön, jonka        sin vähän huomiota. Suomen .Sanomalehti-
40821: nykyinen keskuspaikka on Praha. Liitolle         miesten Liiton tehtävänä on sääntöjensä
40822: on varattu paikka sanotun järjestön toi-         mukaan sanomalehtimiesten ammattitason
40823: meenpanevaan elimeen, mutta sen käytettä-        ja sanomalehdistön tason kohottaminen.
40824: vissä olevien varojen niukkuus estää osal-       Moninaisin tavoin, joiden lähempi selvittely
40825: listumisen kansainväliseen yhteistyöhön          tässä yhteydessä ei käy päinsä, liitto on
40826: tässä piirissä.                                  pyrkinyt tätä tehtäväänsä täyttämään siinä
40827:     Liitto on myös jäsen Pohjoismaiden Sa-       tunnustusta saavuttaneella tavalla onnis-
40828: nomalehtimiesliitossa, joka on ottanut edis-     tuenkin. Mutta tämänkin työ vaatii varoja,
40829: tää:kseen moninaisia sanomalehdistön kehit-      joita liitolla ei ole. Liitto on myös pyrki-
40830: tämistä ja pohjoismaisen käytännön yhtä-         nyt saamaan aikaan sanomalehtimiesten
40831: läistämistä koskevia kysymyksiä. Tämä yh-        palkkausoloihin parannusta tietoisena siitä,
40832: teistyö edellyttää kiinteätä vuorovaikutusta     että vain kunnollinen palkka voi tehdä
40833: eri pohjoismaiden asianomaisten järjestöjen      sanomalehtimiestoimen saavuttamisen arvoi-
40834: kesken. Varojen niukkuuden vuoksi on             seksi ja siten vetää tähän ammattiin to-
40835: Suomen osanotto kuitenkin ollut supistet-        della kykeneviä voimia, joilla on mahdolli-
40836: tava haitallisen vaatimattomaan määrään.         suuksia parantaa sen jokapäiväisen henki-
40837:    Edelleen on liitolla yhä laajennettavassa     sen leivän laatua, mitä sanomalehti kan-
40838: määrässä edustusvelvollisuuksia.       Maas-     salle merkitsee.
40839: samme käy tuon tuostakin ulkomaalaisia              Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten alle-
40840: sanomalehtimiehiä, joiden vastaanottaminen       kirjoittaneet kunnioittavasti ehdottavat,
40841: ilman muuta katsotaan liiton velvollisuu-
40842: deksi. Onpa sattunut tapauksia, että liiton                että Eduskunta korottaisi hallituk-
40843: on valtiovallan viittausta noudattaen ollut              sen esitykseen va.ltion tulo- ja me-
40844: kutsuttava maahan vieraita, mutta se on                  noarvioksi vuodelle 1948 otettua mää-
40845: itse saanut vastata täten aiheutuvista kus-              rärahaa Suomen Sanomalehtimiesten
40846: tannuksista. Kun maan sanomalehtimiehis-                 Liiton valtionaV1tksi 200,000 mar-
40847: tön palkkaustaso on tunnetusti alhainen, on              kalla.
40848:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
40849: 
40850:         Lassi Hiekkala.              Anselm Alestalo.              Erkki Paavo!a.in.en.
40851:         Akseli Brander.              Valto Käkelä.                 Juho Niukkanen.
40852:         T. Mansner.                  Helmer Smeds.                 Juho M'åkelä.
40853:                Sulo Heiniö.                                    Erkki Leikola.
40854: 932
40855: 
40856: IV,l9G. -   Rah. al. N:o 123.
40857: 
40858: 
40859: 
40860: 
40861:                                 Kilpeläinen y. m.: Korotetu-n miiär(imJtan osoittamise.sfu sa-
40862:                                    n()male.htimiesten ·ulkomaisia opitvfomatkoja va·rten.
40863: 
40864: 
40865:                                      Ed u s kun rn a ll 't'.
40866: 
40867:    Ottamalla vuosittain valtion tulo- ja me-      toi myös suomenkielisen maaseudun lehti-
40868: noarvioon määrärahan sanomalehtimiesten           miesten, jotko vain heikosti ymmärsivät
40869: ulkomaisia opintomatkoja varten vailtiovalta      skandinaavisia kieliä, osal!listuminen mat-
40870: ennen sotia tunnusti tällaisten opintomatko-      kaan muodostua hedelmälliseksi.
40871: jen merkit:y'ksen maaiillme sanomalehtimies-          Saatu kokemus kehoitta.a nyt jatkamaan
40872: kunnan tietomäärän avartamiselle ja sen           samaan t·apaan, mutta hallituksen tulo- ja
40873: kautta maamme sanomalehdistön tason ko-           menoarvioesityksoon vuodclle 1948 otetun
40874: hottamiselle. Sotavuosina, ei tällaisten mat-     määrärahan ni~uus on esteenä. Sellaisen
40875: kojen järjestäminen ymmärrettävistä syistä        ,Qwneiston" käyntiin pano, joka on välttä-
40876: käynyt päinsä ja v. 1946, jolloin tal'koituk-     mätön tällaisen matkan 1hedelmälliseksi te-
40877: seen oli varattu 300,000 markan IIllä,äräraha,    kemiseen, edellyttää väihint.ä-än kymmentä
40878: tämä jäi valuutan puutteen vuoksi koikonai-       retken ,osauottajaa. Vain Skandinaa.viawn.
40879: suudessa:an käyttä:mättä. Kuluvana vuonna         tehtävän retken k~tlStannu:kset, mikä>li siitä
40880: samaan tarkoitu;kseen 'mrattu 300,000 IIllar-     todella halutaan saada opintmnatka eikä
40881: kan määräraha. tuli ensi kerran sotien jäl-       vain pikainen pistäytymi.uen ulkomailla, on
40882: ikeoo käytetJ"ksi.                                laskettava nykyisen hintatason va:Bitessa
40883:     Selvää on, että kun ulkomaisia opinto-        30,000 ma.11k>aiksi hengeJtä, kymmeneltä hen-
40884: matkoja jä!lloon voidaan tehdä, pyrkijöitä        geltä siLsi 300,000 markaksi. Kun tulo- ja
40885:  näille on monien vuosien väliajan jälkeen        menoarvioesity;ksessä on sanomalehtimiessti-
40886: runsaasti. Niinpä valtion S3inomalehtimies-       pende:iihin v•a:rattu vain 400,000 markkaa,
40887: stipendiä haki ku:luvana vuonna J"hteensä         merikitsisi edelJä selostetun matkasuunnitel-
40888: 86 sano.malehdentoimitta·jaa, vaikka monet        man toteuttaminen sitä, että erikoistutki-
40889:  jättivät haJkemuksensa telmmättä, koska          muksia ja -opintoj.a. varten :'iihen edelly-
40890: määräralhan pienuuden vuoksi stipendin            tykset omaavhlle sanomalehtimiehille jäisi
40891: saaminen tuntui toivottomalta yritykseltä.        käytettävä!ksi vain 100,000 markkaa, mitä
40892:    Jotta mahdol!lisimman monelle olisi voitu      on pidettävä suhteettoman allhaisena IIlläå-
40893:  järjestää tilaisuus lähteä matban, järjesti       rälnä. TiiUöin on vielä otettava huomioon,
40894: Suomen SanomaJlehtimiesten Liitto viime           että yhteismat!ka saatettajsiin olosuhteiden
40895: kesänä valtion stipendiaateil<le kokeeksi kol-    kehittymisestä riippuen suunnata muuanne-
40896: meen Skandinavian maaihan yhteisma1Jkan,          kin ikruin Sikand~na.via:an ja tämä niclisi
40897: joka osottautui erinomaisen onnistune~ksi         tällöin ilmeisesti vielä enemmän varoja kuin
40898:  opintomatkamuodoiksi. Kun kQlko matka-           pohjoismainen matka. Suomen Sanomaleh-
40899: suunnitelma oli tarikoin ennakolta valmis-        timiesten Liiton taholta onkin ilmoitettu,
40900:  teltu, eri majssa saatettim. käyttää vastaa-     että ellei stipendimääräraJhaa koroteta, on
40901: vien ·ammattijärjestöjen apua ja näiden           yhteismatkahankikeista vastaisuudessa luo-
40902: maiden taloudellisen ja valtiQillisen elämän      vuttava ja stip'Emdit IIllyÖnnettävä vain vie-
40903: asiantuntijoita saatii.n käytettäviksi, voitiin   r-a·ita kieliä tainaville ja niiUe ·lähinnä ruot-
40904: [yhyessä ajassa päästä perille mitä moni-         sinkielisten ja kaksikie'listern seutujen ~ehti­
40905: naisimm:ista asianomaisten IIllaiden olosuh-       miehihle, joilla katsotaan olevan riittävät
40906: teita koskevista kysymyksistä. Krun lisäksi       edellytykset menestyksehlä harjoittaa opin-
40907: vielä matkailla oli mukana liiton 'Pa'l!kikmuna   toja Skandinaviassa.
40908: matkanjohtaja oppaana ja tulkkina, saat-
40909:                                   IV,l96. -   KNpeläinen y. m.
40910:                                               1
40911:                                                                                        933
40912: 
40913:    Kaiken ~dellä esitetyn nojall>a 'aHelkirjoit-        sen tula- ja me1W(trvioesitykseen
40914: ta.neet kunnioittavasti ehdot.tavat,                    vuodelle 1948 otettua määrärahaa
40915:                                                         sanomalehtimiesten ulkomaisia opin-
40916:           että Eduskunta kor{)ffaisi hallituk-          tomatkoja: varten 100,000 markaUa.
40917:      Helsingissä 2 päivänä il.olmilwuta 1947.
40918: 
40919:                   Yrjö Kilpeläinen.                         Jussi Raatikainen.
40920:                   Jussi Lappi-Seppälä.                      Varma. K. Turunen.
40921:                                     L. 0. Hirvensalo.
40922: 
40923: 
40924: 
40925: 
40926:                                                                                          19
40927: 934
40928: 
40929: IV,197; -   Rah. al. N:o 124.
40930: 
40931: 
40932: 
40933: 
40934:                               Sergelius y. m.: Korotet1.tn ntää1·ärahan osoittamisesta Suo-
40935:                                  men RaruhanliivtQ r.y :n ooustamiseksi.
40936: 
40937: 
40938:                                    E d u s kun n a ll e.
40939: 
40940:   Sodan jälkeen on Suomen Rauhanliitolle       sen rauhantahdon, m. m. maassamme toi-
40941: myönnetty valtionavustusta 100,000 mk          mivan monia satoja tuhansia järjestäyty-
40942: vuodessa sen valistustyön tukemiseksi.         neitä kansalaisia edustavan Rauhantyön
40943: Nämä sangen· tarpeelliset määrärahat alka-     Yhteisjärjestön r. y., äänen kuuluville siinä
40944: vat kuitenkin käydä riittämättömiksi, ei       maailmankeskuksessa, jossa läheltä seura-
40945: ainoastaan rahanarvon jatkuvan alenemi-        taan Y. K:n toimintaa rakentavan arvos-
40946: sen johdosta, vaan myöskin siitä syystä,       telun hengessä. Tämän kansaivälisen työn
40947: että liiton kotimaiset ja varsinkin kansain-   hoito, aloitteiden valmistelu ja perille saat-
40948: väliset yhteydet ja velvoitukset ovat no-      taminen sekä työn tulosten tunnetuiksi
40949: peasti kasvamassa.                             tekeminen kansallemme vaatii lisättyä ja
40950:   Suomen rauhansopimuksen voimaanastu-         kykenevää työvoimaa, jonka paikkaaminen
40951: misen ja maamme Yhdistyneisiin Kansa-          ei käy liiton nykyisen talouden puitteissa.
40952: kuntiin (Y. K.) ottamisen jälkeen päässee      Sitä paitsi vaatii yhä vilkastuva pohjois-
40953: Suomen Rauhanliitto Y. K: ta tukevan           mainen yhteistoiminta rauhantyön alalla
40954: maailmanliiton (World Federation of Uni-       myöskin kasvavaa huomiota ja lisääntyviä
40955: ted Nations' Associations) jäseneksi, mistä    kustannuksia.
40956: on jo ennakkoneuvotteluja käyty; jo nyt on        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
40957: Suomen Rauhanliitto yhä laajenevassa vuo-
40958: rovaikutuksessa UNESCO:n ja Y. K:n                      että Eduskunta korottaisi vuoden
40959: pohjoismaisen toimiston kanssa. Suomen                1948 tulo-    ja menoarvioesitykseen
40960: Rauhanliitto tulee silloin varsinaisena ka-           otetun Suomen Rauhanliitto 1., y:n
40961: navana saattamaan maamme kansanomai-                  valtionavust11.ksen 300,0(){) markkaan.
40962:       Helsingissä 3 päivänä lO'kakuuta 1947.
40963: 
40964:                 Max Sergelius.                             A. K. Paasivuori
40965:                 Albert Brommels.                           Hella Wuolijoki.
40966:                 A1bin Wickman.                             Toivo Kuja'!a..
40967:                 Lassi Hiekkala.                            Kaisu-Mirjami Rydberg.
40968:                 Levi Jern.                                 Helmer Smeds.
40969:                 Alpo Lumme.                                Väinö Kivisruo.
40970:                 Aino Malkamäki.                            Lauri Myllymäki.
40971:                 Martta Salmela-Järvinen.                   Gösta Rosenberg.
40972:                 Kaisa Hiilelä.                             Anna Nevalainen.
40973:                 Juho Kuittinen.                            Heikki Soininen.
40974:                                                                                              935
40975: 
40976: IV,1os. -   Rah. al. N:o 125.
40977: 
40978: 
40979: 
40980: 
40981:                                 Turunen y. m. : Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
40982:                                   Rauhantyön Yhteisjärjest:ö r. y:lle.
40983: 
40984: 
40985:                                     Ed u s kunnalle.
40986: 
40987:    Rauhanomaisen, sodanvastaisen mielialan      varattava mahdollisuus ryhtyä toteutta-
40988: kasva:ttaminen on onnettoman toisen maail-      maan. suunnitelmiaan, joiden yksinomaisena
40989: mansodan päättymisenkin jälkeen melkei.'fJ.     tarkoituksena on kansakuntamme onni ja
40990: täydellisesti laiminlyöty, vaikka olisi odot-   menestys.     Rauhantyön Yhteisjärjestöön
40991: tanut niin meidän maassamme kuin kan-           ku:uluvat m. m. sellaiset järjestöt kuin
40992: sainvälisigsäkin oloissa tapahtuneen tässä      Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto,
40993: suhteessa voimakkaan havahtumisen. Rau-         Suomi-Ne.uvostoliitto Seura ja lukuisat var-
40994: hanomaisen yleisen mielipiteen synnyttä-        sinaiset paeifistiset järjestöt, mutta nämä
40995: minen on maassamme kuulunut yksin-              eivät voi omien varojen.sa niukkuuden
40996: omaan vapaille kansalaisjärjestöil1e ja: nåi-   vuoksi :juuri ollenkaan tukea Rauhantyön
40997: den muodos·tamalle kesku'!elimelle, Rauhan-     Yhteisjärjestöä. Senvuoksi olisi valtioval-
40998: työn Yhteisjärjestölie r.y. Mainittu jä1'-      la,n myönnettävä järj.estölle edes osa järjes-
40999: jestö ei kuitenkaan varojen puutteessa ole      tön tarvit-semista varoista, joiden määräksi
41000: päässyt aloittamaan tärkeää työtään, vaan       - ottaen huomioon valtiotaloutemme var-
41001: on sen täytynyt tyytyä varsin vaat~matto­       sin vaikean aseman - voitaisiin tällä ker-
41002: maan toimintaan, tosin arvokkaaseen,, mutta     taa tyytyä merkitsemään 1 miljoona mark-
41003: yleisen mielipiteen kehittämisen ja oikei-      kaa. Tällä määrärahalla Rauhantyön Yh-
41004: den tietojen levittämisen kannalta kovin        teisjärjestö voisi päästä aloittamaan tär-
41005: vähän merkitsevään.                             keän työnsä.
41006:    Maamme saavutettua nyt lopullisen rau-          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
41007: han, jonka todellinen arvo voidaan tur-         ehdotamme,
41008: vata ainoastaan kansa.laistemme yleisen mie-
41009: lipiteen kehittymisellä entistä rauhanomai-              että   Ecltlsk1tnta   ottctisi   vuoden
41010: semmaksi, odottavat rauhantyön ystävät,               1948 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
41011: että valtiovalta omalta osaltaan ryhtyisi tu-         XV luvun 4 momentille 1,000,000
41012: ~emaan tätä arvokasta ja erityisesti maam-            markkaa ap·urahaksi Rauhantyön
41013: me kannalta kovin tärkeää työtä. Tässä                Yhteisjärjestö r.y. nimiselle yhdis-
41014: mielessä olisi Rauhantyön Yhteisjärjestölle           tykselle.
41015:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
41016: 
41017:                 Varma K. Turunen.                          Yrjö A. Manninen.
41018: IV,199, -   Rah. al. N :o 126.
41019: 
41020: 
41021: 
41022: 
41023:                                  Turunen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Naisten
41024:                                     K(J.tt.SrtiwvälisMt Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen
41025:                                     osastoUe.
41026: 
41027: 
41028:                                      E d u s k u n n a ll e.
41029: 
41030:    Suomi on saanut kestää kaksi vaikeaa             Naisten Kansainvälisen Rauhan ja Va-
41031: sotaa ja pyrkii nyt jälleenrakenn'lllltyössää.n   pauden Liiton SUJO.men osasto toimii yllä-
41032: osoittamaan todellisempaa rauhan tahtoa ja        mainittujen periaatteiden toteuttamiseksi
41033: voimak!kaa.mpaa suunnistamtumista kansain-        sekä pyrikii tehostamaan ja laajentamaan
41034: välisen yhteistyön ja kansainvälisen yhteis-      työtään ajan vaatimuksia ja mahdollisuuk-
41035: ymmärryksen merikeissä. Tässä työssä on           sia vastaavaksi. Koska kaikki on suoritettu
41036: naisten osuus ja heidän vastuunsa erittäin        yksinomaan vapaaehtoisin voimin ja satun-
41037: suuri. Heillä on mahdollisuudet edistää           naisten tulojen varassa, ehdotamme täten
41038: sitä ja johtaa sen vaikutus elämän kaikille       lkunnioittavimmin,
41039: aloille, varsinkin kasvatuksen. Siksi olisi
41040: tärkeää., että Suomen naisten rauhantahto                   että Eduskunta ottaisi vuoden
41041: ja heidän uhrautuva työnsä saisi palvella                1948 tUlo- ja tnenoarvioon 200,000
41042: Y'ksinoman myönteisiä wimia niin omassa                  markan suuruisen määrärahan N ais-
41043: maassa kuin kansainvälisen elämän aloilla.               ten Kansainvälisen Rauhan ja V a-
41044: Rauhantyö on sitä sivistystyötä, jota ilman              pauden Liiton Suomen osastolle työ-
41045: pienet maat, kaikkein vähiten Suomi tuskin               lvoiman palkkaamiseen ja valistus-
41046: voinee säilyttää paikkansa ja täyttää teh-               toimintaan esitelmien ja kirjallisuu-
41047: tävänsä kansakuntien suuressa perheessä.                 den avUlla.
41048:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
41049: 
41050:                                                            Varma K. Turunen.
41051:                                                                                              937
41052: 
41053: IV,2oo. -   Ra.h. al. N:o 127.
41054: 
41055: 
41056: 
41057: 
41058:                                 Welling y. m.: Korotet'Un määrärahan osoittamisesta Suo-
41059:                                   malais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toiminnan tukemi-
41060:                                   seksi.
41061: 
41062: 
41063:                                      E d u s k u n n a 11 e.
41064: 
41065:    Kesällä 1943 heräsi ermssa piirmssa aja-       mainittakoon amerikkalaisten tiedemiesten
41066: tus sellaisen kansalaisjärjestön aikaansaa-       kutsuminen Suomeen esitelmöimään, mitä
41067: misesta, joka olisi näkyvänä todistuksena         Yliopiston taholla on pidetty tärkeänä, mu-
41068: laajojen kansalaispiirien vilpittömästä ha-       siikkitaiteilijain vierailut ja konserttien jär-
41069: lusta säilyttää maamme suhteet Yhdistynei-        jestäminen - mainittakoon sinfoniakon-
41070: siin kansakuntiin ja lähinnä Yhdysvaltoi-         sertti amerikkalaisine johtajineen tulevan
41071: hin sekä samalla mielenosoituksena maamme         marraskuun aikana sekä mieskuoro Harward
41072: silloista saksalaisystävällistä suuntausta vas-   University Glee Clubin konsertit kesällä
41073: taan. Näissä merkeissä perustettiin Suoma-        1948 - ja ennenkaikkea alati laajeneva
41074: lais-Amerikkalainen Yhdistys heinäkuussa          toiminta amerikkalaisten yliopistostipendien
41075: 1943. Yhdistyksen perustaminen sodan vielä        hankkimiseksi suomalaisille tiedemiehille ja
41076: kestäessä herätti maamme vastaiselle kehi-        opiskelijoille. Tätä nykyä Yhdysvalloissa
41077: tykselle oireellisena tapahtumana melkoista       on 15 yhdistyksen toimesta lähetettyä sti-
41078: huomiota ulkomaillakin.                           pendiaattia, joille myönnettyjen stipendien
41079:    Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys on           yhteisarvo nousee noin 20,000 dollariin eli
41080: kultturijärjestö, joka toisaalta haluaa edis-     pyörein·luvuin 3,000,000 markkaan. Yhdis-
41081: tää maamme tuntemusta Yhdysvalloissa ja           tys julkaisee myös omaa lehteä, joka sekin
41082: toisaalta pyrkii esitelmien, taidetilaisuuk-      aiheuttaa kustannuksia.
41083: sien ja niihin verrattavien keinojen avulla          Yhdistyksen laajenevan toiminnan ja lu-
41084: tutustuttamaan maamme suurta yleisöä              kumääräisen kasvun takia on nyt myös
41085: Yhdysvaltain kulttuurielämään.                    pakko entisen henkilökunnan, toiminnan-
41086:    Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 1943         johtajan ja kahden kanslistin, lisäksi pal-
41087: lopulla n. 1,000, vuonna 1945 n. 6,000 ja         kata yhdistyksen palvelukseen järjestösih-
41088: vuoden 1947 alussa runsaasti 10,000. Jä-          teeri huolehtimaan paikallisosastoja koske-
41089: senmäärän huomattavan kasvun takia on             vista asioista.
41090: ollut välttämätöntä perustaa paikallisosas-          Suomalais-Amerikkalaiselle Yhdistykselle
41091: toja maaseudulle. Näiden lukumäärä on             myönnettiin vuodeksi 1946 ja 1947 120,000
41092:  nyt 19.                                          markan suuruinen valtionavustus. Samaa
41093:    Yhdistyksen yhä laajeneva toiminta ai-         määrää on ehdotettu valtion tulo- ja me-
41094: heuttaa huomattavia lisämenoja, joiden            noarviossa vuodeksi 1948. Yhdistys jätti
41095: peittämiseen yhdistyksen tulot, jäsenmaksut       kuluneen kesäkuun 2 päivänä Valtioneuvos-
41096:  ja englanninkielen kurssien voittovarat ei-      tolle anomuksen valtionavustuksen korotta-
41097:  vät riitä. Jäsenmaksu on nykyään 120 mk          misesta 600,000 markkaan, mutta Valtio-
41098:  vuodessa, josta yhdistyksen keskusjohto saa      neuvostossa tapahtuneen erehdyksen joh-
41099:  käyttöönsä 40 mk lopun jäädessä a. o. pai-       dosta ei anomusta ole käsitelty siellä. Kun
41100:  kallisosastoille. Jäsenmaksua ei ole voitu        joka tapauksessa nyt on ilmeistä, että yh-
41101:  korottaa samassa suhteessa kuin rahan arvo       distyksen toiminta vuonna 1948 tulee tuot-
41102:  on alentunut, koska on pidetty tärkeänä,         tamaan huomattavan taloudellisen tappion
41103:  että yhdistys säilyttäisi laajan, kansanval-      ja kun on pidettävä tärkeänä, että yhdistys
41104:  taisesti kokoonpannun jäsenistönsä. Lisä-         rahan arvon alenemisesta riippumatta me-
41105:  menoja aiheuttavista toimintamuodoista            nestyksellisesti voisi jatkaa toimintaansa
41106: 938                    IV,20·0. -   Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys.
41107: 
41108: maamme ja Yhdysvaltain välisten kulttuu-             4 kohdalle hallituksen ehdottaman
41109: risuhteiden epäpoliittisena vaalijana, esi-          120,000 mm·kan lisäksi 380,000 mar-
41110: tämme edellä olevaan viitaten kunnioittaen,          kan määrämhan Suomalais-Amerik-
41111:                                                      kalaisen Yhdistyksen toiminnan tu-
41112:          että Eduskunta ottaisi vuoden 1948          kemiseksi.
41113:        tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV
41114:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
41115: 
41116:                 Yrjö Welling.                            Kyllikki Pohjala.
41117:                 Aino Lehtokoski.                         J. Kuittinen.
41118:                 Urho Kulovaara.                          Teuvo Valanne.
41119:                 Väinö Leskinen.                          Arvo Pohjannoro.
41120:                 Walter Kuusela.                          Johannes Virolainen.
41121:                 Ka11e Jokinen.                           H. A. Kannisto.
41122:                 Aino Malkamäki.                          Felix Seppälä.
41123:                 Kaisa Hiilelä.                           Arvo Salminen.
41124:                                      Nils Meinander.
41125:                                                                                                       939
41126: 
41127: IV,2o1. -   Fin. mot. N:o 128.
41128: 
41129: 
41130: 
41131: 
41132:                                Söderhjelm: .Angående till)jggscvnslag för beviljmule av
41133:                                   förhöjt unlkrstöd till Svenska Littemt·ut·sällskapet i
41134:                                   Finland.
41135: 
41136: 
41137:                                     T i H R i k s d a g e n.
41138: 
41139:    V etenikapliga ocJ1 litterära saunmanslut-      för dess allmänna Vei'ksam-
41140: ningar ha svårt drabbats av penningvär-              het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400,QOO mk
41141: dtlts :fall, då avkortningen av :fonder och        för en katalog över Finlands
41142: placeringa·r snara:re minskats än ökats och          svensika litteratur . . . . . . 260,000 ,
41143: samtidigt alla omkostnader, speciellt tryck-       för verket Finlands svenska
41144: ningskostnaderna mångdubblats. Svensika              folkdilk:tning . . . . . . . . . . . .       75,000 ,
41145: LitteraltursäHskapet i F.in:land har under                         eHer sammanlagt 735,000 mk.
41146: de senaste åren endast i obetydlig utsräcik-
41147: ning åtnjutit statsunderstöd. För år 1947
41148: erhölls av budgetmedel ur anslaget under           Då ur det anslag, som i budgetförs:laget
41149: 10 Ht. XIV kap. 1 mom. sammanlagt en-            för 1948 under Ov"lannämnda moment upp-
41150: dast 16,000 mk. Tidig&re voro dock ansla-        tagits för understöd åt vetensdrapliga sam-
41151: gen större, t. ex. 144,000 mk 1930, men de       manslutninga.r, även om det på föreslaget
41152: Siruros ned först under den ekonomiska           sätt fövhöjes, endast en ringa summa kan
41153: ikrisperioden j, början på 1930-ltalet och se-   komma .Svenska Litteratursällskapet tili
41154: dan under kriget, utan att dtJ såsom andra       del, får jag vördsamt föreslå,
41155: motsvarande anslag däremellau ihöjts.
41156:    Då Svensika Litteratursällskapets egna.                 at.t Riksda{jen måtte i statsfö·rsla-
41157: medel, ti:H en aV1sevärd del placerade i                get för år 1f)48 under 10 Ht. XIV
41158: :fastigheter o0h andra icke alls eUer endast            kap. 1 mom. 1tpptaga ett tilläggs-
41159: svagt räntabla föl'IIllögenhetsvärden, på               anslag på 735,000 mark för bevil-
41160: långt när icke räc:ka tili tlns för en am.-             .iande av förhöjt understöd åt
41161: språkslös vel1ksamhet, har sällskapelt i år             Svenska Littera.tursällskapet i Fin-
41162: hos undervisningsministeriet anhållit OIIll              land.
41163: att ur budgetmedel för 1948 sä[:lskapet
41164: måtw be.viljas
41165:      Helsingfors den 7 oktober 1947.
41166: 
41167:                                                                       J. 0. Söderhjelm.
41168: 940
41169: 
41170: IV,2o1. -    Rah. al. N:o 128.                                                          Sumnennos.
41171: 
41172: 
41173: 
41174: 
41175:                                 Söderhjelm: K01'{)tetun rnäärärahan os{)ittamisesta lisätyn
41176:                                    avustuksen myöntämiseksi Svenska Litteratursällskapet
41177:                                    i Finland nimiselle yhdistykselle.
41178: 
41179: 
41180:                                      Ed u s kunnalle.
41181: 
41182:   Tieteelliset ja kirjalliset yhdistykselt ovat   tusministeriöltä, että vuoden 1948 budjetti-
41183: joutuneet vakavasti kärsimään rahanarvon          varoista seuralle myönnettäisiin
41184: putoamisesta, sillä rahastot ja sijoitukset         sen yleistä toimintaa varten 400,000 mk
41185: ovat pikemminkin vähentyneet kuin lisään-           Suomen ruotsalaisen kirjal-
41186: tyneet, ja sruma:naikaisesti kaikki kustan-            lisuuden luettel()a, varten 260,000 ,
41187: nukset, erityisesti painatuskustannukset,           Suomen ruotsalaista kansan-
41188: ovat moninkertaistuneet. Svenska Littera-              runoutta :koskevaa teosta
41189: tursällskapet i Finland on viime vuonna                varten . . . . . . . . . . . . . . . . 75,000 ,
41190: saanut vain mitättömässä määrässä valtion-
41191: apua. Vuodeksi 1947 saatiin budjettivaroja                             eli yhteensä 735,000 mk
41192: 10 Pl. XIV luvun 1 momentiHe meriki-                Kun siitä määrärahasta, joka tulo- ;ja
41193: tystä määirämhasta vain 16,000 marlkkaa.          menoarvioehdotukseen vuodelle 1948 on yrllä
41194: Aikaisemmin olivat sentään määrärahat             mainitulle momentille otettu tieteellisten
41195: suurempia, esim. 144,000 marklkaa. 1930,          seuroj·en avustamiseksi, vaikka. se esi<tetyllä
41196: mutta ne vähennettiin ensin taloudellisen         tavalla korotetaankin, vain vähäinen summa
41197: kriisin aikana 1930~luvun alussa ja sitten        voi tulla ruotsalaisen kirjallisuudenseuran
41198: sodan aikanru nostamatta niitä välillä. kuten     osalle, ehdotan kunnioittaen,
41199: muita vastaavia määrärahoja.
41200:   Kun ruotsalaisen kirjallisuudenseuran                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
41201: omat varat, sijoitettuina huomattavalta                   tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIV lu-
41202: osaltaan kiinteistöihin ja muihin joko koko-              vun 1 momentille 735,000 markan
41203: naan kannattamattomiin tai vain heikosti                  lisämäärärahitn lisätyn avustuksen
41204: kannattaviin omaisuusarvoihin, eivät lähes-               myöntämiseksi Svensk4 Litterat·ur-
41205: tulkoonkaan riitä edes vaatimattomaan toi-                siillskapet i F'inliflnd nimiselle yhdis-
41206: mintaan, on seura tänä Ynonna anonut ope-                 dykselle.
41207:       Helsingi'lSä 7 päivänä lokakuuta 1947.
41208: 
41209:                                                                      J. 0. Söderhjelm.
41210:                                                                                             941
41211: 
41212: IV,2o2. -    Rah. al. N :o 129.
41213: 
41214: 
41215: 
41216: 
41217:                                Salmela-Järvinen y. m.: Jlä-iirära.han osoittamisestct Ensi
41218:                                   Kotien a-vustamista 'uarten.
41219: 
41220: 
41221:                                     E d u s k u n n a ll e.
41222: 
41223:     Avioliiton ulkopuolella synnyttäneiden       luun, Turhmun, Tampereelle, Kuopioon, Po-
41224:  äitien ja heidän lastensa asema on ama          riin, Lahteen, Jyväskylään ja Kotkaan.
41225: ollut vaikea, taloudellisten vaikeuksien         Näiden kotien yhdyssiteeksi on perustettu
41226:  ohella on myöskin yleisen mielipiteen tuo-      Ensi Kotien Liitto, jonka tehtävänä on tu-
41227:  mio ja ylenkatse ollut heidän ~osanaan. Kun     kea ja ohjata yhdistysten toimintaa ja aut-
41228:  yhteiskunnassa on kahdenlaisia lapsia, avio-    taa niitä uusien kotien rakentamisessa.
41229:  liitossa syntyneitä ja avioUomia, on jälkim-       Useat kodit ovatkin jo rakennushank-
41230:  mäisten osaksi aina tulLut oikeudettomuus       keissa, ne ovat saaneet yhdistysten koti-
41231:  sekä lainsäädännöllisessä että myöskin yh-      paikkakunnilta tontteja maksuvapaasti ra-
41232:  teiskunnallisessa mielessä, vaikka alkeelli-    kentamista varten. Oulun Ensi Koti on jo
41233:  sinkin oikeuskäsitys sanoo, että lapsi ,on      päässsyt rakentamaan, sekin on saanut kau-
41234:  syytön syntyperäänsä ja siihen mitä hänen       pungilta vuokravapaan tontin ja kaupunki
41235:  vanhempansa mahdollisesti ovat rikkoneet.       on taannut rakennuslainan 2.5 milj. mark-
41236:  Yhtä epäoikeudenmukaista on myöskin ollut       kaa. Kun rakennuksen kustannusarvio on
41237:  sulltautuminen avioliiton ulkopuolella syn-     kuitenkin lähes 8 miljoonaa ja kun Ensi
41238:  nyttäneeseen äitiin, joka ei suinkaan yksi-     Kotien l1iitto ei ole niin vauras, että se
41239:  nään ole voinut rikkoa yhteiskunnan sää-        voisi täydellisesti rahoittaa jälelläolevan ra-
41240:  döksiä vastaan, mutta joka kuitenkin on         kennuslainan, tarvitaan lisää varoja.. Sitä
41241:  saanut kantaakseen vastuun tapahtuneesta.       paitsi tulee rakennuksen sisustaminen myös-
41242:     Vasta aivan viimeaikoina on ryhdytty         kin vaatimaan omat kustannuksensa. Ou-
41243:  aivank!uin uudelleen arvioimaan avioliiton      lun Ensi Koti on maamme pohjoisosassa
41244:  ullmpuolella synnyttäneiden äitien asemaa.      erinomaisen välttämätön ja tärkeä, siitä
41245:  Hyvin v:oimakkaan sysäyksen yleisen mieli-      tulee myöskin laajan maaseudun synnyttä-
41246:  piteen muuttumiselle on varmaankin anta-        jille toipumis- ja odotuskoti, lmn pitkät
41247:  nut helsinkiläisten työläisnaisten toimen-      välimatkat ja alkeelliset kulkuvälineet vai-
41248:  pide, jolla Ensi Koti-niminen äitien- ja        keuttavat synnytyslaitoksella odotusta ja
41249:  lastenkoti perustettiin. Tämä koti valmis-      toipumista ja km1 jälkimmäisessä jatku-
41250:  tui v. 1942 ja on siitä lähtien ollut toimin-   vasti myöskin vallitsee tilanpuute.
41251:  nassa saavuttaen huomiota ja arvonantoa            Ensi Kotien raikentaminen ei kuitenkaan
41252:  niin omassa maassamme ikuin maan rajojen        ole yksinomaan yksityisten kansalaisjärjes-
41253:  ulkopuolellakin. Se on voinut jo tarjota        töjen ja kuntien asia, vaan myöskin valtion
41254: sadoille yksinäisille äideille tuen ja turvan    tulee ojentaa auttava kätensä niiden raken-
41255: -heidän vaikeimpana aikanaan ja opastaa          tamiseksi. Eduskunta hyväl\:syirkin vuonna
41256: äidit hoitamaan ja kasvattamaan lapsensa         1946 ed. Karppisen aloitteen pohjalla toivo-
41257: hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi.          muksen, ,että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41258:     Ensi Kodista on tullut yleisnimitys ko-      toimenpiteisiin tarkoituksen mukaisten en-
41259: deille, joissa täten annetaan huoltoa ja oh-     siapukotien . aikaansaamiseksi, tukemiseksi
41260: jausta yksinäisille äideille. Annettu esi-       ja ylläpitämiseksi vaikeassa taloudellisessa
41261: merkki on härättä.nyt innostusta myöskin         asemassa olevia, varsinkin avioliiton ulko-
41262: muilla paikkakunnilla ryhtyä perustamaan         puolella synnyttäneitä äitejä varten".
41263: vastaavanlaatuisia yhdistyksiä tukemaan             Talousva:liokm1ta lausui aloitteen joh-
41264: Ensi Kotien toimintaa. Tähän mennessä on         dosta ilaatimassaan mietinnössä m. m. seu-
41265:  jo saatu syntymään Ensi Kotiyhdistys Ou-        raavaa: ,Ne myönteiset kokemukset, joita
41266: 942                                l V, :20:!. -   Ensi Koti.
41267: 
41268: m.m. Helsingin Ensi Koti nimisessä äitien          joita valtion myöskin tulisi taloudellisesti
41269: ja lasten huoltokodissa on tässä kohdin            tukea. Ehdotammekin ikunnioittaen,
41270: saatu, puoltavat puheena olevan huolto-
41271: muodon laajempaan kä.yttöön ottamista.                       että Ed·uskunta ottaisi vuoden
41272: Talousvaliokunnan mielestä siis juuri Ensi                1948 tttlo- ja menoarvioon 10 miljoo-
41273: Kodit tulisivat olemaan niitä koteja, joita               nan markan määrära.han Ensi J(o-
41274: sen ehdottamassa p<mnessa tarkoitetaan ja                 tien avnstamista varten.
41275:       Helsingissä l<Ykakuun 3 11 :nä 1947.
41276: 
41277:                  Martta Salmela-Järvinen.                       Elli Nurminen.
41278:                  Kaåsa Hiilelä.                                 Elsa Karppinen.
41279:                  Aino Malkamäki.                                Aino Lehtokoski.
41280:                                                                                            943
41281: 
41282: IV,2o3, -   Rah. al. N:o 130.
41283: 
41284: 
41285: 
41286: 
41287:                                 Lehtokoski y. m.: Määränihan osoittamisesta talO'US- ja
41288:                                    työhuonerakewnuksen aikaansamniseksi YUineen tyttö-
41289:                                    kotiin.
41290: 
41291: 
41292:                                     E du s kunnalle.
41293: 
41294:    Yläneen tyttökotiin otetaan oppilaiksi        jotta hänet voitaisiin hyvän ammattitaidon
41295: harhaantuneita 15 vuotta täyttäneitä tyt-        turvin turvallisella mielellä lähettää maail-
41296: töjä. Näiden menestyksellinen kasvatus           malle.
41297: edellyttää tehokasta ammattiopetusta. Ko-           Ammattiopetuksen ajanmukainen järjes-
41298: kemus on osoittanut, että ammattiopetus          tely edellyttää tarpeellisia huonetiloja. Kun
41299: on kasvatuksellisesti suurena apuna laitos-      tutustuu Yläneen tyttökotiin, toteaa sen
41300: työlle. Sillä on myönteinen merkitys var-        suurimmaksi epäkohdaksi tilanahtauden.
41301: sinkin tytön yksilöllistä kehitystä silmällä-    ..Ammattiopetus kärsii siitä, samoin toinen
41302: pitäen. Tehokas ja täysin ajanmukainen           tärkeä kasvatuskeino: vapaa-aikaharrastus-
41303: ammattiopetus helpottaa laitoksen kasvatus-      ten ohjaaminen. Yläneen tyttökodin kaltai-
41304: työtä. Hyvin järjestettyä ammattiopetusta        sen sisäoppilaitoksen toiminnassa on jouto-
41305: antava kasvatuslaitos menettää yhä enem-         hetkien vieton ohjauksena ensiarvoisen tär-
41306: män laitosmaisen vaikutelmansa ja saa kou-       keä kasvatuksellinen tehtävä. Sitä varten
41307: luleiman. Vähäksi ei ole arvioitava am-          tarvitaan m. m. kerhohuoneita, kokoushuone
41308: mattiopin merkitystä: laitoksesta poispääs-      yhteistä kokoontumista varten, mikä sa-
41309: seen henkilön elämässä. Laitoksen piirissä       malla toimisi voimistelusalina.
41310: annettavan anunattiopetu:ksen avulla voi-           Näin ollen on tärkeää, että Yläneen tyt-
41311: daan pelastaa yhteisk1mnalle monta elin-         tökotiin rakennetaan uusi rakennus, johon
41312: kelpoista, itsenäistä lronsalaista, jotka mo-    tulisi paitsi ruokalaa ja keittiötä sekä
41313: raalisen heikkoutensa takia eivät kestä pon-     eräitä toimihenkilöiden ja oppilaiden huo-
41314: nisteluja saavuttaakseen kunnollisen am-         neita, tarpeelliset tilat käytännöllistä ja
41315: mattitaidon sen jälkeen kun ovat jättäneet       teoreettista ammattiopetusta sekä V'apaa-
41316: laitoksen.                                       aikatoimintaa varten. Täten vapautuisi huo-
41317:    Yläneen tyttökodin työ kärsii, kun sen        netiloja oppilaiden asunnoiksi ja saataisiin
41318: oppilaille ei ole voitu huonetilojen puut-       oppilaiden nykyiset ahtaat asuintilat nor-
41319: teessa järjestää pätevää runmattiopetusta.       maalisia vaatimuksia vastaaviksi.
41320: Kun oppilaitten työskentely on tilapäis-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
41321: luontoista päivästä toiseen, ei se tyydytä       kunnioittaen,
41322: nuorta 'kehityskykyistä ihmistä. Hän naut-
41323: tii täsmällisestä, tarkoin määritellystä työn-            että   Edttskunt.a   ottaisi   mwden
41324: teosta, kun on selvästi näkyvissä päämäärä,            1948 tulo- ja menoorvioon 10 mil-
41325: johon pyritään. Sen tähden olisi ammatti-              joonaa markkaa u1uien talous- ja työ-
41326: opetus, niin teoreettinen kuin 'käytännölli-           huonerakennuksen aikaansaamiseksi
41327: nen, tyttökodissa saatava mahdollisimman               Yläneen tyttölwtiin.
41328: pitkälle vietyä tytön laitoksessa ollessa,
41329:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1947.
41330: 
41331:                 Aino Lehtokoski.                            Elli Nurminen.
41332:                 Walter Kuusela.                             P. A. Karjalainen.
41333:                 W. Metsäranta.                              Jussi Raatikainen.
41334:                 Martta Salmela-Järvinen.                    Kaisa Hiilelä.
41335:                                  Aino Luostarinen.
41336: 944
41337: 
41338: IV,z04. -   Rah. al. N :o 131.
41339: 
41340: 
41341: 
41342: 
41343:                                  Lahtela y. m.: Mää1•ärahan osoittamisesta emäntäkoulun pe-
41344:                                    rustamista "Varten Kemijärven kuntaan.
41345: 
41346: 
41347:                                      B d u s kun n a ll e.
41348: 
41349:   Viitat,en vuoden 1946 valtiopäivillä teh-             t1tlo- ja menoarvioon 1 miljoonan
41350: tyyn rah. al. n: o 85 ehdotamme,                        ntarkan määrärahan emäntäkoulun
41351:           että EdtLSkttnta ottaisi Vttoden 1948         perustamista t'arten Kemijärven kun-
41352:                                                         tactn.
41353:       Helsingissä 7 p'äivänä lokakuuta 1947.
41354: 
41355:          M. 0. Lahtela.               Johannes Virolainen.       Yrjö Hautala.
41356:                                                                                                 945
41357: 
41358: IV,zot~.   -   Rah. al. N:o 132.
41359: 
41360: 
41361: 
41362: 
41363:                                  Pusa y. m.: 111ää:rärahan osoittamisesta kiiyleUiPväksi raken-
41364:                                     wuslaino·iksi maahankintalain mu,kaan muille kuin rnaa-
41365:                                     taloussiirtoväkeen kU1lbtville.
41366: 
41367: 
41368:                                       E d u s k u n n a ll c.
41369: 
41370:     Työväenasiainvaliokunta totesi antamas-        kuulu varsinaiseen maataloussiirtoväkeen.
41371: saan mietinnössä, että kaupungeissa ja liike-      Tämä valtioneuvoston päätös aiheutui siitä,
41372: keskuksissa on noin 60,000 asunnon vajaus          että eduskunta ei myöntänyt paljon puhut-
41373: ja etJtä maaseuduHa tämä luku nousee               tua 800,000,000 markan lisäystä maanhan-
41374: 120,000: een. Monet tärkeät tuotannon alat         kintalain toimeenpanoa varten tarvittaviin
41375: kärsivät rt;yövoiman puutetta pääasiassa sen       varoihin.
41376: vuoksi, että tarvittavalle iisätyövoimaHe ei         Kuitenkin asuntorakennustoiminnan tiellä
41377: ole asuntoja. Samaan aikaan kaupungeista           olevat esteet esiintyivätpä ne tonttien,
41378: ja Jteol:lisuuskeskuksista kotoisin oleva siir-    rakennustarpeiden tai rakennuslainojen
41379: toväki on vielä suurin joukoin majoitet~           saannin puutteen muodossa, on välttä-
41380: tuna sellaisiin maalaiskuntiin, joissa heillä      mättä poistettava, että jokainen, kenellä
41381: ei ole tilaisuutta saada ammaHiaan vastaa-         on ha:lua ja kykyä, voisi päästä rakenta-
41382: vaa :työtä.                                        maan itselleen oman kodin. Sen vuoksi olisi
41383:    Nämä epäkohdat eivät ole autettavissa           vä:lttämMöntä talousarvioon attaa riittävän
41384: millään muulla tavoin kuin että rakenne-           suuri määräraha ja sen yhteydessä ku-
41385: taan riittävästi uusia asuntoja. Tämä kä-          mota valtioneuvoston aikaisemmin selos-
41386: visi parhaiten päinsä sekä maaseudulla että        tettu päätös.
41387: kaupunkikunnissa, jos tonttien muodosta-             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
41388: minen ja rakennus:lainojen myöntäminen
41389: voisi tapahtua maanhankintalain ja siihen                       että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
41390: liittyvän •lainsäädännön perusteella. Tämä                 1948 ttllo- ja menoarvioon 500,000,000
41391: ei ole nykyään kuitenkaan mahdollista, sillä              markan stturuisen määrärahan käy-
41392: valtioneuvosto on 7 päivänä marraskuuta                   tettäväksi muihin knin rnaatalous-
41393: 1946 antanut maanhankin<talain toimeen-                   siirtoväkeen kuuluvien henkilöiden,
41394: panoviranomaisille sellaisen ohjeen, että ai-             siis kctupunki- ja teollisuusseutujen
41395: noastaan harvoissa poikkeustapauksissa voi-               siirtoväen sot:aleskien ja -arpojen, in-
41396: daan nämä edut myöntää kaupunkilais- ja                   valiidien ja rintamamiesten raken-
41397: if:eollisuuskeskusten siirtoväeHe samoin !kuin            nuslainoiksi mrw.nhankintalain mu-
41398: muulle siirtoväelle, sotaorvoille, leskille, in-          lwan.
41399: valiideille ja rintamamiehille, elleivät he
41400:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41401: 
41402:                    E. Pusa.                                       A. K. Paasivuori.
41403: 946
41404: 
41405: IV,2o6. -   Rah. al. N:o 133.
41406: 
41407: 
41408: 
41409: 
41410:                                Virolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sellaisten
41411:                                   maanhankintalain. mukaan. maansaantiin oikeutettujen
41412:                                   siit'toväkeen kuuluvien henkilöiden lDV'ttStamiseen, jotka
41413:                                   sa&vat tt'lan. joulukuun 31 päivän 1947 jälkeen..
41414: 
41415: 
41416:                                      E d u s k u n n a ll e.
41417: 
41418:    Toukokuun 5 päivänä 1945 vahvistetun          laisten henkilöiden taloudellinen asema jo
41419: maanhankintalain mukaan tapahtuva maa-           nyt kestämätön. Koska on välttämätöntä
41420: ~talous- ja kalastajasiirtoväen asuttaminen      saada nämäkin henkilöt sijoitetuksi uudel-
41421: ei ole tapahtunut niin nopeasti kuin olisi       leen maatalouteen ja kalastukseen, olisi
41422: välttämätöntä. Kuluvan vuoden syyskuun           heille annettava valtion varoista erikoistu-
41423: loppuun mennessä oli vi:ljelystilan saantiin     kea sen jäiken kun he ovat saaneet tilan
41424: oikeutetusta siirtoväestä asuttamatta vielä      maanhankinta:lain mukaan. Tällainen eri-
41425: lähes neljäsosa, asuntoviljelystilan saantiin    koistuki voitaisiin antaa esim. irtaimiston
41426: oikeutetusta lähes puolet ja kalastajasiirto-    hankinta- ja rakennusavustusten muodossa.
41427: väestä n. kolmasosa.                                Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
41428:    Vaikka kuluvan vuoden kolmen viimei-          nioittaen,
41429: sen kuukauden aikana onkin tarkoitus jou-                  että Eduskunta ottaisi v·uoden
41430: duttaa maanhankintalain 'toimenpanoa, on                1948 tulo- ja menoarvioon 100 mt'l-
41431: ilmeistä, että huomattava määrä edellä                  joon.an nuwkan määt·ära.ha,n käytet-
41432: mainitusta siirtoväestä ei ehdi kuluvan "VllO-          täväksi sellaisten maanhankintalain
41433: den aikana saada itselleen maata. On sel-               mukaan viljelys-, as1tntoviljelys- ja
41434: vää, että tällaisten maansaantiin oikeutet-             kalctSt1tStilan saantiin oikeutettujen
41435: tujen asema muodostuu erittäin vaikeaksi.               siit·toväkeen kuuluvien henkilöiden
41436: He joutuva.t tilan saannin viivästymisen                av1tStamiseen, jotka saavat mainitun-
41437: vuoksi kärsimään jatkuvasti huomattavia                 laisen tilan joulukunn 3.1 päivän
41438: taloudellisia menetyksiä ja on useiden täl-             1947 jälkeen.
41439:         Helsingissä 7 päivänä 1okakuuta 1947.
41440: 
41441:                  Johannes Virolainen.                          Eemil Luukka.
41442:                                                                                            947
41443: 
41444: IV,2o'ö. -   Rah. al. N:o 134.
41445: 
41446: 
41447: 
41448: 
41449:                                  Luukka y. m.: MääräraJUtn osoittamisesta maanhankintalain
41450:                                     mukaan muodostettujen tilojen rappentuneiden peltojen
41451:                                     kun1wsta-mispalkkioiksi.
41452: 
41453: 
41454:                                      E d u s k u n n a 11 e.
41455: 
41456:     Huomattava osa maanhankintatilojen val-       saataisiin nopeasti suoritetuksi, olisi rap-
41457: miin pellon alasta on eroit.ettu mppiotilo-       peutuneiden peltojen kunnostamiseen myön-
41458: jen ja heikosti viljeltyjen tilojen maista        nettävä erikoisia kunnostamispalkkioita.
41459: sekä myöskin lähinnä suurten tilojen sivu-        Palkkiot olisi myönnettävä laadittavan
41460: tiloista, ulkopalstoista ja peltojen laitapuo-    suunnitelman mukaan suoritetusta rappio-
41461: l:ista. Näillä mailla on säännölliset viljelys-   tilassa olevan tai muuten erikoisen suuria
41462: toimenpiteet laiminlyöty jo pitemmän ai-          kustannuksia vaativan maan ojituksesta,
41463: kaa, eräissä tapauksissa yli kymmenen vuo-        kiveämisestä ja maanparannusaineiden käy-
41464: den ajan. Peltojen kasvuvoima on ryöstö-          töstä, milloin kustannukset maan kasvu-
41465: viljelyksellä lopetettu, ojitus on pälistetty     kuimon palauttamiseksi nousevat poikkeuk-
41466: reappeutumaan ja monin paikoin on suuret          sellisen korkeiksi. Palkkioiden hakeminen
41467: vesakot päässeet kasvamaan pelloille. Toi-        ja jako olisi m'äärättävä suoritettavaksi sa-
41468: sin paikoin on peltojen kasvukutoon saatta-       malla tavoin kuin uutisraivauspalkkioiden
41469: miseksi käytettävä runsaasti maanparan-           jako. Palkkion suuruuden tulisi olla vähin-
41470: nusainetta ja osa pelloista on niin kivisiä,      täin 25% kustannuksista, kuitenkin kor-
41471: että niiden tehokas viljeleminen ilman ki-        keintaan 5,000 ma1•kkaa hehtaaria kohti ja
41472: veämistä ei käy päinsä.                           enintäin 10 hehtaaria varten samalle tilalle.
41473:     Asutettavan siirtoväen kannalta ja koko          Palkkioiden avulla kunuostettavia peltoja
41474: maankin kansantalouden kannalta on tär-           voidaan laskea olevan noin 35,000-40,000
41475: keätä, että maamme pellot saadaan nopeasti        hehtaaria ja varoja tarvittaisiin 160,000,000
41476: tuottavaan kunt<>on. Valmiin pellon kun-          markkaa, mikä olisi jaettava kahden vuoden
41477: nostaminen on helpompaa kuin uuden pel-           osalle 80 miljoonaa kummallekin vuodelle,
41478: lon raivaaminen ja uusien tilojen tuotantoa       joten ensi vuoden aikana olisi tarkoituk-
41479: voidaan peltojen kunnostamisen avulla             seen varattava 80 miljoonaa markkaa.
41480: kaikkein nopeimmin lisätä. Peltojen kun-             Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
41481: nostaminen aiheuttaa kuitenkin uudelle vil-       kunnioittaen,
41482: jelijälle huomattavia ylimä:äräisiä kustan-
41483: nuksia, joita arvioimistoimikunnan ehkä                     että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1948
41484: huonokuntoiselle pellolle määräämän vuo-                 tulo- ja menoarvioon 80,000,000
41485: den 1944 hintatason mukainen hinnan alen-                markkaa käytettätväks"i maanhankin-
41486: nus ei korvaa, koska kunnostamiskfu>"tan-                talain mukaan muodostettu.jen tilo-
41487: nukset on suoritettava nykyisen hintatason               jen rappeutuneiden peltojen kttnnos-
41488: mukaan. Jotta viljelysien kunnostaminen                  ta.mispalkkioiksi.
41489:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41490: 
41491:                  Eemil Luukka.                                 Johannes Virolainen.
41492: 948
41493: 
41494: IV,zos. -    Rah. al. N :o 135.
41495: 
41496: 
41497: 
41498: 
41499:                               Vennamo y. m.: Jtläiirärahan osoittamisesta maanhankinta-
41500:                                  lain mukaan maansaantiin oikeutettujen ja Pohjois-Suo~
41501:                                  rnen jälleenrakentajain hankkimistaan rakennustar-
41502:                                 'l.:ikkeista ja irtaimistosta suorittaman liikevaiMoveron
41503:                                  takaisin maksamista vm·ten.
41504: 
41505: 
41506:                                    E d u s k u n n a ll e.
41507: 
41508:    Siirtoväki on alueluovutusten johdosta       sotien johdosta joutunut eniten taloudelli-
41509:  menettänyt melkeinpä koko omaisuutensa.       sesti kärsimään, olisi sanottu epäoikeuden-
41510:  Se korvaus, jonka siirtoväki on saanut toi-   mukaisuus nopeasti saatava korjatuksi.
41511:  sen korvauslain mulman, ei vastaa mene-       Kun siirtoväen vapauttaminen liikevaihto-
41512:  tystä. Jo toiseen korvauslakiin sisältynyt     veron maksamisesta k. o. tarvikkeiden ja
41513: n. k. asteikkovähennys on huomattavalta        irtaimiston osalta sellaisenaan tuottanee
41514: osalta vähentänyt siirtoväen omaisuutta.       huomattavia teknillisiä vaikeuksia, olisi asia
41515:  Siirtoväki ei myöskään, jos se joutuu myy-     järjestettävä siten, että ainakin maanhan-
41516: mään korvauksena saamiaan korvausobliga-       kintalain mukaan maansaantiin oikeutettu-
41517: tioita ja korvausosakkeiden hallintayhtei-      jen siirtolaisten sanotuista tarvikkeista ja
41518:  sön osuustodistuksia, saa näistä täyttä ar-   irtaimistosta maksama liikevaihtovero myö-
41519: voa. Sanottuja osuustodistuksia, joille ei     hemmin maksettaisiin heille hakemuksesta
41520: ole myönnetty valtion inflatiotakuuta, myy-    takaisin. Samassa asemassa kuin siirtoväki
41521:  dään nykyään pörssissä vieläpä huomatta-      'Ovat myös Pohjois-Suomen hävitetyn alueen
41522: vasti alle nimellisarvon. Lisäksi on huo-      jälleenrakentajat. Lisäksi olisi kohtuullista,
41523: mattava, että siirtolainen, kun hän hank-      että siirtoväen lisäksi ainakin vähävarai-
41524: kiakseen itselleen mahdollisuuden j·atkaa      sin osa muista maanhankintalain mukaan
41525: entistä ammattiaan tai saadakseen itselleen    maansaantiin oikeutetuista saisi samat edut.
41526: välttämättömän asunnon, ryhtyy rakenta-           Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
41527: maan uusia rakennuksia menetettyjen ti-        neet esittävät,
41528: lalle, tässäkin yhteydessä menettää osan
41529: omaisuudestaan senjohdosta, että hän jou-                    että   Eduskunta   ottaisi   vtwden
41530: tuu maksamaan valtiolle liikevaihtoveroa,              1948 tulo- ja menoarvioon 500 mil-
41531: joka tekee 22 %. Tämä muodostuu sitä ras-              joonam markan arviomäiirärahan sen
41532: kaammaksi mitä pitemmälle inflatio edis-               liikevaihtoveron takaisin maksamista
41533: tyy. Sama koskee myös maatalous- ja                    varten, jonka ntaanhankintalain mu-
41534: muun irtaimiston hankintaa. Vaikka viime               kaan maansaamtiin oikeutettu siirto-
41535: aikoina on'kin ryhdytty lieventämään vähä-             väki ja Pohjois-Suomen hiivitetyn
41536: varaisten verotaakkaa, on kuitenkin siirto-            alueen jälleenrakentajat sekä muut
41537: väelle liikevaihtoveron maksamisesta aiheu-            vähävaraiset maansaantiin oikeutetut
41538: tuva rasitus kokonaan sivuutettu ja unoh-              ovat maksaneet tai joutuvat maksa-
41539: dettu.    Huomioonottaen, että siirtoväki              maan hankkimistaan 1·akennustarvik-
41540: muodostaa sen osan kansastamme, joka on                keista ja irtaimistosta.
41541:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
41542: 
41543:             Veikko Vennamo.           Toivo Ikonen.                    M. 0. Lahtela.
41544:                                                                                              949
41545: 
41546: 1V,2-o9, -   Ra.h. al. Jr:o 136.
41547: 
41548: 
41549: 
41550: 
41551:                                    Riihinen y. m.: Määrära.lt4n osoittamisesta halpakorkoisten
41552:                                       lainojen myöntämistä varten. maatalouskaluston ja -ir-
41553:                                       taimiston hankkimiseksi maanhankintalain. 'Ulkopuolelle
41554:                                       ;,iääneelle siirtoväelle~
41555: 
41556: 
41557:                                        E d u s k u n n a 11 e.
41558: 
41559:    Sen johdosta, että osa siirtolaisia on           taan siirtolaisille, vaan koko kansantalou-
41560: joutunut maanhankintalain mukaisen lai-             dellemme. Tähän päästään nopeimmin ja
41561: najärjestelyn ulkopuolelle, on heille käynyt        parhaiten, jos valtion toimesta nykyistä
41562: vaikeaksi saada välttämättömän maatalous-           paremmin ja riittävin halpakorkoisin lai-
41563: ka:luston ja -irtaimiston hankintaan tarvit-        noin tuetaan siirtoväen maataloudessa tar-
41564: tavia lainoja. Yileisessä lainajärjestelyssä        vittavan kaluston ja irtaimiston hankintaa.
41565: ei ole riittävästi otettu näiden siirtolais-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
41566: ten vaikeaa asemaa huomioon. Useissa
41567: tapauksissa siirtolaiset ovat joutuneet kes-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
41568: keyttämään jo aloitetut viljelmän raivauk-                 1948 tulo- ja menoarvioon 300 mil-
41569: set tai eivät ole lainkaan päässeet maan-                  joonan markan määrärahan käytet-
41570: hankintaa pitemmälle työkaluston ja tar-                   täväksi halpakorkoisten lainojen
41571: vittavien varojen puutteessa.                              myöntämiseksi maatalouskaluston ja
41572:    Siirtolaisten sijoittaminen omaan anunat-               -irtaimiston hankkimiseksi maanhan-
41573: tiinsa ja heidän pääsemisensä oman viljel-                 kintalain ulkopuolelle jääneelle siir-
41574: män omistajana maatalouden tuottavaan                      toväelle.
41575: työhön on kuitenkin tärkeätä ei ainoas-
41576:         Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
41577: 
41578:                   Vilhelm Riihinen.                              JaJ.ma.ri K. Kulma.la.
41579:                   Mikko Järvinen.                                Aleksi Rinne.
41580:                   E. Hietanen.                                   Eino Tainio.
41581: 
41582: 
41583: 
41584: 
41585:                                                                                                21
41586: 950
41587: 
41588: IV,21o. -   Rah. a.l. N:o 137.
41589: 
41590: 
41591: 
41592: 
41593:                                 · Riihinen y. tti.: Mäiirärahait osoittmnisesta omakotirakennus-
41594:                                      lain.ain myöntämistä varten maanhankintalain ulkopuo-
41595:                                      lelle jääneelle siirtoväelle.
41596: 
41597: 
41598:                                       E d u s k u n n a 11 e.
41599: 
41600:    Maanhankintalain perusteella myönne-             mukaisen rakennuslainan saantioikeutensa-
41601: tään siirtoväelle · maanosto-, rakennus- ja         kin ryhtyessään omatoimiseen maanhankin-
41602: irtaimistohankintalainaa, joka on viisi             taan.
41603: vuotta korotonta ja sen jälkeen vuosittai-             Edellä mainitulla tavalla maanhankinta-
41604: nen suoritus 3 % korkoa ja 2 % kuoletusta.          lain ulkopuolelle jääneet oman kodin ra~
41605: Kuitenkaan ne siirtolaiset, jotka eivät ole         kentamiseen pyrkivät siirtolaiset ovat jou-
41606: anoneet maata maanhankintalain perus-               tuneet useissa tapauksissa luopumaan tai
41607: teella tai jotka maanhankintalain hitaan            keskeyttämään oman kotinsa rakentamisen
41608: toteuttamisen johdosta ovat ryhtyneet               sen johdosta, että eivät ole saaneet tarvit-
41609: omatoimisesti maanhankintaan ja ilmoitta-           tavaa rakennuslainaa tai että lainojen
41610: neet luopuvansa maanhankintalain mukai-             korko ja suoritusehdot ovat muodostuneet
41611: r-;esta maansaantioikeudestaan, eivät pääse         heille ylivoimaisiksi. Tämän ilmeisen epä-
41612: osalliseksi mainituista rakentajille varsin         kohdan poistamiseksi olisi syytä kiireelli-
41613: edullisista lainoista.                              sesti järjestää näille siirtolaisille mahdolli-
41614:     Mainittuja lainojen saannin ulkopuo-            suus omakotirakennuslainan saamiseen val-
41615: lelle jääneitä siirtolaisia, joilla on luovute-     tion toimesta samoin edellytyksin kuin
41616: tulla alueella ollut oma tai vuokramaa,             maanhankintalain perusteella myönnetään.
41617: rakennukset ja työvälineet, on huomattava              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
41618: määrä varsinkin kaupungeista ja muista
41619: asutuskeskuksista      siirtyneiden     piirissä.            että Edruskunta ottaisi vuoden
41620: Näiden siirtolaisten omatoimisuus ja ripeä                 1948 tulo- ja menoarvioon 500 mt1-
41621: pyrkimys päästä rakentamaan omia koteja                    joonan m-Mkan 1näiirärakan käytet-
41622: menetettyjen tilalle on johtanut siihen,                   täväksi pitkäaikaisten ja kalpa-
41623: että heillä ei ·ole samoja lainansaantimah-                korkoisten     omakotira.kennuslainain
41624: dollisuuksia kuin toisilla siirtolaisilla,                 myöntämiseksi       maanhankintala-in
41625: 1·intamamiehillä ja sotaleskillä. Heidän                   ulkopuolelle .iääneelle siirtoväelle.
41626: katsotaan menettäneen maanhankintalain
41627:         Helsingissä 3 päivänä lokakunta 1947.
41628: 
41629:                   Vilhelm Riihinen.                             Eino Tainio.
41630:                   Lauri Myllymäki.                              Toivo Kujala.
41631:                   Konsta. Talvio.                               Mikko Järvinen.
41632:                   Aa.ro Uusita.lo.                              Ja.lma.ri Kulmala..
41633:                                         Aleksi Rinne.
41634:                                                                                                95'1
41635: 
41636: IV,211. -   Rah. al. N:o 138.
41637: 
41638: 
41639: 
41640: 
41641:                                 Pyörälä y, m..: .ll(äärärakan osoiJttarnisesta Oulun läänin m:Z-
41642:                                    jeltyskel.Poisten soiden k1tivattamista varten..
41643: 
41644: 
41645:                                      E d u s k u n n a ll e.
41646: 
41647:   Viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 94                       että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
41648: vuoden 1946 valtiopäivillä ehdotamme                     1948 tulo- ja menoarvioon Oulun
41649: kunnioittaen,                                             läänin, viljelyskelpoisten soiden kui-
41650:                                                           vattamista varten 10,000,000 nt.ar-
41651:                                                           kan määrärahan.
41652:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41653: 
41654:                 J. Pyörä:ä.                                      Markus Niskala.
41655:                 J. E. Lampinen.                                  Johannes Wirtanen.
41656: 952
41657: 
41658: IV,zt2. -   Rah. al. N:o 139.
41659: 
41660: 
41661: 
41662: 
41663:                                 H. Pesonen y. m..: .Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
41664:                                    men suoolueidet~, ra.waamista ja rehurwiljclykseen saat-
41665:                                    tamista vartet~,.
41666: 
41667: 
41668:                                      E d ru s k u n 111 alle.
41669: 
41670:    POhjois-Suomessa on satoja tuhansia heh- mahdollisimman haJlpaa rehua. Ja muu-
41671: taareja raiva:amattomia mutta muuten erit- tenkin näiden laajojen suoalueitten vilje-
41672: täin hyviä suoalueita, niin valtion metsä- aykseen ottarrninen on tavattoiUa!Jl tärkeää
41673: maiHa !kuin: yksityiste:n!ki:n omistuksessa ole- asutuskysymyiksen edistämisen ja pienvil-
41674: via. Närr:nä 13!lueet eivät nyt tuota juuri jelijäin toimeentulon parantamiseksi.
41675: mitään ja siksi tähän seikkaan olisi kiinni-         Vailiika valtiolla nyt onkin tavallista
41676: tettävä erilkoista huomiota. Mainituilla enemmän menoj;a., niin !köyihiiililä maana ei
41677: alueilla on kaikki edellytykset rehunvilje- !kuitenkaan ole jatkuvasti varaa pitää aivan
41678: [Y'kse.n ikehittämiseen, jonka viJ:jely on muru- tuottamattomina. suuria suoalueita, jotka
41679: tenikin eriikoista sen vuoiksi, ettei se ole ha:l- ovat viljelyikseen hyvin sopivia. Hallitus
41680: lanarkaa, nimkuin muut viljalajit yleensä tosin ehdottaa otettavaksi vuoden 1948
41681: ovat.                                              tulo- ja menoat·vioon 20 miJlj. markan mää-
41682:    On. ii1uri:nkuristw ja jopa luonnotontakin :rära.han, mutta on tuo ehdotettu summa
41683: se, että Pohjois-Suomeen joudutaan jat!ku- aivan riittämätön.
41684: vasti ilruljettamaa::n. muualta maasta suuret         Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
41685: määrät rehuja ja Tasittamaan muutenkin dotamme,
41686: vailreoo kuljetustilannetta, vaikka niiden
41687: tuottamisoon sieHä p·ai!kan päällä on mitä                   että Eduskunta korottaisi vooden
41688: suurimmat maihdollisuudet. Metsätyöt siehlä                1948 t'li/,()- ja menoarvioesitykseen
41689: tulevat talvisin jatkuvasti v;aatirrnaa.n suu-            11 Pl. XVI luvun 25 mornentille
41690: ret määrät rehua, jotenka !koko lka:nsanta-               otettua määrärahaa 20,000,000 mar-
41691: loudellemme tärkeitten metsätöitten jat-                   kalla Pohjois-Suomessa olevien suo-
41692: kuvan onnistumisen kannalta on tärkeää,                   alueitten raivaamista ja rehunvilje-
41693: että saadaan riittävästi !kunnollista ja                   lykseen saattamista varten.
41694:       Helsingissä 7 ;päivänä lokakuuta 1947.
41695: 
41696:                  H. S. Pesonen.                                 Heikki Simonen.
41697:                                                                                             953
41698: 
41699: IV,21a. -   Ra.h. al. N':o 140.
41700: 
41701: 
41702: 
41703: 
41704:                                   Y. Manninen y. m.: Jfäärärah(M~ osoittamisesta kuolet7tsla.i-
41705:                                      ?Uiksi Koita Oy: lle 1tudisraiva·usfoimintaa vmrten.
41706: 
41707: 
41708:                                       E d u s k u n n a ll c.
41709: 
41710:    Ilomantsin kunta, joka alueellisesti on         nut pääasiallisen toimeentulonsa metsistä
41711: yksi maamme suurimmista- eräitä Oulun              joko kantorahojen tai metsätyöpalkkojen
41712: ja Lapin läänien kuntia lukuunottamatta-           muodossa. Suurimman osan tuloista ovat
41713: on maataloustuotantoon nähd!'ln kaikkein           muodostaneet juuri työpaikat, sillä kunnan
41714: heikoimpia koko maassamme. Kunnan pel-             koko väestöstä noin 80% saa toimeentu-
41715: toala asukasta kohden on vain noin 30 aaria        lonsa niistä. Sen sijaan kantorahoja kun-
41716: mistä johtuen esim. oman tuotannon määrä           taan jää verrattain vähän, koska valtio ja
41717: leipäviljan osalta vastaa vain 13.5    ro
41718:                                        sään-       puutavarayhtiöt omistavat enemmän kun
41719: nöstellystä kulutuksesta. Myös karjanrehua         kolme neljäsosaa kunnan pinta-alasta.
41720: on jatkuvasti ollut hankittava muualta                Kun kunnan asukkaiden toimeentulo -
41721: Suomesta vuosittain noin 3 a 3.5 milJ ki-          vastaisuutta ajatellen - näyttää vähintään-
41722: loa.                                               kin uhkaavalta, niin on ollut pakko ryhtyä
41723:    Edellä lyhyesti mainituista peruateki-          suunnittelemaan erinäisiä toimenpiteitä pai-
41724: jöistä johtuu, että kuntalaisten varallisuus       kallisen väestön toimeentulon turvaamiseksi.
41725: - suhteellisen runsaista metsätuloista ja          Eräänä sellaisena toimenpiteenä on ilmei-
41726: metsätyöansioista huolimatta - on pysy-            sesti pidettävä kunnan alueella olevien
41727: nyt tavattoman alhaisena. Kaikkein haital-         melko laajojen viljelyskelpoisten soiden vil-
41728: lisemmin kuntalaisten varallisl}uden kehi-         jelykseen saattamista. Mutta sekään ei ole
41729: tykseen vaikuttaa karjanrehun hankinta,            yksityisin toimenpitein mahdollista sellai-
41730: sillä siihen on ollut vuosittain uhrattava         sessa laajuudessa, jolla suuremmassa mää-
41731: yksi neljäsosa kaikista kuntaan saaduista          rin ja suhteellisen nopeasti olisi merkitystä
41732: rahatuloista ja kolme kertaa niin paljon,          tilanteen korjaamiseksi. Tämän huomioi-
41733: kuin mitä vuosittain kunnanverot tekevät.          den ovat kuntalaiset ryhtyneet yhteistoi-
41734:     Tämän laatuisissa olosuhteissa eläminen        mintaan ja perustaneet Koita Oy-nimisen
41735: on toistaiseksi ollut mahdollista juuri run-       osakeyhtiön, jonka osll1kepääoma on 5 milj.
41736: saiden metsien ja niistä saatujen tulojen          markkaa jaettuna 1,000 kappaleeseen 5,000
41737: turvin. Mutta rajan siirtymisen vaikutuk-          markan määräisiä nimitetylle henkilölle
41738: sesta ovat olosuhteet tuossa suhteessa huo-        annettuja osakkeita ja on yhtiön tar-
41739: mattavasti, jopa aivan ratkaisevasti, huo-         koituksena rehunviljelystilojen perustami-
41740:  nontuneet. Yksi kolmannes, eli 1,630 km2          nen ja niiden viljelyskelpoisten soiden ko-
41741:  parhainta metsäaluetta. on nyt pois koko-         neellinen raivaaminen ja viljeleminen, jotka
41742: naan kuntalaisten käytöstä, sen jäädessä           yhtiö oston tai vuokrauksen kautta saa hal-
41743:  rajan taakse. Rajan siirron vaikutuksesta         lintaansa. Yhtiön lähiajan tavoitteena on
41744:  osa uittoväylistä myös katkesi, vaikuttaen        1,000 ha. käsittävän kolmessa eri lohkossa
41745:  osaan jälellä oleviin kunnan metsäalueisiin       ja eri puolilla kuntaa olevien alueiden rai-
41746:  siten, että niillä olevia puutavaroita ei         vaaminen. Yhtiön osakkaiden enemmistön
41747:  voida juuri missään muodossa hyväksi-             muodostavat ilomantsilaiset vähävaraiset re-
41748:  käyttää. Mainituista seikoista johtuu, että       huntarvitsijat.
41749:  ne metsävarat, jotka ovat käytettävissä,             On luonnollista, että yhtiön osakepääoma
41750:  alkavat loppua ja samalla loppuvat myös           ei yksin riitä mainitun suunnitelman to-
41751:  tulot niistä.                                     teuttamiseen eikä osakepääoman koroitta-
41752:     Kunnan asukasluku, joka nykyisin on            miseen väestön heikon varallisuuden vuoksi
41753:  noin 13,000 henkeä, on tähän saakka saa-          ole mahdollisuuksia olemassa, mistä johtuen
41754: 954                       IV,213. -   Koita Oy:n uudisraivaus.
41755: 
41756: valtiovallan olisi tultava avuksi. Väestön   johtuen esitämme,· että eduskunta myan-
41757: heikon taloudellisen aseman vuoksi ja        täisi edellä mainitun suuruisen kuoletuslai-
41758: huomioonottaen ne tavattoman suuret eri-     nan samoin perustein, kuin v: n 1947 ta-
41759: koisrasitukset, jotka sotien vaikutuksesta   lousarviossa on myönnetty Limingan kun-
41760: ovat sanotun kunnan ja kuntalaisten          nassa toimivalle Hirvineva Oy: lle.
41761: kannettavaksi joutuneet, olisi kohtuul-         Edellä mainitun perusteella esitämme,
41762: lista, että valtiovalta ryhtyisi suoranai-
41763: siin avustustoimenpiteisiin ja myöntäisi                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
41764: avustuksena Koita Oy:lle esim. 5 milj.                tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
41765: markkaa sen tarkoitusperien toteuttami-               markan määrärahan kuoletuslainaksi
41766: seksi. Avustuksen myöntäminen kuitenkin            ·· Koita Oy :lle uudisraivaustoimintaa
41767: lienee hyvin vähän todennäköinen, mistä               varten.
41768:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
41769: 
41770:                 Yrjö A. Manninen.                                  J. Kuiitinen.
41771:                 Jussi Raatikainen.                                 Antti .Virtanen.
41772:                 Mikko Järvinen.                                  . Kusti ·Eskola..
41773:                 V. Puumalainen.                                    PäiViö Hetemäki.
41774:                 Elsa Karppinen.                                    Jussi Lappi-Seppälä.
41775:                 Eemil Pääkkönen.                                   Eino Roine.
41776:                 J. E. Lampinen.                                    Walter Kuusela..
41777:                 Jere Juutilainen.                                  Eemil Luukk&
41778:                 Eino Laitinen.                                     Helena Virkki.
41779:                 Aaro Uusitalo.                                     Kaisa Hiilelä.
41780:                 Konsta Talvio.                                     Antto Prunnila..
41781:                 Ville Pessi.                                       P. Leskinen.
41782:                 Laurti Riikonen.                                   Eino· Palovesi.
41783:                 Juho Hukari.                                       0. Muikku.
41784:                 Johannes Wi.rtanen.                                Bj. Kauhanen.
41785:                 Vanna. K. Turunen.                                 Urho Kulovaa.ra.. ·
41786:                 Johannes Virolainen.                               Uuno. RMJtikainen.
41787: 
41788: 
41789: 
41790: 
41791:                                                    :,'i,.
41792: 
41793: 
41794: 
41795: 
41796:                                                     .   ·~   .
41797:                                                                                               955
41798: 
41799: IV,214, -   Rah. al. N:o 141.
41800: 
41801: 
41802: 
41803: 
41804:                                Miettu:Q.en . y. m. : Korotetun määrärah01n osoittctmisesta,
41805:                                   maatalouskirjanpitotoiminnan (1!1Jttstamiscen.
41806: 
41807: 
41808:                                         Jjj d u s k u n n a ll e.
41809: 
41810:    Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 156             janpitotilojen puhdastuotto poikkeaa maa-
41811: v-uoden 1945 vp., toivomusaloitteisiin n:o            talouden keskimääräisestä puhdastuoto&ta ",
41812: 180 ja n:o 187 vuoden 1947 valtiopäivillä             ehdotamme,
41813: ja eduskunnan päätökseen 30. 9. 1947, jol-
41814: loin eduskunta hyväksyi edellämainittujen                       että Eduskunta ottaisi vuoden
41815: aiotteiden johdosta toivomuksen, ,että hal-                   1948 tuw- ja menoarvioon 11 Pl.
41816: litus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin                 XV luvun 15 rnomentille lisäyksenä
41817: maatalouden kannattavaisuustutkimuksen                        1 miljoonan markan suuruisen miiii-
41818: tehostamiseksi silmälläpitäen erityisesti                     rärahan maatalouskirjanpitotoimin-
41819: pienviljelmiä sekä sitä, missä määrin !kir-                   nan amtsfmniseen.
41820:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41821: 
41822:                 Martti lVlii.ettunen.                               Markus NiskaJ.a.
41823: 956
41824: 
41825: IV,~15.   -   Ra.h. al. N:o 142.
41826: 
41827: 
41828: 
41829: 
41830:                                Simonen y. m.: Määrärahan osoittamisest(t nuultalouskirjan-
41831:                                     pitotoiminn.a.n tehostamiseen.
41832: 
41833: 
41834:                                      E dr11skunnalle.
41835: 
41836:     Lähtemättä lähemmin esittelemään !kaik-      tää olevan välttämätöntä, että eduskunta li-
41837:  kien saatavissa olevaa virallista tilastoa       sää siihen tarkoitukseen määrärahaa. Li-
41838: kirjanpitotilojemme lukumäärästä toteamme        säyksen pitäisi olla ainakin saman suuruinen
41839: vain, että tähän mennessä tämä :maatalou-        ikuin nyt tarkoitukseen merkitty määräkin
41840: telllilile ikannattavaisuustutkimuksen ikan-     eli 1,500,000 mk. Tämä summa menisi
41841: nalta erittäin· tärkeä toiminnan ala on jää-     aVIUStuksena niille järjestöille, jotka . ny-
41842: nyt valtion toimesta aivan liian vähälle         kyäänkin joutuvat maatalouskirjanpitotoi-
41843: 'huomiolle. Näin nytkin.                         minnasta huolehtimaan. Uskolllilile, että
41844:    Kun verotuksen oikeudeimmkaiSilluteen         jako voitaisiin oikeudenmukaisesti suorittaa
41845: pyrittäessä olisi saatava mahdollisimman         maataloushallituksessa sen mukaan kuin
41846: tarkka ja oikeaan ikirjanpitoon perustuva        kullakin järjestöllä olisi vuoden mittaan
41847: kuva maataloutemme asemasta kultakin             huollettavanaan kirjalliPitotiloja. Sensijaan
41848: verotusVlllodelta olisi aivan välttämätöntä,     vaikka näyttäisikin kohtuulliselta samassa
41849: että maatalouskirjanpitotoiminta saataisiin      suhteessa lisätä myöskin kirjanpitotiloille
41850: laajempia omistajaryhmiä ja lukuisempia          ja kirjanpidon ohjaajille annettavia pa1k-
41851: viljelmiä kussakin ryhmässä lkäsittäväksi.       kioita, emme pidä sitä niinkään ratkaise-
41852:    Maatalouskirjanpito on myöskin se pohja       vana kuin edellämainittua. Kun siihen tar-
41853: millä on liikuttava ohjattaessa maatalous-       koitukseen käytettävä summaikin on edelli-
41854: tuotantoamme ja suunniteltaessa keinoja          seen verraten paljon vaatimattomampi ei
41855: maatalouden kannattavaisuuden edistämi-          se koko menoarviossa näyttelisi kuitenkaan
41856: seksi. Sama on sanottava matalousväen ta-        paljon mitään vaikka sitäkin korotettai-
41857: loudellisen ajattelun ja ammattiin kohdis-       siin puolta suuremmaksi eli 300,000 mark-
41858: tuvan harrastuksen lisäämisestä. Nämä sei-       kaan.
41859: kat ja niihin liittyvät monet syyt vaatisi-         Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
41860: vat, kuten edellä jo sanottiin, maatalouskir-    nioittaen,
41861: janpitotoiminnan kehittämistä ja laajenta-
41862: mista.                                                    että   Edusku,nta       ottaisi   vuoden
41863:    Sillä määrärahalla, mikä on nyt edus-                1948 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
41864: kunnalle jätettyyn tulo- ja menoarvioesi-               VI    luvun   8 momentille          lisäystä
41865: tykseen edellämainittuun tarkoitukseen mer-             150,000 nullrkkaa ja saman pääluo-
41866: kitty, ei mielestämme voida riittävästi huo-            kan XV luvun 15 nwmenUlle
41867: lehtia maatalouskirjanpitotoiminnan saatta-             1,500,000   markkaa kiiytettäväksi
41868: misesta sille tasolle, mille se kaiken kohtuu-          maatalouskirjanpitotoiminnam          teho.~­
41869: den nimessä pitäisi voida saada. Siksi näyt-            ta,miseen.
41870:       Helsingissä., lokakuun 6 p:nä 1947.
41871: 
41872:                  BeS.kki Simonen.                            Matti Lepistö.
41873:                  Walter Kuusela.                             Jere Juutila.inen.
41874:                  Va.lfrid Eskola.                            B. S. Pesonen.
41875:                  Edvard Pesonen.                             Kaisa. Hiilelä.
41876:                                                                                         957
41877: 
41878: IV,2ta. -   Rah.. al. N:o 143.
41879: 
41880: 
41881: 
41882: 
41883:                                  Rinne y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustfukseksi maan-
41884:                                     viljelijiilväestiflle a;pulantojen, hankkimiseen.
41885: 
41886: 
41887:                                      E d u s k u n n a 11 c.
41888: 
41889:    Maamme maatalouden tuotto on sotien heikosta teknilaisestä tasosta y. m. syistä
41890: johdosta alentunut huomattavasti. Pelto- johtuen, ovat korkeammat kuin suurem-
41891: jemme vilja- ja rehusadot ovat asiantUillti- milla tiloiHa. Tästä johtuen pienemmän
41892: joiden lausuntojen mukaan olleet noin 35- viljelmän omistaja joutuu nykyisissä olo-
41893: 40 % alhaisempia kuin ennen sotia. Sa- suhteissa olemaan suhteellisesti heikom-
41894: massa suhteessa on myös karjan tuotto massa taloudellisessa asemassa kuin suu-
41895: alentunut.                                      rempi vilj~lijä. Tästä myös johtuu, että
41896:    Vaikka osa maataloustuotannon alenemi- pienempien vHjelmien omistajat eivät pysty
41897: sesta johtuu tietenkin sotien aikana ja osit- ostamaan tarvitsemaansa määrää apulan-
41898: tain sotien jä·lkeenkin valiinneesta työvoi- toja, va.ikka suurempien viljelmien omista-
41899: mapulasta, jonka johdosta maataloudessa jat yleensä kykenevät sen tekemään.
41900: tarvittavat perusparannukset ovat useissa         Sotien jälkeisenä aikana ovat maatalous-
41901: tapauksissa jääneet suorittamatta, on maa- tuotteiden hinnat jatkuvasti kohonneet ja
41902: taloustuotannon valitettavaan laskuun ol- maatalouden suurtuottajain taholta teh-
41903: lut vaikuttamassa muutkin tekijät. Yhtenä dään edelleenkin voimakkaasti propagandaa
41904: tällaisena huomattavana tekijänä on ollut korkeampien hintojen puolesta. Päämää-
41905: heikko ~annoitus. Sotien aikana ja niiden räksi on otettu se, että sotieri johdosta alen-
41906: jälkeisinä vuosinahan ei ulk&aisia apulau- tunut maataloustuotanto o'lisi pyrittävä
41907: toja saatu maahan juuri ~ainkaan. Pelto- korvaamaan maanviljelijöille yksinomaan
41908: jemme kasvuvoima heikkeni ja sadot ale- tuotteiden hintoja korottamalla. Tämä po-
41909: nivat. Nyt laihtuneet pellot vaativat en- litiikka hyödyttää kuitenkin enemmän vain
41910: tistä enemmän lannoitteita saavuttaakseen suurtuottajia. Laajat kuluttajajoukot, mu-
41911: vähitellen sen kasvukunnon, jota elintar- kana myös maata'loudessa työskentelevät
41912: vikehuoltoamme silmällä pitäen on pidet- pienviljelijät ja maa.tyiYliiiset, joutuvat siitä
41913: tävä päämääränä.                               kärsimään. Lisäksi tällainen menettely ai-
41914:    Viime aikoina on tosin eräitä apuianta- heuttaa markan arvon jatkuvan alenemisen
41915: laatuja saatu maahan niin paljon, että antamatta silti tarpeilista kiihoiketta maa-
41916: osa apulannoista on pystytty vapautta- taloustuotannon kohottamiselle.
41917: maan säännöstelystä~ Onpa esiintynyt sel-         Koska maataloustuotantomme vielä nyt-
41918: laisiakin ilmiöitä, että kaikkia tarjolla ol- kin, pahimman aallonpohjan sivuutettuaan,
41919: leita apulautoja ei eräillä paikkakunnilla on riittämätöntä, dlisi tarpeellista, että val-
41920: dle saatu kaupaksi.                            tion taholta tuettaisiin maataloutta ja
41921:    Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että maanviljelijöitä varaamaila 2 miljardin
41922: apulautoja olisi tuotettu maahan liikaa tai markan määräraha apulantojen ostamiseen
41923: että maanviljelijät eivät ymmärtäisi niiden niin, että alle 15 peltohehtaaria omistaV"at
41924: arvoa. Syy on siinä, että apulantojen hin- tHat saisivat maanlaadusta riippuen 800--
41925: nat niiden vaikean saannin ja maailman- 1,000 markan arvoisen apulantojen ostoon
41926: markkinoilla vallitsevan suuren kysynnän oikeuttavan ostokortin jokaista viljeltyä
41927: vuoksi ovat olleet niin kalliita, että vähäva- hehtaaria kohden, jonka jälkeen ostokortin
41928: raisten pientilailii<~ten ei ole kannattanut arvo alenee 25 markalla jokaista lisäänty-
41929: niitä hankkia.       Pienemmillä tiloillahan vää viljeltyä peHohehtaaria kohden ja kun
41930: yleensä tuotantokustannukset, maatalouden se saavuttaa rajan 150 markkaa peltoheh-
41931: 
41932:                                                                                         22
41933: 958                                 IV,216. -     Apulanua4.
41934: 
41935: ta;arille, se ei enää vähene, vaan jatkuu                markwn määrärahan maat.aloustuo-
41936: 150 markan suuruisena viimeiseen pelto-                  tannon kohottamiseksi avustamalla
41937: hehtaariin saakka.                                       maamme maanviljelijäväestöä apu-
41938:    Sellaiset maanomistajat, joiden toimeen-              lantojen hankinnassa siten, että alle
41939: ~tulol!le maatalouden harjoittaminen ei ole              15 peltohehtaarin viljelmät saisivat
41940: välttämätöntä, olisi jätettävä kokonaan                  maanlaadusta riippuen 800-1,000
41941: ostokortin saannin ulkopuoleHe. Sensijaan                markan arvoisMt apulantojen ostoon
41942: ·maan pohjoisilla alueilla· ja muua:llakin               oikenttavan ostokortin jokaista vil-
41943: erittäin karuilta seuduilla, kuin myös jäl-              jeltyä peltohehtaaria kohti ja sitä
41944: keen v. 1944 raivatnilla uudisa.lueilla, olisi           suuremmat 25 markkaa vähemmän
41945: avustus sitä saamaan oikeutetuiHe jaettava               viljelmän jokaista lisääntyväii pelto-
41946: 20 % koroitettuna.                                       hehtaaria kohti, kuitenkin vähintään
41947:    Edellä olevaan viitaten kunnioit1aen eh-              150 markkaa hehtaariUe. Pohjois-
41948: P,otamme,                                                Suomessa ja mu~'lla km·uilla seu-
41949:                                                          duilla sekä v, 1944 .iälkeen raiva-
41950:            että Edusku1ota ottaisi vuode1~ 1948          tuilla alueilla ostokortit ctnnettaisiin
41951:        t1ilo- ja menoarvioon 2,000,000,000               20 % Twrotett1tina.
41952:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
41953: 
41954:                  Aleksi Rinne.                                 W. Metsäranta.
41955:                  Arvo Riihimäki.                               Elsa Karppinen.
41956:                  Jalmari. Kubnala.                             Mikko Järvinen.
41957:                  Nestori Nurminen.                             Eino Tainio.
41958:                  Hertta Kuusinen.                              Toivo Kujala.
41959:                  Esa Hietanen.                                 Toivo Lång.
41960:                  Matti Meriläinen.                             Elli Stenberg.
41961:                  Konsta Talvio.                                Fabian Tilla.nen.
41962:                  Vlilhelm Riihinen.                            Eino Rome.
41963:                  Antti Virtanen.                               Aaro Uusitalo.
41964:                                                                                            959
41965: 
41966: IV,217. -   Rah. al. N:o 144.
41967: 
41968: 
41969: 
41970: 
41971:                              Riihimäki y. m.: Mäiiträrahan osoittamisesta avustttksiksi
41972:                                   pienviljelijöille lantaloiden rakentåmista vm·ten.
41973: 
41974: 
41975:                                      E d u s k u n n a ll e.
41976: 
41977:   Viitaten toivomusaloitteen n:o 135 (1946               1948 valtion tulo- ja menoar·vioon
41978: vp.), Liitteet I-XII, perusteluihin, ehdo-               20,000,000 markan määrärahan jaet-
41979: tamme,                                                   tavaksi avustuksina pienviljelijöt'lle
41980:                                                          lantaloiden rakentamista varten.
41981:         että   Eduskunta   ottaisi    vuoden
41982:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41983: 
41984:                 Arvo Riihimäki.                                Konsta Talvio.
41985:                 Aleksi Rinne.                                  Eino Tainio.
41986:                 Vilhelm Riihinen.                              J. Mustonen.
41987: 960
41988: 
41989: IV,21s. -    Rah. al. N:o 145.
41990: 
41991: 
41992: 
41993: 
41994:                                 H. Pesonen y. m.: Määrärahojen osoittamisesta lannan·
41995:                                    hoidon edistämiseksi.
41996: 
41997: 
41998:                                     E d u s k u n n a 11 e.
41999: 
42000:    Viljelysmaitten kasvukunto heikkeni so-       mina olevien lannanhoitokysymysten sel-
42001:  dan arkana siinä määrin, että satotulokset      vittämiseksi on jatkettava.
42002:  alenivat kolmanneksella viimeisten rauhan·        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42003:  vuosien tasosta. Kun väkilannoitteita on                  että Eduskunta ottaisi vwoikn
42004:  ollut rajoitetusti saatavissa, ei tilannetta          1948 tulo- ja menoarvioon:
42005:  ole voitu vieläkään sanottavammin korjata                 1) lannanhoito:- ja maan kasvu-
42006:  ja maataloustuotannon taso on pysynyt jat-             kumton kohottamistoimenpiteiden to-
42007:  kuvasti alhaisena. Kun kotoisissa lantava-             teuttamista, ohjaamista ja neuvoja.
42008:  roissa on mahdollisuus saada peltoihin suu-            vointien valmenm~ta varten Maata..
42009:  ret määrät kasvinravintoaineita, joita tällä           lorusseurojen Keskusliittoon, Pienvil-
42010:  hetkellä menee lantavarojen puutteellisen              jelijäin Keskusliittoon, Pienviljeli·
42011:  hoidon takia hukkaan, olisi peltojen kasvu·            jäin Liittoon sekä Svenska Lant-
42012:  kunnon parantamisen takia välttämätöntä                brukssiillskapens i Finland förbutul;,.
42013:  tehostaa kotoisten lantavarojen talteenottoa          nimiseen keskusjärjestöön perustetta.
42014:  ja käyttöä.                                            vien lwnsulentinvirkojen palkkaus·
42015:    Koska lannanhoitoa voidaan parantaa                  ja matkamenoja varten yhteensä
42016:  parhaillaan käytettävissä olevien mahdolli-           1,250,000 tna1'kkaa;
42017:  suuksien puitteissa, on näihin keinoihin en-              2) lannanhoito- ja maan kasvu-
42018: sinnä kiinnitettävä huomiota. On saatava               kunnon kohottamiskilpailutoiminnan
42019:  aikaan keskitetty toiminta, johon kcikki               järjestelyyn 2,500,000 markkaa sekä
42020: neuvontajärjestöt osallistuvat. Viljelijöille          kilpailutulosten perusteella jaettaviin
42021: on tehtävä yleisesti tunnetuiksi ne pahinl-            palkkioihin 10,000,000 rnarkkaa eli
42022: mat virheet, joita nykyisin tehdään lannan-            yhteensä 12,500,000 markkaa;
42023: ·hoidossa, mutta jotka kuitenkin voidaan                  3) lannanhoidon tehostamismahdol-
42024: välttää ilman lisälaitteita ja rakenteita. Sa-         lisuuksia selv-ittelevän tutkimustyön
42025: manaikaisesti on tuettava ja palkittava eri            suorittamista vm·ten 750,000 mark:-
42026: tavoin niitä viljelijöitä, jotka haluavat              kaa kahden assistentin palkkaami-
42027: uusien laitteiden ja rakenteiden avulla te-            seen Maatalouskoelaitokseen sekä
42028: hostaa lannanhoitoansa. Turvepehkukysy-                työssä tarvittavien välineiden hank-
42029: mys on otettava kaikessa laajuudessaan kä-             kimiseen sekä m1~iden menojen peit-
42030: siteltäväksi ja tutkimustyötä edelleen avoi-           tämiseen.
42031:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42032: 
42033:          H. S. Pesonen.             ·Jere Juutilainen.           Heikki Simonen.
42034:                                                                                               961
42035: 
42036: IV,2t9. -    Ra.h. al. N:o 146.
42037: 
42038: 
42039: 
42040:                                 Rinne y. m.: Moorärlihan osoittamisesta väkirehujen hin-
42041:                                     ~tas~seen.
42042: 
42043: 
42044: 
42045:                                      E d u s k u n n a 11 e.
42046: 
42047:     Viime VIUoden tilastojen muika;an oli kar-     takiskontaa, jota viimelksi kuil.uneina vuo-
42048:  jataloustuotannossamme l8Skua 'VUoden 1939       si.na on harjoitettu !kotimaisella !karjanre-
42049:  tuotantoon verrattrma maidon kohdalta n.         hulla ja lkarjataloustuotteihla. Maan elin-
42050: 60 % ja voin kohdalta n. 45 %. Karjata-           tarvilkeomavaraisuus suuresti Hsää,ntyisi.
42051: loustuomnnon lasku johtuu pääasiassa so-          Kru-jatalOillden tuotantoikustannukset suh-
42052:  tien seurauksena ;alentuneen mfl:an kasvu-       teessa tuotantoon aJlenisivat ja kannattavai-
42053: kunnon aiheuttamista heikoista rehnsadoista       suus pal.'lallisi. Koska suurin osa lisäänty-
42054:  ja ulkomailta tuotav,an väkirehun niuldmu-       neestä tuotam.:uosta tulisi !klllluttaj,ain käy-
42055: desta.                                            tettäväksi, olisi se omiaan edistämään !hin-
42056:     Vuosien 1947-1948 sisäruokintakausi           tojen ja maa!Il koiko talouden vaJkiintumista.
42057: näyttää muodostuvan tässä suhteessa vielä-           Jotta väki~ujen ma:ahantuonti vastaisi
42058: kin vaikeammaksi !kuin: edelliset. Poilkkeuik-    kaikinpuolin ta.flkoitustaan, olisi niitä jaet-
42059: seHisen kuiva ikesä on pienentänyt relhu-         tava va.p:a:asti, ilman lisääntyvää [uovutus-
42060: satoa entisestäänkin noin 124 miljoonalla         velvohlisuutta, ennenkaikkea seHaisille ikar-
42061: rehuyksiköHä. On selvää, että tällaisen re-       janomistajille, joilla ei ole riittävästi rehua
42062: hutilanteen vaillitessa maidon ja yleensä         aika valksi sisäruokintallmudeksi. Väkireh u-
42063: !karjataloustuotteiden määrä tulee supistu-       jen hi.nta olisi valtiovallan hinnantasaustoi-
42064: maJ&n entisestäänkin.                             menpiteil~ä sa:a.tava !kohtuulliseksi kailk:ille
42065:     Koska m~mssam.me ei täHä hetkellä ole         väkirehujen ostaj~He. Nyt myönnetään vä-
42066: varaa karjan joukkoteurastuksille eikä kar-       kirehuista hinnana~ennusta niiden laadusta
42067: jataloustuot:annon l~ulle, l()lisi riittämätön    riippuen 4:25-6:- markkaan asti kilolta.
42068: rehusatomme pyrittävä lkorvaamoon tuo-            Koska hallituksen esitylksessä v. 1948 tulo-
42069: maHa ulkomailta niin paljon vrulku:aisrik-        ja menoarvioksi ,ei ole lainka:an esitetty
42070: kaita väikireihuja kuin niitä kansainvälisen      määrärahaa väkirehujen hinnaua:lennukseen
42071: ~lintarvikesäännöstelyn ja maamme v,ruluut-       ja ik:oska hallitulksella ei ainaikaa:n alempana
42072: tatilanteen vuoksi on mahdollisuus tuoda.         esittämämrme suuruisten välkirehumäärien
42073: Lisäksi olisi kiirehdittävä varaama;a:n mah-      hintojen lll!lentamisoon nykyisessä määrässä
42074: doHisuus k!llnsainvälisen säännöstelyn ulko-      o1e varoja, Ollisi tulo- ja menoarvioon sel-
42075: puole1la olevien väkirehujen, ennen kaikkea       1a~nen otettava.
42076: leseiden IQStaaniseen niin, että välkireihua         Edehlä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
42077: yhteensä saataisiin maahan ainakin 500,000        dotamme,
42078: -700,000 tonnia.. Tämän väkirehnmäärän                       että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42079: avulla voitaisiin kotoisia olki- ja täyterehTI-           tulo- ja menoarvioon 2,000,000,000
42080: varastoja hyväksi käyttäen välttyä karjan                 markan määrärahan väkirehujen him-
42081: teurastuikselta ja kohottaa maidon tuotan-                nantasaukseen niin, että sitä olisi
42082: toa monilLa sadoilla miljoonilla ikiloilla.               kaikille tarvitsij'OiUe heidän ostoky-
42083: Väkirehujen runsas maahantuonti olisi                     kyään vastaavilla hinnoilla saata-
42084: omiaan vähentämään sitä kohtuutonta hin-                  vissa.
42085:         Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42086: 
42087:         Aleksi Rinne.                Eino Roine.                   J. Mustonen.
42088:         Arvo Riihimäki.              Antti Virtanen.               Vilho Hj. Lehtonen.
42089:         Vilhelm Riihinen.            Matti Meriläinen.             W. Metsäranta.
42090:         Eino Tainio.                 Konsta Talvio.                Fabian Tillanen.
42091:         E~sa Karppinen.              M. Järvinen.                  Aaro Uusitalo.
42092: 962
42093: 
42094: IV,22o. -   Rab. al. N :o 147.
42095: 
42096: 
42097: 
42098: 
42099:                                Lampinen y. m.: Koratetun määrärahan osoittamisesta yli-
42100:                                  määräisen ~tyQ'Uoiman palkkaami.seksi maatalouskoelaitok-
42101:                                  seen.
42102: 
42103: 
42104:                                     E d u s kun n a.ll e.
42105: 
42106:   Maatalouden koe- ja tutkimustoimintaa             Jotta 1\llaatalouskoelaitok:semme voll!i edes
42107: varten, samoin kuin Maatalouskoelaitosta         osittain tehtävis.<;ään suoriutua ehdotamme
42108: varten ovat vuotuiset määrärahat olleet          }):unnioittaen,
42109: varsin vaatimattomat. Määrärahojen pie-
42110: nuudesta johtuen onkin tutkimustoiminta                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42111: jäänyt hyvin suppe&ksi verrattuna läntisiin             tulo- ja menoarvioon ylimääräisen
42112: naapurimaihimme. Osittain on vasta. päästy              tyQ'Uoiman palkkaamiseksi maatalous-
42113: alulle sellaisten kysymysten piirissä ilrun on          koelaitokseen lisäyksenä hallituksen
42114: maaperätutkimukset, ravintoainemäärien ja               esityksessä 11 Pl. XIV luvun 6 nw-
42115: arvojen selville saamiseksi peltoviljelyksil-           mentin d) kohdassa esitettyyn mää-
42116: lämme eri kasvilaatujen kohdalla. Samoin                1'iiraha.an 1,300,000 ma-rkkaa.
42117: on asian laita lannamhoidon, rehuviljelyk-
42118: sen, rikkaruohon ja kasvitautien osalta.
42119:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42120: 
42121:                  J. E. Lampinen.                             Jussi Raatikainen.
42122:                  Elias Tukia.                                Lauri Järvi.
42123:                  Eemil Pääkkönen.                            Matti Miikki.
42124:                  Heikki Vebka.oja.                           J. Pyörälä.
42125:                  Kosti Kankainen.                            Walter Kuusela..
42126:                  Yrjö A. Manninen.                           Aa.ro Uusitalo.
42127:                                    Toivo Ikonen.
42128:                                                                                              963
42129: 
42130: IV,221. -   Rah. a.l. N:o 148.
42131: 
42132: 
42133: 
42134: 
42135:                               Riihimälti y. m..: Määrärahan osoittamisesta lainwrahaston
42136:                                   perustamiseksi ma4taloude.n kon.ee:Uistamista •va.rten.
42137: 
42138: 
42139:                                    E d u s k u n n a ll e.
42140: 
42141:   Maassamme on viime vuosien aikana             mukset ovat osoittaneet niiden edullisuu-
42142: perustettu useita rmaatalouskoneyhtymiä,        den. Varrmaan rmeidänkin maassamme täl-
42143: joiden toimintaa hidastuttaa rpaaoman           lainen rahasto, josta jaettaisiin pienviljeli-
42144: puute. OsaJkepääomalla ei ole kyetty riittä-    jäin perustamille koneyhtymille halpakor-
42145: vässä määrässä rahoittamaan tarvittavien        koisia ja pitkäaikaisia lainoja maatalous-
42146: maataloUskoneiden ostoa. Rahalaitoksista        koneiden hankkimiseksi, huomattavasti edis-
42147: mahdollisesti saatavista lainoista korkome-     täisi maataloutemme koneellistumista. Täl-
42148: not muodostuisivat yhtymille liian rasitta-     laista rahoitusmuotoa puoltavat useat näkö-
42149: viksi. Rahamarkkinain kireydestä johtuen        kohdat, eikä se muodostuisi valtion talou-
42150: viime aikoina ei ole ollut mahdollisuutta       dellekaan suureksi rasitukseksi.
42151: saadakaan lainoja tarkoitwkseen.                   Edellä olevaan viitaten ehdotrum.me,
42152:    Valtion edullisin ehdoin myöntämät lai-
42153: nat maatalouden koneellistamisen edistämi-                   että   Edtuskunta   ottaisi   vuoden
42154: seksi olisivatkin välttämättömiä. Useissa              1948 tulo- ja ntenoarvioon 50,000,000
42155: maissa, m. m. Ruotsissa, on valtion tDimesta            markan määrärahan lainarahaston
42156: perustettu maatalouden kDneellistamisen                 perustamiseksi maatalouden koneel-
42157: lainarahasto. Lainarahastoista saadut koke-             listamista varten.
42158:      Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
42159: 
42160:               Arvo Riihimäki.                                Konsta Talvio.
42161:               Aleksi Rinne.                                  Eino Tainio.
42162:               Vilhelm Riihinen.                              J. Mustonen.
42163: 964
42164: 
42165: IV,222. -   Rah. al. N:o 149.
42166: 
42167: 
42168: 
42169: 
42170:                                 Hautala. y. m.. : Määrärahan osoittamisesta väki.JA:mtojen
42171:                                   ilmaista jakelua varten ma.anrviljelijät'lle.
42172: 
42173: 
42174:                                     E d u s k u n n a 11 e.
42175: 
42176:    Kun hallitus ei ole toteuttanut joulukuun     arvosta. Näin suoritettavaan väkilannoite-
42177: 13 päivänä 1946 tekemäänsä päätöstä käyt-        jakeluun sopisivat parhaiten ensi sijassa
42178: tää 1 miljaardi markkaa väkilantojen hin-        fosfaatit, joista pelloissamme on suurin köy-
42179: tojen alentamiseen, eikä ole varannut tar-       hyys ja joita on runsaimmin saatavissa.
42180: koitukseen määrärahaa myöskään vuoden               Kun arvostellaan ehdottamamme määrä-
42181: 1948 tulo- ja menoarvioon, on syytä ottaa        rahan suuruutta on syytä huomauttaa, että
42182: asia eduskunta-aloitteena käsiteltäväksi.        hiljattain maitotaloustuotteiden hintojen
42183:    Väkilautoja olisi lähes riittämiin ny-        järjestelyn yhteydessä valtio käytti hyväk-
42184: kyään saatavissa, mutta kaikilla maanvilje-      seen lähinnä karjaväelle kuuluvia varoja
42185: lijöillä ei ole tarpeeksi ostokykyä. Näin on     noin 44 miljoonaa markkaa ja edelleen val-
42186: laita aina:kin vähävaraisimman pienviljelijä-    tioneuvoston päätös 2/10-47 tietää myös-
42187: väestön. Maataloudelle luvattu kompensaa-        kin, jos se toteutetaan, että valtio käyttää
42188: tio väkilantojen hintojen alentamiseksi oli      jälleen mielestämme uskollisimmalle karja-
42189: yksi miljaardi markkaa. Koska tämä lu-           väelle kuuluvia varoja kokonaista 665 mil-
42190: paus on jätetty täyttämättä, on jälellä mah-     joonaa markkaa hyväkseen. Siis varsin ly-
42191: dollisuus varata mainittu summa v. 1948          hyessä ajassa valtio on hankkinut tällaisia
42192: tulo- ja menoarvioon. Tuotannon tehosta-         tuloja noin 719 miljoonaa markkaa. Tästä
42193: misen kannalta voitaisiin määräraha mie-         huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt mihin-
42194: lestämme käyttää parhaiten siten, että se        kään toimenpiteisiin maatalousväestölle an-
42195: varattaisiin väkilantojen ilmaiseen jake-        tamansa velvoittavan lupauksen lunastami-
42196: luun maanviljelijöille. Pienviljelijöillä on     seksi.
42197: yleensä rajoitetummat mahdollisuudet vä-            Edellä esittämällämme tavalla voitaisiin
42198: kilantojen hankintaan ja tuotantokustan-         täyttää maatalousväestölle annettu lupaus,
42199: nukset pyrkivät suuremmiksi useista syistä.      sekä sen kautta kohottaa tehokkaasti koko
42200: Siksi olisi tämänlaatuinen väkilantojen ja-      kansallemme tärkeätä elintarviketuotantoa.
42201: kelu suoritettava pienviljelijöitä suosivana        Näillä perusteilla kunnioittaen. ehdo-
42202: esim. siten, että jokaiselle viljelijälle an-    tamme,
42203: nettaisiin ilmaisia väkilautoja sama määrä
42204: viljelijän jokaista peltohehtaaria kohti,                  että Eduskunta otta-isi vttoden 1948
42205: esim. 10 peltohehtaarin rajaan asti. Tällä              tulo- ja menoarvioon 1,000,000,000
42206: perusteella ilmaisten väkilantojen saantiin             markan määrämhan väkilantojen t'l-
42207: oikeutettu peltoala jäänee alle 2 miljoonan             maista jakelua t•arten ma.anv~'ljeli­
42208: hehtaarin, joten peltohehtaaria kohti voi-              jöille.
42209: taisiin lautoja jakaa ainakin 500 markan
42210:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
42211: 
42212:                 Yrjö Hautala.                                 Markus Niskala..
42213:                 Martti Miettunen.                             M. 0. Lahtela..
42214:                 Kusti Eskola..                                Väinö Okko.
42215:                 Joha.nnes Virolainen.                         L. 0. Hirvensalo.
42216:                                                                                                     965
42217: 
42218: IV,223. -         Rah. al. N:o 150.
42219: 
42220: 
42221: 
42222: 
42223:                                       Pusa y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
42224:                                          ke-rhotoimintaa varten.
42225: 
42226: 
42227:                                           E d u s k u n n a ll e.
42228: 
42229:   :Maatalousk,erhotoiminta on viime vuo-                         Maatalous-
42230: sina supistunut vuosi vuodelta. Tämä on                Vuosi    kerhotoimin-   Ylimääräisiä Valtion avus-
42231:                                                                                                 tukset
42232: aiheutunut määrärahojen riittämättömyy-                         tamääräraha     avustuksia    yhteensä
42233:                                                                11 Pl. XV. 16
42234: destä.
42235:   Kerhotoiminnan supistuminen selviää                  1943     6,050,000      2,128,000      8,178,000
42236: seuraavista Maatalouskerholiiton toimintaa             1944     8,966,000        651,000      9,617,000
42237: valaisevista numerotiedoista:                          1945    10,117,000      6,054,300     16,17-1,300
42238:                                                        1946    12,421,.300     6,428,600     18,849,900
42239:                   Kerho-                               1947    19,835,600                    19,835,600
42240: Vuosi            paikka-   Kerho-    Kerho-
42241:                   kuntia  neuvojia   laisia
42242:                           kpl.                           Hallituksen ensi vuoden tulo- ja meno-
42243: 1943    ••   0   •••••    431      749       96,000    arvioesityksessä ehdotetaan maatalouskerho-
42244: 1944    ••   0   •••••    428      709       93,000    toiminnalle 5 milj. markan lisäys. Vaikkakin
42245: 1945    ........          393      592       85,500    tämä lisäys on näennäisesti huomattavan
42246: 1946    ••   0   •••••    367      528       73,000    suuri, ei se nykyoloissa riitä. Kerhoneu-
42247: 1947    ........          343      480       64,000    vojain palkkoja on sosiaaliministeriön pää-
42248:                                                        tösten mukaisesti jo tähän mennessä tänä
42249:   Näemme, että viimeisten viiden vuoden                vuonna täytynyt suurentaa keskim. 2,000
42250: aikana on kerhotoimint·a täytynyt keskeyt-             markalla !kuukaudessa. Nämä koroitukset
42251: tää 88 paikkakunnalla, kerhoneuvojamää-                aiheuttavat ensi vuonna n. 9.5 milj. mar-
42252: rää on ollut pienennettävä 269:llä ja ker-             kan menojen nousun.
42253: holaismäärää hieman yli 30,000:lla.                      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42254:    Seuraava taulukko osoittaa valtion maa-
42255: talouskerhotoimintaan suomen- ja ruotsin-                        että Eduskunta ottaisi vuoden
42256: kielisille myöntämien varsinaisten määrä-                      1948 talousarvioon 11 .Pl. XV: 16
42257: rahojen ja ylimääräisten avustusten yh-                        moment·llle rnaatalouskerhonUiärära-
42258: teissumman eri vuosina:                                        han lisäyksenä 4.5 nu"lj. mk.
42259:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42260: 
42261:                          E. Pusa.                                   J. E. Lampinen.
42262:                          Johannes Virolainen.                       Valfrid Eskola.
42263:                                            L. 0. Hirvensalo.
42264: 
42265: 
42266: 
42267: 
42268:                                                                                                        23
42269: 966
42270: 
42271: IV,z2-L -   Rah. al. N:o 151.
42272: 
42273: 
42274: 
42275: 
42276:                                 Miettunen y. m..: Määrärahan, osoittamisesta sipulivamsto-
42277:                                    81.Wjan rakentamisek$i Oultllttn.
42278: 
42279: 
42280:                                     E d u s kun n a 11 e.
42281: 
42282:    Eräissä Koillis-Pohjanmaan ja Pohjois-       kaan ole rakentaneet tarvittavia varasto-
42283: Suomen pitäjiSsä, kuten Pudasj'ärvellä,         tiloja riittävästi.
42284: Kuusamossa, Taivalkoskella, Rannalla, Si-          Kun valtion toimeata viljanviljelysseu-
42285: mossa, Kemin mlk:ssa, Tervolassa ja Rova-       duilla rakennetaan viljavarastoja, olisi hy-
42286: niemellä on sipulinviljelys muodostunut         vin kohtuullista, että myöskin näiden mo-
42287: sikäläisten pientilllisten talouksissa tär-     nisSa vaikeuksissa elävien syrjäisten seu-
42288: keäksi rahatulojen antajaksi. Näillä alueilla   tujen pienviljelijäin sipulin myyntituotan-
42289: viljellään sipulia verrattain runsaasti,        non helpoittamiseksi ja elvyttämiseksi ra-
42290: vaikka peltoalat ova.tkin pienet. Useampien     kennettaisiin valtion toimeata riittlävän
42291: tuhansien kilojen sipulisadot viljelmää kohti   suuri sipulivarasto, johon yhdistettäisiin
42292: ovat v.errattain yleisiä, jopa pienillä pals-   myöskin kuivaamo. Sipulivarasto olisi Ta-
42293: toillakin viljellään sipulia huomattavasti.     k.ennettava rautatien varteen ja kuljetet-
42294: Sipulinviljelys on hyvin sopiva sikäläisen      tava autoilla sipulit syksyisin kauppojen
42295: pienmaatalouden myyntituotantona, sillä se      välityksellä varastoon. Varaston paikaksi
42296: ei vaadi suuria viljelysaloja, mutta sitä       sopisi joko Rovaniemi tai Oulu. Oulua lä-
42297: voimaperäisemmän viljelyksen.         Etenkin   hempänä ovat Koillis-Pohj-anmaan suurim-
42298: lapsityövoimaa voidaan sipulinviljelyksessä     mat sipulinviljelyspitäjät. Vaikka paikka-
42299: hyvin käyttää ja sitähän näillä alueilla· on    kysymystä ei olekaan lopullisesti selvitetty,
42300: k~ä!ärää        huomattavasti runsaammin.       kykenisi todennäköisesti Ouluun rakennet-
42301: Sikäläinen sipulikanta on tunnetusti myös       tava varasto tyydyttämään toistaiseksi koko
42302: hyvin. säilyvää, kunhan viime vuosina levin-    Pohjois-Suomen tarpeen, jos varastotilaa
42303: nyt sipulihome saadaan hävitetyk:si.            tulee riittävästi. Myöhemmin sipulinvilje-
42304:    Suurin vaikeus sipulinviljelijöillä on sa-   lyksen laajetessa pohjoisempana, voitaisiin
42305: don kuivaaminen ja varastoiminen. Suh-          Rovaniemelle t•akentaa toinen varasto. Ot-
42306: teellisen heikkovarais.et yrittäjät eivät ky-   taen huomiooo sen, että varaston rakenta-
42307: kene rakentamaan itselleen riittäviä tiloja     minen elvyt1!äisi nopeasti Pohjois-Suomen
42308: sipulin virastoimiseen, sillä lämpimät va-      sipulinviljelystä ja säästäisi viljelijät suu-
42309: rastot tulevat kalliiksi. Tavallisten talon-    rilta sipulin pilaantumisvaUTioilta, olisi si-
42310: poikaispirttien tilat tarvitaan kokonaan sie-   pulivarasto saatava rakennetuksi mahdolli-
42311: mensipulien varastoimiseen, joten varsi-        simman pian.
42312: naisten myyntivarastojen säilyttämiseen ei         Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
42313: jää tilaa. Senvuoksi pyritään myyntiä var-                että Edruskunta ottaisi.vuode1~ 1948
42314: ten tarkoitettu sipulisato saamaan jo syk-             tulo- ja ntenoarvioon 5 miljoonan
42315: syllä kaupaksi. Kauppaan saantia vaikeut-              markan määrärahan sipulivarasto-
42316: taa kuitenkin suuresti se, etteivät kaupat-            suojan rakentamiseksi Ouluun.
42317:       He1singissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42318: 
42319:         Martti Miettunen.           Antti A. Koukkari.            Markus Nislrala.
42320:                                                                                            967
42321: 
42322: IV,zzä. -   Rah. al. N:o 152.
42323: 
42324: 
42325: 
42326: 
42327:                                 Si~nen   y. m.: illä(irä•·akan osoittamisesta luomwnsuhteit-
42328:                                   ten aiheuttamien. vtilti1l-kojen. korvaamiseksi t"ähitvami-
42329:                                   sille maa1t!!Jiljelijöille.
42330: 
42331: 
42332:                                     E d u s k u n n a ll e.
42333: 
42334:    Vuosittain sattuu maatalouden harjoitta-      Siksi olisi välttämätöntä, että tulo- ja meno-
42335: jille monenlaisia, heistä itsestään riippu-      arvioon merkittäisiin määräraha myöskin
42336: mattomia vahinkoja, jotka jos ammatin-           yleensä luonnonsuhteitten aiheuttamien
42337: harJoittaja on heikkovarainen vaikeuttavat       eläinvahinkojen korvaamista varten.
42338: heidän toimeentuloaan vuosikausia. Monia           Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-.
42339: niistä valtio korvaa, mutta on sellaisia         tamme,
42340: vuosittain sattuvia vahinkoja kuten esim.
42341: salaman ·aiheuttamat, joista ei ole saatu                   että Eduskunta ottaisi vuoden
42342: korvausta ja joiden vuosittain aiheutta-                  1948 tulo- ja menoarviotnt 11 Pl.
42343: mat eläinvahingot ovat huomattavat. Mie-                  XXV lumvn uudelle 16 momenUlle
42344: lestämme ne vahingot ovat täysin rinnas-                  500,000 markan määrärahan käytet-
42345: tettavissa moniin muihin, kuten esim. raju-               täväksi l'UOfl.nonsuhteitten aiheutta-
42346: ilman, petoeläinten, hirvien j. n. e. aiheut-             mien tapaturmien korvaamiseksi vä-
42347: tamiin vahinkoihin, joista saadaan korvaus.               hävaraisille maanm1jelijöille.
42348:      Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
42349: 
42350:                  Heikki Simonen.                              H. S. Pesonen.
42351:                  Valfrid Eskola.                              Edvard Pesenen.
42352:                                          Kaisa HiiJelä.
42353: 968
42354: 
42355: IV,22o. -   Rah. al. N:o 153.
42356: 
42357: 
42358: 
42359: 
42360:                              · Vennamo y. m.;: MooräraJwn osoittamisesta heikossa talou-
42361:                                  deUis68sa asema.ssa olevien pie.tvvt"ljeilijäi1~ taloudellista
42362:                                  yhteistoimintaa varten per1tste:ttavien yktyntien osak-
42363:                                  keiden merkintään.
42364: 
42365: 
42366:                                    E d u s k u n n a 11 e.
42367: 
42368:     Tärkeimpienkin maatalouskoneiden käyttö     Jnm nyt asutustoiminnassa nimenomaan py-
42369: pientiloillamme on vähäistä. Osaltaan tästä     ritään muodostamaan keskitettyjä ryhmä-
42370: johtuen pienviljelyksen kannattavaisuus on      asutusalueita, käy mahdolliseksi keskittää
42371: alhainen ja väestön toimeentulo vaikea.         myöskin koneiden yhteiskäyttö entistä suu-
42372: Pienviljelijöillä on usein niin vähän käyt-     remmille alueille. Kun tässä tarkoituksessa
42373: töpä.äomia, etteivät he pysty ilman ulkoa       perustetut, kokeiluluontoiset, pienviljeli-
42374: päin tulevaa tukea hankkimaan suurempia         jäin muodostamat yhteistoimintayhtymät,
42375: maatalouskoneita. Maataloussiirtoväen ase-      joita valtio on tukenut merkitsemällä niissä
42376: ma tässä suhteessa on vieläkin heikompi.        1/2-2/3 pääomasta, ovat antaneet myön-
42377: Ra:k:ennus- ja raivaustoiminnan sekä elä-       teisiä tuloksia, olisi tämä toiminta saatava
42378: vän irtaimiston hankinnan sitoessa kaikki       laajempaan käyntiin. Kun vähänkin moni-
42379: mahdolliset saatavissa olevat varat, ei siir-   puolisemman yhteistoimintayrityksen kalus-
42380: toväki pysty hankkimaan tarpeellisessa          ton ja laitteiden hankinta vaatii huomat-
42381: määrässä maatalouskalustoa. Tästä johtuen       tavan pääoman, on hallituksen ensi vuoden
42382: peltoviljelystyöt joudutaan suorittamaan        menoarvioesitykseen tarkoitusta varten ot-
42383: puutteellisilla työvälineillä ja paljon ih-     tama 5 miljoonan markan määräraha (19
42384: mistyötä vaativia menetelmiä käyttäen,          Pl. I: 6) riittämätön, minkä johdosta alle-
42385: mikä on kansantaloudellista tuhlausta. Jos      kirjoittaneet edellä olevaan viitaten ehdot-
42386: valtiovalta antaisi voimakkaan alkusysäyk-      tavat,
42387: sen yhteiskäyttöisten maatalouskoneiden                    että Eduskunta ottaisi vu.oden
42388: hankinnan lisäämiseksi pienviljelysalueille,            1948 tulo- ja menom·.vioon 20 m{l-
42389: päästäisi se pienviljelijämme tästä käyttö-             joonan markan mää1·äraha:a maan-
42390: varojen niukkuudesta johtuvasta umpiku-                 hankintalain ntukaan muodostettujen
42391:  jasta ja antaisi heille mahdollisuudet en-             r·yhmäasut·usalueiden ja muiden hei-
42392:  tistä kannattavampaan talouden pitoon ja               kossa taloudellisessa ctsenwssa .olevien
42393: vaurastumiseen.                                         pienviljelijäin taloudellista yhteistoi-
42394:     Kun meillä on vanhastaan joukko melko               mintaa varten pentStettavien yhty-
42395: yhtenäisiä pienviljelysalueita ja varsinkin,            tnien osakkeiden merkintään.
42396:       Helsingissä 3 päivänä l()kalmuta 1947.
42397: 
42398:          Veikko Vennamo.            Jussi Lappi-Seppälä.          M. 0. Lahtela.
42399:                                                                                            ·969
42400: 
42401: IV,zz7. -   Rah. al. N:o 154.
42402: 
42403: 
42404: 
42405: 
42406:                                 Pusa: .Mäiirämlwn osoittamisestct witwiksi ja avnstuksiksi
42407:                                    pierwiljelijöille annettavien väkilannoitteiden hankki-
42408:                                    mista varten. ·
42409: 
42410: 
42411:                                     E d u s k u n n a 11 e.
42412: 
42413:    Maassamme on noin 200,000 pientilaa           olisi määrätietoisesti suunnitella ja järjes-
42414: ja tonttia, joiden peltoala on liian pieni.      tää riittävästi pienviljelijäväestölle sopivia
42415: Mitä suurempi viljelijäperheen jäsenten          sivuansiotöitä.
42416: lukumäärä on, sitä vaikeampi tällaisen              Neljäntenä, ja erittäin tärkeänä keinona
42417: perheen toimeentulo on suurempien tilo-          pienviljelijäväestön tulojen lisäämiseksi ja
42418: jen omistajien toimeentuloon nähden.             toimeentulon parantamiseksi, on peltojen
42419:    Liian pienien tilojen omistajien toi-         sadon kohottaminen.
42420: meentuloa voidaan kohottaa monella ta-              Yhdellä kilolla typpilannoitteissa olevaa
42421: valla. Tuloja voitaisiin lisätä, jos niille      typpeä voidaan tuottaa 17 rehnyksikön
42422: annettaisiin maanhankintalain nojalla riit-      suuruinen sadonlisäys. Yhden kilon fosfo-
42423: tävästi lisämaata, että viljelysala ja siitä     rihappomäärällä voidaan tuottaa 7-21 re-
42424: saatavat tulot muodostuisivat tarpeeksi          huyksikön suuruinen sadonlisäys. Kaliki-
42425: suuriksi. Myöskin pitäisi antaa tarvit-          lolla voidaan tuottaa 4-7 rehnyksikön suu-
42426: taessa laidunmaata ja metsämaata sekä            ruinen sadonlisäys. Kalkituksen avullakin
42427: alueet maanparannusaineiden saantia var-         voidaan parantaa maan kasvukuntoa ja
42428: ten. Maanluovuttajien vastustuksen takia         tuottaa lisäsatoa. Lannoituskustannukset
42429: supistuu :Iisämaan saanti ilmeisesti varsin      yleensä ovat vain kolmasosa väkilannoit-
42430: vähäiseksi, joten tätä tietä vain harvat         teilla tuotetun sadonlisäyksen arvosta. Riit-
42431: pienviljelijät tulevat autetuiksi.               tävien väkilannoitemäärien käyttäminen on
42432:    Toinen keino on maataloustuotteiden           kaikkein tehokkaint-a toimintaa peltojen
42433: hintojen korottaminen, niinkuin maatalous-       sadon kohottamiseksi. On selvää, että sa-
42434: tuottajien keskusliitto sitä alituisesti vaa-    manaikaisesti on pidettävä huolta maan
42435: tii. On selvää, että maataloustuotteilla tu-     kunnollisesta ojittamisesta, liiallisen hap-
42436: lee olla kohtuullinen hintataso, mutta ko-       pamuuden poistamisesta ja kunnollisesta
42437: kemuksesta tiedämme, että hinnankorotuk-         muokkaamisesta. Myöskin on käytettävä
42438: set eivät ole auttaneet pienviljelijäväestöä     6losuhteisiin sopivia jalostettuja kasvilaa-
42439:  parempaan toimeentuloon sen takia, että         tuja. Erityisesti on muistettava, että vain
42440:  heillä on kovin vähän myytävää. Ainoana         kolmivuotiset, rehevät apilanurmet ja enti-
42441:  tuloksena on ollut inflation kiihtyminen.       sestään lisätyt perunankylvöalat, 10-15%
42442:    Kolmantena mahdollisuutena tulojen li-        peltoalasta, antavat nopeimmin tuloksia.
42443:  säämiseksi on metsä-, uitto- y. m. töistä          Paljaat kehoitukset maataloustuotannon
42444: saatavat sivuansiotulot. Kokemus osoittaa,       kohottamiseksi eivät kuitenkaan monen vä-
42445:  että taloudellisina lamakausina vallitsee       hävaraisen pienviljelijän kohdalta johda
42446:  myöskin työttömyys ja sen seurauksena           tulokseen, koska he eivät köyhyytensä ta-
42447:  entisestään alentuneet työpaikat.        Sen    kia pysty ostamaan riittävästi väkilannoit-
42448:  vuoksi sivuansiotöistä saatavat lisätulot ei-   teita. Jos he tästä syystä jäisivät taloudel-
42449:  vät muodosta varmaa, kaikkina vuosina           lisesti takapajulle suurempien tilojen omis-
42450:  saatavissa olevaa, tulonlisää. Sitäpaitsi       tajiin tai muuten varakkaampiin viljelijöi-
42451:  kaikissa osissa maata ei ole edes mahdolli-     hin nähden, niin olisi siitä heille tulevan
42452:  suutta tässä mainittujen sivuansiotöiden        vahingon lisäksi myöskin vahinkoa koko
42453:  saamiseen. Sitä suurempi syy valtiovallalla     yhteiskunnalle. Se joutuisi avustamaan
42454: 970                             IV,227. -   VäkHannoittoot.
42455: 
42456: heitä muilla tavoin. Sen vuoksi olisi vält-     pienillä tiloilla. Kun kaikensuuruisten ti-
42457: tämätöntä, että yhteiskunnan taholta hel-       lojen myytäväksi liikenevien tuotteiden
42458: potettaisiin vähävaraisia, mutta etenkin        hinta on sama, niin näyttäisi edellä esitetty,
42459: suuriperheisiä pienviljelijöitä, tarvittavien   kustannusten erilaisuudesta johtuva vero,
42460: väkilannoitteiden hankkimisessa. Tämä ta-       oikeudenmukaiselta.
42461: pahtuisi parhaimmalla tavalla siten, että          Toinen samanlainen verotuskohde voisi
42462: valtion talousarvioon otettaisiin riittävän     olla niiden metsänomistajien metsänverotus,
42463: suuri määräraha korottomien lainojen tai        joiden metsän lisäkasvu on esim. 150 m3
42464: välttämättömissä tapauksissa suoranaisten       suurempi vuodessa.
42465: avustusten myöntämistä varten. Tämä me-            Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
42466: noerä ei tarvitsisi jäädä valtion rasituk-
42467: seksi. Sehän voitaisiin tarvittaessa hank-                että Eduskunta vuoden 1948 talous-
42468: kia verottamalla suurempia maanomistajia.              arvioon ottaisi 3 miljardin markan
42469: Tämä on oikeudenmukaista sen vuoksi, että              suuruisen m-äärämhan pienm"ljeli-
42470: suurempien tilojen työntarve peltohehtaa-              jöille annettavien väkilannoitteiden
42471: ria kohden on prof. Rurik Pi-hkalan ja toht.           hankkimista varten my,önnettävien
42472: Antti Mäen julkisuudessa esittämien tieto-             korottomien lainojen tai tarvittaessa;
42473: jen mukaan huomattavasti pienempi kuin                 amtstHsten myöntämistä varten.
42474:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42475: 
42476:                                                                  E. Pusa.
42477:                                                                                               971
42478: 
42479: IV,22s. -    Rah. al. N:o 155.
42480: 
42481: 
42482: 
42483: 
42484:                                  Talvio y. m..: Mä.iirärakan osoittamisesta Zainoiksi pie1Wilje-
42485:                                     'jäin turvep,ikkun valmistuksen edistämiseksi.
42486: 
42487: 
42488:                                       E d u s k u n n a 11 e.
42489: 
42490:    Huomioon ottaen sen vaikean taloudelE-         maassamme on runsaasti turvesoita. Mutta
42491: sen 'tilan, johon maamme on sotien vuoksi         turvepehkun valmistus vaatii määrätY~t
42492:  joutunut, . olisi käytettävä kaikki mahd<Ylli-   ~aitteet ja rakennukset sekä myöskin ko-
42493: set keinot myös. maataloustuotannon kohot-        neita. Niiden hankkimiseen ei vaTBinkaan
42494: tamiseksi. Yksi kaikkein täTkeimmistä ky-         pienviljelijöillä ole varaa eikä mahdolli-
42495: symyksistä tuotannon kohottamisessa on            suuksia. Siksi valtiovallan olisikin puutut-
42496: kotoisten lantavarojemme huolellinen hoito        tava asiaan ja annettava asialle riittävästi
42497: ja tehokas talteenotto. Tähän asiaan meillä       taloudellista tukea. Tämä kävisi päinsä
42498: ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. Sa-        mielestämme siten, että valtio antaisi halpa-
42499: maan aikaan kun peltomme kärsivät kasvi-          korkoisia ja mahdol:lisesti pitkäaikaisia lai-
42500: ravintoaineiden puutetta ja o'llaan pakoi-        noja jo perustetuille sekä vasta perustetta-
42501: tettuja hankkimaan ulkomaisia lannoitteita        vHle turvepehkuosuuskunnille ja vapaille
42502: niin kalliita, etteivät vähävaraiset pienvil-     yhtymiHe tarpeeHisten laitteiden, rakennus-
42503: jelijät pysty niitä riittävästi ostamaan, an-     ten ja koneiston hankintaa varten.
42504: netaan      kotoisten     kasviravintoaineitten     Edellä oievan pcrristeella ehdotammekin,
42505: haihtua ilmaan taikka valua sadevesien mu-
42506: kana jokiin ja järviin. Tämä ei ole kansan-                  että Ed1tskunto, ottaisi vuoden 1948
42507: taloutemme etujen mukaista. Voidaksemme                   t1tlo- ja menoan-ioon 10,000,000
42508: ehkäistä kasviravintoaineitten hukkaanjou-                markan määrärahan jaettavaksi hal-
42509: tumista, olisi tehostettava turvepehkun käy-              pakorkoisina lainoina valtioneuvos-
42510: tön lisäämistä eläinten kuivikkeena. Onhan                ton lähemmin määräämällä tavalla
42511: tunnettua, että turvepehkun käyttö on te-                 pienviljelijäin turvepehkuosuuskun-
42512: hokkain keino erittäin arvokkaan typen                    nille ja vapatUe yhtymille turvepeh-
42513: talteen ot.tamiseksi ja säilJ~ttämiseksi.                 kun valmistusta varten tarvittavien
42514:    Turvepehkun kä}1tön lisäämiselle on ole-               rakennusten ja koneiden hankkimi-
42515: massa hyvät Juontaiset edellytykset, koska                seksi.
42516:         Helsingissä 7 piiivänä lokakuuta 19,17.
42517: 
42518:         Konsta Talvio.               Fabian Tillanen.               Arvo Riihimäki.
42519:         Antti Virtanen.              Eino Tainio.                   Matti Meriläinen.
42520: 972
42521: 
42522: IV,zzo. -   Rah. al. N :o 156.
42523: 
42524: 
42525: 
42526: 
42527:                                  Metsä.ra.nta y. m.: lJfääriirahan osoittami$esta amustuksiksi
42528:                                    pienviljelijö-?Ue AIV-rehusäiliöiden 1·akenta~niseen.
42529: 
42530: 
42531:                                       E d u s k u n n a ll e.
42532: 
42533:   Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville                        että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42534: jätettyyn toivomusaloitteeseen n: o 137 ja                tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
42535: samoin vuoden 1947 valtiopäiville jä-                     markan määrärahan jaettavaksi avus-
42536: tettyyn toiv. al. n: o 219 sekä niissä                    tuksina pienviljelijöille AIV-rehu-
42537: oleviin perusteluihin koskien määrärahan                  säiliöiden rakentamiseen.
42538: ottamista pienviljelijäin AIV-rehusäiliöiden
42539: rakentamisavustuksiksi vv. 1947-1950, eh-
42540: dotamme kunnioittaen,
42541:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42542: 
42543:                 W. Metsäranta.                                  Eino Tainio.
42544:                 Arvo Riihimäki.                                 Aleksi Rinne.
42545:                 Vilho Hj. Lehtonen.                             Konsta Talvio.
42546:                 Aino Lehtokoski.                                M. Järvinen.
42547:                                                                                                973
42548: 
42549: IV,zao. -     Rah. al. N:o 157.
42550: 
42551: 
42552: 
42553: 
42554:                                   Lampinen y. m.: Mäii:rärahan osoittamisesta salaojitusko-
42555:                                     neitten ja työvälineitten kokeilua ja valmistamista
42556:                                     varten.
42557: 
42558: 
42559:                                       E d u s k u n n a ll €.
42560: 
42561:    :ubmistyömenekin lasketaan olevan Suo-          onkin näin ollen työn suorituksen konool-
42562: messa yli 5 h~hta:aria peltoa ikäsittävillä        Hstum.inen.
42563: viljelmillä noin 25-40% suuremman kuin                MeiHä uilikomaisista koneellisista sdaojan-
42564: esim. Tanskassa, jossa työpäivää !kohden           ikaivuväilineistä saadut !kokemukset· ovat
42565: sa;adaankin noin 165 % enemmän maata-              kuitenkin osoittaneet ne. meikäläiseen maas-
42566: loustuotteita kuin Suomessa. Näin ollen on         toon, maaperään ja ojitustapaan nähden
42567: meillä ilmeisestikin mahdollisuuksia lisätä        vähemmän sopiviksi vaikkakin niillä mata-
42568: maataloustyön tuottavuutta sekä hehtaari-          lampaa salaojitusta ik:äyoottäessä on tasai-
42569: satoja Jwhottamwlla että työn t~hokikuutta         silla alueilla, joissa avo-ojat eivät haittaa
42570: Esäämä1lä.                                         työn suoritusta, päästy aina 200 m nouse-
42571:     Salaojittamalla, viljelykset saadaan sekä      viin tuntisaavutuksiin koneen vastatessa
42572: hehtaarisadot kohoamaan (20-40 %) että             työteholtaan näin oHen 30-50 miestä.
42573: työmeMkki pinta-,alayksikköä kohden piene-             Salaojien kaivutöiden koneeliJ.istaminen
42574: nemään (15-25 %) samalla rrmin tarlkoi-            meikäiläisissäkin oloissa on ilmeisesti kuiten-
42575: tuksemulkaisten koneiden käyttö myös pelto-        kin täysin malhdOtllista, kannattavaa ja ny-
42576: viljelystöiden osalta käy mahdolliseksi.           kyoloissa lisälksi saLaojitustoiminnan ilaajern-
42577:     Suomen peltoalasta lasketaan vuoden 1944        tamisen !kannalta välttämätöntä. Onnistu-
42578: maatailoustiedustelnn perusteeHa olevan vain        minen edellyttää kuitenkin, että k. o. koneet
42579:  5.2 % eli noin 120,000 ifra salaojitettua, ja      konstruoidaan, mik:ennetaan. ja koikeililaa.n
42580:  koska va.in noin 10% viljelyksistämme on          kotimaassa meikäläisiä erikoisolosuhteita
42581:  sellaista, jotka eivät [ainikaan kaipaa kuiva-     si1lmälläpitäen.
42582:  tusta, voidaankin nykyistä tilannetta rat-            Ottaen huomioon salaojituskysymyiksen
42583:  kaisevasti helpottaa salaojitustoiminnan           keskeisen asem~n maataloustuotantomme
42584:  avulla.                                            tarkoitulksenmulkaista kehittämistä suunni-
42585:     Tämä ,edellyttää !kuitenkin, että vuotui-       teltaessa olisi vailtion varojalkin sopivien sa-
42586:  nen salaojitusmäärä (ennen sotia n. 4,400          laojakoneitten kehittämiseen ja kokeiluun
42587:  ha vuodessa) saadaan Jyh:im.unässä mwhdoHi-        varattava.
42588:  sessa aj~B.ssa moninlkertaistumaan.                   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
42589:     Salaojitustoiminnan tarkoituksenmulkaisen       kunnioittaen,
42590:  laajenemisen esteenä on rakennustiilien
42591:  suuresta tarpeesta johtuvan 1~iittämättömän                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42592:  tiiliputkituotoonon ohella mainittava täy-                tulo- ja mewa1·viom 5,000,000 mar-
42593:  sin kestämätön työvoimatilanne varsinkin                  kan määrärahan käytettäväksi sala-
42594:  kaivutöiden osalta, joihin työn raskau-                   ojituskoneitten ja -työvälineitten ko-
42595:  den ja likaisuuden vuoksi työvoiman                       keiluun ja valmistamiseen rnaatalous-
42596:   saanthnaikendet ensinnä kohdistuvat. Toi-                ministm-iön lähemmin määräämillä
42597:   minna.n lwajenemisen perusedellytyksenä                  ehdoilla.
42598:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
42599: 
42600:             J. E. Lampinen.            Lauri: Järvi.                 .Akseli Brander.
42601:             Lauri Laine.               Konsta Talvio.                Henrik Kullberg.
42602:                                        Ture Hollsten.
42603:                                                                                                   24
42604: 974
42605: 
42606: IV,231, -   Rah. al. N :o 158.
42607: 
42608: 
42609: 
42610: 
42611:                                  Kuusela y. m.: Korotetun mäiirärahm~, osoittamisest(t pien-
42612:                                    viljeUjQiden salaojitustoimintaa varten.
42613: 
42614: 
42615:                                      E d u s k u n n a ll e.
42616: 
42617:    Viitaten toivomusaloitteessa n:o 225 esi-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42618: tettyihin perusteluihin ja siihen, että Maa-             tulo- ja menoarvion 11 Pl. X luvun
42619: taloushallitukselle jätetyt salaojitusavustus-           6 momentille lisäystä 13,000,000
42620: anomukset ensi vuotta varten ovat jo lähes               markkaa pienviljelijöiden salaojitus-
42621: 17 miljoonaa markkaa ja uusia avustusano-                toimintaa varten.
42622: muksia. todennäköisesti vielä tulee lisää,
42623: ehdotamme,
42624:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
42625: 
42626:                  Walter Kuusela.                               Heikki Simonen.
42627:                  Va.lfrid Eskola..                             Juho Pyy.
42628:                                                                                              975
42629: 
42630: IV,232. -   Rah. al. N:o 159.
42631: 
42632: 
42633: 
42634: 
42635:                                 Rinne y. m.: liUiä·rärahm1r osoittamisesta avustuksiksi pien-
42636:                                    viljelijäille salaojitustoiminnan edistämiseksi.
42637: 
42638: 
42639:                                      E d u s k u n n a 11 e.
42640: 
42641:    Olkoonpa maa miten perusteellisesti ta-          Kun salaojituksella saadaan nam monia
42642: hansa avo-ojitettu, se ei vielä ole takeena       etuja, voisi odottaa salaojituksen voittavan
42643: siitä, että saadaan paras mahdollinen sato.       paljon enemmän jalansijaa kuin mitä asian
42644: Vasta sitten, kun maa on kunnollisesti sala-      laita on. Salaojituksen levenemisen esteenä
42645: ojitettu ja kunnostettu, voidaan odottaa          kuitenkin on se, että perustamiskustannuk-
42646: kunnollisia satoja.                               set nousevat 3-4 kertaa kalliimmiksi kuin
42647:    Salaojituksella saadaan maa perusteelli-       avo-ojituksessa.
42648: sesti kuivatetuksi. Avo-ojitukseen nähden            Yleensä maamme pienviljelijäväestö ei
42649: kasvuala lisääntyy 10-15 %. Jos on esim.          ole läheskään siinä kuin suur- ja !keski-
42650: 6-7 hehtaarin suuruiset avo-ojapellot ja          kokoisten viljelmien omistajat huomioineet
42651: ne salaojitetaan, tietää se noin hehtaarin        salaojituksen paremmuutta. Tämä johtuu
42652: peltopinta-alan lisäystä. Sato on avo-oji-        etupäässä varojen puutteesta. Näin ollen
42653: tetulla maalla enemmänkin kuin 15 % pie-          olisi luonnollista, että valtio voisi avustaa
42654: nempi. Näin siitä syystä, että sarkojen           maamme vähävaraisia pienviljelijöitä sala-
42655: reunat kasvavat useinkin huonosti, kun sen        ojitustyössä.
42656: sijaan salaojitetulla maalla koko alue on            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
42657: keskisarkaa. Salaojitus ehkäisee rikkaruo-        nioittaen,
42658: hojen levenemistä. Muokkaus- y. m. toi-
42659: minta salaojitetulla alueella on paljon hel-               että Eduskunta ottaisi vuoden
42660: pompaa kuin mitä se on avo-oja-alueella.                 1948 tulo- ja :menoarvioon 10,000,000
42661: Syysviljat talvehtivat siinä paljon parem-               mm·kan määräraJur.n jaettavaksi avus-
42662: min. Monet muut seikat puhuvat salaoji-                  tuksina pienvfljelijöille sala:ojitustoi-
42663: tuksen puolesta.                                         ,minnan ediständseksi.
42664:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42665: 
42666:                 Aleksi Rinne.                                  Elsa. Karppinen.
42667:                 Antti Virtanen.                                Eino Roine.
42668:                 Fabian Til1anen.                               Matti Meriläinen.
42669:                 Eino Tainio.                                   Aaro Uusitalo.
42670:                                      Konsta Talvio.
42671: 9.76
42672: 
42673: IV,2Z3. -   Rah. al. N:o 160.
42674: 
42675: 
42676: 
42677: 
42678:                                 Hautala y. m.: Korotetttn m)iärämhan osoittamisesta a·vus-
42679:                                   tuhsiksi pienviljelijäin kone-yhtymt"lle.
42680: 
42681: 
42682:                                     E d u s k u n n a ll e.
42683: 
42684:    Pienviljelijäin koneyhtymille kuluvaa         paranevaan saantiinkin, sekä lopuksi ra-
42685: vuotta varten eduskunnan myöntämä noin           hamme yhä huononevaan ostovoimaan.
42686: 20 milj. mk:n avustusmääräraha on suu-
42687: rella tyydytyksellä otettu vastaan. On vain        Näistä syistä tarvittaisiin lisäystä tähän
42688: todettu, että käytettävissä oleva sununa on      tarkoitukseen 30 milj. mk. Sen vuoksi kun-
42689: riittänyt vain noin puoleen haettujen avus-      nioittaen ehdotamme,
42690: tusten määrästä. Viittaamme viime syksynä
42691: jätettyyn ed. Hautalan y. m. rahaasia-                     että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
42692: aloitteen perusteluihin, jossa jo silloin eh-           vuoden 1948 tulo'- ja menoarvioon
42693: dotettiin tähän tarkoitukseen 50 milj. mk,              30 miljoonan markan määrärahan
42694: josta vain osa hyväksyttiin, sekä koneitten             avustuksiksi pienviljelijäin koneyh-
42695: lisääntyneeseen tarpeeseen ja toivottavasti             t-yrnille.
42696:        Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
42697: 
42698:                Yrjö Hautala.                                  Lauri Laine.
42699:                Kusti Eskola.                              J. PyöräJä.
42700:                Markus Niskala.                            Johannes Virolainen.
42701:                Lauri Murtomaa.                            Eemil Luukka.
42702:                                     Erkki Koivisto.
42703:                                                                                            977
42704: 
42705: IV,2,34, -   Rah. al. N:o 161.
42706: 
42707: 
42708: 
42709: 
42710:                                  Simonen y. m.: J(orotetmt määrärahan osoitta:ntisesta pien-
42711:                                     viljelmien koneyhtymätoimintaa vat·ten.
42712: 
42713: 
42714:                                      E d u s k u n n a ll e.
42715: 
42716:    Pyrittäessä ;pienviljelmien kannattavai-       hyvin todennäköistä, että maatalouden ko-
42717: suuden lisäämiseen ja tuotannollisen tason        neellistaminen sitäikin tietä tulee edelleen
42718: kohottamiseen on niiden koneellistamiseen         jatkumaan. Kun tämän toi~an yhdis-
42719: tällöin kiinnitettävä aivan erikoista huo-        tää muuhun toisia muotoja noudattavaan
42720: miota. Tässä mielessä onkin valtion tulo-         koneyhtymätoimintaan ja huomioi edellä-
42721: ja menoarviossa vuosittain ollut merkittynä       mainitun inflatoorisen kehityksen ei voi
42722: määräraha tarkoitusta varten. Kohonneet           päätyä mUIUhun kuin siihen, että nyt vuo-
42723: tuotantokustannukset ovat kiuitenkin ai-          den 1948 tulo- ja menoarviossa pienviljel-
42724: heuttaneet sen, että k. o. määrärahat ovat        mien !koneytymätoimintaan merkitty llliliä-
42725: käyneet riittämättömiksi. Kun nykyään             räraha on aivan liian pieni. Alhaisimpien-
42726: pyritään koneellistamista edistämään eri-         kin laskelmien mukaan sitä pitäisi koroit-
42727: koisten pienviljelmien koneyhtymien avulla,       taa ainakin puolella, mutta todelliset tar-
42728: joissa valtio on mukana osakkeenomistajana        peet huomioiden enemmälläkin. Huomioon-
42729:  ja kun rahan arvossa on tapahtunut suh-          ottaen valtion vaikean taloudellisen aseman
42730: teessa !koneitten hintaan niin huomattava         katsomme kuitenkin, että tällä kerralla riit-
42731: lasku, kuin on tapahtunut vaikeuttaa se           täisi, jos tarkoitukseen varattaisiin lisää
42732: koneitten hankkimista. Ja kun on toden-           20,000,000 markkaa.
42733: näköistä, että inflatoorinen kehitys tulee           Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
42734: edelleenkin jatkumaan, on välttämätöntä,          dotamme,
42735: että tämä tosiasia hoomioidaan myöskin
42736: valtion tulo- ja menoarviossa.                               että Eduskunta ottaisi vuoden
42737:    Ne !kokemukset, joita on saatu m. m. ko-               1948 valtion tuw- ja menoarvioon
42738: keellisessa mielessä perustetuista muuta-                 11 Pl. XV luvun 25 momentille li-
42739: mista n. s. valtion koneasemista ovat kaut-               säystä 20,000,000 markkaa pienvil-
42740: taaltaan olleet myönteisiä. On siitä syystä               jelmien koneyhtymätoimintaa varten.
42741:       Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
42742: 
42743:                Heikki Simonen.                                 H. S. Pesonen.
42744:                Walter Kuusela.                                 Edvard Pesonen.
42745:                Valfrid Eskola.                                 Kaisa Hiilelä.
42746: 978
42747: 
42748: IV,zs5. -   Rah. al. N:o 162.
42749: 
42750: 
42751: 
42752: 
42753:                                 Virolainen y. m.: M<Uiträ'l·aJtmt osoittwmisesta lainoiksi pien-
42754:                                    viljelijäin, koneosuuskuntiett pentstamista vat·ten.
42755: 
42756: 
42757:                                      E d u s k u n n a 11 e.
42758: 
42759:    Maataloustuotannon kohottamistoimenpi-         väestön keskuudessa tarvittavien paaomien
42760: teitä suunniteltaessa on yleisesti tunnus~        puute. Näin on asianlaita erityisesti ny-
42761: tettu välttämättömäksi raskaan maatalous-         kyisenä aikana, jolloin maataloudessa olisi
42762: työn entistä tehokkaampi koneistaminen.           yleisesti kyettävä sodanaikaisten rappioit-
42763: Pienviljelysvaltaisessa maataloudessamme          ten korjaamiseen, joka sitoo runsaasti maa-
42764: tulee silloin lähinnä kysymykseen koneiden        talouden niukkoja pääomia. Kun myöskin
42765: yhteiskäytön yleistäminen. Koneosuuskun-          lainavarojen saanti tähän tarkoitukseen ny-
42766: tia muodostamaila ovat maamme pienvilje-          kyisin on vaikeaa, olisi valtion toimesta
42767: lijät jo vuosikymmenien aikana pyrkineet          ryhdyttävä voimakkaasti tukemaan pienvil-
42768: pääsemään osallisiksi maatalouden koneis-         jelijäin koneosuuskuntien      perustamista
42769: tamisen tuomista eduista. Kokemukset vil-         myöntämällä tarkoitukseen korottornia tai
42770: jelijäin omassa hallinnassa ja omistuksessa       erittäin halpakorkoisia lainoja. Siten voi-
42771: olevien osuuskuntien käyttämisestä kehoit-        taisiin vanhastaan koetellulla ja kestävällä
42772: taisivat juuri tätä koneiden yhteiskäytön         pohjalla maatalouden koneellistamista no-
42773: muotoa edistämään. Suomalaisen pienvilje-         peasti edistää.
42774: lijän itsenäiseen yrittäjämieleen osuuskun-
42775: tamuoto sopii ilmeisesti paremmin, kuin              Edelläolevan perusteella ehdotamme,
42776: valtion omistuksen ulottaminen pienviljeli-
42777:  jäin koneisiin, jota muotoa on myöskin pi-                    että   Eduskunta    ottaisi   vuoden
42778: detty viime aikoina kokeilemisen arvoisena.               1948 tulo- ja menoarvioon 100 mil-
42779:     Suurimpana, vaikeutena erilaisten maa-                joonan markan nUiärärahan lainojen
42780:  talouden koneosuuskuntien perustamisessa                 1nyöntämiseen pienvt'"ljelijäin kone-
42781: on kuitenkin vähävaraisen pienviljelijä-                  osuuskuntien perustamista varten.
42782: 
42783:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
42784: 
42785:               Johannes Virolainen.                             Martti Mi~ttunen.
42786:               Kusti Eskola..                                   Yrjö Ba.utala..
42787:               M. 0. Lahtela.                                   Markus Niskala.
42788:                                                                                                 979
42789: 
42790: IV,zaG. -   Ra.h. al. N:o .163.
42791: 
42792: 
42793: 
42794: 
42795:                                   Talvio y. m.: MääräraiW!tt osoittam,isesta av·ustuksiksi maa-
42796:                                      talouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijöUle.
42797: 
42798: 
42799:                                        E d u s k u n n a 1l e.
42800: 
42801:    Valtion myöntämä tuki maataloutemme              tusta rahastosta avustuksia vuonna 1947
42802: koneellistamisen edistämiseksi on ollut vä-         kaikkiaan 44.s miljoonaa ma.t•k:kaa, joten
42803: häistä. Paitsi sitä, että tarkoitukseen ei ole      avustusanomukset ylittävät kaksinkertai-
42804: ollut käytettävänä riittävästi varoja, ovat         sesti käytettävänä olleen määrärahan. Näin
42805: avustukset olleet kussakin yksityistapauk-          ollen enemmän kuin puo1et avustusten an~
42806: S€6Ba riittämättömät. Vuonna 1947 maa-              jista on jäänyt vaille tätä vähäist'äkin
42807: talousministeriön antaman päätöksen perus-          avustusta. Vuoden 1948 tulo- ja menoar-
42808: teella myönnetty avustu.~ on saanut nousta          viossa on tarkoitukseen varattu vain
42809: V'ain 25 %: iin, kuitenkin korkeintaan              20,000,000 markkaa, mikä summa ei riitä
42810: 50,000 markkaan kutakin hankittavaa ko-             entisen suuruisina avustuksinakaa.n kaikille
42811: ne'tta kohden. Kun huomioi .nykyiset maa-           VU(}nna 1947 avustusta vaille jä.äneil1e ano-
42812: talouskoneiden hinnat, on selvä'ä, että avus-       jil1e. Ellei määrärahaa tarkoitukseen lisätä,
42813: tukset ovat mitättömän pienet. Ne eivät             ei vuonna 1948 avustusta anovilla ole min-
42814: a.nna pi,enviljelijäväe.stölle sellaista tukea,     kä'änlaisia mahdollisuuksia saada sanottua
42815: mikä olisi välttämätöntä heidän maatalou-           avustusta, puhumattakaan siitä, että avus-
42816: tensa koneellistamiselle.       A vustnsmäärä       tusmääriä voitaisiin korottaa. Tällainen
42817: olisi kohotettava 60-80 %: iin hankittavan          asiantila muodostuisi maataloutemme ko-
42818: koneen hinnasta.                                    neellistamisen edistämisen vakavaksi es-
42819:    Avustusm.ä"årän kohottaminen on kuiten-          teeksi. Näin miel~stämme ei saisi tapahtua.
42820: kin mahdollista vain siten, että -tarkoituk-            Edellä esitettyyn vedoten ehdotamme
42821: seen varataan riittävä määräraha. Määrä-            kunnioittaen,
42822: rahan kohottamista vaatii myöskin se, että
42823: kaikki :avustusten hakija.t saisivat sen.                        että   Eduskunta   ottaisi · vuoden
42824: Vuoden 1947 tulo- ja menoarvlo.'lsa                         1948 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
42825:  oli avustuksiksi ma.atalouskoneiden hamk-                  XV lwvun 25 momenWle lisiityksenii
42826: kimiseksi     pienviljelijäväestölle    varattu             80,000,000      nt(J;I'kkaa avustuksiksi
42827:  20,000,000 markkaa. Maataloushal'lituksen                  maatalouskoneiden          hankkimiseksi
42828:  antamien tietojen mukaan haettiin Sano-                    pienviljelijöille.
42829:         Helsingissä lokakuun 6 päivällä 1947.
42830: 
42831:                   Konsta Talvio.                                   Antti Virtanen.
42832:                   Aleksi Rinne.                                    Fabian Mlanen.
42833:                   Eino Tainio.                                     Matti Meriläinen.
42834:                                        Arvo Riihimäki.
42835: 980
42836: 
42837: IV,237. -   Ra.h. al. N:o 164.
42838: 
42839: 
42840: 
42841:                                  Tainio y. m; : Möiirä1·aJWtn osoitta~nisesta vaUion osuuksun
42842:                                     met·kitse1niseksi pienviljelijäin maatalouskoneyhtymäin
42843:                                     osakepääomista.
42844: 
42845: 
42846:                                       E d u s k u n n a 11 e.
42847: 
42848:    Niin vähäistä lmin vaJ.tion tuiki IOOa- tapauksissa osuusliikkeetkin. Eräissä ta-
42849: talouden ik:oneellistamiseksi onik:m ollut, se pauksissa ·t~aas kuntain osallistumisen eh-
42850: on ik:uitenkin huomattavalla tavalla edistä- dOiksi on asetettu valtion osa:llistUJminen.
42851: nyt sitä. Parin viimeisen vuoden ;aikana Jo tästäkin syystä valtion osallistuminen
42852: on koneyhtymiä perustettu eri [JUoliHe maatailouskoneyhtymäm osalkepääomanmr-
42853: maata ~nemmän ikuin koskiaan ailmisemmin kintään olisi välttämätöntä, mutta sitä
42854: samassa ajassa. Erikoisesti on ollut havait- pu&tavat muutkin näkökohdat. Perustaes-
42855: tavissa, että valtion osaJ.lis1mminen ikone- saJan omatoimisesti koneyhtymiä pienviljeli-
42856: yhtymäin pevus1Jamiseen, merkitsemäUä 4/5 jät ovat esittäneet pyynnön v·altion osallis-
42857: niiden osakepääomasta, on ihuomattavasti tumisesta. Myöskin ikokemukset selLaisten
42858: vilkastuttanut tälllaisten koneyihtymäin ai- maat.alouskoneyhtymäin toiminnasta, joissa
42859: maansaamista. Vaiik:ka määrärahoo miulk- valtio !Ql1 oHut mukana, ovat sangen. myön-
42860: ikurudesta johtuen watio ei ole voinut osal- teiset. Valt.ion osanistuminen antaa wr-
42861: listua !kuin muutaman koneyhtymän perus- muutta ja: talkaisi koneeHistamistoiminnalle
42862: tamiseen, on pienviljelijäväestö kuitenkin onnis1mmisen mahdollisuudet, sekä innos-
42863: eri puolilla maata perustanut jo runsaasti taisi maatavNjelevää väestöä entistä enem-
42864: täHaisia yhtymiä toivossa, että myöhemmin män maataloutensa ikoneellistamiseen.
42865: valtiolla on mahdollisuuksia osallistua nii-      Valitett'av.asti valtiolla ei dle tälhän tar-
42866: den pääomamerkintäärn.                          koituJkseen käyt€ttävissä myönnettyjä va-
42867:    Täl!laisista yihtymistä voisi mainit<a esim. roja. Se 3 miljoonan marlrorn määräraha,
42868: SotkamOin kunn'an mruatalouskoneyhtymän, jonka €duskunta hyväksyi tarkqitukseen
42869:  johon on ilciittynyt 320 osakasta, joiden yh- vuoden 1946 valtiopäivillä, on käytetty.
42870:  teinen ,peltopinta-ala on 1,200 ha ja 3,000 Hallituksen esitY'ksessä valtion tulo- ja
42871: ha viljelyskelpoista ,raivaamatonta maat111. mernoarvidksi vuodelle 1948 ei myöskään ole
42872: Vastaavanlainen yhtymä on myös perus- esitetty määrärahaa tähän tarlkoituks€en.
42873:  tettu Paltamossa, johon osakkaita on liitty- Kun !kuitenkin määrära:han varaaminen
42874:  nyt 335, yhteisen peltopinta-a;lan ollessa v<a[tion osuuksien merkitsemiseksi pienvil-
42875:  1,050 iha j,a viljelyskelpoise'n maan pinta- jelijäin maatalouskoneY'htymäin OSiaikepää-
42876:  alan 2,080 iha. EdeHeen voisi mainita täl- omista olisi kuitenkin maat'aloutemme iko-
42877:  laisia Y'htymiä perostetun Kittilän Killn- neeiJiist.amisen edistämiseksi välttämätön,
42878: koseen, Y!läjärvelle, Th::aliseen, Haukijär- ehdotamme kunnioittaen,
42879:  velle, Lempäälään, Orimattilaan, Pusulan
42880:  Linj~amäJeH~, Kyyjärven Pölhlriin, Virtain                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42881: Vas:kivedel,le j. n. e. useista kymmenistä eri          tulo- ja menoarvioon 50,000,000
42882: :puolil~e m~ata perustetuista lkoneyhtymistä            'l'ltltrkan määrärahan valtion osuuk-
42883:  joitakin nimetäiksemme. Useissa t.apillnksissa         sien merkitsemiseksi pienviljelijäin
42884: tällaisten koneyhtymäin perustamisoon ovat              nuu1talouskoneyhtymäin        osakepäii-
42885: .osallistuneet myöskin kunnat ja joissakin              omista.
42886:       Helsingissä 10ka!kuun 7 päivänä 1947.
42887: 
42888:    Eino Tainio.           Konsta Talvio.      Antti Virtanen.            Eino Roine.
42889:    Aleksi Rinne.          Vilho Hj. Lehtonen. Sulo Muuri.                Toivo I. Sormunen.
42890:    W. Metsäranta.         Fabia.n Tillanen.   Elsa Karppinen.            V. Puumalainen.
42891:                           Aaro Uusitalo.      Arvo Riihimäki.
42892:                                                                                          981
42893: 
42894: IV,2ss. -   Rah. al. N:o 165.
42895: 
42896: 
42897: 
42898: 
42899:                                Uusitalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuuksien
42900:                                  mcrkitsemiseksi Linjanmäen Koneasema Osakeyhtiössä.
42901: 
42902: 
42903:                                     E d u s k u n n a ll e.
42904: 
42905:    Pyrkimys saada maatalouden koneeHista-        suunniteliu 1,500,000 mk jaettuna 1,000
42906: misen kautta kohotettua alhaista maatalous-      mk:n osuuksiin. Koemerkinnässä on osak-
42907: tuotantoamme ja saada si'tä tietä parempi        kaiksi ilmoittautunut 45 viljelijää, joiden
42908: toimeentulo on viime aikoina talonpoikain        yhteinen peltoala on n. 450 ha. Siirtovä-
42909: keskuudessa huomattavasti lisääntynyt. Var-      keen heistä kuuluu 10%. Koneistoa on
42910: sinkin pienviljelijäväestö on kuitenkin niin     suunniteLtu aluksi 2 traktoria työkoneineen.
42911: heikossa ta:loudellisessa asemassa, että eivät     Suunnitelma ei kuitenkaan pääse menes-
42912: pelkästään omin voimin kykene koneita            tyksellisesti alkuun ilman valtion myötä-
42913: hankkimaan. Paremmat mahdollisuudet on           vaikutusta, ja tarjotaankin va:ltion luuas-
42914: hankkia koneita yhteiskäyttöön, jolloin ne       tettavaksi 4/ 5 osakemäärästä.
42915: tulevat käytetyiksi mahdollisimman talou-          Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
42916: dellisesti. Yhteiskäyttöisten koneiden hank-
42917: kimiseen tarvitaan kuitenkin valtion voima-                että Eduskunta ottaisi vuoden
42918: kasta tukea.                                            1948 tulo- ja menoarvioon 19 pää-
42919:    Tällainen pyrkimys yhteiskäyttöisten ko-             luokan I luvun kohdalle ,Maatalous-
42920: neiden hankkimiseksi on herännyt talon-                 ministeriöön kohdistuvat hallinnon-
42921: poikain keskuudessa myös Tuusulan pitä-                 haarat" uudelle momentille 1,200,000
42922: jässä, Kellokosken kylässä. Siellä on asiasta           mk valtion osuuksien merkitsemiseksi
42923: keskusteltu ja päätetty perustaa ,Linjan-               Linjanmäen Koneasema Osakeyh-
42924: mäen Koneasema Oy." Osakepääoma on                      tiössä.
42925:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42926: 
42927:                  Aaro Uusitalo.                               Arvo Riihimäki.
42928:                  Konsta Talvio.                               Mauri Ryömä.
42929: 
42930: 
42931: 
42932: 
42933:                                                                                           25
42934: 982
42935: 
42936: IV,za9. -   Rah. al. N :o 166.
42937: 
42938: 
42939: 
42940: 
42941:                                  Uusitalo y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta valtion osuuk-
42942:                                    sien merkitsemiseksi N oponseudun Koneasema Oy: ssä.
42943: 
42944: 
42945:                                      E d u s k u n n a 11 e.
42946: 
42947:    Maataloustuotannon kannattavasti kohot-        mään. Osakkaiden maa:t sijaitsevat osittain
42948: tamisen yhtenä perusehtona on, että maa-          Nurmijärven puolella, ja on osakkaiden
42949: talous on mahdollisimman pitkälle koneel-         peltoalat 1-30 ha.
42950: listettu.   Viihävaraisempi   maanviljelijä-         Yritys, onnistuakseen, kaipaa kuitenkin
42951: väestö ei kuitenkaan pysty yksin 'hankki-         valtion tukea. Tämän vuoksi onkin asiassa
42952: maan koneita, ja koneiden hankkimisessa           käännytty Maatalousministeriön puoleen
42953: yhteiskäyttöönkin he tarvitsevat voimakasta       esityksellä, että valtio merkitsisi osakeyh-
42954: tukea, jota vain valtio voi antaa.                tiöstä 1,200 osaketta.
42955:    Hyvinkään pitäjän Nopon kylässä ovat              Kun tarkoitusta varten ei kuitenkaan ole
42956: talonpojat päättäneet perustaa ,Noponseu-         esitetty talousarviossa määrärahaa, ehdo-
42957: dun Koneasema Oy:n" maatalouskonei-               tamme,
42958: den hankkimista varten. Os'akepääomaksi                     että Eduskunta ottaisi vuoden
42959: on hyväksytty 1,500,000 mk jaettuna 1,000                 1948 tulo- ja menoarvion 19 Pl. I l1t-
42960: mk osuuksiin. Koemerkinnässä on ilmoit-                   vun kohdalle ,Maatalousministeriöön
42961: tautunut osakkaiksi 30 maanviljelijää,                    kohdistuvat hallinnonhaarat", uudelle
42962: joista osa siirtolaisia. Koska siirtolaisten              momentille 1,200,000 markan mää1·ä-
42963: asutus paikkakunnalla on vasta alkuvai-                   rahan valtion osuuksien merkitse-
42964: heessa, tulee heidän osuutensa koneyhtiössä               miseksi ,Noponseudun Koneasema
42965: varmaankin huomattavasti vielä lisäänty-                  Oy:ssä".
42966: 
42967:    Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42968: 
42969:               Aaro Uusitalo.                               Arvo Riihimäki.
42970:               Konsta Talvio.                               Mauri Ryömä.
42971:                                                                                             983
42972: 
42973: IV,24o. -   Rah. al. N :o 167.
42974: 
42975: 
42976: 
42977: 
42978:                                  Hautala y. m. : Määrärahan osoittamisesta vähäv(J;raisten
42979:                                     maattomien ja piewviljelijäin sekä näihin ·verrattavien
42980:                                     siirtoväkeen kwuluvien yhteislaitumien aitausavus-
42981:                                     tuksiksi.
42982: 
42983: 
42984:                                      E d 11 s k u n n a ll e.
42985: 
42986:   Yhteislaitumien aitaaminen varsinkin hei-       paimentaminen erikseen esim. maanteiden
42987: kommille laidunmaille, kuten luonnonnii-          varsilla tulisi kalliiksi ja on vaaraK:si ja
42988: tyille, hakamaille ja varsinkin metsiin,          kiusaksi viljelyksille jopa yleiselle liiken-
42989: aiheuttaa huomattavia kustannuksia, sillä         teellekin. Kuitenkin tällaisiin rauhattomiin
42990: aidattavan alan täytyy olla suhteellisen          maantielaitumiinkin ovat lukemattomat lai-
42991: suuri tällaisilla huonompikasvuisilla laidun-     tumen puutteessa olevat pakotettuja tur-
42992: mailla, mutta joiden hyväksikäyttö kuiten-        vautumaan.
42993: kin monin paikoin voi olla suorastaan vält-          Kun erikoisesti lapsirikkaille maaseudun
42994: tämättömyys viljeltyjen la~tumien puut-           perheille ainakin lypsylehmien pito on vält-
42995: tuessa.                                           tämättömyys, olisi vähävaraisten laidun-
42996:    Aitansavustus on tietenkin tarpeen vilJel-     kysymyksen järjestämistä tuettava sitenkin,
42997: lyillekin yhteislaitumille, mutta on tiedossa     että valtion varoista myönnettäisiin edellä
42998: tapauksia, että juuri aitauskustannuksista        tarkoitetussa mielessä aitausavustusta.
42999: johtuen ovat suunnitellut käyttökelpoiset ja         Näihin syihin viittaamalla kunnioittaen
43000: erittäin kipeästikin tarvittavat luonnonva-       ehdotamme,
43001: raiset laidunmaat jääneet käytäntöön otta-
43002: matta. Maaseudun oloissa yhtä lehmää tai                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
43003: paria kolmeakin pitävät kokonaan maatto-                  tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
43004: mat sekä pienviljelijätkin ja näihin ver-                 markan määrärahan vähävaraisten
43005: rattavat siirtoväkeen kuuluvat, ovat yleensä              maattomien ja pienviljelijäin sekä
43006: niin vähävaraista väkeä, että eivät kykene                näihin verrattavien siirtoväkeen kuu-
43007: ainakaan suurista aitauskustannuksista sel-               luvien yhteislaitumie,n aitausavustuk-
43008: viämään. Ja muutamankin eläimen jatkuva                   sina jaettavaksi.
43009:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
43010: 
43011:                 Yrjö Hautala.                                   Lauri Murtomaa.
43012:                 Kusti Eskola.                                   Johannes Virolainen.
43013:                 Markus Niskala.                                 Eemil Luukka.
43014: 984
43015: 
43016: IV,241. -   Rah. al. N:o 168.
43017: 
43018: 
43019: 
43020: 
43021:                                 Laine y. m.: Määrärahan osoittamisesta          pienv~"ljelijäin
43022:                                    opintoretkeibyn ooustamiseksi.
43023: 
43024: 
43025:                                     E d u s k u n n a ll e.
43026: 
43027:    Sotien edellisinä vuosina, jolloin maata-      töön pienviljelijäin opintoretkeilytoiminta.
43028: louden edistämiseksi tehtiin paljon työtä         Tätä olisi valtion myös osaltaan avustet-
43029: ja uhrauksia, o~i yhtenä pienviljelijäin ke-      tava. Tämän vuoksi kunnioittaen ehdo-
43030: hittämiskeinona opintoretkeily. Näihin ret-       tamme,
43031: keilykustannuksiin käytettiin myös valtion
43032: varoja. Mainitun ajan jälkeen ei tällaista                 että Eduskunta ottaisi vuoden
43033: toimintaa ole sanottavasti ollut. Kun nyt               1948 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
43034: ovat olot jo vakiintuneet, liikennemahdol-              markan suuruisen määrärahan 11 Pl.
43035: lisuudet paljon parantuneet sekä harrastus              XV luvun 20 momentille pienvilje-
43036: asiaan varsinkin tämän vuoden aikana li-                lijäin opintoretkeilyn avustamista
43037: sääntynyt, olisi uudelleen otettava käytän-             varten.
43038:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
43039: 
43040:               Lauri Laine.                                Albin Asikainen.
43041:               L. 0. HirvensaLo.                           J. Koivisto.
43042:               Kusti Eskola.                               Yrjö Hautala.
43043:                                        S. Salo.
43044:                                                                                               985
43045: 
43046: IV,242. -   Rah. al. N:o 169.
43047: 
43048: 
43049:                                 Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poro-
43050:                                   aidan rakentamiseen.
43051: 
43052: 
43053:                                     E d 11.1 s k u n n a ll e.
43054: 
43055:    Sallan ja Kuusamon kuntien itäisellä eli           Kun po11onhoitoa ei voida suuria jatkll.lvia
43056: valtakunnan rajalla oli ennen sotia po11o·         menetyksiä kärsimättä :monien kymmenien
43057: paliskuntien toimesta rakennettu esteaita.         kilometrien laajusella raja-aluevYöhykkeellä
43058: Alueluovutuksessa jäi näiden kuntien koh-          harjoittaa eikä kotieläimiäkään laiduntaa
43059: dalla Neuvostoliitolle noin 150 km pitkälti        ainakaan 10 km lähempänä rajaa, olisi
43060: mainittua raja-aluetta aitoineen ja sota-ai-       raja-aita rakennettava mahdollisimman ly-
43061: kana osaksi rikkoutui ja osaksi tuhoutui           hyessä ajassa, ettei näiden rajaseutujen
43062: aita niilläkin osilla, joissa raja jäi ennal-      asukkaat joutuisi vielä sodan jälkeenkin
43063: leen. Sotavahinkojen arvioimislautakunnat          monia vuosia jatkuvasti kärsimään raja-
43064: saamiensa ohjeiden mukaan päättivät, ettei         aidan puuttumisesta aiheutuvia menetyksiä.
43065: näistä aidoista makseta poropaliskunnille          Onhan kaikille tunnettua, etteivät minkään
43066: korvausta, vaan rakentaa valtio uuden raja-        elinkeinoelämän harjoittajat maassamme ole
43067: aidan. Tähän tarkoitukseen on otettu vuo-          sota-aikana kärsineet niin paljon menetyk-
43068: den 1946 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonaa          siä lrn.in porotaloudenharjoittajat. Porois-
43069: markkaa ja vuoden 1947 trulo- ja menoar-           tahan pakkoteurastettiin ja :muutoin :me-
43070: vioon 2 miljoonaa markkaa. Ja näillä mää-          netettiin enemmän kuin % ja sen ra-
43071: rärahoilla toivotaan saatavan korjatuksi ja        jaseutualueen, jolle puheena oleva raja-
43072: rakennetuksi kuluvan vuoden aikana raja-           aita on vielä rakentamatta, poronomistajat
43073: aita pohjoisesta lukien aina Kemijärven-           menttivät miltei kaikki poronsa. On siis
43074: Sallan maantiehen asti Sallan kunnassa.            kohtuutonta, että heidän suurta menetys-
43075: Vuoden 1948 tulo- ja menoarvioesityksen            tään raja-aidan rakentamisen vuodesta
43076: 11 Pl. XXV luvun 15 mom. on ·p.o. raja-            toiseen siirtämisellä jatketaan, koska se on
43077: aidan rakentamiseksi merkitty ainoastaan           vältettävissä sillä toimenpiteellä, että aita
43078: 3 milj. mk. Niinkuin mainitun tulo- ja me-         rakennetaan mahdollisimman pian, ainakin
43079: noarvioesityksen perusteluista sivulta 250         jo ensi vuoden aikana koko pituudeltaan.
43080: näkyy, on mainitusta Kemijärven-Sallan                Kun siis aidan rakentaminen on po-
43081: maantiestä rakennettava aitaa vielä noin           rotalouden harjoittamisen ja rajaseutuasuk-
43082: 150 km. Kun tämän raja-aidan ra-                   kaiden kotieläinten laiduntamisen vuoksi
43083: kentaminen nykyisen palkka- ja hintatason          ensiarvoisen tarpeellinen ja sen rakentami-
43084: vallitessa tulee maksamaan noin 50 mk              sella voidaan estää jatkuva vahing1on tulo
43085: metri, saadaan 3 miljoonalla markalla ra-          rajaseutuasukkaille, olisi sanottuun tarkoi-
43086: kennetuksi aitaa noin 60 km. Rakentamatta          tukseen otettava ensi vuoden tulo- ja me-
43087:  jää siis vielä vuonna 1948 noin 90 km.            noarvioon vähintään 6 miljoonaa markkaa,
43088:    Raja-aidan rakentaminen poronhoidon ja          että jälellä olevasta aidasta saataisiin rae
43089: rajaseutuväestön kotieläinten laiduntami-          kennetuksi ainakin suurin osa.
43090: sen vuoksi on aivan välttämätön ja on                 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
43091: Suomen Poronjalostusyhdistys anonut, että          ehdotamme,
43092:  aidan rakentamiseen otettaisiin vuoden                      että Eduskunta korottaisi vuoden
43093: 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen 6 milj.                  1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
43094:  markkaa, että raja-aita saataisiin rakenne-               11 Pl. XXV luvun 15 momentille
43095:  tuksi miltei kokonaisuudessaan ensi vuo-                  otettua rnäärärahaa poroaidan ra-
43096:  den aikana.                                               kentamiseksi 3 miljoonalla markalla.
43097:      Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1947.
43098: 
43099:         M. 0. Lahtela.               Erkki Koivisto.                Lauri Järvi.
43100: 986
43101: 
43102: IV,243.- Rah. al. N:o 170.
43103: 
43104: 
43105: 
43106: 
43107:                                Metsäranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuhsiksi
43108:                                  pienviljelystalouksille vesijohtojen rakentamista varten.
43109: 
43110: 
43111:                                    E d u s k u n n a ll e.
43112: 
43113:    Maataloudessamme, eterrkin pienviljelijä~    monia terveydellisiä epä:kohtia, jotka johtu-
43114: talouksissa, työskenteleväin naisten työtä      vat käytettävänä olevasta huonosta vedestä.
43115: raskauttavana tekijänä on veden !kuljetta-      Komitea toteaa, että ,useiden tautien on
43116: minen karja- ja kotitalouden tarpeisiin.        todettu saaneen alkunsa vedestä, jota on
43117: Valtioneuvoston vuonna 1938 asettaman ko-       käytetty ruoan valmistuksessa tai juo-
43118: titalouskomitean suorittamien tutkimusten       mana". Ja edelleen: ,Kokemus onkin
43119: mukaan 3,000 pienviljelijätaloudessa vain       osoittanut, että siellä missä on työsken-
43120: 2-3% :lla oli vesijohto karja- ja asuin-        nelty puhtaan ja tartunta-aineista vapaan
43121: rakennuksiin. Kaivo oli noin 70% :lla ja        juoma- ja talousveden hankkimiseksi raken-
43122: 8-9 % hakivat tarvittavan veden luonnon-        tamalla kunnollisia kaivoja ja vesijohtoja
43123: muodostamista vedenottopaikoista. Useim-        puhdistuslaitteineen, on tarttuvien suolista--
43124: missa tapauksissa vedenottopaikkoihin oli       tautien aiheuttamain sairaus- ja kuoleman-
43125: matka lähes 100 metriä. Olipa useita sel-       tapausten lukumäärä saatu huomattavasti
43126: laisiakin tapauksia, että vedenhakumatka        vähenemään.".
43127: oli 200 metriä ja ylikin. Kun huomioi              Terveydelliset samoin kuin pienviljelijä-
43128: karja- ja kotitaloudessa tarvittavan vesi-      talDuksissa työskenteleväin naisten työtä
43129: määrän, käsittää sen kuljettamisest;:t johtu-   helpoittavat näkölwhdat osoittavat siis kiis-
43130: van työtaakan pientalouksissa työskentele-      tattomasti vesijohtojen rakentamisen tar-
43131: ville naisille. Heidän työpäivänsä on pitkä     peellisuuden pienviljelijätalouksiin. N ais-
43132: ja raskas. Edellä mainitun komitean ja          ten työntuottoisuuden kohottaminen sekä
43133: Työtehoseuran '"uonna 1938 suorittamien         karja- ja kotitaloustuotantokustannusten
43134: tutkimusten mukaan näiden naisten työ-          alentaminen on huomioitava tekijä. Kaikki
43135: päivä on keskimäärin kiireisten kesätöiden      edellä esitetyt näkökohdat huomioiden ei
43136: aikaan 16 tuntia ja he joutuvat askareitaan     voi tulla muuhun tulokseen kuin että val-
43137: suorittaessaan päivittäin kävelemään jopa       tiovallan on ryhdyttävä sopivin keinoin
43138: 30 kilometriä. Siksipä olisikin pienviljelys-   edistämään vesijohtojen rakentamista pien-
43139: talouksissa työskenteleväin naisten työtä       viljelijä talouksiin.
43140: pyrittävä kaikin keinoin helpottamaan.             Sopivana kiihokkeena vDitaisiin pitää ra-
43141:    Koska veden kanto karja- ja kotitalou-       kennusavustusten jakamista vesijohtojen
43142: den tarpeisiin muodostaa useissa tapauk-        laittamiseksi. Kun tarkoitukseen ei vuoden
43143: sissa raskaimman osan heidän päivätyös-         1948 tulo- ja menoarviossa ole varattu
43144: tään, olisi sopivin keinoin edistettävä vesi-   määrärahaa, ehdotamme kunnioittaen,
43145: johtojen saamista pientalouksiin.
43146:    Terveydellisetkin näkökohdat osoittavat                että Eduskunta ottaisi vuoden
43147: tällaisen toimenpiteen välttämättömyyttä.              1948 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
43148: Valtioneuvoston asettama maaseudun ter-                markan määrärahan jaettavaksi val-
43149: veydenhoitokomitea      onkin   kiinnittänyt           tioneuvoston lähemmin määräämällä
43150: asiaan huomiota. Toukokuun 5 p: nä 1939                tavalla avustuksina pienviljelysta-
43151: antamassaan mietinnössä komitea tuo esiin              louksiin vesijohtojen rakentamiseksi.
43152:         Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
43153: 
43154:   W. Metsäranta.         Eino Tainio.           Aaro Uusitalo.         Mauri Ryömä.
43155:   Arvo Riihimäki.        Elsa Karppinen.        Anna Nevalainen.       Konsta Ta,lvio.
43156:                                                                                            987
43157: IV,244. -   Rah. al. N:o 171.
43158: 
43159: 
43160: 
43161: 
43162:                                 Luukka y. m.: Määträrahan osoittamisesta palkkioiksi ja
43163:                                   ooustuksiksi vesijohto- ja viemärilaitteiden rakentamista
43164:                                   varten maanhankintalain mukaan muodostetuille tiloille.
43165: 
43166: 
43167:                                     E d u s k u n n a ll e.
43168: 
43169:    Vesijohtokysymystä voidaan pitää yhtenä       putkilla ja puupumpuilla ja rakennustar-
43170: tärkeiirunjstä karjatalous- ja kotitaloustyön    vikkeiden puutteen helpottuessa myöskin ve-
43171: rationalisoimista fuoskevista kysymyksistä.      sijohtotarvikkeita tulee ilmestymään kaup-
43172: Ilman vesijohtoa olevissa talouksissa on jo      paan runsaammin.
43173: veden hankintaan käytetty työmäärä huo-             Kun uusille tiloille moneen paikkaan
43174: mattava. Työtehoseuran laskelmien mu-            tulee rakennettavaksi kalliita kustannuksia
43175: kaan käsittää se kotitaloudessa 2-3 % kai-       vaativia kaivoja, on ryhdytty suunnittele-
43176: kesta työmäärästä ja karjataloudessa saat-       maan yhteisten vesijohtoverkostojen raken-
43177: taa työmäärä nousta aina 13 prosenttiin.         tamista, jotka tulisivat kustannuksiltaan
43178: Vielä suurempi merkitys on sillä, että ve-       halvemmiksi kuin ruuden kaivon rakentami-
43179: den hankinta on koti- ja karjatalouden           nen jokaiseen talouteen. Yhteistoiminta ve-
43180: kaikkein raskaimpia töitä.                       sijohtoverkoston rakentamiseksi on jo ole-
43181:    Tärkeimpänä syynä maaseututalouksien          massa, mutta pääoman puute tuntuu aset-
43182: vesijohtojen yleistymisen hitauteen ovat sen     tavan vaikeuksia hankkeiden alkuunpääse-
43183: vaatimat kustannukset. Maaseudulla jo ver-       miselle ja toteuttamiselle.
43184: raten yleisesti myönnetään vesijohdon tuo-          Jotta tässä tärkeässä asiassa päästäisiin
43185: ma työhelpotus, mutta vain harvat kat-           eteenpäin nyt maanhankintatiloja raken-
43186: sovat omaavansa mahdollisuudet sen hank-         nettaessa, olisi ryhdyttävä valtion puolesta
43187: kimiseen. Varsinkin siirtoväen hallintaan        avustamaan niitä mkentajia ja rakentajien
43188:  joutuvilla uusilla tiloilla, joilla joudutaan   yhtymiä, jotka rakentavat vesijohtoja ja
43189: kai'kki mahdolliset varat kiinnittämään ai-      viemärijohtoja taloutensa työmäärän hel-
43190: van välttämättömiin tilan rakennus- ja pe-       pottamiseksi. Avustukset olisi myönnettävä
43191: rustamistöihin, ovat taloudelliset vaikeudet     määräprosentteina ammattimiesten toimesta
43192:  niin suuret, ettei tahdo enää liietä varoja     laadittavien suunnitelmien mukaisista vesi-
43193:  vesijohtojen ja viemärijohtojen rakentami-      johto- ja viemärijohtorakennuksista korkein-
43194: seen.                                            taan 15,000 markan suuruisina taloutta
43195:     Taloudellisista vaikeuksista huolimatta      kohti ja korkeintaan 50,000 markan suu-
43196:  olisivat useat uusien tilojen asukkaat, jotka   ruisina vesijohtoyhtymää kohti ja tarvit-
43197:  ovat vaellusvuosinaan nähneet monia maa-        taisiin tähän tarkoitukseen ensi vuoden ai-
43198:  talouden parannuksia käytännössä, raken-        kana varoja n. 40,000,000 markkaa.
43199:  taessaan tilojaan halukkaita rakentamaan           Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
43200:  rakennuksiinsa ja talouteensa jo perusta-       kunnioittaen,
43201:  misvaiheessa vesijohdon ja viemärijohdot,
43202:  mutta tällöin tulee esiin näiden töiden vaa-               että Eduskunta ottaisi vuoden
43203:  timat huomattavat kustannukset muiden                   1948 tulo- ja menoarvioon 40,000,000
43204:  menojen lisäksi. Tosin on meidän maas-                  markan määrärahan käytettäväksi
43205:  samme muiden rakennustarvikkeiden puut-                 palkkioina ja avustuksina maanhan-
43206:  teen lisä:ksi puutetta myöskin vesijohtotar-            kintalain mukaan muodostetuille ti-
43207:  vikkeista, mutta huomattava osa näistä voi-             loille vesijohto- ja viemärilaitteiden
43208:  taisiin korvata esim. putkien osalta puu-               rakentamiseksi.
43209:         Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
43210:                  Eemil Luukka.                                Johannes Virolainen.
43211: 988
43212: 
43213: IV,245.- Rah. al. N:o 172.
43214: 
43215: 
43216: 
43217: 
43218:                                K. Eskola y. m. : Mäiirärfihan osoittamisesta ·lainoiksi vesi-
43219:                                   johtolaitteiden rakentamista varten vähävaraisiUe pien-
43220:                                   vilje.Zysseuduille.
43221: 
43222: 
43223:                                      E d ,u s :K: u n n a ll e.
43224: 
43225:    Syyskuun 26 päivänä 1947 eduskunta hy-          iillyksen myönteisellä ratkaisulla on lisäJksi
43226: väksyi maatalousvaliokunnan :mietinnön             suuri sosiaalinen merkitys, niin tulisivat
43227: n:o 24 ed. K. Eskolan y. m. toivomusaloit-         tähän myönnetyt varat palvelemaan tehok-
43228: teen n: o 218 johdosta, joka ta:t'koittaa mää-     kaasti juuri sen kansanosan tarpeita, joka
43229: rärahaa lainojen myöntämiseksi vesijohto-          tähän saakka on monessa mielessä unoh-
43230: laitteiden hankkimiseen erikoisesti vähäva-        dettu.
43231: raisille pienviljelysseuduille. Kun edus-
43232: kunta on monessa muussa yhteydessä kiin-               Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
43233: nittänyt huomiota pienviljelyksen rationali-
43234: soimisen välttämättömyyteen ja nimen-                          että Eduskunta ottaisi vuoden
43235: omaan pienviljelijäJmtien naisteu raskaan                   1948 tulo- ja menoarvioon 25,000,0()()
43236: työtaakan keventämiseen ja kun tätä voi-                    markan määrärahan käytettäväksi
43237: daan toteuttaa erittäin tehokkaalla tavalla                 korottomina tahi halpakorkoisina lai-
43238: vesijohtolaitteiden hankkimista tukemalla,                  noina vesijohtolaitteiden rakenta-
43239: niin olisi eduskunnan nyt varattava määrä-                  mista varten ensi sijassa vähävarai-
43240: raha tätä tamoitusta varten. Kun kysy-                      sille pienviljelysseuduille.
43241:       Helsingissä 1okalmun 2 päivänä 1947.
43242: 
43243:               Kusti Eskola.                                   Eino Laitinen.
43244:               Eino Palovesi.                                  Johannes Virolainen.
43245:               Yrjö Hautala.                                   Toivo H. Kinnunen.
43246:               Antti A. Koukkari.                              Eemil Pääkkönen.
43247:               Aino Luostarinen.                               Antti J. Ranta:rnllia·.
43248:               Lauri Laine.                                    Väinö Okko.
43249:               Albin Asikainen.                                Markus Niskala.
43250:               Jussi Lappi-Seppälä.                            J. Pyörä.lä.
43251:                                                                                        989
43252: 
43253: IV,246. -   Rah. al. N:o 173.
43254: 
43255: 
43256: 
43257: 
43258:                                 Lampinen y. m.: Korotetrun määrärahan osoittamisesta lai-
43259:                                   duntalouden kohottamiseksi.
43260: 
43261: 
43262:                                     E d u s k u n n a 11 e.
43263: 
43264:    Maanhankintalain ja siihen liittyvän lai-       Tämän johdosta ja viitaten rahaasia-
43265: dunalueista annetun lain toimeenpanon            aloitteeseen n: o 88 lokakuun 19 päivältä
43266: johdosta on laiduntaloudellisen neuvonta-        1945 ehdotamme kunnioittaen,
43267: työn tarve pienviljelijäin ja asuntotilallis-
43268: ten sekä tilattomien karjanhaltijain keskuu-              että Eduskunta ottaisi vuoden
43269: dessa parin viime vuoden aikana erittäin                1948 tulo- ja menoarvioon laidunta-
43270: suuresti lisääntynyt.                                   louden kohottamista varten 11 Pl.
43271:   Niin ikään on karjataloustuotannon ko-                XV luvun 17 momentilla hallituksen
43272: hottamisessa yleensäkin samoin kuin raskai-             esityksessä ehdotettuun 1,749,200
43273: den hakkuiden johdosta kärsineiden met-                 markan määrärahaan 800,000 mar-
43274: sien hoidon ja tuoton tehostamisessa                    kan lisäyksen.
43275: maamme laidunolojen kehittäminen muo-
43276: dostunut entistä keskeisemmäksi kysymyk-
43277: seksi.
43278:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
43279: 
43280:                  J. E. Lampinen.                              S. Salo.
43281:                  Elias Tukia.                                 Lauri Järvi.
43282:                  EemiL Pääkkönen.                             J. Pyörälä.
43283:                  Heikki Vehkaoja.                             Walter Kuusela.
43284:                  Yrjö A. Manninen.                            Aaro Uusitalo.
43285:                  Jussi Raatikainen.                           Toivo Ikonen.
43286: 
43287: 
43288: 
43289: 
43290:                                                                                          26
43291: :990
43292: 
43293: IV,247.- Ra.h. al. N:o 174.
43294: 
43295: 
43296: 
43297: 
43298:                                 Virolainen y. m. : M1äärärahan osoittamisesta hintalisän mak-
43299:                                    samtiseen alle 10 peltohehtaarin tuoilta yleiseen kUlutuk-
43300:                                    seen tuotetuista maitotaloustuotteista.
43301: 
43302: 
43303:                                      E d u s k u n n a 11 e.
43304: 
43305:    N. s. epätäydellisten pientilojen tuotan- sena siitä tuotantokustannusten erosta,
43306: toa ei saada nykyisissä olosuhteissa riittä- mikä vallitsee alle 10 peltohehtaarin ja sitä
43307: vässä määrin rationalisoiduksi, mistä joh- suurempien tilojen välillä. Meillä olisi otet-
43308: tuen näillä tiloilla tuotantokustannukset tava käytäntöön samansuuntainen menet-
43309: nousevat keskimääräisiä suuremmiksi. Kun tely, jolloin alle 10 peltohehtaarin pienti-
43310: maataloustuotteiden hinnat määrätään kes- lailta yleiseen kulutukseen tulevasta mai-
43311: kimääräisten tuotantokustannusten perus- · dosta ja muista maitotaloustuotteista mak-
43312: teella, muodostuu pienten tilojen kannatta- settaisiin valtion varoista erityistä hintali-
43313: vuus heikoksi. Yleisesti onkin todettavissa, sää. Meillä on jo usean vuoden aikana
43314: että meidän maassamme eivät alle 10 pel- maksettu leipäviljan tuotantopalkkioita,
43315: tohehtaarin pientilat ole keskimäärin kyen- jotka pientiloilla ovat olleet huomattavasti
43316: neet tarjoamaan tyydyttävää palkkaa näillä korkeampia kuin suurempien osalta. Kun
43317: tiloilla työskentelevälle väestölle, mikä on paaosa näistä leipäviljan tuotantopalk-
43318:  johtanut siihen, että pienillä tiloilla asuvan kioista koituu muiden kuin alle 10 pelto-
43319: väestön elintaso on suhteettoman alhainen. hehtaarin tilojen hyväksi, olisi jo tämänkin
43320:  Kun ei ole millään syillä puolustettavissa, vuoksi tärkeätä antaa viimeksimainituille
43321:  että p. o. tilojen väestö jatkuvasti pidettäi- tiloille erikoistukea maitotaloustuotteiden
43322:  siin maan muuta väestöä huonommassa lisähinnan muodossa.
43323:  asemassa, on ryhdyttävä kaikin käytettä-
43324:  vissä olevin keinoin parantamaan mainit-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
43325:  tujen tilojen kannattavuutta. Tuotannon nioittavasti,
43326: lwhottamisen ja rationalisoinnin ohella voi-
43327:  taisiin näiden tilojen kannattavuutta pa-                että Eduskunta ottaisi vuoden
43328:  rantaa huomattavasti antamalla niille eri-             1948 tulo- ja menoarvioon 300 mil-
43329:  koishintatukea maitotaloustuotteista, kuten            joonan markan määrärahan käytet-
43330:  esim. Ruotsissa tapahtuu. Siellä makse-                täväksi lisähintana alle 10 peltoheh-
43331:  taan alle 10 peltohehtaarin tiloilta kaup-             taarin tilailta yleiseen kulutukseen
43332:  paan tulleesta maidosta lisähintaa korvauk-            tuotetuista maitotaloustuotteista.
43333:        Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
43334: 
43335:          Johannes Virolainen.         Kusti Eskola.               Eemil Luukka.
43336:                                                                                                                                                     991
43337: 
43338: IV,248.- Rah. al. N:o 175.
43339: 
43340: 
43341: 
43342: 
43343:                                        Pusa y.m.: Määrätrahan osoittamisesta suwrperheisten pien-
43344:                                           karjanomistalain tarvitsemien väkirehujen hinnan alen-
43345:                                           -tamista varten.
43346: 
43347: 
43348:                                                         E d u s k u n n a ll e.
43349: 
43350:   Maassamme on lypsykarja paaas1assa                                 suorittama tutkimus osoittaa. Silloin oli
43351: pienten karjojen omistajien hallussa, niin-                          maassamme eri suuruisia karjoja ja niissä
43352: kuin kansanhuoltoministeriön vuonna 1944                             lehmiä seuraavasti:
43353:   yksilehmäisiä karjoja   •••      0 106,632, lehmiä yht.
43354:                                        0   •••••                                       •   ••      0   0   ••••••               0   0   •••   106,632
43355:   kaksilehmäisiä          ••••••••    94,989        0   0                                                                                     189,978
43356:   kolmelehmäisiä "                               "    "
43357:                                                                                        •   0   •••         0.   0   •••         0   ••   0.
43358: 
43359: 
43360: 
43361: 
43362:                           •••••••     58,553    0   ••                                 •••••••••                        0   ••••••            175,659
43363:   neljälehmäisiä   "      0   •••••   35,110   0.
43364:                                                  "  0.
43365:                                                       "                                ••      0   ••••         0   ••••••••                  140,440
43366:   viisilehmäisiä   "      .......... 20,621 "         "                                                                                       103,105
43367:   6-10-lehmäisiä "                               "    "
43368:                                                                                        0   ••••            0.   0   0.      0   •••••
43369: 
43370: 
43371: 
43372: 
43373:                           •••••       32,881
43374:                                            0   ••••                                                                                           238,342
43375:   yli 10-lehmäisiä "                                  "
43376:                                                                                        ••      0   •••••••                  0   ••••      0
43377: 
43378: 
43379: 
43380: 
43381:                           •   0        9,146
43382:                                   ••••••••
43383:                                                  "                                     ••••            0   •••      0   •••••            0.   162,788
43384:                     "                                                   "         "
43385:   Lehmiä oli valtakunnassa                          kaikkiaan        ja käyttöä. Etenkin suuriperheiset olisivat
43386: 1,116,944 kappaletta.                                                tässä suhteessa erikoisen tuen tarpeessa. -
43387:                                                                        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43388:   Taulukosta havaitaan, että suurin osa
43389: maassamme tuotetusta maidosta tuotetaan                                        että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
43390: 5-lehmäisissä ja sitä pienemmissä karjoissa.                                 tulo- ja menoarvioon 500,000,000
43391: Sen vuoksi olisi kaikin tavoin tuettava                                      markan määrärahan käytettäväksi
43392: pienien karjojen maidontuotannon kohotta-                                    suuriperheisten pienkarjanomistajien
43393: mispyrkimyksiä. Monasti köyhyys kuiten-                                      tarvitsemien väkirehujen hinnan
43394: kin estää välttämättömien väkirehujen ostoa                                  alentamista varten.
43395:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
43396: 
43397:               E. Pusa.                                                            Uuno Raatikainen.
43398: 992
43399: 
43400: IV,249. -   Rah. al. N:o 176.
43401: 
43402: 
43403: 
43404: 
43405:                                 E. Koivisto y. m. : Määrärahan osoittamisesta kotieotäinten
43406:                                   hankkimiseksi Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle.
43407: 
43408: 
43409:                                     E d u s k u n n a 11 e.
43410: 
43411:   Pohjois-Suomen hävitetyille alueille on          Kun kotieläinten hankkimista hävitetylle
43412: kötieläinten hankkimista varten aikaisem-        alueelle olisi vielä ensi vuodenkin aikana
43413: pina vuosina varattu määrärahoja. Vuonna         jatkettava, koska huomattava osa siirto-
43414: 1945 on tarkoitukseen käytetty 15 milj.          väest'ä vasta silloin pääsee siirtymään heiUe
43415: markkaa ja vuosina 1946 ja 1947 tarkoi-          määrätyille asuinpaikoille, ehdotamme kun-
43416: tukseen on varattu kumpanakin vuonna 4           nioittaen,
43417: milj. markkaa. Sen sijaan Hallitus ei vuo-                 että Ed1tskunta ottaisi vuoden
43418: den 1948 tulo- ja menoarvioesi:tykscensä                 1948 tulo- ja menoarvioon kotieläin-
43419: ole määrärahaa esittänyt, vaan on poista-                ten hankkimista varten Pohjois-Suo-
43420: nut p. o. 15 Pl II luvun 34 momentin ta-                 men hävitetyille alueille 4 miljoo-
43421: lousarviosta.                                            nan markan siirtomäärärahan.
43422:        Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
43423: 
43424:                 Erkki Koivisto.                               L. 0. HirvensaJ.o.
43425:                                                                                           993
43426: 
43427: IV,25o.- Rah. al. N:o 177.
43428: 
43429: 
43430: 
43431: 
43432:                                Pusa: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ja avustuksiksi
43433:                                   siirtoväkeen kruulwvien kalastajien pyydysten hankkimi-
43434:                                   sen helpoMamiseksi.
43435: 
43436: 
43437:                                     E d u s k u n n a 11 e.
43438: 
43439:   Siirtoväkeen kuuluvat kalastajat ovat yli      toimintaa olisi syytä valtion erityisesti
43440: 7 vuotta kestäneen pakolaiskautensa aikana       tukea.
43441: ja moneen kertaan muuttaneilla menettä-            Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
43442: neet joko lähtiessään tai matkoilla tai vuo-
43443: sien kuluessa kulumisen kautta kalanpyy-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
43444: dyksensä. Uusien ka1anpyydysten saanti on               1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
43445: ollut sekä vaikeata että riittämätöntä,                 markan määrärahan siirtoväkeen
43446: mutta etenkin niiden hinta on ollut kor-                kuuluvien kalastajien pyydysten
43447: ba. Kuitenkin ammatin harjoittaminen on                 hankkimisen helpoittamista varten
43448: mahdollista vain sikäli, että he saavat han-            annettavina lainoina tai avustuksina.
43449: kituksi itselleen riittävästi pyydyksiä. Tätä
43450:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
43451: 
43452:                                                               E. Pusa.
43453: 994
43454: 
43455: IV,251. -   Fin. mot. N:o 178.
43456: 
43457: 
43458: 
43459: 
43460:                                  Hollsten m. fl.: Angående anvisande av anslag såsom un-
43461:                                     derstöd åt Garantiföreningen för Åbolxvnds Lantmanna-
43462:                                     skola.
43463: 
43464: 
43465:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
43466: 
43467:    Sommaren 1946 nedbrann genom vådeld            mark. Säsom statsbidrag hade föreningen
43468: den skolbyggnad, i viliken Vrethalla lam.t-       hoppats erhålla 5 miljoner mark, och lant-
43469: mannaskola i Kimito kommun varit inrymd.          bruksstyrelsen stäHde sig synnerligen för-
43470: Byggnaden, som tillhörde Kimito Ungdoms-          ståelsefulil tili en för detta ändamål in-
43471: förening, v:ar synnerligen hristfällig och        lämnad ansijkan att beaktas vid uppgöran-
43472: oändamålsen!lig, men man hiade ihoppats, att      det av statsbudgeten för år 1948. Återsto-
43473: dem. slmlle kunna behjälpligt fylla sin upp-      den eller cirka 5 miljoner mal'k skuUe till
43474: gift, tills norunalare tider åter skulle in-      en början upp[ånas mo:t inteckning i skol-
43475: träda. Försäkringsvärdet var ända till yt-        llägenheten och skolbyggnaden och !har man
43476: terlighet anspråks'lÖst och tillföll en sam-      hoppats att småningom genom lotterier och
43477: manslutning, som i fortsättningen ingen-          donationer kunna nedbringa detta skuldbe-
43478: ting hade att skaffa med lantmannaskolans         lopp till en gräns, som stode i övm'flnsstäm-
43479: upprätthållande.                                  melse med garantiföreningens och skolans
43480:     Redan år 1937 hade bildats en garanti-        naturliga elkonomiska möjligheter.
43481: förening med uppgift att överitaga upp-              Enligt vad som erfarits ha~r det äslkade
43482: rätthålla.ndet av lantmannaskolan under           statsbidraget även varit beaiktat i lantbruks·
43483: ll!amn av Åbolands La:ntmannaskola. Denna         ministeriets budget men sedermera strukits
43484: förening rlyc!ka,des efter årslånga bemödan-      av det ministerutskott, som, enligt till of-
43485: den år 1940 förvärva kyrkoherdebostället          fenilligheten lämnade uppgifter, avförde de
43486: i Kimito, avsett såsom skollägenhet för den       21 miljarderna ur de olika ministeriernas
43487: p1anerade nya lantmannaskolan. Denna lä·          budgetförslag.
43488: genhet inlköptes uteslutande på skuld. Nu            Ställd inför utsikten att nödgas genom-
43489: ser sig garantiföreningen nödsakad att på         föra skolbygget ut&n statsbidrag ikommer
43490: skollägenheten uppföra en tidsenilig skol-        Garantiföreningen för Åbolands Lantman-
43491: byggnad, och byggnadsarbetena äro sedan           naslkola icke att kunna fullfölja sina pla-
43492: en månad til:lbaJka igångsatta.                   ner, dels emedan dess ekonomisika ryggrad
43493:     Kostnadsförslaget för skolbyggnaden upp-      är för svag och dels emedan kredit icke
43494: går till 12.6 miljoner mark, men det är           kan beviljas för i det närmaste 100% av
43495: mycket sanoli!Jrt, ~,tit en fortsatt inflation    lrostnaderna. Det vore doclk synnerligen
43496: kommer att öka kostnaderna tili betydligt         olyclkligt, om denna isolerade och huvud-
43497: över 13 miljoner. En!ligt finansieringspla-       sakligen av småbruikare bebodda landsdel
43498: nen berä:knas under förloppet av 2 år             med svenskt språk skuUe bli helt lämnad
43499: 2 m:i!ljoner mal1k inflyta genom igångsatt        utan lägre lantbruksundervisning.
43500: uttaxering av bidrag från Åbolands man-              Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
43501: talsikommuner samt genom lotteri och              samt anhålla,
43502: smärre materialdonationer cirka 1 miljon
43503:                          IV,2·51. -    Rollsten y. m.                         995
43504: 
43505:    att i statsförslaget för år 1948             mntiföreningen för Abolands Lant-
43506:  måtte upptagas ett belopp om 5 mil-            mannaskola för uppförande av en
43507:  joner mark såsom understöd åt Ga-              ny skolbyggnad för sagda skola.
43508: Helsingfors den 2 oktober 1947.
43509: 
43510:    Ture Hollsten.           S. Salo.                 Antti A. Koukkari.
43511:    Henrik Kullberg.         Yrjö Hautala.            Elias Tukia.
43512:    Levi Jern.               Juho Paksujalka.         Antti J. Rantamaa.
43513:    Albert Brommels.         Aino Malkamäki.          Juho Kuittinen.
43514:    Albin Wickm.an.          Niilo Honkala.           W. Metsäranta.
43515:    Helmer Smeds.            J. E. Lampinen.          Gösta Rosenberg.
43516:    Ebba östenson.           Lauri Laine.             Jalmari Kulmala.
43517:    Nils Meinander.          Johannes Virolainen.     Jussi Lappi-Seppälä.
43518:    Martti 0. Kölli.         Martta Salmela-Järvinen. Kosti Kankainen.
43519:    Lauri Järvi.             Päiviö Hetemäki.         Eemil Luukka.
43520:    Eino Laitinen.           J. Koivisto.             Kustaa Tiitu.
43521:    Samuli Simula.           Yrjö I. Antila.          Rolf Berner.
43522:    L. 0. Hirvensalo.        Ansh. Alestalo.          Urho Kulovaara.
43523:                             J. Pyörälä.
43524: ~96
43525: 
43526: 
43527: IV,251. -   Rah. al. N :o 178.                                                      Soomennas.
43528: 
43529: 
43530: 
43531: 
43532:                                  lloltlsten y. m.:  Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
43533:                                     Garantiföreningen för Å.bo'lands Lantmannaskola nimi-
43534:                                     selle yhdistykselle.
43535: 
43536: 
43537:                                       E d u s !k u n n a 11 e.
43538: 
43539:     Kesällä 1946 patloi ikoulurakennus, jossa      tionapua oli yhdistys toivonut saavansa 5
43540:  toimi Kemiön kunnassa sijaitseva Wrethal-        miljoonaa markkaa, ja maataloushallitus suh-
43541:  lan maamieskoulu. Rakennus, jonka Kemiön          tautui erittäin ymmärtäväisesti anomukseen,
43542:  nuorisoseura omisti, oli hyvin puutteelli-        joka tässä tarkoituksessa oli jätetty otetta-
43543:  nen ja tarkoitustaan vasta1amaton, mutta          vaksi huomioon vuoden 1948 tulo- ja meno-
43544:  oli toivottu sen voivan auttavasti täyttää       arviosta päätettäessä. Loput eli noin 5 mil-
43545:  tehtävä,nsä, kunnes normaalimmat ajat ik:oit-     joonaa markkaa olisi aluksi otettu ikiinni-
43546:  taisivat jälleen. Vakuutussumma oli äärim-        tyslain•ana kouilutilaa ja koulurakennusta
43547:  mäisen vatimaton jia joutui järjestölle, jolla    vastaan, j•a on toivottu vähitellen arpajais-
43548:  ei sittemmin ollut mitään tekemistä maa-          ten ja lahjoitusten avulla voitavan vähen-
43549:  talouskoulun ylläpitämisessä.                     tää tätä vel'kamäärä,ä raja;an, joka vastaisi
43550:     Jo vuonna 1937 oli muodostettu kanna-         kannatusyhdisty\ksen ja koulun luonnollisia
43551:  tusyhdistys, jonka tehtävänä oli ryhtyä yl-      taloudeHisia mahdollisuuiksia.
43552: :täpitämään Åbolands Lantmannaskola nimis-            Saadun tiedon mUJkaan .on anottu määrä-
43553:  tä maatalouskoulua. Tämän yhdistyksen on-        mha myös huomioitu maatalousministeriön
43554:  nistui vuosien ponnistusten jälkeen hank!kia     menoarviossa., mutta sittemmin pyyhitty
43555: kirkkoherranvirkatalo Kemiössä koulutilaksi       siinä ministerivaliokunn1assa, joka julkisuu-
43556: suunniteltua uutta maatalouskoulua vart·en.       teen anettujen tietojen mukaan karsi 21 mil-
43557:  Tämä tila ostettiin kokonaan velaksi. Nyt        jaardia eri ministeriöiden budjettiehdotuik-
43558: katsoo kannatusyhdistys välttämättömäksi          sista.
43559: ajanmukaisen kouluraJkennuksen rakentami-            Jos kou!lutalo joudutaan rakentamaan il-
43560: sen koulutilalle, ja mkennustyöt pantiin          man valtionapua, ei Garantiföreningen för
43561: alulle kuukausi sitten.                           Åbolands Lantrrnannaslkola voi toteuttaa
43562:    Koulurakennuksen lkusta.nnusarvio nousee       suunnitelmiaan os•aksi sen takia, että sen
43563: 12.6 miljonaan marik:ka,an, mutta on hyvin        taloudellinen selkäranka on heikko, ja osaksi
43564: todennäköistä, että jatkuva inflatio nostaa       sen vuolksi, että luottoa ei voida myöntää
43565: kustannuksia huomattavasti yli 13 miljoo-         lähes 100 %: iin ~ustannu:ksista. Olisi kui-
43566: nan. Rahoitussuunnitelman mukaan on las-          tenkin hyvin onnetonta, jos tämä eristetty
43567: kettu 2 v;uoden aikana saatavan 2 miljoonaa       ja pääasi·allisesti pienviljelijöiden asuma
43568: marikkaa jo alkuunpannuHa Turunmaan               ruotsinkielinen maan osa jätettäisiin koko-
43569: manttaalikuntien avustusten ta'ksoituksella       naan vaiille alempaa maatalousopetusta.
43570: sekä arpajaisilla ja pienemmillä tarvike-            Yl<lä olevaan viitaten ehdotamme ilrnn-
43571: loojoitu!ksilla nQin 1 miljoona markkaa. Val-     nioittaen,
43572:                           IV,2'51. -   Hoilisten y. m.                          997
43573: 
43574:    että Eduskunta ottaisi vuoden 1948            skola nimiselle yhdistykselle uuden
43575:  tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa                koulurakennuksen rakentamista var-
43576:  markkaa avustukseksi Garantiföre-               ten mainitulle koululle.
43577:  ningen för Abolands Lantmanna-
43578: Helsingissä 2 päivänä 1lokakuuta 1947.
43579: 
43580:   Ture Bollsten.             S. Salo.                 Antti A. Koukkari.
43581:   Henrik Kullberg.           Yrjö Hautala.            Elias Tukia.
43582:   Levi Jern.                 Juho Paksujalka.         Antti J. Rantamaa.
43583:   Albert Bromm.els.          Aino Ma1kamäki.          Juho Kuittinen.
43584:   Albin Wickman.             Niilo Honkala.           W. Metsäranta.
43585:   Helmer Smeds.              J. E. Lampinen.          Gösta Rosenberg.
43586:   Ebba östenson.             Lauri Laine.             Jalmari Kulmala.
43587:   Nils Meinander.            Johannes Virolainen.     Jussi Lappi-Seppälä.
43588:   Martti 0. Kölli.           Martta Salmela-Järvinen. Kosti Kankainen.
43589:   Lauri J"årvi.              Päiviö Hetemäki.         Eemil Luukka.
43590:   Eino Laitinen.             J. Koivisto.             Kustaa Tiitu.
43591:   Samuli Simula.             Yrjö I. Antila.          Rolf Berner.
43592:   L. 0. Hirvensalo.          Ansh. Alestalo.          Urho Kulovaara.
43593:                              J. Pyörälä.
43594: 
43595: 
43596: 
43597: 
43598:                                                                                 27
43599: IV,21}2, - Ba.h. al. N:o 179.
43600: 
43601: 
43602: 
43603: 
43604:                                 Teittinen y. m.: Määrärahan osoittamise8ta soonan ja pesu-
43605:                                    tuvan rakentamtiseksi It&.Hämeen tietopuoliseUe karjan-
43606:                                    hoitokouluUe ja K ujalan maanviljelyskotilulle.
43607: 
43608: 
43609:                                      E d u s k u n n a ll e.
43610: 
43611:    Lahden kaupungissa valtion omistamalla           1\taatalousha:llitus on jo useana vuonna
43612: Kujalan koulutilalla sijaitsevien Itä-Hä-         tehnyt esityksiä rakennuksen uusimiseksi,
43613: meen tietopuolisen karjanhoitokoulun ja           jolloin siihen sijoitettaisiin koulujen sauna
43614: Kujalan maanviljelyskoulun yhdisttltty            ja pesutupa sekä leipomo ja varastoja.
43615: sauna-, pe.sutupa- ja aittarakennus oli jo'.      Kustannusarvio on 1,750,000 mk.
43616: ennen sotia suunniteltu purettavaksi ja             Kun hallituksen ehdotuksessa vuoden
43617: uudelleen rakelllettavaksi, koska se jo sil-      1948 menoarvioksi ,ei ole huomioitu ·tämän
43618: loin oli niin heikossa kunnossa, ettei sen        rakennuksen uusimi'lta, esitetään,
43619: korjaus enää vastannut tarkoitustaan. So-
43620: tien aikana olivat sauna ja pesutup.a. joka-                että Eduskunta ottaisi vuoden
43621: päiväisessä käytössä, jolloin sen kunto edel-            1948 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
43622: leenkin huononi siinä määrin, että sen sei-              II luvun kohdalla uudelle momentille
43623: nät ja katto nyt ovat täysin lahoja pysyen               siirtomäärärahana 1,750,000 mk Itä-
43624: pystyssä vain tukien varassa. Toimittamas-               Hämeen tietopuolisen karjanhoito-
43625: saan tarkastuksessa on Lahden kaupungin                  koulun ja K ujalan maanm'ljelyskou-
43626: terveydenhoitolautakunta arvostellut raken-              lun saunan ja pesutupamkennuksen
43627: nuksen käyttökelvottomaksi.                              rakentamista varten.
43628:        Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
43629: 
43630:                 Sulo J. Teittinen.                             Toivo Lång.
43631:                 Martti 0. Kölli.                               Antti J. Ranta.maa.
43632:                 Matti Ytti.                                    Albin Asikainen.
43633:                 H. Soininen.                                   Kalle Kauppi.
43634:                                                                                              999
43635: 
43636: IV,2ua.- Rah. al. N:o 180.
43637: 
43638: 
43639: 
43640: 
43641:                               Ikonen: Mäi.irämhan osoittamisesta Ylä-Vuoksen maamies-
43642:                                  kQIUluUe palltkooksioJ ja ylläpit.omenoja varten.
43643: 
43644: 
43645:                                    E d u s k u n n a 1'1. e.
43646: 
43647:    Selonteossa tulo- ja menoarvion 'laskel-      omaan käyttöön, häädettiin koulu pois
43648: mista vuodelle 1948 ehdotetaan 11 Pl: n          tästä sijoituspaikastaan. Huolimatta jatku-
43649: VIII luvun 1 ja 2 momentin kohdalla, että        vista etsiskelyistä ei koululle ole toistaiseksi
43650: Yllä-Vuoksen Maamieskoulun määrärahat            onnistuttu [öytämään sijoituspaikkaa. Koska
43651: 355,560 ja 100,000 markkaa käytettäisiin         kuitenkin ne viljelijäpiirit, jotka koulun
43652: Paimiossa toimintansa aloittaneiden kerho-       perustivat ja sitä kannattivat, ovat siirty-
43653: neuvojakurssien toimeenpanoon. Vaikka se-        neet Etelä-Hämeeseen ja itäiseHe Uudelle-
43654: lonteossa ei nimenomaan sitä mainita, näyt.      maalle ja jatkuvasti tarvitsevat tätä kou-
43655: tää tarkoituksena olevan Ylä-Vuoksen Maa-        lua, olisi sen määräraha pysytettävä talous-
43656: mieskoulun määrärahan lopullinen poista-         arviossa. Ellei koululle saada vielä vuoden
43657: minen menoarviosta. Tämä toimenpide olisi        1948 aikana sijoituspaikkaa, jäisivät kou-
43658: kuitenkin vääryys muutenkin suuria vai-          lulle tarkoitetut määrärahat rt;ietenkin käyt-
43659: keuksia kokenutta koulua kohtaan.                tämättä.
43660:    Ylä-Vuoksen Maamieskoulu on karjalais-           Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
43661: ten kuntien, yhteisöjen ja yksityisten maan-     dotan,
43662: viljelijäin perustama ja kannattama, yli
43663: 20 vuotta menestykse:Uä ~toiminut maatalou-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
43664: dellinen oppilaitos. Talvisodan jälkeen ja               1948 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
43665: vielä viimeksi käydyn sodan jälkeenkin se                VIII luvun 1 momentille 355,560
43666: oli sijoitettuna 0. Y. Paloheimon omista-                nwrkkaa ja saman luvun 2 momen-
43667: maan Santamäen kartanoon Lopen pitä-                     tille 100,000 markkaa Ylä-Vuoksen
43668: jässä. Kartanonomistajan vaatimuksesta,                  maamieskoululle palkkauksia ja yl-
43669: koska rakennuksia muka tarvittiin yhtiön                 läpitomenoja varten.
43670:         Helsingissä 6 päivänä lokaku'nta 1947.
43671:                                                                Toivo Ikonen.
43672: 1000
43673: 
43674: IV,2o4. -      Ra.h. al. N:o 181.
43675: 
43676: 
43677: 
43678: 
43679:                                      Vehka.oja: Määrärahan osoittamisesta Ruuskalan sotilasvir-
43680:                                         katalolle perustet.t(J!I)an maamieskoulun toiminnan aloit-
43681:                                         tamista varten.
43682: 
43683: 
43684:                                            E d u s k u n n a ll e.
43685: 
43686:    Ylistaron pitäjässä sijaitseva Ruuskalan                   Kun yllämainitut määrärahat on kuiten-
43687: sotilasvirkatalo, joka nykyisin on Etelä-                   kin valtion tulo- ja menoarviosta poistettu
43688: Pohjanmaan Maanvilj~lysseuran hallinnassa,                  ja Ruuskalan tila sen vuoksi on vaarassa
43689: on käynnissä olevassa asutustoiminnassa va-                 tulla käytetyksi asutusta:t'koituksiin, olisi
43690: rattu maamies- tai pienviljelijäkoulun pai-                 tarpeen ottaa menoarvioon edellämainitun
43691: kaksi ehdolla, että koulun toiminta siellä                  suuruinen määräraha koulun toiminnan
43692: viipYJlllättä aloitetaan ja tila samalla otetaan            aloittamiseksi supistetussa muodossa, koska
43693: valtion välittömään hallintaan. Kun puut-                   mainittu tila on sekä sijainniltaan että
43694: tuvien rakennustilojen takia koulu ei tois-                 maaperäsuhteiltaan maamieskoulun paikaksi
43695: taiseksi voisi toimia täydellisenä, on toi-                 erityisen sopiva ja koulu alueellaan välttä-
43696: minta suunniteltu aloitettavaksi supiste-                   mättömän t'arpeen vaatima.
43697: tussa muodossa lyhyempiä kursseja järjes-
43698: tämällä. Tätä tarkoitusta varten on Maa-                      Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
43699: taloushallitus ehdottanut vuoden 1948 tulo-                 nioittaen,
43700: ja menoarvioon seuraavat määrärahat:
43701:                                                   mk
43702: 1 agronomiopettaja, peruspalkka . . 180,000                           että Eduskunta ottaisi vu,oden
43703: Johtajan palkkio . . . . . . . . . . . . . . . . 18,000            1948 tulo- ja menoarvioon 487,800
43704: 1 käsitöiden opettaja : ........... 107,400                        markan määrärahan Rumkalan ti-
43705: 1 karjakko, palkkio .............. 107,400                         lalle perustettavan rnaamieskoulun
43706: Tuntiopettajat ja palvelusväki . . 75,000                          toiminnan aloittamista varten.
43707:                           Yhteensä mk 487,800
43708: 
43709:    Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
43710: 
43711:                                                           Heikki Vehkaoja.
43712:                                                                                         1001
43713: 
43714: IV,2oo. -   Rah. al. N :o 182.
43715: 
43716: 
43717: 
43718: 
43719:                                 Salo: Määrärahan osoittamisesta nO!Vetta- ja sikalaraken-
43720:                                    n1tksen rakentamiselcsi Seppälän maamieskoulutilalle.
43721: 
43722: 
43723:                                      E d u s k u n n a ll e.
43724: 
43725:   Viitta;aJiruJJlla toivomusalloitteeseeni N: o          nan markan määrärahan navetta- ja
43726: 243 (1947 vp.) ehdotan kunnioittaen,                     sikalarakennuksen     rakentamiseksi
43727:                                                          Seppälän maamieskoulutilalle Ka-
43728:          että Eduskunta ottaisi vuoden                   jaanin kihlakunnassa.
43729:        1948 tulo- ja menoarvioon 1 miljoo-
43730:         H~lsingissä   6 päivänä lok·akuuta. 1947.
43731: 
43732:                                                                      S. Salo.
43733: 1002
43734: 
43735: IV,256. -    Ra.h. al. N :o 183.
43736: 
43737: 
43738: 
43739: 
43740:                                  Lehtokoski y. m.: Määrära,kafl, osoittamisesta kuu:romykkien
43741:                                     maatalouskoulntn asuntorakennusten rakentamiseksi.
43742: 
43743: 
43744:                                       E d u s kun n a H e.
43745: 
43746:     Kuuromykkiä on maassamme nykyisin              päästä yksimi~lisyyteen siitä, että kuuro-
43747:  noin 4,000. Useimmat heistä pystyvät melko        mykkäin maatalouskoulu voidaan ja on val-
43748:   vaativaankin ammattityöhön, jos saavat sii-      tiolle vähimmän kustannuksia aiheuttaen
43749:  hen tarvittavan a~kukoulutuksen. Erikoi-          sijoitettavissa Invaliidisäätiön Mäntsälän
43750:  sesti maatalous siihen 'liittyvine sivuelinkei-   pitäjän Saaren kartanossa toimivan maa-
43751: , noineen on osoittautunut heil:le soveltu-        talous- y. m. koulujen yhteyteen, jolloin
43752:   vaksi. Tarvittavien ammattioppilaitosten         voidaan suuressa määrin käyttää yhteisiä
43753:   puutteessa ei kuuromykkiä kuitenkaan ole         opettajavoimia ja osittain huonetiloja:kin.
43754:   voitu riittävästi ohjata ammatteihin, mikä       Lisää tarvitaan, paitsi erinäisiä opetus- ja
43755:   on ollut suureksi vahingoksi sekä heille it-     opettajien asuntotiloja, pääasiassa vain op-
43756:   selleen että kansantaloudelle.                   pilasasuntola. Kun Inva:liidisäätiö on il-
43757:     V. 1939 kuuromykkäin ammattiopetusko-          moittanut, ettei se nykyoloissa ilman val-
43758:  mitea laati suunnitelman m. m. kuuromyk-          tion avustusta voi sellaista rakentaa ja kun
43759:  käin maatalousammattikoulua varten. Tätä          kuuromykkien maatalouskoulu olisi mah-
43760:  suunnitelmaa ovat asiantuntijat pitäneet          dollisimman pian saatava toimimaan sekä
43761:  onnistuneena. Jo silloin ryhdyttiin etsimään      erikoisesti • myöskin vedoten siihen, että
43762:  koululle sopivaa maatilaa, mutta sodat kes-       eduskunta on kehoittanut hallitusta ryhty-
43763:   keyttivät toimenpiteet ja sen jälkeen on         mään toimenpiteisiin kuuromykkäin maa-
43764:  maanhankintalain toimeenpano ollut es-            talouskoulun perUstamiseksi, esitämme kun-
43765:  teen:ä. Asia joutui uuteen vaiheeseen inva-       nioittaen,
43766:  liidihuoltolain tultua säädetyksi. Sen aiai-
43767:  siksi tulivat m. m. kuuromykä't, jotka ovat               että Eduskunta ottaisi vuoden
43768:  oikeutetut saamaan samanlaisen huollon ja               1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
43769:  ammattikoulutuksen kuin muutkin invalii-                markan määrärahan kuuromykkien
43770:   dit. Toisellakin tavoin on asia sen jälkeen            maatalouskoulun oppilasasuntola- ja
43771:  edistynyt. Asianomaisten virastojen sekä                opettajien asuntorakennuksen raken-
43772:  Invaliidisäätiön välisissä neuvotteluissa on            tamista varten.
43773:        Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
43774: 
43775:                   Aino Lehtokoski.                            Aino Malkamäki.
43776:                   Helena Virkki.                              A. K. Paa.sivuori.
43777:                   Kyllikki Pohjala.                           Jussi Raatikainen.
43778:                   Kaisa Hiilelä.                              Urho Kulovaara.
43779:                   Alpo Lumme.                                 Aino Luostarinen.
43780:                                        J. E. Lampinen.
43781:                                                                                            1003
43782: 
43783: IV,257. -   Ra.h. a.l. N:o 184.
43784: 
43785: 
43786: 
43787: 
43788:                                   Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta 0/Vustuksiksi
43789:                                     ja lainoiksi koUlutalon rakentamiseksi Savonlinnan 'l'!ais-
43790:                                      kotiteoUisuuskouluUe.
43791: 
43792: 
43793:                                        Eduskunnalle.
43794: 
43795:    AmmattikoUJlujen puute on ma~e                 kääntyä yli 70 prosenttisesti koulujerr pie-
43796: tunnetusti tavattoman suuri. Eduskunnas-          ;nuuden ja puutteen takia. Kotiteollisuus
43797: sakin se on tU!hannesti todettu ja toimittu-      on pienviljelysvaltaisessa kylmässä karussa
43798: kin sen puutteen poistatmiselksi, mutta hal-      mruassamme sangen tä.rlreä eJi.nkeinohaara,
43799: litulksen kylm.äkiSkoisuus on tässä asiassa       jonma edistäminoo ja tukeminen on VlaJl-
43800: jatkuvan. Viime Vllloden toukokuun 26 päi-        tionkin taholta ensiluoklkaisen tärkeää. Toi-
43801: vänä lausui eduslkunta yksimielisen toivo-        vomme, että edustkunta pysyy ennentelke-
43802: muksen hallitukseLle, että se >"araisi ensi       mässään yksimirui.Siessä päätöksessään Sa-
43803: vuoden talousarviossa riittävän määrärta-         vonlinnan naiskotiteollisu!USkoulun autta-
43804: han Savonlinnan n'aislkotiteol.iisuuskoulun       misessa sille koulul'akennuksen aikoa:a:nsaa-
43805: koolurakennuksen ai1kallll1Sil.IMlliseksi avus-   miseiksi.
43806: tuksen:a ja Wa..i:nana.. Niinpä Mwataloushalli-      EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme,
43807: tus onkin esittänyt ensi vuoden talousar-
43808: vioon 3 mirlj. marlk!kaa rak~nnusavustulk­                 että Eduskunta ottaisi vuoden
43809: sena ja 2 milj. markkaa rrukennuslaiDJan:a               1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
43810: mainitulle koululle, mutta tämä esitys on                nan markan määrärahan. käytettä-
43811: jäänyt hrullituiksen plllpel'ikoriin pääsemättä          väksi avustuksiksi ja lafn.oiksi Sa-
43812: talousarvioesitykseen.                                   oonlinnan    naiskotite.olUsumkoUl'l.tln
43813:    Tänäkin syiksynä ovat maamme kotitool-                uuden koulutalon mkentamiseksi.
43814: lisum~koulujen porteilta saaneet hakijat
43815: 
43816:         He:fs.ingissä [dlmkuun 3 päivänä 1947.
43817: 
43818:                  Aino Luostarineu..                          .Johannes Virolainen.
43819:                  Eem!l Luuk:ke..                             Kusti Eskola.
43820:                  Helena. Virkki.                             Lauri Laine .
43821:                  .Juho ~ujalka. _                            Ensio Kytöma.a..
43822:                   Alpo Lumme.                                P. K~ja.lainen.
43823:                  Konsta. Talvio.                             Antti Tossavainen.
43824:                  Aino Ma.lka.mä.ki.                          Heikki Soininen .
43825:                                           .J. F. Tolonen.
43826: 1004
43827: 
43828: IV,258. -    Rah. al. N:o 185.
43829: 
43830: 
43831: 
43832: 
43833:                                    Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Ka-
43834:                                       lajokilaakson maamieskoululle koulun toiminnan aloitta-
43835:                                       mista varten.
43836: 
43837: 
43838:                                         E d u s kun n a ll e.
43839: 
43840:    Oulun läänin talousseuran alueella toi-            1947 perustama ,Kalajokilaakson Maata-
43841: mii nykyisin vain yksi kiinteä maamies-              louskoulun Kannatusyhdistys r. y." onkin
43842: koulu Revonlahdella. On 'luonnollista, ettei         tänä syksynä Haapajärven aseman välittö-
43843: tämä yksi koulu läheskään riitä tyydyttä-            mäss'ä läheisyydessä koulun sijoituspaikaksi
43844: mään koko laajan alueen maatalousopetuk-             ostanut Haapajärven kunnan aikaisemmin
43845: sen tarvetta ja kauan onkin ollut vireillä           omistama:n Erkkilä-nimisen tilan, jolla asu-
43846: uusien oppilaitosten perustaruishankkeita            tustarkoituksiin erorettujen alueiden jäl-
43847: lähinnä Kalajokilaaksoon, Muhokselle ja              keen jää koulutilana käytettäväksi n. 40 ha
43848: Pudasj'ärvelle. Maatalousministeriölle 5. 6.         peltoa, n. 53 ha kasvullista metsämaata ja
43849: 1945 jättämässään mietinnössä on Maa-                n. 2 ha muuta maa:ta, yhteensä 95 ha sekä
43850: talousopistotoimikunta esittäessään suunni-          kaksi asuinrakennusta ja suurempi koti-
43851: telman tarvittavista uusista maatalouskou-           eläinra;kennus, johon voidaan sijoittaa myös
43852: luista pitänyt edellämainittuja oppilaitoksia        tarvittavat työpajat. :Maa:ta1ousha:llituksen
43853: tarpeen vaatimina ja lagkenut, että kun              toimittamassa tarkastuksessa on tila ha-
43854: koko maassa suunnitelman mukaan tulisi               vaittu koulutilaksi erittäin sopivaksi. Tila
43855: keskimäärin 1 ikou!Lu 5,000 eli yli 1 peltoha-n      on asutustoiminnan sitä estämättä koulun
43856: tilaa ja n. 32,500 näillä tiloilla asuvaa            tarpeisiin käytettävissä edellytyksellä, että
43857: henkilöä kdhti, kysymykessä olevien koulu-           koulu viipymättä saadaan toimimaan.
43858: jen kohdalla suhdeluvut muodostuisivat                  Ti'lan osto tapahtui niin myöhään, ettei
43859: seuraaviksi:                                         se ollut tiedossa valtion v. 1948 menoarvio-
43860:                     Yli 1 pelto-     Näillä asuvia   esitystä laadittaessa, joten uuden koulun
43861:                      ha:n tiloja       henkilöitä    määrärahoja ei voitu siinä huomioida.
43862:   Revonlahti            6,624           40,602       Koulun käyntiinsaaminen on kuitenkin kii-
43863:   Muhos ......... . 3,312               21,826       reellinen ja kun kannatusyhdistyksen rahoi-
43864:   Pudasjärvi ..... . 3,920              25,365       tusmahdollisuudet ovat kiinteistön hankin-
43865:   Kalajokilaakso .. . 7,301             47,350       nassa tulleet loppuun käytetyiksi niin ei
43866:                                                      koulu voi aloittaa toimintaansa ennen kuin
43867:    Kuten näistä numeroista käy ilmi, on              välttämättömimniät korjaus- ja muutostyöt
43868: uuden koulun tarve ilmeisin, ja samalla              rakennuksissa on suoritettu sekä puuttuva
43869: kiireellisin verraten hyvät maataloudelliset         kalusto sekä koululle että koulutilalle han-
43870: edellytykset omaavassa Kalajokilaaksossa,            kittu.
43871: jossa kuitenkin eräissä kunnissa tehdyn                 Näillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
43872: laskelman mukaan vain n. 1 a 1.5 % ny-               tamme,
43873: kyisistä tilanhaitijoista on !käynyt jonikin
43874: maataloudellisen oppilaitoksen. Kalajoki-                     että Eduskunta ottaisi valtion
43875: laakson kuntien, maamiesseuroj.en, pienvil-                vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon
43876: jelijäyhdistysten y. m. asiB~nha:rrastajien v.             2,250,000 markan nwärärahan Kala-
43877:                            IV,2:58. -    Hautala y. m.                              1005
43878: 
43879:  joh1aakson maatalouskoululle kou-               hankintaan sekä rakennusten        kor~
43880:  lun toiminnan aloittamista varten               j(J!US- ja uudistustöitä varten.
43881:  tarpeellisen irtaimiston ja kaluston
43882: Helsingissä lokakuun 3 päi'V'änä 1947.
43883: 
43884:            Yrjö Hautala.                                 Gösta Rosenberg.
43885:            Kusti Eskola.                                 Samuli Simula.
43886:            Heikki Simonen.                               H. S. Pesonen.
43887:            Matti Huhta.                                  Arvi Ahmavaara.
43888:            Matti Meriläinen.                             Lauri Järvi.
43889:            J. PyöriLlä.                                  J. Mustonen.
43890:            S. Salo.                                      Markus Niskala.
43891:            Eemil Pääkkönen.                              Lauri Murtomaa.
43892:            Ture Hollsten.                                Johannes Virolainen.
43893:            Eino Pa~ovesi.                                Eemil Luukka..
43894: 
43895: 
43896: 
43897: 
43898:                                                                                       28
43899: 1000
43900: 
43901: 1V,259. -    Ba.h. al. N:o 186.
43902: 
43903: 
43904: 
43905: 
43906:                                  Tuuma y. m.: Möiirätrahan osoittamisest'a p,uutarha-alan
43907:                                      httkimustyön tukemiseksi.
43908: 
43909: 
43910:                                        Ed u s kunnalle.
43911: 
43912:    Eduskunnan lausuttua 'asiasta toivomuk-             Ulkomailla tapahtuva opislkelu ja tutki-
43913: sen asetti valtioneuvosto helmikuun 27 päi-         mustyö yleensä !kuitenkin on Illlahdollista
43914: vänä 1947 toimiikunnan suunnittelemaan              vain riittävien 18ipurahojen, turvin ja tut-
43915: korkeamman puutarhaopetuksen järjestä-              kimusten       suorittaminen     lkotima:assakin,
43916: mistä yliopisto-opetuksen yhteyteen sekä            muuten kuin virkatyönä, muodostuu har-
43917: alemman puutar!lua.opetmksen laajentamista          joittaj•a;hloon Hian kalliiksi. Näin ohlen olisi
43918: aj,oo.mukaisehle tasolle. Asiaa tutkittaessa        välttämätönt'ä, että jo aivan ensi tilassa
43919: oo. todettu, että korkeamman puutarhaope-           valtion varoja myönnettäisiin apurahoina
43920: tuksen edellyttämien tieteeiHisesti ikoulu-         jaettaviksi ulkomailla tapa.htuvaa puutar-
43921: tettujen opettajavoimien saanti, miikä on           hatieteiden opiskielua sekä kotimaassa ja
43922: välttämätön ehto myös lalempiasteisen ope-          ulkoma;illa suoritettaVJaa puutarhatieteel-
43923: tJUiksen ajanmukaistrumista varten, tulee           listä tutkimustyötä wrten.
43924: kohtaamaan SJUuria vaikeuiksia. Kuten                  EdeHäsanottuun viitaten ja erityisesti
43925: yleensäkin silloin ilmn ikorkein opetus 1~.­        huomioon ottaen, että käynnissä olevan
43926: jellitlJeta:an u:usiHe tieteenaloille, myös lror-   asutustoiminnan jälkeen etenikin siirto-
43927: keimman puutarhaopetuksen ruloittaminen             väen on paiklko entistä suuremmassa maa-
43928: on ratkaistavissa vain siten, että tieteelli-       räsSä turvautua puutarthavaltaisen maa-
43929: siä opettajavoimia valmennetaam ulkomai-            talouden harjoittamiseen, esitämme,
43930: den yHopistoissa ja korkeakouluissa. Sen
43931: johdosta, että puutal'lhaviljelyikseilliset olo-              että Eduskunta ottaisi vuoden
43932: swhteet ovat ulkomailla ikuitenkin suuresti                1948 valtion tulo- ja menoarvioon
43933: toisenlaiset ikuin Suomessa, on alan ilror-                10 pääluokan IV luvun 10 mamen-
43934: keinba opetusro antavan henkilön tunnet-                   tille 500,000 markanc möiirärahan
43935: tava myös kotimaan puutarhavHjelykseHi-                    puutarha-alan opettajiksi ja tutki-
43936: set edellytykset j~:~: ennen kaikkea kyettävä              joiksi aikavien tutkimustyötä ja
43937: itsenäiseen tutkimustyöhön ·tällä ail.alla.                ulkomailla tapahtuvaa opiskelua
43938: Tämä pätevyys saavutetaan erityisesti                      varten.
43939: kotima;assa tehtävillä tutkimuksilla.
43940:          Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
43941: 
43942:          Arno Tuurna.                  Elias Tukia.                   Johannes Virolainen.
43943:          Ture Hollsten.                Juho Kuittinen.                Yrjö I. Antila.
43944:                                                                                          1007
43945: 
43946: IV,2eo. -   Rah. al. N :o 187.
43947: 
43948: 
43949:                                  Luostarinen y. m.: Määrärahan osdttamisesta puutarhan-
43950:                                     hoidon ja taimistojen tarkastajan viran perustamista
43951:                                    varten.
43952: 
43953:                                      Eduskunnalle.
43954: 
43955:    Eduskunnan omasta aloitteesta aikaan-         ovat moninkertaistuttaneet sanottujen tai-
43956: saatu ja heinäkuun 31 päivänä 1942 voi-          mien kysynnän ja tämä ostajakunta osaksi
43957: maanastunut lwki eräiden taimistotuottei-        on huomattavalta osaltaan sellaista joka ei
43958: den viljelemisen ja kaupan valvonnasta sekä      itse pysty saamansa tavaran Jaatua arvoste-
43959: sille joulukuun 18 päivänä 1942 vahvistettu      lemaan ja täten muodostaa kiitollisen koh-
43960: voimaanpanoasetus edellyttävät, että sano-       teen tunnottomalle myyjälle, on ymmärret-
43961: tussa laissa mainittujen kasvien monistus,       tävää, että uusia taimistoja perustetaan
43962: viljelys ja kauppa ovat valtion viranomai-       maahamme sangen huomattavasti. Niinpä
43963: sen valvonnan ja tarkastuksen alaiset.           voidaankin todeta, että lain voimaanastumi-
43964:    Lain ja siihen liittyvän asetuksen mu-        sen jälkeen niiden lukumäärä on lisäänty-
43965: kaan kuuluvat taimistojen tarkastus ja näi-      nyt n. %- Tämä seikka tekee entistäänkin
43966: den tuotteiden viljelyn sekä myynnin val-        tärkeämmäksi taimistojen tarkan valvonnan,
43967: vonta maataloushallitukselle, mutta vaikka       sillä uusien taimistojen perustajien jou-
43968: sitä ei yhtä vähän laissa kuin asetuksessa-      kossa on monia jotka eivät ole likimainkaan
43969: kaan nimenomaan mainita edellytettiin kui-       riittävästi perehtyneitä tähän viljelyyn
43970: tenkin jo niiden valmistusasteella samoin        vaan ovat ryhtyneet siihen täysin spekula-
43971: kuin asian myöhemmin ollessa Eduskunnan          tiivisessa mielessä, jotapaitsi maassamme
43972: valiokunnissa, että .tätä tarkoitusta varten     toiminee jo huomattava määrä sellaisiakin
43973: olisi maataloushallitukseen järjestettävä eri-   taimistoja, jotka eivät ole ilmoittaneet toi-
43974: koinen taimistojen tarkastajan virka. Ase-       minnastaan maataloushallitukselle lain edel-
43975: tettiinpa muutamissa neuvotteluissa kyseen-      lyttämällä tavalla.
43976: alaiseksi ehtisikö sitä yksi henkilö suoritta-      Kun edellämainittua taimistojen tarkas-
43977: maankaan, huomioonottaen toimialan laa-          tajan virkaa ei vieläkään ole monista esi-
43978: juus ja Y'ksityiskohtaisuus, vaan eikö tulisi    tyksist,ä huolimatta perustettu eikä vuoden
43979: heti saada kaksi taimistojen tarkastajaa,        1948 vailtion tuio- j•a menoarviossakaan ole
43980: joilla samalla olisi .taimistoihin kohdistuva    esitetty määrärahaa tämän virkamiehen
43981: neuvonta ja opastustyö tehtävänään.              paikkaamista varten jäävät Juonnollisesti
43982:    Nyt on kulunut jo yli 5 vuotta siitä kun      lain ja asetuksen edellyttämät toimenpiteet
43983: sanottu laki taimistotuotteiden viljelemisen     ilman käytännöllistä merkitystä.
43984: ja kaupan valvonnasta astui voimaan,                Koska sanotun viran perustaminen nyt
43985: mutta siitä huolimatta ei vielä ole edes         kuitenkin olisi entistäänkin tärkeämpi, jotta
43986: yhtäkään rtaimistojen tarkastajan virkaa pe-     kymmenientuhansien uusien pienhedelmä-
43987: rustettu vaan on sanottu työ jätetty maa-        tarhojen perustajien edut tulisivat valvo-
43988: taloushallituksen ainoan puutarhahoidon          tuiksi saamme me allekirjoittaneet kunnioit-
43989: edustajan tämän alan yleistarkastajan teh-       taen esittää,
43990: täväksi, ylimääräisenä työnä monien muit-                että Eduskunta ottaisi vuoden
43991: ten hänelle kuuluvien tarkastUS- y. m. töi-            1948 menoarvioon 1.88,400 markan
43992: den ohella.                                            määrärahan 11 P.l. VI: 1 momentille
43993:    Kun ottaa huomioon, että hedelmävilje-              puutarhanhoidon ja taimistojen tar-
43994: lyämme kohdanneet tuhot ja siitä sekä                  kastajan palkkausta sekä 100,000
43995: poikkeuksellisista oloista . aiheutuneet he-           markan määrärahan 11 Pl. VI: 2
43996: delmä- ja marjaviljelyksien jälleenraken-              momentille saman tarkastajan matka-
43997: nustyö ja nykyinen pika-asutustoiminta                 kustannuksia varten.
43998:   Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
43999:    Aino Luostarinen.     Yrjö A. Manninen.       Lauri Järvi.          Aino Lehtokoski.
44000: 1008
44001: 
44002: IV,261. -   Rah. al. N:o 188.
44003: 
44004: 
44005: 
44006: 
44007:                                 Peltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Jyvälän puu-
44008:                                  . tarhakoulun perustamista ja toimintaa varten.
44009: 
44010: 
44011:                                      E d u s k u n n a 11 e.
44012: 
44013:   Ankara taloudellinen taistelu lyö lei-          taimistoista on suuri puute. Myöskin vai-
44014: mansa nykyiseen yhteiskuntaamme. Per-             kuttaisi puutarhakoulujen perustaminen
44015: heiden ja erittäinkin heikommassa asemassa        siihen, että puutarhatuotteiden hinnat,
44016: olevien kotien toimeentuloa olisi kaikin ta-      jotka nykyisin ovat hyvin korkeat, varsin-
44017: voin kotettava edistää. Eräs keino, jolla         kin Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen, var-
44018: tehokkaasti tätä voitaisiin toteuttaa, olisi      maan vähitellen alkaisivat laskea.
44019: puutarha- ja palstaviljelystoiminnan elvyt-          Tämä eduskunta-aloite tähtää siihen, että
44020: täminen, sillä siten huomattavassa määrin         Jyväskylään saataisiin perustetuksi puu-
44021: tuotaisiin helpotusta ja terveellistä vaih-       tarhakoulu. Mutta kun tätä pyrkimystä ei
44022: telua kansan ruokatalouteen. Niinpä tieto-        heti voitane toteuttaa kaikessa laajuudes-
44023: puolisen ja käytännöllisen ammattiopetuk-         saan, olisi aluksi järjestettävä kesäisin vii-
44024: sen lisääminen ja kehittäminen puutarho-          den kuukauden aikana puutarhahoidollisia
44025: jen ja palstaviljelmien tarkoitusperäistä ja      erikoiskursseja, joita asetus puutarhakou-
44026: entistä laajempaa hoitoa silmälläpitäen           luista (28. 11. 1930) edellyttääkin. Tällöin
44027: muodostuisi erittäin ajankohtaiseksi yhteis-      pyrittäisiin taimiston, erittäinkin hedelmä-
44028: kunnalliseksi uudistustehtäväksi. Ja kun          taimiston, lisäämiseen, sekä vihannesten ja
44029: valtiovaltammekin eraana pääpyrkimyk-             kukkien viljelyyn etupäässä pienten kotien
44030: senä on viime vuosina ollut koettaa asutus-       ja omakotialueiden viihtyisyyttä ja kaunis-
44031: toiminnan, lainojen y. m. toimenpiteiden          tusta sekä työläisperheiden ruokatalouden
44032: kautta saada mahdollisimman monille kan-          kehittämistä silmälläpitäen.
44033: salaisille omia koteja, olisi yhteiskunnan           Opetusohjelmassa kiinnitettäisiin paa-
44034: yhä enemmän myös uhrattava varoja näi-            huomio käytännöllisen ammattitaidon ke-
44035: den omakotialueiden viihtyisyyden lisäämi-        hittämiseen. Päivittäin olisi pari tuntia
44036: seen, kotipuutarhojen ja palstaviljelmien         puutarhaoppia      ja    puutarhatalousoppia
44037: hankkimiseen etenkin yhteiskunnan vähä-           y. m. teoreettisia aineita ja nelisen tuntia
44038: väkisille, sekä eri tavoin huolehdittava siitä,   käytännöllistä ammattityötä sekä lisäksi
44039: että laajoille kansalaispiireille tehtäisiin      viikossa muutamia tunteja yhteiskuntaop-
44040: mahdolliseksi päästä osalliseksi puutarha-        pia, kotitaloutta, laulua, urheilua ja ret-
44041: ammattiopetuksesta ja -taidosta.                  keilyjä.
44042:    Maamme tarvitsee välttämättömästi lisää           Edellä esitetyt puutarhahoidolliset eri-
44043: puutarhakouluja, ellei niitä voida saada,         koiskurssit voitaisiinkin jo ensi kesänä jär-
44044: niin on niitä korvaamaan järjestettävä            jestää Jyväskylään Jyväiän työkeskukseen,
44045: puutarhahoidollisia erikoiskursseja. Puu-         josta saataisiin tarvittavat luokkahuoneet
44046: tarhakoulujahan meillä on nykyisin vain           sekä asunnot oppilaille ja puutarhaopetta-
44047: 3 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen. Nämä       jalle. Jyväiällä on myös puutarhamaata,
44048: koulut sijaitsevat kuitenkin kaikki maan          vaikka sitä olisi saatava lisää, ja mahdolli-
44049: eteläosissa. Kun ottaa huomioon edellä-           suus sen saamiseen onkin olemassa. Päte-
44050: mainitut seikat, niin ei ole ihmeteltävää,        vää opettajavoimaakin olisi Jyväiän työ-
44051: että nykyisiin puutarhakouluihin pyrkivien        keskuksessa, joten puutarhaopettaja ja puu-
44052: joukko on paljon suurempi kuin mitä voi-          tarhuri vain tarvittaisiin. Ensimmäisessä
44053: daan niihin sijoittaa, minkä vuoksi myös-         vaiheessa olisi nyt alaksi rakennettava kas-
44054: kin puutarha-alan ammattihenkilöistä on           v1huone ja lavat sekä puutarhurille asunto.
44055: huutava puute. Ja tästä syystä myöskin            Näin Jyväiän työkeskuksen yhteyteen jär-
44056:                                  IV,261. -     Peltonen y. m.                            1009
44057: 
44058: jestettynä. puutarhaopetus tulisi halvi'm-       nuksiin, puutarhaopettajan, puutarhurin
44059: maksi ja olisi kiinteällä aatteellisellakin      ja tuntiopettajan palkkoihin mk 350,000:-.
44060: pohjalla.                                          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
44061:    Jyväiän puutarhakoulua varten tarvittai-
44062: siin perustaruiskustannuksiin 2 miljoonan                  että Eduskunta ottaisi vuoden
44063: markan määräraha, mistä mk 600,000: -                   1948 tulo-· ja menoarvioon Jyväsky-
44064: käytettäisiin kasvihuoneen ja mk 750,000:-              län työkeskuksen, Jyvälän, kanna-
44065: puutarhurin asunnon rakentamiseen ja mk                  tusyhdistys r. y :lle Jyvälän puutar-
44066: 400,000:- lisäviljelysmaan hankkimiseen                 hakoulua varten perustamiskustan-
44067: sekä mk 250,000: - lavoihin, työvälinei-                nuksiin 2 miljoonan markan sekä
44068: siin, salaojitukseen y. m. perusparannustöi-            vuotuisiin kustannuksiin 350,0()(f
44069: hin. Näiden perustaruiskustannusten li-                 'markan määrärahat.
44070: säksi tarvittaisiin vielä vuotuisiin kustan-
44071:      Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
44072: 
44073:                 Onni Peltonen.                              Helena Virkki.
44074:                 Walter Kuusela.                             Toivo H. Kinnunen.
44075:                 Uuno Raat.i,kainen.                         Valto Käkelä.
44076:                 Alpo Lumme.                                 Juho Karvonen.
44077:                 Eino Palovesi.                              H. S. Pesonen.
44078:                 Kusti Eskola.                               Päiviö Hetemäki.
44079: 1010
44080: 
44081: IV,262. -    Ra.h. al. N:o 189.
44082:                                   J. Koivisto y. m.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta
44083:                                      yksityismetsätalouden edistämiseksi.
44084: 
44085:                                       Eduskunnalle.
44086:     Hallituksen menoarvioesityksessä v: ksi        non palkkauksen vuoksi. . Eräänä kuvaa-
44087:  1948 on yksityismetsätalouden edistämistä         vana esimerkkinä voidaan mainita, että sil-
44088: -ja valvontaa varten tarkoitettua määrä-           loin kun metsänhaitalautakuntien palveluk-
44089:  rahaa 11 Pl. XVIII: 3 kohdalla ehdotettu          sessa oleville metsäteknikoille maksetaan
44090:  korotettavaksi ainoastaan 15 milj. markalla       keskimäärin 8,500 markkaa kuukaudessa,
44091:  eli 51.7 milj. markasta 66:7 milj. markkaan.      Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskuslii-
44092:  Saman pääluokan momentilla XVIII: 5 on            ton ja asianomaisen metsäteknikoiden am-
44093:  valtion avustuksina metsänparannustöiden          mattiliiton välisen sopimuksen mukaisesti
44094:  kustantamiseksi otettu menoarvioon 20.o           vastaavassa asemassa olevien metsätekni-
44095:  milj. markkaa, mikä on ainoastaan 5 milj.         koiden palkan tulisi olla 16,000 markkaa
44096:  markkaa suurempi summa kuin kuluvan               kuukaudessa. Metsänhoitajien palkkaus on
44097:  vuoden menoarviossa. 19 Pl. II: 4 kohdalla        suhteellisesti yhlä alhainen. On helppo ym-
44098:  on vihdoin metsänparannustöihin myönnet-          märtää, minkälaisin tuntein nämä miehet
44099:  tävinä lainoina menoarvioon otettu ll.o           nyt suorittavat vastuunalaista työtään.
44100:  milj. markkaa, mikä on sama summa kuin            Erityisesti puutalouden säännöstelyn pää-
44101:  useana edellisenä vuonna. Mainitut määrä-         tyttyä ammattimiesten osuus kauppojen
44102:  rahat ovat perustuksena sille työlle, joka        syntymisessä on varsin keskeinen, sillä kau-
44103:  yksityismetsätalouden hyväksi maassamme           pan päättäminen edellyttää metsän ennak-
44104:  suoritetaan, ja kun ne nykyisissä olosuh-         koleimausta, ja siihen metsänomistajat yhä
44105:  teissa muodostuvat täysin riittämättömiksi,       suuremmassa määrin haluavat käyttää puo-
44106:  allekirjoittaneiden on pakko ehdottaa niitä       lueetonta asiantuntijaa. Työstä perittävät
44107:  huomattavasti korotetta viksi.                    toimitusmaksut on osaltaan jo nostettu niin
44108:     Pääotsake ,Yksityismetsätalouden edistä-       korkeiksi, kuin on ollut mahdollista, jota
44109:  minen ja valvonta", jolla tärkein määrä-          paitsi tässä kohdassa osa:ksi on noudatet-
44110:  raha kulkee, on sikäli erehdyttävä, että to-      tava valtion hintaviranomaisten vahvista-
44111:  dellisuudessa pääasiassa on kysymys yksi-         mia taksoja.
44112:  tyismetsissämme suoritettavasta käytännöl-           Sota-ajan hakkuut ovat nimenomaisesti
44113:  lisestä puutavaran hankinnasta ja sitä edel-      yksityismetsiimme jättäneet raskainta jäl-
44114:  tävästä leimaustyöstä, sillä tämä muodostaa       keään. Olisi aika lähteä näitä jälkiä kiireel-
44115:  edistämis- ja valvontatoiminnan kaikkein          lisesti korjaamaan. Metsänomistajien ta-
44116:  suurimman osan. Tunnettuaharr nimittäin           holla tähän ei puutu halua. Metsätaloudel-
44117:  on, että samalla kuin kirves on se väline,        listen perusparannusten, istutusten ja kyl-
44118:  jolla metsä hävitetään, se myös on tärkein        vöjen suoritus on kuitenkin sen luontoista
44119:  metsän hoitoväline. Nykyvuosina ei paljoa-        toimintaa, että se edellyttää tietyn, ennakko-
44120:  kaan ole ehditty varata aikaa sellaiseen          järjestelyt hoitavan organisation olemassa-
44121:  metsänomistajien opastamiseen ja valistus-        oloa. On ylläpidettävä taimitarhoja, jotka
44122:  työhön, jota ennen v. 1939 yhä enenevästi         tuottavat taimia, on järjestettävä puusieme-
44123:  suoritettiin ja jollaisen työn tehostamisesta     nen hankinta ja työmaat on saatava aika-
44124:  eduskunta hiljattain on lausunut toivomuk-        naan käyntiin. Kaikki tämä on toimintaa,
44125:  sen. Hallituksen menoarvioesityksessä v:ksi       johon yksityisen maanviljelijän ja erityi-
44126:  1948 varattujen määrärahojen pienuus saat-        sesti pienviljelijän mahdollisuudet eivät
44127:  taa nyt kaiken toiminnan vaaranalaiseksi.         riitä, vaan joka onnistuakseen vaatii järjes-
44128:     Erityisesti on viitattava siihen, että käyn-   televää ohjausta. Tätä tehtävää varten on-
44129:  nissä oleva asutustoiminta on tuonut met-         kin jo pian parikymmentä vuotta olLut voi-
44130:  sänhoitolautakunnille suuren määrän uusia         massa metsänparannuslainsäädäntö. Tosin
44131:  tehtäviä, jonka vuoksi lautakuntien on lisät-     tämän lain ehkä tunnetuin sovellutus on
44132:  tävä ammattimiestensä lukumäärää. Määrä-          tapahtunut vesiperäisten maiden ojittami-
44133:  rahojen niukkuus pakottaa kuitenkin tässä         sen taholla - kuivatettu ala on nimittäin
44134:  suhteessa päinvastaiseen, kun ei edes enti-       277,000 ha -, minkä jatkamiseen nyky-
44135:  siä:kään saada pysymään tehtävissään ireh-        oloissa ei vielä näytä olevan mahdollisuuk-
44136:                                          IV,262: -      J. Koivisto y. m.                             1011
44137: 
44138: sia, mutta sanottu laki on tarkoitettu myös-                   Metsänomistajien Gpastus- ja
44139: kin kylvöihin, istutuksiin j. n. e., joita on                   valistustoimintaa varten, joka
44140: myös jo aikaansaatu 188,000 ha:lla. Halli-                      rasimiden hakkuuvuosien jäl-
44141: tuksen menoarvioon sisällytetyt, edellä mai-                    keen olisi taas saatava käyn-
44142: nitut metsänparannusmäärärahat ovat kui-                        tiin, tarvitaan lisäystä .....  2,825,000
44143: tenkin riittämättömät mainitsemisen arvoi-                     Matka- ja toimituspäivärahojen
44144: seen toimintaan. N. s. avustusmomentille                        korotuksesta aiheutuu lisäystä 3,860,500
44145: merkitty 20 milj. markkaa kuluu nimittäin                      Metsänhoitolautakuntien ja met-
44146: suurin piirtein metsänparannustoimintaa                         sänhoitoyhdistysten toimihen-
44147: varten olemassa olevan henkilökunnan palk-                      kilöille toimeen pantavia jat-
44148: koihin ja matkakustannusten korvauksiin                         kokursseja varten, mikä toi-
44149: riittäen vain vähäisessä määrässä taimiin,                      minta sodan aikana on ollut
44150: siemeneen j. n. e. N. s. lainamomentille mer-                   k:eskeytyneenä, tarvitaan lisää   650,000
44151: kitty 11 milj. markkaa ei liioin paljoakaan                    Nämä lisäykset yhteensä ..... 67,111,600
44152: auta eteenpäin, koska lainamomenttia ei                        Kun hallituksen menoarvioesi-
44153: voida käyttää taimitarhojen ylläpitämiseen,                     tyksessä on otettu lisäystä .. 15,000,000
44154: siemenen hankintaan j. n. e., eikä myöskään
44155: siihen ilmaiseen suunnitteluun ja työnjoh-                      tarvitaan tämän lisäksi vielä 52,111,600
44156: toon, kalustoapuun y. m., jota valtiovalta                     Momentin loppusumma, joka
44157: metsänparannustöiden yhteydessä jo van-                         menoarvioesityksessä on .... 66,783,500
44158: hastaan on katsonut voivansa antaa.                             olisi näin ollen korotettava
44159:    Yksityismetsätalouden edistämiseen ja                                               mk:aan 118,895,100
44160: valvontaan (11 Pl. XVIII: 3) varattua
44161: määrärahaa olisi tämän takia korotettava                          Metsänparannustarkoituksiin varattavien
44162: seuraavan laskelman mukaan:                                    määrärahojen korotus olisi tehtävä seuraa-
44163:                                                                vasti. N. s. avustusmomentilla oleva summa
44164: Metsänhoitolautakuntien, kes-                                  20,000,000 mk olisi nostettava 60,000,000
44165:   kusmetsäseurojen ja metsän-                                  markkaan. Varsinkin kun on kysymys pie-
44166:   hoitoyhdistysten palveluksessa                               nimpien, heikoissa varallisuussuhteissa ole-
44167:   olevien toimihenkilöiden palk-                               vien ja etenkin velvoitehakkuilla pilalle
44168:   kojen korottamiseen alim-                                    menneiden metsien kunnostamisesta, ei tar-
44169:   malle siedettävälle tasolle tar-                             koitettua toimintaa saada syntymään muuta
44170:   vitaan syyskuussa 1947 voi-                                  kuin käyttämällä tälle momentille kuuluvia
44171:   massa olevan yleisen palkka-                                 varoja. Mitä n. s. lainamomenttiin tulee,
44172:   tason mukaan lisää . . . . . . . . 49,333,600                riittänee sille merkitty summa 11,000,000
44173: Järjestöj~J?;}'"leismenoihin tarvi-                            markkaa.
44174:   taan hsaa . . . . . . . . . . . . . . . .      4,442,500        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
44175: Maanhankintalain mukaan pe-                                    kunnioittaen,
44176:   rustetaan lukuisia uusia tiloja,                                       että Eduskunta korottaisi vuoden
44177:   joiden metsien käyttelyä met-                                       1948 tulo- ja .menoarvioesityksen..
44178:   sänhoitolautakuntien on oh-                                          11 Pl. XVIII: 3 (yksityismetsätalow.
44179:   jattava ja valvottava. Näiden                                        den edistäminen ja valvonta) koh-
44180:   kasvaneiden tehtävien suorit-                                        dalle merkityn 66,783,500 markan
44181:    tamista varten tarvitaan aina-                                      määrärahan 118,895,100 markkaan ja
44182:   kin 30 uutta metsäammatti-                                           11 Pl. XVIII: 5 (valtion avustukset
44183:   miestä, joiden palkkaukseen,                                         metsänparannustöiden     kustantami-
44184:   matkakustannuksiin ja mui-                                           seksi) kohdalle merkityn 20,000,000
44185:    hin menoihin tarvitaan lisä-                                        markan määrärahan 60,000,000 mark-
44186:   varoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,000,000             kaan.
44187:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
44188: J. Koivisto.         Toivo Ikonen.                           Eero Kivelä.            Kalle Kauppi.
44189: Henrik Kullberg.     Matti Heikkilä.                         Lauri Järvi.            Aaro Uusitalo.
44190: Ture Hollsten.       J. E. Lampinen.                         Heikki Soininen.        Heikki Simonen.
44191: L. 0. Hirvensalo.    Martti 0. Kölli.                        Johannes Virolainen. Yrjö Hautala.
44192: Lauri Laine.         Päiviö Hetemäki.                        PeD.nai Tervo.          Martti Miettunen.
44193:                 E. Pusa.                                                    Walter Kuusela.
44194: 1012
44195: 
44196: IV,26s. -   Rah. al. N :o 190.
44197: 
44198: 
44199: 
44200: 
44201:                                  Kuusela y. m. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi met-
44202:                                    sänparannustöiden kustantamiseksi.
44203: 
44204: 
44205:                                      E d u s kun n a 11 e.
44206: 
44207:    Metsänparannustoiminta on saanut yksi-       meidän välttämättömästi pitäisi saada kas-
44208: tyismetsänomistajain puolelta osakseen suu-     vun säästöä.
44209: ren suosion. Parannusanomuksia, varsinkin          Hallitus on tulo- ja menoarviossa esittä-
44210: njitusta koskevia, oli aina enemmän llrnin      nyt 11 Pl. XVIII: 5 kohdalla valtion avus-
44211: mitä 2-3 vuodessa voitiin käsitellä. Kaik-      tuksina yksityismaiden metsänparannustöi-
44212: kiaan on kuivatushankkeiden luku ollut n.       den kustantamiseksi siirtomäärärahana 20
44213: 4,600 ja niissä osakkeita n. 17,500, kuiva-     miljoonaa markkaa, määrärahan oltua :tätä
44214: tetun alan ollessa 277,000 ha. Kuivien mai-     ennen jo monia vuosia 15 miljoonaa mark-
44215: den metsänparannushankkeita on ollut            kaa. Rahan arvo on tällä välin kuitenkin
44216:  36,200 ja vastaava pinta-ala 1ähes 188,000     monin kerroin muuttunut, ja vaikka kulu-
44217: ha. Sotavuosien metsänparannustoiminta          vana vuonna jotenkin tullaan toimeen enti-
44218: tietysti supistui hyvin vähiin ja sen jälkei-   sen suuruisella, tapahtuu se vain sotavuo-
44219: senäkään aikana ei työskentely vielä ole        sien säästöjen rturvin. Pakostakin ovat
44220: päässyt virkeäksi, kun metsätyömiesten työ-     metsänparannustoiminnan       hallintomenot,
44221: teho on tarkoin tarvittu puunhankinnassa,       nim. palkat, matkakulut, toimistojen vuok-
44222: jonka hyväksi keskusmetsäseurojenkin met-       rat y. m. samoin kuin puun siemenien ja
44223: ~parannusmiehistö on isoksi osaksi toimi-       taimien hinnat entisestään niin paljon ko-
44224: nut. Vuosina 1946 ja 1947 on näille entisten    honneet, että haHituksen esittämä 20 mil-
44225: tehtävien lisäksi tullut vajaatuottoisien       joonaa ei mitenkään riitä edes näitä peit-
44226: metsien uudistamislain käytäntöön sovelta-      tämään. Varsinkin kun on kysymys pie-
44227: minen, jonka toiminta nyt jo on hyvällä         nempien, heikossa varallisuussuhteissa ole-
44228: a:lulla. Niinpä on tämän lain nojalla an-       vien ja etenkin velvoitehakkuiden myötä-
44229: nettu uudistushakkausmääräyksiä 5,030 kpl.      vaikutuksella pilalle menneitten metsien
44230: vastaavan metsitettävän pinta-alan ollessa      kunnostamisesta, on ne ,tehtävä kokonaan
44231: lähes 26,000 ha. Tästä on tähän mennessä        tälle momentille merkityillä varoilla, ja
44232: ehditty metsittää vasta vajaa 1/10 .            monilukuisissa tapauksissa on tästä myös
44233:    Metsänparannustoiminnan jatkaminen on        annettava osa-avustuksia entisestään n.
44234: väistämätön välttämättömyys, kun tahdo-         kymmenkertaisiksi kohonneisiin työkustan-
44235: taan turvata maamme metsäntuotteiden            nuksiin, kuten metsänparannuslaissa ja vas-
44236: saanti jatkuvasti ja tarvittavassa määrin.      taavassa asetuksessa on säädetty.
44237: Se on sitäkin tähdellisempi sen johdosta,          Edellä esitettyyn ja toivomusaloitteen
44238: että sodan vaikutuksesta on jouduttu hak-       n: o 245 perusteluihin viitaten ehdotamme,
44239: kuilla pilaamaan monia, ennen kaikkea kul-
44240: kureittien läheisyydessä olevia metsiä, jotka             että Eduskunta ottaisi vuoden
44241: vain metsänparannustöitten avulla voidaan              1948 tulo- ja menoarvion 11 Pl.
44242: saada täysituottoisiksi, ja kun on oltu ja             XVIII luvun 5 momenUlle lisäystä
44243: ollaan edelleen'kin pakoitettuja kuluttamaan           40,000,000 markkoo avustuksiksi met-
44244: metsävarojamme yli kasvun, sen sijaan että             sänparannustöiden kustantamiseksi.
44245:        Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1947.
44246: 
44247:                  Walter Kuusel01.                            Heikki Simonen.
44248:                  Valfrid Eskola.                             JuhoPyy
44249:                                                                                           1013
44250: 
44251: IV,2a4, -   ~.    a.l. N:o 191.
44252: 
44253: 
44254: 
44255: 
44256:                                Lepi$tö y. :m..: Määrärahan osoittamisesta Työtekoseuralle
44257:                                   me·tsätaiouden ratinalisoimistyön tukemiseksi.
44258: 
44259: 
44260:                                     E d u s k u n n a II e.
44261: 
44262:     Suomen metsissä työskentelee vuosittain      kuuteen parhaista metsätyövälineistä ja
44263: trulvikuu!kausina      metsänhwkikuutöissä n.    niiden oikeista !kunnostustavoista, !kehittää
44264: 200,000 h~kuumiestä sekä 'ajotöissä kii-         tutkimuksen avulLa työvälineitä ja työme-
44265: reisimpinä aikoioo n. 200,000 ajomiestä ja       netelmiä sekä levittää tutkimuksen tulok-
44266: hevosta. Heidän tyohönsä perustuen maam-         sia mahdollisimm~:n laajoihin ;piireihin.
44267: me kykenee viemään ~Oilllaille puutavaraa        Toimintaansa on Työte!hoseura;n :metsä-
44268: ja metsäteollisuuden tuotteita, joiden osuus     osasto saanut v:aroj,a jok·a vuosi erikseen
44269: on ennen sotia ollrut n. 80% koko 'Vien-         kansanhuoltoministeriön välitylksehlä aina
44270: timme arvosta.                                   täihän saaikka.
44271:     Suomessa ja rulkomailJta on todettu, että       Myönnettyjen varojen turvin on suori-
44272: metsätyövälineiden Laatu ja kunto sekä työ-      tettu metsätyönte!kijöiden ammattikasvatus-
44273: menetelmät vaikuttavat hyvin suuresti töi-       työtä ilrouluttamaRa ensimmäisen 5-vuotis-
44274: den suorituksessa. On todettu, että metsän-      kauden aikana 212 eri kurssilla jo yhteensä
44275: hakikuutyökalujen edullisimpieru !kunnostus-     5,285 metsätyömiestä ja työnjohtajaa tie-
44276: tapojen avrulla voi työntekijä oilkeita työ-     toisiksi työkalujen oikeista kunnostusta-
44277: menetelmiä käyttäen päästä sa;mml1a voi-         voista j'a työmenetelmistä. Myönnettyjen
44278: man käytöllä 20-30 % parempiin työ-              varojen turvin on myös voitu <harjoittaa
44279: tuloksiin ja tyäansioihin. Nykyisen työvoi-      voimakasta valistustyötä kirjallisuuden
44280: man avruUa voitaisiin siis päästä huomattn-      levittämisen, film1en, 1esitelmioo, näyttelyi-
44281: vasti parempiin tuloksiin tai toisin sanoon:     den, julisteiden ja lentolehtisten avul[a
44282: nykyiset hakkuutulokset voitaisiin. saavut-      sekä ryhdytty aivan viil!lle aikoina teJhosta-
44283: taa entistä pienemmällä työvoimalla ja           ma'a:n metsätöiden :kehittämiseen tähtäävää
44284: säästää työvoimaa, muille elintärkeille tuo-     tutkimustyötä.
44285: tlaJJ.toaloihle.                                    Kun V'altion vuoden 1948 menoarvioeh-
44286:     Maassamme on monien tutkimusten ja           dotuksesta on puunsäännöstelyn lopetta-
44287:  tark!astusten perusteella todettu, että työ-    misen vuoksi jäänyt pois Työtehoseuran
44288: kalujen kunto metsätyömailla on aivan            metsäosaston harjoittaman metsätöiden ra-
44289: liian heilk'ko. Niinpä v. 1940 Kainuussa         tionailisoimistyön tukemiseen tarkoitettu
44290: suoritetussa tutJkimuksessa1 havaittiin, että    Inääräraha on välttämätöntä saada tämä
44291:  es:im. ta.I1kastetuista sahoista oli hyvässä    aivan ilmeinen erohdys ~orjatuiksi ja mää-
44292:  kunnossa vain v1ajaa 1 %, keskinkertai-         rävaha otetuiksi ensi vruoden menoarvioon,
44293:  sessa vajaat 20 % jru aivan huonossa !kun-      sillä metsätöiden rationalisoimistyötä on
44294:  noSS:aJ n. 80 %. Näin ollen on suunnatonta      useimmissa muissa metsätalousmaissa alettu
44295:  työn tuhlausta, että työntekijät joutuvat       valtion taholta tukea erittäin voimakka<8Sti
44296:  työskentelemään vaj•rualmntoisiHa työväli-      juuri nimenomaan viime aikoina. Tämä on
44297:  neillä, joiden kunnosta olennaisesti riippu-    välttämätöntä sen vuoksi, että m~:amme
44298:  vat heidän työs•aavutuksensa ja jotroa sen      voisi selviytyä. edessämme olevista vaikeuk-
44299:  [isäksi tekevät muutenkin mskaan metsä-         sista ja pysyä kilpailukelpoisena muiden
44300:  työn tarpeettoman raskaaiksi j'a tapaturma-     metsätailousmaiden kanssa.
44301:  vaarelliseksi.                                     Eräänä pienenä osoituksena tähän asti
44302:      Työtehoseuran metsäosasto, jdka perus-      tehdyn työn hyödyllisyydestä mainitta-
44303:  tettiin v. 1942, on ottanut päätehtäväikseen    koon !kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
44304:  levittää tietoutt'a metsätyöntekijöiden kes-    nisteriön 1. 11. 45-30. 4. 47 eri puolilla
44305: 1014                       IV,264. -Metsätalouden rationalisointi.
44306: 
44307: IllJalata SIU.Orittama tutkimus metsätyökalu-        Kun lmnsanihuoltoministeriötä puunsaan-
44308: jen ikunnosta. Tässä tutlkimuiksessa todet-       nöstelyn päätyttyä ei oli katsottu oi!keaJksl
44309: tiin, että esim. työmailla tutkituista 3,000      paikaksi määrärahan edelleen käyttä-
44310: sahasta oli hyvässä kunnossa 8 %, keskin-         miseen, vaan toiminnan johto kuulunee
44311: kertaisessa 72 % ja huonossa kunnossa             lähinnä ikuiJ1mlaitosten ja yleisten töiden
44312: 20%. Vertaam3llla näitä tuloksia vuoden           ministeriölle, niin ~sia olisi siirrettävä
44313: 1940 tutkimukseen, voimme todeta, että            sinne j,a tarpeellinen määräraha, jok11
44314: paranemista tilanteessa on havaittavissa,         ilmeisestä erehdyksestä lienee        jäänyt
44315: mutta kuitenkin vo~mme näiden numeroi-            talousarvioehdotuksesta pois, olisi otettava
44316: den perusteena todeta työvälinetilamteen-         12 Pil.. XII lukuun uude1le momentille.
44317: ikin vielä olevan aivan liian huonon met-            Edelläolevan perusteella kunnioittaen
44318: sätyömailla, varsinkin kun tyÖ'kalujen kun-       ehdotamme,
44319: toa ikoh<>ttamaHa voit,aisiin samalla metsä-
44320: työnteikijöidenikin elinehtoja huomattavasti              että Eduskunta ottaisi vuoden
44321: parantaa. Siksi on työtä metsätyökaluJer,               1948 tulo- ja menoarvioon 3,5 mil-
44322: ikunnon parantamiseksi j'a muun rationali.              joonan markan määrärahan käiytet-
44323: sointitoiminnan suorittamiseksi jatkettava              täväksi Työtehoseuralle metsätalou-
44324: mitä voimaperäisemm.in ja koko kansan-                  den mtionililisointityön tukemiseksi.
44325: talouden etujen mukaisesti.
44326:        Helsingissä h:ili:rukuun 2 päivänä 1947.
44327: 
44328:                   Matti Lepistö.                             E. Hietanen.
44329:                   Juho Karvonen.                             Eino Kujanpää.
44330:                   P. Karjalainen.                            Nestori Nurminen.
44331:                   H. S. Pesonen.                             J. Mustonen.
44332:                   0. Muikku.                                 T. Sormunen.
44333:                   Antti A. Koukkari.                         Martti Miettunen.
44334:                   S. Salo.                                   Markus Niskala.
44335:                   Yrjö Hautala.                              Kusti Eskola.
44336:                   Jussi Raatikainen.                         Eino Palovesi.
44337:                   A. K. Paasivuori.                          Isak Penttala.
44338:                   Varma K. Turunen.                          J. Pyörälä.
44339:                   Erkki Koivisto.                            Lauri Järvi.
44340:                   Ture Hol!sten.                             Yrjö I. Antila.
44341:                   Lassi Hiekkala.                            Henrik Kullberg.
44342:                   Väinö Leskinen.                            Päiviö Hetemäki.
44343:                                      Uuno Raatikainen.
44344:                                                                                      1015
44345: 
44346: IV,2-65. -   Fin. mot. N :o 192.
44347: 
44348: 
44349: 
44350: 
44351:                               Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
44352:                                  Wl understöd åt organisat~oner, som bedriva instrukti-
44353:                                  onsverksamhet för fiskerinäringens främjande.
44354: 
44355: 
44356:                                     T i U R i k s d ·a g e n.
44357: 
44358:    De föreningar, fiskarförbi:md och lant-      Det tillägg på 800,000 m~:rk, som reger-
44359: brukssällskap, som arbeta för fiskerinärin- :ingen föreslår tili anslaget för rmderstöo
44360: gens främjande, ha tili följd av penning- åt fiskeriorganisationema, förslär inte på
44361: värdets fall ställts inför stora svårigheter. [ångt när tili att, tillfredsstäl1a det ound-
44362: Utgifterna, fräJmst för [öner och resekost- gängliga behovet. Dä tillskottet skall för-
44363: nader, ha stigit i hög grad, men statsunder- delas på 26 föreningar, fiskarförbund och
44364: stödet, av vilket dessa orgamisationer äro lantbru!kssällskap, blir det alltför obetyd-
44365: beroende, har inte ökats i proportion tili ligt, i synnerhet som Fiskeriföreningen i
44366: prisnivåns stegring. Därför har det hlivit Finland på grund av omfattningen av sin
44367: nödvändigt att avsevärt inskränka instruk- verlksamhet bör kunna mkna på ett större
44368: törernas resor och i vissa fruH minska deras anslag än and:ra. Lantbruksstyrels·em. har
44369: antal. Det borde doc!k inte få komma i föres[agit, att det ifrågavarande till-
44370: fråga, att instruktionsverksamheten Skulle äggsansla.get skuHe utgöra 2,041,000 mark,
44371: försvagas. Fiskevattnen ha utsatts för hård och betec!krrat detta belopp såsom ound-
44372: beskattning under de är l:a.gen om temporär gängligt för att organisationerna skola
44373: fiskerätt varit i ikraft, och kolonisationen kunna reda sig. Det av regeringen föres-
44374: av karelska yrikesfiskare har ·på många håll lagna beloppet borde därför ö'kas med
44375: ytterligare ökat beskattningen av fiskbe- 1,200,000 mark.
44376: ståndet. Efterkrigstiden erbjuder speciel[a     Med stöd av det som ovan framhållits
44377: svårigheter genom bristen på olika slags föreslås,
44378: förnödenheter, i vilkas ans!kaffning och
44379: fördelning instruktörerna äro delaktiga.               att Riksdagen i statsförslaget för
44380: Ett allvarligt problem rav stor bärvidd på-         år 1948 utöver det i propositionen
44381: kallar uppmärksamhet, nämligen den om-              und!er 11 Ht. XIII kap. 3 mom.
44382: ständigheten att strömmingsfiSiket, i likhet        föreslagna anslJaget måtte upptaga
44383: med förhåilandena före :kriget, uppvisar            ett tillägg på 1,200,000 mark till
44384:  ett överskott, som det gäller att på läm-          understöd åt organisationer, som
44385: pligt sätt finna användning för. På alla            bedriva instruktionsverksamhet för
44386: dessa områden skola instl'llktörerrra, utöver       fiskerinäringens främjande.
44387: sin vanliga verksamhet, bistå med råd och
44388: vägledning.
44389:       Helsingfors den 6 oktober 1947.
44390: 
44391:                   John Österholm.                               Ebba östenson.
44392:                   Nils Meinander.                               Ture Hollsten.
44393: 1016
44394: 
44395: IV,265, -    Rah. al. N:o 192.                                                    Suomennos.
44396: 
44397: 
44398: 
44399: 
44400:                                Österholm y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ka·
44401:                                   14stuselinkiinon neuvontatyötä suorittavine järjestöille.
44402: 
44403: 
44404:                                     E d u s tk u n n a 11 e.
44405: 
44406:    Ne yhdistykset, kalastusliitot ja maa-        sen toimillltansa lisäksi, on annettava
44407: t:alousseurat, jotka työskentelevät kalastus-    apuaan neuvoillaan ja Qpastuksillaan.
44408: 'elinkeinon edistämiseksi, ovat rahanarvon          Se 800,000 marlkan lisäys, jonka hallitus
44409: :putoamisen johdosta joutuneet suuriin vai-      ehdottaa kalastusjärj·estöjen avusta:mismää-
44410: keuksiin. Menot, ennen kaik!kea palkat ja        rärahaan, ei läheskään riitä tyydyttämään
44411: matJkrukustannukset, ovat nousseet suuresti,     väilttämätöntä tarvetta. Kun Hsäys on jaet-
44412: mutta valtionavustusta, j.osta nämä järjes-      tava 26 yhdistyksen, !kaloastusliiton ja maa-
44413: töt QVat .riippuvaisia, ei ole lisätty hinta-    talousseuran !kesken, muodostuu se aivan
44414: tason nousua vastaavassa suhteessa. Sen          liian merkityksettömäksi, varsinkin kun
44415: vUoiksi on käynyt välttämättömäksi rajoit-       Suomen Kalastus)'lhdistytksen osalle sen toi-
44416: taa neuvoji·en matkoja ja eräissä taP'a;uk-      minnan laajuuden takia täytyy laskea suu-
44417: sissa vähentää heidän lukumääräänsä. Neu-        rempi määräraha kuin muille. Maatalous-
44418: vontatyön heikentäminen ei kuitenkaan            hallitus on ehdottanut puheena olevaksi
44419: saisi tulla kysymykseen. Kalavesiä on vero-      [isämäärära:haksi 2,041,000 markkaa ja pi-
44420: tettu anikarasti niinä vuosina, joina Qaki       tänyt tätä summaa väJlttämättömänä, jotta
44421: väliaikaisesta kalastusoikeudesta on ollut       järjestöt voisivat suoriutua tehtävistään.
44422: voimassa ja karjalaisten ammattikalasta-         Hallituksen ehdottamaa summllla olisi sen
44423: jien asuttaminen on monilla tahoilla vielä       vuoksi !korotettava 1,200,000 markalla.
44424: suuresti lisännyt kalwkannan verottamista.          Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan,
44425: Sodan jälkeinen aiika on tuonut mukanaan
44426: erityisiä vaikeuksia erilaisten tarvikkeiden                että Eduskunta vuoden 1948 tulo-
44427: puutteessa, joiden hankkimiseen ja jaka-                 ja menoarvioon 11 Pl. XIII luvun
44428: miseen neuvojat ovat oswhlistuneet. Eräs                 3 momentille hallituksen esityksessä
44429: la:aj1tkantoinen va!kava kysymys vaatii                  ehdotetun määrämhan lisäksi ottaisi
44430: myös huomiota, nimittäin se seikka, että                 1,200,000 markan suuruisen lisämää-
44431: silrukkakalastus verrattuna sotaa edeltänei-             rärahan kal4stuselinkeinon neuv'On-
44432: siin oloihin osoittaa ylijäämää, joka sopi-              tatyötä suoritta,vien järjestöjen tu-
44433: valla tavalla on saatava käytetyiksi. Kai-               kemiseksi.
44434: killa näillä :aloiHa neuvojien, tavanmukai-
44435:        Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1948.
44436: 
44437:                  John Österholm.                               Ebba östenson.
44438:                  Nils Meinander.                               Ture HoUsten.
44439:                                                                                            1017
44440: 
44441: IV,266. -   Fin. mot. N:o 193.
44442: 
44443: 
44444: 
44445: 
44446:                                Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
44447:                                   för u.pprätthållande av fiskeriundervisningen i samband
44448:                                   med Östra NylandSJ f()lkhögskola ()Ch Lounais-Karjalan
44449:                                   kansanopisto.
44450: 
44451: 
44452:                                    T i iJ.l R i k s d a g e n.
44453: 
44454:   Ri'ksdagen har vid fl~r~ tillfäHen rikt~t       förslag ut·an skurit ned anslagsbeloppet tiili
44455: uppmärksamheten på det otillfredsställaride       40,000 marik: för vardera skolan. Mot
44456: skick, i viillket fiskeriundervisningen be-       bakgrunden av statsutgifterna för under-
44457: finner sig. Denna undervisnings anspråks-         visningen på tandra områden, tili exempel
44458: lösa beskaffenhert; framgår hland annat av        lantbrukets, ter det sig inte allenast
44459: den omständigheten, att de sammanlagda            obegripligt utan också stötande, att fiskeri-
44460: utgifterna för fis'keriundervisningen i hela      undervisningens intressen på ett så uppen-
44461: landet enligt statsbudgeten för innevarande       bart sätt försummas av staten. Riksdagen
44462: år utgöra 820,000 mal'lk. I väntan på en          borde inte låta det bero vid regeringens
44463: länge efterlyst reform av fiskeriundervis-        förslag, emedan det innebär, att fiskeri-
44464: ningen borde man se till, att de skolor,          undervisningen komme att gå tillbalm i
44465: sotn för närvarande svara för denna               stä:hlet för att den borde ihöjas och ut-
44466: uppgift, måtte ilmnna. göra det under j~m­        veciklas. Det förslag, som lantbruksstyrelsen
44467: förelsevis :ti<llfredsställande förhåillanden.    framstäHt, betecknar ett minimum, som på
44468: Detta är emellertid inte faHet. De skolor         inga vill'k,or borde få underskridas. Östra
44469: för havs:fiskare, som arbeta i samband med        Nylands :folkögskol'a och Lounais-Karjalan
44470: Östra Nylands folikhögskola och Lounais-          kansanopisto borde därför utöver regerin-
44471: Karjalan kansanopisto, ha , -vardera ett          gens förslag beviljas ett tiHäggsunderstöd
44472: statsunderstöd på endast 160,000 mark.            på sammanlagt 120,000 m:ark.
44473: Det är utan vidare klart, att fiskeriunder-          Med stöd av det som ovan framhållits
44474: visningen med ~tt så ringa understöd av           föreslås,
44475: staten i hög grad måste bli :försummad.                     att Riksdagen i statsförslaget för
44476:    För att tiillgodose de mest oundgängliga               år 1948 under 11 Ht. Xill kap. 1
44477: behoven :för ö!kning av lärarlönerna. och                 mom. täöver det av regeringen
44478: för att täcka övriga utgifter har lantbruiks-             föreslagna anslaget måt·te upptaga
44479: styrelsen föreslagit, •att vardera sikalan                120,000 mark för upprätthållande
44480: skulle erhålla ett :tillskott på 100,000 mark             av fiskeriundervisningen i samband
44481: i budgeteri för år 1948. Regeringen har                   med öst1·a Nyla1uls folkhögskola och
44482: emellertid inte skonat ens detta blygsamma                Lottnais-Km·jalan kansanopisto.
44483:      Helsingfors den 6 oktober 1947.
44484: 
44485:                  John Österholm.                                 Ebba östenson.
44486:                  Nils Meinander.                                 Ture Hollsten.
44487: 1018
44488: 
44489: IV,266. -   Rah. al. N :o 193.                                                    S'!.W1'Mnnos.
44490: 
44491: 
44492: 
44493: 
44494:                                  Österholm y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ka-
44495:                                     lastusopetuksen pysyttämiseksi Östra Nylands f>olkhög-
44496:                                     skola nimisen kansanopiston ja Lounais-Karjalotn kan-
44497:                                     sanopiston yhteydessä.
44498: 
44499: 
44500:                                      Eduskunnalle.
44501: 
44502:    Eduskunta on useammissa ylhteyksissä         nyt määräraJhan 40,000 marikaksi kumman-
44503: kiinnittänyt huomiota kalastusopetuksen         kin !koulun osalta. Huomioonottaen valtion
44504: epätyydyttävään tilaan. Tämän opetuksen         o<petusmenot muilla aloilla, esimerkiksi
44505: vaatimaton laatu ilmenee m. m. siitä sei-       maatailo'lldessa, ei ol,e ainoastaan käsittämä-
44506: kasta,· että kalastusopetuksen yhteismenot      töntä, vaan myöskin loukkaavaa, että val-
44507: koko maassa valtion tämän vuoden tulo- ja       tio niin ilmeiseHä tavalla lyö laim1n kalas-
44508: menoarvion mukaan ovat 820,000 markkaa.         tusopetuksen etuja. EduSikunnrun ei olisi
44509: Kalastusopetuksen kauan toivottua uudis-        annettava asian jäädä riippumwan hallituk-
44510: tusta odotettaessa olisi pidettävä huolta       sen ~hdotuksesta, ikosika se merkitsee kalas-
44511: siitä, että ne koulut, jotka nykyisin ovat      tusopetuksen taantumista sen sijaan, että
44512: vastuussa tästä tehtävästä, voisivat suorit-    sitä olisi lk:ohennettava ja kehitettävä. Maa~
44513: taa sitä suhteellisen tyydyttävissä olosuh-     taloushanituksen ehdotus merkitsee mini-
44514: teissa. Näin ei asianlaita kuitenkaan ole.      miä, jota millään ehdolla ei saisi alittaa.
44515: Niil[ä merikalastajrukouluilla, jotJka työs-    Östra Nylands folkhögskola nimiselle lkam.-
44516: kentelevät Östra NY'lands fol!khögskola ni-     sam.opistolle ja Lounais-Karjalan kansan-
44517: misen kansanopiston ja Lounais-Karjal'an        opistoUe olisi sen vuoiksi myönnettävä lis~
44518: kansanopiston yhteydessä, saavat kumpikin       avustusta hallitu!ksen ehdottaman lisäksi
44519: va!ltionapua ainoastaan 160,000 markkaa.        yhteensä 120,000 markkaa.
44520: Ilman muuta on selvää, että näin vähäisen          Edellä esitetyn nojalla ehdotetaM,
44521: valtionavun varassa kalastusopetus joutuu
44522: suuressa määrin laiminlyödyksi.                          että Eduskunta ottaisi vuoden
44523:    Jotta voitaisiin tyydyttää välttämättö-             1948 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
44524: mimmät tarpeet opettajien <palkkojen korot-            XIII luvun 1 momentille hallituk-
44525: tamiseksi ja muid>Cn menojen peittämiseksi,            sen ehdottaman määrärahan lisäksi
44526: maataloushrullitus on ehdottanut llmmpaa-              120,000 markkaa kalastusopetuksen
44527: ikin koulua varten lisäystä 100,000 markkaa            pysyttämiseksi Östra Nylands folk-
44528: vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon. Halli-               högskola nimisen kansanopist>on ja
44529: tus ei kuitenkaan ole säälinyt edes tätä               Lounais-Karjalan kansanopiston yh-
44530: vaatimatonta ehdotusta, vaan on vähentä-               teydessä.      ·
44531:        Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
44532: 
44533:                  John Österholm.                            Ebba östenson.
44534:                  Nils Meinander.                            Ture Hollsten.
44535:                                                                                              1019
44536: 
44537: IV,267. -    Fin. mot. N:o 194.
44538: 
44539: 
44540: 
44541: 
44542:                                   Rosenberg m. fl.: .A.ngående anvisande av anslag för tec.k-
44543:                                      nande av statens andelar i byggandet av en andels-
44544:                                      fiskkonservfabrik.
44545: 
44546: 
44547:                                       T i 11 R i k s d a g e n.
44548: 
44549:    Fiskarbefolkningen är otvivelaktigt den          ming kastats i havet av fiskarna, dä den
44550: befolkningsgrupp, som oftast glömmes i den           ej funnit avsättning på ol'lten oc.h uppbeva-
44551: allmänna dislkussionen och kanhända därför          !lingsmöjiigheier sakn:ats.
44552: också i regel blir bortglömd eller styvmo-              Uppbevarandet av fisken för Jängre tid
44553: derligt behandlad, dä frågan g.äller stöd           är givetvis inte möjligt an<nB~t än genom
44554: eller bidrag från sta;tligt håll. Och dock          olika slags konservering. Anläggandet av
44555: blev det under krigs- och krisåren för en-          konservfabriker eller andra konserverings-
44556: var uppenbart, viiken stor roll fiskerinärin-       anordningar är emellertid en sak, som stäl-
44557: gen spelar i vårt lands nationalekonomi och         ler sig för kostsamt för fiskarna själva. Iui-
44558: viiken betydelse fisken har i det privata           tiativet till anläggandet av fiskkonservfabri-
44559: hushåJ'Let. Trots detta går fiskarbefoloknin-       ker bör därför komma fräu statens sida.
44560: gen fortfarande tillsynes· förgäves och             Enligt undertecknades åsikt iborde å1:-
44561: väntar på åtgärder från sta;tligt håll, vilka       minstone tre dylika konservfabrilker anläg-
44562: skulle tillförsäkra den trygghet och säker-         ga;s i olika delar av landet, t. ex. i Öster-
44563: het i dess arbete, ett arbete, som är be-           lbotten, i Åholand och i Nyland. Konserv-
44564: Toende av vädl'lets makter och av god tur.          fabrikerna böra också handha transporten
44565:    Men det är naturligtvis inte bara vädrets        av fisk från uppsamlingsplatserna till
44566: ma;kter, som gör fisket tili ett nyckfullt          fabrikerna medels egna bilar och båstar,
44567: och riskabelt yrke. Fångsternas storlek va-         försedda med moderna frys- och andra an-
44568: riera som bekant avsevänt - ibland äro de           ordningar för uppbevarandet av fisken.
44569: otililräckil.iga i förhållande till efterfrågan     Företagen kunna antingen vara helt
44570: och ibland finnas inte avsättningsmöjJig-           statsägda cller ock fiskarna beredas möjlig-
44571: heter för all fisk soon fångas. Helt: natur-        heter att själva teckna andelar i företa-
44572: ligt är, att det är oonöjligt att reglera           gen, i vilket s·enare fall företag1en bleve
44573: fångsternas storlek, och därför borde så-           halvstatliga andelsföretag.
44574: dana åtgärder vidtagas som trygga avsätt-              Ur hela landets synpunkt skulle en kon-
44575: ningen för all den fisk som fångas. Det             servering av fisk, som annars går förlorad,
44576: är ibl. a. här som staten har möjligheter           beltyda ett värdefullt nationalekonomiskt
44577: att träda hjälpande emellan. Så som för-            ti1lskott, samtidigt som den skuUe giva
44578: hållandena redan nu, endast ett par år ef-          fiskarna en jämnare och säkrare inkomst
44579: ter kriget UJtveckil.at sig, kan det inte i 1äng-   och vara ägnad att utjämna prisfluktuatio-
44580: den fortgå utan fara för att vår Skärgård           nerna på fiskmarknaden tili uppenibar för-
44581: småm.iugom avfolkas och fiskerinäringen rå-         del för konsumenterna.
44582: kar i förfaill, tili obotlig skada för he1a.           Statens ekonomiskt beträngda läge torde
44583: landet. Underrättelser ha nämligen under            inlte nu medge anläggandet av t11e konserv-
44584: den förflutna våren och sommaren ingått             fwbriker samtidigt, utan borde ti:hl en bör-
44585: från olika platser i landet om att fisk, på         jan endast en grundas, medan anläggan-
44586: grund av altt den inte genast funnit av-            det av de övriga skulle anstå tills statens
44587: sättn:ing, vräkts tilihaka i havei. Så har          finansiella läge förhät>tra:ts.
44588: bl. a. skett i trakterna av Borgå, Lovisa              Hänvisande tili vad ovan anförts föreslå
44589: och Fredrilkshamn där tusentals kilo ström-         undertecknade,
44590: 1020                           IV,267. -   Kalasäilyketehdas.
44591: 
44592:            att Riksdagen måtte i statsförsla-         statens andelar i bwgandet av en
44593:         (fet för år 1948 upptaga ett anslag           andelsfiskkonservfmbrik på därUll
44594:         om 10,000,000 mark för tecknande at•          lämpligt sf.älle i landet.
44595:        Helsingfors den 6 oktdber 1947.
44596: 
44597:           Gösta Rosenberg;           Levi Jern.                 Yrjö Hautala.
44598:           Toivo Kujala.              Eino ltoine.               ]iestori liurminen.
44599:           Mikko Järvinen.            Aleksi Rinne.              Vilhelm Riihinen.
44600:           Albert Brommels.           Aimo Aaltonen.             John Österholm.
44601:           Helmer Smeds.              Albin Wickman.             Atos Wirtanen.
44602:                                                                                           1021
44603: 
44604: IV,267. -   Rah. al. N:o 194.                                                     Suomennos.
44605: 
44606: 
44607:                                 Rosenberg y. m.: Määrärahan, osoittamisesta valtion osuuk-
44608:                                   sien merkitsemiseksi kalasäilyketehdasosuuskunnassa.
44609: 
44610:                                      E d u s k u n n a l!1 e.
44611:    Kalastajaväestö on epäilemättä se väestö-        K~alan Sählyttäminen pitempiä aikoja ei
44612: whmä, joka useimmin unohdetaan julki- tietenkään ole mahdollista muutoin kuin
44613: sessa keskustelussa ja ehkä sen vuoksi myös erilaisilla säilöntätoimenpiteillä. Säilyke-
44614: jää unohduksiin tai lapsipuolen asemaan tehtaan tai muiden säilöntäla.itosten perus-
44615: kysymyksen ollessa valtion tuesta tai avus- taminen on kuitenkin asia, joka on liian
44616: tuksesta. Ja kuitenkin sota- ja kriisivuosien kallis ikailiastajille itselleen. Aloitteen kala-
44617: aikana kävi jokaiselle selväksi, mikä suuri säilY'ketehtaHn perustamisesta on sen vuoksi
44618: osuus kalastuselin'keinolla on maamme kan- tultava va;ltion taholta. Allelkirjoittaneiden
44619: samtaloudessa j'a milk~ merlkitys kalalla yk- mielestä olisi perus-tettava vähintään kolme
44620: sityistaloudessa. Tästä huolimatta kalasta- tällaista säilyketehdasta eri osiin maata,
44621: javäestö llläköjään elää edelleen unohdet- esim. Pohjanmawlle, Turunmaalle ja UlJ.del-
44622: tuna ja odottaa valtion taholta toimenpi- lemaalle. Säilytketehtaiden olisi myös huo-
44623: teitä, jotka takaisivat sille turva.llisuuden iehdittaV'a !kalan kuljetuksesta lkokoamispai-
44624: ja varmuuden työsSä, joka on riippuvainen koilta tehtaisiin omilla, uudenaikaisilla jää-
44625: säästä ja hyvästä onnesta.                       dytY'S- ja muilla kalansäilytyslaitteilla va-
44626:     Mutta sää yksin ei tietenikään tee kalas- rustetuillru autoilla ja veneillä. Yritykset
44627: tusta oikukkaaksi ja uskalletu'ksi amma- voisivat olla joko kokonaan V'altion omista-
44628: tiksi. Saaliin suuruus, kuten tunnettU'a, mia tai myöskin voitaisiin kalastajille antaa
44629: vaihtelee huomattavasti - milloin se on tiliaisuus itse merkitä osuuksia yrityksessä,
44630: riittämätön suhteessa kysyntään ja milloin missä t~apauksessa yritykset muodostuisivat
44631:  taas ikai'keUe saadulle kalalle ei ole menek- valtion puoleksi omistamiksi osuuslrunnilksi.
44632: kimahdollisuulksia. On aivan luonnollista,          Koko maan kannalta merkitsisi muuten
44633:  että kalansaaliiden suuruutta on mahdo- hukkaan joutuvan kalan säilöntä arvokasta
44634:  tonta säännöstellä, ja sen vuoksi olisi ryh- kansantaloudellista; lisäystä samalla kuin se
44635:  dyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, jot~a var- antaisi kalastajille tasaisemman ja va:mnem-
44636: mistaisiv{lt menekin kaikelle pyydetyHe man tulon ja olisi omiaan tasoittamaan
44637:  kalalle. M. m. tässä vailtiolla on mahdolli- kalamarikkinoiden hintavaihteluja kulutta-
44638:  suUJlrsia antaa apuaan. Sellaisiksi kuin olot jien ilmeiseksi ooulksi.
44639:  nyt, vain pari vuotta .sodan jälkeen, ovat         Valtion taloudellisesti vaiikea asema ei
44640:  kehittyneet, ne ajan mittaan eivät voi jat- nyt salline kolmen säilylketehtaan perusta-
44641:  kua johtamatta vaaraan, että saaristomme mista samanaikaisesti, vaan aluksi olisi pe-
44642:  väJhitellen tyhjenee väestöstä ja kal'astus- rustettava ainoastaan yksi muiden saadessa
44643:  elinlkeino joutuu rappioon ik:orvaamatto- odottaa valtion rahallisen aseman parane-
44644:  maksi vahingoksi koko maalle. Viime ke- mista.
44645:  väänä ja kesänä on eri paikoilta maata             Yhlä esitettyyn viitaten ehdt>ttavat alle-
44646:  saapunut tietoja, että kala, kun sitä ei kirjoittaneet,
44647:  heti oltu onnistuttu saamaan kwutukseen,
44648:  oli heitetty ~takaisin mereen. Niin on tapah-             että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
44649: "tunut m. m. Porvoon, Loviisan ja Hami-                  tUlo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
44650:  nan seuduilla, joisslll kalastajat ovat heittä-         kan määrärahan valtion osuuksien
44651:  neet mereen tuhansia kiloja sila!koita, kun             merkitsemiseksi sopivaan paikkaan
44652:  niille ei saatu menekkiä pai:kaUa ja säi-               maassa rakennettavassa osuustoimin-
44653:  lytysmahdollisuudet puuttuivat.                         nallisessa kalasäily ketehtaassa.
44654:            Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
44655:    Gösta Rosenberg.       Helmer Smeds.           Aimo Aaltonen.        Vilhelm Riihinen.
44656:    Toivo Kuja1a.          Levi Jern.              Albin Wickman.        John ÖSterholm.
44657:    Mikko Järvinen.        Eino Roine.             Yrjö Hautala.         Aatos Wirtanen.
44658:    Albert Brommels.       Aleksi Rinne.           Nestori Nurminen.
44659: 1022
44660: 
44661: IV,26s. -   Fin. mot. N :o 195.
44662: 
44663: 
44664: 
44665: 
44666:                                Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för inköp
44667:                                  av Fiskarholms lägenhet i Krronoby kommun för in-
44668:                                  rättande av en småbrukarsk.ola.
44669: 
44670: 
44671:                                    T i 11 R i ik s d a g e n.
44672: 
44673:   Behovet av en förbättrad yrkesutbild-          ministeriet, Svenska yrlkesutbildningsstyrel-
44674: ning på lantbr~ets område i vårt land            sen, Svensika LantbruikssäJllskapens i Fin-
44675: har redan länge stått på dagordningen.           land Förbund, österbottens Svenska Lant-
44676: Även statmnaikterna ha alltmer börjat inse,      brukssiillskap, österbottens svenska pro-
44677: att i det återuppbyggnadsartbete, som före-      ducentförbund m. fl. institutioner och or-
44678: står vårt folk under de närmaste åren,           ganisationer ansett Kronoby socken, där en
44679: intar Jantbruksnäringens höjande en bety-        ~ämplig lägenhet för ändamålet står till
44680: delsefull plats. Man har ookså observerat,       buds, som den lämpligaste orten.
44681: att den ungdom, som nu skall träda till             Med hänsyn till dessa omständigheter
44682: i lantbruksnäringen, i stor utsträckning         har Kronoby !kommrm erbjudit staten
44683: saknat tillfälle att skaffa sig facikutbild-     möjlighet att inlösa Fiskarholm benämnda
44684: ning i lantbruksskolor. Det är uppenbart,        lägenhet, som äger de bästa föootsättningar
44685: att stora och allvarliga ansträngningar nu       rutt tjäna som skollägenhet för en småbru-
44686: måste göras från statens sida för höjande        karskola.
44687: av yrkeskunSkapen på 1antbrukets område.            Den av Kronoby !kommun åt staten
44688:   Av en utredning om den lägre lantbruks-        erbjudna Fi~arholms gårds Jäge kan, i för-
44689: undervisninge.n i vårt land av en för ända-      hållande till trafikmöjligheterna, enligt
44690: målet tillsatt statslkommitte under ordfö-       ett utlåtande av lantbruksstyrelsen, anses
44691: randeskap av lantbruksrådet V. H. Lehto-         vara gott. Även geografiskt sett är den
44692: nen framgår, att !kommitten i sitt betän-        väl placerad. Den Hgger i mitten ·av ett
44693: kande, daterat den 5 juni 1945, särskilt         område, där stora nyslkiftesförrättningar
44694: fäst sig vid den uppenbara bristen på            :a:ntingen redan pågå eller !komma att på-
44695: lantbruksundervisn1ngsanstalter i svenska        börjas så snart arhetskraft för dylika
44696: österhotten. Kommitt(m anser, att med det        förrättningar kan erhållas, ett område, där
44697: snaraste e.n ny fast jordbruksskola bör          jordbruket om någonstans behöver en upp-
44698: gmmdas för svenska österbotten och bör           ryc!kning och utveckling.
44699: denna vara av småbruksikoletyp. Stats!kom-          Lägenhetens åkera;real är 35 ha, skogens
44700: mitten har ytterligare konstaterat, att norra    areal är 16,69 ha, ängsmarlk 5,01 ha och
44701: delen av svenska österbotten helt saknar         odlingsbar jord 10,21 ha. Av åkrarna äro
44702: faekskolor för lantbruket och att ifråga-        innemot 4 ha belägna invid gårdens ekono-
44703: varande småbru!karskola följaktligen bör         miecentral, medan resten ligger mellan ån
44704: placeras i denna traikt, som utgöres av en       och l'andsvägen, 100-200 m från gården.
44705: vidsträckt, tätt bebyggd småbrukarbygd,          J ordmånen är den vanliga i dessa trakter
44706: som enligt. ovansagda ikommittes åsikt un-       dvs sandjord (något mull- och lerblandad).
44707: der den närmaste framtiden oundvikligt              Karaktärshuset ·användes förnärvarande
44708: måste få en ege.n sk6ht. I avseende å            som !kommunaJlhem. Huset är i gott skick
44709: platsen för skolan föreslår kommitten, att       och innehåller 11 rum och kö!k. En nyupp-
44710: skolan bör förläggas till Kronoby kommun.        förd bagarstuga finnes, innehållande bad-
44711:   V ad pl1atsen för den planerade skolan         stuga, tvättstuga, hagarstuga samt verk-
44712: beträffar, har förutom ovannämnda stats-         stadsrum. På vinden kan därtihl inrymmas
44713: kommitte, lantbruksstyrelsen, lantbru!ks-        ett par boningsrum. Ekonomiebyggnaden
44714:                                   IV,268. -   W•ickman y. m.                             1023
44715: 
44716: är byggd år 1938 av cementtegel. Den in- den skaH intaga en ledande plats i lant-
44717: nehåller stall med 3 spiltor o0h 2 fölbox, buket i norra svenSka österbotten.
44718: ladugård för 22 kor jämte kättor för kal-         Enligt •ett värderingsinstrument, uppgjort
44719: var. Dessutom innehåller den ikök och av saJkkunniga, har Fiskarholms lägenhet
44720: mjölkrum, gödselstad och en stor foderlada. värderats till fmk 3,688,000. Tili detta
44721: På gården finnas ännu flera andra bygg- pris har lägenheten erbjudits staten för
44722: nader.                                          inlösen för bHdandet av en småbrukarskola
44723:     Lantbrulksstyrelsen avslutar sitt utlåtande å densamma. Lantbruiksministeriet har fö-
44724: angående Fiskarholm med följande ord:           reslagit, att i statsförslaget för år 1948 ett
44725: ,Belägen i norra delen av svenslm Öster- nödigt belopp, 3 miljoner mk, måtte införas
44726: botten med relativt goda trafikförbindelser för inlösande av här nällllllda lägenhe.t, men
44727:  tHl angräm.sande socknar fyller pl·atsen har summan tyvärr icke medtagits i före-
44728: ganska stora fordringar. Lägenhetens åker- liggande budgetförslag. Då underteeknade
44729: areal fyl1er minimifordringarna för en ans·e, att köpet •av Fisikarholms lägenhet i
44730: småbruikarslkolas skollägenhet i synnerhet Kronoby socken är synnerligen förmånligt
44731:  då det ännu finnes nyodlingsmöjligheter. för staten och den planerade småbrukar-
44732: Lägenhetens boningshus kunna naturligtvis skolan av behovet påkallwd, ha vi på detta
44733:  icke fylla skolans alla behov men de kunna sätt vevat uppmärksamgöra riksdagen på
44734:  nog användas för skoländamå:l. Uthusen behovet av en småbrukarskola för den nord-
44735:  äro til[fredsställande. På grund av det [igaste delen •av det svenskatalande Öster-
44736: ovananförda anser lantbruiksstyrelsen lägen- botten. Därför våga vi föreslå, att riksda-
44737:  heten synnerligen [funplig för det före- gen ville rätta det som skett då anslaget
44738:  slagna ändamålet."                             för småbrukarskolan i Kronoby, som upp-
44739:     Den planerade småbrukarsko1an för norra tagits av lantbruksministeriet i dess bud-
44740:  svensika Österbotten i Kronoby är att be- getförslag, av annwn instans strukits.
44741:  trakta som en ofrånkomlig nödvändighet.           På ovamstående grunder föreslå vi vörd-
44742:  Svenska Österbotten är ett utpräglat små- samt,
44743:  brukarlandskap, och som en småbrukets
44744:  facJkskola Sku1le sikolian komma att verka.              att Riksdagen i statsförslaget för
44745:  I och med tillkomsten av denna småbrulmr-              år 1948 under ett nytt moment av
44746:  skola skuHe helt säikert jordbruket och dess           20 Ift. I kap. måtte införa ett belopp
44747:  birnäringar fö11kovras i dessa bygder. Insik-          om 3,688,000 mark för inköp av Fis-
44748:   ten om behovet av modernare jordbruks-               karholms lägenhet i Kronoby kom-.
44749:   metoder har trängt igenom hos jordbru-               mu11r för inrättande av en småbrukar-
44750:   karna. Det finns allt skäl att tro, att då           skola.
44751:   den planera.de skolan ikommit till stånd,
44752:      Helsingfors den 3 oktober 1947.
44753: 
44754:                  Albin Wickman.                             Ture Hollsten.
44755:                  Levi Jern.                                 J. 0. Söderhjelm.
44756:                  Albe~t Brommels.                           Nils Meinander.
44757:                  Ebba östenson.                             L. 0. Hirvensalo.
44758:                  Henrik Kullberg.                           Arvi Ahmavaara.
44759:                                         Atos Wirtanen.
44760: 1024
44761: 
44762: IV,26s. -   Rah. al. N:o 195.                                                  Suomennos.
44763: 
44764: 
44765: 
44766: 
44767:                                 Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisest«- Kruunupyyn
44768:                                   kunnassa sijaitsevan Fiskarholmin tilan ostamiseen
44769:                                   pienviljeUjäkoulun perustamista varten.
44770: 
44771: 
44772:                                     Eduskunnalle.
44773: 
44774:    Ammatti'koulutuksen parantaminen maa- matta maataloushaHitus, maatalousministe-
44775: talouden alalla maassamme on jo kauan ol- riö,        'Svenska    yrkesutbildningsstyrelse,
44776: lut päiväjärjestyksessä. Myös valtiovalta on Svenska Lantbrukssällskapens i Finland
44777: yhä ene:inmän alkanut oivaltaa, että siinä Förbund, österbottens Lantbrukssällskap,
44778: jälleenrakennustyössä,     joka kansaamme österbottens svenska producentförbund ym.
44779: odottaa lähimpien vuosien aikana, maa- laitokset ja järjestöt katsoneet sopivim-
44780: talouselinkeinon kohottamisella on huomat- maksi pailkaiksi Kruunupyyn kunnan, jossa
44781: tava, sija. Myös on havaittu siltä nuori- tarkoitukseen on saatavissa sopiva tila.
44782: soita, joka nyt ryhtyy maatalouselinlkeinoa      Nämä seikat huomiooriottaen on Kruunu-
44783: harjoittamaan, SlllUressa määrin puuttuneen pyyn kunta tarjonnut valtiolle lunastetta-
44784: tilaisuutta ammattilkoulutU!ksen hankkimi- vwksi Fiskarholmin tilan, jolla on parhaim-
44785: seen maaatlouSkouluissa. On ilmeistä, että mat edellytY'kset lkoulutilaksi pienviljelijä-
44786: valtion on nyt tehtävä suuria ja vrukavia koululle.
44787: ponnistuksia ammattitiedon kohottamiseksi        Kruunupyy_n kunnan valtiolle tarjoruinari
44788: maatalouden alalla.                           Fiskarholmin tilan asemaa voidaan liiken-
44789:    Alempaa maatalousopetusta maassamme nemruhdollisuuiksien suhteen maataloushalli-
44790: koSkevasta selvityksestä, jonka on suoritta- tuksen lausunnon mukaan pitää hyvänä.
44791: nut tarkoitusta varten asetettu, maanvil- Myös maantieteellisesti katsoeri sen sijainti
44792: jelysneuvos V. H. Lehtosen puheenjohdolla on hyvä. 'Se sijaitsee keskellä aluetta, jossa
44793: toiminut valtion komitea, käy selville, että suuret uusija:kotoimituikset joko ovat jo
44794: komitea !kesäkuun 5 päivänä 1945 päivä- käynnissä tai jossa niitä aloitetaan niin
44795: tyssä mietinnössään on kiinnittänyt huo- pian kuin työvoimaa niihin voidaan saada,
44796: miota maatalousopetuslaitosten ilmeiseen aluetta, jossa maatalous jos missään tar-
44797: puutteeseen ruotsalaisella Pohjanmaalla. vitsee kohennusta ja kehittämistä.
44798: Komitea on sitä mieltä, että mitä pikim-         Tilan peltopinta~ala on 35 ha, metsää on
44799: min on perustettava !kiinteä maatalous- 16,69 ha, niittymaata 5,01 iha ja viljelys-
44800: koulu rruot:s:alaista Pohjanmaata varten ja kelpoista maata 10,21 ha.. Pelloista sijaitsee
44801: että sen on oltava pienviljelyskoulutyyppiä. noin 4 ha tilan talousrakennusten vieressä,
44802: Komitea on lisäksi todennut, että ruotsa- IJrnn taas loput sijaitsev:at joen ja maantien
44803: laisen Pohjanmaan pohjoisosa on kokonaan välissä, 100-200 m 'kartanosta. Maaperä
44804: vrulla maatalouden ammattikouluja ja että on kuten tavallista näillä seuduilla hiek-
44805: puheena oleva pienviljelyskoulu sen vuoiksi kamaata (jonkinverran mullan- ja saven-
44806: on sijoitettava tälle seudulle, joka on laa- sekaista).
44807: jaa, tiheään asuttua pienviljelysseutua ja       Päärakennusta käytetään nY'kyisin lkun-
44808: jonka on yllä mainitun komitean käsitylk- nalliskotina. Talo on hyvässä kunnossa ja
44809: sen mukaan lähimmässä tulevaisuudessa siinä on 11 huonetta ja keittiö. Vasta ra-
44810: välttämättä saatava oma koulunsa. Paiikan kennettuun leipomorakennukseen kuuluu
44811: suhteen !komitea ehdottaa, että ikoulu sijoi- sauna, pesula, leipomo seikä työpaja. Ulla-
44812: tettaisiin Kruunupyyn ikuntaan.               lkolle voidaan Hsäksi sijoittaa pari asuin-
44813:    Mitä suunnitellun koulun paikkaan tulee, huonetta. Talousra1kennus on rakennettu
44814:   ovat yllä mainittua komiteaa luikuunotta- vuonna 1938 sementtitHlistä. Siihen ikuuluu
44815:                                   IV,268. -   Wickma'Il y. m.                            1025
44816: 
44817: talli kolmine pilttuineen ja lka!ksine varsa-    johtavan ase!llan rp.otsalaisen Pohjois-Poh-
44818: ikarsinoineen ja navetta 22 lehmää varten        janmaan maataloudessa.
44819: vasikka:karsinoineen. Sitäpaitsi siinä on           Asiantuntjjain arvioinnin mukaan on
44820: keittiö ja maitohuone, lantala ja suuri re-      Fiskarholmin      tilan    arvoksi   laskettu
44821: ihulato. Tilalla on vielä useita :muita raken-   3,688,000 :markkaa. Tähän hintaan on tila
44822: nwksia.                                          tarjottu valtion lunastettavaksi muodostet-
44823:    Maataloushallitus päättää Fiskal'holmia       tavaksi pinviljely:skouluksi. Maatalousmi-
44824: kQskevan lausuntonsa seuraavin sanoin:           nisteriö on ehdottanut, että vuoden 1948
44825: ,Sijaiten ruotsalaisen PQhjanmaan pohjois-       tulo- ja menoarvioon otettaisiin tarpeelli-
44826: osassa suhteellisen hyvin liikenneyhteylksin     nen summa, 3 miljoonaa marikkaa, maini-
44827: naapuripitäjiin paiklka vastaa varsin suuria     tun t~lan lunastamiseksi, mutta valitetta-
44828: vaatim~sia. Tilan peltopinta-ala täyttää         vasti ei summaa ole otettu tulo- ja menoar-
44829: pienvHjelijä:koulun lkoulutilan minimivaati-     vioesitykseen. Kun allekirjoittaneet ovat
44830: mukset, erityisesti !kun vielä on uudisvil-      sitä mieltä, että Kruunupyyn pitäjässä
44831: j:elysmahdollisp.uksia. Tilan asuinrakennuk-     olevan Fislkarholmin tilan osto on erittäin
44832: set eivät tietenkään voi täyttää kaikkia         edullinen valtiolle ja suunniteltu pienvil-
44833: koulun vaatimuksia, mutta niitä voidaan          jelijä;koulu tarpeen v·aatima, olemme täten
44834: !kyllä käyttää lkoulutarkoitukseen. Ullkora-     tahtoneet kiinnittää eduskunnan huomiota
44835: kennukset ovat tyydyttävät. Yllä olevan          pienviljelijäkoulun tarpeeseen ruotsinkieli-
44836: perusteella maataloushallitus pitää tilaa        sen Pohjanmaan pohjoisimmassa osassa.
44837: erittäin sopivana ehdotettuun tarkoituk-         Sen vuolksi ehdotamme, että eduskunta oi-
44838: seen."                                           kaisisi toimenpiteen, jolla maatalousminis-
44839:    Kruunupyyhyn suunniteltua pienviljeli-        teriön budjettiehdotukseen otettu määrä-
44840: jäkoulua ruotsalaista Pohjois-Pohjanmaata        raha Kruunupyyn pienviljelijäkoulua var-
44841: varten on pidettävä väistämättömänä vält-        ten on toisessa instanssissa poistettu.
44842: tämättömyytenä. Ruotsa1ainen Pohjanmaa              Edellä esitetyin peliUStein ehdotamme
44843: on nimenomaan pienviljelysmaakunta, ja           kunnioittaen,
44844: ikoulu tulisi toimimaan pienviljelyksen am-
44845: mattiikouluna. Tämän koulun a.vulla maa-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
44846: taloutta ja sen sivuelinkeinoja varmasti               1948 tuho- ja menoarvioon 20 Pl. 1
44847: edistettäisiin näiHä seuduilla. Maanviljeli-           lukuun uudelle momentille 3,688,000
44848: jät ovat tulleet tuntemaan uudenaikaisem-              markkaa Kruunupyyn kunnassa si-
44849: pien maanviljelysmetodien tarpeen. On                  jaitsevan F'iskarholmin tilan ostami-
44850: täysin aiheellista uskoa, •että !kun suunni-           se.en pienviljelijäkoulun perusta-
44851: teltu !koulu on saatu aikaan, se on saava              mista varten.
44852:      Helsingissä loikaikuun 3 päivänä 1947.
44853: 
44854:                  Albin Wickman,                             Ture Hollsten.
44855:                  Levi Jern.                                 J. 0. Söderhjelm.
44856:                  Albert Brommels.                           Nils Meinander.
44857:                  Ebba östenson.                             L. 0. Hirvensalo.
44858:                  Henrik Kullberg.                           1lrvi ~vaara.
44859:                                         Atos Wirtanen.
44860: 1026
44861: 
44862: IV,2,69. -   Rah. al. N:o 196.
44863: 
44864: 
44865: 
44866: 
44867:                                 Pyörälä y.m.: Korotetun määrärahwn osoittamisesta pie-
44868:                                    nempien jokien keskeneräisiä perkaustöitä var.t;en.
44869: 
44870: 
44871:                                      E d u s k u n n a 11 e.
44872: 
44873:    Hallituksen esityksessä vuoden 1948 tulo-      25,000,000 markkaa on mielestämme aivan
44874: ja menoarvioksi on varattu pienempien jo-         riittämätön, jota olisi korotettava. Tosiasia
44875: kien perkauksiin 25,000,000 markkaa. Kun          on, että ne rahat mitä valtio uhraa jokien
44876: tällaisia. keskeneräisiä jokien perkauksia on     perkauksiin ja maiden kuivattamiseen, edis-
44877: maassamme lähes kymmenen ja uusia hank-           tävät tuotantoa ja yleensä talouselämän
44878: keita on vireillä, niin olisi välttämätöntä,      nousua valtiossa ja kansalaisten keskuu-
44879: että työt jo alotetuilla työmailla saataisiin     dessa.
44880: nopeasti loppuun suoritetuksi, että jokien           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
44881: varsilla olevat hyvät viljelysalueet voitaisiin   ehdotamme,
44882: käyttää käynnissä olevaan uudisasutukseen.
44883: Kun on kysymyksessä koko kansantalouden                    että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
44884: kannalta ensiarvoisen tärkeä .toimenpide,                vuoden .1948 tulo- ja menoarvioon
44885: niin rahanarvon alentuessa ja työpalkkojen               pienempien jokien keskeneräisiä per-
44886: noustessa hallituksen tarkoitukseen esittämä             kaustöitä varten 5,000,000 markkaa.
44887:    Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
44888: 
44889:               J. Pyörälli..                                H. S. Pesonen.
44890:               Yrjö Hautala.                                Uuno Raatikainen.
44891:               Ture Hollsten.                               Matti Meriläinen.
44892:               Eino Palovesi.                               Sulo Muuri.
44893:               Antti A. Koukkari.                           Väinö Okko.
44894:                                                                                            1027
44895: 
44896: IV,21~. -   Rah. al. N :o 197.
44897: 
44898: 
44899: 
44900: 
44901:                                  N. Nurminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ähtämän-
44902:                                     joen perkaamista varten.
44903: 
44904: 
44905:                                      E d u s k u n n a 11 e.
44906: 
44907:    Ähtävän joki on tärkeä puutavaran uit-            Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
44908: toväylä. Uittoja on kuitenkin vaikeutta-          on suoritettu tutkimuksia joen perkaami-
44909: massa eräissä paikoin jokea sijaisevat kos-       seksi ja vesipinnan laskemiseksi edellä mai-
44910: ket ja matalikot. Nämä vaikeudet olisi kui-       nituissa järvissä. Kustannukset tulisivat
44911: tenkin joen perkauksen avulla helposti            kohoamaan noin 1,000,000 mal'lkk:aan joki-
44912: poistettavissa. Joen perkauksen avulla saa-       kilometriä kohti ja koko joessa noin
44913: taisiin myöskin Lappajärven ja Evijärven          20,000,000 markkaan.
44914: vedenpinta siinä määrin laskettua, että              Edellä esittämillämme perusteilla kun-
44915: tuhansia hehtaareja viljelyskelpoista maata       nioittaen ehdotamme,
44916: tulisi kuivatettua, mikä puolestaan kohot-
44917: taisi paikallista maataloutta ja maanvilje-                 että Eduskunta ottaisi vwden
44918: lijäin varallisuutta. Joen varrella sijaitse-            1/)48 tulo- ja menl()arvioon 20,000,000
44919: vien myllyjen ja voimalaitosten teho tulisi              markan määrärahan Ähtävänjoen
44920: myös nousemaan.                                          perkaamista varten.
44921:      Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
44922: 
44923:         Nestori Nurminen.             Aleksi Rinne.                Arvo Rmhimäki.
44924: tQ28
44925: IV,2u. -     Rah. al. N :o 198.
44926: 
44927: 
44928: 
44929: 
44930:                                   ~autala y. m,.:Määrär(l,hcvn osoittamisesta Siikajoen keski-
44931:                                      juoksun perkaamista vatrten.
44932: 
44933: 
44934:                                       E d u s k u n n a ll e.
44935: 
44936:    Siikajoen keskijuoksun perkaamiseksi             linneen sota-ajan tähden on työ senjäLkeen
44937: Remminkosken ja Autionkosken välisellä              ollut keskeytettynä aina joulukuusta 1939
44938: osalla on tie- ja vesirakennushallituksen toi-      lähtien. Tähän mennessä on perbustyöstä
44939: mesta v. 1934 laadittu suunnitelma, joka            suoritettu Siikajoen alajuoksulla Ruukin-
44940: tarkoittaa maanviljelykselle haitallisten           kosken niskan ja Pyörynkosken välisellä
44941: kesä- ja syystulvien ehkäisemistä. Perkaus-         osalla lisääntyvän tulvavaaran estämiseksi
44942: suunnitelmaan liittyvän aLkuperäisen kus-           määrätyt perkaukset ja rakennettu kiinteä
44943: tannusarvion mu!kwan nousisivat kustannuk-          pohjapato Ruukinkosken niskalle. Tämän
44944: set työstä 22,650,000 markkaan. Perkauk-            lisäksi on suunnitelman mukainen perkaus
44945: sesta hyötyvän alueen suuruus on 8,364 ha,          toimitettu Siikajoen keskijuoksulla Rem-
44946: josta helposti viljelykseen otettavaa niit-         minkosken ja Kiimalankosken välisellä jo-
44947: tymaata 1,721 ha.                                   kiosalla, jonka perkauksen vaikutus paik-
44948:    Päätöksellään tammikuun 23 päivältä              kakuntalaisten ilmoituksen mukaan tuntuu
44949: 1935 vesistötoimikunta on vahvistanut ne            jo laajalla alueella.
44950: ehdot, joita noudattaen valtiolle on myön-             Huomioonottaen, että k o. perkaustyön
44951: netty lupa Siikajoen keskiosan perkaami-            kautta voidaan tuntuvasti helpottaa Siika-
44952: seen. Kun sittemmin Revonlahden, Paavo-             joen alueella nykyisin vallitsevaa viljelys-
44953: lan ja Rantsilan kunnat olivat sitoutuneet          kelpoisen maan kysyntää, olisi Siikajoen
44954: vastaamaan perkaustyön suorituksesta ai-            keskiosan perkaaminen sitä varten vahvis-
44955: heutuvista vahingoista ja haitoista, on val-        tetun alkuperäisen suunnitelman mukaisesti
44956: tioneuvosto päättänyt, että k. o. perkaustyö        saatettava loppuun mahdollisimman pikai-
44957: suoritetaan kokonaan valtion lmstannuk-             sesti.
44958: sella. Valtion tulo- ja menoarvioiden yh-              Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
44959: teydessä on Siikajoen keskijuoksun perkaa-          ehdotamme,
44960: miseen tähän mennessä myönnetty varoja
44961: kaikkiaan 14,200,000 markkaa, joista mää-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
44962: rärahoista kuitenkin yhteensä 3,248,092: 15               1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
44963: mk on peruutettu valtiolle.                               markan määrärahan Siikajoen keski-
44964:    Si1kajoen keskijuoksun petkaustyö aloi-                juoksun pe~rkaamista varten.
44965: tettiin vuoden 1934 lopulla, mutta vrul-
44966:        Relsingissä 7 päivänä, lokakuuta 1947.
44967: 
44968:                   Yrjö Hautala.                                 Johannes Virolainen.
44969:                   Kusti Eskola.                                 M. 0. Lahtela.
44970:                                        Martti lYiiettunen.
44971:                                                                                         1029
44972: 
44973: IV,212. -   Rah. al. N:o 199.
44974: 
44975: 
44976: 
44977: 
44978:                                 Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta YW- ja Alasuoli-
44979:                                    järvien wedenkorkeuden alentamiseen.
44980: 
44981: 
44982:                                     E d u s k u n n a 11 e.
44983: 
44984:    Posion pitäjässä sijaitsevain Ylä- ja Åla-    yritys insinööri Polvisen tekemien laskel-
44985: suolijärvien rantaseutujen asukkaat suun-        mien mukaan kannattaa, mutta että kysy-
44986: nittelivat jo viime ~osisadan lopulla mai-       mys olisi vielä tutkittava. Tutkimusta var-
44987: nittujen järvien laskemista. Suunnitelman        ten onkin myönnetty tämän jälkeen tutki-
44988: toteuttaminen, johon he jo omatoimisesti         musvarat ja asia on ollut maanviljelysin-
44989: ryhtyivät, jäi kuitenkin keskeneräiseksi.        sinööripiirin työohjelmassa ·vuodesta 1939
44990: Myöhemmin on valtion toimesta, ensimmäi-         lähtien. Sotatoimet kuitenkin keskeyttivät
44991: sen kerran vuonna 1909, laadittu suunni-         tutkimustyöt. Vuonna 1945 maanviljelysin-
44992: telma järvien laskemisesta. Vuonna 1928          sinööripiiri otti asian uudelleen esille ja
44993: otettiin asia uudelleen esille. Silloin maa-     lähetti insinööri Makkosen tutustumaan
44994: taloushallitus myönsi Yläsuolijärven laske-      asiaam.. Hänen tapaturmaisen kuolemansa
44995: mistutkimustyötä varten määrärahan, mää-         vuoksi asia jäi tälläkin kertaa kesken, eikä
44996: räten samassa yhteydessä selvitettäväksi         töitä ole senjälkeen jatkettu.
44997: myöskin Alasuolijärven laskemismahdolli-            On huomioitava, että seudun väestö jou-
44998: surudet. Näiden tutkimusten perusteella          tuu joka vuosi kuljettamaan puuttuvan re-
44999: vuonna 1931 antamassaan lausunnossa in-          hun pitkien juna- ja automatkojen takaa,
45000: sinööri Polvinen mainitsee, että alentamalla     mikä aiheuttaa kalliit rahtauskuluL Kun
45001: sanottujen järvien vedenpintoja ehdotetuna       kuitenkin Ylä- ja Ålasuolijärvien laskemi-
45002: tavalla voitettaisiin 415 ha vesijättöä hei-     sen tuottama hyöty on ilmeinen kansanta-
45003: nänviljelykselle. Järvien laskemiskustan-        loudellisestikin ja kun toimenpiteen avulla
45004: nukset kohosivat vuonna 1931 tehdyn ar-          voitaisiin poistaa seutukunnan ikärsimä jo-
45005: vion mukaan 569,000 markkaan, mutta las-         kavuotinen karjanrehun puute, olisi hank-
45006: kemisyrityksen annettiin raueta.                 keen toteuttaminen saatava käyntiin ensi
45007:    Alasuolijärven rantaseudun asukkaat ei-       tilassa.
45008: vät kuitenkaan tähän päätökseen tyytyneet,          Edellä esittämäämme viitaten ehdo-
45009: vaan kääntyivät vuonna 1937 maataloushal-        tamme,
45010: lituksen puoleen pyytäen Alasuolijärven                     että Eduskunta ottaisi vuoden
45011: laskemismahdollisuuksien ja sen kannatta-                 1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
45012: vaisuuden uudelleen selvittämistä. Åno~                   nan markan määrärahan Ylä- ja
45013: muksen johdosta insinööri Mikkeli vuonna                  Alasuolijärvien veden korkeuden
45014: 1938 antamasRaan lausunnossa toteaa, että                 alentamiseksi.
45015:      Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
45016: 
45017:                  Eino Tainio.                                 Elsa Karppinen.
45018: 
45019: 
45020: 
45021: 
45022:                                                                                            31
45023: 1030
45024: 
45025: IV,273. -    Fin. mot. N:o 200.
45026: 
45027: 
45028:                                Rosenberg m. fl.: Angående arwisande oo a.nslag för an-
45029:                                   läggande       am    Hirvlax      andelsladugård   i   Munsala
45030:                                   kommun.
45031: 
45032: 
45033:                                      T i ll R i k s d a g e n.
45034: 
45035:    Andelsveriksamheten i Österbotten har          tet. Också agronom Mik,kola från Arbets-
45036: gamla anor. överallt i bygderna ha jord-          effektivitetsföreningen och finansministern
45037: brukarna sedan årtionden tillbaka intres-         ha ställt sig positivt tiill förslaget, men på
45038: serat sig för andelsverksamhet på olika om-       grund av att anihållan om statsanslag in-
45039: råden. Så är också fallet i Hirvlax by i          lämnades för sent, hann densamma icke be-
45040: Munsala kommun i Vasa Iän. Jord!brukarna          handlas, förrän statsförslaget för år 1948
45041: i Hirvlax ha grunda>t en ·egen andelskvarn,       redan förelåg färdigt.
45042: en egen andelssåg, ett eget andelströskverk          Bristen på arbetskraft inom lantlbruket
45043: o. s. v. och a1la dessa andel:sföretag ha         är stor som en följd av att flykten till
45044: skötts med god framgång. De ha därför             städerna fortgår. Genom !byggandet av en
45045: alla förutsättningar att även lyckas med          andelsladugård med modern inredning har
45046: den andelsladugård de nu beslutat sätta           man berä:knat, att 3 till 4 personer skola
45047: igång med. Andelsladugårdsiden har redan          kunna sköta samma antal kreatur, som det
45048: omkring 20 års tid grott i ortsbornas sin-        i dag fordras 20 personer thll. Detta bety-
45049: nen, och då iden nu har tagit konkret form,       der, att andelsladugården också delvis
45050: kan man vara övertygad om att detta i             kunde lösa ortens arbetskraftsproblem, SllJll-
45051: minsa detalj utarbetade och vä:l genom-           tidigt som den betydligt skulle underlätta
45052: tänkta projekt har alla förutsättningar att       småbrukarnas, särskilt kvinnornas arbete
45053: lyekas. Förslagets reella bakgrund ligger i       och sålunda skapa större trivsel på landet.
45054: det faktum, att de flesta ladugårdar i            Emed~n det är meningen att anställa sko-
45055: Hirwax by under ett 20-årigt nyskifte ha          lade kreatursskötare vid andelsladugården,
45056: förfallit, varför uppförandet av nya bygg-        så kan man också förutse som en följd
45057: nader i dag utgör en trängande nödvän-            härav, att produktionen snabbt ska1l stiga.
45058: dighet.                                              Initiativtagarna till Hirvlax ladugårds-
45059:    Det är s:ammanlagt 15 jordbrukare med          andelslag, vilka al'la äro småbrukare, äga
45060: en gemensam odlad areal om 145.2 ha.              dock helt naturligt inte t:illräckliga medel
45061: ängsmarker 5 ha octh skog 344.2 5 ha, som         för att kunna starta ett företag av denna
45062: ha be.slutat grunda Hirvlax ladugårdsan-          omfattning, utan hoppas de, att staten måtte
45063: delslag och efter att ha anlitat fack-            bidraga med 40% av anläggningskostna-
45064: kunskap utarbetat stadgar och en stiftelse-       derna. Då resultatet av detta första experi-
45065: urkund för andelslaget ifråga. Ritningar          ment i vårt land med en andelsJ.>adugård,
45066: till ladugård och svinhus, berälmat för 60        ifall försök!ot lyckas, har utsikt att bli av
45067: kor, 20 kvigor och 25 svin samt bostad för        största betydel'Se för hela landets jordbru-
45068: personalen, ha utförts av byggmästaren            kande befolkning, föreslå undertecknade
45069: Edvin Kull, anställd vid Österbottens             vördsamt,
45070: Svenska LantJbrukssällskap, v1lken också                     att Riksdagen i statsförslaget för
45071: uppgjort kostnadsförslaget till projektet,                år 1948 måtte upptaga ett anslag,
45072: som slutar på 7,720,140 mark. Intyg hai'                  stort 3,100,000 mark, som understöd
45073: införskaffats av Österbottens Svenska Lant-               för anliiggande am Hirvlax andels-
45074: brukssällskap, vilket varmt förordar projek-              ladt~gård i Munsala kommun.
45075: 
45076:        Helsingfors den 6 oktober 1947.
45077: 
45078:                   Gösta Rosenberg.                               Levi Jern.
45079:                   Atos Wirtanen.                                 Albin Wickman.
45080:                   Albert Brommels.                               Aaro Uusitalo.
45081:                   Helmer Smeds.                                  Nestori Nurminen.
45082:                                                                                              1031
45083: 
45084: IV,213, -   Rah. al. N:o 200.
45085:                                                                                       Suomennos.
45086: 
45087: 
45088: 
45089: 
45090:                                   Rosenberg y. m.: Määrärahan oSlOittamisesta Hirvilahden
45091:                                      osuusnavetan perustamista varten Munsalan kuntaan.
45092: 
45093: 
45094:                                       E d u s k u n n a ll e.
45095: 
45096:     Osuustoiminnal1a on Pohjanmaalla van-          ma:nk!ka:an. Pohjm1maan ruotsaiaiselta maa-
45097: hat perinteet. KaikkiailJa maakunnassa ovat        talousseuralta on hankittu lausunto, jossa
45098: maanviljelijät jo vuosikymmeniä sitten             lämpimästi puolletåan yritystä. Myös a.gro-
45099: osoittaneet kiinnostusta osuustoimintaan eri       noomi MikJkola Työtel10seurasta j'a valtio-
45100: aloilla. Niin on myös asianlaita Munsalan          varainministeri ovat suhtautuneet myöntei-
45101: kunnan Hirvilwhden kylässä V a:Rsan lää-           sesti ehdotukseen, mutt'a kun määräraha-
45102: nissä. Hirvilahden maanviljelijät ovat pe-         anomus jätettiin liian myöhään, sitä ei eh-
45103: rustaneet oman osuusmyllyn, oman osuus-            ditty käsitellä ennenkuin tulo- ja menoar-
45104: sahan, oman osuuspuimalan jne., ja kaikikia        vioehdotus vuodelle 1948 jo oli valmiina.
45105: näitä osuustoimintayrityksiä on hoidettu              'Työvoiman puute maataloudessa on suuri
45106: hyvällä menestyksellä. Heillä on sen vuoksi        seurauksena maaltapaon jatkumisesta. Ra-
45107: iktaikki onnistumisen edellytykset myös            kentamalla nykyai!kaisesti varustettu osuus-
45108: osuusnavetan suhteen, jonka he nyt ovat            navetta on laskettu 3-4 henkilön ky-kene-
45109: ,päättäneet panna alulle. Ajatus osuusnave-        vän hoitamaan saman määrän karjaa, jonka
45110: tasta on jo noin 20 vuoden ~ajan itänyt            hoitamiseen nyt tarvitaan 20 henkilöä lisää.
45111: pai!k:kalruntalaisten mielessä, ja kun se nyt      Tämä mm~kitsee sitä, että osuusnavetta
45112: on saanut konkr€ettisen muodon, voidaan            myös osaltaan voisi ratkaista paikkakunnan
45113:  olla vakuuttuneita siitä, että tällä pienim-      työvoimakysymyksen, S'amalla kun se huo-
45114: piä YJksityistkohtia myöten valmistetulla ja       mattavasti helpottaisi pienviljelijäin, eri-
45115: tarkoin harkituUa suunnitelmalla. on kaikki        tyisesti naisten työtä ja siten toisi suurem-
45116: onnistumisen edellytykset. Ehdotuksen reaa-        paa viihtyisyyttä maalla elämiseen. Kun
45117: linen musta on siinä tosiasi assa, että Hirvi-
45118:                               1                    tarkoituksena on palkata osuusnavettaan
45119: lahden kylän useimmat navetat ovat 20-vuo-         koulutettu k'arjanhoitaja., voidaan myös
45120:  tis.en uusjaon aikana rappeutuneet, minkä         edellyttää tuotannon sen vuoksi pian nouse-
45121:  vuoksi uusien rakennusten aikaansaaminen          van.
45122:  on nyt polttava välttämättömyys.                     Hirvilahden osuusnavetan aloitteenteki-
45123:      Hirvilahden osuusnavetan on päättänyt         jöillä, jotka kaikki ovat pienviljelijöitä, ei
45124:  perustaa yhteensä 15 maanviljelijää, joHla        tietenildiän ole riittävästi v·aroja näin ~aajan
45125:  on viljeltyä maata yhteensä 145.2 ha, niit-       yrityksen alulle panemiseen, vaan he toivo-
45126:  tymaata 5 ha ja metsää 344.25 ha ja               vat valtion avustavan 40 %: lla perustamis-
45127: ik:äytettyään asiantuntijanapua he ovat ~M­        kustannuksista. Kun .tällä ensimmäisellä
45128:  tineet säännöt ja perustaruisasiakirjan ky-       osuusnavetta:kokeiluHa maassamme voi olla,
45129:  symyksessä olevaa osuuskuntaa varten. Na-         jos yritys onnistuu, mitä suurin merkitys
45130:  vetan ja siik:al'an, johon voidaan sijoittaa 60   koko maan maanvHjelijäväestölle, ehdotta-
45131:  lehmää, 20 hiehoa ja 25 sikaa sekä henki-         vat allelkirjoittaneet kunnioittaen,
45132:  lökunnan asunto, piirustukset on laatinut                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
45133:  Pohjanmaan ruotsalaisen maatalousseuran                    tulo- ja menoarvioon 3,100,000 mar-
45134:  palveluksessa oleva rakennusmestari Edvin                  lcan määrärahan Hirvilahden osuus-
45135:  Kull, jdka myös on tehnyt suunnitelman                    navetan perustamista varten Uunsa-
45136:  kustannusarvion, joka päätyy 7,720,140                     lan kuntaan.
45137:         Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
45138:    Gösta. Rosenberg.       Helmer Smeds.      Albin Wickma.n.              Nestori Nurminen.
45139:      Atos Wirtanen.          Albert Brommels.      Levi Jern.              Aaro Uusitalo.
45140: 1032
45141: 
45142: IV,274. -    Fin. mot. N:o 201.
45143: 
45144: 
45145: 
45146: 
45147:                                 Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för
45148:                                    grundande am en statlig andelsmaskinstation i Malax
45149:                                    sockt>n.
45150: 
45151: 
45152:                                     T i ll R i k s d a g en.
45153: 
45154:    Krigs- och krisåren ha för envar klar-         samt inköpt sådana viktiga maskiner som
45155: gjort vikten av, att landet äger ett livs-        t. ex. tröskverk o. d., men någon avgörande
45156: kraftigt och produktivt jordbruk. Som känt        lösning har inte uppnåtts.
45157: upptages den största delen av den odlade             Sedan den statliga IIUlskinstationen i
45158: arealen i vårt land av små;bruk. Det är så-       Mäntsälä upprättats, har man kunnat lägga
45159: ledes ur nationrulek()lllomisk synpunkt syn-      märke till aJtt intresset i småbrukarkretsar
45160: nerligen viktigt, att statsmakten med alla        för denna form av maskinanskaffning ökat,
45161: till buds stående medel understöder dessa         vhlket bl. ·a. visat sig genom att man till ett
45162: småbruk i syfte ·att öka dera:s produktivitet.    stort antal orter inbjudit sa:kkunniga, som
45163:    Höjandet av småbrukens produktivitert          utreit frågan om strutliga maskinstationer.
45164: sker bL a. genom att småbrukarn:a beredrus        I Malax so0roen i V asa län har intresset
45165: möjJ.igheter att utnyttja teknikens alla          varit så stort, att ett :antal småbrukare där
45166: vinningar och framsteg på jordbrukets om-         ha gått i för:fattning om ·rutt föreslå grun-
45167: råde. Med beaktande av dessa synpunkter           dand:et av ett sådant statligt maskinbolag.
45168: har riksdagen år 1946 anslagit medel, som         Emellertid ha de medel, som av statsmak-
45169: göra det möjligt för lantbruksministeriet att     ten beviljats för dylika företag, i detta fall
45170: •teckna :aktier i sådana aktiebolag, vilkas       inte erhållits, emedan dessa medel främst
45171: uppgift är att anskaffa jordbruksmaskiner         äro avsedda för den förflyttade befolknin-
45172: för små:bruket. Anslagen ha emellertid vi-        gen. Behovet av ett sådant maskinbolag för
45173: sat sig vara otillräckliga och i huvudsak         småbrukarna i Malax är synnerligen stort,
45174: endast tillgänglika för småbrukare, tillhö-       och då jordbrukarna där sedan gammalt
45175: ra:nde den förflyttade befolkningen. Härav        äro kända för sin positiva inställning tili
45176: följer, att denna understödsverksamhet näs-       oHka former av andelsverksamhet, krun man
45177: tan helt undandragits de icke förflyttade         förutsätta att ett dylikt för.etag utfaller
45178: småbrukarna, i all synnerhet de sv•enska-         vä:l på orten.
45179: taland:e. Emellertid ha ifrågavarande små-            På grund av vad ovan anförts anhålla
45180: brukare insett, att deras ·fraJJ).tida utkomst-   undert·ecknade vördsamt om,
45181: möjligheter må:ste ibygga på ölmd produk-
45182: tion, vilket betyder att de bl. a. måste                    att Riksdagen i statsförslaget för
45183: skaffa sig jordbruksmaskiner. De ha också                år 1948 måtte intaga ett anslag,
45184: försökt anskaffa sådana, men pri:set på ma-              stort 1,000,0001 mark i och för grun-
45185: skinerna har för dem varit för högt. Ävenså              dande av en statlig andelsmaskinsta-
45186: lönar det sig icke ur räntaibilitetssynpunkt             tionen i Malax socken med beak-
45187: för den ensk~lde småJbrukaren att anskaffa               tande av det initiativ, som tagits av
45188: dyli!ka jordbruksmaskiner. Som en följd                  jordbrukarna därst.ädes.
45189: härav ha småbrukarna flerstädes gemen-
45190:        HeJ.singfors den 6 oktober 1947.
45191: 
45192:                   Gösta Rosenberg.                             Levi Jern.
45193:                   Mikko Järvinen.                              Aleksi Rinne.
45194:                   Albert Brommels.                             Aaro Uusitalo.
45195:                   Helmer Smeds.                                Atos Wirtanen.
45196:                                                                                             1033
45197: 
45198: IV,274.- Rah. al. N:o 201.
45199:                                                                                     Suomennos.
45200: 
45201: 
45202: 
45203: 
45204:                                 Rosenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuus-
45205:                                   koneaseman perustamiseksi Maalahden pitäjään.
45206: 
45207:                                      E d u s k u n n a 1[ e.
45208: 
45209:     Sota- ja kriisivuodet ovat selvittäneet       kalliita maatalouskoneita. Sen vuoksi ovat
45210: kaikille elinvoimaisen ja t~uottavan maata-       pienviljeiljät useissa paikoin yhteisesti osta-
45211: louden merkityksen maalle. Kuten tunnet-          neet sellaisia tär!keitä koneita kuten esim.
45212: tua on suurin osa maamme viljeHystä pinta-        puimruk:oneita yms., mutta mitään ratkaise-
45213: alasta pienviljelyksiä. Siten on ikanoont'a-      vaa ei ole saavutettu.
45214: loudelliselta kannalta erityisen tärkeätä,           Sitten kun MäntsäJlään oli perustettu val-
45215: että valtiovalta kaikin käytettävissä olevin      tion koneasema, on voitu panna merkille
45216: keinoin twkee näitä pienviljelyksiä niiden        pienviljelijäpiirien mielenkiinnon tässä muo-
45217: tuotantokyvyn lisäämiseksi.                       dossa tapahtuvaa koneiden hankintaa koh-
45218:     Pienvhljelysten tuoton kohottaminen ta-       taan lisääntyneen, mikä mm. on näkynyt
45219: pwhtuu mm. siten, että pienviljelijöille va-      siinä, että monet paikkakunnat ovat kut-
45220: rataan mahdollisuudet käyttää hyväkseen           suneet asiantuntijoita selvittämään kysy-
45221: kaikkia teknii!kan saavutuksia ja edistysas-      mystä valtion koneasemista. Maalahden
45222: keleita maatalouden alalla. Nämä näkökoh-         pitäjässä V aas&n läänissä on kiinnostus ol-
45223: dat huomioonottaen eduskunta on vuonna            lut niin suuri, 'että joukko pienviljelijöitä
45224: 1946 myöntänyt varoja, jotka antavat maa-         on siellä päättänyt ehdottaa sellaisen val-
45225: talousministeriölle mahdollisuuden mel"kitä       tion koneyhtiön perustamista. Kuitenkaan
45226: osakkeita sellaisissa osakeyhtiöissä, joiden      ei niitä varoja, joita valtiovalta on myöntä-
45227: tehtävänä on ;hankkia maatalouskoneita            nyt sellaisiin yrityiksiin, ole tässä tapauk-
45228: pienviljelijöille. Määrärahat ovat kuiten-        sessa s'aatu, koska nämä varat ensi sijassa
45229: kin osoittautuneet riittrumättömiksi ja niistä    ovat tarkoitetut siirtoväkeä varten. Sellai-
45230: ovat pääasiallisesti päässeet osaHisi1ksi vain    sen koneyhtymän tarve pienviljelijöitä var-
45231: siirtoväkeen kuuluvat pienvHjelijät. Tästä        ten M.aala:hdessa on erittäin suuri, ja ikun
45232: on seurauksena että tämän avustustoimin-          siellä maanviljelijät jo vanhastaan ovat
45233: nan ulkopuolelle ovat jääneet :mclkein ko-        tunnettuja myönteisestä asennoitumisestaan
45234: konruwn siirtoväkeen kuulumattomat pien-          osuustoiminnan eri muotoihin, voidaan ede~­
45235: viljelijät erityisesti ruotsinkieliset. Kuiten-   lyttää sellaisen yrityks·en koituvan paikka-
45236: ilrin ovat puheenaolevat pienviljelijät oival-    kunnan hyväksi.
45237: taneet, että heidän vastaisten toimeentulo-          Edellä esitetyn perusteella ehdottavat al-
45238: mahdollisuulksiensa täytyy rakentua tuotan-       lekirjoittaneet kunnioittaen,
45239: non lisäämiseen, mikä merkitsee sitä, että                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
45240: heidän mm. on hankittava maata~ousko­                     tulo- ja me1warvioon 1,000,000 mm·-
45241: neitJa. He ovat koettaneetkin hankkia niitä,              kan määrämhan valtion osuusJoone-
45242: mutta koneiden hinta on ollut heille man                  aseman perustamiseksi Maalahden pi-
45243: korkea. Myöskään kannattavaisuusmielessä                  täjään sikäläisten maanviljelijäin te-
45244: ei yksityisen pienviljelijän ka:nnata hankkia             kemän aloitteen mukaisesti.
45245:         Helsingissä 6 päivänä loka;lmuta 1947.
45246:                  Gösta Rosenberg.                              Levi Jern.
45247:                  Mikko Järvinen.                               Aleksi Rinne.
45248:                  Albert Brommels.                              Aaro Uusitalo.
45249:                  Helmer Smeds.                                 Aatos Wirtanen.
45250: 1034
45251: 
45252: IV,275.- Rah. al. N:o 202.
45253: 
45254: 
45255: 
45256: 
45257:                                Ryömä y. m.: Määt·ärahan osoit-tamisesta yhdeksän uuden
45258:                                  ammattientarkastajan palkkaamiseksi huolehtimaan eri-
45259:                                  tyisesti työntekijäin ravitsemusolojen parantamisesta.
45260: 
45261: 
45262:                                     E d u s k u n n a 11 e.
45263: 
45264:   Pyrittäessä teollisuustuotantomme kohot-       että työntekijäin käytettävissä on työmaan
45265: tamiseen on työntekijäin fyysillisen kun-        yhteydessä 'tai sen välittömässä läheisyy-
45266: non turvaaminen erittäin tärkeää. Tällöin        dessä ruokailupaikka, jossa nämä voivat
45267: kuitenkin havaitaan se epäkohta, että näillä     saada terveysopilliset vaatimukset täyttä-
45268: palkkojen suhteellisen pienuuden johdosta        vää ravintoa, sekä tarvittaessa antamaan
45269: ei aina ole mahdollisuutta hankkia sellaista     työmaan luottamusmiehille, työntekijäin
45270: ravintoa, jollaista raskas työ edellyttäisi.     jä:rjestöille tai ruokalan pitäjille sitä kos-
45271: Tilanne sruaUaa olla jonkin verran parempi       kevia neuvoja ja ohjeita.
45272: niillä työmailla, joilla on järjestetty yhtei-      Tämä voitaisiin ymmärtääksemme saa-
45273: nen ruokailu, edellyttäen, että yhteisruo-       vuttaa, jos osa ammattientarkastusviran-
45274: kalan johdolla on riittävä ravinto-opillinen     omaisista olisi ravinto-opillisen koulutuksen
45275: asiantuntemus. Huonoimmin on asia yleensä        saaneita. Laki ei tässä suhteessa asetakaan
45276: niillä työmailla, joiden työntekijät joutuvat    rajoituksia, sillä tarkastajain lukumäärän
45277: aterioimaan työmaan ulkopuolella olevissa        saa sen mukaan valtioneuvosto määrätä, jo-
45278: ravintoloissa.                                   ten tähänastisten tarkastajain avuksi voi-
45279:    Vuonna 1927 annetun ammattientarkas-          taisiin kuhunkin piiriin ottaa vielä uusi
45280: tuslain nojalla asetettujen valtion ammat-       tarkastaja valvomaan ja edistämään nimen-
45281: tientarkastusviranomaisten tehtävänä on          omaan työntekijäin ravitsemusolojen kehi-
45282: lain mukaan ,edistää työntekijäin suojelun       tystä.
45283: ja työväenhuollon kehitystä", jolloin hei-          EdeHä sanotun nojalla ehdotamme,
45284: dän tulee saada asianomaisHta kunnallisilta
45285: elimiltä tarpeellista apua.                                   että Eduskunta korottaisi vuoden
45286:    Tarkastajia valittaessa on luonnollisesti             1948 tulo- ja menoa1·vioesityksessä
45287: pantu pääpaino heidän teknilliseen koulu-                14 Pl:n VII luvun 1 momentilla
45288: tukseensa. Kuitenkin on ilmeistä, että tar-              olevaa määrärahaa 1,220,400 mar-
45289: kastusviranomaisten edistäessään työnteki-               kalla yhdeksän uuden ammattientar-
45290: jäin suojelua ja työväenhuollon kehitystä                kastajan kiinnittämiseksi huolehti-
45291: tulisi myös kyetä huolehtimaan näiden ra-                maan erityisesti työntekijäin ravit-
45292: vitsemusoloista työmaalla, t. s. valvomaan,              semusolojen parantamisesta.
45293:    Helsingissä lokakuuta 7 päivänä 1947.
45294: 
45295:                  Mauri Ryömä.                                   W. Metsäranta.
45296:                  Konsta Talvio.                                 Anna Nevalainen.
45297:                  Elsa Karppinen.                                Aaro Uusita.lo.
45298:                  Eino Tainio.                                   Antti Virtanen.
45299:                  Antto Prunnila.                                Eino Roine.
45300:                                                                                           1035
45301: 
45302: IV,216.- Rah. al. N:o 203.                                    IV,2i6. -    Fin. mot. N:o 203.
45303: 
45304: 
45305: 
45306: Sergelius y. m.: M.äärärahan osoittamisesta      Sergelius m. fl.: Angående anvisande av
45307:    ammattioppilaitosten       taloudenhoidon        anslag [ö1· inrättande vid handels- och
45308:    tarkastajan viran perttstamista varten           industriministeriets yrkesutbildni'ilAgsav-
45309:    kauppa- ja t.eollisu,usministeriön amrmat-       delning am en inspektörstjänst för yrkes-
45310:    tikasvatusosastoon.                              -undervisningsanstalternas ekon01ni.
45311: 
45312: 
45313:             E d u s k u n n a 11 e.                         Till Riksdagen.
45314: 
45315:    Maassamme on 102 kunnallista tai yksi-           I vårt land finnas för närvarande 102
45316: tyistä ammattikoulua, 53 vastaavanlaista         yrkesskolor, 53 handels- och 3 tekniska
45317: kauppa- ja 3 teknillistä oppilaitosta, joille    kommunala eller privata läroanstalter. De
45318: asianomaisista oppilaitoksista säädetyt lait     .lagar, i vilka ingå bestämmelser römnde
45319: edellyttävät maksettavaksi huomattavia val-      dessa läroanstalter, förutsätta, att ur stats-
45320: tionapuja, eräiden menojen osalta 65-            medel er'läggas betydande bidrag upp-
45321: 80 % vuosittaisista menoista.        Valtion     gående till årligen 65-68 % av vissa i
45322: apuina tuettavaksi näilLe oppilaitoksille on     lagarna närmare bestämda utgifter. För
45323: hallituksen esityksen v:n 1948 tulo- ja me-      erläggandet av dylika statsbidrag har i re-
45324: noarvioksi ehdotettu varaHavaksi yht. n.         geringens proposition till budget för år
45325: 155 milj. mk.                                    1948 föreslagits i reservationsanslag om-
45326:                                                  kring 155 miljoner mark.
45327:    Varsinkin yksityisten oppilaitosten talou-       I synnerhet för de privata läroansta1-
45328: denhoidossa on valtionapu aivan ratkaiseva       ternas ekonomi är statsanslaget en faktor
45329: tekijä. Ei ole myöskään yhdentekevä:ä, mil-      av avgörande art. Det är därför ej heller
45330: loin valtionapu tällaiselle laitokselle mak-     alldeles likgiltigt, vid viiken tidpunkt stats-
45331: setaan, sillä siitä riippuvat oleellisesti op-   bidraget för en dylik läroanstalt utbetalas,
45332: pilaitoksen mahdomsuudet opettajapalkko-         enär läroanstaltens möjligheter att. erJägga
45333: j,en, vuokriensa ja muiden määräaikaisten        lärarlöner, hyror och andra regelbundet
45334: menojensa suorittamiseen.                        återkommande utgifter i väsentligt grad är
45335:                                                  iberoende av statsbidraget. De tjänstemän
45336:    Kauppa- ja teollisuusministeriön ammat-       vid yrkesutbildningsavdelningen vid han-
45337: tikasvatusosastossa on niiden virkamiesten,      dels- och industriministeriet, vi'lka för när-
45338: jotka suorittavat lain mukaisesti valtion-       varande omhänderha granskningen av de
45339: a·puun oikeuttavien menoerien tarkastuk-          utgiftsposter, för vilkas bestridande enligt
45340: sen ja siten asiallisesti toimittavat valtion-   lag statsbidrag skall erläggas, och sålunda
45341: apujen jaon, päätehtäviilnä oppilaitosten        även i sakligt hänseende verkställa själva
45342: toiminnan ammatillinen tarkastaminen ja          fördelningen av statsbidraget, ha som sin
45343: niiden opetustoimen johtaminen, joten on         huvudsakliga uppgift inspektion av yrkes-
45344: ymmärrettävissä, että valtionapujen jako         undervisningen vid dessa läroanstalter samt
45345: usein viivästyy niin, että oppilaitokset saa-    ledningen av undervisningsverksamheten i
45346: vat lukukauden toimintaa varten tarkoite-        sin helhet. Det är därför förståeligt, att
45347: tun valtionavustuksen vasta lukukauden           fördelningen av statsunderstöd fördröjes så
45348: lopussa tai sen päätyttyä.                       pass mycket, att läroanstalterna erhålla
45349:                                                  det statsunderstöd, som är avsett för ter-
45350:                                                  minen, först i slutet av densamma eller se-
45351:                                                  dan terminen gått till ända.
45352:   Kou1ujen edun kannalta olisi nam ollen            Ur skolornas egen synpunkt vore det så-
45353: välttämätöntä, että sanotulla osastolla olisi    lunda oerhört betydelsefullt, att vid sagda
45354: yksi vakinaisesti valtionapujen jaosta vas-      avdelning skulle finnas en särskild tjänste-
45355: taava ja sen nopeasta suorituksesta vas-         man, vars uppgift vore handhavandet av
45356: 1036                          IV, 2 7 6. -   Ammattioppilaitokset.
45357: 
45358: taava virkamies. Toisaalta on ilmeistä,            fördelningen av ordinarie statsbidrag och
45359: että myöskin valtion etu vaatii sanotunlai-        ombesörjandet av snabb utbetalning. Å
45360: sen virkamiehen asettamista, sillä jaettavien      andra sidan är det uppenbart, att även
45361: vaxojen käytön kirjanpidollista tarkkailua         statens fördel kräver tillsättandet av en
45362: varten ei sanotussa virastossa ole ammatti-        dy'lik tjänsteman, enär till sagda avdel-
45363: henkilöitä, ja kysymyksessä ovat kuitenkin         nings disposition ej finnas tjänstemän med
45364: suhteellisen suur,et menoerät.                     tillräcklig sakknnskap i bokföring, vilket
45365:                                                    vore .al1de1es oundgängligt för en saklig
45366:                                                    granskning av statsbidragens ändamälsen-
45367:                                                    liga användning. Det är dock fräga om
45368:                                                    jämförelsevis betydande utgiftspost€r i
45369:                                                    statsbudgeten.
45370:   Edellä oleV'an     perusteella   ehdotamme          .Med stöd av ovanstående tilläta sig un-
45371: kunnioittaen,                                      dertecknade vördsamt föreslå,
45372:            että Eduskunta ottaisi vuoden                   att Riksdagen måtte i statsförsla-
45373:         1948 tulo- ja menoarvioon 13 P.l.                get för år 1948 under 13 H t. I: 1 ( av-
45374:         I: 1 momentille ( palkkaukset) 228,000           löningar) upptaga 228,000 mar:k fö~·
45375:         rnk ammattioppilaistosten talouden-              grundandet av en inspektörstjänst
45376:         hoidon tarkastajan viran pwrusta-                för handhavandet aJv granskningen
45377:         mista varten kauppa- ja teollisuus-              av yrkesläroanstalternas ekononvi vid
45378:         ministeriön ammattikasvatusosastoon.             yrkesutbildnin,gsavdelningen vid han-
45379:                                                          dels- och industriministeriet.
45380:        Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1947.         Helsingfors den 5 oktober 1947.
45381: 
45382:                   Max Sergelius.                              Jussi Lappi-Seppälä.
45383:                                                                                        1037
45384: 
45385: IV,277,- Rah. al. N:o 204.
45386: 
45387: 
45388: 
45389: 
45390:                               Miettunen y.m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta s·uur-
45391:                                  perheisten äitien lomien järjestämistä varten.
45392: 
45393: 
45394:                                    E d u s k u n n a ll e.
45395: 
45396:    Maaseudun eraan sosiaalisen ongelman         veytensä ja työkykynsä. Sellaisia tapauk-
45397: muodostaa naisten, varsinkin suurperheis-       sia on jokainen pienviljelijäseudulta oleva
45398: ten pienviljelijäemäntien, pitkä ja raskas      edustaja joutunut omassa ympäristössään
45399: työpäivä. Yhteiskunta on toimeenpannut          toteamaan. Ei voi olla yhteiskunnalle yh-
45400: joukon tärkeitä sosiaalisia parannuksia         dentekevää miten kansan ja kansantalouden
45401: palkkatyössä käyvien perheenäitien . elä-       kannalta perheenäidin arvokkaassa työssä
45402: mään. Samanaikaisesti yhteiskunta on mel-       säilyy heidän terveytensä ja työkykynsä.
45403: kein tyystin unohtanut sosiaalisten lakien         Erilaiset vapaat kansalaisjärjestöt ovat
45404: ulkopuolelle omaa työtään tekevän pienvil-      vuosittain huoltaneet muutamia äitejä saa-
45405: jelijäperheen äidin. Näin ei voi jatkuvasti     maan kipeästi tarvitsemaansa lomaa. Va-
45406: tapahtua. Yhteiskunnan on omalta osal-          paaehtoisin voimin järjestettynä kuitenkin
45407: taan huolehdittava siitä, että tulevan kan-     vain muutamat äidit pääsevät lomasta
45408: sakunnan kasvusta ja kasvatuksesta lä-          nauttimaan. Tämän sinänsä kiitettävän toi-
45409: hinnä vastuussa olevain suurperheisten äi-      minnan lisäksi tarvitaan yhteiskunnan ta-
45410: tien sosiaalista asemaa voidaan myöskin         holta järjestettyä lomatoimintaa, joka pi-
45411: parantaa.                                       täisi kohdistaa lähinnä suuruerheisten äi-
45412:    Suurperheen äidin työaika, joka melkein      tien hy;väksi.               ~
45413: poikkeuksetta suoritetaan vaikeissa talou-         Maassamme on noin 10,000 äitiä, joiden
45414: dellisissa olosuhteissa, alkaa aamuisin var-    synnyttämä lapsimäärä on 7 tai siitä yli.
45415: hain ja jatkuu 14-16 tuntisina päiväsuo-        Heidän lomansa olisi ensi sijassa yhteis-
45416: rituksina päjvästä päivään, jopa vuodesta       kunnan taholta järjestettävä.
45417: vuoteenkin, ilman minkäänlaista loma- ja           Edelläolevan perusteella ehdotamme,
45418: vapaa-aikaa. Rauhallisinkaan mielenlaatu
45419: ja parhainkaan ruumiillinen terveys ei voi               että Eduskunta ottaisi vuoden
45420: tällaista ylimääräistä rasitusta jatkuvasti            1948 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
45421: kestää. Monet pienviljelijäperheen äidit               10 miljoonaa markkaa suurperheis-
45422: ovatkin liikarasituksesta menettäneet ter-             ten äitien lomien järjestämiseen.
45423:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
45424: 
45425:         Martti Miettunen.          Yrjö HautaJ.a.               Johannes Virolainen.
45426: 1038
45427: 
45428: IV,27s,- Rah. al. N:o 205.
45429: 
45430: 
45431: 
45432:                               Stenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta           avustuk~;iksi
45433:                                   'Vähävaraisten perheiden lomanvieton matkakustannuk-
45434:                                   siin.
45435: 
45436: 
45437:                                    E d u s k u n n a 11 e.
45438: 
45439:    Vuodesta 1942 lähtien on eduskunta tuke-     26 % kahden viikon loman täysihoitomak-
45440: nut Lomaliittoa niin, että .tämä on voinut      susta, mutta ovat sen mukaan ilman alen-
45441: järjestää varattomille j,a suuriperheisille     nusta, jota ei myönnetä itse matkansa mak-
45442: äideille virkistyslomia. 'Tämä on kuitenkin     saville, 35 %. Jos tähän arvioidaan lisäksi
45443: ollut mahdollista ainoastaan siinä määrässä,    auto- ja laivamatkat, tulee keskimääräispro-
45444: että toistaiseksi on voitu myöntää vain yksi    sentti lähentelemään viittäkymmentä. Mutta
45445: loma samalle äidille. Tuntien sen virkistä-     matkakustannukset eivät suinkaan jaka;annu
45446: vän hyödyn, minkä loman vietto on anta-         tasan, vaan etäisimmiltä seuduilta lomalle
45447: nut, mielii usea äiti uudistamaan lomansa       menijöiden osalta se voi jopa ylittääkin
45448: vuoden tai parin kuluttua.. Koska tämä ei       kahden viikon täysihoitokustannukset. Niin
45449: toistaiseksi ole ollut mahdollista muutoin      on varsinkin Lasten osa;lta, joiden täysihoi-
45450: kuin omalla kustannuksella, on herännyt         tomaksut Lomaliitto on pitänyt suhteellisen
45451: pyrkimys niukoissakin olosuhteissa lomava-      huokeina. Matkakustannuksia lisää vielä se,
45452: rojen säästämiseen. Loman vieton tullessa       että suurimmat lomakylät ovat kaikki Itä-
45453: yhä yleisemmäksi, ov,at sellaisetkin pienem-    Suomessa, eikä aioo voida järjestää loma-
45454: mät perheet, joiden äideillä ei ole mahdolli-   paikkaa lähimpään lomakotiin. Niille, jotka
45455: suutta saada ainoatakaan maksutonta lo-         voisivat kustantaa vain viikon loman, tulee
45456: maa, .pyrkineet järjesti1mään sitä omin kus-    matkan kalleus suhteellisesti vielä suurem-
45457: tannuksin. Useimmille äideille se ei kuiten-    maksi. Perhelippujen kautta voidaan tosin
45458: kaan ole mahdollista muutoin kuin järjes-       saada pieni huojennus rautatiematkoihin,
45459: tettynä koko perheelle tai ainakin lapset       mutta auto- ja laivamatkoilla ei ole sitä-
45460: mukaan ottaen. Mutta lomakustannusten           kään pientä ·etua.
45461: suurena rasituksena ovat matkakulut, jotka         Koska perheenäitien lomanviettomahdolli-
45462: Lomaliiton kustantamien äitilomien viettä-      suuksien järjestäminen sellaiseksi, että mah-
45463: jienkin on maksettava mukaansa ottamien         dollisimman monet voisivat sitä käyttää, ei
45464: lastensa osalta. Matkakulujen suuruus li-       kerran, V!aan vuosittain, olisi sen järjestelyä
45465: sää lomakustannuk<Jia, varsinkin etäisiltä      tuettava. Varsinkin maaseudun vähävarais-
45466: seuduilta, niin runsaasti, että kaikkein vä-    ten äitien kohdalta olisi se välttämätöntä.
45467: hävaraisimmat perheet, ja usein vielä maa-      Mutta koska monen äidin loman mahdolli-
45468: seudun vähävaraiset, eivät voi itsellensä ja    suus riippuu koko perheen lomasta, olisi
45469: perheen äidille lomaa kustantaa.                vähävaraisten perheiden loman vieton kus-
45470:    Arvioitaessa kuinka suurella osalla mat-     tannuksia huojennettava. Sen vuoksi ehdo-
45471: kakulut lisäävät lomakustannuksia voidaan       tamme,
45472: verrata viime kesänä Saarijärven lomako-
45473: dissa olleen, Lomaliiton kustantaman, 131                että Eduskunta ottaisi vuoden
45474: perheenäidin täysihoito- ja matkakustan-               1948 tulo- ja menoarvioon 500,000
45475: nuksia toisiinsa. Täysihoitokustannukset te-           markan määrärahan käytettäväksi
45476: kivät 275,000 mk ja rautatiematkat 71,225              Lomaliiton kautta avustuksina vähä-
45477: mk, vaikka niistä oli 25% alennus. Pelkät              varaisten perheiden lO"''nanvieton mat-
45478: rautatiematkat ovat siis olleet keskimäärin            kakustannuksiin.
45479:   Helsingissä 7 .päivänä lokakuut~a 1947.
45480: 
45481:                 Elli Stenberg.                               J. Mustonen.
45482:                 Eino Tainio.                                 Nestori Nurminen.
45483:                                                                                            1039
45484: 
45485: IV,279.- Rah. al. N:o 206.
45486: 
45487: 
45488: 
45489:                                 Uusitalo y. m.: JJfäärärcihan osoittamisesta ooustukseksi
45490:                                   Lomaliitto r.y: lle perheenäitien lomauttamista varten.
45491: 
45492: 
45493:                                      E d u s k u n n a 11 e.
45494: 
45495:    Lomaliitto r. y., joka perustettiin v. 1941    ja kesän kuluessa liitosta taas tiedusteli
45496: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton,           [omanviet'tomahdollisuuksia n. 62,000 lo-
45497: Suomen Työnantajain Keskusliiton, So-             manviettäjää, mutta liitto saattoi tarjota
45498: siaaliministeriön, Kulkulaitosten ja yleis-       lomanviettomahdollisuudet vain 18,000 hen-
45499: ten töiden ministeriön, Sisäasiainministe-        kilölle. Tästä viimeksi mainitusta luvusta
45500: riön, osuuskaupallisten keskusjärjestöjen ja      kuului noin 2,000 äitien ryhmään, joista
45501: useiden muiden suurien kansalaisjärjestö-         puolestaan suuri osa oli siirtolaisia, suuri-
45502: jen toimesta, on toimintansa aikana muo-          perheisiä, maaseudun rasitettuja tai teolli-
45503: dostunut erittäin tärkeäksi sosiaaliseksi         suuslaitoksissa raskasta päivätyötään suo-
45504: huoltotekijäksi omalla alallaan Suomessa.         rittavia uupuneita äitejä. Mainittakoon
45505: Huolimatta monista taloudellisista vaikeuk-       vain, että esim. Saarijärven [omakeskuk-
45506: sista on Lomaliitto perustajiensa avulla          sessa yhdellä kertaa lomautetut 141 äitiä
45507: kyennyt laajentamaan toimintaansa sekä            olivat yhteensä synnyttäneet 1,126 lasta.
45508: tehostamaan tarpeellista tarkoituksenmu-          Suurin osa näistä äideistä vietti lomansa
45509: kaisen lomankäytön valistustyötä kaikkia          ensi kertaa elämässään.
45510: piirejä käsittäväksi.                                 Suomalaisen yhteiskunnan ytimen muo-
45511:     Suomen vuosilomalaki sisällyttää pii-         dostaa perheenäiti. Siksi on ensiarvoisen
45512: riinsä yli 800,000 työntekijää sekä henki-        tärkeätä, että juuri heidän ruumiin- ja sie-
45513: sissä että ruumiimsissa ammateissa, jotka         lunvoimiensa uudistamiseen ja säilyttämi-
45514: työntekijät saavat eri pituisia vuosilomia.       seen kiinnitetään riittävän runsasta huo-
45515: Kuten kuitenkin jo edellä mainittu luku           miota. Kun Lomaliitto r. y. on jo menneinä
45516: osoittaa, jää lomalain ulkopuolelle huomat-        6 vuotena osoittanut, taloudellisissa vai-
45517: tavia kansalais- ja työntekijäryhmiä. Täl-        keuksissakin, suorittavansa niin ratkaisevan
45518:  löin on erikoisesti muistettava perheenäi-       tärkeätä tehtävää perheenäitien hyväksi, on
45519: dit, joita tämä laki ei koske. Lomaliitto r. y.    itse yhteiskunnan, s. o. valtiovallan, pyrit-
45520: on tällä alalla tehnyt perustamisestaan läh-      tävä käytettävissä olevin keinoin tukemaan
45521:  tien koko kansakunnan kannalta katsottuna        tätä työtä. Siksi ehdotammekin edellä ole-
45522:  erittäin merkittävää työtä. Liiton ensim-        viin perusteluihin viitaten,
45523: mäiset toimintavuodet kohdistuivat melkein
45524:  yksinomaan juuri perheenäiteihin, ja viime                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
45525:  vuosina ovat sodasta kärsimään joutuneet,                tulo- ja menoarvioon 2,500,000 mar-
45526:  suuriperheiset ja maaseudun raskasta ruu-                kan määrärahan annettavaksi avus-
45527:  miillista työtä taloustoimien lisäksi tekevät            tuksena Lomaliitto r. y:n käytettä-
45528:  äidit olleet liiton 'toiminnan tähtäimessä.              väksi sen harjoittaman suuriperheis-
45529:  Viime kesänä Lomaliiton käytettävissä oli                ien ja työstä rasittuneiden perheen-
45530:  kaikkiaan 9 eri toimipaikkaa, joissa yh-                 äitien lomauttamiseen liiton omista-
45531:  teensä oli joka vuorokausi lomalaisille va-              missa lomanv·iettopaikoissa.
45532:  rattuna noin 1,000 vuodetta. Viime kevään
45533:    Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
45534: 
45535:                   Aaro Uusitalo.                               Konsta Talvio.
45536:                   N. Nunninen.                                 Elsa Karppinen.
45537:                   Vilhelm Riihinen.                            Eino· Tainio.
45538:                                        Mauri Ryömä.
45539: 1040
45540: 
45541: IV,2so.- Rah. al. N:o 207.
45542: 
45543: 
45544: 
45545: 
45546:                              E. Nurminen y. m.: Korotetun määrärahan osoit.tamiscsta
45547:                                 WIYustuksiksi kunnallisten, se'itrakunnallisten ja yksityis-
45548:                                 ten vanhainkotien perustamista ja ylläpitämistä varten.
45549: 
45550: 
45551:                                   E d u s k u n n a 11 e.
45552: 
45553:   Niiden kansalaisryhmien joukosta, jotka      lisimmin kunnalliskotihoidon muodossa.
45554: ovat joutuneet kärsimään sodasta ja sen           Kunnalliskotiin sijoittamisella on kuiten-
45555: jälkiseuraamuksista, kiintyy tällä hetkellä    kin omat rajoituksensa. Ne ovat enimmäk-
45556: huomio erityisesti vanhuksiin.                 seen täyteen asutetut. Toiseksi niissä an-
45557:    Elämän lakien mukaan vanhuutta seu-         nettava hoito ei tyydytä useita vanhuksia
45558: raa yleisesti työkyvyn heikentyminen, vie-     hoidettavien lukuisuuden ja niiden erilai-
45559: läpä sen täydellinen menettäminen. Sota        suuden takia, koska näissä laitoksissa hoi-
45560: on tätä kehitystä kuitenkin huomattavasti      detaan samanaikaisesti ja monasti myös sa-
45561: jouduttanut ja samalla hävittänyt niitä        malla osastolla liikuntakykyisiä vanhuksia,
45562: toimeentuloedellytyksiä, joita usealla kor-    kroonisia, vuoteeseen sidottuja sairaita ja
45563: keaan ikään päässeellä on normaaleissa olo-    henkisesti normaalisesta sieluntilasta poik-
45564: suhteissa. Moni vanhus menetti sodassa         keavia henkilöitä. Vihdoin laajoissa kansa-
45565: elättäjänsä ja hoitajansa, kotiseudultaan      laispiireissä on vallalla käsitys, että osaksi
45566: evakuoidut kotinsa ja kaikkein useimpien       toimeentulevien vanihusten tarkoituksenmu-
45567: ankaralla työllä ja säästäväisyydellä ke-      kainen sijoituspaikka ei ole kunnalliskoti,
45568: räämät varat ovat inflation johdosta hu-       vaan joko oma asunto tahi erityinen heille
45569: venneet miltei olemattomiin.                   soveltuva vanhainkoti.
45570:    Voimassa olevien säännösten mukaan jo-         ·On ilolla todettava, että sosiaalihallinnon
45571: kainen kansalainen on velvollinen kykynsä      taholta jo on pantu alulle kannalliskodeissa
45572: mukaan pitämään huolta vanhemmistaan           annettavan hoidon uusiminen siten, että
45573: ja isovanhemmistaan sekä työnantaja työn-      liikuntakykyisille vanhuksille järjestetään
45574: tekijästään määrätyin edellytyksin. Äärim-     erityisiä vanhainkoteja, kroonisille sairaille
45575: mäisissä tapauksissa kunnan on järjestet-      sairaskoteja ja laitoksiin vaikeasti sopeutu-
45576: tävä niille vanhuksille, jotka eivät omista    ville hoitokoteja. Uudistus on valtiovallan
45577: varoistaan tai työllään, taikka toisen huo-    tukemana pantu alulle Lapin läänissä,
45578: lenpidon kautta voi saada tarpeenmukaista      mutta tulee kaikesta päättäen kulumaan
45579: elatusta ja hoitoa, köyhäinhoitolain edel-     pitkä aika, ennenkuin se voidaan toteuttaa
45580: lyttämää huoltoa.                              valtakunnan muissa osissa.
45581:    Saadun kokemuksen mukaan omaisten               Tästä syystä ja ottaen huomioon, että
45582: mahdollisuudet auttaa vanhusta ovat            yksityil')iä vanhainkoteja on vähän sekä
45583: useassa tapauksessa sekä varain että sopi-     hoito niissä kallista, valtiovallan tulisi mie-
45584: van asuintilan puutteessa varsin heikot        lestämme tehokkaasti tukea kaikkia yrityk-
45585: ellei olemattomat. Työnantajain vanhoille      siä järjestää tarkoituksenmukaisia hoito-
45586: työntekijöilleen myöntämät eläkkeet ovat       mahdollisuuksia ensiksi sellaisille vanhuk-
45587: vähälukuisia ja useassa tapauksessa riit-      sille, jotka jäävät vanhuuseläkkeistä osat-
45588: tämättömiä. Nekin vanhuuseläkkeet, joita       tomiksi sekä myös sellaisille vanhuksille,
45589: kansaneläkelaitos vuoden 1949 alusta alkaa      jotka joko kokonaan tai osaksi voisivat
45590: myöntää, eivät ole siksi suuria, että ne yk-   maksoo saamansa hoidon tai joillla on eläke
45591: sinään turvaisivat toimeentulon, jotapaitsi    työnantajalta. Sen lisäksi mitä hallitus on
45592: aluksi usea vanhus tulee jäämään eläkkeestä     ehdottanut vuoden 1948 tulo- ja menoar-
45593: kokonaan osattomaksi. Mikäli kunnan on         vioon 14 Pl. XVIII: 5 (avustukset kunnal-
45594: syytä avustaa vanhusta tapahtuu se taval-      listen, seuraJkunnallisten ja yksityisten van-
45595:                              IV,2S·O. -   E. Nurminen y. m.                        1041
45596: 
45597: hainkotien perustamiseksi ja ylläpitämi-            Pl. XVIII: 5 kohdalle otettua maa-
45598: seksi) kohdalla, esitämme,                          rärahaa 5 miljoonalla markalla kun--
45599:                                                     nallisten, seurakunallisten ja yksi-
45600:         että Eduskunta korottaisi vuoden            tyisten vanhainkotien perustamiseksi
45601:       1948 tulo- ja menearvioesitykseen 14          ja ylläpitämiseksi.
45602:     Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
45603: 
45604:                Elli Nurminen.                            Urho Kulovaara.
45605:                Martta Salmela-Järvinen.                  Juho Kuittinen.
45606:                Paavo Karjalainen.                        Helena Virkki.
45607:                                   Kaisa Hiilelä.
45608: 1042
45609: 
45610: IV,2s1.- Rah. al. N:o 208.
45611: 
45612: 
45613: 
45614:                                Salmela-Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta vähiJ-
45615:                                   varaisill.e perheenäide~'lle ja heidän lapsilleen lomia jär-
45616:                                   jestävien kesäkotien tukemiseksi.
45617: 
45618:                                     Eduskunnalle.
45619:    Työtäteikevän kansalaisen levon ja virkis- järjestöjen mahdollisuudet saada maksaviita
45620: tyksen tarve on tunnustettu jo il.:ainsäädän- lomanvi,ettäjiltä taloudellista tukea, joka
45621: nössämrrne, myöntäilllän vuosi•lomalaki jolmi- kuitenkin olisi välttämätöntä kiinteistön,
45622: selle työntekijälle vuosittain määrätyn lo- ikaluston ym. kunnossa pitämistä varten.
45623: man. Yhteisklilllllan taholta on myösikin jo Sosiaaliministeriön myöntämä avustus ku-
45624: monin tavoin pyritty va:lmistamaan vähä- luu tarkik:aam ruokaa.n ja palik:kauksiin eikä
45625: varaisille kansalaisille lomanviettomahdolli- siihen riitäkään ja kodit joutuvat yhä vai-
45626: suuksia. Tässä mielessä on jo useiden vuo- keampaan ·asema;an kun yksityisten kansa-
45627: sien ajan vrultion talousarvioon sisältynyt laisten auttamishrulu taioudellisen tilanteen
45628: tosin vielä pieni ja riittämätön määräraha vaikeutuessa vähitelleen ty11ehtyy. Kiinteis-
45629: vähävaraisten, monilapsisten pe:rtheenäitien töt rappeutuvat, kun korj,auskustannuksiin
45630: kesävirkist~~ksen     järjestämiseen ja to- ei riitä varoja, irtaimisto ikuluu loppuun,
45631: teamme, että seUainen määräraha nytkin on mutta uutta ei varojen puutteessa voi
45632: otettu Eduskunnaille esitettyyn tulo- ja me- han·kkia. Vähitellen voidaan joutua siihen,
45633: noarvioon.                                     että ytksi ja toinen. näistä kodeista joutuu
45634:    Tämän avustuksen turvin. on voitu pie- sulkemaan ovensa vnpaal1e p·aikalle pyriki-
45635: nelle perheenäitien ryhmälle vuosittain viitä vähävaraisilta lomanviettäjiltä ja hoi-
45636: järjestää lyhyt oleskelu jossakin lomako- tamaan toimintaansa vain Hikeperia;atteiden
45637: dissa tai kesäsiirtolassa. Suurimman osan muka;an ottamrulla vastaan yksinomaan maJk-
45638: näistä lomista ovat järjestäneet eräiden savia; lomalaisia. Tämä kehitys ei kuiten-
45639: naisjärjestöjen, mm. työläisnaisten järjestö- ilman ole toivottava, sillä Jomanviettopaik-
45640: jen ikesäkodit. Tällaisia kesåkotej'a on mm. ikoja juuri vähäva1'aisille perheenäideille ei
45641: työläisnaisjärjestöjen omistamina eri puo- ole liikaa, niitä tarviUaisiin. enemmän kuin
45642: Hlla maata kymmenkunta ja järjestettiin mitä nykyä.än on käytettävissä. Olisi sen-
45643: näissä kesällä 1947 Sos]a:aJ.iministeriön sijaan pyrittävä tukemaan k€säikotien toi-
45644: myöntämän apurahan turvin vapaa oleskelu mintaa samaan tapaan kuin Lomaliitonlkin
45645: n. 400 äidille ja 300 lapselle. Tavallisesti toiminta,a myöntämällä avustuksia perusta-
45646: olivat lomat 10 päivän pituisi>a. Samanlaisia misik:uluja y.m. yläpitoa varten. Kesänviet-
45647: lomia järjestivät eräät muutkin naisjärjes- topaikkoja 1ei ole liikaa ja valtiolle tulee
45648: töt omissa kesällmdeisstaan.                   kuitenkin halvemmaksi tukea valmiita ko-
45649:    Sosiaruliministeriön myöntämän määrära- teja kuin myöntää 'avustuksia aivan uusien
45650: han käyttöön sisältyy kuitenkin eräitä eh- rakentamiseiksi.
45651: toja, jotka ovat varsinkin rahanarvon alen-      Edelläolevan perusteella ehdotamrrnekin
45652: tuessa muuttaneet sen käytön Eian rasitta- kunnioittaen,
45653: vaksi näille kesäkodeiUe. Järjestön on ni!Ill.
45654: omin varoin kust>annettav,a lomanvietto kol-             että JJ]duskunta ottaisi vuoden 1948
45655: mannekselle siitä määrästä äitejä, joka sa•a          valti!on tulo- ja menoarvioon 2 mil-
45656: lomansa määrärahan avulla ja lisäJksi, mi-            Joonan markan suuruisen määrära-
45657: käli äideillä on ·lapsia mukanaan, !hankit-           han sellaisten kesäkotien tukemiseksi,
45658: tava näille hoitoa äitien loman ajaksi. Kun           jotka järjestävät vapaita lomia vähä-
45659: kodit eivät ole kovin suuria, niihin mahtuu           varaisille perhenäideille ja heielän
45660: kerrallaan n. 50 lomanviettäjää, supistuvat           lapsilleen.
45661:       Helsingissä 3 päivänä loka!kuuta 1947.
45662: 
45663:                 Martta Salmela-Järvinen.                   Aino Malkamäki.
45664:                 Kaisa Hiilelä.                             Elli Nurminen.
45665:                                                                                        1043
45666: 
45667: IV,2s2.- Rah. al. N:o 209.
45668: 
45669: 
45670: 
45671: 
45672:                               Kuusela y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
45673:                                 pienviljelijäin emäntien lomanviettopaikkojen järjestä-
45674:                                 miseen.
45675: 
45676: 
45677:                                    E d u s k u n n a ll e.
45678: 
45679:   Viitaten toivomusaloitteessa n: o 290 esi-           vun 22 mom. kohdalle 5,000,000
45680: tettyihin perusteluihin ehdotamme,                     markkaa käytettäväksi avustuksina
45681:                                                        pienviljelijäin emäntien lomanvietto-
45682:          että Eduskunta ottaisi vuoden 1948            paikkojen järjestämiseksi.
45683:       tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lu-
45684:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
45685: 
45686:                 Walter Kuusela.                              Walfrid Eskola.
45687:                 Aino Lehtokoski.                             Heikki Simonen.
45688:                                           Juho Pyy.
45689: 1044
45690: 
45691: IV,2s3, -   Rah. al. N :o 210.
45692: 
45693: 
45694: 
45695: 
45696:                                  Karppinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten
45697:                                     ja yksityisten päivähoitolain perustamiskustannuksiin.
45698: 
45699: 
45700:                                      E d u s k u n n a ll e.
45701: 
45702:   Lasten päivähuoltolat ovat tulleet maas-        louden, lastenhuollon ja kansan terveys-
45703: samme välttämättömiksi. Vaikuttavimpana           huollon näkökohdat. Aloitteet eivät ole
45704: syynä siihen on naisten lisääntyvä osallis-       vielä joutuneet valiokuntakäsittelyynkään.
45705: tuminen ansiotyöhön ja yhteiskunnalliseen           Jouduttaaksemme monilla paikkakunnilla
45706: toimintaan.                                       esiintyvän huutavan päivähuoltolatarpeen
45707:    Syntyneen asiantilan auttamiseksi on tä-       tyydyttämistä ehdotamme,
45708: män vuoden valtiopäiville jätetty ainakin
45709: 2 aloitetta: ed. Elli Stenbergin y. m. toi-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
45710: vomusaloite n: o 306 ja ed. Elsa Karppi-                 1948 tulo- .ia menoarvioon 5 miljoo-
45711: sen y. m. lakialoite n: o 53. Niiden perus-              nan markan määrärahan kunnal-
45712: teluissa on todettu, että päivähuoltolain                listen tai yksityisten lasten päivä-
45713: puute on jo nykyisellään sosiaalinen epä-                hoitolain      perustamiskustannusten
45714: kohta, jonka ratkaisua vaativat kansanta-                avustamiseksi.
45715:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
45716: 
45717:                  Elsa Karppinen.                               Eino Tainio.
45718:                  Anna Nevalainen.                              Sulo Muuri.
45719:                  Hugo Manninen.                                Eino Roine.
45720:                                                                                           1045
45721: 
45722: IV,2s4.- Rah. al. N:o 211.
45723: 
45724: 
45725: 
45726: 
45727:                               Mansner y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
45728:                                 lainoiksi yritykst?le, jotka pääasiassa perustuvat inva-
45729:                                 liidityövoiman käyttöön.
45730: 
45731: 
45732:                                    E d u s kun n a U e.
45733: 
45734:    Eduskunnan viime vuoden joulukuussa         teissa tarvittaessa antaa lainoja tai avus-
45735: hyväksymä invaliidihuoltolaki on luonut ai-    tuksia sellaisille yrityksille, jotka pääasiassa
45736: van uuden pohjan järkiperäiselle invaliidi-    perustuvat invaliidityövoiman käyttöön.
45737: huollolle. Paitsi tehokasta lääkintähuoltoa       Mitä tulee erikoisesti viimeksimainittuun
45738: ja koulutusta asettaa se invaliidien työ-      :tukemismuotoon, ei sitä määrärahojen puut-
45739: huoliolle erittäin merkittävän ja keskeisen    tuessa ole tähän mennessä voitu harjoittaa,
45740: sijan. Näin on tunnustettu yhteiskunnan        vaikka tämäntapaisia yrityksiä maahamme
45741: rakentamiselta hukkaan menevän invaliidi-      invaliidien itsensä toimesta jo joitakin on
45742: työvoiman saattaminen talouselämän palve-      perustettu. Kun näistä monilla on suuria
45743: lukseen mitä tärkeimmäksi tehtäväksi.          vaikeuksia 'lähinnä sen vuoksi, ettei niillä
45744:    Mutta vielä senkin jälkeen, kun invaliidi   ole ollut riittävästi pääomia käytettävissään
45745: on saatu sijoitetuksi työhön, hän kaipaa       työtä säästävien ja nopeuttavien koneiden
45746: eräissä tapauksissa taloudellista tukea.       hankkimiseksi ja ne eivät siten täysin tasa-
45747: Näin on laita ennenkaikkea silloin, kun in-    vertaisina pysty kilpailemaan markkinoilla,
45748: valiidi on ryhtynyt harjoittamaan käsityö-     eivät ainakaan riittävästi toimintaansa laa-
45749: tai muuta itsenäistä ammattia tai elinkei-     jentamaan, olisi erittäin tärkeätä, että täl-
45750: noa.                                           laisia yrityksiä m. m. koneiden hankinnassa
45751:    Voimassa olevan invaliidihuoltolain mu-     Jainoin ja avustuksin autettaisiin. Ottaen
45752: kaan tulevat tukemistoimenpiteinä kysy-        huomioon, ettei valtion ensi vuoden talous-
45753: mykseen ensinnäkin invaliidien työväline-      arvioehdotukseenkaan sisälly määrärahaa
45754: ja raaka-ainehankintojen helpottaminen         nimenomaan tähän tarkoitukseen, ehdo-
45755: sekä heidän valmistamiensa tuotteiden          tamme,
45756: myynnin edistäminen. Toisena tukemis-                    että Eduskunta ottaisi vuoden
45757: muotona on avustuksen taikka korottoman               1948 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
45758: iainan myöntäminen invaliidille työvälinei-           joonan markan määrärahan 14 Pl.
45759: den ja -koneiden sekä raaka~aineiden hank-            XI: 24 momentin kohdalle avustuk-
45760: kimista oman yrityksen perustamista var-              siksi ja lainoiksi yrityksille, jotka
45761: ten. Lisäksi voidaan valtion varoista tulo-           pääasiassa perustuvat invaliidityö-
45762: ja menoarvioon otetun määrärahan puit-                voiman käyttöön.
45763:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
45764: 
45765:                 Toivo Mansner.                            Valto Käkelä.
45766:                 Elias Tukia.                              Väinö Okko.
45767:                                    Jere Juutilainen.
45768: 
45769: 
45770: 
45771: 
45772:                                                                                             33
45773: 1046
45774: 
45775: IV,zs5.- Rah. al. N:o 212.
45776: 
45777: 
45778: 
45779: 
45780:                                  J~     y. :m.: Korotetun miiiirärahan osoittamisesta sodasta
45781:                                    ja sotapawel'Uksesta ailteutuneen ruumiinvamman ja sai-
45782:                                    r(,J,uden johdosta suoritettavia korvauksia varten.
45783: 
45784:                                      E d u s kun n aU e.
45785: 
45786:    Ne korvaukset, jotka sodasta ja sotapal-      sen puolesta. Tämän vuoksi olisi sotainva-
45787: veluksesta aiheutuneen ruumiinvamman joh-        liideille ja heidän omaisilleen suoritettavat
45788: dosta on valtion varoista invaliideiksi tul-     korvaukset korotettava elinkustannusindek-
45789: leille tai heidän omaisilleen myönnetty,         siä vastaavalle tasolle.
45790: ovat alunperin olleet kovin vähäiset eivätkä        Vuonna 19-44 asetettu sotatapaturmala-
45791: ole riittäneet turvaamaan työkykynsä me-         kien kodifioimiskomitea, jonka mietintö on
45792: nettäneille edes vaatimatonta toimeentuloa.      valmistunut kuluvana vuonna, on päätynyt
45793: Rahan arvon jatkuvasti alentuesaa on kor-        siihen, että k. o. elinkorkoja varten tarvit-
45794: vausten todellinen ostovoima lisäksi käynyt      taisiin vuosittain 7<50,203,900 markkaa,
45795: Y'hä pienemmäksi huolimatta siitä, että          huoltoeläkkeisiin 1,357,425,000 markkaa
45796: eräitä korotuksia niihin on myönnettykin.        sekä vuoden 1918 invaliideille 154,200,000
45797: Niinpä onkin nyt lukuisasti tapaulrnia,          markkaa eli yhteensä 2,261,828,900 mark-
45798: joissa sotainvaliidi perheineen kärsii suora-    kaa. Kun tämä ehdotus turvaisi näiden
45799: naista puutetta ja ilman kansalaisten va-        henkilöiden toimeentulon ja sitä toiselta
45800: paaehtoista avustustyötä olisi tilanne jo        puolen on pidettävä kohtuullisena, olisi
45801: ka,uan ollut aivan kestämätön.                   vastaava summa otettava tulevan vuoden
45802:    Elinkustannusindeksi on kuluvan vuoden        menoarvioon. Eduskunnan käsiteltäväksi
45803: elokuun loppuun mennessä noussut vuoden          tulee näet lähiaikoina komitean mietinnön
45804: 19-46 keskimäärästä - 450: stä - 157 pis-        pohjalla, sotatapaturmalakien ja -korvaus-
45805: tettä eli 35 %. Sodasta ja sotapalveluksesta     ren uudelleen järjestely ja näin ollen olisi
45806: ai:heutuneen ruumiinvamman tai sairauden         tätä tarkoitusta varten tarpeellinen määrä-
45807: johdosta annentavia korvauksia varten tar-       raha huomioitava jo tulo- ja menoarv:i9;ta
45808: koitettua määrärahaa esittää hallitus kui-       laadittaessa. Kun hallituksen esityksessä
45809: tenkin korotettavakai vuoden 1948 tulo- ja       on p.o. tarkoitukseen osoitettu 1,398,315,000
45810: menoarviossa vain 210 miljoonaa markkaa          markk~, tarvittaisiin siis lisäystä vielä
45811: eli 17.5 % edellisestä vuodesta. Täten siis      863,513,900 markkaa.
45812: sotainvaliideille ja heidän omaisilleen on          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
45813: tarkoitus antaa hyvitystä vain puolet elin-
45814: kustannusten noususta, kun samaan ai:kaan                 että Eduskunta korottaisi vuoden
45815: kuitenkin yleisiä työpalkkoja on korotettu              1948 tulo- ja menoarvioesityksen 14
45816: huomattavasti enemmä:n ja vastaisuuteen                 Pl. VI luvun 4 nwmentille otetttta
45817: nähden jopa päätetty jatkuvasti myöntää                 määrärahaa sodasta ja sotapalveluk-
45818: palkkoihin elinkustannusindeksin nousua                 sesta a,iheutuneen ruumiinvamman
45819: suurempi lisäys. Ei kuitenkaan voida pi-                ja sairauiJ;en johdosta suoritettavia
45820: tää hyväksyttävänä, että yMeiskunta aset-               korvauksia varten 863,513,900 nwr-
45821: taa terveitä huonompaan asemaan ne, jotka               kalla.
45822: ovat uhranneet terveytensä tai huoltajansa
45823:        Helsingissä: '6 päivänä lokakuuta 1947.
45824: 
45825:           Lauri. Järvi.               Eero Kivelä.                Niilo Honkala.
45826:           Jussi Lappi-Seppälä.        S. Salo.                    Urho Saariaho.
45827:           Päiviö Hetemäki.            J. E. Lampinen.             Jere Juutilainen.
45828:           Kaisa Hiilelä.                                          Kosti Kankainen.
45829:                                                                                           1047
45830: 
45831: IV,2s6.- Bah. al. H:o 218.
45832: 
45833: 
45834: 
45835: 
45836:                                 Järvinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sota-
45837:                                    leskien ja Kaatuneitten Omaisten Huolto r. y:n toimin-
45838:                                    nan tukemiseen.
45839: 
45840: 
45841:                                      Ed u s !kunnalle.
45842: 
45843:    Sotaleskien ja Kaatuneitten Omaisten           takin omaisista elää suuressa puutteessa ja
45844: huolto r. y. toimii koko maata käsittävänä        vain sen tuen varassa, mitä liitto voi heille
45845: liittona, johon kuuluu lähes 300 alaosas-         antaa.
45846: toa ja sen jäsenmäärä ylittää jo 15,000.             Vaikeaksi on muodostunut myöskin mo-
45847: Liiton tarkoituksena on lakisääteisen ja va-      nen kaatuneen vanhemman toimeentulo,
45848: paan huoltotyön avulla tukea vähävarais-          varsinkin kun pienet säästöt ja henkiva-
45849: ten puutteeseen joutuneitten kaatuneitten         kuutukset ovat rahanarvon alenemisen joh-
45850: omaisten toimeentuloa. Liiton jäseniksi           dosta menettäneet merkityksensä. Moni
45851: pääsevät kaikki sodan olosuhteissa omai-          vanhempi, joka poikansa kaatumishetkellä
45852: sensa menettäneet Suomen kansalaiset. Toi-        oli terve ja työkykyinen, on vanhentumi-
45853: mintansa aikana on liitto todennut, että          sen tai sairauden johdosta menettänyt an-
45854: kaatuneitten omaisten keskuudessa on tie-         siomahdollisuutensa näinä vuosina ja niin
45855: tämättömyys eläke- y. m. eduista niin suuri,      ollen heidänkin toimeentulonsa on jäänyt
45856: että huomattava osa heistä on jäänyt vaille       suurelta osalta liiton hankkimien avus-
45857: lain myöntämiä oikeuksia vain siitä syystä,       tusten varaan. Kun kaatuneitten vanhem-
45858: etteivät he ole osanneet kääntyä anomuk-          mat ovat kaikesta lakisääteisestä huollosta
45859: silla oikeitten virastojen tai elimien puo-        jääneet melkein osattomiksi, joutuu liitto
45860: leen. Valistustoimintaa varten kustantaa-         heitä vuosi vuodelta entistä enemmän avus-
45861: kin liitto ,Huoltoviesti"-nimistä lehteä,         tamaan. Tähän asti myönnettyjen avustus-
45862:  jota jaetaan kaikille jäsenille ja jossa käsi-   ten määrä nouseekin jo noin 5 miljoonaan
45863: tellään kaikkea kaatuneitten omaisia kos-         markkaan.
45864: kevia eläke-, ammattikoulutus- y. m. kysy-            Kun vapaaehtoista tietä saadut varat
45865: myksiä. Sen lisäksi liiton matka- ja piiri-       ovat jatkuvasti pienentyneet ja kun valtio-
45866:  sihteerit pitävät valistustilaisuuksia ja an-    kin on liiton toiminnan tukemiseen kulu-
45867:  tavat neuvoja eri puolilla maata.                vana vuonna myöntänyt vain 325,000 mark-
45868:     Siitä huolimatta, että valtio tukee sota-     kaa, on liiton harjoittama vapaaehtoinen
45869:  leskiperheitä sekä eläkkeiden avulla että        huoltotyö suuresti vaikeutunut.
45870:  myöntämällä heille työhuoltoa, on suuri              Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ja
45871:  määrä sellaisia perheitä, joiden toimeentulo     ottaen vielä huomioon, että Sotaleskien ja
45872:  on erittäin vaikeaa, sillä perheellisten les-    Kaatuneitten Omaisten Huolto r. y. kes-
45873:  kien eläkkeet ovat alkuaankin olleet koh-         kustoimiston hallinto- ja palkkausmenot on
45874:  tuuttoman pieniä, eikä eläkkeitä koskeva         koetettu saada mahdollisimman alhaisiksi,
45875:  lainsäädäntö ole joustavasti ottanut huo~         olisi kohtuullista, että valtion apua sano-
45876:  mioon rahataloutemme muuttuneita olosuh-         tulle liitolle huomattavasti lisättäisiin. Tä-
45877:  teita. Sitä paitsi maassamme on noin 6,000        hän olisi sitäkin suurempi syy, kun liitto
45878:  sellaista leskeä, jotka sodan olosuhteissa        on avustustoimintansa lisäksi ryhtynyt huo-
45879:  ovat menettäneet miehensä ja jotka eivät          mattavia kustannuksia aiheuttavaan sota-
45880:  monista eri laintulkintasyistä saa valtiolta     leskitilastokortiston laatimiseen. Toimenpi-
45881:  mitään eläkettä tai avustusta. Suurin osa         teeseen on liitto ryhtynyt yhteisymmärryk-
45882:  tähän ryhmään kuuluvista leskistä ja muis-        sessä sosiaaliministeriön kanssa. Tämän toi-
45883: 1048                          IV,286. -    Kaatuneitten omaiset.
45884: 
45885: menpiteen kautta saadaan luotettava sel-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
45886: vitys niistä olosuhteista, joissa sotaleskiper-        1948 tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n
45887: heet joutuvat olemaan. Tilastosta tulee ole-           XXI luvun 5 momentille 675,000
45888: maan hyötyä myöskin valtion huoltoviran-               markkaa lisäyksenä Sotaleskien ja
45889: omaisille.                                             kaatuneitten Omaisten Huolto r. y :n
45890:    Edellä sanotun perusteella ehdotamme,               toiminnan tukemiseen.
45891:        Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
45892: 
45893:                  Mikko Järvinen.                            Arv·o Riihimäki.
45894:                  Elsa Karppinen.                            Eino Roine.
45895:                  W. Metsäranta.                             Kalle Kauhanen.
45896:                                                                                            1049
45897: 
45898: IV,2s1.- Rah. al. N:o 214.
45899: 
45900: 
45901: 
45902: 
45903:                                 Karppinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
45904:                                   kunnille kotisisarten palkkaamista varten.
45905: 
45906: 
45907:                                      E du s k u n n a 11 e.
45908: 
45909:     Eduskunta on eri yhteyksissä todennut         laajaksi. Voimakkaammat järjestöt ovat
45910:  n. s. - kotisisarten merkityksen rtyöläis- ja    lisäksi usein siellä, missä auttajan tarve ko-
45911:  pienviljelijäkotien äitien aseman helpotta-      deissa ei ole suurin. Myös eräät kunnat
45912:  misessa eritoten heidän sairaus- ja synny-       ovat palkanneet samanlaisia tilapäisautta-
45913:  tyst•apaustensa aikana. Asiassa ei ole kui-      jia koteja varten.
45914: .tenkaan päästy mihinkään käytännöllisiin            Jos toiminnalle saataisiin jonkinlainen
45915:  tuloksiin.                                       valtion tuki, olisi varmaa, että kunnat kiin-
45916:     Maassamme kotisisaropiston puuttuessa ei      nittäisivät siihen enemmän huomiota ni-
45917:  ole muita kouluutettuja kotisisaria kuin         menomaan vähävaraisia koteja varten.
45918:  Mannerheimin Lastensuoj~luliitolla omaa          Niin pian kuin mahdollista olisi valtioval-
45919:  tarvettaan varten. Kysymys voitaisiin kui-       ·lan ryhdyttävä myös kotisisarten koulutta-
45920:  tenkin ratkaista myönteisesti nykyisiä mah-      miseen. Tässä vaiheessa erikoiskoulutusta
45921:  dollisuuksiamme ja ta:rpeitamme vastaa-          saamattomatkin, käytännön opettamat hen-
45922:  valla tavalla siten, että kunnat palkkaisi-      kilöt voisivat tehdä arvaamattoman palve-
45923:  vat kodinhoitoon ja työläis- ja pienviljelijä-   luksen äideillemme.
45924:  talouksissa esille tuleviin töihin perehty-         Valtion aineellista apua olisi annettava
45925:  neitä naisia vähävaraisten kotien auttajiksi.    ensisijassa vähävaraisille syrjäseutujen
45926:  Pientä palkkiota vastaan, tarpeen vaatiessa      kunnille, joissa ~ukuisimpien kotien äidit
45927:  ilmaiseksi, he voisivat täyttää saman teh-       ovat synnytyslaitos- y. m. apua vailla.
45928:  tävän kuin itse palkatut kotiapulaiset va-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
45929:  rakka:ammissa perheissä.
45930:     Suomen Naisten Demokraattinen Liitto                    että Eduskunta ottaisi vuoden
45931:  on suurella menestyksellä kokeillut tällais-            1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
45932:  ten kotisisarten käyttöä. Nais- y. m. asiaa             nan markan määrärahan avustuk-
45933:  harrastavien j'ärjestöjen voimin ei toimintaa           siksi kunnille kotisisarten palkkaa-
45934:  kotisisarten palkkaamiseksi saada tarpeeksi             mista varten.
45935: 
45936:      Helsingissä 'lokakuun 6 päivänä 1947.
45937:                 Elsa Karppinen.                 Sulo lVIuuri.
45938:                 Anna Nevalainen.                Eino Tainio.
45939:                 W. Metsäranta.                  'l'01vo 1. Sormunen.
45940:                                          Eino Roine.
45941: 1050
45942: 
45943: IV,2ss. -   Rah. al. N:o 215.
45944: 
45945: 
45946: 
45947: 
45948:                                 Kankainen y.m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Van-
45949:                                   kwusyhdistyksen työn tukemiseksi.
45950: 
45951: 
45952:                                      E d u s k u n n a ll e.
45953: 
45954:    Vuosittain joutuu vankiloissamme käy-          vähäistä, että m. m. vuonna 1946 oli val-
45955: maan rangaistustaan sovittamassa noin             tion apuraha vain 561,000 markkaa, kun
45956: 28,000 henkilöä, joista suunnilleen puolet        samalla kertaa yhdistys joutui maksamaan
45957: on uusintarikollisia. Luvut ovat niin kor-        valtiolle omaisuuden luovutusveroa yh-
45958: keat, että rikollisuuden vastustamiseen on        teensä 575,000 markkaa kiinteistöstään,
45959: ehdottomasti käytävä entistä päättäväisem-        jonka se on lahjavaroilla hankkinut moni-
45960: min. Tässä työssä on V ankeusyhdistyksellä        haaraisen hu<>ltotyönsä tukemiseksi. Ja ra-
45961: jo lähes 80-vuotiset kokemukset, joihin val-      hanarvon huononemisesta huolimatta on
45962: tiovallankin taholla on opittu suhtautumaan       valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
45963: mitä suurimmalla luottamuksella, ja yli           delle 1948. ehdotettu <tähän apurah-aan ai-
45964: maan ulottuva valvontaverkosto. Se on             noastaan 400,000 markkaa lisäystä, vaikka
45965: hankkinut vapautuville vangeille työpaik-         m. m. nyt suunnitteilla olevan vastaanotto-
45966: koja, asuntoja ja työkaluja, ylläpitänyt          kodin aikaansaaminen olisi mitä välttämät-
45967: suojakoteja heitä varten, kartuttanut van-        tötnintä ja v·aikka suuri osa yhdistyksen
45968: kiloiden kirjastoja - esimerkiksi vuonna          suorittamasta huoltotoiminnasta on senlaa-
45969: 1946 noin 800,000 markan arvost-a - sekä          tuista, että voimassa olevien lakien muk-aan
45970: järjestänyt kokeilutyömaita, joiden kautta        valtion <>lisi kokonaisuudessaan siitä vastat-
45971: vuosrttain saattaa kulkea lähes 1,000             tav-a.
45972: miestä. Lisäksi n. k. nuorisonvalvonta, joka         Kaiken edellä esittämämme perusteella
45973: pohjautuu vuonna 1943 voimaan tulleeseen          pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
45974: nuoria rikoksentekijöitä koskevaan lainsää-
45975: däntöön, on paisunut niin laajaksi, että yk-                että Eduskunta ottaisi vuoden
45976: sin viime vuonna suoritettiin 2,599 esitut-               1948 tulo- ja menoarvioon 6 Pl. IX
45977: kinrtaa juuri tällaisista rikoksentekijöistä.             luvun 4 momentille 1,000,000 mark-
45978: Kaikista näistä yhteiskunnalle mitä arvok-                kaa lisäyksenä Vankeusyhdistyksen
45979: kaimmista pa:lveluksistaan on yhdistys saa-               työn tukemiseksi.
45980: nut v·altiolta taloudellista tukea, mutta niin
45981:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
45982: 
45983:                  Kosti Kanka.inen.                             Urho Saariaho.
45984:                                          J. E. Lampinen.
45985:                                                                                         1051
45986: 
45987: IV,2s9,- Rah. al. N:o 216.
45988: 
45989: 
45990: 
45991: 
45992:                                Koukkari y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syr-
45993:                                  jäisen maaseudun asunto-olojen parawtamiseen.
45994: 
45995: 
45996:                                    E d u s k u n n a ll e.
45997: 
45998:   Hävitettyjen alueiden jälleenrakennustoi-     seutujen asuntorakennustoimintaa olisi mitä
45999: minta on viimeksi kuluneina vuosina aset-       pikimmin ja tehokkaimmin ryhdyttävä val-
46000: tanut yleiselle rakennustoiminnalle maas-       tion varoin tukemaan.
46001: samme tärkeysjärjestyksen, jota ei edes lä-        Valtioneuvoston    päätös    5/10    1944
46002: hivuosina yhteisedun vuoksi voitane muut-       (676/44) ja sen nojalla vuoden 1948 tulo-
46003: taa. Mutta tästäkään huolimatta ei saisi        ja menoarvioon 1 Pl. XVI luvun 9 :nnelle
46004: jättää huomioon ottamatta sitä tosiasiaa,       momentille hallituksen ehdottama 11 milj.
46005: että etenkin syrjäisellä maaseudulla joutu-     markan määräraha on käsityksemme mu-
46006: vat lukuisat lapsirikkaat, vähävaraiset per-    kaan aivan riittämätön tukemaan koko laa-
46007: heet jatkuvasti majailemaan kylmissä, ah-       jan maaseutumme asuntotuotantotarvetta
46008: taissa ja epähygieenisissä asunnoissa.          nykyiset rakennuskustannukset huomioon
46009:   Maaseudun vähävaraisten lapsiperheiden        ottaen. Edullisesti sijaitsevaliekin paikka-
46010: asuntorakennusyritykset ovat jo lähes vuo-      kunnalle voitaisiin tämän määrärahan tur-
46011: sikymmenen ajan tyrehtyneet rahoitusvai-        vin rakentaa vain muutama asunto. Sekään
46012: keuksiin syrjäseutujen kasvaneiden kulje-       ei ole mahdollista määrärahan nykyisen ja-
46013: tuskustannusten, tarvikkeiden kohonneiden       kotavan puitteissa, jolloin myönnetyt erät
46014: hintojen ja huomattavasti nousseiden työ-       jäävät anojien suuren Jukumäärän vuoksi
46015: palklkojen vuoksi. Niinpä esim. Koillis-Poh-    joltisenkin tehottomiksi.
46016: janmaalla vallitsee nykyään asuntokurjuus,         Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
46017: jonka seuraukset tunnetaan vakavina. Lap-       nioittavimmin,
46018: siperheiden heikot asunnot ovat monin pai-
46019: koin n.modostuneet m. m. kulkutautien ja                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46020: tuberkuloosin pesäkkeiksi, joista tautisuutta           tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
46021: on perin vaikea estää leviämästä. Kuluvana              vun 9 momentille 10 miljoonan
46022: syksynä on jouduttu jälleen keskeyttämään               markan lisämäärärahan lähinnä syr-
46023: eräiden kansakoulujen työskentely kulku-                jäisen maaseudun asunto-olojen pa-
46024: tautitartunnan ehkäisemiseksi. Tällaisten               rantamiseen.
46025:      Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
46026: 
46027:         Antti A. Koukkari.           Aino Luostarinen.           Väinö Okko.
46028:         Markus NiskaJ.a.             S. Salo.                    Veikko Vennamo.
46029:         Eino Laitinen.              ·L. 0. Hirvensalo.           Tauno Saukkonen.
46030:         Yrjö Hautala.                Ture Hollsten.              Akseli Brander.
46031:         Lauri Riikonen.              Eino Palovesi.              Matti Miikki.
46032:         Johannes Virolainen.         Erkki Koivisto.             J. E. Lampinen.
46033:         Antti J. Rantamaa.           Martti Miettunen.           Albin Asikainen.
46034:         J. Pyörälä.                  Lauri Laine.                Elias Tukia.
46035:         Jussi Annala.                Kusti Eskola.               Juhani Leppälä.
46036:         Toivo Ikonen.                Eemil Pääkkönen.            M. 0. Lahtela.
46037:         Kalle Kirra.                 Kustaa Tiitu.               0. Muikku.
46038: 1052
46039: 
46040: IV,29o,- Rah. al. N:o 217.
46041: 
46042: 
46043: 
46044: 
46045:                               Karvonen y. m.: Korotetun rnäärärahan osoittamisesta
46046:                                  metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasuntojen rakentamiseen
46047:                                  valtion maille.
46048: 
46049: 
46050:                                    E d u s k u n n a 11 e.
46051: 
46052:    Hallituksen esityksessä Eduskunnalle val-    voitaisi kämppälain vaatimuksia toteuttaa,
46053: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1948        ja se varmaan tulisi paljon avheuttamaan
46054: on tuloa tuottamattomien pääomamenojen          tyytymättömyyttä työväen keskuudessa. Jos
46055: kohdalle (20 Pl. II: 29 mom.) siirtomäärä-      metsähallitus määrärahan puutteessa ei voi
46056: rahana merkitty 20,000,000 markkaa.             riittävässä määrässä rakentaa uuden kämp-
46057: Märärahalla tullaan rakentamaan sellaisia       pälain vaatimukset täyttäviä kämppiä, niin
46058: metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasuntoja        lain merkitys huomattavasti vähenee ja
46059: valtion maille, joita 28 päivänä helmikuuta     yksityiset puutavarayhtiötkin saavat aihetta
46060: 1947 annettu kämppälaki edellyttää.             suhtautua leväperäisesti lain vaatimusten
46061:    Metsähallituksessa tehdyn arviolaskelman     täyttämiseen, koska valtio itsekään ei niitä
46062: mukaan tarvittaisiin sanottuun tarkoituk-       toteuta.
46063: seen vuonna 1948 100,000,000 markkaa,              Edellä olevan johdosta ehdotamme,
46064: jonka summan metsähallitus on pyytänyt.
46065: Hallitus on kuitenkin esittänyt tarkoituk-               että Eduskunta korottaisi vuoden
46066: seen myönnettäväksi vain viidennen osan                1948 tulo- ja menoarvioesitykseen 20
46067: anotusta summasta.        Jos tarkoitukseen            Pl. II luvun 29 momentin kohdalle
46068: myönnettäisiin vain 20,000,000 markkaa,                otettua määrärahaa metsä- ja laut-
46069: tietäisi se suurta puutteellisuutta metsä- ja          taustyöväen yhteisasuntojen r-akenta-
46070: uittotyöväen yhteisasunto-oloihin. Metsä-              miseen valtion maille 60,000,000 mar-
46071: hallinnon työmaiden kohdalla ei näin ollen             kalla.
46072:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
46073: 
46074:                 Juho Karvonen.                               Samuli Tervo.
46075:                 Eino Raunio.                                 Uuno Raatikainen.
46076:                 Heikki Simonen.                              Ka1le Kauhanen.
46077:                 H. S. Pesonen.                               P. Karjalainen.
46078:                 Urho Kulovaara.                              Antti Tossavainen.
46079:                                     J. F. Tolonen.
46080:                                                                                              1053
46081: 
46082: IV,291.- Rah. al. N:o 218.
46083: 
46084: 
46085: 
46086: 
46087:                                  E. Pesonen y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
46088:                                     liitto r. y: lle tuberkuloottisten työnvälitystoimintaa
46089:                                     varten.
46090: 
46091: 
46092:                                       E d u s k u n n a ll e.
46093: 
46094:    Maamme huoltotoimintaa on viime vuo-            tuvien sijoittaminen työhön on samalla
46095: sina valtiovallan taholta huomattamsti te-         taistelua ·vanhoja ennakkoluuloja vastaan,
46096: hostettu, mutta nYJkyisessä järjestelmässä          joitten poistaminen vaatii aivan omat eri-
46097: on kuitenkin vielä huomattavia 'epäkohtia,         koismenetelmänsä. Sitäpaitsi palaa tuber-
46098: joista ehkä suurin on se,. ettei kaikkia huol-     kuloottisten työkyky vähitellen, jotenika
46099: lon tarpeessa olevia vajaakykyisiä ole edes        heitä ei voi käyttää läheskään aina saman-
46100: pyritty huoltamaan samojen periaatteiden           laisiin töihin ikuin muita vajaakykyisiä,
46101: mukaan. Ymmärrämme ihyvin, että sota-               joiden invaliditeetti on tavallisesti aivan
46102: valll!Illaisille on oHut pakko antaa yhteis-       muuttumaton ja pysyvä.
46103: kunnan turoea poihlreuksellisen teh<Ykkaasti,         Ottaen huomioon edellä esitetyt näkökoh-
46104: mutta että siviliolosuhteissa työkyvyttö-          dat ja vielä sen tosiseikan, että tuberik:u-
46105: miksi tulleiden ·eri ryhmiä tuetaan ·aivan         Joosihuollon tehostaminen on kaikkein kan-
46106: jyrkästi toisistaan poikkeavin perustein, sitä     santaloudellisinta, koska sen avulla saadaan
46107: emme missään tapauksessa voi pitää oikeu-          useimmista tubertkuloottisista vuosien mit-
46108: denmukaisena. On monia vajaakytkyisten             taan melkein täydellisesti terveitten veroi-
46109: ryhmiä - niistä kimties suurin on tuber-           sia työntekijöitä, Tubertkuloosiliitto anoi ja
46110: kuloottiset -, joiden sosiaalinen huolto           saikin valtioneuvostolta luvan ihoit.aa itse
46111: vielä on miltei kO'konaan: vapwan järjestö-        työvälityksensä tuberikuloottisten osalta.
46112: työn V'arassa ja kaiken lisäksi ilman pie-            Työnvälityksen organisoiminen seHaiselle
46113: nimpääkään vaition tulkea. Tuberikuloosi-          laajalle pohjalle kuin se tuberkuloottisiin
46114: liittokaan, vaikka sen tuberlmloottisten hy-       nähden on välttämätöntä, vaatii kuitenkin
46115: vWksi suorittama työ on ehdottomasti kat-          ihuomaUavasti pääomia 'eikä ol.e järjestettä-
46116: sottava mitä suurimmassa määrin yleishyö-          vissä ja alulle pantavissa pelkästään valtion
46117: dylliseksi, ei tähän saaJkka ole saanut min-       työnvälityksistä twkakäteen maiksa:mien palk-
46118: käänlaista valtioapua.                             kioiden turvin. Saad~kseen suunnitelmansa
46119:    J·oikin aika sitten järjestettiin m. m. inva-   toteutetuksi olisi Eitolle myönnettävä mai-
46120: liidien työnvälitys tapahtuvaksi yhteisen          nittua tarkoitusta varten kohtuullinen val-
46121: toimiston kautta, joka olisi tube:rJkuloottis-     tioapu.
46122: ten:kin käytettävissä. Tuberkuloosiliitto on          EdeUä olevaan viitaten ehdotamme,
46123: kuitenkin todennut, ettei siitä ole tuberku-
46124: loottisille vastaavaa merkitystä, koska hei-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46125: dän työhön sijoitta:misessaan jouduta·an mo-              tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
46126: nesti erittäinkin moraalisten pulmien                     suuruisen määrärahan Tuberkuloosi-
46127: eteen, joita ei muiden vajaakykyisten työ-                liitto r. y: lle tuberkuloottisten työn-
46128: hön sijoirt::tamisessa ilmene ainakaan yhtä               välitystoimintaa varten.
46129: suuressa määrässä. Tuberkuloosista P'aran-
46130:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
46131:          Edvard Pesonen.              J. Kuittinen.                 Mauri Ryömä.
46132:          Valto Käkelä.                Elsa Karppinen.               Uuno Raatikainen.
46133:          0. Muikku.                   Hj. Kauhanen.                 Urho Kulovaara.
46134:          Paavo Karjalainen.           Väinö Kivisalo.               Yrjö Hautala.
46135:                                       Anselm Alestalo.
46136:                                                                                                 34
46137: 1054
46138: 
46139: IV,292. -   Rah. al. N :o 219.
46140: 
46141: 
46142: 
46143: 
46144:                                  Pusa. y. m.: Määrärahan osoit,ta1nisesta siirtoväen edusta-
46145:                                     jien palkkion maksamista varten huoneenvuokralauta-
46146:                                     kunnissa.
46147: 
46148: 
46149:                                      E d ;u s k u n n a ll e.
46150: 
46151:     Asuntopulan takia tulee huoneenvuokra- ikeudenmukaisena kuin tarkoitustaan vas-
46152: säännöstely jatkumaan ilmeisesti melkoisen taavanakaan. Asia voidaan auttaa sillä,
46153: kauan. Yhtä ikauan tulee silloin myöskin että talousarvioon otetaan pinehkö määrä-
46154: jatkrumaan kotinsa menettäneen siirtoväen raha siirtoväen edustajien palkkioiden mak-
46155: asuntopula. Alun alkaen on pidetty tar- samista varten.
46156: peellisena jopa välttämättömänä, että siitto- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
46157: väen edustaja osallistuisi huoneenvuokra-
46158: lautakuntien kokouksiin ainakin silloin ikiUn       että Eduskunta ottaisi vuoden
46159: päätetään huoneustojen jakamisesta. Eräät         1948 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
46160: kaupunkikunnat pyrkivät kuitenkin vapau-          ma1·kan määrärahan siirtoväen edus-
46161: tumaan siirtoväen edustajan palkkamenoista        tajien palkkion maksamista varten
46162: ja sen varjolla lopettamaan koko edustuk-         huoneenvuokralautakunnissa.
46163: sen. Tätä. ei voida pitää sen enempää oi-
46164:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46165: 
46166:           E. Pusa.                    Johannes Virolainen.       Jussi Raatikaine~.
46167:                                                                                            1056
46168: IV,293. -   Rah. al. N :o 220.
46169: 
46170: 
46171: 
46172: 
46173:                                  U. Raatikainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kasvihuo-
46174:                                     neen rakentamista varten Perniön alkoholistihuoltolaan.
46175: 
46176: 
46177:                                       Eduskunnalle.
46178: 
46179:    Perniön alkoholistihruoltola sijaitsee seu-     ja huoltolan P'uutarhuriksi on onnistuttu
46180: dulla, jonka käytössä olevalla maatilalla          s.aamaan ammattitaitoinen Tans.kas.sa eri-
46181: voitaisiin harjoittaa mitä edullisimmin puu-       koiskoulutuksen saanut puutarhuri, niin
46182: tarhaviljelystä. Työv;oimaa on huoltolassa,        olisi aivan välttämätöntä ryhtyä nopeasti
46183: jonka viljelyspinta-ala on vain 56 ha, riit-       rakentamaan kas.vihuonetta Perniön aliko-
46184: tävästi käytettäväksi myös puutarhanhoi-           holistihuoltolaan. Laitoks.en puutarhurin
46185: toon. Lisäksi puutarhaty;ö on erittäin sopi-       tekemien varovaisten laskelmien mukaan
46186: vaa sellaisille alkoholisteille, jotka eivät so-   voitaisiin jo yks.inomaan syys.- ja talvikau-
46187: vellu raskaaseen maanviljelystyöhön. Var-          sien kukkaviljelyllä kolmen vuoden aikana
46188: sinkin Perniön alkoholistihuoltolassa on täl-      hankkia valtiolle kasvihuoneen rakentami-
46189: laista ainesta erittäin runsaasti, mikä joh-       sesta johtuvat kustannukset. Mainitsemme
46190: tuu siitä, että huoltolaan on sijoitettu I!Ml-     vielä, että lava- että avomaaviljelys tarvit-
46191: kein poikkeuksetta kaikki henkisen työn            sevat välttämättömästi kasvihuoneiden apua
46192: tekijät. Puutarhatyön mielenkiintoisuus saa        taimien kasvatuksessa. Kun mielestämme
46193: sellaisenkin aineksen tekemään innokkaasti         valtion laitoiksissa on yhä enemmän pyrit-
46194:  työtä, joka muussa työssä pylikii kaikin ta-      tävä siihen, että ne saataisiin mahdollisim-
46195:  voin laikottelemaan. Puutarhatuotteiden           man hyvin itsensä kannattaviksi, johon
46196:  myyntimahdollisUJUdet ovat seudulla erit-         juuri puutarhaviljelys tarjoaa parhaat
46197:  täin hyvät. Lähiseudulla, vaikka se on ti-        mahdollisuudet, niin ei voi sellaista mah-
46198:  heään asuttua, ei ole yhtään kauppapuu-           dollisuutta jättää hyväksi käyttämättä.
46199:  tarhaa. Siitä johtuu, että puutarhatuottei-          Edellä oleviin :perusteluihin viitaten eh-
46200:  den kysyntä on vilkasta, ja niitä täytyy          dotammekin,
46201:  tuottaa paikkakunnalle muualta. Tulkoon
46202:  mainituksi, että Perniön kukkakauppa on                    että Eduskunta ottaisi vuoden
46203:  ilmoittanut, että jos Perniön alkoholisti-               1948 tulo- ja menoarvioon Perniön
46204:  huoltola laittaisi kasvihuoneen, ostaisi mai-            alkoholistihuoltolaan rakennettavaa
46205:  nittu liike koko sen kukkasadon, mikä huol-              kasvihuonetta varten 685,000 markan
46206:  tolan kasvihuoneessa voitaisiin kasvattaa.               määrärahan.
46207:  Kun tällaisia mahdollisuuksia on olemassa
46208:       Helsingiss.ä lokrukuun 7 päivänä 1947.
46209: 
46210:                   Uuno liaatikainen.                          Valfrid Eskola.
46211:                   Eino Palovesi.                              Edvard Pesonen.
46212: 1056
46213: 
46214: IV,294. -   Rah. al. N :o 221.
46215: 
46216: 
46217: 
46218: 
46219:                                  Lappi-Seppälä y. m.: Korotetun määrärahan osoit,tamisesta
46220:                                     puhelin- ja lennätirwerkon laajentamista ja paranta-
46221:                                     mista varten.
46222: 
46223: 
46224:                                      E d u s k u n n a ll e.
46225: 
46226:    ~Iaamme puhelinverkosto ei enää pitkiin        sen. Kuntoonpano tulee yleensä huomat-
46227: aikoihin ole voinut tyydyttää yhä lisäänty-       tavasti kalliimmaksi kuin itse lunastaminen,
46228: vän liikenteen vaatimuksia. Keskukset ovat        josta johtuukin, että halukkaita tarjaojia
46229: joko liian ahtaat tai muuten uusimisen tar-       esiintyy varsin runsaasti, saadakseen siten
46230: peessa. Useat keskukset olisi ehdottomasti        puhelinverkoston kuntoon. Joka tapauk-
46231: automatisoitava. Linjoja on liian vähän.          sessa maan puhelinverkoston asianmukai-
46232: Ne ovat yleensä kaikkialla ylikuormitettuja.      seen kuntoon saattamisen kannalta katsoen
46233: Uusia johtoja olisi vuosittain rakennettava       olisi tärkeätä saada lunastaa valtiolle ostet-
46234: 20,000 ythteyskilometriä. Useille eri vä-         tavaksi tarjotut yksityiset laitokset ja sen
46235: leille olisi johdot kaapeloitava. Olisi saa-      joiJ::tdosta tarvittaisiin niin lunastamista
46236: tava lisää kantoaaltolaitteita. Verkostoa         kuin niiden kuntoonsaattamista varten vuo-
46237: olisi kehitettävä ja saatava taloudellisesti      sittain 500 milj. mk useamman vuoden
46238: vielä enemmän kannattavaksi. Tähän liit-          aikana.
46239: tyy läheisesti kysymys kaukokirjoitusjärjes-         Puhelin- ja lennätinverkoston laajenta-
46240: telmän kehittämisestä lennätinliikenteessä.       mista ja parantamista varten, eli siis kaik-
46241: Jotta valtion puhelinverkosto voitaisiin          kia edellä sanottuja tarkoituksia varten, on
46242: saada kuntoon tarvittaisiin sitä varten teh-      tulo- ja menoarvioesityksessä ainoastaan
46243: dyn suunnitelman mukaan useamman vuo-             150,000,000 mk. On selvää, että tämä
46244: den aikana vuosittain 500 milj. mk.               määrä näin tärkeää ja paljon varoja ikysy-
46245:    Edelleen on maamme yksityisten puhe-           vää tarkoitusta varten ei läheskään riitä.
46246: linlaitosten laitteet suuressa osassa maata       Ei saata olla oikein, että puhelin- ja lennä-
46247: varsin huonossa kunnossa. Määrärahain             tinverkosto, jonka avulla valtio kuitenkin
46248: puutteessa on posti- ja lennäti:nrhallitus var-   saa suuresti tuloja ja joka on niin kovin
46249: sin vähäisessä määrässä viime vuosina voi-        tärkeä koko yhteiskunnalle, päästetään rap-
46250: nut lunastaa yksityisiä puhelinlaitoksia,         peutumaan. Tämän takia ehdotetaan,
46251: joita varsin useissa tapauksissa tarjotaan
46252: valtion ostettavaksi. Määrära:hain puute                   että Eduskunta ottaisi vuoden
46253: on ollut esteenä sellaisessakin tapauksessa,             1948 tulo- ja menoarvioon puhelin-
46254: jolloin yksityisiä laitoksia olisi voinut                ja lennätinverkon laajentamista ja
46255: saada lunastetuksi huomattavan edullisesti.              parantamista    varten   lisäyksenä
46256: Lunastaminen edellyttää nimittäin sen, että              450,000,000 mk.
46257: valtio panee kuntoon lunastamansa laitok-
46258:        Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
46259: 
46260:                   Jussi Lappi-Seppälä.                         Juho Paksujalka.
46261:                   Ture Hollsten.                               Lauri Järvi.
46262:                                                                                      1057
46263: 
46264: IV,295.- Rah. al. N:o 222.
46265: 
46266: 
46267: 
46268: 
46269:                              P. Tervo: Määrärahan osoittamisesta puhelinyhte-yksien pa-
46270:                                 rantamista varten Pohjois- ja E·telä-Suomen välillä.
46271: 
46272: 
46273:                                   E d u s k u n n a ll e.
46274: 
46275:   Viime aikoina on puhelujen saanti toi-       teyksillä on herättänyt oikeutettua tyyty-
46276: selta puolen Oulun ja sen pohjoispuolella      mättömyyttä puhelimen käyttäjissä. Kun .
46277: olevien paikkakuntien ja toiselta puolen       nykyiseen tilanteeseen nopeasti olisi saa-
46278: Helsingin ja muiden Etelä-Suomessa ole-        tava parannus, voitaisiin se edullisimmin
46279: vien paikkakuntien välillä vuosi vuodelta      aikaansaada kantoaaltojärjestelmän hank-
46280: käynyt yhä vaikeammaksi. Voi kestää päi-       kimisella. Tämän takia ehdotetaan,
46281: viä ennenkuin puhelimella saa asiansa toi-
46282: mitetuksi kahden asiakkaan kesken Poh-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
46283: jois- ja Etelä-Suomessa. Kun poikkeusta-              1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
46284: pauksessa sattuu saamaan yksityisen puhe-             1: 20 momentin kohdalle 13,000,000
46285: lun, on ollut pakko tilata se erittäin kii-           markan määrärahan .monikanavaisen
46286: reellisenä puheluna, josta menee kolmin-              kantoaaltojärjestel•än hankkimiseksi
46287: kertainen maksu. Nykyinen tilanne Poh-                Oulun-Helsingin väUlle.
46288: jois- ja Etelä-Suomen välisillä puhelinyh-
46289:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46290: 
46291:                                                                Penna Tervo.
46292: 1058
46293: 
46294: IV,296.- Rah. al. N:o 223.
46295: 
46296: 
46297: 
46298: 
46299:                               Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
46300:                                  men asutusalueiden ja syrjäisten asutusryhmien puhe-
46301:                                  linlinjojen rakentamiseen.
46302: 
46303: 
46304:                                      E d u s k u n n a ll e.
46305: 
46306:    Pohjois-Suomessa on runsaasti sellaisia        paikalliset asukkaat useissa tapauksissa oli-
46307: asutusalueita ja vanhojakin asutusryhmiä,         sivat todennäköisesti halukkaat suoritta-
46308: joilta puuttuu puhelinyhteys. Äkillisten          maan puhelinlinjojen rakentamisen valtiolle
46309: sairaustapausten sattuessa lääkärinavun           edullisesti urakkatyönä, eivät puhelinyh-
46310: saanti puhelimen puuttuessa kestää usein          teyksien rakentamiset muodostuisi kohtuut-
46311: hyvinkin pitkään ja vaatii paljon vaivan-         toman kalliiksi. Asukkaiden heikon talou-
46312: näköä. Samoin kätilön saanti synnytysta-          dellisen aseman huomioonottaen ei puhelin-
46313: pauksissa. Niinikään tulipalojen sattuessa        linjoja kuitenkaan saada aikaan, ellei val-
46314: palokunnan saanti riittävän ajoissa on mah-       tion toimesta tehtävää hoideta.
46315: dottomuus. Kun näillä alueilla yleensä si-           Edelläolevan perusteella ehdotamme,·
46316: jaitsee runsaasti -myöskin valtion metsiä,
46317: olisi puhelinyhteyksien rakentaminen kai-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46318: kille asutusalueille vaitionkin etujen mu-                tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
46319: kaista, koska kesän aikana metsäpalot voi-                markan määrärahan Pohjois-Suomen
46320: vat tarpeellisen tiedoituksen viivästyessä                asutusalueiden ja syrjäisten asutus-
46321: tuottaa hyvinkin suuria vahinkoja.                        ryhmien puhelinlinjojen rakentami-
46322:    Kun valtion metsistä voitaisiin ottaa pu-              seen.
46323: helinlinjoihin tarvittavat pylväspuut ja
46324:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46325: 
46326:                  Martti Miettunen.                             Markus Niskala.
46327:                                                                                         1059
46328: 
46329: IV,297.- Rah. al. N:o 224.
46330: 
46331: 
46332: 
46333: 
46334:                                Sorm1men: Jl.lääräTlihan. 6J.Soittarnisesta puhelinyhteyden
46335:                                   aikaansfMN»tiseksi eräisiin Kuusamon ,kru,nnan kyliin.
46336: 
46337: 
46338:                                     E d u s k. u n n a 11 e.
46339: 
46340:    Kuusamon kunnassa sijaitsevat Purnu-          koska pylväät saataisiin itse paikalta, ja
46341: vaaran, Jokilammin, Kynsiperän ja Kurki-         muutoj;nkin puhelimentarvitsijat olisivat
46342: järven kylät ovat kahden penikulman etäi-        hanketta edesauttamassa. Näin ollen ja
46343: syydellä lähimmästä puhelinpaikasta. Kol-        koska siten annettaisiin erämaan asukkaille,
46344: meen ensiksi mainittuun kylään ei ole saatu      vero- y. m. rasitusten alaisina eläville ih-
46345: edes maantietä, vaikkia eduskunta esitti         misille heidän tarvitsemansa apu, kunnioit-
46346: siitä toivomuksen hallitukselle viime vuonna.    taen ehdotan,
46347: On käsitettävissä, miten vaikeassa asemassa
46348: ihmiset tuolla erämaassa ovat yleensäkin,                  että Eduskunta ottaisi vuoden
46349: mutta erikoisesti sairaustapauksien sat-                 1948 tUlo- ja menoarvioon 2,000,000
46350: tuessa. Heidän asemaansa helpoittaisi huo-               markan määrärahan puhelimen lait-
46351: mattavasti, jos heillä olisi käytettävissä               tamiseksi Kuusanwn kunnan Pw·nu-
46352: edes puhelin. Sen laittamiskustannukset                  vaaran, Jokilammin, Kynsiperän ja
46353: olisivat todennäköisesti verrattain alhaiset,            Kurkijärven kyliin.
46354:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
46355: 
46356:                                                                   Toivo 1. Sonnunen.
46357: 
46358: 
46359: 
46360: 
46361:                                                                                                 •
46362: 1060
46363: 
46364: IV,29s.- Rah. al. N:o 225.
46365: 
46366: 
46367: 
46368: 
46369:                                Lampinen: Mäii1·ärahan osoittamisesta oikoradan rakenta-
46370:                                  miseksi Turun--Toijalan radalta Hyvinkään--Han.gon
46371:                                  radalle.
46372: 
46373: 
46374:                                     E d u s k u n n a 11 e.
46375: 
46376:    Liikennevaikeudet       rautatieyhteyksissä     Kunnioittaen ehdotan,
46377: Helsingin-Turun väliHä ovat olleet erit-
46378: täin suuret, kolmen v·iimeksi ikuluneen vuo-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46379: den aikana. Kansanta1oudellisesti se edel-              tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
46380: leenkin lisää huomattavan lmlliita kustan-              kan määrärahan oikoradan raken-
46381: nuksia liikenteen lkulkiessa Hyvinkään mut-             nustöiden alulle panemista varten
46382: kan kautta. O~koradan rakentaminen Tu-                  Turun--Toijalan radalta Hyvinkään
46383: run vanhalta rataosalta HyvinJkään-Han-                 -Hangon radalk
46384: gon radalle sopivimmat lähtö- ja päätekoh-
46385: dat huomioon ottaen, tulisi uuden radan
46386: kustannukset nopeasti korvatuiksi.
46387:      Helsingissä 7 päivänä lokaikuuta 1947.
46388: 
46389:                                                           J. E. Lampinen.
46390:                                                                                          1061
46391: 
46392: IV,299.- Rah. al. N:o 226.
46393: 
46394: 
46395: 
46396: 
46397:                               Kankainen: Määmrahan osoittamisesta Huopalahde'llr-Lep-
46398:                                   sämän--Qjakkalan radan rakennustöiden alulle pane-
46399:                                   miseksi.
46400: 
46401: 
46402:                                    E d u s iki u n n a 11 e.
46403: 
46404:    Kun Helsingin ja Tur.un kaupunkien vä-        tymään liiaksi pohjoiseen. Lisäksi on huo-
46405: linen rautatieliikenne sen jälkeen, kun          mattava, että Lepsämän kautta suuntau-
46406: Porkkalan vuokra-alue oli katkaissut n. k.       tuva rata tulisi halkomaan pääkaupungin
46407: Turun ranta~adan, jouduttiin ohjaama1tn          elintarvikehuoliolle mitä tärkeimpinä pidet-
46408: Hyvinkään-Karjaan rataa myöten ikulke-           täviä viljelysalueita, samalla kuin ne suun-
46409: vaksi, havaittiin jo heti alussa tästä aiheu-    nitelmat, jotka tarkoittavat Helsingin yh-
46410: tuvat hankaluudet niin Suuriksi, että sel-       distämistä Turkuun Ojakkalasta Saloon ra-
46411: laisen uuden yhdysradan aikaansaamista,          kennettavalla oikoradalla tai Satakuntaan
46412: mikä sopivimmalla tavalla liittäisi nämä         Porin radalle, saisivat jo hyvän alkurat-
46413: ratasuunnat toisiinsa, pidettiin sekä mat-       kaisun. Näiden seikkojen vuoksi on tultu
46414: kustaja- että tavaraliikenteen kannalta kat-     siihen tulokseen, että kyseellisen yhdys-
46415: soen kiireellisenä välttämättömyytenä. Mo-       radan rakentaminen ei voi jäädä pois päi-
46416: nista tällöin esille tulleista mahdollisuuk-     väjärjestyksestä, vaikkapa ne neuvottelut,
46417: sista rautatiehallitus joutui suorittamiensa     joita Neuvostoliiton kanssa on käyty läpi-
46418: tutkimusten perusteella asettamaan Huopa-        kulkuoikeuden aikaansaamiseksi rannikko-
46419: lahdesta erkanevan ja Ojakkalaan päätty-         rataa pitkin Porkkalan vuokra-alueen
46420: vän rautatiesuunnitelman ehdottomasti etu-       kautta, johtaisivatkin suotuisaan tulokseen.
46421: sijalle. Vaihtoehdoksi jäi enää vain joko           Kun siis tutkimukset kyseessä olevan yh-
46422: näitä edellämainittuja asemia yhdistävä          dysradan suhteen on katsottava loppuun
46423: suora suunta tai toinen, hieman pitempi,         suoritetuiksi, ja alustavat rakennustyöt voi-
46424: joka tulisi kulkemaan Lepsämän kautta.           taisiin viipymättä panna alulle, niin huo-
46425: Jälkimmäinen näistä vaihtoehdoista on sit-       mioonottaen, että juuri tämän radan ai-
46426: temmin saanut asiantuntijain yksimielisim-       kaansaamista nimenomaan myös ulkomaista
46427: män kannatuksen. Sen pituus on arvioitu          liikennettä silmälläpitäen ovat monet asian-
46428: 37.1 kilometriksi. Vanhaan rannikkorataan        tuntijat pitäneet tärkeysjärjestyksessä kaik-
46429: verrattuna Helsingin ja Turun välinen            kein ensimmäisiin kuuluvana, pyydän kun-
46430:  matka tulisi tätä suuntaa myöten pite-          nioittaen ehdottaa,
46431: nemään vain 12 km:llä ja nykyiseen, Hy-
46432: vinkään kautta kulkevaan liikennesuuntaan                  että Eduskunta ottaisi vuoden
46433: verrattlma se lyhenisi 59 km:Uä. Kustan-                 1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
46434:  nuksiin nähden taas juuri tämä suunta                   markan määrärahan Huopalahde'llr-
46435:  tulisi halvimmaksi, ellei oteta lukuun Sel-             Lepsämän-O.iakkalan radan raken-
46436:  kiin päätyvää suunnitelmaa, joka rautatie-              nustöiden alullepanemiseksi.
46437:  hallituksen arvioinnin mukaan tulisi kään-
46438:      He1singissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46439: 
46440:                                                                   Kosti Kankainen.
46441: 
46442: 
46443: 
46444: 
46445:                                                                                             35
46446: 1062
46447: 
46448: IV,3oo. -   Rah. al. N :o 227.
46449: 
46450: 
46451: 
46452: 
46453:                                  Ikonen.: Määrärahan osoitta,misesta pys,äkin ja sivuraiteen
46454:                                     rakentamiseksi Riihimiien aseman ja Hirvenojan seisak-
46455:                                     keen välille.
46456: 
46457: 
46458:                                       E d u s k u n n a ll e.
46459: 
46460:    Riihimäen kauppalan laajentuessa ja            rakentamisesta Haapahuhdan talon koh-
46461: kauppalan ympäristön asutuksen tihen-             dalle. Kl.Ul hank;keen toteuttaminen kuiten-
46462: tyessJi, on uuden rautati~pysä.kin tarve Rii-     kin vaatii nykyisten hintojen mukaan va-
46463: himäen aseman, ja HirvenOjan seisalkkeen          r;o~a 8 miljoonaa markkaa, t~;try~taan 'siihen
46464: välille käynyt ilmeiseksi, Tällä 6 kilomet-       m:lkoinen .menoarvioon sisältyvä maärä-
46465: rin pituisella välillä on runsaasti ty~öväes­     raha.
46466: töä, joka käy ikauppalassa työssä ja useat           Edellä mainittuun viitaten ehdotan,
46467: tämän alueen asukkaat toimittavat päivisin
46468: asioitaan kauppalassa. Lisäksi radan vie-                    että Eduskwnta ottaisi vuoden
46469: rellä sijaitseva Himatehdas tarvitsisi tava-              1948 tulo- ja menoarvioon 8 miljoo~
46470: roiden purkaus- ja lastauspaikkaa. Paikka-                nan markan mäiiJrärahan pysäkin ja
46471: kunnan noin parinsadan asukkaan ja Luu                    sivuraiteen rakentamista varten Rii-
46472: 0. Y: n puolesta onkin jätetty rautatiehalli"             himäen aseman ja Hirvenojan sei-
46473: tukselle anomus seisakkeen ja sivuraiteen                 sakkeen välille.
46474:        Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
46475: 
46476:                                                             Toivo Ikonen.
46477:                                                                                                1063
46478: 
46479: IV,3o 1. -   Rah. al. N :o 228.
46480: 
46481: 
46482: 
46483:                                   Teittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylikUlkusillan
46484:                                      ·.rtJlmuamiseksi H e,n111td.aft tasoylikäytätvän tilalle Lahden
46485:                                    ·· refiJI[14halla.
46486: 
46487:                                        E d u s k u n n a ll e.
46488: 
46489:    Niinkuin yleisesti tunnetaan on L,a,hden         kusillan rakentamista tälle kohtaa. Rauta-
46490: kaupunki kasvanut ja kehittynyt hyvhi 'no-          tiehallitus onkin jo useampana vuonna eh-
46491: peasti. Kaupungin laajetessa ~m s~n kes-            dottanut määrärahan ottamista tarkoituk-
46492: kelle muodostunut eräs erittäin ·vaikea lii-        seen, mutta on hallitus aina jättänyt sen
46493: kenteellinen epäkohta sen johdosta, että            tulo- ja menoarviosta pois.
46494: valtiö!.miutatefden päärata' jaka'a ~hupun­            Alkuaan lienee puheena olevan sillan ra~
46495: gin kahteen osaan. Tilmii 'epäkohta. muodos-        kentamisen kustannusarvio ollut puolen-
46496: tuu sitä: suuremmaksi, mitä enemmän kau-            toista miljoonan vaiheilla, mutta on sen
46497: punki kasvaa, eikä sitä vojda kaupungin             vuonna 1945 a,rvioitu tekevän 4,800,000 mk.
46498: omilla toimenpiteillä poistaa~        ··            Nykyisin se on taas jo huomattavasti suu-
46499:    Liikenne kaupungin lounaisosan ja kes-           rempikin eli n. 7,000,000 mk.
46500: kikaupungin välillä pääradan poikki 'kul-              Epä!kohta on kuitenkin viime aikoina
46501: kee nimittäin Hennalan tasoylikäytävän              käynyt entistä monin verroin suuremmaksi
46502: kautta. Kun valtionrautatien. eteläpuolella         ja sietämättömämmäksi siitä syystä, että
46503: tällä kohtaa op kokonainen k~upunginosa,            kaupunki nykyisin kasvaa suuresti ja eri-
46504: jossa ovat Tornatorin tehtaat, Hennalan ka-         koisesti myös tälle suunnalle. Erikoisen
46505: sarmit sekä tuhansiin nouseva asukasmäärä           haitan se muodostaa siitä syystä, että kou-
46506: kouluineen, liilrkeineen ja laitoksineen, jat-      lulaiset tämän vuoksi yhtämittaa myöhästy-
46507: kuu liikenne tällä tasoylikäytä väliä edesta-       vät kouluistaan, mikä vie koko kouluope-
46508: kaisin aivan yhtenä virtana. Kun tämä               tuksen sekaisin. Vaikkakin nykyisin raken-
46509: tasoylikäytävä on keskellä Lahden rata:pi-          nusaineita on vähän ja tarpeellista raken-
46510: haa, jossa junat yhtämittaa liikkuvat, kes-         tamista paljon, niin on tässä niin räikeä
46511: keytyy liikenne alituisesti, välistä pitkäksi-      ja huutava epäkohta, että se olisi nyt vih-
46512: kin aikaa, jolloin kymmenittäin autoja ja           doinkin saatava poistetuksi. Tähän raken-
46513: muita ajoneuvoja ruuhkautuu odottamaan              tamiseenhan tarvittaisiin pääasiassa sement-
46514: kulkuvuoroaan radan yli. Pahimman hai-              tiä ja sitähän on jo saatavissa vähemmän-
46515: tan aiheuttaa vielä se, että aivan tämän            kin tarpeellisiin tarkoituksiin. Vielä voi-
46516: tasoylikäytävän vierellä on rautateiden             daan mainita, että Eduskuntakin jo viime
46517: vaunujenpunnitusvaaka. Silloin kun vau-             vuonna lausui hallitukselle toivomuksen
46518: nujen punnitusta suoritetaan ja sitähän             määrärahan ottamisesta tähän tarkoitukseen
46519: tapahtuu verrattain usein, joutuvat junat           jo kuluvan vuoden talousarvioon.
46520: seisomaan tasoylikäytävän kohdalla pitkiä              Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
46521: aikoja, monesti 15-20 minuuttia, jopa jos-          tamme kunnioittaen,
46522: kus enemmänkin. Tällöin on liikenne koko-
46523: naan pysähdyksissä, mikä aiheuttaa suurta                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46524: ajanhukkaa, myöhästymistä töistä ja kai-                   tulo- ja menoarvioon 7 mil.ioonan
46525: kista tehtävistä. Myöskin monia onnetto-                   markan määrärahan ylikulkusillan
46526: muuksia on tässä pitkin aikaa sattunut.                    rakentamista varten nykyisen H en-
46527:    Sekä Lahden kaupunki että puolustus-                    nalan tasoylikäytävän tilalle Lahden
46528: laitos ovat moneen kertaan anoneet ylikul-                 ratapihalla.
46529:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
46530: 
46531:          su•.o J. Teittinen.       Kalle Kauppi.           H. Soininen.
46532:                        Toivo Lång.             Antti Rantamaa.
46533: 1064
46534: 
46535: IV,a·o2.- Bah. al. N:o 229.
46536: 
46537: 
46538: 
46539: 
46540:                                Lehtonen y. m.: Jliiiiriit'aluJtt osoittamisesta tutkimuksen
46541:                                   toimittamiseksi rotdcztien. rq,ken.tamista varten. Heino-
46542:                                   lasta Päijänteen. itiipuolitse Leppälahden asemalle tai
46543:                                   Jyväskylään.
46544: 
46545: 
46546:                                     Eduskunnalle.
46547: 
46548:   Viitaten toivomusaloitteisiin n: o 268 ja           kimuksen , toimittamiseksi normMli-
46549: 269 (1945 vp.) sekä rahaasia-aloitteeseen            raiteise"" rautatien rakentlJmista var-
46550: n:o 118 (1945 vp.) ehdotamme kunnioit-                te"" H eiMlan. kaupungista, HeifltOla.,,
46551: taen,                                                Sysmän, Hartolan, J outsan, Leivott.-
46552:                                                      1ft(ien, Toivakan ja Jyväskylän maa-
46553:           että Eduskunta ottaisi vuoden              laiskuntien kautta Leppälahden ase-
46554:         1948 tulo- ja menoarvioon 2,000,000          'IMUe tahi JyväskyZäätt..
46555:         markan määrärahan koneellisen. tut-
46556:        Helsingissä 3 päivänä lokakuuta. 1947.
46557: 
46558:                   Vilho Hj. Lehtonen.                     Edvani Pesonen.
46559:                   P. Tillanen.                            Antti "rossavainen.
46560:                                                                                      1065
46561: 
46562: lV,sos.- Bah. al. lf:o 230.
46563: 
46564: 
46565: 
46566: 
46567:                               Leh\oDea y. m.: Määrärahan osoittamisesta H aapamäen-
46568:                                 8aanjirven rautatien rakennustöiden aloittamista varten.
46569: 
46570: 
46571:                                   Ed u s k u n n a 11 e.
46572: 
46573:   V. 1947 wltiopäiville tehtyyn toivomus-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46574: aloitteeseen N :o 329 viitaten e~hdota:mme           tulo- ja me'IWarvioon 50,000,000 mar-
46575: kunnioittaen,                                        kan määrärahan H aaparniieffr-Saari-
46576:                                                      järven rautatierakennustöiden käyn-
46577:                                                      tiinsaattamista va-rten.
46578:     Helsingissä 3 päivänä ilolmkuuta 1947.
46579: 
46580:                Vilho Bj. LeMoneB.                          Eino PaJovesi.
46581: cl066
46582: 
46583: IV,3o4.- Rah. al. N:o 231.
46584: 
46585: 
46586: 
46587: 
46588:                                  Lehtonen y. m.: • MiiiJ.t'i/lfiJ!JJ,n osoittamisesta tutkimuksen
46589:                                     toitnittamise~ 9-'li.Utlttien rakentamista varten Suolahden
46590:                                     -Haapajärven radalta Kannonkosken kohdalta Viita-
46591:                                     saaren kirkolle.
46592: 
46593: 
46594:                                       E duskunnaUe;
46595: 
46596:   Vuoden 1945 valtiopäivillä tehtyyn toi-                   markan määrärahaJn tutkimuksen toi-
46597: vomusal6itteeseen N :o 276 viitaten ehdo-                   mittamiseksi rautatien rakentamista
46598: tamme 'kunnioittaen,                                        varten Suolahden-Haapajärven ra-
46599:                                                          . kenteilla olevalta mdalta Kannonkos-
46600:            että Eduskunta ottaisi vuoden              .. ·· Tien koh?lixlta ltiitasäaren kirkolle.
46601:          1948 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
46602:         Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
46603: 
46604:            Vilho Hj. Lehtonen.        Jussi Raatik:&inen.           Uuno Raatikainen.
46605:                                                                                              1067
46606: 
46607: lV,si)r;. ~ Rah. al. N:o 232.
46608: 
46609: 
46610: 
46611: 
46612:                                  J. Raatikainen y. m.: M·äiirärahan osoittamisesta Suolahden
46613:                                     ~Haapajärven radan rakentamiseen.
46614: 
46615: 
46616: 
46617:                                       Eduskunnalle.
46618: 
46619:    Vuoden 1948 talousarv,iosta on hallitus          miiksi Vilioden 1950 loppuun mennessä ja
46620: poistanut 19 Pl. 1 iuvun 8 momenthlta               on sanottu k-omitea ehdottanut varoJa
46621: uusien rautateiden rakennusmäärärahan               myönnettäviciksi sen mukaisesti kuluvalle
46622: sikäli kuin se !k'OSroee Suolahden-Haapa-           vuodelle 48 m~ljoolll8,!a mark!kaa ja. ensi vuo-
46623: järven radan. ra!k~Jt<nrqstyötä ..Tämä rautatie     deiksi 84 miljoonaa markk:aa. Tästä huoli-
46624: on päätetty rakennetta\naiksi huhtikuun 20          matta kuitenkin jo kuluvaksi vuodeksi myön-
46625: päivänä 1934 v:aihvistetussa rautatiereken-         nettäväksi 'erhdotettua määrärahaa karsittiin .
46626: nusohjelmassa vuosiksi 1934-1938. Rauta-            tuntuvasti ja, kuten sanottu, ensi vuodeksi
46627: tiestä on tähän mennessä valmistunut ja             tal"koitmkseen ~i hallituksen esityksessä si-
46628: keväällä 1943 liikenteel'le avattu ainoastaan       sälly määrärahaa ollenkaan. Kun kyseelli-
46629: 7 kilometrin pituinen rataosa Suol~hden             sellä ratatyömaaUa, töiden !kokonaan lopet-
46630: ja Ä:äni€1k:ooken väl~llä. Lisälksi on .penger-     taminen johtajsi siihen, että paikailla oleva
46631: rystöitä tehty vähäisessä määrässä Äänekos-         kalusto ja sieHä työskennellyt työvoima
46632: kelta pohjoisen päin samoin kuin pohjois-           olisi siirrettävä sieltä kokonaan muual1e,
46633: osassa Haapajärven-Kumisevan väliseihlä,            aiheutuisi t~ästä huomattavia lis&kustannuk-
46634: noin 6 % kilometrin pituisella osaUa, jossa         sia ja töiden uudelleen aloittaminen voisi
46635: rummut ja sillat ovat päoosiassa V"dlmis1m-         myöhenunin olla tuntuvasti vaikeampaa.
46636: neet samoin kuin sorarata Pitkäkankaan              Kun uusi..;;ta rautat,eistä, jotka parhailloon
46637: soramä!koon. Rakennustyöt ovat olleet ikes-         ovat rakennettavina, nimittäin Simpeleen-
46638: keytyneinä vuoden 1945 'aikana, mutta ovat          PariJkkalan yhdysrata., halEtuksen suunni-
46639:  ne nykyään olleet !käynnissä muuta~                telmien mukaan s'a1adaan valmiiksi ikuiluvan
46640: kymmenen miehen vahvuiseMa työvoimaila              vuoden loppuun rrnennessä ja ainoastwan
46641: Äänekosken-Saarijärven välisellä osalla.            rakennustöiden loppuunsaatt:amiseksi on
46642:  Tähärn mennessä on sanotun ~adan raken-            tarkoitukseen 'eru>i vuotta varten varattu
46643:  nustyöhön !käytetty varoja vähän yli 87            määräraha, eikä tä:Hä hetkellä ole rnken-
46644:  miljoonaa ma11kkaa, josta kuluvalle vuodelle       teilla edel1ä mainitun lisäksi muuta kuin
46645:  vahvistetussa talousarviossa oli varattu 25         Oriveden--Jämsän rata, niin eivät uudet
46646:  miljoonaa markikaa.                                rak·ennustyömaat voi o1la esteenä Suolaih-
46647:    EdeHä olevasta käy selville, että jo lä!hes      den-Haapajärven ~radan rakentamiselilc.
46648:  puolitoistakymmentä vuotta sitten rakennet-         Päinv~toin näyttää välttämättömältä, että
46649:  tavaksi päätetystä rautatiestä on saatu val-        nyt rakenteilla olevien uusien rautateiden
46650:  miiksi vain rataosa Suolahti-Ääneikooki,            rakennustöiden päättyessä on pidettävä tar-
46651:  jossa aikaisemmin liikennöi kapearaiteinen          koituksenmukaisena mainitun radan raiken-
46652:  rautatie. Muulta osalta radan rakennustyöt          nustöiden jatkamista. Radan tarvetta ja
46653:  ovat edistyneet ikovin hitaasti. Radan kan-        kannattavaisuutta lisää huomatt1avassa mää-
46654:  nattavaisuuskysym~seen ei tässä yht·ey-             rässä myös rautateiden j:a liikennnereittien
46655:  dessä ole syytä puuttua. Se on aikanaan             varrelta Keski-Suomeen sijoitettu, moniin
46656:  selvitetty riittävästi. Myöhemmässä va.i-           tuhansiin nouseva siirtovä!ki. Keski-Suomen
46657:  heessa on rautatierakennusl'akilkO!ffiitea pitä-    laajan maakunnan väestössä on herättänyt
46658:  nyt tärkeänä,. että mutatierakennuksista ai-        oikeutettua tyytymå!ttömyyttä se hitaus,
46659:  nakin Äänekosken-Saarijärven 28.3 kilo-             jolla sanottua 'ratahanroetta on tähän men-
46660:  met-rin pituinen rataosa pitäisi saada va1-         nessä toteutettu ja suorastaan yllättävä oli
46661: 1068                       IV,31l5.- Suolahden-Haapajärven rata.
46662: 
46663: 
46664: hahlituksen ensi vuoden talousarvioesitys,         miljoonaa ma1-kkaa ja kahteoo seuraavana
46665: jossa mdan raJkennusmäärämhat oli kolko-           vuonna suunnilleen sama määrä edellyttäoo.,
46666: naan jätetty ib.uomioon ottamatta. Jotta           että ralkennuskus1Jaamuikset pysyvät suun-
46667: Suolahden-Haapajärven radan rakennus-              nilleen nykyisessa !kustannustasossa.
46668: työ voitaisiin toteuttaa mainitun ra!Utatie-         EdeHä olevan perusteella ehdotamme kun-
46669: raikennuslakikomiteaal ehdotuksen muka:a.n         nioittaen,
46670: siten, että Äänekosken-Saarijärven väli-
46671: nen osa valmistuisi vuoden 1950 loppuun                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46672: mennessä ja että Haa.pajärveltä Pihtiputaan              tulo- ja menoarvioon Suolahden--
46673: Alvajärven kylään suunnattu sorarata voi-                Haapajärven radan rake-ntami.sta
46674: taisiin. ensi tilassa rakentaa, olisi tarkoituk-         varten 100 milj(}()1f,(UJ, rna,rkluuJ.
46675: seen ensi vuotta. varten myönnettävä 100
46676:        Helsingissä 2 päivänä lokalkuuta 1947.
46677: 
46678:                   Jussi Raatikainen.                          T. Brygga.ri.
46679:                   Onni Peltonen.                             Uuno Raatikainen.
46680:                   Eino Palovesi.                             Ville Puume.Jainen.
46681:                   Fåiviö Hetemäki.                           Vilho Bj. Lehtonen.
46682:                                                                                        1069
46683: IV,so6.- Rah. al. N:o 233.
46684: 
46685: 
46686: 
46687: 
46688:                               J. W~n: Määrärahan osoittatnisesta· Seinäjoen-Kyrös-
46689:                                  kosken rautatien rll!ken11JUStQid.en aloittamista va1·ten.
46690: 
46691: 
46692:                                    Eduskunnalle.
46693: 
46694:   Viitaten niihin moniin toivomus- ja raha-            että   Eduskunta    ottaisi vuoden
46695: asia-aloitteisiin, joita eri kansanedustajat         1948 tulo- ja menoarvioon 50 mil-
46696: ovat eduskunnalle tehneet rautatien saami-           joonan markan määrärahan Seinä-
46697: seksi Seinäjoelta Jalasjärven, Parkanon ja           joelta Jalas järven, Parkanon ja
46698: Ikaalisten kauppalan kautta Kyröskosken              Ikaalisten kauppalan kautta Kyrös-
46699: tehdasyhdyskuntaan ehdotan kunnioitta-               kosken tehdasyhdyskuntaan rak81t-
46700: vimmin,                                              nettavan rautatien rakennustöiden
46701:                                                      aloittamista varten.
46702:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46703: 
46704:                                                       Johannes Wirtanen.
46705: 1070
46706: 
46707: IV,3o7.- Rah. al. N:o 234.
46708: 
46709: 
46710: 
46711: 
46712:                               Mustonen: Määrärahah osoittamisesta aserna-alueen läpi
46713:                                 johtavan iilikiiytävän rakentamiseksi Kajaaniin.
46714: 
46715: 
46716:                                    E d u s k u n n a 11 e.
46717: 
46718:    Etelästä pohjoiseen suuntautuva rauta-       ra,kentanniskustannuksiin. Kajaanin kau-
46719: tie ja'kaa Kajaanin kaupungin rautatien         pungin ja kulkulaitosten ja yleisten töiden
46720: asema-alueen kohda1la ka:hteen osaan siten,     ministeriön kesken käydyn neuvottelun tu-
46721: että Lehtikangas-niminen kaupunginosa           loksena on kaupunki sitoutunut osallistu-
46722: tulee eroitetuksi :muusta osasta kaupunkia.     maan rakennetta"\Jan alikäytävän todeHisiin
46723: Ainoa :käytettävänä oleva kulkutie maini-       rakentamiskustannuksiin puolella.      Kun
46724: tusta kaupungisosasta :muuhun osaan kau-        kulkulaitosten ja yleisten töiden mini&te··
46725: punkia Qn asema-alueen eteläpäässä sijait-      riön toimituttaman laskelman mukaan ali-
46726: seva tasoylikäytävä. Matka sen kautta kau-      käytävän rakentamisen kokonaiskustannuk-
46727: pungin eri osien välillä .muodQStuu monin       set on arvioitu 7,000,000 markaksi, ehdotan
46728: verroin pitemmäksi kuin suor~an asema-          kunnioittaen,
46729: alueen poikki ilntl'kien: Tärriän syyn vuoksi
46730:  ja kun Kajaanin kaupungin on välttämä-                      että   Eduskunta     ottaisi   vuoden
46731: töntä aivan lähiaikoina rakentaa likavie-               1948 t1tlo- ja menoarvioon 3,500,000
46732: märi ja vesijohto asema-alueen poikki, on               markan määrärahan asema-alueen
46733: kaupunki tarjoutunut osallistumaan sa-                  läpi johtavan alikäytävän rakenta-
46734: malla kertaa rakennettavan alikäytävän                  miseksi Kajaaniin.
46735:        Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
46736: 
46737:                                                              Johannes Mustonen.
46738:                                                                                        1071
46739: 
46740: IV,a·os.- Rah. al. N:o 235.
46741: 
46742: 
46743: 
46744: 
46745:                               Mustonen: Määrärahan osoittamisesta rataosan Hyrynsalmi
46746:                                 -Pesiö rakentamista varten.
46747: 
46748: 
46749:                                     E d u s k u n n a 11 e.
46750: 
46751:    Vuoden 1939 syik.:syllä alkanut sota Suo-     kuinka suuri merkitys tällä metsärikkaan
46752: men ja Neuvostoliiton kesken •keskeytti          seudun läipi johtavalla rautatiellä raskaan
46753: m.m. Kontiomäen--'-Taivalkosken ja Kontio-       tavaran, m. m. puutavaran, kuljetuksessa
46754: mäen---,Taivalkosken rautatiestä Kiantajär-      tulee olemaan, ja kun rautatiekiskojen
46755: ven rallltaan rakennettavan rautatien ra-        saanti ei nyt enää tuota voittamattomia
46756: kennustyöt, niin että rautatiestä ehdittiin      vaitkeuksia, ehdotan kunnioittaen,
46757: liikennöitävä:ksi rakentaa vain Kontiomäen
46758: -Taivalkosken rataosa. Lisäksi rataosa                    että Eduskunta ottaisi vuoden
46759: Hyrynsalmelta Kivikankaaseen, noin 22                   1948 tulo- ja menoarvioon 60,000,000
46760: kilometriä, on valmiiksi pengerretty ja                 markan määrärahan Kontiomäen-
46761: suunnilleen valmiiksi siitä Pesiön asemalle.            Taivalkosken rautatien rakennustöi-
46762:    Rautatien rakentamisesta aikoinaan edus-             den loppuun saattamiseksi rataosalla
46763: kunnassa päätettäessä on tullut selvitetyksi,           H yrynsalm i-P esiö.
46764:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
46765: 
46766:                                                               Johannes Mustonen.
46767: 1072
46768: 
46769: IV,ao9. -   Rah. al. N :o 236.
46770: 
46771: 
46772: 
46773:                                  Lappi-Seppälä y. m. : Määrärahan osoittamisesta metsäauto-
46774:                                     teiden ja metsäratQjen rakentamista varten valtion
46775:                                    metsiin.
46776: 
46777: 
46778:                                      E d u s k u n n a ll e.
46779: 
46780:    Maamme metsätaloudessa on tiekysymys          Maan eteläpuoliskon valtion metsien tä-
46781: tullut entistä tärkeämmäksi. Raakapuun hänastiset hakkuumäärät samoin kuin met-
46782: kuljetus autoissa oli jo ennen sotia yleistä, sien siil'!tyminen maanhankintalain mukai-
46783: ja sotavuosina varsinkin polttopuiden kul- siin tarkoituksiin aiheuttavat jo nyt alka-
46784: jetukset lisääntyivät suuresti. Kuorma-au- vana hakkuukautena valtion metsien hak-
46785: tojen lukumäärä onkin nykyisin suurempi kuumäärien huomattavan pienenemisen
46786: kuin milloinkaan aikaisemmin. Teiden juuri niillä alueilla, joissa hakkuumää:fää
46787: puute - ennen kaikkea etäisillä syrjäkul- lisäämärllä olisi kuljetusolojen kannalta
46788: milla-on kuitenkin suuresti haittaamassa mahdollista keventää yksityismetsien käyt-
46789: puun riittävää saantia käyttöpaikoille. Toi- töä. Tiedossamme on, että metsähallitus jo
46790: nen erittäin edullinen kaukokuljetusmuoto useaan otteeseen on tehnyt esityksiä puu-
46791: nimenomaan pohtopuiden ja muun pinota- tavaran kuljetusolojen kehittämiseksi, jotta
46792: varan hankinnassa on rauta:tiekuljetus, hakkuutoimintaa entistä enemmän voitai-
46793: mutta rautatietkään eivät maassamme siin siirtää syrjäseuduille. Metsähallituk-
46794: Y'leensä suuntaudu metsäseuduille. Näiden sessa on laadittu laaja ohjelma metsäauto-
46795: kuljetusmuotojen kehittäminen metsäta- teiden ja metsäratojen rakentamiseksi kes-
46796: loutta palvelemaan on siten mitä suurim- kitettyjen hakkuusuunnitelmien :toimeenpa-
46797: massa määrässä omansa edistämän puun noa silmä:llä pitäen. Metsärataehdotuksista
46798: saantia käytön piiriin.                        on tässä syytä mainita Maanselän ja Paa-
46799:    Kuluneiden vuosien puun hankinnat kin-Vuokin metsäradat, joista jo edellisen
46800: ovat, niin kuin hyvin tunnetaan, kohdistu- vaikutuspiirissä on laskettu olevan hakatta-
46801: neet varsin raskaina maamme yksityismet- via metsiä noin 5 milj. ms. Nämä rada;t
46802: siin, jotka aivan yleisesti sijaitsevat puuta- tekisivät mahdolliseksi Pohjois-Karjalan ja
46803: varan hankinnan kannalta edullisesti. Yk- Kainuun säästyneiden metsävarojen hyväk-
46804: sityismetsiä on hakattu paljon enemmän, sikäyttämisen samalla kun ne tarjoaisivat
46805: kuin mitä niiden metsänhoidollinen tila sal- pitkäaikaisesti ansiotyötä näiden maakun-
46806: lisi. Niin ikään on maan eteläpuoliskon tien vähäv,araisille asukkaille.
46807: valtion metsien hakkuumäärä edullisesti si-      Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
46808: jaitsevissa hoitoaineissa ollut moninkertai-
46809: nen metsien kasvuun verrattuna. Valtion                  että Eduskunta ottaisi vuode-n
46810: metsissä on kuitenkin vieläkin runsaita hak-          1948 tulo- ja menoarvioo-n 200 mil-
46811: kuumahdollisuuksia, jos vain hakkuut voi-             joo-nan markan S'UUruisen määrära-
46812: daan siirtää syrjäseutujen säästyneisiin              han metsähallituksen käytettäväksi
46813: metsiin. Tällöin olisi mahdoHista tuntuvas-           metsäautoteide'n ja metsäratoje'n ra-
46814: tikin keventää yksityismetsiin kohdistuvaa            ke-ntamiseen t'altion metsii-n.
46815: rasitusta, toivomus, joka viime vuosina on
46816: tavan takaa esiin tuotu.
46817:       Helsingissä [okakuun 7 päivänä 1947 .
46818: 
46819:         .Jussi Lappi-Seppälä..        L. 0. Hirvensalo.         Valto Käkelä..
46820:         Lauri .Tårvi.                 Kalle Kauppi              .Johannes Virolainen.
46821:         T. Bryggarl.                  Yrjö A. Mannjnen.         1ftilo Bonlrala.
46822:                                       Walter Kuusela.
46823:                                                                                            1073
46824: 
46825: IV,31o.- Rah. al. l!f:o 237.
46826: 
46827: 
46828: 
46829: 
46830:                                Simonen y. m. : Korotetun määräroJtan osoittamisesta kulku-
46831:                                   ja kuljetussuhteiden parantamiseksi valtion mailla. "
46832: 
46833: 
46834:                                     E d u s k u n n a 11 e.
46835: 
46836:    Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja      muodossa takaisin ikaikiki uittoväyläraken-
46837: menoarvioksi vuodelle 1948 on menomomen-         nuksiin, joihin varat tulisi pääasiallisesti
46838: tin 19 Pl. 1: 3 kohdalle merkitty valtion-       käytettäväksi, antamansa rahat 6 % mu-
46839: maiden kulku- ja kuljetussu,hteiden paran-       kaan laskettuina korkoineen.
46840: tamiseen 15,000,000 ma:t~kkaa, josta tulisi         Vielä suurempi on kuitenkin valtion
46841: käytettäväksi 5,000,000 :marikkaa valtion        saama välillinen hyöty, jos sen omistamien
46842: mailla olevan tie- ja polkuverkoston kun-        metsämaiden kulku- ja kuljetussuhteita pa-
46843: nossapitämiseen ja parantamiseen sekä            rannetaan. Vuosittain tuhoutuu valtion met-
46844: 10,000,000 markkaa metsähallituksen suori-       siä tuhansia hehtaareja sen tähden, ettei
46845: tettaviin uittoväylien kunnossapito- ja ra-      kulkuvaikeuksien tähden päästä kiuloja
46846: kennustöihin.                                    sammuttamaan. Kaikkimetsänparannus-ja
46847:    Ottaen huomioon työpalkkojen suuren           hakkuutyöt tulevat huomattavan kalliiksi
46848: nousun, valtionmaiden oouren laajuuden ja        tiettömien taivalten takana olevilla valtion
46849: siellä olevan tie- ja uittoväyläverkoston        mailla. Myöskin on tämänlaisten tiettömien
46850: suuren pituuden, on ilmeistä, ettei mai-         taivalten takana olevien työmaiden asunto-
46851: nittu summa tule mitenkään riittä-               ja muonitusoloja vaikea järjestää tyydyt-
46852: maan, vaan että metsähallituksen on              täviksi ja ne tulevatkin sen takia hyvin
46853: ensi vuonnakin, kuten kuluvana vuonna            kalliiksi.
46854: pyydettävä lisämenoarvioissa lisämäärä-             Kaikkein suurimman vahingon ikärsii val-
46855: rahoja.     Kun nyt on kuitenkin tar-            tio kuitenkin maittensa kulku- ja kuljetus-
46856: koituksena myöntää varsinaisessa meno-           väylien puutteesta tai huonoudesta sen
46857: arviossa todellista ja välttämätöntä tar-        kautta, ettei vanhoja säästyneitä metsäaloja
46858: vetta vastaavat määrärahat, näyttää asialli-     voida !kuljetusvaikeuksien tähden hakata
46859: selta ottaa määräraha menoarvioon sen mu-        tai, jos jollain lailla voitaisiinkin, nousevat
46860: kaan. Tämä lienee töiden suorituksen täh-        niissä toimitattavat hakkuut ja metsäntuot-
46861: denkin tarkoituksenmukaista. Varsinkin           teiden kuljetuskustannukset niistä niin kor-
46862: syrjäisillä ja tiettömien taivalten takana       keiksi, että jää suhteellisen vähän tai ei
46863: oleviin uittoväylätöihin saadaan nimittäin       ollenkaan ikantorahaa. Tämä koskee varsin-
46864: työkalusto- ja rrukennusaineet hankituksi        kin pienempiä ja huonompia puutavara-
46865: taloudellisemmin alkutalven vähälumisana         laatuja, jotka sen johdosta ovat jätettävät
46866: aikana, jota ei voida tehdä, jos lisämäärä-      metsiin lahoamaan. Kuitenkin olisi varsin-
46867: raha myönnetään käyttövuonna kesällä.            kin nykyoloissa, ikun rintametsät ovat ku-
46868: Myöskin tuottaa asianomaiselle virastolle        luneina pulavuosina hakatut ja ehtyneet
46869: vaikeuksia järjestää töitä ja ammattitai-        sekä. kun yksityisten metsänomistajien ta-
46870: toista työnjohtajistoa, ellei se ajoissa tiedä   holta vaaditaan, että valtion metsävaroja
46871: koko vuonna käytettävänä olevan määrä-           olisi hakattava entistään runsaammin, että
46872:  rahan suuruutta.                                päästäisiin käsiksi näihin kuljetusvaikeuk-
46873:    Valtion edun kannalta katsoen ei pitäisi      sien tähden säästyneisiin tai vähätuottoisiin
46874: olla epäilyksiä varojen :myöntämiselle ky-       valtion metsiin.
46875: seessä olevaan tarkoitukseen. Ensiksilkin saa       Kun valtion metsät tuottavat sitä enem-
46876: valtio suoranaisestikin uittoväylämaksujen       män, mitä enemmän ja huokeammalla sieltä
46877: 1074                           IV,310. -   VaHion maiden tiet.
46878: 
46879: voidaan erilaista puutavaraa ottaa, ja kun      määrärahaan lisäystä vain 10,000,000 mark~
46880: ikuljetusolojen parantamiseen tarvittava erä    kaa, jotta määräraha nousisi suunnilleen
46881: on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna      metsähallituksen menoarvioehdotuksessaan
46882: sen kautta saavutettaviin lisätuloihin, ei      esittämään määrään.
46883: määrärahan lisäys tällä lmhdalla heiken-          Edellä olevan perusteella kunnioittaen
46884: täisi valtion tulo- ja menoarviota, vaan        ehdotamme,
46885: päinvastoin vahvistaisi sitä.
46886:    Huomioon ottaen kaiken edellisen, olisi               että Eduslwnta ottaisi vuoden
46887: valtion maiden kullw- ja kuljetussuhteiden             1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
46888: parantamista vastaisuudessa huomattavasti              I luvun 4 momentille 10,000,000
46889: tehostettava.    Kun tämänlaisten töiden               markan     lisäyksen      käytettäväksi
46890: suunnittelu ja järjestely ottaa oman ai-               kulku- ja kuljetussuhteitten paran-
46891: kansa, olisi sen tapahduttava vähitellen.              tamiseksi valtionntaille.
46892:  Sen tähden ehdotetaan vuodelle 1948 tähän
46893:        He~singissä lokakuun 7 päivänä 1947.
46894: 
46895:                   Heikki Simonen.                          B. S. Pesonen.
46896:                   Valfrid' '!skola.                        E. Pesonen.
46897:                   Jere JuutiJ:ainen.                       Kaisa Hiilelä.
46898:                                                                                             1075
46899: IV,3u.- Fin. mot. N:o 238.
46900: 
46901: 
46902: 
46903: 
46904:                                 Söderhjelm: A.n.gående anvisande av anslag för för-
46905:                                    bättrande .. av . trp,fikförhållande1na meUan Helsingfors
46906:                                    sarmt Sibb.o ock Borgå !Wcknars yttre sk.ärgård.
46907: 
46908: 
46909:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
46910: 
46911:    Sedan turlbåten på 1injen Helsingfors-         vara statens skyldiglhet a:tt sörja för att
46912: Lovisa under kriget sålts för att av ty.s-        förbindelsen återu:pprättas. Fråga är såväL
46913: karna ·användas i Norge s·amt den ångbåt,         om per:sontrafiken som om transport av
46914: som trafiikerade lin.jen 'Helsingfors-Borgå,      fisk rtill Helsingfor:s samt om ibefolkningens
46915: överlämnat:s tili Sovjetunionen som krigs-        :förseende m,ed livsm,edel, byggnadsmaterial
46916: skadestånd, har trafiken på de yttre öarna        och andra nödväJndiga varor. För at,t få
46917: i Sibbo och Borgå socken varit antingen           trafiken: ri :gång fordras främ:st  ett billigt
46918: he1t instäJ:ld eller mycket otillfredsställande   Iån, som skulle ställas tili förfogande för
46919: ordnad. Enda möjligheten att åstadlkomma          anskaffande av 'ett fartyg för denna trafik.
46920: skäliga anspråk motsvarande förbindelse           Därjämte borde utibetalande av understöd
46921: mellan ifrågavarande slkä:rgård och fastlan-      för rt;rafikens upprät,thåil'1ande under sen-
46922:  det. är att bygga ett för ändamå1et avsett       hösien, vilket under kriget. upphörde,, åter-
46923: fartyg. Med hänsyn till nuvarande bygg-           upptagas.
46924: nadskostnader och med beaktande av den               Med hänsyn till det nämnda får jag
46925:  kor:ta tid under året, under viiken en större    vördsamt föreslå,
46926:  passagerarmängd kan påräknas, måste ett
46927:  sådant bygge emellertid hållas inom högst                   att Riksdagen i statsförslaget för
46928:  anspråkslösa gränser. Även i sådant faU är               år 1948 under 19 Ht. II kap. måtte
46929:  det fråga om ett myck,et riskfylJt företag.            . införa ett rvytt moment, på vilket
46930:     Planer förefinnas trots allt att bygga ett            upptages 500,000 mark act användas
46931:  motor:fartyg med plats för c: a 100 passa-               som understödslån för byggande av
46932:  geral'e jämte nödigt las,tutrymme fö·r upp-              ett motorfartyg för trafik rnellan
46933:  rätthållande av sagda förbindelse. Finan-                Helsingfors ock Sibbo samt Borgå
46934:  sieringen möter emellertid av&evärda svå-                socknars yttre skärgård; samt
46935:  righeter.                                                   under 12 Ht. XII kap. 4 mmn. an-
46936:     Med hänsyn till den isolering, i viiken               teckna 100,000 mark för u,nderstöd-
46937:  befo1kningen på ifrågav:arande öar lever,                jande av trafiken rnellan Helsingfors
46938:  salllJt med beaktande av att staten direkt               samt Sibbo ock Borgå socknatrs yttre
46939:  eller indirekt berövat denna befolkning                  skärgård u,nder månaderna septern-
46940:  dess förbindelse med fastlandet, borde det                ber-dece.mber 1948.
46941:       Helsingfors den 7 oktober 1948.
46942: 
46943:                                                                     J. 0. Söderhjelm.
46944: 1076
46945: 
46946: 11V,3t1.- Rah. a.l. N:o 238.
46947:                                                                                      SuomenMs.
46948: 
46949: 
46950: 
46951: 
46952:                                  Söderhjelm: Määt·ärahan osoittamisesta liikenweyhteyksien
46953:                                     parantamiseksi Helsingin sekä Sipoon ja Porvoon pitä-
46954:                                     jien ulkosaarist,on väh"ll:ii.
46955: 
46956: 
46957:                                       E d u s k ru n n a 11 e.
46958: 
46959:     Sitten ikun linjalla Helsinki-Loviisa lii-     tältä väestöitä yhteyden mantereeseen, pi-
46960:  kennöinyt vuorolaiva oli sodan aikana             täisi valtion velvollisuutena olla huolehtia
46961: myyty saksmaisten käytettäväksi Norjassa           yhteyden pailautta.misesta.. Kysymyksessä
46962:  ja se alus, joka liikennöi linjalla Helsitrki     on niin hyvin henkilöliikenne kuin kalan
46963: -Porvoo, luovutettu Neuvostoliitolle sota-         kuljettaminen Helsin!kiin sekä väestön va-
46964: korvauksena, on liikenne Sipoon ja Porvoon         rustaminen elintarvikkeilla, rakennusaineilla
46965: pitäjien rulkosaarHle ollut joko kokonaan          ja muilLa vä:lttämättömillä tavaroilla. Jotta
46966: pysähdyksissä tai hyvin epätyydyttäviisti          liikenne saataisiin käyntiin, tarvitaan en-
46967: järjestetty. Ainoa mahdollisuus kohtuuUi-          siksi halpa laina, joka asetettaisiin käytet-
46968: sia vaatimu!ksia vastaavan yhteyden sruami-        täväksi liikenteeseen tarkoitetun aluksen
46969: selksi kyseessä olevan saariston ja mante-         hankkimiseksi. Lisä>ksi olisi jälleen ryhdyt-
46970: reen välille on siihen tarkoitetun aluksen         tävä maksamwan avustusta liikenteen yhlä-
46971: :rakentaminen. Huomioonottaen nykyiset             pitämiseksi myöhäissyksynä.
46972: rakennuskustannukset ja sen lyhyen ajan               Edellä; sanottuun viitaten ehdotan kun-
46973: vuodesta, jona voidaan odottaa suurempaa           nioittaen,
46974: matkustajamäärää, täytyy sellaisen 'aluksen
46975: rrukentaminen kuitenlkin pysyttää mahdolli-                   että Ed·uskunta ottaisi vwoden 1~48
46976: simman vaatimattomissa puitteissa. Tässä-                  tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lukuun
46977: kin tapalllksessa on kysymyksessä hyvin                    uudelle momentilVe 500,000 markkaa
46978: uhkarohikea yritys.                                        käytettäväksi avustuslainana mootto-
46979:    Kailkesta huolimatta suunnitellaan moot-                rialuksen rakentamiseksi Helsingin
46980: toriaJ.uksen rakentamista noin 100 matkus-                 sekä Sipoon ja Porvoon pitäjien ul-
46981: taj'a:a varten tarpeehlisine lastitiloineen mai-           kosaariston välistä liikennettä ·var-
46982: nitun liikenneyhteyden ylläpitämiseksi. Ra-                ten; sekä
46983: hoitus kohtaa kuitenkin huomattavia vai-                      12 Pl. XII luvun 4 momentille
46984: keuksia.                                                   100,000 markkaa Helsingin sekä Si-
46985:    Ottaen huomioon sen eristäytyneisyyden,                 poon ja Porvoon pitäjien ulkosaaris-
46986: jossa kyseessä oleva väestö elää se'kä että                ton välisen liikenteen tukemiseksi
46987: valtio suorasti tai epäsuorasti on riistänyt               s-yys-jO'Ulukuun aikana 1948.
46988:         Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
46989:                                                                  J. 0. Söderhjelm.
46990:                                                                                               1017
46991: 
46992: lV,312.- Rah. a.l. N:o 239.
46993: 
46994:                                 PUppula y. m.: ll'läärä1;aha1~ osoittantise.sta Rautilan-V alas-
46995:                                   kallion. maantien ja si11.ä ole·van V ehm.assalmen sitta'li
46996:                                   rakentamiseen.
46997: 
46998: 
46999:                                      E d u s k u n n a 11 e.
47000: 
47001:     Liikenneyhteys Kustavin ja Taivassalon           Kysymyksessä oleva tiehanke, jota asian-
47002: pitäjistä Turkuun on jo kauan ollut erit-         omaiset kunnat ovat pitäneet vireillä jo
47003: täin huono. Sama osittain koskee Iniötä           yli 20 vuotta, on nyt yksityiskohtaisesti
47004: ja Brändötä, joista - sHräli kuin suora-          tutkittu ja lopullinen suunta lähemmin
47005: naisesta vesikuljetuksesta ei ole kysymys         määrätty.
47006: - on saatava maantieyhteys Taivassaloon              Tälle tielle olisi 'kit1iterrkin kaikista kii-
47007: tai Kustaviin. Myös Taivassaloa lähinnä           reellisimp{inä saatava silta Vehmassalmen
47008: oleva V ehmaan pitäjän viljava eteläosa on        yli.
47009: vaikeassa asemassa, koska se on vain heik-           Tämän sillan rakentamisasia on oilut vi-
47010: kojen kyläteiden varassa.                         reillä niinikään jo pari vuosikymmentä.
47011:     Kustavin saaristopitäjän ja mantereen         Siltapaikka sijaitsee Taivassalon-Vehinas-
47012: välinen liikenneyhteys paranee huomatta-          salmen (Rautilan)-Vehmaan maantieosliu-
47013: vasti rakenteilla olevan uuden Kustavin-          della. Paikalla on nykyisin 60 tonnin kan-
47014: Taivassalon maantien piakkoin valmistuessa.       toinen puulossi. Autoliikenne tällöin ke-
47015: Tälle uudelle tielle tulee vain yksi 300 m.       väisin ja syksyisin kelirikkojen aikana ja
47016: pituinen, lossi, joten nykyisin vaikeasti kul-    monasti myös talvella on kokonaan keskey-
47017: jettava 3 km: n pituinen lossiväli jää siten      tyksissä. Sillan pai'kasta on suoritettu Tie-
47018: pois käytännöstä ja liikenneolot tältä osalta     ja vesirakennushallituksen toimesta useita
47019: huomattavasti paranevat. Koska Taivas-            vaihtoehtoisia tutkimUksia, joiden perus-
47020: salosta jo ennestaän on tarpeettoman pitkä        teella sillan lopullinen paikka on nyt jo
47021: ja muutenkin huono maantieyhteys Tur-             tarkalleen määrättävissä sekä kustannuslas-
47022: kuun, josta on muodostunut näiden seu-            kelmat esitettävissä.
47023: tujen tärkein kauppakeskus, ja kun Kus-
47024:  tavin liikenne siirtyy uuden tien valmis-           Vehmassalmen sillan rakentamista varten
47025: tuttua myöskin Taivassalon kautta kulke-          ovat paikkakuntalaiset keränneet 1,000,000
47026: vaksi, on tiekysymys ollut !kiireellisesti rat-   markkaa annettavaksi valtion käyttöön heti
47027: kaistavana kokonaisuutta sihniilläpitäen.         kun siltatyöt aloitetaan. Tämä jos mikään
47028: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on       osoittaa sillan tarpeellisuutta. Valtiolle koi-
47029: vuosina 1945-47 suoritettu laaja liikenne-        tuu sillan tultua rakennetuksi huomattava
47030:  ja taloudellisiin oloihin !kohdistuva tutki-     vuosittainen säästö, joka, ottaen huomioon
47031: mus Taivassalon, Kustavin, Vehmaan, Mie-          lossimiesten palkat, lossin ja lossimiesten
47032: toisten ja Lokalahden pitäjien osalta. Tut-       asunnon ilrnnnossapldon sekä hankittavan
47033:  kimuksissa on tultu siihen, että maantie-        uuden lossin hinnan kuoletuksen, on
47034:  verkostossa on Rautilan ja Mietoisten vä-        200,000-300,000 markkaa vuodessa. Tämä
47035:  lillä aukko, johon olisi saatava mahdolli-       vastaa 4 %:n koron mukaan noin 6-7
47036:  simman pian rakennettua maantie.                 miljoonan markan suuruista pääomaa.
47037:     Tämän yleistutkimuksen valmistuttua on           Ottaen huomioon siltatyön suuruuden,
47038:  tie- ja vesirakennushallituksen toimesta         silta-aukkojahan tulee yhteensä n. 90 m,
47039:  suoritettu täydellinen maantietutkimus Tai-      ja että silta on tehtävä laivojen alikulku-
47040:  vassalon ja Vehmaan pitäjien rajalta Veh-        liikenteen vaatimusten mukaisesti, olisi työ
47041:  massalmelle - jonne Taivassalosta johtaa         tehtävä usean vuoden aikana. Työn aloit-
47042:  maantie - 1\Iietoisiin. Tielinjan pituus on      tamista varten olisi saatava jo vuoden 1948
47043:  12.s km ja on maasto verraten helppoa            tulo- ja menoarvioon 4 miljoonaa mark-
47044:  rakentaa, ollen se suurimmalla osalla mat-       kaa, joten työtä varten paikkakuntalaisten
47045:  kaa. aivan tasaista.                             lahjoitus mukaanluettuna olisi siten käy-
47046:                                                                                                 37
47047: 1078                       IV,312. -     Rautilan-Valaskallion He.
47048: 
47049: tettävissä ensi vuodelle 5 miljoonaa mark-        (Rautila)-Ennyinen-Valaskallio          mut-
47050: kaa.                                             kaisia ja pääsuuntaan nähden poikittain
47051:    Liikenneolojen parantamisen kannalta          risteileviä kylä- ja tilusteitä myöten. K. o.
47052: olisi samanaikaisesti siltarakennustöiden        tieosilla on aikaisemmin ollut linja-autolii-
47053: kanssa saatava tieosalle Vehmassalmi-V a-        kennettä ja nyt harjoitetaan m. m. k.iven
47054: laskallio tien oikaisu alkaen lähinnä sen        kuljetusta vientiä silmällä pitäen, joten ky-
47055: suuren tienpuutteen takia, joka vallitsee        symys ei ole kokonaan uudesta tiestä vaan
47056: näillä seuduilla, ja että saataisiin aikaan      vanhan tien oikaisemisesta ja rakentami-
47057: se huomattava kansantaloudellinen säästö,        sesta kauttakulkutieksi.
47058: joka tien rakentamisen kautta tällöin tulisi        Kun on kysymyksessä lähes 13 km pitkän
47059: olemaan niiden laskelmien perusteella, mitä      tieosan rakentaminen on, valtion taloudel-
47060: siitä on tehty. On laskettu, että tämän          lisen aseman huomioon ottaen, kustannuk-
47061: 12.s km pitkän tienosan rakentamisen             set jaettava usean vuoden osalle, joten ensi
47062: kautta lyhenisi maantieyhteys Kustavista         vuodelle olisi myönnettävä tientekoa varten
47063: ja Taivassalosta Turkuun 22 km: llä. Se          5 miljoonaa markkaa. Työvoimatilanteen
47064: tosiasia, että tierakennusmäärärahoja on         johdosta saattavat Lounais-Suomessa tie-
47065: Lounais~Suomeen aina jaettu kovin vähän,         rakennustyöt tulla lähiaikoina tarpeellisiksi
47066: on aiheuttanut sen, että tämäkään tiehanke       senkin johdosta, että pienet metsäalueet
47067: ei ole päässyt toteutumaan aikaisemmin.          ovat näillä läänin viljavimmilla seuduilla
47068: Tien välittömässä läheisyydessä on viljavia      jo suurelta osalta loppuunkäytetyt, joten
47069: peltoja, vanhaa asutusta ja m. m. kivilou-       metsätöitä ei lähivuosina ole suuremmassa
47070: himoita, joiden on saatava tavaransa mark-       määrässä odotettavissa.
47071: kinoille. Vehmaan tunnettu graniittihan             Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
47072: on laajemmaltikin kuulua, ja on sen vien-        ehdotamme,
47073: tiä nykyisin myöskin ulkomaille.
47074:    Uuden tien tärkeyden paikkakuntalaisten                 että Eduskunta ottaisi vuoden
47075: näkökannalta osoittaa m. m. se, että maa-               1948 tulo- ja menoarvioon V ehmaan
47076: pohjat tulevat lahjoituksina. Lahjoitus on              kunnassa olevan RauUlan-V alaskal-
47077: varsin huomioonotettava, sillä rahassa ar~              lion maantien ja samalla tieosalla
47078: vioituna se on käypien hintojen mukaan                  olevan Vehmassalmen yli johtavarn
47079: vähintään 2 miljoonaa markkaa.                          sillan rakenta·rnista 'tmrten 9,000,000
47080:    Nykyisin kuljetaan väliä Vehmassalmi                 nwrkkoo.
47081:        Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
47082: 
47083:                J. E. Pilppula.                           W. Metsäranta..
47084:                Niilo Honkala.                            Urho Kulovaara.
47085:                Ainö Lehtokoski.                          Yrjö Suonta.usta.
47086:                                        Samuli Simula.
47087:                                                                                           1079
47088: 
47089: 1V,a13.- Rah. al. N:o 240.
47090: 
47091: 
47092: 
47093: 
47094:                               Riihimäki y. m.: MäärärahOilt osoittamisesta Honkakosken
47095:                                  asemalta Soikonr-Las.silan maantielle johtavan tien otta-
47096:                                  1niseksi val!tion hoitoon.
47097: 
47098: 
47099:                                     E d u s k u n n a ll e.
47100: 
47101:    Rautatiet saadaan vasta sitten täydellä       kautta Turun ja Porin läänin lääninhalli-
47102: tehollaan palvelemaan maan ja kansan etua,       tukselle anomuksen, että mainittu tie otet·
47103: jos niihin voidaan yhdistää asutuskeskuk-        taisiin valtion hoitoon. Anomusta ovat
47104: sien ja metsärikkauksien kautta kulkeva          puoltaneet piiri-insinööri, tie- ja vesiraken-
47105: maantieverkosto. Tätä .tärkeää tosiseikkaa       nushallitus ja lääninhallitus. Asianomai-
47106: silmällä pitäen ovat Lavian, Poroarkun ja        sista virastoista annettujen tietojen mu-
47107: Kankaanpään kunnat jo vuosia sitten .tie-        kaan ei tietä kuitenkaan ole voitu ottaa
47108: lain edellyttämän insinööriteknillisen suun-     valtion hoitoon, koska tarkoitukseen ei ole
47109: nitelman mukaan aloittaneet maantieraken-        varoja käytettävissä.
47110: llllksen Porin-Haapamäen radan Honka-               Ei ole kuitenkaan oikeudenmukaista, että
47111: kosken asemalta Turmajärven kylän kautta         ;taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat
47112: valtion hoidossa olevalle Soilkon~Lassilan       kunnat ja· paikallinen väestö joutuvat ilman
47113: maantielle Lavian pitäjässä. Tien kokonais-      valtion tukea huolehtimaan sanotun tien
47114: pituus on 28.2 km. Honkakosken asemalta          hoidosta, koska tie kauttakulkutienä yh-
47115: Lavian rajaHe menevä osa 14.6 km on vuo-         dessä rautatieverkoston kanssa palvelee
47116: sina 1931-32 rakenettu 3 a~luokan vaati-         maamme ja kansamme kokonaisetua.
47117: muksia vastaavaan kuntoon. Nyt on myös-             Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
47118: kin Lavian puoleinen osa, n. s. Peräkyläntie
47119: rakennettu 3 a-luokan kuntoon Lavian kun-                     että Ed1Mkunta   ottaisi   vuoden
47120: nan myöntämillä varoilla ja paikallisen lah-             1948 valtion tulo- ja menoarvioon
47121: joitustyövoiman avulla.                                  1,000,000 markan määrärahan Hon-
47122:     Kun nämä perustavaa laatua olevat tie-               kakosken asemalta Soik011r-Lassilan
47123: rakennustyöt oli loppuun saatettu, jättivät              maantielle Lavian pitäjässä johtavan
47124: Lavian, Poroarkun ja Kankaanpään kunnat                  tien ottamiseksi valtion hoitoon.
47125: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
47126:      He:lsingissä lokakuun 1 päivänä 1947.
47127: 
47128:                  Arvo Riihimäki.                               H. Manninen.
47129:                  L. Myllymäki.                                 Walter Kuusela.
47130:                  Antto Prunnila..                              M. Järvinen.
47131:                  P. Leskinen.                                  A.. Rinne.
47132:                  Juho M'åkelä.                                 Antti J. Ranta.ma.a.
47133:                                         Vilhelm Riihinen.
47134: 1080
47135: 
47136: IV,:n4.- Rah. al. N:o 241.
47137: 
47138: 
47139: 
47140: 
47141:                               Tillanen: Möiirärahan o~oitt~misesta Heinolan--Jaalan tie-
47142:                                  työn aloittarniSeksi.
47143: 
47144: 
47145:                                    E d u s k u n n a ll e.
47146: 
47147:   Vuonna 1939 suoritettiin tie- ja vesira-      mätöntä. Lisäksi tiellä tulisi olemaan huo-
47148: kennushallituksen toimesta tutkimus ja laa-     mattava merkitys kauttakulkutienä. Tien
47149: dittiin kustannusarvio lleinolau kirkonky-      tarpeellisuus on, kuten edellä esitetystäkin
47150: Jästä l\likkelin maantiestä J aa·lan pitäjän    selviää, tunnustettu valtiovallan tahollakin.
47151: Siikavan tiehaaraan päättyvästä tiestä.         Vuoden 1940 tulo- ja menoa'l'vioon tietyön
47152: Vuoden 1940 tulo- ja menoarvioon oli jo         aloittamiseksi otettu määräraha on nykyi-
47153: otettu määräraha tietyön aloittamiseksi.        senä ajankohtana riittämätön. Sen vuoksi
47154: Sotien johdosta ei tietyötä kuitenkaan          ehdotan kunnioittaen,
47155: päästy aloittamaan eikä niitä ole vieläkään
47156: aloitettu. Suunnitellun tien varr~Ha on                    ettii Eduskunta ottaisi vuoden
47157: m. m. 4 kansakoulua, jotka ovat tieyhteyttä              1948 tulo- ja ntenoa.rvioon 3,000,000
47158: vailla. Samoin sen välittömässä yhteydessä               markan määrärahan Heinolan--Jaa-
47159: on useita suuria asutuskeskuksia, joihin                 lan tietyön aloittamiseksi.
47160: kulkuyhteyden aikaansaaminen olisi välttä-
47161:        Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
47162: 
47163:                                                                   Fabian Tlllanen.
47164:                                                                                            1081
47165: 
47166: IV,s15. -   Rab. al. N :o 242.
47167: 
47168: 
47169: 
47170: 
47171:                                  E. Pesonen y.m.: Määrärahan osoitta,misesta tiesuunnan
47172:                                    tutkimiseen ja töiden jatkamiseen tiesuunnalla Heinolan
47173:                                    kirkonkylä--Mcttjoniemi-Lauhjoki-Rovioskorpi-Sysmä
47174:                                    -Katkkinen.
47175: 
47176: 
47177:                                      E d u s k u n n a ll e.
47178: 
47179:     Jo asianomaista tiekarttaa silmäillessä       koitustaan . vastaavaksi ja nam ollen kylä-
47180: havaitsee selvästi kuinka Heinola ja sen          teihin uhratut varat tulisivat hyvin suu-
47181: lähiympäristö on aikojen kuluessa jäänyt          relta osaltaan hulkkaanheitetyiksi.
47182: tieyhteyksiensä puolesta aivan lapsipuolen           Uuden sysäyksen ja myös uuden suun-
47183: asemaan. Löytyyhän aivan Heinolan välit~          nan tiekysymykselle on antanut se seikka,
47184: tömässä lä:heisyydessä kymmenien kilomet-         että Asutushallituksen toimesta rakenne--
47185: rien laajuisia alueita, jotka käytännöllisE)sti   taan parhaillaan aivan ensiluokkaiseen
47186: 'katsoen ovat vailla kaikkia kulkukelpoisia       maastoon sijoitettua ja kunnollista maan-
47187: tieyhteyksiä. Melkein ainoana tieyhteytenä        tietä . .Sysmän~Kalkkisten maantieltä Rai-
47188: on Heinolan kautta kulkeva valtatie 5 ja          vioskorven uudisraivausalueeHe. Tämä tie
47189: sen haara kantatie 59 pohjois-eteläsuun-          alkaa ISys.män-Kalkkisten maantieltä noin
47190: nassa. Niinpä näiden t~iden länsipuolella         11 km. pohjoiseen Kalkkisista ja suuntau-
47191:  on noin 43 kilometrin pituinen alue, jonka       tuu sieltä kaa!kkoiseen suuntaan suoravii-
47192: poikki itä-länsisuunnassa ei löydy yhdis-         vaisena, noin 4 km:n pituisena Lauhjoelle
47193: tävää tieyhteyttä. Tälle alueelle johtaa to-      saakka. Jos tätä tiensuuntaa edelleen jat-
47194: sin 12 km pituinen Marjoniemen epäviralli-        kettaisiin oikomalla vanhoja tilustie- ja ky-
47195:  nen kylätie, jota ei voida sanoa autoliiken-     lätiesuuntia, saataisiin erinomainen tieyh-
47196:  teelle sopivaksi. Kylätiestä jatkuu tilustien    teys Heinolan kirkonkylään. Lauhjoelta
47197:  tapaisia teitä m. m. Vaippilan kylään. Tämä      Heinolan kirkonkylään matkaa olisi riip-
47198:  tieosa ei ole autolla liikennöitävissä. Vaip-    puen tietenkin tien suoraviivaisuudesta
47199:  pilan tien pituus on noin 4 km. Huutavasta       noin 18 km. Näiden alueiden tiekysy-
47200:  paikallisesta tarpeesta johtuen on useaan        myksen saamiseksi lopullisesti ratkaistuksi
47201:  otteeseen tehty yrityksiä tieyhteyksien pa-      olisi mainittu maantieosuus rakennettava
47202:  rantamis~ksi, mutta syystä tai toisesta ovat     kauttakulkuliikennettä vastaavaan kuntoon.
47203:  yritykset rauenneet tyhjiin. Kun lisäJ.:si          Tien merkitystä sekä välittömästi tien
47204:  näillä tieyhteyksillä tulee olemaan kautta-      tienvaikutuspiirissä oleville alueille että sen
47205:  kulkutienä ja myöskin matkailuliiikenteelle      merkityksestä kauttakulkuliikenteelle voi-
47206:  ensiarvoinen merkitys, on tieyhteyksiä           daan esittää seuraavaa:
47207:  myöskin tässä mielessä yritetty parantaa.           Tieosan Lauhjoki-Heinola kk. välittö-
47208:  Asiasta on eduskuntaankin tehty toivomus-        mään vaikutuspiiriin Heinolan maalaiskun-
47209:  aloite vuonna 1938. Tällöin suunniteltiin        nasta joutuisivat seuraavat kylätiet: Vaip-
47210:  tieyhteyttä Heinola kk.-Marjoniemi-Kalk-         pila, asukkaita 223; :M:arjoniemi, asukkaita
47211:  kinen ja oli suunnitellun tieyhteyden pi-        282; Onali, asukkaita 63 ja Uusi-Lusi,
47212:  tuus 23 km. Osittaisena syynä siihen, ettei      asukkaita 116, eli yhteensä asukkaita 784.
47213:  asia lopullisesti ole ratkennut kylätiekysy-     Näissä kylissä on yhteensä tiloja, joiden
47214:  myksenä on se, että tieyhteyden avaudut-          pinta-ala on alle 2 ha, 47 kpl., tiloja yli
47215:  tua :Sysmän-Kalkkisten tieltä Heinolan kir-      2 ha 80 kpl., yhteenlaskettuna peltoalaa
47216:  konkyläan siitä muodostuisi raskaasti lii-       659.Go ha ja metsäalaa 6,201.04 ha .
47217:  kennöity ikauttakulkutie, joka hyvin nopeasti       .Sysmän kunnan puolella tien välittömään
47218:   olisi korjattava ja oiottava kylätiestä tar-    vaikutuspiiriin tulee edellämainittu Rai.-ios-
47219: 1082                        IY,3Hi. -   Uein&lan---Ka1kkisen tie.
47220: 
47221: korven uutisraivausalue. Tämä alue on            r. y. ja Rautatiehallitus. Asian nykyisistä
47222: pinta-alaltaan noin 1,500 ha ja. muodoste-       vaiheista mainittakoon, että Sysmän ja Hei-
47223: taan sille aluksi Asutushallituksen toimesta     nolan maalaiskunta sekä Heinolan kau-
47224: 30-40 tilaa, joiden yhteenlaskettu pelto-        punki kannattavat erittäin välttämättömänä
47225: pinta-ala on noin 500 ha. On kuitenkin           mainitun tieyhteyden aikaansaamista.
47226: olemassa suunnitelmia, joiden mukaan                Mitä asian teknilliseen puoleen tulee, on
47227: uutisraivausta voitaisiin laajentaa siinä        mainittava, että tieosa Sysmä-Vaippilais-
47228: määrin, että alueelle ehkä voidaan muodos-       ten maantie-Lauhjoki tulee aivan erin-
47229: taa noin 65 tilaa.                               omaiseen maastoon. Tästä edelleen aina
47230:     Tien merkitys laajenee kuitenkin aivan       Vaippilankylän korkeudelle saakka maasto
47231: huomattavasti, jos tarkastellaan lähemmin        on jo silmämääräisestikin katsottuna aivan
47232: sen aiheuttamaa matkan lyhennystä esim.          erinomaista. Tästä eteenpäin Heinolan kir-
47233: Sysmän kunnan alueelta lähimmälle rauta-         konkylään ei ole suoritettu tarkempia tut-
47234: tieasemalle, joka tässä tapauksessa tulisi       kimuksia, mutta sen nojalla, mitä aikoinaan
47235: olemaan Heinolassa. Lähinnä nilistä alueista     kävi ilmi Kalkkisun suunnattavaa tietä tut-
47236:  voidaan mainita Kiunarilan, Otamon, Vir-        kittaessa, ei tämä väli voine tuottaa mitään
47237:  taan ja Nikkaroisten kylät sekä osa Suur-        erikoisia vastuksia. Vesistön ylikulkuja ei
47238: kylästä ja Nuoramoisista. Nämä alueet tu-         tapahdu muualla kuin aikaisemmin maini-
47239:  lisivat ehdottomaati käyttämään tietä ja on      tussa Lauhjoessa, jossa siinäkin selvittä-
47240:  niillä yhteensä 434 tilaa sekä 3,293 asu-        neen noin 10 m:n sillalla. Tien ra:kennus-
47241:  kasta. Mutta tien vaikutuspiiri voidaan          ainetta, soraa, on riittä.västi saatavissa sekä
47242:  ulottaa laajemmallekin.                          tar'koitukseen sopivalla paikalla.
47243:     Kun edelläesitetty tieyhteys täydelleen          Edellä olevan perusteella ja viitaten
47244:  korvaa aikaisemmin kysymyksessä olleen          -toiv. al. N :o 287 v. 1945 va'ltiopäivHlä, eh-
47245:  tiesuunnitelman Heinolan kirkonkylästä           dotamme kunnioittaen,
47246:  Kalkkisiin, voidaan sen puolesta esittää
47247:  myöskin kaikki ne asiaan vaikuttavat teki-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
47248:  jät ja perustelut, jotka aikoinaan esitettiin          tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
47249:  mainituista suunnitelmista. Tiesuunnan tar-            markan määrärahan tiesuunnan tut-
47250:  peellisuutta ovat puoltaneet m. m. Suomen              kimiseksi ja töiden edelleen jatkami-
47251:  Ur'heiluopisto, XII Olym·pia Helsinki 1940             seksi tiesuunnalla Heinolan kirkon-
47252:   järjestelytoimikunta, Suomen Reikeilyma-              kylä - Marjoniemi- Lauhjoki-Ra-
47253:   jajärjestö r. y., Suomen Matkailijayhdistys           vioskorpi-Sysmä-Kalkkinen.
47254:        Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
47255: 
47256:                   Edvard Pesonen.                            PaAl.vo Karjalainen.
47257:                                                                                            1083
47258: 
47259: IV,316. -   Rah. al. N:o 243.
47260: 
47261: 
47262: 
47263: 
47264:                                 Saariaho y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanties·illan
47265:                                    rakentamiseksi Kymijoen Myllykosken yli.
47266: 
47267: 
47268:                                      E d u s k u n n a 11 e.
47269: 
47270:    Sippolan :pitäjäin Myllykoski (Viialan         tasuhteet. Lisäksi on luonnollista, että
47271: kylä) ja An~alan pitäjän Ummeljoen kylä           alueena noudatettavan järjestyksen kan-
47272: muodostavat yhdyslrunna.n, jonka paino-           naltru tällainen ylimääräinen liikenne on
47273: piste on Kymijoen itäpuolellru Myl'ly'kos-        muutenkin sietämätöntä. Ulkopuolinen lii-
47274: lreTia.   Rautatieasema, linja-autoliikenne       kenne tultaisiin Yhtyneet Paperitehtaat
47275: Kouvola-Myllykosiki-Sippola,          Yhtyneet    Osakeyhtiön taholta lopettamaan kokonaan
47276: Paperitehtaat Osakeylitin 1\fyllykosken teh-      viimeistään silloin, !kun tehdasalueella lä-
47277: taat, pankit, kirkko y. m. s. sijaitsevat juuri   himmässä tulevaisuudessa Tyhdytään jo
47278: Myllykoskella.     Yhdyskunnan nykyinen           päätettyihin uutisrakennustöihin. Tämä tie-
47279: väestö käsittää noin 7,000 henkeä, joista•        tysti vaikenttaisi Anjalan ·puolella asuvien
47280: lähes 5,000 asuu Myl'lykoskella ja loput          kulkuyhteyksiä, koslka heidän olisi Kymi-
47281: n. 2,000 Umme1joella. Kymijoen yli ei kui-        jokea ylittäessään turvauduttava edellämai-
47282: tenkaan tällä kohdalla ole muuta yleistä          nittuun lauttwan.
47283: ylikulikUI>aikkaa kuin lautta n. 2 km päässä         Paikallinen liikennetarve vaatisi ehdotto-
47284: Myllyfkoslren ja Ummeljoen !keskuksista           masti sillan rakentamista Myllykosken ikoh-
47285: Kouvolaan päin. Lähin ylikulkupaikka ete-         druUa Kymijoen yli, mutta myös kaukolii-
47286: läiseen . suuntaan sijaitsee Inkeroisissa,        kennettä ajatellen olisi siitä tietenkin suuri
47287: jonne Myllykoskelta on matkaa 9 km.               hyöty. Kyseinen si1ta onkin edellytetty
47288:    MyUykosken tehtaitten voimalaitoks:en          sekä Myllykosken rakennussuunnitelmassa
47289: padon harjaa pitkin on tosin olemassa yh-         että Kymenlaakson aluesuunnitelmassa,
47290: den ajoneuvon kerrallaan kuljettava silta         jonka mukaan sillan kautta tulisi kulke-
47291: Kymijoen yli, jokw silta on Yhtyneet Pa-          mOOJJ. uusi tie Utista Elimäelle valtatiellä
47292: peritehtaa!t Osakeyhtiön rakennuttama ja          Helsinki-Lappeenranta.
47293: omistaana. Silta oli ennen sotia suljettu            Tämän hetken kust.annusarvion mukaan
47294: kaikelta vi:eraalta liikenteeltä, mutta sotien    tulisi silta tiejatkeineen maksama:an mk
47295: aikana, etupäässä umm:eljokela!isten eYåmän       20,000,000:-.
47296: helpoit.tamiseksi, jätettiin silta liikenteelle      Edellä esitet,yn perusteella ehdotamme,
47297: vapaaksi. Siitä lähtien onkin silta. saanut
47298: olla yleisessä käytössä. Tämä ei kuitenkaan                 että Eduskunia <Jttaisi vuoden 1948
47299: enää käy päinsä, sillä liikenne, joka ky-                tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
47300: seistä siltaa käyttäen kulkee aivan t-ehdas-             km~ määrärahan maantiesillan raken-
47301: laitosten keskitse ja ratapihan poikki, missä            tamiseksi Kymijoessa sijaitsevan
47302: mutatievaunujen vaihto on ~ituinen, on                   jJfyllykosken yli.
47303: viime aikoina saanut yhä snm~Cmmat mit-
47304:      H{>lsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
47305: 
47306:                  Urho Saariaho.                                Valto Käkelä.
47307:                                             Väinö Okko.
47308: 1084
47309: 
47310: IV,3t7.- Rah. al. N:o 244.
47311: 
47312: 
47313: 
47314: 
47315:                                Mansner y. m. : Mä,.ä;tärahan osoiUamisesta maantien 1·aken-
47316:                                    tamiseksi Taitpalsaarelta Ampujautn, Kahilan, Tuosan-
47317:                                    saaren ja Hyötiön saarten kautta Lauritsalaan.
47318: 
47319: 
47320:                                     E d u s k u n n a ll e.
47321: 
47322:    Taipalsaaren kunta on Suomen saaririk-        eivät ole virallisia yleisiä maanteitä tai
47323: kaimpia ikuntia, jonka eri osien yhteydet        kunnanteit.ä, eikä puolustuslaitos myöskään
47324: sekä kunnan keskuspaikkaan että kunnan           ole tei!hin käytettyä maata maanomistajilta
47325: eteläpuolella oleviin Lappeenrannan kau-         lunastanut. Näinollen on pelättävissä, ettii
47326: punkiin ja Lauritsalan kauppalaan ovat           muutamien vuosien kuluessa se työ, .mikä
47327: vuosiikymmeniä olleet mahdollisimman huo-        teitten rakentamiseen on uhrattu, jää täy-
47328: not. Parannus eräässä suhteessa tuli kui-        sin hyödyttömäksi, ellei jotain korjausta
47329: tenkin aikaan, kun Lappeenrannan-Tai-            aikaansaada. Sitäpaitsi niiden merkitys
47330: palsaaren maantietä noin 10 vuotta sitten        jää varsin vähäiseksi, ellei yhteyttä Lau-
47331: alettiin rakentaa ja oli tämä tie jo talvi-      ritsalan kauppalaan saada järjestetyksi.
47332: sodan loppuvaiheessa jollain tavalla käyttö-     Kun tiet ovat ,rajan pinnassa", olisi teit-
47333: kelpoinen, niin että silloin ja myöskin vuo-     ten !kuntoon saattamisella myöskin mahdol-
47334: sina 1941 ja 1944 evakuointien sattuessa         lisuus kohottaa rajaseudun väestön elin~
47335: karjalaista väestöä voitiin tätä tietä pitkin    mahdoUisuuksia ja samalla ottaa asutuk-
47336: ohjata Länsi-Suomeen. Muulla osalla Tai-         seen uusia alueita.                     ·
47337: palsaal'lta ovat tieolot virallisesti edelleen      Mitä erityisesti Lauritsalan kauppalaan
47338: samalla ikannalla kuin vuosisadankin vaih-       tulee, on huomioonotettava, että Lauritsa-
47339: teessa, mutta Moskovan rauhan jälkeen,           lan-Ampujalan maantien rakentamisella
47340: kun Taipalsaari joutui 'lähelle rajaa, sijoi-    edistettäisiin Lauritsalan kauppalan ja sen
47341: tettiin sinne puolustusvoimia ja ryhdyttiin      asumkaiden yhteyttä Taipalsaaren itäosaan,
47342: myöskin sotaväen taholta rakentamaan vält-       minkä kautta elintarpeitten tuoriti kauppa-
47343: tämättömimpiä huoltoteitä eri osissa Tai-        laan, jonlka asukasmäärä nykyisin on jo yli
47344: palsaarta oleviin huoltotukikohtiin ja yksik-    9,5'00, parantuisi. :Sen lisäksi tien vai-
47345: köihin. Näin tapahtui myöskin Taipalsaa-         lmtuspiirissä olevien asukkaitten välttämät-
47346: ren itäosassa eli Taipalsaaren Ampujalan,        tömät matkat lääkäriin, apteekkiin ja
47347: Kahilan ja Tuosansaaren ikylien ympä.ris-        kauppoihin y. m. suuntimtuisivat ilman
47348: töllä, jonne puolustusvoimain toimesta ra-       muuta kauppalaan. Tämän lisäksi, !kaup-
47349: kennettiin tiet Kankaan Tehdas Oy: n n. ;:;.     palan ollessa huomattava teollisuuskeskus,
47350: Vehkataipaleen kannaksella olevalta suu-         myögkin kauppalassa nykyisin vallitseva,
47351: relta pumppulait<Ykselta etelään, kohti Lau-     tuntuva tonttipula lieventyisi.
47352: ritsalan kauppalaa, ollen tämä tie, joka            Jo vuosikymmeniä on Taipalsaaren kunta
47353: eteläosassaan haarautuu kahtia, edelleen         omasta puolestaan ajanut tieolojensa pa-
47354: verrattain hyvä ja käyttöikelpoinenkin,          rantamista ja varojensa muikaan myöSikin
47355: vaikka sitä ei pariin vuoteen ole puolus-        osallistunut esimerkiksi Lappeenrannan-
47356: tuslaitoksen toimesta millään tavalla !kun-      Taipalsaaren tien rakentamiseen, samoin-
47357: nostettu, jo'htuen tämä siitä, että tie kulkee   kuin eri .puolilla kuntaa olevien teitten
47358: erittäin tasaisia soramaastoja pitkin. Näin-     kunnostamiseen ja niitten ottamiseen kun-
47359: ollen on Taipalsaaren itäosan maantieti-         nan haltuun, !kuin myöskin lossien ja silto-
47360: lanne jonkin verran helpoittunut, mutta          jen rakentamiseen tärikeimmille paikoille.
47361: asia on kuitenkin keskeneräinen, koska puo-      Luonnollista kuitenkin on, että Taipalsaa-
47362: lustuslaitOiksen toimesta rakennetut tiet        ren ktmta, jonka maasto on erittäin rik-
47363:                                    IV,31i. -      Ma.nsner y. m.                             1085
47364: 
47365: kinäinen sekä la!htien ja sa1micn pirstoma,            Vuonna 1946 oli eduskunnassa jälleen
47366: ei yksin jruksa kaikkia välttämättömimpiä-          esillä asiasta toivomusaloite, mutta se ei
47367: kään teitä kunnan varoilla rakentaa, yhtä           tullut huomioon otetuksi vuoden 1947 ta-
47368: vä'hän kun taas jonkin kunnan rajakylän             lousarviota laadittaessa.
47369: asukkailla on taloudellisia mahdollisuuksia            Tämän vuoden keväällä tkysymys tien
47370: ilman kunnan apua tällaisia suurempia               rakentamisesta pantiin jälleen vireille ja
47371: maanteitä .rakentaa. Tältä .pohjalta lähtien        sen tuloksena oiJJkin Tie- ja vesirakennus-
47372: onkin eduskunnassa v. 1933 ollut esillä toi-        hallituksen toimesta kevättalven aikana
47373: vomusa:loite siitä, että Taipalsaaren Ampu-         suoritettu tien suunnassa kulkevien salmien
47374: jalan (kylästä rakennettaisiin maantie Lau-         pohjatutkimus sekä viime !kesän aikana
47375: ritsalan kauppalaan, mikä alote hyväksyt-           varsinaiset maastotutkimukset. Näiden tut-
47376: tiin siten, että hallitusta kehoitettiin laati-     kimusten perusteella tie- ja vesirakennus-
47377: maan suunnite1ma ja !kustannusarvio sa-             hallinnon Kymen piirin konttori parhail-
47378: notun maantien rakentamisesta. Tämä                 laan laatii lopullista ehdotusta ja kustan-
47379: suunnitelma ·on tehty Tie- ja vesiratkennus-        nusarviota !kyseellisestä tiestä. Saadun tie-
47380: hallituksen toimesta keväällä 1935 ja on            don mukaan ovat kustannukset tien ra;ken-
47381: sanotussa suunnitelmassa, tien kuuluessa            tamisesta salmien yli johtavina penkerei-
47382: luokkaan ja tyyppiin III a, tien pituudeksi         neen ja losseineen arvioitu n. 19.2 milj.
47383: laskettu 7,666 metriä, josta lossimatkaa 520        mal1kaksi.
47384: metriä.     Silloinen kustannusarvio nousi            Ottaen huomioon, että !kysymys Taipal-
47385: 1,250,000 mal1kkaan eli noin 156,000                saaren-Ampujalan-Lauritsalan tien ra-
47386: markkaan kilometriä kohti. Kun kuiten-              kentamisesta on jo pitkän aikaa ollut vi-
47387: kin kymmenkunta vuotta sitten pidettiin             reillä ja että se näiden rajaseudun asu!krkai-
47388: tärkeämpänä aikaansaada samoihin aikoihin           den elinmahdollisuuksien parantamisen
47389: vireillä ollut Lappeenrannan-Taipalsaare~           kannalta olisi lopultakin kiireellisenä rat-
47390: maantie, ryhdyttiin sen rakennustöihin ja           kaistava, ehdotamme,
47391: Lauritsa1a.n-Ampujalan tie jäi näin ollen
47392: odottamaan vuoroaan. Sittemmhi luonnol-                      että   Eduskunta    ottaisi   vuoden
47393: lisesti käydyt sodat ovat estäneet tienhank-               1948 tulo- ja 1nenoarvioon 19.2 ?nil-
47394: keen varsinaista toteuttamista, mutta sen-                 joonan markan 1näärärahan maan-
47395: sijaan on, kuten yllä on mainittu, puolus-                 tien rakentamiseksi TaipaZsaarelta
47396: tusvoimien toimesta rakennettu suunnilleen                 .Lbnpujalan, Kahilan, Tuosansaaren
47397: suunniteltua Lauritsalan-.Ampujalan tietä                  .ia Hyötiön saarten kautta Lauritsa-
47398: vastaavia teitä, jotka varmasti osaltaan                   laan:
47399: halventavat Lauritsalan-Ampujalan var-
47400: sinaisen maantien rakennuskustannuksia.
47401:      Helsingissä 6 päivänä lobkuuta 1947.
47402: 
47403:               Toivo Mansner.                                Urho Saariaho.
47404:               Elias Tukia.                                  Antti Virtanen.
47405:               Väinö Okko.                                   Valto Käkelä.
47406:               Jere Juutilainen.                             Johannes Virolainen.
47407: 1086
47408: 
47409: IV,3ts. -ltah. al. R:o 245.
47410: 
47411: 
47412: 
47413: 
47414:                                A. Virtanen y. m. : MääriiraJuJn osoittamisesta Parikkalasta
47415:                                   Tiviän. 'Y· m. paikkakuntien. kautta Akonpohjaan johta-
47416:                                   van. tien. ottamiseksi valtion haltttttn.
47417: 
47418: 
47419:                                     E d u s k u n n a ll e.
47420: 
47421:    Maamme syrjäseutujen taloudellisen kehi-         Tie, joka !kulkee pitkin valt-akunnan ra-
47422: tyben ehtona on tie- ja kulkuyhteyksien          jaa., on ainoa näillä seuduilla !lmlkeva tie
47423: parantaminen. Kymin läänin itäisi.nnmän          ja on erittäin huonossa kunnossa. Sitä on
47424: osan huomioiminen olisi tässä mielessä myös      sekä Parikkalan että Sa.a.ren ilruntien ta:lou-
47425: tärlreätä. Parikkalan ja Saaren kuntien          dellisesti mahdoton pitää kurmossa. Siksi
47426: ba:llussa oleva 35 km. pituinen tie, joka        ehdotamme,
47427: läh<tee Pruildmlan ap:OOclri!ll luota kuMrien
47428: Tiviä- Kannas -Joe!llSuu- Rasvaniemi-                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
47429: Pitkopohja--Saaren kirkonkylä-Mmnpohja                  tulo- ja menoarvioon 20. Pl. III
47430: -nimisten seutujen ka111tta, on erittäin mä-            luvun 4 momentille 10 miljoonan
47431: ikisessä ma:astossa ja lisäksi hyvin mutkikas,          marlwn määrära:han Parikkala, Tiviä,
47432: monin paikoin niin kapea, että auton ja          •      Ka'l'llnQiS, J oen.suu, Rasvllffl4emi, Pit-
47433: hevosen sivuuttaaninen on hyvin kyseen-                 kopohja, Saaren kirkonkylä ja Akon-
47434: alaista. Nytkyisin se on m. m. puutavaraa               pohja nimisten paikkakuntien kautt€~
47435: !kuljettavien raskaitten kuorma-autojen käy-            kulkevan tien valtwn kalt1tun otta-
47436: tössä.                                                  miseksi.
47437:        Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
47438: 
47439:                  Antti Virtanen.                              Vilhelm ltiibinen.
47440:                                         W. Metsii.ra,nta.
47441:                                                                                                        1087
47442: 
47443: IV,31V.- Rah. al. N:o 246.
47444: 
47445: 
47446: 
47447: 
47448:                                       Pohjannoro: Moorärahan osoittctmisesta maantien rakenta-
47449:                                          ntiseksi H einärveden asema.Ua johtavasta tiestä P,Yylin-
47450:                                          saa,·en kokdaUe.
47451: 
47452: 
47453:                                             E d u s k u n n a ll e.
47454: 
47455:     Heinäveden ikwman Pyyliusaaren tietoi-                 t0111an pitkä ja m. m. Heinäveden asemalle
47456: mikunta on äskettäin kääntynyt valtiova-                   kuljettaessa Vaalunvirran ylittäminen on
47457: rainministerin, maatalousministeriön asu-                  ka~ken talvea erittäin hankalaa ja vaival-
47458: tusasiailnoslasitonJ ja tie- ja VleSirakeruniusiha:lili-   loista.
47459: tuksen puoleen saaren nykyisten &uoras-                        Näiden seutujen tieasiaa on myönteisesti
47460: taanl kurjien ;l~ilk:enooyhteyksiten paraJlJta-            käsitelty aikaisenrmin mm. eduskunnassa ja
47461: mis~ksi. Heinäveden kunnassa sijaitsevalle                 ammattivirastoissakin ruseaan eri otteeseen
47462: Pyyiinsaarelle on sijoitettu /kaikkiaan 9 Im-              osaksi eduskunta-aloitteiden pohjalla. Täl-
47463: piiLahden: ilmlllll!a'IJJ Ker::isyrjäll1 !kylästä ilw-     löin on ikysymyksessä ollut tien rakentami-
47464: toisin olevaa maanviljelijäperhettä, joilla                nen Enonkoskelta Heinäveden asemalle.
47465: entisellä kotiseudullaan Sortavalan-Impi-                  Siinä tarkoituksessa on tutkittu parikin
47466: lahden välisen maantien ja Alatun ase-                     vaihtoehtoista suuntaa, joista toinen !kul-
47467: malle johtavan Kerisyrjän lkunnantien                      kisi Pyyiinsaaren rantaseutuja ylittäen
47468:  risteilykohdassa oli erinomaiset liikenneyh-              Vaalunvirran Kujarinsaaren kohdalta. Kui-
47469: teydet rautatielle ja liikennekeskuksiin. Li-              tenkin palvelisi saaren keskikohdalla irul-
47470: säksi on tänne perustettu 8 pika-asutustilaa               keva tiesuunta paremmin asutustarkoituk-
47471:  ja 2 asevelitilaa. Tiloja luovutettaessa on               sia. Tioo .ooJoontlaaniDen tt.ämän suU1llllJa(l1
47472:  paikallisten asutusviranomaisten taholta va-              mukaan olisi teknillisesti yhtä hyvin mah-
47473:  kuutettu, että valtion toimesta tullaan ra-               doUista, onpa tällä suunnalla muihin ver-
47474:  kentamaan maantie. Tähän luottaen sekä                    mttumJa :eräitä emujakin,. Aik<ajsenrmin rt.ut-
47475:  saatuaan toisilta siirtolaisilta kuulla, että             kituhlle suunniJ!le rtUilisi 2 ilossm, joista ete-
47476:  vastaaavanlaisissa tapauksissa eräillä muilla             läiseiillll1ässä Komolansalmessa lossiväli tu-
47477:  paikkakunnilla todella niin on tehtykin,                   lisi olemaan 410 m ja pohjoisenrmassa Vaa-
47478:  ovat siirtolaiset tänne asettuneet. Tieasiasta            lrunvirran kohdalla n. 290 m. Pyyiinsaaren
47479:  ei senjälkeen ole /kuitenkaan mitään kuulu-               keskikohdalla suunnitellulla linjalla olisivat
47480:  nut, mikä on antanut aiheen otaksua, että                 lossivälit huomattavasti lyhyemmät siten,
47481:  asia on kokonaan rauennut. Sinä aikana,                    että edellistä vastaava Hyväsalmen lossiväli
47482:  minkä siirtolaiset ovat täällä olleet, ovat                tulisi olemaan noin 240 m ja Vaa1unvirran
47483:  he tulleet huomaamaan, että tieyhteyden                    ylittämiskohdalla lossiväli supistuisi muu-
47484:  saanti on eräs allruunpääsemisen perus-                    tamaan kymmeneen metriin, ellei jo alun-
47485:  edellytyksiä, sillä uuden talouden perusta-                perin tähän tehtäisi käntösiltaa. Kun val-
47486:  minen vaatii nykyisenä aikana vanhaan,                     tion rahataloudellinen tilanne on vaikea,
47487:  rauhan aikana suhteellisen omavaraiseksi                   voitaisiin tien rakentaminen tässä vaiheessa
47488:  kehlttyneeseen valmiiseen talouteen verrat-                rajoittaa koskemaan ainoastaan sitä osaa
47489:   tuna niin paljon ylimääräistä huolta ja                   mikä asutustoiminnan takia on välttämätön,
47490:   vaivaa, että vaikeudet näyttävät hankalien                t. s. rarkennettaisiin ainoastaan Pyyiinsaa-
47491:   yhteyksien vuoksi ylipääsemättömiltä. Li-                 ren kohdalla oleva osuus, millä asutustilat
47492:   sålksi on huomattava, että myöskin talven-                sijaitsevat ja Vaalrunvirran ylianenokohta,
47493:   aikaiset yhteydet vesien virtaisuuden takia               inirrkä jälkeen tie liittyisi Vaalrmvirran
47494:   ovat huonol11l11at kuin mitä saattaisi otruk-             kylätiehen, mikä johtaa Heinäveden ase-
47495:   sua. Siitä johtuen kelirikkoaika on suhteet-              malle. Rakennettavan tieosan pituus tulisi
47496: 1088                         IV,319.- Heinäveden Pyyiinsaaren tie.
47497: 
47498: tällöin olemaan noin 10 km. Etttä tiekysy-            Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
47499: mys on tooell:a dintärkeä QSiOtti::aa sekin, että   tavimmin,
47500: kyläktmnan toimesta valittu tietoimikunta
47501: on pyytänyt asiantuntijoita laatimaan p. o.                 että Eduskunta ottaisi vuoden
47502: tiesuunnitelman, mikä työ on jo ehtinyt                   1948 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
47503: niin pitkälle, että tielinja tulee lähipäivinä            markan määrämhan rnaantien raken-
47504: pa,alutetuksi ja punnituksi valmistuen syk-               tamiseksi Heinäveden asemalta joh-
47505: syn kuluessa niin hyvissä ajoin, että työt                tavan tien jatkoksi Pyylinsaaren koh-
47506: voitaisiin aloittaa vielä tämän vuoden ai-                dalla.
47507: kana.
47508:        Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
47509: 
47510:                                                                     Arvo Pohjannoro .
47511: 
47512: 
47513: 
47514: 
47515:              •
47516:                                                                                                    1089
47517: 
47518: IV,32o. -   Rah. al. N :o 247.
47519: 
47520: 
47521: 
47522: 
47523:                                   Kinnunen y. m.: llJiiät'Cit·aJictn osotttamisesta Pyylinsrwren
47524:                                       maantien rakentamista varten.
47525: 
47526: 
47527:                                         E d u s kun n a ll c.
47528: 
47529:    Viitaten toiv. al. N :o 295 (Liitt. I-XII,        tyisi V aalunvirran kylä tiehen, mikä johtaa
47530: sivu 632), rah. al. N:o 130 (Liitt. I-XII             (tosin heikkona) Heinäveden aSemalle.
47531: sivu 829) vuoden 1945 va:ltiopäivillä, sekä          Rakennettavan tieosan pituUs tullili tällöin
47532: toiv. al. N: o 223 (Liiti. 1-XII sivu 483)           olemaan n. 10 km. Että tiekysymys on to-
47533: vuoden 1946 vaUiopäivillä, jotka koskeva:t           della elintärkeä, osoittaa sekin, että kylä-
47534: maantien rakentamista Enonkosken Hanhi-              kunnan toimesta valittu tietoimikunta on
47535: virra1ta Heinäveden asemalle ja mainiten             pyytänyt asiantuntijoita laatimaan p. o. tie-
47536: näiden lisäksi, että k. o. tiesuunnan var-           suunnitelman, ja mikä •työ on jo ehtinyt
47537: rella olevalle Pyyliusaarelle on viime ai-           niin pitkälle, että tielinja tulee näinä päi-
47538: koina sijoite.ttu ffil!ti8ein väeSitön .lisälksi 9   vinä paalutetuksi ja punnituksi valmistuen
47539: maanviljelijäperhettä siirtoväkeä sekä li-           syksyn kuluessa niin ajoissa, että raken-
47540: säksi perustettu 8 pika-asutustilaa ja 2 ase-        nustyöt voitaisiin aloittaa heti kun varoja
47541: velitaloa. Kun k. o. alueelle ei johda min-          siihen saadaan. Mainittakoon vielä, että
47542: käänlaista tietä, olisi valtion kiireellisesti       k. o. tietä ei voida ajatella rakennettavaksi
47543: ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden alueiden           kylätienä, koska se liittyy osana rakennet-
47544: väestölle elintäTkeiden teiden aika·ansaami-         tavaksi suunni.teltuun ja tutkittuun Hanhi-
47545: seksi.                                               viT'lml-Heiruive.den .asenlia•n valtion :l!ii.pikul-
47546:    Kun kuitenkin koko maantiesuuntaa                 kumaantiehen.
47547: Hanhivirta-Heinäveden asema valtion ny-                 Edellä esitettyyn nojautuen ehdotamme
47548: kyisen rahatilanteen huomioiden tuskin               kunnioittaen,
47549: voitanee näinä vuosina toteuttaa, niin olisi
47550: nyt ensisijaisesti pyrittävä rakentamaan se                   ettii Edttskunta ottaisi vuoden
47551: osa tiestä, mikä asutustoiminnan takia on                   1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
47552: aivan välttämätön, t. s. rakennettaisiin ai-                nan markan määrärahan maantien
47553: DJOast~aan Pyylinsaa,ren kohdaHa ol<eva osuus,              rakentamiseksi Heinäveden ja Enon-
47554: millä asutustilat sijaitsevat ja Vaa'lunvir-                kosken kunnissa olevaan Pyylinsaa-
47555: ran ylimenokohta, minkä jälkeen tie liit-                   reen.
47556:      Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
47557: 
47558:                   Toivo H. Kinnunen.                         Antti J. Rantamaa.
47559:                   Albin Asikainen.                           Paavo Ke.rjala.inen.
47560:                                               Aino Luostarinen.
47561: 1090
47562: 
47563: IV,321. -   Rah. al. N :o 248 . .
47564: 
47565: 
47566: 
47567: 
47568:                                     Kauhanen: Määrärahan osoittmnisesta ntaantiealikätytävän
47569:                                        rakentamiseksi Outokumpuun.
47570: 
47571: 
47572:                                         E d u s k u n n a 11 e.
47573: 
47574:     Outokummun tehdasyhdyskunnan kautta              soylikäytävä on osoittautunut liikenteelle
47575: ·ku:larevan Joommu:ru-Kuopion maoortioo ja           erittäin vaaralliseksi, ehdotan kunnioittaen,
47576: ralllllaJtioo ,risteyskohtaan on jo ennoo so-
47577: :tm ilood1tu:n suUD.il1iteilman mukaisesti pää-                että Eduskunta ottaisi vuoden
47578: tetty ;radrenJtaa nma11JtiJeaJikäytävä. Sotien               1948 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
47579: johdosta on !työ jäänyt su.orittaana.tta.                    markan määrärahan maantiealikäy-
47580:  Kun sanotulla kohdalla oleva nykyinen ta-                   tävän rakentamiseksi Outokumpuun.
47581:        Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
47582: 
47583:                                                                       Kalle Kauhanen.
47584:                                                                                            1091
47585: IV,szz.- Rah. al. H:o 249.
47586: 
47587: 
47588: 
47589: 
47590:                                   SoiDinen: Möärärahan osoittamisesta Valtimon pitäjässä
47591:                                      olevan Sivakluwaaran tien kunnostamista varten.
47592: 
47593: 
47594:                                         E d u s k u n n a 11 e.
47595: 
47596:    Vii.taJteruJ iku1uVW11 vuoden v•altiopäiviil:le            että Edu.s:kunta ottaisi vuoden
47597: jäitämäfu1i toivomusaloiteeseen n: o 363                    1948 tulo- ja menoat·vwon V altimon
47598:  (Liitteet I-XII, siv. 741) ja sen peruste-                 pitäjässä olevan Sivakkavaaran tien
47599: luihin, ehdotan kunnioittaen,                               kuntoon laittamista varten 2,000,000
47600:                                                             markan rnäärärahan.
47601:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
47602: 
47603:                                                                      Heikki Soininen.
47604: 1092
47605: 
47606: IV,323. -   Rah. al. N :o 250.
47607: 
47608: 
47609: 
47610: 
47611:                                  Järvinen y. m.: Jffi.äriin·a1uvn osoittamisesta J{urikan kil·kon-
47612:                                     sillan pi:iiilltysrokentee1t uusi1niseksi.
47613: 
47614: 
47615:                                       E d u s kun n a 11 e.
47616: 
47617:    Tampereen-Vaasan valtatiellä km:llä             ja vesirakennushallituksessa laaditUn kus-
47618: 173 Vaasasta lukien on Kurikan pitäjän             tannusarvion mukllan tulee sillan päällys-
47619: kirkonkylässä Kyrönjoen yli johta-va kaksi-        rakenteen uusiminen maksamaan mk
47620: jänteinen maantiesilta, jonka jännevälit           5,500,000: - .
47621: ovat 28 ja 27 m. Silta on rakennettu v.              Kun kysymyksessä on valtatie ja liiken-
47622: 1904 ja on sen maatuet ja virtapilari ki-          teen suuruus on runsaasti toista tuhatta
47623: vestä päällysrakenteen ollessa puusta. Maa-        tonnia vuorokaudessa ja sillan sortuminen
47624: tuet ja pilari ovat kunnossa ja käyttökel-         niin ollen aiheuttaisi arvaamatonta vahin-
47625: poisia, mutta puinen ponsiansasra'kenne on         koa, olisi sillan pä.ällysra'kenne välttämättä
47626: aivan laho, niin että sillan päällysraken-         saatava uusituksi vuoden 1948 aikana.
47627: teesoon: oo i'lmaarr1tunut pahoja pairmmia.          Edellä mainituin perustein ehdotamme
47628: Sillan suurten jännevälien ja sen raken-           kunnioittaen,
47629: teen laadun takia ei siltaa voida enää vah-
47630: vistaa tai paikkaamaHa saada tyydyttävään                     että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
47631: kuntoon. Sillan kunto on nyt niin huono,                  1948 tulo- ja menoarvioon 5,500,000
47632: että asianomaiset tieviranomaiset ovat il-                markan määrärahan Kurikan n. s.
47633: moittaneet, että he eivät enää missään ta-                kirko'ltSillan päällysrakenteen uusi-
47634: pauksessa katso voivansa vastata sillan kes-              simeksi.
47635: tävyydestä ja liikenneturvallisuudesta. Tie-
47636:        Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
47637: 
47638:                  Mikko Järvinen.                                Aleksi Rinne.
47639:                                                                                                    1093
47640: 
47641: IV,324.-- Rah. al. N:o 251.
47642: 
47643: 
47644: 
47645: 
47646:                                       Hauta-la y. m.: Määrärwhan osoittamisesta Nitvalan Kuoppa-
47647:                                          s~'Uan rakennustöiden aloittamista varten.
47648: 
47649: 
47650: 
47651:                                              E d u s k u n n a 11 e.
47652: 
47653:    Kalajoki jakaa Nivalan voimakkaan maa-                     Asiantuntijan mukaan voitaisiin alusra-
47654: tru1ous.pitäjårn pillllt:a-allia3.ill ja :asukasten mää-   kennustyöt suorittaa ensiksi erillisenä, jota
47655: räänkin nähden kahteen osaan. Ja yhteyk-                   työtä varten tarvittaisiin n. 5 milj. mk.
47656: sien ylläpitäminen pitäjän keskustaan Kala-                   Kun alussa esitettyjen perusteiden li-
47657: joen eteläpuolelta on sulan veden aikana                   säksi on mainittava, että tunnettu Mako-
47658: melko vaikeata. Sillä noin 30 km matkalla                  lan nikkelHmivos ja Sievistön suoraan Niva-
47659: ei ole ainoat.akiruailli <krmmoH:ista s:iiltoo vuolaan     lan asemalle rakenteilla oleva uusi tie lä-
47660: Kalajoen yli. Nivalan kirkonkylän ja Jär-                  himmässä tulevaisuudessa lisäävät kuoppa-
47661: vikylän kohdalla yhdistää Kalajoen etelä-                  tien ja sillan entisestään jo suurta tarvetta
47662: ja pohjoispuolta kulkevat maantiet noin                    ja yleistä merkitystä, olisi sillan rakenta-
47663: 2.5 km:n pituinen valtion n. s. kuoppatie,                 miseen kiireesti ryhdyttävä.
47664: mutta joen yli johtava silta puuttuu.                         Näillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
47665:    Tämän tien nimeä kantavan sillan raken-                 tamme,
47666: nussuunnitelma on vahvistettu jo v. 1939
47667: ja tien rakentamisen yhteydessä on tehty                           että Eduskunta ottaisi vuoden
47668: jonkin verran alustavia rantatöitäkin. Ko-                       1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
47669: konaiskustannusarvio tällä hetkellä on 15.4                      markan määrärahan Nivalan Kuop-
47670: milj. mk, josta sillan alusrakennuksen arvio                     pasillan alusrakennustöiden alotta-
47671: on 4.9 milj. mk.                                                 mista varten.
47672:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
47673: 
47674:                      Yrjö Hautala.                                     J. Pyörälä..
47675:                      Kusti Eskola.                                     Johannes Virolainen.
47676:                      Markus Niskala.                                   Eemil Luukk&.
47677: 
47678: 
47679: 
47680: 
47681:                                                                                                       39
47682: 1094
47683: IV,s2u.- Rah. a.l N:o 21)2,
47684: 
47685: 
47686: 
47687: 
47688:                               Sormunen: Määrärahan osoittamisesta Tyrnätvän-Ylipään
47689:                                  maantien kunnostamiseen.
47690: 
47691: 
47692:                                    E d u s kun n a 11 e.
47693: 
47694:    Vuoden 1946 valtiopäiville ed. Muuri        se ei ole mahdollista tien vaikutusalueella
47695: y. m. tekemällään rahaasia-aioitteelia (N :o   asuvien vähäisten talouksien käytettävissä
47696: 119/46 vp.) anoivat, että eduskunta ottaisi    olevin varoin, niin edellä mainitun aloit-
47697: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon 3 mil-        teen perusteluihin viitaten kunnioittaen
47698: joonan markan määrärahan Tyrnävän-             ehdotan,
47699: Ylipään maantien kunnostamiseen. Edus-
47700: kunta ei kuitenkaan yhtynyt aloitteeseen,               että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
47701: joten väestön toimeentulolle tärkeä asia sen         tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
47702: vuoksi jäi toteuttamatta.                            kan määrärahan Tyrnävä11t-Ylipään
47703:    Kun kuitenkin k. o. olevan tien pikainen          maantien kunnostamiseen.
47704: kunnostaminen olisi välttämätöntä ja kun
47705:        Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
47706: 
47707:                                                        Toivo 1. Sormunen.
47708:                                                                                        1095
47709: IV,a26.- Ra.h.. al. N:o 253.
47710: 
47711: 
47712: 
47713: 
47714:                                Palovesi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
47715:                                  nan- ja kyläteiden rakentamista ja kunnostamista varten.
47716: 
47717: 
47718:                                     E d u s k u n n a 11 e.
47719: 
47720:    Laajojen pienviljelijäseutujen taloudel- täjät todella saadaan, kuten laki edellyttää,
47721: lista ja sivistyksellistä kehitystä ehkäis&- w1voi1ietuksi ooa1listumaan t.iekustarun uksiin
47722: vistä tekijöistä ovat niiden jatkuvasti hei- sen mukaisesti kuin he ovat näitä teitä
47723: kot tieyhteydet kaikkein merkityksellisim- ajoillaan rasittaneet. Mitä viimemainit-
47724: piä. Teitä on useimmilla näillä seuduilla tuun tulee, on kokemus osoittanut, että tei-
47725: riittämättömästi ja nekin monasti varsin den tilapäiskäyttäjiltä m. m. raskaan puu-
47726: huonokuntoisia. Sitä1paitsi on vielä run- tavaran kuljetusta suorittavilta yhtiöiltä on
47727: saasti sellaisiakin paikkakuntia, joilla tie- useimmiten äärimmäisen vaikea saada
47728: yhteydet ovat n:telkein olemattomat. Kai- yleensä mitään korvauksia tien rikkomi-
47729: ken lisäksi on teiden rakentamisesta ja kun- sesta, tai on se ollut mahdollista vain pit-
47730: nossapidosta aiheutuvien kustannuksien ja- källisten, kustannuksia kysyvien oikeuden-
47731: ikautumisessa jatkuvasti niin paljon koh- lkäyntien kautta. Säännöksiä olisikin tässä
47732: tuuttomuutta syrjäseutujen vahingoksi, suhteessa tiukennettava ja selvennettäYä.
47733: ettei ole ihmeteltävää, että tyytymättömyys Kohuutonta ei myöskään olisi, edelläviita-
47734: nykyiseen asian tilaan on näiden seutujen rtut epäoikeudenmukaisuudet paikallmti·erasi-
47735: asujainten keskuudessa varsin yleinen. Kun tuksessa huomioon ottaen, että kylätiekus-
47736: heidän taloudellinen asemansa on yleensä tannukset saataisiin menoina vähentää ve-
47737: heikko, vaatii yhteiskunnalEnen oikeuden- rotettavasta tulosta sekä kunnan että val-
47738: mukaisuus tekemään kaiken mahdollisen tion verotuksessa.
47739: syrjäseutujen tieyhteyksien parantamiseksi      Tällaisen täysin oikeudenmukaisen, mutta
47740: ja tierasituksen tasaamiseksi entistä enem- samalla laajasuuntaisen uudistuksen toi-
47741: män laajempien veronmaksajapiirien kan- meenpanoa on syytä ryhtyä kiireellisesti
47742: nettwvaksi.                                   valmistelemaan. On selvitettävä, mikä mer-
47743:    Koko syrjäseutujen paikallistiekysymystä ikitys kunnan ja kyläteillä maamme liiken-
47744: koskeva lainsäädäntö kaipaisikin näin 'JHen teen palveluksessa on ja tämän selvityksen
47745: perusteellista tarkistamista. Tätä twkoit~ perusteella sekä huomioon ottamalla liiken-
47746: tavia l·ainsäädäntätoimenpiteitä, joiden mu- teen tarpeet, on laadittava ohjelma teiden
47747: kaan nämät rasitukset jaettaisiin suurim- rakentamisesta ja ylläpidosta johtuvan ra-
47748: maksi osaksi valtion, osaksi myös kuntien situksen siirtämisestä lähinnä valtion kan-
47749: kannettavaksi, olisikin kiire'hdittävä. Vä- nettavaksi.
47750: hin, mitä paikallistierasituksesta kohtuutto-   On selvää, että tällaisen laajan ohj.elman
47751: masti kärsivät kansalaiset ·ovat tällä het- laatiminen ja toteuttaminen ottaa oman
47752: kellä oikeutettuja odottamaan, on kunnan a:ikansa ja että muihin toimenpiteisiin mai-
47753: ja kyläteiden kunnossapitoa varten myön- nittujen rasituksien vähentämiseksi on ryh-
47754: nettävien avustuksien saaminen sellaiseksi, dyttävä jo ennen kuin täydellinen uudistus
47755: että tieosakkaat kykenevät suoriutumaan saadaan aikaan. Kiireellisiä toimenpiteitä
47756: heidän osalleen jäävistä tiekustannuksista, tässä suhteessa on m. m. kurun.an- ja kylä-
47757: että tärkeimmät kauttakulkutiet otetaan teiden kunnossapitoa varten annettavien
47758: valtion haltuun ja että teiden tilapäis.käyt- va1tionavustuk.sien koroittaminen sekä kaik-
47759: 1096                           IV,326. -     'Kunnan- ja kylätiet.
47760: 
47761: ikien niiden kllJilDJan- ja kylät.eiden valtion            · että EduSJounta korottaisi 50 m~1-
47762: haltuun ottaminen joilla on huomattava                    joonalla markalla vuoden 1948 tulo-
47763: yleinen lii~enne.                                         ja menoarvioesitykseen otettua mää-
47764:    Edellä ·esitetyn perusteella ehdotamme                 rärahaa kunnan- ja kyläteiden ra-
47765: kunnioittaen,                                             kentamista ja kunnostamista varten.
47766:        Helsingissä iokakuun -6 päivänä 1947.
47767: 
47768:                  Eino Palovesi.                               Jussi Raatikainen.
47769:                  Uuno Raatikainen.                            Kusti Eskom.
47770:                  Yrjö A. Ma.nninen.                           Juho Pyy.
47771:                                            Lauri Järvi.
47772:                                                                                       1097
47773: 
47774: IV,a21.- Rah. al. N:o 254.
47775: 
47776: 
47777: 
47778: 
47779:                              Pyörälä y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
47780:                                tuksiksi kunnan- ja kly'läteiden kunnostamista varten.
47781: 
47782: 
47783:                                   E d u s k u n n a ll e.
47784: 
47785:    Valtakunnan :tieverkostossa kunnan- ja      kunnossapitämään. 'rien käyttäjät vain
47786: kylätiet muodostavat nykyoloissa erittäin      harvoissa tapauksissa mielisuosiolla maksa-
47787: tärkeän osan. Kuntien hoidossa olevien tei-    vat tiekunnille korvauksia tien kulutuk-
47788: den luku on kuluvan vuoden aikana jonkin       sesta. Kun kunnan- ja kylätiet ovat koko
47789: verran lisääntynyt, sillä kunnat ovat otta-    valtakunnan ja maan väestön toimeentulon
47790: neet kyläteitä hoitoonsa. Kylä- ja kunnan-    ·kannalta ensiarvoisen tärkeitä, niin on mie-
47791: teiden merkitys viime vuosina on tullut yhä    lestämme välitämä:töntä, että valtio uhraa
47792: tärkeämmäksi sen kautta että metsät mo-        varoja enemmän kunnan- ja kyläteiden
47793: nin paikoin valtateiden varsilla ovat tul-     kunnostamiseen kuin mitä hallitus on v.
47794: ~eet hakatuiksi ja hakkuut siirtyvät pa-       1948 menoarviossa tarkoitukseen varannut.
47795: kosta takamaille, jossa kylätiet yleensä          Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
47796: ovat. Kyläteiden rakenne yleensä on            dotamme,
47797: heikko, joka ei kestä raskasta autoliiken-
47798: nettä. Valtavien puumäärien kuljetus hei-                että Eduskunta korott.aisi vuoden
47799: kosti rakennetuilla kunnan- ja kylä~eiHä               1948 tulo- j.a menoa.rvioesityksessä
47800: on saattanut paikallisen liikenteen vaaran-            olevaa määrärahaa avustuksiksi kun-
47801: alaiseksi kun tiekuntien osakkaat eivät ole            nan- ja kyläteiden kunnostamista
47802: pystyneet muuttuneissa olosuhteissa teitä              varten 20,000;000 markalla.
47803:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
47804: 
47805:                 J. PyöräJä.                                 Jussi Annala.
47806:                 Antti A. Koukkari.                          Lauri Laine.
47807:                 Heikki Soininen.                            Samuli Simula.
47808:                 Eino Palovesi.                              Kusti Eskola.
47809:                 Lauri Murtomaa.                             Markus Niskala.
47810:                 Eemil Pääkkönen.                            Martti Miettunen.
47811:                 Antti J. Rantamaa.                          Erkki Koivisto.
47812: 1098
47813: 
47814: IV,32s.- Rah. al. N:o 255.
47815: 
47816: 
47817: 
47818: 
47819:                                   Hautala. y. m. : Korotetun määräraJum osoittamisesta kun-
47820:                                     nan- ja kyläteiden ottamiseksi valtion hoitoon.
47821: 
47822: 
47823:                                        E d u s k u n n a 11 e.
47824: 
47825:    Kunnan- ja kyläteiden: ·v!llil.it.ion haltuun     haltuun ottamiseen tarvittu n. 29 milj.
47826: ottamisessa on sotien: alkamisesta lähtien näi-      markkaa silloin kun kuluvaa vuotta varten
47827: hin päiviin mennessä mpahtunut jo niin pal-          oli käytettävissä vain 3 milj.
47828: jon riisrt:iytymistä, että .tä,tä epäkohtaa, josta      Nyt esitetään 15 milj. mk. Mutta yhdis-
47829: enimmin kärsivät maaseudun hyvinkin vai-             telmän toteuttamiseen tarvittaisiin nykyar-
47830: keissa olosuhteissa elävät vähävaraiset tie-         vion mukaan n. 33 milj. markkaa, sekä tä-
47831: osakkaat, on kiireesti käytävä korjaamaan.           hän lisäksi uusien aloitteiden kustannuk-
47832: Sillä ei öle oikein eikä edes voimassa ole-          siin, jotka tekevät n. 7 milj. markkaa.
47833: van lain hengenkään mukaista, että teitä,               Että jonkinlainen tasapaino saavutettai-
47834: joilla on aivan yleinen luonne ja merkitys           siin ja edes tärkeimmät kunnan- ja kylä-
47835: ja joiden piiriin useissa tapauksissa on syn-        tiet voitaisiin ottaa valtion välittömään hoi-
47836: tymässä lisäksi siirtoväen y. m. asutusta,           toon, tarvittaisiin menoarvioon e. m. tarkoi~
47837: pidetään jatkuvasti kuntien tai peräti yksi-         tukseen lisäystä n. 25 milj. mk.
47838: tyisten tieosakasten kunnossa pidettävänä.              Asian tärkeyteen katsoen ja edellä esite-
47839: Valtion on mielestämme ainakin moraali-              tyn peruste~Ha kunnioittaen ehdotamme,
47840: sessa vastuussa lainkin mukaan tällaisten
47841: teiden kiireellisestä valtion haltuun ottami-                että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
47842: sesta. Maaseudun kannalta tässä on hyö-                    vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon 25
47843: dyllistä tilaa sosialisoimiselle.                          miljoonan markan mää1·ärahan valtion
47844:    Yhdistelmän mukaan vuodelta 1946 olisi                  maanteiksi otettavia isännättömiä
47845: tärkeimpien kunnan- ja kyläteiden valtion                  sekä kunnan- ja kyläteitä varten.
47846:        Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
47847: 
47848:                   Yrjö Hautala.                                  Lauri Murtoma.a.
47849:                   Kusti Eskola.                                  J. Pyörä.lä.
47850:                   :Markus Niskala.                               Johannes Virola.inen.
47851:                   Eino Laitinen.                                 Eemil Luukka.
47852:                   Lauri Laine.                                   S. Salo.
47853:                                                                                                   1099
47854: IV,a29.- Ra.h. al. N:o 256.
47855: 
47856: 
47857: 
47858: 
47859:                                  Salo: Korotetun miäärärahan osoittamisesta kyläteiden ra-
47860:                                     kentamista varten.
47861: 
47862: 
47863:                                       E d u s k u n n 1a 11 e.
47864: 
47865:    Saadun tiedon muk'llan on ikullrnl:aitostetn-      V. 1948 tuil.o- ja me:noo.rvioesityksessä eh-
47866: ja yleisten töiden ministeriössä suuri määrä        dot.e.taa.n kuJruruaru. ja kylliteiden avustamisoon
47867: kylätiekuntien :anomuksia, jotka rahamää-          140 nrlJ.joonaa m:arkikoo. Kun niistä suuri osa
47868: rältään vastaavat yhteensä useita satoja           menee lain määräämään entisten teiden
47869: miljoonia markkoja, ilreslmooräisten ja            kunnossapidon avustamiseen, jää uusien
47870: uusien kyläteiden rakentamisen avustami-           kyläteiden raikentamisavustuiksiin taas niin
47871: se~ksi. Kuluneiden vuosien niuikat määrära-        pieni määrä, että anomukset saavat jälleen
47872: hat ovat estäneet ministeriön niille myöntä-       seist·ä ministeriössä ratkaisemattomina. Jo
47873: mästä :avustusmäärärahoja, vaikka täysin           pari vuotta sitten arvioi ktillmlaitosvalio-
47874: tunnetaan avustuksen tarpeellisuus. Ratkai-        :Irnnta silloisten avustusanomusten tarvitse-
47875: semattomien 3/nomusten määrä näin yhä              van 150 milj. ttnlk. Sen jälkeen on uusia
47876: vuosi V'Uodelta kasvaa ja niiden kustannus-        001omuksia tUllut suuri määrä. Jotta siis
47877: arviot vanhenevat. Lopulta täytyy anOIIUus         OO.es kaik!kein tärkeimmät kylätiehankkeet
47878: hy;lätä, vaiikka tien t:arpeellisuus onkin täy-    voisivat päästä osallisiksi vaJtioavusta, olisi
47879: sin todettavissa.. Kyläteiden perustamistarve      käyttövaroja tähän ta:rtkoituikseen lisättävä.
47880: on siitäkin syystä lisäänty:nyt, että varsi-          Tässä miel'e'SSä ehc1otia!I1 lrunm.ioittaen,
47881: naisia maanteitä ei ole pystytty rakenta-
47882: maan ja m. m. lrnlkulaitosva:lioikunta on                     että Eduskttnta ottaisi vuoden 1948
47883: antanut neuvon että anotrun maantien si-                   tUlo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
47884: jasta olisi parasta rakentaa kunnrrun- tai                 5 momentille 60 m~"ljoonan markan
47885: ikyJJäJtie, jota kantaa :myöskin. tie- ja vesi-            lisäyksen kyläteiden rakentamisen
47886: rakennushallitus on lausunnoillaan valio-                  avustamista varten.
47887: iimunalle esittänyt. Kysymys ei siis ole
47888: muusta, kuin riittävien varojen. var.aaa:ni-
47889: sesta tarkoitukseen.
47890:      Helsingissä 6 päivänä lokalkuum 1947.
47891: 
47892:                                                                       s. Salo.
47893: 1100
47894: 
47895: IV,330.- Rab. al. N:o 257.
47896: 
47897: 
47898: 
47899: 
47900:                                 Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
47901:                                    a.sutu..steiden rakentamista ja kunnostamista varten.
47902: 
47903: 
47904:                                      E d u s k u n n a 11 e.
47905: 
47906:    Valtion metsämaille muodostettujen Poh-        tuneet uudisasukkaiksi Pohjois-Suomessa
47907: jois-Suomen asutusalueiden tieolot ovat           niiden niukkojen edellytysten vallitessa,
47908: monissa tapauksissa niin huonot, että asu-        jotka nykyinen asutuslaki tarjoaa, ja joi-
47909: tustilalliset ovat joutuneet sen johdosta         hin kuuluu sentään sekin, että asutus-
47910: suuriin vaikeuksiin. Asutusalueita valtion        alueelle rakennetaan valtion toimesta myös-
47911: metsämaille perustettiin ennen sotaa ja oli       kin kulkukelpoinen tie, on vaikea ymmär-
47912: tarkoitus niille rnlrentaa myöskin selJlrais·et   tää, ettei edes näin alkeellista vaatimusta
47913: tiet, että ne olisivat tulleet kulkukelpoi-       ole valtion puolesta täytetty. Vaikka val-
47914: siksi. Sodan johdosta tierakennustyöt jäi-        tion talous onkin suurissa vaikeuksissa, täy-
47915: vät kuitenkin siinä määrin kesken, että ne        tyy löytyä keinoja supistaa vähemmän tär-
47916: eräissä tapauksissa olivat paremminkin tie-       keitä menoja ja rakentaa Pohjois-Suomen
47917: linjoja, kuin kulkukelpoisia teitä. Kun tei-      asutustilallisillekin sentään välttämättömät
47918: den kunnostamistyöt ovat olleet pitkän ai-        kulkuyhteydet tähän asti tapahtuneiden
47919: kaa pysähdyksissä ja saksalaissodan aikana        kohtuuttomien viivytysten jälkeen.
47920: monet asutustiet joutuivat vielä raskaan             Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
47921: Jiikenteen turmelemiksi, ovat kuHrnyht,ey-
47922: de:t mainituilla teillä käyneet niin huo-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
47923: noiksi, että tiet ovat monissa tapauksissa               1948 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
47924: täysin liikenteeseen kelpaamattomia. Täl-                nan markan määriirahan Pohjois-
47925: laisia asutusteitä on hyvin useissa Lapin                Suomen a.sutusteiden ra.kentamista ja
47926: läänin ja Oulun läänin kunnissa.                         kunnostamista varten.
47927:    Korvenraivaajien, jotka ovat uskaltau-
47928:        Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
47929: 
47930:                  Martti Miettunen.                             Markus Niskala.
47931:                                                                                             1101
47932: 
47933: IV,s:at.- Rah. al. N:o 258.
47934: 
47935: 
47936: 
47937: 
47938:                               LaJltela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta varsinaisen Lapin
47939:                                  alueen maantieverkoston täydentä.miseksi.
47940: 
47941: 
47942:                                    E d u s k u n n a 11 e.
47943: 
47944:   Huhtikuun 17 päivänä 1935 asetti valtio-      ne komitean ehdotuksen mukaan olisi pitä-
47945: neuvosto kunnallisneuvos A. Fräntin pu-         nyt rakentaa, on jälellä ainoastaan vuosi
47946: heenjohdolla komitean harkitsemaan toi-         1948. Kun 9 vuotta on kulunut ja halli-
47947: menpiteitä Lapin taloudellisten olojen pa-      ;tus ei ole vielä vuoden 1948 tuil.o- ja lllleno-
47948: rantamiseksi. Huhtikuun 8 päivänä 1938          arvioesitylkseenså!kään ottanut määrärahaa
47949: antoi !komitea laajan ja perustellun mietin-    edes niiden teiden rakentamiseen, joiden
47950: tönsä valtioneuvostolle (komitean mietintö      rakentaminen jäi kesken, eikä myöskään
47951: n:o 8 1938), jossa on yksityiskohtainen se-     niiden komitean ehdotta;mien teiden raken-
47952: lostus m. m. siitä, mitä maanteitä ja missä     tamiseen, jotka olisi vuosia sitten pitänyt
47953: tärkeysjärjestyksessä ne olisi rwkennettava.    valmiiksi rakentaa, olisi asianmukaista,
47954: Samalla komitea ehdotti säädettäväksi lain      että vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon otet~
47955: Lapin maantieverkon kehittämisestä vuo-         taisiin erikoinen määräraha, jolla !kulku-
47956: sina 1939-1948, jonka mukaan olisi mai-         laitosten ja yleisten töiden ministeriö voisi
47957: nittuna aikana pitänyt rakentaa vähintään       jatkaa kesken rakentamisen jääneiden tei-
47958: 1,657 kilometriä maanteitä, joista 893 kilo-    den rakentamista ja panna rakenteille
47959: metriä varsinaisia maanteitä, 633 kilomet-      uusiakin teitä, että Lapin tievel'kostoa saa-
47960: riä erämaanteitä ja 131 !kilometriä polku-      taisiin edes jonkinverran täydennetyksi.
47961: teitä ja osoitettava mainittuna aikana vuo-        Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
47962: sittain rakennustöiden suorittamiseen tar-      ehdotamme,
47963: vittava määräraha. Vuonna 1938 ja 1939
47964: pantiin alulle monia komitean rakennetta-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
47965: vaksi ehdottamia tierakennustöitä, mutta               1948 tulo- ja menoarvioon kulku-
47966: syksyllä 1939 alkaneen sodan johdosta jäi-             laitosministeriön käytettäväksi varsi-
47967: vät alulle pannut tierakennustyöt kesken               naisen Lapin alueen maantie·verkos-
47968: ja ovat vieläJkin rakentamatta. Näin jäi-              ton täydentämiseksi 50 miljoonaa
47969: vät miltei kai'kki komitean ehdottamat tiet            markkaa.
47970: rakentamatta ja siitä rakennusajasta, jossa
47971:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
47972: 
47973:         M. 0. Lahtela.             Markus Niskala.                Martti Miettunen.
47974: 
47975: 
47976: 
47977: 
47978:                                                                                               40
47979: 1102
47980: 
47981: IV,332.- Rah. al. N:o 259.
47982: 
47983: 
47984: 
47985: 
47986:                                  Tainio y. m.: Määräralutn osoittamisesta Lapin läänin asu-
47987:                                     't!USalueilla olevien maanteidet~ kuntoon saattamiseksi.
47988: 
47989: 
47990:                                      E d n s k u n n a ll e.
47991: 
47992:    Varsinkin kahden viime vuosikymme-                Hävitettyjen Pohjois-Suomen teiden kun-
47993: nen aikana Pohjois-Suomeen perustettujen          toon saattamiseen myönnetyistä varoista ei
47994: useiden asutusalueiden tie- ja liikenneolot       ole riittänyt vähääkään näiden teiden kun-
47995: ovat sotien aikana ja sen jälkeen muodos-         nostamiseen.     Asutusalueiden väestö ei
47996: tuneet sietämättömiksi. Niinpä esim. Simo-        myöskään omatoimisesti voi kunnostaa näitä.
47997: jokivarressa samoin kuin Kemin ja Rova-           teitä liikennöitäviksi, eikä heiltä voida vaa-
47998: niemen välillä sijaitsevien asutusalueiden        tia sitä. Kestämättömäksi muodostuneeseen
47999: tiet ovat kauttaaltaan perin kehnossa kun-        tilanteeseen olisi kuitenkin saatava korjaus,
48000: nossa, joten liikennöiminen niillä varsinkin      sillä kohtuutont;t on, että asutusalueiden
48001: syksyisin ja keväisin on mahdotonta. Jo           väestö joutuu jatkuvasti kärsimään toisten
48002: alunperin nämä tiet rakennettiin varsin           aiheuttamasta tiekurjuudesta.
48003: kehnoiksi, jopa vain puolivalmiiksi. Sotien          Ehdotammekin kunnioittaen,
48004: aikana ja vielä sen jälkeenkin ovat nämä
48005: kehnokuntoiset tiet joutuneet erittäin ras-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48006: kaan sotilas- ja puutavaraliikenteen alai-                tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
48007: seksi. Kaiken lisäksi saksalaiset perään-                 kan määrärahan Lapin läänin
48008: tyessään Pohjois-Suomesta v. 1944 syksyllä                alueella olevien asutusalueiden huo-
48009: tuhosivat niistä useita perusteellisesti. Sik-            nossa kunnossa olevien teiden kor-
48010: sipä nämä tiet ovatkin useissa tapauksissa                jaamiseen.
48011: nykyisin kerrassaan käyttökelvottomia.
48012:        Helsingissä lokakuun 6 päivänä, 1947.
48013: 
48014:                   Eino Tainio.                                 Elsa Karppinen.
48015:                                                                                           1103
48016: 
48017: IV,sss.- Rah. al. N:o 260.
48018: 
48019: 
48020: 
48021: 
48022:                               Kuusela y. m.: Määrärahan osoittamisesta tilus- ja yksi-
48023:                                 tyisteiden kunnossapidon avustamista varten.
48024: 
48025: 
48026:                                    E d u s k u n n a 11 e.
48027: 
48028:   Maassamme on huomattava joukko pien-          tuksessa otettu käytäntöön edes vyöhyke-
48029: viljelijöitä, jotka asuvat syrjäisillä seu-     jakoa, joten verorasitus muodostuu syrjä-
48030: duilla ja ovat aina joutuneet omilla varoil-    seutujen pienviljelijöille, tierasitusten joh-
48031: Iaan ylläpitämään yksityis- ja tilusteitä.      dosta, paljon raskaammaksi kuin muille
48032: Nämä pienviljelijät ovat paljon huonom-         kuntalaisille.
48033: massa asemassa kuin sellaiset viljelmien          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
48034: haltijat, jotka asuvat valtion hallussa ole-
48035: vien maanteiden tai kyläteiden varsilla.                     että   Ed·ztskunta ottaisi vuoden
48036: Ensiksimainittuja teitä ylläpidetään koko-             1948 tulo- ja menoarvion 12 Pl. V
48037: naan yhteiskunnan varoilla ja viimeksi mai-            luvun 1ludelle rnomentille 20,000,000
48038: nittujen lrunnossapitoon annetaan huomat-              markan määrärahan tilus- ja yksi-
48039: tavasti avustuksia yleisistä varoista. Har-            tyisteiden k~umossapidon avustami-
48040: voissa maalaiskunnissa on kunnallisvero-               seen.
48041:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
48042: 
48043:                 Walter Kuusela.                                Heikki Simonen.
48044:                 Valfrid Eskola.                                Kusti Eskola.
48045:                                       Juho Pyy.
48046: 1104
48047: 
48048: IV,ss4. -    Rah. al. N :o 261.
48049: 
48050: 
48051: 
48052: 
48053:                                    Salo: Määrärahan osoittamisesta Perangan tien päästä läh-
48054:                                       tevän Belkaskylän maantien rakentamista varten.
48055: 
48056: 
48057:                                          E d u s k u n n a 11 e.
48058: 
48059:    Käsitellessään rahaasia-aloitettani N: o            kylän maantietä koskeva asia saatava uudel-
48060: 129 v. 1946 valtiopäiville, sekä toivomus-             leen käsittelyn alaiseksi.
48061: aloitettani N :o 373 v. 1947 valtiopäiville,              Kuten aloitteissani on mainittu ja niin-
48062: kuuli kulkulaitosvaliokunta sanottujen aloit-          kuin tie- ja vesirakennushallinnonkin ta-
48063: i,e1den wlroittamasta maa;ntiles;tä tie- ja vesi-      holta ilmoitettiin, on sen toimesta jo v. 1925
48064: rakennushallitusta, joka ilmoitti saksalais-           laadittu suunnitelma ja kustannusarvio sa-
48065: ten sOitäten ahlmlllla :tlehllioon maanltioo Ky,Jmä-   notun, Perangan maantien päästä Suomus-
48066: järveltä Suomussalmen-Taivalkosken maan-               salmen pohjoisimpaan Selkoskylään raken-
48067: tielle, joten maantien rakentaminen Peran-             nettavasta maantiestä. Puolustusvoimien
48068: ~[lj tiJen päästä SeJJkoskyJäOO :ei :enää oJisi        taholta ei niihin aikoihin hyvä:ksytty yleensä
48069: ajankohtainen ja anotun tien tarve voitai-             minkäwn :tiJen m!lrerutamis1:a mjas:euduJ..la,
48070: siin tyydyttää kunnan- tai kylätien raken-             jonka suunta oli itäänpäin, vaikka tien
48071: tamisella. Sanottu erikoisviraston lausunto,           tarve olisi ollut miten huutava tahansa
48072: johon nojaten valiokunta sitten hylkäsi                paikkakunnan asukkaille. Nyt toki ei sano-
48073: aloitteet, on siitä ihmeellinen, ettei se lain-        tUJllllaisiillla määräyksillä liooe :enää mitään
48074: lkaan tarkoita saman seudun teitä, ei edes             merkitystä ja saatanee tiet rakentaa mihin
48075: sama[}; pitäjfulkään, sillä Suomussl8il:mclle          suuntaan tahansa ja sinne :missä on asu-
48076: ei ltul~ Kytlmäjärveltä mitään •tietä. Lau-            tusta. Ei ole syytä ihmetellä, jos varsinkin
48077: sunnolla mahdollisesti tarkoitettiin sano-             nuoriväki jättää kotiseutunsa, siirtyäkseen
48078: tulta järveltä, Vienan-Karjalasta ehkä Kuu-            liikekeskuksiin, kun n:rt niin alkeellisesta
48079: samoon rakennettua sotilastietä mutta jonka            asiasta, kuin tieyhteyden saamisesta, ei yh-
48080: tien vaikutusalue ei koske ainoatakaan Suo-            teiskunta pysty pitämään huolta. Vaikka
48081: mussalmen ihmistä ja sijaitsee ainakin                 anomani maantie rakennettaisiinkin, ei se
48082: 20 km pohjoisempana Kuusamon-Suomus-                   vielä lyhennä seudun asukkaiden matkaa
48083: sahnen rajaa ja noin 50 km päässä siitä                omalle kirkolleen liian lyhyeksi. Suomus-
48084: Selkoskylän asutuksesta, josta aloitteessa on          salmen kirkolle karttuu nimittäin matkaa
48085: puhe. Ja tuskin yhdelläkään kuusamolai-                n. 80 km. Ja Suomussalmen kunta ei
48086: sellakaan on mitään hyöty;ä tiestä, joka,              heikkovaraisena pysty sitä kunnantienä ra-
48087: vaikkakin se alkaa· Suomen puolelta, päät-             kentamaan ja aivan liikaa on vaatia siihen
48088: tyy n. 15 km päähän Venäjän puolelle sa-               kylääkään yksinään.
48089: nottuun Kylmäjärveen, josta ei edelleen ole               Edellä esitettyyn nojaten ehdotan,
48090: mHään :tjetä Uhltuml:e, jonne Kuikkajokea
48091: myöden vedet Kylmäjärvestä menevät ja                            että Eduskunta ottaisi vuoden
48092: sieltä edelleen Vienanmereen.                                 1948 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
48093:    Sanottu tie- ja veisrakennushallituksen                    nan markan määrärahan Perangan
48094: lausunto, johon valiokunnan hylkäävä                          tien päästä lähtevän Belkaskylän
48095: kanta perustui, on siis täysin harhaanjoh-                    maantien 'Yakentamista varten Suo-
48096: tava ja tästä syystä on mainittua Selkos-                     mussalmella.
48097:        Helsingissä 4 pä.ivänä lokakuuta 1947.
48098: 
48099:                                                                          S. Salo.
48100:                                                                                            1105
48101: 
48102: IV,335.- Rah. al. N:o 262.
48103: 
48104: 
48105: 
48106: 
48107:                                 Salo: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
48108:                                    Ristijärven kirkolta Jokikylän kautta Hyrynsalmen
48109:                                    kirkolle.
48110: 
48111: 
48112:                                      E d u s k 'l.l n n a.ll e.
48113: 
48114:    Viittaamalla toivomusaloittooni N :o 372                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48115: perusteluihin v. 1947 v. p. selkä disäämällä                tulo- ja menoarmo.on 10 miljoonan
48116: niihin sen näkökohdan, että Pohjois-Suo-                    markan määrärahan maantien raken-
48117: men b:ävitettyjen teiden nyt tultua korja-                  tamiseksi Ristijärven kirkolta Joki-
48118: tuiksi, olisi rakenteille 'Pantava nyt ne tiet,             kylän kautta Hyrynsalmen kirkolle.
48119: jotka annmattiviraston puolesta ovat tutiki-
48120: tut ja jotlka täihän mennessä ovat saaneet
48121: odQtbaa vuol'oaan, ,ehdotiamJ ktmnioitmen,
48122:    Helsåm,giss:ä 6 päivänä lolmkuut.a 1947.
48123: 
48124:                                                                      S. Salo.
48125: 1106
48126: IV,sso.- Ra.h. al. N':o 263.
48127: 
48128: 
48129: 
48130: 
48131:                                Salo: Määrärahan osoittamisesta Pflltamon-Puolangan.
48132:                                   maantien korjaamista varten.
48133: 
48134: 
48135:                                     Eduskunnalle.
48136: 
48137:    Vuoden 1945 valtiopäiville tehtiin aloite    muutakin verrattain vilkasta liikennettä.
48138: N: o 300 Paltamon-Puolangan maantien            Sanottu tie on nimittäin alunperin raken-
48139: perusteellisen korjauksen aikaansaamiseksi      nettu kylätieksi ja otettiin sitten ilman
48140: tie- ja vesirakennushallituksen laatiman        perusteellisempaa vahvistamista vai tion
48141: suunnitelman mukaisesti. Pohjois-Suomen         tieksi. Jos kulunut kesä ei olisi ollut näin
48142: hävitettyjen teiden korjaamisen vuoksi ei       ilmiva~ ei tie .e,nää olisi lmstäny.t raskaiden
48143: kulkulaitosvaliokunta silloin katsonut voi-     kuorma-autojen kulkua, niin loppuunkulu-
48144: vansa puoltaa määrärahaa tien korjaami-         nut se jo on. Kun teollisuudellemme ja sen
48145: seksi vaan lopetti lausuntonsa seuraavasti:     kautta kansantaloudellemme on tärkeätä,
48146: ,mutta heti, kun olosuhteet sen sallivat,       että kao.liiillia saadaan sen käyttöön, oo tien
48147: valiokunnan mielestä olisi ryhdyttävä tä-       ainakin kaikkein heikoimmat kohdat jo ensi
48148: män •tien korjaamiseen, koska tien kliDilJOs-   kesänä saatava korjatuksi liikennettä kes-
48149: tamisella tulisi olemaan erittäin suuri mer-    tävään kuntoon.
48150: kitys Puolangan kaoliinin saamiselle maam-         Jotta tämä kävisi mahdolliseksi, ~hdotan,
48151: me teollisuuden käytettäväksi". Näin yli
48152: 2 vuotta sitten. Tällä ajalla on sanottu                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48153: tie raskaan kaoliinikuljetuksen vuoksi jo              tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
48154: niin loppuunkulutettu, että sen korjaami-              markan m,äärärahan Paltamon-
48155: seen on nyt jo ryhdyttävä, ellei kokonaan              Puolangan maantien korjaamista var-
48156: lopeteta sanottua kuljetusta ja sen ohella             ten.
48157:        Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
48158: 
48159:                                                         S. Salo.
48160:                                                                                                1107
48161: 
48162: IV,sa7.- Rah. al. N:o 264.
48163: 
48164: 
48165: 
48166: 
48167:                                Sormunen: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Pirin-
48168:                                   rannan maantien rakentamiseen.
48169: 
48170: 
48171:                                     E d u s k u n n a 11 e.
48172: 
48173:    Yli kymmenen vuotta sitten on tehty esi-      työlästä ja kallista, kun :kaikki on kulje-
48174: tys Pirinrannan maantien rakentamisesta          tettava sangen virtaavan joen yli.
48175: Pudasjärven kunnan Kurenalta Iijoen po'h-           Sen lisäJksi, että maantien rnkentamisella
48176: joispuolitse Sotkajärven !kylän Parkkilan        helpotettaisiin k. o. tiesuunnan alueella
48177: lossiin. Jo tällöin maanomistajat sitoutui-      olevan väestön elämisen ehtoja, siitä olisi
48178: vat luovuttarrnaan maa-alueet mainittua          etua myös JollgU!llijärvoo luoteispuolella
48179: tietä varten. Suoritettiin myös suuntatut-       asuvalle väestölle. Mainittu järvi on näet
48180: kimukset ja avattiin tielinja.                   syksyllä ja keväällä useita viikkoja jää-
48181:    Aueella, jota puheena oleva tiehanke kos-     esteiden takia ylipääsemätön. Tällöin voi-
48182: !kee, on kolmekymmentä- eri taloutta ja          taisiin käyttää nyt puheena olevaa tietä.
48183: niissä yhteensä sataseitsemänkymmentä asu-          Tien kustannuksista on suoritettu laskel-
48184: kasta. Asumuksien: ja asukkaiden luku-           mia, ja niiden mukaan se tulisi maksamaan
48185: määrä lähirvuo.sina lisääntyy maanhankinta-      noin 12 milj. markkaa. Tämän tärkeän
48186: lain nojalla tehtyjen ja suunniteltujen          tien kustannukset eivät siis tulisi kohtuut-
48187: uusien tilojen vuoksi. Tällä 14 km pitui-        tomiksi.
48188: sella ·tiOOilueeilla asujamisoon muodo.stJavat      Edellii. esit.etytn perusrt:oo1ilia kunnioittJaen
48189: pienviljelijät. Heidän toimeentuloaan vai-       ehdotan,
48190: ID:\uttaa tioo puute. M.aallviljelysilmluston,
48191: puimakoneiden j. n. e. ku1jettaminen talou-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48192: desta toiseen on hankalaa, työaikaa ja va-               tulo- ja menoarvioon 12,000,000 mar-
48193: roja kysyvää. Raskaan tavaran, kuten apu-                kan määrärahan Pudasjärven Pirin-
48194: lantojen y. m. kuljetus kesäaikana on sekin              rannan maantien rakentamiseksi.
48195:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
48196: 
48197:                                                                     Toivo I. Sormunen.
48198: 1108
48199: 
48200: IV,33s.- Rah. al. N:o 265.
48201: 
48202: 
48203: 
48204: 
48205:                                     Sormunen: Mäiilrärahan osoittamisesta Sarakylän-Kouva"'
48206:                                         tien ja sWwn liittyvän Kouvanjoen asutusalueen tien
48207:                                         kunnostamista varten.
48208: 
48209: 
48210:                                           E d u s k u n n a ll c.
48211: 
48212:    Vuoden 1946 valtiopäiville allekirjoitta-            helpoittamaan, ja koska siihen johtaa myös
48213: nut y. m. esi.ttivät :rahaasia-a1mt.toon N :o           k. o. teiden kunnostaminen, niin edellä mai-
48214: 122, missä rehdottiva,t 'V'UJOOe.IlJ 1947 rtuJo-        nitun :aloitteen perusteluihin viitaten ikun-
48215: ja menoarvioon 5 mil'joon:a;n ma11kian                  nio1ttaen: ehdotan,
48216: määrärahaa Pudasjärven Saraikylän-Kou-
48217: vanjoen-Kouvan tien ja Sarakostken sil-                          että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48218: [M_ klmll!osit:am.isoon. Kuirbe11:hlm.an- .eduskun1ta         tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
48219: ei yhtynyt silloin aloitteeseen, joten ik. o.                 kan määrärahan Kouvanjoen asutus-
48220: tiet ovat kunnostamiseen nähden entistäkin                    alueen tien ja Sarakylän-Kouvan
48221: huonomtmat. Kun on tärkeätä, että mainit-                     tien sekä Sarakosken S?-1lan kunrwsta-
48222: tujen kauka;isten alueiden ihmisten toimeen-                  miseen.
48223: tuloa pyritään ka:ilkin mahdollisin keinoin
48224:        Helsingis.~ä   3 päivänä lO!kl:J;kuuta 1947.
48225: 
48226:                                                                          Toivo 1. Sormunen.
48227:                                                                                          1109
48228: 
48229: IV,339.- Rah. al. N:o 266.
48230: 
48231: 
48232: 
48233: 
48234:                                 Sonnunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta LeinoseTI!IJai'-
48235:                                    ran--Puhoksen maantien rakentamiseksi.
48236: 
48237: 
48238:                                      E d u s k u n n a 11 e.
48239: 
48240:    Vuoden 1946 valtiopäiville aldekirjoitta-      yllämainitun aloitteeni perusteluihin viita-
48241: nut y. m. kansanedustajat rbekivät mha-           ten kunnioittaen anommer
48242: asia-'a:lJOitteen N :10 125 5 milljoonan mar-
48243: kan määrärahan ottamisesta vuoden 1947                     että Eduskunta oUaisi vuoden 1948
48244: tU:lo- ja mem.oarvioOTh LeiilliOS'em.vaarruru--          tUlo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
48245: Puhoksen ma.anJtien rakoo1:,aJmiseen. Tämä               kan määrärahan Leinosvaaran--Pu-
48246: aloite ei silloin johtanut tulokseen. Kun                hoksen maantien rakennustöiden aloit-
48247: kysymyksessä on noin 400 ihmisen toimeen-                tamiseksi.
48248: tulomahdoHisuUiksien helpottaminen, niin
48249:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
48250: 
48251:                  Toivo I. Sonnunen.                            Matti Meriläinen.
48252: 
48253: 
48254: 
48255: 
48256:                                                                                             41
48257: 1110
48258: 
48259: IV,34o.- Rah. al. N:o 267.
48260: 
48261: 
48262: 
48263: 
48264:                               Pääkkönen: Määrärahan osoitta:misesta tiensiirron suorit-
48265:                                  tamiseksi Kuhmon-Suomussalmen maantiellä Kontiolan
48266:                                  salmesta n. s. Tönölän salmem~.
48267: 
48268: 
48269:                                    E d u s k u n n a 11 e.
48270: 
48271:    Tunnetusti vesmt'örilclr.oossa n1a.assamnw   on yl'i!kuljetus 460 m. J.eVleässä salmessa
48272: on maantieliikenteelle suurena haittana ne      mahdotonta jääesteiden vuoksi ja ,pysähtyy
48273: lukuisat lossipaikat, joita maantieverkostos-   lii!keil100 useinkin viikikok!ausiksi. Tönölän
48274: samme on. Niinpä esimerkiksi Kuhmon-            salmi olisi v.ede.rukäyrm,in vuoksi helpompi
48275: Suomussalmen välisellä tiellä n. 3 km Kuh-      pitää iliike:nn:öitävä.ssä kunoossa 8allmoo vir-
48276: mon kirkonkylästä itään oleva Kontiolan         .taV'lludoo vu10ksi, eivätkä jääesteet kelirikko-
48277: salmi on suurena haittana nykyiselle lii-       jen aikaoo ,tuotJtaisi hankaluuksia ja vaadi
48278: kenteelle, joka salmessa on melkoisen vil-      ylinili.äräisiä kustanlnJuksia.
48279: kas, huomioon ottamalla puutavaran kulje-           Tien siirron aikaansaamiseksi on Tie- ja
48280: tukset autoilla ja kaiken muun linja- y. m.     Vesirakennushallituksen toimesta toimitettu
48281: autoliikenteen. Onhan tie läpikulkutie          alustavia tutkimuksia ja pitää Tie- ja Vesi-
48282: Suomussalmelle ja sitäpaitsi noin puolet         rakennushallitus tien siirtoa erittäin tar-
48283: Kuhmon kunnan väestöstä asuu vesistön            peellisena.
48284: takana ja joutuvat jokapäivä käyttämään             Edellä esitetyn perusteella rohkenen eh-
48285: tietä ajoihinsa.                                 dottaa,
48286:    Kun mainittu epäkohta voidaan korjata
48287: maantien siirron kautta ja täten helpoittaa               että Eduskunta ottaisi vuoden
48288: ylikulkua suuresti, siirtämällä tie kulke-             1948 tulo- ja menoat·vioon 1 miljoo-
48289: maan n. 1.5 km. nykyisestä ylikulkupai-                nan markan määrärahan tien siirron
48290: kasta itäänpäin, n. s. Tönölän salmeen, joka           toimittamiseksi K uhmon-Suomussal-
48291: on vajaat puolet nykyisen lassipaikan le-              men maantiellä olevas.ta Kontiolan
48292: veydestä. Varsinkin syksyisin ja keväisin              salmesta n. k. Tönölän salmeen.
48293:        Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
48294: 
48295:                                                          Eemil Pääkkönen.
48296:                                                                                                   1111
48297: 
48298: IV,a41. -    Rah. al. N:o 268.
48299: 
48300: 
48301: 
48302: 
48303:                                   Pääkkönen y. m.: Määrärahan osoit.tamisesta Murtoperän-
48304:                                       Pohjoislahden maantien rakennustöiden               jatkamiseen
48305:                                       Kuhmon ja SotkamO?~ kunnissa.
48306: 
48307: 
48308:                                         E d u s k u n n a 11 e.
48309: 
48310:     KuhmOII! ja Sotkamon ilnumissa olevan               Eduskunnan ikulkulaitosvaHokuntaikin 18
48311: n. ik. Murtoperän-Pohjoislahden ma:antien            päivänä 1okakuuta 1945, ·eduskunnaJ,l,e t.eh-
48312: rakennustyöt pantiin alulle vuonna 1936,             dyn a1oitteen johdosta toteaa, e1t1tei tien ra-
48313: rmik"J. rolk€!l11lusityö sodan vuoksi oli ikes-      kentamisen loppuun saattamista voida
48314: arey.tettävä.      Tiem. loppuun!l'akenta:miillJen   kau~ksi siirtää ja että tien kuntoon saatta-
48315: monistaiki:n eri syistä O'lisi erittäin tarpeel-     minen ensi t:Vlassa on välttämätöntä, ei ai-
48316: linen, mitä tarpeellisuutta voidaan perus-           noastaan tien tarpeellisuuden vuoksi, vaan
48317: rte.1la monina eri syill~ä. Onh~ ,tie yhdystie       senkin vuoksi, että tien raikentamiseen uh-
48318: ikahden pitäjän välillä. Sitäpaitsi tie Ylh-         ll"atut vaM;t olisivat mahdoHisiimJnan pian
48319: distää kaksi maantietä toisiinsa, nimittäin          saatava tuloa tuottamaan.
48320: Hyrynsalmen-Kuhmon ja Ristijärven-                      Tie- ja vesi.TakennushalJitus on useita
48321:  Sotkamon lllOOI1tieL Jo ytks.istään tämän-          ikertoja puolestaan ehdottanut ta:rtkoituk-
48322: kin vuoksi ja otJtamaUa huomioon kaikki              seen määrärahaa. Kusta;n,nmsten on lrask·ettu
48323: ne mooot muut eri edut, jotka tien val-              II1ykyisin ltelmvän noin 8 miljoonoo markkaa
48324:  mistuminoo .t,ulee aiheUJttamaan, olisi tie         ja tie- ja vesirake:nnushaJHtus pitää tietöi-
48325: rnlrennett:ava. Murm muassa Kuhmon kun-              den •loppuun saJattamista erittäin t:aii'peelJli-
48326: nillill alueclJa useihin tuhansiin oousevan          sooa. Ei ·näin ollen pitäiså OilJa eSitettä 't.rur-
48327: rumkasmäärän mattka Jähimmältle rauta-               poohlisen määrärahan myö:rutfunis.el·le ole-
48328:  tieasemaille Uyhenåsi noin 40 mm: Uä ja             massa.
48329: tämän lisäksi tulisi pääsemään liiikenneyh-             EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme,
48330:  teyksiin se suuri tien välittömässä vai!lm-
48331:  tuspiirissä oleva väestö, mikä tien vaikutus-                 että Eduskunta Qttaisi vuoden 1948
48332:  piirissä Kuhmon ja Sotkamon kuntien                        tulo- Ja m.enoarvioQn 12 Pl. V luvun
48333:  alueella on. Tä:män lisäksi suuressa määrin                uudelle momentille 8 miljoman mar-
48334:  helpoitettaisiin uuden asutuksen muodostu-                 Jw,n määrärahan K1.thmon ja Sotka-
48335:  mista tien vaikutuspiirissä oleville viljelys-             mon kunnissa olevan Murtoperän--
48336:  ikelpoisille alueille ja helpoitettaisiin maan-            Pohjoislahden maantien rakennustöi-
48337:  hffilkint;a,lain toteuttamista pa:iikikakunnalla.          den jatkamiseen.
48338:    Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
48339: 
48340:          Eemil Pääkkönen.               Lauri Tårvi.                    S. Salo.
48341: 1112
48342: 
48343: IV,342.- Rah. al. N:o 269.
48344: 
48345: 
48346: 
48347: 
48348:                                Meriläinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Sotkamon-
48349:                                  Nurmeksen maantiestä Saviahon pysäkin kautta Suo-
48350:                                  mensuon asutusal;ueeUe johtooan maantien kuntoonpane-
48351:                                  mista varten.
48352: 
48353: 
48354:                                       E dusik:unnalle.
48355: 
48356:   Asutushallituksen toimesta nmodostetmlle                                    MM:rutioo val-
48357:                                                  mesta aiik:aaJJaialn jiW!Jtiilll.
48358: Soomensuon asutusa1ueelle on aikoinaan           miiksi rakennetut osatkin ovat näiden syi-
48359: ryhdytty rakentamaan Sotkamon-Nurmek-            den vuoksi rappeutuneet täysin liikenne-
48360: sen maantiestä Saviahon pysäkin kautta           kelvottomiksi. Kun maantien kuntoonpane-
48361: asutusalueen läpi johtavaa maantietä. Tien       mista varten tarvittaisiin kulkulaitosten ja
48362: rakentaminen on kuitenkin silloin jäänyt         yleisten töiden miniBteriön suorittaman
48363: kesken. Näin on maantieosa Sotkamon-             kustannuslaskelman mukaan 2,900,000 mark-
48364: Nurmeksen maantiestä Saviahon pysäkille          kaa, ~hdotamme kunnioittaen,
48365: kokonaan rakentamatta ja ovat työt tien
48366: muu!lliakin ooru11a j·ääneet enemmäm; tai vä-              että Eduskunta ottaisi vuoden
48367: hemmän keskeneräisiksi. Maantien raken-                  1948 tulo- ja menoarvioon 2,900,000
48368: nustöiden loppuunsuorittamista varten on                 markan miiärärahan Sotkamon-Nur-
48369: kyllä valtion 1940 tulo- ja menoarviossa                 meksen maantiestä Saviahon pysäkin
48370: osoitettu tarvittava määräraha, mutta se                 kautta Suomensuon asutusalueelle
48371: on sotien johdosta tällöin jäänyt osoitet-               johtavan maantien kuntoonpanemista
48372: tuun tarkoitukseen käyttämättä ja maantie                varten.
48373: seHa.isclrsi kuin se ru>utushal11ituksen 1:oi-
48374:        Helsingissä lokakuun 3 p :nä 1947.
48375: 
48376:                   Matti Meriläinen.                            J. M'llStonen.
48377:                                                                                           1113
48378: 
48379: IV,a4a.- Rah. al. N:o 270.
48380: 
48381: 
48382: 
48383: 
48384:                               Mustonen: Mää:rärahan osoittamisesta rnaantien rakentami-
48385:                                 seksi Pyyvaaran tiestä. Pärsäm.ölahden kautta Juntus-
48386:                                 rannalle.
48387: 
48388: 
48389:                                       E d u s k u n n a ll e.
48390: 
48391:   Viitaten toivoni.usaloitteeni n:o 484 hel-              1948 tulo- ja menoal'vioon 10,000,000
48392: mikuun 4 päivältä 1947 perusteluihin kun-                 markan määrärahan rakennustöiden
48393: nioittaen ehdotan,                                        aloittamiseksi maantiellä, joka joh-
48394:                                                           taisi Pyyvaaran tiestä Pärsämölah-
48395:          että   Eduskunta   ottaisi    vuoden             den kautta Juntusrannalle.
48396:      Helsingissä loikaimun 3 p:nä 1947.
48397: 
48398:                                                             Johannes Mustonen.
48399: 1114
48400: 
48401: IV,344.- Rah. al. N:o 271.
48402: 
48403: 
48404: 
48405: 
48406:                                         Miettunen y. m.: Määrärahan, osoittamisesta Akkunu.sjolci-
48407:                                           varren--Koivun asutustien kunnostamista varten.
48408: 
48409: 
48410:                                                Eduskunnalle.
48411: 
48412:    Akkunusjokivarren-Pahtaojan-Lehmi-                         histuvan sillan korjauksen ja eräiden rum-
48413: kummun-Koivnn asutustie, pituudeltaan                         pujen laittamisen. Tarkoitukseen varattu
48414: n. 65 km, joka ainoana kulkutienä yhdis-                      määräraha ei kuitenkaan riitä sellaisiin kor-
48415: tää kahden pitäjän välkirikka.at Runk,a,uk-                   jauksiin, joilla olisi sanottavaa merkitystä
48416: sen, Lehmikummun, Pahtaojan, Sompujär-                        tien kulkukelpoisuuden paranemisen kan-
48417: ven ja Akkunusjokivarren asutusalueet Ke-                     nalta, sillä tie vaatisi kok()naisuudessaan
48418: mijoen itäpuolen yleiseen maantiehen, on                      perusteellisen korjimksen. Kustannukset
48419: Pohjois-Suomen sotatoimien aikana tapah-                      koko tien korjauksesta . nousisivat . nyky-
48420: tuneen raskaan liikenteen ja sen jälkeisen                     oloissa ehkä n. 25 milj. markkaan, mutta
48421: puutavaraliikenteen vuoksi käynyt siinä                       voitaisiin pienemmälläkin summalla saada
48422: määrin liikennekelvottomaksi, että tällä                       jo pahimmat kdhda:t siinä määrin korja-
48423: tiellä olisi välttämättä heti saatava perus-                  tuksi, että tiellä voitaisiin liikennöidä.
48424: teellinen korjaustyö käyntiin.                                Kun välttämättömimpien korJaustöiden suo-
48425:    Mainitun tien välttämättömyys paitsi                        ritusta ei voida enää siirtää tuonnemmaksi,
48426: paikallisen tarpeen myöskin yleisen tarpeen                   mikäli tien käyttöä toivotaan voitavan jat-
48427: kaihll:a~ta on ·edusk1lilliil!aS& p·erusb:~ellis~esti s,el-   ikiaa, Ollisi vuoden 1948 tu1o- ja menoarvioon
48428: vitetty ja on.kicr:L ~eduslmruta a;Llekirjoittarueen           varattava tarkoitusta varten määräraha.
48429: Mi·ettuse:n ~alliotteen pohjalJla 18 päivänä 'l'Oka-              YUäolevaan viitaten ehdotamme,
48430: kuuta 1945 h:yväksynyt toivomuksen, että
48431: mainittu tie ,otettaisiin viipymättä sen ny-                            että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48432: kyisessä kunnossa valtion haltuun maan-                              tulo- ja me,noarvioon 10,000,000 mar-
48433: tienä kunnosslljpidettäväksi." Kuluvan vuo-                          kan määrärahan Akk1.tnusjokivarren
48434: den aikana on tie- ja vesirakennushallitus                           -Koivun asutustien k1Lnnostamista
48435: määrännyt suoritettavaksi tiellä erään lu-                           varten.
48436:        Helsingis.~     6 päivänä lokakuuta 1947.
48437: 
48438:                       Martti Miettunen.                                  Markus Niskala.
48439:                                                                                       1115
48440: 
48441: IV,a4o.- Rah. al. N:o 272.
48442: 
48443: 
48444: 
48445: 
48446:                               H. Pesonen: Mäii-räraltan osoittatmisesta Akkunusjokivarrcn
48447:                                  -Paktaojan--LehmiJ'vUmmu:n--Koivtm asutu,stien kun-
48448:                                  nostamista varten.
48449: 
48450: 
48451:                                    Eduskunnalle.
48452: 
48453:      .A:kkunasjokivarren- Pahtaojan- Lehmi- yksityistenkin hallinnassa olevilla mailla,
48454: kummun-Koivun asutustie Kemin mlk:n kun vaan tieolot saataisiin vähänkin parem-
48455: ja Tervolan pitäjien aLueella, rakennettiin paan kuntoon.
48456: aikoinaan valtion toimesta hyvin heikosti          Eduskunta on vuoden 1945 valtiopäivillä
48457: ja kun sitä ei ole sanottavasti teon jäl- kulkulaitosvaliokunnan esityksestä lausunut
48458: keen kunnostettu, vaikka siihen on varoja- toivomuksen hallitukselle, että se ryhtyisi
48459: ikin ennen sotia myönnetty, niin sillä liiken- toimenpiteisiin sanotun tien valtion haltuun
48460: nöiminen on aina ollut hyvin han:kalaa. ottamiseksi ja luonnollisesti että tie myös
48461: Mutta sen jälkeen k'un saksalaiset joukot sitten kunnostetaan. Mutta vaikka asia on
48462: useana iresänä ma:asil:ov~unuiiJa:arr1 rikkoivat niin tavattoman tärkeä niin ei se näytä
48463: tien aivan kokonaan, on liikennöiminen edistyvän:, jotoo eduskumwn Oilisi vielä
48464: sulanmaan aikana <illut aivan mahdotonta. .kerran puututtava asiaan, tekemällä oi-
48465: Tämän vuoksi osa tien varrella asuvaa keutta näille salosutujen asukkaille.
48466: väestöä aivan vakavissaan nyt suunnittelee keutta n:äillle s:atloseutuj,en asukka:inc.
48467: sieltä poismuuttoa, koska sinne tiekurjuu-         Edehläoilevaa:n viita:teDJ ehdotan,
48468: den vuoksi ei voida kuljettaa edes huollon
48469: kannalta välttämättömiä elin- ja muita tar-               että Eduskunta ottaisi vuoden
48470: vikkeita.                                              1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
48471:      Mainitulla alueella on lähes sata asutus-         markan määrärahan Kemin maalais-
48472:  tilaa ja itsenäistä torppaa, ollen näiden             kunnan ja Tervolan pitäjien alueella
48473: omistajat aivan poikkeuksetta vähävaraisia             olevan Akkunusjokivarren--Pahta-
48474:  j,a; suuriP'erhe.isiä uudisraiva:ajia. Tällä          ojan--Lekmikummun--Koivun as1t-
48475: alueeJilla ol:isi mahdoJJ!iSIU:us' asutustoiminnan     tustien kttnnostamista varten.
48476:  hu<l!IllJrutrtavaan lisäämiseen niin valtion kuin
48477:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
48478: 
48479:                                                        H. S. Pesonen,.
48480: 1116
48481: 
48482: IV,34o. -   Rah. al. N :o 273.
48483: 
48484: 
48485: 
48486: 
48487:                                  H. Pesonen: Määrämhan osoittamisesta Simojoen ja Ruona-
48488:                                     joen asutusalueiden maanteiden kunnostamista varten.
48489: 
48490: 
48491:                                       E d u s k u n n a ll e.
48492: 
48493:    Hävitetyn Lapin läänin alueella ovat               Mutta kun nyt näilläkin saloseutujen
48494: useiden huomattavien asutusalueitten tie-          asukkaille on velvollislllUksia yhteiskuntaa
48495: ja liikenneolot aivan alkeellisella kannalla,      kohtaan verojen maksajina ja muuten, niin
48496: verrattuna etelän rintamaiden tieoloihin.          kyllä heillä silloin pitäisi olla myös oikeuk-
48497: Tämä johtuu monestakin eri syystä m. m.            siakin ja näihin oikeuksiin kuuluu ensi-
48498: siitä, että hallitus enempää kuin eduskunta-       kädessä liikennö:Ltävtå:t 'ti:et, jo~de.ruka s~mmi­
48499: kairun ,eivät ole kookaan läheunmiiru 1tunteneet   seen nämä vähävaraiset korpien asukkaat
48500: näiden kaukaisten saloseutujen tieolojen           ovat itse aivan voimattomia. Ja siksi val-
48501: kurjuutta, jotenka asianomaisten keskus-           tion olisi kiireellisesti asiaan p'llututtava.
48502: virastojen usein pyytämät määrärahat on            MUitta krwn iffilS.i vuoden rta1ousl!trvioesityk-
48503: liian usein tulleet noin vaan hyljätyksi.          sessä ei lulilllitus 'Olle tähän seikkaan kiinmilt-
48504: On. paljon sellaisia tapauksia, että jo vuosi-     :tänyt huomiota, niin olis:i eduskunnan asia
48505: kymmeniä sitten rakennettiin tiet vain             korjattava.
48506: puolivalmiiseen !kuntoon, tekemällä vain              Edelläolevan perusteella ehdotan kun-
48507: niinsanotut pohjaustyöt, eikä niitä ole sen        nioittaen,
48508: jälkeen edes yritettykään valmistaa tai kun-
48509: nostaa liikennöitävään kuntoon. Tällaisia                    että Eduskunta ottaisi vuoden
48510: teitä on m. m. Simon kunnan alueella                       1948 tulo- ja menoa1'vioon 5,000,000
48511: useita, kuten Simojoen ja Ruonajoen asu-                   markan määrärahan Simon kunnan
48512: tusalueitten tiet, joilla alueilla asuvat ihmi-            alueella olevien Simojoen ja Ruona-
48513: set jO'Iltuvat sulanmaan aikana selässään                  joen asutusalueitten maanteiden kun-
48514: kantamaan kaikki tarvikkeensa, niinkuin                    nostamista varten.
48515: alkukantaiset ihmiset aikoinaan tekivät.
48516:        Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
48517: 
48518:                                         H. S. Pesonen.
48519:                                                                                             1117
48520: 
48521: IV,s47.- Rah. al. N:o 274.
48522: 
48523: 
48524: 
48525: 
48526:                                  Niskala y. m.: jJJäärärahan osoittamisesta Karungin ase-
48527:                                     malta Kantomaanpään kauUct Juoksengin kylään johta-
48528:                                     van tien kunnostamiseksi.
48529: 
48530: 
48531:                                       E d u s kun n all c.
48532: 
48533:    Karungin aoonmlta Palovaaran, Martimon          viljelijöille eivät he parhaalla tahdollaan-
48534: ja Tömnäsjärven kylien kautta Kantomaan-           ban ky[kene tietä kunnossa pitämäi1n. Sa-
48535: päähän ja sieltä edelleen Thatasjärven kautta      moin Ol1 [:aita siltäkin OS!a,lta, joka kuruluu
48536: Juoksengin kylään Turtolan krunnassa joh-          kunnan ylläpidettävään osaan. Kun tiehen
48537: tava tie, joka on osittain kunnan ja osittain      ·on aikamaan käytetty hwomatrtnvasti va,l:tion
48538: ikylätietä, on viime vuosina joutunut huo-         varoj'a rakennusavustuksina, ovat nekin nyt
48539: matta:v:an suuresti ikäytetylksi puutavaran        vaarassa menettää mevkityksensä, kun tie
48540: kuljetustieksi. Tämän johdosta on tien             joutuu lii!kennekelvottomaksi. Tietä on ai-
48541: kunto huonontunut pailkotelloon aivan kul-         koinaan ta,rjottu useaanpaan otteeseen V"al-
48542: ikulkelvottomaiksi. Niiltä osilta, jotka kuulu-    tion haltuun otettavaJksi, johon se yleisen
48543: vat harvalukuisten tiekuntien hoitoon, on          tarpeen perusteelJa todella !kuuluisi. Kum-
48544: kunnossapito tuottanut ylivoimaisia vai-           minkaan tämä ei ole vielä johtanut tulok-
48545: keuksia. Samoin on ollut laita sieliläkin,         seen. Niinkuin ,edellä mainittiin, tie on
48546: missä kunta on vastuussa tien kunnossapi-          v,aJ.tionikin edun h:uom1oiden sa:ata,v•a no-
48547:  dosta. Tämä johtuu siitä, että tien käyttö         peasti lii.kennöitåvääa1 kun:toon.
48548: on saanut k<okonaan toisenJ,a:iset mittasuh-          Edellä ·esitettyyn viitaten ehdotamme,
48549: teet kuin mitä varten se alunpitäen r-aken-
48550: nettiin. Hiljaisista kyläteistä on muodostu-                 eUä Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48551: nut !tärkeitä puutavamn kuljetusrei:t:tejä.               tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
48552:  Ne palvelevat siis yleistä tarvetta paljon               markan 1näärärahan Karungin ase-
48553:  eruemmämi kuin !l:i,e~kurutal:a:isten ja kunnan          rnalta Kantomaanpään kautta Juok-
48554: ikdkonaisuuden tarpeita. Niin korvaamaton                 sengin kylään johtavan tien kunnos-
48555:  kuin tie onkin sen var1'1€lla asuviHe pj,en-             tarniseksi.
48556:       Helsingissä 3 päivänä      ~oikakuuta   1947.
48557: 
48558:                   Markus Niskala.                            Martti Miettunen.
48559: 
48560: 
48561: 
48562: 
48563:                                                                                                 42
48564: 1118
48565: 
48566: IV,3-18.- Rah. al. N:o 275.
48567: 
48568: 
48569: 
48570: 
48571:                               Niskala y. m.: Määräraha-t~ osoittamise-sta Oravav·um;w.n-
48572:                                  Ta.apajärven tien rakentamiseksi.
48573: 
48574: 
48575:                                     E d u s k u n n a 11 e.
48576: 
48577:   Tieyhteyksien puute on syrjäisten ja           JOISsa m. m. 'rornionjokilaakson yhteisistä
48578: harvaan asuttujen seutujen suurimpia vit-        asioista on neuvoteltu. Tällaisten yhdystei-
48579: sauksia. Se aiheuttaa asukkaille paljon          den tarpeellisuus on myös saatettu valtio-
48580: vaivaa ja ajanhukkaa. Yksi tällaisessa ase-      vallan tietoon. On helposti ymmärrettävää,
48581: massa oleva monien Pohjois-Suomen ja La-         miten suuria vaikeuksia tuottaa, kun esim.
48582: pin kylien joukossa on myös Kola:rin pitä-       Pellon ja Muonion välisellä n. 150 km pi-
48583: jän Taapajärven kylä. Sanotusta kylästä          tuisella alueella ei voi päästä toiseen joki-
48584: johtaa 15.5 km pituinen kylätie Lohiuivan        Vm1teen muut:oin kuin :tekemäLlä pitkä
48585: kylään Rovaniemen-Kittilän maantielle.           kierros. Tämän yhdystien ·rakentamiseksi
48586: Sen sijaan Tornionjokivarteen, oman kun-         luulisi valtiovallalla vaikeasta ajasta huoli-
48587: nan alueelle, ei ole minkäänlaista tieyh-        matta riittävän varoja. Kun kaukainen
48588: teyttä. Kolarin Sieppijärven kylästä joh-        Perä-Pohjola uurastaa ankaran ja vaikean
48589: taa Pasmajärvelle 20 km kylätie ja siitä         jälleenrakennuksen parissa se toivoo, että
48590: edelleen Oravavuoman asutusalueelle 7 km         valtiovalta helpottaisi heidän toimeentulo-
48591: pituinen asutustie. Tältä asutusalueelta on      mahdollisuuksiaan rakentamalla välttämät-
48592: kuitenkin Taapajärven kylään n. 8 km te-         tömiä kulkuyhteyksiä, joista koituisi mitä
48593: kemätöntä tietä. Sen rakentamisella saa-         E:uurin helpotus laajoille erämaakylien asuk-
48594: tettaisiin edellä mainitun Taapajärven ky-       kaille. Edellä mainitulla Oravavuoman-
48595: iän asukkaat yhteyteen oman kunnan kes-          Taapajärven tien rakentamisella olisi siinä
48596: kuspaikan kanssa. Myöhempää asutusta se          suhteessa huomattava merkitys.
48597: tulisi palvelemaan myöskin huomattavassa            Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
48598: määrässä, koska siellä on hyviä asutusmah-
48599: dollisuuksia ja asukkaiksi halukkaita olisi                 että Eduskunt(t ott11;isi vuoden
48600: niin pian kuin kulkuyhteys saadaan. Tor-                 1948 t·ulo- ja menoarvioon 3 miljoo-
48601: nion- ja Ounasjokilaaksoja yhdistiivänä                  na-n markan määriirahan Oravavuo-
48602: poikkitienä olisi mainittu tie ensiarvoisen              man-Taapajät·ven tien ?"a.kenta.mi-
48603: tärkeä. Näitä jokilaaksoja yhdistävien :tei-             seksi.
48604: den puute on todettu monissa yhteyksissä,
48605:        Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
48606: 
48607:                  Markus NiskaJ.a.                             Martti Miettunen.
48608:                                                                                                1119
48609: 
48610: IV,349,- Rab. al. N:o 276.
48611: 
48612: 
48613: 
48614: 
48615:                                  Lahtela y. m.: "frläiiriilrahan osoittamisesta maantien t·aken-
48616:                                    tamiseksi Rannan kunnan Simojärveltä Posion kunnan
48617:                                    Mäntyjärven kylään.
48618: 
48619: 
48620:                                        Eduskunnalle.
48621: 
48622:    Kysymys ma:a;ntiellJ .ra:l~tmtanrisesta Ra-      ja on tämä Hesuunta kaikkien yksimieli-
48623: nnan lmnnw1 Simojärw~l!tä Mäntyjärven               sesti hyväksymä, ja voidaan siis tie tällä
48624: ja Kolkonjärven kylien !kautta Posion kun-          matkalla rakentaa, aikoinaan tutkittua
48625: nan keskukseen on ollut vuosikymmeniä               suuntaa. Saamamme tiedon muka:an on
48626: vireillä, että yli 300 VUJotta v:anhan Mänty-       Mäntyjärven ja Posion välillä tutkittu
48627: järven ja yli 75 vuotta vanhan Kolkonjär-           myöskiin se tiesuunt:a, jota maatalousminis-
48628: ven kylien :asukkaat, jotka ovat tiettömien         teriön :asutusasiain osasto on asutuskysy-
48629: matkojen rt:akana saa.Jt!aisiin tieyhteyteen ja     myksen kannalt'a suositellut.
48630: sanotulla tiesuunnalla olevat viljelyskelpoi-          Kulikulaitosvaliokunta. käsit.eltyään eräitä
48631: set alueet voitaisiin asuttaa sekä helpoit.taa      mainitun tien rakentamista koskevia aloit-
48632: mainitulla tiesuunnaUa olevien laajoje,n            teita on myös katsonut puheena olevan tien
48633: valtion metsien ihyväksi:käyttöä ja saada           rakentamisen niin kiireellisesti toimitetta-
48634: niillä olevista puista parempi hinta.               vwksi, että viimeksi huib.tilmrm 3 päivänä
48635:     Tärrnän t:i:en rakentamisen on pitänyt tar-     1946 on ehdottanut eduskunnan päätettä-
48636:                                                                                       1
48637: 
48638: 
48639: peellisena Kyösti Kallion puheenjohdoHa             väksi ·toivomuksen., ~et.tä haJHiJtus kiirehtisi
48640: toiminut koko maata käsittävä ti0komitea-           Rrunu:aa] kunnm1 Sinwjärv,e1tä Miintyjärv•en
48641: ikin ja ehdottmnut sen mkeihll'e:ttavaks:i kian-    kautta Rovameme:n Kmu~amon ma·antiehle
48642: tamaantienä, kuten se mainitun tiekGmitean          ·rakeJlneHavaJ1J anaan:t.ien lopullisen suunnan
48643: heinäLlmun 19 päivänä 1933 antamasta mie-           vahvi.<o,tamista lwskev:a:n .tutkimuksen su:orit-
48644: tinnöstä näkyy. Tältllänkin jäillreen valtion       rk1Jill'is;ta sekä ottaisi vuoden 1947 .tu:lo- ja
48645: toimesta Kainuun j:a Perä-Pohjolan talou-           menoarvioesityks·eeJlLSä 1Ju~pee'lilisen määrära-
48646: dellisia oloja tutkimaan asetettu Toivo Jan-        han .tien ,rakentamiseksi Simojärv:eltä Män-
48647: ihosen puheenjohdolla toiminut komitea              tyjärven kylään Posion kU11ll!assa.
48648: vuonna 1938 antamassaan mietinnössä on                 Eduslkunta hyväksyi yksimielisesti ltllai-
48649: katsonut puheenaolevan tien tarpeelliseksi          nitun ku1ikulaitosvaliokunnan ehdotuksen
48650: j'a ehdottaa sen rakennettavaksi.                   hu!htikurm 9 päivänä 1946.
48651:     Tie- j·a v:esirakennushaillitus pitää crnyös-      Nii~kuin nä!kyy, on eduskunta katsonut,
48652: kin mainitun tien raikentallllisen tarpeelli-       että Inaantien rakentamiseen Simojärveltä
48653: sena ja on suorittanut tutkimuksen sen ra-          Mäntyjärven kylään olisi hallituksen pitä-
48654: kentamiseksi jo toistakyll11lllentä vuotta          nyt ott:aa. määräraha jo tämän vuoden tulo-
48655: sitten. Samoin maatalousministeriön asu-            ja menoarvioesitykseensä ja alkaa p. o. tie-
48656: tusasain osasto kulkulaitosvailiokum:ralle an-      osan rakentaminen.
48657:  tamassaan ~lausunnossa on katsonut p. o.              Valitettavasti ei hallitus toteuttanut
48658: tien raikentarrnisen asutuskysymyiksen hoita-       eduskunnan yksillllielistä päätöstä 1aat:i:es-
48659: misen kannalta tarpeelliseksi ehdottaen kui-        saan kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio-
48660:  tenik:in, että tie olisi Mäntyjärven ja Po-        esitystään eikä ole vuoden 1948 tulo- ja
48661: sion välillä ra;kenne.ttav"a Kolikonjärven          menoarvioesitykseensäkään ottanut siihen
48662:  \kylän kohdalla lä!hempää tätä kylää, koska        määräraJhaa.
48663:  se siten rakennettuna tulisi pareJmnin hyö-           K'llil Mäntyjärven [kylän ja sen iä!heisyy-
48664:  dyttämälin asutuskysymystä. Tiesuunta Si-          dessä olevan Ko1konjärve.n kylän asukkaat
48665:  mojärveltä Mäntyjärven kylään on tutkittu          ovat ticttömän matikan t;a~mna, eikä heillä
48666: 1120                          IV,349.- :Simojärven-}läntyjäl'''en tie.
48667: 
48668: ole edes vesireittiä ikesän ailmn:a ikäytettä-          siin valtion metsissä olevien puiden hintaa
48669: vissä, on sielJä sattunut luik€illlaton määrä           huomattavan pwljon, ikenties enemmän mitä
48670: sellaisia sairaustap:auiksra, varsinkin kesän           tien rakentaminen tulisi maik:sama:an.
48671: ja keliriikon arkana, joissa on oHut ennen-                Kun kyseessä olevan Simojärven -lVIän-
48672: aikainen !kuolema seurauksena kun sairas-               tyjärven maantien rakentaminen on luet-
48673: tunutta ei ole voitu kant'aen saada lää!kä-             tava niihin teihin, joidoo rakentaminen
48674: rin hoitoon eikä saatu lää!käriä sairaan                kaiikista vai'keuksista huolimatta olisi pitä-
48675: luokse.                                                 nyt edellä mainitun eduskunnan päätök-
48676:    Kun mainitussa lVIäntyjärven kylässä                 sentkin mutkaan alkaa jo kuluvana vuonna
48677: on asuttu yli 300 vuotta ja Kolkonjärven                :eikä s:e11 r:akellit•ei1le pan:emis,ta saisi e:n:ää
48678: kylässä yli 75 vuotta., olisi nyt jo aika ·ryh-         siirtää ensi vuotta ikauve1Ililllas, olisi ensi
48679: tyä ma:a:n:t:ieillJ maikeJlitami.<;:een ja s:aa.t:taa   vuoden tulo- ja menoarvioon otettava mää-
48680: näidenkin kyJien :asukikaat edes jonkinlai-             räraha.
48681: sen rakennetun tien avulla tieyhteyteen                    Edellä esitettyyn viitaten \kunnioittaen
48682: mahdollisimman pian.                                    ehdotall1!ll1e,
48683:    Tien pituus Simojärven maantiestä lVIän-
48684: tyjärven kylään, johon tie pitäisi ensim-                          että Edusk1mt·a ottaisi vuoden
48685: mäisessä vaiheessa raik::ent'aa, on noin 15                     1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
48686: kun ja maasto helposti raJkennettavaa.                          ·nan markan määrärahan maantien
48687:    Jo tämän tieosan mkentamis~lla tehtäi-                       rakentamista varten Ranttan kun-
48688: siin suuri palvelus jo oleville asukkaille                      nan SimojärveUä PosixJn kunnan
48689: ja edistettäisiin asuttamista sekä nostettai-                   .Mäntyjärven kylään.
48690:        Helsingissä ~<YkaJkuun 3 päivänä 1947.
48691: 
48692:                     M. 0. Lahtela.                                Erkki Koivisto.
48693:                     S. Salo.                                      Eemil Pääkkönen..
48694:                     H. S. Pesonen.                                Markus Niskala.
48695:                     Eino Tainio.                                  Martti Miettunen.
48696:                                                                                                          1121
48697: 
48698: IV,a5o.- Rah. al. N:o 277.
48699: 
48700: 
48701: 
48702: 
48703:                                     Lahtela y. m.: Mää1'ärahan osoittamisesta maantien t•aken-
48704:                                        tamiseksi Jussilan~Kaisanlahden kylätiestä Lehtolaan.
48705: 
48706: 
48707:                                           B d u s k u n n a ll e.
48708: 
48709:    Kysymys maantien rakentamisesta Kemi-                    Puheena ol:ev:aill! 1ti,en raken:tamis,eJl on
48710: järven-Sallan maantieltä pitkin Isokylää                eduskuntakin pitänyt niin tarpeellisena,
48711: Sopp.elJa.n, Stalmeilan, Ry;tiillahden ja I.~ehtola,n   että ensimmäisen kerran marraskuun 11
48712: kyläryhmien kautta Posion kuntaan on ol-                päivänä 1941 kehoitti hallitusta tutkitutta-
48713: lut vuosikymmeniä vireillä ja on sen raken-             maan puheena olevan tiesuunnan aina Po-
48714: tamista Lehtolaan asti pidetty niin tarpeel-            sion kuntaan a1;;;.ti. Ja tasavallan presi-
48715: lisena ja välttämättömänä, että sitä varten             dentti mainittua eduskunnan toivomusta
48716: isojaon yhteydessä jo toistakymmentä                    esitdtäessä joulukuun 5 päivänä 1941 on
48717: vuotta s~tten on tarvittava tiemaa ja tien-             päättänyt antaa hallituksen tehtäväksi ryh-
48718: tekoaineiden ottopaikat eroitettu tien ra-              tyä eduskunnan toivorrnu:ksen mukaisiin toi-
48719: kentrumista y,arten. Lähes 20 vuotta sitten             menpiteisiin. Kun tätä tietä ei rakennettu
48720: laadittiin mainittua suuntaa vartell' kustan-           on eduskunta viimeksi marraskuun 5 päi-
48721: nusarvio ja tiesuunnitelma Kemijärven-                  v.änä 1946 eräiden toivomusaloitteiden joh-
48722: Sal'lan maantiestä Soppelan kyläryhmään                 dosta y;ksimielisesti päättänyt lausua toivo-
48723: asti.                                                   mu~sen,      ettäf hallitus ryhtyisi :toimen-
48724:    Kun tietä ei 'rakennettu perusti'V,at mai-           piteisiin maantien rakentamiseksi Lehto-
48725: nitun IsO'kylän asukkaat kylätiekunnan ja               laan asti. TasavaLlan presidenMi hänelle
48726: rakensivat Kemijärven-Sallan maantiestä                 eduskunnan päätöst,ä esiteltä:essä joulu-
48727: alkaen mainittua tiesuuntaa n. 6 km pitkän              !lrulllli 7 päivänä 1946 011 päättänyt a'Thtaa
48728: kylätien jo vuosina 1931 ja 1932. Tämä                  v:aJ;t1oneuvootoHe ,tehtäväksi ryhtyä edus-
48729: kylätie rakennettiin ll'iin leveä11ä ja sitä            kunnalll! :boivomuksesta ;aiilieu:tuviin toim-en-
48730: silmällä pitä.en, että se vastaa niitä vaati-           pirtleisiimt Kesä1lä 1947 onkin :bo1mih~t:tu
48731: muksia, mitJkä maamttietlle voidaan iasetbaa,           rakennU:SiSIUUnnitel.man wa:a1timinen mairrtitun
48732: koska toivottiin, että läJhitulevaisuudessa             iky:lätimJJ ja LeMdhrn V!äliHä.
48733: sitä tullaan jatJk,ama.:an maantienä ainakin                Kun tämän maantien rakentamisen iso-
48734: Lehtolaan asti.                                         jakotoimitusmiehet ovat jo aikoja sitten pi-
48735:    Mainitun kylätien rakentamise'lla eivät              täneet niin tarpeellisena, että sitä varten on
48736: kuitenkaan vielä päässeet 1tieyht~eyt1een               tarv:itt~ava ,t;iealue ja ,tiente~oaineiden otto-
48737: Kemijäl'Vien kuntaan kuuluvien SO[>pelan,               paikat eroitettu maantien 1·akentamista var-
48738:  Salmelan, Ämmälän, Ritilahden ja Lehto-                ten ja tältä tieosalta on useita kyläteitä
48739: lan kyläryhmät, joissa on suoritetun las-               vartenkin isojaon yhteydessä tiealueet tien-
48740: ikelman mukaan yli 960 asukasta ja kaksi                tekoaineiden ottopa.ikkoineen eroitettu ja
48741: !kansakoulua n. s. kinttupolkujen varassa il-           niitäkään ei voida rakentaa ell'nen kuin
48742: man minkäänlaista ajoneuvoilla kuljettava<a             p. o. maantie on rak,ennettu ja kun edus-
48743: tietä. Että mainittu verraten suuri väestö-             kuntakin on tien rakentamisen hyväksynyt,
48744: määrä pääsisi tieyhteyteen ja että tällä                olisi rakennustyöt alikuunpantava viimeis-
48745: tiettömällä alueella olevassa kahdessa !kansa-          tään ensi vuoden aikana ja otettava siihen
48746: koulussa kulkevat lapsetkin voisivat suo-               määräraha vuoden 1948 tulo- ja menoar-
48747:  rittaa koulunkäyntiä tietä kulkien, olisi              vioon.
48748:  välttämättömäst:i .ra~en:nett:ava noin 12 km               Jo sillä, e:ttä ,t,i,es:ttä railrennett:aisiin ensi
48749:  pituinen maantie mainitusta kylätiestä                 vuoden aik,ana mainitusta kylätien päästä
48750:  Lehtol:ami kyl:äryhmään asti.                          alkaen noin 4 km pituinen tieosa, saatai-
48751: 1122                            IV,3·50. -   Jussiian-I....clltolan tie.
48752: 
48753: siin tieYhteyteen lähes puolet edellä mai-           tuu jatkuvasti vaikeitakin sairnusta:pauk-
48754: nitusta väestömäärästä.                              sia, joissa lä:äkärmhoito olisi kiireellisesti
48755:     Kun kaiken edelläesitetyn iisäksi Kemi-          saatava ja myöskin sen, mitä kärsimyksiä ja
48756: järven-Sallan rautatiellä oleva Isonkylän            tuskia saavat kärsiä ja kokea ne, joita ei
48757: rautatieasema on lähellä sitä paikkaa, josta         voida tienpuutrteen vuoksi sa:ada sairra:rulaan
48758: puheena oJeva ky:llitie erka.lree Kemijärven         ei'kä lääkärin hoitoon.
48759: ----Sa!llan maanrtiestä, on kyseessä ol,evan .tien      Edellä esit.ettyyn viitaten kunnioittaen
48760: rakentaminen Lehtolaan asti erikoisen tar-           ehdotamme,
48761: peellinen siihenkin nähden, että siitä avau-
48762: tuu mainitun tiesuunnan vaikutuspiirissä                        ett'ä Eduskunta ottaisi vuoden
48763: tiettömällä alueella olevalle väestölle suora                1948 tulo- ja menoarvioon 3 majoo-
48764: kulkuyhteys lähimmälle rautatieasemalle.                     nan markan rniiärärakan maantien
48765:     Jokainen käsittänee miten vaikea on elä-                 rakentamiseksi Kernijärven kunnassa
48766: minen ilman tieyhteyttä ja myös sen, että                    Isokylässä ole;vasta Jussilan--Kai-
48767: niin suuren väestömäärän keskuudessa sat-                    sanlahden kylätiestä Lehtolaan.
48768:        Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
48769: 
48770:                M. 0. Lahtela..                                 Erkki Koivisto.
48771:                S. Salo.                                        Eemil Pääkkönen.
48772:                H. S. Pesonen.                                  Markus Niska'a..
48773:                Eino Tainio.                                    Martti Miettunen.
48774:                                                                                                1123
48775: 
48776: IV,351.- Rah. al. N:o 278.
48777: 
48778: 
48779: 
48780: 
48781:                                 'tahtela y. m. : Määrärahan osoittmnisesta maantien raken-
48782:                                    tamiseksi Posion kunnan Aholan tienoilta Suolijärven
48783:                                    vesistön itäpuolta HämeenkyUiän.
48784: 
48785: 
48786:                                      E d u s k u n n a 11 e.
48787: 
48788:    Maantien rakentamista Posion kunnan            IIDm:m, pituiDJen osa, ~titä mairnitlll kylän ja
48789: keskuksesta Aholan tienoilta Rovaniemen-          Suolijärven itäisellä rannalla olevien muit-
48790: Posion maantiestä Suolijärven vesistön itä-       .ten kylien asukkaat pääsisivät tieyhteyteen
48791: puolta aina Mourujärven kylään asti, johon        oman kuntansa keskuksen kanssa. Tämän
48792: on rakennettu tie Kemijärven-Kuusamon             tieosan rakentaminen olisi erikoisen tar-
48793: maantiestä, on jo vuosikymmeniä hartaasti         peellinen ja kiireellinen senkin vuoksi, että
48794: odotettu ja toivottu sen suurilukuisen väes-      Posion kunnan keskuksen ja Suolijärven
48795: tön keskuudessa, joka on mainitun Suoli-          vesistön välisellä alueella oleville viljelys-
48796: järven vesistön itäpuolella olevissa kylissä      kelpoisille maille voitaisiin asuttaa huomat-
48797: vuosisatoja elänyt ja elää edelleenkin ilman      tavan suuri osa maan saantiin oikeutettuja
48798: minkäänlaista muuta kesällä kuljeUavaa            rintamamiehiä, sotaleskiä ja sotaorpoja,
48799: tietä kuin kinttupolkuja. On hyvin ymmär-         sekä muuta maata ja asuntoja tarvitsevaa
48800: rettävää, mitä vaikeuk'3ia tällaisilla alueilla   väestöä, joita on useita satoja.
48801: asuminen ja eläminen aiheuttaa jatkuvasti            Kun maasto tien rakentamiselle on edul-
48802: monessa eri muodossa sekä taloudellisesti         linen eikä mainitulle tieosalle tule suuria
48803: että henkisesti.                                  siltojakaan, voitaisiin tie rakentaa sellai-
48804:    Tämän tien rakentamiseksi on viimeisten        seksi, että sitä voitaisiin aut{)illa ja muilla
48805: vuosikymmenien aikana tehty jatkuvasti            ajoneuvoiitlia J:iikenn.()idä, verrattain pienin
48806: eduskunnassakin aloitteita. Ja eduskunta-         kustan111uksin.
48807: kin on vuoden 1945 valtiopäiville jätetyn            Tien rakentaminen valtion metsätalouden
48808: toivomusaloitteen johdosta kulkulaitosvalio-      v-uoksikin olisi erikoisen tarpeellinen.
48809: kunnan marraskuun 28 päivänä 1945 an-                EdeHä .esitettyyn; viitaten 'krr:mn.ioitt~a:vim­
48810: t·aman mietinnön perusteella hyväksynyt           min ehdotamme,
48811: :toivomuksen, että tiesuunta tien Takenta-
48812: mista varten :tutkitaan ja tie- ja vesiraken-               että Edusk1~nta ottaisi vuoden 1948
48813: nushallituksen toimesta on suoritettu tut-                tulo- ja menoarvioon 6 miljoo-nan
48814: kiminen kesällä 1946.                                     markan määrärahan maantien raken-
48815:    Tästä tiestä olisi kiireellisesti rakennet-            tamiseksi Posion kunna,n Aholan tie-
48816: tava Posion kunnan keskuksen puoleisesta                  noilta itäpuolta Suolijär·ven vesistöä
48817: päästä alkaen Hämeen kylään a'3ti, n. 15                  H ämeenkylään.
48818:    Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
48819: 
48820:                  M. 0. Lahtela.                                Markus Niskala.
48821:                                        Martti Miettunen.'
48822: 1124
48823: 
48824: IV,3r.2. - Rab. al. N :o 279.
48825: 
48826: 
48827: 
48828: 
48829:                                 Tainio y. m.: Määrärahan osoittarnisesta Jaatilan-Loue-
48830:                                    järven-Muurolan tien kunnostarniseksi.
48831: 
48832: 
48833:                                     E d u s k u n n a ll e.
48834: 
48835:    Maatalousministeriön asutusasiainosasto       jota ei ole voitu tien puutteen ja huonou-
48836: on aikoinaan rakennuttanut tietä Rovanie-        den vuoksi kuljettaa pois. On olemassa
48837: men radan varrella sijaitsevalta Jaati1 an       vaara, ellei tietä saada rakennetuksi ja kun-
48838: rautatiepysäkiltä Leivejoen ja Pisan asu-        nostetuksi, niiden lahoamisesta. Jos kulje-
48839: tusalueiden sekä Louejärven kautta l\Tuu-        t~nmhdo11i.suudet avautuisiViat, niin jo ha-
48840: rolan Tautatieasemalle. Osa tiestä on kui-       katun puutavaramäärän lisäksi olisi mah-
48841: tenkin jäänyt mkentamatta. Lisäksi on ra-        dollisuus saada tien välittömässä läheisyy-
48842: kennettu osakin tiestä sotatoimien johdosta      dessä olevist-a metsistä lisää puutavaraa.
48843: joutunut niin huonoon kuntoon, ettei auto-         Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
48844: eikä hevosliikennekään kelirikkojen aikana       taen ehdotamme,
48845: ole mahdollista. K. o. tien varrella asuu n.
48846: 600 henkilöä, joiden toimeentulolle tien val-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48847: mistuminen j~ kuntoon saat:taminen olisi                tulo- ja menoarvioon 1,000,000 rnar-
48848: välttämätöntä. Tien vierellä olevista met-              kan rnäärärahan J aatilan-Louejär-
48849: sistä on aikaisempina vuosina hakattu                   ven-Muurolan tien valrniiksi saatta-
48850: useita tuhansia kuutiometrejä puutavaraa,               rniseksi ja kunnosta.rniseksi.
48851:   Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
48852: 
48853:                 Eino Tainio.                                  Elsa. Karppinen.
48854:                                                                                            1125
48855: 
48856: IV,a5a. -   Rah. al. N:o 280.
48857: 
48858: 
48859: 
48860: 
48861:                                  Tainio y. m.: MäiiräraJwn osoittamisesta Akolan--Mouru-
48862:                                     järven tietyön aloittamiseksi.
48863: 
48864: 
48865:                                      Eduskunnalle.
48866: 
48867:     Jo pitkähkön ajan on suunniteltu maan-        lyskelpoisia soita. Lisäksi olisi suunnitellm1
48868: ;tien :rakoort:amist:a, joka lähtisi Kuusamon-    tien varrella runsaasti koskemattomia met-
48869: Rovaniemen maantiestä Aholankylän koh-            siä, joiden hyödyllinen käyttö tulisi mah-
48870: oo1ta ja yh:tyisi Moon1ngan-Mouruky1län           dolliseksi tien ra1nmtamisen kautta. Edellä
48871: tiehen. Vuonna 1946 on tien suunta tut-           esittämämme syyt osoittavat tien välttämät-
48872: kittu ja linjattu. Suunnitellun tien vaiku-       tömyyd'en, joten· tietyön käyntiin saatta-
48873: tuspiiriin tulisi useita asutuskeskuksia, jotka   minen kansantaloutemmekin kannalta kat-
48874: ovat tieyhteyttä vailla. Näistä asutuskes-        soen olisi edullista.
48875: ~Nl.ksista voisi mainita Karjalaisenniemen,          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
48876: Mourun ja Maaningan kylien lisäksi Hä-            kunnioittaen,
48877: meenkylän sekä eräitä yksityisiä taloja, joi-
48878: den kaikkien yhteinen asukasluku on yli                    että Ed1tSkunta ottaisi vtwden 1948
48879: tuhannen henkeä. Entisten asutuskeskuk-                 tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
48880: sien lisäksi olisi tien valmistuttua mahdol-            kan määrärahan Aholan-Mourujär-
48881: lisuus saada uusia asutusalueita, sillä sen             ven tietyön aloittamiseksi.
48882: välittömässä läheisyydessä on suuria vilje-
48883:      Helsingissä lokakuun 6 })äiYänä 1947.
48884: 
48885:                   Eino Tainio.                               Elsa Karppinen.
48886: 
48887: 
48888: 
48889: 
48890:                                                                                               43
48891: 1126
48892: 
48893: IV,354.- Rab. al. N:o 281.
48894: 
48895: 
48896: 
48897: 
48898:                                 Tainio y. m.: MäJirärahan osoittamisesta Pellon-Kontta-
48899:                                    järven-Marrasjärven-Meltauksen            tietyön    loppuun
48900:                                    saattamiseksi.
48901: 
48902: 
48903:                                      E d u s k u n n a 11 e.
48904: 
48905:    Tornion- ja Ommsjokivars]en vrultat,eidoo      on suorittamatta O.G km matkalla ja raken-
48906: välisten yhdysteiden puute aiheuttaa pai-         tamatta tiestä on vain 4 km. Kun tien
48907: kalliselle väestölle samoin kuin. yleiselle       rakentamiseen on jo tähän mennessä käy-
48908: liikenteelle monenlaisia haittoja. Niinpä         tetty huomattavan paljon varoja ja kun
48909: Pellon - Eonttajärven - Mar:rasjärven -           sen tuottama hyöty saataisiin vasta raken-
48910: Meltauiksen tietyön keslrenerr-äisyydes'tä joh-   tamatta olevan osan valmistamisella täydel-
48911: tuen se osa Turtolan kunnan väestöstä,            liseksi, olisi taloudellisestikin järkevää kcs-
48912: joka asuu sanotun keskeneräisen tien Ounas-       keneräisen osan valmistaminen. Tietyön
48913: joen puolella, joutuu asioidessaan kuntansa       loppuun saattamiseksi tarvittaisiin vain
48914: keskuksessa kulkemaan lähes puolentoista          5,000,000 markkaa.
48915: sadan kilometrin kierroksen. Kun kunnan              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
48916: keskuksessa ovat lääkäri, sairaalat, aptee-
48917: ldt ja kansanhuoltoelimet, niin aiheutuu                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48918: tästä asiantilasta väestölle suurta ajan ja              tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
48919: varojen hukkaa.                                          kan määrärahan Pellon-Konttrtjrh·-
48920:    Pellon - Konttajärven - Marrasjärven                  ven-Mar~asjärven-Meltauksen tie-
48921: -Meltaulrnen maall!tien rakerutamises.ta on              työn loppuun 8a<1ttamiseksi.
48922: suuri osa jo suoritettu. Niinpä raivaustyöt
48923:        Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
48924: 
48925:                  Eino Tainio.                                  Elsa Karppinen.
48926:                                                                                                1127
48927: 
48928: IV,s5fi .. -   Rah. al. N:o 282.
48929: 
48930: 
48931: 
48932: 
48933:                                    Tainio y. m.: Mooränihan osoitfa,;nisesta Kittilän-Sodan-
48934:                                       kylän tierakennustyön edelleen jatkamiseksi.
48935: 
48936: 
48937:                                        Eduskunnalle.
48938: 
48939:   Vuonna 1939 tailoitettiin Kittilän~ Vaa-        mistuttua mahdolliseksi. Samoin tie olisi
48940: il:ajär~en-Sooonkylän   tj,en rakentaminen.       tärkeä sen varrella olevien valtion metsä~
48941: Sotiem. johdoota tien ra.kentamistyöt .py-        varojen käytölle. Edelleen tie tulisi palve~
48942: sähtyivät. Osa tie:n Kiittiiän puoleiJSes.ta      lemaan Kittilän-Sodankylän välistä yh~
48943: päästä, n. 17 km., on maatalousministeriön        dyS!lii:kellUJettä ja ~lisi sen vra1miiksi saa,tta-
48944: asutusasiainosaston toimesta jo rakennettu        minen sitäkin rtärlmä.mpää.
48945: asutustieksi. Rakentamatta olevan tieosan           Edellä esitetyn perustella kunnioittaen
48946: varrella Kuusejoelta Vaalajärvelle on useita      ehdotamme,
48947: suurehkoja kyliä, joiden asukkaiden elin-
48948: mahdollisuuksien parantamiseksi tien val-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48949: miiksi saattaminen olisi ehdottoman välttä-              tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
48950: mätön. Tien välittömässä läheisyydessä on                kan määrärahan Kittilän-Sodanky-
48951: runsaasti asutuskelpoisia suoalueita, joiden             län tierakennustyön edelleen jatka-
48952: asutustarkoituksiin käyttö tulisi tien val-              mista varten.
48953:     Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
48954: 
48955:                     Eino Tainio.                              Elsa Karppinen.
48956: 1128
48957: 
48958: IV,a5o, -    Rah. al. N :o 283.
48959: 
48960: 
48961: 
48962: 
48963:                                       Karppinen y. m.: 1ff.äärärahan osoittamisesta J(allon-Kur-
48964:                                           takon tietyön •loppuun saattamiseksi.
48965: 
48966: 
48967:                                             E d u s k u n n a 11 e.
48968: 
48969:     Lapissa on useita keskeneräisiä tietöitä,             yleensä :tien purnn kuuluville sen merki-
48970:  joihin kiinnitetyt vara:t ovat ketään hyödyt-            tys on !ffi'ittäin suuri, klOSika iloolllril~kojen ai-
48971:  tämättöminä, mutta. joiden loppuUinsuoritus              kana tavarankuljetus pitää suorittaa Muo-
48972:  voitaisiin tehdä suhteellisen pienillä sum-              nion kautta Kolarista päin. Lisäksi on
48973:  milla ja siten avata mahdollisuuksia paikal-             tiellä suuri merkitys koko Kittilän kunnalle
48974:  iiseen ja yleisempäänkin hyvinvoinnin ke-                 ja sen asukkaille. Kuluvan vuoden keväällä
48975:  hittämiseen.                                             esim. oli kaikki tavara tuotava tätä kierto-
48976:     Yksi sellaisista on ~allon-Kurtakon tie,              tietä, joka pidensi kuljetusmatkaa 150-160
48977:  joka on osa Koiarista Kittilään suunnitel-               km ja aiheutti 4: 26 lisäkustannukset ta-
48978:  lusta, Rovaniemen-Kittilän ja Tornion-                   vamJkiloa kohti. Koko ikev<ä,än lmlu€8Sa Kit-
48979:  :Muonion teiden välisestä yhdystiestä. Tie-              ,tilään tuodun tavaramäärän huomioiden te-
48980:  osa Kaukosesta ICalloon on jo kylätieksi                 kivät ylimaksut yli 1 milj. markkaa. Tässä
48981:  rakennettu. Sen välittömäksi jatkoksi tu-                vain eräitä esimerkkejä tietyön kcskeyty-
48982: [eva e. m. tieosa on keskentekoinen. Poh-                 misen epäedullisista seurauksista.
48983:  jois-Suomen jälleenrakennusvaroilla sen ra-                  V. 1948 valtion talousarvioesitykseen ei ole
48984: kent·aminen on jo aloitettu, mutta varojen                otettu määrärahaa tietyön loppuun saatta-
48985: puutteessa toistamiseen keskeytynyt. Sa-                  mista varten, vaikka sen suorittamista myös
48986: m.tg:~lt:a syystä ovat .ti~etyöt edistyneet hitJa<asbi,   kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
48987: iirosika ·ei ole voitu (J,tt1aa. - esim. viim~ ke-         pitää tärkeänä.
48988: väänä - kaikkea tarjolla olevaa työvoimaa                     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
48989: rtöihin. Se herotti suurt·a 'tyytymättömyyttä
48990: [ähiseudun työnpuu:tteess·a olevissa.                                että Ed'tt.skunta ottaisi vuoden 1948
48991:     Tie tulisi olemaan, kuten edellä sanot-                       tulo- j{t rneno,arvioon 4 miljoonan
48992: tiin, yhdyst.ienä Ounas- ja Tornionjokilaak-                      mcwkan mää1·ärahan Kallon-K u?·ta-
48993: sojen välillä. Sen varrella asuville ja                           kon tiet·yön loppu1m saattamisck,~i.
48994:     Helsingissä lokakuun 6 päivänii 1947.
48995: 
48996:                     Elsa Karppinen.                                    Eino Tainio.
48997:                                                                                         1129
48998: 
48999: IV,au7.- Rab. al. N:o 284.
49000: 
49001: 
49002: 
49003: 
49004:                                Karppinen y. m.: J.lläiirärahan osoittamisesta Akk,nnusjoki-
49005:                                  varrer~r---Pahtaoian-Lehmikummnn-Koivun tien kun-
49006:                                  nostamista varten.
49007: 
49008: 
49009:                                     E d u s k u n n a ll e.
49010: 
49011:    Eduskunta lausui jo 26. 10. -45 toivo-       vaikka asutustoiminnan laajentamiseksi olisi
49012: muksen, että Akkunusjokivarren-Pahta-           mahdollisuuksia.
49013: ojan-Lehmikummun-Koivun             asutustie      Millaisessa kunnossa tie on kuluvanakin
49014: Kemin maalaiskunnan ja Tervolan kunnan          syksynä, osoittaa se, että Kemin maalais-
49015: alueilla otettaisiin viipymättä sen nykyi-      kunnan kansanhuoltolautakunta peruutti
49016: sessä kunnossa valtion haltuun maantienä        ostokorttien jaon Akkunusjoella ,kelirikon
49017: kunnossapidettäväksi.                           vuoksi", t. s. korttien jakaja ei päässyt
49018:    Kun tien kunnostamiseksi varojen puut-       sinne. Tien piirissä asuvilla ja tien tarvit-
49019: teessa ei ole ryhdytty mihinkään toimen-        sijoilla on täysi syy jo nyt ilmenevään
49020: piteisiin, vark!ka se lausunnon antamisen       katkeruuteen.
49021: jälkeisenä kahtena vuotena on tullut entistä       Kun tie yleisen tarpeen kannalta on niin
49022: huonommaksi, ovat sen piirissä asuvat n.        tärkeä, että vaikeuksista huolimatta sitä on
49023: 100 asutustHailista ja torpparia ja sitä        jouduttu pitämään talviaurauksella.\in auki,
49024: kuljetus- ja kauttakulkutieksi tarvitsevat      ei voida millään syyllä puolustaa, jos se
49025: joutuneet mitä tukalimpaan asemaan. Tie         vielä tänä syksynä tai viimeistään ensi ke-
49026: on nyt sulanmaan aikana liikennöimiseen         väänä jätetään kunnostamatta. Tien var-
49027: melkein mahdoton. Kuivan aikanakin on           silla olevat hakatut puutavarat jäävät edel-
49028: välttämättömiä kulkuja suorittaville hevo-      leen kuljettamatta, eikä uusia hakkuita
49029: sille ja erilaisille kulkuneuvoille sattunut    voida suorittaa, vaikka Kemin kaupungin
49030: monia vahinkoja. Vähäisetkin sateet ai-         ja sen suurien asutuskeskusten polttopuun
49031: heuttavat taas esim. Lautiosaari-Puukko-        hankinta näiltä alueilta olisi erittäin edul-
49032: kumpu-tieosalla, joka kulkee useassa koh-       linen.
49033: dassa laajahkojen suoalueiden läpi sen, että       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
49034: liikenne kokonaan pysähtyy. Sää.nnöstel-
49035: lyillä annoksilla elävät asukkaat joutuvat                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
49036: vaikeuksiin jo korttiannostensa hankin-                 tulo- ja menoarvioon 2.5 m~"ljoonwn
49037: nassa. Tavaran saannin turvaamiseksi olisi              markan määrärahan Akkunusjoki-
49038: kuljetukset kauppoihin suoritettava talvi-              varren - Pahtaojan - Lehmik1(,m-
49039: kelillä. Ei ole ihme, jos poismuuttoajatus              tn·un - J{oivun tien kttnnosta.mista
49040: on tullut monille asukkaille ajankohtaiseksi,           varten.
49041:      Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
49042: 
49043:                  Elsa Karppinen.                              Eino Tainio.
49044: 1130
49045: 
49046: IV,s5s.- Rah. al. N:o 285.
49047: 
49048: 
49049: 
49050: 
49051:                               Karppinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan
49052:                                 Saukko järvi- Toljamonjärvi- Sääski järvi- Pohjaslahti
49053:                                 tutkimista varten.
49054: 
49055: 
49056:                                    E d u s k u n n a ll e.
49057: 
49058:    Rannan kunnan alueella on rakennettu nettuahan on, että Rannan kunnan alueella
49059: useita asutuskeskuksiin johtavia, Rova- maanhankintalain mukaan on useita satoja
49060: niemen-Pudasjärven maantiestä poikkea- asutettavia, mutta on kyliä, joista ei Dle
49061: via pistDteitä. Sellaisia ovat Saukkojärven, vielä yhdellekään hyväksytylle asukkaalle
49062: Toijarnojärven ja Impiön tiet sekä Kaita- · tilaa annettu.
49063: suon asutustie. Hakattuna on jo tielinja        Yleiselle liikenneverkoston laajentamiselle
49064: myös Kuhasta Pohjaslahteen. Asutuksen olisi tie myös tärkeä, koska se parantaisi
49065: laajetessa näiden teiden välimaille ja piirin yhteyttä RovaniemeJl---cPudas.järve;n ja Rova-
49066: ulkopuolelle sekä yhä laajemman asutus- nietll!oo~Kuus:amon it]eailueiltteu våJli1lä. Tien
49067: tarpeen ilmetessä, on tullut välttämättö- tarve tässä suhteessa ei poistu, vaikka
49068: mäksi pistoteiden yhdistäminen tiellä, jDka KU:h:amr-Pohjiasl:ahden tie ol:is:i v:a:lm.is.
49069: alussa seurailisi Simojoen vesistöä ja Sääs-    Valtion metsätalouden kannalta olisi tie
49070: kijärven kautta kulkien suuntautuisi Poh- myös tärkeä. Se yhdistäisi laajoja metsä.-
49071: jaslahteen.                                   maita käyttömahdollisuuksien piiriin.
49072:    Jo nykyinen asutus kärsii tällaisen tien     'l'ien rakentaminen palvelisi yleistä tar-
49073: puutteesta. Simojärven asutus on eristet- vetta, jos se aloitettaisiin Saukkojärven yh-
49074: tynä kunnallisesta keskuksestaan, taloudel- distämisellä Toljamonjärveen ja edelleen
49075: lista ja muuta toiminta·1 haittaa matkojen Sääskijärven kautta PDhjaslahteen. Mah-
49076: pituus. Esim. laajan alueen ainoa saha ja dollisesti ennen Pohjaslahteen tuloa tie voisi
49077: mylly Toljamonkoskella on tavoitettava pit- yhdistyä Kuhasta tulevaan tiehen.
49078: kien kiertoteiden kautta. Asukkaiden vai-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
49079:  vannäkö ja kustannukset vähenisivät, jos
49080: tieyhteydet avaisivat kaukaisten asukkaiden              että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
49081: kehitykselle mahdDllisuuksia joka suhteessa.          tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
49082:    Uutta asutusta on syntynyt ja uusia                kan määrärahan Saukkojärven-Tol-
49083:  asutusalueita - esim. Simojoen ja Kaita-             jamonjärven-Siiäskijärven-P;(Jhjas-
49084: suon välimaille -       suunnitellaan, mutta          lahden tiesu1mnan t1ttkimista .varten.
49085: teiden puute estää niiden kehitystä. Tun-
49086:        Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
49087: 
49088:                  Elsa Karppinen.                             Eino Tainio.
49089:                                                                                                                               1131
49090: 
49091: IV,a59. -         Rah. al. N:o 286.
49092: 
49093: 
49094: 
49095: 
49096:                                                           Salo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Utu-
49097:                                                              järven lossitpaikaUe.
49098: 
49099: 
49100:                                                                     EdusikunnaUe.
49101: 
49102:    Vuode.n 1947 vaJ1:iopäivilt]e 1tekemän.i                                            sen rab'a-asiainvalioikunta. kuitenkin jätti
49103: toivomusaloittemt, N :o 396 johdosta hyväk-                                            kdkonaan pois määrärahan menoarviosta.
49104: syi kulkulaitosvali()lkunta ponnen (mietintö                                           Kun liikenne sanotulla lossip:aikalla puu-
49105: N :o 4) jossa se ~hdotti eduSik:UJnnan ihy-                                            tavavan y. cm. !kuljetuksen yhä kasvaessa,
49106: väJksyttävälksi toivomuksen, että hallitus                                             lassipaikan madwltuessa ja jääesteiden
49107: ryhtyisi !kiireellisiin toimenpiteisiin shllan                                         vuoksi :alkaa ikäydä jo lossin avulla mah-
49108: rnk€1Il!t1amise!ksi Utajärv:en l:ossipaikaltle. Sa-                                    dottomaksi suorittaa, olisi sillan rakenta-
49109: notun vruliokunnan ehdotuksen sitten edus-                                             miseen nyt jo ainakin kesällä 1948 ryh-
49110: kunta hyväksyi yksimielisesti.                                                         dyttävä. Tässä suhteessa pyydän viitata
49111:     Mainitun päätöksen p:erusteelia tie- ja                                            niihin ikuljetusnumeroihin y. m., joita olen
49112:  vesiralkennush:allitus, jolla oli jo valmiina                                         esittänyt v. 1947 v.p. tekemässäni toivo-
49113: kustannusarviot ja piirustukset sanottua                                               m:usa1oittJeessa N :o 396. Sen mukaan osoit-
49114: silt.;aa, varten, ehdotti valtioneuvostolle 24                                         taa viranOIIIlaisten antama tilasto v:lta
49115: :rnilj. markan määrånaba:ru s.iställyttämis,tä                                         1946 liikenteestä sanotul•la, lossipaikalla
49116: Hloden 1948 lt:u!li- ja mernoarvioon. HaUituk-                                         seuraavia numeroita:
49117:         Valtion polttoainetoimisto                                                             pinotavaraa
49118:                                                                                                  78,170 m3
49119:                                                                                                   7,800 j3
49120:                                                                                                saihatuklkeja
49121:             "              "                                                                      7,800 j3
49122:                                                                                                yht. autokuorrnia
49123:             ,"             "                                                                        107
49124:         Oulu Oy            "                                                  "          ""       1,552
49125:                                                                               ,,
49126:             ''         ,,   •••    0   0   •••   0   •••••      0   •••••••  pinotavara~
49127:                                                                               0   •••••••        14,010 ms
49128:         Ou!lujoki Oy ......................... .                                                166,600 "
49129:                                                                                   "
49130:                                                                              sahatuklkeja       160,000 j3
49131:                "  ''
49132:                     "       ''         ••••••         0   •••   0   •••••••• yht. autoikuomnia
49133:                                                                                   0   ••••••      2,764
49134:         Oulun Osuuskauppa ................... .                                                     837
49135:              ,,                   ,,                  •••••••••••         0
49136:                                                                               "
49137:                                                                              pinotavaraa
49138:                                                                               ••••••••
49139:                                                                                           "       9,340 rna
49140:         Toppila Oy ........................... .                                                  7,677 "
49141:              ,     , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . yht. "autokuo:mnia     837
49142:         Ut.oiksen sa:ha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sahatukkeja          28,000 j3
49143: 
49144:   Edcllä olevat s:e:kä Utajihl'Viro, Puolialllig1Ml                                        Toistamatta ikaiklkea muuta sanotussa
49145: ja muiden ylämaan ikuntien liikenne ai-                                                 aloitte€Ssa. esitt:ämääni, ehdotan kunnioit-
49146: heutti sanottuna vuonna ikaikkiaaiil auto-                                              taen,
49147: jen ylikuljetuksia 16,712 ikertaa yhtäånne                                                         että Eduskunta ottaisi vuoden,
49148: päin. Kun l·asketaan myöskin niiden paluu,                                                      1948 tulo- ja menoarvioon 10 -mil-
49149: on keslkimääräinen vuorokausikuljetus noin                                                      joO?w·n nwrkan määrärahan sillan
49150: 90, tehden siis 4 '1ossin iku1kua tunnissa,                                                     mkentamista t•arten Tltajärven los-
49151: ottaen samalla huomioon lossimatkan pi-                                                         sipaikalle.
49152: tuus 400 metriä.
49153:       Helsingissä 3 päh;änä lokakuuta 1947.
49154: 
49155:                                                                                                           S. Salo.
49156: 1132
49157: 
49158: IV,a6o.- Rah. al. N:o 287.
49159: 
49160: 
49161: 
49162: 
49163:                                Xulma.la y. m.: Määrärahan osoittamisesta Halikonlahden
49164:                                   ja SoJ,onjoen vesiväylän ruoppaustöiden jatkamista
49165:                                   varten.
49166: 
49167: 
49168:                                     E d u s k u n n a 11 e.
49169: 
49170:    Tie- ja vesrrakennushallitus on v. 1948       tehty työ menevät hukkaan, ellei töitä ldi-
49171: tu1o- ja menJOarvioon ehdottanut varatta-        rellisesti jatketa. Laskelmien mukaan työ
49172: vaksi 5,000,000 markkaa Ha:likonlahden ja        tulisi loppuun suoritettuna maksamaan noin
49173: Salonjoen ruoppaustöiden jatkamista var-         10,000,000 markkaa, mutta koska se vie
49174: ten. Tätä ehdotusta ei ole kuitenkaan val-       pitkähikön !ajan, riittäisi ensi v:uoden meno-
49175: tion t3ll.Qusarvioes]tyilmeen hyväksyltty.       arvion osalle 5,000,000 markkaa.
49176:    Kyseessä olevan vesiväylän ruoppaustyöt          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
49177: aloitettiin valtion varoilla v. 1938. Työt
49178: kuitenkin keskeytyivät sotatilanteen takia.                että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
49179: Tä:llä vesireitillä on liikenne vuodesta 1938           tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
49180: huomattavasti lisääntynyt, sillä vesireitin             kan määrärahan H alikonlahden ja
49181: alueeseen kuuluu ainakin 8 isoa tehdasta,               Salonjoen vesiväylän ruoppaustöidon
49182: lisäksi henkilö- ja tavaraliikenne.                     jatkamista varten.
49183:    Tie- ja vesirakennushallitus mainitseekin
49184: perusteluissaan, että jo käytetyt varat j.a
49185:    Helsingissä lokakmm 3 päivänä 1947.
49186: 
49187:                  Jalmari Kulmala.                             W. Metsäranta.
49188:                  Anna Nevalainen.                             Eino Roine.
49189:                                                                                                1133
49190: 
49191: IV,s6L- Rah. al. N:o 288.
49192: 
49193: 
49194: 
49195: 
49196:                                 Sorm\Ulen y. m.: .Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen Pyhä-
49197:                                    kosken perkausta 1.w.rten.
49198: 
49199: 
49200:                                      E d u s k u n n a ll e.
49201: 
49202:    Pyhäjoen kevättulvat ovat aiheuttaneet         on Merijärven kunnan alueella oleva Py-
49203: suuria vahinkoja varsinkin Merijärven kun-        ih!äilooski. K3ipoona ja llll.latail!ana se ei ehdi
49204: nan asukkaille. Mainittu joki virtaa siinä        niellä sen yläpuolelle kerääntyviä vesimas-
49205: kohden matalarautaisen tasankomaan halki.         soja. Sen perkaamisesta samoin kuin pen-
49206: On vain pienehköjä ylänkökumpareita, joilla       gerryksen laittamisesta joihinkin ylempiin
49207: asuinkartanot sijaitsevat. Viljelmät sijait-      kohtiin on laadittu asianomaiset suunni-
49208: sevat tasangolla, johon vesi nousee. Meri-        telmat, mutta niiden täytäntöönpano on vii-
49209: järven-Oulaisten välinen maantiekin on            västynyt tarpeellisten määrärahojen puut-
49210: monen kilometrin pituudelta keväisin veden        teessa. Koska tämä Merijärven kunnan
49211: alla, paikoin yli metrinkin vahvuisen veden       asukkaiden elämää suuresti helpoittava ja
49212: peitossa. Tällöin on jopa yli kuukauden           edistävä työ on myös kansantaloudellisesti
49213: ajan maantielläkin liikennöitävä veneillä.        hyödyllinen, olisi määräraha sitä varten
49214: Tästä aiheutuu väestölle, paitsi monenlaisia      varattava.
49215: haittoja, myös suuria vahinkoja. Vesi huuh-          Edellä olevan perusteella kunnioittaen
49216: telee viljelmiltä lannat ja vie mennessään        ehdotamme,
49217: kasvien ravintoaineet. Muokkaustyöt ja
49218: kylvöt keväällä myöhästyvät, kun tulvan                     että Eduskunta. ottaisi .vuoden 1948
49219: a)!la olleita vi~jehn±ä ei voida käsiteUä en-            tulo- ja menoarvioon 25,000,000 m.ar-
49220: nenkuin koko jokialueen tulva on laskenut                kan siirtomäärärahan Pyhäjoen Py-
49221: siinä määrin, 'että viljelmiä hai:trt:aava vesi          häkosken perkausta ja ntuiden Meri-
49222: on kuivunut.                                             järven tulvien torju1nista tarkoitta-
49223:    Tulvan pääasiallisempana aiheuttajana                 vien töiden aloittamista varten.
49224:      Helsingjssä lokakuun 3 päivänä 1947.
49225: 
49226:                  Toivo I. Sormunen.                            Matti Meriläinen.
49227:                       ••         ••
49228: 
49229: VALTIOPAIVAT
49230:             19 4 7
49231: 
49232:        LIITTEET
49233:                 1
49234: 
49235: 
49236:  PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN
49237:   LÄHETETYT LAKIALOITTEET
49238: 
49239: 
49240: 
49241: 
49242:           HELSINKI 1947
49243:     VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
49244: Huoneenvuokrasäännöstelyä sekä hintojen, maksujen ja työpalkkojen
49245:               säännöstelyä koskevia lakialoitteita.
49246:                                                                                             1139
49247: 
49248: 1,15. -   Lak. al. N:o 63.
49249: 
49250: 
49251: 
49252: 
49253:                                  Oksala y. m. :     Ehdotus     laiksi   htton.emwuokrien   sään-
49254:                                    nöstelystä.
49255: 
49256: 
49257:                                       E d u s k u n n a ll e.
49258: 
49259:    Vuokrien ja vuokrasuhteiden järjestely          erikoinen valtuuslaik:i, jossa lähemmin kuin
49260: voimassa olevan taloudellisen valtalain no-        YJleisessä laissa talouselämän säännöstele-
49261: ja1la ei ole tapahtunut yleistä etua ja oitkeu-    misestä, voidaan mä:äriteHä ne periaatteet,
49262: denmrulmisuutta sihnä:llä pitiien. On todet-       joita huoneenVlUokrauskysymystä järjes-
49263: ,tava,, että vuokrien ja vuokrasuhteiden           tettäessä olisi noudatettava.
49264: säännöstely on johtanut moniin ilmeisiin              Ede1läolevan perusteella ja viitaten val-
49265: :epäoikeudenmukais.uuksiin, joista [ukuisa:t       tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ja Eduskun-
49266: kansalaiset ovat joutuneet kärsimään ja            nalle vast 'ikään jätettyyn hallituksen esi-
49267: jotik:a ovat aiheutrtaneet pysähdystä raken-       tykseen N :o 74 ehdotamme,
49268: nustoimirmassa. Näistä syistä on tarpool-
49269: h~ta, että huoneenvuoik:rausta ik:oskeva~t ik:y-            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
49270: symykset siirretään pois taloudellisen valta-             van la-kiehdotuksen:
49271:  lain alaisuudesta ja niit,ä varten laaditaan
49272: 
49273: 
49274:                                             Laki
49275:                                huoneenvuokrien säännöstelystä.
49276:     Eduskurman päätöik:sen mukaisesti, joka on .tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
49277: määrärtyHä tavalla, säädetään:
49278:                      1 §.                          ja jolla on samalla paikikrulmuna:lla muu
49279:    Val•tioneuvostolla on valta väestön toi-        asunto, on oikeus sa:ada näin omistamas-
49280: meentulon tai maan talouselämän turvaa-            taan rakennUiksesta itselleen ja perheelleen
49281: miseksi säännöste1Iä rakennusten ja niiden         asunto, jos hän luovuttaa vuokralaisensta
49282: osien vuokria ja näihin rinnastettavia tai         käyttöön huonei•ston, johon vuokralaisen on
49283: liittyviä maksuja ja korvauksia, antaa             kohtuuden mutkaan tyydyttävä.
49284: määräyksiä irtisanomisoikeudesta ja muista           MJi.tä tässä laissa on säädetty rakennuk-
49285: vuokrasuhdetta koskevista oikeuksista sekä         sen tai sen osan omistajasta, soveHetaan
49286: rakennusten ja niiden osien käytöstä tai           myös henkilöön, jo1}a osakeyhtiössä omista-
49287: luovuttamisesta toisen käyttöön.                   miensa osakkeiden perusteella on oitkens
49288:                                                    hallita määrättyä yhtiölle kuuluvassa ra-
49289:                      2 §.                          kennuksessa olevaa huoneistoa.
49290:   Omistajaa älköön velvoitettako tämän lain
49291: :nojalla luovuttamaan häne:He tarpeelliseksi                            3 §.
49292: ikatsottavaa rakennusta tai sen osaa toisen           Annettaessa 1 § :n nojwlla määräYJksiä on
49293: Y'ksinomaiseen käyttöön, älik:öönkä ketään         omistajalle tulevat vuokra:t vahvistettava
49294: 18Setetta:ko huonompaan asemaan kuin se,           siten, että ne keskimäärin vastaavat raik:en-
49295: jonka hyväksi hänen on alistuttava t.ämän          nusten ja tontin hoitokustannuksia ja val·
49296: [ain mukaiseen toimenpiteeseen.                    litsevan korkotason mukaista korkoa sekä
49297:    Henki·löllä, joka on omistanut raik:.ennuk-     kuoletu.~ta rakennusten ja tontin pä:äoma-
49298: sen tai sen osan vähintään kolme vuotta            arvo1le. Hoitolroustannuksia -laskettaessa on
49299: 1140                         1,1,5. -    Huoneenvuokrasäännöstely.
49300: 
49301:  pidettävä perusteena sosiaaliministeriön                               5 §.
49302:  puolivuosittain tode1listen kustannusten no-        Ylli1tioneuvoston asiana on antaa mää-
49303:  jalla tai hinta-, korko- ja palkkatasossa        räykset menettelymä ja muutoksenhaku-
49304:  puolivuotisikautena tapahtuneiden muutos-        oikeudesta. tämän lain noja;lla anettujen
49305:  ten peruste(}lla laskemia keskimääräisiä         määräysten täytäntöönpanossa sekå mää-
49306:  hoi:takustannuksia. Niihin ei lueta omai-        rätä, minkä viranomaisten on siitä huo;leh-
49307:  suudenluovutusveroa eikä muit'a varojen          dittava, ja velvoittaa kunna.t •asettamaan
49308:  perusteella suoritettavia ylimääräisiä ve-       lautaJkuntia ja toimihenkilöitä määräysten
49309:  rroja. Kuoletusta h1skettaessa on otettava       toimeenpanoa varten, niin myös antaa mää-
49310:  huomioon se, onko v111llitsevien olojen vudksi   räykset sella.isten lautakuntien j'a .toimi-
49311:  voitu riittävästi suorittaa peru.sikorjauksia.   henki:löiden asettamisesta, :tehtävistä ja toi-
49312:     Rakennusten ja tontin pääoma-'arvoksi         minnasta.
49313:  katsotaan ennen 1 päiväå kesäkuuta 1939             Valtioneuvosto voi myös antaa määräyk-
49314:  valmistuneiden ,rakennusten osalta niiden        siä tarkastusten toimittamisesta sekä ilmoit-
49315:  verotmsarvo velkoja vähentämättä ja myö-         tamisvelvollisuudesta, milloin se on :Varpeen
49316:  hemmin valmistuneiden rakennusten osalta         tässä •laissa edelly:tettyä toimenpidettä tai
49317:  vastaavanlaisten rakennusten yleiset val-        tämän ~ain noja1la annettujen määräysten
49318:  mistuskustannukset valmishumisaikana tai         toimeenpanoa ja valvontaa varten.
49319:  vattioneuvoston ehkä määräämänä myö-
49320:  hempänä aja,nJwhtana.
49321:                                                                     6 §:
49322:     Valtioneuvoston asiana on antaa tarkem-         Sitoumus, sopimus tai muu väilipuhe,
49323:  mat määräykset 1 momentissa ~tarkoite­           joka tehdään vastoin· t!åmän lain nojalla
49324: tuista korvauksista sekä vahv.istaa ne perus-     annettuja määräyksiä taikka jon!ka tarkoi-
49325: teet, joiden mukaan alivuokralaisten suo-         tuksena on näiden määräysten kier:täminen.,
49326: ritettava vuokra on määrä,ttävä. Sanotut          olkoon mitätön.
49327: perusteet on vahvistettava siten, että ali-
49328: vuokralaisen suoritettava vuokra vll!Staa tä-                          7 §.
49329: män h:a1litseman huoo·eistonosan lattiapinta-        Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
49330: alan mukaista osuutta ja muita etuuiksia          laisia säännöksiä, joiden antamiseen ha:lli-
49331: vastaavaa osaa päävuokraJai:sen suoritetta-       tusmuodon mukaan eduskunnan myötävai-
49332: vasta vuokrasta lisättynä kohtuullisella          kutus on tarpeen, on niistä viipymättä il-
49333: korvauksella alivu01kralaisen pitämisestä         moitettava eduskunnan puhemieheLle, jonka
49334: aiheutuvista kuluista ja haitasta.                on saatettava ne eduskunnan tietoon heti
49335:     Edellä säädettyjä perusteita on soveltu-      tahi, jOillei eduskunta ole koolla, niin p:i:an
49336: vin kohdin noud111tettava myös, kun 1 §: ssä      ikuin se on kokoontunut, ja ne on kumot-
49337: tarkoitettuja maksuja ja korvauksia mää-          tava, jos eduskunta niin päättää.
49338: rätään.
49339:                      4 §.                                             8 §.
49340:     Jos muuttamisesta toiseen asuntoon, jo-          Tämän l:ain nojalla annettujen määräys-
49341: hon joku on tämän lain noja:lla velvoitettu,      ten rikkomisesta rangaistaan säännöstely-
49342: on hänelle aiheutunut kustannuksia, taikka        rikosten rankaisemisesta annetun [ain mtt-
49343: jos joku muutoin on kärsinyt tähän ~akiin·        kaan ja sanottua. laJkia on muutoinkin so-
49344: perustuvan toimenpiteen johdosta sellaista        vellettava tässä laissa tarkoitettuun sään-
49345: vahinkoa, jota ei ole tarkoitettu korvatta-       nöstelyyn.
49346: vaksi 3 § : n mukaisesti, hänellä on oikeus
49347: saada valtionvaroista korvaus kustannuk-                               9 §.
49348: sista tai vahingosta, jollei hän Oile saanut         Tämä laki ,tulee voimaan 1 päivänä tam-
49349: korvausta siltä, jonka valtioneuvosto ehkä        mikuuta 1948, ja se on voimassa vuoden
49350: on toimenpiteestä tulevan hyödyn saajana          1948 loppuun, jolloin myös sen nojalla an-
49351: määrännyt korvauksen suorittamiseen vel-          netut määräykset lalclm.avat olemasta voi-
49352: voHiseksi.                                        massa. .Asetuksella voidaan kuitenkin mää-
49353:    Tässä pykälässä tarkoitettu korvausvaati-      rätä, että lain sekä sen nojaHa annettujen
49354: mus on lkäsHeltävä ja ra.tkaistava niinlkuin      määräysten soveltaminen on jo ennen sitä
49355: lain mukaan sellainen vaatimus yleensä.           lakkaava.
49356: 
49357:      Helsingissä lokwkuun 28 päivänä 1947.
49358: 
49359:         Arvi Oksala.                    Arno Ttturna.              Päiviö Hetemäki.
49360:                                                                                              1141
49361: 
49362:  1,16. -   Lak. a1 N:o 64.
49363: 
49364: 
49365: 
49366: 
49367:                                   Hetemäki y. m.: Ehdotus laiksi eräiden hintojen, maksujen
49368:                                      ja työpalkkojen säännösteltystä.
49369: 
49370: 
49371:                                         E d u s kunnalle.
49372: 
49373:      HaJliitus on kuluvan iokakuun 17 päi-              Jotta jatkuvaisuus asioiden hoidossa voi-
49374:   vänä antanut esityksen eduskunnrulle laiksi        taisiin mahdoHisimman, hyvin säHyttää on
49375:   talouselämän säännöstellemisestä poikkeuk-         syytä v.älttää perusteellisten muutosten te-
49376:   seliisissa oloissa annetun lain muuttaml-          kemistä jo nyt toiminnassa o'levaan sään-
49377:   s~ksi. Sanottu esitys tarkoittaa jatkaa mai-       nöstelyorganisatioon. Sen sijaan olisi tyy-
49378:   nitun n. s. taloudellisen valtalain voimassa-      dyttävä sitä vain korjaamaan ja täyd<entä-
49379:   oloaikaa yhdellä vuodelia.                         mään. Niinpä olisi edelleenkin säilytettävä
49380:      Va ltal:aki antaa vaLtioneuvostol1le varsin
49381:        1                                             hinta- ja palkkaneuvosto, mutta olisi se
49382:   [aajrut; valtuudet itsenäisesti hoitaa myös        nyt jo itse laissa määrättävä päättäväksi
49383:   hinta- ja pailikkapolåtiiklkaa. Va:ltalain pe-     eJ.imeksi hilrissa hintojen, maksujen ja
49384:   rusteella annettavat valtioneuvoston pää-          pa!lkkojen koroitt.amis~ ja alentamis- selkä
49385:   tökset on ·tosin viipymättä saatettava edus-       säännöstelyn purkamisasioissa, joHaiseksi
49386:   ikunnan tietoon, joka päiärttää, jääikö valtio-    se jo käytännössä itse asiassa on muodos-
49387:   neuvoston päätös voimaan vai ei. Mutta             tlmutikin. Neuvostosta on .tähän asti puut-
49388:   kokemus on osoittanut, että tällä tavoin           tunut kahden tärkeän yhteiskuntaryhmän,
49389:   järjestettynä eduskunnan valvonta säännös-         joita kuiten!kin tällainen säännöstely erit-
49390:   telyn ohjaamiseen ja toimeenpanemiseen             täin låheisesti koskee, edustus, nimittäin
49391:   nähden on pääasiassa vain muodollista [aa-         henkisen .työn tekijäin ja kaupanharjoit:ta-
49392:   tua, sillä eduskunta joutuu käsittelemään          j.ain. Sen vuoksi olisikin neuvoston kokoon-
49393: . vrultalain nojalla annetut va:ltioneuvoston        panoa siten täydennettävä, että myöskin
49394:   päätökset vasta sen jälkeen, kun ne jo ovat        näillä molemmilla yhteiskuntaryhmiUä on
49395:   tulleet voimaan, j·olloin niiden lmmoamin<en       edustajansa neuvostossa. Tällaista järjes-
49396:   useissa ta.pauksissa ei enää voi tulla kysy-       telyä voidarun. puo1taa sitä;k.in suuremmalla
49397:   mykseen.                                           syyllä, kun siten ei muuteta hinta~ ja palk-
49398:      Kun erityisesti hinta- ja palkk·apo.litiiikka   kaneuvooton tähänastisia voimasuhteita toi-
49399:   on j·outunut niin keskeiseen asemaan maan          seltapuoll€ll varsinaisten työntekijä- ja ku-
49400:   taloudelllisessa elämässä kuin viime ajat          [uttajapiirien , selkä toiseltapuolen työn-
49401:   osoittavat, on paikallaan, että eduskunta          antaja- ja tuottajapiirien väl.ill1ä.
49402:   voi tähänastista yksityiskohtaisemmin mää-            Kun valtioneuvosto kuitenkin viime kä-
49403:   rätä niistä periaatteista, joita hintojen ja       des~Sä vastaa säännöste1lyn ohjaamisesta ja
49404:   palkkojen säännöswlyssä on nO'lldatettava.         .toimeenpanemisesta on valtioneuvostolle va-
49405:   Toisaalta asioiden joustava hoito tämän-           rattava mahdoHisruus myös yksityistapauk-
49406:   kaltaisissa asioissa vaatii, ettei valtioneu-      sissa lopullisesti päät!Vää hinta- ja palkka-
49407:   voston käsiä ed~ltäkäsin sidota liian yksi-        neuvostoVIe kuuluvista asioista. Sen vuoiksi
49408:   ltyiskohtaisilla määräyksillä. Tämä:n: vuoksi      olisi 1akiin otettava määTys, että jos hinta-
49409:   <.ilisikin asia järj,estettävä niin, että hinto-   ja paLkkaneuvoston puheenjohtaja .taikka
49410:   jen, maksujen ja palikikojen säännöstely           asianomainen ministeriö katsoo, että hinta-
49411:   eroitetaan taloudellisen vaJltalain piiristä ja    ja prulkkaneuvoston käsiteltävänä oleva tai
49412:   annetaan tämän alan säännöstelyä varlten           ollut asian on saatettava valtioneuvoston
49413:   oma erikoinen v.a!ltuuslaki, jossa eduskunta       käsiteltäväksi, kysymys on asianomaisen
49414:   määrää ne yleiset perusteet, joiden poh-           min:istJeriön toimesta esiteltävä valtioneu-
49415:   jalta tämä säännöstely on toimeenpantava.          vostossa.
49416:                                                                                                 45
49417:  1142                 1,16. -   Hintojen, UNl:ksujen ja työpalkkojen säännöstely.
49418: 
49419:    Kun on tärkeätä, että niin hyvin hinta-          hintojen, mruksujen ja palklkojen suuruus
49420:  kuin palkka-asioidenkin ratkaisussa nouda-         määrätään.
49421:  tettaisiin mahdollisimman suurta tasapuoli-          Edellä alevan nojaJJla ja valtiopäiväjär-
49422:  suutta, johdonmukaisuutta ja yhtenäi-              jestyksen 32 § :ään viitaten ikunnioittavasti
49423:  syyttä, on paikallaan, että. eduskunta mää-        ehdotamme,
49424:  rää ne periaatteet, joiden pohjal•la ratkai-
49425:  sut tehdään. Tämän vuoksi olisikin lakiin                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
49426:  otettava ne yleiset perusteet, joiden mukaan              van lakiehdoi'uksen:
49427: 
49428: 
49429:                                              Laki
49430:                eräiden hintojen, maksujen ja työpalkkojen säännöstelystä.
49431:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
49432:  määrätyllä tavalla, säädetään:
49433:                        1 §.                         joka päättää siinä tarkoitettujen hintoje11,
49434:     Vaikavan ja oikeudenmukaisen hinta- ja          maksujen ja työpalkkojen korottamisesta ja
49435:  palkkatason aikaansaamiseksi ja yl:läpitä-         alentamisesba sekä sä.ännöstelystä vapautta-
49436:  miseksi sekä rahan a:rvon vakiinnuttami-           misesta. Hinta- ja palkkaneuvoston asiana
49437:  seiksi va:ltioneuvostolla on valta antaa mää-      on myös sotakorvausteoQlisuuden valtuus-
49438:  reäyksiä tarvilkikeiden hintojen sekä mtllksu-     kunnan esityk.<;estä vahvistaa sota:korvaus-
49439:  jen ja työpalkkojen säännöstelystä.                tu<Ytteista suoritettavien korvausten Jiasken-
49440:                                                     taperusteet.
49441:                          2 §.                           Sen lisäksi hinta- ja palkkaneuvoston
49442:      Tarvikkeilila tarkoitetaan tässä laissa kai-   tehtävänä on seura,ta hinta-, maiksu- ja
49443:   kenlaatuista irtainta omaisuutta, ei ilmi.ten-    pa.JJkikaolojen yleistä kehitystä sekä tehdä
49444:   kaan rahaa tai muita maksuvälineitä, arvo-        tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä ja aloit-
49445:   papereita eikä saaruisoikeuksia tai -todis-       teit<a, niin myös antaa näistä kysymyksistä
49446: . tuksia.                                           viranomaisiUe lausuntoja. Nell.lvostoHa on
49447:      MruksU'ksi katsotaan henkiJlö- ja tavara-      tämän vuoksi oikeus saada tarpeellisiksi
49448:   ikuljetuksesta, toisen kiinteistön, laitoksen,    ikatsomansa tiedot valtion eri viranomaisten
49449:   tarvikkeen tai muun omaisuuden käyttä-            ja laitosten mainittuja asioita koskevista
49450:   misestä, sähkövirra..ll, muun voiman, kaasun      tahi niihin välittömästi vaikuttavista pää-
49451:   ja veden luovuttamisesta, toisen hyväksi          ;töksis.tä ja toimenpiteistä.
49452:   rtmlleesta palveluksesta sekä muista eduista
49453:   ja työsuorituksista maksettava korvaus,                                 4 §.
49454:   mikäli kysymys ei ole julkisoilmudellisen            Hinta- ja pa!1kkaneuvoston puheenjohta-
49455:   työsuhteen perusteella tai työsopimuslain,        jana toimii valtioneuvoston määräämä mi-
49456:   oppisopimuslain tahi merimieslain alaisesta       nisteri. Valtioneuvosto määrää myös neu-
49457:   työstä suoritettavasta vastiikJkeesta taikka      voston varapuheenjohtaja:t.          Neuvostoon
49458:   maan- tai huoneenvuokrasuhteesta johtu-           kuuluu puheenjohtajan lisäiksi kymmenen
49459:   vasta vuo:kramaksusta. Tfunä :laki ei ikuitten-   jäsentä, jotika ja joiden henkilökoh-
49460:   kaan kos:ke maksuja, joiden suuruus on            taiset va:ramielwt valtioneuvosto niinikään
49461:   määrätty laissa tai asetuksessa taikka jotka      määrää.
49462:   vailtioneuvosto tai muu ministeriö kuin kan-         Jäsenistä tulee lrohnen edustaa työnte-
49463:   sanhuoltoministeriö on vahvistanut.               kijä- j·a kuluttaja piirejä. Näiden määrää-
49464:      Työpalkalla tarkoitetaan tässä laissa yksi-    mistä va;rten on Suomen Ammattiyhdis-
49465:   tyisoikeudellisen työsuhteen perusteella teh-     tysten Keskusliitol•le varattava tilaisuus
49466:   dystä. työstä t.yönrfJeikijälle suoritettavaa     ninletä kaksi ja Henkisen Työn Keskuslii-
49467:   :korv;austa.                                      tolle yksi ehdolk:as. l\tla;atalouden harjoitta-
49468:                          3 §.                       jilla tulee neuvostossa olla kaksi edustajaa,
49469:      Edellä 1 § :ssä mainittua. säännöstelyä        joiden määräämistä varten Maataloustuotta-
49470:   varten asetetaan hinta- ja pa1kkaneuvosto,        jain Keskusliitolla ja Pienviljelijäin Kes-
49471:                                     1,16. -   Hetemäki y. m,                                1143
49472: 
49473: kusliitoHa on ·kummallakin oikeus nimetä          on saatettava valtioneuvoston käsiteltäväksi,
49474: jbi · ehd'Oikas. Kaksi jäsenistä on määrät-       kysymys on asianomaisen ministeriön toi-
49475: tävä työnantaji-a ja teo1lisuuden:h~joitta­       mesta ffliteltävä vaLtioneuvostossa.
49476: jia edustavista piireistä, mitä varten Suo-
49477: men Työrran.tajain Keskusliitolle ja Liike-
49478: työnantajain Keskus:liitoll~ on varattava ti-                           7 §.
49479: laisuus· yhteisesti nimetä yksi ehdokas se,ikä        Tarvikkeiden hintoja sekä maksuja ja
49480: Suomen Teollisuusliitolle ja Suom~n Puun-          työprulklmja äliköön Hman pätevää syytä
49481: jalostusteollisuuden KeslqiSliitolle nim~ää.n      koroitettako.
49482: yhteisesti yksi .ehdoikas. Sitäpaitsi yhden           Kotimaassa tuotettujen tarvikkeiden hin-
49483: jäsenen tulee edustaa kaupan harjo1ttajia,         nat on vahvis.tet.tava niiden todellisia, koh-
49484: jonlka määräämistä varten Keskuskauppa-            tullFsia tuotantoikustannuksia niihin [uet-
49485: kamariHa on oikeus nimetä ehdokas. Sa-             rtuina myös välttämättömät yleiskustannuk-
49486: nwnlaista menettellyä noudattaen on myös           set sekä kohtuullinen yrittäjänansio vas-
49487: määrättävä edeHämainittujen varamiehet.            taaviksi. Jos kui.tenkin kustannuserät ale-
49488:    Muista jäsenistä tulee toisen ja hänen          nevat tuottajan suorittaman tuotannon
49489: va;ramiehensä olJ.a hintakysymyksiin sekä          uudelleen järjestelyn tai työn uudelleen
49490: toisen ja tämän varamiehen palkkakysy-             suunnittelun ansiosta, saa tuottaja laskea
49491: myksiin perehtyneitä.                              hyväkseen yrittäjänansion lisäyksenä koh-
49492:                                                    tuullisen osuuden näin syntyneestä kustan-
49493:                                                    nusten säästöstä. Jos kustannus.erät alene-
49494:                      5 §.                         va.t työntekijäin ·tai toimihenkilöiden kekse-
49495:    Hinta- ja palkkaneuvostossa oWJJt hinta·        liäisyyden ansiosta, saadaan t·ästä suorittaa
49496: ja palkkajaostot, joista kumpaankin kuuluu         asianomaisiUe työntekijöille tai toimihenki-
49497: puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Jaootojen          löille kohtuul'linen erilkoispalkkio, jonka
49498: puheenjohtajina toimivat 4 § :n 3 momen-           tuottaja saa sisällyttää hinnanalennusta
49499: tissa tarkoitetut neuvoston jäsenet ja hei-        vähentävänä tekijänä kustannuksiinsa.
49500: dän oHessaan estyneinä neuvoston heidän               Tuontitavaran hinnan osalta on perus-
49501: varaHeen määräämät varsinaiset jäsenet.           teeksi otettava niiden ostohinta ja tuonti-
49502: Neuvoston asiana on keskuudestaan mruä-           kustannukset. Myyntihintaa määrättäessli
49503: rätä jaostoihin jäsenet.                           on lisäksi otet•tava huomioon kohtuullis.et
49504:    Jaoston tehtävänä on hinta- ja palkka-          jakelukustannukset ja -palkkio.
49505: neuvoston nimissä käsitellä ja ratkaista,
49506: ilrnmmankin ala!llaan, ne neuvostolle kuulu-          Maksujen suuruus on määrättävä niihin
49507:  vat asiat, jotka eivät ole periaatteellisesti     vaikuttavien kohtuullisten kustannusten
49508: tärkeitä, taiik:ka joiden merkitys väestön        perusteella lisåttynä kohtuuHisella yrit.täjä-
49509: toimeentulon tai ma:an ;talouselämän kan-          ansiolla, milloin on kysymys yritysluontoi-
49510: nalta on vähäinen.                                sesti harjoitetusta toiminnasta.
49511:    Jaostossa esillä ollut asia on saatettava          Palkkoja määrättäessli on otettava huo-
49512: hinta- ja palkJkaneuvoston käsiteltäväksi, jos    mioon työn, ,tehtävän tai toimen edellyttämä
49513: sen puheenjohtaja taikka joku jaoston jä-         kokemus ja taito, sen vaikeus ja suoritta-
49514: senistä välittömästi sen jälkeen, lmn jao.<rton   jalta:an edellyttämät opinnot ja vastuu,
49515: päätös on tehty, sitä vaatii. Jaoston pää-        suorittajan työteho ja työnsuoritustaso sekä
49516: tös on saatett.ava neuvoston käsiteltäväksi       ikansanta;loudelliset ja sosiaaliset näkö-
49517: myös, jos asianomainen ministeriö katsoo          'kohdat.
49518: sen tarpeel>liseksi.
49519:                                                                        8 §.
49520:                      6 §.                            Kun tämän 'lain noja:Na on julkaistu se1-
49521:    Hinta- ja pa:lkkaneuvostossa ja sen jaos-      •laisia säännöksiä, joiden an•tamiseen halli-
49522: toissa asiat Tatkaistaan yksinkertaisena          tusmuodon mukaan eduskunnan myötä-
49523: ålintenenemmistöllä. Äänten mennessä ta-          vaikutus on tarpeen, on niistä viipymättä
49524: san voittaa se mielipide, johon puheen-           ilmoitettava    eduskunnan      puhemiehelle,
49525: johtaja on yhtynyt.                               jonka on saatettava ne eduskunnan tietoon
49526:    Jos hinta- ja palkkaneuvoston puheen-          heti tahi, jollei eduskunta ole koolla, niin
49527: johtaja taiikka asianomainen ministeriö kat-      pian kuin se on kokoontunut, ja ne on
49528: soo, että hinta- ja palkkaneuvoston päätös        ikumottava, jos eduskunta niin päättää.
49529: 1144                1,16. -Hintojen, maksujen ja työpalkkojen lliännösteq.
49530: 
49531:                      9 §.                       rätä, että f,ain j31 sen nojalla :annettujen
49532:   Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-        määräysten soveltaminen on jo sitä ennen
49533: tamisesta antaa valtioneuvosto.                 lakkaava. Ne talouselämän säännöstelemi-
49534:                                                 sestä poikkeuksellisissa oloissa 6 päivänä
49535:                     10 §.                       touk<j]ruuta 1941 annetun lain nojalla mää-
49536:   Tämä llliki tulee voimaan 1 päivänä tam-      räJtyt hinnat, maksut ja työpl:l!Nrat, jotka
49537: mikuuta 1948, ja se on voimassa sanotun         ovllit noudatettavina vuoden 1947 päät-
49538: vuoden loppuun, jolloin myös sen nojailla       tyessä, ovat edelleen samaiJBuuruisina voi-
49539: annetut määräydmet lrukkwavM olemasta voi-      massa, kunnes niistä tämän lain säätämässä
49540: massa. AsetukseHa voidaan kuitenkin mää-        järjestyksessä toisin päätetäiiln.
49541: 
49542:        Helsingissä 28 päivänä ilohkuuta 1947.
49543: 
49544:                   Päiviö Hetemäki.                         Arno Tuuma.
49545:                   Albin Asikainen.                         Arvi Oksala.
49546:                                        J. Koivisto.
49547:                            ••         ••
49548: 
49549: VALTIOPAIVAT
49550:                 19 4 7
49551:             LIITTEET
49552:                      IV
49553: 
49554: 
49555: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETIT
49556:            LAKIALOITTEET
49557: 
49558: 
49559: 
49560: 
49561:               HELSINKI 1947
49562:         T ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
49563: Uusien virkojen perustamista ja valtiontalouden tarkastusta
49564:                   koskevia lakialoitteita.
49565:                                                                                        1149
49566: 
49567: IV,aoz.- Lak. al. N:o 61.
49568: 
49569: 
49570: 
49571: 
49572:                               Kuittinen y.m.: Ehdotus laiksi uusien virkojen ja toimien
49573:                                 perustarnisesta eräisiin vwastoihin ja yleisiin laitoksiin.
49574: 
49575: 
49576:                                     Eduskunnalle.
49577: 
49578:   Vastauksessaan kuluvan vuoden tulo- ja       ehdotettujen virkojen ja toimien jou-
49579: menoarvioksi on eduskunta (siv. 16) kiin-      kossa on nykyiset ylimääräiset konttori-
49580: nittänyt huomiota siihen epäsuhteeseen,        päällikön, esittelijän, huoltotarkastajan ja
49581: mikä posti- ja lennätinlaitoksessa vallitsee   autonkuljettajan esimiehen toimet, joita tä-
49582: ylimääräisten ja vakinaisten virkojen ja       hän asti ei ole ollut vakinaisina, ehdote-
49583: toimien lukumäärän välillä sekä lausunut       taan, hallituksen esitykseen n: o 61 liit-
49584: toivomuksen, että tämän epäsuhteen ta-         tyen,
49585: soittamisesta olisi tähän astista enemmän
49586: huolehdittava. Tässä mielessä on eduskun-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
49587: nalle jätetty tälle päivälle päivätty raha-          van lakiehdotuksen:
49588: asia-alote. Kun siinä vakinaistutettavaksi
49589: 
49590: 
49591:                                          Laki
49592:   uusien virkojen ja toimien perustamisesta eräisiin virastoihin ja yleisiin laitoksiin.
49593:      Muuttaen eräiden virastojen ja yleisten laitosten m~nosääntöjen perusteita sääde-
49594: tään eduskunnan päätöksen mukaisesti:
49595:   Jäljempänä mainittuihin virastoihin ja       ja alemman palkkaluokan apulaistarkasta-
49596: yleisiin laitoksiin voidaan 1 päivästä tam-    jan ja ylikamreerin virat sekä kirjaajan,
49597: mikuuta 1948 lukien perustaa seuraavat         kirjanpitäjän ja ylemmän ja alemman
49598: virat ja toimet:                               palkkaluokan toimistoapulaisen toimet;
49599:   Valtioneuvoston kansliaan autonkuljetta-        Helsingin yliopistoon laboraattorin virka;
49600: jan toimi;                                        Rakenushallinnon piirihallintoon vahti-
49601:   Lääkintöhallitukseen     taloustarkastajan   mestarin toimi; ja
49602: virka;                                            Rautati~hallitukseen kassanhoitajan vir-
49603:   Maaseudun terveydenhoitoa varten maa-        ka; sekä
49604: kuntalääkärin ja apulaislääninlääkärin vi-        Posti- ja lennätinlaitokseen konttoripääl-
49605: rat;                                           likön, esittelijän ja huoltotarkastajan virat
49606:   Valtiotalouden tarkastukseen pääjohta-       sekä autonkuljettajan esimiehen toimi.
49607: jan, ylitarkastajan, tarkastajan, ylemmän
49608: 
49609:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
49610: 
49611:                 Juho Kuittinen.                           Onni Peltonen.
49612:                 Y. Kilpeläinen.                           T. Bryggari.
49613:                 Jere Juutilainen.                         Kaisa Hiilelä.
49614: 
49615: 
49616: 
49617:                                                                                           46
49618: 1150
49619: 
49620: IV,363.- Lak. al. N:o 62.
49621: 
49622: 
49623: 
49624: 
49625:                               Rantala y m.: Ehdotukset laeiksi valtiontalouden tarkastuk-
49626:                                 sesta ja vaUionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan
49627:                                 tarkastuksesta.
49628: 
49629: 
49630:                                    Ed u s k u R nalle.
49631: 
49632:    Hallituksen esitys eduskunnalLe n:o 67 vain tehdä asian oikaisemista varten ilmoi-
49633: laiksi valtiotalouden tarkastukse&'ta tarkoit- tuksen sille valtion viranomaiselle, jonka
49634: taa valtion revisioJ.aitoksen uude11een jär- alainen kysymyksessä oleva osakeyhtiö on.
49635: jestämistä. Tässä laissa olisi kuitenkin syytä Tämän viranomaisen asiana sitten olisi
49636: ulottaa kysymyksessä olevan tarfu:astusviras- osakeyhtiön hallituksessa oLevien valtion
49637: ton valtuudet laajemmalle kuin hallituksen edustajien kautta tai yhtiökokouksessa ryh-
49638: esityksessä edellytetään, nimenomaan koske- tyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
49639: maan myös valtionenemmistöisten osake-             Puheenaolevien osakeyhtiöiden toimintaa
49640: yhtiöiden toiminnan valvontaa. Sellaisten 'eivät myöskään eduskunnan valitsemat val-
49641: osaffieyhtiöiden, joissa valtio omistaa kaikki tiontilintarkastajat ole voineet va,lvoa. Tä-
49642: osakkeet, lukuunottamatta osakeyhtiömuo- hän asiaan on eduskunta kiinnittänyt huo-
49643: don vaatimia muiden nimiin annettuja miota. Niinpä eduskunta on 7 päivänä huh-
49644: osakkeita taikka joissa valtio omistaa muu- tikuuta 193-3 päivätyssä kirjelmässä ilmoit-
49645: t.en osake-enemmistön, ei voimassa olevan tanut pitävänsä suotavana, että hallitus ot-
49646: lain mukaan ole katsottu olevan revisio- taisi harkitt.avaksi, oEsiko ja millä tavoin
49647: laitoksen valvonnan tai tarkastuksen alai- laajennettava eduskunnan oikeutta valvoa
49648: sia. TäHaisiin osake:ytiöihin on sijoitettu niiden osakeyhtiöiden toimintaa, jotka val-
49649: huomattavat. määrät valtion varoja. Val- tio kokonaan tai suurimmaksi osaksi omis-
49650: tionta:louden tarkastuksen keskittämisen taa. Tämä eduskum1an lausuma ,ei kui't.en-
49651:  ja yhtenäisyyden vuoksi olisi tarkastusvi- kaan johtanut toimenpiteeseen.
49652:  rastolle annettava rajoitettu oikeus myös         VaHiontalouden tal'kastuksesta annettu
49653: mainitunlaisten osakeyhtiöiden toiminnan lakiehdotus olisi siten muutettava, että sii-
49654:  valvomiseen ja tarkastamiseen. Valvonnan hen sisällytettäisiin, kuten asiaa valmistel-
49655:  ja tarkastuksen alaisia pitäisi olla seillaiset lut komit·ea on ehdottanut, säännös jonka
49656:  osakeyhtiöt, joissa valtiolla on osake-enem- mukaan valtion:talouden tarkastusviraston
49657:  mistö taiklka joissa tällaiset osakeyhtiöt ja oikeudesta tarkastaa sellaisten osakeyhtiöi-
49658:  valtio omistavat yhtiön osakkeista yhteensä den toimintaa, joissa valtiolla on osake-
49659:  enemmän kuin puolet.                            enemmistö, on erikseen säädetty. Edelleen
49660:     Tällainen va'lvonta, jossa erityistä huo- olisi komitean kannan mukaisesti samalla
49661:  miota olisi kiinni·tettävä osal{iey<htiön varo- säädettävä 'eri laki valtionen:emmistöisten
49662:  jen käytön ja sijoituksen tarkoituksenmu- osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta.
49663:  kaisuuteen, ei tietenkään rajoittaisi kysy- Tällöin olisi niin valtiontilintarkastajilla
49664:  myksessä olevien osakieyhtiöiden osakeyhtiö- kuin myös valtiontalouden tal'kastuksellakin
49665:  lain mukaan tapahtuvaa tiEntarkastusta mahdollisuus seurata ja valvoa kysymyk-
49666:  eikä niiden oikeutta päättää tili- ja vastuu- sessä olevien osakeyhtiöiden toimintaa. Tä-
49667:  vapaudesta. Paitsi sitä, että tarfu:astusviras- ten olisi lainsäädännössä myöskin selvitetty
49668:  toUa tulisi olla valtiontalouden tarkastusta ()duskunll'an oikeus tähän valvontaan.
49669:  koskevan lakiehdotuksen 6 ja 7 §: n mu-            Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
49670:  kaiset oikeudet, virasto voisi havai1semansa valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n nojalla,
49671:  virheellisyyden johdosta tai muusta syystä                että Eduskunta hy-väksyisi seuraa-
49672:  katsoessaan huomautuksen tarpeelliseksi                vat za,kiehdot~rkset:
49673:                                    IV,363. -      Ranta!Ia y. m.                            1151
49674: 
49675:                                            Laki
49676:                                valtiontalouden tarkastuksesta.
49677:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
49678:                      1 §.                             Tarkastusvirasto voi tarkastaa valtion
49679:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 67.)           avustusta saavain yhdyskuntien, yhteisöjen
49680:                                                     ja yhtymien varojen käyttöä ja tilinpitoa
49681:                      2 §.                           sen selvittämiseksi, onko varat asianmukai-
49682:     Tarkastusvirasto suorittoo valtion viran-       sesti käytetty siihen tartkoitukseen, johon
49683: omaisten, laitosten ja liikeyritysten rtalou-       avustusta on annettu. Niinikään on tarkas-
49684: denhoidon tarkastusta ja valvontaa. Sen             tusvirastolla oikeus tarkastaa viranomaisten
49685: il.isäksi viraston tulee, asetuksella ehkä          hahlussa olevia yksityisille kuuluvia varoja,
49686: määrättävin rajoituksin, muutoinkin valvoa          joista valtio voimassa olevan lainsäädän-
49687: ja tarkastaa valrtion varojen käyttöä ja            nön mukaan on vastuussa.
49688: valtion omaisuuden hoitoa sekä nHtä lkoske-           Tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa
49689: va.a tilinpitoa. Valvonta ja tarkastus ei           sellaisten osakeyhtiöiden toimintaa, joissa
49690: kuitenkaan käsitä eduskunnan talouden-              valtiolla on osake-enemmistö, on erikseen
49691: hoitoa ja sen vastattavina olevien rahasto-         säädetty.
49692: jen hallinrtoa eikä Suomen Pankin, posti-
49693: säästöpankin, kansaneläfuelairtoksen ja Val-                          3-21 §.
49694: tion Metallitehtaiden toimintaa.                       (Kuten hallituksen esityksessä.)
49695: 
49696:                                             Laki
49697:            valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta.
49698:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
49699:                       1 §.                          talouden tarkastuksella on ne oikeudet,
49700:    Eduskunnan valitsemilla valtiontilintar-         joista säädetään valtiontalouden tarkastuk-
49701: lkastajilla ja V'altiontalouden tarkastuksella      sesta       ,päivänä            lkuuta 194
49702: on oikeus valvoa ja tarkastaa sellaisen osa-         ( / ) annetun lain 6 ja 7 § :ssä. Huo-
49703: keytiön rtoi:mintaa, jonka osakkeista valtio        mautukset, joihin tarkastus antaa aihetta,
49704: omistaa enemmän kuin puolet. Sama kos-              on, mikäli kysymys on valtiontalouden suo-
49705: !kee myöskin osakeyhtiötä, jonka osakkeista         rittamasta tarkastulksesta, tarkastusviraston
49706: tässä tarkoitetut osakeyhtiöt tai ne ja val-        tehtävä sille valtion viranomaiselle, jonlk:a
49707: tio omistavat yhteensä enemmän kuin                 alaisena osakeyhtiö toimii.
49708: puolet.
49709:                      2 §.
49710:    Edellä 1 § :ssä tarkoitetun osakeyhtiön                              4 §.
49711: toiminnan tarkastulk:sessa on erityistä huo-           Tarkempia määräyksiä tämän [ain sovel-
49712: miota kiinnitettävä osakeyhtiön V'arojen            1lamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
49713: käytön ja sijoituksen tal'koituksenmukai-
49714: suuteen.
49715:                      3 §.                                              5 §.
49716:    Suorittaessaan ·tässä laissa määrättyjä             Tämä laki tulee voimaan            päivänä
49717: tehtäviä valtiontilint.arkastajilla ja valtion-             kuuta. 194 .
49718: 
49719:      Helsingissä 16 päivänä Jokakuuta 1947.
49720:                  Viljo Rantala.                                    Alpo Lumme.
49721:                  Juho Karvonen.                                    Eetu Karjalainen.
49722:                  Onni Peltonen.                                    J. E. Hästbacka.
49723:                  H. A. Kannisto.                                   T. Bryggari.
49724:                  Felix Seppälä.                                    Aino Lehtokoski.
49725:                  Aino Malkamäki.                                   Lauri Riikonen.
49726:                  Kaisa Hiilelä.                                    Heikki Vehkaoja.
49727: 1
49728: 1
49729: 1
49730: 1
49731:     1
49732:     1
49733:     1
49734:     1
49735:         1
49736:         1
49737:         1
49738:         1
49739:             1
49740:             1
49741:             1
49742:             1
49743:                                 ••         ••
49744: 
49745:      VALTIOPAIVAT
49746:                       19 4 7
49747: 
49748:                   LIITTEET
49749:                           XI
49750: 
49751: 
49752: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY UPSEERIEN
49753:        Y. M. ELÄKKEITÄ KOSKEVA LAKIALOITE
49754: 
49755: 
49756: 
49757: 
49758:                     HELSINKI 1947
49759:               VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
49760:                                                                                            1155
49761: XI,6. -   Lak. al. N :o 60.
49762: 
49763: 
49764: 
49765: 
49766:                                 J. Raatikainen y. m.: Ehdotus laiksi upseerien, aliupsee-
49767:                                    1'ien ja lentomestarien oikettdesta eläkkeeseen annetun
49768:                                    lain muuttamisesta.
49769: 
49770: 
49771:                                      E d u s k u n n a ll e.
49772: 
49773:    Eräällä toisella viimeksi kuluneen maalis-        Huomioonottaen muuttuneet olosuhteet
49774: kuun 26 p: nä päivä1tyllä esityksellä hallitus    on samalla katsottu asianmukaiseksi ehdot-
49775: ,on valtion viran tai toimen haltijain palk-      taa lain 2 § :n säännöstä muutettavaksi si-
49776: kauksen uudelleen järjestelystä johtuen eh-       ten, että tämän lain mu:kaisen eläkkeen saa-
49777: do.ttanut valtion viran ja toimen ihaltijain      miseksi vaadittaisiin vähintään 25 v. Jotta
49778: oikeudesta eläkkeeseen 30 p: nä j<Juh:tkuuta      tämä lain anuutos saisi käytä1möllistä mer-
49779: 1924 annetun lain eräitä pykäliä muutetta-        kitystä jo ennemmin kuin vasta kaukai-
49780: vruksi. Esitys ei kuitenkaan koske puolus-        sessa tulevaisuudessa, <Jlisi säädettävä sovel-
49781: tusvoimien upseereja, aliupseereja ja lento-      lettavaksi niihin viran tai toimen haltijoi-
49782: mestareita, joille tulevat elruke-edut mää-       hin, jotka on nimitetty virkaan tai toi-
49783: räytyvät upseerien, aliupseerien ja lento-        meen ennen muutoksen voimaantuloa. Kun
49784: mestarien oikeudesta eläkkeeseen 17 p: nä         eliklreoikeutta, joka on virkaan tai toimeen
49785: tammikuuta 1941 annetun lain mukaan.              kuulunut haltijan siihen tullessa tai joka
49786:  Kun näjdenkin viran ja toimen !haltijain         hänen siinä ollessaan on sen haltijalle va-
49787:  eläkkeitä koskeva lruki olisi muutettava ja      kuutettu, ei voida vastoin hänen tahto.aan
49788: tlmn hallituksen tästä antama esitys ei ole       tavallisen lain säännöksillä laJ~kauttaa tai
49789:  mielestämme tyydyttävä, olemme katsoneet         vähentää, on ehdotettu laki käsiteltävä val-
49790:  tarpeelliseksi seuraavassa esittää asiaan tar-   tiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä ta-
49791:  peelliset muutokset.                             valla.
49792:    Samalla esitetä!)in selvennettäväJ~si sano-       Edellä esitetyn perusteella ehldiotamme,
49793:  tun lain 1 §, Jroska se v. 1941 lrukia laadit-
49794:  taessa sai sellaisen sanamuodon, että se sul-              että Eduskunta hy.väksyisi seuraa-
49795:  kee osan alipäällystöä sanotun lain ulko-                van lakiehd~Jt'ltksen:
49796:  puolelle ja on jatkuvasti tuottanut tulkinta-
49797:  Yaikeuksia.
49798: 
49799: 
49800:                                             Laki
49801:            upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen
49802:                                 annetun lain muutta:misesta.
49803:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
49804:   säädetyllä tavalla, muutetaan upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeudesta
49805:   elä.IDkeeseen 17 p:nä tammikuuta 1941 annetun lain 1, 2, 4 ja 4a §,sellaisina !kuin
49806:   ne ovat 22 p: nä joulu!kuuta 1942 annetussa laissa (1009/42), näin kuuluviksi:
49807:                        1 §.                       kiupseeria kuitellikaan lukuunottamatta, ali-
49808:    Valtion viran tai pysyväisen toimen vruki-     upseerilla, sotilasmestarilla ja sotilasviDka-
49809:  naisena 'haltijana olevalla upseerilla, lää-     miehellä, jonka koulutus vastaa aliupseeri-
49810:  kintä-, eläinlää;kintä-, insinööri- ja musiik-   koulutusta taikka omaa aliupseeriarvoa, on
49811: 1156                           Xl,6. -    Ups.eerien y. m. eläkkeet.
49812: 
49813: erottuaan sellaisesta valtion virasta tai toi-     lisäksi yhteen kolmaskymmenesosaan siitä,
49814: mesta, johon kelpoisuusehtona on määrätty          kunnes täysi eläkemäärä saavutetaan. Mai-
49815: upseerin tai aliupseerin arvo, oikeus sen          nittujen aikojen jälkeinen palvelusa~ka ei
49816: estämättä, mitä valtion viran tai to~men           tuota oikeutta suurempaan eläiklkeeseen.
49817: ihaltijain oilreus elälkkeeseen 30 p: nä jOIUlu-      Jos kuusikymmentä sadalta valtion viran
49818: kuuta 1924 ,annetussa laissa on säädetty,          tai toirrnen haltijan peruspalkasta on suu-
49819: saada valtion varoista elin..lmutinen eläke,       rempi 'kuin satrukahdeiksankymmentätuhatta
49820: sen mukaan kuin jälempänä tässä laissa             marlkkaa, annetaan osaeläkettä kultaJkin
49821: säädetään.                                         eläkevuodelta yiksi kahdeskymmenesviides-
49822:                        2 §.                        osa     sadastaJkahdeksastakynunenestätuhan-
49823:    Edellä 1 §: ssä mainitun viran tai toi-         nesta markasta, milloin täyden eläkkeen
49824: men haltijan eläkkeen saarrnisen edellytyk-        edellytyiksenä on 25 eläbvuotta ja 1wlmas-
49825: senä on, että hänellä, paitsi 5 §: ssä maini-      !kymmenesosa sanotusta määrästä, jos täysi
49826: tussa tapauksessa, on vähintään 25 eläke-          eläike edellyttää 30 eläkevuotta.
49827: vuotta, jos virasta tai to~mesta säädetty
49828: eroamisikä on enintään 55 vuotta, ja 30                                4a §.
49829: eläJkevuotta, jos eroamisikä on sanottua kor-         Milloin virallinen indeksi osoittaa elin-
49830: keampi. J:os viran tai toimen haltijan ero         kustannusten 1 päivänä huhtikuuta 1947
49831: virastaan tai toimestaan on johtunut siitä,        vallinneeseen hintatasoon verrattuna kohon-
49832: että hän ruumiinvian tai vähentyneiden             neen huomattavasti, voidaan elälk!k:eeseen
49833: ruurrniin- tai sielunvoimien vuoksi on !käy-       suorittaa tulo- ja menoarvion rajoissa kal-
49834: nyt pysyväisesti <kykenemättömäksi sitä hoi-       liinaj anlisä.
49835: tamaan, tai, jos hänet on siitä vapautettu,
49836: olkoon hänen eläillkeen saamisen edellytyk-
49837: sistään voimassa, mitä siitä on valtion vi-           Tämä la;ki tulee voimaan               päiv.ä111ä
49838: ran tai toimen haltijan o:ilkeudesta elälkkee-             kuuta 1947. Sitä ennen eron saa-
49839: seen 30 päivänä joulukuuta 1924 annetussa          neelle viran tai toimen haltijalle myönnet-
49840: laissa säädetty.                                   täV'ään eläkkeeseen nähden sovellettakoon
49841:                                                    kuitenkin lain 2 § : ää, sellaisena kuin se oli
49842:                      4 §.                          ennen tämän lain voimaan tuloa, jos kysy-
49843:    Täyden eläJkikeen mruärä on llmusikym-          mys hänen oikeudestaan eläkkeeseen vielä
49844: mentä sadalta valtion viran tai toimen !hal-       silloin oli ratkaisematta.
49845: tijain palikkauiksesta annetussa laissa vah-          Eräiden valtion vai'oista eläJkettä saavien
49846: vistetuista peruspalkoista, kuitenkin siten,       henkilöiden eläke-eduista          pamtna
49847: että korkein elä:ke on 180,000: - .                kuuta 1947 annetussa laissa ( /47) sää-
49848:    Milloin 25 eläbvuotta on täyden eläik-          dettyjen perusteiden mukaan korotetaan
49849: keen edellytyksenä, oikeuttaa 10 eläJkevuotta      niiden henlkilöiden eläJ{Jl\:eet, joille ennen tä-
49850: kymmeneen kahdeskymmenesviidesosaan täy-           män lain voimaan tuloa on upseerien, ali-
49851: den eläkkeen määrästä ja jokainen niitä            upseerien ja lentomestarien oikeudesta eläk-
49852: seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen Jmh-      keeseen 17 P'äivänä tammikuuta 1941 an-
49853: desikyrrnmenesviidesosaan siitä, kunnes täysi      netun lain nojalla myönnetty eläke, niin
49854: eläkemäärä saavutetaan. Jos täyden eläk-           myös määrätään elä.ke siihen oikeuttavasta
49855: keen edellytytksenä on 30 elä1kevuotta, oi-        virasta tai toimesta lakkautuspa1kalle siir-
49856: keuttaa 10 eläikevuotta kymmeneen kolmas-          retylle mainitunlaisen viran tai toimen hal-
49857: kymmenesosaan täyden eläkkeen määrästä             tijalle hänen siirtyessään elälkikeelle tämän
49858: ja jokainen niitä seuraava täysi el~illcevuosi     lain voimaan tultua.
49859: 
49860:    Helsingissä toukokuun 29 päivänä 1947.
49861: 
49862:                Jussi Raatikainen.                               Valto Käkelä.
49863:                P. A. Karjalainen.                               Edvard Pesonen.
49864:                Penna Tervo.                                     Jere Juutilainen.
49865:                Väinö Leskinen.                                  Heikki Simonen.
49866:                A. K. Paasivuorl.                                Varma K. Turunen.
49867:                                          Matti Lepistö.
49868:                              ••         ••
49869: 
49870:    VALTIOPAIVAT
49871:                     1947
49872: 
49873:               LIITTEET
49874:                        I
49875: 
49876: 
49877: 
49878: PERUSTUSLAK.IVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
49879: HUONEENVUOKRIEN JA TALOUSELÄMÄN SÄÄN-
49880:    NÖSTELYÄ KOSKEVAT LAKIALOITTEET
49881: 
49882: 
49883: 
49884: 
49885:                  HELSINKI 1948
49886:            VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
49887:                                                                                        1159
49888: 
49889: 1,17. -   Lak. aJ. N:o 72.
49890: 
49891: 
49892: 
49893: 
49894:                                Inkinen y. m.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrO/n säännöstely-
49895:                                   valtuutuksista.
49896: 
49897: 
49898:                                     E d u s k u n n a ll e.
49899: 
49900:    Yleisesti on tunnettua, että voimassaole-    vittaisiin. Tämän vuoksi näyttää välttämät-
49901: van valtalain nojalla toimeenpannussa           tömältä, että vuokria ja vuokrasuhteita kos-
49902: vuokrasäännöstelyssä on esiintynyt suuria       kevat määräykset poistetaan varsinaisesta
49903: puutteellisuuksia ja että vuokrien ja vuok-     valtalaista ja että niitä varten säädetään
49904: rasuhteiden järjestely on aiheuttanut va-       erillinen vuokravaltuutuslaki, jossa yksi-
49905: kavia epäkohtia, joista eduskunnassakin         tyiskohtaisemmin kuin yleisessä laissa voi-
49906: esitettiin viimeksi lukuisia esimerkkejä val-   daan määrätä ne periaatteet, joita vuokra-
49907: tion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion         ja asuntokysymyksiä järjestettäessä on nou-
49908: käsittelyn yhteydessä. Vuokrasäännöstelyllä     datettava.
49909: on loukattu yksityisten oikeuksia enemmän          Edelläolevan perusteella ja viitaten val-
49910: kuin yleinen etu olisi vaatinut. Noudatettu     tiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ja eduskun-
49911: talouselämän lakien vastainen vuokrapoli-       nalle vast'ikään jätettyyn hallituksen esi-
49912: tiikka on myös ollut esteenä asuntotuotan-      tykseen n:o 146 ehdotamme,
49913: nolle, joka sen vuoksi on miltei lamassa
49914: juuri sellaisissa suuremmissa asutuskeskuk-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
49915: sissa, joissa uusia asuntoja kipeimmin tar-             van lakiehdotuksen:
49916: 
49917: 
49918: 
49919:                                           Laki
49920:                        huoneenvuokran säännöstelyvaltuutuksista.
49921:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
49922: määrätyllä tavalla, säädetään:
49923:                     1 §.                                             2 §.
49924:    ValtioneuvostoHa on valta väestön toi-          Mikäli vuokranantajan oikeus vuokraso-
49925: meentulon tai maan talouselämän turvaami-       pimuksen irtisanomiseen tehdään tämän
49926: seksi säännöstellä rakennusten ja niiden        lain nojalla annettujen säännösten perus-
49927: osien vuokria ja näihin rinnastettavia tai      teella viranomaisen suostumuksesta riippu-
49928: liittyviä maksuja ja korvauksia, antaa mää-     vakai tai vuokranantaja veivoitetaan viran-
49929: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja muista         omaisten määräyksestä jatkamaan päätty-
49930: huoneenvuokrasuhdetta koskevista oikeuk-        nyttä vuokrasuhdetta, ei vuokranantajalta
49931: sista sekä rakennusten ja niiden osien käy-     saa kieltää irtisanomisoikeutta eikä häntä
49932: töstä tai luovuttamisesta toisen käyttöön.      velvoittaa jatkamaan vuokrasuhdetta:
49933:    Ensimmäisessä momentissa tarkoitetusta          1) jos vuokranantaja, joka 1 päivänä
49934: säännöstelystä ovat kuitenkin vapaat sel-       tammikuuta 1945 on omistanut osakeyhtiön
49935: laiset uudet rakennukset ja vanhojen ra-        tai asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oi-
49936: kennusten uudet huoneistot, jotka ovat val-     keuttavat määrätyn asuinhuoneiston hallin-
49937: mistuneet huhtikuun 1 päivän 1948 jäl-          taan, tai talon, haluaa omaksi asunnokseen
49938: keen.                                           saada osakehuoneistonsa hallintaansa tai
49939: 1160                        1,17. -   Huoneenvuokrien säännö!ltely.
49940: 
49941: huoneiston talostaan, kuitenkin edellytyk-        keudesta tämän lain nojalla annettujen
49942: sellä, että hän tai hänen lapsensa ovat           määräysten täytäntöönpanossa sekä siitä,
49943: asunnon tarpeessa sekä muulloinkin, jos           mitkä viranomaiset huolehtivat täytäntöön-
49944: hän luovuttaa vuokralaisensa käyttöön huo-        panosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan
49945: neiston, johon tämän on kohtuuden mu-             sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä,
49946: kaan tyydyttävä;                                  sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin-
49947:   2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan        nasta.
49948: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa               Vaitioneuvosto voi myös antaa määräyk-
49949: tahi asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin;       siä tarkastusten toimittamisesta ja ilmoitta-
49950:    3) jos liike-, tehdas- tai nii'hin verratta-   misvelvollisuudesta, milloin se on tarpeen
49951: van huoneiston vuokranantaja tarvitsee            tässä laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai
49952: tuon huoneiston omaan käyttöönsä tai ylei-        tämän lain nojalla annettujen määräysten
49953: nen etu vaatii huoneiston käyttämistä muu-        toimeenpanoa ja valvontaa varten.
49954: hun tarkoitukseen;
49955:   4) jos työsopimus, jonka mukaan työ-                                6 §.
49956: palkkaan sisältyy vapaa asunto taikka                Jos joku on kärsinyt tähän lakiin perus-
49957: jonka johdosta työntekijällä on oikeus            tuvan toimenpiteen johdosta_ vahinkoa tai
49958: vuokralla hallita työnantajan omistamaa           sellaisesta toimenpiteestä on aiheutunut
49959: huoneistoa, lakkaa, eikä                          kustannuksia, hänellä on oikeus saada val-
49960:   5) muutenkaan, jos erittäin painavat            tion varoista korvaus tällaisesta vahingosta
49961: syyt sitä vaativat.                               ja kustannuksista.
49962:                                                      Tässä pykälässä tarkoitettu korvausvaati-
49963:                     3 §.                          mus on käsiteltävä ja ratkaistava niinkuin
49964:    Säännösteltäessä huoneenvuokria ja niihin      lain mukaan sellainen vaatimus yleensä.
49965: liityviä tai rinnastettavia korvauksia on
49966: pidettävä silmällä, että säännöstelty vuok-                           7 §.
49967: rataso keskimäärin vastaa rakennusten ja            Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe,
49968: tontin hoitokustannuksia ja vallitsevan           joka tehdään vastoin tämän lain nojalla
49969: korkotason mukaista korkoa sekä kuoletusta        annettuja määräyksiä taikka jonka tarkoi-
49970: rakennusten ja tontin pääoma-arvolle. Hoi-        tuksena on näiden määräysten kiertäminen,
49971: tokustannuksia laskettaessa on pidettävä          olkoon mitätön.
49972: perusteena sosiaaliministeriön puolivuosit-                          8 §.
49973: tain todellisten kustannusten nojalla tai           Mitä tässä laissa on säädetty rakennuk-
49974: hinta-, korko- ja palkkatasossa puolivuo-         sen tai sen osan omistajasta, sovelletaan
49975: tiskautena tapahtuneiden muutosten perus-         myös henkilöön, jolla osakeyhtiössä omista-
49976: teella laskemia keskimääräisiä hoitokustan-       miensa osakkeiden perusteella on oikeus
49977: nuksia. Niihin ei lueta omaisuudenluovu-          hallita määrättyä yhtiölle kuuluvassa ra-
49978: vutusveroa eikä muita varojen perusteella         kennuksessa olevaa huoneistoa.
49979: suoritettavia ylimääräisiä veroja. Kuole-
49980: tusta laskettaessa on otettava huomioon se,                           9 §.
49981: onko vallitsevien olojen vuoksi voitu riit-          Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
49982: tävästi suorittaa peruskorjauksia.                laisia säännöksiä, joiden antamiseen halli-
49983:                                                   tusmuodon mukaan eduskunnan myötävai-
49984:                                                   kutus on tarpeen taikka päätetty vuokrien
49985:                     4 §.                          ja niihin rinnastettavien tai liittyvien mak-
49986:    Omistajaa älköön velvoitettako tämän           sujen tai korvausten korotusten suuruu-
49987: lain nojalla luovuttamaan hänelle tarpeelli-      desta, on niistä viipymättä ilmoitettava
49988: seksi katsottavaa rakennusta tai sen osaa         eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatet-
49989: toisen yksinomaiseen käyttöön, älköönkä ke-       tava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jollei
49990: tään asetettako huonompaan asemaan kuin           eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on
49991: se, jonka hyväksi hänen on alistuttava tä-        kokoontunut, ja ne on kumoitava, jos edus-
49992: män lain mukaiseen toimenpiteeseen.               kunta niin päättää.
49993:                    5 §.                                              10 §.
49994:   Valtioneuvoston asiana on antaa maa-              Tämän lain nojalla annettujen määräys-
49995: räykset menettelystä ja muutoksenhakuoi-          ten rikkomisesta rangaistaan säännöstelyri-
49996:                                   !,17. -Inkinen y. m.                              1161
49997: 
49998: kosten rankaisemisesta annetun lain mu-          Talouselämän säännöstelemisestä poik-
49999: kaan.                                         keuksellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta
50000:                     11 §.                     1941 annetun ~ain (303/41) nojalla huo-
50001:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huh-     neenvuokrasäännöstelystä annetut ~äännök­
50002: tikuuta 1948, ja se on voimassa vuoden        set ja määräykset, jotka ovat voimassa tä-
50003: 1948 loppuun, jolloin myös sen nojalla an-    män lain voimaantullessa eivätkä ole risti-
50004: netut määräykset lakkaavat olemasta voi-      riidassa sen säännösten kanssa, olkoot nou-
50005: massa. Asetuksella voidaan kuitenkin mää-     datettavina kunnes ne asianomaisessa jär-
50006: rätä, että lain sekä sen nojalla annettujen   jestyksessä kumotaan, enintään kuitenkin
50007: määräysten soveltaminen on jo ennen sitä      kolme kuukautta tämän lain voimaantule-
50008: lakkaava.                                     misesta.
50009: 
50010:      Helsingissä helmikuun 19 päivänä 1948.
50011: 
50012:                 Aapo Inkinen.                              Jussi Lappi-Seppälä.
50013:                 Väinö Okko.                                Felix Seppälä.
50014:                 Markus Niskala.                            Leo Leppä.
50015:                                    Matti Pärssinen.
50016: 1162
50017: 
50018: I,ts. -   Lak. al. N:o 73.
50019: 
50020: 
50021: 
50022: 
50023:                                    Roine y. m. : Ehdotus Wiksi talouselämän saan.nös-
50024:                                telemisestä poikkeuksellisissa oloissa awn,e.t'un lain m.uutta-
50025:                                mU'6sta.
50026: 
50027: 
50028:                                     E d u s k u n n a ll e.
50029: 
50030:    Hallitus on 13 pa1vana helmikuuta 1948        heuttaa raaka-aineiden jakelun alalla täy-
50031: antanut esityksen eduskunnalle laiksi ta-        den anarkian, jolloin vähiä raaka-aineita
50032: louselämän säännöstelemisestä poikkeuksel-       voitaisiin käyttää kansantaloudelle vähä-
50033: lisissa ~oloissa annetun lain muuttamisesta.     arvoisen tuotannon harjoittamiseen. Val-
50034: Enemmistön päätöksellä tehtyyn hallituk-         tuuden laissa säilyttämisen ei suinkaan tar-
50035: sen esitykseen sisältyy huomattavia muu-         vitsisi merkitä sitä, etteikö elinkeinotoi-
50036: toksia voimassa olevaan taloudelliseen val-      minnan rajoitu!ksissa voitaisi laajentaa kan-
50037: talakiin. Hallitus on lakiesityksessään eh-      salaisten vapaita oikeUJksia etupäässä sään-
50038: dottanut 1 § : stä poistettavaksi kohdan,        nöstelyn ulkopuolella olevia raaka-aineita
50039: joka antaa valtioneuvostolle oikeuden mää-       käyttävillä elinkeinotoiminnan aloilla. Epä-
50040: rätä j:oiku ala säännösteltäväksi. Talous-       terveen kilpailun ja sellaisen elinkeinotoi-
50041: elämämme nykyisessä tilanteessa saattaa          minnan estämiseksi, jolla nykyoloissa !on
50042: iJrnitenkin esiintyä tapauksia, jolloin asia     talouselämällemme vain toisarvoinen mer-
50043: vaatisi kiireellistä järjestelyä ja joissa pu-   kitys, mutta joka häiritsisi tärkeimpien alo-
50044: heena oleva valtuus olisi tarpeen. Lukui-        jen toimintaa, olisi mainittu valtuus tar-
50045: sia yksityistapauksia koskevat ratkaisut,        peen ja olisi se laissa säilytettävä.
50046: jotka säännöstelyn p,uitteissa joudutaan te-        Inflatoorisen kehityksen yhä jatkuessa
50047: kemään, olisi joka tapauksessa jätettävä         jää palkkatyöväestö, joka 10n maamme suu-
50048: muun viranomaisen kuin valtioneuvoston           rin väestöryhmä, taloudellisesti täysin epä-
50049: päätettäväksi. Siksi olisi edellä mainittu       oikeutettuun asemaan, ellei sille :taata mah-
50050: kohta laissa säilytettävä.                       dollisuutta palkkataistelujen avulla oikeuk-
50051:    Säännöstelyvaltuuslain 1 § :n 1 momen-        siensa puolustamiseen. Palkkojen indeksiin
50052: tin 7 kohta antaa valtioneuvostolle valtuu-      sitominen sellaisessa suhteessa kuin se on
50053: den säännöstellä elinkeinoelämää. Täm.än         tapahtunut ei merkitse palkkojen tasasuh-
50054: valtu:uden nojalla valtioneuvosto on anta-       teista kohoamista hintojen !kohoamiseen ver-
50055: nut päätöksen, jonka mukaan elinkeinotoi-        rattuna, vaan palkat tulevat jatkuvasti
50056: minnan säännöstelytoimikunta lopullisesti        kulkemaan huomattavasti hintojen jäljessä.
50057: päättää lupien myöntämisestä laissa tarkoi-      KoSka säännöstelyvaltuuslain 1 § :n 1 mo-
50058: tettujen töiden tekemiseen ja liikkeiden         mentin 10 kohta asettaa esteen palkkatyö-
50059: perustamiseen. Kysymyksessä oleva sään-          väestön omaikohtaiselle toiminnalle talou-
50060: nös otettiin säännöstelyvaltuuslakiin vasta      dellisten ja työoloja koskevien etujensa val-
50061: 3 päivänä huhtikuuta 1.947 annetulla lailla.     vomiseen, ehdotamme mainitun !kohdan
50062: Hallitus on nyt uudessa lakiesityksessään        poistamista laista.
50063: ehdottanut mainitun 7 kohdan poistamista            Hallitus on lakiesityksessään lausunut
50064: nykyisestä laista. Tällaisten rajoitusten an-    myös, että valuuttasäännöstelyä !koSkevat
50065: tamiseen oikeuttavan valtuuden poistami-         määräykset voidaan ottaa eri lakiin ja on
50066: nen voi aiheuttaa valtiovallalle edeltä ar-      sitä varten poistanut nY'kyisestä laista 2 § : n
50067: vaamattomia vaikeuksia tarkoituksenmukai-        määräykset. Esitystä valuuttasäännöste-
50068: sessa talouselämän hoidossa. Se voisi ai-        lystä ei kuitenkaan ole eduskunnalle vielä
50069:                                      1,18.- Roine y. m.
50070: 
50071: annettu ja näyttää siltä, että säännöstely-       losteiden vapauttamiseksi hintasäännöste-
50072: valtuuslain voimassaolon päättymisaikaan          lystä nopeasti edistää hintavyöryä, ei ai-
50073:  mennessä ei sitä ehditä laiksi saamaan.          noastaan tällä alalla, vaan yleensä. Lisäksi
50074: Siksi 0-lisi valuuttasäännöstelyä koskeva py-     ennenaikainen puunsäännöstelyn kumoami-
50075: kälä ainakin toistaiseksi säilytettävä taloos-    nen aiheutti sen, että maamme talood(m
50076: elämän säännöstely:ä !koskevassa laissa, sillä    hoitaminen puunsäännöstelyyn palaamatta
50077: se tarkoittaa maan maksukyvyn turvaa-             tulee vielä pitemmän ajan tuottamaan voit-
50078: mista, rahan arvon ylläpitämistä sekä ullro-      tamatoomia vaikeuksia. Ellei puunsäännös-
50079: maan!kaupan valvontaa kansan edun mukai-          telyn kumoamisessa olisi hätiköity, olisi
50080: sesti. Tällä: pykälällä annetaan valtioneu-       siitä ensi vuoden kuluessa voitu luopua suu-
50081: vostolle oikeus säännöstellä, valvoa ja ra-       remmitta vaikeuksitta.
50082: joittaa ulkomaan valuutan ja arvopaperien            Eräissä toisissa maissa saadut !kokemuk-
50083: vientiä ja luovutusta sekä maahan tuontia,        set myöskin osoittavat, että ennenaikainen
50084:  ulkomaista m.a:ksuliikettä koskevia suorituk-    säännöstelyn purkaminen johtaa tal<ouselä-
50085: sia, ulkomaisen luoton antamista ja otta-         män vaikeuksiin. Ni:inpä onkin paljon va-
50086: mista sekä valuutan saantia ulkomaanmat-          rak!k:aimmissa maissakin, kuten Englan-
50087: koja varten. Jos maan taloudelle näin tär-       nissa, Ruotsissa ja vieläpä USA: ssa;kin,
50088: keät asiat jäävät nykytilanteessa v:ähäksi-      oltu pakoitettuja tiukentamaan siiännöste-
50089: kin aikaa valtioneuvoston valvontaa vaille,       lyä. Saadut kokemukset hätik()i<lystä ja
50090: voi se aiheuttaa maallemme tuhoisaa vahin-        ennenaikaisesta säännöstelystä .luopumisesta
50091: koa. Mikäli valuuttasäännöstelylaki tulee        ovat ehdott'Omasti kielteiset. Jo tästä syys-
50092: eduskuntaan ja myöhemmin hyväksytään,            tä'kin Jilallituksen enemmistön päätöksen
50093: voidaan sitä koskeva pykälä !käsiteltävänä       mukaiset muutoikset taloudelliseen valtala-
50094: olevasta laista kumota.                          kiin ovat arveluttavia ja niiden seuraukset
50095:     On ilmeistä, että näiden muutosten hy-       maamme taloudelle tuhoisat.
50096: väksymisen seurauksena yhä useammat tar-            Lisäksi nuo muutokset mei:'kitsevät sitä,
50097: vikkeet ja tuotteet vapautuisivat suunnit-       ettei niitä mahdollisuuksia, joita jo on ole-
50098: telemattomasti hintasäännöstelystä hintojen      massa kansamme elintason kohottamiseksi,
50099: määräytymisen jäädessä entistä suurem-           saataisi käyttöön. Onhan jo nyt havaitta-
50100: massa määrin yiksinomaan tuottaja- ja            vissa, että vaikka fkansallistulo:m.tne oil hlio-
50101: kauppiaspiirien yksinoikeudeksi. Kun kui-        mattavasti noussut, ei sitä ole seurannut
50102: tenkaan vielä lähitulevaisuudessa ei ole          vastaava kansan elintason :nollim:. Halli-
50103: mahdollisuuksia saada riittävässä. määrässä      tuksen enetnmistön esittämät muutokset. ta-
50104: väestön toimeentulon turvaamiseilr:si välttä-    loudelliseen valtalakiin johtaisivat eittä-
50105: mättömiä kulutustarvikkeita, ei maa- ja          mättömästi siihen, että tällainen !kehitys-
50106: karjataloustuotannon tarvitsemia työ- ja         suunta edelleen jat!k:uisi vieläpä kiiili.tyen.
50107: tuotantovälineitä, eikä ra!kennm- y. m. teol-    Näin kehitys veisi entistä suurempiin koh-
50108: lisuuksille raaka-aineita, johtaisi :tällaisen   tuuttomuuksiin ja kansamme elin~ jåt-
50109: asiantilan muodostuminen huomattaviin hin-       kurvaan alenemiseen. Samalla se mei!k:it~
50110: toj'€1Il korotuksiin.. Ennoo·aika~ sään-         sisi inflation wimakasta kiihtymistä siitä
50111: nöstelyn purkamisesta on jo käytännösSä          johtuvine muhattomuU'ksineen palkkarinta-
50112: saatu kielteisiä ilrokemuksia. Sensijaan, että   malla ja ennenpitkää johtaisi tftlousreti-
50113: olisi toteutettu maataloustuotteiden ylijää-     mämme sekasortoisuuteeh ja romahdUk-
50114: mlikauppa, luovuttiin lihan säänn&telystä.,      seen. Tällaiseen ei kehitystä maa-Ssamme
50115: josta oli seurauksena hruomattava lihan ja       saisi laskea, vaan säännöstelyn purkanun~
50116: lihatuotteiden hintojen nousu. Se aiheutti       olisi suoritettava suunnitelmaliisesti ja :mm-
50117: vastaavasti liikehtimistä palkkarintamalla,      saikin. jitsityistapauksessa oikoo ajankraktå
50118: johtaen p.allkkojen korotuksiin seuraulksi-      valiten.
50119: neen. Ennenaikainen puunsäännöstelyn ku-            Edellä olevan .perusteella ja valtiopiti'f'ä-
50120: möaminoo. johti myöskin huomattaviin hin-        järjestyksen 32 § : ään viitaten ehoot~,
50121: :tojem; korottubiin, j001llta johdam!aisena
50122: seurauksena .äskettäinen hinta- ja palkka-                että llduskttin:ta hyväksyisi se-rtN&-
50123: neuvoston te'ke!Thä ratJkaisu eräid<eh puuja-           van lakiehdoflwksen:
50124: 1164                       I,M. -   Talouselämän sääunö.steleminen.
50125: 
50126: 
50127: 
50128: 
50129:                                            Laki
50130:  talouselämän sää.nnöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muuttami-
50131:                                         sesta.
50132:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen ·67 § :ssä.
50133:  määrätyllä tavalla, muutetaan talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa
50134:  6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) 1 ja 8 §, sellaisina kuin 1 §
50135:  on 3 päivänä huhtikuuta 1947 annetussa laissa (257/47) ja 8 § 23 päivänä joulu~
50136:  kUlUta 1947 annetussa laissa ( 9·91/4 7) näin IJrnuluviksi:
50137:                       1 §.                       tehdä tämä luvasta tai muutoin määrätyistä
50138:     Valtioneuvostolla on valta väestön toi-      ehdoista riippuvaksi ja antaa määräyksiä
50139: meentulon tai maan talouselämän turvaa-          rakentamistavoista sekä ra)kennusaineiden
50140: miseksi:                                          ja -tarvikkeiden käytöstä rakentamisessa;
50141:     1) sopivin keinoin säännöstellä tai mää-        7) antaa määräyksiä, joilla määrättyjen
50142: rätä säännösteltävä;ksi kaikenlaisten tuottei-   töiden tekeminen tarkka liikkeiden tai yri-
50143: den, tarvikkeiden ja muun irtaimen omai-         tysten toiminta tahi niiden perustaminen,
50144: suuden tuotantoa, kauppaa ja muuta luo-          siirtäminen tai laajentaminen saatetaan ra-
50145: ·vu.tusta, kulutusta, hallussapitoa, kulje-      joitusten alaiseksi;
50146: tusta, vientiä ja tuontia sekä hintoja ja           8) antaa määräyksiä kuntien veivoitta-
50147: laatua, niin myös vuokrasuhteita ja vuok-        misesta :huolehtimaan työttömyyden torju-
50148: ria sekä työsuhteita ja niin yksityis- kuin      mista tarkoittavista toimenpiteistä ja siitä,
50149: julkisoikeudelliseetrkin palvelussuhteeseen      missä suhteessa kuntien on osallistuttava
50150: perustuvia palkkauiksia ynnä 'lruljetus-,        niistä aiheutuviin kustannuksiin, niin myös
50151: käyttö-, palvelus- ja muita maksuja;             väestön siirtymistä koskevia ja muitakin
50152:     2) antaa määräyksiä tuotteiden, tarvik-      määräyksiä työttömyyden torjumiseksi se'kä
50153: keiden ja muun irtaimen omaisuuden taka-         määräyksiä työnvälitystoiminnan järjestä-
50154: varikoiunista taikka luovuttamisesta val-        misestä;
50155: tiolle tahi tuotantoa tai kulutusta varten          9) antaa määräyksiä ty1()ntekijäin työ-
50156: sekä takavarikoidun tai l:uovutettavaksi         ajasta ja muusta suojelusta, kuitenkin niin,
50157: määrätyn omaisuuden huollosta;                   ettei poikkeuksia lain säännöksistä määrätä
50158:     3) antaa määräyksiä irtaimen ja !kiin-       lapsiin nähden;
50159: teän omaisuuden, tuotantolaitosten ja kul-          10) antaa määräyksiä kuljetuksista vesi-
50160: jetusvälineiden käytöstä tai niiden ottami-      reiteillä ja liikenteen säännöstelystä;
50161: sesta tarpeellisessa laajuudessa valtion, yh-       11) määrätä, että sellaisia tarviklkeita,
50162: dyskunnan, yhteisön tai yksityisen käyt-         joista voidaan olettaa syntyvän puutetta,
50163: töön;                                            saadaan rajoituksitta tai tarpeellisiksi kat-
50164:    4) antaa määräyksiä yhdyskunnan, yhtei-       sotuin rajoituiksin, tullitta tai aleunetuin
50165: sön tai yksityisen veivoittamisesta suoritta-    tullimaksuin tuoda maahan, sekä
50166: maan määrätty tehtävä tai huolehtimaan              12) määrätä, minkä viranomaisen on huo-
50167: määrätystä tuotannosta;                          lehdittava tämän lain nojalla annettujen
50168:    ·5) antaa määräybiä kalan ja riistan          määräysten täytäntöönpanosta ja tarvit-
50169: rauhoituiksesta ja pyynnistä sekä siinä \käy-    taessa sanottua tarkoitusta varten asettaa
50170: tettävistä välineistä, poiketen siitä, mitä      toimikuntia sekä velvoittaa kunnat asetta-
50171: kalastusta, metsästystä ja luonnonsuojelua       maan lautakuntia ja toimihenkilöitä sään-
50172: koskevassa lainsäädännössä on säädetty, sa-      nöstelymääräysten paikallista toimeenpanoa
50173: moin kuin mainituista eläimistä saatujen,        varten, niin myös antaa määräykset sel-
50174: sekä omistajalle vähäarvoisten, kiinteistöstä    laisten toimikuntien, lautakuntien ja toimi-
50175: saatavien tai muiden tuotteiden ja myös          henkilöiden asettamisesta, tehtävistä ja toi-
50176: omistajaa vailla olevien esineiden haltuun-      minnasta.
50177: ottamisesta ja keräämisestä;                        Irtaimella omaisuudella, jota kOSkevia
50178:    6) kieltää kaikenlaisten ra:kentamistöi-      määräyksiä on soveltuvin kohdin nouda-
50179: den aloittaminen ja jatkaminen taikka            tettava myös voiman osalta, ei tässä pylkä-
50180:                                    I,1s. -    Roine y. m.                           116&
50181: 
50182: Iässä tarkoiteta rahaa tai IIliUita maksu-      räykset lakkaavat olemasta voimassa. Ase-
50183: välineitä, arvopapereita eikä saamisoikeuk-     tuksella voidaan kuitenkin määrätä, että
50184: sia tai -todisteita.                            lain sekä sen nojalla annettujen määräys-
50185:                                                 ten soveltaminen on jo sitä ennen lak-
50186:                     8 §.                        kaava.
50187:   Tämä laki on voimassa vuoden 1948 lop-
50188: puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää-
50189: 
50190:      Helsingissä 24 päivänä helmiilruuta 1948.
50191: 
50192:                Eino Roine:                                  Esa Hietanen.
50193:                                   ••         ••
50194:      VALTIOPAIVAT
50195:                        194 7
50196: 
50197:                  LIITTEET
50198:                            IV
50199: 
50200: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT KANSAKOULU-
50201:          LAITOSTA JA VEROTUSTA KOSKEVAT
50202:                 _ LAKIALOITTEET.
50203: 
50204: 
50205: 
50206: 
50207:                     HELSINKI 1948
50208:               VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO.
50209:                                                                                                   1169
50210: 
50211: IV,s64. -    Lak. al. N:o 65.
50212: 
50213: 
50214: 
50215: 
50216:                                      E. Koivisto y. m. : Ehdotus 'laiksi kansakoululaitoksen
50217:                                   kustannuksista annetun 'lain muuttamisesta.
50218: 
50219: 
50220:                                        Eduskunnalle.
50221: 
50222:     Hallitus on ikll'luvan marraskuun 14 päi-        ;tavoo valtion korvausta voida asettaa sen
50223: vänä antanut eduskunnalle esityksen                  ylimääräisen avustuksen varaan, mitä edus-
50224: n: o 104 .laiksi !kansakoululaitoksen kustan-        ikunta kunakin vuonna erikseen maan iköy-
50225: nuksista annetun lain muuttamisesta.                 ihimmille ja harvaan asutuihle sekä. a:-aja-
50226:     Lakiesityksen mukaan hallitus esittää            seutukunnille kansalrouluilaitoiksell!Sa yllä-
50227: 15 § : ään sellaista muutosta, ettei maalais-        pitämiseen myöntää. Puheena olevien me-
50228: kunta saisi, kuten tähän asti, valtionavus-          nojen eritteleminen 8.Sillntolan muista ikus-
50229: tusta kaksi kolmannesta niistä koul.ukeitto.         :tannuksista iLmeisesti tuottaisi myös samoja
50230: lain ja oppilasasuntolain kustannuksista,            vaikeuksia tilinpidossa, joista [ainmuutok:-
50231: jotka kunnalLe aiheutuvat näiden siivouk-            selil.a juuri tahdottaisiin päästä. Näistä
50232: sesta, valaistuiksesta ja lämmityksestä sekä         syistä puheena ol·eva ~ainmuutos ei aina,.
50233: muista polttoainemenoista. Oppilasasun-              kaan oppilasasuntolain !kohdalta o}e tarpeen
50234: tolat sijaitsevat, kuten hallituksen esityksen       vaatima, vaan oliSii. omiaan Hsä.ämään juuri
50235: perusteluissa mainitaan, miltei yksinomaan           vaikeimmassa asemassa olevioo ilmntien !kou-
50236: selJaisissa harvaan asutuissa kunnissa,              lurasituksia.
50237: joissa asuntolat marraskuun 22 päivänä 1946             Sitävastoin eduSkurn:ta on viime 'aikoina,
50238: annetun lain (791/46) 21 § :n mukaan on             pä:liruvastoin !kuin ib.allitu!ksen esityksessä tar-
50239: määrätty pakollisiksi, ja jonka 'tainkohdan         ilwitetaan, pyrkinyt tasoittamaa:n kansakou-
50240: mukaan kunta on oikeutettu kaikista as1Ulto-        ~1ukustannuksia eri irountien kesken. Niinpä
50241: ilaa koskevista kustannuksista saamaan val-         S·e on viimeksi Wkaknun 14 päivänä 1947
50242: tiolta 15 § : ssä säädetyn kahden kolman-           [aUS'Ullut toivomuksen, että .haHi:tus ikiiree:l-
50243: neksen ,lisäksi avustusta 5-25 %. Näin ol-          ilisesti ottaisi iharlk:ittavakseen kysymyksen,
50244: len esitetty lainmuutos joutuisi ristiriitaan       millä keinoin Pohjois-Suomen hävitetyn
50245: mainitun ja juuri äsken voimaan tulleen              alueen ja muiden hal'VWl.n asuttujen !kun-
50246: 'l.ainkohdan kanssa. Sitäpaitsi tätä koskeva         tain nyJkyistä ikansaJrommasitusta voitai-
50247:  lainmuutos ei ole asiaHisestikaan perusteita,.     siin ooojentaa.
50248: vissa. Oppilasasuntolan ti:linpito voidaan              Kurn eräillä harvwan asutuiU'a ja raja-
50249:  j1a on velvollisuuskin pitää erillisenä lkou-      seutu:krmnilla yksin !kansakoululliaitoksmt
50250: ~un muusta tilinpidoota. As1mtolathan si-           ikunnaU:e aiheuttamat rn:ettomenot viime
50251:  jaitsevat eri ra!kennu:ksissaikin. Sen jälkeen     vuonna saattoivat nousta jopa y1i 10 mark-
50252: lkuin oppivelvollisuus eloiku'IID 1 päivästä        ikaa vea:-oäyriä llrohden ja IJrnn vastaavat
50253:  1947 aLkaen on astunut täyteen voimaan             menot muuaJila Suomessa kes:kimäärin ovat
50254: myiis maan tharvaanasutu:issa kurmissa, op-         vain 2-3 mk, niin huomatarun, ettei koulu-
50255:  pilasasuntolam merkitys on tullut •entistä         rasitus jaikaUJdlu tasapuoHsesti eri osissa
50256:  suUJI'emliUlksi. Jälkimmäiset ovat, ikuten         :maata ja että edusilrnaman toivomukseen on
50257: eduskun'ta vastikään on todennut, edellisen         oH1lit täysin peruste'ltu syy. Voimassa ole-
50258:  edellytyksenä. Asuntolain kustannuksista           van 'lain ja nyt halLlitu!ksen antaman ikansa-
50259: .taas juuri lämmitys-, si.ivous- ja wlaistus-       lkou1ulaitoiksen: !kustannlllSilaikiesityksen mu-
50260:  menot muodostavat niin! huomattavan suu-           !kaan monet maan lköyh!immät kurnnat jou-
50261:  ren y<1läpit.otlrustannuiksen, ettei niistä saa-   tuisivat ikouluilai,toksen yLläpitämisen takia
50262: 1170                                IV,364. -     Kansakoululaitos.
50263: 
50264: a.iv:am. ylivoimaisiin vaiikeruiksiin. Tästä ti-       kuin jo on sääldetty marraslru1m 22 .päi-
50265: :IJan;teesta on iilmeisesti myös !hnllitus ollut       v,änä 1946 3!llnet.un ilain 21 § :ssä (791/46)~
50266: selvillä antaess·aan samana pähliänä edus-             nimittäin, että maan köyhimmillä ja har-
50267: lkunna1le esityksen ~aiksi eräiden Pohjois-            vaanaSilltuilla sekä rajas~mtuJmnnN,la olisi
50268: Suomen llruntien toimin:n3!n tukemisesta, ja           oikeus saada valtiolta mistä !kansalroululai-
50269: jonka 'lakiesityksen perusteluissa lausutaan           1Joiksen todellisista vuosimenoista, jotka mai-
50270: m. m.: ,K. o. !kunnat ovat m. m. kansakou-             nitaan 15 § :n 2 momentissa, kruhden !kol-
50271: ilUI-a;kennuksia kyenneet ralrentamaan var-            manneksen lisäbi avustusta 5-25 %.
50272: sin rajoitetusti ja joutuvat näin ollem: suo-             K'U:Ill erittäin vaikeista olosuhteista ja
50273: rittamaan vuolkrahuo:neis:toista h'U:Omattavan         paiklkakunnan !kalleudesta johtuen sodan
50274: !korlkeita Vlll!okria ja. y.lläpitämiiäin suurHla      hävitilä:milen ja Pohjois-Suomen kuntien
50275: ilmstannUJksilla          parakkilrouilurakoonuksia,   osailta :pätevien ikansakouiluopettajien saanti
50276: j·oissa vuokra- ja ikurunossapitokustannrusten         on jatkuvasti ,tuottava vaikeuiksia ja kun
50277: ~lisäksi ~ä'IIl.IIllitys:m.oo.ot ovat hyvin huomat-    sielilä jo nyt huhtikuun 30 päivänä 1947
50278: tavat.       Kansakouiu:kustannulksia,         jotka   1anm.,e:tun kansalkoululrotoksen lkustanus1ain
50279: näissä kunnissa muodostavat :lrnnnan y!ksin             (329/47) 15 a § :n perusteella maksetaan
50280: !k.ustanm.ettavalta osa1takin huomattavimmat           virkaan pä1leville opettajille valtioneuv<JS'ton.
50281: menoerät, ilisä:ävät vielä erityisesti oppilai-        vahvistaman luokitu:ksen mukaisesti Hsä-
50282: den saatto-, majoitus- selkä vaatetus- ja ra-          palkkiota aina 50% :iin peruspalkasta, olisi
50283: vintoavustus!kustannUJkset."                           tämän ilisäpaJlldrion ylin raja säädettävä
50284:     Tämä lakiesitys, joka on tarkoitettu ole-          ~ysyväisesti 15 § : n 5 momellltissa, jl)llo:im.
50285: maoo. voimassa vain vuoden 194S \loppuun,              15 a § kävisi tarpeettomaksi.
50286: ei !kuitenkaan tuo pysyväistä parannusta                  Hde1:lä lausutun pm·:usteeilila ja viitaten
50287: asiaan. " Senvuoksi, ja \kun samalla va1tion           valtiopäiväjärjestyksen 32 § :1ään ehdo-
50288: menot tältä momentilta vastaavasti tulisi-             tamme Jmnnioittaen,
50289: vat pienentymääru, olisi kansaimululaitoik-
50290: sen !kustannuksista annetun [ain 15 §: n                         että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50291: 5 momenttiin tehtävä samanlainen muutos                        van lakiehdotuksen:
50292: 
50293: 
50294: 
50295:                                                 Laki
50296:             kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
50297:     Eduslkunnan päätöks'€DJ mukaisesti muutetaan lkansrul.mulu1aitolks,en ikustalllnuksista
50298:  8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun 1ain 15 § :n 1, 2 ja 5 momentti, seillaisina kuin
50299:  ne ovat 31 päivänä maalisikuuta 1944 annetussa laissa (221/44), sekä kumotaan ~ain
50300:  15a §, SleJ'laisena llruin se 0111 30 päivänä huhtiilruuta 1947 annetussa 1laissa (329/47),
50301:  seuraavasti:
50302:                       15 :§.                           vittavista polttoa;i:neista. Kauppalakunta
50303:     1 mom. (Niinlk!uin hallituksen esityk-             saa kuitenkin edellä :tässä momentissa mai-
50304: sessä.)                                                nitt:uiihm lkansakoulumenoihinsa valtiolta
50305:    :Sen lisäksi vailtio korvaa kaks:i ikoilman.~       vuotuisena !kertakaikkisena avustuks,ena
50306: nesta kunnan niistä ikansakoulu1aitdksen to-           !lrutaJkin oppi:l<asta imhti määrän, joniffia SillU-
50307: dellisista vuosimenoista, jotim johtuvat ikou-         ruuden va;ltioneuvosto ikolmiV'Uiotiskaudeiksi
50308: iLuikaluston, opetusvälineiden, oppilaille il-         vahvistaa vähintään 250 ja •enintään 350
50309: maåseksi tai käytettäväksi annettujen oppi-            markaksi. Terveydenhoidon vuosimenoi.Jlin
50310: ikirjoj:en ja muiden koulutarpeiden hankki-            ei 'lueta ilmuiluhoitajattarien pa'lkikausta,
50311: misesta, ·oppilaiden hammas- ja terveydel-             vaan siitä on, sen jälkeen :kuin !kunnan
50312: !lisestä hoidosta sekä 19 ja 20 § :ssä maini-          terv•eyssisar:toimi on järjestetty ikunnru1li-
50313: :fmsta av;ustuksesta, ei !kuitenkaan koulukeit-        sista terveyssisarista annetun !Lain muikaan,
50314: tolan siivous-,, valaistus:- ja iLärmnityskus-         voimassa, mitä sanotussa [,aissa on ,erikseen
50315: tannulksista eikä ruoan valmistukseen tar-             såädeUy. Kunnes u!ll!dell'eenjärjestely on
50316:                                    IV,364.- E. Koivisto y. m.                             1171
50317: 
50318: tapaihtUDIIlt, suo.rit~taan valtioo avustusta      ten [m11oinkin my<intänrlstJä. varoista yli-
50319: edelleen aHmisempian määräysten mukoon.            määräistä avustusta, milloin niiden kustan~
50320:                                                    nrukset kansakoululaitoksensa ylläpitämi-
50321:                                                    sestä muuten tulisivat ikohtuullista ras-
50322:       Maan köyhimmi:Ue ja harvaanasutuihle         kaa.mm.iksi.
50323: sekä ;rajaseutukunni:He valltio suorittaa vir-
50324: ilman päteville opettajille maksettavaa lisä-
50325: paJlclriota 10-50 % pe;ruspaJlkasta hmkituk-
50326: sen mukaaill, jonka valtioneuvosto kouluhal-
50327: litu!ksen 'ehdotuksesta vahvistaa. Niin ikään         Tämä laki tUllee voimruan 1 päivänä tam-
50328: sanotut kunlruat saava-t va;ltiol,ta niistä kan-   mikuuta 1948, kuitenkin siten, että kaup-
50329: sa:kOUilulaitostensa   todellisista    V'U08ime-   pala saa ,tämåmJ lain mukaisen ilrorotetun
50330: noista, jotka mainita;a;n tä.män pykälän 2         oppHaiden lukumäärän perusteella makset-
50331: momentissa, !kahden iklolmanneksen lisäksi         tavan valtion aV'UStuksen jo VUJOden 1947
50332: aVlUStusta 5-25 %, selkä kunnan yksin :kus-        viimeis~ltä 'kolmannekselrta.
50333: ,t&nnettaviin menoihin ~edusikt:m.nan sitä VJar-
50334: 
50335:     H~1singissä 20 präivän:ä marraslmuta 1947.
50336: 
50337: 
50338: 
50339:                   Erkki Koivisto.                               S. Salo.
50340:                   Lauri Järvi.                                  M. 0. Lahtela.
50341:                   Arvi Ahmavaara.                               II. S. Pesonen.
50342:                                        Eemil Pääkkönen.
50343: 1172
50344: 
50345: IV,36o. -   La.k. al. N:o 66.
50346: 
50347: 
50348: 
50349: 
50350:                                 Kulovaara y. m. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
50351:                                    tannuksista annetun lain muu.ttamisesta.
50352: 
50353: 
50354:                                     E d u s k u n n a ll e.
50355: 
50356:    Hallituksen eduskunnalle antama esitys        maalaiskuntia huonompaan asemaan, niin
50357: kansakoululaitoksen kustannuslain muutta-        olisi kansakoululaitoksen kustannuslain
50358: misesta sisältää muun ohella ehdotuksen          15 § :stä poistettava edellisten valtionapua
50359: kl\,upunkien ja kauppaloiden valtionavun         rajoittavat säännökset.
50360: korottamisesta. Nämä korotukset on kui-             Kaupunkien oppilasmääräisen valtion-
50361: tenkin eräiltä :osin jätetty kohtuuttoman        avun ylärajan hallitus on esittänyt liian
50362: vähäisiksi. Niinpä hallitus esittää kaup-        alhaiseksi. Viittätuhatta markkaa ei suin-
50363: paloiden oppilasmääräisen valtionavun ra-        kaan voitane pitää liian korkeana. Lisäksi
50364: joiksi 250-350 markkaa, kun ne ennen             kaupungeilla pitäisi olla oikeus saada kan-
50365: ovat olleet 50-70 markkaa. Korotus siis          sakoulurakennuksiinsa valtionavustusta ja
50366: tuskin vastaa rahanarvon alenemista. Ja          ik:uoletuslainaa samojen perusteiden mukaan
50367: kuitenkin ik:auppaloille on vuodesta 1931        kuin maalaiskunnatkin saavat. Kaupun-
50368: lukien, jolloin edelliset rajat määrättiin,      geissa koulurakennukset tulevat suhteelli-
50369: asetettu huomattavia uusia velvollisuuksia:      sesti kalliimmiksi kuin maaseudulla ja sen
50370: kouluateria, joka maksaa oppilasta kohti         tähden tiettävästi missään muussa maassa
50371: jo noin 2,000 markkaa vuodessa, sekä päi-        niiden valtionapu ei ole maalaiskuntien vas-
50372: väjatko-opetus, joka tuottaa aivan toista        taavaa valtionapua epäedullisempi.
50373: suuruusluokkaa olevia oppilasmääräisiäkin           Edelläolevan perusteella ehdotetaan,
50374: kustannuksia kuin aikaisemmin sallittu ilta-
50375:  jatko-opetus. Kun näin on· ja ik:un mitkään               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50376: sm     eivät vaadi kauppaloiden asettamista              van lakiehdotu.ksen:
50377: 
50378: 
50379:                                             Laki
50380:              kansakoululaitoksen kustannuksista. annetun lain muuttamisesta.
50381:     Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
50382:  8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 15 § :n 2 momentti, sellaisena
50383:  kuin se on 31 päivänä maaliskuuta 1944 annetussa laissa (221/44), ja 17 §, sel-
50384:  laisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa (346/31), kuulu-
50385:  maan seuraavasti:
50386: 
50387:                     15 §.                        kirjojen ja muiden koulutarpeiden hank-
50388:                                                  kimisesta, oppilaiden hammas- ja tervey-
50389:   Sen lisäksi valtio korvaa kaksi kolman-        dellisestä hoidosta sekä 19 ja 20 §: ssä mai-
50390: nesta ik:unnan niistä kansakoululaitoksen to-    nitusta avustuksesta, ei kuitenkaan koulu-
50391: dellisista vuosimenoista, jotka johtuvat kou-    keittolan ja oppilasasuntolan siivous-, va-
50392: lukaluston, opetusvälineiden, oppilaille il-     laistus- ja lämmityskustannuksista sekä
50393: maiseksi tai käytettäväksi annettujen oppi-      ruoan valmistukseen tarvittavista poltto-
50394:                                 IV,365. -   Knlovaara y. m.                           1173
50395: 
50396: aineista. Terveydenhoidon vuosimenoihin ei                         17 §.
50397: lueta kouluhoitajattarien palkkausta, vaan        Kaupunkikunta saa kansakoululaitok-
50398: siitä :on, sen jälkeen kuin kunnan terveys-     sensa ylläpitämiseksi valtiolta vuosittain
50399: sisartoimi on järjestetty kunnallisista ter-    avustuksena kutakin oppilasta kohden mää-
50400: veyssisarista annetun lain mukaan, voi-         rän, jonka suuruuden valtioneuvosto kolmi-
50401: massa, mitä sanotussa laissa on erikseen        vuotiskaudeksi vahvistaa vähintään 2,500
50402: säädetty. Kunnes uudelleenjärjestely on         ja enintään 5,000 markaksi.
50403: tapahtunut, suoritetaan valtion avustusta         Omien kansakouluhuoneistojen hankki-
50404: edelleen aikaisempien määräysten mukaan.        misen aiheuttamista kustannuksista kau-
50405:                                                 punki saa valtionapua ja kuoletuslainaa sa-
50406:                                                 mojen perusteiden mukaan kuin maalais-
50407:                                                 kunnan osalta on säädetty 5 § : ssä.
50408: 
50409:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1947.
50410: 
50411: 
50412:                 Urho Kulovaara.                               Päiviö Hetemäki.
50413:                 Toivo Mansner.                                A. K. Paasivuori.
50414:                 Eino Raunio.                                  Ensio Kytömaa.
50415:                 Paavo Karjalainen.                            Alpo Lumme.
50416:                 Lassi Hiekkala.                               Kaisa Hiilelä.
50417: 
50418: 
50419: 
50420: 
50421:                                                                                          3
50422: 1174
50423: 
50424: IV,s66, -   Lak. al. N:o 68.
50425: 
50426: 
50427: 
50428: 
50429:                                Piippula y. m.: Ehitotukset laeiksi tullo- ja om.aisuusverolai'lt.
50430:                                   sekä m.aal.aiskuntain kunnaUishallinnosta annetun. ase-
50431:                                    tuksen muuttamisesta.
50432: 
50433: 
50434:                                      E d u s k u n n a ll e.
50435: 
50436:     Hallitus on antanut eduskui1DJalle esityk~    määrä pienviljelijöitä, jotka eivät saa maa-
50437: sen n:o 134 laiksi tulo- ja omaisuusvero-         talouskiinteistöstä niin suurta tuottoa kuin
50438: [ain sekä maalaiskuntain kunnallishallin-         miksi tämä tulo maataloushallituksen kirjan-
50439: nO.sta annetun asetuksen muuttamisesta.           pitotilojen puhdastuoton mukaan verotuspe-
50440: Esityksen pääasiallisin tarkoitus on muut-        rusteita määrättäessä tulee arvioiduksi. Ilmei-
50441: taa sanottuja lakeja siten, että maatalous-       nen tosiasia nimittäin on, että vaikka esim.
50442: kiinteistöstä saadun tulon suuruutta arvioi-      pienet kirjanpitotilat tuottavat keskimäärin
50443: taessa pidetään perusteena vain sitä tu1oa,       hehtaaria kohden suuremman puhdastuoton
50444: jonka maatalouskiinteistöjen verovuonna kat-      kuin saman kirjanpitopiirin suUI1emmat kir-
50445: sotaan keskimäärin antaneen sen sijaan, että      janpitotilat, poikkeaa pienviljelmien tuotto
50446: voimassa olevien lakien mukaan perusteena         alaspäin maatalouskiinteistöjen keskimääräi-
50447: pidetään verovuonna :päättyneen ja kahden         sestä tuotosta yleisemmin ja enemmän kuin
50448: sitä edeltäneen talous- ja hakkuuvuoden kes-      suurempien tilojen tuotto. Mutta samanlai-
50449: kimääräistä puhdasta tuottoa. Sinä ajan-          sessa keskinkertaista huonommassa asemassa
50450: kohtana, jolloin maatalouskiinteistöjen vero-      kuin nämä pienviljelmät on myös lukui-
50451: perusteet määrätään, ei kuitenkaa:n vielä ole     sia keskikokoisia ja suuriakin viljelmiä,
50452: !käytettävissä luotettavia tietoja maatalous-      jotka nykyisin käytettävästä viljelysmaan,
50453: kiinteistöjen verovuonna antamasta tuo-            luonnonniityn ja metsämaan luokituksesta
50454: tosta enempää maatalouden kuin metsäta-            huolimatta tulevat säännöllisesti yliverote-
50455: loudenkaan osalta. Kokemus on tämän sel-           tuiksi siinäkin tapauksessa, että maatalous-
50456: västi osoittanu( Nykyisin käytännössä oleva        kiinteistöjen verotusperusteet määrättäisiin
50457: ikolmen vuoden keskimääräiseen tuottoon pe-        mahdollisimman oikein !keskimääräisen tuo-
50458: rustuva menettelytapa maatalouskiinteistö-         ton mukaiseksi. Sen vuoksi sen laatuinen
50459:  jen tulojen arvioimiseksi on siksi hyvin pe-      maatalouskiinteistöjen tulon määrittely,
50460:  rusteltu, ettei siitä tilapäisistä ja ohimene-    joka perustuisi suoraviivaisesti v:ain .tilan
50461: vistä vaikutteista ol,e syytä ajatella luovut-     kokoon ja johon hallitulksen on ilmoitettu
50462: tavaksi.                                           puheena olevana lainmuutosesityksellään
50463:     Paitsi edellämainittua muutosta ehdote-        :pyrkivän, ei johtaisi oikeudenmukaiseen ve-
50464:  taan hallituksen esitytksessä., että yhdeksi      rotukseen.
50465:  maatalouskiinteistöstä saadun tulon arvioi-          Tulo- ja omaisuusverolain 18 §: ssä annet-
50466:  ruisperusteeksi otettaisiin viljelmän koko,       tujen määräysten mukaan verotuslautakun-
50467:  josta tarkemmat määräykset annett·aisiin          nilla on oikeus määrätä lisäveroa niiHe maa-
50468:  asetu:ksella. Tätä lainmuutosesitystä on pi-      talouskiinteistön haltijoille, jotka paikkakun-
50469:  dettävä erittäin arveluttav·ana senvuoksi,        nan keskitasosta poikkeavan viljelystavan
50470:  että sen mukaan asetuksella voitaisiin aivan       ja tämän vaatimien edellytysten olemassa-
50471:  kaavamaisesti määrätä kaikissa tapauksissa        olon vuoksi saavat lisätuloa maatalouskiin-
50472:  tilakoko ratkaisevaksi tekijäksi jättämättä       teistöistä kunnassa keskimäärin saatavaan
50473:  kunnallisen itsehallinto-oikeuden suomaa          tuloon verrattuna. Epäoikeudenmukaiseksi
50474:  välttämätöntä harkintaoikeutta oikeudenmu-         on senvuoksi katsottava, että samana kun
50475:  kaiseen verotukseen pyrittäessä. On suuri         keskimääräistä paremmassa asemassa olevia
50476:                                    IV,366. -      Piippula y. m.                             1175
50477: 
50478: maatalouskiinteistön haltijoita voidaan lisä-       van huomattavasti alhaisemman kuin mikä
50479: verottwa, verolait eivät salli vastaavanlaisten     se on kunnassa keskimäärin. Näin menetel-
50480: tilan tuottoa alentavien seikkojen perus-           len hyvin tuottavista pientiloistakin voidaan
50481: teella verotuksessa minkäänlaista lieven-           siis maksaa veroa todellisen tuoton mukaan
50482: nystä. Se v.erotettavan tulon alentamismah-         ilman summittaista yleisalennusta, mutta
50483: dollisuus, jonka tulo- ja omaisuusverolain          samalla olisi varattava v'erotuksen suoritta-
50484: 18 § sallii, voi nimittäin tulla kysymykseen        jille mahdollisuus ja velvollisuus ottaa huo-
50485: ainoastaan sil1oin, kun jokin lähinnä tila-         mioon keskitasoa huonompien pientilojen ja
50486: päiseksi katsottava tekijä on alentanut maa-        muidenkin vastaavassa asemassa olevien
50487: talouskiinteistön tuottoa. Näistä syistä olisi      maatalouskiinteistöj,en verotuksessa todelli-
50488: verotuslautakunnille annettava oikeus tar-          set olosuhteet.
50489: vittaessa myöskin vähentää ma,atalouskiin-             Edellä esitetyillä perusteilla ja viitaten
50490: teistön verotettavaa tuloa, milloin tilan           valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään esitämme
50491: pienuudesta :aiheutuvan keskimääräistä epä-         kunnioittaen,
50492: edullisemman työnkäytön, tilan erikoisase-
50493: man, huonoj,en teiden tai muiden v,astaavan-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50494: ~aisten seikkojen vuoksi maatalouskiinteis-                vat lakiehdotukset:
50495: tön todellisen puhtaan tuoton katsotaan ole-
50496: 
50497: 
50498:                                            Laki
50499:                          tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
50500:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
50501: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 15 § näin kuuluvaksi:
50502:                      15 §.                          tai erikoisesta asemasta johtuen huomatta-
50503:    Maatalouskiinteistöstä sruatuna tulona on        V'asti kunnassa määrättyä keskimääräistä
50504: pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka sa-          puhdasta tuottoa pi<enemmän, on veroa mää-
50505: manlaatuisten kiinteistöjen kunnassa arvioi-        rättäessä kohtuullisessa määrässä alennet-
50506: daan viljellyn maan ja luonnonniityn osalta         tava tällaisen kiinreistön puhtaan tuoton
50507: verovuonna päättyneenä ja kahtena sitä              määrää. Kiinteistön puhdasta tuottoa arvioi-
50508: edeltäneenä talousvuotena sekä metsämaan            taessa noudatetaan, paitsi Ahvenanmaan
50509: osalta vastaavina hakkuuvuosina !keskimää-          maakunnassa, saman vuoden kunnallistak-
50510: rin vuotta kohti antaneen huomioon ottaen           soitusta varten vahvistettuja perusteita.
50511: paikkakunnalla tavalliset käyttö- ja kunnos-
50512: sapitokustannukset, työpalkat sekä kohtuul-
50513: liset arvonvähennykset. Jos kuitenkin maa-
50514: talouskiinteistöjen todellisen puhtaan tuoton          Tämä laki tuLee voimaan     päivänä
50515: katsotaan olevan kiinteistön pienestä !koosta           ikuuta 1948.
50516: 
50517: 
50518: 
50519: 
50520:                                             Laki
50521:          maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
50522:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
50523:  päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 1 kohta, niin kuin se on
50524:  19 päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa (889/43), näin kuuluvaksi:
50525:                    82 §.                              1) Maatalouskiinteistöistä saatuna tulona
50526:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-        on pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka
50527: datettava seuraavia säännöksiä:                     samanlaatuisten kiinteistöjen kunnassa ar-
50528: 1176                                  IV,366,- Verotus.
50529: 
50530: vioidaan jäljempänä mainittuina talous- ja        taan tuoton määrää. Poronhoidosta saatuna
50531: hakkuuvuosina keskimäärin antaneen, huo-          tulon:a on pidettävä sitä puhdasta tuottoa,
50532: mioon ottaen paikk,akunnall:a tavalliset          minkä poronhoidon edellisenä poronhoito-
50533: ikäyttö- ja kunnossapitokustannukset, työ-        vuotena arvioidaan paliskunnan toimesta
50534: palkat sekä kohtuulliset arvonvähennykset.        luettua, vuotta vanhempaa poroa kohti kes-
50535: Jos kuitenkin maatalouskiinteistön todelli-       kimäärin antaneen, huomioon ottaen paikka-
50536: sen puhtaan tuoton katsotaan olevan kiin-         kunnalla tavalliset porokarjasta aiheutuneet
50537: teistön pienestä koosta tai erikoisesta ase-      kustannukset.
50538: masta johtuen huom3Jttavasti kunnassa mää-
50539: rättyä puhdasta tuottoa pienemmän, on
50540: taksoituslautakunnan kohtuullisessa mää-            Tämä laki tulee voimaan     päivänä
50541: rässä al,ennet,tav,a tällaisen kiinteistön puh-      kuuta 1948.
50542: 
50543:        Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1948.
50544: 
50545: 
50546:                  J. E. Pilppula.                                Markus Niskala.
50547:                  J. Koivisto.                                   Juho Paksujalka.
50548:                  Lauri Laine.                                   Matti Pärssinen.
50549:                  Kustaa Tiitu.                                  Antti Rantamaa.
50550:                  Kusti Eskola.                                 ·Tauno Saukkonen.
50551:                  Toivo Ikonen.                                  Heikki Soininen.
50552:                  Urho Kekkonen.                                 Heikki Vehkaoja.
50553:                  Martti Miettunen.                              J. Annala.
50554:                  Juho Niukkanen.                                Akseli Brander.
50555:                  Lauri Riikonen.                                Toivo Kinnunen.
50556:                  M. 0. Lahtela.                                 Antti Koukkari.
50557:                  Yrjö Hautala.                                  Juhani Leppälä.
50558:                  Aapo Inkinen.                                  Matti Miikki.
50559:                  J. E. Lampinen.                                Eino Palovesi.
50560:                  Eemil Luukka.                                  V. Okko.
50561:                  Ansh. Alestalo.                                J. Pyörälä.
50562:                  Albin Asikainen.                               Eemil Pääkkönen.
50563:                  L. 0. Hirvensalo.                              Sulo Salo.
50564:                  Kalle Kirra.                                   Samuli Simula.
50565:                  Eino Laitinen.                                 E. Tukia.
50566:                  Aino Luostarinen.                              Veikko Vennamo.
50567:                  Lauri Murtomaa.                                Johannes Virolainen.
50568:                                                                                           1177
50569: IV,a67. -   Lak. al. N:o 69.
50570: 
50571: 
50572: 
50573: 
50574:                                Vennamo y. m.: Ehdo:tus laiksi eräistä viiUaikotisista poik-
50575:                                  keussäännöksistä ver:olakeihin.
50576: 
50577: 
50578:                                     E d u s k u n n a 11 e.
50579: 
50580:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-      ranomaisista riippuu, IDJ.SSa maann ja
50581: sen n: o 135 laiksi eräistä väliaikaisista       missä suhteessa kukin korvauksen saaja saa
50582: poikkeussäänöksistä verolakeihin.                osuustodistuksia ja korvausobligatioita. Li-
50583:    Tämän lakiehdotuksen 1 § :n 1 momen-          säksi on osuustodistuksista maksettu osinko
50584: tin 4 kohdassa on ehdotettu säädettäväksi,       suoritettu saman vuoden kuluessa, jotenka
50585: että toisen ikorvaus~ain ikorvausobligatioi-     tuloverotus veisi tästä osingosta huomatta-
50586: den korko olisi oleva verov:apaa 1 päivän        van osan. Mainituista syistä olisi osuustodis-
50587: elokuuta 1944 ja 1 päivän elokuuta 1946          tuksille vuosilta 1945 ja 1946 maksettu
50588: väliseltä ajalta. Sitä vastoin on korvaus-       osinko säädettävä verovapaaksi samalla ta-
50589: osakkeiden hallintoyhteis.ön osuustodistusten    voin kuin ikorvausobligatioiden korko on
50590: osinko kaikilta vuosilta jätetty veronalai-      ehdotettu verovapaiksi vastaaviita vuosilta.
50591: seksi. Tällaista tulosta ei voida pitää oikeu-   Näin edes jossain määrin tasoitettaisiin
50592: denmukaisena eikä kohtuullisena. On nimit-       sitä epäsuhdetta, joka nyt vallitsee korvaus-
50593: täin huomattava, 'että hallintoyhteisön          obligatioiden ja osuustodistuksien arvon
50594: osuustodistuksille on maksettu vähäistä osin-    välillä.
50595: koa vasta paljon myöhemmin kuin korvaus-            Esitetyillä perusteilla ja viitaten valtio-
50596: obligatioille ja niiden pitäisi kuitenkin        päiväjärjestyksen 32 § : ään esitämme ilron-
50597: lainsäätäjän tarkoituksen mukaan ainakin         nioittaen,
50598: suurin piirtein vastata etuuksiensa puolesta
50599: korvausobligatioita. Tämä on tärkeätä sitä                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50600: Suuremalla syyllä, !kun lähinnä hallintovi-             van lakiehdotuksen:
50601: 
50602: 
50603:                                            Laki
50604:                  eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
50605:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50606:       Sen estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädännössä on säädetty, on vuoden
50607:    1947 tulon ja omaisuuden perusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa
50608:   sekä vuonna 1948 toimitettavassa kunnallisverotuksessa noudatettava seuraavia sään-
50609:   nöksiä:
50610:                       1 §.                     pahtuessa toiselle paikkakunn:alle siirty-
50611:     V eronalaisena tulona ei ole pidettävä:    neille tai muuhun sellaiseen henkilökohtai-
50612:     1) sellaista rahana tai muuna etuutena seen huoltoon käytettäväksi;
50613: kuukausipalkan, huoltorahan tai muulla ni-       2) !korvausta, mikä on ikertakaikkisena
50614: mellä saatua avustusta, joka valtion varoista tahi jatkuvana suorituksena sotapalveluk-
50615: on :annettu asevelvollisten taikka asepalve- sesta taikka muuten sotatoimesta tahi työn-
50616: lukseen vapaaehtoisena osallistuneiden hen- tekijälle työstä aiheutuneen . ,ruumiinvam-
50617: :lrilöiden omaisHle taiikka väestönsiirron ta- man, sairauden tahi kuolemantapauksen
50618: 1178                                 IV,367. -Verotus.
50619: 
50620: johdosta joko valtion tai yleishyödyllisten      kuuta 1944 ja 1 päivän elokuuta 1946 väli-
50621: yhtymäin varoista taikka työntekijäin tapa-      seltä ajalta; eikä
50622: turmavakuutuksen perusteella vahingoittu-           5) korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä 5
50623: neelle tai sairastuneelia itselleen taikka hä-   päivänä toukokuuta 1945 annetussa laissa
50624: nen omaisilleen ;                                (392/45) tarkoitetun hallintoyhteisön osuus-
50625:   3) puolustusvoimain palveluksessa olleille     todistuksille vuosilta 1945 ja 1946 makset-
50626: valtion varoista suoritettua päivärahaa;         tua osinkoa.
50627: (poist.)                                           V eronalaisena omaisuutena ei ole pidet-
50628:   4) vuonna 1947 nostettua 13 päivänä elo-       tävä oikeutta 10 päivänä helmikuuta 1947
50629: kuuta 1942 annetun korvauslain (656/42)          tehdyllä rauhansopimuksella luovutetulle
50630: nojalla annettujen korvausobligatioiden kor-     tai vuokratulle alueelle jääneestä omaisuu-
50631: koa 12 päivän maaliskuuta 1940 ja 12 päi-        desta saatavaan korvaukseen.
50632: vän maaliskuuta 1946 väliseltä ajalta eikä
50633: 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen                          2-4 §.
50634: korvauslain (390/45) nojalla annettujen                (Kuten hallituksen esityksessä.)
50635: korvmlSObligatioiden ikorkoa 1 päivän elo-
50636: 
50637:        Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1948.
50638: 
50639:                  Veikko Vennamo.                              Matti Pärssinen.
50640:                  Johannes Virolainen.                         Tauno Saukkonen.
50641:                  Aapo Inkinen.                                Eemil Luukka.
50642:                                         Erkki Paavolainen.
50643:                                                                                            1179
50644: 
50645: IV,3as. -   Lak. al. N:o 70.
50646: 
50647: 
50648: 
50649: 
50650:                                 Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi eräiden talletusten ja obU..
50651:                                   gatioiden omista,iille myönn.ettävästä veronhuojennuk-
50652:                                   sesta.
50653: 
50654: 
50655:                                      E d u s k u n n a 11 e.
50656: 
50657:   Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-       ovat jo täysin verovapaat. Mainittakoon
50658: sen n: o 136 laiksi eräiden talletusten ja       myös, :että maanhankintalain mukainen maa
50659: obligatioiden omistajille myönnettävästä ve-     on asukkaalle määrävuosilta verovapaata
50660: ronhuojennuksesta.                               maata. Kaikista näistä syistä ehdotamme,
50661:   Lakiesityksessä on hallintoyhteisön osuus-     että osuustodistukset rinnastettaisiin kor-
50662: todistukset täydellisesti unohdettu. Täysin      vausobligatioihin niin tulo- kuin omaisuus-
50663: asianmukaista kuitenkin on, että ne rinnas-      veron osalta.
50664: tetaan korvausobligatioihin. On nimittäin           Lakiehdotuksen 1 §: n 3 momentti on sitä
50665: huomattava, että hallintoyhteisön osuusto-       paitsi epäselvästi kirjoitettu ja aiheuttasi
50666: distuksille on maksettu vähäistä osinkoa         ilmeisesti pitkällisiä oikeudenkäyntejä. Täy-
50667: vasta paljon myöhemmin kuin korvausobli-         sin perusteltua on, että korvaukset, jotka
50668: gatioille ja niiden pitäisi kuitenkin .lain-     ovat korvaukseen oikeutetun tai sellaisen
50669: säätäjän tarkoituksen mukaan suurin piir-        henkilön, jolle ne ovat korvaukseen oikeu-
50670: ten vastata etuuksiensa puolesta korvaus-        tetulta siirtyneet perinnön tai testamentin
50671: obligatioit·a. Tämä on tärkeätä sitä suurem-     kautta tai milloin korvaus on määrätty kuo-
50672: malla syyllä, kun lähinnä hallintoviran-         linpesälle, kuolinpesän tai sen osakikaan
50673: omaisista riippuu missä määrin ja missä          omistuksessa ehdotettu huojennus olisi
50674: suhteessa kukin korvauksen saaja saa osuus-      myönnettävä. Lakiehdotus olisikin tässä
50675: todistuksia ja korvausobligatioita. Lisäksi      suhteessa selvennettävä ja täydennettävä.
50676: on mainittava, että niitten korvauksien             Esitetyillä perusteilla ja viitaten valtio-
50677: osalta, jotka on pidätetty käytettäväksi         päiväjärjestyksen 32 §: ään esitämme kun-
50678: maanhankintalain tal'koituksiin, ei jo tek-      nioittaen,
50679: nillisistä syistä voida erottaa korvausobli-
50680: gatioita ja osuustodistuksia toisistaan, jo-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50681: tenka näissä tapauksissa osuustodistukset                vam lak!iehdotuksen:
50682: 
50683: 
50684:                                            Laki
50685:  eräiden talletusten ja obligatioiden omistajille myönnettävästä veronhuojennuksesta.
50686:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50687:                     1 §.                         korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä 5 päi-
50688:   Kotimaisien pankkien, säästöpankkien,          vänä toukokuuta 1945 annetussa laissa
50689: osuuskassan, postisäästöpankin tai osuus-         (392/45) tarkoitetun hallintoyhteisön auta-
50690: kunnan säästökassan muille kuin shekki- ja       man osuustodistuksen omistaja saa valtiolle~
50691: niihin verattaville tileille sijoitetun talle-   kunnalle tai seurakunnalle vuosina 1948-
50692: tuksen, samoin kuin valtion antaman Suo-         55 tulojen perusteella toimitettavassa vero-
50693: man markan määräisen obligation taikka           tuksessa näistä talletuksista tai obligatioista
50694: 1180                                 IV,368.- Verotus.
50695: 
50696: saamistaan korko- taikka osuustodistu:ksista     korkotuloja ja osinkoja, elleivät obligatiot
50697: saamistaan osinkotuloista verovapaana vä-        tai osuustodistukset ole korvaukseen oikeu-
50698: hentää niiden yhteisen määrän kahteenkym-        tetun tai sellaisen henkilön, jolle ne ovat
50699: meneentuhanteen markkaan saakka sekä             korvaukseen oikeutetulta siirtyneet perin-
50700: viimeksi mainitun määrän ylittävältä osalta      nön tai testamentin kautta tai, milloin kor-
50701: puolet, ei kuitenkaan :enempää kuin kaik-        vaus on määrätty kuolinpesäHe, ilmoiinpesän
50702: kiaan satatuhatta markkaa.                       tai sen osakkaan omistuksessa, ei myöskään
50703:    Niinikään saa 1 momentissa tarkoitetun        rahaLaitoksen toiseen rahalaitokseen teke-
50704: talletuksen, obligation tai osuustodistuksen     maa talletusta, rahalaitoks,en omistamia
50705: omistaja sanotussa momentissa mainituilta        obligatioita eikä näistä talletuksista ja obli-
50706: vuosilta omaisuuden perusteella toimitetta-      gatioista saatuja ikorkotuloja.
50707: vassa verotuksessa talletustensa, obligatioit-
50708: tensa ja osuustodistustensa arvosta vähen-
50709: tää niiden yhteisen arvon viiteensataantu-                       2 ja 3 §.
50710: hanteen markkaan asti sekä tämän määrän                (Kuten hallituksen esityksessä.)
50711: ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan
50712: enempää ikuin kaikkia,an kolme miljoonaa            Tämä laki, jolla kumotaan eräiden talle-
50713: markkaa.                                         tusten ja obligatioiden omistajille myönnet-
50714:    Mitä 1 ja 2 momentcissa on säädetty ei        tävästä veronhuoj,ennuksesta 11 päivänä
50715: koske 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun          lokakuuta 1946 annettu Laki (706/46),
50716: toisen korvauslain (390/45) 22 § :ssä tarkoi-    tulee voimaan      pa1vana        kuuta 194
50717: tettuja obligatioita tai 1 momentissa tarkoi-    ja sovelletaan sitä ensimmäisen kerran vuo-
50718: tettuja osuustodistuksia ja niistä saatuja       den 1948 tuloa ja omaisuutta verotettaessa.
50719: 
50720:        Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1948.
50721: 
50722:                  Veikko Vennamo.                               Matti Pärssinen.
50723:                  Johannes Virolainen.                          Tauno Saukkonen.
50724:                  Aapo Inkinen.                                 Eemil Luukka.
50725:                                         Erkki Paavolainen.
50726:                                                                                         1181
50727: 
50728: IV,sa9. -   La.k. al. N:o 71.
50729: 
50730: 
50731: 
50732: 
50733:                                 Kölli y. m.: Ehdotus laiksi erätiden tal~etusten, obligatioi-
50734:                                    den ja velkasitoumusten omistajille myönnettävästä
50735:                                    veronhuojennuksesta.
50736: 
50737: 
50738:                                      E d u s k u n n a ll e,
50739: 
50740:     Tammikuun 27 päivänä 1948 esitettiin jille ei lisäksi ole myönnetty inflatiotakuuta
50741: eduskunna1le haLlituksen esitys n:o 136 kuten on asianlaita eräiden obligatioiden
50742: laiksi eräiden talletusten ja valtion anta- suhteen, jotka kuitenkin ovat päässeet osal-
50743: mien obligatioiden omistajille myönnettä- lisiksi puheena olevasta veronhuojennuk-
50744: västä 'V'eronhuojennuksesta. Tämän veron- sesta. Kyseisen hallituksen esityksen pe-
50745: huojennuksen tarkoituksena on rahanarvon rusteena olevat syyt vaatisivat siis välttä-
50746: vakiinnuttamisen ja säästäruistoiminnan el- mättä sanotun helpotuksen ulottamisen myös
50747: vyttämisen ohella myös edes jonkinlaisen -valtion antamiin velkasitoumuksiin.
50748: hyvityksen antaminen sanotunlaisille henki-      Alussamainitussa esityksessään hallitus
50749: löille niistä menetyksistä, jotka he inflation ehdottaa, että toisen korvauslain mukaiset
50750: johdosta ovat joutuneet ja joutuvat kärsi- korvausobligatiot, päinvastoin kuin voimassa
50751: mään. Esityksen mukaan 'eivät kyseisestä olevassa laissa, tulisivat muihin obligatioihin
50752: edusta pääsisi osallisiksi sen sijaan ne, nähden eri asemaan sikäli, että niiden omis-
50753: joilla on hallussaan valtion antamia velka- taja saisi hyväkseen veronhuojennuksen vain
50754: sitoumuksia. Tällaisen eron tekemiseen val- silloin, kun hän on saanut korvausobligatiot
50755: tion obligatioiden j.a velkasitoumusten vä- korvauksena menetetystä omaisuudestaan.
50756: ilillä ei kuitenkaan ole asiallista perustetta. Kun maan luovuttaminen maanhankintalain
50757: Sekä obligatiot että velkasitoumukset ovat nojalla on sen hinnoitteluun nähden ja
50758: itse asiass.a saamistodisteita lainoista, jotka muutenkin verrattavissa toisessa korvaus-
50759: yksityiset milloin vapaaehtoisesti, mutta laissa tarkoitettuun omaisuuden menetyk-
50760: useimmiten pakosta ovat valtiolle antaneet. seen ja kun maasta luovutuksen tapahtuessa
50761: Viimeksi mainittua lajia olevia obligatioita valtiolle voidaan korvaus maanhankintalain
50762: ovat esim. sota- ja korvauslainaobligatiot 66 § :n 3 momentin mukaan suorittaa ikor-
50763: kun taas velkasitoumuksia valtio on vastaa- vausobligatioilla ja maan vapaaehtoisen
50764: vasti antanut m. m. pommitusvaurioiden hankkimisen järjestelystä annetun lain 6 §
50765: korvaamiseksi, astustarkoituksiin iluovute- taas määrää maksuvälineeksi vapaaehtoisessa
50766: tusta maasta sekä Neuvostoliittoon palaute- kaupassa suoraan asutettavalle ensi sijassa
50767: tusta omaisuudesta, minkä lisäksi eduskun- nämä obligatiot, olisi myös henkilö, joka
50768: nan käsiteltävänä on esitys saksalaisen on saanut korvausobligatioita vastikkeena
50769: omaisuuden luovuttamisesta aiheutuneiden asutustarkoituksiin luovuttamastaan omai-
50770: vahinkojen korvaamisesta niinikään velkasi- suudesta rinnastettava siihen, jon:ka saanto
50771: toumuksia käyttäen.         Velkasitoumuksen perustuu toiseen korvauslakiin.
50772: omistaja on obligation haltijaa.n nähden         Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäivä-
50773: sikäli huonommassa asemassa, että edellisten järj·estyiksen 32 § : n noja.Jla ehdotamme,
50774: maksuaika on usein pitempi eivätkä ne ole
50775: y1eensä vapaasti toiselle siirrettävissä kuten          että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50776: jälkimmäiset. Millekään velkasitoumusla-              van lakiehdotuksen:
50777: 
50778: 
50779: 
50780:                                                                                             4
50781: 1182                                  IV,369.- Verotus.
50782: 
50783: 
50784:                                            Laki
50785:  eräiden talletusten, obligatioiden ja velkasitoumusten omistajille myönnettävästä ve-
50786:                                    ronhuojennuksesta.
50787:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti sä~detään:
50788:                       1 §.                         tettuja obligatioita j.a niistä saatuja korko-
50789:    Kotimaiseen pankkiin, säästöpankkiin, tuloja, jos obligatiot on saatu muutoin kuin
50790: osuuslkassaan1, postisäästöpankkiin tai osuus- korvauksena menetetystä tai 5 päivänä tou-
50791: ikunnan säästökassaan muille kuin sheikki- kokuuta 1945 annetun maanhankintalain
50792: ja niihin verrattaville tileille sijoitetun talle- (396/45) nojalla luovutetusta omaisuudesta,
50793: tuksen, samoin kuin valtion antaman Suo- ei myöskään rahalaitoksen toiseen rahalai-
50794: men markan määräisen obligation ja velka- tokseen tekemää talletusta, rahalaitoksen
50795: sitoumuksen omistaja saa valtiolle, kunnalle omistamia obligatioita eikä näistä talletuk-
50796: tai seurakunnalle vuosien 1948-1955 tulo- sista ja obligatioista saatuja korkotuloja.
50797: jen perusteella toimitettavassa verotuksessa
50798: näistä talletuksista tai obligatioista saamis-                          2 §.
50799: taan korkotuloista verovapaana vähentää              Vuosina 1948-1955 älköön valtion anta-
50800: niiden yhteisen määrän kahteenkymmeneen- mien Suomen markan määräisten obligatioi-
50801: tuhanteen markkaan saakka sekä · viimeksi den tai velkasitoumusten koroista toimitet-
50802: mainitun määrän ylittävältä osalta puolet, tako sellaista ennakon pidättämistä, kuin
50803: ei kuitenkaan enempää ikuin kaikkiaan sata- tulo- ja omaisuusveron ennakkoperinnästä
50804: tuhatta markkaa.                                   6 päivänä elokuuta 1943 annetussa laissa
50805:    Niin ikään saa 1 momentissa tarkoitetun ( 664/43) säädetään.
50806: talletuksen, obligation tai velkasitoumuksen
50807: omistaja sanotussa momentissa mainituilta                               3 §.
50808: vuosilta omaisuuden perusteella toimitetta-           Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa
50809: vassa verotuksessa talletustensa, obligatioit- tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
50810:  tensa ja velkasitoumustensa arvosta vero- töönpanosta ja soveltamisesta.
50811:  vapaana vähentää niiden yhteisen arvon
50812:  viiteensataantuhanteen markkaan asti sekä            Tämä laki, jolla kumotaan eräiden talle-
50813:  tämän määrän ylittävältä osalta puolet, ei tusten ja obligatioiden omistajille myönnet-
50814: !kuitenkaan enempää ilruin !ka~kiaan kolme tävästä veronhuojennuksesta 11 päivänä lo-
50815:  miljoonaa markkaa.                                kakuuta 1946 annettu laki (706/46), tulee
50816:     Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei voimaan                päivänä             kuuta 194
50817:  koske 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun ja sovelletaan sitä ensimmäisen kerran vuo-
50818:  toisen korvauslain (390/45) 22 §: ssä tarkoi- den 1948 tuloa ja omaisuutta verotettaessa.
50819: 
50820:        Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1948.
50821: 
50822: 
50823:                   Martti 0. Kölli.                              Päiviö Hetemäki.
50824:                   L. 0. Hirvensalo.                             Martti Ytti.
50825:                                          Sulo J. Teittinen.
50826:                            ••         ••
50827: 
50828: VALTIOPAIVAT
50829:                  19 4 7
50830:              LIITTEET
50831:                      VII
50832: 
50833: 
50834: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
50835: KUNNALLISVEROTUSTA KOSKEVA LAKIALOITE.
50836: 
50837: 
50838: 
50839: 
50840:                HELSINKI 1948
50841:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
50842:                                                                                                1185
50843: 
50844: VII,42. -    Lak. al. N:o 67.
50845: 
50846: 
50847:                                   Tuurna y. m. : Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnallis-
50848:                                       hallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa annet-
50849:                                       tujen asetuksien muuttamisesta.
50850: 
50851: 
50852:                                         E d u s k u n n a ll e.
50853: 
50854:    Marra.sikuun 25 päivänä 1947 jaettiin             ja 24-15-kertaiseksi. V eronmaksukyvyn
50855: eduskunnalle hallituksen esitys laeiksi              olennaisesta a1entumisesta myönnettävä
50856: maalaiskuntain kunoollishallinnosta ja lk:un-        enimmäisalennus kor,otettaisiin puolestaan
50857: :nallishallituksesta kaupungissa annettujen          vuonna 1939 voimassa olleesta 5,000 mar-
50858: asetuksien muuttamisesta. Sen mukaan ko-             ikasta 50,000 markkaan eli 10-kertaiselks.i.
50859: rotettaisiin kullJlaHisverotuksessa myönnet-         Ne rahamäärät sensijoon, jotka koskevat
50860: täviä perus- ja lapsivähennyksiä sekä ve-            kiinnitettyjen velkojen !korkojen vähennys-
50861: ronmaksukyvyn olennaisesta alentumisesta             oikeutta kunnallisverotuksessa, tulisivat
50862: läheisen omaisen elii,ttämisen tahi oman tai         hallituksen esityksen mukaan pysymään
50863: J,äh.eisen henkilön sairauden, tapa:turman           samo:illa, miksi ne jo vuonna 1931 mä!ärät-
50864: tai muun sel'laisen tähden annettavan vä-            tiin. Samat syyt, jotka aiheuttavat edellä
50865: hennyksen :enimmäismäärää raha.n: arvon              mainittujen muitten vähennysten korotta-
50866: aiLenemisen johdosta huomattavasti entises-          misen rahan arvon aletessa, vaativat ikui-
50867:  tään. Näitä vähennyksiä, joita jo vuonna            ,tenkin samassa suhteessa myös korkovähen-
50868: 1943 mairnitusta syystä korotettiin, hallitus        nysten nostamista. Näin ollen olisi nämä-
50869:  esittä:ä nostettavcaksi siten, ·että perusvähern-   lkin määräit korotettava entisestään 10--ker-
50870: nys tulisi kuluvasta vuodesta lähtien ()lie-         .taisiiksi. Niitten ennallruan pysyttäminen
50871: maan maalaiskunnassa 10,000-18,000 ja                tulisi lkoituma:an erityisesti asutuskeskusten
50872: fk:,aupungissa 16,000-24,000 markkaa vasta-          uusien asuinkiimteistöjen selkä toisaalta
50873:  ten 1,500-2,500 ja 2,000-4,000 markkaa              uusi·en asutustilailist·en rasitukseksi korot-
50874:  ennen viime sotia, joten korotus siihen näh-        taen siten muutenkin kohtuuttoman kor-
50875:  den olisi sanottuun aiikaan verraten maalla         keita vuokria ja lisäten asutettavien suuria
50876:  6.7-7.2 ja kaupungissa 8-6-ikect:ai.nen.            taloudellisia V~a:iikeuksia..
50877:  Lapsivähennys ta,as, joka ennen sotia oli               EdeHä o:levruan viitaten ja va.1tiopäiväjär-
50878:  sekä maalla että kaupungissa 500-1,200               jestyksen 32 § :n 1 momentin nojaiia esi-
50879:  mar!kJkaa, tulisi n)"t nousemaan edel:lisessä       tämme,
50880:  trupauksessa 8,000-15,000 ja jälkimmäi-                       että Eduskunta h!yväksyisi S(YUraa-
50881:  sessä 12,000-18,000 marklk:aan eli 16-12.5                  vat lakiehdotrukset:
50882: 
50883:                                               Laki
50884:             maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
50885:     Eduskunnan P'äätöksen mukaisesti muutetaan maala.is!kuntain kunna;IlishaHinnosta
50886: 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun ~etuksen (21/98) 82 § :n 7 ikohta, sellaisena
50887: kuin. se on saman ·rusetuksen muuttamisesta 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa
50888: laissa ( 357/31), näin kuuluvaksi:
50889:                   82 §.                              rot, kiinnitettyjen velkain koroista, jos nii-
50890:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa           on    den määrä on aUe ko1menkymmenentuhan-
50891: noudatettava seuraavia säännÖiksiä:                  nen markan, enintään viisitoistatuhatta .
50892:                                                      mamkkaa, muussa tapauksessa puolet, kui-
50893:      7) Tuloista on oikeus vähentää maasta,          tenkin enintään sa-taviisikymmentätuha.tta
50894:  paitsi vaJ.tion omistamasta, suoritetut vuok-       markkaa, niin myös ikunnalle ja kirkoH6
50895:  ra.IOOJksut, kiinnittämättömäin velikaiu 'lro-      menevät verot. Sitä vastoin ei saa lukea
50896: 1186                            Vll,42. -   Kunnallisverotus.
50897: 
50898: pois verovelvollisen ja hrunen perheensä        nuksiin ja uudisviljelyksiin tai liil&eensä
50899: elantokustannuks:i:a, joihin myös luetaan       laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sel-
50900: 88Ullnon vuokra s~kä verovelvollisen itseään    laiseen.
50901: varten pitämän palvelusväen palkkaus ja
50902: elatus ynnä mitä muuta on niihin verratta-        Tätä 'l:a!kia sovelletaan ensi kerran vuo-
50903: vaa. Älköön luettako pois sitäkä-än, mitä       den 1947 tuloista rtoimitettavassa kunnallis-
50904: verovelvollinen on sijoittanut uudisraken-      verotuksessa.
50905: 
50906:                                             Laki
50907:         kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
50908:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnaJlishaHituksesta kaupungissa 8
50909:  P'äivänä joulukuuta 1873 annetun asetu!ksen (40/73) 55 § :n 1 kohta, sellaisena ikui.n
50910:  se on saman asetuksen muuttamisesta 19 päivänä mal'TI:ISkuuta 1943 :annetussa laissa
50911:   (891/43), näin kuuluvaksi:
50912:                      55 §.                      heenjäsenet, hänen vaimoansa lukuunotta-
50913:    Verotettavaa tuloa taksoitettJaessa on nou- matta, ovat tehnee1t verovelvollisen talouden
50914: datettava seuraavia säiinnöksiä:                hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kui-
50915:    1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka tenkin huomioonottaen kunkin perheenjäse-
50916: syntyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi nen kohdalta ne vähennykset, jotka tämän
50917: irtaimen pääoman, viran, liikkeen tai työ- pskälän kolmannessa ja neljännessä koh-
50918: toimen taikka hänen nauttimansa eläkkeen, dassa mainitaan. Niinikään on tuloksi luet-
50919: eläkerahan, armovuoden tai muun seLlaisen tava, mitä verovelvollinen on osinkona saa-
50920: etuuden rahaksi arvioidusta tuotosta sekä nut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, vaikka
50921: siitä määrästä, minkä verran hänen omai- sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin
50922: suutensa muutoin on lisääntynyt lahjan, pantu kunnallisveroa, sekä satunnaiset voi-
50923: perinnön, ~testamentin, sääntöperinnön ynnä tot, niihin luettuna seLlaisen kiinteän tai
50924: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel- irtaimen omaisuuden satunnaisesta ,luovu-
50925: liset vuotuiset kunnossapito- ja käyttÖiku.."!- rtuksesta saatu voitto, jonik:a luovuttaja on
50926: tannukset, työpaikat, kohtuulliset rurvonvä- saanut ostamalla tai v·aihtamalla tai muulla
50927: hennyikset, maasta, paitsi valtion omista- niihin verrettavalla saanno1la vastiketta vas-
50928: masta, suoritetut vuokrama:ksut, kiinnittä- taan, jos se on ollut luovuttajan omana,
50929: mättömäin velkain korot sekä kiinnitetty- !kiinteä kymmentä ja irtain viittä vuotta
50930: jen velkain koroista, jos niiden määrä on lyhyemmän ajan, muusta samanlaisesta luo-
50931: alle kolmen!kymmenentuhannan markan, vutuksesta syntynyt tappio kuitenkin voi-
50932: enintään viisitoistatuhatta markkaa, muussa tosta vähennettynä. Tuloista ei saa lukea
50933: tapauksessa puolet, kuitenkin enintään tS:a- pois verovelvollisen ja hänen perheensä
50934: taviisikymmentätuhatta markkaa, niin myös elantokustannuksia, joihin myös luetaan
50935: ikunnalle ja kirkolle menevät verot. V e- asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään
50936: rost'a vapaa on kuitenkin, mitä on saatu varten pitämän palvelusväen palkkaus ja
50937: naimaosana, huomenlahjana tai etuosan'~t ela·tus ynnä mitä muuta on niihin verrat,..
50938: j,akamattomasta pesrustä tai myötäjäisinä, tavaa. Älköön ·luettruko pois sitäkään, mitä
50939: niin myös lahja, perintö, ·testamentti tai verovelvollinen on sijoittanut uudisraken-
50940: sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tai nuksiin ja uudisvilje1y1ksiin tai liikkeensä
50941: suoraan y:lenevää tai alenevaa polvea ole- laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sel-
50942: valle perilliselle. Tuloksi on myös luettava laiseen.
50943: rahaksi arvioituna se etu, joka verovelvolli-
50944: sella on ollut oman tai perheensä tarpee-          Tätä lakia sovelletaan ensi ikerran vuoden
50945: seen käytetystä omasta tai vapaasta asun- 1947 tuloista rtoimitettav:assa kunna;llisvero-
50946: nosta, niin myös se työ, minikä verovelvol- tuksessa.
50947: lisen kotona olevat lapset tahi muut per-
50948:       Helsingissäi 1 päivänä joulukuuta 1947.
50949:          Arno Tuurna.                Lauri Laine.                Martti 0. Kölli.
50950:          Juho Niukkanen.             Levi Jern.                  Ture Hollsten.
50951:                                 ••          ••
50952: 
50953:     VALTIOPAIVAT
50954:                       19 4 7
50955: 
50956:                  LIITTEET
50957:                            X
50958: 
50959: 
50960: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY LAPSILISÄÄ
50961:               KOSKEVA LAKIALOITE
50962: 
50963: 
50964: 
50965: 
50966:                     HELSINKI 1948
50967:               VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
50968:                                                                                            1189
50969: 
50970: X,54, -   LaJI:. ail. N:o 74.
50971: 
50972: 
50973: 
50974: 
50975:                                 ~ueikk:Wt y. m.:  Ehdotus laiksi suoritet'U!n lapsilisän kor-
50976:                                     vaamisesta eräissä tapaukrissa.
50977: 
50978: 
50979:                                      E d .u s k u n n a 11 e.
50980: 
50981:    Kuluvan maaliskuun 9 päivänä saatettiin         kin lupauksia, joiden mukaan siitä kärsi-
50982: eduskunnan tietoon hallituksen esitys lap-         mään joutuneille myönnettäisiin hyvity.s
50983: silisälaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädiin-    pian tapahtuvan lapsilisäkysymyksen lain-
50984: nöksi. Täten on tarkoituksena saada laki-          säädännöllä järjestämisen yhteydessä. Mi-
50985: sääteiselle pohjalle lapsilisän maksaminen,        tään tällaista säännöstä ei hallitus ole kui-
50986: jota osalle perheeliisiä henkilöitä viime lo-      tenkaan sisällyttänyt mainittuun esityk-
50987: kakuun 1 päivästä lähtien on suoritettu            seensä. .Näin olisi kuitenkin tehtävä. Niille
50988: taloudelliseen valtalakiin nojautuvan työ-         työnantajille, jotka ovat joutuneet suorit-
50989: palkkojen säännÖBtelystä annetun valtio-           tamaan lipsilisää edellä mainittua keski-
50990: neuvoston päätöksen perusteella. Tämä              määrää enemmän, olisi tämä ylimenevä osa
50991: päätös on yleisesti myönnetty kohtuutto-           korvattava valtion varoista, joista hallituk-
50992: maksi siinä, että se saattaa eri työnantajat       sen nyt ehdottaman jä;destelmän mukaan
50993: aivan erilaisen rasituksen alaiseksi riippuen      lapsilisät kokonaisuudessaankin tulisivat
50994: heidän työntekijöillään olevien lasten lUJku-      tästä lähtien suoritettaviksi. Kun työnteki-
50995: määrästä. Kun työnantajan on jokaista              jäin lukumäärän kasvaessa, kuten mainit-
50996: työntekijän lasta kohden ollut suoritettava        tiin, lapsilisämenot ovat itsestään tasaan-
50997: 500 markkaa kuukaudessa, on se merkinnyt           tuneet suunnilleen keskimäärää vastaaviksi,
50998: monille pientyönantajille, joilla on sattu-        ei oikeutta korvaukseen olisi tarpeellista
50999: nut olemaan lapsirikkaita työntekijöitä, ku-       ulottaa suurempia työnantajia koskevaksi.
51000: ten erityisesti maataloudessa on usein asian-      Mihin raja yksityistapauksissa olisi asetet-
51001: laita, erittäin huomattavaa menojen kas-           tava, ei ole yleisellä säännöllä täsmälli-
51002: vua. Lukuisissa tapauksissa lapsilisän ma:k-       sesti määriteltävissä, mutta 25 työntekijää
51003: saminen onkin ollut suorastaan ylivoi-             voitaneen yleensä pitää tässä suhteessa
51004: maista. Suurempien työntekijäjoukkojen             suunnilleen paikallaan olevana, kun samalla
51005: ollessa kysymyksessä lapsilisäkustannukset         otetaan huomioon puheena olevasta kor-
51006: ovat sen sijaan tasoittuneet ja ne on voitu        vauksesta valtiolle aiheutuvat kustannuk-
51007: suorittaa. On laskettu, että tasan jaettuna        set. Kuitenkaan ei liene aihetta korvauk-
51008: kaikkien työnantajain kesken mainittuun            sen suorittamiseen, jos maksettu lapsilisä
51009: päätökseen perustuvat lapsilisämenot tekisi-       ei ylitä keskimäärää enemmällä kuin 500
51010: vät suunnilleen 4 % maksetuista palkoista.         markalla.
51011:     Nykyisin voimassa olevan ja ehdotetun             Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäivä-
51012: lainsäädännön hyväksymisen jälkeen lak-            järjestyksen 32 § :n nojalla ehdotamme,
51013: kaavan lapsilisäjärjestelmän epäoikeuden-
51014: mukaisuus ja kohtuuttomuus pientyönanta-                    että Eduskunta hyväksyisi settma-
51015:  jiin nähden oli jo sitä käytäntöön otet-                 van lakiehdotuksen:
51016: taessa tunnettu. Niinpä silloin annettiin-
51017: 
51018: 
51019: 
51020:                                                                                                5
51021: 1190                                X,54. -    Lapsilisä.
51022: 
51023: 
51024: 
51025:                                          Laki
51026:                 suoritetun lapsilisän korvaamisesta eräissä tapauksissa.
51027:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51028:                     1 §.                        tun säännöksen voimassaoloaikana on ollut
51029:    Työnantaja, joka työpalkkojen säännös-       enemmän kuin kaksikymmentäviisi työnte-
51030: telystä 3 päivänä lokakuuta 1947 annet-         kijää. Korvausta ei myöskään suoriteta
51031: tuun valtioneuvoston päätökseen 8 päivänä       ellei sen määrä nouse vähintään viiteensa-
51032: marraskuuta 1947 annetulla päätöksellä          taan markkaan.
51033: (808/47) lisätyn 10 a § :n nojalla on suo-
51034: rittanut lapsilisää enemmän kuin neljä sa-                         2 §.
51035: dalta sanotun säännöksen voimassa ollessa          Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
51036: muuten maksamiensa palkkojen yhteismää-         täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa val-
51037: rästä, on oikeutettu saamaan valtion va-        tiovarainministeriö.
51038: roista korvauksen siitä osasta maksettua
51039: lapsilisää, joka ylittää mainitun prosentti-                      3 §.
51040: määrän.                                            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
51041:    Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole             kuuta 194 .
51042: työnantajalla, jolla 1 momentissa tarkoite-
51043: 
51044:    Helsing,issä maaliskuun 12 päivänä 1948.
51045: 
51046:                  Matti Heikkilä.                             Helena Virkki
51047:                  Arvo Salminen.                              Erkki Paavolainen.
51048:                  Yrjö 1. Antila.                             Erkki Koivisto.
51049:                  Martti 0. Kölli.                            Johannes Virtanen.
51050:                  E. A. Turja.                                Arno Tuurna.
51051:                                       Felix Seppälä.
51052: LAKI-, RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
51053:           NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
51054:               LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
51055:               (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
51056: 
51057:                                                 Lakialoitteet.
51058:                                         Kevätisttmtokaudella jätetyt.
51059: 
51060: -   n:o 1, österholmin y.m.: Ehdotus laiksi                    Liitteet IV,4. s. 77. - Ks. Tulo· ja omaisuus·
51061:     valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. Liit-                vero.
51062:     teet 1,1. s. 7 ja 8. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.       -- n:o 13, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi
51063: - n:o 2, Suontaustan y.m.: Ehdotus laiksi                       tulo· ja omaisuusverolain 22 § :n muuttami-
51064:     edustajanvaaleista annetun lain 1 § :n muutta-              sesta. Liitteet IV,5. s. 79. - Ks. Tulo- ja
51065:     misesta. Liitteet 1,2. s. 9. - Ks. Edustajan-               omaisuusvero.
51066:     vaalit.·                                                    n:o 14, P i 1 p p u 1 a n y. IJl.: Ehdotus laiksi
51067: - n:o 3, Lampisen y .. m.: Ehdotus laiksi                       tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit·
51068:     edustajanvaaleista annetun lain 1 § :n muutta·              teet IV,a. s. 81. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
51069:     misesta. Liitteet I,3. s. 11. - Ks. Edustajan·         -- n:o 15, Lehtokosken y.m.: Ehdotus laiksi
51070:     vaalit.                                                     tulo· ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit·
51071: -- n:o 4, K. Anderssonin y.m.: Ehdotus                          teet IV,7. s. 84. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
51072:     laiksi eduskunnan kanslian menosäännön pe·             -- n:o 16, E. Koiviston y.m.: Ehdotus laiksi
51073:     rusteista annetun lain 5 § :n muuttamisesta.                liikevaihtoverolain 5 § :n muuttamisesta. Liit·
51074:     Liitteet I,4. s. 13. - Ks. Eduskunta.                       teet IV,8. s. 87 .. - Ks. Liikevaihtovero.
51075: -- n:o 5, H. Mannisen y.m.: Ehdotus laiksi                 -- n:o 17, Luukan y.m.: Ehdotus laiksi erar·
51076:     uskonnonvapauslain 12 § :n muuttamisesta. Liit·              den talletusten ja obligatioiden omistajille
51077:     teet I,5. s. 14. - Ks. Kirkollisverot.                      myönnettävä,stä verohuojennuksesta annetun·
51078:  - n:o 6, Pessin y.m.: Ehdotus laiksi eräiden                   lain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,9. s. 89.
51079:      tuotanto- ja liikelaitosten kansallistamisesta              - Ka. Tallettajat.
51080:     sekä luonnonrikkauksien ja ulkomaankaupan              -- n:o 18, H. Pesosen y. m.: Ehdotus laiksi
51081:      ottamisesta valtion hattuun. Liitteet I,s. s. 16.           souavahinkolain 3 § :n muuttamisesta. Liitteet
51082:     - Ks. Sosialisoiminen.                                       II,2. s. 44. - Ks. Sotavahingot.
51083:  - n:o 7, Stenbergin y.m.: Ehdotus laiksi                  - n:o 19, Kulovaaran y.m.: Ehdotus laiksi
51084:      Suomen· kansala.isuuden palauttamisesta eräille             kansakou[u[aitoksen kustannuksista annetrm ~ain
51085:      henkilöille. Liitteet I,7. s. 20. - Ks. Kansa·              muuttamisesta. Liitteet IV,l'O. s. 91. · - Ks.
51086:      laisoikeudet.                                               Kansakoulut.
51087:  -- n:o 8, Hetemäen y. m.: Ehdotus laiksi ri-               -- n:o 20, Malkamäen y.m.: Ehdotus laiksi
51088:      koslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen                kansakoululaitoksen kustannul>sista annetun lain
51089:      muuttamisesta. Liitteet II,1. s. 41. - Ks. Pi-              muuttamisesta. Liittteet IV,11. s. 96. - Ks.
51090:      dätys.                                                      Kansakoulut.
51091:  - n:o 9, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi                     --- n:o 21, E. Koiviston y. m.: Ehdotus laiksi
51092:      toisen korvauslain 24 § :n muuttamisesta. Liit-             kansakoululaitoksen ·kustannuksista annetun lain
51093:      teet IV,1. s. 71. - Ks. Korvf,l,uslaki.                     25 § :n muuttamisesta. Liitwet IV,12. s. 98.
51094:                                                                  - Ks. Kansakoulut.
51095:   - n:o 10, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi                  -- n:o 22, S,ormusen y.m.: Ehdotus laiksi
51096:      toisen korvauslain 24 § :n muuttamisesta. Liit·             kansakoululaito-ksen    kustannuksista   annetun
51097:       teet IV,2. s. 73. - Ks. Korvauslaki.                       lain 4 § :n 2 momentin väliaikaisesta muutta-
51098:   - n:o 11, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi                        misesta. Liitteet IV,13. s. 100. - Ks. Kansa-
51099:       toisen korvauslain 27 § :n muuttamisesta. Liit-            koulut.
51100:       teet IV,s. s. 75. - Ks. Korvauslaki.                  - n:o 23, Jernin y.m.: Ehdotus laiksi pakolli·
51101:   - n:o 12, Hiekkalan y.m.: Ehdotus laiksi                       sesta raittiudesta eräissä ammateissa. Liitteet
51102:       rt;ulo· ja omaisuusverolain 10 § :n muuttamisesta.         VI,l. s. 233 ja 235. - Ks. Raittius.
51103: 4                             Laki-, r.ahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51104: 
51105: -  n:o 24, Kivisalon y. m.: Ehdotus laiksi            -   n:o 40, Inkisen y. m.: Ehdotus laiksi maan·
51106:    väkijuomista annetun lain 42 § :n muuttami-            hankintalain 156 ~ :n muuttamisesta. Liitteet
51107:    sesta. Liitteet VI,2. s. 237. - Ks. Väkijuomat.        IX,s. s. 450. - Ks. Maanhankintalaki.
51108: - n :o 25, Tainio n y. m.: Ehdotus laiksi kun-        -   n:·o 41, Pyy n y. m.: Ehdotus laiksi maanhan-
51109:    nallisen vaalilain muuttamisesta. Liitteet VII,L       kintalain 156 § :n muuttamisesta. Liit>teet IX,9.
51110:    s. 273. - Ks. Kunnallisvaalit.                         s. 452. - Ks. Maanhankintala.ki.
51111: - n:o 26, Puumalaisen              y.m.: Ehdotus      -   n:o 42, Riihimäen y.m.: Ehdotus laiksi
51112:    laiksi tu1ojen ilmoittamisViclvollisuudesta kun·       maan hankinnasta maan puutteessa oleville.
51113:    nallisverotusta varten annetun lain muuttami-          Liitteet IX,1o. s. 453. - Ks. Maanhankinta-
51114:    sesta. Liitteet VII,2. s. 277. - Ks. Kunnal-           laki.
51115:    lisverotus.                                        -   n: o 43, P u s a n: Ehdotus laiksi perunan
51116: - n:o 27, H. Pesosen y.m.: Ehdotull laiksi                tuotannon tukemisesta. Liitteet IX,u. s. 459.
51117:    köyhäinhoitolain 5 §: n muuttamisesta. Liit-           - Ks. Peruna.
51118:    teet VII,3. s. 280. - Ks. Köyhäinhoito.            -   n:o 44, V. Eskolan y.m.: Ehdotus laiksi
51119: -- n:o 28, Pusan y.m.i Ehdotus laiksi Meri-               laiduna:lueista annetun lain muuttamisesta.
51120:    koiviston kunnan perustamisesta ja asuttami-           Liitteet IX,12. s. 461. - Ks. Laidun.
51121:    sesta. Liitteet VII,4. s. 282. - Ks. Mm-ikoi-      -   n:o 45, M u 'Stosen y. m.: Ehdotus laiksi
51122:    visto.                                                 työaikalain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet X,1.
51123: - n.:o 29, Leppäiän y.m.: Ehdotus laiksi li-              s. 597. - Ks. Työaika.
51124:    d.ykaestä kansakoulutoimen järjestysmuodon pe-     -   n:o 46, Karvosen y.m.: Ehdotus laiksi
51125:    rusteista annettuun lakiin. Liitteet VIII,t, s.        työaikalain 1 §:n muuttamisesta. Liitteet X,2.
51126:    357. - Ks. Kansakoulut.                                s. 599. - Ks. Työaika.
51127: - n:o 301 E. Koiviston y.m.:                Ehdotus   -   n:o 47, Hiilelän y.m.: Ehdotus laiksi työ-
51128:    laiksi kansakoulutoimen järjestysmuodon pe             aikalain 3 §: n muuttamisesta. Liitteet X,s.
51129:    rustcista annetun lain 14 § :n muuttamisesta.          s. 601. - Ks. Työaika.
51130:    Liitteet VIII,2 .. s. 358. - Ks. Kansakoulut.      -   n:o 48, Karvosen y.m.: Ehdotus laiksi
51131:  - n:o 31, Malkamäen y.m.: Ehdotus aaiksi                 työaikalain 12 § :n muuttamisesta. Liitteet
51132:    oppivelvollisuudesta annetun lain 13 ~ : n muut-       X,4. s. 603. - Ks. Työaika.
51133:    tamisesta. Liitteet VIII,s. s. 359. - Ks. Op-      -   n:o 49, Karvosen y.m.: Ehdotus laiksi
51134:     pi~lvollisuus.                                        työaikalain 18 §: n muuttamisesta. Liitteet
51135: -  n.:o 32, Malkamäen y.m.: Ehdotus ilaiksi               X,5. s. 604. - Ks. Työaika.
51136:    oppivelvollisuudesta annetun lain muuttami-        -   n:o 50, Tuomisen y.m.: Ehdotus laiksi
51137:    sesta. Liitteet VIII,4. s. 360. - Ks. Oppi-            työsopimuslain 20 §: n muuttamisesta. Liit-
51138:    velvollisuus.                                          teet X,s. s. 605. - Ks. Työaika.
51139: - n:.o 33, Uusitalon y.m.: Ehdotus laiksi             -   n:o 51, Karvosen y. m.: Ehdotus laiksi
51140:    ma;anhankintalain 1 § :n muuttamisesta. Liit-          metsätaloustyöväen kotiasunto-olojen paranta-
51141:    toot IX,L s. 437. - Ks. Maanhankintalaki.              misesta. Liitteet X,7. s. 607. - Ks. Asunto-
51142: - n: o 34, T u u r n a n y. m. : Ehdotus laiksi            olot.
51143:    maanhankintalain 25 §: n muuttamisesta. Liit-      -   n: o 52, M ui kun y. m.: Ehdotus laikai puu-
51144:    teet IX,2. s. 438. - Ks. Maanhankintalaki.             tavaran työmittauksesta annetun lain muutta-
51145: - n:o 35, Virolaisen y.m.: EhdQtus laiksi                 misesta. Liitteet X,s. s. 610. - Ks. Metsä-
51146:    maanhankintalain 38 §: n muuttamisesta. Liit-           talous.
51147:    teet IX,s. s. 440. - Ks. Maanhankintalaki.         -   n:o 53, Karppisen y.m.: Ehdotus laiksi
51148: -- n:o 36, Pärsaisen y.m.: Ehdotus laiksi                 lastenseimien ja lasten päiväkotien valtion-
51149:    maanhankintalain 38 § :n muuttamisesta. Liit-           avusta. Liitteet X,9. s. 611. - Ks. Lapset.
51150:    teet IX,4. s. 441. - Ks. Maanhankintalaki.         -    n:o 54, Raunion y.m.: Ehdotus laiksi lei-
51151: - n:o 37, Luukan y.m.: Ehdotus laiksi maan-                maverolain 60 ja 64 § :n muuttamisesta. Liit-
51152:    hankintalain 50 §: n muuttamisesta. Liitteet
51153:                                                           teet IV,14. s. 101. - Ks. Leimavero.
51154:    IX,5. s. 443. - Ks. Maanhankintalaki.
51155:                                                       -    n:o 55, U. Raatikaisen y.m.: Ehdotus
51156: - n:o 38, Pyyn y.m.: Ehdotus laiksi maan-
51157:                                                            laiksi leimaverolain 65 §: n muuttamisesta.
51158:    hankintalain 73 ja 85 § :n muutt,amisesta. Liit-
51159:                                                            Liitteet IV,t5. s. 104. - Ks. Leimavero.
51160:    teet IX,6. s. 445. - Ks. Maanhankintalaki.
51161: - n: o 39, Pär s s i sen y. m.: Ehdotus laiksi        -    n:o 56, Rantalan y.m.: Ehdotus laiksi
51162:    maanhankintalain 79 § :n muuttamisesta. Liit-           lmnnallieen vaalilain muuttamisesta. Liitteet
51163:    teet IX;r. s. 448. - Ks. Maanhankinta1a:ki.             VII,5. s. 2S7. - Ks. Kunnallisvaalit.
51164:                                Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.                                    5
51165: 
51166: -- n:o 57, Puumalaisen y.m.: Ehdotukset                     toisen korvauslain 24 §: n muuttamisesta.
51167:    laeiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja           Liitteet IV,oa. s. 783. - Ks. KOl'Vauslaki.
51168:    ·kunnallishallituksesta kaupungissa annettujen       -   n:o 59, Kytömaan: Ehdotus !laiksi säästö-
51169:    a·setusten muuttamisesta. Liitteet VII,s. s.             pankkillain muuttamisesta. Liitteet V,4. s. 787.
51170:    292. - Ks. Kunnallisverotus.                             - Ks. Säästöpankit.
51171:    n:o 58, La h te 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
51172: 
51173: 
51174: 
51175: 
51176:                                        Syysistuntokaudella jätetyt.
51177: 
51178: -   n:o 60, J. Raatikaisen y. m.: Ehdotus                   lishallituksesta kaupungissa annettujen asetuk-
51179:     laiksi upseerien, aliupseerien ja lentomestarien        sien muuttamisesta. Liitteet VII,42. s. 1185. -
51180:     oikeudesta eläkkeeseen annetun lain muuttami-           Ks. Kunnallisverotus.
51181:     sesta. Liitteet XI,s. s. 1155. - Ks. Puolustus-     -- n: o 68, P i 1 p p u 1 a n y. m.: Ehdotukset laeiksi
51182:     laitos.                                                 tulo· ja omaisuusverolain sekä maalaiskuntain
51183: - n: o 61, K ui t t i s e n y. m. :" Ehdotus laiksi         kunnallishallinnosta annetun asetuksen muutta-
51184:     uusien virkojen ja toimien perustamisesta. eräi-        misesta. Liitteet 1V,366, s. 1174. - K~. Tulo-
51185:     siin virastoihin ja yleisiin laitoksiin. Liitteet       ja omaisuusvero.
51186:     1V,362. s. 1149. - Ks. Virastot.                    - n:o 69, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi
51187: - n:o 62, Rantalan y. m.: Ehdotus laeiktsi                  eräistä väliaikaisista poil{keussäännöksistä vero·
51188:     valtiontalouden tarkastuksesta ja valtionenem-          lakeihin. Liitteet 1V,367, s. 1177. - Ks. Vero-
51189:     mistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuk-          tus.
51190:     sesta. Liitteet 1V,sos. s. 1150. - Ks. Valtio-      - n :o 70, Vennamon y. ru.: Ehdotus laiksi
51191:     talous.                                                 eräiden talletusten ja obligatioiden omistajille
51192: - n :o 63, 0 k s a 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi huo-         myönnettävästä veronhuojennuksesta. Liitteet
51193:     neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,15. s.          IV,sss. s. 1179. - Ks. Verotus.
51194:     1139. - Ks. Asunto-olot.                            - n :o 71, K ö 11 i n y. m.: Ehdotus laiksi eräiden
51195: - n:o 64, Hetemäen y.m.: Ehdotus laiksi                     talletusten, obligatioiden ja velkasitoumusten
51196:     eräiden hintojen, maksujen ja työpalkkojen              omistajille myönnettävästä veronhuojennuksesta.
51197:     säännöstelystä. Liitteet I,lG. s. 1141. - Ks.           Liitteet IV,369. s. 1181. - K11. Verotus.
51198:     Hinnat.                                                 n :o 72, 1 n k i sen y. m.: Ehdotus laiksi huo-
51199: - n:o 65, E. Koiviston y. m.: Ehdotus laiksi                neenvuokran säännöstelyvaltunksista. Liitteet
51200:     kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain         1,17. s. 1159. - Ks. Asunto-olot.
51201:     muuttamisesta. Liitteet IV,sG4. s. 1169. - Ks.      -~- n:o 73, Roineen y.m.: Ehdotus laiksi talous-
51202:     Kansakoulut.                                            elämän     säännöstelemisestä     poikkeuksellisissa
51203: --- n:o 66, K u 1 o vaaran y. m.: Ehdotus laiksi            oloissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet
51204:     kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain         1,18. s. 1162. - Ks. Talouselämä.
51205:     muuttamisesta. Liitteet 1V,365. s. 1172. - Ks.          n:o 74, Heikkilän y.m.: Ehdotus laiksi
51206:     Kansakoulut.                                            suoritetun lapsilisän korvaamisesta eräissä ta-
51207: - n:o 67, T u u r n a n y. m.: Ehdotukset laeiksi           pauksissa. Liitteet X,54. s. 1189. - Ks. Lapsi-
51208:     n1aalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal-         lisä.
51209: 
51210: 
51211: 
51212: 
51213:                                            Raha.asia.-a.loitteet.
51214:                                        Kevätistuntokaudella jätetyt.
51215: 
51216:     n:o 1, Prunnilan y.m.: Määrärahan osoit-                misesta Salon yhteislyseon rakennustöiden
51217:     tamisesta henkikirjoitustoimiston pemstami-             aloittamista varten. Liitteet IV,74. s. 194.-
51218:     seksi Porin kaupungin poliisilaitoksen yhtey-           Ks. Oppikoulut.
51219:     teen. Liitteet IV,73. s. 193. - Ks. Henki-          -   n:o 3, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
51220:     kirjoitus.                                              osoittamisesta lainoksi pienviljelijäin muodos-
51221: -   n: o 2, Jo k i s e n y. m.: Määrärahan osoi tta-        tamille yhtiöille kotiseudun sä.hköistämistä
51222: 6                                Laki-, rahaasia- ja toivomufl.lliloitteet 1947.
51223: 
51224:    varten. Liitteet IV,75. s. 195 ja 196. - Ks.               taiden rakentamista ja ,turvesoiden ojittamista
51225:    Sähköistys,                                                varten. Liitteet IV,s4. s. 208. - Ks. Turve-
51226: - n:o 4, Penttalan y.m.: Määrärahan osoit-                    pehku.
51227:    tamisesta Suupohjan maamieskoulun yhteydessä           -   n:o 13, J. Wirtasen: Määrärahan osoitta-
51228:    toimivan maatalouskerhoneuvoj,aopiston oppilas-            misesta Vaasan postitalon rakentamista varten.
51229:    asuntojen rakentamista varten. Liitteet IV,76.             Liitteet IV,ss. s. 209. - Ks. Postilaitos.
51230:    s. 197. - Ks. Kerhotoiminta.                           -   n:o 14, Paksujalan y.m.: Määrärahan
51231: - n:o 5, Pusan y.m.: Määrärahan osoittami-                    osoittamisesta postitalon rakentamista varten
51232:    sesta apilan ja hernekasvien nystyräbakteerien             Myllykosken aseman läheisyyteen.        Liitteet
51233:    käytön tehostamiseksi ja viljelyskasvien sie-              IV,s6. s. 210. - Ks. PostillaHos.
51234:    menten peittauksen yleistämiseksi.          Liitteet   -   n:o 15, K ä k e 1 än y m.: Määrärahan osoit-
51235:    IV,77. s. 199. - Ks. Nystyräbakteerit.                     tamisesta    Myllykosken-Inkeroisten     välisen
51236: - n:o· 6, Pusan y.m.: Määrär-ahan osoittami-                  maantien loppuunrakentamiseksi. Liitteet IV,s 7.
51237:    sesta väkilannoitteiden hinnan alentamista var-            s. 211. - Ks. Maantiet.
51238:    ten. Liitteet IV,7s. s. 201. - Ks. Lannoit-            -   n:o 16, Bryggarin y. m.: Määrärahan
51239:    teet.                                                      osoittamisesta maantien vakentamiseksi Valkea-
51240: - n:o 7, Pusan y. m.: Määrärahan osoittami-                   järven pysäkiltä Kuusjärven ja Lapinjärven
51241:    sesta fosforipitoisten 1annoitteiden raaka-ai-             länsipuolitae Reinikan tienhaaraan Virtain-
51242:    neeksi sopivien kivennäisten etsimistä varten.             Pihlajaveden maantiellä. Liitteet IV,ss. s. 212.
51243:    Liitteet IV,79. s. 202. - Ks. Lannoitteet.                 -'- Ks. Maantiet.
51244: -- n: o 8, Pusan y. m.: Määrärahan osoittami-             -   n:o 17, P. Karj,alaisen y.m.: Määrära-
51245:    sesta lainoiksi pieniviljelijöille maatalouskalkin         han osoittamisesta Otavan-Hirvensailmen maan-
51246:    ostamista varten. Liitteet IV,so. s. 203. -                tien korjaamiseksi. Liitteet IV,s9. s. 213, -
51247:    Ks. Lannoitteet.
51248:                                                               Ks. Maantiet.
51249: - n:o 9, Pusan y.m.: Määrävallan osoittami-
51250:    sesta lainoiksi pienviljelijöille ojitustöiden suo-    -   n:o 18, Möttösen y.m.: Määrärahan osoit-
51251:    rittamista varten. Liitteet IV,st. s. 204. -               tamisesta kunnan- ja kyläteiden rakentamista
51252:    Ks. Ojitus.                                                ja kunnostamista varten. Liitteet . IV,9o. s.
51253: - n:o 10, Pusan y.m.: Määrärahan osoittami-                   214. - Ks. Maantiet.
51254:    sesta !ainoiksi pieni-viljelijöille AIV-rehnsäiliöi-   -   n:o 19., A 1 es ta 1 on y. m.: Määrämhan osoit-
51255:    den rakentamista varten. Liitteet IV,sz. s.                tamisesta sillan rakentamiseksi Kokemäenjoen
51256:    205. - Ks. AIV-rehu.                                       yli Friitalwt lossipaikan kohdalta Ulvilan kun-
51257: - n:o 11, Pusan y.m.: Määrärahan osoittami-                   nassa. Liitteet IV,91. s. 216. - Ks. Sillat.
51258:    sesta !ainoiksi ja avustuksilrsi lantalain raken-      -   n :o 20, P ä r s s i s en y. m.: Määrärahan osoit-
51259:    tamista varten. Liitteet IV,ss. s. 207. - Ks.              tamisesta Kokemäenjoen yli Kiikan kunnan
51260:    Lantail.at.                                                kirkonkylän kohdalla rakenteilla olevan maan-
51261: - n:o 12, Pus,an y.m.: Määrärahan osoittami-                  tiesillan rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
51262:    sesta !ainoiksi pienviljelijöille turvepehkuteh-           Liitteet IV,92. s. 218. - Ks. Sillat.
51263: 
51264: 
51265: 
51266:                                          Syysistuntokaudella jätetyt.
51267: 
51268: --'-- n: o 21, H e i n i ö n y. m.: Määrärahan osoit-     -   n:o 24, J. Wirtasen: Määrärahan osoitta-
51269:       ·tamisesta teknillisen avustajakunnan asettami-         misesta erikoislisän maksamiseksi poliisimie-
51270:       seksi maamme ulkomaisiin lähetystöihin. Liit-           hille. Liitteet IV.,97. s. 799. - Ks. Poliisi.
51271:       teet IV,94. s. 795. - Ks. Lähetystöt.               -   n:o 25, Jokisen y.m.: Määrärahan osoit-
51272: - n: o 22, K ui t ti s en y. m.: Määrärahan osoit-            tamisesta siirtoväen asuttamisen vuoksi työ-
51273:       tamisesta posti- ja lennätinlaitoks1)n ylimää-          paikkansa menettäneiden vanhojen työntekijäin
51274:       räisten toimien muuttamiseksi vakinaisiksi vi-          eläkkeitä varten. Liitteet IV,9s. s. 800. - Ks.
51275:       roiksi ja .toimiksi. Liitteet IV,95. s. 796. -          Eläke.
51276:       Ks. Postilaitos.                                    -   n:o 26, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan
51277: - n:o 23, Riihisen y.m.: Määrärahan osoit-                    osoittamisesta liikkuvan poliisin supistamisesta
51278:       tamisesta maalaispostinkantajain tointen jär-           aiheutuvan ylimenokauden palkkausmenoihin.
51279:       jestämiseksi kiinteäpalkkaisiksi. Liitteet IV,96.       Liitteet IV199, s. 801. - Ks. Poliisi.
51280:       s. 798. - Ks. Postilaitos.                          -   n:o 27, Pusan y.m.: Määrärahan osoitta-
51281:                                      Laki-, rahaasia- ja toivomus!llloitteet 1947.                               7
51282: 
51283:         misesta Typpi Oy:n osakepääoman korotta-                 polttoainehankinnan rahoittamista varten. Liit-
51284:         mista varten. Liitteet IV,100. s. 802. - Ks.              teet IV,113. s. 825. - Ks. Asunnot.
51285:         Typpitehdas.                                         -   n:o 41, Lappi-Seppälän y.m.: Korote-
51286: -       n: o 28, L a i ne e lf y. m.: Määrärahan osoit-          tun määrärahan osoittamisesta maaseudun asun-
51287:         tamisesta Jokioisten Rautatie Oy :n osakkeiden           to-olojen parantamiseen. LiUteet IV,114. s.
51288:         ostamiseksi valtiolle. Lii.tteet IV,101. s. 804.          826. - Ks. Asunnot.
51289:         - Ks. Rautatiet.                                         n: o 42, K ä k e 1 ä n y. m.: Korotetun määrä-
51290: -       n:o 29, E. Karjalaisen y.m.: Korotetun                    rahan osoittamisesta lainoiksi yleishyödyllistä
51291:         määrärahan osoittamisesta Otanmäen kaivosyri-             asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,115. s. 827.
51292:         tyksen tutkimusten jatkamista ja kaivostoimin-           - Ks. Asunnot.
51293:         taan ryhtymistä varten. Liitteet IV,102. s. 805.     -   n:o 43, Hirvensalon y.m.: Korotetun
51294:         - Ks. Otanmäen kaivos.                                   määrärahan osoittamisesta rautatieläisten asun-
51295: -       n: o 30, P. T e r v on y. m.: Määrärahan osoit-          tojen rakentamista varten. Liitteet IV,116. s.
51296:         tamisesta Otanmäen rautamalmilöydökseen pe-              829. - Ks. Asunnot.
51297:         rustuvan kaivostoiminnan käyntiinpanoa varten.       -   n:o 44, Kuuselan y.m.: Määrärahan osoit-
51298:         Liitteet IV,lo3. s. 807. - Ks. Otanmäen kai-             tamisesta rintamamiesrakentajien lainantarpeen
51299:         vos.                                                     .tyydyttämiseksi. Liitteet IV,11 7. s. 831. - Ks.
51300: -       n:o 31, Meinanderin y.m.: Määrärahan                     Rintamamiehet.
51301:         osoittamisesta liikeyrityslaskentaa varten. Liit·    -   n:o 45, Heiniön y.m.: Määrärahan oso1tta-
51302:         teet IV,104. s. 809 ja 810. - Ks. Liikeyritys-           misesta Riihimäen varavankilan konepajakoulun
51303:         laskenta.                                                henkilökunnan asuntojen rakentamista varten.
51304: -       n:o 32, Sergeliuksen y.m.: Korotetun                     Liitteet IV.,ns. s. 833. - Ks. Asunnot.
51305:         määrärahan osoittamisesta standardisoimistoi-        -   n:o 46, Lappi-Seppälän y.m.: Määrära-
51306:     .   mintaa varten. Liitteet IV,105. s. 811. - Ks.            han osoittamisesta Ruotsin lahjataloavustuksiin.
51307:         Standardisoiminen.                                       Liitteet IV,119. s. 834. - Ks. Ruotsin lahja-
51308: -       n:o 33, J. Raatikaisen y.m.: Korotetun                   talot.
51309:         määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-         -   n:o 47, E. Nurmis·en: Määrärahan osoitta-
51310:         täiDisen tukemiseksi. Liitteet IV,lo6. s. 813. -         misesta valtioneuvoston kirjapainotalon raken-
51311:         Ks. Maaseudun_ sähköistys.                               nm~töitä varten. Liitteet IV,120. s. 835. -   Ks.
51312: -       n:o 34, Pyöräiän y.m.: Korotetun määrä-                  Valtioneuvoston kirjapaino.
51313:         rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen        -   n:o 48, Myllymäen y.m.: Määrärahan
51314:         edistämistä varten. Liitteet IV,107. s. 816. -           osoittamisesta valtioneuvoston kirjapainotalon
51315:         Ks. Maaseudun sähköistys.                                rakennustöitä varten. Liitteet IV,121. s. 837.
51316: -       n:o 35, Kulovaaran y.m.: Määrärahan                      - Ks. Valtioneuvoston kirjapaino.
51317:         osoittamisesta lisäkorvauksiksi kotiseudulla pom-
51318:                                                              -   n:o 49, .Wickmanin y.m.: Korotetun mää-
51319:         mitusvahinkoja kärsineille. Liitteet IV,1os. s.
51320:                                                                  rärahan osoittamisesta syrjässä sijaitsevien ta-
51321:         817. - Ks. Pomm~tusvahingot.
51322:                                                                  lojen ja taloryhmien sähköistäiDisen tukemi-
51323: -       n: o 36, E. K o i v i s t on: Määrärahan osoitta-        seksi. Liitteet IV,122. s. 839 ja 840. - Ks.
51324:         misesta JJ.säkorvauksiksi Pohjois-Suomessa so-           lVIaaseudun sähköistys.
51325:          dan johdosta omaisuusvahinkoja kärsinleille.        -   n: o 50, S a lo n: Määrärahan osoittamisesta
51326:          Liitteet IV,109. s. 819. - Ks. Pohjois-Suomi.           avustuksiksi eräille sähköyhtymille maaseudun
51327: -       n:o 37, Sormusen y.m.: Määrärahan osoit-                 sähköistämistä varten. Liitteet IV,123. s. 841.
51328:         tamisesta. Kuusamon kunnassa jälleenrakenta-             - Ks .. Maaseudun sähköistys.
51329:          jille aiheutet.tujen vahinkojen korvaamiseksi.      -   n:o 51, Niskalan y.m.: Määrärahan osoit-
51330:          Liitteet IV,uo. s. 820. - Ks. Pohjois-Suomi.            tamisesta vaJkeimmassa asemassa olevien jäl-
51331: -        n:o 38, Pa.avola[sen y.m.: Määrärahan                   leenrakentajain korvausten tarkistamiseen Poh-
51332:          osoittamisesta Suomen Asuntohypoteekkipankin            jois-Suomessa. Liitteet IV,124. s. 842. - Ks.
51333:          kurssitappioiden peittämiseksi. Liitteet IV,111.        Pohjois-Suomi.
51334:          s. 821. - Ks. Asuntohypoteekkipankki.               -   n:o 52, E. Karjalaisen y.m.: Määrära-
51335: -        n:o 39, Honkalan y.m.: Määrärahan osoit-                han osoittamisesta avustukseksi Kuhmon ja
51336:          tamisesta kuoletuslainoiksi asunnonrakennustoi-         Pielisjär~en kuntain asukkaille suoja-alueiden
51337:          minnan edistämistä varten asutuskeskuksissa.            jälleenrakentamista varten. Li-itteet IV,125. s.
51338:          Liitteet IV,112. s. 823. - Ks. Asunnot.                 844. - Ks. Suoja-alueet.
51339: -        n:o 40, S a 1m i sen. y. m.: Määrärahan osoit-      -   n :o 53, H. Pesosen: Määrärahan osoitta-
51340:          tamisesta !ainoiksi asutuskeskusten asuintalojen        misesta Pohjois-Suomen rahtiavustusten korot·
51341: 8                               Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51342: 
51343:   tamista varten. Liitteet IV,t26. s. 845. - Ks.            kirkonkylään. Liitteet IV,14o. s. 861. - l{e.
51344:   Pohjois-Suomi.                                            Postilaitos.
51345: - n: o 54, K u 11 b e r g i n: Määrärahan oseitta·      -   n :o 68, K u 11 b e r gin: Määrärahan osoitta-
51346:   misesta Porvoon postitalon lisärakennusta var-            misesta Porvoon puhelinlaitoksen auto1ll.atisoin·
51347:   ten. Liitteet IV,t27. s. 846 ja 847. - Ks.                tia varten. Liitteet IV:,141. s. 862 ja 863. -
51348:   Postilaitos.                                              Ks. Puhelin.
51349: - n: o 55, H u karin y. m.: Määrärahan osoit·           -   n:o 69, Lappi-Seppälän y.m.: Määrä·
51350:   tamisesta. Valkeakosken postitalon rakentamista           rahan osoittamisesta posti· ja Iennätintoimi-
51351:   varten. Liitteet IV,12s. s. 848. - Ks. Posti-             paikkojen välttämätöntä huonerakennustoimin-
51352:   laitos.                                                   .taa varten. Liitteet IV,142. s. 864. - Ks. Pos-
51353: - n:o 56, Hiilelän y.m.: Määrärahan osoitta-                tilaitos.
51354:   misesta Tampereen postitalon korottamista ja          -   n:o 70, Lehtokosken y.m.: Korotetun
51355:   Tampereen postiautotallin rakentamista varten.            määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja yksi-
51356:   Liitteet IV,t29. s. 849. - Ks. Postilaitos.               tyisten vajaamielislaitosten perustamiakustan-
51357: - n:o 57, J. Wirtasen: M"ålirärahan osoitta-                nusten avustamiseksi. Liitteet IV1143. s. 865.
51358:   misesta. Vaasan postitalon rakennustöiden aJoit-          - Ks. Vajaamieliset.
51359:   tamista varten. Liitteet IV,t30. s. 850. - Ks.        -   n:o 71, Pohjalan y.m.: Määrärahan osoit-
51360:   Postilaitos.                                              tamisesta Helsingin uuden kätilöopiston piirus-
51361: - n:o 58, Järvisen y. m.: Määrärahan osoit-                 tusten laatimista ja rakennustöiden suunnitte-
51362:   tamisesta Vaasan postitalon rakennustöiden                lua varten. Liitteet IV,t44. s. 866. - Ks. Kä-
51363:   aloittamista. var·ten. Liitteet IV,tst. s. 851. -         tilöopisto.
51364:   Ks. Postilaitos.                                      -   n :o 72, Pyy n y. m.: Määrärahan osoittami-
51365:                                                             sesta reumasairaalan järjestämiseksi Lappeen-
51366: - n :o 59, Lehtosen y. m.: Määrärahan osoit-
51367:                                                             rannan kylpylaitokseen. Liitteet IV,u5. s. 867.
51368:   tamisesta postitalon rakentamiseksi Jyväsky-
51369:                                                             - Ks. Sairaalat.
51370:   lään. Liitteet IV,t32. s. 852. - Ks. Postilai-
51371:                                                         -   n: o 73, U. R a a t i k a i s e n y. m. : Korotetun
51372:   tos.
51373:                                                             määrärahan osoittamisesta kuntien sairaalain
51374: - n:o 60, P e 1 t o sen y. m.: Määrärahan osoit-
51375:                                                             avustamista varten. Liitteet IV,146. s. 868. -
51376:   tamisesta Jyväskylän postiautotallin rakenta-
51377:                                                             Ks. Sairaalat.
51378:   mista varten. Liitteet IV,t33. s. 853. :-- Ks.
51379:                                                         -   n:o 74, Laitisen y.m.: Määrärahojen osoit-
51380:   Postilaitos.
51381:                                                             tamisesta kunnallisten mielisairaalain sekä tu-
51382: - n:o 61, Puumalaisen y.m.: Määrärahan
51383:                                                             berkuloosisairaalain ja -parantolain hoitopäivä-
51384:   osoittamisesta Äänekosken postitalon rakenta-
51385:                                                             avustuksen korottamiseksi. Liitteet IV,147. s.
51386:   mista varten. Liitteet IV,t34. s. 854. - Ks.
51387:                                                             869. - Ks. Sairaalat.
51388:   Postilaitos.
51389: - n:o 62, Kanntston y.m.: Määrärahan                    -   n: o 75, R yö mä n y. m.: Määrärahan osoitta-
51390:   osoittamisesta Oulun postitalon rakennustöiden            misesta autoihin järjestettyjen kiertävien ham-
51391:   aloittamista varten. Liitteet IV,t35. s. 855. -           mashoitoJoiden perustamiseksi. Liitteet IV,us.
51392:   Ks. Postilaitos.                                          s. 870. - Ks. Hammashoito.
51393: - n:o 63, Järven y.m.: Määrärahan osoittami-            -   n:o 76, Pyyn y.m.: Määrärahan osoittami-
51394:   sesta Oulun postiautotallin rakentamista varten.          sesta posti· ja lennätinlaitoksen henkilökunnan
51395:   Liitteet IV,t36. s. 856. - Ks. Postilaitos.               sairashoitoa varten. Liitteet IV,t49. s. 871. -
51396:                                                             Ks. Postilaitos.
51397: - n:o 64, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
51398:                                                         -   n:o 771 Laitisen y.m.: Korotetun määrä-
51399:   osoittamisesta postitalojen rakentamiseksi Poh·
51400:                                                             rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lainoiksi
51401:   jois..Suomen hävitetylle alueelle. Liitteet IV,t37.
51402:                                                             Langettavatautisten Hoitoyhdistys Kuopiossa
51403:   s. 857. - Ks. Postilaitos.
51404:                                                             r. y:lle naisparantolan rakentamista varten.
51405: - n:o 65, E. Koiviston y.m.: Korotetun                      Liitteet IV,t5o. s. 872. -        Ks. Langettava-
51406:   määrärahan osoittamisesta talojen hankkimi·               tauti.
51407:   seen posti- ja lennätintoimipaikoille. Liitteet       -   n: o 78, K u i t ti s en y. m.: Määrärahan osoit-
51408:   IV,l38. s. 859. - Ks. Postilaitos.                        ·tamises·ta Kymen läänin kuntien ja kuntayhty-
51409: - n:o 66, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta               mien sairaaloille myönnettävän valtionavun ko-
51410:   postitalon rakentamiseksi Puolangan kirkolle.             rottamiseksi. Liitteet IV,15l. s. 874. - Ks.
51411:   Liitteet IV,t39. s. 860. - Ks. Postilaitos.               Sairaalat.
51412: - n:o 67, Pä.ii.kkösen: Määrärahan osoitta-             -   n:o 79, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan
51413:   misesta postitalon rakentamista varten Kuhmon             osoittamisesta perheellisten hoitajien asuntojen
51414:                                      Laki-, rahaasia- ja toivomusruloitteet 1947.                                  9
51415: 
51416:         rakentamista varten Mustasaaren sairaalaan.              pereen teknilliselle oppila~tokselle.       Liitteet
51417:         Liitteet IV,t52. s. 876. - Ks. Sairaalat.                IV,t64. s. 891. - Ks. Teknillieet oppilaitokset.
51418: -       n:o 80, E. Koiviston y.m.: Määrärahan                -   n:o 92, E. Koiviston y.m.: Korotetun
51419:         osoittamisesta Oulun diakonisaakodille sairaan-          määrärahan osoittamisesta Kajaanin seminaa-
51420:         hoitajatarkoulutusta varten. Liitteet IV,t53. s.         rin lisärakennusta varten. Liitteet IV,t65. s.
51421:         877. - Ks. Sairaalat.                                    892. - Ks. Seminaarit.
51422: -       n: o 81, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta        -   n: o 93, L u o s t a r i s e n y. m. : Määrärahan
51423:         aluesairaalan ja -lääkärin asunnon rakentami-            osoittamisesta Itä-Suomen seminaarin sijoitta-
51424:         seksi Säräisniemen kuntaan. Liitteet IV,t54.             miseksi Savonlinnaan. Liitteet IV,t66. s. 893.
51425:         s. 878. - Ks. Sairaalat.                                 - Ks. Seminaarit.
51426: -       n :o 82, E. Koi v i s .t on: Määrärahan osoit-       -   n:o 94, Riikosen y.m.: Määrärahan osoit-
51427:         tamisesta l.ääkärin asuntotalon ja sairaalan ra-         tamisesta Itä-Suomen seminaarin rakennustöi-
51428:         kentamiseksi Tervolan kuntaan. Liitteet IV,t55.          den aloittamista varten Joensuun kaupungissa.
51429:         s. 879. - Ks. Sairaala·t.                                Liitteet IV,t67. s. 895. - Ks. Seminaarit.
51430: -       n:o 83, Luukan y.m.: M"åärärahan osoitta-            -   n: o 95, K a u p i n y. m.: Määrärahan oso~tta­
51431:         misesta pienviljelysta:louden professorin viran          misesta koulutalon rakentamiseksi Keravan yh-
51432:         perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet           teiskoululle. Liitteet IV,I6S. s. 896. -         Ks.
51433:         IV,156. s. 881. - Ks. Yliopisto.                         Yhteiskotrlut.
51434: -       n:o 84, Smedsin y.m.: Määrärahan osoit-              -   n:o 96, Paasivuoren y.m.: Määrärahan
51435:         tamisesta dosenttiluennoista suoritettavien palk-        osoittamisesta Karjaan suomalaisen yhteiskou-
51436:         kioiden korottamiseksi Helsingin yliopistossa.           lun koulutalon rakentamista varten. Liitteet
51437:         Liitteet IV,t57. s. 882 ja 883. - Ks. Yli-               IV,t69. s. 897. - Ks. YMeiskoulut.
51438:         opif!to.                                             -   n: o 97, H a k a 1 a n y. m. : Määrärahan osoitta-
51439: -       n:o 85, Malkamäen y.m.: Määrärahan                       misesta eräiden tuntiopettajien toimien muut-
51440:         osoittamisesta kouluhallituksen ylimääräisen tyt-        tamiseksi ylimääräisen apulaislehtorin toimiksi.
51441:         töjen käsityön opetuksen tarkastajan toimen va-          Liitteet IV,t7o. s. 899. - Ks. Oppikoulut.
51442:         kinaistamiseksi. Liitteet IV,t58. s. 884. - Ks.      -   n:o 98, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit-
51443:          Koulultallitus.                                         tamisesta Kemijärven yhteiskoulun ottamiseksi
51444: -       n:o 86, K. Anderssonin y.m.: Määrä-                      valtion haltuun. Liitteet IV,t71. s. 900. - Ks.
51445:          rahan osoittamisesta stipendeiksi korkeakou-            Yhteiskoulut.
51446:         luissa opiskeleville vähävaraisiUe ja lahjakkaille   -   n :o 99,, S a 1 on: Määi'ärahan osoittamisesta
51447:          opiskelijoille. Liitteet IV,t59. s. 885. - Ks.          kunnallisen keskikoulun perustamiseksi Puolan-
51448:          Stipendit.                                              gan ja Suomussalmen kuntaan. Liitteet IV,172.
51449: -       n:o 87, Tuurnan y.m.: Määrärahan osoit-                  s. 902. - Ks. Keskikoulut.
51450:          tamisesta kolmen tutkimusinsinöörin viran pe-       -   n:o 100, Pääkkösen y.m.: Määrärahan
51451:          rustamista va11ten valtion teknillisen tutkimus-        osoittamisesta kunnallisen keskikoulun perusta-
51452:          laitoksen paloteknilliseen laboratorioon. Liit-         miseksi Kuhmon kuntaan. Liitteet IV,t73. s.
51453:          teet IV:,t60. s. 886. - Ks. Paloteknillinen labo-       903. - Ks. Keskikoulut.
51454:          ratorio.                                            -   n:o 101, Juu.tilaisen y.m.: Määrärahan
51455:                                                                  osoittamisesta Lappeenrannan tyttölyseon kou-
51456: -        n:o 88, Ku.lovaaran y.m.: Määrärahan
51457:                                                                  lutalon rakennustöiden aloittamista varten.
51458:          osoittamisesta laboratoriokoneiden hankkimi-
51459:                                                                  Liitteet IV,t74. s. 904. - Ks. Oppikoulut.
51460:          seksi Turun teknilliselle oppilaitokselle. Liit-
51461:          teet IV,t61. s. 888. - Ks. Teknilliset oppilai-     -   n:o 102, K o ukkarin y. m.: Määrärahan
51462:          tokset.                                                 osoittamisesta     opintoiainoiksi    syrjäseuduille
51463: -        n:o 89, Virolaisen y.m.: Määrärahan                      opettajiksi aitoutuville kasvatusopillisten kor-
51464:          osoittamisesta ravintokemian laitoksen opetus-          keakoulujen ja seminaarien oppilaille. Liitteet
51465:          ja .tutkimusvälineiden peruahankintoja varten.           IV,t75. s. 905. - Ks. Kansakoulut.
51466:          Liitteet IV,t62. s. 889. - Ks. Ravintokemia.        -   n:o 103, Nevalaisen y.m.: Määrärahaii
51467:     -    n:o 90, Nevalaisen y.m.: Korotetun mää-                  osoittamisesta kouluradioiden hankkimiseksi
51468:          rärahan osoittamisesta Yhteiskuunalliselle kor-          kansakouluille. Liitteet IV,t76. s. 906. - Ks.
51469:          lreakoululle opettajain palkkojen korottamista           Kansakoulut.
51470:           ja hallintomenoja varten. Liitteet IV,t63. s.      -    n:o 104, Kivi s a 1 on y. m.: Määrärahan osoit-
51471:           890. - Ks. Yhteiskunnallinen korkeakoulu.               tamisesta Hämeenlinnan kunnalliskodin muodos·
51472:     -    n:o 91, Heiniö n y. m.: Määrärahan osoit-                tamiseksi Etelä-Hämeen keskusammattikouluksi.
51473:          ·tamisesta uuden koulutalon rakentamiseksi Tam-          Liitteet IV,t77. s. 907. - Ks. Ammattikoulut.
51474: 10                                Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51475: 
51476: -    n: o 105, K ä k e 1 ä n y. m.: Määrärahan ·osoit-       rärahan osoittamisesta Työväen arkiston hoitoa
51477:      tamisesta kuntain ammattikoulun rakentamista            ja kokoelmien kar·tuttamista varten. Liitteet
51478:      varten Haminaan. Liitteet IV,178. s. 908. -             IV,190. s. 926. - Ks. Arkistot.
51479:      Ks. Ammattikoulut.                                 - n:o 118, K a u p i n y. m.: Määrärahan osoitta-
51480: -    n:o 106, Turusen y.m.: Määrärahan osoit-                misesta rakennusavustukseksi Suomen Nuoriso-
51481:      tamisesta oppilasa~untolan rakentamista var-            Opistolle. Liitteet IV,191. s. 927. - Ks. Nuo-
51482:      ten Pohjois-Karjalan keskusammattikouluun.              riso-opisto.
51483:      Liitteet IV,179. s. 909. - Ks. Ammattikoulut.      - n:o 119, Turusen y.m.: Korotetun määrä-
51484: -    n:o 107, Turusen y.m.: Korotetun määrä-                 rahan osoittamisesta nuorisotyön tukemista var-
51485:      rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskus-           ten. Lii·tteet IV,192. s. 928. - Ks. Nuoriso-
51486:      ammattikoulun työpajarakennuksen lopulliseen            työ.
51487:      kuntoon saattamista ja opettaja-asuntojen ra-      - n :o 120,, T u u r n a n y. m.: Korotetun määrä-
51488:      ],entamista varten. Liitteet IV,lSO. s. 910. -          rahan osoittamisesta näyttämötaiteen · tukemi-
51489:      Ks. Ammattikoulut.                                      S€ksi. Liitteet IV,193. s. 929. - Ks, Näyttä-
51490: -    n:o 108, Penttalan y.m.: Määrärahan                     mötaide.
51491:      osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkieli-       - n:o 121, K. Eskolan y.m.: Määrärahan
51492:      sen keskusammattikoulun perustamia- ja raken-           osoittamisesta maaseudulle rakennettavien ur-
51493:      nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,lSl.         heilukenttien avustamista ja rakennusneuvon-
51494:      s. 911. - Ks. Ammattikoulut.                            nan järjestämistä varten. Liitteet IV,194. s.
51495:                                                              930. - Ks. Urheilu.
51496: -    n:o 109, Sergeliuksen y.m.: Määrärahan
51497:                                                         - n:o 122, Hiekkalan•y.m.: Korotetun mää·
51498:      osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen keskus-
51499:                                                              rärahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
51500:      ammattikoulun Hsärakennustöiden aloittami-
51501:                                                              Sanomalehtimiesten Liitolle. Liitteet IV,195.
51502:      seksi. Lii·tteet IV,182. s. 913 ja 915. - Ks.
51503:                                                              s. 931. - Ks. Sa:nomalehtimiehet.
51504:      Ammattikoulut.
51505:                                                         - n:o 123, Kilpeläisen y.m.: Korotetun
51506: -    n:o 110, H. Pesosen y.m.: Määrärahan                    määrärahan osoittamisesta sanomalehtimiesten
51507:      osoittamisesta Rovaniemen keskusammattikoulun           ulkomaisia opintomatkoja varten.          Liitteet
51508:      koulurakennusta varten. Liitteet IV,183. s. 917.        IV,196. s. 932. - Ks. Sanoma:lehtimiehet.
51509:      - Ks. Ammattikoulut.                               - n:o 124, Sergeliuksen y.m.: Korotetun
51510: -    n: o 111, S i m o s en y. m.: Määrärahan osoit-         määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
51511:      tamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti-             liitto r. y:n avustamiseksi. Liitteet IV,197. s.
51512:       koulun asuntotalojen rakentamista varten. Liit-        934. - Ks. Rauha.
51513:      teet IV,184. s. 918. - Ks. Ammattikoulut.          - n:o 125, Turusen y. m.: Määrärahan osoit-
51514: -    n: o 112, L u m p e en y. m.: Korotetun määrä-          tamisesta avustukseksi Rauhantyön Yhteisjär-
51515:       rahan osoittamisesta ra;ittiustyötä varten. Liit-       jestö r. y:lle. Liitteet IV,198. s. 935. - Ks.
51516:       teet IV,185. s. 919. - Ks. Raittiustyö.                Rauha.
51517: -    n:o 113, östensonin y.m.: Korotetun mää-           - n:o 126, Turusen: Määrärahan osoittami-
51518:      rärahan osoittamisesta Kansallismuseon tutki-           sesta avustukseksi Naisten Kansainvälisen Rau-
51519:      mustöitä varten. Liitteet IV,186. s. 920. - Ks.         han ja Vapauden Liiton Suomen osastolle. Liit·
51520:       Kansallismuseo.                                        teet IV,199. s. 936. - Ks. Rauha.
51521:                                                         - n :o 127, W e 11 i n gin y. m.: Korotetun maa-
51522: -    n:o 114, Lampisen y.m.: Korotetun mää-
51523:                                                              rärahan osoittamisesta Suomalais-Amerikkatai-
51524:       rärahan osoittamisesta Suomen Museoliitolle
51525:                                                               sen Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Liit-
51526:      neuvonta- ja opastustoimintaa sekä paikallis-
51527:                                                              teet IV,zoo. s. 937. - Ks. Suomalais-Amerik-
51528:      museoitten avustamista varten. Liitteet IV,187.
51529:                                                              kalainen Yhdistys.
51530:       s. 922. - Ks. Museot.
51531:                                                          --- n:o 128, S ö d e rh j e l m i n: Korotetun määrä-
51532: -    n:o 115, Lumpeen y.m.: Määrärahan osoit-                rahan osoittamisesta lisätyn avustuksen myön-
51533:      tamisesta Tampereen maaliunta-arkeologin palk-          tämiseksi Svenska Litteratursällskapet i Fin-
51534:       kaamiseen. Liitteet IV,188. s. 923. - Ks. Mu-          land nimiselle yhdistykselle. Liitteet IV,201.
51535:       seot,                                                   s. 939 ja 940. - Ks. Ruotsalainen Kirjallisuu-
51536: -    n: o 116, Luukan y. m.: Määrärahan osoit-                den seura.
51537:      tamisesta Savo-Karjalan maakunta-arkiston ar- • - n:o 129, Salmela-Järvisen y.m.: Mää-
51538:      kistorakennuksen rakennustöiden aloittamista             rärahan osoittamisesta Ensi Kotien avustamista
51539:       var.ten. Liitteet IV,189. s. 925. - Ks. Arkistot.       varten. Liitteet IV,202. s. 941. -      Ks. Ensi
51540: -    n:o 117, Salmela-Järvisen y.m.: Mää·                     Koti.
51541:                                 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.                                11
51542: 
51543: -  n: o 130, L e h t o k o s k en y. m.: Määrärahan     -n:o 141, Miettusen y.m.: Korotetun maa-
51544:    osoittamisesta talous- ja työhuonerakennuksen          rärahan osoittamisesta maatalouskirjanpitotoi-
51545:    aikaansaamiseksi Yläneen tyttökotiin. Liitteet         minnan avustamiseen. Liitteet IV,214. s. 955.
51546:    IV:,203. s. 943. - Ks. Yläneen tyttökoti.              - Ks. Ma111talous.
51547: - n: o 131, L a h t e l a n y. m.: Määrärahan osoit-    - n:o 142, Simosen y. m.: Määrärahan osoit·
51548:    tamisesta emäntäkoulun perustamista varten             tamisesta maatalouskirjanpitotoiminnan tehosta-
51549:    Kemijärven kuntaan. Liitteet IV,204. s. 944.           miseen. Liitteet IV,215. s. 956. - Ks. Maa-
51550:    - Ks. Emäntäkoulut.                                    talous.
51551: - n:o 132, Pusan y. m.: Määrärahan osoitta-             - n:o 143, Rinteen y.m.: Määrärahan osoitta-
51552:    misesta käytettäväksi rakennuslainoiksi maan-          misesta avustuksiksi maanviljelijäväestölle apu-
51553:    hankintalain mukaan muille kuin maataloussiir-         lantojen hankkimiseen. Liittcet IV,216. s. 957.
51554:    toväkeen kuuluville. Liitteet IV,205. s. 945. -        - Ks. Maatalous.
51555:    Ks. Rakennuslainat.                                  - n:o 144, Riihi mä 'en y. m.: Määrärahan
51556: - n:o 133, Virolaisen y.m.: Määrärahan                    osoittamisesta avustuksiksi pienvilj,elijöille Ian-
51557:    osoittamisesta s·ellaisten maanhankintalain mu-        taloiden rakentamista varten. Liitteet IV,217.
51558:    kaan maansaantiin oikeutettujen siirtoväkeen           s. 959. - Ks. Maatalous.
51559:    kuuluvien henkilöiden avustamiseen, jotka saa-       - n :o 145, H. Pesosen y. m.: Määrärahojen
51560:    vat tilan joulukuun 31 päivän 1947 jälkeen.            osoittamisesta lannanhoidon edistämiseksi. Liit-
51561:    Liitteet IV,2os. s. 946. - Ks. Maanhankinta-           ·teet IV,21s. s. 960. - Ks. Maatalous.
51562:    laki.                                                - n:o 146, Rinteen y. m.: Määrärahan osoitta-
51563: - n: o 134, L u u k a n y. m.: Määrärahan osoit-          misesta väkirehujen hinnantasaukseen. Liitteet
51564:    tamisesta maanhankintalain mukaan muodostet-           IV,219. s. 961. - Ks. Maatalous.
51565:    tujen tilojen rappeutuneiden peltojen kunnos-        - n:o 147, Lampisen y.m.: Korotetun mää-
51566:    ·tamispalkkioiksi. Liitteet IV,207. s. 947. -          rärahan osoittamisesta ylimääräisen työvoiman
51567:    Ks. Maanhankintalaki.                                  palkkaamiseksi maatalouskoelaitokseen.         Liit-
51568: - n:o 135, Vennamon y.m.: Määrärahan                      teet IV,220. s. 962. - Ks. Ma111talous.
51569:    osoittamisesta maanhankintalain mukaan maan-         - n: o 148, R i i h i mä en y. m.: Määrärahan
51570:    saantiin oikeutettujen ja Pohjois-Suomen jäl-          osoittamisesta    lainarahaston      perustamiseksi
51571:    leenrakentajain hankkimistaan rakennustarvik-          maatalouden lwneellistamista varten. Liitteet
51572:    keista ja irtaimistosta suorittaman liikevaihto-       IV,221. s. 963. - Ks. Maatalous.
51573:     veron takaisin maksamista varten. Liitteet          - n:o 14'9, Hautalan y. m.: Määrärahan
51574:    IV,2os. s. 948. - Ks. Liikevaihtovero.                 osoittamisesta väki!antojen ilmaista jakelua var-
51575: - n:o 136, Riihisen y.m.: M'åärärahan osoit-              ten maanviljelijöille. Liitteet IV,222. s. 964.
51576:    tamisesta halpakorkoisten lainojen myöntämistä         - Ks. Maatalous.
51577:     varten maatalouskaluston ja -irtaimiston hank·      - n:o 150, Pusan y.m.: Korotetun määrära-
51578:    kimiseksi maanhankintalain ulkopuolelle jää-           han osoittamisesta maatalouskerhotoimintaa var-
51579:     neelia siirtoväelle. Liitteet IV,209. s. 949. -       ten. Lii.tteet IV,223. s. 965. -       Ks. Maata-
51580:     Ks. Maanhankintalaki.                                 lous.
51581:  - n:o 137, Riihisen y.m.: Määrärahan osoit-            - n:o 151, Miettusen y.m.: Määrärahan
51582:    tamisesta omakotirakennuslainain myöntämistä           osoittamisesta sipulivarastosuojan rakentami-
51583:     varten maanhankintalain ulkopuolelle jääneeTie        seksi Ouluun. Liitteet IV,224. s. 966. - Ks.
51584:     siirtoväelle. Liitteet IV,210. s. 950. -     Ks.      Sipuli.
51585:     Maanhankintalaki.                                   - n:o 152, Simosen y. m.: Määrärahan osoit-
51586:  - n: o 138, P yö r ä 1 ä n y. m.: M'åärärahan osoit-     tamisesta luonnonsuhteitten aiheuttamien vahin-
51587:     tamisesta Oulun läänin viljelyskelpoisten soiden      kojen korvaamiseksi vähävaraisilla maanviljeli·
51588:    kuivattamista varten. Liitteet IV,211. s. 951.         jöille. Liitteet ~V,225. s. 967. - Ks. Maata-
51589:     - Ks. Suot.                                           lous.
51590:  - n:o 139, H. Pesosen y.m.: Määrärahan                 - n:o 153, Vennamon y.m.: Määrärahan
51591:     osoittamisesta Pohjois-Suomen suoalueiden rai·        osoittamisesta heikossa taloudellisessa asemassa
51592:     vaamista ja rehunviljelyks·een saattamista var-       olevien pienviljelijäin taloudellista yhteistoimin·
51593:    .ten. Liitteet IV,212. s. 952. - Ks. Suot.             taa varten perustettavien ylltymien osakkeiden
51594:  - n:o 140, Y. Mannisen y.m.: Määrärahan                  merkintään. Liitteet IV,226. s. 968. -          Ks.
51595:     osoittamisesta kuoletuslainaksi Koita Oy :lle         Maatalous.
51596:     uudisraivaustoimintaa varten. Liitteet IV.213.      - n :o 154, P u s a n: Määrärahan osoittamisesta
51597:     s. 953. - Ks. Koita Oy.                               !ainoiksi ja avustuksiksi pienviljelijöille annet-
51598: 12                              Laki-, rahaasia- ja toivomusn1oitteet 1947.
51599: 
51600:    tavien väkilannoiteiden hankkimista varten.               pienviljelijäin sekä näihin verrattavien siirto-
51601:    Liitteet IV,227. s. 969. - Ks. Maatalous.                 väkeen kuuluvien yhteislaitumien aitausavustuk-
51602: - n: o 155, T a 1 v i on y. m.: Määrärahan osoit-             siksi. Liitteet IV,240. s. 983. - Ks. :Maata-
51603:    tamisesta !ainoiksi pienviljelijäin turvepehkun           lous.
51604:    valmistuksen edistämiseksi. Liitteet IV,22s. s.       - n :o 168, Laineen y. m.: Määrärahan osoit·
51605:    971. - Ks. Maatalous.                                      tamisesta pienviljelijäin opintoretkeilyn avus-
51606: - n:o 156, Me.tsärannan y.m.: Määrärahan                      tamiseksi. Liitteet IV,241. s. 984. - Ks. Maa-
51607:    osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille AIV-         talous.
51608:    rehusäiliöiden mkentamiseen. Liitteet IV,229.         -- n:o 169, Lah.telan y.m.: Korotetun maa-
51609:    s. 972. - Ks. Maatalous.                                   rärahan osoHtamisesta poroaidan rakentami-
51610: - n:o 157, Lampisen y. m.: Määrärahan osoit-                  seen. Liitteet IV,242, s. 985. - Ks. Poroaita.
51611:    ·tamisesta salaojituskoneitten ja työvälineitten           n:o 170, Metsärannan y.m.: Määrärahan
51612:    kokeilua ja valmistamista varten. Liitteet                 osoittamisesta avustuksiksi pienviljelystalouk-
51613:    IV,23o. s. 973. - Ks. Maatalous.                           sille vesijohtojen ra~entamista varten. Liitteet
51614: - n:o 158, Kuuselan y.m.: Korotetun maa-                      IV,243. s. 986. - Ks. Maatalous.
51615:    rärahan osoittamisesta pienviljelijöiden salaoji-     -- n:o 171, Luukan y.m.: Määrärahan osoit-
51616:    tustoimintaa varten. Liitteet IV,231, s. 974. -            tamisesta palkkioiksi ja avustuksiksi vesijohto-
51617:     Ks. Maatalous.                                            ja viemärilaitteiden rakentamista varten maan-
51618: - n:o 159, Rin.teen y.m.: Määrärahan osoit-                   hankintalain mukaan muodostetuille tiloille. Liit-
51619:    tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille salaoji-          teet IV,244. s. 987. - Ks. Maatalous.
51620:    tustoiminnan edistämiseksi. Liitteet IV,232, s.       - n:o 172, K. Eskolan y.m.: Määrärahan
51621:     975. - Ks. Maatalous.                                     osoittamisesta lainGiksi vesijohtolaitteiden ra-
51622: - n:o 160, Hautalan y.m.: Korotetun mää-                      kentamista varten vähävaraisille pienviljelysseu-
51623:     rärahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-          duille. Liitteet IV,245, s. 988. - Ks. Maata-
51624:     jäin koneyhtymille. Liitteet IV,233. s. 976. -            lous.
51625:                                                          - n:o 173, Lampisen y.m.: Korotetnn mää-
51626:     Ks. Maatalous.
51627:                                                               rärahan osoittamisesta 'laiduntalouden kohotta-
51628: - n:o 161, Simosen y. m.: Korotetun määrä-                  , miseksi. Liitteet IV,246, s. 989. - Ks. Maa-
51629:     rahan osoittamisesta pienviljelmien koneyhtymä-           talous.
51630:     toimintaa varten. Liitteet IV,,234. s. 977. -        - n:o 174, Virolaisen y.m.: Määrärahan
51631:     Ks. Maatalous.                                            osoittamisesta hintalisän maksamiseen alle 10
51632:  - n:o 162, Virolaisen y.m.: Määrärahan                       peltohehtaarin tiloilta yleiseen kulutukseen tuo-
51633:     osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijäin kone-            tetuista ma1totaloustuotteista. Liitteet IV,247.
51634:     osuuskuntien perustamista varten.         Liitteet        s. 990. - Ks. Maitotalous.
51635:     IV,235. s. 978. - Ks. Maatalous.                      - n:o 175, Pusan y.m.: Määrärahan osoitta-
51636: - n:o 163, Talvion y.m.: Määrärahan osoit-                    misesta suurperheisten pienkarjanomistajain
51637:    tamisesta avustuksiksi maatalouskoneiden hank-             tarvitsemien väkirehujen hinnan alentamista
51638:     kimiseksi pienviljelijöiUe. Liitteet IV,23G. s.           varten. Liitteet IV,248. s. 991. - Ks. Karja-
51639:     979. - Ks. Maatalous.                                     talous.
51640: - n: o 164, T a i n i o n y. m.: Määrärahan osoit-       - n: o 176, E. Koi v i s ,t on: Määrä1·ahan osoit-
51641:     tamis·esta va1tion osuuksien merkitseiDiseksi             tamisesta kotieläinten hankkimiseksi Pohjois·
51642:     pienviljelijäin maatalouskoneyhtymäin osakepää-           Suomen hävitetylle alueelle. Liitteet IV,249.
51643:     omista. Liitteet IV,237. s. 980. - Ks. Maa-               s. 992. - Ks. Karjata:lous.
51644:     talous.                                               - n:o 177, Pusan: Määrärahan osoittamisesta
51645: - n:o 165, Uusitalon y.m.: Määrärahan                         !ainoiksi ja avustuksiksi siirtoväkeen kuuluvien
51646:     osoittamisesta valtion osuuksien merkitsemi-              kalastajien pyydysten hankkimisen helpGttami-
51647:     seksi Linjanmäen Koneasema Osakeyhtiössä.                 seksi. Liitteet IV,250. s. 993. - Ks. Kalastus.
51648:     Liitteet IV,238, s. 981. - Ks. Linjanmäki.            - n:o 178, Rollstenin y.m.: Määrärahan
51649: - n:o 166, Uusitalon y.m.: Määrärahan                         osoittamisesta avustukseksi Garantiföreningen
51650:     osoittamisesta valtion osuuksien merkitseruisaksi         för Åbolands Lantmannaskola nimiselle yhdis-
51651:     Nopanseudun Koneasema Oy:ssä.             Liitteet        tykselle. Liitteet IV,251. s. 994 ja 996. - Ks.
51652:     IV,239. s. 982. - Ks. Nopanseudun koneasema.              Maatalous.
51653: - n :o 167, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan                 - n:o 179, Teit t i sen y. m.: Määrärahan osoit·
51654:     osoittamisesta vähävaraisten maattomien ja                 tamisesta saunan ja pesutuvan rakentamiseksi
51655:                                    Laki-, ralmasia- ja toivomusaloitteet 1947.                                 13
51656: 
51657:     Itä-Hämeen tietopuoliselle karjanhoitokoululle              määrärahan osoittamisesta kalastuselinkeinon
51658:     ja Kujalan maanviljelyskoululle.            Liitteet        neuvontatyötä suorittaville järjestöille. Liitteet
51659:     IV,252. s. 998. - Ks. Karjatalous.                        'IV,265. s. 1015 ja 1016. - Ks. Kalastus.
51660: -   n:o 180, Ikosen: Määrärahan oso1ttamisesta              - n:o 193, österholmin y.m.: Korotetun
51661:     Ylä-Vuoksen maamieskoululle palkkauksia ja                  määrärahan osoittamisesta kalastusopetuksen
51662:     ylläpitomenoja varten. Liitteet IV,253. s. 999.             pysyttämiseksi Östra Nylands folkhögskola ni-
51663:     - Ks. Maatalous.                                            misen kansanopiston ja Lounais-Karjalan kan-
51664: -   n:o 181, Vehkaojan: Määrärahan osoitta-                     sanopiston yhteydessä.       Liitteet IV,266. s.
51665:     misesta Ruuskalan sotilasvirkatalolle perustetta-           1017 ja 1018. - Ks. Kalastus.
51666:     van maamieskoulun toiminnan aloittamista var-           - n:o 194, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
51667:     ten. Liitteet IV,254. s. 1000. - Ks. Maata-                 osoittamisesta valtion osuuksien merkitsemiseksi
51668:     lous.                                                      kalasäilyketehdasosuuskunnassa. Liitteet IV,2 67.
51669: -   n: o 182, S a l o n: Määrärahan osoittamisesta              s. 1019 ja 1021. - Ks. Kalastus.
51670:     navetta- ja sikalarakennuksen rakentamiseksi            ~- n:o 195, Wickmanin y.m.:               Määrärahan
51671:     Seppälän maamieskoulutilalle. Liitteet IV,255.              osoittamisesta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevan
51672:     s. 1001. - Ks. Maatalous.                                   Fiskarholmin tilan ostamiseen pienviljelijäkou-
51673: -   n:o 183, Lehtokosken y.m.: Määrärahan                       lun perustamista varten. Liitteet IV,268. s.
51674:     osoittamisesta kuuromykkien maatalouskoulun                 1022 ja 1024. - Ks. Maatalous.
51675:     asuntorakennusten rakentamiseksi.           Liitteet    - n:o 196, Pyöräiän y.m.: Korotetun mää-
51676:     IV,256. s. 1002. - Ks. Maatalous.                           rärahan osoittamisesta pienempien jokien kes-
51677: -   n:o 184, Luostarisen y.m.: Määrärahan                      keneräisiä perkaustöi·tä varten. Liitteet IV,269.
51678:     osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi koulu-             s. 1026. - Ks. Perkaustyöt.
51679:     talon rakentamiseksi Savonlinnan naiskotiteolli-        - n:o 197, N. Nurmisen y.m.: Määrärahan
51680:     suuskoululle. Liitteet IV,257. s. 1003. - Ks.               oosittamisesta Ähtävänjoen perkaamista varten.
51681:     Kotiteollisuus.                                             Liitteet IV,270. s. 1027. - Ks. Perkaustyöt.
51682: -   n: o 185, H a u t a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-      - n:o 198, Hautalan y.m.: Määrärahan osoit-
51683:     tamisesta avustukseksi Kalajokilaakson maa-                 tamisesta Siikajoen keskijuoksun perkaamista
51684:     mieskoululle koulun toiminnan aloittamista var-             valiten. Liitteet IV,271. s. 1028. - Ks. Per-
51685:     ten. Liitteet IV,258. s. 1004. - Ks. Maata-                 kaustyöt.
51686:     lous.                                                   - n:o 199, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-
51687: -   n:o 186, T u u r n a n y. m.: Määrärahan osoit-            tamisesta Ylä- ja Alasuolijärvien V'edenkorkeu-
51688:     tamisesta puutarha-alan tutkimustyön tukemi-                den alentamiseen. Liitteet IV,272. s. 1029. -
51689:     seksi. Liitteet IV,259. s. 1006. - Ks. Puu-                 Ks. p,erkaustyöt.
51690:     tarha.                                                  - n:o 200, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
51691: -   n:o 187, Luostarisen y. m.: Määrärahan                      osoittamisesta Hirvilahden osuusnavetan perus-
51692:     osoittamisesta puutarhanhoidon ja taimistojen               tamista varten Munsalan kuntaan. Liitteet
51693:     ·tarkastajan viran perustamista vart·en. Liitteet           IV,273. s. 1030 ja 1031. - Ks. Karjatalous.
51694:     IV,2so. s. 1007. - Ks. Puutarha.                        -- n:o 201, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
51695: -   n: o 188, P e 1 t o s ,en y. m.: Määrärahan osoit-          osoittamisesta valtion osuuskoneaseman perus-
51696:     tamisesta Jyväiän puutarhakoulun perustamista               tamiseksi Maalahden pitäjään. Liitteet IV,274.
51697:     ja toimintaa varten. Liitteet IV,2s1. s. 1008.              s. 1032 ja 1033. - Ks. Maalahti.
51698:     - Ks. Puutarha.                                         - n: o 202, R y ö mä n y. m.: Määrärahan osoit-
51699: -   n:o 189, J. Koiviston y.m: Korotettujen                     tamisesta yhdeksän uuden ammattientarkasta-
51700:     määrärahojen osoittamisesta yksityismetsätalou-             jan palkkaamiseksi huolehtimaan erityisesti
51701:     den edistämiseksi. Liitteet IV,262 .s. 1010. -              työntekijäin ravitsemusolojen parantamisesta.
51702:      Ks. Metsätalous.                                           Liitteet IV.275. s. 1034. -       Ks. Ammattien
51703: -   n: o 190., K u u s e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-         tarkastus.
51704:     tamisesta avustuksiksi metsänparannustöiden             - n:o 203, Sergeliuksen y.m.: Määrära-
51705:     kustantamiseksi. Liitteet IV,263. s. 1012. -                han osoittamisesta ammattioppilaitosten talou-
51706:      Ks. Metsätalous.                                           denhoidon tarkastajan viran perustamista var-
51707: -   n: o 191, L e p i s t ö n y. m.: Määrärahan osoit-          ten kauppa- ja teollisuusministeriön ammatti-
51708:      tamisesta Työtehoseuralle metsätalouden ratio-             kasvatusosastoon. Liitteet IV,276. s. 1035. -
51709:     nalisoimistyön tukemiseksi.        Liitteet IV ,2 64.       Ks. Ammattikoulut.
51710:      s. 1013. - Ks. Metsätalous.                                n :o 204, M i et 't u sen y. m.: Korotetun mää-
51711: -    n:o 192, österholmin y.m.: Korotetun                       rärahan osoittamisesta suurperheisten äiti1JU lo-
51712: 14                                Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51713: 
51714:      mien järjestämiatä varten. Liitteet IV,277. s.       -   n:o 217, Karvosen y. m.: Korotetun maa-
51715:      1037. - Ks. Lomat.                                       rärahan osoittamisesta metsä- ja lauttanatyö-
51716: -    n:o 205, Stenberg i n y. m.: Määrärahan                  väen yhteisasuntojen rakentamiseen valtion
51717:      osoittamisesta avustuksiksi vähävaraisten per-           maille. Lii-tteet IV,290. s. 1052. - Ks. Asun-
51718:      heiden lomanvieton matkakustannuksiin. Liit-             not.
51719:      teet IV,278. s. 1038. - Ks. Lomat.                   -   n:o 218, E. Pesosen y.m.: Määrärahan
51720: -    n:o 206, Uusitalon y.m.: Määrärahan                      osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:lle tuber-
51721:      osoittamisesta avustukseksi Lomaliitto · r. y: lle       kuloottisten työnvälitystoimintaa varten. Liit·
51722:      perheenäitien 1omauttamista varten. Liitteet             teet IV,291. s. 1053. - Ks. Tuberkuloosi.
51723:      IV1279. s. 1039. - Ks. Lomat.                        -   n: o 219, P u s a n y. m.: Määrärahan osoitta-
51724: -    n:o 207, E. Nurmisen y. m.: Korotetun                    misesta siirtoväen edustajien palkkion maksa-
51725:      määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnal-           mista varten huoneenvuokralautakunnissa. Liit-
51726:      listen, seurakunnallisten ja yksityisten vanhain-        teet IV,292, s. 1054. - Ks. Siirtoväki.
51727:      kotien perustamista ja ylläpitämistä varten.         -   n:o 220, U. Raatikaisen y.m.: Määrä-
51728:      Liitteet IV,2SO. s. 1040. - Ks. Vanhainkodit.            rahan osoi-ttamisesta kasvihuoneen rakentamista
51729: -    n:o 208, Salmela-Järvisen y.m.: Mää-                     varten Perniön alkoholistihuoltolaan. Liitteet
51730:      rärahan osoittamisesta vähävaraisilla perheen-           IV.,293. s. 1055. - Ks. Perniö.
51731:      äideille ja heidän lapsilleen lomia järjestävien     -   n:o 221, Lappi-Seppälän y.m.: Koro-
51732:      kesäkotien tukemiseksi. Liitteet IV,281. s. 1042.        tetun määrärahan osoittamisesta puhelin· ja
51733:      - Ks. Lom111t.                                           lennätinverkon laajentamista ja parantamista
51734: -    n: o 209, Kuu s e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-         varten. Liitteet IV1294. s. 1056. - Ks. Puhe-
51735:      tamisesta avustuksiksi pienviljelijäin emäntien          lin.
51736:      lomanviettopaikkojen järjestämiseen.      Liitteet   -   n:o 222, P. Tervon: M'åärärahan osoittami-
51737:      IV.,282. s. 1043. - Ks. Lomat.                           sesta puhelinyht,eyksi-en parantamista varten
51738: -    n:o 210, Karppisen y.m.: Määrärahan                      Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Liitteet
51739:      osoittamisesta kunnallisten ja yksityisten päivä-        IV,295. s. 1057. - Ks. Puhelin.
51740:      hoitolain    perustamiskustannuksiin.     Liitteet   -   n:o 223, Miettusen y.m.: Määrärahan
51741:      IV,2S3, s. 1044. - Ks. Päivähoitolat.                    osoittamisesta Pohjois-Suomen asutusalueiden
51742: -    n:o 211, Mansnerin y.m.: Määrärahan                      ja syrjäisten asutusryhmien puhelinlinjojen ra-
51743:      osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi yrityk-         kentamiseen. Liitteet IV,296. s. 1058. - Ks.
51744:      sille, jotka pääasiassa perustuvat invaliidityö-         Puhelin.
51745:      voiman käyttöön. Liitteet IV,284. s. 1045. -         -   n:o 224, Sormusen: Määrärahan osoittami-
51746:      Ks. Invaliidit.                                          sesta puhelinyhteyden aikaansaamiseksi eräisiin
51747: -    n: o 212, J ä r v en y. m.: Korotetun määrära-           Kuusamon kunnan kyliin. Liitteet IV,297. s.
51748:      han osoittamisesta sodasta ja sotapalveluksesta          1059. - Ks. Puhelin.                           ,
51749:      aiheutuneen ruumiinvamman ja sairauden joh-
51750:                                                           -- n:o 225, Lampisen: Määrärahan osoittami-
51751:      dosta suoritettavia korvauksia varten. Liitteet
51752:                                                              sesta oikoradan rakentamiseksi Turun-Toija-
51753:      IV,2S5. s. 1046. - Ks. Invaliidit.
51754:                                                              lan radalta Hyvinkään-Hangon radalle. Liit-
51755: -    n:o 213, Järvisen y. m.: Korotetun määrä-
51756:                                                              teet IV,29S. s. 1060, - Ks. Rautatiet.
51757:      rahan osoittamisesta Sotalaskien ja Kaatuneit-
51758:      ten Omaisten Huolto r. y:n toiminnan tukemi-         - n: o 226, K a n kai s en: Määrärahan osoitta-
51759:      seen. Liitteet IV,286. s. 1047, - Ks. Sotales-          misesta     Huopalahden-Lepsämän-Ojakkalan
51760:      ket.                                                    radan rakennustöiden alulle panemiseksi. Liit·
51761: -    n:o 214, Karppisen y.m.: Määrärahan                     teet IV,299., s. 1061. - Ks. Rautatiet.
51762:      osoittamisesta avustuksiksi kunnille kotisisarten    - n:o 227, Ikosen: Määrärahan osoittamisesta
51763:      paikkaamista varten. Liitteet IV,287. s. 1049.          pysäkin ja sivuraiteen rakentamiseksi Riihimäen
51764:      - Ks. Kotisisaret.                                      aseman ja Hirv<Jnojan seisakkeen välille. Liit-
51765: -    n:o 215, K a n kaisen y. m.: Korotetun mää-             ,teet IV,soo. s. 1062. - Ks. Rautatiet.
51766:      rärahan osoittamisesta Vankeusyhdistyksen työn       - n:o 228, Teit t i sen y. m.: Määrärahan osoit-
51767:      tukemiseksi. Liitteet IV,2ss. s. 1050. - Ks.            tamisesta ylikulkusillan rakentamiseksi Henna-
51768:      V ankeusyhdistys.                                       lan tasoylikäytävän tilalle Lahden ratapihalla.
51769: -    n:o 216, Koukkarin y.m.: Korotetun mää-                 Liitteet IV,301. s. 1063. - Ks. Rautatiet.
51770:      rärahan osoittamisesta syrJaisen maas>mdun           - n :o 229, Lehtosen y. m.: Määrärahan osoit-
51771:      asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,289.           tamisesta ,tutkimuksen toimi-ttamiseksi rauta-
51772:      s. 1051. - Ks. Asunnot.                                 tien rakentamista vart,en Heinolasta Päijänteen
51773:                                      Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.                             15
51774: 
51775:         itäpuolitae Leppälahden asemalle tai Jyväsky-        -  n:o 242, E. Pesosen y.m.: M'åärärahan
51776:         Jään. Liitteet IV1 302. s. 1064. - Ks. Rauta-           osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseen ja töi-
51777:         tiet.                                                   den jatkamiseen tiesuunnalla Heinolan kirkon-
51778: -       n :o 230, Lehtosen y. m.: Määrärahan osoit-             kylä - Marjoniemi - Lauhjoki - Ravioskorpi
51779:         tamisesta Haapamäen-Saarijärven rautatien               - Sysmä - Kalkkinen. Liitteet IV,315. s.
51780:         rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet            1081. - Ks. Maantiet.
51781:         IV,303, s. 1065. - Ks. Rautatiet.                    - n:o 243, Saariahon y.m.: Määrärahan
51782: -       n:o 2311 Lehtosen y.m.: Määrärahan osoit-               osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Ky-
51783:         tamisesta tutkimuksen toimittamiseksi rautatien         mijoen Myllykosken yli. Liitteet IV1 316. s.
51784:         rakentamista varten Suolahden-Haapajärven               1083. - Ks. Maantiet.
51785:         radalta Kannonkosken kohdalta Viitasaaren kir-       - n:o 244, Mansnerin y.m.: Määrärahan
51786:         kolle. Liitteet IV,304, s. 1066. - Ks. Rauta-           osoittamisesta maantien rakentamiseksi Taipal-
51787:         tiet.                                                   saarelta Ampujalan, Kahilan, Tuosansaaren ja
51788: -       n:o 232, J. Raatikaisen y.m.: Määrära-                  Hyötiön saarten kautta Lauritsalaan. Liitteet
51789:         han osoittamisesta Suolahden-Haapajärven ra-            IV,317. s. 1084. - Ks. Maantiet.
51790:         dan rakentamiseen. Liitteet IV,3o5. s. 1067. -       -- n:o 245, A. Vir·tasen y.m.: Määrärahan
51791:         Ks. Rautatiet.                                          osoittamisesta Parikkalasta Tiviän y. m. paik-
51792: -       n:o 233, J. Wirtasen: Määrärahan osoitta-               kakuntien kautta Akonpohjaan johtavan tien
51793:         misesta Seinäjoen-Kyröskosken rautatien ra-             ottamiseksi vältion haltuun. Liitteet IV,318. s.
51794:         kennustöiden aloittamista varten.         Liitteet      1086. - Ks. Maantiet.
51795:          IV,306. s. 1069. - Ks. Rautatiet.                   - n:o 246, Pohjan no r on: Määrärahan osoit-
51796: -        n:o 234, Mustosen: Määrärahan osoittami-               tamisesta mMntien rakentamis·eksi Heinäveden
51797:          sesta asema-alueen läpi johtavan alikäytävän           asemalta johtavasta tiestä Pyyiinsaaren koh-
51798:          rakentamiseksi Kajaaniin. Liitteet IV,307. s.          dalle. Liitteet IV,319. s. 1087. - Ks. Maan-
51799:          1070. - Ks. Raut:litiet.                               tiet.
51800: -        n:o 235, Mustosen: Määrärahan osoitta-              - n:o 247, Kinnusen y.m.: M'åärärahanos(}it-
51801:          misesta rataosan Hyrynsalmi-Pesiö rakenta-             tamisesta Pyyiinsaaren maantien rake!l!tamista
51802:          mista varten. Liitteet IV,aos. s. 1071. - Ks.          varten. Liitteet IV1320. s. 1089. - Ks. Maan-
51803:          Rautatiet.                                              tiet.
51804: -        n:o 236, Lappi-Seppälän y.m.: Määrä-                -   n:o 248, Kauhasen: Määrärahan osoitta-
51805:          rahan osoittamisesta metsäaut(}teiden ja metsä-         misesta maantiealikäytävän rakentamiseksi Ou-
51806:          ratojen rakentamista varten valtion metsiin.            tokumpuun. Liitteet IV,321, s. 1090. - Ks.
51807:          Liitteet IV,ao9. s. 1072. - Ks. Rautatiet.              Maantiet.
51808: -        n: o 237, Simosen y. m.: Korotetun määrä-           -   n:o 249, Soinisen: Määrärahan osoittami-
51809:          rahan osoittamisesta kulku- ja kuljetussuhtei-          sesta Valtimon pitäjässä olevan Sivakkavaaran
51810:          den parantamiseksi valtion mailla. Liitteet             tien kunnostamista varten. Liitteet IV,322. s.
51811:          IV,310. s. 1073. - Ks. Valtion kulkuneuvot.             1091. - Ks. Maantiet.
51812: -        n:o 238, Söderhjelmin: Määrärahanosoit-             -   n:o 250, Järvisen y.m.: Määrärahan osoit-
51813:          tamisesta liikeunetyhteyksien parantamiseksi            tamisesta Kurikan kirkonsillan päällysraken~
51814:          Helsingin sekä Sipoon ja Porvoon pitäjien ul-           teen uusimiseksi. Liitteet IV,323. s. 1092. -
51815:          kosaariston välillä. Liitteet IV,311, s. 1075 ja        Ks. Sillat.
51816:          1076. - Ks. Porvoon laivaliikenne.                  -   n:o 251, Hauta 1 a n y. m: Määrärahan osoit-
51817: -        n:o 239, Piippulan y.m.: Määrärahan                     tamisesta Nivalan Kuoppasillan rakennustöiden
51818:           osoittamisesta Rautilan-Valaskallion maantien          aloittamista varten. Liitteet IV,324. s. 1093.
51819:           ja sillä olevan Vehmassalmen sillan rakentami-         - Ks. Sillat.
51820:           seen. Liitteet IV,312, s. 1077. - Ks. Maan-        -   n:o 252, Sormusen: Määrärahan osoitta-
51821:           tiet.                                                  misesta Tyrnävän-Ylipään maantien kunnosta-
51822:     -    n:o 240, Riihimäen y.m.: Määrärahan                     miseen. Liitteet IV,325. s. 1094. - Ks. MMn-
51823:           osoittamisesta Honkakosken asemalta Soikon-            tiet.
51824:           Lassilan maantielle johtavan tien ottamiseksi      -   n:o 253, Paloveden y.m.: Korotetun mää-
51825:           valtion hoitoon. Liitteet IV,313. s. 1079. -           rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
51826:           Ks. Maantiet.                                          rakentamista ja kunnostamista varten. Liitteet
51827:     -     n:o 241, T i 11 ase n: Määrärahan osoittami-           IV,326. s. 1095. - Ks. Maantiet.
51828:           sesta Heinolan-Jaalan tietyön aloittamiseksi.      -   n: o 254, Pyörä 1ä n y. m.: Korotetun määrä-
51829:           Liitteet IV1 314. s. 1080. - Ks. Maantiet.             rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnan- ja
51830: 16                              Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51831: 
51832:    kyläteiden kunnostamista varten.          Liitteet   - n:o 268, Pääkkösen y.m.: Määrärahan
51833:    IV,327. s. 1097. - Ks. Maantiet.                       osoittamisesta Murtoperän-Pohjoislahden maan-
51834: - n:o 255, Hautalan y.m.: Korotetun mää-                  tien rakennustöiden jatkamiseen Kuhmon ja
51835:    rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden           Sotkamon kunnissa. Liitteet IV,341. s. 1111.
51836:    ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet IV,328. s.       - Ks. Maantiet.
51837:    1098. - Ks. Maantiet.                                - n:o 269, Meriläisen y.m.: Määrärahan
51838: - n:o 256, S a 1 on: Korotetun määrärahan osoit-          osoittamisesta Sotkamon-Nurmeksen maan-
51839:    tamisesta kyläteiden rakentamista varten. Liit-        tiestä Saviahon pysäkin kautta Suomensuon
51840:    teet IV,329. s. 1099. - Ks. Maantiet.                  asutusalueelle johtavan maantien kuntoonpane-
51841: - n:o 257, Miettusen y.m.: Määrärahan                     mista varten. Liitteet IV,342. s. 1112. - Ks.
51842:    osoittamisesta Pohjois-Suomen asutusteiden ra-         Maantiet.
51843:    kentamista ja kunnostamista varten. Liitteet         - n :o 270, Mustosen: Määrärahan osoitta-
51844:    IV,aao. s. 1100. - Ks. Maantiet.                       misesta maantien rakentamiseksi Pyyvaaran
51845: - n:o 258, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit-               tiestä Pärsämölahden kautta Juntusrannalle.
51846:    tamisesta varsinaisen Lapin alueen maantiever-         Liitteet IV,343. s. 1113. - Ks. Maantiet.
51847:    koston täydentämiseksi. Liitteet IV,331. s.            n:o 271, Miettusen y. m.: Määrärahan
51848:    1101. - Ks. Maantiet.                                  osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koivun asu-
51849: - n: o 259, T a i n i on y. m.: Määrärahan osoit-         tustien kunnostamista varten. Liitteet IV,344.
51850:    tamisesta Lapin läänin asutusalueilla olevien          s. 1114. - Ks. Maantiet.
51851:    maanteiden kuntoon saattamiseksi.         Liitteet   - n:o 272, H. Pesosen: Määrärahan osoitta-
51852:    IV,ssz. s. 1102. - Ks. Maantiet.                       misesta Akkunusjokivarren-Pahtaoj an-Lehmi-
51853: - n:o 260, Kuuselan y.m.: Määrärahan osoit-               kurumun-Koivun asutustien kunnostamista var-
51854:    ·tamisesta tilus- ja yksityisteiden kunnossapi-        ten. Liitteet IV,345, s. 1115. - Ks. Maantiet.
51855:    don avustamista varten. Liitteet IV,333. s.          - n :o 273, H. Pesosen: Määrärahan osoitta-
51856:    1103. - Ks. Maantiet.                                  misesta Simojoen ja Ruonajoen asutusalueiden
51857: - n:o 261, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta            maanteiden kunnostamista varten.           Liitteet
51858:     Perangan tien päästä lähtevän Selkoakylän             IV,346. s. 1116. - Ks. Maantiet.
51859:    maantien rakentamista varten. Liitteet IV.,334.      - n:o 274, Niskalan y.m.: Määrärahan osoit-
51860:    s. 1104. - Ks. Maantiet.                               •tamisesta Karungin asemalta Kantomaanpään
51861:  - n: o 262, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta         kautta Juoksengin kylään johtavan tien kun-
51862:    maantien rakentamiseksi Ristijärven kirkolta           nostamiseksi. Liitteet IV,34 7. s. 1117. - Ks.
51863:    Jokikylän kautta Hyrynsalmen kirkolle. Liit-           Maantiet.
51864:     teet IV,335. s. 1105. - Ks. Maantiet.               - n:o 275, Niskalan y.m.: Määrärahan osoit-
51865:  - n:o 263, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta           tamisesta Oravavuoman-Taapajärven tien ra-
51866:    Paltamon-Puolangan maantien korjaamista                kentamiseksi. Liitteet IV,348. s. 1118. - Ks.
51867:    varten. Liitteet IV,336. s. 1106. - Ks. Maan-          Maantiet.
51868:     tiet.                                               - n: o 276, L a h ·t e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
51869: - n:o 264, Sormusen: Määrärahan osoittami-                tamisesta maantien rakentamiseksi Ranuan kun-
51870:    sesta Pudasjärven Pirinrannan maantien raken-          nan Simojärveltä Posion kunnan Mäntyjärven
51871:     tamiseen. Liitteet IV,337. s. 1107. -         Ks.     kylään. Liitteet IV,349. s. 1119. - Ks. Maan-
51872:     Maantiet.                                             •tiet.
51873: - n:o 265, Sormus•en: Määrärahan osoittami-             - n:o 277, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit-
51874:     sesta Sarakylän-Kouvan tien ja siihen liitty-         tamisesta maantien rakentamiseksi Jussilan-
51875:     vän Kouvanjoen asutusalueen tien !kunnosta-           Kaisanlahden kylätiestä Lehtolaan. Liitteet
51876:    mista varten. Liitteet IV,sas. s. 1108. - Ks.          IV,soo. s. 1121. - Ks. Maant~et.
51877:     Maantiet.                                           - n: o 278, L a h t e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
51878:  - n: o 266, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit-            tamisesta maantien rakentamiseksi Posion kun-
51879:     tamisesta Leinosenvaaran-Puhoksen maantien            nan Aholan ,tienoilta Suolijärven vesistön itä-
51880:     rakentamiseksi. Liitteet IV,339. s. 1109. - Ks.       puolta Hämeenkylään. Liitteet IV,351. s. 1123.
51881:     Maantiet.                                             - Ks. Maantiet.
51882: - n:o 267, Pää k k ö s •e n: Määrärahan osoitta-        - n: o 279, T a i n i on y. m.: Määrärahan osoit-
51883:     misesta tiensiirron suorittamiseksi Kuhmon-           tamisesta Jaatilan-Louejärven-Muurolan tien
51884:     Suomussalmen maantiellä Kontiolan saimesta            kunnostamiseksi. Liitteet IV,352. s. 1124. -
51885:     n. s. Tönölän salmeen. Liitteet IV,340. s. 1110.       Ks. Maantiet.
51886:     - Ks. Maantiet.                                     - n:o 280, Taini on y.m.: Määrärahan osoit-
51887:                                  Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.                                    17
51888: 
51889:     tamisesta Aholan-Mourujärven 'tietyön aloit-                  ten. Liitteet 1V,357. s. 1129. -     Ks. Maan-
51890:     tamiseksi. Liitteet 1V,353. s. 1125. -        Ks.             tiet.
51891:     Maantiet.                                             -       n:o 285, Karppisen y. m.: Määrärahan
51892: -   n:o 281, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-                    osoittamisesta tiesuunnan Saukkojärvi-Tolja-
51893:     tamisesta Pellon-Konttajärven-Marrasjärven                    monjärvi-Sääskijärvi-Pohjaslahti tutkimista
51894:     -Meltauksen tietyön loppuun saattamiseksi.                    varten. Liitteet 1V,358. s. 1130. - Ks. Maan-
51895:     Liitteet 1V,354. s. 1126. - Ks. Maantiet.                     tiet.
51896: -   n:o 282, Tainion y.m.: Määrärahan osoit-              -       n: o 286, S a 1 o n : Määrärahan osoittamisesta
51897:     tamisesta Kittilän-Sodankylän tierakennustyön                 sillan rakentamiseksi Utajärven lossipaikalle.
51898:     edelleen jatkamiseksi. Liitteet I"V:,355. s. 1127.            Liitteet 1V,359. s. 1131. - Ks. Sillat.
51899:     - Ks. Maantiet.                                       -       n :o 287, K u 1m a 1a n y. m.: Määrärahan osoit-
51900: -   n: o 283, K a r p p i s en y. m.: Määrärahan                  tamisesta Halikonlahden ja Salonjoen vesivay-
51901:     osoittamisesta Kallon-Kurtakon tietyön ~op­                   län ruoppaustöiden jatkamista varten. Liitteet
51902:     puun saattamiseksi. Liitteet 1V,356. s. 1128.                 1V,sao. s. 1132. - Ks. Perkaustyöt.
51903:     -- Ks. Maantiet.                                      -       n:o 288, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit-
51904: -   n:o 284, Karppisen y.m.: Määrärahan                           tamisesta Pyhäjoen Pyhäkosken perkansta var-
51905:     osoittamisesta Akkunusjokivarren-Pahtaojan-                   ten. Liitteet 1V,sot. s. 1133. - Ks. Perkaus-
51906:     Lehmikummun-Koivun tien kunnostamista var-                    työt.
51907: 
51908: 
51909: 
51910: 
51911:                                             Toivomusaloitteet.
51912:                                         Kevätistuntokaudella jätetyt.
51913: 
51914: -  n:o 1, Paavolaisen y.m.: Toimenpiteistä                        tämisestä ja vangitsemisesta. Liitteet Il,3. s.
51915:    koko maan muodostamiseksi yhdeksi vaalipii-                    46. - Ks. Pidätys.
51916:    rikai edustajanvaaleissa. Liitteet 1,s. s. 22. -       -       n:o 9, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä lain-
51917:    Ks. Edustajanvaalit.                                           lmudatusmenettelyn yksinkertaistamiseksi. Liit-
51918: - n:o 2, A. K. Wirtasen: Valtiopäåvätyön                          teet II,4. s. 47. - Ks. Lainhuudatus.
51919:    uudelleenjärjestelystä. Liitteet 1,9. s. 24 ja         -       n:o 10, Sergeliuksen y.m.: Testament-
51920:    26. - Ks. Eduskunta.                                           taamisoikeuden muuttamisesta. Liitteet II,5. s.
51921:                                                       '
51922: - n: o 3, H i e k k a 1 a n: Esityksen antamisesta                48 ja 49. - Ks. Testamentti.
51923:    laiksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen toi-           -       n:o 11, Lumpeen y. m.: Toimenpiteistä oi-
51924:    meenpanemisesta talouselämän sosi,alisoimisen                  keudenkäyntikustannusten vähentämiseksi. Liit-
51925:    laajentamiskysymyksestä. Liitteet 1,10. s. 28.                 teet II,s. s. 50. - Ks. Oikeudenkäynti.
51926:    - Ks. Sosialisoiminen.                                 -       n:o 12, K. Eskolan y.m.: Toimenpiteistä
51927: - n: o 4, K a n n i s rt on y. m.: Toimenpiteistä pa-             kihlakunnanoikeuden lautamiesten palkkauksen
51928:    perinsäännöstelyn lopettamiseksi. Liitteet 1,11.               suorittamiseksi valtion varoista. Liitteet II,7.
51929:    s. 30. - Ks. Säännöstely.                                       s. 52. - Ks. Lautamiehet.
51930: - n: o 5, L å n g i n y. m.: Täystyöllisyyden mää-        -       n: o 13, Hu karin y. m.: Kihlakunnanoikeu-
51931:    räämisestä kirjapainoille erityisesti kansanval-               den laut>amiesten valitsemiatavan muuttamisesta.
51932:    taisten järjestöjen painatusmahdollisuuksi'a sil-               Liitteet II,s. s. 53. - Ks. Lautamiehet.
51933:    mällä pitäen. Liitteet 1,12. s. 31. - Ks. Kir-             -   n:o 14, J. Hakalan: Avioliittolain 16 §:ssä
51934:     japainot.                                                      edellytetyn kihlakumppanien vakuutuksen kor-
51935: - n:o 6, L appi-Se p päl än y. m.: Toimenpi·                      vaamisesta lää:kärintodistuksella. Liitteet II,9.
51936:    teistä rakennusministeriön aikaansaamiseksi.                    s. 54. - Ks. Kihlakumppanit.
51937:    Liitteet I,1s. s. 33. - Ks. Raklennusministeriö.       -       n:o 15, Salmela-Järvisen y.m.: Esityk-
51938: - n:o 7, Koukkarin y.m.: Toimenpiteistä                            sen antamisesta elatusavun suorittamisesta en-
51939:    vesistötoimikunnan lohi- ja siikapitoisten ve-                  nakolta valtion varoista lapsil!le, joiden huol-
51940:     sien kalastusta kosroevissa sodan aikaisissa pää-              tajat välttävii.t perimistoimenpiteitä. Liitteet
51941:     töksissä ilmenneiden kohtuuttomuuksien korjaa-                 II,to. s. 55. - Ks. Elatusapu.
51942:     miseksi. Liitteet 1,14. s. 35. - Ks. Kalastus.            -    n:o 16, Kuittis.en y.m.: Esityksen anta-
51943:  - n :o 8, K y ·t ö maan y. m.: Esityksen antami-                  misesta eläkekor'"auksen suorittamisesta eläk-
51944:     sesta lainsäädännöksi rikosoikeudellisesta pidät-              keennauttijoille vähentämättömänä tehdyn sopi-
51945: 
51946:                                                                                                                  3
51947: 18                              Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51948: 
51949:    muksen mukaisesti rahan arvon alentuminen             -   n:o 29, Jernin y.m.: Toimenpiteistä valtion-
51950:    huomioon ottaen. Liitteet II,11. s. 57. - Ks.             ja kunnallisverotuksen yhdistämiseksi veroil-
51951:    Eläke.                                                    moituksen tekemiseen ja verotuksen toimittami-
51952: - n:o 17, Lumpe>en y.m.: Juopunaisiin koh-                   seen nähden. Liitteet IV,25. s. 121 ja 122. -
51953:    distuvien toimenpiteiden tehostamisesta. Liit-            Ks. V erotus.
51954:    teet II,12. s. 58. - Ks. Juopuneet.                   -   n:o 30, Sergeliuksen y.m.: Valtionveron
51955: - n:o 18, österholmin y.m.: Määrärahasta                     suorittamisesta o!mkkeilla. Liitteet IV,26. s.
51956:    avustukseksi lakikirjan ruo,tsinkielisen painok-          123 ja 124. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
51957:    sen julkaisemista V'arten. Liitteet l i113. s. 59     -   n:o 31, S a 1m i sen y. m.: Rahan arvon ale-
51958:    ja 61. - Ks. Lakikirja.                                   nemisesta rahasaatavain omistajille aiheutunei·
51959: - n:o 19, Virolais•en y.m.: MäM-ärahasta                     den omaisuuden menetysten korvaamisesta. Liit-
51960:    maatalousasiamiehen toimen perustamista var-              teet IV,27. s. 125. - Ks. Inflatiokorvaus.
51961:    ten Moskovan, Kööpenhaminan ja Lontoon lä-            -   n:o 32, Kilpeläisen y.m.: Tutkimuksen
51962:    hetystöihin. Liitteet III,1. s. 65. - Ks. Maa-            toimittamisesta ahdinkoon joutuneiden pien-
51963:    <talousasiamies.                                          säästäjien talletuksistaan kärsimistä inflatio-
51964: - n:o 20, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä                      tappioista ja niiden korvausmahdollisuuksista.
51965:    toisen omaisuudenluovutusveronsa omilla osak-             Liitteet IV,2s. s. 127. - Ks. Inflatiokorvaus.
51966:    keilla suorittaneiden osakeyhtiöiden estämiseksi      -   n:o 33, Lehtosen y. m.: PiensäästäjiJen. ra-
51967:    korottamasta osakepäiLoma,ansa korvausosakkei-            han arvon alentumisen johdosta kärsimien tap-
51968:    den hallintoyhteisön omaisuutta vahingoitta-              pioiden korvaamisesta. Liitteet IV,29. s. 128.
51969:    valla tavalla. Liitteet IV,16. s. 105. - Ks.              - Ks. Inflatiokorvaus.
51970:    Omaisuudenluovutusvero.                               -   n:o 34, J e r n i n y. m.: Kaupunkikiinteistön-
51971: - n:o 21, Paavol,aisen y.m.: Toimenpiteistä                  omistajain taloudellisen aseman parantamisesta.
51972:    toisesta    omaisuudenluovutusverosta     annetun         Liitteet IV,so. s. 129 ja 130. - Ks. Kau-
51973:    lain 6 § :n muuttamiseksi. Liitteet IV,17. s.             punkikiinteistöt.
51974:    107. - Ks. Omaisuudenluovutusvero.                    -   n:o 35, Honka 1 a n y. m.: Tutkimuksen toi-
51975: - n:o 22, T u u r n a n y. m.: Toimenpiteistä toi-           mittamisesta asuntotalojen hoitokustannusten
51976:    sen korvauslain muuttamis,eksi. Liitteet IV,1s.           vähentämi1>mahdollisuuksista alentamalla veroja
51977:     s. 108. - Ks. Korvauslaki.                               ja lä=ityskustannuksia. Liitteet IV,31. s.
51978: - n:o 23, J. Raatikaisen y.m.: Esityksen                     131. - Ks. Kaupunkikiinteistöt.
51979:    antamisesta toisen korvauslain 4 § :n muutta-         -   n: o 36, H. P e s o s e n: Jälleenrakennustarvik-
51980:     misesta. Liitteet IV,u1. s. 110. - Ks. Kor-              keiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liit-
51981:     vauslaki.                                                teet IV,s2. s. 133. - Ks. Liikevaihtovero.
51982: - n:o 24, J. Raatikaisen y.m.: Toimenpi-                 -   n:o 37, Paksuja 1 a n y. m.: Siirtovä.elle tar-
51983:     teistä toisen korvauslain 10 §:n nojalla kor-            peellisten maatalouskoneiden vapauttamisesta
51984:    vauksensaantioikeutensa menettäneiden oikeut-             liikevaihtoverosta. Liitteet IV,ss. s. 134. -
51985:    ,tamiseksi saamaan uuden määräajan korvaus-               Ks. Liikevaihtovero.
51986:    anomuksen tekemiseen. Liitteet IV,2o. s. 112.         -   n:o 38, Paksujal•an y.m.: Siirtoväelle tar-
51987:    -    Ks. Korvauslaki.                                     peellisten rakennustarpeiden vapauttamioosta
51988: -n:o 25, P. Tervon y.m.: Inflatiohyvityksen                  liikevaihtoverosta. Liitteet IV,34. s. 135. -
51989:    suorittamisesta eräille korvausobligatioille. Liit-       Ks. Liikevaihtovero.
51990:    teet IV,21. s. 114. - Ks. Korvauslaki.                -   n:o 39, Riihisen y. m.: Esityksen antami-
51991: - n: o 26, Luukan y. m.: Korvausosakkeiden                   sesta laiksi ylimääräisestä suurten omaisuuk-
51992:    hallintoyhteisön osuustodistusten V'apauttami-            sien luovutusverosta. Liitteet IV,s5. s. 136. -
51993:    sesta leimaverolain 55 § :n edellyttämästä luo-           Ks. Omaisuudenluovutusvero.
51994:    vutnsverosta. Liitteet IV,22. s. 116. -        Ks.    -   n:o 40, Heikki 1 än y. m.: Maanhankintalain
51995:    Leimavero.                                                nojalla luovutettavien alueiden verotusarvon
51996: - n:o 27, Lahtelan y.m.: Lisäkorvauksen                      määräämisestä. Liitteet IV,36. s. 137. - Ks.
51997:    maksamisesta eräille Pohjois-Suomessa sotava·             Maanhankintalaki.
51998:    hinkoja kärsineille. Liitteet IV,23. s. 117. -        -   n:o 41, K u 11 b e r gin: Toimenpiteistä maa-
51999:    Ks. Sotavahingot.                                         talouskiinteistöjen verotuksen uudistamiseksi.
52000:  - n:o 28, Pärsaisen y.m.: Eräistä jälleen-                  Liitteet IV,37. s. 138 ja 139. - Ks. Verotus.
52001:    rakennuslainoista palautetun alueen osuuskas-         -   n:o 42,, Hirvensalon y.m.: Asianomaisten
52002:    soilla aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta.            maanomistajain oikeuttamisesta vähentämään
52003:     Liitteet IV,24. s. 119. - Ks. Osuuskassat.               verotettavista tuloistaan kyläteiden ra:kentami-
52004:                                       Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.                                     19
52005: 
52006:         sesta ja kunnossapidosta heille aiheutuvat kus-          -   n:o 57, E. Koiviston y. m.: ToimenpiOOistii.
52007:         tannukstet. Liitteet IV,ss. s. 140. - Ks. Ve-                kansakoulunopettajille suoritettavan rajaseu-
52008:         rotus.                                                       tulisän korottamiseksi. Liitteet IV,53. s. 162.
52009: -       n:o 43, Sergeliuksen y.m.: Verohelpo·                        - Ks, Kansakoulut.
52010:         tuksista vanhuksille. Liitteet IV,39. s. 141 ja          -   n:o 58, N. Nurmisen y.m.: Poliisikunnan
52011:         142. - Ks. Verotus.                                          palkkauksen parantamisesta. Liitteet IV,54. s.
52012: -       n:o 44, Uusitalon y.m.: Rälssiveron koko-                    163. - Ks. Poliisi.
52013:         naisuudessa:an poistamisesta. Lii·tteet IV14'0. s.
52014:                                                                  -   n:o 59, K. Anderssonin y.m.: Toimen-
52015:         143. - Ks. Verotus.
52016:                                                                      piteistä valtion osake-elllelllmistöiste• yhtiöiden
52017: -       n:o 45, Nevalaisen y.m.: Erikoisveron
52018:                                                                      ja teollisuuslaitosten palveluskunnan eläkkeiden
52019:         määräämisestä        ala-arvoiselle .kirjallisuudelle.
52020:                                                                      korottamiseksi. Liitteet IV,ö5. s. 164. - Ks.
52021:         Liitteet IV,41. s. 144. - Ks. Verotus.
52022:                                                                      Eläke.
52023: -       n:o 46, Riihimäen y. m.: Kotimaisten val-
52024:                                                                  -   n:o 60, Sergeliuksen y.m.: Valt1on vi-
52025:         tion relkain korkojen ja lmoletusten maksami-
52026:                                                                      ra;n tai toimen hrultijan oikeudesta eläkkeeseen
52027:         sen ·lykkäämisestä. Liitteet IV,42. s. 145. -
52028:                                                                      annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,56. s.
52029:          Ks. Sotavelat.
52030:                                                                      165 ja 166. - Ks. Eläke.
52031: -       n: o 4 7, M i e t t u s e n y. m. : Eräiden rahtikus-
52032:         tannusten suorittamisesba Pohjois- ja Koillis-           -   n:o 61, P. Tervon y.m.: Ulkomaan:kaupan
52033:          Suomen alueilla. Liitteet IV,43. s. 146. - Ks.              valvonnan kehittämisestä. Liitteet IV,57. s.
52034:          Rahtikustannukset.                                          167. - Ks. Ulkomaankauppa.
52035: -        n :o 48, Heiniö n y. m.: Tutkimuksen toi-               -   n:o 62, J. Wirtasen: Komi·tean asettami-
52036:          mittamisesta nykyisen verotuksen vaikutuksesta              sesta tuotantolaitosten sosialisoimisen kannat-
52037:          elinkeinoelämään. Liitteet IV,44. s. 148. - Ks.             ltavaisuuden tutkimista varten. Liitteet IV,58.
52038:          Verotus.                                                     s. 169. - Ks. Sosia:Iisoiminen.
52039: -        n:o 49, P. Tervon y.m.: Esityksen antami-               -   n:o 63, Peltosen y.m.: Toimikunnan aset-
52040:          sesta laiksi verohallituksen perustamisesta.                 tamisesta suunnittelemaan valtion tuotanto- ja
52041:          Liitteet IV,45. s. 149. - Ks. Verotus.                      liikelaitosten yritysmuotojen uudistamista. Liit-
52042: -        n:o 50, Puumalaisen y.m.: Toimikunnan                        teet IV,59. s. 170. - Ks. Sosialisoiminen.
52043:          asettamisesta selvittämään verotuspoliittiset ky-       -    n:o 64, Smeds i n: Lisäyksestä vuoden 1947
52044:          symykset niiden koko laajuudessa. Liitteet                  .tulo- ja menoarvioon koko maan käsittävän lii-
52045:          IV,46. s. 150. - Ks. Verotus.                                keyrityslaskennan toimoonpanemiseksi. Liitteet
52046:     -    n:o 51, Meinanderin: Parkkatilaston täy-                     IV,60. s. 171 ja 172. - Ks. Liikeyrityslas-
52047:          dentäm.iJsestä. Liitteet IV,47. s. 151 ja 152.               kenta.
52048:          - Ks. Palkat.                                           -    n:o 65, L•appi-Seppälän y.m.: Lisäyk-
52049:          n:o 52, Virolaisen y.m: Virkamiesten                         sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon stan-
52050:          palkkauksen j•a aseman järjestelyssä huomioon                dar?fisoimistyön tukemiseksi. Liitteet IV,61. s ..
52051:          otettavista näkökohdista. Liitteet IV,48. s.                 173. - Ks. Standardisoiminen.
52052:          153. - Ks. Virkamiehet.
52053:                                                                  -    n:o 66, Leikolan y.m.: N.s. verokahvin
52054:     -    n:o 53, Kuittisen y.m.: Määrärahasta yli-                    kauppaan laskemisesta. Liittoot IV,62. s. 174.
52055:          m'ääräisten toimien vakinaistaruisaksi posti- ja             - Ks. V:erokahvi.
52056:          lennätinhallitnksessa. Liitteet IV,41l. s. 155.
52057:                                                                  -    n:o 67, K a nn i s.ton y. m.: Selvityksen toi·
52058:          - Ks. Virkamiehet.
52059:                                                                       mittamisesta     Pohjois-Suomen      taloudellisista
52060:     -    n: o 54, Se p p ä 1 ä n y. m.: Lisäpalkkion SIUO-
52061:                                                                       mal1dollisuukEista. Liitteet IV,63. s. 175. -
52062:          rittamisesta eräille koulul"<L1toksen viran tai toi-
52063:                                                                       Ks. Pohjois-Suomi.
52064:          men haltijoille. Liittoot IV,5o. s. 157. - Ks.
52065:           Oppikoulut.                                            -    n:o 68, Koukkarin y.m.: Toimenpiteistä
52066:     -    n:o 55, Kivisalon y.m.: Esityksen anta-                      rautatehtaan perustamiseksi Oulun teollisuus-
52067:           misesta kansakoululaitoksen kustannuksista an-              alueelle. Liitteet IV,64. s. 176. - Ks. Rauta-
52068:           netun lain muuttamisesta parantamalla mies-                 tehdas.
52069:           opettajain palkkausta. Liitteet IV,51. s. 158.         -    n:o 69, P. Karjalaisen y.m.: Toimenpi-
52070:           - Ks. Kansakoulut.                                          teistä yksinomaan kotimaista raak!a-ainetta val-
52071:     -     n:o 56, Tuomisen y.m.: Esityksen anta-                      misteisiinsa käyttävän huonekaluteollisuuden
52072:           misesta laiksi kansakoulunopettajain palkkauk-              vapauttamiseksi hinta- ja elinkeinosäännöste-
52073:           sen parantamisesta. Liitteet IV,52. s. 160. -               .Jystä. Liitteet IV,65. s. 177. - Ks. Säännös-
52074:           Ks. Kansakoulut.                                            tely.
52075: 20                               Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52076: 
52077: -    n:o 70, Lehtosen y.m.: Tutkimuksen toi-               sen keskussairaalan oikeuttamisesta samaan
52078:      mittamisesta graniitintuotannon kohottamisen ja       valtionapuun kuin valtion keskussairaalat ja
52079:      gr>aniitin viennin mahdollisuuksista. Liitteet        kuntien yhteiset tuberkulosiparantolat. Liitteet
52080:      IV,66. s. 178. - Ks. Ulkomaankauppa.                  VI,a. s. 244 ja 246. - Es. .Sairaal-at.    .
52081: -    n:o 71, Pyörä 1 ä n y. m.: Määrärahasta avus-       ~ n:o 84, Ryömän y.m.: Toimenpiteistä val-
52082:      tuksiksi ja !ainoiksi maaseudun sähköyhtymille.       tion sairaaloiden henkilökunnan asunto-olojen
52083:      Liitteet IV,67. s. 179. - Ks. Sähköistys.             parantamiseksi. Liitteet VI, 7. s. 248. - Ks.
52084: -    n:o 72, Mäkisen y.m.: Lisäyksestä vuoden              Sairaalat.
52085:      1947 tulo- ja menoarvioon avustukseksi Poh·         -   n: o 85, T a i n i o n y. m.: EnsiJa,puvarastojen
52086:      jois-Karjalan Sähkö Oy :lle. Liitteet IV,6s. s.         järjestämisest"å syrjäisten seutujen sairaanhoi-
52087:      181. - Ks. Sähköistys.
52088:                                                              don parantamiseksi. Liitteet VI,s. ,s, 250. -
52089: -    n:o 73, Salon: Määrärahasta avustuksiksi                Ks. Sairaalat.
52090:      Kainuun kuntien sähköistäruisestä osalliseksi
52091:                                                          ~ n:o 86,   E. Koiviston y.m.: Määrärahasta
52092:      pääsemistä varten. Liitteet IV,69. s. 183. -
52093:      Ks. Sähköistys.                                         Oulun diakonisaakodille sairruanhoitajatarkoulu-
52094:                                                              tusta varten. Liitteet VI,o. s. 251. - Ks. Sai-
52095: -   n:o 74, Sormusen y.m.: Toimenpiteistä                    raalat.
52096:     Pohjois-Suomen taloudellisten mahdollisuuksien
52097:                                                          ~ n:o 87, Kauhasen y.m.:          Toimenpiteistä ra·
52098:     suunnitelmalliseksi hyväksikäyttämiseksi. Liit-
52099:     teet IV,70. s. 184. - Ks. Pohjois-Suomi.                 diovastaanottimien ja kovaäänislaitteiden hank-
52100:                                                              kimiseksi valtion sairaaloihin. Liitteet VI,to.
52101:  - n:o 75, Laineen y.m.: .Jokioisten Rautatie                s. 253. - Ks. Sairaalat.
52102:     0/Y:n osakkeiden lunastamisesta valtiolle.
52103:     Liitteet IV,71. s. 186. - Ks. Rautatiet.             -   n:o 88, Lappi-Seppälän: Toimenpiteistä
52104:  - n:o 76, Smedsin: Toimenpiteistä niiden seu-               vapaaehtoisen verensiirtotoiminnan taloudelli-
52105:     tujen elinkeinoelämän tukemiseksi, joissa maal-          seksi tukemiseksi. Liitteet VI,u. s. 254. -
52106:                                                              Ks. Sairaal,at.
52107:     tapako on aiheuttanut väestön vähenemistä ja
52108:     taloudellisia vaikeuksia. Liitteet IV,72. s. 187     -    n:o 89, Käkelän y.m.: Eräiden valtion sai-
52109:     ja 189. - Ks. Maaltapako.                                 raalain työntekijäin tointen vakinaistamisesta.
52110: - n:o 77, Kytömaan y.m.: Tutkimuksen toi-                     Liitteet VI,12. s. 255. - Ks. Sairaalat.
52111:    mittamisesta mahdollisuuksista perustaa infla-        -   n:o 90, Långin y.m.: Toimenpiteistä val-
52112:    tiovakuudelil.a varustettu säästötili maan raha-           tion sairaaloitten työsopimussuhteessa olevan
52113:    laitoksiin. Liitteet V,t. s. 223. - Ks. Tallst-           henkilökunnan vakinaistamiseksi. Liitteet Vl,13.
52114:    tajat.                                                     s. 257. - Ks. Sairaala.t.
52115:    n:o 78, Järven y. m.: Lisäyksestä vuoden              -   n:o 91, Soinisen y.m.: Määrärahasta syn-
52116:    1947 tulo- ja menoarvioon säästäväisyyttä                 nytysosaston rakentamiseksi Kaavin kunnan
52117:    tarkoittavan valistustyön tehostamiseksi. Liit-            sairaalan yhteyteen. Liitteet VI,14. s. 258. -
52118:    teet V,2. s. 224. - Ks. Säästäväisyys.                     Ks. Sairaalat.
52119: - n:o 79, ö s te n s on i n y. m.: Toimenpiteistä        -   n:o 92, Kankaisen y.m.: Toimenpiteistä
52120:    Suomen Pankin nais- ja miespuolisten viran- ja            alkoholistien raittiusneuvonnan ja nuorten väki-
52121:    toimenhaltijain eroam1smn yhtenäistämiseksi.               juomien käyttäjäin huollon jättämiseksi rait-
52122:    Liitteet V,s. s. 226 ja 227. - Ks. Suomen                 tiuslautakunnan tehtäväksi. Liitteet Vl,15. s.
52123:    Pankki.                                                    259. - Ks. Raittius.
52124: - n:o 80, Käkelän y.m.: Toimenpiteistä val-              -   n:o 93, E. Koiviston y.m.: Toimenpiteistä
52125:    tion sairaaloissa palvelevan henkilökunnan                'alkoholin tarjoilun kielt"åmiseksi anniskelura-
52126:    asunto-olojen parantamiseksi. Liitteet VI,s.              vintoloissa rukouspäivien ja suurten kirkollis-
52127:    s. 239. - Ks. S·airaalat.                                 ten juh1apäivien aattoina. Liitteet VI,t6. s.
52128: - n:o 81, Lehtokosken y.m.: Lisäyksestä                      260. - Ks. Väkijuomat.
52129:    vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon uusien asun-         -   n:o 94, U. Raatikaisen y.m.: Toimen-
52130:    tojen rakentamiseksi valtion mielisairaaloitten           piteistä juopuneena tavattujen henkilöiden tar-
52131:    perheel1i\!i.Ne hoitajiiHe. Liitteet VI,4. s. 241.        koituksenmukaisen käsittelyn aikaansaamiseksi.
52132:    - Ks. Sairaalat.                                          Liitteet VI,17. s. 261. - Ks. Raittius.
52133: - n:o 82, Lehtokosken y.m.:                 Toimenpi-        n: o 95, B r o mm e 1 s i n y. m.: Alkoholijuo-
52134:    teistä seerumien ja rokotteiden valmistus- ja             mien [uvattomasta valmistuksesta, myymisestä
52135:    tarkastuslaitoksen aikaansaamiseksi.       Liitteet        ja kuljetuksesta säiitdettyjen rangaistusten ko-
52136:    VI,5. s. 242. - Ks. Tartuntataudit.                       ventamisesta. Liitteet VI,ts. s. 262 ja 263. -
52137: - n:o 83, Wickmanin y.m.: Kuntien yhtei-                     Ks. Väkijuomat.
52138:                                  Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.                                       21
52139: 
52140: 
52141: -    n :o 96, S a 1 on: Esityksen antamisesta kun-          -       n:o 110, Pohjanuoron y.m.:                  Tielain
52142:      tien väkijuomaliikkeen voitosta saaman osuu-                   91 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,ts. s. 321.
52143:      den korottamisesta. Liitteet VI,t9. s. 265. -                  - Ks. Tielaki.
52144:      Ks. Väkijuomat.                                        -       n:o 111, Kulmalan y.m.: Esityksen an-
52145: - n:o 97, Lappi-Seppälän: Esityksen an-                             tamisesta laiksi metsästyslain 57 §: n muutta-
52146:      tamisesta eri a=attialojen ammattinimitysten                   misesta. Liitteet VII,t9. s. 322. - Ks. Met-
52147:      suojaamisesta. Liitteet VI,20. s. 266. - Ks.                   sästys.
52148:      Ammattinimitykset.                                     -       n: o 112, V en n a m o n y. m.: Toimenpiteistä
52149: - n: o 98, Hu k arin y. m.: Elinkeinoyhdistyk-                      maanjakojen jouduttamiseksi. I..iitteet VII,2o,
52150:      siin kuulumiapakon poistamisesta.           Liitteet           s. 323. ~ Ks. Maanja:ko.
52151:      VI,21. s. 267. - Ks. Elinkeino.                        -       n:o 113, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä
52152: - n:o 99, P. Tervon y.m.: Kunnallisverolain-                        maanjako-olojen parantamiseksi. Liitteet VII,~l.
52153:      säädännön uudistamisesta. Liitteet VII,7. s.                   s. 324. - Ks. Maanjako.
52154:      298. - Ks. KunnalHsverotus.                            -       n:o 114, Vennamon y.m.: Maaseudun ra-
52155: - n:o 100, Forss i n y. m.: Maalaiskuntain kun-                     kennustoiminnan ohjauksen ja neuvonnan Jar-
52156:      nallisverolainsäädännön uudistamisesta.        Liit-           jestämisestä mahdollisi=an tarkoituksenmul\a,i-
52157:       teet VII,s. s. 302 ja 304. - Ks. Kunnallis- ·                 seksi. Liittoot VII,22. s. 326. - Ks. Raken-
52158:       verotus.                                                      nustoiminta.
52159:  - n:o 101, Y. Mannisen y.m.: Kunnallis-                    -       n: o 115, V en n a m on y. m.: Toimenpiteistä
52160:       veroJ.ainsäädännön uudistamisesta kunnallisen                 lähinnä omakotirakennustoimintaa estävien, ase-
52161:       verorasituksen tasoittamista silmällä pitäen.                 makaavalainsäädäntöön perustuvien säännösten
52162:       Liitteet VII,9. s. 306. - Ks. Kunnallisverotus.                ja määräysten tarkistamiseksi. Liitteet VII.23.
52163:  - n:o 102, Kujanpää n y. m.: Toimenpiteistä                        s. 327. - Ks. Rakennustoiminta.
52164:       ·kunnallisen verorasituksen epätasaisen jakaan-       -        n:o 116, Lappi-Seppälän y.m.: Esityk-
52165:       tumisen korjaamiseksi. Liitteet VII,to. s. 308.                sen antamisesta rakennustyömaan vastuunalai-
52166:       - Ks. Kunnallisverotus.                                        sen työnjohtajan pätevyysvaatimuksista. Liit-
52167:  - n:o 103, S a 1 on: Määrärahasta avustuksiksi                     teet VII,24. s. 329. - Ks. Rakennustoiminta.
52168:       kunnille, joissa lapsivähennykset huomattavam-        -        n:o 117, Lappi-seppälän y.m.: Toimen-
52169:       min korottavat kunnallisveroäyrin hintaa. Liit-                piteistä pärekatrojen tulenarkuuden poistami-
52170:        teet VII,ll. s. 309. - Ks. Kunnallisverotus.                  seksi. Liitteet VII,25. s. 331. - Ks. Rakennus·
52171:  - n:o 104, Uusitalon y.m.: Esityksen an-                            toiminta.
52172:       tamisesta kunnallisverolaiksi, jossa viljellyn        -        n:o 118, Myllymäen y. m.: Kunnallisten
52173:       maan tuotantoedellytykset tulevat nykyistä pa-                 hautausmaiden perustamisesta. Liitteet VII,za.
52174:        remmin huomioon otetuiksi. Liitteet VII,12.                   s. 332. - Ks. Hautausmaat.
52175:        s. 310. - Ks. Kunnallisverotus.                               n:o 119, Prunnilan y.m.: Siviilirekisteriin
52176:   - n:o 105, E. Koiviston y.m.: Oman äänes-                          kuuluvien henkilöiden väestöluettelon pidon
52177:        tysalueen ulkopuolella äänestämisen tekemisestä               siirtämisest"å kunnallisille viranomaisille. Liit-
52178:        mahdolliseksi kunnallisvaaleissa. Liitteet VII,ts.            teet VII,27. s. 333. - Ks. Vä.estöluettelo.
52179:        s. 311. - Ks. Kunnallisvaalit.                                n:o 120, K. Anderssonin y.m.: Maalais-
52180:   - n:o 106, Hoi1stenin y.m.:                Suurempien              kuntien oikeuttamisesta pakkoinnastamaan ase-
52181:        ylemmänast.eisten kuntien muodostamisesta mää-                makaavallisia tarkoituksia varten alueellaan
52182:        rättyjen knnnallistehtävien hoitamista varten.                olevaa maata kohtuulliseen hintaan. Liitteet
52183:        Liitteet VII,14. s. 312 ja 314. - Ks. Kunnat.                 VII,2s. s. 334. - Ks. Pakkolunastus.
52184:   - n:o 107, Asikaisen y.m.:                Kunnan ja           -    n: o 121, R a uni on y. m.: Kuntien oikeutta·
52185:        seurakunnan viran- ja ltoimenhaltijain saatta-                misesta Innastamaan kohtuullisesta hinnasta RO-
52186:        misesta verovelvollisiksi palkan maksavalle kun-              ranottopaikaksi j·a urheilukenttien rakentami-
52187:        nalle j·a seurakunnalle. Liitteet VII,t5. s. 316.             seksi soveltuvia maa-alueita. Liitteet VII,29.
52188:        - Ks. Kunnallisverotus.                                        s. 335. - Ks. Pakkolunastus.
52189:   - n:o 108, Sergeliuksen y.m.: Kaupungin-                      -    n:o 122, Kivisalon y.m.: Esityksen an-
52190:         johtajain ja apulaiskaupunginjohtajain asetta-               tamisesta laiksi niiden aatteellisten yhdiatysten,
52191:        misesta toimeensa määräajaksi. Liitteet VII,t6.                joiden toimitalot tai urheilukentät sij•aitsevat
52192:         s. 318 j'a 319. - Ks. Kunnallishallinto.                      vuokramaalla, oikeuttamisesta innastamaan sa-
52193:    - n:o 109, K. Anderssonin: Esityksen an-                           notut vuokra-alueet. Liitteet VII,s<l. s. 336. -
52194:         tamisesta köyhäinhoitolain 5 §: n muuttami>Sesta.             Ks. Pakkolnnastus.
52195:         Liitteet VII,t7. s. 320. - Ks. Köyhäinhoito.            -     n:o 123, K ui t t i sen y. m.: Osuuskuntien
52196: 22                                  Laki-, rahaasia- ja toivomusal!1itteet 1947.
52197: 
52198:         oikeuttamisesta Innastamaan liiketoimintaansa            pendejä varten. Liitteet VIII,7. s. 365. - Ks.
52199:         palvelevat vuokra-alueet. Liitteet VII,31. s. 337.       Yliopisto.
52200:         - Ks. Pakkolunastus.                                - n:o 137, Kulovaaran y.m.: Koulutoimen
52201: -       n :o 124, K u 1m a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä           uudistamisesta oppilaiden synnynnäistä lahjak-
52202:         eräiden tonttimaan vuokraajien aseman turvaa-            kuutta ja taipumuksia silmällä pitäen. Liitteet
52203:         miseksi. Liitteet VII 132. s. 339. - Ks. Ptakko-         VIII,s. s. 366. - Ks. Koulutoimi.
52204:         lunastus.                                           - n:o 138, .J. Hakalan: Oppikoulujen vaki-
52205: -       n:o 1251 Kulmalan y.m.: Esityksen an-                    naisten laulunopettajain toimien muuttamisesta
52206:         tamisesta uponneena olleen puutavaran nosta-             p;eruspalkkaisiksi. Liitteet VIII,9. s. 368. -
52207:         misest."t ja omakseen ottamisesta. Liitteet              Ks. Oppikoulut.
52208:         VII 133. s. 340. - Ks. Vesioikeus.                  - n:o 139, Ahm•avaaran y.m.: Korkeinta
52209: -       n: o 126, S a r ~ i n i n y. m.: Huoltoviranomais-       opillista aivistystä kos·kevasta järjestelystä eri-
52210:         ten piiltevyysehtojen ja palkkauksen uudistami-          tyisesti silmällä .pitäen Pohjois-Suomen oloja.
52211:          sesta. Liitteet VII,34. s. 341. - Ks. RuoHo-            Liitteet VIII,10. s. 369. - Ks. Yliopisto.
52212:          viranomaiset.                                      - n:o 140, Nevalaisen y.m.: Kurssien jär-
52213: -       n: o 127, S m e d s i n: Viilestötilaston uudista-       jestämisestä varsinkin kansakoulunopettajille
52214:          misesta. Liitteet VII 135. s. 345 ja 346. - Ks.         keskikoulun aineopettajan pätevyyden saamista
52215:          Väestö tilasto.                                         varten. Liitteet VIII,11. s. 371. - Ks. K•ansa-
52216: -        n:o 128, Turusen y. m.: Julkisten huvi-                  koulut.
52217:          tilaisuuksien toimeenpanosta pyhäpäivinä anne-      - n:o 141, Hukarin y.m.: Työnjohto-opin ja
52218:          tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,36.            yhteiskuntaopin opetuksesta valtion teknillisissä
52219:          s. 347. - Ks. Huvitilaisuudet.                           kouluissa. Liitteet VIII,12. s. 372. - Ks. Tek-
52220: -        n:o 129, H. Pesosen y.m.: Julkisten huvi-                nilliset koulut.
52221:          tilaisuuksien toimeenpanosta pyhäpäivinä anne-
52222:                                                              - n:o 142, Heiniön y.m.: Määrärahastauuden
52223:          tun asetuksen 2 § :n muuttamisesta. Liitteet
52224:                                                                   koulutalon rakentamiseksi Tampereen rl!eknilli-
52225:          VII,37. s. 348. - Ks. Huvitilaisuudet.
52226:                                                                   selle oppilaitokselle. Liitteet VIII,13. s. 373.
52227: -        n: o 130, K u 1m a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä           - Ks. Teknilliset koulut.
52228:          sisäasiainministeriön julkisia huveja maaseu-
52229:                                                              - n:o 143, Rantam•aan y.m.: Määrärahasta
52230:          dul1a koskevan päätöksen (311/24) 8 § :n ku-
52231:                                                                   Porin lyseon lisärakennuksen ;rakentamista ja
52232:          moamiseksi. Liittteet VII,ss. s. 349. -       Ks.
52233:                                                                   koulurakennuksen korjaamista varten. Liitteet
52234:           Huvi tilaisuudet.
52235:                                                                   VIII,u. s. 375. - Ks. Oppikou:lut.
52236:     -    n:o 131, Kuittisen y.m.: Jalankulkijoita
52237:                                                               - n:o 144, Rantamaan y.m.: Määrärahasta
52238:           koskevien liik!ennem'ääräysten uudistamisesta.
52239:                                                                   Pieksämäen yhteiskoulun ottamiseksi valtion
52240:           Liitteet VII,so. s. 350. - Ks. Liikenne.
52241:                                                                   haltuun. Liittteet VIII,15. il. 376. - Ks. Oppi-
52242:     -    n:o 132, Saukkosen y.m.: Toimenpiteistä
52243:                                                                   koulut.
52244:          fosforivalmisteiden käytön saliimiseksi harak-       - n:o 145, Lahtelan y.m.: Miesseminaarin
52245:          kain tuh01tmiseen. Liitteet VII,4o. s. 351. -            sijoittamisesta Kemijärven kirkonkylään. Liit-
52246:          Ka. Metsästys.                                           teet VIII,lG. s. 378. - Ks. Seminaarit.
52247:     -    n:o 133, K y t ö maan y. m.: Henkikirjoitus-         - n:o 146, Malk1amäen y.m.: Kansakoulu-
52248:          toimiston perustamisesta Porin poliisilaitoksen          lainsäädännön koonnasta. Liittteet VIII,l 7. s.
52249:          yhteyteen. Liitteet VII,41. s. 352. - Ks. Hen-            379. - Ks. Kansakoulut.
52250:          kikirjoitus.                                         - n:ö 147, Malkamäen y.m.:                 Lisäyksestä
52251:     -    n:o 134, Leh,tokosken y.m.: Lisäyksestä                   vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon uusien ko-
52252:          vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon talousopetus-            keilukeskikoulujen perustamista ja ylläpitä-
52253:          tarkastajan toimen perustamista varten kauppa-            mistä varten. Liittteet VIII,Is. s. 380. - Ks.
52254:          ja     teollisuusministeriön   ammattikasvatll.'!·        Kansakoulut.
52255:          osastolle. Liitteet VIII,5. s. 363. - Ks.' Ta-        - n:o 148, Lumpeen y.m.:                Määrärahasta
52256:          lousopetus.                                               kansakoulunopettajain jatko-opetuksen tehosta-
52257:     -    n:o 135, Kytömaan y.m.: Selvityksen toi-                  mista ja suunnnitelmallista järjestämistä var-
52258:          mittamisesta oppikoulujen ja yleensäkin opetus-           ten. Liitteet VIII119. s. 381. - Ks. Kansa-
52259:          laitosten tuntiopettajien aaemasta.      Liitteet         koulut.
52260:          VIII,6. s. 364. - Ks. Oppikoudut.                     - n:o 149, Kulovaaran y.m.: Supistettujan
52261:          n:o 136, Ryömän y.m.: Määrärahasta eräi-                  kansakoulujen muuttamisesta täydellisiksi. Liit-
52262:           den korkeakoulujen opiskelijoille jaettavia sti-         teet VIII,20. s. 383. - Ks. Kansakoulut.
52263:                                      Laki-, rahaasia- ja toivomu~aloitteet 1947.                                 23
52264: 
52265: -       n:o 150, E. Koiviston y.m.: Virka-asun-               -   n:o 164, Lappi-Se p .p ä 1 ä n:       Lisäyksestä
52266:         tojen hankkimisesta Kemijärven, Lapin, Länsi-             vuoden 1947 ltulo- ja menoarvioon teknillisiin
52267:         .pohjan ja Kainuun piirien kansakoulujen tar-             kysymyksiin kiinnostuneiden lahjakkaiden nuor-
52268:         kastajille. Liitteet VIII,21. s. 385. -        Ks.        ten askartelutoiminnan tukemiseksi. Liittteet
52269:         Kansakoulut.                                              VIII,35. s. 410. - Ks. Nuoriso.
52270: -       n: o 151, Luu k a n y. m.: Toimenpiteistä itäi-       -   n:o 165, K. Anderssonin y.m.: Määrä-
52271:         sen ja pohjoisen rajaseudun kansakouluolojen              rahasta opintokierhotoiminnan tukemiseksi. Liit-
52272:         korjaamiseksi. Liittteet VIII,22. s. 386. - Ks.           teet VIII,36. s. 411. - Ks·. Opintokerhot.
52273:         Kansakoulut.                                          -   n:o 166, K. Anderssonin y.m.: Määrä-
52274: -       n:o 152, Lappi-Seppälän y.m.: Uusien                      rahasta kansantajuisti•eteellisten luentojen jär-
52275:         käytännöllisille aloille johtavien oppilaitosten          jestämistä varten. Liitteet VIII,37. s. 412. -
52276:          perustamisesta ja entisten laajentamisesta. Liit-        Ks. Luentotoiminta.
52277:          teet VIII,23. s. 388. - Ks. Koulutoimi.              -   n:o 167, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-
52278: -       n:o 153, B r y g ga r i n y. m.: Toimenpiteistä           piteistä taidemaalarien ja kuvanveistäjien at·e-
52279:          ammattikasvatuksen       edistämiseksi.   Liitteet       lieripulan helpottamiseksi. Liitteet VIII,38. s.
52280:          VIII,24. s. 389. - Ks. Ammattikasvatus.                  413. - Ks. Taide.
52281:          n: o 154, M i e t t u sen y. m.: Toimenpiteistä      -   n:o 168, Kilven y.m.: Määrärahasta näyt-
52282:          keskusammattikoulun perustamiseksi Rovanie-              tämötaiteen tukemiseksi. Liittteet VIII,39. s.
52283:          men kauppalaan. Liitteet VIII,25. s. 391. -              414. - Ks. Taide.
52284:          Ks. Ammattikasvatus.
52285:                                                               -   n:o 169, Kuusisen y.m.: Toimenpiteistä
52286:          11 :o 155, H. Peso se 11 y. m.:      Määrärahasta        kuvruamataiteiden ja -taitelijain aseman paran-
52287:          keskusammattikoulun perustamiseksi Rovanie-              tamiseksi. Liitteet VIII,4o. s. 415. -        Ks.
52288:          men kauppalaan. Liittteet VIII,2 6. s. 392. -            Taide.
52289:          Ks. Ammattikasvatus.                                 -   n:o 170, W u o 1 i joen y. m_: Lisäyksestä vuo-
52290: -        n:o 156, Soinisen y.m.: Ammattikoulun                    den 1947 tulo- ja menoarvioon Valtion Näyt-
52291:          perustamisesta Polvijärven kuntaan. Liitteet             tämötaidelautakunnan käytettäväksi 'kahden oh-
52292:          VIII,27. s. 393. - Ks. Ammattikasvatus.                  jaajan kouluttamiseksi ja palkkaamiseksi mR~a­
52293: -        n:o 157, Lumpeen y. m.: Lastentarhaopet-                 seudun amatööriteattereja varten.         Liitteet
52294:          tajaseminaarin perustamisesta. Liitteet VIII,2 s.        VIII,41. s. 417. - Ks. Taide.
52295:          s. 394. - Ks. Seminaarit.                            -   n:o 171, Hukarin y.m.: Määrärahasta voa:l-
52296: -        n:o 158, Lumpeen y. m.: Koulutusmahdolli-                tion nuorisotyölautakunnalle kiertävien näytel-
52297:          suuksien järjestämisestä raajarikkoisille lapsille       mäohjaajien paikkaamista varten.         Liittteet
52298:          oppiV~elvollisuuden suorittamista varten.    Liit-       VIII,42. s. 418. - Ks. Taide.
52299:          teet VIII,29. s. 395. - Ks. Oppivelvollisuus.        -   n:o 172, östensonin y.m.: Määrärahasta
52300: -        n:o 159, K a n kai se 11 y. m.: Määrärahasta             avustukseksi Kirjoj•a sokeille nimiselle yhdis-
52301:          rehtorin asuntorakennuksen aikaanswamiseksi              tykselle. Liittteelt VIII,43. s. 419 ja 420. -
52302:           Suomen Raamattuopistolle. Liittteet VIII,3o.            K!s. Sokeat.
52303:           s. 396. - Ks. Raamattuopisto.                       -   n:o 173, Karppisen y.m.: Määrärahasta
52304: -        n: o 160, K a u p i n y. m.: Lisäyksestä vuoden          kirjastoautojen hankkimiseksi kansalaiskirjas-
52305:          1947 tulo- ja menoarvioon avustuksekai Suomen            toja vailla olevien seutujen kirjastotarpeen tyy-
52306:           Nuoriso-Opistolle luokkahuoneiden ja oppilas-           dyttämiseksi. Liittteet VIII,44. s. 421. - Ks.
52307:           asuntojen rakentamista varten opiston pää-              Kirj•astot.
52308:           rakennuksen yhteyteen. Liitteet VIII,31. s. 397.    -   n:o 174, Nevalaisen y.m.: Kirjatuotan-
52309:           - Ks. Nuoriso-Opisto.                                   non keskuselimen perustamisesta.         Li1ttteet
52310:     -     n:o 161, L å n gin y. m.: Määrärahasta vuo-             VIII,45. s. 422. - Ks. Kirjatuotanto.
52311:           den 1918 vankileireiHä kuolleiden punakaarti-       -   n:o 175, Rydbergin y.m.: Määrärahasta
52312:           laisten hautapaikkojen kunnostamiseksi. Liit-           sanomalehdentoimittajain      ammattikasvatuksen
52313:           t.eet VIII,32. s. 398. - Ks. Hautausmaat.               edelleen kehittämiseksi YMeiskunnallisessa Kor-
52314:     -     n:o 162, A. K. Wir.tasen y.m.: Toimen-                  keakoulussa. Liitteet VIII,46. s. 424. - Ks.
52315:           piteiatä taitelijain ja kirjailijain valtionavun        Ammattikasvatus.
52316:           korottamiseksi. Liitteet VIII,33. s. 399 ja 404.    -   n:o 176, Meinanderin y.m.: Erityisen
52317:           - Ks. Taide.                                            elimen perustamisesta käsittelemään henkisen
52318:     -     n:o 163, Seppälän y.m.: Tieteellisten seu-              työn tekijäin palkkojen säännöstelyä kos:kevia
52319:           rojen taloudellisen aseman parantamisesta.              asioita. Liitteet VIII,47. s. 426. - Ks. Hen-
52320:           Liitteet VIII,34. s. 409. - K!s. Tiede.                 kinen työ.
52321: 24                                  Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52322: 
52323: -       n:o 177, K a n kai s ,en y. m.: Tutkimuksen           -       n:o 192, Lepistön y.m.: Maatalousammat-
52324:         toimittamisesta kansamme siveellisestä tilasta.               tiopetuksen laajentamisesta ja kehittämisestä
52325:         Liitteet VIII,48. s. 428. - Ks. Siveellisyys.                 nykyisiä olosuhteita ja >tarpeita vastaavaksi.
52326: -       n:o 178, Söderhjelmin: Esityksen anta-                        Liitteet IX,25. s. 482. - Ks. Maatalous.
52327:         misesta laiksi urheiluopistojen valtionavusta.        -       n:o 193, Tainio n y. m.: Valtakunnallisen
52328:         Liitteet VIII,49. s. 430 ja 431. - Ks. Urheilu.               keskusjohdon asettamisesta maatalouden ko-
52329: -       n:o 179, Lappi-Seppälän y.m.: Koripal-                        neellistamisen ylimmäksi valvojaksi ja ohjaa-
52330:         lovälineitten hankkimisesta kansa- ja oppi-                   jaksi. Liitteet IX,2 6. s. 483. - Ks. Maata-
52331:         kouluihin. Liitteet VIII,5o. s. 432. -         Ks.            lous.
52332:         Urheilu.                                              -       n:o 194, Bernerin y. m.: Esityksen anta-
52333: -       n:o 180, M i et t u sen y. m.: Toimenpiteistä                 misesta valtion hallussa olevien maiden myy-
52334:         :maitalouden kannattavaisuustutkimuksen tehos-                misestä viljelys- ja asutustarkoituksiin. Liit·
52335:         tamiseksi. Liitteet IX,ts. s. 462. - Ks. Maa-                 teet IX,2 7. s. 485. - Ks. .A!lutustoiminta.
52336:          talous.                                              -       n:o 195, E. Koiviston y. m. v,altion omis-
52337: -       n:o 181, Virolaisen y.m.: Ohjelman laa-                       tamien metsäalueitten asuttamisesta Pohjois-
52338:         timisesta maataloustuotannon kohottamisesta.                   Suomessa. Liitteet IX,2s. s. 486. - Ks. Asu-
52339:          Liitteet IX,u. s. 463. - Ks. :Maatalous.                     tustoiminta.
52340: -        n: o 182, Lepistö n y. m.: Tukipalkkiojär-           -        n:o 196, Kaupin y.m.: Esityksen antami-
52341:          jestelmän lopettamisesta myöntämällä vähäva-                 sesta maanhankintalain ja siihen liittyvän ra-
52342:          raisilla ja suuriperheisille vastaava sosiaalinen             hoituslain muuttamisesta asutuskeskusten olo-
52343:          tuki. Liitteet IX,t5. s. 465. - Ks. Maatailous.              'suhteita paremmin vastaavaksi. Liitteet IX,29.
52344: -        n:o 183, Okon y.m.: Maataloustuotannon                        s. 488. - Ks. Maanhankintalaki.
52345:         säännöstelyn asteittaisesta lakkauttamisesta.         -        n:o 197, Ta 1 v i on y. m.: Maanhankintalain
52346:          Liitteet IX,t6. s. 466. - Ks. Maatalous.                      muuttamisesta. Liitteet IX,ao. s. 490. - Ks.
52347: -        n: o 184, S o r m u sen y. m.: Toimenpiteistä                 Maanhankintalaki.
52348:          maataloustuotteiden säännöstelyn uudistami-          -        n:o 198, V. Eskolan y.m.: Esityksen an-
52349:          seksi. Liitteet IX,t 7. s. 468. - Ks. Maatalous.             tamisesta maanhankintalain muuttamisesta niin,
52350: -        n:o 185, Simosen y.m.: Toimenpiteistä                         että köyhäinhoitolain 5 § :ssä työntekijälle tar-
52351:          maatalouden rationailisoimislaitoksen aikaansaa-              koitettu eläkeoikeus tulisi rturvatuksi. Liitteet
52352:          miseksi. Liitteet IX,ts, s. 470. - Ks. Maa-                   IX,st. s. 492. - Ks. Maanhankintalaki.
52353:          talous.
52354:                                                               -        n:o 199, Ikosen y. m.: Lisäyksestä vuoden
52355:     -    n:o 186, Smeds i n: Toimenpiteistä sä'ånnös-
52356:                                                                        1947 tulo- ja menoarvioon maanhankintalain
52357:          telyn lopettamiseksi eräillä tuotannon aloilla.
52358:                                                                        mukaan asutettavien keskuuteen perustettavien
52359:           Liitteet IX,t9. s. 472 ja 473. - Ks. Sään-
52360:                                                                        koneyhtymien avustamiseksi. Liitteet IX,a2. s.
52361:          nöstely,
52362:                                                                        493. - Ks. Maanhankintalaki.
52363:     -    n:o 187, Simul>an y.m.: Tutkimuksen toi-
52364:          mittamisesta siitä, missä määrin n. s. kirjan-           -    n:o 200, Viro 1 a i sen y. m.: Tuottokykyä
52365:           pitotilojen puhdastuotto poikkeaa maatalou-                  alentavien tekijäin huomioon ottamisesta eräille
52366:           den keskimääräisestä puhdastuotosta. Liitteet                maanhankintalain mukaan muodostetuille ti-
52367:           IX,2o. s. 474. - Ks. Maatalous.                              loille asetettavaa maataloustuotteiden luovutus-
52368:     -     n: o 188, Le p i s t ö n y. m.: Toimenpiteistä               velvollisuutta määr'åttäessä. Liitteet IX,33. s.
52369:           maataloustuotannon kohottamiseksi ja sen kan-                 494. - Ks. Maanhankintalaki.
52370:          nattavaisuuden parantamiseksi. Liitteet IX,21.           -    n: o 201, Le p p ä 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä
52371:           s. 476. - Ks. Maatalous.                                     väkilannoitteiden s111annin tul'Vaamiseksi maan-
52372:     -     n: o 189, S i m o s en y. m.: Toimenpiteistä                  hankintalain mukaan muodostettaville sekä
52373:           maatalousneuvonnan tehostamiseksi.       Liitteet             Pohjois-Suomen ja muiden syrjäisempien seu-
52374:           IX,22. s. 478. - Ks. Maatalous.                               tujen .tiloille. Liitteet IX,a4. s. 495. - Ks.
52375:     -     n:o 190, Lampisen y.m.: Määrärahasta                          Moonhankintalaki.
52376:           maataloudelle sodan aikana ~aiheutuneitten rap-         -     n:o 202, Riihisen y.m.: Eräiden luovute-
52377:           pioitten korjaamiseksi. Liitteet IX,23. s. 480.               tulla alueella ma3/ta omistaneiden tai vuokraoi-
52378:           - Ks. Maatalous.                                             keudella hallinneiden saattamisesta asutuslai-
52379:     -     n:o 191, Laitisen y.m.: Suunnitelman laa-                     nojen saannissa yhdenmukaiseen asemaan maan-
52380:           timisesta m!llatalousammattiopetuksen uudista-                hankintalain mukaan maansaantiin oikeutettu-
52381:           misesta. Liitteet IX,24. s. 481. - Ks. M!lla-                 jen kanssa. Liitteet IX,a5. s. 496. - Ks.
52382:           talous.                                                       Maanhankintalaki.
52383:                                 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.                                    2ii
52384: 
52385: -   n: o 203, Pyy n y. m.: Leimaverovapauden                 lisäämisestä. Liitteet IX,4s. s. 512. - Ks. Sa-
52386:     ulottamisesta vapaaehtoisiin kiinteistökaup-             laojitus.
52387:     poihin, joita maanhankintalain mukaan maan-          -   n:o 216, Virolaisen y.m.: Pientiloille so-
52388:     saantiin oikeutetut henkilöt ovat tehneet                plVlen maatalouskollletyyppien kehittämisestä.
52389:     maansaantioikeudestaan luovuttuaan. Liitteet             Liitteet IX,49, s. 513. - Ks. Maatalous.
52390:     IX,36, s. 497. - Ks. Maanhankintalaki.               -   n:o 217, Ikosen y. m.: Esityksen antami-
52391: -   n:o 204, Pyyn y.m.: Leimaverovapauden                    sesta. laiksi pienviljelijäin koneyhtymille ja
52392:     ulottamisesta eräisiin maanhankinnan yhtey-              -osuuskunnilla annettavien valtion avustusten
52393:     dessä tapahtuviin rakennusten luovutuk.siin.             perusteista. Liitteet IX,rw. s. 515. - Ks.
52394:     Liitteet IX,37. s. 498. - Ks. Maanhankinta-              :Maatalous.
52395:     la:ki.                                               -   n:o 218, K. Eskolan y.m.: Määrärahasta
52396: -   n:o 205, Pyyn y.m.: Toimenpiteistä maan-                 lainojen myöntämiseksi vesijohto1aitteiden hank-
52397:     hankintalain 25 § :ssä säädetyn etuoikeusjärjes-         kimiseen erityisesti vähävaraisille pienviljelys-
52398:     tyksen ulottamisesta koskemaan myös asunto-              seuduille. Liitteet IX,ol. s. 516. - Ks. Maa-
52399:     tiloja ja asuntotontteja. Liitteet IX,as. s. 499.        talous.
52400:     - Ks. Maanhankintalaki.                              -   n:o 219, Metsärannan y.m.: Määrära-
52401: -   n:o 206, Koukkarin y.m.: Vuoden 1936                     hasta avustuksiksi pienviljelijäin AIV-rehusäi-
52402:     asutuslain toimeenpanemisesta. Liitteet IX,39.           liöiden rakentamista varten. Liitteet IX,52, s.
52403:     s. 500. - Ks. Asutustoiminta.                            518. - Ks. Maatalous.
52404: -   n:o 207, Simosen y.m.: Toimenpiteistä                -   n:o 220, Luosrtarisen y.m.: Toimenpi-
52405:     Pohjois-Suomen       laajojen   viljelyskelpoisten       teistä ruokiamullan hukkaan joutumisen estämi-
52406:     alueiden viljelykseen saattamiseksi kansanta-            seksi rakennusten ja teiden rakentamisen yh-
52407:     loudellisesti edullisimmalla tavalla. Liitteet           teydessä. Liitteet IX,53. s. 519. - Ks. Maa-
52408:     IX,4:o. s. 501. - Ks. Asutustoiminta.                    talous.
52409: -   n:o 208, La h te 1 a n y. m.: Pohjois-Suomessa       -   n: o 221, T a 1 v i o n y. m. : Lisäyklsestä vuoden
52410:     valtion maille perustettavien asutustilojen luo-         1947 tulo- ja menoarvioon valtion osuuksien
52411:     vutusehtojen helpottamisesta. Liitteet IX,41.            merkitsemiseksi pienviljelijäin maatalouskone-
52412:     s. 503. - Ks. Asutustoiminta.                            yhtymiin. Liitteet IX,54. s. 521. - Ks. Maa·
52413:                                                              talous.
52414: -   n:o 209, Tainion y.m.: Eräiden asutusti-
52415:                                                          -   n :o 222, R i i h i m ä en y. m.: Toimenpiteistä
52416:     lojen lunastusehtojen helpottamisesta. Liitteet
52417:                                                              maatalouskoneiden hankkimiseksi 1pieniviljeli-
52418:      IX,42. s. 505. - Ks. Asutustoiminta.                    jöille myönnettävien avustusmäärien korotta-
52419: -   n :o 210, K a u h s. sen y. m.: Suunnitelman             miseksi. Liitteet IX,55. s. 522. - Ks. Maa-
52420:     laatimisesta viljelyskelpoisten soiden raivaami-         talous.
52421:     sesta ja asuttamisesta. Liitteet IX,43. s. 506.      -   n: o 223, H i e t a s en y. m.: Toimenpiteistä
52422:     '- Ks. Asutustoiminta.                                   lisämaan tarpeessa olevien pientilojen maantar-
52423: -   n: o 211, K o ukkarin y. m.: Asutustoimin-               peen tyydyttämiseksi. Liitteet IX,56. s. 523.
52424:     nan ohjaamisesta viljelyskelpoisille vesistöjen          - Ks. Maanhankinta1aki.
52425:      rantamaille. Liitteet IX,44. s. 508. -        Ks.   -   n:o 224, Jokisen y.m.: Esityksen antami-
52426:      Asutustoimin ta.                                        sesta laiksi tiloilta poisjoutuvien vanhojen maa-
52427: -   n:o 212, Miettusen y.m.: Pohjois-Suomen                  taloustyöntekijäin elä;keoikeuden turvaamise.sta.
52428:      viljelyskelpoisten suoalueiden viljelykseen otta-       Liitteet IX,57. s. 524. - Ks. Maanhankinta-
52429:      misesta. Liitteet IX,45. s. 509. - Ks. Asutus-          1aki.
52430:      .toiminta.                                          -   n:o 225, Kuuselan y.m.: Määrärahaslia
52431: -    n: o 213, L a h te 1 a n: Toimenpiteistä maata-         salaojituspalkkioiden      lisäämiseksi.     Liitteet
52432:      loutta vahingoittavien maanvyörymien estämi-            IX,58. s. 525. - Ks. Salaojitus.
52433:      seksi Tenojoen rantamilla Utsjoen kunnan            -   n:o 226, Murtomaan y.m.: Lisäyksestä
52434:      alueella. Liitteet IX,46. s. 510. - Ks. Maan-           vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon uudis- j'O.
52435:      vyörymät.                                               ~aidunraivausprulkkioita varten. Liitteet !~ 1 59.
52436: -    n:o 214, Kulmalan y.m.: Muurlan ja Us-                  s. 526. - Ks. Uudisraivaus.
52437:      kelan pitäjissä olevan n. s. Alasjärven Vlesijät-   -   n:o 227, Murtomaan y.m.: Perunanvilje-
52438:      töalueen kuivattamisesta. Liitteet IX,47. s.            lyksessä kasvukautena 1947 olleen peltoalan
52439:      511. - Ks. Kuivatustyöt.                                 vähentämisestä kaksinkertaisena luovutusyksik-
52440: -    n :o 215, Heikki 1 ä n y. m.: Salaojitusavus-           'kömäärien laskuperusteena käytettävästä pinta·
52441:      tuksiin ja -lainoihin varattavien määrärahojen           alasta. Liitteet IX,Go. s. 528. - Ks. Peruna.
52442: 26                                Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52443: 
52444: -   n:o 228, 8 o r m u sen y. m.": Toimenpiteistä           -   n: o 243, S a 1 o n y. m.: Esityksen antamisesta
52445:     eräiden maatalouskiinteistöjen pakkohuutokau-               lisäyksestä vuoden 1947 !tulo- ja menoarvioon
52446:     poista aiheutuneiäen epäoikeudenmukaisuuksien               navetan ja sika1an rakentamista varten Seppä-
52447:     korjaamiseksi. Liitteet IX,61. s. 529. - Ks.                län maamieskoulutilalle. Liitteet IX,76. s. 553.
52448:     Prukkohuutolroupat.                                         - Ks. Maatalous.
52449: - n:o 229, Kinnusen y.m.: Valtion viljava-                  -   n:o 244, Luukan y.m.: Kalastus- ja met-
52450:     raston perustamisesta Pieksämäelle. Liitteet                sästysasiainosaston perustamisesta maatalous-
52451:      IX1 62. s. 531. - Ks. Viljavarasto.                        ministeriöön. Liitteet IX,77. s. 554. -        Ks.
52452: - n:o 230, Soinisen y.m.: Esityksen antami-                     Kalastus.
52453:     sesta lainojen ja avustusten myöntämisestä              -   n: o 245, K u u s e 1 a n y. m.: Pienviljelijäin
52454:     kiviperäisten      peltojen raivaamista 'l'arten.           omistamien, pakkohakkuissa raiskautuneiden
52455:      Liitteet IX,63. s. 533. - Ks. Maatalous.                   metsien saattamisesta valtion toimenpitein kas-
52456: - n:o 231, M i et t u sen y. m.: Uudisraivaus-                  vukuntoon. Liitteet IX,78. s. 556. - Ks. Met-
52457:      palkkioiden korottamisesta. Liitteet IX,64. s.              sätalous.
52458:      535. - Ks. Uudisrai'l'aus.                             -   n :.o 246, L a m p i s en y. m.: Toimenpiteistä
52459: - n: o 232 1 T a i n i o n y. m.: Suunnitelman laa-             jätepuun käytön lisäämiseksi. Liitteet IX,79.
52460:      timisesta Lapin läänin maa-, rehu- ja 'karja-              s. 558. - Ks. Metsätalous.
52461:      taloustuotannon kohottamiseksi. Liitteet. IX, 65.      -   n:o 247, Rinteen y.m.: Pienviljelijäin koti-
52462:      s. 537. - Ks. Maatalous.                                   tarve- ja tukimetsien vapauttamisesta pakko-
52463: - n:o 233, Leppäiän y.m.: Määrärahasta                          hakkuista. Liitteet IX,so. s. 559. - Ks. Met-
52464:      raivauspalkkiolain mukaisten uudisraivauspalk-             sätalous.
52465:      kioiden korottamiseksi. Liitteet IX,66. s. 539,        -   n:o 248, Vennamon. y.m.: Toimenpiteistä
52466:      - Ks. Uudisraivaus.                                        metsien pakkohakkuiden lopettamiseksi ainakin
52467: - n:o 234, Hauta 1 a n y. m.: Heinien vapaut-                    pien- ja talonpoikaistiloilla. Liitteet 1X,sl. s.
52468:      tamisesta säännöstelystä. Liitteet IX,67. s. 541.           560. - Ks. Metsätalous.
52469:      - Ks. Maatalous.                                       -   n:o 249, Kuuselan y.m.: Vuokrasopimuk-
52470: - n:o 235, Rinteen y. m.: Toimenpiteistä "<tpu-                 sen rekisteröimisen ulottamisesta koskemaan
52471:      lantain jakamiseksi peltohehtaarialan ja maan               kaikkia mwanvuokrasopimuksia. Liitteet IX,s2.
52472:      [uoldtuksen perusteella. Liitteet IX,Gs. s. 543.           s. 562. - Ks. Vuokra-alueet.
52473:      - Ks. Maatalous.                                       -    n: o 250, H. Pesosen y. m.: Jakokuntien
52474: - n:o 236, Pyöräiän y.m.: T·oimenpiteistä                        mailla sijaitsevien vuokra-alueiden ja n. s. so-
52475:      karjataloustuotteiden vapauttamiseksi säännös-              tilastorppien itsenäistämisestä. Liitteet IX,s3.
52476:      telystä. Liitteet IX169. s. 544. - Ks. Mwa-                 s. 563. - Ks. Vuokl'a-alueet.
52477:      t!lilous.                                              -    n:o 251, K(l,rppisen y.m.: Toimenpiteistä
52478: - n:o 237, Antilan y.m.: Toimenpiteistä nau-                     lunastuslainsäädännön ulkopuolella olevien vuok-
52479:      takarjan keinosiitostoiminnan aloittamiseksi.
52480:                                                                 a·a-·alueiden itsenäistämiseksi. Liitteet IX,s4.
52481:      Liitteet IX,7o. s. 545. - Ks. Maatalous.                   s. 564. - Ks. Vuokra-alueet.
52482:  - n:o 238, Riihimäen y.m.: Avustuksen an-
52483:                                                             -    n:o 252, Y t i n y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947
52484:      tamisesta pienviljelijöiUe jalorotuisten lehmä-
52485:                                                                  tulo- ja menoarvioon Viikin opetus- ja koe-
52486:      vasikoiden ostoa 'l'arten. Liitteet IX, 11. s. 54 7.
52487:                                                                  tilalla suoritettavaa rakennustoimintaa varten.
52488:      - Ks. Maatalous.
52489:                                                                  Liitt·eet IX,s5. s. 565. - Ks. Mwatalous.
52490:  - n:o 239, T i i t u n y. m.: Toimenpiteistä nau-
52491:      danlihan vapauttamise~si säännöstelystä. Liit-         -    n:o 253, Luukan y.m.: Määrärahasta val-
52492:       teet IX,72. s. 548. - Ks. Maatailous.                      tion kalatalousopiston ja kalastuskoeaseman pe-
52493:  - n: o 240, T i i t u n y. m.: Toimenpiteistä vuo-              rustamiseksi. Liitteet IX,s6. s. 567. -       Ks.
52494:      dan ja nahkavalmisteiden vapauttamiseksi sään-              Kalastu.s.
52495:      nöstelystä. Liitteet IX,73. s. 549. - Ks. Maa-         -    n:o 254, Rosenbergin y.m.: Esityksen
52496:      talous.                                                     antamisesta laiksi yksityisten ammattika1asta-
52497: - n:o 241, B randerin y. m.: Toimenpiteistä                      jain kalastusveneiden ja kalanpyydysten ylei-
52498:   ·· nautapaarmojen ja rottien hävittämistä tar-                 sestä maksuttomasta vakuutuksesta. Liitteet
52499:      koittavan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Liit-             IX,s7. s. 569 ja 570. - Ks. Kalastus.
52500:      teet IX,74. s. 550. - Ks. Maatalous.                   -    n;o 255, M 13. 1 k a m ä en y. m.: Toimen,piteistä
52501: -n:o 242, H1autalan y.m.: Toimenpiteistä                         Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun ja
52502:      maitotaloustuotannon kohottamiseksi. Liitteet               Helsingin käsityöopiston viran ja toimen hal-
52503:      IX17l:i. s. 551. - Ks. Maatalous.                           tijain eläkeoikeuden lailla järjestämiseksi. Liit-
52504:                                 Laki-,   rahaa~ia-   ja toivomusilloitteet 1947.                             27
52505: 
52506: 
52507:    teet IX,ss. s. 571. - Ks. Kasvatusopillinen                 jestämistä varten piensahoille. Liitteet IX,102.
52508:    talouakoulu.                                                s. 591. - Ks. Metsätalous.
52509: - n :o 256, T e r h o n y. m.: Kotitalouskoneiden          -   n:o 270, Niskalan y.m,: Toimenpiteistä
52510:    hankkimisesta maatalouskoneasemille. Liitteet               Kaak•amojoen perkaamiseksi. Liitteet IX,roa.
52511:    IX,s9. a. 572. - Ks. Maatalous.                             s. 592. - Ks. Perkaustyöt.
52512: - n:o 257, La h te 1 a n y. m.: Kotitalousopetuk-          -   n:o 271, Paasivuoren y. m.: tuotantO'ko-
52513:    sen edistämisestä Lapin Yåänissä. Liitteet                  miteoja vastaavien yhteistyöelimien perustami-
52514:    IX,90. s. 574. - Ks. Kotitalous.                            sesta eräille aloille. Liitteet X,ro. s. 613. -
52515: - n: o 258, N i s k a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä              Ks. Tuotantokomiteat.
52516:    mieskäsityökoulun       perustamiseksi  Karungin        -   n: o 272, A. V i r tase n y. m.: Toimenpiteistä
52517:    kuntaan. Liitteet IX,91. s. 576. - Ks. Koti-                kansaneläkelaissa säiidetyn eläkeikäl'ajan alen-
52518:    teollisuus.                                                 tamiseksi. Liitteet X,u. s. 614. - Ks. Kan-
52519:    n:o 259, E. Nurmisen y. m.: Toimenpi-                       sanel"åke.
52520:    teistä tehokkaan kodinhoitajakoulutuksen jär-           -   n:o 273, H. M a n n !i sen y. m.: Esityksen an-
52521:    jestämiseksi kunnallisten kodinhoitajien val-               tamisesta laiksi kansaneläkelain ulkopuolelle
52522:    mentamista V'a.rten. Liitteet IX,92. s. 577. -              jääneiden eläkkeistä. Liitteet X,12. s. 615. -
52523:    Ks. Kodinhoito.                                             Ks. Kansaneläke.
52524: - n:o 260, Ikos·en y.m.: Määrärahasta koti-                -   n:o 274, Kivisalon y.m.: Esityksen an-
52525:    teollisuusneuvonta-asemien perustamiseksi. Liit-            tamisesta tapaturmakorvauslainsäädännön uudis-
52526:    teet IX,93. s. 578. - Ks. Kotiteollisuus.                   tamisesta. Li.i.tteet X,ta. s. 616. - Ks. Tapa-
52527: - n: o 261, F o r s s i n y. m.: Koivulahden kun-              turma.
52528:    nassa olevan kotiteollisuuskoulun ottamisesta           -   n: o 275, Terho n y. m.: Toimenpiteistä työn-
52529:    valtion haltuun. Liitteet IX,94, s. 579 ja 580.             tekijäin tapaturmavakuutuslain uudistamiseksi.
52530:    - Ks. Kotiteollisuus.                                       Liitteet X,t4. s. 617. - Ks. Tapaturma.
52531:  - n:o 262, Tolosen y.m.: Opinto- ja kurssi-               -   n: o 276, H. M a n n i s en y. m.: Internoituina
52532:    kentän perustamisesta Mikkelin lääniin vähä-                olleiden henkilöiden saattamisesta sotatapatur-
52533:    varaisten pienviljelijäin ammattiin kuuluvaa                malain vaikutuspiiriin. Liitteet X,t5. s. 618.
52534:    kurssitoimintaa varten. Liitteet IX,95. s. 582.             - Ks. Tapaturma.
52535:    - Ks. Maatalous.                                        -   n: o 277, K ä k e 1 ä n y. m.: Toimenpiteist"å
52536:  - n:o 263, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä                     työturvallisuutta ja työntekijäin sosiaalisia.
52537:    pienviljelijäkotien naisten työt"å helpottavien             oloja koskevien epäkohtien poistamiseksi teolli-
52538:    yhteisten koneiden käytäntöön ottamisen hel-                suuslaitoksissa. Liitteet X,1s. s. 619. - Ks.
52539:     pottamiseksi. Liitteet IX,96, s. 584. -       Ks.          Työolot.
52540:    Koti talous.                                            -   n:o 278, Roinreen y.m.: Esityksen antami-
52541:     n :o 264, M i et t u s en y. m.: Pienviljelijäko-          sesta laiksi työturV"Ullisuuslain muuttamisesta.
52542:     tien naisten työn keventämisestä.        Liitteet          Liitteet X,t7. s. 621. - Ks. Työolot.
52543:    IX,97. s. 585. - Ks. Kotitalous.                        -   n:o 279, Roineen y.m.: Esityksen antami-
52544:  - n:o 265, Inkisen y. m.: Toimenpiteistä sisä-                sesta laiksi työturvallisuudesta alusten lastaus-
52545:    vesistöjen kalakannan lisäämiseksi.        Liitteet         ja purkamistyössä annetun lain muuttamisesta.
52546:     IX,98. s. 586. - Ks. Kalastus.                             Liitteet X,ts. s. 622. - Ks. Työolot.
52547:  - n: o 266, L u o s ta r i sen y. m.: Puut,arhaosas-      -   n:o 280, H ii 1 e 1 ä n y. m.: Vuorotyö.stä työn-
52548:     ton perustamisesta maataloushallitukseen. Liit-            tekijäin terveydelle ja elämiHle aiheutuvien vaa-
52549:     teet IX,99. s. 587. - Ks. Puutarhanhoito.                  rojen ja haittojen tutkimisesta. Liitteet X,to.
52550:  - n:o 267, U. Raati·kaisen y.m.: Kunnal-                      s. 623. - Ks. Työolot.
52551:    lisen puutarhurintoimen aikaansaamisesta. Liit-         -   n: o 281, L u m p e en y. m.: Esityksen antami-
52552:     toot IX,l:OO. s. 588. - Ks. Puutarhanhoito.                sesta vanhempansa menettäneiden ja invalii-
52553:  - n:o 268, Luostarisen y.m.: Toimenpi-                        dien lasten .vuos~avustuksesta. Liitteet X,2·o.
52554:     teistä Rauhalinnan huvila-alueen siirtämiseksi             s. 624. - Ks. Lapset.
52555:     rakennuksineen Säämingin emäntäkoulun käy-             -   n :o 282, E. P e s o B en y. m.: Inmliidien ra-
52556:     tettäväksi. Liitteet IX,tiOl. s. 590. - Ks.                hakorvausjärjestelmän uudistamisesta. Liitteet
52557:     Emäntäkoulut.                                              X,21. s. 626. - Ks. Invaliidit.
52558:  - n:o 269, Riikosen: Määrärahasta avustuk-                -   n: o 283, P. Le s ki s en y. m.: Eräiden huolto-
52559:     seksi .Suomen Piensahojen Yhdistys r. y. nimi-             avustusten, eläkkeiden ja korvausten korotta-
52560:     sell(l yhdistykselle teknillisen neuvonnan jär-            misesta. Liitteet X,22. s. 628. - Ks. Huolto.
52561: 28                                   Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52562: 
52563: -       n :o 284, Järven y. m.: Ylimä'åräistä eläkettä             parantamiseksi. Liitteet X,37. s. 649. - Ks.
52564:         nauttivien sotaleskien ja kaatuneiden omaisten             Asunto-olot.
52565:         piirin laajentamisesta. Liitteet X,za. s. 629.         - n:o 299, P e 1 .t o sen y. m.:        Toimenpiteistä
52566:         - Ks. Eläke.                                               asutuskeskusten asuntotuotannon luottokysy-
52567: -       n:o 285, M. Järvisen y.m.: Sotaleskien                     myksen järjestämiseksi muuttuneita olosuhteita
52568:         työhuollosta annetun lain voimassaoloojan pi-              vastaavaksi. Liitteet X,as. s. 651. -          Ks.
52569:         tentämisestä. Liitteet X,24. s. 631. - Ka. So·             Asunto-olot.
52570:         talesket.                                              - n:o 300, Lappi-Seppälän y.m.: Asuin-
52571: -       n:o .286, Ikosen y.m.: Esityksen antami-                   huoneistojen vuokrien korottamisesta. Liitteet
52572:         sesta laiksi monilapsisten perheiden äitien lo-            X,39. s. 652. -    Ks. Asunto-olot.
52573:         mistn. Liitteet X,25. s. 632. - Ks. Äidit.             - n: o 301, T u r u s 10 n y. m.: Esityksen antami-
52574: -       n:o 287, Karppisen y. m.: Toimenpiteist-ä                  sesta vuokrantasausavustuslaiksi. Liitteet X,4o.
52575:         lMtenseimien ja lasten päiväkotien opettajatta-            s. 654. - Ks. Asunto-olot.
52576:         rien ja hoitajattarien koulutusohjelman laati-         - n:o 302, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-
52577:         miseksi. Liitteet X 1 26. s. 633. - Ks. Lapset.            piteistä asuntorakennustoiminnan elvyttämiseksi.
52578: -       n:o 288, Salmela,.Järvisen y.m.: Toi·                      Liititeet X,41. s. 655. - Ks. AsuntQ-Qlot.
52579:         menpiteistä äidinpalkan suorittamisen sisäalyt·        - n:o 303, Lehtosen y.m.: Eräiden ·Jyväs-
52580:          tämisestä perhelis'älakiin. Liitteet X,2 7. s. 634.       kylässä sijaitsevien teollisuuslaitosten työläisten
52581:         - Ka. Äidit.                                               omakotivakennustoiminnan rahoittamisesta. Liit-
52582: -        n:o 289, E. Nurmisen y.m.: Toimenpi-                      teet X,42. s. 656. - Ks. Asunto-olot.
52583:          teistä vajwamielisten lasten hoitolaitoksen ai-       - n: o 304, T u u r n a n y. m.: Toimenpiteistä
52584:          kaansaamiseksi. Liitteet X,2s. s. 636. - Ks.              luovutetun alueen asutuskeskusten siirtoväen
52585:          Lapset.                                                   työhön sijoittamisen helpottamiseksi. Liitt~et
52586: -        n:o 290, Kuuselan y.m.: Määrärahasta                      X 143. s. 657. - Ks. Siirtoväki.
52587:          Lomaliitto r. y:lle pienviljelijäin emäntien lo-       - n:o 305, Smedsin y. m.:              Toimenpiteistä
52588:          manviettopaikkojen järjestämiseksi.        Liitteet       siirtoväen ja rintamamiesten ammattiopetuksen
52589:          X 129. s. 637. - Ks. Loma.                                helpottamiseksi. Liitteet X,44. s. 658 ja 660.
52590: -        n:o 291, Luostarisen y.m.: Määrärahasta                   - Ks. Ammattikasvatus.
52591:          monilapsisten äitien lomanvieton järjestämi-           - n:o 306, Stenborgin y.in.: Lasten päivä-
52592:          seksi. Liitteet X,ao. s. 638. - Ks. Loma.                  huoltoa järjestäv"ån lain aikiaansaamisesta. Liit-
52593: -        n:o 292, Salmela-.Tärvisen y.m.: Tut-                      teet X,45. s. 662. - Ks. Lapset.
52594:          kimuksen toimittamisesta naisten suorittaman           - n:o 307, Kuusisen y.m.:                Tutkimuksen
52595:          työn yksityis- ja kansantaloudellisesta merki-             toimittamisesta puolipäivätyön soveltamismah-
52596:          tyksestä. Liitteet X,s1. s. 640. - Ks. Koti-               dollisuuksista. Liitteet X,46. s. 663. -       Ks.
52597:          ltalous.                                                   Työolot.
52598:     -    n:o 203, Lumpeen y.m.: Vuorotyössä mak-                -- n: o 308, T o 1 o sen y. m.: Kiertävien koti-
52599:          settavaa korotettua palkkaa koskevien saannös-             apulaisten koulutuksen järjestämisestä. Liitteet
52600:           ten muuttamisesta. Liitteet X,az. s. 642. -               X,47. s. 664. - Ks. Kotitalous.
52601:           Ks. Palkat.
52602:     -    n:o 294, Heiniön y.m.: Esityksen antami-               - n:o 309, Simosen y. m.: Valtionrautateiden
52603:          sesta perheen edustajan oikeuttamisesta nosta-             Oulun konepajalla vallitsevien epäkohtien kor-
52604:           maan perheen huoltajan palkka eräissä tapauk-             jwamisesta. Liitteet X 148. s. 666. - Ks. Rau-
52605:           sissa. Liitteet X,ss. s. 643. - Ks. Palkat.               tatiet.
52606:     -    n: o 295, L å n gin y. m.: Toimenpiteistä ilta-         - n:o 310 1 E. Nurmisen y.m.: Vuoden 1918
52607:           ja yövuorotyöläisten palkkojen parantamiseksi.            sodassa punaisten puolella kaatuneiden sotilai-
52608:           Liitteet X,34. s. 644. - Ks. Palkat.                       den varattomien leskien eläkeoikeuden palaut-
52609:     -     n:o 296, Turusen y.m.: Työmaaluottamus-                    tamisesta. Liitteet X 149. s. 667. - Ks. Eläke.
52610:           miestoimen kehittämisestä. Liitteet X 135. s.             n:o 311, Hukarin y.m.: Punakaartilaisten
52611:           645. - Ks. Luottamusmies.                                 leskille myönnettyjen eläkkeiden suorittamisesta
52612:     -     n: o 297, L u m p e en y. m.: Rakennusaineiden             taannehtivasti. Liitteet X,öo. s. 668. - Ks.
52613:           varaamisesta väestökeskusten asuntotuotantoa               Eläke.
52614:           varten. Liitteet X,ao. s. 647. - Ks. Asunto-           - n:o 312 1 Hu karin: Korvauksen suorittami-
52615:           olot.                                                      sesta taannehtivasti vuoden 1918 sodassa pu-
52616:     -     n:o 298, Lehtokosken y.m.:                Toimen-         naisten puolella invaliidiksi tulleille. Liitteet
52617:           piteistä nuorten ja yksinäisten asunto-olojen              X,51. s. 669. - Ks. Invaliidit.
52618:                                Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947,
52619: 
52620: -  n:o 313, Miettusen y.m.: Työvoiman oh-              - n:o 327, H o 11 s te n i n y. m.: Tutkimuksen
52621:    jaamisesta metsäajotöihin. Liitteet X,52. s.          toimittamisesta rautatien rakentamiseksi Kota-
52622:    670. - Ks. Metsätalous.                               ladon pysäkiltä Taalintehtaalle. Liitteet XII,s.
52623:    n: o 314, M u i k u .n y. m,: Pitkämatkaisten         s. 696 ja 698. - Ks. Rautatiet.
52624:    metsätyöläisten matkojen aiheuttamien työajan       - n:o 328, J. Wirtasen y.m.: Rautatien ra-
52625:    menetyksen sekä majoitus- ja kyytikustannus-          kentamisesta T-ampereelta Kyröskosken tehdas-
52626:    ten korvaamisesta. LHtteet X,53, s. 671. -            yhdyskunnan ja Ikaalisten kauppalan kautta
52627:    Ks. Työolot,                                          Seinäjoelle. Liitteet XII,9, s. 700. - Ks. Rau·
52628: - n:o 315, Turusen y. m.: Suunnitelman val-              ta tiet.
52629:    mistamisesta sotalaitoksen asteittaisesta lak-      - n:o 329, Lehtosen y.m.: Haapamäen-Saa·
52630:    kauttamisesta vuosien 1948-1950 aikana. Liit-         rijärven rad,an rakentamisesta. Liitteet XII,Hl.
52631:    teet XI,t. s. 677. - Ks. PaOilustuSlaitos.            s. 701. - Ks. Rautatiet.
52632: - n:o 316, A a 1 t o sen y. m.: Erityisen meri-        - n:o 330, M. Järvisen y.m.: Vaasan-Här-
52633:    ja maasotakoulua edeltävän oppikoulun perus-          män- Lap;pajärven- Kivijärven- Alapitkän-
52634:    tamisesta. Liitteet XI,2. s. 679. - Ks. Puo-          Outokummun poikkiradan rakentamisesta. Liit·
52635:    lustuslaitos.                                         teet XII,u. s. 702, - Ks. Rautatiet.
52636: - n:o 317, A. K. Wir.tasen: Puolustusmäärä-            - n:o 331, J. Wirtasen: Härmän-Vaasan
52637:    rahojen tuntuvasta alentamisesta. Liitteet XI,s.      rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,12. s.
52638:    1!. 680 ja 681. -   Ks. Puolustuslaitos.              703. - Ks. Rautatiet.
52639: - n: o 318, Muurin y. m.: Lisäyksestä vuoden           - n:o 332, Simosen y. m.: Toimenpiteistä Ou·
52640:    1947 tulo- ja menoarvioon asevelvollisten päivä-      lun ratapihan kunnostamiseksi ja laajentami-
52641:    rahan korottamiseksi 50% :lla. Liitteet XI,4.         seksi. Liitteet XII,13, s. 704. - Ks. Rauta-
52642:    s. 682, - Ks. Puolustuslaitos.                        tiet.
52643: - n:o 319, Lehtosen y.m.: Toimenpiteistä               - n:o 333, Pohjanuoron y.m.:               Toimen-
52644:    puolustuslaitoksen rakennusten soottamiseksi          piteistä liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi
52645:    yleiseen käyttöön lyhentämällä asevelvollisten        rautatieylikäytävien kohdalla. Liitteet XII,u.
52646:    J.Xtlvelusaikaa. Liitteet XI,5. s. 683. - Ks.         s. 705. - Ks. Rautatiet.
52647:    Puolustuslaitos.                                    ~ n:o 334, Kankaisen: Nurmijärven pitäjän
52648: - n:o 320, Käkelän y.m.: Kaakkoisen raja-                Klaukkalan kylästä Palojoen kylään johtavan
52649:    seudun virasto-olojen korjaamisesta posti- ja         kylätien ottamisesta valtion haltuun; LiitteBt
52650:    lennätinhallinnon alalla. Liitteet XII,t. s. 689.     XII,15. s. 706. - Ks. Maantiet.
52651:    - Ks. Postil(titos.                                 - n:o 335, Luukan: Määrärahasta Toijalan-
52652:  - n:o 321, Pääkkösen y.m.:              Lisäyksestä     Valkeakosl~en yhdystien rakentamisekBii. Liitteet
52653:    vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon maaseudun            XII,lG. s. 707. - Ks. MMntiet.
52654:    postitalojen rakentamista varten. Liitteet XII,2.   - n :o 336, Laineen y. m.: Toimenpiteistä Tol-
52655:     s. 690. - Ks. Postilaitos.                           jalan-Sontulan-Järviönkylän tien ottamiseksi
52656:  - n:o 322, Lehtosen y.m.: Postitalon raken·             valtion haltuun. Liitteet XII,17. s. 708. -
52657:    tamisesta Jyväskylään. Liitteet XII,s. s. 691.        Ks. Maantiet.
52658:    - Ks. Postilaitos.                                  - n:o 337, Leht.osen y.m.: Määrärahasta tie·
52659:  - n: o 323, S a 1 o n: Määrärahasta postitalon          töiden loppuun saatmmiseksi Heinolan-Jyväs·
52660:     rakentamiseksi Puolangan kirkonkylään. Liit-         kylän maantien Toivakan ja Vaajakosken väli-
52661:     teet XII,4. s. 692. - Ks. Postilaitos.               sellä osalla. Liitteet XII,1s. s. 709. ~ Ks.
52662:  - n:o 324, Pääkkösen y.m.: Määrärahasta                 Maantiet.
52663:     postitalon rakentamista varten Kuhmon kirkon-      - n:o 338, K i r r a n: Toimenpiteistä Keikyän
52664:     kylään. Liitteet XII,5. s. 693. - Ks. Posti-         pitäjässä Meskalan ja Pehu1an kylien kohdalla
52665:     laitos.                                              olevan maantienmutkan oikaisemiseksi. Liitteet
52666: - n:o 325, Pää k k ö sen y. m.:          Lisäyksestä     XII,19. s. 710. - Ks. Maantiet.
52667:     vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon puhelinver-       - n:o 339, Metsärannan y. m.: Laitilan
52668:     kon laajentamista ja parantamista varten.            kunnasta Karjalan kuntaan johtavan kylätien
52669:     Liitteet XII,6. s. 694. - Ks. Postilaitos.           ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,2o.
52670: ·- n: o 326, K o u k k a r i n y. m.: Toimenpiteistä     s. 711. - Ks. Maantiet.
52671:     syväsatamatutkimuksen suorittamiseksi Hauki-       - n:o 340, E. Pesosen y.m.: Maantien ra-
52672:     putaan Virpiniemessä. Liitteet XII,7. s. 695.        kentamisesta Heinolan kirkonkylästä Nuoramoi-
52673:     - Ks. Sll!tamat.                                     siin. Liitteet XII,21. 's. 712. - Ks. Maantiet.
52674: 30                                Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52675: 
52676: -    n:o 341, E. Pesosen y. m.: Määrärahasta                   valtion hoitoon. Liitteet XII,s5. s. 730. -
52677:      töiden loppuun saattamiseksi Sysmän-Pulkki-               Ks. Maantiet.
52678:      lanharjun-Asikka1an       maantiellä.      Liitteet   -   n:o 355, Kinnusen y.m.:             Määrärahasta
52679:      XII,22. s. 713. - Ks. Maantiet.                           Vuojakosken maantiesiHan uudelleen rakentami-
52680: -    n: o 342, K i v e 1 ä n y. m.:     Toimenpiteistä         seksi. Liitteet XII,s6. s. 731. - Ks. Sillat.
52681:      Kolhon-Vilppulan ja Kolhon-Keuruun kylä-              -   n:o 356, Rantamaan y.m.: Tutkimuksen
52682:      teiden sekä niiden välisen yhdystien ottamiseksi          toimittamisesta maantien rakentamiseksi Jorois-
52683:      valtion haltuun. Liitteet XII,2s. s. 714. -               ten kunnan Ruokojärven kylästä Kolman pysä-
52684:      Ks. Maantiet.                                             kille. Liitteet XII,s7. s. 732. - Ks. Maantiet.
52685: -    n:o 343, Penttalan y.m.: Määrärahasta                 -   n:o 357, T o 1 o sen y. m.: Maantien rakelllta-
52686:      Seinäjoen-Kuortaneen maantien rakennustöi-                misesta Varkauden-Joroisten maantieltä Tee-
52687:      den jatkamista varten. Liitteet XII,24. s. 716.           massaaren-Käärmevirran-Torasalon            kautta
52688:      - Ks. Maantiet.                                           Rantasalmen kirkonkylään. Liitteet XII,ss.
52689: -    n:o 344, N. Nurmisen y.m.: Kniivilästä                    s. 734. - Ks. , Maantiet.
52690:      Kirsiiän ja Pukkilan kautta Evijärven-Lappa-          -   n:o 358, Pohjanuoron y.m.: Määrära-
52691:      järven maantielle johtavan kylätien ottamisesta           hasta maantien rakentamiseksi Enonkosken
52692:      valtion haltuun. Liitteet XII,25. s. 717. -               Hanhivirralta Heinäveden asemalle. Liitteet
52693:      Ks. Maantiet.                                             XII,s9. s. 736. - Ks. Maantiet.
52694: -    n:o 345, Järven y.m.: Oravaisista Ylihär-             -   n:o 359,     Pohjannoron:           Määrärahasta
52695:      mään johtavan n. s. Ekotien rakentamisesta                maantien rakentamiseksi Varkauden kauppa-
52696:      maantieksi. Liitteet XII,26. s. 718. -         Ks.        lasta Rantasalmelle. Liitteet XII,4o. s. 737. -
52697:      M!!iantiet.                                               Ks. Maantiet.
52698: -    n:o 346, N. Nurmisen y.m.: Määrärll!hasta             -   n :o 360, 0 k on y. m.: Maantien rakentami-
52699:      Pietarsaaren-Sundbyn vii!lisen maantien oikaisu-          sesta Lauritsalan kauppalasta Taipatsaaren
52700:      työn loppuun saattamiseksi. Liitteet XII,27.              kunnan Ampujalan kylään. Liitteet XII,41.
52701:      s. 720. - Ks. Maantiet.                                   s. 738. - Ks. Maantiet.
52702: -    n:o 347, Wickmanin y.m.: Maantien ra-                 -   n :o 361, Tukia n y. m.: Toimenpiteistä Lap-
52703:      kentamisesta Vetelin Räyringin kylästä Teeri-             peenrannasta Simolan kautta valt·akunnan ra-
52704:      järven kunnan Småböndersbyn kylään. Liitteet              jalle johtavan tien ottamiseksi valtion hoitoon.
52705:      XII,2s. s. 721 ja 723. - Ks. Maantiet.                    Liitteet XII,42. s. 739. - Ks. Maantiet.
52706: -    n:o 348, Hautalan y.m.:             Määrärahasta      -   n: o 362, Tuki a n: Toimenpiteistä Lappeen-
52707:      maantien rakennustöiden aloittamiseksi Pyhä-              .rannasta KorJrea,ahon ja Toivarilan kylän
52708:      järvellä 0. 1. Pielaveden ja Pihtiputaan maan-            kautta valtakunnan rajalle j(}htavan tien otta-
52709:      teiden välillä. Liitteet XII,29. s. 724. - Ks.            miseksi valtion hoitoon. Liitteet XII,43. s. 740.
52710:      Maantiet.                                                 - Ks. Maantiet.
52711: -    n :o 349, K i n n u s en y. m.: Sysmäntaustan         -   n:o 363, Soinisen y.m.:            Sivakkiavaaran
52712:      kylätien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet            tien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,44.
52713:      XII,so. s. 725. - Ks. Maantiet.                           s. 741. - Ks. Maantiet.
52714: -    n:o 350, Kinnusen y.m.: Määrärahasta                  -   n:o 364, Kauhtasen y.m.: Määrärahasta
52715:      Siilinmyllyn-Haarajoen maantien kunnostami ·              Outokummun-Vuonoksen maantien rakennus-
52716:      seksi. Liitteet XII,31. s. 726. - Ks. Maan-               työn loppuunsaattamiseksi. Liitteet Xli,45. s.
52717:      tiet.                                                     742. - Ks. Maantiet.
52718: -    n:o 351, Kinnusen y. m.: Nääringin-Hyö-               -   n:o 365, Kauhasen y.m.: Maantien ra-
52719:      tyyn-Kalvitsan kylätien ottamisesta valtion               kentamisesta Juuan-Säyneisen maantieltä Hir-
52720:      hoitoon. Liitteet XII,s2. s. 727. - Ks. Maan-             vivaaraan. Liitteet XII,46. s. 743. -          Ks.
52721:      tiet.                                                     Maantiet.
52722: -    n:o 352, Kinnusen y. m.: Säynelahden tien             -   n:o 366, Br•anderin y.m.: Määrämhasta
52723:      ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,ss.             Kemien-Tohmajärven maantien oikaisemista
52724:      s. 728. - Ks. Maantiet.                                   varten. Liitteet XII,47. s. 744. - Ks. Maan-
52725: -    n:o 353, Kinnusen y.m.: Nykälän kylä-                     tiet.
52726:      tien ottamisesta ~altion hoitoon. Liitteet XII,34.    -   n:o 367, Kauhasen y. m.:            Määrärahasta
52727:      s. 729. - Ks. Maantiet.                                   Hammaslahden-Rääkkylän maantien kuntoon-
52728: -    n:o 354, Kinnusen y.m.: Heinäveden kun-                   saattamiseksi. Liitteet XII,4s. s. 745. - Ks.
52729:      nassa olevan n. s. Petruman tien ottamisesta              Maantiet.
52730:                                 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.                                31
52731: 
52732: -   n:o 368, Kauhasen y.m.: Määrärahasta                 -   n:o 382, Pääkkösen y.m.: Maantien ra-
52733:     Liperin Sormulan sillan uudelleen rakentamista           kentamisesta Ristijärven kunnassa olevasta
52734:     varten. Liitteet XII,49. s. 746. - Ks. Maan-             Mustavaaran      tiestä   Kuhmon-Hyrynsalmen
52735:     tiet.                                                    maantielle. Liitteet XII,63. s. 760. -       Ks.
52736: - n:o 369, Laitisen y.m.: Maantien r•aken-                   Maantiet.
52737:     tamisesta Suovanlahdesta Iisvedenpäähän. Liit-       -   n:o 383, Pääkkösen y.m.: Ylikulkupaikan
52738:     <teet XII,öo. s. 747. - Ks. Maantiet.                    muuttamisesta Kontiolansalmesta Tönölän sal-
52739: - n:o 370, Laitisen y. m.: Maantien raken-                   meen Kuhmon-Suomussalmen maantiellä. Liit-
52740:     tamiseata n. s. Kivisilmän tiehaarasta Tervon-           teet XII,64. s. 761. - Ks. Maantiet.
52741:     IisVJeden maantielle. Liitteet XII,51. s. 748. -     -   n:o 384, Mustosen y.m.: Maantien ra·
52742:     Ks. Maantiet.                                            kentamisesta Pyyvaaran tieltä Pärsämönlahden
52743: - n:o 371, Salon: Kotilan-Uvan tien otta-                    kautta .Juntusrannalle. Liitteet XII,65. s. 762.
52744:     misesta valtion hoitoon. Liitteet Xll,52. s. 749.        - Ks. Maantiet.
52745:     - Ks. Maantiet.                                      -   n:o 385, Karppisen y.m.: Taapajärven-
52746: - n:o 372, Salon: Määrärahasta maantien ra-                  Ruokojärv•en kylätien rakentamisesta. Liitteet
52747:     kentamiseksi Ristijärven kirkolta Hyrynsalmen            XII,66. s. 763. - Ks. Maantiet.
52748:     maantielle. Liitteet XII,53. s. 750. -        Ks.    -   n:o 386, Tainio n y. m.: Maantien rakenta-
52749:     Maantiet.                                                misesta    Savukosken-Pelkosenniemen       mMn-
52750: - n:o 373, Salon: Määrärahasta maantien ra-                  tieltä Hietakankaan y. m. paikkakuntien kautta
52751:     kentamiseksi Suomussalmen-Taivalkosken maan-             Kelujärvelle. Liitteet XII,67. s. 764. - Ks.
52752:     tieltä Suomussalmen Selkoskylään.         Liitteet       Maantiet.
52753:     XII,ö4. s. 751. - Ks. Maantiet.                          n:o 387, NiskaJan y.m.:             Määrärahasta
52754: - n:o 374, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä                    Oravavuoman-T•aapajärven maantien rakenta-
52755:     maantien rakentamiseksi Sierilän ja Pekkalan             miseksi. Liitteet XII,6s. s. 765. - Ks. Maan·
52756:     Jossien välille. Liitteet XII,55. s. 752. - Ks.          tiet.
52757:      Maantiet.                                           -   n :o 388, Niska l a n y. m.: Turtolan-Matin-
52758: -.n:o 375, Miettusen y.m.: Määrärahasta                      lompolon maantien rakentamisesta. Liitteet
52759:     maantien rakentamiseksi Simojoen rautatiesil-            XII,oo. s. 766. - Ks. Maantie!.
52760:      lalta Alaniemen lossille. Liitteet XII,öo. s.       -   n:o 389, Lahtelan y.m.: Maantien l'laken-
52761:      753. - Ks. Maantiet.                                    tamisesta Kemijärven-Pelkosenniemen maan-
52762:  - n:o 376, Miettusen y.m.: Määräral1asta                    tieltä Vuostimojärven kautta Pyhätunturille.
52763:      maantien rakentamiseksi Rannan Simojärveltä             Liitteet XII,70. s. 767. - Ks. Maantiet.
52764:      Mäntyjärven kautta Posiolle. Liitteet XII,57.       -   n :o 390, Lahtelan y. m.: Rovaniemen-Po·
52765:      s. 754. - Ks. Maantiet.                                 sion maantieltä Vanttausjärven asutusalueen
52766:  - n:o 377, M i et t u sen y. m.: Määrärahasta               kautta Vian asemalle johtavan tien uudelleen
52767:      Pohjois-Suomen asutusteiden ra·kentamista ja            rakentamisesta. Liitteet XII,71. s. 768. - Ks.
52768:      kunnostamista varten. Liitteet XII,5s. s. 755.          Maantiet.
52769:      - Ks. Maantiet.
52770:                                                          -   n: o 391, La h te 1 a n y. m.: Tiesuunnan tutki-
52771:  - n:o 378, Pääkkösen: Maantien rakenta-
52772:                                                              misesta Posion-Kuusamon maantieltä Kemi-
52773:      misesta Hyrynsalmen Moiaiovaaran tiestä Suo-
52774:                                                              järven-Kuusamon maantielle. Liitteet XII,u.
52775:      mussalmen kunnan .Tumaliskylään.         Liitteet
52776:                                                              s. 769. - Ks. Maantiet.
52777:      XII,59. s. 756. - Ks. Maantiet.
52778:  - n:o 379, Pääkkösen y.m.: Määrärahasta                 -   n:o 392, Lahtelan y. m.:            Määrärahasta
52779:      Murtoperän-Pohjoislahden maantien rakennus-             Pelkosenniemen-Sodankylän maantien raken-
52780:      töiden loppuun saattamiseksi. Liitteet XII,6o.          nustöiden jatkamista varten. Liitteet XII,73.
52781:      s. 757. - Ks. Maantiet.                                 s. 771. - Ks. Maantiet.
52782:   - n:o 380, Pääkköse:n y.m.: Hietaperän-                -   n: o 393, L 'a i t i sen y. m.:    Toimenpiteistä
52783:       Huutoniemen kylätien ottamisesta valtion hal-           Toivalan aseman vieressä rautatien ylittävän
52784:      tuun. Liitteet XII,61. s. 758. - Ks. Maan-              maantiesillan rakennustöiden loppuun saattami-
52785:       tiet.                                                  seksi. Liitteet XII, 74. s. 773. - Ks. Sillat.
52786:   - n:o 381, Pääkkösen y.m.: Maantien ra-                -   n:o 394, Hautalan y.m.: Määrärahasta
52787:       kentamisesta Kuhmon kunnassa olevasta Tuuli-           Tikkalansalmen sillan rakennustöiden aloitta-
52788:       Jarven tiestä Kuhmon-Hyrynsalmen tielle.               mista varten. Liitteet XII,75. s. 774. - Ks.
52789:       Liitteet XII,62. s. 759. - Ks. Maantiet.               Sillat.
52790: 32                               Le.ki-, ra.haasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52791: 
52792: -    n:o 395, S a 1 on: Toimenpiteistä ponttooni-        -   n: o 397, L a h .t e 1 a n: Sillan rakentamiseata
52793:      sillan rakentamiseksi Tiikkajanl!almeen. Liitteet       Tenojoen yli Utsjoen kirkonkylän kohdalla.
52794:      XII,76, s. 775. - Ks. Sillat.                           Liitteet XII,7s. s. 778. - Ks. Sillat.
52795:                                                          -   n:o 398, Niskalan y. m.: Määrärahasta
52796: -    n:o 396, Salon: Esityksen antamisesta li-               kyläteiden    kunnossapitoavustuksiin.    Liitteet
52797:      säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon              XII,79. s. 779. - Ks. Maantiet.
52798:      sillan ja penkeroon rakentamista varten Uta-        -   n :o 399, Mustosen y. m.: Toimenpiteistä
52799:      järven lossipaikalle. Liitteet XII, 77. s. 776. -       maanteiden talviaurauksen parantamiseksi. Liit-
52800:      Ks. Sillat.                                             ·teet XII,so. s. 780. - Ks. Maantiet.
52801: ASIALUETTELO.
52802:                                 j
52803:                             j
52804:                             j
52805:                         j
52806:                         j
52807:                     j
52808:                     j
52809:                 j
52810:                 j
52811:             j
52812:             j
52813:         j
52814:         j
52815:     j
52816:     j
52817: j
52818: j
52819:                                            Asia 1u ette 1o.
52820:                           A.                               Rovaniemen kauppalaan. Liitteet VIII,25. s.
52821: Aatteelliset yhdistykset: -       Ks. Pakkolunastus.       391. L. Siv:aan 103.
52822:                                                        -   Ed. H. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 155 mää-
52823: Aidat: -     Ks. Maatalous. Poroaita.                      rärahasta     keskusammattikoulun perustami-
52824:                                                            seksi Rovaniemen        kauppalaan.     Liitteet
52825: .AIV-rellu: -    Ks. Maatalous.                            VIII,26. s. 392. L. Siv:aan 103•
52826:                                                        -   Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 156 ammatti-
52827: AIV-rehu: Ed Pusan y. m. rah. al. n:o 10 maa-              koulun perustamisesta Polvijärven kuntaan.
52828:   rärahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljeli-            Liitteet VIII,2 7. s. 393. L. Siv: aan 103.
52829:   jöille AIV-rehusäiliöiden rakentamista varten.       -   Ed. Rydbergin y. m, toiv. al. n: o 175 mää-
52830:   Liit.teet IV,s2. •s. 205. L. Vv:aan, jonka tulee         rärahasta sanomalehdentoimittajain ammatti-
52831:   ,pyytää Mtv:n lausunto 90.                               kasvatuksen edelleen kehittämiseksi Yhteis-
52832: - Ks. Maatalous.                                           kunnallisessa Korkeakoulussa. Liitteet VIII,46.
52833:                                                            s. 4!24. L. Siv:aan 104.
52834: Ala-arvoinen kirjallisuus: -      Ks. Verotus.         -   Ed. Smedsin y. m. toiv. al. n:o 305 toimen-
52835:                                                            piteistä siirtoväen ja rintamamiesten ammat-
52836: Alasjärvi: -     Ks. Kuivatustyöt.                         tiopetuksen helpottamiseksi. Liitteet X,44. s.
52837:                                                            658 ja 660. L. Työv: aan 113.
52838: Alkoholi: - Ks. Juopuneet. Raittius. Väkijuomat        -   Ks. Emäntäkoulut. Kotitalous. Koulutoimi.
52839:                                                            Maatalous. Talousopetus. Teknilliset koulut,
52840: Alkoholistihuoltola: -     Ks. Perniö.
52841:                                                        Ammattikoulut: Ed. Kivisalon y. m. rah. al. n:o
52842: Alukset: -      Ks. Työolot.                             104 määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan
52843:                                                          kunnalliskodin   muodostamiseksi     Etelä-Hä-
52844: Amatööriteatterit: -     Ks. Taide.                      meen keskusammatti'kouluksi. Liitteet IV,t77.
52845:                                                          s. 907. L. Vv:aan 1694.
52846: Amerikka: -      Ks. Suomalais-Amerikkalainen Yh-      - Ed. Käkelän y. m. rah. al. n:o 105 määrära·
52847:   distys.                                                han osoittamisesta kuntain ammattikoulun ra-
52848:                                                          kentamista varten Haminaan. Liitteet IV,t78.
52849: Ammatti: -       Ks. Elinkeino.                          s. 908. L. Vv:aan 1694.
52850:                                                        - Ed. Turusen y. m, rah. al. n: o 106 määrära-
52851: Ammattien tarkastus: Ed. Ryömän y. m. rah. al.           han osoittamisesta oppilasasuntolan rakenta-
52852:   n: o 202 määrärahan osoittamisesta yhdeksän            mista varten Pohjois-Karjalan keskusammat-
52853:   uuden ammattientarkastajan palkkaamiseksi              tikouluun. Liitteet IV,t79. s. 909. L. Vv:aan
52854:   huolehtimaan erityisesti työntekijäin ravitse-         1694.
52855:   musolojen parantamisesta. Liitteet IV,275. s.        - Ed. Turusen y. m. rah. al. n :o 107 korotetun
52856:   1034. L. Vv:aan 1701.                                  määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
52857:                                                          keskusammattikoulun työpajarakennuksen lo-
52858: Ammattikalastajat: -       Ks. Kalastus.                 pulliseen kuntoon saattamista ja opettaja-
52859:                                                          asuntojen rakentamista varten. Liitteet IV,tso.
52860: Ammattikasvatus: Ed. Bryggarin y. m. toiv. al.           s. 910. L. Vv:aan 1694.
52861:   n: o 153 toimenpiteistä ammattikasvatuksen           - Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 108 määrä-
52862:   edistämiseksi. Liitteet VIII,24. s. 389. L.            rahan osoittamisesta Etelä-Puhjanmaan suo-
52863:   Siv:aan 103.                                           menkielisen keskusammattikoulun perustamia-
52864: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 154 toimen-          ja rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
52865:   piteistä keskusammattikoulun perustamiseksi            teet IV,tst. s. 911. L. Vv:aan 1694.
52866: 4                                             Asialuettelo 1947.
52867: 
52868: -- Ed. Sergeliuksen y. m. rah. al. n: o 109 maa-        Asunnot: Ed. Honkalan y. m. mh. al. n:o 39
52869:    rärahan osoittamisesta Vaasan- ruotsinkielisen         määrärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi
52870:    keskusammattikoulun lisärakennustöiden aloit-          asunnonrakennustoiminnan edistämistä varten
52871:    tamiseksi. Liitteet IV,1s2. s. 913 ja 915. L.          asutuskeskuksissa. Liitteet IV,112. s. 823. L.
52872:    Vv:aan 1694.                                           Vv:aan 1690.
52873: - Ed. H. Pesosen y. m. rah. al. n:o 110 määrä-          - Ed. Salmisen y. m. rah. al. n : o 40 määrära-
52874:    rahan osoiUamisesta Rovaniemen keskusam-               han osoittamisesta !ainoiksi asutus'keskusten
52875:    mattikoulun koulurakennusta varten. Liitteet            asuintalojen    polttoainehankinnan rahoitta-
52876:    IV,183. s. 917. L. Vv:aan 1694.                         mista varten. Liitteet IV,113. s. 825. L.
52877: - Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 111 määrära-              Vv:·aan 1690.
52878:    han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan kes-           - Ed. Lappi-Seppä,län y. ni. rah. al. n:o 41 ko-
52879:    kusammattikoulun asuntotalojen rakentamista             rotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
52880:    varten. Liitteet IV,184. s. 918. L. Vv:aan              asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV1114.
52881:    1695.                                                   s. 826. L. Vv:aan 1690.
52882: - Ed. Sergeliuksen y. m. rah. al. n:o 203 mää-          - Ed. Käkelän y. m. rah. al. n: o 42 korotetun
52883:    rärahan osoittamisesta ammattioppilaitosten             määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö-
52884:    taloudenhoidon tarkastajan viran perusta-               dyllistä asuntotuotantoa varten.       Liitteet
52885:    mista varten kauppa- ja teollisuusministeriön           IV,115. s. 827. L. Vv:aan 1690.
52886:    ammattikasvatusosastoon. Liitteet IV,276. s.         - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 43 kol'ote-
52887:    1035. L. Vv:aan 1701.                                   tun määrärahan osoittamisesta rautatieläisten
52888:                                                            asuntojen rakentamista varten. Liitteet IV,us.
52889: Ammattinimitykset: Ed. Lruppi-Seppälän toiv. al.           s. 829. L. Vv:aan 1690.
52890:   n:o 97 esityksen antamisesta eri ammattialo·          - Ed. Heiniön y. m. rah. al. n: o 45 määrärahan
52891:   jen ammatinimitysten suojaamisesta. Liitteet             osoittamisesta Riihimäen varavankilan kone-
52892:   VI,2.o. s. 266. L. Tv: aan 99.                           pajakoulun henkilökunnan asuntojen rakenta-
52893:                                                            mista varten. Liitteet IV,us. s. 833. L.
52894: Anniskelu: -      Ks. Väkijuomat.                          Vv:aan 1690.
52895:                                                         - Ed. Koukkarin y. m. rah. al. n:o 216 korote-
52896:                                                            tun määrärahan osoittamisesta syrjäisen maa·
52897: ApUa: -    Ks. Nystyräbakteerit.
52898:                                                            seudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet
52899:                                                            IV,2S9. s. 1051. L. Vv:aan 1702.
52900: Apukoulu: -       Ks. Oppivelvollisuus.                 - Ed. Karvosen y. m. rah. al. n: o 217 korotetun
52901:                                                            määrärahan osoittamisesta metsä- ja lauttaus-
52902: Apulanta: -       Ks. Lannoitteet. M·aatalous.             työväen yhteisasuntojen rakentamiseen val-
52903:                                                            tion maille. , Liitteet IV,2910. s. 1052. L.
52904: Apurahat: -       Ks. Sanomalehtimiehet. Stipendit.        Vv:aan 1702.
52905:                                                         - Ks. Ammattikoulut. Postilaitos. Rintamamie-
52906: Arkistot: Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 116 mää-           het. Ruotsin lahjatalot. Sairaalat.
52907:   rärahan osoittamisesta Savo-Karjalan maa-
52908:   kunta-arkiston arkistorakennuksen rakennus·           Asuntohypoteekkipankki: Ed. Paavolaisen y. m.
52909:    töiden aloittamista varten. Liitteet IV,189.            rah. al. n:o 38 määrärahan osoittamisesta
52910:    s. 925. L. Vv:aan 1695.                                Suomen Asuntohypoteekkipankin kurssitap·
52911: - Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o 117             pioiden peittämiseksi. Liitteet IV,111. s. 821.
52912:   määrärahan osoittamisesta Työväen arkiston              L. Vv:aan 1690.
52913:   hoitoa ja kokoelmien kartuttamista varten.
52914:   Liitteet IV,190. s. 926. L. Vv:aan 1695.               Asunto-olot: Ed. Karvosen y. m. lak. al. n: o 51
52915:                                                            laiksi metsätaloustyöväen kotiasunto-olojen
52916: Asema.kaava: -       Ks. Maanhankintalaki. Pakko-           parantamisesta.   Liitteet X,7. s. 607. L.
52917:    lunastus.                                                Työv: aan 89.
52918:                                                          - Ed. Oksalan y. m. lak. al. n:o 63 laiksi huo-
52919: Asevelvolliset:       Ks. Puolustuslaitos.                 neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,15. s.
52920:                                                             1139. L. Prv:aan 1866.
52921: Askartelu: -      Ks. Nuoriso.                           - Ed. Inkisen y. m. lak. al. n:o 72 laiksi huo-
52922:                                                            neenvuokran säännöstelyvaltuuksista. Liitteet
52923: ASuintalot: -      Ks. Kaupunkikiinteistöt.                1,17. s. 1159. L. Prv :aan 3453.
52924:                                              Asialuettelo 1947.                                             5
52925: 
52926: -Ed. Lumpeen y.m. toiv. al. n:o 297 raken-              -   Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 208 Pohjois-
52927:   nusaineiden    varaamisesta     väestökeskusten           Suomessa valtion maille perustettavien asu-
52928:   asuntotuotantoa varten. Liitteet X,36. s. 647.            tustilojen luovutusehtojen helpottamisesta.
52929:   L. Työv:aan 113.                                          Liitteet 1X,41. s. 503. L. Mtv:aan 107.
52930: - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 298 toi-          - Ed. Tainion y. m . .toiv. al. n:o 209 eräiden
52931:   menpiteistä nuorten ja yksinäisten asunto-                asutustilojen luuastuaehtojen helpottamisesta.
52932:   olojen parantamiseksi. Liitteet X,37. s. 649.             Liitteet 1X,42. s. 505. L. Mtv:aan 107.
52933:   L. Työv:aan 113.                                      - Ed. Kauhasen y. m. toiv. al. n:o 210 suunni-
52934: - Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 299 toimen-              telman laatimisesta viljelyskelpoisten soiden
52935:   piteistä asutuskeskusten asuntotuotannon luot-            raivaamisesta ja asuttamisesta. Liitteet 1X,43.
52936:   tokysymyksen      järjestämiseksi muuttuneita             s. 506. L. Mtv:aan 107.
52937:   olosuhteita vastaavaksi. Liittoot X,ss. e. 651.       :._ Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 211 asutus-
52938:   L. Työv:aan 113.                                          toiminnan ohjaamisesta viljelyskelpoisille ve-
52939: -Ed. Lappi-Seppälän y.m. toiv. al. n:o 300                  sistöjen rantamaille. Liitteet 1X,44. s. 508.
52940:   asuinhuoneistojen vuokrien korottamisesta.                L. Mtv:aan 107.
52941:   Liitteet X,39. s. 652. L. Työv: aan 113.              - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 212 Pohjois-
52942: - Ed. Turusen y. m. toiv. al. n:o 301 esityksen             Suomen viljelyskclpoisten suoalueiden vilje-
52943:   antamisesta vuokrantasausavustuslaiksi. Liit-             lykseen ottamisesta. Liitteet 1X,45. s. 509.
52944:   teet X,4o. s. 654. L. Työv: aan 113.                      L. Mtv:aan 107.
52945: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 300; toi-      - Ks. Maanhankintalaki.
52946:   menpiteistä asuntorakennustoiminnan elvyttä-
52947:   miseksi. Liitteet X,41. s. 655. L. Työv:aan           .Atelieri: -    Ks. Taide.
52948:   113.
52949: - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 303 eräiden          Aura.us: -     Ks. Maantiet.
52950:   Jyväskylässä SIJaisevien teollisuuslaitosten
52951:   työläisten omakotirakennustoiminnan rahoitta-         Auto: - Ks. Hammashoito. Maantiet. Postilai-
52952:   misesta. Liittoot X,42. s. 656. L. Työv:aan              tos. Rautatiet.
52953:     113.
52954: -   Ks. Puolustuslaitos. Sairaalat.                     Autokirja.sto: -     Ks. Kirjastot.
52955: 
52956: AsutuskeskUkset: -      Ks. Asunto-olot. Maanhan-       .Avioliitto: - Ks. Elatusapu.         Kihlakumppanit.
52957:    kintalaki.                                              Siveellisyys.
52958: 
52959:                                                         Avustus: -      Ks. Huolto. Lapset.
52960: Asutuslainat: -     Ks. Maanhankintalaki.
52961: 
52962: Asutustiet: -     Ks. Maantiet.
52963:                                                                                   D.
52964: Asutustoiminta: Ed. Bernerin y. m. toiv. al. n:o        Dia.konissakoti: -     Ks. Sairaalat.
52965:   194 esityksen antamisesta valtion hallussa
52966:   olevien maiden myymisestä viljelys- ja asu-
52967:    tustarkoituksiin. Liitteet 1X,27. s. 485. L.                                   E.
52968:   Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto             Eduskunnan kirjasto: - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
52969:     106.
52970: -   Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n: o 195 valtion   Eduskunta: Ed. K . .Anderssonin y. m. lak. al.
52971:     omistamien metsäalueitten asuttamisesta Poh-          n:o 4 laiksi eduskunnan kanslian menosään-
52972:     jois-suomessa. Liitteet IX,2s. s. 486. L.             nön perusteista annetun lain 5 §: n muutta-
52973:     Mtv:aan 106.                                          misesta. Liitteet 1,4. s. 13. L. Prv:aan 85.
52974: -   Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 206 vuoden        - Ed. A. K. Wirtasen toiv. al. n:o 2 valtiopäi·
52975:     1936 asutuslain toimeenpanemisesta. Liittoot          vätyön uudelleenjärjestelystä. Liitteet 1,9. s.
52976:     1X,a9. s. 500. L. Mtv:aan 107.                        24 ja 26. L. Prv:aan 91.
52977: -   Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 207 toimenpi-
52978:     teistä Pohjois-Suomen laajojen viljelyskelpois-     Edustajanva.a.lit: Ed. Suontaustan y. m. lak. al.
52979:     ten alueiden viljelykseen saattamiseksi kan-           n:o 2 laiksi edustajanvaaleista annetun lain
52980:     santaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Liit-       1 §:n muuttamisesta. Liitteet 1,2. s. 9, L.
52981:     teet 1X,4o. s. 501. L. Mtv:aan 107.                    Prv:aan 85.
52982: 6                                         Asialuettelo 1947.
52983: 
52984: -   Ed. Lampisen y. m. lak. al. n:o 3 laiksi edus-   -    Ed. Bukarin y. m. toiv. al. n:o 311 .punakaar-
52985:     taja.nvaale:ist& annetun lain 1 § :n muuttami-        tilaisten leskille myönnettyjen eläkkeiden
52986:     sesta.. Liitteet I,s. s. 11. L. Prv: aan 85.          suorittamisesta tannehtivasti. Liitteet X,5o,
52987: -   Ed. Paavolaisen y. m. toiv. al. n:o 1 toimen-         s. 668. L. Työv:aan 114.
52988:     piteistä koko maan muodostamiseksi yhdeksi       '--- K!!. Huolto. Kansaneläke. Kasvatusopillinen
52989:     vaalipiirikai edustajanvaaleissa Liitteet I,s.        talouskoulu.   KöJ'häinhoito.  Maanhankin tll-
52990:     s. 2·2. L. Prv:aa.n 91.                               laki. Puolustuslaitos.
52991: 
52992: Elatusa.pu: Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al.     Emä.Dnii.t: -     Ks. Loma.
52993:    n:o 15 esityksen antamisesta elatusavun suo-
52994:    rittamisesta ennakolta valtion varoista lap-      Emä.ntil.koulut: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o
52995:    sille, joiden huoltajat välttävät perimistoi-       131 määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun
52996:    menpiteitä. Liitteet II,1o. s. 55. L. Lv:aan        perustamista varten Kemijärven kuntaan.
52997:    93.                                                 Liitteet IV,204. s. 944. L. Vv:aan 1696.
52998:                                                      - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 268 toimen-
52999: Elatusvelvollisuus: -   Ks. Köyhäinhoito. Mo.an-       piteistä Rauhalinnan huvila·alueen siirtämi-
53000:    hankintalaki.                                       seksi rakennuksineen Sääruingin emäntäkou-
53001:                                                        lun käytettäväksi. Liitteet IX,101. s. 590. L.
53002: Elinkeino: Ed. Hukarin y. m. toiv. al. n:o 98          Mtv:aan 111.
53003:    elinkeinoyhdistyksiin kuuluruispakon poista-
53004:    misesta. Liitteet VI,21. s. 267. L. Tv:aan 99.    EDSia.pu: -      Ks. Sairaalat.
53005: - Ks. Liikeyrityslaskenta. Maaltapako. Verotus.
53006:                                                      Ensi Koti: Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o
53007: Elokuvat: -    Ks. Leimavero.                          129 määrärahan osoittamisesta Ensi Kotien
53008:                                                        avustamista varten. Liitteet IV,202. s. 941. L.
53009: Eläke: Ed. Jokisen y. m. rah. al. n:o 25 maara-        Vv:aan 1696.
53010:    rahan osoittamisesta siirtoväen asuttamisen
53011:    vuoksi työpaikkansa menettäneiden vanhojen        Erikoisvero: -      Ks. Verotus.
53012:    työntekijäin eläkkeitä varten. Liitteet IV,98.
53013:    s. SOO. L. Vv:aan 1687.                           Eroamisikä.: -      Ks. Suomen Pankki.
53014: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 16 esityk-
53015:    sen antamisesta eläkekorvauksen suoritta-         Etuoikeus: -      Ks. Maanhankintalaki.
53016:    misesta.   eläkkeennauttijoille vähentämättö-
53017:    mana tehdyn sopimuksen mukaisesti rahan-
53018:    arvon alentuminen huomioon ottaen. Liitteet                                  F.
53019:    II,11. s. 57. L. Lv:aan, jonka tulee pyytää       Forssa: -       Ks. Rautatiet.
53020:    Työv:n lausunto 94.
53021: - Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. al. n:o 59          Foafori: -      Ks. Lannoitteet. Metsästys.
53022:    toimenpiteistä valtion osake-enemmistöisten
53023:    yhtiöiden ja teollisuuslaitosten palveluskun-
53024:    nan eläkkeiden korottamiseksi. Liitteet IV,55.
53025:                                                                                G.
53026:    s. 164. L. Vv:aan 97.
53027: -Ed. Sergeliuksen y.m. toiv. al. n:o 60 val-         Graniitti: -      Ks. Ulkomaankauppa.
53028:    tion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläk·
53029:    keeseen annetun lain muuttamisesta. Liitteet
53030:    IV,56. s. 165 ja 166. L. Vv:aan 97.                                         H.
53031: - Ed. Järven y. m. toiy. al. n: o 284 ylimää·        Ha.kkuutä.hteet: -      Ks. Metsätalous.
53032:    räistä eläkettä nauttivien sotaleskien. ja kaa-
53033:    tuneiden omaisten ;p11nn. laajentamisesta.        Ha.lot: -    Ks. Asun11ot.
53034:    Liitteet X,23. s. 629. L. Työv:aan 112.
53035:    Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 310 vuo-      H~oito:         Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 75
53036:    den 1918 sodassa punaisten puoleUa kaatu-             määrärahan osoittamisesta autoihin järjestet·
53037:    neiden sotilaiden varattomien leskien eläke-          tyjen kiertävien hammash.oitoloiden perosta-
53038:    oikeuden palauttamisesta. Liitteet X,49. s.           miseksi. Liitteet IV,us. s. 870. L. Vv:aan
53039:    667. L. Työv:aan 114.                                 1692.
53040:                                               Asialuettelo 1947.                                                  7
53041: 
53042: Ha.ra.ka.t: -     Ks. Metsästys.                         Hlllnl\l.aiset:      Ks. Juopuneet. Raittius.
53043: 
53044: Haukipudas: -        Ks . .Satamat.                      Huolto: Ed. P. Leskisen y. m. to,iv. al. u:o 283
53045:                                                            eräiden huoltoavustu.steu, elä~keiden ja kor-
53046: Hautausmaat: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o             vausten korottamisesta. Liitteet X,22. s. 628.
53047:   118 kunnallisten hautausmaiden perustami-                L. Työv: aan 112.
53048:   sesta. Liitteet VII,26. s. 332. L. Ltv:aan 101.        - Ks. Eläke. Lapset_ Sotalesket_
53049:   Ed. Långin y. m. toiv. al. n :o 161 määrära-
53050:   hasta vuoden 1918 vankileireillä kuolleiden            :n;uoltoViranomaiset: Ed. Sarlil).in y. m. toiv. al.
53051:   punakaartilaisten hautapaikkojen kunnostami-               n:o 126 hupltoviranoifiaisten päte.vyy-seh~ojen
53052:   seksi. Liitteet VIII,32, s. 398. L. Siv:aan                ja palkkauksen uudistamillesta. Liitteet V~I,H.
53053:                                                              s. 341. L. Ltv: aan 101.                   ·
53054:   103.
53055:                                                          ~uoneellvuo~a:        -   Ks. Siirtovaki.
53056: HedelmänvUjelys: -        Ks. Puutarhanhoito.
53057:                                                          ~UO);l..~envuol!:r~ärnnöstely:  Ed. Oksalan y. m.
53058: Heinä: -        Ks. Maatalous.                               la,k. al. n: o 63 laiksi huoneenvuokrasäännös-
53059:                                                              telystä. Liitteet I,t5.- s. 1139. L. l;'rv:aan.
53060: Helsingin kasvatusopillinen talouskoulu: -        Ks.
53061:    Kasvatusopillinen talouskoulu.                        Huoneistot: -        Ks. Asunto-olot.
53062: 
53063: Helsingin k.äsityöopisto: -        Ks. Kasvatusopilli-   Huonekalu,teolli$uus: -         Ks. Säännöstely.
53064:    nen talouskoulu.
53065:                                                          Hiu~til~udet:      Ed. Turusen y. m. t9iv. al. n:o
53066: Henkikirjoitus: Ed. Prunnilan y. m. rah. al.                 128 julkisten huvitihtisuuksien toimeel,\panosta
53067:   n :o 1 määrärahan osoittamisesta henkikirjoi-              pyhäpäivinä annetun asetuksen muuttami-
53068:   tustoimiston perustamiseksi Porin kaupungin                sesta. Liitteet VII,36. s. 347. L. Ltv:aan 101.
53069:   poliisilaitoksen yhteyteen. Liitteet IV;z3. s.         -   Ed. H. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 129 julkis-
53070:   193. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n                   ten huvitilaisuuksien toimeenpanosta pyhä-
53071:                                                              päivinä annetun asetuksen 2 §: n muuttami-
53072:   lausunto 89.
53073:   Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 133 henki-                sesta. Liitteet VII,37. s. 348. L. Ltv:l),a,n 101.
53074:   kirjoitustoimiston perustamisesta Porin polii-         -   Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o 130 toimen-
53075:   silaitoksen yhteyteen. Liitteet VII,41. s. 352.            piteistä sisäasiainministeriön julkisia huveja
53076:                                                              maaseudulla koskevan päätöksen . (311/24)
53077:   L. Ltv:aan 102.
53078:                                                              8 § :n kumoamiseksi. Liitteet VII,as. s. 349.
53079: Henkinen työ: Ed. Meinanderin y. m. toiv. al.                L. Ltv:aan 101.
53080:   n:o 176 erityisen elimen perustamisesta kä-
53081:   sittelemään henkisen työn tekijäin palkkojen
53082:   säännöstelyä   koskevia   asioita.   Liitteet
53083:   VUI,47. s. 426. L. Siv:aan 104.                                                     I.
53084:                                                          Iltamat: -        Ks. Huvitilaisuudet.      Leimavero.
53085: Herne: -        Ks. Nystyräbakteerit.
53086:                                                          Iltatyö: -        Ks. Palkat.
53087: Revosa.jot: -      Ks. Metsätalous.
53088:                                                          Inflatiokorvaus: Ed. Salmisen y. m. to~v. al. n:o
53089: Hinnat: Ed. Hetemäen y. m. lak. al. n:o 64                  31 rahanarvon alenemisesta rahasaatavain
53090:    laiksi eräiden hintojen, maksujeil ja työpalk-           omistajille aiheutuneiden omaisuuden mene-
53091:    kojen säännöstelystä. Liitteet I,ts. s. 1141.            tysten korvaamisesta. Liitteet IV,27. s. 125.
53092:    L. Prv:aan 1867.                                         L. Vv:aan 95.
53093: - Ks. Maatalous.                                            Ed. Kilpeläisen y. m. toiv. al. n:o 32 tutki-
53094:                                                             muksen toimittamisesta ~diilkOOn jout\l,nei-
53095: Hoitokusta;nuuk~ij~t:       Ks. Kaupunkikiinteistöt.        den piensäästäjien talletuksistaan kärsimistä
53096:                                                             inflatiotappioista ja niiden korvaus.plahqQln-
53097: llolding-yh~ö:   -      Ks. Leimavero.    Omaisuuden-       suuksista. Liitteet IV,2s. s. 127. L. Vv:aan
53098:     luovutusvero.                                            95.
53099: 8                                              Asialuettelo 194 7.
53100: 
53101: -   Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 33 piensääs-         Jälleenrakennus: -     Ks. Liikevaihtovero. Osuus-
53102:     täjien rahan arvon alentumisen johdosta kär-              kassat.
53103:     s1m1en tappioiden korvaamisesta. Liitteet
53104:     IV,zo. s. 128. L. Vv:aan 95.                          Järvet: -    Ks. Perkaustyöt.
53105: -   Ks. Eläke. Korvauslaki. Tallettajat.
53106:                                                           Jätepuu: -    Ks. Metsätalous.
53107: Intemoidut: -         Ks. Tapaturma.
53108: 
53109: Invaliidit: Ed. Mansnerin y. m. rah. al. n: o 211
53110:    määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja                                       K.
53111:    !ainoiksi yrityksille, jotka pääasiassa perus-         Ka.a.kamojoki: -   Ks. Perkaustyöt.
53112:    tuvat invaliidityövoiman käyttöön. Liitteet
53113:    IV,284. s. 1045. L. Vv:aan 1701.                       Kaatuneiden omaiset: -        Ks. Eläke. Sotalesket.
53114: - Ed. Järven y. m. rah. al. n:o 212 korotetun
53115:    määrärahan osoittamisesta sodasta ja sota·             Kaavi: -     Ks. Sairaalat.
53116:    palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman ja
53117:    sairauden johdosta suoritettavia korvauksia            Ka.dettikoulu: -     Ks. Puolustuslaitos.
53118:    varten. Liitteet IV,285. s. 1046. L. Vv:aan
53119:    1702.                                                  Kahvi: -     Ks. Verokahvi.
53120: - Ed. E. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 282 invalii-
53121:    dien rahakorvausjärjestelmän uudistamisesta.           Kainuu: -     Ks. Sähköistys.
53122:    Liitteet X,21. s. 626. L. Työv:aan 112.
53123: -Ed. Hukarin y.m. toiv. al. n:o 312 korvauk-              Kaivosteollisuus: -    Ks. Otanmäen kaivos.
53124:    sen suorittamisesta taannehtivasti vuoden 1918
53125:    ~odassa punaisten     puolella invaliidiksi tul-      Kalastus: Ed. Pusan rah: al. n:o 177 määrära-
53126:    leille. Liitteet X,5L s. 669. L. Työv:aan. 114.         han osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi
53127: - Ks. Lapset.                                               siirtoväkeen kuuluvien kalastajien pyydysten
53128:                                                            hankkimisen helpottamiseksi. Liitteet IV,250.
53129:                                                             s. 993. L. Vv:aan 1699.
53130:                             J.                           - Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 192 korote-
53131: Ja.kokunnat: -        Ks. Vuokra-alueet..                  tun määrärahan osoittamisesta kalastuselin-
53132:                                                            keinon neuvontatyötä suorittaville järjestöille.
53133: JakolaiJlsli.lidäntö: -     Ks. Maanjako.                  Liitteet IV,265. s. 1015 ja 1016. L. Vv:aan
53134:                                                            1700.
53135: Jal1mkulkijat: -       Ks. Liikenne.                     - Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 193 koro-
53136:                                                            tetun määrärahan osoittamisesta kaJastuaope-
53137: Jatko-opetus:         Ks. Oppivelvollisuus.                tuksen pysyttämiseksi Östra Nylands folk-
53138:                                                            högskola nimisen kansanopiston ja Lounais-
53139: Joenperkaus:          Ks. Perkaustyöt.                     Karjalan kansanopiston yhteydessä. Liitteet
53140:                                                            IV,266. s. 1017 ja 1018. L. Vv:aan 1700.
53141: Jokioisten rautatie: -       Ks. Rautatiet.              - Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n: o 194 mää-
53142:                                                            rärahan osoittamisesta valtion osuuksien mer-
53143: Juhlat: -     Ks. Huvitilaisuudet.                         ki tsemiseksi kalasäilyketehdasosuuskunnassa.
53144:                                                            Liitteet IV,2G7. s. 1019 ja 1021. L. Vv:aan
53145: Jnlkiset huvit: -       Ks. Huvitilaisuudet                1700_
53146:                                                          - Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 7 toimen-
53147: Joopuneet: Ed. Lumpeen y. m_ toiv. al. n:o 17              piteistä vesistötoimikunnan lohi- ja siikapi-
53148:    juopunaisiin kohdistuvien toimenpiteiden te-            toisten vesien kalastusta koskevissa sodan ai-
53149:    hostamisesta. Liitteet II,12. s. 58. L. Lv:aan          kaisissa päätöksissä ilmenneiden kohtuut.tomuuk-
53150:    94.                                                     sien korjaamiseksi. Liitteet 1,14. s. 35. L.
53151: - Ks. Raittius. Siveellisyys.                              Prv:aan 93.
53152:                                                          -Ed. Luukan y.m. toiv. al. n:o 244 kalastus-
53153: Jyväskylä: -        Ks. Asunto-olot. Postilaitos.          ja metsästysasiainosaston perustamisesta maa-
53154:                                                            talousministeriöön. Liitteet IX,77. 11. 554. L.
53155: Jälk:isliltdös: -    Ks. Testamentti.                      Mtv:aan 109.
53156:                                             Asialuettelo 1947.                                         9
53157: 
53158: -   Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 25·3 määrära-       - Ed. Koukkarin y. m. rah. al. n:o 102 maa-
53159:     hasta valtion kalatalousopiston ja kalastus-         rärahan osoittamisesta opintoiainoiksi syrjä-
53160:     koeaseman perustamiseksi. Liitteet IX,sa. s.         seuduille opettajiksi aitoutuville kasvatus-
53161:     .'567. L. Mtv:aan 110.                               opillisten korkeakoulujen ja seminaarien op-
53162: -   Ed. Rosenbergin y. m. toiv. al. n:o 254 esi-         pilaille. Liitteet IV,175. s. 905. L. Vv:aan
53163:     tyksen antamisesta laiksi yksityisten ammat-         1694.
53164:     tikalastajain kalastusveneiden ja kalanpyy-        - Ed. Nevalaisen y. m. rah. al. n:o 103 määrä-
53165:     dysten yleisestä maksuttomasta vakuutuk-             rahan osoittamisesta kouluradioiden hankki-
53166:     sesta. Liitteet IX,s7. s. 569 ja 570. L.             miseksi kansakouluille. Liitteet IV,176. s.
53167:     Mtv:aan 110.                                         906. L. Vv:aan 1694.
53168: -   Ed. Inkisen y. m. toiv. al. n:o 265 toimen-        - Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o 55 esityk-
53169:     piteistä sisävesistöjen kalakannan lisäämi-          sen antamisesta kansakoululaitok:!en kustan-
53170:     sek:!i. Liitteet IX,98, s. 586. L. Mtv:aan 111.      nuksista annetun lain muuttamisesta paran-
53171:                                                          tamalla miesopettajain palkkausta. Liitteet
53172: Kalkki: -    Ks. Lannoitteet.                 "          IV,51. s. 158. L. Vv:aan 96.
53173:                                                        - Ed. Tuomisen y. m. toiv. al. n:o 56 esityksen
53174: Kauna.ttavaisuus: -    Ks. Maatalous.
53175:                                                          antamisesta laiksi kansakoulunopettajain palk-
53176: Kansa.kouluntarkasta.jat: -     Ks. Kansakoulut. Op-     kauksen parantamisesta. Liitteet IV,52. s.
53177:    pikoulut.                                             160. L. Vv:aan 96.
53178:                                                        - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 57 toi-
53179: Kansakoulut: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o           menpiteistä kansakoulunopettajille suoritetta-
53180:   19 laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista           van rajaseutulisän korottamiseksi. Liitteet
53181:   annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,1o.            IV,53. s. 162. L. Vv:aan 96.
53182:   s. 91. L. Vv:aan 86.                                 - Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 140 kurs-
53183: - Ed. Malkamäen y.m. lak. al. n:o 20 laiksi              sien järjestämisestä varsinkin kansakoulun-
53184:   kansakoululaitoksen kustannuksista annetun             opettajille keskikoulun aineopettajan päte-
53185:   lain muuttamisesta. Liitteet IV,u. s. 96. L.           vyyden saamista varten.· Liitteet VIII,u. s.
53186:   Vv:aan 86.                                             371. L. Siv:aan 102.
53187: - Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 21 laiksi        - Ed. Malkamäen y. m. toiv. al. n:o 146 kansa-
53188:   kansakoululaitok:!en kustannuksista annetun            koululainsäädännön koonnasta. Liitteet VIII,17.
53189:   lain 2•5 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,12. s.        s. 379. L. Siv:aan 102.
53190:    98. L. Vv:aan 86.                                   - Ed. Malkamäen y. m. toiv. al. n:o 147 li-
53191: - Ed. Sormusen y. m. lak. al. n: o 2·2 laiksi            säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
53192:   kansakoululaitoksen kustannuksista annetun             uusien kokeilukeskikoulujen perustamista ja
53193:   lain 4 §:n 2 momentin väliaikaisesta muut-             ylläpitämistä varten. Liitteet VIII,1s. s. 380.
53194:   tamisesta. Liitteet IV,13 .. s. 100. L. Vv:aan         L. Siv:aan 103.
53195:    87.                                                 - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 148 määrä-
53196: - Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n:o 29 laiksi li-          rahasta lransakoulunopettajain jatko-opetuk-
53197:   säyksestä kansakoulutoimen järjestysmuodon             sen tehostamista ja suunnitelmallista järjes-
53198:   perusteista annettuun lakiin. Liitteet VIII,1.         tämistä varten. Liitteet VIII,19. s. 381. L.
53199:   s. 357. L. Siv:aan 87.                                 Siv:aan 103.
53200: - Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 30 laiksi        - Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 149 supis-
53201:   kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista           tettujen kansakoulujen muuttamisesta täydel-
53202:    annetun lain 14 § :n muuttamisesta. Liitteet          lisiksi. Liitteet VIII,20. s·. 383. L. Siv:aan
53203:   VIII,2. s. 358. L. Siv:aan 87.                         103.
53204: - Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 65 laiksi        - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. ai. n:o 150 vir-
53205:   kansakoululaitoksen kustannuksista annetun             ka-asuntojen hankldmisesta Kemijärven, La-
53206:   lain muuttamisesta. Liitteet IV,364. s. 1169.          pin, Länsipohjan ja Kainuun piirien kansa-
53207:   L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta         koulujen tarkastajille. Liitteet VIII,21. s.
53208:   2040.                                                  385. L. Siv:aan 103.
53209: - Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o 66 laiksi          - Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 151 toimenpi·
53210:   kansakoululaitoksen kustannuksista annetun             teistä itäisen ja pohjoisen rajaseudun kansa-
53211:   lain muuttamisesta. Liitteet IV,365. s. 1172.          kouluolojen korjaamiseksi. Liitteet VIII,22.
53212:   L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta         s. 386. L. Siv:aan 103.
53213:   2040.                                                - Ks. Koulutoimi. Oppivelvollisuus. Urheilu.
53214: 
53215:                                                                                                        2
53216: 10                                                    Asialuettelo 194.7.
53217: 
53218: Kansala.il!oik~et:     Ed. Stenbergin y. tn. lak. al.            Kf\114U'nlit: -     Ks. Puolustuslaitos.
53219:      n: o 7 laiksi Suotnen kansalaisuuden palautta-
53220:      misesta el'äille henkilöille. l.ij,tteet 1,7. s. 20.        Ka.sva~sopillinen    talpusk~ulu: Ed. Malkamäen
53221:      L. Frv: aan 85.                                                 y. m. toiv. al. n:o 255 toimenpiteistä Helsin-
53222:                                                                      gin kasvatusopillisen talouskoulup, ja Hel-
53223: Klmsala.issota: -        Ks. Eläke. Invaliidit.                      singin käsityöopiston virnn ja toim!)n halti·
53224:                                                                      ja;in eläkeoikeuden lailla järjestämis!lksi. Liit-
53225: Kansallismuseo: Ed. östensonin y. m. rah. al n :o                    teet IX,ss. s. 571. L. Mt.v:a.an 110.
53226:   113 korotetun määrärahan osoittamisesta Kan-
53227:   sallismuseon tutkimustöitä varten. Liitteet                    Katto: -          Ks. Rakennustoiminta.
53228:   IV,186, s. 920. L. Vv:aan 1695.
53229:                                                                                        Ks. Tilllaki.
53230: ~listaminen:             -    Ks. Sosialisoiminen.               Kaupungit: -   Ks. Kunnallishallinto. Kunnal-
53231:                                                                    lisverotus. Maanhankintalaki. Tielaki.
53232: Kansaneläke: Ed. A. Virtasen y. m. toiv. al.
53233:   n: o 272 toimenpiteistä kansaneläkelaissa sää-                 Kaupunkikiinteistöt: Ed. Jernin y. m. toiv. al.
53234:   detyn eläkeikärajan alentamiseksi. Liitteet                      n: o 34 kaupunkikiinteistönomistajain talou-
53235:   X,u. s. 614. L. Työv:aan 111.                                    dellis!ln  aseman parantamisesta.         Liitteet
53236: - Ed. H. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 273 esi·                     IV,so. s. 129 ja 130. L. Vv:aan 95.
53237:   tyksen antamisesta laiksi kansaneläkelain ul·                  - Ed, Honkalan y. m. toiv. al. n:o 35 tutkimuk-
53238:   kopuolelle jääneiden eläkkeistä Liitteet X,12.                   sen toimittamises:ta asu;ntotaloj!ln hoitokustan-
53239:   s. in5. L. Työv: aan 111.                                        nust!ln vähentämismahdollisuuksista alenta-
53240:                                                                    malla veroja ja lämmityskustannuksia. Liit-
53241: Kansanopistot: -         Ks. Kalastus.                             teet IV,s1. s. 131. L. Vv:aan 95.
53242: 
53243: Kansan siveelli,nen tila: -          Ks. Siveellisyys.           It.einosiitos: -      Ks.   M;~~catalous.
53244: 
53245: 
53246:                                                                  It.eksij~t:   -     Ks. Nuoriso.
53247: Kansantajuistieteelliset luennot: -           Ks. Luento-
53248:   toitninta.
53249:                                                                  Kemijärvi: -         Ks. Seminaarit.
53250: Kansa~äij.nestys:    -       Ks. Sosialisoi,Jninen.
53251:                                                                  Kerhotoiminta: Ed. Penttalan y. m. rah. a1.
53252: Karja.: ;._ Ks. Laidun. Lantalat. Maatalous.                        n:o 4 mii,ärärahan osoittamisesta Suupohjan
53253:                                                                     maamiesk,ouJun yhteydessä toimivan inaata-
53254: Karjatalous: Ed. Pusan y. m. l'ah. al. n:o 175                     louskerhoneuvojaopiston oppilasasuntojen ra·
53255:   määrärahan osoittamisesta suurperheisten pien-                   kantamista varten. Liitteet IV,76. s. 197. L.
53256:   karjanomistajain     tarvitsemien väkirehujen                     Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto
53257:   hinnan alentamista varten. Liitteet IV,24S.                        89.
53258:    s. 991. L. Vv:aan 1699.                                       -   E;s. Maa talous.
53259: - Ed. E. Koiviston rah. al. n:o 176 määxära-
53260:   han osoittamisesta kotieläinten ·hankkimiseksi                 I_{eskikoulut: Ed. Salon rah. al. n: o 99 määrä-
53261:   Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle. Liitteet                     J;ahan osoittamisesta kunnallisen keskikoulun
53262:   IV,249. s. 992. L. Vv:aan 1699.                                   perustamiseksi Puolangan ja Suomussalmen
53263: - Ed. Teittisen y. m. rah. al. n:o 179 määrä-                       kuntaan. Liitteet IV,172. s. 902. L. Vv:aan
53264:   l'ahan osoittamisesta saunan ja pesutuvan Ta·                      1694.
53265:   kentamiseksi Itä-Hämeen tietopuoliselle kar·                   -   Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n: o 100 määrä-
53266:   janhoitokoululle ja Kujalan maanviljelyskou·                       rahan osoittamisesta kunnallisen keskikoulun
53267:   lulle. Liitteet IV,252. s. 998. L. Vv:aan                          perustamiseksi Kuhmon kuntaan. Liitteet
53268:      1699.                                                           IV,ns. 1'. 903. L. Vv:aan 1694.
53269: -    Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 200 mää·                 -   Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
53270:      rärahan osoittamisesta Hirvilahden osuusna·
53271:      vetan perustamista varten Munsalan kuntaan.                 lteskusa.mma.ttikoulu: -           Ks. AmtnaHikasvatus.
53272:      Liitteet IV,273. s. 1030 ja 1031. L. Vv:aan
53273:      1701.                                                       Keskussairaalat: -          Ks. Sairaalat.
53274:                                                 Asialuettelo 1947.                                          11
53275: 
53276: X.eubkota.uti: -    Ks. Tuberkuloosi.                     Kodinhoito: Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o
53277:                                                             ~59 toimenpiteistä tehokkaan    kodinhoitaja-
53278: Xillla.kumppa.Bit: Ed. J. Hakalan toiv. al. n:o             koulutuksen järjestämiseksi kunnallisten ko-
53279:     14 avioliittolain 16 § :ssä edellytetyn kihla-          dinhoitajien valmentamista varten. Liitteet
53280:     kumppanien vakuutuksen korvaamisesta lää-               IX,92. s. 577. L. Mtv:aan 110.
53281:     .kärintodistuksella. Liitteet II,&. s. 54. L.
53282:      Lv:aan 93.                                           Koetoiminta: -       Ks. Maatalous.
53283: 
53284: Kihla.kunna.noikeus: -       Ks. Lautamiehet.             Koillis-Suomi: -      Ks. :Rahtikustannukset.
53285: 
53286: Kiinteistöt: - Ks. KaupunkikiinteistQt. Maan-             Koita Oy.: Ed. Y. Mannisen y. m. rah. al. n:o
53287:    hankin talaki.                                           140 määrärahan osoittamisesta kuoletuslai-
53288:                                                             naksi Koita Oy:lle uudisraivaustoimintaa var-
53289: Kilpa.Uut: -     Ks. Huvitilaisuudet.                       ten. Liitteet IV,21a. s. 953. L. Vv:aa,n 1697.
53290: 
53291: Kirjailijat: -     Ks. Taide.                             Koivisto: -      Ks. Merikoivisto.
53292: 
53293: Xirjalllsuus: -        Ks. Verotus.                       Koivula.kti: -     Ks. Kotiteollisuus.
53294: 
53295: Xirja.npitotila.t: -     Ks. Maatalous.                   Kokeilu: -      Ks. Kansakoulut. Nuoriso.
53296: 
53297: Kirja.pa.inot: Ed. Långin y.m. toiv.al. n:o 5             Koneellista.minen: - Ks. Koti talous. Liikevaihto-
53298:    täystyöllisyyden määräämisestä kirjapainoille            vero. Maahankintalaki. Maatalous.
53299:    erityisesti kansanvaltaisten järjestöjen paina-
53300:    tusmahdollisuuksia silmällä pitäen. Liitteet           Koneet: -       Ks. Maalahti. Maatalous.
53301:    I,12. s. 31. L. Prv:aan 93.
53302: - Ks. Valtioneuvoston kirjapaino.                         Konepajat: -      Ks. Asunnot. Bautatfet.
53303: 
53304: Kirjastot: Ed. Karppisen y. m. <toiv. al. n:o 173         Koripa.llo: -     Ks. Urheilu.
53305:    määrärahasta kirjastoautojen han!kkimiseksi
53306:    ka.nsalaiskirjastoja vailla olevien seutujen           Korkeakoulu: -       Ks. Koulutoimi. Yliopisto.
53307:    kirjastotarpeen     tyydyttämiseksi.   Liitteet
53308:    VIII,44. B. 421. L. Siv:aan 104.                       Korvaus:    Ks. ~uolto. Invaliidit.         Pohjois-
53309: - Ks. Valtiopäiväjärjestys.                                 Suomi. Pommitusvahingot.
53310: 
53311: Kirjatuotanto: Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o         XorvaUSlaki: Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 9
53312:    174 kirjatuotannon keskuselimen perustami-                laiksi toisen korvauslain 24 § : n muu ttami-
53313:    sesta. Liitteet VIII,45. s. 422. L. Siv:aan 104.          sesta. Liitteet IV,l. s. 71. L. Vv:aan 86.
53314:                                                           - Ed. P. Tervon y. m. lak. al. n:o 10 laiksi toi-
53315: Kirjeopisto: -     Ks. Kansakoulut.                          s.en korvauslain 24 §: n muuttamisesta. Liit-
53316:                                                              teet IV,2. s. 73. L. Vv:aan 86.
53317: Kirjoja sokeille: -       Ks. Sokeat.                     - Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 11 laiksi
53318:                                                              toisen korvauslain 27 §: n muuttamisesta.
53319: Kirkollinen juhlapäivä: -        Ks. Huvitilaisuudet.        Liitteet IV,a. s. 75. L. Vv:aan 86.
53320:    Väkijuomat.                                            - Ed. Lahtelan y. m. lak. al. n:o 58 laiksi toi-
53321:                                                              sen korvauslain 24 §: n muuttamisesta. Liit·
53322: Kirkollisverot: Ed. H. Mannisen y. m. lak. al.               teet IV,93. s. 783. L. Vv:aan.
53323:    n: o 5 laiksi uskonnonvapauslain 12 § :n muut-         - Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 22 toimenpi-
53324:    tamisesta. Liitteet I,5 ..s. 14. L. Prv:aan 85.           teistä toisen korvauslain muuttamiseksi. Liit-
53325: - Ks. Kunnallisverotus.                                      teet IV,1s. s. WS. L. Vv:aan 94.
53326:                                                           - Ed. J. :Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 28 esi-
53327: Kiveunä.iset: -     Ks. Lannoitteet.                         tyksen antamisesta toisen korvauslain 4 § :n
53328:                                                              muuttamisesta. Liitteet IV,19. s. 110. L.
53329: Kiviperiiiaet pellot: -      Ks. Maatalous.                  Vv:aan 94.
53330: 12                                           Asialuettelo 194 7.
53331: 
53332: -    Ed. J. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 24 toi-     -   Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 260 maara-
53333:      menpiteistä toisen korvauslain 10 §: n nojalla         rahasta kotiteollisuusneuvonta-asemien perus-
53334:      korvauksensaantioikeutensa menettäneiden- oi-          tamiseksi. Liitteet IX,93. s. 578. L. Mtv:aan
53335:      keuttamiseksi saamaan uuden määräajan kor-             110.
53336:      vausanomuksen tekemiseen. Liitteet IV,210. s.      -   Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 261 Koivulah-
53337:      112. L. Vv:aan 94.                                     den kunnassa olevan kotiteollisuuskoulun otta-
53338: -    Ed. P. Tervon y. m. toiv. al. n:o 2·5 inflatio-        misesta valtion haltuun. Liitteet IX,94. s.
53339:      hyvityksen suorittamisesta eräille korvausob-          579 ja 580. L. Mtv:aan 110.
53340:      ligatioille. Liitteet IV,21. s. 114. L. Vv:aan
53341:      94.                                                Kouluhallitus: Ed. Malkamäen y. m. rah. al. n:o
53342: -    Ks. Sotavahingot.                                    85 määrärahan osoittamisesta kouluhallituk-
53343:                                                           sen ylimääräisen tyttöjen käsityön opetuksen
53344: Korva.usobliga.tiot: -    Ks. Korvauslaki.                .tarkastajan toimen vakinaistamiseksi. Liit-
53345:                                                           teet IV,158. s. 884. L. Vv:aan 169'3.
53346: Korva.usosa.kkeet: -      Ks. Leimavero. Omaisuu-       - Ks. Oppikoulut.
53347:    denluovtusvero.
53348:                                                         Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Asunnot. Emän-
53349: Kotisisaret: Ed. Karppisen y. m. rah. al. n:o 214         täkoulut. Kalastus. Kansakoulut. Karjata-
53350:   määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-             lous. Keskikoulut. Kotiteollisuus. Kätilöopisto.
53351:   nille kotisisarten paikkaamista varten. Liit-           Maatalous. Oppikoulut. Puutarha. Seminaarit.
53352:    teet IV,287. s. 1049. L. Vv:aan 1702.                  Teknilliset oppilaitokset. Yhteiskoulut. Yh-
53353:                                                           teiskunnallinen korkeakoulu.
53354: KotitaJous: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o
53355:    257 kotitalousopetuksen edistämisestä Lapin
53356:                                                         Koulutoimi: Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o
53357:    läänissä. Liitteet IX,9o. s. 574. L. Mtv:aan           137 koulutoimen uudistamisesta oppilaiden
53358:      110.                                                 synnynnäistä lahjakkuutta ja taipumuksia
53359: -  Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 263 toimen-          silmällä pitäen. Liitteet VIII,s. s. 366. L .
53360:   .piteistä pienviljelijäkotien naisten työtä hel-        Siv: aan 102·.
53361:   •pottavien yhteisten koneiden käytäntöön ot-          - Ed. Lappi•Seppälän y. m. toiv. al. n:o 152
53362:    tamisen helpottamiseksi. Liitteet IX,96. s.            uusien käytännöllisille aloille johtavien oppi-
53363:    584. L. Mtv:aan 111.                                   laitosten perustamisesta ja entisten laajenta-
53364: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n: o 264 pien-            misesta. Liitteet VIII,2'3. s, 388. L. Siv:aan
53365:    viljelijäkotien naisten työn keventämisestä.             103.
53366:    Liitteet IX,97. s. 585. L. Mtv:aan 111.              -   Ks. Oppivelvollisuus.
53367: - Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. n:o 292
53368:    tutkimuksen toimittamisesta naisten suoritta-
53369:                                                         Kuhmo: -     Ks. Postilaitos. Suoja-alueet.
53370:    man työn yksityis- ja kansantaloudellisesta
53371:    merkityksestä. Liitteet X,s1. s. 640. L.
53372:    Työv:aan 112.                                        Kuivatustyöt: Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o
53373: -Ed. Tolosen y. m. toiv. al. n:o 308 kiertävien           214 Muurlan ja Uskelan pitäjissä olevan n. s.
53374:    kotiapulaisten koulutuksen järjestämisestä.            Alasjärven vesijättöalueen kuivattamisesta.
53375:    Liitteet X,47. s. 664. L. Työv:aan 113.                Liitteet IX,47. s. 511. L. Mtv:aan 107.
53376: - Ka. Maatalous. Talousopetus.                          - Ks. Perkau.styöt. Suot.
53377: 
53378: Kotitarvemetsät: -       Ks. Metsätalous.               Kunnallinen hautausmaa: -       Ks. Hautausmaat.
53379: 
53380: Kotiteollisuus: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o      Kunnallishallinto: Ed. Sergeliuksen y. m. toiv. al.
53381:    184 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja          n:o 108 kaupunginjohtajain ja apulaiskaupun-
53382:   !ainoiksi koulutalon rakentamiseksi Savonlin-           ginjohtajain asettamisesta toimeensa määrä-
53383:   nan naiskotiteollisuuskoululle. Liitteet IV,257.        ajaksi. Liitteet VII,l6. s. 318 ja 319. L.
53384:    s. 1003. L. Vv:aan 1700.                               Ltv:aan 100.
53385: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 258 toimen-
53386:   piteistä mieskäsityökoulun perustamiseksi Ka-         Kunnallisvaalit: Ed. Tainion y. m. lak. al. n:o 25
53387:    rungin kuntaan. Liitteet IX,91. s. 576. L.             laiksi kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
53388:    :Mtv:aan 110.                                          Liitteet VII11. s. 273. L. I~tv:aan 87.
53389:                                             Asialuettelo 19-!i.                                         13
53390: 
53391:   E!l. Rantalan y. m. lak. al. n:o 56 laiksi kun-       Kun.nantiet: -     Ks. Maantiet.
53392:   nallisen vaalilain muuttamisesta.       Liitteet
53393:   VII,5. s. 287. L. Ltv:aan 89.                         Kunnat: Ed. Rollstenin y. m. toiv. al. n:o 106
53394: -Ed. E. Koivist~n y.m. toiv.al. n:o 105                   suurempien ylemmänasteisten kuntien muo-
53395:   oman äänestysalueen ulkopuolella äänestämi-             dostamisesta määrättyjen kunnallistehtävien
53396:   sen tekemisestä. mahdolliseksi kunnallisvaa-            hoitamista varten. Liitteet VII,t4. s. 312 ja
53397:   leissa. Liitteet VII,t3. s. 311. L. Ltv:aan             314. L. Ltv:aan 100.
53398:   100.                                                  - Ks. Kodinhoito. Pakkolunastus. Vä.estöluet-
53399:                                                           telo. Väkijuomat.
53400: Kunnallisverotus: Ed. Puumalaisen y. m. lak. al.
53401:     n:o 26 laiksi tulojen ilmoittamisvelvollisuu•       Kurssitoiminta: -     Ks. Maatalous.
53402:     desta kunnallisverotusta varten annetun lain
53403:     muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 277. L.           Kustam1ustoiminta: -      Ks. Kirjatuotanto.
53404:     Ltv:aan 87.
53405: -Ed. Puumalaisen y. m. lak. al. n:o 57 laeiksi          Kuuromykät: -       Ks. Maatalous.
53406:     maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kun-
53407:                                                         Kuusame~:   -     Ks. Maantiet. Pohjois-Suomi. Pu-
53408:     nallishallituksesta    kaupungissa    annettuj~n
53409:                                                            helin.
53410:     asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,s. s.
53411:     292. L. Ltv:aan 89.
53412:                                                         Kuvaama.taide: -      Ks. Taide.
53413: - Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 67 laeiksi maa-
53414:     laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis-
53415:                                                         Kuvanveistäjät: -      Ks. Taide.
53416:     hallituksesta kaupungissa annettujen asotuk-
53417:     sien muuttamisesta. Liitteet VII,42. s. 1185.
53418:                                                         Kylätiet: -      Ks. Maantiet. Verotus.
53419:     L. Ltv:aan. 2163.
53420: -Ed. P. Tervon y.m. toiv.al. n:o 99 kunnallis-
53421:                                                         Käsityö: -     Ks. Elinkeino. Kasvatusopillinen
53422:     verolainsäädännön uudistamisesta.        Liitteet
53423:                                                            talouskoulu. Kotiteollisuus.
53424:     VII,7. s. 298. L. Ltv:aan 99.
53425: - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 100 maalais-
53426:                                                         Käsityöopetus: -      Ks. Kouluhallitus.
53427:     kuntain kunnallisverolainsäädännön uudista-
53428:      misesta. Liitteet VII,s. s. 302 ja 304. L.
53429:                                                         Kätilöopisto: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o 71
53430:      Ltv:aan 99.
53431:                                                            määrärahan osoittamisesta Helsingin uuden
53432: - Ed. Y. Mannisen y. m. toiv. al. n: o 101 kun-
53433:                                                            kätilöopiston piirustusten laatimista ja raken-
53434:      nallisverolainsäädännön uudistamisesta kun-
53435:                                                            nustöiden suunnittelua varten. Liitteet IV,144.
53436:      nallisen verorasituksen tasoittamista silmällä
53437:                                                            s. 866. L. Vv:aan 1692.
53438:      rpitäen. Liitteet VII,9. s. 306. L. Ltv:aan 99.
53439:  - Ed. Kujanpään y. m. toiv.a 1. n:o 102 toimen-
53440:                                                         Köyhäinhoito: Ed. H. Pesosen y. m. lak. al. n :o
53441:      piteistä kunnallisen verorasituksen epätasai-
53442:                                                           27 laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n muuttami-
53443:      sen jakaantumisen korjaamiseksi. Liitteet
53444:                                                           sesta. Liitteet VII,a. s. 280. L. Ltv:aan 87.
53445:      VII,t·o. s. 308. L. Ltv: aan 100.
53446:                                                         - Ed. K. Anderssonin toiv. al. n:o 109 esityk-
53447:  - Ed. Salon toiv. al. n:o 103 määrärahasta avus-
53448:                                                           sen antamisesta köyhäinhoitolain 5 § :n muut-
53449:      tuksiksi kunnille, joissa lapsivähennykset huo-
53450:                                                           tamisesta. Liitteet VII,t7. s. 320. L. Ltv: aan
53451:      mattavarumin korottavat kunnallisveroäyrin
53452:      hintaa. Liitteet VII,11. s. 309. L. Ltv:aan          100.
53453:                                                         - Ks. Huolto. Huoltoviranomaiset. Maanhan-
53454:      100.
53455:                                                           kintalaki.
53456:  - Ed. Uusitalon y. m. toiv. al. n:o 104 esityksen
53457:      antamisesta kunnallisverolaiksi, josJla viljel-
53458:      lyn maan tuotantoedellytykset tulevat ny-
53459:      kyistä paremmin huomioon otetuiksi. Liitteet                                 L.
53460:      VII,12. s. 310. L. Ltv:aan 100.                    Laboratorio:         Ks. Maatalous. Paloteknillinen
53461:  - Ed. Asikaisen y. m. toiv. al. n:o 107 kunnan            laboratorio.
53462:      ja seurakunnan viran- ja toimenhaltijain. saat-
53463:      tamisesta verovelvollisiksi palkan maksavalle      Laidun: Ed. V. Eskolan y. m. lak. al. n: o 44
53464:      kunnalle ja seurakunnalle. Liitteet VII,t5.           laiksi laidunalueista annetun lain muuttami-
53465:      s. 316. L. Ltv:aan 100.                               sesta. Liitteet IX,12. s. 461. L. Mtv:aan 88.
53466:   - Ks. Verotus.                                        - Ks. Maatalous. Uudisraivaus.
53467: 14                                           Asialuettelo 1947.
53468: 
53469: Lainat: - Ks. Asunnot. Asuntohypoteekkipankki.              invaliidien lasten vuosiavustuksesta. Liitteet
53470:    :Maanhankintalaki. Maatalous. Postilaitos. Ra-           X,2o. s. "624. L. Työv: aan 112.
53471:    kennuslainat. Rakennustoiminta.                      -   Ed. Karppisen y. m. toiv. al. n:o 287 toimen-
53472:                                                             piteistä lastensaimien ja l&sten päivä.kotien
53473: La.nge'tta.va.ta.uti: Ed. Laitisen y. m. rah. al. n:o       opettajattarien ja hoitajattarien koulutusoh-
53474:    77 korotetun määrärahan osoittamisesta avus-             jelman laatimiseksi. Liitteet X,26. s. 633. L.
53475:     tuksiksi ja !ainoiksi Langettavatautisten Hoi-          Työv: aan U2.
53476:    toyhdistys Kuopiossa r. y:lle naisparantolan         -   Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 289 toi-
53477:    rakentamista varten. Liitteet IV,t50. s. 872.            menpiteistä vajaa.mielisten lasten hoitolaitok-
53478:     L. Vv:aan 1692.                                         sen aikaansaamiseksi. Liitteet X,2s. s. 636.
53479:                                                             L. Työv: aan 112.
53480: La.inhuuda.tus:   Ed. Vennamon y. m. toiv. al.          -   Ed. Stenber.gin y. m. toiv. al. n:o 306 lasten
53481:    n:o 9 toimenpiteistä lainhuudatusmenettelyn              päivii;huoltoa ;jiirjestävii.n lain aikaansaami-
53482:    yksin:kertais·tami~ksi. Liitteet II,4. s. 47. L.
53483:                                                             sesta. Liitteet X,45. s. 662. L. Työv:aan 113.
53484:     Lv:aan 93.                                          -   Ks. Elatusapu; Oppivelvollisuus. Äidit.
53485: 
53486: l.a.iva.liikenne: -   Ks. Työolot.                      La.psilisä:  Ed. Heikkilän y. m. lak. al. n:o 74
53487:                                                             laiksi suoritetun lapsilisän korvaamisesta
53488: LaJdkirja.: E. österholmin y. m. toiv. al. n:o 18           era1ssa tapauksissa. Liitteet X,54. s. 1189. L.
53489:    määrärahasta avustukseksi lakikirjan ruotsin-            Työv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto
53490:    kielisen painoksen julkaisemista varten. Liit-           3661.
53491:    teet II,t3. s. 59 ja. 61. L. Lv:aan 94.
53492:                                                         La.'pSiri.kka.a.t perheet: -   Ks. Äidit.
53493: Lannoitteet: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 6
53494:   määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden           Lapsi.lvähennykset: -      Ks. Kunnallisverotus.
53495:   hinnan alentamista varten. Liitteet IV,7S.
53496:    s. 201. L. Vv:aan, jonka tulee .pyytää :Mtv:n
53497:                                                         Lasta.ustyöt: -    Ks. Työolot.
53498:    lausunto 90.
53499: - Ed. Pusan y. m. rah. al. n: o 7 määrärahan
53500:   osoittamlilesta fos·foripitoisten lannoitteiden       Lastentarha.; -     Ks. Lapset. Seminaarit.
53501:   raaka-aineeksi sopivien kivennäisten etsimistä
53502:   varten. Liitteet IV,79. s. 202. L. Vv:aan,            Laulunopettajat: -       Ks. Oppikoulut.
53503:    jonka tulee pyytää :Mtv :n lausunto 90.
53504: - Ed. Pusan y. m. rah. al. n: o 8 määrärahan            Lautamiehet: Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al.
53505:    osoittamisesta }ainoiksi pienviljelijöille maa-        n:o 12 toimenpiteistä kihlakunnanoikeuden
53506:   talouskalkin ostamista varten. Liitteet IV,so.           lautamiesten palkkauksen suorittamiseksi val-
53507:   s. 203. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n              tion varoista. Liitteet II,7. s. 52. L. Lv:aan
53508:    lausunto 90.                                            93.
53509: - Ks. :Maanhankintalaki. Mallitalous·.                  - Ed. Hukarin y. m. toiv. al. n:o 13 kihlakun-
53510:                                                            nanoikeuden    lautamiesten      Valitsemistavan
53511: La.nta.lat: Ed. Pusan y.m. rah.al. n:o 11 maara-          muuttamisesta. Liitteet II,s. s. 53. L. Lv:aan.
53512:    rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi          93.
53513:    lantalain rakentamista varten. Liitteet IV,ss.
53514:    s. 207. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n          Lauttaustyöläiset: -       Ks. Asunnot.
53515:    lausunto 90. - Ks. Marutalous.
53516:                                                         Lehmät: -      Ks. Lantalat. :Maatalous.
53517: Lappi: -     Ks. Kotitalous.   Maatalous.   Pohjois-
53518:    Suomi.                                               Lehtorit: -     Ks. Oppikoulut.
53519: 
53520: Lapset: Ed. Karppistn y. m. lak. al. n:o 53             Leimavero: Ed. Raunion y.m. lak.al. n:o 54
53521:   laiksi lastensaimien ja lasten päiväkotien val-          laiksi leimaverolain 60 ja 64 §:n muuttami-
53522:   tionavusta. Liitteet X,9. s. 611. L. Työv:aan            sesta. Liitteet IV,14. s. 101. L. Vv :aan 89.
53523:   89.                                                   - Ed. U. Raatikaisen y. m. lak. al. n:o 55 laiksi
53524: - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 281 esityksen            leimaverolain 65 § :n muuttamisesta. Liitteet
53525:   antamisesta vanhempansa menettäneiden ja                 IV,15. s. 104. L. Vv:aan 89.
53526:                                                   Asialuettelo 1947.                                            15
53527: 
53528: 
53529: -   Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 26 ko1·vaus·             Linja.nnill.ki.: Ed. Uusitalon y. m. rah. al. n:o 165
53530:     osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistusten                määrärahan osoittamisesta valtion osuuksien
53531:     vapauttamisesta leimaverolain 55 § :n edellyt·              merkitsemiseksi Linjanmäen Koneasema Osa-
53532:     tämästä luovutusverosta. Liitteet IV,22. s.                'keylitiössä. Liitteet IV,238. s. 981. L. Vv:aan
53533:     116. L. Vv:aan 94.                                          1698.
53534: -   Ks. Maanhankintalaki.
53535:                                                             Lisä.ma.a: -    Ks. Maanhankintalaki.
53536: Lennätin: -     Ks. Postilaitos.       Puhelin.   Virka-
53537:   miehet.                                                   Lohi: -      Ks. Kalastus.
53538: 
53539:                                                             Lomat: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o ·204 ko-
53540: -Le!Atet: -   Ks. Eläke. Sotalesket.
53541:                                                                rotetun määrärahan osoittamisesta suurper-
53542:                                                                heisten äitien lomien järjestämistä varten.
53543: :Liikelaitokset: -    Ks. Sosialisoiminen.                     Liitteet IV,277. s. 1037. L. Vv:aan 1701.
53544:                                                             - Ed. Stenbergin y. m. rah. al. n: o 205 määrä-
53545: Liikenne: Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n :o 131               rahan osoittamisesta avustuksiksi vähävarais-
53546:    jalankulkijoita koskevien liikennemääräysten                ten perheiden lomanvieton matkakustannuk·
53547:    uudistamisesta. Liitteet VII,39. s. 350. L.                 siin. Liitteet IV,278. s. 1038. L. Vv:aan 1701.
53548:    Ltv:aan 101.                                             - Ed. Uusitalon y. m. rah. al. n:o 206 määrä-
53549: - Ks. Raittius. Rautatiet.                                     .rahan osoittamisesta avustukseksi Lomaliitto
53550:                                                                r. y:n perheenäitien 1omauttamista varten.
53551: Liikevaihtovero: Ed. E. Koiviston y. m. lak. al.               Liitteet IV,279. s. 1038. L. Vv:aan 1701.
53552:    n :o 16 laiksi liikevaihtoverolain 5 § :n muut·          - Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o 208
53553:    tamisesta. Liitteet IV,s. s. 87. L. Vv:aan 86.              määrärahan osoittamisesta vähävaraisille per-
53554: - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 135 määrä-                   heenäideille ja heidän lapsilleen lomia jär-
53555:    rahan osoittamisesta maanhankintalain mu-                   jestävien kesäkotien tukemiseksi. Liitteet
53556:    kaan maansaantiin oikeutettujen ja Pohjois-                 IV,281. s. 1042. L. Vv:aan 1701.
53557:    Suomen jälleenrakentajain hankkimistaan ra-              - Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n: o 209 määrä-
53558:    kennustarvikkeista ja irtaimistosta suoritta-               rahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-
53559:    man liikevaihtoveron takaisin maksamista                    jäin emäntien lomanviettopaikkojen järjestä-
53560:    varten. Liitteet IV,2os. s. 948. L. Vv:aan                  miseen. Liitteet IV,2s2. s. 1043. L. Vv:aan
53561:    1696.                                                        1701.
53562: - Ed. H. Pesosen toiv. al. n:o 36 jälleenraken-              - Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o 290 määrära-
53563:    nustarvikkeiden vapauttamisesta liikevaihto·                 hasta Lomaliitto r. y:lle pienviljelijäin emän-
53564:    verosta. Liitteet IV,a2. s. 133. L. Vv:aan 95.               tien    lomanviettopaikkojen   järjestämiseksi.
53565: - Ed. Paksujalan y. m. toiv. al. n:o 37 siirto-                 Liitteet X,29. s. 637. L. Työv:aan 112.
53566:    väelle tarpeellisten maatalouskoneiden vapaut-            - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 291 mää-
53567:    tamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,33.                rärahasta monilapsisten äitien lomanvieton
53568:     s. 134. L. Vv:aan 95.                                       järjestämiseksi. Liitteet X,ao. s. 638. L.
53569: - Ed. Paksujalan y. m. toiv. al. n:o 38 siirto-                 Työv:aan 112.
53570:    väelle tarpeellisten rakennustarpeiden vapaut·            - Ks. Äidit.
53571:    tamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,34. s.
53572:     135. L. Vv:aan 95.                                       LOI!Si: -   Ks. Sillat.
53573: 
53574: Liikeyrityslaskenta: Ed. Meinanderin rah. al. n: o           Luentotoiminta: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv.
53575:    31 määrärahan osoittamisesta liikeyrityslas-                 al. n:o 166 määrärahasta kansantajuistietee[-
53576:    kentaa varten. Liitteet IV,104. s. 809 ja 810.              [isten luentojen järjestämistä varten. Liitteet
53577:    L. Vv:aan 1689.                                              VIII,37. s. 412. L. Siv:aan 104.
53578: - Ed. Smedsin toiv. al. n:o 64 lisäyksestä vuo-
53579:     den 1947 tulo- ja menoarvioon koko maan                  Lunastus: -     Ks. Pakkolunastus. Vuokra-alueet.
53580:    käsittävän liikeyrityslaskennan toimeenpane-              Luonnonrikkaudet: -         Ks. Sosialisoiminen.
53581:    miseksi. Liittcet IV,6o. s. 171 ja 172. L.
53582:     Vv:aan 97.                                               Luottamusmies: Ed. Turusen y. m. <toiv. al. n:o
53583:                                                                 296 työmaaluottamusmiestoimen kehittämisestä.
53584: Liikkuva poliisi: -     Ks. Poliisi.                            Liitteet X,35. s. 645. L. Työv:aan 113.
53585: 16                                                Asialuettelo 1947.
53586: 
53587: Luovutettu alue: -       Ks. Ammattikasvatus. Siir-            -     Ed. Virolaisen y. m. lak. al. n:o 35 il.aiksi maan-
53588:   toväki.                                                            h8;iD.kintalain 38 ·§ :n muuttamisesta. Liitteet
53589:                                                                      IX,3. s. 440. L. Mtv:aan 88.
53590: Luovutusvelvollisuus: -        Ks. Maanhankintalaki.           -     Ed. Pärsaisen y. m. lak. ail. n:o 36 laiksi maan-
53591:    Peruna.                                                           hlliillkintalain 38 § :n muuttamisesta. Liitteet
53592:                                                                      IX,4. s. 441. L. Mtv:aan 88.
53593: Lyseo: -    Ks. Oppikoulut.                                    -     Ed. Luukan y. m. ilak. al. n:o 37 laiksi maan-
53594:                                                                      hankintalain 50 § :n muuttancisesta. Liitteet
53595: Lähetystöt: Ed. Heiniön y. m. rah. al. n:o 21                       IX,5. s. 443. L. Mtv:•aan 88.
53596:   määrärahan osoittamisesta teknillisen avus-                  -     Ed. Pyyn y. m. ilak. al. n:o 38 ~aiksi maan-
53597:   tajakunnan asettamiseksi maamme ulkomai-                          hankintalain 73 ja 85 § :n muuttamisesta. Liit-
53598:    siin lähetystöihin. Liitteet IV,94. s. 795. L.                   teet IX,6. s. 445. L. Mtv:aan 88.
53599:   Vv:aan 1687.
53600:                                                                -    Ed. Pärsaisen y. m. lak. al. n:o 39 laiksi maan-
53601: - Ks. Maatalousasiamies.
53602:                                                                     hankintailain 79 § :n muuttamisesta. Liitteet
53603:                                                                     IX,7. s. 448. L. Mtv:aan 88.
53604: Lämmitys: -       Ks. Kaupunkikiinteistöt.
53605:                                                                -    Ed. Inkisen y. m. lak. al. n: o 40 laiksi maan-
53606:                                                                     hankintalain 156 § :n muuttamisesta. Liitteet
53607: Lää.keaineet: -      Ks. Sairaalat.
53608:                                                                     IX,s. s. 450. L. Mtv:aan 88.
53609: Lääkärit:     Ks. Ravinto.kemia, Sairaalat.                    -    Ed. Pyyn y. m. lak. ail. n:o 41 laiksi maanhan-
53610:                                                                     kintalain 156 § :n muuttamisesta. Liitteet IX,9.
53611:                                                                     s. 452. L. Mtv:aan 88.
53612:                                                             -       Ed. Riihimäen y. m. lak. al. n: o 42 [aiksi maan
53613:                                                                     hankilmasta maan puutteessa oleville. Liitteet
53614:                           M.                                        IX,10. s. 453. L. Mtv:aan 88.
53615:                                                             -       Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 133 määrä-
53616: Maakunta: -       Ks. Arkeologi.      Arkistot.
53617:                                                                     rahan oosittamisesta sellaisten maanhankinta-
53618:                                                                     lain mukaan maansaantiin ·oikeutettujen siir-
53619: Maalahti: Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 201
53620:                                                                     •toväkeen kuuluvien henkilöiden avustamiseen,
53621:   määrär~~;han osoittamisesta valtion osuuskone-
53622:                                                                     jotka saavat tilan joulukuun 31 päivänä 1947
53623:   aseman perustamiseksi Maalahden pitäjään.
53624:                                                                     jälkeen. Liitteet IV,2o6. s. 946. L.V v: aan
53625:   Liitteet IV,274, s. 1032 ja 1033. L. Vv:aan
53626:                                                                     1696.
53627:   1701.
53628:                                                            -       Ed. Luukan y. m. rah. al. n: o 134 määrä-
53629:                                                                    rahan osoittamisesta maanhankintalain mu-
53630: Maala.iskunnat: -     K.s. Kunnallisverotus. Pakko-
53631:                                                                    kaan muodostettujen tilojen rappeutuneiden
53632:   lunastus.
53633:                                                                    peltojen         kunnostamispalkkioiksi.     Liitteet
53634:                                                                    IV,207, s. 947. L. Vv:aan 1696.
53635: Maaltapako: Ed. Smedsin toiv. ail. n:o 76 toimen-          -       Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 136 maarara-
53636:   piteistä niiden seutujen elinkeinoelämän tuke-                   han osoittamisesta halpakorkoisten lainojen
53637:   miseksi, joissa maaltapako on wiheu<ttanut väes-                 myöntämistä varten maatalouskaluston ja -ir-
53638:   tön vähenemistä ja ta1.oudelilisia vaikeuksia.                   taimiston hankkimiseksi maanhankintalain ul-
53639:   Liitteet IV,72. s. 187 ja 189. L. Vv:aan 98.                     kopuolelle        jääneelle siirtoväelle.    Liitteet
53640:                                                                    IV,209. s. 949. L. Vv :aan 1696.
53641: Ma.a.mieskoulut: -     Ks. Maatalous.                      -       Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 137 määrära-
53642:                                                                    han osoittamisesta          omakotirakennuslaiuain
53643: Maanhankinta.: -       Ks. Liikevaihtovero. Raken-                 myöntämistä varten maanhankintalain ulko-
53644:   nuslainat.                                                       puolelle jääneelle siirtoväelle. Liitteet IV,210.
53645:                                                                    s. 950. L. Vv:aan 1696.
53646: Maa.nhankintala.ki: Ed. Uusitalon y. m. lak. al.           -       Ed. Heikkiilän y. m. toiv. al. n:o 40 maanhan-
53647:   n:o 33 laiksi maanhankintalain 1 § :n muutta-                    kintalain nojalla il.uovutettavien alueiden vero-
53648:   misesta. Liitteet IX,1. s. 437. L. Mtv:aan                       tusarvon määräämisestä. Liitteet IV,36. s. 137.
53649:   88,                                                              L. Vv:aan 95.
53650: - Ed. Tuuruan y. m. ilak. al. n:o 34 laiksi maan-          -       Ed. Kaupin y. m. toiv. aL n:o 196 esityksen
53651:   hanlrintalain 25 § :n muuttamisesta. Liitteet                    antamisesta maanhankintalain ja siihen iliitty-
53652:   IX,2. s. 438. L. Mtv:aan 88.                                     vän rahoituslain muuttamisesta asutuskeskusten
53653:                                                     Asialuettelo 1947.                                              17
53654: 
53655:          Ollosnhteita paremmin vastaavaksi.           Liitteet   -   Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n :o 224 lll&ityksen
53656:          IX,ll9. s. 488. L. lftv:8&1. 106.                           antamisesta ~aibi ttlomta poisjoutuvien · vanho-
53657: - Ed. TaJvio:ll y. m. toiv. al. n:o 197 maanhan·                     jen maataloustyöntekijäin eläkeoikeuden tur-
53658:          kintwlain muuttamlsesta. Liitteet IX,ao. s. 490.            vaamisesta. Lii<tteet IX,57. s. 524. L. Mtv:aan.
53659:          L. Mtv:aan 106.                                             108.
53660: - Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 198 esityk·
53661:          sen antamis!!Sta maanhankintalain muuttami·             Ma&\jiloko: Ed. V~Em~D.amon y. m. toiv. al. n.:o 112
53662:          sesta :niin, että köyhä.inhoitO'lruin 5 § :ssä työn·      tO!ibie:ilpiteistä mii.ab.jakoj~ joudutt!intiseksi.
53663:          tekijälle tarkoitettu al.äkeoikeus tulisi turva-          Liitteet VII,2~. s. 323. L. Ltv:aan ioo.
53664:          tulisi. Liitteet IX,a1. s. 492. L. MtT:aan 106.         - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 111! toimenpi-
53665: - Ed. Ikosen y. m. toiv. wl. n:o 199 lisäyksestä                   teistä maanjako-olojen parantatnisekst Liitteet
53666:          vuoden 1947 <tulo- ja me:lloarvioon ma3tllhankin-         VII,21. s. 324. L. Ltv:aan 100.
53667:          talain mukaan asutettavien keskuuteen perus-
53668:          tettavien koneyhtymien avusta.in!iseksi. Liitteet       Ma.a.nlunastus: -    Ks. Pakkolunastus.
53669:          IX,a2. s. 493. L. Mtv:aan 106.
53670: - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 200 tuotto-                 Maaapa.tall11Utlflyöt: - Ks. Asutustoiminta. Kui-
53671:          kykyä alentavien tekijäin huomioon ottamisesta            vatustyöt. Ojitus. Perkaustyöt. Salaojitus.
53672:          eräilile maanhrunkintalain mukaa:ll muodostetui1le        Utidistaivaus.
53673:           tiloille asetettavaa maataltoustuotteiden luovutus·
53674:           veilvollisuutta mäiirättäessä. Liitteet IX,aa. s.      Maantarvitsijat: -     Ks. Maanhankintalaki.
53675:           494. L. Mtv:aan 106.
53676:  - Ed. Leppäiän y. m. toiv. wl. n:o 201 toimen·                  Maantiesil:lät: -    Ks. Sillat.
53677:           piteistä väkilannoitteiden saMlliih turvaami·
53678:           seksi maanhankintalain mukaan muodostetta·             Maa.Jitie<t: Ed. Käke'Iän y. m. rah. al. n:o 15 mää-
53679:           ville sekä Pohjois-Suomen ja muiden sytj~sem­             räraha:n. osoittamisesta My:Uykosken-Inkerois-
53680:           pien seutujen tiloillle. Liitteet IX,34. s. 495.          ten välisen maantien loppuunrakentamiseksi.
53681:           L. Mtv:aan 106.                                           Liitteet IV,s7. s. 211. L. Vv:aan, jonka tulee
53682:  - Ed. Rilihisen y. m. toiv. al. n: o 202 eräiden :Iuo-             ipyytää KUilkv:n Jausunto 90.
53683:            vutetulla a9.ueella maata omistaneiden tai vuok-      -Ed. Bryggarin y. m. rah. al. n:o 16 määrä-
53684:            raoikeudella ha1linneiden saa<ttamisesta asutus·         rahan osoilittamisesta maantien rakentamiseksi
53685:           !lainojen saannissa yhdenmukaiseen asemaam.               Valkeajärven pysäkiltä Kuusjärve:ll ja Lapin-
53686:            maanhankintalain mukaan maansaäntiin oikeu-              järven ilänsipuolitse Reinikan tienhaaraan Vir-
53687:            tettujen· kanssa. Liitteet IX,a5. s. 496. L.             ta.in-Pihlajaveden maantmllä. Uitteet IV,ss.
53688:            Mtv:aan 106.                                             s. 212. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
53689:   ....:.. Ed. Pyy:n y. m. toiv. aJ.. n :o 203 leimaverova-          lausilfllto 90.
53690:            pauden ulottamisesta vapaaehtoisiin kiinteistö-       -Ed. P. Karjalaisen y.m. rah.oo. n:o 17 mää-
53691:            kauppoihin, joita maanhankintalain mukaan                rärahan osoittamisesta Otavan~Hirvansailmen
53692:            maansaantiin oikeutetut henkilöt ovat tehneet            maantien korjaamiseksi. Liitteet IV,89. s. 213.
53693:            maansaantioikeudestaan !luovuttuaan. Liitteet            L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-
53694:            IX,a6. s. 497. L. Mtv:aan, jonka <tulee pyy-             sunto 90.
53695:            tää Vv:n ilammnto 107.                                - Ed. Möttösen y. m. rah. al. n:o 18 määrära-
53696:    - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. :n:o 204 leimavero-                   han osoittamisesta kunnan• ja kyilliteide:h ra-
53697:            vapauden ulottamisesta eräisiin maanhankinnan             kentamista ja kuunostamista varten. Liitteet
53698:            yhteydessä tapahtuviin rakennusten [uovutuk-              IV,90. s. 214. L. Vv:aam.1 jonka tUJlee pyytää
53699:             siin. Liitteet IX,37. s. 498. L. Mtv:aan, jonka          Kulkv:n lausunto 90.
53700:             tulee pyytää Vv::n lausunto 107.                     - Ed. Piippulan y. m. rah. al. n:o 239 mllärära-
53701:    - Ed. Pyyn y. m. toiv. wl. n:o 205 to.imenpiteistä                han      osoittamisesta  Rautilan~Valaskallion
53702:            maanhankintalain 25 § : ssä säädetyn . etuoikeus-        maantien ja sillä olevan Vehmassalmen sillan
53703:             järjestyksen ulottamisesta koskemaan myös                rakentamiseen. Liitteet IV,a12. s. 1077. L.
53704:             asuntotiloja ja asuntotontteja. Liitteet IX,as.         Vv:aan 1703.
53705:             s. 499. L. Mtv:aan 107.                              -Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 240 määrä-
53706:     - Ed. Hietasen y. m. toiv. ail. n:o 223 toimen-                  rahan osoittamisesta Honkakosken asemalta
53707:             piteistä. lisämaan tarpeessa olevien pientilojen        Soikon-Lassilan maantielle johtavan tien ot-
53708:             maantarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet IX,56.             tam~ksi valtion hoitoon. Liitteet IV,au. s.
53709:             s. 523. L. Mtv:aan 108.                                  1079. L. Vv: aan 1703.
53710: 
53711:                                                                                                                          3
53712: 18                                           Asialuettelo 1947.
53713: 
53714:      Ed. Tillasen rah. al. n:o 241 määrärahan           -   Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 255 korote-
53715:      osoittamisesta Heinolan-Jaalan .tietyön aloit·         tun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja.
53716:      tamiseksi. Liitteet IV,su. s. 1080. L. Vv:aan          kyläteiden ottamiseksi valtion hoitoon. Liit-
53717:      1703.                                                  teet IV,32$, s. 1098. L. Vv:aan 1704.
53718: -    Ed. E. Pesosen y. m. rah. al. n: o 242 mää-        -   Ed. Salon rah. al. n:o 256 korotetun määrä-
53719:      rärahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi-             rahan osoittamisesta kyläteiden rakentamista
53720:      seen ja töiden jatkamiseen tiesuunnalla                varten. Liitteet IV,32D. s. 1099. L. Vv:aan
53721:      Heinolan kirkonkylä-Marjoniemi-Lauhjoki-               1704.
53722:      Ravioskorpi- Sysmä- Kalkkinen.          Liitteet   -   Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 257 määrä-
53723:      IV,a15. s. 1081. L. Vv:aan 1704.                       l'ahan osoittamisesta Pohjois-Suomen asutus-
53724: -    Ed. Saariahon y. m. rah. al. n:o 243 määrä-            teiden rakentamista ja kunnostamista varten.
53725:      rahan osoittamisesta maantiesillan rakenta-            Liitteet IV,aso. s. 1100. L. Vv:aan 1705.
53726:      miseksi Kymijoen Myllykosken yli. Liitteet         -   Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 258 määrära-
53727:      IV,at6. s. 1083. L. Vv:aan 1704.                       han osoittamisesta varsinaisen Lapin alueen
53728:      Ed. Mansnerin y. m. rah. al. n: o 244 määrä-           maantieverkoston täydentämiseksi. Liitteet
53729:      rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi           IV,331. s. 1101. L. Vv:aan 1705.
53730:      Taipatsaarelta Ampujalan, Kahilan, Tuoaan-         -   Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 259 maarara-
53731:      saaren ja Hyötiön saarten kautta Lauritsa-             han osoittamisesta Lapin läänin asutusalueilla
53732:      laan. Liitteet IV,s17. s. 1084. L. Vv:aan              olevien maanteiden kuntoon saattamiseksi. Liit-
53733:      1704.                                                  teet IV,ssz. s. 1102. L. Vv:aan 1705.
53734: -    Ed. A. Virtasen y. m. rah. al. n:o 245 mää-        -   Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n: o 260 määrä-
53735:      rärahan osoittamisesta Parikkalasta Tiviän             rahan osoittamisesta tilus- ja yksityisteiden
53736:      y. m. paikkakuntien kautta Akonpohjaan joh-            kunnossapidon avustamista varten. Liitteet
53737:      tavan tien ottamiseksi valtion haltuun. Liit-          IV,sss. s. 1103. L. Vv:aan 1705.
53738:       teet IV,sts. s. 1086. L. Vv:aan 1704.             -   Ed. Salon rah. al. n: o 261 määrärahan osoit-
53739: -    Ed. Pohjanuoron rah. al. n: o 246 määrärahan           tamisesta Perangan tien päästä lähtevän Sel-
53740:      osoittamisesta maantien rakentamiseksi Heinä-          koakylän maantien rakentamista varten. Liit-
53741:      veden asemalta johtavasta tiestä Pyyiinsaa-            .teet IV,334. s. 1104. L. Vv:aan 1705.
53742:       ren kohdalle. Liitteet IV,319. s. 1087. L.        -   Ed. Salon rah. al. n:o 262 määrärahan osoit-
53743:      Vv:aan 1704.                                           tamisesta maantien rakentamiseksi Ristijärven
53744: -    Ed. Kinnusen y. m. rah. al. n:o 247 määrä-             kirkolta Jokikylän kautta Hyrynsalmen ldr-
53745:       rahan osoittamisesta Pyyiinsaaren maantien            kolle. Liitteet IV,335. s. 1105. L. Vv:aan
53746:       rakentamista varten. Liitteet IV,321l. s. 1089.       1705.
53747:       L. Vv:aan 1704.                                       Ed. Salon rah. al. n:o 263 määrärahan osoit-
53748: -    Ed. Kauhasen rah. al. n:o 248 määrärahan               tamisesta Paltamon-Puolangan maantien kor-
53749:      osoittamisesta maantiealikäytävän rakentami-           jaamista varten. Liitteet IV,336. s. 1106. L.
53750:      seksi Outokumpuun. Liitteet IV,321. s. 1090.           Vv:aan 1705.
53751:       L. Vv:aan 1704.                                   -   Ed. Sormusen rah. al. n:o 264 määrärahan
53752: -    Ed. Soinisen rah. al. n:o 249 määrärahan               osoittamisesta Pudasjärven Pirinrannan maan-
53753:      osoittamisesta Valtimon pitäjässä olevan Si-           tien rakentamiseen. Liitteet IV,337. s. 1107.
53754:       vakkavaaran tien kunnostamista varten. Liit-          L. Vv:aan 1705.
53755:       teet IV,s22. s. 1091. L. Vv:aan 1704.                 Ed. Sormusen rah.al. n:o 265 määrärahan
53756: -    Ed. Sormusen rah. al. n:o 252 määrärahan               osoittamisesta Sarakylän-Kouvan tien ja sii-
53757:      osoittamisesta Tyrnävän-Ylipään maantien               hen liittyvän Kouvanjoen asutusalueen tien
53758:      kunnostamiseen. Liitteet IV,325. s. 1094. L.           kunnostamista varten. Liitteet IV,aas. s. 1108.
53759:      Vv:aan 1704.                                           L. Vv:aan 1705.
53760:      Ed. Paloveden y.m. rah. al. n:o 253 korote-        -   Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 266 määrä-
53761:       tun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja              rahan osoittamisesta Leinosenvaaran--Puhok-
53762:      kyläteiden rakentamista ja kunnostamista               sen maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,339.
53763:      varten. Liitteet IV,326. s. 1095. L. Vv:aan            s. 1109. L. Vv:aan 1705.
53764:       1704.                                             -   Ed. Pääkkösen rah. al. n:o 267 määrärahan
53765: -     Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n:o 254 korotetun         osoittamisesta tiensiirron suorittamiseksi Kuh-
53766:      määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-            mon-Suomussalmen maantiellä Kontiolan sai-
53767:      nan. ja kyläteiden kunnostamista varten. Liit-         mesta n. s. Tönölän salmeen. Liitteet IV,34!0.
53768:       teet IV,32·7. s. 1097. L. Vv:aan 1704.                s. 1110. L. Vv:aan 1705.
53769:                                           Asialuettelo 1947.                                           19
53770: 
53771: -  Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 268 määrä-          Muurolan tien kunnostamiseksi.            Liitteet
53772:    rahan osoittamisesta Murtoperän-Pohjoislah-          IV,352. s. 1124. L. Vv:aan 1706,
53773:    den maantien rakennustöiden jatkamiseen           - Ed. Taini on y. m. rah. al, n: o 280 määrära-
53774:    Kuhmon ja Sotkamon kunnissa.           Liitteet      han osoittamisesta Aholan-Mourujärven tie-
53775:    IV,341. s. 1111. L. Vv:aan 1705.                     työn aloittamiseksi. Liitteet IV,353. s. 1125.
53776: - Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n:o 269 määrä-          L. Vv:aan 1706.
53777:    rahan osoittamisesta Sotkamon-Nurmeksen           - Ed. Taini on y. m. rah. al. n: o 281 määrära-
53778:    maantiestä Saviahon pysäkin kautta Suomen-           han osoittamisesta Pellon-Konttajärven-
53779:    suon asutusalueelle johtavan maantien kun-           Marrasjärven-Meltauksen tietyön loppuun
53780:    toonpanemista varten. Liitteet IV,342. s. 1112.      saattamiseksi. Liitteet IV,354. s. 1126. L.
53781:    L. Vv:aan 1705.                                      Vv:aan 1706.
53782: - Ed. Mustosen rah. al. n:o 270 määrärahan           - Ed. Tainion y. m. rah. al. n: o 282 määrära-
53783:    osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pyy-          han osoittamisesta Kittilän-8odankylän tie-
53784:    vaaran tiestä Pärsämölahden kautta Juntus-           rakennustyön edelleen jatkamiseksi. Liitteet
53785:    rannalle. Liitteet IV,343. s. 1113. L. Vv:aan        IV,355. s. 1127. L. Vv:aan 1706.
53786:    1705.                                             - Ed. Karppisen y. m. rah. al. n: o 283 määrä-
53787: - Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 271 määrä-           rahan osoittamisesta Kallon-Kurtakon tie-
53788:    rahan osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koi-          työn loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,356.
53789:    vun asutustien kunnostamista varten. Liit-           s. 1128. L. Vv:aan 1706.
53790:    teet IV,344. s. 1114. L. Vv:aan 1705.             - Ed. Karppisen y. m. rah. al. n: o 284 maara-
53791: - Ed. H. Pesosen rah. al. n:o 272 määrärahan            rahan osoittamisesta Akkunusjokivarren-Pah-
53792:    osoittamisesta Akkunusjokivarren-Pahtaojan           taojan-Lehmikummun-Koivun tien kunnos-
53793:    -Lehmikummun-Koivun asutustien kunnos-               tamista varten. Liitteet IV,357. s. 1129. L.
53794:    tamista varten. Liitteet IV,345, s. 1115. L.         Vv:aan 1706.
53795:    Vv:aan 1705.                                      - Ed. Karppisen y. m. rah. al. n: o 285 määrä-
53796:                                                         rahan osoittamisesta tiesuunnan Saukkojärvi
53797: - Ed. H. Pesosen rah. al. n: o 273 määrärllihan
53798:                                                         - Toljamonjärvi-Sääskijärvi-Pohjaslah ti tut-
53799:    osoittamisesta Simojoen ja Ruonajoen asutus-
53800:                                                         kimista varten. Liitteet IV,358, s. 1130. L.
53801:    alueiden maanteiden kunnostamista varten.
53802:                                                         Vv:aan 1706.
53803:    Liitteet IV,346. s. 1116. L. Vv:aan 1706.
53804:                                                       -Ed. Kankruisen toiv. al. n:o 334 Nurmijärven
53805:  -Ed. Niskalan y. m. rah. al. n:o 274 määrä-             pitäjän Klaukk!lllan kylästä Prulojoen kylään
53806:     rahan osoittamisesta Karungin asemalta Kan-          johtavan ·kylätien ottamisesta valtion haltuun.
53807:     tomaanpään kautta Juoksengin kylään johta-           Liitteet XII,I5. s. 706. L. Ku1kv:aan 115.
53808:     van tien kunnostamiseksi. Liitteet IV,347. s.     - Ed. Luukan toiv. al. n:o 335 määrärahasta Toi-
53809:     1117. L. Vv:aan 1706.                                j!lllan-Val~eakosken yhdystien rakentamiseksi.
53810:  - Ed. Niskalan y. m. "rah. al. n:o 275 määrä-           Liitteet XII,t6. s. 707. L. Kulkv:aan 115.
53811:     rahan osoittamisesta Oravavuoman-Taapajär-        - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n :o 336 toimenpi-
53812:     ven tien rakentamiseksi, Liitteet IV,348, s.         teistä Toijalan-Sontulan-Järviönkytlän tien
53813:     1118. L. Vv:aan 1706.                                ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet XII,I7.
53814:  - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 276 määrä-            s. 708. L. Kulkv:aan 115.
53815:     rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi      - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 337 määrära·
53816:     Ranuan kunnan Simojärveltä Posion kunnan             hasta tietöiden aoppuun saattamiseksi Heinolan
53817:     Mäntyjärven kylään. Liitteet IV,349, s. 1119.        .-Jyväskyllän maantioo Toivakan ja Vaajakos-
53818:     L. Vv:aan 1706.                                      ken välisellä osaNa. Liittoot XII,ts. s. 709. L.
53819:  - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 277 määrära-          Kulkv:aan 115.
53820:     han osoittamisesta maantien rakentamiseksi        - Ed. Kirran toiv. al. n :o 338 toimenpiteistä Kei-
53821:     Jussilan-Kaisanlahden kylätiestä Lehtolaan.          kyän pitäjässä Mesk!clan ja Pehulan kylien
53822:     Liitteet IV,sr;o. B. 1121. L. Vv:aan 1706.           kohdailla olevan maantienmutkan oikaisemisesta.
53823:  - Ed~ Lahtelan y. m. rah. al. n: o 278 määrä-           Liitteet XII,I9. s. 710. L. Kulkv:aan 115.
53824:     rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi      - Ed. Metsärannan y. m. toiv. al. n:o 339 LM·
53825:     Posion kunnan Aholan tienoilta Suolijärven           tilan kunnasta Karjalan kuntaan johtavan ky-
53826:     vesistön itäpuolta Hämeenkylään. Liitteet            lä.tien ottamisesta vrultion hoitoon. Liitteet
53827:     IV,35I. s. 1123. L. Vv:aan 1706.                      XII,2o. s. 711. L. Kuftkv:aan 116.
53828:  - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 279 maarara-        - Ed. E. PeS<ll>en y. m. toiv. al. n:o 340 maantien
53829:     han osoittamisesta Jaatilan-Louejärven-               rakentamisesta Heinolan kirkonkylästä Nuora·
53830: 20                                            Asialuettelo 1947.
53831: 
53832:    moisiin. Liitteet XII,21. s. 112. L. Kulkv:aan         -  Ed. Kilinusen y. m. toiv. al. n:o 354 lteinil.-
53833:    116.                                                      veden ktml1å.!lsa ölevan n. s. Ptl~tutnail. tiefi o\ta·
53834: - Ed. E. Pesosen y. m. toiv. al nto 341 mUri-                misesta valtiön hoitoen. LiUteet XII,U. s.
53835:    rahasta töiden loppuun saatta.m.isl!kfli Sysmän           730. L. Kulltv:aan 116.
53836:    ~Pulkkila.nharjun-'-Aäikkb.ltl.n mamtiellä. Liit-      - Ed. Rantamaan y. m. toiv. sl n:o 356 tuiki-
53837:    teet XII,22. s. 713. L. Kuntf:li4lln 116.                 multsen toimitta~a maa.ntien takentam~ksl
53838: - Ed. Kiv&n y. m. toiv. al. n:o 342 tbiDI.811pi-             Joroisten kUIIilll.fi Ruokojä~ kylhtä Koonan
53839:    teistä Kolhon-Vilppulan ja Koilhon~:K.eötliun             pysil:ltillle. Liittetlt XII,sr, i!. 731t L. KulkfHtan
53840:    kyläteiden sekä niiden vii4isöfl yhdystl!en o11tåmi-      117.
53841:    seksi va.ition haltuun. liitteet XII,Il3. 8. 114.      - Ed. Toilosen y. m. toiv. al. :il.!o 357 ttlll11ntiett ra-
53842:    L. Kulkv:aan 116.                                         kentamisesta Varkauden-Joroil!tefi ttlll!i.!lltieltä
53843: - Ed. Penttalan y. tn. toiv. a\ n:o 343 mll.irä-            _Teema81laaren-Käärmevirran-Totasa.lon kautt11
53844:    rahasta Seinäjoen-Kuortaneen maantiea ra-                 Rant&i!llilmen kirkönkyllää,n. Liitbiet XII;l!S. s.
53845:    kennustöiden jatkamista vh.l.'iten. Liitbeet XII,24.      134. L. Kulkv:allill 117.
53846:    s. 716. L. Kulkv:aan 116.                              - Ed. Pohjannoran y. m. toiv, aJl. n:o 358 ifiä.ä-
53847: ~ Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. aL n:o 344 Kniivi-             rärahasta maantien ralrentamiseksi Enonkosken
53848:    [ästä Kirsilii.n ja Pukkilan kautta. Evijärven-           Hanhivirralta Heinäveden asemalle. Liitteet
53849:    Lappajärven maantielle johtavan kylätien otta-            XII,a9. s, 736. L. Kulkv:aa:ii. 117.
53850:    misesta vrultion hrultuun. Liitteet XII,15. s.         - Ed. Pohjanuoron toiv. aL n:o 359 maarara-
53851:    717. L. Kulkv:aan 116.                                    hasta maantien rakentamiMksi Varkauden kaup-
53852: - Ed. Järven y. m. toiv. al. n:o 845 Oravaisista             palasta Rantasalmclle. Lii.tteet XII,40. s. 737.
53853:    Ylihärmää.n johtavan n. s. Ekotien rakeiltatni-           L. Kulkv:aan 117.
53854:    sesta maantieksi. Liitt-eet XII,1!6, s. 118. L.        - :E:d. Okon y. m. toiv. al. n:o 360 maantien ra-
53855:    KWkv:aan 116.                                             kentamisesta Lauritsrulan kauppalasta TaipSJl·
53856: - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 346 Itliiä-            saaren kunnan Ampujalan kylliiim. Liitteet
53857:    rärahasta Pietarsaaren--8undbyn välisen maan-             XII,41. s. 738. L. KWkv:aan 117.
53858:    tien oikaisutyön ~oppuun s~~.attamiseksi. Liitteet     - Ed. Tukiari y. m. toiv. a1. n:o 361 toimenpi·
53859:    XII,2T. s. 720. L. Kulkv:aan 116,                         teistä Lappeenrannasta Simolan kautta vallta-
53860: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 347 mMm-                 :kuil.nan rajalle johtavan tien ottamiseksi val·
53861:    tien rakentamisesta Vetelin Räyringin k;lästä              tion hoitoon. Lii.tteet XII,42. s. '739. L.
53862:    Teerijärven kunnan Småbönder~byn kylä.ä.n.                Kulkv:aan 117.
53863:    Liitteet XII,2s. s. 721 ja 723. L. Kulkv:aan           - Ed. Tukian toiv. al. n:o 362 toimenpiteistä
53864:    116.                                                      Lappeenrannasta Korkea-ahon ja Tohtarilatl. ky-
53865: ~ Ed. Hautalan y. m. toiv. rul. n:o 348 :mii.ärä-            ilän kautta valtakunnan rajalle johta.van tien
53866:    rahasta maantien ralrennustöiden alö.ittamiseksi          ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet XIl,43.
53867:    Pyhäjärvellä 0. a. Pielaveden ja På.htiputäan              s. 740. L. Ktlllkv:aan 117.
53868:    maanteiden välillä. Liitteet XII;29. e. 724. L.        - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 363 Siv~a'fh.a­
53869:    Kuakv:aan 116.                                             rali tien ottamisesta vl!Jltion hoitoon. Liitteet
53870: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 349 Bysmiin-               XII,44. s. 741. L. Kulliv:aan 117.
53871:    taustan kylittien ottamise!lta valltion hoitoon.       - Ed. Kauhasen y. m, toiv. al. n:o 364 mlUI.rä-
53872:    Liitteet XII,so. s. 725. L. Kulkv:aMt 116.                rahasta Outokummrm-Vuo:ooksen mMJ.ntiU. ta-
53873: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. aL n:o 350 määrä-                 kennuetyön          il.oppuunsaattamiseksi.     IAitteet
53874:    rahasta Siil.linmyllyn-Haarajoen maantien kun-             XII,45. s. 742. L. Kulkv:aan 111.
53875:    nostamiseksi. Liitteet XII,al. s. 726. L.              - Ed. Kauhasen y. m. toiv. a'l. n:o 365 maantien
53876:    Kulkv:aan 116.                                             rakentamisesta Juuan-Säytteieen maantieltä
53877:  ~ Ed. Kinnusen y. m. toiv. rul. n:o 351 Niläringin          Hitvivaaraam.. Liittoot XII,u. ~- 743. L.
53878:    -Hyötyyn-Kalvitsan kylll.tien ottamisesta vaJ..            Kulkt:aan 117.
53879:    tion hoitoon. Liitteet XII,s2. s. 727. L.              - Ed. Branderm y. m. töiv. al. n1o 366 i:ii.äärä-
53880:     KmkT:aan 116.                                             tahasta Kemian~Tohmajärven maantien oikai-
53881: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 352 Sll.yD.e·              semista varten. Liitteet XII,u. e. 744. L.
53882:    ~ahden tien ottamiseeta valtion hoitoon. lAit-             Klilkv: aan 117.
53883:     teet XII,33. s. 728. L. Kulkv:IIIMl 116.              - Ed. Kauhasen y. m. to.iv. al. nto 367 Iiläärä·
53884: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 353 Nykliillin             rahasta Ham1naslahden-Rääkkylä.n maantien
53885:    kylätien ottamisesta wltion hoitoon. Liitiitlet            kuntoonsll.ättamiseksi. Liitteet XII,48. s. 745.
53886:    XII 134, s. 729. L. Kulkv:aan. 116.                        L. Kulkv:aa.n 111.
53887:                                                         ~uettelo 1947.                                                           21
53888: 
53889: -   Ed. Kauha.!len y. Jp. Wj.v. !». 111.: o 1168 määrä·             -  Ed. Pääkkösen y. m. toiv. ail. n:o 382 maantien
53890:     :r;Ui~ta lJipe:rm flormlllM f!iUMJ. Ull.dm- ra.·                   rakentamisesta Ristijärven kunnassa olevasta.
53891:     ke:ntamista var~. Liitte!lt JUI,<~o. s. 7'6. L.                    Mustavaaran     tiestä    Kuhmon-Hyrynsalmea
53892:     KU,lkv: IU1Il p 7.                                                 maantielle. Liitteet XII,63. s. 760. L.
53893: -   Ed. J:;ait~seiJ. y. ~. toiv. (IJ. n:o 369 :maantien                Kulkv:aan lHl.
53894:     rM:enW,,miilljSta liluovJ~.D.l4hde!lta Iisvedenpiii.hän.        - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 383 ylikuilku·
53895:     Liittoot .XII,50. s. 747. J,.. K1l!lkv:aan U7.                     paikan muuttamisesta. Kontiolansalmesta Tönö-
53896: -   Ed. La.iti~ y, m. toiv. ft.). n:o 370 maantien                     län salmeen Kuhmon-Suomussalmen maanti-e'llä.
53897:     ~·~ent~W~~a n. 11. Ki~tnän tie~rasta Ter·                          Liitteet XII,64. s. 761. L. Kulkv:aan 118.
53898:     von-Ii!>VI!de:q. ma~mtieije, Liitteet Xli,ru. s.                - Ed. Mu&tosen Y·lll· toiv. ;;il. n :o 384 maantien
53899:     748. L. Kulkv:aap. H7.                                             rakentamisesta Pyyvaar;.tn tieltä Pärsiimönlah-
53900: -   Ed. Salan toiv. al. n :o 371 Kotila.n-Uvan tien                    den kautta. Juntusrannwlle. Liitteet XII;6(i. s.
53901:     ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,52. s.                   762. L. Kulkv:aan 118.
53902:     749. L. Kulkv:aan 117.                                          -- Ed. Karppisen y. m. toiv. rul. :n:o 385 Taapa-
53903:                                                                        järven-Ruokojärven kylätien rakentam1~ta.
53904: -   Ed. Salon toiv. al. n:o 372 määräraha.eta I!J.Itii.'Il·
53905:                                                                        Liitteet XII,66. s. 7!$3. L. Kulkv:aal!, 118.
53906:     tien rakentamiseksi Ristijärven kirkodta HYlJ'D.·
53907:                                                                     - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n: o 386 maantien
53908:     salmen maantielle. Liitteet Xli,53. s. 750. L.
53909:                                                                        rakentamisesta      Savukosken-:Pelkcsenniemen
53910:     KUilkv:aan 118.
53911:                                                                        maantieltä Hietakankaan. y. m. paikkak~tien
53912: -   Ed. Sf!Jlon toiv. al. n:o 1!78 määrärahailta ~an­                  kautta. Eelqjärvelle. Liitteet XII,67. s. 764.
53913:     tien rakentanUseksi Suomussaamen-Taivu:l:kos-                      L. Klrlkv:aan 118.
53914:     k~JA     maantie'ltä Sqomussalmen Selkqskylään.                 - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 387 määrä-
53915:     Liitteet XII,tH. s. 751. L. Kulkv:aan llS.                         rahasta. Oravavuoman-Tftapajärven maantten
53916: -   Ed. Miettus!l.Q. y. m. toiv. al. n:o 374 •toimen-                  rak~tamiseksi.    Liitteet Xli,68. s. 765. L.
53917:     pireistä maantien rakentamiseksi Sierilii.n ja                     Kulkv: aan 118.
53918:     Pekkalan lossien viilille, Liitteet Xll,5G. s.                  - Ed. Niskalan y. m. toiv. a!l. n:o 388 Turtolan
53919:      752. L. Kulkv:aan l18.'                                            -M~;~,tmlq:mpolon        :m~tien         rakentam~ta.
53920: -   Ed. Miettusen y. m. toiv.®, 111:0 375 :määrä-                       Wi~t       .KII1QQ, s, 71Hl. L. KU!lkv:aan 119,
53921:     rahasta maantien rakentamilleklli Simoj()>(!Jl. rau-            -   Ed. Lahtelan y. m. toiv. aa. n:o 389 maantien
53922:     tM;iesil!lalta Amniemen, aoasille, I,.Utteet XII,~>o.               rakentami~H'Sta.          l{elU'ijil.rven-P>elkoaelllU6:men
53923:     s. 753. L. Kulkv:aan 118.                                           maantieltä Vuostimojärven kautta Pyhätuntu·
53924: -   Ed. Miettusen y. llL toiv, a]. IJ,:o 876 määrä-                     rllle. Liitteet XII,70. s. 767. L. KUlkvraan
53925:      riJ.hasta. maantje.Q. rM:ent&:mise:ksi ll.~W.uan lilimo-           119.
53926:      järycltä Mäl!.tyjärven M,yttl!. PP.!!iQUII. Liitteet           -   Jld. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 390 Rovamie·
53927:      XII,57. s. 7;14. :):,., K)llkv;aan l18,                            men-Posion maantieltä Vanttausjärv&n asutWI-
53928: -    ll:d. Miettusmt. y. m. tojv. 4111. n :o 377 mli.ärii·              a!lueen kautta. Vian asemalle johtavan tien
53929:      re,ha.&ta. Pohjqis-Suomen !ij!JJtllsteide:n l'fl.ket~.ta­          uudelleen rakentamisesta. Liitteet XII,n. s.
53930:     :miata jiJ. kunnostl\:mista val"ten. Lii~t :X:,U,58.                7f.IB. L. K~v:a.an 119.
53931:      s. 71'ifi. L. Kulkv:aan 118.                                   -   Ed. Lal!telan y. m. to.iv. al. n :o 391 tiesnun-
53932: -    :md. Piiji,kköeen toiv. al. n :o i!7~ lllll;Q,ptiiUI. ra-          na tutkimisesta Posion-Kuusamon maan·
53933:     lUHlttWJ.~~ llyrynsalmen ll!!4liflvl'l&ra:n \i,estll.               t~U~ltä. Kfmlijlirvftll.=Kuusamon maantieilile. Liit-
53934:      Sqllll:W~salmei!t kunnan J l,Ullalisk)'ilä,Ml,. I!iittoot          teet 101,72; s. '100. L. Kulkv:aan 119.
53935:      :Xli11'i9. !1· 756. L. Kulkv:aiUl lljj.                        -   Ed. Lahtela.ll y. :m. toiv.~tl. n :o 392 Iciiärära-
53936: -    :md. Päji]lltöl!en y. m. toiv. aa. n:~ 379 JDljjl"ä·               hMta. Pelkosenniemen--sodankylän maantien
53937:     ~-aJt~      Murtoperii.n~:PQhjoislaMeA           mawe.tien          r~ustöid4l"Q.           jatkamista varten.          Liitteet
53938:     r3kemiustöiden loppuun salttt~ksi, lAitteet                         .Kil,73. s. 771. L. Kuilkv:aan 119.
53939:     XII,6o. s. 757. L. K~v:aan U8.                                  -   Ed. Niekal~ y. m. toiv. al. n :o 398 määrära-
53940: -   Ed. ?iiii.k.kö!len y. m. toiv. ad. n:o 380 l{ieta-                  hll$ta. ~yliitt)id4l"Q. Jn~nossa.pitoavustuksiin. Liit-
53941:     pruii.11-HJJn1io~e!ll® kylätien ott®rlses~ ,val-                    tetlt JUI,ft, s. 779. L. Kulkv:aan 119,
53942:     tiol\ h&ltuiJll. Liitbeet XII,~l. s. 7~8. L.                    -   Ed.' :at:nstol!fm y. m. toiv. al. n:o 399 toimen·
53943:     Kulkv:alUl 118.                                                     piteistä maanteiden ta!lv.iaurauksen parantami-
53944: -   :t,ld. P~1i!ien Y·lll· toiy. ~- n:o            an    JM.an'         .i.       Liitteet XII1 110. s. 780. L. Kulkv:aan
53945:     tjeJJ. raltent!J,llliltElBta Kl,Jhmou klliiiUWI~J. qltvt\Ste.       :UI}.
53946:     Tuulijiirvlm twetä ~ulnuon-=-llyeyn!Wmeu 11\elle.               -   Ks. LU.kenue. SUlq.t. Ticlaki. Verotus. Val-
53947:     Liitteet XII,o2. s. 759. L. :Kulk;v:Q.tl.U 118.                     tion k~lkuneuvot.
53948: 22                                            Asialuettelo 1947.
53949: 
53950: :Ma.anvuokra.: -   Ks. Vuokra-alueet.                             tun määrärahan osoittamisesta ylimääräisen
53951:                                                                   työvoiman palkkaamiseksi maatalouskoelaitok-
53952: Ma.a.nvyörymä.t: Ed Lahtelan toiv. al. n: o 213                   seen. Liitteet IV,2210. s. 962. L. Vv:aan 1697.
53953:    toimenpiteistä  maataloutta      vahingoittavien       -       Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 148 määrä·
53954:    maanvyörymien estämillekai Tenojoen rantamilila                rahan osoittamisesta lainarahaston perustami-
53955:    Utsjoen kunnan ailueella. Liitteet IX,46. s. 510.              seksi maatalouden koneellistamista varten.
53956:    L. Mtv:aan 107.                                                Liitteet IV,221. s. 963. L. Vv:aan 1697.
53957:                                                           -       Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 149 määrä·
53958: Maaseudun sä.bköistys: Ed. J. Raatikaisen y. m.                   rahan osoittamisesta väkilantojen ilmaista ja·
53959:     rah. al. n:o 33 korotetun määrärahan osoitta-                 kelua varten maanviljelijöille. Liitteet IV,222.
53960:     misesta maaseudun sähköistiimisen tukemi-
53961:                                                                   s. 964. L. Vv:aan 1697.
53962:     seksi. Liitteet IV,to6. s. 813. L. Vv:aan             -       Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 150 korotetun
53963:     1689.                                                         määrärahan osoittamisesta maatalouskerhotoi-
53964: - Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n: o 34 korotetun                   mintaa varten. Liitteet IV;2;23. s. 965. L.
53965:     määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-                      Vv:aan 1697.
53966:     köistiimisen edistämistä varten. Lii tteet IV, 1o1.   -       Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 152 määrära-
53967:     s. 816. L. Vv:aan 1689.                                       han osoittamisesta luonnonsuhteitten aiheut-
53968: - Ed. Wiekmanin y. m. rah. al. n:o 49 korote-                      tamien vahinkojen korvaamiseksi vähävarai-
53969:     tun määrärahan osoittamisesta syrjässä si-                    silla maanviljelijöille. Liitteet IV,225. s.
53970:     jaitsevien talojen ja. taloryhmien sähköistii-                967. L. Vv:aan 1697.
53971:     misen tukemiseksi. Liitteet IV,122. s. 839 ja         -        Ed. Vennamon y. m. rah. al. n: o 153 määrä-
53972:     840. L. Vv:aan 1690.                                           rahan osoittamisesta heikossa taloudellisessa
53973: _:_ Ed. Salon rah. al. n:o 50 määrärahan osoit-                    asemassa olevien pienviljelijäin taloudellista
53974:     tamisesta avustuksiksi eräille sähköyhtymille                  yhteistoimintaa varten perustettavien yhty-
53975:     maaseudun sähköistämistä varten. Liitteet                      mien osakkeiden merkintään. Liitteet IV,22G.
53976:     IV,us. s. 841. L. Vv:aan 1691.                                 s. 968. L. Vv:aan 1697.
53977: Maaseutu:        Ks. Asunnot. Huvitilaisuudet.            -        Ed. Pusan rah~ al. n: o 15± määrärahan osoit-
53978:      Maaltapako. Rakennustoiminta. Sähköistys.                     tamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi pien~ilje­
53979:                                                                    lijöille annettavien väkilannoitteiden hankki·
53980: Maaaota.koulu: -     Ks. Puolustuslaitos.                          mista varten. Liitteet IV,221. s. 969. L.
53981:                                                                    Vv:aan 1697.
53982: Maatalous: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 141           -        Ed. Talvion y. m. rah. al. n:o 155 maara.ra-
53983:   korotetun määrärahan osoittamisesta maata-                       han osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijäin
53984:   louskirjanpitotoiminnan avustamiseen. Liitteet                   turvepehkun valmistuksen edistämiseksi. Liit-
53985:   IV,2t4. s. 955. L. Vv:aan: 1697.                                 teet IV,22s. s. 971. L. Vv:aan 1698.
53986: - Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 142 määrära-             -        Ed. Metsärannan y. m. rah. al. n:o 156 mää-
53987:   han osoittamisesta maatalouskirjanpitotoimin-                    rärahan osoittamisesta avustuksiksi pienvil-
53988:   nan tehostamiseen. Liitteet IV,2t5. s. 956. L.                   jelijöille AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen.
53989:   Vv:aan 1697.                                                     Liitteet IV,229. s. 972. L. Vv:aan 1698.
53990: -Ed. Rinteen y. m. rah. al. n:o 143 määrära-              -        Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 157 määrä-
53991:   han osoittamisesta avustuksiksi maanviljeli-                     rahan osoittamisesta salaojituskoneitten ja
53992:   jäväestölle a.pulantojen hankkimiseen. Liitteet                  työvälineitten kokeilua ja valmistamista var·
53993:   IV,2t6. s. 957. L. Vv:aan 1697.                                  ten. Liitteet IV,23o. s. 973. L. Vv:aan 1698.
53994: ~Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 144 määrä-              -        Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n:o 158 korotetun
53995:   rahan osoittamisesta avustuksiksi pienvilje-                     määrärahan osoittamisesta pienviljelijöiden
53996:   lijöille lantaloiden rakentamista varten. Liit-                  salaojitustoimintaa varten. Liitteet IV,231. s.
53997:   teet IV,211. s. 959. L. Vv:aan 1697.                              974. L. Vv:aan 1698.
53998: -Ed. H. Pesosen y. m. rah. al. n:o 145 määrä-                 -    Ed. Rinteen y. m. rah. al. n:o 159 määrära·
53999:   rahojen osoittamisesta lannanhoidon edistämi-                     han osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli·
54000:   seksi. Liitteet IV,218. s. 960. L. Vv:aa.n                       jöille salaojitustoiminnan edistämiseksi. Liit·
54001:    1697.                                                            teet IV,232. s. 975. L. Vv:aan 1698.
54002: - Ed. Rinteen y. m. rah. al. n:o 146 määrära·                 -     Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 160 korotetun
54003:   han osoittamisesta väkirehujen hinnantasauk·                     määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
54004:   seen. Liitteet IV,219. s. 961. .L. Vv:aan1697.                    viljelijäin koneyhtymille. Liitteet IV,23s. s.
54005: - Ed. Lampisen y. m. rah. a.l. n:o 147 korote·                      976. L. Vv:aan 1698.
54006:                                             Asialuettelo 1947.                                          23
54007: 
54008: -  Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 161 korotetun        -   Ed. V.ehkaojan rah. al. n:o 181 määrärahan
54009:    määrärahan osoittamisesta pienviljelmien ko-            osoittamisesta Ruuskalan sotilasvirkatalolle
54010:    neyhtymätoimiiitaa varten. Liitteet IV,234.             perustettavan maamieskoulun toiminnan aloit-
54011:    s. 977. L. Vv:aan 1698.                                 tamista varten. Liitteet IV,254. s. 1000. L.
54012: - Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 162 maara·             Vv:aan 1699.
54013:    rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijäin      - Ed. Salon rah. al. n:o 182 määrärahan osoit.
54014:    koneosuuskuntien perustamista varten. Liit·             tamisesta navetta- ja sikalarakennuksen ra-
54015:    teet IV,231l. s. 978. L. Vv:aan 1698.                   kentamiseksi Seppälän maamieskoulutilalle.
54016: - Ed. Talvion y. m. rah. al. n:o 163 määrära-              Liitteet IV,255. s. 1001. L. Vv:aan 1699.
54017:    han osoittamisesta avustuksiksi maatalousko·        -'- Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n: o 183 mää-
54018:    neiden hankkimiseksi pienviljelijöille. Liit-           rärahan osoittamisesta kuuromykkien maata-
54019:    teet IV,236. s. 979. L. Vv:aan 1698.                    louskoulun asuntorakennusten rakentamiseksi.
54020: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 164 määrära-              Liitteet IV,256. s. 1002. L. Vv:aan 1699.
54021:    han osoittamisesta valtion osuuksien merkitse-      - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n: o 185 määrä-
54022:    miseksi pienviljelijäin maatalouskoneyhtymäin           rahan osoittamisesta avustukseksi Kalajoki-
54023:    osakepääomista. Liitteet IV,237. s. 980. L.             laakson maamieskoululle koulun toiminnan
54024:    Vv:aan 1698.                                            aloittamista varten. Liitteet IV,258, s. 1004.
54025: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n: o 167 määrära-            L. Vv:aan 1700.
54026:    han osoittamisesta vähävaraisten maattomien
54027:                                                        - Ed. Wiekmanin y. m. rah. al. n: o 195 maa-
54028:    ja pienviljelijäin sekä näihin verrattavien
54029:                                                            rärllihan osoittamisesta Kruunupyyn kunnassa
54030:    siirtoväkeen kuuluvien yhteislaitumien aitaus-
54031:                                                            sijaitsevan Fiskarholmin tilan ostamiseen
54032:    avustuksiksi. Liitteet IV,240. s. 983. L.
54033:                                                            pienviljelijäkoulun perustamista varten. Liit-
54034:    Vv:aan 1698.
54035:                                                            teet IV,268. s. 1022 ja 1024. L. Vv:aan 1'700.
54036: - Ed. Laineen y. m. rah. al. n:o 168 määrärahan
54037:    osoittamisesta pienviljelijäin opintoretkeilyn      - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 180 toimen-
54038:    avustamiseksi. Liitteet IV,241. s. 984. L.              piteistä maatalouden kannattavaisuustutki-
54039:    Vv:aan 1698.                                            muksen tehostamiseksi. Liitteet IX,13. s. 462.
54040: -Ed. Metsärannan y. m. rah. al. n:o 170 mää-               L. Mtv:aan 105.
54041:    rärahan osoittamiSesta avustuksiksi pienvH-         - Ed. Virolaisen y. m. toiv al. n:o 181 ohjelman
54042:    jelystalouksille vesijohtojen rakentamista var-         laatimisesta maataloustuotannon kohottami-
54043:    ten. Liitteet IV,243, s. 986. L. Vv:aan 1699.            sesta. Liitteet IX,u. s. 463. L. Mtv:aan 105.
54044: - Ed. Luukan y. m. rah. al. n: o 171 määrära·          - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 182 tukipalk-
54045:    han osoittamisesta palkkioiksi ja avustuk-               kiojärjestelmän lopettamisesta myöntämällä
54046:    siksi vesijohto- ja viemärilaitteiden rakenta-          vähävaraisille ja suuriperheisillle vastaava so-
54047:    mista varten maanhankintalain mukaan muo·                siaalinen tuki. Liitteet IX,t5. s. 465. L.
54048:    dostetuille tiloille. Liitteet IV,244. s. 987. L.        Mtv:aan 105,
54049:    Vv:aan 1699.                                         - Ed. Okon y. m. toiv. al. n:o 183 maatalous-
54050: -Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 172 mä~­                tuotannon säännöstelyn asteittaisesta lakkaut-
54051:    rärahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto-              tamisesta. Liitteet IX,16. s. 466. L. Mtv:aan
54052:    laitteiden rakentamista varten vähävaraisilla            105.
54053:    pienviljelysseuduille. Liitteet IV,245. s. 988.      - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 184 toimen-
54054:    L. Vv:aan 1699.                                         piteistä     maataloustuotteiden    säännöstelyn
54055:  - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 173 koro-                uudistamiseksi. Liitteet IX,17. s. 468. L.
54056:    tetun määrärahan osoittamisesta laiduntalou-            Mtv:aan 105.
54057:    den kohottamiseksi. Liitteet IV,246. s. 989. L.      - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 185 toimen-
54058:    Vv:aan 1699.                                            rpiteistä. maatalouden rationalisoimislaitoksen
54059: -Ed. Rollstenin y. m. rah. aL n:o 178 määrä-                aikaansaamiseksi. Liitteet IX,1s. s. 470. L.
54060:    rahan osoittamisesta avustukseksi Garanti-              Mtv:aan 105.
54061:    föreningen för Abolands Lantmannaskola ni-          -Ed. Simulan y. m. toiv. al. n:o 187 tutkimuk-
54062:    miselle yhdistykselle. Liitteet IV,251. s. 994           sen toimittamisesta siitä, missä määrin n. s.
54063:    ja 996. L. Vv:aan 1699.                                 kirjanpitotilojen puhdastuotto poikkeaa maa-
54064:  - Ed. Ikosen rah. al. n:o 180 määrärahan osoit-            talouden    keskimääräisestä puhdastuotosta.
54065:    tamisesta Ylä-Vuoksen maamieskoululle palk-              Liitteet IX,2o. s. 474. L. Mtv:aa.n 105.
54066:    kauksia ja ylläpitomenjoa varten. Liitteet           - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 188 toimen-
54067:    IV,2113. s. 999. L. Vv:aan 1699.                         piteistä maataloustuotannon kohottamiseksi ja
54068: 24                                                Asil!lutlttelo 1947.
54069: 
54070:    sen kannattavaisuuden parantamiseksi. Liit·                     korottamiseksi. Liitteet IX,tHi. s. 522. L.
54071:    teet IX,21. s. 476. L. Mtv:aan 105.                             Mtv:&~J.n 108.
54072: 
54073: - Ed, 'Simosen y. m. toiv. al. n:o 189 toimen-                 -   Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 280 esityksen
54074:    pitei~tä lJlaatalousneuvonnan tehostamiseksi.                   antamisesta lainojen ja avustusten myöntämi-
54075:    Liitteet IX,22. s. 478. L. Mtv:aan 105.                         sestä kiviperäisten peltojen raivaamista var-
54076: - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 190 määrä·                      ten. Liitteet IX,sa. s. 538. L. Mtv:aan 108.
54077:    rahasta m&~J.taloudelle sodan aikana aiheutu·               -   Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 232 suunnitel-
54078:    neitten rappioitten korjaamiseksi. Liitteet                     man laatimisesta Lapin läänin maa-, rehu- ja
54079:    IX,~,a. s. 480. L. 1\Itv: aan 105.                              karjataloustuotannon kohottamiseksi. Liitteet
54080: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 191 suunnitel-                  IX,65. s. 537. L. Mtv:aan 109.
54081:    man l~ttimisesta maatalousammattiopetuksen                  -   Ed. Ha;qtalan y. m. toiv. al n:o 234 heinien
54082:    uudiflti!Jllil!esta. Liittect IX,24. s. 481. L.                 vapauttamisesta säännöstelystä. Liitteet IX,s7.
54083:    Mtv:atJ.n 105.                                                  s. 541. L. Mtv:aaii 109.
54084: - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 192 maa-                    -   Ed. Rinteen y. m. toiv. al. n:o 235 toimen-
54085:    talouSalllJllattiopetuksen lajentamisesta ja ke·                piteistä apulantain jakamiseksi p!lltohehtaari-
54086:    hittlimisestä nykyisiä olosuhteita ja tarpeita                  alan ja maan luokituksen perusteella. Liit-
54087:    vastaavaksi. Liitteet IX,2,5 .s. 482. L. Mtv:aan                teet IX,Gs. s. 543. L. Mtv:aan 109.
54088:    106.                                                        -   Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 2116 toimen-
54089:                                                                    piteil!tä karjataloustuotteiden vapauttamiseksi
54090: - Ed. Tainion y. m. toiv. t!-l. n:o 193 valto.kun·
54091:                                                                    säännöstelystä. Liitteet IX,6e. s. 544. L.
54092:    nl!llisen keskusjohdon asettami2esta maatalon·
54093:                                                                    1\itv: aan 109.
54094:    den koneellistamisen ylimmäksi valvojaksi ja
54095:                                                                -   Bd. Antilan y. m. toiv. al. n:o 237 toimen-
54096:    ohjaajaksi. Liitteet IX,2:6. s. 483. L. Mtv: aan
54097:                                                                    piteistä     nautakarjan    keinosiitostoiminnan
54098:    106.
54099:                                                                    aloittamiseksi. Liitteet IX,70. s. 545. L.
54100:  -Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 216 pien-                     ~ftv:aan 101J.
54101:    tiloille sopivien maatalouskonetyyppien kehit-              -   Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 238 avus-
54102:    tämisestä. Liitteet IX,49. s. 513. L. Mtv: aan                  tuksen antamisesta pienviljelijöille jalorotuis-
54103:     107.                                                            ten lehmävasikoiden ostoa varten. Liitteet
54104: -    Ed. Ikosen y.m. toiv. al. n:o 217 esityksen                    IX,71. s. 547. L. Mtv:aa:n 109.
54105:      antalllisesta laiksi .pienviljelijäin koneyhty·           -    Ed. Tiitun y. m. toiv. al. n:o 239 toimen-
54106:      mille ja -osuuskunnille annettavien valtion                   piteistä naudanlihan vapauttamiseksi säännös-
54107:      avustusten perusteista. Liitte!lt IX,5o. s. 515.               telystä. Liitteet IX,72. s. 542. L. Mtv:aan
54108:      L. Mtv;&~J.n lOi.                                              109.
54109: -    Ed. :J{. :f.]skolan y. m. toiv. al. 11:0 218 määrä·       -    Ed. Tiitun y. m. toiv. al. n:o 240 toimen-
54110:      rahasta lainojen IllYÖntä.miseksi ve~ijohtolait­              piteistli. vuodan ja nahkavalmisteiden va.paut-
54111:      teiden hankkimiseen erityisesti vähävaraisilla                 tallliseksi säännöstelystä. Liitteet IX,73. s.
54112:      pienviljelysseuduille. Liitteet I:X,51. s. 516.                549. L. Mtv:aan 109.
54113:      L. Mtv:aan 1-08.                                          -    Ed. Branderin y. m. toiv. al. n:o 241 toimen-
54114: -    FJd. MetsärannQ.n y. m. toiv. al. n:o 219 mää·                piteistä nautapaarmojen ja. rottien hävittä-
54115:      rärahasta avustuksiksi pienviljelijäin AIV-                   mistä tarkoittavan lainsäädännön &;.kaansaa-
54116:      rehusjiiliöiden ralte11tamil!ta varten. Liitteet               miseksi. Liitteet IX,H. s. 550. L. M:tv:aan,
54117:      IX,a.:J. s. 518. L. :Mtv:aan 108.                              jonka tulee pyytää Tv:n lausunto 109.
54118: -    Ed, Luost11-rt~e!l y. Jll. to!v. al. n:o 2.f:l0 taimen·   -    Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 24,2 toimen-
54119:      piteistä ruokamullan hukkaan joutumisen estä-                  piteistä maitotaloustuotannon kohotti!Jllill&ksi.
54120:      m~aeksi rq.}\ennu~ten ja teiden rakenti!Jllisen                Liitteet 1~,'15. s. 551. L. Mtv:aan 109.
54121:      yhteydessä. LHtteet I:X,os. s. 519. L. Mtv:aan            -    Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 243 esityksen
54122:      J,OS.                                                          antamisesta lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja
54123: -    Ed. Talvion y. m. toiv. al. n:o 221 lisäykllestä               menoarvioon navetan ja sikalan rakentamista
54124:      vu~tllln l947 tqlo -ja pleJ!,oarvioon valtion                  varten Seppälän maamies)toulutilalle. Liitteet
54125:      OSIJM@ien merltitsemiseluli pienviljelijäin maa-               IX:,76. s, 553. L. Mtv:aan 109.
54126:      taloll!lli.!>neyhtymiin. LHtteet IX,u. s. 521. L.         -    Ed. Ytin y. m. toiv. al. n:o 252 lisäyksestä.
54127:      lHv 1MP. 108.                                                  vuoden 1947 tulo· ja menoarvioon Viikin ope•
54128: -    :E;d. RUbiJPii.en y. m. toiv. al. n:o 222 toimen-              t11B• ja koetilalla suoritettava&. rakennustoi-
54129:      pitl)isti     JllQ,atalousk,oneiden    hankkimiseksi           mintaa varten. Liitteet IX,sä. s. 565. L.
54130:      pieJlvHjeliji.iUle myönnettävien avustusmäärien                Mtv:aan 110.
54131:                                                   Asialuettelo 1947.                                          25
54132: 
54133: -     :E;d. ';l'erhon y. m. toiv.l!l: n:o 266 kotitalous-   Merikoivisto: Ed. Pusan y.m. lak. al. n:o 28
54134:       koneiden hankltiiuisellta m~~oatalouskonease­           laiksi Merikoiviston kunnan perustamisesta
54135:       ~i!le.     Liitteet IX,so. s. 57!3. L. Mtv:aan          ja asuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 282. Pp.
54136:       110.                                                    87. L. Ltv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
54137: -     Ed. Tolosen y. m. toiv. al. n:o 262 opinto- ja          lausunto 186.
54138:       kurssikentän perustamisesta Mikkelin läänin
54139:       vähävaraisten pienviljelijäin ammattiin kuu-           Merisotakoulu: -    Ks. Puolustuslaitos.
54140:       luvaa kurssitoimintaa varten. Liitteet IX,95.
54141:       s. 1i82. L. Mtv:aan 111.                              Metsäajot: -    Ks. Metsätalous.
54142: -     Ks. .,A.sutustoiminta. Kerhotoiminta. Kuiva-
54143:       'tll{ltyöt. Lannoitteet. Lantalat. Liikev~to­         Metsästys: Ed. Kulq~.alan y. m. toiv. al. n:o H1
54144:        vero. Maanhankintalaki. Maatalousasi~es.               esityksen antamisesta laiksi metsästyslain
54145:        MetsätalQus. Nystyräbakteerit. Ojitus. Pak-            57 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,t!l. /S. 3)l2.
54146:        kohuutokat~pat.     Perkaustyöt. Peruna. Sala-         L. Ltv:aan 100.
54147:        ojitus. Säännöstely. Turvepehku. Uudii!Ttti-         - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 132 toimen-
54148:        vaus. Verot~.· Vuokra-alueet.                          piteistä fosforivalmisteiden käytön saliimi-
54149:                                                               seksi harakkain tuhoamiseen. Liitteet VII,4,0.
54150: Maatalousasiamies: Ed. Virolaisen y. m. toiv. al.             s. 351. L. Ltv: aan 109.
54151:   n:o 19 määrärahasta maatalousasiamiehen toi-              - Ks. Kalastus.
54152:   men perustamista varten Moskovan, l{ööpen-
54153:   h~inan ja Lontoon lähetystöihin.      Liitteet             Metsätalous: Ed. Muikun y. m. lalt. al. n:o 52
54154:   III,1. s. 65. L. Ulkv:aan 94.                                 laiksi puutavaran työmittauksesta annetun
54155:                                                                 lain muuttamisesta. Liitteet X,s. s. 610. L.
54156: Maataloushallitus: -        Ks. Puutarhanhoito.                 Työv:aan 89.
54157:                                                              - Ed. J. Koiviston y. m. rah. al. n:o 189 koro-
54158:                                                                 tettujen määrärahojen osoittamisesta yl!:sityis-
54159:                                                                 metsätalouden edistämiseksi. Liitteet IV,2G2.
54160:                                                                 s. 1010. L. Vv:aan 17ÖO.
54161: M&&talouskiinteistöt: -          Ks. Verotus.
54162:                                                              - Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n:o 190 määrä-
54163:                                                                 rahan osoittamisesta avustuksiksi metsänpa-
54164: Maatalouskoneet: -         Ks. Liikevaihtovero.                 rannustöiden kustantamiseksi. Liitteet IV,263.
54165:                                                                 s. 1012. L. Vv:aan 1700.
54166: Maatalousmaa: -           Ks. Kunnallisverotus.              - Ed, Lepistön y. m. rah. al. n:o 191 määrära-
54167:                                                                 han osoittamisesta Työtehoseuralle metsäta-
54168: ~talQ~eriö:                 -    Ks. Kalastus.                  louden rationalisoimistyön tukemiseksi. Liit-
54169:                                                                 teet IV,264. s. 1013. L. Vv:aan 1700.
54170: Maataloustyöläiset: -           Ks. Maanhankintalaki.        - Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o 245 pien-
54171:                                                                 viljelijäin omistamien, pakkohakkuissa rais-
54172:                                                                 kautuneiden metsien saattamisesta valtion
54173: Maitotalous: Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o li4
54174:                                                                 toimenpitein kasvukuntoon. Liitteet IX,7s.
54175:   määrärahan osoittamisesta hintalisän maksa-
54176:                                                                 s. 556. L. Mtv:aan 109.
54177:   miseen alle 10 peltohehtaarin tiloilta ylei-
54178:                                                              - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 246 toimen-
54179:   seen    kulutukseen tuotetuista maitotalous-
54180:                                                                 piteistä jätepuun käytön lisäämiseksi. Liit-
54181:   tuotteista. Liitteet IV,247. s. 990. L. Vv:aan
54182:                                                                 teet IX,79. s. 558. L. Mtv:aan 110.
54183:   11?99.
54184:                                                              - Ed. Rinteen y. 111. toiv. al. n:o 247 pienviljeli-
54185: - Ks. Maatalo1,1s.
54186:                                                                 jäin kotitarve- ja tukimetsien va,pauttami-
54187:                                                                  sesta pakkohakkuista. Liitteet IX,so. s. 559.
54188:     Majoitus: -    Ks. Työolot.                                  L. Mtv:aan 110.
54189:                                                               - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 248 toimen-
54190:     :Ma.kaut: -   Ks. Hinnat.                                   piteistä metsien pakkohakkuiden lopettami-
54191:                                                                  seksi ainakin pien- ja talonpoikaistiloilla.
54192:     Ma.lain sa.Uaala: -    Ks. Sairaalat.                        Liitteet IX,s1. 11. 560. L. Mtv:aan 110.
54193:                                                               - Ed. Riikosen toiv. al. n: o 269 määrärahasta
54194:     Merenkulku: -     Ks. Porvoon laivaliikenne.                 avustukseksi Suomen Piensahojen Yhdi,stys
54195:       Työolot.                                                   r. y. nimiselle yhdistykselle teknillisen neu-
54196: 
54197:                                                                                                                 4
54198: 26                                               Asialuettelo 1947.
54199: 
54200:      vonnan järjestämistä varten piensahoille.              Nuoriso: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o
54201:      Liitteet IX,102. s. 591. L. Mtv:aan 111.                 164 lisäyksestä vuoden 1947 tulo -ja meno-
54202: -    Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 313 työvoi-            arvioon teknillisiin kysymyksiin kiinnostu-
54203:      man ohjaamisesta metsäajotöihin. Liitteet                neiden lahjakkaiden nuorten askartelutoimin-
54204:      X,52. s. 670. L. Työv:aan 114.                           nan tukemiseksi. Liitteet VIII,35. s. 410. L.
54205: -    Ks. Asunto-olot. Työolot.                                Siv:aan 104.
54206:                                                             - Ks. Asunto-olot. Raittius. Taide.
54207: :Metsätyöläiset: - Ks. Asunto-olot.            Kunnallis-
54208:    vaalit. Metsätalous. Työolot.                            Nuoriso-opisto: Ed. Kaupin y. m. rah. al. n:o 118
54209:                                                               määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
54210: Mielisairaalat: -        Ks. Sairaalat.                       seksi Suomen Nuoriso-Opistolle.         Liitteet
54211:                                                               IV,t91. s. 927. L. Vv:aan 1695.
54212: :Miesopetta.ja.t: -     Ks. Kansakoulut.                    - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 160 lisäyksestä
54213:                                                               vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon avustukseksi
54214:                                                               Suomen Nuoriso-Opistolle luokkahuoneiden ja
54215: Mikkeli: -      Ks. Maatalous.                                 oppilasasuntojen rakentamista varten opiston
54216:                                                               päärakennuksen yhteyteen. Liitteet Vill,31.
54217: :Ministeriöt: -       Ks. Rakennusministeriö.                  s. 397. L. Si.v:aan 103.
54218: 
54219: Monila.psiset perheet: -          Ks. Äidit.                Nuorisotyö: Ed. Turusen y. m. rah. al. n:o 119
54220:                                                               korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso-
54221: Multa.: -     Ks. Maatalous.                                  työn tukemista varten. Liitteet IV,t92. s.
54222:                                                               928. L. Vv:aan 1695.
54223: Museot: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 114 ko-
54224:   rotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
54225:                                                             Nystyrll.bakteerit: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 5
54226:   Museoliitolle neuvonta· ja opastustoimintaa
54227:                                                               määrärahan osoittamisesta apila.n ja herne-
54228:   sekä paikallismuseoitten avustamista varten.
54229:                                                               kasvien nystyräbakteerien käytön tehostami-
54230:   Liitteet IV,ts7. s. 922. L. Vv:aan 1695.
54231:                                                               seksi ja viljelyskasvien siementen peittauksen
54232: - Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 115 mii.ii.rära-
54233:                                                               yleistämiseksi. Liitteet IV,77. s. 199. L.
54234:   han osoittamisesta Tampereen maakunta-ar-
54235:                                                               Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto
54236:   keologin palkkaamiseen. Liitteet IV,tss. s.
54237:   923. L. Vv:aan 1695.
54238:                                                                90.
54239: - Ks. Kansallismuseo.
54240:                                                             Näyttämötaide: Ed. ·Tuurnan y. m. rah. al. n:o
54241: Myllykoski: -         Ks. Postilaitos.                        120 korotetun määrärahan osoittamisesta näyt-
54242:                                                               tämötaiteen tukemiseksi. Liitteet IV,t9S. s.
54243: Myrkyt: -       Ks. Metsii.stY..s.                            929. L. Vv:aan 1695.
54244:                                                             - Ks. Taide.
54245: 
54246:                              N.
54247: Nahka: -       Ks. Maatalous.
54248:                                                                                      o.
54249: Nl!rlset: -   Ks. Kotitalous. Suomen Pankki. Äidit.         Ob).iga.tiot: -   Ks. Tallettajat.
54250: 
54251: Nauta.karja.: -       Ks. Maatalous.                        Oikeudenkä.ynti:  Ed. Lumpeen y. m. · toiv. al.
54252:                                                                n:o 11 toimenpiteistä. oikeudenkäyntikustan-
54253: Nauta.paa.rmat: -        Ks. Maatalous.                        nusten vähentämiseksi. Liitteet II,6. s. 50.
54254:                                                                L. Lv: aan 93.
54255: Neuvonta.: -      Ks. Maatalous.
54256:                                                             Ojitus: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 9 määrä-
54257: Noponseudun koneaaema: Ed. Uusitalon y. m.                     rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijöille
54258:   rah. al. n: o 166 . mii.ii.rii.rahan osoittamisesta          ojitustöiden suorittamista varten. Liitteet
54259:   valtion osuuksien merkitsemiseksi Noponseu·                  IV,sl. s. 204. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää.
54260:   dun Koneasema Oy:ssä. Liitteet IV,239. s.                    Mtv:n lausunto 90.
54261:   982. L. Vv:aan 1698.                                      - Ks. Salaojitus. Turvepehku.
54262:                                              A:sialuettelo 1947.
54263: 
54264: Oma.isuudenluovutusvero: Ed. Vennamon y. m.                 toimen haJ.tijoille. Liitteet IV,5o. s. 157. L.
54265:   toiv. al. n:o 20 toimenpiteistä toisen omai-              Vv:aan 96.
54266:   suudenluovutusveronsa omilla osakkeilla suo-          -   Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 135 selvityk-
54267:   rittaneiden osakeyhtiöiden estämiseksi korot-             sen .toimituttamisesta oppikoulujen ja yleensä-
54268:   tamaata osakepääomaansa korvausosakkeiden                 kin opetuslaitosten tuntiopettajien asemasta.
54269:   hallintoyhteisön omaisuutta vahingoittavalla              Liittcet Vill,s. s. 364. L. Siv:aan 102.
54270:   tavalla. Liitteet IV,tG. s. 105. L. Vv:aan 94.        -   Ed. J. Hakalan toiv. al. n:o 138 oppikoulujen
54271: - Ed. Paavolaisen y. m. toiv. al. n:o 21 toimen-            vakinaisten laulunopettajain toimien muutta-
54272:   piteistä toisesta omaisuudenluovutusverosta               misesta peruspalkkaisiksi. Liitteet Vill,9. s.
54273:   annetun lain 6 §: n muuttamiseksi. Liitteet               368. L. Siv:aan 102.
54274:   IV,17. s. 107. L. Vv:aan 94.                          -   Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 143 määrä-
54275: - Ed. Riih.isen y. m. toiv. al. n:o 39 esityksen            rahasta Porin lyseon lisärakennuksen raken-
54276:   antamisesta laiksi ylimääräisestä suurten                 tamista ja koulurakennuksen korjaamista var-
54277:   omaisuuksien luovutusverosta. Liitteet IV,35.             ten. Liitteet Vill,14. s. 375. L. Siv:aan 102.
54278:   s. 136. L. Vv:aan 95.                                 -   Ed. Rantamaan y. m. toiv.al. n:o 144 määrä-
54279:                                                             rahasta Pieksämäen yhteiskoulun ottamiseksi
54280:                         Ks. Siveellisyys.                   valtion haltuun. Liitteet VIII,t5. s. 376. L.
54281:                                                             Siv:aan 102.
54282: Olnaisuusvahingot:     Ks. Maanhankintalaki.            -   Ks. Kansakoulut. Koulutoimi. Puolustuslaitos.
54283:   Pohjois-Suomi. Pommitusvahingot.                          Urheilu.
54284: 
54285: Omakoti: -    Ks. Asunto-olot. Rakennustoiminta.        Oppilasasuntola: -     Ks. Kansakoulut.
54286: 
54287: Omakotila.inat: -   Ks. Maanhankintalaki.               Oppivelvollisuus: Ed. Malkamäen y. m. Jak. al.
54288:                                                           n:o 31 laiksi oppivelvollisuudesta annetun
54289: Opettajat: - Ks., Kansakoulut. Kasvatusopilli-            lain 13 § :n muuttamisesta. Liitteet VIII,s.
54290:   nen talouskoulu. Oppikoulut.                            s. 359. L. Siv:aan 88.
54291:                                                         -Ed. Malkamäen y. m. lak. al. n:o 32 laiksi
54292: Opintokerhot: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. al.          oppivelvollisuudesta annetun lain muuttami-
54293:   n:o 165 määrärahasta opintokerhotoiminnan               sesta. Liitteet VIII,4. s. 360. L. Siv:aan 88.
54294:   tukemisetksi. Liitteet VIII,ss. s. 411. L.            - Ed. Lumpeen y. m. toiv.llll. n:o 158 koulutus·
54295:   Siv:aan 104.                                            mahdollisuuksien järjestämisestä raajarikkoi-
54296:                                                           stlle lapsille oppivelvoillisuuden suorittamista
54297: Opintoretkelly: -    Ks. Maatalous.                       varten. Liitteet VIII,29. s. 395. L. Siv:aan
54298:                                                             103.
54299: Opistot: - Ks. Kätilöopisto. Teknilliset oppi-
54300:    laitokset.                                           Orvot: -   Ks. Lapset.
54301: 
54302: Oppikoulut: Ed. Jokisen y. m. rah. al. n: o 2           Osakeyhtiöt: - Ks. Eläke. Omaisuudenluovutus-
54303:   määrärahan osoittamisesta Salon yhteislyseon            vero. Sosialisoiminen. Valtiotalous.
54304:   rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
54305:   IV,74. s. 194. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää          Osakkeet: - Ks. Omaisuudenluovutusvero. Tulo-
54306:   Siv:n lausunto 89.                                       ja. omaisuusvero.
54307: - Ed. Jiakalan y. m. rah. aL n:o 97 määrärahan
54308:   osoittamisesta eräiden tuntiopettajien toimien        Osuuskasaat: Ed. Pärsaisen y. m. toiv. al. n:o
54309:   muuttamiseksi ylimääräisen apulaislehtorin              28 eräistä jälleenrakennuslainoista palautetun
54310:   toimiksi. Liitteet IV,t7o. s. 899. L. Vv:aan            alueen osuuskassoilla aiheutuneiden vahinko-
54311:   1694.                                                    jen korvaamisesta. Liitteet IV,24. s. 119. L.
54312: - Ed. Juutilaisen y. m. rah. al. n:o 101 määrä-            Vv:aan 94.
54313:   rahan osoittamisesta Lappeenrannan tyttöly-
54314:   seon koulutalon rakennustöiden aloittamista           Osuuskunnat: -       Ks. Pakkolunastus.
54315:   varten. Liitteet IV,t74. s. 904. L. Vv:aan
54316:   1694.                                                 Otanmäen kaivos: Ed. E. Karjalaisen y. m. rah.
54317: - Ed. Seppälän y. m. toiv. al. n: o 54 lisäpallkk.ion      al. n:o 29 korotetun määrärahan osoittami-
54318:   suorittamisesta eräilile koululaitoksen viran. tai        sesta Otanmäen kaivoiyrityksen tutkimusten
54319: 28                                           Asialuettelo 1947.
54320: 
54321:      jatkamista ja kaivostoimintaan ryhtymistä           Palkat: Ed. Meinanderin toiv. al. n:o 51 palk-
54322:      varten. Liitteet IV,102. s. 805. L. Vv:aan             katilaston täydentämisestä. Liitteet IV,4i.
54323:      1689.                                                  a. 151 ja 152. L. Vv:aan 96.
54324: -    Ed. P. Tervon y. m. rah. al. n:o 30 määrära-        -Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 293 vuoro-
54325:      han osoi.ttp.misesta Otanmäen rautamalmilöy-           työssä maksettavaa korotettua palkkaa koske-
54326:      dökseen perustuvan kaivostoiminnan käyntiin-           vien säännösten muuttamisesta. Liitteet X,32.
54327:      panoa varten. Liitteet IV,t03. s. 807. L.              s. 642. L. Työv:aan 113.
54328:      Vv:aa:t;~- 1689.                                    - Ed. Heiniön y. m. toiv. al. n:o 294 esityksen
54329:                                                             antamisesta perheen edustajan oikeuttami-
54330: Oulu: - Ks. Pohjois-Suomi. Postilaitos. Rauta-              sesta no.stamaan perheen huoltajan palkka
54331:    tehdas. Rautatiet. Sairaalat. Sipuli.                    eräissä tapauksissa. Liitteet X,ss. s. 643. L.
54332:                                                             Työv:aan 113.
54333:                                                          - Ed. Långin y. m. toiv. &1. n:o 295 toimen-
54334:                           P.                                piteistä ilta- ja yövuorotyöläisten palkkojen
54335:                                                             parantamiseksi. Liitteet X,34. s. 644. L.
54336: Painatus: -    Ks. Kirjapainot.
54337:                                                             Työv:aan 113.
54338: Painotuotteet: -      Ks. Kirjatuotanto.                 - Ks. Henkinen työ. Hinnat. Huoltoviranomai-
54339:                                                             strt. Kansakoulut. Kunnallisverotu.s. Oppikou-
54340: Pakkoha.kkuu: -       Ks. Metsätalous.                      lut. Poliisi. Postil11itos. Virkamiehet. ,MP.it.
54341: 
54342: Pakkohuutokaupat: Ed. Sormusen y. m. toiv. al.           Palkkiot: -         Ks. Uudisraivaus.
54343:    n:o 228 toimenpiteistä eräiden maatalouskiin-
54344:    teistöjen pakkohuutokaupoista aiheutuneiden           Paloteknillinen laboratorio: Ed. Tuurnan y. m.
54345:    epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi. Liit-            rah. al. n:o 87 määrärahan osoittamisesta kol-
54346:    teet IX,Gt. s. 529. L. Mtv:aan 108.                      men tutkimusinsinöörin viran perustamista
54347:                                                             varten valtion teknillisen tutkimusla,itoksen
54348: Pakkolunastus: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv.               paloteknilliseen l&boratorioon. Liitteet IV,tso.
54349:    al. n:o 120 maalaiskuntien oikeuttamisesta               s. 886. L. Vv:aan 1693.
54350:    pakkoinnastamaan asemakaavalli.sia tarkoi-
54351:    tuksia varten alueellaan olevaa maata koh-            Pa.lovaara: -        Ks. Rakennustoiminta.
54352:    tuulliseen hintaan. Liitteet Vll,28. s. 334. L.
54353:    Ltv:aan 101.                                          Palvelijattaret: -         Ks. Kotitalous.
54354: - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o H!l kuntien oi-
54355:    keuttamisesta Innastamaan kohtuullisesta hin-
54356:                                                          Palvelusaika.: -         Ks. Puolustuslaitos.
54357:    nasta soranottopaikaksi ja urheilukenttien ra-
54358:    kentamiseksi soveltuvia maa-alue:iJta. Liitteet
54359:    VII,2o. s. 335 •. L. Ltv:aan 101.                     Pa.nkit: - Ks. Asuntohypoteekkipankki. Saiistö-
54360: - Ed. Kivisalon y. m. toiv. ail. n:o 122 esityksen          pankit. 'rallettajat.
54361:    antamisesta laiksi niiden aatteellisten yhdistys-
54362:    ten, joiden toimitalot tai urhelliukentiiA; sijait-   P&.lM!ri: -     Ks. Säännöstely.
54363:    sevat vuokramaalla, oikeuttamisesta Innasta-
54364:    maan sW!lotut vuokra-alueet. L:iitteet VII,so.        Paq~a.:         -    K-'. Nuori,so-opisto.
54365:    s. 336. L. Uv: aan 101.
54366: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n: o 123 osuuskun-       Pei1ita.ua: -       Ks. Ny11tyrli.bakteerit.
54367:    tien oikeuttamisesta innastamaan liiketoimin-
54368:    taansa palvelemt vuokra-alueet. Liitteet VII,31.      PellOill'lloiVa.ul!: -    Ks. Maatalous. UudisPaivaus.
54369:    s. 337. L. Ltvtaan 101.-
54370: - Ed. Kulma,laa y. m. toiv. al. n:o 124 toimen-          Perhe: -        Ks. Palkat. Äidit.
54371:    piteistä eräiden tonttimaan vuokraajien aseman
54372:    turvaamiseksi. Liitteet VII,32. s. 339. L.            Perheettömit: -          l{s. Asunto-olot.
54373:    Ltv:aan 101.
54374:                                                          Perkaustyöt: Ed. Pyöräiän y. m. rah. al n:o 196
54375: Pakolline;n raittius: -    Ks. Raittius.                    korotetun määrärahan osoittamisesta. pi~mem­
54376:                                                             pien jokien keskeneräisiä perkaustöitli varten.
54377: Fa.lautettu alue: -     Ks. Osuuskassat.                    Liitteet IV,269. s. 1026. L. Vv:aan 1700.
54378:                                                Asialuettelo 1947.                                            29
54379: 
54380: -     Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 197 mää-         Pielisjitvi: -   Ks. Suoja-alueet.
54381:       rärahan osoittamisesta Ähtävänjoen perkaa-
54382:       mista varten. Liitteet IV,no. s. 1027. L.           Pienälda.at: -   Ks. Metsätalous.
54383:       Vv:aan 1700.
54384: -     Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 198 määrä-
54385:       rahan osoittamisesta Siikajoen lieskijuoksun        Piensäästäjät: -    Ks. Inflatiokorvaus. Ta!letta-
54386:       perkaamista varten. Liitteet IV,271. s. 1028.          jat.
54387:       :t.. Vv:aan 1101.
54388: -  Ed. Tai:riiö:i!. y. m. rah. al. n:o 199 määrära-       Pienviljelys: - Ks. AIV-rehu. Karjatalous. Ko-
54389:    han osoittamisesta Ylä- ja Alasuolijärvien ve-            titalous. Lannoitteet. Lomat. Maatalous. Oji-
54390:    denkorkiluden alentamiseen. Liitteet IV,~72.              tus. Sähköistys. Turvepehku. Yliopisto.
54391:    s. 1029. L. Vv:aan 1701.
54392: - Ed. Kulmalan y. m. tah. al. n:o 287 maara-              Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.: -        Ks. Sähköistys.
54393:    rahan osoittamisesta Halikonlahden ja· Salon-
54394:    joen veshräylän ruoppaustöiden jatkamista
54395:    varten. Liitteet IV,36ö. 8. 1i:l2. L. Vv:aan           Pohjois-Suomi: Ed. Koiviston rah. al. n:o 36
54396:    1706.                                                     määrärahan osoittamisesta Iisäkorvauksiksi
54397: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 288 määrä-                 Pohjois-Suomessa sodan johdosta omaistmsva-
54398:    rahan osoittamisesta Pyhäjoen Pyhäkosken                  hinkoja kärsineille. Liitteet IV,109. s. 819.
54399:    perkansta varten. Liitteet IV,361. s. 1i33.               L. Vv:aan 1690.
54400:    L. Vv:aan 1706.                                        - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n: o 37 määrära-
54401:  - Ed. NiskaJan y. m. toiv. al. n:o 270 toimenpi-            han osoittamisesta Kuusamon kunnassa jäl-
54402:     teistä Kaakamojoen perkaamiseksi. Liitteet               leenrakentajille aiheutettujen vahinkojen kor-
54403:    IX,to3. s. 592. L. Mtv:aan, jonka tulee pyy-              vaamiseksi.     Liitteet IV,uo. s. 820. L.
54404:     tilli Kulkv:il lausunto lll.                             Vv:aan 1690.
54405:                                                           - Ed. NiskaJan y. m. 1·ah. al. n: o 51 määrära-
54406:                                                              han osoittamisesta vaikeimmassa asemassa
54407:     Pernaja: -   Ks. Merikoivisto.                           olevien jälleenrakentajain korvausten tarkis-
54408:                                                              tamiseen Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,t24.
54409: Peril.i.ö: Ed. U. Raatikaisen y. m. rah. al. n:o 220         s. 842. L. Vv:aan 1691.
54410:     määrärahan osoittamisesta kasvihuoneen ra-            - Ed. H. Pesosen rah. al. n: o 53 määrärahan
54411:     kentamista varten Perniön alko!wlistihuolto-             osoittamisesta Pohjois-Suomen rahtiavustusten
54412:     laali.. Liitteet IV,293. s. 1055. L. Vv:aan              korottamista varten. Liitteet IV,l26. s. 845.
54413:     1702.                                                    L. Vv:aan 1691.
54414:                                                           - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 67 selvityk-
54415:     Peruna: - Ed. Pusan lak. al. n:o 43 Jaiksi pe-           .sen toimittmisesta Pohjois-Suomen taloudelli-
54416:        runan tuotannon tukemisesta. Liitteet IX,il.           sista mahdollisuuksista. Liitteet IV,oa. a. 175.
54417:        s. 459. L. Mtv:aan 88.                                 L. Vvman 97.
54418:     ~ Ed. Murtomaart y. m. toiv. al. n:o 227 peru-         - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 74 toimen-
54419:        nanviljelyksessä kasvukautena 1947 olleen              piteistä Pohjoi.'l-Suomen taloudellisten tn.ahdol-
54420:        peltoalan    vähentämisestä kaksinkertaisena           lisi.iuksien auunnitelmalliseksi hyväksikäyttä-
54421:        Iuovutusyksikköm!Hirien laskuperusteena käy-           miseksi. Liitteet IV,7o. s. 184. L. Vv:aan
54422:        tettävästä pinta-alasta. Liitteet IX,so. s. 528.       97.
54423:        L. ::M:tv:aan 108.                                 ~ Ks. Asutustoiminta. Karjatalous. Liikevaihto-
54424:                                                               vero. Maanhankintalaki. Maantiet. Maata-
54425:                                                               lous. Postiiaitos. Puhelin. Rahtikustannukset.
54426:     Pidätys: Ed. Hetemäen y. m. lak. al. n:o 8 laiksi
54427:                                                              Sotavahingot. Suot. Yliopisto.
54428:        rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuk-
54429:        sen muuttami.'lesta. Liitteet II,t. s. 41. L.
54430:        Lv:aan 86.                                         Poliisi: Ed. J. Wirtasen rah. al. n:o 24 määrä-
54431:     - Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 8 esityksen           rahan osoittamisesta erikoislisän maksami-
54432:        antamisesta lainsäädännöksi rikosoikeudelli-          seksi poliisimiehille. Liitteet IV,97. s. 799. L.
54433:        sesta pidättämisestä ja vangitsemisesta. Liit-        Vv: aan 1687.
54434:        teet IT,a. s. 46- L. Lv:aan 93.                    - Ed. J. Wirtasen y. m. rah. al. n: o 26 ma.ara-
54435:                                                              rahari osoittamisesta liikkuvan poliisin su-
54436:     Pieksämäki: -    Ks. Oppikoulut. Viljavarasto.           pistamisesta aiheutuvan ylimenokauden palk-
54437: 30                                           Asialuettelo 1947.
54438: 
54439:      kausmenoihin.     Liitteet IV,99. s. 801. L.        nusta varten. Liitteet IV,127. s. 846 ja 847.
54440:      Vv:aan 1689.                                        L. Vv:aan 1691.
54441: -    Ed. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 58 poliisi-      - Ed. Hukarin y. m. rah. al. n:o 55 määrärahan
54442:      kunnan palkkauksen parantamisMta. Liitteet          osoittamisesta Valkeakosken postitalon raken·
54443:      IV,54. s. 163. L. Vv:aan 96.                        tamista varten. Liitteet IV,12s. s. 848. L.
54444:                                                          Vv:aan 1691.
54445: Polttoaineet:       Ks. Asunnot.                       - Ed. Hiilelän y. m. rah. al. n: o 56 määrärallan
54446:                                                          osoittamisesta Tampereen postitalon korotta·
54447: Polvijärvi: -    Ks. Ammattikasvatus.                    mista ja Tampereen postiautotallin rakenta·
54448:                                                          mista varten. Liitteet IV,129. s. 849. L.
54449: Pommitusvahingot: Ed. Kulovaaran y. m. rah. al.          Vv:aan 1691.
54450:   n:o 35 määrärahan osoittamisesta lisäkorvauk-        - Ed. J. Wirtasen rall. al. n:o 57 määrärahan
54451:   siksi kotiseudulla pommitusvahinkoja kärsi-            osoittamisesta Vaasan postitalon rakennus-
54452:   neille. Liitteet IV,1os. s. 817. L. Vv:aan             töiden aloittamista varten. Liitteet IV,130.
54453:   1690.                                                  s. 850. L. Vv:aan 1691.
54454:                                                          Ed. Järvisen y. m. rall. al. n:o 58 määrärallan
54455: Ponttoonisilta: -    Ks. Sillat.                         osoittamisesta Vaasan postitalon rakennustöi-
54456:                                                          den aloittamista varten. Liitteet IV,131. s.
54457: Pori: -    Ks. Henkikirjoitus. Oppikoulut.               851. L. Vv:aan 1691.
54458:                                                          Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 59 määrära-
54459: Poroa.ita: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 169 ko-       han osoittamisesta postitalon rakentamiseksi
54460:    rotetun määrärahan osoittamisesta poroaidan           Jyväskylään.    Liitteet IV,1a2. s. 852. L.
54461:    rakentamiseen. Liitteet IV,242. s. 985. L.            Vv:aan 1691.
54462:    Vv:aan 1698.                                        - Ed. Peltosen y. m. rah. al. n:o 60 määrärallan
54463:                                                          osoittamisesta Jyväskylän postiautotallin ra-
54464: Porvoo: -    Ks. Postilaitos. Puhelin.                   kentamista varten. Liitteet IV,133. s. 853.
54465:                                                          L. Vv:aan 1691.
54466: Porvoon laivaliikenne: Ed. Söderhjelmin rah. al.       - Ed. Puumalaisen y. m. rall. al. n:o 61 määrä-
54467:    n: o 238 määrärahan osoittamisesta liikenne-          rahan osoittamisesta Äänekosken postitalon
54468:    yhteyksien parantamiseksi Helsingin sekä Si-          rakentamista varten. Liitteet IV,134. s. 854.
54469:    poon ja Porvoon pitäjien ulkosaariston välillä.       L. Vv:aan 161H.
54470:    Liitteet IV,au. s. 1075 ja 1076. L. Vv:aan            Ed. Kanniston y. m. rall. al. n:o 62 määrä·
54471:    1703.                                                 rallan osoittamisesta Oulun postitalon raken-
54472:                                                          nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,135.
54473:  Postila.itos: Ed. J. Virtasen rah. al. n:o 13 mää-      s. 855. L. Vviaan 1691.
54474:     rärahan osoittamisesta Vaasan postitalon ra-       - Ed. Järven y. m. rah. al. n:o 63 määrära-
54475:     kentamista varten. Liitteet IV,s5. s. 209. L.        han osoittamisesta Oulun postiautotallin ra-
54476:     Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-              kentamista varten. Liitteet IV,136. s. 856.
54477:     sunto 90.                                            L. Vv:aan 1691.
54478: - Ed. Paksujalan y. m. rah. al. n:o 14 määrä-          - Ed. E. Koiviston y. m. rall. al. n:o 64 mää-
54479:     l'ahan osoittamisesta postitalon rakentamista        rärahan osoittamisesta postitalojen rakenta-
54480:     varten Myllykosken a.seman läheisyyteen.             miseksi Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle.
54481:     Liitteet IV,s6. s. 210. L. Vv:aan, jonka tu~ee       Liitteet IV,137. s. 857. L. Vv:aan 1691.
54482:     pyytää Kulkv:n lausunto 90.                        - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 65 koro·
54483: - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 22 määrärahan         tetun määrärahan osoitt111misesta talojen hank-
54484:     osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen yli-      kimiseen posti- ja lennätintoimipaikoille. Liit-
54485:     määräisten toimien muuttamiseksi vakinai-            teet IV,1as. s. 859. L. Vv:aan 1691.
54486:     siksi viroiksi ja toimiksi. Liitteet IV,95. s.     -Ed. Salon rah.al. n:o 66 määrärahan osoit-
54487:     796. L. Vv:aan 1687.                                 tamisesta postitalon rakentamiseksi Puolan-
54488: - Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 23 määrära-            gan kirkolle. Liitteet IV,la9. s. 860. L.
54489:    han      osoittamisesta   maalaispostinkantajain      Vv:aan 1692.
54490:    tointen     järjestämiseksi kiinteäpalkkaisiksi     - Ed. Pääkkösen rah. al. n :o 67 määrärallan
54491:    Liitteet IV,96. s. 798. L. Vv:aan 1687.               osoittamisesta postitalon rakentamista varten
54492: - Ed. Kullbergin rah. al. n: o 54 määrärahan             Kuhmon kirkonkylään. Liitteet IV,Ho. s.
54493:    osoittamisesta Porvoon postitalon lisäraken-          861. L. Vv:aan 1692.
54494:                                             Asialuettelo 1947.                                         31
54495: 
54496: -  Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al. n: o 69 mää-          seksi era1snn Kuusamon kunnan kyliin. Liit-
54497:    rärahan osoittamisesta posti- ja lennätintoi-           teet IV,297. s. 1059. L. Vv:aan 1702.
54498:    mipaikk<ljen välttämätöntä huonerakennustoi-        -   Ks. Postilaitos.
54499:    mintaa varten. Liitteet IV,142. s. 864. L.
54500:    Vv:aan 1692.                                        Punakaartilaiset:       Ks. Eläke.   Hautausmaat.
54501: - Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:o 76 määrärahan               Invaliidit.
54502:    osoittamisesta posti- ja lennä-tinlaitoksen hen-
54503:                                                        Puolanka: -   Ks. Postilaitos.
54504:    kilökunnan     sairashoitoa varten.      Liitteet
54505:    IV,t49. s. 871. L. Vv:aan 1692.                     Puolipäivätyö: -     Ks. Työolot.
54506: - Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 320 kaakkoisen
54507:    rajaseudun virasto-olojen korjaamisesta posti-      Puolustuslaitos: Ed. J. Raatikaisen y. m. lak. al.
54508:    ja lennätinhaililinnon alalla. Liitteet XII,t. s.      n: o 60 laiksi upseerien, aliupseerien ja lento-
54509:    689. L. Kulkv:aan 114,                                 mestarien oikeudesta eläkkeeseen annetun lain
54510: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 321 lisäyk-           muuttamisesta. Liitteet XI,6. s. 1155. L.
54511:    sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon maa-            Vv:aan 862.
54512:    seudun postitalojen rakentamista varten. Liit-      - Ed. Turusen y. m. toiv. al. n:o 315 suunnitel-
54513:    teet XII,2. s. 690. L. Kulkv:aan 114.                  man valmistamisesta sotalaitoksen asteitttai-
54514: - Ed. Lehtosen y. m. toiv. rul. n:o 322 postitrulon       sesta lakkauttamisesta vuosien 1948-1950 ai-
54515:    rakentamisesta Jyväskylään. Liitteet XII,a. s.         kana. Liitteet XI,t. s. 677. L. Puolv:aan 114.
54516:    691. L. Kulkv:aan 114.                              - Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o 316 erityisen
54517: - Ed. Salon toiv. al. n:o 323 määrärahasta posti-         meri- ja maasotakoulua edeltävän oppikoulun
54518:    talon rakentamiseksi Puolangan kirkonkylään.           perustamisesta. Liitteet XI,2. s. 679. L.
54519:    Liitteet XII,4. s. 692. L. Kulkv:aan 115.              Puolv:aan 114.
54520: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 324 määrä-         - Ed. A. K. Wirtasen toiv. al. n:o 317 puolus-
54521:    rahasta postitrulon rakentamista varten Kuhmon         tusmäärärahojen      tuntuvasta alentamisesta.
54522:    kirkonkylään.     Liitteet XII,5. s. 693. L.           Liitteet XI,s. s. 680 ja 681. L. Puolv:aan 114.
54523:    Kulkv:aan 115.                                      - Ed. Muurin y. m. toiv. al. n:o 318 lisäyksestä
54524:  - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. :n:o 325 lisäyk-         vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon asevelvol-
54525:    sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon puhelin-        listen päivärahan korottamiseksi 50 % :Ua.
54526:    verkon !laajentamista ja parantamista varten.          Liitteet XI,4. s. 682. L. Puolv:aan 114.
54527:    Liitteet XII,6. s. 694. L. Kulkv:aan 115.           - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 319 toimenpi-
54528: - Ks. Puhelin. Virkamiehet:                               teistä puolustuslaitoksen rakennusten saatta-
54529:                                                           miseksi yleiseen käyttöön lyhentämällä ase-
54530: Postitalo: -   Ks. Postilaitos.                           velvollisten palvelusaikaa. Liitteet XI,5. a.
54531:                                                           683. L. Puolv:aan 114.
54532: Puhelin: Ed. Kullbergin rah. al. n: o 68 maara-
54533:     rahan osoittamisesta Porvoon puhelinlaitoksen      Purkaustyöt: -      Ks. Työolot.
54534:     automatisointia varten. Liitteet IV,14t. s. 862
54535:     ja 863. L. Vv:aan 1692.                            Puutarha: Ed. Tuurnan y. m. rah. al. n:o 186
54536: -   Ed. Lappi..Seppälän y. m. rah. al. n:o 221 ko-       määrärahan osoittamisesta puutarha-alan tut-
54537:     rotetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja        kimustyön tukemiseksi. Liitteet IV,259. 8.
54538:     lennätinverkon laajentamista ja parantamista         1006. L. Vv:aan 1700.
54539:     varten. Liitteet IV,2,94. s. 1056. L. Vv:aan       - Ed, Luostarisen y. m, rah. al. n: o 187 määrä-
54540:     1702.                                                rahan osoittamisesta puutarhanhoidon ja tai-
54541: -   Ed, P. Tervon rah. al. n:o 222 määrärahan            mistojen tarkastajan viran perustamista var-
54542:     osoittamisesta puhelinyhteyksien parantamista         ten. Liitteet IV,260. s. 1007. L. Vv:aan 1700.
54543:     varten P<lhjois- ja Etelä-Suomen välillä. Liit-    - Ed. Peltosen y. m. rah. al. n:o 188 määrära·
54544:     teet IV,295. s. 1057. L. Vv:aan 1702.                han osoittamisesta Jyväiän puutarhakoulun
54545: -   Ed. Miettusen y. m. rah. al. n: o 223 määrä-         perustamista ja toimintaa varten. Liitteet
54546:     rahan osoittamisesta Pohjois-suomen asutus-           IV,26t, s. 1008. L. Vv:aan 1700.
54547:     alueiden ja syrjäisten asutusryhmien puhelin·
54548:     linjojen rakentamiseen. Liitteet IV,296, 8.        Puutarhanhoito: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al.
54549:     1058. L. Vv:aan 1702.                                 n:o 266 puutarhaosaston perustamisesta maa-
54550: -   Ed. Sormusen rah. al. n:o 224 määrärahan              taloushallitukseen. Liitteet IX,o9. s. 587. L.
54551:     osoittamisesta puhelinyhteyden aikaansaami-           Htv:aan 111.
54552: 32                                              Asialuet~lo   1947.
54553: 
54554: -    Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 267 kun-          den tarkoituksenmukaisen k!U!ittelyn aikaan-
54555:      nallisen puutarhurintoimen aikaansaamisesta.             saamiseksi. Liitteet VI,11. s. 261. L. Tv:aan
54556:      Liitteet IX,too . .s. 588. L. Mtv:aan 111.               99.
54557: 
54558: Ptlutavarä: -     Ks. Metsätalous. Vesioikeus.           Raittiustyö: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 112
54559:                                                             korotetun määrärahan osoittamisesta raittius-
54560: Pyhä.: -    Ks. Huvitilaisuudet.                            työtä varten. Liitteet IV.ts5. s. 919. L.
54561:                                                             Vv:aan 1695.
54562: Pliivähoitolat: Ed. Karppisen y. m. rah. al. n:()
54563:     210 määrärahan osoittamisesta kunnallisten
54564:                                                          Ra.i~a.us:   -       Ks. Maatalous. Uudisraivaus.
54565:     ja yksityisten päivähoitolain perustamiskus-
54566:     tannuksiin. Liitteet IV,283. s. 1044. L.
54567:                                                           Raja.setttu:    -     Ks. Kansakoulut.      Rahtikustan-
54568:     Vv:aan 1701.                                             nukset.
54569: Pliivähuolto: -     Ks. Lapset.
54570:                                                           Rakennukset: -          Ks. :Maanhankintll.laki.
54571: Päiväraha: -      Ks. Puolustuslaitos.
54572:                                                           Rakennusa.ill.eet: -       Ks. Asunto-<Jlot.
54573: Pirekatto: -      Ks. Rakennu!MII!Iiminta.
54574:                                                          Ra.kennusla.inat: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 132
54575:                                                             määrärahan owittamisesta käytettäväksi ra-
54576: Pli.tevyysehdot: -      Ks. Huoltoviranomaiset.             kennuslainoiksi     maanhankintalain mukaan
54577:                                                             muiile kuin maataloussiirtoväkeen kuuluville.
54578:                                                             L.iitteet IV,205. s. 945. L. Vv:aan 1696.
54579:                             B.                           - Ks. Osuu.skassat.
54580: Raäjäi'iltltbl8ell: -   K&. Oppivelvolliauue.
54581:                                                           Rä.kennUSllliti.isteriö: Ed. Lappi-Seppälän y. m.
54582: Raama.ttllO:tJisto: Ed. Kankaisen y. m. toiv. al.            toiv. al. n: o 6 toimenpiteistä rakennusminis-
54583:    n:o 159 määrärahasta rehtorin asuntoraken-                teriön aikaansaamiseksi. Liitteet 1,13. s. 33.
54584:    miksen aikaans.aamiseksi Suomen Raamattu-                 L. Prv: aan 9ll.
54585:    opistolle. Liitteet VIII,so. s. 396. L. Siv:aan
54586:    103.                                                   Ra.k:eliilusta.rvikkeet: -     Ks. Liikevaihtovero.
54587: 
54588: Ractio: -    Ks. Kansakoulut. Sairaalat.                  Rakennustoiminta: Ed. Vennamon y. m. toiv. al.
54589:                                                                 n:o 114 maaseudun rakennustoiminnan oh-
54590: Raha: -      Ks. Inflatioko:tVaus. Tilllettajat.                jauksen ja neuvonnan järjestämisestä mah-
54591:                                                                 dollisiilitnan tarkoituksenmukaiseksi. Liitteet
54592: Rahalaitokset: -        Ks. Säästöpankit. Trulettajat.          VII,22. s. 326. L. Ltv:aan 100.
54593:                                                           - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 115 toimen-
54594: RabtiaWI!tult!Jet: -      Ks. Pohjois-Suomi.                    piteistä lähinnä omakotirakennustoi:itlintaa
54595:                                                                 estävien, asemakaavalainslUi.dlintöBn perustu-
54596: Ra.htikrt!JtMmukset: Ed. :Miettusen y. m. toiv. al.             vien säännösten ja määräysten tarkistami-
54597:    n:o 47 eräiden rahtikustan:imstert suorittami-               seksi. Liitteet '\711,23. s. 327. L. Lt~:aan 100.
54598:    sesta Pohjois- ja' Koillis-Suotrten alueilla.          _.... Ed. Lappi,Seppälän y. m. toiv. al. n:o 116
54599:    Liitteet I'V,43. s. 146. L. Vv:ti.an 96.                     esityksen antamisesta rakennustyömaan vas-
54600:                                                                 tuunalai!llm työnjohtajan pätevyysvaatimuk-
54601: Ra.ittiull: Ed. Jernin y. m. lak. al. n:o 23 laiksi             sista. Liiiteet Vli,24. s. 329. L. Ltv:a.a.n. 100.
54602:    pakollisesta raittiudesta eräissä ammateissa.          - Ed. Lappi-Seppälän y. m. töiv. al. n: o 117
54603:    Liitt~t VI,t. s. 233 ja 235. t.. Tv:aan 87.                  toimenpiteistä pärekattojen tulenil.tkuuden
54604: - Ed. Kankaisen y. m. toiv. al. n:o 92 toi.Iii.en-              poistamiseksi Liitteet Vli,2JS. s. 331. L.
54605:    piteistä alkoholistien raittiusneuvonnan ja                  Ltv:aan 101.
54606:    nuorten väkijuomien käyttäjäin huollon jät-            - Ks. Atrtlliattl.kotilut. Arkistot. Asunnot. Asun-
54607:    tiUniseksi raittiuslautakumian tehtäVäksi. Liit-             to-olot. Katjatalou.s. Kotiteollisuus. Liikevaih-
54608:    teet VI,u;. s. 259. L. Tv:ään 99.                            tovero. Maatalous. Nuoriso-opisto. Pohjois-
54609: - Ed U. Raatikaisen y. tn. toiv. al. n:o 94 toi-                Suöttii. Postil&itos. Rautätiet. Rintaihamiehet.
54610:    menpiteistä juopuneena tavattujen henkllöi-                  f!!äitaalat. Urheilu.
54611:                                           Asialuettelo 1947.                                       33
54612: 
54613: Rappiot: -   Ks. Maatalous.                            seksi rautatien rakentamista varten Heino-
54614:                                                        lasta Päijänteen itäpuolitae Leppälahden ase-
54615: Rationalisointi: - Ks. Eduskunta. Liikeyritys-         malle tai Jyväskylään. Liitteet IV,so2. s.
54616:     laskenta. Maatalous. Metsätalous. Standardi-       1064. L. Vv:aan 1703.
54617:     soiminen.                                        -Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 230 määrä-
54618:                                                        rahan osoittamisesta Haapamäen--Baarijärven
54619: Rauha: Ed. Sergeliuksen y. m. rah. al. n:o 124         rautatien rakennustöiden aloittamista varten.
54620:    korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen          Liitteet IV,aoa. s. 1065. L. Vv:aan 1703.
54621:    Rauhanliitto r. y:n avustamiseksi. Liitteet · - Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 231 määrä-
54622:    IV,t97. s. 934. L. Vv:aan 1695.                     rahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
54623: - Ed. Turusen y. m. rah. al. n:o 125 maarara-          seksi rautatien rakentamista varten Suolah-
54624:    han osoittamisesta avustukseksi Rauhantyön          den-Haapajärven radalta Kannonkosken koh-
54625:    Yhteisjärjestö r. y:lle. Liitteet IV,t98. s. 985.   dalta Viitasaaren kirkolle. Liitteet IV,S04. s.
54626:     L. Vv:aan 1695.                                    1066. L. Vv:aan 1703.
54627: - Ed. Turusen rah. al. n: o 126 määrärahan - Ed. J. Raatikaisen y. m. rah. al. n: o 232 mää-
54628:     osoittamisesta avustukse.ksi Naisten Kansain-      rärahan osoittamisesta Suolahden-Haapajär-
54629:     välisen Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen           ven radan rakentamiseen. Liitteet IV,3o5. s.
54630:     osas·tolle. Liitteet IV,t99. s. 936. L. Vv:aan     1067. L. Vv:aan 1703.
54631:     1696.                                            - Ed. J. Wirtasen rah. al. n: o 233 määrärahan
54632:                                                        osoittamisesta Seinäjoen-Kyröskosken rauta-
54633: Rauhalinna: - K.s. Emäntäkoulut.                       tien rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
54634:                                                        teet IV,soa. s. 1069. L. Vv:aan 1703.
54635:  Rautatehdas: Ed. Koukkarin y. m. toi v. al. n: o - Ed. Mustosen rah. al. n: o 234 määrärahan
54636:     68 toimenpiteistä rautatehtaan perustami-          osoittamisesta asema-alueen läpi johtavan ali-
54637:     seksi Oulun, teollisuusalueelle. Liitteet IV,64.   käytävän rakentamiseksi Kajaaniin. Liitteet
54638:     s. 176. L. Vv:aan 97.                              IV,S07. s. 1070. L. Vv:aan 1703.
54639:                                                      - Ed. Mustosen rah. al. n: o 235 määrärahan
54640:  Rautatielippu: - Ks. Eduskunta.                       osoittamisesta rataosan Hyrynsalmi-Pesiö ra-
54641:                                                        kentamista varten. Liitteet IV,aos. s. 1071.
54642: Rautatiet: Ed. Laineen y. m. rah. al. n:o 28           L. Vv:aan 1703.
54643:     määrärahan osoittamisesta Jokioisten Rauta- - Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al. n:o 236 mää-
54644:     tie Oy:n osakkeiden ostamiseksi valtiolle.         rärahan osoittamisesta metsäautoteiden ja
54645:     Liitteet IV,tol. s. 804. L. Vv:aan 1689.           metsäratojen rakentamista varten valtion
54646: - Ed. Lampisen rah. al. n:o 225 määrärahan             metsiin. Liitteet IV,ao9. s. 1072. L. Vv:aan
54647:     osoittamisesta oikoradan rakentamiseksi Tu-        1703.
54648:     run-Toijalan radalta Hyvinkään-Hangon ra- - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n:o 75 Jokioisten
54649:     dalle. Liitteet IV,298. s. 1060. L. Vv:aan         Rautatie 0/Y :n osakkeiden Innastarnisosta
54650:     1702.                                              valtiolle. Liitteet IV,n. s. 186. L. Vv:aan 98.
54651: - Ed. Kankaisen rah. al. n: o 226 määrärahan         - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 309 valtion-
54652:     osoittamisesta Huopalahden-Lepsämän-Ojak-          rautateiden Oulun konepajalla vallitsevien
54653:     kalan radan rakennustöiden alulle panemi-          epäkohtien korjaamisesta. Liitteet X,48. s.
54654:     seksi. Liitteet IV,299. s. 1061. L. Vv:aan         666. L. Työv:aan 114.
54655:     1702.                                            - Ed. Rollstenin y. m. toiv. al. n:o 327 tutki-
54656: - Ed. Ikosen rah. al. n: o 2,27 määrärahan osoit-      muksen toimittamisesta rautatien rakentami-
54657:     tamisesta pysäkin ja sivuraiteen rakentami-        seksi Kotaladon pysäkiltä Taalintehtaalle.
54658:     seksi Riihimäen aseman ja Hirvenojan seisak-       Liitteet XII,s. s. 696 ja 698. L. Kulkv:aan
54659:     keen välille. Liitteet IV,soo. s. 1062. L.         115.
54660:     Vv:aan 1703.                                     - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n: o 328 rau-
54661: - Ed. Teittisen y. m. rah. al. n:o 228 määrä-          tatien rakentamisesta Tampereelta Kyröskos-
54662:     rahan osoittamisesta ylikulkusillan rakentami-     ken tehdasyhdyskunnan ja Ikaalisten kaup-
54663:     seksi Hennalan tasoylikäytävän tilalle Lah-        palan kautta Seinäjoelle. Liitteet XII,9. s•
54664:   . den ratapihalla. Liitteet IV,SOl. s. 1063. L.      700. L. Kulkv: aan 115.
54665:     Vv:aan 1703.                                     - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 329 Haapa·
54666: -Ed. Lehtosen y.m. rah. al. n:o 229 määrä-             mäen-Saarijärven radan rakentamisesta. Liit·
54667:     rahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami-       teet XII,1o. s. 701. L. Kulkv:aan 115.
54668: 34                                            Asialu&toola 1947.
54669: 
54670: -    Ed. :M. .Tårvisen y. m. toiv. al. n:o 830           Ruotsalainen Kirjallialludtm seura.: Ed. Söde-r-
54671:      V aasa.n-Härm.än-Lappajä:rveli.-Kivijä.rven-          hjelmin r111h. al. n: o 128 korotetun määrära-
54672:      Alapitkän-Out&kummun poikkiradan raken-               han osoitt111miftesta lisätyn avustuksen myön-
54673:      ·tamisesta. Liitteet XII,u. e. 70?. L. Kulkv:aan      tämiseksi Svenska Litteratursällskapet i Fin-
54674:      115.                                                  land nimiselle yhdisty.kselle. Liitteet IV,201.
54675: -    Ed. J. Wirtasen toi'\\". al. n:o :l,.'H Hinn.iin-      s. 939 ja 940. L. Vv:aan 1696.
54676:      Vaasau :rautatien rakentamisesta. Liitteet
54677:      XIII,u. s. 703. L. Kulkv:a.an 115.                  B.uQtsal.aineu lakikirja: -    Ks. Lakikirja.
54678: -    Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:.u 332 toimenpi-
54679:      teistä Oulun ratapihan kunnostamiseksi ja           Ruotsin lahja.t.aJ.ot: Ed. Lappi-Seppälän y. m.
54680:      l~ntamiseksi. Liitteet XII,u. s. 704. L.              a-ah. al. n:o 46 määrärahan osoittamisesta
54681:      Kulkv~aan 115.                                        Rl!.o.tsin lahjataloavustuksiin. Liitteet IV,u9.
54682: -    Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 3.33 toi-         s. 834. L. Vv:aan 1690.
54683:      menpiteistä liikenneonnettomuuksien vähen-
54684:      tämiseksi rautatieylikäytävien kohdalla. Liit-      Rä.lssiv:ero.: -   Ks. Verotus.
54685:      teet. XII,u. s. 705. L. Kulkv:aan 115.
54686: -    Ks. Asunnot. Valtion kulkuneuvot.
54687:                                                                                    s.
54688: Ba..vinto.kemia.: Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o      Sahateollisuus: -     Ks. Metsätalous.
54689:     8!) määrärahan asoittamisesta. ravintokemian
54690:     laitoksen opetus- ja tutkimusvälin~den perus-        Sairaalat: Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:<l' 72 lllilä.rä-
54691:     hankinto,ja varten. Liitteet IV,t62. s. 889.            rahan osoittamisesta raumasairaalan järjestä-
54692:     L. Vv:aan 1693.                                         miseksi Lappeenranna.n kylpylaitQksellJt. Liit-
54693:                                                             te.e.t IV,t45, s. 867. L. Vv:aan 169-2.
54694: Ravintolat: -      Ks. Väkijuomat.                       -Ed. U. Raatikaisen y. m. rah. al. n:o 73 ko-
54695:                                                             rotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
54696: l'CeJm: -    Ks. AIV-rehu. Maatalous. Suot.                 sairaalain avustamista varten. Liitteet IV,t46.
54697:                                                             s. 868. L. Vv:aan 1692.
54698:                                                          - Ed. Laitisen y. m. rah. al. n: o 74 määrära-
54699: Beumasa.ira.a.la: -     Ks. Sairaalat.
54700:                                                             haj&lll osoittamisesta. kunnallisten mielimi-
54701:                                                             raalain sekä tuberkuloosisairaalain ja -pe.ran-
54702:                                                             tolain hoitopäiväavli:Stuksen kozottamiseksi.
54703:                                                             Li.ltteet IV1147. s. 8.69. L. Vv~aan 1692.
54704: ltiiÅanhoito: -       Ks. Metsästys.                     - Ed. Kuittisen y. m. :rah. al. n:o 7& määrära-
54705:                                                             ·halll osoittamisesta Kymen läänin kuntien ja
54706: Rikollisuus: -     Ks. Siveelli&yys.                        kuntayhtymien saima.loille myönnettävän val-
54707:                                                             tio,navun korottamiseksi. Liitteet IV ,_151. s.
54708:                                                             874. L. Vv:aan 1692.
54709: ltikosla.ki: -    Ks. Pidätys.
54710:                                                          - Ed. J. Wirtasen y. m. rah. al. u: o 19' määrä-
54711:                                                             rahan osoittamisesta perheellisten hOO:ta.jien
54712: Rintamamiellet: Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n:o             asuntojen rakentamista varten :Mus~aaren
54713:    44 määrärahan osoittamisesta rintamamiesra-              sairaalaan. Liitteet IV,l52. s. 876. L. Vv:aan
54714:    kentajien lainantarpeen tyydyttämiseksi. Liit-           1692.
54715:    teet lV1 117, s. 831. L. Vv:aan 1690.                 - Ed. E. :K;oiviston y. m. rah. al. n:o 8.0 mii.ärä-
54716: - Ks. Ammattikasvatus.                                      ·rahan eftOittamisesta Oulun diakoni.ssa.kodille
54717:                                                             sairaanhoitajatarkoulutusta varten. Liitteet
54718: Rokotteet: -      Ks. Tartuntataudit.                       IV,l53. s. 877. L. Vv:MJl 1692.
54719:                                                          - Ed. Salon rah. al. n: o 81 määrltrahan osoit-
54720: Rotat: -     Ks. Maatalous.                                  tamisesta aluesai:raalan ja -lääkärin asunno.n
54721:                                                             rakentamiseksi Siräisniemen. kuntaan. Liit-
54722: Bov:antemi: -      Ks. Ammattikasvatus.                      teet IV,t54, s. 878. L. Vv:aan 1693.
54723:                                                          - Ed. E. KQiviston rlltk. al. n~o 82: ~iä;rätal.lan
54724: lmkousplti'ri: -      Ks. Vä.kijuomat.                      osoittamisesta lääkärin asunto,talon ~. sai-
54725:                                                             l'aalan rakelltamise.:lmi Terwhw kuntaan.
54726: Ruokamulta.: -        Ks. Maatalous.                        Liitteet IV,l55. s. 879. L. Vv:aan 1693.
54727:                                                  Asialuettelo 1947.                                          35
54728: 
54729: -       Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 80 toimenpi-             rahasta    salaojituspalkkioiden lisäämiseksi.
54730:         teistä valtion sairaaloissa palvelevan henkilö-          Liitteet IX,5s. s. 525. L. Mtv:aan 108.
54731:         kunnan asunto-olojen parantamiseksi. Liitteet        -   Ks. Maatalous.
54732:         VI,a. s. 239. L. Tv:aan 98.
54733: -       Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 81 li-           Salapoltto: -     Ks. Väkijuomat.
54734:         säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
54735:         uusien asuntojen rakentamiseksi valtion mie-         Salo: -    Ks. Oppikoulut.
54736:         lisairaaloitten perheellisille hoitajille. Liit-
54737:         teet VI,4. s. 241. L. Tv: aan 98.                    Sanomalehtimiehet: Ed. HiekkaJan y. m. rah. al.
54738: -       Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 83 kuntien            n: o 122 korotetun määrärahan osoittamisesta
54739:         yhteisen keskussairaalan oikeuttamisesta s~­            valtionavuksi    Suomen    Sanomalehtimiesten
54740:         maan valtionapuun kuin valtion keskussai-
54741:                                                                 Liitolle. Liitteet IV,195. s. 931. L. Vv:aan
54742:         raalat ja kuntien yhteiset tuberkulosiparan-            1695.
54743:          tolat. Liitteet VI,6. s. 244 ja 246. L.
54744:                                                                 Ed. Kilpeläisen y. m. rah. al. n :o 123 korote-
54745:          Tv:aan 98.
54746:                                                                 tun määrärahan osoittamisesta sanomalehti-
54747:          Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 84 toimenpi-
54748:                                                                 miesten ulkomaisia opintomatkoja varten.
54749:          teistä valtion sairaaloiden henkilökunnan
54750:                                                                 Liitteet IV,196, s. 932. L. Vv:aan 1695.
54751:          asunto-olojen parantamiseksi. Liitteet VI,7.
54752:                                                              - Ks. Ammattikasvatus.
54753:          s. 248. L. Tv:aan 98.
54754: -        Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 85 ensiapu-
54755:                                                              Satamat: Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 326
54756:          varastojen järjestämisestä syrjäisten seutu-
54757:                                                                 toimenpiteistä syväsatamatutkimuksen suorit-
54758:          jen sairaanhoidon parantamiseksi. Liitteet             tamiseksi Haukiputaan Virpiniemessä. Liit-
54759:          VI,s. s. 250. L. Tv:aan 98.
54760:                                                                 teet XII,7. s. 695. L. Kulkv:aan 115.
54761:          Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n: o 86 mää-
54762:                                                              - Ks. Työolot.
54763:          rärahasta Oulun diakonisaakodille sairaanhoi-
54764:          tajatarkoulutusta varten. Liitteet VI,9. s. 251     Seerumit: -      Ks. Tartuntataudit.
54765:          L. Tv: aan 98.
54766:     -    Ed. Kauhasen y. m. toiv. al n:o 87 toimen-          Seminaarit: Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o
54767:          piteistä radiovastaanottimien ja kovaäänis-            92 korotetun määrärahan osoittamisesta Ka-
54768:          laitteiden hankkimiseksi valtion sairaaloihin.
54769:                                                                 jaain seminaarin lisärakennusta varten. Liit-
54770:          Liitteet VI,1o. s. 253. L. Tv:aan 98.
54771:                                                                 teet IV,165. s. 892. L. Vv:aan 169-3.
54772:     -    Ed. Lappi-Seppälän toiv. al. n:o 88 toimen-
54773:                                                              - Ed. Luostarisen y. m, rah. al. n: o 93 määrä-
54774:          piteistä vapaaehtoisen verensiirtotoiminnan
54775:                                                                 rahan osoittamisesta Itä-Suomen seminaarin
54776:          taloudelliseksi tukemiseksi. Lii tteet VI, 11. s.
54777:                                                                 sijoittamiseksi Savonlinnaan. Liitteet IV,166.
54778:           254. L. Tv:aan 99.
54779:                                                                 s. 893. L. Vv:aan 1693.
54780:     -     Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 89 eräiden
54781:                                                              - Ed. Riikosen y. m. rah. al. n: o 94 määrära-
54782:          valtion sairaalain työntekijäin tointen vaki-
54783:                                                                 han osoittamisesta Itä-Suomen seminaarin
54784:           naistamisesta. Liitteet VI,12. s. 255. L.
54785:                                                                 rakennustöiden aloittamista varten Joensuun
54786:           Tv:aan 99.
54787:                                                                 kaupungissa.    Liitteet IV,167, s. 895. L.
54788:     -     Ed. Långin y. m. toiv. al. n:o 90 toimenpi-
54789:                                                                 Vv:aan 1693.
54790:           teistä valtion sairaaloitten työsopimussuh-
54791:                                                              - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 145 miessemi-
54792:           teessa olevan henkilökunnan vakinaistami-
54793:                                                                 naarin sijoittamisesta Kemijärven kirkonky-
54794:           seksi. Liitteet VI,13. s. 257. L. Tv:aan 99.
54795:                                                                 lään. Liitteet VIII,16. s. 378. L. Siv:aan 102.
54796:     -     Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 91 määrära-
54797:                                                               - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 157 lasten-
54798:           hasta synnytysasaston rakentamiseksi Kaavin
54799:                                                                 tarhaopettajaseminaarin perustamisesta. Liit-
54800:           kunnan sairaalan yhteyteen Liitteet VI,14.
54801:                                                                 teet VIII,2s. s. 394. L. Siv:aan 103.
54802:           s. 258. L. Tv:aan 99.
54803:                                                              - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
54804: 
54805:     Sairaanhoitajattaret: -     Ks. Sairaalat.               SepplUit: -     Ks. Maatalous.
54806: 
54807:     Salaojitus: Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 215        Seurakunnat: -       Ks. Kunnallisverotus.
54808:        salaojitusavustuksiin ja -lainoihin varattavien
54809:        määrärahojen lisäämisestä. Liitteet IX,48, s.         Siemen: -       Ks. Nystyräbakteerit.
54810:        512. L. Mtv:aan lp7.
54811:     -Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o 225 määrä-             Siika: -    Ks. Kalastus.
54812:     36                                          Asialuettelo 1947.
54813: 
54814:     Siirtovli.ki: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 219 mää·     -   Ed. Salon toiv. al. n:o 396 esityksen anta-
54815:         rärahan ()ll().ittamisesta siirtoväen eduatajien        misesta lisäyksestä vuoden 1947 tulo· ja. me-
54816:         palkkion maksamista varten huoneenvuokra-               noarvioon sillan ja penkereen rakentamista
54817:         lautakunnissa. Liitteet 1V,292. s. 1054. L.             varten Utajärven lossipaikalle. Liitteet XII,77.
54818:         Vv:aan 1702.                                            s. 776, L. Kulkv:aan 119.
54819:     - Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 304 toimen-           -   Ed. Lahtelan toiv. al. n:o 397 sillan raken-
54820:         piteistä luovutetun alueen asutuskeskusten              tamisesta Tenojoen yli Utsjoen kirkonkylän
54821:         sirtoväen työhön sijoittamisen helpottamiseksi.         kohdalla. Liitteet XII,7s. s. 778. L.' Kulkv:aan
54822:         Liitteet X,43. s. 657. L. Työv:aan 113.                 119.
54823:     - Ks. Ammattikasvatus. Eläke. Kalastus. Liike-          -   Ks. Maantiet. Rautatiet.
54824:        vaihtovero. Maanhankintalaki. Merikoivisto.
54825:         Rakennuslainat.                                     Sipuli: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 151 maa·
54826:     Siitos: -   Ks. Maatalous.                                 rärahan osoittamisesta sipulivarastosuojan ra-
54827:                                                                kentamiseksi Ouluun. Liitteet 1V,224. s. 966.
54828:   Sillat: Ed. Alestalon y. m. rah. al. n:o 19 maa-             L. Vv:aan 1697.
54829:       rärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
54830:      Kokemäeujoen yli Friitalan lassipaikan koh-            Stsävedet: -        Ks. Kalastus.
54831:       dalta Ulvilan kunnassa. Liitteet 1V,91. s.
54832:      216. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n             Siveellisyys: Ed. Kankaisen y.m. toiv. al. n:o
54833:      lausunto 90.                                              177 tutkimuksen toimittamisesta kansamme si-
54834:  - Ed. Pärssissn y. m. rah. al. n:o 20 määrära-                veellisestä tilasta. Liitteet VII1,4S. s. 428.
54835:      han osoittamisesta Kokemäenjoen yli Kiikan                L. Siv: aan 105.
54836:      kunnan kirkonkylän kohdalla rakenteilla ole-
54837:      van maantiesillan rakennustöiden loppuun-              Siviilirekisteri:        Ks. Hautausmaat.   Väestö-
54838:      saattamiseksi. Liittet 1V,92. s. 218. L. Vv:aan,          luettelo.
54839:      jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 91.
54840:  - Ed. Järvisen y. m. rah. al. n:o 250 määrärahan          Sokeat: Ed. östensonin y. m. toiv. al. n:o 172
54841:      osoittamisesta Kurikan kirkonsillan päällys-            määrärahasta avustukseksi Kirjoja sokeille
54842:      rakenteen uusimiseksi. Liitteet 1V,323. s.              nimiselle yhdistykselle. Liitteet V1II,43. s.
54843:      1092. L. Vv:aan 1704.                                   419 ja 420. L. Siv:aan 104.
54844: - Ed. Ha.utalan y. m. rah. al. n:o 251 määrära-
54845:     han osoittamisesta Nivalan Kuoppasillan ra-            Sora: -     Ks. Pakkolunastus.
54846:     kennusiöiden aloittamista varten. Liitteet
54847:     1V,324. s. 1093. L. Vv:aan 1704.                       Sosialisoiminen: Ed. Pessin y. m. lak. al. n:o 6
54848: - Ed. Salon rah. al. n:o 286 määrärahan osoit-                laiksi eräiden tuotanto- ja liikelaitosten kan-
54849:     tamisesta sillan rakentamiseksi Utajärven los-            sallistamisesta sekä luonnonrikkauksien ja
54850:     sipaikalle. Liitteet IV,359. s. 1131. L. Vv:aan           ulkomaankaupan ottamisesta valtion haltuun.
54851:       1706.                                                   Liitteet 1,6. s. 16. Pp. 85. L. Prv:aan 140, 183.
54852: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 355 määrä-              - Ed. Hiekkalan toiv. al. n:o 3 esityksen an-
54853:   rahasta Vuojakosken maantiesillan uudelleen                 tamisesta laiksi neuvoa-antavan kansanäänes-
54854:   rakentamiseksi. Liitteet Xll,36. s. 731. L.                 tyksen toimeenpanemisesta talouselämän so-
54855:   Kulkv:aan 117.                                             sialisoimisen laajentamiskysymyksestä. Liit-
54856: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 393 toimen-                teet 1,1'0. s. 2K L. Prv: aan 91.
54857:   piteistä Toivalan aseman vieressä rautatien              -Ed. J. Wirtasen toiv. al. n:o 6,2 komitean
54858:   ylittävän maantiesillan rakennustöiden lop-                asettamisesta tuotantolaitosten sosialisoimi-
54859:   puun saattamiseksi. Liitteet XI1,74. s. 773.               sen kannattavaisuuden tutkimista varten.
54860:   L. Kulkv: aan 119.                                         Liitteet 1V,5s. s. 169. L. Vv:aan 97.
54861: - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 394 määrä-              -Ed. Peltosen y.m. toiv. al. n:o 63 toimikun-
54862:   rahasta Tikkalansalmen sillan rakennustöiden               nan asettamisesta suunnittelemaan valtion
54863:   aloittamista varten. Liitteet Xll,75. s. 774.              tuotanto- ja liikelaitosten yritysmuotojen
54864:   L. Kulkv:aan 119.                                          uudistamista.      Liitteet 1V,59. s. 170. L.
54865: ~ Ed. Salon toiv. al. n:o 395 toimenpiteistä                 Vv:aan 97.
54866:   ponttoonisillan rakentamiseksi Tiikkajansal-
54867:   meen. Liitteet XII,76. s. 775. L. Kulkv:aan              Sota: - Ks. 1nvaliidit. Lomat. Pohjois-Suomi.
54868:       119.                                                    Pommitusvahingot. Rintamamiehet. Sotalesket.
54869:                                               Al!ialuettelo 1947.
54870: 
54871: Sot&koulu:           Ks. Puolustuslaitos.                Suom&la.is-Amerikka.la.inen. Yhdistys: Ed. Wallin-
54872:                                                             gin y. m, rah. al. n:o 127 korotetnn määrä-
54873: Sotalaitos:          Ks. Puolustusl1titos.                  rahan osoittamisesta Suomalais-Amerikkalai-
54874:                                                             sen Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Liit-
54875: Sotalesket: Ed. Järvisen y. m. rah. al. n: o 213            teet IV,2<ro. s. 937. L. Vv:aan 1696.
54876:    korotetun määrärahan osoittamisesta Sotalas-
54877:    kien ja Kaatuneitten Omaisten Huolto r. y:n           Suomen kallsaJ.aisuus: -     Ks. Kansalaisoikeudet.
54878:    toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,286. s.1047.
54879:                                                          Suomen Nuoriso-opisto: -      Ks. Nu~)liso-opisto.
54880:    L. Vv:aan 1702,
54881: - Ed. 1-f. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 285 sota-
54882:    laskien työhuollosta annetun lain voimassaolo-        Suomen Pankki: Ed. ösunsonin y. m, roiv. al.
54883:    ajan pitentämisestä. Liitteet X,24. s. 631. L.           n:o 79 toimenpiteistä Suomen Pankin nais-
54884:    Työv:aan 112.                                            ja miespuolisten viran- ja toimenltaitijain
54885:                                                             eroamisiiin yhtenäistämiseksi. Liitteet V,3. s.
54886: - Ks. Eläke.
54887:                                                             226 ja 227. L. Pv:aan 98.
54888: Sota.tapatw:ma: -         Ks. Tapaturma.
54889:                                                          Sltomen Piensahojen Yhdistys: -        Ks. Metsäta-
54890:                                                              lous.
54891: Sotavahingot: Ed. H. Pesosen y. m. lak. al. n: o
54892:    18 laiksi sotavahinkolain 3 §:n muuttami-
54893:    sesta. Liitteet ll,2. s. 44. L. Lv:aan, jonka         Suomen Raamattuopisto: -         Ks. Raamattuopisto.
54894:    tulee pyytää. Vv:n lausunto 86.
54895: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 27 lisäkor-           Suot: Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n:o 138 määrä-
54896:    vauksen maksamisesta eräille Pohjois-Suo-                rahan osoittamisesta Oulun läänin viljelys-
54897:    messa sotavahinkoja kärsineille.      Liitteet          kelpoisten soiden kuivattamista varten. Liit-
54898:    IV,23. s, 117. L. Vv:aan 94.                             teet IV,211. s·. 951. L. Vv:aan 1600.
54899:                                                          - Ed. H. Pesosen y. m. rah. al. n:o 139 määrä-
54900: Sotavelat: Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 46            rahan osoittamisesta Pohjois.Suomen suoaluei-
54901:    kotimaisten valtion velkain korkojen ja kuo·            den raivaamista ja rehunviljelykseen saatta-
54902:    letusten maksamisen lykkäämisestä. Liitteet             mista varten. Liitteet IV,212. s. 8'52. L.
54903:    IV,42. s, 145. L. Vv:aan 96.                            Vv:aan 1697.
54904:                                                          - Ks. Asutustoiminta.
54905: Sot.illwltorpat: -     Ks. Vuokra-alueet.
54906:                                                          Supistettu koulu: -     Ks. Kansakoulut.
54907: Standa.rdisoiminen: Ed. Sergeliuksen y. m. ra.h. al.
54908:    n:o 32 korotetun määrärahan osoittamisesta            Snupollj.a: -   Ks. Kerhotoiminta.
54909:    standardisoimistoimintaa    varten.    Liitteet
54910:    IV,I05, s. 811. L. Vv:aan 1689.                      Suurperheet: -       Ks. Lomat.
54911: - Ed, Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 65
54912:    lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon          Suurpääoma: __, Ks. Omaisuudcnluovutusvero.
54913:    standardisoimistyön    tukemiseksi.    Liittcct
54914:    IV,61. s. 173. L. Vv:aan 97.                          Synnytyslaitos: -     Ks. Sairaalat.
54915: 
54916: Stipendit: Ed. K. Anderssonin y. m. rah. al. n: o       Syväsatama: -        Ks. Satamat.
54917:    86 määrärahan osoittamisesta stipendeiksi
54918:    korkeakouluissa opiskeleville vähävaraisilla ja      Syytteestä vapautetut: -      Ks. Kansalaisoikeudet.
54919:    lahjakkaille opiskelijoille. Liitteet IV,I5.9. s.
54920:    885. L. Vv:aan 1693.                                 Slhköistys: Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 3
54921: - Ks. Sanomalehtimiehet. Yliopisto.                        määrärahan osoittamisesta ]ainoiksi pienvil-
54922:                                                            jelijäin muodostamille yhtiöille kotiseudun
54923: Sukupuolitaudit: -        Ks. Siveellisyys.                sähköistämistä varten. Liitteet IV,75. s. 195
54924:                                                            ja 196. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää. Mtv:n
54925: SUoja,.a.lueet: Ed. E. Karjalaisen y. m. rah. a:I.         lausunto 89.
54926:   n:o 52 määrärahan osoittamisesta avustuk-             - Ed. Pyikälän y. m. toiv. al. n:o 71 määrära-
54927:   seksi Kuhmon ja Pielisjärven kuntain asuk-               hasta avustuksiksi ja lainoiksi maaseudun
54928:   kaille suoja-alueiden jälleenrakentamista var-           sähköyhtymille. Liitteet IV167. s. 179. L.
54929:   ten. Liltteet IV,I25. s. 844. L. Vv:aan 1691.            Vv:aan 97.
54930: 38                                         Asialuettelo 1947.
54931: 
54932: - Ed. Mäkisen y. m. toiv. al. n:o 72 lisäyksestä      -   Ed. Wuolijoen y. m. toiv. al. n:o 170 lisäyk-
54933:   vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon avustuk-               sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon Val-
54934:   sek.si Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle. Liitteet          tion Näyttämötaidelautakunnan käytettäväksi
54935:   1V,ss. s. 181. L. Vv:aan 97.                            kahden ohjaajan kouluttamiseksi ja palkkaa-
54936: - Ed. Salon toiv. al. n:o 73 määrärahasta avus-           miseksi maa.seudun amatööriteattereja varten.
54937:   tuksiksi Kainuun kuntien sähköistämisestä               Liitteet VII1,41. s. 417. L. Siv:aan 104.
54938:   osalliseksi pääsemistä varten. Liitteet 1V,69.      -   Ed. Hukarin y. m. toiv. al. n:o 171 määrära-
54939:   s. 183. L. Vv:aan 97.                                   hasta valtion nuorisotyölautakunnalle kiertä-
54940: - Ks. Maaseudun sähköistys.                               vien näytelmäohjaajien paikkaamista varten.
54941:                                                           Liitteet VII1,42. s. 418. L. Siv:aan 104.
54942: Sääminki: -   K.s. Emäntäkoulut.
54943: 
54944: Säännöstely: Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 4      Taksoitus: -     Ks. Kunnallisverotus.
54945:    toimenpiteistä paperinsäännöstelyn lopettami-
54946:    seksi. Liitteet 1,11. s. 30. Pp. 92. L. Prv:aan    Tallettajat: Ed. Luukan y. m. lak. al. n:o 17 laiksi
54947:    195.                                                  eräiden talletusten ja obligatioiden omista·
54948: - Ed. P. Karjalaisen y. m. toiv. al. n:o 69 toi-         jille myönnettävästä verohuojennuksesta an-
54949:    menpiteistä yksinomaan kotimaista raaka-ai-           netun lain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet 1V,9.
54950:    netta valmisteisiinsa käyttävän huonekalu-            s. 89. L. Vv:aan 86.
54951:    teollisuuden vapauttamiseksi hinta- ja elin-       - Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 77 tutkimuk-
54952:    keinosäännöstelystä. Liitteet 1V,s5. s. 177.          sen toimittamisesta mahdollisuuksista perus-
54953:    L. Vv:aan 97.                                         taa inflatiovakuudella varustettu säästötili
54954: - Ed. Smedsin toiv. al. n:o 186 toimenpiteistä           maan rahalaitoksiin. Liitteet V,1. s. 223. L.
54955:    säännöstelyn Jopettamiseksi eräillä tuotannon         Pv:aan 98.
54956:    aloilla. Liitteet 1X,19. s. 472 ja 473. L.         - K.s. 1nflatiokorvaus. Säästäväisyys.
54957:    Mtv :aan 105.
54958: - Ks. Hinnat. Maatalous. Talouselämä.                 Talonomistajat: -     Ks. Kaupunkikiinteistöt.
54959: 
54960: Säästäväisyys: Ed. Järven y. m. toiv. al. n:o 78      Talousapulaiset: -     Ks. Kotitalous.
54961:    lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
54962:    säästäväisyyttä tarkoittavan valistustyön te-      Talouselämä: Ed. Roineen y. m. lak. al. n:o 73
54963:    hostamiseksi. Liitteet V,2. s. 224. L. Pv:aan         laiksi talouselämän säännöstelemisestä poik-
54964:    98.                                                   keuksellisissa oloissa annetun lain muuttami-
54965: - Ks. 1nflatiokorvaus. Tallettajat.                      sesta. Liitteet 1,1s. s. 1162. L. Prv:aan
54966:                                                          3470.
54967: Säästöpankit: Ed. Kytömaan lak. al. n:o 59 laiksi
54968:    säästöpankkilain muuttamisesta. Liitteet V,4.      TaJ.ousopetus: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al.
54969:    s. 787. L. Pv:aan.                                    n:o 134 lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja me-
54970:                                                          noarvioon talousopetustarkastajan toimen pe-
54971:                                                          rustamista varten kauppa- ja teollisuusmi-
54972:                         T~                               nisteriön ammattikasvatusosastolle. Liitteet
54973: Taide: Ed. A. K. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 162        V1II,5. s. 363. L. Siv:aan 102.
54974:    toimenpiteistä taiteilijain ja kirjailijain val-   - Ks. Kasvatusopillinen talouskoulu. Kotitalous.
54975:    tionavun korottamiseksi. Liitteet VII1,33. s.
54976:    399 ja 404. L. Siv:aan 104 .                       Talviauraus: -      Ks. Maantiet.
54977: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 167 toi-
54978:    menpiteistä taidemaalarien ja kuvanveistäjien      Tampere: -     Ks. Teknilliset oppilaitokset.
54979:    atelieripulan helpottamiseksi. Liitteet VII1,ss.
54980:    s. 413. L. Siv:aan 104 •                           Tanssi: -    Ks. Leimavero.
54981: - Ed. Kilven y. m. toiv. al. n:o 168 määrära-
54982:    ha.sta näyttämötaiteen tukemiseksi. Liitteet       Tapaturma: Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o 274
54983:    VII1,s9. s. 414. L. Siv:aan 104.                      esityksen antamisesta tapaturmakorvauslain-
54984: - Ed. Kuusisen y. m. toiv. al. n:o 169 toimen-           säädännön uudistamisesta. Liitteet X,ta. s.
54985:    piteistä kuvaamataiteiden ja -taiteilijain ase-       616. L. Työv:aan 111.
54986:    man parantamiseksi. Liitteet V1II,40. s. 415.      - Ed. Terhon y. m. toiv. al. n:o 275 toimenpi·
54987:    L. Siv:aan 104.                                       teistä työntekijäin   tapaturmavakuutuslain
54988:                                            Asialuettelo 194 7.                                             39
54989: 
54990:     uudistamiseksi. Liitteet X,14, s. 617. L.         Tiede: Ed. Seppälän y. m. toiv. al. n:o 163 tie-
54991:     'ryöv:aan 111.                                       teellisten seurojen taloudellisen aseman pa-
54992: -   Ed. H. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 276 inter·       rantamisesta. Liitteet VIII,34. s. 409. L.
54993:     noituina olleiden henkilöiden saattamisesta          Siv:aan 104.
54994:     sotatapaturmalain vaikutuspiiriin.    Liitteet
54995:     X,15. s. 618. L. Työv:aan 111.                    Tielaki: Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 110
54996:                                                          tielain 91 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,1s.
54997: Tarkastus: -    Ks. Valtiontalous.                       s. 321. L. Ltv:aan 100.
54998: 
54999: Tartuntataudit: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al.       Tiet: -      Ks. Maantiet. Sillat. Verotus.
55000:    n:o 82 toimenpiteistä seerumien ja rokottei·
55001:    den valmistus· ja tarkastuslaitoksen aikaan-       Tilasto:        Ks.    Liikeyrityslaskenta.     Palkat.
55002:    saamiseksi. Liitteet VI,5. s. 242. L. Tv:aan          Väestö tilasto.
55003:    98.
55004:                                                       TUoilta pois joutuvat: -      Ks. Maanhankintalaki.
55005: Teatterit: -   Ks. Näyttämötaide. Taide.
55006:                                                       Titteli: -    Ks. Ammattinimitykset.
55007: 
55008: Teknillinen avustajakunta: -    Ks. Lähetystöt.       Toinen korvauslaki: -       Ks. Korvau.slaki.
55009: 
55010: Teknillinen neuvonta: -    Ks. Metsätalous.           Toinen omaisuudenluovutusvero: -       Ks. Omaisuu-
55011:                                                          denluovutusvero.
55012: Teknillinen tutkimuslaitos: -    Ks. Paloteknilli-
55013:    nen laboratorio.                                   Tontti: -     Kll. Maanhankintalaki. Pa.kkolunastus.
55014: 
55015: Teknilliset koulut: Ed. Hukarin y. m. toiv. al.       Tuberkuloosi: Ed. E. Pesosen y. m. rah. al. n:o
55016:   n:o 141 työnjohto-opin ja yhteiskuntaopin ope·        218 määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
55017:   tuksesta valtion teknillisissä kouluissa. Liit-       liitto r. y:lle tuberkuloottisten työnvälitys-
55018:    teet Vll,12. s. 372. L. Siv:aan 102.                 toimintaa varten. Liitteet IV,21s. s. 1053. L.
55019:                                                         Vv:aan 1702.
55020: - Ed. Heiniön y. m. toiv. al. n:o 142 määrära-
55021:    hasta uuden koulutalon rakentamiseksi Tam-         - K!!. Sairaalat.                                •
55022:   pereen teknilliselle oppilaitokselle. Liitteet
55023:    Vill,13. s. 373. L. Siv:aan 102.                   Tukipalkkiot: -       Ks. Maatalous.
55024: 
55025:                                                       Tulipalonvaara: -      Ks. Rakennustoiminta.
55026: Teknilliset oppilaitokset: Ed. Kulovaaran y. m.
55027:    rah. al. n:o 88 määrärahan osoittamisesta la-      TuloUmoitus: -      Ks. Kunnallisverotus.
55028:    boratoriokoneiden hankkimiseksi Turun tek-
55029:    nilliselle oppilaitokselle. Liitteet IV,161. s.    Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Hiekkalan y. m. lak.
55030:    888. L. Vv:aan 1693,                                  al. n:o 12 laiksi tulo- ja omaisuusverolain
55031: - Ed. Heiniön y. m. rah. al. n:o 91 määrära-             10 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,4. s. 77.
55032:    han osoittamisesta uuden koulutalon xakenta-          L. Vv:aan 86.
55033:    miseksi Tampereen teknilliselle oppilaitokselle.   - Ed. P. Tervon y. m. lak. al. n:o 13 laiksi tulo-
55034:    Liitteet IV,164. s. 891. L. Vv:aan 1693,              ja omaisuusverolain 22 § :n muuttamisesta.
55035:                                                          Liitteet IV15. s. 79. L. Vv:aan 86.
55036: Tenojoki: -    Ks. Maanvyörymät.                      - Ed. Piippulan y. m. lak. al. n:o 14 laiksi tulo-
55037:                                                          ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet
55038: Teollisuus: - Ks. Asunto-olot. Eläke. Luotta-            IV,a. s. 81. L. Vv:aan 86.
55039:    musmies. Sosialisoiminen. Työolot.                 - Ed. Lehtokosken y. :t;n. lak. al. n:o 15 laiksi
55040:                                                          tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit-
55041: Terveydenhoito: -     Es. Sairaalat. Tartuntatau-        teet IV,7. s. 84. L. Vv:aan 86.
55042:    dit. Työolot.                                      - Ed. Piippulan y. m. lak. al. n:o 68 laeiksi tulo-
55043:                                                          ja omaisuusverolain sekä maalaiskuntain kun-
55044: Testamentti: Ed. Sergeliuksen y. m. toiv. al. n:o        nallishallinnosta annetun asetuksen muutta-
55045:    10 testamenttaamisoikeuden muuttamisesta.             misesta. Liitteet IV,366. s. 1174. L. Vv:aan,
55046:    Liitteet II,5. s. 48 ja 49. L. Lv:aan 93.             jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 3222.
55047:                                                Asialuettelo 1947.
55048: 
55049: -   Ed. Sergeliuksen y. m. tQiv. al. n:o 30 val-         Työhuolto: -      K.s. Sotalesket.
55050:     tionveron su.orittamisesta o.~~akkeilla. Liitteet
55051:     IV,26. ll· 123 ja 124. L. Vv:aan 95.                 Työmaa.: -      Ks. Luottamusmies.
55052: 
55053: Tuntiopetta.jat: -    Ks. Oppikoulut.                    Työmitta.us: -      Ks. Metsätalous.
55054: 
55055: Tuonti: -     Ks. Ulkomaankauppa.                        Työnantaja: -        Ks. Köyhäinhoito.
55056: 
55057: Tuotannon kansallistaminen: -       Ks. Sosialisoimi-    Työnjohta.ja.t: -     Ks. Rakennustoiminta. Teknil-
55058:   nen.                                                      liset koulut.
55059: 
55060: Tuotantokomiteat: Ed. Paasivuoren y. m. toiv. al.        Työntekijät: - Ks. Köyhäinhoito. Maanhankin-
55061:   n:o 271 tuotantokomiteoja vastaavien yhteis-             talaki. Metsätalous. Palkat. Tapaturma.. Työ-
55062:   työelimien perustamisesta eräille aloille. Liit-         olot.
55063:   teet X,1o. s. 613. L. Työv:aan 111.
55064:                                                          Työnvälitys: -        Ks. Tuberkulo<>si.
55065: Tuotantolaitokset: -     Ks. Sosialisoiminen.
55066:                                                          Työolot: Ed, Käkelän y. m. toiv. aL n:<> 277 toi-
55067: Turku: -      Ks. Teknilliset oppilait9kset.               menpiteistä työturvallisuutta ja työntekijäin
55068:                                                            .sosiaalisia oloja koskevien epäkohtien poista-
55069: '1'\lrve: -   Ks. Maatalous.                               miseksi teollisuuslaitoksissa. Liitteet X,16. s.
55070:                                                             619. L. Työv:aan 112.
55071: Turvepehku: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 12 mää-         - Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 278 esityksen
55072:    rltrahan osoittamisesta lainoiksi pienviljeli-           antamisesta laiksi työturvallisuuslain muutta-
55073:    jöille turvepehkutehtaiden rakentamista ja               misesta. Liitteet X,17. s. 621. L. Työv:aan
55074:    turvesoiden ojittamista varten, Liitteet IV,84.            112.
55075:    s. 208. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää l\Itv:n          -   Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 279 esityksen
55076:    lausunto 90.                                               antamisesta laiksi työturvallisuudesta alusten
55077:                                                               lastaus- ja purkami11työssii. annetun lain muut-
55078: TYJWitehdas: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 27                  tamisesta. Liitteet X,ts . .s. 622. L. Työv:aan
55079:   määrärahan osoittamisesta Typpi Oy:n osake-                 112.
55080:   pääoman korottamista varten. Liitteet IV,1oo.           -   Ed. Hiilelän y. m. toiv. al. n:o 280 vuorotyöstä
55081:   s. 802. L. Vv:aan 1689.                                     työntekijäin terveydelle ja elämälle aiheutu-
55082:                                                               vien vaarojen ja haittojen tutkimisesta. Liit-
55083: Tyttökoulu: -     Ks. Oppikoulut.                             teet X,l9. s. 623. L. Työv:aan 112.
55084:                                                           -   Ed. Kuusisen y. m. toiv. al. n:o 307 tutkimuk-
55085: Työaika: Ed. Mustosen y. m. lak. al. n :o 45 laiksi           sen toimittamisesta puolipäivätyön soveltamis-
55086:   työaikalain 1 t:n muuttamisesta. Liitteet X,1.              mahdollisuuksista. Liitteet X,46, B. 668. L.
55087:   s. 597. L. Työv:aan 88.                                     Työv:aan 113.
55088: - Ed. Karvosen y. m. lak. al. n:o 46 laiksi työ-          -   Ed. Muikun y. m. toiv. al. n:o 314 pit1d;i.mat-
55089:   aikalain 1 §:n muuttamisesta. Liitteet X,2.                 kaisten metsätyölii.isten matkojen aiheutta-
55090:   s. 599 L. Työv:aan 88.                                      mien työajan menetyksen sekä. majoitus· ja
55091: - Ed. Hiileliin y. m. lak. aL n:o 47 laiksi työ-              kyytikustannusten korvaamisesta.        Liittcet
55092:   aikalain 3 t :n muuttamisesta. Liitteet X,3.                X,53. s. 671. L. Työv:aan 114.
55093:   s. 601. L. Työv:aan 88.                                 -   Ks. Luottamusmies.
55094: - Ed. Karvosen y. m. lak. al. n:o 48 laiksi työ-
55095:   aikalain 12 § :n muuttamisesta. Liitteet X,4.          Työpaikka: -        Ks. Eliike. Tuotantokomiteat.
55096:   s. 603. L. Työv:aan 88.
55097: - Ed. Karvosen y. m. J.ak. al. n:o 49 laiksi työ-         Työpaikat: -       Ks. Hinnat. Palkat.
55098:   aikalain 18 §:n muuttamisesta. Liitteet X,5·
55099:   s. 604. L. Työv:aan 89.                                 Työsopimus: -       K~.   Työaika.
55100: - Ed. Tuomisen y. m. lak. al. n:o 50 laiksi työ-
55101:    sopimuslain 20 §:n muuttamisesta. Liitteet            Työtehoseura.: -      Ks. Metsii.talous.
55102:   X,G. s. 605. L. Työv:aan 89.
55103: - Ks. Työolot.                                            Työturvallisuus: -        Ks. Työolot.
55104:                                              AJS:iaJuettelo 1947.                                          41
55105: 
55106: Työvoima.: -      Ks. Metsätalous.                          vauspalkkioiden korottamisesta. Liitteet lX,M.
55107:                                                             s. 535. L. Mtv:aan 108.
55108: Työväentalot: -      Ks. Pakkolunastus.                 -   Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 233 määrära·
55109:                                                             hasta raivauspalkkiolain mukaisten uudisrai-
55110: Täystyöllisyys: -     Ks. Kirjapainot.                      vauspalkkioiden    korottamiseksi.    Liitteet
55111:                                                             IX,66. s. 539. L. Mtv:aan 109•
55112:                                                        .-   Ks. Asutustoiminta.
55113:                           u.
55114: Uitto: -      Ks. Vesioikeus.
55115: 
55116: Ulkoma.anedustus: -      Ks. 1\Iaatalousasiamies.                                 V.
55117:                                                         Vaalipiirit: -    Ks. E.dustajanvaalit.
55118: Ulkomaankauppa.: Ed. P. Tervon y. m. toiv. al.
55119:    n:o 61 ulkomaankaupan. valvonnan kehittä-            Vaasa: -    Ks. Pos.tilaitos. Rautatiet.
55120:    misesta. Liitteet IV,57. s. 167. L. Vv:aan
55121:    97.                                                  Vahingot: -       Ks. Pohjois..Suomi. Pommitusva·
55122: - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 70 tutkimuk-           hingot.
55123:    sen toimittamisesta graniittituotannon kohot-
55124:    tamisen ja graniitin viennin mahdollisuuk-           Vajaamieliset: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n:o
55125:    sista. Liitteet IV,66. s. 178. L. Vv:aan 97.            70 korotetun. määrärahan osoittamisesta kun-
55126: - Ks. Sosialisoiminen.                                     nallisten ja yksityisten vajaamielislaitosten
55127:                                                           perustamiskustannusten avustamiseksi. Liit-
55128: Ulkomailla oleskelevat: -       Ks. Kansalaisoikeu·        teet IV,l43. s. 865. L. Vv:aan 1692.
55129:    det.                                                 - Ks. Lapset.
55130: 
55131: Ulkoministeriö: -     Ks. Lähetystöt.                   Valistustyö: -    Ks. Sltästäväisyys.
55132: 
55133: Uponnut puu: -       Ks. Vesioikeus.                    Valtioneuvosto:· -    Ks. Rakennusministeriö.
55134: 
55135: Upseerit: -     Ks. Puolustuslaitos.                    Valtioneuvoston kirjapaino: Ed. E. Nurmisen
55136:                                                            rah. al. n:o 47 määrärahan osoittamisesta
55137: Urheilu: Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 121             valtioneuvoston kirjapainotalon rakennustöitä
55138:   määrärahan osoittamisesta maaseudulle ra-                varten. Liitteet IV,12o. s. 835. L. Vv:aan
55139:   kannettavien urheilukenttien avustamista ja              1690.
55140:    rakennusneu"·onnan järjestämistä varten. Liit·          Ed. Myllymäen y. m. rah. al. n: o 48 määrä-
55141:    teet IV,194. s. 930. L. Vv:aan 1695.                    rahan osoittamisesta valtioneuvoston kirjapai·
55142: - Ed. Söderhjelmin toiv. al. n:o 178 esityksen             notalon rakennustöitä varten. Liitteet IV,121.
55143:    antamisesta laiksi urheiluopistojen valtion·            s. 837. L. Vv:aan 1690.
55144:    avusta. Liitteet VIII,49. s. 430 ja 431. L.
55145:    Siv:aan 105.                                         Valtion kulkuneuvot: Ed. Simosen y. m. rah. al.
55146: - Ed. Lappi.Seppälän y. m. toiv. al. n:o 179 kori·         n: o 237 korotetun määrärahan osoittamisesta
55147:    pallovälineitten hankkimisesta kansa· ja oppi·          kulku- ja kuljetussuhteiden parantamiseksi
55148:    kouluihin. Liitteet VIII,5o. s. 432. L. Siv:aan         valtion mailla. Liitteet IV,31o. s. 1073. L.
55149:    105.                                                    Vv:aan 170R.
55150: - Ks. Huvitilaisuudet. Pakkolunastu.s.
55151:                                                         Valtion maat: -      Ks. Asutustoiminta.
55152: Uskonnoilvapauslaki: -     Ks. Kirkollisverot.
55153:                                                         Valtion metsät: -     Ks. Asutustoiminta.
55154: Utsjoki: -     Ks. Maanvyörymät.
55155:                                                         Valtion nuorisotyöla.utaltunta: -    Ks. Taide.
55156: Uudisraivaus: Ed. Murtomaan y. m. toiv. al. n:o
55157:   226 lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-          Valtion näyttämötaidelautakunta: -         Ks. Taide.
55158:   vioon uudis· ja laidunraivauspalkkioita var·
55159:   ten. Liitteet IX,59. s. 526. L. Mtv:aan 108.          Valtion omistamat yhtiöt: -      Ks. Eläke. Sosia-
55160: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 231 uudisrai·          lisoiminen.
55161: 
55162:                                                                                                             6
55163: 42                                           Asialuettelo 1947.
55164: 
55165:  Valtion rautatiet: -    Ks. Rautatiet.                Verokahvi: Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 66
55166:                                                           n. s. verokahvin kauppaan laskemisesta. Liit-
55167: Valtiontalous: Ed. Rantalan y. m. lak. al. n:o 62         teet IV,62. s. 174. L. Vv:aan 97.
55168:    laeiksi valtiontalouden tarkastuksesta ja val-
55169:    tionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan         Verotus: Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 69 laiksi
55170:    tarkastuksesta. Liitteet IV,363. s. 1150. L.           eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve-
55171:    Vv:aan 1787.                                           rolakeihin. LHtteet IV,367. s. 1177. L. Vv:aan,
55172:                                                           jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 3288.
55173: Valtionvelka: -      Ks. Sotavelat.                    - Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 70 laiksi eräi-
55174:                                                          den talletusten ja obligatioiden omistajille
55175:                                                          myönnettävästä veronhuojennuksesta. Liitteet
55176: Valtion verotus: -       Ks. Tulo- ja omaisuusvero.      IV,368. s. 1179. L. Vv:aan 3288.
55177:   Verotus.
55178:                                                        - Ed. Köllin y. m. lak. al. n:o 71 laiksi eräiden
55179:                                                          talletusten, obligatioiden ja velkasitoumusten
55180: Valtion viljava.rasto: -     Ks. Viljavarasto.           omistajille myönnettävästä veronhuojennuksesta.
55181:                                                          Liitteet IV,369. s. 1181. L. Vv:aan 3288.
55182: Valtiopäiväjärjestys: Ed. österholmin y. m. lak.       - Ed. Jernin y. m. toiv. al. n:o 29 toimenpi-
55183:    al. n:o 1 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-        teistä valtion. ja kunnallisverotuksen yhdistä-
55184:    tamisesta. Liitteet 1,1. s. 7 ja 8. L. Prv:aan        miseksi veroilmoituksen tekemiseen ja vero-
55185:    85.                                                   tuksen toimittamiseen nähden. Liitteet IV,25.
55186:                                                          s. 121 ja 122. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
55187:                                                          Ltv:n lausunto 95.
55188: Valtiopäivätyö: -       Ks. Eduskunta.
55189:                                                        - Ed. Kullbergin toiv. al. n:o 41 toimenpiteistä
55190:                                                          maatalouskiinteistöjen verotuksen uudistami-
55191: Vangitseminen: -      Ks. Pidätys.                        seksi. Liitteet IV,37- s. 138 ja 139. L.
55192:                                                          Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 95.
55193: Va.nha.inkodit: Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al.         - Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 42 asian-
55194:    n:o 207 korotetun määrärahan osoittamisesta           omaisten maanomistajain oikcuttamisesta vä-
55195:    avustuksiksi kunnallisten, seurakunnallisten          hentämään verotettavista tuloistaan kylätei-
55196:    ja yksityisten vanhainkotien perustamista ja          den rakentamisesta ja kunnossapidosta heille
55197:    ylläpitämistä varten. Liitteet IV,2so. s. 1040.       aiheutuvat kustannukset. Liitteet IV,ss. s.
55198:    L. Vv:aan 1701.                                       140. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n
55199:                                                          ,lausunto 96.
55200:                                                       - Ed. Sergeliuksen y. m. toiv. al. n:o 43 vero-
55201: Vanhukset: -      Ks. Maanhankintalaki. Verotus.         helpotuksista vanhuksille. Liitteet IV,39. s.
55202:                                                          141 ja 142. L. Vv:aan 96.
55203: Vankeusyhdistys: Ed. Kankaisen y. m. rah. al.         - Ed. Uusitalon y. m. toiv. al. n:o 44 rälssiveron
55204:   n:o 215 korotetun määrärahan osoittamisesta            kokonaisuudessaan     poistamisesta.   Liitteet
55205:   Vankeusyhdistyksen työn tukemiseksi. Liit-             IV,40. s. 143. L. Vv:aan 96.
55206:   teet IV,2ss. s. 1050. L. Vv:a.an 1702.              - Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 45 erikois-
55207:                                                          veron määräämisestä ala-arvoiselle kirjalli-
55208:                                                          suudelle. Liitteet IV,41. s. 144. L. Vv:aan
55209: Vankileirit: -    Ks. Hautausmaat.
55210:                                                          96.
55211:                                                       - Ed. Heiniön y. m. toiv. al. n:o 48 tutkimuksen
55212: Vapa.alippu: -    Ks. Eduskunta.                         toimittamisesta nykyisen verotuksen vaikutuk-
55213:                                                          sesta elinkeinoelämään. Liitteet IV,44. s. 148.
55214: Velka.: -   Ks. Sotavelat.                               L. Vv:aan 96.
55215:                                                       - Ed. P. Tervon y. m. toiv. al. n: o 49 esityksen
55216: Verensiirto: -    Ks. Sairaalat.                         antamisesta laiksi verohallituksen perustami-
55217:                                                          sesta. Liitteet IV,45. s. 149. L. Vv:aan 96.
55218:                                                       - Ed. Puumalaison y. m. toiv. al. n:o 50 toimi-
55219: Verohallitus:      Ks. V erotus.                         kunnan asettamisesta selvittämään verotus-
55220:                                                          poliittiset kysymykset niiden koko laajuu-
55221: Veroilmoitus: -     Ks. Kunnallisverotus. Verotus.       dessa Liitteet IV,46. s. 150. L. Vv:aan 96-
55222:                                                    .A:sia.luettelo lW 7.
55223: 
55224: -     Ks. Kaupunldkiinteist0t. Kirkollisverot. Kun·             -   Ed. H. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 25{) jako-
55225:       nallis:'it>JQtus.   Lei:mt~. vero..  Liikeva.ihtovero.        kuntien mailla sijaitsevien vuokra-alueiden ja
55226:       Maa.nhllillokintallMii. 'l'allettajat. Tulo- ja omai·         n. s. sotilastorppien itsenäistämisestä. Liitteet
55227:       snlilo~tVero.                                                 IX,sa. s. 563. L. Mtv:aan 110.
55228:                                                                 -   Ed. Karppisen y. m. toivdll. n:o 251 toimen·
55229: V~:              -     Ks. Kunnallisverotus.                        piteistä luna!1tuslainsäiWännön \l.lkopuolella
55230:                                                                     olevien     vuokta-alueiden     itsenäistämiseksi.
55231:                                                                     Liitteet IX,s4. s. 564. L. Mtv:aan 110.
55232: Vesijohdot: -            Ks. Maatalous.
55233:                                                                 -   Ks. Pakkolunastus.
55234: Vesioikeus: Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o 125
55235:                                                                 Vuokramiehet: -      Ks. Maanhankintalaki.
55236:    esityksen antamisesta uponneena olleen puu-
55237:    tavaran nostamisesta ja omakseen ottamisesta.
55238:                                                                 Vuokra.säälUlöstely: - Ks. Huoneenvuokrasään-
55239:    Liitteet VII,33. s. 340. L. Ltv:aan 101.
55240:                                                                   nöstely. Siirtoväki,
55241: Vesistiftoimikunta: -           Ks. Kalastus.                   Vuokrat: -      Ks. Asunto-olot.
55242: 
55243: VieBti: -            Ks. Ulkomaankauppa.                        Vuorotyö: -      Ks. Palkat. Työolot.
55244: 
55245: Viikin tila.: -          Ks. Maatalous.                         Vuosiavustus:       Ks. Lapset.
55246: 
55247: Viljavarasto: Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n: o 229             Väestökeskukset: -      Ks. Asunto-olo.t.
55248:    valtion viljavaraston perustamisesta Pieksä-
55249:                                                                 Väestöluettelo: Ed. Prunnilan y,:r:n. toiv. al. n:o
55250:    mäer:te. Liitteet IX,62. s. 531. L. Mtv:aan 108,
55251:                                                                   119 siviilirekisteriin kuuluvien henkilöiden
55252:                                                                    väestöluettelon pidon siirtämisestä kunnalli-
55253: Viljely'Sm.aa.: - Ks. Asutustoiminta. Kunnallis-
55254:                                                                    sille viranomaisille. Liittee.t VII12 7. s. 333.
55255:     verotus. Uudisraivaus.
55256:                                                                    L. Ltv:aan 101.
55257: Virastot: Ed. Kuittisen y. m. lak. al. n:o 61 laiksi
55258:                                                                 Väestötilasto: Ed. Smedsin toiv. a.l. n:o 12.7
55259:    uusien virkojen ja toimien perustamisesta
55260:                                                                   väestötilaston uudistamisesta. Liitteet VII,35,
55261:    eräisiin virastoihin ja yleisiin laitoksiin. Liit-
55262:                                                                   s. 345 ja 346. L. Ltv:aan 101.
55263:    teet IV,362, s. 1149. L. Vv:aan 1707.
55264: - Ks. Postilaitos.                                              Väkijuoma.t: Ed. Kivisalon y. m. lak. al. n :o 24
55265:                                                                    laiksi väkijuomista annetun lain 42 ~: n
55266:     Virltaaieilet: Ed. Virolaisen y. m. tloiv. al. n:o            muuttamisesta. Liitteet VI12. s. 237. L.
55267:        52 vixkamiesten palkkauksen ja aseman jär-                  Tv:aan 87.
55268:        jestelyssä huomioon otettavista. näkökohdista.           - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 93 toi-
55269:        LiiUeet. IV,48. so. 153. L. Vv:aan 9G.                      menpiteistä alkoholin tarjoilun kieltämiseksi
55270:     - Ed. Xliiittisen y.m. toiv. al.. 11:0 53 miärä-              anniskeluravintoloissa rukouspäivien j,a. SUlU·
55271:        ra.ha.sta.. ylimää:riiSilien t()i,mie:a vakina.istami-     ten kirkollisten juhlapäivien aattoina. Liit-
55272:        seksi posti- ja lennätinhallitnksessa. Liitteet             teet VI,t6, s. 260. L. Tv:aan 99.
55273:        IV,49. s. 155. L. Vv:aan 96.                             - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 95 alko-
55274:     - Ks. Eläke. Kansakoulut. Oppikoulut. Poliisi.                 holijuomien luvattQUlasta valmistuksesta, myy-
55275:        Postilaitos. Suomen Pankki.                                 misestä ja kuljetuksesta säädettyjen rangais-
55276:                                                                    tusten koventamisesta. Liitteet VI,ts. s. 262
55277:     Virpiniemi: -         Ks. Satamat.                             ja 263. L. Tv: aan 99.
55278:                                                                 - Ed. Salon toiv. al. n:o 96 esityksen antami-
55279:     Voi: -     Ks. Maitotalous.                                   sesta kuntien väkijuomaliikkeen voitosta saa-
55280:                                                                    man osuuden korottamisesta. Liitteet Vl,19.
55281:     Vuodat: -         Ks. Maatalous.                               s. 265. L. Tv:aan 99.
55282:                                                                 - Ks. Juopuneet. Raittius.
55283:     vuokra-alueet: Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o
55284:        249 vuokrasopimuksen rekisteröimisen ulotta-             Väkila.nnoitteet: - Ks. Lannoitteet. Maanhan-
55285:        misesta koskemaan kaikkia maanvuokrasopi-                 kintalaki. Maatalous.
55286:        muksia. Liitteet IX,s2. s. 562. L. Mtv:aan
55287:        110.                                                     Vä.kivalta.isuudet: -    Ks. Siveellisyys.
55288: 44                                               Asialuettelo 1947.
55289: 
55290: 
55291:                             Y.                             Yliopisto: Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 83 maa-
55292: Yhdistykset: -     Ks. Elinkeino.                             rärahan osoittamisesta pienviljelystalouden
55293:                                                               professorin viran perustamiseksi Helsingin yli-
55294: Yhteiskoulut: Ed. Kaupin y. m. mh. al, n:o 95                 opistoon, Liitteet IV,t56. s. 881. L. Vv:aan
55295:   määrärahan osoittamisesta koulutalon raken-                 1693.
55296:    tamiseksi Keravan yhteiskoululle. Liitteet              - Ed. Smedsin y. m. rah. al. n:o 84 määrärahan
55297:    IV,t68. s. 896. L. Vv:aan 1693.                            osoittamisesta dosenttiluennoista suoritetta-
55298: - Ed. Paasivuoren y. m. rah. al. n: o 96 mää-                 vien palkkioiden korottamiseksi Helsingin
55299:    rärahan osoittamisesta Karjaan suomalaisen                 yliopistossa. Liitteet IV,t57. s. 882. ja 883.
55300:   yhteiskoulun koulutalon rakentamista varten.                L. Vv: aan 1693.
55301:    Liitteet IV,t69. s. 897. L. Vv:aan 1693.                - Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 136 määrära-
55302: - Ed. Lahtelan y. m, rah. al. n:o 98 määrära-                 hasta eräiden korkeakoulujen opiskelijoille
55303:    han osoittamisesta Kemijärven yhteiskoulun                 jaettavia stipendejä varten. Liitteet VIII,7.
55304:    ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,t71.              s. 365. L. Siv:aan 102.
55305:    s. 900. L. Vv:aan 1694.                                 - Ed. Ahmavaaran y. m. toiv. al. n:o 139 kor-
55306: - Ks. Oppikoulut.                                             keinta opillista sivistystä koskevasta järjes-
55307:                                                               telystä erityisesti silmällä pitäen Pohjois-
55308: Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Nevalaisen                 Suomen oloja. Liitteet VIII,t•o. s. 369. L.
55309:    y. m. r111h. al. n :o 90 korotetun määrärahan              Siv:aan 102.
55310:                                                            - Ks. Luentotoiminta. Stipendit.
55311:   osoittamisesta Yhteiskunnalliselle korkeakou-
55312:   lulle opettajain palkkojen korottamista ja
55313:                                                            Ylä.neen tyttökoti: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al.
55314:   hallintomenoja varten. Liitteet IV,t63. s. 890.
55315:                                                               n:o 130 määrärahan osoittamisesta talous- ja
55316:   L. Vv:aan 1693.
55317: - Ks. Ammattikasvatus.                                        työhuonera:kennuksen aikaansaamiseksi Ylä-
55318:                                                               neen tyttökotiin. Liitteet IV,2os. s. 943. L.
55319: Yhteiskunnallistuttaminen: -          Ks. Sosialisoimi-       Vv:aan 1696.
55320:    nen.
55321:                                                             Yötyö: -   Ks. Palkat.
55322: Yh~ta.oppi:           -    Ks. Teknilliset koulut.
55323: 
55324: Yhteistyöelimet: -        Ks. Tuotantokomiteat.
55325:                                                                                      Ä..
55326: Yksinäiset henkilöt: -        Ks. Asunto-olot.             Äidit: Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 286 esi-
55327:                                                               tyksen antamisesta laiksi monilapsisten per-
55328: Ylemmän asteen kunnat: -            Ks. Kunnat.               heiden äitien lomista. Liitteet X,2·5. s. 632.
55329:                                                               L. Työv: aan 112.
55330: Ylikulkupa.ikka.: -       Ks. Maantiet.                    - Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. n:o 288
55331:                                                               toimenpiteistä äidinpalkan suorittamisen si-
55332: Ylikäytä.vä: -     Ks. Rautatiet.                             sällyttämisestä perhelisälakiin. Liitteet X,27.
55333:                                                               s. 634. L. Työv: aan 112.
55334: Ylimitta: -      Ks. Metsätalous.                          - Ks. Kotitalous. Loma. ·Sotalesket.
55335: 
55336: Ylimääräiset toimet: -           Ks. Virkamiehet.           Äyri: -    Ks. Kunnallisverotus.
55337:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025