161 Käyttäjää paikalla!
0.0074970722198486
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 19 4 7
5:
6: LIITTEET
7: I-XII
8:
9:
10:
11:
12: HELSINKI 1947
13: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14: 1
15: 1
16: 1
17: 1
18: 1
19: 1
20: 1
21: 1
22: 1
23: 1
24: 1
25: 1
26: 1
27: 1
28: 1
29: 1
30: 1
31: 1
32: 1
33: 1
34: 1
35: 1
36: 1
37: 1
38: 1
39: 1
40: 1
41: A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
42: SISÄLLYSLUETTELO
43:
44:
45: I. Perustualaldvaliokunta.
46: Valtiopä.ivll.jli.rjestystä, edustajanvaa.- SiT.
47: leja, uskonnonvapautta., tuotanto- ja laiksi Suomen kansalaisuuden palautta-
48: liikelaitosten ka.nsa.llista.mi kansa- misesta eräille henkilöille • • • • . . . . • . . . 20
49: laisoikeuksia, paperinsll.ännöstelyll., ra- 8. Paavolainen y. m., toiv. al. N:o 1: Toi-
50: kennusministeriötll. y. m. koskevia laki- menpiteistä koko maan muodostamiseksi
51: ja toivomusaloitteita. yhdeksi vaalipiirikai edustajanvaaleissa 2!
52: Siv. 9. .A.. K. WWtanen, hemst. mot. N:o 2: An-
53: 1. Ö8t6f'holm m. fZ., lagmot. N:o 1: Förslag gående åtgärder för reformering av
54: tili lag om ändring av riksdagsordnin- riksdagsarbetet • . • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • 2'
55: gen (Laus. Siv:·Lta) . . • • . • . . • . • . . • • • • . 7 9. .A.. K. Wirtanen, toiv. al. N:o 2: Valtio-
56: 1. iJsteTho!m y. m., ilak. ail. N:o 1: EhdotUB päivätyön uudelleenjärjestelystä • • • • • • 26
57: laiksi valtiopä.iväjärjest~ksen muutta- 10. Hiek~, toiv. al. N:o 3: Esityksen an-
58: misesta (Laus. Siv: lta) • • • • . . . . . • • • • • 8 tamisesta iaiksi neuvoa-antavan ·kansan-
59: 2. Suontausta y. m., lak. al. N:o 2: Ehdotus äänestyksen toimeenpanemisesta talous·
60: laiksi edustajanvaaleista annetun lain elämän sosialisoimisen laajentamiskysy-
61: 1 § :n muuttamisesta . . . • . . • • . • . . . . . • 9 myksestä • • • • • • . • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • • 28
62: 3. Lampinen y. m., lak. al. N:o 3: Ehdotus 11. Kanni&to y. m., toiv. ail:. N:o 4: Toimen-
63: laiksi edustajanvaaleista annetun lain piteistä paperinsäännöstelyn lopettami-
64: 1 § :n muuttamisesta • • . • • . • • . . • . . . . • 11 seksi ............................... 30
65: 4. K • .A.nd.erss()fl, y. m., lak. ail. N:o 4: Eh- 12. Ltlng y. m., toiv. ail. N:o 5: Täystyölli-
66: dotus laiksi eduskunnan kanslian meno- .syyden määräämisestä kirjapainoille eri-
67: säännön perusteista annetun lain 5 § :n tyisesti kansanval1itaisten järjestöjen pai-
68: muuttamisesta. • . • • . • . • . . . . . . . • . • . . . • • 13 natusmahdollisuuksia l!llilmitllä pitäen • • • 31
69: 5. H. Manninen y. m., lak. al. N:o 5: Ehdo- 13. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 6: Toi·
70: t'!JB laiksi uskonnonvapauslain 12 § :n menpiteistä rakennusministeriön aikaan-
71: muuttamisesta . • • . . • • • . . . • . • . • . . • • . . • 14 saamiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. • .. .. .. .. • 33
72: 6. Pesri y. m., lak. ai1. N:o 6: Ehdotus laiksi 14. Ilook1cmi y. m., toiv. at N:o 7: · Toimen-
73: eräiden tuotanto- ja liikelaitosten kan- piteistä vesistötoimikunnan lohi- ja sii-
74: sadlistamisesta sekä luonnonrikkauksien kapitoisten vesien kalastusta koske-
75: ja ulkomaankaupan ottamisesta valtion vissa sodan aikaisissa päätöksissi il·
76: haltuun • • . • • . • • • . • • • • • • • • • • . • • • • . . • • 16 menneiden kohtuuttomuuksien korjaami-
77: 7. Sttmberg y. m., lak. al. N:o 7: Ehdotus seksi ....•..•......•.•..•.•.••.•••.•• M
78:
79:
80:
81:
82: 1
83: IV Sisällysluettelo 194 7.
84:
85:
86: II. Lakivaliokunta.
87: Siv.
88: Pidli.tystil. ja vangitsemista, sotava.hin- 8. Hulcari y. m., toiv. al. N:o 13: Kihla;kun-
89: koja, l&i.nhuudatusta, testa.menttaa.mis- nanoikeuden lautamiesten valitsemiata-
90: oik:eutta, oik:eudenkll.yntik:ustannuksia, van muuttamisesta . . • • . . . . . . . . . • . . . . 58
91: lautamiehiä y. m. koskevia la:ki- ja. 9. J. Hakala, toiv. at N:o 14: Avioliitto-
92: toivomusa.'loitteita. lain 16 § :ssä edellytetyn kihlakumppa-
93: 1. Hetetmiiki y. m., ilak. al. N:o 8: Ehdotus nien vakuutuksen korvaamisesta lääkä-
94: laibi rikoslain voimaanpaDJemisesta an- rintodistuksena . . . . • . • • • . . . . . . . . • • • • . 54
95: netun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . 41 10. Salmet!a-Järvmen y. m., toiv. al. N:o 15:
96: 2. H. PesO'M'fl, y. m., lak. al. N:o 18: Ehdo- Esityksen antamisesta elatusavun suo-
97: tus laiksi sotavahinkolain 3 ~:n muut- rittamisesta ennakolta valtion varoista
98: tamisesta (Laus. Vv:lta) • • • . . . • . . • . . 44 lap.sille, joiden hu&tajat välttävät pe-
99: 3. Kytömaa y. m., toiv. al. N:o 8: Esityk- rimistoimenpiteitä . . . • . . . . • . . . . . • . . • • 55
100: sen antamisesta lainsäädännöksi rikos-
101: 11. Kmtt~ y. m., toiv. al. N:o 16: Esityk-
102: oikeudellisesta pidättämisestä ja van-
103: sen antamisesta eläkekorvaUksen suo-
104: gitsemisesta . . • • . . . . • • • . . • . . • . . . . . . . . 46
105: rittamisesta eläkkeennauttijoille vähen-
106: 4. Ven.nanoo y. m., toiv. al. N:o 9: Toimen-
107: tämättömänä tehdyn sopimuksen mu-
108: piteistä lainhuudatusmenettelyn yksin-
109: l:alllestl rahan arvon alentuminen huo-
110: kertaistamiseksi . • . • . . . . . . . . . . . • • • . . . 41
111: mioon ottaen (Laus. Työv:lta) . . . . . • . 51
112: 6. SergeZi'l.t,s m. f!., hemst. mot. N:o 10: An-
113: gi.ende ändring av testamelltsrättan . . 48 12. LrMiwM t/. m., toiv. al. N:o 17: Juopunei-
114: 5. SergeUus y. m., toiv. a4. lf:o 10: Testa- aiin kohdistuvien toimenpiteiden tehos-
115: menttaamisoikeuden muuttamiseata . • . . 49 tamisestn. .. . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . 5S
116: 6. LNm.me g. m., toiv. ail. N:o 11: Toim!lnpi- 13. (}aterh(>Zm m. fl., hem$t. mot. N:o 18: An-
117: teiBti oikeudenkii.yntikustannust!ln vä- gA.ende li.n11la,g ti.ll understöd för utgi-
118: hentämiseksi . • • • . • . • . • • . . . . • . . • . . . • • 50 vande av en svenskspräkig upplaga av
119: 7. K. EB11oitl 11· m., toiv. al. :N:o 12: Toi- lagboken • • . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . • . . 59
120: menpiteistä kihlakunnanoiki:!uden lauta- 13. lJBterho'lm 11· m., toiv. aJl. N:o 18: Määrä-
121: miesten palkkauksen suoritta;m.iJ!ekl!i val- rahasta avustukseksi la:kikirjan ruot.sin·
122: tion varoista ........•........ , . . . . . . 52 kielisen pa.inoksen julkaisemista varten 61
123:
124:
125: lii. tilkoasia.ib.vaJiokUnta.
126: JraatalOUS&Siamiöen toimen perusta- Siv.
127: mista eräihin lä.het'Y'J1;Öihin koö:eva
128: rahasta maatrul.ousasiami:ehen toimen J>e·
129: toinm'li8llloite.
130: ttmt~ta. varten Moskovan, Ki16l)eil.ha-
131: 1. Viro!amen y. m., rtoiv. 81. N:o 19: Määrä- l!linan ja Lontoon !ä.het:Y~~Wihm . . . . . . . • 65
132:
133:
134: IV. Valtiova.ra.inva.liokunta..
135: A. litorva•twlakia, ve:Ntusta. koululai- Siv.
136: *tJ&ta. :lllflatiokorva.usta, ~ta.vahinkoja, 2. )?. Tervo y. m., hlll:. aL N:o 10: Ehdotus
137: ~w.i-. ~ Ja papdtausta, .ul- laiksi toisen korvauslain 24 § :n muilt-
138: komaankauppaa., sosiaJiSoiJni3tAI., va.ition taml.sesta . .. . .. .. . .. .. .. . .. .. . .. .. .. 73
139: --~ ja liiltelaitoksil!., .sta.uda.rt:liiJOi- 3. Yt;MWnnO 11· m,, lat. al. N:o 11: Eh.do-
140: ~öUh l"oåjp~8u.QQJ4ln t.alowleulsia. tus l!liksi to~sen korvauslain 27 § :n
141: Jal'o1f.do~ y. ~ koskevia laki- ja muuttalnisesta . • • • • • . • • . • • . . . . . . • • • . . 75
142: toivomua.leitteita.. 4. llie'kka'l(J 11· m.,
143: lak. a! N:o 12! Ehdotus
144: laiksi tul~- ja omaisnuaverolain ro J :n
145: Biv. ml.ltittamises4 . • . . . . • • • . • • . . • • • . • • • • • 77
146: 1. V6'M1011M y.m., lak.aJ. N:o 9: Ehdotus 5. P. Tervo y. m., lak. al. N:o lS: ll:Motus
147: laiksi toisen korvauslain 24 § :n muut- laiksi tulo- ja omaisuusverolain 22 §:n
148: tamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . • . . 71 muuttamisesta . . . • . • • • . • . . . . . . . . • • • . . 79
149: Sil!ill)'IW~ 1947. V
150:
151: Siv. Siv.
152: 6. Pilp~la y. m., lak. all. N:o 14: Ehdotus uuden mi4U'äajan korvausanomuksen te-
153: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- kemiseen . . . . • • . . . • • • . • . . . . . . . . . . • • • • 112
154: tamisesta . . . . . • . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . • 81 21. P. Tervo y. m., toiv. al. N:o 25: Inflati!l·
155: 7. Lehtokoski y. m., lak. ail. N:o 15: Ehdo- hyvityksen .suorittamisesta eräille kor-
156: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain vausobligatioille . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 114,
157: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 84 22. J'.lwu,kka y. m., toiv. al N:o 26: Korvaus-
158: 8. E. Koivisto y. m., lak. aJ. N:o 16: Ehdo- osakkeiden hallintoyhteisön osuustodis-
159: tus ilaiksi liikevaihtoverolain 5 § :n muut- tusten vapauttamisesta leimaverolain
160: tamisesta . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 87 55 § :n edellyttämästä luovutusverosta 1111
161: 9. Lw'kka y. m., lak. al. N:o 17: Ehdotus 23. Lahtela y. m., toiv. all:. N:o ?:7: Lisäkor-
162: laiksi eräiden talletusten ja obligatioi- vauksen mruksamisesta eräille Pohjo:i.a·
163: den omistajille myönnettävästä vero- Suomessa sotavahinkoja kärsineille ..• 117
164: huojennuksesta annetun ~ain 1 §:n muut- 24. Pärssinen, y. m., toiv. al. N:o 28: Eräistä.
165: tamisesta (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . 89 jälleenrakennuslainoista palautetun aJu\l611
166: 10. K11-Zovaara y. m., lak. al. N:o 19: Ehdotus osuuskassoiE.e aiheutuneiden vahinkojen
167: laiksi kansakoululaitoksen kustannuk- korvaamisesta . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 119
168: .sista annetun lain muuttamisesta . . . . . . 91 25. Jern m./<1., hemst. mot. N:o 29: Angäend,e
169: 11. MaZk<Jnn.ä.ki y. m., lak. aJ1. N:o 20: Ehdo- åtgärder för l!tats- oeh kommunalbeskatt-
170: tus laiksi kansakoululaitoksen ku-stan- ningens sammimslåiende med avlle6nde ll.
171: nuksista annetun lain muuttamisesta . . 96 deklaration oeh heskattni'llgens verkstäil-
172: 12. E. Koivisto y. m., lak. aL N:o 21: Ehdo- lande (Laus. Ltv:[ta) ......•......... 121
173: tus laiksi kansakoululaitoksen kustan- 25. Jerrn y. m., toiv. al. N:o 29: Toimenpi-
174: nuksista annetun lain 25 § :n muutta- tl)istä valtion- ja kunnaLlisverotuksen
175: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . 98 yhdistämiseksi veroilmoituksen tekem~
176: 13. S o r - y. m., lak. aa. N:o 22: Ehdo- seen ja verotuksen toimittamiseen nii.ll.-
177: tus laiksi kansakoululaitoksen kustan- d~;~n (Laus. Ltv:lta) ................ 12!
178: nuksista annetun lain 4 § :n 2 momen- 26. $erroelius m. f.l., hemst. mot. N:o 30: An-
179: tin väliaikaisesta muuttamisesta . . . . . • 100 gående statsskattens erläggande i a.k-
180: 14. Bmmio y. m., lak. 811. N:o 54: Ehdotus tj.er ................................. 1l)S
181: laiksi leimaverolain 60 ja 64 §:n muut- 26. Sergelilus y. m., toiv. al. N:o 30: Valtion-
182: tamisesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • 101 verfm suorittamisesta osakkeilla . . . . . • 1~4
183: 15. U. Baati'/i;aNn,en y. m., lak. al. N:o 55: 2'1. Sa,lmitnen y. m., toiv. al. N:o 31: Rahan
184: Ehdotu·s laiksi leimaverolain 65 § :n arvon alenemisesta rahasaatavien omij!-
185: muuttamisesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 104 tajille aiheutuneiden omaisuuden mene-
186: 16. Vemwnno y. m., toiv. aJ. N:o 20: Toi- tysten korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . 135
187: menpiteistä toisen omaisuude'!lluovutue- 28. .:JWpe'lö.Vn..en y. m., toiv. al. N:o 32: Tut-
188: veronsa omilla osakkeilla suorittaneiden kimuksen toimittamisesta ahdinkoon jou-
189: osakeyhtiöiden estämiseksi korotta- tuneiden piensäästäjien tailletuksistai!Jl
190: maata osakepääomaansa korvausosakkei- kärsimistä inflatiotappioista ja niiden
191: den hallintoyhteisön omaisuutta vahin- korvausmahdollisuuksista . . . . . . . . . . . . . . 127
192: goittavalla tavalla .................. 105 29. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 33: Pien-
193: 17. P4aVoZainen y. m., toiv. al. N:o 21: Toi- säästäjien rahan arvon alentumisen joh-
194: menpiteistä toisesta omaisuudenluovutus- dosta kärsimien tappioiden korvaami-
195: verosta annetUill. lain 6 § :n muuttami- !lesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . lll8
196: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14)7 30. Jern m. fl., hemst. mot. N:o 34: Angående
197: 18. TW~J~N~.a y. m., toiv. al. N:o 22: Toimen- förbättra.nde av fastighetsägarnas ekono-
198: piteistä toisen korvauslain muuttami- mil!ka läge i städerna . . . . . . . . .. . . . .. . 1(19
199: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 108 30. Jern y. m., toiv. al. N:o 34: Kaupunld-
200: 19. J. Baatikaitnen y. m., toiv. aL N:o 00: kiinteistönomistajain taloudellisen ase-
201: Esityksen antamisesta toi4;1en korvaus- lllltn parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1i$0
202: lain 4 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 110 31. Honkli;Za y. m., toiv. al. N:o 35: Tut~
203: 20. J. BaatilctJÅIII,eiR, y. m., toiv. ai. N:o :W: muksen toimittamisesta asuntotalojen
204: Toimenpiteistä toisen korvauslt\.in 10 ~ :n hoitokustannusten vähentämismahdoU:i-
205: nojallla korvaukBelU!aaD.tioikeutensa me- suuksista aJent!!;malla veroja ja läiii.lJli·
206: nettäneiden oikeuttiimiseksi saamaan tyskustann11ksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
207: TI Sisällysluettelo 1947:
208:
209: Biv. SiT.
210: 32. H. P88cmen, t01v. al. N:o 36: Jäilieen- 4:1. MtWnm&der, toiv. a!. N:o 51: Prulkka.ti-
211: rakennustarvikkeiden vapauttamisesta lii- Jaston täydentiimisestä . . • . . . . . . . . . • . . . 15!
212: kevaihtoverosta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 48. JTiro'IMnen y. m., toiv. aJ.. N:o 52: Virka-
213: 33. PaksujaTJca, y. m., toiv. al. N:o 37: Siir- miesten palkkauksen ja aseman järjeste-
214: toväelle tarpeellisten maatrulouskoneiden lyssä huomioon otettavista näkökohdista 158
215: vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . 134 49. KuittVn.en y. m., toiv. al. N:o 53: Määrä-
216: 34. PaksujaTka, y. m., toiv. aL N:o 38: Siir- rahasta ylimääräisten toimien vakinais-
217: toväelle tarpee11isten rakennustarpeiden tamiseksi posti- ja lennätinhallituksessa 155
218: vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . • 135 50. Seppälä y. m., toiv. al. N:o 54: Lisäpalk-
219: 35. BHhmen y. m., toiv. rul. N:o 39: Esityk- kion suorittamisesta eräille koululaitok-
220: sen antamåsesta laiksi ylimääräisestä. sen viran tai toimen haltijoiMe . . . . . • • • 157
221: suurten omaisuuksien luovutusverosta . . 136 51. Kivisalo y. m., toiv. aJ.. N:o 55: Esityk-
222: 38. Hei1e1cilä y. m., toiv. al. N:o 40: Maan- sen antamisesta kansakoululaitoksen kus-
223: hankintrulain nojrulla luovutettavien aluei- tannuksista annetun lain muuttamisesta
224: den verotusarvon määräämisestä . . . • • • 137 parantamalla miesopettajain palkkausta 158
225: 37. KuUberg, hemst. mot. N:o 41: Angåiende 52. TuomVn.en y. m., toiv. aL N:o 56: Esityk-
226: li.tgä.rder för reformel'ling av beskattnin- sen antamisesta laiksi kansakoulunopet-
227: gen av lantbruksfastigheter (Laus. tajain palkkauksen parantamisesta 160
228: Ltv:lta) ..................•...•...•. 138 53. E. Koivisto y. m., toiv. 8ll.. N:o 57: Toi-
229: 37. Kullberg, ioiv. al. N:o 41: Toimenpi- menpiteistä kansakoulunopettajille suo-
230: teistä maatalouskiinteistöjen verotuksen ritettavan rajaseutulisän korottamiseksi 162
231: uudistamiseksi (Laus. Ltv:lta) .......• 139 54. N. N'IIII"'11Wncn y. m., toiv. rul. N:o 58: Po-
232: 88. Hirvensalo y. m., toiv. at N:o 42: Asian- liisikunnan palkkauksen parantamisesta 163
233: omaisten maanomistajain oikeuttami- 55. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 59: Toi-
234: BeSta vähentämään verotettavista tulois- menpiteistä vrultion osake-ene=istöisten
235: taan kyläteiden rakentamisesta ja kun- yhtiöiden ja teoillisuuslaitosten palvelus-
236: nossapidosta heille aiheutuvat kustan- kunnan eläkkeiden korottamiseksi . . . . . . 164
237: nukset (Laus. Ltv:lta) .............. 140 56. Sergelius m. fl., hemst. mot. N:o 60: An-
238: 39. Sergeli!us m. fl., hemst. mot. N:o 43: An- gående ändrdng av lagen om inruehavares
239: gående skattedättnader för Mdringar . . 14:1 av statstjänst eller -befattning rätt tifl
240: 39. Bergelius y. m., toiv. aJl. N:o 43: Vero- pension . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 165
241: helpotuksista vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . 142 56. Sergelius y. m., toiv. rul.. N:o 60: Vrultion
242: 40. U'UritaZo y. m., toiv. al. N:o 44: Rälssi- viran tai toimen haltijan oikeudesta eläk·
243: Tteron kokonaisuudessaan poistamisesta . . 143 keeseen annetun lain muuttamisesta . • 1&1
244: 41. Nev~ y. m., toiv. al. N:o 45: Eri- 57. P. Tervo y. m., toiv. ail. N:o 61: Ulko·
245: lmisveron määräämisestä !l!la·arvoiselle maankaupan valvonnan kehittämisestä . . 167
246: kirjallisuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 144 58. J. Wirtamn, toiv. al N:o 62: Komitean
247: ~. Biilwmäki y. m., toiv. al. N:o 46: Koti- asettamisesta tuotantolaitosten sosialisoi-
248: maisten valtion veJlkain korkojen ja kuo· misen kannattavaisuuden tutkimista var-
249: [etusten maksamisen ~ykkäämisestä . . . . 145 ten ...............................•. 169
250: ~- Miettunen y. m., toiv. al. N:o 47: Eräiden 59. Peltonen y. m., rtoiv. wl. N:o 63: Toimi-
251: rahtikustannusten suorittamiSieBta Poh· kunnan asettamisesta suunnittelemaan
252: jois· ja Koillis·Suomen alueHla . . . . . . 146 valtion tuotanto- ja liikelaitosten yri-
253: «. Heiniö y. m., toiv. al. N:o 48: Tutki- tysmuotojen uudistamista ..........•. 170
254: muksen toimittamisesta nykyäsen verotuk· 60. Smeds, hemst. mot. N:o 64: Angående
255: sen vaikutuksesta elinkeinoelämään .... 148 tillägg tiH statsförslaget för år 1947 för
256: 45. P. Tervo y. m., toiv. at N:o 49: EsiJtyk- genomförande av ~en hela Jandet omfat-
257: sen antamisesta ~aiksi verohallituksen pe· tande företagsräkning ................ 171
258: rustamisesta ......................... 149 60. Smeds, toiv. aJl. N:o 64: Lisäyksestä
259: 46. Pwmalainen y. m., toiv. al. N:o 50: Toi- vuoden 1947 tu[o- ja menoarvioon koko
260: mikunnan asettamisesta selvittämään ve- maan käsittävän .liikeyrityslaskennan toi-
261: rotuspoiliittiset kysymykset niiden koko meenpanemiseksi . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 172
262: laajuudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 61. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 65: Li-
263: 47. Memander, he:m.st. mot. N:o 51: Angåen- säyksestä vuoden 1947 tUilo· ja menoar-
264: de lönestatistikens kompletterande . . . . 151 vioon standardisoimistyön tukemiseksi .• 17S
265: SisiiJlysluettelo 1947. VII
266:
267: Siv. Biv.
268: 62. Leiko'la y. m., toiv. aJ. N:o 66: N. s. ve- 74. Jokift.e.n, y. m., rah. ail.. N:o 2: Määrä-
269: rokahvin kauppaan laskemisesta ..•••• 174 rahan osoittamisesta Salon yhteislyseon
270: 63. KIMihl4sto y. m., toiv. al. N:o 67: Selvi- rakennustöiden aloittamista varten (Laus.
271: tyksen toimittamisesta Pohjois-Suomen Siv:lta) ••••.••.•••.•••••.•••••••... 1~
272: twloudellisista mahdollisuuksista . • . . . • • 175 75. Boscnberg m.f'·• fin. mot. N:o 3: An-
273: 64. Koukkari y. m., toiv. al N:o 68: Toimen- gående anvisande av anslag för bevil-
274: piteistä rautatehtaan perustamiseksi Ou- jande av län åt av småbrukare bildade
275: lun teollisuuswlueelle • • . . • • • • • . . • • . • • . 176 bolag i och för relektrifiering av hemor-
276: 65. P. Karjalainwm. y. m., toiv. al. N:o 69: ten .............................••.. 195
277: Toimenpiteistä yksinomaan kotimaista 75. Boscnberg y. m., rah. a1. N:o 3: M"åärä-
278: raaka-ainetta valmisteisiinsa käyttävän rahan osoittamisesta lainoiksi pienvfljeil.i-
279: huoDJekailuteollisuuden vapauttamiseksi jäin muodostamille yhtiöille kotiseudun
280: hinta- ja elinkeinosäännöstelystä •..••• 177 sähköistämistä varten • . . . . . . . . . . . • • • . 196
281: 66. LehtlYM'fl, y. m., toiv. al N:o 70: Tutki- 76. Pcntta'la y. m.,· rah. al. N:o 4: Määrä-
282: muksen toimittamisesta graniittituotan- rahan osoittamisesta Suupohjan maamies-
283: non kohottamisen ja graniitin viennin koulun yhteydessä toimivan maatalous-
284: mahdollisuuksista • • . . • . • • . . . . . . . . • • • • 178 kerhon.euvojaopiston oppilasasuntojen ra-
285: 67. Pyörälä y. m., toiv. wl. N:o 71: Määrä- kentamista varten (Laus. Mtv:lta) .· .•• 197
286: rahasta avustuksiksi ja lainoiksi maaseu- 77. P'USa y. m., rah. al. N:o 5: M"åärärahan
287: dun sähköyhtynrille .•...••••..•.•...• 179 osoittamisesta apilan ja hernekasvien
288: 68. Mäkilrten y. m., toiv. wl. N:o 72: Lisäyk- nystyräbakteerien käytön tehostamiseksi
289: sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon ja viljelyskasvien siementen peittauksen
290: avustukseksi Pohjois-Karjalan Sähkö yleistämiseksi (Laus. Mtv:lta) ....•... 199
291: Oy:Ue ...•.•...••••.••••••••.•••.••• 181 78. Pma y. m.,
292: rah. al. N:o 6: Määrärahan
293: 69. Salo, toiv. al. N:o 78: M"åärärahasta avus- osoittamåsesta väkilannoitteiden hinnan
294: tuksiksi Kainuun Jruntien sähköistämi- alentamista varten (Laus. Mtv:il.ta) ..•. 201
295: sestä osalliseksi pääremistä varten . . • . 183 79. P'USa y. m.,
296: rah. al. N:o 7: Määrärahan
297: 70. 80f"11lliJJM'ff y. m., toiv. al. N:o 74: Toimen- osoittamisesta fosforipitoisten il.annoittei-
298: piteistä Pohjois-Suomen taloudellisten den raaka-aineeksi sopivien kivennäisten
299: mahdoillisuuksien suunnitelmalliseksi hy· etsimistä varten (Laus. Mtv:lta) .....• 202
300: väksikäyttämiseksi ...••.••.•.•••.•••. 184 80. Pma y. m., rah. al. N:o 8: Määrärahan
301: 71. LaMI.e y. m., toiv. at N:o 75: Jokioisten osoittamisesta la:inoiksi pienviljelijöille
302: Rautatie 0/Y :n osakkeiden il.unastami- maatalouskallin ostamista varten (Laus.
303: sesta vail.tiolil.e . • • • . • . • . . . . . . • • • • . • • • . 186 Mtv:lta) •.••....•...........•....... 203
304: 72. Bm.eds, hemst. mot. N:o 76: Angående 81. P'USa y. m., rah. al. N:o 9: Määrärahan
305: ätgärder för stödjande av näringslivet i osoittamisesta lainoiksi piMmviljeil.ijöilil.e
306: de trakter, där filykten från landsbyg- ojitustöiden suorittamista varten (Laus.
307: den lett till folkminskning och svåra eko- Mtv:~ta) . . • • . . • • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 204:
308: nomiska förhållanden ........•••.•.•. 187 82. Pma y. m., rah. al. N:o 10: Määrärahan
309: 72. Sm.eds, toiv. al. N:o 76: Toimenpiteistä osoittamisesta laånoiksi pienviil.jelijöille
310: niiden seutujen elinkeinoelämäm tuklemi- AIV-rehusäiliöiden rakentamista varten
311: treksi, joissa maaltapako on aiheuttanut (Laus. Mtv:lta) ...••........ , ....••• 205
312: väestön vähenemistä ja taloud'Eillisia vai- 83. · Pma y. m, rah. ail. N:o 11: Määrärahan
313: keuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • 189 osoittamisesta lainoiksi ja avustuksiksi
314: lantalain rakentamista varten (Laus.
315: Mtv:lta) ..•......................... 207
316: B. Raha.asl.a-aloitteita, jotka koskevat
317: 84. Pma y. m., rah. ail.. N:o 12: Määrärahan
318: mUrll.rahojen osoittamista. säbköistll.mi-
319: seen, maatalouden kohottamiseen, posti- osoittamisesta !ainoiksi pien~jelijöi111e
320: turvepehkutehtaiaen rakentamista ja tur-
321: talojen, maanteiden ja siltojen raken-
322: vesoiden ojittamista varten (Laus.
323: tamilleen y. m.
324: Mtv:"'ta) •••.•.•....•........•...•••• 208
325: 73. Pt'WIWI.t'la y. m., rah. ail.. N:o 1: Määrä- 85. J. Wirtanen, rah. al. N:o 13: M"åärära-
326: rahan oaoittamisesta henkikirjoitustoi- han osoittamisesta Vaasan postitalon ra-
327: miston perustamiseksi Porin kaupungin kentamista varten (Laus.. Kulkv:~ta) •• 20t
328: poliishitoksen yhteyteen (Laus. Ltv:lta) 193 86. Paksujalka y. m., rah. al. N:o 14: Mäli-
329: VUI SåsällY$1Gettelo 1947.
330:
331: Siv. Siv.
332: rä,faham. osoittamisesta postitalon raken- 90. Möttönen y,. m., rah. ail. N:o 18: Määrä-
333: tamista varten Myllykosken aseman lähei- rahan osoitta.mi$esta kllll.l1Rn- ja kJ'Ilä~
334: syyteen (Laus. E;ulkv:lta) ............ 210 den rakentamista ja kunnostamista Vl.U"-
335: 87. KäkeUi y. m., rah. !111. N:o 15: Mäi;i.rii- ten (Laus. K:ulkv :lta.) • . • . • . • • . . . . • . . . 214
336: rahan oso;ittamisesta Myllykosken-Inkie- 91. Alestalo y. m., rah. aJ. N:o 19: M~rä
337: roisten välisen maantien [opp.uunrakenta- rahan osoittamisesta sillan rakentamiselisi
338: miseksi (Laus. Kulkv:•lta) •..•......•. 211 Kokemäenjoen yli Friitalan ilossipaika.n .
339: 88. Bryggari y. m., rah. al. ~:o 16: Määrä- kohdalta Ulvilan k\lJlllll.ssa (La.us.
340: rahan osoittamisesta maantien rakentami- H;ulkv:lta) .•••....•.•••..•••..•..•.. 216
341: seksi Valkeajiirven pysäkmtä Kuusjärven 92. Pässilinen y. m., rah. !111. N:o 20: Mää,rii-
342: ja Lapinjärven länsipuolitae Reinikan rahan osoittamisesta KokemiienjoE!ll yli
343: tienhaaraan Virtain-P.ihlaj;tvedlen maan- Kiika.n. kunnan kirkonkylän kohdalaa r!L-
344: tiellä (Laus. Kulkv :ilta) . . . . . . • . . . . . • . 212 kentei.lla oilevan maantiesillan rake1Jli;US-
345: 89. P. Karjalainlen y,. m., rah. al. N:o 17: töiden loppuunsaattami,seksi (LaJls.
346: M"l\ärll,rahan osoittamisesta Otavan-Hir- Kulkv:llta) •.....•.•................• 218
347: v~sadmen ma®tieo. kerjaamiseksi (Laus.
348: Kulkv:lta) ...•...................... 213
349:
350:
351:
352: V. Pa.nkkiva.liokunta.
353: Iat'latiova.klludeUa va.t11:8tettua. siästö- Siv.
354: tW.ä.. sitllstävä:isy'ytti sekä Suomen Pan-
355: kin maa- ja to.tme.aha.ltijain eroamis- 3. iJatenson m. fl., hemst. mot. N:o 79: An-
356: ikää koskevia teivomusa.loitteita. gående åtgärder för förenhetligande av
357: Siv. avgångslldem för vid Fmlands Btmk
358: 1. lr~tiimM. y. m., tOiiv. al. N:o 77: Tutki- anstäJllda kvimrliga ooh manliga i.J.m.ehe.-
359: ~uksen toimittamisesta mahd{)llisuuksista va.re av tjälnst och befattning • . . . . . . • 2!!6
360: pe,tustaa iJdlatiovakuudella varustettu 3. ös:tmson. 11· m.,
361: toiv. al. N:a 79: '.E'odmen-
362: säästötili maan rahwlaitoksiin . . . . . . . . 223 piteiatä Su.oonen Pankin nais- ja. mies-
363: 2, Jihvi. y. m., toiv. al. N::o 78: Lisäyksestä puolisten viran- ja toim.enha.ltijam eroa-
364: vuoden 1947 tulo~- ja menouvioon sääs- niisiän yhtenäistämiseksi . . • . . . . . . . . . 217
365: täviiisyyttä tarkoittavan valistustyön
366: tehostamiseksi .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . . .. 224
367:
368:
369:
370: ~. Talousvaliokwlta.
371: Ba.tttiutu, vll.kijue:mal.åia, saka.almta, Siv.
372: seertuD:ien ja rokotteiden valmistuslai- 3. Käkelä y. m., toiv. al. N:o 80-: Toimen-
373: toata, saira:a.mloitajata:rkoulutosta, ve- piteistä valtion sairadoisea palvelevan
374: reDSiirtotoimintaa, ammattinimityksiä., henkilökunnan asUIIlto-olojen pa.r8111.tami-
375: elbtkeinoyhdiatyksiä. Y• m. kesltevia l'aki~ seksi ................................ 239
376: ja toivomusalOitteita. 4. Lehtoko6ki, 'JI. m., toiv. al. N:o 81: Li-
377: Siv. säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-
378: 1. Jern m. fl., lagmot. N:o 93: Förslag tili Vjioo~ uUfllieJii l!!t~jen ~~
379: lag om obligatorisk nykterhet i vissa ~~ url~awloitten pel"h~~
380: yrke11 .•....••••..•.................. 233 ho~j~ •.••••....•••...••..•...•••• 241
381: 1. Jern. y. m., lak~ al. N:o !D: Ehd'otus 5. :&eat.ok~J,lr.t. 111' m., toiv.all. N:o ~ ~ti
382: Iruksi palrolilisesto. raittiudesta eräissä menpiteistä. seer~n, ja. rokotteiden
383: ammlllteissa .. • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • .. .. 235 valmistus- ja tarkastuslaitoksen aikaan-
384: J. lfWiBalo y. m., lak. 8it N:o 24: Ehdotus saamiseksi .. .. .. • • .. .. .. .. .. .. .. .. .. 241
385: laiksi väkijuomista a.Jilletun lil.in 42 t:n 6. Ww1cmum m, fl;, hemst. mot. l!t:o 8&. An-
386: muuttamit!est.a .•.....•..•............ 237 rJ.ende in1lerkommUIIltl;la centlraiiBjull:hus
387: IX
388:
389: Siv. Siv.
390: berättigam.de att erhålla enahanda stats- rahasta syunytysosaston rakentamiseksi
391: bidrag som statens centralsjukhus och Kaaviu kunnan sairaalan yhteyteen .. 258
392: iuterkommunala rtuberkuJ.ossjukhus . . . . . 244 15. Kankaine•n y. m., toiv. ail. N:o 92: Toi·
393: 6. Wickman y. m.,
394: to.iv. al. N:o 83: Kun- menpiteistä alkoholistien raittiusneuvon·
395: tien yhteisen keskussairaalan oilreuttami- nan ja nuorten väkijuomien kliyttäjäin
396: sesta samaan valtionapuun kuin vaJ.tion huoillon jättämiseksi raittiuslautakunnan
397: keskussairaalat ja kuntien yhteiset tu- tehtäväksi .........................•. 259
398: berkulosiparantolat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246 16. E. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 93: Toi-
399: 7. Byömä y. m., toiv. al. N:o 84: Toimen- menpiteistä alkoholin tarjoilun kieltä-
400: piiteistä valtion sairaaloiden henkHökun- miseksi anniskeluravintoloissa rukous-
401: nan asunto-olojen parantamiseksi . . . . . . 248 päivien ja suurten kirkollisten juhlapäi-
402: 8. TtWM.o y. m., to.iv. al. N:o 85: Ensiapu- vien aattoina . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
403: varastojen järjestämisestä syrjäisten seu- 17. U. Raatikainen y. m., toiv. 311. N:o 94:
404: tujen sairaa.nho.idon parantamiseksi . . • . 250 Toimenpiteistä juopuneena tavattujen
405: 9. E. Koivisto y. m., toiv. aJl. N:o 86: Mää- henkilöiden tarkoituksenmukaisen käsitte-
406: rärahasta Oulun diakonissakodiHe sairaan- lyn aikaansaannseksi .............•.. 261
407: hoitajatarkoulutusta varten ........... 251 18. Brommels m. fl., hemst. mot. N:o 95:
408: 10. Kauhanen y. m., rtoiv. wl. N:o 87: Toi- Angående skärpning av straffbestämmel-
409: menpiteistä radiovastaanottimien ja ko- serna rörande olovlig tillverkning, för-
410: vaäänislaitteiden hankkimiseksi valtion siilljning och forsiling av alkohoidryeker 262'
411: sairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . 253 18. Brommels y. m., toiv. al. N:o 95: Alko-
412: 11. Lappi-Seppälä, toiv. al. N:o 88: Toimen- holijuomien luvattomasta valmistuk-
413: piteistä vapaaehto.isen verensiirtotoimin- sesta, myymisestä ja kuljetuksesta sää-
414: nan taloudelliseksi tukemiseksi . . . . . . . . 254 dettyjen rangaistusten koventam~sesta 263
415: 12. Käkelä y. m., toiv. ail. N:o 89: Eräidren 19. Salo, toiv. al. N:o 96: Esityksen anta·
416: valtion sairaalain työntekijäin tointen va- misesta kuntien väkijuomrulirkkeen voi-
417: kinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 tosta saaman osuuden korottamisesta . . 265
418: 13. Lång y. m., toiv. al. N:o 90: Toimenpi- 20. Lappir-Seppälä, toiv. 311. N:o 97: Esityk-
419: teistä valtion sairaaloitten työsopimus- aoo. antamisesta eri ammattialojen am-
420: suhteessa Ollevan henkilökunnan vakiuais- mattinimitysten suojaamisesta . . . . . . • • 266
421: ta~niseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 21. Hukatri y. m., toiv. wl. N:o 98: Elinkeino·
422: 14. Soininen y. m., toiv. aJl. N:o 91: Määrä- yhdistyksiin kuulumiapakon poistamisesta 267
423:
424:
425:
426: VII. LaJrl- ja talousvaliokunta.
427: KunnallislainSäädä.ntöä., köyhä.inhoitoa, 4. Pusa y. m., ~ak. al. N:o 28: Ehdo~us
428: Merikoiviaton kunnan perustamista, laiksi Merikoiviston kunnan perustami-
429: metsästystä, rakennustoimintaa, maan- sesta ja asuttamisesta (Laus. Mtv:lta) 282'
430: jakoa ja -lunastusoilteutta, vä.estötllas- 5. Bantala y. m., lak. al. N:o 56: Ehdotus
431: 1loa, huvitlla.ismtksia y. m. koskevia laiksi kunnallisen vaaliilain muuttami-
432: laki- ja toivomusaloitteita. sesta ....•.........................•• 287
433: 6. PU1l11110>lainen y. m., la.k. a:l. N:o 57: llh·
434: Siv.
435: dotus laeiksi maalaiskuntain kuunallis·
436: 1. XaiMD y. m., ilak. rul. N:o 25: Ehdotus haillinnosta ja kunnallishaillituksesta kau-
437: laiksi kunnallisen vaalilain muutta.mi- ptmg:iSSil- rumettujen asetusten muuttami-
438: sesta ............ "".. . .. .. .. . . .. . .. .. 273 sesta ................................ 292
439: 2. .P'l(.1JiTIWz.aMten y. m., lak. al. J!l:o ~6; ~bdo-
440: 7. 1!. Tervo y. m., toiv. al. N:o 99: Krumal-
441: tus laiksi t~ojen :illmoåttaJn.isveilvollisuu-
442: il.isver()lainsiiädännön uudistamisesta . . . . 298
443: desta ~sv~rotusta varten ann#un
444: \hjån muuttamisesta ......•..........••. 277 8. Forss m. fZ., hemst. mot. N:o 100: An-
445: 3. H. JlesO'ntlm y. m., aak. al. N:o 27: Ehdo- gående revid11ring av lagstiftningen om
446: tua lalksi köyhäinhoitolain 5 § :n mu~t kommtmalbeskattning på iandet . . . . . . . 302
447: tamdsesta .. . .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. .. .. . 280 8. Forss y. m., toiv. al. N:o 100: Maalai.s-
448:
449: II
450: X Sisällysluettelo 1947.
451:
452: Siv. Siv.
453: kuntain kumu!llisverolainsäädännön uudis· menpirteistä maanjako-olojen parantami·
454: tamisesta • • . • .. • • • .. • • • . • • • • • • . .. .. .. 304 seksi ................................ 324
455: 9. Y. MWMI,tntm y. m.,toiv. al. N:o 101: 22. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 114: Maa-
456: KunnallisVIel'ola.insäädännön uudistami- seudun rakennustoiminnan ohjauksen ja
457: sesta kunnallisen verorasiJtuksen tasoitta- m!Uvonnan järjestämisestä mahdo1låsim-
458: mista silmiWä pitäen . . .. . .. .. .. .. .. . 306 man tarkoituksenmukaiseksi . . . . • . . . • • 326
459: J.O. Kujanpää, y. m., toiv. al. N:o 102: Toi· 23. Vennamo y. m., toiv. al. N:o 115: Toi-
460: menpiteistä kunnalilåsen verorasituksen menpiteistä lähinnä omakotirakennustoi-
461: epätasaisen jakaantumisen korjaamiseksi 308 milll.taa estävi.en, asemakaavalainsäädän-
462: 11. Salo, toiv. al. N:o 103: Määrärahasta töön perustuvien säännösten ja määräys-
463: avustuksiksi klllllli!lLe, joissa lapsivähen- ten tarkistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 327
464: nykset huomattavammin korottavwt kun· 24. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 116:
465: lllllllisveroäyrin hintaa . . . . . . . . . . . . . . . . 309 Esityksen antamisesta rakennustyömaan
466: 12. Uusitalo y. m., toiv. al. N:o 104: Esityk- vastuunalaisen työnjohtajan pätevyys-
467: sen antamisesta kunnaillisverolaåksi, jossa vaatimuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
468: viljellyn maan tuotantoedellytykset tule- 25. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 117:
469: vat nykyistä paremmin huomioon ote- _ Toimen~teistä pärekattojen ,tulenarkuu-
470: tuiksi •....•............•..........•• 310 den poistamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . • • • . 331
471: 13. E. Koivisto y. m., toiv. ail. N:o 105: 26. MyUymä1ci y. m., toov. wl. N:o 118: Kun-
472: Oman äänestysalueen ulkopuolella äänes- nallisten hautausmaiden perustamisesta 332
473: tämisen teklemisestä mahdolliseksi kun- 27. P'T'U/{/,niZa y. m., toiv. aa. N:o 119: Sivii-
474: naillisvaaileissa ...•.••.............•.. 3U lirekisteriin kuuluvien henkiJ.öiden väes-
475: 14. HoZlsten m. fZ., hemst. mot. N:o 106: töluettelon pidon siirtämisestä kunnalli-
476: Angäende bildande av större ko=uner sme viranomaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . • 338
477: av högre ordning för lösande av vissa 28. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 120:
478: ko=un8ila uppgifter . . . . . . . . . . . . . . . • 312 Maataiskuntien oikeuttamisesta pakkolu-
479: 14. HoZZsten y. m., toiv. al. N:o 106: Suu- na.stamaan asemakaavallisia tarkoituksia
480: rempien yllemmiilllasteisten kunrtilen muo- varten alueellaan olevaa maata kohtuulli.-
481: dostamisesta määrättyjen kunnallistehtä- seen hintaan • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334
482: v~en hoitamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 314 29. Bawnio y. m., toiv. al. N:o 121: Kuntien
483: 15. Asi1catnen y. m., toiv. al. N:o 107: Kun- oikeuttamisesta Innastamaan kohtuulli-
484: nan ja seurakunnan viran- ja toimenhal- sesta hinnasta soranottopaikaksi ja
485: tijain saattamisesta verovelvollisiksi prul- urheilukenttien rakentamiseksi .soveltu-
486: kan maksavalle kU!Illlaille ja seurakun- via maa-alueita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385
487: nalLe ......................•.•....... 316 30. Kivisalo y. m., toiv. al. N:o 122: Esityk-
488: 16. Serge1ÄIU8 m. fl., hemst. mot. N:o 108: sen antamisesta laiksi niiden aatteellisten
489: Angäende stadsdirektörens och biträ· yhdistysten, joiden toimitalot tai urhei-
490: dande stadsdirektörens tillsättande för [ukentät sijaitsevat vuokramaalla, oo-
491: bestämd tid . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318 keuttamisesta Innastamaan sanotut vuok-
492: 16. SergeZius y. m., toiv. rul. N:o 108: Kau- ra-alueet . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . 336
493: punginjohtajan ja apulaiskaupunginjoh- 31. Kuitttnen y. m.,toiv. al. N:o 123: Osuus-
494: tajain asettamisesta toimeensa määrä- kuntien oikeuttamisesta Innastamaan
495: ajaksi •...•......................... 319 liiketoimintaansa palvelevat vuokra-
496: 17. K. Andersson, toiv. al. N:o 109: Esityk- alueet ...•...............•.... - • . . . . • 387
497: sen antamisesta köyhäinhoitolain 5 §:n
498: 33. Ku.ZmaZa y. m., rtoiv. at N:o 124: Toimen-
499: muuttamisesta . . . • • • • • • • • • • . . . • • . . . . • 320 piteistä eräiden tonttimaan vuokraa-
500: 18. Pohja'IIITWro y. m.,toiv. al. N:o 110: T:ile-
501: jien aseman turvaamiseksi . . . . . • . . • . • 839
502: lain 91 §:n muuttamisesta ............ 321
503: 19. KwlmaZa y. m., toiv. al. N:o 111: Esityk- 33. Kulmala y. m. toiv. al. N:o 125: Esityk-
504: sen antamisesta laiksi metsästyslain 57 sen antamisesta uponneena olleen puu-
505: §:!II. muuttamisesta •...•.•..•...•..... 322
506: tavaran noatamisesta ja omaJkseen otta-
507: 20. Vennamo y. m., toiv. rul. N:o 112: Toi- misesta . . . . • . . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 840
508: men~teistä maanjakojen jouduttami- 34. Sarlm y. m., toiv. al. N:o 126: Huolto·
509: seksi .......•........................ 323 viranomaisten pWtevyysehtojen ja palk-
510: 21. Vennamo y. m., toiv. a[, N:o 113: Toi- kauksen uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 341
511: Sisällysluettelo 1947. XI
512:
513: Siv. SiT.
514: 35. Smeds, hemst. mot N:o 127: Angående piteistä sisäasiainministeriön julkisia
515: reformering av befolkningsstatistiken •. 345 huveja maaseudulla koskevan päätöksen
516: 35. Bmed8, toiv. aJl. N:o 127: Väestötwton (311/24) 8 §:n kumoamiseksi ..•....• 34Q
517: uudistamisesta . • . • . . . . . . . • . . . . . . . • . . • 346 39. KuitUnen y. m., toiv. aJl. N:o 131: Jalan-
518: 36. T'I.WWTttm 11· m., toiv. al. N:o 128: Julkis- kulkijoita koskev.ien Hikiennemääräysten
519: ten huvitilaisuuksien toimeenpanosta uuddstanhlsesta .•..................... 350
520: pyhäpäivinä annetun asetuksen muut- 40. Saukkonffi 11· m., toiv. al. N:o 132: Toi-
521: tamisesta ..............•............. 347 menpiteistä fosforivalmisteiden käytön
522: 37. H. Pesonen 11· m., toiv. al. N:o 129: Jul- saliimiseksi harakkain tuhoamiseen . . . . 351
523: kisten huvitilaisuuksien toimeenpanosta 41. Kytömaa y. m., toiv. al. N:o 133: Henki-
524: pyhäpäivinä annetun asetuksen 2 § :n kirjoitustoimiston perustamisesta Porin
525: muuttamisesta· . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 poliisilaitoksen yhteyteen ............ 352
526: 38. KuZmala 11· m., toiv. at N:o 130: Toimen-
527:
528:
529:
530: VUI. SivistysvaJiokunta.
531: Koululaitosta, oppivelvollisuutta, talous- SiT.
532: opetusta, korkeakouiustipendejä, teknil- 9. J. Hakala, toiv. al. N:o 138: Oppikoulu-
533: listä ja ammattiopetusta, taidetta ja jen vwkinaisten laulunopettajain toi·
534: tiedettä, opintokerho- ja luentotoimin- mien muuttamisesta peruspalkkaisiksi . . 368
535: taa, kirjastoja, urheilua y. m. ·koskevia 10. .J.hmavaMa y. m., toiv. rut. N:o 139: Kor-
536: laki- ja toivomusaloitteita. keinta opillista sivistystä koskevasta
537: Siv. järjestelystä erityisesti silmällä pitäen
538: 1. Leppäl.ä y. m., lak. al. N:o 29: Ehdotus Pohjois-Suomen oloja . . . . . . . . . . . . . . . . 360
539: laiksi lisäyksestä kansakoulutoimen jär- 11. Nevalailnen, y •. m., toiv. al. N:o 140: Kurs-
540: jestysmuodon perusteista annettuun la- sien järjestämisestä varsinkin kansa·
541: kiin ...•••.......................... 357 koulunopettajille keskikoulun aineopet-
542: 2. E. Koivisto y. m., lak. al. N:o 30: Ehdo- tajan pätevyyden saamista varten . . . . 371
543: tus laiksi kansakoulutoimen järjestys- 12. Hu7c1111'i y. m., toiv. rul. N:o 141: Työn-
544: muodon perusteista annetun lain 14 § :n johto-opin ja yhteiskuntaopin opetuk-
545: muuttamisesta . .. . . .. . . . . • . . . . . . .. . . . 358 sesta valtion teknillisissä kouluissa .. 372
546: 3. Malkamäki y. m., lak. al. No 31: Ehdo- 13. Heiniö y. m., toiv. al. N:o 142: Määrä-
547: tus laiksi oppivelvollisuudesta annetun rahasta uuden koulmalon rakentamiseksi
548: •lain 13 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 359 Tampereen teknilliselle oppilaitokselle • • 37S
549: 4. Malkamäki y. m., la:k. al. N:o 32: Ehdo- 14. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 143: Mää-
550: tus ~aiksi oppivelvOillisuudesta annetun rärahasta Porin lyseon lisärwkennuksen
551: ~ain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 rakentamista ja koulurakennuksen kor-
552: 5. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 134: Li- jaamista varten ..•.................. 375
553: säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar- 15. Rantamaa 11· m., toiv. al. N:o 144: Mää·
554: v.ioon talousopetustarkastajan toimen pe- rärahasta Pieksämäen yhteiskoulun otta-
555: rustamista va:vten kauppa- ja teollisuus- miseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . 376
556: mi:nisteriön a=attikasvatusosastolle . . . 363 16. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 145: Mies-
557: 6. Kytömaa y. m., toiv. al. N:o 135: Selvi- seminaarin sijoittamisesta Kemijärven
558: tyksen toimituttamisesta oppikoulujen kirkonkylään . .. . . .. .. .. . . . . .. . . . . .. • 378
559: ja yleensäkin opetuslaitosten tuntiopet-
560: 17. MaZ7canUi7ci y. m., toiv. rul. N:o 146: Kan-
561: tajien asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
562: sakoululainsäädännön koonnasta . . . . . . 379
563: 7. RyönUi y. m., toiv. al. N:o 136: Määrä-
564: rahasta eräiden korkeakoulujen opiske- 18. MaZkanUiki y. m., toiv. al. N:o 147: Li-
565: lijoille jaettavia stipendejä varten ...• 365 säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-
566: 8. KuZovaMa y. m., toiv. ai. N:o 137: Kou- vioon uusien kokeilukeskikoulujen pe-
567: lutoimen uudistamisesta oppilaiden syn- rustamista ja ylläpitämistä varten . . . . 380
568: nynnäistä lahjakkuutta ja taipumuksia 19. Ltumme y. m., toiv. al. N:o 148: MääTä-
569: silmällä pitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366 rahasta kansakoulunopettajain jatko-
570: XII Sisällyllluettelo 194 7.
571:
572: Siv. Siv.
573: opetuksen tehostamista ja suunnitelmal- 34. Seppälä y. m., toiv. al. N:o 163: Tieteel-
574: lista järjestämistä varten . . . . . . . . . . . 381 listen seurojen taloudellisen aseman pa-
575: 20. Kulovaara y. m., toiv. al. N:o 149: Su- rantamisesta .........•............... 409
576: pistettujen kansakoulujen muuttami- 35. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 1611.:
577: sesta täydel.Jisiksi . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 383 Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
578: 21. E. Koivisto y. m.,
579: toiv. al. N:o 150: Vir- arvioon teknillisiin kysymyksiin kiin-
580: ka-asuntojen hankkimisesta Kemijär- nostuneiden lahjakkaiden nuorten as-
581: ven, Lapin, Länsipohjan ja Kainuun kartelutoiminnan tukJemiseksi . . . . . . . . . . 410
582: piirien kansakoulujen tarkastajille .... 385 36. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 165:
583: 22. Luukka y. m.,
584: toiv. al. N:o 151: Toimen- Määrärahasta opintokerhotoiminnan tu-
585: piteistä itäisen ja pohjoisen rajaseudun kemiseksi . • • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
586: kansllikouluolojen korjaamiseksi . . • . • • 386 37. K. Andersson y. m., toiv. al. N:o 166:
587: 23. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 152: Määrärahasta kansan tajuistieteellisten
588: Uusien käytännöllisille aloille johta- luentojen järjestämistä varten . . . . . • . . 412
589: vien oppilaitosten perustamisesta ja en- 38. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 167:
590: tisten laajentamisesta ................ 388 Toimenpiteistä taidemaalarien ja kuvan-
591: 24. Bryggari y. m., toiv. al. N:o 153: Toi- veistäjien atelieripulan helpottamiseksi 413
592: menpiteistä ammattikasvatuksen edistä- 39. Kilpi y. m., toiv. al. N:o 168: Määrära-
593: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 hasta näyttämötaiteen tukemiseksi .... 414
594: 25. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 154: Toi- 40. K'!lilMinen'-.y.m., toiv.al. N:o 169: Toi-
595: menpiteistä keskusammattikoulun pe- menpiteistä kuvaamataiteiden ja -taitei-
596: rustamiseksi Rovaniemen kauppalaan . . 391 lijain aseman parantamiseksi . . . . . . . . . 415
597: 26. H. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 155: Mää- 41. Wuolijoki y. m., toiv. al. N:o 170: Li-
598: rärahasta keskusammattikoulun perusta- säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-
599: miseksi Rovaniemen kauppalaan . . • . . • 392 vioon Valtion Näyttämötaidelautakun-
600: 27. Salmilnen y. m., toiv. al. N:o 156: Am- nan käytettäväksi kahden ohjaajan kou-
601: mattikoulun perustamisesta Polvijärven luttamiseksi ja palkkaamiseksi maaseu-
602: kuntaan .•.•...•.......•...........•. 393 dun amatööriteattereja varten ........ 417
603: 28. Lumme y. m., toiv. al. N:o 157: Lasten- 42. Hukari y. m., toiv. al. N:o 171: Määrä-
604: tarhaopettajaseminaarin perustamisesta 394 rahasta valtion nuorisotyölautakunnalle
605: 29. Lumme y. m., toiv. at N:o 158: Koulu- kiertävien näytelmäohjaajien paikkaa-
606: tusmahdollisuuksien järjestämisestä raa- mista varten . . . • • . . • . • • • • . . . . . . . . . . . 418
607: jarikkoisille lllipsille oppivelvollisuuden 43. astenson m. f!., hemst. mot. N:o 172: An-
608: suorittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . • 395 gäende anslag tili understöd åt förenin-
609: 30. Kankwinen y. m., toiv. al. N:o 159: Mää- gen Böcker åt de blinda ............. 419
610: rärahasta rehtorin asuntorakennuksen 43. (jstenson y. m., toiv. aJl. N:o 172: Määrä-
611: aikaansaamiseksi Suomen Raamattu- rahasta avustukseksi Kirjoja sokeille
612: opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 396 nimiselle yhdistykselle • . • . . . . . . . . . . . . 420
613: 31. Kauppi y. m., toiv. aJl. N:o 160: Lisäyk- 44. Karppinen y. m., toiv. al. N:o 173: Mää-
614: sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarviaan rärahasta kirjastoautojen hankkimiseksi
615: avustukseksi Suomen Nuoriso-Opistolle kansalaiskirjastoja vailla olevien seutu-
616: luokkahuoneiden ja oppilasasuntojen ra- jen kirjastotarpeen tyydyttämiseksi . . 421
617: kentamista varten opiston pääraken-
618: nuksen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 397
619: 45. Nevalainen y. m.,
620: toiv. aJl. N:o 174: Kir-
621: jatuotl~nnon keskuselimen perustami-
622: 32. Lång y. m., toiv. al. N:o 161: Määrära-
623: sesta •...........•..•..•.•.......•... 422
624: hasta vuoden 1918 vankileireillä kuol-
625: leiden punwkaartilaisten hautapaikkojen 46. Rydberg y. m., toiv. al. N:o 175: Mäii.rä-
626: kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 398 rahasta sa.nom111lehdentoimittajain lj.lJl-
627: 33. A. K. Wirtanen m. fl., hemst. mot. N:o mattikasvatuksen edelleen kehittibni-
628: 162: Angående åtgärder för höjande av seksi Yhteiskunnallisessa Korkeakou-
629: det statliga understödet för konstnärer, lussa .............. · • · · • · • • · · · • · · · · · · 424
630: författare och artister . . . . . . . . . . . . . . • . 399 47. Memooder y. m., toiv. al. N:o 176: Eri-
631: 33. A. K. Wirtanen y. m., toiv. 1111. N:o 162: tyisen elimen perustamisesta käsittele-
632: Toimenpiteistä taiteilijain ja kirjaili- mään henkisen työn tekijäin palkkojen
633: jain valtionavun korottamiseksi . . . . . . 404 säännöstelyä koskevia asioita . . . . . . . . 426
634: Sisöllysl~lo 1947. Xlll
635:
636: Siv. Siv.
637: 48. Kankainen y. m., toiv. al. N:o 177: Tut- 49. Söd.e'rhjelm, toiv. al. N:o 178: Esitykaen
638: kimuksen toimittamisesta :kansamme si- antamisesta J.aiksi urheiluopistojen val-
639: veellisestll. tilasta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 428 tionavusta ....•.•........•.......••• >431
640: ,f9. SödeYhjelm, hemst. mot. N:o 178: An- 50. Lappi-Seppälä y. m., toiv. ail.. N:o 1't9:
641: gäende avlätande av proposition med Koripail.lovälineiden hankkimisesta 'kansa-
642: fötslag till lag angå.ende statsunderstöd ja oppikouluihin . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . 432
643: ät idrottsinstituten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
644:
645:
646:
647: IX. lYiaatalousvaliokunta.
648: Maanhankinta.lakia, maa,, karja-, metsä- Siv.
649: ja kaJ-atalo~ asutustoimintaa, säii.D- menpiteistä maatalouden kannattavai-
650: nöstelyä, maatalousa.mmattiopetl18ta, lei- suustutkimuksen tehostamiseksi . . . . . . • 462
651: ;ma.verovapautta., kotitaloutta ja -teolli- 14. Virolainwm 'II· m., toiv. al. N:o 181: Oh-
652: wutta, puutarhanhoito& y. m. koskevia jelman laatimisesta maataloust110tannon
653: laki- ja toivomusaloitteita. kohottamisesta . . . . . . . . . . . • . . • • • . . . . • 463
654: Siv. 15. Lepilftö y. m., toiv. al. N:o la2: Tuki-
655: 1. Uusitalo y. m., lak. al. N:o 33: Ehdotus palkkiojärjestelmän lopettamisesta mylin-
656: laiksi maanhan!kintalain 1 §:n muutta- tämä!llä viihävaraisille ja suwiperheiBille
657: misesta ...•.....•.................... 437 vastaava sosiaail.inen tuki .••......•••• 465
658: 2. T'I/IIW'IW, y. m., [ak. al. N:o 34:: Ehdotus 16. Okko y. m., toiv.al. N:o 183: Maatalous-
659: laiksi maanhankintalain 25 §:n muutta- tuotannon säännöstelyn asteittaisesta
660: misesta . • . . . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . . . . . • 438 lakk.autt&nUsesta .•..•............... 466
661: 3. Virolaitnen y. m., il.ak. ail. N:o .35: Ehdo- 17. 8Qr'ln1W.en y. m., toiv. al. N:o 1S4: Toi-
662: tus laiksi maanhankintalain 38 § :n muut- menpiteistä maataJoustuotteiden Bään-
663: tanriSiesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . 440 nöstelyn uudistamiseksi . . . . . . . . . . • . . 468
664: 4. Piilr88inum y. m., lak. al N:o 36: Ehdotus 18. Simonen y. m., toiv. al. N:o 185: Toi-
665: laiksi maanhankintalain 38 ~ :n muutta- menpiteistä maataJoud.en rationalisoi-
666: misesta .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 441 mislaitoksen aikaansaamiseksi . . . • • . . . 470
667: 5. Lwlikka y. m., lak. al. N:o 37: Ehdotus 19. Smeds, hemst. mot. N:o 18G: Angäende
668: laiksi maanhankintalain 50 §:n muutta- åtgärder för regl.ementeringens avskaf-
669: misesta • • . • . . . . . • • . . . . • . . . • • . . . . . . . . . 443 fande inom vissa produktionsbranscher 472
670: 6. Pyy y, m., lak. ail. N;o 38: Ehdotus laiksi 19. 8med6, toiv. ail. N:o 186: Toimenpiteistä
671: maanhankintalain 73 ja 85 § :n muutta- siiiinnöstelyn lopettamiseksi eräillä tuo-
672: misel!ta . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . 445 tannon aloilla .....................•. 473
673: 7. Pärssinen y. m., lak. al. N":o 39: Ehdotus 20. .S'hmula '!!· m., toiv. al. N:~ 187: Tutki-
674: laiksi maanhankintalain 79 §:n muutta-
675: muksen toimittamisesta siitä, missä
676: misesta . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . • 448
677: määrin n. s. kirjanpitotilojen puhdas-
678: 8. 1nkinen y. m., lak. al. N:o 40: Ehdotus
679: tuotto poikkeaa maatalouden keskl.lhli.ä·
680: lll.iksi maanhankintalain 156 § :n muut-
681: räisestä puhdMtuotos·ta ...........••. 474
682: tamisesta . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450
683: 9. Pyy y. m., [ak. al. N:l) 41: Ehdotus laiksi 21. Lepistö y. m., toov. ail.. N:o 1~: Toimen-
684: maanhankintalain 156 § :n muuttatni- piteistä maataloustuotannon kohottami-
685: f!eSta ................................ 452 seksi ja sen kannattavaisuuden pal'an-
686: 10. JUMtimäki y. m., lak. al. Nto 42: Ehdotw; tamiseksi ............................ 476
687: laiksi maan harukinnastii maan puut- 22. Simonen y. m., toov. al. :N:o 189: Toi-
688: teessa oleville . • . • . . . . . • . . . • . . . . . . • • . 453 menpiteistä maatalousneuvonnan tehos-
689: 11. PtUJa, il.ak. al. N:o 43: Ehdotus laiksi tamiseksi ..........................•. 478
690: perunan tuotannon tukemisesta . . . . . . 459 23. Lampinen y. m., toiv. al. N:e 190: Mää-
691: 12. V. Eskola fl· m., la;k. al. N:o 44: Ehdotus rärahasta maataloudelle sodan a~kana
692: laiksi lai~unalueista .annetun lain muut- aiheutuneitten rappioitten kMjaami-
693: tamisesta . . . . . . . . . • . • • . . . . . . . . . . . . . . 461 seksi ......•............••.•....•.... ~80
694: 13. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 180: Toi- 24. Laitinen y. m., toiv. al. N:o 191: Suun-
695: XIV Sisällysluettelo 1947.
696:
697: Siv. Siv.
698: nitelman laatimisesta maatalousammat- kiinteistökauppoihin, joita maauhankinta-
699: tiopetuksen uudistamisesta .•.•.... , • . 481 Jain mukaan maansaantiin oikeutetut
700: 25. Lepiatö y. m., toiv. aL N:o 192: Maata- henkilöt ovat tehneet maansaantioikeu-
701: lousammattiopetuksen laajentamisesta destaan luovuttuaan (Laus. Vv:lta) .... 497
702: ja kehittämisestä nykyisiä olosuhteita 37. Pyy y. m., toiv. al. N:o 204: Leimavero-
703: ja tarpeita vastaavaksi ...•.... , .•... 482 vapauden ulottamisesta eräisiin maan-
704: 26. Taim.io y. m., toiv. al. N:o 193: .Valta- hankinnan yhteydessä tapahtuviin ra-
705: kunnallisen keskusjohdon asettamisesta kennusten iluovutuksiin (Laus. Vv:lta) 498
706: maatalouden koneellistamisen yli=äksi 38. Pyy y. m., toiv. at N:o 205: Toimenpi-
707: valvojaksi ja ohjaajaksi . . . . . . . . . . . . • • 488 teistä maanhankintalain 25 § :ssä sää-
708: 27. Berner y. m., toiv. a1 N:o 194: Esityksen detyn etuoikeusjärjestyksen ulottami-
709: antamisesta valtion hallussa olevien sesta koskemaan myös asuntotiloja ja
710: maiden myymisestä viljelys- ja asutus- asuntotontteja . . . . . . . . . . • • • . . . . • . . . . • 499
711: tarkoituksiin (Laus. Vv:lta) ......... 485 39. K01ikkari y. m., toiv. al. N:o 206: Vuo-
712: 28. E. Koivtllto y. m.,
713: toiv. al. N:o 195: Val- den 1936 asutuslain toimeenpanemisesta 500
714: tion omistamien metsäalueitten asutta, 40. SW!onen y. m., toiv. a1 N:o 207: Toimen-
715: misesta Pohjois-suomessa • . . . . . . . . . • . 486 piteistä Pohjois-suomen ilaajojen vilje-
716: 29. Kauppi y. m., toiv. al. N:o 196: Esityk- lyskelpoisten wlueidlen viiljelykseen saat-
717: sen antamisesta maanhankintalain ja tamiseksi koosantaloude:mäsesti eduilisim-
718: siihen liittyvän rahoituslain muuttami- malla tavalla . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 501
719: sesta asutuskeskusten olosuhteita parem- 41. LahteZa y. m., toiv. a!l. N:o 208: Pohjois-
720: min vastaavaksi ...•..•...........••.. 488 Suomessa valtion maille perustettavien
721: 80. Talvio y. m., toiv. al. N:o 197: Maanhan- asutustilojen luovutusehtojen helpotta-
722: kintalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . • 490 misesta ............ _. .. .. • .. .. .. .. . . 503
723: 31. V. EskoZa y. m., toiv. ail. N:o 198: Esi- 42. Tainio y. m., toiv. al. N:o 209: Eräiden
724: tyksen antamisesta maanhankintalain asutustilojen lunastusehtojen helpotta-
725: muuttamisesta niin, että köyhäinhoito- misesta ................. - .. .. .. .. .. • 505
726: lain 5 § :ssä työntekijälle tarkoitettu 43. KOJUh-anen y. m., toiv. al. N:o 210: Suun-
727: eläkeoikeus tulisi turvatuksi . . . . . . . . . . 492 nitelman laatimisesta viljelyskelpoisten
728: 32. 11cun.en y. m., toiv. al. N:o 199: Lisäyk- soiden raivaamisesta ja asuttamisesta . . 506
729: sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon 44. Koukkari y. m., toiv. al. N:o 211: Asu-
730: maanhankintalain mukaan asutettavien tustoiminnan ohjaamisesta viljelyskel-
731: keskuuteen perustettavien koneyhty- poisille vesistöjen rantamaille . _• . . . . • 508
732: mien avustamiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . 493 45. Miett11nen y. m., toiv. a1 N:o 212: Poh-
733: SS. Viro~ y. m., toiv. al. N:'o 200: Tuot- jois-Suomen viljelyskelpoisten suoaluei-
734: tokykyä alentavien tekijäin huomioon den viljelykseen ottamisesta . . • . • . . . . • 509
735: ottamisesta eräille maanhankintalain 46. Lahtela, toiv. a1 N:o 213: Toimenpi-
736: mukaan muodostetuille tiloille asetet- teistä maatlllloutta vahingoittavien
737: tavaa maataloustuotteiden luovutusvel- maanvyörymien estämiseksi Tenojoen
738: vollisuutta mii.ärättäessä . . . . . . . • • . • • . 494 rantamilla Utsjoen kunnan alueella . . • • 510
739: 34. Leppälä y. m., toiv. wl. N:o 201: Toimen- 47. Ku.lmaZa y.m., toiv. al. N:o 214: Muur-
740: piteistä väkilannoitteiden saannin tur- lan ja Uskelan pitäjissä olevan n. s.
741: vaamiseksi maanhankintalain mukaan Alasjärven vesijättöaJ.ueen kuivattami-
742: muodostettaville sekä Pohjois-Suomen sesta ..••.........................•.. 511
743: ja muiden syrjäisempien seutujen ti-
744: 48. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 215: Sala-
745: loille ............................... 495
746: ojitusavustuksiin ja -lainoihin varatta-
747: 35. B»hinen y. m., toiv. al. N:o 202: Eräi-
748: vien määrärahojen lisäämisestä . • . • . . 512
749: den luovutetulla alueella maata omista-
750: neiden tai vuorkaoikeudella hallinnei- 49. Virolainen y. m., toiv. al. N:o 216: Pien-
751: den saattamisesta asutuslainojen saan- tiloille sopivien maatalouskonetyyppien
752: nissa yhdenmukaiseen asemaan maan- kehittämisestä . .. . . .. .. .. . .. .. . .. . .. • 513
753: hankintalain mukaan maansaantiin oi- 50. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 217: Esityksen
754: keutettujen kanssa ••.. ; . .. .. . • • . . . . . . 496 antamisesta laiksi pienviljelijäin kone-
755: 36. Pyy y. m., toiv. aL N:o 203: Leimavero- yhtymille ja -osuuskunnilla annettavien
756: vapauden ulottamisesta vapaaehtoisiin valtion avustusten perusteista • . . . . . • • 515
757: Sisäll,aluettelo 1947. XV
758:
759: Siv. Siv.
760: 51. K. Eskola y. m., toiv. al. N:o 218: Mää· 65. Tamw y. m., toiv. al. N:o 232: Suunni-
761: rära.hasta lainojen myöntämiseksi vesi- telman laatimisesta Lapin läänin maa-,
762: johtolaitteiden hankkimiseen erityisesti rehu- ja karjataloustuotannon kohotta-
763: vähäva.ra.isi$le piendjelysseuduille • • • • • 516 miseksi .•••••••..•..••....•..•.•.••• 537
764: 52. lletsär®ta y. m., toiv. aJ1. N:o 219: 66. LeppäZä y. m., toiv. al. N:o 238: Määrä-
765: Määrärahasta avu.stuksiksi pienviljeli- rahasta raivauspalkkiolain mukaisten
766: jäin AIV-rehusäiliöiden rakentamista uudisraivauspalkkioiden ·korottamiseksi 539'
767: varten •••••.••••••••••••••....•...•• 518 67. Hautala y. m., toiv. al. N:o 234: Hei-
768: 53. Luo8tMilnen y. m., toiv. al. N:o 220: Toi- nien vapauttamisesta säännöstelystä • • 541
769: menpiteistä ruokamuLlan hukkaan jou- 68. Bmn.e y. m., toiv. at N:o 285: Toimen-
770: tumisen estämiseksi rakennusten ja tei- piteistä apulantain jakamiseksi pelto-
771: den rakentamisen yhteydessä . • . . . . . • 519 hehtaarialan ja maan luokituksen pe-
772: 54. Talvio y. m., toiv. al. N:o 221: Lisäyk- rusteella • • . . • . • • • • • • • • . • • . . . . . • . • • • • 543-
773: sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon 69. PyöräZä y. m., toiv. al. N:o 236: Toimen-
774: valtion osuuksien merkitsemiseksi pien- piteistä karjataloustuotteiden vapautta-
775: viljelijäin maatalouskoneyhtymiin • • • • 521 miseksi säännöstelystä • . . • . . • • • • • • . • 544
776: 55. Riihimäki y. m.,toiv. al. N:o 222: Toi- 70. .J.nti.la 11· m., toiv. aJ1. N:o 237: Toimen-
777: menpiteistä. maatalouskoneiden hankki- piteistä nautakarjan ·keinosiitostoimin-
778: miseksi pienviljelijöille myönnettävien nan aloittamiseksi . • . • . . . • . • • . • . . • • . 545
779: avustusmäärien korottamiseksi . . • . . . • . 522 . 71. Biihitmä1ci 11· m., toiv. 00.. N:o 238: Avus-
780: 56. Hiet®en y. m., toiv. al. N:o 228: Toi- tuksen antamisesta pienviljelijöille jalo-
781: menpiteistä lisämaan ~tarpeessa olevien rotuisten lehmävasi'koiden ostoa varten 547
782: pientilojen maantarpeen tyydyttämi- 72. Ti.itu y. m., toiv. al. N:o 239: Toimenpi-
783: seksi .•.......•...•....••...........• 523 teistä naudanlihan vapauttamiseksi
784: 57. Jokinen y. m., toiv. aJl. N:o 224: Esityk- säännöstelystä . . . . . . . . . . . . . • . . • . • • . . 548
785: sen antamisesta laiksi tiloilta poisjou-
786: 73. TUtu y. m., toiv. al. N:o 240: Toimenpi-
787: tuvien vanhojen maatll!loustyöntekijäin
788: teistä vuodan ja nahkavalmisteiden
789: eläkeoikeuden turvaamisesta . . . • . . . • • . 524
790: vapauttamiseksi säännöstelystä . . • • • . 549
791: 58. Kuusela y. m., toiv. 00.. N:o 225: Mää-
792: rärahasta salaojituspalkkioiden lisäämi- 74. Brandel· 11· m., toiv. al. N:o 241: Toimen-
793: seksi .............................••• 525 piteistä nautapaarmojen ja rottien hä-
794: 59. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 226: Li- vittämistä tarkoittavan lainsäädännön
795: säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar- aikaall.'laamiseksi (Laus. Tv:Ita) •..••• 550
796: vioon uudis- ja laidunraivauspalk- 75. Hautala 11-m., toiv. al. N:o 242: Toimen-
797: kioita varten . . • . . . . . . . . . . . • • • • • . . • • • 526 piteistä maitotaloustuotannon kohotta-
798: 60. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 227: Peru- miseksi • • • • • . . . • • • . • • • • . • • . • • • . • . • • • . 551
799: nandjelyksessä kasvukautena 1947 ol- 76. Salo y. m., toiv. al. N:o 243: Esityksen
800: leen peltoalan vähentämisestä kaksin- antamisesta lisäyksestä vuoden 1947
801: kertaisona luovutusyksikkömäärien las- tulo- ja menoarvioon navetan ja sika-
802: kuperu.steena käytettävästä pinta-alasta 528 lan rakentamista varten Seppälän maa-
803: 61. Sormunen y. m., toiv. al. N:o 228: Toi- mieskoulutilalle . . . • . . . . • . . . . . • . . . • • • • 558
804: menpiteistä eräiden maatalouskiinteis- 77. Luukka 11· m., toiv. aJl. N:o 244: Kalas-
805: töjen pakkohuutokaupoista aiheutunei- tus ·ja metsästysasiainosaston perusta-
806: den epäoikeudenmukaisuuksien korjaa- misesta maatalousministeriöön . • . . • • • • 554
807: seksi ..•..........•...••..........•.• 529 78. KUU8ela y. m., toiv. al. N:o 245: Pien-
808: 62. Km7111mtm y. m., toiv. al. N:o 229: Val- viljelijäin omistamien, pakkohakkuissa
809: tion viljavaraston perustamisesta Piek- raiskautuneiden metsien saattamisesta
810: sämäelle . . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . . . . . . . . . 531 valtion toimenpitein kasvukuntoon . . • • 556
811: 63. Sominen y. m., toiv. 00.. N:o 230: Esityk- 79. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 246: Toi-
812: sen antamisesta lainojen ja avustusten menpiteistä jätepuun käytön lisäämi-
813: myöntämisestä kiviperäisten peltojen seksi ...••..•...••.•..•.•..•.•...••.• 558
814: raivaamista varten . . . . . . • • . . • • . . . . . • 533 80. Bmne y. m., toiv. al. N:o 247: Pienvil-
815: 64. Mtettwnen y. m., toiv. al. N:o 231: Uudis- jelijäin kotitarve- ja tukimetsien va-
816: raivauspalkkioiden korottamisesta . • . • 535 pauttamisesta pakkohakkuista . • • . • . . . 559
817: XVI Sisill~~o 1947.
818:
819:
820: Siv. Siv.
821: 81. V ewnamw y. m., toiv. al. N:o 248: Toi· 92. E. NMmilnen y. m., toiv. U. N:o 259: Toi-
822: menpiteistä metsien pakkohakkuiden menpiteistä tehokkaan kc'dinhoit&jakou-
823: lopettamiseksi ainakin pien- ja talon- lutuksen järjestämiseksi , kunnallisten
824: poikaistiloilla • . • • . .. . . . . .. .. .. . .. • . .. 560 kodinhoitajien valmentamis\a varten . . 577
825: 82. K'IUI&6ela y. m., toiv. 8ll. N:o 249: Vuok- 93. IkoniJ'n y. m., toiv. al. N:o !?.lO: :Määrä-
826: rasopimuksen rekisteröimisen ulottami- rahasta kotiteollisuusneuvon~a-asemien
827: sesta koskemaan kaikkia maanvuokra- perustamiseksi • . . . . • . . . . . . . . • • . • . . .. 578
828: sopimuk-sia . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . • 562 94. Forss m. /Z., hemst. mot. N:o 2\U: An-
829: 83. H. Pesooen y. m., toiv.al. N:o 250: Jako- gående hemslödsskolans i R.'vevlax
830: kuntien mailla. sijaitsevien vuokra-aluei- kommun övertagande av staten • . . . . . 579
831: den ja n. s. sotilastorppien itsenäistämi- 94. Forss 11· m., toiv. al. N:o 261: Koiv\llah-
832: sestä •.....................•.•.••..•. 563 den. kunnassa olevan kotiteollisuus\:ou-
833: 84. Karppilnen y. m., toiv. al. N:o .251: Toi- lun ottamisesta valtion haltuun ... , . . 580
834: menpiteistä lunast11sla.insäädänilön alko- 95. Tolofwn y. m., toiv. a!l. N:o 262: Opi~\o-
835: puolella olevien vuokra-alueiden itse- ja. kurssikentän perustamisesta M1kk,l-
836: näistämisek.si .. .. . .. .. .. . • • .. • .. .. • .. 564 lin lääniin vähävaraisten pienviljelijäh\
837: 85. Ytti 11· m., toiv. al. N:o 252: Lisäyksestä ammattiin kuuluvaa. kurssitoimintaa. TO.r·
838: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon Vii- ten ................................. 1>82
839: kin opetus- ja 'koetilalla suoritettavaa 96. Mtett'!Mtm '!!· m., toiv. al. N:o 263: 'l'oi·
840: rakennustoimintaa varten . . • . . . • • . . . . 565 menpiteistii. pienviljelijäkotien naisten \\
841: 86. Lwtikka y. m., toå:v. aJl. N:o 253: :Määrä- työtä helpottavien yhteisten koneiden
842: rahasta valtion kalatalousopiston ja '1\:i.ytäntöön ottamisen helpottamiseksi 58~
843: kalastllskoeaseman perustamiseksi • • . . 567 97. Mw-tt.men y. m., toit. al. N:e 264: Pien-
844: 87. :Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 254: viljelijäkotien naisten työn keventli.mi-
845: Angående avlåtande av prop08ition med sestä .....•......................•.• 585
846: förslag tili lag om en 111llmän statlig 98. Inll:t:nen y. m., toiv. al. N:o 265: Toimen-
847: premiefri f~rsäkring av enskilda yrkes- pitllistä. sisävesistöjen kalakannan lisää-
848: :l'iskares fiskebåtar och storbragder . . . . 569 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . 586
849: 87. :Rosenberg y. m., toiv. al. N:o 254: Esi- 99. LuostOJrilnen y. m., toiv. ail. N:o 266: Puu-
850: tyksen antamisesta laiksi yksityisten tarhaosaston perustamisesta maatalGus-
851: ammattikalastajain kalMtusveneiden ·ja hallitukseen . . . . . • • . . • . . . . . . . . . . . • • . • 587
852: kalanpyydysten yleisestä maksutto- 100. U. BaatfJcamen y. m., toiv. a!l. N:o :267:
853: masta vakuutuksesta . • . • . . . • . . . . . . • • 570 Kunnallisen puutarhurintoimen aikaan-
854: 88. Malkwmiiki 1J. m., toiv. al. N:o 255: ~i saamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. • • .. .. .. 588
855: mel!.piteistä Helsingin kasvatusopillisen 101. Luostarilnen y. m., toiv. al. N:o 268: Toi-
856: talouskoulun ja Helsingin käsityopistun menpiteistä Ra.uhalitmaD. huvila-alueen
857: viran .ja toimen haltijain eläkeoikeuden siirtämiseksi rakenn~ksineen Siii.mingin
858: lailla järjestämiseksi . . . • . • . . . . • . . . . . 571 emäntiilkoulun käytettäväksi •.....•.•• 590
859: 89. Terho '!!· m., toiv. al. N:o 266: Kotita- 102. Riik01W11,, toiv. al. lf:o 269: M.iiti:r.iita-
860: louskonaidan hankkimisesta ma11talous- '*sta avust1i.kseksi Suomen Piensahojen
861: konelliSemille . . . . . • . . . • • • . • . • . . . . • . . . • 572 Yhdistys r. y. nimiselle yhdistykselle
862: 90. Lahttiw y. m., toiv. al. N:o 257: Kotita- tekaillisen neuvonnan järjestämistä. var-
863: lousopetuksen edistämisestä Lapin lää- teB. piensahoille •. , • . • . • . . . . . . . • • . . . . 591
864: nissä. ..........•.•.•....•...••.•..•.• 574 103. Ni.skala y. m., toiv. al. N:o 270: Toimen-
865: 91. Nislcala y. m., toiv. al. N:o 258: Toimen- piteistä. Kaakamojoen parkaarniseksi
866: piteistä. mieskä.sityö)roulun perustami- (Laus. Kulkv:lta) ................... 592
867: seksi Karungin kuntaan . . . . . . . . . . . . • • 576
868: Sisällysluettelo 1947. XVII
869:
870: X. Työväena.siainva.liokunta.
871: Työaikaa, työoloja ja työsopimuksia, Siv.
872: la.stenkoteja, ka.nsaneläkettä, tapaturma- 17. Boine y. m., toiv. rul. N:o 278: Esityksen
873: korvausta, invaliideja, sotaleskiä., äitien antamisesta laiksi työturvallisuuslain
874: lomaa ja. palkkaa, asunto-oloja, ammat- muuttamisesta ••• , • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 621
875: tiopetusta y. m. koskevia laki- ja toivo- 18. Boine y:m., toiv.llll. N:o 279: Esityk-
876: musaloitteita. sen antamisesta laiksi työturvrullisuudesta
877: Siv. IIIlusten lastaus- ja purkamistyössä anne-
878: 1. Mustonen y. m., lak. aJ.. N:o 45: Ehdo- tun lain muuttamisesta • • . • . . • • • • • . . • 622
879: tus laiksi työaikalain 1 § :n muuttami- 19. Hiilelii, y. m., toiv. al. N:o 280: Vuoro-
880: sesta ••..••••••..•••.••••.....•••••• , 597 työstä työntekijäin terveydelle ja elä-
881: 2. Karvonen y. m., [a.k. al. N:o 46: Ehdo- mälle aiheutuvien vaarojen ja haittojen
882: tus laiksi työaikalain 1 §:n muuttami- tutkimisesta • • • • • . • • . . • • . . . • • • . • • • • • • 623
883: sesta •••.••..•••..•••.....••.•.••.••• 599 20. Lumme y. m., toiv. al. N:o 281: Esityk-
884: 3. Hiilelä y. m., lak. al. N:o 47: Ehdotus sen antamiseBta vanhempansa menettä·
885: laiksi työaikalain 3 § :n muuttamisesta 601 neiden ja invaliidien lasten vuosiavus-
886: 4. Karvonen y. m., lak. al. N:o 48: Ehdotus tuksesta • • • • • • • • • • • • • • • • . . • • • • . • . • • • 624
887: laiksi työaikalain 12 § :n muuttamisesta 603 21. E. Pesonen y. m., toiv. wl. N:o 282: In-
888: 5. Karvonen y. m., Iak. al. N:o 49: Ehdotus valiidien rahakorvausjärjestelmän uudis·
889: laiksi työaik!lllain 18 § :n muuttamisesta 604 tam.isesta . . • • • • . • • • • • • • • • • • . . . • • • • • . . 626
890: 6. Tuominen y. m., lak. rul. N:o 50: Ehdotus 22. P. Leskinen y. m.,
891: <toiv. al. N:o 283: Eräi-
892: laiksi työsopimuslain 20 § :n muuttami- den huoltoavustusten, eläkkeiden ja
893: seBta ••••.••••••••••••••••••••••••••• 605 korvausten korottamisesta • • • • • • • • • • • • 628
894: 7. Karvonen y. m., ilak. at N:o 51: Ehdotus 23. Järvi y. m., toiv. a!l. N:o 284: Ylimää·
895: laiksi metsiiltaloustyöväen kotiasunto- räistä eläkettä nauttivien sotalaskien ja
896: olojen parantamisesta • . • • . • . . . . . • . • • • 607 kaatuneiden omaisten piirin !l:aajentami-
897: 8. Muikku y. m., lak. aJ.. N:o 52: Ehdotus sesta ................................ 629
898: laiksi puutavaran työmittauksesta anne- 24. M. Järvinen y. m., toiv.llll. N:o 285: So-
899: tun lain muuttamisesta . • • . . . . . . • . . • • 610 taleskien työhuollosta annetun lain voi-
900: 9. Karppinen y. m., lak. aJ.. N:o 53: Ehdo- massaoooajan pitentämisestä . . . . . • • • • • 631
901: tus laiksi Iastenseimilen ja lasten päivä- 25. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 286: Esityk·
902: kotien va1tionavusta .................. 611 sen antamisesta laiksi monilapsisten per-
903: 10. Paasivuori y. m., toiv. al. N:o 271: Tuo- heiden äitien !omista . .. . . • • . • .. • • .. . 632
904: tantokom.iteoja vastaavien yhteistyöeli- 26. Karppinen y. m., toiv. al. N:o 287: Toi-
905: mien perustamisesta eräille aloåilile . • • • 613 menpiteistä lastenseimien ja Jasten päi-
906: 11. A. Virtanen y. m., toiv. al. N:o 272: väkotien opettajattarien ja hoitajatta-
907: Toimenpiteistä kansaneläkelaissa sääde- rien koulutusohjelman laatimiseksi • • • 633
908: tyn elä.kei:kärajan alentamiseksi •.•..•. 614 27. Salmela-Järvinen y. m., toiv. al. N:o 288:
909: 12. H. Manminen y. m., toiv. al. N:o 273: Toimenpiteistä äidinpalkan suorittami-
910: Esityksen antamisesta laiksi kansaneläke- sen sisällyttämisestä perhelisälakiin • • • • 634:
911: ~ain ulkopuo1elle jääneiden eläkkeistä • • 615
912: 28. E. Nurminen y. m., <toiv. M. N:o 289:
913: 13. Kivisalo y. m., toiv. rul. N:o 274: Esi- Toimenpiteistä Vajaamielisten lasten hoi-
914: tyksen antamisesta tapaturmakorvaus- tolaitoksen aikaansaamiseksi •••••••••• 636
915: llainsäädä:nnön uudistamisesta • . • • . • • • . 616
916: 29. Kuusela y. m., toiv. al. N:o 290: Määrä-
917: 14. Terho y. m., toiv. al. N:o 275: Toimen-
918: rahasta Lomaliitto r. y:lle pienviljeli-
919: piteistä työntekijäin tapaturmavakuutus-
920: jäin emäntien lomanviettopaikkojen jär·
921: ilain uudistamiseksi . .. .. .. .. • .. .. .. • .. 617
922: jestämiseksi • • . • • • . • • . . . • • • • • • . • • • • • • 637
923: 15. H. Mannintm y. m., toiv. al. N:o 276:
924: Intemoituina olleiden henkilöiden saatta- 30. Luostarinen y. m., toiv. rul. N:o 291: Mää-
925: misesta sotatapaturmalain vaikutuspii- rärahasta monilapsisten äitien lomanvie-
926: riin •••••.•••..•.•.•••..•••. , •••••••• 618 ton järjestämiseksi ................... 638
927: 16. Käkelii, y. m., toiv. al. N:o 277: Toimen- 31. Salmela-Järvinen y. m., toiv. al. N:o 292:
928: piteistä työturvallisuutta ja <työntekijäin Tutkimuksen toimittamisesta naisten suo-
929: sosiaa!lisia oloja koskevien epäkohtien rittaman työn yksityis· ja kansantalou-
930: poistamiseksi teollisuuslaitoksissa • • . • • • 619 dellisesta merkityksestä • • • • • . • • • • • • • • 640
931:
932: III
933: xvm Sisii.llysluettelQ 1947.
934:
935: Siv. Siv.
936: 32. Lumme y. m., tQiv. al. N:o 293: Vuoro- 44. Smeds m. fl., hemst. mot. N:o 305: An-
937: työssä maksettavaa korotettua palkkaa gående åtgärder för underlättande av
938: koiiloovien säännösten. muuttamisesta . . . 642 den förf~yttade befolkningens och front-
939: 33. B:t;itn,iö y. m., toiv. al. N:o 294: Esityk- männens yrkesutbildning . . . . . . . . • . . . • . 658
940: ~Jl antamisesta perheen. edustajan oi- 44. Smeds y. m., toiv. al. N:o 305: Toimen-
941: keutta.misesta nostamaan. perheen huolta- piteistä siirtoväen ja rintamamiesten
942: jan palkka eräissä tapauksissa . . . . • . . . 643 amma.ttiopetuksen helpottamiseksi . . . . . . 660
943: 34. L{Jng y. m., toiv. wl. N:o 295: Toimen- 45. Stenberg y. m., tQiv. al. N:o 396: Lasten
944: piteistä ilta- ja yövuorotyöläisten palk- päivähuoltoa järjestävän lain aikaa.nsaa-
945: ·kojen. parantamiseksi • . . • . . . . . . . . . . • . 644 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662
946: 35. -T'IIffWJWII, y. m., toiv. al. N:o 296: Työ- 46. Kuusinen y. m., toiv. al. N:o 307: Tutki·
947: maaluottamusmiestoimen kehittämisestä 645 muksen toimittamisesta pm>lipäivätyön
948: 36. Lumme y. m., toiv.a:l. N:o 297: Raken- soveltamismahdollisuuksista . . . . . . . . . . . . 663
949: nusaineiden varaamisesta väestökeskus- 47. Tolonen y. m., toiv. al. N:o 308: Kiertä-
950: ten asuntotuotantoa varten .......... 647 vien kotiapulaisten koulutuksen järjes-
951: 37. Lektokoski y. m., toiv. al. N:o 298: Toi- tämisestä . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 664
952: menpiteistä nuort1en ja yksinäisten asun- 48. Simonen y. m., toiv. al. N:o 309: Vail.tion-
953: to-olojen parantamiseksi • . . . . . . . • . . . . . 649 rautateiden Oulun konepajalla vwllitse-
954: 38. Peltonen y. m., toiv. ail.. N:o 299: Toi- vien epäkohtien korjaamisesta ........ 666
955: menpiteistä asutuskeskusten asuntotuo- 49. E. N'llffminen y. m., toiv. al. N:o 310:
956: tannon luottokysymyksen järjestämiseksi Vuoden 1918 sodassa punaisten puolella
957: muuttuneita olosuhteita vastaavaksi . . . . 651 kaatuneiden sotilaiden varattomien leskien
958: 39. Lappi-Seppiilä y. 1n., toiv. al. N:o 300: eläkeoikeuden pa;lauttamisesta . . . . . . . . . 667
959: Asuinhuoneistojen vuokrien korottami- 50. Hulcari y. m., toiv. al. N:o 311: Puna-
960: sesta •............................... 652 kaartilaisten leskille myönnettyjen eläk-
961: 40. T'llffUnen y. m., toiv. al. N:o 301: Esityk- keiden suorittamisesta taannehtivasti • • 668
962: sen antamisesta vuokrantasausavustus- 51. Hulcari y. m., toiv. al. N:o 312: Korvauk-
963: laiksi •.•............................. 654 sen suorittamisesta taannehtivasti vuoden
964: 41. Lappi-Seppälä y. m., toiv. al. N:o 302: 1918 sodassa punaisten puo[ella dnvalii-
965: Toimenpiteistä asuntorakennustoiminnan diksi tuHeille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 669
966: elvyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655 52. Miettunen y. m., toiv. al. N:o 313: Työ-
967: 42. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 303: Eräi- voiman ohjaamisesta metsäajotöihin . . • . 670
968: den Jyväskylässä sijaitsevien teollisuus- 53. Muikku y. m., toiv. al. N:o 314: P1tkä-
969: :laitosten työläisten omakotiraloonnustoi- matkaisten metsätyöläisten matkojen ai-
970: minnan rahoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 656 heuttamien työajan menetyksen sekä ma-
971: 43. Tuuma y. m., toiv. ail. N:o 304: Toimen- joitus- ja kyytikustannusten korvaami-
972: piteistä luovutetun alueen asutuskeskus- sesta ................................ 671
973: ten siirtoväen työhön sjoittamisen hel-
974: pottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657
975:
976: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
977: Sotakoulutusta, puolustusmäärärahoja. Siv.
978: ja. asevelvollisia. koskevia. toivomUS- 3 . .&. K. Wirtanen, toiv. ail. N:o 317: Puo-
979: aloitteita.. lustusmäärärahojen tuntuvasta alentami-
980: Siv. sesta ........•...........•........... 681
981: 1. Turunen y. m., toiv. 311. N:o 315: Suun- 4. MU'IIffi y. m., toov. al. N:o 318: Lisäyk-
982: nitelman valmistamisesta sotail.aitoksen sestä vuoden 1947 two- ja menoarvioon
983: asteittaisesta ~akkauttamisesta vuosien asevelvollisten päivärahan korottamiseksi
984: 1948-1950 aikana .•.........•....... 677 50 %:lhla ••.••••..••••••••.•..••••••• 682
985: 2. Aaltonen y. m., toiv. al. N:o 316: Erityi- 5. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 319: Toi-
986: sen meri- ja maasotakoulua edeltävän menpiteistä puolustuslaitoksen rakennus-
987: oppikoulun perustamisesta • . . . . . . . • . . . 679 ten saattamiseksi yleiseen käyttöön ly-
988: 3 . .&. K. Wirtanen, hemst. mot. N:o 317: hentämällä asevelvolHsten pail.velusaikaa 683
989: Angående radikal nedskärning av för-
990: sT arsanslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 680
991: Sisällysluettelo 1947.
992:
993:
994: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
995: :P!Miti-, lennä.tin- ja. puhelinla.itosta, sa.ta.- Siv.
996: lQia., rautateitä, ma.ante~ti, siltoja. y. m. ven pitäjän Klaukkalan kylästä Palo-
997: koskevia. toivomusaJ,oitteita.. joen kyaään johtavan kylätien ottamisesta
998: Siv. valtion haltuun • • • . • . • • • • . • . . . • • • • • • • 706
999: 1 . .KäJceW, y. m., toiv. al. N:o 320: Kaak- 16. Luukka, toiv. al. N:o 335: Määrärahasta
1000: koisen rajaseudun virasto-O'lojen korjaa- Toijalan-Valkeakosken yhdystien raken-
1001: misesta posti- ja lennätinhallinnon alalla 689 tamiseksi •.••..•..•••••.•••••••••.••. 707
1002: 2. Piiäkkönen y. m., toiv. al. N:o 321: Li- 17. Laine y. m., toiv. a:l. N:o 336: Toimen-
1003: 8liyksestä vuoden 194 7 tulo- ja menoar- piteistä Toijalan-Sontwan-Järviönky-
1004: vioon maaseudun postitalojen rakenta- il.än .tilan ottamiseksi valtion haJ.tuun • • • • 708
1005: mista varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 690 18. Lehtonen y. m., toiv. aL N:o 337: Määrä-
1006: 3. Lehtonen y. m., toiv. al. N:o 322: Posti- rahasta tietöiden loppuun saattamiseksi
1007: talon rakentamisesta Jyväsk)"lään •.•.•• 691 Hteinolan-Jyväskylän maantien Toivakan
1008: 4. 8Cflo, toiv. al. N:o 323: Määrärahasta ja Vaajakosken välisellä osa:lla . . . . . • • • 709
1009: postitalon rakentamiseksi Puolangan kir- 19. Kirra, toiv. al. N:o 338: Toimenpiteistä
1010: konkylään . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 692 Keikyän pitäjässä Meskalan ja Pehulan
1011: 5. PääJckönen y. m., toiv. al. N:o 324: Mää- kylien kohdatila. olevan maamtienmutkan
1012: rärahasta postitaloo rakentamista varten oikaisemisesta • • . . . • • • . . . • . . . . . . . • • . • • 710
1013: KUhmon kirkonkyaään . . . . . . . . • . • . • . • . 693 20. Metsäranta y. m., toiv. al. N:o 339: Lai-
1014: 6. Pääkkönen y. m.,
1015: toiv. al. N:o 325: Li- tilan kunnasta Karjalan kuntaan johta-
1016: sij,yksestä vuoden 1947 tuilo- ja menoar- .van kylätien ottamisesta valtion hoi-
1017: :vj.oon pUhelinverkon laajentamista ja pa- toon .........................••...•• 711
1018: rantamista varten . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . 694 21. E. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 340:
1019: 7, Ko'l!lckari y. m., toiv. al. N:o 326: Toi- Maantien rakentamisesta Heinolan kir-
1020: menpiteistä syväsatamatutkimUkS!en suo- kookY'lästä Nuoramoisiin .............. 712
1021: rittamiseksi HaUkiputaan Virp~iemessä 695 22. E. Pesonen y. m., toiv. al. N:o 341: Mää-
1022: 8. Hollsten m. fl. hemst. mot. N:o 327: An- rä,rahasta töiden loppuun saattamiseksi
1023: gående undersökning för byggande av en Sysmän - Pullikilanharjun - Asikkrulan
1024: Jarnväg från Kotalato hMlplats t:ill PJ.a!lJltiellä . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 713
1025: Dalsbruk . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . • . 696 23. KiveUi. y. m., toiv. aJl. N:o 342: Toimen-
1026: 8. Hollsten y. m., toiv. al. N:o 327: Tutki, piteistä Kolhon-Vilppulan ja Kolhon-
1027: mUksen toimittamisesta rautatien raken- Keuruun kyläteiden sekä niiden viiHaen
1028: tamiseksi Kotruladon pysäkiltä Tawlinteh- yhdystien ottamiseksi valtion haltuun •• 714
1029: tarulLe ........................•..•.. , 698 24. Penttata y. m., toiv. al. N:o 343: Määrä-
1030: 9. J. Wirtanen y. m., toiv. al. N:o 328: Rau- rahasta Seinäjoen-Kuortaneen maan-
1031: tatien rafuentamisesta Tampereelta Kyrös- tien rakennustöiden jatkamista varten . • 716
1032: kosken tehdasyhdyskunnan ja Ikaalisten 25. N. Nurminen y. m., toiv. rul. N:o 344:
1033: kauppalan kautta Seinäjoelle •.•....... 700 Kniivilästä Kirsiiän ja Pukkilan kautta
1034: 10. Lehtonen y. m., toiv. at N:o 329: Haapa- Evijärven-Lappajärven maantilalle joh-
1035: mäen-Saarijärven radan rakentamisesta 701 tavan kylätien ottamisesta valtion hal-
1036: 11. M. Järvinen y. m., toiv. al. N:o 330: Vaa- tuun ................................ 717
1037: san-Härmän-Lappajärven-Kivijärven 26. Järvi y. m., toiv. al. N:o 345: Oravai-
1038: -Alapitkän-Outokummun poikkiradan sista YJ.ihärmään johtavan n. s. Ekotien
1039: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 702 rakentamisesta maantieksi . . . . . . . . . . . . 718
1040: 12. J. Wirtanen, toiv. rul. N:o 331: Härmän 27. N. Nurminen y. m., toiv. al. N:o 346:
1041: -Vaasan rautatien rakentamisesta .... 703 Määrärahasta Pietarsaaren-Sundbyn vä-
1042: 13. Simonen y. m., toiv. a:l. N:o 332: Toimen- lisen maamtien oikaisutyön loppuun saat-
1043: piteistä Oulun ratapihan kunnostami- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 720
1044: seksi ja laajentamiseksi .............. 704 28. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 347:
1045: 14. Pohjannoro y. m., toiv. al. N:o 333: Toi- Angående byggande av en ·landsväg från
1046: menpiteistä liikenneonnettomuuksien vä- Räyrinki by i Vetil tili Smäbönders by
1047: hentämiseksi rautatieylikäytävien koh- i Terjärv kommun . . . . • . . . . . . . . . . . . • 721
1048: da:lla ................................ 705 28. Wickman y. m., toiv. al. N:o 347: Maan-
1049: 15. Kankainen, toiv. al. N:o 334: Nurmijär- tien rakentamisesta Vet&in Räyring.in ky-
1050: XX Sisällysluettelo 1947.
1051:
1052: Siv. Siv.
1053: wtä Teerijärven kunnan Småböndersbyn 44. Soininen y. m., toiv. al. N:o 363: Sivak-
1054: kylään •......................•...... 723 kavaaran tien ottamisesta valtion hoi<toon 741
1055: 29. HOIUtala y. m., toiv. ai. N:o 348: Määrä· 45. Kauhanen y. m.,
1056: toiv. al. N:o 364: Mää-
1057: rahasta maantien rakennustöiden aloit- rärahasta Outokummun-Vuonoksen maan-
1058: .tamiseksi Pyhäjärvellä 0.1. Pielaveden tien rakennustyön loppuunsaattamiseksi 742
1059: ja Pihtiputaan maanteiden välillä • . • . 724 46. Kauhooen y. m., toiv. al. N:o 365: Maan-
1060: 30. Kmntililen y. m., <toiv. al. N:o 349: Sys- tien rakentamisesta Juuan-8äyneisen
1061: mäntaustan kylätien ottamisesta valtion maantiJelltä Hirvivaaraan • . . • • . . . . . . . • . 743
1062: hoitoon • • . • . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 725 47. Brander y. m., toiv. al. N:o 366: Määrä-
1063: 31. Kinn'IJI/len y. m., toiv. al. N:o 350: Mää· rahasta Kemien-Tohmajärven maantien
1064: Tärahasta Siiliinmyllyn-Haarajoen maan· oikaisemista varten • • . . . . . . • . . • . . . . . • 7 44
1065: tien kunnostamiseksi . . . . • • . . . . . . . . • . . . 726 48. Kauhanen y. m., toiv. a:l. N:o 367: Mää-
1066: 32. Kinntllllen y. m., toiv. al. N:o 351: Nää- rärahasta Hammaslahden-Rääkkylän
1067: ringin-Hyötyyn-Kalvitsan kylätien ot- maantien kuntoonsaattamiseksi ...•••• 745
1068: tamisesta valtion hoitoon • • . . . . • • . • . . . . 727 49. Kauhooen y. m., toiv. al. N:o 368: Mää-
1069: 33. Kinntllllen y. m., toiv. al. N:o 352: Säy- rärahasta Liperin Sormulan sillan uudel-
1070: n:elahden tien ottamisesta vw1tion hoitoon 728 leen rakentamista varten ••..•..•••.• 746
1071: 34. Kiwntllllen y. m., toiv. al. N:o 353: Nykii- 50. Laitinen y. m., toiv. al. N:o 369: Maan-
1072: Iän kylätien ottamisesta valtion hoi- tien rakentamisesta Suovanlahdesta Iis-
1073: toon ..........•.•.................•. 729 vedenpäähän ........................ 747
1074: 35. Kinnunen y. m., toiv. al. N:o 354: Heinä- 51. Laitinen y. m., toiv. al. N:o 370: Maan-
1075: veden kunnassa olevan n. s. Petruman tien rakentamisesta n. s. Kivisilmän tie-
1076: tien ottamisesta valtion hoitoon . . . . • . 730 haarasta Tervon-IisVIeden maantielle •• 748
1077: 36. Kinntllllen y. m., toiv. rul. N:o 355: Mää- 52. Salo, toiv. aJ.. N:o 371: KoillMl-Uvan
1078: rärahasta Vuojakosken maantiesiHan tien ottamisesta valtion hoitoon •...•• 749
1079: uudelleen rakentamiseksi • . . . • • . . . . . . • • 731 53. Salo, toiv. al. N:o 372: Määrärahasta
1080: 37. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 356: Tut- maantien rwkentamiseksi Ristijärven
1081: kimuksen .toimittamisesta maantien ra- kirkolta Hyrynsalmen maantielle ..•.•• 750
1082: kentamiselrsi Joroisten kunnan Ruoko- 54. Salo, toiv. !lll. N:o 373: Määrärahasta
1083: järven 'kylästä Kolman pysäkille • • • • 732 maantien rakentamiseksi Suomussalmen
1084: 38. Tolonen y. m., toiv. al. N:o 357: Maan- -Ta.ivatlkosken maanti~<tä Suomussalmen
1085: tien rakentamisesta Varkauden-Jorois- Selkosky·lään . . . . • . . . . • . • • . . . . • • • . • . • 751
1086: ten maantieltä Teemassaaren-Käärme- 55. Mietitililen y. m., toiv. al. N:o 374: Toi-
1087: virran-Torasalon kautta Rantasalmen menpiteistä maantien rakentamiseksi
1088: kirkonkylään .. .. . .. . .. .. . . .. .. .. . .. • 734 Sierilän ja Pekkalan lossien välille • . • • 752
1089: 39. Pohjannoro y. m., toiv. rul. N:o 358: Mää- 56. Mietttllllen y. m., toiv. al. N:o 375: Mää-
1090: rärahasta maantien rakientamiseksi Enon- rärahasta maantien rakentamiselrsi Si-
1091: kosken Hanhivirralta Heinäveden ase· mojoen rautatiesillalta Alaniemen los-
1092: malle ............................... 736 sille •..•.......•....••.••••.......•• 753
1093: 40. Pohjannoro, toiv. !lll. N:o 359: Määrä- 57. Mietttllllen y. m., toiv. al. N:o 376: Mää-
1094: rahasta maantien rakentami.Sieksi Varkau- rärahasta maantien rakentamiseksi Ra-
1095: den kauppalasta Rantasalmelle . . • . • . . • 131 nuan Simojärveltä Mäntyjärven kautta
1096: 41. Okko y. m., toiv. al. N:o 360: Maan- Posiolie • • . . . . . . . • . . . • • . . . • . • . . . . • • . 754
1097: tien rakentamise&ta Lauritsalan kauppa- 58. Mietttllllen y. m., toiv. al. N:o 377: Mää-
1098: ~asta Taipalsaaren kunnan Ampujalan rärahasta Pohjois-Suomen asutusteiden
1099: kylään •.....•...........•..........• 738 rakentamista ja kunnostamista varten 755
1100: 42. Tukia y. m., toiv. at N:o 361: Toimen· 59. Pääkkönen, <toiv. al. N:o 378: Maam.tien
1101: piteistä Lappeenrannasta Simo1am. kautta rakentamisesta Hyrynsalmen Moiaiovaa-
1102: valtakUll!'ll.an rajalle johtavan tien otta- ran tiestä Suomuss!lllmen kunnan J uma-
1103: miseksi vrultion hoitoon • . . . . . . . . • . . . . 739 liskylään •••.....••......•..........• 756
1104: 43. Tukia, toiv. al. N:o 362: Toimenpiiteistä 60. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 379: Mää-
1105: Lappeenrannasta Korlooa-ahon ja Toiva- rärahasta Murtoperän-Pohjoislahden
1106: rilan kylän kautta v!llltak=an rajaille maantien rakiennustöiden iloppuun saatta-
1107: johtavan tien ottamiseksi valtion hoitoon 740 miseksi • • • • . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . • . . . • 757
1108: Sisällysluettelo 1947. XXI
1109:
1110: Siv. Siv.
1111: 61. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 380: Hie- 71. Lahtela y. m.,
1112: toiv. a.I. N:o 390: Rova-
1113: taperän-Huutoniemen kylätien ottami- niemen-Posion maantieltä Vanttausjä·r-
1114: sesta valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . . . 758 ven asutusalueen kautta Vian asemalle
1115: 62. Pääkkönen y. m., toiv. al. N:o 381: Maan- johtavan tien uudelleen rakentamisesta 768
1116: tien rakentamisesta Kuhmon kunnassa 72. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 391: Tiesuun-
1117: olevasta Tuu:lijärven tiestä Kuhmon- nan tutkimisesta Posion-Kuusamon
1118: Hyrynsalmen tielle ...............•..• 759 maantieltä Kemijärven-Kuusamon maan-
1119: 63. Pääkkönen y. m.,
1120: toov. al. N:o 382: Maan- tielle ........•..•...•..•........•.... 769
1121: tien rakentamisesta Ristijärven kunnassa 73. Lahtela y. m., toov. al. N:o 392: Määrä-
1122: olevasta Mustavaarwn tiestä Kuhmon- rahasta Pelkosenniemen-Sodankylän
1123: Hyrynsalmen maantielle .............. 760 maantien rakennustöiden jatkamista var-
1124: 64. Pääkkönen y. m.,
1125: toiv. al. N:o 383: Yli- ten ••.•................••....••..•••• 771
1126: kulkupaikan muuttamisesta Konti~ansal 74. Laitinen y. m., toiv. al. N:o S93: Toi-
1127: mesta Tönölän salmeen Kuhmon-Suo· menpiteistä Toivalan aseman vieressä
1128: mussalmen maantiellä ......•....••... 761 rautatien ylittävän maanties:iililan raklen-
1129: 65. Mustonern, y. m., toiv. aL N:o 384: Maan- nustöiden loppuun saattamiseksi . . . • • • • 773
1130: tien ralrentamisesta Pyyvaaran tieltä Pär- 75. HOJUtala y. m., toov. al. N:o 394: Määrä-
1131: sämönlahden kautta Juntusrannailile ••.• 762 rahasta Tikkalansalmen sillan rakennus-
1132: 66. KMppinen y. m., toiv. al. N:o 385: Taa- töiden aloittamista varten . . . . . . . . . • . • 774
1133: pajärven-Ruokojärven kylätien raken- 76. Salo, to:iv. al. N:o 395: Toimenpiteistä
1134: tamisesta . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • • . 763 ponttoonisillan rakentamiseksi Tiikkajan-
1135: 67. Tainio y. m., toiv. aa. N:o 386: Maantien salmeen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 775
1136: rakentamisesta Savukosken-Pelkosennie- 77. Salo, toiv. at N:o 396: Esityksen anta-
1137: men mawntieltä Hietakankaan y. m. paik- misesta lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja
1138: kakuntien kautta Kelujäi'V'el!le •.•.••.• 764 menoarvioon sillan ja penkereen raklen·
1139: 68. Niskala y. m., toiv. al. N:o 387: Määrä- tamista varten Utajärven lossipaikalle .. 776
1140: r.ahasta Oravavuoman-Taapajärven 78. Lahtela, <toiv. aa. N:o 397: Sillan raken-
1141: maantien rakentamiseksi . • . . . . . . • . • . . • 765 tamisesta Tenojoen yli Utsjoen kirkon-
1142: 69. Niskala y. m., toov. al. N:o 388: Turto- kylän kohdalla . .. .. . .. . . . . .. . .. .. . .. 778
1143: lan-Matinlompolan maantien rakentami- 79. Niskala y. m., toiv. al. N:o 398: Määrä-
1144: sesta ..................•...•.•..••••• 766 rahasta kyläteiden kunnossapitoavus-
1145: 70. JAhte.la y. m.,
1146: toiv. al. N:o 389: Maan- tuksiin . . • . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • 779
1147: tien rakentamisesta Kemijärven-Nko- 80. Must()11,(311, y. m., toiv. al. N:o 399: Toi-
1148: senniemen maantileiltä Vuostimojärven menpiteistä maanteiden talviaurauksen
1149: kautta Pyhätunturilie . . . . . . . . . . . . . . . . 767 parantamiseksi ..•................••• 780
1150:
1151:
1152:
1153: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1154: Toisen korvauslain muuttamista koskeva Siv.
1155: lakialoite. laiksi toisen korvauslain 24 § :n muutta-
1156: 93. Laht.ela y. m., lak. al. N:o 58: Ehdotus misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 783
1157:
1158:
1159:
1160: V. Pankkivaliokullta.
1161: Sll.ästöpa.nkkilain muuttamista. koskeva Siv.
1162: lakialoite.
1163: 4. Kytömaa, lak. al. N:o 59: Ehdotus laiksi säästöpankkilain muuttamisesta . . • . . • • 787
1164: XXIII
1165:
1166:
1167:
1168:
1169: · B. Syysistuntokaudella jätetyt laki- Ja rahaasia-aloitteet.
1170: SISÄLLYSLUETTELO~
1171:
1172: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1173: B. :Raha.asia.-aloitteita, jotka. koskevat Siv.
1174: määrärahojen osoittamista teollisttUdeJi 102. E. Kari'jalainen y. m., rah. al. N:o 29:
1175: edistämiseen, terveydenhoitoon, kulktl- Korotetun määrärahan osoittamisesta
1176: la.itoksiin -sekä taloudell:liSiin, sivistYk- Otanmäen kaivosyrityksen tutkimusten
1177: sellisiin, sosiaalisiin y. m. tarkoituk- jatkamista ja kaivostoimintaan ryhty-
1178: siin. mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • 805
1179: Siv. 103. P. Tervo y. m., rah. al. N:o 30: Määrä·
1180: 94. Heiniö y. m., rah. al. N:o 21: Määrä- rahan osoittamisesta Otanmäen rauta-
1181: rärahan osoittamisesta rtekni11isen avus· malmilöydökseen perustuvan kaivostoi·
1182: tajakunnan asettamiseksi maamme ulko- minnan käyntiinpanoa varten • . . . . . • • 807
1183: maisiin lähetystöihin . . . . . • . . • . • . . . . . 795 104. Mei'1U111Uler, fin. mot. N:o 31: Angående
1184: 95. Kuittinen y. m., rah. al. N:o 22: Mää- anvisande av ett anslag för en före-
1185: rärahan osoittamisesta posti- ja len- tagsräkning • . . . • . . . • . . . . . . . . . . . • .. • 809
1186: nätinlaitoksen ylimääräisten toimien 104. Meinander, rah. al. N:o 31: Määrära·
1187: muuttamiseksi vakinaisiksi viroiksi ja han oso1ttamisesta liikeyrityslaskentaa
1188: toimiksi . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 796 varten . • • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • • . 810
1189: 96. Riihinen y. m., rah. al. N:o 23: Määrä- 105. SergeUu.s y. m., rah. al. N:o 32: Koro-
1190: rahan osoittamisesta maalaispostinkan- tetun määrärahan osoittamisesta stan-
1191: tajain tointen järjestämiseksi kiin,teä- dardisoimistoimintaa varten . . . . • . . . . 811
1192: palkkaisiksi . .. . . .. . . .. . . .. .. . . • .. .. 798 105. Sergeli1.1s m. fl., fin. mot. N:o 32: An-
1193: 97. J. Witrtanen, rah. al. N:o 24: Määrära- gående anvisande av förhöjt anslag
1194: han osoittamisesta erikoisli.sän maksa· för standardiseringsvel'l{~amheten . • . • 811
1195: miseksi poliisimiehille . . • • . . • . . . . . . . . 799 106. J. Raatikai'IWn y. m., rah. al. N:o 33:
1196: 98. Jokinen y. m., rah. al. N:o 25: Määrä- Korotetun määrärahan osoittamisesta
1197: rahan osoittamisesta siirtoväen asutta- maaseudun sähköi&tämisen tukemiseksi 813
1198: misen vuoksi työpaikkansa menettä- 107. Pyörälä y. m., rah. a:l. N:o 34: Korote·
1199: neiden vanhojen työntekijäin eläkkeitä tun määrärahan osoittamisesta maa-
1200: varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 800 seudun sähköistämisen edistämistä var-
1201: 99. J. Wi1·tanen y. m., rah. al. N:o 26: Mää- ten • . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . • • 816
1202: rärahan osoittamisesta liikkuvan polii- 108. Kukivaara y. m.,
1203: rah. al. N:o 35: Mää-
1204: sin supistamisesta aiheu!uvan ylime- räl·ahan osoittamisesta lisäkorvauk·
1205: nokauden palkkausmenoihin . . . . . . • . • 801 siksi kotiseudulla pommitusvahinkoja
1206: 100. Pusa y. m., rah. al. N:o 27: Määrära- kärsineille . . . . . • . . . . . • . • . • • . . . . • .. • 817
1207: han osoittamisesta Typpi Oy:n osake- 109. E. Koivisto, rah. al. N:o 36: JM:äärära·
1208: pääoman korottamista varten . . . . . . • . 802 han osoittamisesta lisäkorvauksiksi
1209: 101. Laine y. m., rah. al. N:o 28: Määrära· Pohjois-Suomessa sodan johdosta omai-
1210: han osoittamisesta Jokioisten Rauta- suusvahinkoja kärsineille • . . . . . . • • . • . 819
1211: tie Oy:n osakkeiden ostamiseksi val- 110. SMm.unen y. m., rah. al. N:o 37: :Mää-
1212: tiolle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804o rärahan osoittamisesta Kuusamon kun-
1213: XXIV Sisällysluettelo 1947.
1214:
1215: Siv. Siv.
1216: nassa jälleenrakentajille aiheutettujen köyhtymille maaseudun sähköistämistä
1217: vahinkojen korvaamiseksi . • • . • • • • • • • 820 varten • . . • • . • . • • . • • . . . . • . . . . . • . . • . . 841
1218: 111. Paavolainen y. m., rah. al. N:o 38: M"åä- 124. Niskala y. m., rah. al. N:o 51: Määrä-
1219: rärahan osoittami<!esta Suomen Asun- rahan osoittamisesta vaikeimmassa ase-
1220: tohypoteekkipankin kurssitappioiden massa olevien jälleenrakentajain kor-
1221: peittämiseksi . .. • . .. . • .. .. .. . . . .. .. . 821 vausten tarkistamiseen Pohjois-Suo-
1222: 112. HonJ<;aJ,a y. m., rah. al. N:o 39: Määrä- messa .............................. 842
1223: rahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi 125. E. Karjaflmnen y. m., rah. al. N:o 52:
1224: asuntorakennustoiminnan &distämistä Määrärahan osoittamisesta avustuk-
1225: varten asutuskeskuksissa • . • • • . • • • • . . 823 .seksi Kuhmon ja Pielisjärven kuntain
1226: 113. Salminen y. m., rah. al. N:o 40: Määrä- asukkaille suoja-alueiden jälleenraken-
1227: rahan osoittami<!esta !ainoiksi asutus- tamista varten . • • . • . . . . • • • • • . . . • • . . 844
1228: keskusten asuintalojen polttoainehan- 126. H. Pes()'Tf',~Jn,, rah. al. N:o 53: Määrära-
1229: kinnan rahoittamista varten • . • • . • . . 825 han osoittamisesta Pohjois-Suomen rah-
1230: tiavustusten korottami!!ta varten • • . . • . 845
1231: 114. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 41:
1232: 127. Kullberg, fin. mot. N:o 54: Angående
1233: Korotetun määrärahan osoittamisesta
1234: anslag för uppförande av en tillbygg-
1235: maaseudun asunto-olojen parantami-
1236: nad till posthuset i Borgå . . . . . • . . • . 846
1237: seen ••.....•...•. ·........•...••.••. 826
1238: 127. Kullberg, rah. al. N:o 54: Määrärahan
1239: 115. Käkelä. y. m., rah. al. N:o 42: Korote- osoittamisesta Porvoon postitalon lisä-
1240: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi rakennusta varten . . . . . . . . . . • . . . . • • • . 841
1241: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten 827 128. Hukari y. m-., rah. al. N:o 55: Määrä-
1242: 116. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 43: Ko- rahan osoittallllisesta Valkeakosken pos-
1243: rotetun määrärahan osoittamisesta rau- titalon rakentamista varten . . . . . . . . . . 848
1244: tatieläisten asuntojen rakentamista 129. HUlelä. y. m., rah. al. N:o 56: Määrä-
1245: varten . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . • . . . • . . . 829 rahan osoittamisesta Tampereen posti-
1246: 117. Kuusela y. m., rah. al. N:o 44: Määrä- talon korottamista ja Tampereen posti-
1247: rahan osoittamisesta rintamamiesra- autotallin ralrentamista varten . . . . • . . 849
1248: kentajien lainantarpeen tyydyttämi- 130. J. Wirtanen, rah. al. N:o 57: Määrära-
1249: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . 831 han osoittamisesta Vaasan postitalon
1250: 118. Heiniö y. 111., rah. al. N:o 45: Määrä- rakennustöiden aloittamista varten . . . 850
1251: rahan oso1ttamisesta Riihimäen vara- 131. Järvinen y. m., rah. al. N:o 58: Mää-
1252: vankilan konepajakoulun henkilökun- rärahan osoittamisesta Vaasan postita-
1253: nan asuntojen rakentamista varten . . 833 lon rakennustöiden aloittamista varten 851
1254: 119. Lappi-SeppäJlä y. m., rah. al. N:o 46: 132. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 59: Määrä-
1255: Määrärahan osoittamisesta Ruotsin rahan osoittamisesta postitalon raken-
1256: lahjataloavustuksiin . . . • . . . . . . . . . . . • 834 tamiseksi Jyväskylään • . . . . . . . . . . . . . 852
1257: 133. Peltonen y. m., rah. al. N:o 60: Määrä-
1258: 120. E. N1!Kminen, rah. al. N:o 47: Määrä-
1259: rahan osoittamises,ta Jyväskylän posti-
1260: rahan osoittamisesta valtioneuvoston
1261: autotallin rakentamista varten . • • . . . 853
1262: kirjapainotalon rakennustöitä varten 835
1263: 134. Puumalainen y. m., rah. al. N:o 61:
1264: 121. Myllymäki y. m., rah. al. N:o 48: Mää- Määrärahan osoittamisesta Äänekosken
1265: rärahan oso~ttamisesta valtioneuvoston postitalon rakentamista varten . . • . . . • 854
1266: kirjapainotalon rakennustöitä varten 837 135. Kannisto y. m., rah. al. N:o 62: Määrä-
1267: 122. Wickman. m. fl., fin. mot. N:o 49: An- rahan osoittamisesta Oulun postitalon
1268: gäende anvisande av ett förhöjt anslag rakennustöiden aloittamista varten . . . . 855
1269: för heviljande av bidrag för avsides 136. Järvi, y. m., rah. al. N:o 63: Määrära-
1270: belägna gårdars och gärdsgruppers han osoittamisesta Oulun postiautotallin
1271: elektrifiering . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • 839 rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . • • 856
1272: 122. Wichman y. m., rah. al. N:o 49: Koro- 137. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 64: Mää·
1273: tetun määrärahan osoittamisesta syr- rärahan osoittamisesta postitalojen ra-
1274: jässä sijaisevien talojen ja taloryh- kentamiseksi Pohjois-Suomen hävitetylle
1275: mien sähköistiimisen ,tukemiseksi . • • • 840 alueelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . • • 851
1276: 123. Salo, rah. al. N:o 50: Määrärahan 138. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 65: Ko-
1277: osoittamisesta avustuksiksi eräille säh- rotetun määrärahan osoittamisesta talo-
1278: Sisällysluettelo 19470 XXV
1279:
1280:
1281: Siv. Siv.
1282: jen hankkimiseen posti- ja lennätintoi- myönnettävän valtionavun korottam<i-
1283: mipaikoille o oo. • . . • . . • • . . . • . • • . . • . • • 859 seksi •....... o...................... 874
1284: 139. Salo, rah. al. N:o 66: Määrärahan 152. J. Wirtanen y. m., rah. al. N:o 79: Mää-
1285: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi rärahan osoittamisesta perheellisten hoi-
1286: Puolangan kirkolle . . • • • . • . • • • . . . • . . . 860 tajien asuntojen ralrentamista varten
1287: 140. Piiäkkö1um, rah. al. N:o 67: Määrära- Mustasaaren sairaalaan ......... 0 • • •876•
1288:
1289:
1290:
1291:
1292: han osoittamisesta postitalon rakenta- 153. E. Koivisto y. m., rah. al. N:o 80: Mää-
1293: mista varten Kuhm,on kirkonkylään • o 861 rärahan osoittamisesta Oulun diakonis-
1294: 141. Kullberg, fin. mot. N:o 68: Angående aakodille sairaanhoitajl!!tarkoulutusta
1295: anvisande av anslag för automatisering varten . . • . • . • . . . • . . . • . . . • • . • . . . . • . . 877
1296: av telefonväsendet i Borgå ••••.•••. o 862 154. Salo, rah. al. N:o 81: Määrärahan osoit-
1297: 141. Kullberg, rah. al. N:o 68: Määrärahan tamisesta aluesairaalan ja -'lääkärin
1298: osoittamisesta Porvoon puhelinlaitoksen asunnon rakentamiseksi Säräisniemen
1299: automatisointia varten . • • • • . • • • • • . . . 863 kuntaan •.•.... o. . . . . . • . . . . . . . . . • . . . 878
1300: 142. Lappi-Seppälä Yo mo, rah. al. N:o 69: 155. E. Koivisto, rah. al. N:o 82: Määrärn-
1301: Määrärahan osoittamisesta posti- ja len- han osoittamisesta lääkärin asuntotalon
1302: nätintoimipaikkojen välttämätöntä huo· ja sairaalan rakentamiseksi Tervolan
1303: nerakennustoimintaa varten • • . . • . • . . • 864 kuntaan . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . 879
1304: 143. Lehtokoski y. mo, rah. al. N:o 70: Ko- 156. Luukka y.m., rah. al. N:o 83: Määrä-
1305: rotetun määrärahan osoittamisesta kun- rahan osoittamisesta pienviljelystalou-
1306: nallisten ja yksityisten vajaamielislai· den professorin viran perustamiseksi
1307: tosten perustamiakustannusten avusta- Helsingin yliopistoon . . . . • . . . • • • . . . 881
1308: IDiseksi •..••.. o.. 0 • • • • • • • •865 157. Smed.'J tn. fl., fin. mot. N:o 84: Angåen-
1309: • • • • • • • • • •
1310:
1311:
1312:
1313:
1314: 144. Pohjala y. m., rah. al. N:o 71: Määrä- de anvisande av anslag för höjande av
1315: rahan osoittamisesta Helsingin uuden arvodena för docentföreläsningarna vid
1316: kätilöopiston piirustusten laatimista ja Helsingfors universitet . . . . . . . . . . . . . . 882
1317: rakennustöiden suunnittelua varten . • 866 157. Smeds y. m., rah. al. N:o 84: Määrä-
1318: 145. Pyy y. m., rah. al. N:o 72: Määrärahan rahan osoittamisesta dosenttiluennoista
1319: osoittamisesta reumasairaalan järjestä- suoritettavien palkkioiden korottamiseksi
1320: misElksi Lappeenrannan kylpylaitokseen 867 Helsing.in yliopistossa . . . • . • . • . . . . . . . 883
1321: 146. U. Raatikainen y.1n., rah. al. N:o 73: 158. Mal7camä7ci y. m., rah. al. N:o 85: Mää-
1322: Korotetun määrärahan osoittamisesta rärahan osoittamisesta kouluhallituksen
1323: kuntien sairaalain avustamista varten 868 ylimääräisen tyttöjen käsityön opetuk-
1324: 147. Laitimen y. m., rah. al. N:o 74: Määrä- sen tarkastajan toimen vakinaistami~
1325: rahojen osoittamisesta kunnallisten mie- seksi ............................... 884
1326: lisairaalain sekä tuberkuloosisairaalain 159. K. Andersson y. mo, rah. al. N:o 86:
1327: ja -parantolain hoitopäiväavustuksen Määrärahan osoittamisesta stipendeiksi
1328: korottamiseksi . o. . . . . . . . . . • . • • . . . . . . 869 korkeakouluissa opiskeleville vähävarai-
1329: 148. Byömä y. m.,
1330: rah. al. N:o 75: Määrä- sille ja lahjakkaille opiskelijoille • . . . 885
1331: rahan osoittamisesta autoihin järjestet- 160. Twurna Yo m., raho al. N:o 87: Määrä-
1332: tyjen kiertävien hammashoitoloiden pe· rahan osoittamisesta kolmen tutkimus-
1333: rustamiseksi . . . . . • . . • . . . • . . . . . • . . . . . 870 insmoorm viran perustamista varten
1334: 149. Pyy Yo m., rah. al. N:o 76: Määrära- valtion teknillisen tutkimuslaitoksen pa-
1335: han osoittamisesta posti- ja lennätinlai- loteknilliseen laboratorioon • . . . . . . . . . 886
1336: toksen henkilökunnan sairashoitoa var- 161. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 88: Mää-
1337: ten •........•..... o....... o•...... o 871 rärahan osoittamisesta laboratoriokonei-
1338: 150. Laitimen y. mo, rah. al. N:o 77: Korote- den hankkimiseksi Turun teknilliselle
1339: tun määrärahan osoittamisesta avus- oppilaitokselle . .. . . .. .. .. . . .. .. . • .. . 888
1340: tuksiksi ja !ainoiksi Langettavatautis- 162. Virolainen y. nt., raho al. N:o 89: Mää-
1341: ten Hoitoyhd1stys Kuopiossa r. y:lle rärahan osoittamisesta ravintokemian
1342: naisparantolan rakentamista varten 872 laitoksen opetus- ja tutkimusvälineiden
1343: 151. Kuittinen '!Jo mo, rah. al. N:o 78: Mää- peruahankintoja varten . . . • . . • . . • . . . . 889
1344: rärahan osoittamisesta Kymen läänin 163. Nevalainen y. nto, rah. al. N:o 90: Ko-
1345: kuntien ja kuntayhtymien sairaaloille rotetun määrärahan osoittamisesta Yh ·
1346:
1347: IV
1348: XXVI Sisällysluettelo 1947.
1349:
1350: Siv. Siv.
1351: teiskunnalliselle korkeakoululle opetta- kunnalliskodin muodostamiseksi Etelä·
1352: jain palkkojen korottamista ja hallin· Hämeen keskusammattikouluksi 907
1353: tomeno ja varten • • . . • . • . • • • • • . . . • • • • 890 178. Käkelä y.m., rah.al. N:o 105: Määrä-
1354: 164. Hemiö y. m., rah. al. N:o 91: Määrä· rahan osoittamisesta kuntain ammatfi-
1355: rahan osoittamisesta uuden koulutalon koulun rakentamista varten liaminaan 908
1356: rakentamiseksi Tampereen teknilliselle 179. Turunen y. m., rah. al. N:o 106: :Mää-
1357: oppilaitokselle • . . . . . . . . . • . • • . . . . • • • • 891 rärahan osoittamisesta oppilasasuntolan
1358: 165. E. Kowisto y. m., rah. al. N:o 92: Ko· rakentamista varten Pohjois-Karjalan
1359: rotetun määrärahan osoittamisesta Ka· keskusammattikouluun • • . . . . . . . . • . . • . 909
1360: jaanin seminaarin lisärakennusta var· 180. Turunen 1J. m., rah. al. :N':o 107: Koro-
1361: ten • . . . • . • . • . . . . . • . • . . • . . • . . . . . . . . • 892 tetun määrärahan osoittamisesta Poh-
1362: 166. Loostari'fl,en y. m., rah. al. N:o 93: Mää· jois-Karjalan kl!skusammattikoulun työ·
1363: rärahan osoittamisesta Itä-Suomen se· pajarakennuksen lopulliseen kuntoon
1364: minaarin sijoittamiseksi Savonlinnaan 893 saattamista ja opettajaasuntojen raken·
1365: 167. BWwnen y.m., rah.al. N:o 94: Määrä· tamista <varten • . . . • . • . . . . . . . . . • . • . . . 910
1366: rahan osoittamisesta Itä-Suomen semi· 181. Pentta.la y. m., rah. al. N:o 108: Mää-
1367: naarin rakennatöiden aloittamista var· rärahan osoittamisesta Etelli-Pohjan-
1368: ten Joensuun kaupungissa • • . . • • . . . . 895 maan suomenkielisen keskusamtnattikou:
1369: 168. Kauppi y. m.,rah. al. N:o 95: M"åärä· lun perustamia- ja räkennu!ltöiden aloit-
1370: rahan osoittamisesta koulutalon rakenta· tamista varten • . . . • . • . . . • • . . . . . . . . . . 911
1371: miseksi Keravan yhteiskoululle . . • . • • • . 896 182. 8131'geli1ts m. fl. fin. mot. N:o 109: An-
1372: 169. Paasivuori y. m., rah. al. N:o 96: Mää· gående anvisande av anslag för påbör-
1373: rärahan osoittamisesta Karjaan suoma· jande av byggnadsarbetet på <tillbygg-
1374: laisen yhteiskoulun koulutalon rakenta· naderna ttill en statlig s"VIensksprlikig
1375: mista varten • . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . . . . 897 centralyrkesskola i Vasa • . . . . . . . . . . . 913
1376: 170. Hcikal,a y. m., rah. al. N:o 97: Määrä- 182. SergeUus m. fl., fin. mot. N:o 109: An·
1377: rahan osoittamisesta er&iden tuntiopet· rärahan osoittamisesta Vaasan ruotsin·
1378: tajien toimien muuttamiseksi ylimääräi· kiielisen keskusammattikoulun lisäraken·
1379: sen apulaislehtorin toimiksi ..•. -...... 899 nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . • . . . . . 915
1380: 171. Lahtela y. m., rah. al. N:o 98: Määrä· 183. H. Pesonen y. m., rah. al. N:o 110:
1381: rahan osoittamisesta Kemijärven yh· Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen
1382: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun 900 keskusammattikoulun koulurakennusta
1383: 172. Sa:to, rah. al N:o 99: Määrärahan osoit· var.ten . . . . . . . . . . . . . • . • . • . . . . . . . • . . . 917
1384: tamisesta kunnallisen keskikoulun pe· 184. Sim,O'fl,en y.1n., rah. al. N:o 111: Määrä-
1385: rustamiseksi Puolangan ja Suomussal· rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan·
1386: men kuntaan . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 902 maan keskusammattikoulun asuntota-
1387: 173. Pääkkönen y. m., rah. al. N:o 100: Mää· lojen rakentamista varten . . . . . . . . . . 918
1388: rärahan osoittamisesta kunnallisen kes·
1389: 185. Lu1rvme y. m., rah. al. N:o 112: Koro·
1390: kikoulun perustamiseksi Kuhmon kun·
1391: tetun määrärahan osoittamisesta rait-
1392: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 903
1393: tiustyötä varten • . . . . • • . . . • . . . . . • • • . 919
1394: 174. JuutiW,inen y. m., rah. al. N:o 101: Mää·
1395: rärahan osoittamisesta Lappeenrannan 186. östenson y. m., rah. al. N:o 113: Koro-
1396: tyttölyseon koulutalon rakennustöiden tetun määrärahan osoittamisesta Kan-
1397: aloittamista varten . . . . • . . . . . . . • . . . . . 904 sallismuseon tutkimustöitä varten . . . . 920
1398: 175. Koukkari y. m., rah. al. N:o 102: Mää· 186. östenson m. fl., fin. mot. N:o 113: An·
1399: rärahan osoittamisesta opintoiainoiksi gående anvisande av förhöjt anslag för
1400: syrjäseuduille opettajiksi sitoutuvillie forskningsuppgif·terna vid Nationalmu·
1401: kasvatusopillisten korkeakoulujen ja se· seet . . . . • . . • • • . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . 920
1402: minaarien oppilaille . . . . . • . • • . . . . . . • . 905 187. Lampinen y. m., rah. al. N:o 114: Koro-
1403: 176. Nevalainen y. m.,rah. al. N:o 103: Mää· tetun määrärahan osoittamisesta Suo-
1404: rärahan osoittamisesta kouluradioiden men Museoliitolle neuvonta- ja opastus-
1405: hankkimiseksi kansakouluille . . . • • • • • • 906 toimintaa sekä paikallismuseoitten avus·
1406: 177. Kwisalo y. m., rah. al. N:o 104: Mää- tamista varten ..•.... , . • . . . . . . . . . • • • 922
1407: rärahan osoittamisesta H'åmeenlinnan 188. L~1mme y. 1n., rah. al. N:o 115: Määrä·
1408: Sisällysluettelo 1947. xxvn
1409: Siv. Siv.
1410: rahan osoittamisesta Tampereen maa- teratursällskapet i Finland nimiselle yh-
1411: kunta-arkeologin palkkaamiseen • . . . . • 923 distykselle ........................·.. 940
1412: 189. liuukka y. m., rah. al. N:o 116: Mää- 202. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:bl29:
1413: rärahan osoittamisesta Savo-Karjalan Määrärahan osoittamisesta Ensi Kotien
1414: maakunta-arkiston arkistorakennuksen avustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941
1415: rakennustöiden aloittamista varten • . • 925 203. Leht.okoski y. m., rah. al. N:o 130: Mää-
1416: 190. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 117: rärahan osoittamisesta talous- ja työ-
1417: Määrärahan osoittamisesta Työväen ar- huonerakennuksen aikaansaamiseksi Ylä-
1418: kiston hoitoa ja kokoelmien kartutta- neen tyttökoti~n ................... , 943
1419: mista varten . . . . • . . . . • . . . . • . . . . . • . . . 926 204. Lakt~la y. m., rah. al. N:o 131: Määrä-
1420: 191. Kauppi y. m., rah. al. N:o 118: Määrä- l'ahan osoittamisesta emäntäkoulun pe-
1421: rahan osoittamisesta rakennusavustuk- rustamista varten Kemijärven kuntaan 944
1422: seksi Suomen Nuoriso-Opistolle . . . . . . 927 205. Pusa y. m., rah. al. N:o 132: Määrära-
1423: 192. T·urunen 'JI-m., rah .. al. N:o 119: Koro- han osoittamisesta käytettäväksi raken-
1424: tetun määrärahan osoittamisesta nuori- nuslainoiksi maanhankintalain mukaan
1425: sotyön tukemista varten . . . . . . . . . . . . . . 928 mui:lle kuin maataloussiirtoväkeen kuu-
1426: 193. Tuurna y. m., rah. al. N:o 120: Koro- luville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 945
1427: tetun määrärahan osoittamise!!ta näyt- 206. Vi'I'Olai1Mn y. m., rah. al. N:o 133: Mää-
1428: tämötaiteen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . 929 rärahan osoittamisesta sellaisten maan-
1429: 194. K. Eskola y. m., rah. al. N:o 121: Mää- hankintalain mukaan maansaantiin oi·
1430: rärahan osoittamisesta maaseudulle ra- keutettujen siirtoväkeen kuuluvien hen-
1431: kannettavien urheilukenttien avusta- kilöiden avustamiseen, jotka saavat ti-
1432: mista ja rakennusneuvonnan järjestä- lan joulukuun 31 päivän 1947 jälkeen 946
1433: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 930 207. Luukka y. m., rah. al. N:o 134: Määrä-
1434: 195. Hie1i:kala y. m., rah. al. N:o 122: Ko- rahan osoittamisesta maanhankintalain
1435: rotetun määrärahan osoittamisesta val- mukaan muodostettuj-en .tilojen rappeu-
1436: tionavuksi Suomen Sanomalehtimiesten tuneiden peltojen kunnostamispalkkioiksi 947
1437: Liitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931 208. Vennamo y. m., rah. al. N:o 135: Mää-
1438: 196. Kilpeläinen y. m., rah. al. N:o 123: Ko- rärahan osoittamisesta maanhankinta-
1439: rotetun määrärahan osoittamisesta sano- lain mukaan maansaantiin oikeutettujen
1440: maleht-imiesten ulkomaisia opintomat- ja Pohjois-Suomen jälleenrakentajain
1441: koja varten . . • . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . 932 hankkimistaan rakennustarvikkeiata ja
1442: 197. SergeUus y. m., rah. al. N:o 124: Koro- irtaimistosta suorittaman liikevaihto-
1443: tetun määrärahan osoittamisesta Suo- veron takaisin maksamista varten . . . • 948
1444: men Rauhanliitto r. y:n avustamiseksi 934 209. Ridhinen y. m., rah. al. N:o 136: Mää-
1445: 198. Twrunen y. m., rah. al. N:o 125: Mää- rärahan osoittamisesta halpakorkoisten
1446: rärahan osoittamisesta avustukseksi lainojen myöntämistä varten maatalous-
1447: Rauhantyön Yhteisjärjestö r. y:lle . . . • 935 kaluston ja -irtaimiston hankkimiseksi
1448: maanhankintalain ulkopuolelle jääneelle
1449: 199. Tu1-unen, rah. al. N:o 126: Määrärahan
1450: siirtoväelle . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 949
1451: osoittamisesta avustukseksi Naisten Kan-
1452: 210. Riihinen y. m., rah. al. N:o 137: Määrä-
1453: sainvälisen Rauhan ja Vapauden Liiton
1454: rahan osoittamisesta omakotirakennus-
1455: Suomen osastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
1456: lainain myöntämistä varten maanhan-
1457: 200. Wellitng y. m., rah. al. N:o 127: Koro- kintalain ulkopuolelle jääneelle siirto-
1458: tetun määrärahan osoittamisesta Suoma- väelle .............................. 950
1459: lais-Amerikkala-isen Yhdistyksen toimin- 211. PyöriJJ!i.i y. m., rah. al. N:o 138: Määrä-
1460: nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 93 7 rahan osoittamisesta Oulun läänin vil-
1461: 201. Söderhjelm, fin. mot. N:o 128: Angåen- jelyskelpoisten soiden kuivattamista var-
1462: de tilläggsanslag för beviljande av för- ten • . . . • • . • . . . . . . • . . . . . . . • • • • . • . . . • 951
1463: höjt understöd tili Svenska Litteratur- 212. H. Pesonen y. m., rah. al. N:o 139: Mää-
1464: sällskapet i Finland . .. . . . .. . . . .. . . . 939 rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
1465: 201. Söderb,jelm, rah. al. N:o 128: Korote" suoalueiden raivaamista ja rehunvilje-
1466: tun määrärahan osoittamisesta lisätyn lykseen saattamista varten • . • • . . . . . . 952
1467: avustuksen myöntämiseltsi Svenska !Jit- 213. Y. Manninen · y. m., rah. al. N:o 140:
1468: XXVIII Sisällysluettelo 1947.
1469:
1470: Siv. Siv.
1471: Määrärahan osoittamisesta kuoletuslai- 228. Talvio y.1n., rah. al. N:o 155: Määrä·
1472: naksi Koita Oy:lle uudisraivaustoimin- rahan osoittamisesta !ainoiksi pienvilje-
1473: taa varten . . . . • • . • . . • • . • . . . . • . • • . • . 953 lijäin turvepehkun valmistuksen edistä·
1474: 214. Miettunen y.m., rah.al. N:o 141: Ko- miseksi .......................... , . • 971
1475: rotetun määrärahan osoittamisesta maa- 229. Metsäranta y. m., rah. al. N:o 156:
1476: talouskirjanpitotoiminnan avustamiseen 955 Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1477: 215. Sifm()'(W(I, y. m., rah. al. N:o 142: M"åä- pienviljelijöille AIV-rehusäiliöiden ra-
1478: rärahan osoittamisesta maatalouskirjan- kentamiseen .... , . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 972
1479: pitotoiminnan tehostamiseen . . . . . . • • • . 956 230. Lampitroen y. m., rah. al. N:o 157: Mää-
1480: 216. Rinne y. m., rah. al. N:o 143: Määrä- rärahan osoittamisesta salaojituskoneit-
1481: rahan osoittamisesta avustuksiksi maan- ten ja työvälineitten kokeilua ja valmis-
1482: viljelijäväestölle apulantojen hankkimi- tamista varten ....... , ......... , . . . 973
1483: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957 231. Kuusela y. m., rah. al. N:o 158: Koro-
1484: 217. Riihiimiiki y. m., rah. al. N:o 144: Mää- tetun mää1·ärahan osoittamisesta pien-
1485: rärahan osoittamisesta avu.stuksiksi viljelijöiden salaojitustoimintaa varten 974
1486: pienviljelijöille Iantaloiden rakenta- 232. Rinne y. m., rah. al. N:o 159: Määrä-
1487: mista va11ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 959 rahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
1488: 218. H. Pesonen y. m., rah. al. N:o 145: viljelijöille salaojitustoiminnan edistä-
1489: Määrärahojen osoittamisesta lannanhoi- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975
1490: don edistämiseksi .. , . . . . . . . . . . . . . . • . 960 233. Hautala y.nt., rah. al, N:o 160: Koro-
1491: 219. Rinne y. m., rah. al. N:o 146: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta avus-
1492: rahan osoittamisesta väkirehujen hin- tuksiksi pienviljelijäin koneyhtymille . . 976
1493: nantasaukseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . 961 234. Simonen y.1n., rah. al. N:o 161: Koro-
1494: 220. Lampinen y. m., rah. al. N:o 147: Ko- tetun määrärahan osoittamisesta pien-
1495: rotetun määrärahan osoittamisesta yli- viljelmien koneyhtymätoimintaa varten 977
1496: maarrusen työvoiman palkkaamiseksi 235. Virolainen y. m., rah. al. N:o 162: Mää-
1497: maatalouskoelaitokseen . . . . . . . . . . . . • . 962 rärahan osoittamisesta !ainoiksi pienvil-
1498: 221. Riihilmäki y. m., rah. al. N:o 148: Mää- jelijäin koneosuuskuntien perus·tamista
1499: rärahan osoittamisesta lainarahaston pe- varten ....... , , •..... , .... , .... , , •. , 978
1500: rustamiseksi maatalouden koneellista- 236. Talvio y. m., rah. al. N:o 163: Mää,rä-
1501: mista varten • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963 rahan osoittamisesta avustuksiksi maa·
1502: 222. Hautala y. m., rah. al. N:o 149: Mää- talouskoneiden hankkimiseksi pienviljeli-
1503: rärahan osoittamisesta väkilantojen il- jöille .... , . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 979
1504: maista jakelua varten maanviljelijöille 964
1505: 237. Tainio y. m., rah. al. N:o 164: Määrä-
1506: 223. Pusa y. m., rah. al. N:o 150: Korotetun rahan osoittam~sesta valtion osuuksien
1507: määrärahan osoittamisesta maatalous- merkitsemiseksi pienviljelijäin maata-
1508: kerhotoimintaa varten , , , . , . • • . . . . . • • 965 louskoneyhtymäin osakepääomista . . . . . 980
1509: 224. MiettWI!J/3n y. m., rah. al. N:o 151: Mää-
1510: 238. Uusitalo y. m., rah. al. N:o 165: Mää-
1511: rärahan osoittamisesta sipulivarastosuo-
1512: rärahan osoittam.isesta valtion osuuksien
1513: jan rakentamiseksi Ouluun . . . . . . . . . . 966
1514: merkitsemiseksi Linjanmäen Koneasema
1515: 225. Silmonen y. m., rah. al. N:o 152: Määrä-
1516: Osakeyhtiössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 981
1517: rahan osoittamisesta luonnonsuhteitten
1518: 239. Uusitalo y. m., rah. al. N:o 166: Mää-
1519: aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi
1520: rärahan osoittamisesta valtion osuuk-
1521: vähävaraisille maanviljelijöille . • . . • . . 967
1522: sien merkitsemiseksi Noponseudun Ko-
1523: 226. Vennamo y. m., rah. al. N:o 153: Mää-
1524: neasema Oy:ssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982
1525: rärahan osoittamisesta heikossa talon·
1526: dellisessa asemassa olevien pienvilje1i· 240. Hautala y. m., rah. al. N:o 167: Mää-
1527: jäin taloudellista yhteistoimintaa var- rärahan osoittamisesta vähävaraisten
1528: ten perustettavien yhtymien osakkeiden maattomien ja pienviljelijäin sekä näi-
1529: merkintään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 968 hin verrattavien siirtovälreen kuuluvien
1530: 227. Pusa, rah. al. N:o 154: Määrärahan yhteislaitumien aitausavustuksiksi . . . . 983
1531: osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi 241. Laine y. m., rah. al. N:o 168: Määrära·
1532: pienviljelijöille annettavien väkilannoit- han osoiitamisesta pienviljelijäin opin·
1533: teiden hankkimista varten . . . . . . . . . . . 969 toretkeilyn avustamiseksi . . . . . . . . . . . • 984
1534: Sisällysluettelo 1947. XXIX
1535:
1536: Siv. Siv.
1537: 242. Lahttila y. m., rah. al. N:o 169: Koro· 254. Vehkaoja, rah. al. N:o 181: Määrära-
1538: tetun määrärahan osoittamisesta poro· han osoittamisesta Ruuskalan sotilasvir-
1539: aidan rakentamiseen • • • • . • . . • • • . • • • • 985 katalolle perustettavan maamieskoulun
1540: 243. Metsäranta y. m., rah. al. N:o 170: •toiminnan aloittamista varten . . . . . . . . 1000
1541: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 255. Salo, rah. al. N:o 182: Määrärahan
1542: pienvilj ~lystalouksille vesijohtojen ra- osoittamisesta navetta- ja sikalaraken-
1543: kentamista varten •.••• , •••...•. , .• , 986 nuksen rakentamiseksi Seppälän maa-
1544: 244. Luulr,lca y. m., rah. al. N:o 171: Määrä- mieskoulutilalle . • • . . . . . . . . . . . . • . • • . . 1001
1545: rahan osoittamisesta palkkioiksi ja avus- 256. Lehtokoski y. m., rah. al. N:o 183: Mää-
1546: tuksiksi vesijohto- ja viemärilaitteiden rärahan osoittamisesta kuuromykk!ien
1547: rakentamista varten maanhankintalain maatalouskoulun asuntorakennusten ra·
1548: mukaan muodostetuille tiloille • • . • • • • • 987 kentamiseksi 1002
1549: 245. K. Eskola y. m.,
1550: rah. al. N:o 172: Mää- 257. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 184:
1551: rärahan osoittamisesta !ainoiksi vesijoh- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1552: tolaitteiden rakentamista varten vähä- ja Ia.inoiksi koulutalon rakentamiseksi
1553: varaisille pienviljelysseuduil1e . . • . • • . • 988 Savonlinnan naiskotiteollisuuskoululle • • 1003
1554: 246. Lampinen y. m., rah. al. N:o 173: Ko- 258. Hautala y. m., rah. al. N:o 185: Mää•
1555: rotetun määrärahan osoittamisesta Iai- rärahan osoittamisesta avustukseksi Ka-
1556: duntalouden kohottamiseksi • • • . • • . • • • 989 lajokilaakson maamieskoululle koulun
1557: 247. Virolainen y. m., rah. al. N:o 174: Mää- toiminnan aloittamista varten • . . . • • . • 1004
1558: rärahan osoittamisesta hintalisän mak- 259. Twurna y. m., rah. al. N:o 186: Määrä-
1559: samiseen alle 10 peltohehtaarin tiloilta rahan osoittamisesta puutarha-alan .tut-
1560: yleiseen kulutukseen tuotetuista maito- kimustyön tukemiseksi • • • . . . • • . . . . . • 1006
1561: taloustuotteista . . . . . . . • • . . . . • . . • . . . . 990 260. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 187:
1562: 248. Pusa y. m., rah. al. N:o 175: Määrä- Määrärahan osoittamisesta puutarhanhoi-
1563: rahan osoittamisesta suurperheisten pien- don ja taimistojen tarkastajan viran
1564: karjanomistajain tarvitsemien väkirehu- perustamista varten ................ 1007
1565: jen hinnan alentamista varten . • • • • • • 991 261. P~ltonen y. m., rah. al. N:o 188: Mää-
1566: 249. E. Koitvisto, rah. al. N:o 176: Määrä- rärahan osoittamisesta Jyväiän puu-
1567: rahan osoittamisesta kotieläinten hank- tarhakoulun perustamista ja toimintaa
1568: kimiseksi Pohjois-Suomen hävitetylle varten . • . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . • • • . . 1008
1569: alueelle . • . . • . . . . . . . • • • • • . . . . . • • • • • • 992 262. J. Koivisto y. m., rah. al. N:o 189: Ko-
1570: 250. Pusa, rah. al. N:o 177: Määrärahan rotettujen määrärahojen osoittamisesta
1571: osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi yksityismetsätalouden edistämiseksi • • • • 1010
1572: siirtoväkeen kuuluvien kalastajien pyy- 263. Kuusela y. m., rah. al. N:o 190: Määrä-
1573: dysten hankkimisen helpottamiseksi • • • 993 rahan osoittamisesta avustuksiksi met-
1574: 251. Hallsten m. fl., fin. mot. N:o 178: An- sänparannustöiden kustantamiseksi . . • • 1012
1575: gående anvisande av anslag såsom un- 264. Lepistö y. m., rah. al. N:o 191: Määrä-
1576: derstöd åt Garantiföreningen för Åbo- rahan osoittamisesta Työtehoseuralle
1577: lands Lantmannaskola • • • . • . . . . . . . • • 994 metsätalouden rationalisoimistyön tuke-
1578: 251. Hallsten y. m., rah. al. N:o 178: Mää- miseksi •.•.•.•........••••.•.•••••• 1013
1579: rärahan osoit·tamisesta avustukseksi Ga- 265. Österholm m. fl., fin. mot. N:o 192:
1580: rantiföreningen för Åbolands Lant- Angående anvisande av förhöjt anslag
1581: mannaskola nimiselle yhdistykselle • • • • 996 tili understöd åt organisationer, som
1582: 252. Teittililen y. m., rah. al. N:o 179: Mää- bedriva instruktionsverksamhet för fis-
1583: rärahan osoittamisesta saunan ja pesu· kerinäringens främjande • . • . • . . . . . • . 1015
1584: tuvan rak!entamiseksi Ltä-Hämeen tieto- 265. Österholm y. m., rah. al. N:o 192: Ko-
1585: puoliselle karjanhoitokoululle ja Kuja- rotetun määrärahan osoittamisesta ka-
1586: lan maanviljelyskoululle • • • . • . • • • • • • • 998 lastuselinkeinon neuvontatyötä suoritta-
1587: 253. Ikonen, rah. al. N:o 180: Määrärahan ville järjestöille ............ , .. . • • • • 101G
1588: osoittamisesta Ylä-Vuoksen maamieskou- 266. Österholm m. fl., fin. mot. N:o 193: An-
1589: lulle palkkauksia ja ylläpitomenoja var- gående anvisand'e av förhöjt anslag för
1590: ten ................................ 999 upprätthåJ.lande av fiskeriundervisnin-
1591: XXX SiBä.llysluettelo 194'1.
1592:
1593: Siv. Siv.
1594: gen i samband med Östra Nylands folk- neaseman perustamiseksi Maalahden pi-
1595: högskola och Lounais-Karjalan kansan- täjään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033
1596: opisto .............................. 1017 275. Ryömä y. m., rah. al. N:o 202: Määrä-
1597: 266. öste1·holm y. m., rah. al. N:o 193: Ko- rahan osoittamisesta yhdeksän uuden
1598: rotetun määrärahan osoittamisesta ka- ammattientarkastajan palkkaamiseksi
1599: lastusopetuksen pysyttämisekai Östra huolehtimaan erityisesti työntek~jäin ra-
1600: Nylands folkhögskola nimisen kansan- vitsemusolojen parantamisesta . . . . . . . • 1034
1601: opiston ja Lounais-Karjalan kansan- 276. Se1·gelius y. m., rah. al. N:o 203: Mää-
1602: opiston yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018 rärahan osoittamisesta ammattioppilai•
1603: 267. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 194: tosten taloudenhoidon tarkastajan viran
1604: Angående anvisande av anslag för teck- perustamista varten kauppa- ja teolli-
1605: nande av statens andelar i byggandet suusminil'lteriön ammattikasvatusosastoon 1035
1606: av en andelsfiskkonservfabrik ......•. 1019 276. Sergelius m. fl., fin. mot. N:o 203: An·
1607: 267. Rose-nberg y. m., rah. al. N:o 194: Mää- gående anvisande av anslag för inrät-
1608: rärahan osoittamisesta valtion osuuksien tande vid handels- och industriministe·
1609: merkitsemiseksi kalasäily~etehdasosuus- riets avdelning för yrkesutbildning av
1610: kunnassa ........................... 1021 en ekonomieinspektörstjänst för yrkes-
1611: 268. Wickm.an m. fl., fin. mot. N:o 195: undervisningsanstalterna . . . . . . . . . . . . . 1035
1612: Angående anvisande av anslag för in- 2·77. Miettunen y. m., rah. al. N:o 204: Ko-
1613: köp av Fiskarholms lägenhet i Kronoby rotetun määrärahan osoittamisesta· suur-
1614: kommun för inrättande av en småbru- perheisten äitien lomien järjestämistä
1615: karskola ............................ 1022 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037
1616: 268. Wickman y. m., rah. al. N:o 195: Mää- 278. Stenberg y. m., rah. al. N:o 205: Mää-
1617: rärahan osoittamisesta Kruunupyyn kun- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vä-
1618: nassa sijaitsevan Fiskarholmin tilan os- hävaraisten perheiden lomanvieton mat-
1619: tamiseen pienviljelijäkoulun perusta- kakustannuksiin ....................• 1038
1620: mista varten . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1024 279. Uusitalo y. m., rah. al. N:o 206: Mää-
1621: 269. Pyörälä y. m., rah. al. N:o 196: Koro- rärahan osoittamisesta avustukseksi Lo-
1622: tetun määrärahan osoittamisesta pie- maliitto r. y:lle perheenäitien 1omautta-
1623: nempien jokien keskeneräisiä perkaus- mista varten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 1039
1624: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026 280. E. Nurminen y. m., rah. al. N:o 207:
1625: 270. N. Nurminen y. m., rah. al. N:o 197: Korotetun määrärahan osoittamisesta
1626: Määrärahan osoittamisesta Ähtävänjoen avustuksiksi kunnallisten, seurakunnal-
1627: perkaamista varten .................. 1027. listen ja yksityisten vanhainkotien pe·
1628: 271. Hautala y. m., rah. al. N:o 198: Määrä- rustamista ja ylläpitämistä varten ..•. 1040
1629: rahan osoittamisesta Siikajoen keski- 281. Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N:o 208:
1630: juoksun perkaamista varten . . . . . . . . . . 1028 Määrärahan osoittamisesta vähävarai-
1631: 272. Tainio y. m., rah. al. N:o 199: Määrä- sille perheeniLideille ja heidän lapsilleen
1632: rahan osoittamisesta Ylä- ja Alasuoli- lomia järjestävien kesäkotien tukemi-
1633: järvien vedenkorkeuden alentamiseen . . 1029 s·eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042
1634: 273. Rosenbe-rg m. fl., fin. mot. N:o 200: 282. Kuusela y. m., rah. al. N:o 209: Määrä-
1635: Angående anvisande av anslag för an- rahan osoittamisesta avustuksiksi pien·
1636: ~äggande av Hirvlax and,elsladugård i viljelijäin emäntien lomanviettopaikko-
1637: Munsala kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030 jen järjestämiseen ..........•....... 1043
1638: 273. Rosenberg y. m., rah. al. N:o 200: Mää- 283. Karppinen y. m., rah. al. N:o 210: Mää-
1639: rärahan osoittamisesta Hirvilahden rärahan osoittamisesta kunnallis·ten ja
1640: osuusnavetan perustamista varten Mun- yksityisten päivähoitolain perustaruis-
1641: salan kuntaan .....................• 1031 kustannuksiin . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1044
1642: 274. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 201: 284. Mansnii'r y. m., rah. al. N:o 211: Mää-
1643: Angående anvisande av anslag för grun- rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
1644: dandet av en statlig andelsmaskinsta- !ainoiksi yrityksille, jotka pääasiassa
1645: tion i Malax socken . . . . . . . . . . . . • . . . 1032 perustuvat ånvaliidityövoiman käyttöön 1045
1646: 274. Rosenbe-rg y. m., rah. al. N:o 201: Mää- 285. Jä1·vi y. m., rah. al. N:o 212: Korotetun
1647: rärahan osoittamisesta valtion osuusko- määrärahan osoittamisesta sodasta ja
1648: SiOOJlysluetflelo 1947. XXXI
1649:
1650: Siv. Siv.
1651: sotapalveluksesta aiheutuneen ruumiin- rahan osoittamisesta Huopalahden-
1652: vamman ja sairauden johdosta suoritet- Lepsämän-Ojakkalan radan rakennus-.
1653: tavia korvauksia varten ..•.....•.••.. 1046 .töiden alulle panemiseksi • . . • • . . . . . . . 1061
1654: 286. Järvinen Y- m., rah. al. N:o 213: Koro- 300. lkO'llen, rah. al. N:o 227: Määrärahan
1655: tetun määrärahan osoittamisesta Sota· OS()ittamisesta pysäkin ja sivuraiteen ra-
1656: leskien ja Kallituneitten Omaisten Huol- kentamiseksi Riihimäen aseman ja Hir-
1657: to r. y:n toiminnan tukemiseen ...... 1047 venojan seisakkeen välille .•.•........ 1062
1658: 287. Karppinen y. m., rah. al. N:o 214: Mää- 301. Teittinen y. m., rah. al. N:o 228: Mää-
1659: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- rärahan osoittamisesta ylikulkusillan ra-
1660: niDe kotisisarten paikkaamista varten .. 1049 kentamiseksi Hennalan tasoylikäytävän
1661: 288. K(//ll,kainen y. m., rah. al. N:o 215: Ko- tilalle Lahden ratapihalla • . • . . . . . . . . . 1063
1662: rotetun määrärahan osoittamisesta Van- 302. LehtO'llen y. m., rah. al. N:o 229: Mää-
1663: keusyhdistyksen työn .tukemiseksi . . . . 1050 rärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
1664: 289. Kookkari y. m., rah. al. N:o 216: Ko- mittamiseksi rautatien rakentamista var-
1665: rql;etun määrärahan osoittamisesta syr- ten Heinolasta Päijänteen itäpuolitse
1666: jäisen maaseudun asunto-olojen paran- Leppälahden asemalle tai Jyväskylään 1064
1667: tamiseen ........................... 1051 303. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 230: Mää-
1668: 290. Karvonen y. m., rah. al. N:o 217: Koro- rärahan osoittamisesta Haapamäen-
1669: tetun määrärahan osoittamisesta metsä- Saarijärven rautatien rakennustöiden
1670: ja lauttaustyöväen yhteisasuntojen ra- aloittamista varten . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1065
1671: kentamiseen valtion mlllille ...•........ 1052 304. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 231: Mää-
1672: 291. E. Pesonen y. m., rah. al. N:o 218: rärahan osoittamisesta tutkimuksen toi·
1673: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloo- mittamiseksi rautatien rakentamista var-
1674: siliitto r. y:lle tuberkuloottisten työnvä- ten Suolahden-Haapajärven radalta
1675: litystoimintaa varten . . . . . . . . . . • . . . . . 1053 Kannonkosken kohdalta ViHasaaren kir-
1676: 292. P'USa y. m., rah. al. N:o 219: Määrära- kolle ...•........................... 1066
1677: han osoittamisesta siirtoväen edustajien 305. J. Raatikainen y. m., rah. al. N:o 232:
1678: palkkion maksamista varten huoneen- Määrärahan osoittamisesta Suolahden-
1679: vuokralautakunnissa . • . . . . . . . . . . • • . . . 1054 Haapajärven radan rakentamiseen .,. . . 1067
1680: 293. U. llaatikainen y. m., rah. al. N:o 220: 306. J. Wirtanen, rah. al. N:o 233: Määrä-
1681: Määrärahan osoittamisesta kasvihuoneen rahan osoittamisesta Seinäjoen-Kyrös-
1682: rakentamista varten Perniön alkoholis- kosken rautatien rakennustöiden aloitta-
1683: tihuoltolaan . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1055 mista varten . . . . . . • • . . . . . . . . • . . . . . . . 1069
1684: 294. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 221: 307. Mustonen, rah. al. N:o 234: Määrära-
1685: Korotetun määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta asema-alueen läpi
1686: puhelin- ja lennätinverkon laajenta- johtavan alikäytävän rakentamiseksi
1687: mista ja parantamista varten . . . . . . . • 1056 Kajaaniin . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • • • 1070
1688: 295. P. Tervo, rah. al. N:o 222: Määrära- 308. Mustonen, rah. al. N:o 235: Määrära-
1689: han osoittamisesta puhelinyhteyksien pa- han osoittamisesta rataosan Hyrynsalmi
1690: rantamista varten Pohjois- ja Etelä- -Pesiö rakentamista varten .......• 1071
1691: Suomen välillä .....•.•.............. 1057 309. Lappi-Seppälä y. m., rah. al. N:o 236:
1692: 296. Miett'tltlum y. m., rah. al. N:o 223: Mää- Määrärahan osoittamisesta metsäauto-
1693: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen teiden ja metsärllltoj·en rakentamista
1694: asutusalueiden ja syrjäisten asutusryh- varten valtion metsiin ......•....... 1072
1695: mien puhelinlinjojen rakentamiseen .. 1058 310. Simonen y. m., rah. al. N:o 237: Koro-
1696: 297. Sormwnen, rah. al. N:o 224: Määrära- rtetun määrärahan osoittamisesta kulku-
1697: han osoittamisesta puhelinyhteyden ai· ja kuljetussuhteiden parantamiseksi val·
1698: kaansaamiseksi eräisiin Kuusamon kun- tion mailla ......•........•.••.....• 1073
1699: nan kyliin . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • 1059 311. Söderhjelm, fin. mot. N:o 238: Angåen-
1700: 298. Lampinen, rah. al. N:o 225: Määrära· de anslag för förbättrande av trafik·
1701: han osoittamisesta oikoradan rakentami· förhållandena mellan Helsingfors samt
1702: seksi Turun-Toijalan radalta Hyvin- Sibbo oeh Borgå soeknars yttre skär·
1703: kään-Hangon radalle • . . . . . . . . . . . . . 1060 gård ...................•...••....•• 1075
1704: 299. Kankainen, rah. al. N:o 226: Määrä- 311. Söderhjelm, rah. al. N:o 238: Määrä·
1705: XXXII Sisällysluettelo 1947.
1706:
1707: Siv. Siv.
1708: rahan osoittamisesta liikenneyhteyksien sillan rakennustöiden aloittamista var-
1709: parantamiseksi Helsingin sekä Sipoon ten ..............................•• 1093
1710: ja Porvoon pitäjien ulkosaariston vä- 325. Sormunen, rah. al. N:o 252: Määrära-
1711: lillä ............•..........•...•..• 1076 han osoittamisesta Tyrnävän-Ylipään
1712: 312. PilpfJ1'w, y. m., rah. al. N:o 239: Mää- maantien kunnostamiseen . . . . . . . . . . • • 1094
1713: rärahan osoittamisesta Rautilan-Valas- 326. PalQV'esi y. m., rah. al. N:o 253: Koro-
1714: kallion maantien ja sillä olevan Veh- .tetun määrärahan osoittamisesta kun-
1715: massalmen sillan rakentamiseen ...... 1077 nan- ja kyläteiden rakentamista ja kun-
1716: 313. Riihimäki y. m., rah. al. N:o 240: Mää- nostamista varten •.....•.....•. , ... 1095
1717: rärahan osoittamisesta Honkakosken 327. Pyörälä y. m., rah. al. N:o 254: Koro·
1718: asemalta Soikon-Lassilan maantielle tetun määrärahan osoittamisesta avus·
1719: johtavan tien ottamiseksi valtion hoi- tuksiksi kunnan· ja kyläteiden kunnos-
1720: toon ..............•......•.......•. 1079 tamista varten •.•.......•.•.... , • • • • 1097
1721: 314. Tillooen, rah. al. N:o 241: Määrärahan 328. Hautala y. m., rah. al. N:o 255: Koro-
1722: osoittamisesta Heinolan-.Taalan tietyön tetun määrärahan osoittamisesta kun-
1723: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1080 nan- ja kyläteiden ottamiseksi valtion
1724: 315. E. Pesonen y. m., rah. al. N:o 242: hoitoon • . . . • . . • . . • • • . . • • • . • . . . • • . . . 1098
1725: Määrärahan osoittamisesta t~esuunnan 329. Salo, rah. al. N:o 256: Korotetun mää-
1726: tutkimiseen ja töiden jatkamiseen tie- rärahan osoittamisesta kyläteiden raken-
1727: suunnalla Heinolan kirkonkylä-Marjo- tamista varten •.....•..•..•......•.. 1099
1728: niemF-Lauhjoki-Ravioskorpi-Bysmä- 330. Miettunen y, m., rah. al. N:o 257: Mää-
1729: Kalkkinen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081 rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
1730: 316. Saariaho y. m., rah. al. N:o 243: Mää- asutusteiden rakentamista ja kuunosta-
1731: rärahan osoittamisesta maantiesillan ra- mista varten . . . • . . • • . • . . . . . • . . . . . . . • 1100
1732: kentamiseksi Kymijoen Myllykosken yli 1083 331. Lahtela y. m., rah. al. N:o 258: Määrä-
1733: 317. Man~ner y. m., rah. al. N:o 244: Mää- rahan osoittamisesta varsinaisen Lapin
1734: rärahan osoittamisesta maantien raken- alueen maantieverkoston täydentämi·
1735: tamiseksi Taipa:lsaarelta Ampujalan, seksi ...•...•.•.•.......•...•....... 1101
1736: Kahilan, Tuosansaaren ja Hyötiön saar- 332. Tainio y. m., rah. al. N:o 259: Määrä-
1737: ten kautta Lauritsalaan . . . . . . . . . . . . . . 1084 rahan osoittamisesta Lapin läänin asu-
1738: 318. A. Wirtanen y. m., rah. al. N:o 245: tusalueilla olevien maanteiden kuntoon
1739: Määrärahan osoittamisesta Parikkalasta saattamiseksi . . . . . . . • . . . • . . . • . . . . . . • 1102
1740: Tiviän y. m. paikkakuntien kautta Akan- 333. Kuusela y. 'lll., rah. al, N:o 260; Mää-
1741: pohjaan johtavan tien ottamiseksi val- rärahan osoittamisesta tilus· ja yksi·
1742: tion haltuun ........................ 1086 tyisteiden kunnossapidon nvustamista
1743: 319. Pohjannoro, rah. al. N:o 246: Määrä- varten . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • • 1103
1744: rahan osoittamisesta maantien rakenta- '334. Salo, rah.al. N:o 261: Määrärahan
1745: miseksi Heinäveden asemalta johtavasta osoittamisesta Perangan tien päästä läh-
1746: tiestä Pyyiinsaaren kohdalle .........• 1087 tevän Selkoakylän maantien rakenta·
1747: 320. Kitnnunen y. m., rah. al. N:o 247: Mää- mista varten ....................•..• 1104
1748: rärahan osoittamisesta Pyyiinsaaren 335. Salo, rah. al. N:o 262: Määrärahan
1749: maantien rakentamista varten ••.•.... 1089 osoittamisesta maanti:en rakentamiseksi
1750: 321. Kauhanen, rah. al. N:o 248: Määrära- Ristijärven kirkolta .Tokikylän kautta
1751: han osoittamisesta maantiealikäytävän Hyrynsalmen lårkolle • . . . . . . . • . . . • . . . 1105
1752: rakentamiseksi Otokumpuun • . . . . . • . . • 1090 336. Salo, rah. al. N:o 263: Määrärahan
1753: 322. Soininen, rah. al. N:o 249: Määrärahan osoittamisesta Paltamon-Puolangan
1754: osoittamisesta Valtimon pitäjässä ole- maantien korjaamista varten . . . . • . . . 1106
1755: van Sivakkavaaran tien kunnostamista 337. Somvwnen, rah. al. N:o 264: Määrära·
1756: varten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1091 han osoi·ttamisesta Pudasjärven Pirin-
1757: 323. Järvinen y. m., rah. al. N:o 250: Mää- rannan maantien rakentamiseen . . . . . . 1107
1758: rärahan osoittamisesta Kurikan kirkon- 338. Sm-m.unen, rah. al. N:o 265: Määrära-
1759: sillan päällysrakenteen uusimiseksi . . . . 1092 han osoittamisesta Sarakylän-Kouvan
1760: 324. Hautal<J, y. m., rah. al. N:o 251: Mää- tien ja siihen !liittyvän Kouvanjoen asu-
1761: rärahan osoittamisesta Nivalan Kuoppa- tusalueen tien kunnostamista varten . . 1108
1762: Sililii.llysluette'lo 1947. XXXIII
1763:
1764: Siv. Siv.
1765: 339. Sormunen y. m., rah. al. N:o 266: Mää· Posion kunnan Mäntyjärven kylään . . 1119
1766: rirahan osoittamisesta Leinosenvaaran 350. Lellteltl, 'l· m., rah.. a.l. N: o 277: M:äii.rii.-
1767: -Puhoksen maantien rakentamiseksi •• 1109 rahan osoittamisesta :maantien rakeuta·
1768: 340. PåiiiJdcöun, rah. al. N:o 267: Määrä- miseksi Jussilo-Ka.isanlahden kylä-
1769: rahan oso1ttamisesta tiensiirron suorit· tiestä Lehtolaan . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
1770: tamisek11i Kuhmon-Suomussalmen maan- 351. LMteila y, m-. rah.. al. N:o 278: Määrä-
1771: tiellä Konti()'lan salmesta n. s. Töno1än rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1772: salmeen .......................... .. 1110 miseksi Posion kunnan Aholan tienoilta
1773: 341. Pääkkönen y. m., rah. al. N:o 268: Mää- Suolijärven vesistön itäpuolta Hämeen·
1774: rärahan osoittamisesta Murtoperän- kylään . • • • . . . • . • . • . • . . . • . . . . . . . . . • • 1123
1775: Pohjoislahden maantien rakennustöiden 352. Tad'lllio y. m., rah. al. N:o 279: Määrä·
1776: jatkamiseen Kuhmon ja Sotkamon kun- rahan osoittamisesta Jaatilan-Louej'år-
1777: nissa ............................. .. 1111 wn-Muurolan tien kunnostamiseksi • . 1124
1778: 342. Meriläitnen y. m., rah. al. N:o 269: Mää- 353. Tainio y. m., rah. al. N:o 280: Määrä-
1779: rärahan osoittamisesta Sotkamon-Nur- rahan osoittamisesta Aholan-Mourujär-
1780: meksen maantiestä Saviahon pysäkin ven tietyön aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 1125
1781: kautta Suomensuon asutusalueelle johta- 354. Tadnio y. m., rah. al. N:o 281: Määrä-
1782: van maantien kuntoonpanemista var- rahan osoittamisesta Pellon-Konttajär-
1783: ten 1112 wn-Marrasjä:rven-Meltaukseu tietyön
1784: 343. MustO'fl;efl,, rah. al. N:o 270: Määrära- loppuun saattamiseksi • . . . . . . • . . • . • . . . 1126
1785: han osoittamisesta maanti<en rakentami- 355. Tadnio y. m., rah. al. N:o 282: Määrä-
1786: seksi Pyyvaaran tiestä Pärsämölahden rahan osoittamisesta Kittilän-Sodan-
1787: kautta Juntusrannalle ............... . 1113 kylän tierakennustyön edelleen jatkami-
1788: 344. Miettunen y. m., rah. al. N:o 271: Mää- seksi ............................... 1127
1789: rärahan osoittamisesta Akkunusjokivar- 356. Karppinen y. m., rah. al. N:o 283: Mää-
1790: ren-Koivun asutustien kunnostamista rärahan osoittamisesta Kallon-Kurta-
1791: varten ........................... .. 1114 kon tietyön loppuun saattamiseksi . . . . 1128
1792: 345. H. Pesonen, rah. al. N:o 272: Määrä- 357. Karppinern 11· m., rah. al. N:o 284: Mää-
1793: rahan osoittamisesta Akkunusjokivarren rärahan osoittamisesta Akkunusjokivar-
1794: -Pahtaojan-Lehmikummun-Koivun ren-Pahtaojan-Lehmikummun-Koi-
1795: asutustien kunnostamista varten •...•. 1115 vun tien kunnostamista v.arten. . • . . . . 1129
1796: 346. H. PesoMn, rah. a:l. lil':o 273: Määrä- 358. Karppimen y. m., rah. al. N:o 285: Mää-
1797: rahau osoittamisesta Simojoen ja Ruo· rärahan osoittamisesta ·tiesuunnan Sank·
1798: najoeu asutusalueiden maanteiden kun- kojärvi-Toljamoojä:rvi-Sääskijärvi-
1799: nostamista varten .......•..•.....••.. 1116 Pohjaslahti tutkimista varten • • . . . . 1130
1800: 347. Nislcala y. m., rah. al. N:o 274: Määrä- 359. Salo, rah. al. N:o 286: Määrärahan.
1801: rahan osoittamisesta Karungin asemalta osoittamisesta sillan rakentamiseksi Uta-
1802: Kantomaanpään kautta Juoksengin ky- järven lossipaikalle • . . . • . . . • . . . . . • • . . 1131
1803: lään johtava11 tien kun·nostamiseksi •. 1117 360. Kulmala y. m., rah. al. N:o 287: Mää-
1804: 348. Niskala y. m., rah. al. N:o 275: Mää- rärahan osoittamisesta Halikonlahden ja
1805: rärahan osoittamisesta Oravavuoman- Salonjoen vesiväylän ruoppaustöiden
1806: Taapajärven tien rakentamiseksi ..... . 1118 jatkamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1132
1807: 349. Lahtela y. m., rah. al. N:o 276: Määrä· 361. 801'munen 'l· m., rah. al. N:o 288: Mää·
1808: rahan osoittamisesta maantien rakenta- rärahan osoittamisesta Pyhäjoen Pyhä-
1809: miseksi Rannan kunnan Simojärveltä kosken perkansta varten . . . . . . . . . . . . 1133
1810:
1811:
1812: 1. Perustuslakivaliokunta..
1813: Huoneenvuokrasäännöstelyä sekä hin- Siv.
1814: tojen, maksujen ja työpalkkojen sään- 16. Hetemäki y. m., lak. al. N:o 64: Ehdo·
1815: nöstelyä koskevia lakialoitteita. tus laiksi eräiden hintojen, maksujen ja
1816: Siv. työpalkkojen säiimlöstelystä .....•.... 1141
1817: 15. Oksala y. m., lak. al. N:o 63: Ehdotu~
1818: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä . . 1139
1819:
1820: V
1821: XXXIV Sdisällysluettelo 1947.
1822:
1823:
1824: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1825: Siv.
1826: Uusien virkojen perusta.:nli.sta. ja. val- perustamisesta eraisim virastoihin ja
1827: tiotalouden tarkastusta. koskevia. laki- yleisiin laitoksiin .................... 1149
1828: aloitteita.. 363. Rantala y. m., lak. al. N:o 62: Ehdo-
1829: tukset laeiksi valtiontalouden tarkastuk-
1830: 362. Kuittimen y. m., lak. al. N:o 61: Ehdo- sesta ja valtionenemmistöisten osakeyh-
1831: tus laiksi uusien virkojen ja toimien tiöiden .toiminnan tarkastuksesta . . . . . 1150
1832:
1833:
1834: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
1835: Upseerien y. m. eläkkeitä koskeva Siv.
1836: lakialoite. Ehdotus laiksi upseerien, aliupseerien ja
1837: lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen
1838: 6. J. Raatikainen y. m., lak. al. N:o 60: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 1155
1839:
1840:
1841: I. Perustuslakivaliokunta.
1842: Huoneenvuokran ja talouselämän sään- Siv.
1843: nöstelyä koskevia lakialoitteita. 18. Roine y. m., lak. al. N:o 73: Ehdotus
1844: Siv. laiksi talouselämän säännöstelemisestä
1845: 71. Inkinen y. m., lak. al. N:o 72: Ehdotus poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
1846: laiksi huoneenvuokran säännöstelyval- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1162
1847: tuuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159
1848:
1849:
1850: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1851: Kansakoululaitosta ja verotusta koske- Siv.
1852: via lakialoitteita. 367. Vennamo y.m., lak. al. N:o 69: Ehdo-
1853: Siv. tus laiksi eräistä väliaikaisista poik·
1854: 364. E. Koivisto y. m., lak. wl. N:o 65: Ehdo· keussäännöksistä verolakeihin . . . . . . . 1177
1855: tus laiksi kansakoululaitoksen kustan- 368. Vennamo y. m., lak. al. N:o 70: Ehdo-
1856: nuksista annetun lain muuttamisesta . . 1169 tus laiksi eräiden talletusten ja obliga-
1857: 365. Kulovawra y. m., lak. al. N:o 66: Ehdo· tioiden omistajille myönnettävästä ve-
1858: tus laiksi kansakoululaitoksen kustan- ronhuojennuksesta •................. 1179
1859: nuksista annetun lain muuttamisesta . . 1172 369. Kölli y. m., lak. al. N:o 71: Ehdotus
1860: 366. PilpzYUla y. m., lak. al. N:o 68: Ehdotus laiksi eräiden talletusten, obligatioiden
1861: laiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä ja velkasitoumusten omistajille myön-
1862: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- nettävästä veronhuojennuksesta . . . . . . 1181
1863: netun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . 117 4
1864:
1865:
1866: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
1867: Kunnallisverotusta koskeva lakiailoite. Siv.
1868: Siv. Iinnosta ja kunnallishallituksesta kau-
1869: 42. Twurna y. m., lak. al. N:o 67: Ehdotuk· pungissa annettujen asetuksien muutta-
1870: set laeiksi maalaiskuntain kunnallishal- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1185
1871:
1872:
1873: X. Työväenasiainvaliokunta.
1874: Lapsilisää koskeva lakialoite. Siv.
1875: Siv. laiksi suoritetun lapsilisän korvaami-
1876: 54. Heikkilä y. m., lak. al. N:o 74: Ehdotus sesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . 1189
1877: •• ••
1878: VALTIOPAIVAT
1879: 1947
1880:
1881:
1882: LIITTEET
1883: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
1884:
1885:
1886:
1887:
1888: HELSINKI 1947
1889: VALTIONEUVOSTON KIR.TAP AINO
1890: j
1891: j
1892: j
1893: j
1894: j
1895: j
1896: j
1897: j
1898: j
1899: j
1900: j
1901: j
1902: j
1903: j
1904: j
1905: j
1906: j
1907: j
1908: j
1909: j
1910: j
1911: j
1912: j
1913: j
1914: •• ••
1915: VALTIOPAIVAT
1916: 194 7
1917:
1918: LIITTEET
1919: 1
1920:
1921: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1922: TOIVOMUSALOITTEET
1923:
1924:
1925:
1926:
1927: HELSINKI 1947
1928: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1929: Vaitiopäivä järjestystä, edustajanvaaleja, uskonnonvapautta, tuotanto-
1930: ja liikelaitosten kansallistamista, kansalaisoikeuksia, paperin-
1931: säännöstelyä, rakennusministeriötä y. m. koskevia
1932: laki- ja toivomusaloitteita.
1933: 7
1934:
1935: 1,1. - Lagmot. N:o 1.
1936:
1937:
1938:
1939: Österholm m. fl.: Förslag till wg om ändri1tg av riksdags-
1940: ordningen.
1941:
1942:
1943: T i 11 U i k s d a g e n.
1944:
1945: I anledning a v .hemställningsmotionen kanslikommissionen och riksdagens kansli
1946: 1946: 127 har Riksdagen den 5 november enligt riksdagens arbetsordning äro de
1947: 1946 hemställt, att Regeringen måtte vid- organ, som äga övervaka de vid riksda-
1948: taga sådana ändringar i gällande bestäm- gen anställda tjänstemännens verksamhet,
1949: melser angäende Uiksdagsbiblioteket, att är det uppenbarligen riksdagens sak att
1950: sagda bibli'<Mk skuHe understJä!hlas riks- utarbeta nytt reglemente för riksdagsbiblio-
1951: dagen. Emedan denna hemställan ännu ej teket. Intill dess det nya reglementet blivit
1952: lett till avsett resultat, föreslå vi, att fastställt synes nu gällande reglemente
1953: riksdagen mMte godkänna nedanstående böra tillämpas, dock med den ändring, att
1954: ~agmotion, genom viUmn statsrådets be- en av riksdagens elektorer utsedd nämnd
1955: slut av ·den 30 mars 1922 ändras sålunda, skulle träda i stället för den nuvarande
1956: att riksdagsbiblioteket, som enligt nämnda styrelsen. Uiksdagsbibliotekets nuvarande
1957: beslut står UI1der riksdag1ens oeh rege- tjänstemän skulle kvarstå i sina befattnin-
1958: ringens gemensamma vård och uppsikt, på gar med åtnjutande av sina tidigare löne-
1959: nyllt ställes under enbart riksdage:ns för- o. a. förmåner.
1960: valtning. Med stöd av det ovan sagda få under-
1961: I sm hemstä,Han uttalade riksdagen, at.t tecknade vördsamt föreslå,
1962: bibliotekets förvaltning borde anförtros en
1963: av riksdag~1s c:lektarer utsedd nämnd med att Riksdagen måtte antaga föl-
1964: samma befogenheter som för närvarande jande lagförslag:
1965: tillkomma bibliotekets styrelse. Emedan
1966:
1967:
1968: Lag
1969: om ä.ndring av riksdagsordningen.
1970: I enlighet med R1ksdagens beslut, tillk ommet på sätt 67 § riksdagsordningen
1971: föreskriver, fogas tili riksdagsordningen en lilY så lydande 89· :a §:
1972: 89 a §. ställt nytt reglemente för riksdagsbiblio-
1973: Om riksdagsbiblioteket, som står under tek:et tillämpas det nu gällande reglemen-
1974: inseende av riksdagens kansli och för vil- tet med den ändring, att en av riksdagens
1975: ket riksdagen fastställer reglemente, stad- elektorer utsedd nämnd träder i stället för
1976: gas i arbetsordningen. bibliotekets styrelse.
1977: Riksdagsbibliotekets nuvarande ordinarie
1978: Denna lag, genom vilken statsrådets tjänstemän och vaktmästare bibehållas
1979: beslut den 30 mars 1922 angående Sta- fortfarande i sina nuvarande befattningar
1980: tens Centralbiblioteks ombildande tili ett och åtnjuta dem enligt nu gällande lagar
1981: riksdagsbibliotek upphäves, träder i kraft och förordningar tillkommande löne- o. a.
1982: den 1 maj 1'947. Till dess riksdagen fast- förmåner.
1983:
1984: Helsingfors den 14 februari 1947.
1985:
1986: John Österholm. Albin Wick:man. Johannes Wirtanen.
1987: Levi Jern. Arvo Salminen. Henrik Kullberg.
1988: 8
1989:
1990: 1,1. - Lak. al. N :o 1.
1991: Suomennos.
1992:
1993:
1994: Österholm y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1995: mutdtamisesta.
1996:
1997:
1998: E d u s k u n n a ll e.
1999:
2000: Toivomusaloitteen n: o 127 (1946 vp.) tuuksin. Kun kansliatoimikunta ja edus-
2001: johdosta on Eduskunta marraskuun 5 pal- kunnan kanslia eduskunnan työjärjestyk-
2002: vänä 1946 lausunut toivomuksen, että hal- sen mukaan ovat ne toimielimet, joiden
2003: litus rytyisi sellaisiin toimenpiteisiin, että tulee valvoa eduskunnan virkamiesten toi-
2004: Eduskunnan kirjasto alistettaisiin edus- mintaa, on itsestään selvää, että eduskun-
2005: kunnan alaiseksi. Koska tämä toivo- nan asiana on laatia eduskunnan kirjaston
2006: mus ei ole vielä johtanut tarkoitettuun uusi ohjesääntö. Siksi kunnes uusi ohje-
2007: tulokseen, ehdotamme, että eduskunta hy- sääntö on vahvistettu, olisi nyt voimassa
2008: väksyisi alla olevan lakialoitteen, joruka pe- olevaa oihjesääntöä noudatettava, kuiten-
2009: rusteella valtioneuvoston päätös maaliskuun kin niin muutettuna, että kirjaston nykyi-
2010: 30 päivältä 1922 muutettaisiin niin, että sen hallituksen sijaan tulisi eduskunnan
2011: Eduskunnan kirjasto, joka edellämainitun valitsijamiesten valitsema lautakunta. Edus-
2012: päätöksen mukaisesti on eduskunnan ja hal- kunnan kirjaston nykyiset virkamiehet jäi-
2013: lituksen yhteisen hoidon ja valvonnan alai- sivät edelleen toimiinsa nauttien samoja
2014: sena, uudelleen saatetaan yksinomaan edus- palkka- y. m. etuja kuin nykyäänkin.
2015: kunnan hallinnan alaiseksi. Edelläolevan perusteella !kunnioittaen eh-
2016: Toivomuksessaan eduskunta lausui, että dotamme,
2017: kirjaston hallitus olisi uskottava eduskun-
2018: nan valitsijamiesten valitsemalle lautakun- että Eduskunta hyväksyisi seu-
2019: nalle Eduskunnan kirjaston hallituksen raavan lakiehdotuksen:
2020: nyikyisin voimassa olevin oikewksin ja val-
2021:
2022: Laki
2023: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2024: Eduskunnan päätälksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
2025: määrätyllä tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi näin kuuluva 89 a §:
2026: 89 a §. eduskunta on vahvistanut Eduskunnan kir-
2027: Eduskunnan kirjastosta, joka on edus- jaston uuden ohjesäännön sovelletaan nyt
2028: kunnan kanslian valvonnan alaisena ja voimassa olevaa ohjesääntöä niin muutet-
2029: jolle eduskunta vahvistaa ohjesäännön, sää- tuna, että eduskunnan valitsijamiesten va-
2030: detään työjärjestyksessä. litsema lautakunta tulee kirjaston hallituk-
2031: sen sijalle.
2032: Tärmä lalk:i, jolla valtioneuvoston päätös Eduskunnan kirjaston nykyiset vakinai-
2033: maaliskuun 30 päivältä 1922 Valtion Kes- set vi:r1k:amiehet ja vahtimestarit pysytetään
2034: kuskirjaston muuttamisesta Eduskunnan edelleen nykyisissä toimissaan ja nauttivat
2035: Kirjastoksi kumotaan, tulee voimaan touko- nyt voimassa olevien lakien ja asetusten
2036: kuun 1 päivänä 1947. Siihen asti ik:unnes mwkaisia palkka- y. rm. etuja.
2037: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
2038:
2039: John Österholm. Albin Wickman. Johannes Wirtanen.
2040: Levi Jern. Arvo Salminen. Henrik Kullberg.
2041: 9
2042:
2043: I,z. - Lak. al. N:o 2
2044:
2045:
2046:
2047:
2048: Suontausta y. m.: Ehdot1ts laiksi edusta,janvaaleista anne·
2049: tun lain 1 § :n nwuttamisesta.
2050:
2051:
2052: E d u s k u n n a ll e.
2053: Loimaan seutu, joka käsitttää Loimaan yliopistoon tai Helsingin yliopiston Varsi-
2054: nimismiespiiriin kuuluvat Loimaan, Alasta- nais-Suomalaiseen Osakurrtaan. Myös seu~
2055: ron, :Me1Hi:Jän ja Metsämaan kunnat sekä dun maata;loudeHiset ja muut 1ta:loude>lliset
2056: Loimaan kauppalan, muodoSitaa 25,000 yhdistykset, urheiluseurat ja puoluejärjes-
2057: asukkaineen yhtenäisen kokonaisuuden kes- töt kuuluvat Varsinais-Suomen piirijärjes-
2058: kuspaikkanaan Loimaan kauppaJla. Vaikka :töihin. Lopuksi Loima;an ympäristö kuu-
2059: Loimaan ympäristö onkin maakunna1lisesti luu turkulais!ten sanomalehtien levikki-
2060: kuulunut Satakuntaan, on seudun asukka:i- alueeseen, mutta porilaisia ja yleensä Sata-
2061: den vouorovaikutus Satakunnan j,a sen kes- kunnassa ilmestyviä sanomalehtiä ei paik-
2062: kuspaikan Poliin kanssa kaikilla elämän kakunnalle 1tHata juuri nimeksikään.
2063: aloilla vanhastaankin ollut vähäistä. Mu:tlt.a Yhteenvetona voidaan siis todelta, että
2064: vm'Sinkin Turun-Toijalan rautatien val- Loimaan seutu kaikiHa inhimiJJlisen toimin-
2065: mistumisen jä,lkeen seudun ta:loudeElinen ja nan aloilla todellisuudessa kuuluu nykyään
2066: sivistyksellinen elämä sekä liJikenne ovat jo maakunnallisesti Varsinais-Suomeen ja
2067: miltei yksinomaan suuntautuneet Turkuun. Satakuntaan enää ainoastaan historialli-
2068: Tästä on ollut seurauksena, että sama:lla sesti.
2069: kuin yhteys Satakunnan maakunnallisiin Kansanva:ltaisissa oloissa muodostaa vaa-
2070: rientoihin on kokonaan katkennut I.~oimaan liitoiminta !tärkeän osan kansalaisten vaJl-
2071: seutu on yhtä kiinteämmin siirtynyt Varsi- tiollisessa !toiminnassa. Kun vaalitoiminta
2072: nais-Suomen ja sen keskuspaikan Turun tapahtuu vaalipiireittä,in, on vaalitoiminnan
2073: kaupungin vaikutuspiiriin. onnistumisen edellytyksenä, e1ttä vaalipiiri-
2074: Erittäinkin taioudel~isen elämän rulalla jako noudattaa seudun taloudellisen, hen-
2075: on yhteys Turkuun kiinteä lyhyen etäisyy- kisen ja yhteiskunna:Hisen e'lämän smmtau-
2076: den ja säännöllisen rautatie- ja linja-auto- 'tumista. Jos seutu, jol1la ei ole sanottavasti
2077: liikelllteen ansiosta. M:aJbka Loimaan seu- muuta yhteyttä vaalipiirin muihin paikka-
2078: dulta Turkuun on noin 70 kilometriä, kuntiin kuin sama vaalipiiri, eroteitaan eli-
2079: mutta esim. Poriin noin 120 kilometriä. mellisestä ympäristöstään sille vieraaseen
2080: Samalla Turun merkitys kauppa-, teoHi- vaalipiiriin, joutuu se pakostakin vaalitoi-
2081: suus- ja satamakaupunkina on pa1ljon tär- minnassa syrjään. Tästä seuma vähiteNen
2082: keämpi Lounais-Suomelile yleensä ja erityi- tämän seudun vaa:litoiminnan lamautmni-
2083: sesti Loimaan ympäristölle kuin minkä nen ja valtiollisten kysymysten harrastuk-
2084: muun kaupungin !tahansa. sen heikkeneminen. Niinpä Loimaan seutu
2085: Mutta rinnan taloudellisen elämän suun- V!iime aikoina on ainoastaan raniharvoin voi-
2086: tautumisen kanssa on myös henkisen eilämän nut katsoa [ähettäneensä oman edustajansa
2087: rulalla, vapaassa valistmrtyössä ja muissa valtiopäiville, vaikka sen asukaslukunsa ja
2088: yleisissä yhteiskunnallisissa j,a valtiolllisissa merkityksensä johdosta tulisi voida ,lähettää
2089: riennoissa yhteistoiminta suuntautum1t Var- paikallisedustajansa jokaiseen eduskuntaan.
2090: sinais-Suomeen ja lähinnä Turkuun. Niinpä Loimaan seudun sii~täminen Turun ja
2091: seutukunnan ,lapselt poikkeuksetta ovat jat- Porin läänin eteläiseen vaa1ipi,iriin on näin
2092: kaneet opintojaan joko turkulaisissa am- oHeJL mitä p:ät,e;vimmin perusteUa;vissa. Ai-
2093: matti- ja oppikouluissa tai siirtyneet Turun kaisemmin sen toimeenpanemisen esteenä
2094: 10 I,:?. - Bdustajannwlit.
2095:
2096: on o1lut, että se on ollut ky,tkettynä toi- sessä olevien klmtien osalta ei ole edes eh-
2097: siin vaalipiirijaoituksen muutoksiin, joiden dotettu mitään muutosta lääninjaoitukseen.
2098: suhteen ei ole voitu saavuttaa yksimieli- Sen perusteel'J.a, miltä edellä olemme lau-
2099: syyttä. Sen vuoksi aloite 01lisi tällä kertaa suneet, ja viitaten valtiopäiväjärjest~ksen
2100: toteutettava erillisenä muun vaa!lipiirijaoi- 32 §: ään kunnioittaen ehdotamme,
2101: tuksen tarkistuksesta. Vire~llä oleva läänin-
2102: jaoiiuksen muutos ei myöskään ole ehdotuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2103: sen :toteuttamisen esteenä, sillä kysymyk- van lakiehdotuksen:
2104:
2105:
2106: Laki.
2107: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
2108: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanvooJ.eista 31 päivänä tammi-
2109: kuuta 1935 annetun lain (66/35) 1 § :n 1 momentin 2 ja 3 kohta, sellaisina kuin
2110: ne ovat 31 päivänä :toukokuuta 1938 annetussa laissa (215/38), näin kuuluviksi:
2111: 1 §. 3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo-
2112: hon kuU!luvat Ulvilan, Ikarulisten ja Tyr-
2113: 2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, jo- vään kihlakunnat sekä Huittisten, Vampu-
2114: hon kuuluvat Vehmaan, Mynämäen, Piik- lan, Keikyän, Punk.alaitumen, Kokemäen, ·
2115: kiön, HaJikon ja Maskun kihilakunnat sekä HarjavaLlan, Kauvatsan, Köyliön ja Säky-
2116: Loimaan kauppala ja Loimaan, Alastaron, län kunnat Loimaan kihlakuntaa;
2117: MelJilän ja Metsämaan kunnat Loimaan
2118: kihlakuntaa, niin myös Ahvenanmaan maa- Tämä laki tll'lee voimaan päivänä
2119: kunta; kuuta 194 .
2120:
2121: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
2122:
2123: Yrjö Suontausta. Kalle J ok.inen.
2124: Samuli Simula. Niilo Honkala.
2125: Aino Lehtolmski. J. Eri. Pilppula.
2126: Urho Kulovaara. A.i,no Malk:amäki.
2127: 11
2128:
2129: 1,3. - Lak. al. N :o 3.
2130:
2131:
2132:
2133:
2134: Lampinen y. m.: Ehdotus laiksi edttstajanvaaleista annettm
2135: lain 1 § :tn muuttamisesta.
2136:
2137:
2138: E dus:k un!111aH·e.
2139:
2140: Vailt,iopäiväjärjestyksen mukaan kansrun- edustajien joukossa on jäänyt suhteeti:<O-
2141: edUSitajwt vaJita:all1 välittrt:ömi!Uä ja suhteelli- man pi€il1eksi. Täl!lä hetkehlä vrua:lipiirin 31
2142: s;illa vrua1,eN1a. Suht~eellisuudru oheHa on edmtajaslt<31 on mai3.Sieudul!Ja a.inoasta&n 5,
2143: kui:ten:kin kamsa;ruedustaja:nvaa1leja JarJes- vaikka vaailin aikainen vä.IDiluvnn suhde
2144: tettäessä :kiinnilt•e1lty huOiilliota myös siihen, olisi edelilyttä:nylt, 15-16 edus!Jajoo. Uuden-
2145: että vattakUTIJIJ.an eri osa1t saava1t vai1t.iopäi- maan 1läänin mooseudun suhteeLlinen edus-
2146: v1Ue paiikalEsen 1edustulreffiliSa. Tämän mu- tus va:ltiopäivitllä on täten muodootunut
2147: kaisffi'lli onkin va1tt1opä~väjärjestif'ksessä sää- piene:mmäks:i kuin~ Il1Jim.kään muu~1 vaJta-
2148: oott~, elttä maa j:wetaan vähintään 12 ja klmnan ooan. Tälllaisesta asi:a[}jti}asta. on
2149: enin>tä:run 18 vaailipiir,Hn. Lisitksi on va;J_ luorunoHis:ena seurauksena. valtioHisen ltoi-
2150: tiopäiväjärjestyksess:ä llliimenomaan saa- minllllan heikkenemine>n [äänin :alluoeHa ja
2151: det,ty, ~et•tä pa.iikaJJlmen olloj,en va:a.tiess:a, voi- ennen kaikkea Undcnma&l maakunnan pai-
2152: d:rurun suhteell:isesita voolllitawlSita poikert::a ja kwlJisO>lojen tunt:emnlrsen ja •edUSituksen jää-
2153: mtlli'lli1:1tuj·en vaailiipiirien lisäksi muodoot:a:a mmen ;tal>"a-alail:le Y·leisiä asioita käs:i:tel-
2154: jokin tt:ai joitakin vaalip~i.rejä a.inoastaaJn il:äess:ä.
2155: yhdoo ooustJajaJU valittsemista varten1. Täl- Epäkohdan korjaamiseksi ei ole muuta
2156: Lainen va:alipiiri onkin aikaisemmin ollut keinoa kuin Uudenmaan läänin vaallipiirin
2157: Lap.i;n VI3.Ja!1i:piiri, ja ;nykyään OITh vi!rehll'ä jakaminen. TlHlainen toimenpide on päte- .
2158: kysymys Ahvenanmaan ma'aikUilillla:n muo- v;ästi perusteltu jo siliä, e.ttä vaalipiiri on
2159: dostamlsesta Wi va.alipiiJ:~iksi, jolm. valirtsee
2160: 1 asukasmäärä:1tään suhteffi,toman suuri ver-
2161: yhden ~ed;ust:ajan. Va!litiopäiväjärjestyks•en rattuna muihin vaalipiireihin. Se vruitsi
2162: tarkoituksena oru siis ohlut. suht,eelliSieln Vlaa- viime vaaleissa eduskun1ta.an 31 edustajaa
2163: Litavrun puitt,ei!ssa taa,ta valtiopäivNle va!1ta- eli yli 15 % eduSitajien kokonaismäärästä,
2164: kU!Ilft1JliD eri ooien pailmllis1edustus. kun seuraavaksi suurin vaa:lipiiri vruitsi
2165: Va:aJilain muika1a[}j koko UudenmaJan lää,ni 17 edustajaa ja vaatipiirien keskimääräinen
2166: muodostaa yhden vaalipiirin. Uudenmaan edustajamäärä <j}i vain 13; Lisäksi on epä-
2167: läänissä Oil1 lu011ll!ol~is,esti vaMakunn'a[}j pää- taDkoituksenmukaista niin huomattavien
2168: kaupungilla vaJE:tseva asema jo asukas- erilaisten alueiden kytkeminen samaan vaa-
2169: määrällsä1cin perustee!Ha. Niinpä [äälllim Hpiiriin kuin 1toisaal1:a valtakunnan pää-
2170: hoo!kikårjoi,tetusta asukasmä:wrästä vuO'llltla kaupungin ja toisaalta hajanaisen, laajan
2171: 1946 yli puolet :asui Helsmgissä eH 644,553 maatalousvaltaisen Uudenmaan maakun-
2172: asuklmas:ta 341,5·63. Mutta vieilä enemmän nan.
2173: kuin asukasmäärä (JlllJ Helsingi1n k:aupnngin Kysymys Helsingin kaupungin muodos-
2174: määräävään '8SieJniai8Jll läänissä vaikuttanut tamisesta eri vaalipiiriksi onkin ollut jo
2175: sen asema valitalmruoon pääkaupunkina ja kauan vireihlä, vaikka sitä tähän mennessä
2176: siitä johituen s® käylt,etJtäv.issä IQ\l,evi·en ta- ei ole saatu tyydyttävään ·ratkaisuun.
2177: loude1hl:stoo ja henkisten voimien yrlivofuooi- Vuonna 1946 toimeenpannun Hellsingin
2178: suus 'Läänin muuhun ooaan verrattuna. kaupungin suuren alueliitoksen jäJ.keen ky-
2179: Tästä on oJlut seurauks·ena, 'että maaseu- symys on kuitenkin edeHeen kärjistynyt ja
2180: dun edustus Uudenmaan läänin vaaftipiirin vaatii sen vuoksi pikaista ratkaisua. Kun
2181: 12 1,3. - EdustajanVJarulit.
2182:
2183: edustajanvaaleista anneHua lakia ja sen Sen peTusteella, mitä edellä olemme lau-
2184: vaalipiirij>akoa alueluovutusten johdosta suneet, ehdotamme kunnioittaen,
2185: joudutaan ensi vaalleja varten muuttamaan,
2186: on ajankohta sopiva myös Helsingin kau- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2187: pungin muodostamista omaksi vaalipiiriksi van lakiehdotuksen:
2188: koskevan kys:ymyksen ratkaisemisEJlle.
2189:
2190:
2191: Laki
2192: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
2193: Eduskunnan päältöksen mukaisesti muutetaan edustajanvaaleista 31 päivänä tam-
2194: milmuta 1935 annetun ·l·ain (66/35) 1 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä 'toukokuuta
2195: 1938 annetussa laissa (215/38), näin kuuluvaksi:
2196: 1 §. 15. I1apin ·läänin vaalipiiri; ja
2197: Edustajain vali1tsemista varten v·atlitiopäi- 16. Helsingin kaupungin vawlipiiri.
2198: vilJe on SUJomi jaettu seuraaviin vaalipii- Helsingin kaupunkia lukuunottamatta
2199: reihin: kUlUiluvat kaupunki ja kauppala samaan
2200: 1. Uudenmaan ;läänin vaa[ipiiri, johon vaa[ipiiriin kuin sen ympärillä oleva maa-
2201: kuuluu sanottu lääni Helsingin kaupunkia seutu.
2202: lukuunolttama:tt•a;
2203: - - -- - - - - - - - - - - - Tämä laki tulee voimaan päivänä
2204: 14. Oulun läänin vaalipiiri; kuuta 194 .
2205:
2206: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
2207:
2208: J. E. Lampinen. Johannes Virolainen.
2209: J. Koivisto. Juho Paksujalka.
2210: '1'10ivo Thonen. Lauri. Murtomaa.
2211: Veikko Vennamo. Toivo H. Kinnunen.
2212: J. Pyörälä. Heikki Soininen.
2213: Matti Pärssinen. Kusti Eskola.
2214: Juho Niukkanen. Eino Laitinen.
2215: Juhani Leppälä. L. 0. HirvelllSailo.
2216: Akseli Brander. Konsta Talvio.
2217: 13
2218:
2219: 1,4. - Lak. a.l. N :o 4.
2220:
2221:
2222:
2223:
2224: K. Andersson y. m.: Ehdot,us· l«iksi edusktmnttn kmu;lian
2225: menosäämnön perusteista annotttn lain 5 § :n muutta-
2226: misesta.
2227:
2228:
2229:
2230: E d u s k u n n a ll e.
2231:
2232: Eduskunnan kanslian menosaannön pe- myöntänyt eduskunnan pal veh:uksessa ole-
2233: rusteista 30 päivänä maaliskuuta 1928 an- ville oikeuden saada vapaalipun valtion-
2234: netussa laissa {107/28) säädetään, että rautateillä. Mutta voimassa oleva laki
2235: kansliatoimikunta määrää, ket~ä eduskun- eduskunnan kanslian menosäännön perus-
2236: nan kanslian virkamiehet ovat oikeutetut teista ei kuitenkaan oikeuta kansliatoimi-
2237: saamaan vapaalipun valti.onrautateillä. klmtaa myöntämään vapaalippua valtion-
2238: Myöskin eduskunnan palveluiksessa olevien rautateillä muille kuin eduskunnan kans-
2239: viran tai toimen haltijain palkkauksesta lian viåamiehille, eduskunnan toimen hal-
2240: päättää kansliatoimikunta. Sen sijaan tijain jäädessä vapaalipptwikeuden uliko-
2241: eduskunnan .palveluksessa olevien viran tai puolelle.
2242: toimen haltijain eläke-edut määräytyvät Kun on kohtuullista, että myöskin edus-
2243: niiden perusteiden mukaan, jotka ovat voi- kunnan palveluksessa :koko Viiioden oleville
2244: massa peruspa:lklma n.auttivi.sta valtion vi- toimen haitijoille voitaisiin myöntää, kans-
2245: ran tai toimen haltijoista. liatoimikunnan harkinnan mukaan, oikeus
2246: Edustajanpalkkiosta annetun lain mu- saada vapaalippu valtionrautateillä, ehdo-
2247: ilman edustajilla ·on oikeus saada vapaa- tetaan tätä tar~oittava muutos säädettä-
2248: lippu valtionrautateillä, eduskunnan virka- vä;ksi lakiin.
2249: miehille myönnettäväu vapaalippuoikeuden Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
2250: perustuessa kansliatoimiikunnan harkinta-
2251: valtaan. Mikäli voimassa olevan lain sään- että Edusktmta hyväksyisi seuraa-
2252: nös ei Dle estänyt onkin kansliatoimikunta van lakiehdotuksen:
2253:
2254: Laki
2255: eduskunnan kanslian menosäännön perusteista annetun lain muuttamisesta.
2256: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eduskmnnan kanslian menosäännön
2257: perusteista 30 päivänä maaliskuuta 1928 annetunlain (107/28) 5 §näin kuuluvaksi:
2258: 5 §. men haltijat Dvat oikeutetut saamaan va-
2259: Kansliatoimikunta määrää, ketkä edus- paalipun valtiDnrautateillä.
2260: kunnan palveluksessa Dlevat viran tai toi-
2261:
2262: Helsingissä he;lmikuun 7 päivänä 1947.
2263:
2264: Kauko Andersson. Aino Malkamäki. V alfrid Eskola. H. Soininen.
2265: Yrjö Kilpeläinen Jere Juutilaånen. Samuli Tervo. K. Hj. Kauha.nen.
2266: Juho Paksujalka. Isak Pentta.la. Onni Peltonen. Lauri Murtomaa.
2267: Juho Karvonen. Urho Kulovaara. Alpo Lumme. H. S. Pesonen.
2268: 14
2269:
2270: 1,5. - Lak. al. N:o 5.
2271:
2272:
2273:
2274:
2275: H. Manninen y. m.: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain
2276: 12 §:n muuttamisesta.
2277:
2278:
2279: E d u s k u n n a ll e.
2280:
2281: Eduskunnan vuonna 1922 hyväksymä Tällainen käytäntö ei ole sopusoinnussa
2282: uskonnonvapauslaki takaa jokaiselle kansa- uskonnonvapauslain ka:nssa. Sen vuoksi olisi
2283: laiselle oikeuden uskonnon harjoittamiseen lakia niin selvennettävä, että mainitunlai-
2284: vakaumuksensa mukaisesti sekä oikeuden nen lain hengen vastainen menettely ei olisi
2285: olla kuulumatta minkään uskonnollisen käytännössä ma;hdollinen. Taloudellisille
2286: seurakunnan tai yhtymän jäsenyyteen. Se yhtymille ja liikelaitoksille olisi varattava
2287: vapauttaa myös ik:ir!lr!koon lmulUJinattoman samanlainen mahdollisuus kuin yksityisille
2288: henkilön kirkollisverojen maksamisesta. hmvkilöille itse ratkaista haluavatko ne osal-
2289: Laissa on kuitenkin puutteellisuus, joika listua kirkollisten verojen maJksuun vai ei.
2290: käytännössä merkitsee sitä, että henkilö, Käytännössä olisi meneteltävä siten, että
2291: joka ei ole kirkon jäsen, eräissä tapauk- sellaisilta liikelaitoksilta tai taloudellisilta
2292: sissa joutuu välillisesti maksamaan !kirkol- yhtymiltä, jotka kirjeellisesti tai valtuutta-
2293: lisia veroja. On tapauksia, joissa mainitun- mansa henkilön välityksellä ilmoittavat,
2294: lainen henkilö y;hdessä toisten kanssa on että ne eivät halua osallistua ki:rlkollisten
2295: perustanut liiikelaitoksen, osakeyhtiön, osuus- verojen maksamiseen, ei tällaisia veroja
2296: k1mnan tai muunlaisen taloudellisen y;hty- perittäisi.
2297: män. Milloin tällainen yihtymä maksaa kun- Edellä. olevaun viitaten ehdDrtmnme,
2298: nallisia veroja, siltä peritään myös kirkollis-
2299: verot, huolimatta siitä, että kaikki yhty- että Edusk1mta hyväksyisi seuraa-
2300: mään kuuluvat hen'kilöt, taikka enemmistö van lakiehclotuksen:
2301: heistä, ei ole kirkon jäseniä.
2302:
2303:
2304:
2305: Laki
2306: uskonnonvapauslain muuttamisesta.
2307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
2308: mainitulla tavalla, muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1'922 annetun uskonnonvapaus-
2309: lain (267/22) 12 § näin kuuluva:ksi:
2310: 12 §. tua kirkollisten verojen maksamiseen, äl-
2311: köön oliko velvollinen kiinteistöveron tai
2312: Henkilö, joka ei ole evankelisluterilaisen muun veron muodossa ottamaan osaa niiden
2313: tai kreikkalaiskatolisen kirkon jäsen, samoin papistojen ja kirkonpalvelijain palikikaami-
2314: sellainen liikelaitos tai muu taloudellinen seen, älköönikä myöskään niiden pappilain,
2315: yhtymä., joka kirjeellisesti taikka valtuut- kirkkojen, keHotapulien ja hautausmaiden
2316: tamansa asiami~hen kautta ilmoittaa kir- rakentamiseen ja ylläpitämiseen tai muihin
2317: kollisille viranomaisille, ettei halua osallis- nihlien tarkoituksiin meneviin veroihin.
2318: 1,5. - H. Manninen y. m. 15
2319:
2320: Vapaa verosta evankelisluterilaisen tai koon myös muu uskonnollinen yhdyskunta
2321: kreikkalaiskatolisen kirlron tarkoituksiin ol- ja sen seurakunta.
2322:
2323: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
2324: H. Manninen. Heikki Simonen.
2325: Aleksi Rinne. Konsta Talvio.
2326: Matti Meriläinen. Antti Virta.nen.
2327: Antto Prunnila.. W. Metsäranta.
2328: Gösta Rosenberg. Toivo Lång.
2329: Kauko Andersson. .A..lln& Nevalainen.
2330: Tuomas Brygga.ri.
2331: 16
2332:
2333: 1,6. -:- Lak. al. N :o 6.
2334:
2335:
2336:
2337:
2338: Pessi y. m.: Ehdotus laiksi eräiden tuota,nto- :ja liikelaitos-
2339: ten kansallistamisesta sekä luonnonrikkauksien ja ulko-
2340: maankaupan ottamise:;t:a valtion haltuun.
2341:
2342:
2343: E d u s k u n n a ll e.
2344:
2345: Useissa maissa on havaittu, että monopoli- täysin vallitsevana osakeyhtiömuotoinen
2346: luontoisten suuryhtymien vaikutus on muo~ omistus. Vuoden 1944 tilaston mrukaan on
2347: dostunut kahleeksi kansantalouden terveelle osakeyhtiöperustalla toimivista teollisuus-
2348: kehitykselle ja vaaraksi kansanvaltaiselle yrityksistä 37 eli 0.66 % kaikkien teolli-
2349: järjestelmäihle. Sen vuoksi •esim. RatnskJassa,, suusosakeyhtiöiden lulkumäärästä 50 miljoo-
2350: Englannissa, Tsheklko-Slovakiassa, Unka- nan markan tai sitä suuremmalla pääomalla
2351: rissa, Romaniassa y. m. tällaisia yhtymiä on toimivaa. Näiden 37 ·osakeyhtiön yhteiset
2352: kansallistettu, otettu valtion haltuun. Kan- pffiäomat ovart 5,197 miljoonaa markkaa eli
2353: sallistettujen laitosten tuotannon jatkuva 56.5 % koko teollisuUJden osakeyhtiöiden
2354: nousu on osoittanut toimenpiteen oikeaksi. pää,omista.
2355: Kansallistamisen välttämättömyys on tun- Kaikkiaan oli vuonna 1944 50 miljoonan
2356: nustettu meidänkin maassamme. Siitä on markan tai suuremmalla pääomalla toimi-
2357: osoitu!ksena valtioneuvoston eduskunnan toi- via t,eollilisuus-, 1iike- ja luotrtolai~t~sia, 49 eli
2358: vomuksesta 7/2 1946 asettama n. s. sosiali- 0.2s% kaikkien maamme osa:keyhtiöiden
2359: soimiskomitea. Se on myös lausuttu julki luv•usta. Niiden pääDmat olivat 7,199 mil-
2360: eduskuntamme ylivoimaista enemmistöä joonaa markkaa eli 45.4% kaikkien Dsake-
2361: edustavien SKDL:n, sos.-dem. puolueen ja yhtiöid:en pääomista.
2362: maalaisliiton eduskuntarY'hmien hyväksy- Nämä muutamat numerot osoittavat,
2363: mässä yhteistyösopimuksessa, jossa m. m. kuinka pitkälle pääomien !keskittymistä on
2364: sanotaan: tapwhtunut maassamme. Muutaman kym-
2365: ,Se käsitys on saatava vallitse- menen yhtiön pääosa!kkaat, jotka ovat osak-
2366: vaksi, että luonnonrikikaudet ja luon- kaina useimmissa yhtiöissä, joihtavat koko
2367: taiset raaka-ainevarat ovat olemassa maan taloutta hallituksen ja edusiwnnan
2368: koko !kansaa ja sen yleistä hyvin- v:oimatta paljonkaan siihen vaikuttaa. Ei-
2369: vointia varten. Samoin on aikaisem- vätkä he suinkaan johda sitä kansan ja
2370: pien sukupolvien keräämiä pääomia valtion etujen mukaisesti, vaan saadakseen
2371: käytettävä lähinnä yleisen edun sane- yrityiksistään mahdollisimman suuria vDit-
2372: lemaila tavalla. Ylksityiset !kapita- toja.
2373: listit eivät saa päästä niiden turvin Estämållä kiskonnan ja holhouksen, jota
2374: hyötymään, vaan on hyödyn jakaan- suurteollisuus ja pankit aina ovat talon-
2375: nuttava tasapuolisesti kaikkien kan- poikaistoon nähden harjoittaneet sekä suun-
2376: salaisten osalle. Jotta suurpääoman taamaila teollisuustuotantoa kansan, siis
2377: alistaminen kansantalouden ja yhteis- myös maanviljelijäväestön tarpeita vastaa-
2378: kunnan kokonaisetujen palvelukseen ville aloille, voidaan käytännössä päästä
2379: olisi mahdollista, on se tarvittavassa siihen, että teollisUJUdesta tulee, ei maa-
2380: laajuudessa Dtettava yhteiskunnan talouden !kilpailija, vaan sen tuki ja eteen-
2381: tai yhteistä etua valvovien elinten päinviejä. Valtion hallussa oleva teollisuus
2382: hallintaan." pystyy myös tDimittamaan maanviljelijöille
2383: entistä halvemmilla hinnoilla maatalous-
2384: Maamme tuotannossa ja liike-elämässä koneita ja muita työvälineitä sekä tarvik-
2385: ovat suuryhtymät tähän asti olleet suuntaa- keita.
2386: antavina ja määräävinä. Teollisuudessa on Näiden suuryhtymien vaikutusvalta ei ole
2387: . I,o . - Pessi y, ,m, 17
2388:
2389: pysähtynyt vain taloudellisiin kysYIUyksiin, summa on tämän vuoden .tulo- ja meno-
2390: vaan ne ovat t1,1rmiollisella tavalla vaikut- arvion mukaan 213 kai!kista tuloista. KOlko
2391: taneet myös maamme sisä~ ja ulkopolitiik- kansan etu vaatii, että veroja vähennetään
2392: kaan. Fasistisen Lapuanliikkeen rahoittajia ja valtiotalouden hoitoa muutetaan niin,
2393: olivat ennen kaikkea maamme suuromistaja- että valtio saa huomattavan osan tuloistaan
2394: piirit, joiden suhta,utuminen työväenliik- harjoittamastaan liiketoiminnasta. Tämä
2395: keen eri aloihin, jopa ammatilliseen liikkee- voi tapahtua siten, että valtion tuloatuot-
2396: seenkin oli sotavuosiin asti jyrkän kieltei- tavaa toimintaa merkittävästi laajennetaan
2397: nen. Nämä samat piidt rahoittivat 20- ottal!lalla valtion haltuun j~ kansantalou-
2398: luvulla Neuvosto-Karjalan alueelle tehtyjä dellisen suunnitelmallisuuden piiriin aikai-
2399: hyölclffiyksiä ja ovat kannattaneet Neuvosto- sempien laitosten lisäksi ratkaisevasti tuo-
2400: liitolle vihamielistä u~kopoliittista asennoi- tantoon ja liiketoimintaan vaikuttavat suur-
2401: tumista. yritykset sekä myös ne elinkeinoelämän
2402: Jo näistä syistä suurten monopoliyhtiöi- haarat kokonaisuudessaan, joilla, !kuten
2403: den ottaminen valtion haltuun on täysin esim. vuoriteollisuudella, on ratkaisfi)va mer-
2404: perusteltavissa. Mutta entistä ajankohtai- kitys kotko tuotantoelämälle.
2405: s6mmaksi se käy nykyisessä tilanteessa, jol- Yhtenä edellytyksenä suunnitelmallisuu-
2406: loin ikoko kansakunnan voimat on jänni- den ja säästäväisyyden noudattamiseen kan-
2407: tettävä taloutemme kehittämis~ksi ja jolloin santaloudessa on ulkomaankampan ottami-
2408: tarvitaan tarkoin ohjattua, laajalle ulotet- nen valtion haltuun. Tä:hän asti ovat tuo-
2409: tua suunnitelmallisuutta niin tuotannon tanto- ja liike-elämän suuryhtymät johta-
2410: kuin lii:ke-elämänkin aloilla. Tuotantomme neet maamme ulkomaankauppaa ohjaten
2411: kehittämisessä ja ohjauksessa on harkit- sitä omia ahtaita ryhmäetujaan ja poliit-
2412: tava, mitä aloja on tuettava voimakkaam- tisia näkökohtiaan silmälläpitäen maamme
2413: min ja mille aloille ohjattava sijoitustoi- taloudelle vahingolliseen suuntaan. Mainit-
2414: mintaa kansantaloutemme ik:okonaisetua sil- takoon vain kauppasuhteiden täydellinen
2415: mälläpitäen. Tällaisen suunnitelmallisuu- laiminlyöminen takavtlosina lähimpään naa-
2416: den toteuttaminen vaatii valtion suurempaa purimaahamme, suureen ja rikkaaseen Neu-
2417: osuutta tuotannolliseen elämään. Valtion vostoliittoon. Ullkomaa.nkwupan siirtäminen
2418: hallintaan on saatava niin suuri osa tuo- valtion haltuun on välttämätön toimenpide
2419: tannosta ja liiketoiminnasta, että sen avulla nykyisenä vaikeana aiJkana, jolloin ulko-
2420: ja johdolla v(}idaan poistaa taloudellista maankauppa on saatava mahdollisimman
2421: sekasortoa, J:U1;i,ä,:rätä talouselämän kehityk- tehokkaasti palvelemaan maan talouselämän
2422: sen suunta, lieventää maailmanmarkkinoilla välttämättömiä tarpeita. Ulkomaankaupan
2423: esiintyvien pulien vaikutusta kansantalou- ollessa valtion hallussa voidaan kireää hinta- .
2424: t~erome, puhUJllattakaan siitä, että sellai- politiikkaa hoitaa menestyksellisetnmin !käyt-
2425: sella toimenpiteellä olisi erittäin suuri mer- tämällä ulkomaankaupan voittoja kulutus-
2426: kitys palkkatyöväen sosiaalisten olojen ja tarvikkei;den hintojen tasoitukseen !koti-
2427: elintason parantamiseen. Suurtuotannon maassa.
2428: kansallistamisen ka;utta ne kansalaispiirit, Suuryhtiöiden kansallistaminen ei suin-
2429: t_yöläiset ja teknillinen henkilökunta, jotka kaan mei.'kitse terveen yksityisyritteliäisyy-
2430: ovat tuotannon suunnittelevana ja toimeen- den tu'kahd'Uttamista, sillä suuryhtymät
2431: panevana voima.na, saisivat vaikutusvaltaa ovat hallits.emillaan tuotantoaloilla ehkäis-
2432: tuotannon ja k\iko talouselämän :hallinnassa seet luottopolitiikallaan, myynti- ja osto-
2433: ja niiden mmos tuotannon kohottamisessa renikaillaan j. n, e. yksityisten, varsinkin
2434: muQdQStu.isi silloin epäilemättä nykyistä pienempien yrittäjien toimintaa. Eri alo-
2435: paljon voimakkaamma;ksi. Sellainen kolke- jen monopoliyihtymäin joutuessa !k:ansallis-
2436: mus on saatu kaikissa niissä Euroopan tettaviksi pienemmät yrittäjät vapautuvat
2437: maissa, joissa kansallistamistoimenpiteisiin riippuvaisuudestaan ja voivat kehittyä va-
2438: on ik.äytä.nuössii. jQ :ryhdytty. paammin ja itsenäisemmin.
2439: Kan&allistamiskysYIUykaen tekee ajankOJh.- Edellytykset suurtuotanto- ja liilkelaitos-
2440: ta.is~ksi myöskin valtiotalouden nykyinen ten, suurten luottolaitosten, mineraalirik-
2441: tila. Valtion tulothan ovat yksipuolisesti kaulksiemme, vuoriteollisuuden sekä koski-
2442: verotlllQjen varassa. Verotuksella koottava ri'k!kauksiemme lkansallistamiselle ovat mei-
2443:
2444:
2445: 3
2446: 18 1,6. - Tuota.ntoii!Mtosten klansai1Jlistaminen.
2447:
2448: dän'kin maassamme olemassa. Kansamme Näillä perusteilla ehdotamme,
2449: etu vaatii näitten laitosten ja Luonnon- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2450: rikkauksien ottamista valtion haltuun. van ktkiehdotuksen:
2451:
2452:
2453:
2454: Laki
2455: eräiden tuotanto- ja liikelaitosten ka.nsallista.misesta. sekä luonnonrikkauksien ja
2456: ulkom.a.a.n.ka.upan ottamisesta valtion haltuun.
2457: Eduskunmm pä:äJtölksen mukaisesti sää.deiliään:
2458: 1 §. Valtioneuvosto voi kuitenkin osuustoi-
2459: Suuryhtymien epä:kansanvaltaisen vaiku- minnallisille keskusliikkeille sekä poik!keus-
2460: tuksen lopettamiseksi maamme talous- ja tapauiksessa muillekin myöntää oikeuden
2461: yhteiskuntaelämään, talouselämän välttä- määräajaJksi harjoittaa ulkomaankauppaa,
2462: mättömäiksi käyneen sunmnitelmallisuuden ei !kuitenkaan maan talouselämälle tärkeillä
2463: aikaansaamiseksi, valtion tulojen lisäämi- tarvikkeilla.
2464: seksi, terveen yksityisyritteliäisyyden tuke- 4 §.
2465: miseksi ja koko kansantalouden sekä kan- Kansallistaminen tapahtuu tämän lain
2466: samme elintason kohottamiseksi otetaan voimaantulopäivänä siten, että
2467: valtion haltuun eräät tuotanto- ja liike- 1) toisessa pykälässä tarkoitettujen osa-
2468: yritykset, luonnonrikikaudet sekä ulkomaan- keyhtiömuodossa toimivien yritysten osake-
2469: kauppa sen mukaan kuin tässä laissa tar- kanta kokonaisuudessaan siirtyy valtion
2470: kemmin säädetään. omistukseen;
2471: 2 §. 2) muu kuin 1) kohdassa mainittu tämän
2472: Tällä lailla kansallistetaan ottamalla val- lain mukaan kansallistettava omaisuus siir-
2473: tion haltuun: tyy valtion, tai valtioneuvoston niin päät-
2474: 1) Osakeyhtiömuodossa toimivat teolli- täessä, jonkin kansallistetun yrityksen omai-
2475: suus- ja liikeyritykset, joiden osakepääoma suud~ksi.
2476: yksinään tai yhdessä sisar- ja tytäryhtiöi- 5 §.
2477: den kanssa 1 päivänä tali1Illikuuta 1947 oli Kansallistetuista yrityksistä valtio suo-
2478: 50 miljoonaa markikaa tai sitä sruurempi, rittaa täyden korvauksen obligatioissa siten,
2479: sekä niihin laajuutensa puolesta verratta- että osakeyhtiöiden osa1k:keista suoritetaan
2480: vat yritykset. niiden käypä arvo tämän lain voimaantulo-
2481: 2) Pan:kit ja muut luottolaitokset, joiden päivänä. Muusta kuin osa;keyhtiöiden omai-
2482: osaJkepääoma tai siihen verrattava rahasto suudesta suoritetaan korvaus sen käyvän
2483: 1 päivänä tammikuuta 1947 oli 50 miljoo- arvon mukaan, mikä sillä on tämän lain
2484: naa markkaa tai sitä suurempi. voimaantulopäivänä.
2485: 3) Voimalaitokset, joiden teho on 1,000 Ensimmäisessä momentissa mainituista
2486: kilowattia tai sitä suurempi ja vastaavan obligatioista suoritetaan !kolmen prosentin
2487: suuruisten voimalaitosten rakentamiseen vuotuinen korko tämän lain voimaantulo-
2488: tarvittavat kosket ja maa-alueet. päivästä lukien. Koron :maksu aloitetaan
2489: 4) Vuoriteollisuutta harjoittavat yrityk- kuiteJllkin vasta kahden vuoden iJrnluttua
2490: set toiminnan laajuudesta riippumatta. siitä, kun sotakorvaussuoritukset ovat päät-
2491: Oikeus mineraalirikkaUiksien hyväksikäyttä- tyneet. Obligatiot lunastetaan viidenkym-
2492: miseen ja kivennäislöydösten valtaamiseen menen vuoden kuluessa.
2493: on yksinomaan valtiolla.
2494: Tämän pykälän määräykset eivät !koske 6 §.
2495: kuntien eikä osuuskuntien omistamia lai- Osakey;htiömuotoiset ik:ansallistetut yritylkl-
2496: toksia tai maa-alueita ja niihin liittyviä set säilyttävät edelleen osakeyhtiömuodon ja
2497: oikeuksia. noudattavat toiminnassaan osakeyhtiölain
2498: 3 §. määräyksiä.
2499: Oikeus harjoittaa u1komaanlkauppaa on Muut kansallistetut yritykset yhdistetään
2500: vain valtiolla. 1 momentissa mainittuihin yrityksiin tahi
2501: 1,6. - Pessi y. m. 19
2502:
2503: muodostetaan erillisiksi kansallistetuiksi goittavat kansallistettujen yritysten toimin-
2504: osa:keyhtiöiksi. taa ja oikeuksia ja joista on syytä olettaa,
2505: että niihin on ryhdytty aikomuksessa vai-
2506: 7 §. keuttaa kansallistamisen toteuttamista.
2507: Kansallistetun yrityiksen hallituksessa tu-
2508: lee olla edustettuna yrityksen työntekijät, 10 §.
2509: toimiihenkilöt selkä valtio. Välittömästi lain Joka tahallaan asettuu vastustamaan tai
2510: voimaantulon jälkeen on ryhdyttävä toimen- muutoin ehkäisee ikansallistettujen yritysten
2511: piteisiin hallitniksen valitsemiseksi. toimintaa, rangaistakoon ikuritushuoneella
2512: vähintään !kahdeksi ja enintään kahdeksaksi
2513: 8 §. vruodeksi.
2514: Kansallistettujen yritysten ylin johto ja Mikäli tässä pykälässä mainittu teko tai
2515: valvonta kuuluu perustettavalle tuotanto- laiminlyönti on tapahtunut varomattomuu-
2516: ministeriölle. desta, rangaista:koon vankeudella vä.hintä.än
2517: 9 §. kuud~ksi kuukaudeksi.
2518: Kaikki sellaiset kansallistettavien yritys-
2519: ten nimissä tehdyt oikeustoimet ovat mität- n §.
2520: tömiä, joihin on ryhdytty 1 päivänä tammi- Tarlkemmat määräykset tämän lain sovel-
2521: kuuta 1947 tai sen jälkeen ja jotka vahin- tamisesta annetaan asetuksella.
2522:
2523: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
2524:
2525: Ville Pessi. Arvo Riihimäki. W. Metsäranta.
2526: Hertta Kuusinen. Elli Stenberg. Anna Nevalainen.
2527: Lauri Myllymäki. Kaisu-Mirjami Rydberg. Juho Mäkelä.
2528: Aaro Uusitalo. Aimo Aaltonen. Eino Tainio.
2529: Toivo Lång. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Vilhelm Riihinen.
2530: Tyyne Tuominen. Toivo Kujala. Antti Virtanen.
2531: Esa Hietanen. Juho Hukari. Olga L. Terho.
2532: Antto Prunnila. Atos Wirtanen. Eino Kujanpää.
2533: Aleksi Rinne. Mikko Järvinen. V. Puum.alainen.
2534: K. Hj. Kauhanen. Matti Meriläinen. Toivo I. Sormunen.
2535: Sulo Muuri. Hugo Manninen. Jalmari Kulmala.
2536: Konsta Talvio. Nestori Nurminen. Elsa Karppinen.
2537: J. Mustonen.
2538: 20
2539:
2540: 1,7. Lak. al. N:o 7.
2541:
2542:
2543:
2544:
2545: Stenberg y. m. : Ehdotu$ laiksi S'uomen kansalaisuuden pa~
2546: lauttamisesta eräille henkiUiille.
2547:
2548:
2549: E d u s k ru n n a ll e.
2550:
2551: Eduskunta 01~ 26 pa~vana helmikuuta sesta ja ulkomailla olleina ovat palanneet
2552: 1946 lausunut toivomuksen, että hallitus ot- tai vasta palaavat kotimaahansa, ovat sa-
2553: taisi harkittavakseen kysymyksen sellaisten man lain mukaan useimmissa tapauksissa
2554: vuoden 1918 kapinaan osallistuneiden hen- vailla Su<llmen kansalaisuutta. Koska he
2555: kj.löiden vapauttamisesta sntteestä, jotka eivät t~le milloinkaan hakeneet vapaut'll8ta
2556: eivät aikaisemmin ole tulleet osallisiksi ylei- Suoonen kansalaisuudesta, vaan ovat jou-
2557: sestä al'llllithduksesta, sclffi antaisi edruslqm- tuneet vieraan maan kansalaisiksi vain olo-
2558: nalle esityksen tässä kohden ehkä tarpeel- . suhteiden pakosta, ja koska Suomen kan-
2559: liseksi lainsäädännöksi. Toivomuksen pe- salaisuuden palauttaminen hakemuksen pe-
2560: rusteella on hallitus 17 päivänä joulukuuta rusteella tuottaa heille vaikeuksia ja viras-
2561: samana vuonna antanut eduskunnalle esi- toillemme tarpeetonta työtä, olisi molem-
2562: tyksen laiksi ,eräiden henkilöiden al1lllah- pien edellä mainittujen lakien perusteella
2563: tamisesta". Esitys on ollut lakivaliokun- syytteestä tai rangaistuksesta vapautunei-
2564: nan ja suuren valiokunnan käsiteltävänä ja den, ulkomailta kotimaahan palaavien, kan-
2565: molemmat ehdottavat hallituksen esityksen salaisuutensa menettäneiden entisten Suo-
2566: hyväksymistä. men lm111s:alaist.en kansalaisuuden palautta-
2567: V ai:kka hallituksen e&itykseen perustuva minen järjestettävä erikoislailla.
2568: ~t!tk:i ei vielä tämän aloitteen allekirjoitus. Kioska valtiollisista syistä ulkQI!llaille siir-
2569: päivänä ole eduslnmnilSsa lopullisesti hy- tynefstä ovat useat siirtyneet :maasta per-
2570: väksytty, on kuitenkin todennäköistä; että heineen tai ovat ulkomailla olless&an men-
2571: se lähipäivinä hyväJksytään ja saatetaan neet naimisiin ja palaavat kotimal))han per-
2572: voimaan. Ne henkilöt, jotka tämän kautta heineen, tulisi lain koskea myös perheitten
2573: saavat oikeuden palata kotimaahansa, jää- ottamista Suomen kansalaisiksi. Koska hal-
2574: vät kuitenkin sikäli epäoi;keutettuun ase- lituksen esitys laiksi ,eräiden henkilöiden
2575: maan, että he eivät saa ilman erikoista ha- armahtamisesta" ei käsitä näiden asiain
2576: kemusta takaisin SuQmen kansalaisuutta, kanssa välittömässä yhteydessä olevien oi-
2577: jonka he ovat menettäneet 8 päivänä huh- keuksien järjestelyä., olisi tätä koskeva laki
2578: tikuuta 1941 annetun SuOOlen kansalaisuu- saatava samanaikaisesti hyväksytyksi.
2579: den menettämistä ja saamista !koskevan lain Edellä olevan perusteella ehdotamme
2580: mukaan. S8illloin ne henkilöt, jotka 19 päi-
2581: vänä snskuut~ 1944 allekirjoitetun väli- että Eduskunta hyväksyisi näin
2582: rauhansopimuksen 20 artiklan pel'usteella kmtluvan lakiehdotuksen:
2583: on vapautettu syytteestä tai rangaistuk-
2584:
2585:
2586: Laki
2587: Suomen kansalaisuuden palauttamisesta eräille henkilöille.
2588: Edruskunnan [)ootöksen mukaisesti säädetään:
2589: 1 §. 20 artiklan tai ,eräiden henkilöiden armah-
2590: Henkilölle, joka 19 päivänä snskuuta tamista" koskevan lain mukaan on vapau-
2591: 1944 allekirjoitetun välirauhansopimuksen tettu syytteestä tai rangaistuksesta, mutta
2592: I,7. - Stenberg y. m. 21
2593:
2594: joka u1komaalla asuneena on 8 päivänä 3) avioliiton ulkopuolella· Suomessa syn"
2595: huhtikuuta 1941 annetun Suomen kansalai- tyneet ja alle 21 vuotiaat ulkomailla syn-
2596: suuden saamista ja menettämistä koskevan tyneet naimattomat lapset.
2597: lain mukaan menettänyt Suomen kansalai- Älköön kuitenkaan lapsia, jotka ovat
2598: suuden, palamtetaan se ilman erikoista ha- täyttäneet 18 vuotta ilman omaa suostu-
2599: kemusta, jos hän palaa kotimaahan ja aset- mustaan otettako Suomen kansalaisiksi.
2600: tuu tänne vakituisesti asumaan.
2601: 3 §.
2602: Jos 1 § :ssä mainittu henkilö on naimi-
2603: 2 §. sissa ulkomaalaisen kanssa, voi hänen per-
2604: Suomen kansalaisuuden saa 1 §: ssä mai- heensä saada Suomen kansalaisuuden hake-
2605: nitun perheine~n lwt:iniäahan pah1nneen muksesta sen mukaan, mitä 8 päivänä huh-
2606: henkilön mukan•a: tikuuta 1941 annetussa ,laissa Suomen kan-
2607: 1) puoliso ja lapset, jos avioliitto on sol- saftaisuuden saamisoota ja. menettämisest,ä"
2608: mittu Suomessa; säädetään.
2609: 2) puoliso ja alle 21 v:uotiaat naimatto- 4 §.
2610: mat lapset, jos avioliitto on solmittu u1k(}-. Tavkempia ohjeita tämän lain sovelta-
2611: mai1111 Suomen kansalaisen kanssa ; sekä misesta antaa sisäasiainministeriö.
2612:
2613: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
2614:
2615: Elli Stenberg. Hella Wuolijoki.
2616: ~le Pessi. Anna Nevalainen.
2617: Aimo Aa.ltonen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
2618: Eino Tainio. Mikko Järvinen.
2619: Tyyne Tuominen. Hertta ltuusinen.
2620: Aaro Uusita.lo. Juho Mäkelä.
2621: Nestori Nurminen. Konsta. Talvio.
2622: Pa.avo Leskinen. Eino Kujanpää.
2623: Toivo l.ång. Juho Hukari.
2624: Olga L. Terho.
2625: 22
2626:
2627: I,s. - Toiv. al. N :o 1.
2628:
2629:
2630:
2631:
2632: Paavolainen y. m.: Toimenpiteistä koko moon muodosta-
2633: miseksi yhdeksi vaalipiiriksi edusrtajanvaaleissa.
2634:
2635:
2636: E d u s k u n n a 11 e..
2637:
2638: Edustajanvaaleista 31 päivänä tammi- lessa odotettua hitaamman ja maassamme
2639: kuuta 1935 annetun lain mukaan, sellai- vallitsevan vaikean asuntopulan takia siir-
2640: sena kuin se on muutettuna 24 päivänä toväen sijoitusta ei vieläkään ole saatu lä-
2641: marraskuuta 1944 annetussa laissa, vaali- heskään lopullisesti suoritetuksi. Maata-
2642: luettelon pohjaksi tulee asianomaisen hen- loussiirtoväestä asuu vielä lähes puolet vä-
2643: kikirjoittajan tammikuun kuluessa sinä liaikaisissa sijoituskunnissa. Asutuskeskuk-
2644: vuonna, jona kolmivuotisaika viime edusta- sien siirtoväen sijoittumisesta ei ole käytet-
2645: janvaaleista lukien päättyy, vaalilautakun- tävissä tarktkoja numerotietoja, mutta mel-
2646: nalle toimittama, maalla kylittäin ja talon- koinen osa siitäkin on lopullisesti sijoittu-
2647: numeroittain, kaupungissa kaupunginosit- matta. Kun siirtoväen muuttoliikettä tulee
2648: tain ja korttelittain sekä kauppalassa hen- kuluvanakin vuonna tapahtumaan varsin
2649: kikirjan osoittamassa järjestyiksessä tehty laajassa mitassa sekä viranomaisten toi-
2650: luettelo kaikista edellisen vuoden henkikir- mesta että siirtoväen omasta aloitteest~,
2651: jan mukaan äänestysalueella asuvista hen- joutuu !huomattava osa siirtoväestä ensi
2652: kilöistä, jotka kuluvan vuoden alkaessa ovat vuonna asumaan muulla paikkakunnalla
2653: täyttäneet 2,1 vuotta. Siirtoväen henkikir- kuin missä se on vuoden 1947 alussa henki-
2654: joituksesta 22 päivänä joulukuuta 1944 an- kirjoitettu. Lisäksi on ollut todettavissa,
2655: netun lain mukaan ne siirtoväkeen kuulu- etteivät henkikirjoittajat monin paikoin ole
2656: vat henkilöt, jotka sodan tai sodanvaaran olleet halukbita merkitsemään henkikirjoi-
2657: ta~kka välirauhansopimuksen johdosta ovat hinsa sellaista siirtoväkeä, jonka oleskelu
2658: siirtyneet valtakunnasta luovutetulta tai nykyisessä sijoituskunnassaan ei ole pysy-
2659: vuokratulta alueelta pois eivätkä vielä ole väistä. Tästä johtuen siirtoväkeä on jää-
2660: asettuneet pysyväisesti asumaan valtakun- nyt merkitsemättä henki,kirjoihin, joten
2661: nan nykyiselle alueelle, merkitään vuoden vuoden 1947 henkikirjoituksen perusteella
2662: 1945 henkikirjoituksessa erityiseen siirto- laadittavat vaaliluettelot tulevat siirtoväen
2663: väen henkikirjaan heidän oleskelupaikas- !kohdalta jäämään puutteellisiksi. Kun jo-
2664: taan riippumatta. Pysyväisesti kuntaan kaiselle Suomen kansalaiselle on varattava
2665: asumaan asettuneeksi on katsottava siirto- mahdollisuus äänioikeutensa käyttöön ja
2666: väkeen kuuluva henkilö, j01ka asuu kun- kun edelleen!kin on ratkaisematta monia
2667: nassa ja omistaa siellä kiinteistön tai asuin- siirtoväen oloihin vaikuttavia ikysymyiksiä,
2668: rakennuksen, taikika jolla on pysyväisinon- pitäisi edustajanvaalit nykyisissä poikkeuk-
2669: toinen virka tai toimi tahi joka kunnassa sellisissa oloissa järjestää siten, että siirto-
2670: harjoittaa elinkeinoa tai ammattia. Vuosien vw~kin voisi valita eduskuntaan lukumää-
2671: 1946 ja 1947 henkikirjoituksesta ei ole siir- räänsä vastaavan määrän omia edustajiaan.
2672: toväen kohdalta annettu erityisiä määräyik~ Tämä on ikäsittääksemme toteutettavissa
2673: siä, minkä vuoksi siirtoväenkin henkikirjoi- vain siten, että ensi vaaleissa koko maa
2674: tuksen pitäisi olla tapahtunut voimassa ole- olisi yhtenä vaalipiirinä ja vaaliluettelot
2675: van henkikirjoituslain mukaisesti. laadittaisiin vuoden 1948 henkikirjoitUksen
2676: Maanhankintalain täytäntöönpanon ol- perusteella.
2677: I,s. - &aivohtioon y. m. 23
2678:
2679: Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh- tettavien edustajanvaalien jät·jestä-
2680: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- miseksi siten, että koko maata pidet-
2681: muksen, täisiin yhtenä vaalipiirinä ja vaali-
2682: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti luettelot laadittaisiin vuoden 1948
2683: toimenpiteisiin vuonna 1948 toimi- henkikirjoituksen perusteella.
2684: '
2685: Helsingissä 15 .päivänä helmikuuta le47.
2686:
2687:
2688: Erkki Paavolainen. Aapo Inkinen. Juho Pyy.
2689: 24
2690:
2691: 1,9. ' - Hemst. mot. N :o 2.
2692:
2693:
2694:
2695:
2696: A. K. Wirtanen: Angående åtgä1·der !ö1· refonnering av
2697: riksda.gsarbetet.
2698:
2699:
2700: TiltL Riik:sd:agen.
2701:
2702: Riksda.gen har ;på siSJtlooJJe,, S€(l]Jast i S!altn- med l'li:k:JSidagens arhetso:rdniiDg, ·riksdags-
2703: band med budg0tldebatt1en och diskussionen olld:ninrge!ll:J och grun.dlagarna. J\ILot d.essa
2704: med a:wledning a.v dr Kekkonens inter;pel- :toroe i ahlmänhet inga ;aJ!lv:wrili.gare anmärk-
2705: lwtiiOn, blivit förremäl för 'en mi!lldre niJngar kunna riktas. Man kan väl jämväJ
2706: smickrand:e offe!lltlig uppmärlrnamhet. Den hävda, a1ttt riksdagsarhetet ti aJ11rrnäJllhet, så-
2707: dygmsdånga debatt,en och de ofta ut.dragm,a, dant det UJtfol"ffias i ut~ott vch i övriga
2708: förläsniiDgsmässiga iruläggoo har iiillte ikun- av rilksdagoo utsedda organ, fyhler rätt
2709: nat väclm anik:Lang vave sig hos wHmälllhe- höga ~nsp.räk. Dä!lemot k:am ·det va.ra s:käl
2710: tm el1:er rilmdagen sj·äJlv. Tailoo har därför a.tt pröva, i vad mån den oHentJ,iga dele.n
2711: hållits för tomma bänkar. Debaotten har av riksdagsarbet~C<t bör ägn.as ökad upp-
2712: vacit för splittrad, för ojämn, för ·lå·te.t märl;:s,affi'hett och möjligen b1i föremå;l för
2713: rol'!t Slig om de för nart:iOllJelll centrnla spörn- reformer.
2714: må:1en och för mycket sy:ss1a,t med de .ti!llg, l\fun fäster sig dä·rvid närmas1t •.'id ut-
2715: som l·egart; vederbörande ta;Lare och halllS formningen av sjä:lva debatten. Den borde
2716: näl"maste uppdragsgivare om hjäxttat. Det bli mem iko111eentreT~ad och samtidigt ha
2717: har funi!lliJts för 11tet kon(}erutl'aition och karakt:äoon rav Vlerklig disikusSJion, icke ti sä
2718: verklig I"epEkväXilicng. Då det är pl®ar- hög grad bestå av fö.redragsmässi·ga in-
2719: di.skussionen soon för aJ11mäilllhe1loo är de:t rrägg, Vlirl.ika i ooh för sig kan varo värde-
2720: syn:ligas:te uttll'yclrot för vad som sfloor i fu1la, men anhopade till övermått, motver-
2721: riksdagen och det inte mmdre vikniga om kar si,tt syfte. I vår riiksdagsv:t~dning ga-
2722: ej viktigar.e urtsk!ottsa:rbete.t slmr ubom aill- rr:aJllt.eres riksdagsmälli!llens yttramdefrihet,
2723: moohetens insyn, kan härigenrom 1ätt orik- och en begränsnim.g och koncentration av
2724: tiga uppfattmi.ngar om l',iJksdagen och dess debatte:n bör man nog söka upp111å u:tam att
2725: arbete spridas. yttrandefriheten beskäres. Den är aHtför
2726: Då riksldagen är vårt samhäll·es centrala värdefuilll för att ktmrua uppges och sili!adaln
2727: och viktigaste institution, bör dett va.ra an- skuJ.Je kun111a bli större än nytlt.am. En rä;t-
2728: geläget, a.tt densaTiliDlla inrt:rar en hä.remot tels:e bör därför sökas 'läm.gs Wll!dra linjer.
2729: svaramde pi:ats ;i folk:medvetalll(let. Riks- Måhäruda J.mnde man därv.id rtänka sig
2730: dagsarbeitet bör följas med ilnttresse av lan- en alliOrdning, varigenom den inom riks-
2731: dets aJ.1a medbor.gare, efrtemoon dess verk- dagen föl'efmtliga sakkunskap.en vid hand-
2732: s:amhet 'Oillledelbart både di11ekt och indi- il:äggningem. •av en viss fråga härt:tre skuHe
2733: reks ingl"iper i varje medborga1~es och hela •lmmna göra slig gäliLande. Detta kunde
2734: ootionens :liv. Riksda,gsarbe,t.et ger också, t. ex. ske genom a.tt de rillrndagsmän, oom.
2735: OIIU det noga studeras, en illlgående kä!llne- i utskott handlagt ett visst ä11ende, .i likhet
2736: dom om samhä:llsurtv.eckihingen ooh dess ten- med il"egm~iJng·ens med!ll€ilrum:ar skurUe äga
2737: denser..A:hl möji11g omsorg bö·r därfö.r ägnas rätJt wtt omed.elbart, före övriga ;riksdags~
2738: riksdagsall'bet:et och dess :utformiJng så i/l)tt män, ;erhåJlJJ.a ovdet. Härigenom slruLle de
2739: riksdagen så väl som möjligt fy]iler såna mmt i111iti,era..de sp~la 'en större roli i dis-
2740: vikiig;a oo'h malct:.påliggam,de uppgifter. ikussåo.n:en och ,en V'erklig 'l~eplikväxLmg
2741: Det ankommer 00ltur1igtvis på I"i·ksdagen bleve möj:lig meiHan .derrn. Replikförilllge!ll
2742: sjäiv aM. diskutera och organisera sion slrnUe också gynm:as tav, om det vore möj-
2743: verksamhet på bäst:a möj.J.il.ga :sält:t i enJig;het ligt a:t.t i dislmssionen omede1bal1t g.emom
2744: 1,9. - A. K. Wirtanen. 26
2745:
2746: en sak1ig upplysning ~rä:tta :ti~l~ 'oo :missupp- Rik~dagsatrvodet ~har lfulg,e v!ll;riJt föremål
2747: fattnmg genoon ett a:LldeJ€8 korrt; yttrande. för diskussion. Det är dä,:rvid fr,a:mför allt
2748: Genom dess:a cller roarlika arruordmingar skattefrihet-en som påtalats. Utvecklillgern.
2749: kunde mmn. ik:on~entre1ra debatt.em, höja har ~ert;t lti!Ll, a;tt riksdagsmärrmen i aJlt
2750: dess ookliga hait och 1ikvä1l ic:roe be.gränsa högre g1'1a:d bli 'ell!§agerade i ~riksidagoorhe
2751: Y'ttranderätt€1ll. rbet och få ali1t svå11a:re att vid sidau därav
2752: Det torde 'emellm~tid ikulNJJa d!iskuteras, uppehå:lla sitt 'e.gentliga fö:rvärvs:arbert:e.
2753: om iclm en viss be.grä:nsllling av yttrande- Under de semaste åren Jia,r riik:sdagen pra:k-
2754: nas Jän.gu krmd!e "\"3,1'a motiverad, t. ex. i tiskt ~taget S'lltstit i permanens. X V'e.n om
2755: doo e:ruskilda debatten. Sedan tWa.rna t. ex. det är kilart, at:t fredem kommer att föra
2756: i budgetens ailllmänrra diskussi<on fått ytt.ra med sig en milnsik:ning av riksdrag,ens a:r-
2757: sig om alJJt i statsförslage:t i anföramden betsuppgifter, är det högst. S'3Jllilliolhlrt, att
2758: av obegrä.ns:ad :längd, borde en begräns- riksdagern. inte komrrne,r ~a:tt kuuma åter-
2759: ning · av im:läggens [ängd i diskussionro av v;ända ti1l den all'betsordning, oom ma.n räik-
2760: de ensk;ilda huvud:titla:rua icke anees :imme- IIl~de med vid r:riksdagsol'd:ningens stadfäs-
2761: bära -en iliedering av ·ri:lmd:agsmännens ytt- t:ande, nämligen en norma:l arbetstid av c.
2762: randefri,het. Någon:ting i den :rikt:nirr1gen 4 månader per år. En omreglerilng av
2763: bo:rde möjHgen öv~e:rvägas, varVlid ma:n riksdagsmannaarvodet är därför motiverad.
2764: dock ej borde gå så 1ångt a1tt man omöj- Man kunde hä:rvidl:ag tä!llka på övergång
2765: liggjorde en saklig ,deba,tt av va,rj'e huvud- t:iU ett regelrät:t [önesystem, 'ett sryste:m med
2766: titcl för sig. å:rsllön, e:Dt:er:rsom riksdagsma:nnauppdraget
2767: Xrendemas fö:r:dcln,ing meUan utskotrt:e:n fö:rmJtsätter, at:t ·riksdagsman s~tädse heViaka,r
2768: to11de ookså lrnnna ge all!1ednri,ng ltilhl vissa, sina vwlmäns inti'esse.il, äve.n om ri:l{SOOgml
2769: Viäl,gOOill.dade anmärkningwr. Horn de.t nu för tillilfä1l~t :ej är samiliad. Riiksdagsman-
2770: är, har våssa utsikott ett överinåt1t av :frå- uen mäste ju oavhrutet Sltudera samhäJ.
2771: gor, meda.n andra på åra;tal salmat ve:rk- iLet och medborgarnas iLevna:dsvii:likor och
2772: liga arbetsuppgif>t.er. Det har iett titl en önskerrnål. Jämte sådan s,edva:nilig å:rs,lön
2773: mycket ojämn fö:rdellllirn.g 1av arbetsMrdan sJruhle därjämt~ ett sä,:rskil:t a:rvode för dtm
2774: meHam riksd:agsrrnä'l1il1em, viJJret dm. gaiunda tid ri:lmdagen vore s3Jlll!lad utgå SO:m ersätt-
2775: aJ:lij;id stått i sraik:lig 1.1el:ati0ll tiill y,ederhöran- ning för de extm U.tgift,eJ:" detta medför,
2776: des lmpacitet. Särsk~Lt fäster man sig vid, V>arvM :arvoderts storlek l:ikoom f. n. börde
2777: att grondlagsutslrottet pMWtiskt 1:aget hela r~gl~ras med hänsyn tili bosättnings.ort.
2778: krigst.iden nödgats pröva de sl:iart:srådsbesllit Åtmdmsrone lårslönen borde vara skattha.r
2779: och förordnilllgar, solh avgivits nioo stöd av inkoncit.
2780: den s. k. ekonomiska maktlage.n. Det skul~c Ehuru det nårmast bö:r :ankomma på
2781: säker1igem . h.a varit fördelaktigt · både med riksd!agen aH hesluta Ollll Slina a.rbetsformer,
2782: hänsyn ltill ärendenas handlä.gg:ning och sp.e:J.ar reg.erihgen dock en så s,tor rohl :för
2783: med häm.syn till riksdagetru~ arhetsfö:rrl-el- riksidag&3Jrbet,et ooh är i så hög grad be-
2784: nmg att desrsa frågor avgjo:r:ts a:v etrt; säT- l'oonde av t-i:ksdagen att dess synpunkter
2785: skiilit för ändamiUet tiJLlsatt utskOtrt:, i vilket. hör få göra s1g gähla:nde, varför, med hän-
2786: d>en inom riks;dagen fö11efi:ntliga ekono- vislhing til:l va:d som ova.n fl'larrnhållits, fö~
2787: miska och näringspoliitiska saikkul1Skapen släs, at;t riksdagen mått1e hemstlä:hla,
2788: vårit speeieUt företrädd. Grun~agsutskot·
2789: tet ha.de dä.rigooöm beretts möjiighet ~tt att regeringen måtte vidtaga åt~
2790: mera koncentrera sig på de uppgiiter, aom gärdM· för reforntering av riksdags-
2791: ankommer på detsamma i 'enlighet med arb.etet i en 1·iktning mot ökad kon-
2792: ri'ksdags- ooh t•iksda.gens arbetsordlllin.g, ccntration, höjd saklighet och smi-
2793: Röra!IJJd,e liJt,rikes'111sikötltet kunde irrum digare ändamålsenlighet, varvid jäm-
2794: t:änka sig et.t förtydlå.gande av dess hefo- ·toäl frlhgan om riksda,gsman'fW(jrtJtJ-
2795: genheJter; så !ll.tt utSilrottet också, vid heh1JV, det böt· bli föremål för utredning
2796: självst.ändigt kunde besllu:ta om s1tt SJaall- och p1·övning.
2797: mal'l.trädand:e mtder ttiden för ri~ksdiftgens
2798: lternförlovrn~mg.
2799: Hewing·fors den 14 fehruari 1947.
2800: Atos Wirtanen.
2801: 4
2802: 26
2803:
2804: 1,9. - Toiv. al. N:o 2.
2805: S1Wmennos.
2806:
2807:
2808:
2809:
2810: A. K. Wirtanen: Valtiopäivätyön uudelleenjä1·jestelystä.
2811:
2812: E d u s k u n n a ll e.
2813:
2814: Eduskunta on viime aikoina, viimeksi j€Stystä ja perus.tuslak.eja. Näiden suh-
2815: budjetin käsittelyn ja tohtori Kekkosen väli- teen ei yleensä voitane tehdä mitään vaka-
2816: kysymystä koskevan keskustelun yhteydessä vampia huomautuksia. Voitaneen hyvinkin
2817: joutunut vähemmän mairittelevan julkisen katsoa, että valtiopäivätyö yleensä, sellai-
2818: huomion kohteeksi. Vuorokansien mittaiset sena kuin se tapahtuu valiokunnissa ja
2819: keskustelut usein pitkine, luentomaisine pu- muissa eduskunnan valitsemissa elimissä,
2820: heenvuoroineen eivät ole voineet kiinnostaa, vastaa hyvin korkeita vaatimuksia. Sitä
2821: -ei yleisöä eikä eduskuntaa itseään. Puheet vastoin voi olla syytä tutkia, missä määrin
2822: on sen vuoksi pidetty tyhjille tuoleille. valtiopäivätyön julkiseen .puoleen on kiin-
2823: Keskustelu on ollut liian hajanaista, liian nitettävä enemmän huomiota ja missä mää-
2824: epätasaista, kosketellut liian vähän kansa- rin sitä mahdollisesti on uudistettava.
2825: kunnan keskeisiä kysymyksiä ja askarrel- Tällöin kiintyy huomio lähinnä itse kes-
2826: lut liian paljon niissä asioissa, jotka ovat kustelun muotoon. Sen pitäisi olla keski-
2827: <llleet asianomaisen puhujan ja hänen lä- tetympi ja samalla sillä pitäisi olla todel-
2828: himpien · toimeksiantajiensa sydämellä. lisen keskustelun luonne, siihen ei saisi si-
2829: Liian väihän on ollut keskitystä ja todel- sältyä niin suuressa määrin esitelmänta-
2830: lista sananvaihtoa. Kun juuri täysistunto- paisia puheenvuoroja, jotka sinänsä voivat
2831: keskustelut ovat yleisölle näkyvimpänä il- olla arvokkaita, mutta liiaksi kuormitet-
2832: mauksena siitä, mitä eduskunnassa tapah- tuina eivät vastaa tarkoitustaan. Valtio-
2833: tuu ja yhtä tärkeä ja ellei tärkeämpikin päiväjärjestyksessämme taataan edustajien
2834: valiokuntatyö tapahtuu siltä näkymättö- lausuntavapaus, ja rajoitusta ja keski-
2835: missä, voi siten helposti levitä vääriä ttä- tystä keskusteluun onkin koetettava saada
2836: sityksiä eduskunnasta ja sen työstä. lausuntavapautta rajoittamatta. Se on
2837: Kun eduskunta on yhteiskuntamme kes- liian arwkas, jotta siitä voitaisiin luopua,
2838: keinen ja tä~kein laitos, täytyy pitää luon- ja vahinko voisi muodostua suuremma·ksi
2839: nostaan lankeavana, että sillä on sitä vas- kuin !hyöty. Korjausta on sen vuoksi etsit-
2840: taava asema 'kansan tietoisuudessa. Kaik- tävä muilla linjoilla.
2841: kien kansalaisten on seurattava kiinnostuk- Tällöin voitaisiin kenties ajatella järjes-
2842: sella valtiopäivätyötä, koska sen toiminta telyä, jonka avulla eduskunnassa oleva
2843: välittömästi, sekä suorasti että epäsuorasti, asiantuntemus jonkin määrätyn kysymyk-
2844: koskee· jokaisen kansalaisen ja koko kansa- sen käsittelyssä voisi paremmin päästä oi-
2845: kunnan elämää. Valtiopäivätyö on myös- keuksiinsa. Tämä voisi esim. tapwhtua si-
2846: kin, jos sitä ta~koin tutkitaan, omiaan an- ten, että niillä edustajilla, jotka vali6kun-
2847: tamaan perusteellisen käsityksen yhteis- nassa ovat käsitelleet jotain määrättyä
2848: kunnan kehityksestä ja sen pyrkimyksistä. asiaa, olisi samoin kuin hallituksen jäse-
2849: Valtiopäivätyölle ja sen muodostamiselle nillä oikeus välittömästi, ennen muita edus-
2850: sellaiseksi, että eduskunta mahdollisimman tajia, oikeus saada puheenvuoro. Tällöin
2851: hyvin täyttää tärkeän tehtävänsä, on sen tulisivat asiaan eniten perehtyneet esittä-
2852: vuoksi omistettava kaikkea mahdollista huo- mään huomattavampaa osaa keskustelussa
2853: lenpitoa. ja todellinen sananvaihto heidän kesken
2854: Eduskunnan itsensä asia on tietenkin kävisi mahdolliseksi. Keskustelun kulkua
2855: neuvotella työstään ja organisoida se par- voisi myöskin hyödyttää, jos keskustelussa
2856: haimmalla malhdollisella tavalla noudattaen olisi mahdollista välittömästi asiallisesti oi-
2857: .eduskunnan työjärjestystä, valtiopäiväjär- kaista väärinkäsitys aivan lyhyen puheen-
2858: 1,9. - A. K. Wiria.nen. 27
2859:
2860: vuoron muodossa. Näillä tai sensuuntai- Edustajien .palkkio on kauan ollut !pU-
2861: silla järjestelyillä voitaisiin keskustelua heenaiheena. Tällöin on ennenkaikkea pa-
2862: keskittää, kohottaa sen asiallista tasoa ra- heksuttu sen verovapautta. Kehitys on
2863: joittamatta kuitenkaan lausuntaoikeutta. vienyt siihen, että edustajat yhä enemmän
2864: Voitaneen kuitenkin keskustella siitä, joutuvat omistautumaan eduskuntatyöhön
2865: eikö puheenvuorojen pituuden eräänlainen ja että heille on yhä vaikeampaa sen ohella
2866: rajoittaminen saattaisi olla perusteltua, pitää varsinainen ansiotyönsä. Viime vuo-
2867: esim. yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Sit- sina on eduskunta käytännöllisesti katsoen
2868: ten kun .puhujat esim. budjetin yleiskes- ollut pysyvästi koolla. Vaikka onkin sel-
2869: kustelussa ovat saaneet lausua mielipiteensä vää, että rauha tuo mukanaan eduskunnan
2870: kaikista budjettiehdotukseen liittyvistä työtehtävien vähenemisen, on mitä todennä-
2871: asioista esityksissään, joiden pituutta ei ole köisintä, että eduskunta ei voi palautua
2872: rajoitettu, ei puheenvuorojen pituuden ra- valtiopäiväjärjestystä säädettäessä lasket-
2873: joittamisen yksityisten pääluokkien koh- tuun työtapaan, nimittäin n. 4 kuukauden
2874: dalla käytävässä keskustelussa pitäisi kat- normaaliin työaikaan vuodessa. Edusta-
2875: soa sisältävän edustajien lausuntavapauden janpalkkion uudelleen järjestely on sen
2876: loukkaamista. Jotakin tähän suuntaan pi- vuoksi perusteltua.
2877: täisi mahdollisesti harkita, jolloin ei kui- Tällöin voitaisiin ajatella siirtymistä
2878: tenkaan olisi mentävä niin pitkälle, että säännölliseen palkkajärjestelmään, vuosi-
2879: tehtäisiin mahdottomaksi asiallinen keskus- palkkajärjestelmään, koska edustajantoimi
2880: telu jokaisesta pääluokasta sinänsä. edellyttää, että edustaja aina valvoo valit-
2881: Asioiden jakautuminen valiokuntien kes- sijoittensa etua, myös silloin kun edus-
2882: ken antanee myös aihetta eräisiin hyvin pe- kunta tilapäisesti ei ole koolla. Edustajau-
2883: rusteltuihin huomautuksiin. Nykyisin on han on jatkuvasti tutkittava yhteiskuntaa
2884: määrätyillä. valiokunnilla käsiteitä vänään ja kansalaisten elinehtoja ja toivomuksia.
2885: ylenmäärin kysymyksiä, kun taas muilta on Sellaisen tavanmukaisen vuosipalkan lisäksi
2886: vuosikausiin puuttunut varsinaisia työteh- olisi tuleva erityinen palkkio siltä ajalta,
2887: täviä. Se on johtanut edustajien työtaa- jonka eduskunta on koolla, siitä johrtuvien
2888: kan hyvin epätasaiseen jakaantumiseen, ylimääräisten menojen korvauskeksi, jol-
2889: mikä ei suinkaan aina ole ollut asiallisessa loin palkkion suuruus kuten nykyisinkin
2890: suhteessa asianomaisten kykyyn. Erityisesti olisi järjestettävä huomioonottaen asuin-
2891: kiintyy huomio siihen, että perustuslaki- paikan. Ainakin vuosipalkan tulisi olla
2892: valiokunnan on käytännöllisesti ikatsoen veronalaista tuloa.
2893: koko sota-ajan ollut pakko tutkia valtio- Vaikka:kin eduskunnalle lähinnä kuuluu
2894: neuvoston päätöksiä ja asetuksia, jotka on päättää työmuodoistaan, merkitsee hallituk-
2895: annettu n. s. taloudellisen valtalain no- sen osuus kuitenkin niin paljon eduskun-
2896: jalla. Olisi varmastikin ollut eduksi sekä nan työssä ja on niin suuressa määrässä
2897: asioiden käsittelylle että eduskunnan työn- riippuvainen eduskunnasta, että sen näkö-
2898: jaolle, että nämä kysymykset olisi ratkaistu kohdat on otettava huomioon, minkä vuoksi,
2899: erityisessä tarkoitusta varten asetetussa va- edelläesitettyyn vii,taten, ehdotan, että
2900: liokunnassa, jossa olisi eduskunnassa saatu eduskunta päättäisi hyväksyä toivomuksen,
2901: taloudellinen ja elinkeinopoliittinen asian-
2902: tuntemus ollut erikoisesti edustettuna. Pe- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2903: rustuslakivaliokunnalle olisi siten annettu siin valtiopäivätyön uudelleenjärjes-
2904: mahdollisuus keskittyä enemmän niihin teh- tämiseksi siihen suuntaan, että siihen
2905: täviin, jotka sille kuuluvat valtiopäiväjär- saataisiin enemmän keskitystä, asial-
2906: jestyksen ja eduskunnan työjärjestyksen lisuutta ja joustavampaa tarkoituk-
2907: mukaisesti. senmukaisuutta, minkä ohessa edus-
2908: Ulkoasiainvaliokunnan suhteen voitaisiin tajanpalkkiota koskevan kysymyksM'Ir
2909: ajatella sen valtuuksien selventämistä si- olisi tultava selvityksen ja harkinnain,
2910: ten, että valiokunta voisi, tarpeen vaatiessa, alaiseksi.
2911: itsenäisesti päättää kokoontumisestaan
2912: eduskunnan ollessa lomalla.
2913: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
2914: Atos Wirtanen.
2915: 28
2916:
2917: I,1o. --- Toiv. al. N :o 3.
2918:
2919:
2920:
2921:
2922: Hiekkala: Esityksen antamisesta laiksi neuvoa-antavan
2923: kansanäiinestyksen toimeenpanemisesta talouselämän .so-
2924: sialisoimisen laajentarniskysymykse~ä.
2925:
2926:
2927: E d u s k u n n a 11 e.
2928:
2929: Kysymys talouselämämme sosialisoimi- sellaista ei voida saada aikaan nykyisessä
2930: sesta eli karrsallistamisesta on viime ai- eduskunnassa, jä muutenkin näin laaja·
2931: koina joutunut julkiseen päiväjärjestyk- Irantoiseen ja mullistavaan taloudelliseen
2932: seflil sellaisessa muodossa, että sen jat- uudistukseen ei · voida ryhtyä ottamatta
2933: kuva esilläpitäminen häiritsee niin talou- täysin luotettavana tavalla selville kansan
2934: dtlllisten kuin yhteiskunnallistenkin olojen kaikkien piirien mielipide asiassa. Onhan
2935: tervettä kehitystä. Siitä huolimatta, että sosialisoimisvaatimuksen esittäjienkin ta-
2936: va.ltioneuvosto sosialidemokraattien edus- holla myönnetty, ettei n. s. täyssosialisoi·
2937: kunnassa viime valtiopäivillä tekemän vä" tuun talousmuotoon ~ johon ilmoitetaan
2938: likysymyksen jälkeen asetti komitean pyrittävän asteettain siten, että aluksi jä.
2939: asiaa. selvittelemään, on sen pikaista rat- tetään sen ulkopuolelle m. m. maatalous ja
2940: kaisua sosialististen puolueittemme taholta pienet yritykset, sosialisoimalla ensin pan-
2941: ryhdytty julkisuudessa vaatimaan, ja so- kit; suuryhtymät ja muut sellaiset alat;
2942: sialisoimisvaatimuksia on saatu osittain jotka suoranaisesti koskevat pienempiä
2943: tukemaan myös ammatillisen järjestön henkilöryhmiä ja aiheuttavat vähemmän
2944: johto sekä eräät paikalliset työpaikkako- vastustusta- voida ryhtyä ennen kuin on
2945: kouksetkin. Kun kuitenkin laajoissa pii- varmuus siitä, että eduskunnassa on sen
2946: reissä, jopa nimenomaan työläispiireissä- kannalla tarpeeksi suuri ja pysyvä enem-
2947: kin, on vallalla käsitys, että kansamme mistö, joten ei luulisi millään taholla ole-
2948: suuri enemmistö on talouselämämme sosia- van sitä vastaan, että kansa saa ilmaista
2949: lisoimisen laajentamiseen nähden periaat- asiassa mielensä ermm kuin ryhdytään mi~
2950: teessa jyrkästi vastustavalla kannalla, on hinkään lainsäädäntötoimenpiteisiin nykyi-
2951: asian jatkuvasti esilläpitäminen ollut jo sen asiaintilan muuttamiseksi. Eduskuntll.-
2952: omansa kärjistämään kansalaismielialoja vaaleissa, joissa tulae ·olemaan esillä var-
2953: sekä saamaan aikaan levottomuutta ja sin monia muita tärkeitä ja nimenomaan
2954: turvattomuuden tunnetta, joka ilmeisesti puolueryhmitysten kannalta ratkaisevia
2955: on lamauttanut yrittäjähalua ja tuotantoa asioita, ei kansan laajojen piirien kannan
2956: ajankohtana, · jolloin kaikki voimat olisi voida katsoa nimenomaan sosialisoimisky-
2957: saatava mahdollisimman tehokkaasti vai- symyksessä tulevan tarpeellisella perus-
2958: kutta.maan taloudellisten vaikeuksien teellisuudella selvitetyksi. Siksi näyttäisi
2959: voittamisessa. Siksi olisi sosialisoimiskysy- välttämättömältä, että kansan mielipide
2960: mys saatava julkisena kiistakysymyksenä tässä asiassa otettaisiin selville erikoisen
2961: pois päiväjärjestyksestä. neuvoa-antavan kansanäänestyksen avulla
2962: ··Riippumatta siitä, mihin tuloksiin val- samaan tapaan kuin tapahtui vuonna 1931
2963: tioneuvoston asettama sosialisoimiskomi- kieltolakiasiassa. Tämä äänestyshän
2964: tea päätyy, ei sosialisoimisen toteuttami- osoitti, että mielipiteet kansan ·keskuu~
2965: seen missään tapauksessa voida laajem- dessa kieltolain voimassapitämiseen näh-
2966: massa mitassa ryhtyä muuten kuin perus- den olivat todellisltudessa aivan toiset
2967: tuslainsäätämisjärjestY'ksessä · toimeenpan- kuin eduskunnassa. Kun talouselämän so-
2968: nun lainsäädännön nojalla. Kuitenkaan sialisoimisessa on kysymys koko taloudel-
2969: I,1o. - HiekikaJa. 29
2970:
2971: lisen toimintamme ja kaikkien yksityisten kein meillä lähteä lainsäädäntöä muutta~
2972: kansalaisten elämän perusehtojen kannalta maila sille tielle ilman aivan erikoisen pe-
2973: sitäkin monin verroin tärkeämpi, ei sen rusteellista ja luotettavaa selvänottoa kan-
2974: toteuttamiseen lainsäädäntötietä olisi ryh- san tahdosta.
2975: dyttävä missään muodossa ·ennen kuin saa- EdeHä esittämäni perustedla ehdotan
2976: daan selville, kannattaako uudistusta vä- eduskunna1n hyväksy.ttäväksi ;toivomuksen,
2977: hintäänkin suhteellisesti niin suuri osa
2978: kansasta, että se vastaa eduskunnassa pe- että hallitus ottaisi harkittavaksi,
2979: rustuslainsäätämiseen tarvittavaa enem- eikö, ennen kuin ryhd!ytään lainsää-
2980: mistöä, koska pyrkimys on jyrkästi voi- dännöllisiin toimenpiteisiin talouselä-
2981: massaolevan perustulakimme vastainen. mämme sosialisoimisen laajentami-
2982: Kun talouselämän menestyksellisyyden seksi nykyisestään, olisi neuvoanta-
2983: perusedellytykset Suomessa ovat, niin valla kansanäänestyksellä otettava
2984: luonnonsuhteisiin ja muihin elinkeinollisiin selville kansan mielipide tässä
2985: mahdollisuuksiin nähden kuin myöskin asiassa, sekä myönteisessä tapauk-
2986: kansan yksilöllistä vapautta arvostava sessa valmistaisi Edusk1tnnalle jätet-
2987: luonnonlaatu huomioonottaen, aivan oma- täväksi esityksen laiksi neuvoa-anta-
2988: ila:atuisensa; ja :kun sosialisoimiskokeilnt van kansctnäänestyksen toimeenpane-
2989: useissa muissakin maissa ovat jo johta- misesta.
2990: neet kielteisiin kokemuksiin, ei olisi oi-
2991: Helsiugissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
2992:
2993:
2994: Lassi Hiekkala.
2995: 30
2996:
2997: I,n. - Toiv. aJ. N:o 4.
2998:
2999:
3000:
3001:
3002: Kannisto y. m,,: Toim&npiteistä paperinsäännöstelyn lopet-
3003: tamiseksi.
3004:
3005:
3006: E d u s k u n n a II e.
3007:
3008: Paperitilanne maassa on jo sellainen, lanne kehittynyt sellaiseksi, että paperin-
3009: ettei se pakota enää jatkamaan paperin- säännöstelystä on päästävä mitä pikimmin.
3010: säännöstelyä. Sen hoitamisessa on muuten- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
3011: kin esiintynyt virheellisyyksiä, jotka ovat että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
3012: aiheuttaneet asianomaisille suuria talou-
3013: dellisia vahinkoja. Kun paperinsäJännöste:lyä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3014: lisäksi hoidetaan siten, että sillä tosiasial- toimenpiteisiin paperinsäännöstelyn
3015: lisesti harjoitetaan painosensuuria, on ti- lopettamiseksi.
3016: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
3017:
3018:
3019: H. A. Kannisto. Antti A. Koukkari.
3020: Erkki Koivisto. Johannes Wirtanen.
3021: Albin Wickman. Kauko Andersson.
3022: Ensio Kytömaa. Lauri Järvi.
3023: Yrjö Hautala. H. S. Pesonen.
3024: 31
3025:
3026: 1,12. - Toiv. al. N:o 5.
3027:
3028:
3029:
3030:
3031: Lå.ng y. m.: TäystyöllisyydM~ mii.äräämise.stä kirjapainoille
3032: erityisesti kansanvaltaisten järjest.öjen painatusmahdol-
3033: lisuuksia silmällä pitäen.
3034:
3035:
3036: E d u s kun n a ll e.
3037:
3038: Suomen perustuslaissa on taattu kansa- onpa eräässä tapauksessa näin su<>raan il-
3039: laisille paino- ja julkaisuvapaus. 'rämä on moitettukin, onpa tälläkin hetkellä maa-
3040: eräs kaikkein arvokkaimpia oikeuksia, seudulla täysin toimettomia kirjapaino-
3041: jonka kansanvaltainen yhteiskunta takaa koneita, omistajat eivät käytä eivätkä
3042: jäsenilleen. Se on myös taattu siinä rau- myy niitä.
3043: hansopimuksessa, jonka Suomi on allekir- Tällaisissa oloissa jäävät säädökset
3044: joittanut Liittoutuneiden, maamme kanssa paino- ja julkaisuvapaudesta suurelle
3045: sodassa olleiden demokraattisten kansojen osalle kansaamme vain kuolleiksi kirjai-
3046: hallitusten kanssa ja <>n siten tullut vah- miksi, mistä ei ole hyötyä maamme ol<>-
3047: vistetuksi kansainvälisessä sopimuksessa. jen kansanvaltaiselle kehitykselle. Sellai-
3048: Paino- ja julkaisuoikeuden käyttämi- seen ei kuitenkaan nyt ·ole varaa, varsin-
3049: nen suurelle osalle maamme kansalaisia kin kun maamme vasta äsken on hyväk-
3050: on kuitenkin taloudellisista syistä vaikeaa synyt rauhansopimuksen, jossa Suomi si-
3051: jopa mahdotontakin, koska välineet, joi- toutuu takaamaan kaikille sen oikeuspii-
3052: den avulla tuota oikeutta voidaan käyt- rissä oleville kansalaisille, rotuun, suku-
3053: tää, ovat kalliita. Tämän ovat tulleet puoleen ja uskontoon katsomatta inhimil-
3054: usein kokemaan m. m. ne uuden kansan- lisiin perusoikeuksiin kuuluvat paino- ja
3055: valtaisen suuntauksen omaksuneet ja julkaisuvapauden.
3056: yleensä varattomien tai vähävaraisten Kun uusia kirjapainokoneita ei koti-
3057: kansalaisten muodostamat järjestöt, jotka maassa valmisteta ja niiden tuonti ulko-
3058: ovat julkaisutoimintaansa varten yrittä- mailta valuutta- y. m. syiden vuoksi on
3059: neet hankkia kirjapainoja käyttöönsä. Ne vaikeata, eikä se ·olisi kansantalouden
3060: vähälukuiset ja pienet, harvoin ilmestyvät kannalta suotavaakaan ja kun muussakin
3061: sanomalehdet, joita nämä uudet järrjestöt tuotannollisessa toiminnassa valtiovallan
3062: saattavat julkisuuteen, on pakko painat- toimenpitein pyritään mahdollisimman te-
3063: taa syrjäisten paikkakuntien pienissä ja hokkaaseen tuotantovälineiden käyttöön,
3064: puutteellisissa kirjapainoissa. Kun näiden olisi hallituksen, eduskunnan myötävaiku-
3065: lehtien painatusta korvausta vastaan on tuksella ryhdyttävä toimenpiteisiin, että
3066: tarjottu suuremmille kirjapainoille, on maassa olevien painokoneiden tuotanto-
3067: niiden taholta ilmoitettu, ettei voida töi- tehoa kohottamalla suotaisiin kaikille kan-
3068: den runsauden tähden ottaa enempää pai- sanvaltaisten järjestöjen sanomalehdille ne
3069: natustöitä vastaan, mutta tutkittaessa lä- oikeudet mitkä perustuslaissa taataan.
3070: hemmin noiden kirjapa·lnojen työmäärää, Edellä olevan perusteella esitämme
3071: on useimmissa tapauksissa havaittu ettei eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3072: niiden tuotantokyky ole läheskään täysin
3073: kuormitettu vaan että painatuksesta kiel- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3074: täytymisen syyt ovat olleet poliittiset, siin täystyöllisyyden määräätniseksi
3075: 1,12. - Kirjapainot.
3076:
3077: kirjapainoille pitäen tätä toteutet- paino- ja julkaisuvapausoikeuksista,
3078: taessa ensisijaisesti silmällä, että joista perustuslaissa ja mukansopi-
3079: kaikkien kansanvaltaisten järjestö- muksessa on nimenomaiset määräyk-
3080: jen toiminta pääsisi painatusmahdol- set.
3081: lisuuksiinkin nähden osallisiksi niistä
3082: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
3083:
3084:
3085: Toivo Lång. Paavo Leskinen.
3086: Mikko Järvinen. Juho Hukari.
3087: Vilho Lehtonen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
3088: Eino Roine. Hertta Kuusinen.
3089: Esa. Hietanen. Konsta Talvio.
3090: Kalle Kauhanen. Jalmari Kulmala.
3091: 33
3092:
3093: l,ts.- Toiv. al. H:o 6.
3094:
3095:
3096:
3097:
3098: La.ppi-Seppä.lä. y. m.: Toimenpiteist-ä rakennusministerwn
3099: aikaaMaamiseksi.
3100:
3101:
3102: E d u s k u n n a 11 e.
3103:
3104: Melkein jokaisessa ministeriössä on ra- seudun rakennustoimintaa varten. Huo-
3105: kentamisesta huolehtivia virkamiehiä ja mioonottaen tämän toiminnan pituuden ja
3106: toimenhaltijoita, ermssa ministeriöissä sen, että maaseudun asunto..o()loissa on
3107: laaja, kentälle saakka ulottuva, oma ra- normaalisinakin vuosina havaittu olevan
3108: kennusorganisationsakin. Mitään yhdistä- suuria epäkohtia, tulee liitteen esittämä
3109: vää ja keskittävää orgaania ei sen sijaan organisatio jatkumaan todennäköisesti
3110: ole olemassa. Tästä valitettavasta seikasta maaseudun normaaliakin rakennustoimin-
3111: on seurauksena rakennustoiminnan yleis- taa varten maanhankintalain mukaisen ra-
3112: johdon puute sekä vahingollinen hajaan- kennustoiminnan päätyttyäkin.
3113: nus, joka illmenee m. m. liiam. monmaisena Tämän organisation tehtävänä on maan-
3114: lainoitustoimintana, joka varmaankin yk- hankintalain edellyttämän huonerakennus-
3115: sityisille rakentajille ja lainantarvitsijoille toiminnan kaikkinainen hoito, rahoitus,
3116: aiheuttaa monenlaista hankaluutta. Näi- suunnittelu, työn valvonta,. materiaali-
3117: den lisäksi toimii suuri määrä vapaitten hankillta, kuljetus ja ru;!e:m;akaavaluontois-
3118: järjestöjen johtamia sekä taloudellisia ten suunnitelmien laadinta.
3119: että aatteellisia rakennustoimintaa om~lla Maatalousministeriölle kuuluu myöskin
3120: suunnallaan hoitavia toimielimiä, jotka ulkopuolella maanhankintalain eräitä ra-
3121: useimmat saavat valtiolta taloudellista kennustehtäviä kuten maaseudun asunto-
3122: tukea. olojen parantamistoimenpiteet s. o. maa-
3123: Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- seudun rakennuslainojen, -avustusten ja
3124: teriön alaisena toimii rakennushallitus, palkkioiden myöntäminen,
3125: jonka tehtävänä on valtion rakennusten Puolustusministeriön alainen rakennus-
3126: rakentaminen ja korjaustöiden suoritta- organisatio huolehtii puolustuslaitoksen
3127: minen sekä asemakaavojen laatiminen. eri puolilla Suomea olevien kasarmialuei-
3128: Rautatiehallituksessa, joka on saman mi- den, rakennusten, siltojen ja teiden raken-
3129: nisteriön alainen, on rkuitenkin oma ra- tamisesta ja korjaamisesta sekä tämän li-
3130: kennustoimistonsa huolehtimassa rautateit- säksi vielä linnoitusrakennelmienkin mah-
3131: ten huonerakennustehtävistä. Kulkulai- dollisesta rakentamisesta ja kunnossa-
3132: tosten ja yleisten töiden ministeriön alai- pidosta.
3133: siin rakennustehtäviin on poikkeuksellisen Sosiaaliminsteriön rakennustoimiston
3134: ajan vuoksi liittynyt myöskin ra- tehtävänä on myöntää kuntien vastuulla
3135: kennustarvikkeiden säännöstelytoimenpi- rakennuslainoja. Laina ma'ksetaan valtio-
3136: teet, jotika ovat luO!lltooltaan tillapäisiä, konttorista ja lainan käyttöä valvovat
3137: mutta jotka tänä ajankohtana sitovat suu- kuntien rakennusviranomaiset. Sosiaali-
3138: ren määrän teknillistä henkilökuntaa tä- ministeriöllä ei näin ollen ole mitään
3139: hän työhön. omaa rakennusammattimieshenkilöstöä,
3140: Maatalousministeriön alainen rakennus- Helsingissä olevia yhtä arkkitehtiä ja yhtä
3141: organisatio on täydennetty sotaa edeltä- rakennusmestaria lukuunottamatta. Yleis-
3142: neestä organisatiosta lähinnä maanhankin- hyödylliset rakennustoimielimet kuten
3143: talain edellyttämää suurisuuntaista maa- ,SATO" ja ,HAKA" saavat lainoitus-
3144: 34 1,13. - Babnn:nsministeriö.
3145:
3146: tukea myös sosiaaliministeriön välityk- taloudellista tukea kulkulaitosten ja yleis-
3147: sellä. ten töiden ministeriön välityksellä.
3148: Opetusministeriöllä on muutama irralli- Rakennusalan ratsionalisoimis- ja stan-
3149: nen rakennusammatimies (3 arkkitehtiä dardisoimistyötä tehdään paitsi yllämaini-
3150: ja 3 rakennusmestaria), joiden tehtävänä tussa arkkitehtiliiton standardisoimislai-
3151: on yliopiston rakennusten hoito, kouluhal- toksessa myöskin osittain insinööriyhdis-
3152: lituksen koulurakennuksiin kohdistuvan tyksen ja rakennusmestariliiton vastaa-
3153: tarkastustoiminnan edellyttämät toimen- vissa toimielimissä, vaikka suppeammassa
3154: piteet ja muinaistieteellisen toimikun- laajuudessa. Näissä tehdyt ehdotukset hy-
3155: lll&l rakennusammattimiesasita.n:tunrtemuksen väksyy lopullisiksi maan standardeiksi
3156: täyttäminen. Suomen Standardisoimisliitto, joka Työ-
3157: Kauppa- ja teollisuusministeriön alai- tehovaltuuskunnan kautta saa taloudel-
3158: sena toimii 'l'eknillinen korkeakoulu, Val- lista tukea paitsi yksityisiltä ja teollisuu-
3159: tion teknillinen tutkimuslaitos ja telmilli- delta myöskin valtion varoista valtiova-
3160: set alemmat oppilaitokset. rainministeriön kautta.
3161: Sisäasiainministeriön alaiseksi on suun- Edel!läsia!llotusta selvililä, että ma:amme
3162: niteltu se maaseudun rakennustoiminnan rakel:llustoiminnan ja siihen: liittyvien mo-
3163: valvontatehtäviä suorittava organisatio, ninaisten eri toimintojen yhtenäistä joh-
3164: jota laki rakentamisesta maaseudulla edel- toa ja tarkoituksenmukaista, ehjää orga-
3165: lyttää. Tämän lain, jonka voimaantulo on nisatiota tätä varten ei ole olemassa. Huo-
3166: useaan otteeseen lykätty tuonnemmaksi, mioonottaen sen, että maassamme lähim-
3167: mukaan tulee jokaisen maaseudun raken- män kymmenen vuoden aikana tullaan ra-
3168: ,ta,jan saada virranomaisten hyv~yminen kentamaan ehkä enemmän kuin koskaan
3169: suunnitelmilleen ja ·on tämän kaltaisen aikaisemmin ja sen, että tämän hetken
3170: tarkastus- ja valvontatehtävän suorittami- hallinnollinen hajanaisuus rakennustoi-
3171: nen suunniteltu sisäasiainministeriön alai- minnan alalla, jos se saa jatkua, huomat-
3172: selle rakennustarkastajien muodostamalle tavasti tulee vaikeuttamaan sanotun laa-
3173: organisatiolle. Nykyisin saavat asutuskes- jemman rakennustoiminnan monia alusta-
3174: kusten rakennustarkastajat ohjeensa sisä- via tutkimustehtäviä, teknillistä ohjausta
3175: asiainministeriöstä. ja tarkoituksen mukaista toteuttamista,
3176: Valtiovarainministeriössä on korvaus- olisi nähdäksemme ryhdyttävä toimenpi-
3177: asiainosastossa huomattava määrä raken- teisiin rakennusministeriön aikaan saami-
3178: nusammattimiehiä, joiden tehtävänä on seksi maahamme. Varsin monessa maassa
3179: ollut rakennuksiin kohdistuneitten sota- on mainittu ministeriö toiminnassa.
3180: vahinkojen arvioiminen 'k·orvaustoimenpi- •Rakennusministeriöön tulisi kuulua
3181: teitä varten. keskusvirastot vapaata sekä maaseudulla
3182: että asutuskeskuksissa tapahtuvaa huone-
3183: Useiden V'apaiden järjesltöjen suoritltama rakennustoimintaa, valtion suorittamaa
3184: työ rakennustoiminnan alalla on huomion- koulu-, sairaala-, kasarmi- ja rautatiera-
3185: arvoinen. Teknillisten a;mmattialojen yh- kennusten rakentamista, tie- ja vesiraken-
3186: distykset kuten Suomen Arkkitehtiliitto, nus-, rautatierakennus-, laivarakennus- ja
3187: Rakennusinsinööriyhdistys, Suomalaisten lentokone- sekä lentokenttärakennustöiden
3188: Teknikkojen Seura, Suomen Rakennusmes- suorittamista sekä teknillisen opetuksen
3189: tariliitto, Suomen Rakennusyhdistys y. m. johtoa varten.
3190: suorittavat lähinnä ammatillista tutkimus- Edelliseen viitaten esitämme eduskun-
3191: ja neuvontatoimintaa ja saavat osittain nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3192: myöskin tukea yleisistä varoista. Arkki-
3193: tehtiliiton Standardisoimislaitos, joka jo että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3194: joitakin vuosia on työskennellyt rakennus- siin rakennusministeriön aikaansaa-
3195: tietokortiston aikaansaamisessa, on saanut miseksi.
3196: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1947.
3197:
3198:
3199: Jussi Lappi-Seppälä. Ture ·HolJ.sten.
3200: 36
3201:
3202: 1,14. - Toiv. al. N:o 7.
3203:
3204:
3205:
3206:
3207: Koukkari y. m.: Toimenpiteistä vesistötoimikunna-n lohi-
3208: ja sitkapitoisten vesien kalastusta koskevissa sodaot aikai-
3209: sissa päätröksissä ilmenneiden kohtuuttomuuksien korjaa-
3210: miseksi.
3211:
3212:
3213: E d u s k u n n a 11 e.
3214:
3215: Vesistötoimikunta antoi huhtikuun 23 tusosoitus soi muodollisen maihdollisuuden,
3216: p: nä 1942 päätöksensä Ii- joen ikoskien ka- esti erittäin huomattavalta osalta se, että
3217: lastuapatojen pakko-ottoa ja siitä aiheu- <lsa asianomaisista kalastuskuntien osak-
3218: tuvia korvaussuorituksia koskevassa, ver- kaista oli estettynä asepalveluksessa olonsa
3219: rattain pitkän aikaa vireillä olleessa asiassa. vuoksi, sai tämä epäoikeudenmukainen pää-
3220: Tällä päätöksellä suoritettiin puutavaran tös ~~ vahv:istuksen niin, ettei asian-
3221: uitossa haitallisiksi katsottujen Pajarin, osaisille <lle sittemmin ollut muunlaista
3222: Jängäsputaan, Kierikkiputaan, Purkaja- mahdollisuutta protestiin kuin että he ovat
3223: kosken, Maalismaan kosken, Ikon, Kortin, jättäneet mitättömät korvaussummat nosta-
3224: Raasakan y. m.. patojen pakkolunastus ja matta.
3225: tehtiin, käytännöllisesti katsoen, lopullisesti Koska edellä mainitun Vesistötoimikun-
3226: mahdottomaksi jatkaa tiihän saakka verra- nan yksityinen 1päätös tässä mainittuine
3227: ten tuOittoisaa ja seudun v1Wstön toimeen- seuraamuksineen on selvä todiste siitä,
3228: tu[olle sangen ensiarvoista [oben, taimenell1 millä tavoin lohi- ja siikapitoisten jokive-
3229: ja siian joiki:kalastusta. Tämän ikivanhoista sien kalastusta on yleensä teollisuuden
3230: ajoista ~erinteellisen elinkeinotoitminnan lo- etuja valvottaessa kohdeltu ja miten tästä
3231: pettamisesta aiheutuivat huomattavat vero- on aiheutettu varsin tuntuvia taloudellisia
3232: tulojen vähenemiset samalla kuin tuo e. ni. tappio1ta Pohjois-Suomen karuissa olosuh-
3233: päätös kalastuskunnille maksettavien kor- teissa elävälle väestölle, ehdotamme edus-
3234: vausten osalta oli aivan epäoikeudenmu- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3235: kainen olematta millään tavoin verratta-
3236: vissa Ii- joen Uittoyhdistyksen vu<ldesta eft<ä hallitus suorituttaisi tutki-
3237: 1914 ilähUen ik:aiastuslumnihle maiksamiin muksen Vesistötoimikunnan sodan
3238: vuotuisvuoikriin tai kalastuskuntien pa- aikaisten päätösten osalta, sikäli kuin
3239: doista saamiin vuotuisiin kalastustuloihin. ne koskevat lohi- ja siikapitoisten
3240: Kun sitä paitsi asian oikeudellista jatko- vesien kalastusta, ja korjaisi niissä
3241: käsittelyä, joh<ln päätöksestä annettu vali- ~?menneet kohtuuttomuudet.
3242:
3243: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
3244:
3245:
3246: Antti A.. Koukkari. Arvi .Ahmavaara.
3247: :Martti Miettunen. H. S. Pesonen.
3248: Markus Niskala. Sulo Muuri.
3249: Erkki Koi\'isto. M. 0. Lahtela.
3250: S. Salo.
3251: •• ••
3252: VALTIOPAIVAT
3253: 194 7
3254:
3255: LIITTEET
3256: D
3257:
3258:
3259: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
3260:
3261:
3262:
3263:
3264: HELSINKI 1947
3265: V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO.
3266: Rikoslain voimaanpanoa, sotavahinkoja, lainhuudatusta, testament-
3267: taamisoikeutta, oikeudenkäyntikustannuksia, lautamiehiä y. m. kos-
3268: kevia laki- ja toivomusaloitteita.
3269: 41
3270:
3271: U,1. - Lak. a.l. N:o 8.
3272:
3273:
3274:
3275:
3276: Hetemäki y. m.: JiJhdotus laiksi rikoslain 'Voimaanpanemi-
3277: sesta an,netun asetuksen muuttamisesta.
3278:
3279:
3280: E d u;;; kun n a 11 e.
3281:
3282: Suomen voimassa olevassa oikeudessa ri- tettyjen ikohtelussa on käytännössä esiin-
3283: koksesta pidättämistä koskevat säännökset tynyt, nähtävästi ·osaksi juuri säännösten
3284: ovat varsin puutteelliset. Pidättämisestä puutteellisuuden vuoksi, epä!kohtia ja epä-
3285: meillä on suoranaisia määräyksiä vain rpo- asianmukaisuu:ksia.
3286: liisitoimesta 14 päivänä helmikuuta 1925 Meil!lä onkin eri aikoina ja useissa yh-
3287: annetussa asetuksessa •( 11 ja 13 §). Näistä teyksissä kiinnitetty huomiota pidättämistä
3288: kuitenkin puuttuvat m. m. täsmälliset mää- koskevien säännötsen epätäydellisyyteen ja
3289: räykset pidätettynä pitämisajan pituu- tehty ehdotu.ksia niiden uudistamiseksi.
3290: desta. Sanotun asetuksen 13 § : ssä näet Jo vuonna 1926 vastauksessaan hallituk-
3291: säädetään tästä vain, että rikoksen takia sen esitykseen laiksi valtion vastuunalai-
3292: pidätetyn asia on viivyttelemättä tutkit- suudesta virkamiehen aikaansaamasta va-
3293: tava. Myöskään pidätettyjen kohtelusta ei hingosta eduskunta, kiinnitettyään huo-
3294: mainitussa asetuksessa ole säännöksiä. miota pidättämismenettelyssä ilmenneisiin
3295: EpäHemättä. on: os:aksi johtunut tästä epäkohtiin, lausui, että hallituksen olisi
3296: lainsäädännön epätäsmällisyydestä ja puut- pikimmiten ryhdyttävä toimenpiteisiin val-
3297: teellisuudesta, että käytännössä on esiinty- mistavaa rikosasiaintutkintaa koskevan
3298: nyt paljon epävarmuutta, epäyhtenäisyyttä lainsäädännön aikaansaamiseksi. Ja kaik-
3299: ja mielivaltaisuuttakin pidättämismenette- kiin niihin ehdotuksiin, joita itsenäisyys-
3300: lyssä. Kuinka pitkiksi pidätettynä pitä- aikanamme on tehty oikeudenkäyntimenet-
3301: misajat käytännössä yleensä ovat muodos- telyn kokonaisuudistu:kseksi, on sisällytetty
3302: tuneet, ei ole olemassa yhtenäistä tilastoa. edellä mainittuja täydellisempiä ja täs-
3303: Mutta sitä, miten edellämainittua asetuksen mällisempiä määräyksiä rikoksesta epäillyn
3304: aikamääräystä ,viivyttelemättä" on käy- pidätt<ämise:stä. :J\11ainitut toivomukset ja eh-
3305: tännössä ainakin eräissä tapauksissa tul- dotukset eivät kuitenkaan pidättämiSlllenet-
3306: kittu, valaisee hallituksen 4 päivänä mar- telynkään osalta ole toistaiseksi johtaneet
3307: raskuuta 1946 eduskunnassa käydyn väli- tulokseen, minkä on ilmoitettu ainakin
3308: kysymyskeskustelun yhteydessä esittämä osaksi johturueen juuri siitä, etitä on tah-
3309: tilasto. Sen mukaan oli n. s. asekätkentäju- dottu odottaa sanottua oikeuderrkäyntime-
3310: tun yhtey-dessä ollut pidätettynä yhteensä nettelyn iwkonaisuudistusta.
3311: 1,186 henkilöä. Näistä oli pidetty pidätet- Ruotsissa on pidättämismenettely järjes-
3312: tyinä 328 enintään yhden viikon, 168 yh- tetty nykyiselle kannalle 22 päivänä tou-
3313: destä kahteen viikkoon, 220 kahdesta nel- kokuuta 1933 annetulla lailla. Tämän mu-
3314: jään viikkoon, 225 yhdestä kal1teen kuu- kaan otettiin nykyiset pidättämistä koske-
3315: kauteen ja 102 kahdesta kolmeen kuukau- vat säännökset ·rikoslain voimaanpano-ase-
3316: teen. Kui11ka kauan loput 143 olivat olleet tuksen vangitsemista ikoskevien määräysten
3317: pidätettyinä, ei tilastossa mainita, mutta yhteyteen (Ruotsin RVA 19 § :n 11, 12 ja
3318: siitä käy selville, että ne olivat olleet yli 29 ikohta). Näiden säännösten mukaan pi-
3319: 3 kuukautta pidätettyinil. Ja tiettävästi dättämisestä päättäminen kuuluu viime kä-
3320: eräissä näistä tapauksista pidättäminen on dessä aina vangitsemiseen oikeutetulle vi-
3321: kestänyt yli puolen ·vuotit:a. Myöskin pidä- ranomaiselle. Pidätetty on viimeistään 24
3322: G
3323: 42 II,1. - Pidättäminen.
3324:
3325: tunnin kuluessa pidätyksen alkamisesta oli määrätty 3 vuorokautta. Ja vastaava
3326: j6ko vangittava tai irti päästettävä. Erit- määräys 3 vuorokauden pidättämisajasta
3327: täin tärkeistä syistä voidaan pidättämistä on otettu myöskin vuoden 1937 lainvalmis-
3328: kuitenkin jatkaa vielä 4 vuorokautta yli telukunnan ehdotukseen oikeudenkäynti-
3329: sanotun ajan. Sitä paitsi on lakiin otettu laitoksen uudistamiseksi. Sanottua 3 vuo-
3330: nimenomainen säännös siitä, että edellä- rokauden aikaa onkin pidettävä meillä nor-
3331: mainituista määräyksistä ei ole lupa poi- maalitapauksissa riittävänä. Kuitenkin voi
3332: keta, vaikka rikoksesta epäilty olisi siihen jossakin yksityistapauksessa tämä aika
3333: suostunutkin. osoittautua liian lyhyeksi vangitsemiskysy-
3334: Koska rperiaatteellisestikaan ei ole asian- myksen ratkaisua varten. Tällaisten ta-
3335: mukaista, että eräitä kansalaisten tärkeim- pausten varalta olisi pidättämiseen oikeu-
3336: piä perusoikeuksia koskevat ikauaskantoi- tetulle viranomaiselle annettava oikeus
3337: setkin yksityiskohtaiset määräykset jatku- jatkaa pidätettynä pitämistä yli sanotun
3338: vasti ovat vain hallinnollisen asetuksen va- ajan, jos erittäin tärkeät syyt sitä vaativat.
3339: rassa, ei meilläkään ole syytä jättää pi- Missään tapauksessa ei kuitenkaan tällaista
3340: dättämistä !koskevien säännösten tarkista- pitennystä saisi myöntää enemmän !kuin
3341: mista odottamaan koko oikeude:rrkäyntime- 10 vuorokautta. Vaikka puheenaolevan
3342: nettelyn uudistusta. Tähän on vieläkin vä- ~~a:atuiset säännökset jo n~iden luonnosta
3343: hemmän syytä nyt, kun oikeudenkäynti- johtuen yleensä Suomen oikeudessa ovat
3344: menettelyn kokonaisuudistusajatuksesta on ehdottomia, voitaisiin meilläikin Ruotsin
3345: ainakin toistaiseksi luovuttu. Jotta toi- oikeuden mukaisesti selvyyden vuoksi
3346: saalta ei !kuitenkaan tuotettaisi mahdollista laissa nimenomaan määrätä, että edellä-
3347: häiriötä rikosasiain valmistavan tutkinnan mainittuja aikoja ei saisi pitentää pidäte-
3348: täydellistä uudistamista tarkoittaville tyn suostumuksellakaan.
3349: suunnitelmille, voitaisiin asioiden nykyi- Kun voimassa olevassa oikeudessamme ei
3350: sillään ollessa pidättämistä koskevat uudet ole mitääJU suoranaisia sääm.rnöksiä myösk!ään
3351: säännökset ihyvin ottaa meiUäkin, kuten pidätetyn henkilön kohtelusta, olisi tästä-
3352: Ruotsissa, rikoslain voimaanpanoasetuksen kin samalla annettava lain määräyksiä.
3353: vangitsemista !koskevien määräysten yhtey- Tällöin olisi periaatteelliseksi lähtökoh-
3354: teen. ,da:ksi otettava se, ettei pidätetyn henkilö-
3355: Pidättäminen on vangitsemiseen lähei- kohtaista vapautta rajoitettaisi enemrrnän
3356: sesti liittyvä valmistava toimenpide. Sen kuin, mitä pidätyksen tarkoitus, säilytys-
3357: vuoksi pidättämisoi:keus olisi edelleenkin paikan järjestys ja yleinen turvallisuus
3358: annettava vain vangitsemiseen oikeutetuille va:ativat. Muutoin pidätetyn · kohtelussa
3359: viranomaisille. Samoin olisi pidättämisoi- olisi soveltuvilta osin noudatettava, mitä
3360: keus jatkuvastikin myönnettävä vain sel- tutkimusvangista on vastaavasti säädetty.
3361: :Iak."1en rikosten takia, joista vangiltseminen Edellä mainitut pidättämisen edellytyik-
3362: on sallittu. Eikä pidätettynä pitäminen siä ja pidättämisai:kaa !koskevat määräyk-
3363: saisi jatkua ikauemman kuin mikä on tar- set olisi otettava uutena 22 a § :nä rikoslain
3364: peen vangitsemisedellytysten arvostelemista voimaanpanoasetukseen sekä samalla teh-
3365: varten. Ruotsin oikeudessa voimassa olevaa tävä tästä aiheutuva muutos 2,3 § :ään. Pi-
3366: 24 tunnin pidätysaikaa on meillä kuiten- dätetyn kohtelua !koskevat määräykset taas
3367: kin, huomioonottaen varsinkin maaseudun olisi otettava uutena 41 a §: nä sanottuun
3368: pitkät etäisyydet ja poliisihenkilöstön vä- asetukseen.
3369: hälukuisuuden, pidettävä liian lyhyenä. Edellä olevaan nähden kunnioittavasti
3370: Niinpä rprofessori Granfeltin oikeuden- ehdotamme,
3371: käynnin uudistamista koskevassa ehdotuk-
3372: sessa vuodelta 1923 esitutkinnan kestäessä että Eduskunta päättäisi hyväksyä
3373: tapahtuvan pidättämisen pisimmäJksi aja:ksi seuraavan lakiehdotuksen:
3374: Il,l. - Hetemäki y. m. 43
3375:
3376: Laki
3377: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen muuttamisesta.
3378: Eduskunnan päätölksen mukaisesti lisätään rilkoslain voimaanpanemisesta annet-
3379: rtuun ~ukseen uudet 22 a ja 41 a § :.t ja muutetaan sanotun asetuksen 23 § näin
3380: \kuuluvaksi:
3381: 22:a §. Joka on ottanut sellaisen henkilön ikiinni,
3382: Viranmnainen, jolla 22 § : n mukaan on taiklka, poliisimies, jonka huostaan :kiinni
3383: vangitsem.isoi:keus, saa määrätä sen, joka otettu on annettu, ilmoitta!koon siitä iheti
3384: on tavattu tai jota epäillään rilkoksen te- lääninhallitukselle taik!ka nimismiehelle tai
3385: kemisestä, pidätettävälksi, jos tutkimuksen apulaisnimismieihelle maalla, taikka rpoliisi-
3386: toimittaminen niin vaatii ja rikoksen sekä laitoiksen päällikölle tai hänen apulaiselleen
3387: muiden asianJhaarain voidaan olettaa 20 § : n tahi poliisilaitoksen rikos-, ihuolto- tahi jär-
3388: mukaan aiheuttavan vangitsemisen. Pidä- jestysosaston rpäällikölle tahi ihänen apulai-
3389: tetty on ikuitenlkin niin pian kuin mah- selleen ikaurpungissa, ja tulee viranomaisen,
3390: dollista ja ·viimeistään !kolmen rvuorokau- jolle ilmoitus on teihty, menetellä niinikuin
3391: den kuluessa siitä, !kun pidättäminen al!koi, 22 a § : ssä on sanottu, tai, jos tutkimuksen
3392: jdko vangittava tai irtip'åästettävä. Erit- toimittaminen asiassa kuulrtu muulle vi-
3393: täin painavista syistä mainitulla viranomai- ranomaiselle, toimittaa hänet sen tutldtta-
3394: sella olkoon kuitenkin valta määrätä pidä- va;ksi ja viipymättä sille lähettää kiinni
3395: tettynä pitämistä jatkettavruksi !kauintaan ottamista koskeva kirjallinen ilmoitus.
3396: ikymunenen vuorokautta yli sanotun ajan.
3397: Kauemmin ikuin tässä pykälässä on sää-
3398: detty äliköön ketään saman ri!kOiksen trukia 411 a §.
3399: pidettäikö rpidätettynä, vaikka asianomai- Rikoksen takia pidätetyn henkilökohtaista
3400: nen rikdksesta epäilty olisi antanut si:iJhen va.pautta älköön rajoitettako enemmän kuin
3401: suostumulksensa. mitä pidätyksen tarkoitus, säilytyspaikan
3402: 23 §. järjestys ja yleinen turvallisuus vaativat.
3403: Sen, j6ka on tehnyt rikoksen ja tava- Muutoin noudatettalkoon pidätetyn koih-
3404: taan verekseltä tai 1pakosalta, ku!ka tahansa telussa soveltuvilta osin mitä 33-40 § :ssä
3405: Sllla ot;t.aa kiinni niissä tapauksissa, jotka 20 tutkimusvangeista on sää:detty lkuitenlkin
3406: ja 21: § :ssä mainitaan. Jokaisella olkoon niin, että mitä siellä on sanottu vankilan
3407: niinikään valta ottaa !kiinni se, joka lää- johtajasta, olkoon noudatettavana pidätyfk-
3408: ninhallituksen, valtiollisen poliisin päälli- sestä määräämään oikeutettuun viranomai-
3409: kön, rikostutkimuskesku!ksen päällikön, me- seen näihden.
3410: rivartiolaito!ksen päällikön, yleisesikunnan
3411: valvontatoimiston päällikön taikika poliisi-
3412: mestarin yleisölle antaman kuulutuksen Täm'å lalki tulee voimaan päivänä
3413: mukaan on vangittava. !kuuta 1947.
3414:
3415: Helsingissä 14 päivänä ihelm:i!kuuta 1947.
3416:
3417: Päiviö Hetemäki. Alpo Lumme.
3418: Arvi Ahma.vaara. Veikko Vennamo.
3419: J. Söderhjelm. Arvo Salminen.
3420: H. A. Ka.nnisto. Martti 0. Kölli.
3421: Lauri Riikonen. Arno Tuurna.
3422: Onni Peltonen. Jussi Raatikainen.
3423: L. 0. Hirve:asalo.
3424: 44
3425:
3426: II,2. - Lak. al. N:o 18.
3427:
3428:
3429:
3430:
3431: H. Pesonen y. m.: Ehdotus laiksi sotavahinkolain 3 § :n
3432: muuttamisesta.
3433:
3434:
3435: Eduskunnalle.
3436:
3437: ToukokUlUn 5 päivänä 1945 annetun toi- ja vahinkojen korvaamiseen tarvittavat va-
3438: sen korvauslain (390/45) 37 §:n 1 momen- rat kerätään toisella omaisuudenluovutusve-
3439: tin ja 1 § : n 1 momentin 2 kohdan mukaan rotuksella. Eri asia on, että niissä tapauk-
3440: joulukuun 30 päivänä 1941 annettua sota- sissa, joissa sotavahinlroyhdistykset !kor-
3441: vahinkolakia (926/41) ei ole sovellettava vaukseen oikeutetun b.akemuksessaan teke-
3442: niihin vahinkoihin, jotka ovat sodan tai so- män ilmoituksen :perusteella joutuvat kor-
3443: danvaaran johdosta aiheutuneet Pohjois- vaamaan vahingot, niillä myöskin on oi-
3444: Suomen hävitetyillä alueilla. Vain siinä keus sotavahinkolain 11 § :n mukaisesti
3445: tapauksessa, että asianomainen vahinkoja kantaa vahinkoa kärsineeitä lain edellyttä-
3446: kärsinyt lokakuun 5 päivään 1945 men- mät sotavahinkova;lruutusmaksut.
3447: nessä nimenomaan !korvaushakemuksessaan Siitä huolimatta, että asian pitäisi olla
3448: ilmoitti haluavansa korvauksen sotavahin- selvän, sotavahinkoyhdistykset ovat myös-
3449: Jmlain nojalla, hänelle tällainen oikeus oli kin Pohjois-Suomen alueella kantaneet so-
3450: myönnettävä. tavahinkomaksuja välittämättä .tehdyistä
3451: Kun siis sotavahinkolakia ei sovellettu huomautuksista. Tätä täysin lain tarkoi-
3452: hävitetyn Pohjois-Suomen alueella muuta tuksen vastaista, kohtuutonta ja sotavahin-
3453: kuin joissakin yksityisissä tapauksissa va- koyhdistyksille pmmsteetonta etua tuotta-
3454: hinkoja kärsineen oman ilmoituksen joh- vaa menettelyä lienee puolustettu sillä,
3455: dosta, on myöskin selvää, ettei sotavahin- ettei lain sanamuodosta riittävän selvästi
3456: koyhdistyksillä voi olla oikeutta kantaa so- käy ilmi, etteikö sotavahinlrolakia olisi so-
3457: tavahinkovakuutusmaksuja omaisuudesta, vellettava vakuutusmaksuihin nähden, vaik-
3458: jonka vahingoittumisestå tai tuhoutumisesta kakin vastuu ja korvausvelvollisuus vahin-
3459: mainitut yhdistykset eivät ole ollenkaan ol- koihin nähden on siirretty valtiolle. Edellä
3460: leet vastuussa. V akuutustoimintahan edel- esitetystä selvinnee, kuinka muodoton tuol-
3461: lyttää, että vakuutuksenantaja ottaa vasta- lainen perustelu on.
3462: takseen jostakin vahingonvaarasta, jonka Kun muut menettelytavat eivät ole vie-
3463: eräille vakuutuksenottajille aiheuttama va- neet tulokseen tämän pohjois-suomalaisia
3464: hirrko sitten korvataan kaikilta vakuutuk- kohdanneen epäkohdan poistamisessa, kun-
3465: senottajilta kannettavilla vakuutusmak- nioittaen ehdotamme,
3466: suilla. Tällaista suhdetta ei ole olemassa
3467: Pohjois-Suomessa sotavahinkoyhdistysten ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3468: vakuutuksenottajien välillä, koska siellä sat- van lakiehdotuksen:
3469: tuneista vahingoista vastaa Suomen valtio
3470: I1,2. -- H. Pe.sonen y. m. 45
3471:
3472: Laki
3473: sotavahinkolain 3 § :n muuttamisesta.
3474: Edluskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
3475: määrätyllä tavalla, muutetaan 30 päiv.änä joulukuuta 1941 annetun sotavahinkolain
3476: (926/41) 3 § näin kuuluvaksi:
3477: 3 §. tai sodan johdosta aiheutunut vahinko on
3478: T·äm.ä lwki ei koske omaisuutta, jonka säädetty korvattavaksi jonkin muun lain
3479: omistaa Suomen valtio, vieras valtio tai ul- mukaan, taikka johon nähden valtioneu-
3480: komainen yhteisö tahi, jolle sodanvaaran vosto on niin määrännyt.
3481:
3482: HelsingisSäJ 13 päivänä helmikuuta 1947.
3483:
3484: H. S. Pesonen. Kauko Andersson.
3485: Jussi Raatikainen. Samuli Tervo.
3486: Heikki Simonen. Juho Karvonen.
3487: Penna. Tervo. Juho Pyy.
3488: 46
3489:
3490: II,s. - Toiv. al. N :o 8.
3491:
3492:
3493:
3494:
3495: Kytömaa y. m. : Esityksen antamisesta lainsä<.idiinnöksi ri-
3496: kosoikeudellisesta pidättämisestä ja vangitsemisesta.
3497:
3498:
3499: E d u s k u n n a 11 e.
3500:
3501: Suomen \kansan oikeusjärjestys on van- täneinä. Tässä kohden ovat varsinkin viime
3502: hastaan tunnustanut yksilön henkilökohtai- aikoina monissa tapauksissa kuukausimää-
3503: sen vapauden suojatuksi oikeushyväksi, jota riä jatkuneet pidätykset antaneet aihetta
3504: ei ilman lain nimenGmaista tukea ole lupa oikeutettuun arvosteluun. Vangistemista ja
3505: rajoittaa tai asianomaiselta riistää. Tämä vangittuna pitämistä koskevia säännöksiä
3506: periaate on lausuttu julki myös hallitus- on päästy kiertämään turvautumaila pidät-
3507: muotomme 6 §: ssä, jonka mukaan jokainen tämiseen ja viivyttämällä vangituksi julis-
3508: Suomen kansalainen on oleva lain mukaan tamista sellaisissa tapauksissa, joissa van-
3509: turvattu m. m. henkilökohtaisen vapauden gitsemisedellytykset ovat olleet olemassa.
3510: puolesta. Hallinnollisen mielivallan e:lJ.ikäi- Niiden henkilöiden luiku, joita tuomioistui-
3511: semiseksi on vangitun henkilön asia ollut met ovat ensimmäisessä oikeudenkäyntiti-
3512: lyhyen määräajan kuluesa saatettava lailli- laisuudessa jutun lykkääntyessä joutuneet
3513: sen tuomioistuimen tutkittavaksi ja ratkais- laskemaan vapaa1le jalalle, on ollut suhteet-
3514: tavaksi. toman suuri. Hallinnollisten viranomaisten
3515: Eduskuntalain veroisella asetuksella sään- pidättämät tai vangitsemat henkilöt ovat
3516: nöstetyn vangitsemisen rinnalle on maas- olleet vailla sellaisia mahdollisuuksia hakea
3517: samme kuluvan vuosisadan aikana muodos- heihin kohdistuneisiin toimenpiteisiin oikai-
3518: tunut toinen r]kosoikeudellinen pakkokeino, sua, joita heillä myöhemmin oikeudenkäyn-
3519: nimittäin pidättäminen, joka on tarkoitettu nin aikana on.
3520: mahdollista vangitsemista valmistelevaksi, Sanottujen, todelliseen oikeusvaltioon so-
3521: ohimeneväksi toimenpiteeksi. Pidättiimisen peutumattomien epäkohtien poistamiseksi
3522: oikeudellinen järjestely on toistaiseksi ollut on välttämätöntä, että pidättämistä ja van-
3523: hallinnollista tietä annettujen säännösten gitsemista koskevat säännökset uudistetaan.
3524: varassa. Vairoka näitä säännöksiä voidaan- Asia on jo ennen viimeisiä sotia ollut vi-
3525: kin o]kein tulkittuina soveltaa yksilön oi- reillä. Ehdotus uudistamista koskevaksi hal-
3526: keusturvallisuuden kannalta tyydyttävällä lituksen esitykseksi onkin jo valmistunut,
3527: tavalla, on kuitenkin asianmukaista, että mutta ei vieläl ole joutunut eduskunnan
3528: pidättämissäännöstö pysyväisesti siirretään käsite!täväksi.
3529: eduskuntalainsäädännön piiriin. Lisäksi on Edellä lausutun perusteella ehdotamme
3530: otettava huomioon, että voimassa olevien kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
3531: säännösten aikana on päässyt syntymään vomuksen,
3532: joukko jo vuosien !kuluessa julkituotuja että hallitus ensitilassa antaisi
3533: epäkohtia. Ilmiannettuja henkilöitä on Eduskunnalle esityksen rikosoikeu-
3534: usein o]keudettomasti pidätetty ja tarpeet- dellista pidättämistä ja vangitse-
3535: toman \kauan säilytetty vapautensa menet- mista koskevaksi lainsäädännöksi.
3536: Helsingissä helmikuun 12 päivänä; 1947.
3537:
3538: Ensio Kytömaa.. Ernst von Born. Väinö Kivisalo.
3539: A. K. Paasivuori. Sulo Heiniö. Penna Tervo.
3540: Jussi Annala. John Österholm. Kalle Kauppi.
3541: J. Koivisto. Eino Möttönen. Matti Heikkilä.
3542: 47
3543:
3544: II,4. - Toiv. al. N :o 9.
3545:
3546:
3547:
3548:
3549: Venn.a.m.o y. m.: Toimenpiteistä lainhuuda.tusmenettelyn yk-
3550: sinkertaistamiseksi.
3551:
3552:
3553: E d u s k u n n a 11 e.
3554:
3555: Useimmissa tapauksissa on lainhuudon jo kauan suunnittelun alaisena olleen kiin-
3556: hankkiminen tilaan siksi työläs ja vaikea teistökirjalainsäädännön kanssa, mutta kun
3557: sekä asiakirjojen hankinnan muodossa !kus- sanottu lainsäädäntö ilmeisesti yhä viipyy,
3558: tannuksia vaativa tehtävä, että tilan osta- olisi niihin käytännöllisiin toimenpiteisiin,
3559: nut ltiai muutoin saanut hem.kiilö <ei itse jotka osaratkaisuina olisivat mahdollisia,
3560: pysty tätä suorittamaan ja hankkimaan ensi tilassa ryhdyttävä. Pyrkimyksenä tu-
3561: lainhuutoa, joka kuitenkin on laissa mää- lisi ol!J:a saada ~ikaarr ·luettelo tai kiinteistö-
3562: rätty hänen velvollisuudekseen. Säännöl- kirja, josta kunkin kiinteistön omistussuh-
3563: lisesti hänen täytyy turvautua tällöin vie- teet selvästi ja vähällä vaivalla olisivat sel-
3564: raaseen apuun ja suorittaa tämän takia viille sa:8Jtavissa hlman pi<tkäHisiä ja kahliiil:a
3565: jopa ylimääräisiä kustannuksia kuluina ja toimenpiteitä, sellaisissakin tapauksissa,
3566: asiamiehen palkkioina. Jos lainhuudon jolloin joku edellisistä omistajista on mah-
3567: hankkiminen nykyisten lain säännösten mu- dollisesti hukannut omistuspaperinsa. So-
3568: kaan on vähänkin mutkallisempi asia, voi danaikaisia olosuhteita silmällä pitäen an-
3569: sen saaminen viipyä varsin kauan ja tulla nettiin vuonna 1943 laki eräitä kiinteistöjä
3570: hakijalle huomattavan kalliiksi. Erikoisesti koskevista saantotodistuksista, jonka mu-
3571: tämä rasitus kohtaa nimenomaan maaseu- kaisen tai siitä ehkä kehitetyn järjestelmän
3572: tuväestöä, jolle ainakin pienen kiinteistön käytäntöön. ottamista olisi harkittava.
3573: omistaminen on toimeentulon hankkimista Myöskin voitaisiin tässä yhteydessä harkita
3574: tai asunnon saamista varten välttämätöntä. mahdollisuuksia lainhuudon saamiseen
3575: Maaseudullahan yleensä ·pyritään siihen ja eräJissä tapauksissa sen tapaisen vakuutus-
3576: se on tavallisesti käytetty tapa, että jokai- peria:rutieen pohjalla, mikä on tietääksemme
3577: nen, jolla siihen suinkin on mahdollisuuk- k!äytännössä eräissä muissa maissa.
3578: sia, asuu omassa asuinrakennuksessa ol- Edellä lausumamme nojalla ehdotamme
3579: koonpa, että sen tontti saattaisi olla pie- eduskunn:an pääJtettäväksi il:oivomukSJen,
3580: nikin. Vuokra-asuntoja ja vuokrakasarmeja
3581: ei käytetä, ei ainakaan läheskään samaan
3582: tapaan kuin asutuskeskuksissa. että hallitus 1•yhtyisi kiireellisiin
3583: Jotta tätä maaseudun väestöä kohtaavaa toimenpiteisiin lainhuutomenettelyn
3584: rasitusta saataisiin lievennetyksi, olisi har- yksinkertaistamiseksi varsinkin maa-
3585: kittava lainhuutomenettelyn yksinkertaista- seudun väestön oikeutettujen toivo-
3586: mista. Tämä on läheisessä yhteydessä meillä musten mukaisesti.
3587: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
3588:
3589:
3590: Veikko Vennamo. Juho Paksujalka.
3591: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
3592: 1\"...arkus Niskala.
3593: 48
3594:
3595: 11,5. - Hemst. mot. N:o 10.
3596:
3597:
3598:
3599:
3600: Sergelius m. fl.: Angt~ende ändring av testametntsrätten.
3601:
3602:
3603: TiH R rilik: s d a g e n.
3604:
3605: En ändrin.lg av gäl!kmde [agstiflbThin:g 10m cesser ooh kräva oo snar ämdring i sådan
3606: arvsrätte:n. hör tiJl oo av de reformer, som ll"ilctilliing, att staJds.. ooh [andsorrt:sbo bl.iva
3607: inom vår rättoordtrri:ng mer ätn försva.l'lligt i här berört avseende Ukstäill.da ocih artt dem
3608: länge [ålt:iit väilllba på srig. Meid;an man i det tillk:ommer åtminstone samma rålt:t som
3609: övriga NOI'Iden [tilksoon i flerta1et av Euro- medborgare i de övriga nordiska ~änderna,
3610: pas Wänider för åmionden oodan Slkridit till. nämligen rätJten att testamentera, efter för-
3611: ändrcing av påta,~l1Iga ofol'!Illiliighe:ter och gottfinnande, hä:lftern av sina tillgångar, om
3612: milroiiSe'kveruser i a;rvsrättem., har man hoo brÖSitJaTVilngar filllllils, i allll!art fahl hcla siiil
3613: oss låHt denna i målnga S!tyeken fol'ltfa- ik:varlåtenska,p.
3614: r:ande bä.ra p!rägeln av 1200- och 1400..,taiJ.ets Med hänvisning tm delt ov·ananförda
3615: lagståftnllig. föreslå vi, att riksdagen ville besluta hem-
3616: Vad särsldlt testamerntsrätten vidkommer, ställa,
3617: föreskriver vår gä:Uande ffigstif.tmillg i äm- att regeringen måtte vidtaga åt-
3618: net (Ä. B. kap. 17) att i st1ad booatt per- gärder i sådan riktning, att gällande
3619: SIOII1, SIOm har b:r&ttrurvingar~ iclm må gooom stadganden angående testamentsrät-
3620: testaJmeDlte förfoga över mer ·äill en sjätte- ten måtte ändras så, att medborgare
3621: dcl av sirn egoodom, då däremot person, i riket, vare sig han är bosatt i stad
3622: bosatt på lam.det, lä~r rrutJt .rutt utan några ,e.Uer på landet, medgives rätt att
3623: oom helst begrärnsilllligar även test:rumeiilfta- testamentariskt förfoga över hälften
3624: ruskt förordn:a om heJ~ sm ilrnhl'låt.enskap, av sin kvarlåtenskap efter förgott-
3625: moo 11.1l'daiDl!:ag för arvejord €1hler vedwlag finnande, om bröstarvingar finnas, i
3626: för delnsamma. Dessa lagrum iha mer än annat fall över hela sin kvarlåten-
3627: eiil gån:g givit ~1edning :til!]_ viillyf.tiga pro- skap.
3628: Helsingfors den 5 februari 1947.
3629:
3630: Max Sergelius. Arvi Ahma.vaa.ra..
3631: Erkki Leikola. Arvo Pohjannoro.
3632: 49
3633:
3634: Il,5. - Toiv. a.l. N:o 10.
3635: Suomennos.
3636:
3637:
3638:
3639:
3640: Sergelius y. m.: Testamenttaamisoikeuden muuttamisesta.
3641:
3642:
3643: E d u s kun. rn a ll ~.
3644:
3645: Voimassa olevan perintöoikeuslainsäiäd:äJn- kaist.a muutos1Ja siihen suuntaan, että kwu-
3646: nön muuttaminen on niitä uudistuksia, pungin ja ma~aseudun asukas tulevat ,tässä
3647: jolm meidän oikeusjärjestyksessämme on suhteessa yhdenverlt:aisiksi ja saavalt ainakin
3648: anteeksiantamatlt:oman kauan saanut odot- samat oikeudet, kuin muut pohjoismaMten
3649: taa toteuttamistruan. Kun muissa pohjois- kansalllliset, nimitt~in oikeuden testamen-
3650: maissa samaten kuin 'USeissa muissa Euro- tata oman harkintansa mukaan puolet jää:-
3651: pan maissa jo vuosikymmeniä sitten 0111 mistöstään, jos häneliä; on rmtaperiililisiä,
3652: muutettu ja korjattu perin,töoikeu1Jta koo- muussa tapauksessa koko jä;ämistönsä.
3653: kevat huomatJt:avimmrut muodottomuudet ja Edellä! esitettyyn viitaten ehdotamme
3654: epäjohdonmUJkaisuudet, on meili1ä perintö- kunnioittoon eduskunnan päätettäväksi ~toi
3655: oikeusl:allisäädäntö yhä edel!leen monessa vomuksen,
3656: kohdin 1200- ja 1400-fruvun lainsäädännön
3657: kannalllll. Mitä erityisesti ,testamentt:aamis- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3658: oikeuteen tu1ee, säätää voimassa oleva lain- siin testamenttaamisoikeudesta voi~
3659: säädäntömme (P. K. luku 17), että kaupun- massa olevien säädöksien muuttami-
3660: gissa asuva henkilö, jolila on rinaperillisiä, seksi niin, että valtakunnan kan-
3661: ei sa,a rtestamentissaan hallita enempää kuin salaisille, olivatpa he sitten lw1t-
3662: kuudett:a.osrua omaisuudestaa.n, kun sitä vas- punoissa tai maaseudulla asuvia,
3663: toin maa;llla asuvalilll henilrilöllä on oikeus myönnettäisiin oikeus testamenttaari-
3664: ilman mi,tään rajoituksia testamentiss:aan sesti haUita mielensä mukaisesti
3665: määrätä koko jäämistöstään, lukuunotta- puolta jäämistöstään, jos häneUä on
3666: mMta perintömaata 1tai sen VMtinetta. rintaperillisiä, muussa tapa~tksessa
3667: Nämä ilainkohd:at ova.t usoosti aiheuttaneet koko jäämistöään.
3668: laajoja oiilooudenkäyntejä ja; vaativat pi-
3669: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1947.
3670:
3671: Max Sergelius. Erkki Leikola.
3672: Arvi Ahmavaara. Arvo Pohjannoro.
3673:
3674:
3675:
3676:
3677: 7
3678: 50
3679:
3680: II,u. - Toiv. al. N :o 11.
3681:
3682:
3683:
3684:
3685: Lumme y. m.: Toimenpiteistä oike1~denkäyntik11stannusten
3686: vähentämiseksi.
3687:
3688:
3689: l~ duskunnalle.
3690:
3691:
3692: Oikeudenkäynti Suomen tuomioistui- kuuden siitä, että :hän saa palkkionsa ja
3693: missa on varsin kallista. Pelkästään ju- kulunsa. Tosin yleistä asianajotointa har-
3694: tussa oi,keuteen jätettävien asiakirjojen va- joittava on lain mukaan velvollinen mak-
3695: rustaminen leimamerkeillä, pöytäkirjaottei- sutta auttamaan köyhiäi oikeuden edessä,
3696: den lunastukset ja leimat nousevat yksin- milloin tuomari niin määrää. Tämä lain-
3697: kertaisissa;kin ja suhteellisen nopeasti päät- kohta on kuitenkin tulkittu siten, että se
3698: tyvissä jutuissa useampiin tuhansiin mark- koskee vain syytetyn puolustusta rikos-
3699: koihin. J_.~ainoppineen asianajajan käyttä- asiassa, joten siitäkään ei ole vähävaraiselle
3700: minen asiamiehenä tai avustajana on myös- siviilijutun ajossa mitään apua. Oikeus
3701: kin välttämätöntä siviilijuttujen hoidossa. saada pyötäkirjat ilmaiseksi edellyttää
3702: Heidän palkkionsa nykyisten asianajotak- huoltolauta:kunnan antamaa täysivaratto-
3703: sojen mukaan nousevat myöskin tuhansiin muuden todistusta, joka yleensä merkitsee
3704: ma1~koihin. Tästä on seurauksena, ettei yhteiskunnallisen huollon varassa elävää.
3705: varattomat eivätkä vähävaraiset henkilöt henkilöä. Eikä tällöinkään oikeusavustus
3706: useissakaan tapauksissa voi ryhtyä oikeu- ole ilmaista. Käsitys, että se voittaa jutun,
3707: denkäyntiin selvienkään oikeuksiensa puo- jolla on varoja, on näin ollen meillä varsin
3708: lustamiseksi. Monet avioerot ovat jopa perusteltu.
3709: vuos~kymmeniksi jääneet hakematta, vaikka Edellä esitetyn epäkohdan poistamiseen
3710: kumpikin asianomainen on asunut koko olisi kiireellisesti ryhdyttävä. Pöytäkirjo-
3711: ajan erillään toisistaan tietämättä. Työ- jen tulisi olla joko ilmaisia tai ainakin
3712: palkkasaamisia, ylityö- ja irtisanomisajan niistä kannettavien mwksujen olisi alennut-
3713: korvauksia on täytynyt jättää työnanta- tava tulojen alentuessa. Perusteena voitai-
3714: jalle .pelkästään sen vuoksi, ettei työnteki- siin tällöin pitää veronalaisten tulojen mää.-
3715: jällä ole ollut riittävästi varoja oikeuden- rää. Ilmainen oikeusavustus olisi järjestet-
3716: käynnin alkamiseen. Tosin tuomioistuin tävä vähävaraisille ja varattomille joko val-
3717: maaraa oikeudenkäyntikulut hävinneen tion tai kunnan toimesta samaan tapaan
3718: puolen maksettavaksi, mutta tunnettu tosi- kuin se on ollut jo vuosirkausia järjestet-
3719: asia on, etteivät ne vastaa todellisia kus- tynä parissa kolmessa suurimmassa ikaupun-
3720: tannuksia. Tuomittujen oikeudenkäynt~ku gissamme. Vain siten voitaisiin päästä sii-
3721: lujen periminen ulosottotietä vaatii jälleen hen, että kaikilla varallisuudesta riippu-
3722: Jisää varoja ja vie aikaa. Sitäpaitsi saattaa matta on samat ma;hdollisuudet hankkia
3723: oo, jolla on varoja, jatkaa oikeudenkäyntiä itselleen oikeutta, kuten hallitusmuotomme
3724: ensin hovioikeudessa ja sitten korkeimmassa 5 § : n henki edellyttää. Samalla heräisi
3725: oikeudessa, joissa kustannukset yhä kohoa- myöskin vähävaraisessa 1kansanosassa luot-
3726: vat. Näin voi pienikin juttu vaatia varoja tamus oikeuteen, joka valitettavasti nykyi-
3727: kymmeniä tuhansia markkoja. Rahat on sin monelta vähäosaisemmalta puuttuu.
3728: hankittava etukäteen, koska harva asian- Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo-
3729: ajaja ryhtyy oikeudeD'käyntiä hoitamaan tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
3730: saamatta maksua joko etukäteen taikka va- muksen,
3731: II,6. ----: Lumme y. m. 51
3732:
3733: että hallitus t·yhtyisi kiireellisesti mioistuinten pöytäkirjanotteista ja
3734: toimenpiteisiin oikeudenkäynnin vaa- toimituskirjoista kannettavat leima-
3735: timien kustannusten vähentämiseksi ja lunastusmaksut vastaamaan kun-
3736: järjestämällä vähävaraisille ilmaisen kin asianosaisen tnloja ja varalli-
3737: oikettsavustuksen ja alentamalla tuo- sttutta.
3738: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
3739:
3740:
3741: Alpo Lumme. Kauko Andersson.
3742: Uuno Raatikainen. Samuli Tervo.
3743: Matti Lepistö. H. S. Pesonen.
3744: Valto Käkelä. Juho Karvonen.
3745: Penna Tervo. Jere Juutihl-inen.
3746: Aino Lehtokoski Juho Kuittinen.
3747: T. Bryggari. Edvard Pesonen.
3748: Aino Malkamäki Onni Peltonen.
3749: 52
3750:
3751: U,7. - Toiv. al. N:o 12.
3752:
3753:
3754:
3755:
3756: K. Eskola y. m.: Toimenpiteistä kihlakunnanoikeuden lau-
3757: tamiesten palkkauksen suorittamiseksi valtion varoista.
3758:
3759:
3760: E d u s k u n n a 11 e.
3761:
3762: Meidän oikeudenkäynnissämme on edel- mioina on tavallisimmin sakkorangaistuk-
3763: leen voimassa monia määräyksiä, jotka ovat sia. .Täten onkin erikoisesti kihlakunnan-
3764: vanhentuneita ja periaatteellisesti väärällä oikeu;ksista muodostunut valtiolle huomat-
3765: pohjalla. Tällainen on tammikuun 25 p: nä tavia tuloja kerääviä elimiä. Tämän vuoksi
3766: 1886 annetun asetuksen määräys, jonka ei ole oikeudenmukaista, että monissa ta-
3767: mukaan kihlakunnanoikeuden lautamies- pauksissa vähävaraisten kuntain on makset-
3768: ten palkkaus on suoritettava niistä va- tava lautamiesten palkkaus, jotEm ehdo-
3769: roista, jotka kunnassa taksoitetaan vero- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3770: äyrin jälkeen mabettavaksi. muksen,
3771: Kun tarkastetaan kihlakunnanoikeuksien että hallitus ryhtyisi toi1nenpitei-
3772: työtä, niin on se pääasiallisesti pienempien, siin kihlakunnanoikeuden lautamies-
3773: kuten esim. säännöstely-, liikenne- ja juo- ten palkkauksen stwrittamiseksi val-
3774: pumisrikkomuksiin kohdistuvaa, joista tuo- tion varoista.
3775: Helsingissä helmikuuta 1,5 päivänä 1947.
3776:
3777:
3778: Kusti Eskola. J. E. Lampinen.
3779: Markus Niskala. Johannes Virolainen.
3780: Martti Miettunen. Samuli Simula..
3781: Yrjö Hautala. Aapo Inkinen.
3782: Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
3783: Heikki Soininen. Kustaa Tiitu.
3784: Albin Asikainen. Eino Laitinen.
3785: Antti A. Koukkari. Toivo Ikonen.
3786: S. Salo.
3787: 53
3788:
3789: II,s. - Toiv. al. N :o 13..
3790:
3791:
3792:
3793:
3794: Hukari y. m.: Kiklakunnatnoikcuden lautamiesten valitse-
3795: mistavan muuttamisesta.
3796:
3797:
3798: E d u s k u n n a ll e.
3799:
3800: Tähäinastisen käytännön mukaan on kih- laita kuitenkin näin. Se tunnetaan laajalti
3801: lakunnanoikeuden lautamieskunta ollut si- ik:ansan keskuudes:sa, varsinkin niiden jou-
3802: ten määrätty, että kunnanvaltuusto asettaa kossa jotka joutuvat oikeuden kanssa teke-
3803: 3 lautamiesehdokasta joista sitten asian- misiin. Tämän seikan vuoksi olisi välttä-
3804: omainen kihlakunnanoikeus valitsee yhden mätöntä saada lautamiesten ikihlakunnan-
3805: kolmeksi vuodeksi kerrallaan. V aalikelpoi- oikeuteen määräämistavassa aikaan muutos
3806: nen lautamiesehdokkaaksi on jokainen kun" jossa esim. kunnanvaltuustot saisivat asian
3807: nan jäsen joka on täyttänyt 25 vuotta ja ratkaista ilman, että se edelleen annetaan
3808: joka voidaan valita kunnallisiin toimiin, kihlakunnanoikeuden ja siis yleensä asian-
3809: eräitä rpoikkeuksia lukuunottamatta. Kih- omaisen tuomarin tehtäväksi.
3810: lakunnanoikeudessa siis asianomainen tuo- Tosin kyllä saa esim. kunnanvaltuuston
3811: mari määrää lautamiehen, sillä ainoastaan päätöksestä nykyisen lain mukaan valittaa
3812: silloin kun lautakunta on yksimielinen tu- asianomaiselle tuomiokunnan tuomarille,
3813: lee lautakunnan mielipide määrääväksi. mutta kuten sanottu ei tämäkään asiaa
3814: Tunnettua on maan tuomarikunnan mieli- miksikään muuta, samoin kuin saa hovi-
3815: pide asioissa, jotka ikcoskevat esim. maan- oikeuteen valittaa kihlakunnanoikeuden
3816: omistajakunnan etuja. Samoin on lauta- asiaa koskevasta päätöksestä. Perusteet
3817: kmntien tähänastinen kokoonpano kiistat- tulee muuttaa kansanvaltaisemmiksi, niin
3818: tomasti osoittanut, että työväestön edustus että kansa todella tuntee, että oikeus on
3819: siinä on kerrassaan olematon. Varsimainen kansaa varten eikä kansa oikeutta varten,
3820: työtätekevä väestö on siis saanut tyytyä ja \kansan hyväksi eikä kansaa vastaan,
3821: siihen, että oikeudenkäytössä ei sillä ole niin kuin monasti vielä saadaan valitetta-
3822: ollut ensinkään edustajaa kihlakunnanoi- vasti kokea.
3823: keudessa, jota vastoin manttaalimiehillä Edellä olevan perusteella ehdotamme
3824: niitä on vaikka mihlä mita:Ha. Tästä onkin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3825: ollut se valitettava seuraus, että työväestön
3826: on hyvin vaikeaa ollut saada oikeutta var- että hallitus antaisi esityksen kih-
3827: sinkin siviilijutuissa, koska jo luokka sa- lakunnanoikeuden lautamiesten va-
3828: noo lautakunnalle sen nykyisessä kokoon- litsemisesta niin, että kunnan-valtuus-
3829: panossaan miten päätös tulee antaa ja ke- tot suoraan määräisivät kihlakun-
3830: nelle voitto asiassa. Tämä väitös tuntuu nanoikeuden lautamiehet.
3831: rohkoolta, mutltia t.odellisuudessru on asian
3832: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
3833:
3834:
3835: Juho Hukari. Paavo Leskinen. Eino Kujanpää..
3836: Il,9. - Toiv. al. N :o 14.
3837:
3838:
3839:
3840:
3841: J. Hakala: Avioliittolain 16 §:ssä edellytetyn kihlakumppa-
3842: nien vakuutuksen kot'vaamisesta Zää.kärintodistuksella.
3843:
3844:
3845: E d u s k u n n a ll e.
3846:
3847: Avioliittolain 16 § :n 2 momentin mu- h1mkilötuntemusta, että yllämainittu lain
3848: kaan vaaditaan aviokuulutusta ,pyytäviltä edellyttämä vakuutus on eräiltä osiltaan
3849: kirjoitus, jossa he vakuuttavat, etteivät kih- jäänyt puhtaasti muodolliseksi toimenpi-
3850: lakumppanit ole keskenäån sellaisessa suku- teeksi. Tarpe~l:listen selv1tysten puuttuessa
3851: laisuudessa tai lankoudessa, jossa avioliitto ei tosin voida osoittaa, miten suuressa mää-
3852: on kielletty, ja etteivät he sairasta sellaista rässä saim.uksista johituvia avioesteitä lto-
3853: tautia, joka on avioliiton esteenä sekä il- dellisuudesSit on olemassa solmituissa avio-
3854: moittavat, ovatko he aikaisemmin menneet liitoissa ja miten nämä vaikuttavat avio-
3855: avioliittoon. Lain 11 ja 12 §: ssä on mai- siteiden höltymiseen ja purkautumiseenkin.
3856: nittu sellaisina tauteina, jotka ovat avio- Mutta huomioonottaen avioerojen pelotta-
3857: esteitä, mielisairaus, tylsämielisyys, kaatu- van lisääntymisen, joka on eräs yhteiskun-
3858: matauti, joka ei aiheudu pääasiallisesti ul- nan vaikeimpia kysymyksiä, ja myöskin su-
3859: konaisista syistä, .tarttuvalla asteella oleva kupuolitautitapausten moninkertaistumisen
3860: sukupuolitauti ja molempien kihlakumppa- viime vuosien aikana on tähän seikkaan
3861: neiden synnynnäinen kuuromykkyys. Yllä- pakko kiinnittää vakavaa huomiota. Pa-
3862: mainituista avioesteistä vn eräissä tapauk- kollisen lääkärintodistU'ksen vaatimiseen
3863: sissa merkintä väestörekisterissä, jolloin kaikilta kuuJutusta pyytäviltä sisältyy mo-
3864: kuulutusviranomainen on velvollinen epää- nia painavia myönteisiä puolia, joiden ta-
3865: mään kuulutuksen, kunnes asetuksen mu- kia olisi perusteellisesti selvitettävä tämän-
3866: kainen lääkärintodistus on hankittu ja sillä laatuisen uudistuksen mahdollisuus.
3867: selvitetty, ettei avioestettä ,ole. Tämän li- Ede~1ä esitetyn perusteella ehdotan !kun-
3868: s,äksi !R'set.us avioliittolain ja sen voimaan- nioittaen eduskunnan hyväiksyt1täväk:si toi-
3869: panosta annetun lain soveltamisesta edel- vomuksen,
3870: lyttää, että jos kuulutusviranomaisella on
3871: aihetta olettaa kihlautuneen henkilön ole- että hctllitus kiireellisesti tutkisi,
3872: van mielisairaan tai tylsämielisen, on hänen missä määrin avioliittolain 16 § :ssä
3873: vaadittava lääkärintodistus. edellytetty kihlakumppanien antama
3874: Kokemus osoittaa kuitenkin erikoisesti vakuut'us voitaisiin korvata lääkärin-
3875: väJdrikkaissa yhdyslmnnissa, joissa kmulu- todistuksella, ja antaisi Edusk1tn-
3876: tusviranomaisella ei voi olla tarpeellista nalle tästä tarpeellisen esityksen.
3877: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
3878:
3879: Jaakko Haka'la..
3880: 55
3881:
3882: II,1o. - Toiv. al. N:o 15.
3883:
3884:
3885:
3886:
3887: Salmela-Järvinen y. m.: Esityksen amtmnises:ta elatusamm
3888: suorif;tamisesta ennakolta valtion varoista. lapst11e, joiden
3889: huoltajat välttävät perimistoimenpiteitä.
3890:
3891:
3892: E d u s k n n n a ll e.
3893:
3894: Vuonna 1929 voimaan tullut avioliitto- puolusta kukaan. Vasta sitten kun äiti lap-
3895: laki on monissa suhteissa kuluneiden vuo- sineen joutuu niin vaikeaan asemaan, että
3896: sien aikana havaittu oikeaan osuneeksi ja hänen on turvauduttava köyhäinhoidon
3897: erikoisesti on ollut merkittävä, että se on apuun, puuttuu huoltolautakunta asiaan ja
3898: taannut avioliittossa olevalle naiselle itse- saattaa sitten työlaitokseen lähettämisen
3899: näisyyden ja riippumattomuuden taloudel- uhalla perm saatavansa niskoittelevalta
3900: lisissa kysymyksissä. Kuitenkin on voitu isältä. Huoltolautakunnilta ei ole kuiten-
3901: havaiba, että avioeron sattuessa ~ast,en toi- kaan mahdollista saada apua, jos äidillä it-
3902: meentulon turvaaminen on monissa tapauk- sellään on edes joltisetkin tulot, sillä huol-
3903: sissa jäänyt hyvin heikoksi, eikä lainsää- tolautakuntien avustusnormit ovat lähellä
3904: täjän ajatusta tässä ole voitu toteuttaa. toimeentulominimin alinta rajaa.
3905: A vicliittolain 80 § :n mukaan ,puolisot Lainsäätäjän tarkoitus ei kuitenkaan ole
3906: ovat avioliiton purkauduttua edelleen sa- ollut, että lasten elintaso avioeron sattuessa
3907: mojen perusteiden mukaan kuin sitä ennen saisi painua alhaisemmaksi kuin mikä se
3908: velvolliset ottamaan osaa lasten elatukseen; oli, silloin kun molemmat vanhemmat huo-
3909: ja määrätköön oikeus, jommankumman vaa- lehtivat perheestään, eikä se my.öskään ole
3910: timuksesta, minkä verran sen puolison, jolle oikeudenmukaista. Usein sattuu, että täten
3911: ei ole uskottu lasten huoltoa, on suoritet- velvollisuutensa laiminlyövällä isällä on yl-
3912: tava elatusapua". Kun tuomioistuimet tä- lin kyllin varoja käytettäväksi tuhlailevaan
3913: män mukaisesti avioliiton purkautuessa ja juopottelevaan elämään, samanaikaisesti
3914: ovat määränneet toisen puolis-on suoritet- kun lapset kärsivät puutetta. Elatusavun
3915: tavaksi vissin elatusavun, on havaittu, että periminen saattaa usein käydä vaikeaksi
3916: käytännössä esim. lasten huoltajaksi jää- my.öskin sen vuoksi, että mies menee uusiin
3917: neellä vaimolla on suuria vaikeuksia yrit- naimisiin ja perustaa uuden perheen, jol-
3918: täessään periä tätä elatusapua lasten isältä, loin katsotaan, että viimeksi tulleilla lap-
3919: jos tämä kieltäytyy sitä suorittamasta. Hä- sil:la on hänen e1laitusvelvollisuute.ensa ensi-
3920: net voidaan tietysti ulosoton uhalla velvoit- sijainen oikeus. Tämä lienee lainkirjaimen
3921: taa maksamaan tai summa voidaan pidät- mukaista, mutta oikein se ei ole, sillä lap-
3922: tää hänen palkastaan, mutta muuttamalla set eivät saa joutua vastaamaan vanhem-
3923: työpaikkaa hän voi kiertää ulosotottopää- piensa mahdollisista kokeiluista ja erehdyk-
3924: töksen jolloin eltusapu jää perimättä... Vä- sistä avioliittoasioissa.
3925: hävaraisella äidillä ei useinkaan ole edes Ruotsissa on elatusavun periminen jär-
3926: sellaisia taloudellisia mahdollisuuksia, että jestetty siten, että eronneiden vanhempien
3927: hän voisi ryhtyä uloshakutoimenpiteisiin, lapsille tuomittu elatusapu, jollei ole mah-
3928: joiden avulla mies saataisiin velvollisuu- dollisuutta sitä muuten isältä periä, makse-
3929: tensa suorittamaan. Tässä suhteessa ovat taan ennakkosuorituksena valtion varoista.
3930: eronneet vaimot lapsineen huonommassa Samojen perusteiden mukaan ja samalla
3931: asemassa kuin avioliiton ulkopuolella syn- tavalla suoritetaan myöskin aviottomien
3932: nyttäneet äidit, jälkimmäisten oikeuksia lasten elatusapu. Ehdotuksessa, joka teh-
3933: valvovat lastenvalvojat, mutta edellisiä ei tihl vuoden 1937 vatliopäiville, esitettiin,
3934: 56 I1,1o. - Lasten elatusavun periminen.
3935:
3936: että ennakkomaksu olisi samansuuruinen sekä saatettava, vastaamaan se, joka on
3937: kuin se, mikä isän suoritettavaksi on tuo- vastuuvelvollinen. Jo lakien kunnioituksen
3938: mittu ja että, ellei sitä syystä tai toisesta ja tuomioistuinten arvovallankin kannalta
3939: saada myöhemminkään isältä ;perityksi, on tärkeätä, ettei niiden määräyksiä ja pää-
3940: olisi valtion maksettava siitä % ja kun- töksiä vo'ida kiertämäUä tehdä tyhjiksi.
3941: nan 1,4. Valtiopäivillä sai laki kuitenkin Tällöin tulee myöskin ajatelleeksi, että las-
3942: sellaisen muodon, että lasta kohti makse- tenvalvojat, joita nyt on kaikissa kunnissa
3943: taan summa, joka vastaa huoltajansa me- ja jotka valvovat jo aviottomien lasten oi-
3944: nettäneille lapsille myönnettäviä valtion keuksia, voisivat myöskin valvoa muiden
3945: eläkkeitä ja se muuntelee eri paikkakuntien lasten samanlaisia oikeuksia ja heidän teh-
3946: kalleusryhmien ja lapsiluvun mukaan. täviään olisi tässä suhteessa laajennettava.
3947: Mutta joka tapauksessa tällä tavoin lapsen Ehdotammekin tämän vuoksi !kunnioittaen
3948: o~keus elatusapuun on turvattu ja äiti voi eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3949: taloudellisesti vakaantuneemmissa oloissa
3950: huolehtia lapsistaan. Ruotsin valtion bud- että hallitus kiireellisesti antaisi
3951: jettiin oli vv. 1944-45 otettu tätä tarkoi- esityksen laiksi, jolla valtion varoista
3952: tusta varten 2.5 milj. kruunua. määrättäisiin maksettavaksi elatus-
3953: Lasten oikeus saada tukea molemmilta apua ennakkosuorituksena sellaisille
3954: vanhemmiltaan on saatava turva:tuksi ja lapsille, joiden huoltajat oikeuden
3955: ellei yksityinen !kansalainen tässä suhteessa päätöksellä on tuomittu sitä maksa-
3956: ha~ua täyttää velvollisuuksiaan, on valtion maan, mutta jotka syystä tai toisesta
3957: asetuttava tukemaan heikompaan asemaan välttävät perimistoimenpiteitä.
3958: jäänyttä ja hankittava hänelle oikeutta,
3959: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
3960:
3961: Martta Salmela-Järvinen. Miina Sillanpää.
3962: Aino Lehtokoski. V. Kivisalo.
3963: Aino M.a.lkamäki. Elli Nurminen.
3964: Alpo Lumme. Jere Juutilainen.
3965: Eino Raunio. Juho Karvonen.
3966: Samuli Tervo. 0. Muikku.
3967: H. S. Pesonen.
3968: 57
3969: II,u. - Toiv. al. N :o 16.
3970:
3971:
3972:
3973:
3974: Kuittinen y. m.: Esityksen antamisesta eläkekorvauksen
3975: suorittamisesta eläkke(l(ltnauttijoille vähentämättömänä
3976: tehd!yn sopimuksen mukaisesti rahanarvon alentumisen
3977: huomioon ottaen.
3978:
3979:
3980: E d u s k u n n a ll e.
3981:
3982: Meidän maassa on huomattava määrä mieltänsä painaa, etteivät he saa riittävää
3983: eHiJkeo~keuden saavuttaneita ihmisiä, jotka toimeentuloa siitä, minkä he ovat kauan
3984: ovat palvelusajalla saavuttaneet tämän van- palvelleina työn tuloksista itsellensä ansain-
3985: huuden päivien turvan. Toiset ovat myy- neet. Tämän johdosta olisi saatava sellai-
3986: neet omaisuutensa eläkettä vastaan, missä nen määräys eli inflatiotakuu kaikkiin elä-
3987: sopimuksessa on määrätty osa mhassa ja keoikeutta nauttiviin kansalaisiin nähden,
3988: osa luontaissuorituksena. Tällä tavalla ovat että eläkemä1ärä pysyisi sellaisena, mikä se
3989: nämäl viimeksimainitut turvanneet vanhuu- oli eläkettä annettaessa. Saatujen tietojen
3990: tensa päivät paremmin kuin ne, kellä on mukaan valtion, kuntien ja oswkeyhtiöitten
3991: yksinomaan 1rahapaLkkio määrätty. Kol- puolesta on kyllä pieniä lisäkorvauksia
3992: mannella tilalla ovat taas ne vanhukset, myönnetty, mutta nämä korvaukset eivät
3993: jotka ovat joutuneet siirtoväen mukana kuitenkaan vastaa sitä rahanarvon alentu-
3994: Karjalasta lähtemään ja ovat aikaisemmin mista, mikä meillä on tapahtunut. Yksi-
3995: olleet eläkeoikeutettuja. Kun kuitenkin tyisten tapauksien puolesta on tämä epä-
3996: tällä kertaa rahanarvo on huomattavasti kohta jäänyt vieläkin huonommaksi siitä
3997: alentunut on tämä myöskin va~keuttanut syystä, ettei tä.tä oikeudenmukaista toimin·
3998: heidän eHntasoaam. siten, ett;ä roow1i:arvona taa ole haluttu eikä ta;hdottu järjestää.
3999: tästä eläJkkeestäl on jäljellä vain murto-osa Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
4000: todellisesta arvosta. On tunnettu tosiasia, nio1ttaw ehdottaa eduskunnan hyväiksyrttä-
4001: ettei kukaan ihminen tule toimeen ennen väksi !toivomuksen,
4002: sotaa määrätyllä summalla, vaan on näiden
4003: vanhuksien supistettava toimeentulonsa eli että hallitus antaisi Eduskunnalle
4004: kerjättävä tuloja muualta, ennen kaikkea ensi tilassa esityksen eläkekorvauk-
4005: kuntien köyhäinhoitolautakunnilta. Tämä sen suorittamisesta eläkkeennautti-
4006: käy ikyllä päinsä niissä kunnissa, missä joille vähentymättömänä tehdyn so-
4007: myötämielisesti suhtaudutaan täihän kysy- pimuksen mukaisesti rahanarvon
4008: mykseen. Ainoana haittana on edelleen alentumisen huomioon ottaen.
4009: olemassa se katkera mieliala, mikä heidän
4010: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
4011:
4012:
4013: Juho Kuittinen. Samuli Tervo.
4014: Jere Juutila.inen. J. F. Tolonen.
4015: P. A. Karjalainen.
4016:
4017:
4018:
4019:
4020: 8
4021: 58
4022:
4023: II,12. - Toiv. al. N:o 17.
4024:
4025:
4026:
4027:
4028: Lu:mJme y. m.: Juopuneisiin kohdistuvien toimenpiteiden
4029: tehostamisesta.
4030:
4031:
4032: E d u s k u n n a ll e.
4033:
4034: Suomi on niitä maita, joissa julkaisuu- prosentti oli keskimäärin 17.6, niin se
4035: dessa näkyvä juoppous on varsin yleistä. kauppalaissa oli 37.6. Helsingissä johti
4036: Julkisella paikalla juopuneena esiintymi- syytteeseen 16.8 %, mutta eräissä kauppa-
4037: sestä pidätettyjen henkilöiden lukumäärä laissa jopa 6!0-80 % pidätystapauksista.
4038: on meillä varmaan suhteellisesti suurempi Suurissa kaupungeissa, joissa juoppoutta
4039: kuin muualla. Korkeat ovat myös tilaston on eniten, pidätetyksi ja varsinkin syyttee-
4040: luvut väkivaltarikoksista, jotka rikokset seen joutumisen mahdollisuus on siis huo-
4041: tavallisesti ovat yhteydessä juoppouden mattavasti vähäisempi kuin pienillä paik-
4042: kanssa. Tämä surullinen ja kansamme kakunnilla. Maaseudulla taasen, poliisivoi-
4043: mainetta sivistyskansana halventava asian- man puutteen vuoksi suhteellisen harva
4044: tila on varsinkin äsken päättyneen sodan juopunut ja häiriöitä aiheuttanut henkilö
4045: jälkeen suuresti huonontunut. joutuu poliisitoimenpiteiden kohteeksi. Vä-
4046: Puheenaolevan epäkohdan korjaamiseksi linpitämätön suhtautuminen juopuneisiin ei
4047: va:adita:all1 :enn:en muu:ta tehokkaita väkijuo- voine olla vaikuttamatta juopumusrikak-
4048: mapoliittisia toimenpiteitä. Ilmeistä kui- siin syyllistyvissä henkilöissä juoppoutta
4049: tenkin on, että niiden lisäksi tarvitaan enentävästi ja vaarantamalla muiden tur-
4050: myös raittiuspoliittisia toimenpiteitä, sel- vallisuutta. Tämän vuoksi järjestystä har-
4051: laisia, jotka suoranaisesti kohdistuvat väki- rastavan väestönosan taholla yhä voimak-
4052: juomien käyttäjiin. Sellaisista keinoista, kaammin vaaditaan tähänastista ankaram-
4053: joilla voi odottaa olevan juoppoutta vä- paa suhtautumista juopuneisiin. Sellaiset
4054: hentävä ja juopuneiden käyttäytymistä jul- henkilöt on ehdottomasti poistettava julki-
4055: kisuudessa hillitsevä vaikutus, on mainit- selta paikalta ja häiriötä aiheuttaneet saa-
4056: tava sekä juopuneiden pidättämisessä että tettava lailliseen vastuuseen.
4057: rankaisemisessa noudatettava entistä suu- Edellä sanottuun nojautuen kunnioit,taen
4058: rempi ankaruus. Höllä:kätisyys on ollut ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
4059: omansa rohkaisemaan juopuneita. Tosin toivomuksen,
4060: ihan viime aiko~na on :eräillä paikkakunrnilila
4061: j.ärjestysvalta tiukentanut otettaan julki- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4062: sella paikalla esiintyneisiin juopuneihin, siin, että Juopuneena esiintyvät hen-
4063: koska v. 1945 syytteeseen johti 39.5 % kilöt tähänastista tarkemmin pois-
4064: pidätystapauksista. IHutta monilla paikka-- tettaisiin julkisilta paikoilta ja, jos
4065: kunnilla on tässä kohden vielä paljon toi- ovat syyllistyneet häiriön ja pahen-
4066: vomisen varaa. V. 1939 toimitettu tutki- nuksen aihe1ätamiseen, asetettaisiin
4067: mus osoitti, että kun kaupungeissa Syyte- syytteeseen.
4068: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
4069:
4070: Alpo Lumme. Helena Virkki. W. Metsäranta.
4071: Aino Lehtokoski. J. E. Lampinen. Elli Nurminen.
4072: Aino Malkamäki. J. Pyörälä. Samuli Tervo.
4073: Uuno Raatikainen. K. Hj. Kauhanen. Valfrid Eskola.
4074: K. A. Kannisto. Vilho Lehtonen. J. F. Tolonen.
4075: Erkki Koivisto. Juho Hukari. A. K. Paasivuori.
4076: Sulo Heiniö. Ja\mari Kulmala. Juho Karvonen.
4077: 59
4078:
4079: 11,13. - Hemst. mot. N:o 18.
4080:
4081:
4082:
4083:
4084: Österholm m. fl'.: .fingående anslag tiU understöd för td-
4085: givande a.v en svensksp1·åkig upplagn nv lngboken.
4086:
4087:
4088: T i ll R i k s d a g en.
4089:
4090: De senaste upplagorna av lagboken på åldrad €1ller slutsåld. Nu är det emel1er-
4091: svenska utkom åren 1920, 1932 och 1938. tid nödvändigt att utgiva hela lagboken
4092: Initiativet till deras utgivande har tagits om ock i skilda delar. Då det säkedigen
4093: av Juridiska föreningen i Finland och dröjer ett par år, innan alla delar kan
4094: verket har utkommit på Söderström & utgivas, vore det tänkbart att statsbidra-
4095: Co :s förlag. Juridiska föreningen har ge- get skulle fördelas på två år, ty utan
4096: nom donationer av privatpersoner kunnat statsbidrag synes det icke möjligt att i
4097: svara för författararvodet, medan förlaget närvarande tid åstadkomma en ny edi-
4098: bekostat tryckning och inbindning samt tion av lagboken.
4099: handhaft distributionen. Den senaste upp- I en skrivelse av den 15 juni 1945 an-
4100: lagan av år 1938 är slutsåld från förlaget höll Juridiska föreningen hos statsrådet
4101: och dessutom i väsentliga delar föråldrad om ett statsbidrag på 500,000 mark för
4102: och oanvändbar genom att de senaste nio utgivande av en svenskspråkig lagedition.
4103: årens lagstiftning 'i viktiga delar för- Justitieministern förordadc anhållan, men
4104: ändrat vår gällande rätt. De svensksprå- statsrådet gjorde sakcn beroende av den
4105: kiga jurisstuderandena och juristerna finskspråkiga lagbokens utgivande och
4106: måste därför anlita den finskspråkiga lag- hänsköt spörsmålet i dess helhet till en
4107: bo.ken. Den skandinaviska juristvärlden statskommitte under ordförandeskap av
4108: är utestängd från möjligheten att följa professor Kaarlo Kaira. Den finskspråkiga
4109: rättsutvecklingen hos oss. lagboken har utkommit regelbundet med
4110: Lageditionen av år 1938 omfattade in- korta intervaller till ett överkomligt pris.
4111: alles 1,768 sidor, delvis starkt samman- Förläggar·e är Suomala·isen Kirjallisuuden
4112: trängt tryck och upplagan utgick i 1,200 Seura. :B'rågan om den svenskspråkiga
4113: exemplar. Tryckningskostnaderna steg till lagboken är mera svårlöst, emedan den
4114: 370,000 mark, vartill kom inbindning och svenskspråkiga upplagan är så mycket
4115: författararvoden, varigenom totalkostna- mindre att ett enskilt förlag icke kan
4116: derna uppgick till c :a 450,000 mark. Se- ikläda sig de därmed förenade ·lwstna-
4117: dan d:ess har tryckningskostnaderna sti- derna.
4118: git mångfalt och då det dröjer länge, in- Den av president K. J. Ståhlberg redi-
4119: nan det nedlagda kapitalet återfås, är det gerade Julkisoikeuden lakikirja saknar
4120: icke möjligt att genom förmedling av ett svensk motsvarighet. En av de delar, i
4121: privat förlag utgiva en ny edition, med vilken den svenskspråkiga lagboken här-
4122: mindre än att ett avsevärt statsbidrag näst skulle utgivas, borde reserveras åt
4123: kan erhållas. offentligträttslig lagstiftning, vilket bland
4124: Inom Juridiska föreningen har man annat vore av stor betydelse för de
4125: tänkt sig att lagboken skulle utgivas i svenska kommunerna. I denna del kunde
4126: flere, t. ex. :fyra delar, varigenom den för- dock få plats endast en ringa bråkdel av
4127: delen skulle vinnas att i fortsättningen det rika material, som fyller Julkisoikeu-
4128: hela verket icke behövde utgivas på ·en den lakikirja. Detta sistnämnda lagverk
4129: gång utan blott den del som blivit för- ntgives i en ny upplag·a på statens bc-
4130: 60 11,13. - Ruotsinkielinen lakikirja.
4131:
4132: kostnad och för ändamålet har i stats- rättskulturen är av största vikt att Fin-
4133: förslaget för innevarande år anvisats lands gällande rätt är tillgänglig i ett
4134: 2,250,000 mark. verk även på svenska språket, har det
4135: Den tidigare nämnda, av statsrådet till- synts nödvändigt att päkalla riksdagens
4136: satta lagbo.kskommitten hemställde den 29 bistånd för att föra denna angelägenhet
4137: maj 1946 hos justitieministeriet att i till ett positivt avgörande. I överensstäm-
4138: statsförslaget för år 1947 skulle upptagas melse med tm1kegången att utgiva verket
4139: ett anslag på 500,000 mark som bidrag till i flere delar begränsas :framställningen
4140: utgivande av en ny upplaga av den till ett understöd för arbetets igångsät-
4141: svenskspråkiga lagboken. Anslaget skulle tande, och för detta ändamål erfordras
4142: ställas till Juridiska föreningens disposi- ett statsunderstöd på minst 500,000 mark.
4143: tion med skyldighet för föreningen att Med stöd av det som ovan framhållits
4144: ombesörja utgivningen. Försäljningen av :l'öreslås härmecl vördsamt, att riksclagen
4145: lagboken skulle ske utan medverkan av ville besluta hemställa,
4146: bokhandlarna, varigenom den dryga pro-
4147: visionen på 30 % kunde inbesparas och att regeringen i sin proposi-
4148: priset nedbringas till 1,000 mark per tion angående statsförslaget för år
4149: exemplar. Denna framställning ledde dock 1948 måtte upptaga ett anslag på
4150: icke till positivt resultat. 500,000 mark till understöd för ut-
4151: Då :frågan om utgivande av en ny givande av en svensksp1·åkig 1tpp-
4152: svenskspråkig edition av lagboken såle- laga av letgboken.
4153: des :fortfarande är olöst och då det för
4154: Helsingfors den 10 :februari 1947.
4155:
4156: John Österholm. Ebba östenson.
4157: Levi Jern. Ture Hollsten.
4158: .Albert Brommels. Henrik Kulilberg.
4159: Matts Forss. Ernst von Born.
4160: Albin Wickman. Nils Meinander.
4161: 61
4162:
4163: 11,13. - Toiv. al. N:o 18. Suomennos.
4164:
4165:
4166:
4167:
4168: Österholm y. m.: Määrärahasta avustukseksi Zakikirjan ruot-
4169: sin.kielis~n painoksen. julkaisemista VOir'te.n.
4170:
4171:
4172:
4173: E d u s k u n n a U. €.
4174:
4175: Lak:ilkirjan viimeiset ruotsinkieJliset pai- kuitenkin vä[ttämätöniä julkaista koko [aiki-
4176: nokset ovat vuosilta 1920, 1932 ja 1938. ikirja, ·joskin erillisinä osina. Koska varmas-
4177: Niiden julkaisemisen on pannut aluLle Suo- tikin kestää pari vuotta, e!lllilerillruin kaikki
4178: men JainopiWlinen yhdistys, ja teos on osat voidaan julkaista, voisi ajatella val-
4179: Hmestynyt Söderström & Co: n kustanta- tionavustuksen jakamista kruhdelle. vuodelle,
4180: mana. Lainopihlinen yhdistys on yksityis- siUä ilman valtionavustusta ei nykyisenä
4181: henkhlöiden lruhjoitusten avul1la voinut vas- aikama rräytä mwhdo1liselta saada ~akiikir
4182: tata tekijäpalkkioista, krmt taas kustantaja jasta uutta painosta.
4183: on maksanut painatu!ksen ja sitomisen sekä Kirjelmässään kesäkuun 15 päivältä 1945
4184: huolehtinut jakelusta. Viimeisin painos LainQpilllinen yhdistys anoi vaitioneuvos-
4185: vuodelta 1938 on [oppunut kustantajailta ja tolta 500,000 markan valtionavustusta ruot-
4186: sitä paitsi oleellisilta osiltaan vanhentunut sinkielisen Lakikirjapainoksen julkaisemista
4187: ja käytettäväksi kelpaamaton sen vuoksi, varten. Oikeusministeri puolsi anomusta,
4188: että viimeisten yhdeksän vuoden lainsää- mutta vail.tioneuvosto jätti asian riippu-
4189: däntö on muuttanut tärumihä osi'lta voi- vaksi suomenkielisen ilaikikirjm jrukaisemi-
4190: massa olevaa oikeuttaanme. Ruotsinkielisten sesta ja siirsi kysymyksen kokonaisuudes-
4191: il.ainopin opiskellijain ·ja lakimiesten täytyy saan professori Kaarlo Kairan puheenjoh-
4192: sen vuoksi turvautua suomenkicliseen lalki- dO'hla toimivaan valtionkomiteaan. Suomen-
4193: ikirjaan. Skandin:avisella juristimaaiilrrnalla lkieilinen lakikirja: on iLmestynyt säännÖilli-
4194: ei ole mahdollisuutta seurata oikeudellista sesti lyhyin väliajoin kohtuU'lliseen hintaan.
4195: kehitystä meillä. Kustantaja on Suomalaisen Kirjallisuuden
4196: Vuoden 1938 painos \käsitti kaikkiaam. Seura. Kysymys ruotsinikieHsestä ilakiikir-
4197: 1,768 sivua, osittain hyvin ahdettua :tekstiä, jasta on vaikeammin ratkaistavissa, koska
4198: ja painos nousi 1,200 kappaleeseen. Paina- ruotsinkielinen painos on niin paljon pie-
4199: tuskustannukset nousivat 370,000 markkaan, nempi, että yksityinen kustantaja ei voi
4200: mihin tulivat lisäksi sitominen ja tekijä- ottaa kannettavakseen siihen Hittyviä !kus-
4201: palkkiot, joten ikokon:aiskustamm.ukset nousi- tannuksia.
4202: va.t noin 450,000 markkaan. Sittemmin ovat K. J. Ståhlbergin to:imittamaMa julkis-
4203: painatuskustannukset nousseet moninkertai- oikeuden lakikirjaJlla ei ole ruotsinkie!listä
4204: sesti, ja kun vie pitkän ajan, ennen kuin vastmetta. Ylksi niistä osista, joissa ruot-
4205: sijoitettu pääoma saadaa.n takaisin, ei ole sinkielinen lak~irja tästä liihin julkaistai-
4206: mruhdohlista yksityisen yhtiön välitykseillä siin, olisi varattava juJkisoikeudeHiselle
4207: ju'lkaista uutta painosta muulla tavoin kuin ~ainsäädännölle, mikä m.m. olisi suuresta
4208: saamalla huomattava valtionavustus. merkityksestä ruotsalaisiiae kunnille. Tässä
4209: La~nopil:lisessa yhdistyksessä on suunni- osassa voisi ikuitenikin saada paikkansa vain
4210: teltu il.akikirjrunJ julkaisemista useammassa, vähäinen murto;OSa siitä rilm:aasta aineis-
4211: esim. neljässä osassa, mistä olisi se etu, ettei tosta, joka täyt;täiä julkisoikeuden laikikir-
4212: vastedes tarvitsisi julkaista yhdellä \kertaa jan. Viimeksi mainittu lak1teos julkaistaan
4213: koko teosta, va:a:n ainoastaan se osa, joika uutena painoksena valtion kustanm.uksclla ja
4214: on V'anhentunut tai myYty !loppuun. Nyt on tarkoitukseen on valtion tulo- ja menoarvio-
4215: 62
4216:
4217: ehdotuksessa kuluvaa vuotta. varten osoi- yhä ratkaisematta ja kun oikeUJSkuiLttuurin
4218: tettu 2,250,000 markkaa. kannalta On! mitä tärkeintä, että Suomen
4219: Aikaisemmin mainiJttu, valtioneuvoston voimassa olevaan oikeuteen voidaan pereh-
4220: asettama ,}akikirjakomitea esitti toukokuun tyä myös ruotsinkielisen teoksen avulla, on
4221: 29 päivänä 1946 oikeusministeriöUe toivo- näyttänyt vä!lttämättömiiltä pyytää edus-
4222: muksen, että tulo- ja menoarvioehdotukseen kunnan apu:>. tämän asian saattamiseksi
4223: vuodelle 1947 otettaisiin 500,000 markan positiiviseen ratkaisuun'. Y!h.tymällä ajatuk-
4224: määräraha avustukseksi ruotsinkielisen [aki- seen teoksen julkaisemisesta useampana
4225: kirjan uuden 1p ainoksen julkaisemista var- osana rajoit•etaan esitys työn aikuunsaatta-
4226: too. Määräraha asetettai'liin 1ainopillisen misen tukemiseen ja tähän tarkoitukseen
4227: yhdistyksen käytettäväksi, jonka velvolli- tarvitoon valtionapua vähintään 500,000 mk.
4228: suutena olisi huolehtia. julkaisemisesta. Sen perusteella.,, mitä edel1lä on! esitetty,
4229: Lakikirjan myynti tapahtuisi ilman kirja- ehdotetaan kunnioittavasti eduskunnan pää-
4230: kauppiaden välitystä, joiJoin voitaisiin sääs- tettäväksi toivomus,
4231: tää 30 %: iin nouseva runsas myyntipalkkio
4232: ja hinta laskea 1,000 markkaan kappaleelta. että hallitus e:;itykseensä valtion
4233: Tämä esitys ei kuitenkaan johtanut posi- tul.o- j(t menoarvioksi vuodelle 1948
4234: tiiviseen tUJlokseen. ottaisi 500,000 markan määrärahan
4235: Kun kysymys [akikirjan uuden ruotsin- avustttkseksi lakikirjan nwtsinkieli-
4236: kielisen painoksen julkaisemi::;csta on siten sen painoksen jttlkaisemista varten.
4237: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
4238:
4239: John Österholm. Ebba östenson.
4240: Levi Jern. Ture Hollsten.
4241: Albert Brommels. Henrik Kullberg.
4242: Matts Forss. Ernst von Born.
4243: Albin Wickman. Nils Meinander.
4244: •• ••
4245:
4246: VALTIOPAIVAT
4247: 19 4 7
4248:
4249: LIITTEET
4250: 111
4251:
4252: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY MAATALOUSASIA-
4253: MIEHEN TOIMEN PERUSTAMISTA ERÄIHIN LÄHETYSTÖIHIN
4254: KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
4255:
4256:
4257:
4258:
4259: HELSINKI 1947
4260: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4261: 65
4262:
4263: III,1. - Toiv. al. N :o 19.
4264:
4265:
4266:
4267:
4268: Virolainen y. m.: Määrärahasta maatalousasiamiehen toi-
4269: me,n perustamista varten JJ!oskovan, Kööpenhaminan ja
4270: Lontoon lähetystöihin.
4271:
4272:
4273: E ·d u s k u n n a ll e.
4274:
4275: Jo valtakunnan itsenäisyysajan ensim- asiassa maan ulkomaiset lähetystöt ja kon-
4276: mäisellä vuosikymmenellä katsoi valtio tar- sulaatit, jotka lähettävät tarpeen vaatiessa
4277: peelliseksi huolehtia maamme maatalouden ulkoasiainministedölle myös taloudellisia
4278: edustuksesta ulkomailla. Tässä tarkoituk- tiedoituksia. Varsinaisia maataloutta kos-
4279: sessa hallitus nimitti eräisiin silloisissa kevia tiedonantoja ja selostuksia on näiden
4280: oloissa tärkeiksi lmtsomiinsa maihin maa- joukossa kuitenkin suhteellisen vähän.
4281: talousasiamiehiä, lähetystön virkamiehiin Syynä tähän on toisaalta työvoiman, toi-
4282: rinnastettavia maataloudellisen ammattisi- saalta riittävän ammattituntemuksen puute
4283: vistyksen omaavia henkilöitä. Heidän teh- asianomaisissa lähetystöissä ja konsulaa-
4284: tävänään oli seurata näissä maissa toimen- teissa. Yleisesti onkin todettu, että maan
4285: piteitä maataloustuotannon edistämiseksi, virallisen edustuksen mahdollisuudet hoi-
4286: tutkia maataloustuotteiden markkinoita ja taa maatalouden edustusta ja nimenomaan
4287: menekkisuhteita sekä tehdä Suomen maa- siinä kysymykseen tulevaa tiedustustoi-
4288: talousoloja ja maatalouden tuotteita tun- mintaa riittävän perusteellisesti ova;t va;rsin
4289: netuksi. Samaan tarkoitukseen valtio pyrki vähäiset. Sen vuoksi olisi järjestettävä
4290: a~Settamalla myös n. s. toisen .asteen maa.- edellämainitunlaisia maatalousasiamiehiä
4291: ·talousasiam~ehiä, joiHa oli vakinainen maataloutemme kannalta tärkeisiin lähetys-
4292: asuinpaikkansa kotimaassa, mutta jotka töihimme.
4293: tarvittaessa tekivät matkoja maihin, joihin Tärkeimpänä tehtävänä tulisi maatalous-
4294: heidät oli asiamiehiksi määrätty. as,iamiehillä olla hankkia ja toimittaa koti-
4295: Vaikka silloinen maatalousasiamiestoi- maahan selvityksiä eri maiden sekä maa-
4296: minta oli varsin suppeaa, voidaan kuiten- talouspoliittisista että teknillisistä, samoin-
4297: kin todeta, että se muodostui maalle hyö- kuin yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tä-
4298: dylliseksi. Sen kautta voitiin saada arvok- män tiedoitustehtävänsä mukaisesti maa-
4299: kaita tietoja siitä maataloudellisesta jäl- talousasiamiesten olisi kiinnitettävä huo-
4300: leenrakentamistyöstä, joka maailmansodan miota niiden maiden, joihin he ovat asia-
4301: jälkeen eri maissa oli käynnissä. Samalla miehiksi määrätyt, toimenpiteisiin ja käy-
4302: voi1tiin seurata monien Euroopan maata- tännössä saavutettuihin tuloksiin maata-
4303: lousmaiden olojen kehitystä, jonka vaikutus louspolitiikan, maa- ja metsätalouden, maa-
4304: on ollut havaittavissa Suomessa myöhem- talouden koe- ja tutkimustoiminnan sekä
4305: minkin. Tästä johtuen pyydettiin maata- neuvonta- ja opetustyön alalla. Riittävän
4306: louspiirien taholta hallitusta vakiinnutta- luotettavan kuvan saamiseksi eri toimenpi-
4307: maan ja laajentamaan asiamiestoimintaa. teiden vaikutuksesta olisi heidän lisäksi tu-
4308: Nämä toimenpiteet eivät valitettavasti joh- tustuttava yhteiskunnalliseen lainsäädän-
4309: taneet tulokseen ja vuodesta 1927 lähtien töön ja maaseutuväestöön kohdistuvaan so-
4310: ei Suomella ole ollut lainkaan maatalous- siaaliseen toimintaan, samoin kuin käytän-
4311: asiamiehiä ulkomailla. nölliseen maatalouselämään yleensä. Tä-
4312: Maataloudellisesta edustuksestamme ny- hän tapaan on m. m. Yhdysvaltojen maa-
4313: kyisin huolehtivat muun työn ohella pää- talousasiamiesten toiminta järjestetty.
4314: 9
4315: 66 III,L - Lähetystöt.
4316:
4317: Ottaen huomioon ne tehtävät, jotka maa- tamiseen, olisi keskityttävä edellämainittui-
4318: talousasiamiehille on edellä asetettu, näyt- hin neljään maatalousasiamiehen viran pe-
4319: täisi suotavalta, että maatalousasiamiehen rustamiseen.
4320: toimia voitaisiin perustaa useampia ja siten Maatalouden ulkomaanedustus olisi käy-
4321: saada aikaan yhteys ainakin tärkeimpiin tännössä niin järjestettävä, että maatalous-
4322: maatalousmaihin. Ensi sijassa :kiintyy asiamies työskentelisi välittömästi asian-
4323: huomio Skandinavian maihin, joiden maa- omaisen lähetystön yhteydessä, hän siis ta-
4324: talousolot jo vanhastaan ovat meillä olleet vallaan kuuluisi Suomen ulkomaan edus-
4325: läheisen huomion kohteena ja joista maista tukseen, mutta asiallisesti hän olisi maa-
4326: Suomi on saanut maatalousalalla ja yhteis- talousministeriön käytettävissä ja määrät-
4327: kunnallisissakin oloissa paljon varteenotet- tävissä.
4328: tavaa. Asiamiehen toimipaikaksi sop1s1 Maatalousasiamiestoiminnan onnistumi-
4329: parhaiten Kööpenhamina, josta on hyvät sen edellytyksenä on, että näihin tehtäviin
4330: yhteydet kaikkiin pohjoismaihin sekä myös- saadaan monipuolisen ammattikoulutuksen
4331: kin Keski-Eurooppaan. omaavia maatalousmiehiä, joilla on hyvä
4332: Tärkeätä olisi saada myös Moskovan lä- kielitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet
4333: hetystöömme maatalousasia.mies, sillä jou- edustaa maataan tahdikkaasti. Huomioon-
4334: dummehan nykyään yhä kasvavassa määrin ottaen nämä vaatimukset ja lisäksi sen,
4335: kanssakäymiseen Neuvostoliiton ja sen että asiamiehet olisi nimitettävä toimiinsa
4336: maatalouden kanssa. On välttämätöntä tu- vain määrävuosiksi, on välttämätöntä, eWi
4337: tustua niihin teknillisen kehityksen tulok- heille suoritetaan riittävän hyvä palkka .
4338: . siin, joita Neuvostoliiton maataloudessa on Muussa tapauksessa ei toimia saada kun-
4339: saavutettu. nollisesti täytetyiksi eivätkä niiden hoita-
4340: Maatalousasiamies, joka asuisi Lontoossa, jat voi oikealla tavalla hyödyttää maataan.
4341: voisi sieltä käsin seurata koko brittiläisen Maatalousasiamiehen käytettäväksi olisi
4342: imperiumin maatalouspolitiikkaa. Tehtävä myös varattava riittävä määräraha matka-
4343: voisi muodostua yhä merkityksellisem- kustannuksia va'rten, koska hänen on mat-
4344: mäksi, jos asiamiehelle varattaisiin mahdol- kustettava paitsi asianomaisissa maissa
4345: lisuus käydä myös Uudessa Seelannissa ja myös tarpeen vaatiessa naapurimaissa.
4346: AustraJliassa, joi&«a v·erraten uusissa maissa Lisäksi on hänen tehtävä matkoja koti-
4347: maataloudeJJemme olisi varmaan paljon ar- maahan pysyäkseen tapahtumien tasalla ja
4348: vokasta varteenoteot;tavaa. ylläpitääkseen tarpeellista vuorovaikutusta
4349: YM.ä tärkieäå olisi saada maatalousasia- maataloudellisten viranomaisten ja maa-
4350: mies Washingtoniin, jossa tosin tällä het- talouspiirien kanssa.
4351: kellä toimii maatalousmies sekä lähetti- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
4352: läänä että kaupallisena neuvoksena. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4353: Edellä mainittujen lisäksi on eräitä mui-
4354: takin maita, jotka ovat maataloutemme että hallitus ottaisi vuoden, 1948
4355: kannalta varsin tärkeitä. Niinpä olisi tar- t:ulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
4356: peellista saada maatalousasiamies Roma- vän mäiirämhan maatalousasiamiehen
4357: niaan, Ranskaan ja mahdollisesti myös toimen perustamista varten maamme
4358: Sveitsiin. Mutta kun nykyoloissa ei ole ~!Jfoskovan, Kööpenhaminan ja Don-
4359: mahdollisuuksia näin monen viran perus- toon lähetystöihin.
4360: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
4361:
4362: Johannes Virolainen. Aapo Inkinen.
4363: Juhani Leppälä. Yrjö Hautala.
4364: Veikko Vennamo. Martti Miettunen.
4365: Kustaa Tiitu. Antti J. Rantamaa.
4366: Kusti Eskola. Aaro Uusitalo.
4367: •• ••
4368:
4369: VALTIOPAIVAT
4370: 19 4 7
4371:
4372: LIITTEET
4373: IV
4374:
4375:
4376: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
4377: RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: HELSINKI 1947
4383: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
4384: 1
4385: 1
4386: 1
4387: 1
4388: 1
4389: 1
4390: 1
4391: 1
4392: 1
4393: 1
4394: 1
4395: 1
4396: 1
4397: 1
4398: 1
4399: 1
4400: 1
4401: 1
4402: 1
4403: 1
4404: 1
4405: 1
4406: 1
4407: 1
4408: 1
4409: 1
4410: 1
4411: 1
4412: A.
4413: Korvauslalda, verotusta, koululaitosta, inflatiokorvausta, sotavahin-
4414: koja, virkamiesten asemaa ja palkkausta, ulkomaankauppaa, sosiali-
4415: soimista, valtion tuotanto- ja liikelaitoksia, standardisoimistyötä,
4416: Pohjois-Suomea y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
4417: 17
4418:
4419: IV, 1. - Lak. al. N :o 9.
4420:
4421:
4422:
4423:
4424: Vennamo y. m.: Ehdo,tus laiksi toisen korvauslain 24 §:n
4425: mHuttamisesta.
4426:
4427:
4428: E d u s k u n n a 11 e.
4429:
4430: Voimassaolevien toisen korvauslain sään- Asian selventämiseksi esitettäköön esi-
4431: nösten mukaan pidätety;t korvaukset on merkki: Maanhankintalain mukaan maan-
4432: käytettävä niroellisarvosta Maanhankinta- saantiin oikeutettu henkilö on ostanut !ti-
4433: lain mukaisten maanosiolainojen maksuun lan, jonka ma:alllh&nkintrulain mukainen eli
4434: olipa tälJainen laina saatu suoraan viran- vuoden 1944 lopun hintatason mukainen
4435: omaiseHa tai joltakin ra:hwlaitdkselta. Toi- hinta rakennuksineen on 200,000 markkaa.
4436: sin sanoen näissä tapauksissa korvaus1ain Jos ,tlla on luovu:tusvelvoHista maata pi-
4437: takaama indeksikorotus on merkityksetön. täisi ostajan saada se omistukseensa mai-
4438: Tällainen tulos on täysin kohtuuton ja nitulla .hinna:lila. Jos taas rtila ei ole luovu-
4439: viTheellinen nimenomaan niissä tapauk- tusvelvollista maata, tilan hinta on rahan-
4440: sissa, joissa maanhankintalain mukaan arvon alenemisen mukaan 1askettuna aina-
4441: maansaantiin oikeutettu henkilö on vapaa- kin 420,000 markkaa. Edellisessä tapauk-
4442: ehtoisella kaupalla ostanut scllaisen tilan sessa ostaja tarvitsee maanostolaina<t
4443: tai a:lueen, joka ei ole Iuovutusvelvollista 200,000 mk ja jälkimä:isessä 420,000 mk,
4444: maata, sillä luonnollisesti täHaisesta tilasta mutlta lnm molemmissa tapauksissa kor-
4445: tai alueesta on ollut maksettava käypä vaukset käytetään lainan [yhentämiseen ni-
4446: hinta, joka yleensä on ainakin kaksinker- meHisarvosta ,tila on jälkimäisessä tapauk-
4447: tainen vuoden 1944 lopun hintatasoon näh- sessa kaksi kertaa kalliimpi kuin edellisessä.
4448: den, jonka mukaan siiJ'Itoväki on saanut Korvauslain takaama indeksitakuu on siis
4449: kmvausta menettämästään omaisuudesta. ollut merkityksetön, mutta jos se otettai-
4450: Kun siirtoväki kireän rahatillanteen siin huomioon, kuten asia:mnukaista on, eli
4451: vuoksi ei voi saada Y'apailta markkinoilta 200,000 marka!He km:vauks±a •laskettai-
4452: lainaa ja sen korvauksia maanostolainan siin 110 %: n indeksikorotus, joka tekee
4453: maksuun käytetään niinelilisarvosta, ei siirto- 220,000 mk, voisi jä;l!kimäisessäkin .tapauk-
4454: väki voi ostaa m. m. pieni·ä rakennettuja ti- sessa siirtoväkcen kuuluva ostaja samaNa
4455: loja, jOitlka ovat luovutusvelvoH:isnudestw va- 200,000 ma11kan korvausmäärällä maksa11.1
4456: paita, vaikka se ~sutustoimimum kannalta suuremman 420,000 markan lainansa eli
4457: vleensäkin olisi varsin tarkoituksenmukaista. tulos olisi sama kuin edellisessäkin tapauk-
4458: ·siirtoväki ei nim. toi'len korviluslain tässä sessa.
4459: suhteessa käsittämättömän sisäHön johdosta Lausutun perusteelil.a ja kysymyksessäole-
4460: kestä sellaista tappiota, että nykyisellä ra- vien jo ·tapahtuneiden ja tapahtuvien koh-
4461: halla, joka on ainakin kaksi kertaa huonom- tuuttomuuksien oikaisemiseksi, joka oikaisu
4462: paa kuin vuoden 1944 lopun raha on mak- ei ·tiedä valtiol,le rahataloudellisesti asial-
4463: settava illasta käypä hinta samalla kuin lisia lisäkustannuksia, mutta merkitsee yk-
4464: tällaisen lainan maksuun korvauksia on sityisissä tapauksissa siirtoviielle erinomai-
4465: käytettävä· nimellisa:rvosta, vaikka korvaus- sen paljon ehdotamme,
4466: laki periaa:1Jteessa on toista tarkoittanut.
4467: Sanottu tuntuu sitäkin ilnneeHisemmältä, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4468: kun toisaalta rakennuslainassa indeksiko- van lakiehdotnksen:
4469: rotus otetaan huomioon.
4470: 72 IV,t. - Toinen kormusLaki.
4471:
4472:
4473:
4474: Laki
4475: toisen korvauslain muuttamisesta.
4476: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssi.i
4477: säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
4478: lain (390/45) 24 §, seLlaisena kuin se on 8 päivänä marraskuuta 194G annetussa
4479: laissa (768/46), näin kuuluvaksi:
4480: 24 §. tun lainan taikka siirtoväen ja rintama-
4481: Korvausmäärästä on valtiokonttorissa pi- soti.laiden asuttamisen rahoittamisesta 5
4482: dätettävä: pa1vana toukokuuta 1945 annetun lain
4483: 1) korvaukseen oikeutetulle rahana tai (398/45) mukaisen maanmstolainan mak-
4484: tavarana suoritettu ennakkokorvaus; suksi, mikäli laina on myönnetty sellaisen
4485: 2) mitä korvaukseen oikeutettu on saa- etuuden hankkimisen rahoittamiseen, joka
4486: nut valtion varoista lainana, avus.tuksena maahankintalain mukaan olisi tullut asu-
4487: tai muutoin sellaisin välipuhein, että an- tustarkoituksiin pakkolunastetuksi.
4488: nettu määrä on hänel1le tulevasta korvauk- Edellä 1 momentin 2 kohdan mukaan ob-
4489: sesta takaisin maksettava, ;lukuun ottama:tta ligatioista tehtäviä pidi:iltyksiä varten vah-
4490: 15 § :n 3 momentissa tarkoitettuja tilapäi- vistetaan kunkin vuoden huhtikuun lopussa
4491: siä avustuksia; sekä obligatioiden arvo seuraavaa vuoden aikaa
4492: 3) mitä korvaukseen oikeutettu 13 päi- varten siten, että obligatioiden eräänty-
4493: vänä elokuuta 1942 annetun korvauslain neil.le lmoletuseriJUe lasketaan 22 § : n •!
4494: (656/42) 34 § :n mukaan on velvollinen momentin nojal:La vahvistettu arvo jtt mui-
4495: maksamaan valtiolle 1takaisin. den kuolehmerien mä~rä korotetaan yhUi
4496: Ennen pidätyksen toimittamista on 1 mo- monella kymmenellä sadanneksell:a, kui-n ko--
4497: mentin 2 kohdassa tarkoitetut määrät alen- timaisten tav111rain ;tuklmhintaimdeksi lähinnä
4498: nettava tai korotettava samassa suhteessa edellisessä maaliskuussa on täysiä kymme-
4499: kuin tämän lain mnlmisten korvausohliga- niä sadanneksia korkeampi kuin joulu-
4500: tioiden alkuperäinen nimellisarvo on alempi kuussa vuonna 1944. Jos edelilä :tarkoitettu
4501: tai korkeampi obliga:tioille 3 momentin indeksi alenee siten, eNä se kysymyksessä
4502: mukaan määrättyä arvoa sinä aikana, jol- olevassa maaliskuussa on täysiä kymmeniä
4503: loin korvaukseen oikeutettu on nostanut sadanneksia alempi kuin joulukuussa 1944,
4504: lainan tahi saanut käytettäväkseen avus- on obligatioiden erääntymättömien kuole-
4505: tuksen tai muun pidätettävän määrän. tuserien määrä vastaavasti alennettava.
4506: .Alennusta tai korotusta ei kuitenkaan Milloin 1 momentin mukaan korvaus-
4507: tehdä, jos pidätys toimitetaan 5 päivänä määrästä pidätetään obligatioita, toimite-
4508: toukokuuta 1945 mmetun maanhanki·ntalain taan pidätys niiden niroellisarvosta sove.lta-
4509: (396/45) 96, 105 ja 134 § :ssä mainitun matta 22 § : n 4 momentin säännöstä.
4510: myyntihinnan, saman lain 70 §: ssä maini-
4511:
4512: Helsingis."lä 12 päivänä he:Imikuut:a 1947.
4513:
4514: Veikko Vennamo. E. Pusa.
4515: Matti Pärssinen. Juho Paksujalka.
4516: Johannes Virolainen. Penna Tervo.
4517: 73
4518:
4519: IV,2. - Lak. al. N:o 10.
4520:
4521:
4522:
4523:
4524: P. Tervo y. m.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 24 § :n
4525: mtwttantisesta.
4526:
4527:
4528: E d u s k u n n a ll e.
4529:
4530: Hyväksyessään viime huhtikuun 26 päi- sessa lainan saaja joutuu suorittamaan Yel-
4531: vänä annetun lain toisen korvauslain muut- kansa valtiolle 2.1 kertaisona jälkimmäiseen
4532: tamisesta (309/46) eduskunta lausui halli- lainan saajaan verrattuna. Tällaisista ta-
4533: tukselle m. m. toivomuksen, että hallitus pauksista on jo saatu käytännössä lukuisia
4534: kiireellisesti valmistuttaisi ja antaisi edus- esimerkkejä, vaikkakaan julkisuudessa ei
4535: kunnalle esityksen sellaisista muutoksista asiasta ole toistaiseksi paljon tiedetty, lä-
4536: toiseen lkorvauslakiin, että korvausobliga- hinnä sen vuoksi, että edeHä ~tarkoitettujen
4537: tioiden arvon tarkistus tu~kuhintaindeksiin 'lainojen takaisinma•ksu ·ei ole vielä aikai-
4538: verrattuna toimitettaisiin 'kaksi kertaa vuo- semmin ollut päiväjärjestyksessä.
4539: dessa, kunkin vuoden maalis- ja syyskuussa Selostettu epä1kohta oli eduskunnan tie-
4540: ja että sanottu taDkistus toimitettaisiin ta- dossa silloin kun se päätti lausua hallituk-
4541: kautuvasti 1 päivästä syyskuuta 1945 lu- selle alussa mainitun toivomusponnen. Jos-
4542: kien. Tällainen muutos oli välttämätön twkin syystä kuitenkin :hallitus antaessaan
4543: senvuoksi, että muussa tapauksessa val- esityksen toisen korvauslain muuttamiseksi
4544: tiolta lainaa tai avustusta saaneet korvauk- jätti sanotun toivomuksen huomioon otta-
4545: seen oikeutetut joutuvat toisiinsa verrat- matta. Eduskunta ei katsonut voivansa
4546: tuna täysin erilaiseen asemaan. Maanhan- ilman hallituksen esitystä korjata epäkoh-
4547: 1
4548:
4549:
4550: kintalain (396/45) tai siirtoväen ja rin- taa, minkä vuoksi se jäi edelleen voimaan
4551: tamasotilaiden asuttamisen rruhoittamisesta 8 päivänä marraskuuta 1946 annetun lain
4552: annetun lain (398/45) säänn()ksiin perus- (768/46) voimaantulosta huolimatta. Hal-
4553: tuvien tahi valtion varoista jälleenmkenta- litus ja eduskunta ilmeisesti katsoi, että
4554: mistyön tu;kemiseksi muutoin annettujen eduskunnan alussa mainittu toivomus oli
4555: lainojen suorituksessa otetaan indeksikoro- otettu huomioon riittävästi hyväJksytyn
4556: tus huomioon :kaikkien muiden paitsi maan- lain voimaantulosäännöksessä, jossa sääde-
4557: ostolainan kohdalta. Indeksikorotuksen tään m. m., että ,korvausobligatioille 24 § :n
4558: muutolkset perustuvat :kotimaisten tavarain 3 momentin mukaan määrättävä arvo on
4559: tukkuhintaindeksin muutoksiin maaliskuus- vahvistettava myös jo !kulunutta ai:kaa var-
4560: ta maaliskuuhun laskettavan vuoden ku- ten". Tämä säännös on kuitenkin jäänyt
4561: luessa. Kun indeksi vahvistetaan vain ker- täysin kuolleeksi kirjaimeksi eikä sillä ole
4562: ran vuodessa kunkin vuoden huhtikuun lo- sa:atu mit·ään aikaan. Tä.rnä johtuu siitä,
4563: pussa, tapahtuu - ja varsinkin vuonna että kotimaisten tavarain tukkuhinta-
4564: 1945 on tapahtunut - indelksissä sellaisia indeksi maaliskuussa 1945, jalka hyvi1ksytyn
4565: hyppäyksiä, jotka vievät edellä mainittu- lain mukaan on indeksikorotukseen nähden
4566: jen säännösten soveltamisessa räikeisiin ratkaiseva, ei ollut vuoden 1944 joulUJkuun
4567: epäkohtiin. Mainittakoon, että jos esimer- indeksiin verraten noussut kymmentä pm-
4568: kiksi ikaiksi jälleenrakentajaa saa maanhan- senttia. Kun laki edellyttää vähintään 10
4569: kintalain perusteella tai muuten valtiolta prosentin nousun, ei edellä mainittu voi-
4570: lainaa, toinen 30 päivänä huhtikuuta 1946 maantulosäännöksen määräys saanut todel-
4571: ja toinen seuraavana päivänä eli 1 päivänä lisuudessa mitä:än muutosta aikaan. Asia
4572: tarukOikuuta Hl46, ensinmainitussa tapauk- olisi ollut toinen, jos ratkaisevana [mukau-
4573: 10
4574: 74 IV,2. - Toinen korvauslaki.
4575:
4576: tena olisi eduskunnan lausuman toivomuk- tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen
4577: oon mukaisesti pidetty elokuuta 1945, /koska ehdatamme,
4578: juuri kesällä 1945 rahan arvo ratkaisevasti
4579: aleni. että Eduskunta hyväksyisi se-uraa-
4580: Edellä olevan johdosta ja viitaten val- van lakiehdot·uksen:
4581:
4582:
4583: Laki
4584: toisen korvauslain muuttamisesta.
4585: Eduskunnan päätöksen muikaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
4586: säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 11945 annetun toisen korvaus-
4587: lain (390/45) 24 §, sellaisena ikuin se on 8 .päivänä marraskuuta 1r946 annetussa
4588: laL~ (768/46), näin [muluvaksi:
4589:
4590: 24 §. (396/45) 96, 105 ja 134 § :ssä mainitun
4591: Korvausmäärästä on valtiokonttorissa pi- myyntihinnan, saman lain 70 § :ssä maini-
4592: dätettävä: tun lainan taikka siirtoväen ja rintamaso-
4593: 1) korvaukseen oikeutetulle rahana tai tilaiden asuttamisen rahoittamisesta 5 päi-
4594: tavarana suoritettu ennak:koikorvaus; vänä toukokuuta 1945 annetun lain (398/
4595: 2) mitä korvauikseen oikeutettu on saa- 45) mukaisen maanostolainan mruksuiksi.
4596: nut valtion varoista lainana, avustuksena Edellä 1 momentin 2 !kohdan mukaan
4597: tai muutoin sellaisin välipu:hein, ettii an- obligatioista tehtäviä pidätyksiä •varten vah-
4598: nettu määrä on hänelle tulevasta korvauk- vistetaan kunkin vuoden hub.ti- ja loka-
4599: sesta talkaisin maksetta'Va, lukuun ottamatta kuun lopussa obligatioiden arvo seuraavaa
4600: 15 § :n 3 momentissa tarkoitettuja tilapäi- puolivnotiskautta varten siten, että obliga-
4601: siä a vustuiksia; sekä tioiden erääntyneille lk:uoletuserille laske-
4602: 3) mitä korvaukseen oikeutettu 13 päi- taan 22 § :n 4 momentin nojalla vahvis-
4603: vänä elokuuta 1942 annetun :korvauslain tettu arvo ja muiden kuoletuserien määrä
4604: (656/42) 34 §:n mukaan on velvollinen korotetaan yhtä monella :kymmenellä sadan-
4605: maJksamaan valtiolle takaisin. neksella, kuin kotimaisten tavarain tukJkn-
4606: Ennen pidätyksen toimittamista on 1 mo- hintaindeksi lähinnä edellisessä :maalis- tai
4607: mentin 2 kohdassa tarkoitetut määrät alen- syyskuussa on täysiä kyanmeniä sadannek-
4608: nettava tai korotettava samassa suhteessa sia !korkeampi ikuin joulukuussa vuonna
4609: kuin tämän lain mukaisten ikorvausobliga- 1944. Jos edellä tarkoitettu indeksi alenee
4610: tioiden alkuperäinen nimellisarvo on alem- siten, että se kysymy1ksessä olevassa maalis-
4611: pi tai ikorlkea:mpi obligatioille 3 momentin tai syyskuussa on täysiä kymmeniä sadan-
4612: muikaan määrättyä arvoa sinä aikana, .jol- ncksia alempi ikuin joulukuussa 1944, on
4613: loin korvaukseen oi:keutettu on nostanut lai- obligatioiden erääntymättömien ilruoletus-
4614: nan tahi saanut käytettäväkseen avustuk- erien määrä vastaavasti alennettava.
4615: sen tai muun pidätettävän määrän. Alen- Milloin 1 momentin mukaan korvaus-
4616: nusta tai korotusta ei kuitenkaan tehdä. määrästä pidätetään obligatioita, toimite-
4617: jos pidätys toimitetaan 5 päivänä touko~ taan pidätys niiden nimellisarvost.a sove1-
4618: kuuta 1945 annetun maanhankintalain tamatta 22 § : n 4 mmncntin sälinnöstä,
4619:
4620: Helsingissä 4 päivänä helmHnmta 1947.
4621:
4622: Penna Tervo. Juho Paksujalka. Juho Kuittinen.
4623: E. Pusa. Jere Juutilainen. Elli Nurminen.
4624: Veikko Vennamo. Va1.to Käkelä. Vilhelm Riihinen.
4625: Johannes Virolainen. Helena Virkki. Toivo Ikonen.
4626: Matti Pärssinen. Erkki Leikola. Aapo Inkinen.
4627: Juho Pyy.
4628: 75
4629:
4630: IV,3. - Lak. al. N :o 11.
4631:
4632:
4633:
4634:
4635: Vennamo y. m.: Ehdotus lwiksi toisen korvauslain 27 §:n
4636: muuttamisesta.
4637:
4638:
4639: E d u s k u n n a ll e.
4640:
4641: Voimassaolevien toisen korvauslain sään- indeksikorotus 110,000 m<1.tkkaa, 99,000
4642: naksien mukaan on se panttiokeuden hal- ma:r!kkaa.
4643: tija, €Sim. kiinnityksen haltija, joka on Tällaista tulosta tuskin voidaan pitää
4644: asianmukaisessa jårjestykseSJSä wnonut val- oikeana ja kohtuullisena erittäinkin kun ne
4645: tiokonttorista saatavalleen suoritusta velal- velalliset, joiden velka ei ole ollut kiinni-
4646: lisen korvausmäärästä, saapa saatavalleen tettynä, esim. vekselivelalliset, saavat toisen
4647: maksun rahassa, ei kuitenkaan korvausosak- korvauslain säännösten mukaan lukea hy-
4648: keiden hallintoyhteisön osuuksien osalta. väkseen täyden indeksikorotuksen. Selos-
4649: Velkaa olleelta lähinnä siirtoväkeen kuulu- tettu tulos on sitä epäoikeudenmukaisempi,
4650: valta korvauksensaajalta pidättää valtio kun mainituista säännöksistä kärsivät juuri
4651: tällöin korvausobligatiot muulta osin nimel- velkaiset ja vähävaraiset pienomistajat, oli-
4652: lisarvosta, paitsi että erääntyneiltä osilta vatpa he sitten pientilallisia tai omakoti-
4653: eli tällä hetkellä vain 1/10: lta luetaan in- ;talojen omistajia, kun taas indeJks1korotuk-
4654: delksikorotus velallisen hyvä:ksi. sen täydestä edusta ,pääsevät osallisiksi lä-
4655: Toisin sanoen, kun velkoja ei saa in- hinnä yrittäjäpiirit, joilla on ollut liike-
4656: d~ksikorotuksesta mitään etua ja korvauk- tai muuta tilapäistä luottoa.
4657: sensaajakin vain korvausten yksikymmenes- Kaiken edellä lausutun nojalla ehdo-
4658: osalta, valtio pidättää itselleen ja omaksi tamme,
4659: vastikkeettomaksi edukseen 9/10 indeksiko-
4660: rotuksesta e1i jos velka on 100,000 mark- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4661: kaa ja tätä vastaavien korvausobligatioiden van lakiehdotuksen:
4662:
4663:
4664: Laki
4665: toisen korvauslain muuttamisesta.
4666: EduskUlillan piHitöksen mukaisesti, joka on tehty valtiop,äiväjärjestyksen 67 § ~ssä
4667: ~äädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä tou!kokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
4668: lain (390/45) 27 § sellaisena kuin se on 8 päivänä marraskuuta 1946 annetussa
4669: laissa (768/46), näin kuuluvaksi:
4670: 27 §. loin vahinko on sattunut sen jälkeen, sa-
4671: Velkojalla, jonka saamisesta korvauksen- man ajan kuluessa sellaisen vahingon sat-
4672: alainen omaisruus vahingon sattuessa on ol- tumisesta valtiokonttorille kirjallisesti il-
4673: lut .panttina, on sen omaisuuden osalta suo- moittaa haluavansa saamisensa suoritusta
4674: ritettavaan korvausmäärään, josta kuiten- korvansmäärästä. Vellmjalle tuleva määrä
4675: kin on vähennettävä, mitä 24 § :n nojalla lukuunottamatta sitä osaa, joka hänelle an-
4676: on pidätetty, samanlainen oikeus kuin omai- netaan korvausosakkeiden hallintayhteisön
4677: suuteen, jos hän ~ohnen kuukauden ku- osuustodistuksina, maksetaan rahana ja on
4678: luessa tämän lain voimaantulosta tai, mi]- tällöin, siltä osalta kuin korvaus olisi kor-
4679: 76 IV,a. - Toinen korvauslaki.
4680:
4681: vaukseen oikeutetulle oHut suoritettava ob- dättämänsä määrän velkQjalle, mikäli tämä
4682: ligatioita, 24 § :n 3 momentin mukaan suo- ja korvaukseen oikeutettu eivät toisin sovi,
4683: ritusaikana voimassa oleva obligation koko vasta sen jäLkeen, kun velkoja esittää
4684: määrälle vahvistettu korotus tuleva kor- asiasta tuomioistuimen antaman lainvoimai-
4685: vaukseen oikeutetun hyväksi tai alennus sen päätöksen.
4686: hänen vahingokseen. Milloin veLkojalle suoritetaan hänen saa-
4687: Velkoja ei kuitenkaan saa suoritusta kor- misensa 1 momentin nojalla korvausmää-
4688: vausmäärästä, jos se käytetään, sen mukaan rästä, suorittaa valtiokonttori hänelle sa-
4689: kuin siitä asetuksella määrätään, panttiin malla saamisen maksamattoman !koron enin-
4690: kuuluvien rwkennusten tai laitosten uudis- tään siihen päivään asti, jolloin se suorit-
4691: tamiseen tai kuntoonpanemiseen, mikäli vel- taa velkojalle korvauksesta pidättämänsä
4692: koja tai korvaukseen oikeutettu keskenään määrän, kuitenkin siten, että 1 päivästä
4693: eivät ole toisin sopineet. elokuuta 1944 lukien ei makseta korkeam-
4694: Milloin korvaukseen oikeutettu voi saada paa korkoa kuin 4 sadalta.
4695: velan vähoonystä tämän lain mukaan ja Mitä 1 momentissa on säädetty oikeu-
4696: hän on valtiokonttorille ilmoittanut teh- desta suoritettavaan korvausmäärään, ei
4697: neensä siitä velkojalle vaatimuksen, suorit- kuitenkaan koske julkisoikeudellisia saami-
4698: taa valtiokonttori 1 momentin mukaan pi- sia eikä maksuja.
4699:
4700: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
4701:
4702: Veikko Vennamo. Toivo Ikonen.
4703: Johannes Virolainen. Aapo Inkinen.
4704: Juhani Leppälä. Yrjö Hautala.
4705: Kustaa Tiitu.
4706: 77
4707:
4708: IV,4. - Lak. al. N :o 12.
4709:
4710:
4711:
4712:
4713: Hiekkala y. m. : Ehdotus laiksi tulo- da mnaisuusvet·olain
4714: 10 § :n muuttamisesta.
4715:
4716:
4717: E d u s k u n n a li e.
4718:
4719: Sodan seurauksia oleva, erityisen anka- hempiin taloihin verra:ten moninkertaisiksi,
4720: rana asutuskeskuksissa tuntuva asuntopUJla jO!ten vain varakkaat ja suurituloisot voi-
4721: ei vieläkään, yli kaksi vuotta sodan päät- vat niissä asua. Tämä puolestaan suuresti
4722: tymisen jälkeen, osoita minkäänlai~ta hel- ehkäisee ennen kaikkea uusien asunto-osa-
4723: pottumista. Päinvastoin siinä on ollut ha- keyhtiöiden j:a -osuuskuntien perustamista.
4724: vaittavissa kiristymistä, kun luonnoUisen Oltaneen yksimielisiä siitä, että valtio-
4725: väestölisäyksen edel[yttämä asunnontarve- vaHan olisi kaikin keinoin pyrittävä edistä-
4726: kin on jäänyt tyydytitämä.ttä. On selvää, mään asunnonrakennustoimintaa ja siten
4727: että vallitseva .asuntovajaus voidaan poistaa asun:topulan poistamista. Eräs tällainen
4728: ainoastaan Jaajan uudisrakennustoiminnan keino on verohelpotusten myöntäminen pe-
4729: avulla. Tämän toiminnan on kuitenkin so- rustettaville asunto-osakeyhtiöille ja osuus-
4730: dan jälkeen supistanut erittäin vähäiseksi kunnille. Vastaavanlainen toimenpide on
4731: ennen kaikkea puute r:akennusaineista, pää- jo suoritettu teollisuusosakeyhtiöihin ja
4732: omasta ja ·työvoimasta. Sitä yritteliäi- osuuskuntiin nähden, kun ne v. 1943 a.nne-
4733: syyttä, jota kaikesta huolimatta on täLlä tun tulo- ja omaisuusverolain 10 § :ssä ole-
4734: alaHa esiintynyt, on l·isäksi omiaan tyreh- valla säännöksellä vapautettiin kolmelta
4735: dyttämään se kohtuuttoman ankara verotus, alkuvuodelta omaisuusverosta. Vähintään
4736: jonka kohteeksi uudet asuin:talot ovat jou- samanlainen helpotus olisi myönnettävä
4737: tuneet monien omaisuusverojen ja sen joh- myös mainituille asuntoyhteisöi!lle. Kun
4738: dosta, että verotuksessa on otettu määrää- olisi kohtuutonta jättä,ä vv. 1945-46 pe-
4739: väksi niiden nykyisissä oloissa erittäin kor- rustettuja yhtiöitä ja osuuskuntia vastedes
4740: Imiksi kohoavat rakennuskustannukset. Sen perustettaviin nähden huonompaan ase-
4741: sijaan että vanhemmat 1talot tekee kannat- maan, olisi puheena oleva etu säädettävä
4742: tamattomiksi vuokratasoa alhaisena pitävä takautuvasti käsittämään myös ensiksi mai-
4743: säännöstely, aiheuttaa uusiin taloihin näh- nitut.
4744: den taas verotus osaltaan sen, että niiden Edeltlä lausutun perusteeHa ehdotamme
4745: talous horjuu ja etttä niiden osakkeenomis-
4746: tajien suoritettavat yhtiövastikkeet ja vuok- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
4747: ralaisten maksettavat vuokrat nousevat van- mavan lakiehdotuksen:
4748:
4749:
4750: Laki
4751: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 annetun
4753: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 10 § :n 2 momentin 3 kohta näin kuuluvaksi:
4754: 10 §. 3) teollisuuden harjoittamista varten pe-
4755: ruste1:1tu kotimainen osakeyhtiö tai osuus-
4756: Omaisuuden perusteelila suoritettavasta kunta kolmelta ensimmäiseltä verovuodelta
4757: verosta ovat vapaat: sen perustamisesta lukien, mikäli sitä ei ole
4758: perustettu ennestään olemassa olevan rteol-
4759: 78 IV,4. - TuJ.,. ja omiaisuusvero.
4760:
4761: lisuuslairoksen toiminnan jatkamista var- Tätä lakia on ensi kerran sovellettava
4762: ten, niin myös sama1ta ajrulta vuonna 1945 vuodelta 1945 toimiteittavassa verotuksessa.
4763: tai sen jälkeen perustettu asunto-osakeyhtiö Mikäli vero sa111otulta vuodeLta jo on mäii-
4764: tai -osuuskunta, mikäli siltä ei ole perus- rätty, on verovelvoHiseHa sellainen valitus-
4765: tettu ennen vuotta 1945 rakennetun asunto- oikeus kuin 103 §: ssä säädetään.
4766: talon omistamista varten.
4767:
4768: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
4769:
4770: Lassi Hiekkala. Ensio Kytömaa.
4771: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto.
4772: Nils Meinander. Sulo Heiniö.
4773: Teuvo Valanne. Päiviö Hetemäki.
4774: Felix Seppälä. Rolf B. Berner.
4775: Erkld Leikola. Yrjö Suontausta.
4776: Veikko Vennamo. A. Brander.
4777: 79
4778:
4779: IV,u. - Lak. al. N:o 13.
4780:
4781:
4782:
4783:
4784: P. Tervo y. m.: Ehdotus laiksi tttlo- ja omaisuusverolain
4785: 22 §:n muuttamisesta.
4786:
4787:
4788: E d u s k u n n a 11 e.
4789:
4790: 'l'ulo.-. ja omaisuusverolain mukaan sellai- perinnön tai testamentin kautJta 'tahi naima-
4791: sena kuin se hyväksyttiin v. 1943 on kiin- osana taikka avio-oikeuden nojalla saadusta
4792: teistön tai irtaimiston satunnaisen •luovu- omaisuudesta 1uovutuksen kautta saatu
4793: tuksen tuottama voitto katsottava veron- voitto on verovapaa. Tällainen omaisuus
4794: a:laiseksi tuloksi vain siinä tapauksessa, on yleensä ilman asianomaisen itsensä an-
4795: että omaisuus on oHUJt [uovuttajan omana, siota saatua ja sen myynnistä sawtu voitto
4796: kiinteä kymmentä ja irrtain viittä vuotta on tämän vuoksi saatettava ainakin saman-
4797: lyhyemmän ajan. :laisen verotuksen a[aiseksi kuin muissakin
4798: Käsityksemme mukaan tä1laiset aikarajat tapauksissa.
4799: ova;t aivan mielivaltaisia ja kauppavoitto Kun verotus eräissä rtapauksissa rahan-
4800: kaikissa tapauksissa senlaart;uista tuloa, että arvon muuttumisen vuoksi saattaisi muo-
4801: se ei saisi jäädä verottamatta. Varsinkin dostua kohtuuttoman raskaaksi olisi kaup-
4802: nyt olisi tällaisten voittojen ·laajempi verot- pavoiton määritteleiDiseksi omaisuudel~e
4803: taminen omiaan tasaamaan niHä epäsuh- määrättävä jokin vertailuarvo, jonka
4804: teita, jotka johtuvat inflatiosta ja tavaran avulla kauppavoitto verotetaan. Oikeuden-
4805: puutteesta. Paitsi näistä inflatoorisista te- mukaisimpaan tulokseen päästäisiin käsi-
4806: kijöistä, on omaisuuden arvo useimmiten :tyksemme mukaan siten, että vertailuar-
4807: noussut joistakin muista omistajasta riip- voksi otettaisiin omaisuudelle kolmena vuo-
4808: pumat;tomista syistä, kuten esim. [iikenne- tena ennen luovutusvuotta toimitetussa
4809: 1
4810:
4811:
4812: olosuhteiden parantumisesta tai muista yh- tulo- ja omaisuusverotuksessa pantujen ar-
4813: teiskunnan suorit!tamista toimenpiteistä. vojen keskiarvo sekä ettei veronalaista voit-
4814: Tällaisen omistajasta täysin riippumatto- toa määräJttäisi suuremmaksi kuin 50 %
4815: man ansiottoman arvonnousun verosta va- luovutushinnasta.
4816: pautuminen määrätyn ajankohdan jäilkeen Kaiken edel1läesitetyn perusteella ja viita-
4817: on täysin perusteetonta ja olisi aikarajoi- :ten valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kun-
4818: tukset seil' >'lloksi poistettava. nioittaen ehdotamme,
4819: Oikeaan osuneena emme pidä myöskään
4820: sitä nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa että Ed·uskunta hyväksyisi seuraa-
4821: omaksuttua kantaa, että vaihdon, lahjan, van lakiehdotuksen:
4822:
4823:
4824: Laki
4825: tulO- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 p:nä marra<Skuuta 1943 annetun
4827: tulo. ja omaisuusverolain (888/43) 22 § näin kuuluvaksi:
4828: 22 §. satunnaisesta luovutukscsta saatu voitto
4829: V eronalaisena satunnaisena voittona on määrättynä siten, että siksi luetaan:
4830: myös pidettävä rtämän lain mukaan veron- 1) miHoin omaisuus on ollut luovuttajan
4831: alaisen kiinteän tai irtaimen omaisuuden omana, kiinteä kymmenen ja irtain viisi
4832: 80 IV,5. - Two- ja omaisuusverQ.
4833:
4834: vuotta [yhyemmän ajan, se osa vastik- sHta vähenuetyllä rnetsäntuoto:Ua. Jos
4835: kees•ta, joka ylittää luovuttajan sen hank- kiinteistö on ollut luovuttajan omana vä-
4836: kiessaan suorittaman vastikkeen, taikka, hintäin kymmenen vuotta taikka, jos luo-
4837: jos luovuttaja on saanut omaisuuden vaih- vuttaja on saanut sen muutoin kuin oston
4838: don. lahjan, perinnön tai 1testamentin kautta, älköön luovutebtavaksi hakat;tujen
4839: kautta tahi naimaosana taikka avio-oikeu- metsäntuotteiden kantoarvoa lisättäkö luo-
4840: den nojalla sen keskiarvon, mikä omaisuu- vurt:ushintaan pitemmältä ajalta kuin vero-
4841: delle on :tulo- ja omaisuusverotuksessa vuodelta ja sitä edeltäneiden kahden vuo-
4842: pantu kolmena vuotena ennen luovutus- den ajalta.
4843: vuotta taikka, jos saanto on tapahtunut l'dilloin 1 tai 2 momentissa tarkoitettua
4844: näiden vuos~i~en ~ikana ,s:a:runtovuotta edeltä- omaisuutta verovelvollisen halilinta-aikana
4845: neenä vuonna :toimitetussa verotuksessa, on kohdannut vahinko, josta hän on saa-
4846: sekä nut korvausta, lisättäköön korvaus luovu-
4847: 2) milloin omaisuus on ollut [uovuttajan :tushirrtaan, sikäli kuin sitä ei ole käytetty
4848: omana, kiinteä vähintäin 10 ja irtain vä- tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuu-
4849: hintäin 5 vuotta, se osa luovutuksessa saa- den uudistamiseen tai kuntoon panemiseen.
4850: dusta vastikkeesta, joka ylittää omaisuu- Milloin luovutetu1le omaisuudelle ei ole
4851: delle kolmena vuotena ennen Iuovutus- 1 mom. 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa vero-
4852: vuotta toimitetussa tulo- ja omaisuusvero- •tuksessa pantu arvoa rtai tämä arvo ei ole
4853: tuksessa pantujen arvojen keskiarvon. selvitettävissä, on sillä vastaavana aikana
4854: Edellä 1 momentissa mainituHa tavaHa ollut verotusarvo määrättävä. tulo- ja omai-
4855: määrättävää voittoa laskettaessa verovel- suusverolain säännösten mukaisesti.
4856: vollinen on oikeutettu vähennyksiksi luke- Jos kuolinpesän osakas on luovuttanut
4857: maan saannosta ja luovutuksesta johtuneet pääosuutensa tai pesään kuulunubta omai-
4858: menoooa samoin kuin hänelle omaisuudesta suutta toiselle kuolinpesän osakkaalle, on
4859: 1 mom. 2 kohdassa maini1tussa tapauksessa luovutuksesta saatua vastiketta pidettävä
4860: ja sellaisessa 1 m01n. 1 kohdassa tarkoite- tämän [ain mukaan veronalaisena luovutta-
4861: tussa tapauksessa, jossa :luovuttaja on saa- jan tulona vain siinä tapauksessa, että os-
4862: nut omaisuuden vaihdon, Iahjan, perinnön rtaja luovutusta seuranneiden kolmen vuo-
4863: tai testamentin kautta tai naimaosana den kuluessa luovubtaa omaisuuden kuolin-
4864: taikka avio-oikeuden nojaHa, luovutus- pesän kuulumattomalle henkilölle ja kat-
4865: vuonna ja kahtena sen edellisenä: vuotena sottakoon sanottu tulo tällöin saaduksi sinä
4866: sekä muussa tapauksessa omis:tusaikanaan vuonna, jolloin jälkimmä~nen myynrt;i ta-
4867: aiheutuneet kustannukset, mikruli näitä ei pahtui.
4868: ole otettu vähennyksenä huomioon verotet- V eronalaista voittoa älköön 1 mom. 2
4869: tavaa tuloa määrät'täessä. kohdassa tarkoitetussa ,tapauksessa tai ky-
4870: Maatalouskiinteistön luovutuksesta saa- symyksen ollessa vaihdon, lahjan, perinnön
4871: tua voittoa määrättäessä lisättäköön luovu- tai testamentin kautta tahi naimaosana
4872: tuksesta saatuun vastikkeeseen luovuttajan taikka avio-oikeuden nojalla saadusta omai-
4873: omistusaikana kiinteistöitä erikseen luovu- suudesta kuitenkaan määrättäkö suurem-
4874: tettaviksi hakattujen metsäntuotteiden maksi kuin viideksikymmeneksi sada:lta luo-
4875: sekä luovutuksessa pidätetyn hakkuuoikeu- vutushinnast.a.
4876: den kantoarvo vähennettynä samoilta. vuo-
4877:
4878: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
4879:
4880: Penna Tervo. A. K. Paasivuori. Edvard Pesonen.
4881: Jussi Raatikainen. Alpo Lumme. Juho Karvonen.
4882: Juho Kuittinen. Uuno Raatikainen. Martta Salmela-Järvinen.
4883: Viljo Rantala. Aino Ma,kamäki. Samuli Tervo.
4884: Isak Penttala. G. Andersson. Jere Juutilainen.
4885: E. Pusa. 0. Muikku. Elli Nurminen.
4886: M. Lepistö. J. F. Tolonen. Väinö Leskinen.
4887: V. Kivisalo. K. Hakala. Juho Pyy.
4888: 81
4889:
4890: IV,<>. - L~. al. N :o 14.
4891:
4892:
4893:
4894:
4895: Piippula y. m.: Ehdo·tus laiksi tulo- ja omaisttusverolain
4896: m1tuttamisesta.
4897:
4898:
4899: Eduskunnalle.
4900:
4901: Valtionverotuksemme yksi tävkeimpiä pe- tion tuloveroa kuin samasta työstä mems1
4902: riaatteita on, että kutakin verovelvollista palkatun ja siis erikseen verotmun henki-
4903: on verotettava hänen veronmaksukykynsä lön suorittamana. Esim. 45,000 markan
4904: mukaisesti. Suurempituloinen joutuu mak- pa1kkatJUlosta menisi valtion tuloveroa mar-
4905: samaan ver'Ona suhteellisesti suuremman raskuun 1 p·äivänä 1946 voimaan tulleen
4906: osan tulostaan kuin pienempituloinen, jotta tulo- ja omaisuusverolain tulo-veroasteikon
4907: verovelvollisen kulutuskyky säilyisi. V ero- mukaan I luokassa 2.300 markkaa, mutta
4908: tuksen, progressiivisuuden oikeutus perus- esim. 25 ha peltoa ja 75 ha metsää omis-
4909: tuu juuri tähän, eikä sillä olekaan mitään tavan maanviljelijän, keskimäärin ehkä
4910: muuta perustetta. Progressiivisuuden käyt- 150,000 markan suuruisen verotettavan tu-
4911: tämistä verotuksessa ei voida hyväksyä oi- lon yhteydessä III luokan mukaan verotet-
4912: keaksi, jos se on ristiriidassa edellä maini- tuna tlistä työstä menisi valtion tulove-
4913: tun perusperiaatteen kanssa, vaikka verD- roa 10,350 markkaa eli neljä kertaa niin
4914: tuksen tclmillinen toteuttaminen tai jokin paljon kuin kuin yksin veJ.Iotettaessa.
4915: muu sellainen sitä edellyttäisikin. 'fulo- ja omaisuusverolain 11 § : n 2 mo-
4916: Valtionverotuksessamme on kuitenkin mentti sisältää sen periaatteen, että kotona
4917: kohtia, joissa verotuksen t~lmillisluontoiset olevan lapsen tulo verotetaan erikseen, ellei
4918: periaatteet ovat syrjäyttäneet edellämaini- alaikäisen - vain alaikäisen-lapsen tulo
4919: ttm oikeudenmulraisuusperiaatteen. Näin on ole pienempi kuin mistä erikseen menee
4920: tapahtunut silloin, :kun pro.gressiivisuutta valtionveroa. Edelläesitetty räikeä epäoi-
4921: sovelletaan sellaisiin Yerotuskohteisiin, keudenmukaisuus koskee siis ainoastaan
4922: jDissa tulon suuremmuus ei ltUD kulutusky- maanviljelijän lapsia. Näistä syistä tulo-
4923: vyn suuremmuutta. Tällaisia tapauksia ja omaisuusverolakia olisi viipymättä muu-
4924: ovat eräiden tulDnnauttijain tulon yhdessä tettava niin, että maanviljelijän perheen-
4925: verDttaminen. Näihin tapauksiin kuuluvat jäsenten työtulo verotettaisiin erikseen.
4926: maanviljelijäin perheenjäsenten työtulon Tämän oikean periaatteen on myöskin
4927: verottaminen maanviljelijän tulojen kanssa eduskunta hyväksyu1yt käsitellessään viime
4928: yhdessä sekä maatilan yhteisviljelijäin tu- vuoden 1o1mkuussa hallituksen esitystä
4929: lon ja omaisuuden yhdessä verottaminen. laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
4930: Maanviljelijän kotona työtä tekevien las- sesta.
4931: ten työtulo ei ole viljelmän yhteisessä ta- Tässä yhteydessä käsitellessään tehtyjä
4932: loudessa millään tavoin tehokkaampaa tu- aloitteita maanviljelijän perheen jäsenien
4933: loa kuin esim. täyden ylläpidon saavan pal- verottamisesta eduskunta päätti esittää
4934: katun työntekijäin saama työtulo. Kun haJlitu:kselle Jtoivomuk"len, että se kiil1ee1-
4935: koko se veronlisä, joka aiheutuu puheena- 1isesti valmis'tuttaisi, ja ~ntaisi eduskun-
4936: olevien henkilöiden työtulon verottamisesta nalle es1tyksen sellaisi<sta muutDksista tulo-
4937: kiinteistön tulon kanssa yhdessä, on lasket- ja omaisuusverolakiin, että sen työn arvo,
4938: tava tämän työtulon aiheuttamaksi ver.<)ksi, jonka verDvelvollisen kotona olevat, kuusi-
4939: menee kotona työtä tekevän maanviljelijän toista vuotta täyttäneet lapset ja muut per-
4940: lapsen työstä monin verroin enemmän val- heen jäsenet ovat verovelvollisen rmaa- tai
4941: 11
4942: 82 IV,6. - 'fnlo- ja oma,isuusvero.
4943:
4944: metsätalouden hyväksi tehneet, voitaisiin jassa mitassa kuin suinkin mahdollisuus
4945: verottaa erikseen ja että yhdysviljelyksessä ostaa yhteisesti suurempia tiloja kuin mitä
4946: maataiOlUtta harjoittavat yhtymänä verote- he erikseen voivat hankkia. Tällä tavalla-
4947: tut maanviljelijäperheet, samoin kuin ne han säästettäisiin huomattavasti rakennus-
4948: muut maanviljelijäperheet, joille nykyisten tarvikkeita ja rakennustyötä ainakin tois-
4949: säännösten mukaan lapsivähennystä ei taiseksi, joten maatilan yhteisviljelyn edis-
4950: voida myöntää, saisivat lukea hyvåkseen täminen jouduttaisi samalla siirtoväen no-
4951: asianmukaiset lapsivähennykset. peata asuttamista.
4952: Myös maatilan yhteisesti omistavien Muiden kuin siirtoväen yhteisviljelyä
4953: maanviljelijöiden valtion verotuksessa ta- olisi näissä oloissa myös syytä suosia. Nyt-
4954: pahtuu samanlainen kohtuuttorrnuus. Jos hän on maanviljelijäksi ryhtyvien varsin
4955: kaksi tai useampia maanviljelijöitä hankkii vaikeata hankkia itselleen vierasta tilaa,
4956: tilan yhteisesti, menee heiltä perhettä koh- sillä myytävät maatilat olisi lähivuosien ai-
4957: den valtion veroa 2-3 kertaa niin paljon kana koetettava myydä ensi sijassa siirto-
4958: kuin mikä heiltä menisi tätä veroa siinä ta- väelle, jota vastoin jonkin ajan !kuluttua
4959: pauksessa, että he olisivat hankkineet hei- niitä varmaan taas on helpommin saata-
4960: dän pääomansa edellyttämän tilan yksi- vissa. Jos yhteisviljelyn esteitä koetetaan
4961: nään. Yhteisviljelij,öilläkään ei ole, kun poistaa, voitaisiin epäilemättä moni maa-
4962: sen hailt:a.tkin otetaan huomioon, mitään sel- tila säästää kansantaloudellisesti erittäin
4963: laista etua tästä yhteisviljelyksestä, että se haitalliselta pirstomiselta, samalla kuin ra-
4964: lisäisi heidän veroiliillaksukykyänsä, vaan kennustarvikkeita säästyisi.
4965: kunkin osakkaan veronmaksukyky riippuu Yhteisviljelijäin vero on tähän asti mää-
4966: yksinomaan siitä, miten paljon hän on voi- rätty tulo- ja omaisuusverosta annetun ase-
4967: nut rrnaatalouteen sijoittaa varoja ja mikä tuksen 3 § :n yhteisöjen verotusta koske-
4968: hänen työnsä arvo on. Sitä paitsi jo pie- vien säännösten mukaan, joka maatalouden
4969: nellikokin yhteisviljeltävä maatila joutuu harjoittajain yhteisomistuksessa olevien
4970: osakkaiden t~kemän maataloustyön arvon kiinteistöjen verotukseen sovellettuna on
4971: vuoksi maksamaan valtionveroa kaksi ker- johtanut edellä esitettyihin epäoikeudenmu-
4972: taa niin paljon kuin sama maatila työnte- kaisuuksiin. Asian suuren merkityksen
4973: kijöineen maksaisi, jos se olisi yhden pal- vuoksi olisi tulo- ja omaisuusverolakiin otet-
4974: katulla työvoimalla tilaansa viljelevän hen- tava säännöt yhteisomistuksessa olevien
4975: kilön hallussa. Ja kukin viljelijäperhe jou- maatalouskiinteistöjen verotuksesta, jolloin
4976: tuu maksamaan noin kolme kertaa niin pal- asetuksen määräyksestä johtuva epäkohta
4977: jon tulo- ja omaisuusveroa kuin jos tila tulisi poistetuksi.
4978: jaettaisiin osakkaiden kesken. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4979: Maatilan yhteisomistusta olisi kuitenkin
4980: erikoisesti tällä hetkellä syytä suosia sen että Ed1tskunta hyväksyisi SC1traa-
4981: vuoksi, että siirtoväellä tulisi olla niin laa- 1van lakiehdotuksen:
4982:
4983:
4984: Laki
4985: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4986: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
4987: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11 ja 19 § sekä lisätään lakiin uusi 52 a §
4988: seuraavasti:
4989: 11 §. I\;otona olevan alaikäisen lapsen muusta
4990: Puolisot ovat verovelvollisia heidän yh- k.uin ansiotulosta sekä omais11:udesta vero-
4991: teenlasketun tulonsa ja omaisuutensa pe- tetaan hänen vanhempiaan, mikäli lapsen
4992: rusteella sen mukaisesti, kuin kumpikin tulo tai omaisuus ei nouse määrään, josta
4993: heistä. niitä vallitsee. Jos avioliitto on pää- häntä itseään voitaisiin verottaa.
4994: tetty verovuonna tai jos puolisot välien Ennen verovuotta kuusitoista vuotta täyt-
4995: rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti asuvat täneiden verovelvollisten maa- tai metsäta-
4996: erillään, on heitä verotettava eribeen niin- louden hyväksi tekemän työn, jota ei voida
4997: kuin eri verovelvollisia. krutsoa palkkaa vastaan tehdyksi työksi, arvo
4998: IV,6. - Piippula y. m. 83
4999:
5000: on arvioitava siihen maaraan, mikä siitä litsemansa maa- tai metsätalouden hyväksi
5001: työstä olisi ollut palkatulle henkilölle suo- tehnyt, arvioituna siihen määrään, mikä
5002: ritettava ja luettava tämä tulo hänen tu- siitä työstä olisi palkatulle henkilölle suo-
5003: lokseen. ritettava; sekä
5004: Milloin maatalouskiinteistön omistaa tai 5) sellaisesta kiinteistöllä olevasta tuo-
5005: sitä hallitsee useampi kJUin yksi verovelvol- tantolaitoksesta, jota verotuksessa ei lueta
5006: linen, omistajan tai haltijan puolisaa lu- eri liikkeeksi, aiheutunut kiinteistön tuo-
5007: lruunottamatta, on kul1kin osakkaan tai jä- ton lisäys.
5008: senen tuloksi ja omaisuudeksi katsottava Milloin l~uolinpesää on verotettava maa-
5009: se osa maatalouskiinteistön tulosta ja omai- talouskiinteistöstä saadusta tulosta, on tu-
5010: suudesta, mitä hänen osuutensa kiinteis- loksi katsottava myös kuolinpesän jäsenen
5011: töön tai sen vuokraoikeuteen edellyttää. maa- tai metsätalouden hyväksi tekemän
5012: työn arvo sekä se etu rahaksi arvioituna,
5013: 19 §. mikä jäsenellä on kiinteistöllä olevasta
5014: Edellä 15 §: ssä tarkoitettujen tulojen li- asunnosta.
5015: säksi luetaan maatalouskiinteistöstä saa- 52 a §.
5016: duksi tuloksi vuosittain erikseen arvioituna: Milloin maatalouskiinteistöä omistetaan
5017: 1) vu6kramaksu sekä ~puutarha- tai tai hallitaan yhteisesti, vastaavat kiinteis-
5018: muusta siihen verrattavasta viljelyksestä, tön omistajat tai haltijat yhteisesti kunkin
5019: kalavedestä, metsästysmaasta ynnä muista osakkaan kiinteistöitä saamasta tulosta me-
5020: sellaisista etuuksista saatu puhdas tulo·; nevän tuloveron ja kiinteistöstä menevän
5021: 2) laidunmaasta saatu puhdas tulo, jollei omaisuusveron maksamisesta. Kiinteistön
5022: sellaisen maan tuottoa muutoin veroteta; omi<Jtaja tai haltija vastaa lastensa ja mui-
5023: 3) se etu rahaksi arvioitun:a, joka verovel- den perheenjäsentensä maa- ja metsätalou-
5024: vollisella on ollut omaan tai perheensä tar- den hyväksi tekemästä työstä menevistä ve-
5025: peeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta roista.
5026: asunnosta;
5027: 4) sen työn arvo, johtotyö siihen luet-
5028: tuna, minkä v;erovelvoJ.linen on, puolisaa Tämä laki tulee voimaan p: nä
5029: lukuunottamatta, yksin tai yhteisesti hal- kuuta 1947.
5030:
5031: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
5032:
5033: J. Erl. Pilppula. Toivo Ikonen.
5034: Juhani Leppälä. Aino Luostarinen.
5035: J·ohannes Virolainen. Toivo H. Kinnunen.
5036: Aksel!i Bra.nder. Eino Laitinen.
5037: J. E. Lampinen. Markus Niskala.
5038: Martti Miettunen. Albin Asikainen.
5039: Samuli Simula. Väinö Okko.
5040: Kusti Eskola. J. Koivisto.
5041: Yrjö Hautala. Tauno Saukkonen.
5042: S. Salo. M. 0. Lahtela.
5043: Aapo Inkinen. Anselm Alestalo.
5044: Lauri Riikonen. Matti Miikki.
5045: 84
5046:
5047: IV, 1. - Lak. al. N :o 15.
5048:
5049:
5050:
5051:
5052: Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverol-ain
5053: muuttamisesta.
5054:
5055:
5056: E d u s k u n n a ll e.
5057:
5058: Huolimatta niistä lievennyksistä, jotkå sä:ädetyn avioliittolain kanssa, jolka asettaa
5059: edusku;ruta lokakuun 18 p:nä 1946 halli- aviopuolisot :keskenään tasa-arvoisiksi myös
5060: twksen esityksen perusteella tekemäiloon varallisuusoikeudellisissa suhteissa. Tulo-
5061: päätöksellä teki tulo- ja omaisuusverolakiin, ja omaisuusverolwkia v. 1935 muutettaessa
5062: Dn työstä saadulla ansiotulolla elävien !kan- tämä näkökohta otettiinkin huomioon ja
5063: salaisten verotaakka vielä:kin liian raskas. säädettiin, että vaimoa on siitä tulosta,
5064: Inflatoorisen kehity:ksen aiheuttama palldw- jonka hän on ansainnut kodin ulkopuolella
5065: jen mal1kkamääräjnen nousu toisaalta ja sa- verotettava eri!kseen, samoinkuin muusta
5066: masta syystä ai!heutunt hintojen kohoami- sellaisesta tulosta ja omaisuudesta, joka
5067: nen, joka on pienentänyt palkkojen reaali- avioliittolain mukaan on hänen hallittava-.
5068: arvoa, ovat olleet syynä tämän vaikean ti- naan.
5069: lanteen syntymiseen. Valtion va1keasta ta- Aviopuolisoiden erikseen verottaminen
5070: loudellisesta asemasta huolimatta olisi pal- olisi ilmeisesti omiaan edistämään aviovai-
5071: kansaajien veroikuormaa saatava vieläkin mojen ansiotyöhön menoa, ikun verotuk-
5072: lievitetyksi ja heidän vaikeata asemaansa sessa nyt vallitseva eprukohta tulee poiste-
5073: helpotetuiksi ennen kuin ;tämän 'epäkohdan tuksi. Verotettavan tulon yhteenlaskeminen
5074: vaikutukset heidän elämässään ja myöskin saattaa nimittäin useissa tapauksissa lisätä
5075: kansantaloudessamme saavat aikaan tähän- perheen verokuormaa niin runsaasti, ettei
5076: astista vakavampia seurauksia. vaimon ansiotyöhön menon katsota nykyi-
5077: Eräs sellainen keino, jolla palkansaajien sissä oloissa kannattavan. Muutoksella
5078: verokuormaa voidaan helpottaa, on aviopuo- päästäisiin siis askel lähemmäksi nykyi-
5079: lisoiden erikseen verottaminen heidän kodin sissä olosuhteissa ma~al:lemme niin 1ähdel1istii
5080: ulkopuolella suorittamastaan ansiotyöstä täystyöllisyyttä.
5081: saadusta tulosta. Vaikea taloudellinen ti- Samalle kannalle aviopuolisDiden erik-
5082: lanne on luikuisissa perheissä pa!kottanut seen verottamiseen nähden on asettunut
5083: molemmat aviopuolisot ansiotyöhön, mikä myös eduskunta, joka syksyllä 1946, käsi-
5084: kansantalouden kannalta on hyödyllistä ny- tellessään hallituksen esitystä tulo- ja omai-
5085: k;yisenä aikana, jolloin useilla elinkeinoelä- suusverola;kiin tehtävistä muutoiksista, päät-
5086: män aloilla vallitsee ankara työvoimapula. ti esittää hallitukselle toivomuksen, että se
5087: Tällaisten aviopuolisoiden tulot verotetaan ensi tilassa ottaisi harkittavakseen olisiko
5088: nykyisin heidän yhteenlasketun tulonsa pe- aviopuolisoiden verotuksessa ·palattava sa-
5089: rusteella, josta saa vähentää sen aviopuo- maan järjestelmään, joka v. 1935 oli omak-
5090: lison palkasta, joka on väthemmän ansain- suttu ja myönteiseen tulokseen päätyes-
5091: nut, 30,000 mk sekä jos tulo on ollut yli sään antaisi esityksen eduskunnalle tätä
5092: sen, ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan ta:rkoittaviksi muutoksiksi tulo- ja omai-
5093: yhteensä enempää kuin 50,000: -. suusverolakiin. Myöskin SAK on hallituk-
5094: Tällaista verotustapaa vastaan voidaan selle jättämässään esityksessä palkansaajien
5095: esittää useita muistutuksia. M. m. se ei ole verokuorman helpottamis~ksi asettunut sa-
5096: sopusoinnussa 13 p: nä kesäkuuta 1929 malle kannalle.
5097: IV, 7. - Lebto.li;oski y. m. 85
5098:
5099: Ka:iiken edelläesittämämme perusteella ja sovelluttaa jo kuluvana vuonna toimitetta-
5100: viitaten valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ään vassa v,erotuksessa,
5101: ehdotamme kunnioi•btaen, jouduttaaksemme Eduskunnan h,yväksyttäviiksi seu-
5102: asian ratkaisua siten, että sitä voitaisiin raavan lakiehdotttksen:
5103:
5104: Laki
5105: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5106: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
5107: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11, 28, 29, 45 ja 51 § näin kuuluvilisi:
5108: 11 §. hennykseen ainoastaan, mikäli väihennys
5109: Verovelvollisten tuloksi ja omaisuudeksi kohdistuu sellaiseen tuloon tai omaisuuteen,
5110: luetaan myöSkin hänen vaimonsa tulo ja josta täällä on suoritettava veroa.
5111: omaisuus, lukuunottamatta sitä tuloa, jonka
5112: tämä on ansiotyöllä hankkinut kodin ulko- 2,9 §.
5113: puolelta. Kuitenkin on vaimoa erikseen V erovelvollinen henikilö, joka verovuonna
5114: verotettava myös muusta sellaisesta tu- on asunut Suomessa, niinkuin 7 § :n 2 3,
5115: losta ja omaisuudesta, joka lain mukaan 4 ja :5 momentissa sanotaan, saB!koon sm{ li-
5116: on hänen hallittavanaan. säksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä o1i säädetty
5117: Kotona olevan alaikäisen lapsen tulosta vä:hentää:
5118: ja omaisuudesta verotetaan hänen vanhem- 1) kansaneläkelaitokselle omasta ja puo-
5119: piaan, mikäli lapsen tulo tai omaisuus ei lisonsa puolesta suorittamansa pakolliset
5120: nouse määräiin, josta lhäntä itseään voitai- vakuutusma!ksut;
5121: siin verottaa. :2) maksut, jotka hän on suorittanut
5122: 28 §. työttömyyskassoihin;
5123: Verovelvollise11a on oikeus tuloistaan vä- 3) maksut, jotka hän on suorittanut
5124: hentää: omasta rt:aikka puolisonsa tai!kka1 h1.stens:a
5125: 1) velkain korot; •henki-, ,pääoma-, elinkoriko-, tapaturma- tai
5126: 2) suorittamansa avustus, jolka on mai- sairausvakuutuksesta. kuitenkin enintäJän
5127: nittu 21 § : n 5 kohdassa; kaksituhatta markikåa kutakin perheenjä-
5128: 3) verovuonna suorittamansa osto- ja sentä kohti;
5129: myyntihyvitykset, ylijäämäpalautukset se~kä 4) maksut eläke-, leski- ja orpo- ynnä
5130: 1,ruosi- ja vaihtoalennUikset; muusta sellaisesta vakuutuksesta avustus-
5131: 4) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa kassaan tai muuhun vakuutuslaitolkseen. mi-
5132: syntynyt tappio, jota ei ole :katsottava pää- käli hänen virkansa tai toimensa vuoksi on
5133: oma vähennykseksi; sellaisia maksuja suoritettava, ei Jmiten-
5134: 5) edellä 2,1 § :n 6 kohdaE\Sa tarkoitetusta kaan enempää kuin kuusituhatta markkaa;
5135: voitosta sen hankkimisesta olleet menot; 5) sellaisella paikkakunnalla, jolla elin-
5136: 6) omaisuuden satunnaisesta luovutuk- kustannukset ovat tuntuvasti suuremmat
5137: sesta saadusta voitosta samanlaatuisesta kuin yleensä maassa, valtiovarainministe-
5138: lnovutukscsta verovuonna aiheutunut tap- riön vuosittain vahvistaman määrän, enin-
5139: pio; tään kahdeksantuhatta marikkaa, paitsi mil-
5140: 7) ma:ksu, jonka hän työnantajana on loin verovelvollinen on verovuonna elättä-
5141: suorittanut kansaneläkelain 8 § :n nojalla; nyt alaikäistä lastaan, jolloin vähennys voi
5142: 8) mää.rä, joilika säästönankkien vakuus- olla lisäksi nelj<ätu:hatta markkaa jokaisesta
5143: rahasto on käyttänyt pääomansa lisäämi- edellä tarkoitetusta lapsesta;
5144: seen; sekä 6) lääkärin kulut sen mukaan, kuin val-
5145: 9) lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoi- tiovarainministeriö määrää ja, milloin ve-
5146: tukseen, sen mukaan kuin asetuksella sää- rovelvollisen veronmaksulkyky muun lähei-
5147: detään. sen kuin alaikäisen lapsen elättämisen
5148: Henkilöllä, joka ei ole ko!ko verovuotta taikka oman tai läheisen henkilön sairau-
5149: asunut Suomessa, niin myös ulkomaisella den tai ta1paturman täiliden, viran tai työ-
5150: valtiolla, yhteisöllä, laitoksella ja säätiöllä paikan menettämisen takia taikka muusta
5151: on oikeus tässä pykälässä mainittuun vii- sel1aisesta syystä on olennaisesti vä·henty-
5152: 86 IV, 7. - 'l'ulo- ja &nutisuusvero.
5153:
5154: nyt, verolautaJkunnan harkitseman määrän, erikSeen miehen tuloverosta, kuten eri ve-
5155: ei !kuitenkaan yhteensä enempää kuin nel- rovelvollisen vero.
5156: jäkymmentätUJhatta markkaa.
5157: Jos verovelvollinen on ikuollut ja hä- 51 §.
5158: neltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia Veroa ei mene 46 § : ssä tarkoitetun vero-
5159: tai muita perillisiä, joiden elatus pääasial- velvollisen verotettavasta tulosta eikä omai-
5160: lisesti on ollut hänen ansionsa tai työnsä suudesta, jos verovelvollisen verotettava
5161: varassa, voidaan vainajan tuloa lharikinnan tulo tai omaisuus on pienempi Jrnin 48 tai
5162: mukaan vä1hentää tai se kolkonaan vapaut- 49 §: ssä olevien asteilrokojen osoittama vä-
5163: taa verosta. ;hin tulo- ja omaisuusmäärä.
5164: 45 ·§. Mitä 1 momentissa verovelvollisen vero-
5165: Milloin aviopuolisoita on erikseen vero- tettavasta tulosta on säädetty, on vastaa-
5166: tettava, on vero määrättävä liliten, että siitä vasti sovellettava aviopuolisoiden yhteen-
5167: verosta, joka menisi heidän yhteenlaske- laskettuun tuloon, lukuunottamatta, mitä
5168: tusta tulostaan tai omaisuudestaan, pan- vaimo on ansiotyöllä hanrokinut kodin ul-
5169: naan kummallekin puolisolle se määrä, kopuolelta, sekä 'heidän yhteenlaskettuun
5170: mi:kä. vastaa hänen tulonsa tai omaisuu- omaisuuteensa.
5171: tensa suhdetta yhteenlaskettmm tuloon tai Jos verovelvollisen tulon ja omaisuuden
5172: omaisuuteen. perusteella menevän veron yhteismäärä on
5173: Tulosta, jonka vaimo on ansainnut kodin pienempi kuin viisikymment-ä marklma, ei
5174: ulkopuolelta, on vero kuitenkin määrättävä veroa määrätä maksettavaksi.
5175:
5176: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
5177:
5178: Aioo Lehtokoski. Urho Kulovaara. Anna Nevalainen.
5179: Kaisa Hiilelä. Edvard Pesonen. Tyyne Tuominen.
5180: Aino Malkamäki. A. K. Paa.sivuori. Väinö Leskinen.
5181: Isak Penttala. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Matti Lepistö.
5182: P. A. Karjalainen. Juho Pyy. Alpo Lumme.
5183: Elli Nunninen. Jere Juutilainen. E. Pusa.
5184: Miina Sillanpää. H. S. Pesonen. 0. Muikku.
5185: Martta Salmela-Järvinen. Mauri Ryömä. Hella Wu:olijoki.
5186: 87
5187:
5188: IV,s. - Lak. al. N :o 16.
5189:
5190:
5191:
5192:
5193: E. Koivisto y. m.: Ehdot·us laiksi liike·vaihtoverolain 5 § :n
5194: m~ttdtmnisesta.
5195:
5196:
5197:
5198: E d u s k u n n a ll e.
5199:
5200: Maassamme vallitsee erittäin vaikea asun- vaihtoveron alaista. Kun mainittu vero on
5201: topula. Hävitetyn Pohjois-SuO!l1len jälleen- 20 % ostohinnasta, korottaa liikevaihto-
5202: rakennustyö on edistynyt vasta vähän yli vero siis vähintään 10 % :·Ua crakennuskus-
5203: pooleen väliin. Siirtoväen ja rintamamies- tannuksia. Yksityiskohtaisten laskelmien
5204: ten rakennustoiminta on vasta alussa. Kau- mukaan esimerkiksi Perä-Pohjolan m:aauvi~
5205: pungeissa ja asutuskesrouksissa asutaan jelysseuran alueella 80 m2 suuruisen yh-
5206: usein aivan sietämättömissä olosuhteissa. den perheen asuin:railrennukscn osalta ra:lren-
5207: Valtion omakin rakennussuunnitelma on nustarpeista menevä liikevaihtovero on
5208: varsin laaja. Tämän vuoksi valtakunnan 38,100 markkaa. Keskikokoisen navattaxa-
5209: tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia kysymyk- kennuksen osalta vero on n. 24,000 mal~
5210: siä on asuntotuotannon edistäminen. kaa. Syrjäseuduilla, jonne rakennustarvik-
5211: Jälleenrakennustoimintaa ja uusien ra- keet on kuljetettava jopa satoja kilomet-
5212: kennusten aikaansaamista valtiovalta onkin rejä maanteitse, liikevaihtovero on rahti-
5213: m. m. lainoitusten avulla pyrkinyt tuke- kustannusten lisäksi maksettava myös rah-
5214: maan. Sen lisäksi on sekä valtion että yk- din korottamasrta hinniUSta, joka rahti esim.
5215: sityisten rakentajien etujen mrukaista löy- Kuusamossa ja Taka-Lapissa nostaa tava-
5216: tää uusia keinoja ra;'kennnstuotannon edis- ram. hintaa 4-5 marlmUa kiiollta.. Väestö,
5217: tämiseksi. Kun uudet rakennukset nykyi- jonka on pakko rakentaa uudelleen tuhou-
5218: sin tulevat n. 6-8 kertaa kalliimmiksi lrnin tuneet rakennukset, joista saadut korvaus-
5219: ennen sotaa ja koska tästä johtuen myös obligatiot ainoastaan osittain riittävät jäl-
5220: vuokrien ero uusien ja vanhojen rtalojen leenrakennuskustanuksiin, ei voi pitää koh-
5221: välillä on muodostunut kohtuuttoman suu- tuullisena ja oikeudenmukaisena tällaista
5222: reksi, olisi myös ra:kennuslrustannuksia ko- ylimääräistä verorasitusta, jota muulla
5223: rottavia tekijöitä pyrittävä poistamaan. Suomen väestöllä ei ole kannettavanaan.
5224: Tällaiseen toimenpiteeseen olisi syytä myös Kun valtiovalta on velvollinen rahoitta-
5225: sen vuoksi, etteivät siirtoväen ja Pohjois- maan ei ainoastaan Pohjois-Suomen j-äl-
5226: Suomen hävitetyn alueen väestön saamat leenrakentamista, vaan myös maanhan'kin-
5227: korvaukset ja lainamäärät nykyisin riitä talain alaista rakennustoimintaa samoin
5228: läheskään peittämään rakennuskustannuk- kuin voimalaitosten ja eräitten muitten
5229: sia. tuotantolaitosten rakentamista, joutuvat
5230: Tällaisia sekä rakennustuotantoa edistä- valtio ja rahrul<aitokset liikevaihtoveron ta-
5231: viä että kustannuksia supistavia 'keinoja kia näihin sijoittamaan vastaavasti suu-
5232: onkin löydettävissä. Tärkeimpiä niistä olisi Tempia pääomi~. Its(', asi1assa vapautta-
5233: raJkennustar'Vikkeiden vapauttaminen liike- maila tärkeimmä:t rolmnnustarvikkeet liike-
5234: vaihtoverosta. Onhan tämän veron osuus vaihtoverosta, valtiolle tästä syystä vähen-
5235: rakennuskustannuksista varsin ooomattava. tyvä verotulo samalla vähentää siltä pää-
5236: Uudisrakennuksissa lasketaan työpalkkojen omamenoja, koska niukoista ja säännöste-
5237: osalle n. 30 %. Rakennusmateriaalin ja tar- lyn alaisista rakennustarvikkeista johtuen
5238: vihl\:eiden osuus on siis n. 70 %. Viimeksi- rakennuslupia pääasiassa voidaan myöntää
5239: mainituista taasen ainakin 50 % on liike- vain edellämainittuihin tarkoituksiin.
5240: 88 IV,s. - LiilmvaihtoYero.
5241:
5242: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5243: kunnioittaen, van lnkiehdotttksen:
5244:
5245:
5246: Laki
5247: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5248: Edl.lSlmnnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1941 anne-
5249: tun liikevaihtoverolain (921/41) 5 § näin kuuluvaksi:
5250: 5 §. motuotteita, sekä leipäviljan, perunan, suo-
5251: Liikevaihtoverosta on vapaa: latun silakan ja suolatun muikun, maidon,
5252: 1) tupakkavaLmisteiden ja väkijuomien kerman, voin, margariinin, juuston, piimän,
5253: myynti; talouskaljan, jalostamattoman lihan, tuo-
5254: 2) veden, valokaasun ja sähkön myynti; reen kalan ja kananmunain myynti, mikäli
5255: 3) polttopuiden ja -turpeiden, hiilien, se ei tapahdu ravintola-, ruokala- tai kah-
5256: kaksien, maanviljelyskalkin ja väkilannoit- vilaliikkeessä ;
5257: teiden myynti; 7) jauhatusjätteiden, korsirehun, rehn-
5258: 4) sanoma- ja aikakauslehtien sekä tie- kauran, rehuseUuloosan, rehukivennäisai-
5259: teellisten julkaisusarjojen ja niihin sisälty- neiden, >"äkirehujen, kotieläinten ruokin-
5260: vien julkaisujen myynti; nassa käytettyjen teollisuuden jäteaineiden
5261: 5) nettovetomäärältään vähintään kym- ja AIV-rehuliuoksen myynti; sekä
5262: menen rekisteritonnin suuruisten alusten 8) rakennustarvikkeena käytetyn puuta-
5263: myynti; varan, tiilien, sementin, kalkin, naulojen
5264: 6) leivän, lukuunottamatta leivoksia, kek- ja ikkunalasin myynti.
5265: sejä, kaakkuja ja niihin verrattavia leipo-
5266:
5267: Helsingissä 14 piiivänä helmikuuta 1947.
5268:
5269: ~r~ Jroivisto. Jussi Lappi-Seppälä. Lauri Järvi.
5270: 89
5271:
5272: IV,9. - La.k. al. N:o 17.
5273:
5274:
5275:
5276:
5277: Luukka y. m. : Ehdotus laiksi eräiden talletusten ja obli-
5278: gatioiden omistajille myö.nnettäväst.ä veronJtuojen.wu,k-
5279: sesta annetun, lain 1 § :n muuttamisesta.
5280:
5281:
5282: E d u s k u n n a ll e.
5283:
5284: Eräiden talletusten ja obligatioiden ,omis- Edellä mainitun lainkohdan edellyttämän
5285: tajille myönnettävästä veronhuojennuksesta verovapauden alaisia ovat m. m. 5 päivänä
5286: 11 päivänä lokakuuta 1946 annetun lain toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
5287: (706/46) 1 § :n mukaan kotimaiseen pank- lain (390/45) nojalla annetut kQrvausobli-
5288: kiin, siilistöpankkiin, osuuskassaan, p.osti- gatiot. Sitä vastoin ei verovapaus koske
5289: säästöpankkiin tai osuuskunnan säästökas- saman lain mukaan annottavia korvausosak-
5290: saan muille kuin she~ki- ja niihin verrat- keiden hallintoyhteisön osuustodistuksia.
5291: taville tileille sijoitetun talletuksen, samoin Kun samasta korvausmäärästä annetaan eri
5292: kuin valtion antaman Suomen markan korvaukseen oikeutetuille obligatioita ja
5293: määräisen ohligation omistaja saa valtiolle, osuustodistuksia erilaisessa suhteessa, johtaa
5294: kunnalle tai seurakunnalle vuosien 1946- mainittu laki korvaukseen oikeutettuihin
5295: 1955 tulojen perusteella toimitettavassa ve- nähden ilmeiseen kohtuuttomuuteen. Koska
5296: rotuksessa näistä talletuksista tai obliga- korvaukseen oikeutetuilla ei lain mukaan
5297: tioista saamistaan korkotuloista verova- ole mahdollisuutta valita, haluavatko he
5298: paana vähentää niiden yhteisen määrän korvauksensa obligatioina vaiko osuustodis-
5299: 10,000 markkaan saakka sek:ä viimeksi mai- tuksina, edellyttää lain tarkoitus, että kum-
5300: nitun määrän ylittävältä osalta puolet, ei mankin arvopaperin arvo olisi pyrittävä pi-
5301: kuitenkaan enempää kuin kaikkiaan 100,000 tämään mahdollisimman yhdenmukaisena.
5302: markkaa. Niinikään saa edellä tarkoitetun Erityisesti pitäisi verotuksen kohdata sa-
5303: talletuksen tai ohligation omistaja samoilta mojen perusteitten mukaan niitä korvauk-
5304: vuosilta omaisuuden perusteella toimitet- sia, jotka toisen korvauslain perusteella an-
5305: tavassa verotuksessa talletustensa ja obli- netaan alueluovutuksen ja sodan johdosta
5306: gatioittensa arvosta verovapaana vähentää omaisuutensa menettäneille.
5307: niiden yhteisen arvon 300,000 markkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme
5308: saakka sekä tämän määrän ylittävältä osalta
5309: puolet, ei kuitenkaan enempää kuin kaik- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
5310: kiaan 2 miljoonaa markkaa. raavan lakiehdotuksen:
5311:
5312:
5313: Laki
5314: eräiden talletusten ja obligatioiden omistajille myönnettävästä veronhuojen-
5315: nuksesta annetun lain muuttamisesta.
5316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä lokakuuta 1946 eräiden
5317: talletusten ja obligatioiden omistajille myönnettävästä verohuojennuksesta annetun
5318: lain (706/46) 1 § näin kuuluvaksi:
5319: 1 §. kunnan säästökassaan muille kuin shekki-
5320: Kotimaiseen paD'kkiin, säästöpankikiin, ja niihin verrattaville tileille ~ijoitetun tal-
5321: osuusk&'!Saan, postisä-ästöpankkiin tai osuus- letuksen, samoin kuin valtion antaman
5322: 12
5323: 90 IV,9. - TaUettajain verohuojennus.
5324:
5325: Suomen markan määräisen obligation omis- Niin ikään saa 1 momentissa tarkoitetun
5326: taja saa valtiolle, k:unnalle tai seuraimu- talletuksen, obligation tai osuustodistuksen
5327: nalle vuosien 1946-1955 tulojen perus- omistaja sanotussa momentissa mainituilta
5328: teella toimitettavassa verotuksessa näistä vuosilta omaisuuden perusteella toimitetta-
5329: talletuksista tai obligatioista saamistaan vassa verotuksessa talletustensa, obligatioit-
5330: korkotuloista verovapaana vähentää niiden tensa ja osuiUStodistustensa arvosta verova-
5331: yhteisen määrän kymmeneentu:hanten mark- paana vähentää niiden yhteisen arvon kol-
5332: kaan saakka sekä viimeksi mainitun mää- meensataantuhanteen markkaan saakka sekä
5333: rän ylittävältä osalta puolet, ei kuitell'kaan tämän illläärän ylittävältä osalta puolet, ei
5334: enempää kuin ikaikkiaan satatuhatta mark- kuitenkaan enempää kuin kak!kiaan kaksi
5335: kaa. Sama vähennysoikeus on korvausosak- miljoonaa markkaa.
5336: keiden hallintoyhteisöstä 5 päivänä touko- Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei
5337: kuuta 1945 annetussa laissa (392/45) tar- koske rahalaitoksen toiseen rahalaitokseen
5338: koitetun osuustodistuksen omistajalla siitä .tekemå.<1. 1taUetu:sta, rahalaitoksen omistamia
5339: tulosta, jonka hän on edellä mainittuina obligatioita ja osuustodistuksia eikä näistä
5340: vuosina saanut osuustodistuksen kuponkia talletuksista, obligatioista ja osuustodistuk-
5341: va.c;taan. sista saatuja korko- ja kuponkituloja.
5342:
5343: Helsingissä 10 piiiv.änä helmikuuta 1947.
5344:
5345: Eemil Luukka. Matti Pärssinen.
5346: Arno Tuurna. E. Pusa..
5347: Juhani Leppälä. Juho Paksuja.lka..
5348: Toivo Ikonen. M. 0. Lahte!a.
5349: J oha.nnes Virolainen. Erkki Koivisto.
5350: Aapo Inkinen.
5351: 91
5352:
5353: IV,HJ. - Lak. al. N:o 19.
5354:
5355:
5356:
5357:
5358: Kulovaara. y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen lms-
5359: tannuksista annetun lain muuttamisesta.
5360:
5361:
5362: E d u s k .u n n a 11 e.
5363:
5364: Kansakoulunopettaja;in paUkat, jotka a[- leudesta ja valtioneuvoston päätöksestä
5365: lrnaankin ovat olleet varsin alhaiset, ovat riippuen. N. s. rajaseutulisän ylimmäis-
5366: rahanaTVon alentumisen johdosta tuntuvan mäJärä olisi korotettava 100 % : iin ja sen
5367: korottamisen tarpeessa. Tämä olisi suoritet- suori1tusperusteet olisi tarkistettava.
5368: tava samanaikaisesti valJtion viran. ja toi- Erikoisesti näyttäisi olevan tarpeellista
5369: menhaJ.tijain palkkojen korottamisen kanssa. saada opettajien palkan suoritus sairauden,
5370: Kansakoulutoimen kehityksen kannalta ja virkavapauden ja äitiysloman ajalta järjes-
5371: yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi va;ltion iletyksi yhdenmukaisesti valtion viran- ja
5372: viran- ja toimenhaltijain sekä kansakoulun- toimenhaltijain vastaavien säännösten sekä
5373: opettajain palkkojen suorituksen väJlidlä eduskunnan lausuman toivomuksen kanssa.
5374: olisi tärkeää tehdä samalla muutoksia ja Samoin olisi oikeudenmukaista myöntää
5375: lisäyksiä myöskin niihin kansakoululain- yläkansakoulunopettajrulle oikeus ·lukea hy-
5376: säädännön kohtiin, jotka ovat yhteydessä väkseen ikäJlisää ja eläkettä varten myös
5377: palkkauksen kanssa. alakansakoulussa pal velemansa aika, siihen
5378: Kun kansakoulunopettajain palkat on suuntaan kuin eduskunta on lausunut :toi-
5379: järjestetty kansakoululaitoksen kustannus- vomuksen.
5380: laiilila, niin edellyttää palkkojen korottami- Edelleen olisi itarpeen, saada lailla jär-
5381: nen ja niiden yhteydessä olevien säännös- jestetyksi useammassa paikassa toimivien
5382: ten muuttaminen muutoksia mainittuun la- kansakoulunopettajien palkkaus samoin
5383: kiin. kuin lisäpalkkion suorittaminen sellaisten
5384: Kansakoulunopettajain peruspalkat olisi virkojen hoitajille, joihin on ollut vaikea
5385: korotettava yläkansakoulun perheelliselle saada pätev•iä hoitajia. Koulujen yhteyteen
5386: opettajalle 117,900 mal'lklman ja muulle yl!å- perustettujen asuntoloiden hoitajien toimet,
5387: kansakoulun opettajalle 105,600 markkaan samoion kuin heidäm. pa[kl.muksensa järjestä-
5388: sekä alaka:nsa:koulun perheelliselle opetta- minen, olisi saatettava kansakoululainsää-
5389: jaUe 94,500 ja muulle rulakansakoulunopet- dännön piiriin johon näiden tehtävätkin
5390: tajalle 84,600 markkaan vuodessa. Kasva- elimeUisesti kuuluvat.
5391: tusapu olisi korotettava 9,600 markkaan Kaupunkikuntien oikeutta määrätä opet-
5392: vuodessa ja ikälisät määrättävä maksetta- :tajainsa paJlkkauksesta näyttäisi olevan
5393: viksi 3-vuotiskausittain 5% peruspalkasta syytä laajentaa ja esittää siitä laissa ai-
5394: sekä 5 eri kertaa. Supistetun koulun opet- noastaan väJ.ttämäJttömäJt minimivaatimuk-
5395: tajan lisäpalkkio, joka edelleen on sama set. Kuitenkin olisi tarkoituksenmukaista
5396: kuin v. 1926, olisi korotettava 7,200 mark- asettaa kaupunkiopettajain palkat määrät-
5397: kaan ja johtajan prulkkio 3,600 markkaan tyyn suhteeseen maalaiskansakoulunopetta-
5398: sekä 'lisäksi 600 markkaan jokaista iisä- jille maksetrtavien mhapalkkojen kanssa.
5399: opettajaa kohti vuodessa. Ylituntipalkkio Kansakoulunopettajain eläkkeet olisi
5400: olisi korotettava kansakoulussa 3,000 mk ja myöskin korotettava. Tähän asti noudatet-
5401: jatkokoulussa 3,600 markkaan vuodessa. tujen kiinteästi määriteltyjen eläkkeiden
5402: Kalliinpaikanlisät olisi määrättävä 2,400, sijasta olisi ne määrättävä prosenteissa ku-
5403: 3,600 ja 4,800 markkaan paikkakunnan kal- nakin ajankohtana virassa olevien opetta-
5404: 92 IV,1o. - Ka.n~a:lrot~lut.
5405:
5406:
5407: jien loppupalkasta. Edelleen olisi tarpeen Edellisen perust.eeUa ehdot:aimne kun-
5408: järjestää tarttuvaa tautia potevien opetta- nioi;ttavimmin,
5409: jien eläkkeelle siirtyminen koulua käyvien
5410: lasten kuin myös opettajien etujen nmkai- että Eduskunta hy·välcsyisi setu·aa-
5411: sesti. van lakiehdotuksen :
5412:
5413:
5414:
5415: Laki
5416: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8
5418: päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 7, 9, 10, 11, 13, 14, 15, 16, 21, 22, 23, 24 ja
5419: 28 § :t sellaisina kun 7, 9, 10, 11, 16 ja 28 § :t ovat 5 päivänä helmikuuta 1943 an-
5420: netussa laissa; 14 ja 21 § sellaisina kun ne ovat 8 päivänä marraskuuta 1945 anne-
5421: tussa laissa; 15 § sellaisena kuin se on 31 päivänä maaliskuuta 1944 annetussa laissa
5422: ja 23 § sellaisena kuin se on 17 päivänii huhtikuuta 1931 annetussa laissa, kuulu-
5423: maan seuraavasti:
5424: 7 §. pitemmästä opetusajasta 7,200 markkaa
5425: Rahassa saa yläkansakoulun opettaja: vuodessa. '
5426: a) peruspalkkaa: naimisissa oleva tai ol- Opetusvelvolisuudesta sanotun [ain 24 §: n
5427: lUJt, joka pa1ka11ansa pääasiallis.esti <elät- nojaHa otettu poikien tai t.yt,töjen käsityön-
5428: tää perheensä ja joHa on yhi tai useam- opettaja sekä koti·talousopettaja saa samat
5429: pia omia- Jtai ottolapsia, 117,900 markkan palkka- ja eläke-edut kuin yläkansakoulun-
5430: sekä muu opettaja 105,600 markkaa vuo- opettaja. Sama olkoon laki jatko-opetusta
5431: dessa; ja nuorisotyötä varten perustetuista opet-
5432: b) kasvatusapua 9,600 markkaa vuodessa tajaviroista sekä kansakoulun eri asteiden
5433: Imitakin hänen elätettävänään olevalta seit- tai eri koulujen yhteisistä opettajista, joi-
5434: semäntoista vuotta nuoremmalta lapselta, ja den virat laissa tai asetuksessa on määrätty
5435: otetaan tällöin huomioon opettajan sekä yläkansakoulunopettajan viroiksi.
5436: hänen aviopuolisonsa lapset ja ottolapset; Johtajan toimesta suoritetaan på:lkkiota
5437: c) vuotuista ikälisää kolmivuotiskausit- 3,600 markkaa sekä lisäksi 600 markkaa
5438: tain 5 % perusprulkasta ja viisi eri kertaa. jokaisen muun opettajan luokkaa kohti
5439: Edellä mainirbtujen palkkaetujen lisäksi vuodessa.
5440: maksetaan yläkansakoulunopettajalle, jonka Köyhimmissä tai harvaanasutuissa taikka
5441: toimipaikka on elinkustannuksiin nähden rajaseutukunnissa toimivat ala-, ylä- sekä
5442: suhteellisen ka1liilla paikkakunnrulla, kal- supistetun kansakoulun opettajat saavat 7
5443: liinpaikanlisää 2,400, 3,600 ja 4,800 mark- ja 9 §: ssä mainittujen palkkojen ohella li-
5444: kaa vuodessa, sen mukaan kuin valtioneu- säpalkkiota 10-100 % peruspalkasta luo-
5445: vosto määrää. kituksen mukaan, jonka valtioneuvosto kou-
5446: 9 §. luhallituksen ehdotuksesta vahvistaa.
5447: Rahapalkkaa saa alakansakoulunopet- ~1ikä;li joihinkin opettajanvirkoihin osoit-
5448: taja: peruspalkkaa naimisissa oleva tai ol- tautuu vaikeaksi muuten saada päteviä
5449: Jut, joka palkallansa pääasiallisesti elättää opettajia, voi valtioneuvosto kouluhallituk-
5450: perheensä ja jolla on yksi tai useampia sen esityksestä määrätä maksettavaksi lisä-
5451: omia- tai ot,tolapsia, 94,500 markkaa ja palkkiota 10-30 % peruspalkasta.
5452: muu opettaja 84,600 markkaa vuodessa seki:i Asuntolanhoitaja saa samat palkka- ja
5453: kasvatusapua, ikälisää ja hlliinpaikanlisää olåke~edut kuin a:lakansakou~un opott2.ja,
5454: samojen perusteiden mukaan kuin 7 § :ssä •asunnoksi kuitenkin vai·n vhden huoneen.
5455: on yläkamakoulun opettajasta säädetty. Lisäksi hän saakoon ruom{ asuntolan t.oi-
5456: mi>ess.a sekä jouilin- ja päiisiåislomalJ.1 aikana.
5457: 10 §.
5458: Supistetun kansakoulun opettaja saa sa- 11 §.
5459: mat palkkaedut kuin muukin yläkansakou- Jos kansakoulunopettaja on ;todistetun
5460: lun opettaja sekä sitä paitsi korvauksena sairauden vuoksi o1Jut estynyt virkaansa
5461: IV,l·O. - KwloY'anra y. m. 93
5462:
5463: hoitamasta saman kalenterivuoden aikana 15 §.
5464: yhteensä yli kolmekymmentä päivää, on Opettajille 7, 9, 10 ja 14 §: n mukaan tu-
5465: hänen peruspalkastaan tämän ajan yli me- [eyat palkat ja palkkiot suorittaa vaLtio
5466: nevältä osrulta pidätettävä kolmannes. Jos kunniUe.
5467: sellainen sairaus kestää yhtäjaksoisesti Sen lisäksi valtio korvaa kaksi kolman-
5468: enemmän kuin satakahdeksnkymmentä päi- nesta kunnan niistä kansakoululaitoksen
5469: vää~ on peruspalkasta ylimeneväJltä ajalta todellisista vuosimenoista, jotka johtuvat
5470: pid&tettävä puolet. Jos sairaus on virassa koulukaluston, opetusvälineiden, oppilaille
5471: sa:ttuneen ltapaturman tai ammattitaudin ilmaiseksi !tai käytettäväksi annettujen op-
5472: aiheuttama, saakoon opettaja täyden palk- pikirjoj•en ja muiden koulUJtarpeiden hank-
5473: kauksensa kuudenkymmenen päivän ajalta. kimisesta, oppilaiden hammas- ja terveydel-
5474: EdelJä säädetty pidätys tehtäköön myös, lisestä hoidosta sekä 19 ja 20 §: ssä maini-
5475: m~lloiD, opettaj:an ·ei sairauden vuo~i voidatusta avustuksesta. Terveydenhoidon vuo-
5476: sallia hoitaa virkaansa. Naisopettajalla on simenoihin ei lueta kouluhoitajattarien
5477: raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus palkkausta, vaan siitä on, sen jälkeen kuin
5478: saada kahden kuukauden virkavapaus !täy- kunnan terveyssisartoimi on järjestetty
5479: sin palkkaeduin. kunnallisista terveyssisarista annetun h1in
5480: Opettajalta, joka on estynyt hoitamasta mukaan, voimassa, mitä sanotussa laissa
5481: virkaansa kansanedustajan tai seHaisen jul- on erikseen säädetty. Kunnes uudelleen
5482: kisen tehtävän vuoksi, josta ei ole lupa järjestely on tapahtunut, suoritetaan val-
5483: kieltäytyä taikka viran hoidon edistämi- ttion avustusta edelleen aikaisempien mää-
5484: seksi tarpeellisen opiskelun takia, pidäte- räysten mukaan.
5485: tään kolmannes hänen peruspalkastaan. Omien kansakoulurakennustensa kunnos-
5486: Opettajalta, jQille myönnetään virkava- sapitämiseen kunta saa valtiolta avustuk-
5487: pautta muusta kuin edellä tässä pykälässä sena: varsinaisten kouluhuoneistojen koh-
5488: mainitusta syystä, pidätetään virkavapau- dalta kaksi kolmannesta ja opettajien käy-
5489: den ajalta koko hänen prulkkauksensa, ellei tössä olevien rakennusten osan kohdalta
5490: virkavapauden myöntäjä katso kohtuulli- puolet niiden jäljempänä mainittavalla ta-
5491: seksi sallia hänen itse paHmta sijaistaan. valla mää:rättävistä kunnossapitokustannuk-
5492: Sijainen, jota opettaja itse ei ole pal- sista. Vuotuisten kunnossapitokustannus-
5493: kannut, saakoon perheettämän opettajan ten laskemista varten määrätään koulun
5494: perusp:aJkan, kalliin:ajan-, kalliinp:aiik:an- ja
5495: käy,ttämien ra:kennursten arvo samojen pe-
5496: rajaseuiulisän, mikäli niitä virasta makse- rusteiden mukaan ja samaa menettelyä nou-
5497: taan, sekä asunnoksi yhden huoneen valoi- dattaen, kuin 5 §: ssä mainitut normaali-
5498: neen ja [ämpöineen ynnä osuuden keittiöön. hinnat määrätään; ja rakennuksien kun-
5499: Sen osan rahapalkkaa, mitä viran haltija nossapitokustannuksiksi on katsottava tästä
5500: ei ole velvollinen suorittamaan, korvaa val-arvosta se prosenttimäärä, jonka valtioneu-
5501: tio kunna:lle. vosto erilaa;tuisille rakennuksille vahvistaa
5502: vähintään yhdeksi ja enintään kahdeksi
5503: 13 §. prosentiksi.
5504: Kahdessa tai useammassa paikassa toimi- Milloin huoneistoedut annetaan opetta-
5505: van opettajan muutto opetuspaikasta toi- ja:lle .tarkoituksenmukaisessa -vuokra-asun-
5506: seen on kunnan kustannettava. Kiertävälie noss'a tai korvataan rahalla, maksetaan kun-
5507: opettajalle on luon:toisedut annettava yh- . naHe korvausmäärä, jonka on vastattava
5508: dessä toimipaikassa ja sen lisäksi neljää opettajan käytössä olevien rakennuksien
5509: hJlometriä kauempana olevissa 'toimipai- osan kunnossapitoon edellisen momentin
5510: koissa työn ajaksi kalustettu huone valoi- mukaan myönnettävää avustusta.
5511: neen ja lämpöineen sekä osuus keittiöön. Maan köyhimmille tai harvaan asutuille
5512: taikka rajaseutukunnille valtio suorittaa
5513: eduskunnan sitä varten kulloinkin myöntä-
5514: 14 §. mistä varoista ylimääräistä avustusta, mil-
5515: Käsityönohjaaja ja muu tuntiopettaja 'loin niiden kustannukset kansakoululaitok-
5516: saa palkkiota 3,000 markkaa vuodessa viik- sensa ylläpitämisestä muuten tuHsivat koh-
5517: kotunnilta. tuullista raskaammiksi.
5518: 94 IV,1o. - Kansakoulut.
5519:
5520: Jos kunnalle koulutoimensa hoitamisessa simmäisenä vuotena viran lakkautumisen
5521: on taitamattomuudesta, tuhlaavaisuudesta jälkeen vastaa häne1le virassa kuuluvia
5522: taikka muista niihin verraMavista syistä 1luontois~tuja ja rahapalkkaa ja senjälkeen
5523: aiheutunut suuremmat menot kuin on kat- kansakoUJlunopettajalle valtion varoista
5524: sottava kohtuullisiksi, älköön näistä tar- 28 §: n 1 momentin mukaan maksettavan
5525: peettomista kustannuksista valtionapua eläkkeen määrää. Kuitenkin lakkaa tämä
5526: maksettako. oikeus, kun opett>aja siirretään tai valitaan
5527: Älköön myöskään valtionapua makset- toiseen kansakoulunopebtajan virkaan tai
5528: tako ,tarpeettomaksi katsottavan opettajan- tulee va~tion viran tai pysyväisen toimen
5529: viran yliläpitämiseen. haltijaksi taikka jollei hän suostu vastaan-
5530: ottamaan väliaikaises'bi, kunnes hänet voi-
5531: 16 §. daan siirtää vakinaiseen virkaan, samassa
5532: Kaupungeillla on oikeus itse järjestää kunnassa olevaa, hänelle soveltuvaa muuta
5533: opettajainsa palkkaus kuitenkin niin, että opettajanvirkaa, jonka kunta tarjoaa.
5534: sen on oltava vähintään sosiaaJ.iministe- Siltä ajalta, minä op~ttaja väJliaikaisena
5535: riön vahvistamassa I: ssä eli halvemmassa hoitaa sanotunlaista virkaa tai tointa, mak-
5536: kalleusluokassa 50%, II:ssa luokassa 56%, settakoon hänelle lakkautuspalkka ainoas-
5537: III: ssa luok,assa 62 % ja IV: ssä luokassa taan mikäli se on suurempi kuin tuon viran
5538: 68% korkeampi kuin maalaiskansakoulun- tai :toimen hoitamisesta maksettu pa!lkka.
5539: opettajiLle 7 ja 9 §: n mukaan on raha- Lakkautuspalkka maksetaan samoin kuin
5540: palkkaa suoritettava. varsinainen pail.kkakin. Jollei kunta siirrä
5541: lakkautetun viran haltijaa kunnassa avoin-
5542: 21 §. na olevaan uuteen virkaan tai sen puut-
5543: Prulkkaedu:ista, jotka luetellaan II ja III teessa heti ilmoi•ta opettajaa koululm·Uituk-
5544: luvussa, alakansakoulun ja jatkoluokkien selle muualle toiseen virkaan siirrettäväksi,
5545: opettaja on velvollinen opettamaan enin- lakkaa kunnan oikeus saada vai1tion va-
5546: tään 24 viikkotuntia sekä yläkansakoulun roista avustusta lakkautuspalkan maksami-
5547: opettaja kaksikymmentäkahdeksan viikko- seen, eUei kouluhallitus erityisestä syystä
5548: tuntia. Lisäksi tulevista Y'litunneista maa- si:t.ä myönnä. Sama olkoon laki, jos kunta ei
5549: laiskunnan opettaja saa valtion korvattavaa tarjoa lakkautetun viran hailtijalle, jota
5550: ylituntipalkkiota 3,000 markkaa viikkotun- vielä ei ole siirrerbty toiseen virkaan, väli-
5551: nilta, jatko-opetuksen ja varhaisnuoriso- aikaisesti hänelle soveltuvaa opettajavirkaa,
5552: työn aiheuttamista ylitunneista kuitenkin kun se1laiseen olisi mahdollisuus.
5553: 3,600 markkaa viikkotunnilta.
5554: Kansakoulun opettajan oikeudesta lukea 24 §.
5555: luokan ulkopuolella su01~itettavista virka- Ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja
5556: tehtävistä viikkotunteja määrää kouluhrulli- on oikeutettu ikälisää varten lukemaan hy-
5557: tus. väkseen sen •ajan, jonka hän on virkakro-
5558: 22 §. poisena palvellut alakansakoulussa.
5559: Jos kansakoulun lukuvuotta vastedes
5560: lailla pidennetään tai opettajain työveilvol- 28 §.
5561: lisuutta lisätään, älköön kansakoulunopet- Kansakoulunopettaja on oikeutettu 30-
5562: tiaja sen johdosta vaa:tiko eri palkkiota tai vuotisen opetustoimen jälkeen ja 60 vuoden
5563: korvausta. ikään tultuaan virasta erotessaan saamaan
5564: Milloin virallinen indeksi osoittaa elin- jälellä olevaksi elinajakseen eläkkeen, joka
5565: kustannusten 1 päivänä tammikuuta 1947 vastaa maalaiskansakouluss•a prulvelleelile
5566: vallinneeseen hintatasoon verrattuna, ko- 80% ja kaupunkikansakoulussa palvelleelle
5567: honneen huomattavasti, voidaan tässä laissa 60 % kuLloinkin virassa olevalle opetJtajall€
5568: säädettyihin vrultion korvattaviin rahapalk- suoritettavastå loppupailkasta.
5569: koihin ja palkkioihin suorittaa kalliinajan- Jos vakinaista tai väliaikaista pätevää
5570: lisää valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. opettajoo :aikaisemmin kohtaa parantumaton
5571: tauti taikka jos hän muUihen hav:aitaan i:l-
5572: 23 §. man omaa syytään :tulleen kykenemäJttö-
5573: Opettajalle, jonka virka on lakkautettu, mäksi virkaamsa hoitamaan, myönnetäJän hä-
5574: on maksettava lakkautuspa1kka, joka en- neHc erotessaan v1wtuinen elinlroutinen
5575: IV,1o. - Kulo-vaaro y. m. 95
5576:
5577: apuraha, joka viisi vuotta plll1velleelle vas- Jos opettaja muusta syystä saa ero11 vi-
5578: t~aa yhtä neljännestä edellä mainirtusta, täy- rastaan, älköön olko oikeutettu saamaan
5579: destä eläkemäärästä se!Ji;ä enemmän prulvel- eläkettä :tai apurahaa.
5580: leelle Hsäksi joka palvelusvuodesta yhtä Asetuksella voidlllan määrätä, että eräissä
5581: kahdeskymmenesosaa oomas~ta määrästä, kansakoulunopettajaviroissa, joiden laatu
5582: kunnes 20 vuotta pa:lvel1ee1le tulee täysi sitä vaatii, oikeus eläkkeen saamiseen alkaa
5583: e~äkemäärä.
5584: ennen 60 vuoden ikää, ei kuitenkaan ai-
5585: Opettaja, joka tarttuvan taudin johdosta kaisemmin kuin 55 vuoden iässä.
5586: joutuu eroamaan virastaan, saakoon, jos
5587: hän on toiminut opettajana vähemmän kuin Alakansakoulunopettaja, jolla aikaisem-
5588: viisi vuotta, puolet eläkkeestä. Viittä pien säännösten mukaan on oikeus yläkan-
5589: vuotta kauemmin virkara hoi:twnut saakoon sakoulunopettajan e~läkkeeseen, säilyttää
5590: sen yli palvellusta ajasta yhden kahdeskym- sen oikeutensa edelleenkin.
5591: menteJSosan tä.ydestä e[äJkkeestä lmta:kin Tämän lain mukaiset palkat ja palkkiot
5592: vuo:tJta kohti ja 15 vuotta virassa ollut täy- suoritetaan 1 päivästä tammikuuta 1947.
5593: den el,äkkoon.
5594:
5595: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
5596:
5597: Urho Kulovaara. · Erkki Koivisto. Väinö Leskinen.
5598: Lassi Biekkala. Heikki Simonen. Martta Salmela-Järvinen.
5599: Aino Malkamäki. A. K. Paasivuori. Jere Juutilainen.
5600: Alpo Lumme. Varma Turunen. Albert Brommels.
5601: Lauri Järvi. Penna Tervo. Ensio Kytömaa.
5602: 96
5603:
5604: IV,11. - Lak. al. N:o 20.
5605:
5606:
5607:
5608:
5609: Malkamäki y. m.: Ehdotus laiksi kansakoulula~toksen kus-
5610: tannuksista annetun lain muuttamisesta.
5611:
5612:
5613: E d u s k u n n a ll e.
5614:
5615: Maalaiskansakoulujen opettajat saavat opettaja. Huoneen ja keittiön käsittäviä
5616: osan palklkaustansa luontoisetuina, joista ullwkkokomeroita ei enää pitäisi lainkaan
5617: asunto muodostaa tärikeimmän. Yläkoulun rakentaa. Vain pevheetön opettaja olisi
5618: miesopettajalle kuuluu iko1me huonetta ja velvollinen tyytymään poi•kkeustapauiksessa
5619: keittiö, naisopettajalle !kaksi :huonetta ja sellaiseen asuntoon. Ullakolla on yleensä
5620: keittiö, mutta alakoulunopettajalle vain !kuitenkin runsaasti tilaa, niin että huo-
5621: huone ja keittiö. Viimeksimainitun opetta- neiston laajentaminen käytännössä ei tuot-
5622: jan asunto on tavallisesti ullakkokerrok- tane useinkaan vaikeuksia. Saman koulun
5623: sessa. Lisäksi saman koulun opettajan opettajan kanssa naimisissa olevan opetta-
5624: kanssa naimisissa oleva opettaja ei saa min- jan paLkkaetuja ei myöskään ole syytä pi-
5625: käfullaista !korvausta asuntoeduista eikä vir- dättää ja vähentää. Asuntoetuja sellaiselle
5626: kaan !kuuluvaa asuntoa. opettajalle tuskin voidaan luovuttaa, mutta
5627: Asuntojen suuruudessa näkyy vanha ar- kohtuullinen korvaus Qlisi taattava.
5628: vojärjestys. Ennen muinoin arvokkaim- Mielestämme olisi välttämätöntä saada
5629: pana pidetylle on varattu suurin huoneisto. aikaan olojen vaatima parannus !kansakou-
5630: Nykyajan vaatimusten ja periaatteiden mu- lunopettajain asuntoetujen jaossa. Sen täh-
5631: lman suurin asunto olisi kuitenkin annet- den ehdotamme,
5632: tBJva perheelliselle opettajalle, olipa hän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5633: ylä- tai alakoulun opettaja, mies- tai nais- van lakiehdotuksen:
5634:
5635:
5636: Laki
5637: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5638: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
5639: kesäJkuun 8 päivänä 1926 annetun lain 6, 8 ja 12 §, viimeksimainittu sellaisena
5640: kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
5641: 6 §. 12 §.
5642: Yläkansakoulun opettaja saa luonnossa Pe11heellisen opettajan asuntoetuihin kuu-
5643: asuntoedut, navetan, rehuvajan, yhdelle luu kolme huonetta ja keittiö ja perheettö-
5644: lehmälle riittävän laitumen sekä sitä paitsi män kaksi huonetta ja keittiö. Ellei sel-
5645: koulun läJleisyydestä: vähintään puolen heh- laista !koululla voida tarjota, on perheelli-
5646: taaria viljeltyä maata. nen opettaja velvollinen tyytymään per-
5647: heettömän opettajan asun:toon ja perheetön
5648: alakansakoulun opettaja yhden huoneen ja
5649: 8 §. keittiön asuntoon. Kaikkien opettajien
5650: Alrukansakoulunopettaja saa luonnossa asuntoetuihin kuuluu lisäksi pilkotut polt-
5651: asuntoedut sekä vwhintään yhden kymme- topuut ja valo, kellari, sauna, puuvaj-a,
5652: nesosan hehtaaria viljeltyä maata. aitta ja kaivo.
5653: IV,u. - 1\'1~ y. m. 97
5654:
5655: Valtioneuvosto vahvistaa kouluihallituk- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
5656: sen esityksestä yleiset perusteet, milloin ja ikuuta 194 .
5657: miten !kunta saa 6, 8 ja 10 § :ssä määrätyt
5658: luontoisedut korvata rahalla.
5659:
5660:
5661: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
5662:
5663: Aino Malk:am.äki. Juho Mäkelä.
5664: Samuli Tervo. Olga L. Terho.
5665: Albert Brommels. Edvard Pesonen.
5666: H. S. Pesonen. P. A. Karjalainen.
5667: Lauri Järvi. Alpo Lumme.
5668: Jere Juutilainen. Kaisa Hiilelä.
5669:
5670:
5671:
5672:
5673: 13
5674: 98
5675:
5676: IV,12. - Lak. al. N :o 21.
5677:
5678:
5679:
5680:
5681: E. Koivisto y. m. : Ehdotus laiksi kansakoultilaitokwn, kus-
5682: tannuksista annetun lain 25 § :n mttttt'tamisesta.
5683:
5684:
5685: E d u s k u n n a 11 e.
5686:
5687: Sodan jälkeen on Pohjois-Suomen hävi- opettajain palkkausta huomattavasti paran-
5688: tetyllä alueella ja itäisellä rajaseudulla ol- rnettavw, n. s. rajaseutulisiä korottamalla.
5689: 1ut sangen vaikea opett:ajapulw. Nicinpä Sen lisäksi opettajille olisi annettava oi-
5690: kuluvana lukuvuotena rajaseudun 8 :ssa keus lukea ikälisää varten hyvä!kseen kak-
5691: kunnassa on yli puolet epäpäteviä ja kai- sinkertaisena sen ajan, jonka he ovat pal-
5692: kissa 25 :ssä rajaseutukunnassa on epäpäte- velleet tämän ajan kansakouluissa.
5693: viä ollut yli 30 %. Sensijaan muualla Suo- Tämä toimenpide olisi tärkeä ei ainoas-
5694: messa epäpätevien opettajien prosenttiluku taan opettajille itselleen vaan myös koko
5695: on vain 7.3. Erityisesti sodan aikana ja seutuknmnan väestölle. Koska näiden paik-
5696: sen jälkeen ovat olosuhteet Lapissa ja ra- kakuntien lapsilla ei ole sanottavia mahdol-
5697: jaseudulla siinä määrin vaikeutuneet, että lisuuksia täydentää opiskelua kansakoulun-
5698: varsinkin hävitettyjen alueiden opettajat käynnin jälkeen, olisi Pohjois-Suomen syr-
5699: ovat pyrkineet siirtymään vauraimmille ja jäisempien seutujen kansakoulut saatava
5700: monessa muussa suhteessa edullisemmille yhtä hyviksi ja opetuksen puolesta yhtä rpä-
5701: paikkakunnille, suunnilleen yhtä hyvin pal- teviksi kuin vastaavat koulut muualla
5702: kattuihin, mutta luontoisetujen puolesta maassa.
5703: huomattavasti parempiin virkoihin. Täten Aikaisemmin Lapinmaan ja eräitten
5704: avoimiksi jOIUtuneisiin opettajanvirkoihin rruuitten syrjäisten kuntien opettajat saivat
5705: ei ole saatu päteviä viranhoitajia. ikälisiä laskettaessa kaksinkertaiset virka-
5706: Lapissa ja syrjäisellä rajaseudulla opet- vuodet. Tämä säännös, jota ei liene kos-
5707: tajilta kysytään monia tuntuvia uhrauksia, kaan, ainakaan tarkoituksellisesti, kumottu,
5708: joita ei muualla tunneta. Niinpä muutto- mutta joka ilmeisesti huomaamatta on jää-
5709: kustannukset virkapaikkaan saattavat mak- nyt pois kansakoululaitoksen kustannus-
5710: saa 10,000-20,000 markkaa. Kalliitten laista jo vuonna 1921, olisi nyt välttämät-
5711: maantierahtien takia sekä n. s. Lapinmar- tömästi saatava voimaan. Rahallisesti tämä
5712: kan heikomman ostokyvyn johdosta hinta- toimenpide valtiolle ei tuottaisi sanottavia
5713: taso siellä on huomattavasti korkeampi !kuin lisäkustannuksia.
5714: muualla. Luontoisetuna kuuluvasta vilje- Tästä syystä ehdotamme, että Lapin ja
5715: lysmaastakaan opettajat eivät siellä saa Rovaniemen kihlakunnissa, joihin kuuluvat
5716: sellaista lisätuloa kuin etelämpänä. Lasten Taka- ja Itä-Lapin kunnat sekä Kuusa-
5717: koulutt,ammen kaukaisilta seuduilta rtuot- mon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Suo-
5718: taa usein voittamattomia vaikeuksia. Sa- mussalmen kunniss:a opettaja saisi ~älisää
5719: moin opettajien omat lisäopiskelumahdolli- varten lukea hyväkseen kaksinkertaisesti
5720: suudet siellä ovat paljon rajoitetummat sen ajan, jonka hän on palvellut tämän
5721: kuin muualla. Lisäksi La,pin pitkä ja pi- alueen kansakouluissa.
5722: meä talvi puutteellisine valaistuslaitteineen Ede11ä zylevaan viitaten ehdort:amme kun-
5723: kuluttaa tuntuvasti opettajien sekä voimia nioilttaen,
5724: että he11moja.
5725: Jotta näille seuduille voitaisiin saada että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5726: päteviä ja virassaan pysyviä opettajia, olisi van lakiehdotuksen:
5727: IV,12. - E. Kohisto y. w. 99
5728:
5729:
5730: Laki
5731: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
5732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8
5733: päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 25 §kuulumaan seuraavasti:
5734: 25 §. Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja
5735: Opettaja, joka on siirtynyt toisen kun- Suomussalmen kunnissa opettaja saakoon
5736: nan kansakoulusta toisen kunnan kansa- ikälisää varten lukea hyväkseen kaksinker-
5737: kouluun, on oikeutettu ikälisää varten taisena sen ajan, jonka hän on palvellut
5738: uudessa virassaan lukemaan hyväkseen en- tämän alueen kansaJwuluissa.
5739: tisen palvelusaikansa. 'l'ämä laki tulee voimaan elokuun 1 päi-
5740: Lapin ja Rovaniemen kihlakunnissa sekä vänä 1947.
5741:
5742: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
5743:
5744: Erkki Koivisto. Lauri Järvi.
5745: M. 0. Lahtela.. Antti A. Koukkari.
5746: Eemil Luukka. Arvi Ahmavaara.
5747: 100
5748:
5749: IV,1a. - Lak. aJ, N :o 22.
5750:
5751:
5752:
5753:
5754: Sormunen y. m. : Ehdotus laiksi kansakoulula#oksen kus-
5755: tannuksista anne>tun lain 4 § :.n 2 momentin väliaikai-
5756: sesta muuttamisesta.
5757:
5758:
5759: E d u s k u n n a 11 e.
5760:
5761: l\!Iaamme syrjäisempien ja harvaan asut- tusta valtiolta. Kuitenkin on pidettävä
5762: tujen seutujen kunnat eivät ole ikyenneet kohtuullisena sitä, että siihenkin lkuntain
5763: täyttämään oppivelvollisuuslain !kaikkia kustannukseen valtio osallistuu. Sen vuoksi
5764: velvoitteita. Lukuisten maalaiskuntien olisi :kansakoulujen kustannuksista 8 päi-
5765: useista kansakoulupiireistä puuttuvat lain vänä ikesäJkuuta 1926 annetun lain 4 pykä-
5766: edellyttämät kouluhuoneistot. Niinpä luku- län 2 momenttia väliaikaisesti muutettava.
5767: vuosina 1945-46 toimi kahdeksassa raja- Täten varattaisiin kunnille mahdollisuus
5768: alueitamme koskettavassa tarkastuspiirissä nykyistä paremmin selviytyä kansakoulujen
5769: 37.6 % kouluista vuokrahuoneissa. Uusia rakennusohjelnilstaan, joidenka pikaiseen
5770: kansakoulutaloja kyllä rwkennetaan, mutta täyttämiseen niiden oman etunsa ta!kia on
5771: siitä :huolimatta noin 500 koulua joutuu pyrittävä, ja joiden rakennusaineiden saan-
5772: toimimaan vuokrahuoneissa vielä useita tia, samoin kuin muitakin kuntain vaikeuk-
5773: vuosia. Pahin on ti·lanne Pohjois-Suomessa, sia valtiovallan taholta pyritään keventä-
5774: missä sotatoimien johdosta tuhoutui kansa- mään. Tämä auttaisi ~untia suoriutumaan
5775: kouluja. Niitä kaikkia nykyoloissa ei ole jälellä olevista :kansakoulujen raJkentami-
5776: mahdollista lähivuosina saada rakennetuksi. sista. jo vuoteen 1955 mennessä, joten eh-
5777: sillä ikunnat ovat ennen kokemattomissa dotetun lain muutoksen voimassoolo päät-
5778: vaikeuksissa. Yhtenä syynä siihen on jat- tyisi vuonna 1954.
5779: kuvasti lisääntyvät ikanswkoulumenot sen Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
5780: lisäksi, mitä uusiin koulurakennuksiin on ehdotamme,
5781: uhrattava.
5782: Kansakouluhuoneistojen vuokrina suorit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5783: tamistaan menoista eivä.t kunnat saa avus- van lakiehdotuksen:
5784:
5785: Laki
5786: kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päivänä. kesäkuuta 1926 annetun lain (180/
5787: 26) 4 § :n 2 momentin väliaikaisesta muuttamisesta.
5788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetääill:
5789: - - - - - -- - - täten aiheutuneista kustannuksistaan 60 %
5790: 4 §. avustwksena valtiolta.
5791: Kunta saalkoon kouluhallituksen suostu-
5792: muksella väliaikaisesti sijoittaa ylä- ja su- Tä:mä la:ki tulee voimaan 1 päivänä elo-
5793: pistetun kansakoulun tai'koituksenmuikai- lkuuta 1947 ja lakkaa sen voimassaolo 31
5794: seen vuokrahuoneistoon; ja sarukoon kunta päivänä joulukuuta 1954.
5795: Helsingissä 14 ,päi·vänä helmikuuta 1947.
5796:
5797: Toivo I. Sormunen. Eino Tainio. Esa Hietanen.
5798: 101
5799:
5800: IV,14. - Lak. al. N :o 54.
5801:
5802:
5803:
5804:
5805: ·Raunio y. m.: Ehdotus laiksi leimaverolain 60 ja 64 § :n
5806: muuttamisesta.
5807:
5808:
5809: E d u s k u n n.a; ~ 1e.
5810:
5811: E·lokuvaJli:ppuj~n hin,nat on sää:nöst.ei!Jty S!iiLle vasrtmvaslti 35 ja 50 %. Korlmampaa
5812: sitoo, että ne ovat kohoo.neert vähemmän veroluokkaa oli ikuirt:enikin käy;tetty vain
5813: lruimJ muut 'hi!ll!118Jt. Niitä korotettiin vii- amåJh:aLrVoin. Hallitus ehd011Jti v. 1946 voi-
5814: meksi elokuussa 1945, jolliLoiill niriden 'keski- ma:anastuviksi uusiksi [•erimaveroprosenteiksi
5815: määräiseksi korotukseksi rauhanaikaisiin kotimaisille elokurile 20, 25 ja 35 % sekä
5816: hintoihiill verr8.1tem. ltrui 180 %. Elokuva- ulkomaisiJJ.e va:stMvasrt;i 30, 3.5 ja 45 %, ja
5817: yrittäjien OS1Hls ~im. lipun hiiU!ll:asita ei ede!hlyrt.ti rt.äJ1öin, ertltä relOikuvista saatavan
5818: kuit~nik:aa:n 1:äl~öin ohlut kohonnut kuin Jeimavetr'IOdl t.uotrto a1ruden ;pros•en1.tioen poh-
5819: runsrul!lla 100% :~la, srillä .leimaveQ'on useaan jana pysyisi surmniHeen entåsclilää.n.
5820: otteeseen ·tapahtun•een korotuksen johdoota K rm asiaa käsitelt.iån ·edusknnn.assa, sai
5821: oli wiliti!Oin <OSUUS! ikum.km 'lipun h.ial[)oota :tämä eräiden rclokuva-a:loollll ulkopuolclta
5822: kasva.nut pa:ljon enemmän, kieskimäiirin OOl!Mttuj.em. •tieltoj·en pe:rus11:eella sen käsiJtyk-
5823: 650 % :illia. Sieil, €!til:ä ehdort:,ertut uudre<t. V>eroprooentit sit-
5824: Tä1l:a.inJen: hinctakehitys oli •eilokuva-ala.n tooikin me:rikits.is.iväit vrulitiolJ.:e .elokuvien [ei-
5825: y;cittäjiJJ1e !lli1nJ epäedullin>(m., e.trtä ihe saat- maveroota saalt.avan tuoton pi<eoontymistä.
5826: Itoivat .pitää rt:.aloUSiarvrionsa tasapainoosa ·Kun ei myösikään olh1 saatu seilvitystä lu-
5827: vain sthllä ooeRy.tyksel1lä, että mtSIOjamäärä kuist.e.n elokuvayillt:täji:en vaikeasta !aSe-
5828: kasvoi. Täll'ainen tilanne houku.tteli mo- masta, oousikuntill päätti korot.t.aa halHtuik-
5829: illie!Il elokuvay•ritttäjän f·ii3Jksi huomioimaan s:en .ehdotltamia proselllltltimää:vi.ä. Kotimais-
5830: film.i:en vert:ovoåman yleisöön seJkä väl~ttä ten :elokuvien leirrnaveroksi t:u:li näin 25, 30
5831: määilli vähemmämi niiden t:aå.teelUseSJta tai ja '35 % sekä uHmmaist.en 35, 40 ja 45 %.
5832: iklliSIV'atuksel~.is€Sita arvoom. V•iime Villonna näiden prooen:t:tiern poh-
5833: Kun clokuvi:Ha rn!IlSaall katsoj~määr'äillSä jalla suori,tett.u el.okuvi,en 1uokittelu on
5834: j•a elävärn ,esj,t.~t:apwnsa ansiosta 1011 suuri osoittanut, et:tä ellokuvi•en enemmistö on
5835: vaikutus, eri1Mtin•kiil1 nuorisoon, pidesttd.in joUJtnnut 5% entristä korkeampaan vero-
5836: näissä olomsa tacrp•eeHioonsa ryhty;ä toimoo- luokkaan.. Siihoo :asti oli vuosittain vain
5837: pirt.eisiin arvokkaiden ·elokuvien saamiseksi pari koti- ja ulkomaista elokuvaa joutu-
5838: ja :niiden levikin J.isä:ämisetksi sekä toisaaJrta nut korkeampaan veroluokkrualllJ saaden vas-
5839: vähemmän ltoivottaviiffilJ fitlmien kysynnän :taa.vru>ti 35 tai 50 % :n veron, kaikkien
5840: jarrut.tamis·e:ksi. Tässä ;tarkoituksessa hal- muiden kotimaisten saadessa 25% :n ja ul-
5841: litus lmJusi asettamansa elokuvakomitean komaisten 35 % :n al<emmat veroluokat.
5842: ehdotuilmen mukaisesti palkit,a ve>rona:loo- Viime v'uonna joutui 14 ulkomaista elo-
5843: nruksella hyviä elokuwa ja kään:täeill .taas ku~a 45 % veroluokka:a.n ja 176 kpl.
5844: ikorkeammi:lila veroi.Ua Vlaikeut:ta:a. arvaltaJaill 40% :n veroluok<kaan, kun taas 35% :n
5845: kysoonailwten fmmien menekkiä. 'l'ärtä veroluokkaan tuli 81 filmiä. Kotimaisia elo-
5846: varten hallitus v. 1945 esitti eduskun- kuvia va:lmis,te.t:tiin viime vuonna tavalllista
5847: naUe, 1että elokmville alikaisemrrnan kahden vähemmäin ja joutui niislt.ä 35 % veroluok-
5848: veroluokan sijaan määrotmisim 3 veTo- lman 1 kpl., 30% :n veroluokk8.13.ill: 7 kpL
5849: Juokka:a. Si:lloinoo ~eimavero oli kotåmai- ~kä 25 % :n veroluokkaan 2 kpL Keski-
5850: silfl.e clokuvitlile 25 ja 35 % sekä u:lkomai- määrin lähes 70 % •elokuvista joutui siis
5851: 102 IV,14. - Le.ima.vero.
5852:
5853: 5 % kol'lke;ampaaill veroLuokkaan kuin sii- edes huoneiston vuokralla tai rt:.eatt.e:rånhoi-
5854: hen asti. ,taj3.111 pallrolila. Monli€111 ttea.ttereiden lronoot
5855: Yrittäjien kua1lciln lipun lrirrlinia&ta s:aa- ovat jo klliuneet niin huonoiksi, että vimn-
5856: man osuuden; UOIUSU rei ·t~än jålkee.n em:ää omaåset ovwt hyväksyneet II1iiden jatlkuwu
5857: oUut. ooes 100%, kun rtwas vallition osuuden fkäy;tön Vlain :väliaikaisesti ja näinJki!n vain
5858: kasvu oli :nyt II1. 670 %. ~ievenitämä;l!lä säännöm.mukaisö.a turvrulJ.i-
5859: Nm SJaamasta:an veron lisäyJksestä <eivat suusmääräyksiä. ffilksi oosimmäi&tä ~te~Lt
5860: clokuvay.:cit.täjärt ole ooam.oot mirtään hyv;i- t.eria on jo saa111urt määräykset Jopebtaa :toi-
5861: tystä korotettujem. ~dcppuhiilltojen muod<xssia. mintamsa, elleivät hanki uusia esityskoneita.
5862: KUin [:isäksi elok.uva-:a!lan mem.'m ovalt v. Viilille kevä:ästä alk:ale:n on myös 10 te:rutterila
5863: 1945 rt:apahtum.e~eU ilippuhin:toj,err viimeisen jo [opettanut ltQiminta:nsa k3Jllnlrut1JamaJttto-
5864: ilrorotuksen. jäJlke·en tullltuvasti lllOllSSoot, on muudoo vuoksi.
5865: tilla'll'l1e sillä vakavas1ti kirisiyn'Yt. Pahim- ElokuvaV1alltmist:amot, -vuokra.attnot ja
5866: massa. •asemassa 'Oill 'kotimaiilloo elOkuvatuo- teatterit eivät kuulu ~ainOiaSita:ain: yksiltyisi:lle
5867: ta..nto, j()lllika keskimääräiset valmislbusmromt yrilttäjHle, vaaill USieia.SSa it:apaul.ffiess:a :myös
5868: filmiä lrohti omt vHmeisen 10 vuoden ai- ~rilaisille järjestöi·llle ikuten työväem:yhdis-
5869: kooa rt.ul!loot 8-ike11taisåksi. Et1enkin piooem- rtyksill!le, maamies-, nuwiso- ja !I'aittifusseu-
5870: mät clokuvavaimistamot omt 11:1äissä oloissa roi1le, vapa:~Whtoiså:lrle pall.o1runndililoe j. 1n. e.
5871: !lopettaneet 'kok()lllaan. p<itki•en clokuvien Nimenollll3J3Jll J.IlJIUlSeU!du11a on clokuvateart:-
5872: valJmis!baim:isen rtUJotta,en korkeilllJta:am. ~yhyt ltereiHa tärilreä rtehtävämsä huomattavana
5873: flli:mejä. Yl·oonsäkäärn ei ikotimaisrta ltuo- viihdy;tysmuotona. He !tarjoavat syrjäi-
5874: talnit<J-!dhjel:maa viime vuonm.a voitu ilähi- simm~lläikin seuduilila e.nsiluoklmistern! voi-
5875: maånlman .toteuttaa.. Kotimaislta .e:Lokuva- mien avulla tehtyjä fillmejä, joillila. aj:am-
5876: :t.uotantoa uhkaa ty.l'ehtyminen, ellei sen rba- v:ietteen [isäksi on 'UOO'in ilrorkea rt:1rui.itoollmen
5877: ll.oude1lista rt:ilaa hclpoteta. :tJaoo tai ope.tuksehlilll.em. arvo. Elokuvan
5878: Elokuvavu~amoiden menot ovwt ko- llläytällltöje.nkin moei'Ikitystä koko koo.san
5879: \hQnnoot n. 6-kerltaisiksi. Ulkomaisten f:i:l- ajanvicltoonä :lisää nHdem halpuus, siNä
5880: mien vuokraamoi:lrla on ~isäksi se h:aiit1Ja, 50 % maamme elokuva;teattereista kuuauu
5881: että ruidren ma:rk:kamääräis~ !tulot :ulik:o- D~l'UOk!kru!llll, jossa yileish:i:ntrainJa on va.in
5882: maan valuutassa Q~askien ovat tuntuvasti vä- 20 mk, ja 44% C-'luokka.iam., jossa yiLeisillll-
5883: hentym.oot xahamme vaiMokurssiin ·pienan- märt hinlnat ovat 20 ja 25 mk.
5884: rtyessä. Tämä haitta. on muodostunut ul- Eilokuvan suuren merlcityksern johdosta
5885: lkomaistren ~lokuvi·en omistajiJllle: sirtä suu- on vailtiQvailit:a monessa muUSSia m.a:assa eri
5886: remmaiksi knn suuri.n osa ulkomaisista elo- lt:avoilll tulkenurt nimooomaa11:1 kotimaista elo-
5887: kuvistl3. ~n jatkuvasti saatu maahamme kuvavalmistUS!ta, väliim: suurin suor8lll:aisin
5888: maksamal·m. ne vain suomen ma•rkoima, rnih.a-ill:VUsturksiill.
5889: jotka on jäädy;betJty tänne. Ullkom.aistJen Tässä yhteydessä on myös syytä huo-
5890: clokuVIien :rnan.hams.rua.nti .uhkaa llläin ollen mauttaa ikäyt.ämlön oooirt:.tffiloon, että [eima-
5891: tnykyoloiSSia vaikerut<ua ja kiaikissa rtJa,pa.Uik- verolain 64 ·§ sruatt:aw ailieutrt:aa epäsel-
5892: siSSial 'On parhaiden ulkomadstoo fiilmien vyytrt:.ä. Sidrnä säädeit.äJän, etrtä miliHoin huvi-
5893: saanJti maahamme muodostU!I1ut runssa tilaisuuteen kuuluu erilaisia huvituksia, oo.
5894: oloissa yhä vaikeammaksi. leimaveroa suorirtetrtava soo 'lmvå.lajm mu-
5895: Myöski!ll clokuv~teattereidm kulut ovat kaan, josta se on suurin. E!Lokuvanäy:t:äm.-
5896: SIUUI"eSU kohorm•eert, ooin Vli€ilä viimeisen nöissä. on usein eri vero1uolkldin kuuluVIia
5897: lippujoo !hiJIDaJ1 km-otuksen jä;lkoonk1n. fHmejä ~ jos illliiss:ä o:n ~yhytJruviaikm.
5898: Eri paikkal,."tlnni:ltl3. ja eri !luo:lrkien elokuva- TäB:tä eri fillnllieru veroluokan e.rulaåsuudesta
5899: ~.a;t.terei.sta lml:liro~tut :tiedot oooirt:.t:avart, että hoolimatm ci tällöin ti~ de !ky-
5900: v:sta 1945 v:00111 1946 niiden pwlk:kaus- seessä eri:laatuiset huvituksert. Tämä min
5901: kusltannukset ovat kohonTIJee.t 60.7, Jeima- kohta vaatii siis selveillll1ystä.
5902: veromen.ot 33.s %, maim.ios:kulut 16.2 % ja Kaiken edellä esi:t.Je~tyn pe:rrustreella ehdo-
5903: muut lwlut 15.5 % eH. siis keskinnäärin tamme kunniotttavasti,
5904: 30 %. Ki:rja:npiJtolia:in mukaåsia poistoja ei
5905: useimmiten ole [ai:nkaan voitu suorittaa että Eduskunta hyväksyisi seu.raa-
5906: eikä teatterin til<ejä ole lailll'a voå.rtu resirt:taa van lakiehdotuksen:
5907: IV,14. -Raunio y. m. 103
5908:
5909: Laki
5910: leimaverolain muuttamisesta.
5911: Eduslrunnan päätöksen muklaåsesti muutetarun [eimaveoosta 6 päivänä clolruuta 1943
5912: annetun hLii!1 60 § :rn 2 ilwhita, sel}lla.isena kuin se QII1 3 päiväill!ä tammikuuta 1946 annlie-
5913: tuss:a [a'issa, ja 64 § näi!Il ikuuiluviksi:
5914: 60 §. b) pä.ä;asia[l~a ohjclmooa ulkomaiilita
5915: tuotuja, clolkuvia, 30, 35 lt.a.i <jJ5 pct"'Senttia;
5916: 2) elokuvanäy.täillllöistä, sen illliUikaa!lli kuin
5917: v.ailitå.Oll1' eilokuvatarkastl8Jilo esitettävien elo- 64 §.
5918: kuvJen rtruiteellis:en. ja sivoollism !LaOOun pe- Jos huv,i1Ulaisuuteen kuuluu eril.a.8!tu;is,ia
5919: rusteelilia kunkin f:hlmm kohdaJlta päätltää, huvituksia, on ~eimav·ero suoriltetltlava sen
5920: kun näissä esitetään: huvilajin mukaJall, josta se on suUTin.
5921: a) pä:ruasiaililioona ohjehnana Suomess;a MikäJlJ elotkuvmäy.täntöö!lll ilruuluu eri
5922: vaJlmistettuja elOkuvia, 20, 25 ita1 35 pro- verolruolclcien filmejä, mäii1räyltyy näyltän-
5923: sen,tJtia; n<än leimavero Slffil ohjeilmislton pääosan
5924: ~eimaveron mukaan.
5925:
5926: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
5927:
5928: Eino Raunio. Valto Käkelä.
5929: Penna Tervo. Juho Karvonen.
5930: 0. Muikku. Arvo Salminen.
5931: Juho Kuittinen. Vilho Lehtonen.
5932: Jere Juutilainen. E. Hietanen.
5933: Valfrid Eskola. Väinö Leslcinen.
5934: 104
5935:
5936: IV,t5. - Lak. al. N:o 55.
5937:
5938:
5939:
5940:
5941: U. Raatikainen y. m.: Ehdotus laiksi leinutverolain 65 §: n
5942: muuttamisesta.
5943:
5944:
5945: E d u s k u n n a 11 e.
5946:
5947: ETäänä sodan s~urauksena on ollut ha- miä, lausuntaa, laulu- ja soittoesityksiä,
5948: vaittavissa, että aatteelliset iharrastukset - näytelmiä j. n. e. Täihäl). ei voida päästä,
5949: m. m. ohjelmalliset juhla- ja huvitilaisuu- jollei anneta nuorison tanssihalulle sille
5950: det - eivät kiinnosta sanottavassa mää- kuuluvaa merkitystä. Senvuoksi olisi voi-
5951: rässä nuorisoa. Sen sijaan 'huvitilaisuudet, massa olevaa leimaverolakia siten muutet-
5952: joissa ohjelmana on pelkästään tanssia, saa- tava, että ohjelmalliset tilaisuudet olisivat
5953: vat hyvän yleisökannatuksen. Tästä joh- leimaverovapaat siinäkin tapaU!ksessa, että
5954: tuu, että aatteelliset järjestötkin järjestä- ohjelmassa on tanssia enemmän kuin yksi
5955: vät nykyisin pääasiallisesti tanssi-iltamia. tunti. Kun kysymyksessä !kuitenkin ovat
5956: Tällaisissa tilaisuuksissa ikäytetään myöskin ohjelmalliset tilaisuudet, pitäisi tanssi ra-
5957: väkijuomia varsin laajassa mitassa ja tap- joittaa enintään kahteen tuntiin.
5958: pelut, pahoinpitelyt sekä tapot sattuvat Edellä esitetyn nojalla ja viitaten valtio-
5959: usein tanssi-iltamien yhteydessä tai niiden päiväjärjestyiksen 32 §: ään kunnioittaen
5960: päätyttyä. ehdotamme,
5961: Nuorison aatteellisten harrastusten edis-
5962: tämiseksi olisi nuoriso saatava palaamaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5963: sellaisiin juhliin ja huvitilaisuuksiin, joissa van lakiehdotuksen:
5964: pääasiallisena ohjelmana on puheita, esitel-
5965:
5966: Laki
5967: leimaverolain muuttamisesta.
5968: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun lei-
5969: maverolain (662/43) 65 § näin kuuluvaksi:
5970: 65 §. tai samankaltaiseen laitokseen kuulumatto-
5971: Tässä luvussa säädettyä leimaveroa ei mUta henkilöiitä pääsymaksua;
5972: suoriteta: 4) rekisteröidyn aatteellisen yhdistyksen
5973: 1) elokuvanäytännöstä, jossa esitetään tai yksinomaan yleishyödyllisiä tarkoitus-
5974: ainoastaan tiede- tai opetusfilmiohjelmaa ; periä palvelevan yihteisön tai laitoksen toi-
5975: 2) elokuvanäytännöstä, jonka sotilasavi- meenpanemasta ihuvitilaisuudesta, jonka
5976: ranomaiset järjestävät yksinomaan sotilas- pääasiallisena ohjelmana on puheita, esitel-
5977: hen'kilöille ja näiden perheenjäsenille ka- miä, lausunta?, laulu- ja soittoesityksiä,
5978: sarmirakennuksessa; näytelmiä tai muuta niihin Yerrattavaa,
5979: 3) tilaisuudesta, jonka koulu tai muu mutta tanssia ainoastaan ohjelman päätyt-
5980: opisto taikka sen oppilaskunta .tai oppilas- tyä enintään kaihden tunnin aika; eikä
5981: yhdistys toimeenpanee, ottamatta flnmaan 5) vapaalipusta.
5982:
5983: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
5984: Uuno Raatikainen. Valfrid Eskola.
5985: Juho Pyy. A. K. Paasivuori.
5986: Elli Nurminen.
5987: 105
5988:
5989: IV,1u. - Toiv. al. N :o 20.
5990:
5991:
5992:
5993:
5994: Vennamo y. m.: Toimen-piteistä toisen omaisuudenluovu-
5995: tusveronsa omilla osakkeilla suorittaneiden osakeyhtiöi-
5996: den estämiseksi korottamasta osakepääomaansa korvaus-
5997: osakkeiden hallintoyhteisön omaisutdta vahingoittavalla
5998: tavalla.
5999:
6000:
6001: E d u s k u nn a ll e.
6002:
6003: Toisesta omaisuudenluovutusverosta 5 rauksena, että hallintoyhteisön omaisuus,
6004: päivänä toukoku.uta 1945 annetun lain mu- jos yhteisö ei voi lunastaa uusia osakkeita,
6005: kaan suorittavat sanotussa laissa tarkoite- ratkaisevasti vähenee. :Merkintäoikeuksia
6006: tut kotimaiset osakeyhtiöt omaisuudeniluo- myymällä ei myöskään vahinkoa voida kor-
6007: vutusveronsa omill:a osakkei1lruan niinkuin vata, koska merkintäoikeuksien arvo laskee,
6008: Riitä lain 17 ja 18 §: ssä säädetään. Nämä jos niitä joutuu samalla kertaa enemmän
6009: osakkeet on luovutettu korvausosakkeiden kauppaan. Kun osakepääoman korottami-
6010: hallintoyhteisöstä 5 päivänä toukokuuta nen näissä tapauksissa osakeyhtiöiden toisen
6011: 1945 annetussa laissa tarkoitetulle yhtei- omaisuudenluovutusveron suorittamisesta
6012: sölle käy;tei1Jtäväiksi sanotussa laissa •tarkem- niiden omilla osakkeilla 5 päivänä touko-
6013: min selostetulla tavalla alueluovutusten kuuta 1945 annetun lain 6 § 3 momentin
6014: johdosta korvaukseen oikeutettujen hy- mukaan riippuu valtiovarainministeriön
6015: väksi. Niillä osakeyhtiöillä, jotka suorit- luvasta, olisi sanotun ministeriön lU\I)ia
6016: tavat yllämainitulla tavalla omilla osak- myöntäessään huolehdiltta.va, ettei minkään-
6017: keillaan toisen omaisuudenluovutusveronsa, laista keinottelua siirtoväen omaisuuden
6018: on viimeksimainitun lain 10 § :n mukaan kustannuksella pääse tapahtumaan. Niissä
6019: oikeus sanotussa lainkohdassa tarkemmin t.apauiksissa, jolloin •lupa osakepääoman
6020: säädetyssä järjestyksessä lunastaa luovut- korottamiseen kuitenkin joudutaan a:nta-
6021: tamiansa osa;kkeita valtiovarainministeriön maan, olisi valtion SaJmalla huolehdittava
6022: sitä varten tulo- ja omaisuusverolaissa sää- siitä, että korvausosakkeiden hallintoy'htei-
6023: dettyjen perusteiden mukaan vahvistamasta sö<llä on käytettäv;änään tarpeelliset varat
6024: hinnasta. Viime aikoina ovat eräät sellaiset uusien osakkeiden lunastamiseen. Erikoi-
6025: osakeyhtiöt, jotka ovat maksaneet toisen sesti on :huomattava, että maanhankinta-
6026: omaisuudenluovutusveronsa omilla osak- lain mukaan maata hakeneelta siirtoväeltä
6027: keillaan, ryhtyneet korottamaan osakepää- on pidätetty heille tulevia korvauksia yh-
6028: omaansa tarjoten uudet osakkeet entisten teensä noin 11 miljardia markkaa sanotun
6029: osa;kkeenomistajien merkittäviksi alle niiden lain mukaisten valtion saatavien vakuu-
6030: todellista arvoa. :Mikäli tämä menettely deksi Kun korvauksia on säännöllisesti
6031: tulee yleisemmäksi ei korvausosakkeiden pidätetty enemmän kuin mihin valtion saa-
6032: hallintoyhtdsöllä ole mahdollisuuksia lu- tavat lopullisesti tulevat nousemaan, niin
6033: nastaa sille tulevia uusia osakkeita, koska olisi kohtuullista, että valtio antaisi kor-
6034: ne varat, jotka yhteisö saa osinkoina t[li vausosakkeiden hallintoyhteisölle varoja
6035: muina tuloina tahi omaisuuden myynnistä, lainaksi jo toteutettujen, ja ennen kuin tar-
6036: on jaettava osuustodistusten haltijoille. koituksenmukainen lainsäädännöllinen jär-
6037: Kun vanhojen osakkeiden arvo osakepää- jestely saadaan aikaan, ehkä jJ toteutetta-
6038: omaa korotettaessa pienenee, on siitä seu- vien osakepääomakorotuksien merkitse
6039:
6040: 14
6041: 106 IV,16. - Osakeyhtiöiden omaisuudeDiluovutusve!l'O.
6042:
6043: mistä varten. Lisäksi olisivat siis tarpeen ne osakeyhtiöt, jotka ovat sum·itta-
6044: lainsäädännölliset toimenpiteet edellä se- neet toisen omaisuudenluovutusve-
6045: lostettujen epäkohtien poistamiseksi. ?'onsa omilla osakkeillaan, pääse ko-
6046: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 1'ottamaan osakepäämnaansct tavalla,
6047: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- joka vahingoittaa korvausosakkeiden
6048: vomuksen, hallintoyhteisön ornaisu1#ta, sekä
6049: 1·yhtyisi täniän johdosta asian vaa-
6050: että hallitus huolehtisi, etteivät timiin toimenpiteisiin.
6051: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta Hl47.
6052:
6053:
6054: Veikko Vennamo. Yrjö Hautala.
6055: Juhani Leppälä. Johannes Virolainen.
6056: Toivo Ikonen. Aapo Inkinen.
6057: Kustaa Tiitu.
6058: 107
6059:
6060: IV,t7. - Toiv. al. N:o 21.
6061:
6062:
6063:
6064:
6065: Paavolainen y. m.: Toimenpiteistä toisesta omaisuudenluo-
6066: vutusverosta annetun lain 6 § :n muuttamiseksi.
6067:
6068:
6069: E d u s k u n n a ll e.
6070:
6071: Toukokuun 5 päivänä 1945 toisesta omai- vauslain 6 § :n 1 ja 2 momenttien mukai-
6072: suudenluovutusverosta annetun lain 6 § :n sesti, eivät kaik!ki osakkeenomistajat saa
6073: 1 moonentin mukaan verovelvollinen on oi- täyttä korvausta menettämästään osak-
6074: keutettu veronalaisesta omaisuudestaan vä- keesta. Heillä pitäisi näin ollen olla oikeus
6075: hentämään sen määrä,n, mikä hänell:le on saada vähentää myöskin asunto~sakkeesta
6076: toisessa korvauslaissa tarkoitetusta vahin- korvaamatta jäävä osa veronalaisesta omai-
6077: gosta jäänyt tkorvaamatta. Korvaamatta suudestaan toista omaisuudenluovutusveroa
6078: jääväHä osalla tarkoitetaan sitä alennusta, määrättäessä. Voimassa olevan lain mukaan
6079: jotka toisen korvauslain 6 §: n nojalla teh- ei ,täililaislta mahdollisuutta ole, koslm kor-
6080: dään yli 500,000 markan nousevista kor- vaus muodollisesti suoritetaan asunto-osake-
6081: vaulksista. yhtiölle eikä suoraan osakkeenomistajalle.
6082: Paitsi muusta menetetystä omaisuudesta, Lain tarkoitus ja kohtuusnäkökohdat kui-
6083: suoritetaan ikorvaukseen oitkeutetulle kor- tenkin vaativat, että tällainen vähennysoi-
6084: vausta myöskin asunto~osaikkeen menetyk- keus olisi osruktkeenomistajalle myönnettävä,
6085: sestä. Vuoden 1940 korvauslaissa asia oli minkä vuoksi ja viitaten valtiopäiväjärjes-
6086: järjestetty siten, että asunto-osakeyhtiön tyksen 32 § : ään kunnioittaen ehdotamme
6087: osakas sai yhtä huoneistoa vastaavasta eduskunnan päätettävälksi toivomuksen,
6088: osuudesta korvausta, niinlkuin osuus olisi
6089: hänen yksityistä omaisuuttaan. Toisen kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6090: vauslain 6 §: n 2 momentissa on sama peri- toimenpiteisiin toisesta omaisuuden-
6091: aate säilytetty, mutta ilrorvauksen suoritta- luovutusverosta 5 päivänä touko-
6092: minen on järjestetty muodollisesti siten, kuuta 1945 annetun lain (394/45)
6093: että korvaus suoritetaan yhtiölle eikä osak- 6 § :n muuttamiseksi siten, että vero-
6094: tkaalle, kuten vuoden 1940 korvauslaissa oli velvollinen on oikeutettu veronalai-
6095: säädetty. Yhtiölle maksettavaan lkorvauk- sesta omaisuudestaan vähentämään
6096: seen on osrukkaalla osuus samassa suhteessa myöskin sen määrän, 1nikä hänelle
6097: kuin hänen osuudestaan on korvausta las- on jäänyt korvaamatta luovutetulla
6098: kettu yhtiölle suoritettavaa lrorvausta mää- alueella menetetystä asunto-osak-
6099: rättäessä. Kun myöskin asunto-osakeyh- keesta.
6100: tiölle tuleva korvaus alennetaan toisen kor-
6101: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
6102:
6103:
6104: Erkki Paavolainen. Aapo Inkinen.
6105: 108
6106:
6107: IV,18. - Toiv. al. N :o 22.
6108:
6109:
6110:
6111:
6112: Tuurna y. m.: Toimenpiteistä toise;n korvauslain muuttami-
6113: seksi.
6114:
6115:
6116: Eduskunnalle.
6117:
6118: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun toi- täisi osuustodistuksia voida käyttää samoi-
6119: sen korvauslain 26 § : n mukaan, sellaisena hin tarkoituksiin kuin obligatioitakin. En-
6120: kuiln se on muute,ttuna marraskuun 8 päi- nen kaikikea pitäisi lwkia muuttaa siten,
6121: vänä 1946 annetussa laissa, korvaukseen oi- että korvausosakkeiden hallintoyhteisön
6122: keutettu voi käyttää ennen välirauhansopi- osuustodistuksia voitaisiin käyttää velkojen
6123: musta syntyneitten velkojensa mallimun maksuun samalla tavalla kuin obligatioita-
6124: korvauks·ena tai saamis1en suorituksena kin. Ve1kojan olisi otettava osuustodistus
6125: saasmiaan obligatioita arvosta, joka saadaan vastaan arvosta, joika on osuutodistuksen
6126: kertomalla obligatioiden nimellisarvo ~oti nimellisarvoa saman verran korkeampi lkuin
6127: maisten tavarain tukkuhintaindeksin nou- hallintoyhteisön hallussa olevien osakkeiden
6128: sua vuoden 1944 lopusta mwksuajan edel- verotusarvojen summa maksuaikaa edeltä-
6129: liseen maaliskuuhun vastaavalla luvulla. neen vuoden päättyessä on 1944 päättyessä
6130: Kun mainittu indeksi maaliskuussa vuonna vahvistettujen oswkkeitten perusteella mää-
6131: 1946 oli 2.1 kertaa korkeampi kuin vuoden rättyä hallintoyhteisön kantapääomaa suu-
6132: 1944 päättyessä, on velkojan otettava saa- rempi. Kun toisen korvauslain 26 §: n edel-
6133: miensa suoritUiksena obligatio vastaan sen lyttämä määräaika on jo useimmissa ta-
6134: 2.1 kertaisesta nimellisarvosta. pauksissa päättynyt, pitäisi osuustodistus-
6135: Toisen korvauslain 22 § :n mukaan kor- ten vellkojen maksuun käyttämistä varten
6136: vaus suoritetaan paitsi korvausobligatioina säätää uusi määräaika, joka alkaisi lain-
6137: myöskin n. s. tlrorvausoswkkeiden hallinto- muutoksen voimaantulosta.
6138: yhteisön osuustodistuksina. Osuustodistuk- Paitsi velkojen maksuun, pitäisi korvaus-
6139: sia tullaan korvaukseen oikeutetuille anta- osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuksia
6140: maan yhteensä yli 4 miljardin markan ar- voida käyttää myöskin niihin muihin tar-
6141: vosta laskettuna vuoden 1944 päättyessä koituksiin, joista säädetään toisen korvaus-
6142: voimassa olleiden Qsakkeiden verotusarvo- lain 26 §: n 3 momentissa eli ennen kaik-
6143: jen mU'kaan. Lwkia säädettäessä arvioitiin kea jokaisen pitäisi saada käyttää osuus-
6144: osuustodistusten muodostuvan saman arvoi- todistuksia toisen omaisuudenluovutusvero-
6145: siksi papereiksi lkuin ikorvausobligatiotkin. lain perusteella maksuun pannun veronsa
6146: Sen vuoksi voitiin säätää, että valtiovarain- suorittamiseen arvosta, jonka valtiovarain-
6147: ministeriön asiana on antaa tarkemmat ministeriö kutakin maksuaikaa varten mää-
6148: määräykset, kenelle ja millä perusteella rää.
6149: osuustodistuksia annetaan. Kun osuustodis- Edellä esitetyn nojalla !kunnioittaen eh-
6150: tuksia yleensä ei sanottavasti anneta maan dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
6151: saantiin oikeutetuille henkilöille, joutu,-at muksen,
6152: ne pääasiassa muiden korvauksens:::~jien
6153: käsiin. Jotta pyrkimys obligatioiden ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6154: osuustodistusten mahdollisimman suureen toi-menpiteisiin toisen kor·vauslain
6155: yhdenmukaisuuteen voitaisiin toteuttaa, pi- mwuttamiseksi siten, että korvaus-
6156: IV,1s. - Tu1ll.'llla y. m. 109
6157:
6158: osakkeiden hallintayhteisön osuusto- tuna luvulla, joka vastaa km·vaus-
6159: distuksia voitaisiin käyttää kaikkiin osakkeiden hallintoyhteisön kanta-
6160: niihin tm·koituksiin, joihin korvaus- pääomaan sisältyvien osakkeiden ve-
6161: obligatioita nyt saadaan käyttää, jol- rotusarvon nousua vuoden 1944 päät-
6162: loin osuustodistuksen arvona olisi tymisen ja käyttöhetken edellisen
6163: pidettävä sen nimellisarvoa korotet- mwden lopun välisenä aikana.
6164: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
6165:
6166:
6167: Arno Tuurna. E. Pusa.
6168: Helena Virkki. Erkki Paavolainen.
6169: Aapo Inkinen. Juho Niukkanen.
6170: 110
6171:
6172: IV,19. - Toiv. al. N :o 23.
6173:
6174:
6175:
6176:
6177: J. Raatikainen y. m.: Esityksen antamisesta toisen korvaus-
6178: lain 4 § :n muuttamisesta.
6179:
6180:
6181: E d u s k u n n a ll e.
6182:
6183: Marraskuun 8 päivänä 1946 toisen kor- on se, joka vuokraoikeudella hallitsee
6184: vauslain muuttamisesta annetulla lailla toisen omistamaa maata taajaviiikisen :maa-
6185: (768/46) muutettiin mainitun lain 4 § :ää laisyhdyskunnan alueella tahi rakennus-
6186: siten, että korvausta suoritetaan myöskin suunnitelman mukaan järjestetyssä tai asu-
6187: sellaisesta vahingosta, joka on kohdannut tustiheydeltään siihen verrattavassa asu-
6188: valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakun- musryhmässä maalla taikka samanlaisella
6189: nan ja muun uskonnollisen yhdyskunnan tahi asemakaavan mukaan järjestetyllä,
6190: sekä luostarin, niin myös aatteellisen yhdis- kauppalaan kuuluvalla alueella ja joka
6191: tyksen, opetus-, taide-, al'l!lleliaisuus- ja vuokra-alueella omistaa asuinrakennuksen,
6192: muun sellaisen laitoksen sekä säätiön omis- jossa hän vakituisesti asuu ja jota ynnä
6193: tamalla alueella olevaa tilaa tai tonttia, vuokra-aluetta käytetään pääasiallisesti
6194: jon:k:a vuOikmmies vuokrasopimuksen, 1ain asuntotarkoitukseen, oikeutettu Innasta-
6195: tai muun vuokranautajaa sitovan määräyk- maan omakseen vuokra-alueen, jos vuokra-
6196: sen nojalla on ollut oikeutettu Innastamaan suhde w1ue:esrt:a oli olemassa 12 päiivänä
6197: omakseen. Hallituksen tätä lainmuutosta maaliSkuuta 1921 ja on edelleen voimassa
6198: koskeva esitys ei rajoittanut korvauksen- 23 päivänä maaliskuuta 1946 joko silloisen
6199: saantioikeutta !koskemaan pelkästään edellä tai uuden vuokrasopimuksen nojalla. Mai-
6200: mainittujen yhteisöjen maita, vaan koski nittu lainmuutos ei koske luovutetulla alu-
6201: myöskin yksityisiltä maanomistajilta vuok- eella olleita vuokramiehiä, koska heidän
6202: rattuja alueita. vuokrasopimuksensa ovat alueluovutuksen
6203: Voimassa olevan lain mukaan voivat kor- johdosta rauenneet syyskuun 19 päivänä
6204: vausta saada vain ne vuoikramiehet, jotka 1944. Oikeudenmukaisuus- ja kohtuussyyt
6205: ovat vuokranneet maata edellä tarkoite- kuite:n!kin vaativat, että luovutetulla alu-
6206: tuilta yhteisöiltä ja jotka syyskuun 19 päi- eella asuneet vuokramiehet saisivat osakseen
6207: vänä 1944 ovat olleet oikeutettuja lunasta- samat edut kuin muutkin vuokramiehet ja
6208: maan vuokra-alueen omakseen. Korvauksen että heille näin ollen suoritettaisiin toisen
6209: saamisen edellytyksenä näin ollen on, että korvauslain mukaan !korvausta sellaisen
6210: vuokramies on aikanaan tehnyt lakiin pe- vuokra-alueen menetJlksestä, joka heillä
6211: rustuvan vaatimuksen vuokra-alueen lunas- olisi ollut oikeus lunastaa omakseen edel-
6212: tamisesta tai että päätös lunastamisoikeu- lyttäen, ettei alueluovutusta olisi tapahtu-
6213: desta on yhteisön taholta tehty. Kun mo- nut. Samalla olisi toisen korvauslain 4 §: ää
6214: net tuhannet vuokramiehet ovat aikanaan muutettava siten, että se vastaisi sisällöl-
6215: laiminlyöneet lakiin perustuvan lunasta- tään sen muuttamisesta viimeksi annettua
6216: misvaatimuksen esittämisen määräajassa, on hallituksen esitystä.
6217: 22 päivänä maaliskuuta 1946 annettu laki
6218: tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra- Edellä olevan nojalla kunnioittaen eh-
6219: alueiden lunastamisesta annetun lain muut- dotamme eduskunnan päätettävi.ilksi toivo-
6220: tamisesta (221/56). Tämän lain mukaan muksen,
6221: IV,19. - .J. Rlm~tika.inen y. m. 111
6222:
6223: että hallitus 1'yhtyisi kiireellisesti miehille, jotka tiheissä asumusryh-
6224: toimenpiteisiin toisen korvauslain missä olevien vuokra-alueiden lunas-
6225: 4 § :n muuttamiseksi siten, että kor- tamisesta annetun lain muuttami-
6226: vausta mainitun lain mukaan voitai- sesta 22 päivänä maaliskuuta 1946
6227: siin stwrittaa vuokramiehille, jotka annetttn lain (221/46) perusteella
6228: lain, vtwkrasopimuksen tai muun olisivat olleet oikeutetut lunastamaan
6229: vuokranantajaa sitovan määräyksen vuokra-alueensa omikseen edellyt-
6230: perusteella ovat olleet oikeutettuja täen, ettei alueluovutusta olisi ollen-
6231: lunastamaan vuokra-alueensa omik- kaan tapahtunut.
6232: seen, samoin kuin niillekin vuokra-
6233: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
6234:
6235: Jussi Raatikainen. Eemil Luukka.
6236: Valto Käkelä. Jobannes Virolainen.
6237: 112
6238:
6239: IV,2o. - Toiv. al. N:o 24.
6240:
6241:
6242:
6243:
6244: J.. Raatikainen y. m.: Toimenpiteistä toisen korvauslain
6245: 10 § :n nojalla korvauksensaantioikeutensa menettänei-
6246: den oikeuttamiseksi saamaan ntulen määräajan korvans-
6247: anomnksern tekemiseen.
6248:
6249:
6250: E d u s k u n n a 11 e.
6251:
6252: 'l'oukokuun 5 päivänä 1945 annetun toi- diota. Epäselvyyttä on aiheutunut myös-
6253: sen korvauslain (390/45) 10 § :n mukaan kin siitä, ettei uutta anomusta ole tar-
6254: korvaukseen oikeutetun tuli, korvauksen- vinnut tehdä niitten menetysten osalta,
6255: saantioikeuden menettämisen uhalla ha- jotka olivat sattuneet sellaisilla alueilla,
6256: kea korvausta valtiovarainministeriöltä joilla vahinkojen arviointia vuoden 1942
6257: viimeistään kolmen kuukauden kuluessa korvauslain perusteella ei oltu sotatoimien
6258: lain voimaantulosta. Valtioneuvoston jat- vuoksi voitu suorittaa. Kun näiden aluei-
6259: kettua määräaikaa kahdella kuukaudella den rajat määrättiin asetuksella, jota sit-
6260: se päättyi lokakuun 5 päivänä 1945. Sa- temmin on useaan otteeseen muutettu, on
6261: man lain 28 § :n mukaan korvauksensaan- tästä johtunut, että monet korvaukseen-
6262: tioikeutta ei menetetä, jos hakija voi oikeutetut ovat jääneet siihen käsitykseen,
6263: osottaa laillisen esteen ja tekee hakemuk- ettei uutta anomusta ollenkaan tarvittaisi.
6264: sen 30 päivän kuluessa esteen lakkaami- Tätä virheellistä käsitystä on osaltaan tu-
6265: sesta lukien. Edelleen säädetään 29 § :ssä, kenut se, että vuoden 1942 korvauslain
6266: että arvioimistarkastuslautakunnalla on mukaan uutta anomusta ei tarvittu, vaan
6267: valta, milloin painavia syitä on, päättää, asiat ratkaistiin vuoden 1940 korvauslain
6268: että arvioimislautakunnan on otettava nojalla tehdyn anomuksen perust·eel1a.
6269: asia käsiteltäväkseen siitä huolimatta, että Mitä sitten tulee aatteellisiin yhdistyksiin
6270: hakemus on saapunut perille määräajan ja muihin toisen korvauslain 7 § :n 1 mo-
6271: päättymisen jälkeen. mentissa mainittuihin yhteisöihin, on nii-
6272: Sekä toisen korvauslain että vuoden den osalta määräajan laiminlyöntejä sat-
6273: 1942 korvauslain täytäntöönpanossa on tunut varsin monessa tapauksessa. Kun
6274: voitu todeta, että monet korvaukseen oi- näissä tapauksissa korvauksen suuruuden
6275: keutetut ovat jättäneet korvaushakemuk- määrää valtioneuvosto hankittuaan asian-
6276: sensa tekemättä määräaj·assa. Yksityisten omaiselta arvioimislautakunnalta lausun-
6277: .henkilöiden laiminlyönnit tässä suhteessa non vahinkojen sut~.ruudesta, ovat yh-
6278: johtuvat pääasiassa siitä, että sodan jäl- teisöjen toimihenkilöt olleet usein siinä
6279: keisissä poikkeuksellisiss~ oloissa on ollut käsityksessä, ettei yhteisöllä ole velvolli-
6280: erittäin vaikeata saattaa kaikkein kor- suutta tehdä korvausanomusta toisen kor-
6281: vaukseen oikeutettujen tietoon maara- vauslain 10 § :n säätämässä määräajassa.
6282: aikoja koskevat säännökset. Kun siirto- Määräaikojen noudattaminen tavalli-
6283: väki on usein joutunut jatkuvasti elä- sessa oikeudenkäynnissä on välttämätöntä
6284: mään olosuhteissa, joissa sillä ei ole ollut lähinnä siitä syystä, ettei tällöin ole ky-
6285: riittävää mahdollisuutta seurata sanoma- symys valtion ja yksityisen välisestä suh-
6286: lehtiä tai radiota, ei tietoja ole saatu teesta, vaan kahden yksityisen keskinäi-
6287: kaikkien siirtoväkeen kuuluvien ulottu- sen riidan ratkaisusta. Oikeusturvallisuus
6288: ville siitäkään huolimatta, että tiedoitus- ja oikeussuhteitten vakavuus vaativat täl-
6289: välineenä on käytetty sanomalehtiä ja ra- löin tinkimätöntä määräaikojen ja muiden
6290: IV,20. - J. Raatikainen y. m. 113
6291:
6292: muotomääräysten noudattamista. Toisin eräissä tapauksissa varsin ankarasti. Kun
6293: on korvausmenettelyssä, jossa asianosai- laillisen esteen tai TKL 29 § :ssä mainittu-
6294: sena ovat toiselta puolen valtio ja toiselta jen ,painavien syiden" olemassaolosta on
6295: puolen korvaukseenoikeutettu. Korvaus- useissa tapauksissa varsin vaikeata esit-
6296: menettely on tällöin julkisoikeuteen kuu- tää sitovia todistuksia, on määräajan me-
6297: luvaa hallintomenettelyä, jossa valtion vi- netyksiä tapahtunut sellaisissakin olosuh-
6298: ranomaiset vahvistavat valtion korvaus- <teissa, joissa korvaukseen oikeutetun ei
6299: velvollisuuden suuruuden. Tällöin ei ole voida katsoa olevan laiminlyöntiin oleelli-
6300: olemassa mitään sellaisia voittamattomia sesti syypää.
6301: syitä, jotka vaatisivat määräaikojen ja Edellä olevan johdosta kunnioittaen
6302: muotomääräysten ehdotonta noudatta- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
6303: mista. Sen vuoksi olisi käsityksemme mu- vomuksen,
6304: kaan korvausmenettelyssä muotomääräyk-
6305: siin suhtauduttava niin vapaasti kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6306: mahdollista. Vaikkakin toinen korvauslaki toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
6307: antaa viranomaiselle tässä suhteessa mel- nön aikaansaamiseksi, että toisen
6308: koisia valtuuksia, on käytännössä kuiten- korvauslain 10 § :n nojalla korvauk-
6309: kin voitu havaita, että arvioiruislautakun- sensaantioikeutensa menettäneille
6310: nat ja arvioimistarkastuslautakunta ovat myönnettäisiin uusi määräaika kor-
6311: suhtautuneet määräajan menetyksiin vausanomuksen tekemiseen.
6312: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
6313:
6314: Jussi Raatikainen. Erkki Paavolainen.
6315: Valto Käkelä. Eemil Luukka.
6316: Johannes Virolainen.
6317:
6318:
6319:
6320:
6321: 15
6322: 114
6323:
6324: IV,21. - Toiv. al. N:o 25.
6325:
6326:
6327:
6328:
6329: P. Tervo y. m.: lnflatiohyvitryksen suorittamisesta eräille
6330: korvausobligatioille.
6331:
6332:
6333: E d u s k u n n a ll ·e.
6334:
6335: N. s. talvisodan jälkeen Moskovassa hanarvon puoleen entisestä joutuivat
6336: maalisk. 12 p :nä 1940 solmitun rauhan- kaikki I korvauslain mukaan korvausta
6337: sopimuksen mukaan Neuvostoliitolle saaneet kärsimään huomattavia menetyk-
6338: vuokratulle tai luovutetulle alueelle jää- siä, koska heillä ei ollut mahdollisuuksia
6339: nyt Suomen kansalaisten omaisuus kor- hankkia saamillaan korvauksilla menetyk-
6340: vattiin 9 p :nä elokuuta 1940 annetun siään vastaavaa kiinteätä ja irtainta omai-
6341: ensimmäisen korvauslain mukaan, jota sit- suutta. Menetykset kasvoivat luonnolli-
6342: ten muutettiin 13 p :nä elokuuta 1942. sesti sitä suuremmiksi mitä myöhemmäksi
6343: Tämän lain mukaan suoritettiin menete- korvauspäätöksen antaminen ja ensimmäi-
6344: tystä omaisuudesta korvaus vuoden 1940 sen korvaussuorituksen saanti lykkääntyi.
6345: lopussa va1llinneen hintrutasrm muka1sesti ja Tilannetta oli tällaisten korvausten saa-
6346: sovellettiin menetetyn omaisuuden korvaa- jien osalta omiaan vielä pahentamaan so-
6347: misesta suunnilleen samanlaista vähennys- dan pirbkittyessä vaikeutunut rtav:aratihlillne,
6348: asteikkoa suurempiin omaisuuksiin nähden josita johtuen €sim. kunnoHisia vaatetus-
6349: kuin 5 p :nä toukokuuta 1945 annetussa ja taloustarvikkeita ja erilaista muuta ir-
6350: toisessa korvauslaissakin. Korvaukset suo- taimistoa oli jokseenkin mahdoton saada.
6351: ritettiin 20,000 markkaan saakka rahassa Näistä epäkohdista joutuivat pahimmin
6352: ja sitä suuremmista korvauksista 10,000 mk kärsimään vähävaraisemmat korvauksen
6353: rahassa ja loput haltijalle annettuina kor- saajat, joilla ei ollut menetetyn omaisuu-
6354: vausobligatioina, joiden korko oli 4 %. den lisäksi muuta varallisuutta tai sa-
6355: Laissa ei ollut määräyksiä minkäänlaisen manlaisia mahdollisuuksia kuin varak-
6356: hyvityksen suorittamisesta obligatioiden kaammilla piireillä saada luottoa ja suo-
6357: haitijoille siinä tapauksessa, että rahan rittaa välttämättömiä hankintoja riittävän
6358: arvo huononisi ennen kuin obligatioiden ajoissa. Niinpä onkin varsin yleistä, että
6359: kuoletusaika on päättynyt. näillä väestöpiireillä on jatkuvasti hal-
6360: Kesällä 1941 uudelleen puhjenneen so- lussaan I korvauslain perusteella saa-
6361: dan ja siirtoväen kotiseudulleen tapahtu- mamsa obligatiot, joiden rewali•arvo on vuo-
6362: neen väliaikaisen palaamisen vuoksi, !yk- desta toiseen käynyt yhä vähäisemmäksi.
6363: kääntyi korvausanomusten käsittely niin V. 1945 alkaneen ja näihin asti jatkuneen
6364: pitkälle, että monet korvaukseen oikeute- uuden in:flatiovyöryn seurauksena on
6365: tuista saivat korvauspäätöksensä ja en- näistä obligatioista vielä suorittamatta ole-
6366: simmäiset korvaussuoritukset ja siis myös- vien erien arvo kutistunut n. 1/10 :a•an
6367: kin suorituksen jo langenneista kuoletus- sen omaisuuden arvosta, jonka menetystä
6368: eristä vasta vuoden 1943 aikana, lykkään- niiden pitäisi korvata. Vähävaraiset siir-
6369: tyipä osa niistä niinkin pitkälle kuin vuo- tolaiset ovat täten joutuneet raskaammin
6370: den 1944 puolelle. kuin muut kansanosat kärsimään sodan
6371: Kun maassa sotatilan vuoksi oli jo aiheuttamista menetyksistä.
6372: vuonna 1941 alkanut in:flatoorinen kehi- Edellä selostetun epäkohdan poistami-
6373: tys, joka vuoteen 1944 mennessä oli vi- seksi olisi välttämätöntä, että myös I
6374: rallisenkin indeksin mukaan alentanut ra- •korvauslain perusteella annetuille korvaus-
6375: IV,21. - P. Tervo y. m. 115
6376:
6377: obligatioille säädettäisiin inflatiotalmu, Kaiken edellä esitetyn perusteella roh-
6378: joka tekisi vahinkoja kärsineille mahdol- kenemme kunnioittaen ehdottaa eduskun-
6379: liseksi saada hankituksi menettämänsä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6380: omaisuuden tilalle myöhemmin vastaavasti
6381: uutta omaisuutta rahanarvon alenemisen että hallitus kiireellisesti valmis-
6382: voimatta sitä estää. Keinottelun estämi- tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
6383: seksi voitaisiin säätää, että inflatiohyvitys tyksen sellaiseksi muutokseksi 13 päi-
6384: annetaan vain sellaisille korvausobliga- vänä elokuuta 1942 säädettyyn kor-
6385: tioille, jotka jatkuvasti ovat alkuperäisen vauslakiin, että sen perusteella anne-
6386: saajansa hallussa. Tämä rajoitus poistaa tuille korvausobligr;ttioille, jotka edel-
6387: myös sen mahdollisuuden, että riittävän leen ovat alkuperäisen saajansa hal-
6388: ajoissa saadut korvausobligatiot panttaa- lussa, suoritettaisiin samanlainen
6389: malla tai myymällä reaaliomaisuutta hank- inflatiohyvitys, joka on säädetty 5
6390: kinut ja sen arvon noususta hyötynyt päivänä toukokuuta 1945 annetussa
6391: korvaukseen oikeutettu saisi inflatiohyvi- II korvauslaissa.
6392: tystä.
6393: Helsingissä heLmikuun 11 päivänä 1947.
6394:
6395:
6396: Penna Tervo. Erkki Paavolainen.
6397: E. Pusa. Johannes Virolainen.
6398: Valto Käkelä. Aapo Inkinen.
6399: Jussi Raatikainen. Toivo Ikonen.
6400: Juho Kuittinen. Helena Virkki.
6401: H. S. Pesonen. M. 0. Lahtela.
6402: Jere Juutilainen. Erkki Koivisto.
6403: Juho Pyy. Arno Tuurna.
6404: Yrjö Welling. Veikko Vennamo.
6405: Matti Pärssinen. Juho Paksujalka.
6406: 116
6407:
6408: IV,22. - Toiv. al. N:o 26.
6409:
6410:
6411:
6412:
6413: Luukka y. m.: Korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuus-
6414: todistusten vapauttamisesta leimaverolain 55 §:n edel-
6415: l;yttämästä luovutusverosta.
6416:
6417:
6418: E d u s k u n n a ll e.
6419:
6420: Elokuun 6 päivänä 1943 annetun lei- vero, kun sitävastoin obligatioiden luovu-
6421: maverolain 55 § :n mukaan on arvopape- tus on tästä rasituksesta vapaa. Kun sa-
6422: reita myytäessä tai vaihdettaessa suoritet- masta korvausmäärästä korvaukseen oi-
6423: tava leimaveroa. Syyskuun 23 päivänä keutetuille suoritetaan obligatioita ja
6424: 1943 annetun valtioneuvoston päätöksen osuustodistuksia erilaisessa suhteessa, vaa-
6425: nojalla mainittu leimavero on 4 markkaa tii sekä lain tarkoitus, että kohtuussyyt,
6426: sadalta silloin, kun myynti tapahtuu ar- että obligatioiden ja osuustodistusten arvo
6427: vopaperipörssin välityksellä ja 5 markkaa pyrittäisiin pitämään suunnilleen saman-
6428: sadalta, milloin luovutus tapahtuu ilman laisena. Sen vuoksi olisi myöskin osuus-
6429: arvopaperipörssin välitystä. Leimavero- todistukset vapautettava leimaverolain
6430: lain 54 § :ssä säädetään, mitä arvopape- 55 § :n edellyttämästä luovutusverosta,
6431: reilla tässä tapauksessa tarkoitetaan. jolloin niiden kurssiero obligatioihin ver-
6432: Toisen korvauslain nojalla korvauksena rattuna jonkin verran pienenisi.
6433: annetut obligatiot ja korvausosakkeiden Edellä olevan nojalla ja viitaten valtio-
6434: hallintoyhteisön osuustodistukset otettiin päiväjärjestyksen 32 § :ään kunnioittaen
6435: viime syksynä arvopaperipörssiin myytä- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
6436: viksi. Kurssin oltua jonkin aikaa vakiin- taivomuksen,
6437: tuneena 120-130 :n vaiheilla, se on sit-
6438: temmin nopeasti laskenut. Samalla on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6439: osuustodistusten kurssi laskeutunut huo- toimenpiteisiin voimassa olevan lei-
6440: mattavasti alhaisemmaksi kuin korvaus- maverolain muuttamiseksi siten, että
6441: obligatioiden, ollen tällä hetkellä melkoi- korvausosakkeiden hallintoyhteisön
6442: sesti alle niiden nimellisarvon. Tähän lie- osuustodistukset vapautettaisiin lei-
6443: nee osaltaan vaikuttanut se, että arvopa- maverolain '55 § :n edellyttämästä
6444: perikaupoissa joudutaan osuustodistuk- luovutusverosta.
6445: sista suorittamaan neljän prosentin Ieima-
6446: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
6447:
6448:
6449: Eemil Luukka. Toivo Ikonen.
6450: Arno Tuurna. Johannes Viro1ainen.
6451: Juhani Leppälä. Matti Pärssinen.
6452: E. Pusa. Juho Paksujalka.
6453: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
6454: Aapo Inkinen.
6455: 117
6456:
6457: IV,2s. - Toiv. al. N :o 27.
6458:
6459:
6460:
6461:
6462: Lahtela y. m.: Lisäkorvauksen maksamisesta eräille Poh-
6463: jois-Suomessa sotavahinkoja kärsineille.
6464:
6465:
6466: E d u s k u n n a ll e.
6467:
6468: Niinkuin tunnettua on, joutui Pohjois- sen korvauslain edellyttämää !korvausta
6469: Suomi saksalaisten hävityben kohteeksi senkään hintatason mukaan, mikä niillä oli
6470: syksyllä 1944. Tuhansia asuin- ja muita vuoden 1944 lopussa, koska ei voitane mai-
6471: rakennuksia tuhottiin sekä irtaimisto hä- nittua korvauslakia tulkita niin, ettei se
6472: vitettiin. Tässä hävityksessä kymmenettu- tarkoittaisi todellisen vahingon korvaamista
6473: hannet vähävaraiset kansalaiset menettivät siten arvioituna, mikä omaisuuden arvo tu-
6474: kaiken omaisuutensa, osa niin tarkoin, et- hoamispaiikalla oli. Tätä ei voida muuttaa
6475: tei jäänyt edes tarpeellisia pito- ja makuu- toisenlaiseksi silläkään lakiin otetulla mää-
6476: vaatteita. Korvaubet menetetystä omai- räyksellä, että valtiovarainministeriö voi
6477: suudesta olisi pitänyt suorittaa II korvaus- antaa tarkemmat ohjeet lain soveltamisesta,
6478: lain perusteella vuoden 1944 lopussa olleen koska siinä ei ole annettu sellaista val-
6479: hintatason mukaan. Jos korvaukset olisi tuutta, että ministeriöllä olisi oikeus myös-
6480: määrätty mainitun vuoden lopussa olleen kin :määrätä, ettei vahingoittuneen omai-
6481: hintatason mukaan ottaen huomioon Poh- suuden hintaa saa arvioida sen todellisen
6482: jois-Suomen eri alueiden kalliimmat han- arvon mukaan ja että esimerkiksi Inarin
6483: kintakustannukset, olisivat vahingon kärsi- ja Utsjoen kunnissa tapahtuneisiin vahin-
6484: neet saaneet jonkinlaisen hyvityksen mene- koihin nähden on noudatettava sitä hinta-
6485: tybistään, mutta kun kalliimpia hankinta- tasoa, mikä Etelä-Suomessa vastaavanlai-
6486: kustannuksia ei ole otettu huomioon syistä, sella omaisuudella on. Valitettavasti valtio-
6487: että valtiovarainministeriö antoi ohjeet varainministeriön edellä kosketellut ohjeet,
6488: niistä hinnoista, joita oli arviolautakuntien joita arviolautakunnat määrättiin noudat-
6489: noudatettava vahinkoja arvioidessaan ja ne tamaan, selitettiin vasta sen jälkeen kun
6490: eivät vastanneet edes Pohjois-Suomen ete- arvioimislautaikunnat olivat suorittaneet
6491: läisimmän alueen hintoja, jäi korvaamatto- niiden mukaan tehtävänsä sellaiseksi, ettei
6492: maksi vahingoksi se, mitä annettujen ohje- niitä olisi tarvinnut noudattaa, koska ne
6493: hintojen ja ilmilakin alueella olevien todel- olivat vain ohjeita.
6494: listen hankintahintojen ero oli. Mainittu- Kun elinkustannukset määräävät työpal-
6495: jen ohjehintojen ja todellisten hankintahin- kan ja työpalkat ja tarvikkeiden kuljetus-
6496: tojen ero voi nousta aina 100 % :iin asti kustannukset muodostavat hinnan, mitä ra-
6497: niissä Lapin läänin pohjoisosissa, joissa kentamisen ja kaikenlaisten tarvimkeiden
6498: elinkustannukset ovat olleet kalliit ja pal- valmistus maksaa ja kun työpalkkojen suu-
6499: kat siitä johtuen :korkeat ja joihin tarvik- ruudella voidaan saadaa oikea kuva, mikä
6500: keet on pitänyt kuljettaa pitkien matkojen ero on Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen
6501: takaa kallein ikuljetusikustannuksin. Kun hintatasossa ollut ·aikaisemmin ja viime ai-
6502: sitä ei ole vahinkoja arvioidessa otettu huo- koinakin, otamme tähän eräitä numeroirta
6503: mioon, mitä tuhottu omaisuus on tullut tu- valaistaksemme asiaa. Vuoden 1910 tilaston
6504: hoamispaikalle hankittuna maksamaan ja mukaan oli maatöissä miehen päiväpalkka
6505: siinä on mainitunlainen ero, on aivan sel- Turun ja Porin läänissä Laitilan kunnassa
6506: vää, etteivät Pohjois~Suomen vahingon kär- 2: 50 päivässä ja Lapin lääniin kuuluvassa
6507: sineet ole saaneet menetyksistään edes toi- Kemijärven !kunnassa 5: -, eli siis 100 %
6508: 118 IV,23. - Pohjois-1Suomen sotav,whingot.
6509:
6510: korkeampi. Kemijärvi oli tosin siihen ai- hingon viElläkin raskaJampana siinä, että he
6511: kaan 87 lrm:n päässä rautatieasemalta. Sil- jälleenrakentamisessa joutuvat maksamaan
6512: loin oli Lapin läänin pohjoisimpiin kuntiin kalliita hankinta- ja kuljetuskustannuksia
6513: noin 500 ikm rautatieasemalta ja sama ja vielä lisäksi kuljetuskustannuksistaik:in
6514: matka on vielä nytkin, joten siellä ovat liikevaihtoveron, joista saadut ilwrvaukset
6515: työpalkat olleet jo silloin olojen pakosta ind~ksitaik:uineen ovat vain pieni murto~osa.
6516: korkeammat kuin esim. Kemijärven kun- Kun vahinkoja arvioidessa ei ole otettu
6517: nassa. Tilaston mukaan oli vuonna 1939 huomioon eri kalleusalueiden aiheuttamaa
6518: miehen palkka maatöissä kesällä Turun ja hinnan eroa ja kaikkialla on menetelty sa-
6519: Porin läänissä 35: 24, Ou1un lä1änissä 43: 91 man kaavan mukaan välittämättä siitä,
6520: ja Lapin läänissä 60: 38. Työpalkat olivat mitä se oli tullut mruksamaan ja mitä se
6521: siis jo ennen sotaa Oulun läänissä 15%% nyt tulee maksamaan, niin yksinkertaisin
6522: ja Lapin läänissä 68% korkeammat kuin keino korjata mainitunlainen epäoikeuden-
6523: Turun ja Porin läänissä. Vuoden 1939 jäl- mukaisuus on se, että asetetaan asiantun-
6524: keen on työpaikoissa ollut paljon suurempi tija-henkilöistä kokoonpantu toimikunta,
6525: ero kuin mitä mainitut numerot osoittavat. jolle annetaan oikeus selvittää asiaa perus-
6526: Kun mainitut lääneittäin otetut työpalkat teellisesti ja määrätä, millä prosenttimää-
6527: osoittavat vain keskimääräisiä palklmja ja rällä kunkin kunnan eli kylän vahingon
6528: Oulun ja Lapin läänien eteläosassa työpal- kärsineiden lopullisesti määrättyä korvaus-
6529: kat ovat huomattavasti halvemmat kuin nii- summaa on korotettava.
6530: den pohjois- ja itäosissa, niin ei se korvaus- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6531: hinta, mikä näidenkin läänien eteläosissa ehdotamme eduskunnan hyväksyttävwksi
6532: vastaa kohtuullista hintatasoa, ole muuta toivomuksen,
6533: kuin osakorvaus niitten pohjois- ja itäosissa
6534: oleviin vahinikoihin nähden. Ohjeet vahin- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
6535: gon arvioimiseksi olisi näissäkin lääneissä toimenpiteisiin pätevän selvityksen
6536: pitänyt olla eri alueilla aivan erilaiset ja saamiseksi siitä, onko ja minkä ver-
6537: ne olisi pitänyt asettaa sen mukaan, minkä- ran Pohjois-Suomen sotavahinkoja
6538: laisella kalleusalueella vahinko on tapahtu- kärsineiden 'Vahingon arvioimisessa
6539: nut eikä niin suoraviivaisesti kuin ne vali- jätetty huomioimatta ja korvaamatta
6540: tettavasti valtiovarainministeriössä oli laa- sitä vahinkoa, mikä kullakin alueella
6541: dittu. Näiden seutujen vahingon ~ärsi johtuu kalliimmista hankinta- ja ra-
6542: neet, jotka ovat menettäneet jo osan kor- kennuskustannuksista, ja selvityksen
6543: vauksesta sen johdosta, ettei !lrorvausta ar- saatuaan ryhtyisi toimenpiteisiin li-
6544: vioidessa ole otettu huomioon sitä, mitä ne säkorvauksen maksamiseksi.
6545: ovat tulleet maksamaan, kärsivät toisen va-
6546: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
6547:
6548:
6549: M. 0. Lahtela. S. Salo.
6550: 119
6551:
6552: IV,24. - Toiv. al. N :o 28.
6553:
6554:
6555:
6556:
6557: Pärssinen y, m.: Eräis'tä jälleenrakennuslainoista palaute-
6558: tun alueen osuuskassoille aiheutuneiden vahi,nkojen kor-
6559: vaamisesta.
6560:
6561:
6562: E d u s k u n n a ll e.
6563:
6564: Joulukuun 6 pa1vana 1941 annetulla ju- nan vaikuutena on käteispantiiksi luovutet-
6565: listuiksella yhdistettiin maaliskuun 12 päi- tuja ~orvausobligatioita.
6566: vänä 1940 tehdyssä Moskovan rauhassa Kun toisen korvauslain mukaiset kor-
6567: Neuvostoliitolle luovutettu alue takaisin vaukset ovat jo suurimmalta osaltaan suo-
6568: Suomen vaitaJkunnan yhteyteen. Tällä ritetut ja koska vaatimus velan vähennyik-
6569: alueella aloitetun jälleenrwkennustyön tuke- sestä on velkojalle esitettävä viimeistään
6570: miseksi valtio ryhtyi antamaan jälleenra- kolrrnen kuukauden kuluessa siitä, kun kor-
6571: kennuslainoja. Lainat myönnettiin Suomen vaukseen oikeutetulle tuleva korvausmäärä
6572: Hypoteekikiyhdistyiksen ja osuuskassojen vä- on lopullisesti suoritettu, on kysymys velan
6573: lityksellä. Näitä varoja ehdittiin käyttää jo vähennyksestä tullut ajankohtaiseksi. Näin
6574: muutamia mHjardeja markkoja, :ennen kuin ollen Dn myöskin jouduttu saamaan jonkin
6575: sotatoimien uudelleen alkaminen keskeytti verran kokemuksia velan vähennystä kos-
6576: jälleenrakennustyön. Puheena olevan alu- kevissa laintulkintaJkysymyksissä. Toisen
6577: een jouduttua uudelleen luovutetuksi Neu- korvauslain 35 § :n 6 momentin mukaan
6578: vostoliitolle syyskuun 19 päivänä 1944 teh- tuomioistuimella on oikeus päättää, ettei vä-
6579: dyllä välirauhansopimuksella, valtio sitou- hennysoikeutta myönnetä, jos - huomioon
6580: tui korvaamaan alueluovutuksesta johtuneet Dttaen velallisen maksukyvyn ja muut
6581: vahingot siten kuin toukokuun 5 päivänä asiaan vaikuttavat seikat -velan vähentä-
6582: 1945 annetussa toisessa korvauslaissa (390/ minen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen.
6583: 45) tarkemn:nin säädetään. Tähän säännö:kseen nojautuen on Helsingin
6584: Toisen korvauslain 35 § : n mukaan ikor- kaupungin raastuvanoikeus eräissä tapauk-
6585: vauikseen oikeutetulla on oikeus saada ve- sissa päättänyt, ettei velalliselle rrnyönnetä
6586: lasta, joka hänellä oli vahing:on tapahtuessa, oikeutta velan vähennykseen silloin, kun
6587: vähennykseksi niin suuri osa, kuin menetet- velkojana on luovutetulla alueella toiminut
6588: tyä omaisuutta kohdanneesta vahingosta osuuskassa.
6589: korvaamatta jäävä määrä on hänellä sa- Tilanne tällä hetkellä on siis seuraava:
6590: mana ajnkohtana olleen koko omaisuuden velallisten on joko luovuttava toisen ikor-
6591: määrästä. Jos velan panttina on säilynyttä vauslain nojalla heille tarkoitetusta oikeu-
6592: omaisuutta, on velka kuitenkin suoritettava desta saada velkansa vähennetyksi tai
6593: täysirrnääräisenä siltä :osalta kuin panttina osuuskassojen on otettava vastatakseen ra-
6594: oleva omaisuus riittää velan suorittamiseen. situksista, joihin niiden varat eivät riitä.
6595: Poikkeuksen tässä suhteessa tekevät vain Ensimmäisessä tapauksessa joudutaan si-
6596: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyh- vuuttamaan lain tallkoitus ja samalla Di-
6597: tiön tai Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vä- keudenmukaisuusnäkökohdat. Juuri valtion
6598: lityiksellä palautetulla alueella annetut myöntämistä jälleenrakennuslainoista olisi
6599: edellä mainitut jälleenrakennuslainat, joita vähennystä ensi sijassa annettava, koska
6600: vähennetään alussa rrnainitun pääsäännön valtio myöntää niiden avulla kuntoon pan-
6601: mukaisesti siinäkin tapauksessa, että lai- nusta ja rakennetusta omaisuudesta kor-
6602: 120 IV,24. - Pailau~tun a1luoon osuuskassat.
6603:
6604: vausta toisen korvauslain 6 § : ssä olevan dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo·
6605: alennusasteikon mukaisesti. Toisaalta on muksen,
6606: kuitenkin selvää, etteivät luovutetulla alu-
6607: eella toimineet osuuskassat pysty omin voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6608: minsa selviämään niistä vaikeuksista, joita toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
6609: niille aiheutuu jälleenrakennuslainojen jär- nön aikaansaamiseksi, jonka mukaan
6610: jestelystä toisen korvauslain 35 §: n 1 mo- valtio ottaisi vastatakseen niistä va-
6611: mentin edellyttämällä tavalla. Sen vuoksi hingoista, joita palautetulla alueella
6612: olisi saatava aikaan la!ki, jonka perusteella toimiville osuuskassoille on aiheutu-
6613: valtio ottaisi vastataksensa luovutetulla nut sen johdosta, että osuuskassojen
6614: alueella toimineille osuuskassoille sen joh- välityksellä annetut valtion jälleen-
6615: dosta aiheutuneista vahingoista, että osuus- rakennuslainat tulevat toisen kor-
6616: kassojen välityksellä annetut lainat tulevat vauslain 35 § :n mukaisesti vähenne-
6617: lain edellyttämällä tavalla vähennetyiksi. tyiksi.
6618: Edellä olevan johdosta kunnioittaen eh-
6619: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1947.
6620: 1
6621:
6622:
6623:
6624:
6625: Matti Pärssinen. Aapo Inkinen.
6626: E. Pusa. Juho Paksujalka.
6627: Veikko Vennamo. Helena Virkki.
6628: Johannes Virolainen. Juho Pyy.
6629: Juhani Leppälä. Tauno Saukkonen.
6630: 121
6631:
6632: IV,z5. - Hemst. mot. N:o 29.
6633:
6634:
6635: Jern m. fl.: Angående åtgärder för stats- och kommunal-
6636: beskattningens sammanslående med avseende å dek"la-
6637: ration och beskattningens verkstäUande.
6638:
6639:
6640: 'l' i ll R i k s d a g e n.
6641:
6642: På basen av en hemställningsmotion be- rationalisering av beskattningen vore där-
6643: slöt riksdagen den 26 :februari 1926 till för även nödig, ty det nugällande syste-
6644: regeringen rikta :följande uppmaning: ,att met är ju högst irrationellt. Att de skatt-
6645: regeringen måtte till prövning upptaga, skyldiga skall avge särskilda deklaratio-
6646: huruvida deklaration av inkomster såväl ner på olika blanketter till stat och kom-
6647: :för stats- som :för den kommunala be- mun, och att tvenne organ samtidigt skall
6648: skattningen kunde ske på samma blan- syssla med samma sak: fastställandet av
6649: kett samt stats- och kommunalbeskattnin- skatten, kan icke betecknas såsom ett ra-
6650: gen sammanslås sålunda, att en enda taxe- tionellt system. Det är ett slöseri med ar-
6651: ringsnämnd skulle verkställa beskattnin- betskraft och papper, som lika väl kunde
6652: gen, eller :för såvitt detta icke anses vara undvikas, om en förnuftigare ordning in-
6653: möjligt, att vardera beskattningens bered- fördes.
6654: ningsorgan bringas i en möjligast :fast Det må understrykas, att man i många
6655: och intim sam- och växelverkan samt andra Iänder sammanfört beskattningen
6656: att, om den införskaffade utredningen till stat och kommun och därav ha:ft en-
6657: därtill giver anledning, och :för sävitt för dast positiva erfarenheter.
6658: vidtagande av ändamälsenliga ätgärder Det enda motiv, som anförts emot ge-
6659: ändring i nu gällande lagar erfordras, nom:förandet av ifrågavarande re:form hos
6660: därom till riksdagen överlämna proposi- oss, är llitt den kommunala självstyrelsen
6661: tion.'' därigenom skulle trädas :för när. Detta ar-
6662: Såsom av ovanstående framgär, st,ällde gument är dock lmappast hållbart. Den
6663: sig riksdagen redan :för mer än 20 år bevillningsrätt gällande lagsti:ftning till-
6664: sedan på den principiella ständpunkten, försäJkrar kommunernl!JS bes1lutande organ
6665: att en :förenkling av beskattningen borde rubbas ju på intet sätt av denna re:form.
6666: ävägabringas i sådan riktning att stats- Och vilket organ som än verkställer be-
6667: och kommunalbeskattningen skulle sam- skattningen, måste den ju ske i överens-
6668: mansläs sälunda, att en nämnd skulle ut- stämmelse med här:för :fastställda lagliga
6669: :föra beskattningen och de skattskyldiga normer. Ingens rätt kan väl lederas ge-
6670: berättigas att endast på en blankett dekla- nom att lag följes.
6671: rera sina inkomster. Efter de ändringar i Hänvisande till det ovan anförda få vi
6672: vär sik:arttela.gstiftning, som sedan dess ägt vördsamt fö·reSJlå, att riksdagen ville be-
6673: rum, är en dylikt reform nu mycket mera slut•a hemSitälla,
6674: päkallad och motiverad. Sedan numera
6675: statsrädet :fastställer grunderna för lant- att 1·egeringen måtte vidtaga så-
6676: bruksbeskattningen :för säväl staten som dana åtgärder, att stats- och kommu-
6677: för kommunalbeskattningen och dä skatt nalbeskattningen sammanslås så-
6678: vid källan införts bäde ifråga om skatt lunda, att endast en nämnd verk-
6679: tili staten och kommuner, förefaller en ställer beskattningen och de skatt-
6680: samordning av beskattningen alldeles na- skyldiga berättigas att på en blan-
6681: turlig. kett dekla1·era sina inkomster både
6682: Rationaliscring är ju tidens lösen. En till stat och kommun.
6683: Helsingfors den 10 :februari 1947.
6684:
6685: Levi Jern. Albert Brommels. Matts Forss.
6686: Albin Wickman. J. 0. Söderhjelm. Nils Meinander.
6687: Helmer Smeds.
6688: 16
6689: 122
6690:
6691: IV,z5. - Toiv. al. N :o 29.
6692: Suomennos.
6693:
6694:
6695: Jern y. m.: Toimenpiteistä valtion- ja kunnaUisverotuksen
6696: yhdistämiseksi veroilmoitttksen tekemiseen ja verotuksen
6697: toimittamiseen nähden.
6698:
6699: E dusk unn aHe.
6700:
6701: Eräiän 1toivomusailoitteen perusteena :päätti tämätön, sillä onhan nykyinen järjestelmä
6702: eduskunta 26 päivänä helmikuuta 1926 ike- hyvin mieiletön. Ei void:a 1pitää järlkiperäi-
6703: hoittaa halHtusta senä järjestelmänä sitä, että verove,lvollis-
6704: ,harkitsemrua.n, voitaisi•im.ko tulojen iJmoit- ten on annettava 1eri tuiloill.moitukset eri
6705: tarmi,nen sekä vru1tion että kunnaHisvero- ~omakkleHtla wlllitio1le ja kunnadle ja että
6706: tusta varten suorit,t.aa samalla ~omakkeei,la kaksi elintä samanaikaisesti käsittelee samaa
6707: sekä va1ltion ja kunmlJllinen verotus yhdis- .asi·a:a. Tämä on !työvoiman ja paperin tuh-
6708: tää siten, •että yksi talksoitusLautalkunta toi- lta.usta, jo~a vo1taisiin välttää, jos toteutet-
6709: mittaa verotuksen :t:ai, rmikä:li: tätä 1ei katsota taisiin viisaampi järjestelmä.
6710: ma,hdolliselksi, :että !kummankin verotuksen Korostetia:lwon siltä seikkaa, 1että monissa
6711: vallrmistelueEmen yhteistoiminta ja vuoro- muissa ma:isBa on yhdistetty valtion- ja kun-
6712: vaikutus tul·ee mahdoJiLisimman kiinteäksi ja naillisverotus ja tästä on saatu ylksinomaan
6713: läheiseksi; s~ekä myönteisiä kokemuksia.
6714: jos hankittu selvitys antaa siihen 'aihetit;a, Ainoa puheenaolevan uudistuksen toteut-
6715: ja mikäili tarikoitulksenmukaisia toimen- tamista vastaan meiillä •esirtet,ty väite on se,
6716: pi·teitä va11ten tarvitaan rmuutdrsia voi- että se kajoaisi !Liian ,iäJheisest'i kumnalil.ise,en
6717: mass:aol~viin lakeihin, niistä ,am.tamaau edus- itsehaililintoon. Tämä perus:te tuskin kuiten-
6718: kunnaMe esirt;yksen." kaan on ikestävä. Eihän tämä uudistus mi-
6719: Kuten edeUä 1esi:OOtystä selviää, asettui t,enkään järky,tä sitä suosturutaoikJeutta,
6720: eduskunta jo yilci 20 vuotta sitten siille peri- jonka voimassa oilev·a •lainsäädäntö takaa
6721: aattedliseHe lkannaiJJlle, e.ttä verotus olisi kuntien 'rriäärääviJl[,e elimil1e. Ja toimitta-
6722: saatava yiksinkeDtaist:etuksi siihen suuntaan, koonpa verotuksen mikä elin tahansa, on
6723: että wvl1tion ja 1mnna:llisverotus yhdiBtettäi- sen tapahdutt1ava tätä varten vahvistettu-
6724: siin niin, erttä sama [autwkunta toimittaisi jen laiHisten normien mulkaisesti. Eihän
6725: verotu'ksen ja veroveivoiLlis·et oikeutettaisiin kenen,kään oikeutta voida loukata noudat-
6726: vain yhdel1lä lomaklkeel:la t:elkemään i'lrrnoi- tamalla i}akia.
6727: tuksen tn:}oiS!taan. Sen jäillreen vero:tus[ain- Edcllä esitettyyn vii,truten ,esiltämme !kun-
6728: säädäntöömme t.ehdyt muutokset tekevät nioittavasti eduskunnan hyväksyttävälksi
6729: tä11laisen uudistuksen yhä ta11peenisemmaksi toivomuksen,
6730: ja perus,tellummaiksi. Kun vaLtioneuvosto
6731: nytt:emmin on vahvistancrut ma,atalouden että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
6732: verotusperusteet sekä valtion että kunnal- ·menpiteisiin, että valtion- ja kunnal-
6733: lisverotusta varten ja kun verotus tulon lisverotus yhdistetään siten, että vain
6734: Lähteellä on saruterttu voimaan sekä valtion yksi lautakunta toimittaa verotuksen
6735: elttä kunna:Hisverotukserr osrult1a, tuntuu v~e ja verovelvolliset oikeutetaan samalla
6736: rotuksen yhdistäminen aivan Juonnolli:seilta. lomakkeella tekemään tuloilmoituk-
6737: Rationalisointi on ajan ttmnus. Sen täh- sensa valtiolle ja kunnalle.
6738: den oi!Jisi verotuikseulkin mtionalisointi vält-
6739: He1singissä 10 päivänä he:lmikuuta 1947.
6740:
6741: Levi Jern. Albert Brommels. Nils Meinander.
6742: Albin Wickman. J. Söderhjelm. Helmer Smeds.
6743: Matts Forss.
6744: 123
6745:
6746: IV,26. - Hemst. mot. N:o 30.
6747:
6748:
6749:
6750:
6751: Sergelius m. fl.: Angående statsskattens erlägg(J{nde i aktier.
6752:
6753:
6754: T i ll R i k s d a g e n.
6755:
6756: Enligt gällande lagstiftning bör skatte- vid försäljning av aktie ägaren i voo:je
6757: pliktig erlägga skatt i reda penningar händelse måSite erlägga fömäJljillngsprovi-
6758: med undantag för vissa fall, t. ex. då sion och 4 a 5 % stämpelskatt.
6759: stämpelmärken komma till användning. Med hänvisn.ing ti~l det oval1Sitående före-
6760: Med den ständigt växande skattetungan silå vi, att riksdagen ville beslUJta hemställa,
6761: ha förhållandena hos oss utvecklats där-
6762: hän, att mången medborgare i skatt till att regeringen måtte vidtaga åt-
6763: stat, kommun och församling måste er- gärdi31· i sådan riktnin,g, att gällande
6764: lägga ett penningbelopp, överstigande stadganden angående erläggande av
6765: hans årsinkomst. Enär skattebeloppet statsskatt måtte ändras så, att varje
6766: skaiJl ,erlägg'as i kontanta penni,ngar, måste medborgare i riket är berättigad att
6767: t. ex. ägare av aktier realisera dessa ofta erlägga statsskatt i aktier, vilkas vMde
6768: till e!tt pris, understigande det värde fi- fastställts av finansministeriet {ö1·e
6769: nansministeriet ålagt aktierna kort före årsskiftet, under det år skatt skall
6770: årsskiftet. Härutöver bör ihågkommas, att erläggas.
6771: Helsingfors den 8 februari 1947.
6772:
6773: Max: Sergelius. Erkki Leikola.
6774: Jussi Lappi-Seppälä. Albin Wickm.an.
6775: 124
6776:
6777: IV,26.- Toiv. al. N:o 30.
6778: Suomennos.
6779:
6780:
6781:
6782:
6783: Sergelius y. m.: Valtionveron suorittamisesta osakkeilla.
6784:
6785:
6786:
6787: Ed uskunrna;lle.
6788:
6789: Voimassa; o:levan [a1nsåädännön mukaan on jdka tapaJuksessa suori:te.ttava myynti-
6790: on verovelvollisen suoritettava veronsa puh- paLkkio ja 4 a 5% [eimaveroa.
6791: IDasSia rahassa muutamia poikkeuksia [u- Edellä olevaan vii:.taten ehdotamme :edus-
6792: kuunottamatta, ·esim. knn leimamerkkejä kunnan pää.te1ttäväksi toivomuksen,
6793: k!äytetään. Lakkaama;tta; kasvavan . vero-
6794: ia:aikan vuoksi ovat O'losuhteet meiUä jo vie- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6795: neet siihen, että monen kansalaisen on siin valtionveron suorittamisesta voi-
6796: p1a'kko suorittaa valtion-, kunnan- ja kirko1- massa olevien määräysten muuttami-
6797: lisveronsa rahamäärällä, joka ylittää hänen seksi niin, että jokaisella valtion kan-
6798: vuositulonsa. Kun verot on suoritettava salaisella olisi oikeus suorittaa val-
6799: puhtaassa rahassa, on esim. osakkeenomista- tionveronsa osakkeilla, joiden arvon
6800: jan muutettava osakkeensa usein puhtaaksi valtiovarainministeriö ennen vuoden
6801: rahaksi hinrtaan, joka ali.ttaa valtiovarain- loppua on määrännyt sille vuodelle,
6802: ministeriön niille vähän enn·en vuoden [op- jolta ·vero on suoritettava.
6803: pua määl"äämän arvon. Sitäpaitsi on muis-
6804: Hclsingissä helmikuun 8 päivii.nä 1947.
6805:
6806: Max Sergelius. Erkki Leikola.
6807: Jussi Lappi-Seppälä. Albin Wickman.
6808: 125
6809:
6810: IV,27. - Toiv. al. N:o 31.
6811:
6812:
6813:
6814:
6815: Salminen y. m. : Rahanarvon alenemisesta rahasaatavain
6816: omistajille aiheutuneiden omaisuuden menetysten kor-
6817: vaamisesta.
6818:
6819:
6820: E d u s k u n n a ll e.
6821:
6822: Vuoden 1939 jälkeen ovat elinkustan- siis täyttä korvausta ei inflatiotappioista
6823: nukset maassamme nousseet 368% ja tuk- voitane antaa, olisi tässä asiassa tehtävä
6824: kuhinnat 520 %, joten voidaan sanoa ettäi mitä tehtävissä on. Tällöin voidaan kor-
6825: Suomen markan arvo nykyään on vain n. vausten antamisessa ajatella lähinnä kahta
6826: 1/5 siitä mitä se oli v. 1939. Tämän linjaa. Ensiksikin olisi suoranaista kor-
6827: kautta ne, joilla on ollut rahasaatavia tal- vausta annettava ainakin sellaisissa ta-
6828: letusten, henkivakuutusten, obligatioiden pauksissa, joissa se sosiaalisista syistä on
6829: y.m. muodoissa, ovat menettäneet n. 80 % parhaiten perusteltua, t.s. milloin melkoi-
6830: saatavistaan. Yksistään tallettajain ja set inflatiotappiot ovat kohdanneet vähä-
6831: henkivakuutussaatavain omistajain osalta varaisia henkilöitä, joiden ansaitsemismah-
6832: tämä menetys merkinnee rahassa enemmän dollisuudet korkean iän, sairauden tai
6833: kuin 80 miljardia markkaa nykyistä ra- muiden syiden johdosta ovat vähentyneet.
6834: haa. Toiseksi olisi tutkittava missä määrin vero-
6835: Rahanarvon aleneminen on aiheuttanut helpotusten muodossa voitaisiin kaikille
6836: suuria kansantaloudellisia vahinkoja m.m. inflatiosta kärsineille antaa korvausta.
6837: siten, että se on johtanut tarpeettomaan Tallettajat ja valtion obligatioiden omista-
6838: kulutukseen, kohtuuttomiin vaatimuksiin jat tosin jo nyt nauttivat muutamien vuo-
6839: hintain ja erilaisten työkorvausten alalla sien ajan verohelpotuksia, joista osallisiksi
6840: sekä tuhonnut säästämishalua. Nykyään tulevat monet inflatiosta kärsineet. Mutta
6841: vallitseva vaikea pääoman puute on myös nama verohelpotukset ovat suunnitellut
6842: suurelta osalta inflation seurausta. Kaik- varsin lyhytaikaisiksi ja niistä eivät kaikki
6843: kein valitettavinta kuitenkin on, että in- inflatiosta kärsineet paljoa hyödy esim.
6844: flatio ·mitä tärkeimmällä alalla asiallisesti sellaisissa tapauksissa, jolloin pankkitalle-
6845: on rikkonut sen oikeusturvan, jota valtio tuksen tai henkivakuutuksen muodossa syn-
6846: on velvollinen ylläpitämään. tynyt säästö on jo pitänyt käyttää tai no-
6847: Varsinkin viimeksimainitusta syystä val- peasti tulee käytetyksi veroihin tai välttä-
6848: tiovalta ei voi asettua välinpitämättömälle mättömiin menoihin. Senvuoksi on tarpeen
6849: kannalle inflatiotappioihin nähden, vaan tehdä parannuksia puheenaolevaan lainsää-
6850: tulee sen tehdä kaikki voitavansa inflation däntöön. Ei liene mahdotonta että muita-
6851: aiheuttamain vahinkojen korjaamiseksi. kin keinoja inflatiokorvauksen antamiseen
6852: Rahasaatavain omistajain inflation joh- voitaisiin löytää niiden käytännöllisten
6853: dosta kärsimät tappiot ovat kuitenkin niin mahdollisuuksien rajoissa, joita valtiolla
6854: suuret, että niiden täydellinen korvaami- nykyään on käytettävissään.
6855: nen lienee nykyoloissa valtiolle ylivoimai- Inflatiotappioiden lieventämiseen on
6856: nen tehtävä. Myöskin teknillisessä suh- ryhdyttävä, mutta missä määrin ja missä
6857: teessa kaikkien vääryyttä kärsineiden saat- muodoissa tä:mä olisi tapahtuva, ei ole yksi-
6858: taminen entisiin oikeuksiinsa tuottanee tyiskohtaisesti osoitettavissa ilman asian
6859: voittamattomia vaikeuksia. Mutta joskin perusteellista tutkimista. Senvuoksi olisi
6860: 126 IV, 2 7. - Inflatil)~orV'aus.
6861:
6862:
6863: asetettava tarpeellisen asiantuntemuksen että hallitus viipymättä asettaisi
6864: omaava valtion komitea puheenaolevia ky- komitean harkitsemaan kysymystä,
6865: symyksiä selvittelemään ja tekemään käy- missä määrin ja miten olisi korvat-
6866: tännöllisiä ehdotuksia asiassa. Tämä teh- tava niitä omaisuuden menetyksiä,
6867: tävä ei siedä viivytystä. joita markan arvon aleneminen on
6868: Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh- rahasaatavain omistajille aiheutta-
6869: dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- nut, sekä antaisi asiasta esitykset
6870: vomuksen, Eduskunnalle.
6871: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
6872:
6873: Arvo Salminen. Sulo Heiniö.
6874: L. 0. Hirvensalo. Felix Seppälä.
6875: Kyllikki Pohjala. Rolf B. Berner.
6876: Arvi Ahmavaara. Teuvo Valanne.
6877: Arno Tuuma. Yrjö 1. Antila.
6878: Erkki Paavolainen. Päiviö Hetemäki.
6879: Kalle Kauppi. Arvi Oksala.
6880: Jaakko Hakala.
6881: 127
6882:
6883: IV,2s.- Toiv. al. N:o 32.
6884:
6885:
6886:
6887:
6888: Kilpeläinen y. m. : Tutkirnuksen suorittarnisesta ahdinkoon
6889: joutuneiden piensäästäjien taUetuksistaan kärsirnistä in-
6890: flatiotappioista ja ,niiden km·vausrnahdollisuuksista.
6891:
6892:
6893: E d u s k u n n a ll e.
6894:
6895: Jo seitsemän vuotta kestänyt inflatio taleskiin ja -orpoihin, on havaittu, että
6896: on vaikutuksiltaan kohdistunut aivan eri tuen tarpeessa olisi sellaisiakin, joitte11
6897: tavoin yhteiskunnan jäseniin. Toiset saa- såästö<t i:nflation johdosta ovat pienenlty-
6898: vat siitä suoranaista hyötyä, kun taasen neet aivan merkityksettömiksi ja jotka
6899: eräiden henkilökohtaiseen taloudelliseen tästä syystä ovat joutuneet tukalaan ase
6900: asemruan se ei vaikuta lainkarun. Näistä maan.
6901: suuremman ryhmän muodostavat kuiten- Toisaalta on otettava huomioon, että
6902: kin mitä moninaisimpiin ammatti- ja etu- huollon järjestäminen säästövaransa me-
6903: piireihin kuuluvat henkilöt, joiden koh- nettäneille aiheuttaa yhteiskunnalle omat
6904: dalla rahanarvon aleneminen on merkin- menonsa, samalla kun yhteiskunta jää
6905: nyt hyvinkin syvälle tuntuvaa taloudellista vaille niitä tuloja, mitä nämä henkilöt itse-
6906: suoneniskua. Onhan esim. ennen sotaa teh- näisesti toimeentulevina muuten olisivat
6907: dyistä säästöistä menetetty n. 4/5. Erit- veroina suor~ttaneet, ellei inHatio olisi
6908: täin säälittävään asemaan ovat joutuneet saattanut heitä turvattomiksi. Tuntuis!
6909: varsinkin vanhat ja työkyvyttömät pien- sen vuoksi edullisemmalta, että kysymy~
6910: säästäjät, joiden vanhuuden ja elämisen työkyvyttömien ja hädänalaiseen taloudel-
6911: turvaamiseksi kieltäymyksin ja uhrauksin liseen tilaan joutuneiden säästäjien koh-
6912: kootut varat ov1at inf'trution kourissa hu- dalta voitaisiin järjestää myöntämällä
6913: venneet käytännöllisesti katsoen olematto- heiHe sopivaHa tavrulll~a korvaus infla;tion
6914: miin. aiheuttamista menetyksistä, kuin että he
6915: Yhteiskunnalla on tietenkin mahdolli- joutuisivat yhteiskunnan mhavaroja vaati-
6916: suus ja velvollisuuskin ottaa huollettavak- van huollon varaan, mikä huoltoapu ei
6917: seen työkyvyttömät ja puutteeseen joutu- kuitenkaan voi kohdistua kaikkiin sen tar-
6918: neet jäsenensä. Tämä ei kuitenkaan riit- peessa oleviin.
6919: tävän tehokkaasti kohdistu kaikkiin, jotka Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit-
6920: olisivat avun tarpeessa. Henkilöt, jotka tavasti, että eduskunta päättäisi hyväksyä
6921: koko elämänsä ajan ovat tottuneet tule- seuraavan toivomuksen,
6922: maan toimeen omalla työllään ja täten
6923: hankkiroiliaan säästöillä, ovat myös aiko- että hallitUs suorituttaisi tutki-
6924: neet turvata vanhuuden päiväsnä, eivätkä muksen ahdinkoon joutuneiden pien-
6925: mielellään käänny huoltoviranomaisten säästäjien talletuksistaan kärsim.istä
6926: puoleen pahimmassa:kaan puutteessa. Myös inflatiotappioista ja niiden korvaus-
6927: siinä vapaaehtoisessa huoltotyössä, joka rnahdollisuuksista.
6928: kohdistuu pääasiassa siirtoväkeen sekä so-
6929: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
6930:
6931: Yrjö Kilpeläinen. Juho Pyy. E. Pusa. Samuli Tervo.
6932: A. K. Paasivuori. Juho Paksujalka. Samuli Simula. Väinö Kivisalo.
6933: Eetu Karjalainen. Kalle Jokinen. T~oivo H. Kinnunen. Valto Käkelä.
6934: Kauko Andersson. Aap·o Inkinen. Varma K. Turunen. Päiviö Hetemäki.
6935: Aino Malkamäki. Eino Möttönen. Jere Juutilainen. Felix Seppälä.
6936: Juhani Leppälä. Arvi Ahmavaara. Heikki Simonen. Alpo Lumme.
6937: Onni Peltonen.
6938: 128
6939:
6940: IV,29, - Toiv. al. N :o 33.
6941:
6942:
6943:
6944:
6945: Lehtonen y. m.: Piensäästäjien rahan arvon alentumisen
6946: johdosta kärsimien tappioiden korvaamisesta.
6947:
6948:
6949: E d u s k u n n a ll e.
6950:
6951: Sodanjälkeinen inflatoorinen kehitys on menettämien säästöarvojen korvaamiseen
6952: johtanut maamme vähävaraiset piensääs- olisi tärkeätä nimenomaan senkin vuoksi,
6953: täjät varsin vaikeaan asemaan. Sillä suu- että heidän luottamuksensa saataisiin val-
6954: rin osa näiSit•ä pi•ensääJStäjistä on alikoi- tiotaloudenemme tärkeään säästäväisyy-
6955: naan ahkeralla työllään säästänyt osan den merkitykseen jälleen palautumaan.
6956: vanhuutensa ja perheensä vastaisen toi- Sentähden olisi valtion taholta ryhdyttävä
6957: meentulon varalle. Mutta sota ja sen seu- toimenpiteisiin niitten vahinkojen korvaa-
6958: raukset ovat aiheuttaneet heidän säästöil- miseen jotka sodasta johtuvina seurauk-
6959: leen melkeinpä täydellisen inflation. sina ovat kohdistuneet vähävaraisiin pien-
6960: Elinkustannusindelrsi oli vuonna 1939 105 tallettajiin joista suuri osa on työn uuvut-
6961: pistettä mutta jo vuoden 1946 joulukuussa tamia vanhuksia.
6962: 468 pistettä joten vuoden 1938 lopussa ol- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
6963: leitten säästöjen arvo vastaa nykyisin vain kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6964: noin 1/5 osaa.
6965: Eduskunnan vahvistamien korvauslakien että hallitus toimituttaisi tutki-
6966: mukaan ovat tähän mennessä korvaus- muksen siitä, onko valtiolla mahdol-
6967: toimenpiteet sodan johdosta aiheutuneista lisuuksia korvata sitä vahinkoa
6968: menetyksistä kohdistuneet pääasiallisesti minkä piensäästäjät ovat pankkital-
6969: siirtoväkeen, sekä eräissä tapauksissa letuksistaan vuoden 1938 jälkeen
6970: myöskin muihin reaaliomaisuuksien omis- tapahtuneen rahanarvon alenemisen
6971: tajiin. Sensijaan varsinaiset piensaas- johdosta kärsineet, ja tutkimuksen
6972: täjät ovat jääneet pankkitalletuksiinsa perusteella antaisi esityksen Edus-
6973: nähden kaikkien näitten korvauslakien kunnalle.
6974: ulkopuolelle. Toimenpiteet piensäästäjien
6975: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
6976:
6977:
6978: Vilho Lehtonen. Juho Hukari.
6979: Walter Kuusela. Antti J. Rantamaa.
6980: M. Järvinen. Uuno Raatikainen.
6981: 129
6982:
6983: IV,3o.- Hemst. mot. N:o 34.
6984:
6985:
6986:
6987:
6988: Je:rn m. fl.: An,gående förbättrande av fastighetsägarnas
6989: ekonomiska Zäge i städerna.
6990:
6991:
6992: T i ll R i k s d a g e n.
6993:
6994: S.tädernas fastighetsägare ha på grund från statsmaktens sida. Detta har sanner-
6995: av hyresreglementeringen råkat 1 en myc- ligen icke .skett genom den behandiling, som
6996: ket prekär situation. Den fastställda hy- vederfarits städernas gårdsägare. Saken
6997: resnivån är så låg att fastighetsägarna har icke mycket förbättrats av att hyres-
6998: med hyresintraderna icke ens kunna betala nivån fastställts betydligt högre i nyupp-
6999: sikatterna, ännu mindre de kostnader, som förda gårdar. Största effekten härav har
7000: härflyta av fastigheternas skötsel eller vad varit, att hyresgästerna i de nya går-
7001: som skulle behövas för livsuppehället för darna klagat över de höga hyrorna, något
7002: de bs,tighetsägare, som ej ha annan ut- som V!arit naturligt, då jämföre1se :gjorts
7003: komst. Fastighetsägarna hava icke heller med hyrorna i de gamla gårdarna.
7004: i någon form erhållit kompensation för de Om en stor del gårdsägare skall kunna
7005: alltför låga hyresinkomsterna. Någon mot- undgå katastrof, måst.e skyndsamma åtgär-
7006: svarighet till t. ex. stödpremierna åt jord- der till lägets .förbättrande vidtagas. Den
7007: brukarna har icke givits gårdsägarna. De närmast till hands liggande åtgärden vore
7008: ha icke ens möjlighet att på illegal väg en kännbar förhöjning av hyresnivån för
7009: genom något slags ,svart" hyrestariff de före krigstiden uppförda gårdarna. Om
7010: skaffa sig högre inkomster. man dock anser nödigt beakta, att en större
7011: Fmjden ·av detta har blivk, :att de fles1ta förhöjning alltför mycket skulle påverka
7012: fastighetsägare nödgats hårt skuldsätta sig. levnadskostnadsindex, ikunde åtminstone en
7013: 1\!Ien många äro nu i den situationen, att mindre förhöjning åstadkommas och jäm-
7014: de icke mera kunna erhålla kredit från sides dä!'med en viss skattelindring åväga-
7015: penninginstituten. De kunna icke heller bringas. Härmed skulle en kännbar lätt-
7016: sälja sina fastigheter på grund av de in- nad i situationen kunna genomföras.
7017: skränkande bestämmelser rörande rätt till 1\!Ied hänvisning till det ovan anförda få
7018: fastighetsköp gällande lag på området fast- vi vördsamt föreslå, att riksdagen ville
7019: ställer. Läget är kort sagt alldeles ohåll- besluta hemställa,
7020: bart.
7021: Att år efter år hålla en medborgargrupp att regeringen måtte skyndsamt
7022: i ett sådant läge är icke förenligt med skrida tiU sådana åt,gärder, varige-
7023: rättvisa och billighet, icke heller med nom det nuvarande ekonomiska läget
7024: statsmaktens intressen. 1\!Ied hänsyn till för städernas fastighetsägare avse-
7025: den skriande bostadsbristen borde ju bo- värt förbättras.
7026: stadsproduktionen på allt sätt uppmuntras
7027: Helsingfors den 7 februari 1947.
7028:
7029: Levi Jern. Ebba östenson.
7030: Albert Brommels. Helmer Smeds.
7031: Ture Hollsten. J. 0. Söderhjelm.
7032: Albin Wickm.an.
7033:
7034: 17
7035: 130
7036:
7037: IV,3o. - Toiv. al. N :o 34.
7038: Suomennos.
7039:
7040:
7041:
7042:
7043: Jern y. m.: Kaupunkikiinteistönomistajain taloudellisen ase-
7044: man parantamisesta.
7045:
7046:
7047: E d u s k u n n a 11 e.
7048:
7049: Kaupunkien kiinteistönomistajat ovat asuntopulan takia valtiovallan taholta kai-
7050: vuokrasäännöstelyn takia joutuneet hyvin km tavoin elvytJtää. Kaupunkien <ta1oo-
7051: tukalaan asemaan. Säädetty vuokrataso on omistajain osaksi tullut kohtelu ei todella-
7052: niin alhainen, etteivät kiinteistönomistajat kaan sitä osoita. Asiaa ei paljon paranna
7053: voi vuokratuloilla mruksaa edes veroja ja se, että vudkm,taso on vastarakennetuissa ta-
7054: vielä vähemmän niitä kustannuksia, jotka loissa määrätty huomattavasti 'korkeam-
7055: aiheutuvat kiinteistöjen hoitamisesta tai maksi. Sen suurin vaikutus on ollut, että
7056: joita tarvittaisiin muita tuloja vailla olevien uusien talojen vuokralaiset ovat valittaneet
7057: kiinteistönomistaj ain elatukseen. Kiinteis- suuria vuokria, mikä onkin ollut luonnol-
7058: tönomistajat eivät myöskään missään muo- lista, kun niitä on vertailtu vanhojen talo-
7059: dossa ole saaneet korvausta liian alhaisista jen vuokriin.
7060: vuokratuloista. Talonomistajille ei ole mak- Jotta suuri osa talonomistajista voisi vält-
7061: settu minkäänlaisia esim. maanviljelij,öiden tyä tuholta, on ryhdyttävä kiireisiin toimen-
7062: tukipalkkioita vastaavia korvauksia. Heillä piteisiin aseman parantamiseksi. Lähim-
7063: ei ole edes mahdollisuutta hankkia itselleen pänä tarjolla olevana toimenpiteenä olisi
7064: suurempia tuloja laittomin keinoin jonkin- vuokmrtason tuntuv'a korottaminen ennen
7065: laisilla ,mustilla" vuokramaksuilla. sotia rakennetuissa taloissa. Jos kuitenkin
7066: Tästä on ollut seurauksena, että useim- katsottaisiin tarpeelliseksi ottaa huomioon,
7067: pien kiinteistönomistajien on ollut pakko eitJt;ä suurehko korotus vaiikuttaisi llia!ksi
7068: suuresti velkaantua. Mutta monien asema elinkustannusindeksiin, voitaisiin toimeen-
7069: on nyt sellainen, etteivät he voi saada enää prunna ainakin pienempi korr·otus ja samalla
7070: luottoa rahalaitoksilta. Kiinteistöjen ostoa aikaansaada tietty verohelpotus. Täten voi-
7071: koskevan voimassaolevan lain säätämien ra- taisiin asemaa tuntuvasti helpottaa.
7072: joittavien määräysten vuoksi he eivät myös- Viitaten edelläolevaan ehdotamrrne kunni-
7073: kään voi myydä kiinteistöjään. Asema on oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7074: lyhyesti sanoen aivan kestämätön. vomuksen,
7075: Yhden kansalaisryhmän pitäminen sellai- että hallitus ryhtyisi kiireisesti sel-
7076: sessa asemassa vuoden toisensa jälkeen ei laisiin toimenpiteisiin, jotka huomat-
7077: ole oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuu- tavasti parantaisivat kaupunkien
7078: den eikä myöskään valtiovallan etujen mu- kiinteistönomistajien nykyistä talou-
7079: kaista. Asuntotuotantohall pitäisi huutavan dellista asemaa.
7080: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
7081:
7082: Levi Jern. Ebba östenson.
7083: Albert Brommels. Helmer Smeds.
7084: Ture Hollsten. J. Söderhjelm.
7085: Albin Wickman.
7086: 131
7087:
7088: IV,31. - Toiv. al. N:o 35.
7089:
7090:
7091:
7092:
7093: Honkala y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta asu,ntotalojen
7094: hoitokustannus•ten vähentämismahdollisuuksista alenta-
7095: maUa veroja ja lämmityskustannuksia.
7096:
7097:
7098: E d u s k u n n a 11 e.
7099:
7100: Hinltojen j·a pa1kkojen nousu sekiä ltoi- tuntuvaan alentamiseen näyttäisi siis ole-
7101: swail.ita pidä:ttyväilsyys vuokrankorotuksiin van mahdollisuuksia, kun kerran valtio
7102: nähden ovat aiheuttaneet vuokrakiinteis- määrää tariffit ja palkat . Siten pienenisi
7103: töjen hoitokustannusten ja vuokratulojen myös se epäsuhde, joka on muodostunut
7104: välille epäsuhteen, jota ei kiinteistöjen keskuslämmitystaloissa ja uunilämmitys-
7105: talous ajan pitkään voi kestää. Suoritetun taloissa asuvien vuokralaisten asuntomeno-
7106: tutkimuksen mukaan keskuslämmitystalo- jen välille viimemainittujen kustantaessa
7107: jen hoitokustannukset olivat syksyyn 1946 itse lämmityksen. Polttopuun korkeitten
7108: mennessä nousseet keskimäärin 156% vv. kuljetuskustannusten takia olisi laatuun
7109: 1937-38 tasoon verrattuna, vuokrankoro- ja varastointiin kiinnitettävä suurta huo-
7110: tuksen ollessa 30 %. Samana aikana asun- miota. Halvan polttoturpeen käyttömah-
7111: tomenojen •osuus perheiden menobudje- dollisuuksia olisi lisättävä.
7112: tissa oli alentunut 22% :sta 12-15% :iin. Vuoden 1946 syksyyn mennessä kiin-
7113: Vuokria voidaan siis kohtuudella jonkin- teistöjen valtionverot olivat nousseet noin
7114: verran korottaa. Asiasta onkin tehty 7-kertaisiksi, vaikka omaisuuden perus-
7115: eduskunta-aloite. teella asetettuja ylimääräisiä veroja ei
7116: Jos syntynyt epäsuhde kokonaisuudes- huomioidakaan. Verojen suhteellinenkin
7117: saan poistettaisiin vuokria korottamalla osuus kokonaismenoista on noussut noin
7118: tulisi se ilmeisesti liikaa rasittamaan var- 3-kertaiseksi sotaa edeltäneeseen aikaan
7119: sinkin keskiluokan ja virkamiesten talouk- verrattuna. Kun asuntokiinteistöt tuotta-
7120: sia, Jmska nämä ·eivät ole saaneet tuloi- vat tappiota, on niiden korkea verotus
7121: hinsa hintatason yleistä nousua vastaavaa perusteetonta. Hallitus on i1moittanut pyr-
7122: lisäystä:. Sen vuoksi o1isi vaJltion toiinJesta kivänsä verohelpotuksiin. Tätä keinoa olisi
7123: pyrittävä löytämään keinoja myös kiin- käytettävä myöskin vuokratason pysyttä-
7124: teistöjen menojen alentamiseen, jotta vuok- miseen alhaisena.
7125: rataso voitaisiin pitää alhaisena. Korkomenot muodostavat talojen kus-
7126: Suoritetun tutkimuksen mukaan kes- tannuksissa suuren, useissa tapauksissa
7127: kuslämmitystalojen lämmityskustannukset suurimman menoerän. V. 1945 ne tekivät
7128: ovat nousseet vuosien 1937-38 tas·oon ver- keskimäärin 27 % kokonaismenoista,
7129: raten keskimäärin n. 540 %. Jyrkkä nousu mutta ovat senjälkeen kiinteistöjen velko-
7130: johtuu pääasiassa polttopuun hintojen ko- jen kasvun takia vielä lisääntyneet. Hel-
7131: hoamisesta. Kun hinta, jonka metsän- singissä vuokra-asuntotalojen vellmjen li-
7132: omistaja saa puusta, on noussut vain suh- säytyminen oli v. 1946 pistokoetutkimuk-
7133: teellisen vähän, näyttää muiden puunhan- sen mukaan keskimäärin 12 %, useissa ta-
7134: kintakustannusten nousu suurelta. Halon- pauksissa 15-25 %. Tämä merkitsee, että
7135: pinoojien ansioiden ilmoitetaan yleensä talojen velkaantuminen tapahtuu kiihty-
7136: olevan 20,000-30,000 ja ajoja suorittavien västi. Korkomenot lisäävät velkaa ja
7137: kuorma-autojen 40,000-50,000 markkaa velka taas lisää korkomenoja.
7138: lmukaudessa. Puunhankintakustannusten Mitä pidemmälle kiinteistöjen tulojen ja
7139: 132 IV,31. - .AsuntotaJI.Qjen hoitokustannukset.
7140:
7141: kustannusten välinen ·epäsuhde kehittyy, että hallitus kiireellisesti tutkitut-
7142: sitä vaikeammaksi pulakysymys muodos- taisi, missä määrin olisi mahdollista
7143: tuu ja sitä enemmän häiriöitä aiheuttaa vähentää asuntotalojen hoitokustan-
7144: sen ratkaiseminen, jota ei loputtomasti nuksia alentamalla veroja ja lämmi-
7145: voida siirtää. Tämän johdosta allekirjoit- tyskustannuksia, sekä ryhtyisi tutki-
7146: taneet kunnioittavasti esittävät eduskun- muksen tulosten aiheuttamiin toi-
7147: nan päätettäväksi toivomuksen, menpiteisiin.
7148: Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947 ..
7149:
7150: Niilo Honkala. Erkki Paavolainen.
7151: Jussi Lappi-Seppälä. Aapo Inkinen.
7152: 133
7153:
7154: IV,32. - Toiv. al. N :o 36.
7155:
7156:
7157:
7158:
7159: H. Pesonen: Jälleenrakennustarvikkeiden vapauttamisesta
7160: liikevaihtoverosta.
7161:
7162:
7163: E d u s k u n n a ll e.
7164:
7165: Hävitetyn Pohjois-Suomen ja Karjalan aikanaan annettuja määräyksiä ja ohjeita
7166: siirtoväen jälleenrakentajien keskuudessa on kiristetty siitä, mitä ne olivat aikaisem-
7167: on herättänyt jatkuvasti suurta tyytymät- min, mikä aiheuttaa sen, että ne, jotka
7168: tömyyttä se suuri rasitus, joka näitä vähä- eivät ole saaneet lainoja aikaisemmin, jou-
7169: varaisia ja muuten raskaasti sodan joh- tuvat nyt paljon huonompaan asemaan
7170: dosta kärsimään joutuneita ja suuresti kuin ne, jotka ovat onnistuneet saamaan
7171: köyhtyneitä jälleenrakentajia kohtaa liike- lainoja aikaisemmin. Seurauksena on ollut
7172: vaihtoveron muodossa. Se ylimääräinen jälleenrakennustoiminnan entisestään su-
7173: vero, jonka valtio liikevaihtoveron muo- pistuminen, johon ei enää olisi varaa, vaan
7174: dossa asettaa jälleenrakentajien erikoisrasi- ihmisten olisi vihdoinkin päästävä pois
7175: tukseksi, on arvaamattoman suuri ja ras- maakuopista ja muista kellareista, asu-
7176: kas, jota eivät ymmärrä tai eivät ainakaan maam. o:i>keisiin ihmis:asunJtoihin.
7177: tahdo käsittää ne, jotka saavat elää ja olla Tilanteen helpoittamiseksi ja tekemällä
7178: entisissä asunnoissaan, eikä heidän tarvitse oikeutta sodan johdosta kärsimään joutu-
7179: uutta rakentaa. On laskettu ja todistettu, neille, olisi kaikki jälleenrakennustarvik-
7180: että alle keskikokoa olevan asuinrakennuk- keet vapautettava liikevaihtoverosta, sillä
7181: sen ja vaatimattoman navettarakennuksen hyvällä tahdolla on kyllä mahdollista löy-
7182: jälleenrakentaja, joka joutuu kaikki tar- tää sellainen menettelytapa, joka niin, että
7183: vikkeet ostamaan, joutuu maksamaan val- liikevaihtovero maksettaisiin 'Palautuksena
7184: tiolle liikevaihtoveroa 60-80,000: - asti. jälleenrakentajille tai otettaisiin käytäntöön
7185: Tämä on aivan kohtuuttoman suuri yli- ostolupiin yhdistettävä lisenssijärjestelmä,
7186: määräinen vero, jonka asianomainen jou- joka viimeksi mainittu sopisi vielä ostet-
7187: tuu maksamaan vain sen vuoksi, että hän t:av,iin rwkennustarpeisiin ja ensiksi mainit.tu
7188: on menettänyt ilman omaa syytään sodan jo käytettyihin tarvikkeisiin.
7189: johdosta entiset rakennuksensa. Tämä yli- Edelläolevan perusteella kunnioittaen
7190: mäJär,äinen vero on sitäkin suuremmalla ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7191: syyllä epäoikeudenmukainen, ikun jä;Heenra- vomuksen,
7192: ~entajart y1oonsä saavat tuhoutu:nees,ba omai-
7193: suudestwan niiu pienen korvauklsen, et1tä se että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7194: vain osittain vastaa todellista vahinkoa. siin liikevaihtoverolain muuttami-
7195: Inflatoorisen kehityksen ja rakennustar- seksi niin, että jälleenrakentajiin
7196: vikkeiden suuren puutteen vuoksi raken- kohdistuva erikoisverotus tulisi pois-
7197: nustoiminta on ollut hidasta, johon on vielä tetuksi, vapauttamalla kaikki jälleen-
7198: viime aikoina vaikuttanut myös rahoitus- rakennustarvikkeet liikevaihtoverosta.
7199: vaikeudet, kun rakennusrahoitusta varten
7200: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
7201:
7202: H. S. Pesonen.
7203: 134
7204:
7205: IV,33, - Toiv. al. N:o 37.
7206:
7207:
7208:
7209:
7210: Paksujalka y. m.: Siirtoväelle tarpeellisten maatalouskonei-
7211: den vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
7212:
7213:
7214: E d u s k u n n a ll e.
7215:
7216: Kun siirtoväki on jo monia vuosia ollut ninkertaisiksi ja niistä joutuu siirtoväki
7217: evakkotiellä ja joutunut muuttamaan pai- vielä valtiolle maksamaan suurta liike-
7218: kasta toiseen niin on etenkin niiden maa- vaihtoveroa, mikä ei ole kohtuullista.
7219: talonsirtaimisto jäänyt kaikkea huoltoa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7220: vaille, suuren osan niistä jo mennen käyt- kunnioirtta:en, 'että ,eduskun:ta: hyväksyisi
7221: töön keLpaamattomaksi. Mutta kaiken tä- toivomuksen,
7222: män lisäksi nekin koneet, jotka oli saatu
7223: varastoihin säilytettäväksi, takavarikoi että hallitus ryhtryisi toimenpitei-
7224: valtio suureksi osaksi, joten koneenvajaus siin sellaisen muutoksen aikaansaa-
7225: tulee siirtoväellä olemaan varsin huomat- miseksi liikevaihtoverolakiin, että
7226: tava. Maan saatuaan joutuu siirtoväki täy- siirtoväelle tarvittavien maatalous-
7227: dentämään tämän konevajauksensa, mutta koneiden hankkiminen olisi liike-
7228: koneitten hinnat ovat nyt nousseet jo mo- vaihtoverosta vapaa.
7229: He1singissä 13 päivänä h~hnikuUJta 1947.
7230:
7231:
7232: Juho Pa.ksujalka. Erkki Paavolainen.
7233: J. Pyörälä. Aapo Inkinen.
7234: Valto Käkelä. Kusti Eskola.
7235: Urho Saariaho. Juhani Leppälä.
7236: Kauko Andersson. Toivo Ikonen.
7237: Antti J. Rantamaa. Matti Pärssinen.
7238: Helena Virkki.
7239: 135
7240:
7241: IV,34. - Toiv. al. N :o 38.
7242:
7243:
7244:
7245:
7246: Paksujalka y. m.: Siirtoväelle tarpeellisten rakennustar-
7247: peiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
7248:
7249:
7250: E d u s kun n a 11 e.
7251:
7252: Kun siirtoväki pitkän odotuksen jälkeen summia maksamaan tätä veroa ja sitä ei
7253: saa vihdoinkin oman maan, niin siinä voida pitää kohtuullisena, kun ottaa huo-
7254: useaJstikin käy niin, että se 0!11; jonkin mioon sen, miten alhaisiksi siirtoväen
7255: suurtilan heikossa kasvukunnossa olevaa omaisuudenmenetyksistä saarnat korvauk-
7256: lievemaata tahi sitten kolmnaan tai osaksi set ovat jääneet.
7257: metsänpohjaa. Tästä johtuu, että niissä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7258: elämisoo alkaminen ,tulee sii:vtoväJelle jo kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi
7259: äärimmäisen vaikeaksi. Kaiken tämän li- toivomuksen,
7260: säksi puuttuu niistä useammassa t3!pauk-
7261: sessa rakennuksetkin, jotka joudutaan jo että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7262: lähiaikoina rakentamaan aikana, jolloin toimenpiteisiin sellaisen muutok-
7263: rakentaminen tulee kalliiksi työpalkkojen sen aikaansaamiseksi liikevaihtovero-
7264: kuin myöskin rakennustarpeiden hintojen lakiin, että siirtoväen rakennuksiin
7265: nousun vuoksi. Kun sitäpaitsi rakennus- ;~arvittavat rakennustarpeet vapau-
7266: tarpeitten hankinta on liikevaihtoveron tetaan liikevaihtoverosta.
7267: alainen joutuu siirtoväkikin huomattavia
7268: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
7269:
7270:
7271: Juho Paksujalka. Aapo Inkinen.
7272: J. Pyörälä. Kusti Eskola.
7273: Valto ltäkelä. Juhani Leppälä.
7274: Urho Saariaho. Toivo Ikonen.
7275: Antti J. Rantamaa. Matti Pärssinen.
7276: Erkki Paavolainen. Helena Virkki.
7277: 136
7278:
7279: IV,3 5. - Toiv. al. N :o 39.
7280:
7281:
7282:
7283:
7284: Riihinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi ylimääräisestä
7285: suurte,n omaisuuksien luovutusverosta.
7286:
7287:
7288: E d u s k u n n a ll e.
7289:
7290: Sodan seurauksena valtion menot ovat dalla. Verorasitusta olisi pyrittävä siirtä-
7291: kasvaneet niin, että niiden suoritukseen mään sellaisten verovelv·ollisten kannetta-
7292: tarvittavia varoja ei voida hankkia ilman vaksi, jotka ovat päässeet helpommalla
7293: poikkeuksellisia toimenpiteitä. Pienten ja jotka on katsottava veronkantoky-
7294: omaisuuksien ja tulojen verotus kuin kyynsä nähden vahvemmiksi.
7295: myöskin välittömien verojen määrä on jo ;Tällaisia verovelvollisia ovat kansalai-
7296: muodostunut ylivoimaiseksi palkkatuloi- set, joilla on kapitaalituloja suurpaa-
7297: sille ja maaseudun vähävaraiselle väes- omista ja joiden toimeentulo ei ole riip-
7298: tölle, joten valtion tulojen lisäämistä puvainen heidän ansiotuloistaan. Sen
7299: n;äitä veroja korottamaLla ei voida enää kautta, että suuret ·osakeyhtiöt saivat
7300: suuresti toteuttaa. suorittaa toisen omaisuusluovutusverolain
7301: Sodan johdosta ja rahanarvon alene- määräämän vero11sa osakkeilla, saivat
7302: misen kautta ovat piensäästäjät ja yleensä nämä omaisuusveron suorituksessa etuja,
7303: pienomistajat menettäneet suurimman osan joita ei annettu muille verotettaville.
7304: omaisuudestaan. Tästä huolimatta verotus Sodan jättämät rasitukset olisi pyrit-
7305: kohtaa edelleenkin näitä piirejä erittäin tävä tasaamaan niin, että myöskin suur-
7306: ankarana. Suuromistajien omaisuudet ei- ten omaisuuksien osalle asetettaisiin rasi-
7307: vät ole vastaavasti kärsineet, vaan päin- tukset nykyistä oikeudenmukaisemmin.
7308: vastoin näiden ·Omaisuuksien arvot ovat Sotakorvaussuoritusten helpoittamiseksi
7309: nousseet. Suurten omaisuuksien kohdalla olisi määrättävä kertakaikkinen ylimää-
7310: ei ole yleensä tapahtunut omaisuuksien räinen suurten omaisuuksien luovutusvero,
7311: menetyksiä, vaan omaisuuksien lisäyksiä. joka kannettaisiin 5,000,000 markan tai
7312: Verotus ei myöskään rasita yhtä anka- sitä suuremmasta henkilökohtaisesta omai-
7313: rasti niitä, joilla on suuria omaisuuksia suudesta ja osakeyhtiöitä, joiden omaisuus
7314: kuin vähävara•isia, sillä omaisuusvero, on 10,000,000 mk tai sitä suurempi. Kui-
7315: jonka suuromistajat ovat joutuneet vuo- tenkin asunto-osakeyhtiöt kuin myös muut
7316: sittain maksamaan, on suoritettu omaisuu- valtiovarainministeriön lähemmin nimeä-
7317: desta saadulla tulolla, verovelvollisten va- mät yleishyödylliset yhtymät olisi jätet-
7318: ralllisuuden vuosi V'Uodelta Usääwtyessä tävä tämän veron ulkopuolelle.
7319: heille asetetuista veroista huolimatta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7320: Koska kuitenkin sodan jättämät val- että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
7321: tion velat, mukaan luettuna myöskin so-
7322: takorvaukset, tulevat vaatimaan useita että hallitus kiireellisesti valmis-
7323: vuosia niistä selviytyäksemme, on syytä taisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
7324: harkita verokuorman keventämistä ras- tyksen laiksi ylimääräisestä suurien
7325: kaimmin verosta kärsimään joutuvien koh- omaisuuksien luovutusverosta.
7326: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
7327:
7328: Vilhelm Riihinen. Eino Tainio. Sulo Muuri. Toivo Kujala.
7329: Eino Roine. Arvo Riihimäki. Toivo Lång. Antto Prunnila.
7330: W. Metsäranta. H. Manninen. Esa Hietanen. Konsta Talvio.
7331: Eino Kujanpää. Elli Stenberg.
7332: 137
7333:
7334: IV,s6. - Toiv. al. N:o 40.
7335:
7336:
7337:
7338:
7339: Heikkilä y. m.: Maanhankintalain nojalla luovutettavien
7340: alueiden verotusar,von m;ääräämisestä.
7341:
7342:
7343: E d u s k u n n a ll e.
7344:
7345: Maatalouskiinsteistöt arvioitiin omai- koko kiinteistön verotusarvon korotettu-
7346: suusveroja vuodelta 1945 määrättäessä jen veroperusteiden mukaan, jos maanlu-
7347: lähes kaksinkertaiseen arvoon edelliseen nastustoimitus ei sen kohdalta vuoden
7348: vuoteen verrattuna ja veroperusteita nii- vaihteessa ole vielä ollut loppuun saatettu.
7349: den vuodelta 1946 toimitettavaa vero- Kun vuoden 1946 lopussa oli vielä hy-
7350: tusta varten on edelloon korotettu. Vuo- vin suuri joukko maanlunastustoimituksia
7351: den 1944 tasoa korkeampien ver,otusarvo- loppuun saattamatta ja toissijaisten luo-
7352: jen käyttäminen siltä osalta kuin maa- vutusv,elvohlisten osalrta jopa aJloittamatta-
7353: talouskiinteistön omistaja joutuu luovut- kin, tulevat puheena olleet kysymykset
7354: tamaan sanottua omaisuuttaan maanhan- esille myös sanotulta vuodelta toimitetta-
7355: kintalain nojalla johtaa kuitenkin epä- vassa verotuksessa. Koska kuitenkin olisi
7356: oikeudenmukaiseen tulokseen, jota ei välttämätöntä, että viitattu epäkohta saa-
7357: voida pitää myöskään lain mukaisena. taisiin tällöin poistetuksi ja jo tapahtuneet
7358: Maanhankintalain perusteella asutustar- virheellisyydet oikaistuiksi, esitämme
7359: koituksiin luovutetusta omaisuudesta suo- eduskunnan hyväksyttäväksi t,oivomuksen,
7360: ritetaan näet luovuttajalle mainitun lain
7361: 65 § :n mukaan ainoastaan vuoden 1944 että hallitus viipymättä ryhtyisi
7362: lopussa vallinnutta hintatasoa vastaava sellaisiin toimenpiteisiin, ettei
7363: korvaus. Näin orllen ei tämä omaisuus en- maanhankintalain nojalla v. 1944
7364: nen kyseistä pakollista luovutustakaan hinnasta luovutettavia alueita ve-
7365: edusta omistajansa kädessä, minkä perus- rotuksessa arvioida sanottua arvoa
7366: teen mukaan tulo- ja omaisuusverolain korkeammalle, sekä että milloin
7367: 34 § määrää sen arvioitavaksi, suurempaa näin syystä tai toisesta on tapahtu-
7368: arvoa kuin siitä saatava korvaus. Tätä nut tai tapahtuu, asianomaisella on
7369: seikkaa verolautakunnat eivät kuitenkaan mahdollisuus saada siihen oikaisu
7370: ole vuodelta 1945 toimitetussa verotuk- säänrvöllisistä valitusajoista riippu-
7371: sessa ottaneet huomioon, vaan määränneet matta.
7372: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
7373:
7374: Matti Heikkilä. J. E. Lampinen.
7375: E. A. Turja. Martti 0. Kölli.
7376: L. 0. Hirvensalo. Sulo Heiniö.
7377: Matti Ytti.
7378:
7379:
7380:
7381:
7382: 18
7383: 138
7384:
7385: IV,37. - Hemst. mot. N:o 41.
7386:
7387:
7388:
7389:
7390: Kullberg: Angående åtgärder för reformering av beskatt-
7391: ningen av lantbruksfast~gheter.
7392:
7393:
7394: 'f i l R i k s d a g e n.
7395:
7396: Till följd av den stränga beska:ttningen hänföras tj;Jl en enda klass. Detta förut-
7397: av lantbruksfastigheter såväl vid kommu- sätter visst en sakkunnig bonitering av
7398: nal- som särskilt vid statsbeskattningen all åkerjord och ängsmark, men därhän
7399: framstå de nu gällande bestämmelserna måste vi försöka komma och grunderna
7400: om beskattning av lantbrukslägenheter för en dylik reducering utarbetas. Syfte-
7401: såsom föråldrade och orättvisa. Om det målet med all beskattning är ju att den
7402: också medgives att åstadkommandet av bör bli rättvis och drabba medborgaren
7403: en fullt rättvis beskattning av lantbruks- i enlighet med hans betalningsförmåga.
7404: fastigheter är svår att förverkliga, fram- Också den nu gällande zonindelningen
7405: stå dock beskattningsgrunderna i sin nu- kll!n leda rtill orätrtvisor, om den också
7406: varande form som så bristfälliga att de syftar till att beakta olägenheterna inom
7407: äro i behov av revidering. Gällande be- lantbruksnäringen för den enskilde jord-
7408: stämmelser härom ingå i förordningen ägaren. Zonindelningen kunde bortfalla
7409: av den 20 januari 1922 angående kom- och ersättas exempelvis med reduktionstal
7410: munalbeskattning i landskommuner. En- per transportkilometer för lägenheterna
7411: ligt denna förordning är havreavkastnin- med avseende fäst vid vägförhållanden,
7412: gen per åkerhektar lagd som grund för avstånd till konsumtionsort m. m.
7413: klassindelningen. Men sedan föl'ordningen Beskattningen av skogsmark kunde
7414: utfärdades har dock vårt jordbruk under- även reformeras enligt ovan antydda
7415: gått en kraftig förändring. Nya odlings- principer.
7416: växter ha tagits i bruk: med helt andra Under övervägande kunde även tagas
7417: krav på markbeskaffenhet och odling än ibruktagandet av bokföringsbeskattning
7418: havreodlingen, vår extensivaste odling, av lantbruksfastigheter såsom i Sverige.
7419: förutsätt.er. Skulle nugällande stadganden Teoretiskt sett vore en dylik beskattning
7420: komma till användning endast vid kom- den riktigaste.
7421: munru1beskrutitningen, så vore måhända Då ovan framförda synpunkter innebära
7422: orättvisorna icke så framträdande, men en total omläggning av vår hittillsgäl-
7423: då även den starkt progressiva statsbe- lande beskaltroning av lantbruksfastigheter,
7424: skattningen bygger på samma grunder, borde en statskommitte tillsättas för att
7425: bli o11ättvisorna alltför framträdande. överväga frågan och framkomma med för-
7426: Speciellt bland rikets småbrukare har slag i saken.
7427: uppmärksamheten redan länge varit rik- •Med stöd av vad ovan framhållits
7428: tad på detta missförhållande. föreslår undertecknad, att riksdagen
7429: Då det gäller att försöka reformera be- vi!He besluta hemställa.,
7430: ska,ttningen av lantbruksfastigheter, kunde
7431: man tänka sig även en sådan åtgärd, att att regeringen i skynds.am ordning
7432: klasserna för åkerjord kunde utökas från måtte vidtaga åtgärder för reforme-
7433: 3 exempelvis till 5. Men riktigare vore ring av beskattnirtAgen av lantbruks-
7434: säkert att genom förvandling av mark- fastigheter och, om så är av behovet
7435: värdet komma till s. k. reducerade skatte- påkallat, överlämna proposition i
7436: helktar.er, vari.genom aJll å!kerjord skul,le ärendet till Riksdagen.
7437: Helsingfors den 14 februari 1947.
7438:
7439: Henrik Kullberg.
7440: 139
7441:
7442: IV,37. - Toiv. al. N:o 41.
7443:
7444:
7445:
7446: Kullberg: [J'oimenpiteistä maatalottskiinteistöjen verotuk-
7447: sen uudistamiseksi.
7448:
7449: E d u s k u n n a ll e.
7450:
7451: Maatalouskiinteistöjen osaksi sekä kun- kaan. Tämä tietenkin edellyttää kaiken
7452: nallis- että varsinkin valtionverotuksessa pelto- ja niittymaan asiantuntevaa arvioi-
7453: tulleesta ankarasta verotuksesta johtuen mista, mutta._ siihen meidän on pyrittävä
7454: osoittautuvat maatilojen verotusta koske- sekä laadittava perusteet tällaista muun-
7455: vat voimassaolevat määräykset vanhentu- tamista varten. Kaiken verotuksen tarkoi-
7456: neiksi ja epäoik,eudenmukaisilksi. Joskin tuksenahan on, että se on oikeudenmukai-
7457: on myönnettävä, että täysin oikeudenmu- nen ja oikeassa suhteessa kansalaisten
7458: kaisen maatalouskiinteistöjä koskevan ve- maksukykyyn.
7459: rotuksen aikaansaaminen on vaikea, osoit- Nyt voimassaoleva vyöhykejaoitus voi
7460: tautuvat verotusperusteet nykyisessä muo- myös johtaa epäoikeudenmukaisuuksiin,
7461: dossaan kuitenkin niin puutteellisiksi, että joskin siinä pyritään ottamaan huomioon
7462: ne vaativat tarkistamista. Tätä koskevat maatalouselinkeinon haitat yksityisen
7463: määräykset sisältyvät tammikuun 20 maanviljelijän osalta. Vyöhykejaoitus voi-
7464: päivänä 1922 annettuun asetukseen kun- taisiin poistaa ja korvata esim . maatiloja
7465: nallisverotuksesta maalaiskunnissa. Tä- koskevien kuiljetuskilome>trien suhdeluvulila,
7466: män asetuksen mukaan on luokitusjaon ottamalla tällöin huomioon tiesuhteet, etäi-
7467: perusteena kaurasato peltohehtaaria koh- syys kulutuspaikkakunnalle j. n. e.
7468: den. Mutta asetuksen antamisen jäl- Metsämaan verotus voitaisiin myös
7469: keen on maataloutemme kuitenkin suu- uudistaa edellä ilmaistujen periaatteiden
7470: resti muuttunut. On otettu käytäntöön mukaisesti.
7471: uusia viljelyskasveja, jotka asettavat Myös voita·isiin ottaa harkittavaksi maa-
7472: maan laadulle ja viljelykselle aivan toi- talouskiinteistöjen kirjanpitoverotuksen
7473: sia vaatimuksia kuin mitä meillä laajim- käytäntöönottamista Ruotsin tapaan. Teo-
7474: malti harjoitettu kauranviljelys edellyttää. reettisesti katsoen tällainen verotus olisi
7475: Jos nyt voimassaolevia määräyksiä sovel- oikeimpaan osunut.
7476: lettaisiin vain kunnallisverotuksessa, eivät Kun edelläes~tetyt nrukökohdat merkitse-
7477: epäoikeudenmuwaisuudet ·ehkcä olisi niin vät maatalouskiinteistöjemme tähänasti-
7478: silmiinpistäviä, mutta kun myös voimak- sen verotuksen täydellistä muuttamista,
7479: kaasti progressiivinen valtionverotus ra- olisi asetettava valtion komitea harkitse-
7480: kentuu samoille perusteille, muodostuvat maan kysymystä ja tekemään asiaa koske-
7481: epäoikeudenmukaisuudet liian huomatta- via ehdotuksia.
7482: viksi. Varsinkin maan pienviljelijöiden Edelläesitetyn nojalla allekirjoittanut
7483: keskuudessa on jo kauan kiinnitetty huo- esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7484: miota tähän epäkohtaan. vomuksen,
7485: Koetettaessa uudistaa maatalouskiinteis-
7486: töjen verotusta voitaisiin ajatella sellaista- että hallitus kiireisesti ryhtyisi
7487: kin toimenpidettä, että peltomaan luok- toimenpiteisiin maatalouskiinteistö-
7488: kien lukumäärää lisättäisiin 3 :sta esim. jen verotuksen uudistamiseksi ja,
7489: 5 :een. Mutta oikeampi menettely olisi var- mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi,
7490: masti päästä maan arvoa muuntamalla antaisi asiasta Eduskunnalle esi-
7491: n. s. muunnettuihin verohehtaareihin, jol- tyksen.
7492: loin kaikki pelto kuuluisi yhteen luok-
7493: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
7494:
7495: Henrik Kullberg.
7496: 140
7497:
7498: IV,38. - Toiv. al. N:o 42.
7499:
7500:
7501: Hirvensalo y. m.: Asianomaisten maanomistajain oikeut-
7502: tamisesta vähentämä;än verotettavista tuloista(J{It ky~ätei
7503: den rakentamisesta ja kunnossapidosta heille aiheutuvat
7504: kustannukset.
7505:
7506: E d u s kun n a He.
7507:
7508: Kulm'wn ei halunne k~eiltää sitä tosiasia;a, nuit tiems~tust,eTh jalkamise,en er,i yhteis-
7509: etitä hyvinkim; pienen :maati~an omistaja - !lmntailuoklkien kesken. Muitlta kun vw1tio ei
7510: suunemmista puhumattakaan - on aina jaksa riittävän suuress1a määJrin ottaa ha~
7511: joutunut monessa muodossa maksama~m tuunsa yleisen iLiiiiDenteen käyttämiä teitä
7512: veroa yihrteiskunna11e muussrukin muodossa eikä kunn:atka;an n~i;tå halua eivätkä jaksa-
7513: kuin valtion ja lkurnrna;n veronkwnnon yhtey- kwan omaam. hoirtoorusa oM1a:a, niin jäävät
7514: dessä. Erikoisesti sodan aikana tuntui tämä tierasitulkset 1edelleem.kin painamaan suu-
7515: erikoisve·rotus Jlehmien ja hevosten sekä hei- rimmalksi osaksi llliiitä maanomist:ajia, jotka
7516: nien j'a puutavarain pwklko-otltojen muo- kunlkin kyllätien vailkutuspiiTissä 1asuvat.
7517: dos:sa !huoilies,tuttavan ra~a:wlta.. Mutta sa- Kun m.ämä ka;ukaisten lkyH:äkuntien vähä-
7518: mall1J3,ikaisesti Lisääntyivät vaJLtionavustusten vä;kiset uudisasu~lmat ja puutteen kanssa
7519: heikellltyessä runsain määrin nekin vuodesta taisiteleva,t viilj,elijät eivät, edes vyöhykejaon
7520: vuoteen ma;ksert;ta,v:a;t verot, mitkä sangen perusteena sa;a rii,ttävästi verohelpotuksia
7521: lulkuisa;t pienem.lkin ma:atilJkrun omistajat jou- rirrutamaili1a ja hyvien vwltion mwanteiden
7522: tuvat yM:eislkunn:a11e siillnä muodos:sa suorit- varsil_.l,a asuviin 3!1llma,tltive:1jiinsä verrattui-
7523: twma;an, 1että he ralkeillltavrut j'a kunnossa na, !ni~m o[isi m1e[estämme !kohtuuHista, eititä
7524: pitäv:ä,t kotiilrY'lää:nsä joihitavart tiet. ~ainsäätäjä ryhtyisi heidän verokuormaansa
7525: Näiden t~eide:n i!mnnosswpysyttämiilllen on helpott,ama.an, ja; kun edel[een oiliemme va-
7526: ~iikenteen yhä !kasvaessa ja erikoisesti I'as- lkuutettruj~ siitä, että t:älil'aisen rtoimenpi,teen
7527: ka:a:n puutavaraliikenteen suurest,i lisään- lkauMa entistä enemmän tuetta;isiin sitä
7528: tyessä va;attinut :monffita kylWtiekunna1lrta oma-aloitt.eisuu!tta, joka rpyl'[{ii raskaan vero-
7529: uskomaJttoma:n suurf!a uhrauksia, v]eläpä ta;almn alla lkamppai1levan maaseutuväJestön
7530: uhra1.:!ilrsra seil:1aisia, mi,tlkä eivät ole hyödy.t- keskuudessa tukahtuma:an ja jota oma-
7531: täneet ainoasta;wn kyseessäolevaa ik:y!läiä, w1oitteisuutta nykyisenä perin vi:lJkkaan asu-
7532: vaam. ovra,t moni'en kyil.ät,eiden lkunnosta j.ou- tustoiminnan aikana olisi lmiJkirlb keinoilla
7533: tuneet nauttimaan hyvinkin kaukana asu- tueittava, nii111 rohkenemme kunnioittaen
7534: vat yhteiskuntapiirit, jotlka huoneita;a;n. [äm- esittää eduskunnan päätettäväksi. toivomulk-
7535: mittäessäoo taikka rr~eipäänsä syödessään sen,
7536: eivät !koskaan ole tulleet edes :ajateLleeksi, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7537: mnen kaukais·en sailolky1äit1 a:suiklkaJat ovat siin sellaisen lainsäädännön aikaan-
7538: heidämJ puolestaa111 saaneet monet ker.rat saamiseksi, että ne maanomistajat,
7539: hevosensa valj.astara tai [apiou ja !kuokan jotka rakentavat ja kunnossa pit:ävät
7540: vartta monena hikisenä päivänä purisbaa, kyläteitä, saisivat vuosittain vero-
7541: enneilllk.uin heidoo hyvinvointinsa on taa- ilmoituksissaan ottaa VM'ovähennyk-
7542: tuksi 'tuhlut. sinä huomioon ne kustannukset, mit-
7543: Tot,t:a; on, ,e1Jtä edUJSikurnlta koko yksikama- kä heille kyläteidM~ rakentamisesta
7544: risen eduskuntajärjestelmän ajan on mo- ja kunnossapitämisestä ovat aiheuttL-
7545: neilla eri rtavail}a myötämielisesti suhtautu- neet.
7546: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
7547:
7548: L. 0. Hirvensalo. Väinö Okko. J. K'Oivisto. Eino Laitinen.
7549: M. 0. Lahtela. Markus Niskala. Kustaa Tiitu. Toivo H. Kinnunen.
7550: Snmuli Simula. Heikki Soininen. Eemil Pääkkönen. S. Salo.
7551: Antti A. Koukkari. J. E. Lampinen. Erkki Koivisto.
7552: 141
7553:
7554: IV,39. - Hemst. mot. N:o 43.
7555:
7556:
7557:
7558:
7559: Sergelius m. fl.: Angående skattelät-tnade1· för åldringar.
7560:
7561:
7562: T i ll R i :k s d a g e n.
7563:
7564: Beskattrringen av inkoms:t och förmögen- eventue11a ti!Hgod:ohavcanden i bank, aiktier
7565: het har år från år blivit ruHt mera ikännbar, och livförsäik:rin,gar.
7566: och 111ågm möjli~hertJer :att slk:artte,tungan En ti11 hög å!lder ik:ommen medborgare
7567: skm~e minskas itmlde knappas1t förefinnas. har därför r:inga hjä1p av här antydda
7568: Tvärrtom har man väl und:er nu rådande förutseende för tryggamdet av ålderdomen.
7569: fö11hål1ilianden 'att ,emotse en skatteökning De nödtorf,tigaste !Levnadskostnaderna för-
7570: genom uppbringande av nya skattekä!Hor. bruik:a småningom aJlla besparingar. .AJt.t
7571: Av största vi:kit är hä:rvid tat,t beskattningen sållunda jämstäHa här . :av mig nämnda
7572: sker rättvis,t sållunda, att den :tar t~llbörlig grugp av skattebetalare med övriga måste
7573: hänsyn tiH d:em, som på grund :av uppnådd ans'es obiilligt oeh deltta framföraillt med
7574: Mder fåU sin sfli;attebetalningsförmåga heaikitamde rav nu rådande pe,nnin:geinf1ation
7575: märkbart rnedsat,t. Härvid måste givetvis i flandet. Gruppen pensionstagare, som ej
7576: stöme hä.nsyn :tagas till små inkomster vid äger någon nämnvärd förmögenhet, borde
7577: utmä!t:ande1t av de direlkta :skatterna, enär därför heH befrias från erläggande av di-
7578: den mång.a'· gånger förhöjda indi11ekta bes- relkt inkomsitska;t,t på mindre inkomster
7579: lk:attm.ingsformen :ej ser .ti~il inlkomstens stor- samt [}jedsättning :r skatt på förmögenhet
7580: lek ut1an a1La dmbbas 1 s~tor:t s:ett lika av ti'H visst faststäJhlt högsta belopp.
7581: denna beskattning. Med hänvisn1ng till det ovans,tående före-
7582: Den grupp av medborgare, som härvid s1å vi, aJtt rrksdagen villle bes'lut:a hemställa,
7583: får sitta hårdaS!t emell:J..an, ä:m de s.ik:. pen-
7584: sionerade, vare ISig de sedan ätnjuta pen- att reget·ingen måtte vidtaga åt-
7585: sion av stah~n ,eUer det privata. Detsamma ,gärder i sådan riktning, att med-
7586: är i aililmänhet förhåhlandet även med med- bor,gare, smn fyl~t 67 år, av veder-
7587: borgare, som lkommit tiili penBionså1dern., i bömnde skattenämnd antingen helt
7588: regel 67 år, och som :trots. ofta en knappt och hållet befrias från sky'ldighet att
7589: ttiilltage,n lön i tjänsten gjoDt besparingar <erlägga åsatt skatt eller beviljas
7590: under oaika former för sin ålderdom. Undring i skattetungan.
7591: Inflwtion,en har kraftigt minska.t värdet :av
7592: Helsingfors den 14 februari 1947.
7593:
7594: Max Sergelius. Jussi Lappi-Seppälä.
7595: Lassi Hiekkala. Gösta Rosenberg.
7596: 142
7597:
7598: IV,39. - Toiv. al. N :o 43.
7599: Suomennos.
7600:
7601:
7602:
7603:
7604: Sergelius y. m.: Verohelpotuksista vanhuksille.
7605:
7606:
7607: E d u s k u n n a II e.
7608:
7609: Tulon ja omaisuuden verotus on vuodesta tänyt heidän pankissa, osakkeissa tai henki-
7610: vuoteen käynyt yhä tuntuvammaksi ja mah- vakuutuksessa olevia varojaan.
7611: dollisuuksia verotaakan keventämiseen tus- Korkeaan ikään tulleella kansalaisella on
7612: kin lienee. Päinvastoin lienee nykyoloissa täten vähän apua tässä maini1tUB1ta vanhuu-
7613: odotettavissa verojen lisääntymistä uusien den turvaamisen edellytyksistä. Välttämät-
7614: verolähteiden muodossa. Mitä tärkeintä tömimmät elinkustannukset kuluttavat vä-
7615: tällöin on, että verotus tapahtuu oikeuden- hitellen kaikki säästöt. On kohtuutonta rin-
7616: mukaisesti sikäli, että se kiinnittää asian- nastaa tässä mainittua veronmaksajain ryh-
7617: mukaista huomiota niihin, joiden veron- mää muihin erikoisesti ottamalla huomioon
7618: maksukyky on saavutetun ijän vuoksi huo- maassa nykyisin vallitseva rahainflatio.
7619: mattavasti alentunut. Tällöin on luonnolli- Niiden eläkkeennauttijain ryhmä, joilla ei
7620: sestikin kiinnitettävä suurempaa huomiota ole mainittavaa omaisuutta, olisi sen vuoksi
7621: pieniin tuloihin määrättäessä välittömiä kokonaan vapautettava maksamasta väli-
7622: veroja, koska moneen kertaan korotettu vä- töntä tuloveroa pienestä tulosta ja heidän
7623: lillinen verotus ei kiinnitä huomiota tulon olisi saatava alennusta omaisuusverosta
7624: suuruuteen vaan kohdistuu suurin pii~tein määrättyyn ylimmäisrajaan asti.
7625: samalla lailla kaikkiin. Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
7626: An:karimmassa puristuksessa olevan kan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7627: salaisryhmän muodostavat n. s. eläkkeen-
7628: nauttijat, saakootpa nämä sitten eläkkeensä että hallitus ryhtyisi sen laatuisiin
7629: valtiolta tai yksityisiltä. Samoin on asian- toimenpiteisiin, että asianomainen
7630: laita yleensä kansalaisten suhteen, jotka verotuslautakunta joko kokonaan va-
7631: ovat saavuttaneet eläkeijän, yleensä 67 pauttaa maksettavaksi määrätyn ve-
7632: vuotta, ja jotka siitä huolimatta, että ron suorittamisesta 67 vuotta täyt-
7633: palkka toimesta useinkin on ollut niukka, täneet kansalaiset tai keventää hei-
7634: ovat eri muodoissa tehneet säästöjä van- dän verotaakkaansa.
7635: huuden varalta. Inflatio on kovasti vähen-
7636: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
7637:
7638: Max Sergelius. Jussi Lappi-Seppälä.
7639: Lassi Hiekkala. Gösta Rosenberg.
7640: 143
7641:
7642: IV,4o. - Toiv. al. N:o 44.
7643:
7644:
7645:
7646:
7647: Uusitalo y. m.: Rälssiveron kokonaisuudessaan poistami-
7648: sesta.
7649:
7650:
7651: E d u s k u n n a ll c.
7652:
7653: Ruotsin vallan aikana, v. 1789, on maa- kana ikuisiksi ajoiksi säädetty verotus on
7654: tamme koskevaksi säädetty laki rälssive- kokonaan ylimääräinen rasitus talonpojille,
7655: rosta. Tämän lain perusteella saivat suur- jotka joutuvat sitä maksamaan yksityisille
7656: ten kartanoiden omistajat oikeuden verot- verottajille, olisi oikeudenmukaista, että
7657: taa talonpoikia. Vero oli maksettava luon- tämä laki tältäkin kohdalta kumottaisiin
7658: nontuotteena tai rahana. ja verovelvolliset vapautettaisiin tästä yli-
7659: Nykyisiin oloihimme soveltumattomana määräisestä rasituksesta.
7660: on tämä, ,ikuisiksi ajoiksi" voimassaole- Edelläesitetyn .perusteella ehdotamme
7661: vaksi säädetty la;ki kumottu 29 päivänä eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7662: marraskuuta 1924, mikäli sanottua veroa
7663: olisi jouduttu maksamaan valtiolle. Yksi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
7664: tyisiä verottajia koskevalta kohdalta on esityksen, jonka perusteella rälssi-
7665: laki edelleenkin voimassa. vero kokonaisuudessaan poistetaan.
7666: Kun tällainen, joskus vieraan vallan ai-
7667: Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947.
7668:
7669: Aaro Uusitalo. Lauri Myllymäki.
7670: 144
7671:
7672: IV,41. - Toiv. al. N:o 45.
7673:
7674:
7675:
7676:
7677: Nevalainen y. m.: Erikoisveron määräämisestä ala-arvoiselle
7678: kirjallisuudelle.
7679:
7680:
7681: E d u s k u n n a ll e.
7682:
7683: Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja Eräänä keinona kirjallisuutemme ja aika-
7684: paperin säännöstelystä huolimatta monasti kauslehdistömme saattamiseksi nykyistä ter-
7685: sangen ala-arvoisen ajanvietekirjallisuuden veemmälle pohjalle ja palvelemaan entistä
7686: ja aikakauslehdistön osuus maamme paino- paremmin yleisiä kansansivistyspyrkimyk-
7687: tuotteiden joukossa yhä vain näyttää kas- siä esittää yllämainittu komitea, että ala-
7688: vavan. On perustettu uusia pienehköjä arvoiselle ikirjallisuudelle ja ala-arvoiselle
7689: kustannusliikkeitä, jotka julkaisevat miltei aikaJkauslehdistölle määrättäisiin erikoisvero
7690: vain ajanvietekirjallisuutta. Suuretkin kus- aivan samoin kuin jo on ala-arvoisella elo-
7691: tannusliikkeet tuottavat paljon kaupallisia kuvalla. Eri:koisveron perusteet määräisi
7692: nä;kökohtia silmälläpitäen valittua ajan- opetusministeriön asettama asiantuntija-
7693: vietekirjallisuuden tasolla olevaa varsinlkin lauta;kunta ja siitä kertyneet varat käytet-
7694: käännöskirjallisuutta. täisiin hyvän kirjallisuuden kustannustoi-
7695: Valtioneuvosto asetti toukcokuun 3 päi- minnan edistämiseen.
7696: vänä 1945 komitean tutkimaan sekä näitä, Koska käsityksemme mukaan edellämai-
7697: että muita kustannustoiminnan alalla vallit- nitun n. s. painatustuotekomitean tässä suh-
7698: sevia epäkohtia. Komitean puheenjohtajana teessa tekemät ehdotukset ovat hyvin perus-
7699: toimi kansanedustaja Y. Räisänen ja jäse- teltuja, ehdotamme kunnioittavasti edus-
7700: ninä kansanedustaja Arvo Paasivuori, ilms- kunnan hyvä1ksyttäväksi toivomuksen,
7701: tannusjohtajat Heikki Reenpää, Toivo Kar-
7702: vonen, Untamo Utrio, Yrjö Jäntti ja Einar että hallittts kiireellisesti ryhtyisi
7703: Ketola. Komitea jätti mietintönsä tammi- toteuttamaan painatustuoteko.mitean
7704: kuun 31 päivänä 1946 valtioneuvostolle to- tekemiä ehdotuksia erikoisveron mää-
7705: deten siinä m. m. ajanvietekirjallisuuden räämisestä ala-arvoiselle kirjallisuu-
7706: suhteettoman SUUlen määrän kirjamarklki- delle ja ala-arvoiselle aikakauslehdis-
7707: noillamme. tölle.
7708: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
7709:
7710: Anna Nevalainen. Hertta Kuusinen.
7711: Martta Salmela-Järvinen. Hella Wuolijoki.
7712: Elli Stenberg. Kaisu-Mirjami Rydberg.
7713: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Juho Mäkelä.
7714: 145
7715: IV,42. - Toiv. al. N :o 46.
7716:
7717:
7718:
7719:
7720: Riihimäki y. m.: Kotimaisten valtion velkain korkojen ja
7721: kuoletusten maksamise,n l!ykkäämisestä.
7722:
7723:
7724: E d u s k u n n a ll e.
7725:
7726: Käytyjen sotien johdosta on valtion hyväksytyn talousarvion ylitse m. m. virka-
7727: velka suunnattomasti kasvanut. Koiikojen miesten palkkojen korotuksen vuoksi ja
7728: ja kuoletusten suorittaminen rasittaa val- muutenkin. Valtiotalouden tasapainoon
7729: tiotaloutta siinä määJrin, että asiainhoito saattamiseksi on menoja supistettava sieltä,
7730: on osoittautunut varsin vaikeaksi. Yksis- missä se suinkin on mahdollista.
7731: tään kotimaisten velkojen korkojen ja kuo- Valtiotalouden asemaa voidaan oleelli-
7732: letusten suorittamiseen tarvitaan varoja sesti vakauttaa SAK:n esityksen mukai-
7733: lä:himmän neljän vuoden aikana tätä kir- sesti ly<kkäämällä kotimaisten sotave1kain
7734: joitettaessa saatavana olevien tietojen mu- korkojen ja kuoletusten m81ksamisen siksi,
7735: ~aan noin 41 miljardia markkaa.. Kun kunnes olemme selviytyneet sotakorvauk-
7736: samanaikaisesti on suoritettava ulkomaisten sista, jälleenrakennuskustannuksista y. m.
7737: ve1kain korot ja kuoletukset, sotakorvauk- sodan seuraamuksista, jotka lähivuosina ra-
7738: set sekä jälleenrakennuskustannukset, niin sittavat valtiotalouttamme.
7739: voitanee pitää selviönä, ettei valtiotaloutta Edellä olevan perusteella ehdotamme
7740: voida vrukauttaa mainittujen olosuhteitten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7741: vallitessa. Valtion velka onkin siitä syystä toivomuksen,
7742: jatkuvasti lisääntynyt, mikä on osaltaan
7743: vaikuttanut ra;han arvon alenemiseen. Ve- että hallitus pikaisesti suorittaisi
7744: rotuksen lisäämistä varsinikin mitä tulee tutkimuksen, missä laajuudessa ja
7745: palkkatulojen verotukseen, ei ole ajatelta- kuinka pitkäksi ajaksi kotimaisten
7746: vissakaan. Päinvastoin verotuksen osittai- valtion velkain korkojen ja kuoletus-
7747: nen alentaminen on osoittautunut välttä- ten maksaminen olisi lykättävä, ja
7748: mättömäksi. Toisaalta on odotettavissa val- antaisi Eduskunnalle asian vaatimat
7749: tion menojen lisääntymistä vuodeksi 1947 esitykset.
7750: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
7751:
7752:
7753: Arvo Riihimäki. H. T. Manninen.
7754: Aleksi Rinne. Aaro Uusitalo.
7755: Matti Meriläinen. V. Puumalainen.
7756: Antto Prunnila. W. Metsäranta.
7757: Toivo Kujala. ~onsta Talvio.
7758:
7759:
7760:
7761:
7762: 19
7763: 146
7764:
7765: IV,43. - Toiv. al. N:o 47.
7766:
7767:
7768:
7769:
7770: Miettunen y. m.: Eräiden rahtikustannusten suot·ittamisesta
7771: Pohjois- ja Koillis-Suomen alueilla.
7772:
7773:
7774: E d u s k u n n a ll e.
7775:
7776: Pohjois-Suomessa ja itärajan kunnissa Karigasniemel!lä 38:-. Ruisjauhot Oulussa
7777: ovat jälleenrakennus- ja elinkustannukset 10: 85, Rovruniemcl:Jrä 13: 50, Kuusamossa
7778: huomattavasti korkeammat kuin muualla 14:-, Muoniossa 15:25, Ivia•1ossa 16:25 ja
7779: maassa. Eräissä syrjäisissä ja kaukana Ka,rigasnåemehlä 19:- kg. Mainitut hinn:at
7780: liikekeskuksista olevissa kunnissa nämä kus- OVI!Jt vwhittäismyyntihintoja ilmnkiu pa:ik-
7781: tannukset ovat lähes 100% korkeammat kaJkunnaln jakeluliilkik:eissä. Esimerkit osoit-
7782: kuin muualla valtakunnassa. Huomattavin ltavat., tet.tä eräiden milmnnustarvikkeitten
7783: tekijä, joka näissä kunnissa nostaa mainit- hillmat ka ulm!IlJa rautateistä oleviHa paikka-
7784: tuja kustannuksia on pitkät maantiekulje- lmnniHa ovat enemmän kuin kaksinikeDtai-
7785: tusmatkat ja niistä johtuvat korkeat rahti- se:t verra.ttThna hintoihin rautatien. varressa.
7786: ikustannukset. Myöskin elinJt.a,rviiklkeiden ja maataJousikonei-
7787: Ennen sotaa valtiovalta pyrki tätä epä- den llwhdahla on rahtikustrunnuksis.ta aiheu-
7788: kohtaa tasoittamaan siten, että tärkeim- rtuva ih:intojen nousu varsin tuntuva.
7789: mistä elintarvikkeista ja väkilannoitteista Lisäklsi on huomatt,ava, että raihtiavustus
7790: valtio maksoi maantierahdit 100-prosentti- maksetaan varu kirkonkyHin. Kuilj,etus
7791: sesti. Niinpä esim. ruisjauhoja ja väki- näistä edehleen tapahtuu kolkonaan ostajien
7792: lannoitteita saatiin kaikkein syrjäisimmis- kustarunuksellia. Kun ;i,täm.jan ja Pohjois-
7793: säkin kunnissa samalla hinnalla kuin rau- Suomen kunnat OV'at ilBJaja-wlaisia, ja malt-
7794: tatien varressa. kat keSkuksista syrjäkyJ.iiJL ovat ,pitkwt, hy-
7795: Sota-aikana on tilanne kuitenkin muut- vru usein 50-60 km, jopru 'eräissä ikunnissa
7796: tunut asukkaille ja jälleenrakentajille epä- satalrin km, ovat tarvikkeiden hinnat syrjä-
7797: edulliseen suuntaan. Samalla kun rahti- iky;lissä paljon ikorkeammat kuin kunnan
7798: kustannukset ovat nousseet moninkertai- ikieslrnks,essa. Esimerikikinä main~ttakoon, että
7799: siksi, ei valtion suorittama rahtiavustus ole Kuusamon Vuotungissa,. joka on vain 37
7800: noussut läheskään samassa suhteessa, vaan km. päässä kullllarn ~eskuksesta, seme:rutiti-
7801: asukkaiden kannettavaksi on jäänyt vähin- siäkki on 50 llllik, JPUnaånen tiili 5 mk, höy-
7802: täin toinen puoli nykyisin maksettavista lätty ilauta standa.Dtti 1,451 llllik ja JPUima.-
7803: rahtikustannuksista. kone 1,500 mk ikaRiim:pi kuin kirkolila.
7804: Nykyinen perusavustus Pohjois-Suomen Sy,rjä;kylien asukkwa.t, jotka muutenkin
7805: rahtiavustuksissa on 10 markkaa tonni/km e[ävät kaiiki!IlJ pu0'1in vaikeammissa olosuh-
7806: ikohden ja muodostaa se n. 40~50 % to- teissa kuin muut, joutuvrut myös tmrvikkeis-
7807: dellisista rahtikustannuksista. Siitä mitä rtaan maiks:amaan korkeammat himmat ikuin
7808: nahtikustannuikset v.a:iikui1:itava.t taVail'a!IlJ hin- s'aman [runnan kesikuikseSS'a olevat asukkarut.
7809: toihin :eri p,aiklk,akunn:ilhla main:ittrtaJkoon Rahtiavustus o1isi malmettaV'a syrjäky!Hen
7810: muutama esimerkki. Semen,ttiswkki (50 kg) jakelupisteisiin saaiklm, ennrenkui'JJJ epäkohta
7811: maksaa Oulussa 214:-, T'aivalkoskeHa tulisi ikorja:tuksi. Käyitännössä !tämä ei pi-
7812: 295:- ja Kuusamossa 340:-,. Rovanie- täisi oUar mahdotoiiJJ järjestää, siillä useim-
7813: mehlä 250:-, Muoniossa; 335 :-, Ivalossa missa kylissä on jakeluiliiikkeet, joko jonkun
7814: 455: - ja Ka,rigasniemelJ.ä 592: -. Punai- liiikkeen sivumyymäiä tai itsenäisesti toimiva
7815: nen tihli OuJ.ussa ja Rovmniemcllä 12:- lii·~e.
7816: kp[., Kuusamossa: 22:50, Ivalossa 28:- ja Pohjois-Suomen asutustoimikunnrut ovat
7817: IV,43. - J\Iie,ttunen y. m. 141
7818:
7819: kerännee,t tietoja si~t:ä, missä määrin muu- misen ehdot ja toi:meen,tulon vaikeammaksi
7820: alta tuotavieil1! rrakennusrt.arvi!kkeitten rahti- !kuin ennen ja !köyhdy·ttäny.t väestöä. Kor-
7821: !kustamm.Uikset nositava:t rakennuskustannuk- kea rahtikustannus tuntuu nJllt sitäkin ras-
7822: sia. Täililöiln on todettu,. eää resim. Kuusa- kaammaJlta, kun, värestö joutuu enemmän
7823: mossa nama rahtiikustaJnnukset nosrtavart ikum ennen han1kkimaa~1 [millmnlaisira tarvik-
7824: ra:kennuskustannuik:ISi.a n. 70,00 mk ti1aa koh- keita sodassa tuhottujen ltiJ~e.
7825: den, Taivail.koskelhla 60,00 mk, Savukoskella Nykyisten s·ä:ännösten mukaan suoritetaan
7826: 47,000 mk, Kittiilässä 60,000 mk ja Ivaloss•a rahtiavusrtusta; elintarvi'kkeiden, lmrjanre-
7827: 74,000 markkaa. Kun ilwrvauiksissa ei Itäitä hun, väJ!kilan.iloit,t:eiden ja muiden rakennus-
7828: ole huomioitu, joutuvat Pohjois-Suomen jä1- tarvikkeiden paitsi höyläämä:ttömän puuta-
7829: leenrakent3Jjat !koMuuttomas.t.i epäeduliliS€m- varan kuljetu:ksesta. Edellämain~ttujen tar-
7830: paa!IlJ asemaa;n !kui!IlJ muut. vikkeiden joukkoon, joista rahtiavustusta
7831: Korkeat 1•whtiikustannukset ja siitä joih- suoritetaau, o'lisi lisä.ttävä ainakin maMa-
7832: tuva elirukusitannusten llml•leus kohottavat llousrakennustyökon~eet, kosi!m, asukkarut jou-
7833: myös yleistä palkkatasoa Pohjois-Suomessa. tuvat niitä tässä vaiheessa hankkimaan ta-
7834: Tunnettuahan on, että pa~krut Pohjois-Suo- va[:li~a runsaammin.
7835: messa ovat huomattavasti korkeammat !kuin EdeHä olevan perusrteeUa 'ehdotamme kun-
7836: Eteiä-Suomessa. Osittain tämä johtuu eHn- nioit,taen eduskunn3111 päätettäväksi toivo-
7837: tarv!kkeitten kaHeudesta•. Jos rahtikustan- muiksen,
7838: nuk1set voitaisiin suorittaa valtion varoista,
7839: ilaskisivat elintarviikke1t.ten hinnat ja S•e vai- että hetllihM ryhtyisi kiireellisiin
7840: kuttaisi wlenrtavwsti pailkhtasoon. TäJhlä toi- toim,enpiteisiin jälleenmkennns- ja
7841: menpit·eeliä olisi: siteu myöskin inflatooris:t'a elintarvikkeiden, siemenviljan, sie-
7842: ikehirtystä ehikäisevä vaikutus niiillä allueiilla, menpernnan, väkilannoUeiden, maa-
7843: joilla I'ahtiavustuksia maksetaan. talouskoneiden sekä maa- j.a karja-
7844: Kun jo hyvinä vuosina enrruen sotia maau- tctlouskalnston rahtikustannnsten suo-
7845: tierahdit korva.ttiin kokonaan valtion va- rittamiseksi Pohjm:s- ja Koillis-Suo-
7846: roista; on siihen) nyt pa;ljon suurempi syy, men alueilla kokmwisnudessaan va.l-
7847: kun kä\fty sota on niin moneilla tavalla rteh- tion varoista syrjäkylien jakelnpistei-
7848: nyt Pohjois- ja Kohllis-Suomoo väestön elä- siin saakka.
7849: lielsingissä 11 päivänä hclmiikuuta 1947.
7850:
7851: Martti Miettunen. Eemil Pääkkönen.
7852: Antti A. Koukkari. Markus Niskala..
7853: M. 0. Lahtela.
7854: 148
7855:
7856: IV,44. - Toiv. al. N :o 48.
7857:
7858:
7859:
7860:
7861: Heiniö y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta nykyisen vero-
7862: tuksen vaikutuksesta elinkeinoelämään.
7863:
7864:
7865: Eduskunnalle.
7866:
7867: :Kjun ikäymämme sodat ja niiden ohessa tuksen alaiseksi, olisi aikaansaatava asialli-
7868: maailmansota ovat johtaneet valtiotalou- nen puolueeton tutkimus siitä, millä tavoin
7869: temme vaikeaan asemaan, josta selviyty- nykyinen verotus vaikuttaa maataloudel-
7870: minen ottaa aikaa vuosikymmenen ja pari- lista ja teollista tuotantoa e~hkäisevästi ja
7871: kin, on ollut pakiko jatkuvasti kiristää vero- mitkä olisivat ne kiireelliset ikorj8!U!kset,
7872: tusta kaikkiin nähden. Monet esimemit jotka verolainsäädännössä oli väJlttämättö-
7873: kuitenkin samanaikaisesti osoittavat, että mästi tehtävä.
7874: verolainsäädäntömme on useasti rollut ihei- Etd!ellä olevaan viitaten ehdotamme !kun-
7875: kosti valmisteltua jopa myöskin satunnais- nioittavasti eduskunnan hyväiksyttäväJiksi
7876: ten äänestystulosten sanelemaa ed'USkun- toivomulksen,
7877: nassa. Senvuoksi on sen säätämisestä puut-
7878: tunut tarpeellista perinpohjaisuutta, joh- että hallitus toimituttaisi asian-
7879: doimukaisuutta ja suurien taloudellisten tuntevasti pätevän ja perusteellisen
7880: linjojen huomioon ottamista. On näin ollen tutkimuksen nykyisen verotuksen to-
7881: ilmeistä, että tällaisenaan se ei ole ollut dellisista vaikutuksista maatalouteen,
7882: täysin asiallista eikä oikeudenmukaista vielä teollisuuteen ja muuhun elinkeino-
7883: vähemmän !kansantaloudellisesti edullista. elämään ja tutkimusten tulosten pe-
7884: Kaiken tämän ihuomioon ottaen ja ikoSka ntSteella antaisi Eduskunnalle esityk-
7885: kansa edelleen joutuu jatkuvan verorasi- sen verolakiemme muutoksiksi.
7886: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
7887:
7888: Suro Heiniö. Lassi Hiekkala.
7889: Kalle KGuppi. Arvo Salminen.
7890: H. A. Kannisto.
7891: 149
7892:
7893: IV,45. - Toiv. al. N:o, 49.
7894:
7895:
7896: P. Tervo y. m.: Esityksen antct1nisesta laiksi verohcdlituk-
7897: sen perustamisesta.
7898:
7899: E d u s k u n n a ll e.
7900:
7901: Syyskaudella 194:1· antoi hallitus edus- läihteiden tarkkaan käyttämiseksi, kuin
7902: kunnalle esityksen laiksi verohallituksen pe- myöskin uusien tulolällteiden löytämiseksi.
7903: rustamisesta. Sen tehtäväksi olisi tullut Kuluneina vuosina saavutettu kokemus on
7904: valtiolle tulevien verojen määrääminen ja osoittanut, että nykyinen järjestely ei ole
7905: ma:ksuunpanon yleinen valvonta ja johto tässä suhteessa osoittautunut täysin tarkoi-
7906: sekä valtiolle suoritettujen verojen kannon tustaan vastaavaksi. Valtion tulojen tar-
7907: valvonta ja tarvittavien esitysten teko val- peen ollessa niin kipeän kuin se tällä het-
7908: tiovarainministeriölle sekä maatalouskiin- kellä on, olisi verotusasiainhoidon keskittä-
7909: teistöjen veroperusteiden ja kotimaisten ob- minen ja nykyisestään tehostaminen en-
7910: ligatioiden ja osakkeiden verotusarvojen tistä tarpeellisempi. Siihen päästäisiin, jos
7911: vuosittainen määrääminen. Esitystään hal- hallituksen v. 1941 tekemä esitys verohalli-
7912: litus perusteli sillä, että tulo- ja omaisuus- tuksen perustamisesta nyt toteutettaisiin.
7913: verotuksessa esiintyvät epätasaisuudet ja Sen hoidettavaksi olisi keskitettävä kaik-
7914: tehokkuuden puute olivat valtion rruhantar- kien valtiolle kannettavien verojen määrää-
7915: peen kasvaessa käyneet yhä ilmeisemmiksi. misen ja ma;ksuunpanon yleinen valvonta.
7916: Esitys ei kuitenkaan johtanut tulokseen, Tällä keskittämisellä tultaisiin epäilemättä
7917: kun lakiehdotukset eduskunnassa äänestet- saavuttamaan 'huomattavia tuloksia. Vero-
7918: tiin lepäämään yli vaalien. tuksessa tapa:htuneiden salaamisten ja ka-
7919: Hallitus ei kuitell'kaan katsonut voivansa vallusten tarkastamisessa ja uusien vero-
7920: luopua ehdotukseensa sisältyneestä keskit- objektien löytämisessä verohallitus epäile-
7921: tämisajatuksesta, minkä vuoksi se, kun ve- mättä tulisi tuottamaan valtiolle huomat-
7922: roihallituksen aikaansaaminen ei edellämai- tavaa hyötyä ja siten helpottamaan valtio-
7923: nituista syistä ollut mahdollinen, antoi ke- taloutemme nykyisin niin vaikeata asemaa.
7924: sällä 1942 esityksen valtiolle tulevien välit- Kaiken edelläesittämämme perusteella
7925: tömien verojen määräämisen ja maksuun- rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, että
7926: panon yleisen johdon ja valvonnan kes,kit- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
7927: tämisestä valtiovarainministeriön vero-
7928: asiainosastoon, sekä sitä silmälläpitäen ta- että hallitus kiireellisesti valmis-
7929: pahtuvasta sanotun osaston uudelleenmuo- tuitaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
7930: dostamisesta. Tämä ehdotus tulikin hy- tyksen laiksi verohallituksen per·us-
7931: väksytY'ksi ja sen kautta saavutettiin huo- tamisesta, jonka tehtävänä olisi val-
7932: mattavia korjauksia niihin epäkohtiin, joita tiolle tnlevien ve1·ojen rnääräämisen
7933: verotusoloissamme oli. ja rnaksunnpanon yleinen valvonta
7934: Tämä uudistus oli kuitenkin vain puoli- ja johto sekä niiden kantamisen val-
7935: nainen askel verotusoloissamme vallitsevien vonta ja tarvittavien esitysten teko
7936: epäkohtien poistamiseksi. Sodan ja sen jäl- valtiovarainministeriölle kuht myös-
7937: keisen ajan inflatoorisen kehityksen vaiku- kin vuosittain tehdä esitys maata-
7938: tuksesta on valtiotaloutemme joutunut erit- louskiinteistöjen veropernsteiksi ja
7939: täin uhkaavaan tilanteeseen, josta selviämi- kotimaisten obligatioiden ja osakkei-
7940: seksi tarvittaisiin mahdollisimman suurta den verotnsarvoiksi.
7941: tehokkuutta valtion kaikkien entisten tulo-
7942: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 11947.
7943:
7944: Penna Tervo. Jussi Raatikainen. A. K. Paasivuori.
7945: Matti Lepistö. Martta Salmela-Järvinen. Vilho Lehtonen.
7946: Elli Nurminen. Väinö Leskinen. E. Pusa.
7947: Aino Lehtokoski. T. Bryggari.
7948: 150
7949:
7950: IV,46. - Toiv. al. N:o 50.
7951:
7952:
7953: Puumala~n y. m.: Toimikunnan asettamisesta selvittä-
7954: mään verotuspoliittiset kysymykset niiden koko laajuu-
7955: dessa.
7956:
7957: E d u s k u n n a 11 e.
7958:
7959: Sotaa valmistelleen politiikan, suuria ta- my~kään olisi arvioitava sitä rauhoittavailo
7960: loudellisia arvoja vaatineiden sotien jp. nii- v~J,ikutusta, mikä oikeass11 suhte~sa &uori-
7961: den jä1kilaskujen selvittämisen vudksi .on tetltayallila VJerotUJksella saavutettaisjjn, s~llä
7962: valtiotaloutemme joutunut äärimmäisiin r~kaat verot eivät tule olemaap. pi~n ohi-
7963: vaiikeuiksiin. Kansantaloudellisiin mahdolli- menevä ilmiö, vaan vuosia, e!Wäpä vuosi-
7964: suuksiimme näihden tavattoman raskaat me- kymmeniä käsittävä välttämättömyys.
7965: not esiintyvät jyrkästi lkQihonneena vero- Verotuskysymykseen onkin viime aikoina
7966: tuksena, joka näyttää saavuttaneen sururim- kiinnitetty huot;niota erinäisissä edusklplta-
7967: JJUln mahdollisen rajansa. Välittömien ve- alotteissa ja hallituksen taholta. Farha.am-
7968: rojen kohottaminen he1kentää työvoiman mass.wkin tapauksessa ne edistävät kr&Y-
7969: tarjontaa, ·mikä taas on eräs tuotannon myksen ratJkais:ua liian hitaasti. Saad~
7970: nousun perusteita. Välill~~ten verojen n~u seiU:Ip.e veropoliittiset ikysYJllykset kunnolli-
7971: meJ:'Ikitsee ihintojen kohoamista ja .~itä tietä seen järjestykseen, ne olisi tutkittava lrolkb
7972: palikikavyöryu väistämätöntä uhkaa. ',l'oi- laajuudessaan. Tällaisen tutkimuksell tulisi
7973: saalt.a ei tulo- ja menoarvion tasapaino .ole kohdistua aj.nakin se:uraaviin seikkoihip.:
7974: vielä saavutettu. Todennäköise~;~ti tullaan 1) verolakeihin kokonaisuudessaan,
7975: valtion menoja ihuomattavasti ylittämään. 2) suhteellisuuden t.ai'kist11miseen ~ri :ve-
7976: Nyt jo näkyvissä olevat veröhelpoituk,set ronmaksajaryhmien k:e$:en,
7977: sekä virikamiesten välttämätön p~;~;lklwjen 3) verotuoton !kohottamiseen verotustark-
7978: kohottaminen tietävät noin 5 miljardin kuutta kehittämällä siten, että verotus vas-
7979: ylitystä. taisi verovelvolli~;~en todellisia tuloja,
7980: Jyrlkkä verotuksen nousu on paljastanut 4) veropalkoilun estämiseen,
7981: verotekniikassamme ja verotusorganil;latios- 5) vero-organisation yksiJ:llkertaistlj,miseen.
7982: samme olevat heikkoudet. On ~;~yntyp.yt tarbstamiseen ja keskittämis~en.
7983: suuri juopa eri veronmaksajaryhmien kes- .Kun on !kysymys näin laaja!m;ntoi~;~es:ta
7984: ken. Ankarimmin verotus ilmeisesti kootaa tehtävästä, joka lisäksi ny'kyvai:hee~;~~a on
7985: p.alikikatuloistaan eläviä. Toisaalta on ryh- erittäin kiireellinen, vaatisi se mieles~e
7986: miä, joita ei, joko verolakiemme puutteelli- v:eroasiantuntijoista kokoonpannun toimj.
7987: suuden tai verotusorganisation vuQksi wida kunna:Q., joka n.op.easti ja tähän asiaan ~s
7988: verottaa toid~llisten tulojensa mukaan. kittyen suorittaisi tehtävänsä.
7989: Valtion verotuksella koottavien tulojen EdeLlä olev:aam. nojaten ehdotamme edu,s-
7990: lisäys, jota ei voida toteuttaa verotusta ko- ikunnan hyväksyttäväksi toivom~en, ·
7991: rottamalla, olisi pyrittävä saavuttamaan
7992: verotuksen tarldwudella. Veroasiaintunti- että hallifliJ,s kiir·eellisesti asettq,isi
7993: jain lausuntojen, eri verokomiteoidep, m. m. veroasiantunt:ijoista toimikunnq,n s.el-
7994: vuoden 1943 metsävero]wmitean tutkimus- vit.tiimwi,in vtropoliittis,et kYsY?J1-'I/Mllt
7995: ten mukaan tarkemm.alla yerotuksella voi- kaik13ssa laq,juu~ssaan ja selvitijksen
7996: taisiin lisätä veroista saatav~;ta tuottoa perusteel,la antaisi niistä es.itykF;et
7997: usei:li!,a miljardeiHa ma,rlmllla. Vähäksi ei JJ;diusku.nnalle.
7998: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
7999:
8000: V. Puumalainen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
8001: Ville P,essi. AaroJ1~9·
8002: T~~vo~. Juho~.
8003: M. Järvin®. OlgQ. ;t.. 'J'er1Jo.
8004: Hertta Kuusinen.
8005: 151
8006:
8007: :JV,47. - Hemst. mot. N:o 51.
8008:
8009:
8010:
8011: J.YI~iJlP,p.der: Afrl,gdettde Uinestatistikens kornplette1·ande.
8012:
8013:
8014: Till Riksdagen.
8015:
8016: Staten har förskaf:fat sig allt större beten. Härtill inskränks också statens llt·
8017: m~tkt över det ekonomiska livet. Allt all- redp.ip.gsarpete i detta sammanhang. 1\.r-
8018: jllijnn~tre omfattas tesen, att staten genom Qetsgivarnas centralfi)rJ:?unil nt11rhetar
8019: siqa myndigheter skall dirigera såväl den dessutom en allmän lönest&tistik fqr hl-
8020: nrodul\.tiva som den distributiva verksam- dustrin. Ehuru den fyller rimliga kr;:tv på
8021: heten. Denna di:rigering är dock dömd tillförlitlighet och objekttvitet, kan man
8022: ~tt ske i blindo, om inte myndigheterna doc$ diskutera ·lämpligheten av a.t:t en si\dap.
8023: har en god överblick av det ekonomiska uppgift enbart pmhänderhas ay den ep.a av
8024: l!vet. Verkligheten kan ~nte rationellt på· arbetsmarknadens båda parter.
8025: verkas så länge l\.unskapen om den är Till det nämnda inskränks också det
8026: l:?ristfällig. löqestatist·iska · 11tredningsarbetet i vårt
8027: Dessvärre är det uppenbart, att det land. Tillförlitliga uppgifter över skogs-
8028: flkonomiska forskningsarbetet hos oss arbeta:rnas löneförhållanden ges sålundll
8029: inte ly~kas hålla takten med utvecklingen inte, ehuru den social- och .näringspoli-
8030: ~v statens m11kt att ingripa i det ekono- tiska betydelsen av dem ligger i öppen
8031: miska av&eendet. Vå.r ekonomis!ra statis- dag. Likaså är det omöjligt att statistiskt
8032: tik är fortfarande beklämmande ofullstän- belysa den viktiga frägan Pl)l de affärs-
8033: <lig. och kontorsanställda arbetarnas ävenf:lom
8034: ·· Som talande exempel kan nämnas att de i ansvarig ställping verksamma intei-
8035: någon modern folkräkning aldrig företa- lelrtuella arbetarnas inkomsläge, så länge
8036: gjts, v11rför inte ens tillfqrlitlig~J, 11:ppgifter det tillgängliga matertalet är så pass
8037: qver l)lCdborgarn!j,s yrkesfördelning före- ojämnt qch tunt som nu.
8038: finns. Likaså har behovet av en företags- Den offen1Jli:g1a p·ri\s-, löne- och slpdJt,epoli-
8039: rwkning länge varit alduellt, vilket också tiken har till stor del f~tt karakti:i.rell av
8040: :E4konomiska rådet nyligen funnit skäl att ep. inlwrp.st~ör4elni:ngs:p.oUtik. Pe.t är gi-
8041: påpeka. Också andr~-t vita fläckar finns vetsvis omöjligt att förläna qen stadga
8042: j:tå l;:artan qyer vårt ekonomiska läge. och konsekvens, än mindre rättv~sa, så
8043: Inand dem förtjänar ytterligare brisfen länge tillförlitliga kalkyler över den r~
8044: :på ep. unclersökning av bostadsprodul>.tio- danqe inl>.omstfi:il·deJningen ~aknas. I
8045: nen pä landsbygden nämnas. Endast pä bråqskanij.e ordnin~ porde di:irfö:r på sta-
8046: pjlsen av vaga uppskattningar l;:an mim tens försorg en fortgående aHmiin 1öne-
8047: hilil-11 sig en uppfattning pm dess storlek statistik upprättas. ·
8048: q~h art. llela frågan om vår nuv~trande Också andra brister i yårt ekonomj~ka
8049: hof:ltftdsstandard vore för övr~gt förtjäqt utredningsarbete fhp1s, som red;m fr~J,Ip.
8050: p,v en mera djupgående statistisk under- hållits, men denna brist måste hetra4tas
8051: sökning. som den allvarligaste. J 11g före&lår diidör
8052: De största och för en rationell politik vördsamt att rikscl!lgen ville ~luta liem-
8053: mest iögonenfallande bristerna i vår eko- ställl!J., · ·
8054: :nomiska statistlk gäller dock löneutveck-
8055: Uq~~ . att rf3-gerin.gen m(i,tte vi!lt{ffla åt-
8056: · •$pci~J1ministeriets by:rå för so~ial forsk- gärder därhijn, cdt Ui.?~estatisfj"en
8057: ping utarbetar en fortlilpande statistik kqrnpretter(U för de omrdden, Sll~ 11-u
8058: över lantarbetarnas löner avensom lönerna ittte aUs eUm· endast bristfälUgt be-
8059: i statens och kommunernas ailmänna ar- arbetas.
8060: Helsingfors den 13 februari 1947.
8061: Nils Moine.nJier.
8062: 152
8063:
8064: IV,47. - Toiv. al. N:o 51. Suomennos.
8065:
8066:
8067:
8068: Meinander: Palkkatilaston rf)äydentämisestä.
8069:
8070: E d u s k u n n a ll e.
8071:
8072: Valtio on hankkinut itselleen yhä suu- koista. Siihen rajoittuukin valtion selvi-
8073: remman vallan talouselämään nähden. Yhä tystyö tässä yhteydessä. Työnantajain
8074: yleisemmin omaksutaan väite, että valtion keskusliitto laatii sitäpaitsi teollisuuden
8075: on viranomaisineen ohjattava sekä tuo- yleistä palkkatilastoa. Vaikka se luotetta-
8076: tannollista- että jakelutoimintaa. Tämä vuuteen ja tasapuolisuuteen nähden täyt-
8077: ohjaustoiminta on kuitenkin ennakolta tääkin kohtuulliset vaatimukset, voidaan
8078: tuomittu tapahtumaan umpimähkäisesti, kuitenkin keskustella siitä, onko soveltu-
8079: ellei viranomaisilla ole hyvää yleiskat- vaa, että tällaista tehtävää hoitaa vain
8080: sausta talouselämästä. Todellisuuteen ei toinen työmarkkinoitten asiapuolista.
8081: voida järkiperäisesti vaikuttaa niin kauan Tähän rajoittuukoin palkkatilastollinen
8082: kun tiedot siitä ovat puutteellisia. selvitystyö maassamme. Niinpä ei ole luo-
8083: Sen pahempi on ilmeistä, ettei taloudel- tettavia tietoja metsätyöläisten palkkasuh-
8084: lisen tutkimustyön ole meillä onnistunut teista, vaikka niiden sosiaali- ja talous-
8085: edistyä samassa mitassa kuin valtiovalta poliittinen merkitys on ilmeinen. Samaten
8086: on puuttunut talouselämään. Taloudelli- on mahdotonta tilastollisesti valaista liike-
8087: nen tilastomme on edelleen arveluttavan ja toimistotyöntekijäin sekä vastuunalai-
8088: epätäydellinen. sessa asemassa toimivien henkisen työn te-
8089: Puhuvana esimerkkinä voidaan mainita, kijäin palkkatilannetta koskevaa tärkeää
8090: ettei ole milloinkaan toimitettu nyky- kysymystä niin kauan kun käytettävissä
8091: aikaista väestönlaskentaa, minkä vuoksi oleva aineisto on siinä määrin epätasaista
8092: ei ole edes olemassa luotettavia tietoja ja laihaa kuin nykyään.
8093: kansalaisten ammatinmukaisesta jakaantu- Julkinen palkka, hinta- ja veropoli..
8094: misesta. Yrityslaskennan tarve on samoin tiikka on saanut suureksi osaksi tulojen-
8095: jo kauan ollut ajankohtainen, mistä myös jakaantumispolitiikan luonteen. Sitä ei
8096: talousneuvosto on äskettäin katsonut ole- tietenkään voida saattaa vakaantuneeksi
8097: van syytä huomauttaa. Taloudellista ase- ja johdonmukaiseksi, vielä vähemmän oi-
8098: maamme kuvaavassa kartassa on muitakin keudenmukaiseksi niin kauan kun ei ole
8099: valkoisia läikkiä. Niistä sietää mainita käytettävissä luotettavia laskelmia vallit-
8100: edellisten lisäksi maaseudun asuntotuo- sevasta tulojen jakaantumisesta. Sen
8101: tantotoimintaa koskevan tutkimuksen vuoksi olisi valtion toimesta kiireisesti
8102: puuttuminen. Vain epämääräisten arvioin- luotava jatkuva yleinen palkkatilasto.
8103: tien pohjalla voidaan muodostaa käsitys Niinkuin edellä on korostettu, on ta-
8104: sen suuruudesta ja laadusta. Koko ny- loudellisessa selvitystyössämme muitakin
8105: kyistä asuntotasoamme koskeva kysymys puutteita, mutta tätä puutetta on pidet-
8106: ansaitsisi muuten tarkemman tilastollisen: tävä arveluttavimpana. Sen vuoksi ehdo-
8107: tutkimuksen. tan kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
8108: T·aloudellisen tilastomme suurimmat ja täväksi toivomuksen,
8109: järkiperäisen politiikan kannalta silmään-
8110: pistävimmät puutteet koskevat kuitenkin
8111: palkkojen kehitystä. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8112: ISosiaaliministeriön sosiaalinen tutkimus- siin palkkatilaston täydentämiseksi
8113: toimisto laatii jatkuvaa tilastoa maatyö- niillä aloilla, joilla sitä ei nykyään
8114: läisten palkoista samoinkuin valtion ja laadita ollenkaan tai joilla tämä työ
8115: kuntien yleisissä töissä maksetuista pal- on puutteellista.
8116: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947 ..
8117:
8118: Nils Meinander.
8119: 153
8120:
8121: IV,4s. - Toiv. al. N:o 52.
8122:
8123:
8124:
8125:
8126: Virolainen y. m.: Virkamiesten palkkauksen ja aseman jär-
8127: jestel;yssä huomioon otettavista näkökohdista.
8128:
8129:
8130: E d u s k u n n a ll e.
8131:
8132: Valtion viran ja toimen haltijain talou- rastojen kohdalla on kohtuuttoman lyhyt.
8133: dellinen ~asema on :inf:latoorisen kehityksen Samoin on pidettävä huolta siitä, että ky-
8134: vuoksi muodostunut varsin vaikeaksi. Eri- kenemätrtömät ja tehtäv:iinsä sopimattomat
8135: koisen vaikea on ti:lanne alempiin palkkaus- virkamiehet voidaan siirtää muihin :toimiin,
8136: luokkiin kuuluvien viran ja toimen halti- mikä edellyttää virkamiesten erottamattiO-
8137: joiden sekä suurperheisten kohdai1ta. Ku- muutta koskevien säännösten tarkistamista.
8138: rten tunnettua, on hallitus ryhtynyt !toimen- Suurena epäkohtana virkamiesten palk-
8139: piteisiin ilmenevien epäkohtien korjaami- kauksessa on pidetrtävä sitä, että virkamie-
8140: seksi. hiUe, jotka tvimivat kaupungeissa ja muissa
8141: Parannuksia suunniteltaessa olisi pyrit- asutuskeskuksissa, maksetaan huomattavasti
8142: tävä luomaan edel1lytykset tämän kysymyk- korkeampia palkkoja kuin maaseudun vir-
8143: sen kestävälle oratkaisulle. TunnollisiUe ja kamiehille. Tämä aiheuttaa sen, että virka-
8144: 'tehtäviinsä kykene\CiHe virkamiehille, kuten miesten, saavuttaakseen paremman t~alou
8145: muillakin a1loilla työskenteleville kansalai- dellisen aseman on pakko hakeutua kasva-
8146: sille, on maksettava työstä oikeudenmukai- vassa määrin asutuskeskuksi,in, jotka voi-
8147: nen palkka, se on lähtökohta, mikä jolmisen vart, paitsi korkeampaa palkkaa, tarjota mo-
8148: on myönnettävä oikeaksi. Tärkeimpiä edel- nia muitakin sellaisia etuja, joita maaseu-
8149: lytyksiä tämän päämäärän saavuttamiseksi dulla ei oile. Näistä on erityisesti mainit-
8150: on se, että virkamieskuntaamme, joka var- tava oppikoulujen j·a korkeampien oppilai-
8151: sinkin sodan aikana ja sen jälkeen on pai- tosten läheisyys, paremmat mahdollisuudet
8152: sunut kohtuuttoman suureksi, viipymättä lääkärinhoidon saamiseen, suuremmat elä-
8153: rohkeasti supistet:aan. Vain supistamail.:la mänmukavuudet ja huvittelu- sekä virki'l-
8154: virkakoneistoa kykenee Suomen valtio mak- rtysmahdollisuudet. Sen vuoksi asutuskes-
8155: samaan virkamiehilleen kunnollisen palkan, kuksissa on ilmennyt useilla aloiilla virka-
8156: joka on eräs tehokkaan toiminnan !tärkeim- mies,ten ylitarjontaa, kun taas maaseudulla
8157: piä edellytyksiä. Tämän vuoksi olisikin on pitänyt täy,ttää monia virkoja, joista
8158: määrättävä, että virkamiesten lukua olisi mainittakoon erityisesti kansakoulunopetta-
8159: viipymättä vähennettävä keskimäärin vä- jain virat, epäpätevil:lä voimiHa. On sel-
8160: hintään 10% :lla, mikä saatujen tietojen vää, että tällainen kehitys vaikuttwa erit-
8161: mukaan on useimmiHa ha:llinnon aloiilla täin haita~lisesti maaseudun asioiden hoi-
8162: mahdollista ilman, että tehtävien hoito siitä toon ja se on vahingollista koko maan kan-
8163: kärsii. nalta. Mainitussa suhteessa ilmenevien epä-
8164: Toinen tärkeä edellytys palkkakysymyk- kohtien poist,amiseksi o:lisi välttämätöntä,
8165: sen oikeudenmukaiseen ratkaisuun saatta- että virkamiesten palkkausta uudelleen jär-
8166: miseksi on se, että virastojen työtehoa lisä- jestettäessä er~tyisesti pyritään turva:amaan
8167: tään ja saatetaan virkamiesten p~alkka ny- maaseudun virkamiesten taloudel:linen ase-
8168: kyistä suuremmassa määrin riippuvaiseksi ma. Nyt voimassa oleva kalliinpa~an
8169: virkamiesten taidosta ja kyvystä. Sitä var- ilisien maksaminen on maaseudun kannalt:a
8170: ten on ryhdyttävä toimenpiteisiin työajan epäoikeudenmukainen, minkä vuoksi se olisi
8171: pidentämiseksi, joka varsinkin eräiden vi- joko muutettava siten, että nämä lisät oli-
8172: 20
8173: 154 IV,4s. - Vil'lktam.iesten palkat.
8174:
8175: siva:t maaseudulla yhtä suuria kuin asutus- dulla eräitä sellllif>iflel.riu virkq,miehiä, jqtk11
8176: keskuksissa 'tai sitten koko systeemi olisi muuten olisivat muuttaneet sieltä pois.
8177: kumottava. TälLaisten lisien maksamista Mutta elintarviketilanteen vaikeus on ohi-
8178: voidaan puo:ltaa vain siellä, missä olosuh- menevä ilmiö, minkä vuoksi yksin sen pe-
8179: teet ovat erikoisen vaikeita, kuten hävite- rusteella ei voida tilannetta oikein arvos-
8180: tyssä Lapissa ja itäisillä rajaseuduHla. tella.
8181: Siellä on erikoislisien maksaminen välttä- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
8182: mätöntä, koska sinne ei muuten saada :tar- kunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen,
8183: vittavia virkamiehiä. Muualta [isät olisi
8184: ppjstettava, siUä 011 väärin ni,iden turvin että hallitus virkarniest,en palk-
8185: vetää pystyvää virkamiesainesta pois maa- koja parantaessaan ja asemaa järjes-
8186: seuduUa. Vaikka maaseudun virkamiehille täessiiän kiinnittäisi erityistä huo-
8187: maksettaisiin sama pa;lkka kuin asutus- miota heikoimmassa taloudellisessa
8188: keskuksissa :toimiv~lle, mikä on ainoa oikeu- asemassa olevien ja suurperheisten
8189: denmukainen ratkaisu tälle kysymykselle, sekä maaseudun virkamiesten toi-
8190: jää maaseudun virkamies, joka asuu huo- meenttäon tnrvaamiseen, virkarrties-
8191: nojen kulkuyhteyksien takana ja harvaan- ten lttvttn Sttpistamiseen, työajan Ili-
8192: astitulla seuduHa joka tapauksessa monessa clentämiseen, toimintaa% sopimafto-
8193: suhteessa huonompaan asemaan kuin asu- mien virkamiesten siirtämiseen toi-
8194: :tuskeskuksessa toimiva virkamies. Sodan seen toimeen sekä ·palkkauksen saat-
8195: luomien poikkeuksellisten olojen vuoksi on tamiseen riippnvaksi nykyistä suu.-
8196: elintarviketi:lanne maaseudu!Qa :tosin pa- remmassct määrin viran hoidossa
8197: rempi kuin asutuskeskuksiss~a ja tämä te- osoitetusta kyvystä ja taidosta. ·
8198: kijä on toistaiseksi voinut pysyttää maaseu-
8199: Helsingissä helmikuun H päivänii 19-:1:7.
8200:
8201: Jp~nne$ Virolainen. Lauri Murtomaa.
8202: Juba.ni Leppä.lä.. Heikki Soininen.
8203: J. E. Lampinen. Eino Möttönen.
8204: Aapo Inkinen. Eemil Luukka.
8205: Yrjö H:autala. Toivo Ikonen.
8206: liustaa Tiitu. Juho Paksujalka.
8207: Martti Miettunen. Markus Niskala.
8208: Samuli Simula. S, Salo.
8209: Eino Laitin~n.
8210: 155
8211:
8212: IV,49. - 'foiv. al. N :o 53.
8213:
8214:
8215:
8216:
8217: Kuittinen y. m.: Määrärahasta ylimääräisten toimien vaki-
8218: naistamiseksi posti- ja lennätipJwllituksessa.
8219:
8220:
8221: E d u s k u n n a ll e.
8222: fostj- ja lep.nätinlaitoksen linjahallin- tavaa h-aittaa ylil)1ääräisen henkilökunnan
8223: nos&a on tätä nykyä 4,458 vakinaista vir- laadun V!llinnassa, sillä henkilökuntaa,
8224: kaa tai tointa, kun taas pysyväisiä ylimää- jota kuitenkin liikent13en lisääntyessä tar-
8225: räisiä toimia on noin 5,500. Laitoksen vitaa~, ei tule, ellei sillä ole varmuutta
8226: liikenteen vuosi vuodelta lisääntyessä on siitä, että sen ei tarvitse pysyvästi olla
8227: ylimääräistä henkilökuntaa täytynyt lisätä ylimääräinen. Muutaman vuoden ylimää-
8228: ja tarvitaan sitä pysyvästi. Tästä on ai- räisenä olon jälkeen tulisi ylimääräisen
8229: heutunut suuri epäsuhde vakinaisten ja toimen haJltijan pääsrtä vakinaiseksi. Jotta
8230: ylimääräisten viran ja toimen ihaltijain tätä ylimääräisten ja vakinaisten välistä
8231: lukumäärän välillä. On luonnollista, että epäsuhdetta voitaisiin edes jossain määrin
8232: vakinaista henkilökuntaa tulee olla huo- pienentää, olisi tärkeätä, että edes seuraa-
8233: mattavasti enemmän kuin ylimääräistä, vat ylimääräiset toimet muutettaisiin vaki-
8234: koska henkilökuntaa kerran pysyvästi tar- naisiksi:
8235: vitaan. Ellei näin tehdä, on siitä huomat-
8236: 10 ekspeditööriä 1 pl. ............... . peruspalkka ~a !lOO mk 495,000:-
8237: 20 ekspeditööriä 2 pl. ............... .
8238: "
8239: 46,soo "
8240: 936,1000:-
8241: 20 ensimm. kirjuria 1 pl. ........... . 41!700 834,000:-
8242: 30 ensimm. kirjuria 2 pl. ........... . " q9,300 " 1,179,000: -
8243: 60 kirjuria 1 pl. ................... . " 33,000 " 1,980,000:-
8244: 70 kirjuria 2 pl. ................... . " 31,200 " 2,184,000: -
8245: 20 ensimm. postiljoonia 1 pl. ......... . " 37,200 " 744,000:-
8246: 40 ensimm. postiljoonia 2 pl. ......... . " 35,100 " 1,404,000: -
8247: 50 postiljoonia 1 pl. ................. . " 35,100 " 1,755,000:-
8248: 100 postiljoonia 2 pl. ................. . " 33,000 " 3,300,000: -
8249: 100 ensimm. puhelinvälittäjää ......... . " 33,000 " 3,300,000: -
8250: 17 ensimm. asentajaa ................ . " 35,100 " 596,700:-
8251: " "
8252: Yhteensä mk 18,707,700:-
8253: Ottaen huomioon vielä sen, että posti- ja ikin toivovat, ettäi heitä ikohdeltaisiin sa-
8254: lennätinhallituksen palveluksessa on suu- manarvoisina kuin toisia!kin kansalaisia.
8255: rin osa ruumiiLlisen työn tekijäim. lapsi·a, Osa tästä epäjohdonmukaisuudesta on
8256: kuten rautatietyöläisten rautatievirkailijoi- heissä itsessään, kun he eivät ole tosin am-
8257: den, teollisuuden palveluksessa olevien työ- matillisesti järjestäytyneitä. Tämä tie-
8258: läisten ja pieni osa valveutuneiden talon- tysti on perintönä siitä vanhasta maail-
8259: poikien lapsia, suurin osa naisia, joiden mankatsomuksesta, mitä valtiovalta on
8260: koulutus on tuottanut suurta työtä ja vai- vuosikymmeniä hei~l~e esittän~yt, eUä s~tä
8261: vaa näiden vanhemmille, kun he koulun kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
8262: -ovat suorittaneet ja suorituksen jälkeen Tämä käsitys on järjestyneen työväen kes-
8263: -ovat päässeet ansiotyöhön, niin he kuiten- kuudessa vanhentunut, eli paremmin sanot-
8264: 156 IV,4o. - Posti- ja J:enniiitinhallinto.
8265:
8266: tuna selvitetty siten, ettei palkan pyynti tässä menoja valtiolle 2,155,800 markkaa.
8267: ja viran vakauttaminen vakinaiselle pai- Kun sen sijaan toimia va:kiintuisi tämän
8268: kalle ole rikos eikä tyytymättömyyden taulukon mukaan 537, ja kun nämä ovat
8269: ilmaisu valtiota· kohtaan, vaan tasavertai- jo kauan palvelleet ja toimeensa päteviä
8270: sen oikeuden hakemista niille kansalaisille, henkilöitä niin olisi välttämätöntä ja val-
8271: jotka tunnollisesti ja oikein täyttävät tion edun mukaista, että heidän paikkansa
8272: heille uskotut tehtävät. vakinaistutetaan.
8273: Edellämainittujen viran ja toimen hal- Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
8274: tijain ikälisiin tarvitaan 1,800,000 mk, per- nioittaen esittää, viitaten viime valtiopäi-
8275: helisiin 500,000 mk, kalliinpaikanlisiin ville jätetltyyn rahaasia-aloitteeseen n: o 13,.
8276: 2,150,000 mk ja kalliinajanlisiin 29,005,400 toivomuksen,
8277: mk sekä kansaneläkelain edellyttämiin va-
8278: kuutusmaksuihin 521,000 mk. Lisäys te- että hallitus ottaisi vuoden 1948
8279: kisi kaikkiaan siis yhteensä 52,684,100 mk. t1tlo- ja menoarvioesitykseen riittä-
8280: Tällöin voitaisiin ylimääräisen henkilökun- vän määrärahan posti- ja lennätin-
8281: nan momentilta 18 Pl. VII: 2 vähentää hallituksen palveluksessa olevien yli-
8282: vastaava määrä ylimääräisiä toimia, joiden määräisten toimenhaltijoiden toimien
8283: palkkiot tekevät yhteensä 50,628,300 mk. vakinaistmniseksi.
8284: Kuten näistä numeroista näkyy, jää
8285: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
8286:
8287: Juho Kuittinen. Martta Salmela-Järvinen.
8288: Alpo Lumme. Samuli Tervo.
8289: Onni Peltonen. Väinö Kivisalo.
8290: E. Pusa. Jussi Raatikainen.
8291: Va1to Käkelä. Edvard Pesonen.
8292: Urho Kulovaara. Väinö Leskinen.
8293: Eino Raunio. Penna Tervo.
8294: Kalle Jokinen. 0. Muikku.
8295: Yrjö Kilpeläinen. Juho Karvonen.
8296: Elli Nurminen. P. A. Karjalainen.
8297: Aino Malkamäki. A. K. Paasivuori.
8298: J. F. Tolonen. Jere Juutilainen.
8299: Juho Pyy.
8300: 157
8301: IV, 5o. - Toiv. al. N :o 54.
8302:
8303:
8304:
8305:
8306: Seppälä y. m. : Lisäpalkkion suorittamisesta eräille koulu-
8307: laitoksen viran tai toimen haltijoille.
8308:
8309:
8310: E d u s k u n n a 11 e.
8311:
8312: Ennen ensimmäistä maailmansotaa jotka omaavat viran tai toimen säännön-
8313: maamme oppikoulunopettajien opillinen mukaiset kelpoisuusvaatimukset ylittävän
8314: taso oli varsin korkea. Sitä osoittaa pa- erikoispätevyyden, voidaan suorittaa tulo-
8315: raiten se, että yli kolmannes oppikoulujen ja menoarvion rajoissa lisäpalkkiota. Jos
8316: lehtoreista oli tällöin filosofian tai teolo- näin menetellään, on se omiaan kannusta-
8317: gian lisensiaatintutkinnon suorittaneita. maan lahjakkaita oppikoulualalle antautu-
8318: Siitä lähtien on kuitenkin koulualalla li- via ja nuorempia opettajia väitöskirjojen
8319: sensiaattien suhteellinen jopa absoluutti- tekemiseen. Opettajan syventyminen oman
8320: nen lukumäärä vuosi vuodelta laskenut. erikoisalansa tieteeseen koituu monin ta-
8321: Nykyisin oppikoulunopettajista vain 2-3 voin opetustyön hyödyksi, vapauttaa kaa-
8322: % on suorittanut korkeimman yliopistolli- vamaisuudesta ja oppikirjojen orjallisesta
8323: sen tutkinnon, ja näistäkin useimmat kuu- seuraamisesta sekä yleensä avartaa näke-
8324: luvat vanhempaan opettajapolveen, joka mystä. Hän on silloin myös paljon päte-
8325: lähiaikoina joutuu jättämään koulutyön. vämpi palvelemaan koko yhteiskuntaa
8326: Jälkikasvu näyttää täysin tyrehtyneen. varsinaisten virkatehtäviensä lisäksi, ja
8327: Tällainen takaperoinen kehitys, mihin erikoisesti hän tuntee velvollisuudekseen
8328: on ollut syynä oppikoulunopettajien palk- jatkuvasti hyödyttää tieteellistä tutki-
8329: kojen alhaisuus sekä ylenemismahdolli- musta.
8330: suuksien puuttuminen tällä uralla, ei ole Mitä edellä on mainittu oppikoulunopet-
8331: suinkaan oppikoululaitoksen eikä maan tajista, koskee myös kouluhallituksen jä-
8332: kulttuurielämän edun mukaista. Mitä pä- seniä, seminaarien opettajia ja kansakou-
8333: tevämpiä oppikoulunopettajia ovat, sitä luntarkastajia.
8334: vankempi perusta lasketaan maan kor- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8335: keammalle henkiselle ja aineelliselle •kult- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8336: tuurille. Tämän takia on valtiovallan vel- vomuksen,
8337: vollisuus pyrkiä pikaisesti korjaamaan
8338: kolmen vuosikymmenen aikaisia laimin- että halitus ryhtyisi pikaisiin toi-
8339: lyöntejä. Paitsi siirtämällä oppikolun- menpiteisiin valtion viran tai toimen
8340: opettajia muutamia palkkausluokkia ylem- haltijain palkkauksesta joulukuun 22
8341: mäksi saadaan vähittäinen korjautuminen pnä 1942 annetun lain 14 §: ssä tar-
8342: aikaan soveltamalla niihin oppikoulunopet- koitetun lisäpalkkion suorittamiseksi
8343: tajiin nähden, jotka ovat suorittaneet li- niille kouluhallituksen jäsenille, op-
8344: sensiaatintutkinnon, valtion viran tai toi- pikoulujen ja seminaarien opettajme
8345: men haltijain palkkauksesta joulukuun 22 sekä kansakouluntarkastajille, jotka
8346: pnä 1942 annetun lain 14 § :ää, jonka mu- ovat suorittaneet korkeimman yli-
8347: kaan sellaisille viran tai toimen haltijoille, opistollisen tutkinnon.
8348: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
8349:
8350: Felix. Seppälä. Sulo Heiniö. Kalle Kauppi. Aino Lehtokoski.
8351: Yrjö Suontausta. Lassi Hieklmla. Nils Meinander. Erkki Leikola.
8352: Teuvo Valanne. Anna Nevalainen. Päiviö Hetemäki.
8353: 158
8354:
8355: IV,ol. - Toiv. al. N:o 55.
8356:
8357:
8358:
8359:
8360: Kivisalo y. m.: Esityksen antamisesta kansakoululaitoksen
8361: kustan.nuksista annetun lain muuttamisesta parantamalla
8362: miesopettajain palkkausta.
8363:
8364:
8365: E d u s k u n n a ll e.
8366:
8367: Vuoden 1942 valtiopäivillä eduskunta mana, niin miehen elintaso muodostuu
8368: pienellä äänten enemmistöllä päätti hyväk- heikommaksi kuin vastaavassa asemassa
8369: syä hallituksen esityksen kansa!kowlun- olevan naisen.
8370: opettajain palkkauksen parantamista tar- Tärkein seikka, mikä nykyään vaatii
8371: koittavaksi kansakoululaitoksen kustannus- kansa;koulualalla miehille suurempaa palk-
8372: lain muutokseksi sellaisessa muodossa, ettei kaa kuin naisille, on miesopettajain tun-
8373: sitä voida pitää kansaJkoululaitoksen edun tuva puute. Kun naisopettajia on tähän
8374: mukaisena. Hallituksen esitys tarkoitti saakka ollut riittävästi, on pätevistä mies-
8375: silloin suuremman peruspalkan maksa- opettajista ollut jo pitemmin aikaa puu-
8376: mista mieskansakoulunopettajille. Välttä- tetta ja tämä puute on lisääntymässä.
8377: mättömän korjauksen toimittamista varten Näin varsinkin syrjäisissä maaseudun ky-
8378: ja saadaksemme uudelleen harkittavaksi lissä, jonne on melkein mahdoton nykyi-
8379: tämän maan kansakoulutoimen kannalta sillä palkoilla saada pätevää miesopetta-
8380: tärkeän kysymyksen, esitämme eduskun- jaa. Jo valmistunut, pystyvin miesopet-
8381: nan hyväksyttäväksi toivomuksen kansa- taja-aines siirtyy muille aloille ja ne, jotka
8382: koulun kustannuslain muuttamisesta siten, jäävät jälelle, ovat pakotettuja etsimään
8383: että mieskansakoulunopettajain palkkaus monenlaisia sivutoimia; jotka rasittavat
8384: erotetaan naisopettajain palkkauksesta. opettajia ja häiritsevät koulutyötä. On
8385: Ehdotuksemme perusteluiksi esitämme seu- havaittavissa, että opettajien pätevyystaso
8386: raavaa: heikkenee miesten kohdalta, koska lahjak-
8387: Miesopettajain pysyttäminen kansakou- kaiden nuorukaisten ei kannata palkan
8388: lun palveluksessa vaatii heille suurempaa pienuuden vuoksi ryhtyä pitkäaikaiseen
8389: palkkaa kuin naisopettajille. Nykyisten opiskehtun opettajaksi valmistumista var-
8390: palkkasäädösten johdosta miesten palkkaus ten. Tästä johtuu myös, ettei vähävarais-
8391: kansakoulualalla on muodostunut pienem- ten kotien lasten kaimata yrittää opettaja-
8392: mäksi kuin naisten. Tähän vaikuttaa ase- alalle, vaikka tuntisivatkin kutsumusta
8393: velvollisuus, jonka johdosta miehet jäävät sille alalle, koska riittämättömänä palkalla
8394: ikälisiin nähden suunnilleen kaksi vuotta ei voi maksaa opintovelkoja ja koska am-
8395: samaan aikaan valmistuneita naistoverei- mattiin valmistumattomana·kin jossakin käy-
8396: taan jälkeen. Miehillä on pa!kollinen kuu- tännön hommassa voi ansaita enemmän
8397: luminen leski- ja orpokassaan, jota ei ole kuin opettajaa-lalla. Kuitenkin olisi tär-
8398: naisilla ja miesten velvollisuus on per- keää, että työläiskotienkin lapsia valmis-
8399: heensä pääasiallisena elättäjänä kuulua tuisi opettajiksi, koska he omakohtaisesti
8400: monenlaisiin kassoihin ja vakuutuslaitok- tuntevat ne tarpeet ja harrastukset, joita
8401: siin turvatakseen perheensä toimeentulon työläispiireissä liikkuu. Poikien kasvatus,
8402: kuoleman sattuessa, mitä yksinäiset naiset varsinkin kansakoulun ylimmillä asteilla,
8403: eivät tarvitse tehdä. Lisäksi on todettu, jatkokoulussa, vaatii miehistä opettajaa.
8404: että mies kuluttaa enemmän kuin nainen Ylty-Vä rikollisuus ja nuorison käyttäyty-
8405: ja jos molempien palkkaus pidetään sa- misessä havaitut virheet pakottavat kiin-
8406: IV,51. - KiYisalo y. m. 159
8407:
8408: nittämään koulukasvatukseen entistä suu- miesopettajain palkkaus naisopettajain
8409: rempaa huomiota. palkkauksesta ja maksaa miesopettajille
8410: Kun kansakoulunopettajain lukumäärä palkkaa sen verran enemmän kuin heidän
8411: on nykyään jo varsin suuri ja kun ala- luonnolliset ja asialliset toimeentulovaati-
8412: kansakoulu erillisenä kansakoulun osana muksensa edellyttävät.
8413: tullaan hävittämään ja liittämään yläkan- Edelläsanotun perusteella ehdotamme
8414: sakouluun, ja kun silloin alakansakoulun- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8415: opettajia, jotka yleensä ovat naisia, siir- toivomuksen,
8416: tyy yläkansakoulunopettajiksi, tulee opet-
8417: tajiston miespuolinen osuus senkin kautta että hallitus kiireellisesti antaisi
8418: vähenemään. Ja kun opettajain palkkaus Eduskunnalle esityksen kansakoulu-
8419: naisopettajain suuren enemmistön vuoksi laitoksen kustannuslain muuttami-
8420: määräytyy naisopettajain toimeentuloedel- sesta niin, että yläkansakoulun mies-
8421: lytysten mukaan, joutuvat miesopettajat opettajain palkkaus erotetaan nais-
8422: tästä kärsimäiän alha.i!Semman eHnrtason muo- opettajain palkkauksesta ja rnies-
8423: dossa. Tämän epäkohdan korjaamiseksi ja opettajille määrätään sen verran
8424: jotta miesopettajat pysyisivät toimissaan korkeammat palkat kuin heidiin
8425: ja miesopettajia vastaisuudessakin valmis- luonnolliset ja asialliset toimeentulo-
8426: tuisi riittävästi, on välttämätöntä erottaa vaatim1tksensct edellyttävät.
8427: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
8428:
8429: Väinö Kivisalo. H. S. Pesonen.
8430: Jere Juutilainen. Kauko Andersson.
8431: 160
8432:
8433: IV, 52. - Toiv. al. N :o 56.
8434:
8435:
8436:
8437:
8438: Tuominen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kansakoulun-
8439: opettajain palkkauksen parantamisesta.
8440:
8441:
8442: E d u s k u n n a ll c.
8443:
8444: Kansakoulunopettajien palkkaus on maas- Pait.,; edeLlä mainittuja opettajien palk-
8445: samme aina ollut verratt!llin vaatimaton ni- kaukse8\3'a ilmeneviä puutteellisuuksia, jotka
8446: menomaan ottaen huomioon sen yhteiskun- vaativat pikaista korjausta, on siinä ole-
8447: nallisesti tärkeän ja vastuunalaisen ~tehtä massa eräitä epäoikeudenmukaisuuksi•a,
8448: vän, mikä heillä on maan tulevien kansa- jotka kohdistuvat pääasiassa naisopettajiin
8449: laisten lmsvattaj,ina. Erikoisesti rtämä on eivätkä niin Ollien ole sopusoinnussa yleensä
8450: syytä ·todeta maa:laiskuntien kansakoulun- hyväksytyn tasavertaisuusperiaatteen kans-
8451: opettajien kohdrulta, jotka saavat palkkansa sa. Niinpä esim. ma•alaiskuntien kansakou-
8452: valtiol1:a, j.a ovwt jääneet jälkeen kaupunki- lujen miesopettajien palkkaetuihin kuuluu
8453: kuntien opettajien palkoista, joista kaupun- kolmen huoneen ja keittiön ja naisopetta-
8454: git päättävät. Suhteellisen alhainen on jan sensijaan vain kahden huoneen ja keit-
8455: myös maamme kansakoulunopettajien palk- tiön asunto, perheestä riippumatta. Oikeu-
8456: kaus monien muiden maiden vastaavien denmukaisempaa olisi luonnollisesti sitoa
8457: 1
8458:
8459:
8460: opettajien palkkoihin verrattuna. asuntoedut perheenisyysperiaatteeseen su-
8461: Rahanarvon alenemisen seurauksena on kupuolen siihen vaikuttamatta. Samoin
8462: opettajien reaJ.ipalkat alentuneet entises- sellaiset säännökset kuin n. s. käsityöpykälä,
8463: täänkin huomattavasti,. sillä viimeksi ne on jonka usein on todettu vaikeuttavan nais-
8464: määritelty v: na 1943 annetulla laiHa. To- opettajien pääsyä yläkansakoUJlun vakinai-
8465: sin rahanarvon alenemisesta johtuvaa laki- siksi opettajiksi kaksiopetttajaisissa maalais-
8466: määräisen realipalkan pienentymistä on lie- kuntien kansakouluissa, saattavat naisen
8467: vennetty tulo- ja menoarvion puitteissa epäoikeutettuun asemaan myös palkkauksen
8468: myönnetyilllä ka1liinaj·an 'lisi:Uä, mutta siitä suhteen. Tämänkin säännöksen muutta-
8469: huolimatta voidaan havaita melkoisen rea- mista olisi syytä harkita sellaiseksi, että
8470: liprulkan alentumisen tapahtuneen opetta- mainitunilaisesta epäoikeudenmukaisuudesta
8471: jien pa;lkoissa. Niinpä maalaiskuntien, per- voitaisiin päästä.
8472: heellisen yläkansakoulunopettajan perus- Myös a:lakansakoulunopettajille, jotka
8473: palkka kalliinajanilisineen on tällä kemaa myöhemmin lukevat yläkansakoulunopetta-
8474: ainoastaan 75,840: - markkaa ja muun jiksi, olisi iluettava hyväksi alakansakoulun-
8475: opettajan 70,320: - markkaa. Alakansa- opettajana palvellut vuodet ikälisiä ja
8476: koulun opettajan kohdaLla ovat vastaavat mui:ta etuuksia laskettaessa, silllä nykyisen
8477: luvut, edel:linen 61,260: - ja jälkimmäi- lain säännökset eivät ole omiaan innosta-
8478: nen 58,320: - markkaa. Tähän tosin tu- maan alakansakoulunopettajia lisäämään
8479: ~evat lisäksi, paitsi sellaiset Juontaisedut tietojaan ja pyrkimään yläkansakoulun-
8480: kuin asunto, vailo ja lämpö, myös, mikäli opettajiksi, vaikka heistä on suurempi
8481: on lapsia, n. s. kasvatusapu sekä määrätty- puute.
8482: jen vuosien jälkeen ikäilisä ja kalliilla paik- Huomioon ottaen ne suuret vaatimukset,
8483: kakunnilla kalliinpaikanlisät, mutta ovat jotka maamme muuttunut tilanne asettaa
8484: nekin inflatoorisesta kehityksestä johtuen kansakoUilunopettajille, jotta he voisivat
8485: jääneet varsin alhaisiksi. Sama koskee parhaalla .tavalla työskenncllä koko killnsa-
8486: myös tuntipalkkioita. kunnan hyväksi, ja voisivat myös tietojaan
8487: IV, 52. - Tuominen y. m. 161
8488:
8489: ja taitojaan jatkuvasti kartuttamalla vähi- että hollit1ts kiireellis-esti valtnis-
8490: tellen valmistautua täyttämään valmisteilla tuttaisi ja Ed1tSk1tnnalle antaisi esi-
8491: olevan koulu-uudistuksen asettamat vaati- tyksen laiksi, jonka nojalla kansa-
8492: mukset, olisi kansakoulunopettajien palk- koulunopettajien palkkam saatetaan
8493: kaus saatettava heidän tehtäväänsä vastaa- heidän tehtäväänsä ja jatkuvaa ke-
8494: valle tasolle. hitystään va.staavalle tasolle ja siinä
8495: Edellä olevaan vi:iJtaten esitämme edus- nykyisin t'lmenevät epäoikeudenmu-
8496: kunnan hyväksyt1:äväksi toivomuksen, kaisuuclet poi~~tetaan.
8497: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
8498:
8499: Tyyne Tuominen. Aino Malkamäki.
8500: Hertta Kuusinen. Lassi Hiekkala.
8501: Esa Hietanen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
8502: Sulo Muuri. Elsa Karppinen.
8503: Juho Huka.ri. Anna Nevalainen.
8504: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Juho Mäkelä.
8505: Martta Salmela-Järvinen. Nestori Nurminen.
8506: Mauri Ryömä.
8507:
8508:
8509:
8510:
8511: 21
8512: 162
8513:
8514: IV, 53. - Toiv. a.l. N :o 57.
8515:
8516:
8517:
8518:
8519: E. Koivisto y. m.: Toimenpiteistä kansakoulunopettajille
8520: suo1·it'ettavan rajaseutulisän korottamiseksi.
8521:
8522:
8523: E d u s k u n n a ll e.
8524:
8525: Maan köyhimmissä, harvaanasutuissa peasti ryhdyttävä. Sentähden olisi raja-
8526: ja rajaseutukunnissa suoritetaan kansa- seutulisä korotettava siten, että se suorite-
8527: koulunopettajille n. s. rajaseutulisä 10- taan määrättynä prosenttilukuna sekä pe-
8528: 30 % peruspalkasta. Rahanarvon laskiessa ruspa1kasta että siihen lisätystä ka11iin-
8529: on peruapalkkaan myöm1etty kalliinajanli- ajanlisästä. Tämän ohella olisi Pohjois-
8530: sää. Sensijaan rajaseutulisää ~ei täl1ä alu- Suomen hävitetyllä alueella suoritettava
8531: eella ole suoritettu tästä kalliinajaniisästä valtion virkamiesten päivärahaa vastaava
8532: laskien, vaan ainoastaan sillä tavoin, että palkkio. Jotta kansakoulunopettajien palk-
8533: Lapin hävitetyllä alueella alkuperäiseen kaus ei tulisi kovin monimutkaiseksi ja
8534: rauhanajan rajasentulisään on liitetty n. s. vaikeasti laskettavaksi, olisi kuitenkin so-
8535: kalliinajanlisänä 100 % :nen korotus. Kan- veliainta k01·oittaa rajaseutulisän ylärajaa
8536: sakoulunopettajille ei ole täällä myöskään nykyisestä 30% :sta ainakin 60% :iin.
8537: maksettu sellaista päivärahaa, jota hävi- Niissä kunnissa, joissa sodan hävitys on
8538: tetyllä alueella suoritetaan valtion virka- ollut tuntuva ja joissa on poikkeuksillisia
8539: miehille. Monin paikoin rajaseudulla raja- elämisva:ikeuksia, voitaisiin suorittaa kor-
8540: sentulisäkin maksetaan vain normaaHajan keampi rajaseutupalkkio, mikä samalla
8541: peruspalkasta, joten sen merkitys esimer- vastaisi sillä alueella valtion virkamiehille
8542: kiksi Kuhmon kunnassa on melkein ole- ma~ksettavaa päivärahaa.
8543: maton. Näinollen on todettava, että har- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
8544: vaanasuttujen rajaseutujen kansakoulun- esitämme eduskunnan hyväksyttävruk!si toi-
8545: opettajien palkka on ·riittämätön tänä ai- vomuksen,
8546: kana, jolloin olosuhteet siellä ovat paljon
8547: vaikeammat kuin ennen sotia. että hallit1ts ryhtyisi sellaisiin toi-
8548: Mielestämme rajaseutulisän vähentämi- menpiteisiin, e#ä kansakoulunopetta-
8549: nen kolmannekseen, mikä asiallisesti nyt jille maksettava rajaseutulisä S1tori-
8550: on tapahtunut, on väärä ja vahingollinen tettaisiin myös kalliinajanlisästä .ia
8551: menettely, joka ensitilassa olisi korjattava. että rajaseutulisän k()rkein prosentti-
8552: Tällä hetkellä, jolloin opettajapula raja- määrä määrättäisiin 60: ksi.
8553: seudulla on erittäin suuri, siihen olisi no-
8554: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
8555:
8556: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
8557: Lauri Järvi. Yrjö A. Manninen.
8558: Eemil Pääkkönen. Markus Niskala.
8559: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
8560: Arvi Ahmavaara.
8561: 163
8562:
8563: IV,5-t. - Toiv. al. N:o 58.
8564:
8565:
8566: N. Nunninen y. m.: Poliisikttnnctn pa1Jckctuksen paranta-
8567: misesta.
8568:
8569: Ed uskunnaU!e.
8570:
8571: Kaikkien p01liisiikunmalle kuuluvien teh- Mitä poliisitoimista eroam1s1m .tlilloo, on
8572: tävien oopea;n jru täsmällisen suoritltJam:isen syytä ~ähinnä viitata. julkisuudessa. näky-
8573: turvaamis€iksi on välttämätootä, että maall.- neisii1n: tietoihin esim. il:iikkuvass.a poliisissa
8574: lamme on pystyvä, rt:OO.ttäväusä taitava ja :tapahtooeima henlkilövaihdoksista. On [13.s-
8575: työnsä tunuolHsesti suorittava poilliisikun.ta. kettu, että valtio on näiden muille ailoiHe
8576: Viime aikoina on iloohi•tys kuitenlkim. yhä si<i~tyneidoo miesten ikou[urttamiseen menet-
8577: enemmän johtoout siihen, että poliisikunnan :tän.yt 45-50,000,000 martklroa. Tämä osoit-
8578: aseill8i niinhyvin wrltion virrun- ja toimen- tanee varsin selV!ästi, että pQiliisialail!le rtu:l-
8579: haitijoina kuin yleisessäkin palkka-astei- :leet ovat ainesta, joka ei dLe tuntenut alaa
8580: ilrossa on suuresti hei:kentymässä. Alipa.lk- oJ:nalkseen,, vaan että he vain ovat josOOkin
8581: kauksesta johtuvia epäikohtia ovat viimeai- srutliDllaisesta syysitä antautuneet tähl-e a1ruHe
8582: kaiset lukuioot eroamiset po:liisitoimista, parempia ansiomaihdo1lisuuksia odotelles-
8583: lisäädyvä pyr!kimys sivutoimien - ja - saan. Poliisilrunnan huOillo u_yalikkaus omikin
8584: tehrt:ävien hoitamise001 ja pol<iisiaJlalle tarjou- jo tuililut siksi yLeisesti tunnet.uksi, et.tä po-
8585: tuvan uuden aineksen vähihlukuisuus. Jos- Uisitointa. tillapäistyönä ajate[J.eetkin ovat
8586: ikm samat ,epäko:hda,t ovat hmvaittavissa ikoko sen ,toimialaa etsiessään sivuutban~eet, mistii
8587: virlroikoneistossamme, niin poliisin ~{'eskuu on oliLut seurauksena, että toimeen halkijoi-
8588: dessa ne o~at eihikä vielä sclvemmin ihavaitta- den määrä on viime vuoden lopu11'a roma:h-
8589: vissa ja itämäm. vuoksi vaativat aivalll eri- dusmaåsesti väih,ent.ynyt eikä poE,isialahle
8590: tyistä huomiota, ja asiantilan piikaista kor- pyrkivien valikoin:tia ooää sanottavasti voida
8591: jaamista. Poliisiin: iko:hdialla ei oile !kysymys suorittaa. ~1itä tämä me:rkitsee alalla, jotla
8592: ainoastaan rahaiTh arvon iailenemises:ta johtu- hyvän ruumiillisen kunnon oheHa vaaditaan
8593: rueesta reaaJlipaftkan ~allooemisesta,. vaan myös elämänrtapojen ehdotonta nuhteettomuutta,
8594: 1
8595:
8596:
8597: siitä, että poliisikunnan paHclmusta ei ole kchittJ~nY"t1Jä harlkintaikyikyä, päättäväisyyttä
8598: asetettu po1iisin aseman tällkeyden ja vas- ja ky[\:yä taoo.puolisesti suhtautua k;aikkiin
8599: turmalaisuudoo selkä amm~atin vaall'analai- yhteiskuntapiil~eihin, ~ienee sclvää. Oi!ll myö'>
8600: suudoo edelli1ytitämällle kohdalle pa:hldlm-astei- J::momattava, että kaikki nämä edellytykset
8601: kossa. täysh1i täy.ttävätkin vastl:t vuosia poil.iisirulaUa
8602: Kun nuoremman konstaapclin palkka n(Y- toimittuaan voi täysin täyttää llle vaatimuk-
8603: kyisin palil>Jkaluokas:ta ja p,a.lve:lusajasta set, jotka hyvälle rpo~i~imiehelle on ~setet-
8604: riippuen on 6,160 mal'llmsta 8,600 markkaillin, t~. .
8605: on s~1vää, e.ttei aill1aikaan perheeMinen t.oi- EdeHä esi,ttä.mämme perusteeUa saamme
8606: menhootija voi ttuHa toimeen tuolLa paillk.ahla., ehdottaa eduskunnan päätettäväiksi toiYo-
8607: vaan että asia,nomai8ell1 on suorastaan palktko muksem.,,
8608: hankkia sivutuloa. Että sivutoimien pitä- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8609: minelll on muodostUiThut milltei säännöksi, ei kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka
8610: näin ohlen tarv1nne enempiä todisteluja. ovat t(trpeen poliisikumwn palkkank-
8611: Rmiön ja.tkuminen ei kuitenkaan voine olla sen saa:ttarniseksi täysin tyydyttävälle
8612: valtioavUan edrm, mukaista. tasolle.
8613: HEJ~lsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
8614:
8615: Nestori Nurminen. V. Puumalainen. Elli Stenberg. 1\i. Järvinen.
8616: J. Mustonen. Antto Prunnila. Paavo r..eskinen. Toivo Kujala.
8617: Esa Hietanen. Toivo Lång. Hertta Kuusinen. W. Metsäranta.
8618: Sulo Muuri. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aaro Uusitalo. Eino Roine.
8619: Konsta Talvio. Anna Nevalainen. Matti Huhta. Vilho Lehtenen.
8620: 164
8621:
8622: IV, 55. - Toiv. al. N :o 59.
8623:
8624:
8625: K. Andersson y. m.: ·Toimenpiteistä valtion osake-enemmis-
8626: töisten yhtiöiden ja teollisuuslaitosten palveluskunnan
8627: eläkkeiden korottamiseksi.
8628:
8629: E d u s k u n n a 11 e.
8630:
8631: Yleisesti omaksutun periaatteen mukaan dessa oikeutettua tyytymättömyyttä. Esim.
8632: valtion pitäisi esiintyä mallityönantajana, sahapuolella ennen sotia eläkkeen määrä
8633: ei vain palkanmaksusta, vaan myös eläkkei- oli 500 mk kuuka.udelta, ikun se metsäosas-
8634: den suorittamisesta puheen ollen. Myöskin tolla samanaikaisesti oli vain 300-400 mk
8635: valtion osake-enemmistöisillä yhtiöillä on kuukaudelta eläkkeensaajan sukupuolesta
8636: ollut työläisten vanhuudenturvan takaami- riippumatta. Poikkeuksellista ei olekaan
8637: seksi omat eläkerahastonsa. Niinpä esim. ollut, että yhtä lukuisat palvelusvuodet
8638: Enso-Gutzeit Osakeyhtiön työläisten eläke- metsäosastolla työskennellyt miespuolinen
8639: rahaston ohjesäännön mukaan, jonka sano- työntekijä on esim. Enso-Gutzeit Osakeyh-
8640: tun yhtiön hallintoneuvosto on va,hvistanut tiön eläkerahastolta saanut markkamääräi-
8641: helmikuun 19 päivänä 1934, eläkkeiden sesti alhaisempaa vanhuuseläkettä kuin
8642: määrät on vahvistettu seuraaviksi: sellainen vastaavat palvelusvuosimäärät
8643: Täysien palvelusvuosien Miehille Naisille
8644: saha- ja tehdaspuolella työskennellyt nais-
8645: luku eläkkeen alkaessa mk mk puolinen työntekijä.
8646: Nykyään eläkkeen nrä.ärä: esim. Enso-
8647: 15 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4,000 3,{)00 Gutzeit Osakeyhtiön työläisille maksettuna
8648: 16 4,200 3,200 lienee vain 2,000 ma:vkkaa kuukaudelta
8649: 17 4,400 3,400 saha- ja tehdaspuolella, mutta vain 1,500
8650: 18 4,600 3,600 markkaa metsä- ja uittopuolen työnteki-
8651: 19 4,800 3,800 jöille. Elinkustannusten kallenteen katsoen
8652: 20 5,000 4,000 edellä mainittuja eläkemääriä ei voida pi-
8653: 21 5,200 4,200 tää kyllin riittävinä.
8654: 2·2 ................ .. 5,400 4,400 Mitä vanhuuseläkkeiden riittämättömyy-
8655: 23 5,600 4,600 destä edellä on sanottu koskee myöskin val-
8656: 24 5,800 4,800 tion osake-enemmistöisten yhtiöiden ja teol-
8657: 25 tai enemmän ..... . 6,000 5,000 lisuuslaitosten työntekijöille suoritettavien
8658: työkyvyttömyys- ja perhe-eläkevakuutus-
8659: Kuitenkaan taulukkoa ei liene kirjaimel- määrien korottamista.
8660: lisesti noudatettu, vaan taulukon mukaiset Edellä olevilla perusteilla cl:tdotamme
8661: eläkkeenmäärät on maksettu riippumatta eduskunnan .päätettäväiksi toivomuksen,
8662: siitä, onko eläkkeeseen oikeutettu ollut mies-
8663: tai naispuolinen eläkkeensaaja. On luon- että hallittts 1-yhtyisi toimenpitei-
8664: nollista, että näin on ollut laita, koska eläk- siin valtion osake-enemmistöisten yh-
8665: keenmäärä elä:kerahaston ohjesäännön mu- tiöiden jct teollisuuslaitosten eläke-
8666: kaan ei ole määräytynyt vuotuisen työan- rahastojen ohjesääntöjen muuttami-
8667: sion, vaan täysien palvelusvuosien luvun seksi niin, että sanottujen laitosten
8668: mukaan. Mutta se, että eläkkeen suuruus palveluskunnan vanhuus-, työkyvyt-
8669: eri työosastoilla on määrätty erisuuruiseksi, tömyys- ja perhe-eläkemääriä viipy-
8670: on aiheuttanut eläkkeensaajain keskuu- mättä korote.ttaisiin.
8671: Helsingissä helmikuun 11 päivärnä 1947.
8672:
8673: Kauko Andersson. Juho Karvonen. Valfrid Eskola. K. Hj. Kauhanen.
8674: Uuno Raatikainen. Aino Malkamäki. Samuli Tervo. Toivo Kujala.
8675: Valto Käkelä. Jere Juutilainen. Onni Peltonen. H. S. Pesonen.
8676: Yrjö Kilpeläinen. Urho Kulovaara. Alpo Lumme.
8677: 16~
8678:
8679:
8680: IV,56.- Hemst. mot. N:o 60.
8681:
8682:
8683:
8684:
8685: Sergelius m. fl.: A.ngående ändritt.g au lagen mn imtc-
8686: hooares av statstjänst eller -befattning rätt till pension.
8687:
8688:
8689: :r i 11 R i k s d a g e n.
8690: De ilöneförhöjningar, som för närvarande genom kännbar. Under tiden av penning-
8691: pil:aneras· åt strutens tjänSitemän och hefatt- värdets försämring. blir pensionstagaren
8692: ningshavare, komma att vara av största särskilt Iidande, enär han i regel på grund
8693: bärvidd. Statens funktionärer måste tiU av hög ålder eller av annan orsak icke kan
8694: fu1lo gottgöms ef:ter sitt arbete, med hän- skaffa sig extm inkomst, och sådan arbets-
8695: synstagande till utbil.dning och kompetens. givare, som icke tager hänsyn till nänmdn
8696: Tiden är nu :inne att borteliminera de or- omständighet, måste anses vara obillig. En
8697: saker tilJ. missnöje, som statstjänsitemännen medborga:re, som troget rtjänat staten under
8698: under långa 'tider haft skäl tili. Men här- många år, bör kunna påräkna bättre lev-
8699: vid får icke bnrtglömmas den grupp av nadsvillkor på åJlderdomens dagar än vad
8700: samhä;llsmedborgare, som åtnjuter pension, förhål1andet :för närvmande är. Statstjä-
8701: enär denna med hänsyn tilli pågående infkt- narens pension bör därför utmätas även
8702: tion och låga 1öner blir mest lidande. Här- med beaktande av intjånta ålderstillägg.
8703: till kommer att pensionstagarna icke äro En omständighet, som . även talar för
8704: organiserade, äga ingen förhandlingsrätt beaktande av principen om rtillgodoräk-
8705: och ej heller möjlighet tiH massuppsägning nande av ålderstilläggen i och för pension,
8706: eUer strejk, var:för ett upphjälpande av är :faktum, a;tt denna princip :följes i dc
8707: deras svåra ekonomiska stählning är så skandmaviska lJänderna Hksom även av stä-
8708: n1yeket mera behjärtansvärd. derna i vårt :land, där procentsatsen på en
8709: Illil€ihavare av statstjänst el,ler -'befatt- del dyrare orter vid pensionens utmätande
8710: n:ing pensioneras enligrt; grunderna: 60 % torde överstiga 60 % av slutlönen.
8711: av den till tjänsten eller be:fattningen hö- Med hänvisning 1til11 det ovanstående :förc-
8712: rande grundlönen, vartill :f. n. kommer pro- slå vi, att ·r:!ksdagen viHe besJ.uta hemstaHa,
8713: centuellt dyrtidsthl:lägg. För i tjänst stå-
8714: ende stats:funktionär tiLlkomma ytterligare att regedngen måtte till Riksda-
8715: ålderstillägg, vilka sistnämnda i en del lö- gen övel"lämna proposition mn sådan
8716: neklasser uppgå till mer än 20 % av grund- ändr·ing av lagen angående inneha-
8717: lönen. Detta tillskott i lön bortlärnnas vid vares ctv statstjänst eller -befatt-
8718: pensionens ttlrnätande. SkilJlnaden i lön ning rätt tt1l pension, cttt pens·ionen
8719: :före och e:fter avskedstagandet blir däri- skulle utgå med 60 % av sl~ttlönen.
8720: Helshlgfors c1en 5 :februari 1947.
8721:
8722: Max Sergelius. Jussi Lappi-Seppälä.
8723: Helmer Smeds. Alben Brommels.
8724: Erkki Leikola.
8725: 166
8726:
8727: IV, 56. - Toiv. al. N :o 60.
8728: Suomennos.
8729:
8730:
8731:
8732:
8733: Sergelius y. m. : Valtion viran tai toimen haltijan oikeu-
8734: desta eläkkeeseen annetun lain muuttamisesta.
8735:
8736:
8737: E d u s k u n n •a !1!1 e.
8738:
8739: Valtion viran ja !toimen. ihalt1jowJle pnr- tuntuvaksi. Raihan arvon il:monontuessa
8740: hai.Uarui suunniteltavat palkankorotukset kärsii erHroisesti elä;kkeennauttija, koSka
8741: ovat mirtä rraajabntoisimpia. Valtion toimi- hän tei taVIllhlisesti ikorke.an iJkänsä vuoksi !tai
8742: henkiJö~Ue on 3.1111ettava työstään täysi hy- muista syistä voi hanlkk1a itseUeen ylimää-
8743: vitys huomioonoiitaen heidän ikoulliutuksensa räistä tuloa, ja työnantajan, joka ei ota
8744: j.a pätevyytensä. Nyt on aika poista•a syy.t tätä huomioon, menettelyä on pidettihä
8745: siihen tyytymättömyyteen, johon val- kohtuuttomana. Va.1tiota monien vuosien
8746: tion virkamiehillä pitkän ajan on ollut ajan uskollisesti palvelleen kansail.a:isen on
8747: aihetta. Mutta tällöin ei saa unohtaa saatava vanhuuden päiviksi paremmat
8748: eläikettä nant.tiva·a kansaQaisryhmää, koska elinehdot kuin nykyisin. Valtion pal-
8749: tämä joutuu enirten kärsimään parhaillaan velij'lliil eläkettä määrättäessä on senvu~ksi
8750: jatkuvasta; inflatiosta ja a!lhaisista pallkoista. otettava huomioOill myös ikällJisät.
8751: Lisäksi on otettava huomioon, (lltteivät ~läik Iikäilisien huomioonottamisen periaatetta
8752: koennauttijat ole järjestäytyneet. Heillä ei eläkettä määrättäessä puoilitaa myös se tosi-
8753: Qll~ mitään n:euvotteluoibutta eikä myös- asia, että tätä periaa;tettta noudatetaan Smn-
8754: kään mahdoJilisuuksia joukkoiJ3tisanomisiin dinavian maissa ja myös meidän kaupun-
8755: tai lalkkoillin, mi·nkä vuoksi• heidän vaikean g.eissamme, missä prosentinm'U!kainen lisä
8756: taloudehldsen asemansa kohentaminen on si- e1:1äiLlä koaJ;leiMa paikikakunniilla ylittäinee
8757: täkin varteenotettavampoo. 60 % lopU:Hisesta palkasta eläJkettä määrät-
8758: VaiLtion viran ja toimen haltijoi1l1le mak- täessä.
8759: setaan eliiJkettä 60 % peruspalkasta, rmiiDkä Viitaten. edelläOllievaan ehdot.rumme edns-
8760: lisäksi nykyään tulee pTtose11tinmukainen kunna;n hyväksylttäV'äksi toivomuksen,
8761: kahliinaj3)UHsä. Pailveluiksissa olevill~e va[ltion
8762: virtkaiJ.ijoiilUe tulevat rrisäJksi ikiiJlisät, jotka että haUVtus a1~taisi Eduskunnalle
8763: muutamissa !Jlal:kka[uoikissa nousevat yli esityksen valtion viran tai toimen
8764: 20 % :iin peruspalkasta. Täitä pallkanlisä.ä ei haltijm~ oikeudesta eläkkees~n a-n-
8765: oteta huomioon eJJäikettä määrä;ttäessä. Pal- netun laitn muuttatnisesta niin, että
8766: kan suuruutta [rosk!eva erotus ennen ja jiiJl- eläke olisi 60 % lopullisesta palkasta.
8767: keen vh·ast·a eroamisen muodostuu siten
8768: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1947.
8769:
8770: Max Sergelius. Jussi Lappi-Seppälä.
8771: Helmer Smeds. Albert Brommels.
8772: Erkki Leikola.
8773: 167
8774:
8775: IV,:;;. - Toiv. al. N:o 61.
8776:
8777:
8778:
8779:
8780: P. Tervo y. m.: Ulkomaa.nka1tpan valvonnan kehittiitnisesti:i.
8781:
8782:
8783: E d u s k u n n a ll e.
8784: ,;
8785:
8786:
8787: Sodan johdosta on tuotantomme kaikilla tarvitaan vientiä ja sen lisä-ksi nykyisessä
8788: aloilla huomattavasti laskenut. Tähän on tilanteessamme varsin huomattavasti ulko-
8789: Yaikuttanut suurelta osalta sodasta aiheu- maista luottoa. Sen vuoksi on muun tuo-
8790: tuneet alue- ja tuotantolaitosten menetyk- tannDn kustannuksella jatkuvasti tuettava
8791: set. Raaka-ainevarojen loppuun kuluttami- ja edistettävä sellaista tuotantoa, joka lisää
8792: nen, tuotantolaitosten rappeutuminen, väki- vientimahdollisuuksia taikka vähentää tuon-
8793: lannoitteiden puute, jatkuvasti vaikea elin- nin tarvetta. Luotansaantimahdollisuudet
8794: tarviketilanne, heikot asunto- ja vaatetus- taas riippuvat monista eri tekijöistä, joihin
8795: olot ja ennen kaikkea ne rahana, arvopape- tässä yhteydessä ei ole syytä puuttua.
8796: reina ja tavaroina suoritettavat korvaukset, Selviytyminen taloudellisista vaikeuksis-
8797: jotka sodasta ovat aiheutuneet, ovat hidas- tamme ja talouselämämme kehittäminen
8798: taneet tuotantomme nousua. Ilman tarkkaa riippuvat näin ollen ratkaisevasti ulkomaan
8799: talous- ja jälleenrakennusssuunitelmaa ja kaupasta. Sen täytyy tapahtua tarkoin
8800: sen tinkimätöntä noudattamista ei talou- harkitun suunnitelman mukaisesti, jotta se
8801: dellinen nousumme ja sotakorvausvelvolli- saataisiin niveltymään maan koko talous-
8802: suutemme täyttäminen ole mahdollista. Sen elämään ja siten edistämään niitä tärkeitä
8803: vuoksi onkin asetettu erityinen toimikunta tarkDitusperiä, joihin nykyisin on tiukasti
8804: - talousneuvosto - laatimaan suunnitel- pyrittävä. Talousneuvosto tosin paraikaa
8805: maa talouspoliittiseksi ohjelmaksi. laatii talouspoliittista suunnitelmaa myös-
8806: Tuotantoelämämme nousulle on ulko- kin ulkomaankaupan osalta, mutta suunni-
8807: mailta tapahtuva tuonti välttämättömänä telman laajuudesta johtuu, ettei mainittu
8808: edellytyksenä. Meidän on pakko saada ul- neuvosto voine riittävän kiireellisesti sy-
8809: komailta elintarvikkeita, !kivihiiltä, bensii- ventyä pelkästään ulkomaankauppaa koske-
8810: niä, öljyä ja voiteluaineita, väkirehuja ja viin kysymyksiin. Myöskin sosialisoimis-
8811: -lannoitteita, koneita, rakennustarvikkeita, komitea tutkii tuonti- ja vientiteollisuuteen
8812: kuljetusvälineitä j. n. e. huomattavat mää- [iit•tyviä kysymyksiä lähinnä organisatoori-
8813: rät jo omaa kulutustamme ja tarvettamme selta kannalta, mutta tämäkin tutkimus vie
8814: varten. Lisäksi edellyttää sotakorvaussuori- oman aikansa ja vaatinee lainsäädäntötoi-
8815: tusten täyttäminen monien raaka-aineiden menpiteitä, ennenkuin varsinaisiin käytän-
8816: tuontia ulkomailta. On laskettu, että kulu- nöllisiin tuloksiin voidaan päästä. Kun li-
8817: vana vuonna olisi välttämättä tavaraa saa- säksi ulkomaan kauppaa valvovien ja siitL
8818: tava ulkomailta vähintään 230 miljoonan päättävien viranomaisten välttämätön kes-
8819: dollarin arvosta. Tällöinkin vasta voitai- kitys puuttuu, näyttää siltä, että käytän-
8820: siin ravintotrlanne säilyttä.ä ennallaan, sa- nöllisiin ja tehokkaisiin tuloksiin pääsemi-
8821: moin pitää voimalaitosten rakentaminen nen ulkomaankaupan ohjaamista ja val-
8822: sekä tekstiilien ja nahkatuotteiden tuotanto vontaa koskevissa kysymyksissä vaatii kii-
8823: nykyisellä tasolla. Jotta voisimme ryhtyä reellisiä lisätoimenpiteitä. Erityisesti tämä
8824: parantamaan taloudellista tilannettamme, koskee talollSielämä:n '"alvonnan keskitystä ja
8825: Dlisi ulkomaista tuontia pystyttävä laajen- viranomaisten valtuuksia talouspoliittisten
8826: tamaan. suunnitelmien täytäntöönpanossa.
8827: Edellä mainitun tuonnin rahoittamiseen Edellä olevan nojalla ja viitaten valtio-
8828: 168 IV,57. - Ulkomaanlkauprpa.
8829:
8830: päiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen mismahdollisuuksia; ja ryhtyisi toi-
8831: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- menpiteisiin ulkomaan kauppaa val-
8832: muksen, vovien ja ohjaavien viranomaisten
8833: valtuuksien lisäämiseksi siten, että
8834: että hallitus kiireellisesti asettnisi ulkomaankauppaa koskevat suunni-
8835: erityisen toimikunnan tutkimaan ul- telmat voidaan myöskin käytännössä
8836: kmnaankaupctn valvonnan keskittä- riittävän tehokkaasti t9teuttaa.
8837: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
8838:
8839: Penna. Tervo. 0. Muikku.
8840: Aino Lehtokoski. J. F. Tolonen.
8841: Va.lto Käkelä. K. Hakala..
8842: Ma.tti Lepistö. Edvard Pesonen.
8843: Uuno Raatikainen. Juho Karvonen.
8844: Väinö Kivisa.lo. Martta Sa.Jmela-Järvinen.
8845: Jussi Raatikainen. Samuli Tervo.
8846: Juho Kuittinen. Jere Juutila.inen.
8847: Heikki Simonen. Elli Nurminen.
8848: Viljo Rantala. Väinö Leskinen.
8849: G. Andersson. Juho Pyy.
8850: Y. Welling.
8851: 169
8852:
8853: IV,5s. - Toiv. al. N :o 62.
8854:
8855:
8856:
8857:
8858: J. Wirtanen: Komitean asettamisesta tuotantolaitosten so-
8859: sialisoimisen kannattavaisuuden tutkimista varten.
8860:
8861:
8862: ]j d u s k u n n all e.
8863:
8864:
8865: Koska maan kaksi vasemmistopuoluetta tärkeät seikat. Veronmaksajien taholla. Dll
8866: on ottanut •päämääräkseen tuotanto- ja myöskin ilmennyt ;pelkoa siitä, että tuo-
8867: vakuutuslaitosten sosialisoimisen ja sosiali- tantolaitosten sosialisoiminen voisi saattaa
8868: demokraattinen eduskuntaryhmä lokak. 3 veronmaksajille entistä:kin raskaammat taa-
8869: p : nä 1945 päivätyllä välikysymyksellä on ka.t. On jo julkisuudessa, esiteitty ensiksi
8870: kiirehtinyt hallitusta sosialisoimiskysy- sosialisoitavaksi sellaiset tuotantolaitokset,
8871: myksen ratkaisussa, on mahdollista, että joidenka osakepääomat on 50 miljoonaa
8872: tämä kysymys saattaa piankin joutua m.ark'kaa. Tällaisia laitoksia olisi maas-
8873: eduskunnan ratkaistavaksi. Jokainen ta- samme noin 52. Jo pintapuolisetkin las-
8874: juaa, että tällainen koko nykyistä talous- kelmat viittaavat siihen, että näidenkin
8875: muotoamme täydellisesti muuttava toimen- laitosten sosialisointi voisi muodostua val-
8876: pide vaatii mitä perinpohjaisimman tutki- tiolle tappiota tuottavaksi vaikka otettai-
8877: muksen ennenkuin asia joutuu ratkaisu- siin huomioon vain näiden laitosten nykyi-
8878: vaiheeseen. On itsestään selvä, että jokai- sin valtiolle tuottamat suuret verotulot jn
8879: sen kansanedustajan täytyy saada käytet- ne suunnattomat menot, jotka valtiolle koi-
8880: täväkseen varmat ja pätevät tiedot ja sel- tuisi näiden laitosten sosialisoimisesta,
8881: vitykset koko tästä kysymyksestä ennen- koska ei ole todennäköistä, että n. k. sosia-
8882: kuin hän voi rrubkaista kantansa asiassa lisoimiskomitea, enempää kuin talousneu-
8883: puolesta tai vastaan. Mikään talousmuoto vostokaan, nykyisessä kokoonpanossaan,
8884: ei sinänsä ole ikuinen. Mutta ennenkuin voisi antaa ehdottomasti pätevän ja puo-
8885: voidaan vakavasti ajatella siirtymistä jo- lueettoman selvityksen tuotantolaitosten
8886: honkin toiseen talousmuotoon täytyy siihen sosialisoimisen seuraamuksista ja koska
8887: olla olemassa pätevät ja riidattomat syyt. eduskunnan on kaikessa tasapuolisesti ja
8888: Olisi päästävä selville siitä, horjuttaisiko lahjomattomasti katsottava koko kansan
8889: sosialisoituun talousjärjestelmään siirtymi- parasta. Huomioonottaen vio1ä tu1eva,tkin
8890: nen tänä vaikeana aikana siinä määrin ta- sU'kupoh~e.t, ehdotan eduskunnan päätettä-
8891: louselämäämme, että m.m. sotakorvausten Yäksi toivomuksen,
8892: suoritus häiriytyisi ; tai parantaisiko se
8893: ehkä talouselämämme mahdollisuuksia. että hallitus asettaisi komitean
8894: Olisi selvitettävä myöskin kysymys työn- tutkimaan tuotantolaitosten sosiali-
8895: tekijäin asemasta sosialisoidnn tuotannon soimisen kannattavaisuutta ·maamme
8896: palvelukses8a. Paranisiko työntekijän asema talouselä·mässä koko sen laajuudessa,
8897: yleensä, ottaen huomioon sosiaalisen tur- ja että tämän komitean tehtäviin
8898: vallisuuden tunteen, tapaturmatorjunnan, otettaisiin vain ehdottomasti päteviii
8899: palkkausolot, yksilöllisen vapauden y. m. tal01{.Selämän tuntijaita.
8900: Helsingissä 14 päivänä helmikunta 1947.
8901:
8902: Johannes Wirtanen.
8903:
8904:
8905: 22
8906: 170
8907:
8908: IV,59. - Toiv. al. N:o 63.
8909:
8910:
8911: Peltonen y. m. : Toimikunnan asettamisesta suunnittelemaan
8912: valtion tuotanto- ja liikelaitoste;n yritysmuotojen tt>'udis-
8913: tamista.
8914:
8915: E d u s k u n n a ll e.
8916:
8917: Myöskin meidän maassamme on eten- heutuvia haittoja, on todettava, että sekä
8918: kin viime aikoina ollut esillä kysymys laitosten työntekijäkunnan että niitä käyt-
8919: valtion välittömän taloudellisen toiminnan tävän yleisön piirissä on selvästi havaitta-
8920: ulottamisesta uusille aloille sekä yksityis- vissa tarvetta saada niiden toiminnassa ai-
8921: ten hallussa olevien tuotanto- ja liikelai- kaan uudistuksia, joiden toteuttaminen ei
8922: tosten valtion haltuun ottamisesta. Tätä käy päinsä laitosten organisatiota muut-
8923: tarkoittavia toimenpiteitä valmisteltaessa tamatta. ·
8924: on erityisesti kiinnitettävä huomiota sii- On ilmeistä, että erillisten uudistussuun-
8925: hen, osoittautuvatko suunnitellut järjeste- nitelmien avulla ei päästä käsiksi perusta-
8926: lyt myfu!kin tarkoituksenmukaisiksi ja vaa laatua oleviin kysymyksiin, minkä
8927: päästäänkö niillä näin ollen niihin tulok- vuoksi varsinaisten valtioelimien ja val-
8928: siin, joihin niillä pyritään. Tällainen suun- tion tuotanto- sekä liikelaitosten keskinäi-
8929: nittelutyö kuuluu pääosaltaan sosialisoi- nen suhde olisi koko laajuudessaan otet-
8930: mista tutkimaan asetetun komitean teh- tava käsiteltäväksi. Samalla kun organi-
8931: täviin. Käsityksemme mukaan tämä ko- satiomuodon ja koko toimi1man yleiset
8932: mitea ei kuitenkaan voi omistaa riittävää suuntaviivat tällöin viitoitettaisiin, olisi
8933: huomiota jo nykyisin valtion hallussa ole- lisäksi suoritettava vastaava erillinen tut-
8934: viin tuotanto- ja liikelaitoksiin, joiden kimus kunkin eri liikelaitosmuodon osalta.
8935: toiminnassa on voitu todeta olevan lu- Selvää on, että tässä tutkimus- ja suun-
8936: lmisia puutteellisuukS'ia. nittelutyössä olisi käytettävä hyväksi
8937: Tällaisessa tutkimuksessa on erityistä kaikki se asiantuntemus, mikä maassamme
8938: huomiota kiinnitettävä valtion tuotanto- on saatavissa.
8939: ja liikelaitosten organisatioon ja suhtee- Edellä esitetyn nojalla ja viitaten val-
8940: seen muihin valtion el·imiin. Tässä suh- tiopäiväjärjestyksen 32 § :ään kunnioittaen
8941: teessa on melkoisen suuri hajanaisuus val- ehdotamme eduskunnan päätettäväiksi toi-
8942: lalla. Eräät valtion yritykset ovat muo- vomuksen,
8943: doltaan osakeyhtiöitä, eräät taas virasto-
8944: muotoisia, minkä lisäksi on olemassa näit- että hallitus asettaisi asictntunti-
8945: ten välimuotojakin. Eri yritysmuodoista joista kokoonpannun toimikunnan
8946: saatuja kokemuksia ei kuitenkaan ole kes- suunnittelenuum valtion tuotanto- ja
8947: kitetysti koottu yhteen eikä niiden perus- liikelaitosten yritysmwotojen uw:lista-
8948: teella ole näin ollen voitu suorittaa tar- rnista huomioon ottaen tähän men-
8949: koituksenmukaista uudistustyötä. Erityi- nessä saadut kokemukset ja tarkoituk-
8950: sesti virastomuotoiset liikelaitokset, kuten semnukaisuusnäkökohdatj ja
8951: posti- ja lennätinlaitos sekä valtion rau- että edellä mainitulk toirnikunMlle
8952: tatiet, ovat organisatiomuodoltaan jääneet annettaisiin oikeus muodostaa alatoi-
8953: oleellisilta osiltaan kaavoihin, jotka ovat mikuntia tutkimaan uudistamismah-
8954: syntyneet jo viime vuosisadalla. Ryhty- dollisuuksia erikseen kunkin liikelai-
8955: mättä tarkemmin erittelemään tästä ai- toksen ja yritysmuodon kohdalta.
8956: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
8957:
8958: Onni Peltonen. Uuno Raatikainen. Kauko Andersson.
8959: Valto Käkelä. Juho Karvonen. Samuli Tervo.
8960: Alpo Lumme. A. K. Paasivuori. H. S. Pesonen.
8961: Våinö Kivisalo.
8962: 171
8963:
8964: IV,G<l. - Hemst. mot. N :o 64.
8965:
8966:
8967:
8968:
8969: Smeds: Angående tillägg tiU statsförslaget för år 1947
8970: för ge.nomförande av en hela landet omfattande före-
8971: tagsräkning.
8972:
8973:
8974: T i ll R i k s d a g e n.
8975:
8976: V årt lands sta:tistik befinner sig i många även av behovet påkallad; först härigenom
8977: avseenden på en efterbliven nivå jämfört kunna möjligheter tiU en klar överblick av
8978: med de stora och små ku1turändernas. de förvirrade ekonomiska förhållanden,
8979: Vådorna av denna efterblivna statistiska som nu råda, skapas.
8980: • redovisning av många, speciellt för stats- · De nordiska ländernas statistiker ha
8981: makten viktiga förhål:landen i vårt land, förena:t sig om genomförandet a:v en före-
8982: äro stora. Fin1land saknar sålunda, trots tagsräkning efter enahanda principer år
8983: att framstäHning därom redan för tjugo 1948. Det vore i hög grad olyckligt om
8984: år sedan från Statistiska centralbyråns sida Finland icke komme att då ntfö1'a en sådan
8985: gjorts till Statsrådet, ännu en statis'tisk re- för sin del; vårt lands cfterblivenhet i
8986: dovisning av alla företag inom näringslivet detta avseende är redan stor. I Sverige
8987: - med undantag för jordbrukets - , en har en företagsräkning över hela landet ge-
8988: s. k. företagsrälming. En sådan vore abso- nomför,ts 1så tidigt som 1931, och man är där
8989: lut nödvändig icke blott för erMllandet a.v ense om att företagsräkningar böra företa-
8990: en överblick av vårt nåringslivs nuvarande gas helst vart femte, och åtminstone vart
8991: läge, vilket med hänsyn titll den stora upp- tionde år för att den statistiska redovis-
8992: märksamhet som de produktionspolitiska ningen skall hålil.a jämna steg med närings-
8993: synpulllkterna med skäl 1illd:r:agit sig i livets Ultveckling.
8994: dessa svåra tider, är synnerligen önskvärt, Med hänvisning tiH ovanståencle f:år jag
8995: den är även ett oundgängligt villkor för vördsamt föreslå, att. riksdagen viHe hom-
8996: att beräknandet av na:tionalinkomsten och ställa,
8997: dess fördelning skal:l fås att vHa på en
8998: någorlunda säk<er grund. Med hänsyn till att regeringen måtte avlåta en
8999: elon omgestaltning som vårt näringsliv på proposition om ett tillräckligt stort
9000: gmnd av krigsslutet och de därmed sam- tillägg till statsförslaget för år 1947
9001: manhängande förhållandena undergått lm- [ö1· genomförande av en hela landet
9002: der en kort tid är en dylik företagsräkning omfattande företagsräkning.
9003:
9004:
9005: Helmer Smeds.
9006: 172
9007:
9008: IV,6o. - Toiv. al. N :o 64.
9009: S-uomennos.
9010:
9011:
9012:
9013:
9014: Smeds: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon koko
9015: maan käsitt&vä1t liikeyritysla.skenn<ln toimeenpancmi-
9016: seksi.
9017:
9018:
9019: E d u s k u n n a ll e.
9020:
9021: Maamme tilaston taso on monessa suh- sen yhteydessä olevien seikkojen johdosta
9022: teessa takapajulla suuriin ja pieniin kult- on lyhyen ajan kuluessa joutunut, sillä
9023: tuurimaihin verrattuna. Suuria vahinkoja vasta laskennan avulla voidaan luoda mah-
9024: on aiheutunut siitä, että monia varsinkin dollisuudet yleiskatsauksen saamiseksi nyt
9025: valtiovallalle tärkeitä maamme olosuhteita vallitseviin sekaviin taloudellisiin oloihin.
9026: koskeva tilastollinen selvitys on jäänyt Pohjoismaiden tilastotieteilijät ovat sopi-
9027: tällä tavoin takapajulle. Niinpä Suomesta neet liikeyrityslaskennan toimittamisesta
9028: viel<ä puutJtuu kai!kki.u. elinkeinoeilämän samanlaisten perusteiden mukaan vuonna
9029: yrityksiä koskeva tilastollinen selvitys - 1948. Olisi mitä onnettominta, ellei Suomi
9030: maataloU'tta lukuunottamatta - eli n. s. lii- silloin suorittaisi laskentaa omalta osaltaan:
9031: keyrityslaskenta, vaikka tilastollinen pää- maamme on tässä suhteessa jo suuresti jää-
9032: toimisto jo ka;ksikymmentä vuotta sitten nyt takapajulle. Ruotsissa on koko maata
9033: teki siitä esityksen valtioneuvostolle. Sel- koskeva liikeyrityslaskenta suoritettu jo
9034: lainen laskenta olisi ehdottoman välttämä- vuonna 1931, ja siellä ollaan yksimielisiä
9035: tön, ·paitsi talouselämämme nykyisen ase- siitä, että liikeyrityslasirentoja on toimitet-
9036: man yleiskatsauksen kannalta, mikä olisi tava mieluiten joka viides, mutta ainakin
9037: varsin toivottavaa ottaen huomioon sen joka kymmenes vuosi, jotta tilastollinen
9038: suuren mielenkiinnon, joka täydellä syyllä selvitys pysyisi tasoissa talouselämän kehi-
9039: on tullut tuotantopoliittisten näkökohtien tyksen kanssa.
9040: osa;ksi näinä vaikeina aikoina, myös siksi, Viitaten edelläolevaan ehdotan kunnioit-
9041: että liikeyrityslaskenta on välttämätön ehto, tavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
9042: jotta saataisiin jotakuinkin varma pohja muksen,
9043: kansallistulon laskemiselle jl). sen jakaantu- että hallitus antaisi Eduskunnalle
9044: miselle. Tällainen liikeyrityslaskenta on esityksen riittiWän suureksi lisäyk-
9045: myös tarpeen va3!tima ot.taen huomioon sen seksi vuoden 1947 talousarvioon koko
9046: uudelleenmuodostumisen, jonka alaiseksi maan käsittiilvän liike·yrit·yslaskenn(fn
9047: maamme talouselämä sodan päättymisen ja toimittamista varten.
9048: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
9049: Helmer Smeds.
9050: 173
9051:
9052: IV,GL - Toiv. al. N:o 65.
9053:
9054:
9055:
9056:
9057: Lappi-Seppälä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja
9058: menoarvioon standardisoimistyön vulwrniseksi.
9059:
9060:
9061: E d u s k u n n a 11 e.
9062:
9063: Standardisoimistyön arvo kaiken tuo- Standardisointi on näihin asti kokonaan
9064: tantoelämän alalla on varsinkin kuluttajan ollut yksityisten henkilöiden aloitekyvyn
9065: kannalta ollut kauan oivallettu eikä sen ansiota ja melkein kokonaan yksityisen tuen
9066: kansantaloudellista hyötyä tarvinne tässä val'lassa. Sodan aikana oli tämän toiminta
9067: yhteydessä enemmän perustella. Sen arvo sangen hiljaista, johtuen siitä, että Suo-
9068: rahassa sitäpaitsi on vaikea määrätä, sillä men standardisoimislautakunnan henkilö-
9069: standardisointi tuo mukanaan myös koho- kunta oli määrätty muihin tehtäviin. Suo-
9070: tetun elintason ja kasvaneen kulutuksen, men standardisoimislautakunta, joka ennen
9071: niin että yhdenmukainen vertailupohja oli its-enäinen, aJ.istettiin Teollisuuden työ-
9072: puuttuu. Pitemmällä tähtäimellä nähtynä teholiiton alaiseksi. Kaikesta huolimatta
9073: ja tarkoituksen mukaisesti toteutettuna on oli lautakunta saanut huomattavia aikaan,
9074: standardisoinnin merkitys myös tuotanto- ollen sen vahvistamain standardien luku-
9075: kustannuksien alentamiskeinona jatkuvasti määrä v. 1944 lähes puolet siitä mitä esim.
9076: kasvanut. Tarkan arvion laatiminen tässä- Ruotsin teollisuudella silloin oli.
9077: kin suhteessa on vaikea, mutta jotain viit- Koska tässä maa~ nyt Dn ryhdytty to-
9078: teitä antanevat kuitenkin seuraavat mai- teuttamaan yleissuunnitelmaa elintason ko-
9079: ninnat. Ei ole vaikea esittää yksityisiä hottamiseksi, jonka onnistumisen edelly-
9080: tapauksia, joissa työn säästöä standardi- tyksenä on m.m. standardisoimistyön to-
9081: sointia soveltamalla voidaan todeta % jopa t.euttaminen, jota m. m. talousneuvosto on
9082: % siitä, mitä työ muuten maksaisi, 5 ja välttämärttömänä pitänyt, ehdotamme kun-
9083: 10% säästön ollessa sangen tavallisen ta- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9084: pauksissa, missä Standardisointia on voitu muksen,
9085: soveltaa. Ulkomailta tunnetaan kymme- että Jwllitns antaisi Ed-uskun-
9086: nien miljardien menetyksiä tapauksissa, nalle esityksen 2,800,000 markan
9087: missä Standardisointia ei oltu sovellettu. määrärahan ottamisesta lisäyksenä
9088: Kun meidän teollisuuden tuotanto vuosit- vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
9089: tain on n. 80 miljardia tekisi vaikka vain standardisoimistyön tukemiseksi siinä
9090: 1 % säästö tästä 800 miljoonaa, paitsi sitä 1nuodossa, että koko maata tarkoit-
9091: etua, mitä kuluttajalla on standardisoin tava standardi.soimistyötä suorittava
9092: nista. elin erotetaan taas itsenäiseksi.
9093: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1947.
9094:
9095: Jussi Lappi-Seppälä. Eemil Pääkkönen.
9096: Yrjö Suontausta. Lauri Murtomaa.
9097: 174
9098:
9099: IV,62. - Toiv. al. N:o 66.
9100:
9101:
9102:
9103:
9104: Leikola y. m.: N. s. verokahvin kat~ppaan laskemisest!J.
9105:
9106:
9107: E d u s k u n n a 11 e.
9108:
9109: Kun mhataloutemme on entisestään ki- taa 1,000 mk kilolta ja sittenkin sen hinta
9110: ristynyt ei:kä vanhoja tulolähteitä voida tulisi olemaan alle 1,500 mk kg. Valtio
9111: valtion avuksi 'paljoakaan suurentaa, on saisi täten hyvin helposti ylimääräisiä vero-
9112: mielestämme kiinnitettävä erityistä huo- tuloja n. 10 miljardia mk vuosittain. Täl-
9113: miota ilmiken sellaisen kulutustavaran ve- lainen tulonlisäys vaikuttaisi huomattavan
9114: rottamiseen, mitä ei voida pitää välttämät- edullisesti valtiotaloutemme tasapainoon.
9115: tömyytenä. Eräs sellainen on kahvi. Vii- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
9116: meisinä rauhanvuosina maamme kulutti nioittaen eduskmman hyväksyttäväksi toi-
9117: ka:hvia n. 25 milj. kg vuosittain. Jos ar- vomuksen,
9118: vioimme nykyisen kahvintarpeemme vaikka
9119: vain 10 milj. kiloksi, olisi se melkoinen erä että hallitus viipymättä ryhtyisi
9120: verotuskohteeksi. Kahvin salakauppahinta toimenpiteisiin n. s. vm·okahvin kattp-
9121: vailhtelee 2,000-4,000 mk riippuen paikka- paan laskerniseksi.
9122: kunnasta. Kahvia voitaisiin huoletta verot-
9123: Helsingiss;ä helmikuun 14 päivänä 1947.
9124:
9125: Erkki Leikola. Rolf Berner.
9126: Aino Luostarinen. Lauri Järvi.
9127: Alpo Lumme. Jaakko Hakala.
9128: Helena Virkki. Urho Saariaho.
9129: Erkki Koivisto. Jussi Annala:
9130: Max Sergelius.
9131: 175
9132:
9133: IV,63. - Toiv. al. N :o 67.
9134:
9135:
9136:
9137:
9138: · Kannisto y. m.: Selvityksen toimittamisesta Pohjois-Suo-
9139: men taloudellisista mahdollisuttksista.
9140:
9141:
9142: E d u s k u n n a 11 e.
9143:
9144: Oulun ja Lapin lääneissä olevien koskien ovat nykyisin osittain vanhentuneita ei-
9145: valjastaminen teollisuuden palvelukseen on vätkä missään 1tapauksessa anna <taloudelli-
9146: viime vuosina aJJmnut ja aivan lähitulevai- sesti selvää kuvaa koko Pohjois-Suomen ti-
9147: suudessa ovat Oulu-, Ii- ja Kemijokien kos- lanteesta. Rautatieverkoston kehittäminen
9148: ket rakennetut. Se va[tava energiamäärä, Pohjois-Suomessa, joka on erotettu pois
9149: joka ;täten tulee talouseiämämme palveluk- varsinaisesta rautatierakennusohjelmasta ja
9150: seen, on saatava nostattamaan Pohjois-Suo- jätetty riippumaan erikseen suoritettavasta
9151: men monessa suhteessa jäJlkeenjäänyttä rta- selvityksestä, jo edellyttää tuollaista Poh-
9152: loudellista kehitystä. Sen valtavat puu- jois-Suomea kokonaisuudessaan käsittävää
9153: määrät tarjoavat varmastikin silloin mah- taloudellista tutkimista.
9154: dollisuuksia paljon pitemmälle menevään Nämä pohjoiset seudut, jotka näihin
9155: ja nykyistä monipuolisempaan puun jalos- swakka ovat jääneet vai:Ue sitä huomiota,
9156: tamiseen. Pohjois-Suomen maaperästä jo joka muun Suomen osalle on tullut, if;ar-
9157: nyt tehdyt mineraiilöydöt on saat·ava jalos- joavat nyt moninaisia mahdollisuuksia -asu-
9158: tetuiksi omassa maakunnassa. Syntyvän tustoiminnalle ja :teollisuudelle. Olisi kui-
9159: typpiteollisuuden rturvin on varsinainen tenkin hyvissä ajoin selvitettävä, mitenkä
9160: kemiahlinen ·teoHisuuskin saaJtava sieLlä ke- noita mahdollisuuksia olisi kävtettävä kan-
9161: hittymään. santaloudellisimmin, ennenk~in kehitys
9162: Pohjois-Suomi suurin piirtein katsoen pääsee niin pitkäl<le, ettei sen ohjaaminen
9163: muodostaa yhden suuren taloudellisen ko- voi tapahtua ilman suuria vahinkoja.
9164: konaisuuden. Sen .taloudell:isista mahdolli- Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
9165: suuksista ei ole olemassa mitään kokonais- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9166: esitystä. Viime vuosikymmene1ltä on kyHä muksen,
9167: pari komiteanmietintöä, jotka selvittävät
9168: muutamien Pohjois-Suomen osien taloudel- että hallitns kii1·eellisesti t01:mitut-
9169: lisia oloja ja mahdollisuuksia, mutta siellä taisi selvityksen Pohjois-Suomen ta-
9170: tapahtunut, edellä lmvatunlainen kehitys loudellisista mahdollisuttksista.
9171: on aiheuttanut sen, että sanotut mietinnöt
9172: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
9173:
9174: H. A. Kannisto. Yrjö Hautala.
9175: Antti A. Koukkari. Erkki Koivisto.
9176: lVIarkus Niskala.
9177: 176
9178:
9179: IV,64. - Toiv. al. N :o 68.
9180:
9181:
9182:
9183:
9184: Koukkari y. m.: 7'oimenpiteistä rautatehtaan perustami-
9185: seksi Oulun teollisuusalueeUe.
9186:
9187:
9188: E d u s k u n n a l1 e.
9189:
9190: Viitaten rtoiv. al. n:o 29 vuoden 1946 val- rikkauksien edeUyttämää taloudellisen ke-
9191: tiopäivillä esitettyihin perusteluihin sekä hittymisen ja vaurastumisen mahdolli-
9192: siihen tosiasiaan, että nykyisen tuotanto- suutta, ehdotamme kunnioittavimmin edus-
9193: teollisuuden summitelmia rtoteUJtettaessa kunnan päätettäväksi toivomuksen, .
9194: Pohjois-Suomi on sortumassa sii11t:omaan
9195: asemaan, josta siirretään muualle :teollisuu- että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
9196: den käyttövoima ja raaka-aine suomatta toimenpiteisiin rautatehtaan pemsta-
9197: tälle syrjäiseille maakunnalle sen luonnon- miseksi Oulun teoUisuusseudulle.
9198: Helsingissä :helmikuun 14 päivänä 1947.
9199:
9200: Antti A. Koukkari. H. A. Kannisto.
9201: Arvi Ahmavaara. Matti Lepistö.
9202: H. S. Pesonen. Sulo Muuri.
9203: Yrjö Hautala. Erkki Koivisto.
9204: M. 0. Lahtela. Penna Tervo.
9205: S. Salo.
9206: 177
9207: IV,65. - Toiv. al. N :o 69.
9208:
9209:
9210:
9211:
9212: P. Ka.rja.lainen y. m.: Toimenpiteistä yksinomaan koti-
9213: maista raaka-ainetta valmisteisiinsa käyttävän huone-
9214: kaluteollisuuden vapa-uttamiseksi hin.ta- ja elinkeinosään-
9215: n.östelystä.
9216:
9217:
9218: Eduskunnalle.
9219:
9220: Sen jälkeen, kun elinkeinonsäännöstely pailua ei huonekalumarkkinoilla ole ja näin
9221: astui voimaan on eräillä aloilla ollut ha- pysyvät myös hinnat jatkuvasti kohtuutto-
9222: vaittavissa - yleisestä hintatason noususta man korkeina.
9223: vielä. poikkeavasti - runsasta hintaltiskon- Rinnan muun vallitsevan asuntokurjuu-
9224: taa. Tätä ei ole voinut ehkäistä edes voi- den kanssa muodostaa siinä oman osansa
9225: massa oleva hintasäännöstely. Kun !kan- huonekalujen korkeat hinnat. Vähävarai-
9226: sanhuoltoministeriö vahvistaa jollekin tuot- set nuoret avioparit eivät voi nykytilan-
9227: teelle hinnan, on sen usein turvauduttava teessa hankkia itselleen edes vaatimatto-
9228: niihin tietoihin, mitä tuottaja hintavahvis- mampia ja välttämättömiä huonakaluja.
9229: tusta anoessaan esittää. Näin on asian laita Kun vakaumuksemme on, että tästä epä-
9230: erikoisesti huonekaluteollisuuden alalla.· kohdasta päästäisiin ainakin kohtuullisuu-
9231: Huonekalujen hinnat ovat useassa ta- ~teen, jos huonakaluteollisuus vapautettaisiin
9232: pauksessa !kohonneet huomattavasti enem- hinta- ja elinkeinosäännöstelyn alaisuu<l.ema,
9233: män, kuin jonkun muun [mtimaista raaka- jolloin alal•la syntyisi vapaa.ta kilpailua,
9234: ainetta ktäyttä;v;än teol!lisuuden tuotteet. esitämme eduskunnan llyväiksyttäväksi toi-
9235: Kyseessä ei ole yksinomaan loistohuoneka- vomuksen,
9236: Lut, vaan yksinkertaisemmatkin, joihin
9237: raaka-aineena käytetään vain kotimaista että hallitus vapctuttaisi hinta- ja
9238: puuta. elinkeinosäännöstelyn alaisuudesta
9239: Kun tämäkin teollisuus toimii elinkeinon- huonekaluteollisuuden, joka käyttää
9240: säännöstelyn turvissa, jolloin uusia tuotan- valmisteisiinsa yksinomaan kotimaista
9241: tolaitoksia vain harvassa tapauksessa saa- raaka-ainetta.
9242: doon :perustaa, on selviåi, että mitään ki:l-
9243: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
9244:
9245: P. A. Ka.rja.lainen. Jere Juutila.inen. Walter Kuusela.
9246:
9247:
9248:
9249:
9250: 23
9251: 178
9252:
9253: IV,66. - Toiv. al. N :o 70.
9254:
9255:
9256:
9257:
9258: Lehtonen y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta gmniittituo-
9259: tannon kohottamisen ja graniitin viennin mahdollisuuk-
9260: sista.
9261:
9262:
9263: E d u s k u n n a ll e.
9264:
9265: Maamme vuoriperä sisältää useitakin eri- sesti vain puutavaran ja siitä jalostettujen
9266: laatuisia graniitteja, joita on rautateiden tuotteiden viennin varassa, olisi valtion ta-
9267: ja vesistöjen vars1t1a melkeinpä rajatto- holta aiheellista kiinnittää huomiota gra-
9268: masti saatavissa. Rauhan vuosina sitä lou- niittimme louhimisen ·ja valmistuksen te-
9269: hittiin eri puolilta maata kotimaista käyt- hostamiseen sekä sen vientiin ulkomaille.
9270: töä ja myöskin ulkomaille vientiä varten Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9271: jossa sillä oli va:rsin !huomattava kysyntä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9272: Sitä on viety muun muassa Tanskaan,
9273: Englantiin ja U. S. A :n asti. Vientiartik- että hallitus toirnituttaisi tutki-
9274: kelina sillä oli silloin huomattava merkitys. muksen siitä, mitä mahdollisuuksia
9275: Sotavuodet kuitenkin keskeyttivät tämän on kotimaisen graniittituotannon ko-
9276: alan teollisen ja kaupallisen kehityksen, ja hottamiseen ja graniitin ulkomaille
9277: suurin osa alan työntekijöistä on joutunut vientiin, ja myönteisessä tapauksessa
9278: hakeutumaan muille työaloille. ryhtyisi asian vaatimiin toimenpitei-
9279: Kun ulkomaankauppamme on yksipuoH- siin.
9280: IIelsingissä ,helmikuun 12 päivänä 1947.
9281:
9282: Vilho Lehtonen. Anna. Nevalainen.
9283: Yrjö A. Ma.mrlnen. Eino Roine.
9284: K. Bj. Kauhanen. Jalmari Kuhnala..
9285: Sulo Muuri. Kauko Andersson.
9286: Toivo J. Sormunen. Juho l'tlä.kelä.
9287: V. Puuma.Wnen. Hertta. Kuusinen.
9288: Aleksi Rinne. Aimo Aaltonen.
9289: Toivo Lå.ng. Aaro Uusitalo.
9290: Antti Virtanen. Rolf Berner.
9291: w. Metsäranta.. Penna; Tervo.
9292: L. Myllymälå. Tyyne Tuominen.
9293: Mauri Ryömä.
9294: 179
9295:
9296: IV,67. - Toiv. al. N:o 71.
9297:
9298:
9299:
9300:
9301: Pyörälä y. m.: 1"1-läiirärahasta avustuksiksi ja lainoiksi m;a.
9302: seudU{It sähköyhtymille.
9303:
9304:
9305: Ed u s kunnalle.
9306:
9307: Viime ,aikoina perustetut mwaseudun säh- Lainamäärästä, tässä tapauksessa 50
9308: könjakeluyhtiöt joutuvat tyydyttämään Mmk, on oletettu nostetun 30 Mmk ensim-
9309: pääomatarpeensa suurin piirtein seuraavan mäisenä, 10 Mmk toisena ja 10 Mmk kol-
9310: kaavan mukaan: mant~na toimintavuotena. Osakepääoma
9311: Osakepääoma . . . . . . . . . . . . . . 15 % on aJateltu maksetun kokonaisuudessaan
9312: Lainavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 , e~simmäi~en vuoden aikana, mutta liitty-
9313: Liittymismaksut . . . . . . . . . . . . 60 , m:ISinaksuja on ajrutelltu kerättävän ainoas-
9314: taan siinä suhteessa kuin rakennusvaihe
9315: Rakennuspääoma . . . . . . . . . . . 100 % ja sähköistys edistyvät.
9316: Jo tällaisen suhteellisen vaatimattoman Alkuvuosina, siis varsinaisina rakennus-
9317: lainavaraosuuden huoltaminen merkitsee vuosina, muodostavat lainakustannukset
9318: yhtiöHle ja lopuksi kuluttaji1le huomatta- taulukon mukaan huomattavan suuren
9319: vaa taloudellista rasitusta ainakin alku- osuuden vuosikustannusten kokonaismää-
9320: vuosina. Jos lainapääoman vuotuiset rästä. Tämä osuus laskee vähitellen säh-
9321: korko- ja lyhennysmaksut tällöin oletetaan köistyksen edistyessä ja kulutuksen kas-
9322: ?levan 10% (esim. korkokanta 5 s/4 % ja vaessa ja lähentelee todennäköisesti n.
9323: Ja kuoletusaika 15 vuotta) ja osinkoa ei 20 % raja-arvoa, siis vielä varsin huomat-
9324: jaeta osakepääomalle, muodostunevat ja- tava osuus. Saman suhteellisen vaikutuk-
9325: keluyhtiön, jonka tarvitsema rakennuspää- sen huomaa myös energian omakustannus-
9326: oma on 200 miljoonaa markkaa, ensimmäi- hinnassa, mikä hinta kuitenkin nopeasti
9327: sen kymmenvuotiskehityskauden vuosikus- laskee kulutuksen kasvaessa.
9328: tannukset ja energian omakustannushinta On siis erittäin tärkeätä että uudet
9329: sekä arvioitu vuotuinen hyödyllinen ener- sähköyhtymät ainakin viitenä ensimmäi-
9330: giankulutus seuraavan taulukon mukai- senä vuotena, varsinaisen rakennusvai-
9331: siksi: he~~ aikana, jolloin kulutus . on pientä,
9332:
9333: gg
9334: f.?j
9335: s~ ~ .. sa1s1vat tehokasta tukea valtwlta laina-
9336: <
9337: 5
9338: !ll.
9339: El~
9340: <
9341: ~~::5
9342: ""§;
9343: !~
9344: ~~
9345: """ P!'l!l
9346: ~i ~t ..!!r:t
9347: =-e:
9348: :i varojen huoltamisessa, siis vuotuisten
9349: korko- ja lyhennysmaksujen suorittami-
9350: sessa.
9351: ~g:
9352: ~ ~~
9353: So'~ .r~ IO'!f
9354: Jo muodostettuj.en ja lähiaikoina muo-
9355: dostettavien uusien maaseudun sähkön-
9356: 1947 6 50 jakeluyhtiöiden rakennuspääoman tarve
9357: 1948 11.5 35 23 15 0.5 on nykyisen hintatason mukaan pyörein
9358: 1949 16.5 30 16.5 11.5 1 luvuin 2,200 miljoonaa markkaa, mikä
9359: 1950 19 26 12.5 9.3 1.5 merkitsee sähköä ehkä n. 100,000 talou-
9360: 1951-52 22 23 11 8.5 2 teen. Jos rahoitus tapahtuu edelläselostet-
9361: 1953-56 24 21 8 6.3 3 tujen periaatteiden mukaan, tarvitaan lai-
9362: a = energian hinta lainakustannukset navaroja 550 miJj. mk jaetJtuna kahdelle
9363: huomioonotettuina. tai kolmelle lähivuodelle. Kuluvan vuo-
9364: b =energian hinta ilman lainakustan- den tarve tulee olemaan n. 200-250 milj.
9365: nuksia. mk, joten jo korkojen maksamiseen tarvi-
9366: 180 IV,67. - Maaseudun sähk:ö:V'htymät.
9367:
9368: taan n. 12-15 milj. mk. Edellä esittetyyn viitaten kunnioittaen
9369: Kuten edelläolevasta on käynyt selville, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
9370: on maaseudun sähköistämiskysymys suu- toivomuksen,
9371: ria rahallisia pääomia vaativa kysymys,
9372: johon harva•an .asut•tu pienviJjelysvaltainen että hallitus ottaisi vuoden 1948
9373: ja heikkovarainen maaseutu ilman valtion valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
9374: voimakasta tukea ei omin voimin kykene 250 rnilj. markan määrärahan jaet-
9375: sitä toimeenpanemaan. Kun maaseudun tavaksi avustuksina sekä korottominct
9376: sähköistäminen on samalla koko kansamme tai halpakorkoisina lainoina nwtMeu-
9377: elinkysymys, niin valtiovallan velvollisuus dulle perustetuiUe ja vastais1tudessa
9378: on ilman muuta ojentaa auttava kätensä. perustettaville sähköyhtymille.
9379: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
9380:
9381: J. Pyörälä. Anselm. Alesta.Jo.
9382: Eino Möttönen. Juho Paksuja.lka..
9383: Kusti Eskola. Uuno Ra.a.tikainen.
9384: Toivo B. Kinnunen. Antti J. :Ranta.maa..
9385: Albin Asikainen. Joha.nnes Virolainen.
9386: Toivo Ikonen. Toivo 1. Sormunen.
9387: Aino Luostarinen.
9388: 181
9389:
9390: IV,6s.- Toiv. al. H:o 72.
9391:
9392:
9393:
9394:
9395: M'åkinen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
9396: 1
9397:
9398:
9399:
9400: arvioon 11/Vustuksen myöntämiseksi Pohjois-l(arjalan
9401: Sähkö Oy:Ue.
9402:
9403:
9404: E d u s k u n n a ll e.
9405:
9406: Maamme eri lääneissä oli v: n 1941 tilas- mien käytäntöön ottamista on ollut pakko
9407: ton mukaan sähköiStettyjä talouksia seuraa- aluksi turvautua maakunnassa sijaitseviin
9408: vasti: höyryvoimalaitoksiin, joiden polttoaineelia
9409: Uudenmaan läänissä ........... . 63% kehittämä sähkövoima tulee suhteellisen
9410: Turun ja Porin läänissä ....... . 50% kalliiksi.
9411: Vaasan läänissä ............... . 50% Vesivoiman saamiseksi on Pohjois-Karja-
9412: Hämeen , ............... . 37% lna Sähkö Oy tehnyt Imatran Voima-Osa-
9413: Oulun , ............... . 18% keyhtiön kanssa sopimuksen, johon sisältyy
9414: Viipurin , ............... . 15% uuden voimansiirtojohdon rakentaminen
9415: Mikkelin , ............... . 10% Warkaudesta Joensuuhun. Sen sijasta,
9416: Kuopion , ............... . 8% että valtiovalta avustaisi tällaisen laajan,
9417: ~tässä suhteessa >t.aJkapa.ju'llle jäärueen maakun-
9418: Pohjois-Karjalassa, Kuopion läänin har- nan sähköistämistä kustantamana edellä-
9419: vaan asutussa osassa, oli sähköistys tieten- mainitun suurjohdon rakentamisen, mikä
9420: kin tästä keskimäärästä vieläkin enempi joka tapauksessa tarvitaan Pohjois-Karja-
9421: jäljessä muihin maakuntiin verrattuna. lan koskien ylijäämäenergian siirtämiseen
9422: Puutteen poistamiseksi, joka sota-aikana Etelä- ja Länsi-Suomeen, on maakunnan
9423: sekä valaistuksessa että maataloudessa kävi edellämainitun sopimuksen mukaisesti kan-
9424: erikoisen kipeäksi, on Pohjois-Karjalassa nettava tämäkin rasitus, mikä !koi·koina ja
9425: oma-aloitteisesti ja ripeästi ryhdytty toi- kuoletuksina tekee n. 12 milj. mk ja ko-
9426: menpiteisiin. Toukokuun 12 päivänä 1945 rottaa ylimäJäräisesti sähkövirran hintaa
9427: perustettiin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, n. 2 mk:lla kilowattitunnilta.
9428: jonka osakkaina on 23 maalaiskuntaa, Sähköistyshankkeen muut kustannukset,
9429: Joensuun kaupunki, Nurmeksen ja Liek- edellämainittua suurjohtoa lukuunotta-
9430: san kauppalat sekä 18 suurempaa ja pie- matta, pienjännite-jakeluverkostosta, muun-
9431: nempää teollisuus- ja liikeyritystä. Perus- tajineen ja muine laitteineen, nousevat 250
9432: tetun sähköyhtiön toiminta-alue ulottuu milj .markkaan. Kun yhtiön osakepääoma
9433: pohjoisessa V altimoon, idässä Ilomantsiin, on 50 milj. mk, olisi 200 milj. mk rahoi-
9434: etelässä Kesälahdelle ja lännessä Savon tettava lainoilla. Tämän lainapääoman
9435: puolella Riistaveden pitäjään. Lyhyestä, korko 5%,% :n mukaan tekee 11.5 milj.
9436: 1
9437:
9438:
9439:
9440:
9441: vajaata 2 vuotta kestäneestä toimikaudes- mk ja arvioidulle kulutukselle n. 2: 30 mk
9442: taan huolimatta on yhtiö ehtinyt saada hy- kilowattituntia kohti. Tähäri tulevat li-
9443: vään alkuun melkein yli koko tämän laa- säksi ne kustannukset, jotka kunkin kulut-
9444: jan maakunnan ulottuvan ja:keluverkoston, tajan on kustannettava sisäasennuksissa
9445: josta on valmiina 65 muuntaja-asemaa, n. valo- ja voimavirtaa varten, sekä lopulta
9446: 350 km 20,00'0 voltin ja n. 800 km 400/230 varsinaiset kulutusmaksut. Jos kulutta-i
9447: voltin johtoja. jien on kannettava kaikki nämä kustan-
9448: Odotettaessa vesivoiman saamista muu- nukset, nousee sähkövirran hinta kohtuut-
9449: alta ja Pohjois-Karjalassa sijaitsevien, yhä toman korkea:ksi.
9450: suureksi osaksi ra:kentamattomien vesivoi- Tämän laajan maakum1an pääsemistä
9451: 182 IV,os. - Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.
9452:
9453: osalliseksi siitä hyödystä, minkä riittävä ja 1947-50 sille myönnettäisiin valtion avus-
9454: !kohtuullisin kustannuksin saatava sähkö- tusta kaikkiaan 180 milj. mk Koska tar-
9455: virta tarjoaa, on epäilemättä :pidettävä vittavan avustuksen suuruus riippuu ra-
9456: oikeutettuna. Kysymyksessä ei ole ainoas- kennustöiden edistymisestä, voitaisiin se
9457: taan tämän päivän tarve valaistuksen ja eri vuosille jaoitella esim. tariffiyksikköä
9458: maatalouden voimavirran muodossa, vaan sekä jokaista valmistunutta ja käytäntöön
9459: myöskin useissa suhteissa lapsipuolen ase- otettua muuntajapiiriä kohti.
9460: maan jääneen, syrjäisen maakunnan ja Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit-
9461: rajaseudun tuleva kehitys, sen väestön toi- taen ,edusik:unnan päätertltäväksi !toivomuk-
9462: meentulo ja sen luontaisten raaka-aineiden sen,
9463: käyttö sekä jalostaminen niinhyvin suur- että hallitus antaisi Eduskunna:tle
9464: ja tehdasteollisuuden kuin myöskin koti- esityksen 30 milj. markan lisäyk-
9465: teollisuuden muodossa. sestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
9466: Hankkeen loppuun saattaminen kaipaa arvioon avustukseksi Pohjois-Karja-
9467: valtiovallan avustusta siten, että vuosina lan Sähkö Oy:lle.
9468: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
9469:
9470: Eero Mäkinen. Juho Karvonen.
9471: Heikki Soininen. Lauri Riikonen.
9472: Akseli Brander. 0. Muikku.
9473: Samuli Tervo. Yrjö A. Manninen.
9474: Varma K. Turunen. K. Hj. Kauhanen.
9475: 183
9476:
9477: IV,69. - Toiv. al. N:o 73.
9478:
9479:
9480:
9481:
9482: Salo: Määrärahasta avust'Uksiksi Kainuun kuntien sähköis-
9483: tämisestä osalliseksi pääsemistä varten.
9484:
9485:
9486: E d u s k u n n a 11 e.
9487:
9488: Kainuun kunnat ovat yhteistoimin laati- rtamaan Kainuun asukika~ta, semminkin kun
9489: neet alueensa sähköistämissuunnite:lman. se on pääosakkaana Oulujoen voimalaitos-
9490: Sen kustannukset nykyisten hintojen mu- yrityksissä, jmka laitOkset tmevat ener-
9491: kaan nousevat pyörein luvuin 260 milj. giansa saamaan juuri Kainuun alueen vesi-
9492: markkaan. Kansaneläkelaitos lienee tehnyt voimavaroista.
9493: päätöksen kaikkien sähköistämisyritySiten Valtion myöntämän lisälainoituksen sitä
9494: lainoit'tramisesta 50 %: iin kustannusar- · välttämättä lta:rvitseville voisivat kunnat
9495: vioista. Harvasta asutuksesta johtuen ja parhaiten hoitaa kukin alueensa väestön va-
9496: muuntajien, kuparin sekä työn kalJeuden raillisuussuhteet parhaiten tuntien.
9497: vuoksi ja vaikka alueesta suunnitelman mu- Jotta tämä kävisi mahdolliseksi, esitän
9498: kaan ei sähköistettäiSi kuin 50-75 pro- kunnioittaen eduskunnan hyVJäksyttäväksi
9499: senttiin, jää sähkön ott-ajien maksetJtavaksi toivomuksen,
9500: niin raskaat osake- ja Ei'ttymismaksut, etJtä
9501: heikkovarainen väestö ei siihen kykene, niin että hallitus ottaisi v. 1948 tulo-
9502: miele~lään kuin he rt:ahtoisivatkin päästä ja menoarvioesitykseensä 50 miljoo-
9503: osallisiksi sähkön käytöstä voiman ja valon nan markan määrärahan jaettavaksi
9504: puutetta tähän asti kärsitJtyään. kunnille ko1·ottomina tai helppokor-
9505: Jotta mahdollisimman suuri osa sähköis- koisina lainoina, jälleenlainattavaksi
9506: tettävän alueen heikkovaraisesta väestöstä sellaisiUe kuntalaisille, joille heikko-
9507: kykenisi pääsemään sähkön käytöstä osalli- varaisuutensa vuoksi tuottaa esteen
9508: siksi, olisi valtio kansaneläkelaitoksen ohella tai vaikeuksia päästä osalliseksi Kai-
9509: velvollinen ny;t ralussa :lisälainoituksella aurt- nuun kuntien sähköistämisestä.
9510: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
9511:
9512: S. Salo.
9513: 184
9514:
9515: IV,7o. - Toiv. al. N:o 74.
9516:
9517:
9518:
9519:
9520: Sormunen y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen taloudel-
9521: listen mahdollisuuksien suunnitelmaUiseksi hyväksikäyt-
9522: tämiseksi.
9523:
9524:
9525: E d u s k u n n a ll e.
9526:
9527: Sotien johdosta maamme talouselämän nykyisin Oulun rläänissä peltoala on noin
9528: painopiste on siirtynyt entistä enemmän 170,000 ha, eli alle 0.5 ha henkeä kohti,
9529: Pohjois-Suomeen. Menetettyjen vesivoima- ni,in käsittää, miten tavattoman suuret mah..
9530: ja teollisuuslai,tosten sekä vähentyneiden doHisuudet maat,a.loudelle siellä ovat. Tä-
9531: vHjelysalojen tilalle on sallitava uusia. män näkökohdan merkitystä lisää vielä se,
9532: Puuta raaka-aineenaan käyttävän teollisuu- etrtä maakunnasta on löydetty suuret mää-
9533: den rinnalle on kehitettävä kaivos- ja me- rät dolomiittista kalkkikiveä, joka on erin-
9534: talliteollisuutta; vi ljelykselle on raivattava
9535: 1
9536: omaista Taaka.-ainetta apU!lant'a.. ja typpi-
9537: maata siellä, mi<>sä siihen on suurimmat ja teollisuudelle. Raskaan ja monipuolisen
9538: luontaisimmat edelly,tykset ja missä ne si- teollisuuden sijoititumiselle Pohjois-Suomeen
9539: jaitsevat lähinnä suunnitteilla olevaa apu- on mitä parhaimmat edellytykset. Otan-
9540: lantateollisuutta. mäestä, Porkosesrta, Tuomiva:arasta, Kär-
9541: Pohjois-Suomi tarjoaakin sekä ta:louselä- väsvaarasta ja l\'Iakolasta ja monista muista
9542: :mämme rakennemuutoksille että sen suuri- paikoista löydetyt malmiesiintymät antai-
9543: suuntaiselle kehittämiselle parhaimmat sivat raaka-ainetta. Otanmäen i:lmeniitti
9544: ed:elly;ty;kset maassamme. Sielllä on kasvavia '('t~tanv,a[koinen raaka-aine) sekä muualta
9545: metsiä, viljelyskelpoisia maa-alueita; maa- saatavat kaoliini, kvartsi ja maasälpä, do-
9546: perästä on löydetty arvokkai,ta mrulmeja ja lomiitti ja kiille monipuolistaisivat t€olli-
9547: mineraaleja; on koskivoimaa ja polttotur- suusperustaamme. Kun Pohjois-Suomea
9548: vetta; maakunnan pitkä merenrannikko 1tar.. halkovat lukuisat vuolaat vesiväylät, niin
9549: joaa monia hyviä satamia j. n. e. Niinpä teoHisuuden ja muun taloudellisen toimin-
9550: esim. Oulun läänin metsäpinta-ala on n. nan tarvitsemasta koskivoimasta ei ole puu-
9551: 4,058,000 ha. eli 18.7 % koko Nyky-Suomen tetta. Polttoaineeksi on maaperässä run-
9552: metsäpinta-al,asta. Siitä hakattiin vuonna saasti turvetta. Jo nyt on tutkittu 46 polt-
9553: 1938 puuta kaikkiaan 7.2 milj. p-m2, eli toturvealuetta, joiden yhteinen pinta-ala on
9554: niin val1tava määrä, että siitä riittäisi 7 2,129.4 ha ja josta lasketaan voi1tavan saada
9555: metrin korkuinen pino Helsingistä Teno- n. 32.s milj. ms, eli 4.5 milj. tonnia kuivaa
9556: joelle. · :Metsien kasvavan puuvaraS'ton las- polttoturvetta. Voidaan siis todeta, että
9557: ketaan olevan 236 milj. k-ms, eli 17.2% Pohjois-Suomen merkitys nykyisissä oloissa
9558: koko Nyky-Suomen puuvarasrtoista, ja vuo- kansantalouttamme kehitettäessä on tavat-
9559: tuisen kasvun 1lasketaan nousevan 5.41 milj. toman suuri.
9560: m3:iin. Tämä kuvastaa maakunnan mer- Mutta Pohjois-Suomen suurrt:en ta1oudel-
9561: kitystä maamme taloudellisten olojen ke- listen mahdollisuuksien hyväksikäyttämi-
9562: hittämisessä. nen ei ole toteutettavissa kädenkäänteessä.
9563: l\'Iaataloudenkin kehit!tämisessä Pohjois- Sen vuoksi siellä jo rtoiminnassa olevien
9564: Suomi tarjoaa suuria mahdöllisuuksia. teollisuuslaitosten rt:uotannollista oohoa ja
9565: Niinpä esim. Oulun läänin jokirtasanko- laajentamista o1isi ohjattava edistämään
9566: alueet käsittää noin 2 milj. ha, josta vilje- sekä Pohjois-Suomen että koko maamme ta-
9567: lyskelpoisia maita yli 700,000 ha. Kun louden uudelleen rakentamista. Sitä sil-
9568: IV,7,0. - Soi"Dlunen y. m. 186
9569:
9570: mäJ.lä pitäen olisi suunniteltava myös Tau- seksi vä;lttämättömyydeksi, kunnioittaen
9571: tatieverkosto, teollisuus-, asutus- ja viljelys- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäviksi
9572: alueet, mutta ennen muuta rautatiet. Sel- toivomuksen,
9573: laiset suunnitelmat ja toimenpiteet eivät
9574: ole oikeita, joiden mukaan esim. l'autateirtä että hallitus kiireellisesti asettaisi
9575: rakennettaisiin siten, että Pohjois-Suomen toimikunnan tutkimaan ja tekemään
9576: metsävarat ja malmirikkaudet kuljetettai- ehdotuksia Pohjois-Suomen talou-
9577: siin jonnekin Etelä-Suom€Il ,teollisuuslaitok- dellisten mahdollisuuksien suunni-
9578: siin taikka että niitä sinne rakennettaisiin telmalliseksi hyväksikäyttämiseksi
9579: POJhjois-Suomesta tuotavia, raalm-aineita ja- kiinnittämällä en.sisijainen huomio
9580: lostamaan. Teol,lisuus- ja 'tuotantolaitokset satamien, maanteiden ja liikenneolo-
9581: on suunniteltava ja rakennettava sinne, jen, mutta ennen muuta rautatei-
9582: missä "raaka- ja polititoaineet sekä sähkö- den rakentamiseen siten, että ne par-
9583: voima ovat lähinnä. Se on kansantaloudel- haiten palvelevat maakunnan ja
9584: lisesti edullisinta. sinne muodosttwan teollisuuden tar-
9585: T1ämän vuoksi, ja kUin Pohjois-Suomen vetta ja edelleen kehittämistä.
9586: teoBistaminen on tullut k~ansantaJloudelli-
9587: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
9588:
9589: Toivo I. Sormunen. W. Metsäranta.
9590: J alma.ri Kulmala. Sulo Muuri.
9591: Hugo Ma.nn~nen. Eino Tainio.
9592: Elsa Ka.rppinen. J. Mustonen.
9593: Arvo Riihimäki. Lauri Myllymäki.
9594: Toivo Kujala.
9595:
9596:
9597:
9598:
9599: 24
9600: 186
9601:
9602: IV,11. - Toiv. al. N:o 75.
9603:
9604:
9605:
9606:
9607: Laine y. m.: Jokioisten Rautatie 0 jY :m osakkeiden lunas-
9608: tamisesta valtiolle.
9609:
9610:
9611: E d u s k u n n a ll e.
9612:
9613: Jokioisten Rautatie 0 /Y: n omistamasta että tällä rautatiellä on omat rahtitarif-
9614: rautatiestä, Humppila-Forssa, jonka pi- finsa, jotka ovat 20 % korkeammat kuin
9615: tuus on 23 km, siihen kuuluvasta kalus- valtiolla. Varsinkin silloin kun joudutaan
9616: tosta ja rakennuksista omistaa valtio % tavaraa lä;hettämään sekä J cYkioisten että
9617: ( 66 % koko osakemäärästä). Nämä osak- valtion rautateillä nousevat rahdit suhteet-
9618: keet ovat si1rtyneet valtiolle yhdessä Jo- toman !korkeiksi. Rautatien henkilökunnan
9619: kioisten kartanoiden oston kanssa v. lr918. palkkaus taas on vastaavien valtion toin-
9620: Tämä rautatie on kapearaiteinen ja siihen ten palkkausta alempi.
9621: kuuluva kalusto vanhaa ja kulunutta. Sen Olemme sitä mieltä että valtion olisi lu-
9622: jä~keen kun tälle radalle ennen sotia uusit- nastettava Jokioisten Rautatie 0/Y:n lo-
9623: tiin raskaampi kiskotus (22.3 kg/m) on putkin (34 %) osakkeet, joita on yhtiöillä
9624: n. s. lavettia1usten, joita on 6 kp[., pää!Hä ja muutamilla yksityisillä ja liitettävä rata
9625: pieni osa valtion vaunuista voinut tulla rautatiehaJ1itUJk:sen ailraiseksi. SamailJa tule-
9626: tälle radalle tavaran kuljetukseen ja siltä vaisuuteen tähtäävänä toivomuksena esi-
9627: osalta on vapauduttu Humppilasta tavaran tämme että rata muutettaisiin myöhemmin
9628: siirrosta Jokioisten rautatien vaunuista val- normaaliraiteiseksi. Aluksi kelpaisivat ny-
9629: tion vaunuihin ja päinvastoin. Suuri osa kyisetkin kiskot, jos rataosalla käytetään
9630: tavarasta on kuitenkin edelleen sanotulla vain pienempiä vetureita. Edelläolevaan
9631: asemalla muutettava vaunuista toisiin. viitaten esitämme kunnioittaen eduskunnan
9632: Tämä nostaa huomattavasti rwhtikustannuk- hyväksyttäväksi toivomuksen,
9633: sia ja viivästyttää sen kulkua. Lisäksi tämä
9634: on syynä tavaran pilaantumiseen, särkymi- että hallitus kiireellisesti tutkisi,
9635: seen ja välhenemiseen. mitä mahdollisuuksia olisi lunastaa
9636: Nyt on myös haittana ja kustannuksia Jokioisten Rautatie 0/Y:n osakkeet
9637: lisäävänä tekijänä se että tällä rataosalla kokonaan valtion haltuun ja ryhtyisi
9638: <>vat omat johtajansa, samoin kuin siitäkin asian vaatimiin toimenpiteisiin.
9639: H~lsingissä 11 päiväiDä helmikuuta 1947.
9640:
9641: Lauri Laine. Lauri Murtomaa.
9642: Johannes Virolainen. Aino Malk:amäki.
9643: Eino Raunio. Väinö Kivisalo.
9644: Juho Hukari.
9645: 187
9646:
9647: IV,12. - Hemst. mot. N:o 76.
9648:
9649:
9650:
9651:
9652: Smeds: A'il{Jående åtgärder för stödjande av näringslivet
9653: i de trakter, där fltykten från landsby,gden lett till folk-
9654: minskning och svåra ekonomiska förhållanden.
9655:
9656:
9657: T i ll R i k s d a g e n.
9658:
9659: Riksdagen har i många olika motioner verkliga landsbygden däremot mycket
9660: hemstä:1lt om åitgärder för stävj,aillde av den färre, högst två tredjedelar av totalbefolk-
9661: s. k. f:lykten från ~andsbygden. Gemensamt ningen, är Finland ännu i dag jämfört med
9662: för dessa har var]t a'tt de siMat på höjandet de flesta andra av Europas Iänder ett land
9663: av den kulturella nivån, eller ökandet av med en stor landsbygd och liten stads-
9664: trevnaden på landsbygden. Gemensamt bygd. Det finnes m. a. o. ännu en bred
9665: för dem är också att - i den mån de gi- marginal för flykten från landsbygden till
9666: vit anledning till åtgärder - de icke det städerna. Ur synpunkten av näringslivets
9667: ringaste förmätt inverka på förenämnda utveckling är denna flyttningsrörelse
9668: fenomen; tvärtom har flykten från lands- t. o. m. direkrt; önskvärd.
9669: bygden fortsatt i ständigt ökad takt. Frånsett de nuvarande undantagsförhål-
9670: IJet kan med skäl göras gällande att landena, d. ä. trångboddheten i städerna,
9671: farhågorna för en alltför stor flykt från som ställt myndigheterna i de stora stä-
9672: landsbyggden i vårt land i stor utsträck- derna inför så stora sv.årigheter att krav
9673: ning överdrivits. Vår officiella statistik på begränsning av inflyttningsrörelsen
9674: visar att landsbygdens befolkning allt fort- uppställts och på en del håll genomförts,
9675: farande tillväxer, om än i allt långsam- har flykten från landsbygden dock med-
9676: mare takt; enligt den officiella statisti- fört följder, som måste betecknas såsom
9677: ken bodde på landsbygden åren 1920, skadliga, även om sakens s. a. s. moraliska
9678: 1930 och 1940 resp. 2,612,000, 2,752,000 sida lämnas ur räkningen. Dessa menliga
9679: och 2.833,000 personer ( närvarande be- följder framträda i synnerhet om man
9680: folkning), i städerna resp. 493,000, 628,000 ibetraikitar fenomenet ur regional synpunkt.
9681: och 863,000 personer. Ännu 1940 bodde I stora delar a v vårt land har flykten
9682: enligt detta 76.7% av Finlands befolk- från landsbygden lett tili att kommuner
9683: ning på landsbygden. Även om hänsyn och större områden fått en betydligt
9684: tages till att den officiella statistiken på mindre befolkning än för en mansålder,
9685: ett missvisande sätt redogör för landsbygd ja än för endast 15-20 år sedan. Under
9686: och stad - till städerna räknas sådana självständigshetstidens två första decen-
9687: obetydliga och föga stadsliknande sam- nier minskade sålunda befolkningen i
9688: hällen S()m Nådendal och Nykarleby, tili Vårdö och Hartola med över 25 %, i Hout-
9689: landsbygden icke blott alla köpingar, där- skär, Villnäs, Muuruvesi, Jääskis och Ka-
9690: ibland sådana stora samhällen som Riihi- runa, Lågskär, Seitskär, Vuoksela, Joutsa,
9691: mäki och Varkaus, utan även alla icke Hirvensalmi och Petalax med över 20%.
9692: adminstrativa tätorter, vore de än så stads- Det säger sig självt att en dylik snabb
9693: liknande som Voikka, Kuusankoski, Vuok- avfolkning av en bygd måste medföra
9694: senniska och Pargas malm - och den ekonomiska vådor för densamma, i form
9695: verkliga stadsbygden därför räknar myc- bl. a. av brist på arbetskraft och i icke
9696: ket flera invånare, säkert omkring en utnyttjade bostadsutrymmen och överhu-
9697: tredjedel av Finlands hela befolkning, den vud kapital, som icke kommer att bliva
9698: 188 IV,72. - MaaUapa;ko.
9699:
9700: utnyttjat. Orsakcn till denna avfolkning mån stävj.a den adlltför stora fiykten från
9701: är väl i de flesta fall att bygden är över- dessa områden, måste bestå i en stimule-
9702: befolkad, att den icke med hänsyn till ring av dessa trakters näringsliv, åstad-
9703: näringslivets aktuella ståndpunkt förmår kommen genom statliga stödåtgärder av
9704: livnära sina invånare enligt en levnadsstan- olika slag. Dylika stödåtgärder kunde ut-
9705: d!ard, som är vanJi'g i a:ndra delar ·av Jan- göras av understöd åt sådana av lantbru-
9706: det. I en del fall kan avfolkningen även kets binäringar, som. lämpa sig för små-
9707: bero på att nygrundade industrier i när- och dvärgbruket, t. ex. svinskötsel, höns-
9708: belägna städer sugit till sig en stor del a v skötsel, biodling och pälsdjursavel, i för-
9709: bygdens befolkning. Anmärkningsvärt är bättrande av kommunikationerna och
9710: dock att de områden, där flykten från grundande av statsägda eller understöd
9711: landsbygden lett till folkminskning, ligga åt privatägda industrier. Det förtjänar i
9712: avlägset från de stora städerna och in- detta sammanhang att nämnas att staten
9713: dustriorterna, i isolerade trakter av landet. i Storbritannien genom stödåtgärder av
9714: Sådana äro Åbolands och Ålands skärgård, olika slag under trettiotalet lyckades i ·
9715: hela St lVIwheols 1län och specieHt S'Ocknarna hög grad stävja bortflyttningen och den
9716: i sydöst i södra delen av Saima området, ekonomiSika mis:ä,ren i områden, som till
9717: norra delen av Kuopio län, sydöstra de- följd industrins nedgång i dem hotades
9718: len av Tavastehus län och Sydösterbottens av fullständig ekonomisk ruin, de s. k.
9719: kust- och skärgårdsregion. ÅJ]la: dessa special el. depressed areas.
9720: områden äro utpräglade småbruks - för lVIed hänvisning till ovanstående vågar
9721: att icke säga dvärgbruksbygder. Vad jag föreslå a~tt riksdagen ville besluta hem-
9722: speciellt regionerna på Sjöplatån beträffar st<älla,
9723: har väl även de sociala förhållandena -
9724: procenten obesuttna är här mycket hög - att regeringen måtte vidtaga åt-
9725: medverkat till utvandringen. Utmärkande gärde1' för stödjande av näringslivet
9726: för dessa områden är vidare en karg jord- i de tmkter av Finland, där flykten
9727: mån och i regel ett outvecklat kommuni- från landsbygden lett till folkminsk-
9728: kationsnät. · ning och svåra ekonomiska förhållan-
9729: De åtgärde1•, som kunde tänkas i någon den.
9730: Helsingfors den 13 februari 1947.
9731:
9732: Helmer Smeds.
9733: 189
9734: JV,12. - Toiv. al. N:o 76.
9735: Suomennos.
9736:
9737:
9738:
9739:
9740: Smeds: Toimenpiteistä niiden seutujen eli1U.einoetämän tu-
9741: kemiseksi, joissa maaltapako 01t aiheuttanut ·väestön vä-
9742: henemistä ja taloudell·isict vaikeuksU:t.
9743:
9744:
9745: Ed us,kunn~.lli(',
9746:
9747: Eduskunta on monissa •erilaisissa aloit- masti noin kolmasosa Suomen koko väes-
9748: teissa ilausunut toivomuksia n. s. maalta- töstä, varsinaiseHa maa:seudul:la sitävastoin
9749: paon elrlciiisemffitä tarkoittavista toimenpi- p111ljon vähemmän, korkeintaan kabi kol-
9750: teistä. Niille on ollut yhteistä se, että ne mannesta koikqna:isväestöstä, on Suomi viellä
9751: ovat tähdänneet sivistykse'His.en tason :lm- täilUildn hetkellä useimpiin muihin Euro-
9752: hottamiseen 'tai viihtyisyyden lisäämiseen pan maihin verrattu~ maa, jossa on suuri
9753: maaseudU!Ha. Yhteistä on myös niiUe ol- maaseutu- ja pieni kaupunkiasutus. Toisin
9754: lut - mikäli ne ovat antaneet aihet:ta toi- sa.noen on vi:elä olemassa leveä mariginaaili
9755: menpiteisiin - >että ne eiv~ålt vähimmässä- muuttoHikkeelle maaseudulta !kaupunkeihin.
9756: kään määll'in ole kyenneet vaikuttamaan Elinkeinoei]ämän näkökann~lrt:a tämä muut-
9757: mainittuun ilmiöön ; pä.invastoin maa[ta- toliike on vieläpä suorostaan 'toivottava.
9758: pako on jatkunut yhål lisääntyväUä vauh- Paitsi nykyisin vanitsevia poikkeuikselli-
9759: dilla. sia o'losuhteita, s. o. asumusahtautt:a kau-
9760: Voidaan syystä väittää, että pelko :Liian pungeissa, mikä on vira.nomaisillile suurissa
9761: suuresta maa'1tapaosta ma:assamme on ollut kaupungeissa aiheuttanut niin suuria vai-
9762: suuressa määrin liioiteltua. Virrul!linen ti- keuksia., €ibtä on vaadittu ja osittain 'toteu-
9763: l.astomme osoittaa, e'ttä maaseudun väestö tettukin muuttoliikkeen mjoittamista, on
9764: kasvaa ja;tkuvasti, joskin yhä hitoommin; maaltapaolla lkuitenikin oUut seurauksia,
9765: viralilise.n tmaston mukaan maaseudulla asui joita täytyy pitä:ä vahingoHisina, vaikka
9766: vuosina 1920, 1930 ja 1940 vastaavasti asian niin sanoaksemme moraa!linen puoli
9767: 2,612,000, 2,752,000 ja 2,833.,000 henkeä jlåltetäänkin ottamatta huomioon. Nämä
9768: (<Hisnäolev;a väiestö), kaupungeissa vastaa- haitalliset seuraukset ilmenevät erityisesti
9769: vasti 493,000, 628,000 ja 863,000 henki:löä.. tarkaste'ltaessa ilmiötä seutunäkökann111Ha.
9770: Vielä 1940 ~sui I!Jämän muban 76.7 % Suurissa osissa maatamme on maaltapa;ko
9771: Suomen väestöstä maaseudulla. Vaikka ote- johtanut siihen, että kunnat ja suuremmat
9772: taan huomioon, että virallinen ti:lasto antaa ailueet ovat saaneet huoma:ttavasti vähem-
9773: harhaanjohtaVIan kuvan maaseutu- ja kau- män våestöä; kuin miespolvi sitten, vieläpä
9774: pulllkiase:tuk:sesta - kaupungeiksi iluetaan ainoastaan 15-20 vuotta sit;ten. Itsenäi-
9775: sellaiset merkityksettömiilt ja vähän kau- syytemme aj·an ilrohtena ensimmäisenä vuo-
9776: punkimaiset yhdySkunnat kuin Naantali ja silkymmenenä väheni siten väestö VårQ.össa
9777: Uusikaarlepyy, ma,aseuduksi ei vai.n kaikkia ja Harto'lassa yli 25 %, Houtskarissa, As-
9778: kauppaloita, joukossa seLlaiset suuret yh- kaisissa, Muuruvedel:lä, Jääskessä ja Karu-
9779: dyskun:nat kuin Riihimäki ja Varkaus, vaan nassa, Lågskärissä, Seiskarissa, Vuokselassa,
9780: myös !kaikki ·ei hrullinnollisessa mielessä ti- Joutsassa, Hirvensalmel:l.a ja Petdlahdella
9781: heään asutut paikkakunoot) olivat ne sitten yli 20%. On itsestä.än selvää, että väJes.
9782: niin kaupunkimaisia kuin Voikka, Kuusan- tön sellainen nopea väheneminen aiheuittaa
9783: koski, Vuoksenniska ja PM'aistoo malmi- seudull·e 'taloudellisia v~hinkoja m. m. työ-
9784: ja että varsinaisissa kaupunkiSeuduissa sen voiman puutteen ja kiäyttämät:tömän :asun-
9785: vuoksi on paljon enemm!än asukkaita, var- toti'lan muodossa ja ylipäänsä pääo:trulina,
9786: 190 IV,72. - Maailta.pailw.
9787:
9788: joka ei .tule käytetyksi hyväksi. Syy tähän Niiden <toimenpiteiden, joiden voi ajatella
9789: vä:estön vähenemiseen on varmaan useim- jossain määrin ehkäisevän liian suurta pa-
9790: missa tapauiksissa se, että seutu on ylik:an- koa näiltä seuduilta, täytyy koskea näiden
9791: soite:titua, että se otta1en huomioon dinkei- seutujen •elinkeinoelämän elvyt.tämistä val-
9792: noe:lämän ajankohtaioot näkökohdat ei !ky- tion erilaisin tukemistoimenpit.ein. Tä:llai-
9793: kene elättämään asukkaitaan elintason mu- sia toimenpiteitä voisivat o1la maata:laJou-
9794: kaisesti, joka on tavallista maan muissa den Slel]laisten sivuelinkeinojen tukeminen,
9795: osissa. Osaksi voi väheneminen myös joh- jotka soveltuvat p1en- ja kääpiöviljelykseen,
9796: tua sii!tiä, et.tä läheisiin !kaupunkeihin vasta esim. si.Janhoidon, ikananhoidon, mehiläisten-
9797: perustetut rt:.e6llisuuslaitokset ovat imenoot hoidon ja turikiseläinkasva:tu!ksen, liikenne-
9798: suuren osan seudun väestöstä. Huomiota yhteyksien parantamin·en ja va.ltion omista-
9799: ansaitsee kuitenkin se seikka, että ne alueet, mien tai sen tukemien yksityi~ten teoHi-
9800: joissa maaltapako on jQhtanut väestön vä- suuslaitosten perustaminen. Tässä yhtey-
9801: henemiseen, sijaitsevat etä.älllä' suurista kau- dessä on syytä ma.in1ta, että Iso-BritlRJl-
9802: pungeista ja teoillisuuspaikkakunnista, eris- niassa valtion erilaisiin tukemistoimenpi-
9803: tetyillä seuduiHa. Sellaisia ovat Turun- tein kolmen vuosikymmenen aikana onnis-
9804: ma"an ja Ahvenanmaan sa:adsto, !koko Mik- tuttiin suuressa mäJäri'n ehkä,isemään pois-
9805: kelin 1ääni ja erityisesti pitäjät eteLäisen muuttoa ja taloudellista kurjuutta seu-
9806: Saimaan alueen kaakkoisosassa, Kuopion duiLla, joita teollisuuden taantumisen seu-
9807: läänin pohjoisosa, Hiämeen läänin kaakkois- rauksena uhkasi täydellinen taloudellinen
9808: osa ja Et~lä-Pohjanmaan rannikko- ja sa:a- perit~ato, n. s. specirul t. depreued areas.
9809: ristoseutu. Kaik!ki nämä alueet ovat tyy- YHä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
9810: piiJJlhlttä pienvi'ljelys- ettei sanoisi ik!ääpiö- kunnan hyväksyttäv:äksi .toivomuksen,
9811: villjelysseutua. Mitä er1tyisestti järvialueen
9812: seutuihin tulee, ova:t ilmeisesti myös so- että hallitus 1"yhtyisi toimenpitei-
9813: siaaliset olO!t - asu:tta.mattomien prosentti siin elinkeinoelämän tukemiseksi
9814: on täällä hyvin korkea - vaikuttaneet niillä seuduilla Suomessa, joissa
9815: väestön siirtymiseen. Näi.J'le a:lueiUe on maaltapako on johtanut ·väestön vä-
9816: edelleen tunnusomaista karu maaperä ja henemiseen ja vaikeisiin taloudeUi-
9817: tava!llisesti kehittämättömät 1iikenneyhtey- siin oloihin.
9818: det.
9819: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
9820: Helmer Smeds.
9821: B.
9822: Sähköistämistä, maatälouden kohottamista, postitalojen, maanteiden
9823: ja slltojen rakentamista y. m.- koskevia rahaasia-aloitteita.
9824: 193
9825:
9826: IV,73. - Rab. al. N:o 1.
9827:
9828:
9829:
9830:
9831: Prunnila y. m.: Mäiirärahan osoittamisesrta henkikirjoitus-
9832: toimiston perustamiseksi Porin kaupun.gin poUisilaitok-
9833: sen yhteyteen.
9834:
9835:
9836: E d u s k u n n a ll e.
9837:
9838: He~iliirjoittus, joka Helsingin, Turun ja virasto ei voi toimittaa henkikirjaa taksoi-
9839: Tampereen kaupunkeja lukuunottamrutta tuslautakunniUe !tarpeeksi ajoissa. Henki-
9840: toimitmoon kih!lakunnirtltain, tuottaa kihla- kirjan riittävän nopea saapuminen vero-
9841: kuntien väkiluvun suuruuden vuoksi suu- tusviranomaisi,ltle on kuitenkin väilittämä-
9842: ria vaikeuksia varsinkin niissä tapauksissa, töntä verotUSikortiston tarkistusta suoritet-
9843: joissa kilrlakuntiin kuuluu huomruttavan taessa.
9844: suuria kaupunkeja. Nä:in on asi,anlaita Porin kaupungin henkikrirjo:iJtusta ei
9845: varsinkin Ulvi!lan kihlakuntaan nähden, saada tyydyttävästi! toimitetuksi muuten
9846: jonka väkiJuku v. 1946 henkikirjoituksen kuin siirtämällä se erityiselle henkikirjoi-
9847: mukaian oli 130,941 henkeä, josta määrä.'lltä tustoimistolle poliisi:laiitoksen osoitetoimis-
9848: yksin Porin kaupungin osalle tuli lähes ton yhteyteen, niinkuin henkikirjo:iJtuksesta
9849: 40,000. Kihlakunta on nruin ollen 1aivan annettu ase'tuskin edellyttää ja kuten ,alussa
9850: liian suuri! yhdestä henkikirjoittajan vi- mainituissa kaupungeissa jo on asia jär-
9851: rastosta hoidettavaksi. jestetty. Sama:1la kuin Porin kaupunki
9852: Mitä erikoisest~ Porin kaupungin henki- eroitettaisiin eri henkikirjoituspi,iriksi, te-
9853: kirjoituks·een tulee, ei siltä voida suorittaa hostuisi koko Ulvillan kihlakunnan henki-
9854: henkikirjoitusase'tuksen edellyttämällä ta:rk- kirjoiltus.
9855: kuuda]lla. Nykyisestä käytännöstä on seu- Edellä esitetyn perusteeNa ehdotamme,
9856: rauksena henkikirjoituksen epäluotettawti-
9857: suus ja lukuisrut virheet, joista henkikirjoi- että Eduskunt'a ottaisi vuoden
9858: hin merkitsemättä jäämiset .aiiheuUavat 1948 tulo- ja menoarvioon 175,000
9859: asianomaiselle verovapauden ja valitioHe markan määrärahan henkikirjoitus-
9860: huoma~ttavat tappiot. Lisäksi henkikirjoi- toimiston perustamiseksi Porin kau-
9861: tus kihlakunnan nykyise~lään ollessa vii- pungin poliisilaitoksen yhteyteen.
9862: västyttää verotusta, koska henkikirjoitus-
9863: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
9864:
9865: Antto Prunnila. Toivo Lång.
9866: Juho Mäkelä. H. Manninen.
9867: Toivo Kujala. Aleksi Rinne.
9868: A. Uusitalo. Matti Meriläinen.
9869: Arvo Riihimäki. Sulo Muuri.
9870: Walter Kuusela. Lauri Murtomaa.
9871: Olga L. Terho.
9872:
9873:
9874:
9875:
9876: 25
9877: 194
9878:
9879: IV,74. - Rah. al. N:o 2.
9880:
9881:
9882:
9883:
9884: Jokinen y. Ul.: Määrärahoo osoit;tamisesta Salo,n yhteislry-
9885: seon rakennustöiden aloittamista varten.
9886:
9887:
9888: E d u s k u n n a ll e.
9889:
9890: Srulon yhteislyseo, joka sodan aikana ta- puitteissa voida oppilaiden terveyttä ja
9891: pahtuneessa kauppalan pommituksessa sai opetustehoa vaarantama,tta jatkaa., ja kun
9892: niin suuria vat~.rioita, ~ttä suuri osa kou- nykJ'Iisirin tiloihin ei voida ottaa kuin osa
9893: luraik:ennuks·esta: tuhoutui kokon~mn, on sen kouluun pyrkijäistä oppi[a.ista, niin on
9894: jihlkeen saanut rt:.yöskennelll.ä oloissa, jotka uuden koulun rakentaminen välttämätön
9895: olisi oppilaiden terveyden ja opetusmah- tehtävä.
9896: dolilisuuksien vuoksi sa1!1tava ensi tilassa Uuden koulun mkennuskustannukset on
9897: korjwtui!ksi. arvioitu 42 miljoonaksi markaksi. Jos ra-
9898: Kun koulun opetustilat jo ennen sotaa- kennustyöt suoritetaan kahden vuoden ai-
9899: kin olivat varsin rajoitetut ja kun sodan kana, tarvitaan ensimmäisenä vuotena va-
9900: aikana on Salon kauppalaan ja ympäristö- roja 22 miljoonaa markkaa. Tämän suun-
9901: kuntiin tt~.llut eiiittäin pa:ljon sihitoväkeä, niteilman puitteissa voisi koulu alkaa toi-
9902: niin on koulun opp:ilasmäärä huomattavasti mintansa uudessa koulutalossa vasta vuonna
9903: iisääntynytt, joten suuri osa kouluun pyr- 1950.
9904: kijöistä on pakko syrjäyttää. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9905: Koska kuitenkin on välttämätöntä, että
9906: Salon seutua varten on olemassa a'ina:kin että Eduskunta ottaisi vuoden
9907: yksi y;liopistoon johtava koulu, ni;in olisi 1948 talousarvioon Salon yhteisly-
9908: välttämätöntä, että sodan aiheuttamat pom- seon rakennustöiden aloittamista
9909: m~tusvauriot Salon yhteislyseon kohdalla varten 22 miljoonan rnarkan määrä-
9910: korjataan. rahan.
9911: Koulun toimintaa ei nykyisen opetustilan
9912: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
9913:
9914: Kalle Jokinen. Yrjö Suootausta.
9915: Jalmari Kulmala. Urho Kulovaara.
9916: Ture Hollsten.
9917: 195
9918:
9919: IV,75. - Fin. mot. N:o 3.
9920:
9921:
9922:
9923:
9924: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för be-
9925: viljande av lån åt ,av småbrukare bildade bolag i och
9926: för elektrifiering av hemorten.
9927:
9928:
9929: T i ll R i k s d a g e n.
9930:
9931: Krigs- och krisåren hava för envar klar- orter sa:kna emellertid de mindre bemed-
9932: gjort vikten av att landet äger ett livs- lade småbrukarna ekonomiSka möjligheter
9933: kraftigt och produktionsdugligt jordbruk. att bekosta de dyra transformator- ooh
9934: Känt är också att vårt lands jordbruk hu- ledningsanläggningar som erfordas. Exem-
9935: vudsa'kligen baserar sig pä smäbruk. Det pel härpå finna vi bl. a. i Tenala oeh Ingå
9936: är säledes säväl rent nationalekonomiskt soeknar i västra Nyland samt Sideby soc-
9937: som för den enskilde småbrukaren av syn- ken i södra Österbotten. I dylika fall
9938: nedigan stor vikt att småbruken pä allt borde staten träda hjälpande emellan oeh
9939: vis understödas av statsmakten. bevilja antingen långfristiga räntefria
9940: Höjandet av smäbru:kens produktions- eller med låg ränta löpande lån åt av
9941: möjligheter och leveransduglighet sker mindre bemedlade småbru:kare för elektri-
9942: bl. a. genom att de beredas möjligheter att fieringsändamål grundade bolag eller sarrn-
9943: utnyttja teknikens alla vinningar och manslutningar.
9944: frarr:nsteg på jordbntksområdet. Men en Den stora nationalekonomiska betydel-
9945: av grundförutsättningarna för att sä skall sen av sådana hjälpåtgärder från stats-
9946: kunna ske är, att elektrisk kraft blir till- maJdens sida kan inte nog understrykas.
9947: gänglig för alla. · Häruti brister ännu Hänvisande till ovan anförda föreslå un-
9948: mycket. En bidragande orsa:k härtill är dertecknade vördsamt,
9949: att landet ännu icke äger ett tillräckligt
9950: antal kraftstationer, men sädana äro som att Riksdagen måtte i statsförsla-
9951: bäst under byggnad vid ett :flertal av våra get för år 1948 upptaga ett anslag
9952: forsar och nya äro under planering. om 100,000,000 mk att såsom lång-
9953: Men för att alla, även de på de mest fristiga räntefria eller med låg
9954: avlägsna orter boende, sk{)la kunna draga ränta ~öpande lån beviljas åt av
9955: nytta av redan i gäng varande {)Ch kOin- småbrukare bildade bolag i och för
9956: mande kraftstationer, bör elektricitetsnätet elektrifier·ing av hemorten.
9957: ntbyggas i enlighet härmed. På många
9958: Helsingfors den 14 februari 1947.
9959:
9960: Göat~ R.Qsen~rg. ~ Sergelius.
9961: Ato11 Wirtanen. Aimo Aaltonen.
9962: Albert Brommels. Aaro UusitalQ.
9963: 196
9964:
9965: IV,H>. - Rah. al. N :o 3.
9966: Suomennos.
9967:
9968:
9969:
9970:
9971: Rosenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pien-
9972: viljelijäin muodostamiUe yhteisöille kotiseudun sähköis-
9973: tämistä varten.
9974:
9975:
9976: Eduskunnalle.
9977:
9978: Sota- ja pulavuodet 10vat selvittäneet jo- mukaisesti. Useilla seuduilla vähävaraisilla
9979: kaiselle, m~kä mel1kitys on sillä, että maalla pienviljelijöillä ei ikuiterukaan ole taloudelli-
9980: on elinvoimainen ja tuotantokyikyinen sia mahdollisuuksia IJrustantaa tarvittavia
9981: maanviljelys. Tunnettua l()n myös, että kalliita muuntaja- ja johtolaitoksia. Esi-
9982: maamme maatalous on pääasiassa pienvil- merlkkeinä voidaan sellaisista seuduista
9983: jelystaloutta. On sen vuoksi niin puhtaasti mainita m. m. Tenholan ja Inkoon pitäjät
9984: kansantaloudelliselta kuin myöskin yksityi- Länsi-Uudellamaalla ja Sidebyn pitäjä
9985: sen pienviljelijän kannalta erinomaisen tär- Etelä-Pohjanmaalla. Tällaisissa tapauksissa
9986: keätä, että valtio !kaikin keinoin tukee pien- olisi valtion ojennettava auttava kätensä ja
9987: viljelystä. myönnettävä joko pitkäaikaisia korottornia
9988: Pienviljelyiksen tuotanto- ja hankintaiky- tai pienikorkoisia lainoja vähävaraisille
9989: vyn mhottaminen tapahtuu parhaiten m. m. pienviljelijöille perustettavia sähköyhtiöitä
9990: valmistamaHa sille mahdollissuuden käyttää tai -yhtymiä varten.
9991: hyväkseen tekniikan kaikikia saavutu,ksia Tällaisten avustusten suurta kansantalou-
9992: maatalousalalla. Mutta perusedellytyksenä dellista mel1kitystä valtiovallan taholta ei
9993: kaikelle tälle on, että sä:hikövoimaa on voida !koskaan !kylliksi !korostaa.
9994: kaik!kialla saatavissa. Tässä suhteessa on Viitaten edelläolevaan ehdotrumme kun-
9995: vielä paljon toivomisen varaa. Yhtenä nioittaen,
9996: syynä tähän on, että maassamme ei ole
9997: vielä riittävästi sähkövoimalaitoksia, mutta että Edt~skunta ottaisi vuoden
9998: sellaisia on parhaillaan rakenteilla useissa 1948 valtion :tulo- ja menomrvioon
9999: koskissrumme ja uusia on suunnittelun alai- 100,000,000 markan määrärahan
10000: sina. myönneftäväksi pitkäaikaisina korot-
10001: Mutta että ikaiklki, myöskin syrjäisim- tomina tai pienikorkoisina lainoina
10002: millä seuduilla asuvat voisivat hyötyä jo pienviljelijäin muodostamille yh-
10003: käynnissä olevista ja vastaisista voima-ase- tiöille kotiseutunsa sähköistämistä
10004: mista, on sähköverkostoa laajennettava sen varten.
10005: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
10006:
10007: Gösta Rosenberg. Max Sergelius.
10008: Atos Wirtanen. Aimo Aaltonen.
10009: Albert Brommels. Aaro Uusitalo.
10010: 197
10011:
10012: IV,7G. - Rah. al. N :o 4.
10013:
10014:
10015:
10016:
10017: Penttala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan maa-
10018: mieskoulun yhteydessä toimiva,n maatalouskerhoneuvoja.
10019: opiston oppilasasuntojen rakentamista varten.
10020:
10021:
10022: E d u s lk u n n a ll e.
10023:
10024: Maatll!louskerhotoiminta on virime vuosina opiston ylläpitokustannukset opiston toi-
10025: maassamme suur€Sti lisääntynyt. Vuosina miessa Suurpohjan maamieskoulun suo-
10026: 1944--1945 oli suomenkielisiä maataJ.ous- jissa ja läheisessä yhteistyössä sen kanssa
10027: ke.rhokl:isia iku:mpanalkin vuonna 80,000- olleet suhteellisen pienet verrattuina sii-
10028: 90,000. Ja viime vuonnakin, ikerh:onreuvoja- hen mitä opiston kustannukset olisivat
10029: pulasta ja neuvojain, pa1Jkkaukseen ikäytet- olleet sen toimiessa e:riJLlisenä [aitoiksena.
10030: tävien varojen niu!kikuudesta: huolimatta, Saatujen ikokemust,en muikall!n voidaankin
10031: oli ikerholaisten lukumäärä n. 75,000. Ker- maataJ1ouskerhoneuvojapuutettra suuresti
10032: honoovojia on ollut vuosittain noin 600, auttaa jatkamalla neuvojaopiston toimin-
10033: viime vuonna 530. Heistä on varsinaisen taa edelleen Suupohjan maamieskoulun
10034: neuvoj~oulutuiksen saaneita vain 65 %, jo- yht:eydessä. Mutta sen toimint~ siehlä ra-
10035: ten 35 % o~ ohlut vain thlapäisluontoisesti joittaa trilanpuute. V arsinikin opphlasasun-
10036: vail.men.nettuja. Kerhoneuvojain uudistu- toj·en .puute on niin suuri, .että tähän men-
10037: mista on vuosittain tapahtunut noin 25 % ill!essä on opistoon vuosittain voitu ottaa
10038: neuvojain koikonaiSililäärästä, joten uusien vain 15 oppi,lasta. Kun ikierhoneuvojain
10039: ikerhmmuvojtain vuosittainen tarve on noin puute on suuri ja Suupohjan maamieskou-
10040: 150 uutta neuvojaa. lulLa voitaisiin millteri samo~lla ikustannuk-
10041: Maatail.ousikerhotoiminnassa sum-impana sihla: antaa opetusta suuremmaiiJ1ekin oppi-
10042: vaikeutena onlci.n riittävän ammattikoullu- ~asmwärälle, niin olisri sopivin ja halvin
10043: tuksen saaneiden ikerhoneuvojien puute. keino kerhonreuvojain valmistuikisen järjes-
10044: Tähän asti ei maassamme ole toiminut ai- tämiseen, että s1anotun koulun yhteyteen
10045: noatakaan varsinaista kerhoneuvojaopistoa raikennetta1si:in lisää oppi1asasuntoja. Ja
10046: lukuunottamatta Suupohjan maamiesikou- ilrun vrultio on näihin asti huorrnattavrulla
10047: luH.ta KiauhajoelLa Imh.den vuoden ajoo rtoi- tavrulla avustanut sekä maat1alousikerhotoi-
10048: minut"tal kerhoneuvoj.akurssia, joika on saa- mintaa, että maanviljelysikoulua, niin olisi
10049: nut o:i!keuden toimia opiston nimellä. Ope- valtion vastaisen avustuksen ikannalltaikin
10050: tus onkin voitu maamieskoulun yhteydessä ikailkkein edullisinta, että se avustaisi Suu-
10051: järjestää sopivrulJa ja ta.I'koitustaan vastaa- pohjan maamieskoulun yhteydessä toimi-
10052: VOO.iJ.a tava[la, ikosika koulun opetushuoneita van maata.Jlousikerhoneuvojaopiston oppillas-
10053: .ia opetusvälineitä on voitu käyttää myös- asnntojen rrulrentamista, sillä kun asunto-
10054: kin maatallouskerhoneuvojaopiston tarpei- olot voitaisiin järjestää, niin voitaisiin
10055: siin. Samoin on myöskin voitu käyt- maatallouskerhoneuvojaopistoon ottaa huo-
10056: tää samoja opettajavoimia, joten maa- mattavasti suurempi oppilasmäärä ja siten
10057: talouskerhoneuvojaopisto on päässyt aloit- miJ.tei samoihla ikustannuksiilla valmistaa
10058: tamaan toimintansa suhteellisen pienillä suurempia määriä pätevän ammattikoulu-
10059: perustamiskustannuks:illa. Ja samoin ovat tuksen sa~Unreita maatalouskerhoneuvojia.
10060: 198 IV,76. -'Kerhotoiminta.
10061:
10062: Edehläolevan perusteelia ehdotamme, nan- markan rmäärärahan Suupohjan
10063: maamieskoulun yhteydessä toimivan
10064: että Eduskunta ottaisi vuoden maatalouskerhoneuvojaopiston oppi-
10065: 1948 tulo- ja menoarvioon 3 miljoo- lasas1tntojen rakentamistct varten.
10066: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
10067:
10068: Isak Pentt.ala. Juhani Leppälä. M. 0. Lahtela.
10069: Jussi .Annala. Kustaa Tiitu. Antti Koukkari.
10070: L. 0. Hirvensalo. Samuli Simula. Samuli Tervo.
10071: Väinö Okko. H. S. Pesonen. Edvard Pesonen.
10072: 'Y'rjö I. Antila. Juho Karvonen. 0. Muikku.
10073: U. Raatikainen. Aino Mallmmäki. E. Pusa.
10074: Johannes Wirtanen. J. F. Tolonen. Elli Nurminen.
10075: Matti Heikkilä. K. Hakala. Ensio Kytömaa.
10076: Juho Paksujalka. M~tti 0. Kölli. J. E. Lampinen.
10077: E. A. Turja. Matti Miikki. Arvo Riihimäki.
10078: Heikki Simonen. A. Rinne. Yrjö A. Manninen.
10079: 199
10080:
10081: IV,77. - Ra.h. al. N:o 5.
10082:
10083:
10084:
10085:
10086: Pusa y. m. : Määrär-ahan osoittamisesta apilan ja het·ne-
10087: kasvien nystyräbakteerien käytfin tehostamiseksi ja vil-
10088: jelyska-sviCtn siementen peittauksen yleistärnt"seksi.
10089:
10090:
10091: E d u s k u n n a ll e.
10092:
10093: Vii1Jaten ed. Lepistöu y. m. toiv. aloittee- tartutettava biokemi,allisen !laitoksen tuot-
10094: seen n:o 188 esitämme siinä; mainitun pää- taroilla typpeä kerääviHä jaJ.ostetuillla nys-
10095: määrän saavurt:itamiseksi seuraavaa: tyräba!kteereilla. Professori Virtasen omalla
10096: Ulkomaisten väkilannotteiden hanikki- maatilana ltuott.aa tuo~lainen apillape~to
10097: misohjelmassa mainitun 15,500,000 kg typ- 5,000-6,000 ry: n suuruisia hehtaarisatoja
10098: peä sisä1Ltävän rtyppilannoitemäärän ostami- kun apila korjataan AIV-rehuksi 3 :illa niit-
10099: nen on vaikeata tavamn puutteen takia. tokerral1a kesässä. Tällöin AIV-menetel-
10100: Sikäli kun sitä saadaan menee siihen ulko- män ansiosta saadaan noin 30 % suurem-
10101: maista valuuttaa noin 800 miljoonaa mark- pia hehtaarisatoja kuin jos heinä korjat-
10102: kaa. Ku]tenkin riittää mainitusta typpi- taisiin muu:Ha tavoin. Rehevä apila kerää
10103: lannoitemäärästä typpeä vain noin 6 kg kasvaessaan juuristoonsa, jotka jäävät aina
10104: pe'1tohehtaaria kohden, vaikka maahan pi- maahan, maan ja seuraavien kasvien hy-
10105: täisi väJttämättä saada ainakin 3-4 ker- väksi jopa 300 ikiiloonkin nousevan typpi-
10106: tainen määrä 'typp~lannoitteita. Mitä rnn- varaston hehtaaria kohden. Kuitenkin
10107: saampia satoja pelloista halutaan tuottaa, makSaVia.t nystyräbaJkteerit vain 100 mk ha
10108: sitä suurempia vä:k1lannoitemääriä maahan kohti.
10109: olisi hankittava. Sen vuoksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toi-
10110: Typpeä voidaan kuitenkin saada osta- menpiteisiin viemäri- ja veto-ojien saatta-
10111: mattakin. Meidän olisi ryhdyttävä ylei- miseksi nopeasti sellaiseen kuntoon, cltei
10112: sesti käyttämään professori A. I.. Virtasen pohjavesi haittaa maan kunnoHista kuiva-
10113: kokeilemaa, kehittämää ja suosiJtlteil.emaa ta- tusta. Tämä on tärkeätä, koska noin 80 %
10114: paa ilmakehässä olevan typen siltomiseksi pehloistamme [asketaan olevan liian happa-
10115: apilan y. m. hernekasv:ien juurissa elävien mia. Ojituksen jälkeen on liikahappamuus
10116: nysltyräbakteerien avulla·. Professori Virta- poistettava kalkituksella. Senjä:lkeen olisi
10117: sen suositteleman tavan edullisuus tulee aina heinänsiementä kylvettäessä käytet-
10118: selväksi kun mainitaan, että ulkomailta 'tävä ·riit:tävästi apil13;nsiementä siemensekoi-
10119: hankittava typpi maksaa nykyään noin 55 tuksessa ja apilansiemenet tartutettava aina
10120: marklroa kiloprosentti. Siten esim. sokeri- nystyräba:kteere~l[a ennen kylvöä ~lman ty-
10121: juurikkaallle rauhan vuosina annettu 1,000 pen sitomista \Carten.
10122: kiloa salpietaria, joka sisältää noin 155 kg Noin 52 % peHoistamme on heinänkas-
10123: typpeä, maksaa nykyisen hinnan mukaan vussa ja laitumena. Siksi heinänkasvussa
10124: n. 8,000 markkaa ha kohden. olevan pellon sadon, joka nykyään on kes-
10125: Jos maa ojituksella riittävästi kuivate- kimäärin vain noin 1,000 ry ha kohti, ko-
10126: taan ja senjii!lkeen kaJlkitaan siinä määrin, hottaminen on maataloutemme ka,ikkein tär-
10127: että sen happamuus on noin pH 6 vaiheilla, keimpiä ja kiireellisimpiä tehtäv.Jä. Kysy-
10128: niin voitaisiin täillatisella pellolla, jos se on myksessä on pyrkimys säästää satojen mil-
10129: riittävässä k!asvuvoimassa, viljeilä profes- joonien mal'kkojen arvost'a vuosittain typ-
10130: sori Vi11tasen suosituksen mukaan apilaval- pilannotteiden o~toon käy;tettävää vruluUJt-
10131: taisia vain 3 vu~tta vanhoja heinänurmia. taa sekä sen lisäksi saada riittävän typen
10132: ApHansiementä ky'lvettäessä olisi ne aina avulla kasvavan ilisääntyneen sadon tuot-
10133: 200 IV, 7 7. - N ystyräbwktoorit.
10134:
10135: tama mirjardeihin nouseva hyöty maata- maan pei:ttauksen avulla. Luotettavien ko-
10136: louden hyväksi. keiden mukaan on peittauksella saavutettu
10137: Nystyräbakteerien yleiseen käyttöön saat. noin 10% :n suuruisia sadon lisiä. Sen
10138: taminen on niin rtärkeä ja kiireellinen Jteh- vuoksi kun pei:btausaineet maksavat J71leensä
10139: tävä, ettei sitä voida jättää maanviljeli- vain 15{}...-200 markkaa hehtaaria kohden,
10140: jän vapaaehtoisen harkinnan varaan. On peittaus on erittäin kannattavaa. Kun
10141: ryhdyttävä vatliovallan puolesta kaikkiin ede1lä mainitut toimenpiteet nystyräbakitee-
10142: tarpeellisiin :toimenpiteisiin nystyräbaktee- rien kä;y1tön tehostamiseksi ovat suori.rt:etta-
10143: rien käytön yleistämiseksi. vat samaan aikaan kuin kylvösiementä
10144: Apilan y. m. hernekasvien yhteinen kyJ- muutenkin käsiltellään, niin siksi he voisi-
10145: vöala 'lienee nykyään n. 100,000-150,000 vat samalla huolehtia kylvösiemenen peit-
10146: ha vuodessa. Olisi varauduttava siihen, tauksesta, koska silJloin heidän työtehonsa
10147: että kaikki kylvettävä apilan ja herneen sie- tulee s1tä hyödyllisemmin käytetyksi.
10148: men .twtutetaan nystyräbakteer.eilla, jotka Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
10149: ostetaan valtion varoilla. Samoin olisi val-
10150: tion varoilla pallmtJtava ja koulutettava että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
10151: riittävä määrä maatalousneuvonnassa ityös- talousarvioon 20 miljoonan markan
10152: kente'leviä sekä muita sopivia henkilöitä suuruisen määrärahan käytettäväksi
10153: hudlehtimaan siitä, että nystyräbakteerien apilan ja muiden hernekasvien nys-
10154: käyttäminen todellakin kaikkial.la tapahtuu tyräbakteerien käytön tehostamiseen
10155: tarkoiftustaan vastaavalla tavalla. ja viljelyskasvien siementen peit-
10156: Kaikkea kylvösiementä vaivaa kaiken- tauksen yleistämiseen.
10157: laiset kasvi•taudit. Niitä pyritään torju-
10158: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
10159:
10160: E. Pusa. Matti Lepistö.
10161: 201
10162:
10163: IV,7s. - Rah. al. N:o 6.
10164:
10165:
10166:
10167:
10168: Pusa y. m. : Määrärahan osoittamisesta 'Väkilannoitteiden
10169: hinnan alentamista varten.
10170:
10171:
10172: E d u s k u n n a ll e.
10173:
10174: fWitaJten ed. Lepistön y. m. toiv. aloittee- teiden tuonni!ll ja käytön avu!l.la kohotta-
10175: seen n:o 188 ,esitämme simäi mai!llitun pää- maan peltojemme satoisuutta. Siinä voi
10176: määrän saavuttamiseksi seuraavaa: kuitenkin sekä köyhyys että vanhoillisuus
10177: Professori Tuor:iJhm ~askeiLmien lllluka:an tuottaa vaikeuksia siinä muodossa, että
10178: aiheutt81isi jo niicicin vähäisen määrän kaikki ,eivät osta hei_lllte varattuja väkillan-
10179: kuin 15,500,000 ikg typpeä, 30,000,000 kg noitteit·a. Kuitenki!ll olisi tärkeätä saada
10180: kaHa ja 75,000,000 kg fosforihappoa sisäl- jokainen pe~ltohehtlaari tuottarrnaan mahdol-
10181: tävien määriem. vä!l~ilan!lloitteita tuOilllinen lisimman suuria satoja. Sen vuoksi on tar-
10182: maaha:n ja käyttäminen jo ensimmäisenä koituksenmukaista käyttää riittävästi val-
10183: satovuotena 905,000,000 ry suuruisen sa~ tion varoja väikilannoitteidem. hinn·an hail.-
10184: donlisäyksen ja ikaiiiDki!aan 2,045,000,000 ry ventamist·a tai tarv.ittavissa t'apauiksissa iko-
10185: suuruisen sadonlisäyksen. Jo ·ensimmäisen lmnaan illlllaistakin jakoa VJarten.
10186: vuoden sadonlisäyksen raha-arvo on aina- Vuoden 1948 ikevätkylvöjä vart·en on py-
10187: kin 10 mitljardia markikrua. Hen vuoksi on rittävä hanikkimaan jo huomattavasti enem-
10188: kaikin keinoin huoil.ehdittava siitä, että män vä!kil:annoitteita kuin mitä prof. Tuo-
10189: suunniteltu väkil81lllloit·emäärä maahan h.an- riian ensimmäisessä laskeilmassa edeJ.ilyte-
10190: kitaa;n. Näiden väkillann.oitteiden hankki- tään. S.en vuoksi lienee pa;ikahla:an varata
10191: mista; varten tarvitaan vailuuttaa n. 2 l!llil- edellä llllainitturm tarkoitukseen aånakin. 2
10192: jlardia markkaa, jot·en väkilannoitteiden mi[ja:rdia markkaa.
10193: tuonti on erittäin kannattavaa v&1miiden Edellä sanottuun viitaten 'ehdotamme,
10194: elintarvi.Jk!kaiden tuontiin verraten. Tuonti-
10195: ohjeilmassa olevan Jeipäviil.jan, voin, lihan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
10196: lmilan y. m. elintarvikkeiden tuontiarvon tulo- ja menoarvioon 2,000,000,000
10197: vuonna 1947 ~ask:etaan nousevan noin rnarkan suuruisen rnäärärahan käy-
10198: 10,000,000,000 markkaan. iSen vuoksi on tettäväksi väkilannoitteiden hinnan
10199: sekä yiksityistaJoudeiLlisesti että 1kansanta- halventamista t.ai kokonaan ilmaista
10200: iloudellisesti! eduHista pyrkiä kaikin keinoin, jakel1ta varten.
10201: myöskin riittävien ulkolaisten väkilannoit-
10202: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
10203:
10204: E. Pusa. Walter Kuusela.
10205:
10206:
10207:
10208:
10209: 26
10210: 202
10211:
10212: IV,79. - Rah. al. N:o 7.
10213:
10214:
10215:
10216:
10217: Pusa y. m.: Määrärahan osoittamisesta fosforipitoisten lan-
10218: noitteiden raaka-aineeksi sopivien kivennäisten etsimistä
10219: varten.
10220:
10221:
10222: E d u s kun n a ll e.
10223:
10224: Viitaten ed. Lepistön y. m. toiv. aloit- toisten lannoitteiden raaka-aineiden hank-
10225: t1eeseen n: o 188 esitämme siinä maini- kimista varten n. 2 miljardin markan llr-
10226: tun päämäärän saavuttamiseksi seuraavaa: vosta valuuttaa. Sen vuoksi olisi erityisiä
10227: Lannoitteiden hankintaohjelmassa mai- syitä ryhtyä määrätietoisesti ·etsimään
10228: nitun 75 miljoonaa kiloa fosforihappoa si- omaSita maast•a fosfa:attilannoititeiden :raaka-
10229: sältävän määrän fosforihappoisten lan- aineiksi sopivia kivennä:isi'li. Sitä varten
10230: noitteiden raaka-aineiden hankintakustan- ehdotamme,
10231: nukset ovat noin 600 miljoonaa markkaa
10232: vuodessa. Tämä fosforihappomäärä ·ei riitä että Edusknnta ottaisi mwden
10233: likimainkaan fosforihapon tarpeen tyydyt- 1948 tulo- ja rnenonrvioon 3,000,000
10234: tämiseen silloin kun tahdotaan peltojemme markan määrämhan fosforipitoisten
10235: sato kohottaa kaksin-kolmin-kertaiseksi lannoitteiden raaka-aineeksi sopivien
10236: nykyisestään. Silloin tarvitaan fosforipi- kivennäisten etsimistä va·rten.
10237: I!e1singissä helmikuun 12 pä:ivänä 1947.
10238:
10239: E. Pusa. Walter Kuusela. Matti Lepistö.
10240: 203
10241:
10242: IV,so. - Rah. al. N :o 8.
10243:
10244:
10245:
10246:
10247: Pusa y. m. : Mäiirärah&n {)Soittamisesta lai,noiksi pienvilje-
10248: lijöille maatalouskalkin ostamista varten.
10249:
10250:
10251: E d u s ik: u n n a ll e.
10252:
10253: Viitaten ed. Lepistön y. un. toiv. aloit- tai käyttövarojen puute voisi olla riittävän
10254: rteeseen n:o 188 esiltämme siinä mainitun kalkkimäärän ostamisen esteenä, ehdo-
10255: päämäärän saavuttamiseksi seuraavaa: ta!lllnie,
10256: Painostain peltojemme satojen kohotta- että Eduskunta ottaisi vuoden
10257: miselle täl'keän kalkituskysymyksen nopean 1948 talousarvioon 50;000,000 mar-
10258: hoitamisen tärkeyttä ja koska ikalkituksella kan suuruisen määrärahan käytettä-
10259: voidaan saada prof. Tuoriian laskelmien väksi korottomina tai halpakorkoi-
10260: mukaan vuosittain n. 500-700 !lllilj. ry:n sina lainoina pien-viljelijöille maata-
10261: suuruisia sadonlisäyksiä, joiden raha-arvo louskalkin ostamista varten.
10262: on 5-7 mi,ljardia markkaa; ja ettei köyhyys
10263: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
10264:
10265: E. Pusa. Walter Kuusela. Matti Lepistö.
10266: 204
10267:
10268: IV,s1. - Rah. al. N:o 9.
10269:
10270:
10271:
10272:
10273: Pusa y. m.: Mwärahan osoiJttamisesta lainoiksi pienvilje-
10274: lijöille ojitustöiden suorittamista varten.
10275:
10276:
10277: ;E d u s k u n n a 11 e.
10278:
10279:
10280: Viitaten ed. Lepistön y. IIn. toiv. aloit- että Eduskunta ottaisi vuoden
10281: :teeseen n:o 188 esitämme siinä. maini,tun 1948 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
10282: päämäärän saavuttamiseksi seuraavaa: markan suuruisen määrärahan käy-
10283: Peltojemme satojen kohottamiselle tär- te~tiäväksi lwrottomina tai halpa-
10284: keän ojituskysymyksen nopean hoitamisen korkoisina lainoina pienviljelijöille
10285: tärkeyttä tehostaen ja ettei köY'hyys tai ojit1tstöiden suorittamista varten.
10286: käyttövarojen puute olisi kuivatustöiden
10287: suorittamisen €Siteenä, ehdotamme,
10288: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
10289:
10290: E. Pusa. Walter Kuusela. Matti Lepistö.
10291: 205
10292:
10293: IV,sz. - Rah. al. N :o 10.
10294:
10295:
10296:
10297:
10298: Pusa y. m. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pienvilje-
10299: lijöille AIV-rehusäiliöiden rakentamista varten.
10300:
10301:
10302: E d u s kun n a ll e.
10303:
10304: Viitaten ed. Lepistön y. m. toiv. ailoittee- Mruassa oli kotieläinlaskennan mukaan 28
10305: seen n: o 188 esitämme siinä mainitun pää- p: nä helmikuUlta 1944 1,116,944 lehmää.
10306: määrän saavutltamiseksi seurruavaa: Yli 10 il.ehmäisiä karjoja oli vain vrähän yli
10307: ApHaviljelyksen laajentaminen ja tehos- 9,000 ja niissä lehmiä 162,000.
10308: taminen on :tärkeätä yJeensä heinäpeltojen Teoreettisesti iaskien näyl1;täisi siltä, niin-
10309: ::..a-satojen kohottamisen takia. Apilavail- kuin AIV-rehusäiliöiden rakentaminen val-
10310: tainen heinä tuoreena niitettynä on par- Itakunnan koko iehmämäärää varten tulisi
10311: hainta AIV-rehun raaka-ainetta. Siinä on maksamruan noin 4.5 miljardia markkaa
10312: niin runsaasti sulavaa va!lkuruista, että sen vuoden 1946 kesän hintatason mukaan.
10313: avulla voidaan !tuottaa 4,000 kg suuruisia- Kun kuitenkin huomattava määrä pie-
10314: ikin maitomääriä ~ehmää kohden vuodessa nempien karjojen omistajia on tailvirehun
10315: Hman ulkolaisia tai muita vallkuaisrikkaita saantiin nähden kokonaan ostorehun va-
10316: väkirehuja. Sen vuoksi on hyödyllistä ja rassa, niin siksi heidän on ostettava AIV-
10317: edul1is1ta ryhtyä kaikkiin tarpee11lisiin ,toi- rehunsakån . sikäli kun sitä on saatavissa.
10318: menpiteisiin sekä ap:iJJ:avilje!lyksen tehosta- Toisoolta maassa Eenee valmiita 1torneja
10319: miseksi m.tä AIV-rehun käytön yleistämi- noin 10,000. Tämän vuoksi rakennetta-
10320: seksi. AIV-liuos maksaa vruin noin 50 pen- vien ltornien määrä [ienee noin 200,000 kpl.
10321: niä AIV-rehulla !tuotettua maitoikiiloa koh- Niiden rakennuskustannukset nousevat noin
10322: den. Sensijaan ulkolruiset rehnkakut mak- 3 miiljardin markan vaiheille. Tähänastis-
10323: savat nykyään noin 5 marklta'a niillä tuo- ten kokemusten mukaan rakennuskustan-
10324: tettua maitokiloa kohden. nuksista muodostavat omat ltarveaineet
10325: AIV-rehun valmistamista vaikeuttaa kun- noin kolmanneksen. Samoin oma rtyö muo-
10326: nollisten rehutornien puute. Sen vuoksi dostaa kolmannen osan. Ostotarvikkeet,
10327: on niiden rakentamista kaikin tavoin edis- sementti, betonirauta, naula:t y. m. maksa-
10328: tettävä. Erisuuruisil1e karjoiLle suositel- vait noin 1 mi:ljardi markka,a.
10329: laan seuraavan suuruisia säiEöitä, joiden Jos tavoitteeksi aseteitaan AIV-rehun
10330: rakennuskustannukset olivat vuonna 1946 valmistustavan saattaminen yleiseksi 10
10331: suunnilleen seurruavanlaiset; ja oli maassa vuoden kuluessa, niin on varauduttava
10332: erisuuruisia karjoja seuraavat määrät: 20,000 tornin rakentamiseen vuodessa. Jos
10333: rakentajista noin kolmannes on joko niin
10334: Lehmä- Säiliön Rakennus- ~öyhiä, et1teivrät he sen vuoksi kykene tornia
10335: luku läpi- korkeus kustan-
10336: nukset mk
10337: Karjojen
10338: luku
10339: rakellltamaan tai että heiltä puuttuu siihen
10340: karjassa mitta
10341: käteisiä varoja, olisi vamuduttava siihen,
10342: 1 2m. 3m. 10,000 106,000 että noin 7,500 1tornin rakentamisen hel-
10343: 2 2% m. 4 m. 12,000 95,000 pöttamiseksi va11attaisiin va!ltion varoja
10344: 3-4 3m. 5 m. 14,000 93,000 käytettäväksi tarpeen mukaan korottomina
10345: 5-10 4 m. 5 m. 18,000 53,000 tai halpakorkoisina [ainoina vähävaraisille
10346: yli 10 5 m. 5 m. 22,000 9,000 tornien rakentaji:Ue.
10347: 206 IV,s2. - AIV-rehu.
10348:
10349: AIV-rehun tuobannon nopea lisääntymi- minen tulee kunnolrisesti suoritetuksi.
10350: nen edelly;ttää myöskin, että samanaikai- Edellä ollevaan viitaten ehdotamme,
10351: sesti kehitetään AIV-liuoksen va:lmistusta
10352: ja liuoksen jakelussa tarv,i,ttavien säiliövau- että Eduskunta ottaisi vuoden
10353: nujen, asemihla olevien säiliöiden sekä kul- 1948 tulo- ja rnenoarvioon 30 rnil-
10354: jetuksessa lta:rvittavien puillojen :tuotantoa joonan markan suuruisen rnäärära-
10355: niin voimakkaasti, ,ettei näiden puute aseta han käytettäväksi korottornina tai
10356: esteitä. Myöskin tarvittavaa neuvontaa on halpakorkoisina lainoina pienviljeli-
10357: tarpeen mukaan nykyisestään tehostettava, jöille AIV-rehusäiliöiden rakentarni-
10358: .niin että ede~lä sanotun ohjelman rt:oteutta- sen helpottarnista varten.
10359: Helsilllgissä h~lmikuun 11 ,päivänä 1947.
10360: E. Pusa. Matti Lepistö.
10361: 207
10362:
10363: IV,s3. - Rah. al. N :o 11.
10364:
10365:
10366:
10367:
10368: :Pusa y. m.: Määrä1·ahan osoittamisesta lainoiksi ja ooustuk-
10369: siksi lantalain rakentamista varten.
10370:
10371:
10372: E d u s k u n n a 11 e.
10373:
10374: Viitaten ed. Lepistön y. m. toiv. aloit- puolentoista miljoonan markan arvoisilla
10375: teeseen ill: o 188 esi:tämme siinä mainitun lannoitemäärillä, mitkä tehostetun lannan-
10376: päämäärän saavuttamiseksi seuraavaa: hoidon avulla voitaisiin saada peltojen
10377: Tohtori Willa!lldt on ilaskienut, että vuo- kasvukuntoa kohottamaan, voidaan ai-
10378: den 1945 sadon raha-arvo vuoden 1946 kaansaada noin 5 miljardin markan suu-
10379: helmikuun hintatason mukaan oli noin ruinen sadonlisäys.
10380: 24.5 miljardia mal'kkaa. Alhaiset sadot Siksi on tärkeätä, ettei köyhyys tai
10381: ovat nostettavissa melkoisen nopeasti käteisten varojen puute saa tulla tarkoi-
10382: moninkertaisiksi nykyisestään. Maatalous- tusta vastaavan lantalan rakentamisen es-
10383: ammattia tulevaisuus riippuukin siitä, teeksi. Sitä varten on syytä varata riit-
10384: että ryhdytään nopeasti kaikkiin tarpeel- tävä määrä valtion varoja käytettäväksi
10385: lisiin toimenpiteisiin satojen kohottami- joko avustuksina tai halpakorkoisina lai-
10386: seksi ja että ne tarmokkaasti toteutetaan. noina etenkin pienviljelijöille myönnet-
10387: Professori Tuoriian laskelmien mukaan täväksi, että hekin voisivat rakentaa mah-
10388: hyvällä lannanhoidolla voidaan säästää dollisimman nopeasti itselleen ajall!lilukai-
10389: lannassa olevia kasviravintoaineita noin sen lantalan.
10390: 700 markan arvosta nautayksikköä koh- Maataloustuotannon nopeasta kohotta-
10391: den vuodessa. Maassamme oli vuonna 1945 misesta on hyötyä sekä tuotannon har-
10392: noin 2,156,000 nautayksikköä. Sen mukaan joittajalle että kuluttajille vieläpä koko
10393: laskien tehoste,tun l'annanhoidon :tavoit- kansantaloudeHe. Siksi edellä sanottuun
10394: teena on ottaa talteen vuosittain noin viitaten ehdotamme,
10395: puolentoista miljardin markan arvosta
10396: kasvien käyttöön parhaassa muodossa että Eduskunta ottaisi vuoden
10397: olevia kasviravintoaineita, jotka nykyään 1948 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
10398: menevät hukkaan. markan suuruisen määrärahan ajan-
10399: Kotoisten lantavarojen tarkoitusta vas- mukaisten lantalain rakentamista
10400: taavan hoidon välttämättömyyttä tehos- varten tarvittavia rakennuslainoja
10401: taa vielä se tosiasia, että kyseessä olevilla ja -avustuksia varten.
10402: Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1947.
10403:
10404: E. Pusa. Walter Kuusela. Matti Lepistö.
10405: 208
10406:
10407: IV,s4. - Rah. al. N:o 12.
10408:
10409:
10410:
10411:
10412: Pusa y. m. : Määrärahan os(}i&tamisesta la~noiksi pienvilje-
10413: lijöille turvepehkutehtaiden rakentamista ja turvesoiden
10414: ojittamista varten.
10415:
10416:
10417: Ed u s kunnalle.
10418:
10419: Viitaten ed. Lepistön y. m. toiv . aloit- markan suuruisen määrämhan jaet-
10420: teeseen n: o 188 esitämme siinä; mainitun tavaksi pienviljelijöille turvepehku-
10421: päJamäJarän sa:avuttamiseksi seuraavaa: tehtaiden rakentamisen, turvesoiden
10422: Ottaen huomioon turvepehkun tarkean ojittamisen sekä niille tehtävien tei-
10423: merkityksen tarkoitusta vastaavassa lan- den rakentamisen avustamiseksi an-
10424: nanhoidossa ehdotamme, nettavien korotlomien lainojen
10425: myöntämistä varten.
10426: että Eduskunta ottaisi vuoden
10427: 1948 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
10428: Helsingissä; helmikuun 11 p :nä 1947.
10429:
10430: E. Pusa. Walter Kuusela. Matti Lepistö.
10431: 209
10432:
10433: IV,s5. - Rah. al. N:o 13.
10434:
10435:
10436:
10437:
10438: J. Wirtanen: Määrärahan osoittamisesta Vaasan postitalon
10439: rakentamista varten.
10440:
10441:
10442: E d u s k u n n a 11 e.
10443:
10444: Vaasan posti- ja lennätinkonttorin taissa ja epäsopivissa olosuhteissa. Sitä-
10445: huoneisto on ohlut jo kohtta parikymmentä paitsi Vaasan postitaloa varten on jo os-
10446: vuotta tarkoitukseensa aivan sopimaton. tettu tontti, postiliikenteen kannalta hy-
10447: Konttorin monet osastot sijaitsevat useissa vin edulliselta paikalta. Kaikkeen tähän
10448: eri paikoissa kaupunkia ja näin ollen täl- viitaten ehdotan,
10449: lainen järjestely on suureksi haitaksi pos-
10450: tia ja lennätintä ja valtion puhelinta käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden
10451: tävälle yleisölle. Sangen suureksi paisunut 1948 ·tulo- ja menoarvioon 40,000,000
10452: liiketoiminta yllämainitussa konttorissa on markan määrärahan Vaasan posti-
10453: tehnyt sietämättömän vaikeaksi myöskin talon rakentamistra vm·ten.
10454: virkakunnan toiminnan näissä perin ah-
10455: Hel!>ingissä helmikuun 11 p :nä 1947.
10456:
10457: Johannes Wirtanen.
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: 27
10463: 210
10464: IV,sa. - Ra.h. al. N:o 14:.
10465:
10466:
10467:
10468:
10469: Paksujalka y. m.: Määrärahan osoittamisesta postitalon ra-
10470: kentamista varten Mylltykosken aseman läheisyyteen.
10471:
10472:
10473: El d uskunnaUe.
10474:
10475: Kooka MyUyko@id on tehda.saJlue, jossa nren! sen ahtaissa huoneissa jo äärimmäisen
10476: asuu jo huomattava ·asuikasmäärä ja teh- va1keabi.
10477: taitten lta.ajennusten vuoksi tuJlee jatkuvMti Edelilä esitetyn .perostoolla ehdot81mme
10478: lisää.ntymää.n, niin olisi trurpeellista, että kunnioittaen,
10479: sinne rrukennettaisi:in olojen v&atima posti-
10480: talo, joka ei tulisi: p:aJve1em8JaJill vain yksis- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
10481: tään Myl!lydtoskea, vaan. l8181jaa. m81allruntaa. talousarvioon 1 miljoonan markan
10482: Kun monien ympäristöpitäjien pääposti- määrärahan postitalon rakentamista
10483: paikan muodosta.w nyt jo My1)dykoski, niin varten Myllykosken ase1nan läheisyy-
10484: tulee sen suuren postiLiikenteen hoitami- teen.
10485: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta, 1947.
10486:
10487: Juho Pa.ksuja.lka. Matti Pärssinen.
10488: VaJto Käkelä. Urho Saariaho.
10489: Kauko Andersson.
10490: 211
10491:
10492: IV,s7. - Rah. al. N:o 15.
10493:
10494:
10495:
10496:
10497: Käkelä y. m.: Määrärahan osoittamisesta MyUykosken-ln-
10498: keroisten vi.Uisetn maantien loppuunrakentamiseksi.
10499:
10500:
10501: E d u s ik u n n a. U e.
10502:
10503: Vuonna 1933 oooi iSippolan :kunta Mäm- rteeseen saaikkw on ojitus valmis ja pinta-
10504: mäJlän-Viidan eli Inikeroisten-Myliydros- sorastusta. on tehty muutamin paiikoin.
10505: ken välisen maJat~.tioosan rabntamista. Mad- Se, ettei mainittua tietyötä ole suoritettu
10506: nitun suunnitelman vahvisti valltioneuvosto loppuun, on aih"euttanut MyililykOSlken ja In-
10507: 28/6 1940. Työt aloitettiin 15/12 1944 keroisten väliselle ilii·ikentoolle m()lllenlaisia
10508: varatöinä ja lopetettiin, 30/6 1945. Raha~a haittoja. Kun mainittujen pisteitten väli-
10509: käytettiin mainittua työtä varten 3,880,000 nen matika raroennettavan tien ikautta tulisi
10510: mal'lklkaa. ol"emarun vain noin 7 ikm, on matikan pituus
10511: Rakennettava maantie on noin 6.4 ikm nykyistä dtäistä tietä !käyttäen ooill! 28 ilrm
10512: pitkä. Se on railu:nperin suunnifteltu ra- ja lånltistäi ·tietä !käyttäen noin 21 km. &-
10513: lretmettavaksi 6 metdä leveäksi II ~uokan kennettava tie ilmuluu Kymendaaikson aJlue-
10514: maantieksi. ·Myöhemmin on tie- ja vesira- suUIJl.nitelmaoo ja muodostuu teollilmudeile
10515: kennushallitus ooonut valtioneuvostolta välttämättömäksi ru1llkotieksi.
10516: mainitun tien [eventämistä 7 metriä le- Edel!läolevan perusteella ehdota.mrn.e kun-
10517: veäbi tielksi. 'l'ie on pohjoispäästään 1 nioittaen,
10518: km:n .pituudelta m~in vaJlmis. Ainoas-
10519: taan pintasonvkerros pum.tuu. Siitä etelään että Edusku1~ta ottaisi vuoden 1948
10520: on noin. 4 ik.m:n pituudelta. kaivettu oJat tulo- ja menoarvioon 17 miljoO'Mn
10521: kummallekin. puolen tietä. Samoin ojarum- markan ntäärärahan Myl!Jykosken ja
10522: mut on kaivettu ja vallettu betonista sekä Inkeroisten. välisen tieosan loppuun-
10523: muutamilin paikikoihMl. on ajettu penge:rtäy- rakentamiseksi.
10524: tettä. Ria'll!tatieyJiikäytävästä tien loppupis-
10525: Helsilllgissä 7 !päivänä hillimikuuta 1947.
10526:
10527: Va.lt.o Käkelä.. Toivo Kuja.la.
10528: Ka.uko Andersson. Jere JuutDalnen.
10529: Helena. Virkki. II. Pua.
10530: Juho Pyy. Paa.YO lael:kinen.
10531: Juho Pabujalka. :na. Tukia.
10532: YiiDö Okko. .&apo lp1ripen,
10533: JåoKmttinen. A.rno Tnrna..
10534: Urho Saariaho.
10535: 212
10536:
10537: IV,ss. - Rah. al. N:o 16.
10538:
10539:
10540:
10541:
10542: Bryggari y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
10543: kentamiseksi Valkeajärven pysäk~7tä J[uusjäJrven ja La-
10544: pinjärven länsipuolitse Reinikan tienhaaraan V irtain-
10545: Pihlajarveden maantiellä.
10546:
10547:
10548: E d u s k u n n a ll e.
10549:
10550: Pihlajaveden pitäjässä Vaasan lääniä saamista näille seuduille ei voida ajatella-
10551: ovat maantieolot erittäin epätyydyttävät. kaan edellärrnainitun huomattavan asutus-
10552: Tärrnä koSkee erikoisesti pitäjän läntistä alueen tälle seudulle muodostamista, vaikka
10553: osaa, jonka huomattava vesistöalue eroittaa siihen olisikin mitä parhaat luontaiset
10554: pitäjän itäosasta ja jossa maantietä ei ole edellytykset. Onhan luonnollista, että il-
10555: ensinkään. Pitäjän länsiosassa on kuiten- man kunnollista maantietä liikepaikoille
10556: kin järvialueen länsipuolella asutusta var- ei :maatalouden harjoittamiselle ole kan-
10557: sin huomattavasti ja parhaillaan on sinne nattavaisuuden edellytyksiä.
10558: suunnitteilla huomattavan laaja uudistus, Tien ~erustamista nyt kysymyksessä
10559: mikä tulisi käsittämään ainakin noin 30 olevalle alueelle on kunnan viranomaisten
10560: uudistilaa. Huomattava myöskin on, että taholta jo hyvin pitkät ajat ajettu niiden
10561: järvialueen !länsipuo1ehla sijaitsev:art hyvin kuitenkaan johtamatta tulokseen. Kyseel-
10562: laajat valtion metsä>alueet, joista puuttava- lisen tien tulisi kulkea V a1keajärven pysä-
10563: ran kuljetus tuottaa hyvin suuria vaikeuk- ikille Haapamäen-Seinäjoen välisellä rata-
10564: sia. Tästä syystä onkin tällä tuhansien osalla Kuusjärven ja Lapinjärven länsi-
10565: hehtaarien alaisella Niinilammen valtion .puolitse n.s. Reinikan tienhaaraan Virtain
10566: metsäalueelia voitu suorittaa hakkauksia -Pihlajaveden maantiellä, josta se jatkuisi
10567: vain rajoitetussa määrässä. Paitsi metsän jo valmista tietä pitkin Piiliu pysäikille
10568: käyttöä valtion metsärrnailla vaikeuttaa Porin-Haapamäen radalla. Maastokin
10569: maantien puwte näillä seuduilla erittäin näillä seuduilla olisi suhteellisen edullinen
10570: huomattavasti myöskin yksityisten metsän- tien rakentamiseksi.
10571: omistajien metsänkäyttöä, vaikka yksityi- Kun edeilä kosketelluu maantien aikaan-
10572: silläikin metsänomistajilla olisi näillä seu- saaminen olisi esittärrnillämme perusteilla
10573: duilla varsin hyvät metsät. Koska kun- seudun metsärikkauden ja asutuskelpoisuu-
10574: nan tulot on kovin rajoitetut senkin den vuoksi yleiseltäkin kannalta erittäin
10575: VU(jksi, että puutavaraosakeyhtiöt ja valtio tarpeeHista, ~hdotamme kunnio]trt:aen,
10576: omistavat noin puolet kunnan pinta-alasta,
10577: mikä vaikuttaa tulojen pienenemiseen, niin että Eduskunta ottaisi vuoden
10578: olisi kyseeilinen maantie valtion varoilla 1948 tulo- ja .menoarvioon 2,500,000
10579: raikennettava. markan määrärahan maantien ra-
10580: On myöskin mainittava, että maatalou- kentamiseksi Valkeajärven pys.äkiltii
10581: den harjoittamiselle tuottaa tieyihteyden K uusjärven ja Lapinjärven länsi-
10582: puute näillä seuduilla suuria vaikeuksia. puolitse Reinikan tienhaaraan W ir-
10583: Näin o:n lllSian laita sekä :nykyisin viljell- tain-Pihlajaveden maantiellä Pih-
10584: miin että myöskin nyt perustettaviin vil- lajaveden pitäjässä.
10585: jelmiin nähden. Ilman maantien aikaan-
10586: Helsingissä 14 päivänä ihe1mikuuta 1947.
10587:
10588: T. Bryggari. V. Puumalainen. Kaisa. Hiilelä.
10589: Uuno Raatikainen. Alpo Lumme. Martta Salmela-Järvinen.
10590: 213
10591:
10592: IV,s9. - Rah. al. N:o 17.
10593:
10594:
10595:
10596:
10597: P. Karjalainen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Otavan-
10598: Hirvensalmen maantien kot·jaamiseksi.
10599:
10600:
10601: Eduskunnalle.
10602:
10603: Hirvensalmen kirkonkyllä ja sen ympä- Tien vaike:aikulkuisuuteen on aikaisem-
10604: rillä dlevat kylät joutuvmt varsinikin talvi- minkin kiinnitetty huomiota. Niinpä v. 1938
10605: sin, mutta myös keväisin k~lir.iikon aiik81Ila ktrlkula~tosten ja yleisten töiden ministeriön
10606: vaikeaJa!Il as·emaan Mikke:Listä Hirve;nsa,l- tahoilt>lll luvattiin ~äMseuduHa va!lilinneen ti-
10607: melle johtavan maantien huonouden vu~ksi. ~apäisen työttömyyden torjumiseksi mää-
10608: Tieosuus, joka Mihlwlin-Heinoran maan- räraha tien parannustöiden ·a1kuunsaatta-
10609: tiestä Otavasta Hirvensalmelle on 36 ikm., miseksi. Työt jäivät kuitenkin sillloin aloit-
10610: on, paitsi nykyiseHe :liikenteelle iiian ka- t,amatta.
10611: pea niin, että autojen sivuutus kesäl!läkin Kun vaiikea tilanne uudistuu joka vuooi,
10612: on vaåikeata, myös tavattoman mäkinen. olisi siihen saatava korjaus. Tämän vudksi
10613: Liikenne ja 'kaupankäynti Hirvensailmelta ehdot:amme,
10614: tapahtuu m~ltei yksinomajan Mikk~liin ja on
10615: tämän tien käyttöpiirissä 2,500-3,000 hen- että Eduskunta ottaisi vuoden
10616: k!eä. 1948 tulo- ja menoarvioon 2 mt1j.
10617: Runs~umisina talvina joutuvat tätä markan mää1·ärahan pahimpien,
10618: tietä käyttävät kylät eristetyiksi 1i~eikes liikennettä suuresti haittaavien koh-
10619: kulksista useiksi viikoiksi, kuten tapahtui tien korjaamiseksi maantieosuudella
10620: m. m. talveillla v. 1945--46 ja muodootuu OtavUt-Hirvensalmi, lähemmin suo-
10621: tNanne täHöin varsin huolestuttavaksi. ritettavan tutkimuksen mukaisesti.
10622: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
10623:
10624: Paavo A. Karjalainen. Edvard Pesonen. J. F. Tolonen.
10625: 214
10626:
10627: IV,9o. - Rah. al. N :o 18.
10628:
10629:
10630:
10631:
10632: Möttönen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä-
10633: :teiden rakentamista ja kunnostamista varten.
10634:
10635:
10636: E d u s k u n n a 11 e.
10637:
10638: Laajojen pienviljelijäseUJtujen taloudel- tiekustannuksiin sen mukaisesti kuin ne
10639: lista ja sivistyksellistä keh~tystä ehkäise- ovat näitä teitä ajoHlaan rasittaneet. Miltä
10640: vistä tekijöistä ovat niiden jatkuvasti hei- viimemaimtltuun ·tulee, on kokemus osoitta-
10641: kot tieyhteydet kaikkein merkitykselilisim- nut, että !teiden tilapäisk:äyrt;täjil.ltä m. m.
10642: piä. Teiltä on useimmilla näHlä seuduiHa raskaan puutawran kuljetusta suorittaviilta
10643: vielä rHttämättömästi ja nekin monasti yhtiöiltä on useimmiten äärimmäisen vai-
10644: varsin huonokuntoisia. Sitäpaitsi on vielä kea saada yleensä mitään korvauksia lbien
10645: runsaasti sehl:aisiakin paikkakuntia, joilla rikkomisesta,, ;tai on se ollut vain pitJkällis-
10646: tieyhteydet ovat miltei olemattomat. Kiai- ten, kustannuksia kysyvien oikeudenkäyn-
10647: ken lisäksi on teiden rakentamisesta ja kun- tien kautta mahdollista. Säännöksiä olisi-
10648: nossapidosta aiheutuvien kustannusten ja- kin ~tässä suhteessa rt:iukennett:ava ja selven-
10649: kautumisessa jatkuvasti niin palljon koh- nettävä. Kohituutonlta ei myöskään olisi,
10650: tuuttomuuttaJ syrjäseutujen vahingoksi, edelläviirtatult. epäoikeudenmukaisuudeJt pai-
10651: ettei ole ihmeteltävää, että tyyltymättömyys lmllistierasituksessa huomioon ottaen, että
10652: nykyiseen ~asiantilaan on näiden seutujen kyllätiekustannukset saataisiin menoina vä-
10653: !llSujainten keskuudessa va'rsin yil.einen. hentää verotmtavasta tulosta sekä kunnan
10654: K'liD. heidän ta'loude:Uinen asemansa on sitä- että vailtion verotuksessa.
10655: paitsi yleensä heiadro, vaatii yhteiskunnal- Tällaisen !täysin oikeudenmukaisen, mutta
10656: linen oikeudenmukaisuus tekemään kaiken samalla la;ajasuuntaisen uudistuksen toi-
10657: mahdollisen syrjäseutujen tieyhteyksien meenpanoa on syytä ryhtyä kiireellisesti
10658: paranltamiseksi ja 1tiemsiltuksen ltasaami- valmistelemaan. On selvitettävä, mikä mer-
10659: seksi entistä enemmän laajempien veron- kiltys kunnan- ja kyläteillä maamme [iiken-
10660: maksajapiirien kannettawksi·. teen pa1veluksessa. on ja tämän selvi1yksen
10661: Koko syrjäseutujen paikallistiekysymystä perusteella sekä huomioon olttamalla liiken-
10662: koskeva lainsäädäntö kaipaisiikin näin ohlen teen ·tarpeet, on [aadittava ohjelma teiden
10663: perusteellista tarkistamista. Tätä tarkoit- rakentamisesta ja yiNäpidosta johtuvan rasi-
10664: ltavia [ainsäädäntötoimenpitteitä, joiden mu- tuksen siintämisestä lähinnä vailltion kannet-
10665: ikaan nämät rasitukset jaettaisiin suurim- tavaksi.
10666: maksi osaksi va1tion, osaksi myös kuntien On selvää, että !tällaisen !laajan ohjelman
10667: kannettavaksi, olisikin kiirehdittävä. Vä- [aatåminen ja toteuttaminen ottaa oman ai-
10668: hin, mitä paikaUistierasituksesta kohtuutto- kansa ja että muihin toimenpiteisiin mai-
10669: maslti kärsiväJt kansa:laiset ovat tällä het- nittujen rasituslten vähentämiseksi on ryh-
10670: kelil!ä oikeutettuja odottamaoo, on kunnan dyttävä jo ennen kuin tä;ydelllinen uudistus
10671: ja kyläteiden kunnossapitoa vart-en myön- s:ruadaan aikaoo. Kiireellisesti rt:oteutebtuja
10672: nErtltävien avustusten saaminen sel~aiseksi, !toimenpiteitä tässä suhteessa ovat m. m.
10673: että tieosakkaat kykenevät suoriutumaan kunnan- ja kyläJteiden kunnossapitoa var-
10674: heidän osailleen jäävistä ltiekustannuksista, ten annettavien vaitionavustuksien korot-
10675: että tärkeimmät kauttakulkutiet otetaan taminen sekä kaikkien niiden kunnan- ja
10676: valition halltuun ja että myös teiden tNa- kyläteiden vai1tion ha!ltuun ottaminen, joitlla
10677: päiskäyttäjäit !todella saadaan - kUJten [ald on huamattava yleinen !liikenne.
10678: edellyttää - velvoitetuksi osallistumaan
10679: IV,9o. - Möttönen y. m. 215
10680:
10681: Edellä esitetyn perusteeNa ehd<rtamme tulo- ja menoarvioon 120 m•1joon6n
10682: kunnioittaen, mm-kan rnäiirärahan kiilyte.ttiiJväksi
10683: kunnan- ja kyläteiden rakentamista
10684: että Eduskunta ottaisi vuoden 1948 ja kunnostamista varten.
10685: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
10686:
10687: Eino Möttönen. Tauno Saukkonen. Kustt Eskola.
10688: Matti Pärssinen. Samuli Sim.Ula. Yrjö Hauta.1B..
10689: Yrjö I. Antila.. Juha.m Leppälä. Kustaa. Tiitu.
10690: Uuno B.aatibinen. Albm AsUminen. Eino La.i.iflinen.
10691: Toivo Kuja.la. E. Pusa.. Lauri Murtomaa.
10692: Jussi B.aatikwi:nen. Veikko Venmtmo. Antti J. B.a.nta.maa.
10693: Valfrid Eskola. Eemil Pääkkönen. ToiVTO Ikonen.
10694: J. E. Ilampinen. Jussi Annala.. S. S&lo.
10695: Markus NiskaJa. Martti 0. Kölli. V. Metsäranta..
10696: Heikki Vehka.oja. Aa.po IDkilnen. ltaJ.le KilTa..
10697: J oha.nnes Virolainen. Martti :Miettunen. Pi!viö Hetemäki.
10698: Juho Pmujalka. Heikki Soininen. J. E. Pilppula.
10699: Aino Luostarinen.
10700: 216
10701:
10702: IV,91.- Rah. al. N:o 19.
10703:
10704:
10705:
10706:
10707: Alestalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
10708: seksi Kokemäenjoen yli F'riitalan lassipaikan kohdalta
10709: Ulvilan kunnassa.
10710:
10711:
10712: E d u s k u n n a 11 e.
10713:
10714: Koska sillä Kokemäenjoen varrella ole- saa lossilta nousemaan ylös eikä se !ossi-
10715: valla vilkasliikenteisellä alueella, joka ulot- laitteiden heikkouden takia muutenkaan
10716: tuu Porista Nakkilan !kirkolle, ei ole mi- ole mahdollista.
10717: tään kiinteätä ylimenovälinettä, on tästä Kuorma-autoliikenne juuri Friitalan los-
10718: suuri haitta joen etelä- ja pohjoispuolella sin kohdalla olisi aivan välttämätön jo
10719: asuvien vauraiden asutusalueiden väliselle yksin siitäkin syystä, että !kaikki seudun
10720: liikenteelle. Suuria vaikeuksia joen poh- sannan ja karkeamman soran ottopaikat
10721: joispuolella asuville tuottaa erittäin se ovat joen pohjoispuolella. Soran kuljetta-
10722: seikka, että rautatie kulkee joen eteläpuo- jien on nykyisin ajettava n. 6 pnk liikaa
10723: lella. Joen pohjoispuolella asuvien !kaikki päästä!ksensä yli· joen.
10724: liike suuntautuu siis yli joen rautatien lii- Lassilaitteiden kunnossapysymistä nykyi-
10725: kennepaikoille. Tämän lisäiksi pohjoispuo- sin haittaa myös suuresti veden korkeuden
10726: lella asuvien lukuisten tilallisten peltoja vaihtelu joessa Harjavallan voimalaitoksen
10727: sijaitsee joen eteläpuolella, joten sekin vaa- takia. Se on noin 60 sm vuorokaudessa.
10728: tii katkeamatonta ylipääsyrrnahdollisuutta. Tärrnä tekee sen, ettei edes hevosella ilman
10729: Ulvilan kohdalla välittää ylikulkua ilmiksi kuOimaa aina kunnolla pääse yli.
10730: lossia. Ulvilan aseman kohdalla oleva n.s. Friitalan lossin liikennepiiriin kuuluvat
10731: Friitalan lossi on kunnan hallinnassa ja Friitalan nahk:atehtaan, Friitalan sahan,
10732: hoidossa. Haistilan aseman kohdalla oleva Friitalan kaakelitehtaan ja Outokummun
10733: lossi on valtion hallinnassa. kuparitehtaan monilukuiset työläiset. Yik:-
10734: Liikenne Friitalan lossilla on saavutta- sistään Friitalan nahkatehtaan työnteki-
10735: nut nY'kyisin sellaisen laajuuden, että ti- jöistä noin 200 käyttää joka päivä lossia.
10736: lanne on kestämätön. Paitsi paikallista lii- Vuonna 1944 kootun tilaston mukaan
10737: kennettä suuntautuu tälle lossille maantie- käytti mainittua lossia keskimäärin 265
10738: yhteyksien takia laajojen Ulvilan takaisten pyöräilijää, 215 jalankulkijaa ja 138 he-
10739: alueiden liikenne. Jos Friitalan !kohdalle 'Vosta päivittäin. Sen jälkeen on liikenne
10740: saataisiin !kiinteä silta, tämä liikenne vielä runsaasti !kasvanut, iirosika miehet ovat so-
10741: monin kerroin kasvaisi, koska matkat juuri dasta kotiutetut ja ikuntaan on sijoitettu
10742: Ulvilan asemalle Ulvilan rpohjois- ja itä- noin 1,5()10 siirtolaista.
10743: puolella <>levilta alueilta ovat lyhimmät. Kuten kaikesta edelläolevasta näkyy, on
10744: Etenkin syksyisin ja keväisin on tilanne kiinteän sillan saaminen Friitalan lossin
10745: täysin kestämätön, koska liikenne joen yli kohdalle aivan välttämätön. Sillan saa-
10746: on silloin jääesteiden takia keskeytyksissä miseksi on Ulvilan ikunta sitoutunut suo-
10747: normaalioloissa noin 2-3 viikkoa kumpa- rittamaan 2 miljoonaa markkaa sekä !kaikki
10748: nakin vuoden aikana. .Syksyisin saattaa tarvittavat maa-alueet. Lisäksi on eräs
10749: keskeytys jatkua jopa 1 ;.2 kuukauden ajan yksityinen lupautunut huomattavalla raha-
10750: riippuen jääsuhteista. määrällä sillan rakentamista avustamaan.
10751: Kuol'lilla-autoliikennettä losseilla ei voida Kuten tunnettua hyvruksyi eduSkunta v.
10752: tyydyttää ollenkaan, ikoska rantaäyräät 1938 valtiopäivillä ponnen, jossa määrät-
10753: ovat niin !korkeat, ettei raskasta kuormaa tiin suoritettavaksi tutkimus Ulvilan kun-
10754: IV,91. - AlesOOlo y. m. 217
10755:
10756: nan Haistilan ja Friitalan lossipaikkojen mukaan tulisi sillan rakentaJlllinen tällä
10757: väliseHä alueeHa siHan rakellitamises.ta Ko- hetkellä ma!ksamaan n. 17-20 miljoonaa
10758: kemäen joen yli. Hallitus jättikin tutki- markkaa, josta summasta Ulvilan kunta
10759: mustyön suorittamisen tie- ja vesiraken- y. m. suoritt:aisivat 2.5 miljoonaa m:arkkrua.
10760: nushallituksen tehtäväksi ja tutkimus on- EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme
10761: kin suoritettu loppuun, jonka tutkimuk- kunnioittaen,
10762: sen perusteella silta tulisi rakennettavaksi
10763: Friitalan yli kulkupaikan läheisyyteen, että Eduskunta ottaisi 15 miljoo-
10764: joka on ikuntalaistenkin tarkoitus ja koska nan markan määrärahan vuoden
10765: t:iämä kohta soveLtuu hyvin tieverkostoonkin. 1948 tulo- ja menoarvioon sillan ra-
10766: Lopullinen !kustannusarvio ja piirustuk- kentamiseen Kokemäenjoen yli Frii-
10767: set valmistunee lähiaikoina, mutta tie- ja talan lassipaikan kohdalta Ulvilan
10768: vesirakennushallituksesta saadun tiedon kunnassa.
10769: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
10770:
10771: Anselm Alestalo. S. Salo.
10772: Antto Prunnila. Albin Asikainen.
10773: Eemil Pääkkönen. Walter Kuusela.
10774: Kyllikki Pohja,la. Matti Y,tti.
10775: Ensio Kytömaa. Arvo Riihimäki.
10776: Kalle Kirra. Olga L. Terho.
10777:
10778:
10779:
10780:
10781: 28
10782: 218
10783:
10784: IV,92. - Rah. al. N:o 20.
10785:
10786:
10787:
10788:
10789: Pärssinen y. m.: Määrätrahan osoittamisesta Kokemäenjoen
10790: yli Kiik.oln kunnan kirkonkylän kohdalla rakenteilla ole-
10791: van maantiesillan rakennustöidem, loppuunsaattamiseksi.
10792:
10793:
10794:
10795:
10796: Eduskunta on hallituksen esi,tyks:en mu- vilta valtateiltä on raik€ii1100ttu 1tiet. ylikul-
10797: kaisesti ott:alllut vuoden 1943 mlousw-vioon kupaikahle ja mol~mmm pudliln jokea on
10798: 1 miljOOIUlllll marka:n suurudse:n määmrrahalll kasaJttu suuret määrät lou:hittua kiveä sil-
10799: maiaintiesiHru1 TakerunuatöLden 1811oiJttruniseksi ila:n rakOOJnUSitJa,rpeiksi. Kun liib:ooewl~eu
10800: Kolremä:em. joem. yli Kiikan pitäjäa:!J kiclron- det jOiell1 yftitn0010paika1la ovat suuremmat
10801: kyllän ilrohool!la ja J:ausunut m. m., että kum IEmlllen, ~1autan Jn:wooudoo ja velllieiden
10802: Kiikam. pitäjän kohdaMa kwlke:e Kokemäoo- puuttUillli.sen <talcia ja kun iliiikelrune siitä
10803: joon molemmin puolin Turusta Trumpe- asti kuin tutkimus siJhlJaiJl, rakerutamisen ltialr-
10804: rOOlle johtavat maantiet, joihin myös ltä:~lä pe:clJåsuudesta kulkuLaitosmliolnnmam. ja
10805: ilrohdalla yhtyy useilta eri paillkkakulll'!ll:lJta kuilkulaM,os,m.irui.'Sit~rilll ta;h()llta paikRIIl> pääHä
10806: rtUJl,evia :tciltä. Kolremäoojoki jaba l3/alllotun käyden v. 1942 :toim.dJoottilirn, '001! suuresti
10807: pitäjän !Jmhtia siiten, että joen pohjoispuo- kasvanut, ja kun JisäkiSii on otetltava huo-
10808: lLella oru :lci:rtlronkyil:ä, mUJtatiieasema, pooti- mi00111 se, että lautta, jokiru :nyt V'äliutää ilii-
10809: toimisto sekä suurehkoja lkauppwl:iiklreiltä, kenJOO•tltä mantulil:a yliinren!Opaiiilreihla, on jo
10810: ku:n ltruas ,pi,täjän asutus on jaJlm>allltUIIliUt loppuunkulrmut, sekä soo johdlosta ~ähi
10811: mOO!e:mmin puolm jolrea. Nähl~ä :ooilllä ole- aikoina kokOll'wan uusilttava ja sem. uusimi-
10812: va;n liikenteen takila ja paikallisista olosuh- mm tlll1isi maksamJaialll valtåolJe ooilll 500,000
10813: teista johtuen on: kirkOll!kyHiln kohdalla ol~ ma:rlklroa ja ktm lisäksi Jt.U!l'eV'at. lawttla.us-
10814: VIaJ1l:a m~tien yl~~~~HroM!a. ':!1-rsi~ vil- kustannukset, jotka vuooittam nouseWtt
10815: kas l'OSS1ilnlrenn.e. Tata :liiloonllltetta hlruittaa- nom 200,000 mM'Ik!kaan, oLisi sekä vailition
10816: V!Wt !keväisin .ja syksy;isin jääestoot, jota- itsemä kuin myösilcirn vaå.lrea:n ja yhä bs-
10817: pailtsi Kolremä:en>joessa :toimitetitava suuri VIava;n J:iå;kenteen takia mitä rt::a;rpooll:ilsdnma,
10818: tukmuit;OO ,tuotta:a ·hookaluu:ut:a ja vi.Jivy- että jo hyvä1l!lä meoolila oleva sillalll 'Nllketn-
10819: tystä sanotuilile lLilillrentee1le. Kun ikoiko nustyö sootet.taisim oopoosti uude1loon
10820: KHbJn pitäjän aluool1a KokemOOn.~oon yli käyuthl,n: ja J.opuJJLiooen päätökseen.
10821: ei johda yhtään siltlaia, olisi selkä paikai!Ji- K>a:iklroen ooeHä esi•tetitYYJll VJiitaten ,ehdo-
10822: selle et:tä ikaukoliikenrt:eehle erilttäin tär- tamme kurunioittaJent,
10823: ilreätä, etltä puhOO'Il'a ol:eV'a;Ne :lrohdaiHe raikw-
10824: mttaisim maiaJlltiesill;oo, joka s:amailla olisi että Eduskunta ottaisi vuodet~
10825: ma.inilbtujen Turun~T~peroon välisten 1948 tulo- ja menoarvioon 6 milj.
10826: tnUlJmllei.den yhdystienä. Tällä milljoooolla markan suuruisen määrärahan Ko-
10827: ma:rbllla ja •lisäksi K!iikan ik:UillJillalt.a ISia:a- kemäenjoen yli rakenteilla olevan
10828: duHJa 400,000 marlroln suuruisetl!la sum- maantiesillan siltatyön jatkamiseksi
10829: m&l.ta: on mkennustyö klehiJUty;ny;t seillai- ja loppuunsaattamiseksi Kiikan kun-
10830: seksi·, että molemmilll pu'<iliru jokea ikullre- nan kirkonkylän kohdalla.
10831: Helsingissä 14 päivänä theilmikuuta 1947.
10832:
10833: Ma.tti Pärssinen. Eino Möttönen.
10834: Juho Pa.ksujalka. Antti J'. Banta.maa..
10835: La.uri Murtomaa.
10836: •• ••
10837:
10838: VALTIOPAIVAT
10839: 194 7
10840:
10841: LIITTEET
10842: V
10843:
10844:
10845: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
10846: TOIVOMUSALOITTEET
10847:
10848:
10849:
10850:
10851: HELSINKI 1947
10852: VALTIONEUVOSTON KIRJ"APAINO
10853: Inflatiovakuudella varustettua säästötiliä, säästäväisyyttä sekä Suomen
10854: Pankin viran- ja toimenhaltijain eroamlsikää koskevia
10855: toivomusaloitteita.
10856: 223
10857:
10858: V,t. - Toiv. al. N:o 77.
10859:
10860:
10861:
10862:
10863: Kytömaa y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta mahdoUisuuk-
10864: sista perustaa inflatiovakuudella varustettu sääst()Uli
10865: maalit rahalaitoksiin.
10866:
10867:
10868: E d u s k u n n a ll e.
10869:
10870: Niinkuin yleisesti tiedetään, on säästä- tuksenmukaiseksi, vaJ,tio, rahaJlaitos tai luo-
10871: mistoim:inta viime aikoina maassamme huo- tton saaja,. joka käyttää säästöönpantuja
10872: mattava!'lti heikentynyt ja säästöpääomien varoja uuden reaalipääoman luomiseksi.
10873: muodostuminen tyrehtymässä. Tämä taka- LuonnoB.ista on, että tällaisten säästötilien
10874: peroinen kehitys synnyttää talouselämääm- käyttämiseHe olisi asetettava tavallista 'an-
10875: me uhkaavan vaaran, siUä ainoa varma tie karammat ehdot. TaHetusten irtisanomis-
10876: vaikeuksien voittamiseksi ja aikaisemman aika olisi määrättävä jotenkin pitkäksi,
10877: hyvinvoinnin palauttamiseksi on juuri esim. yhdeksi vuodeksi, tai vakuus koskisi
10878: uusien säästöpääomien luominen menetetty- ainoastaan sethlaista talletusta, joka on tie-
10879: jen tila'lle. Tämän vuoksi on tehtävä kaikki tyn pitkän ajan ollut rahalaitoksessa. On
10880: mahdollinen säästämistoiminnan elvyttämi- myönnettävä, että mainitun1aisten säästö-
10881: seksi. tilien perustamista vastaan voidaan tehdä
10882: Yhtenä syynä edellä mainittuun ilmiöön periaatteellisia ja käytännöl:lisiä muisrtutuk.
10883: on rahamme arvon säilymiseen kohdistuva sia, mutta näyttää asia kuitenkin selvittä-
10884: epävarmuus. Säästäjä sijoittaa mieluum- misen arvoiselta.
10885: min 'liikenevät varansa jo olemassa oleviin Edellä lausutun pei·usteel[a ehdotamme
10886: reaaliarvoihin kuin rtalletrtaa ne rahailaitok- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10887: siin ja sitä rllietä osoittaa ne talouselämän vomuksen,
10888: käytettäviksi. .Asian 'laita olisi toinen, jos
10889: säästöönpanijana olisi tietoisuus siitä, että että hallitus toimituttaisi tutki-
10890: hänen rtallertuksensa eivät tule arvossaan muksen siitä, olisiko mahdollista pe-
10891: vähenemään. Tätä varten olisi syytä tut- rustaa maan rahalaitoksiin siiiistötili,
10892: ~ia, olisiko mahdOOlista järjestää maan ra- jonka käyttäjä[Ui olisi taUetukses-
10893: halaiJtoksiin erityisiä uudenlaisia säästö- taan inflattiovakuus, ja myönteiseen
10894: tilejä, jotka olisivat eriUään aikaisemmista tulokseen tultaessa ootaisi E~n
10895: tileistä ja joilla olisi joko täydellinen tai nalle esityksen asiaa koskevaksi lain-
10896: osiVtainen infiaJtiovakuus. Vakuudesta vas- säädännöksi.
10897: taisi, sen mukaan kuin harkittaisiin tarkoi-
10898: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
10899:
10900: Elllio Kytömaa. Lauri Järvi.
10901: Lauri J.iil;onen. Martti 0. Kölli.
10902: V'i.inö Kivila.lo. liero Kivelä.
10903: H. A. K&D.Uisto. Sulo Heimö.
10904: 224
10905:
10906: V,2. - Toiv. al. N :o 78.
10907:
10908:
10909:
10910:
10911: Järvi y. m.: Säästäväisyyttä tarkoittavan valistustyön tehos-
10912: tamisesta.
10913:
10914:
10915: E d u s k u n n a ll e.
10916:
10917: Maamme rahamarkkinoiLla on vuoden duttu panemaan merkille, että vain vähäi-
10918: päivät ollut todettavissa huomattavaa kiris- nen osa näistä varoista ~öytää tiensä raha-
10919: tymistä, mikä on i,lmennyt m. m. toiselta laitoksiin. Tähän on tosin asiaillisiakin
10920: puolen rahalaitosten ottolainauksen kasvun syitä. Niinpä jokapäiväiseen kulutukseen
10921: heikkenemisenä, toiselta puolen ant6lai- tarvitaan nyt monia vuosia jatkuneen hin-
10922: nauksen voimakka:ana lisäyksenä. Kaikkien tojen kohoamisen johdosta huomattavasti
10923: rahalaitosten ottolainaus lisääntyi viime enemmän rahaa kuin ennen. Mutta epäi-
10924: vuoden kuluessa vain 9,981 miljoonaa mark- lemätöntä on, että näinä vuosina on ylei-
10925: kaa, kun lisäys edellisenä vuonna oli sön hallussa ollut ja jatkuvasti on run-
10926: 19,307.8 miiljoonaa markkaa. Sen sijaan saasti sellaisiakin varoja, jotka hyvin voi-
10927: niiden antolainaus kasvoi viime vuoden ku- taisiin tallettaa rahalaitoksiin, ellei yleisön
10928: luessa 24,127.4 miljoonaa markkaa vastaa- keskuudessa 01lisi päässyt syntymään
10929: van luvun ollessa edellisenä vuonna 10,389 ilmeistä haluttomuutta rahalaitoksiin taHet-
10930: mHjoona:a markkaa. Luotonannon run- tamista ja yleensä säästämistä kohtaan.
10931: saasta lisääntymisestä huolimatta ei lähes- Tämän mielialan tärkeimpänä syynä on tie-
10932: kään kaikkea edes vä:Ltrtämättömiin tuotan- tysti rahanarvon jatkuva aleneminen, joka
10933: nollisiin ja sosiaalisiin tarkoituksiin tähtää- on aiheuttanut säästäjille roskairta mene-
10934: vää iluotonkysyntää ole voitu tyydyttää, tyksiä. Myös verotuksen pelko ja halu va-
10935: minkä johdosta monilla elinkeinoelämän rautua runsail~a käteisva:roihla mahdo1lis-
10936: aloiLla on jouduttu kokemaan huomatibavia ten n. s. hyvien kauppojen vaTalta ovat estä-
10937: vaikeuksia. Raha:la:itosten mahdollisuudet neet rahojen tuloa rahailaitoksiin. Kieltää
10938: elinkeinoelämän luotantarpeen tyydyttämi- ei myöskään voida, että eräät lainsäädäntö-
10939: seksi ovat myöskin jatkuvasti supistumassa y. m. valtiovaJhlan t<>imenpirteet ovat olleet
10940: ja ne itse ovat varsin suuressa määrin jou- omiaan Iisäämään epäluottamusta rahan ar-
10941: tuneet turvautumaan Suomen Pankin voon ja säästämisen hyötyyn ja sama:hla pe-
10942: apuun. loittaneet 1ihmisiä taJlerttamasta säästöjään
10943: Pääomamarkkinoilla valilitsevan kireyden rahal'ai toksiin.
10944: vastakohtana on todettavissa suuren yleisön Talouselämän terveen kehityksen kan-
10945: keskuudessa vieläkin melkoist,a käteisvaro- nalta olisi ku~tenkin välttämåltöntä saada
10946: jen runsautta. Tämä tulee näkyviin esim. yleisön hallussa olevat liikavarat rahalai-
10947: väkijuomien kulutuksen jatkuvassa nou- toksiin ja si1Hä r!JavaLla vaikuttamaan uuden
10948: sussa ja huviveron tuoton korkeissa lu- säästöpääoman syntymiseen. Viimeksi mai-
10949: vuissa. Yleisön käteisvarojen runsaus joh- nitun tehtävän perustavaa laatua olevana
10950: tuu pääosru1ta tapahtuneesta, eräillä aloilla edellytyksenä on epäilemättä rahanarvon
10951: varsin tuntuvasta pailkkojen noususta sa- vakiintuminen, mikä yksin luo kestävän
10952: malla kun rahan käyttö hyödylliseen kulu- pohjan tehokkaalle ja 1tuloksi'a antavaTie
10953: tukseen säännöstelyn ja tavarapulan jat- säästämistoiminnalle. Mutta jo itälle poh-
10954: kuessa on huomattavasti rajoittunut. ja:lle pääsemistä odoteltaessakin olisi suu-
10955: HMlimatta yleisön hallussa olevien kä- relle yleisölle kaikin mahdollisin keinoin
10956: teisvarojen runsaudesta on vuosikausia jou- koetettava tehdä selväksi säästämisen ja
10957: 224
10958:
10959: Oikaisulehti.
10960: V,2. - Toiv. al. N :o 78.
10961:
10962:
10963:
10964:
10965: J"årvi y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
10966: säästäväisyyttä tarkoittavam valistustyön tehostamiseksi.
10967:
10968:
10969: E d:uslk:u'll!nal'l.e.
10970:
10971: Maamme rahamarkkinoilla on vuoden dut.tu panelOOlan mer'kåillle, että vain vä:hiili-
10972: päivlilt olil.UJt ttodettruv:issta huomaiDta;V'aa ikiris- !llen osa :näis!tä v.a:roiSJta !löy:tä;ä tt.iOOSä raha-
10973: ltymjstä, milk!ä 0'11 Hmffillll;ytt m. m. toiseilta [aJitoksilm. 'Tähw on: lt:iosful asiJaJllitisiJa
10974: puoLen. oolm11a1tosteln otltoloairna'Uksen. kasvun syitä. NrmJ)ä jokapäiväilseen ku!lrutuksoon
10975: heikkenemisenä, toiselta puolen antolai- mrntruan nyt mO!llita vuosia jwtllmneen hrln-
10976: lllJauiksen voimaikkooJna Qis:äytks:en!ä. Ka:iklkiien tojoo rkohoo:mise:n johd()jSjt;a hu'OIIllatlba:w:tsti
10977: rahalaitosten ottolainaus lisääntyi viime enemmäJn rahaa rkui!n ennen. Mutta epäi-
10978: vuoden kuil.uessa vaåa:u 9,981 mi!ljoonaa IOO:rlk:- [emäJt.önttä oo, etmru IIlläåmäJ vuosina on ylei-
10979: ikaa, kun lisäys edellisenä vuonna oli sön haihl'USSia o1lut ja jaJtlmvast:iJ 0!11! run-
10980: 19,307.s miilj00ttl.I8Ja ma11kkaa'. Se:n s~jaam saasti sellaisiakin mroja, jotka hyvin voi-
10981: nHdern 131Iltolliaiinaus kasvoi viime, vu!Oden ku- lt!B;ism 'tJaillletta:a :vahrulaitoksilim.', 1elil:ei ylleisän
10982: [ue.ssru 24,127.4 m~1jo01l1Jaru marJlliirua vast:aa- keskuudessa olisi päässyt syntymään
10983: VI31Il QuVUlll olllessa edte!lllisell'ä vuonna 10,389 ilmeistäJ 001utitl0muutta rahallaåftolksiiin :baJlllet-
10984: mhljooruaa. markkrua. Luo!tol11anlllJ07l trun- IDainislJa j~ yileemsä ~ kohtaJaiil;.
10985: saasta ilisäJä:ntymisesrt;:ä huolimrutta ei iLäb.es- Tiämän mi~ilaJlan tärlkeimpänä syynä 0111 tie-
10986: lkään kaiklk:ea edes väilibtämäittömiin: tuoi1Jan- tysti raham:arV'I()n jatkuva aJeneminoo, jdlm
10987: !lll()hl:isim ja sooilaa.Wisii!n tarlroiltuksiin ttäh11ää- o.n aiheutbanUJt sä:ästäjil11e Taruilta mene-
10988: 'V'ää 'luaton!kysynltäiä ole voitu tyydyttälä, tyksiä. Myös verotuksen peillko ja hallu w-
10989: mmkiä johdosta. monrlillla ~emooHimäru. raUJtuu ruillSialiiliLa ikiäteisV'arroitlht mathdO'l[lis-
10990: 3Jloiili1a on joudw1ltu kokemoon huomatJtavia !tein illi.S. hyVJien klwuppojen VlaJI'aJlt;a ovalt estä-
10991: vai!lreu!ksm. Rla:hal1ailtoot:en mahd'011ism.ude!t neet rruhoj'ell lt;ulloa rahailaitoksiin. Kieiltää
10992: @mlooi!llOOlämän .luotonbaT'peen tyydylt!tlämi- ci myöskäJäm. voida, ettäJ eräiilt iLaåJnsäiädäntö-
10993: selksi ovat myOOkiln ja,tiku'V'astil supiJstumassa y. m. v~lJtiovafl.l1an toimenpiiteet ovat o11eet
10994: ja illJe itse ova.t vaTSID SUU!res8a mäJäriin jou- omilaJatru ~lisä:ämälätn epäluobtamusba rahan ar-
10995: ltuneet 1turvautum.a001: Suomoo PanJcin voon ja Slälästämisen hyötyyn ja samai11a pe-
10996: apunn. [oilttall1JOOt ihnlls:iä ttalhl.et.tanmsrtJa sä:ästöjään
10997: PäJromamar'kkinoilhla V18Jli1itseVIBilll· kireydoo lra:hal1a1tolk:siJID.
10998: 'V'asdlakohilana on .tode1Jtavmsa SUJUren yleisÖin T~ouselämäm! terveen llrehityksen ikan-
10999: keskuudessa vicläikin mffikoista käJteisvruro- tn:a'lta Olisi kuårt:mkriiDJ v®LtbämäJtöntt;ä; sooda
11000: jen rl1lllSia.J1ltlta. Tämä twlee n~äJkyvim esirrn. yileisön hatlJ:ussa ol1evat liillmvarat rnhrulai'-
11001: väikiljuomioo ku[u'tulkse:n jlal1Jku'VI8S9a mu- ltoksim ja sihlä tavailJla wiaruttarnooo::t uuden
11002: sussa ja huviveron tuOiton ilrorkeiSSia 1u- sääsltöpääomrun sy'llttymiseen. Vi1meksi mrui-
11003: vuis9a. YLeisön ikäteilsvarojm, runsaus joh- llllitullli tehltäviii:n permrt.avaa aaatua ol€'V1allla
11004: tuu p:äJäosaJlita tapahltuneesta, eräiilJlä taJloiillla edelllytyksenä on epählemälttä rahaiDJaJrVon
11005: 'V'3Jl'SiJn tuntuvasta paQikkojen nOUSWSita 8'81- 'V'aik1mtumilnem:, :mi1cii yksin luo loostäiv;äin
11006: m~ !kun mhWI1J k!äyiltö hyödY'Hiseern ikufiU- pohjam, rtcllokllmaill:Le ja tll!loiksia antavaillLe
11007: itJukseoo säärunöste'lyn ja 'tavarnpukm j'BJt- ISiäJästäJinistoimilnnde. Mutta jo itläihle poh-
11008: kuesS!a on huomatta'VBSti rajoittunut. j~1e pääsemistä odoteil.taessaikillli olis1 suu-
11009: Huolimaltm yleisÖill hailll~USS~a ollevi'€1IL kä- Tehle yrleisali1e iJmikin mahd'01lis'i!n! keimom
11010: teisvrurojen: (J:'lmsa:udesta; on vuosillmusåa jou- koetelttava Vehdä se!lväiksi sälästiämisen ja
11011: 225 V,2. - Järvi y. m.
11012:
11013: hilluillruiiwkisliim.J ;t:a/1ilielttam:ise:n. suuri merik:i1tys rin valltiOIIlfkiJn ed1m mutlmista, o!Hsi Jtoivolt-
11014: nioiJn jokais·en yksillön oman twloudenpidon :tavaa, ~rt-Jä Virultio tenltiSitä voimalkkaam:mllin
11015: kuin IIlJ3.ialn ltuOitam.toeiliämäln j1a roihwrua.TVo- tukisi työtä sääst.ämisen edistämiseiJmi,. Tä-
11016: pO'lilti~an eikä vähimmän vafttiotalouden 'hän olisi IIlyJt s<ilili suurempi syy, kun, m. m.
11017: hoidon lraTIJnrulrta. äskeittäin sä:äsbäjillJle myÖIIlneltyJt veroheilpoi-
11018: T'ämän. 1taillkoi1tuksen Slll3lvuttamiseks] •tar- rtmkset !tarjoavat sopivall1 lkii:rm.clwhdrun täillle
11019: viltarun iteholklllSita m~ustyötä. S:iJt:ä oo r1Joimill1n!ai1Jle ja ku!I1 vailiti'O :tiätä työtä Jedistä-
11020: ffiaJilmllJmme vUrume 'VUOSIDa ajoittailrL \tiehoik- mäll:Hil osoitltaJilsi 'runlba'Vansa siiliSit'ämisel1e
11021: lk:ruastilkin harjoitebtu sem vall.tioV'a:lJlrun ettiä siilile kuwluvan arvon ja ltukevaillS/a lllåitä
11022: varsinkim. rooaJ1aitosttw toirm.eslba, jotlka sii- pormåstuksi~a, jo~tJa yksityisten laittostoo ja
11023: he1I1 orvat kJäylttäillOOt ['1l~IllSia!aSti V'aJ:'IOj~.. järjestöjen rt::aiho!lta. tämruru p@ämäärän hy-
11024: Tämä työstiil <m myös olliLut <tul:oksdia rodet- vläksi suoritetaan.
11025: taVOOJaJ. Viime ailkoilniaJ ei tämä toiminta Edallä ,esitetrtyy111 vi'i!tlll!1Jell1 ehdotamme
11026: kuriiben.ikaJain olle olilU!t llliim. tteh()lk:asta lruilll, kwrunioiJtltJaJen Jeduskulll1nan P'ä;äiteltltä,väiksi ~toi
11027: rusm 11Jäirkeys Olisli va~Wt:illlu!t. Va!LtiOVJaJlilru1 vomuksen,
11028: tahoilila Wilelllee 11.1äss:ä asi:assa viime !kuU!kia'll-
11029: siln:a mjoirturttu VJaillll ,eräddw toitVomusten että hallitus antaisi Eduskunnalle
11030: esilttämilsoon, j;a, rahaiJJaittoksia mJaS ehk!äise- esityksen 5,000,000 markan määrä-
11031: vät •rask:a.rut verot ja1 suuresti Hsääntyneet rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
11032: hoiltokustann~Uk19eit käyJtilimästä Sliilioo riå.t- 1947 ·tulo- ja menoarvioon käytettä-
11033: ·tävästi varoja. väksi valtiovarainministeriön kansan-
11034: Knn moomme tuotlal!llbotoiminntrull1e välitJtär talousosaston määräämänä tavalla
11035: ·miilbtömän suurroo sä!äStöpääomam. syllltymi~ säästäväisyyttä tarkoittCiivetn valistus-
11036: Uelll lkuiJ~ OIIl m]ili suu:dmm!lli'lSia mää- työn tehostamise-ksi.
11037: HelsingjssäJ hehnli!Jmun 11 pädvärnä 1947.
11038:
11039: Lauri Järvi. Penna Tervo.
11040: Yrjö Hautala. Arvi Ahmavaara.
11041: Toivo Ikonen. Erkki Koivisto.
11042: Samuli Simula. Lauri Riikonen.
11043: Juho Paksujalka. Johannes Virolainen.
11044: Leo Leppä. M. 0. Lahtela.
11045: Ensio Kytömaa. Tauno Saukkonen.
11046: Aino Malkamäki. Eino Raunio.
11047: Sulo Heiniö.
11048: V,2. - Järvi y. m. 225
11049:
11050: rahalaitoksiin ta1Jettamisen suuri merkitys nen kuitenkil). on mitä suurimmassa mää-
11051: niin jomaisen yksilön oman taloudenpidon rin v:aJtionkin edun mukaista, olisi toivot-
11052: kuin maan tuotantoelämän ja Tahanarvo- tavaa, että valtio entistä voimakkaammin
11053: poHtiikan eikä vähimmän vail.tiotail.ouden tukisi työtä säästämisen edistämiseksi. Tä-
11054: hoidon kannalta. hän olisi nyt si1Jä suurempi s~y, kun m. m.
11055: Tämän 'tarkoituksen saavuttamiseksi tar- äskettäin säästäjilil.e myönnetyt verohelpoi-
11056: vita;an tehokasta valistustyötä. Sitä on tukset tarjoavwt sopivan kiinnekohdan tälle
11057: maassamme viime vuosina ajoittain tehok- toiminnalle ja kun va:Ltio tätä työtä edistä-
11058: kaastikin harjoitettu sekä valtiovahlan että mäillä osoittaisi antavansa säästämisclle
11059: varsinkin rahalaitosten toimesta, jotka sii- sille kuuluvan arvon ja tukevansa niitä
11060: hen OV'at käyttäneet runsaasti varoja. ponnistuksia, joita yksityisten laitosten ja
11061: Tästä työstä on myös ollut tuJ.oksia todet- järjestöjen tahoLta 'tämän päämäärän hy-
11062: tavana. Viime aikoina ei :tämä toiminta väksi suoritetaan.
11063: kuitenkaan ole ollut niin :tehokasta kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11064: asian tärkeys olisi vaatinut. Va1Jtiov~1Jlan kunnioitrbaen,
11065: taholla lienee tässä asiassa V'iime kuukau-
11066: sina rajo:i:tuttu vain eräiden toivomusten että Eduskunta ottaisi vuoden
11067: esittämiseen, ja rahwlaitoksia ,taas ehkäise- 1947 lisämenoarvioon 5,000,000 mar-
11068: vät raskaa,t veTot ja suuresti lisääntyn. eet kan määrärahan käytettäväksi valtio-
11069: hoi.tokustannukset käyttämästä siihen riit- varainministeriön kansantalousosas-
11070: tävästi varoja. ton määräämällä tavalla säästäväi-
11071: Kun maamme tuötantoltoiminna11e välttä- syyttä tarkoittavan valistustyön te-
11072: mättömän suuren säästöpääoman syntymi- hostamiseksi.
11073: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
11074:
11075: Lflluri Järvi. Penna Tervo.
11076: Yrjö Hautala. Arvi Ahmavruara.
11077: Toivo Ikonen. Erkki Koivisto.
11078: Samuli Simula. Lauri Riikonen.
11079: Juho Paksujalka. Johannes Virolainen.
11080: Leo Leppä. M. 0. Lahtela.
11081: Ensio Kytöma.a. Tauno Saukkonen.
11082: Aino Malkamäki. Eino Raunio.
11083: Sulo Heiniö.
11084:
11085:
11086:
11087:
11088: 29
11089: 226
11090:
11091: V,s. - Hemst. mot. N :o 79.
11092:
11093:
11094:
11095:
11096: östenson m. fl.: Angående åtgärder för förenhetZigande oo
11097: 0/VgångsåZdern för vid FinZands Rank anstäUda kvinnZiga
11098: och manZiga innehOIVare av tjänst och befattrning.
11099:
11100:
11101: T i ll R i k s d a g e n.
11102:
11103: Enligt 23 § i Reg'lemente för FinlWJ.ds kraft gör sig gällande, tvinga personer,
11104: Bank är innehavare av tjänst eller ibefatt- som ännu kunna äga full arbetsförmåga
11105: ning i banken pli!ktig att avgå, man vid och besitta erfarenhet och kunnighet inom
11106: uppnädida sextiosjru och ikvinna vid upp- sitt artbetsområde, att avgå. Svårigheten att
11107: nådda sextio års ålder. Denna åtsikillnad erhålla ny arbetskraft torde även ha med-
11108: i avseende på lk:ön synes oss opåkallad och fört, att flera kvinnliga befattningshavare
11109: bryter mot den allmänna principen om efter sin tvungna avgång kvarhållits i
11110: medborgares likställighet samt står sålunda bankens tjänst som extraordinarie, viliket
11111: även i strid med bestämmelserna om av- för dem dook betytt osäkrare arbetsförhål-
11112: gångsåldern för statens tjänstemän och be- landen samt uteblivande av ålderstillägg,
11113: fattningshavare. avlönad semester m. m. Så små som pen-
11114: Såsom motiv för ihär nämnda åtskillnad sionerna för närvarande äro, ter sig fram-
11115: torde framhållas, att de lkvinnliga befatt- tiden för dem som avgå även ekonomiskt
11116: ningshavarna vid ihanken framför allt ar- mydket bekymmersam, vilket borldie beaktas
11117: beta som växelkassörskor och maskinskri- av arbetsgivaren såtillvida, att tidpunkten
11118: verskor och att dessas arbeten äro så an- för den anställdas avgång iclke slkiulle in-
11119: strängande och ne'l"Vpåfrestande, att deras träffa onödigtvis tidigt.
11120: utövare redan vid sextio års ålder äro i På skäl, som här anförts, anse vi så-
11121: behov av vila och lättare sysselsättning. lunda, att nu gällande bestämmelse an-
11122: Härtill bör invändas, att om fall av över- gående de vid Finlands Bank anställda
11123: ansträngning och sjukdom förekomma, är kvinnliga tjänstemännens avgångsålder är
11124: det enda rilktiga, att dessa behandlas vart orättvis, och föreslå vördsamt, aH riks-
11125: för sig och eventuella åtgärder icike drabba dagen v~11e besl uta hemstähla,
11126: helt schematiskt även andra tjänstemän.
11127: Å andra sidan hör det beaiktas, att alla att regeri1'/,gen sk!yndsamligen måtte
11128: tjänster vid ban:ken ju stå öppna för skrida tin erforderZiga åtgärder för
11129: kvinnor, varför de motiv f,ör deras tildligare att avgångsåldern för vid Finlands
11130: avgång som framförts än mindre lk:unna Rank anstäUda kvinnliga och man-
11131: anses ha fog för sig. liga innehavare av tjänst och befatt-
11132: Det verkar i högsta grad absurt att för ning skulle bli detsamma.
11133: närvarande, då en stark brist på arbets-
11134: Helsingfors den 12 februari 1947.
11135:
11136: Ebba östenson. Kyllikki Pohjala. Miina Sillanpää.
11137: 227
11138:
11139: V,s. - Toiv. al. N :o 79. Suomennos.
11140:
11141:
11142:
11143:
11144: östenson y. m. : Toimenpiteistä Suomen Pankin nais- ja
11145: miespuolisten viran ja toimen haltijain e1·oamisiän yhte-
11146: näistämiseksi.
11147:
11148:
11149: E d:us kun naU:e.
11150:
11151: Suomen Pankin ohjesij;ännön 23 § :n: mu- tänä aikana, jolloin on Ollemassa suurlta työ.
11152: kaan on pankin viran tai toimen halti~ana voiman puutetta, pakotetaan eroamaan hen-
11153: oleva mies veilvolliruen eroamaan kuuden- kilöitä, jotJkia saattavat oitla täysin työkykyi-
11154: kymmenenseitsemän ja nainen kuudenkym- siä ja jo:illllia on kokemusta sekä taitoa työ-
11155: men vuoden ik!äise:nä. Tämä sukupuolien alaillaan. Uuden työvoiman saaamiss:a :esiin-
11156: suhteen tehty ero nä:Y11JtäJä meistä aiheetto- tyneet vaikeudet Henevätkirn aiheuttaneet
11157: malta ja on ristiriidassa lmnsal1aisten sa- sen, että usei:ta m:dspuolisia toimenhalti-
11158: manarvoisuutta koskevarn periaatteen sekä joita p~ollisen eroamisensa jälkeen on pi-
11159: niinmuodoin myös vail.tion viran ja toimen detty ylimä:äDäismä pankin pailveiluksessa,
11160: ha1ltijain eroaruisikää koskevien mäJäräyk- miklä heille on kuitenllrin merkirnnyrt; epä-
11161: sien kanssa. varmempaa työsuhdetta sekä heidän jää-
11162: Mainitun erotuksen perusteena korostet- mistään ilman ikälisiä, paikallisia ilomia
11163: taneen, :että panki!lll naispuoliset toimen- j. n. e. EHikkeiden ollessa niin pienet kuin
11164: haltiJat pääasiassa toimivat vaihtoJmssojen ne nykyään ovrut näyttää eroavien :tulevai-
11165: hoitajilla ja konekirjoittajattarina ja että; suus taloudellisesti hyvin huo~estutt:avalta,
11166: heidän ityörusä on niin rasilttavaa j:a her- mikä seikka :työmmta:jan pitäisi ottaa huo-
11167: moillekäypää, että :tällaisrten tointen halti- mioon sikJäJli, ettei toimenhrultija joudu eroa-
11168: jat jo kuudenkymmenen vuoden iässä tar- ma;an 11Jarpeettomam_ aikaisin.
11169: vitsev,at lepoa ja helpompaa työtä. Tåhän Edelläesitetyistä syistä o1emme siis sitä
11170: on huomautettava, 1että mi:käJli iliikarasitus- mi~ltä, että Suomen Pankin naispuolisten
11171: ja sairaustapauksia esiintyy, on ainoa oi- 1toimenhailtijam eroamisikää koskeva voi-
11172: kea menetteilytapa, että ne käsiteiD.ään yksi- IItaSSaoileva määl1äys on epäoikeudenmukai-
11173: tyisinä tapauksina ja etteivä;t mahdolliset nen, ja ehdotamme kunnioittavasti oous-
11174: toimenpiteet aivan kaavamais:eslti koske lrunnan hyväiksy.tttävä:kisi toivomuksen,
11175: kaikkia virkailijoita. 'Toisaailta on otettava
11176: huomioon, että paruki:ru kaikki virat ova.t että hallitus kiireisesti ryhtyisi
11177: avoinna rnaisiilile, minkä vuoksi heidän ai- tarvittaviin itoimenpiteisiin Suomen
11178: ikaisemmalle eroamisiälleen esitetyt perus- Pankin mies- ia naispuolisten viran
11179: teet ovat sitäkin pätemättömämpi:ä. ja toimen haltijain eroamisiän yhte-
11180: Tuntuu mitä luonnottomimma1ta, että näistämiseksi.
11181: Helsingissä heiimikuun 12 päivänä 1947.
11182:
11183: Ebba östenson. Kyllikki Pohjala. Miina Sillanpää.
11184: •• ••
11185: VALTIOPAIVAT
11186: 194 7
11187:
11188: LIITTEET
11189: VI
11190:
11191: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11192: TOIVOMUSALOITTEET.
11193:
11194:
11195:
11196:
11197: HELSINKI 1947
11198: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11199: Raittiutta, väkijuomalakia, sairaaloita, seerumien ja rokotteiden val-
11200: mistuslaitosta, sairaanhoitajatarkoulutusta, verensiirtotoimintaa,
11201: ammattinimityksiä, elinkeinoyhdistyksiä y. m. koskevia
11202: laki- ja toivomusaloitteita.
11203:
11204:
11205:
11206:
11207: ,
11208: 233
11209: VI,t. - Lagmot. N:o 23.
11210:
11211: Jem m. fl.: Förslag till lag mn obligatorisk :nykterhet i
11212: vissa yrken.
11213:
11214: T i ll R i k s d a g e n.
11215:
11216: Und~r den tid som förflutit sedan va- den objektiva åskådaren kan uppfatta så-
11217: penSitillståndet har trafiken med motor- dan på'"erkan. SMunda har m81n bL a.
11218: fordon oupphörliglen öka,t, och deit är vid undersöamingar i rtrafiken ik:ommirt fram
11219: att 18.illlta, a.tt denna traf:iik ytterligrure ökar till resultat, vHka göra ,gällande, att en
11220: och med tiden uppnår och överstiger den allkoholkoncentration i b'lodet på 0.5 promille
11221: förkrigstida nivån. Även alkoholkonsum- redan kännbart påve:rkar vederbörandes
11222: tionen har de senaste åren uppvisat en fort- körskicklighet och förhöjer olycksfallsris-
11223: gående stegring av så allvarlig art, att den ken. Gränsen för nuvarande bestraffning
11224: för närvarande är större än någonsin tidi- kan sägas vara en alkoholkoncentration i
11225: gare under detta sekel. Det är under så- blodet på c: a 1. 5 promille. Först vid
11226: dana omständigheter intet anmärknings- denna alkoholkoncentration ikan nämligen
11227: värt om även alkoholens roll i inträffade en utomstående, i detta fall närmast en
11228: trafikolyckor ökat avsevärt. Och i den mån polis, hos den alkoholpåverkade ikonstatera
11229: trafiken ytterligare ökar, ikan man befara sådana u:ppföranderubbningar, att alkohol-
11230: att rattfylleriet kommer att tillta,ga. påvermn med sälmrhet kan Siägas vwra för
11231: Samhället kan inte underlåta att genom handen. Vetenskapligt utförda undersök-
11232: lagstiftning skydda sig mot rattfylleriet. ningar göra emellertid gällande, att när det
11233: Gällande lag om trafik med motorfordon av är fråga om en alkoholp11omille på över
11234: den 21. 5. 1926 med däri in:Jiörda komplet- 1.5 i blodet, åst81dkommer denna så pass
11235: teringar av år 1937 stadgar också, att ,Var höggradig alkoholbedövning av hjärna och
11236: som vid framförandet av motorfordon är nervcentra, att olycksfallsrisken för en
11237: dr:ucken eller påverkad av starka drycker, chaufför med denna alJmholkoncentration
11238: straffas med fängelse i hö.gst två år, eller, måste anses vara minst 55 gånger så stor
11239: där omständigheterna äro synnerligen mild- som för en fullt nykter chaufför. Man ikan
11240: rande, med böter." Ett sådant lagstad- alltså säga, att det är denna 55 gångers
11241: gjande ikan ju i första hand tyckas vara risk, som enligt tillämpningen av gällande
11242: tilb:~äckligt, för att inte säga rätt strängt. lag anses vara straffbar. Detta, om något,
11243: Icke dess mindre är detta la,gstadgande säger hlart och tydligt, att giillande lag-
11244: otillräckligt. Dess främsta brist är, att i stiftning är fullkomligt otillfredsställande
11245: deitsamma intet säges om, när ,en person <är ur tra:fiksäikerhetssynpunkt.
11246: beoosad eller påverkad av starka drycker.
11247: Lagen kan alltså inte tillämpas rpå andra Norge äger för närvarande den lagstift-
11248: än sådana, som förete så pass tydliga upp- 'lling, som måste aJnSes ha bäst tiililvamtagit
11249: föranderubbningar, att intet tvivelsmål rå- alkohol:forskningens resultat i tillämpnin-
11250: der om, att vederbörande är berusad eller gen av dessa på här berörda område. I
11251: påverkad av starka drycker. En lagstift- norsk lag: ,Lov av 16 juli 1936 om plikt-
11252: ning, som i detta fall bygger endast på så- mässig avhold fra alkoholbenytelse för per-
11253: dan, fullt up.penbar alkoholpåverkan, har so'ller i visse sti!1linger" Sltadgas bl. a. a tt
11254: 1
11255:
11256:
11257: emellertid inte t81git hänsyn till fakta •OCh chaufförer, vissa järnvägstjänstemän, spår-
11258: saklighet i fråga •O!ill alkoholens fysiologiska va;gnsförare och flygpersonal under tjänste-
11259: verkningar. All forskning, som hedrivits tiden eller 8 timmar där:förinnan - denna
11260: under de senaste årtiondena för att hlar- tid ·beräknas alkoholen behöva för att avgå
11261: göra alkoholens fysiologiska verkningar, ur ikroppen - inte må inta dryeker, som
11262: har nämligen utan undantag ikonstaterat, innehålla mer än 2. 5 volymprocent alkohol.
11263: att den akuta alkoholbedövningen begyn- överträdelse av denna lag konstateras ge-
11264: ner efter synnerligen små doser alkohoi och nom att vederbörande bevisligen i tjänsten
11265: mycket förrän den subjektiva ikänslan eller eHer 8 timmar före förtärt ailmholdrycik:er,
11266: 30
11267: 234 VI,1. - Pakollinen raittius.
11268:
11269: eller om han under tjänstetiden har mer Enbart åtgärder av här antydd art torde
11270: än 0.5 promille alkohoi i blodet. emellertid inte vara tillräckliga. En annan
11271: Då denna lag bäst motsvarar det rprwk- av den nruvarande lagstiftningens bristfiil-
11272: tiska krav trafiksäkerheten ställer och ligheter i fråiga om alkohoi och trafiksäker-
11273: dessutom står i överensstämmelse med den het är avsaknaden av direktiv i fråga om
11274: vetenskapliga forskningens resultat på om- vem som har rätt att rutfärda sådant nyk-
11275: rådet i fråga, hör även hos oss likartad terhetsintyg, som, enligt föoordningen om
11276: la.gstiftning åstadkolllilllas. Det kan i detta trafik med motorfordon av den 30/12 1937,
11277: sammanhang påpekas, att man enligt upp- kräves för erhållande av körkort. Nämnda
11278: gift har för avsikt att inom detta år göra förordning stadgar i 5 karp. 26 § mom. 2 e:
11279: det möjligt att på varje polisstation i lan- ,att sökande är känd som nykter och or-
11280: det ta prov, vilka utvisa blodets alkohol- dentlig."
11281: lmncentration, varför lagens genormförande På många håll har emellertid detta
11282: på denna punkt inte torde bereda alltför systern varit föga lyckat och rent av kun-
11283: stora svå:righeter. Det lmn även i detta urut ura:rtta tili en komedi, i viiken alkoho-
11284: sammanhang påpekas, att den statliga alko- lister och supbröder utfärda nykterhetsin-
11285: holkommitten i sitt nyligen framlagda be- tyg åt varandra.
11286: tänkande förordar en sådan lagstiftning, Hänvisande till det ovan anförda före-
11287: ehuru den ansett det ligga på sidan om sin slå vi,
11288: up.pgift att framlägga direkta förslag i att Riksdagen måtte antaga föl-
11289: ärendet. jande lagförslag:
11290:
11291: Lag
11292: om obligatorisk nykterhet i vissa yrken.
11293: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
11294: 1 §. 2 §.
11295: Den som tjänstgör: L:ika med överträdelse av i 1 § avsett
11296: 1) som förare av motorfordon, förbud räiknas, om i nämnda § anförda per-
11297: 2) som förare av spårvagn, soner under tjänstetiden har högre alkohol-
11298: 3) vid järnväg i sådan ställning, där al- ikoncentration i blodet än 0.5 promille, vil-
11299: k!oholpåverkan måste anses ur trafiksäker- ket genom blodpoov konstateras.
11300: hetssynpunkt vådlig, Angående här avsett blodprov stadgas
11301: 4) ombord på flygplan, som befordrar närmare genom förordning.
11302: passagerare,
11303: må ieke under tjänstetid intaga alkohol- 3 §.
11304: haltiga drycker, som innehålla mer än 2·.25 överträder någon genom denna lag stad-
11305: viktpoocent alkohol. Ej heller må här av- gat förbud, straf.ilas hwn såsom i 12 §
11306: sedda alkoholhaltiga drycker intagas åtta ~agen den 12 maj 1926 om trafik med
11307: timmar före tjänstetiden, utom i det fall, motorfordon •(156/26) är stadgat.
11308: att det befinnes nödvändigt att för i punkt
11309: 2 och 3 avsedda [personer använda ställ- 4 §.
11310: företrädare och så lång varsel inte med- Genom förordning <kan stadgas, a tt denna
11311: hunnits, i vilket fall närmaste förman äger lag ihelt eller delvis skall avse även den,
11312: avgöra, om vederböramde det oalrtat kan som tjänstgör ombord på finskt fartyg med
11313: tjänstgöra. passagerarcertifikat.
11314: Närmare beslut om vad som räknas som
11315: i punkt 3 avsedd stältln.ing f3Jtxlas av mi- 5 §.
11316: nisteriet för ikommunikrut~onsväsendet oeh Denna lag träder i kraft den
11317: w11männa arbetena. 194.
11318:
11319: Helsingfors den 6 feb1'uari 1947.
11320:
11321: Levi Jern. Matts Forss.
11322: Albert Brommels. Albin Wickman.
11323: 235
11324:
11325: VI,1. - Lak. al. N:o 23.
11326: Suomennos.
11327:
11328:
11329: Jern y. m.: Laiksi pakollisesta raittiudesta erä~ssä amma-
11330: teissa.
11331:
11332:
11333:
11334: Aselevon solmiamisen jålkeen on mootto- nen a:lkoholihuumaus alkaa hyvin pienten
11335: riajoneuvoliikenne [akkaamatta lisääntynyt aUkohoEm~äri!en jäJlkeen ja paJljon ennen
11336: ja voidaan dletta~a, 'että tämä iliikenne ede~- kuin subjektiivinen tunne tai objektiivinen
11337: 1eenkim. ]msvaa j.a ylitiiliä ajan mittaan so- tarikikailija voi sen vaikutuksen huomata.
11338: dan edellEsen rtason. .A:lkohoHnkäyttö on Näin ohlen on esim. [iikennetultkimuksissa
11339: myöskiaJ., osoittanut niin vakavan 1ootuista päästy ltulOiksii:n, jotka osoittavat, että 0.5
11340: j·atkuvaa kasvua, että se nykyäiän on suu- promillen alkoho!lipiltoisuus veressä. jo trm-
11341: vempi kuin mihloinkaan aikaisemmin rtällä tuva:sti vaikuttaa a:sianomaisen ajotaitoon
11342: vuosisaoolla. Tållaisten olosuhteiden vailili- ja lisää onnettomuuden vaaraa. Rangaista-
11343: tessa ei oiekaan ihme, että myöskin alko- vuuden raj31na nykyisrin voidaan sanoa ole-
11344: holin osuus sa'ttuneissa il:iikenneonnetto- van noin 1.5 promihlen alkohoEpi'toisuuden
11345: muuksissa on !huomattavasti Jisääntynylt. Ja veressä. VlliSta Itänaisen alkoholipitoisuu-
11346: siinä määrin kun [iikenne yhä kasva:a, on den ohlessa kysymyksesså voi näet sivuiJJ.i-
11347: pelättävissä, että; alkoholin vaikutuksen nen, tässä tapauksessa lähinnä poliisi, to-
11348: alainen autohurj:astelu lisääntyy. deta alkoholin Vlaikutu:ksenalaisessa henki-
11349: Yhteiskunnan on iLainsåäd!ännön avulla ~össä sel'laisi:a ikäylttäytymishäiriöitä, että
11350: suojauduttava alkoholin vaikutuksen alaista niiden perusteella varmaSJti voidaan todeta
11351: modttoriajoneuvohurjastelua vasta:an. Voi- alkoholin vaikutus. 'Tieteelli.set tutkimuk-
11352: massa oleva Qaki moottoriajoneuvoliiken- set kuitenftdn osoittivat, ellltä kysymyksen ol-
11353: teesltä ,toukolkuun 21 päivältä 1926 lisäyksi- Lessa y~li 1.5 promill1en alkoholipitoisuudesta
11354: neen vuode:lta 1937 säätää myöskin, että veressä, se aiheut1taa niin korkiea-asteisen
11355: ,Joka kuljettaa mootltm·iajoneuvoa juopu- alkoholihuumauksen ,aivoissa' ja hermos-
11356: neena tai väkijuomien vaikutuksen alai- tossa, että tä]laisen ailkoholimooriän vaiku-
11357: sena, rangaistrukoon enintään kahden. vuo- tuksen aJlaioon 1autonajajan suhteen onneitto-
11358: den vankeudehla, tai, jos asianhaamt ovaJt muusvaaraa on pidettävä ainakin 55 ker-
11359: erittäin 1ieventävrut, sakolla." T,äJliliaista lain- :taJa suu1.1empana ikuin täysin raittiin auton-
11360: säädäntöähän .ensi n.äkemältä saatta:a pitäJä ajajan. Voidaan siis sanoa, että ltä:tä 55-
11361: riittävänä, ~mei sanoisi meillko ankarana. lmrtaista vaaraa voimassa olev;8Jn ~ain soveif-
11362: Siitä huoHm3ltta ei 1iäl[ainen ~a:ki riitä. Sen :tamisen muban juuri pidetä.än rangaista-
11363: huomrutJtavin puute on se, ettei siinä S'anota vana. 'Dämä jos mikään ilmaisee selvästi,
11364: mitään siitä, milloin joku henkilö on päih- että voimassa oleva il:ainsä:ädäntö liikenne-
11365: tynyt tai väkijuomien Vlaikutuksen alainen. turvalil:isuuden kannailta on täysin ,epätyy-
11366: Lakia ei siis voida sove~ltaa muihin :kuin dyttävä.
11367: sehlaisiin, jotka kläyttäytymiseHään osoitta~ NorjaMa; orn voima:ssa lainsäädäntö, jonka
11368: v:at selväisti, ·ettei ole ·epäilystiäkään sii'tä, on katsottava parhaiten käyttJtäneen hy-
11369: että asianomainen on juovuksissa ltai väJki- väkseen ,aJkoholirtu'tkimuksen tuloksia so-
11370: juomien vaikutuksen alainen. Lainsää- veltaessaan niltä tässä! mainitulla w1aill.a.
11371: däntö, joka tässä tflapauksessa rakentuu v;ain Norj:an laissa: ,Laki heinäkuun 16 päivältä
11372: sel1aise1Jle, ltäysin ilmeiselle a:1koholin vai- 1936 määrätyissä asemissa olevien henkil.öi-
11373: kutuksen alaisuudelle, ei kuitenkaan o~e ot- den vellvolilisuudest·8J pidättyä alkoholinkäy-
11374: toout huomioon tosiasioita kysymyksen oil- töstä" säädetään m. m. etteivrut autonikul-
11375: lessa alkoholin :fysiologisista vaikutuks:is.ta. jettajat, mäJärätyt rau:tatievirkailijat, rai:tio-
11376: Jfaikki turtlcinmkset, joita viimeisten vuosi- Vlaununklilljettajat ja lentohenkilökunta paJl-
11377: kymmenien aikana on suoritettu aJkoholin velusaiikana !tai 8 tuntia ennen sitä - ~ko
11378: :fysiologisten vaikultusten selvittämiseksi, holin ha,ihrtumiseen ruumiista lasketaan ku-
11379: ovaJt poikkeuksetta todenneet, 'että wkuutti- luvan tämä ai!ka - saa nauttia juomia,
11380: 236 VI,1. - Pakollinen rraittius.
11381:
11382: jot1ka sisäLtäV'ät enemmän kuin 2.5 tilavuus- va.ikka sen miel,estä ei komitean asioihin
11383: prosenit'tia alkoholia. Tämän ll!ain irihlmmi- kuuilu :tehdä asiassa suoranaisia ehdotuksia.
11384: sena pidetään sittä, että asianomainen todis- Pe1kiästään tässru viitatut toimenpiteet ei-
11385: tettavaslti prulveiluksessa tai 2 tuntia sitä vät kuitenka:an rii1Jtäne. Toinen nyikyisen
11386: ennen on nauttinut aJ.koholijuomia, tai jos lainsäJädännön puuttoolllisuus alkoholin ja
11387: hämieWlä palvoeluooibna on enemmän kuin iiikenneturva:l!lisuuden kysymyksessä ollen
11388: 0.5 promiilleä alkoholia veressään. on ohjeiden puuttuminen siitä, kenehlä on
11389: Koska tämä laki p31rhaiten vastaa Eiken- oikeus antaa sellainen raittiustodistus, jollm
11390: neturva1lll:isruuden as,ettamia vaatimuksia ja moottoriajaneuvolii:IDentoostä 30/12 1937 an-
11391: siili paitsli on yhr!Jäpitävä kysymyksessä ole- netun asetullmen nojalla vaaditaan ajokor-
11392: vran a;lan tietteelllisten tutkimust'en tulosten tin sa:am.ista vaJ.'itlen. Mainitun asetuksen
11393: kanssa, on meiitläkin aikaansaatava saman- 5 ~uvu:n 26 § :n 2 mom: ssa säädetään, ,rettä
11394: tapainen ~insruädäntö. Tässä yhteydessä hakija on tunnetusti II'aitis ja säännö1li-
11395: voidaan huomauttaa, että saadun tiedon nen."
11396: mukaan on tämän vuoden klrluessa tarlkoi- Useilla ~tahoiilla on tämä menettelyl:iapa
11397: tus järjestruä maan jokaiscile poliisiase- kuitenkin ol!lut verrattain epäonnistunut
11398: ma11e mahd(j}lisuus tehdä kokeita, jotka ja saattanut muodostua. suoranaiseksi iko-
11399: osoittavat veren rukohollipitoisuuden, joten mediaksi, jossa ,a:)koholisti't ja ryyppytove-
11400: lain toimeenpanon rei täsS!ä su.hlteessa luulisi rit kirjoittav&t toisiltleen raittiustodistuksia.
11401: tuottavan liian suuria vaikeuksia. Samwlia Ylilä:esitettyyn, viitaten ehdotamme
11402: voi<kw,n myös huomauttaa, e1Jtä valtion aJ-
11403: koholikomite:a puoltaa tällaista [ainsäädälll- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
11404: töä: äs~etitäin antamassaan mietinnössä, 1·a(111Jan lakiehdotuksen:
11405:
11406: Laki
11407: pakollisesta raittiudesta eräissä ammateissa.
11408: Eduskunnan pä·ä;töiksen mukai8esrt:i säädetälän:
11409: 1 §. 2 §.
11410: Joka palvelee: ,Samoin ikatsotaam. 1 § :ssä twrkoirt;etun
11411: 1) moor!Jtoriajoneuvon kuljettajana, kiehlon riikkomiseksi, jos mainitussa pykä-
11412: 2) raitiovaunun kulj,ettaj:ana, ~ässä tarkoi't.etuiUa henkilö~Hit on palvelus-
11413: 3) rautateiHä sellaisessa asemassa, jossa aikana veressään ikorkeampi alkoholipro-
11414: alkohdlin vaikutus on liikenneturva;llisuu- sentti kuin 0.5 promiUeä, mikä todetaan
11415: den ikanna:lta katsottava vahingolliseksi, verikokeeNa.
11416: 4) ~ent6konee:ssa, joka kuljettaa matkus- Tässä tmrko~tetusta veriik(jkeesta sääde-
11417: tajia, truän :tarkemmin asetukse]la.
11418: älköön prulvelusa:illrona nauttiko alkohOlipi-
11419: itoisia juomia, jotka sisältävät enemmän 3 §.
11420: kuin 2.25 painoprosenttia alkoholia. Tässä Joka rikkoo tässå laissa säädeUyä k~el
11421: tarkoitettuja allikoholipitoisia juomia älköön toa, rangaistakoon niinkuin moottoriajo-
11422: myösikään nautittako kahdeksaan :tuntiin neuvo!liilkenteestä 21 päivänä :toukokuuta
11423: ennen pwlvelusaikaa, paitsi siinä tapauk- 1926 annetun lain (156/26) 12 § :ssä on
11424: sessa, >että osoitrourtuu tarpeelliseksi 2 ja 3 sääde>tty.
11425: kohdassa mainituiitle henkilöille käJytrtälä si-· 4 §.
11426: jaista eikä siitä ole ehditty ajoissa antaa Asetuksella voidaan sää;täiä, että tämä
11427: tietoa, jossa tapauksessa :lähimmän es·imi,e- laki kokonaisuudessaan itai osaksi koskee
11428: hen on rwtJkaistava, voiko asianomainen myös s~irtä, joka palvelee suoma1aisessa aJluk-
11429: siitä huollimrutta suoritta,a palvelusta. sessa, joHa on oikeus ottaa maJtikustajia.
11430: Tarkemmat päätökset siit,ä, mitkä on !kat-
11431: sottava 3 kohdassa tarkoitetuksi asemaksi, 5 §.
11432: tekee lmvkulaitosten ja yleis1ten töiden mi- Tämä laki !'tulee voimaan päivänä
11433: nisteriö. . ....... kuuta 194 ..
11434: Hrusingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
11435: Levi Jern. Albert Brommels. Matts Forss. Albin Wickman.
11436: 237
11437:
11438: VI,2. - Lak. al. N:o 24.
11439:
11440:
11441:
11442:
11443: Kivisalo y. m.: Ehdotus laiksi väkijuomista annetun lain
11444: 42 § :n muuttamisest'a.
11445:
11446:
11447: E d u s k u n n a ll e.
11448:
11449: KM1Sakunn:an eli<nvoiman ja menestyksen taisen seurustelutarpeensa tyydyttämiseksi
11450: tärkein edellytys on sen siveellinen kunto. ja kun se ei voi kokoontua iltamiin, joutuu
11451: Sitä vastoin karum, jolm mä;tä:nee pahei- se houkutukseen kokoontua kapa:koihin ja
11452: siinsa, !kulkee kohti perikatoa, vaikka sillä anniskeluravintoloihin. Nii:hin menevät
11453: muita menestyksen edellytyksiä olisikin. muiden !houkutuksesta näiden mukana mo-
11454: Suomen kansaa uhkaa tuho sen kautta net sellaisetkin nuoret tytöt ja pojat, jotka,
11455: että väkijuomien väärinkäyttö on sen !kes- jos muita seurustelutilaisuuksia olisi, eivät
11456: kuudessa suuresti levinnyt. Se on levinnyt juopottelurpaiik:koihin menisi. Niissä toiset
11457: siinru määrin, että tilanne käy kestämättö- heitä houkuttelevat ja yllyttävät nautti-
11458: mäksi ellei tätä villitystä ry:hdytä tarmok- maan viäikijuomia, joista !kieltäytyminen lei-
11459: kaasti !hillitsemään. mataan rauikkamaisuudeksi, miehekkyyden
11460: V altiovallalllkin tulee tehdä kaikkensa tä- puutteeksi y. m. s. eikä nuoren ja kokemat-
11461: män sen omia elinjuuria kaivavan paheen toman pojan tai tytön siveellinen truhto
11462: estämiseksi. Sen on järjestettävä väkijuo- useassa:kaan tapauksessa pysty voittamaan
11463: mien saanti mahdollisimman vaikeaksi. näitä !houkutuksia. Tällä tavoin on alkanut
11464: Eräs toimenpide tähän suuntaan on, että monien turmantie, joka on vähitellen vienyt
11465: näiden juomien myynti- ja anniskeluaikoja heidät väkijuomahimonsa orjiksi.
11466: rajoitetaan nykyisestään, ainakin sikäli, Tämän pahan estämiseksi olisi säädettävä
11467: ettei se ole sallittua niinä a:Hmina, jolloin ettei väkijuomien anniskelua sallita niinä
11468: jullkiset huvitilaisuudet ovat kielletyt. aikoina, jolloin julkiset huvitilaisuudet on
11469: On luonnotonta ja epäjohdonmuikaista kielletty. Val.rtion alkoholikomitea ehdot-
11470: •kieltää huvitilaisuudet suurten juhlien ja taa:kin näin säädettävä;ksi uudessa väkijuo-
11471: rukouspäivien aattoina, mutta sallia kapak- malaissa, josta se on laatinut ehdotuiksen.
11472: kain ja anniskeluravintolain olla näinäkin Mutta !kun tällainen säännös olisi saatava
11473: aikoina avoinna. Täten valtiovalta kieltoo voimaan malhdollisimman pian, niin ei olisi
11474: nuorisoita esim. valistavat ohjelmalliset il- jäätävä odottamaan siitä esityksen tuloa,
11475: tamat, mutta sallii sen ikeräytyvän juo- vaan olisi tämä säännös saatava; ll1iin pian
11476: rpottelupaikkoihin. kuin mahdollista nykyiseen väikijuomala-
11477: Kapakkain ja anniskeluravintolain avoin- kiin, sen 42 § : ään.
11478: naolo niinä aikoina, jolloin iltamat ovat Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11479: kielletyt, on vieläikin turmiollisempaa kuin
11480: niiden avoinnaolo muina aikoina. Nuoriso että Eduskunta hyväksyisi settraa-
11481: !kaipaa vapaa-aikoinaan tilaisuuksia luon- van lakiehdotuksen:
11482: 238 VI,2. - Väkijuoma.Ia.in muuttaminen.
11483:
11484:
11485: Laki
11486: väkijuomista annetun lain 42 § :n muuttamisesta.
11487: Eduskunnan pä;ätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomista 9 päivänä helmikuuta
11488: 1932 annetun lain 42 § näin kuuluvaksi:
11489: 42 §. Anniskelua älköön sallittwko niinä ai-
11490: V,äikijuomien anniskelua älköön aloitet- kofua, jolloin jutkisten huvitilaisuuksien
11491: tako, ttnallasjuoonien anniskelu aterioitsi- toimeenpano on kielletty.
11492: joille ennen kello yhdeksää, eikä muuta an- Hallintoneuvosto määrää 1 ja 21 momen-
11493: niskelua ennen !kello kahtatoista ja annis- teissa säädetyissä rajoissa, minä aikana ikus-
11494: kelu lopetettaJkoon puolta tuntia ennen saikin anniskelupaikassa saa anniskella.
11495: kuin rruvintola siitä annettujen määräysten Maruherralla olkoon sama oikeus anniske-
11496: mukaan on suljettava. lun kieltämiseen, kuin 33 § :ssä vähittäis-
11497: myynnin kieltämisestä on säädetty.
11498:
11499: Helsingissä ,112, päivänä helm~kuuta 1947.
11500:
11501: VäD.nö Kivisalo. Aino Lehtokoski. A. K. Paasivuori.
11502: Uuno Raatikainen. Aino Malkamäki.. Samuli Tervo.
11503: Edvard Pesonen. Walter Kuusela. Viljo Rantala.
11504: Juho Karvonen. Alpo Lumme. Maltti Lepistö.
11505: Martta Salmela-Järvinen.
11506: 239
11507:
11508: VI,s. - Toiv.. al. N:o 80.
11509:
11510:
11511:
11512:
11513: Käkelä y, m.: Toimenpiteistä valtion sairariloissa palvele-
11514: van henkiZökunnan asunto-olojen parantamiseksi.
11515:
11516:
11517: E d u s k u n n a 11 e.
11518:
11519: Valtion sairaaloitten henkilökunnan asun- Ristin ambulanssivaunulla. Jos auto on
11520: to-oloissa on havaittavissa huomattavia so- korjauksen alainen, kuljetetaan sairaanhoi-
11521: siaalisia epäJkohtia. Niin sairaalahenkilö- tajattaret avonaisella kuorma-autolla. Jos
11522: kuntaa edustavien järjestöjen kuin sairaala- hoitajilla on päivä vapaa, he joutuvat käve-
11523: viranomaistenkin taholta on tehty lukuisia lemään tämän matikan. Asuinrakennus,
11524: ehdotuksia mainittujen epäJkohtien poista- jossa hoitajat asuvat, on kevyesti raken-
11525: miseksi. Tavanomaisina epäJkohtina on täl- nettu ja vaihtelee siellä lämpö suuresti.
11526: löin mainittu; asuntojen ahtaus, huono Illalla saattaa olla rakennuksessa lämpö
11527: kunto, sopimaton sijainti sekä välttämättö- 27: ssä asteessa ja yöllä pudota 10: een ja
11528: mien mukavuuksien puute. Varsinkin van- taas päivällä nousta 23 :een asteeseen. Siinä
11529: hemmissa valtion sairaaloissa ovat epä- tapauksessa että sairaanhoitaja haluaa asua
11530: kohdat niin suuret, ettei edes tervey;del- sairaalan ulkopuolella, maksetaan hänelle
11531: lisiä vaatimuksia ole niissä voitu noudattaa. asunnosta korvausta 125 ma:rlclma kuukau-
11532: Tilanahtaus on pa'k:oittanut monet sai- dessa.
11533: raalat sijoittamaan osan hoitohenkilökun- Helsingin yleisen sairaalan III osaSto-
11534: taansa sairaaloitten ulkopuolelle. Näille ryhmällä työskentelee 6'9 hoitajaa, joista
11535: sairaaloiden ulkopuolella asuville sairaan- ulkopuolella sairaalan asuu 27 ja talossa 42.
11536: hoitajille on suoritettu n. s. vuokraJhyvi- Sairaalassa eräällä osastolla asuvalla 27 : llä
11537: tystä. Tämä vuokrahyvitys on ollut riittä- sairaanhoitajalla on käytettävissään ylksi
11538: mätön ja hyvin epämääräinen vaihdellen kaasuliekki ja sähkölevy. Asuntokorvaus
11539: 125 mal'kasta aina 750 marlcl>:aan ikuulkau- ulkona asuville on 745 markkaa kuuikau-
11540: dessa. dessa. Naisten klinikalla on sairaanhoitajia
11541: Valtion mielisairaaloissa on tässä suh- ollut paikko sijoittaa sairaalan ulkopuolelle
11542: teessa paljon toivomisen varaa. Kun esim. noin 80% sairaalassa työskentelevistä sai-
11543: Pitkänniemen sairaalassa on potilaspaikka- raa:n:hoitajattarista. Sairaalan ulkopuolella
11544: luiku noussut 355: sta noin 700: aan sekä asuville sairaanhoitajattarille suoritetaan
11545: henkilökunnan luku vastaavana aikana asuntoihyvitystä 700 markkaa kuukaudessa.
11546: 105: stä noin 240: een, ei asuinhuoneitten Punaisessa Ristissä on suoritettu asunto-
11547: lukumäärä ole kasvanut vastaavalla ajalla hyvitystä 300 mk kuukaudessa. Mehiläi-
11548: kuin 25:llä. Hoitajain asuntolassa, jossa sessä 720 mk.
11549: on 13 huonetta, asui vuonna 1946 viisi Kotkassa on Kotkan kaupunki ryhtynyt
11550: ykshl::täistä henkilöä ja viisi perhettä, yh- sairaalassa sairaanhoitajien asunto-oloja
11551: teensä 20 henki~öä, ja oli heidän käytössääm. järjestämään siten, että on vuokrannut ja
11552: vain yiksi neliömetrin suuruinen hella. kalustanut sairaanhoitajille sairaalan ulko-
11553: Lahdessa keskussotrusairaala 2: ssa työs- puolelta asuntoja ja maksanut vuokran
11554: kentelee 22 sairaanhoitajaa, jotka ovat sijoi- suoraan vuokranantajalle. Siinä tapauik-
11555: tetut 3 km kaupungin u1kopuole~Ha olevaan sessa, että henkilö on asunut !kotonaan, on
11556: raikennu!kseen, n. s. Salpaushoviin. Näiden hän saanut vuokran hyvitystä 450 markkaa
11557: sairaanhoitajien kyyditseminen Hennalassa tai jos on sitoutunut asumaan toisen kanssa
11558: sijaitsevaan sairaalaan tapahtuu kello 7 yhdessä saanut vastaavaa yhteisasuntohyvi-
11559: aamulla ja heidät tuodaan pois kello 17 tai tystä 200 mk kuukaudessa.
11560: 20,30. Kyyditseminen tapahtuu Punaisen Edellämainitunlaisia epäkohtia on havait-
11561: 240 Vl,3. - Sairaalahenkilökunnan asunnot.
11562:
11563: tavissa hyvin paljon valtion sairaaloissa. suoritettava niin suuri asuntothyvitys, että
11564: Huomioon ottaen sairaaloitten ihenkilöroun- se vastaa sitä etua, mikä sairaalassa asu-
11565: nan toiminnan raskauden ja vastur_nalai- villa on.
11566: suuden olisi mielestämme valtiotalouden Edellä: esitettyyn viitaten ehdotamme
11567: nykyisistä va:Ukeuksista 'huolimatta ryhdyt- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11568: tävä toimenpiteisiin sairaaloitten henkilö-
11569: kunnan asunto-olojen korjaamisclrsi. Var- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11570: sinkin vanhimpien valtion sairaaloitten hen- toimenpiteisiin valtion sairaaloissa
11571: kilökunnan asunto-olot olisi !kiireimmiten palvelevan henkilökunnan asunto-
11572: saatava parannetuksi. Niinikään olisi ryh- olojen parantamiseksi korottamalla
11573: dyttävä toimenpiteisiin uusien asuntojen sairaalan ulkopuolella asuvien vuok-
11574: aikaansaamiseksi sairaaloiden henkilökun- ra-avustusta sekä korjaamalla entisiä
11575: nalle. ~Niille sairaanhoitajille, joita ei ole ja rakentamalla uusia asuntoja.
11576: voitu sairaalarakennuksiin sijoittaa, olisi
11577: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
11578:
11579: Va1to Käkelä. Jere Juutilainen.
11580: Jussi Raatikainen. Kau~o Andersson.
11581: Matti Lepistö. Samuli Tervo.
11582: Vanna Turunen. Heikki Simonen.
11583: Yrjö Kilpeläinen.
11584: 241
11585:
11586: VI,4. - Toiv. al. N :o 81.
11587:
11588:
11589:
11590:
11591: Lehtokoski y. m.: Lisiilyksestä 'Vuoden 1947 tulo- ja meno-
11592: arvioon uusien aswntojen rakentamiseksi valtion mieli-
11593: sairaaloitten perheellis~1le hoitajille.
11594:
11595:
11596: E d u s k u n n a 11 e.
11597:
11598: Valtion mielisairaaloiden hoitohenkilö- Kysymyksessä olevien henkilöiden kan-
11599: kunnan asunto-oloissa vallitsevat puutteel- nalta on sanotunlainen tilanne erittäin
11600: lisuudet ovat jo pitemmän aikaa olleet tun- epäedullinen. Sairaalan ulkopuolella asu-
11601: netut. Ehdotukset, joita sanottujen sairaa- vat joutuvat heille suoritettavan vuokra-
11602: loitten ylilääkärit, kysymyksessä olevaa avun pienuuden sekä toisaalta niiden meno-
11603: henkilökuntaa edustavat järjestöt sekä jen johdosta, joita sairaalan ulkopuolella
11604: asianomainen keskusvirasto ovat tehneet asumisesta aiheutuu, huomattavasti epä-
11605: asuntotilanteen parantamiseksi, eivät ole edullisempaan asemaan niihin verrattuna,
11606: saaneet riittävää huomiota osakseen. Mää- joilla on asunto sairaalassa. Perheellisten
11607: rärwhat, jotka mainittuun tarkoitukseen on hoitajien asema, joka jo muutenkin ny;kyi-
11608: myönnetty, ovat olleet aivan riittämättö- sin on vaikeata, muodostuu edellä maini-
11609: mät. Tilanne sanotussa kohden onkin nyt- tusta syystä entistä vaikeammaksi. Myös-
11610: temmin muodostunut sellaiseksi, että siihen kin sairaalain toiminnan kannalta on pu-
11611: on valtiovallan kiinnitettävä mitä vakavinta heena olevaa tilannetta rpidettävä erittäin
11612: huomiota. haitallisena.
11613: Erityisen vaikeaksi on asuntotilanne käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11614: nyt perheellisten hoitajien osalta. Tämän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11615: osoittamiseksi mainittakoon, että Pitkänie-
11616: men sairaalan hoitajista on perheeliisiä että hallitus antaisi Eduskunnalle
11617: 70 % ja näistä % on asuntojen puutteessa esityksen riittävän suuren rnäärära-
11618: pakoitettu asumaan sairaalan u~kopuolella. han ottamisesta lisäyksenä vuoden
11619: Vielä huonompi on tilanne Mustasaaren 1947 tulo- ja menoarvioon uusien
11620: sairaalassa, jossa heitä varten ei ole ensin- asuntojen rakentamiseksi valtion mie-
11621: kään asuntoja. Myös Niuvanniemen sairaa- lisairaaloitten perheellisille hoitajille.
11622: lan henkilökunnasta joutuu suuri osa asu-
11623: maan sairaalan ulkopuolella.
11624: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
11625:
11626: Aino Lehtokoski. Väinö Leskinen. Lassi Hiekkala.
11627: Aino Malkamäki. Juho Karvonen. Jussi Raatikainen.
11628: A. K. Paasivuori. H. S. Pesonen. Matti Lepistö.
11629: Alpo Lumme. Jussi Lappi-Seppälä. Jere Juutilainen.
11630: Samuli Tervo. Varma Turunen. T. Bryggari.
11631: Valfrid Eskola. Miina Sillanpää. Kauko Andersson.
11632: Helena Virkki. Martta Salmela-Järvinen. Kaisa Hiilelä.
11633: Uuno Raatikainen. Urho Kulovaara.
11634:
11635:
11636: 31
11637: 242
11638:
11639: VI,5. - Toiv. al. N:o 82.
11640:
11641:
11642:
11643:
11644: Lehtokoski y. m.: Toimewpiteistä seerumien ja rokotteiden
11645: valmistus- ja tarkastuslaitoksen aikaansaamiseksi.
11646:
11647:
11648: E d u s k u n n a 11 e.
11649:
11650: Kuolinsyyntilaston perusteena voimme kuitenkin suuren tehdasmaisesti toimivan
11651: todeta, että tartuntataudit muodostavat diagnostisen laboratorion perustamista HeL
11652: ehdottomasti suu!'limman kuolinsyy-ryhmän, sinkiin sekä pienempien maaseudulle. MeiHä
11653: ja HsäämäHä vielä tähän osan hengityselin- olevia pieniä puutteellisia 1aboratorioita on
11654: ten taudeista (keuhkokuumeet), osan ve- käytetty tähän asti pääasiassa yksityisten
11655: renkie·.ctoelinten taudeista (kuppataudin potilaiden taudinsyyn selvittämiseksi, mutta
11656: pohjalla syntyneet), osan hermoston tau- niitä olisi ylimpien il.ääkintöviranomaisten
11657: deista (kuppatauti) sekä melkoisen osan voitava käyttää suurien väestöryhmien te-
11658: korvataudeista ja synnytyksistä aiheutuneet hokkaaseen seulomiseen, joka nykyisin kui-
11659: ~apsivuodekuumeet, niin päädymme arvio- tenkin on mahdotonta, johtuen nykyisten
11660: lukuun, että noin puolet kuolemantapauk- ilabora:torioittemme mitättömän pienistä ti-
11661: sista ovat välittömästi tai välillisesti ,tar- loista ja henkilökunnan vähyydestä. Esi-
11662: tunrbatautien aiheuttamia. merkkinä massatutkimuksien arvosta mai-
11663: Tartunrtataudit aiheuttavat lisiiksi maal- nittakoon, että sodan aikana 160,000 veren-
11664: lemme suunnattom~a taloudellisia tappioita. antajasta löytyi suoritettujen veritutki-
11665: Niinpä sukupuolitaudit •tulevat sekä r!lhal- muksien kautta 1,200 kuppatautista, jotka
11666: lisesti että menetetyn työajan muodossa eivät olleet tietoisia taudistaan. Mitä mer-
11667: maksamaan vuosittain n. 70,000,000 mk. kitsisikään jos täJten voitaisiin vuosittain
11668: Pikku1avantautrepidemia vuonna 1945 ai- tutkia 10----20 % koko väestöstämme. Sa-
11669: heutti kaupungille noin 18,800,000 mk me- moin voitaisiin saavuttaa erittäin suotuisia
11670: not. Tartuntatallitien tähden menetetään tuloksia tuberkulosirintamalJla, jos vain
11671: vuosilttain varovasti: [askien yhteensä noin olisi mahdolEsta sovalluttaa käy,täntöön vii-
11672: 50,000,000 1työtunti8J. me aikoina balkteriologian ala;l~ tehtyjä tie-
11673: Nykyinen !lääketiede pyrkii kaikessa eh- teellisiä saavutuksia.
11674: käisevään 1toimintaan. On sanottu, että Rokotus muodostaa toisaalta tärkeän toi-
11675: onnellinen ei ole se maa, jolla on hyvät sai- menpiteen tartuntatautien ehkäisytyössä.
11676: raaJlat; vaan se, joka ni1tä ei tarvitse. Tar- Nykyisin valmistetaan eräitä rokortteita
11677: tuntatautien vastustamistyö on jos mikään maassamme osittain yksityisten toimesta,
11678: koko kansan terveystyön avain. Ennakolta mutta huomat,tavin puute on, ettei meiHä
11679: ehkäiseviillä työllä on juuri tässä tauti- valmisteta rokotteita bakteereja pienempiä
11680: ryhmässä mahdollisuus saavuttaa erittäin taudinaiheuttajia (virus) vastaan (paitsi
11681: suotuisat tulokset, ja on se samalla ainoa frsorokko j•a rabies) kuten esim. pilkkukuume
11682: mahdollinen tapa torjua tautien leviäminen ja .influenssa. Parhaillaan suunnitellaan
11683: laajoissa kansankerroksiss:a. valtion seerumilaboratorion ja yliopiston
11684: Tartuntatautien vastustamistyö perustuu sero-bakteriologisen laitoksen yhteistyötä,
11685: ennen muuta laajaan serologiseen ja bak- koska on todettu, että tällä tavoin voidaan
11686: teriologiseen massadragnostiikkaan. Tar- parhaiten käyttää yleiseksi hyödyksi tieteen
11687: tuntatautien massadiagnostiikka edellyttää viimeisiä saavutuksia. Samoin saataisiin
11688: VI,5. - Lehtokoski y. m. 243
11689:
11690: parhaat tulokset seerumien ja rokotteiden tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
11691: vaJlmistuksessa, jos niitä valmistavat [aitok- väksi rtoivomuiksen,
11692: set olisivat yhteistyössä edelilä mainittujen
11693: ilaitosten kanssa. Tähän päästään ainoas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11694: taan sen kautta,. että kaikki mainitut lai- toimenpiteisiin tarkoitustaan vastaa-
11695: tokset olisivat vierivieressä ja saman hal- VOin valtion laitoksen aikaansaami-
11696: linnon alaisia. Sen lisäksi tarvitaan seeru- seksi seerumien ja rokotteiden val-
11697: mi'en ja rrokotteiden tarlromuslaitos. mistusta ja tarkastamista varten.
11698: Kaikkeen edelil.ä olevaan viitaten ehdo-
11699: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
11700:
11701: Aino Lehtokoski. A. K. Paasivuori.
11702: H. A. Kannisto. Teuvo Valanne.
11703: Onni Peltonen. Penna Tervo.
11704: Väinö Kivisalo. Matti Lepistö.
11705: Valto Käkelä. Jussi Raatilminen.
11706: Elli Nurminen. Juho Kuittinen.
11707: Alpo Lumme. Varma Turunen.
11708: Miina Sillanpää. Martta Salmela-Järvinen.
11709: 244
11710:
11711: V1,6. - Hemst. mot. N:o 83.
11712:
11713:
11714:
11715:
11716: Wickman m. fl. : A.ngående interkommunala centralsjuk-
11717: hus' berättigande att erhålla enahanda statsbidra.g som
11718: statens centra.lsjukhus och i<nterkommunala tuberkulos-
11719: sjukhus.
11720:
11721:
11722: TiH Riiksda~.gen.
11723:
11724: Emg1t Ja:g.en om eentmlsjukhus den Vörå ikommuner. Sj'llkhus~et har mede<lst
11725: 7 maj 1943 kunna ilrommuner s3Jmmansluta beslut av den 26 duni 1946 av medicinall-
11726: sig f.ör atJt ,ge:m.ensamt 'lmderhå!Ha centraJl- styrelsoo godkänts som inrterkommunalt
11727: sjuikhus. Dessa .inter:IDomml1Ili3Jla centml- centralsjukhus.
11728: sjmhus siliHa sig mycroert; förmårlliig:a i Den för detta sjuikhus faststäHda bud-
11729: ekonomisikt avseende för staten, som i regel geten för år 1947 slutar på 12,994,825 mk,
11730: eniligt i:agen bör OO!Lägga och nnderhålla varav ilegooäng:savgirfterna, :erulig.t den
11731: eootrrulsjukhus. Genom til:Thomsten av iu- hög:sta av •1änsstyrelsen i Vasa län fast-
11732: twkommunaJ.a centrwlsjukhus i:nbesparas stäJlLda ~an, beräknas inbringa 2,845,630
11733: för statens v:id!lmmma..nde amseil11liga beilopp IIl3.11k. FöT medllemslmmmunerna återstår
11734: st.aJtsirnedel i [lmil:ägg1nings~ och andra lrost- E~;tt bemla 7,165,500 mal'lk, då man avdra-
11735: nader. ger diverse lmkomster från rnaturaförmåiJJer
11736: Tills vidare har endast ett interkommu- och fonder m. m. ä"\"ensom det srtatsbidrag,
11737: nail:t cootrrulsdukhus :ta.-ätt i :funk!tion, men som medicinalstyrelsein av bevHjningswn-
11738: ett :f:Lertrul sådana planeras som bäst. De Silag, vilket beräJrnas: :tiill hög:st 400,000
11739: erfarenhet1er, s:om vunnits beträffande den mark, ·ill.~delar sjukhuset. De:nna brist ut-
11740: e!lmnomiska tunga etJt inr!Jerkomm"llilllit jännrrlJas så, att medJI.emskommunel"'UaJ er-
11741: cenrtratlsjukhus åsamkar medl'emskommu- tägg18; 25,000 mark årligen för varje öv•er-
11742: nerna, äro sådan:a, att statsma:kten redan tagen vårdpiats och därutöve:r 135 IJllk :för
11743: nu bör fä sin uppmärksmnhet riktad på varje vårddag någon i lkommun;en hemma-
11744: denna vilttiga sjukhusreforms ·e~onomiska höramde pa;tienrt varit inrtagen i sjukhuset.
11745: konsekvenser för medlemskommrmerna. Det Deniila dagavgift stig,er för me,dJI€1IDSikom-
11746: har visat sig, att systemet rmed illlterlrom- mun,ern81S vidlmmm001de tiliJ. sammrun.ilagt
11747: mnnala cen,tralsju:khus icke är l:rka ekono- 3,765,825 mark. - DesSia siffoor ,tJol'de med
11748: mmkt fördelaiktig,t för meillemslkommunerna lätthet visa, artt med1emskommuruern3!S ut-
11749: som :fö·r state:n. gi:frter för dems interlrommrun:a1a central-
11750: :Soon ett beil.ysande e::rempel på 'hur fi- sjuhllus äoo synneriligen rtu:nga.
11751: nalllSieringen av ett :inJter!lmmmunalt cen- Atrt sådana utgifter smlla störJ.Ie anspråk
11752: tralsjukhus srtäHer sig för medlemskommu- på ilrommunerna iän man har rätt !81tt
11753: nema må följandle fakta rörande det in:ter- :fordra, inses av envar, om man besinnar,
11754: lkommunala Mahnska Centmlsjukhuset i att ·i ett centralsjulkhus med kirurgisik av-
11755: J alrobstad nämnas. d~mmg akuta sjukdomsfa;ll m.åste behand-
11756: Malmska Sjwkhu:set, s:om S edrun 1908 ägts
11757: 1 ilas oberoende av patientens hemort. Så ha
11758: och nnderhållits av staden Jakobstad, tiU exoempe:l vid Malmska Sjuikhuset 1,910
11759: övertogs 1946 av Jakobstad, Nyka,rleby, p3!rtienter från medllemsJrommunerna vår-
11760: Nederveti1l, Terjärv, Kronoby, Öja, Larsmo, dats under 27,895 vårddagar och 239 sjuka
11761: Pedersöre, Esse, Purmo, Nykadeby !Lands- från andra orter under .5,679 vårddagar.
11762: lrommun, Jeppo, MUIIlStaJ.a, Oravais och Detta betydro-, att 11.1 % a:v patienterna
11763: VI,6. - Wickman y. m. 245
11764:
11765: icke !t:illfthör,t rrå.goTh medleiDSikommrm ooh CentralsjUJkhuset i fråga om statsbidrag för
11766: att 16.9 % av vård!d:agama ikonmriit andra dri:Dtkootnaderna m. m. icke stälies i en
11767: 'än medlemskommrmernas sjlllia, ti11 godo. Ogy:IllllSammare stä1i1Icing run ·andra motsva-
11768: Då av de främmande klommrmern:a icke ramde S11JaJtsiuniderstödda sjukhus.
11769: kan uppbäras rvare sig oooolsavgift ehler Med dessa ruppgif.ter ·rörande de ekono-
11770: extra vå:r~davgi:liter, måste sjukh.uoots drift- misika konsekv·ens:ern:a för de med!lemsikom-
11771: kos!tnader, som 'hänrföra sig rti1l patiEIDJter muner, som anslutit sig till Malmska
11772: från icke-medl1emskommuillffi', tilll den. de1 Oenrtra.lsjukhus,et, ha vi v,elat riikta stats-
11773: .de icke ~täcikas aw vårdavgifterna, betailias maktens uppmäriksamhet på vikten av a;tt;
11774: av medllemskommunerna. De!tta lkam icke tillräckHga mmlag bevilja;s detta och andra
11775: anses v&ra ~rättvist. interikommunala centrailsjuikhus i den mån
11776: Då nn Ma;lsika Sjuk!huset med sin:a 100 sådana aniläggas.
11777: sjuikp~atsm- fumgeror smh etrt; centmlsjuk- På OJVanstående g.rrmder få vi vördsamt
11778: hus och sålunda 'Öv;e:vtagit en stor del av föreslå, att Tiiksd:agoo vill[e besluta ihem-
11779: den patiEIDJtfrekvens·, som ann.ars skuill.e am- stähla,
11780: komma på statens s,juk:hus, synes det skä- att reoeringen skyndsamligen måtte
11781: Hgt, att <l!etta sjukhus blev·e delaktigt M vidtaga åtgärder i syfte att bereda
11782: ett minst liika stort statsbidrag som srtatem.s det interkommunala Malmska Central-
11783: centMlsjuklms ooh in!te:vkOtllliDunrula tuber- sjukhuset i Jakobstad och andra
11784: lrnllossa11Jaltorier. Då srl::aJten icike behövt irr- interkommunala centralsjukhus möj-
11785: veSitera rogot ik:apitrul i detta cEIDJtraiJsjuk- lighet att erhålla enahanda stats-
11786: hus, som i värde eDJligt braJrudförswkrings- bidrag som statens cent11alsjukhus
11787: värdering uppgår till 36,132,000 m:ark, är och interkommunala tuberkulossjuk-
11788: det så myc!ket mera motiv;erat, att Mailmska hus.
11789: He[sin;gfors: den 11 februari 1947.
11790:
11791: Albin Wiclonan. Helmer Smeds.
11792: Matts Forss. Ture Hollsten.
11793: Albert Brommels. John Österholm.
11794: J. 0. Söderhjelm. Ebba östenson.
11795: Levi Jern. Henrik Kulberg.
11796: Ernst von Born. Nestori Nurminen.
11797: Nils Meinander. Max Sergelius.
11798: M. Järvinen.
11799: 246
11800:
11801: VI,6. - Toiv. a.l. N :o 83. Suomennos.
11802:
11803:
11804:
11805:
11806: Wiekman y. m. : Kuntien yht'R-isen keskussairaalan oikeutta-
11807: misfe:sta samoon valtionapuun kmn vaZtrion keskussai-
11808: raalat ja kuntien yhteiset tuberkulosiparontolat.
11809:
11810:
11811: E d u s k u n n :a IU e.
11812:
11813: Keskussairaaloista 7 pa1vana toukokuuta kesäkunta 1946 hyväksytty kuntien yhtei-
11814: 1943 annetun lain mukaan voivat kunnat seksi kesknssairrualaksi
11815: lliittyä yMeen yhläpitääkseen yhteisesti Tätä saiTaalaa varten va:hvisi!Je:ttu trulous-
11816: keskussairaaloita. Nämä kuntien yhteiset arvio vuodelle 1947 päättyy 12,994,825
11817: keskussairaalat tulevat taloudellisessa mie- mk:aan, josta sairaspaikkamaksujen, Vaa-
11818: lessä hyvin edullisiksi valtiolle, jonka ta- san läänin lääninhallituksen vahvistaman
11819: vallisesti, lain mukaan, on perustettava ja korkeimman taksan mukaan, lasketaan
11820: ylläpidettävä keskussairaaloita. Kuntien tuottavan 2,845,630 mk. Jäsenkuntien mak-
11821: yhteisten ikeskussairaalain perustaminen settavaksi jää 7,165,500 mk, kun lasketaan
11822: säästää vail:tion ihuomattavista perustaruis- pois erilaiset tulot luontoisendnista ja ra-
11823: ja muista :kustannuksista. hastoista y. m. samoinkuin valtionapu,
11824: Toistaiseksi on toiminnassa vain yksi jonka lääkintöhallitus määrärahasta, joka
11825: kuntien yhteinen keskussairaala, mutta lasketaan korkeintaan 400,000 markaksi,
11826: useampia suunnitellaan parhaillaan. Knu- myöntää Slail'laalalle. Tämä vajaus täytetään
11827: ttien yhteisten lreskussairaruloiden jäsenkun- siten, että jäsenkunnat suorittavat vuosit-
11828: nil~le :aiheuttmnasta rtaJloudellisesta rasitulk- tain 25,000 mk jokaisesta ottamastaan hoi-
11829: sesta saadut kokemuiks,et ovat sen laatuisia, topaikasta ja sen lisäksi 135 mk jokaiselta
11830: että valtiovallan jo nyt on kiinnitettävä hoitopäivältä, jonka kuntaan kuuluva po-
11831: huomiota tämän tärkeän sairaalareformin tilas on ollut sairaalassa. Tämä päivä-
11832: jäsenkUIIDi[iLe aiheuttamiin 1twloud!ellisiin maksu nousee jäsenkuntien osalta yhteensä
11833: seuraamuksiin. On osoittautunut, :että kun- 3,765,825 markkaan. - Nämä numerot
11834: tien yhteinen ikeskussairaalajärjestelmä. ei osoittanevat selvästi, että jäsenkuntien
11835: taloudeMisesti ole jäsenkunniUe yhtä edu'Hi- maksut yhteisten keskussairaaloitten osalta
11836: nen kuin valtiolle. ovat erittäin raskaat.
11837: Valaisevana esimerkkinä siitä, mitä kun- Jokainen huomaa, että tällaiset menot
11838: tien yhteisen keskussairaalan rahoittami- muodostuva:t knnni:l!le suuremmiksi !kuin
11839: nen merkitsee jäsenkunnille, mainittakoon ikohtnudeHa voi vaatia, jos otetaan huomioon,
11840: seul'laavat tosiasiat Pietarsaruressa olevasta :että keskussairaal>assa,, jossa on kirurginen
11841: lkrmtien yhteisestä Malmin ikeskussairawlasta. osasto, on myös hoidettava äkiiTil.isiä sai-
11842: Malmin sairaala, jonka Pietarsaaren kau- raustapauksia potilaan kotipaikasta riip-
11843: punki on omistanut ja ylläpitänyt vuodesta pumatta. Siten esim. Malmin keskussai-
11844: 1908 1wlikaen, siit~tyi 1946 Pietal'Sil)iruren, raalassa on hoidettu 1,910 jäsenkuntien
11845: Undenkaal'llepyyn, AJ1avetelin, Teer~järven, potilasta 27,895 hoitopäivänä ja 239 sai-
11846: Krunnupyyn, Öjan, Luodon, Pietarsaaren rasta muilta paikkakunnilta 5,679 hoito-
11847: pitäjän, Ähtävän, Purmon, Uudenkarlepyyn päivänä. Tämä merkitsee, että 11.1 % po-
11848: maalaiskunnan, Mnnsalan, Oravaisten ja tilaista ei ole kuulunut mihinkään jäsen-
11849: Vöyrin krmtien haltuun. Sairrua!la on lää- kuntaan ja että 16.9 % hoitopäivistä on
11850: kintöhallituksen päätöksellä 2,6 päivältä tullut muiden kuin jäserrlmntiin kuuluvien
11851: Vl,6. - Wickman y. m. 247
11852:
11853: potilaiden hyvruksi. Kun vierailta kunnilta ei aseteta muita valtion tukemia vastaavia
11854: ei voida kantaa osuusmaksuja eikä yli- sairaaloita epäedullisempaan asemaan.
11855: määräisiä hoitomaksuja, täytyy jäsenkun- Esittämällä nämä tiedot niistä taloudelli-
11856: tien maksaa vieraista kunnista olevien poti- sista seurauJksista, joita Mail.min kesllrussai-
11857: i!Jaiden raiheu:ttaun:rut sairaalan kustannukset roo1a. on aiheut1ianut siihen [riit:tyneille jä-
11858: siltä oSIIllita,,. jota hoitomaksut eivät peitä. senkunni1le, O'lemme halunneet kiinnittää
11859: Täitä ei voida 'Pitää oikeudenmukaisena. vaJ1tioVJaillan huomiota siihen tärlkeään seik~
11860: Kun nyt Malmin sairaala, jossa on 1!00 kaan, että tälhle ja muilLe kuntien yhteisille
11861: sairaspaikkaa, toimii keskussairaalana ja sairaaloihle, sikäli kuin selilraisia perustetJa!aJ'IJ.,
11862: on siten ottanut suuren osan siitä potilas- on myörnnetrtäwä rii1:1tätViät mäiärärah'a!t.
11863: määrästä, joka muutoin tulisi valtion sai- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
11864: raaloiden osalle, näyttää kohtuulliselta, kunnioittaen eduskunnan päätettävaksi toi-
11865: että tämä sairaala tulisi osalliseksi vähin- vomuksen,
11866: tään yhtä suuresta valtionavusta kuin val-
11867: tion keskussairaalat ja kuntien yhteiset että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
11868: tuherkuilosiparantolat. Kun vaJltion ·ei ole SiellaisVin toimenpiteisiin, iotka t·eke-
11869: tarvinnut tehdä mitään pääomasijoituksia vät Pietarsaaressa sijaitsevalle Mal-
11870: tähän sairaalaan, jonka arvo palovakuutus- min keskussairaalalle ja muille kun-
11871: arvioinnin mukaan nousee 36,132,000 mark- tien yhteisille keskussairaaloille mah-
11872: ilffiian, on tsitä:kin enemmän peru.gte1tua, että dolliseksi saada sama valtionapu
11873: M'ctllmin keskussairaal1aa vru1tionavustuksen k·uin valtion keskussairaalat ja kun-
11874: suhteen ylläpitokustannuksia y. m. varten tien yhteiset tuberkulosiparantolat.
11875: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
11876:
11877: Albin Wickman. Helmer Smeds.
11878: Matts Forss. Ture Hollsten.
11879: Albert Brommels. John Österholm.
11880: J. 0. Söderhjelm. Ebba östenson.
11881: Levi Jern. Henrik Kullberg.
11882: Ernst von Born. llestori !furminen.
11883: Nils Meinander. Max Sergelius.
11884: M. Järvinen.
11885: 248
11886:
11887: VI,7. - Toiv. al. N:o 84.
11888:
11889:
11890:
11891:
11892: Ryömä y. m.: Toimenpiteistä valtion sairaaloiden henkilö-
11893: Ikunnan asunto-olojen parantamiseksi.
11894:
11895:
11896: E d u s k u n n a ll e.
11897:
11898: Valtion sairaaloitten henkilökunnan asun- 31 perhettä, joihin kuului 102 henkeä. Hoi-
11899: to-oloihin on niin viranomaisten kuin asian- tajistosta on pe:t~heellisiä noin 70 % ja
11900: omaisten hoito- ja palveluskuntaa edusta- näistä on % asuntojen puutteessa rpakoi-
11901: vien järjestöjen taholta kiinnitetty mo- tettu asumaan sairaalan ulkopuolella. Toi-
11902: nissa eri yhteyksissä huomiota ja tehty saalta näille korvaukseksi suoritettavat
11903: ehdotuksia niiden parantamiseksi. On to- vuokra-avut ovat olleet kohtuuttoman pie-
11904: dettu sanotuissa oloissa sosiaaliselta kan- niä, toisaalta taas vuokra-apujen jatkuva
11905: nalta katsoen olevan huomattavia epäkoh- maksaminen on kuite:rlkin ollut valtiolle
11906: tia. Näin on ollut asianlaita varsinkin van- epäedullista. Sellaisen asuntolan rakennut-
11907: hempiin valtion sairaaloihin nähden. Eri- taminen sairaalan pellheellisiä hoitajia var-
11908: tyisinä epäkohtina on mainittu asuntojen ten, joka .poistaisi molemmat mainitut epä-
11909: ahtaus kuin myös niiden huono kunto ja kohdat, tulisi laskelmien mukaan maksa-
11910: sopimaton sijainti s~kä välttämättöminä pi- maan 8,500,000 markkaa.
11911: dettävien mukavuuksien puute. Tilanne Mustasaaren sairaalan henkilökunnan
11912: eräissä sairaaloissa on puheena olevassa käytössä on 62 huonetta, joissa asuu 57
11913: suhteessa sellainen, ettei edes terveydellisiä sairaalan palveluksessa olevaa :henkilöä,
11914: vaatimuksia ole niissä, mahdollisuus noudat- mutta jos myös perheen jäsenet otetaan huo-
11915: taa. mioon, nousee niissä asuvien ~uku 99: ään.
11916: Valtion mielisairaaloitten :henkilökunnan Vaikeimmassa asemassa ovat tällöin sairaa-
11917: voidaan katsoa sanotussa kohden olevan lan palveluksessa olevat perheelliset hoita-
11918: erityisen huonossa asemassa. Huomioon ot- jat, joista suuri osa joutuu hankkimaan it-
11919: taen kysymyksessä olevan henkilökunnan selleen asunnon sairaalan ulkopuolelta,
11920: toiminnan raskauden ja vastuunalaisuuden useimmissa tapauksissa Vaasan kaupun-
11921: olisi mielestämme, valtiontaloutemme nykyi- gista. Koska tästä asiaintilasta koituu sa-
11922: sistä va1keuksista huolimatta, ryhdyttävä moja epäkohtia kuin Pitkäniemen sairaa-
11923: toimenpiteisiin sanotun hen'kilökunnan lan kohdalla olisi tarpeen 24 :pe:t~heen asun-
11924: asunto-oloissa vallitsevien epäkohtien kor- tojen ra!kentaminen, minkä on laskettu tu-
11925: jaamiseksi. levan maksamaan H,500,000 markkaa.
11926: Käsityksen saamiseksi siitä, minkälaiset Niuvanniemen sairaalan henkilökunnan
11927: s:airaaloitten henkil.ökunnarn asunlto-olot nykyiset asuntorakennukset ovat varsin
11928: ova.t, ·esirbämme esimerkkejä kolmesta sai- rappeutuneessa kunnossa. Koska tällöin
11929: raalasta. suuri osa sen henkilökunnasta joUituu asu-
11930: Pitkäniemen sairaalassa on potilaspaik- maan sairaalan ulkopuolella, olisi tämän
11931: kojen luku vuodesta 1900 lähtien noussut asiaintilan korjaamiseksi rakennettava
11932: 355:stä 700:aan sekä henkilökunnan luku asuntorakennus, johon järjestettäisiin. asun-
11933: 105:stä 226 :1een ja, kun. otetaan huomioon not 12 perheelliselle hoitajalle, 22 huonetta
11934: myös mielisairaanhoitokurssin oppilaat, pe:rlheettömiä hoitajia varten sekä sairaalan
11935: 274:ään, mutta ·asuinhuoneitten il_uku on kolmannelle alilää!kärille asunto. Nämä ra-
11936: kohonnut vain 25: lla. Sairaalan ulkopuo- kennustyöt tulisivat arvion mukaan maksa-
11937: lella joutui viime vuoden alussa asumaan maan 11,500,000 markkaa.
11938: 21 hoitajaa ja 16 hoitajatarta, yhteensä Edellä esitetyt esime:t~kit, jotka koske-
11939: Vl,7. - Ryömi y. m. 249
11940:
11941: vat eräitä valtion mielisairaaloita, voidaan Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
11942: melkoisessa määrin yleistää kaikikien val- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11943: tion sairaaloitten henkilökuntaa ikoske- muksen,
11944: vi'ksi. Tämän !henkilökunnan asunto-olot että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
11945: eivät ole sillä tasolla, millä niiden tulisi tarpeellisiin toimenpiteisiin valtion
11946: olla. Varsinkin on sairaaloitten palveluk- sairaaloiden henkilökunnan asunto-
11947: sessa olevan perheellisen henkilökunnan oloissa vallitsevien epäkohtien poista-
11948: asema tässä suhteessa erittäin vaikea. miseksi korottamalla puheena ole-
11949: Koska tästä tilanteesta aiheutuu sekä valle henkilökunnalle sairaalan ulko-
11950: asianomaiselle henkilökunnalle taloudellisia puolella asumisen johdosta maksetta-
11951: vaikeuksia että valtiolle, joka joutuu jat- via vuokra-avustuksia, rakennutta-
11952: kuvasti suorittamaan vuokra-avustuksia, malla sille tyydyttäviä asuntoraken-
11953: vältettävissä olevia kustannuksia, olisi mie- nuksia sairaaloiden alueella ja kor-
11954: lestämme mahdollisimman pian ryhdyttävä jauttamalla näiden sairaaloiden tä-
11955: toimenpiteisiin valtion sairaaloiden henki- hänastisia asunnoiksi vamttuja kor-
11956: lökunnan asunto-oloissa vallitsevien epäkoh- jauskelpoisia huoneita asuttavaan
11957: tien poistamis~ksi. kuntoon.
11958: Helsingissä helmikuun 15 'päivänä 1947.
11959:
11960: Mauri Ryömä. Eino Tainio.
11961: Hertta Kuusinen. Elli Stenberg.
11962: Aa.ro Uusitalo.
11963:
11964:
11965:
11966:
11967: 32
11968: 250
11969:
11970: VJ,s. - Toiv. al. N:o Sö.
11971:
11972:
11973:
11974:
11975: Tåinio y. m.: Ensiapwvarastojen järjestämisestä syrjäisten
11976: seutujen sairaanhoidon parantamiseksi.
11977:
11978:
11979: E d u s k u n n a ll e.
11980:
11981: Maassamme viime vuosikymmeninä ta- Koska asu:tuskeskuksissakin pidetään täll-
11982: pahtuneen yleisen sairaanhoidon kehityksen laisia väLttämättöminä kaikissa suuremmissa
11983: tuloksista ovat syrjäisien seutujen asukkaat laitoksissa, ei mielestämme voi tulla muu-
11984: jääneet vähäisimmälle osalle. Pitkät, vai- hun kuin sriihen tulokseen, että tällaisten
11985: keakulkuiset ja eräissä tapauksissa :biettö- saaminen syrjäisemmiUe seuduille olisi si-
11986: mätkin :taipaleet ovat esteenä [ääkäreiden täkin välttämättömämpää.
11987: sa~raskäynneiHe samoill!kuin väestön p'ä:ä- Voidaan ehkä vä:irttää, ettei ensiapuva-
11988: syllle heidän [uokseen. Varsinkin äkilli- rastoillla olisi merkitysrtä, koska käytettä-
11989: sissä sairastumis- ja tapaturmrutapauksissa vissä ei ole tehtävään koll!luuntunutta hen-
11990: voi helposti autettava sairaus muodostua kilöstöä. Väite onkin suurelta osalta pe-
11991: hengenvaaralliseksi. Kiertävien saimanhoi- rusteltua, mutta tä<Uaista puutetta voitai-
11992: taj,attarien asettaminen on tosin tilannetta siin lääkintöha:l:lituksen suorittamal1a kurssi-
11993: paljon parantanut, mutta vähäilukuisina ja koulutustoiminnallla ainakin osittain
11994: eivät hekään ehdi yEvoimaista tehtävää poistaa. Jos täl1lainen ensiapuvarastover-
11995: täyttää. Myöskään syrjäseuduille perustet- kosrto hoitajineen asetettaisiin piirilääkärei-
11996: tujen harvalukuisten sairastupain vaikutus den valvontaan sekä kiertävien sairaanhoi-
11997: ei vielä u[otu kovinkaan la:ajaHe ja syrjäi- tajattarien ja terveyssisarten alaisiksi ja
11998: simmält seudut jäävät niidenkin avusta hy- huollettaviksi, niin se kouluttamattomine
11999: vin vähäiseille osalle. Asian 1tekee vieläkin hoitajineenkin edistäisi syrjäisimpien seu-
12000: pahemmaksi läiäik!e- y. m. ensiaputarpeiden tujen asukkaiden puutteelilista sairaanhoi-
12001: puute. toa.
12002: Tosin syrjäseutujen asukkaat pyrkivät Kus,tannuksetkaan, jotka edeHä esitetyn-
12003: varaamaan [ääkkeitä mahdollisia sairausta- la:isen organisation muodostamisesta val-
12004: pauksia varten, mutta ymmärrettävistä tioille tulisivat, eivät muodostuisi suuriksi
12005: syistä nämä toimenpiteet ovat alkeellisia niiden tuottaman hyödyn huomioiden.
12006: ja rii1ttämättömiä. Harvoin he 'tulevat hank- Edenä esitettyyn vedoten ehdotamme
12007: kineeksi edes side- ja puhdistusaineita ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12008: -välineitä. Ens,iaputarpeiden puute muo-
12009: dostuu usein hyvinkin kohtalokkaaksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12010: Tällaiseen syrjäisillä seuduilla vaillitse- toimenpiteisiin ensiapuvarasto-orga-
12011: vaan ,asiantil.a:an olisi saatava korjaus. nisation luomiseksi maamme syrjäi-
12012: Eräänä pa~annusmenetelmänä olisi ensiapu- sien seutujen sairaanhoidon paranta-
12013: varastojen sijoittaminen näille seuduille. miseksi.
12014: Helsingissä heiimikuun 13 päivänä 1947.
12015:
12016: Eino Tainio. Toivo 1. Sormunen. Tyyne Tuominen. L. Myllymäki.
12017: Elli Stenberg. J. Mustonen. Mauri Ryömä. Juho Hukari.
12018: Eino Roine. Yrjö A. Manninen. Olga L. Terho. P. Leskinen.
12019: Vilhelm Riihinen. Juho Mäkelä. W. Metsäranta. H. S. P~sonen.
12020: Hertta Kuusinen. Esa Hietanen. Anna Nevalainen. Martti Miettunen.
12021: Toivo Lång. Aleksi Rinne. Antti Virtanen. Markus Niskala.
12022: Sulo Muuri. Elsa Karppinen. Vilho Lehtonen. Antti A. Koukkari.
12023: Erkki Koivisto. Hugo Manninen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. M. 0. Lahtela.
12024: 251
12025: VI,9. - Toiv. al. N :o 86.
12026:
12027:
12028:
12029:
12030: E.. Koivisto y. m. : Määrärahasta Oulun diako,nissakodiUe
12031: sairaanhoitajatarkoulutusta varten.
12032:
12033:
12034: E d u s k u n n a ll e.
12035:
12036: Maassamme on suuri puute sairaanhoita- tukea. Kustannukset siitä ovat kuitenkin
12037: jattarista. Erinäiset työaikaa koskevat muu- varsin huomattavat, ja on laitos tämän
12038: tokset ja yhä lisääntyvä sairaanhoitajatar- takia viime aikoina joutunut taloudellisiin
12039: tarve tulee lähiaikoina tätä puutetta vielä vaikeuksiin. Niinpä sairaalan viime vuoden
12040: pahentanaan. Senvuoksi sairaanhoitajatar- tappio nousee lähes puoleentoista miljoo-
12041: koulutusta olisi valtiovallan :taholta pyrit- naan markkaan, menojen noustessa yli 13
12042: tävä tehostamaan. miljoonan markan. Tämä tappio on aiheu-
12043: Oulun d1akonissalkoti on 40 vuoden ai- tunut juuri sairaanhoitajatarkoulutuskus-
12044: kana kasvattanut yli 500 sairaanhoitaja- tannuksista. Sairaanhoitajatarkoulutus on
12045: tarta. Ne ovat valmistuneet pääasiassa viime vuoden aikana laitokselle tullut mak-
12046: Pohjois-Suomen eri sairaaloiden sairaan- samaan seuraavasti:
12047: hoitajattariksi sekä diakonissoiksi kuntien
12048: ja seurakuntien palvelukseen. Viimemai- Täysihoito (oppilasta ja päi-
12049: nittujen työ on lähes 100 %: sesti ollut vää kohti a 97: 20) .... 4,257,360:-
12050: sairaanhoitotyötä. Kuukausiraha 25 oppilaan
12051: Nykyisin saavat OU!lun dia:konissakodin 6 kk:lta ............... . 75,000:-
12052: oppilaat täydellisen lääkintöhallituksen hy- Vakinaisten työntekijäin palk-
12053: väksymän sairaanhoitajatarkoulutuksen. kaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219,000: -
12054: Oppij,ailmo on 4-vuotioon. Oppilaita on [ai- Kurssitoiminta . . . . . . . . . . . . 265,200: -
12055: tokseen vuosittain otettu 70-100 pyri- Kouluhuoneisto . . . . . . . . . . . . 12,000: -
12056: ----------~-----
12057: jästä 30-40, joten oppilaita kaikkiaan on Yhteensä 4,828,560: -
12058: keskimäärin noin 120. Vuosittain näistä
12059: valmistuu noin 25. Jos oppilaiden työn arvoksi lasketaan 40
12060: Diakonissakodin oppilailla on uudessa oppilaan kohdalta a 2,500 markkaa, 30
12061: ajanmukaisessa sairaalassa ja 7-8 erikois- oppilaan kohdalta 7 kk: n ajalta sama
12062: lääkärin johdolla erittäin hyvät mahdolli- palkka ja 25 oppilaan työstä 131;2 kik:n
12063: suudet saada monipuolinen käytännöllinen ajalta a 3,000 markkaa, saadaan työn ar-
12064: ja 1tietopuo~iill.en opetus. Lisäksi 'Laitok- voksi 2,737,500 markkaa, joten vajaus on
12065: sella on oikeus lähettää oppilaita harjoi'tte- 2,091,1060 markkaa.
12066: lemaan Oulun läänin mielisairasosastolle Oppilasta kohden sairaanhoitajatarkou-
12067: samoinkuin keuhkotautiparantolaan. Tä- 1utukses'ta aiheutuvat puhtaat kustannuk-
12068: män vastineeksi diakonissakoti puolestaan set ovat siis 17,425: 50 vuodessa, joten
12069: ottaa vastaan valtion sairaanhoitajatarkou- nelivuotinen koulutus 25 vcaJmistuvaa si-
12070: lun oppilaita omaan saira;alaansa. Diako- sarta kohti tulee maksamaan yli 83,000
12071: nissaJkoti on antanut myös mahdollisuuden markkaa.
12072: useille kymmenille sisarilleen osallistua ter- Kun Ou:Inn diakonissakoti on suoritta-
12073: veyssisarkursseille, joten heistä on tullut nut ja yhä edelleen suorittaa sangen tär-
12074: päteviä terveyssisaria. keää sairaanhoitajatarkoulutusta Pohjois-
12075: Tämä sairaanhoitajatarkoulutus on Suomen hyväksi, ei mielestämme ole oikein
12076: koko ajan tapahtunut ilman valtiovallan että sen 1tulee tapahtua korottamalla poti-
12077: 252 VI,9. - Oulun diakonissakoti.
12078:
12079: lasmaksuja, jotka nykyisin ovat samat kuin lestämme kohtuullista, että valtio edes
12080: vastaavissa valtion sairaaloissa. Mikäli osittain korvaisi vaikeuksiin joutuneelle
12081: potilasmaksujen korotus nykyisestään tu- OU!lun diakonissakod:illle sairaanhoitajatar-
12082: lee toimitettavaksi, tarvitaan näin saatu koulutuksesta aiheutuvat menot.
12083: tulo kipeästi sairaalan kohonneisiin yllä- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
12084: rpitokustannuksiin. Mainittakoon, että val- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
12085: tion yleisten sairaaloiden menot on kulu- toivomuksen,
12086: vana vuonna arvioitu 292,081,700 markaksi
12087: ja sairaalain potilasmaksut vain 101,000,000 että hallitus .ottaisi vuoden 1948
12088: markaksi. Valtion sairaanhoitajataropetuk- tulo- ja menoarvioesitykseen Oulun
12089: seen on tulo- ja menoarviossa merkitty me- diakonissakodille sairaanhoitajatar-
12090: noja 27,698,200 markkaa, mutta tuloja vain koulutusta varten 1.5 miljoonan mar-
12091: 1,680,000 markkaa. Näin ollen olisi mie- kan miiJärärahan.
12092: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
12093:
12094: Erkki Koivisto. H. A. Kannisto.
12095: Lauri Järvi. Toivo I. Sormunen.
12096: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
12097: lYiatti Meriläinen. H. S. Pesonen.
12098: Arvi Ahmavaara. Johannes Wirtanen.
12099: Martti Miettunen. Elsa Karppinen.
12100: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
12101: 253
12102:
12103: VI,1o. - Toiv. al. N :o 87.
12104:
12105:
12106:
12107:
12108: Kauhanen y. m.: Toimenpiteistä radiovastaanottimien ja
12109: ,kovaäänislaitteiden hankkimiseksi valtion sairaaloihin.
12110:
12111:
12112: E d u s ik u n n a ll e.
12113:
12114: Sairaalaolojen myönteinen kehitys on ajan vaatimukset huomioon ottaen, mutta
12115: maassamme etenkin sotien edellisinä vuo- k~hityksen edistyessä ne ovat monessa suh-
12116: sina voimakkaasti edistynyt. Eduskunta teessa jääneet jälkeen yksityisistä sairaa-
12117: on edustajain aloitteiden pohjalla ja hal- loista. Etenkin valtion sairaalat ovat ah-
12118: lituksen esityksistä myöntänyt valtion va- taita ja kolkkoja. Siksi olisi näiden sai-
12119: roja huomattavat määrät maamme sairaala- raalain viihtyisyyttä lisättävä mikäli mah-
12120: olojen parantamiseksi. Huomioitava myös- dollista yksityissairaalain tasolle. Kun
12121: kin on, että lääkintöhallitus on tehnyt laa- useimmissa maanime yksityissairaaloissa on
12122: jakantoisia suunnitelmia sairaalaolojen radiovastaanotin ja kun useimmissa maam-
12123: edelleen kehittämiseksi. Sairaalain sijoitus- me vankiloissa on myöskin mahdollisuus
12124: paikikoihin, sisustukseen, tilavuuteen ja kuulla radio-ohjelmaa, niin katsomme tar-
12125: viihtyisyyteen y. m. seikkoihin on kiinni- peelliseksi, että kaikkiin valtion sairaaloi-
12126: tetty ansaittua huomiota. Tästä huoli- hin hankitaan radiovastaanotin ja kova-
12127: matta olosuhteet eivät sairashoitoalalla äänityslaitteet ensi tilassa ja siten ediste-
12128: maassamme ole vielä sellaiset, että ne vas- tään sairaiden viihtyisyyttä.
12129: taisivat niitä vaatimuksia, joita nykyaikana Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12130: voidaan kohtuudella sairaaloille asettaa. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12131: Kun valtiovallalla monien muiden uudis- toivomuksen,
12132: tuksien takia ei lähivuosina liene mahdol-
12133: lisuutta ryhtyä kaikkien eprukohtien kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12134: jaamiseen, olisi korjaukset tehtävä niissä toimenpiteisiin radiovastaanottimien
12135: kohdin, missä ne tulevat halvemmaksi ja ja kovaäänislaitteiden hankkimiseksi
12136: muuten ovat helpot toteuttaa. valtion sairaaloihin sairaiden viihtyi-
12137: · Valtion sairaalat ovat aikoinaan olleet syyden edistämiseksi.
12138: kaikin puolin tyydyttävässä kunnossa, sen
12139: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1H47.
12140:
12141: Kalle Hj. Kauhanen. Edvard Pesonen.
12142: Alpo Lumme. Kyllikki Pohjala.
12143: Kaisa Hiilelä. Ebba östenson.
12144: Yrjö A. Manninen. Erkki Leikola.
12145: Elsa Karppinen. Antti J. Rantamaa.
12146: Elli Nurminen. Hertta Kuusinen.
12147: Kauko Andersson. J. F. Tolonen.
12148: Aino Malkamäki. Vilho Lehtonen.
12149: Valto Käkelä. Tyyne Tuominen.
12150: Aino Luostarinen.
12151: 254
12152:
12153: VI,n. - Toiv. al. N:o 88.
12154:
12155:
12156:
12157:
12158: Lappi-Seppii.lä: ·Toimer~~piteistä vapaaehtoisen verensiirtotoi-
12159: minnan taloudeUiseksi tukemiseksi.
12160:
12161:
12162: E d u s kun n a ll e.
12163:
12164: V erens~irrolla on maassamme pelastettu harrastustaan tähän epäitsekkääseen toi-
12165: tuhansia ihmishenkiä viime vuosien aikana. mintaan. Pienen, pari virklllhlij'aa käsittä-
12166: Huolimllltta siitä, että verensiirtotoimintaa vän vakinaisen keskustoimiston ylläpito
12167: on Suomessa harjoitettu vasta vajawt kym- normaalisine toimistokuluineen muuttaisi
12168: menen vuotta, ovat tulokset olleet erittäin ratkaisevasti nykyisen tilanteen parem-
12169: myönteiset. Vahaaehtoiset veren!luovutta- maksi On nimittäin otettava huomioon, että
12170: jat, - aluksi pal'ltiolaiset ja myöhemmin koko verensiirtotoiminta perustuu uhrautu-
12171: kymmenet tuhannet muut uhrautuv:aiset VlaisuU'teen, - verenluovuttajat itse kun
12172: kansalaiset, etupäässä naiset, ovat korvauk- eivät vaadi itseHeen mitään korv<austa. On
12173: setta luovuttaneet vertaan tuhansia litroja niinmuodoin varsin yksinke1.1tainen asia
12174: lähimmäistensä hengen pelas,tamiseksi. huolehtia mainitun sosiaalisen :toiminnan .
12175: Sodan aikana hoidettiin verensiirtotoi- jatkumisesta, eikä tämä kysy kuin nimeksi
12176: mintaa armeijan päämajasta käsin, mutta yhteiskunnan varoja.
12177: rauhanaikaiseillla verensiirtotoiminnalla ei Edelläesitettyyn viitaten esitän eduskun-
12178: ole niitäkään toimintamahdolLisuuksia, jotka nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12179: rauhanajan pienempi verentarve edellyt-
12180: tää, huo!limatta siitä, e1ttä tämä tarve on että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12181: luonnollisesti huomattavasti paljon vähäi- siin maassamme tapahtuvan ja jo
12182: sempi kuin sodan aikana. suuria tuloksia aikaansaaneen vapaa.
12183: Tarvittaisiin VIllin vähäisen valtiovallan ehtoisen verensiirtotoiminnan talou.
12184: tukea niin vapaaehtoiset verenluovuttaj-at delliseksi tukemiseksi.
12185: voitaisiin pitää koossa ja yl~läpitää heidän
12186: Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947.
12187:
12188: Jussi Lappi:-Seppälä.
12189: Vt,12. - 'l'oiv. at. H :o 89.
12190:
12191:
12192:
12193:
12194: Käkelä. y. m.: Eräiden valtion sairaalain työntekijäifn toin-
12195: 'ten vakinaistamisesta.
12196:
12197:
12198:
12199:
12200: Lä;äkmtöhrul!lltuksen alaisissa ~airoksissa epäilemättä myösikm [·aitootem. haJliJJ:iJn,toa.
12201: työsikemrtleloo jatkuvasti kuulmusipa;J.klkaiata Tililöin voitta:isi.ID sam'Oja a.siallJOIIl.ais,tJen
12202: hem.ikhlökunrtaa yb~tyisoikeudeillisessa !työ- oikeuksia ja v·e.11V1011lis.uubia työpaiJro:iJ11a
12203: suhteessa.. Työn jatkuvaisuuteen, vastuu- ikt0101'ltevia mäJäräyksiä ooveiltaa !koko ikuukau-
12204: seen ja velwcituksiin niähdem. 'heiltä v;oidaalll S!ipadika:Ua työskenteleväJoo hem.ikiiökuntaan
12205: verralta jUJlik:isoike.ude1'lisessa s111hteessa ole- nJähden. Kiaiklki nämä edistäisivä!t myös työ-
12206: viin viran- ja ,toimenilm;ltijoihm. Täl~aisia rwwhaa ityöpailko:iilil:a; ja muun hem.ikHöirun-
12207: toimiheniki<löitä ovat v.ahtimes,ta.rit, .työm.es- i!lJall! il:uotta:mu:lmeil1is1ta sU!htautlllllnista asilan-
12208: tarit, tlärrnmittäjät, ltrulonmiehet, apum:iJehet, o:tn:a:is>een :työnd·Oihtoom.
12209: siivoojrut'tail'et, ap:wlaisemärrmöitsij.ät, ke:iJttä- Tyydytyksetlä onkin pantava merkille, 1että
12210: jät, ikei:t,tiöapulaise.t, ompelijat:taret, pesi- valtiovalta kokonaisuudessaan ja samoin
12211: jättäl'et j. n. •e. Sen jiiJlkeen !lnvn osa vaJhti- monet kesik!usv:iraSitot, vrursim.ikin, Viiilil'auhan
12212: mes1Ja:rei1ta, ,työmestareita, iLämmit1täjiä, ta- jäiikeisenä aikana, ovrut tehneet merikityk-
12213: lO!Il.lffiiehiä ja •emänm:öi:tsrijöitä y. m. viime selilistä ·työtä sa·adakseen ,paiv·eluiks,essaam
12214: vuosien iku!luessa on sii:rre.tty jokio perus- olevien toimihenlcilöitteDJ as,emam mahdol:li-
12215: pallkkais.ikisi tai ylimääräisiksi toimenha;1Jti- simmaln yhdenmukaiseksi nimell!Omaan mitä
12216: joiksi, ovat yksityisoiikeudeUiseen työsuh- tui1ee sosia:aHsiin 'Oikeuksiin. T:äHaiseHa !ke-
12217: teeseen jääneet pääasiass:a vaiiDJ kaikkein hitylkse,]lä on myön:teinen vaikutuiksem.sa
12218: atl1rrnmin prulikatut ~toirrnihenki:löt. Heidän myös työtehon Esruäntymisee;n,.
12219: työnsä on ikuitenik:iiDJ yhtä välttämätöntä Useista eri seikoista johtuen ei iku:iJtem.-
12220: kuin julik:iJsoikeudeHis,essa :asemass:aikin 'O~e ilman ~ähesk:ään aiffia OOe S•aavutettu odotet-
12221: vien työ. On myösikin huomatt·ava, että tuja :tuloksia. Tästä esimerkkinä mainit-
12222: virastojen ja laitosten kuukausipaikkaisen takoon juuri nyt kysymyksessä oleva hen-
12223: henkhlökunrnan vaJkimaistaminen ma:hdoHi- k:iilökunta, jonka asema - siitäkin huoli-
12224: s:immJMIJ suutvessa la:ajuudE'BSa olisi omi·ruan ma;tta, että lääkintöhallitus jo pidemmän
12225: ihelpott:a:maan virastojen ja n.iitä ylempien aikaa on asettunut myönteiselle kannalle
12226: ikesikuseE[)Jten ttyöskeiDJtelyä, joissa yiksityis- sen V'akinaistamiseen nähden - jatkuvrusti
12227: oikeud~lilisessa 1työsuhteessa olevan hen!kilö- on varsin epämääräinen.
12228: ikun'OOJll ;työ- ja paMaehtoja ikosroevien Saimailat ovat laadultaan scllaisia työ-
12229: asioitten käsitteily vi·e ny1t paJjon aikata. paikkoja, joissa pitäisi olla vakinainen 'työ-
12230: Tärrnä j,olhtuu 'läJI.IDnä siitä, •että sanotut voima. Sairaaloissa työskentelevän henkilö-
12231: asiat ova;t meliko tUJlikinnanvarais•ia johtuen kunnan vakinruis.taminen ei myöskään tuot-
12232: voimassa olevien määDäysten kirjavuu- tane vaikeuksia työvoimakysymyksen rrut-
12233: desta. Pa:lvelussuhteen yhitenäistäminen si- kaisussa, koska sairaaiain pysyvä työvoiman
12234: iten, että esimel'ikiksi kaikki v:ä!hintääm 6 tarve on helposti arvioitavissa, milloin kuu-
12235: trmn:iJn pitu:ilsia työpäiviä suorittavat toi- kausipalkalla työskentelevistä on kysymys.
12236: miihenkilöt olisivat julkisoikeudeHi&essa ·rus·e- Toimenpiteet, joihin puheena olev·assa
12237: massta ja maini1ttua aiikarrnääJrää lyhyempiä kysymyksessä on ryhdytty, näyttävät joh-
12238: !työpäiviä suoritt~a:Vat sekä tuntipalkka:iset tavan tuloksiin odotettua hitaammin. To-
12239: yksityisoilkeude:1!lisessa asemrussa, helpottaisi teutettunakin ne parhaassa tapauksessa il-
12240: 256 .VI,12. - Sairaa.Jain työntekijät.
12241:
12242: meisesti merkiltsevät sitä, että vain osa sai- vien työntekijöide;t toimien vakinais-
12243: raalain työsuhteista muodostetaan perus- tamiseksi,, ja
12244: palkkaisiksi. Lisäksi olisi huotlehdi,ttava että vakinaistettuihin toimiin va-
12245: siitä, että uusissa peruspailk!kaisissa toimissa littaisiin ne työsopimussuhteen no-
12246: saataisiin [ukea hyväksi koko valtion pal- jalla työskentelevät ja ylimääräisten
12247: veluksessa toimittu aika. toimien haltijat, jotka mainittuja
12248: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme ikun- tehtäviä vakinaistamisen tapahtuessa
12249: nioirttaen eduskunnan päätettäväksi toivo- hoitavat, sellaisin ehdoin, että heille
12250: muksen, muuttuneessa työsuhteessa ikälisiin
12251: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi ja muihin palkkausluontoisiin etui-
12252: toimenpiteisiin valtion sairaaloissa hin nähden luettaisiin hyväksi hei-
12253: vähintään 6 tunnin työpäiviä suorit- dän valtiota aikaisemmin kuukausi-
12254: tavien kuukausipalkalla työskentele- palkkaisina palvelemansa aika.
12255: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
12256:
12257: Valto Käkelä. Isak Penttala. Edvard Pesonen.
12258: Kauko Andersson. H. S. Pesonen. J. F. Tolonen.
12259: Yrjö Kilpeläinen. E. Pusa. A. K. Paasivuori.
12260: Urho Kulovaara. 0. Muikku. Uuno Raatikainen.
12261: Jere Juutilainen. Juho Karvonen. Väinö Kivisalo.
12262: Walter Kuusela. Penna Tervo. Miin::. Sillanpää.
12263: Alpo Lumme. Samuli Tervo. Onni Peltonen.
12264: Juho Kuittinen. Valfrid Eskola. Martta Salmela-Järvinen.
12265: Elli Nurminen.
12266: 267
12267:
12268: VI,1a. - Toiv. a.l. N:o 90.
12269:
12270:
12271: Lång y. m. : Toimenpiteistä valtion sairaaloitten työsopimus-
12272: suhteessa olevan henkilökunnan vakinaistamiseksi.
12273:
12274: Eduskunnalle.
12275:
12276: Lääkintöhallituksen alaisissa laitoksissa luottamuksellista suhtautumista sairaalain
12277: työskentelee jatkuvasti jokin määrä hen- johtoon.
12278: kilökuntaa työsopimuslain alaisessa työ- TyydytJ71ksellä onkin pantava merkille,
12279: suhteessa, vaikka heidät työn jatkuvaisuu- että lääkintöhallitus täili.än saakka on teh-
12280: teen nå!hden voidaan verrata vakinaisessa nyt parhaansa saadakseen sairaaloiden pal-
12281: virka- tai toimislrllteessa olevaan :henkilö- veluksessa olevien henkilökuntaryhmien
12282: kuntaan, varsinkin kun he eivät kuukausi- aseman mahdollisimman J71hdenmukaiseksi
12283: palkkalaisina nauti tuntipalkkalaisille tu- mitä nimenomaan sosiaalisiin oikeuksiin
12284: levia etuja, kuten kaksinkertaista palkkaa tulee, seikka jolla vuorostaan on oma myön-
12285: sunnuntaisin tai juhlapäivinä tehdystä teinen vaikutuksensa myös laitosten käytän-
12286: työstä j. n. e. Tällaisia ryhmiä ovat sai- nölliselle työskentelylle, koska turvattu ja
12287: raalain apumiehet, siivoojattaret, keittiö- oikeudenmukainen asema lisää työntekijäin
12288: apulaiset, keittäjät, pesijät j. n. e. Aikai- kiintymystä työpaikkaansa ja antaa hä-
12289: semmin sanottua henkilökuntaa oli paljon nelle sitä työniloa, jota ilman mikään työ
12290: enemmän, mutta sen jälkeen 1kuin m. m. ei tuota parhaita mahdollisia tuloksia.
12291: vahtimestarit, koneenhoitajat, lämmittäjät Edellä esitetyn lisäksi on vielä todet-
12292: ja työmestarit Viime vuosina on siirretty tava, että sairaala on työpaikka, jonka
12293: joko vakinaisiksi tai ylimääräisiksi toimen- luonteeseen jo tulisi kuulua vakinainen ja
12294: haltijoiksi, on työsopimussuhteessa jäljellä myös sellaiseksi itsensä tunteva työvoima,
12295: vain kaikkein alimmin palkatut TJilhmät, seikka, jonka m. m. useat kunnat ja muut
12296: joiden työ laitoksissa kuitenkin myöskin yhteisöt ovat jo :havainneet ja siirtäneet
12297: omalla tavallaan on yhtä välttämätöntä sairaaloittensa koko henkilökunnan julkis-
12298: kuin edellä mainittujen ryhmien työ. On oikeudelliseen asemaan.
12299: myöskin huomattava, että sairaalain kuu- Kun näin on, ja kun toisaalta on melko
12300: kausipaikkaisen •henkilökunnan vakinaista- helppo arvioida kunkin sairaalan pysyvä,
12301: minen helpottaisi työtä lääkintöhallituksen vakinainen työvoiman tarve, niin ehdotam-
12302: talousosastolla, jossa työsopimussuhteessa me eduskunnan pääteittäväksi toivomuksen,
12303: olevan ihenkilökunnan työehtoja koskevien
12304: asioiden käsittely vie nyt paljon aikaa, että hallitus antaisi Eduskunnalle
12305: koska monet työehtokysymykset ovat melko esityksen, jossa valtion sairaaloitten
12306: tulkinnan varaisia. Työsuhteen · yhtenäis- kaikkien työsopimussuhteessa olevien
12307: täminen niin, että kaikki sairaalain toimi- tehtävät vakinaistettaisiin ja että
12308: hen!kilöt olisivat julkisoikeudellisessa työ- toimiin valittaisiin tehtävien nykyi-
12309: suhteessa, 1helpottaisi myöskin laitosten hal- set suorittajat sellaisin ehdoin, että
12310: lintoa, koska kaikkia palkka- y. m. mää- heille muuttuneessa palvelussuh-
12311: räyksiä voitaisiin sovelluttaa kolko henkiilö- teessa luettaisiin hyväksi heidän val-
12312: kuntaan nähden samojen perusteiden mu- tiota työsopimussuhteessa palvele-
12313: kaan. Kaikki tämä edistäisi epäilemättä mansa aika.
12314: myös työrauhan ja muun henkilökunnan
12315: Helsingissä :helmikuun 10 päivänä 1947.
12316:
12317: Toivo Lång. Hertta Kuusinen. Juho Mäkelä.
12318: Nestori Nurminen. Mauri Ryömä. Elli Stenberg.
12319: Konsta Talvio. Toivo Kujala. Eino Tainio.
12320: M. Järvinen. Tyyne Tuominen.
12321:
12322: 33
12323: 258
12324:
12325: Vl,t4. - Toiv. al. N:o 91.
12326:
12327:
12328:
12329:
12330: Soininen y. m.: Määrärahasta synnytysosaston rakentami-
12331: seksi Kaavin k'UIItnan sairaalan yhteyteen.
12332:
12333:
12334: E d u s k u n n a ll e.
12335:
12336: ViLt&ten 1939 va:ltiopäivi'lll18 jätettyyn ra- että haUitus ottaisi vuoden 1948
12337: haasia-aloitteeseen n:o 18 (Liitteet I- talousarvioesitykseen tarpeellisen
12338: XIII s. 103) saamme kunnioittaen ehdottaa määrärahan synnytysosaston raken-
12339: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tamiseksi Kaavin kunnan sairaalan
12340: yhteyteen.
12341: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
12342:
12343: Heikki Soininen. Akseli Brander.
12344: 259
12345:
12346: Vl,lö. - Toiv. al. N:o 92.
12347:
12348:
12349: Kankainen y. m.: Toimenpiteistä alkoholistien raittiusneu-
12350: vonnan ja nuorten väkijuomien kölyttäj:äin huoUon jät-
12351: tämiseksi raittiuslautakun(nan tehtäväksi.
12352:
12353: Eduskunnalle.
12354:
12355: Kaikissa pnrmssa myönnetään, että massaolevien säännösten mukaan poliisi-
12356: maamme raittiustilanne on sodan jälkeen viranomaiset ovat velvolliset huoltolauta-
12357: romahdusmaisesti huonontunut. Tämän kunnalle ilmoittamaan kaikki juopumuspi-
12358: pelkkä toteaminen ei kuitenkaan paranna dätystapauikset. Mutta asianmukaista tie-
12359: asiaintilaa. Sen korjaamiseksi on välttä- tenkin olisi, että nämä ilmoitukset osoitet-
12360: mättä löydettävä konkreettisia toimenpi- taisiin raittiuslautakunnalle, joka niiden
12361: teitä. Tällöin huomio on lähinnä kohdistet- nojalla voisi seurata raittiustilannetta
12362: tava kunnallisen raittiuslautakuntalaitoksen yleensä ja myös yksityisten juoppouteen tai-
12363: tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eduskunta puvien henkilöiden kehitystä, ja ajoissa
12364: on äskettäin, näiden lautakuntien merki- ryhtyä asianomaisiin toimenpiteisiin. Tä-
12365: tyiksen tunustaen, hyväksynyt toivomuksen, män mukaisseti olisi tietysti myös sen lain
12366: että ne tulisivat pakollisiksi maan kaikkiin juopuneina tavattujen henkilöiden raittius-
12367: kuntiin. Nykyään raittiuslautakuntien toi- huollosta eräissä tapauksissa, josta hallitus
12368: mintamahdollisuus kuitenkin rajoittuu ai- on jättänyt eduskunnalle esityksen, sovelta-
12369: noastaan valistukselliseen työhön. Mitään minen uskottava raittiuslautakunnalle. .Se
12370: suoranaista vaikutusta nimenomaan väki- olisi sitäkin asianmukaisompaa kun siinä on
12371: juomia käyttäviin henkilöihin, siis juuri kysymys nuoriin henkilöihin kohdistuvista
12372: sellaisiin, jotka kipeimmin ovat raittius- opastavista ja kehoittavista toimenpiteistä.
12373: työn tarpeessa, niillä ei ole. Tässä on Kun on tuUut tavaksi, että n. s. :raittius-
12374: ilmeinen puutteellisuus meidän raittiuden todistuksia, joita vaaditaan erinäisiin toi-
12375: edistämisjärjestelmässämme, sillä ei ole mi- miin pyrkiviltä ja esim. autonajoluvan ha-
12376: tään muutakaan elintä, joka tarpeellisella kijoilta, annetaan myös henkilöille, jotka
12377: arvovallalla tätä puolta hoitaisi. Huolto- ilmeisestikään eivät täy:tä t!ässä kohden
12378: lautakunta kiinnittää huomiota ainoastaan asianomaisia vaatimuksia, niin olisi aikaan-
12379: niihin, jotlka ovat kehittyneet varsinaisiksi saatava säännös, että ainoastaan kunnan
12380: alkoholisteiksi, mikä kuitenkin valitettavan raittiUSilautaikunnan an1tama todistus pätee
12381: usein rajoittuu siihen, että lautakunta te- puheenaolevissa tapauksissa. Tätä ehdot-
12382: kee lääninhallitukselle esityksiä tiettyjen taa myös valtion alkoholikomitea äsken val-
12383: juomarien sijoittamisesta alkoholistihuolto- mistuneessa mietinnössään.
12384: laan. Kun huoltolautakunnat tavallisesti Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen
12385: aestetaan silmälläpitäen muita kuin rait- ehdotamme eduSikunnan hyväksyttäViäkai
12386: tiudellisia näkökohtia, ne eivät läheskään toivomuksen,
12387: aina ole muutenkaan sopivia käsittelemään
12388: juoppouteen taipuvia henkilöitä kasvatuk- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12389: sellisin keinoin. Tämän vuoksi olisikin, ku- siin sellaisen järjestelyn aikaansaa-
12390: ten mm. lokakuun 27-28 päivinä 1946 miseksi, että alkoholistiksi kehitty-
12391: pidetty maamme raittiuslautakuntien edus- misen vaarassa olevien ja varsinais-
12392: tajakokouskin on katsonut tarpeelliseksi, ten alkoholistien sekä neuvova että
12393: alkoholistihuolto. siirrettävä raittiuslauta- mittiuteen opastava käsittely samtoin-
12394: kunnille ainakin siltä osalta, minkä ei voida kuin myös suunnitteilla oleva nuo-
12395: ka,tsoa kuuluvan Laitos- y. m. s. huoltotoimen rien väkijuomien käyttäjien hu.olto
12396: piiriin. Huomattava myös on, että voi- uskottaisiin 1·ait.tiuslautakunnalle.
12397: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
12398:
12399: Kosti Kankainen. Albin Wickman. Alpo Lumme. Heikki Soininen.
12400: Uuno Raa.tikainen. Matts Forss. Antti J. Rantamaa.
12401: 260
12402:
12403: Vl,t6. - Toiv. al. N:o 93.
12404:
12405:
12406:
12407:
12408: E. Koivisto y. m.: Toimenpiteistä alkoholin tarjoilun kiel-
12409: tämiseksi anniskeluravintoloissa rukouspäivien ja suu1·-
12410: ten kirkoUisten juhlapäivien aafitoina.
12411:
12412:
12413: E d u s tk ru n n a ll,e.
12414:
12415: Rukouspäivien awttoiltoma ova1t ikai}!jen. ten kiTkolliaten juhlapäivien, kuten joUJlun,
12416: Laiset huvit ja e.lokuvanäytä.runöt ki,eillettyjä. p1ääsiäisen ja pitkänperjantain Wl.ttoina ra-
12417: Sensijaam. anniskeluravintolojgsa on llhlko- vintO'loissa ~tkoholia trurjotltaisi. Senvuoksi
12418: holin tarjoilu siLloinkin ollut sa11lilttua. Mui- ehdotamme kunnioittaen edusku:nnan hy-
12419: den huvittelupaikkojen ollessa suljettuina väksyttäväksi toivomuksen,
12420: pyrkiviilt anniskeluTaviutolat 'tällöin ole-
12421: maan enrtistä enemmän ~amsoitettuja ja sen- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12422: vuoksi myöskin olemailin muilta :i!ltoja rau- siin että rukouspäivien ja suurten
12423: hruttomampia. On todert:ltu, 1että rtälil.öin on kirkollisten juhlapäivien aattoina U<n-
12424: sattmlnut juopumusrikoksia .1JavaJ1iSita enem- niskeluravintoloissa alkoholin tar-
12425: män. Edehleen olisi .toivottavaa, ettei suur- joilu olisi kielletty.
12426: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
12427:
12428: Erkki Koivisto. H. Soininen.
12429: Helena Virkki. Alpo Lumme.
12430: Markus Niskala. Uuno Raatikainen.
12431: Yrjö Hautala. Antti J. Rantamaa.
12432: Yrjö I. Antila. H. S. Pesonen.
12433: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari.
12434: 261
12435:
12436: VI,1 7. - Toiv. al. N :o 94.
12437:
12438:
12439:
12440:
12441: U. Raatikainen y. m.: Toimenpiteistä juopuneena tavattu-
12442: jen kenh'löiden tarkoituksenmukaisern käsittelyn aikaan-
12443: saamiseksi.
12444:
12445:
12446: Eduskunnalle.
12447:
12448: Vuonna 1939 toimitettu tutkimus juop- tään, että tällöin usein pahanolontunteen
12449: pousaloista Suomen kaupungeissa ja ik:aup- poistamiseksi turvaudutaan väikijuomiin,
12450: paloissa vahvistaa jo aikaisemmissa tutki- mikä vähitellen johtaa jatkuvaan väkijuo-
12451: muksissa ilmitulleen tosiasian, että maas- mien käyttöön ja saattaa ainakin osan vä-
12452: samme on lukuisasti henkilöitä, jotka uudis- kijuomien käyttäjistä ennen pitJkää a!lkoho-
12453: tuvasti tekevät itsensä syypäiksi juopumus- listeiksi. TäJhänastista tarkoituksenmukai-
12454: rikoksiin. Mainitun vuoden aikana juopu- semmalla · juopuneiden ikäsittelyllä voitaisiin
12455: muksen takia pidätetyistä joutui noin kol- estää monen henkilön kehitys varsinaisiksi
12456: masosa poliisin huostaan kaksi kertaa tai juomareiksi. Kun pidätettyjen keskuudesta
12457: sitä useammin. Jos tarkkailuaika olisi ol- löydettäisiin alkoholismiin taipuvat yksi-
12458: lut ·pitempi, olisi uusintatapausten luku- löt, voitaisiin heihin nähden ryhtyä jo hei-
12459: määrä suhteessa· koko mäiärään ohlut vielä dän sairautensa aikaisessa vaiheessa soveilta-
12460: suurempi. Tämä seikka osoittaa, että po- maan, milloin heidän tilansa sitä vaatisi,
12461: liisitoimenpiteet yksinään ovat riittämättö- alkoholistilain tarjoamia hoitokeinoja.
12462: miä palauttamaan juoppouteen taipuvia Kysymys juopuneiden käsittelyn uudista-
12463: henkilöitä raittiisiin elämäntapoihin. misesta vaatii kuitenkin perusteellisen
12464: Tämän vuoksi on aika ottaa harkitta- asiantuntijain suorittaman selvityksen. Kun
12465: vaksi, eikö juopuneina tavattujen henkilöi- tässä on kysymys yleiseltä kannalta ensiar-
12466: den käsittely olisi järjestettävä periaatteel- voisen tärkeästä uudistuksesta, olisi paikal-
12467: lisesti uudelle kannalle. Kun juopunut laan, että valtion toimesta tällainen selvi-
12468: henkilö on fysiologiselta kannalta katsoen tys toimitettaisiin.
12469: myrkytystä sairastava, niin häntä ei olisi Edelläsanottuun nojautuen kunnioittaen
12470: käsiteltävä ainoastaan poliisitoimenpitein, ehdotamme ,eduskunnan hyväiksytt!äväksi
12471: vaan myös lääketieteen tarjoamin keinoin, toivomuksen,
12472: jolloin erityisesti olisi selvitettävä, minkä-
12473: laisesta myrkytyksestä kulloinkin on kysy- että hallitus toimituttaisi asiantun-
12474: mys, ja vaatiiko tapaus ehkä muita toimen- tijoilla selvityksen juopuneena tavat-
12475: piteitä iJwin ainoastaan pidätetyn pidätys- tujen henkilöiden tarkoituksenmu-
12476: päivän jälkeisenä päivänä putkasta kohme- kaisesta käsittelystä ja ryhtyisi siitä
12477: loisena vapauttamista. Kokemuksesta tiede- johtuviin toimenpiteisiin.
12478: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
12479:
12480: Uuno Raatikainen. Matti Pärssinen.
12481: Kosti Kankainen. Yrjö Hautala.
12482: Eino Möttönen. Alpo Lumme.
12483: 262
12484:
12485: VI,1s. - Hemst. mot. N:o 95.
12486:
12487:
12488: Brommels m. fl. : A.ngående skärpning av straffbestämrnel-
12489: serna röra,nde olovlig tillverkning, försäljning och fors-
12490: lt."ng (ll1) alkohold!rycker.
12491:
12492: T i 11 R i k s d a g e n.
12493:
12494: I en del trakter av vårt land har den ahlwholdrycker äro icke numera tidsenliga.
12495: olagliga sprithanteringen tilltagit i oro- I Jagen a,v den 9 februari 19<32 IIDap. VII,
12496: väckande ~rad efter kriget. Den olovliga ss. 61-81 stadgas i allmänhet för olov-
12497: tillverkningen, forslingen och försäljningen lig tillverkning av alkoholdrycker minst
12498: av alkoholhaltiga drycker har av många 100 dagsböter eller fängelse ej under 3
12499: gjo!4ts tili en så ~ön:alllde näring, att de månader, vid återfall minst 4 månader;
12500: helt eller delvis övergivit ärbart och nyt- vid olovlig försäljning och utskänkning av
12501: tigt arbete. Därjämte ha de tillfogat folk- alkoholdrycker minst 75 dagsböter, eller
12502: försörjningen skada i så måtto, att de lönn- fängelse ej under 4 månader; vid olaga
12503: li,gen för överpris köpt brödsäd och mjöl, innehav eller forsling av alkoholdrycker
12504: varav de bränt brännvin vanligen i sko- minst 50 dagsböter och vid förmildrande
12505: garna. Denna olagliga vara ha de och de- omständigheter högst 30 dagsböter o. s. v.
12506: ras agenter sedan sålt för dyra pengar åt F·ör närvarande stjga dagsböterna för lönn-
12507: mindre nogräknade medborgare och då bränning vanligen till 2,000L-3,000 mark,
12508: ofta tyvärr åt ungdomen. Ej sällan hän- motsvarande endast en hråkdel av för-
12509: der det näm[igeill, altt Slagda agenter gärna tjänsten av en enda liten tillverkning, ty
12510: uppehålla sig i närheten av ungdomens för- atlt märka 1är, ratt dagsbö,terna beräJrn.as för
12511: lustelseställen för att utbjuda den olagliga en person enligt honom ågån,gen taxering
12512: och f·ördärvbringande varan. Som exempel och icke efter de vel4kliga inkomster per-
12513: på huru lönnbrännarna kunna förtjäna sonen haft genom sin olaga sprithantering.
12514: pengar i dessa tider må nämnas, att ord- Domstol har visse11li:gen möjlighet att döma
12515: ningsmakten på en ort lyckats utreda, att till fängelsestraff, men det tillhör icke van-
12516: priset på dessa olagliga spritdryc!ker nu är ligheten. Och dock är det i regel perso-
12517: 600 merk per liter, medan därför erfor- ner, som en längre tid varit lönnbrännare,
12518: derligt mj·öl och andra ingredienser kosta vilka slutligen ertappas och befordras till
12519: Mgst 125 mk. Alltså ha de ett netto på laga ans'VIar. Om straffen skärptes även
12520: 475 mark per liter, vilket icke är någon för första resan, skulle de verka avskräc-
12521: då:lig förtjänst, då en rellativ,t liten rtiillverk- kande åtminstone för nybörjare. Fängelse-
12522: ningssats inbriillgar 15,000-20,000 mark. straff vore säkerligen mera effektiva än
12523: Under sådana förhållanden är det knap- böter. Kunde man sålunda mota det onda
12524: past ägnat att förvåna, om lönnbrännarna, i början, vore mycket vunnet.
12525: som stundom äro asociala varelser, betala På grund av vad ovan anförts, föreslå
12526: böterna med ett överlägset leende, när de u:nderteclmade, 1a.tt riksdagen ville besluta
12527: någon gång komma rättvisan i händer och hemställa,
12528: befordras ti!l'l 1laga stmff. .Mt de al1tför att •regeringen rnåtte rned det sna-
12529: sällan komma sig fast beror icke blott på raste taga under ornprövning en
12530: den ringa polisstyrkan i landskommunerna, tidsenlig skärpning av straffbestärn-
12531: utan även på att lönnbrännarna ha med- melserna i lagen orn alkoholdrycker
12532: håll av en del av befolkningen ävensom på av den 9 februari 1932 kap. VII
12533: dennas ovilja för angiveri. iOch däri ingående tillärnpliga delar
12534: De i gällande lag ingående stadgandena (ll1) 61-81 §§ sarnt skrida till av orn-
12535: om strafootserna för brott mot rlargen om prövningen betingade åtgärder.
12536: Helsingfors den 12· februari 1947.
12537: Albert Brommels. Helena Virkki. Hertta Kuusinen. Elli Nurminen.
12538: Kyllikki Pohjala. Erkki Leikola. Alpo Lumme. Albin Wickman.
12539: Levi Jern. Marots Forss.
12540: 263
12541:
12542: VI,1s. - Toiv. al. N:o 95.
12543: Suomennos.
12544:
12545:
12546:
12547:
12548: Brommels y. m. : Alkoholijuomien lwvattomasta valmistruk-
12549: sesta, myymisestä ja kuljetuksesta säädettyjen mti(Jais-
12550: tusten koventamisesta.
12551:
12552:
12553: E d u s k u n n a ll e.
12554:
12555: Väkijuomien luvaton käsittely on eräillä mista vaan myös siitä; että osa väestöstä
12556: maamme seuduilla sodan jälkeen noussut pitää salapolttajain puolta ja on haluton
12557: huolestuttavassa määrässä. Monet ovat teh- tekemään ilmiantoja.
12558: neet alkoholipitoisten juomien luvattomasta Voimassaolevaan lakiin sisältyvät sään-
12559: valmistamisesta, kuljetuksesta ja myynnistä nökset väkijuomalakia vastaan tehtyjä ri-
12560: niin tuottoisan elinkeinon, että ovat koko- koksia koskevista rangaistusmääristä eivät
12561: naan tai osaksi jättäneet rehellis~n ja hyö- enää ole ajanmukaisia. Helmikuun 9 p :nä
12562: dY'hlisen työn t!Elon. Sitäpaitsi he ov&t ai- 1932 annetun lain VII luvun 61-81 §§ :ssä
12563: heuttaneet ikansan!huollollista vahinlkoa osta- säädetään yleensä alkoholijuomien luvatto-
12564: malla salaa ylihintaan leipäviljaa ja jau- masta valmistamisesta ainakin 100 päivä-
12565: hoja ja ikeittäneet niistä viinaa, tavallisesti sakkoa tai vähintään 3 kk vankeutta, uusin-
12566: metsissä. Tätä laitonta tavaraa he ja hei- tatapauksessa vähintään 4 kuukautta; alko-
12567: dän asiamiehensä ovat sitten kalliista hin- holijuomien luvattomasta myynnistä ja an-
12568: nasta myyneet henkilöille, jotka eivät pidä niskelusta vähintään 75 päiväsakkoa tai vä-
12569: asiasta erikoisen tarkkaa väliä, ja tällöin hintään 4 kk. vankeutta; alkoholijuomien
12570: valitettavasti usein myös nuorisolle. Tapah- laittomasta hallussapidosta tai ikuljetuksesta
12571: tuu nimittäin usein, että mainitut asiamie- vähintään 50 päiväsakkoa ja lieventävien
12572: het mielellään pysyttelevät nuorison huvit- asianhaarojen vallitessa korkeintaan 30 päi-
12573: telupaikkojen läheisyydessä tarjotakseen väsakkoa j .n.e. Täitä nykyä nousevat sala-
12574: laitonta ja turmiollista tavaraa. EsimeJ.'k- poltosta tuomitut päiväsakot tavallisesti
12575: kinä salapolttajain raha-ansioista näinä ai- 2,000-3,000 markkaan, mikä vastaa vain
12576: koina mainittakoon järjestysvallan eräällä murto-osaa yhden ainoan pienen valmistus-
12577: paikkakunnalla onnistuneen· saamaan sel- määrän tuottamasta ansiosta, sillä on huo-
12578: ville, että näiden laittomien väkijuomien mattava, että päiväsakot määrätään asian-
12579: hinta on nyt 600 markkaa litralta, kun omaista henkilöä koskevan taksoitutksen eikä
12580: taas sitä varten tarpeellisten jauhojen ja niiden todellisten tulojen mukaan, joita hä-
12581: muiden tarvikkeiden hinta on korkeintaan nellä on ollut laittomista väJkijuomapuuhis-
12582: 125 mk. He ovat siis saaneet voittoa 475 mk taan. Tuomioistuimella on tosin mahdolli-
12583: litralta, mikä ei ole niinkään pieni ansio, suus vankeusrangaistuksen määräämiseen,
12584: kun verraten pieni valmistusmäärä voi mutta niin ei tavallisesti tapahdu. Ja lmi-
12585: tuottaa 15,000-20,000 mk. Näissä olosuh- tenkin ovat säännöllisesti kysymyksessä hen-
12586: teissa on tuskin hämmästyttävääkään, kun kilöt, jotka pitkän ajan ovat toimineet sa-
12587: salapolttajat, jotka toisinaan ovat olemuk- lapolttajina ja jotka lopuksi paljastetaan
12588: seltaan yhteiskunnanvastaisia, maksavat sak- sekä saatetaan lainmukaiseen vastuuseen.
12589: ikonsa ylimielisesti hymyillen joutuessaan Jos myös ensikertalaisten rangaistuksia iko-
12590: joskus oikeuden käsiin ja saadessaan lain- vennettaisiin, vaikuttaisi se pelottavasti ai-
12591: mukaisen rangaistuksen. Heidän liian har- nakin vasta-a1kajiin. V ankeusrangaistukset
12592: voin tapahtuva kiinni joutumisensa ei johdu olisivat varmastikin tehokkaampia kuin sa-
12593: vain maalaiskuntien vähäisistä poliisivoi- kot. Olisi paljon voi~ettu, jos pahaa vas-
12594: 264 IV,1s. - Väkijuomalain muuttaminen.
12595:
12596: taan voitaisiin siten jo alussa toimia ehkäi- 9 p:nä 1932 annetun väkijuomalain
12597: sevästi VII luvun 61-81 pykäliin sisälty-
12598: Edelläolevan perusteella ehdotamme edus- vien rangaistusmääräysten ajanm·u-
12599: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kaisen koventamisen sekä ryhtyisi tä-
12600: män harkinnan edellyttämiin toimen-
12601: että hallitus mitä pikimmin ottaisi piteisiin.
12602: uudelleen harkittavaksi helmikuun
12603: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
12604:
12605: .Albert Brommels. Hertta Kuusinen.
12606: Kyllikki Pohjala. .Alpo Lumme.
12607: Helena Virkki. Ma.tts Forss.
12608: Erkki Leikola. Elli_ Nurminen.
12609: Levi Jern. Albin Wickma.n.
12610: 265
12611:
12612: Vl,19. - Toiv. al. N:o 96.
12613:
12614:
12615:
12616:
12617: Salo: Esityksen antamisesta kuntien väkijuomaliikkeen voi-
12618: tosta saaman osuuden korottamisesta.
12619:
12620:
12621: E d u s k u n n a 11 e.
12622:
12623: Viittaamallila vuodtm 1946 v8JltiopäivNHi että hallitus antaisi Eduskunnalle
12624: tekemäni toivomUSia[oitteen n:o 27 (Liitteet esityksen sellaisiksi muutoksiksi voi-
12625: IV/25 sivu 86) perusteluihin ja huomaut- massa olevaan lakiin, että kuntien
12626: taen asiaa w!lmiste1leen komiteam. asiaa k3.1Il- tähän asti väkijuomaliikkeen anta-
12627: nattaneesta mielipiteestä esitän kunnioit- masta voitosta saamaa osuutta koro-
12628: taen edUSikunnan hyväksyttäväksi toivo- tettaisiin.
12629: muksen,
12630: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
12631:
12632: S. Salo.
12633: 266
12634:
12635: VI,2o. - Toiv. al. N :o 97.
12636:
12637:
12638:
12639:
12640: Lappi-Seppälä y, m.: Esityksen antamisesta eri ammatti-
12641: alojen ammattinimitysten suojaamisesta.
12642:
12643:
12644: E d u s k u n n a ll e.
12645:
12646: Viime aikoina on todettu ammruttiltaidon ne olisivat vahvistetut taidonänytteet suo-
12647: ja asiantuntemuksen uhkaavasti alenevan rittaneiden ammattimiesten , työtittelejä".
12648: useilla eri aloilla. On selvästi havaittavissa Ammattikunnat itse ehkä paremmin kuin
12649: Vla!Stuuntunnon :alenemista ja useinkin vain joku ulkopuolinen elin voi pitää jäsentensä
12650: vanhat, ammattiaan ja työtään kunnioit- asiantuntemuksen ja ammattitaidon riittä-
12651: tavat ammattimiehet koettavat ylläpitää vän korkealla tasolla. Kun kuitenkin yhte-
12652: työn laatua, sellaisena kuin se oli aikai- näisen menettelyn ja keskitetyn toiminnan
12653: semmin, ja mitä !kunnolliselta työnsuori- saavuttamiseksi valtiovail:lan on osaililistut-
12654: tukselta tulisi vaatia. Nuoremmat työnte- tava tässä esitettyyn järjestelyyn, olisi
12655: kijät monessa tapauksessa ajattelevat vain kauppa- ja teollisuusministeriön lähinnä
12656: ansiota eivätkä riittävästi kiinnitä huo- pyrittävä kehittämään taidonnäytteiden pe-
12657: miota työn tulosten rlaatuun. Hmiö orn P€- rusteella myönnettävät ammattinimitystoi-
12658: loittava ja voi tilanne muodostua hyvinkin menpiteet ajan vaatimusten mukaisiksi.
12659: vakavaksi, ellei korjausta asiaan aikaan- Edel!rä 011evaan viitaten esitämme edus-
12660: saada. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12661: Yhtenä Imimona tehost~tun ammattikasva-
12662: tuksen ja käytännöllisen koulutuksen te- että hallitus antaisi Eduskunnalle
12663: hostamisen rinnalla olisi ammattimiesnimi- esityksen eri ammattialojen ammat-
12664: tysten suojaaminen. Olisi suotavaa, että tinimitysten suojaamisesta ja niiden
12665: nimitykset ,muurari", ,rappari", ,sor- m.yöntämisestä vain toteennäytetty-
12666: vari", ,maalari'" j.n.e. eivä-t olisi tuota työtä jen taidonnäytteiden perusteella.
12667: yleensä vain tekevien yleisnimiä, vaan, että
12668: Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947.
12669:
12670: Jussi Lappi-Seppälä. Niilo Honkala.
12671: Päiviö Hetemäki. Aapo Inkinen.
12672: 267
12673:
12674: VI,21. - Toiv. al. N:o 98·.
12675:
12676:
12677:
12678:
12679: Hukari y. m.: Elinkeinoyhdistyksiin kuulumispakon pois-
12680: tamisesta.
12681:
12682:
12683: E d u s k u n n a ll e.
12684:
12685: Maaliskuun 31 pa1vana 1S79 elinkeino- elinkeinoyhdistyksiä koskevien lainsäännös-
12686: yhdistyksistä annetun asetuksen mukaan ten uudistamisen kiireellisesti valmistelta-
12687: elinkeinoyhdistyksen jäsen on jokainen, vaksi ja tämän perusteella antaisi eduskun-
12688: joka kaupungissa harjoittaa sanotun ase- nalle esityksen sellaiseksi lainsäädännöksi,
12689: tuksen 2 ja 3 § : ssä mainittua elinkeinoa. johon katsotaan olevan aihetta. Tällöin oli
12690: Jokaisen jäsenen on niiden ulosmittauksen eduskunnan toivomuksen mukaan kiinni-
12691: uhalla suoritettava yhdistyksen määräämät tettävä erikoista huomiota sen pakon pois-
12692: vuosimaksut. Näin sii!tä huoiimatt:a, vaikka tamiseen, joka elin:keinoyhdistyksiin kuulu-
12693: hiämeltä yhdistyksen !kokouksen päätöksellä misesta nyt on voimassa.
12694: voidaan kieltää pääsy yhdistyksen kokouk- Eduskunnan toivomuksen mukaisesti val-
12695: siin tahi äänivallan käyttäminen niissä. tioneuvosto on selvityttänyt asian. Asiaa
12696: Ammattitaidon edistäminen ja muiden- selvittelemään asetetun komitean mietintö
12697: kin syiden vuoksi tuollaisten elinkeinoyh- on valmistunut tammikuun 14 päivänä
12698: distysten olemassaolo ja jokaisen elinkei- 1941 ja on se jätetty kauppa- ja teollisuus-
12699: nonharjoittajan pakollinen kuuluminen jo- ministeriölle. Eduskunnan hallitukselle
12700: ho1lkin noista yhdistyksistä lienee ollut lausumasta toivomuksesta on kulunut yli
12701: välttämätöntä. Mutta niiden toiminnasta yksitoista vuotta ja komitean mietinnön
12702: ,edelleen voimassa oiev,an asetuksen anta- valmistumisesta yli kuusi vuotta. Koska
12703: misen jälkeen ovat olosuhteet siinä määrin asian käsittely on viipynyt näin kauan,
12704: muuttuneet, että ne ainakin suurimmaksi olisi eduskunnan mielestämme aiheellista
12705: osaksi ovat menettäneet alkuperäisen mer- sitä kiirehtiä, ja sen pel'USteeRa esitämme
12706: kityksensä. Elinkeinoharjoittajain pakol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12707: lista kuulumista niihin ei voida millään
12708: syillä :puolustaa. että hallitus kiireellisesti valmis-
12709: Elinkeinoyhdistyksen annetun asetuksen tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
12710: vanhentuneisuus on ollut aikaisemminkin tyksen sellaisten muutosten tekemi-
12711: eduskunnan käsiteltävänä, ja loka!kuun 15 sestä vuoden 1879 elinkeinoasetuk-
12712: päivänä 1935 on eduskunta lausunut toi- seen, että elinkeinoyhdistyksiin kuu-
12713: vomuksen, että hallitus jättäisi pakollisia lumisen pakko tulisi poistetuksi.
12714: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
12715:
12716: Juho Hukari. Toivo Sormunen.
12717: Eino Tainio. Aleksi Rinne.
12718: Toivo Lång. Esa Hietanen.
12719: J. Mustonen. Arvo Riihimäki.
12720: Antto Prunnila. Eino Kujanpää.
12721: Eino Roine. Paavo Leskinen.
12722: M. Järvinen.
12723: •• ••
12724: VALTIOPAIVAT
12725: 19 4 7
12726:
12727: LIITTEET
12728: vn
12729:
12730: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
12731: JA TOIVOMUSALOITTEET
12732:
12733:
12734:
12735:
12736: HELSINKI 1947
12737: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12738: j
12739: j
12740: j
12741: j
12742: j
12743: j
12744: j
12745: j
12746: j
12747: j
12748: j
12749: j
12750: j
12751: j
12752: j
12753: j
12754: j
12755: j
12756: j
12757: j
12758: j
12759: j
12760: j
12761: j
12762: Kunnallislainsäädäntöä, köyhäinhoitoa, Merikoiviston kunnan perus-
12763: tamista, metsästystä, rakennustoimintaa, maanjakoa ja -lunastusoi-
12764: keutta, väestötilastoa, huvitilaisuuksia, y .m. koskevia laki- ja
12765: toivomusaloitteita.
12766: 273
12767:
12768: VII,t. - Lak. al. N :o 25.
12769:
12770:
12771:
12772:
12773: Tainio y. m.: Ehdotus laik$i kunnallisen -vaalilain muulta..
12774: miseS!ta.
12775:
12776:
12777: E d u s k u n n a ll e.
12778:
12779: Kunnallisvaalit toimitetaan nyt voi- lit nyt voimassa olevan lain mukaan toimi-
12780: massa olevien la:kien mukaan kaikkialla tetaan joulukuun alussa, on sen seurauk-
12781: maassamme joulukuun 4 päivänä tai, sellai- sena, että metsätyöläisten on suurimmassa
12782: sissa kunnissa, joissa ne toimitetaan kah- osassa tapauksia käytännöllisesti katsoen
12783: tena päivänä, joulukuun 4 ja 5 päivinä. mahdotonta käyttää heille lain 'mukaan
12784: Kokemus on osoittanut, että tämä ajan- ·kuuluvaa kansalaisoikeuttaan. Sen kayttä-
12785: kohta vaalien toimittamiseksi ei ole paras minen vaatisi heiltä liian suuria taloudelli-
12786: mahdollinen. Se ei ole sitä erikoisesti La- sia uhrauksia, eikä se tulisi olemaan töi-
12787: pin ja Oulun lääneissä, Keski-Suomen jär- den häiriintymättömän suorituksenkaan
12788: viylängöllä ja siihen rajoittuvilla alueilla kannalta suositeltavaa. Käytäntö onkin
12789: sekä Pohjois-Karjalassa, joissa huomatta- johtanut siihen, että suurin osa metsätyö-
12790: van suuri osa väestöstä työskentelee metsä- läisistä noiden syiden vuoksi jättää ääni-
12791: töissä. Niinpä yksistään Lapin läänissä oikeutensa käyttämättä.
12792: ha;kkuukautena 1945-46 työskenteli metsä- Koska kunnallista vaalilakia aikoinaan
12793: töissä noin 118,000 henkeä. Koko maassa laadittaessa ei ole huomioitu vaalin toimit-
12794: metsätyöläisiä on 100,000-150,000 ihenkeä. tamisen ajasta aiheutuvia, edellä esitettyjä
12795: Monissa maamme pohjoisten ja itäisten seu- eprukohtia ja koska mitkään käytännölliset
12796: tujen metsäri1ldmissa kunnissa suurin osa syyt eivät estä niiden toimittamista aikai-
12797: työkykyisestä väestöstä joutuu työskentele- sempana, !kaikille äänio1keutetuille kansa-
12798: mään metsissä. Varsinainen hakikuukausi laisille sopivampana ajankohtana, jollainen
12799: aJkaa loka-marraskuun vaihteessa. Suu- käsityksemme mukaan olisi lokakuun 4 ja
12800: rin osa metsätyöläisiä joutuu työskentele- 5 päivä, ehdotamme
12801: mään kaukana varsinaisilta asuinpaikoil-
12802: taan, monissa tapauksissa ulkopuolella Eduskunnan lvyväks-yttäväksi seu-
12803: asuinkuntansa rajojen. Kun kunnallisvaa- raavan la.kiehdotttksen:
12804:
12805: Laki
12806: kunnallisen vaalilåin muuttamisesta.
12807: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu:t.etaoo kunnaLlisista vaaleista 27 p: nä mar-
12808: raskuuta 1:917 annetun lain 1, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 12 ja 28 §, 1, 3 ja 4 § sellaisina kuin
12809: ne ovat 21. 2. 1925 annetussa laissa, 5 ja 6 § sellaisina kuin ne ovat 27. 111. 1917
12810: annetussa laissa, 9, 10 ja 28 § sellaisina kuin ne ovat 3. 12. 1937 annetussa laissa
12811: ja 12 § sellaisena kuin se on I. 1!2. 11944 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
12812: 1 §. Täydennysvaalin toimittamisesta sääde-
12813: Maalaiskuntain kunnallislain 7 § : ssä ja tään 45 § : ssä.
12814: kaupunkien kunnallislain 8 § : ssä sä,ädetty 3 §.
12815: valtuutettujen varsinainen vaali on aloi- Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto
12816: tettava 4 päivänä loka:kuuta ·ja loppuun sinä vuonna, jona valtuutettujen vaali on
12817: toimitettava srumana, tai jos valtuusto niin toimitettava, :huhtikuussa !kunnan vaalikel-
12818: määrää, seuraavana päivänä. poisista henkilöistä keskuslautakunnan, jo-
12819: 274 VII,l. - Kunnallinen vaalilaki.
12820:
12821: hon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä, nallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on
12822: jcista valtuusto määrää yhden varapuheen- voimassa.
12823: johtajaksi, ynnä neljä varajäsentä, sekä, 6 §.
12824: jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erik- Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on
12825: seen !kutakin äänestysaluetta varten vaali- jätetty pois vaaliluettelosta ja tahtoo pyy-
12826: lautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja tää oikaisua, tehköön sen kirjallisesti tai
12827: ja kaksi jäsentä, joista valtuusto määrää suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa
12828: toisen 'VarapUJheenjohtaja:ksi, ynnä kolme 2 päivänä elokuuta tai antakoon oikaisu-
12829: varajäsentä; .ia ke.'ltää heidän toimikau- vaatimuksensa kirjallisesti sitä ennen vaa-
12830: tensa kunnes uudet lautakunnat on valittu. lilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
12831: Jos keskuslautakunnan tahi vaalilauta- arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti
12832: kunnan ;puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen on vaaliluetteloon otettu ja tahtoo pyytää
12833: kuolee tahi poismuuton tai muun laillisen oikaisua on oikaisuvaatimus tehtävä kir-
12834: syyn tähden eroaa ennen toimikautensa· jwllisesti viimeistäiän heinäkuun 20 päivänä
12835: päättymistä, on täydennysvaali toimitet- vaalilauta!kunnan pU!heenjohtajalle.
12836: tava. Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että
12837: 4 §. joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet-
12838: Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tava, antakoon puheenjohtaja viimeistään
12839: tehköön alueen vaalilauta!kunta kesäkuun heinäkuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon,
12840: kuluessa. Vaaliluetteloon on otettava sen ilmoittaen, että hänellä on tilaisuus osoite-
12841: vuoden henkikirjan mUJkaan kaikki ne tussa paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta
12842: äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, ja viimeistään !heinäkuun kuluessa antaa
12843: jotka ennen kuluvan vuoden alkua ovat vaalilautwkunnalle kirjallinen selityksensä.
12844: täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta. Jos Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa,
12845: sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jolla- johon vastaanottajan nimi ja asuinpaikka
12846: kulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole on mel'kitty, postin kautta toimitettavaksi;
12847: vaalioiikeutta, on se merkittävä luetteloon kuitenkin on vaalilauta!kunnalla valta toi-
12848: hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta mittaa se hänelle muulla!kin tavoin. Tiedon-
12849: allekirjoittwkoon vaaliluettelon. anto on sitäpaitsi tiedoksipantava sopivaan
12850: Kaupungissa tehköön maistraatti tar- pai!kkaan maalla valtuuston kokoushuonee-
12851: peellisen vaaliluettelon kullekin äänestys- seen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
12852: alueelle, ja olkoon muutoin maistraatin suh- Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutuk-
12853: teen voimassa mitä 5, 6 ja 7 §: ssä vaali- set esitellään ja ratkaistaan vaalilautakun-
12854: lautakunnasta säädetään. nan kokouksessa elokuun 2 ;päivänä.
12855: Asianomaisen henkikirjoittajan on sinä Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkai-
12856: vuonna, jona valtuutettujen vaali on toi- suun, ihakekoon ennen elokuun 115 päivää
12857: mitettava, ennen kesäkuun alkua vaalilau- siihen muutosta läänin maaiherralta, jonka
12858: takunnalle läihetettävä säädettyä maksua tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
12859: vastaan luettelo kaikista kuluvan vuoden päätöksestään tieto vaalilautakunnalle, ja
12860: henkikirjan mukaan äänestysalueella asu- toimittakoon lautakunta päätöksestä tiedon-
12861: vista henkilöistä, jotka ovat täyttäneet kak- annon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa
12862: sikymmentäyksi vuotta. Luettelo kirjoite- on säädetty. .,
12863: taan kaava'kikeille, jotka valtioneuvosto vah- Maaherran päätökseen saa hakea muu-
12864: vistaa. tosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa vii-
12865: Asianomainen papisto ja seurakuntain meistään kolmenkymmenen päin kuluessa
12866: johtajat sekä henki:kirjoittaja, kruununni- maaherran päätöksen antopäivästä, sitä
12867: mismies, ja kaupunginviskaali ovat velvol- päivää kumminkaan lukuunottamatta; ja
12868: liset antamaan vaalilautakunnille tarpeelli- noudatettakoon siinä, mitä sellaisesta muu-
12869: set tiedot. toksen hakemisesta yleensä on säädetty,
12870: Vaaliluettelon pitää heinäkuun 1 päi- kuitenkin niin että valituksen myös saa
12871: västä alkaen saman kuun 15 ·päivän lop- valitusajan kuluessa jättää läänin maaher-
12872: puun asti olla, asianmukaisen valvonnan ran virastoon sieltä perille toimitettavaksi.
12873: alaisena, tartk:astettavaksi esille pantuna Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maa-
12874: sopivassa paikassa äänestysalueella, mistä herran kautta vaalilautakunnalle asiasta
12875: tieto on annettava sillä tavalla kuin kun- antamansa päätöksen.
12876: VII,L - Tainio y. m. 275
12877:
12878: 9 §. mään, näille annettu valtuutus, jollei se
12879: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslis- sisälly asiakirjaan, jolla yhdistys on perus-
12880: tan julkaisemisesta tulee asiamiehen kirjal- tettu, selkä näiden tekemä päätös liittoon
12881: lisesti jättää kilskuslautakunnalle viimeis- yhtymisestä.
12882: tään 25 ·päivänä elokuuta ennen kello kah- Valitsijayhdistys älköön yht.ykö useam-
12883: tatoista päivällä. Hakemukseen on liitet- paan kuin yhteen vaaliliittoon.
12884: tävä asialkirja, jolla valitsijayhdistys on pe-
12885: rustettu. Hakemuksessa asiamiehen tulee
12886: vakuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet 12 §.
12887: ovat allekirjoituksina sanotussa asiakir- Keskuslautakunta kokoontuu elokuun 15
12888: jassa, ovat kunnassa vaalioikeutetut ja että ja 27 päivänä, syyskuun 4 päivänä sekä
12889: he omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet. viimeistään vaalin jälkeisenä päivänä. Tar-
12890: Jos valitsijayhdistyksen ehddkaslistalle peen vaatiessa kokoontuu lautakunta myös
12891: on otettu henkilö, joka on myös toisen va- syyskuun 1, 10 ja 1.2 päivinä sekä muul-
12892: litsijayhdistyksen ehdokkaana, olkoon hä- loin:kin, milloin asiain käsittely sitä vaatii.
12893: nellä oikeus saada nimensä pyyhityiksi pois Elokuun 1'5 päivänä keskuslautakunta
12894: listasta, jollei hän ole valitsijayhdistY'ksen antaa U §: ssä mainitut tiedot.
12895: jäsen tai muutoin ole suostunut asettami- Elokuun 27 päivänä lautakunta tarkas-
12896: seensa yhdistyksen ehdokkaabi. Sellaisen taa ja varustaa järjestysnumeroilla ne :ha-
12897: muutoksen tekemistä valitsijayhdistyksen kemukset ja ehdokaslistat, jotka valitsija-
12898: ehdokaslistaan on sitä haluavan kirjallisesti yhdistysten ·puolesta on jätetty, ja saattaa
12899: pyydettävä keskuslautakunnalta viimeistään ne vaalioikeutettujen tietoon tiedoksipa-
12900: 1 päivänä syyskuuta ennen kello kahta- nolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
12901: toista päivällä. Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmu-
12902: 10 §. kaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole
12903: ValitsijayhdistY'kset, jotka haluavat vaa- laillisesti perustettu, antakoon keskuslauta-
12904: lissa olla yhteistoiminnasa ikesken.ään, voi- kunta asiamiehelle tiedon, ettei hakemuk-
12905: vat yhtyä vaaliliitoksi. Yhtymisestä päät- seen ole suostuttu ja ilmoittakoon hylkää-
12906: tää kukin valitsijayhdistys; kuitenkin yh- misen syyn. Samalla on asiakirjat palau-
12907: distys voi siinä asiakirjassa, jolla yhdistys tettava asiamiehelle.. Jos hylkäämisen syynä
12908: on perustettu, tai erikseen valtuuttaa yh- on ollut, ettei hakemus ole ollut asianmu-
12909: den tai useamman jäsenistään yhdistyksen kaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole
12910: puolesta asiasta päättämään. laillisesti perustettu, on asiamiehellä oikeus
12911: Vaaliliitto muodostetaan siten, että sihllen vielä neljän päivän kuluessa sen jälkeen
12912: ythtyvien valitsijayhdistysten kesken siitä uudelleen jättää asiakirjat asianmukaisesti
12913: :tehdään kirja.lline:n sopimus, jOSBill on mai- oikaistuina. Oikaisua ei kuitenkaan saa
12914: nittava yhdistyksen ehdokaslistojen järjes- tehdä siinä tapaulksessa, a) että asia-kir-
12915: tysnumerot ja jonka allekirjoittavat valit- jassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu,
12916: sijayhdistysten puolesta niiden asiamiehet. ei ole allekirjoittajina riittävää määrää
12917: Kunkin asiamiehen on allekirjoitukseensa vaalioikeutettuja; b) että henJkilö, joka on
12918: liitettävä mel'kintä edustamansa valitsija- jättänyt hakemuksen, ei ole pätevä edusta-
12919: yhdistylksen ehdokaslistan järjestysnume- maan yhdistystä; sekä c) että :hakemusta
12920: rosta. Sopimuksessa on myös yksi allekir- ei ole jätetty määräaikana tai säädetyssä
12921: joittajista valtimtettava olemaan vaaliliiton järjestyksessä.
12922: asiamiehenä ja toinen olemaan hänen vara- Syyskuun 1 päivänä lautakunta tarkas-
12923: miehe:qään. Vaaliliitolle voidaan sopimuk- taa ne muutokset, jotka ~siamies on tehnyt
12924: sessa ehdottaa ots111ke, jonka kuitenkin kes- hänelle 3 momentin mukaan kuuluvan oi-
12925: kuslautakunta lopullisesti määrää. keuden nojalla. Samana .päivänä esitellään
12926: Sopimus on vaaliliiton asiamiehen jätet- saapuneet hakemukset, jotJka tavkoittavat
12927: tävä keskuslautaklmnalle viimeistä·än 4 päi- 9 § :n 2 momentissa mainitun muutoksen
12928: vänä syyskuuta ennen kello kahtatoista päi- tekemistä valitsijayhdistyksen ehdokaslis-
12929: vällä. Samalla on lautaikunnalle annettava taan, ja on, ennen kuin asia otetaan lopul-
12930: valitsijayhdistysten päätökset vaaliliittoon lisesti ratkaistavaksi, valitsijayhdistyksen
12931: yhtymisestä tai, milloin yhdistys on val- asiamiehelle varattava tilaisuus tulla asiassa
12932: tuuttanut eräät jäsenistään tästä päättä- kuulluksi.
12933: 276 VII,1. - Kunnallinen yaa:lilaki.
12934:
12935: Syyskuun 4 pa1vana lautakunta tarkas- vaalitoimituksessa käytettävästä vaalili-
12936: taa vaaliliittojen muodostamista !koskevat, pusta. Seil:lainen ilmo~tus voi tap:aihtua joko
12937: lautakunnalle jätetyt asiakirjat. Ellei näitä, siinä asiwkirjassa, jolla yhdistys on perus-
12938: ole asianmukaisesti laadittu tai vaaliliittoa tettu, asiamiehelle annetun valtuutuksen
12939: muuten laillisesti muodostettu, ilmoittakoon nojalla taikka ilmoitukseen liitetyn kirjal-
12940: lautakunta viipymättä kirjallisesti vaalilii- lisen selityiksen ;perusteella, jonka on alle-
12941: ton asiamiehelle, ettei vaaliliittoa tai valit- kirjoittanut enemmän kuin puolet YJhdistyk-
12942: sijayhdistyksen yhtymistä siihen ole voitu sen jäs.enistä ja jossa asiamies on valtuu-
12943: hyväksyä, sekä hylkäämisen syyt. Asiamies tettu ryhtymään sanottuun toimenpiteeseen.
12944: voi neljän päivän kuluessa sen jälkeen Jälkimmäisessä tapauksessa tulee asiamie-
12945: oikaista hylkääiDisen aiheuttaneet virheelli- hen iLmoituksessa vakuuttaa, että maini-
12946: syydet. Oi:kaisua ei kuitenkaan saa tehdä tussa selityksessä olevat allekirjoitukset
12947: siinä tapauksessa, a) että asianomaisen va- ovat asianomaisten omakätisesti kirjoitta-
12948: litsijayhdistyksen asiamies ei ole allekirjoit- mia.
12949: tanut sopimusta, jolla vaaliliitto on muo- 28 §.
12950: dostettu; b) että valitsijayhdistyksen kaikki Jos vaalia varten on hyväksytty vain
12951: jäsenet eivät ole allekirjoittaneet yhdistyk- ;0ksi ehdokaslista, katsotaan tämän saavut-
12952: sen päätöstä vaaliliittoon yhtymisestä tai taneen valitsijain yksimielisen kannatuk-
12953: määrätyille henkilöille annettua valtuu- sen, ja julistakoon keskuslautakunta 4 päi-
12954: tusta päättää yhdistyksen puolesta asiasta; vänä lokakuuta pidettävässä kokouksessa
12955: c) että sivulliset henJk:ilöt ovat ottaneet osaa valituksi niin monta ehdokaslistan vaalikel-
12956: vaaliliiton muodostamisesta tehtyyn päätök- poista ehdokasta, listan alusta lukien, kuin
12957: seen; d) että henkilö, joka on jättänyt on valtuutettuja valittava.
12958: asiakirjat, ei ole pätevä edustamaan vaali- Milloin erityinen vaalitoimitus on tapah-
12959: liittoa; e) että vaaliliiton asiamies ei ole tunut, on äänten laskeminen aloitettava
12960: jättänyt sopimuskirjaa tai säädettyä selvi- viimeistään vaalien jälkeisenä päivänä ja
12961: tystä valitsijayhdistyksen yhtymisestä vaa- niin ;pian !kuin mahdollista loppuun saa-
12962: liliittoon; sekä f) että asiakirjoja ei ole jä- tettava.
12963: tetty määräaikana tai säädetyssä järjestyk- Kun äänten laskemiseen ryhdytään, ava-
12964: sessä. taan kusta;kin eri äänestysalueesta keskus-
12965: Syyskuun 10 päivänä lautakunta tarkas- lautakunnalle saapuneiden vaalilippujen
12966: taa ne muutokset, jotka vaaliliiton asiamies kuori, siinä olevat vaaliliput lasketaan ja
12967: on edellisen momentin nojalla tehnyt vaali- saatu luku verrataan äänestysalueen vaali-
12968: liiton muodostamisesta koskeviin asiakir- laut8Jkunnan pöytäkirjassa mainittuun.
12969: joihin. Sen jälkeen on vaaliliput avattava ja
12970: Jos valitsijayhdistyksen yhtyminen vaa- siten järjestettävä, että ne, joissa valitsijat
12971: liliittoon on evätty, tulee keskuslautakun- ovat antaneet äänensä saman ehdokaslistan
12972: nan, valitsijayhdistyksen asiamiehen teh- puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryhmäksi.
12973: tyä siitä kirjallisen ilmoituksen, joka on Tämä la1ki tulee voimaan 1 päivänä tou-
12974: jätettävä lautakunnalle viimeistään 12 päi- kokuuta· 1947, ja noudatetaan sitä jo sa-
12975: vänä syyskuuta ennen kello kahtatoista mana vuotena toimitettavissa kunnanval-
12976: päivällä, poistaa yhdistyksen ehdokaslista tuutettujen vaaleissa.
12977:
12978: Helsingissä 10 ,päivänä helmikuuta 1947.
12979:
12980: Eino Tainio. Elli Stenberg. Yrjö A. Manninen.
12981: Toivo I. Sormunen. Toivo Kujala. H. Manninen.
12982: J. Mustonen. Konsta Talvio. Juho Mäkelä.
12983: Sulo Muuri. Arvo Riihimäki. E. Hietanen.
12984: Elsa Karppinen. Hertta Kuusinen. W. Metsäranta.
12985: Toivo Lång. Antto Prunni1a. Eino Kujanpää.
12986: Eino Roine.
12987: 277
12988:
12989: VII,2. - Lak. al. N:o 26.
12990:
12991:
12992:
12993:
12994: Puumalainen y. m.: EhdottM l{~iksi tulojen ilmoittamisvel-
12995: vollisuudesta kttnnallisver·ot·usta varten amnetun lain
12996: muuttamisesta.
12997:
12998:
12999: E d u s k u n n a ll e.
13000:
13001: Tunnettu tosiasia on, että kunnanisvero- ikäsheltävä sen yhteydessä. Koska tuo
13002: tuksemme teho verovelvollisten todehlisten koonta kuitenkin edelleen viipyy ja var-
13003: tulojen selville saamisen suhteen ori erin- maan valmistuttuaan tulee vaatimaan run-
13004: omaisen heikko. Lukuunottamatta palkka- saasti käsittelyaikaa ja koska toiselta puo-
13005: tuloisien veroryhmää jää tietojen saaminen len lilmoittamisvelvollisuuden laajentami-
13006: verovelvollisten tuloista liian ~ksipuolisesti nen on erittäin kiireellinen, ei sitä pitäisi
13007: heidän oman i1lmoi,tuksensa varaan. Sitä- kytkeä mainitun asian yhteyteen.
13008: kään etua, joka olisi saavutettavissa taksoi- Edelleen 'lain [aajentaminen tämän aloit-
13009: tuslautakunnan jäsenten taholta, ei· voida teen sisältämällä tavalla ei varmaankaan
13010: kyllin tehokkaasti käyttää hyväksi, koska tule olemaan ristiriitainen valmisteiilla ole-
13011: tiedot olisi saatava jo valmisteluvaiheessa van kunna!Hislakien koonnan kanssa. Kun
13012: mahdollisten rtäydennyskyselyjen tekemi- ilmoitrt:amisvelvollisuuden laaj en tamisesi tys
13013: seksi. merkitsee sen saattamista tulo- ja omaisuus-
13014: Kunnallinen tulovero, puhtaana jakove~ verolain edellyttämään tehoon, ei se maini-
13015: rona, vaatisi ehdottomasti, ollakseen oikeu- tussa koonnassakaan siitä laajeutune.
13016: denmukainen, sitä, että kaikki tuil.ot tulisi- Kysymyksessä oleva muUJtos ei teknilli-
13017: vat verotetuiksi, sillä jokainen tulojen pois- sestiikään vaadi suuria muutoksia. Se on
13018: jääminen siirtyy korötettuna äyrihintana oikeastaan vain jäljennös tu:lo- ja omaisuus..
13019: toisten ryhmien maksettavaksi. Suurelta verolaista. V eroilmoituksethan täytetään
13020: osaltaan tästä johtuukin kunna111isvero- useimmiten rinnakkain. Mikäli poikkeuk-
13021: jemme epäoikeudenmUkainen jakautuminen sia on, ne ennakkoperintälain voimaan tul-
13022: veronmaksajaryhmien kesken. tua (joka sallii taksoitustoimituksen käy-
13023: Tämän vuoksi jättivät ed. Talvio y. m. tännöllisen järjestelyn ilman taloudellisia
13024: vuoden 1946 valtiopäiville aloitteen kun- haittoja) voidaan hyvin järjestää.
13025: nallisen tulojen Hmoittamisvelvollisuuden Koska, yi1läolevaan viitaten, pidämme
13026: laajentamisesta. Eduskunta hylkäsi aloit- aloitetta edelleen ajankohtaisena ja erittäin
13027: teen tlaki- ja talousvaliokunnan esityksen :tarpeellisena ehdot:amme kunnioittaen,
13028: perusteella. Perusteluissaan valiokunta
13029: lausui m. m., että koska valmist:eiilla on par- että Edusk1mta hyväksyisi seu-
13030: haillaan kunnallislakien koonta, asia olisi ,·aavan lakiehdotttksen:
13031: 278 VII,2. ____:_ 'Kunnallisverotus.
13032:
13033:
13034: Laki
13035: tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta varten annetun lain muutta-
13036: misesta.
13037: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tulojen ilmoiHamisvelvollisuudesta
13038: kunnallisverotusta varten huhtikuun 9 päivänä 1919 annetun lain (43/19) 17 § ja
13039: muutetaan saman lain 8 ja 16 §, jälkimmäinen pykäliä sellaisena kuin se on 21 päi-
13040: vänä joulukuuta 1923 annetussa laissa (277 /23), näin kuuluviksi:
13041: 8 §. 8) vakuutus- ja eläkelaitoksen sekä avus-
13042: Alempana mainituista seikoista ovat tuskassan suoritt,a;masta määrästä, paitsi ·
13043: asianomaiset velvolliset taksoituslautakun- milloin sen vuotuinen määrä on vähemmän
13044: nalle lähettämään seuraavat tiedot, nimit- kuin viisituhatta markkaa;
13045: täin: 9) sen, joka on maksanut korvausta ~te
13046: 1) tuomiokunnan tuomarin ja raastuvan- kijä-, patentti-, kaivoS- tai muun senlml-
13047: oikeuden haetuista lainhuudoista tehty luet- 'ta:isen oikeuden käyttämisestä, kul:lekin
13048: telo, johon on merkitty hakij'an ja hänen suoritetun korvauksen määrästä, mikäli
13049: saamamiehensä nimet, saannon ila:atu ja korva.uksen vuotuismäärä on oY.ut tuhatta
13050: päiväys sekä luovutushinta ja oikeuden markkaa suurempi ;
13051: kiinteistÖille määräämä arvo; 10) poroisännän paliskuntaan kuuluvan
13052: 2) henkikirjoittajan ja maistraatin jäl- poronomistajan omistamien, edellisenä po-
13053: jennös niille tulleista kaupanvahvist,ajien ronhoitovuonna luettujen, vuotta vanhem-
13054: päiväkirjanotteista; pien porojen luvusta.
13055: 3) maistraatin aluksen omistusoikeutta Taksoituslautakunnan, joka saa tällaisia
13056: koskevista alusrekisteriin tehdyistä ilmoi- tietoja, on ne lähetettävä, ellei verovelvol-
13057: tuksista luettelo, johon on merkitty luo- [isen, jota tiedot koskevat, verotuspaikka
13058: vuttaja, vastaanott~aja, sa.antoaika sekä luo- ole siinä kunnassa, sen kunnan taksoitus-
13059: vutushinta ja rekisteröitäessä alukselle lautakunnalle, jossa verovelvollisen vero-
13060: määrätty arvo; tuspaikka on.
13061: 3) holhouslautakunnan tieto siitä tulosta
13062: ja omaisuudesta, mikä holhouksen alaisella Jälempänä mainittujen henkilöiden ja
13063: henkilöllä on viimeksi mmetun holhoustilin laitosten rtuJ.ee taksoituslautakunnan kehoi-
13064: mukaan ollut; tuksesta ilmoittaa:
13065: 5) viranomaisen, yhteisön, laitoksen ja 1) muu kuin edellisessä momentissa mai-
13066: säätiön, niin myös sellaisen yksityisen työn- nitun työnantajan edelHsenä vuonna ra-
13067: antajan, jolila verovuonna vähintään yhden hassa ja 'luonnossa suorittamansa palkka-
13068: kuukauden ajan on ollut ainakin viisi hen- ja eläke-edut, niihin luettuna myös osa-
13069: kilöä yhtäaikaisesti työssään, kullekin toi- palkat, lahja- ja tilapäispalkkiot, asunto-
13070: mihenkilölleen ja muulle palkansaajalleen edut ynnä muut rahanarvolliset etuudet;
13071: rahassa ja luonnossa suorittamastaan · 2) vakuutus- ja eläkelaitoksen sekä avus-
13072: palkka- ja eläke-eduista, niihin [uettuna tuskassan edellisenä vuonna suorittamansa,
13073: myös osapalkat, lahja- j·a rtilapäispalkkiot, viittätuhatta markkaa pienempi elinkorko
13074: saantoedut vnnä muut rahanarvoiset etuu- tai eläke;
13075: det· • 3) palovakuutuslaitoksen vakuutetun ra-
13076: 6)' sellaisen kiinteistön isännöitsijän, kennuksen, •laitoksen, metsän tai 1:avarava-
13077: jossa osakeyhtiöön tai osuuskuntaan kuu- raston vakuutusarvo ja, jos sellainen omai-
13078: luvilla osakkaana tai jäsenenä on asuntoja, suus on vakuutuslaitoksen ll:oimesta arvioitu,
13079: asunnon suuruudesta ja siitä yhtiölle tai se arvo, mikä sille on pantu;
13080: osuuskunnalle suoritetrtavasta vastikkeesta,
13081: osakkaan tai jäsenen omistamien osakkei- 5) pankin ja muun rahalaitoksen siihen
13082: den t~ai osuuksien lukumiiärästä, niin myös, tehty talletus ynnä siitä hyvitetty korko;
13083: onko asunto verovuoden aikana <>Llut muun 6) osakeyhtiön osakkeenomistajille suo-
13084: kuin osakkaan tai jäsenen käytettävänä; rittamansa osinko; sekä
13085: 7) väkijuomayhtiön kullekin anniskelu- 7) apteekin verovuonna valmistamiensa
13086: liikkeelle Iuovuttamien väkijuomien mää- lääkemääräysten antajat ja kunkin osalta
13087: rästä ja hinnoista; määräysten lukumäärä.
13088: VII,:!. - ·IJuumalainen y. m. 279
13089:
13090: 16 §. tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa
13091: Sen seikan estämättä, että ilmoitusta ei meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty
13092: ole tehty, tulee taksoituslautakunnan, joka oikeata muotoa. Milloin kauppahinta, muu
13093: myös on oikeutettu harkitsemaan, missä vastike ;tahi suoritusaika kauppa- tai
13094: määrin 1tehty ilmoitus on sen laatuinen, että muussa sopimuksessa on määrätty ,taikka
13095: se on pantava taksoituksen perusteeksi, muuhun toimenpiteeseen on ryhdybty ilmei-
13096: määrätä verotettava tulo. sesti siinä tarkoituksessa, että suoritebta-
13097: Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiiteelle vasta verosta vapaudut.taisiin, on taksoi-
13098: on annettava se:llainen oikeudellinen muoto, 'tuslautakunrralla oikeus arvioida Yerotet-
13099: joka ei varsinaisesti vastaa asian luonnebta tava tulo ja omaisuus.
13100:
13101: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1041.
13102:
13103: V. Puum.alainen. Antto Prunnila. Ville Pessi.
13104: Toivo I. Sormunen. Juho Mäkelä. Toivo Lång.
13105: Konsta. Talvio. Olga. L. Terho. Aleksi Rinne.
13106: Sulo Muuri. Paavo Leskinen. Vilho Lehtonen.
13107: Esa Hietanen. Tyyne Tuominen. Antti Virtanen.
13108: Nestori Nurminen. Mikko J'årvinen. W. Metsäranta..
13109: J. Mustonen. Matti Huhta. L. Myllymäki
13110: 280
13111:
13112: VD,s. - Lak. al. N :o 27.
13113:
13114:
13115:
13116:
13117: H. Pesonen y. m.: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n
13118: rnu·uttamisesta.
13119:
13120:
13121: E d u :> k u n n a ll e.
13122:
13123: Useiden vuosikymmenien ajan aina vuo- olisi noin vaan tämän velvollisuuden täyt-
13124: den 1933 alkupuolelle asti oli köyhäin- tämisestä jatkuvasti vapaudettava, siirtä-
13125: hoitolain 5 §: ssä selvä säädös siitä, että mällä heille kuuluvia velvollisuuksia vähä-
13126: jos työntekijä oli ollut saman työnantajan varaisten työläisten tai !kuntien kannetta-
13127: työssä taikka palvellut samassa liikkeessä vaksi.
13128: tai yrityksessä vähintään kaksikymmentä Työläisvanhusten lapset ovat yleensä
13129: vuotta ja sinä aikana tullut niin kivuloi- :iitsekin rtyöläisiä ja vähävaraisia• perhei-
13130: seksi tahi muuten työhön kykenemättö- den huoltajia, jotenka heillä yleensä on
13131: mäksi, ettei hän enää voinut itseään elät- aivan tarpeeksi tekemistä, ilman työnan-
13132: tää, oli hänellä oikeus voimainsa mukaista tajapiireille kuuluvia rasituksia, ja jos
13133: työtä vastaan saada kuolinpäiväänsä asti eräissä tapauksissa työläisvanhuksien lap-
13134: elatuksensa työnantajaltaan tahi hänen pe- set voivat vanhempiaan auttaa ehkä tänä
13135: rillisiltään tai liikkeen tahi yrityksen omis- vuonna, mutta jo ensi vuonna ihe saatta-
13136: tajalta. Mutta sanotun vuoden tammi- vat olla siihen aivan !kykenemättömiä, joko
13137: kuun 18 päivänä eduskunta kuitenkin hy- sairauden tai muun selLaisen syyn vuoksi,
13138: väksyi silloisen hallituksen esityksestä sel- niin siiHoin joutuvat työläisvanhukset kun-
13139: laisen muutoksen, että työnantajan elatus- tien hu<illettavaksi, siitä huolimaitta, et;tä he
13140: velvollisuutta suuresti lievennettiin, niin ovat parhaan miehuusaikansa raataneet
13141: että se jäi monien ehdollisten seikkojen työnantajansa hyväksi ja kiistattomasti
13142: varaan ja niin oLlen aivan olemattomaksi. ansainneet elatuksensa työnantajaltaan,
13143: Saman vuoden maaliskuun 7 päivänä tämä jolla muutenkin on paremmat mahdollisuu-
13144: kohtalokas lainmuutos sitten astui voi- det järjestää vanhoille työläisilleen jotain
13145: maan, joka sitten melkein kokonaan kumosi sopivaa työtä, kuin varsinaisilla kunnilla.
13146: sen ikivanhan käytännön Yakaannutta- . Lisä:ksi tässä on kysymyksessä kaikkein
13147: man velvollisuuteen perustuvan tavan, että kunnollisimpain työläisten oikeuksista, joita
13148: työnantajan oli huolehdittava vanhojen nyt jääpi vanhoilla päivillään köyhäinapua
13149: työläistensä elatuksesta. nauttivain nöyryyttävään asemaan, jol-
13150: Käsityksemme mukaan tämä työnanta- loinka he menettävät eräitä !kaikkein tär-
13151: jain velvollisuuksien vähentäminen johtui lreimpiä yhtJeiskunnallisia o~keuksia:an. Tällä
13152: yksistään silloin yleisesti vallinneesta taan- mentetY'ksellä 111äitä ikunnon vanhuksia ta-
13153: tumuksellisuudesta, eikä laisinkaan pien- vat:toman syvästi 'loukrutaan j:a nöyryyte-
13154: työnantajain kyvyttömyydestä täyttää vel- tään, jota ihe eivät ole ansainneet, vaan
13155: vollisuuksiaan vanhoja työläisiään kohtaan, aivan päinvastoin mitä suurimman !kun-
13156: koslm 'lain mukaan ;työnant:aja;N~e voidaan nioituksen.
13157: myöntää helpoituksia, jos hän elatusvelvol- Jo säätyvaltiopäivillä yli 60 vuotta sit-
13158: lisuutem>a rtäyttärnisen vuoksi joutuu vai- ten säädettiin vanhojen työläisten elatus-
13159: keuksiin. Työnantajan velvollisuus huo- velvollisuus yksimielisesti. Siksi tämä van-
13160: lehtla häntä kauan palvelleiden työläisten hojen kunnollisten työläisten elatusoikeus
13161: elatuksesta on ikivanha kansan oikeusta- olisi palautettava ainakin entiselleen, siitä
13162: juntaan juurtlmut käsite, eikä työnantajia huolimatta, että !llyt on olemassa jonkin-
13163: VII,a. - H. Pesonen y. m. 281
13164:
13165: lainen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu- selle, vaan tämän tulisi edelleen olla hei-
13166: tus, jonka myöntäJmät eläkkeet ovat aina- dän moraalinen velvollisuus niin kauan,
13167: kin toistaiseksi niin pienet, että niillä ei kunnes työläisvanhukset saavat toista tietä
13168: ole juuri minkäänlaista käytännöllistä riittävän suuren eläkkeen.
13169: merkitystä. Ja vaikka nyt työnantajat vä- EdeHäO'levm1 perusteBHa ehdotamme
13170: hän maksava:t lmn:saneläkela1tDkselle vakuu-
13171: tusmaksua, niin se on kuitenkin siksi pieni Eduskunnan hyväksyttäväksi scu-
13172: rasitus, ettei se saisi olla esteenä heidän ra.ava'n l-akiehdotuksen:
13173: vanhojen työläisten elatuksesta huolehtimi-
13174:
13175:
13176: Laki
13177: köyhäinhoitolain 5 § :n muuttamisesta.
13178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan köyhäinhoidosta 1 patvana !kesä-
13179: kuuta 1922 annetun lain 5 § sellaisena kuin se on 7 päivänä maaliskuuta 1933
13180: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
13181: 1 luku. muuten työhön kykenemättömwksi, ettei
13182: Köyhäinhoito ja yksityisten elattts- hän enää voi itseään elättää, olkoon oikeu-
13183: velvollisuus. tettu voimainsa mukaista työtä vastaan
13184: saamaan kuolinpäiväänsä asti riittävän
13185: 5 §. elatuksen työnantajaltaan tahi hänen
13186: Jos työnt·ekijä, täytettyä1än viisikyiiunentä periliisiitään taikka liikkeen tai yrityksen
13187: vuotta, on ollut saman työnantajan työssä omistajalta.
13188: taikka palvellut samassa liikkeessä tai yri- Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal-
13189: tyksessä vä,hintään kaksikymmentä vuotta tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä
13190: ja sinä aikana tullut niin kivuloiseksi tahi sanottuun oikeuteen.
13191:
13192: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1947.
13193:
13194: H. S. Pesonen. Kauko Andersson.
13195: Penna Tervo. Samuli Tervo.
13196: Heikki Simonen. Juho Karvonen.
13197: Juho Pyy.
13198: 282
13199:
13200: VII,4. - Lak. al. N:o 28.
13201:
13202:
13203:
13204:
13205: Pusa y, m. : Ehdotus laiksi Merikoiviston kunnan perusta-
13206: misesta ja asuttamisesta.
13207:
13208:
13209: E d u s k u n n a 11 e.
13210:
13211: Suomenlahden rannalla sijainnut enti- koivistolaisia satamatöissä Koiviston
13212: nen Koiviston kunta, jonka pinta-ala oli alueella sijaitsevissa Koiviston ja Maks-
13213: 280 km2, oli tyypillinen merenrantakunta. la:hden satamissa, jotka yhdessä muodosti-
13214: Kunnan n. 8,900 asukkaasta 65% sai toi- vat ennen sotia maamme suurimman pyö-
13215: meentulonsa joko kokonaan tai pääosaltaan reän puun ulosvientisataman.
13216: merielinkeinoista, kalastuksesta, merenku- Ka:i:kkia näitä ammatteja harjoitettiin
13217: lusta, laivanrakennuksesta ja lastaustöistä, kiinteässä yhteydessä toistensa kanssa. Sa-
13218: sekä loput 35 % maatilataloudesta tai massa taloudessa saatettiin maatilatalouden
13219: muista ammateista. lisäksi harjoittaa jopa kaikkia näitä am-
13220: Koivistolla oli yli 300 erilaista laivaa, matteja rinnakkain. Suurin osa kaikista
13221: jotka menetettiin sotien johdosta. Näissä merielinkeinojen harjoittajista omisti jdko
13222: laivoissa työskenteli y!hteensä yli 1,500 oman tilan, joka turvasi maataloustuottei-
13223: henkeä. Ennen ensimmäistä maaHmanso- den saannin aina:kin omalle ruokakunnalle,
13224: taa koivistolaiset laivat kulkivat kesäisin tai ainakin tontin, millä harjoitettiin voi-
13225: pääasiassa rakennuskiven ja -soran kulje- maperäistä puutarha- ja kasvitarhavilje-
13226: tuksessa Pietariin, millä seikalla, ikun nor- lystä.
13227: maaliset kauppasuhteet saadaan syntymään Maansaantihakemusten perusteella on
13228: itäänpäin, tulee edelleenkin olemaan, puu- Koiviston kunnan asukkaita varten las-
13229: tavaran kuljetuksen ohella, suuri merkitys. kettu- tarvittavan erilaisia tiloja ja tont-
13230: Koivistolaiset rakensivat itse laivansa teja seuraavat määrät:
13231: käyttäen rakennusaineena omista metsis- viljelys- ja asuntoviljelystiloja varsinai-
13232: tään saatua puuta. Tällöin samat meri- sille maanviljelijöille 429, viljelys- ja
13233: miehet, jotka kesäisin purjehtivat koivisto- asuntoviljelystiloja maatilatalouden ohella
13234: laisten laivoissa, työskentelivät talvisin lai- merielinkeinoja harjoittaville 449, puhtaita
13235: vanrakennustyömailla, mutta sen lisäksi kalastustiloja 233, asuntotiloja merielin-
13236: noin 400 erikoisammattimiestä työskenteli keinoja !harjoittaville 69, asuntotiloja
13237: laivanrakennuksessa kautta vuoden. Vuo- muille 174 sekä asuntotontteja 129 eli yh-
13238: sittain Koivistolla rakennettujen laivojen teensä 1,475 tilaa ja tonttia.
13239: luku kdhosi keskimäärin kolmeenkymme- Maanhankintalain n. s. kielipykälä sulkee
13240: neen. Osa näistä kaljaasityyppiä olevista vallitsevan tulkinnan mukaan suomenkieli-
13241: 100-500 nettorekisteritonnin vetoisista seitä siirtoväeltä käytännöllisesti katsoen
13242: puulaivoista myytiin Länsi-Suomeen, suu- kokonaan pääsyn ruotsinkieliselle ja kaksi-
13243: rimman osan jäädessä kuitenkin koivisto- kieliselle rannikkorulueelle, joka ulottuu
13244: laisten omaan käyttöön. Kotkasta Turkuun ja Merikarvialta Kok-
13245: Laivanrakennuksen ja merenkulun ohella kolaan. Tämän johdosta koivistolaisillekin
13246: harjoitettiin Koivistolla laajassa mitassa on ollut määrättävä sijoitusalueeksi pää-
13247: kalastusta. Vuosittain lähetettiin täältä asiallisesti sellaiset sisämaan kunnat kuin
13248: iJrulutukseen yli 2 miljoonaa kiloa kuului- Mäntsälä, Askola, Pornainen ja Kymi.
13249: saa koivistolaista silakikaa. Lisäksi työs- Vain viimeksi mainittu kunta ulottuu ka-
13250: kenteli laivau.'!kausina huomattava määrä peana alueena Suomenlahden rannalle.
13251: VII,4, - Pusa y. m. 283
13252:
13253: Koiviston kunnan ·varsinainen maatalous- merenkulkijoista jäänyt kokonaan hyväksi-
13254: siirtoväki ei välttämättä tarvitse merenran- käyttämättä entisessä ammatissaan, vaikka
13255: nikkoa, vaikka se onkin tottunut elämään he edullisissa oloissa voisivat tehdä suuria
13256: meren läheisyydessä. Tälle asukasmäärälle palveluksia koko kansalle hankkimalla
13257: voitaneen, joskin suurin vaikeuksin, hank- maan merenkululle sen kipeästi tarvitsemia
13258: kia tarvittavat noin 420 asuntoviljelys- ja laivoja ja niiden avulla ulkomaisessa lii-
13259: viljelystilaa mainitulta sijoitusalueelta. kenteessä huomattavia summia ulkomaista
13260: Paljon vaikeampi on niitten koivistolais- valuuttaa.
13261: ten sijoittaminen, jotka ovat harjoittaneet Kokemus on osoittanut, ettei maanhan-
13262: pääasiallisesti tai osittain merielinkeinoja. kintalain avulla voida tyydyttävästi hoi-
13263: Kuten edellä esitetyistä numeroista käy taa Koiviston kunnan asukkaiden sijoitta-
13264: selville, pitäisi muulle kuin koivistolaiselle mista ja asuttamista Suomen nykyiselle
13265: maataloussiirtoväelle, tontteja lukuunotta- alueelle. On päädytty siihen, että Suo-
13266: matta, muodostaa yhteensä noin 750 pie- menlahden rannikolta on saatava varatuksi
13267: nempää tai suurempaa tilaa, niistä puh- alue, joka suunnilleen vastaa entisen Koi-
13268: taita kalastustiloja 233. Nämä tilat olisi viston kunnan mahdollisuuksia. Tämä alue
13269: sijoitettava meren rannikolle. Kun Koivis- on kokonaan tai ainakin pääosaltaan jätet-
13270: ton kunnan sijoitusalueesta vain Kymin tävä koivistolaisten käyttöön. Sillä alueella
13271: kunta ulottuu rannikolle kapeana, asutus- heidän on vapaasti sallittava muodostaa
13272: keskusta muistuttavana alueena, ei sen tur- entiset kalastuskuntansa sekä laivanraken-
13273: vin kyetä Koiviston merielinkeinoja har- nus- ja merenkulkuyrityksensä.
13274: joittavan väestön sijoituskysymystä ratkai- SuomenJa,hden ruotsalaisvoit;toisella ran-
13275: semaan. Koivistolaisia ammattikalastajia nikolla ei koivistolaisilla ole entisten elin-
13276: onkin suunniteltu sijoitettavaksi varsinais- tapojensa jatkamiseen mahdollisuutta, ellei
13277: ten sijoituskuntien lisäksi 12 eri rannikko- heille perusteta uutta omaa suomenkielistä
13278: kuntaan, nimittäin Paraisille, V estanfjär- kuntaa. Tähän ta:rlkoitwkseen hyvin sovel-
13279: diin, Dragsfjärdiin, Kemiööu, Korppoo- tuva rannikkoalue on Pernajan kunnassa
13280: seen, Rymättylään, Särkisaloon, Nauvoon, Pernajanlahden länsirannalla, joka käsit-
13281: Iniöön, Houtskariin, Sipooseen ja Porvoon tää Gräggbölen, Baggnäsin, Tervikin, Ger-
13282: maalaiskuntaan. Mutta tälle laajalle byn, Tjusterbyn, Sjögårdin, Bölen, Bagg-
13283: alueelle on voitu suunnitella muodostetta- bölen, Isnäsin, Vil1mansgårdin, Edön,
13284: va:ksi vain 180 lkalastustilaa. Kalavesien Mästlaksin, Idlaksbyn, Påsalön, Kjefsalön
13285: heikkouden tai puuttumisen takia eivät . ja Sundarön kylät sekä Näsen, Isnäsin,
13286: nämä tilat läheskään kaikki kuitenkaan Rosendalin, Trännäsin, Ingerbyn ja Lass~
13287: tulisi olemaan elinkelpoisia kalastustiloja dalin y'ksinäistalot. Tämä alue on pinta-
13288: ammattimaiseen merikalastukseen tottu- alaltaan 95.1 km2 eli 9,510 ha. Siitä on
13289: neille koivistolaisille. Onkin arvioitu, että peltoa 2,169 ha, viljelyskelpoista maata ja
13290: tälle laajalle alueelle, lähinnä Porvoon metsämaata 6,684 ha sekä joutoma;ata 657
13291: maalaiskuntaan, Särkisaloon, Rymättylään ha. Vesialueita liittyy alueeseen 9,028 iha.
13292: ja Paraisille, laskettu 180 kalastustilan Tälle alueelle voitaisiin perustaa noin
13293: a<~elllllSta saadaan tosiasiatlEsesti tilaa, vain 500 tilaa ja tonttia, joille voitaisiin antaa
13294: 100 kalastajaperheelle. keskimäärin '.tr. ha maatalous- ja maata-
13295: Sopivien sijoituspaikkojen puuttuminen louskelpoista maata ja 13 ha metsämaata.
13296: on eniten ehkäjssyt korkeaJHa tasolla oUeen Jos oletetaan kunkin tilansaajaperheen
13297: koivistolaisen merenkulku- ja laivanraken- keskimääräiseksi suuruudeksi 6 henkeä, tu-
13298: nustaidon hyväksilmyttämistä maan jäl- lisi alueelle sijoitettavaksi 3,000 koivisto-
13299: 1eenrakennustyössä. Että nämä taidot edul- laista ja itsenäisen kunnan luomiselle olisi-
13300: ~isessa sijoituspaikassa Suomen nykyisel- vat edellytykset tässäkin mielessä siis ole-
13301: läkin alueella voivat olla koko valtakun- massa.
13302: nalle suureksi hyödyksi, siitä on selvim- Koivistolaisille uuden kunnan perusta-
13303: pänä osoituksena koivistolaisten laivanra- miseksi ehdotettu alue soveltuu pinta-alal-
13304: kentajien panos sota:korvauskuunareitten taan ja muodoltaan sekä sijoituspaikaltaan
13305: rakentamisessa Raumalla. Sopivien sijoi- hyvin uuden kunnan muodostamiseen. Li-
13306: tuspaikkojen puuttuessa on kuitenkin suuri säksi on huomattava, että alueesta 90%
13307: -osa koimtolaisista laivanrakentajista ja omistaa kuusi rnaanomistajaa, jotka maan-
13308: 284 VII,4. - Merikoiviston kunta.
13309:
13310: hankintalain mukaan ovat ensisijaisia luo- oikeus saada ei vain asuntotontti vaan
13311: vutusvelvoHisia ja joi'lta ilman n. s. kieli- myös asuntoviljelystila tai viljelystila~kin
13312: pykälää suurin osa omistamastaan :maasta uuden kunnan alueen ulkopuolelta '(5 §).
13313: jouduttaisiin käyttämään asutukseen. Tois- Tällainen maansaantiin oikeutettujen oi-
13314: sijaisia luovutusvelvollisia maanhankinta- keuksien laajentaminen on mahdollista sen
13315: lain mukaan alueella on 20-30 ja heidän johdostJa, et:t.ä tämä,n lain mukaan maan-
13316: omistamansa tilat ovat yleensä pieniä. Hei- saantiin oikeutetuiksi tulevat henkilöt ovat
13317: dät voitaisiin uuden kunnan perustamisen ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisissä kunnissa
13318: jälkeenkin pysyttää tiloillaan haittaamatta on ensisijaisten luovutusvelvollisten hallin-
13319: koivistolaisten asuttamista, jolleivät he nassa maata huomattavasti enemmän kuin
13320: mieluummin tahdo siirtyä ruotsinkielisille mitä maanhankintalain mukaan näihin
13321: alueille kunnan alueen ulkopuolelle. Ensi- kuntiin voidaan sijoittaa maansaantiin
13322: sijaisten luovutusvelvollisten hallinnassa oikeutettuja.
13323: olevien tilojen työväestölle, joka yleensä Edellä esitetyillä perusteilla perustetta-
13324: on ruotsinkielistä, voitaisiin myös maan- van kunnan alueelle muodostettavat tilat
13325: hankintalain mukaan ruotsalaisseuduilla annetaan lakiehdotuksen mukaan Koivis-
13326: varata tiloja ja tontteja. Heidänkään ase- ton kunnasta olevalle siirtoväelle. 'Kun
13327: maansa ei ehdotettu koivistolaisen kunnan luovutetun alueen muunkin kalastajaväes-
13328: perustaminen toisi sellaisia vaikeuksia, tön sijoittaminen on tuottanut vaikeuksia,
13329: joita ei voitaisi kohtuullisesti korvata. tulisi kunnan alueelle erityisestä syystä
13330: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotetaan voida sijoittaa siirtoväkeen kuuluvaa ka-
13331: lailla perustettavaksi uusi kunta, jonka lastajaväestöä muidenkin kuntien alueelta
13332: nimeksi ehdotetaan Merikoivisto. Kunnan (6 §). Kun kysymys on kokonaan uuden
13333: perustamisessa noudatettaisiin sitä samaa kunnan muodostamisesta, on tarpeen sen
13334: menettelytapaa, mitä aikaisemmin käytet- alueella varata alueita laajemmin ikuin
13335: tiin kaupunkeja ja kauppaloita perustet- maanhankintalaki edellyttää sekä yleisiä
13336: taessa, että valtio pakkolunastaa koko kun- tarpeita varten että teollisuuden, kaupan
13337: nan alueen ja luovuttaa sen kunnan asuk- ja liikenteen tarpeisiin (7 §). Maanhan-
13338: kaiden käyttöön. Perustettavassa kun- kintalain periaatteiden mukaisesti tulisi
13339: nassa sekä pakkolunastus että maan luo- · tiloille voida antaa osuus yhteismetsään
13340: vuttaminen asukkaiden käyttöön tulisi ta- toisesta kunnasta ( 8 §) .
13341: pahtumaan maanhankintalain mukaan. Kun Merikoiviston kunta tulisi osaltaan
13342: Mitä lakiehdotuksen yksityiskohtiin tu- jatkamaan Koiviston kunnan toimintaa, on.
13343: lee, niin on sen säännökset pyritty saatta- kohtuullista, että uusi kunta tulee saamaan
13344: maan mahdollisimman yhdenmukaisiksi haltuunsa Koiviston kunnan omaisuuden.
13345: maanhankintalain vastaavien säännösten Kunnan talouden helpottamiseksi ehdote-
13346: kanssa ( 4 ja 10 §). Kun tarkoitus on taan edcHeen, että Koiviston kuntaa kor-
13347: muodostaa uusi yksikielinen suomenkielinen vauslain mukaista korvausta määrättäessä ei
13348: kunta, on pakkolunastusoikeus ollut ulo- käsitellä sellaise.na kuntana, jonka alue on
13349: tettava laajemmaksi ku.in mitä maanhan- kokonaisuudessaan luovutetulla alueella
13350: kintalaki edellyttää. Lakiehdotuksen mu- r(13 §). Uuden kunnan jäsenille ei voida
13351: kaan koko kunnan alue voidaan pakkolu- myöntää maanhankintalain mukaista vero-
13352: :nasrtaa ja ainoas1ta:an maanhankintalain mu- vapautta kunnalle ja seurakunnaJ.le suori-
13353: 'lman toissijaisitlta U!uovutusvel'vollisHta voi- tettavista veroista, mut;ta kyllä V'a1tioverostoa ·
13354: daan harkinnan mukaan alue jättää lunas- (9 §). Mikäli Merikoiviston kunta ei sään-
13355: tamatta (3 §). Myös kunnan omistamat nöllisten tulojensa ja Koiviston kunnan
13356: kiinteistöt on lunastettava samassa järjes- omaisuuden turvin voi aloittaa toimin-
13357: tyksessä (12 §). Laajennetusta luovutus- taansa, olisi valtion sitä tuettava eräiden
13358: velvollisuudesta aiheutuvien haittojen ta- kuntien talouden järjestämisestä annetun
13359: soittamiseksi on toisaalta ehdotettu, että lain (734/45) mukaan (14 §). Kunnan
13360: toissijainen luovutusvelvollinen on oikeu- perustamisesta johtuva kunnallisen jaoituk-
13361: tettu saamaan kunnan alueen ulkopuolelta sen muutos olisi toimeenpantava siitä anne-
13362: tilan, joka vastaa luovutetun kiinteistön tun lain (180/25) mukaan (11 §). 1\:un ·
13363: kaksinkertaista arvoa. Myös vuokra-alueen- uudelle kunnalle ei ehdoteta osuutta Per-
13364: sa tai työpaikkansa menettävälle on taattu najan kunnan omahmuteen, ei Imutien kes-
13365: VII,4. - Pusa y. m. 285
13366:
13367: ken tarvitse toimeenpanna taloudellista Sen perusteella, mitä edellä olemme lau-
13368: välinselvitystä (12 §'). suneet, ehdotamme kunnioittaen,
13369: Asian luonnosta johtuu, että lakiehdo-
13370: tus, joka on hyväksyttävä perustuslain että Eduskunta hyviiksyisi seuraa-
13371: säätämisestä voimassa olevassa järjestyk- van lakiehdotuksen:
13372: sessä., olisi käsiteltävä kiireellisenä.
13373:
13374: Laki
13375: Merikoiviston kunnan perustamisesta ja asuttamisesta.
13376: Eduskunna.n pä:ätaksoo. mukaisesti, joka on teM.y valtiopäiväj:ärjestyksen 67 § :ssä
13377: määrätyllä tavalla, säädetään:
13378: 1 §. sottaYa olleen 31 ·päivänä joulukuuta 1944
13379: Koiviston kunnasta olevien siirtoväkeen siihen tarkoitukseen käytettynä, mihin sitä
13380: kuuluvien henkilöiden maatalouden, kalas- silloin käytettiin.
13381: tuksen, merenkulun ja laivanrakennuksen Pakkolunastettavien kiinteistöjen ja
13382: harjoittamisen helpottamiseksi perustetaan etuuksien hinnan suorittamisesta sekä nn-
13383: Merikoiviston kunta siinä järjestyksessä hin kuuluvaan vuokraoikeuteen ja eläkkee-
13384: kuin tässä laissa säädetään. seen nähden on soveltuvin osin voimassa,
13385: mitä maanhankintalain (396/45) 61, 62
13386: 2 §. ja 66 §: ssä on säädetty.
13387: Merikoiviston kuntaan liitetään Perna-
13388: jan ilrunnasta Gräggbölen, Baggnäsin, Ter- 5 §.
13389: vikin, Gerbyn, Tjusterbyn, Sjögårdin, Bö- Edellä 3 § :n 3 momentissa tarkoitettu
13390: len, Baggbölen, Isnäsin, Villmansgårdin, henkilö, joka luovuttaa kiinteistön tämän
13391: Edön, Mästlaksin, Idlaksbyn, Påsalön, l:ain mukaan, on oikeutebtu saamaan kun-
13392: Kjefsalön ja Sundarön kylät sekä Näsen, nan alueen ulkopuolelta maanhankintalain
13393: Isnäsin, Rosendalin, Trännäsin, Ingerbyn (396/45) mukaan tilan, jO'ka vastaa luovu-
13394: ja Lassdalin yksinäistalot. tetun kiinteistön kaksinkertaista a;rvoa.
13395: 1\fiaanhankintalain. 31 § :ssä tarkoitettu
13396: 3 §. henkilö, joka tämän lain toimeenpanon
13397: Merikoiviston kunnan alueella olevat johdosta menettää tai jonka katsotaan me-
13398: kiinteistöt pakkolunastettwkoon kaikkine nettävän vuO'kra-alueensa tai työpaikkansa,
13399: etuuksineen valtiolle käytettäväksi tämän saakoon maanhankintalain mukaan tilan
13400: lain tarkoituksiin. tai asuntotontin kunnan alueen ulkopuo-
13401: Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee lelta.
13402: myös aluetta, joka on vuO'krattu, niin myös Maatalousministeriö määrää ajan, jonka
13403: tontti- tai teollisuusalueita. kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun
13404: Milloin kunnan alueella olevan kiinteis- henkilön on toimitettava kirjallinen hake-
13405: tön omistaa muu kuin 5 päivänä touko- muksensa Pernajan kunnan asutuslauta-
13406: kuuta 1945 annetun maanhankintalain kunnalle toimitettavaksi maatalousministe-
13407: (396/45) 2 §:ssä tarkoitettu henkilö, voi- riön määräämälle asukkaanottolautalnm-
13408: daan kiinteistö tai sen osa lmiten:kin jättää nalle.
13409: pakkolunastamatta.
13410: Jos kiinteistö tai sen ·osa taikka raken- 6 §.
13411: nus halutaan vapaaehtoisesti luovuttaa val- Tämän lain mukaan muodostettavia ti-
13412: tiolle tämän lain tarkoituksiin, noudatet- loja annetaan Koiviston kunnasta oleville
13413: takoon soveltuvin osin maanha:rrkintalain siirtoväkeen kuuluville henkilöille, jotka
13414: 74 § : n säännöksiä. maanha:rrkintalain mukaan ovat maan saan-
13415: tiin oikeutettuja.
13416: 4 §. Erityisestä syystä voidaan 1 momentissa
13417: Pakkolunastettavalle kiinteistölle etuuk- mainittu tila antaa muullekin maan saan-
13418: sineen määrätään se paikkakunnan koh- tiin oikeutetulle siirtoväkeen kuuluvalle
13419: tuullinen käypä hinta, mikä sillä on kat- henkilölle, joka 1 päivänä syyskuuta 1939
13420: 286 YII,4. - )lerikoiviston kunta.
13421:
13422: on luovutetulla alueella saanut pääasialli- toksesta johtuvia valmistelu- ja täytän-
13423: sen toimeentulonsa kalastuksesta. töönpanotoimenpiteitä varten toimii Koi-
13424: viston kunnan hoitokunta, jollei valtio-
13425: 7 §. neuvosto määrää muuta jä.rjestelytoimi-
13426: Tämän 1aiu mukaan Junastet:tavasta kuntaa.
13427: alueesta voidaan muodostaa alueita myös 12 §.
13428: koulutontteja, urheilukenttiä ja muita Merikoiviston ja Pernajan kunnat eiYät
13429: kunnallisia ja yleisiä tarpeita sBkä teolli- saa osuutta toistensa omaisuuteen. Uuden
13430: suutta, kauppaa ja liikennettä varten. kunnan alueelle jäävät Pernajan kunnan
13431: omistamat kiinteistöt ja rakennukset lu-
13432: 8 §. nastetaan maanhankintalain (396/45) mu-
13433: Tilalle, joka muodostetaan tämän lain kaan.
13434: mukaan, voidaan metsämaaksi antaa osuus Henkilö, jolla on köyhäinhoidollinen ko-
13435: toisen kunnan alueelle perustettavaan yh- tipaikkaoikeus Pernajan kunnassa uuden
13436: teismetsään. kunnan alueella asumisen tai hnekikirjoi-
13437: 9 §. tuksen nojalla, säilyttää edelleen kotipaik-
13438: Asukas, joka tämän lain mukaan on saa- kaoikeutensa Pernajan kunnassa.
13439: nut tilan hallintaansa, on vapautettu suo-
13440: rittamasta alueesta valtiolle meneviä välit- 13 §.
13441: tömiä veroja sen mukaan kuin maanhan- Koiviston kunnan omaisuus luovutetaan
13442: kintalain '(396/45) 156 § :ssä on säädetty. l\Ierikoiviston kunnalle.
13443: lVIäärättäessä korvausta 5 päivänä touko-
13444: 10 §. . kuuta 1945 annetun toisen korvauslain
13445: :Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta (390/45) mukaan ei Koiviston kuntaa kä-
13446: johdu, noudatettakoon lain toimeenpanosta sitellä kuntana, jonka alue kokonaisuudes-
13447: huolehtiviin toimielimiin, lain nojalla toi- saan on lnovutetulla alueella.
13448: mitettavaan pakkolunastukseen ja luovu-
13449: tukseen, lunastettujen alueiden käyttämi- 14 §.
13450: seen, erottamiseen ja edelleen luovuttami- Jos Merikoiviston kunta verotuloilla, val-
13451: seen, asukkaan ottamiseen, myyntihinnan tion lakimiiä:räisHlä avustuksilla ja muilla
13452: määräämiseen ja suorittamiseen, kiinnityk- tuloillaan ei kykene kolmena ensimmäisenä
13453: senhaltijan oikeuteen ja asutustoimenpitei- toimintavuotenaan rahoittamaan tarpeel-
13454: den turvaamiseen nähden sekä lain muussa lista toimintaansa, suorittaa valtio puuttu-
13455: toimeenpanossa soveltuvin osin maanhan- van määrän. Tarkoitukseen voidaan suo-
13456: kintalain (396/45) säännöksiä ja sen no- rittaa tarvittaessa cnnakkoa valtion va-
13457: jalla annettuja määräyksiä. roista.
13458: Edellä 1 momentissa mainitun valtion
13459: 11 §. osuuden määräämistä ja kunnan talouden-
13460: Merikoiviston kunnan perustamisen ai- hoidon valvontaa varten on kunnan alistet-
13461: heuttamasta kunnallisen jaoituksen muu- tava mainittujen vuosien talousarvionsa ja
13462: toksesta määrää valtioneuvosto noudatta- .J.IU!.hdohlisista väJ1ttJämättömistä uusiB'ta me-
13463: malla, mikäli tässä laissa ei säädetä toisin, noista johtuvat lisämenoarvionsa sisa-
13464: soveltuvin osin, mitä kunnallisen jaotuk- asiainministeriön tarkastettavaksi ja vah-
13465: sen muuttamisesta 19 päivänä toukokuuta vistettavaksi.
13466: 1925 annetussa laissa (180/25) on säädetty. 15 §.
13467: Jaoituksen muutos voidaan määrätä tu- Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
13468: lemaan voimaan muuna:kin aikana kuin meenpanosta ja soveltamisesta annetaan
13469: kalenterivuoden alusta ja aikaisemminkin asetuksella.
13470: kuin kuuden kuukauden kuluttua määräyk- 16 §.
13471: sen antamisesta. Tämä laki tulee voimaan päivänä
13472: Järjestelytoimikuntana jaoituksen muu- kuuta 194 .
13473:
13474: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
13475:
13476: E. Pusa. Juho Niukkanen.
13477: 287
13478:
13479: VII,5, - Lak. al. N :o 56.
13480:
13481:
13482:
13483:
13484: Rantala y. m.: Ehdotus laiksi kunnallisen vaalilain muut·
13485: tamisesta.
13486:
13487:
13488: E d u s k u n n a 11 e.
13489:
13490: Voimassaolevan kunnallisvaalilain mu. simmät sadonkorjuutyötkin jo tavallisesti
13491: kaan kunnallisvaalit on aloitettava 4 1pa1· ovat suoritetut. Vaalit olisi säädettäv.ä toi·
13492: vänä joulukuuta ja loppuun toimitettava mitettavaksi kaikkialla kaksipäiväisinä jotta
13493: samana tai, jos valtuusto niin määrää, seu- tungoksesta ja odottelusta vaalipaikoilla
13494: raavana päivänä. Vaalit ovat siis ainoas- vältyttäisiin, johon nyt vaaleissa, yksipäi-
13495: taan yksipäiväiset, ellei valtuusto nimen- väisinä vaailirt toimitettoossa joudutaan kun
13496: omaan toisin päätä. ä:änestysa1ueiden vaalioikeutettujen luku on
13497: Paitsi haitaa, joka kansalaisille koituu entisestään lisääntynyt siirtoväkeen kuulu-
13498: siitä, että vaalit voidaan suorittaa yksipäi- vien sijoittautumisen vuoksi. Vaalien te-
13499: väisinä, on vaalien toimittamisaika etenkin hokkaan osallistumisen ja työajankin sääs-
13500: maaseututuloihin nähden kovin epätyydyt- tämisen kannalta olisi toinen vaalipäivistä
13501: tävä. Sehän tapahtuu vuoden pimeimpänä määrättävä sunnuntaipäiväksi. Useissa
13502: kautena, joLloin valoisa aika on lyhyt ja muissa maissa vaalit toimitetaan sunnun-
13503: pitkähköillä matkoilla vaaHpaikoilta asu- taisin ja meilläkin vuoden 1945 eduskunta-
13504: ville vaaleihin osallistuminen tästä syystä vaaleissa näin meneteltiin. Vaalien toi·
13505: tuottaa vaikeuksia. Vuodenaika myöskin meenpanoiakana näyttäisi näin ollen loka.
13506: kelisuhteisiin nähden on tänä aikana hy- kuun ensimmäinen sunnuntai ja sitä seu-
13507: vin usein epäedullinen. Niinpä maamme raava päivä parhaiten puoltavan paik·
13508: järvirikkailla seuduilla monesti tähän ai- kaansa.
13509: kaan vuodesta, vesien aloitettua jäätymisen, Tästä vaaalien toimeenpanon aikaisem·
13510: mutta jään ollessa vielä heikkoa, kulku- maksi siirtämisestä olisi seurauksena, että
13511: mahdollisuudet vesistöjen takana oleviin niitä koskevat valmistavat toimenpiteet olisi
13512: vaalip·aikkoihin ovat jotenkin olemattomat. säädettävä suoritettavaksi aikaisemmin kuin
13513: Eräät väestöryhmät taas, kuten metsätyö- nykyään. Vaail.Hautakunna:t olisi valtuus-
13514: läiset, jotka syksyisin siirtyvät etäämmälle tojen valittava jo ainakin ennen kesäkuun
13515: asuinpaikkakuunaltaan ansiotöihin, eivät puoliväliä. Vaaliluettelot olisi henkikirjoit-
13516: joulukuun alussa vaalit toimitettaessa voi tajain lähetettävä ennen heinäkuun alkua
13517: käyttää äänioikeuttaan kuten olisi laita, jos vaalilautaikunnille. Vaaliluettelojen laatimi-
13518: vaalit toimitettaisiin varhemmin syksyllä. nen ja niiden nähtäväksi asettaminen olisi
13519: Näin ollen suuri joukko kansal~aisia ei suoritettava jo heinäkuun kuluessa. Muut
13520: vaalien epäedullisen ajan vuoksi voi käyt- vaaleja valmistavat toimenpiteet, eräitä
13521: tää kunnallisvaaleissa tätä koskevia oikeuk. määräaikoja nykyisestään hiukan lyhentä-
13522: siaan ainakaan miltei ylivoimaisia vaikeuk- mällä, olisi elo- ja syyskuussa suoritettava.
13523: sia kokematta. Tämä ei ole kansanvaltaisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
13524: järjestelmän mukaista ja suotavaa olisi, nioittaen, ·
13525: että siihen saataisiin korjaus. Vaalien toi-
13526: meenpano olisi siirrettävä sopivampaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13527: vuodenaikaan ikuin nykyinen on. Tän·ä voi- van lakiehdot1~ksen:
13528: daan pitää loka:kuun alkua, jolloin kiireelli-
13529: 288 Vll,5. - K1mnaUinen na.lilaki.
13530:
13531:
13532: Laki
13533: kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
13534: Eduskunnan päätösen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 anne-
13535: tun kunnallisen vaalilain 1, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 12 ja 28 §, näistä 1, 3 ja 4 § sellaisina
13536: kuin mainitut lainkohdat ovat 21 päivänä helmikuuta 1925 annetussa laissa, 9 ja
13537: 10 § sellaisina kuin ne ovat 3 päivänä joulukuuta 1937 annetussa laissa, 12 § sel-
13538: laisena kuin se on 1 päivänä joulukuuta 1944 annetussa laissa ja 28 § sellaisena
13539: kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1937 annetussa laissa, näin lmuluviksi:
13540:
13541: 1 §. Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeel-
13542: Maalaiskuntain kunnallislain 7 § : ssä ja lisen vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle
13543: kaupunkien kunnallislain 8 § : ssä säädetty ja ollwon muutoin maistraatin suhteen voi-
13544: valtuutettujen varsinainen vaali on aloitet- massa mitä 5, 6 ja 7 § :ssä vaalilautaJmn-
13545: tava lokakuun 1 päivän jälkeen sattuvana nasta säädetään.
13546: ensimmäisenä sunnuntaina ja saatettava Asianomaisen henkikirjoittajan on sinä
13547: loppuun s1tä seuraavallia päivänä. vuonna, jona valtuutettujen vaali on toimi-
13548: Täydennysvaalin suorittamisesta sääde- tettava, ennen heinäkuun alkua vaalilauta-
13549: tään 45 § :ssä. kunnalle lähetettävä säädettyä maksua vas-
13550: taan luettelo kaikista kuluvan vuoden hen-
13551: 3 §. kikirjan mukaan äänestysalueella asuvista
13552: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto henkilöistä, jotka ovat täyttäneet kaksikym-
13553: sinä vuonna, jona valtuutettujen vaali on mentäyksi vuotta. Luettelo kirjoitetaan
13554: toimitettava, ennen kesäkuun 16 ;päivää kaavakkeille, jotka valtioneuvosto vahvis-
13555: vaalikelpoisista henkilöistä keskusvaalilau- taa.
13556: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja Asianomainen papisto ja seurakuntain
13557: neljä jäsentä, joista valtuusto määrää yh- johtajat sekä henkikirjoittaja, nimismies ja
13558: den varapuheenjohtajaksi, ynnä neljä vara- kaupunginviskaali ovat velvollisia anta-
13559: jäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestys- maan vaalilautakunnille tarpeelliset tiedot.
13560: alueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta
13561: varten vaalilautalmnnan, johon kuuluu pu- 5 §.
13562: heenjohtaja ja kaksi jäsentä, joista val- Vaaliluettelon pitää heinäkuun 16 päi-
13563: tuusto määrää toisen varapuheenjohtajaksi, västä saman kuun loppuun asti olla, asian-
13564: ynnä kolme varajäsentä; ja kestää heidän mukaisen valvonnan alaise111a, tarkas,tetta-
13565: toimikautensa, kunnes uudet lautakunnat vaksi asetettuna sopivaan paikkaan äänes-
13566: on valittu. tysalueella, mistä on tieto annettava sillä
13567: Jos keskuslautakunnan tai vaalilautakun- tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tie-
13568: nan puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen kuo- doksiannosta on voimassa.
13569: lee tahi poismuuton tai muun laillisen syyn
13570: tähden eroaa ennen toimikautensa päätty- 6 §.
13571: mistä, on täydennysvaali toimitettava. Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on
13572: jätetty pois vaaliluettelosta ja tahtoo pyy-
13573: 4 §. tää oikaisua, tehköön sen kirjeellisesti tai
13574: V aalilluet,telon kullekin äänestysalueelle suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa 10
13575: tehköön alueen vaalilautakunta ennen hei- päivänä elokuuta tai antakoon oikaisuvaa-
13576: näkuun 16 päivää. Vaaliluetteloon on otet- timuksensa kirjeellisesti sitä ennen vaali-
13577: tava sen vuoden henkikirjoituksen mukaan lautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
13578: kaikki ne äänestysalueella asuvat kunnan katsoo, että toinen henkilö oikeudettomasti
13579: jäsenet jotka ennen kuluvan vuoden alkua on vaaliluetteloon otettu, ja tahtoo pyytää
13580: ovat täyttäneet kaksikymmentäyksi vuotta. oikaisua, on oikaisuvaatimus tehtävä kirjal-
13581: Jos sehlainen syy on ltietty, jonka vuoksi lisesti viimeistään elokuun 2 päivänä vaa-
13582: jollakin luetteloon merkityllä henkilöllä ei lilautakunnan puheenjohtajalle.
13583: ole vaalioikeutt:a, o:n se merkittävä Iuet:te- Jos kirjoitus sisältää vaatimU'ksen, että
13584: loon hänen nimensä kohdalle. V aalilauta- joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet-
13585: kunta allekirjoittakoon vaaliluettelon. tava, antakoon puheenjohtaja viimeistään
13586: VII,5. - Rantala y. m. 289
13587:
13588: ~lokuun 2 päivänä 'hänelle siitä tiedon, il- sen tai muutoin ole suostunut asettami-
13589: moittaen, että hänellä on tilaisuus osoite- seensa yhdistyksen ehdokkaaksi. Sellaisen
13590: tussa paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta muutoksen tekemistä valitsijayhdistyksen
13591: ja viimeistään elokuun 8 päivänä antaa ehdokaslistaan on sitä haluavan kirjalli-
13592: vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä. sesti pyydettävä keskuslautakunnalta vii-
13593: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, meistään 4 päivänä syyskuuta ennen kello
13594: johon vastaanottajan nimi ja asuinpaikka kahtatoista päivällä.
13595: on merkitty, postin kautta toimitettavaksi;
13596: kuitenkin on vaalilautakunnalla oikeus toi- 10 §.
13597: mittaa se hänelle muUJllakin ~tavoin. Tie- Valitsijayhdistykset, jotka haluavat vaa-
13598: donanto on sitäpaitsi tiedoksi asetettava lissa olla yhteistoiminnassa keskenään, voi-
13599: kunnan ilmoitustaululla. vat yhtyä vaaliliitoksi. Yhtymisestä päät-
13600: VooHluetteloa vastaan tehdyt muistutuk- tää kukin valitsijayhdistys; kuitenkin yh-
13601: set esitellään ja ratkaistaan vaalilauta:kun- distys voi siinä asiakirjassa, jolla yhdistys
13602: nan kokouksessa elokuun 10 päivänä. on perustettu, tai erikseen valtuuttaa yh-
13603: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ra1Jkai- den tai useamman jäsenistään yhdistyksen
13604: suun, hakekoon ennen elokuun 20 päivää puolesta asiasta päättämään.
13605: siihen muutosta lääninhallitukselta, jonka Vaaliliitto muodostetaan siten, että sii-
13606: tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa hen yhtyvien valitsijayhdistysten kesken
13607: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle, ja siitä tehdään kirjallinen sopimus, jossa on
13608: toimittakoon lautakunta päätöksestä tiedon- mainittava yhdistysten ehdokaslistojen jär-
13609: annon tiedoksipanolla kuten 3 momentissa jestysnumerot ja jonka allekirjoittavat va-
13610: on säädetty. litsijayhdistysten puolesta näiden asiamie-
13611: Lääninhallituksen päätökseen tyytymätön het. Kunkin asiamiehen on allekirjoituk-
13612: saa hakea muutosta korkeimmassa hallin.- seensa liitettävä merkintä edustamansa va-
13613: to-oikeudessa viimeistään kolmenkymmenen litsijayhdistyksen ehdokaslistan järjestysnu-
13614: päivän kuLuessa lääninhallituksen päätök- merosta. Sopimuksessa on mJ71ÖS yksi alleJ
13615: sen antopäivästä, sitä päivää kumminkaan kirjoittajista valtuutettava olemaan vaali-
13616: lukuunottamatta; ja noudatettakoon siinä, liiton asiamiehenä ja toinen olemaan hänen
13617: mitä sellaisesta muutoksen ha:kemisesta varamiehenään. Vaaliliitolle voidaan sopi-
13618: yleensä on säädetty, kuitenkin niin, että muksessa ehdottaa otsa:ke, jonka kuitenkin
13619: valituksen myös saa valitusajan kuluessa keskuslautakunta lopullisesti määrää.
13620: jättää lääninhallitukseen sieltä perille toi- Sopimus on vaaliliiton asiamiehen jätet-
13621: mitettavaksi. tävä keskuslautakunnalle viimeistään 6 päi-
13622: Korkein haJ!linto-oikeus rtoimittakoon ilää- vän•ä syysikuuta •ennen kmo kahtatoista päi-
13623: ninhallituksen kautta vaalilautakunnalle vällä. Samalla on lautakunnalle annettava
13624: asiasta antamansa päätöksen. valitsijayhdis.tysten päätökset vaaliliittoon
13625: yhtymisestä tai milloin yhdistys on valtuut-
13626: 9 §. tanut eräät jäsenensä tästä päättämään,
13627: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan näille annettu valtuutus, jollei se sisälly
13628: julkaisemisesta tulee asiamiehen kirjalli- asiakirjaan, jolla yhdistys on perustettu,
13629: sesti jättää keskuslautakunnalle viimeistään sekä näiden tekemä päätös liittoon yhtymi-
13630: 30 päivänä elO'kuuta ennen kello kahta- sestä.
13631: toista päivällä. Hakemukseen on liitettävä Valitsijayhdistys älköön yhtykö useam-
13632: asiakirja, jolla valitsijayhdistys on perus- paan kuin yhteen vaaliliittoon.
13633: tettu. Hakemuksessa asiamiehen tulee va-
13634: kuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet ovat 12 §.
13635: allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat Keskuslautakunta kokoontuu elokuun 20
13636: kunnassa vaalioikeutetut ja että he oma- päivänä, syyskuun 1 ja 8 päivänä sekä vii-
13637: kätisesti ovat sen allekirjoittaneet. meistään vaalin jälkeisenä päivänä. Tar-
13638: Jos valitsijayhdistyksen ehdokaslistalle on peen vaatiessa kokoontuu lautakunta myös
13639: otettu henkilö, joka on myös toisen ehdo- syyskuun 6, 13 ja 15 päivänä sekä muul-
13640: kaslistan ehdokkaana, olkoon hänellä oi- loinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.
13641: keus saada nimensä pyyhityksi pois lis- Elokuun 20 päivänä keskuslautakunta an-
13642: tasta, jollei hän ole valitsijayhdistyksen jä- taa 11 § :ssä mainitut tiedot ...
13643: 37
13644: 290 VII,5. - Kunnallinen vaa:lila.ki.
13645:
13646: Syyskuun 1 pmvana lautakunta tarkas- neet yhdistyksen päätöstä vaaliliittoon yh-
13647: taa ja varustaa järjestysnumeroilla ne ha- tymisestä tai määrätyille henkilöille anta-
13648: kemukset ja ehdokaslistat, jotka valitsija- neet valtuutusta päättää yhdistyksen puo-
13649: yhdistysten puolesta on jätetty, ja saattaa lesta asiasta ; c) että sivulliset henkilöt
13650: ne vaalioikeutettujen tietoon tiedoksipa~ ovat ottaneet osaa vaaliliiton muodostami-
13651: nolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa. sesta tehtyyn päätökseen; d) että henkilö,
13652: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmu- joka on jättänyt asiakirjat, ei ole pätevä
13653: kaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole edustamaan vaaliliittoa ; e) että vaaliliiton
13654: laillisesti perustettu, antakoon keskuslauta- asiamies ei ole jättänyt sopimuskirjaa tai
13655: kunta asiamiehelle tiedon, ettei hakemuk- säädettyä selvitystä valitsijayhdistysten yh-
13656: seen ole suostuttu, ja ilmoittakoon hylkää- tymisestä vaaliliittoon; sekä f) että asia-
13657: misen syyn. Samalla on asiakirjat palau- kirjoja ei ole jätetty määräaikana tai sää-
13658: tettava asiamiehelle. Jos hylkäämisen syynä detyssä järjestyksessä.
13659: on ollut, ettei hakemus ole ollut asianmu- Syyskuun 13 päivänä lautakunta tar-
13660: kaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole kastaa ne muutokset, jotka vaaliliiton asia-
13661: laillisesti perustettu, on asiamiehellä oikeus mies on ede1lisen momentin noj•aHa :teh-
13662: vielä neljän päivän kuluessa sen jälkeen nyt V1aa:lii1iiton muodostamista koskeviin
13663: uudelleen jättää asiakirjat asianmukaisesti asiakirjoihin.
13664: oikaistuna. Oikaisua ei kuitenkaan saa Jos valitsijayhdistyksen yhtyminen vaa-
13665: tehdä siinä tapauksessa, a) että asiakir- liliittoon on evätty, tulee keskuslautakun-
13666: jassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, nan valitsijayhdistyksen asiamiehen tehtyä
13667: ei ole allekirjoittajina riittävää määrää siitä kirjallisen ilmoituksen, joka on jätet-
13668: vaalioikeutettuja; b) että henkilö, joka on tävä lautakun;nalle viimeistään 15 päivänä
13669: jättänyt hakemuksen, ei ole pätevä edus- syyskuuta ennen kello kahtatoista päivällä,
13670: tamaan yhdistystä; sekä c) että hakemusta poistaa yhdisty<ksen ehdokaslista vaalitoi-
13671: ei ole jätetty määräaikana tai säädetyssä mituksessa käytettävästä vaalilipusta. Sel-
13672: järjestyksessä. lainen ilmoitus voi tapahtua joko siinä
13673: Syyskuun 6 päivänä lautakunta tarkas- asiakirjassa, jolla yhdistys on perustettu,
13674: taa ne muutokset, jotka asiamies on tehnyt asiamiehelle annetun valtuutuksen nojalla,
13675: hänelle 3 momentin mukaan kuuluvan oi- taikka ilmoitukseen liitetyn kirjallisen seli-
13676: keuden nojalla. Samana päivänä esitellään tyksen perusteella, jonka on allekirjoitta-
13677: saapuneet hakemukset, jotka tarkoittavat nut enemmän kuin puolet yhdistyksen jäse-
13678: 9 § : n 2 momentissa mainitun muutoksen te- nistä ja jossa asiamies on valtuutettu ryh-
13679: kemistä valitsijayhdisty<ksen ehdokaslistaan, tymään sanottuun toimenpiteeseen. Jälkim-
13680: ja on, ennenkuin asia lopullisesti otetaan mäisessä tapauksessa tulee asiamiehen il-
13681: ratkaistavaksi, valitsijayhdistyksen asiamie- moituksessa vakuuttaa, että mainitussa se-
13682: helle varattava tilaisuus tulla asiassa kuul- lityksessä olevat allekirjoitukset ovat asian-
13683: luksi. omaisten omakätisesti kirjoittamia.
13684: Syyslmun 8 päivänä lautakunta tarkas-
13685: taa vaaliliittojen muodostamista koskevat, 28 §.
13686: lautakunnalle jätetyt asiakirjat. Ellei Jos vaalia varten on hyväksytty vain yksi
13687: näitä ole asianmukaisesti laadittu tai vaa- ehdokaslista, katsotaan tämän saavuttaneen
13688: liliitto muuten laillisesti muodostettu, il- valitsijain yksimielisen kannatuksen, ja ju-
13689: moittakoon lauta:kunta viipymättä kirjalli- listakoon keskuslautakunta toiseksi vaali-
13690: sesti vaaliliiton asiamiehe11e, Httei vata:liliit- päiväksi säädettynä päivänä pidettävässä
13691: toa tai vaHtsijayhdistylksen yhtymistä siihen kokouksessa valituksi niin monta ehdokas-
13692: ole voitu hyväksyä, sekä hylkäämisen syyt. listan vaalikelpoista ehdokasta, listan alusta
13693: Asiamies voi neljän päivän kuluessa sen lukien, kuin on valtuutettuja valittava.
13694: jälkeen oikaista hylkäämisen aiheuttaneet Milloin erityinen vaalitoimitus on tapah-
13695: virheellisyydet. Oikaisua ei kuitenkaan tunut, on äänten laskeminen aloitettava
13696: saa tehdä siinä tapauksessa, a) että asian- viimeistään vaalin jälkeisenä päivänä ja
13697: omaisen valitsijayhdistyben asiamies ei ole niin pian kuin mahdollista loppuun saa-
13698: allekirjoittanut sopimusta, jolla vaaliliitto tettava.
13699: on muodostettu; b) että valitsijayhdistyk- Kun äänten laskemiseen ryhdytään, ava-
13700: sen kaikki jäsenet eivät ole allekirjoitta- taan kustakin eri äänestysalueesta keskus-
13701: VII,5. - Rantala y. m. 291
13702:
13703: lautakunnalle saapuneiden vaalilippujen ten järjestettävä, että ne, joissa valitsijat
13704: kuori, siinä olevat vaaliliput lasketaan ja ovat antaneet äänensä saman ehdokaslistan
13705: saatu luku verrataan äänestysalueen vaali- puolesta, yhdistetään yhdeksi ääniryh-
13706: lautakunnan pöytäkirjassa mainittuun. mäksi.
13707: Sen jälkeen on vaaliliput avattava ja si-
13708:
13709: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
13710:
13711: Viljo Rantala. Eetu Karjalainen. A. K. Paasivuori.
13712: 292
13713:
13714: VII,6. - Lak. al. N :o 57.
13715:
13716:
13717:
13718:
13719: Puumalainen y. m. : Ehdotukset laeiksi maalaiskun.tain kun-
13720: nallisha:tlinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa
13721: a,nnettnjen ase.tusten muuttamisesta.
13722:
13723:
13724: E d u s k u n n a 11 e.
13725:
13726: Kaupungeista ja k3!uppaloista koottu ve- oli 15.5 %, eHnik:einojen 39.8 % semä pal.klro.-
13727: rotustilasto osoittaa, että näiden !kuntien y. m. s. tulojen 44.7 %, olivat prosentti-
13728: verorasitus on yhä suuremmassa määrässä luvut v. 1944 kaupungeissa ja kauppalaissa
13729: siirtynyt palkansaajien kannettava!ksi. Niin- 6.5 %, 29.8 % ja 63.7 %. Pelkkien palkka-
13730: kuin on tunnettua, jaetaan verotettavat tulojen osuus oli kohonnut noin 40 prosen-
13731: tulot kunnanverotuksessa kolmeen ryhmään, tista noin 60 prosenttiin, siis 50 %: lla, mui-
13732: nimittäin kiinteistöistä, eli:nlkeinoista ja am- den tuloryhmien saadessa vastaavan vähen-
13733: mateista sekä palkka- y. m. tuloista saatui- nyksen. Ei voitane otaksua, että palikika-
13734: ihin. Viimeksimainittuun ryhmään luetaan tulot olisivat suhteessa muihin tuloryhmiin
13735: myös k011ko- ja osinkotulot ja eräät mUJUt lisääntyneet niin paljon enemmän, vaan on
13736: vähäisimmät tulojen lajit, mutta pallkika- ilmeistä, että palkkatulot yksin tulevat tar-
13737: tulot muodostavat kuitenkin tämän ryhmän lmin verotetuksi, muiden ryhmien, etenkin
13738: valtaosan. Tilastoa siitä, missä määrin tä- eli:nlkeinotulojen jäädessä suhteellisen lie-
13739: hän ryhmään kuuluu korko-, osinko- y. m. s. västi verotetuksi.
13740: tuloja siis muita kuin palkkatuloja, ei vali- Vaikka maalaiskunnissa ei ole saatavissa
13741: tettavasti ole saatavissa myöhemmältä vuo- edellä selostetun kaltaisia tilastoja, ovat
13742: delta kuin 1921, jolloin tällainen erittely olosuhteet ilmeisesti samansuuntaiset niissä-
13743: toimitettiin tulo- ja omaisuusverotilastossa. kin. Tällaiset ilmeiset iko'htuuttomuudet
13744: Tällöin IJilJUodostivat korko-, osinko- y. m. s. olisi välttämättä !korjattava.
13745: tulot 8 % ikoko tuon ryhmän tulojen !koko- Sellaisina lakiteknillisesti väili.äisinä muu-
13746: naismäärästä. Tulo- ja omaisuusverotuksen toksina, jotka olisivat omiaan tuomaan käy-
13747: ja kunnanverotuksen perusteet olivat näi- täntöön uusia verotuksen hyvin kestäviä
13748: hin nähden jolkseen'kin samat, niin että tuo verolähteitä, mainittaJkoon !kiinteän ja ir-
13749: prosenttimäärä pitää miltei täsmälleen paik- taimen omaisuuden satunnaisi'Sta luovutuk-
13750: kansa my·Ös kunnanverotuik:sessa. Kun kor- sista saatujen voittojen nykyistä tal'kempi
13751: kotuloista melkoinen määrä on nykyään verottaminen. Nykyisen lainsäädännön mu-
13752: verovapaa, niin vuonna 1921 vallinnut osuus kaan tällaisia voittoja verotetaan vain sil-
13753: on ilmeisesti vähentynyt jo senkin vuoksi. loin, kun myyty omaisuus on saatu oston
13754: Kun lisäJksi otetaan huomioon nytkyinen tai vaihdon tahi muun vastikkeellisen luo-
13755: valtion verotuksen raskaus ja siitä j'ohtuva vutuksen kautta ja kun hankinnan ja
13756: veropakoilu, ei voine otaksua korko- y. m. s. myynnin välinen aika on kiinteään omai-
13757: tulojen osuuden ainakaan lisääntyneen. suuteen nähden 10 ja irtaimeen nähden
13758: Verovapaus huomioonottaen voinee pitää 5 vuotta lyhempi. Ei ole mitään pel'US-
13759: todennäköisenä, että pa~kka- y. m. s. tulojen teltua syytä rajoittaa. verotusoikeutta sanot-
13760: ryhmästä kunnanverotuksessa ei nykyään tuihin aikamääriin, varsin!kin kun reaali-
13761: muita kuin palkkatuloja ole ainakaan 5 % omaisuus inflation joodosta on noussut
13762: enempää. Kun sanotun tilaston mukaan arvossa rahaOiffiaisuuteen verrattuna. Perus-
13763: esim. v. 1913 kiinteistötulojen osuus kaik- teltua syytä ei liene myöskään rajoittaa
13764: kien kaupunkien yhteiseen verorasituikseen verotusta siten, että vain oston ja vaiihdon
13765: VII,6. - Puumalainen y. m. 293
13766:
13767: kautta myyjän omaksi joutuneen omaisuu- tuotto on suuresti riippuvainen tilan koosta
13768: d€n luovutuksesta saatu voitto olisi ilman olisi tämä seikka huomioitava maatalous-
13769: hankinta- tai aikarajoituksia verotettava. kiinteistöjen veroperusteita määrättäessä.
13770: Tulo- ja omaisuusverotuksessa on omak- MaatalomMinteistöjen ihyvä:ksi tehdyn
13771: suttu eräänlainen harikintaverotus sellaisiin oman työn verottaminen kaipaa myös eräitä
13772: tulonsaajiin nä:hden, jotJka eivät ilmoita selvennyksiä. Esimerki:ksi kiinteistön omis-
13773: riittävästi tuloja, mutta joilla voidaan pää~ taja, j<Yka on jäänyt leskeksi, ei luonnolli-
13774: tellä kuitenkin olleen niitä. Tarkoitettu sestikaan voi tästä syystä edustaa Y'htä
13775: lain kohta on tulo- ja omaisuusverolain tuloksellista oman työn arvoa kuin avio-
13776: 24 §: n 3 ja 4 kohta. Kunnallisiin vero- liitossa oleva, varsinkin kun on kysymytk-
13777: lakeihin nähden tämä ,laatuun ja laaj,uu- sessä leskivaimo. Kun aviovaimon oman
13778: teen" perustuva harkintavalta on omak- talouden hyväksi tehtyä työtä ei oteta huo-
13779: suttu kiinteistö- ja elinlk:einotuloihin, mutta mioon, niin joutuu leskimies, vaikka hänen
13780: ei muihin tulo<ihin. Jo yhdenmuikaisuuden- taloutensa lk'ärsii huomattavan puutteen,
13781: kin vudksi olisi tä:mä tulo- ja omaisuus- suorittamaan oman työn ta!ksoituksen kautta
13782: verolain säännös ulotettava myös kunnan saman veron kuin naimisissa oleva kiin-
13783: verotukseen. teistön omistaja. Nämä seikat olisi syytä
13784: Maatalouskiinteistöjen nykyisessä vero- laissa ottaa huomioon.
13785: tuksessa on eräitä epäkohtia jotka olisi Perheenjäsenten työn verottaminen kai-
13786: syytä korjata, varsinkin kun nytkyinen ve- paa myös eräitä selvennyksiä. Käytännössä
13787: rotustapa alunperinkin, siis 25 vuotta twka- esimerkiksi verotetaan paikoitellen sellai-
13788: perin, suunniteltiin vain väliaikaiseksi. senkin perheenjäsenen työstä perheen pää-
13789: Kokemus on osoittanut, että ensiksi'kin miestä, joka muuten nauttisi ikänsä puo-
13790: kunnallisverotuksessa annetussa asetuksessa lesta lapsivähennystä. Jos tällainen nuori
13791: määrätty maiden hyvyysluokitus on liian perheenjäsen käy ansiotyössä, häntä ei ny-
13792: rajoitettu ja a:hdas. Kun otetaan huomioon kyisen lain mukaan voida jättää verotta-
13793: eri osien hyvinkin erilaiset viljavuussuh- matta, vaikka kailkki kohtuussyyt puolta-
13794: teet, on maiden hyvyysluokitus vain !koJ- vatkin tällaisen tulon verovapautta. Laissa
13795: meen ludkikaan pidettävä epätarkoituksen- olisi siis asetettava ikäraja, jonka mukaan
13796: mukaisena. Varsinkin parempituottoinen ilapsivähennykseen oikeut,etun nuoren henki-
13797: maa jää tässä 1uokittelussa liian Iievälie lön omasta työstä saamaa tuloa ei olisi
13798: verotukselle, huonomman maan joutuessa verotettava, olkoonpa hän työssä vieraalla
13799: suorittamaan suhteellisesti raskaamman ve- tai työskennelköönpä hän perheen pää-
13800: ron. Luokitus olisi laajennettava käsittä- miehen taloudessa.
13801: mään ainakin viisi luokkaa, jonka !oihessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13802: vyöhykejakoa olisi suosittava nykyistä run-
13803: saa:mmin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13804: Koska maatalouskiinteistöjen puhdas vat lakiehdotukset:
13805:
13806:
13807: Laki
13808: maalaiskuntien kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
13809: Eduskunnan päätösten mukaisesti muutetaan maalaisikuntien ilrunnallishallinnosta
13810: kesäkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 82 § :n 2, 3, 5, 6, 8 ja 13 kohta, sellai-
13811: sena kuin 2, 3, 5 kohta ovat 19 päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa, sellai-
13812: sena kuin 6 kOihta on 21 päivänä joulukuuta 1'923 annetussa laissa, 8 kohta sellai-
13813: sena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1938 annetussa laissa, sekä 13 kohta tammikuun
13814: 2.0 päivänä 1922 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
13815: 82 §. siitä, mihin määriin arvioidaan viljellyn
13816: maan ja luonnonniityn verovuonna päätty-
13817: 2) Taksoituslautakunnan, joka on valittu neenä talousvuotena antaman puhtaan tUJO-
13818: seuraavan vuoden taksoitusta toimittamaan, ton keskimäärin nousseen hehtaaria kohden,
13819: on ennen lokakuun 15 päivää tehtävä päätös luökiteltuna erikseen maan laadun ja tilus-
13820: 294 VII,G. - Kunnallislait.
13821:
13822: ten sijoituksen ja suu:vuuden muikaan vä- koitetut verotuksessa sovellettavat perus-
13823: hintään viiteen luokkaan ja erikseen kiin- teet.
13824: teistön aseman mukaan liike- ja kulutus- 3) Sitten krun ne perusteet, joiden mu-
13825: paikkoihin vähintään kahteen vyöhykkee- kaan m. m. lkiinteistöstä ja poronhoidosta
13826: seen, sekä mihin määriin arvioidaan erilais- saadut tulot on arvioitava, on valtioneu-
13827: ten ja eri osissa kuntaa sijaitsevan metsän voston päätöksellä määiJätty, tulee taksoitus-
13828: vastaavan hakkuuvuoden keskimääräinen lautwkunnan 80 §: ssä säädettynä aikana,
13829: puhdas tuotto hehtaaria kohden, huomioon- näiden perusteiden mukaan verovelvolli-
13830: ottaen tulojen suuruuden ja luokitettuna selta saatujen tai talksoituslauta!lrnnnan
13831: erikseen metsäntuotteiden myyntimahdolli- muulLa tavoin hankkimien :t.ietoj·en pohjalla
13832: S1tuksien mukaan vähintään kolmeen vyö- määrätä kunkin maatalouskiinteistön sekä
13833: hykkeeseen. Niin ikään on taiksoituslauta- kunkin poronomistajan porokannan puhdas
13834: kunnan, mikäli kunta sijaitsee sellaisella tuotto. Jos kiinteistön tuotto hallan, tulva-
13835: alueella, jossa poronhoitoa siitä annett;ujen veden tai raesateen vuoksi tai muusta sel-
13836: säännösten mukaan saadaan harjoittaa, laisesta syystä taikka po:vonhoidosta saatu
13837: mainitun ajan kuluessa päätettävä, mihin tulo porokarjaa kohdanneen vahingon joh-
13838: määrään kunkin paliskunnan osalta arvioi- dosta on vähentynyt huomattavasti enem-
13839: daan edellisenä poronhoitovuotena vuotta män kuin paikkakunnalla yleensä, on tämä
13840: vanhempaa poroa kohti sarudut tulot. Kap- kohtuullisesti otettava huomioon tuloa ar-
13841: pale taksoituslautakunnan sanottua pää- vioitaessa. Milloin maatalouskiinteistössä
13842: töstä veroperusteista on viivytyksettä l&he- käytetty viljelystapa tai tuottei:dlen myynti
13843: tettävä valtioneUVDStolle sekä toinen kap- olennaisesti poikkeavat yleensä käytetyistä,
13844: pale asetettava soveliaassa paikassa kunnan on täten saaltu Esätulo kohtuu1lisessa m&ärin
13845: alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän- my;ös otettava huomioon taksoituksessa.
13846: toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin Kiinteistön tuloksi on lisäksi laskettava
13847: asiasta on ilmoitettu sillä tavoin kuin ~kun puutarhasta, kalavedestä, laidun- ja met-
13848: nallisista tiedonannoista on säädetty, sitä sästysmaasta ynnä muusta näihin verratta-
13849: päivää lukuunottamatta. vista etuisuuksista saatu puhdas tulo sekä
13850: Verovelvollisella, joka ei tyydy taksoitus- verovelvollisen maatalouden hyvä;ksi tekemä
13851: lautakunnan päätökseen, on oikeus tehdä työ, jolhtotyö siihen luettuna, arvioituna
13852: muistutuksia päätöstä vastaan kirjelmällä, siihen määrään mikä siitä työstä olisi ollut
13853: joka on 14 päivän kuluessa siitä päivästä, palikatulle henkilölle suoritettava. Naisjoh·
13854: jona päätös on pantu verovelvollisten nä;h- toisessa taloudessa on veroa harkinnan mu-
13855: tävä'ksi, tätä päivää lukuunottamatta, an- kaan alennettava, ellei ole perheenjäsenenä
13856: nettava taksoituslarutakunnan puheenjohta- kahtakymmentä vuotta täyttänyttä miestä.
13857: jalle; kuitenkin saata'k{)on muistutuskir- Naimattoman miehen omaa työtä arvioi-
13858: jelmä myös lähettää lähettäjän vastuulla taessa Qn tämä seikka otettava huomi{)on
13859: määräajan kuluessa ta;ksoituslauta:kunnan alentavana tekijänä harkinnan mukaan,
13860: puheenjohtajalle malksetussa kirjeessä pos- ellei pe:vheenjäsenenä ole kahtakymmentä
13861: tin välityksellä. Puheenjohtajan tulee muis- vuotta täyttänyttä naista.
13862: tutuskirjelmään merkitä, milloin se on hä- 5) l\1uunlaisesta kuin maatalouskiinteis-
13863: nelle annettu tai saapunut, sekä viivytyk- töistä tai poronhoidosta saatua tuloa taiksDi-
13864: settä toimittaa se valtioneuvostolle, ja on tettaessa pidetään tulona sitä säästöä, jaka
13865: kirjelmän oheen liitettävä ta!ksoituslauta- syntyy ikun verovelvollisen kiinteän ja ir-
13866: kunnan muistutuksen johdosta antama lau- taimen, viran, liikkeen tai työvoiman tai'klka
13867: sunto sekä selvitys siitä, milloin taksoitus- hänen nauttimansa eläkerahan, eläkkeen,
13868: lauta!kunnan päätös on asetettu nähtäville. armovuoden tai muun sellaisen etuisuuden
13869: Valtioneuvoston on, hankittuaan asiasta rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä mää-
13870: asianomaisen lääninhallituksen lausunnon, rästä, minkä verran ihänen omaisuutensa
13871: olipa taksoituslautakunnan päätöstä vastaan muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön,
13872: tehty muistutuksia tai ei, tehtävä vero- testamentin, sääntöperinnön, ynnä muun
13873: vuoden veroperusteisiin muutokset, jotka sellaisen kautta, luetaan pois tarpeelliset
13874: ovat tarpeen, jotta verotus tulisi oi!keruksi ja vuotuiset kunnossapito- ja !käyttökustan-
13875: koko valtakunnassa yhdenmukaiseksi, sekä nukset, työpalkat ja kohtuulliset arvovähen-
13876: sen jälkeen vahvistettava 1 kohdassa tar- nykset. V erosta vapaa on IJ.rnitenkin mitä
13877: VII,G. - Puumalainen y. m. 295
13878:
13879: on saatu naimaosana, huomenlahjana tai moin on tuloksi katsottava se työ, minkä
13880: etuosana jaikamattomasta pesästä tai myötä- verovelvollisen kotona olevat ennen vero-
13881: jäisinä, niin myös lahja, perintö, testa- vuoden alkua kuusitoista vuotta täyttäneet
13882: mentti tai sääntöperintö, jaka on tullut lapset tai muut perheenjäsenet hänen vai-
13883: puolisolle tai suoraan ylenevää tai alenevaa moaan lukuunottamatta ovat tehneet vero-
13884: po'lvea oleviiHe perilliSille. Tuloksi on iki!lt- velvollisen talouden hyväksi, ellei heitä
13885: sottava myös, mitä verovelvolhn:en on osin- erikseen veroteta, 1\1uitenkin huomioonottaen
13886: kana saanut osakeyhtiöstä tai osuuskun- !kunkin perheenjäsenen osalta ne väihen-
13887: nasta, vaikJka sille yhteisölle tai osuuskun- nykset, jotka tämän pykälän 9, 10 ja 10 a
13888: nalle olisikin pantu !lrunnallisveroa. Niin kohdassa mainitaan.
13889: ikään on tuloksi katsottava satunnaiset voi- Perheenjäsenen työtä arvioitaessa on huo-
13890: tot, niihin luettuna kiinteän ja irtaimen mioitava päämiehen maatalouskiinteistön
13891: omaisuuden satunnaisesta luoViUtuksesta tahi muun veroesineen laajuus ja laatu sekä
13892: saatu voitto, olkoonpa omaisuus saatu pe- myös perheenjäsenen mahdolliset sivutulot.
13893: rintönä, lahjana tahi osta;malla tai vaihta- Perheenjäsenen työtä arvioitaessa pidettä-
13894: malla tai,kJka muulla näihin verrattavilla köön ohjeena tämän pykälän 3 kohdan
13895: saannoilla, katsomatta siihen kuinka kauan säännöstä verovelvollisen maatalouden hy-
13896: omaisuus on ollut luovuttajan omana. Maa- vä:ksi tehdystä työstä.
13897: talouskiinteistön luovutuksesta vcoittoa mää- 8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä
13898: rättäessä lisättä!köön luovutuksesta saatuun stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an-
13899: vastiikkeeseen luovuttajan omistusaika, ei nettu tieteellistä tai taiteellista opinto- tai
13900: kuitenkaan pitemmältä ajalta lkuin vero- tieteellistä tutkimusta varten, ei myöskään
13901: vuodelta ja sitä edeltäneiden ikymnwnen kansanedustajan palkkiota, !korvausta val-
13902: vuoden ajalta, kiinteistöitä erikseen luovu- tion komitean jäsenyydestä tai sitä, mitä
13903: tettavaksi hakattujen metsän tuotteiden valtio tai muu julkinen yhdyskunta on
13904: sekä luoViUtuksessa pidätetyn hakkuuoikeu- myöntänyt tilapäisestä tehtävästä johtuvien
13905: den kantoarvo vähennettynä samoilta vcuo- erityisten kustannusten peittämiseksi, ulko-
13906: silta verotetuna metsän tuotolla. Jos omai- maisessa edustuksessa palvelevien viran-
13907: sUJutta verovelvollisen !hallinta-aikana on toimituspalkkiota, paikalliskorotuksia sekä
13908: kahdannut vahinko, josta hän on saanut kurssi- ja hintavaihtelukorvausta, uudis- ja
13909: korvausta, lisättäköön ~orvaus luovutus- laidunviljelyspal~kiota eikä myöskään sitä
13910: hintaan, mikäli sitä ei ole käytetty tuhou- tuloa, jonka kuuttatoista Viilotta nuorempi
13911: tuneen tai vahingoittuneen omaisuuJdien verovelvollinen omalla työllään on ansain-
13912: uudistamiseen tai !kuntoonpanemiseen. Sa- nut.
13913: tunnaisesta luovutuksesta syntynyt tappio 13) Jos elin'keinosta, liikkeestä tai muusta
13914: on voitosta vähennettävä. Tulosta ei saa kiinteistöstä !kuin maatalouskiin teistöstä
13915: lukea pois verovelvollisen ja hänen per- säästyneen tulon arvio on päättynyt niin,
13916: heensä elantokustannuksia, joihin myös lue- että säästöä on syntynyt vähän tai ei ollen-
13917: taan asunnon vuokra sekä verovelvollisen kaan, mutta sellaista arviota veronalaisen
13918: itseään varten pitämän palvelusväen palk- liikkeen laatuun ja laajuuteen nähden ei
13919: kaus ja elatus ynnä mitä muuta on näihin katsota voitavan hyväksyä ikunnallisveron
13920: verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, suorittamisen perusteeksi, tulee talksoitus-
13921: mitä verovelv;ollinen on sijoittanut UJUdis- lautakunnan, huolellisesti tutkittuaan ikaik-
13922: rakennuksiin ja uudisviljelyksiin tai liik- kia niitä asiarrhaaroja, jo:iidlen tulee olla
13923: keensä laajentamiseksi, koneisiin ynnä muu- johtona asian arvostelemisessa, harkinnan
13924: hun sellaiseen. mulkaan arvioida se kohtuullinen määrä,
13925: 6) Verovelvollisen tuloik'si on lisäksi kat- josta sellaiselle verovelvolliselle on pantava
13926: sottava rahaJksi arvioituna se etu, joka veroäyriä.
13927: hänellä on ollut oman ja perheensä tarpee- Jos verovelvollisen ilmoittama tulo mui-
13928: seen käytetystä omasta tai vapaasta asun- den samalla alalla ja vastaavasti saman-
13929: nosta. Asuntoetua arvioitaessa on huomioi- laatuisissa olosuhteissa toimivien verovel-
13930: tava huoneiden tilavuus ja kunto, jota var- vollisten vuosituloon tai hänen elintasoansa
13931: ten huoneet on luoikiteltava 5 vuoden väli- verrattuna on ilmeisesti liian vähäinen eikä
13932: ajoin, ja on ludkituksessa norudatettava verovelvollinen vaadittaesaakaan esitä vuQSi-
13933: paikkakunnalla vallitsevaa vuokratasoa. Sa- tulon viiJhäisyyteen johtaneita päteviä syitä,
13934: 296 VII,6. - Kunnallislait.
13935:
13936: taksoituslautakunta on oikeutettu harkin- yksityismenonsa, olisi ollut ma:hdDllista, eilkä
13937: tansa mUJkaan vahvistamaan verotettavan verovelvollinen vaadittaessa esitä luotetta-
13938: tulon määrän. vaa selvitystä siitä, että sen mukaisen omai-
13939: Jos verovelvollisen omaisuudesta tehtyjen SU!Uden Dn katsottu rmuDdostuneen aikai-
13940: laskelmien mukaan verovelvollisen varalli- semmin verotetusta tai verovapaasta tu-
13941: suusaseman havaitaan verovuoden aikana losta, pidettäJköön sellaista lisäystä, ellei
13942: muDdostuneen hänelle edullisemmaksi !kuin häntä siitä ole jälkiveroitettava, hänen vero-
13943: hänen tulojensa ja menojensa väliseen suh- V'Uodelta verotettavana tulonaa:n.
13944: teeseen nähden, ottaen :huomioon myös Tätä laJkia sovelletaan ensi kerran vuo-
13945: hänen elinsuhteittensa mukaiset arvioidut den 1947 tuloja verotettaessa.
13946:
13947:
13948: Laki.
13949: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
13950: Eduskunnan ,päätöksen mukaisesti mU!U tetaan kunnallishallituksesta kaupungissa
13951: joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 55 § : n 1, 2 ja 7 kohta, sellaisena llruin
13952: 1 kohta on 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa, 2 kohta, sellaisena kuin
13953: se on 30 päivänä joulukuuta 1935 annetussa laissa, ja 7 'kcohta 20 päivänä tammi-
13954: kuuta 192:2 annetussa laissa, näin ikuJulu vaksi:
13955: 55 §. den alkua 16 v. täyttäneet lwtona olevat
13956: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- lapse:t :trai muut perheen jäsenet, ruänen vai-
13957: datettava seuraavia säännöksiä: moansa lukuunottamatta Dvat tehneet vero-
13958: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka velvollisen talouden hyväksi, ellei heitä siitä
13959: syntyy, kun verovdvolJisen kiinteän tahi erikseen veroteta, kuiten!kin ihuDmioonottaen
13960: irtaimen pääoman, viran, liikkeen taikka kun!kin perheenjäsenen kohdalla ne vähen-
13961: hänen nauttimansa eläk!keen, eläkerruhan, nykset, jotka tämän pykälän kolmannessa
13962: armovuoden tai muun sellaisen etuuden ja neljännessä kohdassa mainitaan. Niin
13963: rahaksi arvioidusta tulosta sekä siitä mää- ikään ou tuloksi luettava, mitä verovelvol-
13964: rästä, minkä verran :hänen omaisuutensa linen on osinkona saanut osakeyhtiöstä tai
13965: muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, osuuskunnasta, vaikka sille osakeyhtiölle
13966: testamentin, säästöperinnön ynnä muun sel- tai osuuskunnalle olisikin pantu kunnallis-
13967: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- verDa. Myös on tuloksi katsottava satun-
13968: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, naiset voitot ni~hin luettuna kiinteän ja
13969: työpaikat, kohtuulliset arvcovä:hennykset, irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovu-
13970: maasta, paitsi valtion omistamasta, suori- tuksesta saatu voitto, olkoonpa omaisuus
13971: tetut vuo!kramaksut, kiinnittämättömien vel- saatu perintönä, lahjana tai ostamalla tai
13972: kojen ilmrDt, tkiinnitettyjen velkain koroista, vaihtamalla taifkika muulla niihin verratta-
13973: jos niiden määrä on alle lk<>lmen tuhannen villa saannoilla, katsomatta siihen, ikuin!ka
13974: markan, enintään tuhatviisisataa ma11kkaa, kauan omaisuus on ollut luDvuttajan omana.
13975: muussa tapauksessa puolet, !kuitenkin viisi- MaatalOIUSkiinteistöjen luovutu!ksesta voit-
13976: toistatuhatta marikkaa, niin myös kunnalle toa määrättäessä lisättä!köön saatuun vastik-
13977: ja kirkolle menevät verot. V eroista vapaa keeseen luovuttajan omistusa:i!kana, ei kui-
13978: on kuitenkin, mitä on saatu naimaDsana, tenkaan pitemmältä ajalta kuin verovuo-
13979: huomenlahjana tai etu'osana ja;kamattD- delta ja sitä edeltäneiden 10 vuoden ajalta,
13980: masta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös kiinteistöitä eriiksoon iluovutettavaksi ha:kat-
13981: lahja, perintö, testamentti tai sääntöperintö, tujen metsän tuotteiden sekä luovutuksessa
13982: joka on tullut puDlisolle tahi suoraan yle- pidätetyn hakkuuoikeuden kantoarvo vä-
13983: nevää tai alenevaa pDlvea olevalle perilli- hennettynä samoilta vuosilta verotetulla
13984: selle. Tuloksi on myös katsottava rahaksi metsän tuotolla. Jos omaisuutta on vero-
13985: arvioituna se etu, j,oka verovelvollisella on velvollisen hallinta-aikana !kohdannut va-
13986: ollut oman ja perheensä tarpeeseen !käyte- hinko, josta hän on saanut korvausta, lisät-
13987: tystä tai vapaasta asunnosta, niin myös se täköön korvaus luoV'IUtushintaan, mikäli sitä
13988: työ, min!kä verovelvollisen ennen verovuo- ei ole käytetty tuhoutuneen tai vahingoit-
13989: VII,6. - Puumalahien y. m. 297
13990:
13991: tuneen omaisuuden uudistamiseen tai kun- katsota voitavan hyväJksyä ikunnallisveron
13992: toon panemiseen. Muusta satunnaisesta lu,o- suorittamisen perusteeksi, tulee ta!ksoitus-
13993: vutuksesta syntynyt tappio vn voitosta vä- lautakunnan, huolellisesti tutkittuaan kaik-
13994: hennettävä. Tuloista ei saa lukea pois vero- kia niitä asianhaaroja, joiden tulee olla
13995: velvollisen ja hänen perheensä elantokus- johtona asian arvostelemisessa, harkinnan
13996: tannuksia, joihin myös luetaan asunnon murkaan arvioida se !kohtuullinen määrä~
13997: vuokra sekä verovelvollisen itseään varten josta sellaiselle verovelvolliselle on pantava
13998: pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus veroäyrejä.
13999: ynnä mitä muuta on niihin verrattavissa. Jos verovelvollisen ilmoittama tulo mui-
14000: Älköönikä luettako pois sitäkään, mitä vero- den samalla alalla ja vastaavasti saman-
14001: velvollinen on sijoittanut uudisrakennuk- laatuisissa olosuhteissa toimivien verovel-
14002: siin ja ruudisviljelyksiin tai liikkeensä laa- vollisten vuosituloon tai hänen elintasoonsa
14003: jentamiseksi !koneisiin ynnä muuhun sellai- verrattuna on ilmeisesti liian vähl.iinen eikä
14004: seen. verovelvollinen vaadittaessakaan esitä vuosi-
14005: 2) V erotettavana tulona ei ole pidettävä tulon vähäisyyteen j~htaneita päteviä syitä,_
14006: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an- ta!ksoituslautakunta on oikeutettu hal"kin-
14007: nettu tieteellistä tai taiteellista opinto- tai tansa mukaan vahvistamaan verotettavan
14008: tieteellistä tutkimusta varten, ei myöskään tulon määrän.
14009: kansanedustajan palkkiota, korvausta val- Jos verovelvollisen omaisuudesta tehtyjen
14010: tion komitean jäsenyydestä tai sitä, mitä laskelmien mukaan verovelvollisen varalli-
14011: valtio tai muu julkinen yhdyskunta on suusaseman havaitaan verovuoden aikana
14012: myöntänyt tilapäisestä tehtävästä johtu- muodostuneen hänelle edullisemmaksi !kuin
14013: vien erityisten ilrustannusten peittämisåsi, hänen tulojensa ja menojensa välisen suh-
14014: ulkomaisessa edustuksessa palvelevien viran- teeseen nähden, ottaen menoina huomioon
14015: toimituspalikikiota, paikalliskorotuksia sekä myös hänen elinsuhteittensa mukaiset ar-
14016: kurssi- ja hintavaihtelukorvauksia, uudis- vioid!Ut yksityismenonsa, ei olisi ollut mah-
14017: ja laidunviljelyspalkkiota eikä myöskään dollista, eikä verovelvollinen vaadittaessa
14018: sitä tuloa, jonka kuuttatoista vuotta nuo- esitä luotettavaa selvitystä siitä, että sen
14019: rempi verovelvollinen omalla työllään on mukaisen omaisuU!d!en on katsottava muo-
14020: ansainnut. dostuneen aikaisemman verotetusta tai vero-
14021: 7) Jos elinkeinosta, liikkeestä tai muusta vapaasta tulosta, pidettäköön sellaista li-
14022: kiinteistöstä kuin maatalomlkiinteistöstä säystä ellei häntä siitä ole jälkiverotettava~
14023: säästyneen tulon arvio on päättynyt, niin, hänen verovuodelta verotettavana tulonaan.
14024: että säästöä on syntynyt vähän tai ei 'ollen- Tätä lakia sovelletaan ensi !kerran vuoden
14025: kaan, mutta sellaista arviota veronalaisen 1947 tuloja verotettaessa.
14026: liikkeen laatuun ja laajuuteen nä:hden ei
14027:
14028: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
14029:
14030: V. Puumallainen. Toivo I. Sonnunen. Eino Tainio.
14031: 298
14032:
14033: VII,7. - Toiv. al. N:o 99.
14034:
14035:
14036:
14037:
14038: P. Tervo y. m.: Kunnallisverolainsäädiinnön uudistamisesta.
14039:
14040:
14041: Ed u s kun n a 11 e.
14042:
14043: Y1eisesti rtunarettu 1tosiasia on, että p~l on samalla vaikuttanut 1tämän ryhmän ve-
14044: kamsaajioo ryhmä on verotuksessa kaiikkein rotettaviin tuloihin ja kun perus- j,a iiD:psi-
14045: .enimmin rasitettu. V alilte1:11lavasti merdän väheiiliilyStJen pioouusk8:a'll: ei ole sitä sanot-
14046: verotusti,1astomme ,eiväJt ole niin Jood:i!tut, tavasti supilstanut, niin on pidettävä; lbosi-
14047: ~ tämä: voit.a.isim .todeta koko :rrumhan ooiana, 1että paillkkrutulot muodostavat tämän
14048: <rJ.iähden. KunnaUimlen k!esku~oimisto on ryhmärn mi;lt.ei ykismomaisen osan.
14049: kuimenkim. koonrrmt lmupunkeja !koskevan rti- Vertailu sanottujEm prosenttHrukujen suh-
14050: 1asto!n vuodesta 1913 lähti~n, jokia rtil>asto teelliseen ja jatkuVJaan nousuun palkka-
14051: vuodest:a; 1928 rulkaoo !käsittää myös kaup- y. m. tulojen osailta; osoittaa selviästi, että
14052: pallat. Tämä thlaSito osoittaa, ~tltä kiinteistö- tämä IIJOUSU johtuu siiltä, :että pMklroltulot
14053: rt'Iillojen, <elinikeinortulojen ja palkkia- y.m. tu:1ewlt 'tarkimmin verotetuiiksi muiden tulo-
14054: 1tuloj·en suhde on varhdellut prosenttei<rua: jen päästessä: pakoilemaan verotusta. Muu-
14055: verotettavien tulojen kokonaismä1ärästä eri ten olisi mahdotonta selirtJtää, että plililikka-
14056: vuosina seuraa:v~as:ti: rtulOtt nyt muodostaisivrut rru~at k!aksi: kol-
14057: Palkka-
14058: mannesta kaikista verat:ettavista <tuloista,
14059: Kiinteistö- Elinkeiillo-
14060: tulot tulot y. m. tulot varkikiaJ ne v. 1913 o1ivat noin 45% ja v.
14061: 1916 ooin 38 %.
14062: 1913 15.5% 39.8% 44.7% TämäJ johtuu ilmeisest~ siitä, •että välitön
14063: 1916 9,0 53.2 " 37.8 " verotuksemme on liian yksipuolista tulon
14064: 19·20 3.5 "" 41.9 54.6 " ver011ltamista. TUiloista täsmälleen mää:ri-
14065: 1922 6.8 33.2 " 60.0 " rteRyt paJlklkwtulot joutuVJalt poikkeuksetta
14066: 1924 10.o " 26.7 "" 63.3 koko målärä,1tään verotuksen alaisiksi, kun
14067: 1928 12.o " 26.0 61.o " 1trua1S kiinteistöistä ja varsinkin elinkeinoista
14068: 1934 1L8 ," 26.3 " 61.9 "" saadut tulot helpommin p1ääsevätt:. pakoile-
14069: 1938 9.8 24.9 "" 65.2 mruan verotusta.
14070: 1944 6.5 " 29.8 " 63.7 "
14071: " " Jotta tähä1n asiain .t]loo'n srualtiaisiin orikeu-
14072: denmuka:ista korjamta, olisi kUIIJilllalliisv,ero-
14073: Vuodoo 1945 ;t;,i,lasto on juuri ~w1mistunut tusta koske~a:a lainsäJädäntöä niin muutet-
14074: ja se osoittaa, elttä pw1kwnsaajren osuus on tava, ·että. muiden kuru palikkiatulojen suh-
14075: yhä noussut lähernil1e1len jo 70 %. teelllinen osuus verot~ailclroan swataisiin li-
14076: Ma:ail18iiskunnista ei vastaavaa tilastoa ole säiäntymään. Errikoksest;i ,tä!l1ä hetkellä ovat
14077: {)'lemassa, mutta ·eräistä pistokokeista päät- syyt s~ilmn mhlrtei pakottavat, siWlä: palkan-
14078: ttäen kehitys on niissäkin o'llut samanlainen. sa:a.jrut oVJrut huolestuneina seul'laill!Illeet hilruta-
14079: PaJkk,a- y. m. 1tulojen ryhmään ltosi;n ikuu- tason ja:tkuvcaa nousua ja esittäneet siinä
14080: lluvi3Jt myös kol'ko- j'a osinkotu·lot sekä sa- kohdin oikeutettuja va:altimuiksia. Krm ai-
14081: tunnaise!t voilitot, mutta niiden osuus on var- kaisemmait tähän suunta:an tähdänneet i:aki-
14082: sin v'ähäånen, etenkin vuodesta 1942 läh- esi:tykset, jop1a; toivomusaloittootkin, joita
14083: ti,en, si:Hä k!alikki pienempien :1laJ:1etu!ksien eduskunnassa on tehrty, on jatkuvasti hy-
14084: ja obligati~iden korot ov;at olleet t!::äysin !l:ältty, olisi hruhlituksen il10poosti Slalllitavoa:
14085: verovapa:art; ja suuremmistwkin on olllut puo- eduskunn.rulle se11lai:sia esitylklsi:ä, jotka hel-
14086: let verova:paina. Kun pa'lkikatUJlojen nousu poitt:aisiv-rut palkansaajilen verorosiroustl:a.
14087: VII,7.- P. Tervo y. m. 299
14088:
14089: Tähän suuntoon tähtääviä llcairnmrtutDksia Pamkit ja suuret rteollisuus1a1tokset j<aka-
14090: olisi suulhlli:telta.va kahdeLla ~inja:lla. En- vat edelleen verraiten Tunsaasti niin sanot-
14091: siiks~ ol~i: k:a:ikkei:n kiirreisimmi;n sootava tuja vapa:aosakkeilta, joiden tuoma hyöty ja
14092: selilia:isia esityksiä, jonka on hellppo la;kitek- tulo ovat useimmissa tapauksissa laintulkin-
14093: :n:illlisesti ;toteuttaa. ·Toiseksi olisi mahdolli- nan nojallla V'erovapa:at. Onhan selvää, että
14094: sfunman p;i:an :rule:ttava vailmistaa pe·rirnpoh- ltä1lai'sten vapa:aosakkeitten jako on miilitei
14095: jaisempia uudistuksila, joilla sa:at1aisiin ai- a:ina peiJtettyä voitonja1koa, joka muutoo
14096: kaan pysyväilll€'ll ikunnwllisverot:ukSiern jär- tapahtuisi osingollij:aon muodossa. Tlässä
14097: jesltämmen veronmaksajien maksukyvyn on kysymyksessä erittä1in tuottava ja useim-
14098: muk;aiseksi. milssa tapauks:issa varsin veronmaksuikykyi-
14099: Esiltämme seuraavassa 't!ä:1h11isten uudis- siin henkillöihin kohdistuva verotus. Lakia
14100: tusten smrnJtav:iivrut, koska kokemus on osoit- olisi niin sellvennettävä, et.tä verotus ulot-
14101: ibamJUt, ett1ä Iwki<a,loitteiden pohjan:a on mil- :tuisi nä:ihimikin tuloihin.
14102: tei mahdotonlt:a saada aikaan rtui1oksia. Tulo- ja omaisuusverolaissa on lukuisia
14103: Helposlti .tot,eut~Uaviirn muutoksiin näh- säännöksiä, joiden muika:an määrätynlaiset
14104: den kimtyy huomio ennen kaikkea seu- tulot ovat verovapaat tai si:tten verotetita-
14105: :va·aviin se1kkoihin. vista tuloista saa verovelvollineJl rt.ehdä
14106: Tu}o- ja Oiffiaisuusverotukiseslta on jo eräitä: vähennyksiä, jotka helpottiavart hänen
14107: useita vunsi:a haitatta oHut ikäytä:nnössä verona:situst:a:an. TäHailsista verovapaista
14108: kaikkiilli verovelvollisiin kohdistuva ha:r- tuloista: mainittakoon va:i[l} vahingonkor-
14109: kin:taverotus. KurnnaHis:verottuksessa om täl- vaus, joka on saatu va,ltioJita t:ai vakuutus-
14110: lainen hwrki'ntaV'erotus ol:lut voimassa ai- ~ailtokse[ta, työit.tömyysavustukset, lahj,apalik-
14111: noastaiamJ :elinkeinotu:1oihin ja muihitn kiin- ikiot, haultam:s- ja, äitiysavustukset, perhe-
14112: if~ist.ötuloihi[]J pa;iJtsi ma·rut:rulouskiin teilstö1Sitä lisät y. m. semmoiset. Samaa tarkoiJt,tavista
14113: sarutuihm nähden. Tulo- ja omaisuusvero- vähennyksistä ma.itni:ttakoollJ kam.sane1älre-
14114: tUJksen '1a,a;jempi hrarkilllit·amahdoHisuus pe- maksut, henkivakuutusmaksut, maksut
14115: rustuu siihen ttunnelttuun tosiasi:aan, että eläke-, ;työttömyys- y. m. kassoihin j. n. e.
14116: lukuisat verov·e'lvolliset, etupäässä niin sano- TållJJa;rset verovapaudet ja vähennykset oV'at
14117: tut mustan J.iike1toimi<nnan hOO'joilttajat, on- omiaan itekemäåln väh'ävarraisten veronm.ak-
14118: nistuva:t miltei säännöUioosti s:rulaamoou tu- saji:en ikurum1lisen verorasituksen raska:am-
14119: lonsa, w.rroka ne summilt;milru oViat y;leiJses:ti mabi ikuin va•l:tiol;lrsen,, jokia ei suimikaan
14120: tiedossa. MH:lään muUlla kuin Iaajenne- iliene ollut lainsäätäjän ibail'koitus. Kysy-
14121: ltrul!l'a hrurkirrtaverotukseilla ei rt:ä:Haisia tuloja myksessä ovalt milt,ei poikkeuksetta: kaiikke~n
14122: saada v·erotuksern ru1a:isiksi. Kunnan vero- säälittävimmässä 1asemaS~Sa o1e>~alt veron-
14123: ltnlsvirrunomaisil.le olisi tässä kohdin välttä- maksajat, joten ;t;å!1lailset kokonaisuut,een lmt-
14124: mä;ttä myönnett1ävä sarrmm:lainen hankinta- soen mitättömät, mutta asi<anomaioolle ve-
14125: vaLta kuin vaLtion VJerolautakunniHe. ronmaksajnlle suurilarvoiset se~lmt on
14126: Viimeisen sotamme 1a~kruna jätert,t:iin edus- helppo järjest.ää kummassa:kin veroitukseiSSa
14127: kunna•He h:ai1lituksen esitys, joka tarkoi•tti yhtä:läisiksi.
14128: tulo- ja omaisuusverol;ain muut:t1amista. niin, Kun ve:vt.aa !toisiinsa :tw1ojen ilmoilttamis-
14129: että ni~n sanotut satunnaiset voitot joutui- velvo1lisuus1<allda kunnau verotusta varten
14130: 8ivat entistJä laajemmin verotuksen koh- sekä tulo- ja omaisuusV'erolrain veroi<lmoi-
14131: lte:iksi. Eduskunta tosin hylkä1si tämälll< 'esi- tust~a: ja S'en 1:arki·st:amis:ta koskevia sään-
14132: ityksen, mutta nyt olisi syytä uusia se. Ei'- nöksi:ä, nii.n tekee sen oudon huomion, että
14133: hän ole miltään perusteLtua. syytä supistrua viiimeksi mainittuja sääinnöksiä on useita
14134: satunnaistlffill voi,ttojen v·erottamineu :a:inoa:s- kertoja ikorjwtltu ja tehostettu käytännön
14135: ta;atn seililiaisim ffipauksiin, JOISsa irtain osoi:ttamissa heilkoil'lsa kohdissa, mutta vas-
14136: -omaisuus on ollut myyjän haillussa eninrt:iään tlwa:vi:a korjauksia ei ole •tehty kunnan V'ero-
14137: viisi: ja kiinteän enintaän kymmenen vuotta, tusta koskeviin sä.ä,nnöksiin. Verolwk·iiesi-
14138: sekä että rtruhlamen voi:trt:o joutuu verooolai- :tysten valmistajille on tässä ilmeisesti ta-
14139: seksi vain siililoin, kun omaisuus on s:ruwtu pahtunUJt huomaamaltrt:omuuksia, s.i>1lä e1hän
14140: oston taii vaihdon kautta. Vm1.sinki[l} nyt li'en:e ta11koituksen:a, e't<tä kunnan verotus-
14141: olisi 'täJllll!isten voi:titojen lMj·empi V'erotta- viranomaiset olisii jätettävä V'eroesilfleiden
14142: milllen: omi:arun tasaamaan niitä epäsuht<eilt.a, paljastamistess:a huonompa1am. asema.an !kuin
14143: jOihka johtuv:a:t infloation ja :taV'ail'an puut- valltion. Päinw:stoin kunna!Il on vaikeampi
14144: teen johdosta. kuin valtion va;rsinkin maaJaisoloissa sa;ada
14145: 300 VII,7. - Kunmllisverolait.
14146:
14147: veroiautaJmntiJin 'rusiantunrljjoilta, joten siis t:en, että va~tion verotuksen oheUa myös
14148: lrnnnail1isil,la verotuselimmä p,iJeäisi olla [aa- kun:ta saisi o~keuden omalisuuden verottami-
14149: jemmrut vailtuudet lisäselvitysten hankki:mi- seen.
14150: seem.~. Ny:t on kuitenkin asi3ln: lait.a päin Vaikka perinnön jllJ lahjlllllJ sekä omaisuu-
14151: VlllS'toin. Tämä epäsuhde olis~ nopeasti ik:or- den verottamisen j,ärjeSJtäminen Jakiltekni:i-
14152: jattava. lilsesti ei ehkä olekaan nirin muitlmiton kuin
14153: Ede1lä mainiltit:Uja verovapauksia ja vero- edeHä luettelemiemme muiden veroesiueiden
14154: tettavlliDI :tulon v·ähennyksiä sekä tulo- ja S~Mttwminen verotuksen alaiseiksi, o~isivaJt
14155: veroihnoi!tusten tarkistamism koslrevien nekin · aiika:ansaatavissa; verraten helposti
14156: sä:äm.nösten yhdenmuk~istutrtamisella s:a:avu- sääd~tJtävi'll: erikoislruem.
14157: tettaisiiln kaiken lisäik:s~ se 'etu, <::ltltJä tulo- ja Sii'l:'ltyäkstemme ~tämän jäilkeen alussa mai-
14158: veroilmoitusten tekijäin mu'Uitenik:in V;ai~al- nJitsemaUemme ~toisehle :lirnj,wLLe, nimilttäin
14159: 1oista ja hankaJ;aa ~tehtävää heJ.potetltaisiin. lrnnnam verotuksen perinpohjaisemmaJn uu-
14160: Aivan vähäinen ei suinik:aan ole se työn ja distamisen aik~amiseen, pyydämme
14161: ajan säästö, joka täten saaJVultettaisilin, pu- ki,innilttää hBJllituksen huomiota steuraaviin
14162: hum~ttakaan siitä aiheeNisen tyyrtymättö- seikkoihin.
14163: myyden väheTI!emisestä, joka ~tyytymättö Sama;lla kuin nykyään tulloa verotetalllJl
14164: myys nyt vwlilitsee veronmaik:sajissa heidän kaksinkel1t:aisesti, jäävät monet huomatta-
14165: joutuessaaJn m~täittömien pikkueroaw:i\suuk- vat ja erittäin veronmaiksukyky,iset veroläh-
14166: sien :tähdoo kuluttamaan OO®aansa ja vaivo- teet V'e'rottamatta.
14167: jaan kahta rinnakkaista. vero.i>Lmoirtus1ta il:wa- Täl:laisina · v~eroesineinä mainilttakoon ensi
14168: tiessaalll. kädessä aJ111Si!}tOillJ arvonnousu. S'e, jos mi-
14169: SelVIBilillykseksi hwluamme huomauttaa, kään on erit1:.äin sopiva~ verotuksen koh-
14170: että mi;elestämme ei suinkoolllJ ole pyrirbtävä teekså, s11lä sa:maililia kuin s1en kaUJtta saavu-
14171: molempien :tuloveroj~en ,täydelliseen yhlte- tetun tulon tai omwisuuden liSäyksen verot-
14172: TI!äisrtämiseen, siJ11·ä se veisi: ojasta aJHkkoon, :t:aminen helpottaisi mU!iden liialksi Tas]tet-
14173: mutta mitätJtöm:Uen erillaiisuuksien säily:ttä:- tujen veronmaksaj~i•en verotJaiaJk'ka!!!, se myös
14174: miseillä vai<n: lisätään veroiimoitust>en t~Bki hrHitJs:isi tontltikeinottelua ja silis VJälilliseslti
14175: jäitn vaivoja, Hman että vrul<tio tai ik:unnait edistäisi [ähivuosin'lll n.iim: v:aikeaksi: käyvän
14176: siiitä miltäiän hyötyisiväJt tai häviäisivät. asuntopulan ratkaisua.
14177: Kaikki edellä mainiltut asianomaisten la- Jo 20 vuotta sitten reduskunrta hyv,äksyi
14178: kien korjaukset j,ru täydennykoot oli'si jok- l:ualJ:i,tukseHe toivomuksen, ~että ha..lilitus an-
14179: seenkirn helppo valmistaa jo niiln ajoilss:a, taisi tutkia ansiottoman a:rvonnousun kell-
14180: että ne ehitisivät ensi vuonna toimiuett,a:vassa poisuutta verotuksen esineenä. Tätä tutiki-
14181: verotuiksesSJa nouda;tett,aviksi:, kun vain ve- musta val'iten ~etettiin a:ikam:aan komitea-
14182: rolaik:ien esityksiä va.lmistavaa valtion Hlilnlbä kin, mutta SffilJ :työn rtuil.oksisrt:a, vaikka se
14183: kehoi!t~etoolll ne nopeasti ilaatiilllaan. Oikeas- rtoimiJ noin 8 vuotta, ei ole ruinakruan julki-
14184: taan nre o1'isi n10peasti voi,tu: jo ajat sitten suurteen sruatettu mi;tään tietoa. Tämä: ko-
14185: toteut<taa, ellei vero~akien valmist,elussa olisi mitea lienee sittemmin l~akkaurt.etrtu ja1 sen
14186: tiian yksipuolisesti kiirnniltetty huomiota yk- tehtävät kai siirrettiin niin sanotulle suu-
14187: smomaau valtion verotukseen. Ql,iJsi jo kor- re1'le verokomiteaUe, mutta senkään työn. tu-
14188: kea aika vapauttaa kunnan verotus siitä !oksisrta ei ole mit.iiJälllJ kuulunut. Ol~i syytä
14189: il:apsipuolen asemrusta, jossa se jo [ähes kak- uudistaa rt.ämä toimeksianto, s:illlä on suora-
14190: sikymmentä vuotta on sa;anu:t olla. EtHei nainen vahinko, että ttärtä sekä verotuik:sen
14191: va1ltion varsånainen verolakielli va1lmis;tus.eilin että etenkin taajaan asuttujen senitujen ke-
14192: ehdi 'ta'i pysty tähän ,tehtävääJn, on syytä hirt.yiksel:le ensiBJrvoista kysymystä ei ole saa•-
14193: asettaa sitä suo:t~itltamalllllJ eritymen komi- tettu minkäänlaiseen keh:irtysVJa:iheesre.en.
14194: tea tai mieluummin pari asiran:tliDtijaa. Olemme ede]lä jo vii:tanneet siihen, etJtä
14195: Kunna:lle olisi niiinikä1än myönlliebtävä välitön verotuksemme on aiwn lil]an yksi-
14196: laiajemp.i oikeus perinnrön ja [a)hjan verot- puolista. Sota~ajasta johtuvia poilclreus-
14197: tam:iSieen. Tä1laim.e.n omarisuuden J.isäys kes- lakeja 1ukuunot~tamå.tta se kohdistuu yksin-
14198: tärlsi hyvin lisäverotuksen vaUion pmilnrt:ö- omruam: rtuloon. V e:t~ortuksen ikohtuuMisem.a-
14199: ja il.ahjaveron: oheLla. Niiniik:äärn olisi !kun- kin o11essa tämä yksipuolisuus johtaa sii-
14200: tien saat:av'a oikeus V'BTO:tltaa omaisuutta, sen, että tuloverossa helpoimmin todettavat
14201: joka oikeus voitaisEn helposti j:ärjesrtää si- tulot nimittäin P'aJkkatuilot ja yleensä muut-
14202: VII,7.- P. Tervo y. m. 301
14203:
14204: kin pienet tulot joUJtuvat paljon ;raskaarn- ~oude1liset syyt siis puo~tavat voimakkaasti
14205: man verotuksen alaisiksi kuin ne .todelli- verouudistuiSIUm suuntautumista niilll, >että
14206: suudessa runsaitsisivat. Kuru sodan ja nii- yksipuolisen tuloverotuksen rinnaUe loohi-
14207: dlffil jäJkeirnen muu ylimääl'äi'llen vailition tetään helpommin käytäntöön solve1tuva
14208: tailouden rosirtus on Esännyit verotaakkaa esim.everotus. T·ä:llaine!l1 sopii ;nime110maan
14209: suunnattomasti, on tämä verotuksen yksi- kwnJnalil.iseksi Vleroksi seill.ri.!l1 tähden, että
14210: puolisuudesta johtuva 1epäkohit.a vain kär- kuntien pi®emp1nä ja haja.na;isempina ta-
14211: jisltynyt. Tuil.overotuksen puitteissa ei sii- iousytksikköinä on vaikeampi kuin VJa:ltion
14212: hen :löydy lievennystä. Jo ·ensimmäJisern järjestää tulojen tehokasta i,lmisruamista,
14213: mruailmansodan jä:lkeen siirrryttirii!li useissa; mikäli se va:atii eriko.ista asiantU!l1temrurta.
14214: Illlaissa erikoisesti kulllllallisverOituks:essw niin Olemme ·tässä esittän•eet vailn. suuDJtavii-
14215: sanottuun m.ineverotukseen ja tulovero jä- vrut ja päiäasia!1lisimmat perustelut siitä, mi-
14216: tettiin pääasiassa vaLtion VJeroksi. Täten hin suunrtalain välitöntä verotustamma olisi
14217: saatiiln aikaan paJJkkatulojern ja muiden ·tu- lähiaikoirna ohj,alttavoa. E•I11Sin o1isi saratava
14218: lojen väiliinen rasi1tuksen, trusaaminen, jota ailman helposti :toteurtettava.t Vlälttämälttö-
14219: yksipuolisen tuloverotuksen vrulliteSSia on mimmät uudistuiksert sekä sen ohehla ja .rin-
14220: mahdoltonrba saavUJttaa. nan niiden karussa ·aJloitettava perusteelli-
14221: Vaå1kka ulkomaisten esimerkkilen orjruUi- sempi vä:litJtömän verotuksen ja nimen-
14222: nen seuraaminen 1ei ollielman suooi,te11ta:vaa, omaan kurnnaJllisverotuksen uudistamim.en,
14223: on mei1läkirn jo aika ikorjruta [1e kohtwlok- jo'ka •ei o~e käden käänteessä •a;ikaalllSiaata-
14224: k:ruat virheet, jotka tehtiim, siinä, että vi·ime v~. .
14225: vuosisadaJliLa säädettyj1en kurum:lolisten tuLo- Tämän perusteena •ehdotamme eduskun-
14226: verojen lisäksi itsooä:isyyternme a;lkuaikam.1a nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14227: saatettiin voimaan va:1Jtion :tulovero ilman,
14228: että kunnallisverotusta s.aman,aikaisesti oli>si että hallitus e,nsi tilassa valmistut-
14229: korjattu. taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
14230: Yksipuolisesta 'tu[on verottamisesta joh- sen kunnallisverotusta koskevan lain-
14231: tuu ilmiken ii.sä:ksi se epäkohta, 'että hyö- säädännön uudistamisesta siten, että
14232: dyilinen rtyö j1a rtehokas rtuotamJto saav.at satunnaiset voitot, vapaaosakkeet, pe-
14233: !kantaa v~erotuksen raskaimrnan taakan, kun rinnön ja lahjan aiheuttama omai-
14234: taas työ- ja tuo:taTIJtovoimiaam: vairn heikosti suuden lis.äys, ansioton arvonnousu,
14235: lkåy;tJt;ävä:t t ai niiden käytön kokonaan lai-
14236: 1
14237: erilaiset ylellisyysesineet ja muu
14238: minl~öj•ät pääs·evält j()lko suhteellisen vä- omaisuus tulisivat kunnallisverotuk-
14239: hä;llä verotuksella ·tai kokoo1arun vapautuvat sen alaisiksi ja että veronmaksajien
14240: verotuksesta. Myöskään 1ei tseHaisia vero- oikeus eräiden tulojen vähentämi-
14241: velvolllis~a, jotka pääsevä1t pakoilemaan tu- seen, samoinkuin verolautakuntien
14242: [oVJeroa, voida muun ku:in laaj.emma:n esine- oikeus harkintavm·otukseen ja vero-
14243: verotukseiiL avulla saa•ttaa verotul\lsen pii- ilmoitusten tarkistamis- sekä tulojen
14244: riin. selvillesaamisvaltuudet ulotettaisiin
14245: Niin hyvin verot•eknillise:t kuiinl ylei~t<a myös kunnallisvm·otukseen.
14246: He'lsingissä helmikuun 13 päi'V'änä 1947.
14247:
14248: Penna Tervo. A. K. Paasivuori. Edvard Pesonen.
14249: Valto Käkelä. Varma Turunen. Juho Karvonen.
14250: Uuno Raatikainen. Aino Lehtokoski. Martta Salmela-Järvinen.
14251: Matti Lepistö. E. Pusa. Samuli Tervo.
14252: Väinö Kivisalo. Urho Kulovaara. Jere Juutilainen.
14253: Aino Malkarnäki. Alpo Lumme. Elli Nurminen.
14254: Jussi Raatikainen. H. S. Pesonen. Väinö Leskinen.
14255: Juho Kuittinen. 0. Muikku. Juho Pyy.
14256: Isak Penttala. J. F. Tolonen. Yrjö Welling.
14257: Viljo Rantala. K. Hakala.
14258: 302
14259:
14260: VII,s. - Hemst. mot. N :o 100.
14261:
14262:
14263:
14264:
14265: Forss m. fl.: Angående revidering av lagstiftningen om
14266: kommunalbeskattning på landet.
14267:
14268:
14269: T i ll R i k s d a g e n.
14270:
14271: I 1 § förordningen den 20 januari person bör grunda sig på den verkliga in-
14272: 1922 angående kommunalbesikattning i komsten i erhållen skörd eller inkomst i
14273: landskommuner stadgas, att till lantbruks- pengar. Tjänsteanställd, eller den, som
14274: fastighet hörande odlade marker och na- idkar näring, beskattas ingalunda efter ar-
14275: turliga ängar skola med hänsyn till sin betets omfattning och möda, utan för verk-
14276: prod:uktionsförmåga indelas i tre klasser. Eg inkomst, förmån e11er förtjällS't. Såsom
14277: Åkrar, till vilka hänföras även kärrodlin- · taxering och beskattning av lantbruksfas-
14278: gar samt praktiSkt taget också mossodlin- tigh.et verkställes, kunna rt:venne lägenheter
14279: gar, klassificeras efter den i havre upp· med lika förvandlade ägovärden i mark
14280: skattade skördemängden per hektar, då på och penni bli beskattade så, att den med
14281: orten vanlig odlingsmetod tillämpas. Det svagare marker får högre skatt, beroende
14282: har visat sig, att denna klassificering: ej på den ringa värdeskillnaden mellan olika
14283: ger rälttvisa åt odlare av [ägenheter med klasser och på grund av att arbetsvärdet
14284: dåliga och svaga jordar, utan borde det, bestämmes efter arealinnehav. Lägenhet
14285: f·ör att ernå en mera rättvis beskattning, med 5 graders åker jämfört med sådan med
14286: finnas flera än tre klasser. Jämfört med 10 grader erfordrar dessutom mera jord-
14287: de bästa och mera centralt belägna, goda förbättrings-, arbets- och gödslingskostna-
14288: åkrarna är skillnaden för liten mellan I der, varför endast en knapp lön för ned-
14289: och III kl., såsom beskattningen i prakti- lagt arbete och möda kan pårälmas men
14290: ken verkställes. Det finns jordar så svaga, intet netto per hektar.
14291: att icke ens en medelmåttig skörd kan ut- Med beaktande av att en indelning av de
14292: vinnas utan jordförbättringsmedel och od:lade markerna i flere <än tre klasser
14293: utan att en viss mängd gödselmedel till- skulle få till följd en allmän omklassifi-
14294: föres samt att förty en annan än ,på or- cering i hela landet och medföra stora
14295: ten vanlig odlingsmetod" i dylikt fall till- kostnader, borde för undvikande därav en
14296: lämpas, vilket förutsätter mera kostnader möjlighet finnas att övergå från systemet
14297: och arbete men likväl giver blott en obe- med i olika klasser indelad å;ker till blott
14298: tydlig eller ingen nettoavkastning alls per förvandLad åikeraDea[, å vhlken den s. k. hus-
14299: hektar. bondeskatten sedan skulle baseras.
14300: I förordningen angående kommunalför- Beträffande husbondeskatten vore det
14301: valtning på landet, giv,en den 15 juni 1898, med rätt och billighet förenligt om den
14302: och 82 § s1tadgas, att som inkomst ska:ll räik- byggde på basen av denna förvanCLlaCLe arerul.
14303: nas den skattstkyildigas inom lantlmshållnin- Hemmavarande barn borde för det arbete
14304: gen utförda arhete, uppskattat i penn:ingar de utföra i hushållet jämte möjlig annan
14305: till beJ.opp, 1som för detta arbete bort el1läg- egen inkomst särskilt beskattas. Avdrag för
14306: gas åt en avlönad person, så ock d0t arbete lej,t arbete däremot tillMas. Erläggandet
14307: hemmavarande barn utfört till förmån för av folkpensionspremierna kunde härigenom
14308: den skatts1kyldiges hushåll. Arbetsvärdet effektiviseras.
14309: bestämmes huvudsakligast efter arealinne- Med stöd av vad ovan frarnhållits våga
14310: hav, icke efter 1önsamheten av det ned- vi vördsamt föreslå, a:tt riksdagen ville
14311: lagda arbetet. En rättvis beskattning av besluta hernställa,
14312: VII,s. - Forss y. m. 303
14313:
14314: att regeringen snarast möjligt och arbetskraften vid jordbruket be-
14315: 1nåtte oolåta proposition angående ny skattas i enlighet med verkliga in-
14316: lag om kommunalbeskattning på lan- komster och så, att envar person be-
14317: det, vari taxeringen skulle ske på skattas särskilt.
14318: 'basen av beräknad förvandlad åker
14319: Helsingfors, den 14 februari 1947.
14320:
14321: Matts Forss. Albert Brommels.
14322: Ture Hollsten. Albin Wiclonan.
14323: Levi Jern.
14324: 304
14325:
14326: VII,s. - Toiv. al. N :o 100. Suomennos.
14327:
14328:
14329:
14330:
14331: Forss y. m.: Maalaiskuntain kunnallisverolainsäädännön
14332: uudisf}amisesta.
14333:
14334:
14335: E d u s k u n n a ll e.
14336:
14337: Kunnallisverotuksesta maalaiskunnissa tulona. Viranhaltijaa tai elinkeinonharjoit-
14338: tanrmiikuun 20 p: nä 1922 annetun asetuk- tajaa ei veroteta mitenkään työn suuruuden
14339: sen 1 §: ssä säädetään, että maatalouskiin- tai sen tuottaman vaivan mukaan, vaan to-
14340: teistöihin kuuluvat viljellyt maat ja luon- dellisesta tulosta, edusta tai ansiosta. Maa-
14341: nonniityt jaetaan tuotantokykynsä puolesta talouskiinteistöä taksoitettaessa ja verotet-
14342: !kolmeen luokkaan. Pellot, joiksi luetaan taessa voidaan kahta markoiksi ja penneiksi
14343: myös suo- sekä käytännöllisesti katsoen ne- muunnetulta tilusarvoltaan samanlaista ti-
14344: vaviljelyikset luokit~Llaan kauroissa arvioi- laa verottaa niin, että tiila, jonka maat
14345: dun satomäärän mukaan hehtaaria kohden, ovat heikommat, saa suuremmat verot, mikä
14346: kun käytetään paikkakunnalla tavallista johtuu eri luokkien välisestä vähäisestä
14347: viljelystapaa. On osoittautunut, ettei tämä arvoerosta sekä siitä, että työn arvo määrä-
14348: luokittelu ole oikeudenmukainen sellaisten tään pinta-alan mukaan. Maatila, jolla on
14349: maatilojen viljelyyn nälhden, joiden maa on 5 asteen pellot, vaatii sitäpaitsi verrattuna
14350: huonoa ja heik:Jkoa, vaan luoRkia pitäisi olla sellaiseen maatilaan, jonka pellot ovat 10-
14351: -enemmän kuin kolme, jotta päästäisiin oi- asteisia, enemmän työ-, maanparannus- ja
14352: keudenmukaiseen verotukseen. Parhaisiin lannoituskustannuksia, minkä vuoksi työstä
14353: ja sijainniltaan keskeisiin, hyviin peltoihin ja vaivasta voidaan laskea hyväksi vain
14354: verraten on ero I ja III luokan välillä liian niukka palkka mutta ei mitään nettovoittoa
14355: pieni verotuksen käytännöllisessä toimeen- hehtaarilta.
14356: rpanossa. On olemassa niin heikkoja maita, Ottaen huomioon, että viljelysmaiden ja-
14357: ettei niistä voida saada edes keskinkertaista kamisesta useampaan kuin kolmeen luok-
14358: satoa ilman maanparannustoimenpiteitä ja kaan olisi seurauksena yleinen uudestiluo-
14359: ilman tietyn lannoitemäärän käyttämistä, kittelu koko maassa, mikä aiheuttaisi suuria
14360: ja että sellaisissa tapauksissa senvuoksi kustannuksia, pitäisi seLlaisen välttämiseksi
14361: käytetään muuta kuin P'aikkaikunnalla ta- olla mahdollisuus siirtyä peltojen luokitus-
14362: vallista viljelystapaa, miikä edellyttää enem- järjestelmästä muunnettuun peltopinta-
14363: män työtä ja kustannuksia mutta tuottaa alaan, johon n. s. isännänvero sitten pohjau-
14364: !kuitenkin merkityksettämän nettosadon heh- tuisi.
14365: taarilta tai ei tuota lainkaan nettosatoa. Mitä isännänveroon tulee, olisi sen poh-
14366: Maalaiskuntien kunnallishallinnosta kesä- jautuminen tällaiseen muunnettuun pinta-
14367: kuun 15 p: nä 1898 annetun asetuksen alaan oikeuden ja kohtuuden mukaista. Ko-
14368: 82 § : ssä säädetään, että tuloksi lasketaan tona olevia lapsia pitäisi verottaa erikseen
14369: verovelvollisen maatalouden hyväksi tekemä heidän talouden hyväksi suorittamastaan
14370: työ arvioituna rahassa siihen määrään, mikä työstä sekä mahdollisista muista omista tu-
14371: siitä työstä olisi ollut palkatulle henkilölle loista. Vähennykset palkatusta työstä sitä-
14372: suoritettava, niin myös se työ, minkä vero- vastoin sallittaisiin. Kansaneläkemaksujen
14373: velvollisen kotona olevat lapset ovat tehneet suoritusta voitaisiin täten tehostaa.
14374: verovelvollisen talouden hyväksi. Henkilön Edelläesitettyyn viitaten esitänrme kun-
14375: {)ikeudenmukaisen verotuksen tulee perustua nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
14376: todelliseen tuloon saatuna satona tai raha- toivomuksen,
14377: VII,s. - Forss y. m. 305
14378:
14379: että hallitus mah:dollisimman pian maatalouden työvoimaa verotettaisiin
14380: antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi todellisten tulojen mukaan sekä siten,
14381: maalaiskuntain k"Unanllisverotuksesta, että kutakin henkilöä verotetaan erik-
14382: jossa taksoitus perustuisi laskemalla seen.
14383: muunnettuun peltoalaan, ja jossa
14384: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
14385:
14386: Matts Forss. Albert Brommels.
14387: Ture Hollsten. Albin Wickman.
14388: Levi Jern.
14389:
14390:
14391:
14392:
14393: 39
14394: 306
14395:
14396: VII,o. - Toiv. al. N:o 101.
14397:
14398:
14399:
14400:
14401: Y. Manninen y. m.: J{unn.:illisverolainsäädännön U\~distami
14402: sesta kun{ltallisen verorasituksen tasoittamista silmällä
14403: pitäen.
14404:
14405:
14406: B d u s k u n n a ll e.
14407:
14408: Kunnallisen i:tsehaliinnon alkuajoista kuista veroä.yr:in korkeamman hinnan muo-
14409: saakka on kunnallisverotus määräänsä näh- dossa. Näistä laskuista suurin on vii-
14410: den ollut hyvin erilainen eri kunnissa. meksi mainittujen kuntien huoltomenot,
14411: Sitä mukaa, kun teollisuus on kehittynyt jotka pääasiallisesti aiheutuvat siitä, että
14412: ja on muodostunut n. s. teollisuusyhdys- metsätöissä parhaat miehuutensa päivät
14413: kuntia, on näiden vaikutus kunnallisen raatanut ihminen vanhaksi tultuaan tai
14414: verorasituksen epätasaiseen jakautumiseen terveytensä menetettyään, vain harvoin voi
14415: ollut ilmeinen. välttyä turvautumasta yhteiskunnan apuun.
14416: Maassamme on paljon sellaisia kuntia, Selvän kuvan näistä seikoista saa vertaile-
14417: joiden alueella on voimakkaita teollisuus- malla edellä mainitun tyyppisten kuntien
14418: laitoksia ja joiden ansiosta kunnallisen ve- huoltomenoja ja yleensä kunnallistalouden
14419: roäyrin hinta näissä kunnissa on jatku- osoittamia lukuja toisiinsa. Jos tuossa
14420: vasti pysynyt alhaisena. Teollisuuslaitosten vertailussa lisäksi huomioidaan niiden
14421: tuottama voitto ja työpaikkoina maksetut maantieteellisten olosuhteiden aiheuttamat
14422: summat muodostavat yhdessä sellaisen ve- yleiset haitat, jotka Pohjois- ja Itä-Suomen
14423: rotuskohteen, jonka määrä vuosittain ve- kuntien asukkaiden elinkeinoelämää estä-
14424: rotuksella kannettavaan markkamäärään vät, niin epäoikeudenmukaisuus siinä, että
14425: nähden on suhteettoman suuri. Vastaavasti heidän suoritettavanaan on suuri osa teol-
14426: aiheutuu tästä veroäyrin yksikköhinnan lisuuden maksettavaksi kuuluvista veroista,
14427: alentuminen asianomaisessa kunnassa. On näkyy entistä selvemmin.
14428: olemassa lukuisia - varsinkin puutavaran Kun kunnilla itsellään ei ole mahdolli-
14429: vientiteollisuutta harjoittavia - tehdas- suutta eikä laillisia oikeuksia saada kor-
14430: yhdyskuntia, joiden vaikutuksesta niiden jausta aikaan tuossa suhteessa, niin valtio-
14431: sijaitsemiskunnan veroäyrin hinta on jat- vallan olisi tultava avuksi. Käsityksemme
14432: kuvasti ollut vain noin puolet maamme mukaan olisi kunnallisverolainsäädäntöä
14433: kuntien vuosittaisen veroäyrin keskihin- joko muutettava tai säädettävä kokonaan
14434: nasta. uusi laki niin, että veroäyrin hinta kai-
14435: Mutta sellaisissa maalaiskunnissa, joiden kissa maamme kunnissa vuosittain olisi sa-
14436: alueella teollisuutta ei ole syntynyt ja man määräinen. Samalla olisi perustettava
14437: joissa maatalouden harjoittaminen maan- yksi yleisvaltakunnallinen kunnallisveron
14438: laadun, ilmastollisten tai muiden - kun- tasausrahasto, johon koottaisiin ylijäämä-
14439: naru. asu~a:isita .iltsestään riippumattomien osa niiden kuntien verotuloista, joille sel-
14440: syiden vuoksi - on heikosti kannattavaa, laista muodostuu vastaavasti jaettavaksi
14441: on kunnallisen veroäyrin hinta keskihintaa niille kunnille, joille syntyy verotuksella
14442: huomattavasti korkeampi. Siis· sel[aist•en, koottavaa:n .tuloutUJkseen rahoitusvajaust·a.
14443: niin sanottujen metsäkuntien, joiden Tämän suuntaisen toimenpiteen avulla
14444: alueelta edellä mainitut teollisuuslaitokset nähdäksemme P'äästäisiin nykyimä suurem-
14445: saavat raaJka-aineensa, asukkaat joutuvat paan oikeudenmukaisuuteen kunnallisessa
14446: maksamaan suuren osan teollisuuden las- veronkannassa sekä samalla vält;yttä isiin
14447: VII,9. - Y. Manninen y. m. 307
14448:
14449: :tulevan de:ffi;ation aikana valtion varojen että hallitus kiireellisesti antaisi
14450: käytöstä heikommasta asemassa olevien esityksen kunnallisverolainsäädännön
14451: kuntien tukemiseksi ja talouden ylläpitä- muuttamiseksi siten, että kunnallisen
14452: miseksi. Laadultaan puhtaasti taloudelli- veroäyrin hinta kaikissa kunnissa
14453: sena ei asioiden esityksemme mukainen jär- maassamme vuosittain olisi markka-
14454: jestely myöskään loukanne kunnallista itse- määrältään saman suuruinen ja eri
14455: hallintoperiaatettakaan. kuntien verotulojen tasoituksen suo-
14456: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme rittaisi perustettava yleisvaltakun-
14457: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, nallinen kunnallisveron tasausra-
14458: hasto.
14459: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
14460:
14461: Yrjö A. Manninen. Matti Meriläinen.
14462: Konsta Talvio. Sulo Muuri.
14463: Jalmari Kulmala. Antto Prunnila..
14464: Hj. Kauhanen. W. Metsäranta.
14465: Esa llietanen. Toivo Lång.
14466: Vilhelm Riihinen. Eino Kujanpää.
14467: Paavo Leskinen. Olga L. Terho.
14468: Eino Roine. Toivo Kujala.
14469: Aleksi Rinne. Kaisu-Mirjami Rydberg.
14470: Nestori Nurminen. Antlti Virtanen.
14471: Juho Karvonen. Aaro Uusitalo.
14472: E. Pusa. H. S. Pesonen.
14473: Walter Kuusela. Edvard Pesonen.
14474: Toivo I. Sormunen. Heikki Simonen.
14475: J. F. Tolonen.
14476: 308
14477:
14478: VII,1o. - Toiv. al. N:o 102.
14479:
14480:
14481:
14482:
14483: Kujanpää y. m.: Toime:npiteistä kunnallisen verorasituksen
14484: epätasaisen jakaantumisen korjaamiseksi.
14485:
14486:
14487: E d u s iJr u n n a 11 e.
14488:
14489: Tunnettua on, että verotus maassamme jaryhmien välillä. Myöskin eri kunnissa
14490: jaJkautuu veronmaksajien ma;ksukykyyn on kunnallinen verorasitus varsin erilai-
14491: nähden epätasaisesti. Erikoisen selvänä nen. Kun !kansalaisten yhteiskunnalliset ra-
14492: mainittu seikka on havaittavissa kunnallis- situkset yksilöinä, ryhminä ja yhteisöinä
14493: verotuksen ala;hla. Kunnille muodostuu tulisi jahutua mahdollisimman tasaisesti,
14494: vuosittain mitljooniJen markkojen tappiot kunkin kantokyvyn mukaan, niin on vält-
14495: senvuoksi, että verotulojen tarkkailu var- tämätöntä, että suoritetaan perusteellinen
14496: sinkin suuryhtymien kohdalta on osoittau- tutkimus niistä tekijöistä, jotka vaikutta-
14497: tunut puutteelliseksi. Useissa tapauksissa vat edellä esitettyihin epätasaisuuksiin.
14498: suurten liikelaitosten verotus suoritetaan Sen jä}keen voidaan ryhtyä mainittua epä-
14499: sopimaila veroviranomaisten kanssa siitä, kohtaa korjaamaan.
14500: mikä olisi kohtuullinen asianomaisen lai- Edellä esitettyyn vedoten esitämme
14501: toksen verotettavaksi tuloksi. Verotuksen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14502: epätasaisuus aiheutuu osittain my,öskin
14503: siistä syystä, että kunnallinen tulovero ei että hallitus suorittaisi pm·usteelli-
14504: ole progressiivinen. Verorasitus on myös sen tutkimuksen kunnallisen verora-
14505: oleellisella tavalla siirtynyt yhä enemmän situksen epätasaisen jakautumisen
14506: palkkatuloisten kannettavaksi. Epätasai- syistä ja antaisi Eduskunnalle asian
14507: suus ei ole havaittavissa ainoastaan yksi- korjaa·miseksi tarvittavat esitykset.
14508: tyisten veronmaksajain ja eri veronmaksa-
14509: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
14510:
14511: Eino Kujanpää. Toivo Kujala.
14512: V. Puumalainen. Toivo Lång.
14513: Eino Tainio. Toivo I. Sormunen.
14514: Mauri Ryömä. Lauri Myllymäki
14515: Aaro Uusitalo. Arvo Riihimäki.
14516: Yrjö A. Manninen.
14517: 309
14518:
14519: VII,n. - Toiv. al. N :o 103.
14520:
14521:
14522:
14523:
14524: Salo: Määrärahasta avustuksiksi kunnille, joissa lapsimähen-
14525: nykset huomattavvmnmin korottavat kunnaUisveroätyrin
14526: hintaa.
14527:
14528:
14529: E d u s k u n n a ll e.
14530:
14531: Viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 31 vuo- tglo- ja menoarvioesitykseensä 50
14532: den 1946 valtiopäivillä (L. IV/72, sivu mt"ljoonan markan määrärahan avus-
14533: 562) sa:allli kunnioittaen ehdottaa eduslrun.~ tuksiksi niille kunnille, joissa laki-
14534: nan hyväiksyttävåksi toivomuksen, sääteiset lapsivähennykset huomatta-
14535: vammin k01·ottavat kunnallisveroäy-
14536: että hallitus ottaisi vuoden 1948 rin hintaa.
14537: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
14538:
14539: S. Salo.
14540: 310
14541:
14542: Vfi,12. - Toiv. al. N:o 104.
14543:
14544:
14545:
14546:
14547: Uusitalo y. m.: Esityksen a;ntamisesta kunnallisverolaiksi,
14548: jossa vviljeUyrn maan tuotantoedeUtytykset tulevat ny-
14549: kyistä paremmin huomioon otetuiksi.
14550:
14551:
14552: E d u s k u n Ii a rll e.
14553:
14554: Nykyisin voimassaolevan lain mukaan on yksikköä kohden suurempi. Tätä rtekijää ei
14555: kunnaUisverotusta varten arvioitavan tuo- nykyinen verolainsäädäntö kuitenkaan huo-
14556: ton määräämiseksi luokitettava maalais- mioi.
14557: kunnissa maata1ouskiinteistöihin kuuluvat Luonuoniityt muodostavat eri puolilla
14558: vHjellyt maat ja luonnonniityt ltuottoisuu- maata huomattavan verotuskohteen varsin-
14559: tensa perusteella kolmeen luokkaan. Tihl- kin Lapin ja Ou:lun !lääneissä. Kun nämä
14560: lainen luokittelu ei kuitenkaan ole riittävä, tuottoisuuteensa nähden kuitenkin hyvin
14561: vaan tulisi ,tuotantoa osoittavaa jakoa li- suuresti poikkeavat toisistaan olisi ne ltuot-
14562: sä,tä, joHoin voitaisiin paremmin ottaa huo- toisuutensa perusteella jaettava viiteen
14563: mioon eri tiloilla olevat tuotantoedellyrt;yk- luokkaan nykyisen kolmen asemasta.
14564: set. Tähän päästäisiin luokittelemalla vil- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
14565: jelty maa viiteen luokkaan nykyisen ilrol- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14566: men asemasta.
14567: Arvioitaessa :tilojen tuottoa on ti'lojen että hallitus antaisi esityksen
14568: koko siinä hyvin huomattava tekijä. Onhan uudeksi kunnallisverolaiksi, jossa
14569: suurilla tiiloi:I.la huomattavasti suuremmat viljeUyn maan pinta-alan suuruus,
14570: mahdollisuudet m. m. konevoimaa käyttäen maalaatu ja muut asiaan vaikutta-
14571: tuottaa tuotteita halvemmalla kuin pien- vat seikat huomioitaisiin nykyistä
14572: viljelmillä, joissa työmenekki on :tuotanto- paremmin.
14573: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
14574:
14575: Aaro Uusitalo. Eino Tainio.
14576: Lauri Mylliymäki. Matti Meriläinen.
14577: Juho Mäkelä. Toivo I. Sormunen.
14578: Nestori Nurminen. K. Hj. Kauhanen.
14579: Jalmari Kulmala.. Vilho Hj. LehtoBen.
14580: 311
14581:
14582: VII,13. - Toiv. al. N :o 105.
14583:
14584:
14585:
14586:
14587: E. Koivisto y. m.: Oman äänestysalueen ulkopuolella äiines-
14588: tämisen tekemisestä mahdolliseksi kunnaUisvaaleissa.
14589:
14590:
14591: E d u s k u n n a ll e.
14592:
14593: Voimassaolevan kunnallisen vaalilain Mielestämme tämä epäkohta olisi kiireel-
14594: (27 /111917) mukaan äänestäminen muualla lisesti korjattava. Otejärjestelmä siinä
14595: kuin omassa äänestysaineessa ei ole mah- muodossa kuin valtiollisissa vaaleissa on
14596: dollista. Sensijaan valtiollisissa vaaleissa laita, ei liene kunnallisvaaleissa mahdolli-
14597: äänioikeutta voidaan käyttää n. s. otejär- nen. Siinä voitaisiin menetellä toisin.
14598: jestelmän kautta ei ainoastaan saman vaa- Viime valtiollisissa vaaleissa annettiin
14599: lipiirin muissa äänestysalueissa, vaan myös poikkeuksellisia määräY'ksiä m. m. Ruot-
14600: sen ulkopuolella. Kokemus on osoittanut, sissa olevan Pohjois-Suomen väestön äänes-
14601: että edellä kerrotusta syystä kunnallisvaa- tystapaan nähden. Silloin ei tarvittu edes
14602: leissa äänioikeuden käyttäminen henki- otetta, vaan pelkkä henki1ötodistus, ja ääni-
14603: löille, jotka vain tilapä:isestikm joutuvat oikeus tarkistettiin myöhemmin. Äänestys
14604: vaalipäivinä olemaan oman äänestysalueensa tapahtui tätä varten painetuilla pienillä li-
14605: ulkopuolella, tuottaa voittamattomia vai- puilla, joihin äänestäjä merkitsi vain eh-
14606: keuksia. Niinpä metsätyöläisten, opiskele- dokaslistan numeron. Samantapaista me-
14607: vien ja matkoilla olevien on pa.k[ro jäädä netelmää voitaisiin ajatella käytettäväksi
14608: pois äänestyksestä. Tämä ei voi olla demo- my·ös kunnallisvaaleissa. Myös voitaisiin
14609: kraattista. Joissakin tapauksissa jo sään- velvoittaa äänestäjä hankkimaan vaaliluet-
14610: nöllisissä olosuhteissa tämä jopa ratkaise- telosta ote. Kukin oteäänestäjä olisi itse
14611: va;Na tavalla vaikuttaa vaalin tu:lokooen. velvollinen ottamaan tietoonsa kotikuntansa
14612: Tänä vuonna toimitettavissa kunnallisvaa- vaalilipusta ehdokaslistojen numerot.
14613: leissa tuottaa siirtoväen äänestys erittäin Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
14614: suuria vaikeuksia sen takia, että huomat- nioittaen eduskunnan hyväbyttäväksi toi-
14615: tava määrä siirtoväkeä joutuu henkikirjoi- vomuksen,
14616: tUiksen jälkeen muuttamaan vuoden lm-
14617: luessa uusille sijoituspaikkakunnille. Sa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14618: moin on suuri osa Pohjois-Suomen siirto- sellaisiin toimenpiteisiin, että kun-
14619: väkeä yhä edelleen asumassa ja asuu to- nallisvaaleissa äänestäminen oman
14620: dennäköisesti vielä tulevan joulukuun ai- äänestysalueen ttlkopttolellakin olisi
14621: kana useitten satojen kilometrien päässä mahdollista.
14622: kotikunnastaan, jossa on tullut henkikir-
14623: joitetuksi.
14624: Helsingissä 12 .päivänä helmikuuta 1947.
14625:
14626: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
14627: Lauri Järvi. Antti A. Koukkari.
14628: Arvi Ahmavaa.ra.
14629: 312
14630:
14631: VII,14. - Hemst. mot. N :o 106.
14632:
14633:
14634:
14635:
14636: Hollsten m. fl.: Angående bildande av större kmnmuner av
14637: högre ordning {ö1· lösa,nde av vissa kornmunala uppgifter.
14638:
14639:
14640: T i ll R i k s d a g e n.
14641:
14642: Omedelbart efter vårt lands självstän- av landskapssjälvstyrelse i samband med
14643: digblivande började vår statsledning intres- en ,rullmä;n länsreglering. Trots artt 24 år
14644: ~era sig för ett utbyggande av den kommu- snart förflutit, sedan detta betänkande
14645: nala sjäil.vstyrelsen. Erfaren!heten hade avgavs, har ingenting i detta ärende vi-
14646: ådaga:lagt, att d:ert finnes en mängd uppgif- dare åtgjorts, och man har anledning för-
14647: rter, som små och mede'lstora kommuner icke moda, att frågan definitivt fått förfalla.
14648: ensamma mäkta lösa, och att det för ord- Samtidigt kan det konstateras, att ett
14649: nandet av siika angelägenheter sålunda flertal av landstingens primära uppgifter
14650: krävdes kO:Illmunala samfund av högre - främst grundandet av större mellan-
14651: ordning. Möjligheten att genom inbördes kommunala sjukhusföretag - redan i hu-
14652: privaträttsliga överenskommelser eller ge- vudsak ordnats på basen av gällande lag-
14653: nom av kommunerna fattade samfälliga ibe- stadganden om mellankommunal samverk-
14654: slut verka för fullgörande av gemensamma samhet, varför frågan om landskapssjälv-
14655: uppgifter kunde nämligen icke tillfreds- styrelse även ur behovssynpunkt förlorat
14656: ställa behovet av en smidig och anpass- en avsevärd del av sin aktualitet.
14657: ningsduglig mellankommunal samverksam- Men ehuru möjligheterna till sådan sam-
14658: het. v,erksamhet äro många ouh praJktiskt taget
14659: Genom kommunallagen av år 1917 er- undanröja aihla hinder för lösarndet av för.e-
14660: bjödos kommunerna möjligheter att genom kommande uppgifter på det kommunala
14661: sammanträde av ombud för flera kommu- omrädet, kan man icke värja sig för upp-
14662: ner lösa sådana uppgifter, som kunde be- fattningen, att vi ännu sakna en länk i
14663: traktas som gemensrunma för dessa kom- den kommunala samverksamhetens kedja.
14664: muner, och vid 1932 års riksdag ändrades Det borde beredas möjligheter för små
14665: dessa st3Jdganden i de a vseenden de be- och medelstora kommuner att för fullgö-
14666: funnits bristfälliga och oändamålsenliga. rande av uppgifter, som bli för betungande
14667: Samtidigt skapades möjligheter att genom för primärkommunerna, sammanslå sig till
14668: bildandet av kommunalförbund lättare en större kommun av högre ordning. De
14669: möjliggöra grundandet av sådan gemen- förvaittningsorgan, som med stöd av gäl-
14670: sam fast inrättning eller anordning, som lande lagstadganden utses för inrättande
14671: anses erfordra en egen självständig orga- och skötsel av mellankommunala inrättnin-
14672: nisation, förvaltning och hushållning. gar och anläggningar, hava sina fullmakter
14673: Det förefaller som om de i kommunal- begränsade till ett bestämt angivet ända-
14674: lagen av år 1917 inrtagna stadgandena om mål, och det territoriella omfånget är även
14675: mellankommunal samverksamhet skulle varit anpassat med hänsyn till denna inrättnings
14676: avsedda som ett provisorium, tills den karaktär och behov. Förbundsfullmäktige
14677: stora frågan om fasta kommunala samfund för ett enligt gällande lag grundat kom-
14678: av högre ordning hunnit lösas. Som känt munalförbund hava sålunda mycket ibe-
14679: tillsattes nämligen då den s. k. Tulenheimo- gränsade möjiigheter art•t utvidga sin verik-
14680: kommiWin, som år 1923 till regeringen samhet och väeka nya initiativ.
14681: överlämnade sitt betänkande om införande Det torde få anses självfallet, att den
14682: Vll,14. - Rollsten y. m. 313
14683:
14684: raska takt, med viiken den sociala utveck- kommunernas sida eller om överhetliga
14685: lingen i detta nu går framåt i vårt [and, åtgärder härför borde tillgripas, är i
14686: kommer att ställa många nya och tunga behov av sorgfällig prövning. Det synes
14687: krav på våra kommuner. Epidemisjukhus- även naturligt, att reformen borde vidta-
14688: frågan, för närvarande så gott som olöst gas i sambamd med den planerade kodi-
14689: i våra landskommuner, hjälpskolfrågan fieringen av kommunallagarna.
14690: och varför icke lärdomsskolfrågan borde Hänvisande t±lfl de:t ovanståendc föreslå
14691: inom en snar framtid lösas enligt stor- vi: att riksdage:n viHe hemstäUa,
14692: kommunprincipen. Många små kommuner
14693: ha dessutom ännu sin kommunalhemsfråga att regeringen måtte undersöka
14694: olöst. Därjämte förekomma ofta gemen- möjligheterna för en sådan ändring
14695: samma kommunikationsangelägenheter, elek- av gällande kommunallag, att det
14696: trifieringsfrågor o. d., vilkas lösande avse- bleve m.öjligt att bilda större kmn-
14697: värt skulle underlättas genom tillkomsten muner av högre ordning för lösandet
14698: av här skisserade större kommuner av av sådana kommunala uppgifter,
14699: högre ordning. Det skulle bli en effektiv som för små och medelstora kommu-
14700: och billig landskapssjälvstyrelse i miniatyr, ner bli övermäktiga, samt antingen
14701: och genom ett sådant system skulle alla de vid kodi{ie1·ingen av kommunalla-
14702: olägenhelter, som härröra av ~lltför små garna göra f.örslag härom eller ock
14703: kommnner, i huvudsak elimineras. Frågan, med samma syfte avlåta särskild
14704: huruvida en slik omorganisation borde gö- proposition till Riksdagen.
14705: ras beroende av frivilliga åtgärder från
14706: Helsingfors den 14 februari 1947.
14707:
14708: Ture Hollsten. Henrik Kullberg.
14709: Levi Jern. Jussi Lappi-Seppälä.
14710:
14711:
14712:
14713:
14714: 40
14715: 314
14716:
14717: VII,14. - Toiv. al. N:o 106. Suomennos.
14718:
14719:
14720:
14721:
14722: Hollsten y. m.: Suurempien ylemm-änasteisten kuntien muo-
14723: dostamisesta määrättyjen kunnallistehtävien hoitamista
14724: varten.
14725:
14726:
14727: E d u s k u n n a ll e.
14728:
14729: Heti maamme itsenäistymisen jälkeen al- lunut tämän mietinnön jättämisestä, ei
14730: koi valtiOiruille johto harrastaa kunnallisen tässä asiassa ole tehty mitään enempää, ja
14731: itsehallinnon laajentamista. Kokemus on on aihetta otaksua, että asia on lopullisesti
14732: osoittanut, että on joukko tehtäviä, joita saanut raueta. Samalla voidaan todeta,
14733: eivät pienet ja keskisuuret kunnat yksinään että suurirn osa maapäivien ensiarvoisim-
14734: pysty ratkaisemaan ja että tällaisten asioi- mista tehtävistä - lähinnä suurempien
14735: den järjestämiseksi niinmuodoin tarvitaan kunnaLlisten sairaaloiden perustaminen -
14736: ylemmänasteisia kunnallisia yhtymiä. Mah- jo pääasiassa on järjestetty voimassaolevan,
14737: dollisuus toimia yhteisten tehtävien toteut- kuntien välistä yhteistoimintaa koskevan
14738: <tamiseksi keskinäisten yksityisoikeudellisten ,lainsäädännön perusteetl!la, minkä vuoksi
14739: sopimusten tai kuntien tekemien yksituu- maakunnallilista itsehallintoa koskeva kysy-
14740: maisten päältösten a;vu!1la ei nimittäin voi mys myös tarpeellisuutensa kanm.alta; on
14741: tyydyttää joustavan ja sopeutumisky- menm1Jäny1t huomwttavan osan ajanikohtai-
14742: kyisen kun:tien välisen yhteistoiminnan tar- suudestaan.
14743: vetta. Mutta vaikka mahdollisuudet tällaiseen
14744: Vuoden 1917 kunnallislaki antoi kunnille yhteistoimintaan ovat monet ja vaikka ne
14745: mahdollisuudet ratkaista useampien kun- käytännöllisesti katsoen poistavat kaikki
14746: tien asiamiesten kokouksen avulla sellaisia esteet kunnallisella alalla esiintyvien teh-
14747: tehtäviä, joita voitiin pitää yhteisinä näille tävien ratkaisemiseksi, ei voida torjua kä-
14748: kunnille, ja vuoden 1932 valtiopäivillä sitystä, että meillä vielä puuttuu yksi ren-
14749: näitä säännöksiä muutettiin sikäli kun ne gas kunnallisen yhteistoiminnan ketjusta.
14750: oli havaittu puutteellisiksi tai epätarkoituk- Pienille ja keskisuurille kunnille olisi luo-
14751: senmukaisiksi. Samanaikaisesti luotiin kun- tava mahdollisuus liittyä yhteen suurem-
14752: nallisten liittojen muodostamisen avulla miksi ylemmänasteisiksi kunniksi yksityi-
14753: mahdollisuudet helpottaa sellaisen yhteisen sille kunnille liian raskaitten tehtävien toi-
14754: kiinteän laitoksen tai järjestön perusta- meenpanoa varten. Voimassaolevien lain-
14755: mista, jonka katsotaan vaativan omaa itse- säännösten nojalla kuntien välisiä laitoksia
14756: näistä organisatiota, hallintoa ja taloutta. hoitamaan valittujen hallintoelimien val-
14757: Näyttää siltä kuin vuoden 1917 kunnal- tuudet on rajoitettu tiettyyn tarkoituspe-
14758: lislakiin otetut säännökset kuntien välisestä rään ja myös sopeutettu tämän laitoksen
14759: yhteistoiminnasta olisi tarkoitettu väliaikai- luonteen ja tarpeiden mukaisesti. Voimassa-
14760: siksi, ikUTIJlles suuri kysymys kiillteistä ylem- olevan lain mukaan perustettujen kunnal-
14761: mänasteisista kunnallisista yhtymistä on listen liittojen valtuutetuilla on siten hyvin
14762: ehditty ratkaista. Silloin nimittäin asetet- rajoitetut mahdollisuudet laajentaa toimin-
14763: tiin kuten tunnettua n. s. Tulenheimon ko- taansa ja tehdä uusia aloitteita.
14764: mitea, joka vuonna 1923 jätti hallitukselle Voinee pitää itsestään selvänä, että se
14765: mietintönsä maakuntaitsehallinnon voi- ripeä tahti, jota yhteiskunnallinen kehitys
14766: maansaattamisesta yleisen läänijärjestelyn tätä nykyä maassamme noudattaa, tulee
14767: yhteydessä. Vaikka 24 vuotta on pian ku- asettamaan kunnillemme monia uusia ja
14768: VII,H. - Ho1lsten y. m. 315
14769:
14770: raskaita vaatimuksia. Kulkutautisairaala- siin, vaatii huolellista harkintaa. Tuntuu
14771: kysymys, joka tällä hetkellä on maalaiskun- myös luonnolliselta, että uudistukseen olisi
14772: nissamme kokonaan ratkaisematta, apukou- ryhdyttävä suunnitellun kunnallislakien
14773: lukysymys ja miksei myöskin keskikouluky- koonnan yhteydessä.
14774: symys pitäisi lähitulevaisuudessa ratkaista Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
14775: suurkuntaperiaatteen mukaisesti. Monet tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14776: pienet kunnat eivät sitäpaitsi ole vielä rat- muksen,
14777: kaisseet kunnallis.kotikysymystään. Lisäksi
14778: esiintyy usein yhteisiä liikenneasioita, että hallitttS tutkisi mahdollisuuk-
14779: sähköistyskysymyksiä y. m. s., joiden rat- sia voimassaolevan kunnallislainsää-
14780: kaisemista edellähahmoiteltujen ylemmänas- dännön muuttamiseksi niin, että kä-
14781: teisten kuntien perustaminen huomatta- visi mahdolliseksi muodostaa suurem-
14782: vasti helpottaisi. Siitä muodostuisi tehokas pia ylemmänasteisia kttntia sellaisten
14783: ja halpa maakuntaitsehallinto pienoiskoossa, kunnallisten tehtävien ratkaisemi-
14784: ja tällainen järjestelmä poistaisi pääasiassa seksi, jotka ovat pienille ja keskisuu-
14785: kaikki liian pienissä ikunnissa esiintyvät rille kunnille ylivoimaisia, sekä te-
14786: haitat. Kysymys siitä, pitäisikö tällainen kisi tätä koskevan ehdotuksen kun-
14787: uudelleenjärjestely tehdä riippuvaksi kun- nallislakien koonnan yhteydessä tai
14788: tien vapaaehtoisista toimenpiiteistä vai oli- antaisi Ed'tlSkunnalle samaa asiaa
14789: siko turvauduttava esivallan toimenpitei- tarkoittavan erikoisen esityksen.
14790: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
14791:
14792: Ture Hollsten. Henrik Kullberg.
14793: Levi Jern. Jussi Lappi-Seppälä.
14794: 316
14795:
14796: VII,15. - Toiv. al. N:o 107.
14797:
14798:
14799:
14800:
14801: Asikainen y. m.: Kunnan ja seurakunnan viran ja toimen
14802: haUijain saattamisesta >VM'Ovelvollisiksi palkan maksa-
14803: valle kunnalle ja seurakunnalle.
14804:
14805:
14806: Ed u s kun n a 11 e.
14807:
14808: Jo 1937 vuoden valtiopäiville teki alle- Tämä periaatteessa JlYväksyttävä toimen-
14809: kirjoittanut Asimainen ja 10 muuta kansan- pide on kuitenkin käytännössä johtanut
14810: edustaj·a:a toivomusaloitteen kunnan- ja seu- usoolla paikkakunnalla huomattavaan epä-
14811: rakunnarn vill'an- ja toimenhaltija,i.n sawtta- oikeudenmukaisuuteen, kuten esim. Mikke-
14812: misesta verove1voHiseiksi pa1lkarn ma:ks:avail1e lin maalaiskunnan ja Mikkelin kaupungin
14813: bmnallile ja seull'ailmrnnaJ:le. välisessä aluesiirrossa, joka :toimeenpantiin
14814: Aloitteen johdosta antamassaan mietin- noin 5 vuotta takaperin, on :tapahtunut.
14815: nössä laki- ja :talousva:liokunta, vaikka Mikkelin maaseurakuntahan on jo, kuten
14816: myöntääkin aloi:tteessa mainittuja epäkoh- tunnettua, seitsemättä vuosisataa vanha ja
14817: tia olevan verotuspaikkaan nähden, esitti Mikkelin kaupunki on perustet.tu vasta
14818: aloitteen hylättäväksi siksi kuin verolakien 1838; s.iksipiä oiivat seurakunnalliset raken-
14819: uudistamisen yhteydessä tähänkin kuntien nukset kuten kirkko, kirkkoherran ja en-
14820: ja seurakuntien keskinäiseen asiaan on ti:1ai- simmäisen kappalaisen virkatalot aivan
14821: suus ki1nnittää huomiota. Kun tähä:n asti ei kaupungin välittömässä Jiiheisyydessä, joten
14822: asiaarn ol>e enempi halilituksen kuin eduskun- ne ulkopalstoja ilulmunottamatta, aluesiir-
14823: nankaan puolesta ryhdytty mihinkään toi- rossa joutuvat kaupungin alueelle, samoin
14824: menpiteisiin ja epäselvyys verotuspaikasta myöskin suuri maalaiskunnan talo, käräjä-
14825: on yhä jatkunut ja joh'-tanut il.ukuisiin ri:i!toi- rakennuksineen ja kunnantoimistoineen,
14826: hin kuntien ja asianomaisten verotettavien haudankaivajan kartano ynnä kaikkien
14827: kesken ja kun koDkeimman hallinto-oikeuden muiden kirkollisten viranomaisten ·asunnot.
14828: päätöksetkin ovat· monessa tapauksessa ris- Seurauksena tästä on 01lilut, että •aikaisem·
14829: tiriidassa aikaisempien päätösten kanssa pien kunnallisverolakien mumaan kaupunki-
14830: sekä melkein poikkeuksetta äänestyksen tu- kunta asunnon perusteella verottaa, ei ai-
14831: ~os ratkaisuna, niin uudistamme sanotun noastaan virkata:losta, mutta myös kaikista
14832: alo:iJtteen peTUSteluineen seuraava.sti. henkilö- ja palkkatuloista maaseurakunnan
14833: Sen jälkeen kuin eduskunta 1935 sääsi kirkkoherraa, ensimmäistä kappalaista, kant-
14834: 1ain kunnoolisen jaoi'tuksen perusteista, on tori·a, kirkon vahtimestaria (sunttiota),
14835: sanotun lain nojalila järjestetty userulla haudankaivajaa, diakonissoja, kätilöitä,
14836: paikkakunnal'la huomattaviakan aluesiir- kunnanlääkäriä, kunnantalon vahtimestaria,
14837: toja kunnasta toiseen. Suurimmat aluesiir- kunnankamreeria,. kunnanrahastonhoitajaa
14838: rot ovat tapahtuneet kaupunkien ympäris- ja kanslia-apulaisia, puhumattakaan nimis-
14839: töissä, jolloin aikaisemmin maalaiskuntiin miehistä, maailaiskonstaapeileista, henkikir-
14840: kuuluneita n. s. esikaupunkialueita on siir- joittajasta ja kiMakunnantuomarista y. m.,
14841: retty kaupunkialueisiin, koskapa nuo alueet jotka valltio parlkkaa. Kaikkein oudompaa
14842: taajan asu:tu'l\lsensa, sivi:styksellisten pyrki- on sittenkin se, että kun kirkollisveroja
14843: mystensä ja ta1loudellisen asemansa tähden maksetaan kunnanisten veroäyrien perus-
14844: paremmin soveltuvat kaupunki- kuin varsi- teella-1 niin ma:aseurakunnan papisto y. m.
14845: naista maanviljelijäväestöä edustaviin maa- ~irkonpalvelijat joutuvat suorittamaan toi-
14846: laiskuntiin. sen seurailnmnan papeille palkkaa sekä
14847: VII,15. - AsHminen y. m. 317
14848:
14849: muita seurakunnallisia maksuja, vaikka voi- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
14850: massa <jlevan kirkkolain 3 Juvun 7, 8, 9 ja tettäväksi toivomuksen,
14851: 10 § : ien mu~aan kirkon jäsenet ovat seura-
14852: kuntansa jäseniä ja siis velvollisia niiden että hallitus kiireellisesti antaisi
14853: varojen hankkimiseen, mitkä rt;arviman Eduskunnalle esityksen ku.nnallis-
14854: oman seurakunnan kirkollisiin asioihin. vero- ynnä muiden siitä mahdolli-
14855: Kun tämäll'laisia epäkohtia on aluesiir- sesti aiheutuvien lakien muuttami-
14856: roista tietääksemme aiheutunut useilLa sesta siten, että kunnan ja seura-
14857: muillakin paikkakunnilla kuten Lappeella, kunnan varsinainen viran- ja toi-
14858: V ehkalahd~lla, Haminassa, Viipurissa y. m. menhaltija olisi verovelvollinen sille
14859: eikä uuden verolakikomitean mietinnössä- kunnalle ja seurakunnalle, joka pal-
14860: kään näy;tä olevan ajateltu mitään kor- kankin maksaa.
14861: jausta tässä suhteessa vero'tusmenetrtelyyn,
14862: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
14863:
14864: Albin Asikainen. Heikki Soininen.
14865: Aino Luostarinen. Lauri Riikonen.
14866: Samuli Simula. Antti J. Rantamaa.
14867: S. Salo. Antti A. Kouklmri.
14868: Elias Tukia. J. Pyörälä.
14869: Jussi Annala. Toivo H. Kinnunen.
14870: 318
14871:
14872: VI!,tG. - Hemst. mot. N:o 108.
14873:
14874:
14875:
14876:
14877: Sergelius m. fl. : Angående stadsdirektöts och biträdande
14878: stadsdirektöts tillsätta-nde för bestärnd tid.
14879:
14880:
14881: T i ll R i k s d a g e n.
14882:
14883: I sin den 2 september 1937 dagteck- skulle utses av fullmäktige för obestämd
14884: nade proposition till Riksdagen angående tid. Denna sin uppfattning motiverade lag-
14885: omorganisation av städernas kommunala stiftaren med att stadsdirektören liksom
14886: centralförvaltning föreslår dåvarande re- bitr. stadsdirektören borde erhålla en ställ-
14887: gering i enlighet med lagförslagets 32 §, ning, som i möjiligaste män är fast och obe-
14888: att såväl stadsdirektör som biträdande roende av tillfälliga styrkeförhållanden och
14889: stadsdirektör skola utses av ful1mäkti,ge för opinion inom fullmäktige.
14890: se:x år i sänder, och i nästs:ista momentet Det har likväl visat sig under den tid
14891: av samma paragraf hade inryckts före- lagen varit i kraft att det ur mer än en
14892: skrifter angående nämnda tjänstemäns synpunkt hade var~t ändamålsenligt, altt ~ag
14893: skiljande från deras befattningar med stiftningen beträffande stadsdirektörernas
14894: iaikttagande av vad härom stadgas i 22 §. aillsiällningstid utformwts enligt regeringens
14895: Ovannämnda ,princip, att stadsdirektör proposition av år 1927. Men begrä:nsad
14896: eller biträdande stadsdirektör tillsättes för mandattid borde, såsom förhå:Llandet är i
14897: bestämd tid, följes utom i de skandina- Skandinavien, kompenseras genom föreskrif-
14898: viska länderna även överaJlt i Europa så- ten att stadsdirektör eller biträdande stads-
14899: vitt vi ha oss bekant. Härvid tillförsäkras dir('iktör tillförsäkras en ,indragningslön ",
14900: dock nämnda tjänstemän genom särskilt beroende av huru lång tid hans uppdrag
14901: lagrum utkomst åtminstone under en viss i stadens tjänst varat.
14902: övergångsperiod för händelse av icke åter- Med hä:nvisning tihl det ovanstående före-
14903: V~a:l. Pensionens storlek utmä,tes ,efter det slå vi, attt riksdagen ville besluta he:mstlälla,
14904: antal tidsperioder tjänsteuppdraget varat.
14905: I Stockholm t. ex. tillsättes ett borgarråd att reger·ingen rnåtte vidtaga åt-
14906: för 4 år, i Köpenhamn för 8 år åt gån- gärder i sådan riktning, att stads-
14907: gen, detta beroende av stadsfullmäktiges direktör liksom biträdande stadsdi-
14908: mandattid, och har t. ex. borgarrådet i rektör utses fö·r bestämd tid och att
14909: Sverig,e tjänsteuppdrag varat tre perioder, honmn, i händelse han icke skulle av
14910: tilldelas honom vid avgång full pension. stads{1tllmäktige omväljas efter man-
14911: Riksdagen godkände likväl icke regerin- dctttidens utgång, tillförsäkras skä-
14912: gens proposition, utan ändrade denna bl. a. lig indragningslön under viss tid
14913: i frågan om stadsdirektörernas mandattid eller livstids pension.
14914: sådan riktning, att nämnda tjänstemän
14915: Helsingfors den 11 februari 1947.
14916:
14917: Max Sergelius. Arvi Ahmavaara.
14918: Teuvo Valanne. Mauri Ryömä.
14919: 319
14920:
14921: Vll,16. - Toiv. al. N:o 108. Suomennos.
14922:
14923:
14924:
14925:
14926: Sergelius y. m.: Kaupun.ginjohtajain ja apulaiskattptm,gin-
14927: johtajain asettamisesta toimeensa rnåäräajaksi.
14928:
14929:
14930: E d u s k u n n a ll e.
14931:
14932: Syyskuun 2 pa~vana 1927 päivätyssä suuntaan, että va1tuusto valitsee mainitut
14933: eduskunnalle antamassaan esityksessä, joka virkamiehet määräämättömäksi ajaksi. Tätä
14934: koski kaupunkien kunnallisen keskushallin- käsitystään lainsäätäjä perusteli sillä, että
14935: non uudestijärjestelyä, silloinen hallitus eh- sekä kaupunginjohtajan .että apulaiskaupun-
14936: dottaa lakiehdotuksen 32 § : n mukaan, että ginjohtajan olisi saatava mahdollisimman
14937: valtuusto valitsisi sekä kaupunginjohtajan kiinteä sekä valtuuston tilapäisistä voima-
14938: että apulaiskaupunginjohtajan kuudeksi suhteista ja mielipiteistä riippumaton
14939: vuodeksi kerrallaan, ja saman :pykälän lä- asema.
14940: hinnä viimeiseen kohtaan oli otettu sään- Lain voimassaoloaikana on kuitenkin
14941: nöksiä mainittujen virkamiesten eroamisesta osoittautunut, että useammaltakin kannalta
14942: toimistaan ottaen huomioon, mitä siitä sää- katsoen ·olisi ollut tarkoituksenmukaista sää-
14943: detään 22 § : ssä. tää laki kaupunginjohtajien virka-ajan suh-
14944: Mikäli tiedäanme, noudatetaan edellämai- teen Vuodelta 1927 olevan hallituksen esi-
14945: nittua periaatetta kaupunginjohtajan ja tyksen mukaisesti. Mutta rajoitettu toimi-
14946: apulaiskaupunginj()htajan asettamisesta toi- aika pitäisi, kuten Skandinaviassa on laita,
14947: meen määräajaksi Skandinavian maiden li- korvata säännöksellä, jonka mukaan kau-
14948: säksi myös kaikkialla Europassa. Tällöin punginjohtajalle tai apulaiskaupunginjohta-
14949: taataan erikoisessa lain paikassa kuitenkin jalle taataan ,lakkautuspalkka" siitä riip-
14950: mainituille virkamiehille tulot ainakin tie- puen, kuinka pitkän ajan hänen toimensa
14951: tyksi siirtymäajaksi siinä tapauksessa, ettei kaupungin palveluksessa on kestänyt.
14952: asianomaista valita uudelleen. Eläkkeen E·delläolevaan viitaten ehdotamme edus-
14953: suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14954: monta ajanjaksoa virkatehtävä. on kestänyt.
14955: Esim. Tukholmassa asetetaan porvarineu- että hallitus r·yhtyisi sellaisiin toi-
14956: vos 4 ja Köpenhaminassa 8 vuodeksi kau- menpiteisiin, että kattpunginjohtaja
14957: punginvaltuutettujen toimiajasta johtuen, sekä apttlaiskaupunginjohtaja vali-
14958: ja jos esim. Ruotsissa porvarineuvoksen vir- taan määrätyksi ajaksi ja että hä-
14959: katehtävä on kestänyt kolme jaksoa, makse- nelle siinä tapauksessa, ettei kaupun-
14960: taan hänelle erotessa täysi eläke. ginvaltuusto valitse häntä uudelleen
14961: Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt hal- taimiajan päätyttyä, taataan määr·ä-
14962: lituksen esitystä, vaan muutti sitä m. m. ajaksi kohtuullinen lakkatttuspalkka
14963: kaupunginjohtajien taimiajan osalta siihen taikka elinkautinen eläke.
14964: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
14965:
14966: lVIax Sergelius. Arvi Ahmavaara.
14967: Teuvo Valanne. Mauri Ryömä.
14968: 320
14969:
14970: VII,17. - Toiv. al. N:o 109.
14971:
14972:
14973:
14974:
14975: K. Andersson: Esityksen anta,rnisesta köyhäinhoitolain 5 §:n
14976: muuttamisesta.
14977:
14978:
14979: E d u s k iU n n a ll e.
14980:
14981: Kesäkuun 1 päivänä 1922 säädetyn köy- Usein on sattunut, että täysin asosiali-
14982: häinhoitolain 5 § : ään, sellaisena kuin se sesti ajattelevat työnantajat, välttyäkseen
14983: on huhtikuun 7 ,päivänä 1933 siihen teh- täyttämästä sitäkin vaatimatonta elatusvel-
14984: dyn huononnuksen jäl!keen, on jo aikai- volilisuurtta, mikä heillä ny!kyli!en !l!ain mu-
14985: semmin eduskunnassa kiinnitetty huomiota kaan on, ovat ennen 19 vuoden loppumista
14986: ja ehdotettu sitä muutettavaksi ainakin al- jollakin verukkeella irtisanoneet vanhat us-
14987: kuperäistä sanamuotoaan vastaavaksi. Vuo- kollisesti palvelleet työntekijänsä. Aivan
14988: den 1922 lain tämän lainpaikan mukaan äskettäin on m. m. Helsingissä sattunut räi-
14989: työläinen, joka oli ollut saman työnanta- keä tämänlaatuinen tapaus: muuan sauna-
14990: jan palveLuksessa yhti1mittää 20 vuotta ja laitos on irtisanonut ilman mitään syytä
14991: tullut niin kivulloiseksi tai muuten työhön kassanhoitajan juuri ennen 19 vuoden
14992: kykenemättömäJksi, ettei hän enää itse voi päättymistä. Irtisanotun ty~ötoverien soli-
14993: itseään elättää, oli oikeutettu voimiensa daarinen lakonuhka voinee vielä saattaa
14994: mukaista työtä vastaan saamaan kuolinpäi- laitoksen tunnottoman omistajan järkiinsä.
14995: väänsä asti elatuksensa työnantajaltaan, Mutta tällaiset tapaukset on myöskin
14996: tahi, jos niin kohtuulliseksi hai~kitaan, hä- lainsäädännöllä kerta kaikkiaan tehtävä
14997: nen periliisiitään tahi liikkeen tai yrityk- mahdottomiksi. Oikeustoimilaki tuskin tar-
14998: sen omistajalta. Vuoden 193-3, huononnuk- joaa siihen: riittävän tehokkaita keinoja.
14999: sen mukaan ehdoksi tuli: ku~tenkin, •että täJl- Väärinkäytästen estämiseksi vastaisuudessa
15000: lainen työläinen ei omista varoista tai olisi lwkiin tehtävä sellainen lisäys, jonka
15001: aviopuolisonsa taikka lastensa huolenpidon sisällys ja sanamuoto vaativat tarkempaa
15002: kautta voi saada elatustaan. harkintaa kuin eduskunta-aloitteen puit-
15003: Elatuksen suoritusvelvollisuuden tekemi- teissa on mahdollista esittää.
15004: nen riippuvaiseksi työntekijäin mahdolli- Tä'mJän vuolksi ehdOitan kunnioittaen edus-
15005: sista pienistä säästöistä tai muista varoista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15006: on kohtuutonta, ja yhtä epäoikeudenmu-
15007: kaista on tehdä hänen toimeentulonsa riip-
15008: puvaiseksi lähimpien ela,tusvelvollistensa että hallitus kiireellisesti antaisi
15009: armopaloista. Hän on tehnyt hyödyllistä Eduskunnalle esityksen köyhäinhoito-
15010: työtä yhteigkunnan hyväiksi, joten hänellä lain 5 § :n muuttamisesta siten että
15011: täytyy olla sama oikeus vanhuutensa päi- estettäisiin työnantaja, välttyäkseen
15012: vien turvaamiseksi kuin muilla yhteiskun- eläkkeen suorittamisesta, irtisano-
15013: nan jäsenillä, joiden työ on koitunut sen masta työntekijää ennen kuin hän
15014: hyväksi. Lain 5 § olisikin hallituksen toi- on ollut laissa ntainitut vuodet työn-
15015: mesta palautettava vähintään siihen muo- antajan palveluksessa.
15016: toon, mikä sillä laissa alkuaan oli.
15017: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
15018:
15019: Kauko Andersson.
15020: 001
15021:
15022: VII,1s. - Toiv. al. N:o 110.
15023:
15024:
15025:
15026:
15027: Pohjannoro y. m.: Tielain 91 § :n muuttamisesta.
15028:
15029:
15030: E d u s k u n n a 11 e.
15031:
15032: Voimassa olevan tielain 91 §: n 1 mo- Kaupunkien ja kauppaloiOlen puolesta on
15033: mentin mukaan :kaupungit ja kauppalat valtiolle ehdotettu sellaista järjestelyä, että
15034: ovat velvolliset huolehtimaan alueillaan :ole- asianomainen tie- ja vesirwkennuspiiri hoi-
15035: vien maanteiden jatkojen kunnossapidosta. taisi maanteiden jatkojen kunnossapidon
15036: Sellaisia teitä on kaupungeilla ja kauppa- kaup:unkien ja ikauppaloiden kustanrmk-
15037: loilla keskimäärin '2-10 kilometriä. On sella ja pitävät läänin:hallituiksetkin tätä
15038: selvä, ettei noin vähäistä tiepituutta var- järjestelyä erittäin sopivana, mutta tie- ja
15039: ten ole yleensä hankittu omia tiekoneita vesirakennushallitus ei ole katsonut voi-
15040: eikä palkattu pysyväistä hoitohenkilökun- vansa velvoittaa alaistaan virka;kuntaa sii-
15041: taa. Kaupunkien ja kauppaloitten on ta- hen, koska tielain 91 § : n 1 momentin sään-
15042: pana vuokrata valtiolta koneita ja suorittaa nokset eivät ole aivan selvät siihen nähden.
15043: työt omalla teknillisellä henkilökunnanaan Tämän vuoksi, jotta asiaan saataisiin pikai-
15044: päivittäisen työn ohella. Valtio ei kuiten- nen korjaus jo ennen uuden tielain laati-
15045: !lman voi lainata koneitaan juuri kiireisim- mista, all~kirjoittaneet ikunniDittavimmin
15046: pänä työaikana, t. s. silloin kun sääsuh- ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi
15047: teitten puolesta on edullista suorittaa kun- toivomuksen,
15048: nossapitotyöt. Kaupungeilla ja kauppa-
15049: Joilla ei näinollen ole maJhdollisuuksia t~k että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
15050: nillisesti täysin tyydyttävästi \hoitaa maan- menpiteisiin voimassa olevan tielain
15051: tiejatkojaan, vaikkapa ne uhraavat varoja 91 § :n 1 momentin niin ,muuttami-
15052: ta11koitukseen hyvin huomattavasti, monet seksi, että kaupunkien ja kaup-
15053: kaupungit ja kauppalat 2-3 ikertaa enem- paloiden alueilla asemakaavoitetun
15054: män ikuin valtio vastaavan pituiseen tiehen. alueen ulkopuolella olevat maantei-
15055: Sodan aikana koko maan liikenne kärsi den jatkot pidetään kunnossa sen
15056: kaupunkien ja ikauppaloiden maantiejatko- viranomaisen toimesta, joka htwleh-
15057: jen huonosta kunnosta eikä meillä vielä- tii niihin liittyvien maanteiden kun-
15058: kään ole kansamme talouden vaikeaa tilaa nossapitämisestä, mutta on kaupunki
15059: ajatellen varaa antaa liikennevälineitä rasit- tahi kauppala velvollinen vuosittain
15060: tavan teitten ihuonon ajok!unnon jatkua ja korvaamaan teiden kunnossapidosta
15061: vielä vähemmän on asiallista sitoa vähäisiä aiheutuneet kulut, jos ne ovat suu-
15062: tie!koneitamme kaupunkien ja ikauppaloiden remmat kuin vastaavien maanteiden
15063: pieniin tieosuuksiin, kuten käy jos pakoi- kunnossapitokustannukset.
15064: tetaan kunnat tehokkaaseen tiehuoltoon.
15065: ·Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
15066:
15067: Arvo Pobjannoro. Arno Tuurna.
15068:
15069:
15070:
15071:
15072: 41
15073: 322
15074:
15075: VII,1o. - Toiv. al. N:o 111.
15076:
15077:
15078:
15079:
15080: Kulmaltt, y. m.: Esityksen a1ttamisesta laiksi metsästyslain
15081: 57 § :n muuttamisesta.
15082:
15083:
15084: E d u s k u n n a ll e.
15085:
15086: Voimru'!Sa olevan metsästyslain mukaan on että metsästysluvan lunastuksista saatuja
15087: jokaisen, joka ail.mo harjoittaa metsästystä, tuloja ei sidota aivan kiinteästi siten, kuin
15088: hankittava sitä varten metsästyslupa, josta mainittu laki määrää.
15089: on maksettava määrätyn suuruinen maksu. Riistanhoidon edistämiseksi olisi ehkä
15090: Lain mukaan käy:tetä:än näin saadut varat parempi, että riistan hoito ja valvonta
15091: criistanhoidon edistämiseksi. järjestettäisiin osaltaan metsästäjien ja
15092: Metsästyslain 6 luvun 57 §: ssä sanotaan: heidän yhdistystensä omavastuullisuuden
15093: ,Valtion tulo- ja menoarvioon on joka varaan. Täten voitaisiin mainituista va-
15094: vuodeksi otettava riistanhoidon edistämi- roista osa käyttää muihinkin tarkoituksiin
15095: seksi määräraha, joka suunnilleen vastaa kuin mitä lain 57 § nykyisin määrää.
15096: sitä määrää, mikä riistanhoitomaksuina on Edellä olevan perusteella ehdotamme
15097: keskimäärin kertynyt kolmena edellisena eduslkunn:an hyv,äksyttäväksi ,toivomuksen,
15098: vuotena."
15099: Vuoden 1947 talousarvioon otettiinkin että hallitus antaisi Eduskunnalle
15100: tämän pykälän mukaisesti mk 15,000,000:- esityksen metsästyslain 57 §:n muut-
15101: suuruinen määräraha, mikä tulisi käytet- tamisestct niin, että metsästysl1lpien
15102: täväksi pääasiassa riistan valvontaan. lunast1lksista saad1tt tulot voidaan
15103: Koska kuitenkin on mahdollista, että harkinnan mttkaan käyttää muihin-
15104: riistanhoitomenoihin riittää pienempikin kin tarkoituksiin k1tin riistanhoidon
15105: määrä, tuntuu tarkoituksenmukaisemmalta, edistämiseen.
15106: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
15107:
15108: Jalmari Kulmala. Antti Virtanen.
15109: Eino Kujanpää. H. Manninen.
15110: Antto Prunni!a.
15111: 323
15112:
15113: VI1,2o. - Toiv. al. N:o 112.
15114:
15115:
15116:
15117:
15118: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä maanjakojen joud~dtami
15119: seksi.
15120:
15121:
15122: E d u s k u n n a 11 e.
15123:
15124: Maassamme on kymmeniin tuhansiin syytä uskoa, että osittamisia voitaisiin ryh-
15125: nouseva maarä erilaisia vireillä olevia tyä edes lä:hivuosina säännöllisesti suorit-
15126: maanjakotoimituksia ja parhaillaan toteu- tamaan ja tilanne päinvastoin näyttää vain
15127: tettavana oleva maanhankintalaki tietää pahenevan ajan kuluessa, olisi haHituksen
15128: tällaisia osittamisia lisää myös kymmeniä kiireeil!lisesti !kiinnirt,ettäv'ä huomiota mai-
15129: tuhansia. Näiden toimitusten suorittami- nittuun epäkohtaan ja ryhdyttävä harkitse-
15130: nen on kuitenkin tällä kertaa käytännölli- maan keinoja pulman selvittämiseksi. Ny-
15131: sesti katsoen pysähdyksissä, johtuen myös kyinen normaaliaikaa varten laadittu
15132: siitä, etteivät asianomaiset virkamiehet ole jakolaki ei suo mahdollisuutta tarpeeksi
15133: sotien aikana voineet niitä tehdä ja tällä- nopeaan toimintaan eikä sanotun lain vi-
15134: kin kertaa maanhankintalain toimeenpanon reillä olevaa tarkistustakaan voida käden
15135: johdosta vain harvat maanmittausinsinöö- käänteessä suorittaa, vaan olisi asiaa au-
15136: rit voivat jakoja suorittaa. Maanjakotoimi- tettava erikoislainsäädännöllä, joka tekisi
15137: tusten tekemistä on kuitenkin pidettävä toimitusten suorittamisen mahdolliseksi vä-
15138: tärkeänä sekä yksityis- että kansantalou- hemmän pätevin työvoimin ja yksinkertai-
15139: dellisessa mielessä, sillä varsinkin sellai- sempia, u1komailllalkin koet,eHuja menettely-
15140: silla tiloilla, joista useammat omistavat tapoja noudattaen.
15141: määräosuuksia, on tällaista jatkuvaa tilan- Mainitusta syistä olisi kiireesti ryhdyt-
15142: netta pidettävä kestämättömänä. Jako- tävä suunnittelemaan poikkeuksellisia tar-
15143: osakkaat eivät monasti tiedä rakentaa itsel- peita varten erikoislainsäädäntöä maanja-
15144: leen rakennuksia, eivätkä tehokkaasti vil- kojen jouduttamiseksi. Tällainen lainsää-
15145: jellä tiluksia, koska työ saattaa tulla tois- däntö on jokatapauksessa tarpeellinen jo
15146: ten hyödyksi jaon tapahtuessa. Yleinen maanhankintalain lähiaikoina vaatimia ja-
15147: ilmiö onkin, että perikunnan tai muuten koja varten.- Vaikkapa tällainen erikois-
15148: useampien omistajien tilat ränsistyvät ih- laki tulisi kohdistumaan vain määrättyi-
15149: meellisen lyhyessä ajassa ja muuttuvat hin vaikeimpiin tapauksiin, niin olisi sen
15150: melkein rappiotiloiksi. Sitäpaitsi tilan aikaansaamista kuitenkin pidettävä· suu-
15151: yhteistoimistus tuottaa nykyään melkoisia rena parannuksena nykyisessä maalainsää-
15152: vaikeuksia kansanhuollon · määräämien luo- dännössämme.
15153: vutusten suorittamisessa, pakkohakkuuvel- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
15154: voitteiden täyttämisessä sekä erilaisten ve- tamme eduSlkunnan päätettävälnsi toivo-
15155: rojen maksamisessa. Ero:ttamattamien mää- muksen,
15156: räalojen käytössä ei tosin esiinny kaikkia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15157: niitä haittoja kuin erottamattomien osuuk- asian vaatimiin toimenpiteisiin maan-
15158: sien käytössä, mutta on niidenkin irroit- jakojen jouduttamiseksi ja antaisi
15159: taminen tärkeäitä monesta syystä, erittäin- viivytyksettä Eduskunnalle esityksen
15160: kin lainojen saamista ja yleensä muita oi- tätä varten ta-rpeelliseksi e1·ikoislain-
15161: keusasioita varten. Kun ei ole perusteltua säädännöksi.
15162: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15163:
15164: Veikko Vennamo. Kusti Eskola.
15165: Martti Miettunen. Lauri Riikonen.
15166: Eino Laitinen. Markus Niskala.
15167: 324
15168:
15169: Vll,21, - Toiv. al. N :o 113.
15170:
15171:
15172:
15173:
15174: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä maanjako-olojen paranta-
15175: miseksi.
15176:
15177:
15178: E d u s k u n n a '11 e.
15179:
15180: Vaikka jako-olojamme isojakojen ylei- laadittaessa on kiinnitetty huomiota uus-
15181: sempää päättymistä seuranneena aikana jaonluontoisten jakotoimitusten taTpeeUi-
15182: olikin pidettävä silloisiin vaatimuksiin ja suuteen sisältämäl>lä lakiin mahdollisuus
15183: olosuhteisiin nähden tyydyttävinä, niin ti:lusvaihtojen avulla parantaa olemassa
15184: ovat myöhemmät useimmiten enemmän rtai Ollevia jako-oloja. Ma·anhankintalain toi-
15185: vähemmän harkitsemattomat maan ositta- meenpanon kiireellisyydestä ja lain sisäl-
15186: miset ajan mittaan aiheuttaneet sen, että löstä johtuen lain toimeenpanijat voivat
15187: nykyisin täytyy jako-olojamme varsinkin kuitenkin vain rajoitetuissa tapauksissa
15188: suurimmil:l·a villjelysalueiHamme pitää maa- suorittaa näitä tärkeitä järjestelyjä. Kai-
15189: tilatalouden ~anna1ta heikkoina. Tähän on kissa niissä jakokunnissa, joissa Itähän men-
15190: luonnollisesti myös myötävaikuttanut ta- nessä on !toimitettu joko isojaon järjestely
15191: pahtunut !taloudellinen kehitys. Samalla tai uusjako, ovat olot silminnähtävästi ke-
15192: maatilaUla saattaa aiheettomasti o[[a useita hittyneet ja tällaisten kyläkuntien vau-
15193: erillisiä ja kaukanakin talouskeskuksesta raus on kohonnut huomattavasti nopeam-
15194: sijaitsevia viljelys- ja metsäpalstoja, joiden min kuin niitten kylien, joissa jako-oloihin
15195: muodossakin monasti on paljon toivomisen ei ole tehty perusteellisia parannuksia. Ny-
15196: varaa. Tällaisten tilusrten viljeleminen ja kyisin uusjakojen suori,ttaminen kuitenkin
15197: muu käyttö ei enää nykyisin vastaa tarkoi- on tunnetusti hidasta ja vaikeata, joten
15198: tustaan. Täsrtä johtuva työajan ja työvoi- hallituksen olisi kiireellisesti selvitettävä,
15199: man haaskaus on valtava. Tapahtunutta mitä asian parantamiseksi voidaan tehdä,
15200: teknilllistä kehitystä, nimenomaan maata- koska ny,tkin on vireillä kymmeniä suurem-
15201: ·louskoneiden alalla ei tällaisissa olosuh- pia ja ehkä satoihin nouseva lukumäärä
15202: rteissa myöskään voida käyttää tehokkaasti pienempiä uusjakotoimituksia, joissa on ky-
15203: hyväksi, joka pienviljelysvaltaisen maatila- symys valitavien päJäomien muuttamisesta
15204: taloutemme jatkuvaHe kannattav:aisuudeHe mahdollisimman edulliseen käyttömuotoon.
15205: olisi elintärkeätä. Näin ollen viljeltyjen Kysymystä ei olisi kytkettävä yJleiseen vi-
15206: tilusten kokoaminen talouskeskusten lä- reillä olevaan jakolainsäädännön uudistami-
15207: helle on yksi suurimpia parannuksi•a, mitä seen, vaan vaatisi sen tärkeys nykyiset olo-
15208: voidaan ja on viivytyksettä :tehtävä maa- suhteet myös huomioon ottaen oman erikois-
15209: tilataloutemme kohottamiseksi. Tämä :taas [ainsäädäntönsä, jossa olisi pyrittävä en-
15210: voi tapahtua 1tarkoituksenmulmisten j·a no- tistä yksinkertaisempiin, nopeampiin ja
15211: peiden uusjakojen toimittamisella, joiden halvempiin ratkaisuihin toimitusten käsit-
15212: suuren merkityksen sekä maanomistajain telyssä sekä teknillisessä että myös iJ.ain-
15213: oman edun kannalta katsoen että myös koko opillisessa mielessä. Kun väkiluvun kas-
15214: kansantalouden näkökohdat huomioon ot- vaessa ja viime vuosien tapahtumien vai-
15215: taen tutkijamme ovat tieteellisesti todista- kutuksesta maatilusten ja rakennusten arvo
15216: neet. Siis entistä vakavammin on syytä on huomattavasti kohonnut entiseen verra-
15217: ryhtyä harkitsemaan niitä keinoja, joil!la ten, niin on luonnollista, että kaikissa mah-
15218: näitä tärkeitä maanjakotoimituksia voi- dollisissa uudistuksissa on käytettävä vaka-
15219: daan jouduttaa. Jo maanhankintalakia vaa harkintaa. Nimenomaan on kyseelli-
15220: VII,21. - Vennamo y. m. 325
15221:
15222: sissä järjestelyissä turvattava maanomista- maanmittaushallitus Karjalan kannaksen
15223: jien saavutetut oikeudet ja järjestelyistä tilusjärjestelyissä saatujen kokemusten pe-
15224: aiheutuvat kustannukset ja muut rasituk- rusteella aikoinaan on esittänytkin, jotain
15225: set pantava koko yhteiskunnan eikä yksi- taloudehlisten järjestelyiden lisäksi maini-
15226: tyisten maanomistajien kannettavaksi. Tämä rtaksemme.
15227: onkin luonnollista,. koska koko kansantrulou- Kaiken !lausutun perusteella ehdotamme
15228: ,temme etu vaatii sanotun~aisia järjestelyjä. eduskunnan päätei'täväksi :toivomuksen,
15229: On ilmeistä, että uusjakojen toimittamista
15230: voidaan ratkaisevasti jouduttaa ja saatJtaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15231: ne oikeudenmukaiselle pohjalle niin, ettei toimenpiteisiin jako-olojemme paran-
15232: kellään yksityisellä ole asiahlista syytä niitä tamiseksi kaikkia asiapuolia tyydyt-
15233: vastustaa, käyttämällä hyväksi kaikkia ny- tävällä tavalla kehittämällä ja no-
15234: kyaikaisia menetelmiä: m. m. karttojen iaa- peuttamalla lakiemme mukaan suo-
15235: timisessa ja yksinkertaistamaila monimut- ritettavia uusjakotoimituksia ja an-
15236: kaista ja aikaa viepää oikeudenkäyntime- taisi viivytyksettä Edttskunnalle esi-
15237: nettelyä sekä vakinaistamailla uusjakoja tyksen tätä varten tarpeelliseksi
15238: toimittavien henkilöiden palkkaus, kuten lainsäädännöksi.
15239: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15240:
15241: Veikko Vennamo. Kusti Eskola.
15242: Martti Miettunen. Johannes Virolainen.
15243: Eino Laitinen. Lauri Riikonen.
15244: Markus Niskala.
15245: 326
15246:
15247: VD,22. - Toiv. al. N :o 114.
15248:
15249:
15250: Vennamo y. m.: Maaseudun rakennustoiminnan ohjauksen
15251: ja neuvonnan järjestämisestä mahdollisimman tarkoi-
15252: tttksenntukaiseksi.
15253:
15254: E d u s k u n n a 11 e.
15255: Heinäkuun 6 päivänä 1945 rakentami- maan huomattavan osan maaseudun raken-
15256: sesta maaseudulla annetussa laissa on m. m. nustoiminnasta, ei ole ollut mahdollista,
15257: määrätty, että jokaiseen maalaiskuntaan on sillä tätä rakennustoimintaa johdetaan siitä
15258: asetettava rakennuslautakunta, joka valvoo voimassa olevan eriJkoislainsäädännön mu-
15259: rakennustoimintaa kunnassa muualla paitsi kaan, jossa jo huomioidaan ne tarkoitus-
15260: niillä alueilla, joilla ehkä on saatettu voi- perät, joihin rwkentamisesta maaseudulla
15261: maan asemakaavalakiin perustuva ra;ken- annetulla lailla pyritään, mutta samalla
15262: nustoimen järjestely. Tämän mukaisesti on, kiinnitetään ratkaiseva huomio rakentami-
15263: ennenkuin uuden asuinrakennuksen tai sen ohjaukseen ja neuvontaan niinkuin pi-
15264: muun tärkeämmän rakennui'n:sen rakenta- tä~n tehdä.
15265: miseen tai sellaisen perusteellisempaan kor- Rakentamisesta maaseudulla annetun lain
15266: jaamiseen tai laajentamiseen ryhdytään, toimeenpanossa tulee ilmeisestikin päå!paino
15267: siihen saatava rakennuslautakunnan lupa. olemaan rakennuslupien myöntämistä kos-
15268: Rakennustoimi maaseUJdlulla tulee tämän kevissa tehtävissä. On kuitenkin kyseen-
15269: johdosta saman tapaisen säännöstelyn ja alaista tuleeko tämän lain voimaansaatta-
15270: valvonnan alaiseksi kuin kaupungeissa ja minen ainakaan sen nykyisessä muo!d10ssaan
15271: kauppaloissa. mahdollisimman suuressa määJriissä edistä-
15272: Jo lain toimeenpanosäännoksiä laadit- mään sitä tarkoitusperää - maaseudun
15273: taessa voitiin todeta, että sen voimaan saat- ra:kennusolojen parantamista, - johon sillä
15274: taminen tuottaisi suuria teknillisiä vai- pyritään. Ilmeisestikin olisi syytä, ikuten
15275: keuksia, minkä vuoksi sen täytäntöönsaat- sanottu, kiinnittää pääihuomio ohjauksen ja
15276: tamista on ka;hteen otteeseen IJ~kätty. Tämä neuvonnan edistämiseen ja tätä tietä saada
15277: on ymmärrettävää ikun tarkastellaan esim. nykyiseen olotilaan parannusta. Näin me-
15278: tuon lain toimeenpanoasetuksen niitä pykä~ netellen saavutettaisiin luultavasti parempi
15279: liä, joissa määrätään, mitä papereita ja tulos, ja säästyttäisiin !kytJkemästä maa-
15280: selostuksia rakennuslupahakemu!ksessa tar- seudun rakennustoimintaa tarpeettomasti
15281: vitaan. Koko lain sisällöstä voidaan ha- virastomenettelyn tapaiseen käsittelyyn siitä
15282: vaita, että laki rakentuu pääasiassa poliisi- aiheutuvine kaikkine haittoineen.
15283: maisen säännöstelyn varaan ja sivuuttaa Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
15284: suurimmalta osalta ennakllwehkäisevät toi- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15285: menpiteet s. o. maaseudun rakennustoimin- muksen,
15286: nan ohjauksen ja neuvonnan. Tällaista että hallitus kiireellisesti selvi-
15287: tulosta tuskin voidaan pitää onnistuneena tyttäisi, mitenkä vapaille järjes-
15288: ja tulee lain soveltaminen käytännössä aiJka- töille maaseudun rakennustoimin-
15289: naan tuottamaan suuria vaikeuksia, ikoska nassa ltwnnostaan knuluvien tehtä-
15290: rakentamista tullaan maaseudulla ilmeisesti vien lisäksi valtion osalle lankeavan
15291: pi:tkää:n aikaa suorittamaan ohi näiden m- maaseudt~n mkennustoiminnan oh-
15292: kennuslupien tai niiden vas,taisesti. Myös- jaus ja neuvonta olisi mahdollisint-
15293: kin on !todettu, että lain soveJltaminen rnan tarktJituksenmukaisesti järjes-
15294: maanhankintalain mukaiseen rakentami- tettävä, sekä antaisi viivytyksettä
15295: seen, joka ny:kyään muodostaa ja tulee lähi- Eduskunnalle esitykset tätä varten
15296: vuosina ilmeisesti edelleenkin muodosta- tarpeellisiksi lainsäännöksiksi.
15297: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15298: Veikko Vennamo. Eino Laitinen. Väinö Okko.
15299: Martti Miettunen. Kusti Eskola.. Markus Niskala.
15300: Lauri Murtomaa.
15301: 327
15302:
15303: Vli,23. - Toiv. al. N:o 115.
15304:
15305:
15306:
15307:
15308: Vennamo y. m.: ·Toimenpiteistä lähinnä ornakotirakennus-
15309: toimintaa estävien, asemakaavalainsäädäntöön perustu-
15310: IVien säännösten ja määräysten tarkistamiseksi.
15311:
15312:
15313: E d u s k u n n a iJ. 1 e.
15314:
15315: Nykyaikaisen asemakaavalainsäädännön säilä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
15316: tarve on esiintynyt s~hloin, kun kunnan Tämä ei kuitenkaan saisi muodostua itse-
15317: ja yksityisten maanomistajien oikeussuh- tarikoitukiseksi. Nimenomaan tämä lainsää-
15318: teet on ·asemakaavaa toteutett·aessa järjes- däntö ei saisi tarpeettomasti estää kiireel-
15319: te't,tävä. TäJllaista tarvetta ei kaupungeilla listä ja välttämätöntä rakennustoimintaa.
15320: aikaisemmin ollut havaittavissa, sillä lmu- Onnistuneen asemakaavrulainsäJädännön olisi,
15321: pungeilla oli käytettävissään lahjoitus- o:Llakseen hyvän ja tarkoituksenmukaisen,
15322: maita ja muulla tavalla hankkimaansa ra- myös oltava joustava. Näin ei näytä asian-
15323: kennusmaata ia,ajentumilstaan val'ten. Toi- 1aita ilrnitenkaan meiUä riirbtävästi alevan
15324: senlaiseksi muuttuivat olosuhteet silJoin, ainakaan tämän hetken tarpeita ja vaa-
15325: kun yksityisten omistamia alueita alettiin muksia silmählä pitäen.
15326: liittää kaupunkeihin sekä perustaa joukko Asutuskeskuksissa ja ·asutustiheytymissä
15327: uusia kauppa;loita ilman sanottavampia on ;tunnetusti asuntopu:la. Samoin on asian
15328: omia maita. Asemaikaava:la:insäädännössämme laita niitten väl,ittömässä läheisyydessä.
15329: on näin ol1Len oHut erä:änä päJäkysymyk- LuonnolliseHa tuntuisi, että kaikki mah-
15330: senä yhdyskunnan ja yksityisen maanomis- doHinen tehtäisiin si1ltäkin osalta kuin
15331: tajan vä:lien selvitt,äminen asemakaavaa to- miltä asemaikaavalainsä:ädäntö v·aiku1Jtaa, ra-
15332: teutettaessa sekä yksityisen maan asutus- kennustoimintaan, rakentamisen edistämi-
15333: keskukseen [itittämisen heilpoi't1aminen. seksi. Nyt on kuitenkin ,tosiasia se, ettei
15334: Asemakaavailainsäädännön tulee kui,ten- jo yksistään maapohjan asemakaavahlinen
15335: kin myös olla oikeudellisena perusteena käsittely s. o. tonttien aikaansaaminen, oli-
15336: yhdyskunnan rakennustoiminnan kehityk- pa sitten kysymys omakotitontista tai
15337: selle yleisiä etuja si1lmällä pitäen, s. o. :tar- muusta tontista, ole nykyisin voimassaole-
15338: koituksenmukaisen rakentamisen edistämi- vien säännösten mukaan järjestetty riit-
15339: nen asunontarpeen tyydyttämiseksi. tävän joustavaksi. Rakennustoiminta on
15340: Paitsi sitä, että meidän asemakaavalain- jo tämän johdosta useilla seuduilla hidas-
15341: säädäntömme antaa ohjeita minne saa ra- tunut jopa rakennuski,eltojen johdosta
15342: kentaa ottaen huomioon naapuruussuhteen, huomat:tavalta osaUa ·estynY~tkin. Lisäksi
15343: paloturvwllisuuden sekä rakentamiselle ase- tulevat ne kaikki muut säännökset ja mää-
15344: tettavat terveydelliset vaaJtimukset, määri- räykset, joita on tällä hetkellä yhdyskun-
15345: !betlä;än •tämän G:ainsää:dännön nojalila osoite- taan nähden pakko noudattaa ennenkuin
15346: tulle alueelle s. o. tontille rakennettavien rakentamiseen voidaan ryhtyä. Ja nämä
15347: raikennusten äJäriviivat, korkeus jopa huo- säännökset ja määräykset rakentuvat suu-
15348: neistojen lukumääräkin. Luonnollisesti on rimmalta osalta sotaa edeltäneelle pohjalle,
15349: asianmukaista, että asutustiheytymien ra- jolloinka mahdollisuutemme rakentamisen
15350: ikentamisessa otetaan huomioon terveydel- tasoon nähden olivat aivan toiset kuin ny-
15351: [tiset, sosiaaliset y. m. näkökohdat ja pyri- kyisin ja ilähitulev,aisuudessa. Nekin siis
15352: tään Takentamaan mahdollisimman viihtyi- puolestaan ovat tarpeettomasti vaikeutta-
15353: 328 VII,23. - Asemakaavalainsäädäntö.
15354:
15355: neet vä1ttlämätöntä ieakentamista, siillä onhan mattavan korvauksen katumaasta sekä ka-
15356: vaatimattomampikin asunto kuitenkin pa- dun- ja viemärin Takentamiskustannuk-
15357: rempi kU!in ei mitään asuntoa. sista, vaikkapa esim. viimemainittuja tus-
15358: Juurimainittu on käytännössä voitu to- kin voidaan lähivuosina rakentaa, taikka
15359: deta maanhankintalakia täytäntöön sovel- asettanut niistä kailcista riittävän vakuu-
15360: ~ettaessa ja pyrittäessä hankkimaan asun- den, joka kuluttaa vähävaraisen rakentajan
15361: toja siirtoväelle, perheellisille rintamasoti- ~uottomahdollisuudet.
15362: laille ja mui.tlle sanotun lain mukaan maan- Ryhtymättä tässä yhteydessä yksityiskoh-
15363: saantiin oikeutetuille. Paitsi joustamatto- taisemmin 1esittelemään k~ilclria esiintyneitä
15364: mia ja nykyhetken vaatimuksiin soveltu- epäkohtia, jotka voitaisiin a1nakin väliai-
15365: mattomia määräyksiä on kyse~Hisen laa- kaisesti poistaa erikoislainsäädännölläkin,
15366: tuista rakennustoimintaa ollut vaikeutta- ehdotamme edellämainitun perusteeHa edus-
15367: massa myös ainakin eräissä tapauksissa kunnan pää;tettäväksi 1toivomuksen,
15368: kunnallisten viranomaisten joustamaton ja
15369: jopa ikylmälillskoinenkin suhtautuminen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15370: omien asuntojen hankkimiseen 'asutustihey- asian vaatimiin toimenpiteisiin lä-
15371: tymissä ja niiden ympäristöissä. Asema- hinnä omakotirakennustoimintaa es-
15372: kaava ja rakentamista koskevat määräyk- tävien asemakaavalainsäädäntöön pe-
15373: set ovat :todella monasti muodostuneet itse- rustuvien säännösten ja määräysten
15374: tarkoituksiksi, v;aikka niiden pitäisi pää- tarkistamiseksi nykyolojen vaati-
15375: asiassa paJl.vella juuri yksityisiä rakentaji>a. muksia vastaaviksi sekä antaisi tar-
15376: Niinpä eräissä tapauksissa tontinomistaja peen vaatiessa viivytyksettä Edus-
15377: ei ole päässyt rakentamaan ennenkuin hän kunnalle esityksen siitä aiheutuviksi
15378: on suo11ittanut yhdyskunnalle varsin huo- lainsäännöksiksi.
15379: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15380:
15381: Veikko Vennamo. Väinö Okko.
15382: Martti Miettunen. Johannes Virolainen.
15383: 329
15384:
15385: VII,24. - Toiv. al. N :o 116.
15386:
15387:
15388:
15389:
15390: Lappi-Seppälä y. m. : Esityksen antamisesta rakennustyö-
15391: maan vastuunalaisen työnjohtajan pätevyysvaatimuk-
15392: sistct.
15393:
15394:
15395: E d u s k u n n a ll e.
15396:
15397: Useimmissa maamme kaupungeissa ja omaavansa tarpeellista käytännöllistä ko-
15398: kauppalaissa ovat rakennusjärjestykset kemusta ammatissa. Kuitenkin voi maist-
15399: vanhentuneita ja rakennustarkastuskin raatti, järjestelyoikeus tai rakennuslau-
15400: järjestelyjen alaisena, mistä on johtunut takunta laadultaan yksinkertaisen raken-
15401: se, että rakennusviranomaiset eivät aina nustyön johtajaksi hyväksyä henkilön,
15402: huolehdi riittävän pätevyyden omaavan joka ei täytä edelläsanottuja pätevyysvaa-
15403: vastuunalaisen työnjohtajan nimittämi- timuksia, mutta jolla kuitenkin katsotaan
15404: sestä rakennustyömaalle. Myöskin maa- olevan siihen tarpeelliset edellytykset.
15405: seudulla, missä rakennusviranomaisia ei Keskikokoisten kaupunkitalojen ja niihin
15406: toistaiseksi ole, kun laki rakentamisesta verrattavien muunlaisten rakennustöiden
15407: maaseudulla ei ole vielä tullut voimaan, sekä vaikeiden korjaus- ja muutostöiden
15408: on vastuunalaisen työnjohtajan määräämi- vastuunalainen työnjohtaja ei saa saman-
15409: nen usein aivan sattumanvaraista. Tämän aikaisesti toimia muiden eri rakennusryh-
15410: johdosta olisi kaupunkien ja kauppalain mään kuuluvien rakennusten vastuunalai-
15411: rakennusjärjestyksien uusimista kiirehdit- sena työnjohtajana ja on hänen yleensä
15412: tävä ja niissä olisi riittävän selvästi määri- oltava jatkuvasti rakennustyömaalla. Paik-
15413: teltävä vastuunalaisen työnjohtajan päte- kakunnahla, missä rakennusjärjestys ei toi-
15414: vyysvaatimukset ja työn laajuus. Laki sin määrää, voi sama henkilö toimia sa-
15415: maaseudulla rakentamisesta ei millään ta- manaikaisesti useamman pienen rakennus-
15416: valla velvoita asettamaan vastuunalaista työmaan vastuunalaisena työnjohtajana.
15417: työnjohtajaa rakennustyömaalle, mistä Suuremmalle rakennusalueelle on tarvit-
15418: johtuu, että asia ()lisi tässä suhteessa kor- taessa asetettava useampia vastuunalaisia
15419: jattavissa vain lain muutoksen avulla. Sa- työnjohtajia niin, että kohtuudella voidaan
15420: moin olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimen- katsoa kunkin hyvin V()ivan hoitaa lohkol-
15421: pilteisiin rakennussä;ännön 44 § :n muut- Iaan olev,a.t työt. Kuitenkin voidaan yh-
15422: tamiseksi, jotta työnjohtajan pätevyys- tenäiselle rakennusalueelle määrätä ainoas-
15423: vaatimus tulisi riittävästi korostetuksi. taan yksi vastuunalainen työnjohtaja.
15424: Tätä muutosta harkittaessa olisi huo-
15425: mioitava m. m. seuraavat näkökohdat: Vastuunalainen työnjohtaja on vas-
15426: !Rakennustyötä, jona on pidettävä myös tuussa omasta sekä alaistensa työstä ja
15427: rakennuksen purkamista, maan leikkausta hän toimii sekä rakennusviranomaisten
15428: ja louhimista, saa johtaa maistraatin jär- välisenä yhdysmiehenä ja työnantajan työ-
15429: jestysoikeuden tai rakennuslautakunnan paikalla olevana edustajana. Vastuunalai-
15430: hyväksymä henkilö, joka teknillisen kou- nen työnjohtaja on työn suorituksesta
15431: lun tai siihen verrattavan tai sitä korkeam- vastuussa rakennusviranomaisille siinä
15432: man teknillisen oppilaitoksen todistuksena laajuudessa kuin lait, asetukset ja raken-
15433: on näyttänyt omaavansa riittävät tiedot nusjärjestys säätävät. Vastuunalaisen
15434: sekä sitä paitsi asiantuntevan viranomaisen työnjohtajan tulee tämän lisäksi huolehtia
15435: tai rakennusalaan perehtyneen henkilön työturvallisuudesta mkennustyömaalla
15436: antamalla todistuksena on osoittanut sekä sosiaalisen lainsäädännön ja ammat-
15437: 42
15438: 330 VII,24. -Rakennustyön johtajat.
15439:
15440: tientarkastajan antamien määräysten nou- kuitenkin katsotaan olevan siihen tarpeel-
15441: dattamisesta. aiset edellytykset. Kuitenlman ei vastuun-
15442: Lakia rakentamisesta maaseudulla olisi alaista työnjohtajaa tarvitse nimittää sil-
15443: täydennettävä uudella pykälällä, jossa sa- loin, kun yksi<ty~nen henkilö maaseudulla
15444: moin määriteltäisiin vastaavan työnjohta- rakentaa omaa tarvettaan varten, itse suo-
15445: jan pätevyysvaatimukset. Tässä pykälässä rittaen rakennustyön, ja jollei kantavat
15446: tulisi esittää esimerkiksi seuraavat vaati- osat ole vaikeita teräsbetoni- tai puuraken-
15447: mukset: teita.
15448: Rakennustyötä, jona on pidettävä myös Kaupunkien ja kauppalain rakennus-
15449: rakennuksen purkamista, maan leikkausta järjestyksiä uusittaessa olisi myös huoleh-
15450: ja louhimista, saa johtaa rakennuslauta- ditt:ava siitä, ,että rakennustyön johtamista
15451: kunnan hyväksymä henkilö, joka teknilli- koskevat kohdat tulisivat niissä yhdenmu-
15452: sen koulun tai siihen verrattavan tai sitä kaisesti määritellyiksi esimerkiksi samaan
15453: korkeamman teknillisen oppilaitoksen to- tapaan kuin voimassa olevassa Helsingin
15454: distuksena on näyttänyt omaavansa riit- kaupungin rakennusjärjestyksessä.
15455: tävät tiedot sekä sitä paitsi asiantuntevan Kaikkeen edelläesitettyyn viitaten esi-
15456: viranomaisen tai rakennusalaan perehty- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15457: neen henkilön antamalla todistuksena on vomuksen,
15458: osoittanut omaavansa tarpeellisen käytän-
15459: nöllisen kokemuksen ammatissa. Kuiten- että hallitt~s cmtaisi Eduskunnalle
15460: kin voi rakennuslautakunta laadultaa1i esityksen, jolla rakennustyömaan
15461: yksinkertaisen rakennustyön johtajaksi hy- vastuunalaisen työnjohtajan päte-
15462: väksyä henkilön, joka ei täytä edelläsa- vyysvaatimukset määriteltäisiin.
15463: nottuja pätevyysvaatimuksia, mutta jolla
15464: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
15465:
15466: Jussi Lappi-Seppi:iJä. E. Pusa. Niilo Honkala.
15467: 331
15468:
15469: VII,25. - Toiv. al. N:o 117.
15470:
15471:
15472:
15473:
15474: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä pärekattoje,n tulen-
15475: arkuuden poistamiseksi.
15476:
15477:
15478: E d u s k u n n a ll e.
15479:
15480: Eräs maamme maaseudun rakennustoi- syitä tutkittaessa myöskin yksityisissä ta-
15481: minnan ehkä tärkeimpiä kysymyksiä on pauksissa todetaan pärekaton ·olevan syynä
15482: kattamiskysymys. Koska maaseudun ra- paloon useimmmissa tapauksissa.
15483: kennukset ovat matalia, useimmissa ta- Kun kuitenkin pärekatolla on monia
15484: pauksissa yksikerroksisia, muodostuu ve- myönteisiä ominaisuuksia ja kun lähimmän
15485: sikatolla katettava pinta-ala asukasta vuosikymmenen ajan ollaan pakoitettuja
15486: kohden moninkertaiseksi kaupunkien rakentamaan niitä joka vuosi useita mil-
15487: asuintaloihin verrattuna.. Kun vielä huo- joonia neliömetrejä, on pidettävä erittäin
15488: mioidaan kotieläinrakennusten ja muiden tärkeänä tutkimusta, jolla koetettaisiin
15489: ulkorakennusten kattojen määrä, voidaan selvittää kysymystä pärekattojen saatta-
15490: hyvin uskoa, että kattojen rakentaminen misesta vähemmän tulenaraksi.
15491: ja kunnossapito todellakin on maaseutu- Tämä kysymys on vuosikymmeniä kiin-
15492: oloissa huomionarvoinen asia. nostanut rakenbajapiirejä, mutta onnistunee-
15493: Kotimainen ja ulkomainen teollisuus seen lopputulokseen ei vielä ole päästy.
15494: pystyy valmistamaan monia teknilhsiltä Monet paloviranomaiset pitävät asiaa
15495: ominaisuuksiltaan täysipainoisia kattamis- täysin mahdottomana ratkaista, koska
15496: aineita, joiden käyttöön ei kuitenkaan so- kaikki tähän saakka asiaa tutkineet ovat
15497: danjälkeisten vaikeiden vuosien la•ajassa yrityksissään epäonnistuneet. Tämä joh-
15498: rakennustoiminnassa ole mahdollisuuksia tuu ehkä siitä, että .asiaan ovat olleet
15499: kuin aivan rajoitetussa määrässä. Suurin kiinnostuneita lähinnä rakentajat, mutta
15500: osa vesikatoista on katettava maamme eivät tiedemiehet ja kemistit, joilla kuiten-
15501: luontaisella rakennusaineella puulla. Pä- kin lienee huomattavasti suuremmat edel-
15502: rekatto on tyypillinen suomalaisen maa- lytykset onnistua kysymyksen ratkaisemi-
15503: seudun vesikatto. Se on joustava, halpa sessa.
15504: ja kotoisin rakennusainein ja työvoimin Huomioonottaen asian tärkeyden ja
15505: helposti aikaansaatavissa, mutta se on hy- suuren merkityksen maaseudun rakennus-
15506: vin tulenarka. Pärekaton tulenarkuudesta toiminna:Ue esitämme eduskunnan hyväk-
15507: on maamme saanut vuosisatoja kärsiä. syttäväksi toivomuksen,
15508: Varsinkin laajat kyläpalot, kuten esimer-
15509: kiksi Lieksan, Voikkaan, Kannuksen, että hallitus toimituttaisi tutki-
15510: Tiisteenjoen, Rusutjärven ja Nivalan muksen pärekattojen tulenarkuudesta
15511: suurpalot muita mainitsematta ovat ai- ja ryhtyisi toimenpiteisiin tämän
15512: heutuneet juuri pärekatolle lentäneestä ominaisuuden ainakin osittaiseksi
15513: palavan naapuritallon kipinästä. Tulipalon poistamiseksi.
15514: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
15515:
15516: Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen.
15517: Heikki Simonen. Juho Karv;onen.
15518: Kusti Eskola. Kustaa Tiitu.
15519: J. Koivisto. Albin Asikainen.
15520: Jussi Annala. V. Puumalainen.
15521: 332
15522:
15523: Vll,26. - Toiv. al. N:o 118.
15524:
15525:
15526:
15527:
15528: Myllymäki y. m.: Kunnallisten hatdau.smaiden perustami-
15529: sesta.
15530:
15531: E d u s k u n n a 11 e.
15532:
15533: Voimassa olevassa uskonnonvapauslaissa ja yleinen kysymys. Ei ole myöskään
15534: on säädetty, että kun evankelisluterilaiseen uskonnonvapauslain perusperiaatteiden mu-
15535: kirkkoon kuulumaton herrkHö kuolee, eikä kaista, että evankelisluterilaiseen kirkkoon
15536: häntä varten muuta hautasijaa ole saata- kuulumattoman henkilön omaiset pakote-
15537: vissa, saadaan hänet haudata evankelis- taan hakemaan turvaa laiWksesta, johon
15538: luterilaisen seurakunnan hautausmaahan. vainaja ei ole kuulunut ja suorittamaan
15539: Maksu sellaisesta hautasijasta on suoritet- hänen puolestaan maksuja, jotka hänen
15540: tava seurakunnan, kirkonkokouksen tai kohdaltaan ovat tuntuvasti suuremmat kuin
15541: kirkkovaltuusmiesten määräämän taksan muiden samaan hautausmaahan kätkettyjen
15542: mUkaan. hautasijoista. Voipa käydä niinkin, että
15543: Edelleen on samassa laissa säädetty, että kunnan köyhäinhoito joutuu maksamaan
15544: hautausmaan, joka ei ole aiottu evankelis- varattoman henkilön puolesta seurakunnalle
15545: luterilaiselle tai kreikkakalaiskatoliselle seu- maksuja kirkkoon kuulumattoman henkilön
15546: rakunnalle kuuluvaksi, saa perustaa ope- hautasijasta, mihin niin ollen on pakko
15547: tusministeriön luvalla. käyttää kunnan yhteisiä varoja.
15548: Voimassa olevaa kunnallislakia on tul- Siihen nähden, että hautausmaan hank-
15549: kittu niin, ettei kunnallisen hautausmaan kiminen ja kuunosapito vaatii huomattavia
15550: perustaminen ole sellainen kunnan yhtei- varoja, yksityisiä hautausmaita ei ole ylei-
15551: nen talous- ja järjestysasia, jolka kunnallis- sesti voitu perustaa, joten kirkkoon kuulu-
15552: lain mukaan kuuluu kunnan jäsenten hoi- mattomia henkilöitä on käytännössä ollut
15553: dettavaksi ja johon kunnan yleisiä varoja pakko haudata evankelisluterilaisten seura-
15554: niin ollen voitaisiin käyttää (korkeimman kuntien hautausmaihin.
15555: hallinto-oikeuden päätös 24/9 1924), minkä Edellä mainituista syistä tuntuisi luon-
15556: vuoksi kunnallisia hautausmaita ei ole voitu nollisimmalta, kuten ulkomailla asianlaita
15557: perustaa. onkin, että myös kunnat olisivat velvolliset
15558: Milloin evan:kelisluterilaiseen kirkkoon huolehtimaan niiden henkilöiden hauta-
15559: kuulumaton henkilö on haudattu evankelis- paikoista, jotka eivät kuulu sellaiseen
15560: 1uterilaisen seurakunnan hautausmaahan, uskonnolliseen yhdyskuntaan, jolla on hau-
15561: on hänen hautasijastaan tavallisesti peritty tausmaa. Monella kunnalla on sitäpaitsi
15562: suurempi maksu kuin seurakunnan jäsen- hautausmaaksi sopivaa kiinteää omaisuutta.
15563: ten hautasijoista. (Seurakunnat käyttävät Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15564: yleensä mainittua tilaisuutta hyväkseen. ·eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
15565: Niinpä esim. Helsingin hautausmailla on
15566: seurakuntiin kuulumattomien hautasijan ·että hallitus valmistuttaisi ja an-
15567: hinta 100% ja Kuusankosken seurakunnan taisi Eduskunnalle esityksen kunnal-
15568: hautausmaalla 500% korkeampi.) lislainsäädännön muuttamiseksi niin,
15569: Kuo1J1een hautaaminen on ennen kaikkea että kunnallisten hautausmaiden pe-
15570: terveydenhoidollinen kysymys ja sellaise- rttstarninen kävisi mahdolliseksi.
15571: naan on myös knnnan asukkaiden yhteinen
15572: Helsingissä helmilkuun 10 päivänä 1947.
15573:
15574: Lauri Myllymäki Toivo Lång.
15575: Hertta Kuusinen. J. Mustonen.
15576: Antto Prunnila.
15577: 333
15578:
15579: VII,21. - Toiv. al. N:o 119.
15580:
15581:
15582:
15583:
15584: Prunnila y. m.: Siviilirekisteriin kuuluvien henkilöiden
15585: väestöluettelon pidon siirtämisestä kunnallisille. viran-
15586: mnais~'lle.
15587:
15588:
15589:
15590: E d u s k u n n a ll e.
15591:
15592: Valtion taikka sen alueella toimivien eri toman hankalaksi, ja tästä aiheutuu mo-
15593: yhdyskuntien tärkeimpiä v,eilvdlll:isuuksia on nenlaista haittaa myös asianomaisille hen-
15594: huolehtia maan asukkaiden luetteloinnista. kikirjoittajille.
15595: Ilman asianmukaista väestökirjanpitoa ei Esimerkkeinä nykyisestä haitallisesta
15596: voida ajatella yhteiskunta- ja vaLtioelämän järjestyksestä tässä suhteessa mainittakoon,
15597: häiriintymätöntä ku!lima. että Helsingin kihlalmntaan kuuluvat
15598: Tämän vuoksi ja mahdollisimman suu- porvoola:iset ja askoiLailaiset joutuv:a1t asioi-
15599: ren keskityksen aikaansaamiseksi tässä suh- maan Haagassa, Kymen kihlakuntaan kuu-
15600: teessa ovat useimmat valtiot järjestäneet luvat kotkalaiset Inkeroisissa, Pernajan
15601: väestökirjanpidon tapahtuvaksi niin, että kihlakuntaan kuuluvat kuusankoskelaiset
15602: ne itse huolehtivat sen käytännöllisestä jär- Loviisassa ja Ulvilan kihlakuntaan kuulu-
15603: jestämisestä. Näin ei kuitenkaan ole ta- vat porilaiset Raumalla. Esimerkit osoit-
15604: pahtunut meidän maassamme, jossa väes- tavat, kuinka välttämätöntä olisi päästä
15605: tökirjanpidosta edelleenkin huolehtivat uuteen ja joustavampaan järjestelmään.
15606: väestökirjanpitoon oikeutetut uskonnolliset Kysymys tulisi mielestämme parhaiten
15607: yhdyskunnat, vain vähäisen osan kansasta järjestetyksi, jos siviilirekisteriviranomai-
15608: tullessa rekisteröidyiksi valtion toimesta sille kuuluvat tehtävät siirrettäisiin kun-
15609: siviilirekisterin kautta. nallisten viranomaisten hoidettaviksi.
15610: Toistaiseksi melko vaatimattomasta mer- Edellä esitettyyn viitaten esitämme
15611: kityksestään huolimatta siviilirekisteri ei eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15612: edes sellaisenaan ole maassamme oikein
15613: järjestetty. Siihen kuuluvan väestön että hallitus kiireellisesti valmis-
15614: alueellinen jako perustuu kihlakuntiin, tuttaisi ja antaisi EduskunnaZle esi-
15615: joissa mainitut tehtävät ovat henkikirjoit- tyksen sellaiseksi lainmuutokseksi,
15616: tajien hoidettavina. Kun laajassa maas- että siviili1·ekisteriin kuuluvien hen-
15617: samme on vain 47 kihlakuntaa, niin siviili- kilöiden väestöluettelon pito siihen
15618: Jlekisteriin kuuluvien kansalaisten yhteys liittyvine tehtävineen siirtyy kun-
15619: siviilirekisteritoimistoihin muodostuu tavat- nallisille viranomaisille.
15620: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
15621:
15622: Antto Prunnila. Toivo Lång.
15623: Juho Mäkelä. H. Manninen.
15624: Toivo Kujala. J. Mustonen.
15625: Konsta Talvio. Aleksi Rinne.
15626: Vilhelm Riihinen. Elsa Karppinen.
15627: Arvo Riihimäki. Sulo Muuri.
15628: M. Järvinen. W. Metsäranta.
15629: Toivo Sormunen.
15630: 334
15631:
15632: VII,2s. - Toiv. al. N :o 120.
15633:
15634:
15635:
15636:
15637: K. Andersson y. m.: Maalaiskuntien oikeuttamisesta pakko-
15638: lunastamaan asemakaavallisia tarkoituksia varten alueel-
15639: laan olevaa maata kohtuulliseetn hintaan.
15640:
15641:
15642: E d u s k u n n a ll e.
15643:
15644: Valtio tehostaakseen kuntien halua saat- Toukokuun 11 päivänä 1946, siis jo en-
15645: taa asujaintensa olot sosiaalisesti tyydyttä- nen kuin eduskunta oli kaupunkien ja
15646: välle tasolle on säätänyt asemakaavalain kauppaloiden pakkolunastusoikeuden osalta
15647: ja rakennussäännön. Voimassa olevien lain- esittänyt toivomuksen hallitukselle, jätet-
15648: säännösten mukaan kaupungeilla ja kaup- tiin sos.-dem. eduskuntaryhmän toimesta
15649: paJoina onkin oikeus pakkdlunastaa maata eduskunnan kansliaan hallituksen asian-
15650: erinäisten asemakaavallisten tarkoituspe- omaisen jäsenen vastattavaksi kysymys,
15651: rien toteuttamista varten. onko hallitus ryhtynyt tarpeellisiin toimen-
15652: Sen sijaan maaluiskunnat ovat joutu- piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
15653: neet vaikean tilanteen eteen, niillä kun ei miseksi, että maalaiskunnille myönnettäi-
15654: ole samanlaista pakkolunastusoikeutta kuin siin oikeus pakkolunastaa kaikkea sitä ra-
15655: kaupungeilla ja kauppaloilla. Ja kuiten- kentamatonta maata, mikä sisältyy raken-
15656: kin löytyy maalaiskuntia, joiden alueelle nussuunnitelma!l:la järjeSitettyyn a!lueeseen,
15657: on muodostunut suurehkoja asuintiivisty- ja rakennettua maata, sikäli kuin sitä vält-
15658: miä, jotka säännöstelemättöminä kasvaen tämättömästi tarvitaan rakennussunnitel-
15659: ovat kunnille aiheuttaneet epäkohtia, jotka man yksityiskohtien järkiperäistä toteutta-
15660: niille ovat muodostuneet suorastaan ylivoi- mista varten.
15661: maisiksi poistaa. Kun maalaiskunnan oikeus maan pakko-
15662: Vuoden 1945 valtiopäiville jätetyn aloit- lunastamiseen voi tapahtua vain yleisen
15663: teen johdosta eduskunta, tuntien edellä pakkolunastuslain nojalla ehdotamme edus-
15664: mainitut haitat vaikeuttavan kaupunkien kunnan hyvärksyttäv,äksi toivomuksen,
15665: ja kauppaloiden asemakaavallista kehitystä
15666: hyväksyi 5 päivänä marraskuuta 1946 hal- että halliMts t·yhtyisi tarpeellisiin
15667: litukselle toivomuksen, että hallitus kii- toimenpiteisiin asemakaavalainsäädän-
15668: reellisesti valmistaisi esityksen kaupunkien nön muuttamiseksi niin, että myös-
15669: ja kauppaloiden oikeudesta pakkolunastaa kin rnaalaiskunnille myönnettäisiin
15670: kunnan alueella olevaa maata kohtuulli- oikeus pakkolunastaa asemakaavalli-
15671: seen hintaan. Eduskunnan aloiteoikeuden sia tarkoituksict varten alueellaan
15672: puuttuessa eduskunta ei voinut toivomuk- olevaa maata kohtttttlliseen hintaan.
15673: sessaan mennä pitemmälle.
15674: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
15675:
15676: Kauko Andersson. Urho Kulovaara.
15677: VaJto Käkelä. Valfrid Eskola.
15678: Yrjö Kilpeläinen. Samuli Tervo.
15679: Juho Karvonen. Onni Peltonen.
15680: Aino Malkamäki. Alpo Lumme.
15681: Jere Juutilainen. Toivo Kujala.
15682: H. S. Pesonen.
15683: 335
15684:
15685: VII,z9. - Toiv. al. N :o 121.
15686:
15687:
15688:
15689:
15690: Raunio y. m.: Kuntien oikeuttarnisesta lunastamaan koh-
15691: tuuUisesta hinnasta soranottopaikaksi ja urheilukenttien
15692: rakentamiseksi soveltuvia maa-alueita.
15693:
15694:
15695: E d u s k u n n a ll e.
15696:
15697: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan omaan kuntien elimien haluttomuuden
15698: ovat maamme kunnat jääneet vaikeaan ase- vuoksi, vaan usein senvuoksi, että kunnat
15699: maan senvuoksi, että niille ei ole säädetty eivät ole vapaaehtoisesti saaneet lunastaa
15700: pa:kkolunastusoikeutta maa-alueisiin joita tarvittavaa maa-alaa. Tämänkin vuoksi olisi
15701: ne välttämättä tarvitsisivat. Näin on laita saatava lainsäädännössä korjausta aikaan,
15702: m. m. saven- ja soranottoalueisiin ja urhei- että tämä urheilu- ja liikuntakasvatukselle
15703: lukenttien rakentamisee:JJ tarvittaviin maa- tarpeellinen työ saataisiin edistymään kaik-
15704: alueisiin nähden. Kuntien saven- ja soran- kialla.
15705: tarve katujen ja teiden kunnostamiseksi ja Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
15706: niiden rakentamiseksi tuottaa monin pai- tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk-
15707: koin vaikeuksia siksi, että ne eivät saa syttäväksi toivomuksen,
15708: käytettäväkseen savi- ja sora-alueita ja mo-
15709: nasti joudutaan ne ajamaan pitkien mat- että hallittts kiireellisesti valmis-
15710: kojen päästä vaikkapa lähelläkin olisi sii- taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
15711: hen sopivia maa-alueita. Lisäksi, ja varsin- sen kuntien oikeudesta l1mastaa
15712: kin nykyisin vilkaan rakennuskauden valli- O"makseen soranottopaikaksi ja ur-
15713: tessa, tarvitaan rakennustoimintaan savea heilukenttien rakentamiseksi soveltu-
15714: ja soraa huomattavasti, mutta sen saannissa via maa-alueita ja määräämällä nii-
15715: on monin paikoin suuria vaikeuksia. den hinta lunastuksissa kohtuullisia
15716: Urheilukenttien rakentaminen ei ole mo- hintoja vastaavaksi.
15717: nissa kunnissa jäänyt tekemättä yksin-
15718: Helsingissä heimikuun 10 päivänä 1947.
15719:
15720: Eino Raunio. Kalle Jokinen.
15721: Alpo Lumme. J. F. Tolonen.
15722: Isak Penttala. Valfrid Eskola.
15723: Juho Kuittinen. 0. Muikku.
15724: H. S. Pesonen. Walter Kuusela.
15725: Eetu Karjalainen. Valto Käkelä.
15726: Onni Peltonen. Aino Lehtokoski.
15727: Edvard Pesonen. Juho Karvonen.
15728: Viljo Rantala. A. K. Paasivuori.
15729: Jere Juutilainen. V. Kivisalo.
15730: 336
15731:
15732: VII,so. - Toiv. al. N :o 122.
15733:
15734:
15735:
15736:
15737: Kivisalo y. m.: Esityksen antamisesta laiksi niiden aatteel-
15738: . listen yhdistysten, joiden toimitalot tai urheilukentät
15739: sijaitsevat vuokramaalla, oikeuttamisesta lunastamaan
15740: sanotut vuokra-alueet.
15741:
15742:
15743: E d u s k u n n a ll e.
15744:
15745: Eduskunta on useita kertoja säätänyt ja urheilukentillä tehdään arvokasta sivis-
15746: milloin minkin vuokramiesryhmän oikeu- tystyötä, joka koituu maan hyväksi ja sen
15747: desta lunastaa vuokra-alueensa omikseen, itsenäisyyden lujittamiseksi, on valtioval-
15748: mutta aina ovat tällaisten lunastuslakien lan syytä huolehtia, että se saa häiriinty-
15749: ulkopuolelle jääneet ne aatteelliset yhdis- mättä jatkua.
15750: tykset, joiden rakennukset ja urheiluken- Edelläviitattujen menetysten estämiseksi
15751: tät sijaitsevat vuokramailla. Kun monien ja kansan omatoimisen sivistystyön jatku-
15752: näiden vuokra-aika päättyy pian, joissakin misen turvaamiseksi mainitunlaisten yhdis-
15753: tapauksissa on jo päättynytkin ja, kun tysten osalta, kaivataan lakia, joka oikeut-
15754: useissa tapauksissa asianomaiset maanomis- taa ne Innastamaan toimitalojensa vuokra-
15755: tajat eivät millään hinnalla myy vapaaeh- tontit ja vuokramaalle rakennetut urheilu-
15756: toisesti näitä alueita yhdistyksille, eivätkä kentät omikseen.
15757: tee edes uutta vuokrasopimusta, niin uhkaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
15758: niitä !häätö, jonka kautta niille tulee, paitsi ltäten kunnioittaen eduskunnan hyväiksyt-
15759: toiminnan kes.l{eytyksiä, huomattavia ta- tävä:ksi toivomuksen,
15760: loudellisia menetyksiä. Kun oikeusvaltion
15761: velvollisuus on turvata kansalaisten omai- että hallitus kiireesti valmistaisi
15762: suuden koskemattomuus, on sen tällaisissa- ja Eduskunnalle antaisi esityksen
15763: kin tapauksissa se turvattava, sillä tämän laiksi niiden aatteellisten yhdistys-
15764: kautta uhkaava omaisuuden menetys ei ole ten, joiden toimitalot tai urheiluken-
15765: ainoastaan näiden yhdistysten vahinko, tät sijaitsevat vuokramaalla, oikeut-
15766: vaan lisäksi maan kansantaloudellinen va- tamisesta lunastamaan nämä vuokra-
15767: hinko. Kun mainitunlaisilla toimitalailla alueet omikseen.
15768: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1947.
15769:
15770: Väinö Kivisalo. K. Hakala. Valto Käkelä.
15771: Tuomas Bryggari. Aino Lehtokoski. Samuli TerV'o.
15772: Uuno Raatikainen. Aino MalJ.m.mäki. Elli Nurminen.
15773: Juho Pyy. J. F. Tolonen. Edvard Pesonen.
15774: Walter Kuusela. 0. Peltonen. 0. Muikku.
15775: Kauko Andersson. Alpo Lumme. Penna Tervo.
15776: Isak Penttala. Kaisa Hiilelä. P. A. Karjalainen.
15777: "frjö Kilpeläinen. Martta Salmela-Järvinen. Juho Kuittinen.
15778: Urho Kuliovaara. Eino Raunio. Jere Juutilainen.
15779: Matti Lepistö. Heikki Simonen. A. K. Paasivuori.
15780: 337
15781:
15782: VII,s1. - Toiv. al. N:o 123.
15783:
15784:
15785:
15786:
15787: Kuittinen y. m.: Osuuskuntien oikeuttamisesta lunastamaan
15788: liiketoimintaansa palvelevat vuokra-alueet.
15789:
15790:
15791: E d u s •k u n n a 11 -e.
15792:
15793: Vu()llawaiLueitten lun.asttamista kookeva p•ankkien .luotto oli helpompaa lunastetulla
15794: 1ainsälädäm.tö pohjautuu vuoden 1918 al- ailue.ella kuiln vuokrmmaail1a.
15795: kuunpannusta :lainsäädänlnöst.ä, jota; on VuOlllll~ 1936 il.aadiltu:Ha lUlUiaStusla:ihla on
15796: useana vuonna; kehitet:ty :eri yMeiskliDta- tahdottu korjata ne puut1t.eet, mitä vuoden
15797: piireihi:n kohdisltuw:ksi. Kielt'6inen kalllta 1918 ~aista oli jäänyt poi:s, nim1ttäin se
15798: lunamusla:in toimeenpanemiseen johtui siitä, perusajatus, joka 01li:si turvannut oman ko-
15799: ettei hruruttu hä:i·rHJä \ktaupunld:en, kauppa- din rakent,ajia mahdolli:selta häädöltä vas-
15800: 1m j·a asutuslileskusten tl\lehitystä, valan toi- taisuudessakiln.
15801: vottiin., e'tltå luonnoHineru kehitys ja iif:se- Kun vuokrakirja itehtiin vähinrbään kah-
15802: hru1linta sä.hlyisi ,edellä mainittujen hallin•to- deksikymmeneksiviideksi vuodeksi, i!1iin ei-
15803: viranomaisitlla. Tämä peTi•aate on .ehdotto- hän kuka.an voinut tietä,ä, minkä:lainen yh-
15804: man oikea, siUä: yksityisen •etu ei s:a:a; · olla teiskuntajäJ>jestelmä srlrroin on jta kuka on
15805: yhteiskuntaJedun yl>äpuole1la :eikä siten es- vuokramaan omistaja.
15806: tää roaupunkien luonno~liSita kehitystä. Tä;t.ä; .taustaa: vast.a•an onkin meidän läh-
15807: VuonlUia 1918 luiJJasituslaJkia sää:de:tt•äessä dettävä katsomaan :sitå tosiasiaa, että kuka
15808: edellyitootiilll, että niihletkin ma:aseudun j~ ketkä ovait oikeutetrt:uja saamaan lun:as-
15809: vuokramiehille, joiilta S'anottu lunastusoikeus tusoi:keuden ens·isij:aisesti.
15810: kiell.Jetään, täil1minen oikeus voitaisiin myön- Ensimmäinen ja tärkein peria:at:e on se,
15811: !Wä eri •l'ainsäädännöUä, joss:a kuitenkin olisi että ma•an vuokraaja .todeH:a on s:ehlainen
15812: otettaWJJ huomioon maaseudun ta:ajatanasu:t- henkilö, 1tai yhtymä, joka sä:hlyMää vuokra-
15813: !tujelll •asutUISkeskusten :msematkaa:-va1linen jär- alueen siihen •tarkoitukseen, mi:tä v.a:r;ten
15814: j•estelyif:arve. hän hm:as:tusoikeuttman käyittää. SiUoin tu-
15815: 11ämä !tarve tulikin huomioiduksi asema- l:ee ratkmi:st:avaksi perimate, oniko yhteiskun-
15816: ikruavoitn:k:se:sta 24/4 1931 annetuJ.ln laiLla, nan lains:äädännön avuLla autettava, ky-
15817: josta vuotta myöhemmin annettu rakennus- seessä. olevaa asiaa.
15818: sääntö täydensi edeillämain:it,tua a:siaa. Tällaisen ~avun tarpeessa on käsityksemme
15819: Siis vuonna 1932 oli :luovuttu ehdotto- mulman m. m. •edistysmielise,t osuusliikkeet.
15820: masta kiellosta vuokramaiden lulllastamis-een Tämä on ma:an. suurin kuluttajajä:rjestö,
15821: nähden, kun se VJam <ei hä.iTinnyit yhtei:s- jolka palV'elee ·eniten viähävaraisten ja suu-
15822: kuntaikehi tystä. relta osalta ikoko kunnan asiaa. Siitä huo-
15823: Tämä peri:aatte.~llinen muutos lunamus- limatta on tällä; 1iikkeeHtä suuriia vaikeuk-
15824: loon puoLtamiseksi johtui siitä, että asunto- sia saada asioitaoo oikealla rtavail:la järjes-
15825: pula ja uusien rakennuimien sa:anti oli !taa- tykseen kun Junastus•lain puute tässä .asrrussa
15826: javäkisi.ssä: seuduissa tavattoman suuri, ja on olemassa. Siamassa asemassa ovat tiettä-
15827: yksityisen omiiSitutksen pohj•all:a oli raken- västi muutkin osuustoiminnalliset Hikelai-
15828: n.ust'Oimilllta helpompaa ja ·en•empi innosta.- tokset ja niihin verrattavat yritykset.
15829: vaa. Onhan iluonnoltlista, että jokwinen ha- Saatujen t~etojen mukarun on edistysmie-
15830: il.usi saada itsel•leen oman kodin, missä ei t1iselllä osuuskauppaliikkeellä 83 vuokra-
15831: toinen ollUJt määräämässä. Ta1oudelii:sena aluetta. Ennen 11/3 1921 solmi:ttuun
15832: tekij·änå oli v•aikuttamassa myös se, että vuokrasopimukseen perustuvia, etupäässä
15833: 43
15834: 338 VII,31. - Osuu~kuntien vuokra-alueet.
15835:
15836: ~iikeltaa'ik:oituksia pa.lvelevira; vuolrnaajan tushi.!nnan ja liike saisi jatkaa ja; viellipä
15837: omiiliLa mk:ellll1uik:s~l1a Vlarustettujru ja vuok- kehittäiä samaa toimintaa mitä se on koko
15838: ra~alueita yhtoonsä noin neljäkymmentä, ajan tehnyt palveJ.,ema:lila sen pa~kakunnan
15839: joiden omistusoikeus ,ei vome järjestyä va.- väestöä:. Käsi,tyksemme mukaan vuokra-
15840: P'aJaehtoisella kaupalla. Näihin ei oLe luettu suhteesiOOn nojautuva a:luem hw1lint.a ja
15841: !kaupungeissa ja kauppalaissa olevia tont- käyttö e.ii ann:a riit:bävää varmuutta sen ta-
15842: rteja. loudellisen toiminnan lmrjoiJvtamiseli1e tai
15843: Myöhemm:m so:lmittuihin vuokrasopimuk- muun rtarkoirtuksen ltoteut:brumiselle kuin mi-
15844: smitn perustuvia ws:taaVlam1aisia vuokra- hin a.luetta k:äytetäälll:.
15845: alueita on suunnilleen saman verran.. Siitä syystä olisi rbässä :asiassa saatava
15846: Täsltä: nähdääm se suuri tarVJe, mikä on lainmuutos a~ilkarun.
15847: o1em:a:ssa. :näiden a;lueiden kohdalLa.. Ei ik:u- Edellä esitlettyihin perusteluihin viitaten
15848: kaa!l1 voine ajrute1la si,ttä, ettei os:u:sWauppa- sa:amme kunnioittaen esittää eduskunnan
15849: liikle haluaisti Slaiiila,nlaista rt:å:etä lunastaa hyväksyttä'Väiksi :toivomulksen,
15850: vuokra-431ueirba, mutta jokainen käsittää,
15851: että krm ooruuslrnnt:a on 20c--25 vuotta sirt- että haUitns kiireellisesti antaisi
15852: ten saanut vuokra-alueen ha'l.rtuunsa, m:iin ste Edusknnnalle esityksen sellaisista
15853: paikka ei siUoi.!n o1e ollut niin arvoka;s kuin lainmnntoksista, että osuukun.nat
15854: se on 1tänä päivämlä. Kuitenkin o:n vuokran- saisivat oikeuden lunastaa niiden
15855: antlll!ja hyvä:ksyn.1y;t sen vuokrat:t:avaksi ik:y~ hallussa ~vu.okrasopimuksen nojalla
15856: seessä oleVlruan tarkoit.ukseen. olevat liiketarkoituksia palvelevat
15857: Sirlloin olisi oikleus ja kohtuus, että puo- alueet ja näihin verrattctvat talou-
15858: lueettoma:t arviomiehet mää.räisiVJät lunas- delliset yritykset.
15859: HelsingissäJ 13 päivänä helmikuuta 1947.
15860:
15861: Juho Kuittinen. Jere Juutilainen.
15862: Jussi Rlaatikainen. Samuli Tervo.
15863: Aino Malkamäki Martta Salmela-Järvinen.
15864: Penna Tervo. J. F. Tolonen.
15865: Aino Lehtokoski. K. Hakala.
15866: Elli Nurminen. 0. Muikku.
15867: Alpo Lumme. Juho Karvonen.
15868: A. K. Paasivuori. Varma Turunen.
15869: Walter Kuusela. Edvard Pesonen.
15870: Juho Pyy. Väinö Leskinen.
15871: 339
15872:
15873: VII,a2. - Toiv. al. N:o 124.
15874:
15875:
15876:
15877:
15878: Kulmala y. m.: Toimenpiteistä eräiden tonttimactn vuok-
15879: raajien aseman turvaamiseksi.
15880:
15881:
15882: E d u s k u n n a l !l e.
15883:
15884: Vuonna 1936 annettu laki taajaväkisissä tontin vuokraajat turrteva:t itsensä täysin
15885: yhdyskunnissa olevien vuokratonttien lu- turvattomaksi. Samalla nykyinen asiain-
15886: nastainisesta itsenäisiksi jätti huomattavan tila vaikuttaa mitä turmiollisimmin nyt jo
15887: paljon tonttimaan vuokraajia tämän lain muutenkin kireään asuntotilanteeseen. Hu-
15888: ulkopu<Ylelle. Lain mukaan 1unastusoikeus villan omistajat eivät ryhdy kunnostamaan
15889: oli vain niillä, joitten vuokrasopimuskirjat rappiolle menneitä asuntoja eikä heiHä ole
15890: oli päiväNy vuonna 1921. Kuitenkin vuok- halua suunnitella uusien huviloiden raken-
15891: rasopimuksia oli tehty huomattavan pruljon tamista, koska tontin jatkuva hallussapito
15892: mainitun vuoden jälkeen. on epävarmaa.
15893: Tällainen on ollut tilanne Salon kauppa- Koko yhteiskunnan edun kannalta asia
15894: lassa, jossa on yksistään Joensuu-nimisestä olisi pikaisesti saatava järjestetyksi joko
15895: ka:rtanosta vuokmttu satoja tonttimaita si- vuoden 1936 lunastuslakia laajentaen tai
15896: ten, että kaikkien vuokrasopimukset päät- jollakin muulla tavalla niin, että :tontin-
15897: tyvät vuonna 1950. P irtempää vuokrasopi-
15898: 1
15899: vuokraajain asema tulisi turvatuiksi.
15900: musta ei ole tehty keneillekään vuokraajalle. Edellä olevan perusteella ehdotamme
15901: On selvää, miten epävarmaksi tilanteen te- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15902: kee se, että vuokrasopimus päättyy muu-
15903: taman vuoden kU!h1ttua ja maanomistaja ei että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15904: tee uut.ta sopimusta eikä myöskään ole ha- toimenpiteisiin Salon katlppalassa ja
15905: lukas myyntikauppaan. mahdollisesti muuallakin samassa
15906: Paikkakunnalla on tunnettua, että mai- asemassa olevien tonttimaan vuok-
15907: nittu kartano, jok,a omistaa suurimman alan raajien omistuksen turvaamiseksi
15908: kauppalan maa-alueista, harrastaa vain yk- joko lunastuslain kautta tai muttlla
15909: sityistä eikä yleisempää etua. Näin ollen tavoin ennen vuoden 1950 alkua.
15910: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
15911:
15912: Jalmari Kulimala. Konsta Talvio. Vilhelm Riihinen.
15913: 340
15914:
15915: VII,33. - Toiv. al. N :o 125.
15916:
15917:
15918:
15919:
15920: Kulmala y. m.: Esityksen antamisesta uponneena olleen
15921: puutavaran nostamisesta ja omakseen ottamisesta.
15922:
15923:
15924: E d u s kun n a He.
15925:
15926: 1\faassamme kuljetetaan vuositJta:in huo- kärsii ha~ttaa, todistajain itäsnäollessa viedä
15927: mattavia puumääriä uittamalla vesireittejä lähellä oleva:lle rannaJlle, ja joutukoon puu
15928: myöten. Tästä pull!tavaramäärästä uppoaa nostiajan omaksi, ellei sen omistaja kolmen
15929: säännöllisesti määrätty osa. Niinpä on kuukauden kuluessa, sittenkun siitä on
15930: eräiHä uittoväylililä tämän pohjaan painu- paikkakunnalla olevahle Jauttauksen pääJl-
15931: neen puutavaran määräksi arvio~tu useita lysmiehelle ilmoitettu, taikka kirjeessä lä-
15932: tuhansia kuutiojalkoja. hetetty ilmoitus puunomistajalle todisteel-
15933: On kuitenkin tunnettua, että puu, useam- ~isesti saapunut, maksa nosto- ja ·iilm.oitus-
15934: piakin vuosia vedessä olleena, edelleenkin kuluja.
15935: on käyttökelpoista. Nykyisen puutavara- Uponnut puu, jota omistaja ei nosta vuo-
15936: pulan aikana onkin eri piireissä yhä enem- den kuluessa, !k:atsotaam hyljätytksi."
15937: män ryhdytty ajattelemaan tällaisen puu- (Näin muutettu 15. 10. 1915.)
15938: tava:ran nostamista ja käyttöön ottamista. Lain mainitut kohdat eivät anna kaikille
15939: Olisikin mieles.tämme oikeuden muka:ista, kansalaisille riittävää oikeutta tuhoutuvan
15940: että täJllaisen tuhoutumaan tuomitun puu- puun kansantaloudellisesti hyödylliseen
15941: tavaran saisi kuka hyvänsä halulms nostaa käyttöön. Nykyisen materiaalipulan aikana
15942: uittoväylien pohjasta ja käyttää omaan tar- oitisi näinkin muuten hukkaan menevä raa-
15943: koitukseensa. ka-aine saatava tarkoituksenmukaiseen ku-
15944: Nykyisin voimassa oleva vesioikeuslaki ei [utukseen ja lakia selvennettävä siten, että
15945: anna tällaiseen toimenpiteeseen riittävää kaikilla kansalaisilla olisi oikeus nostaa
15946: oikeutta. Mainitun lain 17 § kuuluu: käyttöönsä vuoden ajan upoksissa olleen
15947: ,Jos [autattu puu on rannalle 1tahi ran- puutavaran sekä myöskin saada siihen täysi
15948: taan jääneenä ulkona lautasta tai ympä- omistusoikeus.
15949: ryspuomista vuotta kauemmin, olkoon ran- Edellä olevan perusteella ehdotamme
15950: nanomistaja oikeuJtettu ottamaan sen omak- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15951: seen ellei puutavaran omistaj•a kirkossa
15952: kl-iu1luttamaHa annetun kehoituksen jälkeen että hallitus kiireimmiten antais·i
15953: kolmessakymmenessä päivässä suorita kuu- Eduskunnalle esityksen kaikkien
15954: itutu:skuluja ja vie pois puuta." kansalaisten oikeuttamisesta nosta-
15955: Saman lain 18 § : ssä sanotaan: maan ja omistamaan puutavaraa,
15956: ,Uponneen tai uppoamaisillaan olevan joka on yhden vuoden ollut upon-
15957: puun, jota ei viipymättä oteta pois, saa- neena uittoväylässä.
15958: koon veden omistaja tai muu, joka siitä
15959: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
15960:
15961: Jalmari Kulmala. Antti Virtanen.
15962: Eino Kujanpää. H. Manninen.
15963: Antto Prunnila.
15964: 341
15965:
15966: VII,a4. - Toiv. al. N:o 126.
15967:
15968:
15969:
15970:
15971: Sarlin y. m.: Huoltoviranomaisten pätevyysehtojen ja palk-
15972: kauksen uudistamisesta.
15973:
15974:
15975: E d u s k u n n a 11 e.
15976:
15977: Huhtikuun 13 päivänä 1938 valtioneu- lon aloille. Edellytyksenä sopimukselle oli,
15978: vosto asetti komitean, jonka tuli ,hankit- että mainittu korkeakoulu saa jatkuvasti
15979: tuaan tarpeellisen selvityksen, antaa val- tarkoitusta varten valtion apurahan.
15980: tioneuvostolle ehdotuksensa huoltotyönteki- Huoltotyöntekijäin koulutusta suunnitel-
15981: jäin koulutuksen suunnitelmallisesta jär- lessaan edellämainittu komitea ei katsonut
15982: jestämisestä.'' voivansa sivuuttaa kysymystä siitä, eikö
15983: Toimenpide oli käynyt välttämättömäksi rinnan valtion toimin ;toteutettavan huolto-
15984: sen vuoksi, että jo 1937 vuoden alusta oli- työntekijäin opetuksen järjestämisen kanssa
15985: vat tulleet voimaan. n. s. uudet huoltolait, ollut tarpeetlista kiinnit:tää huomiota myös
15986: jotka huomattavasti laajensivat yhteiskun- huoltotyöntekijäin pätevyysvaatimuksiin,
15987: nallisen huoltotoiminnan alaa ja sen eri mikäli oli puhe valtion ja kuntien yhteis-
15988: toimintamuotoja, edellyttivät siten entistä kunnallisesta huoltotoiminnasta. Komi-
15989: pätevämpiä työvoimia huoltoasioiden me- teasta näytti epäasialliselta, että valtio kä-
15990: nestykselliseksi hoitamiseksi. - Komitea visi voimakkaasti tukemaan opetuksen to-
15991: jätti valtioneuvostolle mietintönsä touko- teuttamista huolehtimatta samalla siitä,
15992: kuulla 1940 ja osoitti siinä, että niin laki- että opetuksen saaneet olisivat sijoitetta-
15993: sääteinen kuin vapaaehtoinenkin huolto- vissa yhteiskunnan palvelukseen edistääk-
15994: toiminta oli jo silloin maassamme kehitty- seen töin ja toimin huoltotyön suunnitel-
15995: nyt todella siksi laajaksi ja monipuoliseksi, mallisuutta ja sen sosiaalista tarkoituksen-
15996: että oli tarpeellista ryhtyä valtion toimen~ mukaisuutta. Siinä mielessä komitea eh-
15997: pitein järjestämään huoltotyöntekijöitä dottikin, että sosiaaliministeriölle annet-
15998: varten suunnitelmallista, perusteellista taisiin tehtäväksi valtion ja kuntien pal-
15999: koulutusta, niin myös, että koulutus oli veluksessa olevien huoltotyöntekijäin kel-
16000: tarkoituksenmukaisimmin toteutettavissa poisuusehtoja koskevien säännösten ja mää-
16001: siten, että se keskitettäisiin yhienäiseen räysten tarkistaminen ja täydentäminen
16002: keskusopetuslaitokseen, nimittäin Yhteis- sekä siitä johtuvien esitysten valmistami-
16003: kunnalliseen korkeakouluun, erilliseksi, nen; ja lisäksi oli komitean mielestä tut-
16004: sosiaaliministeriön valvonnan alaiseksi kittava, oliko olemassa mahdollisuuksia
16005: osastoksi, jonka opetuksessa käytännöllisen valtion osallistumiseen määräprosentein
16006: harjoittelun jälkeen kiinnitettäisiin ensi- kuntien palkkaamien, määrätyt korkeam-
16007: sijaista huomiota päätoimia hoitavien huol- mat pätevyysvaatimukset täyttävien huol-
16008: totyöntekijäin perusteelliseen valmennuk- totyöntekijäin palkkaukseen ja millä aloilla
16009: seen. - Komitean ehdotuksen mukaisesti sekä mihin toimiin nähden.
16010: saatiinkin Yhteiskunnallisen korkeakoulun Käsityksemme mukaan komitea tässä
16011: kanssa aikaan sopimus ri:tainitunlaisen osas- kohden viritti kysymyksen, jolla yhteis-
16012: ton järjestämisestä korkeakoulun yhteyteen kunnallisen huoltotoiminnan tulevaisuu-
16013: ja tästä oppilaitoksesta valmistuu nyttem- delle on erittäin painava merkityksensä.
16014: min vuosittain huomattava määrä perus- On liiankin hyvin tunnettua, kuinka epä-
16015: teellisen koulutuksen saaneita huoltotyön- yhdenmukaisia koulutukseensa nähden ny-
16016: tekijöitä sekä suljetun että avoimen huol- kyisin yhä ovat lakisääteisen huoltotoimen
16017: 342 VII,3 4. - Huolto viranomaiset.
16018:
16019: johtavimmatkin viran- ja 'toimenhaltijat; ,ainoastaan henkilö, joka todistettavasti
16020: ja tuskinpa voidaan välttyä ajatukselta, omaa sellaisen toimen hoitamiseen tarpeel-
16021: että osittain juuri siinä ja vielä enemmän liset tiedot ja kokemukset"; ja on näiden-
16022: koulutusta kokonaan saamattomien toimin- kin toimien täyttämistä koskeva vaali alis-
16023: nassa on ollut oma osuutensa niihin lukui- tettava asianomaisen valvontaviranomaisen
16024: siin muistutuksiin, joiden kohteeksi laki- vahvistettavaksi.
16025: sääteinen huoltotyö viime vuosina on jou- Kuten näkyy, ovat mainitut pätevyys-
16026: tunut. Olisikin näin ollen aihetta ryhtyä ehdot peräti ylimalkaiset ja kokonaan har-
16027: perusteellisesti tarkistamaan valtion ja kinta varaiset.
16028: kuntien palvelukseen otettavien huoltotyön- Valtion apua saavien kunnallisten kasva-
16029: tekijäin pätevyysvaatimuksia etenkin, kun tuslaitosten ja tylsämielisten hoitolaitosten
16030: vähitellen alkaa olla olemassa riittävin sekä lastentarhain toimenhaltijalta vaadit- .
16031: määrin perusteellisen koulutuksen saaneita tavasta kelpoisuudesta säädetään näitä
16032: tarjokkaita. laitoksia koskevissa asetuksissa, mutta kai-
16033: On valittaen todettava, että lakisääteisen paavat nekin tarkistusta.
16034: yhteiskunnallisen huoltotoiminnan virkoi- Mitä taasen alkoholisti- ja irtolaishuoltoa
16035: hin ja toimiin vaadittavat kelpoisuusehdot tarkoittaviin laitoksiin tulee, · ei niiden
16036: ovat yhä miltei säännöstelemättömät. Poik- johto- ja toimihenkilöiden kelpoisuuseh-
16037: keuksen muodostavat kuitenkin eräät val- doista liene annettu lähempiä säännöksiä.
16038: tion virat, samalla kuin kuntien virkoihin Kuten näkyy, on lainsäädäntöömme
16039: ja toimiin nähden pätevyysvaatimukset otettu eräitä ylimalkaisia säännöksiä, joi-
16040: ovat lähemmin järjestämättä. Muistettava den nojalla valvovilla valtion viranomai-
16041: kuitenkin on, että 1 päivänä kesäkuuta .silla on edes jonkinlainen mahdollisuus
16042: 1922 annetun köyhäinhoitolain 34 §: ssä antaa ohjeita suljetun huollon alalle toi-
16043: säädetään, että ,köyhäinhoitolaitoksen joh- meen otettaviin nähden. Mutta sen sijaan
16044: tajaksi tai johtajattareksi hyväksyttäköön ei avohuoltoon kuuluvan kuntien toteutet-
16045: ainoastaan henkilö, joka on todistettavasti tavan yhteiskunnallisen huollon viran- ja
16046: !kykenevä seHaisen toimen hoitamaan", niin toimenhaltijain pätevyysvaatimuksista ole
16047: myös, että ,vaalille {)n hankittava asian- johtaviin paikkoihinkaan nähden olemassa
16048: omaisen köyhäinhoidon piiritarkastajan mitään säännöksiä, joten avohuollon alaan,
16049: vahvistus". Käytännössä vaaditaan ny- vieläpä valtaosaltaan kuuluvan köyhäinhoi-
16050: kyään kunnalliskodin johtajattaren tai joh- don ja irtolais- ja alkoholistihuollon, · jo,pa
16051: taja:n :toimeen ot,ettavalta yleensä ainoas- osin lastensuojelunkin piiriin luettavia teh-
16052: taan, että hän on tyydyttävästi suoritta- täviä on voitu uskoa sellaisillekin palka-
16053: nut sosiaaliministeriön järjestämän melko tuille henkilöille, jotka eivät ole saaneet
16054: suppean kunnalliskodin johtajatarkurssin. mitään varsinaista opetusta niiden suorit-
16055: Samassa köyhäinhoitolain pykälässä sääde- tamista varten.
16056: tään lisäksi, että ,Sairasosaston tai mieli- Syynä: siihen, että huoltotoimien halti-
16057: sairasosaston hoitajattaren tai hoitajan jailta vaadittava kelpoisuus on lainsäädän-
16058: pätevyysehdoista noudatettakoon, mitä siitä nössä jäänyt näin epämääräiseksi ja puut-
16059: on erikseen säädetty", niin myös, että teelliseksi, on ollut osaksi huoltotyönteki-
16060: näidenkin toimien täyttämistä koskevalla jäin koulutuksen järjestämättömyys ja riit-
16061: vaalille on hankittava edellä mainittu vah- tämättömyys, osaksi taasen se til!liasia, että
16062: vistus. Sairas- ja mielisairasosaston hoita- yhteiskunoollisen hudltotoiminnan ll:aajeutu-
16063: jattaren ja hoitajan tointa täytettäessä on minen ja uudenaikaistuminen on meillä. ta-
16064: siten noudatettava mitä sairaanhoitajatta- pahtunut verraten myöhään: - Kehitys
16065: ren- ja sairaanhoitajantoimesta 21 päivänä on kuitenkin jo osoittanut ·vi!lttämittö.
16066: joulukuuta 1929 annetussa asetuksessa sää- mäksi kiinnittää kunnallisin· itsehallintotoi-
16067: detään kelpoisuudesta tällaisiin toimiin. min toteutettavankin yhteiskunnallisen
16068: Lisäksi on sosiaaliministeriön köyhäinhoito- huollon palvelukseen enenevin määrin pä-
16069: toimisto antanut kunnille asiassa ohjeita. teviä, palkattuja työvoimia, ja riniuil\ ~
16070: - 'Kunnallisen lastensuojelulaitoksen joh- kanss~ on tullut tarpeelliseksi kelpoisu-us-
16071: tajan tai jontajattaren toimeen voidaan 17 ehtojen tarkistus ja täydentätninen.
16072: päivänä tammikuuta 1936 annetun lasten- Mutta asetettaessa korkeampia päte""'-
16073: sujelulain 34: § :n mukaan hyväksyä vaatimuksia myös kuntien palvel~
16074: VII,34. - Sal'lin y. m. 343
16075:
16076: otettaville viran- ja toimenhaltijoille, ei ole kituksi. Kelpoisuusehtoja koskevia saan-
16077: unohdettava, että valtiovalta on vuosi vuo- nöksiä ja määräyksiä valmisteltaessa olisi
16078: delta yhä tihenevässä tahdissa siirtänyt lisäksi kiinnitettävä huomiota myös niihin
16079: kuunaliisin itsehallintotoimin hoidettavaksi viran- ja toimenhaltijoihin, olkootpa val-
16080: lukuisia itse asiassa valtion hallintoon kuu- ition tai kunnan palveluksessa, jotka vama
16081: luvia huoltotehtäviä, joiden runsaus ja uusien kelpoisuusehtojen asettamaa päte-
16082: vaativaisuus ovat niin tunnettuja, ettei vyyttä ovat tulleet virkojensa ja toimiensa
16083: niitä tässä ole syytä luetella. Olisikin sen hwltijoiksi, samoin niihin, jotka joko Yh-
16084: vuoksi oikeuden ja kohtuuden mukaista, :teiskunnahlisessa korkeakoulussa tai muissa
16085: että samalla kuin kelpoisuusehtoja sosiaali- opetuslaitoksissa ovat suorittaneet tutkin-
16086: sen tarkoituksenmukaisuuden saavuttami- toja, joiden sisällys ei täysin vastaisi uusia
16087: seksi ryhdytään korottamaan, valtio osal- pätevyysvaatimuksia. Heillekin olisi myön-
16088: listuu ainakin määräprosentein kuntien nettävä tarpeelliset poikkeukset. Verran-
16089: palvelukseen otettavien, määrätyt korkeam- non pohjaksi näyttäisi parhaiten soveltu-
16090: mat pätevyysehdot täyttävien, johtavien van Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa
16091: huoltovirkailijain palkkausmenoihin. Niin- suoritettu sosiaalihuoltajan diploomitut-
16092: hän on jo nykyisin laita moniin kuntiin kinto sekä yhteiskuntatieteen kandidaatti-
16093: palkattaviin viran ja toimenhaitijoihin tutkinto, pääaineena huolto-oppi, milloin
16094: nähden. Asian järjestely vaatisi lainsään- on kysymys korkeimmista, tärkeistä johto-
16095: nöksiä, jotka antaisivat takeet siitä, että tehtävistä esim. suurkaupungeissa ja ihaki-
16096: kunta tai kuntayhtymä, joka palkkaa huol- jain opinnoista yliopistossa, niin etteivät
16097: totoimintaa varten säädetyt korkeammat Yhteiskunnallisen korkeakoulun tutkinnot
16098: pätevyysvaatimukset täyttäviä johtovoi- joutuisi minkäänlaiseen monopooliasemaan.
16099: mia, saa tästä toimenpiteestä aiheutuvista On luonnollista, että muissakin korkeam-
16100: pa,lkkausmenoista valtiolta lllääräprosentin, missa opetuslaitoksissa suoritetut tutkinnot
16101: esim. 50%. Asetusteitse olisi jätettävä tuottaisivat pätevyyden myös huoltotoimen
16102: järjestettäväksi, mitkä huoltovirat ja toi- näihinkin virkoihin, ainakin täydentävän
16103: met olisivat katsottavat sellaisiksi, joihin !kiäytänno~lisen ha~joittelun jä:likeen, mikä
16104: nähden mainitut korkeammat kelpoisuus- pätevyys olisi jätettävä kulloinkin vallitse-
16105: ehdot olisivat voimassa, kuten huoltotoi- vien olosuhteiden pohjalla esim. sosiaalimi-
16106: men johtajat, huoltosihteerit ja erilaisten nisteriön ratkaistavaksi.
16107: kunnallisten huoltolaitosten johtajat tai Epäkohdat ja puutteellisuudet lakisää-
16108: johtajattaret. Täten tulisivat kunnat ny- teisen yhteiskunnallisen huoltotoimen alalla
16109: kyistä vilkkaammin kiinnostuneiksi päte- eivät supistu riittävän nopeasti, jollei sen
16110: vän huoltotyövoiman paikkaamisesta palve- palvelukseen saada nykyistä runsaammin
16111: lukseensa, mistä taasen johtuisi huomat- perusteellisen koulutuksen omaavaa, johta-
16112: tava ·nousu huoltotehtävien tarkoituksen- vaa työvoimaa.
16113: mukaisessa hoitamisessa. Edelläolevaan viitaten esitämme edus-
16114: Rinnan viimeksimainitun toimenpiteen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16115: kanssa olisivat, vaikkakin siitä riippumat-
16116: tomina, tarkistettavat ja täydennettävät, että hallitus toimituttaisi viipy-
16117: kuten edellä jo on viitattu, myös kuntien ·mättä tutkimuksen valtion, kunnan
16118: niin avoimen kuin suljetunkin huollon tai kuntayhtymän palveluksessa ole-
16119: aloille otettavien huoltovirkailijain yleiset vien huoltovirkailijoiden kelpoisuus-
16120: kelpoisuusehdot, joita ei kuitenkaan olisi ehtoja koskevien sään11;östen ja mää-
16121: y1eensäkin ~mrotettava liian Hullmiksi; ja räysten tarkistmniseksi sekä sulje-
16122: olisi kuntia tässä suhteessa velvoittaviin tun että avoimen huoltotoiminnan
16123: säännöksiJin, kunnes koulUitettua työvoima;a m·i aloilla, niin myös valtion mah-
16124: olisi täysin riittävin määrin olemassa, otet- dollisuuksista osallist'tLa ainakin mää-
16125: tava oikeutus myöntää pätevyysvaatimuk- räprosentein kuntien palveluksessa
16126: sista poikkeuksia, silloin kuin sellainen .olevien johtavien huoltovirkailijoi-
16127: asianomaisen kunnan huoltotoiminnan sup- den palkkausmenoihin ja antaisi
16128: peuden tai laadun takia osoittautuisi har- asiassa tarpeellisiksi osoittautuvat
16129: 344 VII,s4. - HuoUoviranomaiset.
16130:
16131: esitykset Eduskunnalle sekä ryhtyisi siin nykyisin vallitsevien epäkohtien
16132: muihinkin tarvittaviin toimenpitei- korjaamiseksi näissä suhteissa.
16133: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
16134:
16135: Bruno Sarlin. Rolf Berner. Urho Kulovaara.
16136: Ensio Kytömaa.. Kalle Kauppi. Onni Peltonen.
16137: B. A. Kannisto. Kyllikki Pohjala. Sulo Heiniö.
16138: 345
16139:
16140: VU,s5. - Hemst. JllOt. N:o 127.
16141:
16142:
16143:
16144:
16145: Smeds: Angående reformering av befolkningsstatistiken.
16146:
16147:
16148: Till Riksdagen.
16149:
16150: Vår befolkningsstatistik är trots att den I våra nordiska grannländer har en
16151: har äldre traditioner än de flesta andra folkräkning inom de inofficiella tätorterna
16152: länders - från tabellverkets uppförande redan genomförts. Hos oss föreligger
16153: i Sverige-Finland 1749 - i många avseen- även ett förslag lti:H ten reformering av be-
16154: den ofullständig. Den redovisar sälunda folkningsstatistiken, uppgjort av kommit-
16155: icke för folkmängden i de mänga och stora ten för befolkningsregistren under ordfö-
16156: stadsliknande samhällen, som uppkommit randeskap av överdirektören för Statistiska
16157: genom vårt lands industrialisering från cell!t.radhyrån, fil. dr Martti Kovero, som, om
16158: slutet av senaste sekel. Många av dessa den genomföres, skulle göra en dylik redo-
16159: tätorter, t. ex. Voikka, Kuusankoski, Säy- visning av folkmängden ef,ter geogra:fiska
16160: nätsalo, Vaajakoski, Träskända, Fiskars-- principer möjlig.
16161: Billnäs, Pargas malm, äro dock större och Med hänvisning t.rll det ovanstående får
16162: folkrikare än många av våra städer och j~g vördsamt föreslå, at:t ri!ksdagen ville
16163: köpingar. bes!luta hemstäil:la,
16164: Denna efterblivenhet i vår befolknings-
16165: statistik gör att man icke - eller i varje att regeringen måtte vidtaga åt-
16166: fall med stora svårigheter - kan ibilda gärder för en sådan reformering av
16167: sig en riktig uppfattning av de inre folk- vår befolkningsstatistik, som möjlig-
16168: rörelserna, flyttningen från land till stad, gör redovisandet av befolkningen
16169: viiken blivit föremål för sä mycken upp- med hänsyn till dess bosättningsort
16170: märksamhet också från statsmaktens sida eller m. a. o. ett särskiljande av
16171: och viiken på grund av den omgestaltning landsbygds- och stadsbygdsbefolk-
16172: av samhället den medfört är förtjänt att ning i dessa berepps vet·kliga be-
16173: uppmärksammas. tydelse.
16174: Helsingfors den 13 februari 1947.
16175:
16176: Helmer Smeds.
16177: 346
16178:
16179: VII,35. - Toiv. al. N:o 127.
16180: Suomennos.
16181:
16182:
16183:
16184:
16185: Smeds: Väestötilaston uudistamisesta.
16186:
16187:
16188: E d u s k u n n a ll e.
16189:
16190: Vaikka väestötilastomme perinteet ovat Pohjoisissa naapurimaissamme on väes-
16191: vanhemmat kuin useimmissa muissa maissa tönlaskenta epävirallisissa taajaväkisissä yh-
16192: - Ruotsi-Suomen väkilukutilaston perusta- dyskunnissa jo toteutettu. Meilläkin on
16193: misesta alkaen v. 1749 -, on tämä tilasto olemassa Eilidotus väestötilaston uudistami-
16194: monessa suhteessa epätäydellinen. Niinpä seksi, joka toteutettuna tekisi mahdollis~si
16195: siitä ei käy selville väkiluku monissa suu- tällaisen väestömäärää koskevan selvityksen
16196: rissa, kaupunkia muistuttavissa yhdyskun- maantieteellisten periaatteiden mukaan. Eh-
16197: nissa, joita maamme teollistuminen on viime dotuksen on tehnyt väestörekisteriikomitea,
16198: vuosisadan lopulta lähtien synnyttänyt. jonka puheenjohtajruna to'imi tilasto1lise;n
16199: Monet näistä taajaväkisistä yhdyskunnista, päätoimiston ylijohtaja, toht. Martti Ko-
16200: esim. Voikka, Kuusankoski, Säynätsalo, vero.
16201: Fiskari-Pinjainen, Paraisten Malmi, Jär- Edelläolevaan viitaten ehdotan kunnioit-
16202: venpää, ovat kuitenkin suurempia ja väki- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16203: rikkaampia kuin monet kaupunkimme ja muksen,
16204: kauppalamme.
16205: Tästä väestötilastomme takapajuisuudesta että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16206: johtuu, että on mahdotonta tai ainakin hy- siin väestötilastmnme uudistamiseksi
16207: vin vaikeaa muodostaa oikeaa käsitystä si- siten, että siitä selviäisi väestön ja-
16208: säisistä väestönliiikkeistä, muutosta maalta kaantuminen as't(,inpaikkakunnittain,
16209: kaupunkiin, mihin on kiinnitetty niin taisin sanoen, että maaseutu- ja ka'U-
16210: suurta huomiota myös valtiovallan taholla punkiväestö voitaisiin erottaa näiden
16211: ja mikä aiheuttamansa yhteiskunnan uudes- käsitteiden todellisen merkityksen
16212: timuotoil;m vuoksi on huomion arvoinen. mukaan.
16213: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
16214: Helmer SUteds.
16215: 347
16216:
16217: VII,a6. - Toiv. al. N :o 128.
16218:
16219:
16220:
16221:
16222: Turunen y. m.: Julkisten huvitilaisuuksien toimeenpanosta
16223: pyhiipäivinä annetun asetuksen m7Htttamisesta.
16224:
16225:
16226: E d u s k u n n a ll e.
16227:
16228: . Julkisten huvitilaisuuksien toimeenpa- raskaan päivätyön jälkeen tarve virkistäy-
16229: nosta .pyhäpäivinä 8 päivänä huhtikuuta tyä omassa toveripiirissä on tavallista suu-
16230: 1938 annetun asetuksen (155/38) 1 § :n rempi. Se:n vuoksi olisi pyrittävä siihen,
16231: mukaan julkisten huvien, näyttelyjen, näy- että nuorison kasvatusta edistäviä tilai-
16232: tösten, kilpailujen ja niihin verrattavien suuksia voitaisiin järjestää myöskin niinä
16233: julkisten tilaisuuksien toimeenpano on kiel- aikoina, joina se nyt voimassa olevien sään-
16234: l-etty hallituksen määräämien kiitos-, katu- nösten mukaan on kielletty. Sisäasiainmi-
16235: mus- ja rukouspäivien sekä pitkänperjan- nisteriöllä on tosin nytkin oikeus kussakin
16236: tain, ensimmäisen pääsiäispäivän ja ensim- yksityistapauksessa erikseen tehdystä ano-
16237: mäisen joulupäivän aattoillasta kello kah- muksesta myöntää poikkeusia eräisiin pyhä-
16238: deksastatois,ta lukien neljänkolmatta tunnin ja juhlapäiviin nä:hden, mutta on selvää,
16239: aikana, niin myös muina ikirkollisina juhla- että tällaisen erivapaustien käyttäminen on
16240: päivinä ja sunnunntaisin ennen kello kah- liian rajoitettua edellä mainittujen epäkoh-
16241: tatoista. Julkisiksi huveiksi katsotaan huvi- tien poistamiseksi.
16242: tai ajanvietetarkoituksessa järjestetyt tilai- Edellä olevan johdosta ja viitaten valtio-
16243: suudet, joihin yleisöllä on pääsy maksua päiväjäJrjestyksen 32 §: ään kunnioittaen eh-
16244: vastaan tai ilmaiseksi taikka jotka toimeen- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
16245: pannaan yleisellä paikalla tai huoneistossa, muksen,
16246: jota yleisesti käytetään tai joka on aijottu
16247: käytettäväksi edellä tarkoitettujen tilai- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16248: suuksien järjestämiseen. Vaikka muut jul- siin julkisten huvitilaisuuksien toi-
16249: kiset tilaisuudet ovat edellä tarkoitettuna meenpanosta pyhäpäivinä huhtikuun
16250: aikana kielletyt, ovat sitävastoin rav.into- 8 päivänä 1938 annetun asetuksen
16251: lat avoinna ja väkijuomien anniskelu niissä muuttamiseksi siten, että yleisiä vir-
16252: luvallista. Tästä johtuen on ravintolaelämä kistys- ja juhlatilaisuuksia samoin
16253: vilkkaimmillaan kirkollisten rukous- ja j.uh- kuin urheilukilpailuja voitaisiin jär-
16254: lapäivien aattoina, jolloin myöskin alkoho- Jestää ilrnan sisäasiainministeriön
16255: lin tarjoilu niissä on suurinta. Muiden yh- kutakin yksityistä tilaisuutta varten
16256: dessäolomahdollisuuksien puuttuessa joutuu antamaa lupaa kaikkina muina ai-
16257: nuoriso juuri näinä iltoina usein ensi iker- koina paitsi pitkänperjantain, ensim-
16258: taa ravintoloihin ja väkijuomia nauttimaan. mäisen pääsiäispäivän ja ensimmäi-
16259: Erityisesti on asian tila näin työläispii- sen joulupäivän aattoillasta kello
16260: reissä, joissa puutteelliset asunto-olot usein kahdeksastatoista niitä seuraavien
16261: pakottavat nuorisoa etsimään itselleen oles- päirvien kello kahdeksaantoista.
16262: kelupaikkoja kodin ulkopuolelta ja joissa
16263: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1947.
16264:
16265: V1mna. "lurunen. Viljo Rantala. .
16266: .A..K:Påäsivuori. Elli Nurminen.
16267: Juho Pyy. VaJfrid Eskola.
16268: 348
16269:
16270: VII,s7. - Toiv. al. N:o 129.
16271:
16272:
16273:
16274:
16275: H. Pesonen y. m.: JUlkisten huvitilaisuuksien toimeenpa-
16276: nosta anrnetun asetuksen 2 § :n mu1.tttamisesta.
16277:
16278:
16279: E d u s k u n n a 1il e.
16280:
16281: Julkisten huvien toimeenpanosta 8 päi- juuri koskaan välttyä, kun kilpailut voi-
16282: vänä huhtikuuta 1938 annetun asetuksen daan aloittaa vasta ~ltapäivällä. Sillä on-
16283: 1 § : ssä m. m. säädetään, että julkisten hu- han käytännössä aivan mahdotonta joka
16284: vien, näyttelyjen, näytösten, kilpailujen ja kerlta hakea erikoista lupaa sisäsiainminis-
16285: niihin verrattavien julkisten tilaisuuksien teriöltä. Siksi tämän luvan antamisoikeus
16286: toimeenpano on kie~letty kirkoHisina juhla- pitäisi olla asianomais]hla poliisiviranomai-
16287: päivinä ja sunnuntaisin ennen kello kahta- silla, joiUe muutenkin kuuluu yleisten huvi-
16288: toista. Saman asetuksen 2 § mukaan sisä- ja julkisten tilaisuuksien toimeenpanoluvan
16289: asiainministeriöhlä on valta anomuksesta antaminen ja niiden valvominen.
16290: myöntää poikkeuksia 1 § : ssä olevista mää- Sotavuosina pääsi maamme urheilun t.aso
16291: räyksistä, mikäli se koskee tavaUisina pyhä- huomattavasti [askemaan, vaikka meille sitä.
16292: päivinä toimeenpantavia tilaisuuksia. Edel- ennen olf yleisesti tunnustettu ,urheilun
16293: leen asetuksen 3 § mukaan sisäasiainminis- suurva1ta"-asema. Tämän urheilun suur-
16294: 'teriö voi antaa tarvittaessa tarkempia mää- valta-aseman jähleen saavuttaminen ja ur-
16295: räyksiä tämän asetuksen soveltamisesta. heilutasomme kohottaminen on mahdolli-
16296: Tiettävästi ministeriö ei ole kuitenkaan nen vain entistä tehokkaammalla työllä
16297: antanut tarkempia ohjeita eikä määräyksiä kansan laajojen joukkojen keskuudessa.
16298: asetuksen soveltamisesta, josta on oillut seu- Tämä taas edellyttää sitä, että poistetaan
16299: rauksena erilainen käytäntö eripuolihla kaikki tarpeettomat esteet urheilukilpailu-
16300: maata. Toisilla paikkakunnilla poliisivi- jen ja muun urheHUJllisen toiminnan tieltä.
16301: ranomaiset sallivat esim. maksullisten ur- Edellä olevan peTUsteeHa kunnioittaen
16302: heilukilpa~lujen toimeenpanon sunnuntaisin ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
16303: ennen kehlo kahtatoista, mutta toisilla paik- toivomuksen,
16304: kakunnilla ,tämä on kiellettyä ilman minis-
16305: teriön erikoista lupaa. Ja kun yleensä sel- että hallitus viipymättä ryhtyisi
16306: laisten urheilukiilpailujen kuten hiihtokil- toimenpiteisiin julkisten huvitilai-
16307: pailujen toimeenpano, joita seuraavalta suuksien toimeenpanosta pyhäpäi-
16308: yleisöltä peritään maksu, on !kielLetty vinä 8 päivänä huhtikuuta 1938 an-
16309: edellä mainitulla tavalla, niin aiheutuu netun asetuksen 2 § :n muuttami-
16310: siitä urheiluseuroi~le suurta haittaa ja jopa seksi niin, että siinä mainittu valta
16311: taloudellista vahinkoakin, kuten kilpailu anomuksesta myöntää poikkeuksia
16312: paikkakunnan ulkopuolelta kilpailuihin a$etuksen 1 § :ssä olevista määräyk-
16313: 83iapuneiden majoitus- y. m. kusltannusten sistä siirrettäisiin sisäa.siainministe-
16314: muodossa, joista kustannuksista ei voida riöltä poliisiviranomaisille.
16315: Heilsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
16316:
16317: H. S. Pesonen. Juho Pyy. Edvard Pesonen.
16318: Penna Tervo. Samuli Tervo. Våinö Leskinen.
16319: Juho Karvonen.
16320: 349
16321: VII,3s.- Toiv. al. N:o 130.
16322:
16323:
16324:
16325:
16326: ·Kulmala y, m.: Toimenpiteistä sisäasiainministeriön julki-
16327: sia huveja maaseudulla koskevan päätöksen {311/24)
16328: 8 § :n kumoamiseksi.
16329:
16330:
16331: E d u s k u n n a lil e.
16332:
16333: Määräykset julkisista huveista on an- nwt mitään •ristiri~taisuuksia, koska joko
16334: nettu ·asetuksella. Nämä asetukset suurin lasten vanhemmat tai muut vanhemmat
16335: piirtein sopeutuvat nykypäivienkin olosuh- henkilöt täJJlaisissa tapauksissa huolehtivat
16336: teisiin ja väestö on jo tottunut niitä käy- näistä nuorista esiintyjistä.
16337: tännössä noudattamaan. Kuitenkin tämä pykälä asettaa viran-
16338: On kuitenkin kohtia, jotka ovat jo van- omaiset vaikeaan asemaan: noudattaako vai
16339: hentuneet ja joita väestö tulkitsee toisin ei asetuksen kohtaa. Eräät nimismiehet
16340: ku~n asetusten sanonta määrittelee. Eri- ovat noudattaneet ~setusta, eräät eivät.
16341: näiset kohdat voivat asettaa viranomaiset Varhaisnuorison kehi.tyksen takia olisi
16342: kiusalliseen asemaan joutuessaan sovelta- parempi, että heitä yhä enemmän voitai-
16343: maan asetuksia käytänni;issä totuttuja ta- siin vanhempien ihmisten holhouksen alai-
16344: poja vastaan. sina kasvattaa vapaisiin 11ientoihin ja esiin-
16345: Yksi tällainen kohta on: ,Lähemmät tymisiin. Senpä vuoksi olisi parempi, että
16346: määräykset sii<tä, mitä julkisiss•a huveissa tämä 8 § nykyaikaan soveltuma:ttomana ja
16347: maaseudulla j. n. e." vanhentuneena kokonaan poistettaisiin ase-
16348: Tämän kohdan 8 § :ssä sanotaan: ,Viit- tuksesta.
16349: tätoista vuotta nuorempien henkilöiden äl- Edellä olevan perusteella ehdotamme
16350: köön srullittako ilman erityistä kruunun- eduskunnan hyväksyttäväksi 1toivomuksen,
16351: nimismiehen lupaa esiintyä julkisissa hu-
16352: veissa öhjelman suorittajina." että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16353: Käytännössä on. kuitenkin ohjelman esilt- siin sisäasiainministeriön julkisista
16354: täj·inä esiintynyt viittätoista vuotta nuo- huveista maaseudulla 5 päivänä jou-
16355: rempia lauluissa, leikeissä, näytelmissä lukuuta 1924 antaman päätöksen
16356: j. n. e. Heidän esiintymiselleen ei ole pyy- ( 311/24) 8 § :n kumoamiseksi.
16357: detty erityistä lupaa. Tämä ei ole tuotta-
16358: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
16359:
16360: Jalmari Kulmala. Hugo Manninen. Ville Pessi.
16361: 350
16362:
16363: VII,3o. - Toiv. al. N:o 131.
16364:
16365:
16366:
16367:
16368: Kuittinen y. m.: Jalankulkijoita koskevien liikennemääräys-
16369: ten uudistamisesta.
16370:
16371:
16372: E d u s k u n n a ll e.
16373:
16374: Moottoriliikenne meillä on vuosi vuodelta tuottaa tämä suurta haittaa ja epaJarJes-
16375: vilkastunut, mikä on maamme taloudelli- tystä. Monasti sattuneet tapaturmat ovat
16376: selle elämälle välttämätöntä. Tästä on ol- tästä aiheutuneet.
16377: lut seurauksena my<is se, että entistä Epäkohta on mielestäni myvskin siinä, ·
16378: enempi on tullut liikennehäiri<iitä ja tapa- että jos j:alankulkeva henkilö haluaisi ottaa
16379: :turmia. T<ämä johtuu monasti varomatto- auton, on hänen pakko kurakelillä kulkea
16380: muudest,a, toisinaan on syynä myös väärät yli tien päästäkseen tähän autoon. Tässä-
16381: ohjeet ja niiden käyttö. kin tapaU!ksessa on tullut monta vauriota
16382: Kaupungeissa ja ikauppaloissa, m1ssa ja tapaturmaa. Samoin on, y1ikäytäväon-
16383: katukäytävät ovat valmiina, on järjestyk- nelttomuuksien suuri Qis:ä:äntyminen anta-
16384: sen pito helpompaa, jota vastoin maaseu- nut aihetta ajatteluun eikö olisi syytä tut-
16385: dulla ja asutuskeskuksissa on liikennejär- kia asiaa ja antaa uudet määräykset siitä,
16386: jestys ollut heikkoa. Esitän tässä muuta- miten näiden epäkohtien korjaaminen olisi
16387: mia esimerkkejä. mahdollinen.
16388: Erikoisena vaikeutena teollisuusseudulla On vielä monia muita tähän alaan kuulu-
16389: on ollut asiantila autoilijain, jalarrkulkijain via asioita, joita en ole tässä maininnut.
16390: ja py<iräilijäin sekä keikkamiesten osalta. Koska tietääkseni hallitus on aikoinaan
16391: Näitten yhteentörmäyksiä ei ole voitu vält- asettanut komitean tätä asiaa tutkimaan
16392: tää, vaan ovat ne lisääntyneet. Kun asia ja sen tutkimuksen tuloksista ei ole julki-
16393: näin on, olisi korkea aika harkita keinoja, suudessa mitään näkynyt, ja koska tämä
16394: miten nämä epäkohdat olisi saatava korja- asia käsitykseni mukaan on kiireellinen ja
16395: tuksi. Nykyisen ohjesäännön mukaan jou- liikenteen järjestelylle välttämättömän tär-
16396: rtuu au:to- ja hevosmi'es ajamaan tien oikeaa keä, edellä esitettyihin perusteluihin viita-
16397: ~laiJtaa ja sivuuttama,an vasemmalta puolelta, ten saamme kunnioittaen ehdottaa eduskun-
16398: kun sen sijaan vastaantuleva jalkamies ja nan päätettäväksi toivomuksen,
16399: -nainen ilman jalkakäytävää olevilla pai-
16400: koilla myös samalta puolelta, siis vasenta että hallitus kiireellisesti tutkisi
16401: sivua. Kun tähän lisätään vielä määräys liikenteestä voimassa olevat säännök-
16402: siitä, että pyörällä ajajan ja keikalla kulki- set ja 1·yhtyisi toimenpiteisiin erit-
16403: jan on kU!rjettava myös oikeaa puolta,, siis täinkin jalankulkijoita koskevien
16404: samalla tavalla kuin auto- ja hevosmies, määräysten uudistamiseksi.
16405: Helsingissä 12 .päivänä helmikuuta 1947.
16406:
16407: Juho Kuititinen. 0. Muikku.
16408: Alpo Lumme. Juho Karvonen.
16409: Onni Peltonen. P. A. Karjalainen.
16410: E. Pusa. J. F. Tolonen.
16411: Penna Tervo. Jere Juutilainen.
16412: Juho Pyy.
16413: 3ö1
16414:
16415: VII,4o. - Toiv. al. N :o 132.
16416:
16417:
16418: Sa.Uklronen: Toimenpiteistä fosfot·ivalmisteiden käytön sal-
16419: limiseksi harakkain tuhoamiseen.
16420:
16421: E d u s k u n n a ll e.
16422:
16423: Varis ja harakka kuuluvat oikeastaan kuin varis. Mutta toiselta puolen harakasta
16424: ,kulttuurilintuihin", sillä niiden elinehdot myös tiedämme, miten se on kesäisin paha
16425: paranevat sitä mukaa kuin asutus leviää marja- ja hedelmärosvo ja osoittaa usein
16426: ja kehittyy. Oltuaan aikaisemmin yleinen mitä harmillisinta mielenkiintoa myös man-
16427: vain muutamilla erikoisen soveliailla seu- s~kkamaita kohtaan. Ennenkaikkea on se
16428: duilla on varista nyt runsaasti melkein kuitenkin mainittava ensiluokan pesäros-
16429: kaikkialla. Aikaisemmin tämä lintulaji oli vona.
16430: meillä vain n. s. kesälintuna, mutta nyt se Kun harakalla on tapana hiiviskellä ti~
16431: on vähitellen mukautunut ilmastoon niin heissä pensaissa, ruohomättäiden välissä ja
16432: täydellisesti, että nyt jo talvehtii maas- muissa piiloisissa paikoissa, on sillä myös
16433: samme suurin joukoin, vieläpä varis kau- suuremmat mahdollisuudet kuin variksella
16434: kana pohjoisessakin. Suurin osa variksista löytää pesiä ja jäniksen poikasia, varsinkin
16435: tosin vieUHrin muuttaa talvisydämeksi pois, rusakon poikasia. Jokainen muna, jokainen
16436: mutta kehitys näyttää johtavan siihen, että ilinnun ja jäniksen poika, viteläpä jolm.inen
16437: lajista vähitellen tulee täydellinen paikka- täysikasvuinenkin eläin, jos lintu vain ky-
16438: lintu. kenee sen voittamaan, on silloin hukassa,
16439: Harakka sitävastoin on tyypillinen paik- sillä vaikkakaan harakalla ei ole variksen
16440: kalintu ja elää sellaisena niin kaukana poh- voimaa ja rohkeutta, saa se lakkaamatto-
16441: joisessa kuin inhimillinen asutuskin ulot- milla ja viekkailla hyökkäyksillään lopulta
16442: tuu. :Määrätyillä seuduilla - esimerkiksi hengen niin isoilta metsänriistaeläimiltä
16443: monissa Pohjois-Suomen jokilaaksoissa - kuin puolikasvuisilta jäniksenpojilta. Va-
16444: se on suorastaan valtalintu, joka varsinkin riksen tavoin suuntaa se nokaniskunsa en-
16445: pistää silmään siellä matkustellessa niin sin eläimen silmiä kohden ja sokaisee sen,
16446: kylissä ja niiden ympäristössä kuin yksi- minkä jälkeen uhri on helppo lopettaa.
16447: näisten talojen tanhuvillakin. Harakka on kyllä tunnetusti kaunis ja
16448: Mitä varikseen tulee, on eräs Ruotsin eloisa lintu, mutta kysymyksen ydin on
16449: metsäliiton biologinen konsulentti tutkinut, siinä, voimmeko .pitää asuntomme ja puu-
16450: että jokainen varis aiheuttaa keskimäärin tarhamme liepeillä mieluummin harakoita
16451: 20 viljakilon tappion vuosittain syömällä kuin riistaa ja pikkulintuja, jotka sitä-
16452: jyviä kylvö- ja korjuuaikoina pelloiltamme. paitsi ilahduttavat meitä laulullaan. Hara-
16453: Kun otamme huomioon maamme variskan- kat ja pikkulinnut eivät viihdy yhtä aikaa
16454: nan on varsin suurista menetetyistä arvoista samalla paikalla. Päätelmäksi tuleekin siis:
16455: kysymys vuosittain. Lisäksi varis on vielä harakan tuhoamiseen on myöskin ryhdyt-
16456: hyvin vahingollinen myös pikkulinnuil- tävä.
16457: lemme ja hyötyriistalle, koska se ryöstää Tämän vuoksi, kaikkeen edelläolevaan
16458: niiden pesät ja sieppaapa vielä metsälintu- viitaten rohkenen kunnioittaen ehdottaa
16459: jen, peltopyiden ja sorsien sekä jäniksen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16460: poikasiakin. Tämän vuoksi onkin metsäs- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16461: tyslain täytäntöönpanosta annetussa ase- toimenpiteisiin metsästyslain toi-
16462: tuksessa annettu oikeus tuhota variksia meenpanosta annetun asetuksen 23
16463: myös fosforivalmisteilla. § :n muuttamisesta siten, että myös
16464: Harakka sukulaislintuna ravintotaloudel- harakkain tuhoamiseen sallittaisiin
16465: lisesti on hyvin lähellä varista kuitenkin käyttää niitä fosforivalmisteita, joita
16466: sillä erotuksella, että harakka on enemmän sallitaan käytettävän varisten tappa-
16467: yksipuolisemmin eläinravinnon käyttäjä miseen.
16468: Helsingissä 14 päivänä !helmikuuta 1947.
16469: Taun') _Saukkonen.
16470: 352
16471:
16472: VII,41. - Toiv. al. N :o 133.
16473:
16474:
16475: Kytömaa y. m.: Henkikirjoitustoimiston perustamisesta Po-
16476: rin poliisilaitoksen yhteyteen.
16477:
16478: Eduskunnalle.
16479:
16480: Henkikirjoituksesta voimassa oleva laki telo, jota jo tammikuusta alkaen tarvitaan
16481: vuodelta 1939 edellyttää, että kaupungeissa, tuloilmoitusten vastaanottoa varten, ei val-
16482: joissa väkiluvun suuruus ja muut syyt an- mistunut ajoissa. Myöskään asianomaiset
16483: tavat siihen aihetta, henkikirjoitustoimi voi- maalaisikunnat eivät saa kaikkia henkikir-
16484: daan yhdistää kaupungin poliisilaitokseen jan otteita henkikirjoitusvuoden aikana.
16485: erityiseksi henkikirjoitustoimistoksi. Näin Näistä seikoista aiheutuu taksoitustyön
16486: onkin menetelty Helsingin, Turun ja Tam- viivästymistä ja kiireellisiä ylitöitä tuntu-
16487: pereen kaupungeissa, mutta väkiluvultaan vine lisäkustannuksineen. Myös valtion ve-
16488: seuraavissa kaupungeissa on tämä uudistus rolauta:kunnan työlle olisi eduksi henkikir-
16489: toistaiseksi jäänyt toteutumatta. Kuitenkin jan otteiden saaminen aikaisemmin.
16490: vaativat tärkeät syyt, että Porin kaupun- Henkikirjoittajan asuminen vieraalla
16491: gin henkikirjoitus mahdollisimman pian paikkakunnalla tuottaa Porin suuruisessa
16492: järjestettäisiin uudelleen. kaupungissa lisäksi sekä viranomaisille että
16493: Porin kaupungin väkiluku oli kuluvan yleisölle huomattavaa ajanhukkaa ja hanka-
16494: vuoden alussa noin 39,400 henffieä. VeDtai- Luutta. Kaupungin poliisilaitoksen osoite-
16495: lun vuoksi mainittakoon Lahden väkiluku toimisto joutuu pitämään !kaupungin asuk-
16496: 40,600 ja Oulun 37,300 henkeä. Porin kau- kaista erityistä kortistoa, josta vältyttäi-
16497: punki kuuluu Ulvilan kihlakunnan henki- siin, jos henkikirjoitustoimi olisi poliisilai-
16498: k~rjoittajan piiriin, jossa [~säksi on 17 maa- toksen yhteydessä. Henkikirjoituksen ny-
16499: laisikuntaa ja Rauman kaupunki henkikir- kyinen järjestely aiheuttaa laitokselle muu-
16500: joittajan asuessa Rauman kaupungissa. Sa- toinkin lisäkustannuksia.
16501: notun henkikirjoituspiirin väkiluku oli tam- Henkikirjoitusviranomaiset ovatkin aset-
16502: mikuun 1 päivänä 1945 119,000 henkeä. tuneet sille kannalle, että Porin kaupungin
16503: Lahden kaupunki kuuluu Hollolan kihla- henkikirjoitustoimi olisi uudelleen järjes-
16504: kuntaan, jossa lisäksi on 7 maalaiskuntaa tettävä. Vimnomaisten ehdotusta ei kui-
16505: väestön noustessa kaikkiaan 72,000 henkeen. tenkaan vielä ole toteutettu.
16506: Oulun kihlakunnan henkikirjoituspiirin Kun eräiden keskikokoisten kaupun-
16507: osalta ovat vastaavat luvut 19 maalaiskun- kiemme henkikirjoitustoimi on uudistettava
16508: taa ja 116,800 henkeä. Kun Pmin kolmi- ja kun Porin kaupungissa tässä kohden
16509: sen kaupungin henkikirjoitus joudutaan vallitsevat epäkohdat ilmeisesti ovat trmtu-
16510: hoitamaan yhdessä 'laajan maaseudun kanssa vimmat, ehdotamme edellä lausutun perus-
16511: henkikirjoittajan asuessa lisäksi toisella teella kunnioittaen eduskunnan päätettä-
16512: paikkakunnalla, aiheutuu siitä monenlaisia väksi toivomuksen,
16513: vaikeuksia ja useita epäkohtia. Porin kau-
16514: pungin osalta voidaan mainita, että henki- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16515: kirjoittaja ei ennätä saada kunnille toimi- siin Porin kaupungin henkikirjoitus-
16516: tettavia henkikirjan otteita ajoissa val- toimen yhdistämiseksi vuoden 1948
16517: miiksi. Niinpä sai kaupungin taksoituslau- alusta lukien kaupungin poliisilaitok-
16518: takunta vuoden 1946 henkikirjasta viimei- seen erityiseksi henkikirjoitustoimis-
16519: sen erän vasta joulukuun 10 päivänä. toksi.
16520: Tästä johtui, että taksoituksen perusluet-
16521: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
16522:
16523: Ensio Kytömaa. Anselm Alestalo.
16524: Walter Kuusela. Kyllikki Pohjala.
16525: •• ••
16526: VALTIOPAIVAT
16527: 194 7
16528:
16529: LIITTEET
16530: VIII
16531:
16532: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16533: TOIVOMUSALOITTEET
16534:
16535:
16536:
16537:
16538: HELSINKI 1947
16539: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16540:
16541: 45
16542: Koululaitosta, oppivelvollisuutta, talousopetusta, korkeakoulustipen-
16543: dejä, teknillistä ja ammattiopetusta, taidetta ja tiedettä, opintokerho-
16544: ja luentotoimintaa, kirjastoja, urheilua y. m. koskevia Jaki...
16545: ja toivomusaloitteita.
16546: 357
16547:
16548: VII1,1. - Lak. al. N:o 29.
16549:
16550:
16551:
16552:
16553: Leppälä. y. m. : Ehdotus laiksi lisäyksestä kansakoulutoimen
16554: järjestysmuodo-n perusteista annettuun lakiin.
16555:
16556:
16557: E d u s k u n 'n a 11 e.
16558:
16559: Meilläkin on kirjeellinen opiskelu saa- kirjeellinen opisk:elu ja opetus önkili. mtio--
16560: vuttanut melkoisen laajuuden. Kouluhalli- dostunut todellå, asialliseksi ja årv~kl.råakSi
16561: tuksen valvonnim alaisena toimii Kansan- sivi~tystyöksi. 'l'ietysti s.en oflnistu!ptsen
16562: valisbisseuran suuri kirjeopisto ja useita edellytyksenä on, että opiskelijallå itsellaän
16563: inuita pienempiä on eri laiwsten tai jär- on vakaa p)Tkimys oppimiseen.
16564: j~töjen .hoidossa. Onpa täma ala houku- Ki;rjeellinen opetus varmaAn meilläkin
16565: tellut pelkästään yksityisyrittäjiäkin talou- muodostuisi kansakoulunsa päättline~nmåa
16566: dellisen edun tavoitteluun. Pyritään an- laisnuorison ~iri.haluisirripien narråstamaksi
16567: tamaan todis'tilksia ja järjestämään tutikin- ja hyviin tuloksiin johtavaksi, jos se jär-
16568: tojakin kir;i'eelliSen opetuksen perusteella. jes~ettäi~iin yhteistyös~.. ~ftn.s!lJr?Wu11 j~
16569: KirjeelHnen opetus on hyvin yleistä yleisradiOn kall$sa. VnmekSlilllamittu ei
16570: anglosaksilaise8sa maailmassa. Paitsi Yh- va~maan kjeltäis~ään a}?~~ap .v~l~i~Ii kir~e
16571: dysvalloissa, myös KanadaSSia, Australiassa opist()lta. Sen SIJaan kans~oå:UUJen ~alta
16572: ja Uudessa Seelannissa kirjeopetus on jär- tarvittaisiin selvää lain siiäiihöstii.. Kun
16573: jestetty yhteistyöhön kouLun ja yleisradion kirjoopisto vaitionkaan järjestämänä ei
16574: kanssa. Kun vieraan kielen ääntämistä muodostuisi ainakaan. 'suuria ~stari.li:uksia
16575: opetetaan radiossa, korjataan siihen liitty- tuottavaksi ja kun yksitjriskohta$flet sään-
16576: vät kirjoitukset kirjeopiskeluteitse. Val- nökoot voitta:isiin a:ntaa asl€il:ukSella, ehdo-
16577: vonnanalaiset tutkinnot ja kokeet pannaan tamme kuinnioitbien,
16578: toimeen paikkakunnan kansakoululla. Näin
16579: kirjeeilinen opetus saa riittävän valvonnan että .EJuskunta hyva1is!iisi sew·äa-
16580: ja luotettavuuden. Niinpä näissä maissa van lakiehdotuksen:
16581:
16582: laki
16583: lisäyksestä kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annettuun lakiin.
16584: Eduskunna:n pää:tök8en mukaisesti lisätään kansakoulutOimen järjest~m~ pe-
16585: rusteista 18 päivänä toukokuuta 1923> aniWttuun !Lakiin (137/23) seuraava 15 a §:
16586: 15 a §. kansakoulut avustavat, niinkuin asetuksella
16587: Koululikäyntinsä piiättäneelle nuorisolle säädetään.
16588: valtio järjestää kirjeeilistä opetusta, jota
16589:
16590: Helsingissä helmikuun 10 ;päivänä 1947.
16591: 358
16592:
16593: VIII,2. - Lak. a.l. N :o 30.
16594:
16595:
16596: E. Koivisto y. m. : Ehdotus laiksi kansakoulutoimen jär-
16597: jestysmuodon perusteista awne.tun lain 14 § :n muwtta-
16598: misesta.
16599:
16600: Eduskunnalle.
16601:
16602: Maan kansakouLuissa vallitsee poikkeuk- omista kasvateista ilmeisesti saataisiin har-
16603: sellisen vaikea opettajain puute. Kuluvana vaanasutuilla seuduille viroissaan parem-
16604: vuonna maalaiskansakouluissa on lähes min pysyviä ja olosuhteisiin ;paremmin pe-
16605: 1,000 epäpätevää opettajaa. Sitäpaitsi puute rehtyneitä viranhoitajia, olisi heidän opis-
16606: näyttää jatkiUvasti lisääntyvän, ellei ryh- kelumahdollisuuksiaan pyrittävä edistä-
16607: dytä aivan erityisiin toimenpiteisiin. Mikä mään.
16608: pahinta, puute kohdistuu ankarimpana Opettajaksi valmistumisen roustannuksia
16609: maan harvaan asuttuihin ja muutenkin si- helpottaisi tuntuvasti, jos seminaarien yh-
16610: vistyselämässäi viähäosaisimpiin seutuihin. teyteen järjestettäisiin oppilasasuntolat.
16611: Niinpä kuluvana vuotena rajaseudun 8 kun- Sellaiset jo ovat maan kummassakin ruot-
16612: nassa yli puolet opettajista on epäpäteviä sinkielisessä seminaarissa, mutta, senjälkeen
16613: ja kaikissa 25 rajaseutukunnassa on epä- kun Jyväskylän seminaari muutettiin kor-
16614: päteviä yli 30 %. Suurin vuute on mies- keakouluksi ja Sortavalan seminaari jäi
16615: opettajista. rluovutetuil:Le alueelle, ei niitä ole yhdessäkään
16616: Kansakoulunopettajien palkkaus on aina suomenkielisessä seminaarissa. Kipeiilllillin
16617: ollut ja yhä on vaatimaton. V almistumis- tällaista tarvittaisiin mielestälffime Kajaanin
16618: kustannukset ovat kuitenkin suhteellisen seminaarin yhteyteen.
16619: korkeat. Seminaarikaupungeissa vallitseva Jotta myös vähävaraiset la;hja'kkaat ja
16620: asuntopula on omiaan huomattavasti kohot- kunnolliset nuorukaiset voisivat valmistua
16621: tamaan opiskelukustannuksia. Senvuoksi kansakoulunopettajiksi, olisi ainakin mies-
16622: varsinkin nuorten miesten pyrkiminen se- seminaar~ihin järjestettävä oppilasasuntola.
16623: minaareihin on olLut viime vuosina niukan- Tasapuolisuus ikuitenkin vaatisi sitä myös
16624: puoleista, eikä valintaa senvuoksi ole voitu naisseminaareihin. Tämän vuoksi ehdotamme
16625: rii:tltJävän teho'kkruasti suorirttaa. Eritoten kunnioittaen
16626: vähävaraiselta rajaseudulta on seminaariin Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
16627: ollut vähän pyrkijöitä. Kun rajaseudun raavan lakiehdotuksen:
16628:
16629: Laki
16630: kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
16631: Eduskunnan ;päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoulutoimen järjestysmuodon pe-
16632: rusteista 18 päivänä toukokuuta 1923 annetun lain (137/23) 14 § kuulumaan seu-
16633: raavasti:
16634: 14 §. Seminaarin yhteyteen järjestetään, mi-
16635: Seminaarin opetus järjestetään sellaiseksi käli mahdollista, oppilasasuntola, johon ote·
16636: kuin opetuksen antaminen kansakouluissa taan etupäässä vähävaraisia lahjakkaita
16637: vaatii. oppilaita.
16638:
16639: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
16640:
16641: Erkki Koivisto. Eemil Luukka. Martti Miettunen.
16642: Urho Kulova.a.r&. Juhani Leppälä. Lauri Järvi.
16643: Alpo Lumin.e. M. o. Lahtea Arvi Ahmavaara.
16644: Antti A. Koukkari. Yrjö A. Manninen.
16645: 359
16646:
16647: vm,a. - Lak. a1. N :o 31.
16648:
16649:
16650: Malkamäki y. m. : Ehdotus laiksi oppwelvollisuudesta an-
16651: netun lain 13 § :n muuttamisesta.
16652:
16653:
16654: E d u s k u n n a ll e.
16655:
16656: Kehitys aJkaa kaiken samanlaisuudesta yleistämistä maaseudullekin. Sen jäJJ.keen
16657: ja johtaa kaiken erikoistumiseen. Tämä poikkeuksellisten lasten opetusta on käsi-
16658: sääntö pitää paikkansa kou:lunlcin suhteen. tellyt vJelä erikoiskomitea, joka sekin on
16659: Ensiksi aina järjestetään kaikille saman- pitänyt apukoulun yleistämistä välttämät-
16660: 'lainen yleiskoulu ja sitten siitä kehittyvät tömänä. Nykyisen oppivelvollisuuskoulun
16661: erikoiskoulut heikkokykyisille, lahjakkaille, kipeänä kohtana on jo apukouil.ujen puute.
16662: eri ammattialoille j. n. e. '.Mitä tehokkaammaksi ja paremmaksi oppi-
16663: Koulumme on kehityksen ~upuolella. velvollisuuskoulu muodostuu, sitä tärkeäm-
16664: Se on toistaiseksi suhteellisen heikosti eri- pää on heikkokykyisten lasten järjestämi-
16665: koistunut oppillaiden erilaisten kykyjen ja nen apukouluihin.
16666: taipumusten sekä heidän tulevan elämän- Niinkurin edeHä on mainittu, meiHä apu-
16667: tehtävänsä mukaan. Niinpä meillä apu- kouluja on tähän asti ollut vain suurim-
16668: kou:luiliaLtos on järjeStetty vain suurimmissa missa kaupungeissa. Niiden järjestely kui-
16669: kaupungeissa. Oppivelvollisuuslain 13 § : n tenkin -jo on v·akiintunut, ja niiden yleis-
16670: mukaan kaupunkikunnan, jossa on vähin- täminen maaseudullile on pääasiassa koulu-
16671: tään kymmenentuhatta asukasta, rtu:lee jär- organisatoorinen kysymys. Kun apukou-
16672: jestää apukouilu. Maaseudulla heikkoky- luun rtulevia oppilaita on n. 2-2.5 %, ei-
16673: kyiset tapset istuvat nOTmaa:listen kanssa vät kustannuksetkaan voi muodostua var-
16674: samailla luokalla, eivät opi juuri mitään, sin suuriksi. Apukoulu olisi mielestämme
16675: mutta sensijaan kärsivät kaikkien moit- tarpeen kunnassa jossa Rsukkaita on vähin-
16676: teista ja ylenkaJtseesta. Apukoulussa heiik- tään kuusituhatta.
16677: ikolahjaiset sitävastoin menestyvät säännöl- EdeHä esitetyn_ perusteeilla kunnioittaen
16678: lisesti hyvin. He saavat siellä kulkea eteen- ehdO!tamme,
16679: päin omassa luonn&lisessa tahdissaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16680: Kansakoulukomitea esitti apukoulun van lakiehdotuksen:
16681:
16682: Laki
16683: oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta.
16684: Eduskunnan päätöksen mukaisesrti muutetaan oppivelvoHisuudesta 15 päivänä huh-
16685: tikuuta 1921 annetun lain 13 § näin kuu~uvaksi:
16686: 13 §. naapurikunnan kanssa perustamaan apu-
16687: Kunnan, jossa on vähintään kuusituhatta koulun.
16688: suomen- tai ruotsinkielistä asukasta, ltulee Tarkemmat säännökset apukoulusta an-
16689: järjestää apukoulu 4 § : n 2 momentissa netaan asetuksella.
16690: mainittuja lapsia varten. Kunnat, joissa
16691: samankielisen väestön määrä on kuutta- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
16692: tuha'bta pienempi, ovat velvol·liset yhdessä kuuta 1952.
16693: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
16694:
16695: Aino Malkamäki. Lauri .Järvi. Olga L. Terho. Edvard Pesonen.
16696: Eino Raunio. Walter Kuusela.. Matti Lepistö. P. A. Karjalainen.
16697: Samuli Tervo. .Jere .Tuutilaånen. .Juhani Leppä.Iä. Alpo Lumme.
16698: Erkki Koivisto. H. S. Pesonen. Albert Bromm.els. Kaisa Hiilelä.
16699: .Johannes Wirtanen. .Tuho M'åkelä. Antti .T. Ramlta.maa.
16700: 360
16701: VIII,4. - La.k. al. N :o 32.
16702:
16703:
16704:
16705:
16706: Malkamäki y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta an-
16707: n~?t'un lain muuttamisesta.
16708:
16709:
16710:
16711: E d u s k u n n a 11 ·e.
16712:
16713: Kansanopetuksen kaikinpuoliseen paran- tävä se paras, minkä nyt h'eti pystymme
16714: tamiseen on jo pitkät l'tjat kiinnitetty vaka- antamaan.
16715: vå:a huomiota kaikkia:Ha maailmassa. K•äy- Mielestämme oppivelvollisuiJskoulua voi-
16716: tännössä oppivelvollisuuskoulun vuosiluok- daan tehostaa nykyoloissa aika vaivatto-
16717: kien lisääminen näyttää muodostuneen huo- masti kahdella tavalla: ensiksikin siten,
16718: mattavimmaksi tehostuskeinoksi. että varsinaiseen kansakouluun lisätään
16719: Meillä oppivelvollisuud'en säätäminen seitsenläs vuosiluokka, ja toiseksi siten, että
16720: sekä juuri alakoulun ja jatko-opetuksen si- ja:tko-opetuk~en enimmäistuntimäärää enen-
16721: sällyttämihen siihen merkitsevät aikanaan netään. Seitsemännen vuoden opetus ai-
16722: suurenmoista uudistusta. Mutta kun kaansaadaan varmastikin melko väihäisin
16723: muualla maailmassa on jatffiuvasti kuljettu kustannuksin, koska se voidaan järjestää
16724: eteenpäin, on Suomen kansakoulu varsin- suuressa osassa maata tarvitsematta hank-
16725: kin maaseudulla jäänyt aivan liian ly- kia lisähuoneistoja tai lisäopettajavoimia.
16726: hyeksi, itse asiassa vain kuusivuotiseksi, Varsinaisen kansakoulun seitsemäs vuosi-
16727: koska vähä.inen jatko-opetus ei voi miten- luokka olisi myöskin tehokas keino supis-
16728: kään vastata kokovuotisia vuosiluokkia. tettujen koulujen väh(mtämiseksi. Yäha-
16729: Tiettävästi näin lyhytaikaista oppivelvolli- opettajaisissa kouLuissa luokat 1-3 olisivat
16730: suuskoulua ei ole enää missään muussa toisena ja luokat 4-7 toisena opetusryh-
16731: Euroopan maassa. mänå.
16732: Kaikki myöntävät, että meidänkin oppi- Maaseudun jako~opetus on alkanut me-
16733: velvollisumskoulumme kaipaa tehostusta. nestyä entistä paremmin senjälkeen, kun
16734: Myöskin yleensä pideiliän oikeana, että kansakoulukomitean ehdotuksen mukaisesti
16735: oppivelvollisuuteen tulisi kuulua kahdeksan kansa:koutun päästökirja alettiin antaa
16736: vuotta todellista opetusta, niin ettei vain vasta jatko-opetuksen tultua suoritetuksi.
16737: lyhyt kmrssi voi korvata mitään vuosiluok- K;lin kunnissa nykyään on erityisiä kotita-
16738: J.roa,, kuten nykyään ;tapahtuu. Ttällä het- loudenopettajia, on 150 tunnin enimmäis-
16739: kellä maamme talO'Udellinen tilanne on ilmi- määrä aivan kohtuuttoman pieni, jotta sii-
16740: tehkin hyvin vaikea, ja kansanopetuksen hen voitaisiin sisällyttää sekä teoreettisia
16741: tehostamis;ta tuLee pitkät a.jat haittaamaan että käytähnöllisiä. opetusaineita. Tunti-
16742: varojen puute. Siksi olisi koetettava ai- määrän lisäys aiheuttanee tuskin muiden
16743: kaansaada ope:trtstoilhen alalla seLlaisia menojen kuin tuntipalkkioiden lisääntymi-
16744: nopeita parannuksia ja uudistuksia, jotka sen, mikä ei voi muodootua liian rasitta-
16745: eivät vaadi kovin suuria kustannuksia, vaan vaksi. Sadan tunnin alimnm.ismäärä on sur-
16746: ovat heLposti toteutettavissa sodan jälkeis- kuteltavan: vähäinen, muttä täytynee se
16747: ten vaikeuksien keskelläkin, ja jotka silti ottaa sellaisena yksiop'ettajaisten kouhijen
16748: ovat suuriarvoisia ja parantavat kansan- vuoksi, jöihin ei blelpöSti saada lisäop~tta
16749: opetusta huomattavasti. Emme saa jättää javoitnia koulun ulkopuolelta.
16750: käyttämättä käsillä olevia mahdollisuuksia, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16751: vaiiDka unelmoimme ja odotamme vielä pa- kunnioittaen,
16752: rempia saavutuksia ja edistysaskeleita jos-
16753: kus myöh'cinmin. Nykyiset ja liihia.jan oppi- 'etfii. EduS'kunta hyvifk;s!ffisi seuraa-
16754: velvolliset la~.t tarvitsevat my6s mtthdölli- V'dn lakiehdotuksen:
16755: simman hyvän kou1uh. Heille bn järj~tet-
16756: VIII,~. - M1lftcamäkl y. m. 361
16757:
16758:
16759: Laki
16760: oppivelvollisuUdesta. aitnetun lain muuttamisesta.
16761: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä huhtikuuta 1921 oppivel-
16762: vollisuudesta annetun lain 3 ja 7 §, viimeksimainittu sellaisena kuin .se on 28 päivänä
16763: huhtikuuta 1923 annetussa laissa, sekä 8 §, sellaisena kuin se on 17 päivunä huhti-
16764: kuuta 1931 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
16765: 3 §. tävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kah-
16766: Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden dessa paikassa koulupiirin sisällä. Oppi-
16767: alussa sinä kalenteriV'Uonna, jonka kuluessa aika on kolmekymmentäkuusi viikkoa, jos
16768: lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy opettaja toimii yhdessä opetuspa:i<kassa, sekä
16769: kevätl~ukauden loPIPuun sinä vuonna, kahdeksantoista viikkoa, jos sama opettaja
16770: jonka kuluessa hän täyttää viisitoista vuotta toimii kahdessa opetuspaikassa.
16771: tai, 2 § : ssä määrättyjen tieto- ja taitomää- Supistettu kansakoulu on aina kiinteä.
16772: rien suoritu:ksien kesken jäädessä, kuusi- Sen opetusaika on neljäkymmentä viikkoa.
16773: toista vuotta. Missä kunta on järjestänyt kaksivuoti-
16774: Edellisessä momentissa mainittu oppivel- sen päiväjatko-opet11.lksen, varsinainen kan-
16775: vollisuusaika siirtyköön yhtä vuotta myö- sakoulu on kuusivuotinen.
16776: hemmäksi, jos lapsen huoltaja tai kansa-
16777: koulun joht<Ykunta lapselle edulliseksi har-
16778: kitsee. 8 §.
16779: Ikään katsomatta pidettäköön lapsi op- Ka:upunkikunnassa, kauppalassa ja taaja-
16780: pivelvollisuutensa täyttäneenä, niin pian väkisessä yhdyskunnassa tulee olla riittävä
16781: kuin hän on saanut kansakoulun päästö- määrä kansakouluihin liittyviä, pääasialli-
16782: kirjan tai muuten osoittanut suorittaneensa sesti käytännölliseen elämään valmistavia,
16783: vastaavat oppimäärät. päivä!kouluiksi järjestettyjä jatkoluokkia.
16784: Kouluhallituksen luvalla voidaan erityi-
16785: 7 §. sissä tapauksissa päiväkoulujärjestyksestä
16786: Kansakoulu toimii joko täydellisenä kan- poiketa.
16787: sakouluna, joka jakautuu ala- ja yläkan- Jokaisessa maalaiskansakoulussa on luku-
16788: sakouluun, tai supistettuna kansakouluna. vuosittain tarkastajan hyväksymän suunni-
16789: Täydellisessä kansakoulussa on seitsemän telman mukaan joko yhteen menoon ly-
16790: vuosiluokkaa, joista kaksi tai kolme alinta hyemmän tai pitemmän ajan kuluessa
16791: muodostaa ala- ja neljä tai viisi ylempää taikka eri vuodenajoille ryhmitettynä an-
16792: vuosiluokkaa yläkansakoulun. SUipistetussa nettava jatko-<>petusta vähintään sata ja
16793: kansakoulussa on samoin seitsemän vuosi- enintään viisisataa tuntia, jos sitä saamaan
16794: luokkaa, mutta se toimii yhden opettajan ilmoittautuu ainakin kahdeksan oppivelvol-
16795: varassa siten, että osa opetusajasta käy- lista taikka vapaaehtoista osanottajaa yh-
16796: tetään kolmen alemman ja toinen osa nel- teensä. Milloin osanottajamäärä on tätä
16797: jän ylemmän vuosiLuokan opettamiseen.. pienempi, järjestäköön kunta, mikäli se
16798: Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen op- 10 §: n 3 momentin säännöksiä sovellutta-
16799: piaika on kolmekymmentwkuusi viikkoa V'UO- malla oppivelvollisiin on mruhdollista, heille
16800: dessa ; kuitenkin voidaan kahden ylimmän opetuksen jonkin muun piirin kansakou-
16801: vuosiluokan oppilaat syksyisin maatalous- lussa. Ellei siihen ole tilaisuutta ja osan-
16802: tai muiden väestön vakinaiseen elinkeinoon ottajia on vähintään viisi, annettakoon
16803: kuuluvien kiireellisten töiden sitä vaa- oman piirin kansakoulussa jatko-QI>etusta
16804: tiessa, johtokunnan päätöksellä vapauttaa sata tuntia lukuvuodessa.
16805: koulunkäynnistä enintään viideksitoista Edellisessä momentissa mainitusta jatko-
16806: koulutyöpäiväksi. Johtolmnnan päätöksestä opetuksesta maksettavaan palkkioon näh-
16807: on viipymättä ilmoitettava tarkastajalle. den katsotaan kahdenkymmenenviiden jat-
16808: Alakansakoulu .on joko kiinteä, jossa ta- ko-opetustunnin vastaavan kansakoululai-
16809: pauksessa opettaja toimii jok.o yhdessä tai toksen kustannuslain 21 § : ssä säädettyä
16810: myös V'Uoroin kahdessa piirissä, taikka kier- yhtä viikkotuntia.
16811: 46
16812: 362 VIII,4. - Oppivelvollisuus.
16813:
16814: Milloin varsinainen kansakoulu on seit- kuuta 1947. Kunnalla on kuitenkin oikeus,
16815: senvuotinen, saadaan jatko-opetus lyhentää jos varsinaisen kansakoulun muuttaminen
16816: yhteen vuoteen. seitsenvuotiseksi vaatisi kouLuhuoneistojen
16817: laajentamista, lykätä muutosta enintään
16818: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- kymmenen vuotta.
16819:
16820: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
16821:
16822: Aino Malkamäki. P. A. Ka.rja.la.inen.
16823: Walter Kuusela. Juho Kuittinen.
16824: J'uha.ni Leppälä. Edvard Pesonen.
16825: Albert Brommels. Alpo Lumme.
16826: Antti J'. Ranta.maa. K&isa. Hiilelä.
16827: 363
16828: VIII,5. - Toiv. a.l. N:o 134.
16829:
16830:
16831:
16832:
16833: Lehtokoski y. m.: LisÖlyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
16834: arvioon talousopetustarkastajan toimen perustamista
16835: varten kauppa- ja teoUisuusministeriön ammattikasva-
16836: tusosastolle.
16837:
16838:
16839: E d u s kun n a U e.
16840:
16841: V~ime vuosina on kiinnitetty vakavaa mänolojen parantamiseksi on parhainta, ja
16842: huomiota ammatJtikasvllltuksen ja opetuksen että vähävaraiset nuoret saavat yhteiskun-
16843: järjestämiseksi nuorille. Tämä onkin tar- nalta tarpeellisen tuen ja turvan.
16844: peellista siksi että niin moni nuori on jää- Ammattikoulujen opetuksessa on myöskin
16845: nyt sodan aikaisissa oloissa vai:lle sitä am- tasapuolisesti hoidettava niin tyttöjen kuin
16846: ma.tiJlista ja henkistä pääomaa, mirtä Hman poikienkin ammattitarpeet ja että opetus
16847: ei hän kunno1l:isesti voi tulla toimeen. Kun kaikissa suhteissa pystyy antamaan täydel-
16848: nuoret edustavat maamme kallista pääomaa lisen ammattiopetuksen oppilailleen.
16849: niin ori. tehtävä kaikki mikä on mahdollista Kauppa- ja teolHsuusministeriön ammat-
16850: nuorten opintomahdollisuuksien turvaami- tikasvatusosastolla on työnsä laajuuteen ja
16851: seksi. sen vaativaisuuteen nähden liian vähän työ-
16852: Toinen mää-räävä tekijä nuorison ammat- voimaa. Puuttuu esim. kokonaan talous-
16853: tiopetuksen tehostamiseksi on se, että maan opettajantarkastajan toimi. Kun ottaa huo-
16854: on selviydyttävä monista selJ.aisista vai- mioon sen suuren merkityksen, mikä kun-
16855: keuksista, joiden oikeaan hoitamiseen tar- nollisella taloudenhoidolla on, ei vaan yksi-
16856: vitaan korkea:lla teknilliselJ.ä ja ammatilli- tyisille vaan koko kansamme taloudetlle, niin
16857: sella tasolla olevaa työntekijäkuntaa. Työ- olisi tämä puute kiireellisesti korjattava.
16858: voimasta ja taidosta sen oikein käyttämri- Ammattikouluissa täYitYY olla hyvä ja tar-
16859: seksi riippuu useimmiten työn tulos ratkai- koituksenmukainen koulutus ja lisäksi riit-
16860: sevasti. - Eräiden kansainvälisten tutki- tävän tehokas tarkastus niin, että oppilaat
16861: musten mukaan kohosivlllt työn suoritukset ,todel[a saavlllt heidän ammattiinsa tarvitta-
16862: eräiden työvoiman, ammattitaidon ja tar- tavan opin ja tiedot. Ottaen huomioon
16863: peellisten lomien järjestämisillä seuraa- uudet perustetut koulut sekä sen, että ope-
16864: vasti: tusta on jatkuvasti tehostettava, ehdo-
16865: Ammattivalinnan ohjaus .. 10-20%, tamme edellä olevan perusteella eduskun-
16866: amma:ttikoulutuksella .... . 27-200%, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16867: pa:lkkojen järjestelyllä ... . 25-300% ja
16868: lepoaikojen järjestelyllä .. 2.8- 33%. että hallitus antaisi Eduskunnalle
16869: esityksen tarpeellisen määrärahan
16870: Kun ammattikoulutuksen järjestäminen ottamisesta lisäyksenä vuoden 1947
16871: on niin merkitsevää kuin edellä olevat nu- tulo- ja menoarvioon kauppa- ja
16872: merot osoittavat, niin on selvää, että meil- teollisuusministeriön ammattikasva-
16873: läkin on pyrittävä entistä tehostetumpaan tusosastolle talousopetustarkastajan
16874: ammattiopetuksen järjestämiseen aina kui- toimen perustamista varten.
16875: tenkin huomioon ottaen, mikä nuorison elä-
16876: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
16877: Aino Lehtokoski Martta Salmela-Järvinen. Matti Lepistö.
16878: Elli Nurminen. Jussi Raatikainen. Miina Sillanpää.
16879: Penna Tervo. Väinö Leskinen.
16880: 864
16881:
16882: VUI,6. - Toiv. al. N:o 135.
16883:
16884:
16885:
16886:
16887: Kjtöinaa y. Jn,: Selvit'!Jks'en toimituttamisesta oppikoulujen
16888: ja yleensäki11. opetuslaitosten tuntiopettajien asemasta..
16889:
16890:
16891: E d u s k u n n a 1il e.
16892:
16893: Nykyaikaisen sosiaatlipolitiik~n tärkeim- l.aajalti 'tuntiopettajajärjestelmä on :muissa
16894: piä tarkoiltusperiä on niin sanotun yhteis- oppilaitoksissa, niinkuin airtmattikouluis#a,
16895: kunnallisen turvallisuuden luominen kansa- käytännössä, ei ole täsmä!llisiä tietoja ollut
16896: ~aisihle. Tähän kuuluu m. m. asianomaisten käytettävänä. Niinkuin sanotut luvut 6soit-
16897: toimeentulon turvaaminen vanhuuden ja tavat, muodostavat ,tu.ntiopettajat siis var-
16898: sairauden varalta. Yhteiskunnallisen tur- sin huomattavan osan opP'ikoulujen koko
16899: vahlisuuden aikaansaamista tarkoit1:.avrut opettajiSJtosta, mutta heidän asemaansa ei
16900: pyrkimykset kohdistuvat sekä ruumiil!lisen voida pitää tyydyttävä!llä tavaHa järjestet-
16901: että henkisen työn tekijöihin. Viimeksi- tynä. Tuntiopettajille maksetaan palkkio
16902: mainittuja koskevia toimenpiteitä on meillä pidettyjen oppituntien 'luvun mukaan, mi-
16903: m. m. v8Jltion ylimääxäisistä toimista tam- hin heidän oikeutensa rajoittuvatkin. Mil-
16904: mikuun 19 päivänä 1943 annettu :asetUs, loin tuntiopettaja on sairauden vuoksi e8ty-
16905: jolht näiden tointen haltijain asema vakaan- nyt työstään, menettää hän palkkiorlså vas-
16906: nutettiin ja järjestettiin heidän oikeutensa taavalta ajalta eikä hänellä myöskään ole
16907: mälirättyihih etuihin; niinkuin sairausajan toimeensa perustuvan eläkkeen antainaa
16908: palkkaan ja eläkkeeseen. vanhuuden turvaa. Epäkohdan korjaa-
16909: Valtion ja yhteiskunnan palveluksessa on mista rtarkoittava:t yritykset eivät tähän
16910: kuitenkin edelleen toimihenkilöitä, joiden mennessä ole johtaneet tuloksiin;
16911: asema ei ole tyYdyttävästi turvattu. Niihin Ede~lä lausutun perusteella ehdotamme
16912: kutiluvat m. m. oppikouluj;en tuntiopettajat. kunnioi.ttaeh eduskunhan päätettäväksi 'toi-
16913: Valtion,. kuntien ja yksityisten oppikoulu- vomuksen,
16914: jen palveluksessa oli lukuvuonna 1944-45 'että hallitus toimUuttaisi seltiit1}k-
16915: vakinäisia opettajia 894 miestä ja 1,045 sen oppikoulujen j'a yleensäkin ope-
16916: naista, yhteensä 1,939, viransijaisia oli yh- tuslaitosten tuntiopettajien asemasta
16917: teeilsä 384 ja tuntiopettajia 638 mi€Sitä ja ja ryhtyisi sen parantamiseksi tm·-
16918: 970 naista eli yhteensä 1,608. Siitä, kuinka peellisiin toimenpiteisiin.
16919: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
16920:
16921: Ensio ~ytömaa.. Felix $eppii.Iä..
16922: Aino l\'Ial~amäki. Antti A. Kou~a.ri.
16923: U:rho Kuloy~. jussi Annala.
16924: Martti 0. Kölli. i.;b~ ~stenson.
16925: Sulo lleiniö. ~alJe, Ka.JJ.ppi.
16926: IALssi llie~ala. Rolf B. Berner.
16927: ll. A. Kannisto.
16928: 365
16929:
16930: VIU,1.- Toiv. al. N:o 136.
16931:
16932:
16933:
16934:
16935: &];~~ y. ~·: Määrära)ut.sta, · eräiden korkeakoulujen opis-
16936: kelij_oill~ jaettaviq. stipendejä varten.
16937:
16938:
16939:
16940: E d u s k u n n a 11 e.
16941:
16942: Viime keväänä eduskunta hyväksyi yksi- tuksilla voitaisiin turvata noin 2,000 opis-
16943: ~el~s~ to~vomuksen, että hallitus r;yh- kelijan toimeentulo vuoden aillmna. Vrutio-
16944: tyml' toimeenpiU;lisii;n ahkerien ja pystyvien varainvaliokunta kuluvan vu.Oden ~~~{lr
16945: yliopisto-<>piskelijain toimeentulon turvaa- viota kä.<!tellessään oli ilmeisesti 1)1y~ntei
16946: miseksi heidän opiskeluaikanaan. Tähän sestä kannastaan huolimatta kuitenkin sitä
16947: eduskunnan kannanilmaisuun nojaten teh- mieltä, että kyseessäoleva määräraha' voitai-
16948: tiin opiskelijain omien tutkimusten ,perus- sini hyväksyä vain hallituksen esityksen
16949: teella vitme syksynä eduskunnassa rahaasia- perusteella. Sentähde11, jotta tässä opisk~li
16950: aloite, jossa ehdotettiin, että eduskunta jain kannalta erittäin tärk()ässä ~s~ ei
16951: myöntäisi 45 miljoonan markan määrära- enää. tapahtuisi enempää viivytystä, ehdo-
16952: han eräiden korkeakoulujen opiskelijoille tamme eduskunnan hyväksyttävä~i toivo-
16953: jaettavia stipendejä varten. Näillä korkea- muksen, ···
16954: kouluilla tarkoitettiin Helsingin Yliopistoa, että hallit·us ottais·i vuoden 19.48
16955: Turun Yliopistoa, Åbo Akademi 'ta ja Tek- tulo- ja menoarvioesitykseen 45 mil-
16956: nillistä Korkeakoulua. Perusteluissa osoi- joonan markan määrärahan er;äiden
16957: t«;~tii;n, kuinka tällais,esta ~ahastosta jaetta- korkeakoulujer,. opis~elijoille jaeita-
16958: villa 5,000 tai 2,500 mar~an ~lfukausiavus- •via stipendejä va.rten. ·
16959: HelsingisSä helmikuun 14 p•äivänä 1947.
16960:
16961: Mauri 'y&mä. W. Met~äranta.
16962: Hella Wuolij·oki. Matti Merilä.inen.
16963: :kaisu-Miijami 'ltydberS"· Tjryne 'l'uommen.
16964: Kuusfi\en.
16965: B;~rlia · ·· Vilho Lehtone~: ·
16966: Aino Malkainltki. Anna Nev~8.4ten .
16967: J." F, 'l'olo:lum. · .Amo L~hto.koaki.
16968: Al1!tto ·pru.nnila.. Emo Tainio:· ·
16969: ~ui<! ··uun: · .. V. ·:eu~~g.l~i;nen.
16970: 366
16971:
16972: VIU,s. - Toiv. al. N:o 137.
16973:
16974:
16975:
16976:
16977: Kulovaara; y. m.: Koulutoimen uudistamisesta oppilmiden
16978: synnynnäistä lahjakkuutta ja taipumuksia silmällä pi-
16979: täe(n.
16980:
16981:
16982: E d u s •k u n n a ll e.
16983:
16984: Koulun tulee kasvattaa kaikkia lapsia sytty, katsoo, että normaalioloissa lasten
16985: heidän synnynnäisten kykyjensä ja taipu- älykkyys jakautuu seuraavasti:
16986: mustensa edellyttämällä tavalla ja johtaa Älykkyysmäärä
16987: heitä valmistumaan niiden edellyttämille %
16988: paikoille yhteiskunnassa kokonaan riippu- 0-65 0.83
16989: matta vanhempien varallisuudesta ja yh- 66-76 2.3
16990: teiskunnallisesta asemasta tai kodin sijain- 76- 85 8.0
16991: tipaikasta. Tämä kansanvaltainen periaate 86- 95 20.1
16992: tunnustetaan nykyään kaikkialla. Siitä ei 96-105 33.9
16993: seuraa, että kaikki lapset olisi koulutettava 106-HI5 23.1
16994: samalla tavalla, mutta siihen perustuu vaa- 116-125 9.0
16995: timus, ettei kenenkään lapsen vanhempien 1.126-135 2.3
16996: varallisuus tai asuinpaikka saa määrätä 136-145 0.55
16997: lapsen koulutusta. Vaikka tämä periaate
16998: on yleisesti tunnustettu, käytännössä olot Tämän mukaisesti suunnilleen kolmannes
16999: eivät kuitenkaan ole muodostuneet sen mu- on älyllisesti heikonpuoleisia lapsia, kol-
17000: kaisiksi. Köyhien vanhempien lapsilla on mannes keskinkertaisia ja viimeinen kol-
17001: vaikeata jatkaa opiskelua kansa:koulun jäl- mannes lahjakkaita, joista kuitenkin vain
17002: keen, vaiJt.ka heidän taipumuksensa sitä pieni määrä ylilahja:kkaita.
17003: täysin edellyttäisivät. Suurimmat vaikeu- Lahjakkuus ei ole vain älyllistä laatua.
17004: det esiintyvät maaseudun vähävaraisen Lahjakkuuden laatu voi olla erilainen ja
17005: väestön keskuudessa. jokaisen lapsen olisi saatava koulutus sen
17006: Tieteellinen tutkimus on viime vuosikym- edellyttämällä tavalla. Tätä varten eräissä
17007: meninä selvittänyt lasten synnynnäisten maissa on alettu järjestää koulupsykolo-
17008: taipumusten ja kykyjen laatua ja suuntaa. geja antamaan vall'hemmille ja opettajille
17009: Erityisesti Amerikassa jo aikaisin on tehty ohjausta lasten koulunkäynnin suhteen.
17010: tällä alalla uria aukovaa työtä. Meillä ko- Koululaitoksen uudistusta suunniteltaessa
17011: timaassa professorit Salomaa, Koskenniemi olisi lähdettävä siitä, että jokainen lapsi
17012: ja Lehtovaara ovat kiinnittäneet asiaan olisi ohjattava !hänelle sopivaan kouluun.
17013: huomiota. On luotu älykkyystutkimusmene- Lahjakkaita lapsia varten olisi saatava kun-
17014: telmät ja yleisesti hyväksytty asteikko älyk- nalliset keskikoulut, joissa koulunkäyntiä
17015: kyyden määräämiseksi. ·Asteikon mukaan avustetaan samojen periaatteiden mukaan
17016: älykkyystutkimuksessa saavutettu alle 25 kuin kansakoulussa.
17017: pisteen tulos osoittaa idioottia, 25-50 pis- Keskikoulu on kuitenkin vasta ensimmäi-
17018: tettä vajaamielistä, 50-70 heikkokykyistä., nen aste. Riittävä määrä ammattikouluja
17019: 70-90 hidasoppista, 90-HO keskinker- olisi järjestettävä samalla tavalla. Niin-
17020: taista, 110-130 lahja:kasta ja yli 13(). yli- ikään lukioon ja yliopistoonkin saa:kka olisi
17021: lahjakasta. AmeriJt.kalainen .psykologi Ter- ohjattava parhaiten niihin soveltuvat nuo-
17022: man, jonka kanta lienee yleisesti ihyväk- ret varallisuuteen ja kodin sijaintipaikkaan
17023: VIII,s. - !Kulovaara y. m. 367
17024:
17025: katsomatta. Etenkin kai•kkein lahjakkaim- järjestelmä. Parhaiten näyttää avustusten
17026: mat olisi pelastettava hukkumasta köyhyy- jako onnistuvan, jos se annetaan paikalli-
17027: teen ja harvaan asutun maamme etäisiin sen väestön tehtäväksi. Sen tähden valtion
17028: r~eutuihin. Tosin voidaan osoittaa huomat- opintoavustuksien jakamisessa olisi meillä
17029: tavia merkkimiehiä, jotka tavalla tai toi- käytettävä kunnallista välitystä.
17030: sella ovat onnistuneet voittamaan suuretkin Myönnettäköön kernaasti, ettei asia
17031: vaikeudet, mutta puuttuu selvitys siitä, mi- suinkaan ole vailla monia vaikeuksia. Mutta
17032: ten paljon ylilahjakkaita on nurjien koulu- se on niin tärkeä, että vaikeudet on voi-
17033: olojen vuoksi jäänyt ilmi tulematta vahin- tettava.
17034: goksi koko yhteiskunnalle. Edellä esittämämme perusteella ehdo-
17035: Yhteiskunnan olisi kiireellisesti otettava tamme :kunnioittaen,
17036: tämä kysymys selvitettäväksi ja kunnolli-
17037: sesti järjestettäväksi. Yhteiskunnan kan- että hallitus kiireellisesti selvityt-
17038: nattaa uhrata huomattavasti varoja lah- täisi kysymyksen, miten kaikkien tu,.
17039: jwkkaiden nuorten kouluttamiseksi. Tans- levien kansalaisten koulutus luotet-
17040: kassa oppiikoulun osalta on pyritty tar- tavimmin ja tarkoituksenmukaisim-
17041: koitukseen yhdistämällä lukiokin kansakou- min voitaisiin järjestää heidän syn-
17042: luun ja määräämällä, että kunnan on pi- nynnäisten kykyjensä ja taipumus-
17043: dettävä se yllä, kun siihen on tulemassa tensa edellyttämällä tavalla ja sa-
17044: riittävä määrä lahjakkaita oppilaita. Kunta malla ohjata heidät valmistumaan
17045: siellä huolehtii myös siitä, ettei kansakou- niiden edellyttämille paikoille yh-
17046: lun osana toimivan oppikoulun käyminen teiskunnassa kokonaan riippumatta
17047: tuota suurempia vaikeuksia kuin kansa- vanhempien varallisuudesta ja yh-
17048: koulun käyminen. Eräissä toisissa maissa teiskunnallisesta asemasta sekä ko-
17049: on valtion apurahojen avulla :kehitetty suh- din sijaintipaikasta.
17050: teellisen tehokas lahjakkaiden avustamis-
17051: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
17052:
17053: Urho Kulova.ara.. Yrjö Kilpeläinen.
17054: Alpo Lumme. Juho Kuittinen.
17055: Matti Lepistö. Va.rma. Turunen.
17056: Valto Käkelä. B. S. Pesonen.
17057: Uuno Raatikainen. Jere Juutilainen.
17058: Aino Lehtokoski. Kauko Andersson.
17059: Samuli Tervo. Kaisa Biilelä.
17060: Viljo Rantala. Eetu Karjalainen.
17061: J. F. Tolonen. Jussi Raatikainen.
17062: Elli Nurminen. K. Hakala.
17063: Onni Peltonen. Väinö Voionmaa.
17064: Miina Sillanpää. Väinö Kivisa.lo.
17065: Valfrid Eskola. Martta. Salmela-Järvinen.
17066: Aino Malkamä.ki. A. K. Paasivuori.
17067: 368
17068:
17069: 'Vm,9.- Taiv.. al. N:o 138.
17070:
17071:
17072:
17073:
17074: J. Ba~l;a: Oppikoulujen vakinaisten laulunopettajain toi-
17075: mien muuttamisesta peruspalkkaisiksi.
17076:
17077:
17078: E drus kun n:;a.•1il:e.
17079:
17080: Pacll.a.iJ;l~ valm~tei!Ha o:):eva lliaaja ope- vaativan tutkinnon .suoriH.aminen, VU;oden
17081: tW~oPlojml.llll!a l,l\l·dist'U8ohjelma tUllee ihuo- !kestävä auslmltointi ja ikäytännöHist~n
17082: !l®.itav;a.'!l<ti ikehi~täffiään · op;piikoulujemme op~trtajanäy.tteide:n ·antaminen noranaali-
17083: op.eltllf\i()hje1m,l}&ki:n ja sama:lJ:a [korjaamaan [yseoi.ssa ja laUJluoop:ettajan toimeen valittu
17084: ~ti:tä hyl~~itty~ asema.a, illlisS~ä musiiikin- saa toimiikirjan, on siis katsottu va:kinai-
17085: opetus. Q\1l! oHv:t ~uornen tUllJDietusti laulavan siin toime.ooaltijoihin lruuluvaksi. Mutta
17086: kansan ikesk.uu~. Varsin.airnoen ~auiun toisaaiLta ikaikesta edelläJOlevasta ihuolimatta
17087: opetushan ~ erä.Wiä ~ap:aU!ks:i.ssa pysähty- hänen toimensa on palkkiotoimi ilman va-
17088: ny.t op.pikou:l'lln kal,J:d~)il.e alimmaille luokaHe kinaista peruspa;lkkaoa ja siitä johtuvia
17089: ja sen jälk-een 1@, opettajista riippuen, etuisuuksia. Tämä epäjohdonmukaisuus on
17090: vain muslikilllhistorial!l.e yleisen historian ja käsittämätön ja kaipaa kiireehliseu korjauk-
17091: kil"lrohlSitorian yh:teydoessä omistettu hiuk- sen. S·e voidaan SJUorit;taa jo ennoen mu-
17092: kasen huomiota, mutta klo~o musiioo val- siildnopetuksen ny'kyisen aseman tarkistus-
17093: tava maailma, sen. ainuHaatuiset a.rvot, jää- !takin muJOdosta:maUa musi1kinopettajain va-
17094: vät ikunkin yksilön vapaaehtoisen harres- kinais,et toimet peruspa:likikaisi1ksi.
17095: tuksen varaan. Tämä mitä ensiar:v;oisim- Edehliäolevan perUS<~hla ·esitän kun-
17096: man kulttuuritekijän <ta;haton a;liarviointi nioittaen tJdusku:nnan. hyväksyttä:väksi ;toi-
17097: ja käyttämättä jättäminen kuvastuu selv.ästi vomuksen,
17098: oppiikoulujen lau.1llllJiOpett.aj.ain. asoemassaikin. etti;i ha:Uitus. kiireellisesti ryhtyisi
17099: Toisaalta vaaditaan ~aulunopettajwlta yli- toimenp#eis#n oppikoulujen vaki-
17100: oppilastutkinnon lisäksi kolmen vuoden naisten laulunopettajain toimien
17101: kiinteä opiskelu Sibelius-alkatemiassa ja muodostarrtiseksi peruspalkkaisiksi.
17102: Helsingissä 14 p,äiv®ä h~lmiikuuta 1947.
17103: J~JPto llakala.
17104: 369
17105:
17106: VIII,1o. - Toiv. al. N:o 139.
17107:
17108:
17109:
17110:
17111: Ahmavaara y. m.: Korkeinta opillista sivistystä koskevasta
17112: järjestelyst.ä erityisesti silmällä pitäen Pohjois-S1wrnen
17113: oloja.
17114:
17115:
17116: E d u s k u n n a l ·l e.
17117:
17118: Pohjois-Suomi elää nykyään voimakkaan pi1aitoksissa opiskelevista ylioppilaista. Li-
17119: taloudellisen kehityksen merkeissä. Sen säksi meidän korkeakoulumme ovat nykyään
17120: koskissa olevien suur.ten voimavarojen käy- niin oppNailla ylikuormitetut, että niissä
17121: täntöön ottaminen, joka pa:raikaa on käyn- aletaan tehdä sulkuja ylioppilastutkinnon
17122: nissä, ,tulee nostamaan siellä esiUe la:ajan suorittaneiden vastaanottamiselle. Sellaisia
17123: ja monpuolisen yritteliäisyyden teohlisella sulkuja on jo teknillisessä koTkeakoulussa,
17124: ja telmillisellä alalla. Tämän ohella on kauppakorkeakouluissa sekä Hels,ingin yli-
17125: tekeihlä voimakas maa- ja metsätalouden opiston eräissä tiedekunnissa. Tämä tietää
17126: kehittäminen, jota varten suunniJtelmia on sitä, että vain osa opiskelijoista on tilai-
17127: tehty ja saatu toimenpiteet jo melkoisessa suudessa valmistumaan sille alalle, jol1le he
17128: mitassa käyntiinkin. Lisäksi sidlä löydetyt haluaisivat, ja melkoisen osan on joko
17129: mineraalit odottavat vain niiden esille otta- pakko antautua jollekin muulle aialle tai
17130: mista ja käyttämistä. Tällaisten ja eräiden jättää suunnittelemansa akateemiset opin-
17131: muiden ta:loudellisten toimenpiteiden ~ai not sikseen. Tällainen asiantila pakottaa
17132: kaansaaminen tulee vaikuttamaan monil[e valtiovallan suunnittelemaan toimenpiteitä
17133: taloudel~isen elämän aloille sekä Hsäämään asian auttamiseksi. Siihen on tuskin muuta
17134: samalla näiden seutujen väestöä. Näiden pätevää toimenpidettä kuin joidenkin
17135: taloudellisten suunnittelujen ja toimenpitei- uusien korkeakoulujen perustaminen ja
17136: den oheUa on tarpeen Hinnittää jo ajoissa pääkaupunkiimme kohdistuvan ylioppilas-
17137: huomiota myös siihen, miten lisääntyvän paineen siten helpottaminen. Asiain ;täl-
17138: väestön sivistystarpeet sekä näiden seutu- lainen järjes,tely sivistystoiminnan yleisen
17139: jen henkinen elämä on nousevaa taloudel- suuntauksen alrulla liittyy Jäheisesti s•iihen
17140: lista kehitystä sekä väestön lisääntymistä tarpeeseen, mikä Pohjois-Suomella on tä-
17141: s~lmällä pitäen järjestettävä. Siinä kohden män maamme osan sivistystarpeiden vastai-
17142: ei riitä ainoastaan alkeisoppilaitoksien ja seen suunnitteluun nähden. Pohjois-Suo-
17143: oppikoulujen perustaminen, vaan vaaditaan men olojen kehittymisestä siihen suuntaan
17144: toimenpiteitä myös korkeimman hengenvil- kuin edellä on esitetty seuraa pakosta, että
17145: jelyn hoitamiseksi kehittyvien olojen vaa- sinne on perustettava oppilaitoksia, joissa
17146: timuksia vastaavalla tavalla. Valitettavasti annetaan korkeinta teknillistä, kaupallist,a
17147: on todettava, että korkeimpaa opetusta an- ja yhteiskunnaUista opetusta. Mutta lisäksi
17148: tavat oppilaitokset ovat meillä, lukuunotta- se asiall!tila ~iopisto-opetukseen nähden,
17149: ma.tta pientä kasvatusopilEsta korkeakou- josta edellä on ,lyhyesti mainit.tu, pakottaa
17150: lua, joka on sijoitettu Jyväskylään, keski- ilmeisesti ennen pitkää uuden valtion yli-
17151: tetty Etelä-Suomeen ja sielläkin melkein opiston perustamiseen maahamme. Käsi-
17152: yksinomaan maamme pääkaupunkiin, ja tyksemme mukaan tämän perustaminen
17153: suurimmalta osalta Helsingin yliopistoon. saisi onnellisimman ratkaisunsa siten, että
17154: Siten esim. v. 1944-45 Helsingin yliopis- se perustettaisiin Pohjois-Suomeen niiden
17155: tossa opiskeli 75% kaikista sinä vuonna muiden korkeampien oppilaitosten läheiseen
17156: korkeakouluissa ja niihin verrattavissa op- yhteyteen, joista edellä on mainittu. Tä-
17157: 47
17158: 370 VIII,1o. - Pohjois.,Suomen yliopisto.
17159:
17160: ten saataisiin Pohjois-Suomeen luoduksi että hallitus asettaisi komitean tut-
17161: uusi lrulttuurikeskus, joka saattaisi kor- kimaan, mitä uusia suuntaviivojct
17162: keimman hengenviljelyksen välittömään yh- olisi korkeimman opillisen sivistyk-
17163: tey,teen maamme pohjoiset osalt, jotka ovat sen järjestelyssä lähitulevaisuudessa
17164: olleet siitä tähän saakka etäis,impinä. Nii- noudatettava ja mitä siinä kohden
17165: den korkeimman opillisen sivistyksen jär- olisi erityisesti tehtävä Pohjois-Suo-
17166: jestelyä koskevien kysymysten suunnittelu, men oloja silmällä pitäen, sekä mitä
17167: joista edellä on pääpiirteitä esitetty, vaatii mahdollisuuksia olisi saada Pohjois-
17168: laajakantoisia suunnitelmaa ja perusteel- Suome.en per1tstetuks~, paitsi oppilai-
17169: [ista valmistelua. Käsityksemme mukaan toksia korkeimman teknillisen, kau-
17170: olisi aika ottaa nämä kysymykset vrultio- pallisen ja yhteiskunnallisen opetuk-
17171: vallan toimesta perusteellisesti tutkittaviksi sen antamiseksi, rnyös valtion yli-
17172: ja valmisteltaviksi. Siinä ,tarkoituksessa opisto.
17173: esitämme kunnioittavimmin eduskunnan hy-
17174: väksyttäväksi toivomuksen,
17175: H~lsingisslä 10 päivänä helmillrnuta 1947.
17176:
17177:
17178: Arvi Ab.mavaara. H. A. Kannisto.
17179: Lauri Järvi. S. Salo.
17180: Päiviö Hetemäki. M. 0. Lahtela.
17181: Felix Seppälä. Erkki Koivisto.
17182: Martti Miettunen. Urho Kekkonen.
17183: H. S. Pesonen. Yrjö Hautala.
17184: Kusti Eskola. Arvi A. Koukkari.
17185: 371
17186:
17187: VUI,u. - Toiv. :al. N:o 140.
17188:
17189:
17190: Nevalainen y. m.: Kurssien järjestämisestä varsinki1~ kan-
17191: sakoUlunopettajille keskikoulun aineopettajan pätevyy-
17192: den saamista varte,n.
17193:
17194: E d u s k u n n a ll e.
17195:
17196: Maamme sekä oppi- että kansakouluissa holta ajoissa ryhdyttävä sellaisiin toimen-
17197: vallitsee nykyään ankara pätevien opettaja- piteisiin, että opettajien puute ei estäisi ja
17198: voimien puute. Oppikouluissa on varsinkin vaikenttaisi koko maamme kulttuurielä-
17199: tuntiopettajina paljon epäpäteviä, monasti mälle niin elintärkeätä koulu-uudistuksen
17200: kaikkea varsinaista ammattivalmennusta toteuttamista. Koska oppikoulun opetta-
17201: v~tilla olevia opettajia. Kansakouluissamme jista on jo nykyiselläänkin suuri puute, ei
17202: toimi v. 1946 n. 1,200 epäpärt:evää opettajaa, voida toivoa, että oppivelvollisuuskouluun
17203: niistä n. 800 yläkoulussa. Se määrä uusia saataisiin tavallista ylio,pistotietä kandi-
17204: opettajia, joka vuosittain valmistuu maamme daattitutkinnon suorittaneita opettajavoi-
17205: opettajaVJaJlmistuslaitoksista ei riitä turvaa- mia riittäv;äslti vielä hyvin pitkään aiart~~an.
17206: maan pätevää opettajavoimaa kansakoulu- Siksi olisi he~tä ryhdyttävä ya,lmis.tamaan
17207: laiJt;oksEillemme sen nykyisessäk·ään muo- lyhemmillä kursseilla. Tällaisia kursseja
17208: dossa. Opettajavalmistusta on siis joka ta- kansakoulunopettajille, ylioppilaille ja
17209: pauksessa pikaisesti laajennettava koko kou- muille vastaavat tiedot omaaville voitaisiin
17210: lulaitoksemme tarpeita silmälläpitäen. toimeenpanna esim. Jyväskylän kasvatus-
17211: Maassamme suunnitellaan toimeenpanta- opiUisessa !korkeakou[ussa ja Helsingin
17212: vaksi lähitulevaisuudessa sellainen koulu- yiliopistossa. Hu01lellisesti va:lmistetun ope-
17213: uudistus, joka tekisi keskikouluast.eisen ope- tussuunnitelman mukaan voitaisiin varsinldu
17214: tuksen yleiseen oppivelvollisuuteen kuulu- pedagoogisen kasvatuksen saaneista ja jo
17215: vaksi. Tämän johdosta tulisi kaikkien las- opettajana toimineista henkilöistä ehkä pa-
17216: ten täysipäiväinen koulunkäynti kestämään rissa vuodessa valmentaa päteviä keskikou-
17217: 8 vuotta, 7-15 ikävuoteen, josta taas joh- lun aineopetitajia. Nuorille opiskelijoille voi-
17218: tuu, että oppivelvollisuusiässä olevat iLap- taisiin samalla järjestää käytännöllistä
17219: set tulevat tarvitsemaan suhteellisesti enem- opettajaharjoittelua.
17220: män opettajavoimia kuin nykyisellään. Ope- Maassamme vallitsevaan opettajapulaan
17221: tus oppivelvollisuuskoulun yläasteilla tulee, sekiä suunnittei1lla olevaan k<m'lu-uudistuk-
17222: kuten nykyisessä oppikoulussakin, järjes- seen vedoten esi•tämme edusikunnan hyväk-
17223: tettäväksi aineopetukseksi, joka puolestaan syttäväksi toivomuksen,
17224: vaatii runsaasti erkoisvalmennuksen saa-
17225: nutta opettajakuntaa. Luonnollisesti ltuil,ee että hallitus kiireellisesti tutkitut-
17226: nykyinen kansakoulunopettajisto muodosta- taisi mahdollisuuksia sellaisten kurs-
17227: maan kantajoukon uudenkin koulun opet- sien järjestämiseksi, joilla kansakou-
17228: tajistosta, mutta he tarvitsevat erikoista lunopettajat, ylioppilaat ja muut
17229: lisävalmennusta pystyäkseen toimimaan ai- . vastaavat tiedot omaavat voisivat
17230: neopettajina uuden oppivelvollisuuskoulun suhteellisen lyhyessä ajassa saada
17231: yläasteilla. keskikoulun aineopettajan pätevyy-
17232: Tähän seikkaan sekä maamme yleiseen den.
17233: opettajapulaan katsoen olisi valtiovallan ta-
17234: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
17235:
17236: Anna Nevalainen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
17237: Kaisu-Mirjami Rydberg. Hertta Kuusinen.
17238: Juho M'åkelä. Elli Stenberg.
17239: Eino Tainio.
17240: 372
17241:
17242: VIII,12. - Toiv. al. N:o 141.
17243:
17244:
17245:
17246:
17247: Hukari y. m.: Työnjohto-opin ja yhteiskuntaopin opefttk-
17248: sesta valtion teknillisissä kouluissa.
17249:
17250:
17251: E d u s k u n n a 11 e.
17252:
17253: Viime aikojen ylleinen te~knihlinen ja sellisen yhteiskuntaopin opetuksen puut-
17254: yhteiskunnallinen kehitys maassamme on tuessa täydelleen.
17255: asettanut teknilliselle toimihenkilökun- Asian näin ollen j'a yleisen kehityksen
17256: nallemme yhä kasvavia vaatimuksia. Tek- johtaessa teknillisen koulutuksen saanei-
17257: nillisen kehityksen ohelila varsinaisen työn- den toimihenkilöiden, teollisuusteknikoi-
17258: johdon taito on lykyisessä vaativassa tuo- den ja työnjohtajien merkityksen lisäyty-
17259: tantoelämässämme joutunut koetukselle. miseen tuontantoelämässämme, (laki tuo-
17260: Useat viime aikoina tapahtuneet, yleisesti tantokomiteoista huomioi teknilliset toi-
17261: tunnetut työnjohtoon kohdistuneet työ- mihenkilöt omana ryhmänä), ei meillä ole
17262: :selkkaukset ovat osoittaneet, paitsi työn- varaa jättää huomioimatta sanottua puut-
17263: johtajien valinnan, myös heidän koulu- teellisuutta valtion ylläpitämissä teknilli-
17264: tuksensa tehostamisen tärkeyttä. sissä oppilaitoksissa, joten . ehdotamme
17265: Nykyisen nuoremman työnjohtajakun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17266: nan perusaineksen muodostavat teknilli-
17267: sen oppilaitoksen oppikurssin suorittaneet. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17268: On huomattavaa, että koulutus näissä val- toirnenpiteisiin työnjohto-opin ope-
17269: tion oppilaitoksissa on valitettavan yksi- tuksen tehostarniseksi valtion tek-
17270: puolisesti konstruktiivis-telmillistä, varsi- nillissä kouluissa sekä yhteiskunta-
17271: naisen työnjohtajakoulutuksen ollessa mer- opin ottarniseksi opetusaineena sa-
17272: kitykseltään vaatimattomalla tasolla ja nottuihin kouluihin.
17273: yleisen kansalaistiedon ja suurimerkityk-
17274: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
17275:
17276: Juho Hukari. Eino Roine.
17277: Eino Tainio. Toivo Sormunen.
17278: Vilho Lehtonen. Aleksi Rinne.
17279: Toivo Lång. Arvo Riihimäki.
17280: Esa Hietanen. Eino Kujanpää.
17281: Antto Prunnila. M. Järvinen.
17282: H. Manninen.
17283: 373
17284:
17285: VIII,1s. - Toiv. al. N:o 142.
17286:
17287:
17288:
17289:
17290: Heiniö y. m.: Mää1·ärahasta uuden koulutalon rakentami-
17291: seksi .Tampereen tekn~1liselle oppilaitokselle.
17292:
17293:
17294: E d u s k ti. n n a ll e.
17295:
17296: Jo monasti on, eduskunta katsonut ole- epäsuhde ammatti- ja muiden koulujen
17297: van syytä kiinnittää hallituksen huomiota kesken on edelleen olemassa.
17298: siihen tosiseikkaan, että maamme ammatti- Samaan aikaan kuin oppi- y. m. yleisiin
17299: opetus ei ole saanut valtiovallan puolelta kouluihin pääsevät kaikki pyrkijät, voivat
17300: sitä huolenpitoa kuin muu opetus on saa- monet ammattioppilaitokset ottaa vastaan
17301: nut osakseen. Siten hyväksyi eduskunta vain pienen osan pyrkijöistä.
17302: keväällä 1931 toivomusaloitteen, jonka mu- Tampereen tekniillinen oppilairtos, joka
17303: kaan hallitusta päätettiin kehoittaa selvit- on maamme monipuolisin 3!IDIDattioppilai-
17304: tämään miten oppikoulujen ja käytännölli- tos, se kun kolmelta eri asteelta: kansa-
17305: sille toimialoille valmistavien oppilaitosten koulun, keskikoulun ja ylioppilastutkinnon
17306: keskinäinen suhde voitaisiin saada nykyistä pohjalta, johdattaa maamme nuorisoa kym-
17307: paremmin vastaamaan sekä taloudellisia menelle eri a1a:Ne, nim. huoneenrakennuk-
17308: edellytyksiämme että todellisia kulttuuri- sen, tie- ja vesira;kennuksen, konerakennuk-
17309: tarpeitamille ja käytännöllisen elämän vaa- sen, autotekniikan, lentotekniikan, paperi-
17310: timuksia sekä ryhtymään asianmukaisiin teollisuuden, kutomateollisuude:p., kemian ja
17311: toimenpiteisiin. metallurgian alalle, on etenkin joutunut
17312: Tämä toivomusaloite johti muun muassa lapsipuolen ~.semaan. OppiJaitoksen koulu-
17313: siihen, että asetettiin n. s. ylioppilastulvan talo, joka pääosaltaan rakennettiin vuosina
17314: vastust3!miskomitea v. 1934, joka valmista- 1913-15 on suunniteltu vain 200~250
17315: missaan mietinnöissään osoitti mihin suu- oppilasta varten. Kun oppilasluku viime
17316: riin yhteis·kunnallisiin vaaroihin yhä pai- vuosina kuitenkin on ollut 1,300-1,500, on
17317: suva ylioppilastulva johtaa ja kuinka tä- täytynyt vuokrata lisähuoneistoa kahdelta
17318: män poistamiseksi olisi kehitettävä ammat- muulta koululta, joten oppilaitos on ollut
17319: tiopetusta ja etenkin keskikouluun pohjau- pakoitettu työskentelemään kolmessa eri
17320: tuvia ammattioppilaitoksia. paikassa. Samalla on täytynyt turvautua
17321: V. 1937 asetti hallitus n. s. opetustoimen vuorotyöhön siten, että on työskennelty
17322: uudistamiS- :e1i Ruudun komitean, jonka klo 8-22. Tämä on luonnollisesti suuresti
17323: ensillMlläiseksi ja tärkeimmäksi tehtäväksi vajkeuttanut oppilaitoks® toimintaa ja
17324: annettiin kiinnittää erikoista huomiota sii- rasittanut suuresti ei vain oppilaita vaan
17325: hen, että ,oppi- ja ammattikoulujen luku, my,öskin opettajia ja muita toimihenkilöitä.
17326: laajuus ja valmistusteho nykyistä parem- Ja kuitenkin on oppilaitokseen - kuten
17327: min vastaisivat maan väestön ammatillista seuraavasta taulukosta ilmenee - voitu
17328: jakaantumista". Tämä komitea ei valitet- viime vuosina ottaa pyrkijöistä vain noin
17329: tavasti koko toimiaikanaan ryhtynyt tätä neljäsosa.
17330: kysymystä selvittämään, joten tunnettu
17331: 374 VII1,13. - ·TampeTtlen tekniJHntln Gpisto.
17332:
17333: Oppt?aitokseen pyrkijät vuosina 1945-47.
17334: Teknilliseen opistoon Tekni1liseen kouluun
17335: kaikkiaan otettu % kaikkiaan otettu %
17336: 1945 tammikuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 194 24.9 1,602 427 26.7
17337: , elokuu, ylioppil. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314 123 39.2
17338: 1946 tammikuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 136 21.s 1,125 182 16.2
17339: , elokuu, ylioppil. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260 82 31.5
17340: 1947 tammikuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441 156 35.4 794 208 26.2
17341: ----------------~---------------------
17342: Yhteensä 2,419 691 28.6 3,521 817 23.2
17343:
17344: Lisäti•lan haniklluminen T~mpereen tek- vosto asetti tämän jälkeen komitean val-
17345: nilliselle oppilaitokselle onkin ollut päivä- mistamaan lopulliset piirustukset ja laati-
17346: järjestyksessä toistakymmentä vuotta. Si- maan tarpeelliset sopimukset Tampereen
17347: ten rkehoitti eduskunta hallitusta vastauk- kaupungin kanssa. Kun komitea keväällä
17348: sessaan hallituksen esitykseen tulo- ja me- 1945 oli saanut ehdotuksensa valmiiksi,
17349: noarvioksi vuodeksi 1937 ensi tilassa val- asetti kauppa- ja lteolilisuusministeriö vielä
17350: mistamaan ja eduskunnalle antamaan esi- uuden kilpailulautakunnan järjestämään
17351: tyksen Tampereen teknililisen opphlaitoksen ehdotuksesta yleisen kilpailun. Kilpailun
17352: lisärakennuksen rakentamisesta. Rakennus- tu:los ja dautakunnan dausunto asiasta an-
17353: hallituksen laadittua piirustukset ja kus- Mttiin kauppa- ja teoHisuusministeriölle jo
17354: taimusarviori lisärakennusta varten <Jppi- viime toukokuussa ja oppilaitoksen lausunto
17355: laitoksen nykyiselle tontille, otti hallitus viime kesäkuussa. Tämän jälkeen ei ole
17356: vuoden 1940 menoarvioehdotukseensa tätä asiasta kuulunut mitään.
17357: varten 4.1 miij. markkaa. Alkanut sota Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
17358: pyyhki tämän pois menosäännöstä. Myö- ehdotamme,
17359: hemmin huomattiin, että nykyinen tontti ei
17360: antanut tarpeeksi lisätilaa,. joten pyydettiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17361: Tampereeri kaupungilta kokonaan uutta ja toimenpiteisiin uuden koulutalon ra-
17362: suurempaa tonttia. Tällaisen varsin avaran kentamiseksi .Tampereen teknilliselle
17363: ja käyttökelpoisen myönsi Tampereen kau- oppilaitokselle ja ottaisi sitä varten
17364: pungin valtuustO lokakuun 20 p:nä 1942, vuoden 1948 tulo- ja menoarvioesi-
17365: ollen sallialla halukas neuvottelemaan ny- tykseen 20 miljoonan markan määrä-
17366: kyisen koulutalon ostamisesta. V altioneu- rahan.
17367: Heisiugissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
17368:
17369: Sulo Heiniö. Alpo i.u.nun,e.
17370: Eero Kivelä. Kaisa Biilelä.
17371: Matti Heikkilä. Ja.a.kko Hakala.
17372: Elli Stenberg.
17373: 375
17374:
17375: VU1,14. - Toiv. al. N:o 143.
17376:
17377:
17378:
17379:
17380: Rantamaa y. m.: Jtfäärärahasta Porin lyseon lisärakennuk-
17381: sen rakentamista ja koulurakennuksen korjaamista
17382: varten.
17383:
17384: Ed usk u rn n1a'l [ e.
17385:
17386: Porin lyseo, joka perustettiin vuonna mahdoton järjestää. Piirustussa:lia:kaan ei
17387: 1879 ja joka päästi ensimmäiset ~lioppil.aat ole, luonnontieteellinen ja Juonnonop:iJl,linen
17388: vuonna 1871, on vUJOSikymmem.et joutunut oppisali ovat aivau vanhanaikaiset ja niin-
17389: tyydyttämään laajan maaseudunkin, puhu'" ikään erittäin ahtaat. Kerhohuoneita, !Laru-
17390: matitaikaan Porin kaupungin poikien oppi- lusalia y. m. ei ole, pwhumat.ta!kaan rno-
17391: koulun tarvetta. Se on :toiminut vuosi:k~m kaHuhuoneesta, joka rn~, kun Porin l}yseos-
17392: menien aikana menestyksellä, mutta sit$ on saJkin yritetään oppilasruokailua, o1isi vält-
17393: jo kaua;n vaivannut erittäin tukala ti.lojen tämätön. Opiskelu :tapahtuu vuorolukua
17394: puute. Vuonna 1941 olikin Porin lyseon noudattaen, koska J:uokkahuoneita on niin
17395: lisärakennussuunnitelma ensimmäisellä si- vähän. Koko kou;}urakennus on yleensä!kin
17396: ja:1la, mutta nyttemmin se 1om valitettavaS!ti päiässyt jo rapp.eutumaan, jotm ti:lanne
17397: jäänyt !kolwnaan pois. Koulun oppilas- joka suhteessa huonontle ·vuosi vuodel.ta.
17398: :määrä Oll! 10 vuoden aikana suunnilleen EdeHä o:Jevaarn: viitaten ehdotamme ikun-
17399: kaksinlkertaistunut, oHen nyt 412. Rinna!k- nioit<taen eduskunnan hyväksyttäv.wksi rtoi-
17400: kaisluokkia on 5, joten nykyisin joutuu 13 vomuiksen,
17401: luokkaa työskentelemään samoissa tHoissa että hallitus ottaisi vuoden
17402: kuin aikaisemmin 8 iJ.ookkaa. Voimistelu- 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
17403: sali, jota myös !käy:t.etääll! juhl:asalina, on 10,000,000 markan määräraltan Po-
17404: aivan Hian pieni ja epä'käytännöHinoo; 1'in l']Jseon lisärakennuksen rakenta-
17405: ko!ko !koulu mahtuu jot.enku:ten juh1asruliin mista ja rakennuksen korjaamista
17406: seisomaan, mut!ta istumatilloja sinne on varten.
17407: Helsingissä 14 päivänä helmikuruta 1947.
17408:
17409: Antti J. Ra.n.tanlaa. Kyllikki Pohjala.
17410: Ar.vo Salminen. Jaakko Hakala.
17411: Ensio ltytömaa.. Walter Kuusela..
17412: Antto Prunnila. Matti Ytti.
17413: Kosti Ka.nkainen. K&lle Kirra..
17414: Leo Leppii. .Tuho M'å.kerä.
17415: A:nsebn Alesta.lo. Olga. L. Terho.
17416: Arvo Riihimäki. lta.isu-Mirja.tn.i Rydberg.
17417: Lauri Murtomaa.
17418: 376
17419:
17420: VID,15, - Toiv. al. N:o 144.
17421:
17422:
17423:
17424:
17425: Rantamaa y. m.: Määrärahasta Pieksänl/äen yhteiskouZ.un
17426: ottamiseksi valtion haltuun.
17427:
17428:
17429: E d u s ik u n n a ll e.
17430:
17431: :Maaseudun oppikoulun tarve on jatku- naista 81 %. Asukkaat ovat pääasiassa
17432: vasti suuri. Sitä todistavat yhtenään eri pienituloisia palikann&uttijoita, joista sen
17433: puolille maata perustettavat yksityiset yh- lisäksi varsin huomattava osa kuuluu Kar-
17434: teiskoulut. Erikoisen tuntuva se on ollut jalan siirtoväkeen.
17435: niillä paiikJkakunnilla, joille oppikouLuja on Pieksämäen yhteiskoulussa käy oppilaita
17436: jo kauan sitten perustettu, ja joilla oppi- paitsi Pieksämäen kauppalasta ja Pieksä-
17437: laitten jatkuva runsaus osoittaa koulun mäen maalaiskunnasta, myöskin lähiympä-
17438: välttämättömäksi. ristöstä, kuten Jäppilän, Virtasalmen, Jo-
17439: Pieksämäen suuressa kauppalassa on jo roisten, Hankasalmen ja Haukivuoren kun-
17440: vuodesta 1909 lähtien toiminut Pieksämäen nista, ja ylimmillä luokilla on oppilaita
17441: Yhteiskoulu Oy:n ylläpitämä yksityinen vielä;kin laajemmalta alueelta, sillä yliopis-
17442: yhteiskoulu. Ensimmäiset ylioppilaat val- toon johtavia oppikouluja ei ole muualla
17443: mistuivat vuonna 1929, minkä jälkeen koulu k,uin lähimmissä kaupungeissa.
17444: on jatkuvasti toiminut suurella menestyk- On pidettävä kohtuuttomana, että näin
17445: sellä. Syyslu!kukawdella 1946 oli !ko.ulun kauan yksityisen kannatuksen varassa toi-
17446: kirjoissa yhteensä 543 oppilasta, luokkia on minut oppikoulu on jatkuvasti joutunut
17447: 17 ja opettajia 18. Neljällä alimmalla luo- jatkamaan toimintaansa ilman, että se olisi
17448: 'lmlla on rinna~kaisluoklkia kullakin 3 ja otettu valtion haltuun, jota koulun johto-
17449: viidennellä luokalla 2. Viime syksynä ei kunta on useaan otteeseen anonut. Ennen
17450: voitu ensimmäiselle luokalle ottaa lruhes- sotia olikin asia valtion puolelta jo peri-
17451: kään kaikkia hyväksyttyjä pyrkijöitä, sillä aatteessa saanut myönteisen .päätöksenlk:in,
17452: koulutalossa ei ole tilaa suuremmalle oppi- mutta lykkääntyi sen toteuttaminen eräistä
17453: lasmäärälle !kuin siellä nykyään on. Ny- muodollisista syistä. Nykyisissä poikkeuk-
17454: kyinenkin oppilasmäärä voidaan sijoittaa sellisissa oloissa onkin koulun talouden-
17455: vain siten, että kahta ylintä luo~kaa varten hoito käynyt kannatusyhtiölle yhä vai'keam-
17456: on onnistuttu vuokra&maan naapuritaiosta mwksi. Erikoisesti on pidettävä kohtuutto-
17457: luolkkahuoneet, mutta n~kin ovat talvis- mana, että pienituloisten palkannauttijain
17458: aikana kouluihuoneistoksi sopimattomat sekä muodostaman paikkakunnan lasten vanhem-
17459: pienuutensa että kylmyytensä takia. mat edelleenkin joutuvat suorittamaan kor-
17460: Pi~ksä;mäen kauppala on voimakkaasti keampia lukukausimaksuja kuin asukkaat
17461: edistyvä ja kehittyvä asutuskeslru.s. Vuonna sellaisilla va uraammilla paiktka'kunnilla,
17462: 1910 oli nykyisen kauppalan alueella asuk- missä on valtion oppikouluja.
17463: kaita vain 826, v. 1920 1,332, v. 1930 2,572, Kun koulun oppilaiden luku on paikka-
17464: v. 1940 3,200 ja nykyään 6,200. Kauppa- kunnalla nopeasti lisääntynyt, varsinkin
17465: lan asukkaista on 48% valtion toimen- viime vuosina, jolloin karjalaista siirtovä-
17466: haltijoita, pääasiassa rautatieläisiä. :Muu- keä on hyvin runsaasti muuttanut Pieksä-
17467: tenkin muodostavat kauppalan asukkaista mäelle, on Pieksämän kauppalan valtuusto
17468: pa~kannauttijat ylivoimaisesti suurimman vuonna 1945 päättänyt ryhtyä toimenpitei-
17469: osan, mitä todistaa m. m. se, että kunnallis- siin uuden kunnallisen keskilooulun perus-
17470: veroista maksavat palkannauttijat koko- tamiseksi kauppalaan, ja on tätä tarkoi-
17471: VIII,15.- Rantamaa y. m. 377
17472:
17473: tusta varten jo varattu vuoden 1946 talous- mattava, että koulu omistaa Pieksämän
17474: arviossa määräraJhakin. Tämän vaiheen kauppalassa keskeisellä paikalla sijaitsevan,
17475: jällkeen tuntuu yhäkin k:ohtuuttomammalta, yhden hehtaarin suuruisen, erittäin arvok-
17476: että paiiklkaikunnalla, jonka asuk'kaista suun- kaan mkennustontin, jolle nykyinen koulu-
17477: nilleen p:uolet on valtion viran- ja toimen- talo y. m. tarvittavat raJkennukset ovat ra-
17478: haltijoita, olisi kaksi oppikoulua yksityisten kennetut.
17479: veronmaksajien iJmstannettavina. Edellä esitettyyn viitaten sekä korostaen
17480: Pieksämäen Yhteiskoulu Oy:n yhtiöko- sitä, että !koulu on jo toiminut 38 vuotta
17481: kous olikin jo vuonna 1945 päättänyt anoa, yksityisen kannatuksen varassa, ehdotamme
17482: että sen ylläpitämä !koulu otettaisiin valtion kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
17483: haltuun, jolloin kannatusyhtiö puolestaan toivomuksen,
17484: olisi valmis luoVillttamaan omaisuutensa va-
17485: roineen ja velkoineen valtiolle. Koulun että hallitus ottaisi vuoden 1948
17486: omaisuustaseesta !käy lisäksi ilmi, että !kou- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17487: lun taloutta on monista suurista va:ilkeu!k- vän suuren määrämhan Pieksämäen
17488: sista huolimatta kyetty hoitamaan tähän yhteiskottlun ottamiseksi valtion hal-
17489: saa!kka niin, että koulun taloudellinen tuun.
17490: asema on varsin hyvä. Erikoisesti on ihuo-
17491: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1947.
17492:
17493: Antti J. Rantamaa. J. F. Tolonen.
17494: Albin Asikainen. A. Pohjannoro.
17495: P. A. Karjalainen. Aino Luostarinen.
17496: Johan Toivo Järvinen. Toivo H. Kinnunen.
17497: Edvard Pesonen. K. Hakala.
17498:
17499:
17500:
17501:
17502: 48
17503: 378
17504:
17505: VIU;t6.- Toiv. aJ. N:o 145.
17506:
17507:
17508:
17509:
17510: Lähteta y. m.: M-itsseminaat·in sijoittmnisesta Ktnnijärven
17511: kir k()'fl,k!g liiän.
17512:
17513:
17514: E d u s k u 11 n a 11 e.
17515:
17516: Sodan seurauksena olemme menettäneet Kokemus on osoittanut, että seminaarin
17517: kaksi ~ansakoulunopettajien valmistuslai- oppilaiden enemmistö on siihen liittyvistä
17518: tosta, Sortavalan kaksiosastoisen yläkoulu- maakunnista ja että seminaarin ympäris-
17519: seminaarin ja Suistamon alakansakoulu- töllä ei ole opettajapulaa. Lapin ainainen
17520: seminaarin. Osaksi tästä osaksi muista opettajapula voitaisiin parhaiten voittaa
17521: syistä on johtunut vaikea opettajapula, perustamalla miesseminaari Lapin lääniin.
17522: joka nykyään uhkaa alentaa huomatta- Seminaarin perustaminen samalla toisi
17523: vasti kansansivistyksen tähänastistakin ta- huomattavan tarpeellisen lisän Pohjois-
17524: soa puhumattakaan siitä, että sodan jäl- Suomen henkisiin voimavaroihin. Kun
17525: keen olisi sitä entisestään korotettava. naissemin.a,ari on Torniossa sopii uuden
17526: Kansakoulunopettajien valmistamiseksi seminaarin paikaksi Lapin läänin itäosa,
17527: on välttämätöntä perustaa uusia seminaa- ja kun seminaari tarvitsee harjoituskou-
17528: reja ainakin yhtä pailjon kuin meneltettiin. iluansa vmten runsasoppilaista kansakou-
17529: Ktm Raahea ja Kajaania pohjoisempana lua, 011 Lapin itäosassa Kemijärven kir-
17530: ei ole muita seminaareja kuin ainoastaan konkylä sopivin seminaarin sijoituspaikka.
17531: alakansakouluseminaari Torniossa on asian- Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen
17532: mukaista perustaa miesseminaari Pohjois- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
17533: Suomeen, jotta se turvaisi opettajien, eri- toivomu:lmen,
17534: koisesti miesopettajien saannin maan har-
17535: vimmin asuttuun osaan, jossa opettajain että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17536: puute on ollut jatkuvasti suurin. Nais- siin, et}tä uudelleen sijoitettav·ista
17537: seminaari Torniossa pitää jo huolen nais- opettajainvalmistuslaitoksista miesse-
17538: opettajien valmistamisesta alakouluas- minaari sijoitettaisiin Kemijärven
17539: teelle, myöhemmin yläkouluseminaariksi kirkonkylään.
17540: muutettavana kansakoulun kaikille asteille.
17541: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
17542:
17543: M. 0. Lahtela. Kustaa Tiitu. Aapo Inkinen.
17544: Erkki Koivisto. Martti Miettunen. Juho Paksujalka.
17545: Samuli Simula. H. S. Pesonen. Elsa Karppinen.
17546: Toivo Ikonen. Markus Niskala. Eino Tainio.
17547: Antti A. Koukkari. Johannes Virolainen. Päiviö Hetemäki.
17548: Eemil Pääkkönen. Matti Pärssinen.
17549: 379
17550:
17551: VUI, 11. · - Toiv. al. N :o 146.
17552:
17553:
17554:
17555:
17556: Malkamäki y. m.: Kansakoululainsäädännön lwon.nasta.
17557:
17558: E d u s k u n n a 11 e.
17559:
17560: V. 1936 vaJltioneuvosto antoi professori jen kierrättäminen eri viranomruisten vä-
17561: Tapio Tarjanteen tehtäväksi koota ja jär- lillä. Samalla kun kansakoululainsäädäntö
17562: jestelmällisesti yhdistää kaikki kansakoulu- kodifioidaan, samalla myös kansakouluhal-
17563: Laitosta koskevat säännökset sekä tällöin linto saadaan yksinker.taisemmaksi. Kun-
17564: poistaen voimassaolevien säännösten ristirii- ltien ja kansakou:lun johtokuntien kannalta
17565: taisuudet ja puutteellisuudet laatia ehdo- tämä seikka on erittäin tärkeä.
17566: tuksen tarvittavaksi [ainsäädännöksi. Kun Kansakoululainsäädännön kodif,ioiminen
17567: professori Tarjanne oli omasta osastaan lienee lykätty toistaiseksi n. s. koulunuudis-
17568: suorittanut tehtävänsä, valtioneuvosto an- tuksen valmistelujen vuoksi. Näillä asioilla
17569: toi kansakoulukomitean tehtäväksi yhdessä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään hai:tallista
17570: hänen kanssaan vielä tarkistaa ehdotus ja vaikutusta toisiinsa. Päinvastoin varmaan-
17571: laatia lopullinen muoto kansakoululaille ja kin tuntuvasti helpommin voitaisiin suorit-
17572: kansakouluasetukselle. Sotien aiheuttaman taa koulunuudistuksen suunnitteil.eminen,
17573: keskeytyksen jälkeen kansakoulukomitea jos sen rakennuspohjana olisi yksinkertai-
17574: toukokuussa 1945 antoi mietintönsä, johon siin periaatteisiin muovattu, huolella har-
17575: sisältyy kansakoululainsäädännön kodi- kittu kansakoululaki. Jos taas kodifiointi
17576: fiointi. Sen jälkeen kuitenkin koulutoimen yritetään suorittaa suurten koulunuudistus-
17577: uudistaminen on annettu uuden komitean kysymysten yhteydessä, joiden loppura:tkai-
17578: suunniteltavaksi, ja sanottu kodifiointi suja on mahdoton ennakolta täsmälleen tie-
17579: näyttää toistaiseksi unohtuneen. tää, silloin juuri kodifioinnista saattaa
17580: Kansakoululainsäädäntö on tunnetusti tulla uudistuksen Jlopullisesti kaatava este.
17581: heikko. Se on peräisin eri ajoilta. Niinpä Jos lukuisia asioita koetetaan suorittaa yh-
17582: esim. sellainen keskeinen käsite kuin kan- dessä, voidaan epäonnistua kaikessa.
17583: sakowlu ei ole yksimerkityksinen. Eri koh- Kansakoululainsäädännön kodifioinnin
17584: dat laeissa ovat ristiriidassa keskenään. viivyttämisestä on haittaa kansakoulun ke-
17585: Toisia kohtia ei voida sovelluttaa käytän- hittämiselle ja kansanopetukselle. Täyttyisi
17586: töön. Ristiriidat !l.acissa aiheuttavat risti- ol,la hyvin perusteltu, pätevä syy, ennen-
17587: riitoja myös hallinnon hoidossa. Kansa- kuin viivyttelyä voitaisiin puoltaa. Sel-
17588: koulutoimen alalla olisi huomattavasti vä- laista syytä ei ole. Sen tähden kunnioit-
17589: hemmän riita-asioita, jos kansakoululain- taen esitämme eduskunnan päätettäväksi.
17590: säädäntö olisi kodHioitu ja samalla siinä toivomuksen,
17591: olev~t risti11iitaisuudet oikaistu.
17592: Pahinta kuitenkin on, että kansakoulu- että hallitus mahdollisimman no-
17593: lainsäädäntö nykyisellään on kohtuuttoman peasti ryhtyisi toimenpiteisiin kodi-
17594: monimutkainen ja aiheuttaa hallinnollisille fioidun kansakoubulainsäädännön ai-
17595: viranomaisille, varsinkin kunnille, paljon kaansaamiseksi.
17596: turhaa työtä. Silile on ominaista asiakirjo-
17597: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
17598:
17599: Aino Malkamäki. Matti Lepistö. Juho Mäkelä. · Juhani Leppälä.
17600: Eino Raunio. Erkki Koivisto. Walter Kuusela. Antti J. Rantamaa.
17601: SamuH Tervo. Johannes Wirtanen. Albert Brommels. Alpo Lumme.
17602: Jere Juutilainen. Lauri Järvi. Edvard Pesonen. Kaisa Hiilelä.
17603: Olga L. Terho. H. S. Pesonen. P. A. Karjalainen.
17604: 380
17605:
17606: VIII,1s.- Toiv. al. N:o 147.
17607:
17608:
17609:
17610:
17611: Malkamäki y. m.: Lis&yksesWi vuoden 1947 tulo- ja meno-
17612: arvioon uusien kokeilukeskikoulujen perustamista ja
17613: ylläpitämistä varten.
17614:
17615:
17616: E d u s k u n n a ll e.
17617:
17618: Vuoden 1946 tammikuun 10 päivänä tuli teessa kokeilukeskikouluja on kuitenkin pe-
17619: voimaan n. s. kokeilukoululaki, jonka mu- rustettu aivan liian vähän. M. m. maassa
17620: kaan kunnat valtioneuvoston luvalla ovat ei ole ainoatakaan ruotsinkielistä kokeilu-
17621: oikeutettuja perustamaan ja ylläpitämään koulua. Mielestämme varoja olisi myön-
17622: kansakoulun osana toimivia keskikouluja, nettävä tarkoitukseen paljon runsaammin,
17623: mikä merkitsee, että näiden koulujen oppi- pari kolme koulua on aivan liian mitätön
17624: lailla on kaikki kansakoulun suomat edut määrä.
17625: ja asianomaisilla kunnilla näistä kouluista Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
17626: sama valtioapu kuin kunnan kansakoulus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17627: sakin
17628: Maalaiskunnat olisivat ymmärrettävistä että hallitus antaisi Eduskunnalle
17629: syistä hyvin haluk!kaat perustamaan kokei- esityksen riittävän suuren määrära-
17630: lukeskikouluja. Kesällä 1946 haki tällaista han ottamisesta lisäyksenä vuoden
17631: oikeutta jo lähes 60 kuntaa, ja alinomaa 1947 tulo- ja menoarvioon uusien
17632: edelleen tiedusteliaan mahdollisuuksia ko- n. s. kokeilukeskikoulujen perustami-
17633: keilukeskikoulun saamiseksi. Varojen puut- seen ja ylläpitämiseen.
17634: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
17635:
17636: Aino iVIalkamäki. Edvard Pesonen.
17637: Juhani Leppälä. P. A. Karjalainen.
17638: Albert Bromme1s. Juho Kuittinen.
17639: Antti J. Rantamaa. Alpo Lumme.
17640: Kaisa Hiilelä.
17641: 381
17642: VID,19.- Toiv. al. N:o 148.
17643:
17644:
17645:
17646:
17647: Lumme y. m.: Määrärahasta kansakoulunopettajain jatko-
17648: . opetuksen tehostmnista ja suunnitelmallista järjestä-
17649: mistä varten.
17650:
17651:
17652: E d u s kun n a 11 e.
17653:
17654: Kansakoulutoimen viimeaikainen kehi- säksi tarpeita, joiden täyttäminen ei enaa
17655: tys tekee kansakoulunopettajain jatko- ole ehdonvallan asia, vaan välttämättö-
17656: opiskelun tehostamisen ja suunnitelmalli- myys.
17657: sen järjestämisen monesta syystä entistä- Kansakoulutoimen järjestysmuotolain
17658: kin tarpeellisemmaksi. toukokuun 26 päivänä 1944 annettu 9 a §
17659: Jokaisessa ammatissa, mutta varsinkin säätää kaikille uusille opettajille velvolli-
17660: niin henkistä laatua olevassa, kuin kansa- suuden ottaa osaa nuorisotyöjohtajakurs-
17661: koulunopettajan tehtävä on, on ammatin seihin sekä suorittaa erityinen tutkinto
17662: harjoittajan jatkuva kehittyminen, missä nuorisonkasvatusopissa ja kouluhallin-
17663: opiskelu muodostaa olennaisen osan, menes- nossa. Tarkoitukseen on määräraha myön-
17664: tyksellisen työn ehdoton edellytys. Koulu- netty, mutta toiminta on tilapäisesti jär-
17665: laitoksen koko olemassa()tlon ajan tämä on jestetty ja vain suomenkielisille opetta-
17666: selvästi tajuttu. Sen ilmauksia olivat yli- jille. Se tulisi ulottaa myös ruotsinkieli-
17667: opistolliset jatkokumsit, opiskelu kesäyli- siin ja kaipaa vakiinnuttamista.
17668: opistoissa, kuuntelu- ja luentopäivät vuoro- Kansakoulutoimen järj estysmuotoasetuk-
17669: vuosina eri seminaareissa sekä opettaja- sen 20 § :n 4 momentin huhtikuun 4 päi-
17670: järjestöjen loma-aikoina toimeenpanemat vänä 1942 tapahtunut muutos vaatii tyt-
17671: opintopäivät. Osaa niistä tuki valtio, osa töjen käsityön ja kotitalouden opettajia
17672: nojautui opettajain omaan uhrautuvaisuu- suorittamaan erityisen tutkinnon, mikäli
17673: teen. Osanotto niihin oli aina vilkas. So- he eivät ole valmistuneet vastaavissa am-
17674: tien tuomat vaikeudet ovat tyrehdyttäneet matillisissa oppilaitoksissa. On osoittautu-
17675: tämän toiminnan varsin vähiin. Valtio on nut, että kansakoulunopettajat haluavat
17676: katsonut voivansa sitä avustaa enää vain suorittaa tämän tutkinnon. Mainittujen
17677: Jyväskylän kesäyliopistolle otetulla mää- opettajain kysyntä on suuri ja tulee jat-
17678: rärahalla, joka on v. 1938 arvioitu riittä- kumaan. Opiskelua tulee siis järjestää.
17679: väksi ja opettajain palkka- ja elintason Tarkoitukseen on myönnetty määräraha,
17680: alentuminen on supistanut myös yksityis- mutta jatkokoulutuksen muotoja vasta
17681: ten mahdollisuudet murto-osaan entises- haetaan. Nykyisin käytetyt oppilaitokset
17682: tään. kärsivät tilain ja opettajavoimain puu-
17683: Monien muiden menetystemme rinnalla tetta. Kysymyksen järjestelyssä on hallin-
17684: tämä kaikki on liian kalliisti aikaansaa- nollista tehtävää.
17685: tua säästäväisyyttä, koska sen vaikutukset Kansakouluun kuuluvan ammatillisen
17686: kantautuvat niin kauaksi tulevaisuuteen. jatkokoulun ja keskikoulun perustamisesta
17687: Sivistystyömme elvyttämisen ensimmäisiä kokeilutarkoituksessa tammikuun 10 päi-
17688: tehtäviä on parannuksen tässä aikaansaa- vänä 1946 annettu laki on jo saanut ja
17689: minen. Kelvollisiksi havaituille jatko-opis- edelleen saa aikaan opettajain kysyntää
17690: kelun muodoille on avattava jälleen mah- mainittuihin kouluihin. Asian auttamiseksi
17691: dollisuudet. ovat toimenpiteet tarpeen. Lähinnä on täl-
17692: Mutta kehitys on tuonut mukanaan li- löin saatava kosketus ja yhteistyö yliopis-
17693: 382 VIII,19. - Kansakoulunopettajain jatko-opetus.
17694:
17695: tojen, korkeakoulujen ja ammattiin val- neuvoksen kelpoisuuden omaava johtaja ja
17696: mistavien oppilaitosten kanssa. Sekä täl- kansakouluntarkastajan kelpoisuuden täyt-
17697: laista valmistumista varten että muuten- tävä toimistopäählikkö, jonka erityisenä teh-
17698: kin Qn kansakoulunopettajain mahdolli- tävänä olisi ruotsinkielisten asiain hoita-
17699: suudet yliopistossa ja korkeakoulussa opis- minen. Samansuuntaisen esityksen on kou-
17700: keluun selvitettävä ja siihen tietyissä ta- luhallitus tietämämme mukaan tehnyt jo
17701: pauksissa tarpeellinen esivalmistus annet- kuluvan vuoden menoarvioon.
17702: tava. Koskettelemiemme puutteellisuuksien
17703: Sotien johdosta opettajain valmistus oli poistamisesta koituisivat seuraavat kustan-
17704: lyhytaikaisempaa ja eräissä suhteissa vä- nukset:
17705: hemmän perusteellista kuin säännöllisenä Yliopistollisten jatkokurssien menot ja
17706: aikana ja kuin on välttämätöntä pidettävä. apurehwt osaanottajille 300,000 mk; Jy-
17707: Tälle ryhmälle sopivan täydennysopiske- väskylän kasvatusopillisen korkeakoulun
17708: lun järjestäminen on toteuttamista kai- kesäyliopiston käytettäväksi 250,000 mk;
17709: paava tehtävä. kuuntelu- ja luentopäivien toimeenpanemi-
17710: Kaikki edellä esitetyt jatkokouluttamis- seen seminaareissa ja osanottajain matka-
17711: kysymykset ovat riippumattomat siitä, avustukset 100,000 mk; jatko-opetuksen
17712: minkälaisen ratkaisun suunnitteella oleva järjestäminen esivalmennusta varten yli-
17713: koulunuudistus saa. Niihin on myös kan- opistoissa ja korkeakouluissa opiskelemi-
17714: sakoulunopettajain valmistus. ja jatkokou- seen 150,000 mk; täydennysopetuksen jär-
17715: lutuskomitea mietinnössään kajonnut ja jestäminen ensi sijassa sodan aikana val-
17716: huomauttanut asian kiireellisyydestä. Sa- mistuneille opettajille 200,000 mk, sekä
17717: malla komitea on esittänyt, että työtä var- kansakoulunopettajain jatko-opintotoimis-
17718: ten kouluhallituksen yhteyteen perustet- ton perustamista varten kouluhallitukseen
17719: taisiin opettajain jatko~opiskelua järjes- kouluneuvoksen palkkausta vastaava mää-
17720: tävä ja ohjaava elin, koska kaikki tämä räraha toimiston johtajalle ja kansakou-
17721: ei mahdu kouluhallituksen muutenkin laa- luntarkastajan palkkausta vastaava ruot-
17722: jentuneeseen työmäärään ja koska keskit- sinkieliselle toimistopäällikölle, jatko-
17723: tämisestä on ilmeistä etua odotettavissa. opintojen neuvottelukunnan kokouspalk-
17724: Lisäksi tulisi tehdä mahdolliseksi olla kiot 20,000 mk, toimiston kansliatarvik-
17725: suunnitteluissa hyvässä kosketuksessa keet ja painatuskustannukset 75,000 mk
17726: muun muassa opettajajärjestöjen ja kan- sekä sekalaiset menot 50,000 mk.
17727: sakouluntarkastajain kanssa ja sen takia Kaiken 'edellä sanotun perusteella kun .
17728: asettaa tätä varten neuvottelukunta, jonka nioittavasti esitämme eduskunnan päätet-
17729: yksityiskohtien esittäminen tässä voidaan täväksi toivomuksen,
17730: sivuuttaa. Joustavan järjestelyn aikaan-
17731: saamiseksi jatko-opiskelukysymysten käy- että hallittts ottaisi vuoden 1948
17732: tännölliset puolet tulisi elimen voida hoi- tulo- ja menoarvioesitykseensä kan-
17733: taa verraten itsenäisesti ja vain periaat- sakoulunopettajain jatko-opetuksen
17734: teellisissa ratkaisuissa turvautua kouluhal- tehostamiseen ja suunnitelmalliseen
17735: litukseen. Kansakoulunopettajain jatko- järjestämiseen tarpeellisen määrä-
17736: opiskelutoimiston muodostaisivat koulu- mhan.
17737: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
17738:
17739: Alpo Lumme. 0. Muikku.
17740: Urho Kulovaara. Sulo Heiniö.
17741: Uuno Raatikainen. Kauko Andersson.
17742: Samuli Tervo. A. K. Paasivuori.
17743: 383
17744:
17745: VIII,zo. - Toiv. al. N:o 149.
17746:
17747:
17748:
17749:
17750: Kulovaara y. m.: Supistettujen karnsakmilujen ntu,uttamti-
17751: sesta tiiydellisiksi.
17752:
17753:
17754: E d u s k u n n a ll e.
17755:
17756: Kun oppivelvollisuuslaki v. 1921 säädet- Voitaneen sanoa, että käytännöllisesti
17757: tiin, hyväksyttiin kaksi heikkoa ik?.ul~uo katsoen puoliaikaiset alakoulut on nyt
17758: toa supistettu kansakoulu ja 18-vnkkomen muutettu 36-viikkoisiiksi. Loputkin muut-
17759: alakansakoulu. Kumpainenkin ajateltiin tunevatkin läihivuosien aikana.
17760: harvinaiseksi poik!keukseksi täydellisestä Mistä johtuu suph;tetun koulun sitkeys
17761: kansakoulusta. Toisin kuitenkin kävi. Su- ja levenemistaipumus? Lähinnä siitä, että
17762: pistetun kansa:koulun kehitys on ollut seu- oppivelvollisuuslaissa olevat säännökset
17763: raava: estävät kuntia järjestämästä täydellisiä
17764: Koulujen kansakouluja niiden sijaan. Oppivelvolli-
17765: Lukuvuosi lukumäärä
17766: suuslain 6 § velvoittaa maalaiskunnat jaika-
17767: 1925-26 ............ 301 maan alueensa niin pieniksi kansakoulupii-
17768: 1930-31 0 ••••••• 0 ••• 985 reiksi, ettei niihin useinkaan voida perus-
17769: 1935-36 0 0. 0 ••••• 0 •• 1,481 taa täydellistä kansakoulua. Saman lain
17770: 1937-38 0 0 0 •••• 0 •••• 1,631 9 § velvoittaa kunnan perustamaan tällai-
17771: 1940--41 • 0 •• 0 0 •• 0 •• 0 1,370 seen piiriin supistetun koulun. Kansakoulu-
17772: 1943--44 • 0 •••••••••• 1,767 laitolk:sen kustannuslain 4 § velvoittaa kun-
17773: 1944--45 ••••• 0 0 ••••• 1,433 nan rakentamaan oman koulutalon pienille-
17774: 1945-46 •• 0 0. 0 •• 0 ••• 1,420 kin supistetuille kouluille. Ja kun koulu-
17775: 1946-47 •••••••• 0 •• 0 1,496 talo on rakennettu, on piiriä enää vaikea
17776: liittää naapuripiiriin. Syntyväisyyden vaih-
17777: Supistettu kansakoulu on siis kehittynyt teluista johtuva kouluikäisten lasten luku-
17778: ennakolta arvaamattoman lukuisaksi. Sel- määrän suuri muuttelevaisuus lisää vielä
17779: laisena se huomattavasti madaltaa kansan- edelläsanottujen lainkohtien vaikutusta.
17780: opetuksen tasoa. Siirtoväen sijoittuminen Kunnan on pakko perustaa piiri ja koulu,
17781: on aiheuttanut supistettujen koulujen muut- silloinkin kun sattumalta oppilasmäärä on
17782: tamista täydellisiksi, samoin oppivelvolli- poikkeuksellisen korkea. Kun sitten talo on
17783: suuslain 9 § : n 27 päivänä huhtikuuta 1945 raJkennettu, on jo myöhä ottaa huomioon
17784: tapahtunut muutos. Kuitenkin näyttää oppilasmäärän vastaista alentumista.
17785: siltä, että supistettu koulu on jälleen alka- Supistetun koulun levenemistä edistä-
17786: massa uutta laajentumiskauttansa. mässä on vielä muitakin syitä, esim. lyhyt
17787: Puoliaikaisten alakoulujen suhteen kehi- koulumatka. Vastaavista heikoista koulu-
17788: tys on ollut edullisempi. Se näkyy seuraa- muodoista on esim. Amerikassa ja Ruot-
17789: vasta: sissa päästy kehittämällä oppilaiden kou-
17790: lussakäyntiä linja-autoilla.
17791: kiertäviä kiinteitä
17792: Lukuvuosi alakouluja 18koisia
17793: viik- Supistetun kansakoulun korvhaminen täy-
17794: dellisellä kansakoululla on koulunuudistuk-
17795: 1925-26 .......... 127 616 sen ensimmäisiä tehtäviä. Vasta sen jäl-
17796: 1930---31 ••• 0 ••••• 0 128 1,056 keen kansakouluasteelle voidaan sijoittaa
17797: 1935-36 .......... 118 1,125 keskikoulu, jota usein esitetään pääasialli-
17798: 1940---41 •••••• 0 0. 0 66 581 sena ikoulunuudistuksena. Kun kysymys
17799: 1945--46 •• 0 ••• 0 0 •• 39 185 kuitenkin on useiden lainkohtien muuttami-
17800: 1946--47 0 0 •• 0 ••••• 22 136 sesta ja niissä hallituksen valmistelu on
17801: 384 VIII,2o. - iSupistetut kausa.koulut.
17802:
17803: tarpeen, esitämme eduskunnan hyväksyttä- jen kansakoulujen suurin osa saatai-
17804: väksi toivomuksen, siin korvat1tksi täydellisen kansakou-
17805: lun opetuksella, ja antaisi Eduskun-
17806: että hallitus kii1·eellisesti selvityt- nalle esitykset tarvittavista lainmuu-
17807: täisi kysymyksen, miten supistettu- toksista.
17808:
17809: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
17810:
17811: Urho Kulovaara. Juhani Leppälä.
17812: Alpo Lumme. Aino Lehtokoski.
17813: Juho Kuittinen. Aino Malkamäld.
17814: Varma K. Turunen. Erkld Koivisto.
17815: 385
17816:
17817: VIII,21. - Toiv. al. N:o 150.
17818:
17819:
17820:
17821:
17822: E. Koivisto y. m.: Virka-asuntojen hankkimisesta Kemijär-
17823: ven, Lapin, Länsipohjan ja Kainuun piirien kansakou-
17824: lujen tarkastajiUe.
17825:
17826: E d u s k u n n a 11 e.
17827:
17828: Useille valtion viran ja toimen haltijain jen piiri:tarkastajat. . Muutamia vuosia sit-
17829: r;vhmäille kuuluu palkkaetuina virka-asunto, ten toimitettiin PohjoisSuomessa uusi kan-
17830: josta nämä maksavat valtiolle säädetyn sakoulujen tarkastuspiirijako. Tällöin pe-
17831: vuokran. Näin on valtion puolesta pyritty rustettiin kaksi uutta rajaseututarkastus-
17832: järjestämään etenkin posti- ja liikenteen piiriä, Kemijärven ja Kainuun piirit. Toi-
17833: sekä rtuhlin ja armeijan palveluksessa. ole- menpide merkitsi tärkeätä edristystä raja-
17834: ville viran ja toimen haltijoille. Pohjois- seutujen koulualalla. Mutta samalla on to-
17835: Suomessa ja syrjäisi1llä Tajaseutupaikka- dettu näiden virkojen täy:ttämisessä huo-
17836: kunnilla virka-asunto on yleensä kuulunut lestuttavana vaikeutena juuri asuntojen
17837: myös tuomareille, nimismiehille, lääkäreille, puute. Niinpä esimerkiksi Kemijärven pii-
17838: eläinlääkäreille, metsänhoitajilile j. n. e. Tä- riin ei ole saatu pysyväistä tarkastajaa.
17839: hän toimenpiteeseen on oltu pakoitettuja Nykyinenkin tarkastaja, joka parin vuoden
17840: paitsi sentakia, että näillä seuduilla viran- ajalla on jo kuudes virassaan, on jo hake-
17841: hoito tuottaa monia vaikeuksia, myöskin nut uutta virkaa. Myös Kainuun piirin
17842: siksi, ettei tarkoitukseen ole ollut asuntoja tarkastajana, joka asuu Suomusswlmella, on
17843: vuokrattavissa. asuntovaikeuksia.
17844: Viime mainittu puute on nyt tullut en- Jotta tämä 'epäkohta saataisiin poiste-
17845: tistä paljon pahemmaksi. Sen jäJlkeen kuin tuiksi olisi ·e'l'äilhle Pohjois-Suomtln krunsakou-
17846: saksalaiset ovat perin pohjin .tuhonneet Poh- lujen tarkastajille valtion puoles1a raken-
17847: jois-Suomessa sekä yksityisten että valtion nettava virka-asunto. Sellainenharr 'lam
17848: omistamat asunnot, on hävitetyllä alueella mukaan Imuluu kai.lk:i'llle maalai!skuntien
17849: ollut mahdotonta saada viran ja toimen ik:ansakouilunopettajil1ekin. Tarkastajat .luon-
17850: haitijoille asuntoja. Paikkakuntien asuk- noLlisesti maksaisivat asunnostaan valtiolle
17851: kaiden on itsensäkin vielä pi,temmän aikaa säädetyn vuokran. Näin ollen tämä toi-
17852: asuttava paljon ahtaammissa asunnoissa menpide ei kysyisi suuria menoja. Kun
17853: kuin ennen sotia, sililä riittämättömien kor- virka~asunnon hankkimiseen on oltu pako-
17854: vausten ja korkeitten rakennuskustannus- tettuja ryhtymääJn moniin muihin viran-
17855: ten vuoksi jälleenrakentaminen voi vain haltijaryhmiin nähden Pohjois-Suomessa
17856: osittain toteutua. ja kun tällä toimenpiteellä nämä sy;rjäi-
17857: Tämän vuoksi on valtiovallan toimesta jo set kansaik:ou'lujen tarkastu:spi.irit saataisiin
17858: ryhdytty rakentamaan hä.vitetyllä alueella edes likipitäen yhtä edwH.isoon asemaan
17859: useille eri hallinnon aloi!lla toimiville viran 1kuin eteläisemmät, ehdotamme kunnioittaen
17860: ja 'toimen haitijoille virka-asuntoja. Vain eduskunnan hyväksyttäväks1 rt<>ivomuksen,
17861: tämän kautta voidaan sinne saada pätevää
17862: virkamiehistöä ja jo virassaan oleva pysy- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17863: mään paikoillaan. siin virka-asuntojen hankkimiseksi
17864: On kuitenkin eräs ryhmä viran ja toi- J(emijärven, Lapin, Länsipohjan ja
17865: men haltijoita, joille tähän asti ei ole kuu- Kainuun piirien kansakoulujen tar-
17866: lunut virk·a-asuntoja, nimittäin kansakoUilu- kastajille.
17867: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
17868:
17869: Erkki Koivisto. Lauri Järvi. M. 0. Lahtela. H. S. Pesonen.
17870: Eemil Pääkkönen. Eemil Luukka. Markus Niskala.
17871: 49
17872: 386
17873:
17874: VIII,22. - Toiv. al. N:o 151.
17875:
17876:
17877:
17878:
17879: Luukka y. m. : Toirnenpiteistä itäisen. ja pohjoisen raja-
17880: seudun kansakouluolojen korjaamiseksi.
17881:
17882:
17883: E d u s k u n n a II e.
17884:
17885: Rajaseutujen kansakouluoloissa on senkin tuu korvaamaan mitä a:lkeellisimmalla rta-
17886: jälkeen, kun marraskuun 22 päivänä 1946 valla. Kun tähän yhtyy rajaseutuolojen
17887: annetuilla oppivelvollisuuslain 1 § :n ja muut tunnetut vaikeudet, ei ole ihmetel-
17888: kansakoulujen kustannuslain 19 §: n muu- tävää, että nämä seudut poteva:t mitä pa-
17889: toksilla on ~aajennettu oppivelvollisuutta ja hinta opettajapuutetta. Ihmeterltävää pi-
17890: järjestetty oppilaiden kouluihin saattamis- kemmin on, että sinne näissä oloissa saa-
17891: ja heidän majoittamiskysymyksensä, val- daan senkin verran opettajia.
17892: lalla vaikeita epäkohtia ja kohtuUJttomuuk- Kuluvana Jukuvuotena toimii 25:ssä ra-
17893: sia maan muihin osiin verrattuna. Räi- jaseudun kunoo.ssa, joissa virkoja on kaik-
17894: keimpiä niistä on omien koulutalojen puute kiaan 856, epäpä:tevinä väliakwisina 62 mies-
17895: ja epäpäteväin opettåjain suhteettoman ja 170 naisopettajaa, minkä lisäksi vielä tu-
17896: suuri :lukumäärä. lee 4 mies- ja 27 naisopettajaa henkilökoh-
17897: Lukuvuonna 1945-1946 toimi kaikista taisina sijaisina. Epäpäteväin opettajain
17898: maan kouluista, rajaseutujen koulut mu- lukumäärä on näin ollen 263 eli 30.7 %.
17899: kaan [uettuina, kokonaan vuokrahuoneissa Kahdeksassa kunnassa, joissa tilanne on vai-
17900: 15.s %. Kahdeksassa rajaan koskettavassa kein, on epäpäteväin määrä keskimäärin
17901: tarkastuspiirissä tämä luku oli 37.6 %. Ku- 50.6% ja kahdessa vaikeimmassa tapauk-
17902: rluvana lukuvuotena rtällä alueella valmistuu sessa 61 ja 57%. Koko maan suomenkie-
17903: 24 koulutaloa ja ensi syksyyn mennessä lisissä kouluissa, joissa epäpäteväin määrä
17904: lisäksi 9 koulutaloa. Prosenttiluku alenee nyt on poikkeukselrlisen suuri, se on noin
17905: tämän johdosta lukuvuodeksi 1947-1948 9 %, ja muussa osassa maata, rajaseudun
17906: 35.2 :een. Miten pitkä matka vielä on koulut pois 'laskettuina, 7.3 %. Näiden seu-
17907: edessä, havaitaan, kun tiedetään, että sa- tujen opettajain tarve jo olemassa oleviin
17908: moissa piireissä viimeksi mainittuna vuo- kouluihin on lähes se määrä, mikä nykyisin
17909: tena toimii omissa koulutaloissa 877, mutta vuodessa voidaan valmistaa. Mutta sitä li-
17910: kokonaan vuokrahuoneissa 471 koulua. V as- sää vielä melkQisesti alussa mainittujen
17911: taavat luvut muun osan maata suomenkieli- lainmuutosten v~ikutus. Kuinka paljon
17912: sissä kouluissa ovat 5,665 omaa ja 759 uusia kouluja :tä"män johdosta joudutaan
17913: vuokrattua kouluhuoneistoa. Vaikka uusien perustamaan, ei ole t<iedossamme, mutta
17914: twlojen rakentamiseen ei määrärahain puo- rlukuvuotena 1945-1946, jolloin aikaisem-
17915: lesta ole ollut estettä, on mielestämme jat- mat oppivelvollisuutta koskevat säännökset
17916: kuvasti kiinnitettävä huomiota siihen, että olivat voimassa, oli kosketelluissa kahdek-
17917: rakennusaineiden saamiseksi tehdään kaikki sassa tarkastuspiirissä oppivelvollisuus to-
17918: mahdollinen. il;euttamatta 3.9% :ssa ik:oulupiirrejä, kun se
17919: Koulutalojen puute ei vaikuta yksin kou- maan suomenkielis,issä piireissä rajaseutu
17920: lun työhön sellaisenaan, vaikka vuokrahuo- mukaan luettuna oli 1.5% ja irlman raja-
17921: neet rajaseudun olojen johdosta siellä seutua 0.9. Uusien opettajanvirkain tarve
17922: yleensä ovat heikommat kuin rinnemaillla. pelkästään oppivelvollisuuden jossakin muo-
17923: Koulutalojen puute on samalla opettajan dossa toteuttamiseksi on siis tästäkin pää-
17924: asunnon puute, jonka opettaja yleensä jou- tellen juuri Tajaseuduilla erittäin tuntuva.
17925: VIII,22. - Luukka y. m. 387
17926:
17927: Opettajapuutteen poistamiseksi on vain pätevän opettajiston ja vapautuu turvautu-
17928: yksi keino: lisätty valmistus. Sen onnistu- masta ylimääräisiin ja tuntiopettajiin siinä
17929: miseen on kuitenkin tarpeen, että alalle on määrässä, missä tämän nyt täytyy :tapah-
17930: riittävästi tulijoita ja että alla siis tarjoaa tua.
17931: selJaiset edut, että sille lähdetään. Mutta Mutta ei yksin seminaarin opetustilain
17932: valmiiden opettaja1n sijoittumiseen rajaseu- ja opettajavoiman järjestely riitä, kun asiaa
17933: dulle tämä ei yksin vaikuta eikä ainakaan katsotaan rajaseudun näkökulmasta. Mo-
17934: niin kauan, kun opettajia on vähän. Päte- lempiin seminaa:reihin on järjestettävä riit-
17935: väi:h opettajain tasaisemman jakautumisen :täväll suuret oppilasasuntolat. Silloinkin
17936: vuoksi yli maan on rajaseutujen opettajain Buomenkiclisel!lä opettajanvaolmiSituksella olisi
17937: asemaa tailoudelliseS'tiJ korotettava nykyistä VIasta sama ~uku oppiilasasuntoja kuin ruot-
17938: varsin paljon tuntuvammin, koska on sinkielisellä on ollut ja edelleen on. Sii-
17939: nähty, että järjestelmä ei johda tuloksiin. hen mennessä olisi erityisin apurahoin tur-
17940: Samrulla on kiinnitettävä huomiota siihen, vattava ~lahjakkaiden rajaseudun nuorten
17941: että näiltä seuduilta kotoisin olevine teh- opettajaksi valmistumista.
17942: dään opettajaksi valmistuminen mahdoll1- Tämän enemmän opettajain lisävalmis-
17943: seksi. Vaikka ei voidakaan väittää, että tukseen kajoamatta S'iirrymme käsittele-
17944: kaikki opettajat pyrkivät kotiseudulleen mään niitä parannuksia, joi.ta opettajain
17945: virkaan, on kuitenkin valtaosaan nähden palkkaukseen olisi rajaseudun vuoksi teh-
17946: näin. Jos rajaseutua lähellä on opettajan- tävä.
17947: valmistuslaitos ja jos opiskelu vähävarai- Rajaseutulisän ylin raja, 30% peruspal-
17948: sil~e tehdään siinä :taloudellisesti mahdolli- kasta, on siis osoittautunut riittämättö-
17949: seksi, rajaseudutkin saavat enemmän opet- mäksi. On väLttämätöntä saada se nouse-
17950: tajia. Näihin kahteen parannusta, kaipaa- maan 60 % : iin.
17951: V·aan kohtaan olisi huomio kiinnitettävä. Mutta vaikeimmissa tapauksissa ei ,tämä.-
17952: Valmistuksen ~lisäämiseksi on muutenkin kään ole kylliksi. Valtioneilvostolla tuilisi
17953: edullista, mutta varS'inkin rajaseudun opet- olla oikeus, milloin joihinkin opettajanvir-
17954: tajain kysynnän kannalta ensiarvoisen tär- koihin on vaikeata muuten saada päteviä
17955: keää, että ltä-Suomen seminaa:ri viipymättä opettajia, kouluhallituksen esitykSestä mää-
17956: siirretään maan itäosiin. Kun tätä varten rätä maksettavaksi erityistä lisäpalkkiota
17957: ei missään ole valmiita huonetiloja käytet- 10-30 %: iin peruspalkasta. Yhtä se1lvää
17958: tävissä, olis1 toimenpiteet seminaarihuoneis- kuirt, että tätä oikeutta olisi käytettävä. har-
17959: .tojen rakentamiseksi saatava nopeasti al- kiten, on myös, että tällaisia kouluja Taja-
17960: kuun. seudulla on.
17961: Yhtä tärkeätä on, että Kajaanissa toi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
17962: miva kansakoulupohjainen miesseminaari, eduskunnan päätet'täväksi toivomuksen,
17963: joka nyt toimii rinnakkaisluokkien nojaUa
17964: kahdenkerta1.sena ja jota toim1ntaa, kiitos että hallitns ryhtyisi kiireellisiin
17965: .tyydyttävien rakennusten, voidaan vähäi- toimenpiteisiin itäisen ja pohjoisen
17966: sin rakennusjärjestelyin edelleenkin jatkaa, rajasentumme kansak&lilnolojen kor-
17967: muutetaan pysyvästi kaksiosastoiseksi semi- jaamiseksi, ja antaisi asiasta tarpeel-
17968: naariksi. Vain silloin tämä seminaari saa liset esitykset Edusknn?Ullle.
17969: Helsingissä 12 päivänä helmikuula 1947.
17970:
17971: Eemil Luukka. Erkki Koivisto.
17972: Juho Paksujalka. Juhani Leppälä.
17973: Matti Pärssinen. Aapo Inkinen.
17974: S. Salo. Lauri Riikonen.
17975: Johannes Virolainen. Heikki Soininen.
17976: Yrjö A. Manninen.
17977: 388
17978:
17979: VII1,23. - Toiv. al. N :o 152.
17980:
17981:
17982:
17983:
17984: Lappi-Seppälä y. m.: Uusien käytän,nöllisille aloille johta-
17985: vien oppilaitosten perustamisesta ja entisten laajenta-
17986: misesta.
17987:
17988:
17989: E d u s k u n n a 11 e.
17990:
17991: Maamme jälleenrakennus, joka tapahtuu koin parvin pyrkinyt teknilliseen korkea-
17992: paitsi rakennustoiminnan alalla myös mo- kouluun, kauppa/korkeakouluun, teknillisiin
17993: nilla muilla elintärkeillä tuotannon aloilla, opistoihin ja kouluihin sekä lukuisiin mui-
17994: ei vähiten teollisuudessa, edellyttää, että hin vastaavanlaatuisiin ylempiin ja alem-
17995: ammattimiehet omaavat riittävän pätevyy- piin käytännöllisille aloille johtaviin oppi-
17996: den työnsä suorittamiseen. Tällä hetkellä laitoksiin, joihin kuitenkin on voitu ottaa
17997: on havaittavissa varsin useasti, että riittä- vain mitiilttömän vä:hä;inen osa pyrkijöistä
17998: vän käytännöllisen koulutuksen puute, - muiden jäädessä ilman toivomaansa koulu-
17999: ~nuorisomme kasvattamisessa teoreettisen tusta. Suuret joukot nuorisoa on sen
18000: koulutuksen oltua liikaa etusijalla käytän- vuoksi joutunut antautumaan alalle, joka
18001: nöllisen koulutuksen kustannuksella -, on on ristiriidassa heidän tulevaisuuden suun-
18002: johtanut asiantilaan, josta nimenomaan tänä nitelmiensa ja harrastustensa kanssa.
18003: ajankohtana on kiireesti päästävä. Monien Edelläolevaan viitaten esitämme edus-
18004: varsinkin teknillisten alojen niin sanotut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18005: ammattimiehet ovat saaneet hyvinkin kirja-
18006: van ja toisistaan eriävän koulutuksen, eikä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18007: nykyisin enää voida lainkaan luottaa tun- toimenpiteisiin uusien käytännölli-
18008: temattomaan työntekijään, joka teknikon, s~'lle alo~'lle johtavien oprn'laitosten
18009: muurarin, sorvarin tai muun ammattilai- perustamiseksi sekä nyt jo toimivien
18010: sen nimeä kantavana astuu palvelukseen. laitosten laajentamiseksi, jotta ny-
18011: Jotta voitaisiin olla varmoja ammattihenki- kyistä huomattavasti suuremmassa
18012: löstön riittävästä pätevyydestä tulisi !kii- määrässä voitaisiin ante&a opetusta
18013: reellisesti aikaansaada riittävä määrä käy- teknillisille ja muille käytännölli-
18014: tännöllisen elämän eri aloille valmistuvia sille aloille antautuville.
18015: ammattimiehiä. Maamme nuoriso on San-
18016: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1947.
18017:
18018: Jussi Lappi-Seppälä. S. Salo.
18019: Felix Seppälä. Veikko Vennamo.
18020: 389
18021:
18022: VIII,24. - Toiv. al. N:o 153.
18023:
18024:
18025:
18026:
18027: Bryggari y. m.: Toimenpiteistä amrnattikasiJatuksen edis-
18028: tämiseksi.
18029:
18030:
18031: E d,usk unna:ll e.
18032:
18033: Kesäkuun 27 päivänä 1939 kansainväli- aloi·lla vielä mahdollisuutta siir.tyä yksin-
18034: sen työjärjestön ylcinen !konferenssi on omaan ammatt.ikoululinjai~a korkeakoulu-
18035: hyväksynyt ammattikasvatusta koskevan op:isike1uun asti.
18036: suosituksen. Työkonferenssi on pitänyt Vaikea taloud(;llinen tilanteemme ja eri-
18037: ammattikasvatuksen tcllostamista ja yhden- tyisesti työvoiman puute edellyttävät aan-
18038: mukaistlllmista tärkeänä sekä nuorisotyöttö- mattikasvatuksen nopeata edistämistä. Pel-
18039: myyden ehkäisykeinona että ammattitaidon kästään tuO'taJlllnon avainaloi'Ha on työvoi-
18040: lis,äfu1tyneen merkityiksen t.aJkia työntekijäin mavajaus tällä hetikellä tilaston mukaan
18041: sosiaalisessa edistymisess:ä ja myös eri:tyi- 15,145 ,henkeä. MyÖSilrirn metsätöissä ja
18042: sesti tuotannon. tehostamisen ikanna:l ta, maa.taJloudessa on meillroi:sta työvohnava-
18043: jossa ammattitaidosta on vä:litöntä hyötyä jausta havaittavissa. Sodan aikana on am-
18044: sekä työntekijälle että ~työnantajalle ja mattitai1:o kaikiUa ,aloilla ~asikenut ja ikun
18045: väJilllistä ikdko yhteisikunnallle. sodan jälkeen on tapahtunut muutoksia
18046: Ammattikamtuben yleisessä järjoote- maan t.uotamrtoelämän ra:kroteeseen, on se
18047: lyssä on Suomessa yleensä noudatettu suo- johtanut ,työvoiman siirtymiseen a:la;lta toi-
18048: situksesta ilmeneviä periaatteita, mutta seUe, milm myöskin on osail,1Jilarn, alentanut
18049: myöskin puutteeLlisuuksia on edeHeen ole- keskimääräistä ~työtaitoo. Kun malhdonisuu-
18050: massa mon€SSa vro-sin oleel1i:sessa kohdassa. temme saada ul!komailta raaka-aineita ovat
18051: Yhtenäinen suU'll:llite1ma, jossa olisi otettu :rajoitetut, on tuotannon tehosmmisessa
18052: huoonioon ,työntekijäin amma:tiUinen etu eräänä !tärkeänä edeHytyksenä työtehon
18053: sekä sivistyikscllinen ja hellikinen huolto, ja ~työtlllidon Hs:ääminen. Tähä:n voidaan
18054: työnantajain työvoiman ~tarve, y<leiset ta- päästä parhaiten yhtenäisen suunnitelm;an
18055: loudelHset ja sosiaaliset edut, yleisen ope- pui<ttcissa toteutetun. ammattikasvatuksen
18056: tuksen, ammatinneuvonnan ja ammatinva- avulla. Sama:Ha olisi ammatin valimw.Ha
18057: linnan taso, te<knHkan kcllitys ja työn jär- ohjattava työvoimaa eri aloi!Jle ta:rtkoituik-
18058: jestely, työmarkkinain raikenne ja kehitys- senmukais€iSS:a suhteessa, joliloin alalta ~toi
18059: suuDJta sekä yleinen taiouspo1itiikka, on selle siirtymisestä aiheutuvat kansantalou-
18060: jäänyt ,tekemättä. Oppivelvollisten nuorten delliset tappiot voitai:siin supistaa ma:hdol-
18061: a-mmatinvailinnan ohjaus on suureksi osruksi Hsimman vähiin. Ammatin valinnan ja
18062: laiminlyöty. Viime vuosima on kansakouhm amm:attikasvatuiksen teihostamimen edeHyt-
18063: jatko-opetUSJta tosin pyritty tässä suhteessa tiiJä kiimte:ätä yhteistyötä ;ta:louselämän, am-
18064: kehi1Jtä.m:ääa1, mutta vaminainen valmistava mattikasvatus- ja muitten virrunomaistoo
18065: ammattiopetus on y,leensä alikanut Hian WililJä. Tällaista keskitystä ja riittävän
18066: varhaiseHa ikäkaudelta ja ilman ammatin- kiinteä:ä yhteistyötä ei meHuä vielä dle.
18067: valinnan ohjausta. Määräsuuruisia yrityk- Edellä oleva-n noja:lila ilrunnioit.taen ehdo-
18068: siä ei ole velivoitettu kustanta:m:aan nuor- rtamme eduskunnan pä:ätettäväJksi t.oivomuik-
18069: ten työntekijäin ammattikasvatusta eivätkä sen,
18070: teknHili:set ja ammartti:ikoulut ole meHUi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18071: maksuttomat, kuten suosituksessa ehdote- toimenpiteisiin amnutttikasvatuksen
18072: toon. Myöskään meillä ei ole kaikilla edistämiseksi siten,
18073: 390 VIII,24. - Ammattikasvatus.
18074:
18075: että amm.attikasvatusta hoidettai- vän keskitetysti sekä yhteistoimin-
18076: siin yhtenäisen suunnitelman puit- nassa muitten viranomaisten kanssa
18077: teissa; ja huomioon ottaen maamme talouselä-
18078: että ammattikasvatuksesta huoleh- män tämän hetken tarpeet.
18079: tivat viranomaiset toimisivat riittä-
18080: Helsingi.ssä 13 päivänä h~lmikuuta 1947.
18081:
18082: T. Bryggari. Juho Kuittinen.
18083: ·Heikki Simonen. Alpo Lumme.
18084: Aino MaJkamäki. Onni Peltonen.
18085: 391
18086:
18087: Vlll,25. - Toiv. al. N :o 154.
18088:
18089:
18090:
18091:
18092: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä keskusammattikoulun pe-
18093: rustamiseksi Rovaniemen kauppalaan.
18094:
18095:
18096: E d u s k u n n a ll e.
18097:
18098: . Lapin läänin poikkeuksellisissa oloissa parin viime vuoden aikana rautatielin-
18099: tunnetaan teknillisen ammattikasvatuksen jojen mestareista 39 % siirtynyt pois,
18100: puute nykyisin erittäin kipeästi. Tarvitta- vuosittaisen tarpeen ollessa 15-20 miestä.
18101: via teknillisiä ammattikouluja on maakun- Ammattitaitoisen työväestön puutteen
18102: nassa liian vähän, josta- johtuen ammatti- huomioonottaen läänin alueella, olisi kui-
18103: koulutuksen saaneita mestareita ja tek- tenkin tämän hetken enS'immäinen tarve
18104: nikoita oman maakunnan miehistä on teknillisen ammattikasvatuksen alalla kes-
18105: vain murto-osa tarvittavasta määrästä. lmsammattikoulun perustaminen Rovanie-
18106: Kokemus on osoittanut, että muualta tul- melle. Tämän keskusammattikoulun ope-
18107: lut ammattitaitoinen henkilöstö ei viihdy tusohjelma olisi ehkä syytä alunperin
18108: Lapissa, joten pysyvä parannus on saata- suunnitella sille pohjalle, ·että koulu toi-
18109: vissa vain sitä tietä, että ·oman maakun- misi samalla jonkinlaisena alkeiskouluna,
18110: nan ammattikasvatusta tehostetaan. Olo- josta lahjakkaimmat oppilaat voisivat
18111: suhteet Lapissa ovat siinä määrin poik- siirtyä teknilliseen kouluun. Ammatti-
18112: keavat maan muista osista, että esim. ra- mieskmsseja järjestämällä koulun yhtey-
18113: kennusalan muualta tulleet mestarit jou- dessä voitaisiin nopeasti eri alojen ki-
18114: tuvat helposti tekemään aina uudelleen peintä ammattityövoiman puutetta myös
18115: samoja virheita, joita uudet olosuhteet jossain määrin lievittää. Edellytykset
18116: outoudellaan a·iheuttavat. opettajavoimi·en saantiin olisivat Rovanie-
18117: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon men kauppalassa suhteellisen hyvät,
18118: on otettu määräraha teknillisen k<>ulun asianomaisten virastojen keskittyessä Ro-
18119: perustamista varten Kemiin. Kouluun on vaniemelle.
18120: suunniteltu kuitenkin vain kone- ja ·sa- Edelläolevan perusteella ja viitaten am-
18121: haosastot, joten parannusta huoneraken- mattikasvatusneuvoston keskusammatti-
18122: nus- ja kulku:lailto&lail.la ei koulusta tässä kouluj.en perustamista koskevaan koko-
18123: laajuudessa vielä tule olemaan. Vastaisuu- naissuunnitelmaan, ehdotamme kmmioit-
18124: dessa olisi joko Kemin teknillistä koulua taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
18125: laajennettava, tai . perustettava Rovanie- sen,
18126: melle teknillinen koulu, johon tulisi huo-
18127: nerakennus- ja kulkulaitososastot. Jälleen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18128: rakennuskautenå 1945-1946 on huonera- toimenpiteisiin oloihi·n soveltuvan
18129: kennusalan rakennusmestareista ollut La- keskusammattikoulun perustamiseksi
18130: pissa läänin omalta alueelta vain 12 % Rovaniemen kauppalaan vuoden
18131: mestareista. Kulkulaitospuolella on myös 1948 aikana.
18132: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
18133:
18134: Martti Miettunen. Markus Nislmla. Erkki Koivisto.
18135: 392
18136:
18137: VIII,26. - Toiv. al. N:o 155.
18138:
18139:
18140:
18141:
18142: H. Pesonen y. m.: Määrärahasta keskusammattiko-uhtn 1JC-
18143: rustantiseksi Rovaniemen kauppalo,(tn.
18144:
18145:
18146: E d u s k u n n a ll e.
18147:
18148: Maassamme on tällä kertaa yli kolme- voimakkaasti kehittyvä puuteollisuus mo-
18149: kymmentä valmistavaa amattikoulua ja nine sivutuotantoaloineen sekä muut maa-
18150: niistä on vain yksi koko laajan Lapin perän- tai luonnonrikkaudet, jotka ;tul~a,t
18151: läänin alueella, nimittäin Kemissä, lu- sinne vastaisuudessa luomaan uutta teol-
18152: kuunotJtamaltlta nY't suunnittelun ~tHa ole- lisuutta. Samoin olisi aivan erikoista huo-
18153: vaa Kemin teknillistä koulua. Tämä ai- miota kiinnitettävä varsinaiseen maata-
18154: noa Lapin läänin alueella toimiva ammat- louden ammattiopetukseen, sillä sekin
18155: tikoulu on voinut ottaa vain hyvin ra- elinkeinoala vaatii ammattitaitoa, samoin
18156: jotetusti vastaan oppilaita, sillä kouluun liikenteen ja kaupanalat vaativat entistä
18157: pyrkijöitä on ollut niin tavattomasti. On enempi huomiota. Näiden yleisluontoisten
18158: varsin luonnollista, ett.ä tämä Kemissä seikkojen lisäksi on tällä kertaa aivan
18159: toimiva ammattikoulu ei pysty tyydyttä- ensiasteisen tärkeää sotaorpojen ammatti-
18160: mään kuin pienen osan Lapin läänin opetuksen järjestäminen, sillä yhteiskun-
18161: väestön ammruttiopetusta.rpeesta. Ja kun nan olisi tässäkin suhteessa aivan erikoi-
18162: Lapista matkat ovat tavattoman pitkät sesti tuettava niitä, jotka ovat huoltajansa
18163: muualla Suomessa oleviin ammattikoului- menettäneet ja järjestettävä näille orvoille
18164: hin, niin olosuhteiden pakosta siellä am- tilaisuus saada tarpeellinen ammattitaito,
18165: mattiopetus jää olemattoman vähäiseksi, jotain vissiä tehtävää tai työalaa varten.
18166: ellei sinne saada lisää uusia ammattikou- Lapin lääniin olisi saatava mahdolli-
18167: luja. simman pian ainakin yksi keskusammatti-
18168: La·pin läänin olisi vihdoinkin päästävä koulu ja olisi se sijoitettava Rovaniemelle.
18169: muun Suomen kanssa tasavertaiseksi Kun koulu olisi Rovaniemellä, niin sitä
18170: näissäkin ammattikouluasioissa, jos tuhon voisivat käyttää hyväkseen koilliskairojen
18171: ja hävityksen jäljet aijotaan saada mah- nuoret tytöt ja pojat, kun taas Kemissä
18172: dollisimman pian korjatuksi ja samalla oleva ammattikoulu voisi ainakin jossakin
18173: tehdä oikeutta näille ilman omaa syytään määrin tyydyttää Torniojokilaakson ja
18174: vaikeuksiin joutuneille kansalaisille. Ja llä·änin €!teläisen osan !l:arpeen.
18175: siksi sinne olisi saatava koulutettua Edelläolevan perusteella ehdotamme
18176: riittävästi kykeneviä työnjohtajia ja kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18177: muuta ammaJttita:ilt.oista työvoimaa ja ~teki toivomuksen,
18178: jöitä, oman maakunnan väestöstä, koska
18179: muun Suomen elämään ja oloihin tottu- että hallitus ryhtyisi to-imenpitei-
18180: neet ihmiset eivät yleensä kauan viihdy siin keskusammattikoulun perusta-
18181: Lapissa. miseksi Rovaniemen kauppalaan ja
18182: Jälleenrakennustyön lisäksi ammatti- varaisi sitä varten v. 1948 tulo- ja
18183: kasvatuskysymyksen tärkeytltä on myös menoarvioesitykseensä t-iittävän suu-
18184: korostettava sen vuoksi, että Lapin lää- 1'Mt määrärahan.
18185: nissä on ~aajaan metsätalouteen perustuva
18186: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
18187:
18188: B. S. Pesonen. M. 0. Lahtela.
18189: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
18190: 393
18191:
18192: Vlll,2r. - Toiv. al. N:o 156.
18193:
18194:
18195:
18196:
18197: SoiD.inen y. m.: AmmattikoUlun perustamisesta Pobvijärven
18198: kuntaant.
18199:
18200:
18201: E d u s k u n n a ll e.
18202:
18203: Viime aikoina on entistä suuremmassa mattikoulu alkanut toimintansa, mutta se
18204: määrässä kiinnitetty huomiota ammatti- ei voi sijoittaa laajan maakunnan nuori-
18205: koulujen tarpeellisuuteen. soa siinä määrin kuin on pyrkijöitä, toi-
18206: On tyydytyksellä merkittävä, että valtio- selta puolelta ei vähävaraiset kansalaiset
18207: vallan taholta on ryhdytty antamaan tukea pysty lähettämään kovin kauas kotiseudul- ·
18208: ammattikoulujen perustamiseen. taan nuorisoa asunto-, ruoka- ja muiden
18209: Ammattitaitoa vailla on vielä .paljon kan- kustannuksien takia.
18210: sailaisia. Perustamalla ·ammll!ttikouluja huo- Jotta tällaisesta opetuksesta päJäsisivät
18211: lehdimme parhaiten nousevan nuorison kas- mahdo1lisimmllil1 monet syrjäistenkin paikka-
18212: vattamisesta ammattitaitoisiksi ja yhteis- kuntien nuoret osallisiksi, olisi ensisijaisen
18213: kunnalle hyötyä tuottaviksi kansakunnan !tärkeätä, että ammattiarou'hrja järjestettäi-
18214: jäseniksi. • siin myöskin maaseudulle, missä !lai1.()1ksen
18215: Jo pitemmän aikaa on Polvijärven ja sijo~ttamiscl.le on edellytyksiä. Polvijärven
18216: ympäristökuntien väestön keskuudessa ol- kuntaan perustettavaa ammattikoulua tuli-
18217: lut puhetta pysyvän ammattikoulun perus- sivat siihen osallistuvat kunnat tukemaan,
18218: tamisesta Polvijärvelle. kuitenkin huomioon ottaen, että mainittu
18219: Kysymyksen alaisen ammattikoulun tar- kunta on tyypillistä pienviljelijäseutua ja
18220: peellisuutta voidaan perustella monelta taloudellisesti köyhää sekä !kaukana rau-
18221: puolelta, m. m. siltäkin osalta, että nykyään tateistä, ja yleensä verrattavissa rajaseu-
18222: on ammattitaitoinen polvi kokonaan häviä- tuun ja siksi olisi valtion toimesta ammatti-
18223: m.Jissä. Uusia ei Oile ilmaantunut ja 1Jästä koulun perustamista huomattavasti tuet-
18224: koituva vahinko on suuri ei ainoastaan yk- tava.
18225: sityisille paikkakunnille, vaan koko valta- Edellä olevan perusteella saamme .kun-
18226: kunnalle. nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
18227: Kansakoulukurssin jälkeen maaseudulla väksi toivomuksen,
18228: olisi mitä parhaat edellytykset kasvavalle
18229: nuorisolle l:lllllmattikoulun kautta .päästä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18230: valmentumaan pystyviksi ammattityönteki- siin arnmatt1ikoulun perustamiseksi
18231: jöiksi elämän raskaassa taistelussa. Poltvijärven kuntaan ja sen toimin-
18232: On myönnettävä, että Joensuussa on am- nan lähivuosina al,oittamiseksi.
18233: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
18234:
18235: Heikki Soininen. Akseli Brander.
18236:
18237:
18238:
18239:
18240: 50
18241: 394
18242:
18243: VIII,2s. - Toiv. al. N :o 157.
18244:
18245:
18246: Lumme y. m.: Lastentarhaopettajaseminaarin pentStami-
18247: sesta.
18248:
18249: E d u s k u n n a ll e.
18250:
18251: Lastentarhojen merkitys kasvatuksellisena vin tulla kysymykseen koska siellä jo en-
18252: työmuotona on tullut yhä yleisemmin tun- nestä,än on Kasvatusopiillinen korkeakoulu,
18253: nustetuksi. Samoin todetaan niiden suuri jonka päteviä opettajavoimia voitaisiin
18254: yhteisJ.mnnallinen arvo ja apu kodeilLe. Seil- käyttää myös seminaarin hyödyksi. Tam-
18255: laisillekin paikkakunnille, joilla ei tähän pere olisi myös väestökeskus, jonka monissa
18256: asti ole ollut lastentarhoja, niitä peruste- Lastentarhoissa olisi valmistuvilla oppilailla
18257: taan tai on suunnitteilla niiden perustami- hyvä tilaisuus harjoitteluun ja jossa opet-
18258: nen kun vapautuu huoneistoja taj saadaan tajatarve kasvaa vuosi vuodelta. Opettaja-
18259: r!lkennuslupia ja tarpeellista kalustoa. Tä- voimista tuskin myöskään olisi puutetta
18260: män kannatettavan toiminnan esteenä on tässä koulukaupungissa, joksi k&upurrli:i on
18261: kuitenkin huomattava opettajapula. Maan vähitellen muodostunut. Tampere olisi siis
18262: ainoassa lastentarhaopettajaseminaarissa huomioitava kotipaikkaa uudelle laitok-
18263: Helsingissä on tähän asti valmistunut vuo- selle etsittäessä.
18264: sittain n.. 30 opettajaa, mutta se määrä ei Voitanee huomauttaa, että opettajien
18265: riitä opettajatarvetta tyydyttämään. Huo- tarve on tilapäinen. Sitä emme kuitenkaan
18266: mattavaa on, että toisaalta siirtyy eläk- usko. Ihannetila olisi, että jokaisella väes-
18267: keelle joka vuosi vanhoja opettajia, useat tökeskuksen lapsella olisi mahdollisuus
18268: opettajat menevät myös naimisiin ja siir- päästä lastentarhoihin. Nykyään kaupun-
18269: tyvät pois tehtävistään. Nämä y. m. syyt kien lastentarhaikäisistä lapsista vain n.
18270: aiheuttavat jatkuvaa opettajapuutetta. 10 % pääsee lastentarhoihin. Muissa väes·
18271: Siksi olisi opettajavalmistusta lisättävä. tökeskuksissa ei pääse niihin edes tuota.
18272: Mikäli tietoomme on tullut, ei kuitenkaan määrää kyseellisistä lapsista; Se siis· pal-
18273: nykyinen valmistuslaitos tilan ahtauden jastaa lastentarhojen suuren tarpeen. Edel-
18274: tähden voi laajentaa toimintaansa. Nyt pe- leen olisi lastenkodeille ja Iastenseimilie
18275: rustelttu: Eheneser-kodin alainen seminaatri- suureksi hyödyksi, jos niihin olisi saata-
18276: osasto Jyväskylän Kasvatusopillisen kor- vissa lastentarhaopettajapätevyyden omaa-
18277: kea~koulun yhteydessä on katsottava vain via toimihenkilöitä.
18278: tilapäiseksi. Toisaalta ei opettajavalmis- Edelliseen viitaten allekirjoittaneet kun-
18279: tusta olisi myöskään jollain· kursseilla tai nioittaen esittävät eduskunnan päätettä-
18280: muuta pikakoulutusta järjestämällä lisät- väksi toivomuksen,
18281: tävä, koska siten taso saattaisi arvelutta-
18282: vasti laskea. Näinollen olisi ajateltava pi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18283: kaista uuden itsenäisen, valtion ylläpitämän toimenpiteisiin pätevien lastentar-
18284: seminaarin perustamista jonnelkin maaseu- hanopettajien valmistamisen lisäämi-
18285: tukeskukseen, koska pääkaupunkiin muu- seksi perustamalla uuden valtion yl-
18286: terrkin kerääntyy liiaksi koko maa:ta käsittä- läpitämän lastentarhaopettajasemi-
18287: viä Jai1t.oksia ja kouluja. Jyväskylä voisi hy- ?iaarin.
18288: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
18289:
18290: Alpo Lumme. Juho Kuittinen.
18291: Samuli Tervo. Juho Karvonen.
18292: Onni Peltonen. H. S. Pesonen.
18293: Jere Juuti1ainen.
18294: 395
18295:
18296: vm,29. - Toiv. al. N:o 158.
18297:
18298:
18299:
18300: Lumme y. m.: KoulutttsmahdoUisuuksien järjestämisestä
18301: raajarikkoisiUe lapsille orppivelvollisuuden suorittamista
18302: vm·ten.
18303:
18304: B d u s k u n n a ll e.
18305:
18306: Joulwku11n 30 päivänä 1946 a:pnetun in- raajarikkoisille vielä tähdellisempää kuin
18307: valiidihuoltolain 11 § :n 2 momentin mu- terveille, olisi syytä mahdollisimman no-
18308: kaan valtion asiana on tarpeen mukaan peasti pyrkiä siihen, että mikäli mahdol-
18309: pm:mstaa ja ylläpitää invaliidien erikois- lista ~aiikilla raajari:kkoisilla lapsilla olisi
18310: kansakouluja. Kansaneläkelaitokseen ker- mahdo:hlisuus tä.yttää oppivelvollisuutensa.
18311: tyneen tilastoaineiston ja so~:~iai!liministeriön Huomioonottaen valtion invaliidihuolto-
18312: sosiaalisen tutkimustoimiston ennen sotia lakiin perustuva alussamainittu velvolli-
18313: suorittaman tilastollisen tutkimuksen pe- suus toisaalta ja toisaalta asian tarkoi-
18314: rusteella voidaan laskea, että maassamme tuksenmukainen hoitaminen, olisi mieles-
18315: tplee vuosittain kansakouluikään 120-180 tämme Raajarikkoisten Auttamisyhdistyk-
18316: niin vaikeasti raajarikkoista lasta, että he selle myönnettävä noin 50 miljoonan mar-
18317: eivät voi tavallisissa kansa:kouluissa suorit- kan suuruinen k()roton pitkäaikainen laina,
18318: taa oppivelvollisuuttaan, vaan ainoa mah- jonka turvin yhl,listys V()isi toteuttaa kou-
18319: qollisuus huolehtia heidäp ikansakouluope- lunsa uudelleen :rakentamisohjelman, jo.ta
18320: tuksesta.an on sijoittiaa 'heidät a:lussa tarkoi- varten yhdistys jo ()ll hankkinut piirus-
18321: tettuun eri~oiskansakouluun. tukset ; rak()nnqssuunnitelman mukaan uusi
18322: Maassamme on vain yksi tässä tarkoitettu koulu tulisi sijaitsemaan Helsingissä Rus-
18323: erikoiskansakoulu, nimittäin Raajaritkkois- kea,suon Hoitola,itoksen läheisyydessä, jossa
18324: ten . .A,.uttamisyhdistyksen v. 1890 Helsin- sille on ostettu tontti.
18325: kiin perusta:rp.a Raajarikkoisten Huoltolai- Uuden k()ulun valmistuttua Raajarikkois-
18326: tos. Sen puoli vuosisataa vanhat puura- ten Auttamisyhdistys olisi halukas myy-
18327: kennukset ovat hyvin heikossa kunnossa ja :QJ.ään entisen koulunsa tontin rakennuksi-
18328: auttamattomasti vanhentuneet. Sen oppi- neen ja näin saamillaan varoilla rakenta-
18329: l~asuntoloissa on tilaa 60 lapselle, mutta maan Pohjois-Suomeen toisen ikoulun, jol-
18330: on laitokseen . erinäisin järjestelyin saatu loin raajariklmisten lasten kansakoulupai~
18331: nyt sijoitetuksi 85 oppilasta. kojep minimitarve olisi tyydytetty.
18332: Ylläselostetusta asiantilasta johtuu, että Edelläolevaan viitaten esitämme kun-
18333: osa raajarikkoisista lapsista jää vaille nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18334: kansakouluopetusta. Henkisesti täysin ter- vomuksen,
18335: veistä vaikeasti raajarikkoisista lapsista
18336: on kansaneläkelaitoksen tkortiston mukaan että hallitus ryhtyisi kii-reellisiin
18337: 12.5 % tkokona.an ikou'Lua käymä<ttömiä,, 10% toimenpiteisiin riittävien koulutu.~
18338: vain alakansakoulun ja 9% osan yläkansa- mahdollisuuksien järjestämiseksi raa-
18339: koulua käyneitä, joten kansakoulukurssin jarikkoisille lapsille oppivelvollisuu-
18340: suorittaneita on 68.5 %. den suorittamista varten.
18341: Kun kansakoulukurssin suorittaminen on
18342: Hels:im,gissä heiimikuun 11 päivänä 1947.
18343:
18344: Alpo Lumme. Onni Peltonen. Juho Karvonen. Jere Juutilainen.
18345: Samuli Tervo. Juho Kuittinen. H. S. Pesonen.
18346: 396
18347:
18348: VIU,3o. - Toiv. al N:o 159.
18349:
18350:
18351:
18352:
18353: Kankainen y. m.: Mäiirämhasta rehtm·in asuntorakennuk-
18354: sen aikaansaamiseksi Suomen Ra.amattuopistolle.
18355:
18356:
18357: E d u s k u n n a ll e.
18358:
18359: Sodan jälkeisinä aikoina ovat vastuun- itseopiskelua varten sekä harjaautumaan
18360: tuntoisten kansalaisten katseet kohdistu- yhä monimuotoisemmaksi käyneen kilikolli-
18361: neet odottavina ja kuin ~pua hätälievinä sen nuorisotoiminnan opastaja- ja johtaja-
18362: kansankirkkoomme. Yhä peloittavimmiksi tehtäviin. Asiaa har:mstavilen henkitöiden
18363: käyueet rappeutumisilmiöt kansakunnan lahjavaroja on tämän oppiilaitoksen perusta-
18364: elämässä ovat nähtävästi antaneet tähän miskustannuksiin käytetty jo yli ·5 milj~
18365: lähimmän aiheen. On nimittäin alkanut en- naa markkaa. Opettaja- ja henkilökunnan
18366: tistään lukuisammille ihmisille selvitä, että paikkaaminen - tällä hetkellä seitsemän
18367: vain uskonnollisen elämän voimakas nousu henikilöä, joista kolme ~kateemisen oppiar-
18368: voisi tuoda todella tuntuvaa apua nykyi- von suorittanutta - samoin kuin lämmi-
18369: seen hätätilaan. Niin hyvin koulujemme tys-, valaisu- y. m. kustannukset vaativat
18370: opettajiston kuin lääkärien, ;pappien ja so- jatkuvasti paljon varoja. Parhaillaan suun-
18371: siaalihuollon alalla toimivien henkilöiden nitellaan opiston rehtorin asuntorakennuk-
18372: piirissä vallitsee tässä !kohden jokseenkin sen pystyttämistä, jota varten ei ole vielä
18373: täydellinen yksimielisyys. ilmaantunut varoja.
18374: Samalla aikaa on saatu nähdä useita san- Kun tässä mainitun oppilaitoksen mer-
18375: gen huomioitavia merkkejä kirkollisen toi- kitys - verrattuna esim. valtionapua naut-
18376: minnan kaikinpuolisesta elpymisestä. Yh- tivien kansanopistojen toimintaan - on il-
18377: tenä eikä suinkaan vähä:arvoisimpana osoi- meinen ja kun sen ylläpitäminen laitoksen
18378: tuksena siitä on pidettävä sellaisen oppi- omistavalle kannatusyhdistykselle tuottaa
18379: laitoksen kuin Suomen Raamattuopiston suuria vaikeuksia, niin ehdotamme kun-
18380: syntymistä vähän toista vuotta sitten. Se nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
18381: sijaitsee Kauniaisissa lähellä pääkaupun- muksen,
18382: kia. Omassa kauniissa opistotalossa se on että hallitus ottaisi vuoden 1948
18383: jo tähän mennessä koonnut moniin satoihin tulo- ja menoarvioesitykseen miljoo-
18384: nousevien nuorten ihmisten ryhmiä kurs- nan markan määrärahan avustuk-
18385: seilleen syventymään elämänkatsomuksellis- seksi Suomen Raamattuopistolle reh-
18386: ten ongelmien selvittämisessä, saamaan 'torin asunto-rakennuksen aikaansaa-
18387: uusia tietoja ja uusia virikkeitä jatkuvaa mista va.rten.
18388: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
18389:
18390: Kosti Kankainen. Antti J. Rantamaa.
18391: Yrjö I. Antila. Alpo Lumme.
18392: Heikki Soininen.
18393: 397
18394:
18395: VIII,3l. - Toiv. al. N:o 160.
18396:
18397:
18398: Kauppi y. m.. : Lisätyksestä rvuoden 1947 tulo- ja menocw-
18399: vioon avutukseksi Suomen Num·iso-Opistolle luokkahuo-
18400: neiden ja oppilasasuntoje.n rakentamista va1·ten opiston
18401: päärakennttksen yhteyteen.
18402:
18403: E d u s k u n n a ll c.
18404:
18405: Kun eduskunta otti tämän vuoden meno- 7, kahden oppilaan 6, kolmen oppilaan 5
18406: arvioon avustusmäärärahan yhtä juuri pe- ja neljän oppilaan 1. Näiden lisäksi tulee
18407: rustettua ja toista vasta perusteilla olevaa vielä 2 erillistä peseytymishuonetta ja 2
18408: kansanopistoa varten, jotka ovat tarkoite- WC-laitosta. Asuntolan pinta-ala on 350m2
18409: tut palvelemaan erinäisten <kansalaisjärjes- ja koko rakennettava pinta-ala, asuntola,
18410: töjen pyrkimystä kehittää itselleen työnte- luokkahuoneet ja käytävät yhteensä 510m2.
18411: kijöitä, tuntuu luonnolliselta, että autetaan Rakennuskustannusten on arvioitu nouse-
18412: sellaisenkin Suomen nuorison hyväksi jo yli van 3 milj. markkaan. Nykyisen hinta-
18413: 65 vuotta tehokkaasti toimineen järjestön tason huomioiden tulee ra:kennettava huone-
18414: kuin nuorisoseurajärjestön ,ponnistuksia tila varsin halvaksi, johtuen siitä, että ra-
18415: tarpeellisen sivistystyöntekijäkaartin kcllit- kennettaessa voidaan käyttää hyväksi van-
18416: tämiseksi. 'lmn rakenmuksen P'el'l1B1ms ja hyvfu3sä kun-
18417: Suomen nuorisoseurajärjestö (Suomen nossa oleva tiilikatto. Mutta näiden koh-
18418: Nuorison Liitto) perusti 19123 oman kan- tuullisten raikennuskustannustenkaan peirt-
18419: sanopiston, Suomen Nuoriso-Opiston, joka tämiseen ei opistolla ole tällä kertaa va-
18420: vuodesta 1926 alkaen on toiminut Mikke- roja ja siksi sen on täytynyt vedota nuo-
18421: lissä, missä sille ostettiin Paukkulan kar- risoseuroihin ympäri Suomen. Kun seu-
18422: tano. Rakennukset olivat kuitenkin siksi roilla kuitenkin on hoidettavanaan omat,
18423: ahtaat, että niitä on täytynyt pariinkin ot- välttämättömän tarpeen vaatimat seuratalo-
18424: teeseen jo aiemmin lisätä, ikun opiston toi- hommansa, joiden merkitys maaseudun
18425: minta on monipuolistunut ja laajentunut. koko sivistystoiminnalle on aivan ensiluok-
18426: Kun opistoon syksyllä 1945 saatiin myös kainen, ei niiltä liikene suuria tällaiseen
18427: toisvuotinen linja, on välttämätöntä nyt tarkoitukseen. Hyvin rohkeasti laskien on
18428: saada kaksi uutta luokkahuonetta ja lisää ajateltu mahdolliseksi saada niiltä laina-
18429: oppilasasuntoja. Mikkelissä vallitsevan vai- tuksi 2 milj. mk. Kun puuttuvan 1 milj.
18430: kean asuntopulan takia ei näet oppilaita mk kokoonsaanti näyttää toivottomalta, us-
18431: enää voida sijoittaa nii:n;kuin ennen lähi- kallamme ehdottaa eduskunnan päätettä-
18432: taloihin asumaan, vaan on heille järjes- vii:ksi toivomuksen,
18433: tettävä asunnot opistolle. Nykyisen raken-
18434: nusaineiden niukkuuden takia ei ole uskal- että hallitus antaisi Eduskunnalle
18435: lettu ryhtyä uuden rakennuksen rakentami- esityksen 1,000,000 markan lisäyk-
18436: seen, vaan on suunniteltu sisustaa vanhan sestä vuoden 1947 tulo- ja menoar-
18437: päärakennuksen tilava ullakko. Suunnitel- vioon avustukseksi Suomen Nuoriso-
18438: mien ja tehtyjen piirustusten mukaan voi- Opistolle l!uokkahuoneiden ja oppi-
18439: daan sinne saada yksi luokkahuone ja lasasuntojen rakentamista varten
18440: 65 m2 lattiapinta-alainen käsityöhuone sekä opiston vanhan päärakennuksen yh-
18441: 19 oppilasasuntoa, joihin voidaan sijoittaa teyteen.
18442: 38 oppilasta. Yhden oppilaan huoneita on
18443: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
18444:
18445: Kalle Kauppi. H. A. Kannisto. Eino Laitinen.
18446: Sulo Heiniö. Rolf B. Berner. Päiviö Hetemäki.
18447: Ensio Kytömaa.. Lassi Hiekkala.. Arvo Salminen.
18448: 398
18449:
18450: VIII,32.- Toiv. al. N:o 161.
18451:
18452:
18453:
18454:
18455: Lång y. m.: Määrärahasta vuoden 1918 vankileireillä kuol-
18456: leiden punakaartilaisten hautapaikkojen kunnostamiseksi.
18457:
18458:
18459: E d u s k u n n a 11 e.
18460:
18461: Vuoden 1918 luokkasotaan osallistumi- vailila maalla, SuomenJlinnassa, RiihimäeHä
18462: sen johdosta vangittiin useita kymmeniä- ja Tammisaaressa. Kun tämä ei ole sivis-
18463: tuhansia punakaartilaisia ja sulj·ettiin van- tysvaltion arvon mukaista ja kun valtio-
18464: kileireihin, joissa heitä ammuttiin ja kuoli vallan taholta on useammassa eri yhtey-
18465: nä;lkään ja sairauksiin usei:ta tuhansia. Nämä dessä tunnustettu, että silloisissa tapauk-
18466: miehet ja naiset haudattiin melk·ein poik- sissa henkensä menettäneet olivat harvoja
18467: keuksetta vankileirien välittömään lähei- poikkeuksia lukuunottamatta aatteensa
18468: syyteen kaivettuihin joukkohautoihin, puolesta henkensä uhranneita syyttömiä
18469: joita ei sen jälkeen hautapaikaksi kun- ihmisiä ja eduskuntakin on myöntänyt
18470: nostettu eikä aina edes kunnollisesti ai- heidän leskilleen eläkkeen, olisi hallituk-
18471: dalla eroitettu muusta niitä ympäröivästä sen, eduskunnan myötävaikutuksella, toi-
18472: alueesta vaan jäivät karjan y. m. eläin- mittava niin, että edellämainitut y. m.
18473: ten tallattaviksi. Taisteluissa kaatuneiden entisten vankileirien alueilla sijaitsevat
18474: tai välittömästi niiden päättymisen jäl- punakaart;iiLaishaudat tulisivat kunnoste-
18475: keen ammuttujen punakaartilaisten hau- tuksi haurtapaikoiiksi.
18476: toja, joita on asutuskeskuksien läheisyy- EdeJJlä oleV'llll perusteella esitämmekin
18477: dessä eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18478: ovat erilaiset työväenjärjestöt kunnosta-
18479: neet hautapaikoiksi ja jatkuvasti vuosien että hallitus ottaisi vuoden 1948
18480: kuluessa yhteisvoimin- ja varoin hoita- tulo- ja menoarvioon riittävän suu-
18481: neet, mutta vankileireillä kuolleiden ja ruisen määrärahan vuoden 1918
18482: niiden läheisyyteen haudattujen hautapai- vankileirM'llä kuolleiden punakaarti-
18483: kat ovat enimmäkseen lmnnostamatta. laisten hautapaikkojen kunnostami-
18484: Tål1aisia hautapaikkoja on m. m. Lah- seksi.
18485: dessa Hennalan kasarmialueeseen kuulu-
18486: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
18487:
18488: Toivo Lång. Hugo Manninen.
18489: Mikko Järvinen. L. Myllymäki.
18490: Esa Hietanen. Kauko Andersson.
18491: V. Puumalainen. Antto Prunnila.
18492: J. Kulmala. Eino Roine.
18493: J. Mustonen. Edvard Pesonen.
18494: 399
18495:
18496: VIn,aa. - Hemst. mot. N :o 162.
18497:
18498:
18499:
18500:
18501: A. K. Wirtanen m. fl.: Angående åt.gä1·der för höjande av
18502: det statliga understödet för ko,nstnii;rer, författare och
18503: m·tister.
18504:
18505:
18506: T i U R i k s d a g e n.
18507:
18508: Det :fria kulturlivet i det självständiga och vi förbättrade vårt jordbruk. Den in-
18509: Finland har städse källipat llied utollior- rikespolitiska oron var ägnad att försvaga
18510: dentliga ekonolliiska svårigheter. Genolli inrtiresset för kulturen oeh dress företrädare.
18511: inflationen efter det första världskriget När detta skedde i salliband llied och ef-
18512: reducerades stipendier, pris och fonder tili ter inflationen, förstår llian huru lliissgyn-
18513: ungefär en tiondedel av förkrigsvärdet. nad clen konstnärliga kulturen, kulturen,
18514: Arvoden och honorar steg icke i sallillia SOlli i våra karga förhållanden aldrig åt-
18515: grad solli penningvärdet sjönk. I salliband njutit någon verklig förmånsställning,
18516: llied det andra världskriget ha vi upple- måste ha blivit.
18517: vat en andra inflation med snart sagt Vi stå nu ånyo inför en genomgripande
18518: sallillia genolligripande sänkning av pen- omgestaltning 'av vårt nationella liv. En
18519: ningvärdet. V ad SOlli under mellankrigs- epok är tili ända och en ny tager vid.
18520: åren byggts upp av fonder och besparin- Vi inse i ljuset av våra nyaste erfaren-
18521: gar, av stipendier och pris, har redan nu heter, att ett litet folk kan göra en stor
18522: tili största delen spolierats. Högkonjunk- insats på kulturens vädjobana llien att det
18523: turen för lliålare och författare under inte kan tävla llied de stora nationerna i
18524: kriget är förbi. Företrädarna för det fria makt och politiskt inflytande. Vårt folks
18525: kulturlivet se i lliånga fall lliOt en eko- energi bör Olli lliÖjligt mer än hittills in-
18526: nolliiskt svårare frallitid än de flesta riktas på kulturella prestationer.
18527: andra yrkeskategoriel'. Det bör inte vara obekant för någon,
18528: Under sådant förhållande bör det vara aitt den fria ikulturens förerträdare i vårt
18529: en hederssak för vårt samhälle och vår land källipa llied oerhörda ekonolliiska
18530: stat att göra vad solli göras kan för att svårigheter. De nödgas ofta skapa sina
18531: vårt kulturliv skall få det stöd från det verk på de fristunder, solli stå tili deras
18532: alllliänna SOlli är värdigt ett kulturfolk förfogande sedan de avslutat sitt för-
18533: och solli oundgängligen är av behovet på- värvsarbete för dagen. De sakna ofta
18534: kallat. Man bör inte förgäta, viiken ut- ateljeer eller arbetsrum. Deras studie- <>ch
18535: Olliordentlig roll de skapande företrädarna utbildningslliöjligheter, i synnerhet de ut-
18536: för vår kultur spelat för nationallliedve- ländska, äro oegränsade eller obefintliga.
18537: tandets uppkollist och utveckling, för Fin- Att det dock i vårt land arbetas allibi-
18538: lands ställning i världslliedvetandet, för tiöst, att den skapande viljan trots alla
18539: självständighetstanken, för vår folkupp- svårigheter lever och gör sig gällande,
18540: fostran. Under självständighetstiden har det är ett glädjande vittnesbörd Olli den
18541: vårt folks energi av i vissa hänseenden äkta och ansvarslliedvetna strävan, solli
18542: naturliga skäl inriktats lliera på de rent präglar våra konstnärliga begåvningar lik-
18543: politiska uppgifterna. Vi byggde upp en solli även Olli den seghet och optilliiSlli
18544: armeorganisation och en utrikesrepresen- solli ansetts höra till vårt folks karaktärs-
18545: tation. Vi ställde Olli vår utrikeshandel. drag. Vi kan beklaga, om något förblir
18546: Vi förnyade vårt industriella lliaskineri ofullgånget på grund av yttre svårigheter
18547: 400 VIII,33. - Taiteilijat ja kirjailijat.
18548:
18549: och hämmande in:flytelser men vi kan icke dessa vaihtelee 16,800 markasta 30,000
18550: desto mindre glädj·a oss över den an- markkaan lisättynä 125 % kalliinajan ko-
18551: språkslöshet, den sega målmedvetenhet rotuksella. Nämä avustukset annetaan
18552: och den obrytbara optimism, som bär upp vanhemmille ja ansioituneemmille säveltä-
18553: strävandet hos dem som för vidare vårt jille Valtion säveltaidelautakunnan esi-
18554: kulturlivs unga men dock ärofulla tradi- tyksestä. Se on epäilemättä kiitettävä to-
18555: tioner. siasia. Mutta sillä ei tyydytetä edes näi-
18556: Undersöker man närmare de villkor, den erikoisasemassa olevien säveltäjien al-
18557: som gäller för våra kulturarbetare, måste keellisimpia elinehtoja, vielä vähemmän
18558: man häpna över den självuppoffrande nuorempien, joitten eteen taloudelliset
18559: vilja och kallelsetrohet som präglar dem. vaikeudet nousevat läpipääsemättömänä
18560: Mycket belysande är t. ex. en skrivelse, muurina jo heidän taiteilijanuransa alku-
18561: som Suomen Säveltäjät r. y. velat bringa vaiheissa.''
18562: till riksdagens kännedom och som här del- Man skall inte tro att t. ex. bildkonstens
18563: vis återges. Av skrivelsen framgår, att utövare i allmänhet har dct stort bättre
18564: våra tonsättare årbeta under så stora svå- än våra tonsättare; i enstaka fall kan det
18565: righeter, som kanske inga andra ·av våra vara helt och hållet omöjligt för en bild-
18566: konstnärer, ehuru ingen kategori har skäl konstnär att fullfölja ett arbete, helt en-
18567: att rosa marknaden. Så skriver Suomen kelt emedan han saknar materialier eller
18568: Säveltäjät r. y bLa.: verkstad. Vi läste nyligen i Suomen Kuva-
18569: ,Säveltäjät muodostavat meillä kuten lehti bildhuggaren Väinö Aaltonens väl-
18570: muuallakin luovien taiteilijain pienimmän taliga vädjan, som bör ha blivit en tanke-
18571: ja juuri sen takia sosiaalisesti eniten lai- ställare. Det är upplysande att ta del av
18572: minlyödyn ryhmän. Taidemusiikin sävel- huru bildkonstnärernas egen organisation,
18573: täjain luku nousee maassamme ny,kyisin Konstnärsgillet, ser på sina medlemmars
18574: noin neljäänkymmeneen. Näistä 37 on problem. På uttrycklig förfrågan skriver
18575: Suomen Säveltäjät r. y :n jäseniä. Vain Konstnärsgillet bl. a. :
18576: yhden heistä, Jean Sibeliuksen, on onnis- ,Suomen Taiteilijaseuran käytettävissä
18577: tunut turvata ·toimeentulonsa luovana olevat varat olivat 31. 5. 1946 1,639,847 mk
18578: työllään. Hänellekin se tapahtui vasta val- 80 p., joista . stipendirahasto on n.
18579: tion säveltäjäeläkkeen myöntämisen ja 1,206,935 mk. Näistä varoista on korot
18580: maailmanmaineen saavuttamisen jälkeen. jaettu stipendeinä seuraavasti:
18581: Sitä ennen hän joutui harjoittavien ansio-
18582: töiden vuoksi kamppailemaan vuosikausia V. 1940 • • "'0 •••••••• 30,000 mk
18583: suurten vaikeuksien kanssa. V. 1944 0 •• 0 •••• 0. 0. 35,000 mk
18584: Yleisesti tunnettujen ja tunnustettujen V. 1945 0 •• 0 0 •.•• 0 0 •• 36,000 mk
18585: säveltäjäin Teoston kautta saatavat vuo- V. 1940 •• 0 ••••••••• 30,000 mk
18586: tuiset esityskorvaUJkset eivät keskimäärin
18587: riitä edes niihin veroihin, jotka säveltäjän V. 1942 saatu Dagny Rosenlew-Gren-
18588: on suoritettava luovaan työhön kuulumat- manin lahjoitus on tehnyt mahdolliseksi
18589: tomista ansiotöistään. edellisten lisäksi jakaa yhden 5,000 mk :n
18590: Säveltäjät muodostavat taiteilijaryhmän, stipendin vuosittain.
18591: jolla ei ole edes teoreettisia mahdolli- Suurin apuraha on ollut teollisuus-
18592: suuksia elättää itsensä sävellystyöllään - :n~euvos Wuorion tekemän [ahjoituksen ko-
18593: yllämainittu poikkeus on käytännössä roista jaettu 20,000 mk, minkä liswksi on
18594: ainoa. Sen tähden heidän kaikkien on ha- j·aettu yksi 8,000 mk :n, yksi 5,000 mk :n,
18595: keuduttava ansiotoimiin, jotka tavallisesti kaksi a 1,500 mk :n, kaksi a 1,000 mk :n
18596: saavat päätehtävän luonteen. Varsinaiselle sekä yksi 3,000 mk :n stipendi. Edellä
18597: elämäntyölleen, joka kuitenkin pitäisi olla mainitut stipendit on tämän suurui-
18598: pääasia, he voivat omistautua vain vapaa- sina jaettu v. 1946.
18599: hetkinä ja kesälomien ·aikana.'' Kuten edellä tehdystä selostuksesta käy
18600: ilmi ja niinkuin stipendien vaatimattomat
18601: ,Noin 40 :stä Suomen säveltäjästä naut- kootkin osoittavat, eivät Suomen Taiteili-
18602: tii nykyisin 11 valtion myöntämiä n. s. jaseuran käytettävissä olevat varat ole -
18603: taiteilijaeläkkeitä, joitten suuruus vuo- lukuunottamatta teollisuusneuvos Wuorion
18604: VIII,33. - Å. K. Wirtanen y. m. 401
18605:
18606: v. 19;37 tekemää lahjoitusta - lisäänty- om kredit och materiel, då ju därigenmn
18607: neet n. kolmeenkymmeneen vuoteen. ett motsvarande anta1 enskilda bos.täder
18608: Eräs ratkaisevimpia esteitä, ;iok;a vai- skulle frigöras. (I detta sammanhang bör
18609: keuttaa kuv&amataiteilijoitten työskente- det påpekas, att det t. ex. i Helsingfors i
18610: llyä." j•a ltoimeellltuloa, on huUitava työhuo- vissa :VaU förekommer, att icke-konstnä-
18611: :n,eitten puute, mistä seuraav•at tosias1at rer förvärvat bostad i .atelje-lokaler, V'ilket
18612: puhuvat koristelematonta kieltä: knappast ka:n vara på sin plats samtidigt
18613: Atelierejä on tällä hetkellä taiteilijoit- som konstnärer sakna egen arbetsverkstad
18614: temme käytettävissä, Lallukan taiteilija- och i något fall t. o. m. egen bostad.)
18615: kotia lukuunot-tamatta, noin kymmen- V ad som här framhållits i fråga om
18616: kunta, joi-sta niistäkin osa S:ellaisia, jotka tonsätt•are och bildko:nstnärer, har delvis
18617: eivät täytä edes ·alkeellisimpia ·taiteilijan giltighet också för förfuttarna. De ha i de
18618: iyöhuoneelle asetettavia vaatimuksia. I\un {lesta fall myeket stora svårigheter att
18619: otetaan hu()mioon, että Suomen Taiteilija- brottas med. Det är egentligen bara de
18620: seuran jäsenmäärä on lähes 400 kuvaama- p()puläraste underhållningsförfattarna som
18621: taiteilijaa, joista 11oin puolet työskentelee nå en så stor publik att de kan leva på
18622: pääk;aupl.l\ngissa, n,iin käy selville, että k;y- sitt arbete .. Undantagsvis kan någon dra-
18623: tl.ymyksessä on epäkohta, joka vaatii mitä matisk skriftställare uppnå en hållbar po-
18624: kiireellisintä korjaamista. srition. Diktkonstnärer och allvarliga pro-
18625: Koska Suomen Taite:ilijaseur·a on ainoa saister få nöja sig med förläggarnas un-
18626: järjestö, j()ssa maamme kaikki kuvaama- derstöd och med alltför sällsynta och
18627: taiteilijat ovat edustettuina, pidämme joh- alltför otillräckliga stipendier.
18628: doDiDlu~aisena, että sille myönnettäisiin Endast i undantagsfall kan en finak
18629: riittävät mahdollisuudet tukea elävää tai- eller en finlandssvensk författar.e existe:ra
18630: teellista luomistyötä. på sin produktion. Den svenskspråkiga
18631: Tässä yhteydessä mainittakoon, että publiken är tili ant·alet alldeles för ringa
18632: huolimatta 83 vuotta kestäneestä toimin- för att kunna bära upp den konstnärliga
18633: n$.1iaan, Suomen Taiteilijaseura ei vielä litteraturen, och det är ha,ra undantags.-
18634: milloinkaan ole nauttinut valtiovallan vis, som de svenska författ•arna bli kom.-
18635: t\U:ea.'' p.enserade genom upplagor på rikssvenska
18636: förlag. Hur obetydliga s.tipendierna är,
18637: Bildhuggarförbundets stipendier och kan illustreras med ett enkelt påpekande.
18638: f()nder äli heli enkelt lö.jeväck;ande. Dess Av räntemed1en frå:n den Ahlströmska
18639: tiUgångar på cirka en halv miljon är till fonden, som förvaltas av Helsingfo,rs stad,
18640: sitt värde ungefär så stort som ett större erhöll Finl·ands Svenska Författarför-
18641: stipendium :Eör·e det föTs·ta världskriget, enin.g år 19.34 65,oog mark för stipendiel'
18642: om, :t;11an b.etänker, att penningens reala m.en tio, ar senare, år 1944, 3.4,475:$5.
18643: ~öpkra:Et . nu ilj1te ä1' stort stöne än 1 % Statsstip~ndierna äro minimala och spela
18644: av vad den var då:tii;h·tid~n. ~de bildhug- num{l:ra ingen real :roll :för :författarnas
18645: gare. ~h wålare lider dess.utom framfö.r ekonomi. Föreningen har nö.dglats me(}
18646: aJ;lt 'li>V ate1jebl1ist. Endast en del av dem s~ö.d av enskilda åtminstone i någon mån
18647: ha:r· ·egna, länrplig:,t ateljee1'. Fö1' att råda kom pensera dlilt sj:u;nkaude penningvärdet
18648: hot på denna b;rist h.ar. man bl. a. planerat och. de minsk.adlil räntebelo;ppen. · Detta
18649: byggBjnde av ett K,on&tnä11Shl:l8 med bo~tä framhölls från föreningens sida i ett 'Q..t-
18650: dell'· oob. ·a~elj:eer för I:ll;å.la.re o4h bj,ldl,l.u,g- l.ä.tan& fö,r riksdagens kul;t1l,l'llltskott lll,~d
18651: ~e. Helsing~o;rs s~a,<il. h~ &täJ1~ e~ to~,t anledning av riksda:gsman J. Mäkeläs ~o.
18652: tiJJt :Eö:r~ogan<:kl, Mamaer~iJ,uvä.gen 'n. E,n- t~on om :liörbätt:r:ande av våra UJ;Lga ~Qr
18653: )rigt dte~ta pNj;.ekt, av år. 1~ s.~ulle hu- fattares arbets- oc~ existlilnsvillko.r. F~x-
18654: set komma att inrymma 24 ateljee:r ooh eningens utl~tande u.tm.ylll\l.:ade i yJ,'ka..®t,
18655: ~ bo~tll(ds.Jokal-er . .Ä;ven om. d~tta 3Jiltal att d.e. äld,re d.iktarn~. tJtäJln,i.:ti.g boirde
18656: btte ij,r til~Pä.cJti:ijgt, skaJ.~. det dock :l;ö;~;a tryg~a;s. genom sti;i;r:re och fle:r:e ~
18657: 11!~6\ sig. e:Jil lättnad. Och dä. m viss. bygg- g~a~ge. ocl1 de yng~e beredas. ·~rbet&möj•liig
18658: ~,~ve:tr~s~et trots a~ s;vårigh#ter ·kan het g~nom, ~tt amtal stQJ:re a)fbetsstip,m..
18659: Q(fh bOOf. ~ga rtml,. ~ul,le ~t Va.JI;l. ~at~li&1i dlier. Även. om de. svensksJ?råikiga ~Öl"~lJ.~
18660: a;111i ge, ~tt sä4ant ~öreta" :pripl!i~t ~ ~rå@la. tarnas ställning på grund av den fä;~
18661: 51
18662: 402 VIII,33. - Taiteilijat ja. kirjailijat.
18663:
18664: publiken är särskilt svår, skall man inte ,Då man tar hänsyn till Etteroturens
18665: tro, att de finska författarna annat än väldiga betydelse som uppfostrande fak-
18666: alldeles undantagsvis kan uppnå en bättre tor, kan problemet inte betraktas som ·en-
18667: position. Man kan säga att författarnas bart individuellt eller litterärt, det är -hu-
18668: livs- och arbetsvillkor i stort sett är lik- vudsakligen samhälleligt. Och om man
18669: artade vare sig de skriver på svenska eller verkligen önskar skapa socialt vakna
18670: finsk·a. medborgare, erbjuder sig Htteraturen som
18671: En levaude förställming om hur dagens ett utmärkt vapen. Omkostnaderna äro i
18672: unga finska författare kan ha det får man jämförelse med nyttan ve~kligen obetyd-
18673: av Olavi Siippainens den 22 nov. 1946 i liga.''
18674: Suomen Sosmilidemoikro.atti publicerade Vi ha ovan talat om kompositörer, må-
18675: skildring, skriven i anslutning till J. Mä- lare, bildhuggare och författare. Ur sam-
18676: keläs förenämnda motion. I denna ·artikel hällelig synpunkt bör man emellertid inte
18677: skriver författaren Siippainen bl. a. dessa underskatta den fostrande betydelsen hos
18678: i sanning anmärkningsvärda rader: · terutern, opm•a,n, danskonsten och den redro-
18679: , - - - Trots allt har en talrik och ducerande musi:ken. Dessa yrkesgruppers
18680: begåvad diktarskara framträtt, som under villkor kan lättare överblickas och fast-
18681: svåra förhållanden söker sk•apa möjligast ställas, enär deras arbete i regel sker för
18682: fullödig konst. Resultaten är inte så allt- lön. Ifråga om dem gäller liksom ifråga
18683: för dåliga: det ser vi av den utländska om de övriga konstnärerna att studie- och
18684: kritiken. De flesta författarna nödgas utbildningsmöjligheterna spelar en väsent-
18685: dock livnära sig med tungt yrkesarbete, lig roll för yrkeskunnigheten och den
18686: vilket naturligtvis försvårar fullföljandet konstnärliga standarden.
18687: av diktarkallet. Det är mycket beteck- T. o. m. en flyiktig blick på lönelistor
18688: nande för de nutida förhållandena att inte och stipendiesummor ger ett mycket ned-
18689: en enda yngre författare har ett eget ar- slående intryck. På uttrycklig förfrågan
18690: betsrum. Vår främste prosaoist bland de meddelar t. ex. Suomen Näyttelijäliitto
18691: yngsta skriver sina romaner i ett rum, följande:
18692: där det bor sex människor. Han måste på ,Arv. tiedustelunne johdosta i1moi-
18693: grund av sin svaga syn skriva om da- tamme
18694: garna; gå sen och gör något arbete under 1) että Näyttelijäliiton aktiivijäsenten
18695: slika förhåUanden! Vår unga lyrikergene- nykyinen määrä on 412.
18696: rations mest geniala skald ambulerar med 2) että va1tion jakamBJt ulkomaanmatka-
18697: sin familj på landsorten från plats till apurahat vaihtelivat määrältään ollen noin
18698: plats utan att få tak över huvudet. Och 5 ikpl. a 5,000--7,000 mk <tai joskus 3 ikpl.
18699: de är inga undantag. Alla som vågar a 10,000 mk.
18700: bygga sin existens på sin litteräro verk- 3) että näyttelijäpalkat ennen ensim-
18701: samhet får pröva på något liknande. Det mäistä maailmansotaa olivat 150-300 mk,
18702: hjälper inte annat än att göra skuld hos huippukyvyillä 400 mk ja ennen toista
18703: förlägg.aren. lVIen skuld är skuld och det sotaa keskimäärin 2,000-3,500 mk ja ny-
18704: är ingenting märkvärdigt, om svagare kyisin 5,000-9,000 mk, ohjaajanäytteli-
18705: naturer börjar lyssna till sina borgenä- jöillä ja harvoilla suurempien teattereiden
18706: rers önskemål - säkert till skada för kannattavilla voimilla 10,000-13,000 mk.
18707: produktionen men kanske till en liten eko- Tämä miehnlä. Naisten palkat ovat aina
18708: nomisk fördel. Dessutom bör det obser- olleet huomattavasti pienemmät. Palkois-
18709: veras, att krediten är möjlig bara för ett ta•an on näyttelijäin itse kustannettava
18710: fåtal: de enskiTda förläggarna kan ju inte kaikki näyttämöllä tarvittavat siviilivaat-
18711: med sina understöd upprätthålla en hel teet lisätarpeineen ja naamioimisväline(lt,
18712: födattargeneration. Den konstnärliga lit- joten realipalkka on usein mitättömän
18713: teraturen är oftast en dålig affär, där pieni.''
18714: förlusterna ersättes genom inkomsten från Redan av dessa få rader framgår det,
18715: skolböcker och underhållningslittera- under huru svårarbade villkor våra yr-
18716: tur - - -. '' I detta sammanhang är kesskådespelare nödgas fullfölja sin gär-
18717: det skäl att ytterligare begrunda de ord, ning. Det är alldeles uppenbart, att våra
18718: med vilka Olavi Siippainen avslutar sin teatrar både behöver och är förtjänta ·av
18719: artikel: ett väsentligt större stöd från det all-
18720: VIII,33. - A. K. Wirtanen y. m. 403
18721:
18722: männa.s sida än vad de f. n. åtnjuter. I vis, att de yngre ikategorierna erhålla allt
18723: stort sett likartad är situationen för det stöd de behöver för utbildning, upp-
18724: Fia:lsk.a Operan: en b'lick ± dess utgifts- muntran och arbetsmöjligheter. Därför
18725: stat visar, att lönerna äro jämförriga med bör man dock in:te glömma, att mrunga
18726: de löner som våra skådespelare betalas t. o. m. kända och erkända konstnärer,
18727: med. Våra sångare och utövande musiker författar·e och artister kämpar med svå-
18728: har det knappast bättre. I mycket hög righeter, som väsentligt hämmar och
18729: grad nödgas de utföra ofta illa avlönat kanske t. o. m. obotligt skadar deras pres-
18730: rutin- och förvärvsarbete till skada för sin tationer och förmåga. Av det som fram-
18731: konstnärliga utbildning och utveckling. hållits framgår emellertid fullt tydligt,
18732: - Lärarna vid vårt konservatorium, som att ett verksamt och verkligt effektivt
18733: dock i hög gra.d bära ansvaret för . våra stöd för vårt kulturliv ingalunda kräver
18734: kommande musikergenerationer och för några övermäkmga lielopp. Redan med en
18735: musikkulturens fra.mtid i Finland, ha. det bråkdel av den summa, varmed vi mins-
18736: lika lj.lla ställt som våra pedagoger i all- lmt eller med vi1ken vi skulle kunna
18737: mänhet. Ett kapitel för sig utgör vår minska t. ex. våra försvarsutgifter, kunde
18738: da.nskonst och dess ställning; ett fåtal ett väsentligt och kanske avgörande stat-
18739: ambitiösa och ansvarskännande danskonst- ligt understöd skapas. Och det är här
18740: närer kämpar en förtvivlad kamp mot skäl att betona, att endast verkligt be-
18741: övermäktiga svårigheter. Att de icke tydande understödsbelopp kan råda bot på
18742: desto mindre utföra ett värdefullt arbete, de skriande missförhållandena.
18743: det kan man sluta sig till bl. a. av att de Det är också naturligt, att staten vid
18744: dock vid spa·rs:amraa framträdrunden utom- sin understödsverksamhet så mycket som
18745: lands lyckats hemföra utmärkelser. Se- möjligt samråder med respektive yrkes-
18746: naste höst ledde de ekonomiska svårighe- organisationer, emedan endast därigenom
18747: terna vid Finska Operan till en öppen de bästa garantierna för en rättvis och
18748: kris i det att flera dansartister lämnade ändamålsenlig disposition av understöden
18749: Operan och sökte engagemang vid olika kan ernås.
18750: utländska dansinstitut och -trupper. Med hänvisning till ovanstående före-
18751: Medlemsantalet vid våra k<mstnärs- och slå underiteclrn:ade, att riksdagen vil[e be-
18752: författarorganisationer stiger f. n. till sluta hemstäilJ:a,
18753: sammanlagt cirka 2,200, av vilka omkring
18754: 1,200 tillhör musikerskrået. Det är så- att Regeringen måtte vidtaga
18755: lunda en förhållandevis ringa skara som brådskande åtgärder för ett verk-
18756: bär upp vårt konstnärliga kulturarbete. samt höjande av det statliga ekono-
18757: Självfallet är inte alla nominella utövare miska stödet för våra konstniirer,
18758: av konstnärsyrket lika aktiva - viktigast författare och artister.
18759: med tanke på fmmtiden är det naturligt-
18760: Helsingfors den 13 februari 1947.
18761:
18762: Atos W:ir1mlen. G. Andersson.
18763: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hertta Kuusinen.
18764: Urho Kulovaara. Hella Wuolijoki.
18765: Urho Kekkonen. Juho Mäkelä.
18766: Lassi Hieldtala. Nils Meinander.
18767: Su,amennos.
18768:
18769:
18770:
18771:
18772: A. K. Wirtanen y. m.: Toimenpiteistä taiteilijain ja kirjail-i~
18773: jain 1;altionavun korottamiseksi.
18774:
18775:
18776: E d u s k u n :(). a ll e.
18777:
18778: ltl:!enäisen Suomen vapaa kulttuurielämä mään mielenkiintoa kulttuuria ja sen edus-
18779: on &ina kamppaillut erittäin suuria vai- tajia ko.4taan. Kun näin oli laita inflation
18780: keuksia vastaan. Ensimmäistä rmaailman- yhteydessä ja sen jälkeen, niin ymmär-
18781: sutaa seuranneen iuflation vaikutuksesta rämme, miten suuressa määrin taiteellinen
18782: stipendit, palkinnot ja rahastot supistuivat kulttuuri, joka meidän !karuissa .oloissamme
18783: noin kymmenenteen osaan rauhanaikaisesta ei koskaan ole ollut todella etuoikeutetussa
18784: arvostaan. Palkkiot eivät nousseet yhtä a:semassa, on jäänyt osapuoleksi.
18785: suuressa määrin kuin rahanarvo aleni. Toi- Meillä on nyt jälleen edessämme kansalli-
18786: sen maailmansodan yhteydessä olemme saa- sen elämämme perinpoihjainen uudistus.
18787: neet kokea toisen inflation, joka Qn tuonut Y\ksi ajanjakso on päättynyt ja toinen al-
18788: mukanaan melkeinpä yhtä tuntuvan raJhan- kaa. Viimeist,en kokemulrni,emme ~aJossa
18789: a:rvon alenemisen. Kaikki ne rahastot ja ,opimme ymmärtämään, että pieni kansa voi
18790: säästöt, stipendit ja palkinnot, jotka sotien kulttuurin alalla antaa suuren:kin panoksen,
18791: välivuosina luotiin, ovat nyt jo suurim- vaikkei se voikaan kilpailla suurten kansa-
18792: mwksi osaksi huvenneet olemattomiin. Taide- kuntien !kanssa mahdista ja poliittisesta vai-
18793: maalarien ja kirjailijain sodanaikaiset hy- kutusv;a!llasta. Kansamme ta:rmo on mi-
18794: vät suhdanteet ~vat menneet ohi. Vapaan käli mahdollista entistä enemmän kohdistet-
18795: kulttuurielämän edustajilla on useassa ta- tava kulttuurialan saavutuksiin.
18796: p~:~,uksessa taloudellisesti vaikeampi tulevai- Kukaan ei liene tietämätön· siitä, että
18797: suus edessään kuin useimmilla muilla am- maamme vapaan kulttuurin edustajat tais-
18798: rmattiryhmillä. televat valtavia ekonoomisia vaikeuksia vas-
18799: Näin ollen yhteiskuntamme ja valtiomme taan. Heidän on usein pakko luoda· teok-
18800: :kunnia-asiana tulee olla tehdä voitavansa, sensa nlinä vapaahet:kinä, jotka jäävät hei-
18801: jotta kulttuurielämäirnme saisi sellaista tu- dän käytettäväkseen· heidän suoritettuaan
18802: kea yleisistä varoista, jota kulttuurikansalta jokap~iväisen ansioty9nsä. Useilla heistä
18803: voidaan odottaa ja joka on välttämättö- ei ole atelieria eikä työhuonetta. . Heidän
18804: rmästi tarpeen. Emme saa unohtaa sitä erin- opiskelu- ja k?~lqtusmahdollisuutensa, var-
18805: omaista osuutta, ;mikä !kulttu~rimme luo- sinkin ullmmailla, ov~t rajoitetut tai koko-
18806: villa edustajilla Q:P, ollut ~ausallistajun naan olem~tt~~t. .. Se .s~kka, että maas-
18807: tamme synnyssä ja · k.~\tyk.s~ssä, Suomen samme kuitenkin työskennellään määrätie-
18808: aseman luomisessa maaiilmwn tietoisuuteen, toisesti, että 'luO.va ·tahto ~aikista vaikeuk-
18809: itsenäisyysai8itit:eemine ·foteu1:tamisressa ja kan- sista huolimattä elää jä ·vaikuttaa, on ilah-
18810: samme kasvatuksessa. Itsenäisyytemme ai-· duttava todiste siitä aidosta ja vastuuntun-
18811: :kana kansamme tarmo on eräissä suhteissa toisesta pyrkimyksestä, j6ka on taiteellisille
18812: luonnollisista syistä kohdistunut ensi si- ikyvyillemme ominainen, kuin myös siitä sit-
18813: jassa puhtaasti poliittisiin tehtäviin. Ra- keydestä ja optimismista, joka on ikatsottu
18814: kensimme sotaväkiorganisation ja ulkomaan- kansamme luonteeseen kuuluvaksi. Saa-
18815: edustuksen. Järjestimme ulkomaankaup- tamme valittaa sitä, että jotkut saavutuk-
18816: pamme. Uudistimme teollisuuskoneistomme set :kenties jäävät epätäydellisiksi ulkonais-
18817: ja paransimme maanviljelystämme. Sisä- ten vaikeuksien ja ehikäisevien vaikutusten
18818: poliittinen levottomuus oli omiaan heikentä- vuoksi, mutta toiselta puolen voimme iloita
18819: VIII,33; - A. K. Wirtanen y. m. 405
18820: siitä vaatimattomuudesta, siitä sitkeästä vaihtelee 16,800 marliasta 30,000 markk~ail.
18821: määrätietoisuudesta ja siitä lannistutl1atto- lisättynä 125 % kalliinajan iltorotukselhL
18822: masta optimismista, joka kannattaa niiden Nämä avustukset alinetaan vanhemmille ja
18823: pyrkimystä, jotka vievät eteenpäin kult- a:hsioitu:iieeilllllllille säveltäjille valti<in sävel-
18824: tuurielämämme nuoria; mutta kunnia:kkaita taidelautakunnan esityksestä. Se on epäle~
18825: traditioita. mättä kiitettävä tosiasia. :Mutta sillä ei
18826: Jos lähemmin tarkastamme kulttuuri- tyydytetä edes näiden erikoisasemassa öll:i-
18827: työntekijäimme elihehtöja, täytyy meidän vien säveltäjien alkeellisimpia elinehtoja,
18828: ihmetellä heidän uhrautuvaista taJ!itoaan ja vielä vähemmän nuorempien, joitten eteerl
18829: heidän uskollisuuttaan kutsumukselleen. taloudelliset vaikeudet nousevat läpipääse-
18830: Erittäin valaiseva on esim. eräs kirjelmä, mättömänä murtrina jo heidän taiteilija-
18831: junka sisällön Suomen Säveltäjät r. y. oli uransa alkuvaiheissa."
18832: halunnut saattaa eduskunnan tietoon ja Olisi erehdys luulla, että esim. kuvaama-
18833: josta alla on lainattu osia. Kirjelmästä il- taiteitten harjoittajilla yleensä olisi paljoa-
18834: m!lhee, että säveltäjämme työskentelevät kaan paremmat olot kuin säveltäjillämme;
18835: kenties tukalammissa olosuhteissa kuin ket- joissakin tapauksissa saattaa kuvaluriatai-
18836: kään muut taiteilijamme, joskaan ei mil- teilijalle jolikun työn lop.ptiunsaattaminert
18837: lään kategorialla ole syytä kiittää ikauppo- käydä kokonaan mahdottomaksi, koska hä-
18838: jansa. !Suomen Säveltäjät r. y. kirjoittaa neltä yksinkertaisesti puuttuu työtarpeet
18839: m.m.: tai työhuone. Luimme äskettäin Sui:Jmen
18840: ,Säveltäjät muodostavat meillä kuten Kuvalehdestä kuvanveistäjä Väinö Aaltosen
18841: muuallakin luovien taiteilijain pieni:tninäli paljton sanovan vetoomuksen, josta lienee
18842: ja juuri sen takia sösiäalisesti eniten laimin- tulhtt vakava muistutus. Valaisevaa ötl
18843: lyödyn ryhmän. Taidemusilkiri säveltäjäin myös tutustua siihen, millä silmällä kuvaa-
18844: luku nömiee maassamme nykyisiti noiti nel- mataiteilijain oma järjestö, Suomen Taitei-
18845: jäänkymmenMn. Näistä 37 on Suomen Sä- lijaseura, katsoo jäsentensä t)roblee:tnoja.
18846: veltäjät r. y:n jäseniä. Vain yhden heistä, Nimenomaisen tiedustelun johdosta Suomen
18847: J eim Sibeliuksen, on onnistunut turvata Taiteilijaseurå kirjoittaa m. m.:
18848: toimeentulortsa luovana työllään. Hänelle- ,Suomen Tåiteilijastllirail käYtettävissä
18849: kin se tapahtui vasta valtiön säveltäjäeläk- olevat varat olivat 31. 5. 1946 1,639,847 mk
18850: keen myöntä,misen ja maailmanmailieen 80 P> joista stipehdirahasto on n. 1,200,935
18851: saavuttamisen jälk!len. Sitä ennen häh jöti- mk. Näistä varöista on korot jaettu stipen-
18852: tui harjoitettavien ansiotöiden vuoksi kitinp- deinä seuraavasti:
18853: pailemaan vuosikausia suurten vaikeUksien
18854: kanssa. V. 1940 • •• 0 ••••• 0 •• 0. 0. 30,090 mk
18855: Yleisesti tunnettujen· ja tunliustettujen 1944 •••••••• 0 ••••• 0. 35,000
18856: sä:v,eltiäjäilll Teoston ka.ut1ta saMavat vuotui- " 1945 •• 0 ••• 0 0 0 0 0 ••••• 36,0d0 "
18857: set esityskorvaukset eivät ike~kimliärih riitä " 1946 41,000 "
18858: "
18859: • 0 ••• 0 ••••••• 0 0.
18860:
18861:
18862:
18863:
18864: edes niihin veroihin, jöika sä~eltäjän ö11 "
18865: suoritettava luuvaali työhön ikuultt.trlatto- V. 1942 saatu bagny Rosenlew-Gre:hma-
18866: mista ansiotöistääli. liin låhjoitus on tehnyt niahdo11iseksi ooel-
18867: Säveltäjät niuödostayat taiteilijaryhn;tän, listEiti lisäksi jakaa yhden 5,000 mk: li sti~
18868: jolla ei ule edes teoreettisia ruahdollistiuksia pendin vuosittain.
18869: elättää itsensä sä~llystyöllääii - yllämai- suurin apuraha öh ollut teollisuusneuvos
18870: nittu tx>ikkeus on käytännössä äinoa. Seii WuoHon tekehlän lahjoitUksen koroistä
18871: tähden heidän kaitiden on liaketiduttliva å:h- jaettu 20l000 mk, minkä li~äksi on jaettu
18872: siotoimiin, jotklt tavallisesti saavat pääteh- yikSi 8,000 llhk:n; ykSi 5;000 mk:n, kM:si
18873: tävän luonwen. Varsinaiselle elitinäntyöl- a 11500 rillk:li, kaksi a 1,000 :thk:li sekä YkSi
18874: leert, jnka iltuitenkih pitäisi olla pääasia, he 3;000 mk: ii stipe:hdi. Edellä mainitut. sti~
18875: voivat mnistaututt vain vapaahetkinä ja p~ntlit bli tämän suuruisina jaettu v. 191j,6.
18876: ke8ä1uitiien aikanå." Kuten edellä tehdrstä selostuksesta käy
18877: ilmi ja iiii:hitliih. stipendien vaätirhåttöfnät
18878: ,,Nohi 40:stä Suomen SäveltäjäStä naut- kootkin osoittavat, eivät Suoii1en Taiteilijå~
18879: tii nykyisin 11 valtion iliyöntämiä Ii. s. tåi- setihth käytettävissä olevat irarht ole - Hi-
18880: teilijaeläkleitä, joitten suuruus vuodeSSa kuuntJttamatta teollisuusneuvos Wuorioti
18881: 406 VII1,33. - Taiteilijat ja kirjailijat.
18882:
18883: v. 1937 tekemää lahjoitusta - lisääntyneet luottoon ja rakennusaineksiin nä:hden, sillä
18884: noin kolmeenkymmeneen vuoteen. tätenhän vastaava lukumäärä yksityisiä
18885: Eräs ra.tkaisevimpia esteit•ä, j(}ka vaikeut- asuntoja vapautuisi. (Tässä yhteydessä on
18886: taa kuvaamataiteilijoitten työskentelyä ja huomautettava siitä, että esim. Helsingissä
18887: toimeentuloa, on huutava työhuoneitten joissakin tapauksissa lhen:kilöt, jotka eivät
18888: puute, mistä seuraavat tosiasiat .puhuvat ole taiteilijoita, ovat saaneet hankituksi
18889: lkoristelematonta kieltä: atelierihuoneistoja asunnoikseen, mikä tus-
18890: Atelierejä on tällä hetkellä taiteilijoit- kin lienee paikallaan aikana, jolloin monet
18891: temme käytettävissä, Lallukan taiteilijako- taiteilijat ovat vailla omaa työhuonetta ja
18892: tia lukuunottamatta, noin kymmenkunta, eräissä t®..pauksissa vailiJ..a omaa asUIDJtoakin.)
18893: joista niistäkin osa sellaisia, jotka eivät Se :mitä yllä säveltäjiä ja kuvaamataitei-
18894: täytä edes alkeellisimpia taiteilijan työhuo- lijoita koskien on esitetty, koskee osittain·
18895: neelle asetettavia vaatimuksia. Kun otetaan myös kirjailijoita. Heillä on useimmissa
18896: huomioon, että Suomen Taiterlijaseuroo. Jä- tapauksissa hyvin suuria vaikeuksia voitet-
18897: senmäärä on [ä'hes 400 kuva.amwtaiteirlijaa, tavanaan. Oikeastaan vain kansantajuisim-
18898: joista noin puolet työskentelee pääJkaupun- mat ajanvietekirjailijat saavat niin laajan
18899: gissa, niin käy selville, että kysymyksessä lukijakunnan, että voivat elättää itsensä
18900: on epäkohta, joka vaatii mitä kiireellisintä työllään. P,oi>kkeustapauksissa joku dramaa-
18901: korjaamista. tikko voi luoda itselleen kestävän taloudel-
18902: Koska SuOlillen Taiteilijaseura on ainoa lisen aseman. Runoilijat ja vwkavat proosa-
18903: järjestö, jossa maamme kaikki kuvaamatai- kirjailijat saavat tyytyä kustantajain avus-
18904: teilijat ovat edustettuina, pidämme johdon- tuksiin sekä kovin harvinaisiin ja vallan
18905: mukaisena, että sille myönnettäisiin riittä- riittämättömiin stipendeihin.
18906: vät mahdollisuudet tukea elävää taiteellista Vain poikkeustapauksissa voi suomalai-
18907: luomistyötä. nen tai suomenruotsalainen kirjailija tulla
18908: Tässä yhteydessä mainittakoon, että huo- toimeen tuotannollaan. Ruotsinkielinen
18909: limatta 83 vuotta kestäneestä toiminnastaan yleisö on lukumäärältään aivan liian pieni
18910: Suomen Taiteilijaseura ei vielä milloinkaan v,oidakseen ikannattaa taiteellista kirjalli-
18911: ole nauttinut valtiovallan tukea." suutta, ja vain poikkeuksellisesti ruotsalai-
18912: set kirjailijat saavat korvauksen ruotsin-
18913: Kuvanveistäjäliiton stipendit ja rahastot maalaisen kustannusliikkeen julkaiseman
18914: ovat suorastaan naurettavat. Sen noin puo- painoksen muodossa. Stipendien mitättö-
18915: leen miljoonaan nousevat varat ovat arvol- myyttä voidaan valaista seuraavalla Jlksin-
18916: taan suunnilleen yhtä suuret kuin suurem- kertaisella huomautuksella. Helsingin kau-
18917: manpuoleinen stipendi ennen ensimmäistä pungin hallinnossa olevan Ahlströmin ra-
18918: maailmansotaa, jos otamme huomioon, ettei haston korkoV'aroista Suomen ruotsaLainen
18919: rahan tosiasiallinen ostokyky nykyään ole kirjahlijayhd1stys sai v. 19·34 65,000 mk
18920: paljoakaan suurempi kuin 1 % silloisesta. jaettava:ksi stipendeinä, mutta kymmenen
18921: Sekä kuvanveistäjät että taidemaalarit kär- vuotta myöhemmin, v. 1944, 43,475: 35.
18922: sivät sitäpaitsi ennen kaikkea atelierien Valtion stipendit ovat minimaaliset, eikä
18923: puutetta. Tämän puutteen helpottamiseksi niillä nykyään ole mitään käytännöllistä
18924: on m. m. suunn1teltu taiteilijatalon raken- merkitystä kirjailijain taloudellisille oloille.
18925: tamista, jossa tulisi olemaan asuntoja ja Yhdistyksen on ollut pakko yksityisten
18926: atelierejä taidemaalareita ja kuvanveistäjiä apuun turvautuen edes jossain määrin kor-
18927: varten. Helsingin kaupunki on asettanut vata aleneva rahanarvo ja supistuneet ko-
18928: käytettäväksi tontin Mannerheimintie 71. rot. Yhdistys huomautti tästä lausunnos-
18929: Tämän v. 1945 tehdyn suunnitelman mu- saan eduskunnan sivistysvaliokunnalle edus-
18930: kaan tulisi talossa olemaan 24 atelieria ja taja J. Mäkelän nuorten kirjailijaimme työ-
18931: 48 asuntohuoneistoa. Joskaan tämä luku- ja elinehtojen parantamista koskevan aloit-
18932: määrä ei ole riittävä, niin se kuitenkin toisi teen johdosta. Yhdistyksen lausunto päät-
18933: helpotuksia tilanteeseen. Ja koska kaikista tyi toivomukseen, että vanhempien kirjaili-
18934: vaikeuksista huolimatta rakennustoimintaa jain asema olisi turvattava myöntämällä
18935: tietyssä määrin voidaan jatkaa ja on jat- suurempia ja lukuisampia vuotuisia eläk-
18936: kettava, niin olisi luonnollista, että tällai- keitä ja nuoremmille järjestettävä työmah-
18937: selle yritykselle myönnettäisiin etuoikeus dollisuudet jakamalla heille jokin määrä
18938: VIII,33. - :A.. K. Wirtanen y. m. 407
18939:
18940: suurempia työstipendejä. Joskin ruotsin- puuhaa, jonka tuomat tappiot korvataan
18941: kielisten kirjailijain asema yleisön harvalu- koulu- ja ajanvietekirjoista saaduilla voi-
18942: kuisuudesta johtuen on erikoisen tukala, toilla. - -" Tässä yhtey·dessä on syytä
18943: niin olisi erehdys luulla, että suomenkieli- lisä:ksi miettiä niitä sanoja, joilla Olavi
18944: setkään kirjailijat muuta kuin poikkeusta- Siippainen lopettaa kuvauksensa:
18945: pauksissa voisivat saavuttaa paremman ase- ,Kun ottaa huomioon kirjallisuuden
18946: man. Voi sanoa, että kirjailijain elin- ja suunnattoman merkityksen kasvatukselli-
18947: työehdot ovat suurin piirtein samantapai- sena tekijänä, ei probleemaa voida pitää
18948: set, kirjoittakoot he suomeksi tai ruotsiksi. vain yksilöllisenä tai kirjallisena, pääasiassa
18949: Elävän käsityksen niistä oloista, joista se on yhteiskunnallinen. Ja jos todella tah-
18950: nykypäivien nuoret suomalaiset kirjailijat dotaan kasvattaa sosiaalisesti valveutuneita
18951: saattavat elää, saamme Olavi Siippaisen kansalaisia, tarjoaa kirjallisuus siinä yhteis-
18952: 22. 11. 1946 Suomen Sosialidemokraatissa kunnalle merkittävän aseen. Kustannukset
18953: julkaisemasta kuvauksesta, jonka hän kir- ovat niiden tuottamaan hyötyyn katsoen
18954: joitti J. Mäkelän yllämainitun aloitteen yh- todellakin vähäiset."
18955: teydessä. IGrjailija Siippainen Udrjo]tti ,täl- Yllä olemme puhuneet säveltäjistä, taide-
18956: löin m. :rn. seuraavat tosiaankin huomion- maalareista, kuvanveistäjistä ja kirjaili-
18957: arvoiset rivit: joista. Mutta yhteiskunnan kannalta kat-
18958: , - - - Siitä huolimatta on meillä soen ei myöskään ole väheksyttävä teatte-
18959: noussut monilukuinen ja lahjakas nuori rin, oopperan, tanssitaiteen ja musiikkiesi-
18960: ikirjailija:kaarti, joka tukalissa oloissa koet- tysten kasvattavaa merkitystä. Näitten
18961: taa luoda mahdollisimman täysipanoista tai- ammattiryhmien elinehdot ovat helpommin
18962: detta. Tulokset eivät ole niinkään huonot: nähtävissä ja määriteltävissä, koska he
18963: sen näemme ulkomaisista arvosteluista. yleensä rtyöskenrte}evät pail.kkaa vastaan.
18964: Useimmat kirjailijat kuitenkin joutuvat Heitä koskee aivan niinkuin muitakin tai-
18965: suorittamaan henkensä pitimiksi raskasta teilijoita se, että opinto- ja koulutusmah-
18966: leip.ätyötä, mikä tietenkin vaikeuttaa elä- dollisuudet näyttelevät oleellista osaa am-
18967: mänkutsumuksen täyttämistä. On varsin mattitaitoa ja taiteellista tasoa silmälläpi-
18968: kuvaavaa nykyisille oloille, ettei ainoalla- täen.
18969: liman nuoren polven kirjailijalla ole työhuo- Pikainenkin silmäys palkkaluetteloihin ja
18970: netta. Nuorimman prosaistipolvemme ete- stipendien kokoihin antaa hyvin masenta-
18971: vin mies joutuu kirjoittamaan romaanejaan van kuvan tilanteesta. Vastauksena nimen-
18972: huoneessa, jossa asuu ja suorittaa askarei- omaiseen tiedusteluun esim. Suomen Näyt-
18973: taan kuusi ihmistä. Heikkojen silmiensä telijäliitto ilmoittaa seuraavaa:
18974: takia hänen on kirjoitettava päivisin: tee ,Arv. tiedustelunne johdosta ilmoitamme
18975: niissä oloissa työtä! Nuoren lyyrikkopol-
18976: vemme nerokkain runoilija kiertelee perhei- 1) että Näyttelijäliiton aktiivijäsenten
18977: neen maaseudulla paikkailrunnalta toiselle nykyinen määrä on 412;
18978: saamatta pysyvää kattoa päänsä päälle. Ei- 2) että valtion jalmmat u1komaamatka-
18979: vätkä he ole mitään poikkeuksia. Kaikki, apurahat vaihtelivat määrältään ollen noin
18980: jotka uskaltautuvat kirjallisen työnsä va- 5 kpl. 5,000-7,000 mk tai joskus 3 kpl
18981: raan, saavat kokea samantapaista puutetta. a. 1o,ooo mk.
18982: Ei auta muu kuin lappaa velkaa kustan- 3) että näyttelijäpalkat ennen ensim-
18983: tajii!J1ta. Mutta velka on aina vellma, ja on mäistä maailmansotaa olivat 150-300 mk.
18984: vain inhimillistä, jos heikompi luonne kir- huippukyvyillä 400 mk, ja ennen toista so~
18985: jallisessa työskentelyssään alkaa ottaa var- taa keskimäärin 2,000-3,500 mik ja n,ykyi-
18986: teen saamamiehensä toivomuksia - var- sin 5,000-9,000. mk, ohjaajanäyttelijäillä
18987: masti vahingoksi tuotannolleen, mutta ehkä ja !harvoilla suurempien teattereiden kan-
18988: pieneksi huojennukseksi taloudelleen. Li- nattavilla voimilla 10,000-13,000 mk. Tämä
18989: säksi on huomioitava, että velansaantikin on miehillä. Naisten palkat ovat aina olleet
18990: vain harvojen ulottuvilla: )'lksityiset kus- huomattavasti pienemmät. Paikoistaan on
18991: tannusliikkeet eivät tietenkään voi sijoittaa näyttelijäin itse kustannettava :kawki näyt-
18992: varojaan kokonaisen kirjailijapolven ylläpi- tämöllä tarvittavat siviilivaatteet lisätarpei-
18993: toon. Taiteellinen kirjallisuus on nimittäin neen ja naamioismisvälineet, joten reali-
18994: kustantajalle useimmiten kannattamatonta palkka on usein mitättömän pieni."
18995: 408 VIII,33. - Taiteilijat ja. kirjailijat.
18996:
18997: Jo näis•tä harvoista riveistä käy jjlmi., miten kannattaa taiteellista kulttuurityötämme.
18998: tukalissa '()loissa ammattinäyttelijämme täyt- Tietenkään eivät ikaikiki nimelliset taiteilija-
18999: tävät tehtävänsä. On aivan ilmeistä, että ammatin harjoittajat ole yhtä aktiivisia -
19000: teatterimme sekä tarvitseva:t että wnsai>tseva!t tärkeintä tulevaisuutta silmälläpitäen ön
19001: huOilllattavasti suuremman valtion avun luonnollisesti se, että nuoremmat kategoriat
19002: kuin mitä ne nykyisin nauttivat. Suurin saavat kaiken tarvitsemansa tuen opinto-
19003: piirtein samanlainen on Suomalaisen Oop- jaan, rohkaisua ja työmahdollisuuksia var-
19004: peran tilanne; silmäys sen menoarvioon ten. Silti ei kuitenkaan ole unohdettava,
19005: osoittaa, että palkat ovat verrattavissa nii- että monet tunnetut ja tunnustetutkin tai-
19006: hin palkkoihin, jotka näyttelijöillemme mak- teilijat ja kirjailijat kamppailevat vaikeuk-
19007: setaan. Lau1ajamme ja esittävät muusike- sien kanssa, jotka huomattavasti ehkäise-
19008: ritnme ovat tuskin sen paremmassa ase- vät ja kenties jopa auttamattomasti vahin-
19009: magga. Hyvin yleisesti heidän on pakko goittavat heidän saavutuksiaan ja tuotanto-
19010: tehdä usein huQnosti palkattua rutiini- ja kykyään. Yllä esitetystä käy kuitenkin sel-
19011: ansiotyötä, joka haittaa heidän taiteellista västi ilmi, että vaikuttava ja todella teh(}lkas
19012: opiskeluaan ja kehitystään. Konservato- tuki kulttuurielä.mällemme ei suinkaan
19013: rio.mme opettajat, jotka kuitenkin suuressa vaadi mitään ylivoimaisia summia. Jo
19014: määrin ilm.llltavat vastuun tuleviSita muusi- mur:to-oSialhla siitä summasta, jolla olemme
19015: keripolvistamme ja musiikkikulttuurin tullie- vähentäneet tai voisimme vähentää esim.
19016: vaisuudesta Suomess.a, eLäväJt yhtä ikehnoissa puolustusmenojamme, voitaisiin luoda
19017: oloissa kuin pedagoogimme yleensäkin. Eri- oleellinen ja kenties ratkaiseva valtionapu.
19018: koisen lukunsa ansaitsisi tanssitaiteemme ja Ja tässä on syytä alleviivata, että vain to-
19019: sen asema; kunnianhimoisten ja vastuun- dellakin tuntuvat avustussummat voivat
19020: tuntoisten tanssitaiteilijain harvalukuinen parantaa huutavia epäkohtia.
19021: joukiko käy epätoivoista taistelua ylivoi- On myös luonnollista, että valtio avustus-
19022: maisia vaikeuksia vastaan. Siitä huoli- toiminnassaan on .mahdollisimman lähei-
19023: matta he tekevät arvokasta työtä, mistä sessä yhteistyössä asianomaisten taitelija-
19024: m. .m. se seikka on osoituksena, että he pääs- järjestöjen kanssa, koska vain täten saa-
19025: tessään joskus ulkomaille esiintymään ovat daan parhaat takeet siitä, että avustusvarat
19026: tuoneet palkintoja Suomeen. Viime syk- käytetään oikeuden- ja tarkoituksenmukai-
19027: synä 1Suomalaisen Oopperan ekonoomiset sesti.
19028: vaikeudet johtivat avoimeen kriisiin, minkä Ylläolevaan viitaten allekirjoittaneet eh-
19029: yhteydessä useat tanssitaiteilijat lähtivat dottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19030: oopperasta saadakseen kiinmtyksiä ulkomai- vomuksen,
19031: siin teattereihin ja tanssijoukkueisiin. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19032: 'raiteilija- ja kirjailijaj!irjestöjemme jä- toimenpiteisiin taiteilijoillemme ja
19033: senluku nousee nykyisin yhteensä n, 2,200, kirjailijoillernme myönnettävän ta-
19034: joista n. 1,200 ovat muusikeriammättiin lloudellisen valtion tuen tehokkaaksi
19035: kuuluvia. Suhteellisen vähäinen joukko siis lisäämiseksi.
19036: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
19037:
19038: Atos Wirtanen. G. Andets&On,
19039: ~yiVi·XyUildd Kilpi. B:ettttt. KuUsinen.
19040: tftho Kulova.a.ra. Hella. Wttolijold.
19041: tJrht> Kekkonen. JUliö Mä.kelli..
19042: LMsi lnekkala.. NUs M~ifim:uier.
19043: 409
19044:
19045: VIII,34. - Toiv. al. N :o 163.
19046:
19047:
19048:
19049:
19050: Seppälä y. m.: Tieteellisten seurojen taloudellisen aseman
19051: paranf}amisesta.
19052:
19053:
19054: E d u s k u n n a 11 e.
19055:
19056: Tieteellisten seurain toiminta on viime niiden varassa on tieteellisten julkaisujen
19057: vuosina suuresti vaikeutunut. Niiden mil- painattaminen ja lähettäminen vaihtökap-
19058: tei yksinomaisena tulolähteenä on ollut paleina ympäri maailmaa useihin satoihin
19059: valtion avustus, joka vuodesta 1939 läh- sivistyskeskuksiin Yhdysvalloissa, Neu-
19060: tien on muuttunut seuraavasti (luvut vostoliitossa, Englannissa, Ranskassa ja
19061: milj. mk): monissa pienimmissä maissa. Julkaisujen
19062: vaihdon merkitys on erikoisesti . nyky-
19063: Vuouna. Talousarviossa Raha-arpajaisista Yllt
19064: aikana huomattava, se kun - valuutta-
19065: 1939 2.4 1.7 4.1 vaikeuksien estäessä nykyisin t~edemiesvi·e
19066: 1940 0.9 3.3 4.2 railut laajemmassa mittakaavassa - muo-
19067: 1941 0.6 4.1 4.7 dostuu tärikeimmäksi yälineeksi meillä suo-
19068: 1942 O.G 3.7 4.3 ritettavan kulttuurityön saattamiseksi
19069: 1943 0.6 4.8 5.4 muun maailman tietoisuuteen. Myöskin ul-
19070: 1944 O.G 5.7 6.3 komaisten julkaisujen saaminen tänne olisi
19071: 1945 0.6 5.8 6.4 ilman vaihtoa nykyisin hyvin vaikeata.
19072: 1946 0.1 9.6 10.3 Tieteellisten seurojen taloudeilisten edel-
19073: 1947 1.1 10. o 11.1 lytyksien parantamiseen on kykyisin sitä-
19074: kin suurempi syy, kun sotien aika monin
19075: Kun painatuskustannukset ovat samana tavoin rajoitti ja vaikeutti niiden toimin-
19076: aikana kasvaneet yli 5-kertaisiksi, vastaa taa ja kun toisaalta maan etu vaatii tie-
19077: vuonna 1939 osoitettua 4.1 miij. markan teemme kaikinpuolista kehittymistä eikä
19078: avustusta yli 20 milj. markkaa kuluvana paikoillaan pysymistä. Tieteeliisiilä seu-
19079: vuonna. Tosiasiallinen avustus 11.1 milj. roilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia
19080: markkaa on vain puolet tarvittavasta mää- saada muualta riittävää taloudellista apua
19081: rästä. supmtun~n toirhiihltanM köhottamiseksi
19082: Tästä on aiheutunut, että maamme tie- kuin valtiolta. Tämän vuoksi ehdotamme
19083: teellisten seurain, joita on n. 70, on olliit kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19084: pakko äärimmilleen supistaa toimintaansa. toivomuksen,
19085: Kaikkia valmiita tutkimuksiakaan ei ole
19086: voitu painattaa ja seuran kollegiaalinen että hallitus ryhtyisi kiireellisin
19087: työ on pahoin kärsinyt. Tieteellisten seu- toimenpitein parantamaan maan tie-
19088: rain merkitys maan kulttuurielämälle on teellisten seurojen vaikeata talou-
19089: kuitenkin arvaamattoman suuri. Lähinnä dellista ase~naa.
19090: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
19091:
19092: Felix Seppä.lä.. Urho Kekkonen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
19093: Ensio Kytömaa. Kaisu-Mirjami Rydberg. Urho Kulovaara.
19094: John Österholm. H. A. Kannisto. Eero M'åkinen.
19095: Erkki Leikola.
19096: 52
19097: 410
19098:
19099: VIII,s5. - Toiv. al. N:o 164.
19100:
19101:
19102:
19103:
19104: Lappi-Seppälä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja me-
19105: ,noarvioon teknillisiin kysymyksiin kiinnostuneiden lah-
19106: jakkaiden nuorten askartelutoiminnan tukemiseksi.
19107:
19108:
19109: E d ·u s kun n a U e.
19110:
19111: Oikealla vapaa-ajan käytöllä sekä käte- samaJlla kun kehitetääu ja sä:Ulytetä·än kan-
19112: vyyteen kehittävällä askartelulla on nuori- saikunnan talouselämän hyväksi sitä luon-
19113: son lkasvatuks.essa; 1tärkeä asema. Lahjak- ta:ista tl•ahja;kkuutta, joka rnuoressa ikeksi-
19114: kaita nuoria, jot.ka !t,untevat harrastusta jässä saattaa .piiUä.
19115: teknillisten tehtävi·en suorittamiseen ja Edehläesitetty toiminta voisi ehkä par-
19116: omaavat luontaista k·ekSijämeroutta, •<Jlisi haiten onnistua yhdistyksen tai säJätiön
19117: voitava tukea rii•ttäv<än teho~kaasti, jotta puitteissa, jossa vapaiden nuorisojärjestöjen
19118: Sllima ihanastus pysyisi vireHlä ja jotta pii- lisäksi myookin valtiovalta on mukana ja
19119: ~evän tl<ahjakku;uden !lwhittämin•en koko tukee toimintaa [ähinnä •taloudellisen tuen
19120: kansan parhaaksi kävisi mahdoHiseksi. muodossa.
19121: Valtiovallan tulisi voida ol!la mukana sel- EdeHiseen viitaten esitämme eduskun-
19122: lais€Ssa ~toiminnassa jonka tarkoituksena on nan hyv'äksyttä'V'äiksi toivomuksen,
19123: nuoriltle lroikeilijoiUe ja ik!eksijöiHe tarkoitet-
19124: tujen •teosten julkaiseminen, kilpailujen ja että hallitus antaisi Eduskunnalle
19125: näytt.elyjen järjes•tä:mi:nen sekä apurahojen esityksen 3 miljoonan markan lisä-
19126: myöntäminen. Vapaitten nuorisojärjestö- yksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
19127: jen kanssa yhteistyössä vailtiovalta voisi arvioon eri nuorisojärjestöjen käy-
19128: edelläesitettyä toimintaa yHäpitäen suuresti tet.täväksi tekn~'llisiin kysymyksiin
19129: vaiJkuttaa varsinkin poikien teknilliseen kiinnostuneiden, lahjakkaiden nuor-
19130: vaT'haislkasvatuikseen, jolm olisi omiaan j<Jh- ten askartelutoiminnan tukemista
19131: tamaan nuorten ajatukset pois sodan jäl- varten.
19132: keisten aikojen :turmeltuneista huvituksista
19133: Helsingissä he1milruun 10 päivänä 1947.
19134:
19135: Jussi Lappi-Seppälä. Yrjö Kilpeläinen. Jere Juutilainen.
19136: 411
19137:
19138: VIU,36. - Toiv:. al. N:o 165.
19139:
19140:
19141:
19142:
19143: K. Andersson y. m.: Määrärahasta opintokerhotoiminnan
19144: tukemiseksi.
19145:
19146:
19147: E d u s k u n n a 11 e.
19148:
19149: Opintokerhotoimintaa on pidetty eritoten varten oli huomattavasti ,tarkoitukseen
19150: maaseudun nuorison sivistystoiminnan so- myönnettyä määrärahaa suurempi.
19151: veltuvimpana muotona. Valtion kuluvan Opintokerhotoiminnan yhä kasvavan Jaa-
19152: vuoden tulo- ja menoarviossa onkin opinto- juuden ja ,kansansuosion" huomioon ot-
19153: kerhotoiminnan tukemista. val'lten varali:.tu taen on kouluhallituksen aikoinaan ehdotta-
19154: 2,500,000 markan määräraha. Tarkoitusta mien määrärahojen suuruutta - opinto-
19155: varten hamtus ehdotti rtuntuvasti pienempää kerhotoimintaa var,ten 4,500,000 markkaa
19156: määrä:rahaa, mutta valtiovarainvaliokunta ja kansantajuisten rtieteellisten luentojen
19157: korotti opintokerhotoiminnan ~tukemista var- järjestämistä varten 1,000,000 markkaa -
19158: ten varatun määrärahan 2,500,000 mark- pidettävä vähimpinä määrinä, joiHa yhteis-
19159: kaan, Hsäyksen ohlessa 700,000 markkaa. kunnan tU!lee tässä mainittua vapaata kan-
19160: Kouluhaillitus ilienee taclmitukseen vamtta- sansivistystyötä tukea.
19161: vaksi ehdottanut 4,500,000 markkaa. Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
19162: Niin 1ikään kansantajuistieteellistä 'luen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19163: to'toimintaa varten hallituksen ehdottamaa
19164: määrärahaa eduskunta valtiovarainvalio- että hallitus vuoden 1948 tulo- ja
19165: kunnan ehdotuksesta korortti, määrärahan menoarvioesityksessä riittävästi ko-
19166: suuruuden kuluvan vuoden valtion tulo- ja rottaisi määrärahaa, joka on tarkoi-
19167: menoarviossa ollessa 500,000 markkaa. tettu opi1ttokerhotoiminnan tuke-
19168: Kouluhallituksen ehdotus myöskin kansan- mista varten.
19169: tajuistieteellisten <luentojen järjestämistä
19170: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
19171:
19172: Kauko Andersson. Jere Juutilainen.
19173: Yrjö Kilpeläinen. Erkki Koivisto.
19174: Juho Paksujalkia. Urho Kulovaara.
19175: Juho Karvonen. H. S. Pesonen.
19176: Aino Malkamäki. Alpo Lumme.
19177: Toivo Kujala.
19178: 4i2
19179:
19180: VII1,37. - Toiv. al. N:o 166.
19181:
19182:
19183:
19184:
19185: k. Andersson y. fu.: Määrärahasta kansantajuistieteellisten
19186: luentojen järjestämistä varten.
19187:
19188:
19189: E d u s k u n n a 11 e.
19190:
19191: VHtruten ttoivomusailoitteen n:o 165 pe- menom·viocsityksessä riittävästi ko-
19192: rusteluihin, ehdotamme kunnioitta~!ti ~edus· rottaisi määrärahaa kansantajuistie-
19193: ktinnan hyväksyttäväksi toivomuksen, teellisten luentojen järjestämistä var-
19194: ten.
19195: että hallitus vuoden 1948 tulo- ja
19196: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
19197:
19198: :Kåuko Andersson. H. S. Pesonen.
19199: 413
19200:
19201: VIII,3s. - Toiv. al. N:o 167.
19202:
19203:
19204:
19205:
19206: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä taidemaalarien ja ku-
19207: vanveistäjien atelieripulan helpottamiseksi.
19208:
19209:
19210: E d u, s k u n n a ll e.
19211:
19212: 1\'[aamme kuvaamatajtelijat oyat jo vuosi- suunniteltu niiden todellista käyttöä var-
19213: \>.li\lWia · k~rsineet huutavasta atelieripuut- ten. Kööpenhaminan Hiheisyydessä sijaitsee
19214: teest~. M~men monet taidem~alarit ja ku- esim. tällainen laaja atelierita~ojen ry:pmä,
19215: VI),nveistäjät työskentelevät t;trkoitukseen jossa on työhuoneet lukuisille taidemaala-
19216: tä.ysin sopimattom,issa huoneistoissa, joiden reille ja lkuvanveistäjille. Koska Suomen
19217: v~laistuli! ja, mittasuhteet eivät lainkaan kuvaamataitelijat ovat vuosikausia kärsi-
19218: s~vellu, ··~eidän taiteelliseen työskentelyynsä. neet työhuoneiden puutetta ja koska tämä
19219: Toisaalta on myöskin näiden taiteenharras- kmhtuurielämän puQli joutuu ratkaisevasti
19220: t~;J,jie~ hallussa tavaUisia asuinhuoneistoja kärsimään niin kauan kuin · tämä. kysymys
19221: jopa, liikehuoneistojakin, j{)iden su,unnittelu on järjestämättä, esitämme eduskunnan hy-
19222: j~ näissä olevat varusteet eivät tule tar- väksyttäväksi toivomuksen,
19223: k.()ituksenmukaise&ti käytetyiksi.
19224: lTseisli!a naapuriruaissamme on järjestetty että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19225: taiteilUoille omia, atelieritaloja jopa erikoi- toimenpiteisiin maamme taidemaala-
19226: si~ taitelijaka'lpungjnosia, joiden tarkoitus- •rien ja kuvanveistäjien atelieripulan
19227: ta~n vastaavat taitelijatalot on nimenomaan helpottamiseksi.
19228: Helsingissä helmikuun ~3: päivänä 1947 .
19229:
19230: .;russi ~appi-Sep.pälä. if~o :Q:uka4'i.
19231: J~Q !la.ka.J.a. Leo. Leppä.
19232: ~~vi-Ky\lik~i ~lpi. nl[. J~e~.
19233: · J~~ ~uutilt\ine}\.
19234: 414
19235:
19236: VIII,3o. - Toiv. al. N :o 168.
19237:
19238:
19239:
19240:
19241: Kilpi y. m.: Möiirärahasta ,näyttämötaiteen tukemiseksi.
19242:
19243:
19244: E d u s k u n n a ll e.
19245:
19246: Näyttämötaiteemme historia ei tosin ole kaisia huoneistoja ja suorittamasta välttä-
19247: pitkä, mutta vuosisadan vaihteessa tapahtu- mättömimpiäkin uudistuksia ja korjauksia.
19248: neen kansallisen ja yhteiskunnallisen herää- Lavastukset, pukujen hankinta ja muut
19249: misen nostamana se on saavuttanut valta- ulkonaiset seikat kärsivät niinikään varojen
19250: van laajuuden, niin että maassamme ny- niukkuudesta, ja sama syy vaikuttaa myös-
19251: kyisin toimii ,puolisensataa säännöllisesti kin ohjelmiston taiteelliseen tasoon. Täten
19252: näyttelevää teatterilaitosta sekä iisäJksi mo- teatterien toimintamahdollisuudet ja esitys-
19253: nisatainen määrä harrastelijavoimin työ- taso eivät taloudellisten vaikeuksien takia
19254: väenyhdistysten, nuorisoseurojen ja muiden saavuta niitä tuloksia, jotka, muuten olisi-
19255: yhteisöjen yhteydessä työskenteleviä näyttä- vat mahdollisia ja merkitsisivät huomatta-
19256: möitä. Kokonaisuutena ne merlkitsevät erit- vaa kulttuurimme voimanlisäystä, ei vähim-
19257: täin myönteistä kulttuuritekijää, jonka min maaseudun henkistä tasoa ajatellen.
19258: osuus kansamme hengenviljelyssä on kor- Kun näyttämötaide on osoittautunut
19259: keaksi arvioitava. maassamme erikoisen suosituksi taidelajiksi
19260: Y:leisesti tiedetään, että kulttuurilaitoksina ja kun .teatterimme kauttaaltaan ovat osoit-
19261: hoidetut teatterit eivät taloudellisesti ole taneet elävää kulttuuritahtoa pyrkien esit-
19262: itsensäkannattavia, vaan vaativat taloudel- tämään ohjelmistoa, joka henkisiltä arvoil-
19263: lista tukea kyetälkseen ylläpitämään toimin- taan on rakentavaa ja avartavaa, on valtio-
19264: taansa. Valtio ja kunnat ovat meilläkin vallan mielestämme osaltaan käytännöllisin
19265: myöntäneet velvollisuutensa avustaa teat- toimenpitein osoitettava, että teatterien
19266: terilaitoksia. Avustukset ovat kuitenkin työlle myönnetään sen edellyttämä kult-
19267: aina ohleet niuikat, ja v:rultiovaJlta on osal- tuuriarvo, sekä käytettävä varoja näyttämö-
19268: taan rajoittanut avustuksensa raha-arpa- taiteemme tukemiseen ja siten koko lmlt-
19269: jaisten voittovaroista tapahtuvaksi liittäen tuurielämämme kehittämiseen ja syventä-
19270: lisäksi teatterien rinnalle niin monia ja- miseen. Kysymykseen tulevat summat ovat
19271: koon osallisia ikmlttuurilaitoksia, että teat- siksi vaatimattomia, että niiden myöntämi-
19272: terien osuus on jäänyt suhteettoman pie- nen ei nykyisinkään ole valtiomme talou-
19273: neksi. Kun rahamme arvo lisäksi on laske- delle ylivoimaista
19274: nut, ovat teatterimme joutuneet tavattoman Edelläolevan perusteella pyydämme kun-
19275: vaikeaan taloudelliseen asemaan. Niiden nioittavimmin ehdottaa eduskunnan päätet-
19276: henkilökunnan palkkaus on nykyisin toi- täväksi toivomuksen,
19277: meentulominimin alapuolella ja pakottaa
19278: näyttelijät hankkimaan kaikki mahdolliset että hallitus ottaisi vuoden 1948
19279: sivuansiot, mistä heidän varsinainen tehtä- tulo- ja menoarvioesitykseen kohtuul-
19280: vänsä luonnollisesti kärsii. Varojen puute liseksi katsotun määrärahan näyttä-
19281: <lstää teattereita saamasta tarkoituksenmu- mötaiteen tukemiseksi.
19282: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
19283:
19284: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Penna Tervo.
19285: Jere Juutilainen. Erkki Leikola.
19286: Hertta Kuusinen. Sulo Heiniö.
19287: Kaisu-Mirjami Rydberg. Felix Seppälä.
19288: 411).
19289:
19290: VIU,4o. - Toiv. al. N :o 169.
19291:
19292:
19293:
19294:
19295: Kuusinen y. m.: Toimenpiteistä kuvaamataiteiden ja -tai-
19296: teilijain aseman parantamiseksi.
19297:
19298:
19299: E d u s k n n n a 11 e.
19300:
19301: KuvaamaJtaiteet ovat, mitä niiden yhteis- kat ovat nii'tä ahjoja, joissa kansa tyydyt-
19302: kunnalta saamaan tukeen tulee, maassamme tää sivistystarpeensa ja joista se ammentaa
19303: jatkuvasti 1lapsipuolen asemassa. MeiUä on rtaiteeUisen makunsa. Kun nämä "rakennuk-
19304: aniharvoja :taidekouluja, valtion kouluja ai- set yleensä rakennetaan vailla rakennustai-
19305: noastaan Suomen taideakatemian koulu . teehl:ista asiantuntemusta, kun niiden seinät
19306: Ateneumissa, jonka suojat ovat :tähän tar- jäävät paljaiksi tai varustetuiksi pelkästään
19307: koitukseen vanhentuneet ja riittämättömät. :taiteellisessa mielessä vähäarvoisilla henki-
19308: Opettajien palkkaus, oppilaiden toimeen- !l.ökuvilla, ei voida ihmetellä, jos kodeissakin
19309: tulo, opetuS- ym. välineiden puute ovat vallitseva kuvaama-, sisustus- ja rakennus-
19310: seikkoja, joihin ei ole kiinnitetty juuri min- tai.teel:1inen maku jää puutteelliseksi. Toi-
19311: käänlaista huomiota. Aniharvat valtion saalta nämä aatteellisten yhdistysten raken-
19312: apurahat eivät kykene auttamaan tunnet- nukset on saatu aikaan vapaaehtoisesti koo-·
19313: tuakaan, saati sitten nuorta, vaikka lupaa- tuilla varoilla, useinkin kaikkein varatto-
19314: vaa taiteilijaa. Helsingin kaupungissa va- mimpien kansankerrosten raskaan työn ja
19315: kinaisesti työskentelevästä 205 taiteilijasta uhrausten voimal:la. Näiden yhteiskunnal-
19316: vain 62: Ha on atelieri käytössään ja niis- lisessa mielessä· erittwin tarpeellisten talojen
19317: täkin moni heikossa kunnossa. Kuvaavaa kaunistamiseen ja sisustukseen ei ole voitu
19318: nykyisille olosuhteillemme taiteen alalla on kiinnittää mitään huomiota. Kuntain ja
19319: m. m. se, että Tampereen taidemuseoa lienee valtion julkiset rakennukset, sairaalat ja
19320: yhä edelleen ainakin osittain kansanhuol- kansakoulut niiden joukossa ovat myös
19321: tolautakunnan virastohuoneistona. vailla taiteellisten näkökohtien huomioonot-
19322: Se arvostelu, jota kuvaamataiteen osaksi tamista. Monien koulujen ainoina ,koris-
19323: varsinkin viime aikoina on tullut, on näin tuksina" ovat opetusvälineet, joiden kau-
19324: ollen kohdistettava :lähinnä yhteiskuntaan neusarvo ja sivistysteho on minimaalinen,
19325: itseensä. Taiteilijan luomistyölle on meiUä vaikka ne havaintovälineinä opetuksessa
19326: suotu harvinaisen epäedulliset olosuhteet. hyvinkin puoltavat paikkaansa.
19327: Ei myöskään voida ihmetellä, jos kuvaama- Kaikki tämä olisi korjattavissa, jos val-
19328: taiteiden harrastus ja ymmärtäminen kan- tiovailta kiinnittäisi vakavaa huomiota
19329: samme keskuudessa jää huomattavasti jäJl- asiaan. Tosin se vaatii vaToja, mutta tulos
19330: keen siitä, mikä tulee muiden taidelajien olisi varmasti sijoituksen arvoinen ja an-
19331: osaksi. Onhan tunnettua, että esim. kaikki taisi nopeasti tuloksen yleisen sivistyksel-
19332: aatteelliset järjestöt maassamme harrasta- lisen rtason kohoamisen muodossa. Sillä mi-
19333: vat näyttämötaidetta, useimmilla on kuo- kään ei kasvata nuorisoa niin tehokkaasti
19334: ronsa, orkesterinsa, lcirjallisuuskerhonsa ja kuin hyvä taide. Missään tapauksessa ei
19335: lausujansa. Siten ne levittävät sivistyksen ole sivistysvaltion arvon mukaista, että se
19336: saavutuksia ja eri taidelajien tuntemusta jättää taiteilijansa oman onnensa nojaan
19337: laajoihin kansankerroksiin. Mutta kuvaa- eikä huolehdi jälkikasvusta. Taiteilija on
19338: mataiteen hyväksi nekään eivät rtee mitään myös saatava Iähemmäksi kansaa ja sen
19339: eikä niillä nykyåsellään ole siihen edes mah- tarpeita, kuin hän täitä nykyä vielä on.
19340: dollisuuksia. Tuntiessaan väJlittömästi palvelevansa kan-
19341: Varsinkin maaseuduHa työväentalot, nuo- saa, hänen aihepiirinsä laajenee ja hänen
19342: risoseuratalot ynnä muut kokoontumispai- itselleenkin asettamansa vaatimukset kasva-
19343: 416 VIII,4o. - fKuva,amataide.
19344:
19345: vrut. Tätä voitaisiin edesauttaa m. m. va- EdeUä esitetyn perusteella ehdotamme
19346: raamalla yleisten rakennusten, koulujen ja eduskunnan hyvä:ksy1ttäväksi toivomuksen,
19347: yhdistystalojen rakentamiseen vaikkapa hy-
19348: vin pienikin, 2-3% - määrä rakennus- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19349: kustannuksista niin arkkitehtoonisiin kuin siin kwvaamataiteiden ja -taiteilijain
19350: ~uihinkin ,kauneuskuluihin". ~illä annet- Q,Seman parantamiseksi m. m. perus-
19351: taisiin taiteilijoille työma;hdollisuuksia ja tamalla valtion ·toimesta ra~ton
19352: .samallla työnnettäisiin kansan yleistä sivis- julkisten ja yhteiskunnallisten raken-
19353: tystasoa voimakkaasrti. eteenpäin. nusten ka'unistamiseksi.
19354: Helsingissä 14 päivänä helmikuun 1947.
19355:
19356: Hertta Kuusinen. ~Ui N;urminen.
19357: :Kaisu-Mirjami Rydberg. Mau,ri Ryö~.
19358: Tyyne Tuo,ninen. Levi Jeril.
19359: Lassi Biekkala. Albert Brommels.
19360: 417
19361:
19362: VIII,41. - Toiv. al. N:o 170.
19363:
19364:
19365:
19366: Wuolijoki y. m.: Lisiityksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
19367: arvioon Valtion N äyttämötaidelautakunnam, käytettäväksi
19368: kahden ohjaajan kouluttamiseksi ja palkkaamiseksi maa-
19369: seudun amatööriteattereja varten.
19370:
19371:
19372: E d u s k u n n a 11 e.
19373:
19374: Maamme teatterilaitos on vuosi vuodeUa vwltioneuvostdtle ehdotuksen ohjaajakoulu-
19375: yhä selvemmin joutunut kärsimään päte- tuksen liittämisestä !teatterikoulun ohjel-
19376: vien, perusteel:lisen ammattikoulutuksen maan, sitten kun koulu mahdol:lisesti ote-
19377: saaneiden ohjaajavoimien puutteesta. Oh- taan valtion haltuun. Koska ohjaajakysy-
19378: jaajakoulutus on meillä rajoittunut yksin- myksen järjestely vaatii kuitenkin pikaisia
19379: omaan ,tilapäisten, eri mttojen järjestämien käy,tännöllisiä !toimenpiteitä, ehdotti komi-
19380: kurssien varaan. Maamme ainoa teatteri- tea järjestettäväksi valtion taloudellisesti
19381: koulu ei taloudellisten rajoitustensa vuoksi tukemana ohjaajakursseja pätevien ohjaaja-
19382: ole voinut liittää ohjaajakoUilutusta lain- voimien kou~uttamiseksi lähinnä maaseudun
19383: kaan itoimintaohjelmaansa. Maaseudun teatteritoimintaa varten.
19384: teatterit joutuvat valitsemaan ohjaajansa Kun vl8ilti0011 teatterikomitea kuitenkin
19385: tavaJlisesti vanhempien näyttelijäin keskuu- katsoi näiden aloitteiden, niinkuin muiden-
19386: desta ilman että he olisivat saaneet varsi- kin teatteria koskevien aiotteiden kuuJ.uvan
19387: naista ohjaajakoulutusta. Valtion Näyttämötaidelautakunnan toimin-
19388: Ohjaajakoulutuksen jatkuva puute ei voi tapiiriin, se sisällytti ,tämäll'l:aatuisen toi-
19389: olla vaikuttamatta haitallisesti teatterilai- :rrlla:umn opetusministeriolle illekemäänsiä eh-
19390: toksemme taiteelliseen kehitykseen. Uusia dotukseen Valtion Näyttämötaidelautakun-
19391: 'lahjakkaita ohjaajavoimia ei ole riittä'\Cästi nan ohjesäännön uudistamiseksi. Uuden
19392: suurimpienkaan terutterien käytettäväksi, ohjesääntöehdotuksen Valtion Näyttämötai-
19393: mutta erikoisen vaikea on ohjaajakysymys delautakunta on yksimielisesti hyväksynyt
19394: maaseudun ,teattereissa ja varsinkin ama- ja tulee se toivottavasti saamaan myös ope-
19395: tööri- ja harrastusteattereissa, joita maas- tusministeriön vahvistuksen.
19396: samme on useita tuhansia toimien erilais-
19397: ten aatteellisten ja sivis'tyksellisten seurojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19398: ja yhdistysten ohessa. Näiden maaseudun ikunnioittoon >eduskunnan hyv~äksyttäväksi
19399: pienten harrastusnäyttämöjen työ on kan- toivomuksen,
19400: sansivistyksehlisesti mitä suuriarvoisinta,
19401: sen tähden on niiden toiminnan kohottami- että hallitus antaisi Eduskunnolle
19402: seen !taiteellisesti ja ammatillisesti kiinni- esityksen 500,000 markan lisäyksestä
19403: tettävä vakavaa huomiota. Toisaalta on vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
19404: annettava ohjaaja-alalle aikoville lahjak- Valtion Näyttämötaidelautakunnan
19405: kaille nuorille ti[aisuus valmistua mahdolli- käytettäväksi vähintään kahden kier-
19406: simman perusteellisesti ohjaaja-ammattia tävän ohjaajan valmentamiseksi ja
19407: va:cten. palkkaamiseksi maaseudun amatööri-
19408: V8iltion teatterikomitea on jo mietinnös- teattereja varten.
19409: sään viime vuoden marraskuulta tehnyt
19410: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
19411:
19412: Hella Wuolijoki. Anna Nevalainen. Atos Wirtanen.
19413: Kaisu-Mirjami Rydberg. Juho Mäkelä. Urho Kekkonen.
19414: Martta Salmela-Järvinen. Hertta Kuusinen. Mauri Ryömä.
19415: 53
19416: 418
19417:
19418: VIII,42. - Toiv. al. N:o 171.
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: Hukari. y. m.: Miiiiräralwsta valtion nuorisotyölautakun-
19424: nalle kiertävien näytelmäohjaajien palkkaamista varten.
19425:
19426:
19427: E d u s k u n n a 11 e.
19428:
19429: Kansamme harrastus näytelmätaidetta puhuu ytimekkäämmin ja mieleenpainu-
19430: kohtaan on eritttläin suuri. Se ,ei Hmene ai- vammin, kuin tiiviimmätkään kasvatus-
19431: noastaan siinä, että näyttämöesityksiä mie- opilliset esitelmät tai kokonaiset kirjat.
19432: lellään seurataan, vaan harrastus ilmenee Kun hyvillä näytelmillä on kansamme,
19433: myös siinä, että tahdotaan olla niitä esittä- vansinkin nuorisoon ,eduHinen vaikutus,
19434: mässä. Sitä todistaa parhaiten se, että mel- niin esittävän näytelmätaiteen harrastusta
19435: kein jokaisella aatteellisella seuralla ja yh- seurojen ja yhdistysten piirissä olisi val-
19436: distyksellä, joita maassamme on runsaasti, tion taholta tuettava. Valitettavasti esitys-
19437: on omat näytelmäryhmänsä, joiden voimilla taso näyttämöillä jää useimmiten ala-arvoi-
19438: pyritään juhla- ja iltamatilaisuuksiin val- seksi, sen johdosta, että esittäjillä ei ole
19439: mistamaan ohjelmaksi näytelmiä, jotka saat- ollut edes tarpeellisia teknillisiä, puhumat-
19440: tavat olla hyvinkin suurta taitoa vaativia. takaan muista alustavista tiedoista, vaikka
19441: Varsinkin maaseudulla ja pienemmillä :teh- intoa ja harrastusta olisikin enemmän kuin
19442: dasseuduii]La ei juuri voida ajatellakaacn i:l- riittämiin. Tätä heikkoutta voitaisiin val-
19443: tama- ja juhilathlaisuuksien järjestämistä tion myötävaikutuksella korjata siten, että
19444: ilman näyJte~mä1esitystä. sen kustannuksella palkattaisiin kiertäviä
19445: Kansamme harrastusta näytelmätaidetta seuranäytelmien ohjaajia, jotka kävisivät
19446: kohtaan on pidettävä todellisena kulttuuri- seuroissa ja yhdistyksissä antamassa, niin
19447: harrastuksena. Halua omatoimisuuteen teknillistä kuin taiteellistakin opastusta.
19448: tällä alalla on tuettava, !koska se auttaa Edellä olevan perusteella esitämmekin
19449: kansaamme kehit,tJämään itseään ja viemään eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
19450: harrastukset suuntaan, jotka ovat varsin-
19451: kin nuoris<>mme kehitykselle edulliset. Sillä että hallitus ottaisi vuoden 1948
19452: näytelmätaidetta ei ole pidettävä ainoas- tulo- ja menoarvioesitykseen 800,000
19453: taan seurojen ja yhdistysten piirissä hy- markan måänärahan ,valtion nuoriso-
19454: vänä ajanvietteenä, vaan ennekaikkea suuri- työlautOJkunnalle kiertävien näytel-
19455: arvoisena kasvatustekijänä. Hyvä näytelmä mäohjaajien palkkaamista varten.
19456: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
19457:
19458: Juho Hukari. LaiSSi Hiekkala.
19459: Elsa Karppinen. Anna Nevalainen.
19460: Sulo Muuri. J. F. Tolonen.
19461: Juho Mäkelä. Mauri Ryömii..
19462: Varma Turunen. Tyyne Tuo:miaen.
19463: Kauko Andersson. Gösta Rosenberg.
19464: Yrjö Kilpeläinen. Max Sergelius.
19465: Jussi Lappi-Seppälä.
19466: 419
19467:
19468: VII1,43.- Hemst. mot. N:o 172.
19469:
19470:
19471:
19472:
19473: östenson m. fl.: Angående anslag till understöd åt förenin-
19474: gen B·öcker åt de blinda.
19475:
19476:
19477: T i 11 R i ik: s d a g e n.
19478:
19479: Sedan år 1890 har föreningen ,Böcker njuter föreningen endast 63,300 mk. Före-
19480: åt blinda" såsom en enskild organisation ningen ser dock ingen möjlighet att i
19481: upprätthållit ett lånebibliotek av litterära framtiden - särskilt med beaktande av de
19482: alster, återgivna i blindskrift, och däl'med alltmer stegrade prisen - upprätthålla sin
19483: tjänat som den enda förmedlaren av lit- v·erksamhet, än mmdre utvidga den så, :som
19484: teratur till blinda i hela vårt land. Biblio- vore av behovet påkallat, utan ett större
19485: tekets bokbestånd uppgår f·ör närvarande understöd från statens sida.
19486: till cirka 6,000 volymer. Under år 1946 Då antalet blind~Jo, vilka under krigsåren
19487: steg antalet lån till 7,735, därav 6,534 :ökats med de krigsblinda, Thppgår till
19488: finskspråkiga och 1,054 svenskspråkiga ar- c. 3,000 och även dessa vanlottade med-
19489: beten. Antalet låntagare var 270. De se- borgare borde få komma i åtnjutande av
19490: naste åren har man strävat efter att vid litteraturens skatter, måste det anses till-
19491: sidan av skönlitterära alster även trycka börligt, :a1tt Sltalt.en på :eU ikännb:arare s:ätt
19492: kurs- och facklitteratur f·ör att sålunda ut- än hi1killls bidrar itHl möj'liggöra:nde härav,
19493: öka de hlindas kunskaper och därmed även och få vi vördsamt föreslå, att riksdagen
19494: deras utkomstmöjllighet,er. Kostn:adern.a för ville besluta hemställa,
19495: blindskriftslitteraturens tryckning stiga
19496: dock mycket högt, vartill kommer bl. a. att regeringen i propositionen an-
19497: bibliotekspersonalens avlöning samt post- gående statsförslaget för år 1948
19498: och fraktavgifter. Föreningens budget upp- måtte upptaga ett anslag på 250,000
19499: gick år 1945 till 377,000 mk, och hade mk såsom understöd åt föreningen
19500: största delen av inik:omsterna erhållits ge- ,Böcker åt de blinda".
19501: nom enskilda understöd. I statsanslag åt-
19502: Helsingfors den 7 februari 1947.
19503:
19504: Ebba östenson. Sulo Heiniö.
19505: Albin Wickman. Helena Virkki.
19506: Aino Lehtokoski
19507: 420
19508:
19509: VII1,43. - Toiv. al. N :o 172.
19510: Suomennos.
19511:
19512:
19513:
19514:
19515: östenson y. m.: Määrärahasrta rovustukseksi Kirjoja sokeille
19516: nimiselle yhdistykselle.
19517:
19518:
19519: E d u s k u n n a ll e.
19520:
19521: Kirjoja sokeille-niminen yhdistys on yk- yhdistys saa vain 63,300 mk. Yhdistys kat-
19522: sityisenä järjestönä vuodesta 1890 alkaen soo kuitenkin, ettei sillä ilman suurempaa
19523: pitänyt yllä lainakirjastoa, johon kuuluu valtionapua vastedes ole - erikoisesti yhä
19524: sokeain kirjoitu.kse1la kirjoitettuja jU!lkai- nousevat hinnat huomioonottaen - min-
19525: suja, ja siten toiminut koko maassamme käänlaisia mahdollisuuksia ylläpitää toimin-
19526: ainoana kirjallisuuden välittäjänä sokeille. taansa ja vielä vähemmän sitä laajentaa,
19527: Kirjastoon kuuluu tällä hetkellä noin 6,000 kuten tarve vaatisi.
19528: teosta. Lainausten lukumäärä nousi vuonna Kun sokeitten lukumäärä, jota sotasokeit-
19529: 1946 kailkkiaan 7,735:een, joista 6,534 ten määrä sota vuosina on lisännyt, nousee
19530: koski suomenkielisiä ja 1,054 ruotsinkieli- noin 3,000: een, ja näidenkin kovaosaisten
19531: siä teoksia. Lainaajien luku oli 270. Viime kansalaisten pitäisi päästä nauttimaan kir-
19532: vuosina on pyritty kaunokirjallisuuden jallisuuden aarteista, on katsottava asiaan
19533: ohella painattamaan myös kurssi- ja am- kuuluvaksi, että valtio tähänastista tuntu-
19534: mattikirjallisuutta, jotta sokeiden tietoja ja vammin avustaa tätä pyrkimystä, minkä
19535: siten myös heidän tulonsaantimahdollisuuk- vuoksi kunnioittavasti ehdotamme eduskun-
19536: siaan voitaisiin tällä tavoin lisätä. Sokeain- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19537: kirjallisuuden painatuskustannukset ovat
19538: kuitenkin ihyvin suuret, minkä lisäksi tu- että hallitus ottaisi vuoden 1948
19539: levat kirjastohenkilökunnan palkat sekä tulo- ja menoarvioesitykseensä 250,000
19540: posti- ja rahtikulut. Yhdistyksen talousar- markan määrärahan avustuksena
19541: vio nousi vuonna 1945 377,000 markkaan, Kirjoja sokeille-nimiselle yhdistyk-
19542: ja suurimman osan tuloista muodostivat selle.
19543: yksityiset avustukset. Valtion määrärahoja
19544: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
19545:
19546: Ebba östenson. Sulo Heiniö.
19547: Albin Wickman. Helena Virkki.
19548: Aino Lehtokoski.
19549: 421
19550:
19551: VIII,44. - Toiv. al. N:o 173.
19552:
19553:
19554:
19555: Karppinen y. m.: Määrärahasta kirjastoautojen hankkimi-
19556: seksi kansataiskirjastoja vailla olevien seutujen kirjasto-
19557: tarpeen tyydyttämiseksi.
19558:
19559:
19560:
19561: Maam.1!me kirjastotoiminta on saanut vistyks·en ja !henlkisen virkistyksen [evitt:ä-
19562: huomruttavia tuloksia. Siitä osoituksena ovat jinä, dlisi iku:iltenkin tehtävä ma:hdoHisuuk-
19563: userut .ti·eteeLlis.et- ja :Lukuisa joukilm kansa- silen rajoissa olevia, olletikin, kun kirjas-
19564: laiskirjastoja. Mutta kurn ve11taamme kir- tot ovat olleet lapsi[>uolen asemassa niin
19565: jastojen lukumääl'ä:ä niitä i·lman olevien
19566: 1
19567: valtion kuin useimpien ikunti.eniki:n rtalous-
19568: paiaclrakuntie.n •lukuun, emme voi muuta arvioissa. Kuvaavaa on, että v. 1946 ai-
19569: kuin todeta, että pa:ljon on vielä työtä t.e:h- kana saivat kirjastot vaJtiopua ikailcldaan
19570: tävä saav•utt.aa:ksemme tavoitteen: hyv·ää vain 5,9:52,763: - . Näyttää sitltä, kuin
19571: kirjallisuutta pitää olla jokaisen kansalai- koulujen yleistyminern ja oppivelvolHsuu-
19572: sen saatavissa. den vnimaantulo olisivat aiheuttaneet ikir-
19573: Trullä hetkel1lä on maassamme 2,234 eri- jas:tojen. täydel:lisen väheksymisen.
19574: laista kirjastoa. Niistä on 80 kaupunkien, Marumme työväenjärjestöt ovat aikaisem-
19575: 1,772 maaseudun suomen- ja 382 ruotsinc min järjestäneet ikiert:äviä pienoiskirjas.toja
19576: kielistä kirjastoa. Kaikiltla ikaupung.eiHa eri paikkalmnnrlla olevi.en jäsentensä käyt-
19577: on siis ti·lastojen mukaan kantakirjasto·t, töön. Monessa maassa on ikäytänntÖssä
19578: useiHa !lisäksi piirilkirjastoja. N. 15 maa- kiertäviä ikirjastoautoja, kirjastohusseja,
19579: laiskuntaa on kuitenkin vielä ikirjastotta, jotika vievät kirjat luettaviksi ja nout.avat
19580: 1
19581:
19582:
19583: puhumattakaan kun.tien alueella olevista ne jonkin ajan kuluttua J:uikijoilta. Näistä
19584: väestökeskwksista, joissa jokaisessa pitäisi molemmista on otettava nyt, oppia. Mie-
19585: o~la piirikirjasto tai lainausas·ema. Useat lest.ä,mme olisi kirjastoautoja saatava ,prul-
19586: maaseutukirjastot ovat sit:ä paitsi tasoltaan v~lemaan kiinteitä kirjastoja vai!lla olevia
19587: epätasaisia ja puuUeel·lisia. Kokonaan seutuja. Kokeilutarkoituksessa ed·es jon-
19588: vaiHa iki•rjastoa ovat useimmin seHaiset kun s·eHaisen saanti 01lisi saavutus. Ne voi-
19589: paiik!kaJkunnat, missä kirjojen saanti on sivat tyydyttää. paljon !laajempaa 'lukija-
19590: muutenkin vaikeinta ja väestö vähävarai- kuntaa kuin monta pientä ikiinteää kirjas-
19591: sinta. toa yhdess-ä. Sruma:Ha ne pelik'i1Hä olemassa-
19592: Kirjat, varsinkin uudet painokset, ovat oliollaan tekisiv:ät kirjastotoimintaa rtunne-
19593: nykyisin niin. kalilishintaisia, että vähäva- t-uksoi kansan kesikiuudessa.
19594: rainen vruki, erikoisesti ma.aseuduHa, ei voi Nykyaikana, jolloin pyritään ikaikin kei-
19595: niitä hamkkia. Nyt, ilrun meillä on kasva- noin kohotJtamaa:rn yleistä kansalaissivis-
19596: ·tus- ja nuorisosuojeluongelmia - m.m. nuo- tyst:ä ja avaamaan :mahdolilisuuksia kaik-
19597: crison ·a1koholim. käytöstä vi•eroittaminen - kien ikä1uokki.en sivistysharrastuksiHe, oli-
19598: ratkaistavana, on J.ukuhwlun 1isääminen ja sivat kiertävät kirjas·tot .te:hokas väline sen
19599: todelia hyvien kirjojen saat:t.arminen jokai- hyvä.:ksi. Sent.älhden ehdota.rnme eduskun-
19600: sen ma.aseutunuorenkin •luettavruksi, ajan- nan hyväksyttäväksi toivomuks·en,
19601: kohtainen kysymys. Huonon ajanviett.een
19602: tila:l:le on annettava parempaa. että hallitus ottaisi vuoden 1948
19603: VaLtion ja kuntien, rahrutalous ·ei ole täJlä tulo- ja menoarvioesitykseensä sopi-
19604: hetikelLä sellainen, etltä voi taisiirn täytt<ä:ä van suuruisen mää1·ärahan kirjasto-
19605: kaikki aukot kirjastojen :lukumwärässä ja autojen hankkimiseksi kansalaiskir-
19606: ilaadui!Jlises.sa t!asossa. Ottaen huomioon kir- jastoja vailla olevien seutujen kirjcts-
19607: jastojen merkityksen kowlujen ri:nnaUa si- totarpeen tyydyttärniseksi.
19608: Helsingi:SSä 14 päivänä helmikuuta 1947.
19609: Elsa Karppinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hertta Kuusinen.
19610: Tyyne Tuominen. Juho Hukari. Anna Nevalainen.
19611: 422
19612:
19613: VUI,45, - Toiv. al. N:o 174.
19614:
19615:
19616:
19617:
19618: Nevalainen y. m.: Kirjatuotannon keskuselimen perustami-
19619: sesta.
19620:
19621:
19622: E d u s k u n n a 'll e.
19623:
19624: :Maamme paJinotuot'teiden kustannusoloissa ilmiö, jolle suurimmatkin kustannusliikkeet
19625: on havaittavissa vakavia epäkohtia, joita, ovat uhranneet paljon, parin keskisuuren
19626: samoinkuin painotuotteiden välitysliikkeessä kustannusliikkeen omistautuessa siHe miltei
19627: vallitsevia epäkohtia valtioneuvosto asetti kokonaan. Kustannusliikkeiden lukumääTä
19628: toukok. 3 p: nä 1945 komitean tutkimaan Olli ;lisäksi kasvanut tavUJttomasti: tuon vuo-
19629: kansanedustaja Y. Räisäsen puheenjohdolla. den aikana esiintyi 23 kustannusliikettä,
19630: Komitean muiksi jäseniksi kutsuttiin kan- jotka julkaisivat vähintään 23 teosta, ja
19631: sanedustaja Arvo Paasivuori sekä kustan- 82, jotka julkaisivat vähintään 2 teosta, 15
19632: nusjohtajat Heikki Reenpää, Toivo Karvo- kustannusliikettä julkaisi pääasialEsesti
19633: nen, Untamo Utrio, Yrjö Jäntti ja Einar vain ajanvietekirjallisuutta.
19634: Ketola. Komitea jätti tammikuun 30 p:nä Yllämainitun komitean parannusehdotuk-
19635: 1946 valtioneuvostolle mietintönsä, jonka set kustannusoloihimme kesk~ttyivät paino-
19636: sen kaikki jäsenet olivat yksimie:lisest'i hy- tuotteiden kustannus- ja tlevi1tystoimrinnan
19637: väksyneet. ikeskuse1imen Kirjatuotannon Kjesk_usJ.iitto
19638: Komitea tutki suomenkielistä kustannus- (KKL) perustamisehdotukseen. KKL:n
19639: toimintaa koko itsenäisyysajrulla ja totesi tehtävänä olisi seurata ja ohjata maan kir-
19640: siinä seuraavcat kielteiset piirteet: 1) n. s. jakustannustoimintaa kansalaissivistystä
19641: vapaussotakirjallisuuden suunnaton määrä; edistävään suunJtaan, elvyttää ja auttaa hy-
19642: 2) suomenkielisen käännöskirjallisuuden ra- vän kirjallisuuden kustantamista ja levit-
19643: joittuneisuus, yksipuolisuus ja kaupalEsuus, tämistä, sovite'Ha eri eturyhmien välisiä eri-
19644: modernin maailmankirjallisuuden larimin- mielisyyksiä, tehdä valtioneuvostolle esityk.
19645: lyöminen; 3) Neuvostoliittoa käsittelevän siä kirja-alan kysymyksistä sekä seurata ul-
19646: kirjanisuuden yksipuolisesti kielteinen, vie- komaista kustannustoimintaa. Liiton ohje-
19647: läpä häpäisevä sävy, Neuvostoliiton vastai- säännön laatisi opetusministeriön asettama
19648: sen kirjallisuuden saadessa sodan aikana toimikunta ja 1liiton puheenjohtajan mää-
19649: muodorttomat mittoouhteet; 4) n. s. rtyövä:en- räisi opetusministeriö.
19650: kirjallisuuden [aiminlyöminen; 5) samoin KKL: n edustajiston jäseniksi on komi-
19651: pätevän ajankohtaisen yhteiskunnallisen ja tean mietinnössä ehdotettu kirjai'lija-, kus-
19652: poliittisen kirjallisuuden laiminlyöminen; tantaja- ja kirjakauppiasjärjestöjen ohella
19653: 6) tieteelilisten kirjoittajavoimien organisoi- suuret sivistysjäTjestöt, rahastot ja säätiöt
19654: misen laiminlyöminen ja siten populääri- sekä opetusministeriö. Se jakaantuisi kol-
19655: tieteellisen kirjallisuuden puuttuminen; meen jaostoon: 1) Sivistysjaosto (jäseninä
19656: 7) lasten- ja nuorisokirjallisuuden julkaise- yleiset sivistysjärjestöt, puheenjohtajana
19657: misen ilman kasvattavaa taiteeUista ja eetil- opetusministeriön edustaja, tehtävänä seu-
19658: listä suunni,telmaillisuutta; 8) ajanvietekir- mta kustannustoimintaa kansansivistyksel-
19659: jallisuuden suuri 1tulva. liseltä ja ammattiopinnolliselta kannalta ja
19660: Erikoisesti sodanjälkeisestä kirjallisuu- tehdä siinä !tarkoituksessa ehdotuksia
19661: desta - ajalta syysk. 1944-syysk. 1945 - KKL:n edustajistolle); 2) Kirjallinen
19662: suoritettu tutkimus osoitti, että kaupaUi- jaosto (jäseninä kustantaja- ja kirjailija
19663: suus on ollut kustannustoiminnassa jatkuva järjestöt, puheenjohtajana opetusministe-
19664: VIII,45. - Nevalainen y. m. 423
19665:
19666: riön edustaja, !tehtävänä m. m. järjestää nusalan kannattavaisuuden vähentyessä
19667: kustantajain ja kirjaillijain välisiä suh- suureitkin kustantajat ovalt jälleen turvau-
19668: teita); 3) Kaupallinen jaosto (jäseninä kus- ituneet Hsääntyvässä määrässä kaupalliseen
19669: tantaja- ja kirjakauppiasjärjestöt, puheen- kirjallisuuteen ja pelkästään kaupallisia nä-
19670: johtajana opetusministeriön edustaja, teh- kökohtia edustavien uusien kustannusliik-
19671: tävänä järjestää kustantajain ja kirjakaup- keiden [ukumäärä on entisestään lisäänty-
19672: piaiden välisiä suhteita, elvyttää kirjalli- nyt.
19673: suuden levitystä y. m.). Koska käsityksemme mukaan painotuote-
19674: Sen jäilikeen kun tämä mi,etintö on ifunes- komitean miertinnössä !tehdyt ehdotukset
19675: tynyt on eräitä parannuksia kustannustoi- ovalt hyvin harkittuja ja koska niillä, komi-
19676: minnan alalla ltapahrtunut. Uusien, de- tean kaikkien jäsent,en asetuttua yksimieli-
19677: mokraattisten kustannusliikkeiden panos sesti niiden taakse,. on eri intressipiirien
19678: maamme kirjatuotannossa on entisestään li- kannatus ja koska kirjatuotannon alalla
19679: sääntynyt ja pääasiassa niiden !ansiosta esiintyvät epäkohdat edelleen ovat ollemassa
19680: käännöskirjrullisuutemme taso on kohonnut ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
19681: ja huomattavimpia [aiminlyöntejä sillä ,tettäväksi toivomuksen,
19682: alalla on korjattu. Mutta toisaalta on suu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19683: ria epäkohtia edelleen korjaamatlta, ovatpa siin painotuotekomitean ehdottaman
19684: ne joillakin aloilla suorastaan lisääntyneet. kirjatuotannon keskuselimen perus-
19685: Erikoisen sillmäänpistävää on, että kustan- tamiseksi.
19686: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
19687:
19688: Anna Nevalainen. Tyyne Tuominen.
19689: SylVi-Kyllikki Kilpi. Martta Salmela-Järvinen.
19690: W. Metsäranta. Kaisu-Mirjami Rydberg.
19691: Eino Tainio. Juho Mäkelä.
19692: L. Myllymäld. Hertta Kuusinen.
19693: Elli Stenberg.
19694: 424
19695:
19696: Vfil,46. - Toiv. al. N:o 175.
19697:
19698:
19699:
19700:
19701: Rydberg y. m.: Mäiirärahasta sanmnalehdentoimittajain
19702: ammattikasvatuksen edelleen kehittämiseksi Yhteiskunnal-
19703: lisessa korkeakoulussa.
19704:
19705:
19706: E d u s k u n n a ill e.
19707:
19708: Sitä mukaa kuin [ehdistön merkitys on kunnallisessa korkeakoulussa tai yliopis-
19709: lisääntynyt, sanomalehdentoimittajain am- toissa.
19710: mattikasvatukseen on kiinnitetty useissa Nykyisin sanomalehtityö jo vaatii siksi
19711: maissa viime vuosikymmeninä entistä enem- paljon erikoispätevyyttä, että siihen val-
19712: män huomiota. On perustettu erilaisia sa- mistuminen myös olisi järjestettävä erikoi-
19713: nomalehtiopistoja, keh1tetty sanoma1ehtilin- sen, huolellisesti laaditun teoreettisen ja
19714: joja ja -Jtiedekunrtia korkeakoulujen ja yli- käytännöllisen opiskelusuunnitelman mu-
19715: opistojen yhteyteen ja järjestetty jatko- kaarn. Yhteiskunnallisella korkeakoululla
19716: koulutusta säännölliseen lehtityöhön jo on sanomalehtiopinto-osastossaan olemassa
19717: kiinnitetyille toimittajillle. perusta, jolrtia :lähtien tällaista opetusta voi-
19718: Vastaavalla tavalla annetun monipuoli- taisiin edelleen kehittää. Sanomalehtilinja
19719: sen ammattikasvatuksen hankkimiseen ei on ollut olemassa 20-luvun puolivälistä
19720: meidän maassamme ole ollut mahdollisuuk- saakka, muita riittämättömien määräraho-
19721: sia. Yhteiskunnallinen korkeakoulu on jen vuoksi sen kehittäminen on käynyt hi-
19722: ainoa opp:hlaitos, jossa jonkin verran on taasti. Opetus oli aluksi vain tun:tiopetusta,
19723: kiinnitetty huomiota sanomalehtiammatin ja vasta joulukuussa 1943 vakinaistettiin
19724: säännölliseen opiskeluun. Yliopistoissa korkeakoulun sanomalehtiopin :lehtorin-
19725: muutamat professorit ovat silloin tällöin virka. Tämä lehtoraatti on edelleen ainoa
19726: luennoineet sanomalehdistön historiasta, ja sanomalehtialan opettajantoimi Yhteiskun-
19727: Suomen Sanomalehtimiesten Liiton aikai- naililisessa korkeakou1ussa.
19728: semman kurssitoiminnan ~isäksi Suomen Koska korkeakoulun yleisessä opetusohjel-
19729: Kulttuurirahasto on aivan viime aikoina massa päähuomio on kiinnitetty sanomaleh-
19730: toimeenpannut Juentopäiviä kulttuuritoi- tityönkin kannatlta tärkeiden yhteiskunnal-
19731: mittajiUe. listen aineiden opiskeluun. Yhteiskunnalli-
19732: Vanhemman ja keskipolven toimittajista nen ko11keakoulu on mieLestämme se lai-
19733: suurin osa on tullut ammattiin harjoittelu- tos, jossa sanomalehtiammatin opiskelumah-
19734: tietä - perehtymällä käytännölliseen toi- dollisuudet maassamme olisi järjestettävä
19735: mitustyöhön määrätyn ajan jonkin sano- ajan vaatimuksia vas1taavalla tavalla kor-
19736: malehden palveluksessa, hankittuaan sitä keakou:lun nykyistä sanomalehtilinjaa ke-
19737: ennen ,tarpeellisen määrän yleissivistyksel- hittämällä. Sanomalehtiopin tieteellinen
19738: listä pohjatietoa. Maisteri Eino Suovan tutkimustyö olisi pantava alulle Yhteiskun-
19739: tutkimusten mukaan runsaasti puolet Suo- l)la1lisessa korkeaikoutussa., loojennettava sa-
19740: men nykyisistä sanomalehdentoimittajista nomalehtityön erikoisalat huomioonottaen
19741: on suorittanut ylioppilastutkinnon. Sano- aineen :teoreettista ja käytännöl1listä ope-
19742: malehtimatrikkeleja silmäilemällä voi ha- tusta sekä järjestämä:llä säännöllistä jatko-
19743: vaita, että osa toimittajista on hankkinut kou:lutU!Sta, 1tarjottava ammatissa jo oleville
19744: ja kartuttanut yleissivistystään itseopiske- ,toimittajille mahdollisuus ammattisivistyk-
19745: luHa, osa käynyt keskikoulun tai opiskellut sensä Hsäämiseen ja syventämiseen. Täl-
19746: erilaisissa kansalaisopistoissa, osa Yhteis- ilaisen jatkokou:lutuksen tarpeellisuus tun-
19747: VIII,46. - Rydberg y. m. 425
19748:
19749: nustetaan yleisesti sanomalehtiammatin tion huolenpidon kohteeksi. Sanomaleh-
19750: piirissä. Vakituinen 'lehtityö on siksi rasit- dentoimit:tajain ammrutJtitaitoa kohottamal1la
19751: tavaa, että itseopiskelu sen yhteydessä tuot- kohotetaan !lehdistömme yleistasoa ja koko
19752: taa vaikeuksia, etenkin paikkakunnilla, kansan kulttuuria.
19753: joilla kirjastot ja arkistot ovat puutteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme
19754: liset. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
19755: Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa on väksi toivomuksen,
19756: viime vuosina valtion määrärahoin saatu
19757: toimintaan kaksi erikoislinja:a, toinen so- että hallitus ottaisi vuoden 1948
19758: siaaJliministeriön aloitteesta sosiaalihuolta- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19759: jain koulutusta varten (3 erikoisopettajaa), vän suuruisen määrärahan sanoma-
19760: toinen opetusministeriön aloitteesta nuoriso- lehdentoimittajain ammattikasvatuk-
19761: ohjaajien kasvattamiseksi (2 tuntiopetta- sen edelleen kehittämiseksi Yhteis-
19762: jaa). Olisi kohtuullista, että korkeakoulun kunnallisessa korkeakoulussa.
19763: sau omalehtilinja tulisi samalla tavoin val-
19764: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
19765:
19766: Kaisu-Mirjami Rydberg. Lassi Biekkala. J. Mustonen.
19767: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Erkki Pa.avolainen. Alpo Lumme.
19768: Atos Wirtanen. Juho M"åkelä. Aino Malkamäki.
19769: Antti J. Rantamaa. Toivo Kujala. Juho Hukari.
19770: Urho Kulovaara. Hertta Kuusinen. W. Metsäranta.
19771: Onni Peltonen. Anna Nevalainen. Max Sergelius.
19772: Mauri Ryömä. Tyyne Tuominen. Felix Seppälä.
19773: Ville Pessi. Martta Salmela-Järvinen. Eino Tainio.
19774: Elli Stenberg. Bella Wuolijoki. Gösta Rosenberg.
19775:
19776:
19777:
19778:
19779: 54
19780: 426
19781:
19782: VDI,47. - Toiv. al. N:o 176.
19783:
19784:
19785:
19786:
19787: Meinander y. m: Eritryisen elimen perustamisesta käsitte-
19788: lemään henkisen työn tekijäin palkkojen säännöstelyä
19789: koske·via asioita.
19790:
19791:
19792: E d u s k u n n a ll e.
19793:
19794: Kesäkuun 19 päivänä 1945 annettu val- Viime keväänä oli jo käynyt ilmeiseksi,
19795: tioneuvoston päätös, jolla aikaisemmin elin- että siihen saakka noudatettu palkkojen
19796: kustannusindeksiin nojautunut työpalkko- säännöstely oli henkisen työntekijäin koh-
19797: jen säännöstely järjestettiin uudelle poh- dalta tärkeiltä osiltaan epäonnistunut. Val-
19798: jalle, tuli koskemaan myös henkisen työn tioneuvoston kesäkuussa 1946 hyväksymässä
19799: tekijöitä. Käytäntö on !kuitenkin osoitta- TEKO-suunnitelmassa lausuttiin muun-
19800: nut, että oikeudenmukaisen palkkatason ai- muassa: ,Sekä työsopimussuhteessa olevien
19801: kaansaaminen heidän kohdallaan ei ole että viran- ja toimenhaltijoiden palkkaus-
19802: ollut sen puitteissa mahdollista. suhteet tutkitaan tarkoituksella poistaa
19803: Mainittua palkkapäätöstä laadittaessa ei paikoissa nykyisin vallitsevat epäsuhteet".
19804: näytä kiinnitetyn huomiota henkisen työn Talousneuvosto, jolle tämä tehtävä myö-
19805: erikoistarpeisiin. Siinä vahvistettu palkika- hemmin uskottiin, ei kuitenkaan ajan puut-
19806: ryhmitys oli henkiseen työhön soveltumaton teen takia ehtinyt tutkia palkkakysymyksiä
19807: ja sen palkkanormien suhdeluvut eivät riit- niin perusteellisesti kuin TEKO-suunnitel-
19808: täneet työntekijäin erilaisen työtaidon ja man periatteiden mukaisen pa~kkapäätök
19809: työtehon oikeudenmukaiseen arvostamiseen, sen laatiminen olisi edellyttänyt. Tämän
19810: varsinkin kun urakkajärjestelmä sopii vain vuoden alussa voimaan tullut valtioneuvos-
19811: harvoin henkiseen työhön. Palkkapäätöksen ton päätös työpalkkojen säännöstelystä on
19812: 4 § 8 momentti, jota jouduttiin usein käyt- henkisen työntekij•öitä koskeviita osiltaan
19813: tämään henkisen ty.ön tekijäin palkkoja samanlainen kuin sitä edeltänytkin, joten
19814: mää.rättäessä, oli sanamuodoltaan niin yli- heidän palkkakysmystensä ratkaisuun se ei
19815: malkainen, että se aiheutti varsin erilaisia tarjoa entistä parempia mahdollisuuksia.
19816: tulkintoja. Palkkapäätös ei tarjonnut myös- Monien henkisen työn tekijäin asema on
19817: kään palkkaviranomaisille niin selviä oh- heikentynyt kestämättömäksi palkkakysy-
19818: jeita, että ratJkaisut olisivat muodostuneet myksen tyydyttävän ratkaisun viivästyessä.
19819: yhtenäisiksi ja johdonmukaisiksi riittävän Tämä ratkaisu on epäilemättä vaikea teh-
19820: asiantuntemuksen puuttuessakin. tävä, mutta sitä ei voida kuitenkaan enää
19821: Palkkasäännöstelyn puutteellisuuksista lykätä, koska mahdo~lisuutta palkkasruän-
19822: johtui, että monet henkisen työn tekijäin nöstelyn pikaiseen lopettamiseen ei liene
19823: ryhmät jäivät yhä enemmän jälkeen ylei- olemassa. Yhteiskunnan kokonaisuudenkin
19824: sestä palkkatasosta. Samalla syntyi koh- kannalta on välttämätöntä, että väestöryh-
19825: tuutonta epäsuhdetta eri palkkojen välille mälle, jolla on tärkeä osuus sekä aineelli-
19826: myös henkisen ty·Ön piirin sisäpuolella. sen rtuotannon ·että hengenvi<ljelyn yHä-
19827: Seurauksena oli yhä kasvava levottomuus pitämisessä ja kehittämisessä, taataan tyy-
19828: palkikamarkkinoilla, mikä ilmeni muun- dyttävät elinehdot.
19829: muassa epäterveenä kilpailuna eri palkan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
19830: saajaryhmien kesken, ty·ötehon vähenemi- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
19831: seen johtavana lisäansioiden tavoitteluna ja toivomuksen,
19832: eräiltä työaloilta tapahtuvana suoranaisena että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19833: pakona. toimenpiteisiin henkisen työn teki-
19834: VIII,47. - 'Meina.nder y. m. 427
19835:
19836: Jmn palkkausolojen tutkimiseksi, soveltuvan säännöstelyn alaisiksij
19837: !jotta saataisiin riittävä pohja heidän sekä
19838: ty{iolojaan vastaavalle ty{ipalkkojen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19839: säännöstelylle j siin erityisen elimen perustamiseksi
19840: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- käsittelemään henkisen työn tekijäin
19841: siin, joilla henkisen työn tekijäin palkkojen säännöstelyä koskevia
19842: palkat mahdollisimman pian asete- asioita.
19843: taan henkisen työn erikoistarpeisiin
19844: Helsingissä 12 :päivänä helmikuuta 1947.
19845:
19846: Nils Meinander. Arvo Salminen.
19847: Kalle Kauppi. J,ohannes Virolainen.
19848: Vilhelm Riihinen. Alpo Lumme.
19849: Mikko Järvinen. Hertta Kuusinen.
19850: Jussi Lappi-Seppälä. Väinö Leskinen.
19851: Urho Kekkonen. Urho Kulovaara.
19852: John Österholm. Veikko Vennamo.
19853: 428
19854:
19855: VIII,4s. - Toiv. al. N:o 177.
19856:
19857:
19858:
19859:
19860: Kankainen y. m.: Tutkimuksen toimit'tamisesta kansamme
19861: siveellisestä tilasta.
19862:
19863:
19864: E d u s k u n n a ll e.
19865:
19866: Kansamme siveellinen tila on jo kauan siirtyminen maataloudesta' teollisuuteen,
19867: antanut aihetta vakavaan huolestumiseen. mikä kaikki useassa tapauksessa merkitsee
19868: Sosiaalisten olojen paranemisesta ja kan- suurten ihmisryhmien irtautumista siveel-
19869: sanvalistuksen yleistymisestä huolimatta lisesti terveemmästä ympäristöstä ja jou-
19870: siveellinen villiintyminen ja tapojen raais- tumista olosuhteisiin, jotka tässä suhteessa
19871: tuminen on vain kasvanut. Erittäin on- usein jättävät paljon toivomisen varaa.
19872: nettomiksi olot ovat muodostuneet äskei- Tähän liittyy kaupallistuneen huvittelun
19873: sen sodan aikana ja varsinkin sen jälkeen. valtava nousu.
19874: Sellaiset ilmiöt kuin juoppouden ennenkuu- Kysymys kansakunnan elämän siveellis-
19875: lUimaton kasvu, rikollisuuden, nimenomaan ten perust,eiden varjelemisesta on näin ol-
19876: väkivalta- ja omaisuusrikost,en suuri nousu, len erittäin ajankohtainen. Vastuuntun-
19877: sukupuolitautien valtava leviäminen, muita toiset kansalaiset kaikista piireistä myön-
19878: mainitsematta, ovat siitä vakuuttavana to- tävät kiireellisten toimenpiteiden välttä-
19879: distuksena. Mikä arvelluttavinta, moraa- mättömyyden. Niitä harkitessa osottau-
19880: littomuuden hyökyaalto on temmannut tuu kuitenkin tarpeelliseksi saada pät,evä
19881: mukaansa myös huomattavan osan nuori- objektiivinen selvitys todellisesta asianti-
19882: soa ja naisia. lasta. Sitä varten olisi suoritettava yhte-
19883: Rauhantilan vakiintuessa ja olojen ta- näisen suunnitelman mukaan tutkimus. -
19884: saantuessa voidaan odottaa siveellisen ti- Kysymyksessä olevan tutkimuksen tulisi
19885: lan paranemista. Mutta se tapahtunee ai- saatavissa olevan, vaikkakin tällaisiin tut-
19886: noastaan siltä osalta, mikä on aiheutunut kimustarkoituksiin liian vähän käytetyn,
19887: sodasta ja siitä johtuvista poikkeukselli- aineiston nojalla valaista esim. juoppou-
19888: sista oloista. Kun siveeUinen laskusuunta den, rikollisuuden, sukupuolitautien, abort-
19889: kuitenkin oli havaittavissa - kuten mai- tien, avioeroden y. m. yleisyyttä ja esiin-
19890: nittiin - jo pitkän aikaa ennen sotaa ja tymisalueita. Lisäksi olisi edustavaa tut-
19891: siihen ovat vaikuttaneet muutkin syyt, kimusmenetelmää noudattaen muutamilla
19892: niin on pelättävä, että mainittujen olosuh- erityisillä paikkakunnilla kaikinpuolisesti
19893: teiden tasaantuminen tuskin tulee kovin selvitettävä vallitseva siv,eellinen tilanne
19894: suurta muutosta parempaan aikaansaa- ja samalla pyrittävä löytämään vastausta
19895: maan. Tähän pelkoon on sitäkin ,enemmän siihen, mitkä seikat sosiaalisissa, sivistyk-
19896: syytä, kun ajassa vaikuttaa sodasta riip- sellisissä ja uskonnollisissa oloissa ehkä
19897: pumattomia moraalin perinnäisiä kannat- saattavat selittää niillä todettavat hyvät
19898: tavia voimia hylkiviä hengensuuntia. ja huonot puolet. Katsoen siihen, et,tä
19899: Myöskään ei ole unohdettava, että kan- kysymyksessäoleva tutkimusala on tavat-
19900: sanelämän kehityksessä eletään jatkuvasti toman laaja, olisi siinä pääasiassa pidät-
19901: vaikeassa murroksessa, josta esimerkkinä täydyttävä sellaisiin puoliin, jotka ovat
19902: mainittakoon jo pitkän aikaa jatkunut si- tu:ttkimuksellisesti kJäsiteHävissä ja joista
19903: säinen siirtolaisuus, muutto paikkakun- eräitä on edellä mainittu.
19904: nalta toiselle, maaseudulta kaupunkeihin Ehdotettu tutkimus voidaan suurim-
19905: ja väestökeskuksiin sekä sen ohella myös malta osalta suorittaa olemassaolevissa eri
19906: VIII,4s. - Kankainen y. m. 429
19907:
19908: tutkimuslaitoksissa, kuten tilastollisessa maan arvokkaita viitteitä lainsäätäjälle,
19909: päätoimistossa, sosiaalimimsteriön sosiaali- kirkoLle, sosioolisen huollon alailJa toimiville
19910: sessa tutkimustoimistossa ja Alkoholiliik- sekä kaikille järjestöille ja yksityisille,
19911: keen tilasto-osastossa. Erikseen olisi rat- jotka työskentelevät kansan tiedollisen ja
19912: kaistava, minkä laitoksen toimesta suori- hengellisen kasvatuksen aloilla.
19913: tettaisiin siveellisiä käsityksiä ja asian Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
19914: psykologisia puolia koskevat tutkimukset eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19915: sekä edustavat tutkimukset tietyillä paik-
19916: kakunnilla. Tutkimusohjelmaa laatimaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19917: ja tutkimustyön suorittamista valvomaan toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
19918: olisi asetettava asiantuntijakomitea. miseksi kansamme siveellisestä ti-
19919: Edellähahmoiteltu kansamme siveellisen lasta.
19920: tilan korottaminen tulisi varmaan anta-
19921: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
19922:
19923: Kosti Kankainen. Ma;tts Forss.
19924: Uuno Raatikainen. Alpo Lumme.
19925: Albin Wickman. Antti J. Rantamaa.
19926: He!kki Soininen.
19927: 430
19928:
19929: VIII,49. - Hemst. mot. N:o 178.
19930:
19931:
19932:
19933:
19934: Söderhjelm: Awgående OIV.låtande OIV proposition med för-
19935: sla.g Wl ZOi(J om stW"tiSunderstöd åt idrottsinstituten.
19936:
19937:
19938: T i 11 R i lk: s d a g e n.
19939:
19940: Statsmakten understöder det fria ikultur- anställa duglig personal, då man icke haft
19941: arbetet deils genom anslag, vi.ilkia ål1ligen -säker ruppfattning om möjli.gheten att även
19942: efter prövning utgivas, dels genom att under kommande år utbetala deras löner.
19943: vissa bildningsinstitutioner berättigats att Under nuvarande tider, då den enskilda
19944: tillgodoräkna sig statsunderstöd enligt i givmildheten tages i anspråk för många
19945: l81g nä11mare angivna grunder. I sist- and~a 1ändamål, har det även visat sig omöj-
19946: nämnda avseende kan hänvisas tili lagarna Hgt rubt hopsamla så stora kapital, att ränte-
19947: om understöd åt folkhögskolor och arbetar- medlen skulle giva ens någon nämnvärd
19948: istitut samt lagen om folkbibliotek. I den trygghet :Dör den framtida verksamheten
19949: mån det statliga understödet ordnats genom vid ett idrottsinstitut.
19950: lagstiftning vinner respektive gren av kul- Behovet av en särskild lagstiftnin,g om
19951: turarbeitelt i styrka.. Genom att man på understöd åt idrottsinstituten har därför
19952: f,örhand kan herä!kna det utfallande stats- med år,en gjor.t sig alltmera gallande. En-
19953: understödet öppnas möjligheter att organi- dast i undantagsfall ikan det tänkas att ett
19954: sera verksamheten rationellt och på lång idr011:itsinstirtut i:k!lädes s:ådan1a former, att
19955: sikt. :t. ex. ~a:gen om :statswnde:rs,töd åt a:rbetsinsti-
19956: Idrottsrörelsen har i fråga om understöd :tut siku11e bliva lti1lämp1ig, och i va:rje fa~l
19957: från det allmänna i huvudsak fått ty sig är detJta en oogentil.ig [ösning ,av prob1emet.
19958: tHl sta.tsunde~stöd, vi~ka utdelats efter Idrottsin:stitU't1ens allmänn.a struMur är en
19959: prövning och :Dör många idrottsorganisatio- hel!t annan än t. ex. f01lkhögsko~ornas och
19960: ner växlat betydligt från år tili år. Möj- arbetarinstitutens. Då emellertid idrotts-
19961: ligheterna tili ett arbete på lång sikt ha instituteten spela en central roll i ungdo-
19962: väsentligen försvårats därav, att idrotts- mens fostran och deras upprätthållande
19963: o:r:ganisationerna i allmäuhet först i hörjan och utveckllande därför utgö11a ertt v;äs.entligt
19964: av sornmaren fått veta beloppet av det lö- statsintresse, och då statsunderstödens he-
19965: pande årets anslag. Ä ven om idrottsorga- viljande i nu tiliämpade fol1iller icke mot-
19966: nisationerna i stort sett kunnat anpassa sv:arar sitt :ändamå.l, får jag vö,rdsamt före-
19967: sig efter förhållandena och även ansett sig s:lå, att riksdagen viHe besluta hemstäilila,
19968: kunna taga vissa risker, så har detta icike
19969: varit fallet i f~åga om idrottsinstituten. att regeringen måtte låta utarbeta
19970: Dessa äro tvungna att placera betydande samt till Riksdagen snarast möjligt
19971: kapital i byggnader och idrottsanläggnin- överlämna proposition med /Qrslag
19972: gar och samtidigt shpa trygghet f,ör bygg- till lag om statsundm·st:öd åt idrotts-
19973: nadernas och anläggningarnas underhåll. instituten.
19974: Det har visat sig svårt att för längre tid
19975: Helsingfors den 13 februari 1947.
19976:
19977: J. 0. Söderhjelm.
19978: 431
19979:
19980: VIII,49. - Toiv. al. N:o 178.
19981: Suomennos.
19982:
19983:
19984:
19985:
19986: Söderhjelm: Esitryksen a.rutamisesta laiksi urheiluopiseojen
19987: va1Jtio1W!Vusta.
19988:
19989:
19990: E d u s k u n n a ll e.
19991:
19992: Valtiovalta tukee vapaata kulttuurityötä keaksi palkata kykenevää henkilökuntaa
19993: osaksi määrärahoilla, joita annetaan vuosit- pitkäksi ajaksi, kun ei Dle Dllut varmaa tie-
19994: tain harkinnan mukaan, osaksi siten, että toa mahdollisuudesta ma:ksaa heidän paik-
19995: tietyt sivistyslaitokset on oikeutettu laske- kojaan tulevinakin vuosina. Nykyisinä ai-
19996: maan hyvakseen valtion avustuksen laissa koina, jDlloin monet muut tarkoitusperät
19997: tai~kemmin määrätyin perustein. Viimemai- vaativat yksityistä anteliaisuutta, on osoit-
19998: nitussa suhteessa voidaan viitata kansan- tautunut mahdottomaksi kerätä niin suuria
19999: opistojen ja työväenopistojen tukemisesta pääomia, että korkotulot voisivat edes jolla-
20000: annettuihin lakeihin sekä kansankirjastola- kin tavoin turvata urheiluopiston tulevan
20001: kiin. AsianOilllainen kulttuurityön haara toiminnan.
20002: voimistuu sikäli kun valtion tuki on jär- UrheiluopistDjen tukemista koskeva eri-
20003: jestetty lainsäädännöllisesti. Toiminnan koislainsäädäntö Dn senvuoksi vuosien mit-
20004: järjestäminen järkiperäisesti ja pitkää ai- taan käynyt yhä tarpeellisemmaksi. Vain
20005: kaa silmälläpitäen käy mahdolliseksi, kun poikkeustapawksessa voidaan ajatella sellai-
20006: etukäteen on tietoinen valtion avustuksesta. sen muodon antamista urheiluopistolle, että
20007: Urheiluelämä on yleisistä varoista suori- esim. työväenopistojen valtioapua koskevaa
20008: tettavien avustusten suhteen pääasiassa saa- lakia voitaisiin soveltaa, ja joka tapauk-
20009: nut tyytyä valtion tukeen, jota on annettu sessa se merkitsee kysymyksen väärää rat-
20010: harkinnan mukaan ja joka monien urheilu- kaisua. Urheiluopistojen yleinen rwkenne
20011: järjestöjen kohdalla on vuodesta vuDteen on aivan tDisenlainen kuin esim. kansan-
20012: huomattavasti vaihdellut. Pitkälle tähtää- opistojen ja työväenopistojen. Kun urhei-
20013: vän työn mahdollisuuksia on olennaisesti luopistoilla kuitenkin on keskeinen merki-
20014: vaikeuttanut se, että urheilujärjestöt tys nuorison kasvattamisessa ja niiden yllä-
20015: yleensä vasta kesän alussa Dvat saaneet tie- pitäminen sekä kehittäminen niinmuodoin
20016: tää määrärahan suuruuden kuluvana vuo- on olennaisesti valtion etujen mukaista, ja
20017: tena. Vaikka urheilujärjestöt suurin piir- kun valtionavustusten myöntäminen nykyi-
20018: tein ovat voineet sopeutua olosuhteisiin ja sin sovelletuissa muodDissa ei vastaa tarkoi-
20019: katsoneet myös '"oivansa uskaltautua vas- tustaan, ehdotan kunnioittavasti eduskun-
20020: taamaan tietyistä tappion vaaroista, ei ur- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20021: heiluopistojen suhteen ole näin ollut laita.
20022: Näiden on ollut pakko sijoittaa huomatta- että hallitus laatisi ja mahdollisim-
20023: vasti pääomaa rakennuksiin ja urheilulai- man pian antaisi Eduskunnalle esi-
20024: toksiin sekä samalla turvata rakennusten tbyksen laiksi urheiluopistojen val-
20025: ja laitosten ylläpito. On osoittautunut vai- tionll!Vusta.
20026: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
20027: J. 0. Söderhjelm.
20028: 432
20029:
20030: VID,5o. - Toiv. al. N:o 179.
20031:
20032:
20033:
20034:
20035: Lappi-Seppälä y. m.: KoripaUovälineitten hankkimisesta
20036: kansa- ja oppikouluihin.
20037:
20038:
20039: E d u s k u n n a ll e.
20040:
20041: Nuorison kasvatuksessa on liikuntakas- Edelläselostetuista myönteisistä ominai-
20042: -vatuksella huomattava asema. Varsinkin suuksistaan johtuen on tämä urheilulaji
20043: tänä sodanjälkeisenä aikana, jolloin ta- lyönyt itsensä läpi melkein kaikissa
20044: painturmelus on uhkaavasti leviämässä, on maissa. Vuonna 1935 oli koripallo-otte-
20045: urheilun ja voimistelun tervehdyttävä vai- luita katsomassa Amerikassa 80 milj. mak-
20046: kutus aivan ilmeinen. Eräs verraten uusi, sanutta katsojaa kun j-alkapa~lo-otteluissa
20047: mutta viirrne aikoina huomattavasti levinnyt oli näitä vain 40 milj. Suomessa on kori-
20048: urheilulaji, joka on saanut sankat parvet pallopelin harrastus nuorta, mutta on pe-
20049: nuorisoa innostuneena sitä harrastamaan, laajien lukumäärä jatkuvasti kasvamassa.
20050: - on koripallopeli. Asiantuntijoiden lau- Tällä hetkellä jo on maassamme noin
20051: sunnon mukaan on koripallopeli parhaita 30,000 eri seuroihin kuuluvaa koripallo-
20052: muokkausurheilulajeja ja erikoisen sopiva pelaajaa.
20053: sekä pojille että tytöille. Aivan erikoi- Jotta koripallopelistä tulisi todellakin
20054: sen onnistunut koripallopeli on senvuoksi, koko Suomen nuorison oma peli, jonka
20055: että sitä voidaan pelata ympäri vuoden avulla vuodenajasta riippumatta sekä po-
20056: vuodenajasta riippumatta sekä senvuoksi, jat että tytöt voisivat ylläpitää kuntoaan,
20057: ootä pelilkent:äksi soveltuu hy-vin :tavallinen
20058: 1 esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
20059: koulun voimistelusali. Viimeksimainittu toivomuksen,
20060: käy mahdolliseksi senvuoksi, että pelaa-
20061: vien joukkueitten vahvuus on hyvin jous- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20062: tavasti järjestettävissä suuremmasta pie- siin täydellisten koripallovälineitten
20063: nempään. hankkimiseksi valtion varoilla kansa-
20064: Koripallopeli on pelaajavälineiltään hal- ja oppikouluihin.
20065: vempi kuin mikään muu palloilumuoto.
20066: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
20067:
20068: Jussi Lappi-Seppälä. Rolf B. Berner.
20069: Urho Kekkonen. Antti J. Rantam.aa.
20070: Valto Käkelä. Juho Hukari.
20071: Max Sergeliius.
20072: •• ••
20073:
20074: VALTIOPAIVAT
20075: 19 4 7
20076:
20077: LIITTEET
20078: IX
20079:
20080:
20081: lv1AATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
20082: TOIVOMUSALOITTEET
20083:
20084:
20085:
20086:
20087: HELSINKI 1947
20088: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20089:
20090: 55
20091: Maanhankintalakia, maa-, karja-, metsä- ja kalataloutta, asutustoi-
20092: mintaa, säännöstelyä, maatalousammattiopetusta, leimaverovapautta,
20093: kotitaloutta ja -teollisuutta, puutarhanhoitoa y. m. koskevia laki- ja
20094: toivomusaloitteita.
20095: 437
20096:
20097: IX,1. - Lak. al. N:o 33.
20098:
20099:
20100:
20101: Uusitalo y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 1 §:n
20102: muutltamisesta.
20103:
20104:
20105: E d u s k 1i n n a ll e.
20106:
20107: Asutustoiminta on aina ol~ut keskeisim- alalle, vaikika useissa tapauksissa olisi aivan
20108: piä yhteiskunnallisia kysymyksiä maaseu- välttämätöntä, että lisämaakysymys järjes-
20109: dun maattomiUe ja lisämaan tarpeessa ole- tettäisiin rinnan uusien tilojen muodosta-
20110: vi:He kansalaisille. Nämä väestöpiirit ovat misen kanssa, ja otettaisiin oikeudenmukai-
20111: odottaneet lainsäädäntöä, jonka perusteeli1a sesti huomioon lisämaan tarvitsijoiden tar-
20112: heiLlä olisi mahdollisuus päästä maata vil- peet. Yleensä laki sulkee maataloustyöläi-
20113: jelemään ja saamaan siitä itseHeen ja per- siltä ja vuokraajilta maansaantimahdolli-
20114: heelleen toimeentulonsa. Lisäksi ovat mo- suudet antaen sen vain eräissä tapauksissa.
20115: net talonpojat, joilla jo on ollut maata, Rintamamiehistä saavat lain perusteella
20116: joutuneet tila;päisiin vaikeuksiin, jolloin ta- maata vain ne, jotka ovat osallistuneet vä-
20117: lonpojan itsenäisyyttä vaaniva suurkapita- littömästi sotatoimiin, ja heistwkin vain
20118: listi on paikJkohuutokaupalla myyttänyt hä- perheelliset. Monet tavalliset sotilaat jää-
20119: nen tilansa, ja hän on joutunut maatto- vät vaille maansaantimahdollisuutta samoin
20120: maksi. kuin työvelvollisetJkin, jotka eivät missään
20121: Kun maanhankintalakia valmistettiin, tapauksessa saa maata maanhankintalain
20122: asettivat useat maantarpeessa olevat kan- perusteella.
20123: salaiset siihen toiveensa. Tämän suhteen he Nämä epäkohdat maanhankintalaissa
20124: ovat kuitenkin monissa tapauksissa petty- olisi korjattava muuttamalla lain ensim-
20125: neet. Se rajoittaa maansaajat liian ahtaa- mäistä pykälää niin, että maansaajien piiri
20126: seen piiriin. Se tosin aivan oikein huomioi laajenisi.
20127: maataloussiirtolaiset ensivuoroisina maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20128: saajina. Mutta \kansantaloudellisesti sel-
20129: laisen tärkeän kysymyksen ikuin lisämaaky- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20130: symyksen jättää maanhankintalaki taka- van lakiehdotuksen:
20131:
20132:
20133: Laki
20134: maanba,nkintala.in muuttamisesta.
20135: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
20136: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 11 § näin kuuluvaksi:
20137: 1' §. maansaajina on pidettävä ennen kaikkea
20138: Itsenäisten ja elinkelpoisten maanvilje- maataloudesta toimeentulonsa saanutta siir-
20139: lystilojen muodostamiseksi sekä maaseudun toväJkeä. Lisämaan tarpeessa olevia pien-
20140: asunto-olojen parantamiseksi valtio harjoit- viljelijöitä, maata haluavia maanvuokraa-
20141: taa maanhankintaa sellaisten Suomen kan- jia, maatalous- ja metsätyöläisiä, itsenäisyy-
20142: salaisten hyväksi, jotka tarvitsevat maata, temme aikana pakkohuutokaupoissa tilansa
20143: joilla on halua ja kykyä sen viljelemiseen menettäneitä viljelijöitä sakä sellaisia ruu-
20144: tai joille se muuten asuttamisen kannalta miillista työtä tekeviä tai :heithin verratta-
20145: on ta~peellista. via, joille asuntotilan tai tontin saanti on
20146: Ensimmäisessä momentissa mainittuina asuttamisen ikannalta tarpeellista.
20147:
20148: Helsingissä 1,5 päivänä helmikuuta 1947.
20149:
20150: Aaro Uusitalo. J. Mustonen.
20151: 438
20152:
20153: IX,2. - Lak. al. N :o 34.
20154:
20155:
20156:
20157:
20158: Tuurna y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 25 § :n
20159: muuttamisesta.
20160:
20161:
20162: E d u s k u n n a ll e.
20163:
20164: Maanhankintalain 2,5 § sisältää maan- sissa joutunut hyvin suuriin asuntovai-
20165: saantiin oikeutettujen keskinäisen etuoi- keu:ksiin, josta pääsemiseksi ei useimmiten
20166: keusjärjestyksen, jonka mukaan maata on ole mitään muuta keinoa tkuin oman asun-
20167: kaiklkein kiireellisimmin annettava niille, non rakentaminen, olisi maanhankintalain
20168: jotka ennen ovat itsenäisesti harjoittaneet 25 §: n säätämä kiireellisyysjärjestys ulo-
20169: maatilataloutta tai kalastusta ja saaneet tettava myöskin tontin tai asuntotilan saan-
20170: siitä pääasiallisen toimeentulonsa. Käytän- tiin oikeutettuun siirtoväJkeen. Kun maan-
20171: nössä tämä mel'kitsee sitä, että maansaan- saantiin oikeutetun paikallisen väestön
20172: nissa on etusijalle asetettava siirtoväkeen asunto-olot pohjautuvat joka tapauksessa
20173: kuuluvat maanviljelijät s~kä ammattikalas- heidän hallussaan ennen sotavuosia oleviin
20174: tajat. Saman lainkohdan toinen ja kolmas huonetiloihin, on selvää, että koettamalla
20175: momentti sisältävät lisä:ksi määräykset, mil- edesauttaa siirtoväen omwkotiasuntojen li-
20176: loin tämä etusija voidaan antaa sotainva- säämistä ei loukattaisi paikallisten rinta-
20177: liidille tai jollekin muulle maanhankinta- mamiesten y. m. maansaantiin oikeutettu-
20178: lain muikaan maansaantiin oikeutetulle. jen etuja, vaan parannettaisiin niitä.
20179: Edellisestä seuraa, että maanhankintalain Lisäksi puhuu siirtovä.tkeen !kuuluvien
20180: 25 § :n säätämä etuoikeusjärjestys tulee tontin- ja asuntotilan saajien etuoikeuden
20181: kysymykseen vain viljelys-, asuntoviljelys- puolesta myöskin jatkuvasti kärjistynyt
20182: sekä kalastustiloja asutettaville annettaessa, rahatilanne, jonka johdosta asutusluottoa
20183: kun sensijaan asuntotilojen ja -tonttien jakavat rahalaitOkset nykyisin eivät voi ja-
20184: jrukamisessa ei mitään lain määrä:ämää ikii- kaa maanosto- enempää kuin rakennusluot-
20185: reellisyysjärjestystä ole olemassa. Maan- toaklaam- enää tontin- ja .asullitotiltan sa:a-
20186: hankintalain tähänastinen täytäntöönpano jiHe muuten kuin aivan poikkeustapauk-
20187: osoittaakin, että edellä esitetyn syyn takia sissa. Joskin tässä sUJhteessa siirtoväkeen
20188: on suurin osa tehdyistä tonteista ja asun- kuuluvat on rinnastettu paikallisen väes-
20189: totiloista nimetty muille kuin siirtoväkeen tön kanssa, tuntuu joka tapauksessa ylivoi-
20190: kuuluville. Niinpä hallintasopimusten mää- maiselta jatkaa tonttien ja asuntotilojen
20191: rää osoittavan tilaston mukaan oli viime muodostamista samassa laajuudessa kuin
20192: vuoden loppuun mennessä annettu asutet- tiiili'än saakka. Lisäksi on otettava huo-
20193: taville yhteens'ä 7,403 asuntotilaa ja -tont- mioon, että kuten edellä jo osoitettiin, pai-
20194: tia, joista 2,306 kpl. eli vain n. 30 % oli kallista väestöä varten on jo tälhän men-
20195: joutunut siirtoväelle ja 5,097 kpl. eli 70 % nessä annettu pakkolunastusteitse ja va-
20196: oli joutunut muille. Vapaaehtoisiin tontti- pa~a.eht;Qiså!lla kaupoilla nii·lli pa;ljon ~tont
20197: ja asuntotilakauppoihin nälhden on tilanne teja ja asuntotiloja, että niissä on raken-
20198: ollut siirtoväen vruhingoiksi yhtä epäedul- tamista vuosikausiksi.
20199: linen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20200: Kun tontin tai asuntotilan saantiin lain kunnioittaen,
20201: mukaan oikeutettu siirtoväki on tällä puo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20202: lella sekä maaseudulla että asutuskeskuk- van lakiehdotuksen:
20203: IX,2. - Tuurna y. m. 439
20204:
20205:
20206: Laki
20207: maanhan.ki.ntalain muuttamisesta.
20208: EduSikunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyben 67 §: ssä
20209: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhanlkintalain (396/45) 25 § näin kuuluvaksi:
20210: 2·5 §. säädetyt vaatimukset taili.i maatalousamma-
20211: Tämän lain mukaan maan saantiin oikeu- tin tai kalastuksen :harjoittamista on thänen
20212: tetuista on asetettava etusijalle ne, jotka terveydentilansa vuoksi pidettävä :hänelle
20213: ovat itsenäisesti harjoittaneet maatilata- tarpeellisena, olkoon hänellä 1 momentissa
20214: loutta tai kalastusta ja saaneet siitä pää- ta11koitettu etusija siinälkin tapaulksessa,
20215: asiallisen toimeentulonsa, mutta sodan joh- että hän ei täytä sanotussa momentissa
20216: dosta ovat menettäneet tämän mahdollisuu- mainittuja vaatimuksia.
20217: tensa ja joilla on edellytykset ryhtyä sitä Maatalousministeriö voi erittäin pätevistä
20218: jälleen !harjoittamaan sekä ne siirtoväkeen syistä myöntää 1 momentissa tarkoitetun
20219: kuuluvat, jotka ovat tämän lain nojalla etusijan myös muille kuin 1, ja 2 momen-
20220: oikeutetut saamaan asuntotilan tai tontin. tissa tarkoitetuille maan saajille.
20221: Jos sotainvaliidi täyttää 217-29 § :ssä
20222:
20223: Helsingissä helmikuun }3 päivänä 1947.
20224:
20225: Arno Tuurna. E. Pusa.
20226: Juhani Leppälä. Eemil Luukka.
20227: Matti Pärssinen.
20228: 440
20229:
20230: IX,s. - Lak. al. N :o 35.
20231:
20232:
20233:
20234:
20235: Virolainen y. m.: Ehdotus Wiksi ma(J(nhankintalain 38 § :n
20236: muuttamisesta.
20237:
20238:
20239: E d u s k .u n n ·a ll e.
20240:
20241: Maanhankintalain to:iliileenpano on edis- syy ma:a.nhankintalain toimeenpanon hitau-
20242: tynyt valitettavan hitaasti. Tärrnä on ai- teen on se, että tarkastusoikeudet ovat jä-
20243: heuttanut sen, että maataloussiirtoväestä senmäärältään liian suuria, mistä johtuen
20244: vasta jonlkin verran yli puolet on saanut niiden to:iliilinta on ikankeaa ja aiikaavievää.
20245: itselleen ()IIDaa maata, vaik!ka välirauhan- VähentämäUä tarkastusoikeuden jäsenten
20246: teosta on ikulunut jo lähes ikaJksi ja puoli luik.UIIDäärää voitaisiin niiden toimintaa var-
20247: vuotta. Maataloussiirtoväen va:iikeaa asemaa sinkin harvaan asutulla maaseudulla, missä
20248: saadaan ratkaisevasti parannetuksi vain ilwlkuyhteydet ovat huonot, nykyisestään
20249: jouduJttamall.a maanhan:kintalam toimeen- 4nomattavasti jouduttaa ja siten edistää
20250: panoa ja siirtoväen tilojen saantia. Sen siirtoväen asutusta.
20251: vuoksi on maanhan:ikintalain toimeenpanoa Edellä esitettyyn. viita:ten ehdotamme,
20252: hidastuttavat tekijät poistettava. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20253: Saatu kokemus on osoittanut, että eräs van lakiehdot1tksen:
20254:
20255: Laki
20256: maanhankintalain muuttamisesta.
20257: Eduskunnan päätOksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
20258: määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä torukokuuta 1945 annetun maanhankinta-
20259: lain (396/45) 38 § näin ikuuluvruksi:
20260: 38 §. musta tuomarin viran hoidossa. Muilksi
20261: Ta~kastusoiikeuteen [kuuluu puheenjoh- j-äseniksi määrää maatalousministeriö maan-
20262: taja ja neljä jäsentä. Puheenjohtajan ja mittausinsinöörin, agronomin ja metsänhoi-
20263: yhden jäsenen määrää korkein oiikeus. Pu- tajan. Maatalousministeriö voi peruuttaa
20264: heenjohtajalla tJulee olla riittävästi koike- antamansa määräyksen.
20265:
20266: Helsingissä helmiik.uun 14 päivänä 1947.
20267:
20268: Johamnes Virolainen. E. Pusa.
20269: 441
20270:
20271: IX,4. - ~. al. N :o 36.
20272:
20273:
20274:
20275:
20276: Pärssinen y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 38 § :n
20277: muuttamisesta.
20278:
20279:
20280: E d u s k u n n a ll e.
20281:
20282: Kun maanhankitalakia säädettiin, oli tar- keuksiin ei saanutkaan kuulua maanluovut-
20283: koitus saada siitä sellainen, että se mahdol- tajien eikä maansaajien edustajia.
20284: lisimman suuressa määrin ottaisi huomioon Kun nyt nämä tällä tavalla kokoonpan-
20285: molempien osapuolten, seikä maanluovutta- nut tarkastusoikeudet ovat l'Uvenneet työs-
20286: jien kuin myö~ sen saajien oikeudelliset kentelemään, on tultu huomaamaan se
20287: näkökohdat ja olisi siis taatusti oikeuden- suuri epäkohta, että lähempi asiantuntemus
20288: mukainen. puuttuu puolelta sekä toiselta ja vaikka tä-
20289: Tätä tarkoitusta varten, maanlunastus- män elimen kokoonpano on olevinaan
20290: lautwlruntien toimintaa silmällä pitävien kuinka puolueeton tahansa, on [räynyt iLmi
20291: lain toimeenpanon tarkastajien lisruksi: että kumpikaan osapuoli ei luota tarkastus~
20292: jotlka valvoisivat, että lain toimeenpano ta- oikeuden päätöksien puolueettomuuteen
20293: pahtuisi eri kunnissa tasaisesti ja viivytyk- täydellisesti, koska niillä ei ole minkään-
20294: settä, sekä lain määräyksiä noudattaen laista edustusta tässä tärkeässä elimessä.
20295: katsottiin tarpeelliseksi lailla perustaa vielä Erikoisesti on tässä merkille pantava maan
20296: erikoinen tarkastusoikeus. T'rumän tal'kas- saajien epäluulo ja tyytymättömyys. Tässä
20297: tusoikeuden tarkoitwksesta ja tarpeellisuu- kokoonpanossaan nämä elimet eivät myös-
20298: desta sanotaan maanhankintalain hallituk- kään ole osoittautuneet lähestulikoonkaan
20299: sen esityksen perusteluissa m. m., että tar- niin nopeiiksi ja joustaviiksi kuin olisi ollut
20300: kastusoikeuteen tulisi irouulua puheenjoh- toivottavaa ja sekin suurelta osaltaan joh-
20301: taja ja viisi jäsentä ja kun kysymyksessä tuu siitä, että n. s. paikallinen asiantunte-
20302: on tuomioistuin, jonka päätöksesrtiä ei voida mus puolelta ja toiselta puuttuu. Kun nyt
20303: v,alittaa, on sen kokoonpano saatava sellai- näille tarikastusoikeuksille lähiaikoina al-
20304: seksi, että se on puolueeton ja että sillä on kaa tulla muiden valituksien <>hella myös-
20305: sekä ammatillista että paikallista asiantun- kin valituksia maan hinnan määrittelystä,
20306: temusta. Tästä syystä siinä pitäisi tuoma- olisi tämä puuttuva asiantuntemus vält-
20307: rin, agronomin, maanmittaUJSinsinöörin j:a tämättömästi korjattava. Kun hallituksen
20308: metsänhoitajan lisäiksi olla myöskin yksi eduskunnalle antaman maanhankintalaldesi-
20309: maanluovuttajiin ja yksi maansaajiin ilruu- tyiksen mukaan tarlkastusoikeuteen ehdotet-
20310: luva henkilö. tiin puheenjohtajan lisäksi vain viittä jä-
20311: sentä, tuntuu tämä nykyisen määräraha-
20312: Tällainen esitys tuntuikin varsin asialli- niuhlmuden aikana vieläkin vakavammin
20313: selta ja oikeaan osuneelta ja kun lisäksi hlliOilii.ioon otettavalta, minkä takia maan-
20314: pika-asutuslain ajoilta sillä tavalla koikoon- hankintalain 38 '§: ää ehdotetaan siltäkin
20315: pannuista tarkastusoiikellliksista oli saatu hy- kohdalta muutettavaksi hallituksen esityk-
20316: ;riä kokemuksia, olisi hallituksen esitys sillä sen mukaiseksi. .
20317: kohdalla pitänyt muuttamattomana hyväk- T ämän ViUo!ksi sekä molemminpuolisen ja
20318: 1
20319:
20320:
20321: syä. täydellisemmän oikeusturvallisuuden luomi-
20322: Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan maata- seksi ehdotamme,
20323: lousvaliokunta käsitellessään asiaa, millään
20324: tavalla perustelematta teki pykälän sisäl- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20325: töön sellaisen murutoiksen, että tarkastusoi- van lakiehdotuksen:
20326: 56
20327: 442 IX,4. - Maanhankintalaki.
20328:
20329:
20330:
20331:
20332: Laki
20333: maanhankintala.in muuttamisesta..
20334: Eduskunnan päätöksen mUJkaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
20335: määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhakinta-
20336: lain (396/45) 38 § näin kuuluvaksi:
20337: 38 §. Tarkastusoikeuden muiksi jäseniksi mää-
20338: Tarkastusoikeuteen kuuluu puheenjoh- rää maatalousministeriö maanm.ittausinsi-
20339: taja ja viisi jäsentä. Puheenjohtajaksi m ää-
20340: 1
20341: nöörin, agronomin ja metsänhoitajan, sekä
20342: rää korkein oikeus asutustuomariksi sove- yhden maanluovuttajia ja yhden maansaa-
20343: liaan henikilön, joka on suorittanut ylem- jia edustavan henkilön.
20344: män oiikeustutJkinnon ja jolla on kokemusta
20345: tuomarinviran hoitamisessa.
20346:
20347: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
20348:
20349: Matti P~ssdnen. Aapo Inkinen.
20350: Juho Paiksujalka. Helena Virkld..
20351: Penna Tervo. E. Pusa.
20352: Juhani Leppälä. Juho Pyy.
20353: 443
20354:
20355: IX,5. - Lak. al. N:o 37.
20356:
20357:
20358:
20359:
20360: Luukka y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 50 § :n
20361: mu'U!ttamisesta.
20362:
20363:
20364: E d u s k u n n a ll e.
20365:
20366: Asutusmaan suuren tarpeen takia pi- rintaperillistä vailla olevat :henkilöt. Tämä
20367: täisi maanhankintalain toimeenpanossa nou- ajatus sisällytettiin hallituksen e§ityksen
20368: dattaa mahdollisimman suuressa määrässä 51 § :n 3 momenttiin. Kun hallituksen eh-
20369: sellaista periaatetta, että maata otettaisiin dotus tältä koihdalta ei tullut hyväksytyksi
20370: niin paljon kuin suilrkin sellaisilta, jotka eduskunnassa maanhankintalakia laadit-
20371: taloudellisen toimeentulonsa turvaamiseksi taessa, johtui se pääasiassa tunnesyistä sekä
20372: eivät sitä v:älttämättömästi tarvitse, jotta myöskin siitä, että silloin ei vielä osattu
20373: voitaisiin välttää käymästä liian suuressa perusteellisesti aavistaa, miten paljon asu-
20374: määrässä käsiksi kunnollisesti viljeltyihin tukseen maata tarvitaan. Kun tästä on nyt
20375: talonpoikaistiloihin. Noudattamalla tätä sekä asutusviranomaisilla että maanluovut-
20376: maanhanQdntalain hengen mukaista periaa- tajapiireillä selvä käsitys ja kun on käy-
20377: tetta, jota voima~kaasti alleviivattiin jo sil- nyt tosiasiaksi se, että jokainen hehtaari,
20378: loin ikun hallitus teki eduskunnalle esityk- mikä maanhankintalain puutteellisuuksien
20379: sensä maanihankintalaiksi, voitaisiin myös- takia täytyy jättää prukkolunastamatta en-
20380: kin pienentää tilojen jakamisesta johtuvaa sisijaisiksi katsottavilta maanomistajilta, on
20381: rakennuspääomien twhlaamista ynnä muita otettava maata kipeästi tarvitsevien var-
20382: haittoja, mitä maanhankintalain toimeen- sinaisten viljelijäperheiden tiloista, olisi
20383: panon yhteydessä esiintyy. tämä epäJkohta laissa korjattava sen hengen
20384: Maanhankintalakia valmisteleva n. s. Nis- muikaiseksi, mikä sisältyi jo mainittuun ko-
20385: sisen komitea ehdotti, että ensisijaisiksi mitean mietintöön sekä hallituksen anta-
20386: maanluovuttajiksi olisi luettava muiden li- maan esitykseen maanhankintalaiiksi. Voi-
20387: säksi vanhemmat, ilman rint~perillisiä ole- massa olevan maanihanikintalain 50 §: ää
20388: vat henkilöt ja perustui tämä ajatus maas- olisi näin ollen muutettava siten, että maata
20389: samme verrattain yleisesti !käytännössä ole- voitaisiin ilman rajoituksia pakkolunastaa
20390: vaan tapaan luovuttaa tila eHi1kettä vas- yli 50 vuoden vanhoilta, rintaperillistä
20391: taan nuorempien viljeltäväJksi. Tähän no- vailla olevilta maanomistajilta.
20392: jaten hallitus aikoinaan maanhankintalaki- Edellä sanotun perusteella sekä viitaten
20393: esityksessä, määritellessään, minkälaisia valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään Jmnnioit-
20394: maanluovuttajia olisi laskettava ensisijaisiin taen ehdotamme,
20395: kuuluvaksi esitti, että paitsi harrastelija-
20396: viljelijät, olisi ensisijaiseksi luettava myös- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20397: kin 50 vuoden ikärajan sivuuttaneet ja van lakiehdotuksen:
20398:
20399: Laki
20400: maanhankintalain muuttamisesta.
20401: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestylksen 67 § :ssä
20402: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 50 § näin kuuluva!ksi:
20403: 50 §. määräalasta, jota hän ,perheineen itse ti-
20404: Yksityisen henkilön omistamasta lkiinteis- lalla asuen viljelee ja 'hanlcldi siitä pää-
20405: töstä rtlai hänen kiinteistöstä halllkkimastaan asiallisen toimeentulonsa, ällköön maata
20406: 444 IX,5. - MaanhaDikintalalri.
20407:
20408: pa!kkolunastettako enempaa kuin että sa- Jos kiinteistö on rappiolla tai jos ik:iin:-
20409: malle omistajalle jä'ä 9 §: ssä tarkoitettu teistön omistaa tilakeinottelija tahi vähin-
20410: viljelystila. tään viidenkymmenen ilkäinen, rintaperil-
20411: Jos 1 momentissa mainitulla henkilöllä on listä vailla oleva henkilö, voidaan !kiin-
20412: kwksi tai useampia kotona asuvia lapsia, on teistö 1 momentin säännösten estämättä
20413: sanotun ihenkilön omistama kiinteistö tai pwkkolunastaa kokonaan.
20414: hänen kiinteistöstä hankkimansa määräala, .Samoin voidaan erityisistä syistä 1 ja 2
20415: 1 momentissa mainitun lisäksi, vapautettava momentin säännösten estämättä pakkolu-
20416: luovuttamasta toisesta lapsesta 9 § :ssä mai- nastaa maata asuntotontiksi.
20417: nitun viljelystilan kokoa vastaava pinta-ala Jos yksityisen henkilön omistuksessa on
20418: ja jokaisesta seuraavasta lapsesta puolet useampia kiinteistöjä tai hän on hankkinut
20419: edellä mainitusta pinta-alasta. Jos lapsi useampia määräaloja, voidaan maa, mikäli
20420: omistaa maata, väihennetään sen pinta-ala se on tarkoituksenmukaista, pakkolunastaa
20421: hänen osaltaan vapautettavasta pinta- myös siten, että tarkoitllikseen otetaan yksi
20422: alasta. Jos lapsen voidaan ik:atsoa jatku- tai useampi kiinteistö tai määräala koko-
20423: vasti saavan tai tulevan saamaan toimeen- naisuudessaan. Tällöin on omistajan toivo-
20424: tulonsa 'muusta ammatista kuin maatilata- muksiin kiinnitettävä asianmukaista huo-
20425: loudesta, älköön hänen osaltaan vapautusta miota.
20426: myönnettäkö. Erityisistä syistä voidaan Mitä 2 momentissa on säädetty, voidaan
20427: edellä mainittu vähennys myöntää myös harkinnan mukaan soveltaa jakamattoman
20428: ottolasten osalta. kuolinpesän oswkkaisiin.
20429:
20430: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
20431:
20432: Eemil Luukka. Arno Tuurna.
20433: Juhani Leppälä. E. Pusa.
20434: Matti Pärssinen .
20435:
20436:
20437:
20438:
20439: •
20440: 445
20441:
20442: IX,6. - Lak. al. N :o 38.
20443:
20444:
20445:
20446:
20447: Pyy y. m. : Ehdotus laiksi maanhankintalain 73 ja 85 §: n
20448: muuttamisesta.
20449:
20450:
20451: E d u s k u n n a ll e.
20452:
20453: Maanhankintalain mukaisessa tilojen deksi. Kun maanhankintalaki kuitenkin
20454: muodostamisessa joudutaan perustamaan edellyttää ja kun maatalousministeriön asu-
20455: huamattava määrä - arviolta ainakin nel- tusasiainosaston taholta on nimenomaan an-
20456: jännes kaikista asuntoviljelys- ja viljelys- nettu selvät ohjeet siitä, että maanlunas-
20457: tiloista - sellaisia tiloja, joilla ei ole ollen- tuslautakuntien on ensin suoritettava lop-
20458: kaan tai on vain aivan mitätön määrä val- puun tilojen perustruminen ja vasta sen-
20459: mista peltoa puilmmatta:kaan tilalle tarpeel- jälkeen ryhdyttävä tilojen arvioimiseen, ei
20460: lisista rakennuksista. Ei ole epäilystäkään, tämä maanhankintalain 85 § : n edellyttämä
20461: etteivätkö tällaisten n. s. kylmien tilojen viljelysmaan vuOikraaminen kylmän tilan
20462: saajat joutuisi aLkuvuosina hyvin suurien saajille ole käytännössä vielä merkinnyt
20463: vaikeuksien eteen, kun tilan rrukentamisen mitään. Tähän ryhmään kuuluvat asutet-
20464: ohella on samanaikaisesti pyrittävä raivaa- tavat ovat jääneetikin näin ollen kokonaan
20465: maan tilalle uutta peltoa. Kun valtion toi- niitten tilapäisten vuokra-alueitten varaan,
20466: menpiteet tämän uuden pellon raivaami- joita joka vuosi vaihtuvien väliaikaisten
20467: seksi tulevat lähivuosina, kuten kokemus maanvuokralakien nojalla voidaan heille
20468: on jo hyvin ehtinyt osoittaa, olemaan ver- antaa.
20469: rattain vähäiset, tulevat raivaustehtävät Tarvitsematta tässä yhteydessä lähemmin
20470: suuressa määrässä jåämään asutettavien it- ruveta selvittelemään niitä haittoja, mitä
20471: sensä suoritettaviksi. Kun tulee kulumaan maan väliaikainen vuokraaminen joka
20472: vuosikausia, enneD'kuin tätäikään tietä saa- vuosi vaihtuvine vuokra-alueineen j1a siitä
20473: daan näille !kylmille tiloille edes sitä mää- jOihtuvine epäsäännöllisine lannoitus- ja
20474: rää peltoa, mitä tilan saajan oman perheen muokkaustöineen aiheuttaa niin vu()lkran-
20475: elintarviketuotannon turvaamiseksi tarvi- antajalle kuin -saajallekin, sekä ennen kaik-
20476: taan, on selvää, että sitä on koetettava tä- kea itse vuokrauksenalaiselle viljelysmaalle,
20477: hän asemaan joutuville järjestää vuokraus- on selvää, että kaikkein epämiellyttävim-
20478: toiminnan kautta. mäksi muodostuu tilanne niitten kohdalta,
20479: Maanhankintalaissa on tämä seikka koe- jotka ovat saaneet kylmän tilan, jonka ra-
20480: tettu. ottaa huomioon, sillä tämän lain kentamiseen ja raivaamiseen olisi nyt
20481: 85 §: ssä on säädetty, että silloin kun muo- kaikki huomio keskitettävä. Jos heille voi-
20482: dostetaan viljelys- tai asuntoviljelystila, jo- taisiin osoittaa riittävä. vuokramaa heti
20483: hon liitetään valmista peltoa vain vähän hallintasopimuksen teon yhteydessä ja jos
20484: tai ei ollenkaan, voi maanlunastuslauta- vuokrasopimuksen nojalla vuokramaksu
20485: kunta maanhankintalain 85 § : ssä tarkoite- olisi kohtuullinen ja riittävän ·pitkä, helpoi-
20486: tun arvioiruistoimituksen yhteydessä oikeut- tettaisiin näitten kaikkein vaikeimpaan ase-
20487: taa asulkJkaan lautaJkunnan ,määräämää maan joutuvien asutettavien elämää alku-
20488: vu()lkramaksua vastaan vuokraamaan asuk- vuosina suuressa määrin. Maanhankinta-
20489: kaan toimeentuloa varten tarpeellisen mää- lain tähänastinen toimeenpano on myöskin
20490: rän 1peltoa siksi ajaksi kuin tilalle on eh- ehtinyt osoittaa, että" kun ei asutettavalle
20491: ditty raivata uutta peltoa tarpeellinen voida osoittaa pitempiaikaista vuokra-
20492: määrä, kuitenkin enintään viideksi vuo- aluetta, on se suuressa määrin ollut omiaan
20493: 446 IX,6. - Maanhankintalaki.
20494:
20495: ehkäisemään myö&kin hallintasopimuksen suhteessa saataisiin välttämättä tarvittava
20496: tekoa kylmille tiloille. Samoin voidaan jo korjaus aikaan, olisi maanhankintalakia
20497: nyt osoittaa lukuisia tapauksia, jolloin hal- muutettava siten, että vuokra-alueita voi-
20498: lintasopimuksen kylmälle tilalle tehneet taisiin suunnitella jo perustamistoimituk-
20499: ovat työlästyneet vuokrapeltojen alituisen sen yhteydessä ja osoittaa hallintasopi-
20500: vaihtumisen takia elämä:änsä ja luopuneet musta tehtäessä asutusneuvojan toimesta,
20501: hallintasopimuksesta, mikä ei liene maan- sekä niillä ehdoilla, mitkä sisältyvät mai-
20502: -hankintalain pohjimmaisena tarkoituksena. nittuun 85 § :ään.
20503: Kaiken tämän on saanut aikaan se ky- Edellä olevan perusteella sekä viitaten
20504: seellisen lain 85 § :n määräys, jonka mu- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioit-
20505: kaan vuokramaa voidaan antaa vasta pe- taen ehdotamme,
20506: rustamistoimituksen yhteydessä ja jota
20507: määräystä maanlunastuslautakunnat ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20508: poilkkeuksetta noudattaneet. Jotta tässä van lakiehdotuksen:
20509:
20510:
20511:
20512: Laki
20513: :ma.anhankintalain muuttamisesta.
20514: Eduskunnan pääWksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
20515: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 73 ja 85 § näin kuuluviksi:
20516: 73 §. välttämätöntä ennen 1 momentissa maini-
20517: Maanlunastuslautakunnan on paikalla ta- tun asutussuunnitelman tekemistä, voidaan
20518: pahtuvassa ikatselmuksessa päätettävä val- alue kuitenkin ottaa, pakkolunastaa tai os-
20519: tion maiden ottamisesta ja muiden alueiden taa tämän lain tarkoitll!ksiin laatimatta
20520: pak1kolunastamisesta tämän lain tarkoituk- tällöin sanottua suunnitelmaa.
20521: siin s~kä samoin rwkennusten ja rakennus- Jos muodostetaan viljelys- tai asuntovil-
20522: puiden ottamisesta tai pakkolunastamisesta. jelystila, johon ei liitetä peltoa lainkaan
20523: Katselmuksessa on laadittava asutussuun- tai ainoastaan vähän, on maanlunastuslau-
20524: nitelma sanotuille sekä 74 § :n 1 momentin takunta 1' momentissa tarkoitetussa katsel-
20525: mukaisesti valtiolle luovutetuille alueille. mustoimituksessa velvollinen suunnittele-
20526: Tällöin on tarpeen vaatiessa lautakunnan maan asukkaan toimeentuloa varten tarvit-
20527: joko itse tai erilkoisia ammattimiehiä käyt- tavan, läheisyydessä sijaitsevan ja asuk-
20528: täen tehtävä kuivatus-, metsänparannus- ja kaalle hallintasopimuksen teon yhteydessä
20529: tiesuunnitelma, määrättävä, mihin minkin vuokralle annettavan viljelysmaan siksi
20530: lajinen tila tahi lisäalue muodostetaan, ja ajaksi, minkä katsotaan kuluvan, kunnes
20531: niiden yleispiirteiset rajat, niihin luettavat tilalla on ehditty suorittaa riittävästi uuden
20532: maatalous- ja maatalouskelpoiset alueet, pellon raivausta, kuitenkin enintään vii-
20533: tontt~paikat sekä metsämaat ja etuudet, deksi vuod~ksi.
20534: kiinnittäen ensi sijassa huomiota siihen,
20535: että muodostettavasta tilasta tai tilasta, jo- 85 §.
20536: hon lisäaluetta annetaan, muodostuu tar- Sitten kuin tämän lain tarkoituksiin on
20537: koituksenmukainen tila. Kuhunkin tilaan lainvoiman saaneena päätöksellä paJkkolu-
20538: ja lisäalueeseen kuuluvat tilU'kset ja raken- nastettu alueita ja etuuksia, arvioi ne
20539: nukset on alustavasti arvioitava sekä laadit- katselmustoimituksessa maanlunastuslauta-
20540: tava yleispiirteinen tilusselitelmä ja arvio- kunta. Jos alueelle on laadittu 73 § :n
20541: kirja. Tilaan ja lisäalueeseen !kuuluvat 1 momentissa mainittu asutussuunnitelma,
20542: maatalous- ja maatalouskelpoiset tilUikset tarkistaa ja lopullisesti vahvistaa sanottu
20543: sekä, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä, lautakunta tässä yhteydessä myös tämän
20544: myös metsämaa on kartalle merkittävä ja suunnitelman. Mikäli se osoittautuu tar-
20545: tarpeen vaatiessa maalle paalutettava. koituksenmukaiseksi, voi maanlunastuslau-
20546: Milloin kuivatus-, metsänparannus- ja takunta tässä yhteydessä tai myöhemmin
20547: tietöiden suorittaminen valtion toimesta on laatia sellaisellekin alueelle asutussuunni-
20548: IX,6. - Pyy y. m. 447
20549: telman, jolle ei ole tehty sanottua 73 § :n jen tilojen ja lisäalueiden rajat paalutet-
20550: 1 momentissa mainittua suunnitelmaa. tava ja kartalle merkittävä sekä laadittava
20551: Maanlunastuslautakunnan on 1 momen- lopullinen tilusselitelmä ja arviokirja kus-
20552: tissa tarkoitetun katselmuksen yhteydessä takin muodostetusta tilasta ja lisäalueesta
20553: tai erityisistä syistä aikaisemminkin har- erikseen.
20554: kittava, onko muodostetulle tilalle 58 § : n Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kat-
20555: 2 momentin mukaan leimattava rakennus- selmustoimitukseen nähden on noudatettava
20556: puita. Välttämättömissä. tapauksissa voi 77 § : n säännöksiä, kuitenkin siten, että
20557: lautaJkunta lisäksi ottaa ja pakkolunastaa maanlunastuslautakunta on oikeutettu toi-
20558: alueita ja etuuksia sekä suorittaa rajan tar- mittamaan katselmustoimituksen yhteydessä
20559: kistuksia. suoritettavan piirirajankäynnin 77 § :n
20560: Katselmustoimituksessa on muodostettu- 2 momentissa määrätyillä edellytyksillä.
20561:
20562: Helsingissä 12 päiV!änä helmikuuta 1947.
20563:
20564: Juho Pyy. Yrjö Kilpeläinen.
20565: E. Pusa. Elli Nurminen.
20566: Juho Kuittinen. Johannes Virolainen.
20567: Kauko Andersson. Arno Tuuma.
20568: Yrjö Welling. Jussi Raatikainen.
20569: Matti Pärssinen. Urho Kulova.a.ra..
20570: Jere Juutila.inen. Penna. Tervo.
20571: P. A. Karjalainen. Valto Käkelä.
20572: Aa.po Inklinen. Juho Paksuja.lka.
20573: H. S. Pesonen.
20574: 448
20575:
20576: IX, 1. - La.k al. N :o 39.
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: Pärssinen y. m.: Ehdotus laiksi m(U}ffl,hankintalwin. 79 § :n
20582: muuttamisesta.
20583:
20584:
20585: E d u s kun n a ll e.
20586:
20587: Maanhankintalain 79 § :ssä on säädetty, ovat siirryttyään tiloilleen asumaan selvin-
20588: että maanluovutus tai omistusoikeuden neet maanluovutUJksesta yhtä helposti ilruin
20589: vaihdos, joka on tapahtunut senjälkeen !kun jotlkut tyypilliset maanviljelijä-naapurinsa,
20590: lroulutus allrukokoulksesta on julkipantu va1kka usein on aivan ilmeistä, että tilalle
20591: eikä myöskään maan luovutus tai omistus- siirtyminen on vain tilapäinen hätätoimen-
20592: oikeuden vaihdos, joka on tapahtunut hei- pide, josta tullaan luopumaan niin pian
20593: nälkuun 1 päivän 1944 jälkeen ja jonka tar- kuin maanlunastuslautrukunnan toimitukset
20594: koituksena on ol1ut maan luovutusvelvolli- siirtyvät muualle. Tällaisesta palaamisesta
20595: suuden välttäminen, älkööt estäkö alueen takaisin entiseen liike- tai muuhun ammat-
20596: käyttämistä maanhankintalain mukaiseen tiin senjälkeen kuin maanlunastustoimituk-
20597: tarkoitukseen. Tällä tavalla on pyritty eh- sen ajan on oltu ,maanviljelijänä" tilalla
20598: käisemään maanluovutusvelvollisuuden kier- ja pelastettu se joutumasta asutustarkoituk-
20599: tämistä, mutta täanä lainkohta ei ole kyen- siin, on olemassa jo riittävän monta esi-
20600: nyt ilruitenkaan ehkäisemään sellaista ylei- merlkkiä. Va:i:klka lain kiertäminen ei kai-
20601: seksi tulLutta lain ikiertärrnistapaa, että har- kissa tapauiksissa näin pitkälle kehittyisi-
20602: rastelijaviljelijät, joilla on ollut muualla kään, on edellämainittu: maanhankintalain
20603: vakinainen ammatti tai elinkeino, jättäen heikkous herättänyt suurta arvostelua ja
20604: entisen ammattinsa muuttavat tiloilleen tyytymättömyyttä selkä maanlunastusviran-
20605: asumaan, niin että heitä tämän jälkeen on omaisissa että todellisissa maanviljeli-
20606: jouduttu käsittelemään toissijaisena eikä jöissä, joille se mel'lkitsee käytännössä en-
20607: ensisijaisena maanluovuttajana, kuten tistä raskaampaa luovutusvelvollisuutta.
20608: maanhanlkintalain hengen ja tarkoituksen Ailkana, jolloin puhutaan paljon uusien
20609: mukaan ikuuluisi. asutustilojen rakentamisen kansantaloudel-
20610: V ailklka jokainen maanlunastusviranomai- lisista vaaroista ja sen ylivoimaisuudesta
20611: nen käsittääkin hyvin, että joudutaan 'ai- ja jolloin kenenkään ei sovikaan aliarvioida
20612: van ilmeiseen kohtuuttomuuteen, kun täl- rakennusvaikeuiksia, tuntuu mitä nurinikuri-
20613: ilainen ,maaillpuolustustehtäviin" siirtyny.t simmalta se, että muilta aloilta kuin maa-
20614: harrastelija luovutmsvelvollisuuteen nähden taloudesta toimeentulonsa saavat harrasteli-
20615: rinnastetaan tavalliseen maanviljelijään, javiljelijät välttävät lukuisissa tapauksissa
20616: joka on saanut ja tulee edelleen saamaan ensisijaiselle luovuttajalle !kuuluvan luovu-
20617: toimeentulonsa yksinomaan maataloudesta, tusvelvollisuutensa ehkäisten siten raken-
20618: on maanlunastuslautakuntien ollut maini- nettujen tilojen asutukseen saamisen, jol-
20619: tun lainlkohdan puutteellisuuden takia mah- loin samalla joudutB~an pirstomaan näitä,
20620: doton eh'mäistä harrastelijaviljelijöiden monessa tapa uiksessa vilj elystilaikoikoa ole-
20621: maanluovutusvelvollisuuden kiertämistä. via ja rakennuiksiltaan ihanteellisia viljel-
20622: Niinpä osoittaakin maanhankintalain tähän- miä.
20623: astinen toimeenpano, että useimmissa ta- • Paitsi edellä esitettyä epäkohtaa sisältää
20624: pauiksissa tällaiset ensisijaisiksi muuten maanhankintalain 79 § toisenkin puutteel-
20625: katsottavat maanomistajat, kuten liikemie- lisuuden, joka !käytännössä ilmenee siten,
20626: het, tohtorit, opettajat, virkamiehet y. m. että maatalouskiinteistöjä omistavat peri-
20627: IX,7. - P·iilrssinen y. m. 449
20628:
20629: kunnat sen jäLkeen kun maanlnastustoimen- osoittanut, että lain 79 § :n eparn.aaraisyy-
20630: pitteet ovat kiinteistön !kohdalta käyneet den takia ovat viranomaiset olleet yhtä voi-
20631: väist'ämättömiksi, ovat ryhtyneet pesän ja- mattomia ehikäisemään tätä lain ikiertämis-
20632: koon ja kiertäneet tällä tavalla huomatta- tapaa kuin harrastelijaviljelijöittenkin
20633: van osan kiinteistölle muuten lanlkeavasta edellä selvitettyä keinoa luovutusvelvolli-
20634: luovutusvelvollisuudesta. Kun otetaan huo- suuden välttämiseksi.
20635: mioon se että luovutusasteitkko on sitä ras- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
20636: kaampi, mitä suuremmasta tilasta on ky- valtiopäiväjarjestyiksen 32 § :ään ehdo-
20637: syrrnys, sekä muut luovutukseen vaikuttavat tamme kunnioittaen,
20638: seikat, onikin selvää, että tässä selvitetyllä
20639: tavalla voidaan suuressa määrin pienentää että Eduskunta hY'väksyisi seuraa-
20640: maanluovutusvelvollisuutta ja käytäntö on van lakiehdotuksen:
20641:
20642:
20643: Laki
20644: maanhankintalain muuttamisesta.
20645: Eduskunnan päätöksen l!llulkaisesti, j~ka on tehty valtiopäiväjärjesty;ksen 67 § : ssä
20646: määrätyllä tavalla, muutetaan maanhankintalain (396/45) 79 § näin kuuluvaksi:
20647: 79 §. daan katsoa olleen välttää tässä laissa tar-
20648: Maan luovutus, omistusoikeuden vaihdos koitettua maanluovutusvel vollisuutta.
20649: tai perinnönjaiko, joka on tapahtunut sen Jos lllluusta kuin maataloudesta pääasial-
20650: jälkeen, kuin 77 §: n 1 m{)llllentissa mai- lisen toimeentulonsa saanut henkilö, joka
20651: nittu ikuulutus on !kunnan ilmoitustaululle on asunut muualla, on 1 momentissa mai-
20652: ju1kipantu, älköön estäkö alueen pakkolu- nitussa tarkoituksessa jälkeen maanhankin-
20653: nastaanista, eikä myöskään maan luovutus, talain voimaantulon siirtynyt tilalleen asu-
20654: omistusoikeuden vaihdos tai perinnönjaiko, maan, äLköön sekään oliko esteenä sanotun
20655: j:oik:a on tapahtunut heinäkuun 1 päivän kiinteistön pakkolunastalllliseen.
20656: 1944 · jälikeen ja jonika tarkoituksena voi-
20657:
20658: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
20659:
20660: Matti Pärssinen. E. Pusa.
20661: Juhani Leppä.Iä. Juho Pyy.
20662: Aapo Inkinen. Helena Virkki.
20663: Johannes Virommen. Juho PaJtsujalka.
20664:
20665:
20666:
20667:
20668: 57
20669: 450
20670:
20671: IX,s. - La.k. a.l. N :o 40.
20672:
20673:
20674:
20675:
20676: Inkinen y. m.: Ehdotus laiksi maanham,kintalain 156 § :n
20677: muuttamisesta.
20678:
20679:
20680: Eduskunnalle.
20681:
20682: Sodan aiheuttaman vaikean taloudellisen Rakennusainepulan, työvoiman saannin vai-
20683: tilanteemme vuoksi valtio on joutunut tur- keuden ja ansiotyössä !käynnin vuoksi ko-
20684: vautumaan varsin raskaisiin veroihin saa- vinkaan moni maansaaja ei ole pystynyt
20685: dakseen talousarvionsa tasapainoon. Tästä rakentamaan tilalleen edes välttämättömiä-
20686: johtuen kansalaisten veronmaksukyky on kään rakennuksia. Talousneuvoston hyvä!k-
20687: joutunut äärimmäisen kovalle koetukselle. symän lähiajan suunnitelman puitteissa ei
20688: Tämä koskee myöskin siirtoväkeä siitäkin maanhankintalain edellyttämää rakennustoi-
20689: huolimatta, että sille on myönnetty eräitä mintaa pystytä suorittamaan moniin vuo-
20690: varsin huomattaviakin verohelpotuksia. Eri- siin. Eduskunta on eräässä yhteydessä hy-
20691: tyisen vaikea on sellaisen maanviljelijän väksynyt :periaatteen, että jälleenrakennus-
20692: tillianne, joka ensin vuosikausia odotettuaan työhön käytettävät rakennustarvikkeet olisi
20693: sittemmin saa haltuunsa maanhankintalain vapautettava liikevaihtoverosta, mutta käy-
20694: edellyttämän tilan. Nämä tilat ovat valta- rtännöNisim vaikeuksiin vedoten tä.tä aloi-
20695: osaltaan rakentamattomia. Maanhankinta-· tetta ei hyväksytty. Maansaajat joutuvat
20696: lain säännösten mukaisesti tilojen muodos- näin ollen maksamaan liikevaihtoveroa
20697: tamista varten on ot-ettu ,ensi sijassa mp- paitsi maatalouskoneista, irtaimistosta ja
20698: piomaita, viljelyskelpoisia ja suurten tilo- muista tarvilkkeista, joita maatalouden kun-
20699: jen h.uonokasvuisia maita. Myöskään P'el- toon saattaminen edellyttää, myöskin niistä
20700: toa ei ole voitu antaa läheskään siinä laa- rakennusaineista, joita heidän on pakko
20701: juudessa kuin alunperin suunniteltiin. hankkia tilan ra!kennuksia varten. Maan-
20702: On selvää, että edellä ma:inittujen tilo- saajat ovat siis huomattavasti vaikeam-
20703: jen viljelijät joutuvat vuosikausia elämään massa asemassa kuin ne maanviljelijät, joi-
20704: äärimmäisissä taloudellisissa vaikeuksissa. den omaisuus on suurimmalta osaltaan
20705: Maat olisi saatava kasvukuntoon, ojat kai- säästynyt sodan tuhoilta. Olisi kohtuullista
20706: vetuiksi, tiet tehdyiksi, uutta peltoa raiva- ja samalla myöskin välttämätöntä, että
20707: tuksi ja kaiken lisäksi olisi tiloille raken- maansaajien verovapausaika rpidennettäi-
20708: nettava kaikki tavpeelliset rakennukset. On siin ainakin viideksi vuodeksi, jotta uudet
20709: sen vuoksi luonnollista, että eduskunta tilat voitaisiin saada sellaiseen kuntoon,
20710: viime kesäkuun 21 rPäivänä hyväksyi lain että ne antaisivat viljelijälleen toimeen-
20711: maanhankintala:in 156 § :n muuttamiseksi tulon.
20712: siten, että maanhall'kintalain mukaan tai Edellä esitetyn nojalla ja viitaten val-
20713: vapaaehtoisesti hankitun tilan maansaan- tiopäiväjärjestyksen 32 § :ään kunnioit-
20714: tiin oikeutettu om~j:a wpautettiin suo- taen ehdotamme,
20715: rittamasta veroa kolmelta vuodelta. Nyt
20716: on jo kuitenkin osoittautunut, että myön- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20717: netty verovapausaika on täysin riittämätön. van lakiehdotuksen:
20718: IX,s. - Inkinen y. m. 451
20719:
20720:
20721: Laki
20722: maanhankintalain muuttamisesta.
20723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
20724: maanhankintalain (396/45) 156 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä heinäkuuta 1946
20725: annetussa laissa (560/46), näin kuuluvaksi:
20726: 156 §. kalenterivuosi, jonka aikana hallintasopi-
20727: Asukas on siltä kalenterivuodelta, jonka mus on tehty, ensimmäiseksi edellä tarkoi-
20728: aikana hän on tehnyt 98 § : n 1 momentissa tetuista viidestä vuodesta.
20729: tarkoitetun hallintasopimuksen, ja viideltä Samalla tavalla olkoon 1 momentissa
20730: sitä seuraavalta vuodelta vapautettu suo- mainituista veroista vapautettu 1 § :ssä tar-
20731: rittamasta alueesta valtiolle meneviä vä- koitettu henkilö, joka vapaaehtoisella kau-
20732: littömiä veroja sekä kunnallis- ja kirkollis- palla on ostanut maata, jonka kauppahinta
20733: veroa. Jos haJI:lilntasopimus on tehty ennen kokonaan tai osaksi voidaan 70 §: n mu-
20734: 1 päivää huhtikuuta, luetaan kuitenkin se kaisesti suorittaa valtion varoilla.
20735:
20736: HEilsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
20737:
20738: Aapo Inkinen. J. Pyörälä.
20739: Johannes Virolainen. Juho Pyy.
20740: Matti Pärssinen. E. Pusa.
20741: Juho Paksujalka. Penna Tervo.
20742: Vilhelm Riihinen. Arno Tuurna.
20743: 452
20744:
20745: IX,9. - Lak. al. N :o 41.
20746:
20747:
20748: Pyy y. m.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 156 § :n muut-
20749: tamisesta.
20750:
20751:
20752: E d u s k u n n a ll e.
20753:
20754: Maanhankintalain 156 § : n mukaan, sel- velvollisuuden vähennyksetksi lulkea myös,
20755: laisena ikuin se on muutettuna 19 päivänä · jos hän on vuokrannut maata vähintään
20756: heinäkuuta 1946 annetussa laissa (560/46), 25 vuoden ajaksi kohtuullisilla ja maan-
20757: säädetään, että lunastuslautakunnan hyvä!ksymillä ehdoilla.
20758: ,Asukas on siltä ikalenterivuodelta, jonka Tähän perustuen ovat monet maansaantiin
20759: aikana hän on tehnyt 98 § : n 1 momentissa oikeutetut henkilöt tehneet maanluovutta-
20760: taDkoitetun hallintasopimuksen, ja kahdelta jien kanssa vuokrasopimuksia luopuen sa-
20761: sitä seuraavalta vuodelta vapautettu suo- malla maansaantioilkeudestaan. Tällainen
20762: rittamasta alueesta valtiolle meneviä välit- menettely on ollut yleistä varsinkin kau-
20763: tömiä veroja selkä kunnallis- ja kiDkollis- pungeissa, ikauppaloissa ja muissa asutus-
20764: veroa. Jos hallintas-opimus on tehty ennen keskUiksissa. Milloin vuokra-alueella Qn ol-
20765: 1 päivä1ä huMikuUita, ·luetaan kuitenkin lut rakennuksia on vuokramies usein vuok-
20766: se kalenterivuosi, jonka aikana hallintaso- ras-opimuksen tehdessään ostanut ne omik-
20767: pimus on tehty, toiseksi vuodeksi. seen. Tällaiset tapaukset ovat täysin ver-
20768: Samalla tavalla o1koon 1 momentissa mai- rattavissa m:aanhankintw1ain p.erusteel~a. ta-
20769: nituista veroista vapautettu 1 § :ssä tal'lilloi- pahtuviin vapaaehtoisiin kauppoihin tai
20770: tettu henkilö, joka vapaaehtoisella kaupalla hallintasopimusten tekemiseen.
20771: on ostanut maata, jonka kauppahinta ko- Edellä olevan johdosta ·ehdotamme
20772: konaan tai osaksi voidaan 70 §: n mukai-
20773: sesti suorittaa valtion varoilla". Eduskunnan hyväksyttii!Väksi seu-
20774: Maanhankintalain 67 § : n 4 momentin raooan lakiehdot1tksen:
20775: mukaan voidaan maanluovuttajan luovutus-
20776:
20777: Laki
20778: maanhanldntalain muuttamisesta.
20779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 194·5 annetun
20780: maanhankintalain (396/45) 156 §, sellaisena kuin se on 19 päivänä heinäkuuta 1946
20781: annetussa laissa (560/46), näin kuuluvaksi:
20782: 156 §. mainituista veroista vapautettu 1 § :ssä tar-
20783: Asukas on siltä ikalenterivuodelta, jonka koitettu henkilö, joka vapaaehtoisella kau-
20784: aikana hän on tehnyt 98 § :n 1 momentissa palla on ostanut maata, jonka kauppahinta
20785: tarkoitetun ha:ll1ntasopimuks-en, ja kahdelta kokonaan tai osa;ksi voidaan 70 § :n mu!k:ai-
20786: siltä seuraavalta vuodelta vapa.utettu suori.t- sesti suorittaa valtion varoilla, tai joka
20787: tamasta a1lueesta valitiolle menevi·ä vä1ittömiä maansaantioilkeudestaan luopuen on vuok-
20788: veroja sekä kunnallis- ja ikirkollisveroa. rannut maanluovutusvelvolliselta maata si-
20789: Jos hallintasopimus on tehty ennen 1 päi- ten, että se voidaan lukea tämän maanluo-
20790: vää huhtikuuta, luetaan kuitenkin se ka- vutusvel vollisuuden vähenny'ksetksi. V ero-
20791: lenterivuosi, joilika aikana hallintasopimus vapaus koskee tällöin myöskin vuokra-
20792: on tehty, toiseksi vuodeksi. alueella olevia sekä vuokrattuja että vuok-
20793: Samalla tavalla olkoon 1 momentissa ramiehen omistamia rakennuksia.
20794:
20795: Helsingissä 6 päivänä helmilkuuta 1947.
20796:
20797: Juho Pyy. Erkki Paavolainen. A. K. Paasivuori.
20798: 453
20799:
20800: IX,to. - Lak. al. N:o 42.
20801:
20802:
20803:
20804:
20805: Riihimäki y. m.: Ehdotus laiksi maan hankinnasta maan
20806: puutteessa oleville.
20807:
20808:
20809: E d u s k u n n a II e.
20810:
20811: Maanomistusolot maassamme muodosta- että tässä suhteessa ryhdytään vii-
20812: vat nykyisin vakavan esteen maatalous- pymättä kaikkiin tarvittaviin toi-
20813: tuotannon ja yleensä maatalouden kohoa- menpiteisiin. Samalla on huolehdit-
20814: miselle. Samanaikaisesti kun huomattava tava siitä, että maatalous voisi tar-
20815: määrä viljelyskelpoista maata on hyödyt- jota kaikille siinä työskenteleville
20816: tömänä tai epätarkoituksenmukaisesti käy- kunnollisen, muiden elinkeinojen
20817: tettynä yhtiöiden, pankkien, tilakeinotteli- antamaa vastaavan toimeentulon.
20818: joiden, ·kartanoiden, seurakuntien, harras- Viljelys-, laidun- ja metsämaata on
20819: telijaviljelijöiden y. m. heihin verrattavien hankittava ensi sijassa si·irtoväelle
20820: maanomistajain hallinnassa, kärsii suuri sekä niille, jotka ovat halukkaita
20821: osa varsinaista maataviljelevää talonpoi- elättämään itsensä maatalouden har-
20822: kaisväestöä maan puutetta. Maataloutemme joittajina ja joilla on siihen edelly-
20823: taso ja tuotantokyky ei voi ratkaisevasti tykset."
20824: kohota, ellei maanomistusoloja saada muut-
20825: tumaan niin, että maattomat ja lisämaan Nykyisen eduskunnan kokoontuessa oli
20826: tarpeessa olevat, maanviljelystä harjoitta- ilmeistä, että niillä laeilla, jotka silloin
20827: neet tai siihen kykenevät maantarvitsijat olivat voimassa, kuin myöskin maanhan-
20828: saavat .käytettäväkseen maatalouden har- kintalailla, jota ryhdyttiin käytäntöön so-
20829: joittamiseen tarpeellisen määrän maata. veltamaan v. 1945 kesällä, ei voida asutusc
20830: Se maatalous·irtaimiston, rakennusten, työ- kysymystä ratkaista siinä laajuudessa kuin
20831: voiman ja kokemusten määrä, jonka maan- olisi välttämätöntä. Siksi jätettiin SKDL :n
20832: viljelijäväestö omistaa, saadaan käytetyksi eduskuntaryhmän toimesta toivomusaloite,
20833: kansantalouden edun mukaisesti siten, jossa esitettiin ryhdyt1tävätksi toimenpitei-
20834: että entisistä liian pienistä ja uusista muo- siin asutuslainsäädännön keskittämiseksi
20835: dostettavista tiloista tehdään itsenäisiä ja ja laatimiseksi sellaiseksi, että sen perus-
20836: elinkelpoisia ja samalla tuetaan yhteis- teella välttämätön ja perusteellinen maa-
20837: kunnan taholta näiden ja yleensä kaik- reformi toteutettaisiin kiireeilisessä järjes-
20838: kien talonpoikaistalouksien pyrkimyksiä tyksessä. Eduskunta hyväksyikin tämän
20839: maataloutensa teknillisen tason ja muiden alotteen, mutta vain normaaliajan lain-
20840: edellytysten parantamiseksi. Rinnan näi- säädäntöä silmälläpitäen, mikä tietää sitä,
20841: den järjestelyjen kanSISa voidaan paran- että kysymY'ksen kiireellinen järjestäminen
20842: taa maaseudun asunto-oloja yleensä. Edus- siirtyi epämääräiseen tulevaisuuteen.
20843: kunnan kolmen suurimman ryhmän sopi- Maanhankintalain mukaan otetaan lain-
20844: muksessa sanotaan tästä kysymyksestä mukaiseen käyttöön ensivuoroisesti val-
20845: seuraavasti: tion maat ja pakkolunastetaan maata
20846: m. m. kunniLta ja erilailsi:lta yhbeisöiltä ku-
20847: ,Sotien johdosta rappeutumaan ten osuusliikkeiltä. Käytäntö on lisäksi
20848: päässyt maataloustuotanto on no- osoittanut, että maata tällöin pyritään ot-
20849: peasti kohotettava, jotta se voisi tamaan enemmän kuin mitä olisi kohtuul-
20850: tyydyttää kansan tarpeet. Nimen- lista, jolloin näiden yhteisöjen yhteiskun-
20851: omaan nykyinen tilanne edellyttää, taa palveleva toiminta siitä kärsii. Tämä
20852: 454 IX,1o. -Maan hankinta.
20853:
20854: tlpäkohta olisi korjattava ottamalla maata tarvitsijain maansaantia rajoittaa lisäksi
20855: ensivuoroisesti yhtiöiltä, pankeilta y. m., tilatyyppirajoitus. Nämä epäkohdat olisi
20856: jotka useissa tapauksissa ovat saaneet kiireellisesti korjattava niin, että pienvil-
20857: maata haltuunsa käyttäen hyväkseen ta- jelijöille tulisi paremmat mahdollisuudet
20858: lonpoikain hädänalaista asemaa, josta vii- lisämaan saantiin.
20859: meisenä huomattavimpana esimerkkinä Kun maataloustyöläiset nykyään menet-
20860: ovat vv. 1928-34 tapahtuneet tilojen pak- tävät :työpaikkansa maanhankintalakia so-
20861: kohuutokaupat. Pääasiassa omalla ja per- vellettaessa, menettävät he yleensä sa-
20862: heensä työllä eläviltä maanviljelijöiltä ei malla asuntonsakin. Tästä ovat monet
20863: olisi maata otettava, vaan on heidän toi- häädöt todistuksena. Samanlainen kohtalo
20864: mintaansa tuettava valtion taholta kai- on edessä maanvuokraajilla, joiden vuok-
20865: kella mahdollisella tavalla. raamat maat otetaan maanhankintalain
20866: Kun maa siis useissa tapauksissa on jou- tarkoituksiin. Oikeus ja kohtuus edellyt-
20867: tunut nykyisille suuromistajille talonpoi- täisivät, että he saisivat maata omakseen
20868: kain hädänalaista · asemaa hyväksi käyt- juuri niiltä alueilta, joita ovat viljelleet
20869: täen kohtuuttoman alhaisesta hinnasta, ja ja asuneet, ja että nykyisin mahdolliset
20870: kun suuromistajat lisäksi ovat hyötyneet häädöt estettäisiin.
20871: näin saamastaan maasta moninkertaisesti Käytännöllinen asutustoiminta riippuu
20872: m. m. myymällä metsää, olisi tämä huo- paljon siitä, ketkä sitä ovat toteuttamassa.
20873: mioitava ja pakkoluovutettava maa puu- Monet esimerkit ovat osoittaneet, että jos
20874: tavaraytiöiltä y. m. suuromistajilta kor- täytäntöönpanoelimet eivät ole halukkaita
20875: vauksetta, kun sitävastoin muille maan- asutuskysymystä järjestämään ja maata
20876: luovuttajille olisi suoritettava korvausta jakamaan, ei asia edisty. Asutustoiminnan
20877: vuoden 1939 hintatason mukaan. nopean ja asiallisen toteuttamisen takaa
20878: Moo:nttarvitsijalle ~uovutettavrun maan vasta se, että maantarvitsijat itse ovat sitä
20879: hinta olisi määriteltävä sellaiseksi, että ratkaisevalta osalta suoritt31massa.
20880: maansaaja ei joutuisi kamppailemaan yli- Asutustoimintaa maanhankintalain mu-
20881: voimaisen velkataakan alla, vaan että hä- kaan järjestettäessä, on ruotsinkielisten
20882: nelle jäisi kaikki mahdollisuudet toimeen- alueiden asuttaminen ollut erikoisen huo-
20883: tuloon ja maataloustuotannon harjoittami- mion kohteena. Tältä osalta olisi asia jär-
20884: seen. Kohtuullisena korvauksena olisi pi- jestettävä niin, että myös ruotsalaisten
20885: dettävä normaaliajan, siis vuoden 1939 suuromistajien maat jaettaisiin maantar-
20886: hintatasoa. Sen lisäksi olisi valtion tll!holta vitsijoille. Mikäli on kysymys puhtaasti
20887: turvattava maansaajan menestyminen ruotsinkielisistä alueista, olisi siellä etu-
20888: myöntämällä hänen tarpeisiinsa halpakor- oikeus maansaantiin annettava ruotsinkie-
20889: koisia lainoja. Näitä lainoja olisi myön- lisille maantarvitsijoille. Kaksikielisillä
20890: nettävä myös keskikokoisten talonpoikais- alueilla olisi asutettavat pyrittävä sijoit-
20891: viljelmien omistajille, mikäli ovat lainan tamaan niilll, että ikurman luonne kie!lehlioossä
20892: tarpeessa. suhteessa ei oleellisesti muuttuisi. Kun on
20893: Maanhankintalain mukaan ovat lisä- eräitä sellaisia ruotsinkielisiä alueita, joilla
20894: maantarvitsijat vasta toissijaisia maan- paikallisia maantarvitsijoita on vähän, tu-
20895: saantiin oikeutettuja. Maanhankintalaissa lisi muiden paikkakuntien ruotsinkielisillä
20896: määrätään, että lisämaata liian pienille ti- maantarvitsijoilla olla mahdollisuus anoa
20897: loille voidaan antaa vain mikäli se ei ai- maata näiltä alueilta.
20898: heuta haittaa uusien tilojen muodostami- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
20899: selle. Vaikka pienviljelijällä olisi raken-
20900: nukset, irtaimistoa ja työvoimaa suurem- että Eduskunta hyväksyisi seu-
20901: mankin tilan viljelemiseen, jää se maan- raavan lakiehdotuksen:
20902: hankintalaissa huomioimatta. Lisämaan-
20903: IX,l,O. - Riihimäki y. m. 465
20904:
20905: Laki
20906: maan ha.nkinnasta. ma.a.n puutteessa oleville.
20907: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 p :nä tammikuuta 1928 anne-
20908: tun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
20909: 1 luku. tain sekä erilaisten yhteisöjen maista ot-
20910: Yleiset säännökset. tamalla kuitenkin huomioon valtion, kun-
20911: tien sekä yhteisöjen oma välttämätön
20912: 1 §. tarve.
20913: Itsenäisten ja elinkelpoisten maanvilje- 3 §_
20914: lystilojen muodostamiseksi sekä maaseu- Maa-alueen ohella pakkolunastetaan
20915: dun asunto-olojen parantamiseksi valtio maanluovuttajalle tarpeettomaksi jäänyt
20916: harjoittaa maanhankintaa sellaisten Suo- maatalonsirtaimisto ja rakennukset maan-
20917: men kansalaisten hyväksi, jotka tarvitse- saajain yksityiseen ja yhteiseen käyttöön
20918: vat maata, joilla on halua ja kykyä sen itai va:ltion maatalouSikoneasemil1a käytettä-
20919: viljelemiseen tai joille se muuten asutta- väksi.
20920: misen kannalta katsoen on tarpeellista.
20921: Ensimmäisessä momentissa mainittuina 4 §.
20922: maansaajina on pidettävä ennenkaikkea 2 ja 3 §§ :n mukaan pakkolunastetusta
20923: maataloudesta toimeentulonsa saanutta maasta, maatalousirtaimistosta ja raken-
20924: siirtoväkeä, lisämaan tarpeessa olevia pien- nuksista suorittaa valtio korvauksen paik-
20925: viljelijöitä, maata haluavia maanvuokraa- kakunnalla ·elokuun 31 päivänä 1939 val-
20926: jia, maatalous- ja metsätyöläisiä, itsenäi- linneen hintatason mukaisesti. Korvaus
20927: syytemme aikana pakkohuutokaupoissa ti- suoritetaan valtion korvausobligatioina
20928: lansa menettäneitä viljelijöitä sekä sellai- joiden lunastuksesta määrätään eriksee~
20929: sia ruumiillista työtä tekeviä tai heihin annettavana asetuksella. Valtio ei suorita
20930: verrattavia, joille asuntotilan tai tontin korvausta 2 § :n 1 momentin 1 kohdassa
20931: saaminen on asuttamisen kannalta tarpeel- mainituille maan, maatalousirtaimiston ja
20932: lista. rakennusten luovuttajille.
20933: 2 §.
20934: 1 § :ssä mainittuun tarkoitukseen valtio 5 §.
20935: 1) pakkoluovuttaa yhtiöiden, pankkien, 1 § :ssä mainittujen maansaajien tulee
20936: tilakeinottelijain, herraskartanoiden, har- suorittaa valtiolle saamastaan maasta
20937: rastelijaviljelijöiden ja heihin verrattavien maatalousirtaimistosta ja rakennuksist~
20938: maart., 2) pa:k.kolunastaa 1001ata rappioti- paikkakunnalla elokuun 31 päivänä 1939
20939: loista, säätiöiden ja seurakuntien maista vallinneen hintatason mukainen luovutus-
20940: sekä papiston ja lukkariurkurien virka- hinta.
20941: taloista, 3) yksityismaasta 21 § :ssä maini- 6 §.
20942: tun maanjakolautakunnan harkinnan mu- Niistä varoista, joita valtio saa 5 § :n
20943: kaisesti, kuitenkin niin, että maata ei pak- mukaan maansaajilta, tulee muodostaa
20944: kolunasteta sellaisten yksityisten maista, erityinen rahasto tämän lain toimeenpa-
20945: jotka pääasiallisesti omaa ja perheensä nosta aiheutuvien menojen rahoittamiseksi
20946: työvoimaa hyväksi käyttäen pitävät sekä lainojen myöntämiseksi maansaajille.
20947: maansa kasvukunnossa tai jotka maan- Tarkemmat määräykset tästä annetaan
20948: jakolautakunta muutoin tunnustaa erittäin asetuksella.
20949: kykeneviksi maanviljelijöiksi. Pakkolu- 7 §.
20950: nastuksen alaisia eivät myöskään ole sel- Valtion varoista annetaan maansaajille :
20951: laiset asunto- tai huvilapalstat, joilla var- 1) viljelyslainoja viljelysten raivaami-
20952: sinaisen maanviljelyksen tai karjanhoidon seksi, irtaimiston ja työvälineiden hankki-
20953: harjoittaminen ei tule kysymykseen. miseksi tämän lain mukaan muodostetuille
20954: Milloin edellä mainituista maista ei uusille tai lisämaata saaneille tiloille,
20955: saada maata riittävästi, voidaan sitä luo- 2) rakennuslainoja välttämättömien ra-
20956: vuttaa valtion maasta sekä pakkolunas- kennusten rakentamiseksi 1 kohdassa mai-
20957: taa maalais-, kaupunki- ja kauppalakun- nituille tiloille,
20958: 456 IX,l:O. - l\'Iaau hankinta.
20959:
20960: 3) laidun~ainoja laidunolojen paraillta- Asuntotila ja asuntotontti muodostetta-
20961: miseksi. koon yleensä alueelle, jonka läheisyydessä
20962: 1 momentissa mainittuja lainoja voidaan on mahdollisuus saada riittävästi ansio-
20963: myöntää, myös keskikokoisten talonpoikais- työtä.
20964: viljelmien omistajille, vaikka eivät olisi- 12 §.
20965: kaan 1 § :ssä mainittuja maansaajia. Lisämaata voidaan luovuttaa tilaan niin
20966: paljon, että entisestä tilasta yhdessä lisä-
20967: 8 §. maan kanssa muodostuu lisämaan saajan
20968: Tämän lain mukaan muodostetaan vil- maanviljelysedellytyksiä va.staava viljelys-,
20969: jelys-, kalastus-, asuntotiloja ja -tontteja kalastus- tai asuntotila.
20970: sekä hankitaan lisämaata. Lisäksi voi-
20971: daan muodostaa tarpeen mukaan yhteisiä 13 §.
20972: laidunalueita, yhteismetsiä ja polttoturve- Viljelystila käsittäköön enintään kolme,
20973: alueita. sekä kalastus- ja asuntotila enintään kaksi
20974: 9 §. palstaa, ellei paikallisten jako-olojen vuoksi
20975: Viljelystilaan luovutetaan niin paljon ole välttämätöntä eroittaa useampia pals-
20976: viljeltyä tai viljelyskelpoista maata, että toja.
20977: tilan saaja perheineen voi tilaa viljele- 2 luku.
20978: mällä saada siitä toimeentulonsa, ei kui-
20979: tenkaan enempää kuin että maa tarkoi- llfaan tai lainojen saajat.
20980: tuksenmukaisiksi maankäyttölajeiksi saa- 14 §.
20981: tettuna vastaa 15 muunnettua peltoheh- 'Maata tai lainaa, joista 2 ja 7 §§ :ssä on
20982: taaria. Kuitenkin voidaan heikkokasvui- säädetty, annetaan 1 § :ssä mainituille
20983: silla alueilla maatalouskelpoista maata luo- maansaajille, jotka hallitsevat itseään ja
20984: vuttaa ·enintään 30 muunnettua peltoheh- omaisuuttaan ja joille maan ja lainan an-
20985: taaria. Lisäksi tulee viljelystilaan eroit- tamista on pidettävä asutustoiminnan kan-
20986: taa riittävän kotitarvepuun saantia vas- nalta tarpeellisena ja tarkoituksenmukai-
20987: taava metsämaa tai osuus yhteismetsään, sena.
20988: ei kuitenkaan enempää kuin että se sään- 15 §.
20989: nöllisessä kasvukunnossa tuottaa vuosit- Hookilöhlä, joka tahtoo saada viljelysti-
20990: tain puuta 75 kiintokuutiometriä. lan, tulee olla maatalouden harjoittami-
20991: seen tarpeellinen taito ja kyky.
20992: 10 §.
20993: Kalastustilaan eroitetaan enintään niin 16 §.
20994: suuri vesialue tai niin suuri osuus vesi- Henkilöllä, joka tahtoo saada kalastus-
20995: alueeseen kuin mahdollisuudet avomeri- tilan, tulee olla ammattimaiseen kalastuk-
20996: kalastukseen ja muut paikalliset olosuh- seen tarvittava taito ja kyky.
20997: teet huomioon ottaen on ammattimaisen
20998: kalastuksen harjoittamista varten katsot- 17 §.
20999: tava tarpeelliseksi. Henkilöllä, joka aikoo saada asuntotilan
21000: Maatiluksiltaan kalastustila muodoste- tai -tontin, tulee olla sellainen ammatti-
21001: taan sellaiseksi, että keskisuuri perhe siitä taito ja tunnettu työkyky, että hänen voi-
21002: kalastuksen ohella voi saada toimeentu- daan edellyttää saavan tässä laissa säädet-
21003: lonsa tyjen va:Hion 11ainojen turvin asunnon it-
21004: 11 §. selleen rakennetuksi ja tulevan siinä toi-
21005: Asuntotilaan erotetaan maata niin pal- meen tai jonka katsotaan muuten olevan
21006: jon, että sillä asuntotontin ohella on tar- erikoisesti tilan tarpeessa.
21007: peellinen kasvitarha- ja juurikasvimaa
21008: sekä enintään kahden nautayksikön lai- 18 §.
21009: dun, ei kuitenkaan yhteensä enempää kuin Vuokramiehellä tai maataloustyöläisellä,
21010: kaksi hehtaaria ellei tilusten sijoitus tai joka anoo tämän lain perusteella itselleen
21011: muut ·erityiset syyt vaadi jonkunverran maata, olkoon oikeus ensisijaisesti saada
21012: suurempaa tilusalaa siihen hankittavaksi. maantarpeensa tyydytetyksi siitä tämän
21013: Asuntotonttia älköön varsinaisella maa- lain tarkoituksiin otetusta maasta, jota
21014: seudulla yleensä muodostettako 2,000 m2 hän on vuokramiehenä tai maatyöläisenä
21015: pienemmäksi. viljellyt.
21016: IX,l•O. - Rsiihimäki y. m. 457
21017:
21018: 3 !luku. yhden maanluovuttajan luottamusta naut~
21019: Lu.ovutushinnan sekä valtion varoista tivan henkilön kunnan asutuslautakunta ..
21020: my-ön/nettyjen lainojen takaisin maksaminen. Kolme maansaajain luottamusta nauttivaa
21021: henkilöä maanjakolautakuntaan valitaan
21022: 19 §. seuraavasti:
21023: Maan luovutushinnan suorittaa maan- Jokaisesta kunnan alueella olevasta kou-
21024: saaja valtiolle 3 % :n vuotuismaksuilla, las- lupiiristä valitsevat maantarvitsijat ko-
21025: kettuna alkuperäisestä luovutushinnasta kouksessaan edustajan kuntaa käsittävään
21026: kuitenkin niin, että ensimmäinen vuotuis- maantarvitsijain toimikuntaan, j·oka suo-
21027: maksu suoritetaan 7 vuoden kuluttua siitä, rittaa vaalin kolmesta maanjakolautakun-
21028: kun hän on saanut maan hallintaansa. Jos taan tulevasta jäsenestä. Toimikunta va-
21029: maansaaja haluaa, voi hän suorittaa luo- litsee myös yhden edustajan koko maata
21030: vutushinnan lyhyemmässäkin ajassa. käsittävään edustajistoon, jonka tulee va-
21031: 'Mikäli maansaaja 1 momentissa maini- lita maantarvitsijain luottamusta nautti-
21032: tulla ajalla on osoittautunut erittäin ky- vat jäsenet maalautakuntaan.
21033: keneväksi maanviljelijäksi, voidaan hänet Maantarvitsijoiksi on katsottava kaikki
21034: joko osittain tai kokonaan vapauttaa luo- sellaiset henkilöt, jotka tämän lain mu-
21035: vutushinnan maksamisesta. kaan ovat oikeutettuja maansaantiin.
21036: 20 §.
21037: Vi:ljlelys-, raik:ennus- ja laidunlaicnoista 5 !luku.
21038: ei ensimmäisenä viitenä vuotena niiden an- Maan pakkolunastuksen yleiset perusteet.
21039: tamisesta lukien suoriteta vuotuismaksua. 24 §.
21040: Sen jälkeen on mainitut lainat makset- Pakkolunastuksella älköön otettako :
21041: tava takaisin 4% :n vuotuismaksulla alku- 1) alueita, jotka on varattava ·valtion,
21042: peräisestä lainasummasta, josta luetaan kuntain tai yleishyödyllisten laitosten tar-
21043: koroksi enintään 2 % kulloinkin suoritta- peisiin,
21044: matta olevasta lainasummasta sekä muu 2) alueita, joita omistaja tarvitsee va-
21045: osa pääoman lyhennykseksi rastoa varten sekä kiven, soran, hiekan,
21046: saven, mudan tai sammalkuivikkeen otto-
21047: paikoiksi, ellei mainittuja paikkoja 8 § :n
21048: 4 !luku. mukaan ole muodostettu yhteisiksi,
21049: Toimeenpanoelimet. 3) tilan tarpeellisia metsämaita.
21050: 21 §. 25 §.
21051: Tämäin lain toimeenpfl!non yil:in johto ja Tämän lain mukaan muodostettaville
21052: valvonta kuuluu maatalousministeriön yh- uusille tai lisämaata saaville tiloille on
21053: teyteen muodostettavalle maalautakun- maata lunastettava tarpeellisiksi teiksi
21054: nalle. Paikallisina lain toimeenpanoeli- sekä tarpeen mukaan kiven, soran, hiekan,
21055: minä toimivat kutakin kuntaa käsittävät saven ja sammalkuivikkeen yks·ityisiksi
21056: maanjakolautakunnat. tai yhteisiksi ottopaikoiksi.
21057: 22 §.
21058: Maalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja 6 luku.
21059: ja kahdeksan jäsentä. Jäsenistä määrää Maanjakomenettely.
21060: valt'ioneuvosto neljä asutusoloja tuntevaa 26 §.
21061: henkilöä. Viisi maalautakunnan jäsentä Maanjakolautakunta laatii hyväksy-
21062: valitaan maantarvitsijoiden ehdotuksesta miensä maansaantihakemusten perusteella
21063: siten kuin 23 § :ssä on säädetty. Puheen- kuntaa käsittävän asutussuunnitelman,
21064: johtajan maalautakunta valitsee keskuu- joka on lähetettävä maalautakunnan tar-
21065: destaan. kistettavaksi ja hyväksyttäväksi.
21066: 23 §.
21067: Maanjakolautakuntaan kuuluu puheen- 27 §.
21068: johtaja ja neljä jäsentä. Puheenjohtajan Maalautakunnan tulee maatalousminis~
21069: määrää maalautakunta. Jäsenistä määrää tel"iön asiantuntijoiden avustamana laatia
21070: 458 IX,1o. - Maan hankinta.
21071:
21072: ja hyväksyä koko maata käsittävä yhte- köön luovutettako ilman maalautakunnan
21073: näinen asutussuunnitelma maanjakolauta- lupaa muille kuin valtiolle asutustarkoi-
21074: kuntien laatimien asutussuunnitelmien poh- tuksiin käytettäväksi, älköönkä toiselle
21075: jalla. vuokrattako tai ositettako.
21076: 28 §.
21077: Maanjakolautakunta antakoon maansaa- 9 ~uku.
21078: jalle luovutuskirjan, johon maansaajan on
21079: kirjoitettava hyväksymisensä kahden to- Erinäisiä säännöksiä.
21080: distaj an läsnäollessa. 32 §.
21081: Luovutuskirjassa on mainittava luovu- Yksikielisissä ruotsalaisissa kunnissa tu-
21082: tushinnan suuruus ja miten se suoritetaan lee ruotsinkielisillä maantarvitsijoilla olla
21083: sekä asutustoimenpiteiden tu~vaamista kos- ensisijainen oikeus maansaantiin. Samoin
21084: kevat ehdot. tulee ruotsinkielisillä maantarvitsijoilla
21085: 29 §. olla ensisijainen oikeus maansaantiin toi-
21086: Maanjakolautakunta osoittakoon päätök- sessa ruotsinkielisessä kunnassa. Mikäli
21087: seensä tyytymättömälll maananojan 30 päi-- kunta on kaksikielinen, on toisissa kun-
21088: vän kuluessa pääWksestä tiedon saatuaan nissa asuvilla maantarvitsijoilla äidinkie-
21089: toimittamaan valituskirjelmänsä maalauta- lestä riippumatta sama oikeus maansaan-
21090: kunnalle. Valituskirjelmä on jätettävä tiin kuitenkin niin, ettei kuntien luonne
21091: maanjakolautakunnan välityksellä ja tu- kielellisessä suhteessa oleellisesti muutu.
21092: lee maanjakolautakunnan liittää sen yh- Edellä oleva ei estä ruotsinkielisiä
21093: teyteen asiaa koskeva lausuntonsa. maantarvitsijoita saamasta maata suomen-
21094: Maalautakunnan tekemistä päätöksistä kielisistä kunnista mikäli se muuten on
21095: ei ole oikeutta valittaa. · mahdollista.
21096: 33 §..
21097: 7 luku. Valtio voi tämän lain tarkoituksiin pak-
21098: kolunastaa maata siinäkin tapauksessa,
21099: Kiiinnityksenhaltijain oikeus. että maan vapooehtoisen luovutuksen kautta
21100: 30 §. on joutunut toisen henkilön omaisuudeksi,
21101: Jos kiinteistö, josta tila tai tontti tä- mikäli luovutus on tapahtunut 1. 2. 1947
21102: män lain mukaan on pakkolunastettu, on jälkeen.
21103: kiinnityksen johdosta tai maksamattoman 34 §.
21104: kauppahinnan oikeutta koskevien säännös- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
21105: ten mukaan vastaamassa saamisesta taikka meenpanost.a annetaan asetuks€1hla.
21106: määrätyn raha- tai tavaratulon kantamis-
21107: oikeudesta, vapautettakoon tila sellaisesta 35 §.
21108: vastuusta. Velkojalla on sen sijaan sama Tällä lailla kumotaan marraskuun 6
21109: oikeus lunastushintaan kuin hänellä oli päivänä 1936 annettu asutuslaki kai1k•kine
21110: kiinteistöön. muutoksineen ja 5 päivänä toukokuuta
21111: 8 ~uku. 1945 annettu maanhankintalaki siihen teh-
21112: tyine muutoksineen kuitenkin niin, että
21113: Asutustoimenpiteiden turvaaminen. näitä lakeja sovelletaan niihin toimituk-
21114: 31 §. siin, jotka ·On jo aloitettu ja joiden kes-
21115: Tämän lain mukaan luovutettua tilaa, keyttäminen ei vaikeuksitta ole mahdol-
21116: tonttia, lisämaata taikka näiden osia äl- lista.
21117: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
21118:
21119: Arvo Riihimäki. V. Riihinen. K. Hj. Kauhanen. Juho Mäkelä.
21120: Esa. Hietanen. Elli Stenberg. Antto Prunnila. Kaisu-Mirjami Ryd-
21121: Eino Tainio. Juho Bukiari. Lauri Myllymäki. berg.
21122: Konsta Talvio. Nestori Nurminen. J'. Mustonen. Hella Wuolijoki.
21123: Jalmari Kulmala. Yrjö A. Manninen. Toivo Lång. Aimo Aaltonen.
21124: Hertta Kuusinen. Eino Roine. Hugo Manninen. Anna. Nevalainen.
21125: Sulo Muuri. Atos Wirtanen. Matti Meriläinen. W. Metsäranta.
21126: Tyyne Tuominen. Elsa Karppinen. Eino Kujanpää. Vilho Lehtonen.
21127: Ville Pessi. Mauri Ryömä. Antti Virtanen. Toivo I. Sormunen.
21128: Aleksi Rinne. V. Puuma.lainen. OJga. L. Terho. Gösta Rosenberg.
21129: Toivo Kujala. Paavo Leskinen. Mikko J'ä:;,--vinen.
21130: 459
21131:
21132: IX,u. - Lak. al. N :o 43.
21133:
21134:
21135:
21136:
21137: Pusa: Ehdotus laiksi perunan tuotannon tukemisesta.
21138:
21139: E d u s k u n n a 11 e.
21140:
21141: Peruna on viljelijäin kannalta taloudel- tuu kolean sään, usein sateisenkin sään val-
21142: lisesti edullisin kasvi. Jos peruna kylve- litessa märällä, upottavalla .pellolla.
21143: tään sen kasvulle sopivaan thyvin lannoi- Joka tapauksessa perunan kylvöalamme
21144: tettuun maa;han, voi se tuottaa 30,000 kg lienee nykyäänkin suunnilleen samansuu-
21145: suuruislakin ha-satoja. Se edustaa nykyi- ruinen 3.4% peltoalasta, mikä se oli ennen
21146: sen hintatason mukaan noin 1<50,000 mar- sotia. Monissa muissa maissa on havaittu
21147: kan suuruista bruttotuloa ha kohden. Sen- huomattavasti laajemman perunaviljelyksen
21148: vuoksi hyvinhoidettu ja -lannoitettu peru- edullisuus. Sellaisena on mainittava Saksa
21149: nanviljelys kannattaa erittäin hyvin. 14.4 %, Puola 14.6 %, Eesti 14.1 %, Belgia
21150: Perunalla on käytännöllisesti katsoen ra- 7.1 %, Ranska 7 %, Norja 6.3 %, Englanti
21151: jattomat käyttömahdollisuudet. Se kelpaa 5.s %, Unkari 4.7 %. Sensijaan Ruotsissa
21152: sellaisenaan syötäväksi. Kahdella kilolla on vain .3. 7 %, Suomessa 3.4 % ja Tans-
21153: perunaa voidaan tuottaa sopivassa ruokin- kassa 3 %, vaikka näillä mailla olisi hyviä
21154: tajärjestyksessä 1 litra maitoa. 25 kilolla edellytyksiä paljon suurempien peruna-
21155: perunaa voidaan samoin tuottaa 1; kilo sian- alojen viljelemiseen.
21156: lihaa. Peruna . keLpaa myöskin hevosten Pyrittäessä nimenomaan nopeaan tulok-
21157: sekä kanojen rehuksi. seen maataloustuotannon kohottamisessa ja
21158: Perunan menekkiä teollisuustarkoituksiin sen kannattavaisuuden parantamisessa on
21159: voidaan nykyisestään lisätä. Sikäli kun pe- perunanviljelyksen lisääminen ja perunan
21160: runajallihotuotanto ylittää i:hmisten ravin- kylvöalan nykyistä tehokkaampi lannoitta-
21161: noksi ja teollisuuden tal'peisiin sellaisenaan minen, muokkaaminen ja hoitaminen tär-
21162: tarvittavan määrän, voidaan siitä valmis- keimmät tehtävät. Kokemus on osoittanut,
21163: taa m. m. siirappia ja siten helpottaa ulko- että tavallisella propagandana ei saada
21164: mailta tapahtuvaa sokerin tuonnin tarvetta. sanottavia ai!kaan. Se on nähty sotavuosina
21165: Näin ollen tuntuisi itsestään selvältä, erityisesti toimenpiteistä leipäviljan vilje-
21166: että maassamme viljeltäisiin riittävästi pe- lysalan lisäämiseksi. Senvuoksi tarvitaan
21167: runaa kai~kia edellä lueteltuja tarkoituksia tehoklkaampia toimenpiteitä. Sellaiseksi on
21168: varten. Kokemuksesta tiedämme, että pe- osottautunut aikanaan uudisviljelysraivaus-
21169: runan tuotanto ei ole riittänyt tyydyttä- palkkioiden käytäntöön ottaminen. Sen-
21170: mään edes ihmisravinnon kohtuullista tar- vuoksi olisi tätä tapaa yritettävä myöskin
21171: vetta. Siihen on ilmeisesti 2 syytä. Toi- perunanviljelyksen lisäämiseksi. Tästä
21172: nen on maanviljelysammatinharjoittajien asiasta laati maataloustuotantolautakunnan
21173: vanhoillisuus ja hitaus omaksua tavallisuu- kasviviljelysjaosto talvella 1946 valmiin la"
21174: desta .poikkeavia viljelystapoja, vaikkapa kiehdotuiksen, mutta ei siitä hankittu kui-
21175: se koskee vain niin mitätöntä seikkaa kuin tenkaan hallituksen esitystä.
21176: viljelysalan laajuutta. Ei vain tule kylve- Lakiehdotuksen perusteluissa ehdotetaa:n
21177: t1ksi suurempaa alaa kuin aikaisempina- palkkiota maksettavaksi 10,000-20,000
21178: kaan vuosina. Toinen este on se, että suu- markkaa h"htaarinalaa !kohden siltä alalta,
21179: remmat tilat eivät voi viljellä perunaa suh- jolla ·perunan viljelysala viljelemällä ylit-
21180: teellisesti edes niinkään laajalla alalla pel- tää tälle viljelmälle perunan luovutusvel-
21181: toalastaan kun pienemmät viljelijät sen- vollisuuden määräämistä varten vahviste-
21182: vuQksi että heillä ei ole tilaisuutta saada tun vähimmäisalan. Koska tarkoituksena
21183: syksyllä tilapäistä työvoimaa perunan nos- on palkita perunanviljelyksen lisäämistä,
21184: toa varten. Perunan nostaminenhan tapalh- on palkkion maksamisen ehdoksi asetet-
21185: 460 IX,11. - Perunan tuotanto.
21186:
21187: tava, että perunanviljelysala kyseessäole- kitsemisjärjestelmälläkään voitaisiin saada
21188: valla viljelmällä on ainaJkin yhtä suuri ainakaan 30,000 ha suurempaa perunan
21189: kuin 1945; pienin palkittava perunanvilje- kylvöalan lisääntymistä jo yksinomaan pe-
21190: lysalan lisäys on esitetty 0.25 hehtaariksi, runan siemenen saantivaikeuksien takia.
21191: koska aivan [)ienten lisäysten toteaminen Senvuoksi tarkoitukseen tarvitaan enintään
21192: ja palkitseminen olisi liian suuritäinen teh- 500,000,000 markkaa.
21193: tävä. Samasta syystä esitetään paJikkiota Jos näin suuri perunan kylvöalan lisäys
21194: maksettava;ksi vain anomuksesta. Jotta väl- saataisiin aikaan ja se kasvaisi keskimää-
21195: tyttäisiin väärin perustein tehdyistä palk- J:'in 15,000 kg ha kohden, niin olisi tällai-
21196: kioanomuksista, on lakiesitybeen otettu sen perunasadon bruttoarvo noin .2 miljar-
21197: tätä ta;rkoittava rangaistusmääräys. Että dia markkaa. Senvuoksi kannattaa ryhtyä
21198: saataisiin juuri pienempien tilojen omista- erityisiin toimenpiteisiin perunan tuotan-
21199: jat erityisesti lisäämään perunanviljelys- non lisäämiseksi, koska sen avulla nopeim-
21200: alaa, on palkkio esitetty 'heille suuremmaksi min voidaan poistaa maassa vallitseva pe-
21201: kuin suurempien tilojen omistajille. runan, sianlihan ja maidon puute.
21202: Siihen nähden, että perunanviljelysala Edellä sanotun perusteella ehdotan,
21203: oli vuonna 1945 noin 70,400 iha ja vaikka
21204: sen ala viime kesänä jonkun verran suure- että Eduskunta hyväksyisi seu-raa-
21205: nikin, ei ole uskottavaa, että esitetyllä pal- van lakiehdotuksen:
21206:
21207: Laki
21208: perunan tuotannon tukemisesta.
21209: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde tään:
21210: 1 §. tävä kansanili.uoltolautakunnalle tai kun-
21211: Viljelijälle, joka omistamansa tai hallit- nallislautakunnalle viimeistään 1 päivänä
21212: semansa viljelmän peltoalasta käyttää pe- heinäikuuta.
21213: runan viljelyyn suuremman alan kuin se 3 §.
21214: ala, jaka oli vahvistettu tälle viljelmälle Maataloushallituksen ja asianomaisen
21215: perunan luovutusvelvollisuuden maaraa- kansanhuoltolautaJkunnan tai kunnallislau-
21216: mistä varten vuonna 1945, suoritetaan yli- takunnan määräämillä henkilöillä on oikeus
21217: menevältä osalta valtion varoista palkkiota suorittaa peruna-alan tarkistus sillä viljel-
21218: 20,000 mmrkkaa hehtaaria kohden, jos vil- mällä, jonka omistaja tai haltija on tämän
21219: jelmän peltoala on alle 10 hehtaaria, 15,000 lain mukaan hakenut :palkkiota. Palkkiota
21220: markkaa, jos viljelmän peltoala on 10-2.5 suoritetaan vain yhden kerran samalle ti-
21221: hehtaaria ja 10,000 mar1kkaa, jos viljelmän lalle.
21222: peltoala on yli 25 hehtaaria. 4 §.
21223: Palkkiota ei kuitell!kaan makseta, ellei Joka hankkiaksensa itselleen tai toiselle
21224: 1 momentin mukaan palkittava ala ole alle hyötyä tahallaan antaa vääriä tietoja palk-
21225: 10 ha peltoa olevilla tiloilla vähintään kion saantiin tarvittavista asioista tai muu-
21226: 25 aaria, 10-2 5 ha tiloilla vähintään
21227: 1 ten menettelee vilpillisesti, tuomittakoon
21228: 50 aaria ja yli 25 ha tiloilla 1 hehtaari. ellei rikkomuksesta muualla ole säädetty
21229: Myöskään ei palkkiota makseta ellei peru- ankarampaa rangaistusta, vähintään kol--
21230: nanviljelysala asianomaisella viljelmällä ole meenkymmeneen (30) päiväsakkoon sekä
21231: vähintään yhtä suuri kuin se oli vuonna menettämään oikeuden palklkioon. Liswksi
21232: 1945. maksakoon saamansa palkkion kaJksinkertai-
21233: 2 §. sena takaisin valtiolle.
21234: Palkkio suoritetaan maataloushallituksen
21235: välityksellä asianomaisen kansanh uoltola u- 5 §.
21236: takunnan tai kunnallislautakunnan esitylk- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-·
21237: sestä. täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa·
21238: Hakemus palkkion saamisesta on teh- maa talousministeri().
21239: Helsingissä: 13 päivänä helmikuuta: 1947.
21240:
21241: E. Pusa.
21242: 461
21243:
21244: IX,12. - Lak. al. N:o 44.
21245:
21246:
21247:
21248:
21249: V. Eskola y. m.: Ehdotus laiksi laidunalueista annetun lain
21250: muubtamisesta.
21251:
21252:
21253: E d u s k u n n a ll'e.
21254:
21255: Toukokuurn 5 päivänä 1945 annettu Jaki käyttäjäin ,suoritffittta.va" va!ltiolile kohltuul-
21256: 1aidun:auueista on osoilt;tautunU!t puutltellllili- tlilllffil vuosivuokra J•aidiulnaJuoon hi!llll:all ja
21257: seks:i. Niilnpä laåm, 1 § ::n mukruarn muodoo- ,Jaitumen vaJtion varoosta suomte:ttuj'en pe-
21258: tetoom }a,idun:alue]ta pe:r:uslte;btavtioo rusUTIJtio- rusrtJamisku&tlailllllUstelllJ summrusrba kuiltenkin
21259: til.Qjen ja tontltioo sekä j9 oloe:mruss:a olev]oo, 'EllliiJrutääm, kolme oodwlta. Pairt:si, erttä on
21260: ,nillihi'lll verr;atttaviloo" muiden rti:1ojen s•ekä kohifuutonta periä J.aitumen ik:äy,ttäjiJ·tä ol:!Li-
21261: villiä varai~ten t'i'lruttomioen karjaiDiha;.!Jtijoiden ttumem. hill!taa, koska 1laidunalue OTh valtion
21262: laidunJta.rvett:a va,r1ben. Näin, •dJ,J,en eivät omilstuksessa, näytitää olevan taiill:atkm tn:äån
21263: esim. asUlllltovi:ljellySJtiiloj•en tai p]e:nempioo tailuss:a tarp•een ;eräissä tapauksissa koko-
21264: viljelysrt:.itlojelllJ omistajwt. :trui haJJJtåjrut voi naan vapawtta:a va:rwt.tomimm:a.t ka:rj:am.h:aJ-
21265: päästä os~llisiksi yhtei!slaitumi,im., vaikka he ;tijat vuosivuokron maksus:ta millloin tlär-
21266: useiillUlliten ovat kipeläsrt:i sen thlJrpeess:a. ~eä.t yle.imt ·edurt sirt::ä va1rutivat. Laki O!ll
21267: Pie:nlmrjanomistajaån rta;holtta ollllkirn esilbetlty tätä sillmä1lä pit:äem. Vtast.ra:avasti muut~ttava.
21268: lulrui!srustbi v·alituksia ja v·wruditt;tu Jatin ilara- Edellä olevta:an vii.taten ehdotamme
21269: jent.ra.mistta lllliim, että muutkin vaJrSilnaiJs,et
21270: pioorvillje1ijät pääSisivät osaJtlisi:ksi yhtteis- Eduskunnan hyväksyttäväksi näin
21271: lrui:tumiå.n. kuuluvan lakiehdotuksen:
21272: Lain 6 § :n 2 mom. mukaan on lailtum'ffil
21273:
21274: Laki
21275: Iaiduna.lueista annetun lain muuttamisesta.
21276: EduslkUilllllJan p:ärut.öksen muik:aistffi\ti, joka on :tehty valrtiopäiväjärjeSJtykselll 67 § :ruå
21277: määrättyllGi. 1JavaJ;1a, muut:e.taam 5 päåvänä 1toukoikuuta 1945 ~aitdunrulueislbut!llJ.mtun ilain
21278: 1 ja 6 § näim iJm ulu v.iksti:
21279: 1 §. ntam! mwkaarn muiden pietllilmrjanha!1tijain
21280: Moonlrankintallam mukaan; muodostetJta- Iaådullltarve edeihlyrt;t:ää.
21281: vilksi :laidunalue:iksti voidiruan eromt:aa, miJ- ( 1 ja 3 mom. kuten l!aiss:a.)
21282: lom se!llaisten muodost:amiln•en ika!tsotaiiln
21283: tarkoituks'enilllukaiseksi, IT~in paljon ilaidun- 6 '§.
21284: kelrpoist:a mawta, kuin samruan asutusryh- ( 1 ja 2 mom. ku/ten t1aissa.)
21285: mään perus:t·e1ltavien .a;sull!t!oviljclystti.loj,en, E-m:ty]s,]srt;ä syistä voiJdaan t}aidunyhdtistys
21286: aswi<otlliLoj·en ja -ltonrttilen stekä jo ol•emasm :hrukemuksest1a vapauttaa suoriitltamrusta WJJ-
21287: olevien, niithi.n 'VIetr:Mttavi€1ll pie:ntilojoo tiolile vuos·ivuokna:a yhden, ta~ maam.nmill
21288: sekä vähävaraåsten til~rutltomm j•a hJa,l'lrin- j ästem.lffil:Sä osaltta.
21289:
21290: Hclsrnngissä 12 päivämä heJmiik:uuta 1947.
21291:
21292: Valfrid Eskola. Kalle Jokinen. K. Hakala. E. Pusa.
21293: J. F. Tolonen. 0. Muikku. Onni Peltonen. Matti Lepistö..
21294: Walter Kuusela. Emo Raunio. A. K. Paasivuori. Juho Karvonen.
21295: Heikki Simonen. Jere Juutilainen. Uuno Raatikainen.
21296: 462
21297:
21298: IX,13. - Toiv. al. N:o 180.
21299:
21300:
21301:
21302:
21303: Miettunen y. m.: .Toimenpiteistä maatalouden kannattavai-
21304: suustutkimuksen tehostamiseksi.
21305:
21306:
21307: E d u s k u n n a 11 e.
21308:
21309: Viitaten vuoden 1946 villtiopäiviUe jä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21310: tetyn rah.aasia-aloi1tteen N :o 1 (L. IV, 40 toimenp~teisiin .maatalouden kannat-
21311: siv. 107) perusteluihin ja korostaen maa- tavaisuustufkimuksen tehostamiseksi
21312: talouden kannattavaisuustutkimuksessa erityisesti pienviljelystiun'lla kirjan-
21313: pienviljelystilojen lukumäärän kiireellisen pitot'IJ'1ojen lukumäärää lisäämällä
21314: lisäämisen välttämättömyyttä luotettavien maan eri ·osissa ja ottaisi siinä ta1'-
21315: tuloksien saamiseksi pienviljelyksen kan- koituksessa vuoden 1948 tulo- ja
21316: nattavaisuudesta, ehdotamme kunnioittaen menoarvioon riittävän suuren määr·ä-
21317: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, rahan.
21318: Hclsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
21319:
21320: Martti Miettunen. Yrjö Hautala.
21321: Markus Niskala. Veikko Vennamo.
21322: 463
21323:
21324: IX,H.- Toiv. al. N:o 181.
21325:
21326:
21327:
21328:
21329: Virolainen y. m.: Ohjelman laatimisesta maataloustuotan-
21330: non kohottamisesta.
21331:
21332: E d u s k u n n a 11 e.
21333:
21334: Sodan jälkeen on maassamme käyty pal- toa. Niistä mainittakoon maatalouden
21335: jon keskustelua maataloutemme keskei- rappioiden korjaaminen, riittävien väki-
21336: sistä !kysymyksistä. Toisaailta oo eltsiltty rehu- ja väkilannoitemäärien maahan saa-
21337: keinoja sodan aikana huomattavasti vä- minen, säännöstelyjärjestelmän yksinker-
21338: hentyneen tuotannon kohottamiseksi ja taistaminen sekä hinta- ja palkkakysy-
21339: toisaalta kiinnitetty huomiota siihen, min- mysten oikeudenmukainen järjestäminen~
21340: kälainen asema maataloudelle lähitulevai- joka takaa maataloudelle riittävän työvoi-
21341: suudessa muodostuu jatkuvasti teollistu- man saannin. Edelleen niihin kuuluu maa-
21342: vassa. suomalaisessa yhteiskunnassa. Val- talouden rationalisoimisen edistäminen, en-
21343: tiovallan toimesta on suoritettu selvityksiä nen muuta koneiden käytön, salaojituksen
21344: eräistä maatalouden ·erikoiskysymyksistä. ja Å. I. V.-rehun käytön lisääminen sekä
21345: Samoin on hallitus ilmoittanut ryhtyvänsä neuvontatyön tehostaminen.
21346: tehokkaisiin toimenpiteisiin maataloustuo- Jälkimmäisiin kuuluu keskeis~nä kysy-
21347: tannon kohottamiseksi ja maa;talousv,äes- mys siitä, miten laaja·a maataloustuotan-
21348: tön as·eman parantamiseksi. Mutta laaditut toa Suomessa voidoon harjoittaa sodan j·rul-
21349: selvitykset ja suunnitellut toimenpiteet keen normaalisten kauppayhteyksien pa-
21350: kohdistuvat kuitenkin vain osaan siitä lattua ottaen huomioon kotimaan kulutuk-
21351: laajasta probleemasarJasta, jonka sodan sen j·a vientimahdollisuudet. Tällöin tulee
21352: jälkeen monessa suhteessa muuttunut ti- esiin kysymys siitä, kuinka suuri määrä
21353: lanne on asettanut maataloutemme ja koko maataloustuotteita meidän kannattaa tuot-
21354: kansantaloutemme ratkaistavaksi. Tähän taa, miten suuri väestö sitä varten tarvi-
21355: mennessä ei vielä ole suoritettu sellaista taan ja kuinka suurelta peltoalalta nuo.
21356: yleisselvittelyä, jonka pohjalla voitaisiin tuotteet voidaan saada huomioonottaen sa-
21357: luoda toiselta puolen t~hokas ohjelma tojen kohottamismahdollisuudet. Tämän
21358: maataloustuotannon nopeaksi kohottami- kysymyksen ratkaisu antaa silloin myös.
21359: seksi ja toisaalta päästä selville niistä pe- vastauksen siihen, miten pitkälle asutus-
21360: rusteista, joille maataloutemme tulevai- toimintaa ja uudisraivausta on jatkettava..
21361: suudessa rakentuu. Tällaisen ~rusteelli Harkittaessa kysymystä maatalousväes-
21362: sen selvittelyn ja tosioloihin perustuvan tön määrästä on kiinnitettävä erikoista-
21363: maatalousohjelman puute on omiaan vai- huomiota maa- ja metsätalouden läheisiin
21364: keuttamaan maataloutemme jälleenraken- suhteisiin Suomen maatilataloudessa ja
21365: nusta, minkä vuoksi tässä ilmenevä puute metsätalouden työvoimatarpeeseen, joka on
21366: olisi poistettava. varsin huomattava.
21367: Valtiovallan toimesta olisi selvitettävä Kun edellä mainittu kysymys maatalous-
21368: mahdollisimman asiallisesti ja tosioloihin tuotannon laajuudesta, joka tavallaan on
21369: perustuen -edellä lyhyesti kosketellut sei- koko probleemin ydinkysymys, on rat-
21370: kat, jotka voitaisiin jakaa tämän hetken kaistu, joudutaan ratkaisema·an kysymyEt.
21371: kiireellistä ratkaisua vaativiin ja pitem- tuotantosuunnasta, t. s. kysymys siitä, mi-
21372: män ajan kysymyksiin. Edellisiin kuulu- ten peltoviljelystuotannon ja kotieläinta-
21373: vat kaikki ne toimenpiteet, joilla voidaan louden väliset suhteet järjestetään.
21374: no~asti lisätä kotimaan maataloustuotan- Maatalouden tulevaisuutta suunnitel-·
21375: 464 IX,14. - Maataloustuotanto.
21376:
21377: taessa on lähdettävä siitä, että ma·atalou- viipymättä selvitettävä. Tällainen selvit-
21378: temme joutuu ilmeisesti käymään kovaa tely voisi parhaiten tapahtua asettamalla
21379: kilpailua ulkomaisen, meitä edullisemmissa tarkoitusta varten asiantuntijoista ko-
21380: olosuhteissa harjoitetun maatalouden kans- koonpantu toimikunta, joka saisi tehtä-
21381: sa. Sen vuoksi meidän on pyrittävä voi- väkseen mainittujen kysymysten nopean
21382: makkaasti parantamaan maataloutemme selvittelyn ja tarpeellisten esitysten teke-
21383: kannattavaisuusedellytyksiä. Maan eri misen. Nyt toimivista toimikunnista tai
21384: osien mahdollisuudet harjoittaa kannatta- muista elimistä ei milään ole edellytyk-
21385: vaa tuotantoa ovat varsin erilaiset, minkä siä selvittää kosketBltua kysymystä koko-
21386: vuoksi olisi selvitettävä, minkälainen ta- naisuudessaan, mutta ne voisivat kyllä
21387: lousmuoto missäkin osassa maata olisi kes- antaa asetettavalle erikoistoimikunnalle
21388: kimäärin edullisin. Toisilla seuduilla on selvityksiä kysymyksen yksityiskohdista,
21389: kannattavampaa voimaperäinen ma·atalous, mikä huomattavasti helpoittaisi toimikun-
21390: toisilla eksteooiivi:oompi talous. Samoin uhsi nan työtä. Tämän laajan kysymyksen sel-
21391: selvitettävä, mikä tilakoko maan eri osissa vittely vaatii toisaalta maatalouden eri
21392: ja erilaisissa olosuhteissa on taloudellisesti puolien ja toisaalta koko kansantrulou-
21393: kannattavin ja mitä mahdollisuuksia meillä temme rakenteen tarkkaa tuntemusta. Sen
21394: on päästä edullisimpaan tilakokoon. vuoksi olisi tarkoitusta varten asetettava
21395: Maatalouden kehittäminen ja tuotannon erityinen valtion toimikunta, joka olisi
21396: kohoaminen riippuvat ensi sij·assa maa- kokoonpantu talouselämän asiantunti-
21397: talousväestöstä. Tämän väestön ammatti- joista. Mainittu selvittely on myöskin sen
21398: koulutusta olisi tehostettava ja neuvonta- vuoksi välttämätön, jotta kansamme kai-
21399: työssä ilmenevät epäkohdat poistettava, kissa piireissä saataisiin oikea käsitys
21400: minkä vuoksi olisi selvitettävä, miten tässä maatalouden varsin keskeisestä merkityk-
21401: suhteessa saataisiin aikaan parannuksia. sestä kansantaloudessamme. Vasta silloin,
21402: Lisäksi olisi kiinnitettävä vakavaa huo- kun tälla·inen oikea käsitys pääsee vai-
21403: miota maatalousväestön, niin omaa työ- kuttamaan myös kuluttajaväestön keskuu-
21404: tään tekevien viljelijöiden kuin maatalous- dessa, voidaan maan maatalouspolitiikkaa
21405: työväen, sosiaalisten olojen parantamiseen. hoitaa maatalouden ja koko maan etujen
21406: Maatalous on jo tällä hetkellä suuressa mUika:isBsti.
21407: määrin riippuvainen maataloustieteen ke- Edellä olevan perusteella esitämme
21408: hityksestä ja sen saavutuksista. Tämä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21409: riippuvaisuus kasvaa jatkuvasti vuosi
21410: vuodelta. Tämän vuoksi on välttämätöntä että hallitus viipym-ättä asettaisi
21411: tehosta·a maataloustieteen tulosten hyväk- asiantuntijatoimikunnan, jonka tulisi
21412: sikäyttö käytännän maataloudessa, joka laatia yksityiskohtainen ohjelma so-
21413: edellyttää tutkimus- ja koetoiminnan voi- dan johdosta rappeutuneen maata-
21414: makasta tukemista ja edistämistä. loustuotantomme kohottamiseksi ju
21415: Kuten edellä esitetyistä lyhyistä viit- selvittää, :miten maataloustuotannon
21416: tauksista selviää, liittyy maataloustuotan- laajuus ja tuotantosuunta Suomessa
21417: non kohottamiseen j.a siihen, minkälaiseksi on lähitulevaisuudessa järjest.ettävä
21418: maatalouden asema kansantaloudessamme sekä tehdä esitykset tarvittavista toi-
21419: lähitulevaisuudessa muodostuu, useita ky- menpiteistä.
21420: symyksiä, jotka olisi valtiovallan toimesta
21421: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
21422:
21423: Johannes Virolainen. Eeniil Luukka. J. E. Lampinen.
21424: Toivo Ikonen. Kustaa Tiitu. Yrjö Hautala.
21425: Juhani Leppälä. Aapo Inkinen. Kusti Eskola.
21426: Aino Luostarinen. Lauri Murtomaa. Erkki Koivisto.
21427: Anselm Alestalo. Elias Tukia. Veikko Vennamo.
21428: Markus Niskala. Antti J. Rantamaa. Tauno Saukkonen.
21429: Martti Miettunen.
21430: 465
21431:
21432: IX,15. - Toiv. al. N:o 182.
21433:
21434:
21435:
21436:
21437: Lepistö y. m.:. Tukipalkkiojärjestelmän lopettamisesta myön-
21438: tämällä vähävaraisille ja suuriperheisille vastaavct sosiaa-
21439: line.n tUki.
21440:
21441:
21442: E d u s k u n n a ll e.
21443: Maataloustuotteiden vwkauttamis- ja tuki- vaikuttaa inflatoorisesti, sillä siihen joudu-
21444: palkkiojärjestelmä otettiin käytäntöön taan käyttämään valtion varoja siksi huo-
21445: vuonna 1943. Sen tarkoituksena oli estää mattavia summia, että se osaltaan on hor-
21446: elinkustannusindeksin nousu, johonka in- juttamassa budjetin tasapainossa pysyttä-
21447: deksiin dli sidottu valtioneuvoston päätök- mistä. Käsityksemme mukaan on tullut
21448: sellä työpalkkataso. Tällöin haluttiin tar- ajankohta, jolloinka nykyisestä tukipalkkio-
21449: peellinen hinnankorotus suorittaa siten, että järjestelmästä olisi luovuttava.
21450: hinta- ja palkkataso säilyisi vakavana. Kuitenkin määrättyyn tulorajaan saakka
21451: Tä,mä tarkoitus silloisella tukipalkkiojär- erikoisesti suuriperheisten osalta tarvittai-
21452: jestelmällä saavutettiinkin, sillä indeksi siin vissiä sosiaalista tukea ja tämä olisikin
21453: nousi syyskuun alusta 1943 syyskuuhun tälle osal,le väestöä j1ärjestettåvä. Millä ta-
21454: 1944 vain 3.6 %, jotenka va!kauttamispalk- valla se parhaiten voitaisiin käytännössä
21455: kiot silloisissa oloissa puolustivat markan suorittaa, se pitäisi nopeasti selvittää. Oli-
21456: arvon vakaana pysymistä. sikD annettava erikoisia alennuskortteja vä-
21457: Tämän jälkeen on kuitenkin inflatio kul- hävaraisille suuriperheisille vai voitaisiinko
21458: kenut pitkän matkaa eteenpäin. Maatalous- asia auttaa antamalla heille erikoista perhe-
21459: tuotteiden hintoja on useampaan kertaan lisää. Jos tämä selvitettäisiin, niin silloin
21460: komtet.tu j.a työpaikoissa on tapahtunut voitaisiin hyvin!kin nopeasti luDpua tuki-
21461: erittäin huomattava nousu. V akauttamis- palkkiojärjestelmästä.
21462: ja tukipalkkiojärjestelmä on näissä muuttu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
21463: neissa oloissa menettänyt alkuperäisen mer- ehdotamme 'eduskunnan päätettäväksi tohro-
21464: kityksensä. Virallisella elinkustannusindek- muksen,
21465: si'llä ei nykyisissä oloissa ole enruä eliitistä että hallitus kiireellisesti selvityt-
21466: merkitystä pal~kojen määrittelyssä, sillä ne träisi, millä tomalla voitaisiin nykyinen
21467: lähtevät pikemminkin ,vapaan huollon" tukipalkkiojärjestelmä lopettaa niin,
21468: hintojen pohjalta. Näin ollen mainitulla että vähiivaraisille ja suuriperheisille
21469: järjeste1mählä: ei Qlle enää merkitystä mar- voitaisiin myöntää vastaava sosiaali-
21470: kan arvon puolustuksena. Päinvastoin '>e nen tuki.
21471: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
21472:
21473: Matti Lepistö. Eino Raunio. Isak Penttala.
21474: .fussi Raa.tikainen. Juho Pyy. Onni Peltonen.
21475: Kalle Jokinen. 0. Muikku. Väinö Leskinen.
21476:
21477:
21478:
21479:
21480: 59
21481: 466
21482:
21483: IX,u1. - Toiv. al. N:o 183.
21484:
21485:
21486:
21487:
21488: Okko y. m.: Maataloustuotannon säännöstelyn asteittaisesta
21489: lakkauttamisesta.
21490:
21491:
21492: E d u s k u n n a il. l e.
21493:
21494: Säännöstely maa:taloustuotteiden alalla ensin ovat olleet varsin korkeat, ovat aikaa
21495: on kestänyt jo yU_i 7 vuotta. Joskin on tun- myöden ·laskeneet, sikäE kuin tuotanto on
21496: nustettava, että se sodan aikana, jolloin päässy.t nousemaan. Esimerkkinä mainit-
21497: elintarpeiden tuottajat o:Iivat suurimmalta takoon kananmunat, jotka syksyllä 1945
21498: osalta sotatoimissa ja elintarpeiden saanti täytyi vapauttaa säännöstelystä sen joh-
21499: ulkomailta oli melkein pysähdyksissä, oli- dosta, etltä ne olivat kokonaan kaupoista
21500: kin välttämätönt·ä, on nyt kuitenkin tullut loppuneet, niin niiden kohdal:ta on tuo-
21501: aika, jol1loin on ryhdyttävä valtiovallan ta- tanto päässyt nousemaan huolimatta siitä,
21502: holta tarkastelemaan, missä kohdin ja missä ettei kananrehua vieläkään ole saatavissa.
21503: määrin voitaisiin jo maatalouden alalla Munia on nykyisin riittävästi kaupoissa ja
21504: säännöstelyä h~l pottaa. hinnatkin ovat jatkuvasti laskeneet, joten
21505: Yleisesti on tunnettua, että säännöstely hinnat niistä ovat varsin kohtuulliset. Va1-
21506: varsin pitkälle jatkettuna alkaa menettää itioneuvoston päätös joulukuun 13 päivältä
21507: merkityksensä, varsinkin kun siihen on kyt- viime vuonna, joLla päätöksellä hevosen ja
21508: ketrtynä pakkO:toimenpHeet ja hilllta, joka lampaan il.iha vapautettiin säännöstelystä
21509: monissa tuotteissa ei kykene korvaamaan vuoden vaihteessa, sianliha maaliskuun 1
21510: edes tuotantokustannuksia. Tästä on seu- p~iiViästä ja peruna ilmsäkuun loppuun men-
21511: rauksena .tuotannon jyrkkä aleneminen. nessä, on jo osoittaunut ja tulee jatkuvasti
21512: Viljelijän on pakko alentaa tuotantonsa osoittamaan näillä vapautetui:Ua aloi!lla tuo-
21513: mahdolHsimman vähiin, vain oman per- tannon nousua.
21514: heensä käyttöön, tai s]t'ten •turvautuu hän Kuitenkin on säännöstelyn alaisena suu-
21515: myymään sen sivu säännöstelyn mustaan rin osa maataloustuotteita, joiden pikainen
21516: pörssiin. Tämä yhdessä maatalouden ylei- vapaUJttaminen olisi jo ajankohtaista, ja
21517: sen rappeutumisen kanssa on vienyt siihen, joiden vapaaksi päästäminen ei miHään ta-
21518: että vuosi vuodelta säännösteltyyn kulutuk- valla vaaranna valtakunnan väestön toi-
21519: seen ~uovutettavat määrät vähenevät, kun meentuloa. Sel1laisena mainittakoon esim.
21520: tilanne pitäisi olla aivan päinvastainen. vHlan vapauttaminen, joka, kumma kyllä,
21521: Tilasto osoittaakin, että esimerkiksi kar- vaikka lampaanliha ja -nahka vapautettiin,
21522: jataloustuotanto on v. 1939 vuoteen 1946 niin villla jätettiin varsin aiheettomasti
21523: laskenut maidon osailta 60% :iin, ja voin säännöstelyn alaiseksi. Tästä varsin epäsel-
21524: osaLta 45 % :iin. SuunniUeen samanlaista västä määräyksestä on oHut seurauksena,
21525: laskua on havaittavissa muidenkin maata- että monissa tapauksissa, kun vill[an luovu-
21526: loustuotteiden osalta. Ne harvat maatalous- .tus on varsin raskas, johtuen varsin niu-
21527: tuotteet, jotka joko osittain tai kokonaan kasta villan kasvusta, kun ~ampaille ei ole
21528: on vapautettu säännöstelyn alaisuudesta, väkirehuja saatavissa, että myöskin lam-
21529: ovat selvästi osoittaneet, että vapauttavat masnahka jää •luovutuksen alaiseksi. Sama
21530: toimenpiteet ovat sekä lisänneet näiden ristiriitaisuus on myöskin hevosen kohdalta.
21531: tuotteiden osa1ta tuotantoa, kuin myöskin Hevosen [iha Oili vapautettu, mutta nruhka on
21532: että niitä on jatkuvasti ja riittävästi ollut jäJtetty säännöstelyn alaiseksi. Kun tietää,
21533: kwluttajaväestön saatavissa. Hinnat, jotka miten tiukka maataloudessa on jaJlkineti-
21534: IX,16. - Okko y. m. 467
21535:
21536: lanne ja samoin hevosvaljaitten osaHa, olisi :tyä mietJtimään niitä seurauksia, mihin
21537: hevosen nahka myöskin mitä pikimmin va- ~ämä !lyhytnäköinen politiikka johtaa.
21538: paurtettava säännöstelystä. Säännöstelyn Ma11$a, jossa karjataloudelia on mitä suu-
21539: alaiseksi on myöskin unohtunut maa.talous- rimmat edellY'tykset, menemme vuosi vuo-
21540: väestölle seHainen tärkeä tuote kuin pel- dclta yhä pienempään tuotantoon. Säännös-
21541: l:a'Vla, jo:nika. säännöstelyllä ei ole enä:ä miill- telyn jatkam:im.en pakkotoimenpiteitten tiu-
21542: käänlaista merki.ltystä, senjälkeen kun maa- kentamisella ei tässä enää auta. On
21543: han on tul:lwt riittävästi puuvillaa Ameri- ryhdyttävä tälläkin a[wJ.la keksimään ikei-
21544: kasta. Metsän hintasäännöstelystä kuin noja, jotka pysäy:ttäisrivä:t tämän turmiol-
21545: myöskin metsien pakko-otosta on myöskin lisen kehityksen ja muuttaisivat ailenevan
21546: mitä pikimmin päästävä, ja palattava va- tuotannon nousevaksi :tuotannoksi. Karja-
21547: paan hinnan muodostelun pohjalle. talloustuotanm.on alalla on vakavasti alet-
21548: Kovimman säännöstelyn wlaisena on tava harkita, eikö ole aiika rt.äJliäkin alalla
21549: meillä ollut ja on edelleen karjataloustuot- si,irrtyä pois sä:ännöstelystä ja pyrkiä va,paan
21550: rteet, sillä !tuloksella, että maidon ja voin hinnan muodostamioolila kohottamaan tuo-
21551: saanti yleiseen ku!J.utukseen on vuosi vuo- tantoa.
21552: delta jyrk!ä:sti laskenut. HetikeHä, johloin Edellä olevaan vii.itaten pidämmekin :tar-
21553: olisi monia mahdollisuuksia tämän tuotanto- peellisena ehdoitaa eduskunnan hyväksy,t-
21554: alan kohottamiseksi, pitää hallitusvalta mai- täväksi toivomuksen,
21555: totaloustuOitteiden hinnat sellaisina, etteivät
21556: ne lähimainkaan vastaa tuotantokustannuk- että hallitus laatisi kiireellisesti
21557: sia, seurauksella, että tällä hetkellä hävi- suunnitelrnan rnaatalouden tuotan-
21558: tetään lypsykarja mahdollisimman vähiin. non asteittaisesta vapauttarnisesta
21559: Olisi jo korkea aika hallitusvallan ryh- pakkosäännöstelystä.
21560: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
21561:
21562: Väinö Okko. Markus Niskala. Juhani Leppälä.
21563: Elias Tukia. Martti Miettunen. Johannes Virolainen.
21564: Kusti Eskola. Tauno Saukkonen. Anselm Alestalo.
21565: Albin Asikainen. Lauri Murtomaa. S. Salo.
21566: Matti Miikki. Juho Paksujalka. Kustaa Tiitu.
21567: Aapo Inkinen. M. 0. Lahtela. Aino Luostarinen.
21568: Yrjö Hautala. Toivo H. Kinnunen. J. E. Pilppula.
21569: Eino Möttönen. Matti Pärssinen. Veikko Vennamo.
21570: Eemil Luukka. Eino Laitinen. L. 0. Hirvensalo.
21571: J. Pyörälä. Akseli Brander. Heikki Soininen.
21572: 468
21573:
21574: IX,11. - Toiv. al. N:o 184.
21575:
21576:
21577:
21578:
21579: Sormunen y. m.: Tointenpiteistä maataloustuotteiden sään-
21580: nöstelyn uudistamiseksi.
21581:
21582:
21583: E d u s k u n n a ll e.
21584:
21585: :Manaskuun 8 päivänä 1945 valtioneu- Järjestelmän käytäntöön soveltuvaisuus
21586: vosto asetti toimikunnan harkitsemaan ja tarkoituksenmu'kåisuus oli ilmeinen. Kui-
21587: muutoksia maataloustuotteiden luovutusjär- tenkaan sitä ei ole voimaan saatettu. Sen
21588: jestelmään niin, että silloista suuremmassa sijaan valtioneuvosto joulukuun 12 päivänä
21589: määrin tulisi huomioiduiksi viljelmäin suu- 1946 peruutti aikaisemman periaatepäätök-
21590: ruus ja muut karjanhaltijain luovutusky- sen kotimaisen maataloustuotteiden ylijää-
21591: kyyn vaikuttavat seikat. Toimikunta, jonka män vapauttamisesta hintasäännöstelystä ja
21592: puheenjohtajana toimi osastopäällikkö Jorma päätti asteettaisesti luovuttavaksi porsaan,
21593: Koskivaara, saikin ehdotuksensa valmiiksi lampaan, hevosen, sianlihan ja perunan
21594: toukokuussa 1946 ja antoi sen valtiDneuvos- hinnan ja kaupan säännöstelystä, korottaen
21595: tolle saman kuun 31 päivänä, ja sisälsi se samalla maidon ja luovutusvelvollisuuden
21596: niin sanottuun lwkonaisluovutusjärjestel- yli säännösteltyyn kulutukseen toimitettu-
21597: mään siirtymisen. jen tuotteiden hintaa. Nämä toimenpiteet
21598: Kesäkuun 20 päivänä 1946 valtioneu- olivat kuitenkin puolinaiset ja puutteelliset
21599: vosto asethli edellä mainitun ehdotuksen tarpeelliseksi muodostuneen luovutusjärjes-
21600: ik:aJ1nalle ja teki n. s. periaa'bepää:töksen koti- telmän uusimisen kannalta. Niinpä tilanne
21601: maisten tuotteiden ylijäämän vapauttami- kansanhuoltolaitoksen ja toisaalta viljeli-
21602: seksi hintasäännöstelystä. Toimenpiteen jäin kesken kaikkialla maassamme on yhtä
21603: tarkoituksena bli kotimaassa tuotettavien sekava ja kireä kuin aikaisemminkin. Sii-
21604: elintarvikkeiden tuotannon lisääminen ja hen vaikuttaa myös epätyydyttävä nahko-
21605: elintarvikekaupan alalla vallitsevan sala- jen säännöstely ja jalkineiden saantimah-
21606: kaupan vastustaminen. Tämän pyrkimyk- dollisuudet maaseudulla. Mutta erikoisesti
21607: sen toteuttamista varten valtioneuvosto juttri se seikka, ettei nykyinen maatalous-
21608: 29 päivänä kesäkuuta 1946 asetti ylijoh- tuotteiden luovutusjärjestelmä tee oikeutta
21609: taja K. J. Ellilän puheenjohdolla toimi- vi,lj~lijäimme enemmistöll:e, vaan sen Hijaan
21610: kunnan tekemään ehdotuksen asiassa. Eh- tuo haittoja lukuisine lomakeselityksineen,
21611: dotus valmistui marraskuun 5 päivänä 1946 aiheuttaa sen, että odotetaan luovutusjärjes-
21612: ja annettiin samana päivänä valtioneuvos- telmän uusimista. Viljelijäimme enemmis-
21613: tolle. Ehdotuksen mukaan olivat kaikki ta- töllä ei ole mahdollisuutta tuottaa porsaita
21614: vallisimmista maataloustuotteistamme sään- ja rotueläimiä, joilla talous- ja maanvilje-
21615: nöstelyn alaisia, mutta saivat vijelijät suo- lysseurain välityksellä luovutusvelvollisuuk-
21616: rittaa heille määrätyt luovutustarvikkeet sia täytettäisiiru; niWi orr vain harvoilla ja
21617: haluamissaan tuotteissa, paitsi karjatalous- vanhemmiUa t.Ha1lisitlamme, joiHe nykyisestä
21618: tuotteiden osalta, joille olisi ollut määrät- ;luovutusj;äTjestelmäst.ä; on etua. Puolinai-
21619: tävä n. s. osaluovutusvelvollisuus. Ja kun seksi jä:änyt kdkonaisluovutusjärjestelmä ei
21620: kullekin viljelmälle määrätyt luovutusyksi- vähennä työtä ja lomalrekasoja kansanhuol-
21621: köt säännösteltyyn kulutukseen olivat luo- tolautaikunn:issa. Sen vuoksi viljelijät joutu-
21622: vutetut, olisivat viljelijät saaneet oikeuden vat uhraamaan paljon työaikaansa ja varo-
21623: myydä vapaasti ylijäämätuotteensa niitä jaan pitkienkin matkojen takaa asioidessaan
21624: välittäviin kauppaliikkeisiin taikka suoraan kansanhuoltovirastoissa.
21625: kuluttajille ilman hintasäännöstelyä. Kansanhuoltolaitoksen ja toisaalta viljeli-
21626: IX,11. - Sormunen y. m. 469
21627:
21628: Jam ja myös kuluttajain kireitä suhteita ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21629: voidaan tasoittaa ja parantaa toteuttamalla vomuksen,
21630: kokonaisluovutusjärjestelmä ja vapautta- että hallitus kiireellisesti tarkistaisi
21631: maila ylijohtaja K. J. Ellilän toimikunnan kotimaisten maataloustuotteiden luo-
21632: ehdottamien periaatteiden pohjalla koti- vutusvelvollisuudesta ja ylijäämä-
21633: maassa tuotetut maataloustuotteet, joita ei tuotteiden hintasäännöstelystä va-
21634: ole tarvinnut käyttää viljelijä:He määrä(yn pauttamisesta sekä vttotien ja nahko-
21635: luovutusvelvollisuuden täyttämiseen, hinta- jen säännöstelystä antamiaan, nyt
21636: säännöstelystä. Edelleen on asialle eduksi, voimassa olevia päätöksiä ja ryhtyisi
21637: että myös nahkojen ja vuotien osfl,lta nykyi- niiden uusimiseen kokonaisluovutu.s.
21638: siä säännöksiä t~rik:istetaan nykyistä parem- järjestelmän pohjalta ja keskittä-
21639: min käytäntöön sov!Cltuviksi.. mällä ylijäämätuotteiden kauppa eri-
21640: · Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti tyiselle yhtyrnäUe.
21641:
21642: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
21643:
21644: Toivo I. Sormunen. Esa Hietanen.
21645: Arvo Riihimäki. Sulo Muuri.
21646: W. Metsäranta. Lauri Myllymäki
21647: Toivo Kujala.
21648: 470
21649:
21650: IX,1s. - Toiv. al. N:o 185.
21651:
21652:
21653:
21654:
21655: Simonen y. m. : Toimenpiteistä maatalouden rationalisoimis-
21656: laitoksen aikaansaamiseksi.
21657:
21658:
21659: E d u s k u n n a 11 e.
21660:
21661: Suomen maatalouden kilpailukyky ulko- kiinnitettävä huomiota paljon enemmän
21662: maiden kanssa oli jo ennen sotaa kovalla kuin tähän asti on tapahtunut.
21663: koetuksella. Erityisesti viljaa !kykenivät Läheskään kaikkia maatalouden rationa·
21664: suuret valtamerentwkaiset maatalousmaat lisointima:hdollisuuksia ei maassamme vielä
21665: tuottamaan niin alhaisilla kustannuksilla, ole selvitetty. Työtehoseura tosin on tällä
21666: että sitä voitiin Amerikasta asti kuljetet- alalla tehnyt hyvää työtä selvitellen työ-
21667: tuna myydä meidän satamissamme 35- menetelmiä, valmistuttaen ja levittäen käy-
21668: 50 % :lla siitä hinnasta, minkä Suomen täntöön työtehon kannalta myönteisiä työ-
21669: maataloustuottajat katsoivat olevan tuotan- välineitä j. n. e. Sen työ ei kui,tenkaan o1e
21670: non kannattavaisuu.den alarajana. Oman voinut muodostua kyllin laajaksi ja kyllin
21671: maan viljantuotannon kannattavaisuus tur- monipuoliseksi eikä niin keSkitetyksi, että
21672: vattiin viljatulleilla, jotka yksistään olivat rationalisoimistyö olisi saatu riittävään te-
21673: joskus lähes kaksinkertaiset uLkomaisen hdkkuuteen ja sen tulokset nopeasti ja
21674: viljan tullittomaan hintaan verrattuna. tarpeeksi yleisesti palvelemaan käytäntöä.
21675: Kotieläintu<>tantoakin katsottiin erityisesti Tässä suhteessa on pyrittävä viemään kehi-
21676: 1930-luvulla välttämättömälksi tukea kanan- tystä voimakkaasti eteenpäin, jos mielitään
21677: munien, voin, juuston, sianlihan ja mvudan- välttyä siitä, että yhä pienviljelysvaltai-
21678: lihan, aj<>ittain milteipä kaikkien kotieläin- semmaksi muuttuva maataloutemme jou-
21679: tuotteiden vientipalkkioilla, jotka liikkui- tuisi liian suurelta osaltaan muiden elin-
21680: vat 10-35 prosentissa näiden tuotteiden keinojen ja yhteislmnnan antamasta tuesta
21681: kansainvälisistä hinnoista. riippuvwksi.
21682: Toisen maailmansodan jälkeen tulee maa- Maatalouden rationaliS<>imisessa on vas-
21683: taloutemme kilpailukyky nä1htävästi vielä- taisuutta ajatellen l)mhdistettava erityistä
21684: kin kovemmalle koetukselle. Sodan aiJkana huomiota pientilojen kaikkien töiden teh~k
21685: ja sen jäLkeen on johtavien maatalous- kaamman suoritustavan löytämiseen ja tar-
21686: maiden maatalous entistä pitemmälle iko- koituksenmukaisimpien työvälineiden keksi-
21687: neistettu, joten koneiden osuus tuoteyksik- miseen ja yleistämiseen. Asian vaatimilla
21688: köä kohti on kasvanut, ihmistyön osuuden tutkimuksilla on nopeasti selvitettävä ta-
21689: vastaavasti vähentynyt. Kun meillä on louskeskuksen edullisin sij:oitus sekä työ-
21690: maatilojen keskisuuruus käynnissä olevan tehon kannalta parhaat rakennustyypit ja
21691: maanhankintalain mukaisen asuttamisen ta- niiden sijoittelu. Näiden käytäntööntulo on
21692: Ida entisestäänkin pienentynyt ja !koneis- toteutettava uusilla pientiloilla heti tilaa
21693: tettuun viljelYJkseen nojautuva tuotanto tä- perustettaessa ja vanhoilla tiloilla niin pian
21694: män johdosta pikemminkin vähentynyt kuin kuin entiset talouskeskusten sijoitussuhteet
21695: lisääntynyt, on suhde muuttumassa meille ja rakennukset tekevät sen taloudellisesti
21696: entistäkin epäedullisemma:ksi. tarlwi tuksenmukaiseksi.
21697: Jotta tästä aiheutuvat haitat saataisiin Koneiden käyttöä pientiloilla on v.oimak-
21698: mahdollisimman vähäisiksi, on maatalous- kaasti edistettävä koettamalla toisaalta
21699: tuotannon kaikinpuoliseen rationaliS<>intiin keksiä tähänastista tarkoituksenmukaisem-
21700: IX,1s. - Simonen y. m. 471
21701:
21702: pia, mahdo'llisimman huokeita ja .sellaisina lia mahdollisimman jär:kiperäisesti. Tämän
21703: pientiloilla käytettäväJksi soveltuvia !koneita vuoksi on maatalousopetuiksessa, neuvon-
21704: ja maataloustyökaluja, toisaalta taas saada nassa ja propagandatyössä kiinnitettävä
21705: useampien viljelijäin yhteiskäytössä olevien maatalouden rationalisointiin ja sen me!1ki-
21706: koneiden käyttö niin yleiseksi ja teho!k- tykseen huomiota paljon enemmän !kuin
21707: kaa!ksi kuin on tarkoituksenmukaista. Tätä tähän asti on tapahtunut.
21708: varten on tutkittava koneiden edullisimmat Katsoen siihen, että maatalouden rationa-
21709: yhteiSkäyttömuodot ja myötävai!kutettava lisoimismahdollisuuksia ja -muotoja ei meillä
21710: voimakkaasti näiden soveltamiseen pien- ole vielä läheskään riittävästi selvitetty ja
21711: viljelijäin !keskuudessa. että tähän ei nykyisiä muotoja !käyttäen
21712: Edelleen vaatii pienviljelyksen rationali- eikä nylkyisin käytettävissä olevien laitos-
21713: sointi, että yhteisten laitosten, kuten vesi- ten puitteissa tunnu :olevan mahdollisuuk-
21714: johtojen, pumppulaitosten, kotitarvesi!1k- siakaan, olisi maahamme perustettava eri-
21715: kelisahain, yhteisten viljankuivaajain ja tyinen valtion ylläpitämä maatalouden ra-
21716: lajittelijain, !koneiden varastosuojien, työ- tionalisoimislaitos, joika johtaisi tämän alan
21717: pajojen, leipomoiden, pesuhuoneiden y. m. tutkimustyötä ja tutkimusten mruhdollisim-
21718: aikaansaamista mahdollisuu!ksien mukaan man tehokasta soveltamista käytäntöön.
21719: edistetään ja tuetaan. Samassa tarkoitulk- Kun tällaisen selvityksen suorittaminen
21720: sessa on pientilain tuotteiden ja tarvik- ja mahdollisesti perustettavaksi esitettävän
21721: keiden yhteisikuljetusten kuten meijeri'kul- laitoksen aikaansaaminen joka tapauksessa
21722: jetusten, peltokasvituotteiden kauppavien- vie huomattavasti aikaa, ja kun rationali-
21723: nin, s]eme:nlten, väkirehujen ja .:lannoittei- soimistyötä tänwkin aikana olisi mahdolli-
21724: den t:hla.J:le tuonnin y. m. kuljetusten suorit- simman voimakkaasti jatkettava, on välttä-
21725: tamista yhteisesti tehomkaasti edistettävä. mätöntä, että pienviljelyksen rationalisoi-
21726: Pientilain varsinaisen taloudenhoidon ra- miseen jo sitä ennenkin otetaan riittävät
21727: tionalisoimisen edistämiseksi on tehtävä määrärahat tämän työn saattll!miseksi tähän-
21728: mitä suinkin ,on tehtävissä. Pientiloille on astista tehokkaammll!ksi.
21729: siten suunniteltava tarkoituksenmu!kaisim- Edelläoleviin perusteluihin viitaten esi-
21730: mat viljelysjärjestelmät ja viljelysmenetel- tämme kunnioittaen eduskunnan hyvä:ksyt-
21731: mät sekä sopivimmat !kotieläinsuihteet ja täväksi toivomuksen,
21732: näiden ruokinta- ja hoitotavat. Erityistä
21733: huomiota on !kiinnitettävä eri töiden suorit- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21734: tamisaikaan ja järjestykseen, pitäen par- toimenpiteisiin valtion ylläpitämän
21735: haan taloudellisen tuloksen saavuttamista maatalouden rationalisoimislaitoksen
21736: silmämääränä. aikaansaam18eksi ma-ahamme johta-
21737: Tyydyttäviin tuloksiin pienvilj ely;ksen maan tämän alan rationalisoimis-
21738: rationalisoinnissa päästään vain siten, että työtä ja edistämään työn tulosten
21739: pienviljelijäväestössä herätetään ja yllä- nopeata käytäntöön soveltamista sekä
21740: pidetään elävä tahto pyrkiä hoitamaan ta- varaisi tätä tarkoitusta varten riit-
21741: louttaan kokonaisuudessaan ja sen eri puo- tävästi .määrärahoja.
21742: Helsingissä 12 päivänä helmiikuuta 1947.
21743:
21744: Heikki Simonen. Uuno Raatikainen. Alpo Lumme.
21745: H. S. Pesonen. Varma Turunen. Aino Malkamäki.
21746: Va11frid Eskola. A. K. Paasivuori. Urho Kulovaara.
21747: Walter Kuusela. Edvard Pesonen. Onni Peltonen.
21748: Elli Nurminen. P. A. Karjalainen. Väinö Kivisalo.
21749: Juho Pyy. Juho Karvonen. Miina Sillanpää.
21750: Matti Lepistö. E. Pusa. Juho Kuirttinen.
21751: Kalle J oldnen. J. F. Tolonen. Eino Raunio.
21752: 472
21753:
21754: ~X,Hl. - Hemst. mot. N :o 186.
21755:
21756:
21757:
21758:
21759: Smeds: Angående åtgärder för reglementeringens avskaf-
21760: fande inont vissa prodttktionsbt·anschet·.
21761:
21762:
21763: T i ll R i k s d a g e n.
21764:
21765: EHer ~rigets slut har inom vidsträckta vecklande. Krigsskadeständsindustrins lc-
21766: befollrnin.gsJ<ager den förhoppningen vuxit veranser kräva visserligen en så stor del
21767: sig l'ttark 1att näringglivet kunde befrias från av den industriel1a produktionen !lllt,t ett
21768: 1
21769:
21770:
21771: de reSitriktioner 00h und~ntagsbestämmel totailt av.läg.31llande av reglementeringsbe-
21772: ser det vadt underkasta.t tiH följd av de stämmelseDna inom en nära framtid blir
21773: krigstida. förhå:l:1a,ndena. Des:sa förhopp- omöjligt men å and11a sidan berö~es en stor
21774: ningar hava dock til:lsvidare ,endast i ringa: del av indus'trin, och i synnerhet den in-
21775: grad infriats. De undantag från reglemen- dustri, som tiUverkar konsumtionsa:rt.iklar,
21776: rtering, som beviljats, gäHa blot·t vissa [lant- t. ex..textil- och skodonsindustrin, icke av
21777: brnksprodukter. Regeringen har dock i krigsskadeståndslevemnserna. Också här
21778: sitt svar på rdm. Kekkonens m. fl: s inter- är en planmässig avvecM~ng av de krigs~
21779: peil<laltion om åtgärder rör lantbruksproduk- tida reg1ementeringsbeSitämme1serna möjlig
21780: tion€illS höjande givi.t uttryck för den upp- och önskvärd.
21781: frut.tningen att åtminstone denna gren av De vinningar, som stå att uppnå genom
21782: vårt näringsliv borde befrias från den en wvveeMing av reglementeringssyst:emet,
21783: krigst.ida regl,emenJteringen. I de flesta äro ~allom och envar uppenbara. Pii det
21784: fall har ltidpunkten för produk:tionsslag:ens mora;liska kontot. är a.tt anteckna en åter-
21785: frigivande vaMs utan bookit:ande av hög- vunnen ak.tuing för 1av myndigheterna ut-
21786: och lågproduktionsperioder och den vän- f·ärdade l•agar och påbud, på de,t ekono-
21787: •tade effekten av fTigivandet därför icke miska eitt frigö11a.nqe IW arbetskraft för
21788: blivit Slå god som det med en noggrannare produktionsliv,et - folkförsörjningsfunk-
21789: planering hade V!arit möjdigt. R€1Su~taten av tionärernas anrtal 1är fortfll!rande myC'ket
21790: re~eringens bemödanden ha framsprungit. stort och nyttalll av det :;trbete de p11ffitera
21791: ur partipdlitiska kompromisser och icke ur i hög grad tvivelootåg - och av bosl!ads-
21792: e:tt planmässig;t förarbete. utrymme, samt åtminsitone på vif.aa. områ-
21793: Sedan vil.Tldsm~rknaden åter öppnaits och den den st:.imuilt\rande invijl'fkan på pmduk-
21794: ethMlandet av utllinM kredit från f·lera tionen, som en fri prisbH<lning 11tg&r.
21795: hä!ll möjliggjort införandet av råvaror för Hänvisande till det ovanSitående får jag
21796: vår industri från llltlandet hru utsi:k.terna vördBamt fö:ooslå, a~tlt riksdagen viilil.e besluta
21797: för ett avlägsnande av Teglementerings- hemställla,
21798: bestämmelsema: för konsumtionsar,tiklar, att regeringen måtte skrid.a till
21799: som förfärdig~ ay industrin, blivit Sitörre. slmjndsanuna åtgär-der fo/ uppgö-
21800: Ingru planer pii å~rd~r i denna riflct.ning rande av en plan för reglf)menterin-
21801: ha.r dock kungjm'its. Det förefahler som om gens avskafff'wle i~om sådana pro-
21802: det krigstida, rCftlilmenteringssystemet P4 dttktion.Sbransallf-r, ~'1" ~~Ua med
21803: dett-a håJl följ~di' den mänskiliga trohets- känsyn till råvarutillgång pch andra
21804: lagen komme ~tt folitsätta s. a. s. av sig omständigheter 'lfU ellef' in,om den
21805: sjiiJ.vt, om iek(l riko<!dagen genom eget mi- närnwre fmmtiden är möj~igt.
21806: tiativ åstJadkommer dess successiva av-
21807: Helsingfors den 13 februa.ri 1947.
21808:
21809: Helmer Smeds.
21810: 47 3
21811:
21812: IX,1u. - Toiv. al. N:o 186.
21813:
21814:
21815:
21816:
21817: Smeds: To·imenpiteist;ä säännöstelyn lopettamiseksi eräillä
21818: tuotannon aloilla.
21819:
21820:
21821: E d u s k u n n a 11 e.
21822:
21823: Laajoissa kansankerroksissa on sodan taista poistamista. Sotakorvausteollisuuden
21824: päätyttyä kasvanut voimakkaaksi toivo, että toimitukset vaativat tosin teollisuuden tuo-
21825: talouselämä voitaisiin vapauttaa sodanai- tannosta niin suuren osan, ettei säännöste-
21826: kaisten olojen aiheuttamista rajoituksista lymääräysten täydellinen poistaminen lähi-
21827: ja poikkeusmääräyksistä. Nämä toiveet ovat tulevaisuudessa ole mahdollista, mutta ·toi-
21828: toistaiseksi toteutuneet kuitenkin vain vä- saalta eivät sotakorvaustoimitukset koske
21829: häisessä määrässä. Myönnetyt poikkeukset teollisuuden suurta osaa eivätkä varsin-
21830: säännöstelystä koskevat vain eräitä maa- kaan kulutustarvikkeita valmistavaa teolli-
21831: taloustuotteita. Hallitus on kuitenkin vas- suutta, kuten esim. tekstiili- ja jalkinealaa.
21832: tauksessaan ed. Kekkosen y. m. tekemään Tässäkin kohden on sodanaikaisten sään-
21833: välikysymykseen tuonut ilmi käsityksen, nöstelymääräysten suunnitelmanmukainen
21834: että ainakin tämä talouselämämme haara poistaminen mahdollista ja toivottavaa.
21835: pitäisi vapauttaa sodanaikaisesta säännöste- Säännöstelyn poistamisesta yleensä ja jo-
21836: lystä. Useimmissa tapauksissa on tuotanto- kaiselle erikseen koituvat edut ovat ilmei-
21837: lajien vapauttamisen ajankohta valittu ot- set. Moraalisella puolella on merkittävä
21838: tamatta huomioon suuren- ja vähäisen tuo- voitoksi se, että viranomaisten antamia la-
21839: tannon ajanjaksoja, eikä vapauttamisen keja ja määräybiä jälleen aletaan pitää
21840: odotettu teho siten ole ollut niin suuri kuin kunniassa, ja taloudellisella puolella taas
21841: ta:rkemman suunnittelun avulla olisi ollut työvoiman ja huonetilojen vapautuminen
21842: mahdollista. Hallituksen ponnistelujen tu- tuotannollista elämää varten- kansanhuol-
21843: lokset ovat johtuneet puoluepoliittisista so- tovirkailijoiden lukumää.rä on edelleen hy-
21844: vitteluratkaisuista eivätkä suunnitelmanmu- vin suuri ja heidän suorittamansa työn
21845: kaisesta esityöstä. tuottama hyöty suuressa määrin epäiltä-
21846: llaaihnanmarkkinoiden uudelleen avau- vää - sekä vapaan hinnallllluodostuks~p,
21847: duttua ja useilta t&hoilta saamamme 1!llm- elvyttävä vaikutus tuotantoop, ainakin
21848: maisen luoton tehtyä :malhdolliseksi raaka- eräillä aloilla.
21849: aineiden tuonnin ulkomailta teollisuut- Edelläolevaan viitaten ehdotan <ku.nn:ioit-
21850: tamme varten ovat mahdollisuudet teolli- tav&sti ·eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
21851: suuden valmistamia !kulutustavaroita kos- muksen,
21852: lulVien säännöstelymääräysten poistamiseen
21853: lloosvaneet. TähäJn suunitaan koäyvistä suun- että hallitus ryhtyisi kiireise,sti
21854: nMiniSta ei ole :kuitenkam kuu:lun11t mi- lq.atimaan, suunn,itelmaa $iUin,nöstelyn
21855: tään. Tmttuu ~ilm, että sodanaik!Pnen sä:än- lopettamiseksi sellaisilla tuot(Jnno1~
21856: lll~lyjärjestelmä ~.äMii B.ilp,Nia; inhim1llistä aloill~, joillq. se raaka-aineiden ~aan
21857: UflkOOlisuuden lakia noudattaen jatkuisi niin ni?!- ja mu'l!,t seikqt hw~mioonottaen
21858: sanoaksemme itsestään ellei eduskunta on nyt tai lähitulevaisuudessa mah-
21859: om~ta a~oitteestaan saa aikaan sen asteet- dollista.
21860: l{elsingiss4 }lelwikqqn 13 pliivÄn~ ~1}47.
21861:
21862:
21863:
21864: 60
21865: 474
21866:
21867: IX,2o. - Toiv. al. N :o 187.
21868:
21869:
21870:
21871:
21872: Sim.ula y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta siitä, musa
21873: miiät·in n. s. kirjanpitott7ojen puhdastuotto poikkeaa maa-
21874: talouden keskimääräisestä puhdastuotosta.
21875:
21876:
21877: E d u s k u n n a ll e.
21878:
21879: Maatalouden keskimääräisen puhdastuo- noin tuhanteen, mutta on sen jälkeen alen-
21880: ton tunteminen on useista syistä tullut en- tunut lähes .puoleen aikaisemmasta. Kun
21881: tistä tärkeämmäksi. Sekä valtion että kun- maatalouskirjanpidon saaminen lisätyksi ai-
21882: nan tulovero perustuu ny:kyisin käytän- nakin sodan edelliselle tasolle on useista
21883: nössä maatalouden puhdastuottoon ja osit- syistä tarpeellista, olisi vaitionkin tuettava
21884: tain myös valtion omaisuusvero sekä omai- tätä toimintaa tähänastista voimakkaammin.
21885: suudenluovutusvero. Viljelysmaan arvo ve- Mutta vaikikapa kirjanpitotilojen luku
21886: rotUJksessa johdetaan nimittäin puhdastuo- saataisiin huomattavastikin kohoamaan,
21887: tosta määrättyä kertointa käyttämällä. Jo niiltä saadut tulokset eivät sellaisinaan
21888: yksistään verorasituksen suuri kasvu viime osoita maatalouden keskimääräistä kannat-
21889: vuosien aikana tekee maatalouden puhdas- tavuutta. Kokemus osoittaa nimittäin, että
21890: tuoton mahdollisimman oikean määräämisen melko suuritöistä maatalouskirjanpitoa pi-
21891: näin ollen välttämättömäksi. tävät yleensä vain sellaiset viljelijät, joiden
21892: Mutta maatalouden kannattavuuden tun- kehitystaso - ja siitä syystä myös heidän
21893: teminen on muistakin syistä tarpeellista. taloutensa - on huomattavasti maan keski-
21894: Nykyisen hintas·äännöstelyn aikana se on tason yläpuolella. Kirjanpitotilojen liike-
21895: tarpeen maataloustuotteiden hintojen oikeu- tulosten tarkastelu osoittaa tämän selvästi,
21896: denmukaista määräämistä varten. Ja sen- eikä sitä aikaisempina vuosina ole asetettu
21897: kin jälkeen, kun varsinaista hintasäännös- kyseenalaiseksi;kaan.
21898: telyä ei enää ole, maatalouden ilmnnatta- Viime aikoina on kuitenkin näkynyt pyr-
21899: vuuden toteaminen on tärkeätä selvitet- kimyksiä käyttää kirjanpitotilojen tuloksia
21900: täessä maatalouden tuotantosuojan tarvetta sellaisinaan osoittamaan maataloutemme
21901: samoin ikuin monia muita maatalousväes- keskimääräistä puhdastuottoa. Tämä on si-
21902: tölle elintärkeitä talouspoliittisia kysymyk- täkin oudompaa, kun kirjanpitotilojen lu-
21903: siä. Maan koko talouden kannalta tämä on vun supistuminen on jo sinänsä alentanut
21904: välttämätöntä m. m. sen seikan selvitte- niiden edustavuutta sikäli, että kirjanpi-
21905: lyssä, millainen asema maataloustuotannolle dosta ovat ilmeisesti luopuneet pääasialli-
21906: olisiannettava kansantalouttamme ja muita sesti heikommat tilat. Mutta lisäksi on
21907: seikkoja silmällä pitäen. otettava huomioon se seikka, että kirjan-
21908: Maatalouden keskimääräisen puhdastuo- pitotiloilla peltojen kasvukunto on .pitkäai-
21909: ton tilastollinen selvittely tuottaa kuiten- kaisen voimaperäisemmän viljelyksen an-
21910: kin huomattavia vaikeuksia. Varsinaisena siosta niin paljon keskitason yläpuolella,
21911: perustana tälle selvittelylle ovat Suomessa, että lannoitteiden puute y. m. s. eivät ole
21912: samoin kuin muissakin maissa, olleet käy- vaikuttaneet niillä yhtä haitallisesti kuin
21913: tännöstä saadut ikirjanpitotulokset. Tällais- maassa keskimäärin. Sitä paitsi kirjan-
21914: ten ,kirjanpitotilojen", joiden liiketulokset pitotiloilla on todistettavasti voitu käyttää
21915: käsitellään tilastollisesti maataloushallituk- viime vuosien sUJhdanteita hyväksi suu-
21916: sen maanviljelystaloudellisessa tutkimustoi- remmassa määrässä kuin yleensä muilla ti-
21917: mistossa, lukumäärä kohosi ennen sotaa loilla.
21918: IX,2o. - Simula y. m. 475
21919:
21920: Maatalouden todellisen keskimääräisen taen eduskunnan päätettävi:i;ksi toivomuk-
21921: puhdastuoton selvittely olisi edellä maini- sen,
21922: tuista syistä välttämätöntä. Kun kysymys että hallitus suorittaisi kiireelli-
21923: on vaitionkin kannalta m. m. verotusta sil- sesti tutkimuksen siitä, missä mää-
21924: mällä pitäen, erittäin tärkeä, ja kun tut- rin n. s. kirjanpitotilojen puhdas-
21925: kimuksen pitäisi olla mahdollisimman pä- tuotto poikkeaa maatalouden keski-
21926: tevä ja puolueeton, ehdotamme kunnioit- määräisestä puhdast1wtosta.
21927: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
21928:
21929: Samuli Simula. Yrjö Hautala.
21930: L. 0. Hirvensalo. Lauri Murtomaa.
21931: Eemil Pääkkönen. Aino Luostarinen.
21932: Yrjö I. Antila. J. E. PiLpp~.
21933: Kustaa Tiitu. Martti Miettunen.
21934: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
21935: E. A. Turja. J. E. Lampinen.
21936: Kusti Eskola. Eemil Luukka.
21937: Toivo H. Kinnunen. Walter Kuusela.
21938: Väinö Okko. Martti 0. Kölli.
21939: Albin Asikainen. Matti Ytti.
21940: 4'l6
21941:
21942: IX,21. - Toiv. al. N:o 188.
21943:
21944:
21945:
21946:
21947: Lepistö y. m.: Toimenpiteistä maatalou.stuotannon kohot-
21948: tamiseksi ja sen ka,nnattavaisuuden parantamiseksi.
21949:
21950:
21951: E d u s k u n n a ll e.
21952:
21953: Kysymys maataloustuotannon nopeasta paasti seurata yleistä markkinakehitystä ja
21954: kohottamisesta ja kannattavaisuuden paran- ohjattava oman maamme tuotantopolitiikka
21955: tamisesta on tällä hetJkellä erikoisesti ajan- niin, että se joustavasti ja mahdollisimman
21956: kohtainen. Se on sitä selkä maatalouden ldlpailukykyisesti voi sopeutua uusiin olo-
21957: että kansantalouden kannalta katsottuna. suhteisiin.
21958: Maatalouden tuotannon suuntaus kaipaa Edelläolevaa perustana pitäen lkotsomme
21959: tarkistusta. Sen tulisi ottaa huomioon maa- tähän mennessä 'täysin selvitetyksi huomat-
21960: talouden pienviljelijävaltaisuus. Viljelmien tavan osan niistä toimenpiteistä, joita
21961: lukumäärästä on alle 15 ha peltopinta-alan uudesti suuntautuvassa maatalouspolitii-
21962: omistavia 85.9 %, joilla on suunnilleen kassa on huomioitava. Halua'Jll[lle allevii-
21963: puolet maan .peltojen pinta-alasta hallus- vata, että tuotantolautakunta on selvittänyt
21964: saan ja yli !60% ikotieläimistä. Pienviljeli- ja tehnyt ehdotuksen riitl!ävien vrukilannoi-
21965: jäväestön lukumäärä tulee nykyisen maa- temäärien maahan saamiseksi tuotannon
21966: reformin johdosta vielä runsaasti kasva- nopeaa kohottamista silmällä pitäen. Niin-
21967: maan. Tämän maatalousväen tarpeet ja ikään on selvirbetty kysymykset pwhlwkasvi-
21968: edut pitäisi uudesti suuntautuvassa maata- valtaisen rehun tuottamiseksi AIV-rehuksi,
21969: louspolitiikassa ensisijaisesti huomioida. juur~kasvien ja perunan viljelyksen kehit-
21970: Tärkeätä on kiinnittää huomiota maan tämiseksi sekä laiduntaLouden !kohottami-
21971: eri osien luontaisiin tuotantomahdollisuuk- seksi. Tässä on lähtökohta karjataloustuo-
21972: siin. Se, mikä sopii Etelä~Suomen vanhoilla tannon voimaperäistrumiseen. Niinikään on
21973: ja vaurailla viljelysseuduilla, ei sellaise- selvänä kysymykset maan ilmivatussuhteit-
21974: naan sovi maan pohjois- ja itäosien hallan- ten parantamisesta, salaojituksen edistrumi-
21975: aroilla alueilla, jotka ovat ;luontaisten edel:ly- sestä, :l&n:oonhoidon parantamisesta, maini-
21976: tysten puolesta !kokonaan toisenlaisissa olo- taksemme eräitä tärkeitä ajankohtaisia !ky-
21977: suhteissa. symyksiä.
21978: Meillä on sekä tieteellisesti että käytän- Sos. dem. eduskuntaryhmän taholta on-
21979: nöllisesti selvitetty, mitenikä !kotoisilla tuo- kin tehty lukuisasti näihin kysymyksiin
21980: tantomahdollisuuksilla voidaan maa- ja liittyviä eduskunta-aloitteita, jotka ovat
21981: karjataloustuotantoa !kohottaa. Tarvitaan sopusoinnussa tässä hahmoiteltujen pyrki-
21982: vain käytännöllisiä toimenpiteitä, että mysten !kanssa ja joiden tarkoituksena on
21983: maamune laaja pienviljelijäväestö saadaan yksityiskohtaisesti esittää toimenpiteet maa-
21984: niitä toteuttamaan !käytännössä. talouden kohottamiseksi.
21985: Myöskin teknillinen kehitys pitäisi kyetä Maatalouspolitiikkamme päämääränä on
21986: riittävän hyvin maataloudessa huomioimaan pidet1!ävä selväpiirteisen pienviljelyspolitii-
21987: ja sen saavutukset saattamaan yleiseen käy- ik:an harjoittamista, jonka tarkoituksena on
21988: täntöön. korkeatasoisella tuotannolla antaa maata-
21989: Vihdoin on huomioitava lähiajan kehi- loudenharjoittajille muitten ammattien har-
21990: :tys kansainvälisessä maatalloustuotannossa joittajien elintasoa vastaava toimeentulo
21991: ja kaupassa. Va:ik!kakin tämän hetken teh- sekä samalla taata maamme lkuluttajaväes-
21992: Jtä.väniä onikin kotoisen kulutuksen tyydyt- tölle riittävästi kotimaisia elintarvikkeita
21993: täminen, niin kuitenkin meidän pitää valp- kohtuulliseen hintaan.
21994: IX,21. - Lepistö y. m. 477
21995:
21996: Edellä sanotun nojalla kunnioittaen eh- että valppaasti seurattaisiin maata-
21997: dotamme eduSkunnan lausuttavaksi toivo- loustuotteitten kaupan kansainvälistä
21998: muksen, kehitystä silmällä pitäen maamme
21999: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin maatalouden kilpm"lumah:dollisuuk-
22000: toimenpiteisiin maataloustuotannon sien parantamista; sekä
22001: n.opeaksi kohottamiseksi ja kannatta- että maatalouspolitiikkamme pää-
22002: vaisuuden parantamiseksi ja siinä määränä pidettäisiin selväpiirteisen
22003: tarkoituksessa selvittäisi kysymykset pienviljelyspolitiikan harjoittarnista,
22004: matJ,taloustuotannon suunnan muut- jotikä tm·koituksena on korkeatasoi-
22005: tamisesta siten, että siinä otettaisiin sella tuotannolla antaa maatalouden-
22006: huomioon maamme pienviljelysvaltai- harjoittajalle muitten ammattien
22007: suus, maan eri osissa vallitsevat harjoittajien elintasoa vastaava toi-
22008: luontaiset tuotantomahdollisuudet jct meentulo sekä samalla taata maamme
22009: tieteen sekä tekniikan viimeaikaisten kuluttajaväestölle riittävästi kotimai-
22010: saavutusten saattaminen yleiseen sia elintarvikkeita kohtuulliseen hin-
22011: käytäntöön; ja taan.
22012: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22013: Matti Lepistö. 0. Muikku.
22014: Onni Peltonen. Juho Karvonen.
22015: Edvard Pesonen. Jussi Raatikainen.
22016: Eino Raunio. P. A. Karjalainen.
22017: Kalle Jokinen. A. K. Pa.asivuori.
22018: Walter Kuusela. Elli Nut:tninen.
22019: Alpo Lumme. E. Pusa.
22020: P. A. Karjalainen. Varma Turunen.
22021: J, F. Tolonen. H. S. Pesonen.
22022: Y. Welling. Penna Tervo.
22023: Uuno Raatikainen. Juho Pyy.
22024: Väinö Leskiiien. Jere Juutila.fuen.
22025: Valto Käkelä. Isak Penttala.
22026: 478
22027:
22028: IX,22. - Toiv. al. N:o 189.
22029:
22030:
22031:
22032:
22033: Simonen: Toimenpiteistä maatalousneuvonnan tehostami-
22034: seksi.
22035:
22036:
22037: Ed usk u n•na ll·e.
22038:
22039: Jo kauan aikaa on maata1ousneuvonil1as- Vruonnru 1941 ryhdyttiin vwltiova.IH!I!n toi-
22040: samme vallinnut haj<anaisuus ja; si1tJä joh- mesta rt;ehostamaoo maataloudellista neuvoo-
22041: tuva ristiim:kulkeminen, mikä tulee ikaJ.liiksi ttaa ja •luotiin <tuotantotaisteluorganisatio
22042: ja alerutaa neuvonnail.Esta rtehoa, ollut nimenomaan elintarviketuotannon tehosta-
22043: yleensä tunnettu. Mutta varsinkin mrea- miseksi. Tä:11äkin järjestelmällä oli ilmi-
22044: ta;louspiireisSiä, jotlm. lb_.enki1ökohtaisesti jou- terrkin se vika, että se :noj<a:utui erikoisesti
22045: tuvat tekemisiin ~neuvontatyön lmmssa, on yhteen neuvontajärjestöön, nimittäin maan-
22046: <tämä epäkohta tunne!Jtu kipeäSti. Ti~tääk vilj;eil.ysseuraj,ärjestöön pienvi'ljelijäin liitto-
22047: semme melkein koko JJJeuvojakunta on myös- jen jäädessä sivuun. Näin se synnytti vie-
22048: kin tähän nyt vffihlitsevaan hajanaisuuteen roksuntaa ja katkeruutlta pienvill:jelijäj<ärjes-
22049: tyytymätön. Tästä syystä Oil1 asiantuntija- töihin kuuluvissa eikiä, niin puollettava kuin
22050: piireissä jo pitkäi11 ajan harrastelttu maa- se muutoin systeeminä olisi ollutikm, täyttä-
22051: tail.ousneuvonil1an ilmskittämistä. Myöskin nyt tar'koitusoo:an. Onkin sanottava, että
22052: eduskunta on jo v. 1931 esittänyt tutkimuk- pyrilttäessä mootalousneuvonnan :tlehostami-
22053: sen <toimittamista siitä, mi:llä taV'a:lla maa- seen jonkin uuden suunnitelmam pohjalla
22054: rtailousneuvo:ruta voiltaisiin. nykyistä tarkoi- siihen olisi pä;ästäviä siten, ettei minkään.
22055: ltuksenmumisemmm järjestä:ä ja keskittää. olemassaolevan neuvootaa nykyään hoita-
22056: Tämän jälkeen ovat useat komiteatkin poh- van j·ärjestön itsenäisyyttä loulmrta toisen
22057: tineet asiaa esittäen omat suunn:ite<lmansa, eduksi·. Vasta täil!löin on ymmär:tiiläksemme
22058: mutta miikään niistä: ei ole johtanut tulok- mahdohlista pä;ästä siirtymään keskiJtyksen
22059: seen. Parhail:laan toimii maassamme kolme a'VUil!la tehostettuun neuvontaan.
22060: suoiilienkielisrtä yleisneuvontajärjestöä, joi- Jos nykyinen pohj~a, että ~neuvontaa hoi-
22061: den palveluksesSia o1evat iiLeuvojat kullkevat taisimt vapaat järjes.töt, haluttaisiin säi-
22062: :toisistaan tietämättä samoiil<la alueiU;a, ja [yttää, näyttää ainoailta Illlllihdolliselt;a; rwt-
22063: ikun 'kaikki tämä tapahtuu val1tion tuen va- ikaisulta neuvontatyÖill. keskittämiseksi se,
22064: !l"asSia, on sitä pidettävä ;tarkoituksettomana että nykyiset kolme järjesltöä, maan.vilj.elys-
22065: työvoiman varoj,en ja ajan tuhlauksena, seurajärjestö, Pienviljelijäin liitto ja Pien-
22066: josta O'lisi jollakin ikeskitetyllä j~rjestel viljeilijäin keslkuslliitto vapaaehtoisesti sopi-
22067: mä:llä vapauduttava. sivat neuvoiliilJail kehi·ttämisestä, mutta tä-
22068: Tähän •asti esitetyilhlä k!eskittämispyrki- hän asti saadut kokemukseit antavat hyvin
22069: myksillä on kuitemik:in ikaikiHa oHut se vilm, vähän 'toiveita asian hoitamiseksi sri:tä tietä.
22070: että ne ovat py'l'kmeet itse neuvonta;a hoita- Siksi olisi koetettava ~öytä:ä jo'km uusi
22071: vien järjestöjen keskittämiseen ja niiden Enja. TäJhlaisen eduskunta-<aloitteen puit-
22072: vapaan toimiVI8ihlan rajoittamiseen jonkun teissa ei asiaa tietenikään voida niin perus-
22073: •toisen hyväksi siten synnyttrt:.äen vastustusta lteehlisesti selvitellä kuin olisi tarpeel!flsta,
22074: näiden järjestöjen jäsenistön ~taho1la:, koska mutta meistä llläy;ttäisi kruiten:kin l!iässä vai-
22075: he ovat käsittiäneet pyrkimyksillä loukatta- heessa ainowl1Ja mtk!aisullta se, että koko
22076: van heidän demokra;attisia kam.salaisoi'keuk- neuvO!lli1Jatyö, ainakin mikä1i se koskee ytleis--
22077: sioosa. Kä:Siittääksemme juuri tästä syystä oouvontaa, siio:Tettäisiin valtion ja kuntien
22078: nämä suunniltelhrullt ovat myöskin ajautu- vä1i11:1tömään hoitoon esim. siten, että jokai-
22079: neet lmrille. soon marulaiskuntaan peruste1ltaisiin maa-
22080: IX,22. - Simonen. 479
22081:
22082: :t<Wlouden tuota.ntolautakunta, joili1a o~isi pal- suudesta aiheultuvaJt hait:at ovat siksi va;ka.
22083: velu:Imes:saan kunnallinen, mainitun Iauta- via, että jotain nykyisen asiamtHan korjaa-
22084: k1N1Il181n va:litsema maatalousneuvoja. Tätä miseksi illisi tehtävä. Sanomruttakin lienee
22085: ylempänä asteena olisi joko maakunnan tai selvää, että neuvonnan tässäk:lin muodossa
22086: ~äänin tuotanJtolautakunta, mitkä joko nimi- tulisi olla maatalousoloihimme soveltuvaa
22087: tettäisiin ylihäältäpäin tai minkä valitsisi- p ienviljelysneu vonta.a.
22088: vat jdko kuntien edUSI1:aja:t tai nykyisten Edehlå käsitelty ~aSia on ku:iJtenkin !lliin
22089: neuvontaa hoitavien järjes,töjen kutakin laaja ja monipuolista harkintaa vaativa,
22090: lautakunnan aJlueltsta käsittävät piirijärjes- että mielestämme se olisi h>wlli:tuksen perus-
22091: töt äänilukunaalllr viraUisesti todettu jäsen- tee[lisesti selvitettävä, ennookuin mihinkiään
22092: mää:l'ii!nsä ja jonka pa1lvelukses.sa olisi kun- uusiin järjestelyihin käytännössä men:n,ä;än.
22093: tien ·tuotantol,autrulmllitien työn ohjauksessa Kysymylmessä olevan neuvonnan tehostami-
22094: tarvittaV'a henikilös:tö ja a·lueella Jbarv:ilttavat seksi saalttJaa :täsä selvitteiyssä Jöytyä mui-
22095: erikoiskon.sulerutit. Tämä olisi vuorostmm tak1n keinoja. Olenkin omasta puolestani
22096: suoraan joko maatalloushallituksen tai maa- esiteLlyt ,tässä yhtä mielestäni m:ahdoHista
22097: 'talousministeriön ·tuatan:to-osaston ru1ainen. ratkaisua.
22098: Jos tämåln.suuntaiseen järjestelyyn päästäi- Illiiken edelläesitetyn peru.steeUa kun-
22099: siin ja se osoittautuisi tarkoitustaan vasta.a- moi:ttaen ehdotan 'eduskunnan hyväksyttä-
22100: v,a:ksi<, voitaisiin sen yhteyteen myöhemmin väksi toivomuks·en,
22101: 'liittää myöskin kot.ita[oudellinen neuvonta.
22102: TäJ1lä j1ärjestelyHä olisi aina:kim. se hyvä että hallitus kiireellisesti selvityt-
22103: puoli, ootä siten voitaisiin tehostaa. maa- täisi, millä trovalla maatalousneuvon-
22104: ta!lousneuvontaa lainkaan kajoamatta min- taa voitaisiin tehostaa niin, että sen
22105: kään nyt neuvontaa hoitavan jiilrjestön itse- nykyisestä hajanaisuudesta aiheutu-
22106: näisyyteen :t:ai olemassaoloon. Se O'lisi M- vat epäkohdat voitaisiin poistaa, ja
22107: säksi täysin kans·anvaltainen. Joka •tapauk- selvityksen saatuaa;n antaisi asiasta
22108: sessa nykyisestä neuvonnallisesta hajmmi- esityksen Eduskunnalle.
22109: H~lsingissä !helmikuun 12 päivänä 1947.
22110: Heikki Simonen.
22111: 4130
22112:
22113: IX,23. - Toiv, al. N :o 190.
22114:
22115:
22116:
22117:
22118: Lampinen y. m. : Määrärahasta maataloudelle sodan aikana
22119: aiheutuneitten rappioitten korjaamiseksi.
22120:
22121:
22122: E d u s k u n n a 11 e.
22123:
22124: Viitaten toivomusaloitteeseen 19 päivältä jardia ma,:vkkaa ja lupasi asian tärk,eyden
22125: huhtikuuta 1945, samoin toivomusaloittee- vuoksi kiireellisesti siihen kiinnittää huo-
22126: seen 111 päivältä helmikuuta 1946 sekä miota.
22127: .aloitteen perust;eluihin kuin myös maa1:a- Koska hallitus ei ole vielä kuluvan vuo-
22128: lousvaliokunnan mietinnön peruste~uihin ja denkaan talousarvioon varannut määrära-
22129: hyväksymään toivomuspanteen 10. 7. 46 haa mainittujen suurten rappioiden edes
22130: sekä eduskunnan lausumaan toivomukseen osittaiseen korjaamiseen niin ehdotamme
22131: 4 päivältä syyskuuta 1946, mitkä kaikki kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
22132: edellä mainitut eri toivomukset tarkoitta- vomuksen,
22133: vlllt maatalouden sodanaikaisten rappioit-
22134: ten korjaamista ja maatalouden tuotan- että hallitus ottaisi vuoden 1948
22135: non lisäämistä. tulo- ja menoarvioesitykseen kolmen
22136: Hallituskin vastatessaan sille tehtyyn vä- m~'ljardin 11w1·kan sunruisen miiii-
22137: likysymykseen 22. 1. 47, mikä välikysymys rärahan maataloudelle sodan aikana
22138: juuri kaski edellä esitettyjä korjauksia, aiheutuneitten mppioitten korjaami-
22139: tunnusti rappioitten olevan lähes 30 mil- seksi.
22140: Helsingissä 14 päivänä 'helmikuuta 1947.
22141:
22142: J. E. Lampinen. Lauri Riikonen. Veikko Vennamo.
22143: L. 0. Hirvensalo. Samuli Simula. Akseli Brander.
22144: J. E. Pilppula. Eino Laitinen. Kustaa Tiitu.
22145: Kalle Kirra. Markus Niskala. Lauri Murtomaa.
22146: J. Koivisto. Antti A. Koukkari. Martti Miettunen.
22147: Aino Luostarinen. M. 0. Lahtela. Kusti Eskola.
22148: Matti Miikki. S. Salo. Tauno Saukkonen.
22149: Eemil Luukka. Toivo Ikonen. Heikki Soininen.
22150: Juho Paksujalka. Yrjö Hautala. Anselm Alestalo.
22151: Matti Pärssinen. Aapo Inkinen. Eino Möttönen.
22152: Antti J. Rantamaa. Johannes Virolainen. Jussi Annala.
22153: Heikki Vehkaoja. Juhani Leppälä. Urho Kekkonen.
22154: Eemil Pääkkönen. Elias Tulda. Albin Asikainen.
22155: Juho Niukkanen.
22156: 481
22157:
22158: IX,24. - Toiv. al. N:o 191.
22159:
22160: Laitinen y. m. : Suunnitelman laatimisesta maatalousam-
22161: mattiopetuksen uudistamisesta.
22162:
22163: E d u s k u n n a 11 e.
22164:
22165: 1\'Ierkille :pantavana ilmiönä kansamme kykenee soveltamaan käytäntöön ja käyttä-
22166: elämässä on se, että se vaikeinakin aikoina mään hyväkseen tieteen tuoman avun ja
22167: vaikeuksiensa keskellä on :pyrkinyt luovaan menettelytavat. Myöskin si'ksi ammattikou-
22168: ja rakentavaan työhön henkisen ja aineel- lutusta maalaisnuorison keskuudessa olisi
22169: lisen kulttuurinsa kohottamiseksi. Niinpä entisestään tehostettava ja saatettava tämä
22170: nytkin on voimakasta kulttuuripyrkimystä, koulutus sille asteelle, että kaikilla maata-
22171: joka ilmenee m. m. Suomen akatemian luo- lousamm.atin harjoiifJtajiJlla dlisi tilaisuus
22172: mispyrkimyksessä. Onkin myönnettävä, saada myöskin tietopuolista ammattiope-
22173: ettei valtiovallan taholta !hyvinä rauhan- tusta. Suomen maatalouden heikkous on
22174: vuosina ole tehty kaikkea sitä korkeimman mielestämme suurelta osaltaan ammattiope-
22175: hengenvilj6lyksen kehittämiseksi ja tieteelli- tuksen heikkoudessa ja jos ammattiopetus
22176: sen tutkimustyön edistämiseksi kuin mitä saataisiin tehokkaammaksi, kykenisi se ly-
22177: olisi pitänyt tehdä. Mutta toiselta puo- hyessä ajassa korvaamaan siihen kiinnite-
22178: len on myöskin todettava, ettei kansan ja tyt varat moninkertaisesti. Jos tehostetun
22179: sen nuorison käytännölliseen elämään kas- ammattiopetuksen kautta voitaisiin .pelto-
22180: vattamiseen ja sen ammatilliseen opettami- jemme satoa korottaa vain vaikkapa 10
22181: seen ole myöskään kiinnitetty riittävää huo- prosentilla, tietäisi tämä kansantaloudel-
22182: miota. Tämä koskee erikoisesti maalaisnuo- lemme noin 2-3 miljardin markan lisätu-
22183: risoa, sillä kauppa ja teollisuus ynnä mo- loa. Tähän asiaan on myöskin tunnettu
22184: net muutkin ammatit ovat kyenneet pitä- • tiedemiehemme :prof. A. 1. Virtanen kiinnit-
22185: mään huolen siitä, että heidän palveluk- tänyt huomiota lausuessaan, että olisi luo-
22186: seensa astuva henkilökunta saa riittävän tava suunnitelma maataloutemme opetus-
22187: ammattikoulutuksen, kun sen sijaan sadat olojen uudelleen järjestämisestä.
22188: tuhannet maalaisnuoret käyvät ammattiinsa Kun olemme sitä mieltä, että henkisen
22189: käsiksi ainoastaan isi1Jtä ja äidei~tä saa- ja taloudellisen kehityksen tulisi kulkea
22190: mansa käytännöllisen opetuksen varassa. käsi kädessä ja että maataloudellisen am-
22191: Vai!kka emme missään suhteessa saa hal- mattiopetuksen tehostaminen lisää elintar-
22192: veksia ja aliarvioida sitä käytännöllistä viketuotantoa, lisää maan varallisuutta ja
22193: opetusta ja työhön tottumusta, jonka nuo- edistää suurimman väestöryhmämme maa-
22194: ret kdtoDJaan saavat, ollisi heille itseLleen, talousväestön hyvinvointia, ehdotamme kun-
22195: heidlän kodiJlleen ja koko maalle al'V'a:amatto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22196: maksi hyödyksi, jos he voisivat tietojaan vomuksen,
22197: kartuttaa ja elämänkatsomustaan laajentaa
22198: saamalla myöskin tietopuolista opetusta että hallitus tutkituttaisi ja val-
22199: voidakseen paremmin ammatissaan käyttää mistaisi kiireellisesti suunnitelman
22200: hyvä:kseen myöskin tieteen ja tekniikan maatalousopetuksen uudelleen järjes-
22201: suomia apuneuvoja. On tärkeää, että kor- tämisestä niin, että kaikilla maaseu-
22202: keampaa tieteellistä työtä tuetaan, mutta dun pojilla ja tyttärillä on tilaisuus
22203: toiselta puolen on tärkeää, että kansa kas- saada ammattiopetusta heille kuulu-
22204: vatetaan ammatillisesti sille tasolle, että se 'Vassa maatalousammatissa.
22205: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
22206:
22207: Eino Laitinen. Samuli Simula. Aapo Inkinen.
22208: Heikki Soininen. Lassi Hiekkala. Elli Nurminen.
22209: Akseli Brander. Kalle Kauppi. Urho Kekkonen.
22210: Yrjö Hautala. Eemil Pääkkönen. Veikko Vennamo.
22211: Eino Möttönen. Kusti Eskola. Ensio Kytömaa.
22212: Kustaa Tiitu. Johannes Virolainen. Lauri Riikonen.
22213: Markus Niskala. Antti J. Rantamaa. 61
22214: IX,2ä. - Toiv. al. N:o 192.
22215:
22216:
22217:
22218:
22219: ~P~W y. w..:M~t~l~~~maHiopet1f.J;sm l®iettam~~ta
22220: ~ kelt~ttiimisest(i, 'tfll~ affl$'Ukt~#~ ja,. tctf'ledN ws·
22221: t~~·
22222:
22223:
22224: E d u s ik u n n a 11 e.
22225:
22226: Maatalouden ammattiopetuksen kehittä- toisenlaisiin oloihin, kutn m~ssä lle. ail\:ai-
22227: minen ja maatalousneuvontatyön tehorsta- semmin olivat, niin kaikki nämäkin näkö-
22228: minen ovat tällä het~ellä erittäin ajankoh- kohdat puhuvat sen puolesta; · eti~ maata-
22229: taisia ik:y~ymyksiä. Maataloud~n ammatti- lousopetusta olisi saatava laajennetq~.i.
22230: opetus tarvitsee uudistusta ja ennen kaik- Joutuu myöskin kysymään, eik.ö maa~
22231: kea sitä olisi laajennettava niin, että en- lousopetusta olisi muutettava nyikyisijj. olo-
22232: tistä suuremPi osa maaseutunuorisost~ voisi suhteita ~äililäpitäen ja että ~ill~ ta-
22233: päästä osalliseksi ammattikasvatuksesta. valla voitaisiin järjestää tämän hetken ldi-
22234: Nykyisissä maatalousoppilaitoksissa ei voida reellinen a\keisopetus, eikö siinä olisi käy-
22235: ottaa vastaan kuin vain osa siitä oppilas- tettävä erikoisia pikakursseja j. n. e.
22236: määrästä, jqka niihin pyrkii ja joka olisi Edellä olevan Perusteella kunni9ittaen
22237: ta:roeen maatalouselinkeinon laajuuteen ehdotamme eduskunnan päätet~vä\r~i toi-
22238: katsoen. N!:eillä löytyy kuntia, joista ei ole , vomuksen,
22239: esim. maamiesk<mluihin oppilaiksi päästy
22240: useampaan vuoteen ollenkaan. että hallitus t·yhtyisi kiire~llisiin
22241: Sota-aikana jäi huomattavalta osalta toimenp#eisiin maatalousamrn,atti-
22242: maatalousnuorisosta kaikki mahdollisuudet qpetuksen laajentamiseksi ja k~hit
22243: ammattiqpetuksen saawisesta. Kun nyt tämiseksi niin, että se vasta~si nykyi-
22244: myöskin asutustoimenpiteillä perustetaan siä olosuhteita ja tarpeita.
22245: runsaasti uusia tiloja, siirtoväki asutetaan
22246: Helsingissä. 14 päivänä helmikuuta 1947.
22247:
22248: :Matti Lepistö. Juho Pyy.
22249: Jussi Raatikainen. 0. Muikku.
22250: lsak Penttala.
22251: 1~,26. - Toiv. al. N:o 193.
22252:
22253:
22254:
22255:
22256: ~o y. m. : V altakunnO:Uisem. lf~~usjo.h(jpn asettamisesta
22257: ·· maatalouden koneellistamisen ·y/immii~i valvojaksi ja
22258: ohjaajaksi. ·
22259:
22260:
22261: Eduskunnalle.
22262:
22263: Käytännöstä saadut kokemukset ovat jo vittaisiin pätevää ja keSkitettyä asiantunte-
22264: ilmeisen selvästi osoittaneet, että maatalou- musta sekä alan kehityksen jatkuvaa seu-
22265: temme, etenkin pienviljelijäin koneellista- raamista. JQtta kaikki maatalouden koneel-
22266: minen vaatii, paitsi yhteiSkunnan taloudel- listamisen nä:k{)lkohdat tulisivat ikoiko maata
22267: lista tukea, myöSkin valtiovallan ohjaavaa silmällä ·pitäen mahdollisillllffian hyvin huo-
22268: ja valvovaa toimintaa. Uusia !koneita han- miQiduiksi, tarvitaan vaitaJkunnallista kes-
22269: kittaessa olisi huQlehdittava siitä, että ne lk:uselintä, sillä vain yksi riittiivillä valtuulk-
22270: valitaan laadultaan, merkiltään ja kooltaan silla ja asiantuntemuJrsella varustettu kes-
22271: kussa:kin tapauksessa mahdollisimman hy- kusjohto voi näistä tehtävistä menestyksel-
22272: vin olosuhteisiin soveltuviksi. On kuitenkin lisesti suoriutua.
22273: huomioitava, että tärkeimpiä llwtimaisia Tällaisen vaitaikunnallisen elimen perus-
22274: sekä ulkomaisia maatalouslroneita tulee ai- tamisen välttämättömyyttä todistavat mo-
22275: naJrin lähivuosina olemaan varsin vähän net muutkin näkökohdat. Niinpä olisi val-
22276: saatavissa, koska kansantaloutemme nykyi- vottava, että ko:r;teita myöskin saataisiin
22277: nen tila asettaa niiden maahan tuonnille syrjäisemmille ja vähävaraisemmille seu-
22278: määrätyt rajat. Toisaalta taas !koneiden duille, missä niitä !kipeianmin tarvitaan. Sa-
22279: tarve on poiikikeuiksellisen suuri maatalou- moin olisi pyrittävät poistamaan tarpeetto-
22280: temme llroneellistamisen ta;kapajuisuudesta mia välikäsiä varsinkin yhteiskäyttöön
22281: ja !kaluston pitlk:äaiikaisen rappeutumisen tulevien koneiden kaupasta, sillä ne nos-
22282: johdosta, mistä syystä vähäisistä konemää- tavat koneiden hintaa. Erittäin laa-
22283: ristä olisi saatava mahdollisimman suuri jan ja vastuunalaisen työmaan tällaiselle
22284: hyöty. Siksi olisi jokaiselle koneelle saatava ikeskusjohdo'lile tarjoaa myös maataJoUSikonei-
22285: lähimain se työmä:ärä, mikä siUä ehditään den standardisointi, mikä toivottavasti ensi-
22286: suorittaa. Koneiden !käytön taloudellisetkin tilassa saadaan toteutumaan.
22287: näikOlrohdat puhuvat tällaisen järjestelyn MQnet näJkökohdat siis osoittavat lkolko
22288: välttämättömyydestä. Niiden yhteiskäyttöä maata !käsittävän lkeskuselimen aikaansaami-
22289: olisilkin valtion toimesta edistettävä siellä, sen välttämättömyyttä. Valtioneuvoston
22290: missä se suinkin on mahdollista ja missä asettama maatalouden ikoneellista.miskomi-
22291: olosuhteet ja edellytykset yhteiskäyttömuo- tea on myös katsonut tällaisen eliunen tar-
22292: doille ovat soveltuvat. Erikoisesti juuri peelliseksi ja ehdottaa laatimassaan mie-
22293: pienviljelysseudui1la ja pienviljelijäin kes- tinnössä sellaisen muodostamista maatalou-
22294: kuudessa tällainen jerjestely olisi tarpeel- den koneellistamisen ylimmäksi valvojalksi
22295: lista. ja ohjaajaJksi.
22296: Koneiden hankintaan myönnettyjen lai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22297: nojen ja valtion avustusten jaik:o sekä nii- eduskunnan päätettäväksi toivoonuiksen,
22298: den käytön valvonta asettaa myös vaati-
22299: muksen valtiovallan ohjaavasta ja suunnit- että hallitus viipymättä asettaisi
22300: televasta toiminnasta. Kaikessa tässä tar- maatalouden koneellistamisen ylim-
22301: 484 IX,26. -Maatalouden konee.Jilistaminen.
22302:
22303: tnäksi valvojaksi ja ohjaajaksi valta- viljelijäin edustus olisi kyllin riit-
22304: kunnallisen keskusjohdon, jossa pien- tävä.
22305: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
22306:
22307: Eino Tainio. .Antto Prunnila..
22308: Matti Meriläinen. L. Myllymä.ki.
22309: Aleksi Rinne. Yrjö A. Manninen.
22310: Arvo Riihimäki. Juho Buka.ri.
22311: Sulo Muuri. J. Mustonen.
22312: Toivo 1. Sormunen. Elsa. Karppinen.
22313: Toivo Kujala. Eino Kujanpää..
22314: Konsta Talvio. Eino Roine.
22315: 485
22316:
22317: IX,2r. - Toiv. al. N:o 194.
22318:
22319: Berner y. m.: Esityksen antamisesta valtion hallu~sa ~~e
22320: vien maiden myymisestä viljelys- ja asutustarkQ'I,tuks-~tn.
22321:
22322: E d u s k u n n a ill e.
22323:
22324: Ennenkaiikkea sotien taiheuttrunisrt;a alue- liittyväit.
22325: luovutuksista osaksi iuonnoilltisen !koosan- Vailition myydessä vapaasti hall118Siaan
22326: loosvun, viil!jelY'ksen ja asutustarpeen vaati- dlevia mailtoon niitä :hai1uaviil~e ikansa;laisiHe
22327: muksista y.m. seiikoista johtuen on maan viljelys-, asutus- tai uudisraivausmkoituk-
22328: hankkiminen sitä haluaviillle suuresti amsva- siin olisi tästä i:lmeisesti m.m. seuraavia
22329: nut ja muodoSJtunlllt ikysym:)'lkseksi, jonka etuja:
22330: tyydyttävä ratkaisru on tä:Uä :haavaa yhteis- 1. Voitaisiin tyydYJttää entistä laajem-
22331: kuntamme ilmirokem tärkeimpiä. massa mitttatkaavassa iJmlllsalaisten py:rkimys
22332: Asian laajuutta ja merlldtystä. osoittaa, omiStaa villjeilys- tai asutustila, '1lrikä kuu-
22333: että maanhankinltailaissa säädetyn määrä- lrunoo kansalaisten ensimmäisten oikeuksien
22334: ajan ikuiluessa oli tiloja ja tontteja hakenut joukkoon.
22335: lmikkiaan 154,710 ihenkiil.öä tai per~hettä. 2. Vilje111yn pinta-a[an lisääntyessä elin-
22336: Näistä on rtiettävästi ihYJ1ätty yli 60,000 ano- tarpeiden rtuotanit:o [isääntYJisi, joka oilrisi
22337: musta, joista suurin osa entisten rmtama- o:m:amsa rajoittamaan näiden ltavarain UJliko-
22338: sotiaaiden. Sikäli: ikun maata oLisi Siliatavissa maista ilmontia ja; kohottamaan eliiWtasoa.
22339: voidaan oliettaa maa-ta haluavia löytyvän 3. ViaiLtion maanmyynnistä saatujen tu-
22340: kuitenkin vielä pwl:jon enemmän kuin edeWi- lojen avuna voitaisiin osaksi veroja huo-
22341: mainiturt ill'Umerot osoittavat. maJttavasti alentaa:, os:aiksi tukea tuortanawn
22342: Maamme pillJta-alastJa: omistaa Suomen elpymjStä ja [aajenemista, mitkä sei:roat
22343: Vl8.!J.tio aähres IPU01et eli Min 11,6 mi!Ljoonaa suuressa määrm heilpoirttaisivat iJm;nsan toi-
22344: hehtaaria eli vain noin 2.3 miljoontaa heh- meentu[oa ja elintason nousua; sen sijaan
22345: taarila vähemmän ikuin bikki maamme kan- etltä nyikyinen marunihankinta.poibiJtHkka vai-
22346: salaiset yhteensä. kuttaa aivan päinvastaisella ltava!llla. ·
22347: Vaikka ei maantarpeen tyydyttämiseksi Huomioonottaen sen ratkaisevan meJ'!ki-
22348: voida väffittyä osalksi käyttämästä YJksityis- tyksen, mikä valtion maiden sa.amisellla
22349: ten k&ISa:laiSJten ha11Jmssakin olevia mai1a, kansaJlaisten käyttöön vi!1jellys- ja asutustar-
22350: ennenikaiikkea siirtoväJen maataviilijetlevän koiJtuksii!n olisi nyikyisten vaikeuksien voit-
22351: väestönosan kiireeil.illisintä tarvetta varten1 on tamiselksi samoinikuin pysyväisen hyvinvoin-
22352: om8111sa herättämään ihmetystä ja oiikeutet- nin edel:lytyksenä, ehdotamme kunnioittaen
22353: tua tyytymäJttömyyttä se. ettei ensisijaisesti eduskunnan päätettäväksi :toivomuksen,
22354: paljon laajemmassa mitassa !kuin .tähän
22355: saalclta ole vilje1ys- ja asutustarlkoitukseen ~Jtltä hallitus miltä pikimmin an-
22356: luovuootJtu tai suunniterrtu iluovutettavaiksi ta~i EduskunMlle esityksen valtion
22357: vaiLtion mailta. Nämä.t on jätetty melkein hallussa ole:vien maiden myymisestä
22358: koslrem.atta samwan aiikaan kun kansailaisten viljelys- ja asutus'tarkoituksiin niitä
22359: on täytynYJt [uovuttaa ja piTStoa maiman halwim7le maamme kansalaisille.
22360: kaiiklkine niine varjQpuoiJJineen mitkä Itähän
22361: Heilsingissä heiimikuun 11 'Päivänä 1947.
22362:
22363: Rolf B. Berner. Lassi Hiekka.la. Johannes Wirtanen. Lauri Riikonen.
22364: Kalle Kauppi. Felix Seppälä. Yrjö Hautala. Martti Miettunen.
22365: J. Koivisto. Eemil Pääkkönen. Matts Forss. J. E. Hästba.cka.
22366: Arvo Salminen. Lauri Murtomaa. J. E. Lampinen. Jussi Lappi-Seppälä.
22367: Bruno Sarlin. Albin Asikainen. Kustaa Tiitu. Kyllikki Pohjala.
22368: Arvi Oksala. Lauri Järvi. Teuvo Vala.nne. Eero Kivelä.
22369: Arvi Ahmavaara. Toivo Ikonen. Ensio Kytömaa. Niilo Honkala.
22370: Ture Bollsten. Yrjö I. Antila. Päiviö Hetemäki. Kusti Eskola.
22371: H. A. Kannisto. Jussi Annala. Yrjö Suontausta. Ernst von Born.
22372: Markus Niskala. Heikki Vehkaoja.
22373: 486
22374:
22375: IX,2s. - Toiv. al. N:o 195.
22376:
22377:
22378:
22379:
22380: B. Koiristo y. m. : Vältwn f)m~mten metsiiltlueitt~n M~tffa~
22381: mueat~ i!fJhjou-8uom'eS$a.
22382:
22383:
22384:
22385: Edttskunnglle.
22386:
22387: Kttte!i. tutitietttia, M stitirih osa valtion pohjoispuolella. ~i.nakin 1.6 m~naa heh-
22388: metsäalasta Poh;}dis-Suömes.sa Per'äpohjoLm taaria hede1mäJlis~ helposti raivatta'tia
22389: piink:illitiäsSa, mi~ VU.Qntiä 1942 Virallisen soiia, jopa tmtojatuha'\).Sia heh~ liiken-
22390: tilaston mulkaan oli ikasvullista metaifuaata neväylien varsilla:. ~ .Ya~pa v~. 5 %
22391: 3.t, ikeh~!tiist!t.. metslim~ta l.a .~~~ jou- tästä alasta eli 801000 hehtaaria lähittb-
22392: wmaatå, tms etupaasSä suota, 3.2 llllllJoonaa si,ria raivattaisiin viljelylkselle, riittäisi tämä
22393: hehtaliria. Valtion Olhlst8itiiäii väUavån ala !kasvattamaan koko sen heiniii1åifin1
22394: metSäalan tuotto 'Öh kuitenkifi hätnmäSt~ t- noin 15Ö milj. kg, J~ viime vuosinå on
22395: täväit. vth~in.,n. ,Vaitibft tilmia~tajkn ik~~imäärin ·p~olunastettu pääasiassa
22396: vttusilta 1!»3 . ja ~944 1aatimain kertofutts- Eielä-<Soomen ja I>ohjanmaan .maanviljeli-
22397: te\1 mU!k8an ull valtiö:i:i vä~in' iseh metsäta- jöiltä, miltä on aikaansaanut suu~ta häi-
22398: lotttl~n itJ.t)ttanna ylijitäfuä lijt:ii."jäiipidon riötä. näiden tuotannon~. Koska Pohjois-
22399: mulk:åatt idkeiiuna vain 4.•.% vifuniiå 1943 Suomen heinäntarve ei ole näin suuri, våan
22400: ja O.:J % v. 1~44: valtidil ikokonaistillostä; eli osa paikkoltinastetusta määrästä oli käytetty
22401: siili llcliytRrtn.oiHsmti kitbl~n !15:okörläab. mer- siirtoväen ja sotaV'äen tarpeeseen; pystyisi
22402: kityksetön. Varsitlkhi natikiiitåkåupoissa täanä. raivattava ala helposti ja !kohtuUlli-
22403: Oli ~aitio jolittrlmt lhalksafuääii sellais!a sin hintoihin tuottamaan; paitsi tåt'Vittävat
22404: hätikitiiåltustattnuiksia, ettei ikaii.t():i:'ahaa ole heihat, myöSkin maitoa; lihaa1 nab!kaa, vil•
22405: toishuiaii saatu juuri oilehkaan. Tämä joh- loJa, perunoita, sip@a ja vihanneksia Poh•
22406: tuU. suureksi ~i siitä, ettii. t ömaat ovat j01s-Suomen laajoille metsätyömaille ja
22407: liian kåukana Otiinteästä asut~esta; ltun kiinteä asutus loisi myös enemanärt viihtyi-
22408: mäamme asutuspolitiiikka ei ole suurem- syyttä, Jonka puute. nyt korostaa metsätyö-
22409: massa määrässä kohdisti11iut Pohjois~Suo väen pal!kkavaatimu~ia ja siten huooontaa
22410: meen, on siellä. maatalousmaata nykyään valtion metsätalouden ikannattavaisuutta.
22411: niin vähän, että suurin osa metsätyöväen Varsinikin suurten heinämäärien kuljetus
22412: tarvitsernigta elintarviiklkeista ja hevosten rautateitse, autoilla ja hevosilla PohjOis-
22413: tarvitsemista rehuista on suurin !kUStannuk- Suomen kaltaisille m~tsätyömaille rasittaa
22414: sin tuotettl1va etelästä samoin kUin itse työ- nyt suhteettomasti sekä. valtion että yksi-
22415: voiman pä;äosakin. Tästä on ollut seuralllk- tyisten taloutta. Kun silkäläisillä metSätYö-
22416: sena n. s. Lapinma:Mka, rahan suhteeton mailla joudutaan mlllksamaan jopa 20
22417: arvottomuus hyödylkkeiden hintoihin ver- maJ.t<kaa hein:älkilolta, käy hevosten ylläpito
22418: rattuna, ja valtion metsätalouden kannat- ylettömän !kalliiksi, mistä. seuraa, että siellä
22419: tamattomuus. täytyy malltsaa huomattll.vgsti lkonkeampia
22420: Sen vu~i olisi meillä, samaten kuin palkkoja lkuih muualla. Tämä vai1nittaa sa-
22421: naapurimaassamme Ruotsissa, lkohdistettavä malla kofuttavasti koko Pohjois-Suomen
22422: enemmän huomiota ikiinteän asutuksen luo- elinkustannusten lkalleuteen.
22423: miseen valtion omistamille liian harvaan Asianttintijoitten lausuntojen ja tutki-
22424: asutuille lkaukaisille metsämaHle. P:rofessori musten mukaan voitaisiin llliohei låftjat,
22425: EI'Ihlri Kivisen laskelmien mukaan un Poh- maanteitten v11rsilla olevat hyväluoii:ooiset
22426: jois-Suomessa Oulujoen-Kajaanin linjan suot pliuttomuutensa vuoksi hyltyaikB.isilla
22427: IX,2 s. - E. Koivisto y. m.
22428:
22429: voimakkailla koneilla helposti ja nopeasti Edellä esitetyn nbjttllå eitdtitamme kthic
22430: sekä ikyntää että ojittaa. Laajuutensa nioittaen eduSkunnan hyväJksyttäväik:si toi-
22431: vuoksi ne eivät sovellu yiksityisten raivatta- vomuksen,
22432: viksi, ikoska näiltä puuttuu siitä edellytyk-
22433: siä. Jos valmiiksi raivatuista ja ojitetuista että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22434: alueista luovutettaisiin yksityisille maanha- toimenpiteisiin valtion omistamien
22435: kijoille 40-100 hehtaaria !kullekin edulli- laajojen Pohjois-Suomen metsäalueit-
22436: silht ~if.ftöillä, _El~~iSiin tiö~~ti joUkko ~fi. dsuttamiseksi raivauttamalla ja
22437: utl.Siä. liWtu.slt~uiksia iltaulldi.iSilll! äSumattö- hälit.kkaille maan anojille luovutta-
22438: mille seuduille ja siien parähfiettäisiirt mtdla hyväkasvuisia soita ja siinä
22439: Pohjois~SlliOOllen elinehtoja, vältyttäisiin tarkoituksessa jo ensi kesänä soori-
22440: suurista tarpeettomista ik:uljetusihenoisiå t'ttttaisi koeraivauksia.
22441: ja .parannettaisiin valtion metsätalouden
22442: tuottoa.
22443: itelsihgissä; i4 päivänä helmikuuta i947.
22444:
22445: Päiviö Behmilti.
22446: :1Iatti Yttå.
22447: Matti HeikkiJi.
22448: .Ame TuiJ.ma,
22449: lohami.es Wirtla.neli.
22450: Jwsi. Lappi4Je:fipäli.
22451: IJee Lepjä..
22452: Eero Kivelä .
22453: .Jaakko Babla.
22454: 488
22455:
22456: IX,29, - Toiv. a.l. N:o 196.
22457:
22458:
22459:
22460:
22461: Kauppi y. m.: Esityksen antamisesta maanhankintalain ja
22462: siihem, liittyvän rahoituslain muuttamisesta asutuskes-
22463: kusten olosuhteita paremmin vasta(llt)aksi.
22464:
22465: E d u s k u n n a 11 e.
22466:
22467: Maanhankintalakia ja n. s. rahoituslakia silla järjestelyillä saada lain soveltamisen
22468: valmisteltaessa ja säädettäessä kohdistet- siinä kohden joustavammaksi ja käytän-
22469: tiin päähuomio maan hankkimiseen siir- nöllisemmäksi. Mutta nämä toimenpiteet
22470: toväelle. Erityisesti pidettiin silmällä luo- ovat vain paikkailemista, joka ei saa ai-
22471: vutetulta alueelta siirtyneen maatalous- kaan dlennaista parannusta.
22472: väen asuttamista. Vaikka näiden lakien Varsinkin seuraavat etupäässä maan-
22473: koko rakenne perustuukin siihen, että hankintalain ·kohdat näyttävät tarvitse-
22474: niitä tultaisiin soveltamaan maaseutu- van muuttamista tai täydentämistä :
22475: oloissa, otettiin sanottuihin lakeihin kui- Ristiriita, joka nyt on olemassa toisaalta
22476: tenkin eräitä säämiöksiä niiden sovelta- maanhankintalain · sekä toisaalta asema-
22477: misesta asutuskeskuksissa. Asuntotonttien kaavalain ja jakolaitoksesta kaupungissa
22478: muodostaminen ei ainoastaan siirtoväelle annetun lain välillä sikäli, että maanlu-
22479: vaan myöskin sotainvaliideille ja niihin nastuslautakunnille on annettu valta
22480: verrattaville henkilöille sekä rintamamie- päättää asemakaavatoimen alaan kuulu-
22481: hille sisällytettiin näiden lakien säännök- vista asioista, olisi poistettava pysyttä-
22482: siin. Koska lait oli säädettävä suurella mällä päätös- ja täytäntöönpanovalta
22483: kiireellä, ei noita asuntotonttien muodos- näissä asioissa ·asemakaavalain ja kaupun-
22484: mista koskevia säännöksiä valmisteltaessa gin jakolain säätämien viranomaisten kä-
22485: ennätetty kiinnittää tarpeeksi huomiota sissä.
22486: asutuskeskuksissa vallitseviin erikoisoloi- Maanhankintalain 47 § :n 2 momentissa
22487: hin eikä niihin erikoisiin muotoihin, joita olevaa sanontaa ,uusien toteuttavana ole-
22488: asutuskeskuksissa saavutetun pitkäaikai- vien suunnitelmien laatimista kaupun-
22489: sen kokemuksen perusteella olisi käytet- geissa ja kauppaloissa" olisi selvennettävä
22490: tävä harjoittaessa sosiaalisesti tarkoituk- niin, että kaupunkien ja kauppalain ase-
22491: senmukaista asemakaava-, tontti- ja asun- makaavojen laajentaminen asemakaavalain
22492: topolitiikkaa. Kumpikin nyt kysymyk- ja kunkin paikkakunnan vastaisen kehi-
22493: sessä oleva laki, niin myös niitä myöhem- ty;ksen vaatimusten mukaisesti tulisi
22494: min täydentäneet asetukset sekä valtio- lailla turvatuksi.
22495: neuvoston ja maatalousministeriön pää- Teiden rakentamis- ja kunnossapito-
22496: tökset ovat sanotusta syystä jääneet kes- velvollisuus sellliisilla asuntotonteiksi jae-
22497: keneräisiksi ja kaipaavat kehittämistä. tuilla alueilla, joita asemakaavalain sään-
22498: Vaikka puheenaolevien lakien sovellut- nökset ja rakennusjärjestysten määräyk-
22499: taminen onkin jo käynnissä, näyttää ole- set tästä velvollisuudesta eivät voi kos-
22500: van välttämätöntä kehittää maanhankinta- kea, olisi järjestettävä lailla.
22501: laki sellaiseksi, että sen toteuttamisella ei P\faanhankintalain säännöksiä asuntoton-
22502: vaaranneta niitä sosiaalisia tarkoitus- tin luovuttamisesta olisi kehitettävä siten,
22503: periä, joita tällä lailla on asutuskeskuk- että kunta voisi täyttää luovutusvelvolli-
22504: sien osalta tavoiteltu. Tyydytyksellä on suutensa myös luovuttamalla asuntotont-
22505: todettava, että asutusviranomaiset, huo- teja pitkäaikaisin vuokraoikeuksin.
22506: mattuaan mihin vaikeuksiin maanhankin- Maanhankintalain säännöksiä asuntoton-
22507: talain sovelluttaminen asutuskeskuksissa tin luovuttamisesta maansaantiin oikeute-
22508: johtaa, ovat koettaneet eräilllä hallinnolli- tulle olisi, jotta voitaisiin ehkäistä kei-
22509: IX;29. -Kauppi y. m. 489
22510:
22511: nottelemista luovutettavilla tonteilla, muu- tien luovutuksella ja rakentamisella. Täl-
22512: tettava niin, että kunnat saisivat etuosto- löin voitaisiin käyttää hyväksi asutuskes-
22513: oikeuden maanhankintalain nojalla muo- ·kusten oloissa jo vakaantuneita yritys- ja
22514: dostettuun tonttiin siinä tapauksessa, että rakennusmuotoja.
22515: tontinsaaja luovuttaa tontin rakentamat- Maanhankintalain mukaan Maatalous-
22516: tomana toiselle, ja että tontinsaajana olisi seurojen Keskusliitolle sekä sen alaisille
22517: oikeus ottaa tontti haltuunsa vasta, kun maanviljelys- ja talousseuroille kuuluva
22518: hän luotettavana tavalla osoittaa voivansa rakennustoiminnan ohjaus sekä maanosto-
22519: rahoittaa rakennusyrityksensä ja täyttää ja rakennuslainojen välittäminen asunto-
22520: tonttiin liittyvän rakennusvelvollisuuden. tontin saajille olisi kaupunki- ja kauppa-
22521: Milloin on kysymys kunnan luovutettavan lakunnissa uskottava näiden kuntien vi-
22522: tontin luovuttamisesta lopullisesti omis- ranomaisille muuttamalla tässä kohden
22523: tusoikeuksin, olisi rakennusvelvollisuuden maanhankinta- ja rahoituslakia.
22524: täyttämisen tehostamiseksi tontti aluksi Tässä ffliltetyt maanhankintalain ja ra-
22525: luovutettava vuokralle, mutta tontin saa- hoituslain kehittämistä tarkoittavat toivo-
22526: jalle varattava oikeus saada tontti omak- mukset esitettiin pääasialliselta sisällöl-
22527: seen, kun rakennusvelvollisuus on täy- tään samanlaisina ylimääräisillä kaupun-
22528: tetty. kipäivillä, jotka pidettiin viime vuoden
22529: Maanhankintalain säännöksiä asunto- helmikuun 5 päivänä. Tiettävästi maata-
22530: tonteiksi luovutettavien tonttien maahin- lousministeriössä on myöskin valmistettu
22531: nan · miläräämisestä olisi täydennettävä eräitä lakiehdotuksia, joissa sanotut toi~
22532: siten, että tontin hintaan saataisiin asema- vomukset pääkohdiltaan on otettu huo-
22533: kaåvalain perusteiden muka·an lukea myös mioon. Kun asia ei kuitenkaan ole edis~
22534: katumaan korvaus sekä korvaus katujen tynyt lopulliselle lainsäädäntöasteelle,
22535: ja viemäreiden rakentamiskustannuksista näyttää meistä olevan aihetta pyytää hal-
22536: todellisten kustannusten mukaisesti las- litusta kiirehtimään asian valmistelua ja
22537: kien. Sen varalta, että tontit luovutetaan lakiehdotuksen esittämistä eduskunnalle.
22538: maansaantiin oikeutetuille omistusoikeuk- Puheenaolevien lakien tarkistaminen niiltä
22539: sin, ennenkuin katujen rakentamiskustan- kohdin, kuin ne koskevat asutuskeskuksia
22540: nukset on todettu, olisi rahoituslaissa va- ja erityisesti asutuskeskuksissa tapahtuvaa
22541: rattava mahdollisuus myöntää asuntoton- asuntotonttien luovuttamista rintamamie-
22542: tin saajalle lisää maanostolainaa katu- ja hille, näyttää nykyisenä ajiuikohtana ole-
22543: viemärikustannusten korvaamiseen. van sitäkin helpompaa, kun asutusviran~
22544: Asemakaavalain säännöksiä katujen ja omaisten on ollut pakko vallitsevan .· ra-
22545: viemäreiden rakentamiskustannusten kor- hapulan vuoksi keskeyttää rintamamiesten
22546: vaamisesta olisi tarkistettava ja tällöin omakotitoiminnan mhoittaminen ja kun
22547: inyös harkittava, voitaisiinko, niinkuin niin ollen tulee kulumaan jonkinverran
22548: kuntien taholta on ehdotettu, säätää kun- aikaa ennen kuin maanhankintalain tar-
22549: nille lakimääräinen panttioikeus tonttiin koitusperiä v·oidaan asutuskeskusissa jäl-
22550: sanottujen kustannusten korvauksen va- leen ryhtyä siltä osalta toteuttamaan.
22551: knudeksi, niin että ne tämän panttioikeu- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
22552: den turvin voitaisiin periä, kun asian- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22553: omaiset työt on suoritettu ja lopulliset vomuksen,
22554: kustannukset todettu.
22555: Laissa olisi varattava mahdollisuus maa- että hallitus kiireisesti valmistaisi
22556: twlous:väestöön ikuwlumattoman siirtoväen ja antaisi Eduskunnalle esityksen
22557: ja muuhun kuin maatalousväestöön kuu- maanhankintalain ja siihen liittyviin
22558: luvien rintamamiesten asunnon ltarpeen rahoituslain muuttamisesta asutus-
22559: tyydyttämiseen muullakin tavoin kuin keskusten oloja paremmin vastaa-
22560: omakotitonttien luontoisten asuntotont- vaksi.
22561: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
22562:
22563: Kalle Kauppi. Lassi Hiekkala.
22564: Ensio KyJtömaa. Rolf B. Berner.
22565: H. A. Kannisto. Sulo Heiniö.
22566: 62
22567: 400
22568:
22569: IX,ao. - Töiv. äl. N' :o 191'.
22570:
22571:
22572:
22573:
22574: TalviO y. Di.: Maunhankintalain muuttamisesta.
22575:
22576:
22577: E dusk u nn aiJ.:l e.
22578:
22579: ~)'kyistl asutustoimintaa lrarjoiretaah toimeentliiohsa iiil'3;päiSahsioiden varii.Ssa ön
22580: ~~ maoohankmWain pmbtciSSa. hyvin epävarina!lhi pdhjalla, varsihiilll sel.-
22581: S.iareus ma.it.risaantiin on erisis\~aiscilti maa- 1aisten maantarvitsijo-in osa!Lta, . jeillW. Oli
22582: t.MpUf!8iiTtovä.eltUi.. sekä sotain"\taliid~il~, sota- useampilienikinen perhe, j<>1~kmi köiielii:tnSä
22583: ~~ sotaorvoillia ja1 perheeliisiiiiiä rin- ja maaWou8i:cl:aimistoa. 'l'ältiaisiSsa ta;påUk"
22584: ~iehiJJlä. sissa a8mmomairien on äärimmäisen vai-
22585: Siitä. aMmlen kuin ma:anhankilllto!Wda on keassa Me:massa. Sen vuokSi on väiittäroå.-
22586:
22587: ·.
22588: käiiäntöörtJ sovreilettu, se on havaittu puut-
22589: ~ksi ~a monia ristiriitoja aiheuU.å-
22590: ~nknikintalakia soveltamalla ei
22591: :t.öntä, että; etusija myönnetään ooilie käi-
22592: kisSa tapauksissa., missä edellämainittUja. m-
22593: it
22594: kökohtia on olemassa.
22595: . ·..· ...·.· e.des siirt.Ollia.isu"!ltta pois . päivä.jii:r~es Ed~een ovat e.päoiareudenmullmise8Sa. ~
22596: ~ vaan 0t11 v011tu havaita. ikii:n käy- massa ;rooansaantiin n:ålhden vuokramieb.et.
22597: tännÖSSä tuottavan uusia siirtolaisia sitä Maaclm.nkintailain 3i § :n mukaan voidaan
22598: mukaa ikuin entisiä saadaan asutetuksi. t.iita tai :asunJi:.otontti 8JnJbaa vain sdHaiselle
22599: N~ ~tuu sen vuoksi! että suu~tiloja vuokmajalile; jonka vähintään viiSi vuObta
22600: j~ tiibm entiset työntEkijät perhei- yhtäjaJksoisesti l:uiilllitsemas11a, hänen toi-
22601: ne(m menettävät 'tyÖpaikkansa ja . toimeen- meentuloaan varten tarpeellisesta. 'vuokra-
22602: tudo:rnahd.ollisuutensa, ikoska maanhankinta- ail.ueeslta ~nainen osa otetarun, ~pakko1u.nas
22603: laki ei v~votta entistä työnantaj!Wa edes tetiaoo ~i vapaae'htoisesti ~UoVUJtetaan val-
22604: hu~timaan heidän ttoimeentulostoon. Var- tiolie !tämän il1ai:n. tarkoituksiin. .
22605: sinkin silioi:n ElJpäikoluta on ~er~ttäm .räikeä, Vuokramiehen on siis täytynyt .vähin:tiä.n
22606: lmm ttyöpailma:nsa menettänyt ei ole ma~n viisi vuotta yhtäjalksoisesti h~lita juuri
22607: saanltim oilkeutettu, niin että hänellä oll!isi s1tä vuokra~aluetta; jokia käytetään m~
22608: llrulhdolllisuus Slalada maata toimeentulonsa hanlldntalain ta.rikoittibiin, ennelllilruin hä-
22609: turvaamiseksi SlliiUom on sihloin, ikun maa neilil.ä. on maans:aantioikeus. Kuitenkin on
22610: vapa.aehtoisella kaupailla iluovut;etoon. Epä- olemassru :tapauksia;, joissa vuokramies ei ole
22611: kohta on niyöslk:in se, että mruansaantiin halli1innut juuri tätä vuokra-<aJ.uetba vil..ttä
22612: oikeuoottulkaan ei saa maata siilitä ltiJalta, vuotta, mutta on siltli e:nne:n yhtäjaksoisesti
22613: jol~ hän aib.ise~in on ltyöskenne11ily•t. viljeUylt vu~raihl:a mui:ta ailueita ihuoma;i;ta-
22614: M-aanhanikin11Wiain 25 § :n mukruan maata van kauan. Täilillaisel[ekin vuokraajaiil~e olisi
22615: omistanee11!1a siirtovä.e.iilä sekä sotai.nvali:i- myönnettävä moo.nsaanJtioiikeus, m~ussa ta-
22616: deii!il& on: yleensä etuoilreus oman tiilan paukseSSia hän menettää toimeentulonsa ja
22617: saantiin. Muilile maa:nsa;ajiHe voi malaltlalous- kärsii suuria truloudeJHisia ttawioita joutu~
22618: ministeriön asutUSI8Siainosasto vain har- s'ruan mene'ttämään maata!lousil'ltaimistonsa.
22619: voissa. tapauiksissa myöntää etusijoo erikoi- Siir:oovlien pika-asutustiloja on myö~in
22620: sen hakemuksen perusteel.ilia. Milkälli etusijaa vudrrruttu sa1Jlais:ili1e he.nkillÖ1lle, jotika eivät
22621: täJldöin ei myönnetä, työnWkijä voi mahdol- ole maansaantiin oikeutettuja. Vuokraajat
22622: lisesti myöhemmin jostain muualta saada ovat usean voodem. ajan sruanoot vuokraa-
22623: tiilan. Tänä väJliaikana hänen asemansa ei mastaan maasta toimeentulonsa. Ny;t kun
22624: ole mii!Jlään ~-avoin turvattu, vaan hänen siirtoväkeä sijoitetaan uudelleen näiilil:e
22625: IX,3o. - Tad.vio y. m. 491
22626: pika-asutustillbiJJ:le, vuo/km~jat joUJtuV'at hankint~J~ih"m, effä '»iMn1r.a~
22627: tuuliajoiLle ja hävittämään irtaimistonsa, lai'n toimee'npaM-n vuoksi työpaik-
22628: llill.ei heille myönnetä maansaantioi:keutta. kansa me'l'l!ettäneille maataloustyöläi-
22629: Tämä. oi!Jisi; he:iillle JaiDnettava, jotroa hekin sille VOR"attaisii'n maansaa'ntimahdJolli-
22630: voisivalt jatkaa clinkemoaoo·. suudet sil;tä tilalta, missä ovat työs-
22631: Edellä olevaan viitaten eihdotamme edus- kenne~~ ja muute'nki'n he~ t~
22632: kunnan päätettäväksi toivomuksen, meentulansa turvattaisii'n, ja samoin
22633: sellaisille vuokramieh~"lle, jotka ovat
22634: *ti Mllihts kiiree~t>i ry'fl,tyisi ~~t pääasiallisen t<Oimee'ntuloMct
22635: ~p{ttisiin selltt~n mu~en +>twkrommalla 1'1UU1Jta vähintäii'n kol-
22636: :fti ~sten ai~mJis~ksi fMä-li- me>n vuodern aikana.
22637: Halsingissä helmilruun 10 päivänä 1947.
22638: 492
22639:
22640: IX,s1. - Toiv. al. N :o 198.
22641:
22642:
22643:
22644:
22645: V. Eskola y. m.: Esityksen antamisesta maanhankintalain
22646: m'U/Uttamisesta niin, että köyhäinhoitolain 5 §:ssä työn-
22647: tekijälle tarkoitettu eläkeoikeus tulee turvatuksi.
22648:
22649:
22650: E d u s lk u u n :a 1l: :1. €.
22651:
22652: Maoo.han.kmtaJJain 62 § : n mukaan aiLue ni,iden vanhain ~työntelkijäin etuja, joiilila
22653: tai lkiintejgtö, joka ~uovuootaan maanJmn- köyhäinihoi.ttolain 5 § : n mulkatan on katsot-
22654: kintalaitn tarkoiltubiin, vapautuu vastaa- tava Ollevan oikeus voimaiusa mulkaista työtä
22655: liliaSta sitä :rasilttavastla eiläkeoikeudesta. vastaan saiad:a lkuolinpäiväänsä asti elatuk-
22656: Etlä:keoikeus voidaan kuit.enlkin, jos se sopi- sensa t.yö00llli1:Jaj3llttaan tai jos :niin kohituuil-
22657: vasti käy päinsä, jättää rasi'litamaan ma:an- 1iseksi halikitaan hänen rperiililJisiltään tai
22658: loovuttajalle jäävää kantatilaa taikka asu- liilkkeen tai yrityksen omistajailitJa. Miaan-
22659: tust.Ja;vkoitulksiin käytettävää, lkantatiilaksi h:an:kintalain toimeenpanossa :näyttää esiin-
22660: muodostetJtaV'aa, riittävän suurta viiljeil.'Ys- tyväru.. ltapauksia, etltä monet vanhat maa-
22661: tillaa, jolJJom viimeksi mainitussa ltlllpauk- taloustyöntekijät, jotka eivät voi ottwa vas-
22662: seesa IEiliilkeoilkeus on otettava. huomioon taan h~i!lle iain mulkaan kuu~uvaa maata,
22663: wlueen hintaa määrättäessä. Jol1le:i: eläke- menettävät si\tten jo mainitun lköyhäiruhoilto-
22664: oikeutta jäteitä rasitltamarun määrättyä ti'hm, lam 5 § :lll tak:aaman edun j~a saattavat jou-
22665: suoritetaan oikeuden ihailttijalle oikeuden tua lköyhäinhoidon varaan. Epäkohta on
22666: menetydrsestä ~aiheutuneesta vahingosta kor- kiireeltlliisesti !korjattava. Asia on kuiterucin
22667: vausta, joka makseta!an kiinteistöstä. ltai sen <la3Jtuinen, että se :ka~paa perusteelit.isen
22668: ailueesta suorilltettavasta ilitmastJus- ltai luovu- selvityksen.
22669: tushi'nmlsta, soo mukaan kuin ase.tuksehla Edeihläolewm:n vi~taten ehdotamme edus-
22670: säädetään. kunnan rpää.tettäväksi ltoivomuksen,
22671: L81in toimeoop•anoasetulksen 122 §: ssä
22672: ~n m.m., että jos eiläkeoi'keus määrä- ~et:tii hallitus kiireellisesti antaisi
22673: tään rasitta:ma:an muodostettavaa viljeil~s Eduskunnalle esityks·en maanhan-
22674: t:iilaa, miklka se määräitään muikeamaan:, on kintalain 62 § :n muuttamisesta niin,
22675: maanlunastuslautakunman arvioiltava eläke- että myös köyhäinhoitolain 5 §:ssä
22676: oikeuden pääoona~Mvo. työntekijiiUe tarkoitettu eläkeoikeus
22677: Laki sisä:ltää: siis säännöksiä kiinlteis- tulisi lain toimeenpanossa huomioon-
22678: töä rasittavan eläkeoikeuden järjeste- otetuksi.
22679: lystä. Sitävastoin ei laki turvaa lainkaan
22680: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947 ..
22681:
22682: Valfrid Eskola. Jere Juutilainen.
22683: J. F. Tolonen. K. Hakala.
22684: Walter Kuusela. Onni Peltonen.
22685: Heikki Simonen. A. K. Paasivuori.
22686: Kalle J okilien. Uuno Raatikainen.
22687: 0. Muikku. E. Pusa..
22688: Eino Raunio. Matti Lepistö.
22689: Juho Karvonen.
22690: 493
22691:
22692: IX,s2. - Toiv. al. N :o 199.
22693:
22694:
22695: Ikonen y. m. : IMÖ!yksestä vuoden 1947 tUlo- ia meno-
22696: arvioon mM4nhankintalain mukaan asutettamien keskuu-
22697: teen perustettavien koneyhtymien av-ustamiseksi.
22698:
22699: E d •UJ s k u n n a. ~ •1 e.
22700:
22701: M!ala.nh.ankintalain nojail.ila samoin kuin suurempi: sekä että yhteisten !koneiden
22702: vapaaehtoisten kauppojen lkaUJtta muodos- käyttö asutettavien keskuudessa tu[ee edel·
22703: tettujen ja pal'lhaillJhlan muodostettavien leenkin il:eviämään, ei viim~ksimainit'lllll
22704: tilojen varustaaninen tärtkeimmiililä maa- määrärahan puilbteissa voida uusia kone-
22705: taJ.ouskoneillla !heti ltillojen "WIJlmistumisen yhtymiä sanottaVIaSti t•ukea. Tämän vuoksi
22706: jälkeen on näiden tilojen. v.iJ1jelyskuntoon olisi !tarkoitusta val'lten saatava suurempi
22707: saa1ltamisen ja jatkuvrun hoidon kannailta määräraha. Tästä määrärahasta myönnet-
22708: väJI..ttämätöntä. UseHla uusien :tillojen ha:lti- täisidTIJ uusien tillojen hrultijain keskuuteen
22709: joiMa on ennestään jonkin verran maa- perustettavi]l'El kooeosuuslkunnill[e, V81pailil.e
22710: tail.ouskoneilta, mutta arvion :mukaan vähin- koneyhtymillle, yhteiseen !käyttöön koneita
22711: tään puoiLEille muodostettavista tHoista on hanlkkiville ji\Jrjestöi1le sekä lhenkillöiHe,
22712: h!ankittava uudet !koneet. Uusien :tillojen jotka omiin nimiinsä halllmkivat :koneita ja
22713: haltijoillta puuttuu ilruitell'kin va,roja :tar· sitoutuvat niitä vuokraamaan. koneita lt:ar-
22714: pooll.isten !koneiden hanktkimiseksi. Sentäh- vitsevi!lilie viljeJi:jöillile, ·koneiden hankinta-
22715: den oillisi varsinkin suurempia ja !kalliimpia avustusta. Avustuksen antaminen olisi :m.-
22716: koneita pyrittävä hookkim.aan vHjclijöiJllle joitettava vain suurimpiin ja kailiimpiin
22717: yhteisiksi. Yhteisten koneiden halllkinn:an ma;atwlouskoneisiin, kurten voima- ja puim.a-
22718: edistämistä olisi vailtion varoiUla .tuet.tava koneisiin, v~lj!B.Jllkuivaus- ja lajittelukonei-
22719: myöntämäJI[ä ltätä tarlroitusta varten perus- siiru., perunlannostokoneisii:n:, oja-auroihin
22720: tJettavilil.e maatallouskoneosuusllronni!lil.e ja j.n.'El. Täten edistettäisiin avustuksillla vain
22721: muille koneyhtymille hankirnta-avustusta. seliliaisten !koneiden ylhteishankintaa, jotika
22722: Heinäk'llun 9 päivänä 1946 hyväksymäs· ovat tarpeeN:isia ja joilta pienimpien tilojen
22723: sään Hsämenoorviossa edUStkunta varasi 3 haltijat ikanlllaJttavaisuusnwkökohdat huo-
22724: miilij. markan suuruisen määräraihan iavus- mioon ottaen eivät voi y;ksinään hankkia.
22725: tubitksi mooJooJlouskoneiden hankkimiseksi Avustuksen määrän ;tuilisi olla 40 % !konei-
22726: maMllh:amkill1tail.ain mukaan asutelttavi:lle. Sa- den iluvnlrintahinoosta, jotta siltl!ä todeiltla
22727: IniMI: vuoden m!arraslruun loppuun mennessä voitaisiin edistää koneiden hankintaJa. A vus-
22728: Olli näitä avustuksia h:allrenut 320 erilaista tulksen lellimmäismäärä Ollisi !kuitenkin rajoi-
22729: ~iru.talain mukaan asuteti;Qvien kes· tettaVJa 50,000 markkaan yhtymää kohti.
22730: kuudessa toimivaa koneyhrtymää anotun EdeLlä sanotun perusteella !kunnioittaen
22731: avustussumman tehdessä yhteensä 8,646,000 ehdotamme eduskunnan päätettävä!ksi 1toi·
22732: markkaa. Näin ()lil.en ·voitiin vain ooaiJ!le vomwksen,
22733: hahljoista myönitää aV'IlS:tusta. KuilJUvan vuo-
22734: den tullo- ja menoarvioon 0111 samaa 'tarkoi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
22735: tusta varten otetw vaiTIJ 1 miljoOll!an mar· esityksen 10,000,000. markan siirto-
22736: krun määräraha (11 Pl. XVI:21). Huo- määrärahan ottamisesta lisäyksenä
22737: mioon ottaen sen•, että maanhankintalain vuoden 1947 tUlo- ja menoarvioon
22738: mulkaan muodost1ettujen · rti[ojen lulkumäärä 'YtUIIO!nhankim:talain mukaan asutetta-
22739: on ihuomatta:V'asti kasvanut ja että !koneiden vien keskuut.een perustettavien eri-
22740: tarve 1JU'lee s'iitä syystä oiltemaan entistään luistien koneyhtymien avustamiseksi.
22741: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22742:
22743: Toivo Ikonen. Veiklro Vennamo. Helena Virkki.
22744: Eemil Luukka. Juho Paksujalka. E. Pusa.
22745: Juhani Leppälä. Valto Käkelä. Matti Pärssinen.
22746: Penna. Tervo.
22747: IX,aa. - Toiv. al. N:o 200.
22748:
22749:
22750:
22751:
22752: VirolaiD.e:a y. m. : Tuottokykyä alentavien tekijäin, huo-
22753: mioon ottamisesta eräille maanhankintalain mukaan muo-
22754: do~tetuiUe. tilfkiUe aaddtawat.J m~talO"Ust1A.aftetHft. Juqvu-
22755: fuveWoiZisuutla mäiirätNitlnä. ·
22756:
22757:
22758: E d u s k u n n a 11 e.
22759:
22760: ll~~~t~latn mqk~an jouduta11.n hu(l:qlioon :q1äärättäessii, maatllJO'qs.tuottei-
22761: muQdosta:ql~n huomattava mää:rä seUai- den luoyutusvelvollisuutta niille maa'Dhan- .
22762: si~ asuntoviljelys- ja viljelystil9ja, joilla kintalain . m'\]kaan muodostetuille tiloflle,
22763: ei, ole yhtään maatalol1Smaata tai sitä on joilla on riftt~mä.ttömästi rll.'kennuksia,
22764: hyvin vähän,. Pääosa näistä tiloista 9n ko- vähän peltoa ta~ pellot keskimä~räistä
22765: konaan rakentamattomia tai niillä on ra- heikmnmassa kasvukunnossjl. Samoin olisi
22766: k.ennll.bia ri\ttämättömästi. fl,akennusten näille tiloille r~tiv~ttav&n 1:\.Udispellon
22767: p'Q.uttt\en vuoksi joutuu viljeUjä:perhe osalta annettava luovutusvelvol&uutta
22768: useissa tapauksissa asumaan kaukana vil- määrättäessä helpoituksia, · jotta siten
22769: je11bistään, mistä johtuen n:Uden lannoi- osaltaan edistettjiisiin '\luden pellon · rai-
22770: tus ja muokkaus käy vaikeaksi. Uuden v~:qsta näille tiloille sekä helpoitettajsiln
22771: pelloil. raivaus voi rakentam~sen ohella kyUn.ien tilojen vastaanottQa ..
22772: tapa.htqa yleensä varsin hitaasti ja :rai- Edellä olev~an viitaten esitämm~ kqn-
22773: V~Ustyö tU:ott&a useissa tapa'llksissa su'lll'ia nioittavasti eduskunnan hyvjiksyttäväksi
22774: vaikeuksia. On selvää, että tällaisten vil- toivomukse:q,
22775: je~ien lwitami,nen aiheuttaa mon\!JJ sel-
22776: laisill, hankaluulmia ja vaikeu~sia, joita ei että sellaisille maanhankintalain
22777: esiinny normaaUoloissa. · mukqan m'U{)dostetuille tiloille, jottla
22778: Vielä on otettava huomio<m,, että maa:p- on riittämii,ttömästi rakenn1t-ksia,
22779: hankintalain mukaan muodostettaviin ti- väMn peltoa tp,i p~llot heikos~a
22780: loihin liitetään monissa tapau.~sissa ·kau- kasvwkunnossa, samoirr- k1,dn tällai-
22781: kana. talouskeskuksista sijainneita ja se:p sille tiloille r~ivattavan uu.dirpell!Jn
22782: yu.oksi tai m'Q.uata syystä heikkokuntoisia osalle (t.Setettavaa m.a~talO'IUit1!4ttei
22783: tiluksia, jotka eivät alkuvuosin!l. voi,nla- den luovutusvelvollisuutta miiärät-
22784: peräisestikään viljeltyinä tuota yh,tä s'Q.U- tij,ess(j, otettaisiin riitiäviissä 'mfiflrin
22785: ria satomääriä kuin normaalikasvukun- huomiQOn edellä. ~init'!l-~ t1f4'«oky-
22786: l10$.Sa nleva,t vUjelykset. kyä, alentOtv~t teMiä,f.
22787: imQ.ell~ ~:pitqt' seikat <~lisi otettava
22788:
22789: Helsin~ helmikuun 9 päivänä 1947.
22790:
22791: .Johannes VirQia.inen. .JuhaJrl, Leppälii.
22792: hho~j~ · B. Pu.IJI&. .. ,
22793: Yrjö. Hautala.. A.&po Inlrlnea.
22794: Lauri Laine. ~lwalfi~.
22795: Penna. Tervo. Erkki Pa.a.vola.inen.
22796: ~~Q Vennamo. Toivo IkoneD.
22797: 495
22798:
22799: IX,34. - Toiv. al. N:o 201.
22800:
22801:
22802:
22803:
22804: Leppälä y. m. : Toimenpiteistä väldlannoitteiden saa?Unin
22805: turvaamiseksi maanhankintalain mukaan muodoste.tt(L...
22806: v~e ~ Pol!>jois-Suomen ja muiden syrjäisempien
22807: $e1,ft'!Lj~ tila:llle~·
22808:
22809:
22810: E d u s k u n n a II e.
22811:
22812: Viime vuoden loppupuolella asetti kan- kunnossa olevia peltoja. Kun näitten ti-
22813: sanhuoltoministeriö toimikunnan valmiste- lojen saajat nyt voimassa olevien mää-
22814: lfl:m~t-~ ~hdotust~ vä~Hannoittfliden ji.J,ke- r~y~t!m- nojall!l ovat oikeutett'\ljtl täq~.än
22815: ll:J~l,.'R!I~!'li<len uusim.isf!ksi ja :qji4Q:q ~au j~do~ta aliomaan niille mäijrij.ttyjen lq.Q-
22816: :wm jjjxjest~m~seksi. Vaik~i~, täzniin tolmi~ vutusy~sikköjen alentamist11o, tulisi tä.mä.n
22817: klP.lllall tyij:p. tulo~s.ista ei tähän m!lJlJ!el!sä oi~elldenJiluka.isena pidettä,.v@. edu:q. ai-
22818: dl~ viel~ nritij,än tietpji:J. annettq. jll:~uu heuttamana hy&ty otet\lksi pQ\s silli.j., että
22819: te~~. :p.äyttää k~J.~~huoltommil!lteriq läh- vastaavasti saataisiin pelloille vähemmän
22820: tevän linjoille, jotka käytännössä merkit- väkilautoja seuraavan· vuoden tuotantoa
22821: sevät maanhankintalain mukaan tilan varten, kun oike'Qden ja kohtuuqe:q. mu-
22822: s&~neiden sekä :Pohjois- ja Itä-Suomessa kaan niille pitäisi varata suhteelliSesti
22823: si~\~e\'ien tilojen omistajien asettamista e:pe:p:unän väkilantoja kuin :parenn:p.~sa
22824: h®m~~tavasti epäoikeutettwu.:q ase!ll-aan 'kas~ku.nnot'!SIJ. oleyille ja edullisemJililla
22825: ~- jtJ, Etelii.-Suomen viJ.jElllUöihj.n näh- seu4llilla sijaitseville tiloille.
22826: deJ\. w~aJ:lllUoltoministeriö Qll nimittäin ll14t~Uä esitetyn perusteella, kun on mah~
22827: ozn~ks'!lnq.t sellaisen kannan, että väkilan- dollista, että ne alueet, ja tilat, jQitten
22828: tojen jakelu olisi kytkettävä kokonfl,islQo- kasvukuntoa pitäisi maan elintarviketuo-
22829: vutusjärjestelmään siten, että tiloille tul- tannon kohotta:rqista silmällä pitijep k~ildn
22830: t~J.i$.iill ant!\m~a:p. väkil!W-toja tiloille mää- mokomin pyrkiä run&a·am.man vä,.kil~:p~pi
22831: rättyj~ l'\}ovutusyksikk9iden suhteessa. t~sen turvin nQsta:m!lall, joutuvat jat~
22832: K1l~ luoyutus~ksikköm~ärä muunnettua kuvasti huonompalj.n ase111aan .kqin m\Jut,
22833: pelto1lclJ.ta~ria ·~ohti on Länsi- j11 Etelä- kunnioittaen ehdotamme edu$kunnap pää-
22834: Suome1l ku.nniss11 500-600 y)Jsiklröä sekä tettäväksi tolvomu:~sen,
22835: Poll.j~~- ja, ltä.-Suom~ ~opa v~ 300-
22836: 400 lll:ovutusyksikköä, tubsivat viimemai- että ltalli~ ryhtyisi kiireellis6sti
22837: nitu~ ~Jtmaan väkilautoja hehtaariilo kohti toimenpitei$i,in väkil(Jnn,oittei<J,eu j~
22838: v~in plJolet sUtä, mitä viljelijät saisivat {wel!~sa e#in'byvie'fl< epqkok#en pflis-
22839: ~telij.- ja LäJ+Si-Su.ome~a. Sama11n ase- tami$ek# Ja r#ttäv(in vif,kiltJ'4.~t
22840: m~a~ jollt'!lisivat myös~in useimmat maan- teiden saan11-in turvaqmise~~~ nl,q{.m-
22841: h~mliin~~\:q m'(l.kaan muadostuneet tilat, '1!411-Mntala.in m~ ~v.~dost~t'/4-
22842: jotka kuten tunnettua tulevat saamaan IVille sekä, Pakjais-Sti.omen ja m~U,-,•
22843: asutukseen joutuvien tilojen heikoimmassa syrjäisempien seutujen ti(QiUe.
22844: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22845:
22846: Juhani Leppä.Jä. Eemil Luukka.
22847: f4a,tti PärssiJlen. VeiJPto VeDll8oDlo.
22848: .. ~sa. .... J~es Virolainen,
22849: 496
22850:
22851: IX,a5. - Toiv. al. N :o 202.
22852:
22853:
22854:
22855:
22856: Riihinen y. m.: Eräiden luovutetulla alueella maata otnis-
22857: taneiden tai vuokraoikeudeUa hallinneiden saattamisesta
22858: asutuslainoj~n saannissa yhdenmukaiseen asemaan maan-
22859: hankintalain mukaan maansaantiin oikeutettujen kanssa.
22860:
22861:
22862: E d u s k u n n a 11 e.
22863:
22864: Helpottaakseen siirtoväen ja muiden Samoin lainaa ei myönnetä sellaiselle
22865: maanhankitalain mukaan maansaantiin ci- luovutetulla alueella maata omistaneelle,
22866: keutettujen maansaantia ja kotien jäl- joka työsuhteiden tai muiden esteiden
22867: leenrakennustoimintaa on annettu erikoi- vuoksi ei ole voinut tehdä maansaantihake-
22868: nen laki tämän asutustoiminnan rahoitta- musta maanhankintalain mukaisessa järjes-
22869: m~ pitkäaikaishlla ja heil.ppoko:rllwisilla tyksessä, mutta joka myöhemmin on tar-
22870: iainoi.hla. vinnut. asutustal'lkoitukseen mainitun lai-
22871: Rahoitusta koskevan lain 1 § : ssä mää- nan.
22872: rätään: Kun on katsottava, että luovutetulla
22873: ,Maanhankintalain mukaan maansaan- alueella maata omistaneet tai vuokraoikeu-
22874: tiin oikeutetulle henkilölle, joka on hank- della maata hallinneet olisi saatettava val-
22875: kinut tai jolle valtion toimesta on hankittu tion myöntämien asutuslainojen saannissa
22876: maata, voidaan valtion varoista myöntää Y'hdenmukaiseen asemaan, niin edellä ole-
22877: lainaa sen mukaan kuin tässä laissa sää- vaan viitaten esitämme eduskunnan hyväk-
22878: detään." syttävälksi toivomuksen,
22879: Käytännössä on osoittautunut, että
22880: eräissä tapauksissa siirtolainen, jolla luo- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22881: vutetulla alueella on ollut oma viljelys- siin nykyisen asutustoiminnan ra-
22882: maa tai asuntotontti, ei ole saanut edellä hoittamiseksi annettujen lakien
22883: mainitun lain mukaista lainaa. Sen joh- muutta;miseksi siten, että luovute-
22884: dosta, että valtio pidättää maanhankinta- tulla alueella maata omistaneet tai
22885: lain mukaan maata saaneilta siirtolaisilta vuokraoikeudella hallinneet olisivat
22886: 80% heille maksettavasta korvauksesta ja siitä riippumatfu., että ovat luopu-
22887: kun maanhankinta valtion toimesta on vii- neet oikeudestaan valtion toimesta
22888: pynyt, niin osa siirtolaisista on valtiokont- järjestettyyn maansaantiin tai että
22889: torille ilmoittanut luopuvansa oikeudestaan he eivät ole maanhankintalain mää-
22890: saada valtion toimesta maata ja ovat ryh- räämänä aikana maata anoneet, oi-
22891: tyneet oma-aloitteiseen maanhankintaan. keutettuja saamaan maanhankitalain
22892: Näissä tapauksissa katsotaan siirtolaisen mukaista asutuslainaa.
22893: menettäneen oikeuteillSa maanhankinttrula.in
22894: mukaisen lainan saantiin.
22895: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22896:
22897: Vilhelm Riihinen. W. Metsäranta. Juho Kuittinen. Sulo Muuri.
22898: Juho Pyy. Elsa Karppinen. Eino Tainio. Yrjö A. Manninen.
22899: Eino Roine. Yrjö Welling. Hugo Manninen. Juho Niukkanen.
22900: Toivo I. Sormunen. Esa Hietanen. Juho Bukari. E. Pusa.
22901: Lauri Myllymäki.
22902: 497
22903:
22904: IX,a6. - Toiv. al. N :o 203.
22905:
22906:
22907:
22908:
22909: Pyy y. m.: LeimamerovapOIUden Ulottamisesta vapaaehtoi-
22910: siin kiinteistökauppoihin, joita maanhankintalain mu-
22911: kaan maansaantiin oikeutetut henkilöt ovat tehneet
22912: maansaantioikeudestaan luovuttuaan.
22913:
22914:
22915: E d u s k u n n a [ I e.
22916:
22917: Toukokuun 5 paavana 1945 nman vtapa:a- m811Jtla viral·lisesti menettänyt maansaanti-
22918: ehtoisen h:ank!killlisen järjestelystä annetun oikeuttwan. Ma.amh:andrintaiLaki edelJyttää
22919: ~ain (397/45) 14 § :n mukaan on maan- roaillrissa trupauksissa, että se, joka on va-
22920: hamlkintailain nojailila maansa:a:Thtiin oikeu- paaehtoisin iJmupo:in. ihankkinut itsell1een
22921: t~ttujen ihankkiessa mwata vapaaehtoisin maata, menelttää oikeutensa saada maata
22922: kaupoin ka111ppaikirja ja velia;ksi jääneestä paikkol.Uillastustietä eli toisin sanoen roaan-
22923: lkauppa;hinnasta annettu veilkaJkirja 'lain- saantioi:keutelll.Sa. Puiheena 01levaan leima-
22924: huuda.tusta ja lkiin:nåtystä haettlaessa leima- Vffi'IO~I:llpauteen nähden pitäisi näin oolen
22925: verosta wpaa. l\jun maanhankintalain .täy- olJla ythdentekevää,1 ,teaJ.dään:kö rm:aansaanti-
22926: täntöön,rpano on ohlut odowttua hita:ampaa oilreudesta i!JuQpumista ikosikeva ihnoitrus en-
22927: on osta m3)13nsaantiin. oiikeutetusta siirto- nen tai jäilkeen kauppakirjan teon.
22928: väestä luopunut maaillJSaantioikeudestaan Edellä olevan nojalla krmnioi,tltaen 'ehdo-
22929: saadaJksee'n sitoo käyttöönsä rtoisen ko:r:vaus- :tramme eduskunnan päätettäväksi ,toivomuk-
22930: ·lain mukaisen ikorvauksensa ja voidakseen sen,
22931: täimän korvaulkse:nsa !turvin hankkiJa itseil- ettlä hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
22932: lleen maata vapruaehtoisin :kaupoin. Kun toimenp-iteisiin maan vapaaehtoisen
22933: aftussa mainittu laki puhuu vain maansaan- hankkimisen järjestelystä 5 päivänä
22934: tiin oi:keutetun verovapaudest1a, on siitä t()>)J)c.okuwta 1945 annetun lain
22935: oil!lut seurauksooa, ettei vastaavaa [eima- ( 397145) 14 § :n muuttamiseksi siten,
22936: verov:apautta ole myönnetty niissä vapaa- että sanotussa pykälässä säädetty
22937: ehtoisiss•a kiinteistökaupoissa, jotka ailun- leimaverovapaus koskisi myöskin
22938: perin maansaantiin oiimutettu henklliö on niitä vapaaehtoisia kiinteistökaup-
22939: tehnyt vasta mwansaanrtioikeudestaan ~uo poja, jO!it:a alunperin maanhankinta-
22940: pu:rillsem.sa jä;lkeoo. Täl~aiset kaupa,t oV!at l4in mukaan maansaantiin oikeutetut
22941: k:äsityks•emrrne mukaan täysin v;errattavissa henkilöt ovat tehneet maansaanti-
22942: nidhin vapaaehtoisi:in kauppoilhin, joita IOikeudestaan luovuttuaan.
22943: ma;ansaanrtiin oi:keutettu hen:ki,lö tekee o1e-
22944: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22945:
22946: Juho Pyy. A. K. Paasivuori.
22947:
22948:
22949:
22950:
22951: 63
22952: 498
22953:
22954: IX,37. - Toiv. al. N:o 204.
22955:
22956:
22957:
22958:
22959: Pyy y. m.: Leimaverovapauden ulottamisesta eräisiin maan-
22960: hankinnan yhteydessä tapahtuviin rakennusten luovu-
22961: tuksiin.
22962:
22963:
22964: E d u s k u n n a ll e.
22965:
22966: Toukokuun 5 päivänä 1945 vapaaehtoi- kennusten hinta voi voi olla varsin huomat-
22967: sen hankkimisen järjestelystä annetun lain tava osa koko tilan arvosta, mutta lain
22968: (397/45') 14 §:n mukaan on maanhankin- mukaan rakennusten luovutus ei ole vapau-
22969: talain nojalla maansaantiin oikeutettujen tettu leimaverosta samalla tavalla kuin
22970: hank!kiessa maata vapaaehtoisin kaupoin vapaaehtoinen tilojen luovutus. Tämä on
22971: kauppakirja ja v,elaksi jääneestä kaupp.ahin- ilmeinen epäkohta, koska vuokrauksen yh-
22972: nasta 'anne1Jtu vellkallörja lainhuudatusta ja teydessä tapahtuva rakennusten myynti
22973: kiinnitystä haettaessa leima\"erosta vapaa. maansaajalle on täysin verrattavissa koko
22974: Samana päivänä annetun maanhankintalain tilan myyntiin etenkin, kun vuokrauksen
22975: (396/45) 67 § :n 4 momentin mukaan seuraukset ovat maanhankintalain mukaan
22976: maansaaja voi käyttää maansaantioikeu- kummassakin tapauksessa samat.
22977: tensa myöskin siten, että hän vuokraa Edellä olevan nojalla kunnioittaen esi-
22978: maata kohtuullisilla ja maanlunastuslauta- tämme eduskunnan päätet1iäväksi toivo-
22979: kunnan hyväksymillä ehdoilla vähintään muksen,
22980: 25 vuoden ajaksi.
22981: Maanhankintalakia toimeenpantaessa on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22982: todettu, että maansaajat useissa tapauk- toimenpiteisiin maan vapaaehtoisen
22983: sissa ovat tehneet maanluovuttajan kanssa hankkimisen järjestelystä 5 päivänä
22984: vuokrasopimuksia pyrkimättä hankkimaan toukokuuta 1945 annetun lain
22985: maata omakseen. Tavallisimpia tapauksia (397/45) 14 §:n muuttamiseksi si-
22986: ovat ne, joissa maanluovuttajat vuokraavat ten, että maanhankintalain 67 § :n
22987: luovutettavaksi tulevasta maasta ne alueet, 4 momentin edellyttämän vuokrauk-
22988: joilla on rakennuksia ja jättävät muun sen yhteydessä myytyjen rakennus-
22989: osan joko p111kkolunastustietä käytettäväksi ten luovutuskirja sekä velaksi jää-
22990: maanhankintalain edellyttämiin tarkoituk- neestä kauppahinnasta annettu vel-
22991: siin tai myyvät sen vapaaehtoisin kaupoin kakirja olisivat vuokraoikeuden siir-
22992: maansaajille. Maata vuokrattaessa vuokra- toa ilmoitettaessa ja kiinnitystä kaet-
22993: mies useimmissa tapauksissa ostaa itselleen taessa leima;vet·osta vwpaat.
22994: vuokra-alueella olevat rakennukset. Ra-
22995: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
22996:
22997: Juho Pyy. A. K. Paasivuori.
22998: Aapo Inkinen. Elli Nurminen.
22999: 499
23000:
23001: IX,3s. - Toiv. al. N:o 205.
23002:
23003:
23004:
23005:
23006: Pyy y. m.: Toimenpiteistä maanha,nkintalain 25 §: ssä sää-
23007: detyn etuoike1Mjärjestyksen ulottamisesta koskemaan
23008: myös asuntotiloja ja asuntotontteja.
23009:
23010:
23011: E d u s k u n n a 11 e.
23012:
23013: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun tontin 1525, tontinsaantioikeudestaan on
23014: maanhankintalain 25 § :n mukaan etuoi- luopunut 1199 anojaa ja hallintasopimus
23015: keus viljelys-, asuntoviljelys- tai kalastus- on kieltäydytty tekemästä 325 tapauk-
23016: tilan saantiin on yleensä siirtoväellä. Etu- sessa. Näin ollen on tontteja saamatta
23017: oikeusjärjestys ei koske asuntotiloja eikä anojista vielä 2553. Ottaen huomi,oon, että
23018: asuntotontteja. Muun muassa tästä syystä välirauhanteosta on kulunut jo kaksi ja
23019: luovutetun alueen asutuskeskuksista siir- puoli vuotta, olisi asutuskeskusten siirto-
23020: tynyt väestö on joutunut vaikeuksiin väen tonttiasia saatava kiireellisesti rat-
23021: asuntojen hankinnassaan. Kun asutuskes- kaistuksi. Tämä kävisi käsityksemme mu-
23022: kusten siirtoväelle ei ole valtiovallan toi- kaan parhaiten päinsä siten, että maan-
23023: mesta voitu osoittaa uutta sijoitusaluetta, hankintalain 25 § :ssä säädetty etuoikeus-
23024: kuten maataloussiirtoväelle, olisi kohtuul- järjestys laajennettaisiin kos·kemaan myös-
23025: lista edistää tämän siirtoväen omatoimisia kin asuintiloja ja asuntotontteja.
23026: pyrkimyksiä lopulliseen sijoittumiseen Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
23027: Suomen nykyisellä alueella. Asuntotilojen dotamme eduskunnan päätettäväk'si toivo-
23028: ja -tonttien myöntämisellä edistettäisiin muksen,
23029: samalla omakotirakennustoimintaa ja hel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23030: -potettaisiin koko maassa vallitsevaa anka- toimenpiteisiin 5 päivänä toukokuuta
23031: caa asuntopulaa. Asutuskeskusten siirto- 1945 annetun maanhankintalain
23032: väki on anonut asuntotontteja yhteensä (396/45) 25 §:n muuttamiseksi si-
23033: 6736 tapauksessa. Asukas on tontille ni- ten, että siinä päätetty etuoikeusjär-
23034: metty 1134 tapauksessa, vapaaehtoisin jestys tulisi koskemaan myöskin
23035: kaupoin on anojista hankkinut itselleen asuntotiloja ja asuntotontteja.
23036: Helsingissä 15 päi,vänä helmikuuta 1947.
23037:
23038: Juho Pyy. Erkki Paavolainen.
23039: Elli Nurminen. Aapo Inkinen.
23040: A. K. Paasivuori.
23041: 1)00
23042:
23043: IX,39. - Toiv. al. N :o 206.
23044:
23045:
23046:
23047: Koukkari y. m.: Vuoden 1936 asutuslain toimeenpanemi-
23048: sesta.
23049:
23050: E·dus<kunnalle.
23051: Maaseutuväestön joukossa on suuri määrä Toisaalta on joukko sellaisia vuoden 11936
23052: sellaisia henkilöitä, jotka vuoden 1936 asu- asutuslain tai sitä edeltäneen vuoden 1922
23053: tuslain mukaan ovat maan saantiin oikeu- asutuslain taikka vuokra-alueiden lunasta-
23054: tettuja, vairoka he eivät voi saada maata mislakien mukaisia maan saajia, jotka tosin
23055: 5/5 1945 annetun maalllhankintalain mu- ovat ehtineet saada itselleen maata sanottu-
23056: kaan. Tässä tarkoitetut henkilöt ovat usein jen lakien mukaan, mutta jotka ovat saa-
23057: suuremmassa määrässä oman maan tar- neet huomattavasti heikommat edut kuin
23058: peessa kuin ne, joille maall!hankintalain mitä maanhankintalain mukaan maan saan-
23059: mukaan siirtolaisten lisä:ksi voidaan maata tiin oikeutetut henkilöt saavat. Tämä kos-
23060: antaa sillä he ovat niitä, joiden asutta- kee sekä lainan saantia että sen ja kauppa-
23061: mista normaaliaikanakin täytyy pitää asu- hinnan maksussa myönnettäviä helpotuksia,
23062: tustoiminnan kannalta tarkoituksenmukai- erinäisiä palkkioita j. n. e. Kun nämä van-
23063: sena. Heidän henkilökohtaiset ominaisuu- hemmat maan saajat usein ovat samanlai-
23064: tensa ja heidän olosuhteensa oikeuttaisivat sessa asemassa kuin maall!hankintalain mu-
23065: heidät usein ensi tilalle asutettavien hen- kaisetkin maan saajat ja lainsäädännön
23066: kilöiden joukkoon, mistä he nj'it ova:t jää- muuttumisesta tulevat edut näin ollen olisi
23067: neet kokonaan sivuun yksinomaan siitä myös heidän saatava hyväkseen, olisi heille
23068: syystä, että he eivät ole varsinaisina rinta- järjestettävä samat edut, kuin maall!han-
23069: masotilaina osallistuneet viime sotiimme. kintalain mukaisille maan saajille.
23070: Erikoisesti tämä koskee niitä vuoden 1936 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23071: asutuslain mukaan maan saantiin oikeutet- eduSikunnan pääitettäväksi toivomurosen,
23072: tuja, jotka jo olivat tehneet hakemuksensa
23073: sanotun lain mukaan. Useissa tapauksissa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23074: oli heille jo tilatkin suunniteltu ja toimi- tarpeellisiin toimenpiteisiin vuoden
23075: tukset olivat vireillä, mutta maanihankinta- 1936 asutuslain mukaisten toimitus-
23076: lain toimeenpano keskeytti 'kuitenkin hei- ten suorittamiseksi ja keskeneräisten
23077: dän maan saantinsa. Varsinkin on tällaisia loppuunsaattamiseksi erikoisesti Poh-
23078: henkilöitä paljon Pohjois-Suomessa. Poh- jois-Suomessa ja täten samojen etu-
23079: jois-Suomessa ei edes maan puute tai mit- jen antamiseksi muiden asutuslakien
23080: kään muutkaan tekijät voi estää asutustoi- tai vuokra-alueiden lunastamislakien
23081: minnan jatkamista myös vuoden 1936 asu- mukaan maata saaneille kuin mitä
23082: tuslain mukaan maan saantiin oikeutettujen maanhankintalaki myöntää sen mu-
23083: henkilöiden maan saannin järjestämiseksi. kaisille maan saajille.
23084: Pohjois-Suomessa onkin useita toimituksia
23085: vireillä, mutta toistaiseksi keskeytettyinä.
23086: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
23087:
23088: Antti A. Koukkari. J. Koivisto. Aapo Inkinen.
23089: Juhani Leppälä. Kustaa Tiitu. Juho Niukkanen.
23090: Kalle Kirra. Samuli Simula. Eino Laitinen.
23091: Heikki Soininen. Lauri Riikonen. Matti Pärssinen.
23092: J. E. Pilppula. Heikki Vehkaoja. A. Brander.
23093: Lauri Murtomaa. Kusti Eskola. Aino Luostarinen.
23094: Elias Tukia. S. Salo. L. 0. Hirvensalo.
23095: Anselm Alestalo. Eemil Pääkkönen. Yrjö Hautala.
23096: M. 0. Lahtela. Albin Asikainen. Markus Niskala.
23097: Erkki Koivisto.
23098: 501
23099:
23100: IX,4o. - Toiv. al. N :o 207.
23101:
23102:
23103:
23104:
23105: Simonen y. m.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen laajojen
23106: viljelyskelpoisten alueiden viljelykseen saattamiseksi kan-
23107: santaloudellisesti edullisimmalla tavalla.
23108:
23109:
23110: E d u s k u n n a ll e.
23111:
23112: Oulun ja Lapin lääneissä on satojatuhan- rehua ei työmaille ole saatu riittävästi,
23113: sia hehtaareja raivaamattomia alueita. mikä onkin luonnollista, kun rehu on tuo-
23114: Näiden alueiden hyväksikäyttöön on viime tava sinne kaukaa maamme muista osista.
23115: aikoina alettu kiinnittää entistä enemmän Lisärksi vaikuttaa säännölliseen suorituk-
23116: huomiota. Kun niissä tutkimuksissa, joita seen se, että ajomiehet ovat suurimmalta
23117: näiden alueiden viljelyskelpoisuudesta on osalta pienviljelijöitä, joiden saapuminen
23118: suoritettu, on todettu, että suurin osa niistä syksyisin ajotöihin riippuu siitä, kuinka
23119: on viljelyskelpoista, herää kuin itsestään suotuisa syksy on ollut maataloustöille ja
23120: kysymys, millä tavalla nämä alueet olisi miten nopeasti ne siis on saatu syystöiden
23121: helpoimmin ja kansantaloudellisesti edulli- osalta loppuunsuoritetuiksi. Pyrittäessä siis
23122: simmin raivattavissa ja viljeltävissä. On koko kansantaloudenemme niin tärkeitten
23123: tietenkin luonnollista, että osa niistä tul- kuin metsätöitten kulloinkin määrättyjen
23124: laan edelleenkin käyttämään entiseen ta- tavoitteiden edellyttämään suunnitelman-
23125: paan asutustoimintaan, mutta koska maan- mukaiseen suoritukseen olisi päästävä sii-
23126: hankintalain mukaan näille alueille ei hen, että metsätöihin olisi käytettävissä
23127: voida, muutoin kuin vapaaehtoisesti, sijoit- suurin piirtein vakinainen tiedossa oleva
23128: taa esim. karjalaista siirtoväkeä, jää sitten- työvoima. Jotta tähän taas päästäisiin,
23129: kin suuria alueita, joiden hyväksikäytölle edellyttää se suunnitelmallisia järjestelyjä
23130: olisi löydettävä oloihin soveltuvat ja kan- metsätöitä suorittavien työntekijöitten ta-
23131: santaloudellisesti parhaat muodot. loudellisen ja sosiaalisen turvallisuuden
23132: Ou!lun ja Lapin llä!äneissä, suurin piirtein hyväksi. Kaikki nämä seikat sivuavat hy-
23133: samoilla alueilla, missä edellämainitut vil- vin läheisesti kysymystä Pohjois-Suomen
23134: jelyskelpoiset alueetkin sijaitsevat, on li- laajojen viljelyskelpoisten alueiden hyväk-
23135: säksi laajoja metsäalueita, joilla vuosittain sikäytöstä.
23136: suoritetaan suuressa laajuudessa metsä- Ruotsissa on jo pitemmän aikaa harkittu
23137: töitä. Jo yksin valtio omistaa näillä keinoja, joilla metsätöihin voitaisiin sitoa
23138: alueilla huomattavan laajat metsäalueet, vakinainen työvoima. Parhaillaan siellä
23139: joiden vuotuiset haldmu- ja hoitotyöt sito- pyritään toteuttamaan erästä suunnitel-
23140: vat näihin metsiin suuret määrät työvoi- maa, joka rakenteiltaan on pääpiirteissään
23141: maa. Tähän asti ovat nämä työt kuiten- seuraava: Metsäalueille perustetaan n.s.
23142: kin olleet n. s. kaus]luontoisia, mistä joh- metsätyökyliä, joissa metsätöissä käyvä työ-
23143: tuen niissä on esiintynyt monia vaikeuk- väiki asuu, joissa tällä väestöllä on omat
23144: sia, joista ovat kärsineet sekä työnantajat koulunsa, saunansa, pesulansa, kauppansa,
23145: että työntekijät. Toisinaan on työvoimaa yhteiset kokoushuoneensa j. n. e. ja jotka siis
23146: tarjolla liian paljon, toisinaan liian vähän. ovat tavallisia kyläyhdyskuntia. Näistä
23147: Tänä talvena:kin uhkaa työtavoitteet jäädä kuljetetaan väki joko linja-autoilla tai
23148: saavuttamatta siitä syystä, että hakkuumie- muutoin työpaikoille ja takaisin. Näin py-
23149: hiä ei ole saatu riittävän ajoissa ja riittä- ritään vapautumaan siitä, meidänkin met-
23150: västi työmaille. Ajotavoitteisiin vaikuttaa sätöillemme ominaisesta seikasta, että met-
23151: taas usein se, että hevosten tarvitsemaa sätyöläisten olisi työtään suorittaakseen
23152: 502 IX,4o. - Pohjois-Suomen viljely!l'kelpoiset alueet.
23153:
23154: eristäydytJtävä kuulreusimääriksi perheis- jestely toisi turvallisuutta juuri työnteki-
23155: tään ja asuttava metsäkämpillä. Ruotsa- jöille ja poistaisi nyt niin kiusallisen liik-
23156: laiseen suunnitelmaan kuuluu lisäksi eril- kuvaisuuden työmailla ja kuluttavat toi-
23157: listen metsätorppien hävittäminen ja pie- mettomat ,luppoajat" työntekijöiltä.
23158: nien, hajallaam olevien tilojen yhdistämi- Köyhällä maallamme ei ole varaa pitää
23159: nen suuremmiksi. Tällaisia kyläyhdyskun- tuottamattomina niin suuria viljelyskelpoi-
23160: tia perustettaisiin eri suuruisia riippuen siksi todettuja alueita ikuin mistä edellä
23161: kunkin alueen jatkuvista työmahdollisuuk- on ·kysymys, vaan olisi niiden raivaamiseen
23162: -sista. Näin pyritään toisaalta turvaamaan mitä pikimmin käytävä käsiksi. Kun niiden
23163: suunnitelmanmukainen töiden suoritus ja raivaamiseen ja hyväksikäyttöön liittyy,
23164: toisaalta takaamaan työväestölle sellaiset kuten edelläkin jo tuli esille, varsin monia
23165: olosuhteet, jotka vastaavat muiden alojen toisiinsa läheisesti kytkeytyviä kysymyk-
23166: työntekijäin olosuhteita sekä ympärivuoti- siä, olisi näiden alueiden hyväksikäyttöön
23167: nen työsuhde. ryhdyttäessä hyvin tarkkaan selvitettävä
23168: Vaikka edellä esitetty ruotsalainen suun- ne muodot, joi:ta noudattaen saavutettai-
23169: nitelma ei kaikilta kohdiltaan sovellukaan siin kansantaloudellisesti paras mahdollinen
23170: meillä käytettäväksi - niinpä siellä pyri- tulos. Siksi hallituksen olisi otettava asia
23171: Itään met&iltyäläiset irrottamaan ik.Oikonaan koko laajuudessaan selvitettäväksi, jotta
23172: maataloudesta - niin pääkohdiltaan siinä löydettäisiin kestävä yhtenäinen linja, mitä
23173: olisi meidänkin· oloihin kelpaavaa. Niinpä voitaisiin sitten koko kansantaloutemme
23174: voitaisiin yhteisiä metsätyökyliä ajatella voimalla ryhtyä toteuttamaan. Edellä
23175: myöskin meillä jolloin joko valtio yksinään, olemme esitelleet yhtä, mielestämme huo-
23176: valtio ja kunnat tai valtioenemmistöiset mionarvoista ajatusta.
23177: osakeyhtiöt ryhtyisivät perustamaan ko- Kaiken edelläsanotun perusteella kun-
23178: neellisesti raivattavia suuria rehutiloja, nioittaen ehdOitamme eduskunnan päätet-
23179: joilla tuotettaisiin rehu koko Pohjois-Suo- täväksi toivomuksen,
23180: men metsätyömaiden tarpeiksi ja joiden
23181: ympärille rakentuisi Ruotsin mallinmukai- e~tä luillitus sdmityttäisi koko sen
23182: set metsätyökylät. Jos tällaisia tiloja nii- laajuudessa kysymyksen, mttlä ta-
23183: hin liittyvine kyläyhteiskuntineen perus- valla Pohjois-Suomen laajat vilje-
23184: tettaisiin eri puolille Pohjois-Suomea ja lyskelpoiset alueet olisi kansantalou-
23185: työvoima niihin sijoitettaisiin laskettujen dellisesti edullisimmin saatettavissa
23186: tarpeitten mukaisesti, saavutettaisiin sillä viljelykselle ja selvityksen saatuaan
23187: se etu, että suunnitellut tavoitteet voitai- antaisi asiasta esityksen Eduskun-
23188: siin aina saavuttaa samalla kuin tämä jär- nalle.
23189: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
23190:
23191: Heikki Simonen. Samuli Tervo.
23192: Aino Malkamäki Juho Karvonen.
23193: H. S. Pesonen. Kauko Andersson.
23194: Isak Penttala. Martta Salmela-Järvinen.
23195: Juho Pyy. Uuno Rraatikainen.
23196: Edvard Pesonen. J. F. Tolonen.
23197: Alpo Lumme. T. Bryggari.
23198: Jere Juutilainen. Valfrid Eskola.
23199: Väinö Leskinen. Valto Käkelä.
23200: Aino Lehtokoski. Matti Lepistö.
23201: 503
23202:
23203: IX,41. - Toiv. al. N :o 208.
23204:
23205:
23206:
23207:
23208: Lahtela y. m.: Pohjois-Suomessa valtion maille perustet-
23209: tavien asutustilojen luovutusehtojen helpottamisesta.
23210:
23211:
23212: E d u s kun n a ll e.
23213:
23214: Voimassa olevan asutuslain mukaan voi- sia ennen sellaisella edellytyksellä, että he
23215: daan Pohjois-Suomessa valtion metsämaille täytettyään koeasukassopimuksen edellyt-
23216: perustetuille tiloille antaa maapohja ja tämät velvollisuutensa, saavat sopimuk-
23217: arvopuita pienempi puusto ilmaiseksi. sessa olevan määräajan kuluttua ostaa ti-
23218: Tätä lainsäätäjän. omaksumaa edellytystä lan itselleen, olkoonkin että tilat on katsot-
23219: ei kuitenkaan ole tiloja muodostettaessa tava valtiolle kuuluvan niin kauan kuin
23220: toteutettu, vaan ovat asutustoimikunnat ne on kauppakirjalla koeasukkaalle luo-
23221: arvioineet ja asettaneet niille huomattavan vutettu, ei voida pitää oikeuden ja koh-
23222: korkean lunMtnshinnan jopa eräissä ta- tuuden mukaisena vaikka mainitunlaisen
23223: pauksissa kohtuuttoman korkeankin. Täl- menettelyn estämiseksi ei laissa olisikaan
23224: ·laiseenkaan asutustoimikun1tien ;työhön ei selvää säännöstä olemassa. Tällaisten pui-
23225: ole metsähallitus ollut tyytyväinen, vaan den h·akkau!k.sesta saadult rahat olisilkin il-
23226: on miltei järjestelmällisesti vaatinut hin- man muulta luet1tava tilain Juovutushinnan
23227: toja korotettavaksi. Kaiken tämän lisäksi Jyhennykseksi. Koeasuikikaita vahingoitta-
23228: on vielä tehty niinkin, että sellaisten asu- vana on myöskin pidettävä sitä, ettei
23229: tusalueiden metsistä, joista asutustoimi- heille ole asumiaan tiloja antamalla kaup-
23230: kunnat ovat valtiolle kuuluvat arvopuut pakirjalla luovutettu heti koeasukasvuo-
23231: ja tilain rakentamiseen tarvittavat raken- sien kuluttua niissäkään tapauksissa, joissa
23232: nuspuut leimanneet ja joihin tiloihin on jo koeasukas sota-ajasta huolimatta on täyt-
23233: koeasukkaat otettu sillä edellytyksellä, tänyt velvollisuutensa, vaan on kauppakir-
23234: että he saavat koeasukassopimuksissa jan antoa viivytetty vuosikausia ja nyt
23235: määrättyjen vuosien kuluttua ostaa tilat kun rahanarvo on laskenut on tilojen
23236: itselleen ovat paikalliset metsähallituk- luovutushinnat nostettu eräissä tapauk-
23237: sen edustajat vuosien kuluttua selittäneet sissa moninkertaiseksi siitä mitä asutus-
23238: asutustoimikunnan menetelleen niin vir- toimikunnat ovat aikanaan ehdottaneet, ja
23239: heellisesti, että valtiolle kuuluvia arvopuita vieläkin enemmän vahingollinen on hinto-
23240: on jätetty leimaamatta ja toimittaneet jen ostamirnen niihin nähden, joiden met-
23241: uuden leimauksen. Tällaisessa useiden sistä edelläkerrotuin tavoin koeasutusai-
23242: vuosien kuluttua toimeenpannussa uudessa kana on puita otettu.. Tällainen hintojen
23243: leimauksessa eräällä suurella asutusalu- nostaminen ei ole puolustettavissa millään
23244: eella leimattiin yli 3,000 puuta ja myytiin perusteella niihinkään tiloihin nähden, joi-
23245: valtion hyväksi. Jokainen ajatteleva ih- hin on valtion toimesta raivattu peltoa
23246: minen kuitenkin tietää hyvin, että jos uusi ja rakennettu rakennuksia koska se ai-
23247: leimaus toimeenpannaan vuosien kuluttua heutuu yksinomaan siitä, ettei kauppakir-
23248: löytyy aina määrämitan täyttäviä puita joja ole annettu siUoin kun ne olisi pitä-
23249: niin kauan kuin metsässä on kasvavia •nyt antaa.
23250: puita. Mainitunlaista asutustil·ojen met- Kun lainsäätäjän tarkoituksena on ollut,
23251: sien puhdistamista sellaisten tilojen met- että Pohjois-Suomessa voidaan valtion
23252: sistä, joihin koeasukkaat on otettu vuo- metsämaita asuttaa ilman luovutushintaa
23253: 504 IX,41. - Asutustilat.
23254:
23255: asettamattakin olisi sitä pitänyt soveltaa että hollitw; ryhtyisi kiireellisii?l
23256: ainakin koko Lapin läänin alueella ja sii- toimenpiteisiin Lapin Wiinissä ja sii-
23257: hen verrattavissa osassa Oulun lääniä, ja hen v,errat!tavissa osissa Oulun lääniä
23258: kun Karjalan siirtoväkeäkin on kehoitettu asutuslain edellyttämässä järjestyk-
23259: siirtymään Pohjois-Suomeen lupaamalla sessä valtion metsärrtlU?le P'M·uste:ttu-
23260: heille ilmaiseksi valtion maata ja Pohjois- jelfl, tilojen maapohjaa ja arvopuita
23261: Suomella tällöin on tarkoitettu Oulun lää- pienempää metsää vastaavan kauppa-
23262: nin keskiosaa, niin ei ole kohtuullista eikä hinnan poistamiseksi sekä valtion toi-
23263: oikeudenmukaista, että silloin kun paikal- mesta tiloille raivatun pell;olfl, raivaus-
23264: lisen väestön asuttaminen on kysymyk- kustannusten ja rakelfl,nettujen raken-
23265: aessä paljon pohjoisemmaksi asetetaan kor- nus~ hinnan alentamtiseksi siih,en
23266: kea lunastushinta ja sitä vielä korotetaan määrään, mikä niillä katsotaan oUeen
23267: moninkertaiseksi, kuten on tapahtunut. elfl,nen talvisotaa ja että sellaisiin ti-
23268: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen lOihin näMen, j.M'ZZe ei ole ~nettu
23269: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi kaupakirjaa annet~ se edellä esitet-
23270: toivomuksen, tyjen perusteiden mukaisella hinnalla.
23271: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
23272:
23273: M. 0. Lahtela. Antti A. Koukkari.
23274: Martti Miettunen. Erkki Koivisto.
23275: Markus Niskala. Eemil Pääkkönen.
23276: Eemil Luukka.
23277: 505
23278:
23279: IX,42. - Toiv. al. N :o 209.
23280:
23281:
23282:
23283:
23284: Tainio y. m.: Eräiden asutustilojen lunastusehtojen helpot-
23285: tamisesta.
23286:
23287:
23288: E d u s k u n n a II e.
23289:
23290: Valtion metsitmaita asutettaessa muodos- sekwantumisessa jät1täneet tilan lunastamis-
23291: tettiin varsinkin Pohjois-Suomeen lukuisia oikeustoimenpiteet suorittamatta. Tällai-
23292: asutustiloja, joita asutettaessa on erikois- sesta on ollut seurauksena, e>ttä useiden asu-
23293: säännöksiin perustuen käytetty n. s. koe- tustilojen koeviljelysaika on pitkittynyt
23294: viljelijämuotoa. Koeviljelijäksi hyväksytty huomattavasti yli sopimuksen määrääiDän
23295: on velvollinen tehdyn viljelys- ja raivaus- viiden vuoden. On tapauksia, että koevil-
23296: sopimuksen mu!kaan täyttämään viiden vuo- jelijänä oloaika on kestänyt 8-9, eräissä
23297: den aikana sopimuksessa kullekin sopimus- tapauksissa pitemmänkin ajan.
23298: vuodelle tarkoin määritellyt tilan paran- Kun otetaan huomioon ne po:i!kkeukselli-
23299: nus- ja raivaustyöt. Sopimuksessa määrät- set olot, joka viime vuosina ovat maas-
23300: tyjen tehtävien suorittaminen edullisissakin samme vallineet ja niiden vaikeuttava vai-
23301: olosuhteissa on vaikea ja kysyy varsinkin kutus ikoevi,ljelijäin viljelys- Ja raivaus-
23302: varattomilta perheellisiltä koeviljelijöiksi sopimuksen määräysten täyttämiseen, ei
23303: ryhtyneil•tä suuria ponnistuksia, kooka til'at tällainen menet1tely ole oikein. Siksi olisi-
23304: eivät alkuvuoina tuota perheelle toimeen- kin kaikille koeviljelijöille, jotka ovat toi-
23305: tuloedellytyksiä. Epäsuotuisissa oloissa, ku- mineet valtion metsämaille muodostetuilla
23306: ten sairaus-, tapaturma-, kato- y. m. sel- asutustiloilla koeviljelijöinä 5 vuotta tai
23307: laisissa tapauksissa on sopimuksen määräys- sitä pitemmän ajan annettava tilojen lu-
23308: ten tbäyttäminen sitäkin vaikeampAA. Viime nastamisoilkeus, vaikka eivät olisikaan täyt-
23309: vuosien sotien poikkeuksellisissa oloissa on täneet kaikkia viljelys- ja raivaussopimuk-
23310: määräysten täyttäminen käynyt suorastaan sen asettamia määräyksiä ja velvoituksia.
23311: mahdottomaksi. Useat koeviljelijät ovat Edellä esittämämme .perusteella ehdo-
23312: joutuneet olemaan sotavuodet armeijassa. tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
23313: Pohjois-Suomen evak:uoinnin vuoksi kaikki sen,
23314: asukkaat siirrettiin asutustiloilta ;pois. Täl- että hallitus ryhtyisi viipymättä
23315: löin eivät myöskään koeviljelijät ole voi- sellaisiin toimenpiteisiin, että kai-
23316: neet olla suorittamassa sopimuksen määrää- .kille viisi vuotta tai sitä pitemmän
23317: miä töitä. ajan valtion metsämaille muodoste-
23318: Asutustilojen saanti koeviljelijäin hallin- tuilla asutustiloilla koeviljelijöinä
23319: taan riippuu kuitenkin sopimuksen määrää- olleille annetaan tilojen lunastamis-
23320: mien tehtävien täyttämisestä. Asutusviran- oikeus, vaikka eivät olisikaan täyttä-
23321: omaiset ovatkin useissa tapauksissa tähän neet viljelys- ja raivaussopimuksen
23322: perustuen tai sotartoimistakin johtuneessa ·asettamia määräyksiä ja velvoituksia.
23323: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23324:
23325: Eino Tainio. Esa Hietanen.
23326: Toivo I. Sormunen. Sulo Muuri.
23327: Elsa Ka.rppinen.
23328:
23329:
23330: 64
23331: 506
23332:
23333: IX,43. - Toiv. al. N :o 210.
23334:
23335:
23336:
23337: Kauhanen y. m.: Suunnitelman laatimisesta viljel!yskel;pois-
23338: ten soiden raivaamisesta ja asuttamisesta.
23339:
23340: E d u s k u n n a ll e.
23341: Hävityn sodan ja siitä johtuneiden seu- Arvioita soitten pinta-aloista ja viljelyskel-
23342: rausten vuoksi on valtiovalta samoin kuin poisuustutkimusten tuloksista maassamme.
23343: yksityiset kansalaisetkin joutuneet arvioi- Tau~u!kko:
23344: maan taloudelliset voimavaransa sekä mah- n:o 1. n:o 2. n:o 3.
23345: dollisuutensa uudestaan. Nyt solmittu Uudenmaan l. 871,871 8. 7 76,000
23346: rauha antaa maallemme turvallisen mahdol- Turun ja Po-
23347: lisuuden ryihtyä määrätietoiseen jälleenra- rin lääni . . 1,720,515 119.5 335,000
23348: kennustyöhön. Hämeen l. . . },540,041: 16.0 237,000
23349: Edessä on monia suuria, mutta ei voitta- Kymen l. . . . 809,358 23.6 191,000
23350: mattomia tehtäviä. Siirtoväestö on asutet- Mikkelin l. . . 1,009,003 16.5 267,000
23351: ltava, maataviljelevälle siirtolaisVJäest(iille on Kuopion l. . . 3,349,390 32.8 1,100,000
23352: hankittava maata, maata haluavalle muulle Vaasan l. . . . 3,382,120 40.9 1,390,000
23353: väestölle on hankittava edellytykset maan- Oulun l. . . . . 5,446,642 50.2 2,730,000
23354: viljelykseen. Vaikka sodan johdosta maam- Lapin l. . . . . 10,310,947 41.3 4,250,000
23355: me menetti n. 10 % viljellystä pinta-alasta
23356: ja saman verran on pienentynyt karjata- Yhteensä 29,039,887 36.5 10,576,000
23357: loutemme, niin maallamme on suuret mah-
23358: dollisuudet nämä menetykset korvata ver- Eri laitosten toimesta tutkittu suoala
23359: rattain lyhyessä ajassa, jos luodaan edelly- pääpiirteittäin:
23360: Tau[uik!ko:
23361: tykset tehokkaalle maareformin toteuttami- n:o 4. n:o 5.
23362: selle sekä otetaan viljelykseen viljelyskel- Uudenmaan lääni 30,500 3,400
23363: poiset suot. Turun ja Porin lääni 119,000 5,600
23364: Suoviljelyksen suuri merkitys maatalou- Hämeen lääni . . . . . . 79,500 5,700
23365: dessamme on yleisesti tunnustettu ja sitä Kymen lääni . . . . . . 10,800 11,700
23366: mukaa ikuin järkiperäiset suoviljelysmene- Mil~kelin lääni . . . . . 11,400 3,700
23367: telmät tulevat tunnetuiksi käytännössä, li- Kuopion lääni . . . . . 171,000 23,000
23368: säytyy myöskin harrastus suoviljelykseen. Vaasan lääni . . . . . . 104,500 16,500
23369: Näiden viljelysmenetelmien kehittämiseksi Oulun lääni . . . . . . . 209,800 75,000
23370: ja levittämiseksi vaaditaan kuitenkin vielä Lapin lääni . . . . . . . 179,800 94,000
23371: paljon suunnitelmallista työtä. On todet-
23372: tava, että suoviljelystä edistävät järjestöt Yhteensä 916,300 22·8,600
23373: ovat valtion tuen varassa saaneet paljon n. 9.1% suoalasta n. 25% tutk. suoalasta.
23374: hyödyllistä aikaan, niin suoviljelysmenetel- Tau~uikko:
23375: mien tunnetuksi tekemisessä kuin soiden n:o 6. rn:o 7. n:o 8. n:o 9.
23376: tutkimisen alalla yleensä. UudeThillaan l. 468,194 53.5 51,852 11.1
23377: 1
23378:
23379: Eri [aitostiffil toimesta ja terilllisten asiain, Turun ja Po-
23380: kuten metsien linja-arvion yhteydessä rin lääni .. 887,576 51.8 46,141< 5.1
23381: suoritettujen mittauksien mukaan on Hämeen 1. .. 585,208 38.0 42,127 7.2
23382: maamme pinta-alasta soita ha seuraavasti: Kymen l. ... 56,695 7.o 9,135 16.1
23383: Maa-ala ilman peltoa taulukko n: o 1, luon- Mikkelin l. .. 45,806 2.9 14,846 32.2
23384: nontilassa olevia soita,. taulukko n: o 2-3, Kuopion l. .. 469,104 14.0 62,847 13.4
23385: tutkittuja soita taulukko n: o 4, viljelyskel- Vaasan 1. ... 238,806 7.o 24,124 10.o
23386: poisia soita taulukko n:o 5, taulukosta n:o
23387: 6-7 näihdään tutkittu kokonaisala ja tau- Oulun l. ... 41-8,146 7.7 76,300 18.2
23388: lukosta n: o 8-9 nähdään viljelyskelpoi- Lapin l. .... 329,219 3.2 103,334 31.3
23389: seksi havaittu maa-ala. Yhteensä 3,498,754 12.0 430,706 12.3
23390: IX,43. - Kauhanen y. m. 507
23391: Kuten edellä esitetystä tilastosta käy sel- tuloksena tulisi hallituksen laatia maara-
23392: ville, on maassamme maa-alaa yli 29,000,000 vuosiksi tehty suunnitelma viljelyskelpois-
23393: hehtaaria ilman vHjelyksiä, luonnontilassa ten soiden ojittamisesta, raivaamisesta ja
23394: olevia soita n. 10 milj. ha, tutkittuja soita asuttamisesta, sekä näin muodostuneille
23395: n. 1 milj. ha ja tästä viljelyskelpoista asutusalueille tieyhteyksien rakentamisesta.
23396: 228,600 ha. Sitä vaatii maareformin toteuttaminen,
23397: Kun maamme viljelemättömästä pinta- pientilojen lisämaan saannin turvaaminen,
23398: alasta on noin % suomaata ja kun puut- maattoman maatalousväestön maansaannin
23399: teellistenkin tutkimusten mukaan maamme tehostaminen, siirtoväen uusille asuinsi-
23400: soista on viljelyskelpoisia huomattava osa, joille sijoittaminen. Huomioitava myös on,
23401: niin käsittää, miten suurista kansantalou- että täten varataan työttömyyden sattuessa
23402: dellisista arvoista on kysymys. kansantaloudellisesti edullinen tilaisuus
23403: Menneinä hyvinä vuosina ei valtiovallan työttömäin työhön sijoittamiselle.
23404: taJholta ole kiinnitetty riittävää huomiota Edelll1ä esiltetyn perusteeilla ehdotamme
23405: maittemme viljelyskelpoisuuden selvitte- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23406: lyyn, vaan on tutkimuksia suoritettu haja-
23407: naisesti ilman mitään varsinaista suunni- että hallitus tutkituttaisi, minkä-
23408: telmaa, ybityisten tai kyläyhteisöjen pyyn- verran maamme soista on asutukselle
23409: nöstä sekä asutuksen y. m. seikkojen yh- soveliasta ja viljelyskelpoista suo-
23410: teydessä tapaus kerrallaan. maata, sekä tutkimuksen perusteella
23411: Että maamme maataloudelliset voimava- laatisi määräaikaisen suunnitelman
23412: rat tulisivat mahdollisimman paljon ja tar- viljelyskelpoisten soiden ojittami-
23413: koin kansantaloutemme hyödyksi, olisi tut- sesta, raivaamisesta ja asuttamisesta
23414: kittava suunnitelmallisesti maamme kaikki sekä näin muodostuneitten asutus-
23415: suot sekä selvitettävä, minkä verran maas- alueiden tieyhteyksien rakentami-
23416: samme on asutukseen soveliasta ja viljelys- sesta.
23417: kelpoista suomaata. Tämän tutkimuksen
23418: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23419:
23420: Kalle Hj. Kauhanen. Konsta Talvio.
23421: Vilho Lehtonen. Juho Karvonen.
23422: J. Mustonen. Yrjö Hautala.
23423: Lauri Myllymäki. Uuno Raatikainen.
23424: Antto Prunnila. Heikki Soininen.
23425: Mikko Järvinen. Aaro Uusitalo.
23426: Eino Tainio. Toivo Lång.
23427: Olga L. Terho. Esa Hietanen.
23428: V. Riihinen. Juho Kuittinen.
23429: H. S. Pesonen. Eino Laitinen.
23430: Hertta Kuusinen. Samuli Tervo.
23431: Jalmari Kulmala. Matti Meriläinen.
23432: Arvo Riihimäld. M. 0. Lahtela.
23433: Paavo Leskinen.
23434: 508
23435:
23436: IX,44, - Toiv. aJ. N :() 211.
23437:
23438:
23439:
23440:
23441: Koukkari y. m.: Asutustoiminnan ohjaamisesta viljelyskel-
23442: poisille vesistöjen ra,ntamaille.
23443:
23444:
23445: E d u s k u n n a ll e.
23446:
23447: Valtion asutustoimintaa suunniteltaessa tukseen ja raivaukseen ole käytettävissä
23448: on asutettavia ohjattu tähän asti melkein riittävän tehokkaita menetelmiä eikä väli-
23449: yksipuolisesti vain suo- ja korpimaille pe- neitä, olisi valtiovallan kiinnitettävä perus-
23450: rustetuiJlle asutusallueille. Tämänluontoisen teellista huomiota asutettavia nykyisillä
23451: asutusmaan valinnassa on ilmeisesti pyritty asutusalueilla uhkaaviin vaaroihin ja sa-
23452: siihen, että hy,ödyttömät, viljelyskelpoiset malJa varwttava asutusmaiksi syvien vesis-
23453: suot saataisiin raivatuiksi viljelykselle. töjen ranta-alueita, jotka yleensä paremmin
23454: Mutta voimassa olevat asutuslakimme aset- säilyvät hallan vaaroilta ja ovat sitä paitsi
23455: tavat kuitenikin uudisasukkaat niin heikolle vähemmin kustannuksin kuivattavissa j.a vil-
23456: taloudelliselle pohjalle, etteivät he ennen jelyskuntoon saatettavissa. Tällöin olisi pa-
23457: pitkään kykene ponnistelemaan eteenpäin lattava sen luontoisen asutustoiminnan lin-
23458: soiden ja korpimaiden kovissa olosuhteissa. jalle, jota kansamme on ikiajoista asti nou-
23459: Pohjois-Suomen asutusalueilla ovat asutus- dattanut valitessaan kotinsa paikaksi vesis-
23460: tilojen viljasadot yleensä aivan olematto- töjen ympäristöt.
23461: mia, vain perunasta on suotuis:impina vuo- Yllämainituin perusteluin ehdotamme
23462: sina saatu satoja, joilla on voitu turvata kunnioitettavimmin eduskunnan päätettä-
23463: viljelijäperheiden oma vuotuinen kulutus. väksi toivomuksen,
23464: Pääasiallisen toimeentulonsa ovat asutus-
23465: tilalliset joutuneet olosuhteiden pakosta jat- että hallitus ottaisi asutustoimintaa
23466: kuvasti hankkimaan ansiotöistä. suunnitellessaan ja asutusmaita vali-
23467: Kun korpi- ja suomaat ovat hallanalttiita tessaan entistä enemmän huomioon
23468: maita ja kun ei niiden perusteelliseen oji- viljelyskelpoiset vesistöjen rantamaat.
23469: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
23470:
23471: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
23472: Markus Niskala. H. S. Pesonen.
23473: Martti Miettunen. 0. Muikku.
23474: Yrjö Hautala. Erkki Koivisto.
23475: S. Salo.
23476: 509
23477:
23478: IX,4ö. - Toiv. al. N :o 212.
23479:
23480:
23481:
23482: Miettunen y. m.: Pohjois-Suomen viljelyskelpoisten suo-
23483: alueiden viljelykseen ottamisesta.
23484:
23485: E d u s k u n n a ll e.
23486:
23487: Pohjois-Suomessa on, niinkuin yleisesti ihmetellä sitä, ettei näitä soita ole vielä
23488: tiedetään, viljelykseen sopivia, erittäin hy- tähän mennessä ryhdytty viljelemään,
23489: välaatuisia laajoja yhtenäisiä suoalueita, vaikka paikallista maan tarvetta esiintyy-
23490: joita ei ole vielä otettu viljelykseen. Täl- kin runsaasti. Jos sen sijaan voitaisiin
23491: laisia viljelyskelpoisia suoalueita on 'paitsi yksityisten omistamilla alueilla perustaa
23492: valtion mailla myöskin yksityisten 'Omis- valtion tukemana osakeyhtiöitä, osuuskun-
23493: tuksessa. Muun muassa n. s. Lapin kol- tia tai yhtymiä, jotka ryhtyisivät laaja-
23494: mion eteläpäässä on erinomaisen hyviä, jo suuntaiseen koneelliseen raivaukseen, on
23495: valmiiksi kuivatettuja suoalueita, jotka todennäköistä, että siten voitaisiin hyvin
23496: kaukana talouskeskuksista ollen ovat vielä taloudellisesti ja nopeasti päästä raivaus-
23497: jääneet viljelykseen ottamatta. työssä eteenpäin. Valtion mailla taas voisi
23498: Koneellisen uudisraivauksen edellytykset raivaukseen ryhtyä joko valtion toimesta
23499: näillä suurilla soilla olisivat ilmeisesti erit- tai antaa tehtävän sitä varten perustetta-
23500: täin hyvät. Tähän mennessä ei ole kuiten- valle yhtymälle. Kun viljelykset näin swa-
23501: kaan tehty mitään yhtenäistä suunnitel- taisiin hyvään kunt•oon, voitaisiin paikalli-
23502: maa siitä, miten nämä Pohjois-Suomen set tarpeet huomioonottaen harkita, miten
23503: ensiluokkaiset, suuret suot voitaisiin no- niiden jatkuva käyttö olisi sen jälkeen
23504: peimmin saada viljelykseen tuottamaan edullisimmin järjestettävä. Uusien perhe-
23505: hyötyä maakunnan ja koko maan talou- viljelmien muodostuminen valmiiksi vilje-
23506: delle. Kysymyksessä olevalla alueellahan lykseen otetuill;a aluei[la antaisi tietysti
23507: ovat kaikki edellytykset erityisesti rehu- asukkaille kokonaan toisenlaiset mahdolli-
23508: viljelyksen kehittämiseen. Siitä huolimatta suudet ja muodostuisi viljelijäin kannalta
23509: joudutaan sinne nykyisinkin kuljettamaan suuressa määrin helpommaksi, kuin tähän-
23510: muualta maasta suuret määrät rehua, astinen käytäntö valtion maitten asu1rtlit-
23511: jonka tuottamiseen siellä näiden suoaluei- misessa, joka vaatii yhden miespolven ajan
23512: den raivauksen jälkeen olisi yhtä hyvät yrittäjiltä aivan ylivoimaisia ponnistuksia
23513: edellytykset kuin muualla maassakin. Ot- ja p·aJl.wttaa sii•tä huolimartta. tyytymään
23514: taen huomioon sen, että metsätyöt talvisin monissa suhteissa sangen puutteellisiin elä-
23515: tulevat tällä alueella vaatimaan aina run- misen mahdollisuuksiin.
23516: saasti rehua, olisi maakunnan omien tuo- Edelläolevan perusteella ehdotamme
23517: tantomahdollisuuksien entistä parempi hy- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23518: väksi käyttäminen vastaisuudessa maan
23519: yleisen edunkin kannalta erittäin toivot- etiiä haUitus kii~eellisesti selvityt-
23520: tavaa. Siten säästettäisiin huomattavasti täisi, miten Pohj1ois-Suomen suurten,
23521: kuljetuskustannuksia ja samalla luotaisiin viljelyskrJ,lpoisten suoalueiden vilje-
23522: edellytykset voimistuvalle maataloudelle lykseen ottaminen voitaisiin nopeasti
23523: Pohjois-Suomessa. ja taloudellisesti niin suorittaa, että
23524: Ottaen huomioon ne monet suuret vai- se loisi parhaat edellytykset kyseellti-
23525: keudet, jotka aloittavalla yksinäisenä sen alueen maata:toudelliseUe nou-
23526: uudisraivaajalla ovat voitettavana, ei voi sulle.
23527: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
23528:
23529: Martti Miettunen. Eemil Pääkkönen.
23530: Antti A. Koukkari. Markus Niskala.
23531: M. 0. Lahtela.
23532: 510
23533:
23534: IX,4a. - Toiv. al. N:o 213.
23535:
23536:
23537:
23538:
23539: Lahtela: Toimenpiteista maataloutta vahingoittooien maan-
23540: vyQ'rymien estämiseksi rrenojoen rantamilla Utsjoen kun-
23541: nan alueella.
23542:
23543:
23544: E d u s k u n n a 11 e.
23545:
23546: Tenojoen kevät-, kesä- ja syystulvat vie- Mainittakoon esimerkkinä, · että saman
23547: rittävät joen rantoja Utsjoen kunnan Outa- joen rantojen vastaavanlainen vieriminen
23548: kosken kylässä neljässä eri kohdassa yh- on Norjan valtakunnan alueella estetty
23549: toonsä noin 2 kilomet,Tin pi'tuis~ll.Ja alueella siten, ·että vieriviin mntoihin on aj.ettu
23550: niin suuressa määrässä, että se muodostuu heittokivet. Näin voitaisiin myöskin
23551: niille taloille, joiden niityt, viljelykset ja maamme rajan sisällä olevien jokirantojen
23552: viljelyskelpoiset maat ovat pahimmin vieri- vieriminen lopettaa verrattain vähillä kus-
23553: vien rantojen kohdalla, varsin tuhoisaksi. tannuksilla, jos työ suoritettaisiin ennen
23554: Pahin ja nopein joenrannan vieriminen kuin vieriminen rantojen pituussuunnassa
23555: saamani tiedon mukaan on mainitussa ky- pääsee pitkäksi.
23556: lässä olevien Nillukan talojen viljelysten Sanottuun tarkoitukseen sopivia kiviä on
23557: kohdalla. Siinä on viimeisen 50 vuoden ai- myöskin saatavissa ja helposti irroitetta-
23558: kana noin 400 m pituisella alueella jokeen vissa kunkin vierivän paikan kohdalla
23559: vierineen maan leveys noin 50 metriä ja enemmän kuin 1tarvitaan, ajomatkan olJless,a
23560: on vieriminen vuosi vuodelta käynyt no- korkeintaan 600 m.
23561: peammaksi. Ja jos se saa esteettömästi jat- Kun sanotusta jokirantojen vieriruisestä
23562: kua on siitä seurauksena, että mitä leveäm- ovat sikäläiselle vähävaraiselle väestölle tu-
23563: mäksi maalle päin vyörymään alkanut joen hoisat seuraukset ja kun sen poistaminen
23564: ranta siirtyy, sitä nopeammin se myöskin tulee sitä halvemmaksi mitä pikemmin työ
23565: jokirannan pituussuunnassa jatkuu ja ai- suoritetaan eikä väestö kykene työtä suo-
23566: heuttaa vahinkoa. rittamaan, olisi se valtion toimesta ja kus-
23567: Kun yleensä Tenojokilaakson viljelysten tannuksella tehtävä.
23568: ja viljelyskelpoisten maiden leveys jokiran- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23569: nasta alkaen vaihtelee muutamasta metristä ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23570: noin 700 metriin ja sen edempänä ovat kal- muksen,
23571: lioiset tunturimaastot, olisi joen rantojen
23572: vieriminen niin pian kuin mahdollista estet- että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
23573: tävä, koska se sitä mukaa kun se saa jat- man pikaisiin toimenpiteisiin eräiden
23574: kua vähentää niitäkin vähäisiä viljelysmah- maataloutta vahin.goittavien maan-
23575: dollisuuksia, joista sikäläinen lisääntyvä vyörymt1en estämiseksi Utsjoen kun-
23576: väestö saa tarvitsemansa karjanrehun ja nan altueella Tenojoen varrella.
23577: aikojen kuluessa lopettaa rehunsaantimah-
23578: dollisuudet kokonaisuudessaan.
23579: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
23580:
23581: M. 0. Lahtela.
23582: 511
23583:
23584: IX,4r. - Toiv. al. N:o 214.
23585:
23586:
23587:
23588:
23589: Kulmala y. m.: Muurlan ja Uskelan pitäjissä olevan n. s.
23590: Alasjä'I'Vern vesijättöalueen kuivattamisesta.
23591:
23592:
23593: E d u s k u n n a ll e.
23594:
23595: :Mruan ikysynlt<ä on nykyisin eri11Jtäin Uskelan ja Muurlan kuntain alueilla on
23596: . ajankohtainen. Maanhanikintalain mukaan pienviljeHjöitä, jotka ova.1t anoneet lisää
23597: toimeenpantu asutussuunnitelma on eräillä maata. Kuivatuksen kautta saataisiin huo-
23598: paikkakunnilla tuottanut vaikeuksia siksi, mattavasti lisämaata monelle, jotka jo omis-
23599: että on ollut puutetta viljelykseen raiva- tavat veden vaivaamia alueita. Hanke pa-
23600: tusta maasta. Senpä takia olisikin kaikki rantaisi myös huomattavasti vähemmän ve-
23601: viljelyskelpoinen maa, joka olisi vähem- den vaivaamia maita, jotka joudutaan otta-
23602: millä kustannuksilla saatavissa viljelyskun- maan asutukseen ja joiden alueiden vilje-
23603: toon, otettava viljelykseen. lysmahdollisuus siten paranisi.
23604: Eräs tällainen alue on Muurlan ja Uske- Insinööri Paukkonen maatah:mshamtuk-
23605: lan pitäjien alueilla oleva n. s. Alasjärvi. sesta lausunnossaan toteaa, että tästä
23606: Tämä järvialue on vesiperäistä matalikkoa, alueesta tehdyt suunnitelmat ja piirustuk-
23607: joka veden laskun kautta saataisiin vilje- set pitävät vielä täydellisesti paikkansa ja
23608: lySkclpoiseksi, ja joka olisi hyväJlaatuista niitten mukaan työt voidaan suorittaa, ai-
23609: maata. noastaan sillä eroituksella, että vuoden 1946
23610: Tlästä j,ärvialueesta on 'Turun maanvil- kustannusarvio on 4,500,000 mk.
23611: jelysinsinööripiirin toimesta laadittu täy- Asetus joka jakaa maan kustannusvyö-
23612: dellinen ikuivaussuunnitelma ja kustannus- hykkeisiin määrää valtion osuudeksi noin
23613: arvio vuonna 1936, joka silloisen hintatason 30% ikustannusarviosta. Hehtaaria kohden
23614: mukaan oli 639,000 mk. Tämän suunnitel- kustannukset eivät tulisi puoltakaan mitä
23615: man mukaan koko hyötyalue on 290.310 ha, varsinainen uudisraivaus nykyisen hinta-
23616: josta peltoa 97 ha, niittyä 4.54 ha ja vesi- tason mukaan maksaa. Tämä kuivaushanke
23617: jäJttöä 188.7 6 ha. Prof,essori Aarnio maa- tulisi siis olemaan kansantaloudellisesti hy-
23618: tutkimusosastosta on vuonna 1945 tutkinut vin edullinen.
23619: maan laadun ja lausunnossaan toteaa sen Edellä olevan perusteella ehdotamme
23620: hyväksi, jonka perusteella puoltaa kuivaus- eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
23621: haniketta.
23622: Uskelan ja Muurlan pitäjien maanlunas- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23623: tuslautakunnan puheenjohtaja insinööri 0. toimenpiteisiin Muurlan ja Uskelan
23624: A. Louhimo on huomioinut tämän alueen pitäjissä olevan n. s. Alasjärven vesi-
23625: ja mainitsee maata1oushallitukselle lähettä- jättöalueen kuivaamiseksi.
23626: mässään kirjelmässä 9. 2. 1946 seuraavaa:
23627: Heilsingissä 14 päivänä haimikuuta 1947.
23628:
23629: Jalmari Kulmala. Anna Nevalainen.
23630: Eino Roine. W. Metsämnta.
23631: 512
23632: IX,4s. - Toiv. al. N:o 215.
23633:
23634:
23635:
23636:
23637: Heikkilä. y. m. : Saloojitusavustuksiin ja -lainoihin vamt-
23638: tavien nl!Öiifr'ärahojen lisäämisestä.
23639:
23640:
23641: E d u s k u n n a ll e.
23642:
23643: Maassamme on viljelyksien kuivatus- jen epätarkoituksenmukaisesta käyttämi-
23644: tarve huomattavasti suurempi kuin yleensä sestä, mitä tietää uudisraivattavien aluei- ·
23645: muissa maanviljelysmaissa. Niinpä viimei- den ikuiv8Jttaminen avo-oji,ttaru, olisi pääs-
23646: sen maataloustiedustelun antamien tulok- tävä ja järjestettävä niiden kuivatus heti
23647: sien mukaan voidwan pelloistamme viljellä kaivauksen yhteydessä salaojittaen.
23648: vain 7-8 % :in suuruista osaa ilman oji- Meillä valtion salaojitukselle antama
23649: ·tusta. Ruotsissa ja Tanskassa sensijaan on tuki on jäänyt vähäiseksi ja tänä vuonna
23650: ojitusta kaipaamattomien viljelystenmäärä salaojituslainoihin varattu määrä on vain
23651: n. puolet viljelysalueesta. Virossa ja Sak- 2.5 milj. markkaa ja -palkkioihin 5.o milj.
23652: sassa jopa n. 2ja koko peltoalasta. markkaa. Muissa maissa yleensä •on val-
23653: Pitkäaikaisen kokemuksen perusteella on tio avustanut salaojitusta suhteellisesti pal-
23654: käynyt selville, että meilläkin salaojitus jon runsaammin siitäkin huolimatta, ettei
23655: oikein suoritettuna ·kuivattaa pellot pa- niissä peltojen kuivatus ole niin välttä-
23656: remmin kuin sarkaojitus ja aiheuttaa hy- mätön kuin meillä ja niinpä esim. Ruotsi
23657: vin huomattavan satojen suurenemisen jo ennen viimeisiä sotia vallinneissa oloissa
23658: sekä samalla työvoiman tarpeen vähenemi- on käyttänyt vuosittain salaojitusten avus-
23659: sen. tamiseen 2.o milj. kruunua, joka vastaisi
23660: Tuotantokomitea laatimass,aan mietin- n. 75.o milj. nykyistä markkaamme.
23661: nössä onkin katsonut salaojituksen kuulu- Esitetyillä perusteilla kunnioittaen eh-
23662: van vastaisten taloudellisten toimenpitei- dotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
23663: den joukossa niistä tärkeimpiin. vomuksen,
23664: Uudisraivauksen ohella on elintarvetuot-
23665: tomme kohottamispyrkimyksissä viljelys- että hallitus tähän astista suurem-
23666: ten voimruperäistämisellä erittäin suuri massa määrässä tulo- ja menoarvioesi-
23667: merkitys. Voimaperäiselle viljelykselle tyksessään varansi varoja salaojitus-
23668: meillä luo oikeat, kestävät edellytykset avustuksiin ja -lainoihin ja järjestäisi
23669: kuitenkin vasta salaojitus, minkä vuoksi niiden saannin mahdolliseksi ttlam.
23670: sen lisääntymistä olisi kaikin tavoin py- suuruudesta riippumatta kaikille vil-
23671: rittävä edistämään. Myöskin siitä Varo- jelijöille.
23672: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23673:
23674: Matti Heikkilä. J. E. Lampinen.
23675: E. A. Turja. Martti 0. Kölli.
23676: L. 0. Hirvensalo. Sulo Heiniö.
23677: Matti Ytti.
23678: 513
23679:
23680: IX,49. - Toiv. al. N :o 216.
23681:
23682:
23683:
23684:
23685: Virola.ine:a. y. m. : Pientiloille s-opivien maatalouskonetyyf)-
23686: pien kehittämisestä.
23687:
23688:
23689: Ed uskunnalhl.
23690:
23691: Pyrittäessä kohottamaan sotien johdosta duttamiseksi. Kun pientiloilta puuttuvat
23692: aleutuuutta kotimaista maataloustuotantoa tarpeelliset pääomat niin suurten parannus-
23693: ja .parantamaan maatalouden kannattavuus- ten aikaansaamiseksi, joita salaojitus ny-
23694: edellytyksiä on keskeistä huomiota kiinni- kyisessä muodossa suoritettuna vaatii, olisi
23695: tettävä pienviljelyksen rationalisoimiseen. ryhdyttävä kehittämään salaojitusta hel-
23696: Suomen maatalous on aikaisemmin ollut poittavia ja kustannuksia alentavia ko-
23697: pienviljelysvaltaista ja pientilojen luku- neellisia laitteita. Kun läntisissä naapuri-
23698: määrä ja pienviljelyksen merkitys lisäytyy maissamme ja meilläkin on jo tehty keksin-
23699: asutustoiminnan johdosta entisestään. Voi- töjä hevosvetoisiksi salaojankaivuukoneiksi,
23700: daankin sanoa, että Suomen maatalouden jotka huomattavasti jouduttavat ojitus-
23701: kehitys on ratkaisevasti riippuvainen siitä, työtä, olisi tällaisia koneita edelleen kehi-
23702: miten korkealle tasolle pienviljelys saa- tettävä. Lisäämällä salaojitusta lisätään
23703: daan kohotetuksi. Pienviljelyksen rationa- pientilojen pellon alaa, koihotetaan työn
23704: lisoiminen on mahdollista vain sillä edelly- tuottavuutta ja luodaan edellytykset konei-
23705: tY'ksellä, että kannattavan koneiden käytön den käytölle myös pientiloilla.
23706: edellytyksiä pientiloilla ryhdytään voimak- Siirtotyöt muodostavat n. 75-80 % maa-
23707: kaasti lisäämään. Itsenäisyytemme aikana talouden kaikista hevostöistä. Koska ajo- ·
23708: on jo ehditty saada varsin myönteisiä koke- neuvojen kehittämisessä pientilojen tarpeita
23709: muksia koneellistamisesta siellä, missä ko- varten on paljon parantamisen varaa, olisi
23710: neiden käytön lisäämiseen on kiinnitetty pyrittävä kehittämään sellaiset yleisajoneu-
23711: riittävää huomiota. Valitettavasti kuiten- vot, jotka soveltuisivat pientilojen tarpei-
23712: kin vain pieni osa maataloudestamme on siin. Keskikokoisia ja suurempia tiloja var-
23713: päässyt toistaiseksi osalliseksi koneellistami- ten voidaan katsoa jo olevan tällaiset yleis-
23714: sen mulro:na,an tuomasta: hyödystä. ajoneuvot.
23715: Koneiden käytön vähyys pientiloilla joh- Myöskin pientiloilla käytettäviä sadon-
23716: tuu suureksi osaksi siitä, että meillä ei korjuussa tarvittavia koneita olisi tutkit-
23717: vielä ole tarpeeksi tutkittu pientilojen ko- tava ja kehitettävä. Kun Suomessa on yli
23718: neellistamismafu.dollisuuksia. Tutkimustyössä 5 peltohehtaarin viljelmillä keskimäärin lä-
23719: on liian suuressa määrin keskitytty keski- hes jokaisella niittokone, olisi kehitettävä
23720: koikoisille ja suurille tiloille sopivien 1m- sellainen elorrkokoojalaite, joka voitaisiin
23721: noiden kehittämiseen eikä ole kehitetty yhdistää niittokoneeseen. Jos tällainen laite
23722: pientilojen oloihin sopivia Y'ksityisiä ko- saataisiin kehitetyksi sellaiseksi, että se so-
23723: neita jopa kokonaisia konesarjoja. Koneel- pisi kaikkien viljalajien :korjuuseen, voi-
23724: listamiskysymyksen tähän puoleen olisi sen taisiin saada aikaan huomattava ihmistyön
23725: vuoksi nyt kiinnitettävä päähuomio. käytön säästö ja jouduttaa sekä helpoittaa
23726: Voimaperäison maatalouden, jota pien- korjuutöiden suoritusta.
23727: tiloilla on harjoitettava, eräs tärkeimpiä Lähivuosien aikana joudumme raivaa-
23728: edellytyksiä on peltojen salaojittaminen. maan uutta peltoa sekä siirtoväen saamille
23729: Maassamme on lopultakin luotava mahdol- tiloille että muille tiloille. Koneellisen rai-
23730: lisuudet tämän työn laajentamiseksi ja jou- vauksen mahdollisuuksia on meillä jo var-
23731: 65
23732: 514 IX,49. - Pientilojen maatalouskoneet.
23733:
23734: sin paljon tutkittu ja saavutettu hyviä tu- luku ja pienviljelyksen merkitys meillä
23735: loksia. Raivauskoneiden maahan saantia entisestään huomattavasti kasvaa, olisi vält-
23736: olisi sen vuoksi edistettävä ja toisaalta py- tämätöntä, että kosketeltujen kysymysten
23737: rittävä nykyisestään alentamaan koneelli- selvittelyyn kiinnitettäisiin riittävän suurta
23738: sen raivauksen kustannuksia. Useilla pien- huomiota. Koneellistamista ei voida ryhtyä
23739: tiloilla ei kuitenkaan voida suuria raivaus- suorittamaan ylimalkaisten viittausten, ul-
23740: koneita käyttää. Sen vuoksi olisi edelleen komailta saatavien ja meidän oloihimme
23741: kehitettävä hevosvoimaisia raivauskoneita sopimattomien esikuvien ja ennakkoluulo-
23742: sekä pyrittävä kehittämään raivausväli- jen pohjalta, vaan kysymys on ensin riittä-
23743: neitä, jotka sopivat pienraivauksiin. On västi selvitettävä. Selvittelyssä on otettava
23744: varmaa, että tässäkin suhteessa voidaan huomioon juuri meidän olomme ja pienvil-
23745: saavuttaa erittäin edullisia tuloksia. jelyksemme edellytykset. Selvittelytyö on
23746: Pientilojen oloihin sopivia erilaisia maa- pantava viipymättä käyntiin, se on suori-
23747: talouskoneita kehitettäessä, joista edellis- tettava kiireellisesti ja siitä saatavat tulok-
23748: ten lisäksi voitaisiin mainita monia muita- set on saatava nopeasti palvelemaan pien-
23749: kin, on pyrittävä luomaan standardimalleja viljelystämme ja koko kansantalouttamme.
23750: ja sellaisia ikonesarjoja, joita voitaisiin Edelläolevaan viitaten esitäll1Jlle edus-
23751: käyttää vähäisin muutoksin useammassa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23752: työssä. Nykyisestä konetyyppien suuresta
23753: kirjavuudesta olisi päästävä, koska se mitä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23754: suurimmassa määrin vaikeuttaa esim. ko- toimenpiteisiin pientiloille sopivien
23755: neiden korjauksia. maatalouskonetyyppien kehittämi-
23756: Kun, kuten alussa mainittiin, pientilojen seksi.
23757: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23758:
23759: Johannes Virolainen. Valfrid Eskola.
23760: E. Pusa. Martti Miettunen.
23761: Aaro Uusitalo. Yrjö Hautala.
23762: 515
23763:
23764: IX,5o. - Toiv. al. N:o 217.
23765:
23766:
23767:
23768:
23769: Ikonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi pienviljelijäin
23770: koneyhtymille ja -osuuskunnille annettavien valtion
23771: avustusten perusteista.
23772:
23773:
23774: E d u s kun n a ll e.
23775:
23776: Koneiden käyttö Suomen maataloudessa Tällä hetkellä valtiovalta maatalouden
23777: on nykyisiin ·olosuhteisiin nähden vähäistä. koneellistamista avustaessaan jakaa viljeli-
23778: Valtaosalla viljelmistämme esittää kallis jät kahteen ryhmään, nim. maanhankinta-
23779: ihmistyövoima pääosaa. töistä, joiden suo- lain nojalla maata !Saaneisiin ja muihin
23780: rittaminen koneellisesti tulisi monin ver- pienviljelijöihin. Tämä seikka luonnoll-
23781: roin edullisemmaksi. Alle 10 ha maatalous- sesti vaikeuttaa paikallisten viljelijäin ja
23782: maata käsittäville, meillä lukumääräisesti uudistilojen saajien yhteistoimintaa konei-
23783: valta.osana oleville tiloille ei koneiden hank- den hankkimisessa. Kun näissä suhteissa
23784: kiminen yksin .ole taloudellisesti mahdol- voitaisiin päästä tarkoin määrättyihin,
23785: lista. Ainoaksi mahdollisuudeksi koneiden kiinteisiin muotoihin, ja mahdollisesti vielä
23786: käyrtön liJSäämiseen on todettu niiden yh- antaa joitakin erikoishyvit.yksiä niille ko-
23787: teiskäyttö. Mutta pienviljelijöiden muo- neyhtymille, jotka hoitavat asiansa hyvin,
23788: dostamat kone-osuuskunnat ja -yhtymätkin ja toisaaLta avustusten takaisin perimisestä
23789: ovat ulkopuolisen tuen tarpeessa. Valtio- huonosti asioitaan hoitaneilta, olisi päästy
23790: valta onkin ·oivaJtanUJt tämän tosiasian. pitkä askel eteenpäin maataloutemme ko-
23791: Viime vuoden tulo- ja menoarviossa oli neellistamiskysymykisessä.
23792: tarkoitukseen varattu kahdelle eri momen-
23793: tille yhteensä 5 miljoonaa markkaa. Kulu- Asian saattaminen vakinaiselle kannalle
23794: vaksi vuodeksi esitti hallitus 3. 5 miljoonan vaatii mielestämme samanlatista, lainsää-
23795: markan määrärahan, minkä eduskunta kat- däntöteitse tapahtuvaa järjestelyä kuin
23796: soi tarpeelliseksi korottaa 17.5 miljoonalla esim. pienviljelijäin sonninpitoyhtymiin ja
23797: markalla. karjantarkrustusyhdistyksiin nähden on jo
23798: Kuitenkaan ei tässä tärkeäksi ja jatku- pitemmän aiikaa ohlut olemassa.
23799: vasti ajankohtaiseksi katsotta,vassa asiassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23800: ole päästy alkua pitemmälle. Valtion mää- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23801: räraha maatalouden koneellistamisen tuke-
23802: miseen on epävarmalla pohjailila niin :kauan että hallitus antaisi Eduskunnalle
23803: kun se myönnetään vain vuodeksi keTTail- esityksen laiksi pienviljdjäin loone-
23804: laan. Tämä on katsottava puutteellisuu- yhtymille ja -Osuuskunnille annetta-
23805: deksi. Heikkoutena on myös se, ettei ole vien valtion avustusten perusteista ja
23806: pysyviä ohjeita avustuksen jaossa, vaikka muuksikin sitä varten ehkä tarvitta-
23807: on kysymys niinkin suurista summista vaksi lainsäädännöksi.
23808: kuin tänä vuonna tarkoitukseen varatusta
23809: määrärahasta.
23810: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23811:
23812: Toivo Ikonen. J. Koivisto.
23813: Johannes Virolainen. Markus Niskala.
23814: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
23815: Anselm Alestalo.
23816: 516
23817:
23818: IX,51. - Toiv. al. N:o 218.
23819:
23820:
23821:
23822:
23823: K. Eskel&. y. m..: Määrärakasta lainojen myöntämiseksi vesi-
23824: johtolaitteiden hat~kkimiseen e1·ikoisesti vähätvaraisille
23825: pienviljelysseuduiUe.
23826:
23827:
23828: Eduskunnalle.
23829:
23830: Työvoimatilanne maataloudessa on tunne- Valtion pienviljelyskomitea totesi vuonna
23831: tusti vaikea. Maatalousväestömme vähenee 1938, että koko maan pienviljelmistä vain
23832: jatkuvasti. Maataloustuotanto kärsii maal- 3% :lla oli täydellinen vesijohto ja 19.5
23833: tapaosta, joka vie parasta työvoimaa maa- % :ilil:a vesijohto navetttaan. Tämä merkitsi
23834: taloudesta muiden elinkeinojen palvelukseen. sitä, että yli 200,000 pienvilje1mää oli ko-
23835: Varsinkin naistyövoiman siirtyminen maa- konaan ilman vesijohtoa.
23836: taloudesta muualle uhkaa pai!kottain saada V esijohtojen puutteessa veden kuljetus
23837: pelottavat mittasuhteet. Karjanhoitoalalle on päivästä päivään suoritettavaa raskasta
23838: autautuvien lukumäärä pienenee jatkuvasti. ja paljon voimia, mutta ei juuri taitoa, ky-
23839: :M.m. karjakoist,a on suurta puutetta. Niinpä syvää työtä, mistä jo nykyisissä, monessa
23840: esim. vuonna 1945 valmistuneelle 493: lle suhteessa varsin kehittyneissä oloissa olisi
23841: karjakolle tarjottiin koulujen välityksellä niin pian kuin mahdollista päästävä. Tä-
23842: 1,660 paikkaa, joista voitiin täyttää vain hän olisi myös kiinnitettävä huomiota ny-
23843: 25.s %. Niinikään oli viime syksynä ikar- kyisessä asutustoiminnassa uusia tiloja ra-
23844: janhoitoharjoittelijoiksi otettujen luku- kennettaessa.
23845: määrä huomattavasti pienempi kuin edelli- Työtehoseura r. y. on suorittanut tutki-
23846: senä vuonna. mUiksia veden kuljetuksesta eri välineillä
23847: Yhtenä tärkeänä syynä työvoiman siirty- saaden täten arv~Ykkaita kokemuksia. Sa-
23848: miseen maataloudesta on työn raskaus. Tä- malla se on tehnyt valistustyötä, minkä tar-
23849: hän seikkaan onkin kiinnitetty huomiota koituksena on ollut vesijohtojen lisääminen
23850: ja m.m. Työtehoseu:m on 'tutkimuksissaan maalaistalouksissa. Nykyisin on kyllä vai-
23851: päätynyt siihen, että maatalouden ja sen keata saada metallijohtoja, mutta puuput-
23852: eri puolien ratsinalisoimisella voitaisiin kia voi monessa tapauksessa, niinkuin ko-
23853: asiaa suuresti auttaa. Ennen kaikkea olisi kemus on osoittanut, menestyksellä käyttää
23854: katse suunnattava ihmistyövoimaan ja sen vesijohtoputkina ja on niiden valmistami-
23855: taloudelliseen käyttöön ja sen korvaamiseen nenkin jo kehittynyt nopeaksi.
23856: kone- ja hevostyövoimalla. Eritoten naisten Vesijohtojen laitto vaatii ennen kaikkea
23857: työn raskautta silmälläpitäen sellainen ky- varoja. Maataloudella on kuitenkin varsin
23858: symys kuin taloudessa tarvittavan veden rajoitetusti varoja käytettävänä tähän tar-
23859: hankkiminen erilaisiin tarkoituksiin mah- koitukseen. Tunnettuahan on, että maa-
23860: dollisimman tehokkaalla ja työtä säästä- talouden rappiot ovat suuret ja niiden kor-
23861: väHä tavalla tuottaisi jo sinänsä suurta jaaminen vaatii runsaasti varoja, sillä maa-
23862: helpotusta. Tunnettuahan on, mitenkä ti- taloustuotanto on nopeasti saatava kohoa-
23863: loilla, joissa ei ole vesijohtoa, vaan vesi maan vaikean elintarviketilanteen paranta-
23864: on sekä eläimille että ruoka- ym. tarkoi- miseksi. Verot ovat raskaat, säästövarat,
23865: tuksiin kuljetettava kantamalla tai yksin- ainakin sellaiset, joiden turvin voisi suu-
23866: kertaisin välinein tuottaa suuria ponnis- rempia perusparannuksia tehdä, puuttuvat.
23867: teluj1a, varsinkin kun <työvoimaa on vähän Pyrittäessä toteuttamaan näitä tarkoitus-
23868: käytettävissä. periä eivät tilojen normaalitulot kuiten-
23869: IX,51. -- K. Eskola y. m. 517
23870:
23871: kaan riitä, vielä vähemmän ne liikenevät dyttävä tukemaan hanketta, että tässä tär-
23872: uusien vesijohtolaitteiden tekoon. Ainoa keässä asiassa päästäisiin nopeasti käytän-
23873: keino on luoton käyttö, mutta ilmten tun- nöllisiin tuloksiin.
23874: nettua on rahatilanne maassamme erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23875: kireä ja luottojen saaminen tällä kertaa nioittavasti eduskunnan päätettävruksi toivo-
23876: melko vaikeata sekä niiden käyttö tarkkaan muksen,
23877: rajoitettua. Kuitenkin olisi huomattavan että hallitus ottaisi vuoden 1948
23878: kUS>tannuseräill särustämiseksi vasrt:1aisuudesoo tulo- ja menom·vioesitykseen 25 mil.f.
23879: ja työvoiman, varsinJkin naispuolisen, py- markan suuruisen määrärahan myön-
23880: syttämiseksi maataloudessa mitä pikimmin nettäväksi korottomina tahi halpa--
23881: ryhdyttävä toimenpiteisiin vesijohtojen saa- korkoisina · lainoina vesijohtolaittei--
23882: miseksi talouksiin maaseudulla. Nykyisenä den hankkimiseksi erikoisesti vähä-.
23883: kireänä raha-aikana olisi valtiovallan ryh- varaisille pienviljelysseuduille.
23884: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1947
23885:
23886: Kusti Eskola. J. E. Pi1ppula.
23887: Yrjö Hautala. Aino Luostarinen.
23888: Markus Niskala. Väinö Okko.
23889: Albin Asikainen. J. Pyörälä.
23890: Eemil Luukka. Eino Möttönen.
23891: Lauri Murtomaa. Samuli Simula.
23892: Toivo H. Kinnunen. H. Soininen.
23893: J. E. Lampinen. Eino Laitinen.
23894: Eemil Pääkkönen. Martti Miettunen.
23895: Johannes Virolainen. Antti A. Koukkari.
23896: Samuli Simula. Aapo Inkinen.
23897: Kustaa Tiitu. M. 0. Lahtela.
23898: S. Salo.
23899: 518
23900:
23901: .IX, 52. - Toiv. al. N :o 219.
23902:
23903:
23904:
23905:
23906: Metsäranta y. m.: Miiiiffärahasta avustuksiksi pienviljelijäin
23907: AIV-rehusäiliöitten rakentamista varten.
23908:
23909: E d u s k u n n a ll e.
23910: A.I.V.-rehun merkitys maamme karja- sia ja kustannuksia helpottamaan, niin
23911: taloudessa ja karjataloustuotannon kohot- pienviljelijäin keskuudessa on herännyt
23912: tamisessa on osoittautunut erikoisen huo- mielenkiintoa ja harrastusta A.I.V.-rehu-
23913: mion arvoiseksi. Isoimmilla maanviljelys- säiliöiden saamiseksi. Niinpä onkin vuo-
23914: tiloilla, joilla on laajemmat mahdollisuu- den 1946 aikana 1048 pienviljelijää anonut
23915: det mainitun rehun valmistukseen, on jo avustusta rehusäiliöiden rakentamista var-
23916: kylläkin huomioitu sen tärkeys karjan ten. Mutta kun valtion vuotuinen avustus-
23917: ruokinnassa. Sen vuoksi niillä yleensä on määräraha on ollut vain 1,000,000: - mk,
23918: jo tarvittavat rehntornit ja -säiliöt ole- ei avustusta ole voitu myöntää kuin ainoas-
23919: massa. Mutta pienviljelijät ovat poikkeuk- taan 250 avustuksen tarpeessa olevalle.
23920: setta jääneet pahasti jälkeen. Useimmiten Runsaasti 3/4 tämän avustuksen anojia on
23921: heidän viljelys- ja heinänurmialueensakin siis jäänyt apua vaille. Hyvin monilta
23922: <>vat verrattain pienet, joten he eivät ole vähävaraisilta ja suuriperheisiltä pienvil-
23923: katsoneet voivansa ryhtyä A.I.V.-rehun ja jelijöiltä ovat rehusäiliöt jääneet kokonaan
23924: rehusäiliöiden valmistamiseen. tekemättä. Sen vuoksi olisi valtion apu-
23925: A.I.V .-rehusäilöntämenetelmää käyttäen rahoja edellä mainittuun tarkoitukseen li-
23926: rehun ravintoarvon on todettu säilyvän sättävä vähintään 4,000,000:- markalla
23927: jopa 30% suurempana kuin käytettäessä vuotta kohti niin, että yhä lisääntyvät
23928: kuivausmenetelmää, joka viime aikoihin pienviljelmätaloudet voisivat kyseenalaisia
23929: asti on ollut aivan yleistä. Rehun ravinto- säiliöitä rakentaa. Myöskin olisi yleisen
23930: arvon suuremman säilymisen huomioon ot- rahanarvon alenemisen huomioon ottaen
23931: taen on pienviljelijöilläkin täysi syy ottaa korotettava avustusmäärää nykyisestä
23932: A.I.V .-rehusäilömismenetelmä yleisemmin 4,000:- markasta 8,000:-_markkaan.
23933: käytäntöön. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
23934: Valtiovallan taholta on myöskin kiinni- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
23935: tetty erikoista huomiota asiaan palkkaa-
23936: malla neuvontakonsulenteja A.I.V.-rehu- että hallitus kiireellisesti antaisi
23937: menetelmää edistämään sekä rehutorni- ja esityksM~ lisäyksestä vuoden 1947
23938: säiliösuunnitelmia tekemään ensisijaisesti tulo- ja menoarvioon annettavaksi
23939: juuri pienviljelmätalouksiin. Kun vielä li- avust~~ksina pienvt1jelijäin A.l.V.-
23940: säksi on ollut toiveita vähäisestä valtion rehusät1iöitten rakentarnistn varten.
23941: apurahasta säiliöiden saantimahdollisuuk-
23942: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
23943:
23944: W. Metsäranta. L. Myllymäki. Heikki Simonen.
23945: Arvo Riihimäki. V. Riihinen. Vilho Lehtonen.
23946: Konsta Talvio. M. Järvinen. Toivo Lång.
23947: Jalmari Kulmala. Aimo Aaltonen. Sulo Muuri.
23948: Eino Tainio. Maltti Meriläinen. Aaro Uusitalo.
23949: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hella Wuolijoki. Juho Mäkelä.
23950: Hertta Kuusinen. Toivo Kujala. Urho Kulovaara.
23951: Paavo Leskinen. Hugo Manninen. Mauri Ryömä.
23952: Aleksi Rinne. Walter Kuusela.
23953: 519
23954:
23955: IX,5a. - Toiv. al. N:o 220.
23956:
23957:
23958:
23959:
23960: Luostarinen y. m.: Toimenpiteistä ruokamuUan hukkaan
23961: joutumisen estämiseksi rakennusten ja teiden mkentami-
23962: sen yhteydessä.
23963:
23964:
23965: E d u s k u n. n a H e.
23966:
23967: Kaiken keihittyneemmän kasvuHisuuden Yleensä maa:seutuväestö ja maata ~ähellä
23968: maassa tekee mahdolliseiksi ruokamuHa,. joka olevat piirH ovat ruokamullan arvon 'tajun-
23969: on kivennä.isairneidoo j1a elimellisten jättei- neetk]n ja väärinkäytö.ks,et ovat siellä vain
23970: den ~ahoamisbulolksen sekoitus. Sen ol·ee'l!Li- ymmärtwmättömyydestä johtuneita. Räi-
23971: simman osan muodostavat erilaiset pien- keimmin on ruokamuUan tietoista häviHä-
23972: eliöt, joiden toiminta rajoittuu vain ruoka- misträ tapaJhtunut ja tapahtuu ede:lleenkin
23973: multJakerwkseen, eikä niitä tavata oUenkaa•n 1) rakennustyömailla ja 2) maantien-, katu-
23974: raa 'assa maassa. Pieneliöt hajoittavwt or- ja rautatierakennuksil1a.
23975: gaaniset ainekset iliukeneviksi epäorgaani- Rakennustyömailla ,tapahtuva ·ruoka;mul-
23976: si.ksi yhdistyks~ksi, jotka vasta ovat kasveille lan hävittäminen on meiHä yleirn:en vallit-
23977: käyttökelpoisia. Näin, ollen vain pieneliöi- s·eva: tapa, jonka ura;kkasopimuskin usein
23978: den toiminta te'lree ma!hdo1liseksi korkeam- vahvistaa ja näin teke·e omistaja;llekin mah-
23979: pien kasvien ·elämän j.a ruokamullan vä1ttä- dottomaksi asffin. korja:amisen myöhemmäSS!ä
23980: mättömäksi. Niistä mainittakoon esåm. sel- vaiheessa. Rakennuksen :perushautaa kai-
23981: luloosaa hajoittavat ja ilma:n vapaata typ- vettaessa sekoittuu ,tavoo[isesti paitsi raken-
23982: peä sitovat ruokamullassa vapaana elävät mlksen pohjan myöskin. kauempana tontilla
23983: bakteerit. olevan alueen ruokamulta pohjamaahan
23984: Vasta viime vuosien :liebigiläisistä käsi- joutuen viimeksimainitun alle ja näin ollen
23985: tyksistä vapautunut tutkimus on nälmyt hyödyttömäksi ja ympäristö jää vaihle ka:s-
23986: humuksen :täydellisen arvon maan !kasvu- vullisup:tta. Useimmiten on urakkasopi-
23987: kunnon, yHäpitäjänä ja säilyttäjänä. Ruoka- mukset :laadittu niin, että urakoHsija sitou-
23988: muUa:n: olmnassa;olo on kasveHle yhtä välttä- tuu tasaamaan mkennuspaikan. Sinoin hän
23989: mätön kuin va;lo, ·l<ämpö, ilma ja vesi. Se tavalHsesti !levittää rakennusjätteet, kivet,
23990: on maanpintaa peittävä ravinnon :lähde, tiHenpalat ja pohjamaan ja •ajaa niiden
23991: josta kaikki elli:mä versoo, ja näin ollen to- pä;ä:lle hiekkaa. Kun aluetta tämän j:ä1keen
23992: dellista energiaa, vieläpä sel:laista energiaa, aletaan kunnostaa esim. perustaa puutar-
23993: jota me voimme heLpoimmin 'hoitaa. Mutta haa, on kaikki roska siirrettävä ensin pois
23994: sitä käsitellään usein hyvin kevytmielis·esti, ja ti,J.ailiLe tuotava muuallta ruokamultaa.
23995: jopa hävittäeri tietoisestikin ,tai vä.Ji:Hisesti Tästä koituu me&o suuret turhat kustan-
23996: vähentäen. Nykyiset ruokamu1ta:ker·rok- nukset :puhumattakaan siitä ikorvaamat.to-
23997: semme ova:t syntyneet us·eiden vUJOSituhan- masta :taloudellisesta tappiosta, mikä ruoka-
23998: sien aikana ~ertyneistä ka:svijätteistä ja :li- mu:llrun hävittämisestä on .tapahtunut.
23999: sääntyneet ihmisenkin toiminnan kautta. Yleensä nämä väärinkäy.tökse:t ovat kau-
24000: Se on arvoka:sta omaisuuttamme, jonka ta- pungeissa ja a:sutuskookusten ILä'hettyvillä
24001: hallinen hävittäminen on rangaistava teko. yleisimpiä, murtta maa:seudullakin vieläpä
24002: RuokamUJl:lan hoitaminen, säilyttäminen ja uusia koulurakennll!ksia tehitäessä on tois-
24003: lisääntyminen on kaikissa ·~losuhteissa näin tunu:t erittäin räikeänä tämä sama epäkohta
24004: ollen väl.ttämätön kansan oma:n •edun sane- tehden ympäristön järjest~lyn tavattoman
24005: lema velvollisuus. työlääksi ja kaHiiksi. Rakennuspai'blta
24006: 520 IX,53. - Ruokamu:lta.
24007:
24008: saatava ruokamulta olisi siis vllirastoitava miseksi ja kaunistamiseksi erittäin toivot-
24009: erikseen ympäristön ikaunistamis,ta varten. tavaa.
24010: Myösik:in metsämailta saatava raa:kah'Umus Ka:ikikoon ,edeUä sanottuun viitat~m ehdo-
24011: olisi ,er~kseen ilrompostoitava samaa tarkoi- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
24012: tusta silmällä pitäen. muks,en,
24013: Maantie-, katu- ja rautatieraikennu:ksilla
24014: jätetään ruokamu1ta usein :täytettäessä ste- . että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
24015: rilie:n maakenosten alle hyödyttömäksi. Niin siin tutkimuksen toimituttamiseksi
24016: on tapahtunut es:1m. Jorvwksen tietä rwken- siitä, millä tavoin rakennusten ja
24017: nettaessa, va~a se :lmlkeekin suureiksi teiden rakentamisen yhteydessä voi-
24018: osaiksi mitä parhaimpien pdoojen !läpi. taisiin estää kansantaloudellisesti en-
24019: Pyydettäessäkääm: ei ole 'annettu 1lupaa siarvoisen tärkeän ruokamullan jmL-
24020: ruokailuuHan poisviemiseen. Tääilläikin olisi tuminen hukkaan, ja ryhtyisi tutki-
24021: ruoikamu1ta tien ja radan varsien peirttä- muksen aiheuttamiin toimenpiteisiin.
24022: Helsingissä helmiikuun 14 päivänä 1947.
24023:
24024: Aino Luostarinen. Urho Kekkonen.
24025: Heikki Vehkaoja. Helena Virkki.
24026: Miina Sillanpää. Erkki Leikola.
24027: Kyllikki Pohjala. Elli Nurminen.
24028: Olga L. Terho. Martta Salmela-Järvinen.
24029: Albin Asikainen. Aino Lehtokoski.
24030: M. 0. Lahtela. Kalle Kirra.
24031: Matti Miikki. Martti Miettunen.
24032: Antti J. Rantamaa. L. 0. Hirvensalo.
24033: Kustaa Tiitu.
24034: 521
24035:
24036: IX, 54. - Toiv. al. N :o 221.
24037:
24038:
24039: Talvio y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar·vioon
24040: valtio,n osuuksien merkitsemiseksi pienviljelijäin maa-
24041: talouskoneyhtymiin.
24042:
24043:
24044: E d u s k u n n a 11 e.
24045:
24046: Kieltämältön rtooiasi:a on, että nykyoloissa puintokustannus tiloilla on usein noussut
24047: ja myös lähitulevaisuudessa maatalouden suuremmaksi kuin viljasta saatava hinta.
24048: koneellistamista voidaan edistää vain käyt- Tälilaiseen ei meillä ny;t olisi varaa siitä-
24049: tämällä maan niukka konepääoma mah- kään syystä, että maatalouden koneellista-
24050: dollisimman tehokkaalla tavalla. Koneiden mista voidaan edistää vain niukan kone-
24051: yhteiskäyttöä lisäämällä tähän onkin suu- pääoman mahdollisimman tehokkaalla käy-
24052: ret mahdollisuudet. Pienviljelysvaltaisessa töllä.
24053: maassamme tällaisella käyttömuodolla on Toisaalta taas ne kokemukset, mitä on
24054: aivan luontaiset edellytykset. Maataloutta saatu ·niistä koneyhtymistä, joissa valtio
24055: koneellistettaessa olisikin siis päähuomio on ollut mukana, ovat varsin myönteisiä.
24056: kiinnitettävä yhteist•en koneiden käyttöön ei Tällaisten maatalouskoneyhtymäin kehittä-
24057: ainoastaJan. edellämainitusta vaan myös siitä minen, ainakin vähäisemmässä mitassa,
24058: syystä, että työ saadaan siten taloudelli- olisi jo kokeilutarkoituksessakin erittäin
24059: sestikin edullisemmin suoritetuksi. Se, merkityksellistä. Se, että useimmilla paik-
24060: etteivät yhteiskäyttömuodot maassamme kakunnilla, joilla viime vuonna pientalon-
24061: aikaisemmin ole päässeet laajemmalti le- poikain keskuudessa suunniteltiin tai ryh-
24062: viämään, on johtunut suurelta osalta siitä, dyttiin jo toimenpi•teisiin marutalouskoneyh-
24063: ettei valtiovallan taholta ole riittävässä tymäin perustamiseksi, mi!l:rin pyydettUn vail-
24064: määrin eikä tuettu tällaisen maatalouden tion osallistumista, osoittanee talonpoikais-
24065: koneellistamismuodon edistämistä. ton tällaista muotoa kohtaan tunteman
24066: Valtion oma riittävän suuri osuus maa- luott~tmuksen. Valitettavasti ei kulumassa
24067: talouden koneellistamisessa olisi ensiarvoi- olevan vuoden talousarvioon saatu määrä-
24068: sen tärkeää ja takaisi sille onnistumisen rahaa tällaista tarkoitusta varten. Kun tä-
24069: mahdollisuuden. Tähänastisten koneosuus- hän tarkoitukseen ei kuitenkaan tarvittaisi
24070: kuntain suurin heikkous olikin siinä, et- kuin vähäinen summa, ehken noin 25 mil-
24071: teivät ne saaneet sellaista vakavuutta kuin joonaa markkaa, valtiotaloudelliset näkö-
24072: mitä niiden toiminta olisi edellyttänyt. kohdatkaan ·eivät voi olia esteenä maa-
24073: Vähävaraisessa osuuskunnassa ei yleensä taloutemme niin kipeästi kaipa·aman ko-
24074: ole mahdollisuuksia esim. va:kinaisen ko- neellistamisen edistämisessä.
24075: neenhoitajan pitoon, mistä koneen kulki- Edellä olevaan vedoten esitämme edus-
24076: essa tilalta toiselle on seurauksena sen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24077: nopea kunnon aleneminen. Tällainen epä-
24078: kansantaloudellinen koneenhoito on usein että hallitus antaisi Eduskun?UiiJe
24079: johtanutkin toiseen epäkansantaloudelli- esityksen 25 rniljoovnan markan U-
24080: seen liian useiden koneiden hankintaan. säyk~estä vuoden 1947 tulo- ja meno-
24081: On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka ai- arvioon valtion osuuksien merkitsemi-
24082: van vierekkäin sijaitsevilla tiloilla saattaa seksi pienviljelijäin perustarniin maa-
24083: kullakin olla esim. puimakone voimakonei- talouskoneyhtymiin.
24084: neen. Tästä taas on ollut seurauksena, että
24085: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
24086:
24087: Konsta Talvio. Arvo Riihimäki. Aleksi Rinne.
24088: Eino Tainio. Eino Kujanpää. Vilhelm Riihinen.
24089: 66
24090: 522
24091:
24092: IX, 55. - Toiv. al. N :o 222.
24093:
24094:
24095:
24096:
24097: Riihimäki y. m.: Toimenpiteistä maatalouskoneiden hank-
24098: kimiseksi pienviljelijöille myönnettävien avustusmäärien
24099: korottamiseksi.
24100:
24101:
24102: E d u s kun n a ll e.
24103:
24104: Niiden avustusten maara, joita pienvil- sissa kestämätön. Jos todenteolla tahdo-
24105: jelijöille ja heidän muodostamilleen kone- taan edistää maataloutemme koneellista-
24106: yhtymille myönnetään talousarvioon vara- mista ja avustaa siinä maamme pienviljeli-
24107: tusta määrärahasta maatalouskoneiden jöitä, olisi avustusmääriä huomattavasti
24108: hankintaan, on nykyiset hintasuhteet huo- suurennettava. Ei riitä ainoastaan se, että
24109: mioiden riittämättömän pieni. Annettujen ylintä 18,000 markan avustusmäärää ko-
24110: ohjeiden ja määräysten mukaan avustuk- rotetaan nykyisiä hintoja vastaavaksi,
24111: set saavat nousta korkeintaan 20 % han- vaan myöskin avustusprosent.timää.rä on
24112: kittavan koneen hinnasta, kuitenkin kor- huomattavasti lisättävä. Eräissä tapauk-
24113: keintaan 18,000 markkaan. On sanomatta- sissa, kysymyksen ollessa kaikkein vai-
24114: kin selvää, ettei tällainen avustus muo- keimmassa taloudellisessa asemassa olevien
24115: dostu sellaiseksi, että pienviljelijät sen tur- pienviljelijäin konehankinnan avustami-
24116: vin voisivat uskaltautua maatalouskonei- sesta, avustusmäär,ää oHsi korotettava
24117: den hankintaan. Kun esim. traktori tulee aina 60-80 % hankittavien koneiden hin-
24118: maksamaan nykyisin 242,000 markkaa, ei nasta, ainakin nyt koneellistamisen alku-
24119: 18,000 markan avustus merkitse tällaisissa asteella.
24120: tapauksissa juuri mitään. Vähäisempien- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24121: kin koneiden hinnat ovat nykyisin siksi eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24122: suuret, ettei niidenkään hankintaan an-
24123: nettu 18,000 markan avustus muodostu että haUitus ryhtyisi kiit·eellisiin
24124: tueksi, joka edistäisi pienviljelmäin koneel- toimenpiteisiin maatakuskoneiden
24125: listamista. Itse periaate, että avustusta hankkimiseksi pienviljelijöille myön-
24126: annetaan korkeintaan 20 % hankittavan nettävien avustusmäärien korottami-
24127: koneen hinnasta, on useimmissa tapauk- seksi.
24128: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
24129:
24130: Arvo Riihimäki. Esa Hieta.nen. H. Manninen.
24131: Konsta Talvio. Nestori Nurminen. E. Tainio.
24132: Jalmari Kulmala. Vilhelm Riihinen. Toivo Kujala.
24133: 523
24134:
24135: IX,o6. - Toiv. al. N :o 223.
24136:
24137:
24138:
24139: Hietanen y. m.: Toimenpiteistä lisämaan tarpeessa ole-vien
24140: pientilojen maantat-peen tyydyttämiseksi.
24141:
24142: E d u s k u n n a 11 e.
24143: Maahankintalaissa ja sitä toimeenpan- taan tyydytetyksi entisen tilansa läheisyy-
24144: taessa on eräs kaikkein tärkeimpiä maan- destä.
24145: tarvitsijaryhmiä - lisämaantarvitsijat - Jos tällainen menettely saa jatkua, ei
24146: jätetty maansaajina aivan toissijaiseen ase- maataloutemme voi nousta huomattavam-
24147: maan. Tällaista menettelyä on pidettävä min, vaan tulee yhä kitumaan entisenä,
24148: vakavana esteenä maataloustuotannon ko- alkeellisten kääpiötilojen painamana kivi-
24149: hoamiselle nykyään ja jatkcttuna se tulee riippana muun kansantalouden perässä.
24150: olemaan jarruna maatalouden kohoamiselle Muodostamalla pientiloista elinkelpoisia
24151: vastaisuudessa. Maamme maatalouden heik- maanviljelystiloja saataisiin huomattavia,
24152: koon tasoon ovat aina olleet huomattavalta nyt käyttämä:ttä olevia tai huk!k:aan kuilu-
24153: osaltaan vaikuttamassa sellaiset pientilat, via voimia maatalouden palvelukseen. Lisä-
24154: joilla on liian vähän maata kannattavan maantarpeessa olevat pienviljelijäthän omis-
24155: maatalouden harjoittamiseen, mutta jotka tavat jo nykyään melkoisia määriä maata-
24156: toisaalta sitovat suhteettoman paljon työ- lousirt:aimistoa, karjoja ja rakennuksia,
24157: voimaa ja maatalousirtaimistoa. jotka voidaan saada tehokkaasti käytetyksi
24158: Nykyisen maanhankintalain mukaan voi- vain siinä taP'auksessa, että niiden omista-
24159: daan liian pienille tiloille antaa lisämaata jalle annetaan tarpeeksi maata. Lisämaan
24160: vain siinä tapauksessa, että maan luovutta- antaminen tulee myös valtiolle muuhun
24161: minen voi tapahtua tuottamatta haittaa asutustoimintaan verraten, suhteellisesti
24162: uusille, maanhankintalain mukaan perustet- kaikkein halvimmaksi. Pääasialliset kustan-
24163: taville tiloille. Käytännössä tällainen me- nukset siitä supistuvat maanjakokustan-
24164: nettely on johtanut siihen, että suurin osa nuksiin, joten rahataloudelliset vaikeudet-
24165: lisämaantarpeessa olevista pientiloista on kaan eivät pitäisi olla ratkaisevana esteenä,
24166: jäänyt vaille kipeästi kaipaamaansa lisä- silloin kun on kysymys maataloudelle ja
24167: maata, tai saanut sitä, nykyisessä maan- kansantaloudelle näinkin tärkeästä toimen-
24168: hankintalaissa olevista tilatyyppirajoituk- piteestä.
24169: sista johtuen, liian vähän. Nekin, jotka Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
24170: ovat tulleet oikeutetuiksi lisämaan saantiin, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24171: saavat odottaa liian kauan, kun heillä -
24172: jos maata heti maanhankintalain voimaan että hallitus ryhtyisi tarpeellisiksi
24173: tulltua olisi mahdollisuuksien mukaan an- :katsomiinsa toimenpiteisiin lisämaan-
24174: netbtu - olisi oHut runsaasti aikaa sarut.taa tarpeessa olevien pientilojen maan-
24175: maa kasvukuntoon. Nyt lisämaantarvitsijat tm·peen tyydyttämiseksi ·r'innan muun
24176: sensijaan ovat joutuneet käyttämään tä- asutustoiminnan kanssa siten, että
24177: män ajan vähemmän hyödyllisesti. Huo- lisämaata tarvitseville pienviljelijö~1le
24178: mattava osa lisämaata tarvitsevista pien- annettaisiin lisämaansaajan viljelys-
24179: tiloista on jo nyt - kun ympäristössä ole- edellytyksiä vastaava määrä huomioi-
24180: vat maat ovat jaetut maanhankintalain mu- maita hänen entisen tilansa kokoa
24181: kaisiksi uudistiloiksi - joutunut sellaiseen lisämaansaantia rajoittavanct teki-
24182: asemaan, että niillä ei tulevaisuudessakaan jänä.
24183: ole mahdollisuutta saada lisämaantarvet-
24184: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
24185: Esa Hietanen. Arvo Riihimäki.
24186: Matti Meriläinen. Aleksi Rinne.
24187: Konsta Talvio. M. Järvinen.
24188: Elsa Karppinen.
24189: 524
24190:
24191: IX,57. - Toiv. al. N:o 224.
24192:
24193:
24194:
24195:
24196: Jokinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi tilailta pois-
24197: joutuvien vamhojen maataloustyöntekijäin eläkeoikeuden
24198: turvaamisesta.
24199:
24200:
24201: E d u s k u n n a 11 e.
24202:
24203: Maanhankintalain täytäntöönpanon joh- laita saamansa asunnon ja voimansa mukai-
24204: dosta menettää. suuri osa maataloustyön- sesti suorittamansa ansiotyön turvin. Nyt
24205: tekijöitä työmahdollisuutensa sen vuoksi, maataloustyöntekijä joutuessaan pois tilalta
24206: että työntekijöitä tilan pienentämisen takia menettää mahdollisuutensa itsensä ja mah-
24207: entisestään vähennetään. Tämä työvoiman dollisen perheensä elättämiseen.
24208: vähennys kohtaa etupäässä vanhoja työn- Edellämainitun epäkohdan korjaamiseksi
24209: tekijöitä, koska he heikantuneen työkyvyn jätti edustaja K. Jokinen y. m. vuoden 1946
24210: vuoksi eivät voi teihokkaalla tavalla työtään syksyllä hallitukselle kyselyn, joka johtikin
24211: suorittaa. siihen, että maatalousministeriö valitsi va-
24212: Maanhankintalaissa ei myöskään ole kiin- liokunnan asiaa tutkimaan ja antamaan
24213: nitetty huomiota vanhojen maataloustyön- siitä mietintönsä valtioneuvostolle. Komi-
24214: tekijäin asemaan. Muuhun ansiotyöhön tea on suorittanut saamansa teihtävän ja
24215: kuin aikaisemmin harjoittamaansa ei heillä ehdottaa eläkelain säätämistä tiloilta pois-
24216: ole tottumusta. Kun he lisäksi ovat useim- joutuvien vanhojen työntekijäjn toimeen-
24217: miten ilman pääomaa, joutuvat he, mikäli tulon turvaamiseksi.
24218: saavat maatakin, heti alussa erittäin suu- Kun valtio on toimenpiteillään aiheutta-
24219: riin vaikeuksiin. Lisäksi on otettava huo- nut sen, että vanhat maataloustyöntekijät
24220: mioon, että hei'l1ä ei ikänsä vuoksi ole enää ovat menettäneet mahdollisuutensa elättää
24221: kykyäkään a1kaa elämäänsä alusta siinä vai- omalla työllään itsensä ja mahdollisen per
24222: heessa, jolloin ihminen jo on yleensä suo- heensä, ei ole olemassa muuta mahdolli-
24223: rittanut varsinaisen elämäntyönsä. On tus- suutta kuin että valtio ottaa korvatakseen
24224: kin luultavaa, että tällaiset vanhat henkilöt heille aiheuttamansa vahingon.
24225: enää muutamina elimvuosinaan pystyisivät Kaiken edelläsanotun perusteella ehdo ·
24226: vapautumaan maansaanuin heille aiheutta- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
24227: masta rasituksesta. On lisäksi huomattava, sen,
24228: että pevheettömät maataloustyöntekijät ei- että hallitus antaisi kiireellisesti
24229: vät ole maanhankintalain mukaan maan- Eduskunnalle lakiesityksen tilailta
24230: saantiin oikeutettuja. Mikäli he olisivat poisjoutuvien vanhojen maatalous-
24231: olleet entisessä asemassaan olisivat he työntekijäin eläkeoikeuden turvaami-
24232: useimmissa tapauksissa tulleet toimeen ti- seksi.
24233: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1;947.
24234:
24235: Kalle Jokinen. E. Pusa.
24236: Eino Raunio. Edvard Pesonen.
24237: P. A. Karja'IJainen. Walter Kuusela.
24238: Juho Karvonen. Uuno Raatikainen.
24239: 0. Muikku. Urho Kulovaara.
24240: H. S. Pesonen. Onni Peltonen.
24241: lX,5s. - Toiv. al. N :o 225.
24242:
24243:
24244:
24245:
24246: Kuusela y. m.: Määrärahasta salaojituspalkkioiden lisää-
24247: miseksi.
24248:
24249:
24250: E d u s k u n n a ll e.
24251:
24252: Maassamme ovat pienviljelijäperheet Vuodelle 1947 on tulo- ja menoarviossa
24253: yleensä suuria. Voidakseen omilta pieniltä otettu lainoihin 2.5 milj. mk ja palkkioihin
24254: viljelyksiltään saada koko perheelle toi- 5.o milj. mk. Maataloushallitukseen jätetyt
24255: meentulon mahdollisimman suuressa mää- avustusanomukset ylittävät jo sen määrän,
24256: rin ja sijoittaa sen koko työvoima oman mikä tässä tulo- ja menoarviossa on varattu
24257: tilan hoitoon, tulee viljelyksen olla voima- salaojituspalkikioilhin.
24258: peräistä.
24259: Voimaperäisessä viljelyksessä joudutaan Eduskunta lausui v. 1944 hallitukselle
24260: käyttämään syvää muokkausta, vahvaa lan- toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
24261: noitusta, jalostettuja viljelyskasveja ja piteisiin salaojituksen edistämiseen tarkoi-
24262: runsasta vihannes-, juurikasvi- ja peruna- tettujen avustusten ja lainojen kokonais-
24263: viljelystä. Ennenkuin tällaiseen viljelyk- määrien korottamiseksi ja niiden saannin
24264: seen kuitenkaan on järkeviä edellytyksiä helpottamiseksi ja varmistamiseksi lailla.
24265: Va~kkakaarrt hall~us ei vie'lä ole eduskun-
24266: maassamme, jossa kasvukausi on lyhyt ja
24267: kuivatustarve suuri, tulee kuivatuksen olla nalle jättäinyt rtäJtä [akiesirtystä, olisi kui-
24268: hyvä. Jo saavutettu pitkäaikainen koke- tenkin toivottavaa erikoisesti pienviljelyk-
24269: mus on selvästi osoittanut, että salaojitus sen kannalta, että salaojituspalkkioihin kui-
24270: on tarkoituksenmukaisin ojitustapa meikä- tenkin vuosittain saataisiin riittävästi va-
24271: läistenkin viljelysten kuivatuksessa. Useasti roja.
24272: pahasti .pirstotuille pienviljelyksille tuottaa Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24273: salaojitus monia erikoisia etuja tehden ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
24274: niillä mahdolliseksi myöskin peltotöiden en- vomuksen,
24275: tistä suuremman koneistamisen. Salaojituk-
24276: sen kautta peltoala myöskin lisääntyy noin
24277: 15 prosentilla. että hallitus antaisi Eduskunnalle
24278: Valtion myöntämiä lainoja ja palkkioita esityksen 10 miljoonan markan mää-
24279: on käytetty salaojitukseen seuraavat mää- rärahan ottamisesta lisäyksenä mw-
24280: rät: den 1947 tttlo- ja menoarvioon sala-
24281: lainaa palkkiota ojituspalkkioita varten.
24282: vv. 1922-29 9,415,833: - 39,270:-
24283: vv. 1930---39 9,037,116: - 1-3,471,508: -
24284: vv. 1940---46 663,506: - 3,747,604:-
24285: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
24286:
24287: Walter Kuusela. Arvo Riihimäki.
24288: Valfrid Eskola. E. Pusa.
24289: 526
24290:
24291: IX, 59. - Toiv. al. N :o 226.
24292:
24293:
24294:
24295:
24296: Murtomaa y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
24297: arvioon uudis- ja laidunraivauspalkkioita varten.
24298:
24299:
24300: E d u s k u n n a ll e.
24301:
24302: Alueluovutuksessa menetetyn lähes nakkoa heti raivaustöitä alettaessa sekä.
24303: 300,000 hehtaarin viljelysalan korvaami- maksaa palkkiota useammassa erässä rai-
24304: seksi ja päästäksemme mahdollisimman suu- vaustyön kestäessä. Heille, jos kenelle on
24305: reen elintarvikeomavaraisuuteen annettiin käyttövarojen saanti uusia taloja raken-
24306: uusi laki varojen varaamisesta uudisrai- taessaan erinomaisen tärkeätä. Niin on
24307: vauksista jaettavia .palkkioita varten 20 päi- myös asianlaita muidenkin pientilallisten,
24308: vänä heinäkuuta 1945. Sen toimeenpano- sillä heidän olisi myöskin saatava varoja
24309: asetuksessa saman vuoden elokuun 9 päi- juokseviin menoihinsa uudisraivaustyön ai-
24310: vältä palkikioiden prosenttiosuuksia kustan- kana. Verotuksen ynnä muiden menojen
24311: nuksista ja niiden enimmäismääriä raivat- viime vuosina noustessa maatalouden kesto-
24312: tua hehtaaria kohden kohotettiin huomatta- kyvyn äärimmäisille rajoille, on jokaiselle
24313: vasti entisestään. Lain 1 §: n mukaan ote- maanviljelijälle tärkeätä saada palkkiovarat
24314: taan viitenä vuotena alkaen vuodesta 1945 raivaustoiminnastaan mahdollisimman no-
24315: va;lrtion tuQo- ja menoarvioon vuosittain peasti. On nimittäin huomattava, että uu-
24316: tarpeellinen siirtomääräraha uudis- ja lai- disraivaus ei nykyisten palkka- ja hinta-
24317: dunraivauspalkkioiksi. suhteiden vallitessa ole yleensä viljelijälle
24318: Lain tarkottaman päämäärän saavuttami- kannattavaa, vaan se on uhrautuv&a työtä,
24319: seksi olisi meillä vuoteen 1945 mennessä jota hä ntelkee koko kansakunnan hyväksi.
24320: saatava raivatuksi uutta viljelysmaata n. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon on
24321: 500,000 hehtaaria. Jotta uudisraivauspalk- 11 Pl. XV luvun 21 momentille (uudis- ja
24322: kiotoiminta pääsisi täydellä tehollaan vai- laidunrau vauspalkkiot, siirtomääräraha)
24323: lkuttamaan, tulisi valtion tulo- ja meno- tarkoitukseen otettu 310,000,000 markan
24324: arvioon otetut määrärahat olla riittävät, määräraha. Maataloushallitukselle on saa-
24325: ettei anottujen palkkioiden myöntäminen punut useimpien järjestöjen viime syksynä
24326: määrärahojen pienuuden vuoksi viivästyisi, tehtyjen raivausssuunnitelmien nojalla teh-
24327: kuten kävi viime vuonna. Kun palkkioita dyt palkkioanomukset. Saapuneiden ano-
24328: ei voitu myöntää heti keväällä, vaan vasta musten nojalla on arvioitu, että suunniteltu
24329: syyskesällä, eivät viljelijät rohjenneet rai- ala nousee 25,000 pelto- ja laidunhehtaariin.
24330: vaustyöhön ryhtyä ennenkuin palkkion Kun ha:kijoissa on varsin huomattava osa
24331: saannista oli varmuus. Täten kului parasta siirtoväkeä ja maahankintalain nojalla
24332: raivausaikaa hukkaan useita kuukausia. maata saaneita viljelijöitä, joiden palkkiot
24333: Tästä syystä raivaustulos palkkioilla jäikin ovat huomattavasti korkeammat kuin mui-
24334: v. 1946 vain n. 5,600 hehaaariksi. den, nousee palkkioihin tarvittava raha-
24335: Kun määräraha lisäksi tulee kokonaan määrä suhteellisen suureksi, n. 375-400
24336: käy,tetylk:si edeNise.n kesän raivaussmmnitel- miljoonaksi markaksi. Myöskin tarvitaan
24337: miin, ei ole tilaisuutta myöntää samana ensi kesänä siirtoväelle tehtävien suunni-
24338: vuonna enää siirtoväelle palkkioita saman telmien palkkioiden rahoitt&miseksi n. 25-
24339: vuoden suunnitelmien perusteella. Tämä 50 miljoonaa markkaa.
24340: olisi kuitenkin erittäin tärikeätä, kun heille Lisäksi voidaan kuluvan vuoden tulo- ja
24341: voidaan myö:nt1ää säännösten muilman en- menoarvion perustelujen mukaan tätä mää-
24342: IX,59. - Murtomaa y. m. 527
24343:
24344: rära:haa maatalousministeriön harkinnan tukseen kuitenkin ensi kesän suunnitelmia
24345: mukaan lk:äytJtää viemäriojien kai:vamiseen varten varattava n. 10 miljoonaa marktkaa.
24346: tai perkaamiseen, milloin tämä hyödyttää Edellä olevaan perustuen ehdotamme
24347: sekä uudisviljelykseen suunniteltuja vilje- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24348: lysaioja että vanhoja vedenvaivaamia pel-
24349: toja, myös näiden viim~ksimainittujen ett'ä hallitus anta.isi EdttSkunnalle
24350: osalta. Vaikkakaan tähän tarkoitukseen ei esityksen 100,000,000 markan lisii;yk-
24351: suuremmassa määrin tänä vuonna voitane sestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
24352: varoja käyttää, koska suunnitelmia ei ole arvioon uudis- ja laidunraivauspalk-
24353: viime vuodelta voitu tehdä, olisi tarkoi- %ioita varten.
24354: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
24355:
24356: Lauri Murtomaa. Eino Möttönen.
24357: Aapo Inkinen. Eemil Luukka.
24358: Juho Paksujalka. Samuli Simula.
24359: Martti Miettunen. Yrjö Hautala.
24360: Markus Niskala. Kusti Eskola.
24361: J. Pyörälä. Heikki Soininen.
24362: Aino Luostarinen. Juhani Leppälä.
24363: Toivo Ikonen. Veikko Vennamo.
24364: Väinö Okko. Johannes Virolainen.
24365: Anselm Alestalo.
24366: IX,~u. - 'l'oiv. al. N:o 227.
24367:
24368:
24369: Murtomaa y. m.: Peronanviljelyksessä kasvukautena 1947
24370: oUeen peUoalan väkentämisestä kaksinkertaisena l>uovu-
24371: tusyksikkömäärien laskuperusteena kÖ!ytettävä.stii pi'llfta-
24372: .alasta.
24373:
24374: E d u s k u n n a H e.
24375:
24376: Nykyään voimassaoleva maatailoustuottei- Sen j:ä1'koon vaikeutuu maa;taloustuotJteiden
24377: den luovutusvelvollisuus perustuu valtio- luov:utusvelv~llisuuden t:äytt&ninen huo-
24378: neuvoston 8/8 ja 7/10 1946 t1ntamiin: pålätök- mattavassa määrin yl·oonsiiJkin, mutta :kaik-
24379: siin joiden mukaan viljelijä oo. v~lvollinen kein eniten se tulee vaikeuttamaan pien-
24380: Luovuttamaan hahlinna..ssaa;n olevaa mu'llll- tilojen ~uovutuksia, joiiila ikarja;taioustuot-
24381: net•tua peiltoalaa ik.o'hdoo <edellämainittujen teiden ohelLa peruna on ainoa myytäVliiJksi-
24382: päätösten 3, 4, 6, '6, 7 ja 9 § :ssä mä:ärä- kin riittävä pel.toviljelystuote. Tästä pää-
24383: tyliliä tavail:la laskettua tluovutusyksik:kölwkua töksestä saattaa :o:lla myÖSikin seurauk-
24384: vastaavan, maatailoustuotemäärän. Täl,löin sena 'perunanviJljelysalojen supistuminen-
24385: on saman päätöksen 2 § 3 momentin mu- kin. Jotta tä:Hainen, näissä oloissa hyvin
24386: kaan myösikin peruna 1katsottava sellaiseksi kohtalokkaaksi lkäyvä kehitys voitaisiin
24387: maatwloust.uotteeksi joHa viljeljiä voi edellä ajo~ ~ehkäistä, olisi perunan viljelyk-
24388: mainituHa tavalla määräytyvää :1uovutus- seen käytettävä pinta-ala vä:hennettävä
24389: yksi~ömäärä:änsä .täy,ttää. Viljelijät ovat- luovut.usyiksikköjen laskupel"USteena · pidet-
24390: kin pyrkineet pe.rrmaJ.'la luovut.uksiaan täyt- täv,ästä pinta-alasta. Kun. 'perunasadon polli
24391: tämään niin .rip,eästi, että kulutuskeskuk- jättäminen väJhentäJä vi:lje~lij:än mwhdol:li-
24392: siin sHä on saatu riittävästi. Uhkasivatpa suuksia täyttää hänen iluovutettavakseen
24393: kansanJmoltoministeriön ~uovutusta teh~ asetettua luovu:tusJ'Iksikkömäärää suhteelli-
24394: tavat määräykset saada :ailtaan suuria vau- sesti enempi, ik.uin hehtaaria kohden ase-
24395: rioita, liikkeelle saatuj.en perunamäärien tettu keskimä·äräinen luovutusyksiikikömäärä
24396: joutuessa paleltumisv8:ar~1e aJHtiiksi ja edelly.ttäisi, olisi perunan viljelysala huo-
24397: osan pa:le1tuessakin. mioitava l~uovutuiksenalaista pinta-alaa mää-
24398: Kansamme ravitsemisesta ede11een huo- 'Dättäessä ainakim: kaiksinkertaisena vähen-
24399: lehdittaessa olisi perunanviljelyksen edelly- nyksenä.
24400: tykset pidettävä hyvinä, jotta sitä viljel- E:dell:ä esitettyyn vii,taten ehdotaimme
24401: täis:iin niin runsaasti, ~että sitä riittää sekä eduskunnan päätett,äväksi toivomuksen,
24402: ~hmisten syötäväksi, että myöskin, mikäli
24403: mahdollista, ·e:läimiUe ja teollisuuden raaka- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24404: aineeksi. sellaisiin toimenpiteisiin, että se
24405: Kun peruna, va~i~oneuvoston 13/12 1947 peltoala, jolla viljelijä kasvukau-
24406: antaman päätöksen mukaan 1/7 1947 alkaen tena 1947 viljelee perunaa, saatai-
24407: vapautetaan säännöstelystä, on siit:ä myös- siin luovutusyksikkömäärien lasku-
24408: kin sam8:1la seurauksena se, ~ettei siH:ä tä- perusteena käytettävästä pinta-alasta
24409: män, vapautuspäätö.ksen vowaantulon jäl- vähentää kaksinkertaisena.
24410: keen voida täyttää '1uovutusvelv.oHisuutta.
24411: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
24412:
24413: Lauri Murtomaa. J. E. Lampinen. Kusti Eskola.
24414: Samuli Simula. ;iuhani Leppälä. Albin Asikainen.
24415: Martti Miettu:aen. Johannes Virolainen. Heikki Soininen.
24416: Markus Niskala. Väinö Okko. Aino Luostarinen.
24417: Aapo Inkinen. Eino Möttönen. Veikko Vennamo.
24418: Juho Paksujalka. Emil Luukka. Anselm Alestalo.
24419: J. Pyöräl:i. Yrjö Hautala.
24420: 529
24421:
24422: IX,.6t. - Toiv. al. N:o 228.
24423:
24424:
24425:
24426:
24427: Sormunen y. m.: Toime.n'jJiteistä eräiden ma.atalQIUSkiinteis-
24428: töjf.«<. pakkohuutokaupoista aiheutuneiden epäoikeuden-
24429: mukaisuuksien korjaamiseksi.
24430:
24431:
24432: E d u s ik u n n a ll e.
24433:
24434: Vuonna 1930 suuren taloudellisen pulan siirtyivät keinottelijain, puutavarayhtiöiden
24435: kaudella ja sen jälkeen toimitettiin maas- ja ra;halaitosten omiksi mitättömistä hin-
24436: samme suuri määrä maatalouskiinteistöihin noista, usein toimituskuluja vastaavasta
24437: kohdistuneita pakikohuutokauppoja. Syynä summasta. Jos pulaan joutuneet olisivat
24438: tähän ihistoriamme ainutlaatuiseen ilmiöön saaneet käyttää metsiään, eräissä tapauk-
24439: oli vuonna 119~8 maassamme alkanut ta- sissa muutakin omaisuuttaan, olisivat mo-
24440: louspula ja samanaikaisesti laajoilla aloilla net omaisuussiirrot voitu välttä:ä. Eräät
24441: esiintyneet kadot. Vuonna 1927 ja kahtena keinottelijat, saatuaan kiinteistöt haltuunsa,
24442: sitä seuranneena vuonna paikoin osittain, myivät metsät, jolloin saivat rahapääomia
24443: paikoin täydellinen kato vei viljelijöiden paljonkin enemmän kuin mitä olivat kiin-
24444: satotulot. Samanakaisesti koko maassa val- teistöstä kaikkineen maksaneet. Tätä eivät
24445: litsi ennen kokematon työttömyys, eikä vil- metsälautakunnatkaan vastustaneet, eivätkä
24446: jelijät saaneet tuloja edes metsistään. Val- asiaan yleensä puuttuneet, kuten olivat teh-
24447: taosa katoalueiden viljelijöistä, kirjaimelli- neet saman kiinteistön ollessa vaikeul~siin
24448: sesti sanottuna, oli hätätilassa. joutuneiden viljelijäin omina.
24449: Niissä oloissa vaikeuksiin joutuneiden Vuoden 1930 ja sen jälkeen pa~kohuuto
24450: viljelijäin hädänalaista asemaa, eräissä ta- kauppojen takia tiloiltaan poisjoutuneet
24451: pauksissa ymmärtämättömyyttrukin, keinot- ovat kärsineet keinottelusta, epäoikeuden-
24452: teilijalt alkoivat käy~ttää hyväkseen. Me- mukaisuudesta ja vä:ärinteoista johtuneista
24453: nettelytavat aineellisen edun tavoittelijoille omaisuuksieri menetyksistä. Yrityksistään
24454: olivat monenlaiset. Tehtiin vilpillisessä mie- huolimatta he eivät ole saaneet oikaisua
24455: lessä omaisuuksia koskeneita välipuheita ja taikka korvauksia menetyksistään. Myös-
24456: haltijavelka:kirjoja; toimimiehet tahallaan kään he eivät ole saaneet asutustoimen väli-
24457: jättivät velallisten luottoasiat aikanaan hoi- tyksellä enempää kuin maanihanikintalain
24458: tamatta ja samanaikaisesti toisaalta painos- nojallakaan maata viljeltäväkseen, mikäli
24459: tettiin velallisia. Heiltä evättiin eräissä ta- eivät ole siirtoväkeen, rintamamiehiin tai
24460: pauksissa omien metsien ja muunkin omai- heidän oikeudenomistajiinsa kuuluvia. Tä-
24461: suuden myynti. Väärinkäytöksiin viittaa- män johdosta on kärsimään joutuneiden
24462: vat toimenpiteet ovat olleet tavallisia, mikä keskuudessa oikeutettua tyytymättömyyttä
24463: seiiklro. on iilmennyt. kun maatalouden ja liikehtimistä. He vaativat omaisuuk-
24464: pakkohuutokauppojen syihin on tutustuttu. siensa pakkohuutokauppoihin vaikuttanei-
24465: Silloisissa valtiollisissa oloissa pulaan ja den syiden tutkimista ja korvauksia niiltä,
24466: hätätilaan joutuneet eivät voineet puolus- jotk,a heidän omaisuutensa vilpill~llä ta-
24467: taa itseään ja omaisuuttaan keinottelijoita valla, vaikkakin lain varjolla, ovat hal-
24468: ja vilpillisesti toimineita vastaan, vaikka tuunsa saaneet, sekä oikeutta maansaantiin.
24469: rikoslain 3'8 luvun 10 pykälän nojalla heillä Tämä vaatimus ansaitsee huomiota. Asia
24470: olisi siihen ollut mahdollisuus. Maatalous- on tutkimisen arvoinen. Tosin vuos.i,en ta-
24471: kiinteistöjen pakkohuutokauppojen vyöry lmisten ja monimutkaisiksi nmodostuneiden
24472: alkoi vuonna 1930. Arvokkaat omaisuudet tapahtumien selvittäminen ei ole helppo
24473: 67
24474: 530 IX,61. - Pa~k()huutokaupat.
24475:
24476:
24477: tehtävä, mutta totuuden selville saaminen kaupat ja arvokkaiden, viljelijäin
24478: edellyttää siihen ryhtymisen. Se on valtio- omaisuuksien menetykset epäiltävissä
24479: vallan tclltävä. Sen vuoksi :kunnioittavasti olosuhteissa, ja heti tutkimuksen pää-
24480: ehdotamme eduskunnan hyväksytt1äväkisi toi- tyttyä antaisi Eduskunnalle esityk-
24481: vomuksen, sen laiksi, jonka nojalla mahdolliset
24482: epäoikeudenmukaisuudet voidaan oi-
24483: että hallitus kiireellisesti toimitut- kaista ja korvata sekä oikeuttaa ky-
24484: taisi tutkimuksen syistä, jotka vuo- symyksessä olevana ajankohtana pak-
24485: desta 1930 alkaen ovat aiheuttaneet kohuutokaupoissa tilansa menettä-
24486: maatalouskiinteistöjen pg,kkohuuto- neet maansaantiin.
24487: Helsingissä helmikuun 1'3 päivänä 1947.
24488:
24489: Toivo I. Sormunen. Arvo Riihimäki.
24490: Jalmari Kul\mala. Sulo Muuri.
24491: Eino Roine. Eino Tainio.
24492: Antto Prunnila. Lauri Myllymäki
24493: W. Metsäranta. Toivo Kujala.
24494: 531
24495:
24496: IX,62. - Toiv. al. N :o 229.
24497:
24498:
24499:
24500:
24501: Kinnunen y. m.: Valtion viljavaraston perustamisesta Piek-
24502: sämäeUe.
24503:
24504:
24505: E d u s k u n n a 11 e.
24506:
24507: Valtiovallan toimenpiteet monien yleis- Kun valtion viljavaraston tarve Savoon
24508: hyödyllisten laitosten perustamiseen ja ra- on edelleenkin kiistaton, on asia herätetty
24509: kentamiseen pyrkivät useimmiten kohdis- uudelleen vir·eille, ja on sitä käsitelty jäl-
24510: tumaan Etelä-Suomeen ja varsinkin sen leen m. m. näiden alueiden maataloustuot·
24511: suurkaupunkien läheisyyteen. Samoin on tajain järjestöjen kokouksissa. Tällöin on
24512: laita tieverkoston kehittämiseen nähden. todettu, että varsinaisen kulutusviljan va-
24513: Sodan jälkeisinä vuosina on tosin oltu pa- rastoimispaikkana on Pieksämäelle perus-
24514: kotettuja kiinnittämään suurempaa huo- tettava valtion viljavarasto tuiki tarpeel-
24515: miota Pohjois-Suomen ja itäisten rajaseu- linen mutta vielä suuremmaksi sen merki-
24516: tujen jälleenrakentamiseen, kuten luon- tys tulee näille alueille sopivien siemenla-
24517: nollista onkin, mutta varsinainen sisämaa jikkeiden varastoimispaikkana katovuosien
24518: on tällöin, samoinkuin usein aikaisemmin- varalta. On nim. muistettava, että siemen-
24519: kin, pyrkinyt jäämään syrjäytetympään viljan puute keväisin näillä alueilla on
24520: asemaan. Mainitunlainen kehitys kuvastuu useissa kunnissa ja varsinkin pienemmillä
24521: selvästi myöskin val.t.ion viljavaras:ton toi- viljelmillä toistuva ilmiö. Alueen kaupal-
24522: minnast·a, sillä eihän koko Savossa, Keski- liset osuuskunnat ja lainajyvästöt ovat
24523: Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ole ainoa- pyrkineet siemenviljatarvetta tyydyttä-
24524: takaan valtion viljavarastoa. mään, mutta tällöin on jouduttu useimmi-
24525: Ajwtus valtion viljavaraston perusta- ten tuottamaan joko Etelä-Suomesta tai
24526: misesta Savoon ei ole uusi, sillä jo sotaa Etelä-Ruotsista peräisin olevia myöhäisiä
24527: edeltäneinä vuosina ajettiin asiaa varsin siemenlaatuja, jotka eivät ole sitten ehti-
24528: voimakkaasti. Monet maataloutta lähellä neet kunnolla valmistua Savossa ja var-
24529: olevat järjestöt ovatkin jo vuosia ponnis- sinkaan sen pohjoisimmissa osissa. Tämä
24530: telleet asian hyväksi, sellaisista mainitta- paha epäkohta tulisi suurelta osaltaan kor-
24531: koon Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Sa- jatuksi, jos ,alueella olisi paikallinen va·l-
24532: von ja Keski-Suomen Maataloustuottajain tion vi'lj.avara:sto, johon · hyvinä vuosina
24533: Liitot sekä näiden alueiden maanviljelys- voitaisiin varastoida maakuntaan sopivaa
24534: seurat. Viljavaraston paikaksi on suunni- siemenviljaa. Tällä seikalla on tietysti
24535: teltu Pieksämäkeä, joka näiden alueiden ensiarvoinen merkitys Savon maatalouden
24536: keskeisimpänä paikkana ja rautateiden voimistumista ajatellen. Sen lisäksi tule-
24537: huomattavana yhtymäkohtana omaakin tä- vat vielä kaikki kaupalliset näkökohdat
24538: hän parhaat edellytykset. Varkauden- puhumaan tämän asian puolesta.
24539: Joensuun rautatien valmistumisen jälkeen Tulkoon vielä mainituksi eräitä tilastol-
24540: voi Pieksämäelile rakenneHa.va valtion lisia numeroita, jotka osoittavat, että Sa-
24541: viljavai"a&to mainittujen a[ueiden Hsäksi vossa on olemassa viljanviljelykselle riit-
24542: palv·ella suurelta osalta myöskin Pohjois- täviä edellytyksiä. Niinpä esim. tilastolli-
24543: Karjalan tarvetta. Aikoinaan tämä hanke sen vuosikirjan mukaan oli v. 1941 Mik-
24544: olikin jo varsin pitkällä, mutta väliin tul- kelin läänissä peltoa 133,882 ha. ja Kuo-
24545: lut sota keskeytti tämän niinkuin monien pion läänissä 231,127 ha., koko maan sil-
24546: muidenkin hyvien asioiden kehityksen. loisen peltoalan ollessa 2,283,109 ha. V.
24547: 532 IX,62. - Valtion vilja;vwrasto.
24548:
24549: 1944 oli Mikkelin läänissä peltoalasta veh- Kuten osaltaan näistä esitetyistä tilas-
24550: nällä 7,375 ha, rukiilla 15,139 ha, ohralla tollisista tiedoistakin käy ilmi, on Savossa-
24551: .5,353 ha, kauralla 22,728 ha, perunalla kin olemassa edellytykset viljan viljelyyn.
24552: 4, 713 ha, ja p:rulkokasvei111a 407 ha. Kuo- Valtiovallan velvollisuus on kuitenkin jär-
24553: pion läänin vastaavat luvut olivat tällöin jestää tällekin maakunnalle toisiin maa-
24554: vehnällä 10,793 ha, rukiilla 15,958 ha, oh- kuntiin verraten vastaavanlaiset laitokset
24555: ralla 14,860 ha, kauralla 25,416 ha, pern- viljanviljelyksen edistämiseksi, ja yksi täl-
24556: ualla 7,387 ha ja palkokasveilla 476 ha. 1a:inen ·tärkeä toimenpide on vaLtion vilja-
24557: Keskisadot hehtaaria kohden v. 1944 olivat varaston perustaminen Pieksämäelle.
24558: Mikkelin läänissä: vehnä 1,158 kg., ruis Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten eh-
24559: 1,025 kg., ohra 1,090 kg., kaura 978 kg. dotamme kunnioittaen eduskunnan päätet-
24560: ja peruna 10,688 kg. Kuopion läänissä täväksi toivomuksen,
24561: taas vastaavasti vehnä 1,235 kg., ruis 1,020
24562: kg., ohra 1,152 kg., kaura 1,061 kg. ja että luillitus valmistuttaisi sutmni-
24563: peruna 9,772 kg. Vertauksen vuoksi mai- telman ja ryhtyisi toimenpiteisiin
24564: nittakoon vielä samalta vuodelta koko valtion viljavaraston rakentamiseksi
24565: maan keskisadot, jotka saman tilastoLli- Pieksämäelle, pääasiassa Savon, Keski-
24566: sen vuosikirjan mukaan olivat vehnällä Suomen ja osittain Pohjois-Karjalan
24567: 1,255 kg., ruis 1,034 kg., ohra 1,096 kg., kulutus- ja siemJenviljatarpeita var-
24568: kaura 1,098 kg. ja peruna 9,296 kg. ten.
24569: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
24570:
24571: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Ranrtamaa.
24572: J. F. Tolonen. Eino Laitinen.
24573: Heikki Soininen. Lauri Riikonen.
24574: Akseli Brander. Yrjö Hautala.
24575: Aino Luostarinen. Edvard Pesonen.
24576: Albin Asikainen. K. Hakala.
24577: 533
24578:
24579: IX,63. - Toiv. al. N :o 230.
24580:
24581:
24582:
24583:
24584: Soininen y. m.: Esityksen antamisesta lainojen ja avustus-
24585: ten myöntämisestä kivilperäisten peltojen raivaamista
24586: varten.
24587:
24588:
24589: E d u s k u n n a ll e.
24590:
24591: Kuluvina vuosina, uudisraivaustoiminnan Kivisten peltojen alueet ovat yleensä
24592: yhteydessä, eikä aikaisemminkaan, liene tar- tyypillistä pienvilje1lijäseutua. Pe1toja ai-
24593: koin selvitetty kuinka paljon aikojen ku- koinaan raivattaessa ei työvoimakysymys
24594: luessa on maassamme raivattu peltoa kivi- näytellyt niin ratkaisevaa osaa kuin ny-
24595: peräisillä mailla. Kuitenkin voidaan pää- kyään. Sitäpaitsi nämä alueet alkuperäi-
24596: tellä, että kivisten .peltojen yhteinen pinta- sille muokkausvälineille sopivina ovat aikoi-
24597: ala on huomattavan suuri. naan muutenkin puolustaneet paikkansa
24598: Niinpä Kuopion läänistä siihen kuuluvat uudisraivaajaperheen pellontekomaina.
24599: erikoisesti K~aavi, Ilomantsi, Juuka, suurin Sitä mukaa kuin maataloudessakin on
24600: osa PiJelisj1ärveä, suurin osa Polvijärveä ja ollut paJili:o pyrkiä yhä suurempaan työ-
24601: Kontiolahtea sekä Kuusjärveä ja voipa sa- tehoon s. o. erilaisten muokkaus- ja sadon-
24602: noa että koko Pohjois-Karjalan laaja maa- korjuukoneiden käyttöön, ovat kuitenkin
24603: kunta kokonaisuudessaan. tulleet Hmi ne suuret vaikeudet, joita tässä
24604: Savon puolella Karttula, Konnevesi, Nil- mainitunlaisten maiden viljelemiseen liit-
24605: siä, Pielavesi, Tervo, Tuusniemi, Vehmer- tyy.
24606: salmi, W esanto ja Leppävirta. Näiden li- Kivisillä mailla kyntösaavutus on tuskin
24607: säksi on mainitussa läänissä suuri joukko 1Js vastaavasta kivettömän maan kyntö-
24608: kuntia, joissa eräiden kylien pellot ovat saavutuksesta.
24609: huomattavasti kivisiä. Erittäin suuri kustannus on myöskin pel-
24610: Mikkelin lääni kuuluu kokonaan kivi- lon muokkausvälineiden tavattoman nopea
24611: peräiseen alueeseen. kuluminen, puhumattakaan siitä, ettei mo-
24612: Oulun läänistä kuuluu kiviperäiseen nia työtä· säästäviä koneita voida suurten
24613: alueeseen Kajaanin kihlakunta. Vaasan lää- kmnnossapitokustannuksien takia edes käyt- ·
24614: nissä Laukaan ja Viitasaaren kihlakunnat. tää.
24615: Kymen läänin kivisimpiä alueita on Suo- Näin ollen jäävät kivisten seutujen vil-
24616: menniemi, Savitaipale, Saari, Rautjärvi, jelijät huomattavalta osalta osattomiksi
24617: Ruokolahti ja Simpele ja vähemmässä mää- m. m. yhteis~n koneitten hankintaan myön-
24618: rässä joitakin muita. nettävistä valtion avustuksista.
24619: Turun ja Porin ~läänin alueella Hinner- Kiviset, hiekkaperäiset maat, jotka ovat
24620: joen,. Kalannin, Laitilan, Pyhämaan, Pyhä- sopivia perunan viljelykseen ja joilta
24621: rannan ja Rauman maalaiskunnan alueet. alueilta saadaan parhaat ruokaperunat ku-·
24622: Peltoa näillä alueilla on noin 350,000 ha, lutuskeskuksiin, olisivat perusteellisesti ki-
24623: josta määrästä arviolta noin 50 % sellaista, vettävä, jotta voitaisiin laajentaa perunan-
24624: joissa kivisyys tuottaa huomattavasti hait- viljelystä perunannostokoneita käyttämällä.
24625: taa. Nykyisenä aikana käsinnosto vaikeuttaa
24626: Kaikkein kivisintä aluetta on Mikkelin perunanvilj elysharrastust:a.
24627: lääni ja Pohjois-Karjala. Mikkelin lää- Monin ,paikoin on siirto-asutusta jou-
24628: nissä on ainoastaan kahden kunnan alueella duttu järjestämään kivisille seuduille. Näille
24629: kivettömiä tai hyvin vähäkivisiä peltoja. uusille asukkaille, jotka ovat kivettömiltä
24630: 534 IX,63. - 1Kiviperäiset pellot.
24631:
24632: alueilta joutuneet siirtymään olosuhteisiin, hoja vastaan taistelemisen. Salaojituksen
24633: joihin eivät ole koskaan tottuneet, tuottaa edistämiseen myönnetään valtion varoista
24634: .alueiden viljeleminen suuria vaikeuksia. lainoja ja avustuksia. Niistä pääsevät osal-
24635: Kaikki viittaa siihen, että kivisten alueit- lisiksi ehkä suurimmaksi osaksi ne seudut,
24636: ten maatalouden asema käy ajanoloon täy- joissa maatalouden harjoittamisella muu-
24637: -sin kestämättömäksi, ellei peltoja saada tenkin on hyvät luontaiset edellytykset.
24638: mivatuksi niin kiv.eutömiksi, että edes tär- Peltojen raivaamiseksi kivistä olisi val-
24639: keimpiä koneita voidaan tyydyttävällä ta- tion tehtävä raivaussuunnitelma maanvil-
24640: valla käyttää. jelysseurojen, Pienviljelijäin Kfflkusliiton
24641: Raivaustyö tulee kuitenkin niin kalliiksi ja Pienviljelijäliittojen kautta samaan ta-
24642: ja sen tehokas suorittaminen vaatii nykyi- paan kuin uudisraivaustenkin. Valtion va-
24643: senä aikana sikäli paljon vaikeasti hankit- roja voisi käyttää korottomina lainoina ja
24644: tavia välineitä, etteivät pienviljelijät pysty avustuksina.
24645: sitä suorittamaan omin voimin, vaan siihen Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
24646: olisi saatava muodossa tai toisessa valtion ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
24647: tuikea. toivomuksen,
24648: Valtion tarkoitukseen uhraamat avustuk-
24649: set antavat ei ainoastaan kivisten alueitten että hallitus kiireellisesti toimitut-
24650: viljelijöille suurta hyötyä, mutta myöskin taisi tutkimuksen ja laatisi suunni-
24651: valtio itse saa tästä runsaan koron siihen teltnan kiviperäisten peltojen raivaa-
24652: uhratuillle määrärahoille. misesta valtion varoista myönnettä-
24653: Kivien poistaminen on verrattavissa sala- vien lainojen ja avustusten turvin
24654: ojitukseen. Se on perusparannus, joka sa- sekä antaisi sen nojalla asiassa tar-
24655: moin kuin salaojitus alentaa jatkuvasti työ- vittavan esityksen Eduskunnalle.
24656: kustannuksia, tekee mahdolliseksi rikkaruo-
24657: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
24658:
24659: Heikki Soininen. Väinö Okko.
24660: Albin Asikainen. Antti A. Koukkari.
24661: Antti J. Rantamaa. Martti Miettunen.
24662: Akseli Brander. Eemil Pääkkönen.
24663: Toivo H. Kinnunen. Jussi Annala.
24664: Lauri Riikonen. Juhani Leppälä.
24665: 0. Muikku. Markus Niskala.
24666: Aino Luostarinen. Juho Paksujalka.
24667: Matti Miikki. Eino Möttönen.
24668: Matti Pärssinen. Kusti Eskola.
24669: Aapo Inkinen. Samuli Simula.
24670: J. Pyörälä. Kustaa Tiitu.
24671: Yrjö Hautala. Eino Laitinen.
24672: E. Tukia. J. E. Lampinen.
24673: Johannes Virolainen.
24674: 535
24675:
24676: IX,64, - Toiv. al. N :o 231.
24677:
24678:
24679:
24680:
24681: Miettunen y. m.: Uudisraivauspalkkioiden korottamisesta.
24682:
24683:
24684: E d u s k u n n a 1l e.
24685:
24686: Pohjois-Suomi ja maamme itäinen raja- yleisestikin tärkeä, joskin sosiaaliset syyt
24687: seutu ovat va:Ltaikunnan peltoköyhintä asettavat peltoköyhillä rajaseutuallueilla tä-
24688: aluetta. Peltoalat vaihtelevat asukas1Ja ik(}h- män toiminnan mel'lkityksen aivan eriikois-
24689: den eri a:lueiUa 1(}.....J50 aariin ja viljelmää asemaan. Maamme suuri:lukuisen siirto-
24690: kohden 1.5-4.o ha:iin. Tällaisilla vilj·el- viljelijäväestön asema voidaan myös pitää
24691: millä eivät rajaseutujen lapsiriklkaat per- suuressa määrin edelliseen verrattavana.
24692: heet voi saavuttaa tyydyttävää toimeen- Saadun kokemuksen mukaan tehokkain
24693: tu:l•oa, vaan puute ja köyhyys ovat jatku- keino uudisraivauksen eilistämisessä on
24694: vasti pailllamassa näitä väestönlisäykses- uudisraivauspalkkiojärjestelmä. Sen an-
24695: tämme parhaiten huoilehtivia seutuja. Pel- siosta on peltowla saatu itsenäisyysaika-
24696: toa pitäis•i olla asukasta :lrohden noin 80- namme huomattaval:la tavalla nousemaan.
24697: 100 aaria, •ennenlrnin omavaraisuus elin- Nykyiset uudisraivauspalkkioiden määrät
24698: tarvilrkeisiin nähden voitaisiin saavuttaa. suunniteltiin kevätt.alveHa 1945, enne:r. vii-
24699: Uuden pellon raivauksessa on siten raja- meisen inflatiovyöryn ·a·lik:ua. Pa;l!IDkiot vaih-
24700: seutujen asukkail:la vaLtava tehtävä. Yhteis- televat ·rajaseuduilla nyt 7,700-24,000
24701: kunnan edun mUJkaista on ottaa näiden markikaan 'ha: a kohti. Silloin ikun palkkiot
24702: peltoköyhien ja Iapsirikkaiden alueiden smmniteltiin, oli niiden arvo 35-100%
24703: uudisraivaustoiminnan tukeminen ensiar- raivauskustannruksista. Tapahtuneen infla-
24704: voisen .tärkeänä .tuettavaksi. tion vaikutuks·esta ovat uudisraivauspa:lk-
24705: Lähinnä peltojen vä:hyydestä johtuu, että kiot menettäneet suuren osan tehostaan.
24706: Pohjois-SuOillli ja llllaamme itäinen raja- Raivauskustanrr1ukset on arvioitava tällä
24707: seutu ovat e:lintarviikikeisiin nähden suuressa hetkeNä iha:a !kohden Etelä-Suomessa noin
24708: määrin alituotantoallueita. Suurin osa tar- 45,00Q.-50,000 markaksi ja Pohjois~Suo
24709: vittavasta viljasta, rasvoista, sianlihasta messa ainakin 70,000 lllla~hksi. Näin ollen
24710: y. m. täytyy tuoda muualta. Samoin huo- ovat nykyiset palkkiot rajaseuduHla vain
24711: mattava osa ikarjanrehusta. Kun näillä 15-35 % nykyisistä raivauskustannuiksista.
24712: alueilla sijaits•evat m. m. •laajat valtion ja T-ällaisilla palkik:ioiUa ei vähävarainen, suu-
24713: yhtiöiden omistuksessa olevat metsäalueet, riperheinen asukas kykene uutta peltoa
24714: on lllletsäajojakin va~ten vuosittain saatava itselleen raiva:B!maan. Palkkioiden .tuJlisi olla
24715: runsaasti rehua muualta. Näiden seutujen niin suuret, ettå vä!hävarainen raivaaja saa
24716: omavaraisen r~huviljelyksen kehittäminen palkkion .turvin ·raivausaikana välttämättö-
24717: olisi siten yleisen edunikin kanna:lta, kulje- mät elintarvikkeet per'heeHeen. Ennenkuin
24718: tustilanteen vaikeudet huomioonottaen, erit- tähän päästäisiin olisi ainakin Pohjois-
24719: täin tärkeä. Ilman huomattavan laajaa Suomessa ja maamme itäiseHä rajaseutu-
24720: uusien viljeilysten raivaamista ei rajaseutu- alueella raivauspalkkiot korotettava lll:ykyi-
24721: jen taloudelHnen ·elämä pääse nousemaan, sestä n. kaksinkertaisiksi, eli 15,000--50,000
24722: kun sivuansiois.ta saa·dut varat on kaikiki markkaan ha: a iJrohden ja maan muissa
24723: uhrattava muu•alta tuotujen elintarvi!kikeit- osissa siirtoväen erikoisaseman huomioon-
24724: ten oot.amiseen. ottaen edelliseen verrattuna oikeassa suh-
24725: Uuden pellon raivaaminen on nykyoloissa teessa.
24726: IX,64. - Uudisraivaus·palkkiot.
24727:
24728: EdeHäolevan perusteella ehdotamme kun- ja maamme it'äisellä mjaseutual>ueella
24729: nioittaen ·edruskl1Ill1an päätettäväksi ,toivo- nykyisestä siten, että palkkiota mak-
24730: muksen, settaisiin 15,000-50,000 markkaan
24731: hehtaaria kohden ja että korotus
24732: että hallitus ryhtyisi viipymättä siirtoväen osalta ja maan muissa
24733: toimenpiteisiin uudisraivauspalkkioi- osissa tapahtuisi oikeassa suhteessa
24734: den korottamiseksi Pohjois,.Suomessa edelliseen.
24735: Helsingissä 11 .påiv.änä helmikuuta 1947.
24736:
24737: Martti Miettunen. Eemi1 Pääkkönen.
24738: Antti A. Koukkari. Markus Niskala.
24739: M. 0. Lahtela.
24740: 537
24741:
24742: IX,6o. - Toiv. al. N:o 232.
24743:
24744:
24745:
24746:
24747: Tainio y. m.: Suunnitelman laatimisesta Lapin 1Ji;änin maa-,
24748: rehu- ja karjantaloustuotannon kohottamiseksi.
24749:
24750:
24751: E d u s k u n n a 11 e.
24752:
24753: Lapin lääni, niinkuin koko Pohjois- tarjoamia mahdollisuuksia ole otettu käyt-
24754: Suomi, on maataloudellista alituotantto- töön, on aiheuttanut jo yksin rehun kulje-
24755: alootta, mikä johrtuu suu:oolita osalta sen tuksesta johtuvina kustannuksina huomat-
24756: maatallouden ikehittymälttömyydestä. 'Täsitä tavia kansantaloudellisia menoja, puhu-
24757: onkin seurauksena, että sinne joudutaan mattakaan pitkien kuljetusmatkojen ai-
24758: vuosittain kulje1Jtarn.aan muuail:ta sellaisiakin heuttamista rehun pilautumisista, viime
24759: maataloustuotteita, joiden tuottamiseen vuosien rehun puutteesta ja jo mainittujen
24760: maakunnassa olisi hyvät luontaiset edel- alueiden tuottamattomuudesta johtuvista
24761: lytykset. Tällaisena tuotteena on erikoi- taloudellisista tappioista. Vähäisiä eivät
24762: sesti mainittava karjanrehu. Pohjois-Suo- ole myöskään kuivaamattomien soiden ai-
24763: messa on rehun tuotantoon soveltuvia vil- heuttamat katoseuraamukset.
24764: jelyskelpoisia soita, jotka viljelykseen rai- Tällaista asiantilaa ei puolusta se, että
24765: vattuina tyydyttäisivät ei ainoastaan ny- valtion varoista on myönnetty huomatta-
24766: kyisen, vaan monin kerroin lisäytyvänkin viakin summia rahtiavustuksiin ja kato-
24767: rehuntarpeen. Soiden lisäksi on siellä sel- vahinkojen lievittämiseen. Nämä ovat ol-
24768: laisia vesistöjä, joiden vedenpinnan alenta- leet tarpeellisia, mutta maakunnan oma-
24769: misella saataisiin hyvinkin nopeasti re- kohtaista tuotantoa ja taloutta ne eivät ole
24770: huntuotantoon . erittäin hyvin soveltuvia kohottaneet. Sen sijaan soiden raivaami-
24771: maa-alueita. sella ja järvien vedenpinnan aJ1enitamiseHa
24772: Pohjois-Suomen suot ovat enimmäkseen tässä suhteessa olisi saatu tuloksia. On
24773: laajoja ja yhtenäisiä alueita, jopa 10,000 käsittämätöntä, ettei esim Kemijärven,
24774: hehtaarin suuruisia. Esimerkkinä tällai- Suolijärven ja Kantojärven vedenpinnan
24775: sista voitaisiin mainita Ranualla Kivijoki- alentamis- y. m . suunnitelmia OLe !toteu-
24776: varressa oleva suoalue, missä on ainakin tettu. Kansantaloutemme kannaltakin täl-
24777: 7,000 ha viljelyskelpoista suota, Sallan laisten suunnitelmien toteuttaminen olisi
24778: kunnassa olevat laajat suoalueet, Kolarin väittämä töntä.
24779: Vaattojärvellä oleva Pahkavuoma, Ylitor- Näiden aikaisemmin tehtyjen erillisten
24780: nion Kaulirannassa oleva Keltasuo j. n. e. suunnitelmien toteuttaminen ei kuitenlw an
24781: Viljelyskelpoisten soiden määrä yksin La- enää yksin riitä. Sallan ja Petsamon siir~
24782: pin läänin alueella voidaan arvioida sa- toväen uusille asumissijoille sijoittaminen,
24783: doiksi tuhansiksi hehtaareiksi. maanhankintalain toteuttaminen ja ennen-
24784: Järvistä, joiden vedenpinnan alentami- kaikkea pientilojen lisämaan saannin tur-
24785: sella saataisiin useita tuhansia rehnutuot- vaaminen ja maattoman maatalousväen
24786: toon soveltuvia maa-alueita, mainittakoon maansaanuin tyydyttäminen tekevät uuden
24787: Kemijärvi, Suolijärvi Posiolla, Portimo... pellon raivaamisen entistäkin välttämättö-
24788: järvi Rannalla, Kantojärvi Alatorniolla mämmäksi. Tässä yhteydessä on syytä
24789: j. n. e. Näiden hyväksikäyttöä ei tehdyistä huomauttaa myös siitä, että kun saksalais-
24790: suunnitelmista huolimatta ole saatu toteu- ten suorittamien hävitysten johdosta jou-
24791: tetuksi. dutaan jälleenrakentamisessa kiinnittä·
24792: Se ettei näitä luontaisten edellytysten mään viljelyspinta-aloilta vähäisten viljel-
24793: 68
24794: 538 IX,G5. - La.pin maataJlous.
24795:
24796: mien uusiin rakennuksiin 600,000-800,000 kuin hevoslkyntö esiraivaustöissä. Enem-
24797: markkaa viljelmää kohden.- 9,955 Lapin män varoja kysyvät, mutta tuloksia tuot-
24798: läänissä olevasta tilasta 7,788 on sellaista, tavimmat toimenpiteet, kuten suurempien
24799: joiden viljelyspinta-ala on alle 5 ha - suoalueiden kuivaaminen ja järvien ve-
24800: puuttuu tuollaiselta pääomasijoitukselta denpinnan laskeminen, jäävät suoritta-
24801: tuotantopohja. Kun rakennuksiin kiinni- matta entisin keinoin.
24802: tettyjen pääomien korkomenoihin menee Monet muutkin seikat osoittavat yhte-
24803: noin 3,000--4,000 markkaa viljeltyä pelto- näisen suunnitelman välttämättömyyttä
24804: hehtaaria kohden, käsitettänee, ettei tuol- Lapin läänin luontaisten edellytysten käyt-
24805: lainen maa.ta:lous ole kannattavaa. töön saamiseksi. Suunnitelman toteutta-
24806: Edellä esitetyn tilanteen korjaamiseksi misen ei tarvitsisi jäädä yksinomaisesti
24807: pitäisi yksin Lapin läänissä 10-vuotiskau- valtion varoilla tapahtuvaksi. Siihen voi-
24808: tena raivata uutta peltoa nykyisen vajauk- taisiin säilyttää määrätty osuus kunnille
24809: sen peittämiseksi 58,900 ha, ja asukaslu- ja yksityisille maanviljelijille. Myöskin
24810: vun kasvun edellyttämä määrä 9,800 ha. maatalouden kohottamiseen UNRRA :lta
24811: Tämän lisäksi siirtoväen ja maanhankinta- saatavat varat voitaisiin tehokkaimmin
24812: lain edellyttämät asutustoimet vaatisivat käyttää tämän yleisen yhtenäisen suunni-
24813: ainakin 15,000-30,000 ha, ja jos vielä telman puitteissa. Yksityisten osuuden
24814: huomioidaan tilattoman, maanviljelykseen suunnitelman toteuttamisessa ei tarvitsisi
24815: kykenevän maaseudun väestön maantarve, olla pakkomääräyksiä, vaan vapaaehtoi-
24816: niin olisi 10-vuotiskautena raivattava suuteen pohjautuvaa toimintaa, jota mää-
24817: noin 100,000 ha, vuotuisen raivausmäärän rätyin palkkioin ja valistustyön kautta
24818: ollessa 10,000 ha. Vuonna 1930, joka on tehostettaisiin. Selvää kuitenkin on, että
24819: parhaimpia uudisraivausvuosia Lapin Hiä- tällaisen suurisuuntaisen suunnitelman
24820: nissä, raivattiin yksityistoimin valtion ja- laatimisessa, ohjaamisessa ja toteuttami-
24821: kamain palkkioiden turvin 1,877 ha uutta sessa valtion osuudella on ratkaiseva mer-
24822: peltoa. Nyt tarvittavan peltomäärän rai- kitys. Muutoin sellaista on mahdoton to-
24823: vaaminen yksityistoimin saksalaisten tu- teuttaakaan. Ottaen kaiken edellä esite-
24824: hoamassa ja tuhojen köyhdyttämässä La- tyn lisäksi huomioon Lapin läänin merki-
24825: pissa onkin mahdoton. Vaatisiharr edellä tyksen kansantaloudenemme tärkeän puu-
24826: esitetyn määrn raivaaminen nykyisin kus- tavarateollisuuden raaka-aineen tuottajana,
24827: tannuksin 200-300 milj. markkaa vuosit- läänin voimistuvan teollisuuden ja tulevai-
24828: tain. suudessa läänissä jo löytyneiden mineraali-
24829: Ellei asiaan kiinnitetä entistä vakavam- esiintymien käyttöön oton, olisi esitetyn
24830: paa huomiota, vaan annetaan sen edelleen suunnitelman toteuttaminen sekä valtio-
24831: kehittyä mikäJli yksityistoimin suunnitte- talouden että kansantalouden kannalta
24832: lema:ttom.asti ja epämääräisesti parannusta ensiarvoisen tärkeää.
24833: saada:an ra.ikaan, on siitä seul'lauiksena, ,ei ai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24834: noastaan huomattavaa työvoiman hukkaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24835: :siinäkin vähäisessä, mitä saadaan aikaan,
24836: vaan myöskin se, että raivaukseen käyte- että ha:tlit'us valmistuitaisi yleisen
24837: tyillä varoilla saadaan suhteellisen vähäi- yhtenäisen suunnitelmmt Lapin lää-
24838: nen tulos. Eihän esim. koneiden käyttöön nin maa-, rehu- ja karjatalousttWtan-
24839: yksityisillä ole mahdollisuuksia, vaikka non lwhottamiseksi ja ryhtyisi SU1tn-
24840: Lapissa on noin 70 % alueista sellaisia, nitelmasta aiheutuviin toimenpitei-
24841: joissa traktorikyntö menestyy paremmin siin.
24842: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
24843:
24844: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
24845: 539
24846:
24847: IX,66. - Toiv. al. N :o 233.
24848:
24849:
24850:
24851:
24852: Leppälä. y. m.: Mäiirärahasta raivauspalkkiolain mukaisten
24853: uudisraivauspalkkioiden korottamiseksi.
24854:
24855:
24856: E d u s k u n n a 11 e.
24857:
24858: Heinäkuun 20 päivänä 1945 annetun ja tulon jälkeenkin on tapahtunut huomatta-
24859: varojen varaamista uudisraivauiksista jaet- vaa nousua kustannuksissa. Valitettavasti
24860: tavia palkkioita varten tarkoittavan lain ei virallista palkkaindeksiä voi käyttää nou-
24861: mukaan varataan viitenä vuotena, alkaen sun puntarina, kun vuoden 1946 tiedot
24862: vuodesta 1945 tarpeellinen siirtomääräraha vielä puuttuvat. Elinkustannusindeksi an-
24863: uudis- ja laidunviljelyspalkkioiden my,öntä- tanee siitä kuitenkin jonkunlaisen kuvan.
24864: mistä varten viljelijöille, joiden peltoala Se on nousssut v. 1945 kesäkuusta v. 1946
24865: on uudisraivauksen kanssa enintään 30 ha raivauskauden keskivaiheille n. 90 %. Jos
24866: sekä pika-asutus- tai maanhankintalain mu- palkkatason nousu oletetaan samaksi, olisi
24867: kaan maata ostaneille tai saaneille sekä raivauskustannukset nyt arvioitava edellä-
24868: eräille muille. Elokuun 9 päivänä 1945 mainituissa ryhmissä 24,000-30,000 mar-
24869: annetun toimeenpanoasetuksen mukaan kan asemasta 46,000--57,000 markkaan sekä
24870: maksetaan uudisraivauspalkkiona määrätty 20,000--24,000 markan asemasta 38,000----
24871: prosentti raivauskustannuksista, ei kuiten- 46,600 markkaan. ,Jotta raivauspalkkiot
24872: kaan määrättyä enimmäismäärää enempää. vastaisivat 9. 8. 1946 annetun uudisrai-
24873: Viimemainitut enimmäismäärät on laskettu vausasetuksen määräyksiä, olisi palkkioi-
24874: sen ajankohdan keskimääräisten arvioitu- den enimmäismääriä näin ollen kohotettava
24875: jen raivauskustannusten mukaan, jolloin vastaavasti. Niitten pitäisi teoreettisesti
24876: kyseeilistä asetusta valmisteltiin. Nämä rai- laskien nousta alle 3 ha: n tiloilla tällöin
24877: vauskustannukset arvioitiin silloin maan- 36,800-57,000 markkaan sekä 30,400-
24878: saantiin oikeutettujen kohdalta 24,000-- 46,600 markkaan.
24879: 30,000 mk: aan hehtaaria kohti sekä muit- Valtion raivaustoiminnasta saadut koke-
24880: ten palkkioihin oikeutettujen kohdalta mukset raivauskustannusten suuresta nou-
24881: 20,000-24,000 mk:aan hehtaaria ikohti susta viittaavat samaan suuntaan. Niinpä
24882: riippuen siitä, millä alueella kyseellinen vuoden 1946 kustannuksista suoritetun tut-
24883: tila sijaitsee. Eräät Lapin läänin ja raja- ikimukoon mukwan nousi käsinraivauskustan-
24884: seudun kunnat olivat tässä mielessä eri- nus 47,000 markkaan ja koneellisen rai-
24885: koisasemassa. Palkkioiden määrät nousevat vauksen kustannus 41,000 markkaan heh-
24886: vastaavasti kyseellisen asetuksen perusteella taarilta. Rajaseuduilla sekä harvaan asu-
24887: tiloilla, joitten valmiin pellon sekä raivat- tuilla seuduilla ovat kustannukset olleet
24888: tavan alueen yhteinen pinta-ala on alle suuremmat kuin muualla.
24889: 3 ha, 19,200-30,000 markan sekä 16,000- Kun raivauskustannukset siis nykyään
24890: 24,000 ma11kan enimmäismääriin hehtaaria ovat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin
24891: kohti riippuen siitä, millä asetuksen nimeä- asetusta suunniteltaessa, jää palktkion vai-
24892: mällä alueella tila kulloinkin sijaitsee. kutus entistä vähäisemmäksi. Niinpä esi-
24893: Edellämainitut raivauskustannukset edus- merkiksi siirtoväki, joka maanhankintalain
24894: tavat lähinnä v. 1944 tasoa, koska kesällä mukaan saa valmista peltoa v. 1944 hinta-
24895: 1945 tapahtunutta palkkatason nousua ei tason mukaan, joutuu raivaamastaan uudis-
24896: ole voitu ottaa riittävästi huomioon ase- pellosta, jonka raivauskustannukset nouse-
24897: tusta valmisteltaessa. Asetuksen voimaan- vat esimerkiksi 45,000 markkaan hehtaa-
24898: 540 IX,66. - UudisraivauspaJkkiot.
24899:
24900: rilta, maksamaan palkkion pienuuden takia enimmäismääriä kohotetaan iliäheiUill'ålksi
24901: 30-35 mik/ha eli noin kaksinverroin enem- nykyistä kustannustasoa, minkä takia !kun-
24902: män kuin valmiin pellon saaja. Kaikkein nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä-
24903: raskaimmin kohdistuu tämä palktkioiden väksi toivomuksen,
24904: nykyinen pienuus luonnollisesti sellaisiin,
24905: jotka saavat vaikeasti raivattavia maita että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
24906: tiloilleen, sillä vaikka palkkioprosentit ovat- siin heinäkuttn 20 päivänä 1945 an-
24907: kon verrattain suuret, estävät asetuksen netun raivauspalkkiolain mukaisten
24908: säätämät enimmäismäärät palkkioiden ko- uudisraimaruspalkk1Joide:n korottami-
24909: hoamista nykyisiä raivauskustannuksia vas- seksi ja varaisi sitä varten vuoden
24910: taavalle tasolle. 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
24911: Edelläesitetyt haitat voidaan poistaa vain riittävän määrämhan.
24912: siten, että asetuksen säätämiä palkkioiden
24913: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
24914:
24915: Juhani Leppälä. E. Pusa. Veikko Vennamo.
24916: Matti Pärssinen. Eemil Luukka. Johannes Virolainen.
24917: 541
24918:
24919: IX,67. - Toiv. a.l. N' :o 234.
24920:
24921:
24922:
24923:
24924: Ha.uta.la. y. m.: Heinien vapauttamisesta säännöstelystä.
24925:
24926:
24927: Eduskunnalle.
24928:
24929: Heinien käytön säännöstely ja loppu- .pi,laantunutta pakko-ottoheinää, jota kun-
24930: mattomat p3i~ko-otot ovat saattaneet iluke- nolliset lhevosen hoi:tajat eivät katso voi-
24931: mattomat varsinaiset maanvilj~lijät jo sodan vansa ollenkaan ruokinnassa ikoäy.ttää, vaan
24932: ja välirauhallltilan aikana suuriinkin vai- ovat pakotettuj81 hankkimaan ·tarvittavat
24933: keuksiirn, :IDoeUaessaan huolehtia m. m. kar- heinät iiDotoa pitki.ltäkin matkoilta jopa
24934: jansa tuotannosta tai vä·lttämättömistä raha- rautatiekuljetuksiinkin turvautuen.
24935: tuloistaan. On väärin että ravinto- ja heinäpulan
24936: Ensinnäkin karjatrulout.emme nopea ilro- aikana jatketaan m€netelmiä, jotka johta-
24937: hot.taminen, nimenomaan lypsykarjan hoito, vat kerta toisensa jälkeen rtiHlaiseen tuh-
24938: ed~Uyttää viljelijän vapaata rehunkäyttöä. laukseen. Käytännön maanvi:ljelijäin mie-
24939: Ja tä;hän: ei ole riittäviä •edeHytyiksiä ennen lestä valtio on pakkohankintoj.aan varsin-
24940: kuin heinä vapauteta3Jn kaikesta sä•ärrmös- kin h~inään ja perunaankin nähden hoita-
24941: telystä. SiHä paikko-otot ovat kohdistuneet nut huonosti. Heiniä on mädtä!tetty ja pe-
24942: valitettavan usein seUaisiinkin :talouksiin, runoita paJel:lutettu valtavia määriä. Tätä
24943: joissa heinää ja yl:eensä rehua ei •ole riittä- on tapahtunut sodan aikana ja sen jälkeen-
24944: miin o:raiin .tarpeisii11lkaan. kin. Esimerildmjä riittää.
24945: Mitä pakko~oUoheinän ihintaan tulee niin E·delleen on jatkuvasti seka.v>uutta metsä-
24946: se on oHut kautta sotavuosien. ja Bdelleen työmailJa .heinien hinnoittelussa. Näistä
24947: niin l:dihainen, ·että se ei ole vastannut kai- syistä metsätyömaiden heinätarpeen tyy-dyt-
24948: kissa tapauksissa ·edes työkustannu:ksia, var- täminen on aika jättää vapai:tten hank:in-
24949: sinkaan jos kulj·etus vastaanottopaikkaan toj·en varaan.
24950: on täytyny't s'UorittM ikaukaisi·lta niityilt•ä N. s. sosiaalisten rehujen hankkijan teh-
24951: kärrykelei:Häkin pitkin syysmär:IDrä ja ku- 'tävää on valtion pyrittävä osaltaan edel-
24952: raisia teitä. Pakko-ottoheinää on varattu leen rajoittamaan. Sil:lä kokemus on osoit-
24953: kulumassa olevaa ruokint31'kautta varten tanut, että pakko-ottoheinien oikeudella on
24954: 150 milj. kg, jonka hinnoittelussa on tapah- jopa hyvinkin karkeasti keinote'ltu. Näin
24955: tunut hiukan myönteistä!kin !mehitystä. On •on saattanut tapahtua niin siirtov;ä·e:n kuin
24956: kuitenkin merkilHe pantava, että kal:liimpi muidenkin kansalaisten tekoilna. Liian pit-
24957: 5-7 markan heinä 50-40 milj. kg on va- ~~iiille menevä sosiaaliluontoinen huolto sam-
24958: rattu pääasiassa metsätyömaille ja ajureille. muttaa usein omatoimisuuden h31lun. Siitä
24959: VaJrt:.io irtse käyttää m. m. armeijaHe 20 milj. on saatu rehuasioissa1kin valitettavia koke-
24960: kg 2: 70 hintaan pakkoluovutettua heinää muksia.
24961: j~ :loppu siirtoväen y. m. sosiaalisiin .tarpei- Ja -lopuksi armeijan rehukysymyksistä.
24962: snn. On sanottava, ·että armeijan heinätarpeet
24963: Liian aikaisista pakko-ottoheinän h1:0vu- on koko sota-ajan ja vali.tettavasti edel-
24964: tusmä!äräyksistä ovat maanvilje:lijäin syys- leenldn tyydytetty 1iian raskaasti maanvi:l-
24965: työtkin P'ahoin kärsineet. Lisäksi tavaran jelijåin kustannuksella. Näin siksi, että ar-
24966: laatua on paljon pilattu aikaisiJHa toimitus- meijan hevosille on käyt,etty ja edelleen
24967: määräyksillä ja huol1ma;t.tomalla varastoin- käytetään vain halpaa paklm-ottoheinää,
24968: nillakin. Siitä on -tuol'eita 'lmkemuksia ku- jonka määrä kuluvaa:kin rnokintakautta
24969: lumassa o~levalta :luovutuskaudelta, sillä varten on 20 miljoonaa kg.
24970: m. m. metsätyömailla on nytkin syyssateessa Kansanarmeija on hudHeN;ava yhteisillä
24971: 542 IX,67. -'- Heinien säännöstely.
24972:
24973: verovaroilla eikä siis dle mit:ään syytä jat- Edelilä sanottuwn viitaten esitämme kun-
24974: kaa armeijan hevosten ruokintaa pakko- nioittaen eduskunnan hyväJksyttäV'äilmi toi-
24975: otWheiniUä ja siis maanviljelijöiden kus- vomuksen,
24976: tannukseUa, vaan ar~meijan varikoil'le on
24977: varattava tilaisuus tyy·dyttä:ä heinäntar- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
24978: peensa vapailta markikinoi1ta. menpiteisiin heinän vapauttamiseksi
24979: Näistä syistä olisi heinien pakko-otot ja kaikesta säännöstelystä ja että hei-
24980: kaikki heinien säännöstelytoimenpiteet ensi nien pakko-otot lopetetaan ensi ti-
24981: tilassa 1lopetettava. lassa.
24982: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
24983:
24984: Yrjö Hautala. Juhani Leppälä.
24985: Kusti Eskola. Heikki Soininen.
24986: Kustaa Tiitu. Markus Niskala.
24987: J. E. Lampinen. Eino Möttönen.
24988: Martti Miettunen. Eino Laitinen.
24989: Aapo Inkinen. Jussi Annala.
24990: Lauri Murtomaay Samuli Simula.
24991: Anselm Alestalo. Antti A. Koukkari.
24992: Toivo Ikonen.
24993: 543
24994:
24995: IX,6s, - Toiv. al. N:o 235.
24996:
24997:
24998:
24999:
25000: Rinne y. m.: Toimenpiteist,ä apulantain jakamiseksi pelto-
25001: hehtaarialan ja maan luokituksen perusteella.
25002:
25003:
25004: E d u s k u n n a 11 e.
25005:
25006: :i.VIaamme maatwlouden tuotantoikyky on voimakasta lannoitusta. Apulantojen täy-
25007: SO!tien ja niiden jälkeisten vuosien aikana dellisen puuttumisen vuoksi niiden kasvu-
25008: suuresti supistunut. Maat ovat laihtuneet. kyky on laskenut suhteellisesti paljon enem-
25009: Niiden kasvuku111t.oon saattamisen el'äs pe- män kuin maatalouden yleensä.
25010: rusedellytys on riittävän suurien apulanta- Maahan on saatu ensi kesää varten apu-
25011: määrien käyttö. Viimeksi kuluneiden vuo- lautoja enemmän kuin yhtenäkään edelli-
25012: sien aikana niitä ei tunnetuista syistä ole senä vuonna sotien alkamisen jälkeen. Nii-
25013: ollut tarvittavassa määrin käytettävissä. den runsaampi ja yleisempi käyttö tulee
25014: Mutta myöskään käytettävänä olevien apu- sen vuoksi mahdolliseksi. Kun niitä lrui-
25015: hmtojen ja!kaminen erilaisten viljelysten tenkaan tusildn 1tu1lee olemaan täysin dit-
25016: kesken ei ole tapahtunut niiden tarpeen tävästi, niin on välttämätöntä, että luovu-
25017: mukaisessa järjestyksessä. Niitä on annettu taan tähänastisesta jakoperusteesta ja ase-
25018: yksipuolisesti vain sellaisille tiloille, jotka tetaan luonnostaan huonotuottoiset ja huo-
25019: luovuttavat tuotteita yleiseen kulutukseen. noimpaan kasvukuntoon joutuneet vifljelyk-
25020: Tällaiset tilat ovat pääasiassa suuria tai ,se!t ensisij-aisiksi apulantojen saa:jiksi. Apu-
25021: suurehkoja tiloja, joiden maat luonnostaan lannat olisi jaettava hehtaarialan ja maan
25022: ovat hyvä;tuottoisia. Saamiensa apulanto- luokituksen mukaan.
25023: jen avulla ne ovat pysyneetkin hyvässä Edellä esittämillämme perusteilla esi-
25024: kasvukunnossa. Varsinaisilla pienviljelyk- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25025: sillä apulantojen saantiin tuon jakoperus- muksen,
25026: teen mUikaan ei ole ollut edellytyksiä. Pien-
25027: viljelysten viljelyspinta-ala suhteessa niillä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25028: vakinaisesti asuviin ihmisiin on niin suuri, siin käytettävissä olevien apulantain
25029: että niiltä ei maiden hyvässä kasvukun- jakamiseksi peltohehtaarialan ja maan
25030: nossa ollessakaan ole aina liiennyt tuotteita luokituksen perusteella siten, että
25031: yleiseen kulutukseen. Yleensä ne sijaitse- huonolaatuisille maille varattaisiin
25032: vat luonnostaan huonotuotttoisilla mailla ja suhteellisesti suurempi apulanta-
25033: tarvitsevat siitä syystä jatkuvasti erikoisen määrä kuin hyvälaatuisille maille.
25034: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
25035:
25036: Aleksi Rinne. Esa Hietanen. Antto Prunnila.
25037: Matti Meriläinen. V. Puumalainen. Jalmari Kulmala.
25038: Toivo Kujala. W. Metsäranta. Elsa Karppinen.
25039: Aaro Uusitalo. Paavo Leskinen. K. Hj. Kauhanen.
25040: Konsta Talvio. Arvo Riihimäki. Toivo 1. Sormunen.
25041: Antti Virtanen. H. Manninen. M. Järvinen;
25042: Nestori Nurminen. Sulo Muuri. L. Myllymäki
25043: IX,69. - Toiv. a.l. N :o 236.
25044:
25045:
25046:
25047: Pyörälä y. m.: Toimenpiteistä karjataloustuotteiden va-
25048: pauttamiseksi säännöstelystä.
25049:
25050: E duskunna'lle.
25051: Säiinnöstely.talous sodan aikana ja vieläpä 17,129 tonnia. Vuonna 1939 oli vienti
25052: sen jälkeisinä vuosinwkin on kansakunnan 14,006 tonnia, jonka jälkeen se kokonaan
25053: toimoontulon kanrnalta oHut viilttämätönä, la~kkasi.
25054: kun kuLutukseen tarvittavia tavaroi:ta .ei ole Lypsykarjaa oli Suomessa v. 1939
25055: {)lllut kotimaassa riittävästi eikä puuttu- 1,294,549 kpl. ja se .oli v. 1946 [opussa
25056: via .eriä ol·e voitu hWlllk!kia ulJk()tlllailta. Jat- 1,121,421 ikpl., oLlen sotavuosien vähennys
25057: kuvan .pit~äaikaisen sä·ännöst.elyn seurauk- 173,128 kpl.
25058: sena on valitettavasti oliut havaittavissa Kun tämän lisäksi otetaan 'huomioon ja:t-
25059: kotimaisen tuotannon 1asku niin leipäviljan kuva karjataloustuotteiden •al:hainen hinta,
25060: kuin karjataloustuotannon alwlla. jota valtiovalta ~o'ko sota-aj!3Jll ja vielä sen
25061: Valtiova;l;lan vaatimat monimutkaiset ,ti:li- jälkeen!kin on määräyksiHään ylläpitänyt,
25062: tykset, lakkaamatta tapahtuvat ;tar\kastu:k- niin ei ole kumma ·jos !kansamme kärsii
25063: set ja urkin:nat aitoissa ja navetoissa ovat maidon ja rasvan puutetta. Ainoa ·keino
25064: lamauttaneet vHjelijöiden miel·et niin, että :tällä •hetkellä ti:lanteen korjaamis~ksi on
25065: vapauteen ;tottunut tal•onpoika on a:likanut karjata1loustuotteiden pikainen vapauttami-
25066: viljellä tuotteita monissa tapauksissa vain nen kaikesta säännöstelystä. Vapautuksen
25067: perheensä omiksi tarpeiksi, josta on ollut kautta musta pörssi tulee tarpeettomaksi.
25068: seurauksena yleiseen [kulutukseen tulevien KarjanomiSitajat saavat ty.östä,ä;n tuotanto-
25069: tuotteiden nopea väheneminen. Maatalous- kustannuksra vastaavan pa:lkan, yleinen
25070: ha:lHtuiksen tuotanto-osaston antamien tie- mielell!kiinto karjanhoitoa !kohtaan virkis-
25071: .tojen mukaan on !kehitys JmrjataloustuQ- tyy, tuotanto alkaa rnopeasti kdhota ja ku-
25072: tannQn alalla v. 1939 alkaen oHut seu- luttajat saavat pran tarpeellisen määrän
25073: raava: maitoa ja voita jo.kapäiväiseiksi .ravinnok-
25074: Maitoa Meijerivoi Kotivoi seen. Kaiken lisäksi kansanhuolto saa va-
25075: milj. kg to. to. pauttaa huomattavan paljon virkailijoita
25076: 1939 2,589 34,100 23,700 muihin tehtäviin, joten raha:1linen säästö
25077: 1940 2,038 24,300 20,000 vwltiollekin on varsin huomattava.
25078: 1941 1,779 19,800 18,000 E.deHä esit~ttyyn viitaten ehdotamme
25079: 1942 1,524 14,000 16,000 ikunnioittaen. eduskunnan 'hyväksyttäv>äiksi
25080: 1943 1,640 16,100 16,000 ·toivomuksen,
25081: 1944 1,773 17,500 14,000
25082: 1945 1,611 15,600 14,000 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25083: 1946 1,592 15,522 13,930 toimenpiteisiin karjataloustuotteiden,
25084: maidon ja voin, vapauttamiseksi
25085: Vuonna 1938 vietiin voita ulkomaille kaikesta säännöstelystä.
25086: Helsingissä helmikuun 12 påivänä 1947.
25087: J. Pyörälä. Eino Laitinen. Akseli Bra.nder.
25088: Eino Möttönen. Lauri Laine. Toivo Ikonen.
25089: Lauri Murtoma.a.. Yrjö I. Antila.. Juho Pa.ksujalka..
25090: Kustaa. Tiitu. Erkki Koivisto. Aapo Inkinen.
25091: Antti A. Koukka.ri. J. E. Lampinen. Toivo H. Kinnunen.
25092: Albin Asikainen. Jussi Annala.. Eemil Pääkkönen.
25093: Antti J. Ra.ntama.a.. Heikki Soininen. Väinö Okko.
25094: Heikki Vehka.oja.. M. 0. Lahtela. Aino Luostarinen.
25095: Markus Niska.la.. Kusti Eskola.. Yrjö Hautala.
25096: Samuli Simula..
25097: 545
25098: IX,7o. - Toiv. al. N:o 237.
25099:
25100:
25101:
25102:
25103: Antila y.m.: Toimenpiteistä nautakarja,n keinosiitostoimin-
25104: nan aloittamiseksi.
25105:
25106:
25107: E d u s ik u n n a 11 ·e.
25108:
25109: Karjamj:alootus on karjat.a~oudessa tuo- t.ostoimintaa, hoit~a ~äinlääkäri apulaisi-
25110: tannon kohottamisen kannalta ratroaise- neen. Hyv1en iliilkenneyhteyksien esi.m.
25111: vimpia tekijöitä, koska sen avuilla saadaan linja-auto- jopa rautatieliikenteenkin avuUa
25112: krurja kehitetyksi antamaan: korkeampia voidaan tämä toiminta ulorttaa aina 50-60
25113: tuotantoja, lkuin se voi antaa ja:lostarruatto- km säteelle jopa ulom:maksikin. TäJHaisella
25114: mana. Tätä ,tarkoitusta palvelemassa on sonniasemruhla on sonnien ruokinta ja hoito
25115: ma~amme sonniyhtymätoiminta. Se on- helpompi järjestää asianmukaiseksi ikuin
25116: kin oHUJt tehok,as ikeino karjataloutemme ke- yksit.yiSiten hoidossa, joten sonnit pysyvät
25117: hittämisessä. Sen avulla ovat pienvhlje'li- prtl(lmpätän siitoskuntoisina, eikä niitä tar-
25118: jämmekin sa.ameet käyttää karjakantansa vitse heti ikun ne näyttävät ensimmäisiä
25119: jatkamiseen jalostettua sonniainesrt:a, johon viha.isuuden oireita, myydä teuraaksi, vaan
25120: heillä ei olisi muuten 011lut mahdollisuutta. voidaan ne taitav~sti käsite:llen pitää !toi-
25121: Tämän toimimmn tukemiseen käyilbää va1l- minnassa niin lmuan kuin ne muuten sii-
25122: tio vuosittain huomat,tavasti varoja. hen pystyvärt.
25123: Mutta rtäMäk:in toiminnalla on varjopuo-
25124: 1en.sa. Sonnilt vaativat tarkan ja huoleHi- Täiten tulBvat sonniyhtymät nykyisessä
25125: sen hoidon pys)"äkseen jatkuvasti siiltos- muodossaan suurin piirtein tarpeettomiksi
25126: kuntoisina. Myöskin rtahrtovat ne vanhem- ja v~ljelijrut vapautuv~t sonnien sijoitt.amis-
25127: pina tuhla viha.isiksi ja vaativat sen vuoksi v:ailkeuksilsta. Sen lisäksi on heillä mahdol-
25128: erittäin taitavaa roäsrttelyä. Tämän vuoksi iisuus saattaa ilehmänsä tiineiksi pitemmälle
25129: on oonniyhtym1hlä, val'ISinkin pienvilj€1Jij,ä- jalostetuista sonneista, kuin nykyisen jär-
25130: seuduilla, vailkeuik:sia sonnien sijoittami- jeste'lmän VJaJ}litessa. Tlämän J.isäiksi on kei.
25131: seSOOJ. VMSinkin nykyisen rtyövoimapulan nosiitostoiminnan puitteissa mahdohlista
25132: aiikana on vaikeudeit tässä suhteessa tulleet kouluteltun henkilökunnan avulliLa saada leh-
25133: yhä tuntuvimmiksi. Tästä joht.uen on yh- mien tikeyshoito aivan eri tasolle kuin ny-
25134: tymät paikotelien 01Heet pakoit~ttuja lo- ky,ään, jolloin täJHaisen hoidon puitteissa
25135: pettamaan toimin1tansa. Se taas tietää taan- jouduta,an paljon parhaassa tuotantoij·ässä
25136: ,tumist,a, karjanjalostustoiminnassamme. o1evila iehmiä hävittämään.
25137: Tässä pulassa nähdä:ksemme auttaa n. s. Trulla.inen toiminta vaatii kuitenkin val-
25138: keinosiitostoimrnta. Se antaa mahdollisuu- tion avuksi tuloa. Ensiksikin rbäyrtyy hal-
25139: den käyttää yhtä sonnia vuosittain noin 'litu:ksen huolehtia eläinlääMJ.'i.en ja teknik-
25140: 1,000 Jehmän tiinee:ksi saattamiseen, sen si- kojen koulubtamisegta tätä rtoimintaa var-
25141: jaan, että nylkYiään voida::m yhdellä sormilla ten. Mitään suurempia Hsämenoja tämä
25142: astuttaa noin 100c---150 lehm!ää vuodessa. Bi ymmär1Jruäksemme va:ltio'lle tuota, sillä
25143: Korkean jailostusarvon omaavaa. sormia voi- sonniyh:tymien nykyiset v<ioavut voiltai-
25144: daan siis keinosiitoksen avul[a ~äyttää pal- siin käyttärä tähän tarkoitukseen.
25145: jon laajemmassa miltassa jailostustyön etoon- Ha1litus on aikaisemmin ~tta.nut toimi-
25146: päin viemiseksi kuin nykyisen käytännön kummn valmistamaan ·esitystä tällaisen toi-
25147: aikana. minnan a;lo~ttamisesta.. Tämä toimikuutta
25148: Tätä toimintaa va:vten on ma3Jhan pe- on mietinnössruän asettunut sille ikannaihle,
25149: rustetta.va erityisiä sonni~emia, joihin voi- että aluksi perustettaisiin yhtymä, joka
25150: daan sijoittaa sonneja tarpeen mukaan, ulottaisi toimintansa suurin piilrlein koko
25151: vai.w eri rotuisia!kin. Sonniasemaa ja sii- maahan. Tämä yhtymä hankkisi v:aliooon-
25152: 69
25153: 546 IX,7o. - Nautakarjan keinosiitos.
25154:
25155: niainesta, jo1Jla voitaisiin saattaa tiin<Jiksi nioi:ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25156: vain etupäässä valiolehmät. Tät1ainen toi- vomuksen,
25157: minta on ehkä tarpeelil.in.m, mutta se ei
25158: auta viljffiijöitämme niissä va:ilkeuksissa, että hallitus valmi.stuttaisi suunni-
25159: joissa he nJlkyisin ova,t, eikä se voi .toteu:t- telman nautakarjan keinosiitostoimin-
25160: 1Ja:a !toimintaansa siinä 'laajuudessa kuin on nan aloittamiseksi maassamme, sekä
25161: ltarpeeil.lista ottaen huomioon !koko karj·a- edellisestä johtuen ryhtyisi toimen-
25162: lmntamme jalostamiSen. piteisiin tämän toiminnan vaatiman
25163: Edeliläolevaan viitaten ~ehdotamme kun- henkilökunnan kouluttamiseksi.
25164:
25165: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
25166:
25167: Yrjö I. Antila.. Valfrid Eskola.
25168: Martti 0. Kölli. Heikki Simonen.
25169: Matti Ytti. Eemil Luukka.
25170: Samuli Simula. Aino Luostarinen.
25171: E. A. Turja. Matti Heikkilä.
25172: Helena Virkki.
25173: 547
25174:
25175: IX,71. - Toiv. al. N:o 238.
25176:
25177:
25178:
25179:
25180: Riihimäki y. m.: A·vustuksen antamisesta pienviljelijöille
25181: jalorotuisten lehmiivasikoiden ostoa varten.
25182:
25183:
25184: E d u s k u n n a ll e.
25185:
25186:
25187: Maataloutemme tuotantosuuntaa määri- tornia vaikeuksia johtuen siitä, että suurim-
25188: teltäessä on karjatalousvaltaisuus yleisim- mat ja edistyneimmät viljeljiät ovat talou-
25189: min asetettu etutilalle. Tämä onkin selvä dellisen voimakkuutensa ja ammarttisivistyk-
25190: ja luonnollinen tosiasia, koska viljan vilje- sensä v.uoksi kyenneet kulkemaan karjan-
25191: lykseltä maassamme laajemmassa mittakaa- jalostuksessa pienviljelijöistä edelle. Tästä
25192: vassa puuttJtuvlllt luontaiset edellytytkset. So- taas edeLleen johtuu, että vaiikka pienvNjeli-
25193: tien edellä maamme jo olikin voimakkaasti jät haluaisivatkin hankkia n. s. rotuvasi-
25194: kehittymässä karjatalousvaltaiseksi. Tämä- koilta, se on taloudellisissa vaikeuiksissa
25195: kin kehitys, kuten kaikki muukin hyödylli- kamppaileville pienviljelijöille ylivoimaista
25196: nen, pysähtyi sotien seurauksena. Mutta hinnan kalleuden, kuljetusvaikeuksien y. m.
25197: mitä karjan päälukuun tulee, niin pinta- syiden vuoksi.
25198: aliayksikköön verrattuna nykyäänkin ,pien- Kun nyt karjatalous on jälleen elpy-
25199: viljelmillä pidetään karjaa enemmän kuin mässä, niin olisi tehtävä kaikki voitava
25200: suuremmilla tiloi:hla. 'Tämä kehi-tys ·toden- pienviljelijäin lypsykarjojen tuotantokyvyn
25201: näköisesti tulee jatkumaan, koska maata- kehittämiseksi. Koska tämän ehtona kui-
25202: loutemme entistä suuremmassa mitassa on tenkin on, että pienviljelmille pitäisi saada
25203: muodostumassa pienviljelysvaltaiseksi. jalorotuisista karjoista polveutuvia lehmä-
25204: Tuotannon kohottamista silmällä pitäen vasikoita suuremmassa määrin kuin ny-
25205: ei lypsykarjan pääluku yksin määrää onko kyään on mahdollista, tarvitaan tässä val-
25206: karjatalous kannattavaa. Paitsi se, että tä- tiovaJllan toimenp:iit.ei1:ä ja t!UloudeUista tu-
25207: hän liityy lantavarojen tarkoituksenmukai- kea.
25208: nen hoito ja käyttö, mikä edesauttaa Iyp- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25209: sykarjalie sopivan rehun tuotantoa, myös- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25210: kin pitää olla tuotantokykyisempiä lehmiä
25211: kuin mirtä yleisimmin pi.enviljelmitllä pide- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25212: tään. Tästä ovat pienviljelijätkin tietoisia. sellaisiin toimenpiteisiin, että pienvil-
25213: Pitäisi saada hyviä lehmiä, joiden tuotan- jelijät saisivat avustusta jalorotui-
25214: tokyky olisi mahdollisimman korkea. Tämä sista karjoista polveut1wien lehmä-
25215: kohtaa kuitenkin pienviljelmillä voittamat- vasikoiden ostoa varten.
25216: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
25217:
25218: Arvo Riihimäki. Toivo Kujala. Aaro Uusitalo.
25219: Aleksi Rinne. Juho Mäkelä. W. Metsäranta.
25220: Yrjö A. Manninen. Lauri Myllymäki. Paavo Leskinen.
25221: Matti Meriläinen. Konsta Talvio. Olga L. Terho.
25222: Lauri Murtomaa. Antto Prunnila. H. Manninen.
25223: Walter Kuusela. Elsa Karppinen. Eino Tainio.
25224: Antti J. Rantamaa. Toivo I. Sormunen. Matti Huhta.
25225: Heikki Simonen. Eino Roine.
25226: 548
25227:
25228: IX, 7 2. - Toiv. al. N :o 239..
25229:
25230:
25231:
25232: Tiitu y. m.: Toimenpiteistä naudanlihan vap(J;Uttamiseksi
25233: säännöstelystä.
25234:
25235:
25236: E d u s k u n n a 11 e.
25237:
25238: V aitioneuvosto >On päätöksellään 30 päi- vähän, kosika sen säännöstelty noin 33 mar-
25239: vänä joulukuuta 1946 päättänyt vapauttaa kan kilohinta tulee olemaan w:m'keintaan
25240: kotimaassa tuotetun lampaan-, vuohen- ja kymmenesosa sianlihan hinnasta. On luon-
25241: hevosenlihan säännöstelystä 1 päivästä nollista, että tällaistten hintasuhteiden val-
25242: tammikuuta 1947 luikien sekä luvannut va- litessa jOkainen tuottaja myy vain sikaa ja
25243: pauttaa myösikin sianlihan kaikesta säännös- larrnmasta ja ikäyttää naudanlihan omassa
25244: telystä 1 päivästä maaliskuuta 1947 lukien. taloudessa.
25245: Ja kansanhuoltoministeriö on päätöksellään LihaJkaupan kehityksen johtaminen tähän
25246: 30 päivänä joulukuuta 1946 poistanut he- on valitettavaa sekä tuottajan että kulutta-
25247: vosen-, larrnpaan- ja vuohenlihoo ylimmät jan näkölkulmasta katsoen. ·Tuottajalle on
25248: myyntihinnat ja hinnoitteluperusteet 1 päi- edullista saada vapaasti myydä sitä tuo-
25249: västä tammikuuta 1947 luikien selkä sian- tetta, milkä hänelle parhaiten soveltuu. Ja
25250: lihan ylimmät myyntihinnat ja hinnoittelu- :kuluttajalla on varmimtmin aina lihaa saa-
25251: perusteet 1 päivästä maalisikuuta 1947 lu- tavissa silloin, kun naudanliharukin on va-
25252: kien. Täten tulee siis naudanlihaa lukuun- paassa kaupassa. Ja samalla vapaakaupan
25253: ottamatta kailk!ki muu liha vapaaseen kaup- naudanliha tulee tasaaanaan ja vähentä-
25254: paan 1 päivästä maalislkuuta 1947 lukien. mään sianlihan kysyntää ja hintaa. Viime
25255: Julkisessa kaupassa tulee täten esiintymään vuoden aikana yhdellä lihaJkortilla sai ostaa
25256: sekä säännösteltyä että vapaassa kaupassa lihaa vain 348 markan arvosta, mistä nau.
25257: olevaa lihaa, joten liha/kaupan valvonta tu- danlihaa oli noin 2/3 osa. TämäJkin todis-
25258: lee >Olemaan hyvin vailkeaa. Liha-alan tuo- taa, että naudanlihan osuus nykyisessä ruo-
25259: tantolaitoksille tästä kaksinaisesta järjes- ka taloudessa on ikovin vähäinen, joten sen
25260: telmästä on myöskin hyvin suuria vaikeauk- vapauttaminen säännöstelystä ei ravinto-
25261: sia. Nämä vaikeudet tunnetaan nyt jo, menojen lisäyksenä tule :kovinJkaan suuria
25262: koska kansanhuoltoministeriö ei tal'lk!kailun merkitsemään.
25263: va:ilkeutumisen taikia ole antanut lupaa val- Edellä oleva.n perusteella on uskottavaa,
25264: mistaa hevosenlihaa maldkarruksi, vaikka tä- että naudan lihan vapauttaminen ikai:kesta
25265: hän saaJkka hevosenlihaa on totuttu käyttä- säännöstelystä on s~ä tuottajan että kulut-
25266: mään melikein yksinomaoo mruklkarana. Sen tajan edun muikaista, joten ehdotammeikin
25267: menekki rarukana onkin vähäistä. Naudan- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25268: lihan säännöstelystä vapauttamisen puo-
25269: lesta puhuu sekin, että ilmiken muun lihan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25270: säännöstelystä vapautumisen jälikeen nau- toimenpiteisiin naudanlihan vapaut-
25271: danlihaa kauppaan tulee va:mnaanikin hyvin tamiseksi kaikesta säännöstelystä.
25272: Helsingissä 14 päivänä helmilkuuta 1947.
25273:
25274: Kustaa Tiitu. Eemil Pääkkönen. Aapo Inkinen.
25275: Yrjö Hautala. L. 0. Hirvensalo. Juho Paksujalka.
25276: Eino Möttönen. S. Salo. Anselm Alestalo.
25277: Markus Niskala. Kalle Kirra. Aino Luostarinen.
25278: Eino Laitinen. Samuli Simula. Albin Asikainen.
25279: Heikki Soininen. Martti Miettunen. J. E. Pilppula..
25280: Heikki Vehkaoja. Lrauri Riikonen. Juho Niukkanen.
25281: J oha.nnes Virolainen. Akseli Brander. J. Koivisto.
25282: Kusti Eskola. Lauri Murtomaa. Juhani Leppälä.
25283: 549
25284:
25285: IX,73. - Toiv. al. N:o 240.
25286:
25287:
25288:
25289:
25290: Tiitu y, m.: Toimenpiteistä vuodan ja nahkavalmisteiden
25291: vapauttamiseksi sään.nöstel;ystä.
25292:
25293:
25294: E d u s k u n n a ll e.
25295:
25296: Maataloudenharjoittajien, heidän per- samasta syystä ei saa vuodalle valmistus! u-
25297: heeDBä jäsenien ja maataloustyöväestön jal- paa, joten vanhojaJkaan jalkineita ei voi
25298: kinetilanne on edelleen äärilJlillläisen vai- !korjata. Maatalouden hevosvaljastilanne on
25299: kea. Nytkyisen järjestelmän ja nykyisten myöskin hyvin vaikea, kosJka nahan puuto·
25300: vuotapistearvojen voimassaoloaikana on teen takia valjaitten korjaus on miltei mah-
25301: mahdotonta saada maataloustyöväestölle ja dotonta. - Koko kansamme jalkinetilan-
25302: maataloudenharjoittajien perheenjäsenille netta tankastellen tuleekin siihen ihmeelli-
25303: jal.kineita, sillä 7 vuotta täyttänyt tuottaja- seen tulokseen, että vuodan tuottajien, siis
25304: perheen jäsen, työväestö muJk:aan luettuna, talonpoikien ja heidän työväestönsä jal!kine-
25305: saa vuodessa vain 13 vuotapistettä ja yk- tilanne on nykyåän kaikkein vaikein, vailkka
25306: siin miesten maataloussaappaisiin menee jo he niitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat.
25307: 26 vuotapistettä ja vielä lisäksi 20 vaatekor- Maatalouden jatkine- ja nahkatilanteen
25308: tin pistettä. Maataloudessa työskentelevä tällaisena ollen johtuu ajattelemaan sitä ti-
25309: henkilö saa nytkyisen järjestelmän vallitessa lannetta, mikä syntyisi, jos vuodan ja kaik-
25310: siis joka toinen vuosi jalkineet, ja käy- kien nahkavalmisteiden säännöstelystä ik:o-
25311: täntö kuitenkin todistaa, että maataloustyö- imnaan luovuttaisiin. Maatalouden jalikine-
25312: mieheltä menee vähintään yhdet palkineet ja nahkatilanne tällöin korjaantuisi verra-
25313: vuodessa ja lk:arjanhoitajalta kahdet. Nais- ten lyhyessä ajassa. Niin sanotut orsivuo-
25314: ten maataloussaappaista menee 20 vuotapis- dat tulisivat talouselämän käyttöön heti. Ja
25315: tettä ja 15 vaatekortin pistettä. Yhden on kai varmaa, että kotimaisen ja nyt jo
25316: lehmänvuodan valmistukseen menee ny- alkuun päässeen ulkolaisen tuoton turvin
25317: kyään 80 vuotapistettä ja lisäksi 60 vaate- voitaisiin turvata myöskin metsätalouden
25318: kortin pistettä; siis 6 henkilön vuotapisteet jalkine- ja valjastarve sekä huomattavassa
25319: ja vielä 60 vaatelmrtin pistettä. Vuodan määrässä muutakin yleistä välttämätöntä
25320: valmistus maatalouteen on nytkyään siis tarvetta.
25321: sula mahdottomuus. Tämän toteamuksen perusteella rohke-
25322: Tästä maatalouden vaikeasta jalkinetilan- nemmeldn ehdottaa eduskunnan päätettä-
25323: teesta osaltaan johtuu karjanhoitajienkin väksi toivOillluksen,
25324: puute. Sillä on mahdotonta saada talossa
25325: pysymään karjanhoitajaa silloin, kun hä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25326: nelle ei voi saada pitäviä ja1kineita. Uusille toimenpiteisiin vuodan ja nahkaval-
25327: jalkineille ei saa ostolupaa sekä vuota- että misteiden vapauttamiseksi kaikesta
25328: vaatalmrtin pisteitten puuttumisen ta;kia ja säännöstelystä.
25329: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
25330:
25331: Kustaa Tiitu. Eemil Pääkkönen. Juho Paksujalka.
25332: Yrjö Hautala. Martti Miettunen. Anselm Alestalo.
25333: Eino Möttönen. S. Salo Aino Luostarinen.
25334: Markus Niskala. Kalle Kirra. Albin Asikainen.
25335: Eino Laitinen. Samuli Simula. L. 0. Hirvensalo.
25336: Heikki Soininen. Lauri Riikonen. J. E. Pilppula.
25337: Heikki Vehkaoja. Akseli Brander. Juho Niukkanen.
25338: Johannes Virolainen. Lauri Murtomaa. J. Koivisto.
25339: Kusti Eskola. Aapo Inkinen. Juhani i:.eppälä.
25340: 550
25341:
25342: IX, 7 4. - Toiv. al. N :o 241.
25343:
25344:
25345:
25346:
25347: Brander y. m.: ·Toimenpiteistlä nautapaarmojen ja t·ottien
25348: härvittämistä tarkoittavan lainsäädännön aikaansaami-
25349: seksi.
25350:
25351:
25352: E d u s k u n n a ll e.
25353:
25354: Suomessa on muutamia tuholaishyöntei- telmällisesti. Ainakin Tanskassa ()n ollut
25355: siä ja eläimiä, joitten hävitys vaatii yhte- voimassa laki nautapaarunan hävittämiseksi.
25356: näisiä laikiin perustuvia pakollisia säännÖ!k- Toinen tuholainen, rotta, arvioidaan teke-
25357: siä. Vapaaehtoiset toimenpiteet muuttuvat vän Suomessa vuosittain noin 1,000 miljoo-
25358: vain mielenosoitU:ks:iJksi tuholaisia vastaan, nan vahingot. Tarttuvien tautien levit-
25359: kun huolimattomien kansalaisten jälelle täjänä on rotta lis:äksi voimatekijä ubkasi-
25360: jättämät yksilöt lisääntyvät ja leviävät niin vatpa taudit ihmisiä tai eläimiä. Useassa
25361: nopeasti, että vapaaehtoisen toiminnan jäl- sivistysmaassa on ollut laJki rottien hävittä-
25362: jet häviävät pmn. miseksi voimassa jo pitkät ajat. Katiein
25363: HuOIIDattavimpia vwhinkoja aiheuttavat ensimmäinen rottalalki säädettiin Japanissa
25364: nautapaarmat lehmän nwbkoille, lihalle ja jo vuonna 1900 ankaran ruttotaudin peläs-
25365: varsinkin maidontuotannolle. Vuonna 1934 tyttäanänä. Englannissa säädettiin laki
25366: tehdyssä tilastossa esiintyi sen aiheuttamia vuonna 1919. Tanskassa säädettiin rottalaki
25367: vahinkoja 263 !kunnassa ja vahingot arvioi- 1907 ja on sitä korjattu vuosina 1915, 1919,
25368: tiin tietyissä tapauksissa 33 miljoonaiksi, 1921, 1924 ja 1938.
25369: mutta todennäköisesti ilootko Suomessa 50 Edellä olevan perusteella kunnioittaen
25370: miljoonaksi maDkaiksi vuodessa. Nyt ovat ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväJksi
25371: vahingot yli :kymmenen:!kertaiset. Hävittä- t·oivomuksen,
25372: misva:Ukeuksien ta!kia raulkesivat jo suunni-
25373: tellut toimenpiteet. Nyt uusien ikeksintöjen että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
25374: :kautta on nautapaamnojen tuhowminen toimenpiteisiin nautapaarmojen ja
25375: muuttunut sangen ytksinkertaiseksi, ikun rottien hämittämistä tarkoittavan
25376: vaan se toimitetaan suurilla alueilla järjes- lainsäädännön aikaansaamiseks-i.
25377: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
25378:
25379: Akseli Brander. Yrjö A. Manninen.
25380: Heikki Soininen. Kyllikki Pohjala.
25381: J. E. Lrunpinen. Rolf B. Berner.
25382: Toivo Ikonen. Lassi Hiekkala.
25383: Samuli Tervo. Antti J. Rantamaa.
25384: 0. Muikku. Jaakko Halmla.
25385: Anselm Alestalo. K. Kauhanen.
25386: Eino Laitinen. L. 0. Hirvensalo.
25387: Juho Karvonen. Lauri Riikonen.
25388: Matti Ytti.
25389: 551
25390:
25391: IX,75. - Toiv. al. N:o 242.
25392:
25393:
25394:
25395:
25396: Hautala y. m.: Toimenpiteistä maitotaloustuotannon kohot-
25397: tamiseksi.
25398:
25399:
25400: E d u s k u n n a ll e.
25401:
25402: Sodanaikaisen ja juuri päättyneen väli- nousemaan, olisi maito- ja karjataloutta
25403: rauhantilan heikoin kohta ruokavaliossam- silmällä pitäen m. m. heinien kaikesta sään-
25404: me on ollut rasvan, maidon ja voin puute. nöstelystä ja pakko-otoista luovuttava kii-
25405: Tämän on varmasti juuri kuluttajaväestö reesti. Ja edelleen ajoissa valmistuttava
25406: saanut raskaimmin kokea. vapauttamaan maitotaloustuotteet ja koko
25407: Maidon ja voin tuotanto on laskenut karjatalous kaikesta sännöstelystä. Vapaus
25408: varsin jyrkästi melkein koko sota-ajan, jat- lisää yritteliäisyyttä ja tuotantoa. Sen
25409: kuen vielä sen päätyttyäkin. Maidontuo- vuoksi tätä ainoata ja oikeata keinoa on
25410: tanto oli v. 1939 2,589 milj. tonnia, v. 1944 kiirehdittävä myös käyttämään. Ellei tähän
25411: 1,773 milj. to, mutta v. 1946 vain 1,592 heti voida mennä, niin on turvattava sään-
25412: milj. to. Voin tuotanto on vähentynyt vie- nösteltyjen maitotaloustuotteiden tuottamis-
25413: läkin voimakkaammin. Niinpä meijerivoita mahdollisuudet ja hinnat sellaisiksi, että
25414: valmistettiin v. 1939 34,100 to ja kotivoita välttämätön lisääntyvä ja jatkuva tuotanto
25415: 23,700 to, vastaavien lukujen ollessa v. 1946 käy maJhdolliseksi.
25416: vain 15,522 ja 13,930 to. Varsinkin omaa 'työtään tekevä karjaväki
25417: Maatalouden yleinen rappeutuminen on on saanut tyytyä rahatuloissaan kolman-
25418: tietysti vaikuttanut karjataloudenkin taan- nekseen, parhaissa tapauksissa päästessä
25419: tumiseen, mutta enimmän sitä ovat jarrut- puoleen sHt•ä, miltä muiLla aloiHa ansaitaan
25420: taneet epäviisaat säännöstelytoimenpiteet ja ja palkkoina maksetaan. Vieläpä on saatu
25421: edelleen sitä tekevät. Näistä on ensi sijassa todeta sekin, että ulkoa tuoduista elintar-
25422: mainittava kuluttajien edun nimessä ajettu vikkeista on mielellään maksettu varsin
25423: avosokea, heikko hintapolitiikka, heinien korkeitakin hintoja.
25424: jatkuva pakkoluovutus, väkirehujen puute Esimerkkinä mainittakoon, että hiljattain
25425: j. n. e. Ellei näitä syitä käydä !kiireesti on jouduttu maksamaan maahamme tuo-
25426: korjaamaan, ei varsinaisella tuottajaväes- dusta tanskalaisesta voista noin 250 markan
25427: töllä ole riittäviä edellytyksiä tuotannon kilohintaakin; kuluttajien tunnustamatta
25428: kohottamiseen. sillä maatalouden ja var- samaa oikeutta ja arvoa kotimaassa tuote-
25429: sinkin pienviljelijän pääomat ovat siksi tulle voille. Tämä on valitettavaa ja täl-
25430: pienet, että kannattamaUoman maitotalous- laisesta talouspolitiikasta näkyy m. m. val-
25431: tuotannon käynnissä pitoon ei ole kerta tion budjetissa jatkuvasti raskaita jälkiä
25432: kaikkiaan varaa. meno puolella.
25433: Harvat tilastoissa johtavat huippuyksi- Meillä ei ole varaa eikä tarvettakaan jat-
25434: löt tai talondet eivät saa myöskään johtaa kuvasti ulkolaiseen tuontiin maito- ja kar-
25435: käsityksiä ja määrääviä kannanottoja :har- jataloustuotteiden osalta, eikä myöskään va-
25436: haan. Sillä maa- ja karjataloutemme tila raa hylätä maataloutemme luontaisia edel-
25437: nyt ja vasta on turvattava silmälläpitäen ,lytyk:siä, näin 'eTilkoisesti Pohjois-Suomen
25438: n. s. tavallisen miehen vauhtia ja mahdolli- osalta, karjatalousmaana. Eikä myöskään
25439: suuksia, muutoin ei olla oikealla tiellä. saa olla varaa pitää poljetussa asemassa
25440: Koska määräyksillä ja säännöstellyillä sen kansanosan työn arvoa, joka elämänsä
25441: hinnoilla ei ole saatu maataloustuotantoa kutsumusta täyttää karjan ja erikoisesti
25442: 552 IX,7 5. - Maitotalous.
25443:
25444: lypsykarjan parissa. Viimeksimainittu pi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25445: tää pailffiansa niin palkalla suoritettuun toimenpiteisiin maitotaloustuotannon
25446: karjatyöhön, kuin myös omaa työtään te- kohottamiseksi edistämällä kaikkia
25447: keviin pienviljelijöihin ja siis yleensä kar- kannattavaan lypsykarjan tuotan-
25448: javäkeen nähden, nyt ja vastaisuudessa. toon vaikuttavia tekijöitä, kuten lai-
25449: Lähin tärkeä tavoite maito- ja karja- dunten parantamista, AIV-rehun
25450: taloustuotannossamille täytyy olla oman valmistusta, kotoisten ja ulkolaisten
25451: kansan tarpeiden tyydyttäminen ja sen väkirehujen käyttöä, sekä määrää-
25452: työn arvon suojaaminen, joka karjatalou- mällä kaikkien säännöstelynalaisten
25453: den parissa suoritetaan. maitotaloustuotteiden hinnat tiiAJdcl-
25454: Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen lisesti tuotantokustannuksia vastaa-
25455: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi viksi.
25456: toivomuksen,
25457: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
25458:
25459: Yrjö Hautala. Erkki Koivisto.
25460: Kustaa Tiitu. Juhani Leppälä.
25461: J. E. Lampinen. Heikki Soininen.
25462: Martti Miettunen. Markus Niskala.
25463: Aapo Inkinen. Eino Möttönen.
25464: Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
25465: Johannes Virolainen. Jussi Annala.
25466: Lauri Murtomaa. Samuli Simula.
25467: Anselm Alestalo. Antti A. Koukkari.
25468: Kusti Eskola. Toivo Ikonen.
25469: 553
25470:
25471: IX, 16. - Toiv. al. N :o 243.
25472:
25473:
25474:
25475:
25476: Salo y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden 1947
25477: tulo- ja menoarvioon naveta,n ja sikalan 1·akentamista
25478: varten Seppälän maamieskoulutilalle.
25479:
25480:
25481: E d u s k u n n a ll e.
25482:
25483: Maatalousministeriön toimesta lienee tehty jossa maamieskowlu ja sen yhteydessä toi-
25484: ehdotuksia hallitukselle määrärahan saami- mivan korjanhoitokoulun oppilaat saavat
25485: s~ksi menoarvioon talvisodan aikana tuhou- !käytännöllistä opetusta, olisi välttämätöntä,
25486: tuneen sikalan uudestaan raJkentamiseksi että koululla olisi sellaiset edellytytkset ikoti-
25487: Seppälän maamieskoululle Kajaanin lähellä. e1äinratkennuksn·nsa nähden, ebtä se pys-
25488: Luultavasti 'Valtion niuklkojen varojen tyisi opetusta ant•amaan yhä kasvavalle op-
25489: vuoksi ei määrärahaa tähän mennessä vielä pilasmäärälleen.
25490: ole liiennyt. Sikoja on tähän asti ollut Edellä olevaan nojaten ehdotamme edus-
25491: pakko pitää ja kasvattaa koulun navetan kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
25492: karsinoissa, joka navetta jo vanhuutensa
25493: vu6ksi on niin laho, ettei se iky1myytensä että hallitus asian kiireellisyyden
25494: vuoksi pysy lämpimärnä, joten lehmienkin vuoksi ottaisi Eduskunnalle mahdolli-
25495: hoito !käy vaikeaksi, ne ehtyvät ja porsaat sesti anneftavaan v. 1947 lisämerw-
25496: kuolevat kylmyyden vuoksi. arvioesitykseensä 2 milj, markan mää.
25497: Kun Seppälän koulu on ainoa Kainuun rärahan navetan ja sikalan rakenta-
25498: maataloudellinen oppilaitos, pitäisi sen pys- miseksi Seppälän maamieskoulutilalle
25499: tyä olemaan maataloudellisena mallitilana, Kajaanin kihlakunnassa.
25500: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
25501:
25502: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
25503: 554
25504:
25505: IX,77. - Toiv. al. N:o 244.
25506:
25507:
25508:
25509:
25510: Luukka y. m.: Kalastus- ja metsästysasiainosaston PM'tts-
25511: tamisesta maatalousministeriöön.
25512:
25513:
25514: E d u s k u n n a 11 e.
25515:
25516: Maamme vanhimmat elinkeinot, kalastus syytä tässä yhteydessä mainita, että sel-
25517: ja met~ästys, ovat olojen kehityksestä laisten luonnonvaraisten tuotteiden, ku-
25518: johtuen jääneet takapajulle varsinkin ten marjojen ja jäkäläin y. m. keräilyä
25519: mitä hyvin järjestettyyn ja johdettuun ja maastavientiä ei ole hallinnollisesti yh-
25520: toimintaan tulee. Erittäinkin kalatalouden tenäisesti hoidettu, vaan on siinäkin pal-
25521: hallinnollisten asioiden hoitaminen on pa- jon korjaamisen varaa.
25522: hasti jälessä eikä vastaå läheskään sitä Kaikkien näiden asioiden ylin valvonta
25523: merkitystä, mikä kalastuselinkeinolla ja ja johto kuuluu maatalousministeriölle,
25524: sen kehittämisellä, niin kotitarvekalastuk- mutta niistä huolehtivat viranomaiset ovat
25525: sena kuin elinkeinonakin hoidettuna on kuitenkin hyvin harvalukuiset ja toimin-
25526: maamme väestölle sekä kansantaloudel- taa johdetaan eri paikoista. Tämä haja-
25527: lemme. Maamme kalastuslainsäädäntö on naisuus on omiaan vaikeuttamaan asioi-
25528: vanhentunut eikä se anna juuri mitään den tarkoituksenmukaista hoitoa ja hei-
25529: tukea ja ohjausta kalavesien hoidolle ja kentää, jopa estää toiminnan kehittämis-
25530: kalanviljelyksen edistämiselle. Sen sijaan mahdollisuuksia. Kalataloutta hoidetaan
25531: on meillä viime aikoina vuodesta toiseen maataloushallituksesta käsin, mutta tällä
25532: täytynyt uusia n. s. jokamiehen kalastus- toiminnalla on viime vuosina ollut vain
25533: lakia, joka oikeuttaa pyytämään kaloja, juoksevien asioiden käsittelyn luonne. Mi-
25534: mutta sensijaan on melkein kokonaan tu- tään uusia huomattavimpia aloitteita ka-
25535: kahduttanut sen vähäisenkin kalavesien lavesien hoitoon ja kalakannan luontai-
25536: hoidon ja kalavesien tuoton lisäämishar- seen lisäämiseen ei sieltä ole ehditty te-
25537: rastuksen, mitä on jossain paikoin maa- kemään. Samoin on jäänyt lopulleen jär-
25538: tamme esiintynyt. Edelleen on koko kala- jestämättä tärkeä kalatalousopetus, vaikka
25539: talousopetus meillä kuunolleen järjestä- kalastusta koskevat säännökset edellyttä-
25540: miittä ja kalataloudellinen tutkimuskaan vät laajaa hallinnollista toimintaa, joka
25541: ei meillä ole keskittynyt maamme kan- yhdessä kalataloudellisen järjestötoimin-
25542: santaloudelle luontaisesti tärkeimpien ka- nan kanssa vaatii runsaan ja ammattitai-
25543: lalajien tutkimiseen, niiden viljelyn edis- toisen toimihenkilöstön kasvattamisen.
25544: tämiseen ja kalavesien tuoton kehittämi- Käytäntöön soveltuva tutkimustoiminta-
25545: seen. Metsästyksen ja riistanhoidon alalla kaan ei ole jaksanut seurata ajan mu-
25546: on meillä tosin olemassa uudempi, monta kana. Metsästyksen ja riistanhoidon orga-
25547: kertaa muutettu metsästyslaki, mutta sen nisointi johdetaan tosin suoraan maata-
25548: toteuttaminen varsinkin riistanhoidon ke- lousministeriöstä käsin, mutta tämäkin
25549: hittämisen kannalta on jäänyt puolitie- toiminta on jäänyt olojen poikkeukselli-
25550: hen, eikä riistanhoitoa ole saatu kansan suuden takia hajanaiseksi ja puolinaiseksi,
25551: asiaksi. Näiden lisäksi olisi kiinnitettävä varsinkin kansaan kohdistuva valistustoi-
25552: huomiota edellisiin läheisesti liittyvien minta on jäänyt liian vähäiseksi. Marjo-
25553: elinkeinojen, kuten poronhoidon ja tur- jen ja jäkälien sekä muiden luonnonva-
25554: kiseläinten kasvatuksen valvontaan ja raisten tuotteiden maastaviennin tarkastus
25555: jatkuvaan kehittämiseen. Myöskin on taas on hoidettu metsähallituksesta käsin.
25556: IX,77. -Luukka y. m. 555
25557:
25558: Kuten edellä esitetystä ilmenee, on sesti järjestettäisiin, siihen ei ole tässä yh-
25559: maamme kalatalouden, riistanhoidon ja teydessä syytä tarkemmin puuttua, vaan
25560: luonnontuotteiden keräyksen järjestely ja olisi ne hallituksen harkittava.
25561: näiden alojen tuotannon llisäämiseiksi ta- Edellä esitettyjen uudistusten toteutta-
25562: pahtuva ohjaus sekä valistustoiminta jää- minen on sitäkin helpompaa, kun niihin
25563: nyt kovin heikoksi ja on toisistaan eril- ei tarvitsisi käyttää valtion muita tuloja,
25564: lään toimivien, yhtenäistä johtoa vailla koska tarkoitukseen on käytettävissä riis-
25565: olevien virlmmiesten hoidossa. Toiminta tanhoitoon kertyviä tuloja, valtion kala-
25566: olisi sen vuoksi saatava keskitetyksi ja vesien vuokratuotto ja valmisteilla ole-
25567: järjestetyksi. Yhdistämällä kaikkien näi- vaan kalastusla;msäädäntöön suunnirtaltu
25568: den asioiden hoito suorastaan maatalous- kalastuskorttijärjesltelmä, joka sekin tuot-
25569: ministeriöstä jobdettavaksi helpotettaisiin taisi aikanaan huomattavat rahamää-
25570: ja joudutettaisiin suuresti virastokäsitte- rät kalavesien hoidon ja kalatalouden tuo-
25571: lyä ja saataisiin aikaan tarpeellista kes- ton edistämiseen. Jo näiden varojen järki-
25572: kitystä. Keskitystä olisi jatkettava aina peräisen käytönkin takia olisi syytä kii-
25573: kentälle saakka esimerkiksi siten, että reisesti ryhtyä keskitettyyn ja voimaperäi-
25574: riistapäälliköille ja riistapoliiseille annet- soon tyälhön maamme riistanhoidon ja ika-
25575: taisiin tehtäväksi myöskin kalastuksen lavesien tuoton kohottamiseksi ja sitä
25576: valvonta. Tällöin saataisiin heille työtä var,ten koulutettava ja järjestebtävä mie-
25577: kolm vuodeksi ja varmaankin toimintaan- het paikoilleen, kun toivottavasti viimein-
25578: kin tulisi entistä enemmän harrastusta ja kin päästään yhtenäisesti ja järkevästi
25579: sen mukana myöskin aikaa myöten asian- hoitamaan ja kehittämään näitä maamme
25580: tuntemusta. vanhimpia elinkeinoja.
25581: Jotta edellä esitetty hallinnollinen kes- Pitäen kalastus- ja metsästysasioiden
25582: kitys voitaisiin toteuttaa, olisi maatalous- ylimmän johdon keskittämistä näiden .
25583: ministeriöön perustettava erikoinen kalas- maamme vanhimpien elinkeinojen kehit-
25584: tus- ja metsästysasiainosasto, johon siir- tämisen kannalta tärkeänä ehdotamme
25585: rettäisiin ministeriön yleisellä osastolla edellä esitettyihin perusteluihin nojaten
25586: hoidetut metsästyksen valvojan ja hänen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25587: apulaisensa tehtävät, sekä maataloushalli-
25588: tuksesta kalatalousosaston ja kalataloudel- että hallitus kiireellisesti valmis-
25589: lisen tutkimustoimiston tehtävät, kuin taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
25590: myöskin turkiseläinten kasvatuksen val- sen kalastus- ja metsästysasiainosas-
25591: vonta sekä erinäisten luonnontuotteiden ton perustamisesta maatalousministe.
25592: keräystä ja kauppaa koskevat asiat. Mi- riöön.
25593: ten nämä tehtävät ja virat yksityiskohtai-
25594: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1947.
25595:
25596: Eemil Luukka. Toivo Ikonen.
25597: 556
25598:
25599: IX,7s. - Toiv. al. N:o 245.
25600:
25601:
25602:
25603:
25604: Kuusela y, m.: Pienviljelijäin omistamien, pakkohakkuissn
25605: raiskautuneiden metsien saattamisesta valtion toimen-
25606: pitein kasvukuntoon.
25607:
25608:
25609: E d u s k u n n a iJ.1 ~ e.
25610:
25611: Laki puunsaannin turvaamisesta 14 päi- Pienmetsä,löiden omistajien :lukumäärä
25612: väH.ä huhtikuuta 1945 on poikkeuslain maassamme on hyvin suuri. Professori N.
25613: luontoinen ja sen tarkoituksena on riittä- Osaran keräämien tilastotietojen mukaan
25614: vän puunsaannin turvaaminen. Puulauta- vuodelta 1929, jolloin siis välirauhanteossa
25615: kunnat ovat kuitenkin hakkuumääräyksiä sittemmin menetetyt a'lueet siSå}tyivät ti-
25616: a:ntaessaan soveltaneet jakoperustetta hyvin lastoon, oli maassamme sellaisia aHe 15 pel-
25617: kaava.maisesti :laskemalla ha,klku umääräyk- tohehtaarin suuruisia tiloja, joiden metsä-
25618: set pinta-alan mukaan ol:lenkaan huomioi- ala oli ahle 10 ha, 64,540 kpL Peltoalaltaan
25619: matta mtJtsli!n kasvukuntoa ja kysooHisellä saman suuruisia tiloja, joiden metsäala on
25620: alueella olevaa puuston määrää. Tästä on 10--:50 ha, oli 94,296. Yhteensä ooHaisia
25621: oli'llt seurauksena, että sellaisilla pien- 'tiloja, joHla oli peJtoa a:lle 15 ja metsää
25622: tHoil:la, joiden puuvarast<> <>n pieni ja [isä- alle W ha, oli siis 158,836 ikpl. Saman
25623: kasvu huonon maanla&dun ,t,ai sopimatto- tutkimuksen mukaan - Oulun lä:äniä 'lu-
25624: mien hakkuiden takia alhainen, on j'ai:Jkuva kuunottamatta -ovat edellä mainitut tilat
25625: kotitarvepuun saanti joutunut vaaranalai- 40.4 % maan kaikista ti:loista.
25626: seksi. Pienmetsälöiden osuus maamme metsä-
25627: Pakkohakkuutoiminnan alikuairohra ulo- t,aloudesta on siis varsin huomattava. Jo
25628: tettiin haJdmuvelvollisuus - ainakin joilla- tästä syystä pitäisi niiden rt:.uottokuntoon
25629: kin paikkwkunnilla - koskemaan kaava- kiinnittää vakava huomio. Pienmetsä;löiden
25630: maisesti jo 8 ha: n s'lluruisia metsäalueita. omistajat ovat useimmiten heikosti perehty-
25631: Jos metsämaa;han sisältyy ka:llioita tai neitä metsä:nhoidolJisiin kysymyksiin. lVIet-
25632: hei:~kokasvuisia soita ja rämeitä, ei metsän sänhoitoyhdistyksiin, joiden kautta on mah-
25633: vuotuinen 1isli!kasvu voi vastwta lä:heskä;än dollisuus saada ammattineuvontaa, kuulu-
25634: jat~uvaa kulutusta. Kun tällaistenkin met- minen ei ole vielä yleisbä pienviljelijöiden
25635: sälöiden omistajiHe on annettu :hakkuumää- keskuudessa.
25636: räyk§iä, ja niiden j<Jhdosta on jouduttu Metsien pakkohakkuut ovat siis muodos-
25637: ha:kkuita suorittamaan, on ,t,ehty ehdotto- tuneet monien metsien vastaiselle ikasvu-
25638: masti virhe. Että näin on tapahtunut, on kunnolle hyvin kohta1okkaa;ksi. Ottamalla
25639: se johtunut siitä, että hakkuumääräysten 1is.äksi huomioon sen, et.tä vastaisuud~a
25640: antajat <>vat suuren punntarpeen tyydyttä- juuri näiden valtiova:Llan aiheuttamien pak-
25641: miseksi ulottaneet ha'IDkuuvelvollisuuden komääräysten johdosta monet vähävaraiset
25642: mahdollisimman suurelle pinta-alalle, otta- pienviljelijät voivat joutua ostamaan ikoti-
25643: matta huomioon toimenpiteen aiheuttamia tarvekäyttöänsä varten puutavaraa, olisi
25644: haital:lisia seurauksia tulevaisuudessa. Ylem- valtio se joiHa!kin toimenpiteiHä korvattava,
25645: missä metsän:hoi,topiireissä on tähän, seik- koska puunsaannin turvaamislain 9 § : ssä
25646: kaan kiinnitetty huomiota, mikä ilmenee sanotaan m. m. ,Jakoa toimitetta~a on
25647: m. m. siinä Iainsäädönnössä, m1kä annettiin pidettävä perusteena metsäpinta-alaa, huo-
25648: vajaabuottoisten metsien hakkuiden järjes- mioon ottaen samal;la myös kotitarvepuun
25649: tämiseksi. saannin .turvaaminen, puuston suuruus ja
25650: IX,78. -Kuusela y. m. 557
25651:
25652: tila sekä hakkuu- ja kuljetusma!hdoHisuu- että hallitus antaisi Eduskunruille
25653: det." V aitiovallan toimenpitein olisi rais- esityksen niiden pienviljelijäin omis-
25654: kautuneet metsäalat saatettava uudelleen tamien metsien, jotka pakkohak-
25655: kasvwkuntoon ja tämäJn aikaansaamiseksi kuissa ovat r.aislooutuneet, saattami-
25656: olisi vaMion taholta järjestettävä myös seksi valtion toimenpitein kasvukun-
25657: maksuton ammattimiehen apu. toon ja että tämän aikaansaamiseksi
25658: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- valtio järjestäisi maksuUoman am-
25659: kunnan päätettäväksi toivomuksen, mattineuvonnan.
25660: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
25661:
25662: Walter Kuusela. Juho Pyy.
25663: Valfrid Eskola. E. Pusa.
25664: Heikki Simonen. Elli Nurminen.
25665: Matti Lepistö. Eino Raunio.
25666: Jere Juutilainen. Urho Kulova.ara.
25667: Yrjö Welling. Juho Karvonen.
25668: 0. Muikku. Väinö Kivisalo.
25669: 558
25670:
25671: IX,79. - Toiv. al. N:o 246.
25672:
25673:
25674:
25675:
25676: Lampinen y. m.: Toimenpiteistä jätepwu,n käytön lisäärni-
25677: seksi.
25678:
25679:
25680: Ed u s kun n a 1 tL e.
25681:
25682: Ennen säännöstelykautta oli kaikenlaisen seen lähes 28 miilij. p-ms, :mistä huomattava
25683: jätepuun, ib.raJkkuutähteiden, metsien ha;rven- osa oli tedllisuuden raakapuuksi tai. vienti-
25684: nus- ja perkauspuun, oksien ja jopa kåJpy- tavaraksi 'roelrpaavwa. Velltauksen vuoksi mai-
25685: j~nkin käy,ttö maaseudun pienl.ruluttajien nilttakoon, että vastaa:v~a ~uku .rauihan aikana
25686: kotilta!loudessa san~en yleis+ä j·a sen keräylk- Oili vain 7 milj. p-ms. Po1lttopunn saanti
25687: seen voitiin heikompaa työvo.imaa hyödylli- voi~ta!ouden ja Ei:kente.en tarpeisiin sekä
25688: sesti sijoi·tllaa. Varsinaista; halkopuuta sitä seHaisi1hle kuilmttajil!le, joilla ei· oile mahdolli-
25689: vastoin nämä tlmluttajapiiri.t käyt.tivät var- suuksia jätepuun keräämiseen, kohtaa jat-
25690: sin vähän. ku:v~asti suuria vaikeuksia. Jokaillloo puu-
25691: Viime vuosien aiikana jätll!puun käy;ttö on ta!louden hyväksi aikaan saatu helpotus,
25692: hyvi'n voimakkaasti supistunut. Ku[uttajille säästöerä ja jä11kiperäistämistoimenpide on
25693: on varatt'll rt:iiliaisuus ostaa normien edel[yt- tählaisissa o<losuhteissa tervetuhlut. Erään
25694: tämä pol;ttopuumäärä, ja sitHoin se säännol- varsin ihuomion a.rvoisen :rnaihdolUsuuden
25695: l.isesti ostetaan hyvänä runkopuuih.a~1kona. tässä suhteessa tarjo:aa jätepuun !käytön
25696: Tämän tekee mahdoHiseksi: parhaankin lisääminen ja iklantoihin jäävän puumäärän
25697: p()1ttopuun suhtee1lisesti halpa hinta ver- vähentäminen.
25698: mttrma esim. työp~!,klkoihi:n. Toisarvoisen- Samaa itoimenpide:ttä vaa.tiva.t myös met-
25699: kin työvoiman käyttäminen jätepuun lke- sänhoidolJJiset näkokohdat. Nylkyisten voi-
25700: räykseen arvioidaan kannattamattomaksi, ma:ldmiden haklkuiden jä:ljiHä muodostuneet
25701: vailkka itse puuaineesta ei tarvitsisi ma:ksaa laajat hakkuualueet on saataVIa raiva.tuiksi
25702: hinttaa juuri mitään, tlmJten: usrein on laita. uuden kasvun tie11tä ja nuorien mets·ien har-
25703: Metsäm.omistajiHa ei taas usein:kaan ole käy- '\'ennukset itehtävä !tatloudeU~sesti mahdoHi-
25704: tettävissään :tai maatruloustöistään irroitet- siiksi.
25705: tavissa työvoimaa ike;räyksen suorittamiseen Nykyisenä ·työvoiman puutteen 'aikana
25706: suuremmassa mitassa kum oman toallouden olisi epäillemättä merkityiksensä myös sihlä,
25707: tarpeisiin. UlkQpu01lei1ta til!an prul!katuUa työ- että heikompi ja muutoin .ehlkä ,toimetto-
25708: voimalla j&tepol!tropuun valmistus taas maks] jäävä työvoima jätepuun keräyilmessä
25709: muodostuu kohtuuttoman ka!llii:ksi, puhu- saataisiin rtuottavaail1 työhön.
25710: mattrulman si1tä, etrtä keräty:Hä jätepuulla Edcllä esi.tetyn ip•e;rustooHa eihdotamme
25711: tuskin olisi meneMtiä. kunnio~ttaeo.1: eduskunnan hyväksyttäväksi
25712: Täililainen :kehitys on erittäin vaJlitettavaa toivomuksen,
25713: nylkyisissä oloissa, jol[oin puutava.ran riit- että haUitu.s ryhtyisi kaikkiin tar-
25714: tävä saanti on valtakunnallilinen avainkysy- peellisiin toimenpiteisiin jätepuun
25715: mys. Han:kintakautena 1945-46 halkattd.in keräyksen vilkastuttamiseksi sekä sen
25716: maassamme polttopuuta yleiseen kulutuik- käytön lisäämiseksi.
25717: Heilsingissä heilmikuun 12 päivänä 1947.
25718:
25719: J. E. Lampinen. Samuli Simula. Aino Luostarinen.
25720: Toivo H. Kinnunen. Albin Asikainen. Lauri Murtomaa.
25721: Heikki Soininen. Kusti Eskola. Toivo Ikonen.
25722: Eino Laitinen. A. Brander. Johannes Virolainen.
25723: L. 0. Hirvensalo.
25724: 559
25725:
25726: IX,Bo. - Toiv. al. N:o 247.
25727:
25728:
25729:
25730:
25731: Rinne y. m.: Pienviljelijäin kotitarve- ja tukimetsien va-
25732: pauttamisesta paklwhakkuista.
25733:
25734:
25735: E d u s k u n n a ll e.
25736:
25737: Liikennevaikewksien ja työvoiman puut- ryhmien !kesken ei ole ollut läheskään oi-
25738: teen sekä puutavaran suuren tarpeen keudenmukainen. Ei ole otettu huomioon
25739: vuo!ksi on sotien aiik:ana ja sen jälkeen jou- sitä, että pienviljelijöille olisi jätetty ne
25740: duttu kesikittäanään puutavaran hakkuut tukim.etsät, joita he säännöllisissä oloissa
25741: suhteellisen suppealle alalle liikekeskusten elinkeinonsa harjoittamiseksi jatkuvasti
25742: läheisyydessä ja rautateiden, maanteiden tarvitsevat. Samaan aikaan !kun pienviljeli-
25743: ja uittoväylien varsille. Sen seurauksena jäin metsiä annettujen haikkuumääräysten
25744: noilla alueilla asuvat pienviljelijätkin ovat mukaan on hll!kattu enemmän kuin olisi ol-
25745: olleet pakoitettuja, annettujen hakkuumää- lut ikohtuullista, on paljon yhtiöiden ja yk-
25746: räysten mukaan, ha!kkauttamaan metsiään sityisten suur.metsänomistajain metsiä sääs-
25747: enemmän kuin niiden vuotuinen lisäkasvu tynyt. On vain oikeudenmukaista, että
25748: sallii. Pakikohalkkuut ovat johtaneet siihen, tässä suhteessa saadaan aikaan pikainen
25749: että suuren joUJkon pienviljelijäin metsien muutos, jonka !kautta pienviljelijäin poltto-
25750: puuvarat ,on hakattu niin väihiin, että asian- ja kotitarvepuun saanti omista metsistä
25751: omaiset eivät voi, miik:äli metsiä ei haluta turvataan ja säästetään hei.lle välttämätön
25752: kokonaan hävittää, niiden puuvaroilla tyy- tu:lillnetsä.
25753: dyttää edes kotipuun tarvettaan. On kyllä Edellä esittämillämme perusteilla esi-
25754: totta, että liiikennevaiikeudet ja työvoiman tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25755: puute yhdessä puutavaran suuren tarpeen muksen,
25756: kanssa on pakoittanut ik:eslkittämään hak-
25757: kuut alussa mainitu.He suhteerllisen suppe- että hallitus huolehtisi siitä, että
25758: alle alalle. Noilla alueilla maata omistavien annettaessa pakkohakkuumääräyksiä
25759: pienviljelijäinkään pieniä metsäaloja ei niitä ei kohdistettaisi pienviljelijäin
25760: näinollen ole ehikä ollut mahdollista kaikissa antistarniin kotitarve- ja tukimetsiin,
25761: tapauksissa iko:lronaan säästää. Mutta met- sekä että niihin kohdistetut pakko-
25762: sänhakkuiden jaJkautuminen eri omistaja- hakkuuntääräykset heti peruutetaan.
25763: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
25764:
25765: Aleksi Rinne. W. Metsäranrta.
25766: Matti Meriläinen. Arvo Riihimäki.
25767: Vilhelm Riihinen. H. Manninen.
25768: Toivo Kujala. Sulo Muuri.
25769: Aaro Uusirtalo. Antto Prunnila.
25770: Konsta Talvio. Elsa Karppinen.
25771: Nestori Nurminen. Jalmari Kulmala.
25772: Esa Hietanen. K. Hj. Kauhanen.
25773: V. Puumalainen. Walter Kuusela.
25774: Paavo Leskinen. Toivo I. Sormunen.
25775: M. Järvinen.
25776: 560
25777:
25778: IX,st. - Toiv. al. N:o 248.
25779:
25780:
25781:
25782:
25783: Vennamo y. m.: Toimenpiteistä metsien pakkohakkuiden
25784: lopettamiseksi ainakin pien- ja talonpoikaistiloilla.
25785:
25786:
25787: E d u s k u n n a ll e.
25788:
25789: On tunnettu tosiasia, että metsien pak- kuuvelvoitteet on käytännössä annettu iku-
25790: kohakkuu s. o. käyttöpuun pakollinen luo~ takuirukin yksinomaan pinta-alan perus-
25791: vutus ja hinnan säännöstely on useissa ;teella kaikill:le niille ·tiloihle, joiJJJ.a on arveltu
25792: tapauksissa ratkaisevalla tavalla vaaran- olevan metsää yli kotitarpeen, on luon-
25793: tanut kestävän maatila-metsätalouden har- nollista, että ne vähäpuustoisille pien- ja
25794: joittamista maamme pien- ja talonpoikais- talonpoikaistiloille ovat tulleet suhteellisesti
25795: tiloilla. suuremmiksi ja raskaammiksi. Varsinais-
25796: Metsä on suomalaisen viljelijän omista- ten viljelijäin tilojen suhteellisen edullinen
25797: man tilan oleellinen osa, jota ilman tilaa sijainti puutavaran kuljetusteihin nähden
25798: ei poikeustapauksia lukuunottamatta voida ja työvoiman helpompi saanti ovat lisäksi
25799: katsoa elinkelpoiseksi. Maatalouden har- suuresti myötävaikuttaneet näiden metsien
25800: joittaminen tarvitsee meikäläisissä oloissa pakkohakkuuta samalla kun ensisijaisten
25801: yleensä jatkuvasti metsästä saatavaa tuloa. puuluovutusvelvollisten metsät ovat usein
25802: Tämä on karussa käytännössä todettu tosi- monista muistakin syistä jääneet hakkaa-
25803: asia ja sille pohjalle on m. m. maa- ja matta. Vill.jelijäin edustuksen puuttuminen
25804: asutuslainsäädäntömme rakennettu. puunhankinnan toimeenpanoelimistä on
25805: Käyttöpuun pakollisesta luovuttamisesta luonnollisesti myös ollut omiaan vaikutta-
25806: annetun poikkeuslain nojalla on erittäinkin m:a:an siten, että heidän e'lin:tikkeitä etu-
25807: pientilojen metsästä saatava tuki useim- jaan velvoitteita jaettaessa ei ole riittä-
25808: missa tapauksissa riistetty pois moniksi vässä määrässä huomioitu.
25809: vuosiksi, jopa vuosiikymmen:iksikin. Lukui- Lähinnä pienviljelijät ovat aina muo-
25810: sissa tapauksissa on valitettu, että välttä- dostaneet ammattitaitoisten metsämiesten
25811: mättömän kotitarvepuunkin jatkuva saanti kantajoukon. Jos hakkuita edelleen sijoi-
25812: on !käynyt kyseenalaiseksi. Jos näin on tetaan heidän omiin metsiinsä, jäävät ensi-
25813: tapahtunut tiloille, joiden maatalousmaan sijaisten puunluovutusvelvollisten etääm-
25814: pinta-ala on niin pieni, että se ainoastaan pänä sijaitsevat kauan levänneet metsät,
25815: metsän tuen turvin tuottaa viljelijälleen joihin hakkuut juuri olisi saatava kohdis-
25816: kohtuullisen toimeentulon, merkitsee se, tumaan, jatkuvasti vaille hakkuutyövoimaa.
25817: huomioon ottaen aiheettoman alhaiset kan- Puutavaran kuljetus etäämpääkin ei ny-
25818: tohinnat ja rahanarvon alenemisen viljeli- kyisin enää tuota voittamattomia vaikeuk-
25819: jän elintason rrutJkaiseV'aa alentamista pit- sia, koska ajotyövoimaa on yleensä ollut
25820: kiksi ajoiksi. riittävästi, jopa liikaakin. Varsinaisten vil-
25821: Syyt siihen, että pien- ja talonpoikais- jelijäin usein repaleisista ja harvoista met-
25822: tilat ovat joutuneet käytännössä suhteelli- sistä saatavat puumäärät, joiden pienissä
25823: sesti raskaimman puunluovutuksen koh- erin tapahtuva hankinta sitoo lisä:ksi suh-
25824: teiksi ova;t monet. Useista syistä johtuen on teellisesti enemmän työvoimaa, eivät enää
25825: puuvarasto hehtaaria kohti viljelijäin ti- voi huoma,tt~ava:sti vaiku1-Jtaa hankittavan
25826: loilla jo aikaisemminkin ollut huomatta- puutavaramäärän kokonaistulokseen. On
25827: vasti alhaisempi kuin esim. valtion, seura- lisäksi huomattava, että pien- ja talonpoi-
25828: kuntien ja yhtiöiden metsissä. Kun hak- kaistilojen omistajilla vähävaraisina ei ole
25829: IX,s1. -Vennamo y. m. 561
25830:
25831: monasti taloudellisia mahdollisuuksia pi- rajoitettava ensisijaisesti puunluovutusvel-
25832: dättäytyä metsänmyynnistä aina silloin- vollisiin metsien omistajiin, jotka ovat tä-
25833: kaan, knn se kestävän maa.ti.lametsä:talouden hän mennessä päässeet suhteellisesti vä-
25834: harjoittamisen kannalta olisi tarpeellista. himmällä ja varsinaisten pienviljelijäin ja
25835: Näin ollen on todennäköistä, että niiltä, talonpoikaisväestön metsät pakkohakkuu-
25836: vaikka pa:kkohakkuu lopetettaisiin, edel- velvoituksesta kokonaisuudessaan vapautet-
25837: leenldn tullaan kuten aikaisemminkin huo- tava.
25838: mattavasti myymään puuta. Kaiken edellälausutun perusteella eh-
25839: Kun kaikkeen edellämainittmm vielä li- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25840: ··sätään jo mainittu säännösteHyn ikantohin- muksen,
25841: nan alhaisuudesta johtuva epäoikeudenmu-
25842: kaisuus, ei voida tulla muuhlm tulokseen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25843: kuin että metsien pakkohakkuuta koskevat . toimenpiteisiin metsien pakkohak-
25844: määräykset on saatava kumotuiksi. Jos kuiden lopettamiseksi ainakin pien-
25845: kansantaloudelle ja viennille välttämätön ja talonpoikaistiloilla ja antaisi vii-
25846: käyttöpuun saanti tästä syystä, nykyisissä vytyksettä Eduskunnalle esityksen
25847: olosuhteissa todella vaaraantuu on pakko- tästä aiheutuviksi toimenpiteiksi.
25848: hakikuuta koskevat mä,äräykset ikui1le!Ilkin
25849: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
25850:
25851: Veikko Vennamo. Antti A. Koukkari.
25852: Eino Laitinen. Johannes Virolainen.
25853: Kusti Eskola. Heikki Soininen.
25854: Väinö Okko. L. 0. Hirvensalo.
25855: Aino Luostarinen. J. E. Lampinen.
25856: Eemil Pääkkönen. Lauri Murtomaa.
25857: Kustaa Tiitu. Markus Niskala.
25858:
25859:
25860:
25861:
25862: 71
25863: o62
25864:
25865: IX,s2. -- Toiv. al. N:o 249.
25866:
25867:
25868:
25869:
25870: Kttusela. y. m. : V uvkmsopimuksen 1'ekisteröim!isen 'tuotta-
25871: mis'f!.Sta koskemaan kairckia maanvnokrasopimurtsia.
25872:
25873:
25874: E dus kun n a 11 e.
25875:
25876: VuokrasOi)im.usten rekisteröimisestä on misesta. aiheutuu vuokramieheilil tarpee-
25877: säännöksiä torpan, bunpuotitilan ja mäki- toilta vaivaa ja turhia ktlliltannubia.
25878: tupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maa- Kiinnittämisen sijasta olisi kaikkli maan-
25879: liskuuta 1909 annetussa asetuksessa ja sii- vuokrasopimukset luetteloitava samaan ta-
25880: hen liittyvässä 24 päivänä huhtikuuta 1909 paan kuin kiinteistöluovutukset nykyisin
25881: annetussa senaatin päätöksessä sekä tontin luetteloidaan. Kiinteistöä koskevien vuok-
25882: vuoikrasopimuksen rekisteröiruisestä 17 päi- rasopimusten tekeminen ja siirtäminen voi-
25883: vänä maalisirunta 1939 ~tussa laissa. taisiin määrätä tapahtuvaksi julkisen kau-
25884: Rekisteröimisen vuokramiehelle antama panvahvistajan läsnäoHessa ja kaupanvah-
25885: suoja hänen oikeutensa pysyväisyydelle on vistaja velvoitettaisiin lähettämään jäljen-
25886: muuten sama kuin kiinintykseilkin, mutta nös vuokrasopimuksesta asianomaiselle tuo-
25887: pysyy rekisteröity vuokraoikeus uudista- marille tai oikeudelle mel"kittäväksi sitä
25888: matta voimassa siksi kunnes se kuoletetaan varten pidettävään vuokrarekisteriin. Tällä
25889: tai vuokraoikeuden voimassaolo lakkaa. merkinnällä pitäisi olla koko vuokrasopi-
25890: Tämän lisä:ksi on voimassa suuri määrä muksen kestämisajan ilman uudistamista
25891: sellaisia vuokrasopimuksia, jotka eivät ole sama vaikutus kuin kiinnityksellä.
25892: edellä mainittujen lainsäännösten alaisia ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25893: joita ei myöskään voida merkitä vuokrare- kunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
25894: kisteriin, va1a111 on vudkramiehen, turva-
25895: ta:kseoo asemamsa, h!aeltitava kiill!lriitys vuok- että hallitns ryhtyisi toimenpitei-
25896: raoikeutensa pysyväisyyden vakuudeksi. siin maanvnokransta koskevien sään-
25897: Kun suuri osa vu()kramiehistä. kuitenkin nösten muuttamiseksi siten, että
25898: kuuluu vähävaraiseen väestöön, joilla ei vuokrasopimuksen rekisteröiminen
25899: ole mahdollisuutta tuntea kaikkia kiinni- maaseudulla ulotettaisiin koskemaan
25900: tysten hakemiseen ja sen voimassa pysyt- kaikkia maanvuokrasopimuksia sa-
25901: tämiseen liittyviä seikkoja, on usein sattu- 'moilla oikeusvaikutuksilla kuin mitä
25902: nut, ettei vuokramies ole ymmärtänyt huo: on voimassa torpan, lampuotitilan ja
25903: lehtia kiinnityksen hakemisesta ja sen mäkitupa-alueen sekä tontin vuok-
25904: uudistamisesta. Tästä laiminlyönnistä on rauksesta ja että ne alistettaisiin jul-
25905: vomUJt ohla seurauksena, ebtä vuokramies on kisen kaupanvahvistajan allekirjoi-
25906: menettänyt vu()kraoikeutensa. Joka tapauk- tettavaksi.
25907: sessa kiinnityksen hakemisesta ja uudista-
25908: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
25909:
25910: Walter Kuusela. Penna Tervo. Varma Turunen.
25911: Valfrid Eslrola. 0. Muikku. Uuno Raatikainen.
25912: Jere Juutilainen. Arvo Riihimäki. P. A. Karjalainen.
25913: Kalle Jokinen. Esa Hietanen. Yrjö A. Manninen.
25914: Eino Raunio. Aleksi Rinne. E. Pusa.
25915: Heikki Simonen. Juho Karvonen. Viljo Rantala.
25916: 563
25917:
25918: IX,s,a. - Toiv. al. N :o 250.
25919:
25920:
25921:
25922:
25923: H. Pesonen y. m.: Jakokuntien mailla sijaitsevien, vuok1'a-
25924: alueiden ja n. s. sotilastorppien itsemäistämisestä.
25925:
25926:
25927: E d u s k u n n a ll e.
25928:
25929: Vaikka viimeisen kolmenvuosikymmenen use~ tapauksessa. ole ollut ailkuaarikaa.n
25930: aikana vuokra-alueiden. lunastamista koske- juuri minkäänlaista ikirjallist~t vuokrasopi-
25931: van kysymyksen selvittely on huomattavasti musta, minkä vuoksi vuokrao-ikeuksien sel-
25932: edistynyt, niin tarpeelliseen tai edes tyy- vittely on ollut hyvin vaikeaa ja jopa mah-
25933: dyttäväiän ratkaisuun ei siinä vielä ole dotontakin, jotenka useat näistä asukkaista
25934: päästy. Sillä vuokra-alueitten lunastamista ovat jatkuvasti joutuneet elämään niitä
25935: koskevan lainsäädännön ulkopuolelle on suurimman epävarmuuden ala1suudessa.
25936: jatkuvasti jäänyt varsin suuri vuokramies- Eduskunnassa on myös mainituiden vuok-
25937: ten ryhmä, nimittäin Oulun ja Lapin lää- ra-alueiden lunastamista koskeva kysymys
25938: nissä jak;okuntien alueella asuvat vuolu•a- oUut eri yhteyksissä esihlä, vi:imelksi1938 w1-
25939: miehet ia n. s. sotilastorppien haltijat. tiopäivillä, jolloin'ka eduskunta hyväksyj
25940: Useimmissa tapauksissa ei nyt enää voida toivomuksen, jossa kehoitettiin hallitusta
25941: selvittää sitä, kenen omistukseen vuokra- kiireellisesti hankkimaan tarpeellinen sel-
25942: alueet kuuluvat. Isonjaon pöytäkirjoista vitys ja sen saatuaan ryhtymä.än asian
25943: käy ilmi, että sotilastorpat jäivät silloin vaatimiin toimenpiteisiin. Ja siKäli kun
25944: mahttaalin ulkopuolelle siihen saakka, kml- tiedämme on tilastotietoja hankittu ja muu-
25945: nes erikoistoimenpitein määrättäisiin, ke- tenkin vähän asiaa valmisteltu. Mutta ~t
25946: nelile ne rtlllievat kuulumaan. Nau1:.intaoi- tamalla huomioon asian tärkeys ja kiireelli-
25947: keus sotilasto~~ppaan jäi sille, jonka omis- syys, on sen hoitaminen ja lopulliseen rat-
25948: taman maan rajojen sisäpuolella torppa kaisuun saattaminen ollut luvattoman heik-
25949: sijaitsee. · koa ja hidasta. Siksi eduskun:tiåh olisi
25950: Useita vuosikymmeniä sitten ovat eräät vielä tässä vaiheessa puututtava asiaan.
25951: kunnat kuntakokouksen päätöksellä vuok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25952: ranneet jakokuntien maita määräajaksi, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25953: mutta vuokra-ajan umpeen kulumisen jäl- toivomuksen,
25954: keen ei vuokrasopimusta ole jatkettu, vaikka
25955: asukas on rakentanut tarpeelliset rakennuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25956: set ja laittanut alueeseen kuuluvan maan toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
25957: viljelyskuntoon. Lisäksi useissa tapauksissa nön aikaansaamiseksi, että jakokun-
25958: jakokunnan maalla olevalle asukkaalle on tien maillQ, ja sotilastorpissa asU.Vill6
25959: joku jakokunnan yksityinen osakas antanut vuoktamif!hille kuuluvien vuvkra-
25960: luvan alueen käy;htöön nähden. T•ämän al,_ueitten lunastamiskysymys säätt-
25961: vuoksi jalrokuntien mailla vuokra-alueitten taan nopeasti lopulliseen ratkaisuun.
25962: asukkailla ja sotilastorppien haltijoilla ei
25963: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1947.
25964:
25965: H. S. Pesonen. Kauko Andersson.
25966: Penna TerVo. Samuli Tervo.
25967: Heikki· Simonen. Juho Kärvonen.
25968: Juho Pyy.
25969: 564
25970:
25971: IX,s4. - Toiv. al. N:o 251.
25972:
25973:
25974:
25975:
25976: Karppinen y. m.: Toimenpiteistä lunastuslainsäädännön ul-
25977: koptwlella olevien vuokra-alueiden itsenäistäraiseksi.
25978:
25979:
25980: E d u s k u n n a 11 e.
25981:
25982: Käsitellessään ed. Tainion y. m. tekemää saitsevat sotilastorpparit ja yhteismailla
25983: toivomusaloitetta n: o 51 (1945 vp.) lunas- olevat vuokraajat.
25984: tusoikeuden ulkopuolelle jääneiden torppa- Kun sotilastorpat ovat isossajaossa mer-
25985: rien, vuokratilallisten ja muiden vuokra- kityt maanttaalista riippumatt(}miksi, ei
25986: alueiden itsenäistämisestä, hylkäsi edus- niiden lunastamiseen pitäisi olla enää mi-
25987: kunta sen sillä .perusteella, että asia on tään aihetta. Tarkistusta vaatii vain omis-
25988: tutkimisen alaisena, ja että edellytetään hal- tussuhteet, koska ne 'ovat monissa tapauk-
25989: lituksen, tutkimusaineiston saatuaan, ryh- sissa sekavat. Onpa tapahtunut sellaista-
25990: tyvän sen vaatimiin toimenpiteisiin. kin, että torpat ovat sulautuneet sitä ym-
25991: Viime syksynä ovat tutkimukset loppuun- päröivän tilan maihin.
25992: suoritetut. Osoittautui, että v. 1943 lopussa Yhteismailla olevat wokra-alueet ovat
25993: <Oli sellaisia vuokra-alueita, joilla oli vuok- useimmissa tllipauksissa aikanaan muodoste-
25994: J.'asuhd-e, 21,260 kpl. Ilman vuokrasuhdetta tut jouto- y. m. arvottomille maille. Maasta
25995: c0levia oli 1,416. Pääasiallisesti Pohjois- on vuosikymmenien, ehkä satojenkin ajan
25996: Suomessa olevia sotilastorppia ja yhteis- maksettu vuokraa, j(}ka on aikojen kuluessa
25997: maan vuokraajia oli ensinmaini!tltuja 150 voinut nousta j(}pa lO~kertaiseksikin. Maa-
25998: ja jälkimmäisiä 1,164. Ajan kuluminen ja tilkun raivaukseen käytetty VU(}kraajan työ
25999: etenkin oikeudettomassa asemassa olevien on kohottanut maan arvoa yleisen maan-
26000: suuri lukumäärä olisi mielestämme edellyt- arvon kohoamisen ohella. Kun alueiden hal-
26001: tänyt, että käytännöllisiin lainsäädäntötoi- tijat ovat tulleet aikaisemmin sivuutetuiksi
26002: menpiteisiin olisi jo ryhdytty. Näin ei kui- vuokra-alueiden itsenäistämisessä, ovat hei-
26003: tenkaan ole tapahtunut. Sitävastoin ovat dän maanlunastusehtonsa lunastushintain
26004: asianomaiset, odotukseen kyllästyneet vuok- kohoamisen vuoksi huonontuneet. Samaa
26005: ra-alueiden haltijat, joilla monilla on vuok- voitanee sanoa muista;kin vuokra-alueista,
26006: rasitoumukset e. m. vuodenkin jälkeen päät- nimenomaan niiden Innastaruisehdoista pu-
26007: tyneet, ja joista monia on peloiteltu hää- huttaessa. Kun he saavat muusssakin suh-
26008: döillä, alkaneet toimia asiansa puolesta. teessa oikeutta, olisi nämä seikat huomioi-
26009: Eduskuntapiireillekin ovat Simon kunnan tava.
26010: alueella olevat yhteismaan vuokraajat ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme
26011: Pohjois-Suomen sotilastorpparit vaikeuksis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26012: taan ilmoittaneet.
26013: Mielestämme hallituksen on kiireellisesti että hallitus kii1·ehtisi lunastuslain-
26014: ryhdyttävä odotettuihin toimenpiteisiin. Sa- säädännön ulkopuolella olevien vuok-
26015: malla olisi kiinnitettävä huomiota vuokra- ra-alueiden itsenäistämistä ja kiinnit-
26016: alueiden lunastamismaksuihin. Siinä suh- täisi siinä yhteydessä huomiota
26017: teessa lienee kaikkienkin' vuokraajien koh- vuokra-alueiden lunastamishintoihin.
26018: dalla huomioitavaa. Erikoista huomiota an-
26019: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
26020:
26021: Elsa Karppinen. Toivo I. Sormunen.
26022: Eino Tainio. Sulo Muuri.
26023: 565
26024:
26025: IX,s5. - Toiv. al. N:o 252.
26026:
26027:
26028:
26029:
26030: Ytti y. m. : Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
26031: Viikin opetus- ja koetilalla stwritettavaa rakennustoi-
26032: mintaa varten.
26033:
26034:
26035: E d u s k u n n a 11 e.
26036:
26037: Korkein maatalousopetus on jatkuvasti Viikissä ylioppilaiden tuleva asunto- ja
26038: siitä saaikka, kun agronomien opetus siir- ruokalarakennus on. vielä ikeskentekoinen ja
26039: rettiin Mustialasta Helsingin y'liopistoon, siellä oleva laboratoriorakennus - joka
26040: tapahtunut hyvin ahtaissa ja puutteellisissa viime kevääseen saakika on dNurt tilapäi-
26041: suojissa. Uusien rakennusten ralkentamista senä sotavammasairaalana- on vielä sisus-
26042: Y'liopiston maataloustieteellisiä Jailto:ksia: ta:matta laboratorioksi ja muutenkin vii-
26043: varten on suunniteltu jo vuosikymmeniä, ja meistelemättä, olisi välttämätöntä, että
26044: täanä suunnitelma olisi ilmeisesti normaali- näitä rakennustöitä vielä kuluvana vuonna
26045: oloissa jo saatu toteutetuksi. Eduskunta !keskeytymättä voitaisiin jatkaa, etenkin
26046: on nimittäin jo kerran myöntänyt varat k()Stka suuri osa rakennusaineistak:in (puu-
26047: maatalousrakennusten ralkentamista varten, tavaraa ja tiiliä) jo nyt on varattu tähän
26048: mutta hallitus ei niitä tahtonut silloin käyt- tarkoitukseen. Lisäksi on huomattava, että
26049: tää. Kolikeinta maatalousopetusta on myös oppilasrakennulksen rakentamista olisi sen-
26050: suuresti haitannut koe- ja tutkimustilojen ikin takia välttämättä jatkettava, !koska nyt
26051: puute, mutta tämäkin on viime vuosina jo valmiina oleva kellarikerros muussa ta-
26052: sikäli saatu .poistetuksi, että valtio on luo- pauksessa uhkaa tumneltua ja laboratorio-
26053: vuttanut yliopiston käyttöön ensin Malmin- rakennuksen vuotuinen lämmityskustannus-
26054: kartanon ja sitten Vii!kin lato!kartanon. lkin nousee 500,000 mk: aan, vaikika ei ra-
26055: Nä:iltä tiloja on viimeisten 15 vuoden aikana kennusta voida käyttää alkuperäiseen tar-
26056: hiljal1een rakennettu ja kunnostettu käyt- koitukseensa. Tässä yhteydessä on erityi-
26057: tämällä hyväiksi halpaa vankityövoimaa nii- sesti korostettava, että Viilkin käynnissä
26058: den pienehköjen määrärahojen turvin, olevia raJkennustöitä silmällä pitäen on
26059: jotka säännöllisesti vuosittain valtion me- sinne sijoitettu vankisiirtola, jonka !kanssa
26060: noarviossa on tarkoitulkseen varattu. Tällä on tehty määräaikana irtisanottava sopimus
26061: :tavailila on nyt pä:ämy niin pitkälle, että. vankityövoiman käytöstä. Vankityötä on
26062: Vii!kin ilmetila lähivuosina koko laajuu- myös käytettävä Viikin tilan :maatalous-
26063: dessaan voitaisiin ottaa opetus- ja tutki- töissä siksi, kunnes oppilasrakennuksen
26064: mustoiminnan palvelukseen. Tämä olisi ai- valmistuttua sinne voidaan ottaa ylioppi-
26065: van välttäanätöntä, !koska nykyisen yliop- lasharjoittelijoita. Koska on ilmeistä, että
26066: pilastulvan aikana maataloustiedekunnan Viikin rakennustöitä joka tapauksessa on
26067: vanhoihin, ahtaisiin laboratorioihin ja lai- jatlrettava, aiheuttaisi vankisiirtolan hajoit-
26068: toksiin ei voida harjoitus- ja eri.koistöitään taminen esimelikiksi vuodeksi suurta hait-
26069: suorittamaan sijoittaa näin suurta opiskeli- taa tilalle ja valtiolle tur.hia menoja. On
26070: jamäärää. Samalla Viiikissä tarjoutuisi ti- selvää, että rakennustoimintaa myöhemmin
26071: laisuus järjestää ylioppilaille mahdollisuus jatJkettaessa vankityöv10iman käyttö - iku-
26072: su.orittaa kokeellista tutkimustyötä kotie- ten tähänkin asti - valtion edun mukaista.
26073: läinsuojissa ja !kentällä, mikä nykyaikaisen Selvyyden vuoksi viitattakoon siihen, että
26074: opetuksen kannalta on välttämätöntä. Koska huomll!ttava o.sa nyt kysymyksessä olevasta
26075: 566 IX,s5. - Viikin opetustila..
26076:
26077: määrärahasta ·palautuu täten vankityö- alalla vallitsevaa nykyistä. kestämätöntä
26078: palkikoina valti{)lle. tilannetta.
26079: Kuluvan vuoden menoarvioon esitettiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26080: Viikin rakennustöitä varten varattavruksi !kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi
26081: · 10 milj. mar:k!kaa lähinnä oppilasrakennuk- toivomuksen,
26082: sen rakennustöiden jatJkamista varten.
26083: Tämä määräraha hyväksyttiin maatalous- että hallitus antaisi Eduskunnalle
26084: ministeriössä ja valtiovarainministeriössä, esityksen 10 miljoonan markan suu-
26085: mutta budjettikäsittelyn viimeisessä 'Vai- ruisesta lisäyksestä kuluvan vuoden
26086: heessa se näytiji.ä :b.alllituksen !toimesta. po:W- tulo- Ja menoarvioon Viikin opetus-
26087: tetun menoarvioesit.yksestä ilmeisesti siitä ja koetilalla kii1·eellisesti suoritetta-
26088: syystä, että asianomaisessa instansissa ei vaa mkennustoimintaa varten.
26089: tunnettu kovkeimman maatalousopetUJksen
26090: Helsingissä 13 päivänä helmi'kuuta 1947.
26091:
26092: Matti Ytti. Ka.lle Kirra.
26093: J. E. La.lllpiJlen. Martti 0. Xölli.
26094: Yrjö Welliag.. Samuli Simula.
26095: 567
26096:
26097: IX,ss . ...,_ Toiv. al. N :o 253.
26098:
26099:
26100:
26101:
26102: La..._ y.tp.: Mäi;irärahasta valtion kalatalousopiston ja
26103: kttwstuskoeaseman perustamiseksi.
26104:
26105:
26106:
26107:
26108: Kutel\ eduAllkuntapiireissä jo hyvi:p. tiede- opetusta varten on tällaisiSi!a oloissa jök-
26109: tään, ~ ~alatalousaian aill\mattiopetus ~oonildn mahdotonta.
26110: maassamme yhä ooelieen järjestämättä Te-holdntan blav~ien hoidon ja järldpe-
26111: siitäkin huolimatta, että m. m. eduskunta räisen kalastuksen aikaansaamiseksi maas-
26112: jo vuosina 1937 ja 1943 sekä viimeksi 1946 samme kaivataan päteviä ammattimiehiä.
26113: 'lausui toivomuksen haUitu:kseHe kalatalous- Näiden kouluttamiseksi tarvitaan maa-
26114: opetuksen saattamiaelksi ajanmukaiselle kan- hamme kala1!alOOBOPiBto, joka opetusajan
26115: nalle, minkä Hsäksi eduskunta v. 1946 pituuden ja opetussisällön puolesta vastaa
26116: päätti myös lausua ha:Hituikselle toivomuk- maamiesopistoa maatalousa!laHa. Opistossa
26117: sen kalatalousopiston perustamisesta maa- voidaan antaa sekä meri- että sisävesika:las-
26118: Ihan. Ka1ataJlousammattikoulun puute on tu.ksen .tietopuolista opetusta ja pitää
26119: kylläkin väliaikaisesti saatu poistetuksi si- myookin ruotsin!ki~lisiä kursseja, iirosika va-
26120: ten, että v. 1·946 myönnettiin SaarijärveHä kinainen opettajalrunta on ajateltu mah-
26121: Tarvaalan maamieskoululla pidettävää 7 dollisimman pieneksi ja kutakin kurssia
26122: kk. pitiU·ista valtion kalastuskoulukurssia varten joka ta.pa'Uiksessa •.tarvit:a,an eriokois-
26123: varten 500,000 mk. Näin saatiin jo vuo- opettajia. Ka!latalousopis:to toimisi ajoit-
26124: desta 1939 asti pysä:hdyksissä ()hlut Evon tain sen mukaan, kuin alan ammattimies-
26125: kalastuskoulun toiminta jatirnmaan uudessa, ten lisätarve vaatii. Varsinaisen koulutyön
26126: tarkoitukseen paremmin sopivassa :paikassa. ohella opistossa olisi järjestettävä lyhyem-
26127: SamaHa on mainitun Evon blastuskoulun piä kursseja :kalastajiHe, ika:lastuskuntain
26128: .toiminta katsottava lopullisesti päätty- esimiehiHe j. !11. e. Laitos tulisi •toimimaan
26129: neeksi. EdeHeen varattiin v. 1946 menoar- myöskin yiliopistossa ika:la.taJloutta opiskele-
26130: viossa 1 milj. mk valtion kalanvilje:Jyslai- vien tarjoittelu:laitoksena. Kalanvilj.elys- ja
26131: toksen perustamiseksi Tarvaalaan si!lmä:llä- kalaves•ien hoitotoiminta laitoksella olisi
26132: pitäen valtion kalat!Ullousopiston perusta- jatkuvaa. Tämä tye, !kuten kalastusteknii-
26133: mista samaan paikkaan. Kuluvan vuoden kan kehittäminen, vaatii käymntöä palve-
26134: menoarvioon on niinikään otettu 500,000 levaa ikoetoimintaa. •Saatujen tietojen mu-
26135: mk valtion ikalastmskoulukurssia varten, kaan Tarvaala ka1anviljelyslaitoksillleen ja
26136: sekä Hsä!ksi toinen 500,000 mk opetusväli- •laajoine ympärinä olevine Keski~Suoonen
26137: neistön ja ka:lanviljelyslaitoksen kaluston kala- ja rapuvesineen sovel•tuu erinomai-
26138: hankintaa varten. sesti koetoiminnan !harjoittamiseen kalave-
26139: Kun ikalastusammatt.ilkoulun perust.ami- sien hoidon ja kalastusteikniika.n alal·la.
26140: nen näin on jo hyväl'lä a!lul1la, olisi työ Yhdistämällä saman J·aitdksen hoidettavaksi
26141: saatava kiireeHisesti loppuun suoritetuksi, sekä meri- että sisä vesiikalast•usalan .tieto-
26142: sillä TarvB.Ja:lan maamieskouluHa ei voida puolinen ja osaksi ikäytännöHinen, ikuten
26143: jatkuvasti tilan ahtauden takia pitää ka!hta pyydysva!lmistuksen ja venerakennuksen
26144: koulua. Välttämättömän uuden !kaluston opetuskin, sekä koetoiminta, luodaan vahva
26145: hankinta ja opetuksessa tarvH:tavien !kiin- perusta !kahdeHe kalataloutemme perusta-
26146: teiden laitteiden rakentaminen kalatalous- vaa laatua olevaHe toimintamuodo:Ue, am-
26147: 568 IX,s6. - Kalatalousopisto.
26148:
26149: mattiopetukselle ja lkoetoiminnaHe. Laitok- lot 110,000 markkaan, minkä ~isäiksi hyöty-
26150: silla tulisi siten olemaan sangen monipuo- p-uol~lle on 'laskettava vesistöjen hyväksi
26151: lista toimintaa ympäri vuoden. Laitosten suoritettu kalavesien hoitotyö ~klä ikalan-
26152: sijaitessa merenrannikoHa ei ikalataloudes- poiikasistutukset.
26153: samme .tärkeätä ka:lavesien hoitotoimirntaa Kun vesirikkaassa m8.8SSaiillllle ei ole yh-
26154: ja kalanviljelystä voitaisi niin tarkoituksen- tään pätevää kalatalousammattikoulua eikä
26155: llllukaisesti järjemää. Meriamlastus:aJ.an !käy- ainoatakaan kalastuskoeasemaa, ja edellä
26156: itännöHistä harjoittelua varten ()lisi oppi- esitettyjen iaitosten ikuntoornsaattami:nen
26157: ilaat ~ähetettävä sitä varten järjestettyihin vaati~ aiikaa, olisi ,JaiJtosten rakennustyöt
26158: harjoittelupaikkoihin. saatava kiireellisesti käyntiin. Tämän j6h-
26159: Valtion !kalastu.skoululkurssiUa v. 1946 dosta e-hdotamme edellä esitettyilhin perus-
26160: saadut myönteiset kokemukset osoittavat, teluihin nojaten eduskunnan pä3Jtettäväk.si
26161: että Tarvaala .hyvin soveltuu ika;lastuskou- toivomuksen,
26162: Ilun ja koelaitoksen paikaksi. Ka1astusam-
26163: mattikoulun ja ka:lanviljelyslaitoksen toi- että hallitus ottaisi riittävän mää-
26164: miiilta voidaan myös saada tuottamaan val- rärahan vuode1~ 1948 tulo- ja meno-
26165: tiolle tuloja, jotka ainakin osittain peittä- arvioesitykseen valtion kalatalous-
26166: vät vuotuiset menot, sillä jo ensimmäisellä opiston ja kalastuskoeaseman perus-
26167: Tarvaalan iJrurssiUa nousivat ra,haJlliset tu- tamiseksi.
26168: Helsings.~ helmikuun 10 päivänä. 1947.
26169:
26170: Bemll LuukQ. Aapo Inkinen.
26171: 569
26172:
26173: IX,s7. - Hemst. :mot. N:o 254.
26174:
26175:
26176: Rosenberg :m. fl. : A-ngående avlåtande av vroposition med
26177: förslag till lag om en allmän statlig, premiefri försäk-
26178: ring av enskUda yrkesfiskares fiskebåtar och storbra.gder.
26179:
26180: T i 11 R i k s d a g e n.
26181:
26182: Av alla yrkesgrupper i värt land ha tiga oss SJtt :fordm, att effektivare åtgärder
26183: fiskerieta utövare hört .til:l dem, som sist snarast vidtagws i sy:fte att främja denna
26184: kommit i åtanke, då det gälilt statliga eUer nibringsgren och att dess utövare gamnJberas·
26185: kommuna:la understöd el1er hjälp i arman en tryggadi existens.
26186: form. Och dock är fiskeriet, bedrivet som Ett betydelsefulilit. steg mot d<etlla mäl
26187: yrlre, ett både tung1t och ti:lll liv som egen- vore eniligt undertecknades åsikt, att en-
26188: dom r.iskfyllt a;rbete och kräver av sin ut- Sk'i.lda yrkesfiskares fislrebätar och stor-
26189: övare skicklighet, uthä'lJ..ighet, vana och in- br&gder, så<hma som storryssjar, skOt.&-
26190: sikter i många olika ting. Den fångst yr- och notar, premi'Elfr~tt skulle av staten för-
26191: kesfiskaren med hjälp av dyra reds'kap så- säkras tiilil. 50 % av deras dagsväirde. Er-
26192: som bätar, bragder o. s. v. lyckas bärga sättnin.gSbeloppet borde u.tan omgålngar ut-
26193: inbringM" ieke under normwla år en pen- fäs av enskild yrkesfiska:re, viliken ~nom
26194: ningaV1kastning, som motsvarar vä:rdet av natur- eililer a.nnan ikrutastrof förllorat dylik
26195: det utförda aTbetet. Dessutom mäs,te man storbragd e11er fiskehåt. För utfående av
26196: beaJkta de oberäkneliga :faktorer, som i form försäkringssmnman skuHe följ!8ID.de villkor
26197: av ·natur- e1ler andra; katastrofer när som uppställlias:
26198: hOO!t kunua drabba yrkesfiskarens båtar att förolyekoo fiskebåt eller storbrngd
26199: och bragder. De göra hans liv ristkfyllt tidigare inregistrerats hos det fislmrför-
26200: oeh hanls fmmt•id oviss. Visserligen har bund fisklaren i fråga tHlliör eller hoo an-
26201: han möjilighet att delvis håHa sig skadeslös nan däTtiil förocdnad myndighet; samt
26202: för sädan.a plötsliga olyckor genom försäk- att yl1kes:fiskaren kan uppvisa ett veder·
26203: ri:ng av båtar och bmgder, och enHgt den börligen stynkt irutyg :från det fiskargiile han
26204: aN riksdagen den 18 aprii 1946 .antagna Lag t.1Hhör över, att :fiskebåt eUer bnagd pä
26205: om ändring av ~agen om fiskeri:försäkrilll~ nämnt sätt fÖJ"(jlyclkalts.
26206: förenillgar, som äga ribtt :til!l bidra.g av En sådan [ag skuilile skänka fiSkaren
26207: sta.tsmedel, utbetalas numerw M försäk- stöiTe ekonomisk säkerhet samt öka tili~
26208: ringstagare %, av skadans värde mot förseln av :fisk i den allmänna marknaden.
26209: tidigare %, vilket utgör en förbättring Hänvisam.de ti:ll vad ovan anförts :förealä
26210: av den gaml<a: !Lagen. Trots denna för- undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
26211: bättring har försäkring av bvagder och bä- besluta hemstäaJa,
26212: tar ieke blivit allm&l, emedan det överväl-
26213: digande fil.erbalet av yrkesfiskare äger ringa ati regerinqen till Riksdagen nted
26214: möjligheter att 100ta'La de tallJltför höga för- det snaraste måtte avlåta propositio~
26215: siikringspremierna. med förslag till .lag om en allmä"'
26216: Under de senaste krigs- och krisåren har statlig, p-remiefri fm·säkring-'av en-
26217: fiskleriets nationa:lekonomiska betydelse gått skilda yrkesfiskares fiskebåtar och
26218: upp :för aihlmäm.heten, oeh de er:farenheter storbragder till 50 % av deras da{]s-
26219: vi fAitt i fråga om fislken som ett för vårt värde.
26220: land ytterst viktiga näringsämne berät-
26221: Helsingfors den 14 :februari 1947.
26222:
26223: Gösta. Rosenberg. Elsa. KarppiD.en. Max Sergelius.
26224: Aimo Aaltonen. Atos Wirtanen. Aaro Uusitalo.
26225: Albert Bro:mmels.
26226: 72
26227: IX,s7. - Toiv. al. N:o 254.
26228:
26229: Rosenberg y. m.: Esityksen antamisesta laiksi yksityisten
26230: ammattikalastalain kalastusveneiden ja kalanpyydlysten
26231: yl~t8estä m~B<Uttomasta '{Jakuu~misesta.
26232:
26233:
26234: E d u s ik u n n a .1 J e.
26235: Maamme ikaikista ammattiryhmistä llm- rnvintoaineena, oikeuttaa vaatimaan, että
26236: •lastuksen •harjoittajat ovat kuuluneet niihin, m~hdo1lisimman pian ryhdytään tehok-
26237: jg:ita viim•i on muilot0ttu, Irnn on al!lut koompiin 'toimenp~teisiin, jotka tM"koitta:vat
26238: ·ky&ymys vahtion tai kun1ruan tt~Mta. tai a.vus- tämän eli'll'keinonhaa~ram~ edistäm:islä. ja sen
26239: ~ muussa mtlt\d'{lf!8a;. Ja kuitenkin harjoittajien toi:rneewtulon turvatanl~.
26240: kalastus, amm~tirua harjoitetturua, OOI; sekä Merkiit~11i:nen askel .tätä. pä.ämäifä,ä
26241: MBka.sta että niin h~n kuin omaisuuden kohti illisi aililelkirjmttaji'tln mielestä yksi-
26242: pUO'Wa. v&a.l'railltäy.teiltiti. ,työtä. Se on am- tyir;ten rammalttikalastaji;m k~usv~eiden
26243: ma'MJ, johon 6i jokainen i:l~Iuw! muuta voi ja suurpyydysten, S(jl1aisteu kuin auurry-
26244: ryhtyä, ja se. vaatii harjoit.ta.jaltaif\.n taita- sieni, verkkoj'e!DI ja nuotrt:ioo nmMutoJ} va-
26245: voutta, tottmnusta ja Vlaistoo· monissa •eri- kuuttaminew v.wliion toime:s.ti\1 50 %:iin
26246: laisissa Måo~. .ll!iiden k:ä.yvästji. ta.rvosta. Yim1tyiseu tun-
26247: Saalis, j'Oilb. ammattikalaBtia.ja. k&!li:iden mlllttikabbajam., joiroru on luonm.on- tai muun
26248: p:yYlft,t.ivätlineidensi, lmten vell.eiiden, PYY- omrettomuuden johdosta menettänyt tlUUr-
26249: dyst~e~n. · y. m. avulla onnistun korjata, ei pyydyksi:ä ,tai] kaflMtusaluksen, olisi Mi:t'tava
26250: nol'IDi~Ulilisi:na vuosina anna rahaJllii!Jta itu.ot- mutkattOmasti korvaussumma.. V aku.ntus-
26251: tool,· jO!kä "W.IStaa suorittetun työn. a'l."Voa. Sitä sum:In:aJn saruniselle olisi aootetta.va. seuroa-
26252: paiif.& on otettava huomioon ne ~askellUl.tto vat ehdot:
26253: mM; tekijät, ·kuten !luonnon- tai muut lm1las- että mell!eJttityn kal.a.stusveneen W pyy-
26254: trofi't, jotka millo1n ,tahaJlUia. voiva!t kohdata dyksen ~Ill rekisteröinyt se ~U&yhdi&
26255: t~JllllM\tl~tajan veneitä ja pyydyksiä. rtys,, johoo Mianomffinen kalastaja ~WUU,
26256: Ne tekevät häsn/Ein eil.ämi:i.nsä vaamnttäy.t.ei'. ·mi muu sitä. vail"ten .asetettu vimnomamen;
26257: sebi ja hänen tu}eV'aimmtema epävarmaksi. sekä
26258: T<»lm hänellä on mt~~hddllisuus <Jt~tttain tur- >että ammatJtikailaata,ja voi: esi1:lf:.äi s,eu
26259: v-ta itsensä 86llaisten ä!km.listen · onnetto- ~myhdistyksen, johon hän kuuluu,
26260: muuiksien varailta. v.alnmttam.aJ1la veneelU!ä asianmukaisesti vahvistetuill ;todistuksen,
26261: j& pyydybensä. Ka'lastusvaikuutusyhdis- että klalafttll8Ve.ne ta.i pyydys on mainituJJ.a
26262: :tybistä, joillla cm oikeus saada avustusta taval}Q menetetty.
26263: va:ltion varoista, amnetun lain muuttami- SeJHa;inen Wri rul!t.a:isi ka.lastaj&N.e suu-
26264: 8e!rt.a eduskunnan huhtikuun 18 päirvänä remman taloude1!lil:!en varmuuden sekä li-
26265: 1946 hyväksymän lain mwaa.n maksetaan säksi ·~isäisi ka.lan saa'Illtia yleiseen kaup-
26266: nyttemmin vaku'll'tuksen otrt:aja!lle 314 va- pa;am.
26267: hingon määTästä aikaisemman 213 : n <ase- 'Edellä ootettyyn viitaten a<llelrirjoitta-
26268: mesta, miklä merkitsee parannusta vanhaan noot ehdottava~t kunnioittaen, että edu.s-
26269: lhltkiitn. ·Tästä •:rwmmnuksest.a huolimatta ei 'lrnntaJ päättäisi hyväksyä· toivomuksen,
26270: pyy-d~t-0n ja, veneen va!kuutta.mine,n. ole tul-
26271: lnrt yJeiseksi, koska <amm:a.ttikalasta,jien va~- että hallitus kiireellisesti «.tttaisi
26272: 1tawn suuren enemmistön mahdOllisuudet EdW~kunnallt esityksen laiksi ?Jksi-
26273: m~ ltorkei>tllll vakuU!tusmadumja ovat vä- tyistsn ammattikalastajien • Jclllasttii.IJ.
26274: häiset. veneiden ja PY1Jdlysten yleisestä mak.
26275: Viimeisin'ä sota- ja kriisivuosina on kalas- suttom:tma ookwttamisesta ~alticm
26276: tuberu, katnSilJlltaJ1oud~Himen merk~tys selvi:n- toimesta 50 %:iin niiden kÖA.Jvästä
26277: n'Y'f, yle:isöllle, ja ik:okemukset, joita olemme m·vosta.
26278: saanJOOt ka11asta moomme erittä1n tärkeänä
26279: HeJsmgissä 14 päiVliinä h~lmikuuta 1M'7.
26280: Gösta Rosenberg. Elsa Karppinen. Max Sergelius.
26281: Aimo Aaltonen. Atos Wirtanen. Aaro Uusitalo.
26282: Albert Brommels.
26283: ö"/1
26284:
26285: IX,scS. - Toiv. al. N:o 255.
26286:
26287:
26288:
26289:
26290: MallQmlä,ki y. m.: 'foimenpiteistä H elsing{n kasvatusopilli-
26291: sen talouskQ'Ul!un ja Helsingin käsityöopiston viran ja
26292: toimen haUijain eläkeoikeuden lailla jä1·jestämiseksi.
26293:
26294:
26295: E d u s k u n n a 11 e.
26296:
26297: VaiJt.ion w~isi yleensä ihu&eb,tia kaikkien tuva eläkeQiikeus kuitenkin vasta anWSi
26298: koulujen opettajainvrulmistuk~ta. 1\futta näissä .1ait()ksissa toiruiviJlik täyden turvalii·
26299: ~b.u~Jlailta on yhä ~ed~Lleenkin meidä~. waas- suqd~n .tunteen ja. myöskin .tabågi ;ede~
26300: ~ $]t®j. että tyttöjen !kliaityön ja' i}roti-. pä,tevi:en ja. onnisttmeiden <Jt~ttajien aaa.-
26301: ~uden qpettoajioa VJalmisteti:J..Ml; yksityisissä misen ja pysymisen näissä la.itoks~.. IU;ie
26302: Iaitoks~, joiden ottaminen valtion ih:altuun kl.iwks.en. etu ~ vaa;tH, etltä !()ll§tefkjå.p. -
26303: on: tosin hll.ll'kinna,n ~loa:isena. Nämä opetta- t~l~ opetta.ja.t todella. aina Ja~kana~ voo-
26304: jaiuv'8JlmisttUJlai~t, Heilsingi~ kasvatus- ~ jitttliä. vi'l'ka.Usa. illiuQiwtpiin käsiin, kun
26305: opiJ!titn® tJalouakowlu ja lle~ingin käsityö- heidan vanhuudenpäivänsä vaån ovat ;tut1oot
26306: opiSto, ovat Qiljt~t toimi•nnassa. jo yli ptloli tutwaltuU~i.
26307: vuosilm.Wa ja ()va.t !kaiken aikaa. myöskin Ed~llä.Qlevaan
26308: viitaten ·ehdotamm~ edus-
26309: olleet v~tio.n vaLvonnan ailla:isia. kunnan hyväksyttäväksi toivoomkstm,
26310: ltjmm.cnd·ä. vuosia on näiden l•aitosten
26311: opetta,ji&to ollut vakinaisel!};a. kannalllkt. ef.tä ludlitus ryhtyisi toimcn,pitei-
26312: Mutta sensi•jaan heidäon eläkeasia'llSa on siin Helsingin kasvatusopillise-n t(J•
26313: alvan järj(!SI;ämättä. Tiewnicin on mabdO'l- louskQUlun ja 1Jelsingm kiiSi.tr(Wpis·
26314: l'~ta.~ että näiden 1laitosten OJrettajat voivat .ton vira-n, ja toim~n luatijain elii.ke~
26315: saa.d:& ylimäära.iaiä e!läktkeitä. Lakiin .perllii- .
26316: Wr,e:uiien järjestiimiseksi
26317: ;.
26318: lailla.
26319: H61singissä 14 päivinä· helmikuuta 1947.
26320:
26321: Aino Ma.lka.mäki. 'Aino Luostarinen.
26322: Aino tehtokosld. l;aisa. Billelä.. ·
26323: Elli Nurminen. Ebba. östenssoti.
26324: Olga. L. Terho.
26325: 72
26326:
26327: IX,s9, - Toiv. al. N:o 256.
26328:
26329:
26330:
26331:
26332: Terho y. m. : Kotitalouskorneiden hankkimisesta tna4talous-
26333: koneasemille.
26334:
26335:
26336: E d u s k u n n a !ll e.
26337:
26338: MeiHä on viime aikoina alettu kiinnittää puute muodostaa kotitaloudessa naishlle
26339: huomiota maatalouden koneeHistamiseen. huomattavan työnlisän ja tekee sen eritJtäin
26340: Maaseudun kotita!lous sitävastoin on edel- raskaaksi. Muun vedenkulutuksen ilisäksi
26341: leen jäänyt tässäkin suhteessa huomiota pyykinpesu muodostaa huomattavan lisän
26342: vaille. Tuhannet pientalouksien perheen- veden kulutuksessa, ja pienviljelijäemän-
26343: emännät ja naiset joutuvat. jatkuvasti suo- nän työtaakassa. Myöslcin kunnollisten
26344: rittamaan ,taloustyöt mitä alkeellisimmissa pesupaikkojen puute on sitä osaltoon ~isää
26345: oloissa ja vailla minkäänlaisia ltekniUisiä mässä. Tutkimusten mukaan m. m. 3,000
26346: apukeinoja. Varsin yleisesti pientalouk- taloudessa vain 2 % :lla oli käyftettävänään
26347: sisa ta!loutta hoHava nainen joutuu osallis- pesutupa. 4 % pesi pyykkinsä ltallvisinlcin
26348: tumaan myöskin varsinaiseen maataloustyö. ulkona ja loput. noin 94 % pesivät pyyk-
26349: hön. Täten hänen työpäivänsä muodostuu kinsä asuinhuoneessa, navettakeittiössä · tai
26350: sekä raskaaksi että pitkäksi. saunaneteisessä. Pyykin kuivaus talvisai-
26351: Sitä osoittavat m. m. seuraavat numerot: kaan tapahtuu maaseudulla etupäässä
26352: Maaltalouden koneellistamiskomitean las- asumhuoneessa. Työn vaivaloisuuden li-
26353: kelman mukaan oli noin 750,000 maamme säksi siinä piilee 'lukuisia terveydelle vaa-
26354: kotitalouden hyväksi suoritettu työ ennen rallisia tekijöitä.
26355: sotia vuosittain noin 313 mHj. markkaa pal- Työtehoseuran il:utkimukset osoittavat,
26356: kattua ja 6,000 milJ. · tnarkkaa palkatonta että jo yksinomaan keittiön tarkoituksen-
26357: työtä. Jos vertaamme summaa nykyiseen mukaisella sisustuksel1la voidaan naisen työ-
26358: rahanarvoon nousee se moninkertaiseksi. päivä tehdä noin 3 tuntia lyhemmäksi. Jos
26359: Palkaton työ jää etupää&sä juuri pienvilje- vielä konellistettaisiin karjatwlouden piiriin
26360: lijätalouksien oswlle. Työtehoseuran ja v. kuuluvia rtöitä, jotka nekin pienWouksissa
26361: 1938 ·annetun vaLtion 1:\oti'tail.euskomitean tavallisesti suoritetaan naisten voimilla,
26362: tutkimusten mukäan'· näiden naisten työ- niin tulokset olisivat palljon .suuremmat.
26363: päivä kylvö- ja sadonkorjuulllikoina muo- Karjatalous on meillä suurin piirtein ko-
26364: dosltuu keskimäärin 16 tuntia pitkäksi. neeHistamaton. Tutkimusten mukaan esi-
26365: Matka, jonka he kotitaloustehtäviä suorit- merk~ksi lypsykoneita v. 1941 koko maassa
26366: taessaan joutuvat päivittäin kävelemään, oli vain 292. Separaatil:oreita samojen !tie-
26367: voi olla 30 kiilometriäkin. tojen mukaan noin 56 jokaista 100 viljel-
26368: Saman kotitalouskomitean tutkimusten mälä kohti. Twlkoon IJ.isälksi mainituksi, että
26369: mukaan 3,000 pienviljelijätaloudessa valin säilöntä- ja puutarhatyöt pienvilljel:mita-
26370: 19 %: lla on vesijohto navettaan, karja- ja ~ouksissa suoritetaan niinilkään enimmäk-
26371: asuinrakennuksiin vain 2-3 %:hla. Kaivo seen ilman tarkoituksenmukaisia koneita ja
26372: on noin 70% :ila ja loput, 8-9·% ha- la.1tteil1:a.
26373: kevat taloudessa tarvittavan veden luon- Ruotsi tarjoaa meille tässä suhteessa huo.
26374: nonmuodostamista vedenottopaikoista, joi- mioonotettavia esimerkkejä. Siellä teknilli-
26375: hin maltlm vaihtelee 20-70 metrin välillä. set laitteet kotitailoudessa ovat hyvin ylei-
26376: Mainitun maksimimatkan ylitykset ovat si- siä. Navetoissa ja asuinrakennuksissa OJ!
26377: täpaitsi hyvin yleisiä. Jo siis vesijohtojen viemärit ja vesijohdot. Sörmland~ esim.
26378: IX,s9. - Terho y. m. 573
26379:
26380: on pitäjää käsittävä vesi- Ja viemärijohto- viljelmäseudut, joihin ei varojen puutteessa
26381: osuuskunta. Yhteispesulat maaseudullakin voida maatal,ouskoneasemia perustaa. Nii-
26382: ovat yleisiä. Samoin on leivän valmistus hin olisi kuitenkiin perustettava erikoisia
26383: muodostunut tehdasmaiseksi, joten pienvil- kotitalou'tta palvelevia koneasemia. Niiden
26384: jelijätalouksienkin emäntä vapautuu tällai- avulla helpotetaan naisten työtaakk.aa koti-
26385: sista voimia ja aikaa kuluttavista töistä. taloudessa sekä vapautetaan monta työtun-
26386: Työtehoseuran ja Helsingin yliopiston tia muuhun työhön tai lepoon. Työ maa-
26387: maanvhljelystaloudellisen laitoksen tutki- seudun pientalouksien kotitaloudessa muo-
26388: mukset ovat osoittaneet, että kannattavai- dostuisi siten tuottavammaksi ja vähemmän
26389: suus- ja laatuvaatimukset eivät ole es- rasittavaksi.
26390: teenä !leivänvalmistuksen koneeliistuttami- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
26391: selle meidänkään maaseudullamme. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26392: Meiillä on kotitalousneuvontaa harjoitettu
26393: jo pitemmän ajan, mutta pelkkä neuvonta, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
26394: vaikka sen merkitystä ei voida kie1tää, on siin na'i$ten työtä helpottavien koti-
26395: tehotonta ilman :taTVi!ttavia teknilLisiä vä- talouskoneiden hankkimiseksi perus-
26396: lineitä. Kun meillä ny,t parhaihlaan suunni- tettavien maatalouskoneasemien yh-
26397: tellaan koneasemien perustamista maaseu- teyteen, sekä että pienviljelysalu-
26398: dulle, olisi suunnitelmaan yhdistettävä eille, joille ei maatalouskoneasemia
26399: myöskin paikkakunnalla tarpeellisten koti- vielä voida pet·ustaa, muodostettai-
26400: taloustyötä helpottavien koneiden hankinta. s_iin kotitalouskoneasemia.
26401: Erikseen olisi huomioitava sellaiset pien-
26402: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
26403:
26404: Olga, L. Terho. Nestori Nurminen.
26405: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Martta Salmela-Järvinen.
26406: W. Metsäranta. Antti Virtanen.
26407: Elli Stenberg. Eino Tainio.
26408: Antto PrunnUa. Antti J. Rantamaa.
26409: Juho M"åkelä. Kaisa Hiilelä.
26410: Toivo Kujala. Anna Nevalainen.
26411: Heikki Simonen. Tyyne Tuominen.
26412: Aino Ma.lkamäki. Elsa Karppinen.
26413: Toivo I. Sormunen. Konsta Talvio.
26414: Hugo Manninen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
26415: Aino Lehtokoski. Hertta Kuusinen.
26416: Aino Luostarinen. Anselm Alestalo.
26417: V. Riihinen. Walter Kuusela.
26418: Arvo Riihimäki. Aaro Uusitalo.
26419: 574
26420:
26421: IX,9o. - Toiv. al. N:o 257.
26422:
26423:
26424:
26425:
26426: Lahtela y. m.: Kotitalousopetuksen edistämisestä Lapin Uiii-
26427: nissä.
26428:
26429:
26430: Ed uslk un:n aHe.
26431:
26432: Lrupin. lälil!lissä toimi ennen tailvisodan on kotitalousneuvojiern valmistUJSlaitM, jon-
26433: puhkeamista; kotitalouskoulut Inarissa,. Ro- ka otpp:Htaat jo oorjoitteluvuotena voisivat
26434: vaniemeUä ja AHatornii()SSa. Sodan jälkeen apuneuvojma .tutustua lrentäd!ä Lapin eri·
26435: ei koko aäänissä ole Oililut !toiminnassa ainoa- koisiin o'loihin. Se puutJiieellimlen tilanne,
26436: taikaan maataloudellista kotitaJlousoppiilai- jossa Lapim. ~äänin väestö on elänyt ja elää
26437: tosta;,. vaiklka !kansan kotien kohottamisen pi- nytkin oilisi valtiovflJMan truhdlta autettava
26438: täisi olla !ensiarvomen asi·a maalkunnassa, oikeihle rairteille. Oikeille :ra:iteHil.~ saami-
26439: jossa pami!hlaan kymmeniätuilrans:ia koteja .seksi olisi ailruksi järjestettävä maltdollisim-
26440: ralke:1lllletaan ja ikallustetaan uudelleen, jossa m~m pi81n seurruavat opetus~1toikse.t:
26441: Jootien Jtaloudeliliinen asema paikoteHen on Rovaniemen maaJlaiskunnassa sijainnut
26442: varsil:t heikko ja WoudeJ.Hsen ajattclnn Rovaniemen kot.it:alouskoulu olisi muutet-
26443: opettamimen on sentäiliden väJlt.tämätöntä. tava lkotirtrulousopistoksi ja siilile :ralkoonetw.va
26444: Lisäksi voi ma:ai1tapako alueella saada man ~ki lrou~ruralrennukset, että Lapim. ~ää
26445: suuret mittasuhteet väJestön o1tua sotavuo- niin saataisiin jaJtJkuvasti kotitrulousnoovojia
26446: sma poissa kotiseudlllltaan kuu!ktausi- ja omasta maakunnasta.
26447: vuosim.ääriä. KemijäTven !kuntaan olisi kiireellisesti
26448: Kun IIOOaSSa!Ihm.e on ytleensäkin ilrovm vä- perustettava jo kauan odotettu l(lmäntä-
26449: häm. mruatalloudellisia ikotita:lousOlp!pilaitoksia, koulu. :Mainitun kouilun !perustamista on
26450: on: vain muutamat !harvat tytöt Lapin llää- maatalouslhal>litusk:ilh pitäny;t niin .tarpeeilil:i-
26451: nistä voineet viime vuosina pä!ästä Keski- ja sena ja ikiireetJJ.dsest:L järjestetttävänä, että jo
26452: Etelä-Suomessa sijaitseviin emäntäkoului- ku.il:uvarn vuoden tulo- ja menoarvioon on eh-
26453: hm, koSka nHhm oo ollut niin pallijon ha- dottanut otettavalksi määrärtahan. Ja Kemi-
26454: kijOO.ta, että vain oman paikkakunnan ja järven kunta on myöskin tarjoonut val.tiolil:e
26455: lähiseudun nuoret [118.ise.t ovat niihin osaksi omistamistaan Kotamn ja JärvenhaTjun
26456: sopineet. Pitkät ja !k:ai11iit matkat myöSkin tiiloista aftuetrta, jonka tammattivirasto rtoi-
26457: osaltaan vaikeu1Jtavat kaulmna olevissa kou- mittamansa tarkastuksen perusteella on ilmt-
26458: luissa käyntiä varsinik:i111 vähävaraisen väes- sonut sopivaksi ikoulunpailm!ktsi ja joka oHsi
26459: tön ikesilruudessa, jota Lapin i1äänin väestö iLunastettava valtiolile ja siihen :rakennettava
26460: suurirn.ma1ta osai1twam: on. Keski- ja Ete~lä koulun tarvitsemat rakennukset.
26461: Suomen koulujen opetus ei myöskään ole KeSki-Lappi'a varten olisi perustettava
26462: sovelllettu Lapin erikoisiin dlosuhrt:eisim. Jos emäntäkoulu Kittiilän kuntaan. KitJtiiLän.
26463: :todelila halutaan saada Lapin i1ääinin t:ailou- kunna111 keskuksessa orn vapautunut Lapin
26464: deli1iset olot !pOhjia myöten lkestäväHe poh- tuomioikunnarn ltuomari:n virlmtalo,. jota sekä
26465: ja:ll~ on ~ähdettävä kodeista ja rnaisista ja Kittillän kunta että Lapin mootalousseura
26466: naisiihl.e annettavasta rt·aloudeHises.ta ilmsva- ovart anoneet emäntäkoul'Uia varten. Paikka
26467: tuksesta ja sitä vwten a!lueene perustettava on erittäin sopiva sarnottunn tarlkoitukseen.
26468: usearrnpia pi'eniä emäntäkouluja, joissa ope- Pohjois-Lappi !tarvitsee Olffian emäntäikou-
26469: tus vastaa ikrmkin seudun paikallisia oloja lrm varsinaista Lapin väestöä varten. . Ina-
26470: ja on rtehokkia;ampa;a opetuksen muodos- riin lkunnan Ivalossa on vuodesta 1943 al-
26471: tuessa henkillölkohtaisemmaks1. Yihtä tärkeää kaen ollut varattuna ~ap:paillaisia varten rtar-
26472: JX,9o. - Lahteia y. m. 575
26473:
26474: koitetulJ1e emäntäkou:lul'l<e Könkäänjärven ruolkatrulouden, kodinhoidon, ~astelllhoid6n,
26475: maatiilia, josta sa'ksaJaiset sy:ksylilä 1944 polt- kotieläiihoidon, käsitöiden ja pu:u:barhanhoi-
26476: tivat k:aikkri: raikennuikset, joissa pieni 'koulu don [isäksi opetetaan myöskiJ:L yht~iSkun
26477: olisi voinut toimia. Kun paikka sijaitsee naillisia aineita, ovat ~riikoisen tärkeitä
26478: keSkelilä [appalaisasUJtus:ta, olisi: koulu ~ap tailouskeskuksia, kiinteitä neuvonta-asemia
26479: palaisten .taloude!lHsen aseman tukemiseksi ja varsinrlcin varattomien: kotien emäntien
26480: saatava ;ensi tilassa toimintaan. Pol1tettujen tuki ja itu!"Vla, puhumattakaan siitä tuesta,
26481: rakennU!Sten ;tilaNe olisi rakennettava uudet minkä tpa:ilkallinoo kunta ja seurakunta saa-
26482: koulr\lrak~nnukset. vat niiden vaiistuneesta opettajaJkunnasta ja
26483: Lapin Jääuin länsiosaan Tornionjokhr•a.r- heidän johdoililwau työskentelevästä oppiJas-
26484: teen, jossa olot ovat pa.JjOJL edellä edeJ.ilä- joukosta. .
26485: mruinituista seuduista ja muutoinkin aivan Kun alueen harva asutus ja vailooat
26486: ooisenlliaiset, olisi oma siikäläisiä oloja vas- liiiken.ilJeoilot vaativat koti.talou:sopetulksen
26487: taava emäJILtäkoulu rperustett1ava johonkiin ja myöskin ilrotitalouskonsulen:ttien j•ärjastä-
26488: sopivaan pai~ka:an ja sitä variten hankittava mistä; ja kotiltail.ousneuvonta;a, on vällttärnä-
26489: maatila. tön.tä, että vailJtio tiiällä palkkaa !kaiklki ikon-
26490: KauplHIIlci'Oiloja si1lmäi!Jlä pitä.en olisi Ke- swentit ja neuvojat ja 1asettaa heidät asian-
26491: min bupunkiin perustettava valtion ta1ous- tunrtemul!!ta omaavien Lapin maatalousseu-
26492: koulu, jotta tämä ikiaja teoHisuusikaupunki ran ja Pera..Pohjolan maanviljelyBB~euran
26493: saisi ik'Otien :tJarvetta rtyydy,t.tävan kotitalous- käyt,töön. Toimia!lueen laajuuden ja vaikea-
26494: opphlairoksoo. Jmilkuisuuden. vuoksi oiliisi asetettava kaJksi
26495: Mainitt-Hjen kowujen kautta voisi Larpin konsu.ienttia, kummankin seuran abiteelle
26496: läänm aikaan salada voimakkaan ta1loudel- ta.rpere]_Hn~n määrä neuvojia kuhunkin ikliD-
26497: lisen illousun, jota se nyt sen tuhoisw. hävi- Itaan;. että saataim.•irn tehokas neuvontatyö
26498: tyksen jäililreen;, minkä se Oill saanut kokea, aikaan.
26499: kipeästi !kaipaa ja rtarvitsee paljon suurem- Edellä esitettyyn viitaten iku:nnio:iJbtiai(ill
26500: massa määrässä kuin tmiikään muu maanosa ehdotamme eduskuJ:LOOill hyväksyttäväksi toi-
26501: maassamme. vomU!ksen,
26502: Sen jälkeen !kwiil1 llllJilinitut koulut saatai· etltä 1wllitus ryhtyisi kiireellisiin
26503: siin toimeen, voitaisiin huomioida Rovanie- toimenpitei-siin kotit.U:Wusopetuksen
26504: men kauppaJlan ja. Kemijärven rtwevan ~distämiseksi Lapin läänissä perus-
26505: kauppailan Wouskou:Lut sekä SodJanikylän, fatoolkt kotitalous<Jppil.a!itoksia sanot-
26506: Salil.an, Posion ja muiden seutlljeR lkoti- tuun lääniin ja ptdkkaarruJlla 1wti-
26507: taJ~mtta ik:oske'V'at järjestelyt sen mukaan ta!louskonsu7Je1tt:f:~}4 ja neuvojia La-
26508: kuin tarvetta esi.intyy. pift. mootalousseuran ja Perä-Pohjo-
26509: On huomattava, että emäntäkoulut, joissa lan maanviljelysseuran alueelle.
26510: Helsingissä helmikuun lS päivänä 1947.
26511:
26512: M. 0. Lahtela. S. Salo. Toivo Ikonen.
26513: 576
26514:
26515: IV,91. - Toiv. al. N:o 258.
26516:
26517:
26518:
26519:
26520: Niskala y. m.: Toimenpiteistä mieskäsityökoulun perusta-
26521: miseksi Karungin kuntaan.
26522:
26523:
26524: E d u s k u n n a ll e.
26525:
26526: Kansalaisten ammattitaidon kehittämi- Yhä kasvavat vaatimukset tuotteiden
26527: seen on valtiovallan puolesta kiinnitetty laatuun nähden aiheuttavat sen, ettei isiltä
26528: viime aikoina vakavaa huomiota. Tämä on opittu ammattipätevyss kuitenkaan enää
26529: kumminkin kohdistunut enemmän kau- riitä. 'Todistuksena siitä on se runsas oppi-
26530: punkeihin ja asutuskeskuksiin, kuin varsi- laiksi pyrkijäin joukko, mikä kiertäviin
26531: naiseen maaseutuun. Esim. sellaisia vaati- mieskäsityökouluihin on ollut. Harrastus
26532: mattomia ammattikouluja kuin kiinteitä ammattitaidon kehittämiseen takaa sen,
26533: mieskäsityökouluja on verrattain vähän että käsityötaito ei tule häviämään vielä
26534: Muun muassa Lapin läänin läntisessä tulevien polvienkaan aikana paikkakun-
26535: osassa, Tornion- ja Muonionjokilaaksossa, nilta.
26536: ei ole yhtään sanotun alan koulua. Tämä Kaiken tämän edellytyksenä on, että
26537: laaja alue, jolta rauhan aikana voitiin nuoret miehet kotona saamansa ammatti-
26538: tyydyttää rajan toisella puolenkin asu- taidon lisäksi hankkivat pätevää ohjausta
26539: vien kotiteollisuusalan tarpeita ja sitä sanotun alan koulussa. Kun Karungin
26540: tietä hankkia toimeentulolle välttämätön kunnassa, jolla on keskeinen asema koko
26541: lisä, on jäänyt käsityötaidon kehittämi- jokilaaksoon nähden, on nykyisinkin
26542: sessä vaille sitä huomiota, jonka se olisi enimmän käsiteolliauuden harjoittajia, oli-
26543: ansainnut. sivat siellä parhaat edellytykset mieskäsi-
26544: Ei vain vientiä varten, van myös Lapin työkoulun sijoittamispaikkana.
26545: asukkaiden ja poromiesten suksi- ja reki- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
26546: tarpeen sekä muidenkin käsiteollisuusalan ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
26547: tarpeiden tyydyttäjänä on alinen Tornion- vomuksen,
26548: jokilaakso tästä huolimatta ollut ja on
26549: edelleenkin määräävässä asemassa. Niinpä että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
26550: sellaisessa pienviljelijäpitäjässä kuin Ka- siin kiinteän mieskäsityökoulun pe-
26551: nmgissa 25% asukkaista pientilansa hoi- rustamiseks-i Kcwungin kuntaan.
26552: don ohella harjoittaa huomattavaa koti-
26553: teollisuutta.
26554: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
26555:
26556: Markus Niska.la.. Martti Miettunen.
26557: Lauri Murtoma.a.. Yrjö Hautala.
26558: Kusti Eskola.. M. 0. Lahtela..
26559: 577
26560:
26561: IX,92. - Toiv. al. N:o 259.
26562:
26563:
26564: E. Nurminen y. m.: Toimenpiteistä tehokkaan kodinhoitaja-
26565: koulutuksen järjestämiseksi kunnallisten kodinhoitajien
26566: valmentamista vat·ten.
26567:
26568: E d u s k u n n a ll e.
26569: Kunnallinen kodinhoitajakysysmys on lVIaassamme ei kuitenkaan ole vielä yh-
26570: meidänkin maassamme tullut yhä ajankoh- tään valtion tukemaa oppilaitosta kodin-
26571: taisemmaksi. Monissa eri yhteyksissä on hoitajien kouluttamiseksi, vaikka eduskun-
26572: jouduttu alleviivaamaan sitä suurta työ- nan viime istuntokaudella hyväksyttiin
26573: taakkaa, jonka alaisena maamme perheen- maatalousvaliokunnan myönteisen lausun-
26574: emännät ovat etenkin vähävaraisissa palk- non tukemana toivomusaloite, jonka mu-
26575: katyöläis- ja pienviljelijäpiireissä. Ja tun- kaisesti esitettiin, että hallitus ryhtyisi
26576: nettua myöskin on, että heidän asemansa kiireellisiin toimenpiteisiin pysyväisen ko-
26577: järjestelyyn ei riitä muita ammattiryhmiä dinhoitajaktmlun perustamiseksi Säämin-
26578: koskeva sosiaalinen lainsäädäntö, sillä gin pitäjässä sijaitsevaan valtion omista-
26579: heidän työaikaansa, vuosilomaansa, y. m. maan Rauhanlinnaan. Meillä on toistai-
26580: seikkoja ei voida määritellä samoin pe- seksi toiminnassa vain yksi kodinhoito-
26581: rustein kuin muiden ryhmien ja niinpä opisto, jota Mannerheimin Lastensuojelu-
26582: heidän asemansa onkin vielä suurin piir- liitto pitää yllä ilman valtion tukea. Mutta
26583: tein kokonaan järjestelemättä. tämäkin opisto voi ottaa kerrallaan vas-
26584: Kunnallinen kodinhoitajajärjestelmä tuo taan vain 26 oppilasta, joten tämän alan
26585: osaltaan määrätyn helpoituksen heidän oppilaitosten aikaansaaminen on kipeän
26586: asemaansa. Kunnallinen virka:ilija kodin- ajankohtainen kysymys.
26587: hoidon alalla on aivan yhtä välttämätön Kun edellämainittu uusi laki astuu voi-
26588: kuin varsinaisen terveyshuolionkin alalla. maan, pakoittaa se kodinhoitajien koulu-
26589: Tämä näkökohta onkin voittanut jo huo- tuksen järjestämään kokonaan uudelle
26590: mattavasti alaa ei vain yleisen mielipiteen, pohjalle. Mutta sitä ennen olisi jo ryh-
26591: vaan myöskin valtion ja kuntien vastuun- dyttävä valmistaviin toimenpiteisiin sopi-
26592: alaisten elinten taholla. Lähiaikoina edus- vien koulurakennusten hankkimiseksi
26593: kunnan käsiteltäväksi tuleva lakiehdotus- y. m.. käytännöllisten seikkojen selvittä-
26594: kin, joka tarkoittaa kunnallisten kodin- miseksi, että koulutus voitaisiin aloittaa
26595: hoitajien toimen järjestelyä ja valtion ja jo ennen lain voimaantnloakin, sillä jo nyt
26596: kuntien osuutta järjestelmän käytäntöön- on tuntuvaa puutetta pätevistä kodinhoi- .
26597: panossa,. osoittaa asian tulleen kypsyys- tajista. Edelläesitettyihin perusteluihin vii-
26598: asteelle. taten allekirjoittaneet kunnioittaen ehdot-
26599: Lakiehdotusta laatineen komitean mie- tavat eduskunnan päätettäväksi toivo-
26600: tinnön mukaan veivoitetaan kunnat palk- muksen,
26601: kaamaan yhden kodinhoitajan jokaista
26602: 4,000 asukasta kohden, jolloin kodinhoita- että hallitus ryhtyisi kiireell-isiin
26603: jia tarvittaisiin kaikkiaan noin 1,000 hen- toimenpiteisiin tehokkaan kodinhoi-
26604: keä. Kun niitä arvion mukaan on toi- tajakoulutuksen järjestämiseksi kun-
26605: messa eri kunnissa vasta noin 300, olisi nallisten kodinhoitajien valmenta-
26606: aihetta kiireellisesti tehostaa kodinhoitaja- mista varten.
26607: koulutusta, jotta heitä lain voimaan tul-
26608: lessa olisi saatavana.
26609: Helsingissa 13 päivänä helmikuuta 1947.
26610:
26611: Elli Nunninen. Helena Virkki. Edvard Pesonen.
26612: Martta Salmela-Järvinen. Elsa Karppinen. Walter Kuusela.
26613: Alpo Lumme. Urho Kulovaara. 0. Muikku.
26614: Aino Lehtokoski. Samuli Tervo. Kaisa Hiilelä.
26615: Aino Malkamäki. Heikki Simonen. A. K. Paasivuori.
26616: Aino Luostarinen. Onni Peltonen. Miina Sillanpää.
26617: Penna Tervo. 73
26618: 578
26619:
26620: IX,93. - Toiv. al. N:o 260.
26621:
26622:
26623:
26624:
26625: Ikonen y. m.: Määrärahasta kotiteoUisuus,neuvonta-asemien
26626: perustamiseksi.
26627:
26628:
26629: Eduskunnalle.
26630:
26631: Vallitsevan tekstiiliaiMksien riittämättö- Myös annetaan pienempiä työvälineitä lai-
26632: myyden vuoksi on !kaikissa kodeissa puu- naJksi koteihin. 12 yleinen kotiteollisuuden
26633: tetta vaatetustarviikkeista, mutta erityisen .edustajain kokous totesi v. 1946 kotiteolli-
26634: vaikea on tilanne vähävaraisissa kodeissa. suusneuvOOJta-asemien s:aavai!1 osakseen yhä
26635: Nyt on pidettävä erityistä; ilmolta varustei- lisäänty·vää suosiota, minkä vuolksi niitä
26636: den hoidosta ja huollosta, jotta varsinkin olisi perustettarva lisää osaltaan helpotta-
26637: lapsille voitaisiin saada ihyljättyjen puki- maan ik<>tien taloutta. Uusia lrotiteollisuus-
26638: mien aineksista uusia asusteita. Tällaisia neuvonta-asemia on suunniteltu .perustet-
26639: itseautantaan turvautuvia neuvonnantarvit- tavaksi Kemiin, Ouluun, Kuopioon, Seillä-
26640: sij.oita tulee aina olemaan. j<>elle, Imatralle, Tampereelle, Mikkeliin,
26641: Eri maata1oudelliset, ja muut sivistysjär- Jyväskylään, Riihimäelle ja Turkuun, joilla
26642: jestöt ovat toimeenpanneet kursseja kotien paikkakunnilla kotiteollisuusjärjestöjen il-
26643: vaatetushuolien huojentamiseksi helpottaak- moituksen mukaan neuwmnan tarpeen on
26644: seen siten niiden toimeentuloa ja tuottaak- havaittu olleen suurimman.
26645: seen huomattavaa taloudellista säästöä Rahanarvon alenemisen ja kustannusten
26646: uudelleen !käytettyjen tarvikkeiden muo- suuren nousun taikia ovat ilrotiteollisuusjär-
26647: dossa. Mutta kun niillä äideillä, joilla yk- jestöjen mahdollisuudet perustaa uusia neu-
26648: sin omassa hoidossaan on pieniä lapsia tai vonta-asemia supistuneet ltuntienikin avus-
26649: jotka käyvält ansiotyössä, ei ole mahdolli- tuksista huolimatta, niin että ilman valtion
26650: suutta osallistua pitempiaikaisiin kurssei- :myötävaikutusta tämän neuvonnan muoto
26651: hin ovat kotiteollisuusjärjestöt hyvällä :me- jää toteuttamatta. Kunnollisen ja täysin
26652: nestyksellä kokeilleet neuvonta-asematoi- toimintakyikyisen neuvonta-aseman perusta-
26653: mintaa m. m. Joensuussa, Toijalassa ja Ka- mismenoihin tarvitaan 120,000 markkaa. ja
26654: jaanissa. Tällaisilla kotiteollisuusneuvonta- pätevän asemanhoitajan vuosittaiseen palk-
26655: asemilla ohjaavat alan opettajapätevyyden kaamiseen tarvitaan avustusta ainakin
26656: omaavat henikilöt m. m. työpukujen leik- 80,000 marikikaa. Senvuoksi ehdotamme
26657: kausta ja ikuosittelua valmistamaHa heille kunnioittaen edelläesitettyyn viitaten edus-
26658: malleja ja avustamaila heitä tekeillä olevien kunnan hyvaksyttävä'ksi toiv<lmuksen,
26659: pukujen ikoetuksessa.
26660: ·Työvälineiden puutteessa olevat saavat että hallitus ottaisi vuoden 1948
26661: käyttää neuvonta-aseman ompelukoneita, tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
26662: kangaspuita, .karstoja, ruikikeja y. m. työ- markan määrärahan 10 kotiteollisuus-
26663: välineitä ja lisäksi on heidän saatavissaan neuvonta-aseman perustamista ja yl-
26664: :malleja, mallipiirustuksia ja työohjeita. läpitoa varten.
26665: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
26666:
26667: Toivo Ikonen. Anselm Alestalo.
26668: S. Salo. Aapo Inkinen.
26669: M. 0. Lahtela.
26670: 579
26671:
26672: IX,94. - Hemst. mot. N:o 261.
26673:
26674:
26675:
26676: Forss m. fl.: Angående hemslödsskolans. i Kvevlax kom-
26677: mun övertO(Jande av staten.
26678:
26679: T H 1 R i ik: s d ru g en.
26680:
26681: Lantbruksstyrelsens hemslöjdsavdelning f. d. tomt, som är i rå med slöjdskolans
26682: utsände 1945 till hemslöjdsföreningarna en tomt, tili slöjdskolan. Både skoltomten,
26683: skrivelse, vari den framhöll, att staten ägde åkern och ungdomslokalens förra tomtom-
26684: en del skolor för lantliga yrken, men ingen råde över!l.åtas gratis tiU smten.
26685: skola för hemslöjd. ,Hemslöjdsskorna Hemslöjdsskolan i Kvevlax öppnades
26686: sakna sådana förebilder" sades det, ,vilka 19·22 och har tack vare större utrustning
26687: med goda ändamålsenliga byggnader och än andra manliga slöjdskolor med lärar-
26688: 1.1edskap Skmle veri].m inspi1.1erande på och krafter och elevbostäder, blivit besökt av
26689: höja den allmänna nivån av vår hemslöjds- ynglingar från alla svenska landsdelar i
26690: undervislning." Finland, mest från österbotten. Under
26691: Då hemslöjdsskolan i Kvevlax är den åren 1922-1946 besöktes skolan av 555
26692: mest utvecklade av 1lamdets manliga slöjd- elever. Dessa ha varit från 29 kommuner
26693: skolor, tillfrågades styrelsen för österbot- i österbotten, 3 i Nyland, 3 i Åboland och
26694: tens svenska hemslöjdsförening, om förenin- från flera kommuner på Åland. Skolan
26695: gen ville överlåta hemslöjdsskolan i Kvev- har sålunda kommit att verka som en
26696: lax till staten, och 'borde överlåtelsen ske centralskola för den svenska landsbygden
26697: med tillgångar och skulder samt passande för undervisning i manlig hemslöjd. Detta:
26698: tomt för den även gratis överlåtas till sta- komme den i ännu högre grad att Mi i
26699: ten. stånd tili, om staten övertoge skolah.
26700: Slöjdföreningens styrelse svarade, att den En; dylik, bäJttre utrustad Illilllliig slöjd-
26701: gärna biföhl. rtiN artt skolan övertages av skola bör vara p[ace:ru.d i öst•erbotten, eme-
26702: sta1en med både rtilJgångar och skulder. dam lallldskapet icke som de · flesta wn:dra
26703: Skolan har tre avdelningar; en för trä- landsdelarna har stora industrier, i vilka
26704: slöjd, en för målning och en för smide. ungdomen får anställning. Ungdomen i
26705: Varje avdelning förestås av en facklärare. Österbotten behöver därför mera än andra
26706: Skolan har egen lokal :llör dessa avdelnin- >bli satta i tillfälle att få utbilda ·sig :llör
26707: gar. Den innehåller dessutom bostad för slöjdarbeten av olika slag.
26708: skolans föreståndare, rum för kosthåll för Då staten icke ännu ·övertagit någon man-
26709: eleverna och bostadsrum för 20 elever. Sko- lig slöjdskola för den svenska ungdomen
26710: lan är belägen i Kvevlax kommun, d. v. s. i och då hemsilöjdsskolan i K veV'lax •är den
26711: mitten av det svenska bosättningsområdet skola, som genom sitt läge, sin utrustning
26712: i Österbotten. med lärare och skollokal samt tomtområde
26713: Skolbygnaderna äro brandförsäbade för närmast bör komma i fråga, få vi vöro-
26714: 2,400,000 mark, och skulderna stiga till en- samt föreslå, att riksdagen måtte besluta
26715: dast 150,000 mk, utgörande amorteringslån hemställa,
26716: av staten. Skolan äger tomt i Kvevlax
26717: kyrik:by och dessutom en åker mvid sko- att regeringen måtte vidtaga åt-
26718: lan. Kvevlax kyrkbys skifteslag har vid gärder för hemslöjdsskolans i Kvev-
26719: sammanträde den 28 april 1945 beslutat lax kommun övertagande av staten
26720: gratis överlåta ungdomsföreningslokalens från början av år 1948.
26721: Helsingfors den 14 februari 1947.
26722:
26723: Matts Forss. Albin Wickma.n. Ture Hollsten.
26724: Albert Brommels. Levi Jern. Henrik Kullberg.
26725: Helmer Smeds.
26726: 580
26727:
26728: IX,o4. - Toiv. al. N:o 261.
26729: Suomennos.
26730:
26731:
26732:
26733:
26734: Forss y. m.: Koivulahden kunnassa olevan kotiteollisuus-
26735: koulun ottamisesta val!fion haltuun.
26736:
26737:
26738: E d u s k u n n a ll e.
26739:
26740: 1\'Iaataloushallituksen kotiteollisuusosasto kirkonkylän jakokunta on kokouksessaan
26741: lähe~ti 1945 kotiteollisuusy~hdistyksille kir- huhtikuun 28 päivänä 1945 .päättänyt luo-
26742: jelmän, jossa se lausui, että valtiolla oli vuttaa koululle ilmaiseksi nuorisoyili.distY'k-
26743: joukko kouluja maatalousammatteja, mutta sen huoneiston entisen tontin, joka rajoit-
26744: ei yhtään koulua kotiteollisuutta varten. tuu koulun tonttiin. Sekä koulutontti,
26745: ,Kotiteollisuuskouluilla ei ole sellaisia esi- pelto ja nuorisoyhdistyksen entinen tontti-
26746: kuvia", sanottiin, ,jotka hyvine, tarkoituk- alue luovutetaan ilmaiseksi valtiolle.
26747: :senmu:kaisine rakennuksineen ja välineineen Koivulahden kotiteollisuuskoulu avattiin
26748: vaikuttaisivat kannustavasti ja kohottavasti 1922 ja paremmin varustettuna kuin muut
26749: imtiteollisuusopetuksemme yleiseen tasoon." miespuoliset kotiteollisuuskoulut opettaja-
26750: Kun Koivulahden kotiteollisuuskoulu on voimineoo ja oppilasasuntoineen. Se on saa-
26751: maan miespuolisista käsiteollisuuskouluista nut oppilaikseen nuorukaisia Suomen kai-
26752: pisimmälle kehitetty, tiedusteltiin Pohjan- kista ruotsalaisseuduista, eniten Pohjan-
26753: maan ruotsalaisen kotiteollisuusyhdistyksen maalta. Vuosina 1922-1946 on koulussa
26754: hallitukselta, haluaisiko yhdistys luovuttaa dHut 555 opphlasta. Nämä ovat oHee;t ko-
26755: Koivulahden kotiteollisuuskoulun valtiolle. toisin 29 kunnasta Pohjanmaalta, kolmesta
26756: Ijuovutuksen oli tapahduttava varoineen ja Uudenmaan ja kolmesta Turunmaan sekä
26757: velkoineen, ja myös sopiva tontti koulua useammasta Ahvenanmaan kunnasta. Koulu
26758: varten oli ilmaiseksi luovutettava valtiolle. on siten joutunut toimimaan miespuolisen
26759: Kotiteollisuusyili.distyksen hallitus vastasi kotiteollisuusopetuksen keskuskouluna ruot-
26760: mielellään suostuvansa siihen, että valtio salaista maaseutua varten. Se voisi olla sitä
26761: ottaisi haltuunsa koulun sekä varoineen että vielä suuremmassa määrin, jos valtio ottaisi
26762: velkoineen. koulun haltuunsa.
26763: Koulussa on kolme osastoa: yksi veistoa, Sellainen, paremmin varustettu miespuo-
26764: yksi maalausta ja yksi sepäntöitä varten. linen kotiteollisuuskoulu on sijoitettava
26765: Jokaisen osaston esimiehenä on ammatti- Pohjanma1a~le, koska maa:kun'll!as:sa ei kuten
26766: opettaja. Koululla on näitä osastoja var- maan useimmissa muissa osissa ole suuria
26767: ten oma huoneisto. Siinä on sitä paitsi teollisuuslaitdksia, joihin nuoriso voi sijoit-
26768: koulun johtajan asunto, oppilaiden ruokai- tua. Pohjanmaan · nuoriso tarvitsee sen-
26769: luhuone ja asuinhuoneita 20 oppilaalle. vuoksi enemmän kuin muut mahdollisuutta
26770: Koulu sijaitsee Koivulahden ikunnassa, kehittää itseään erilaisiin käsiteollisuustöi-
26771: s. t. s. keskellä Pohjanmaan ruotsalaista hin.
26772: alustusaluetta. Kun valtio ei vielä ole ottanut haltuunsa
26773: Koulurakennukset ovat palovakuutetut yhtään ruotsalaista nuorisoa varten tarkoi-
26774: 2,400,000 ma~kasta, ja velat - kuoletus- tettua teollisuuskoulua ja kun Koivulahden
26775: laina valtiolta - nousevat ainoastaan kotiteollisuuskoulu on se koulu, jonka ase-
26776: 150,000 mar~kaan. Koulu omistaa tontin mansa, opettajavoimiensa ja kouluhuoneis-
26777: Koivulahden kirkonkylässä ja sitä paitsi tonsa sekä tonttialueensa takia lähinnä täy-
26778: peltomaan koulun vieressä. Koivulahden tyy tulla kysymykseen, ehdotamme kun-
26779: IX,94. - Forss y. m. 581
26780:
26781: nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväk- siin Koivulahden kunnassa olevan
26782: syä toivomuksen, kotiteollisuuskoulun ottamiseksi val-
26783: tion haltuun vuoden 1948 alusta lu-
26784: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- kien.
26785: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
26786:
26787: Matts Forss. Levi Jern.
26788: Albert Brommels. Helmer Smeds.
26789: A.lbin Wickman. 'l'ure Hollsten.
26790: Henrik Kullberg.
26791: 582
26792:
26793: IX,9u. - Toiv. al. N:o 262.
26794:
26795:
26796:
26797:
26798: Tolonen y. m. : Opinto- ja kurssikentän perustamisesta
26799: Mikkelin lääniin vähävaraisten pienviljelijäin ammattiin
26800: kuuluvaa kurssitoimintaa varten.
26801:
26802: Eduskunnalle.
26803:
26804: Meidän maassamme myiiskin viljelyskel- säksi he tarvitsevat uutta uskoa ja innos-
26805: poinen maa on niin paljon erilaista, että tusta, jota antaa sopiva ohjaus hyvine tu-
26806: m.aataviljelevän väesron koulutuksenkin pi- loksineen. Tämä lisää myöskin mietiskely-
26807: täisi eräissä tapauksissa olla erilaista. Kun ja kokeiluhalua, mitä erittäinkin nykyään
26808: kivettiimillä rintamailla voidaan käyttää tarvitaan. Sen tiedämme, että Pienviljeli-
26809: monipuolisia, jopa suuriakin koneita mah- jäin liitto huolehtii kurssitoiminnasta vähä-
26810: tavine auroineen ja äkeineen, niin Savon väkisten toiveiden mukaisesti. Mutta onhan
26811: ja Pohjois-R.;arja:lam. !kivikkoisilla pienvilje- mahdotonta toivoakaan, että heikosti avus-
26812: lijäin pelloilla saad~an tyytyä risu- ja ai- tettu liitto pystyisi kaikki vanhat ja ruudet
26813: van pienten rautakarhien sekä ,niiköauro- pienviljelijät - liittoon kuulumattomatkin
26814: jen" käyttöön; vain harvoissa tapauksissa - ohjaamaan kyllin ammattitaitoisiksi. Jos
26815: sänkiaurat ja yhden hevosen niittokoneet suunnitelman mukaan, sopivina vuoden ai-
26816: ovat mahdolilisia. Tählaista rtaustaa ~atsel koina toimiva kurssikenttä saataisiin aluksi
26817: lessa tuntuu melkein luonnottomalta aja- Mikkelin läänin karulle alueelle, vaikkapa
26818: tus, että maataloudellisen koulutuksen ja sopivassa paikassa olevan maamieskoulun
26819: neuvonnan tulisi edelleenkin ~ulkea yhden yhteyteenkin, niin olisi sekin tyhjää pa-
26820: johtolangan mukaisesti. Jos tätä vaadi- rempi. Ennemmin koulujen yhteyksissä
26821: taan, niin silloin ei voida odottaa, että ko- pidetyt kurssit lienevät olleet enemmän
26822: vaosainen pieneläjä voisi auttaa itseänsä sattuman varassa.
26823: perheineen ja tukea yhteiskuntaa muuten, Aikaisemmin eduskunnalle jättämässämme
26824: kuin mikä hartiavoimiin sekä omatoimi- samaa asiaa koskevassa toivomusaloitteessa
26825: suuteen luottaen voi olla mahdollista. olevasta suunnitelmasta sopisi osa käytän-
26826: Jos yleensä tahdotaan olla tasapuolisia roön siinäkin tapauksessa, jos muuta koulu-
26827: ja oikeuden mukaisia, on silloin pyrittävä toimintaa haittaamatta, tässä ajateltu kurs-
26828: kohtuullisesti myiiskin antamaan, eikä ai- sitoiminta voitaisiin aloittaa jonkin muun
26829: noastaan ottamaan. Ei riitä se, että jokin oppilaitoksen yhteydessä. Entinen sano-
26830: karulla kamaralla kasvanut pienviljelijän tussa [äänissä oleva maamieskoulu ei kui-
26831: poikakin pääsee maanviljelys- tai maamies- tenkaan ole sopivassa paikassa jatkuvaa
26832: kouluun, koska näissä saatu opetus jää kurssitoimintaa sillmäi1Lä pi1Jä,en.
26833: enemmän teoreettiseksi, kuin heidän alueel- Jo senvuoksi, että m.m. sauotussa ·läänissä
26834: laan käytännölliseen toimintaan sopivaksi. eläinten rehnvarat ovat aina jatkuvasti ol-
26835: Entistä tapaa noudattaen ei ole ihme, jos leet hyvin paljon pienemmät, kuin niiden
26836: tässä mainituissa sekä mainitsemattomissa- kysyntä ja todellinen tarve on, pitäisi saada
26837: kin oppilaitoksissa olleet tahtovat toisten pellot, niityt ja laitumet mahdollisimman
26838: poislähtijöitten ohella siirtyä kotiseudul- tuottaviksi. Onhan kohtuullista, että maa-
26839: taan vihreämmille laitumille. -Useat salo- taviljalevän väesron ohella edes suuret
26840: seuduilla asuvat pieneläjät tarvitsisivat ja maattomatkin perheet voisivat pitää lehmiä
26841: ehkä tahtoisivatkin sellaista käytännöllistä ja saisivat niille ru~katarpeet lähiympä-
26842: ohjausta ja kurssitoimintaa, mikä tapah- ristiistään.
26843: tuisi niinkuin heidän omilla pelloillaan. Li- Jos JOnkin koulun yhteydessä, tai eril-
26844: IX,9 o. - Tolonen y. m. 583
26845:
26846: lään toimiva kurssikenttä olisi huomatta- että hallitus harkitsisi, voidaanko
26847: vien kulkuyhteyksien sekä asutusalueiden Mikkelin läänissä olevan maamies-
26848: läheisyydessä, sopisi silloin kentällä pitää koulun yhteyteen järjestää pitem-
26849: tarvittavaa, pienviljelijöiden pelloilla käy- män aikaa kestävä valtion varojen
26850: pää koneistoa ja kalustoa niin runsaasti, turvin toimiva opinto- ja kurssi-
26851: että voitaisiin lainata sellaisten käytettä- kenttä tai pitäisikö sellainen perus-
26852: viksi, joilla ei niitä ole ja itselleen hankki- taa uuteen paikkaan vähävaraisten
26853: minenkin näyttää mahdottomalta. pienm"ljelijäin ammattiin kuuluvaa
26854: Sekä edellä esitettyyn, että v. 1930 val- kurssitoimintaa varten, sekä ryhtyisi
26855: tiopäåVilllä eduskunJnal1e jätetylll: toiv. al. asian vaatimiin toimenpiteisiin.
26856: N :o 35 (Liiltt. s. 200) perusteluihin viH::ruten
26857: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
26858: muksen,
26859: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
26860:
26861: J. F. Tolonen. Walter Kuusela.
26862: 0. Muikku. Sa.muH Tervo.
26863: P. A. Karjalainen. Juho Karvonen.
26864: Valfrid Eskola. Edvard Pesonen.
26865: Jere Juutilainen.
26866: 584
26867:
26868: IX,96. - Toiv. al. N:o 263.
26869:
26870:
26871:
26872:
26873: Miettunen y. m.: Toimenpiteistä pienvi~jelijäkotien ,naisten
26874: työtä hdpottooien yhteisten koneiden käytäntöön otta-
26875: misen helpottamiseksi.
26876:
26877:
26878: E d u s k u n n a 11 e.
26879:
26880: :MaataLouden suunnitelmallisen koneellis- 'l'oinen vaatetusalaan kuuluva tehtävä,
26881: tamisen välttämättömyys tunnustetaan ny- joika pienviljelij'älkotien emänniltä vaatii
26882: kyisin jo kaikissa piireissä. Nykyaikaista paljon työtä ja vaivannälköä, on kotoista
26883: tarvetta tarkoituksenmukaisimmin vastaa- käyttöä varten tarvittavan villan karstaus
26884: via käytännöllisiä muotoja koneiden yhteis- ja kehräys. Perustamalla •esim. ma·atalou-
26885: käytössä parhaillaan suunnnitellaan ja ko- dellisten osuusliikkeiden yhteyteen maa-
26886: keillaan. Maamiesseurojen jo vuosikymme- kunnallisia karstaamo-kehrä&möitä, joissa
26887: niä sitten käytäntöön ottamaa pienviljeli- vaivattomasti saisi lähettämänsä viHat no-
26888: jäin yhteisten koneasemien käyttöä kehite- peasti langoiksi, voitaisiin lapsirikkaiden
26889: tään laajemmalle pohjalle. Tässä yhtey- perheenemäntien työtä tuntuvasti supistaa.
26890: dessä, lkoneasemia järjestettäessä, olisi otet- Käytännölliset toimenpiteet maaseudun
26891: tava harkittavaksi myösikin pienviljelijä,ko- naisten työn rationalisoimisessa ovat sen
26892: tien emäntien työtaakkaa helpoittavien ko- arvoiset, että niiden suunnitelmalliseen to-
26893: neiden käytäntöön r0ttaminen. Pienviljeli- teuttamiseen olisi ensi tilassa päästävä.
26894: jäkotien emäntien työtaakkahan on, niin- Kun maatalouden koneellistaminen on par-
26895: kuin yleisesti tunnustetaaan, kohtuuttoman haillaan !käsittelyn alaisena, olisi siinä yh-
26896: raskas. SiLtä huolimatta. tähän mennessä on teydessä muistettava myöskin pienviljelijä-
26897: hyvin vähän tehty sen hyvoälksi, miten hei- kotien emäntien työtä helpottavien lk.onei-
26898: dän työtaakkaansa voitaisiin keventää. , den mahdollisimman tehokas käytäntöön
26899: Pienviljelijäkotien naisten työtä voitai- ottaminen siinä laajuudessa, mihin on käy-
26900: siin koneasemien järjestelyjen yhteydessä tännöllisiä mahdollisuuksia.
26901: vähentää sitten, etta hankittaisiin myöskin Edelläolevan perusteella esitämme kun-
26902: naisten työtä helpottavia koneita. Kone- nioittaen eduskunnan päätettävälksi toivo-
26903: asemien yhteyteen sopisi erinomaisen hyvin muksen,
26904: perustaa esim. pellavanpuhdistusasemia,
26905: joille hanlkittaisiin sählkövoimaiset puhdis- että hallitus huolehtisi siitä, että
26906: :tusvälineet. Pel.ltavan Joukutus ja !Lihtaus, maatalouden kon.eeUistamissuunni-
26907: joika käsityönä suoritettuna on raskasta ja telmia laadittaessa ja täytäntöön-
26908: hidasta, saataisiin uudenaikaisilla koneilla pantaessa myöskin pienviljelijäkotien
26909: suoritetuksi ihmistyövoimaa erittäin suu- naisten työtä helpottavien yhteisten
26910: resti säästäen. Näin saataisiin todennäköi- koneiden Myttöä valtiovallan toi-
26911: sesti myöskin pellavanviljelystä huomatta- mesta tm·koituksennt1tkaisesti keltite-
26912: vasti lisäty'ksi. tään ja avustetaan.
26913: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
26914:
26915: Martti Miettunen. Aino Luostarinen.
26916: Antti A. Koukkari. Markus Niskala.
26917: M. 0. Lahtela.
26918: 585
26919:
26920: 1~97. - Toiv. al. N:o 264.
26921:
26922:
26923:
26924:
26925: Miettunen y. m. : Pienviljelijäkotien naisten t-yön keventä-
26926: misestä.
26927:
26928:
26929: E d u s k u n n a 11 e.
26930:
26931: Valtakunnan sisäistä väestösiirtoa seu- net parannukset saataisiin maaseudun
26932: ranneiden taholla on viime aikoina kiin- naisten käytäntöön. Kotitaloudellisia kou-
26933: nitetty huomiota siihen, että maaseudulta luja, joissa tämäntapaista valistusta-anne-
26934: siirtyy naisia kaupunkeihin huomatta- taan, on niin vähän, että niihin on pyrki-
26935: vasti enemmän kuin miehiä. Tämänsuun- mässä vuosittain oppilasmäärä, joka saa
26936: tainen kehitys, joka m. m. naapurimaas- j9nottaa viimeisten osalta 10 vuotta vuo-
26937: samme Ruotsissa on saavuttanut huoles- roaan.
26938: tuttavan laajuuden, on meilläkin muodos- Meidän olisi löydettäva parhaat menet-
26939: tumassa yhteiskunnalliseksi epäkohdaksi, telytavat, joiden avulla maaseutukotien
26940: jonka korjaamiseen olisi keinot löydet- naisten työtä helpottayien jo tunnettujen
26941: tävä. keinojen käytäntöön soveltaminen saatai-
26942: Syitä edellämainittuun ilmiöön ei tar~ siin nopeasti yleistetyksi. Tapahtuisiko se
26943: vitse etsiä, ne ovat maaseudulla kaikkien parhaiten ja nopeimmin - ja millä ta-
26944: nähtävissä. Pienviljelijäkotien naisten työ valla - maa- ja kotitaloudellisten jär-
26945: on nykyisin raskaampi, kuin minkään jestöjen toimesta, vai kansakoulun jatko-
26946: muun väestöryhmän ja samanaikaisesti opetukseen liit,ettävän ko:Uta!l'OudeHisen ope-
26947: tästä työstä maksetaan palkka, joka on tuksen yhteydessä, se olisi pätevästi sel-
26948: vain murto-osa siitä, mitä vastaavasta vitettävä. Se mitä tähän mennessä on
26949: työstä muissa ammateissa maksetaan. tehty maaseutukotien naisten työn rationa-
26950: Seuraus on itsestään selvä. Maaseudun lisoimiseksi ja työtä säästävien menetel-
26951: nuoret naiset pyrkivät välttämään niitä mien ja ·keksintöjen yleiseen käytäntöön
26952: vaikeuksia, joiden he näkevät itseään juurruttamiseksi, on aivan liian vaatima-
26953: pientilojen emäntinä odottavan. tonta tämän toiminnan suuren merkityk-
26954: Meillä on suoritettu ansiokkaita selvi- sen huomioonottaen.
26955: tyksiä siitä, miten paljon tarpeetonta Edelläolevan perusteella ehdotamme
26956: työtä ja vaivaa maaseudun naiset nykyi- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
26957: sin joutuvat uhraamaan sen vuoksi, että toivomuksen,
26958: heidän työnsä rationalisoimista ei ole mi-
26959: tenkään suoritettu. On tehty myöskin että hallitus kiireellisesti selvi-
26960: monia halpoja, mutta arvokkaita käytän· tyttäisi, miten pienviljelijäkotien
26961: nöllisiä keksintöjä, joiden käytäntöön so- naist~n työtä saataisiin käytännössä
26962: v:eltaminen tekisi naisten työn huomatta- nopeasti ja tehokkaasti kevennetyksi
26963: vasti keveämmäksi ja miellyttävämmäksi. paran1~ettujen työmenetelmien ja ko-
26964: Sen sijaan meillä on tehty hyvin vähän neistetun työn käytäntöön soveltwmi.
26965: sen hyväksi, mitenkä nyt jo tunnetut pie- sella.
26966: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
26967:
26968: Martti Miettunen. Ma.rkus Niskala..
26969: Antti A. Koukkar:i. Aino Luostarinen.
26970: 74
26971: 586
26972:
26973: IX,·9s. - Toiv. al. N:o 265.
26974:
26975:
26976:
26977:
26978: Inkinen y. m.: Toime-npiteistä sisävesistöjen ka.lakannan
26979: lisäämiseksi.
26980:
26981:
26982: E d u s k u n n a 11 e.
26983:
26984: Maassamme on nyt sodan päätyttyä tehty Liikkuessa eri puolilla maata ja kes-
26985: laskelmia niistä vahingoista, joka sota on kustellessa kalastajien kanssa saakin
26986: aiheuttanut talouselämällemme ja samalla tietää, että monet järvet, jotka en-
26987: on kiinnitetty vaiLtiovahlan huomiota näiden nen olivat hyvin tuottoisia, on nyt
26988: vahinkojen ja rappioitten korjaamiseen. pyydetty varsinkin arvokkaimmista kala-
26989: Kalastuselinkeinomme, joka on kuitenkin lajeista melko tyhjiksi. Pyynti ei ole yksin
26990: varsin huomattava tekijä elintarviketuo- supistunut vuotuiseen lisäkasvuun, vaan
26991: tannossamme, on jäänyt ikäänkuin syrjään varsinainen kaiakantakin on toisin paikoin
26992: siitä jälleenrakennustyöstä, jota muilla ta- pyydetty melkein sukupuuttoon. Kalakan-
26993: louselämän aloilla on aikaansaatu. Ja tamme on siinä määrin vähentynyt, että
26994: kuitenkin on kalavetemme olleet koko sota- sen säilyttämiseksi tulevien vuosien va-
26995: ajan erittäin raskaan verotuksen alaisena. ralle on pikainen korjaus tarpeen vaatima.
26996: LaJki v'äliaikaisesta kailastusoikeudesta an- Kun edelleen otamme huomioon, että
26997: nettiin ensimmäisen kerran v. 1941 ja sen Karjalan ja Porkkalan alueen menetyk-
26998: jälkeen sitä on jatkuvasti uusittu, niin että sen vuoksi ovat kalavesistömme suhteelli-
26999: se tulee olleeksi tämän vuoden lopussa voi• sesti katsoen kärsineet raskaimman tappion
27000: massa seitsemän vuotta. Tämä laki . antaa sodan seurauksista, on kalakantamme säi-
27001: melko vapaan kalastusoikeuden maan :kai- lyttäminen meille vieläkin tärkeämpi.
27002: kille kansalaisille. Lisäksi se antaa. varsin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
27003: huomattavalle . siirtokalastajaväestölle ka- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
27004: ~astusoikeuden ammattimaisen kalastuksen
27005: harjoittamiseen toiselle kuuluvassa k:alave- että haUitus ryhtyisi kiiredlisiin
27006: dessä, joka on myöskin ollut välttämätöntä toimenpiteisiin sisävesistöjemme ka-
27007: niin siirtokalastajain ammatinharjoittami- lakannan lisäämiseksi.
27008: seen kuin maamme elintarvikehuolionkin
27009: kannalta katsoen.
27010: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
27011:
27012: Aapo Inkinen. Johannes Virolainen.
27013: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
27014: J. E. Lampinen. Lauri Murtomaa.
27015: Erkki Koivisto. Elias Tukia.
27016: Martti Miettunen. Tauno Saukkonen.
27017: 587
27018:
27019: IX,99. - Toiv: al. N :o 266.
27020:
27021:
27022:
27023:
27024: Luostarinen y. m. : Pu:utarhaosastom, perustamisesta maa-
27025: taloushalUtukseen.
27026:
27027:
27028: E d u s ik u n n a ll e.
27029:
27030:
27031: Puutarhavlljelyn merkitys on viime ai- virallisesti rekisteröidyt 126 taimistoa ja
27032: koina huomattavasti !kasvanut. Sen edelleen niiden lisäJksi 192 virallisesti hyväksyttyä
27033: kehittäminen ja oikeille, :meille sopiville harjoittelupuutarhaa sekä puutarhaopiston
27034: aloille suuntaaminen olisi juuri nyt sen ja puutarhrukoulut. Tämän ohella hänellä
27035: kestokyvyn tullessa koetukselle, erittäin tuskin on mahdollisuutta koko puutarhavil-
27036: tärkeää. Kuitenkin aikaisemmasta melko jelymrne yleisvalvontaan ja edelleen !kehit-
27037: vaatimattomasta tasostaan johtuen se on tämiseen. Hänen virka-asemansakaan ei
27038: jäänyt vaille valtiovallan tukea ja :mikä sitä edellytä eikä tee mahdolliseksi.
27039: pahinta siltä puuttuu maataloushallituk- Puutarhaviljelymme !kohottamiseksi ja
27040: sessa virallinen esittelijä ja alan !kehitystä sen kautta lk:olro kansamme hyvinvoinnin
27041: valvova johto. Tällaisen tarpeellisuudesta parantamiseksi ja edelläsanottuun viitaten
27042: on jo vuosisadan vaihteessa tehty esitys, ehdotamme eduskunnan päätettäväJksi toi-
27043: mutta se on jatkuvasti toteuttamatta. vomuksen,
27044: Varsinkin nykyisin joudutaan hallituspii-
27045: reissä ratkaisemaan mitä moninaisimpia että hallitus harkitsisi, olisika mah-
27046: puutarha-alan !kysymyksiä. Lisäksi v: na dollista maataloushallitukseen perUs-
27047: 1942 voimaan astunut toimistolaki edellyt- taa erikoinen puutarhaosasto ja
27048: tää, että maataloushallituksen ainoa puu- myönteisessä tapauksessa antalisi
27049: tarha-alan virkailija, tarkastaja, tarkastaa asiasta Eduskunnalle esityksen.
27050: Helsingissä 14 päivänä helmilk:uuta 1947.
27051:
27052: Aino Luostarinen. Martti Miettunen.
27053: Uuno Raatikainen. Alpo Lumme.
27054: Tauno Saukkonen.
27055: 588
27056:
27057: IX,too. - Toiv. al. N :o 267.
27058:
27059:
27060:
27061:
27062: U. Raatikainen y. m.: Kunnallisen puutarhut·intointen ai-
27063: kaansaamisesta.
27064:
27065:
27066: E d u s k u n n a :11 e.
27067:
27068: Puutarhan mel·kitys kansantaloudelle, huomioon myöskin .1Jämä:n neuvontatoimin-
27069: muitta ennenkaikkea Y'ksityisen kodin hen- nan vaatiman henkilöikunnan tarkoituksen
27070: kiselle ja ruumiilliselle hyvinvoinniille on mukaisen kou[uttamisen.
27071: yleisesti :tunnettu ja tunnustettava tosiasia. Päämääränä olisi pidettävä että jokaisen
27072: Puutarhanhoito nykyiselleenkin kehiltty- pitäjän alueelle saataisiin ainakin myöhem-
27073: noonä on ilmitetrkin niin paJljon erikoi~koke min ammattitaitoinen puutarhuri. Hänen
27074: musta ja kollilurtusta vaartiiVa aJa, että toimintaansa kuuluisi kasvinsuojelutoimen-
27075: siinä tarvi:taaR ohjausta ja apua esim. kas- piteiden järjestelmä'llinen [äpivieminen,
27076: vinsuojelussa, hedelmäviljelyksessä ja puu- sekä kaikki muut tällaiseHe ammattimie-
27077: mrihan perustamisessa. Näiden asioidtm neu- helle kuuQuvat asiat.
27078: vonta kotipuutarhoissakin vaatisi ehdotto- Pyrkimyksenä olisi että jokaiseen pitä-
27079: masti eriikoislroulutuksen saaneita henki- jään saataisiin ruiskutusmestari (puutar-
27080: löitä. huri). Häneltä olisi saatavana tuholaistor-
27081: Maassamme harjoiteta:an rtosin erilttäin laa- junta~ainei~ ja hän valvoisi ja ohjaisi
27082: jaa puutarhaneuvontaa. Yleensä se kuuluu ruiskutusten suoritusta. Puutal"hurin apu-
27083: kaikkien neuvontajärjestöjen ohjelmaan. rina tulisi olla joka kylässä - suurem-
27084: Puutarhaneuvontaa kuitenkin kaikista huo- missa ehkä kaksikin - ruiskutuksen suo-
27085: limatta kipeästi :tarvitaan. SHtä on todis- rittajaa, jotka säännöHisesti !ilman eri
27086: tuksena kotitalousneuvoj,ien työn suuntau- pyyn'töä toimittaisivat ruiskutukset kaikissa
27087: 'tuminen varsinlcin maaseudu~la pääasiassa pieneromissäkin puutarhoissa.
27088: puutarhaan. Ammattitaidon puutteessa se Alussa, niin kauan kuin ruiskutusmesta-
27089: on kuitenkin rajoittunut usein vain vihan- reiksi sopivista henkilöistä on puutetta,
27090: nesvi.ljelyn ohjeiden siemen- ja taimi-tilaus- voisi ajatella että sama henkilö valvoisi
27091: ten järjestelyyn, tuholaisruiskutustenkin ruiskutukset kahden tai ehkäpä kolmenkin
27092: jäädessä heikosti hoidetuksi. Ne muutamat pitäjän alueella.
27093: amma;ttitaito:iset konsu~entit, joilta merllä on, Näin saataisiin varmuus että tuholais-
27094: eivät pysty yleistä tasoa parantamaan, ttorjunta todeHa !tulee suoritetuksi joka vil-
27095: etenkin kun heidän aikansa menee suureksi jelmäJHä, eikä; kasvirmtuhoojat enää &en-
27096: osaksi sihteeri-konsulentin 'toimen hoitoon. rtaisi ja pilaisi satoa. Asiantuntijat laskevat
27097: Puutarhaviljelymme yleisen tason ja että rikkaruohot ailentavat satojamme 10-
27098: koko puutarhakulttuurimme kohottamiseksi 20%, tuhoeläimet noin 11% ja ikasvitaudit
27099: tarvittaisiin puutarhaneuvonnan uude1leen 8-12 %. Yhteensä kasvintuhoojat aiheut-
27100: järjestelyä. Se liittyy läheisesti myös sii- tavat vuosittain rahaksi a·rvioituna 7-10
27101: hen puutarhakoulutuksen uusimiseen, mitä miljardin rnall'kan ta:ppion. Melko varmasti
27102: järjestelemään eduskunta edellisillä valtio- voimme sanoa että tählä menetelmälrlä pelas-
27103: päivillä kehoit'tri. hallitusta asettamaan ko- tettaisiin kansantaloudellemme noin 5 mil-
27104: mitean. jardia marldma VU<JSittain.
27105: Komitean pitäisi toiminnassaan ottaa Ennestään on olemassa laki joka säätää
27106: IX,100. -- U. Raatikainen y. m. 589
27107:
27108: tuhala:istorjunnan pakolliseksi taimistopuu- että hallitus selvityttäisi, millä
27109: tarhoissa. Eikö lakia voisi sovehluttaa myös tavalla nopeimmin päästäisiin siihen,
27110: yksityisiin puutarhaviljelijöihin varsinkin että jokaiseen kuntaan saataisiin
27111: myöhemmässä vaiheessa. kunnallinen puutarhuri, ja selvi-
27112: Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen tyksen saatuaan antaisi asiasta esi-
27113: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- tyksen Eduskunnalle.
27114: vomuksen,
27115: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
27116:
27117: Uuno Raatikainen. Jere Juutilainen.
27118: Valto Käkelä. Juho Karvonen.
27119: Matti Lepistö. Valfrid Eskola.
27120: E. Pusa. Eino Möttönen.
27121: Heikki Simonen. Yrjö Hautala.
27122: Aino Malkamäld.. Aino Luostarinen.
27123: 590
27124:
27125: IX,1o1. - Toiv. al. N:o 268.
27126:
27127:
27128:
27129:
27130: Luostarinen y. m.: Toimenpiteistä Rauhalinnan hwvila-
27131: alueen siirtämiseksi rakennuksineen Säämingin emäntä-
27132: ko'lilun kälytettäväksi.
27133:
27134:
27135: E d u s k u n n a 11 e.
27136:
27137: Eduskunta asettui joulukuun 12 päivänä kunnes kodinhoitajien valmistus, jossa las-
27138: 1945 yksimielisenä kannatta;maan tehtyä tenkodilla tulee olemaan tärkeä asema, tu-
27139: aloitetta, jonka mukaan Rauhalinnan ai- lee järjestetyksi, voidaan rakennukseeu
27140: koinaan Säämingin emäntäkoulusta eroi- lastenkodin lisäksi sijoittaa lisää emäntä-
27141: tettu huvila-alue rakennuksineen oli varat- koulun oppilaita, koska kotitalousoppilai-
27142: tava Säämingin emäntäkoululle kodinhoi- toksista on niin suuri puute, että vuonna
27143: tajakurssien järjestämistä varten. Tarkoi- 1946 jäi 6,425 tyttöä pois kouluista tilan-
27144: tusta varten oli Rauhalinnan huvila siir- puutteen vuoksi. Kun valtiolle ei tämän
27145: rettävä puolustusministeriön hallinnasta johdosta koidu lisää rakennusmenoja emän-
27146: maataloushallituksen hallintaan ja hoitoon. täkoulun kuitenkin laajentuessa ja voidessa
27147: Asiaa edelleen ajettaessa ammattivirastossa eduskunnan toivomuksen mukaisesti järjes-
27148: on puolustusministeriö kuitenkin asettunut tää itsellensä opetustarkoituksia palveleva
27149: Vastustavalle kannalle. Rakennus, joka si- lastenkoti, ehdotamme eduskunnan päätet-
27150: jaitsee kaukana asutuskeskuksista, on yhä täväksi toivomuksen,
27151: edelleen käyttämätön, sijaitsee keskellä
27152: Sääruingin emäntäkoulun maita ja on sen että hallitus t·yhtyisi toimenpitei-
27153: opetukselle aivan välttämätön, kun se on siin Rauhalinnan huvila-alueen ra-
27154: ainoa mahdollinen paikka, jonne emäntä- kennuksineen siirtämiseksi uudelleen
27155: koulun lastenkoti, jota opetuksen kannalta Säämingin emäntälwululle.
27156: kipeästi kaivataan, voidaan sijoittaa. Siksi
27157: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
27158:
27159: Aino Luostarinen. Olga. L. Terho.
27160: Edvard Pesonen. Albin Asikainen.
27161: J. F. Tolonen. M. 0. Lahtela.
27162: Helena Virkki. Matti Miikki.
27163: Elsa. Karppinen. Antti J. Ranta.maa.
27164: Elli Nurminen. L. 0. Hirvensalo.
27165: Aino Lehtokoski. J. E. Lampinen.
27166: 591
27167:
27168: IX,1o2. - Toiv. al. N:o 269.
27169:
27170:
27171:
27172:
27173: Riikonen: Mäii1·ärahasta avustukseksi Suomen Pie.nsahojen
27174: Yhdistys r. y. nimiseUe yhdistykselle tekniUise1~ neuvon-
27175: . nan järjest,ämistä varten piensahoille.
27176:
27177: Eduskunnalle.
27178: Piensahojen merkitys lähivuosien raken- vaa puuraaka-aineen, tarvik!keiden ja työ-
27179: nusohjelmaa toteutettaessa on varsin kes- voiman säästöä sekä parannettaisiin val-
27180: . keinen, sillä piensahat maaseudulla }';ijait- misteiden ikäyttöarvoa. Muun muassa vain
27181: sevina muodostavat erittäin käyttökelpoi- 'kiertävän neuvonnan avulla voidaan pien-
27182: sen verkoston maaseudun rakennuspuuta- ·sahat saada rationalisoimistyön •piiriin.
27183: varoiden valmistajina ja jakajina. Piensah<>jen •jalostettavaksi · vuosittain
27184: Tuleva rakennusohjelma on niin vaikea, tuotava puuta'Vara edustaa varsin huomat-
27185: että sitä toteutettaessa on mahdollisimman tavaa määrää, vuokrasaillaustoiminnan mu-
27186: paljon turvauduttava maaseudun rakenta- kaan lukien noin 36,000,000 j3 vastaten n.
27187: jien omatoimisuuteen. Tätä osoittaa m. m. 150,000 std. sahattua tavaraa. On siis !ky-
27188: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön symys tuotannosta, jonika raha-arvo on ny-
27189: määräys, jonika mukaisesti metsää omista- kyisin 1,500,000,000 märik'kaa. Samalla kun
27190: ville rakentajille ei anneta Sahatavaroiden on :kiinnitetty huomiota maaseudun koti-
27191: ostoon oikeuttavia !kuponkeja, vaan on hei- tarve- ja rakennuspuun !käyttöön, on tyy-
27192: dän sahautettava tukkeja rakennustarvik- dytty vain toteamaan määrän suuruus,
27193: keiksi. Saanoin asutustoiminnan yhteydessä mutta jätetty tutkimatta sen ja1ostamista-
27194: tullaan maan saajille varaamaan n. s. ra- van vaikutus taloudelliseen raaka-aineen
27195: kennuspuita. 'Tällöin tulee !kysymykseen käyttöön.
27196: suuressa mitassa vuoikrasahaus piensahoilla. Kuten edellä esitetyistä numeroista sel-
27197: Pääasiallisesti piensahojen tehtäväksi anne- viää, on kysymylksessä varsin suuret kan-
27198: taan näin ollen maaseudun rakennuspuu- santaloudessa huomioon otettavat arvot.
27199: tavarahuolto joko vuokrasahauksen muo- Tehdkikaalla teknillisellä :p.euvonnalla ja oh-
27200: dossa tai muulla tavoin. jauksella on saavutettavissa merkittäviä
27201: Miten piensahat pystyvät tyydyttämään tuloksia, mutta !Illuodostuu sen järjestämi-
27202: rakentajien toivomukset ja raaka-ainetta nen yksistään piensahan ornistajain kaltai-
27203: säästäen valmistamaan rakennustarvikkeita selle pienyrittäjäkunnalle taloudellisesti
27204: riippuu ratlkaisevasti niiden teknillisestä ylivoimaiseksi.
27205: valmiudesta. Sen parantamiseksi on mitä Edellä olevan perusteella !kunnioittaen
27206: pikaisimmin ryhdyttävä teknilliseen neu- ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27207: vontaan. muksen,
27208: Piensahan iOmistajalla - itse useimmiten
27209: työhön osallistuvana .- ei ole tilaisuutta että hallitus ottaisi vuoden 1948
27210: siinä määrin henkilökohtaisesti seurata sa- tulo- ja menoarvioesitykseen 500,000
27211: hateknillistä kehitystä ja hyväkseen ikä;rttää markan suuruisen määrärahan avus-
27212: sen tuloksia kuin suurteollisuudessa työs- tukseksi Suomen Piensahojen Yhdis-
27213: kentelevillä. Tästä johtuen olisi saatruva tys r.y.-nimiselle yhdistykselle tek-
27214: aikaan pailkan päällä suoritettava neuvonta, nillisen neuvonnan järjestämistä var-
27215: jonika avulla saavutettaisiin varsin tuntu- ten maan piensahoille. ·
27216: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
27217:
27218: Lauri Riikonen.
27219: 592
27220:
27221: IX,to3. - Toiv. al. N:o 270.
27222:
27223:
27224:
27225:
27226: NiskaJa y. m.: Toimenpiteistä Kankamojoen pe·rkaamiseksi.
27227:
27228:
27229: E d n s k u n n a 11 e.
27230:
27231: Kun voimalaitosten rakentamisen kautta madaUuttua ja jokivirran heikenny;ttyä, ei
27232: kalastus ja kalojen luonnonvarainen li- siihen kalaa ole voinut siinä määrin nousta,
27233: sääntyminen joutuu pahasti kärsimään että pyyn1tiä ika.nna;tit.aisi harjoittaa. Jos
27234: m. m. sellaisessa kalarikkaassa joessa kuin Kaakamojoen suu ruopattaisiin, voisi joesta
27235: Kemijoki on, olisi kohtuullista, että kaikki mahdolisesti muodostua kaloille sopiva ve-
27236: mahdollisuudet muiden vesistöjen kalakan- sistö. Samaten puutavaran 1kuljetuksenkin
27237: nan kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi käy- takia sanottu jokisuu olisi perattava, koska
27238: tetään hyväksi. sen maatuminen ehkäisee myös uiton toi-
27239: Tällaisia pienempiä jokia, jotka aikoi- mittamista.
27240: naan ovat olleet kalan nousulle sopivia, Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
27241: mutta sittemmin suupuolesta madaltuneita, kunnan päätettäväksi toivomuksen,
27242: heikentäen sen kautta jokivirran vaiku-
27243: tusta, on useita. Eräs sellainen on Kaaka- että hallitus selvityttäisi, voitai-
27244: mojoki. Tämän jokivarren vanhimmat siinko Kaakamojoesta nioppaamalla
27245: asukkaat muistavat ajan, jolloin huomat- saada kalan nousttlle kunnollinen
27246: tava määrä pienempää kalaa voitiin sano- joki, ja ryhtyisi selvityksen aiheut-
27247: tusta joesta saada. Nykyisin suupuolen tamiin toimenpiteisiin.
27248: Helsingissä helmikuun 12' päivänä 1947.
27249:
27250: Markus Niskala. Martti Miettunen.
27251: Lauri Murtomaa. Yrjö Hautala.
27252: Kusti Eskola. M. 0. Lahtela.
27253: •• ••
27254:
27255: VALTIOPAIVAT
27256: 194 7
27257:
27258: LIITTEET
27259: X
27260: t
27261: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
27262: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
27263:
27264:
27265:
27266:
27267: HELSINKI 1947
27268: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27269:
27270: 75
27271: Työaikaa, työoloja ja työsopimuksia, lastenkoteja, kansaneläkettä,
27272: tapaturmakorvausta, invaliideja, sotalesldä, äitien lomaa ja palkkaa,
27273: asunto-oloja, ammattiopetusta y. m. koskevia laki- ja toivomusaloit-
27274: teita.
27275: 1
27276: 1
27277: 1
27278: 1
27279: 1
27280: 1
27281: 1
27282: 1
27283: 1
27284: 1
27285: 1
27286: 1
27287: 1
27288: 1
27289: 1
27290: 1
27291: 1
27292: 597
27293:
27294: X,1. - Lak. al. N :o 45.
27295:
27296:
27297:
27298:
27299: MU$tonetl y. m.: Ehdf>flus laiksi työaika:laim, 1 §:n muuJ.ta-
27300: mise9ta.
27301:
27302:
27303: E d u s k u n n a 11 e.
27304:
27305: Vuoden 1946 valtiopäivillä eduskunta koskemaan kaikkia metsätöitä 00 anvuoksi
27306: hyviksyi uuden työaikalain. Sitä ei kui- merkitystä. varsinaisesti "V'abi sikili, että
27307: tenkaan sovelleta niissä liikkeissä, laitok- näiSSäkin töif!sä työskentelevien työnteki-
27308: sissa ja työaloilla suoritettavissa töissä, jäin työaika tulisi lailm tU!l'V'Atubi ja että
27309: jotka oo lueteltu lain 1 § :ssä. Näiden työntekijäin .kohtuulli&eksi katwttava päi-
27310: määräysten mukaan työaikalakia ei sovel- v~io olisi arvioitava sun · t!Jötuloksen
27311: leta m.m. nimettyihin metsä.- ja nittotöihin. mukaan, jnnka työkuntoinen ja ammatti-
27312: Laln nimeäminen metsätöiden jättäntliltä taitoinen työläinen voi 8-tmltiRrena työpäi-
27313: työaikalain soveltamisalap. ulkopuolelle on vänä saavuttaa. Mitä tulae työaikåan uitto-
27314: pef\ISteltu m.l1l. sillä, että ne ~ä suori- töiBilä., niin työaikalain 11 ; antaa työn-
27315: tetaan hajallaan niin laajalla alueella, että · antajalle mahdollisurukn niin limlressa
27316: työajan noudattamisen valvonta niissä tuot- määrin tapahtuvaan a~ työajan
27317: taa ylivoim.aiBen suuria vaikeuksia. Uitto- ylittävän ylityön teettä~n kuin työn
27318: töiden Wlkotaan olevan siinä miärin vuo- kausiluontoisuudesta ja siiäSullteista johtu-
27319: denajasta ja sääsuhteista riippuvaisia, että vat ~kijät :vain vaativat.
27320: määrätyn :pituisen säännöllisen työajan Maamme metsissä ja uittoväylillä työs-
27321: noudattaminen niissä ei siitä syystä ole kentelee vuosittain lOO,Ooo,-150,QOO työn-
27322: mahdollista. tekijää. He muodostavat määlnm~ oloissa
27323: Nuo perustelut eivät J;:äsityiksenune mu- valtavan suuren ja to<Jella avainasemassa
27324: kaan ole kestäviä. Lain nimeitmät metsä- työskent~evån ammattiktpman. Olosuh-
27325: työt, jollaisia ovat m,nt. metsäteiden raken- teet, joissa he jootuvat työskentelemään,
27326: tamin-en ja kunnossapito ~ puutavaran ovat varmasti vai~eammat •ja työ raskaam-
27327: erilaisiin varftlll~imis~ikl\6ihm tapahtuva paa kuin milliiin m~ulla työntekijäryh-
27328: kuljetus, eivät tavallisesti ole sellaista ha- mällä. Että niin todella ~n, sen osoittanee
27329: jallaan laajalla alueella suoritettavaa työtä, se tosiasia, että :snuri osa noissa töissä
27330: että työajan noudattalmfsep. valyonta niissä työskentelevistä työlä~ siirtyy heti,
27331: olisi ylivoimaisen su~ria vailreuksia tuot- kun siihen vttin on vä}tai'kään tilaisuutta,
27332: tavaa. Mikäli M .suotltetaan Q.ik:apalkalla, muille työaloille, vaikka ilii83ä ansiomah-
27333: sikäli niissä nytkin täytyy oll!t joku val- dollisuudet olisivatkin :inark:ikamääräisesti
27334: vontakelpoinen työail}a ldlytännössä. Työ- pienemmät. ;:sen \11loksi ~~·vain asianomais-
27335: aikalain edellyttämän · 8·tUntisen työajan ten työntekijäin, vaan maan talouden ja
27336: valvonta ei voi olla sen vaikeämpaa kuin koko kansan h.yvinvoinitin kannalta on
27337: sitä pitenunänkään. ~~ijren lisäksi suuri välttämätöntä; että rntöOO~ ja uittotyöläi-
27338: osa näisti \Öistä tehdiiån urakkapalkalla. sille lailla turvfitaan Såina säännöllinen
27339: Sikäli lain säännöstelemällä työajalla ei työaika kuin työaikalabi soveltamisalan
27340: ole suurtakaan käytännöllistä merkitystä. ~Ha muiilila työaloiUa työskenlt~levillä
27341: Kaikissakin metsätöissä ja aivan siitä riip- työntekijöillä on.
27342: pumatta, tapahtuuko työskentely urakka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27343: tai aikapalkalla, on suuressa osassa maata
27344: jo vaki~tunut käytäntöön 8-tuntinen työ- että Eduskunta hyväksyisi seu-
27345: aika. Lain soveltamisalan laajentamisella raavan lakiehdotuksen:
27346: 598 X,1. - Työaikalaki.
27347:
27348:
27349:
27350: Laki
27351: työaikala.in muuttamisesta.
27352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun
27353: työaikalain (604/46) 1 § näin kuuluvaksi:
27354: 1 §. dessä suoritettavat työt ja sen sivuelinkei-
27355: Tämän lain alainen on liike, laitos ja not, mikäli viimeksi mainittuja ei harjoi-
27356: yritys, jossa yksi tai useampi henkilö, teta itsenäisinä yrityksinä, ja välittömästi
27357: työntekijä, palkasta tekee työtä toisen, niiden yhteydessä toimitettava rakennusten
27358: työnantajan, lukuun titmän johdon ja val- sekä muukin maataloustyöntekijäin ja hei-
27359: vonnan alaisena. hin verrattavassa asemassa olevien henki-
27360: Lain alaisia eivät kuitenkaan ole: löiden asuntojen rakentaminen, ikunnossa-
27361: 1) liike, laitos tai yritys, jos siinä ei ole pito ja korjaaminen maaseudulla, niin
27362: muita työntekijöitä ikuin työnantajan ta- myös itsenäisenäkin harjoitettu puutarhan-
27363: loudessa: vakinaisesti elävä, hänelle tai hä- ja eläintenhoito;
27364: nen aviopuolisolleen suoraan takenevassa 5) 'kotitalous ;
27365: tai etenevässä polvessa sukua oleva henkilö 6) kalastus ja siihen välittömästi liit-
27366: tai hänen ottolapsensa, ottovanhempansa tyvä saaliin käsitteleminen;
27367: tahi jonkun tässä mainittu puoliso; 7) talonmiehen työ;
27368: 2) työ, jota työntekijä tekee kotonaan; 8) liikkeet, laitokset ja yritykset, joissa
27369: 3) sellaisessa liikkeessä, laitoksessa tai noudatettavasta työajasta on laissa erik-
27370: yrityksessä, jonka varsinaiseen toimintaan seen säädetty tahi jotka jonkin muun työ-
27371: ei !kuulu työntekijäin käyttäminen, suori- aikaa koskevan lain alaan kuuluvina on
27372: tettu tilapäinen työ, missä samanaikaisesti siinä vrupautettu työajan rajoituksista.
27373: on enintään neljä työntekijää ja joka kes- Leipomotyöhön on tätä lakia sovellet-
27374: tää kauintaan .kuusi työpäivää; tava, sikäli kuin siitä ei ole erikseen sää-
27375: 4) maatalous, sen välittömässä yhtey- detty.
27376:
27377: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
27378:
27379: Joha.nnes Mustonen. Esa Hietanen.
27380: Eino Ta4nio. Elsa Karppinen.
27381: Nestori Nurminen. Hugo T. Manninen.
27382: Toivo Lång.. Toivo I. Sormunen.
27383: W. Metsäranta. Hj. Kauhanen.
27384: Matti Meriläinen. Antto Prunnila.
27385: Juho Mäkelä. V. PuumaJainen.
27386: Toivo Kujala. Eino Roine.
27387: .Ville Pessi. Jalmari Kulmala. ·
27388: . Vilhelm Riihtnen. Arvo Riihimäki .
27389: Sulo Muuri. A. Rinne.
27390: L. MyUymä.ki. Konsta Talvio.
27391: M. J'årvinen. Antti Virtanen.
27392: Juho Hukari. Aimo Aaltonen..
27393: Vilho Lehtonen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
27394: Aaro Uusitalo. Paavo Leskinen.
27395: Yrjö A. Ma.nninen.
27396: 599
27397:
27398: X,2. - Lak. al. N :o 46.
27399:
27400:
27401: .
27402: Karvonen y. m.: Ehdotus laiksi työaikalain 1 §:n muutta-
27403: misesta.
27404:
27405:
27406: Ed usku!IlinaHe.
27407:
27408: Moonn:me teollisuuden täl'kcirmpijmä raaka.- Qvat aåvan lainsuojattornia ja niin oLlen
27409: ainoonaJ ja UJJkomoo.nkooppamme y.H:voimai- •työaikaam. nähden Si8JlWSSa ~ !kun
27410: sesti suurinipl8!na viOO!tiartrukkeiliDa on edel- mitä yloonsä. :työJäisett olivat 18. vuosisa.d.an
27411: loonki!Ili .puutavwra. Niiln siiltäkin huoli- ensimmäiseNä puo1isko1la. Se Oili n:tin ll'äi-
27412: matta, vaikkJa. JtoollHsuuJbemme jMkuVMti 1i- kelä ~epäkohta joka vru8!tid ehdotroomasti pi-
27413: sään,tyy ja mooåpuolistuu uusien iNII8lka- b:istJa. korjausta.
27414: ainelöytöjen ja niiden kehittämisen seu- Kun v. 1946 willtiopäivien: kevätistUilllto-
27415: rauksesta. Puutavanm tuotanto on kuiten- kaudella vailmistui ~eduskunnassa U'llBi ltyö-
27416: kin meidän olo.issamme edullisilnrta, koska ailmilia.ki, jossa metsä- ja uiltrotyÖiläåset jäi-
27417: sH1e Jöytyy aoorkikinoima ;maikapuuoo. ja vät lain ulkopuoleil'e, oli sidltä jo :turmiolliset
27418: puo1ivalnrlst:ein.a, joten se ei ·vaadi llliin seurauks:et siimä muodossa, entä osa !hokalt-
27419: suuria t.oolilisuuspääomila, llruilnl esimerkibi tll& ja ajettua puutavaraa jiili mttamiSJbta.
27420: moruet metaili11toolllisuudet. L:isiiksi puuta- Siiltä S8laklm on llrehi.tys ikuJkooUJt suUJili1Jalam.,
27421: V'all'atuotannossa. meiJ.iliä. on hyvän atllllllia;tti- että ltyövoima jatlkuvasti hakoorutuu metsästä
27422: taidon. oanaava ja ltyönsuor1tuksii1Jta;an ilror- :toisille työalloil1e ja taloutemme elin.tärkeäit
27423: ke&tasoinen :työväestö. Siitä syysitä onkin metsä- ja uiltt>Otyöt :tll!levat vailhlinaisesti suo-
27424: aivan, luoillJlJ()}!liata, että suuri hu.oonåo ikiin.- riwtuilmi. Jos k:ehåltyksen sullllllta OOelJloon
27425: tyy juul'li siih.en,, miten työt me.tstissämme pysyy saJl1l8iDI8; ilrun: mirtä se nykyä®n, on,
27426: edistyviilt. Siitä puhumaan ja kirjoiltJetaan il1iin ml.ouoomme joutuu entistä suurempm
27427: p:ruljOOll. vaiilreuksiin. Tilimtoon ilrorj818miseksi emme
27428: Kuilt.enkaan ci voi alla ihuolilla&IlJWtta, lllläe mitlääln muuta tietä k:wia:Ji sen, että ·
27429: kaikmi puhUJtun ja painretun, usein hyvlim.- metsä- ja uittotyöläisille myÖ1lll:lietään :työ-
27430: kiln yJisltävien Ba~nojen jällooen, eriistii. hy- aikaamJ ll1ähden S8i1Illllit oiolreudet, mi!fkä suu-
27431: vin tärkeää seikk:oo, j'OSOO. vimllisellla :tia- rimmallta osaltaan OVIat jo toisilLa :työläi-
27432: holtla mieiLuUlOOlin Vl8åjet:aan llrokona:an. Sel- sihlä.
27433: lainen on puutavamDJ :t.uotamm:ossa ltyöskoo- Edelläol~eViim perus.telluihin vilitaroen ehdo-
27434: te1evien metsä- ja uittotyöl.äistlen: :työruilka. tamme,
27435: Kun ltoisill!1a työläisihlä on :työaiikial Jai!lla että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27436: määriOOlty, nilil metsä- ja uitwtyoläiset van lakiehdotuksen:
27437:
27438: Laki
27439: työaikalain muuttamisesta.
27440: Ed'llSkun.n.ami :päätöksen mukaisestå muutetaan 2 päivänä eilokuuta 1946 run.netUJn .työ-
27441: ajkaJJ.ain ( 604/46) 1 § näin kuuhwaJksi :
27442: 1 §. Lain oJaisia eivät kuL~ ~le:
27443: Tämä.n. ilaiiJn, ~ on Jiåke, laitos ja 1) liikie, lait<JS mi yritys, jos siinä ei ole
27444: yritys, j<H!Ia ybi tl'lli USielaDlpi lb.~ö, työn- muita työnteikijöiltä ikuimJ ltyÖI1181Thtajan ~ta
27445: tJekijä, palkasta \tekoo ltyöt.lä !toisen, työn- loudESSa vakiJrua.iseEitli elävä, hänJelie :tJa.i. hä-
27446: ootajan, lukuun tämän johdon ja valvon- nen aviopuoliso1loon suor8JMJ.: il:aJlreneV8SS8.
27447: nan all8dsena. tai eteneV'ässä polvessa sukua olev~ henkilö
27448: X,2. - Työaikalaki.
27449:
27450: tai hänen ottola.p&eill&l., otbova;nhempai!J.Sia asuntojen ralmntaminen,. kunn<:Jlliap~t.o jn
27451: tahi jonkun tässä ma.imtun puol~; korjaaminen maaseudulla, niin myös itse·
27452: 2) työ, jota. työruOOkijä tekee katoooo\llJ; näisenäkirr harjoitettu puutarhan~ ja eläin-
27453: 3) ae1laisessa llikkeessä, il:ailtiokstessa tai tenhoito ;
27454: yrityksessä, jonka v~ roitminlbaan 5) kotitalous ;
27455: ei kuulu työrutekijäin käyttäminen, suori~ 6) blastus ja smen välilttömästi llitltyvä
27456: ~ 'tiila.pil.noo' työ, ~ lllftfi:OOna~ti saruua kliBilbtelettnioon;
27457: 0\llJ eninå:.ään nelljä. työnt<e~kijää ja joka kes- 7) ltallOnm.i~helll työ ;
27458: tää kauinrt:a:run kuusi työpäivää ; 8) l~, ila~t ja yrity~kse:t, joissa
27459: 4) iiiUll8l1:ialous, Slellll vwlirtitömässä yh<tey- nouda.temtavasta •työajrurta on ~ eriksoon
27460: doessä ~ruoritettaVlalt työt ja 8ei1 sivuelånke.i- sää.<retty lt:ahi jotkoa jonkim: mutm !työaikaa
27461: not, miik&i viimelks.i mrunåttuja ei ooxjoi- kooke:van la.in: WM.ll kuuil.uvim on siåalä va-
27462: tclllt i~näisin.ä yrityksinä, ja väliltoomästi paUJtet:tu työajan mjoituksista.
27463: :Mid<m yhteyd~ töimitetUtvalt ~us Lcipölllot1&hön ~ tilit11aatkt sov~va,
27464: wn s~kä D'WlltiadöUBityöntelcij,äin ja heihm sikll;1i kuin ~i~tä ei ole erllmoon säOOetty.
27465: vet'~V!assa 'llSelhassa ö1evien hrenldlöid®
27466:
27467:
27468: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1947.
27469:
27470: Bttkki liaoaen.
27471: A.lpe Lwmae.
27472: VU.t Bäatiltablet\.
27473: Aillo Lehtö!Mld.
27474: Alllo~.
27475: :&l.uko An«trUOn.
27476: Ien J1lutiW!ien.
27477: 'Yi&hcs Ki'fiflä.lo.
27478: B. :feibnen.
27479: IAm-.li. '1'6f'\l'&.
27480: Betu Ka.tJall&nen.
27481: Onlt ftltobll.
27482: Valfrid Eskola.
27483: Tf}ö lt.ilpelilnen.
27484: 601
27485:
27486: X,3. - Lak. al. lf :t 47.
27487:
27488:
27489:
27490:
27491: Billelä y. m.: Ehdotus laiksi työaikalain 3 § :n muuttmni-
27492: sesta.
27493:
27494:
27495: B d u s k u n n a ll e.
27496:
27497: Elokuun 2 päivänä 1946 annetun työ- jotka muuten olisivat työaikalain alaisia.
27498: aikalain •(604/46) 3 § :n 2 kohdan mukaan Kun esimerkiksi kauppaliikkeiden ja toi-
27499: säädetään asetuksella, keihin valtion, kun- mistojen työoloista on annettu oma lakinsa,
27500: nan ja muun julkisen yhteisön paitsi sen- jonka alaisia ovat kauppaliikkeet, toimis-
27501: mlkunnan viran- tai toimenhaitijoihin on tot sekä niihin verrattavat yritykset, joissa
27502: sovellettava, mitä tässä laissa on työnteki- työntekijöinä käytetään muita kuin työn-
27503: jästä säädetty. Saman lain 1 § :n 2 mo- antajan puolisoa ja omia lapsia, joh~uu
27504: mentin 11 kohdassa sanotaan, etteivät lain .tästä, etiteiV'ät toimistomsa työskenteleväit vi-
27505: alaisia ole liikkeet, laitokset ja yhdistyk- ran- ja toimenhaltijat kuulu edes työaika-
27506: set, joissa noudatettavasta työajasta on lain alaisiksi puhumattakaan siitä, että
27507: erikseen säädetty tahi jotka jonkin muun heihin nähden sovellettaisiin toimistojen
27508: työaikaa koskevan lain alaan kuuluvina on työoloista annettua lakia. Viran- ja toi-
27509: siinä vapautettu työajan rajoituksista. menhaltijat joutuvat näin ollen muihin
27510: Alussa mainittuna ·päivänä kauppaliikkei- työntekijöihin nähden huomattavasti huo-
27511: den ja toimistojen työoloista annetun lain nompaan asemaan, minkä vuoksi edellä
27512: (605/46) 1 §:n 2 momentin mukaan lain mainittu epäkohta olisi käsityksemine mu-
27513: alaisia eivät ole julkiset virastot. kaan kiireellisesti poistettava.
27514: Edellä mainitun työaikalain 1 § : n 2 mo- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen
27515: mentin 11 kohdassa olevasta rajoittavasta ehdotamm~,
27516: määräyksestä johtuu, että jokainen uusi
27517: erityistä rajoitettua työalaa tai työntekijä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27518: ryhmää kQSkeva laki samalla rajoittaa van lakiehdotuksen:
27519: niitten viran- tai toimenhaltijoiden ~ukua,
27520:
27521:
27522:
27523:
27524: Laki
27525: työaikalain m:uuttamisesta.
27526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun
27527: työaikalain (604/46) 3 § näin kuuluvaksi:
27528: 3 §. päisesti osallistuu johdettaviensa tai val-
27529: Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen työn- vottaviensa työntekijäin työhön.
27530: johdossa tai -valvonnassa olevaan työnteki- Asetuksella säädetään, keihin valtion,
27531: jään, joka ei osallistu tai joka vain tila- kunnan ja muun julkisen yhtcisön, paitsi
27532:
27533: 76
27534: 602 X,s. - Työaikalaki.
27535:
27536: seurakunnan, viran- tai toimenhaitijoihin 1 §: n 2 momentin 11 kohdan säännökset
27537: on sovellettava, mitä tässä laissa on työn- koske tässä tarkoitettuja viran- tai toimen-
27538: tekijästä säädetty, !kuitenkin niin, ettei haltijoita.
27539: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
27540:
27541: Kaisa Hillelä. Martta Sa.lmela-.Tårvinen.
27542: Aino Malka.mäki. Valfrid Eskola.
27543: Heikki Simonen. Samuli Tervo.
27544: .Jussi Raatikainen. T. Brygga,ri.
27545: .Juho Kuittinen. Onni Peltonen.
27546: Penna. Tervo. Våinö Kivisalo.
27547: Uuno Raatikainen. K. Ha.kla.la..
27548: Urho Kulovaa.ra.. Va.lto Käkelä.
27549: .Jere J'uutila.inen. J'. F. Tolonen.
27550: Edvard Pesonen. .Juho Pyy.
27551: Elli Nurminen. 0. Muikku.
27552: Aino Lehtokoski. H. S. Pesonen.
27553: A'llpo Lumme. Eino Raunio.
27554: 603
27555:
27556: X,4. - Lak. al. N :o 48.
27557:
27558:
27559:
27560:
27561: Karvonen y, m.: Ehdotus l-aiksi työaikalain 12 §:n muut~
27562: tamisesta.
27563:
27564:
27565: Edus'k:unnaUe.
27566:
27567: Eldkuun 2 päivämä 1946 18.1lmretun työ- tuu Ylksipudlisesti vain määrättyihln työn-
27568: :wiilmJ1Jaliln (604/46) 12 § :1!1 2 mom00ot.iin mu- I!Jekijä.ryhm:iim ja Olli mullitelnkin epäoikeu-
27569: .kaatn. n. s. hätätyötä ei voida lukea yJityö- doomubirnoo, kunnioittaen ehdotamme,
27570: aikaan siinäkään >tapauksessa, eiJtä hiiltä-
27571: työtä joudutaan suor:LttamOOlll y:ti sääminöl- että Eduskunta hyväksyisi se-uraa-
27572: aisan ltyöajML K1l'Ill tämä sä:ärmös kohdis- van l-akiehdotuksen:
27573:
27574:
27575: Laki
27576: työaikalain muuttamisesta.
27577: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päiviim.ä e~lokuuta 1946 ammetun
27578: ty&vik:amin ( 604/46) 12 § 111äin k:tmluvabi:
27579: 12 §. ikauemnnirn ilruin: ooljiim.J villron ojk:ana. Täl-
27580: Kun luonnollltapahtum:a, ~tapaturma ltai. laiseSifla. työajam, piJben:n,yiksestä sekä: sen
27581: muu seikka, jota ei ole voitu ennakollba tJi,e.. syystä, loojuud>eSta ja todten111äköisestä ilres-
27582: tää, on aiheuttanut lreskeytyksen liik:koon, ·tävyyd€Sitä on työn:an.tajoo viivy.tyksetltä
27583: l&i>Wkstm · ;toi yrityksen säänln.öU:isessä toi- rllehtävä ikirjailllånren lilanoitus asioo.omaise1le
27584: mjn!I!t&ssa !tahi vak:avastå: uhlma johta:a sffi. valtionJ . >8Jill.Jllattient:arkaS!tajolle. Amma.t-
27585: 11a.isoon ik~eytykseoo t:aåkka hengen, '001'- lti~kastaja vo:Lp[ :tut:kitt1Ulall1 laSien, .joko
27586: veydeD~ tai omaislliUdetn joutunriseen vaa- jä>ttää sen tehdYJll iilmoituksen V8Jl"aan rtai
27587: ,mnallaJiseksi, Slat8ltakoon, si:iOO :määrin kuin cyhtyä toimenpilbeisiilll piten!l1yben ra:joit-
27588: main:itut syyt vaatiVIalt, piOOn.tää 5, 6 ja ta.miseksi W lopettamiseksi.
27589: 7 § :ssä säädettyjä !työaikoja, ei llruiJte!I!kaa.n
27590:
27591: Helsi~ 5 päiv·ä.nä 'helmikuuta 1947.
27592:
27593: Juho Karvonen. Yrjö Kilpeläinen.
27594: Walter Kuusela. K. Halmla..
27595: 0. Muikku. J. F. Tolonen.
27596: Edvard Pesonen. Penna. Tervo. ·
27597: Martta Salmela-Järvinen. Ma.tti Lepistö.
27598: Jussi Raatikainen. H. S. Pesonen.
27599: Juho Kuittinen. A. K. Pa.a.sivuori.
27600: Isak Pentta.la. Samuli Tervo.
27601: Juho Pyy. Jere Juutilaånen.
27602: Aino Lehtokoski Ulm.o Raatikainen.
27603: Elli Nurminen. Väinö Leskinen.
27604: lt&uko Andersson. Va.Jtfrid Eskola..
27605: 604
27606:
27607: X,5. - Lak. al. N :o 49.
27608:
27609:
27610:
27611:
27612: Karvonen y. m.: Ehdotus ·laiksi työaikalain 18 § :n mu1ti-
27613: tamisesta.
27614:
27615:
27616: E d u s k u n n a 11 e.
27617:
27618: Elokuun 2 .päivänä 1946 annetun työ- eivät yleisesti tule saamaan sunnuntai-
27619: aikalain (004/46) 18 § :n 2 momentin llllU- työstä erikoiskorvausta, koska työnanta-
27620: ka.an. voidaan sunnuntaity8stä tuleva koro- jalle ei tuottane vaikeuksia si$Ulyttä.ii. sun-
27621: tettu palkka, mikäli sal10ttll työ ei ol~ yli- nuntaityöstä tulevaa korvaus~ kuQk&Ulii-
27622: työt§. tai hittätyötä, sisällyttää työnteki- pal!$:aan, kuten tähänkin asti on yleiåesti
27623: jälle suoritettavaan kuukal.lSipalkkaan sitä tapl!Jhtunut. Tällaisef!ta vanhastft. jll. työn-
27624: koskevalla sopimuksella tai kysymyksen tekijöille vahingollisesta määrityitllestä on
27625: ollessa viran- tai toimenhaltijasta, asian- syytä vihdoinkin päästä, minkä Vlioksi kun-
27626: omaisen viranomaisen päätöksellä, joka nioittaen ehdotamme,
27627: saatetaan viran- tai toimenhaltijan tietoon.
27628: Tämä säännös johtaa käytännössä siihett, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27629: että kuukausipalkkaa nauttivat työntekijät . van lakiehdotuksen:
27630:
27631: Laki
27632: työaikalain muuttamisesta.
27633: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 an!letun
27634: työaikalain (004/46) 18 § näin kuuluvaksi:
27635: 18 §. väksi luet~!lP. tässä la:islsa vuorokausi1 joka
27636: Sttnnuntaina tai muuna ikirkollisena alkaa kell.o bhdestakymmenel!ltäneljiUttä
27637: juhlaj)!ivänä tehdystä työstä, jota tässä sanotun ;päivän vastaisena y&nä. Tiltni
27638: laiSsa tm.notaan sunnuntaityöksi, on mak- vuorokausi vojdaan kuitenkin 1 §: ssä tar-
27639: settava b:ksinkertainen palkka. Jos työ kQitetu!$tl. ty&så laskea alkavaksi joko
27640: on ylityötä tai hätätyötä, on siitä lisäksi kuusi tuntia. aikaisemmin tahi kuttsi tuntia
27641: suoritettava 17 § : ssä. säädetty korvaus, myöhemmiJt.
27642: joka lasketaan työntekijäin korottamatto- Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
27643: masta palkasta. sunH.untaityötä, älköön koetettaiko pakottaa
27644: Mitä 17 §: n 2 ja 3 momentissa on sää- siihen. Tämä ei kuitenkaa~ koske työtä,
27645: detty ylityöstä ja hätätyöstä suoritettavan jota sen laadun vuoksi tehdään säännölli-
27646: korotetun palkan laskemisestat .on vastaa- sesti kaikkina viikoqpij,ivinä.
27647: vasti noudatettava myös 11'untiuntaityöstä Sopimus, jolll!- väh.~nnetään työnteki-
27648: suoritettavaa korotettU.a palkkaa lasket- jälle tämän pykälän l}lukaan tulevia etuja,
27649: taessa. on mitätön.
27650: Sunnuntaiksi tai ki:rkolliseki!i juhlapäi-
27651: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
27652:
27653: J'uho Karvonen. Penna Tervo. Samuli Tervo. Viini Leskinen.
27654: .Alpo Lumme. Jassi laatika4nen. J'uho Pyy. lleikki Simonen.
27655: Martta. Sa.Imela- •. te . tö. Jere Juutila.inen. JCaulEo Andersson.
27656: J'ärvinen. · .a i. ~sonen. .Uuno RaatiQ.i.Uen. \TaJtrid Eskola..
27657: 0, Muikku. Juho ltuittinen. Aino Lehtokoiki. YrjÖ Kilpeläinen.
27658: Bdva.rd Pesonen. A. K. Paasivuori. Elli Nurminen.
27659: 605
27660:
27661: X,u. - Lak. a.l. N:o 50.
27662:
27663:
27664:
27665:
27666: Tuonlillen y. m.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 20 §:n
27667: muuttamisesta.
27668:
27669:
27670: E d u s k u n n a ll e.
27671:
27672: Vaikka 1 p: nä hei,lläkuuta 1922 &nnettua että esjm. saman työnantajan palveluksessa
27673: ty8sopbnusla;kia onkin myöhemmin eräiltä oleva konttorityöntekijä tai työnjohtaja ja
27674: kohdlltäah arorjattu on se taas nudistiJ,llii- heidän perheen,sä toimeentulo on turvattu
27675: sen tarpeessa. tilapäisteh sairaustapausten varalta, mutta
27676: Lain 20 § 2 momentti määrää, että jos sensijaan tavallisesti huonommalla palkalla,
27677: työntekijä on estetty työtä tekemästä sai- vetoisimmissa, kosteimmissa ja ruumiilli-
27678: rauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei sesti rasittavimmissa työoloissa ty~entele
27679: ole aikaansaanut tahalU&e$ti tl\i !kevytmieli- vät ja siten työnsä vuoksi tilapäisille sai-
27680: sellä elämällään taikka rikollise1Ia toimin- rauksille aittiimmat työntekijäryhmät jää-
27681: nallaan, tai muulla törkeällli tuottamuk- vät sairauden a~kana ka,ikltea tukea vaille.
27682: sella, on työntekijällä oikeus esteen valli- Paitsi sosiaalisen tuT"Yattomuuden aiheut-
27683: tessakin saada pa1kkansa j~a on . yhtä tamaa yksityisen työläisen sekä hänen per-
27684: pitkä kuin työsuhteessa noudatettava irti- heensä elämän epäv-tlrmuutta ja sen aiheut-
27685: sanomisaika, enintään !kuitenkin 14 päivää. tamaa yhteiskunnallista haittaa on sellai-
27686: Kun nykyisinkin on viela varsin monia sesta asiantilasta myöskin ~moranaisia kan-
27687: työaloja, joissa ei l!nlkä.ijn irtisanomiaaika santaloudellisia tappioita. Sillä moni vaka-
27688: työsuhdetta säännöstele ja !kun näistä työ- va'ksi j~ pit~käa.ik~ksi muodostuva sairaus
27689: aloista useimmat ovat joko tapaturmille voitaisiin välttää.. j~ työntekijän toimeen-
27690: alttiita tai terveydelle erittäin. vaarallisia tulo olisi sikiili turvattu, että al\kava sai-
27691: on väärin, että tällaiset t;röntekijät ovat raus tai lievältä näyttävän tapaturman seu-
27692: alttiina kaikille niille vaaroill~, joita aluksi raukset voitaisjin heti ihoitaa.
27693: lievempänäkin esiintyvä sai:fa'IUI tuo tul- Edelläolevan perusteelia ehdotamme,
27694: lessaan ellei sitä varojen puutteessa voida
27695: heti hoitaa. että Eduskunta hy·väksyisi se-uraa-
27696: Epäoikeudenmukaista on myöskin se, van lakiehdotuksen:
27697:
27698:
27699: Laki
27700: työsopimuslain muuttamisesta.
27701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain 20 §, sellaisena kuin se
27702: on 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
27703: 20 §. Jos työntekijä on estetty työtä tekemästä
27704: Jos työntekijä sopimuksenmukaisesti on sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän
27705: ollut työnantajan käytettävissä, hänen kui- ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut ta-
27706: tenikaan työnautajaata riippuvasta syystä halliaesti tai aiheuttanut rikoksellisella tahi
27707: saamatta tehdä työtä, on paLkka hänelle kevytmielisellä elämällään taikka muulla
27708: maksettava. törkeällä tuottamuksella, on työntekijällä
27709: 606 X,6. ~ Työsopimuslwki.
27710:
27711: oikeus esteen vallitessa:kin saada paBtikansa työntclrijä vastaavana aikana muulla työl-
27712: ajalta, jo:ka on yhtä pitkä lkuin työsuh- lään on ansainnut tai tahallansa jättänyt
27713: teessa noudatettava irtisanomisai:ka, :kui- ansaitsematta, kuin myös työntekijälle sa-
27714: teD!kin enintään neljätoista päivää, tai mil- malta ajalta tulevan lainmukaisen korvauk-
27715: loin ei irtisanomisaikaa ole, vähintään yh- sen työssä häntä kohdanneen ruumiinvam-
27716: den kuukauden jatkuneen työsuhteen jäl- man johdosta tai työntekijän sairausta-
27717: keen enintään kuusi päivää, ja yli yhden pa,uksessa saaman avustuksen sellaiselta
27718: vuoden jatkuneen työsuhteen jälkeen enin- apukassalta tai vakuutuslaitolkselta, johon
27719: tään neljätoista päivää ellei toisin muussa työnantaja on työntekijän puolesta suorit-
27720: yhteydessä ole sovittu. Sama olkoon laki, tanut osakas- tai vakuutusmaksuja.
27721: jos työntekijä työpaikal;la tapahtuneen tuli- Jos palkka olisi ollut laskettava suorite-
27722: palon, koneen vahingoittumisen tai muun tun työn mukaan, on työntekijä tämän py-
27723: senkaltaisen, hänen henkilöstään riippumat- kälän edellyttämissä tapauksissa oikeutettu
27724: toman esteen takia ei ole saanut tehdä saamaan niin paljon kuin hänen asemas-
27725: työtä. saan oleva työntekijä olisi samanlaisesta
27726: Työnantaja on kuitenkin oikeutettu 2 mo- työstä ansainnut.
27727: mentissa mainitussa tapauksessa palkasta .Sopimus, jolla supistetaan työntekijälle
27728: vähentämään sen, mitä työntekijälle hänen 2 momentin mukaan tulevaa oikeutta, on
27729: poissaolonsa vuoksi työstä on säästynyt tai mitätön.
27730:
27731: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
27732:
27733: Tyyne Tuominen. Aaro Uusitalo.
27734: Eino TMnio. J. F. Tolonen.
27735: Hertta Kuusinen. Alpo Lumme.
27736: L.Myl~. Konsta Talvio.
27737: A. Prunnila. Eino Roine.
27738: E. Hietanen. Elsa Karppinen.
27739: Ville Pessi. Vilho Lehtonen.
27740: Sulo Muuri. Elli Nurminen.
27741: Juho Buka.ri. Anna NevaJ.a.inen.
27742: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Toivo Kujala.
27743: Martta Salmela.-Järrinen. Elli Stenberg.
27744: K. Bj. Kauha.n.en. Nestori Nurminen.
27745: Juho Mäkelä. V. Puumalainen.
27746: Mikko Järvinen. Mauri Ryömä.
27747: Kaisu-Mirjami Rydberg. Matti Buhta.
27748: Aino Lehtokoski.
27749: 607
27750:
27751: X,1 . ...;_ Lak. al. N:o 51.
27752:
27753:
27754:
27755:
27756: Karvonen y. m. : Ehd<Jtus laiksi metsätaloustyöväen koti-
27757: asunto-olojen parantamisesta.
27758:
27759:
27760: E d u s k u n n a 11 e.
27761:
27762: Pohjolan metsät;völäisistä eli n.s. ,jät- toja ja avustettava heitä karjan ja viljel-
27763: kistä" on kansamme keskuudessa sellainen lyn maan lisäämisessä.
27764: käsitys, että he ovat kulkurielämäänsä niin Sikäli kuin edellämainittua sosiaalista
27765: mieltyneitä, etteivät vakinaista ik:otia kai- ohjelmaa voitaisiin toteuttaa, hyötyisivät
27766: paakaan. Tällainen käsitys on kuitenkin siitä myös suuresti ne, jotka metsiä omis-
27767: virheellinen. Tosiasia on, että heidän kul- tavat ja hakkauttavat. Kantametsii,työmie-
27768: kurielämänsä on suurelta osalta pakon sa- histö on välttämätön voimistuvalle metsä-
27769: nelemaa. Kaikki Pohjolan työmiehet eivät taloudelle. Jos tällainen haja-asutukselle
27770: kuitenkaan ole kodittomia ikulkureita, vaan järjestetty ammattikunta saataisiin muo-
27771: perheellisillä miehillä on joko vuokra- tai dostetuksi, olisi heidän asunnoistaan suuri
27772: omat asunnot. Nämä asunnot ovat usein hyöty myös niille työläisille ja metsäam-
27773: pirttipahasia ja sijaitsevat tavallisesti syr- mattimiehille, jotka tilapäistehtävissä tar-
27774: jässä asutuskeskuksista. Näissä kodeissa vitsevat asuntoa ja ruokaa syrjäisillä sa-
27775: vietetään yleensä hyvin puutteellista elä- loilla yöpyessään.
27776: mää ja lisäksi metsätyömiesten vaimot jou- Ottaen huomioon metsätaloustyöväen
27777: tuvat pitkiä aikoja lastensa kanssa olemaan · suuren 'lulrumäärän ja heidän puutteellisen
27778: vailla perheen päämiehen turvaa, miehen taloudellisen asemansa, tulisi edellä suun-
27779: ollessa yhtäjalksoisesti monia viikkoja ansio- niteltu toiminta vaatimaan paljon varoja.
27780: töissä !kaukaisilla metsätyömailla. Asteittain toteutettuna se ei kuitenkaan
27781: Kun metsätyömiesten mökit vuosikym- olisi ylivoimainen tehtävä. Ohjelma olisi
27782: meniä ovat pysyneet ala-arvoisessa kun- toteutettava sekä työväen omatoimisuuteen
27783: nossa ja tukehduttavan ahtaina, todistaa perustuvana toimenpiteenä, että myös yksi-
27784: se pårhaiten sitä, että tämän alan työväen tyisten työnantajien ja valtion avustuk-
27785: ansiot ovat olleet riittämättömiä. Sodan sina. Kun työnantajien ja valtion lahja-
27786: päättymisen jälkeen toimitetut metsätyö- palkkiot perustuisivat työntekijäin hakkaa-
27787: palkkojen korotuksetk:a:an eivät o1e voinee-t maan puutavaran paljouteen, olisi siitä
27788: tätä asuntokurjuutta poistaa, siitä tunne- seurauksena sekä työntulosten että an-
27789: tusta syyStä, että elin- y.m. tarvikkeiden sioitten suureneminen, hyödyttäen siis
27790: hinnat ovat nousseet samassa suhteessa - sekä työnantajaa että työntekijää. Lahja-
27791: toisinaan enemmälllkin - ik:uin palkat. palkkioiden ik:äyttöä olisi luonnollisesti
27792: Kun harkitaJaon toimenpiteitä !tämän tarkkailtava, niin että niiden avulla todella
27793: asiantilan !korjaamiseksi, niin voitaisiin uusia asumuksia syntyisi, uutta viljelys-
27794: tehtävä jakaa kahteen päälinjaan: maata raivattaisiin ja vanhoja rakennuk-
27795: 1) olisi perustettava uusia n.s. kanta- sia laajennettaisiin ja korjattaisiin.
27796: metsätyöläisten asuntoja sellaisille seu- Jotta tällainen sosiaalinen asuntohuolto
27797: duille, joissa voimistuva metsätalous voi saisi tarpeellista vakavuutta myös työläis-
27798: tarjota jatkuvasti työtilaisuuksia ja joissa ten taJholta, olisi heiltä tilinmaksun yhtey-
27799: olisi mahdollisuutta myös pienviljelyik:seen. dessä pidätettäv.ä pieni ooä pallk:asta tähän
27800: 2) olisi laajennettava ja korjattava met- tal1koitukseen.
27801: sätyöläisten ränsistyneitä ja ahtaita asun- Edellä esitetyn mukainen asuntohuolto
27802: 608 X,7. - Metslityöväki.
27803:
27804: tulisi pääasiallisesti kohdisttunaan maamme On kohtuullista, että . kysym~ ole-
27805: pohjoisosaan ja itäiselle rajaseudulle, jois8a van asuntahuollon suunnittelussa alunpe-
27806: metsätaloustyöväen asunto-olotkin ovat rin myös muille työnantajille asetetaan
27807: kaikkein huonoimmat. Kun valtio näillä velvollisuuksia eikä ainoastaan valtiolle,
27808: seuduilla on suurin metsänomistaja, tulisi sillä puutavarayhtiöt tulevat suuresti hyö-
27809: uusia metsätaloustyöväen asuntoja raken- tymään siitä, jos kantametsätyömiehistö
27810: nettavaksi juuri valtion maille. Metsähal- saadaan muodostetuksi vakinaisilla metsä-
27811: lituksen tähänastinen kankea asutuspoli- talousalueille.
27812: tiiltka on tätä vaikeuttanut ja sen johdosta Ottaen huomioon maamme heikon talou-
27813: on ku:lrmeena vuoll1lai eduskup.nal!le jlitetty dellisen kantokyvyn, olisi lainsäädännölli-
27814: lakiesityskin suopeamman asutustoiminnan sin toimenpitein aluksi parannettava vain
27815: aikaansaamiseksi. Tosin metsähallituksella metsätaloustöissä n.s. jalkamiehinä toimi-
27816: on ollut aihettakin olla pidättyväinen vien työläisten asunto-oloja. Hevos- ja
27817: uusien tilojen muodostamisessa, sillä uudis- automiesten asunto-olojen paren:taminen sa-
27818: viljelijäin joukossa on ollut myös ikeinotte- malla kertaa voisi käydä ylivoimaiseksi.
27819: lijoita, jotka ovat käyttäneet rakennuslai- Edellä esitettyjen perustelujen nojalla
27820: noja väärin, myyneet tilaan kuwuvan ehdo~e,
27821: :nw~ j~ ml;f,\lbtanoot sitten muiale :m:al'kki-
27822: noijle.. On kujtenki:P. huQmattava, että että eduskuftta hyväksyisi se1f.r~
27823: ~~Ulitu.ksen täh@.astisell~J. aautuspoli- van lakiehdotuksen:
27824: tiikalla ei ole tarkoitettukaal\ kantametsii-
27825: työmiehiatön muodostumista.
27826:
27827:
27828:
27829: Laki
27830: metsätaloustyöväen kotw.aunw~olojen para.ntandst~IJta.
27831: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27832: 1 §. 1\äP.elle siinä. tapauksessa annettava .,lld\ja-
27833: Ylqlityi:o.en, yhteisö tai vfl.ltio, joka hak- palWotyökirja". Työntekijän, hii.Jltn vai-
27834: kautta& ja ajattaa metsiä tai teettä-ä jo- molll'la ja alle 16 vuoden ikäisten lastensa
27835: t~in muuta metsätaloudt~lliata tyotä, on yhteistyö otQtaan huomioon lahjapalkkion
27836: ~vollil\en, tällaisia töitä tekeville n.s. suuruutta laakettaesaa.
27837: j~lka.mieb.ille palkkaa -uw:ksa~aan no"\ldat-
27838: t&maa:n tämän lain @itii:rii,ybiä. J albmie- 4 §.
27839: h • l~etaan myöa toisen omistumaa he- Lahjapalkkio, 25 % koko työansiosta
27840: v~ta. t~J.i •utoa1 ur~kka tai päiväpalkalla muodQstuu seuraavasti: Työntekijän osuus
27841: ajava työläinen. 5 %, työnantajan osuus 10 %, ja va,ltion
27842: 2 §. osuus 10%.
27843: Työntekijä, joka Mkee 1 § :ssä llJ.8.inittua 5 §.
27844: ty~tä ja jo"ka -vakinaisesti asuu tai aikoo Työntekij.il,ltä, joka ennen työhöp. cyhty-
27845: ryhty.ä. a.!fUHltU\ll harvaan asutulla metsä~ mistään on ilmoittautunut halukkaaksi te-
27846: W0:\UII3e\ldulla, on oikeutettu sa®).aan työ- kemään työtä lahjapalkkioita uada.Jmeen,
27847: MU~iön3a UM'ksi ll:ihjapalkkwta uuden aaun- on tilimaksun yhteydessä pidåtettävä 5 %
27848: non ti\'k-entam:\sta, vanhan aaunnon laa:jen· kQko työansiMta. Työnantajan on me~kit
27849: t&mista t~i korjausta, pellon raivuusta, tui tävä lahjapalkkiotyökirjaan: pidäty~ununa,
27850: karjan lisäämistä varten. mistä. summasta . vähennys on toimitettu,
27851: mitä työtä on tehty, minkä ajan Qlueua
27852: 3 §. ja kuinka paljon.
27853: Palkkion ~antia VIU1;en on työntekijän Santaa:n yhteyteen o:n merkittävä työn-
27854: enJlell tyijhön ryhtymititä ty(inanta.jalle il- antajan osuus 10 % ja valtion osutts 10 %,
27855: moitettava, että hän aikoo pij.ä$tit osalli- kumpikin erikseen koko työansiosta lasket-
27856: seksi l~hjapalkkioista ja on työnantajan tuna.
27857: X,7.- Karv()nen y. m. 609
27858:
27859: 6 §. valvomisesta johtuvat kulut maksetaan
27860: Työnantajan on kahden kuukauden ku- eduskunnan siltä va:rten myöntämistä va-
27861: luessa palkanmaksusta lukien lähetettävä roista.
27862: metaähallituksen huoltoltoimistolle oilmaksi 9 §.
27863: todistettu tilitys ja rahat, työmiehiltä pi- Jos työläinen, joka työsuhteen on aloit-
27864: dätetyistä eristä ja työnantajan osuudet tanut ,jalkatyöläisenä", kesken työkautta
27865: lahjapalkkioihin. siirtyy oman :hevosen tai oman auton aja-
27866: 7 §. jaksi, lakkaa palkkioiden saanti siirtymis-
27867: Niistä varoista, jotka eduskunta vuosit- ajasta lähtien.
27868: tain lahjapalkkioihin käytettäväksi myön- 10 §.
27869: tää, jaetaan metsiilhallituksessa valtion Metsähallituksen huoltotoimistolle saa-
27870: osuudet 10 % kuhun:kin lahjapalkkioon ja puneita, työväeltä palkkaeriä ja samoin
27871: metsähallitus pitää yhteyttä niiden kun- työnantajien maksamia lahjapalkkioeriä ei
27872: tien asutuslautakuntien kanssa, joiden makseta takaisin, jos asianomainen luopuu
27873: alueella lahjapalkkioiden saajat asuvat tai siitä aikeesta, jota varten hän on ,lahja-
27874: aikovat ryhtyä asumaan. Asutuslautakun- palkkiotyökirjan" pyyMIDy,t. Sellaiset erät
27875: tien tehtävänä on valvoa, että lahjapalk- luovutetaan sairaille ja invaliideille tässä
27876: kiot tulevat tässä laissa säädettyihin tar- laissa mainittuihin tarkoituksiin käytettä-
27877: koituksiin käytetyiksi. väksi.
27878: 11 §.
27879: 8 §. TarkelillPia määräyksiä tämän lain toi-
27880: Tämän lain noudattamisesta johtuvat meenpanosta ja vallvonrrasta ru1t'!!a sosiaruli-
27881: toimistomenot sekä lahjapalkkioiden käytön ministeriö.
27882:
27883: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1947.
27884:
27885: Juho Karvonen. Yrjö A. Manninen.
27886: P. A. Karja'la.inen. Heikki Simonen.
27887: K. Hj. Kauhanen. Alpo Lumme.
27888: Juho Kuittinen. Aino Lehtokoski.
27889: Krule Jokinen. Kaulro Andersson.
27890: Martta Salmela.-Järvinen. Jere Juutilainen.
27891: A. K. Pa.asivuori. Våinö Ki'Visalo.
27892: Uuno Raatikainen. E. Pesonen.
27893: Aino Malkamäki.. · Samu]i Tervo.
27894: H. S. Pesonen. Onni Peltonen.
27895: Varma Turunen. Valfrid Eskola.
27896: 0. Muikku. Eetu Karjalainen.
27897: Yrjö Kilpeläinen.
27898:
27899:
27900:
27901:
27902: 77
27903: 610
27904:
27905: X,s. - Lak. al. N:G H.
27906:
27907:
27908: 11\lik:kU y. m. : liJkdot<us laiksi puutavaran tyiimittfNk-sesta
27909: oonetun Zain mu-uttamisesta.
27910:
27911: E d u s k u !111 •lli a lL l e.
27912:
27913: Puuta.VJ&ran •työmirlJtausLa:ki ja siitä an- ko~a, niilll vahvuus on silllo~ vähiintääp
27914: nettu t~~p~tus sisärlt~ ohjoot j:a 7 tu~ ja ~"ij!ti0ia.!J.WiJ~V1lUS 5 ..3 r; kjS
27915: mää.räytk,set työn. tekijäil1 ja tyÖ1QJ ~t(aja!ll eli :J_.4~ ikjS suurempi kuin iLwtv~måd:.-tam~n
27916: V~ 'tYÖII1itlla.uksestl:a. . . t1,"dos. Kun rtälil~åsia :tuikl,åJa, JB$a.1~ hevJOS-
27917: Vp4n:asså alevrup. ~ailln ·t:aJr!koilt~ on kUQrm,~p: 10--15 ~pafue;t;ta, nifu: jQudu-
27918: e#'>tiiji :ty~jaa käy.ttämäSibä hyväklsoon taaal j~k~ ku~ vOOärt.tä~ 15
27919: m~~ y·limiltrun mruodOSISia työnteiki- -2·5 ikj3 vas'l;aten 3-4 t~~ltia ilma;n la!jo-
27920: j·~ rtyö~ tul~. ~uja. Jo ny;t w~1evaa ~
27921: Lain 2 § :ssä n.imillttäm oonOitalaln: , Työn- tys:t:ä. ~äs~~·lessä~ ~y@v~siamv~k~·
27922: alll<t:aja ei Slala tasaus:mrain, mi1t:taV!aJmll, yH- Oll1 kiinn.ilt'täin(ylt lta:hän sm:kkaan ihuom1otia.
27923: mit;an ta.i murm seilladsen ll1in:}e!1lä La~ Mietinltönsä perusteluissa: valiokunta !lau-
27924: t<>siaså:aM:ises:ta miJttrutulotkS!esrta hyviiksoor]. suu OOIUI'aavaa: ,Mitä .tulle-e työpa:JJmn lM-
27925: muuta vähelllJThySibä kuiln mllitä il:äinJämJ lain kiemiJseksj tapahtuvan puutavamn mittauk-
27926: ja 1 § :ssä tarkoirtJetun asetuksen säännök- seen, on valliokunnaS'Sa kimni.tetty huo-
27927: set saililivat." miota siiihen epäJoiikeud€1Ilmuka:isuutoon,
27928: LaiJn ltoimoonpanoasetuksesm annetuissa mä ltyoot:eilrijälie ~fuheutuu n. s. liatvami.t-
27929: ohjeissa ja :rOOäräyksissä on kuirtoo.kin tauksJen ikäyrt:.ös;t.ä. V 3ilåokrmn:a:n mie:lestä on
27930: edelilä oonottu periruate jäJtetty eräiltä hy- oikeudtmmuikaiswupa:a, että sekä saha- että
27931: vin tärkei11iä ooillita roteutltia.m.attla. Toimoon- il.ehtipuutukki mitlataan kuoren päältä :tukin
27932: panoasert::u:kSJen mittaussäärm&l 2, 4 ja pituudem.- puolivä.;lisrt;ä. Tämän vuoksi olisi
27933: 7 § : ssä 3ill!Ilet;t;ujen säännösten mukaan täyltä.Thtöönpanoo.Sietuik\soon O!t~ttava täitä kos-
27934: suoritetaan saha.tuklcieln~ tolppm, pylväi- keva määräys.
27935: den ja rrräi.hin ve:rJ."a!bba.v.ioo työmittmlS Edelläesitetyn huomioon~ ja kun
27936: n. s. [atmmiltita;a; ilmyttäen aina 23 ja:lkoofn puutavara!ll työnUtt:aUS!ladn tekst:issä ei rtar-
27937: sarukka. Tällaisessa mLtltiaustavassa on työn- kem:m.iln ole SlaillJ()otiu milten pyöreän puun
27938: tekijät OOilla ohleert; errl: m1e!Ltä, ikooka srilt:en työm1ttaus 0111· suorite.'btava, olisi ~akia :täilitä
27939: ei SllJa!dia ·tOOrelmta ikuUJtiooisäLtöä. Joo kohdal1ta täydooruettävä.
27940: esim. 20 juoksujalkaa rpit:kän sahatukin Tämä;n vuoksi ehdotlamme,
27941: paksuus on ·lB.!tvamilt;taa ikäylt:täen 6 tuu-
27942: ma;a;, :tulee sen ikuutiosåsäRöksi 3.93 ikjS, että Eduskunta hyv,äksyisi seuraa-
27943: mutrra jos p3ilmuus ot.e:talalll piltuudoo ireski- van lakiehdotuksen:
27944:
27945: Laki
27946: puutavaran työmittauksesta annetun lain muuttamisesta.
27947: Eduslrnnnan päätö'ksen muikais:esbi låsätääin puwtavaran ityöm:ititauksoota 29 päivänä
27948: mamraslkuuta 1945 (1166/45) 3nllleitturm lakiriin uusi 2a § s:euraa.vasti:
27949: 2 a §. . [eikkauspintojen väli~tä j.a paksuus mitat-
27950: , Sah:akukikden, pa~Wlujen, pylväidEm tai tavaiil kappaleen pituudoo ~eskiilrohdiallta
27951: muun :näilhin ve:l'I1Illtt:avalll työmirt:.taus suori- joo mitatitawn kappaloon pituus <m yli
27952: ootaan s:irtleln, että p1tuus !1Ili1tatiaall1< rpoiklci- 10 jalkaa.
27953:
27954: Hclsing.issä 13 päiv~ä helmikuuta 1947.
27955: Otto Muikku. Edvard Pesonen. H. S. Pesonen. Uuno Raatikainen.
27956: Juho Karvonen. Penna Tervo. Valto Käkelä.
27957: 611
27958:
27959:
27960:
27961:
27962: ~arp~cm y. m. : El/4f1ty,il laiksi la&tensf!imitm it: l~ten
27963: päipäkotif!n valtipww'lfllta.
27964:
27965:
27966: E d u s k u n n a P e.
27967:
27968: Lasten päivä:huollon tarve pn viime ett~ nainen haluaa olla lapsen~ hoitaja.
27969: vuosina tull'llt ajankohtaiseksi myös meidän Si~i ansio- ja muide:Q., esim. yhteiskmn-
27970: maassamme. Ei tarvinne sanoa, ·että erikoi- nallisiin tehtäviin osallistuvien, lapsensa
27971: sesti sodan aikana se kasvoi suorassa suh- päivähoidosta välttämättä vapautusta tar-
27972: teessa naisten osuuden lisääntymiseen ta- vitJ;evien äitien auttamiseksi on järjestet-
27973: lous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen :pal- tävä mahdollisimman paljon lapsen luon-
27974: veLuksessa. Nyt on jo selvää, että rau!han- nol,iisinta kasvupaikkaa, kotia muistuttavia
27975: omaisiin oloihin palaaminen ei palauta seimi~ ja päiväkpteja. ~eim«::Uii taf.(roi-
27976: kaiklkia naisia !kodin piiriin eikä ·muuta tamme alle 3-vuotiaiden päiväilioitolaa, ja
27977: kehityssuuntaa. Kysymystä ei siis voida päiväJkodilla isompien, vielä ehdottomasti
27978: ~ttaa siitä, miten olisi suhtauduttava huoltajaa tarvitsevien lltSt;en koko päivän
27979: p~enäidin tai perheen ainoaksi huolta- olopaik:kaa. Tarpeen vaatimina on tällaisia
27980: jaksi jääneen naisen ansiotyössäkäyntiin. laitoksia jo syntynyt maahamme yksityis~
27981: Kotien, ennenlkaikikea äitien on !koetettava ten tai yhteisöjen, eräissä tapauksiSsa kun-
27982: mukautua elämän vaatimuksiin, tahtoivat tien toimesta. Niiden määrä ei· lruitenkaan
27983: he sitä. tai eivät. Tä;Höin herää kysymys, vastaa Iäillimainkaan tarvetta. · '
27984: miten asiat on järjestettävä, että lapsi !kär- Sosiaaliministeriön lastensuojeluosaston
27985: sisi mwhdtollisimman vähän äidin poissa- ilmoituksen mukaan on valtioapua saaneita
27986: ol()Sta Y Mielestämme on ensin kuultava lastenseimiä koko maassa 49 ja koululasten
27987: äitejä itseään. On koetettava auttaa heitä päiväkoteja ·13. Lisä:ksi on joku ~Wäärä
27988: ja lapsia. Ansioäitien ja muidenkin ~wa yksityisten koikonaan yll ii.pitämiä. Manner-
27989: jojen piirien mielipide on se, että entistä heimin Lastensuojeluliit- tn v. 1946 suQrit~
27990: laaj~mman, kotikasvatusta tukevan ja 'j;äy- tama kiertokysely osoitti, että lastenseimi-
27991: deJitävän lastens]l.ojelutyön on toimittava tilanne oli tyydyttävä vain 7: llä 77: stä
27992: ta,rjoamalla päivähuoltoloita tarvitsevien kyselypaikkakunnasta, JOina olivat lra;upun-
27993: käyttöön. Ilman valtion, !kuntien ja myös git, kauppalat ja maaseutnk~f;et. Nii-
27994: työnantajien yhteistyötä ei ajatusta voida den paikkakuntien jOIUkossa, joilla oli riit-
27995: toteuttaa. tämättömästi tai ei ollenkaan lastenseimiä,
27996: Maamme lastensuojelu on lailla varmis- oli useita teollisuuskaup1]llikeja ja Jkeskuik-
27997: tanut äitiys- jA lasten:hoitoneuvolat ja teh- sia, joiden ansiotyössä !käyvät äidit eivät
27998: nyt niiden ylläpidon pakolliseksi. Lasten- voi - taloudellisista tai muista syist;ä -
27999: tarhain valtioavusta on laki, joka helpot- hankkia lapsillee:q. yksityis- tai perliehoitQa.
28000: taa niiden muodostamista. Päiväihuoltoa Niinpä esim. kunnanlääkärit ovat toden-·
28001: tarjoavia lastenseimiä ja lasten päivälwteja neet lastenseimien aiheuttavan vaikeita
28002: ei sensijaan ole vielä tehty edes viralli- oloja monilla paik\ka!kun:nilla. Hieman suu-
28003: siksi valtioaVIUll saajiksi. Eräitten yleisem- rempien lasten yksin kotiin jättäminen on
28004: min määriteltyjen määrärahojen kohdalta aiheuttanut monia onnettomuuksia. Räi-
28005: jo toimiville laitoksille on kuitenkin voitu keimmistä tapauksista kertovat päivälehdet,
28006: jonkinlaista avustusta antaa. mutta kaikkia hoivatta olemisen cseura'Uksia
28007: Paras pienen lapsen hoitaja on äiti. on vaikea todeta, ja ne eivät ole :heti ha-
28008: Tämä lienee ylein.en ylksimielinen toteamus. vaittavissa. Siksi myös 3-7-vuotiaat tarvit-
28009: .
28010: Yhtä yleispätevänä voitanee pitää sääntöä, sevat välttämättä turvapaikan äidin ~issa-
28011: 612 X,9.- Lastenseimet.
28012:
28013: oloajruksi. Paras sellainen on tar~koitJuksen järjestelyn ratkaisija on tietysti tarve.
28014: mukainen päivälk:oti. Suurissa tuotanto- y. m. laitoksissa työsken-
28015: Sosiaaliseksi epäkohdaksi muodostuneen televien äitien lapsille järjestettävän seimen
28016: lasten päivähuoltolain puutteen poistami- tai päiväkodin järjestämis- ja ylläpitokus-
28017: seksi riittävässä laajuudessa on. siis mitä tannuksiin olisi työnantajan osallistuttava.
28018: pikimmin ryhdyttävä toimenpiteisiin. Päivä- Vähävaraisimpien lasten hoito pitäisi saada
28019: huoltolat pitäisi saada lainsäädännöllä jär- maksuttoma;ksi.
28020: jestetyiksi, sosiaaliministeriön laatiman oh- Tulevaisuudessa lastenseimet ja päivä-
28021: jesäännön ja ylivalvonnan alaisina toimi- kodit voidaan tehldä pakollisiksi. Nyky-
28022: viksi laiWksiksi. Niiden valtioapu olisi tilanteessa sellainen la!ki olisi eh!kä ennen-
28023: taattava samanlaiseksi, ikmin lastentarhoilla aikainen, ikosika sillä ei ole käytäntöönpano-
28024: voimassaolevan lain mukaan on. mahdollisuuiksia.
28025: Laitosten perustamista helpottaa mieles- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28026: tämme se, että niitä voidaan järjestää sopi-
28027: vissa tapauJksissa äitiys- ja lastenhuolto- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28028: neuvolain yhteyteen. Paikan ja muunkin van lakiehdott~ksen:
28029:
28030: Laki
28031: lastenseimien ja lasten päiväkotien valtionavusta.
28032: Eduskunnan päätölksen mukaisesti säädetään täten:
28033: 1 §. 2. lasten hoitoon välttämättömien huone-
28034: Kunnallinen tai yksityinen lastenseimi, kalujen, taloustarpeiden sekä työaineiden ja
28035: johon on otettu hoidettava:ksi kaupungissa, -välineiden ja muiden tarvikkeiden han-
28036: kauppalassa ja taajavä!kisessä yhdyskun- kinta- ja ilrorjauskustannukset,
28037: nassa vähintään viisitoista ja muualla 3. lasten ruok!kimisen ja vaatetuksen ai-
28038: maassa vähintään kymmenen alle llrolmen heuttamat menot, sekä
28039: ikävuoden olevaa lasta, samoin kuin ikun- 4. huoneiston vuoikra-, lämmitys-,. valais-
28040: nallinen tai yksityinen lasten päiväkoti, tus-, puhtaanapito- ja välttämättömät ikor-
28041: johon on otettu hoidettavaiksi kaupungissa, jausmenot,
28042: kauppalassa ja taajaväikisessä yhdyskun- 5. laito!k:sen perustamisesta johtuvien
28043: nassa vähintään ikaiksikymmentäviisi ja velkojen vuotuiset ko:rlkomenot.
28044: muualla maassa vähintään viisitoista alle
28045: seitsemän ikävuoden olevaa lasta, voi saada 3 §.
28046: valtioapua sen mrukaan, !kuin tässä laissa Valtioapua saa lastenseimi tai lasten päi-
28047: säädetään, jos sosisaaliministeriö on havain- väkoti, jolle se on myönnetty, jatkuvasti
28048: nut puheenaolevan laitdirsen ·tarpeelliseksi eh!dlolla, että laitos täyttää valtioavun saa-
28049: ja tarkoitustaan vastaavruksi, ja jos se IDIUU- misesta voimassaolevat määräykset.
28050: ten täyttää sitä varten asetetut vaatimuk-
28051: set.
28052: 2 §. 4 §.
28053: Lastenseimi tai lasten päiväkoti saa val- Tarlkemmat määräykset tämän lain sovel-
28054: tioapua kolmanneksen sen kohtuullisiksi tamisesta annetaan asetuksella.
28055: harkituista menoista, joiiksi saadaan luikea:
28056: 1. hoitajattaren, opettajattaren ja muun '5 §.
28057: laitoksen toimintaa varten tarpeellisen toi- Tämä laki tulee voimaan !kuun
28058: mihenkilön palkkaus, päivänä 194 .
28059: Helsingissä 14 päivänä ihelmi!kuuta 1947.
28060:
28061: Elsa. Karppinen. Eino Tainio. Kaisa Hiilelä. H. S. Pesonen.
28062: Tyyne Tuominen. Konsta. Talvio. Anna. Neva11ainen. Elli Nurminen.
28063: .Antto Prunnila. W. Metsäranta. Olga L. Terho. Alpo Lumme .
28064: Ka.isu.-Mirjami Ryd. Aino Malka.mäld. Hertta Kuusinen. M. 0. Lahtela.
28065: berg. Martta Sa.lm.ela- Hugo Manninen.· Eino Kujanpää.
28066: J'uho Hukari. Järvinen. Syvi-Kyllikki Kilpi. Miina Sillanpää.
28067: 613
28068:
28069: X,1o. - Toiv. al. N:o 271.
28070:
28071:
28072: Paasivuori y. m.: ·Tuotantokomiteoja vastaavien yhteistyfi-
28073: elimien perustamisesta eräille alot"lle.
28074: E d u s k u n n a 11 e.
28075:
28076: Viime valtiopäivillä hyväksytty laki tuo- teoista annetun lain tarkoittamalla järjes-
28077: tantokomiteoista sisältää rajoituksia, joilla tetyllä yhteistyöllä nähtävästi olisi posi-
28078: sen vaikutusalaa on supistettu. Paitsi työn- tiivinen vaikutus, mainittakoon edelleen
28079: tekijäin lukumäärän kautta tapahtuvaa esimerkkeinä metsä- ja uittotyöt, joiden
28080: rajoitusta, on laki säädetty koskemaan vain suoritustuloksesta kuluvana talvena ja
28081: teollisuuslaitoksia. Täten lain piirin ulko- viime uittokautena on julkisuudessa mai-
28082: puolelle jää monia aloja, joilla on havait- nittu, ettei se ole ollut paras mahdollinen ;
28083: tavissa hallituksen tuotantokomitealakiesi- mainittakoon tässä yhteyd~, että Nor-
28084: tyksessään teollisuuslaitoksista mainitsemia jassa tuotantokomiteoilla tallä . alalla on
28085: puutteita, kuten työtehon laskua sekä työn- saavutettu myönteisiä tuloksia... , Myöskään
28086: antajain ja työntekijäin välisen yhteistoi- jakeluliikkeitä, joista eräät ovat huomat-
28087: minnan puutetta ja joilla aloilla tuotan- tavan suuria, ei ole unohdettava tuotanto-
28088: tokomiteoja vastaavat elimet olisivat omiaan komiteoita järjestettäessä. Ei myöskäijn
28089: vaikuttamaan, hedelmällisesti kansantalou- virasto ja.
28090: temme kohottamiseen parantamalla t.yötehoa · Kun Suomen kansan luonteessa on sel-
28091: ja tuloksia. vOOkin se'lvempi piirre j.tsenilis€stä .asiain
28092: Mainittua puutetta tuotant<ikomitealaissa harkinnasta, joka ilmenee työntekijöissä
28093: (tn pyritty korvaamaan vapaaehtoisin sopi- haluna sanoa painava sanansa asiain jär-
28094: mutksin. Niinpä va:ltion raUJtateiHä on te- jestelystä ja töiden suorituksesta ja kun
28095: kehllä rawtatiehaHi:tuksen ja toiselta puolen kansamme on toimissaan älykästä ja tai-
28096: Suomen rautatieläisten liiton, Suomen tavaa, olisi sen kykyjä ja kokemuksia käy-
28097: veturimiesyhdistyksen, Suomen kuljetus- tettävä mahdollisimman tarkoin koko kan-
28098: työntekijäin liiton ja Suomen rakennus- santaloutemme hyödyksi.
28099: työväen lliiton V1iiliJlrläJ sopimus tuOitanto- Edellä olevan perusteella rohkenemme
28100: komiteoja vastaavien yhteistyöelimien pe- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
28101: rustamisesta sellaislllekin aloille, joilla ei syttäväksi toivomuksen,
28102: varsinaista tuotantoa tapahdu. Niinikään
28103: on Suomen kunnantyöntekijäin liitto että hallitus kiinteästi seuraisi
28104: ehdottanut m. m. lääkintöhallitukselle yh- niitä kokemttksia, joita tuotantoko-
28105: teistyöelimien perustamista lähinnä sairaa- miteoista saadaan kotimaassa ja
28106: loihin, joissa mainittu järjestö on voinut ulkomal"lla, sekä kiireellisesti ottaisi
28107: todeta laitosten toimintaa suuresti haittaa- harkittavakseen ja 1.1almistellakseen
28108: vaa yhteistyön ja -hengen puutetta johdon tuotantokomiteoja 'IJastaavien yhteis-
28109: ja henkilökunnan välillä. Lisäksi tuotanto- työelimien perustamisen nit"llä aloil-
28110: komitealain ulkopuolella ovat myös kaikki la, jotka nyt eivät kuulu lain pii-
28111: huoltolaitokset. Kansantaloutemme kan- riin, sekä antaisi asiasta esityksen
28112: nalta tärkeistä aloista, joilla tuotantokomi- Eduskunnalle.
28113: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28114:
28115: A. K. Paasivuori Vanna. Turunen. Viljo Rantala.
28116: Penna. Tervo. Heikki Simonen. Aino Malkamäki
28117: Valto Käkelä. Väinö Leskinen. Kaisa Hiilelä.
28118: Alpo Lumme. Onni Peltonen. Juho Karvonen.
28119: 0. Muikku. Miina. Sillanpää. T. Bryggari.
28120: H. S. Pesonen. Elli Nurminen. Valfrid Eskola.
28121: IYia.rtta ~mela-.Tårvinen.
28122: 614
28123:
28124: X,u. - Toiv. a.l. N:o 272.
28125:
28126:
28127:
28128:
28129: A. Virtanen. y. m.: Toimenpi:teistä kansaneläkelaissa sääde-
28130: tyn e'l.ä1«3ikärajan alentamiseksi.
28131:
28132:
28133:
28134:
28135: JiatlSätti~iäk.in nitikalllai ovat vanhutis- tävä vastaavasti ailliais~L :M:iei~täm
28136: eläkkeesoon oikeutettuja vakuutetut,. jotka nie 60 vUoden ikålraja m1ehii1le ja 55 vuöden
28137: ova.t ni~e:t vakuutusmaksunsa 10 vtimta i;ä.raja naisille ellikeikään IPää$rnisekSi
28138: jä täyttänoot 65 vuotta. Tämä ikäraja t)n oliSi :riittävän kO:rtkaa. .
28139: :rrtie:lestäntri1:e liian kork:ea, siUä raskasta rtiu- Siksi esi.tänmie eduskunnan hy'Viibytt.ä-
28140: fuiiMista tYötä talrevät eivät ol~ nik van- väkst itoivoinllksen,
28141: Miksi ,tyÖkykyi.siä ja rtarviftsisivat eläikettä jo
28142: aikaisemmin. Naisten :iJkäraja on ~aissa. mää- että hallitus valmisliUtaisi ja an-
28143: ritelty S3lltllibi kuin miesten, mutta on tun· taisi Ediiskunnalle e8itryksen lwmsan-
28144: nettu tosi'<lSila, että ·ooiset menettävät työ- däkeloJin muu;ttamiseksi ni~j ~ ~ttli
28145: kyKynsä :nuorempina kuin miehet. Sen eläkeikäraja alennettaisiin miehille 60
28146: vuoksi ht!idåttl edäkeiik:ärajll..hsa oiisi rtiää.f'ät- vMiliiksi Ja naisitle 55 ihwdeksi. ·
28147: HelSingissä heiimikuun 14 päivänä 1947.
28148:
28149: Antti Viftåliett V. Riihinen.
28150: Hup~e:at Ke!toti lttanninen.
28151: AtVö Riihiiti.äki. Olgå. L; Terho.
28152: ·Konsta i'ålvio. Y:t'jö A; hniiien.
28153: 615
28154:
28155: X,12. - Toiv. al. N:o 273.
28156:
28157:
28158:
28159:
28160: H. Manninen y. m.: Esitykse.n antamisestct laiksi kansan-
28161: t1ii.ke'l4i'it Ulkop'iuiielle. iääntiden eläkkeistä.
28162:
28163:
28164: Ed usku n.naHe.
28165:
28166: K~ela.in vaikutniksen ulkopuolalle .ti:i·n. Käsityksemme mukaan ei tJle &ikeia,
28167: ovat jääneet sellaiset ka11S81laiset, jatka ladn mttt hen'ld1ötr j9t~ koko ~limiiisi äjan
28168: vo~ulon tJ..ibl!la olil'Ett !lniii.rätyn ikä- ovat ityöHäa.n hyödyti~met yh~taa,
28169: ra;irul ylittllneiti, taikka pitkäaikaisen sai- pakoitetaan :työkyky:n.sä methe~tiyUn t ....
28170: rauden iOO'kia vapant0ttu valknuttJ.Sinakwje:n vautumaä.n köyht!nht()idon apuun, j{i}ta
28171: suO'rit~. TällaiBiten ikaMailrusten 1u•ktt:- :amnsaa,jien :mielestä. cm 'heidän mmiM-
28172: :niiärä on thuomarttia.voo suuri. M&.oot heistå at'v'oaan dentavaa, ja; jota he vain U,t.im-
28173: ovat nyt se~ taJJnlldeni~ ase~, m~ hädiD pailwlttanima Vlå8bWla.ttJatat.
28174: e'Wl eliklkeellsa:a1ninl00. iaitka.ise'VI88ti vaikUt- Ed~ltä olev:an ~lla ehdotåitlli1e
28175: taa iheid~ ·toimoontuloonsa. LW1iempien. vuo- edusktmnan hytiksyttävåksi ·toivointlben,
28176: sien kuluesm heidän iJ.ummnääränsä j;wtku-
28177: vasti IJiiSiäntyy. ~ttä 1utllit'W.S kiireellisesti valmis-
28178: Nämä k:ansanelälkclam uililwpuolelle jäi- taisi ja §laiki Eduskil!n1tilllt tsitt!fk-
28179: neet kamalaiEiet eiviit 0'le oikeutettuja nmtt- a~n sell#lsglssi hiWlthlatlksi, inisMi
28180: hun ileinmulmiseen huoltoon, kuin. köyhäin- lttmsaneUJJteZain UlkopuoliUt jliMtetUe
28181: hoitolain :iniärittelemiiän avustuksen saan- tu'l'tf(åt'aisim eläkkeen sdantioikeus,
28182: Helsingissä ihelmikuun 12 päivänä 1941.
28183:
28184: -uge :ij~ine~.
28185: Ja.lmari. Kulmala.
28186: vilhelm Riihinen.
28187: lfilElto Järvinen.
28188: Paa.ve Leaidnen, . . . . ~nila.
28189: Arvo B.iihimiki. Ailtti ViHaaeB.
28190: 616
28191:
28192: X,ta. - Toiv. a.l. N:o 274.
28193:
28194:
28195: Kivisalo y. m.: Esityksen antamisesta tapaturntakorvaus-
28196: lainsäädänn()n uudistamisesta.
28197:
28198: E d u s k u n n a ll e.
28199: Tapaturman uhreiksi joutuvien kansa- naHe. Täten voidaan samalla vähentää yh-
28200: laisten vakuutussuoja on maassamme san- teiskunnan huQilltomenoja ja edistää tapa.tur-
28201: gen epätyydyttävällä kannalla, sillä voi- man uhrien paloomista taikaisin työtä teke-
28202: massa olevassa, 14 päivänä huhtikuuta 1935 viiksi, .tuottaviiks~ ikansail.aisiksi. Käsityksem-
28203: annetussa työntekijäin tapaturmavakuutus- me mukaan tapaturmakorvauslainsäädän-
28204: laissa ja siihen liittyvissä tapaturma;kor- nön uudist11mista rt:~a~I1koittavia toimelllpiteitä
28205: vauslaeissa on todettavissa · huomattavia onkin edelleen tarmolkkm!Sti jatikett.ava ja
28206: puutteellisuuksia. Tapaturmakorvaukseen mitä suurimmassa määrin kiirehdittävä.
28207: oikeutettujen henkilöiden piiri on ahtaasti Tässä yhteydessä on myös huoonattaw,
28208: rajoitettu. Korvausoikeutta vailla .ovat mui- että työnteikijäin ltapaturmavakuutus'Lain ja
28209: den ohella henkisen työn tekijät, valtion muiden tapa;turmaikorvauslakien perusteella
28210: viran ja toimen haltijoita lukuun ottanlJaitta, myönnety.t, jo iaJ].unperin liian allhaiset mh:a-
28211: itsenäiset yrittäjät sekä kotona työskentele- lkorvaukoot ovat elmkustlaalnusten kallis-
28212: vät ja muut laissa tarkoitetun työsuhteen tuessa jääneet pahasti jälkeen!. Esimerkkinä
28213: 1ullkopuolelle jäävät henkilöt. Tämän lisäksi viimeaiikaisesta. ikehiltyksestä mainittakoon,
28214: työntekijäin tapaturmavakuutuslaki on ikor- että marraskuusta 1945, jolloin talpaturnm-
28215: vausmuotojensa puolesta vamhentunut., siitä korvauksien ikaJJ.iiinajanilisää viimeksi koro-
28216: pUIUttuu niin sanottuna työhuoltona annet- tettiin, virailildnen ei1inkustannusirndeksi on
28217: tava tapaturmakorvaus, jonka käyttäminen joulukuuhun 1946 mennessä noussut
28218: sotainvaliidien lakisäätäisessä huollossa on 398:sta 468:aan eli 70 pistettä. Tapaturma-
28219: osoittautunut erittäin tavkoituiksenmukai- korvausten rea.a!liarvo on S'i,ten sanottuna,
28220: seksi. Niinikään ikorvauksen määräämis- ja ru!Il8aalll vuoden pituisell!aJ ajamjaksona ail~n-
28221: suorittamisjärjestelmä on eräiltä .osiltaan tunurt 17,5% :OOa. ·
28222: osoittautunut kankeaksi. Ei voitane pitää kohtuullisena, että 1'3han
28223: Edellä esitetyt puutteet ovat olleet myös arvon railenemisen sallita:an täten päästä tu-
28224: valtion viranomaisten tiedossa. Tämä.n ja rhoisimmin vaiikuttamaan nitihin ihenlkilöihin,
28225: samalla pyrkimyksen puutteiden ikorjaami- jotka; ityök.ykyll:}sä menetettyään muutenkin
28226: seen osoittaa se, että 8 :päivänä marras- jo ovat muita~ ikansalaisia heikommassa ase-
28227: kuuta 1945 annettiin eduskunnalle erityisen massa. Käsityiksemme mukaan onkin erittäin
28228: valtionkomitean laatimaan selvityikseen pe- tärkeätä,, että biikkia :taa>aturmaJrorvauksia
28229: rustuva esitys tapaturmavakuutuslainsää- pikaisesti ik:oroWtaan elinkustannUISten nou-
28230: dännön uudistamiseksi. Esitys llruitenkin sua vastlaaw.s.ti.
28231: kdhtasi eduskurutalldisitte!lyssä evinäisiä vai- Edel['ä esirbettyyn nojaten ehdotamme
28232: keuksia, mistä syystä se 13 päivänä viime edt1.~lrnnnan hyvä!ksyttäviiksi toivomuksen,
28233: syyskuuta peruutettiin. Viimeiksi mainitun
28234: vaJmeen jäilkeen ·tapwturmwkorvausil.ainsää- että hallitus kii1·~eltisesti valmis-
28235: däntömme ede1loon on entisessä, epätyydyt- tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle ta;pa-
28236: tävfulsä muodossa;run. turmaJwrvauslainsiUidännön uudista-
28237: Kuitenkin jo yksin sosi~.aJinen oikeuden- mista tarlwittavan uuden esityksen,
28238: mukaisuus vaatii, että niitä henkilöitä, jotlka jossa nykyis~t ·tapaturrnakorvaukset
28239: tapatunman uhreina omatta syy:ttään joutu· lwrotettaisiin elinkustannusten oou-
28240: mt vaikeuksiin, tue1laian järjestämällä hei- S'Ua vastaaviksi.
28241: dän vakuutussuojMlSia tyydyttävälle kan-
28242: Helsingissä 10 päivänä helmiikuuta 1947.
28243: Väinö Kivisalo. T. Bryggari. A. K. Paa.sivuori.
28244: E. Pusa.. Aino Lebtokoski. Walter Kuusela..
28245: Penna. Tervo. Martta Salmela-.Tårvinen. Samuli Tervo.
28246: 617
28247:
28248: X,14. - Toiv. al. N:o 275.
28249:
28250:
28251:
28252:
28253: Terho y. m.: Toimenpiteistä työntekijäin tapatu·rmcwakuu-
28254: tuslain uudistamiseksi.
28255:
28256:
28257: E d u s k u n n a ll e.
28258:
28259: Voimassa oleva työntekijäin tapaturma- Hallitus on vuoden 1945 valtiopäiville
28260: vakuutuslaki on monessa suhteessa puut- antanut esityksen tapaturmavakuutuslain-
28261: teellinen. Lain piiriin eivät kuulu kaik- säädännön uudistamiseksi, mutta peruut-
28262: kien n. s. pientyönantajien työssä olevat tanut sen seuraavan vuoden syyskuussa.
28263: työläiset eiV!ältkä henlrise.n työn tekijät. Kun edellä mainittujen ja muidenkin nyt
28264: Y~eensä. aain edelllyttämä korvausjärjes- voimassa olevassa laissa olevien puutteel-
28265: telmä on kovin monimutkainen ja suori- lisuuksien korjaaminen ei mielestämme
28266: tukset tapahtuvat hitaasti, mikä vaikut- siedä viivytystä, olisi hallituksen annet-
28267: taa haitallisesti vahingoittuneen ja hänen tava ensi tilassa eduskunnalle esitys voi-
28268: perheensä toimeentulomahdollisuuksiin. massa olevan tapaturmavakuutuslain
28269: Lain monimutkaisuutta olisi vähennettävä uudistamiseksi.
28270: senkin vuoksi, että vahingoittuneen on Edellä esitetyn perusteella esitämme
28271: useissa tapauksissa vaikea päästä selville eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28272: siitä, mitä oikeuksia laki hänelle suo ja
28273: mitä velvollisuuksia se asettaa. Lain suuri että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28274: puutteellisuus on siinä että sen korvaus- siin voimassa olevan työväen tapa-
28275: määrät ovat rahanarvon laskun johdosta turmavakuutuslain uudistamiseksi
28276: käyneet melkein mitättömiksi. Lisäksi niin, että lain piiri laajenisi kaikkia
28277: lain . toimeenpano on monen yhtiön kä- työntekijöitä käsittäväksi, korvaus-
28278: sissä, mikä ei voi olla aiheuttamatta määriä korotettaisiin, ja lain toi-
28279: suurta ja mielestämme tarpeetonta kulu- meenpanoa keskitettäisiin, ja antaisi
28280: jen lisäystä. Sen vuoksi olisi otettava kii- sitä tarkoittavan esityksen Edusknn-
28281: reellisesti harkittavaksi myös tapaturma- nalle.
28282: vakuutuksen toimeenpanon keskittämi-
28283: nen.
28284: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28285:
28286: Olga L. Terho. Ville Pessi.
28287: Paavo Leskinen. Juho M'åkelä.
28288: Eino Tainio. Kaisu-Mirjami Rydberg.
28289: K. Hj. Kauhanen. Arvo Riih;mäki.
28290: Lauri Myllymäki. Konsta Talvio.
28291: Aimo Aaltonen. Hugo, Manninen.
28292:
28293:
28294:
28295:
28296: 78
28297: 618
28298:
28299: X,tl), - Toiv. al. N':o 276.
28300:
28301:
28302:
28303:
28304: II. :Maataeu y. m.: ln~noituina oUeiden henkilöiden saat.
28305: tamitestd sot(}tatpåfturmalain vaikutuspiiriin.
28306:
28307:
28308: E d li s k u n n a i l e.
28309:
28310: Maalil.me invaliidihuoltoa on viime kulu- sairaudeil1 joka sotilaan saanutn~ oi-
28311: ~ti vuaden aikana lmomattavasti tehOS- keuttaisi sotatapatm·malain miilfMsee:il.
28312: teU"G. Siitä todistuksena ovtrt m. m inva- korvaltkseen. Mielestämme oliSi kbh-
28313: liidihuoltolald ja määrärahan myöntämi- tuullista, että sanb'Htma syj"stii invälii-
28314: nen ulkonul-illa internoitllna ollessaan in- diksi tulleet henkiiät sekä tällaisen mu~
28315: valiideiksi tulleidan sekä inte:tnoinnin joh- minvämmån tai sa-iråude.n j&hdosta kuol-
28316: domil· kaolleitten henkilöiden omaisten leiden omaiset oikeittettaisiiri Mmaruai-
28317: avustamiseksi. .Viimeksi sanotun määrä- seen korvattkseen kuin ulkomailia mter-
28318: ltälia:ri puitteissa tammikuussa 1946 anta- noidrttkin. Mikåli vihnekSimainitut myö-
28319: mäilt~an ja huhtikuussa 1946 täydentä- hemmin oikeutetaan lakimääräiSeen kör-
28320: mällään päätöksellä valtioneuvosto on lä- vaakseen olisi myöskin kotim~ilssä. iilter-
28321: h~mmin määritellyt tässä ta:rkoii~ttujen noidtit 'Oi'kemettava samaan kmalik!Jeeb..
28322: henkilöiden oikeuden korvaukseeii. Pu- Edellä sanotun pernsteella _ esitämme
28323: heena olevan valtioneuvoston päätöksen eduskt:mmtii :hyväksyttäväksi toivomukåen,
28324: muka&rt korvausoikeus ja korvauksen
28325: suuruus määräytyy- sotatapaturmalain ettft kallit1ts kiii"eellisMti Mttaisi
28326: mukMn. Edmlewn1talle eSityksen Soomessa
28327: ·- Kuit€nkin on vielä olemassa pieni - lokakuu1!. 1 piilivän 1!J8U ja strflshu-un
28328: ryhm:i invaliideja ja sodan johdosta 1!J päiviin 1944 väUsenll. ailtil:ha ifl-
28329: lmolle'iden omaisia, _ jotka mielegtämme ter'ih6'111'itjoo ja in.te'rnoinnitt. aika.nit tai
28330: k&rvatts'oikeude!i suhteen olisi riiinastet- Mif, se'Uraukseoo mt'iåiiiliksi tulleiden
28331: tåva ulkomailla internoituihin Suomen liMikflöilten jti interMJfn:nin johdosta
28332: kansalaisiin. Tarkoitamme sodan aikana kuiJtleiden henkilöiden omaisten aadt-
28333: kotimaassa syystä tai toisesta internoi- tam~seksi os~iseksi sotatapatMma-
28334: tuja Suomen kansalaisia, jotka internoin- lakiin perustuvasta tai siinä säiide-
28335: nin aikana tai sen seurauksena ovat tyn su1truisesta korvaukses~a.
28336: saaneet sellaisen ruumiinvamman ta!
28337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
28338: 619
28339:
28340: X,ta.- _.. Toiv. al N:o S77.
28341:
28342:
28343:
28344:
28345: Käkelä y. m.: Toime.npiteistä työturvallisuutta ja tt~änie~
28346: iätn sosioolisia oloja koskwien epäkohtien poistami$eksi
28347: teoUisuuslaitoksissa.
28348:
28349:
28350: E d u s k u n n a •11 e.
28351:
28352: Suoriien sosialidemokraattisen puolueen 1l!laisel1a työpaikalla. Saman olai.n 7. § : h mu-
28353: tditrt~sta. on viime syksynä järjestetty tar- kaan anunattientarkastaja voi antaa !työn-
28354: kt!Sttlksia kymmenissä eri teollistltis·l·aitok- antajalle tai hänen edustajalleeil määrär.k-
28355: sissa. Tarkastuksissa on päähuomio kiinni- sen . tarkastukSessa havaittujen . epälwlit'ren
28356: tmty :ty6ntekijäiti sosiaalisiin .oloihin ja korjaamisesta. Annetun määräyk:se:tt voi
28357: työturvallisuusmääräysten noudattamiseen. työnantaja aiistaa 30 päJv;än !kuluessa so-
28358: Saadut kokemukset osoittavat, että useim- siäålirhinisteriön tutkittavaksi. jdtlei työn-
28359: missa tarkaste:tuista :teollisuusla1toksista on antaja nou&ita ammattient~trka~jan tai -
28360: näissä suhteissa havaittavissa puutteita. atlistetussa asiassa - sosiailiministeriön a:n-
28361: Tämä koskee erityisesti seHaisia :tehdaslai- tamia määräyksiä, on. oammat•tientarkastaja:n
28362: toksia, joissa työn yhteydessä syntyy :ter- vaadittava työn:aniajailita selitys ja oman
28363: veydelile vaarallistå · pölyä ~ai kaasua. [ausuntonsa. ohe1'1a; lähetettävä kail..lllii asiassa
28364: Sodan aikana on koneitten ja laitteitten kertyneet asiakirjalt jälleen sosiaaliministe-
28365: uusiminen ollut vaikeata ja. monissa tapa- riölle. Hark:Lttuaan asiaa sosiaalimmisteriö
28366: uksissa mahdotontakin. Koneitten kulumi- voi lähettl:Hi asit1kirjat . täytäntöönpanta"
28367: sesta johtuen ovR~t niistä työntekijöille ai- vaksi ulosotonhaltijall~l jonka tulee panna
28368: heutuvat vaarat hl!oinattavasti lisäänty- niskoittelevalle uusi määräaika sekä ,uhka-
28369: neet. Sen vuoksi olisi työturvadlisuuslait- sakkoa ynnä muita keinoja käyttäen ryhtyä
28370: teisiin k!iinn1tettävä nykyisin entistä suu- tarpeellisiin . toimiin kMkyn täyttämiseksi".
28371: rempaa huomiota .. Näin ei kuitenkaan Vain siinä tapauksessa,; kUn. tapaturma tai
28372: yleensä ole :tapahtumi:t, vaan en työnanta- hengenvaara on työnteki;jaHe ilmeisesti tar-
28373: jien taholta ol:lt~;t tässä suhteessa havaitta- jona, voi valtion tai kunnan ammattientar-
28374: vissa suurempaa ieväj:>eräisyyttä kuin ai- ·liastaja kieltää työlllieon jatkamisen, kunnes
28375: kaisemmin. Paitsi .työturvallisuudessa o:h · vaara on poistettu tai sosiaaliministeriön
28376: puutteita todettu työntekijäin ruokailu-, päätös asiasta saatu. Tuotantokomiteomta
28377: asunto-, kuljetus-, peseytymis- y. m. oloissa. 21 päivänä kesäkuuta 1946 annetun lain
28378: Aikaisempia puutteita ei ole korjattu eikä (470/46) 3 § :n 1 momentin, 5 kohdan m-q-
28379: parannuksiin ole toistaiseksi ryhdytty. Tä- kaa:n tuotantokomitean tehtävänä neuvoa
28380: hän on osailtaan vaikuttanut korjauksiin antavana elimenä on käsite1lä kysymyksiä,
28381: välttämättömien tarvikkeiden puute, mutta jotka ko.skevat työntekijäin ja toimihenki-
28382: k:iellettävissä ei ole, etteikö :työnantajien löiden työturvallisuuden, terveydellisten
28383: puolelta ole tätä puutetta liioiteltu ja. käy- olojen sekä viihtyisyyden parantamista työ-
28384: tetty hyväksi tehtyjen laiminlyöntien puo- paikalla ja ammattitarkastajien sekä [uot-
28385: lustamiseksi. tamusmiehen ohella valvoa työturvalli-
28386: Maaliskuun 4 päivänä 1927 annetun am- suutta koskevien määräysten noudattamista.
28387: mattientarkastuslain (72/27) 5 § :n mukaan Saman pykälän 3 momentin mukaan tuo-
28388: ammattientarkastajien olisi !toimitettava, tantokomitean on, milloin aihetta ilme-
28389: mikäli mahdoHista, ltarkastus vähintään nee, tehtävä edellä mainituista kysymyk-
28390: kerran vuodessa jokaisella tarkastuksen sistä esityksiä rteollmuuslaitoksen johdoUe
28391: 620 X,IG. - TyöturvaUisuus.
28392:
28393: ja, jolleivät tämän toimenpiteet ole tyydyt- kuuluvien, työnteon jatkamisen kieltämistä
28394: täviä, sosiaa:limin1steriölle, mikäli toimen- koskevien valtuuksien laajentamista.
28395: piteisiin ryhtyminen kuuluu valtion viran- Edelm olevan nojrulla kunnioittaen ehdo-
28396: omaisille. Kansainvrulisen työjärjestön ylei- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
28397: sen konferenssin 3 päivänä kesäkuuta 1937 sen,
28398: hyväksymän suosituksen mukaan on työtur- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28399: vallisuuden tarkastusviranomaiset varustet- toimenpiteisiin teollisuuslaitoksissa
28400: tava niillä valtuuksilla, jotka voidaan vaa- havaittujen, työturvallisuutta ja
28401: tia voimassa olevien lak1en ja asetusten :tar- työntekijäin sosiaalisia oloja koske-
28402: kan soveltamisen turvaamiseksi. .vien epäkohtien ja puutteellisuuksien
28403: Alussa mainitut puutteellisuudet ja nii- poistamiseksi lisäämällä ammattien-
28404: den korjaamatta jättäminen johtuvat huo- tarkastusviranmnaisille kuuluvia val-
28405: mattavrulta osalta siitä kankeasta ja moni- tuuksia sekä muilla tarkoituksenmu-
28406: mutkaisesta menettelystä, joka meillä ny- kaisiksi katsotuilla tavoilla; ja
28407: kyisin on voimassa. Sen vuoksi olisi am- että hallitus antaisi Eduskunnal.le
28408: mattientarkastusviranomaisten ja tuotanto- esityksen 4 päivänä maal.iskuu.ta
28409: komiteoitten välittömiä valtuuksia tässä 1927 annetun ammattientarkastus-
28410: suhteessa Hsättävä. Eräänä keinona voitai- lain (72/27) 5 §:n 1 momentin muut-
28411: siin ajate~la päätäntävallan myöntämistä tamiseksi siten, että tarkastus on toi-
28412: tuotam.tokomitooihle työturvaJllisuutta ja mitettava vähintään kaksi kertaa
28413: rtyöntekiljäin terveyde111isiä dioja koskevissa vuodessa jokaisella tarkastuksen.alai-
28414: asio~ ja amm.attienta.rkastajille ammat- sella työpaikalla.
28415: .tientarkastuslain 7 § :n 4 momentin mukaan
28416: Helsingissä 14 pähnrunä helmikuuta 1947.
28417:
28418: Valto Käkelä. Valfrid Eskola.
28419: Kauko Andersson. Urho Kulovaara.
28420: Walter Kuusela. Jere JuutUainen.
28421: Alpo Lumme. Juho Pyy.
28422: Juho Kuittinen. Yrjö Kilpeläinen.
28423: Isak Penttala. E. Pusa.
28424: B. S. Pesonen. 0. Muikku.
28425: Juho Karvonen. Penna. Tervo.
28426: Edvard Pesonen. J. F. Tolonen.
28427: A. K. ·Paasivuori. Uuno Raatikainen.
28428: Miina Sillanpää. Samuli Tervo.
28429: Onni Peltonen. V'åinö Kivisalo.
28430: Elli Nurminen. Martta Salmela~ä.rvinen.
28431: T. Bryggari.
28432: 621
28433:
28434: X,11. - Toiv. al. N:o 278.
28435:
28436:
28437:
28438:
28439: Roine y. m.: Esityksen antamisesta laiksi työtut·vallisuus-
28440: lain muuttamisesta.
28441:
28442:
28443: Eduskunnalle.
28444:
28445: TyöturvalMsuuSlaki (104/30) määrää muu- Kun yllämainituista seikoista on vali-
28446: tamia poikkeuksia lukuunottamatta !kaikki tettu ammattien tarkastajalle, on hän mai-
28447: työalat lain alaiseksi. Lain 6 §: ssä anne- ninnut kyseisiä verstaita veiTarot:avan va-
28448: taan kuitenkin varsin laaja harkintavalta rastoihin ja nykyisten lakien mukaan ei
28449: ammattien tarkasta:ji1le hal'lkita onko jolla- silloin ole tarpeellista olla puku-, pesu- jå
28450: kin työpaikalla tarpeellista olla puku-, ruo- ruokailuhuoneita. Kun mainitut huoneet
28451: kailu- ja pesuhuonelrt. Yleensä mainitut jo yksin terveydellisista syistä ovat perin
28452: huoneet ja varusteet ovat monissa suuris- välttämättömät eikä nykyisen lain mukaan
28453: sakin teollisuuslaitoksissa vielä hyvin al- epäkohtien korjaamiseen ole mahdolli-
28454: keelliset, mutta on myös aloja, joilla 6 § :n suutta, on syytä lain muuttamiseen niin,
28455: tulkinnasta johtuen ei tähän tarkoitukseen e1Jtä tuOOilaiset alat., 1joista. yJJl:ä on mainittu
28456: ole minkäänlaisia huoneita tai laitteita. ja muutkin niihin verrattavat työt tulisi-
28457: Tällaisia aloja ovat varsinkin sellaiset työ- vat lakiin sisällytetyiksi.
28458: alat, joilla varsinainen työ on liikkuvaa ja Yllä olevaan vedoten ehdotammekin
28459: varsinainen verstas suurimmalle osalle työ- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28460: läisiä vain keskus, jossa illoin ja aamuin
28461: käydään. Tällaisia aloja ovat esim. putki- että hallitus valmistuttaisi ja
28462: ja sähöasennustyöt ja varsinkin niiden alo- antaisi Eduskunnalle esityksen seUai-
28463: jen korjaustyöt. seksi muutokseksi tyäturvallisuusla-
28464: Varsinkin putkiasentajain työssä kor- kiin, että putki- ja sähköasentajain
28465: jaustyöt ov~ ala, jossa työntekijät joutu- verstaissa ja muilla niihin verratta-
28466: vat työskentelemään varsin likaisissa ja villa aloilla työnantajat olisivat vel-
28467: epäterveeilisissa olosuhteissa. Tällöin pi- volliset varaamaan työläisille kunnol-
28468: täisi välttämättä verstaalla, jossa useim- liset puku-, pesu- ja ruokailuhuoneet,
28469: miten iltaisin työn päättyessä ollaan, olla ja ammattientarkastalain mahdoUi-
28470: mahdollisuus puvun vaihtoon ja kunnolli- suutta poikkeuksien myöntämiseen
28471: seen peseytymiseen sekä lämmin pukusuoja lain soveltamisessa rajoitettaisiin.
28472: ja ruokailuhuone.
28473: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
28474:
28475: Eino Roine. E. Tainio.
28476: Jalmari Kulmala. Toivo Läng.
28477: M. Järvinen. Esa Hietanen.
28478: 622
28479:
28480: X,18. - Toiv. al. N :o 279.
28481:
28482:
28483: Roine y. m.: Esityksen antamisesta laiksi työturvallisuu-
28484: desta alusten lastaus- ja purkamistyössä annetun win
28485: muuttamisesta.
28486:
28487: El d u s k u n n a ll e.
28488: Hallitus jätti eduskunnalle 7 päivänä ruokailla. Satamiin olisi tätä tarkaitusta
28489: kesäkuuta 1946 esityksen laiksi työtur- varten rakennettava erikoiset rakennuk-
28490: vallisuudesta alusten lastaus- ja purkaus- set, joissa olisi tilaa myös lukusalille ja
28491: työssä. Tämän lain eduskunta lopullisesti kunnolliselle ruokalalle. Lastaus- ja pur-
28492: hyväksyi 9 päivänä heinäkuuta 1946. Sa- kaustyön kausiluontoisuuden vuoksi. eivät,
28493: notun lain perusteluissa hallitus osoittaa suurimpia kautta vuoden käytössä olevia
28494: lain välttämättömäksi, koska laki työtur- satamia lukuunottamatta, sen pal'emntm
28495: vallisuudesta (104:/30) ei sellaisenaan yksityiset kuin osuuskunnatkaan :kalua ra-
28496: anna mahdollisuutta kansainvälisten so- kentaa satamiin kunnollisia l'll.Qkaloita
28497: p-imusten täyttämiseen. vedoten niiden kannattamattomuuteen.
28498: Mainitt~ hallituksen esitys ei vielä Jily- Varaamalla tilat tällaisiin l'llOkalolihin
28499: ikyiaessä muodossaan anna niitä mahdOil- näissä rakennuksissa voidaan satamien
28500: lisuu.ksia työturvallisuuden kehittämiseen ruokailuolot saada myös · kunnoruSem-
28501: lastaus" ja purkaustyössä, mikä olisi vält- miksi. Satamatyöläiset voivat itse näihin
28502: tämätön näiden töiden ,erikoisluonteen huoneistoihin perustaa osuustoiminnalli-
28503: vuoksi. Laissa ei ollenkaan huomioida sia ruokaloita tai olla yhteistohninnass.a
28504: työläisten puku-, pesu- ja ruokailuhuo- paikkakunnalla jo olevien osuustoimin-
28505: neita, vaan ne jäävät yleisen työturvalli- naUisten järjestöjen kanssa.
28506: suuslain alaisuuteen, mikä jo sellaisenaan Nykyisten lakien p:ui:tteissa ei ktJ.iten-
28507: on puutteeliinen, mutta mainitun työn kaan tällaisiin järjestelyhin päästä. Tarvi-
28508: erikoisuuden huomioiden on niiden koh- taan lakien muuttamista. Muuttam~IJI;
28509: dalta peräti puutteellinen. vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksytty~
28510: Lastaus- ja purkaustyöt ovat tilapäis- lakia työturvallisuudesta lastaus- ja pUr-
28511: l:u.ontoisia töitä, ja työtä odotellessaan kaustyössä niin, että siinä tulevat huo-
28512: työläiset joutuvat päivittäin oleskelemaan mioiduiksi työläisten puku-, pesu-, ;ruo-
28513: satama-alueilla. Kun kunnollisia oleskelu- kailu- ja oleskeluh~oneet voidaan päästä
28514: suojia ei ole, joutuvat he oleskelemaan olosuhteisiin, jotka lastaus- ja purkaus-
28515: ahtaissa· kojuissa, joissa oleskelu ennen- tyi)n erikoisluonteen huomioiden tuovat
28516: pitkää tulee terveydellekin vaaralliseksi. parannusta epäkohtiin työläisten työ-
28517: Niissä satamissa, joissa oleskelusuojia ei oloissa.
28518: ole ollenkaan, työläiset joutuvat odotta- Edellä olevaan viitaten. ehdot(tmnw
28519: maan työtä avotaivaan alla tai lähiseutu- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
28520: jen kahviloissa. Lastaus- ja purkaustyöt
28521: ovat myös usein hyvin raskaita ja likai- että hallitus valmi$tuttaisi ja an-
28522: sia, joten olisi vä:1ttämä:töntä !työn pää- taisi Edtuskunnalle esityksen työtur-
28523: tyttyä saada kunnollisesti itsens.ä puhdis- vallisuudesta lastaus- ja purkaus-
28524: taa ja vaihtaa puvun jo satamassa. työssä annetun lain niin muuttami-
28525: Näistä syistä satamatyöläisille olisi sa- sesta, ett.ii lastaus- ja purkaustyö-
28526: tamiin saatava kunnoUiset puku-, pesu-, läisten :puku-, pesu-, ruokailu.. ja
28527: ruokailu- ja oleskeluhuoneet, joissa he oleskeluhuoneolot tulisivat näiden
28528: voisivat työtä odotellessaan olla ja työn töiden erikoisluonteen huomioon ot-
28529: päätyttyä puhdistautua sekä ruoka-aikana taen tyydyttävästi järjestetyksi.
28530: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
28531:
28532: Eino Roine. M. Järvinen. Toivo Lång.
28533: Jalmari Kulmala. Eino Tainio. Esa Hietanen.
28534: X,19, - Toiv. al. N:o 280.
28535:
28536:
28537:
28538:
28539: Hillelä y. m.: Vuorotyöstä työntekijäin terveydelle ja elä-
28540: mälle q,ih.e'l!-tuvien vaarojen ja haittojen tutkimisesta.
28541:
28542:
28543: Eduskunnalle.
28544:
28545:
28546: Kysymys vuorotyön vaikutuksesta työn- nassa käsiteltävänä, kiinnitettiin siellä ]l_~o
28547: tekijän terveyteen ja yleensä sen raskau- miota vuorotyön raskauteen. . Puuttuvat
28548: desta verrattuna työhön, jota tehdään vq.o- tutkimukset ja ne peria~tteet, joille maip.i-
28549: roitta tavallisena työaikana, on ollut Ruot- tut hallituksen esitykset perustuivat, esti-
28550: sissa viime aikoina vilkkaan keskustelun vät kuitenkin vuorotyöntekijöitä kQSkevien
28551: alaisena. Tällöin on todettu, että vuorotyö parannusten saamisen mainittuihin lakei-
28552: tliottaa monelle työntekijälle terveydellisiä hin. Niitä koskevien mietintöjensä perus-
28553: haittoja tai ainakin melkoisia epämuka- teluissa valiokunta kuitenkin ilmoitti kä-
28554: vuuksia elämän järjestelyssä. Jo tähän sityksenään, että työn laatu ja raskaus
28555: mennessä saadut kokemukset osoittavat, olisi otett~;tv:a pohjaksi työajan ja vuosilo-
28556: että vuorotyöntekijät ovat yleensä sairaal- man pituutta järjestettäessä. Valiokunta
28557: loisempia kuin muut työnt~kijät. Ruokai- oli kuitenJdn sitä mieltä, että puuttuvat
28558: iua:ilkojen siirtym1nen epätava.Jili.seen vuoro- tutkimukset estävät toistaiseksi tämän p~
28559: kauden aikaan samoin kuin nukkumisen riaatteen toteuttamisen käytännössä.
28560: järjestäminen, voivat helposti johtaa siihen, Edellä olevan nojalla kunnioittaen ~hdo
28561: että valmistetun ruoan käyttö vähenee ja tamme eduskunnan päätettäväksi tojvo-
28562: nukkumiseen käytetään huomattavasti vä- muksen,
28563: hemmän aikaa kuin mitä jatkuvan työky-
28564: vyn säilyttäminen vaatisi. Lisäksi vuoro- että hallitus toimituttaisi kiireel-
28565: työ aiheuttaa haittoja erottamalla vuoro- lisesti tutkimuksen niistä vaaroista ja
28566: työssä käyvät perheenjäsenet toisjstaan, haitoista, joita vuorotyöstä aiheutuu
28567: v:aikeuttamalla perheenemäntien talouden- työntekijäin terveydelle ja elämiille,
28568: hoitoa, rajoittamalla vapaa-aikojen !käyttöä sekä antaisi Eduskunnalle seUaiset
28569: j. n. e. esitykset voimassa olevien työailca.-,
28570: Hallituksen esitysten työntekijäin vuosi- vuosiloma- ja muiden työoloja kos-
28571: lomalaiksi ja työaikalaiksi ollessa kesällä kevien lakien 1n-uuttamisestq,, jojhin
28572: 1946 eduskunnan työväenasiainvaliokun- toimitettu tutkimus antaa aihetta.
28573: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28574:
28575:
28576: Kaisa Hiilelä. Valto Käkelä. H. S. Pesonen.
28577: Aino Lehtokoski. K. Hakala. Juho Karvonen.
28578: Martta Salmela-Järvinen. Uuno Raatikainen. P. A. K~j~a.inen.
28579: Valfrid E•ola. Jere Juutilainen. Elsa Karppinen.
28580: Väinö Kivisalo. Elli Nulm.inen. · Eino Raunio.
28581: Aino 1\tl,lkamäki. ·Edvard Pesonen. Kalle Jokinen.
28582: Alpo Lumme. Isak Penttala. A. K. Paasivuori.
28583: Samuli Tervo. J. F. Tolonen. Miina Sillanpää.
28584: T~ Bryggari. Juho Pyy. OJJga L. Terho.
28585: Onni Peltonen. 0. Muikku.
28586: 624
28587:
28588: X,zo. - Toiv. a.l. N:o 281.
28589:
28590:
28591:
28592:
28593: Lumme y. m.: Esityksen amtamisesta vanhempansa menet-
28594: täneiden ja invaUidien lasten vuosiavustuksesta.
28595:
28596:
28597: E d u s k u n n a 11 e.
28598:
28599: Vanhempainsa menettäneiden lasten vuotta. Avustukseen oikeutetut lapset
28600: asema on maassamme hyvin vaikea, mo- jaetaan avustusten saannm edellytyk-
28601: nasti aivan kestämätön. Samaa on sa- siin ja avustusten suuruuteen nähden kol-
28602: nottava työkyvyttömien (invaliidien) lap- meen ryhmään, nimittäin :
28603: sista. He joutuvat äärimmäisissä tapauk- 1. Molemmat vanhempansa menettäneet
28604: sissa kokonaan kuntien huoltoon. Kuiten- lapset, s. o. lapset, joiden vanhemmat tai
28605: kin olisi hyvin tärkeätä, että he saisivat näihin rinnastetut huoltajat ovat kuolleet.
28606: mahdollisuuden elää entisessä ympäris- 2. Isättömät lapset, s. o. lapset, joiden
28607: tössä _:_ ellei se ole kasvatuspaikaksi so- isä tai tähän rinnastettu huoltaja on
28608: pimaton - lähellä omaisia, vanhempien, kuollut.
28609: veljien ja sisarien pii.rissä j. n. e. Nämä 3. Työkyvyttömien henkilöiden (invalii-
28610: useimmiten suuremmalla vastuulla ja huö- dien) lapset, s. o. pysyvän työkyvyttömyy-
28611: lella kuin vieras henkilö huolehtisivat las- den perusteella kansaneläkkeeseen oikeu-
28612: ten koulu- ja ammattiopinnoista, työpai- tettujen henkilöiden lapset.
28613: kan swannista ja koko heidän lkasvamises- Lapsiavustuksen määrä on Ruotsissa mo-
28614: taan ja kehittymisestään yhteiskuntakel- lemmat vanhempansa menettäneiden las-
28615: poisiksi kansalaisiksi. ten osalta kolmessa eri paikkakuntaryh-
28616: V aitiovallan taholta olisi juuri näiden mässä lasta kohden, lasten lukumäärästä
28617: asemaansa syyttömien lasten elämän tur- riippumatta, 300, 360 ja 420 kruunua vuo-
28618: vaamiseksi tehtävä enemmän kuin meillä dessa. Kaksivuotiaaseen asti lapsi saa li-
28619: tähän saakka on 1tehty. HeHle olisi! myön- säksi 60 kruunua vuodessa. Mikäli lap-
28620: nettäV'ä rvuosie1äke niinkuin jo tehdään sella on niin paljon muuta tuloa, joka ei
28621: sotaorpoihin nähden. Olisi siis lainsää- johdu sen omasta työstä, että se olennai-
28622: däntötietä mentävä siib.en, että jokaiselle selta osalta peittää kustannukset sen yllä-
28623: lapselle, joka on menettänyt molemmat pidosta ja kasvatuksesta, on avustus har-
28624: vanhemmat, tuo eläke suoritettaisiin. Sa- kinnan mukaan alennettava tai, jos täl-
28625: moin avioliiton ulkopuolella syntyneillä laiset tulot kokonaan peittävät sanotut
28626: lapsilla, joiden isä tai tähän rinnastettu kustannukset, evättävä.
28627: huoltaja on kuollut, olisi samat edut. Niin Määrättäessä lapsiavustuksen suuruutta
28628: myös jos heidän äitinsä on kuollut. Edel- isättömiin ja työkyvyttömien henkilöiden
28629: leen olisi eläke suoritettava työkyvyttö- lapsiin nähden huomioon otetaan lasten
28630: mien (invaliidien) s. o. pysyvän työkyvyt- lukumäärä sekä niinhyvin huoltajan kuin
28631: tömyyden perusteella kansaneläkkeeseen myöskin lapsen omat vuotuiset tulot. Poh-
28632: oikeutettujen henkilöiden lapsille. jana on yhtä lasta kohden kolmessa eri
28633: Naapurimaassamme RuotsiEsa on jo vuo- paikkakuntaryhmässä 240, 300 ja 360
28634: desta 1938 lukien ollut voim~ssa laki tä- kruunua. Tähän lisätään toisesta ja kol-
28635: mänlaisista lapsiavustuksista, jonka pää- mannesta lapsesta kummastakin s /4 sekä
28636: kohdista main1tta:koon seuroovoo. jokaisesta seuraavasta 1;2. Täten saadusta
28637: Lain mukaan maksetaan lasten yllä- summasta vähennetään määrätty osa äi-
28638: pitoa ja kasvatusta varten avustusta sii- din tai työkyvyttömän henkilön vuosi-
28639: hen asti kun nämä täyttävät kuusitoista tuloista sekä, mikäli lapsella on sellaisia
28640: X,2·0. - Lumme y. m. 625
28641:
28642: tuloja, jotka eivät aiheudu sen omasta tusmuodot. Komitean laakelmien mu-
28643: työstä, nämä tulot kokonaisuudessaan. kaan olisi Ruotsissa mainitunlaiseen
28644: Alle 2-vuotiaat saavat näissäkin ryhmissä yleiseen lapsiavustukseen oikeutettuja
28645: 60 kruunun vuotuisen lisän. Rahanarvon lapsia 1.3-1.4 miljoonaa, joten kokonais-
28646: alenemisen johdosta suoritetaan Ruotsissa kustannukset avustusten käytäntöön otta-
28647: edellä kosketeltuihin avustusmääriin ny- misesta nousisivat noin 270 miljoonaan
28648: kyisin lisäksi kalliinajanlisiä. Avustukset kruunuun. Kun komitea kuitenkin on
28649: on siellä liitetty läheisesti kansaneläke- edellyttänyt, että verotuksessa esiintyvät,
28650: järjestelmään ja niitä koskevat hakemuk- lapsien perusteella toimitettavat verovä-
28651: set. jätetään eläkelautakunnan puheenjoh- hennykset samalla poistettaisiin, vähen-
28652: tajalle. täisi tämä kustannuksia noin 70 miljoo-
28653: Kustannukset siellä lapsiavustuksista nalla kruunulla, joten lapsiavustusten
28654: jakaantuvat osaksi valtion ja osaksi kun- nettokustannuksiksi jäisi noin 200 mil-
28655: tien vastattaviksi. Kunnissa, jotka kuulu- joonaa kruunua.
28656: vat halvimpaan kuntaryhmään, on kun- Meillä olisi syytä aluksi päästä edes sii-
28657: nan osuus 1j8 , toiseen kuntaryhmään hen, että orpolapsille ja invaliidien lapsille
28658: kuuluvissa 1/5 ja kalleimpaan kuntaryh- tämä avustus suoritettaisiin. Niin tarpeen
28659: mään kuuluvissa 114, kuitenkin siten että, kuin olisiarin saada yleinen lapsiavustus
28660: mikäli Tukholma ja Göteborg luetaan vii- käyntiin, niin meiltä puuttuu siihen ny-
28661: meiseen ryhmään, niiden osuus on 3j1o. kyään edellytykset. Avustus on siis supis-
28662: V. 1940 nautti Ruotsissa mainittua avus- tettava edellä mainittuihin lapsiryhmiin.
28663: tusta 55,000 lasta eli noin 4 % kaikista Kyseeseen tulevia orpolapsia olisi meillä
28664: alle 16 vuotisista lapsista. Kustannukset eraan yll.imrulkaisen Jasketlman mukaan
28665: nousivat tällöin yhteensä 13 miljoonaan noin 25,000. Jos kullekin lapselle myön-
28666: kruunuun, joista kunnat maksoivat 2 mil- nettäisiin ·esim. 5,000 markan vuosiavustus,
28667: joonaa kruunua. Vuoden 1944 päättyessä niin nousisivat vuosikustannukset 125 mil-
28668: maksettiin kysymyksessä olevaa lapsi- joonaan markkaan. Avustuksen turvin
28669: avustusta 40,156 lapselle, jakaantuen voitaisiin tämän nousevan polven osan
28670: 22;244 eri perheen osalle. kasvatuksesta, terveydestä ja elämänteh-
28671: Mutta Ruotsissa ei ole katsottu vielä tä- täviin valmistumisesta huolehtia paljon
28672: hänkään olevan syytä pysähtyä. V. 1946 enemmän kuin mitä nyt tehdään. Tällöin
28673: tammikuussa ilmestyneessä komiteamietin- voitaisiin nuorisoomme kiinnittää myös en-
28674: nössä (Betänkande om barnkostnadernas tistä suurempia toiveita. Nykyään suori-
28675: fördelning med förslag angäende allmänna tettavasta perhelisäavustuksesta nämä
28676: barnbidrag m. m. - Statens offentliga ut- lapset eivät tulisi osallisiksi.
28677: redningar 1945: 5) on lisäksi tehty ehdotus Kaiken edellä olevan perusteella me
28678: yleisen lapsiavustuksen käytäntöön otta- allekirjoittaneet kunnioittavimmin ehdo-
28679: misesta Ruotsissa. Siitä seuraavassa lyhyt tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28680: maininta. vomuksen,
28681: Ehdotuksen mukaan maksettaisiin kai-
28682: kille alle 16 vuotisille lapsille 200 kruu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28683: nun suuruinen avustus vuodessa. Avustus valmistamaan lakiesitystä vanhem-
28684: olisi yhtä suuri kaikille lapsille iästä, va- pansa menettäneiden ja invaliidien
28685: rallisuudesta ja kotipaikasta riippumatta. lasten vuosiavustuksen myöntämi-
28686: Sanotun avustusmuodon rinnalla säilyisi- sestä ja antaisi siitä esityksen Edus-
28687: vät muut lapsia kasvattavien perheiden kunnalle.
28688: tukemiseen tähtäävät toimenpiteet ja avus-
28689: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
28690: Alpo Lumme. Väinö Kivisalo.
28691: Juho Kuittinen. H. S. Pesonen.
28692: Juho Karvonen. Jere Juutilainen.
28693: Samuli Tervo. Onni Peltonen.
28694:
28695:
28696: 79
28697: 626
28698:
28699: X,21. - Toiv. al. N:o 282.
28700:
28701:
28702:
28703:
28704: E. Pesonen y.m.: Invciliidien rahakorvausjärjestelrnän u:udis-
28705: tarnisesta.
28706:
28707:
28708: E d u s k u n n a ll e.
28709:
28710: Maamme invaliidihuolto on viime vuosina voikaan palata yhteiskunnan palvelukseen
28711: suuresti kehittynyt. Sodan johdosta inva- mahdollisimman täydellisesti työhön kyke-
28712: lideiksi tulleihin ihenkilöihin on kohdistettu nevänä kansalaisena ennenkuin hänen täl-
28713: tehokkaita, sekä lailla säädettyjä että muita laisista, invaliditeetin aiheuttamista erikois-
28714: huoltotoimenpiteitä, ja viime vuonna myös tarpeistaan huolehditaan. Sopivimmin tä:mä
28715: yleisen invalidihuollon alalla tapa,htui peri- tapaMuu siten, että valtion varoista suori-
28716: aatteellisesti tärkeä uudistus: valtiovalta tetaan vailkeavammaisille invalideille sellai-
28717: otti viime joulukuun 30 päivänä annetulla nen jatkuva raihaJkorvaus, j{}ka vastaa inva-
28718: invalidihu<>ltolailla huolehtiakseen eräistä •liditeetin hänelle aiheuttamia ylimääräisiä
28719: invalidihuollon keskeisistä tehtävistä. kustannuksia.
28720: Hallitus totesi invalidihuoltolakia koske- Maassamme maksetaan jo nytkin eräille
28721: neessa esityksessään, että invalidien erikois- invalidiTyhmiHe tässä ~tarkoitetun hitaista
28722: !huollon järjestämistä vaatii paitsi invalidien er:ikoiskorvausta. Sotainvalidit saavat sota-
28723: <>ma, myöskin yhteiskunnan etu, ~wska siten tapaturmalain nojalla elinkorlwa, samoin
28724: saadaan huomattavasti lisätyöv<>imaa yh- työtapaturmainvaiidit työntekijäin tapa-
28725: teiskunnan käytettäväiksi ja roisaalta huol- tur:mava;kuutuslain nojalla. Sokeille mak-
28726: rtomenot siten supistuva,t. On ik:uitenkin setaan eräissä tapauksissa soikeanavustusta.
28727: myös todettava, että edellä mainitun pää- Kansaneläkelaitos on myöntänyt työkyvyt-
28728: määrän saavuttamiseksi ei lopullisesti riitä tömyyseläkkeitä. Näistä ikorvauksista jää
28729: se, että invalidille annetaan yksinomaan in- kuitenkin osattomaksi valtaosa invalideja.
28730: validihuoltolaissa tarikoitettua invalidihuol- Eri muotoista ilwrvausta saavat invalidit
28731: toa. Lää:kintäihuolto, k<>ulutus ja työhuolt<> ova;t siltä pai•tsi korvauksen suuruuden puo-
28732: kylläikin !lwhottavat invalidin työkY'kyä ja lesta aivan eri asemassa, ja heidän ikor-
28733: ansiomahdollisuuksia, mutta invalidi, var- vauksensa määräytyvät erilaisten perustei-
28734: sinkin vaikeavammainen invalidi, joka ta- den mukaisesti. J<> sosiaalinen oikeudenmu-
28735: pauksessa jää näissä suhteissa muita kansa- kaisuusikin kuitenkin edellyttää, että saman
28736: laisia heilkompaan asemaan. Invaliditeetti kaltaisessa asemassa oleville kansalaisille
28737: aiheuttaa hänelle tämän lisäksi erinäisiä myönnetään yhteiskunnan taholta saman-
28738: sellaisia kustannuksia, 'joista terveen henki- laiset edut.
28739: lön ei tarvitse huolehtia, esimerkiksi lHk- Kun tietyn raJhakorvauksen maJksamincn
28740: kumisvaikeuksien, tavallista suuremman vaikeavammaisille invalideille on omiaan
28741: vaatteiden kulumisen tai jatkuvasti tarvit- edistämään heidän kykyään ansaita itse roi-
28742: tavan lääkärin- ja :muun sellaisen hoid<>n meentulonsa ja siten !OSallistua yhteiskuntaa
28743: aiheuttamat ikulut. Näitä ylimääräisiä kus- rakentavaan työhön, mielestämme on aiheel-
28744: tannuksia hän useinkaan ei vaikeudetta voi lista pyrkiä edelleen \kehittämään invalidien
28745: suorittaa <>mista, normaalia pienemmistä rahakorvausjärjestelmää, erityisesti yhden-
28746: ansiotuloistaan, vaan tarpeellisen varalli- mukaistamaila ja uudistamalla nykyiset
28747: suuden puuttuessa jää vaille välttämätöntä- määräykset ja samalla laajentamalla niiden
28748: kin apua. Vaikeavammainen invaliidi ei vaikutusala kaikkia vaikeavammaisia inva-
28749: X,21. - E. Pesonen y. m. 627
28750:
28751: lideja koskeviksi. Huomion ansaitsee, että että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28752: valtion invalidihuoltokomitea on toukokuun siin invalidien rahakorvausjärjestel-
28753: 31 päivänä 1946 päiväämässään mietinnössä män yhdenmukaistamiseksi ja uudis-
28754: N :o 3 päätynyt samanlaiseen lopputulok- tamiseksi, erityisesti ottamalla huo-
28755: seen. mioon jatkuvan rahakorvauksen mak-
28756: Edellä sanotun perusteella ehdotamme samisen valtion va1·oista vaikeavam-
28757: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, maisille invalideille.
28758: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1947.
28759:
28760: Edvard Pesonen. Juho Karvonen.
28761: Penna Tervo. E. Pusa.
28762: H. S. Pesonen. Aino Malkamäki
28763: Matti Lepistö. 0. Muikku.
28764: Våinö Leskinen. P. A. Karjalainen.
28765: Uuno Raatikainen. Kalle Jokinen.
28766: K. Hakala. Yrjö Welling.
28767: J. F. Tolonen. Väinö Kivisalo.
28768: Alpo Lumme. Onni Peltonen.
28769: Elli Nurminen. Eino Raunio.
28770: Heikki Simonen. Varma Turunen.
28771: Samuli Tervo. Valto Käkelä.
28772: Martta Salmela-Järvinen. Isak Penttala.
28773: Jere Juutilainen. Kaisa Biilelä.
28774: Valfrid Eskola. A. K. Paasivuori.
28775: Juho Pyy. Miina Sillanpää.
28776: Walter Kuusela. Urho Kulovaara.
28777: G. Andersson.
28778: G28
28779:
28780: ::X,22. - Toiv. al. N:o 283.
28781:
28782:
28783:
28784:
28785: P. Leskinen y. m.. : Eräiden huoltoavustusten, eläkkeiden
28786: ja korvausten korottamisesta.
28787:
28788:
28789: E d u s k u n n a ll e.
28790:
28791: Yhteiskunnallinen huolto on ollut maas- korvauksiin tai eläkkeisiin. nähden olisi
28792: samme puutteellinen. Avustukset ja eläk- näitä suorituksia ja maksuja markkamää-
28793: keet, jotka huoltolakiemme perusteella on räJ1täJän korotettava s:uhiteessa rahanarvon
28794: suoritettu, ovat olleet pienet. Rahan arvon alenemiseen, jolloin asianomaisille taattai-
28795: alenemisen johdosta nämä ovat nyt tulleet siin täysi indeksihyvitys. Tästä syystä eh-
28796: saajilleen mitättömiksi menettäen suurelta dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28797: osaltaan niille tarkoitetun merkityksen. vomuksen,
28798: Tähänastiset näiden suori>tmsten korotuk-
28799: :set eivät vastaa rahanarvossa tapahtunutta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28800: alenemista. Samanlainen on 'asiain:tilla so- toimenpiteisiin sosiaalihuollon ja so-
28801: siaalivakuutuksen kautta suoritettaviin siaalivakuutuksen kautta suoritetta-
28802: eläkkeisiin ja korvauksiin nähden. Etteivät vien kuoltoavustusten, eläkkeiden ja
28803: sosiaalihuolto ja sosiaalivakuutus menet- korvausten korottamiseksi siten, että
28804: täisi kokonaan käytännöllistä merkitystään korotukset vastaisivat täyttä rahan-
28805: niiden kautta suoritettaviin avustuksiin, arvon alenemista.
28806: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
28807:
28808: Paavo Leskinen. Elli Stenberg.
28809: Eino Kujanpää. Olga L. Terho.
28810: Juho Bukari. Toivo Lång.
28811: K. Hj. Kauhanen. Eino Tainio.
28812: 629
28813:
28814: x.2a. - Toiv. al. N :o 284.
28815:
28816:
28817:
28818:
28819: Järvi y. m. : Ylimääräistä eläkettä nauttivien sotaleskien ja
28820: kaatuneiden oma·isten piirin laajentamisesta.
28821:
28822:
28823: E d u s k u n n a ll e.
28824:
28825: Maassamme on sotaleskiä n. 27,000. Sota- kun joku rintamaelämän yksitoikkoisuuden
28826: tapaturmalain nojalla on myönnetty eläke tai hel'mojännityksen vastapainoksi on ereh-
28827: 18,392 leskelle, joista perheeliisiä on n. tynyt nauttimaan liikaa alkoholia, jota val-
28828: 15,000. Huoltoeläkettä nauttivien ulkopuo- tion myötävaikutuksella oli mahdollisuus
28829: lelle jää siis n. 30 % kaikista sotaleskistä. saada ja johon annosviinoja jakamalla moni
28830: Näiden huoltoeläkeanomukset on hyljätty suorastaan totutettiin, ja menee niin pit-
28831: sillä perusteella, että perheen huoltaja on källe, että kuolema on seurauksena. Toden-
28832: menettänyt henkensä sellaisissa olosuh- näköistä on myöskin, että monet erilaisiin
28833: teissa tai tavalla, että lain kirjaimen mu- tauteihin kuolleet, jolloin kuolemansyynä
28834: kaan ei heitä ole voitu rinnastaa sodassa on ollut esim. vatsahaava, syöpä, nivelreu-
28835: kaatuneisiin ja näin ovat he jääneet vaille maitismi, tubertkUJloosi, sydänvika 't.m.s. ovat
28836: kipeästi tarvitsemaansa taloudellista tukea. menehtyneet ennen aikaansa sodan aiheut-
28837: Huoltajan kuoleman syynä ovat tällöin tamien rasitusten takia ja senvuoksi, että
28838: olleet sellaiset tapaukset kuin lomamat- eivät ole niissä oloissa saaneet riittävän
28839: lmlla sattuneet tapaturmat, itsemurhat, nopeasti tarvitsemaansa spesiaalihoitoa.
28840: alkoholimyrkytykset, epäselvissä olosuh- Sydänhalvaukset sekä itsemurhat rinta-
28841: teissa sattuneet katoamiset, erilaiset taudit, malla ovat saattaneet olla seurauksena
28842: joiden suhteen lääkärit eivät ole voineet järkyttävistä sotakokemuksista. Ei pitäisi
28843: antaa lausuntoaan, ovatko ne saaneet al- olla myöskään epäilystä siitä, että sodan
28844: kunsa sodan rasituksista vai onko taudin tilille kuuluu sellaiset tapaukset, kun vai-
28845: aihe ollut olemassa jo ennen palvelukseen keasti haavoittunut ja avuttomasti inva-
28846: astumista j.n.e. liidiksi jäänyt on menettänyt uskonsa elä-
28847: Kun periaatteena on pidettävä, että mään ja päättänyt itse päivänsä. Näitä
28848: huoltoeläke kuuluu jokaiselle sotaleskelle, kaikkia edellämainitunlaisia tapauksia on
28849: -orvoille j.a kaatuneen omaiselle, jonka huomattava määrä, joiden suhteen yleinen
28850: huoltaja on kutsuttuna sodanaikaiseen ase- mielipide, henkensä menettäneiden esimie-
28851: tai työpalvelukseen, ja on menettänyt hen- het ja asetoverit yksimielisesti asettuvat
28852: kensä sodan aiheuttamista seuraamuksista, sille kannalle, että heidän perheitään on
28853: on ilmeistä, että hyvin monet kyseessäole- pidettävä tavallisina sotaleskiperheinä ja
28854: vat perheet ovat sotatapaturmalakia sovel- huollettava sen mukaisesti. Sotatapatur-
28855: lettaessa joutuneet epäoikeudenmukaisen malakia sovellettaessa joudutaan kuitenkin
28856: kohtelun alaisiksi. Ei näet voida todistaa, nämä eroittelemaan toisten joukosta ja
28857: etteikö sota olisi ollut syynä esim. sellai- eväämään se vähäinen valtion taholta tu-
28858: seen kuolemaan, kun lomalta rintamalle leva apu, mitä huoltoeläke merkitsee. Tämä
28859: palaava sotilas, jolla ei ole ollut tilaa linja- on aiheuttanut suurta katkeruutta ja tyy-
28860: autossa, on noussut auton katolle ehtiäk- tymättömyyttä asianomaisten keskuudessa.
28861: seen määräaikana joukko-osastoonsa, me- Tosin on valtiovallan taholta koetettu
28862: nettää sitten henkensä alikäytäväonnetto- tätä epäkohtaa poistaa sillä, että puolus-
28863: muudessa. Ei myöskään voida vastuuta tusministeriö on tapaturmatoimiston lau-
28864: siirtää kokonaan asianomaisen harteille, sunnon perusteella myöntänyt n.s. ylimää-
28865: 630 X,23. - Sotalesket ja kaatuneiden omaiset.
28866:
28867: ra1s1a eläkkeitä, mutta niitä on jaettu neuvoston asettamaa ko1mihenkistä eläke-
28868: varsin niukasti. Sitä paitsi asioiden käsit- toimikuntaa täydennettäisiin sotaleskien ja
28869: tely puolustusministeriössä on hyvin hi- kaatuneiden omaisten huoltojärjestöjen
28870: dasta. Eläkeasioita käsitellään vain kaksi asiantuntijaedustajilla, niin että riittä-
28871: kertaa vuodessa, jolloin asianomaiset jou- vässä määrin voitaisiin ottaa huomioon
28872: tuvat kauan odottamaan päätöstä ja taval- kussakin tapauksessa eläkkeen myöntämi-
28873: lisesti turhaan. Ylimääräisen eläkkeen ha- seen vaikuttavat huomionarvoiset erikois-
28874: keminen edellyttää lisäksi uutta anomusta, tekijät, ettei nykyinen ilmeinen epäoikeu-
28875: mikä myöskin tuottaa asianomaisille yli- denmukaisuus pääsisi jatkumaan.
28876: määräistä vaivaa ja hankaluutta. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
28877: Kun mielestämme sotaleskien eläkkeiden nioi1ltaen eduskunnan hyväksytttäväksi toi-
28878: järjestelyssä silloinkin, kun ne koskevat vomuksen,
28879: edellämainitunlaisia rajatapauksia, olisi
28880: noudatettava mahdollisimman suurta hu- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
28881: manisuutta ja joustavuutta, olisi välttä- tarvittaviin toimenpiteisiin, että n.s.
28882: mättä saatava ylimääräisiä eläkkeitä varten ylimääräistä eläkettä nauttivien so-
28883: käytettäväksi runsaammin varoja kuin mitä taleskien ja kaatuneiden omaisten
28884: tähän saakka on ollut laita. Se edellyt- piiriä voitaisiin nykyisestään huo-
28885: täisi myöskin että valtion tapaturmatoi- mattavasti laajentaa ja että siinä
28886: miston ja puolustusministeriön hylkäämät mielessä tähän mennessä hyljätyt
28887: eläkeanomukset otettaisiin uudelleen käsi- eläkeanomukset otettaisiin uudel-
28888: teltäviksi. Välttämätöntä olisi myöskin, leen nopeasti käsiteltäviksi.
28889: että puolustusministeriössä olevaa Valtio-
28890: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
28891:
28892: Lauri Järvi. Erkki Koivisto.
28893: Arvi Ahmavaara. Johannes Wirtanen.
28894: Erkki Leikola. Jussi Lappi-Seppälä.
28895: Yrjö 1. Antila. Felix Seppälä.
28896: Mikko Järvinen.
28897: 631
28898:
28899: X,24. - Toiv. al. N :o 285.
28900:
28901:
28902:
28903:
28904: M. Järvinen y. m.: Sotaleskien työhuollosta annetun lain
28905: 1voimassaoloa}an pitentämisestä.
28906:
28907:
28908: E d u s k u n n a 11 e.
28909:
28910: Sotaleskien työhuoliosta 30/4 1943 anne- l!oppua. Nyt jo on voitu todeta, että tämä-
28911: tun lain voimassaoloaillroa päätti eduskunta kin tehtävä on jäänyt varsin monessa kun-
28912: 21/11 1945 hallituksen esityksen mukaisesti nassa tekemättä.
28913: pidentää vuoden 1946 loppuun asti. Lain Sotalaskien työhuollosta annetun lain voi-
28914: voimassa oloajan päättymisen jälkeen on massaoloaikaa olisi jatkettava senkin täh-
28915: esiintynyt lukuisa määrä tapauksia, jotka den, että vielä on paljon kuolleeksi julista-
28916: osoittavat, että lain voimassaolo taikka aina- mattomia, joiden leskillä ei ole ollut oi-
28917: kin sen päättymisaika on ollut osalle asian- keutta saada työhuoltoa ja jotka nyt jäävät
28918: omaisia tuntematon. Näin on asianlaita siitä kokonaan osattomiksi, ellei lain voi-
28919: varsinkin syrjäseuduilla asuviin sotaleskiin massaoloaikaa pitennetä. On todettu olevan
28920: nähden, joilla ei ole varoja tilata päivä- melkoinen määrä myöskin sellaisia sotales-
28921: lehtiä, puhumattakaan radion hankkimi- kiä, jotka ovat jo saaneet työhu,oltoa, mutta
28922: sesta, jonka avulla olisi mahdollisuutta py- jotka tarvitsisivat lisähuoltoa, jota he eivät
28923: syä ajan tasolla. Monet lesket eivät ole voi- nyt voi saada, kun eivät ole ymmärtäneet
28924: neet pienten tai monien lastensa sijoittamis- tehdä siitä eri anomusta, koska ovat olleet
28925: vaikeuksien vuoksi tehdä aikaisemmin työ- siinä käsityksessä, että heidän aikaisemmin
28926: huoltoanomusta. He eivät ole käsittäneet t~kemänsä työhuoltoesitys on edelleen v~i
28927: myöskään sitä, että anomus voidaan hyväk- massa.
28928: syä myöhemmin esteitten poistuttua, täy- Kun yhteiskunnankin edun mukaista on
28929: täntöön pantavaksi, kunhan työhuoltoano- toimia niin, että mahdollisimman monella
28930: mus vain on tehty ennen lain voimassaolo- sotaleskellä olisi malhdollisuus huolehtia itse
28931: ajan päättymistä. toimeentulostaan ja kun tätä pyrkimystä
28932: Anomusten myöhästymiseen on vaikutta- voidaan suhteellisen vähin kustannuksin
28933: nut myöskin se, että kuntien työhuoltovi- edistää työhuoltolain edellyttämällä tavalla,
28934: ranomaiset eivät aina ole olleet selvillä heille niin tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan
28935: kuuluvista tehtävistä, joten tästä on johtu- päätettäväksi toivomuksen,
28936: nut, että työhuoltoesitykset ovat jääneet te-
28937: kemättä. Sosiaaliministeriön toimesta on että hallitus antaisi kiireellisesti
28938: kuntien viranomaisille annettu ohjeita tie- Eduskunnalle esityksen sotaleskien
28939: doittaa sotaleskille, että heillä un mahdolli- työhuoltolain voimassaoloajan piten-
28940: suus saada ammattikoulutusta myöhemmin- tämisestä ainakin vuoden 1948 lop-
28941: kin, jos anomukset tehdään ennen v. 1946 puun.
28942: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28943: Mikko Järvinen. Rolf B. Berner. Tyyne Tuominen.
28944: Juho Hukari. Hertta Kuusinen. Helena Virkki.
28945: Toivo Lång. Aino Lehtokoski. Antti A. Koukkari.
28946: Sulo Muuri. Vilho Lehtonen. Jussi Raatikainen.
28947: Lauri Järvi. Kalle Kauppi. Mauri Ryömä.
28948: Jussi Lappi-Seppälä. H. A. Kannisto. Kaisu-Mirjami Rydberg.
28949: Johannes Wirtanen. Lassi Hiekkala. Penna. Tervo.
28950: Sulo Heiniö. Kaisa Hiilelä. Edvard Pesonen.
28951: Juho Niukkanen. Aino Ma.lkamäki.
28952: 632
28953:
28954: X,25. - Toiv. al. N:o 286.
28955:
28956:
28957:
28958:
28959: Ikonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi monilapsisten
28960: perheiden äitien lornista.
28961:
28962:
28963: E d u s k u n n a 11 e.
28964:
28965: V a:ltiovaLlan taholta on viimmsma vuo- ny:btäneet ja kasvattaneet maail~e tavallista
28966: sina tunnustettu äitien ja perheen merki- suuremman lapsilauman, esim. enemmän
28967: tys yhteiskunrnassa. Tätä todistavat äitiys- kuin 6 iasta, olisivat oi~eutettuun määrät-
28968: avustuslain sääitäminen, jonka toteuttami- tyyn !lomanviettoon vMtion kustannuksella.
28969: seen >On kuluvan vuoden talousarviooo Miten asia olisi käytännössä järjestettävä,
28970: otettu HO miljoonan markan suuruinen se tulisi hallituksen harkita. Mutta yhtenä
28971: arviomääräraha, ja perheiisien suorittami- vaatimuksena on pidettävä, että suur·per-
28972: nren. suurperheisille, johon on varattu 450 heisten perheenäitien [oma-asia saatetaan
28973: miljoonrun markWl arviomääräraha. samantapaiselle laikisääteiseHe · pohjaJJle,
28974: Niin •huomattavia :kuin edeHä mainitut jolla äitiysavustuksen ja perheiisien mak-
28975: määrärahat jo ovatkin, .tulee mistä käyte- saminen jo on.
28976: tyksi vain mul'to-oo·a väEt:tömästi peJ'Iheen Edellä esitettyyn ja ed. Luostarisen
28977: äitien itsensä hyvwksi. Suurin osa menee y. m. näillä valtiopäivinä jättämään ·toivo-
28978: perheelle, siis sille, jolle myös perheen musaloitteeseen, joka koskee äideille järjes-
28979: äitien elämäntyökin usein kokonaisuudes- tettäviä maksuttornia 1lomanviettopaikikoja,
28980: saan kuuluu. viitaten kunnioittaen ehdotamme,
28981: Yhteiskunnan velvollisuus olisi kuitenkin
28982: antaa henkilökohtainen rtunnustus ainakin että hallitus kiireeUisesti valmis-
28983: suurperheisten kotien äideille. Asia on sen tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle ~
28984: arvoinen, ettei se voi jäädä enää yksityisen tyksen sellaisen lain säätämisestä,
28985: hyväntekeväisyyden varaan. Aluksi olisi jolla järjestettäisiin vapaat lmnat
28986: iähdetbävä siitä, että äidit, jotka ovat syn- lapsirikkaiden perheiden äideille.
28987: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
28988:
28989: Toivo Ikonen. Markus Niskala.
28990: Johannes Virolainen. Kusti Eskola.
28991: Yrjö Hautala. Anselm Alestalo.
28992: 633
28993:
28994: X,2a. - Toiv. al. N :o 287.
28995:
28996:
28997:
28998:
28999: Karppinen y. m.: Toimenpiteistä lastenseimien ja lasten
29000: päiväkotien opettajattarie,n ja hoitajattarien koulutus-
29001: ohjelman laatimiseksi.
29002:
29003:
29004: E d u s k u n n a ll e.
29005:
29006: Suuresti lisääntynyt naisten osallistumi- mwkaiseen lastenhoitoon perustuvan, hen
29007: nen maamme talous- ja yhteiskuntaelämän geltään vapaamielisen opetusohjelman, jota
29008: eri aloille p.alkoittaa lålhimmässä tulevaisuu- sovellettaisiin ik:aikissa, lastenseimien ja las-
29009: dessa perustamaan huomattavan määrän ten päiväkotien opettajattaria ja hoitajatta-
29010: lastenseimiä ja päiväkoteja. Mainittujen ri:a kou:luttavissa lai·roksissa.
29011: laitosten opettajattarien ja hoitajattarien Jos toimivissa hoitajatar- ja opettajatar-
29012: tarve silloin suuresti kasvaa. On ilmeistä, ikoulutusta antlavissa '1aitoks:issa ei ole mah-
29013: ett•ä heidän nyikyinen ikoulutusmenette1ynsä dollista valmistaa riittävää määrää toimi-
29014: ei silloin ole ·enää rii1tt.ävän rt:arkoituksen- henkiJöiJtä, olisi sosiaailimin.isteriön ryhdyrt; ..
29015: mukainen. .tävä toimenpiteisiin koulutuspaikkojen Ji-
29016: Maassamme on nykyisin ainoastaan päi- säämiseksi.
29017: vähoitoJoita ylläpitävien järjestöjen laitok- Edellä olevan perusteella ehdotannne
29018: sissaan antamaa kurssi- ja käytännöllistä eduskunnan hyväksyt1:JäV'äksi toivomuksen,
29019: tehtäviin valrrnennusta. Niissä ei nouda-
29020: teta mitään yhtenäistä opetusohjelrrnaa. että hallitus 1·yhtyisi toimenp~tei
29021: Mielestämme olisi välttämätöntä, että so- siin lastenseimien ja lasten päivälw-
29022: siaaliministeriö, jonka ylivalvonnan alai- tien opettajattarien ja hoitajattarien
29023: seksi kaiikki lastenseimet ja päivakodit luon- ryhtenäisen koulutusohjelman laati-
29024: nollisesti ikuuluisivat, laatisi tähänastisessa miseksi ja tarpeen vaatiessa koUlu-
29025: koUJlutuksessa saatuihin kokemuksii.rn, tie- tuspaikkojen lisäämiseksi.
29026: teelliseen kasvatusoppiin ja lää:ketieteen
29027: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
29028:
29029: Elsa Karppinen. Miina Sillanpää.
29030: Tyyne Tuominen. Anna Nevalainen.
29031: Antto Prunnila. Olga L. Terho.
29032: Kaisu-Mirjami Rydberg. Hertta Kuusinen.
29033: Juho Hukari. Hugo Manninen.
29034: Ellii Nurminen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
29035: Martta Salmela-Järvinen. Alpo Lumme.
29036:
29037:
29038:
29039:
29040: 80
29041: 634
29042:
29043: X,27. - Toiv. al. N:o 288.
29044:
29045:
29046:
29047:
29048: Salmela-Järvinen y. m.: Toimenpiteistä äidinpalkan suo-
29049: rittamisen si'.sälltyttämisestä perhelisälakiin.
29050:
29051:
29052: E d u s k u n n a ll e.
29053:
29054: Yleisessä käsity~ksessä on vähitellen va- kuin kansantaloudellisestikaan ei ole ,tuot-
29055: kiintunut ajatus, ettei huolenpito lapsista tavaa" työtä. Tavallisessa pu:hekielessålkin
29056: !kuulu yksinomaan yksityisille 'kansalaisille, käytetään !kodin ulkopuolella ansiotyössä
29057: lasten vanhemmille, vaan että yhteiskun- käyvästä naisesta nimitystä ,itseäänelät-
29058: nanikin 'On suotava heille tukensa heidän tävä" ja tämä nimitys 'On tullut käytäntöön
29059: 'kasvattaessaan tulevaa sukupolvea. Tässä virallisessakin ildelen!käytössä. Vasta sitten,
29060: mielessä on säädetty m. m. äitiysavustuslaki, kun joudutaan kodin ulkopuolella suoritta~
29061: joka myöntää synnyttäjälle pienen, tällä maan töitä, jotka kodissa kuuluvat perheen-
29062: kertaa 2,00{) markan suuruisen, kertakaik- äidin tehtäviin, valmistamaan vaatteita,
29063: kisen avustUJksen ja perhelisälaki, jonka ruokaa y. m. todetaan, että myöskin per-
29064: mukaan suuret perheet neljännestä lapsesta heenäidin työ sekä kansantaloudellisesti
29065: alkaen ja yksinään perhettään elättävät että tuotanno:Jilisesti on yhtä arvokasta kuin
29066: äidit kolmannesta lapsesta alkaen saavat muiden 'kansalaisten työ. Sama voidaan to-
29067: vuosittain pienen avustuksen lasta kohden. deta myöskin lasten hoidon ja kasvatuksen
29068: Nämä avustUikset ovat kuitenkin sellaise- suhteen. Kun sitä j'Oudutaan suorittamaan
29069: naan aivan riittämättömät, eivätkä ne edes esim. yhteiskunnan ylläpitämissä hoito- ja
29070: osaiksikaan vastaa sitä rasitusta, minkä lm~ huoltolaitoksissa, huomataan, että joudu-
29071: ten hoitaminen ja kasvattaminen vanhem- taan mwksamaan huomattavia kustannuksia
29072: mille aiheuttaa. Kun esim. äiti käy ansio- jokaista lasta kohti, ja kai!kille laitoksen
29073: työssä ja hänelle tulee suoranaista taloudel- ihoitajille ja työntekijöille on tietenkin mak-
29074: lista vahinkoa raskauden ja synnytyksen settava palkkaa. Perheenäidillä sensijaan
29075: a;jaNa menetetyn työajan ·vuoksi, niin ei hän ei ole minkäänlaista palkkaa, ei myöskään
29076: tästä saa minkäänlaista 'korvausta. Ei ole rajoitettua työaikaa, kesälomaa tai muita
29077: vieläkään saatu aikaan lakia, joka takaisi määrättyjä työehtoja.
29078: synnyttäjälle paikallisen loman ennen syn- Ei voida pitää oikeana periaatetta, että
29079: nytystä ja sen jälkeen, vaikka komitean kansalaiset saavat suorittaa ilrorvauksetta
29080: mietintö siinä onkin jo valmistunut. Tosin työtä, josta 'köko yhteiskunta hyötyy ja joka
29081: jäisivät sittenkin, kun tämä laki saadaan vieläpä on, koko yhteiskunnan olemassa-
29082: aikaan, kaik>ki ne perheenäidit, jotka eivät olon ja jatkuvaisuuden edellytyksenä. Pi-
29083: !käy ansiotyössä, samoinkuin maaseudun ~etäänhän kohtuuttomana, että esim. ase-
29084: pienomistajat ja vapaiden 3!mmattien har- velvolliset saavat sUJOrittaa palvelu.:ksensa
29085: joittajat, joista monet elävät yhtä vaikeissa, ilman palkkaa, vaikka se vaatiikin vain vuo-
29086: vieläpä vaikeimmissaJkin oloissa kuin teolli- den heidän elämästään. Kansakunnan äidit
29087: suuden ja kaupan työntekijät, Jro'konaan saavat työskennellä vuosikymmenet ilman
29088: vaille tätäkin pientä korvausta. minkäänlaista palkkaa, lukuunottamatta
29089: Yleensä onkin tähän asti pidetty per- tuota pientä äitiysavustusta. Varwkkaissa
29090: heenäitiä, joka työskentelee yksinomaan ikodeissa voidaan perheenisän tulosta luovut-
29091: omassa talondessaan ja 'huolehtii vain per- taa joku määrätty osa äidin ,neularar
29092: heensä ja lastensa hyvinvoinnista, ,kulutta- hoiksi", mutta vähävaraisissa perheissä ei
29093: jana", jonka työ enempää perhetaloudessa äidillä ole tilaisuutta saada itseään varten
29094: X,27. - Sailmela-Järvinen y. m . 635
29095:
29096: .enempää elämän mukavuutta kuin hoitoa kia sellaisia epätasaisuuksia, joina nyt vaJi-
29097: ja apuaikaan sairauden sattuessa. Mitä suu- tetaan ilmenevän m. m. siinä, että valtion
29098: rempi ja monilapsisempi perhe on, ja mitä huolenpito äideistä ja lapsista kohdistuu
29099: suurempi siis perheenäidin työtaakka, sen ensisijassa kaupunkeihin ja taajaväkisiin
29100: pienemmä;ksi jää hänen oma henkilökohtai- yhdyskuntiin, kun esim. näissä pidetään
29101: nen osuutensa perheen tulosta. Tätä asiaa yllä lastentarhoja, seimiä y. m., joista var-
29102: ei voida korjata aivan kokonaan sillä;kään, sinainen maaseutu jää osattomaksi. Onhan
29103: että pe11heenisän tulot saataisiin parane- tunnettua, että monilapsisia pe11heitä on eni-
29104: maan, sillä palkka maksetaan työnsuorituk- ten juuri maaseudulla kaikkein syrjäisim-
29105: sen eikä perheen suuruuden mukaan ja se missä ja köyhimmissä kunnissa. Äitipalkka
29106: palkka, :mikä riittää hyvin viisihenkiselle auttaisi äitiä säästymään liikarasitukselta ja
29107: perheelle, saa,t.taa oMa ai·van lii,an pieni kym- kaksinkertaiselta työtaakalta, kun hän sen
29108: menhenkiselle. Jos taas palkkaa ryhdyttäi- varassa voisi ehkä hankkia itselleen apua
29109: siin maksamaan perheen suuruuden mu- tai uskaltautuisi jäämään pois kodin ulko-
29110: kaan, saattaisivat suuriperheiset hyvin hel- puolisesta ansiotyöstä ja omistautua kodille
29111: posti jäädä ilman työtä varsinkin työttö- ja lapsille. Varmaankin monet kiusaantu-
29112: myyskausina. neet ja suuren työtaakan näännyttämät
29113: Perhelisälain suomat avustukset jonkun- äidit tuntisivat oman arVQn tuntonsa kohoa-
29114: verran tasoittavat tätä epäsuhdetta, mutta van, käsitellessään täten ,omia ansaitse-
29115: rahanarvon alentuessa ovat nekin menettä- miaan" rahoja. Äidin työn arvosta ja mer-
29116: neet arvDaan. Eikä perhelisä tee oikeutta kityksestä puhutaan paljon kauniita sanoja,
29117: äidille, ei se ole lhänen henkilökohtainen tällainen aineellinen tunnustus tehostaisi
29118: palkkansa tai palkkionsa. Perhelisän lisäksi näitä sanoja sangen tuntuvalla tavalla.
29119: pitäisi yJ:tteiskunnan taholta suorittaa moni- Vaikka kansallamme on ollut ja edelleenkin
29120: lapsisten perheiden samoinkuin yksinään on monenlaisia rasituksia ja menoja ja val-
29121: perhettään elättäville äideille yhteiskunnan tiotaloutemme on ankaran taloudellisen pai-
29122: taholta erikoista äitipalkkaa, tunnustuksena neen alainen, olisi äitipalkkaan käytetty
29123: heidän tä11keästä ja suuriarvoisesta työs- menoerä yksi niitä, joka tuottaisi runsaan
29124: tään yhteislmnna._<:Sa. Ruotsissa on perheen- koron äitien ja lasten parantuneen tervey-
29125: äitien ammattiliiton taholta tehty valtiopäi- den ja hyvinvoinnin muodossa. Senvudksi
29126: ville esitys tällaisen palkan mruksamisesta. ehdotaanmekin kunnioittaen eduskunnan
29127: Siinä ehdotetaan, että valtio maksaisi jokai- päätettäväksi toiVJomuksen,
29128: selle äidille 1,000 kr. vuodessa ja jokaiselle
29129: lapselle 500 kr. Tarkoituksena lienee, että että hallitus kiireellisesti antaisi
29130: tämä palkka olisi maksettava jokaiselle esityksen sellaisiksi muutoksiksi pet·-
29131: äidille ja jo ensimmäisestä lapsesta alkaen. helisälakiin, että siihen sisältyisi
29132: Periaate, että äidihle olisi maksettava myöskin äitipalkan suorittaminen
29133: palkkaa. ei, uutuudestaan huolimatta, suin- mont'lapsisten perheiden ja yksinään
29134: !koon ole väärä. Sen käytäntöön ottamisella perhettään huoltaville äideille.
29135: voitaisiin erinomaisesti tasoittaa esim. kaik-
29136: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
29137:
29138: Martta Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki.
29139: Elli Nurminen. Miina Sillanpää.
29140: 636
29141:
29142: X,2s. - Toiv. a.l. N:o 289.
29143:
29144:
29145:
29146: E. Nurminen y. m.: Toimenpite'i$tä vajaamielisten lasten
29147: hoitolaitoksen aikaa.nsaamiseksi.
29148:
29149: E d u s k u n n a 11 e.
29150: Sodan seurauksena on maassamme vajaa- mutta sitä eivät voi tehdä maalaiskunnat,
29151: rrnielisten ja erikoisesti syvemmin vajaa- pienet kaupungit tai kauppa;lat tailclm taa-
29152: mie~listen lasten hoitomahdollisuuksissa ta- javiikiset y.hdyskunnat, joilla kuitenkin
29153: pahtunut huomattavaa taanturrnista lä- ka:itki.Ha on tämänkaltaisia huoHettavia.
29154: hinnä siitä syystä, että Sortavalassa sijain~ Ne yksityiset laitokset, joita tällä ala:Ha
29155: nut Suomen kirkon sisälähetysseuran yl- on toiminnassa, ovat kunnioitcttavalla ta-
29156: •läpitäanä Vajaamielisten hoitola:ittos jäi ;luo- valla uhranneet vaivannäköään ja varojaan
29157: v:utetuHe alueelle. Monet taloudelliset !Iläiden vaikeasti :hoidettavien ,lasten huol-
29158: y. m. syyt ovat myös• vaikuttaneet siihen, tamiseen, mutta ,t,ämän asian hoitamista ei
29159: että perheet, joilla aikaisemmin oli rtila.i- jatilruvasti voida jättää yksityisten fu.eriki-
29160: suus hoi1::aa kotonaan ibälllaiset •Lapset, ovat [öiden tai yhdistysten varaan, sillä yksityi-
29161: nyt oUeet pakoitettuja turvautumaan eri- nen ~hdistys voi y.htäkkiä 1opettaa toimin-
29162: laisten laitosten apuun. 'tansa ja silloin valtion, ehkä sille huonoim-
29163: Varsinkin on huomattava, että vähäva- min sopivana ajan kohtana, on otettava
29164: raiset vanhemmat ovat joutuneet suuriin asia hoitoonsa.
29165: vaikeuksiin siksi, että .eivät voi !hoitaa itse Edelleen on huomattava, että valtio pa-
29166: näitä ·lapsiaan, mutta eivät myöskään ole remmin kuin kunnat tai yksityiset voi jär-
29167: voineet saa,da muuta sijoituspaikkaa näiUe. jestää eri asteisten vajaamielisten las·ten
29168: Osoituilffiena, minkälainen on 1tilanne 1täl~ä hoi·don tarkoituksenmukaisimmaUa tava1la.
29169: a:lalla, voidaan mainita, että [{äyteUävissä Valtioneuvoston heinä:kuun 8 cp: nä 1943
29170: oleva hoitopaikkojen luku on n. 700, mutta asettaman, fil. maisteri Niilo Mäen puheen-
29171: tarpeen on .laskettu olevan n. 2.,500 hoito- johdol[a toimineen n. k vajaakykyisten ilas-
29172: paikkaa. Toimivista •Laitoksista on esillll. ten huoltokomitean mietinnössä, joka on
29173: Diakonissalaitoksen taholta ilmoitettu, että jätetty valtioneuvostoHe syyskuun 30 p: nä
29174: he omiin 'laitoksiinsa voivat ottaa vas.taan 1946, on komitea ehdottanut yksityiskoh-
29175: sellaisen uuden vajaamielishoidokin, josta taisesti miten eri asteisten vajaamielisten
29176: tänä vuonna tehdään ilmoitus, ehkä neljän lasten :hoito valtion toimesta olisi järjes-
29177: vuoden kuluttua, si1lä jo ennestään on tettävä joten siihen ja edeUäsanottuun pe-
29178: hoitopaikkaa odottavi•a niin paljon, että rustuen aHelkirjoittaneet kunnioittaen eh-
29179: uudet joutuvat vuoroon vasta, kuten sa- dottavat eduskunnan p:äåtettäväksi rt:.oivo-
29180: nottu, neljän vuoden !kuluttua. mwksen,
29181: Eräåt suuret kunnat, esim. Helsingin
29182: kaupunki, voivat, tosin rajoitetussa mie- että hallitus ensi ;tilassa ryhtyisi
29183: lessä nekin, itse perustaa ja ylläpitää 1ai- toimenpiteisiin Vajaamielisten las.ten
29184: toksia, joissa syv·emminkin vajaamie'lisille hoitolaitoksen aikaansaamisekRi.
29185: [a psille varattaisiin, hoitomahdollisuus,
29186: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1947.
29187:
29188: Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä. K. Andersson.
29189: Aino Lehtokoski. A. K. Paasivuori. Alpo Lumme.
29190: Aino Malkamäki. Miina Sillanpää. Edvard Pesonen.
29191: 0. Muikku. Penna Tervo. Walter Kuusela.
29192: Aino Luo.starinen. Martta Salmela-Järvinen. Urho Kulovaara.
29193: Helena Virkki. Samuli Tervo.
29194: 637
29195: X,29. - Toiv. al. N :o 290.
29196:
29197:
29198: Kuusela y. m.: Määrärahasta Lomaliitto r. y :lle pienvilje-
29199: lijäin emäntien lomanviettopaikkojen järjestämiseksi.
29200:
29201: E d u s k u n n a 11 e.
29202: Sosiaaliseen huoltoon on maassamme desta toiseen ilman minkäänlaista lepoa ja
29203: kiinnitetty viime vuosina hyvin paljon huo- virkistystä, puhumattakaan senlaatuisesta
29204: miota. Yksi tärkeä sosiaalisen huollon ala vaihtelusta, jota loman vietto vieraalla
29205: on riittävien !kesälomien järjestäminen työn- paikkakunnalla tarjoaisi ja johon nykyisin
29206: tekijöille. Kesälomien tarkoituksena on voimassa oleva vuosilomalaki antaa sen
29207: varata työntekijöille vapaata aikaa voidak- nauttijalle mahdollisuuden, saadessaan täy-
29208: seen saada virkistystä ja koota voimia te- den työpalkan loma-ajaltaan. Yhteiskun-
29209: hokkaaseen työskentelyyn. Viime mainit- nan velvollisuus olisi varata mahdollisuus
29210: tua seikkaa silmällä pitäen hyväksyttiin pienviljelijäperheiden emännille muutaman
29211: viime vuoden aikana työntekijöille entistä kerran raskaitten työvuosiensa varrella
29212: parempi vuosilomalaki. Vuosilomalain alai- viettää työstä ja huolista vapaan loma-ajan
29213: sia ovat kaikki määrätyn ajan vieraan työn vieraalla paikkakunnalla. Varaamalla tä-
29214: antajan palveluksessa olleet henkilöt. On hän tarkoitukseen sopiva määräraha voi-
29215: kuitenkin eräs valtava ryhmä henkilöitä, daan asia järjestää.
29216: jotka ovat .taloudellisen •asemansa ja työ- Maassamme on toiminnassa Lomaliitto
29217: suhteensa perusteella täysin rinnastetta- r.y. omistaen useita tarkoitustaan vastaa-
29218: vissa palkkatyöläisiin, mutta eivät tästä via lomanviettopaikkoja. Vuosilomalain
29219: huolimatta pääse osallisiksi vuosilomalakiin alaiset työntekijät saavat yleensä lomansa
29220: verrattavista etuisuuksista. Nämä ovat kesäkuukausien aikana ja silloin loman-
29221: pienviljelijäperheiden emännät. Tuskin viettopaikat ovat kansoitetut. Sitä vastoin
29222: mikään työntekijäryhmä meidän maas- pienviljelystiloilla on kesäisin kiireeliisin
29223: samme suorittaa pitempiä työpäiviä kuin työaika, joten loman viettoon ei ole aikaa.
29224: viimeksi mairritut. Heidän työskentelynsä Mutta talvella olisi pienviljelijäin emän-
29225: alkaa jo aamulla kello 5 ja päättyy illalla nillä parempi mahdollisuus vapautua töis-
29226: aikaisintaan kello 20. Sunnuntai- ja juhla- tään ja Lomaliitto voisi järjestää heille
29227: päivät eivät muodosta minkäänlaista poik- sopivan lomanviettopaikan.
29228: keusta jokapäiväiseen työjärjestykseen. · Ede~hläolev3ia1Il viitaten ehdotamme edus-
29229: Kaiken lisäksi pienviljelijäperheet ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29230: yleisesti lapsirikkaita, joten yölepokin usein
29231: lasten huoltamisen takia häiriintyy. Varo- että hallitus ottaisi vuoden 1948
29232: vaisesti laskien maassamme on vähintäin tulo- ja menoarvioesitykseen 5,000,000
29233: 100,000 sellaista pienviljelijäperhettä, jotka markan määrärahan Lomaliitto r.
29234: eivät taloudellisista syistä kykene palkkaa- y:lle käytettäväksi pienviljelijäin
29235: maan naispalvelijaa, vaikka sen välttä- emäntien lomanviettopaikkojen jär-
29236: mättä tarvitsisivat. Näin ollen pienvilje- jestämiseksi.
29237: lijäin emännät joutuvat raatamaan vuo-
29238: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
29239: Walter Kuusela. Kalle Jokinen. Antto Prunnila.
29240: Jere Juutilainen. Varma Turunen. Miina Sillanpää.
29241: Arvo Riihimäki. Uuno Raatikainen. Aino Malkamäki.
29242: Esa Hietanen. Heikki Simonen. Konsta Talvio.
29243: Aleksi Rinne. Yrjö A. Manninen. Olga L. Terho.
29244: S. Salo. P. A. Karjalainen. Aaro Uusitalo.
29245: ·Samuli Simula. Martta Salmela-Järvinen. A. K. Paasivuori.
29246: Eino Raunio. Edvard Pesonen. Kauko Andersson.
29247: Aino Lehtokoski. E. Pusa. Yrjö Kilpeläinen.
29248: Juho Karvonen. Lauri Murtomaa. Elli Nurminen.
29249: Vilho Lehtonen.
29250: 638
29251:
29252: X,ao. - Toiv. al. N :o 291.
29253:
29254:
29255:
29256:
29257: Luostarinen y. m.: Määrä1·ahasta monilapsisten äitien lo-
29258: rnMvieton järjestämiseksi.
29259:
29260:
29261: E duskunnaUe.
29262:
29263: Samalla kun täliHä paH:\!krutyöntekijöille heidän työkykynsä ' vähenee. Se on siis
29264: lakisääteisiä vuooilomia pidennetään ja kansantaloudeHinen kysymys ja siltä kan-
29265: lomapäiviä lisätään, puhutaan kauniisti mllta on arvootettava niitä yhteiskunna:Lli-
29266: maamme suurimman työntekijäryhmän sia toimenpiteitä, jot'ka tarkoittavat per-
29267: puolesta valittaen heidän työpäiväinsä pi- heenäidin työn !helpottamista tai hänelle
29268: ;tuutta ja ~lomien olemattomuutta. Se on virkistävän loman järjestämistä.
29269: maamme monisatatuhantinen perheenemän- Vapaiden kansalai:s·järjestöjen taholta
29270: tien joukko ja varsinkin :heistä niiden onkin tähiiln kysymykseen kiinnitetty jos-
29271: suurperheisten kotien äidit, joiden päivit- sain määrim: huomiota. On syntynyt
29272: täinen työtaa:kka on ainakin rinnastetta- useampien, jårjestöjen yhtymä Lomaliitto
29273: vissa varsinaisiin palkkatyöläisiin, vaikka- niminen järjestö, jota valtioikin on jossain
29274: kin ovat jääneet näiden toimenpiteiden määrin tukenut avustmksin. Näin ovat
29275: u1kopmYlelle. On yleisesti tunnettua ja muutamat tuhannet perheenäidit vuosit-
29276: tunnus·tettua lomanvieton suuri merkitys tain päässeet kahden viikon lomalile, on Ka-
29277: aina uusiintuvaa päivittäistä työtaakkaa .levailai:siHa naisilla ~omakoteja, joita va-
29278: kantavalle ihmiseLle. paaehtoisin avustuksin pidetään yllä.
29279: Esim. on yleisesti tunnettua, kuinka Nyt, jolloin uusien lomakotien rakenta-
29280: pienviljelijän emäntä, joka huole'htii ei minen tuottaa taloudellisia vaikeuksia
29281: ainoastaan perheensä - suuren ·lapsilau- suuren jälleenrakennuskauden kuumimmili-
29282: mansa - vaalimisesta ja kasvattamisesta, !laan oLlessa, olisi suotavaa, että koulut,
29283: on myös useasti monipäisen ja monilaatui- joiUa on vain osavuotinen työaika, ottaisi-
29284: sen karjansa ainoa kaitsija. Ihminen kyt- vat suojiinsa lomatoiminta;a,. joissa opetta-
29285: kettynä näin moninaisiin töihin, joiden ai- jakuntakin mahdollisesti voisi avustaa •lo-
29286: kanaan suorittaminen on ~hdoton väJlttä- man tarkoituksenmukaista käyttöä.
29287: mättömyys, .tarvitsee joskus virkistävää lo- Äidit, jotka ovat synnyttåneet, vaalineet
29288: maa. Me}ko olemattomiksi jäävät suuri- ja kasvattaneet maallemme 7 tai si:tä suu-
29289: perheisten äitien pyhätkin, sillä sanan:las- remman ~apsilauman, ovat tehneet niin pal-
29290: kukin sanoo: ,ei ole paimenen pyhistä eikä jon uhrautuvaa työtä yhteiskunnan !hy-
29291: vaimon :lapsellisen". väksi, että ansaitsevat kerran eläessään
29292: Yhteiskunnalle ei voi ol1a samaruteikevää saada yhden lomakuukauden. Tosin heidän
29293: millaisissa oloissa perheenäidit, jotka vaa- irroittamisensa kodin piiristä .tuottaa mo-
29294: livat maamme !kal1leinta vi~jaa - tulevaa nia käytännönisiä vai:!keuksia, mutta tässä ·
29295: sukupolvea - elävät. Ei jaksa väsynyt, voimme varmaan luottaa naapuriapuun,
29296: ylirasittunut äiti kasvattaa suur.ta Japsi- jonka organisoiminen tapa!htuu vapaiden
29297: laumaansa, niinkuin hänen tulisi rauhaiE- ikansanJaisjärjestöjen tahl()lta, k'llllnes lkoti-
29298: sesti ja hillitysti, vaan saattaa kodin ilma- sisartoiminta saadaan yleisemmäksi. Val-
29299: piiri muuttua ärtyisäksi ja pingottuneeksi, tiolta puolestaan odotetaan v·ain ilmaista
29300: joHa voi o1la monia vahingoittavia seurauk- lomanviettopaikkaa ja vapaita matkoja.
29301: sia. Onhan kansantaloudeHinen tappio, Koska tällaisesta iomasta asaHiseksi tule-
29302: jos perheenäidit uupuvat ennenaikaansa ja vien ~ukumäärä ei ole tiedossarnme, niin
29303: X,so. - Luostarinen y. m. 639
29304:
29305: ehdotamme a:lkuunpanemiseksi 10 mHjoo- että hallitus ottaisi vuoden 1948
29306: nan markan määrärahaa, mikä summa tulo- ja menoarvioesitykseensä
29307: myöhemmin supistuisi murto-osaan tästä, 10,000,000 markan määrärahan, jolla
29308: sillä se käsit.tåisi edelleen vain uudet 7 'lap- vähintään 7-lapsisten perheiden äi-
29309: sen äidit. deille järjestettäisiin maksuton lo-
29310: Kaikkeen edellä esi,tettyyn viitaten kun- manviettopaikka vapaine matkoi-
29311: nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväksyt- neen.
29312: täväksi toivomuksen,
29313: Helsingissä he>lmikuun 13 päivänä 1947.
29314:
29315: Aino Luostarinen. J. Koivisto.
29316: Jussi Annala. Toivo H. Kinnunen.
29317: Elias Tukia.. Kusti Eskola.
29318: Aapo Inkinen. Johannes Virolainen.
29319: Erkki Paavolainen. Anselm. Alestalo.
29320: Juho Paksujalka. A. Brander.
29321: J. E. Pilppula. Yrjö Hautala.
29322: Helena Virkki. Toivo Ikonen.
29323: J. Pyörälä. Martti Miettunen.
29324: Juhani Leppälä. Eino Laitinen.
29325: Tauno Saukkonen. Albin Asikainen.
29326: Eemil Luukka. lV!wtti Pärssinen.
29327: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
29328: Urho Kekkonen. S. Salo.
29329: L. 0. Hirvensalo. Heikki Soininen.
29330: :X:,a1. - Toiv. aL N:o 292.
29331:
29332:
29333:
29334:
29335: Salmela-Järvinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta nais-
29336: ten suorittaman työn yksityis- ja kansantaloudellisesta
29337: merkityksestä.
29338:
29339:
29340: E d u s k u n n a ll e.
29341:
29342: Vuonna 1947 on tullut kuluneeksi 40 väkseen uskottujen töiden keveämpiä tai
29343: vuotta ensimmäisistä vaaleista, jolloin Suo- vastuultaan vähäisempiä. Useimmiten voi-
29344: men naiset tasavertaisina valitsijoina pää- daankin todeta, että ios jokin työ tai työ-
29345: sivät äänestämään ja saivat tulla vali- ala siirtyy naisten käsistä miesten tehtä-
29346: tuiksi Suomen kansan eduskuntaan. Vuotta väksi, siitä maksettu palkkakin kohoaa, tai
29347: 1907 on sen vuoksi pidetty Suomen naisen päinvastoin laskee, naisten joutuessa suo-
29348: tasavertaisuuden merkkivuotena ja kat- ri~,tamalam. mieSiten töitä. Edellisessä ta-
29349: sottu, että se oli ikäänkuin lähtökohtana pauksessa on siis todettu, että työ tai teh-
29350: nousulle täydellistä tasa-arvoisuutta ja tävä on muuttunut vaativammaksi ja jäl-
29351: yhdenvertaisuutta kohti kansalaisena ja kimmäisessä taas vähemmän vaativaksi,
29352: yhteiskunnan jäsenenä. Myönnettävä on- riippuen siis siitä, kumpaa sukupuolta työn
29353: kin, että siitä lähtien yhdenvertaistumista suorittaja on. Väitettä, että nainen ei pys-
29354: on tapahtunut yhteiskuntaelämän eri tyisi vaativiin ja miehen työsuoritusta vas-
29355: aloilla, mutta olisi liian uskallettua sanoa, taaviin töihin ja tehtäviin, ei ole kuiten-
29356: että Suomen naiset nyt, 40 vuotta yleisen kaan milloinkaan pätevästi todistettu, ~e
29357: ja yhtäläisen äänioikeuden voimaansaatta- perustuu vain olettamuksiin tai kunkin
29358: misen jälkeen, olisivat täydellisesti tasa- havaintojen tekijän omiin, ennakkoluulo-
29359: arvoisia yhteiskunta- jå valtioelämässämme jen tai etupyy'ceiden värittämiin katsomuk-
29360: miesten rinnalla. Lain kirjain ehkä heille siin. Sota-aikana, jolloin naiset joutuivat
29361: tämän aseman myöntää, mutta sen käytän- suorittamaan monenlaisia, vieläpä fyysilJi-
29362: nössä toteuttamisessa on havaittavissa mo- siil.le voim:i!1leenkin sopimattomia töitä, voi-
29363: nia tasa-arvoisuusperiaatteesta poikkeavia tiin todeta, että he selviytyivät niistä esi-
29364: katsomuksia ja kannanottoja. Vaikka esim. merkillisellä tavalla, huolimatta siitä, että
29365: naisen pääsy valtion kaikkiin virkoihin, olosuhteet, joissa työtä jouduttiin suoritta-
29366: lukuunottamatta eräitä pappisvirkoja, on maan, olivat monasti äärimmäisen vaikeat.
29367: lain mukaan sallittu, ei naisia kuitenkaarJ Erikoisen räikeänä ilmenee tämä pyrki-
29368: ansioista ja virkavuosista huolimatta nimi- mys asettaa nainen sukupuolensa vuokl'li
29369: tetä ainakaan vaativampiin virkoihin. Jat- erikoisasemaan työsuhteessa, kun on kysy-
29370: kuvasti on myöskin hallituksiamme muo- mys avioliitossa olevasta naisesta. · Eräät
29371: dostettaessa naisten olemassaolo kokonaan työnantajat ovat katsoneet ilman muuta
29372: unohdettu. olevansa oikeutettuja sanomaan irti työn
29373: Työmarkkinoilla on nainen niinikään tekijänsä tai virkailijansa avioliiton tai
29374: monissa suhteissa epåoikeutetummassa ase- !lapsen syrr:J~tymisen rlla'kia. Vie1äpäJ niirukin
29375: massa. Hänen palkkansa on silloinkin, kun välittömästi valtion hallinnassa olevas<:a
29376: hän suorittaa aivan samanlaista työtä kuin liikkeessä kuin Alkoholiliikkeessä eroitet-
29377: mieskin, pienempi kuin miehen. Tavalli- tiin aikaisemmin jokainen naispuolinen
29378: sesti tätä palkkojen erilaisuutta puoluste- viranpitäjä puolen vuoden kuluttua sen
29379: taan sillä, että väitetään naisen työsuori- jälkeen kun hän oli solminut avi01liiton.
29380: tuksen olevan heikomman tai hänen tehtä · Jos tästä tavasta nyt lienee luovuttu, P.i
29381: X,31. - SaJ.me,la.-Järvinen y. m. 641
29382:
29383: se kai ole tapahtunut minkään periaatteel- tyihin ja muihin epäkohtiin ovat ne väärät
29384: lisen kannan muutoksen vuoksi, vaan yk- käsitykset, jotka vallitsevat suorittaman
29385: sinomaan siitä syystä, että vallitseva työ- työn arvosta sekä yksilöllisenä suorituksena
29386: voimapula on asettanut esteen tämäntapai- että myöskin kansantaloudellisesti arvioi-
29387: selle asennoitumiselle naisten kansalaisva- tuina, olisi tämä kysymys saatava perin-
29388: pauksiin. Ei ole mitenkään taattu, etteikö pohjaisen tutkimuksen ja selviJtyiksen rulai-
29389: tämä menettely uusiudu niin pi3!n kun 'työ- seksi. Tässä tutkimuksessa olisi todettava,
29390: voimaa alkaa olla riittävästi työmarkki- onko suhde naisen työnsuorituksen ja hä-
29391: noilla. Toinen yhtä räikeä tapaus sattui nen palkkansa välillä oikea, ja samalla
29392: pari vuotta sitten eräässä suuressa keskul'l- selvitettävä, mikä on naisen työn kansan-
29393: liikkeessä, jossa niinikään ilman muuta sa- taloudellinen arvo ja mitä se merkitsee
29394: nottiin . irti toistakymmentä rouvaa vain tuotantoelämässämme, niin teollisuuden
29395: siitä syystä, että olivat naimisissa. Kun kuin maataloudenkin piirissä. Tehtävän
29396: haii'Htusmuotomme 6 § :ssä sanotaan, että vaikeus ei saisi estää tutkimuksen toimit-
29397: ,Kansalaisten työvoima on valtion erikoi- tamista, sillä käsityksemme mukaan on
29398: sessa suojeluksessa", on syytä kysyä, eikö maamme tulevan kehityksen kannalta tär-
29399: 'tämä hahli:tusmuotomme pykälä koskekaan keätä, että kansalaisten keskinäisissä suh-
29400: naispuolisten kansalaisten työvoimaa? Saa- teissa päästään niin suureen oikeudenmu-
29401: daanko siihen nähden mielin määrin har- kaisuuteen kuin suinkin mahdollista. Val-
29402: . joittaa mielivaltaa ja estää kansalaista tion itsensä on tässä näytettävä hyvää esi-
29403: hankkimasta elatust!aan sellaisilla kunnial- merkkiä ja senvuoksi ehdotammekin kun-
29404: lisilla ja laillisesti hyväksyttävillä keinoilla, nioittaen eduskurman päätettäVJäksi toivo-
29405: jotka hän itse haluaa omaksua. Sota- muksen,
29406: aikana tosin määrättiin työvelvollisuuden että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
29407: perusteella kansalaiset suorittamaan sel- siin sellaisen pätevän ja puolueetto-
29408: laistakin työtä, jota he eivät vapaaehtoi- man tutkimuksen toimittamiseksi,
29409: sesti olleet itse valinneet, mutta rauhan- jossa selvitettäisiin naisten tuotanto-
29410: omaisessa yhteiskunnassa ei voi suosia täl- ja liiketoiminnassa, maa- ja koti-
29411: laisia määrättyyn sukupuoleen kohdistuvia taloudessa suorittaman tt5n yksi-
29412: pakkomääräyksiä. tyis- ja kansantaloudellinen merki-
29413: Olemme tässä maininneet vain muutamia tys ja samalla myöskin saataisiin
29414: jdkapäiväisessä elämässä havaittuja esi- selvitetyksi, ovatko väitteet naisen
29415: merkkejä siitä, että naisen tasa-arvoisuus työnsuorituksen heikommuudesta
29416: yhteiskunnassamme yhä edelleenkin on miehen työnsuoritukseen verraten
29417: monessa suhteessa jäänyt lakiteksteihin, aiheellisia, ja jos ovat, missä suh-
29418: mutta käytännössä siihen nähden on pal- teessa ne on huomioitava eSim. palk-
29419: jon toivomisen varaa. Kun käsityksemme katasoa m.ääriteltäessä.
29420: mukaan hyvin suurena syynä tässä esitet-
29421: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
29422:
29423: Martta Salmela-Järvinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elsa Karppinen.
29424: Miina Sillanpää. Hella Wuolijoki. Kaisu Mirjami Rydberg.
29425: Aino Lehtokoski. Aino Luostarinen. Tyyne Tuominen.
29426: Elli Nurminen. Helena Virkki. Elli Stenberg.
29427: Aino Malkamäki. Hertta Kuusinen. Ebba östenson.
29428: Kaisu Hiilelä. Anna Nevalainen. Kyllikki Pohjala.
29429: Olga Terho.
29430:
29431:
29432:
29433:
29434: 81
29435: 642
29436:
29437: X,1a2. - Toiv. ai. N:o 293.
29438:
29439:
29440:
29441:
29442: Lutnme y. m.: Vuorotyössä maksettavaa korotettua palkkaa
29443: koskevien säännösten muuttamisesta.
29444:
29445:
29446: E d u s• ik u n n a H e.
29447:
29448: Kun vuorotyön raskautta ja sen aiheut- enintään 10-20 prosenttia. T:ämän paa-
29449: tamia haittoja työntekijän terveydeHe ei töksen perusteella on vuorotyölisää voitu
29450: ole voitu ottaa huomioon toistaiseksi työ- suorittaa metalli- ja osittain rakennusteolli-
29451: aikaa ja vuosilomia järjestettäessä, on ko- suudessa. Näin ol!len suurin osa moro-
29452: rotetun palkan saaminen vuorotyöstä luon- työnt~kijöistä on jääny,t vuorotyötisästä
29453: nollinen ja oikeudenmukainen vaatimus. osattomaksi. Voimassa olevaa järjest.elyä
29454: Tässä suhteessa ei kuitenkaan vielä ole ei voida pitää oikeudenmukaisena, minkä
29455: saatu sanottavia aikaan työntekijäin ase- vuoksi edellä mainittua valtioneuvoston
29456: man parantamiseksi. Va:ltioneuvosto on päätöstä olisi kiireellisesti muutettava siten,
29457: tosin joulukuun 21 pähnänä 1945 tekemäl- että vuorotyölisän maksaminen s~kä tila-
29458: lään päät()kseUä mä:ä11ännyt, että vuorotyö- päisessä että vakinaisessa vuorotyössä tulisi
29459: lisää sa:adaarn suorittaa niissä työpaikoissa kaikilla aloilla ma'hdoliliseksi.
29460: ja niiUä aloi:Ha, joissa vuorowitä tekeville Edellä esit·etyn noja1Ia kunnioittaen eh-
29461: työntekijöi:l'le ennen valtioneuvoston kesä- dotamme eduskunnan päätettåväksi toivo-
29462: kuun 19 päivänä 1945 3intaman palkka- muksen,
29463: säännöstelypäätöksen voimaantuloa vwkiin-
29464: ,tuneen tavan mukaisesti on erityistä vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29465: rotyölisää maksettu, ja että vuorotyölisän toimenpiteisiin vuorotyössä rnakset-
29466: käytäntöön ottwminen ,työa:loilla ja tapauk- tavaa korotettua palkkaa koskevien
29467: sissa, joilla sitä ei aikaisemmin ole sovel- säänn.östen muuttamiseksi siten, että
29468: lettu, voidaan sallia ainoastaan sellaisissa vuorotyölisän maksaminen sekä tila-
29469: tilapäisissä vuorotöissä, joissa työn iaatu päisessä että vakinaisessa vuoro-
29470: ei vaadi tai vakiintunut käytäntö ei edel- työssä tulisi kaikilla työaloilla mah-
29471: lytä sen jatkuvaa suoritusta vuoroissa. dolliseksi.
29472: Korvauksen suuruus saa tällöinkin olla
29473: Helsingissä 13 päivänä he1mikuuta 1947.
29474:
29475: Alpo Lumme. Samuli Tervo.
29476: Uuno Raatikainen. H. S. Pesonen.
29477: Matti Lepistö. Juho Karvonen.
29478: Valto Käkelä. Jere Juutilainen.
29479: Penna Tervo. Aino Lehtokoski.
29480: Aino Malkamäki. Juho Kuittinen.
29481: Kauko Andersson. Edvard Pesonen.
29482: Onni Peltonen.
29483: 643
29484:
29485: X,3·3. - Toiv. al. N :o 294.
29486:
29487:
29488:
29489:
29490: lleiniö y. m.: Esityksen antamisesta perheen edustajan
29491: oikeuttamisesta nostamaan perheen huoltajan palkka.
29492: eräissä tapauksissa.
29493:
29494:
29495: E d u s k u n n a ll e.
29496:
29497: Kuten tunnettua aiheuttaa nykyinen vä- tapauksissa huoltoviranomaisten harkin-
29498: kijuomien runsas käyttäminen monia yh- nasta riippuen luovuttaa perheen huoltajan
29499: teiskutmalle ja perheille vaarallisia ja ikä- palkkatulo asianomaisen aviovaimolle tai
29500: viä seuraamuksia. Yksi sellainen on per- perheen muulle edustajalle.
29501: heen huoltajan tapa laiminlyödä huolenpito Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
29502: perheestään kuluttamalla sen elatukseen ehdotamme,
29503: välttämättömät palkkatulot väkijuomiin.
29504: Kun työnantajan toimenpiteet sen parem- että hallitus antaisi Eduskunnalle
29505: min kuin kunnallisten viranomaistenkaan esi~ksen sellaiseksi lain muutokseksi,
29506: (huoltolautakunnat, lastensuojelulautakun- että aviovaimolla tai muulla pe·rheen
29507: nat y. m). apu ei ole nykyisten ~lakien mää- edustajalla olisi oikeus periä perheen
29508: räyksillä riittävän tehokas, olisi mieles- huoltajan palkka työnantajalta huol-
29509: tämme tämän vuoksi muutettava esim. työ- toviranomaisten harkinnan mukaan
29510: sopimuslain 17 §, missä mainitaan palkan- silloin, kun huoltaja jättää huolehti-
29511: maksusta, hyväksymällä uusi 17 a §, jossa matta perheensä elatuksesta.
29512: työnantajalle sallittaisiin oikeus erinäisissä
29513: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
29514:
29515: Sulo Heiniö. Rolf B. Berner.
29516: Aino Luostarinen. Yrjö Suontausta.
29517: Martta Salmela-Järvinen. Ebba östenson.
29518: H. A. Kannisto. Levi Jern.
29519: Matti Miikki. Felix Seppälä.
29520: Eero Kivelä. V. Puumalainen.
29521: Kalle Kauppi. Kyllikki Pohjala.
29522: Arvo Salminen. Aino Lehtokoski.
29523: Arno Tuurna. Ensio ltytömaa.
29524: Alpo Lumme. Matti Heikkilä.
29525: Lassi Hiekkala. Uuno Raatikainen.
29526: 644
29527:
29528: X,a4. - Toiv. al. N :o 295.
29529:
29530:
29531:
29532:
29533: Lång y. m.: Toimenpiteistä ilta- ja yövuorotyöläisten palk-
29534: kojen parantamiseksi.
29535:
29536:
29537: E d u s k u n n a 11 e.
29538:
29539: Monilla aloilla tuotannon teknillinen nöstelyn vallitessa ole riittävästi saatavissa-
29540: laatu vaatii työn yhtämittaisesti jatkuvaa, kaan. Vuorotyö tuottaa asianomaisille työn-
29541: pitkäaikaista käynnissäpitämistä. Näin on tekijöille ja heidän perheilleen monia mui-
29542: m. m. er~koisesti kemiallisessa-, paperi- ja takin haittoja ja lisä/kustannuksia eikä vuo-
29543: selluloosateollisuudessa. Pyrittäessä tuotan- rotyöläisillä ole samanlaisia mahdollisuuksia
29544: tovälineiden moodQllisimman tehokkaaseen kuin muilla vapaa-aikoinaan nauttia kult-
29545: käyttöön monilla muillakin teollisuuden tuurin tarjoamasta virkistyksestä eikä osal-
29546: aloilla on otettu käytäntöön ika:ksi- jopa kol- listua yhteiSikunnalliseen elämään, koska täl-
29547: mivuorojärjestelmä. lainen toiminta yleensä on järjestetty vain
29548: Tällainen järjestelmä kuitenkin rasittaa päivällä työskentelevien vapaa-aikoja sil-
29549: työläisiä huomattavasti enemmän kuin ta- mällä .pitäen.
29550: vallinen, vain päiväsaikaan suoritettava Edellä esitetyn perusteella vuorotyötä te-
29551: työnteko jo yiksistään siitä syystä, että vuo- kevien ilta- ja yövUJorotyöstä olisi määrät-
29552: rotyöläisen työ-, ruokailu- ja lepoajat vaih- tävä ma:ksettavaksi sellainen korvaus, että
29553: tuvat joka viiklko, yötyö on myös rasitta- se vastaa työn aiheuttamaa suurempaa rasi-
29554: vampaa, joten sitä tekevän henkilön kulutus tusta ja kulutusta. Tämän vuoksi esitämme
29555: elintarpeiden ja eräissä tapauksissa myös- eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
29556: kin varusteiden osalta on suurempi. Kun
29557: useimpien suurtenkin tuotantolaitosten yh- että hallitus tekisi voimassa ole-
29558: teydessä tai läheisyydessä olevat ruokalat vaan ohjepalkkapäätökseen ne muu-
29559: ovat avoinna vain päivällä, joutuvat yöllä tokset, jotka ilta- ja yövuorotyöläis-
29560: työskentelevät käyttämään enemmän kuivaa ten työn aiheuttamasta suuremmasta
29561: eväsruokaa kuin keittoruo'kaa, varsinkin kulutuksesta johtuen ovat heidän
29562: kun voita, maitoa ja lihaa ei nykyisen Sään- palkkojensa parantamiseksi tarpeen.
29563: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
29564:
29565: Toivo Lång. Lauri Myllymäki.
29566: Esa Hietanen. Paavo Leskinen.
29567: Nestori Nurminen. Jalmari Kulmala.
29568: Hertta Kuusinen. Toivo Kujala.
29569: 645
29570:
29571: X,s5. - ,Toiv. al. N:o 296.
29572:
29573:
29574:
29575:
29576: Turunen y. m.: Työmaaluottamusmiestoimen kehittämisestä.
29577:
29578:
29579: E d u s k u n n a ll e.
29580:
29581: Sosiaalisessa elämässämme on työlain- vakiintumiseen. Mutta valitettavan suuri
29582: säädännön kehittämisellä varsin ensiarvoi- osa työnantajista ei vieläkään ole oppinut
29583: nen merkitys. Varsinaisten työturvalli- tai ei ole halunnut oppia tuntemaan luot-
29584: suutta ja työhygieniaa koskevien kysymys- tamusmieskysymyksen ydintä ja vain am-
29585: ten rinnalle on viimeaikainen kehitys tuo- matillisen järjestövoiman edessä ovat tai-
29586: nut esiin palkka-, ylityökorvaus-, vuosi- puneet tunnustamaan työntekijäin valitse-
29587: loma-, sairaus- ja eläke-, vapaa-aika- j.m.s. man edustajan tasaveroiseksi neuvottelu-
29588: kysymykset. Näistä kaikista ratkaisevasti puoleksi. Tästä johtuen luottamusmiesten
29589: riippuu tuotanto- ja elinkeinoelämämme suuren joukon keskuudessa ei ole voitu
29590: voimistuminen ja tehostuminen sekä yleisen tuntea henkilökohtaista turvallisuutta hei-
29591: työrauhan säilyminen ja jatkuvaisuus. dän saamansa luottamusaseman vuoksi eikä
29592: Ammattiyhdistystoiminnan valtava kasvu näin ollen vapaasti esiintyä kysymyksissä,
29593: on ollut omiaan lisäämään kaikkiin näihin jotka kuuluvat heidän toimialaansa joko
29594: kysymyksiin kohdistuvaa mielenkiintoa eri- työehtosopimusten tai varsinaisten työla-
29595: koisesti työntekijätaholla, vaikkapa työn- kien valvonnassa työpaikoilla. Toisaalta
29596: antajapuolikin on sosiaalisessa mielessä en- taas on voitu havaita joitakin kielteisiä
29597: tisestään ny'kyaikaistunut. piirteitä johtuen luottamusmiesaseman
29598: Tärkeänä renkaana toiselta puolen suur- joko täydellisestä tai osittaisesta väärin-
29599: ten työntekijäjoukkojen ja heidän amma- ymmärtämisestä. Tämä väärinymmärtä-
29600: tillisten järjestöjensä ja toiselta puolen mys on voinut kohdistua joko työnjohtoon
29601: työnantajain ja useissa tapauksissa näiden tai - erikoisesti poliittisten asioiden esillä
29602: ammatillisten järjestöjen välillä on työ- ollessa - työpaikan poliittisesti toisinajat-
29603: maaluottamusmiesten huomattava joukko, televaan vähemmistöön. Tällainen olotila
29604: jonka tehtävänä on työntekijäpuolen edus- ei ole työrauhan eikä työtehon kannalta
29605: taminen työoloja koskevissa kysymyksissä, suotavaa.
29606: tulkinta-, sovellutus- j.m.s. erimielisyyksien Jotta työmaaluottamusmiestoimen raken-
29607: selv11Jtämisessä j.n.e. Luottamusmiesten mer- tava merkitys ja sen työoloja edistävät
29608: kitys työpaikoilla on muodostunut niin vaikutukset voisivat parhaalla mahdollisella
29609: tärkeäksi, että lukuisten sosiaalisesti val- 'tavalla hedelmöittää ei vain tuotanto- ja
29610: veutuneiden työnantajien taholla on pi- elinkeino- vaan myöskin koko yhteiskunta-
29611: detty välttämättömänä myöntää heille mel- elämäämme ja jotta työmaaluottamusmies-
29612: koisia vapauksia työnsuorituksesta luotta- ten juriidinen asema tulisi pätevästi ja
29613: musmiestehtävien hoitamista varten. Ovatpa asiallisesti järjestetyksi, heidän oikeutensa
29614: eräät suurtyönantajat ryhtyneet suoritta- ja velvollisuutensa selvitetyiksi, olisi luot-
29615: maan pääluottamusmiehille palkkaa, jär- tamusmieskysymykseen lainsäätäjän taholta
29616: jestäneet heille oman toimihuoneiston j.n.e. kiinnitettävä huomiota enemmän kuin tä-
29617: Näin onkin tuntunut luontevalta järjestää hän asti. Niin monipuolinen kuin työlain-
29618: työntekijäin ja työnjohdon välille sopiva säädäntömille jo onkin, on työmaaluotta-
29619: välittäjä, joka työntekijäin luottamusta musmieskysymys sivuutettu varsin vähällä
29620: nauttivana on voinut vaikuttaa edistävästi huomiolla. Luottamusmiesten velvollisuuk-
29621: työolojen ja työrauhan kehittymiseen ja sista ja oikeuksista on työlainsäädännös-
29622: 646 X,35. - Työmaaluottamusmiehet.
29623:
29624: ,sämme vain harvoja määräyksiä, jotka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29625: ;käytäntö on osoittanut täysin riittämättö- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
29626: -miksi. Tämän puutteen korjaamiseksi ja että hallitus ensi tilassa selvityt-
29627: ·.·työmaaluottamusmiestoiminnan kehittämi- täisi kysymyksen työmaaluottamus-
29628: seksi olisi ensi tilassa ryhdyttävä lainsää- miestoimen kehittämisestä ja an-
29629: ,dännöllisiin toimenpiteisiin, mitä ennen taisi Eduskunnalle esityksen tarvit-
29630: ·.koko kysymys olisi saatettava perusteelli- tavan lainsäädännön aikaansaami-
29631: ~sen selvittelyn alaiseksi. seksi.
29632: _Helsingissä heLmikuun 12 päivänä 1947.
29633:
29634: Vanna Turunen. Väinö Kivisalo.
29635: Juho Karvonen. Uuno RaBitikainen.
29636: P. A. Karjalainen. A. K. Paasivuori.
29637: 0. Muikku. T. Bryggari.
29638: Väinö Leskinen. Aino Malkamäki.
29639: Walter Kuusela. Yrjö Welling.
29640: Juho Pyy. Juho Kuittinen.
29641: Martta Salmela-Järvinen. Valfrid Eskola.
29642: Valto Käkelä. Alpo Lumme.
29643: E. Pusa. Samuli Tervo.
29644: Penna Tervo. Urho Kulovaara.
29645: H. S. Pesonen. Viljo Rantala.
29646: Edvard Pesonen. K. Andersson.
29647: Jere Juutilainen. Heikki Simonen.
29648: Yrjö Kilpeläinen. Eino Raunio.
29649: Elli Nurminen. Aino Lehtokoski
29650: Eetu Karjalainen. Kalle Jokinen.
29651: J. F. Tolonen. Matti Lepistö.
29652: Onni Peltonen. K. Hakala.
29653: Miina Sillanpää. Isak Penttala.
29654: 647
29655:
29656: X,36. - Toiv. al. N:o 297.
29657:
29658:
29659:
29660:
29661: Lumme y. m.: Rakennusaineiden varaamisesta väestökeskus-
29662: ten asuntotuotantoa varten.
29663:
29664:
29665: E d u s k u n n a 11 e.
29666:
29667: Maamme asutuskeskusten asuntotilanne rattuna. Rakennettiinhan maaseudulle
29668: on sodan aikana ja sen jälkeen muodostu- kymmenvuotiskautena 1933-42 kaikkiaan
29669: nut miltei poikkeuksetta erinomaisen vai- noin 150,000 asuntoa, jotka käsittävät
29670: keaksi. Varsinkin työläisten asumissa noin 300,000 asuinhuonetta. Kaupunkei-
29671: kaupunginosissa, joissa jo ennestäänkin hin ja kauppaJoihin rakennettiin vastaa-
29672: asumistiheys oli liiallinen, on asumisah- vana aikana vain hiukan yli 45,000 asun-
29673: taus käynyt entistä sietämättömämmäksi. toa, käsittäen noin 100,000 asuinhuonetta.
29674: Niinpä joutuu esim. Helsingissä monissa Näin siitä huolimatta, että maaseudun
29675: tapa\lksissa asumaan yhtä huonetta kohti väkiluku puheenaolevana ajanjaksona
29676: 5-6 henlkill:öä, joskus vieläkin useampia, jonkunverran väheni, kun taas kaupunkien
29677: terveitä ja sairaita, vanhoja ja nuoria ja kauppaJoiden väkiluku lisääntyi noin
29678: sekä eri sukupuoliin kuuluvia naimatto- 230,000 hengellä. Asumisväljyys siten mai-
29679: miakin täysikasvuisia yhdessä. nittuna ajanjaksona maaseudulla huomat-
29680: Syynä nykyisiin asumissurkeuksiin on: tavasti lisääntyi, kun taas kaupunkilais-
29681: 1) · asutuskeskusten rakennustoiminnan ten asumisahtaus kasvoi entisestäänkin.
29682: lama tila, Viime aikoina on ,tillanne edel!leenkin ke-
29683: 2) väestön voimakas virtaaminen muu- hittynyt maaseudulle suotuisammaksi.
29684: alta asutuskeskuksiin, Edelläolevaan voidaan lisätä, että sodan
29685: 3) avioliittojen ja lapsiluvun lisääntymi- aiheuttamista pommitusvaurioista joutui-
29686: nen, vat pahimmin kärsimään juuri kaupunkien
29687: 4) uusien talojen tavattoman korkeat asuntotalot, joita vaurioita ei vielä tähän-
29688: vuokrat. kään mennessä ole saatu täydellisesti kor-
29689: As\ltuskeskusten rakennustoiminnan la- jatuksi.
29690: matila johtuu suurelta osaltaan yleisestä Väestön asutuskeskuksiin virtaamisen
29691: rakennusaineiden puutteesta. Syynä val- ehkäiseminen tietenkin olisi toimenpide,
29692: litsevaan asiantilaan on myös se, että joka osaltaan hidastaisi asuntopulan pa-
29693: asutuskeskuksien todelliseen rakennustar- henemista kaupungeissa. Saattaa olla tar-
29694: peeseen ei ole rakennuslupien ja rakennus- koituksenmukaista, että valtiovalta har-
29695: aineiden myöntämisessä kiinnitetty riittä- kitsee otteen lujittamista tässä suhteessa.
29696: västi huomiota. Ensinnäkin on vain noin Varsin paljon ei siltä kuitenkaan voida
29697: 45 % rakennusaineista ja luvista myön- odottaa. Kovin ahtaita rajoituksia ei
29698: netty uusien asuntojen tuottamiseen. Näis- voida tehdä siitäkään syystä, että silloin
29699: täkin on kokonaista 314 myönnetty maa- jouduttaisiin liian yleisesti polkemaan pe-
29700: seudulle ja vain 114 väestökeskusten asun- rustuslaissa kansalaisille taattuja oikeuk-
29701: tojen tarvetta tyydyttämään. • sia. On myös ilmeistä, että talouselämä
29702: Edellämainitun jakoperusteen epäoikeu- joutuisi kärsimään huomattavia haittoja,
29703: denmukaisuuden havaitsee parhaiten siitä, elleivät taloudelliset laitokset saisi ottaa
29704: että maaseutu oli jo ennen sotaa asunto- palvelukseensa soveltuvia henkilöitä muu-
29705: jen tuotannossa suhteellisen hyvässä ase- altakin kuin kotipaikkakunnaltaan. Osit-
29706: massa kaupunkeihin ja kauppaJoihin ver- tain on näin asiantila myöskin valtion ja
29707: 648 X,36. - Asuntotuotanto.
29708:
29709: kunnallisten laitosten suhteen. Myöskään asiantila huomattavasti riipuu Suomen
29710: ei ole ajateltavissa, että perheiden hajal- Pankin kannanotosta. - Niinkuin edellä-
29711: laan oleminen asuntopulan takia voitaisiin sanotusta vertailusta kaupunkien ja maa-
29712: jättää kovin pitkäaikaiseksi. Yhteenve- seudun asuntotuotannon välillä havaitaan,
29713: tona tästä on todettava, että näin saavu- voidaan ja on syytäkin, lisätä väestökes-
29714: tettava asuntopulan kevennys on varsin kusten osuutta rakennusaineiden jakelussa,
29715: vaatimaton ja häviää kokonaan muuta ellei niiden kokonaismäärää voida lisätä.
29716: tietä syntyvään pulan pahenemiseen. Näistä asioista puheenollen viitataan
29717: Edellämainituista syistä kolmas on sel- usein siihen, että tähänastinen jako puol-
29718: lainen, että sitä ei luonnollisesti voida, taa paikkaansa sen vuoksi, että maaseu-
29719: eikä ole tarkoituksenmukaista edes yrit- dun rakennusaineissa puulla on monta
29720: tääkään poistaa. Tätä kehitystähän on vertaa tärkeämpi osuus kuin kaupungeissa,
29721: pidettävä täysin myönteisenä. joiden rakennusaineissa tiilillä, sementillä
29722: Neljännen syyn suhteen on taas sanot- ja rakennusrandalla sekä putkilla on rat-
29723: tava, että uusien talojen tavattoman kor- kaiseva osuus. Näin asianlaita tietenkin
29724: keat vuokrat perustuvat siihen, että vuok- on kivitalojen osalta. Mutta kaupunkien
29725: rat näissä lasketaan rakennuskustannusten asuntotuotannossa onkin rakennusaine-
29726: mukaisesti. Keinottelu tosin on monissa kysymyksen helpottamiseksi - ja muu-
29727: tapauksissa nostanut nykyisenkin raken- tenkin - syytä tähänastista enemmän ko-
29728: nustoiminnan kustannuksia, mutta koko- rostaa omakotiasuntojen tuotantoa kau-
29729: naan keinotteluvapaidenkin rakennusten punkien laitaosiin ja ympäristöön. Tähän
29730: kustannukset kuitenkin nousevat niin muodostuu laajassa mitassa suoranainen
29731: suuriksi, että korkeat vuokrat eivät ole pakko maanhankintalain mukaisen asut-
29732: vä.1tet1Jävissä. Valtiovallan on tietenkin tamisen yhteydessä, joka vaatii esim. Suur-
29733: syytä harkita toimenpiteitä vanhojen ja Helsinkiin rakennettavaksi lähes 7,000
29734: uusien talojen vuokrien tasaamiseksi, ni- omakotirakennusta. Näiden rakentami-
29735: menomaan viimeksimainittujen vuokrien sessa puu esittää yhtä ratkaisevaa osaa
29736: tuntuvaa alentamista ajatellen ja tämä kuin maaseudunkin asuntorakennusten
29737: vuorostaan olisi tehtävä perheellisyys- tuottamisessa. Juuri erilaisten, nykyolois-
29738: y. m. sosiaalisia näkökohtia silmälläpitäen. sakin tyydyttävän hyvin rakennettujen
29739: Varsinainen ja luonnollisin keino vai- oma;kotien aikaansaaminen kaupunkien
29740: keuksien lievittämiseksi on .kuitenkin allueillle onkiu ikaik!kein ajanikdhttaisimpia
29741: uusien asuntojen tuottaminen. Asuntotuo- tämän hetken asuntopoliittisia tehtäviä.
29742: tannon tehostaminen on mahdollista tieten- Edelläoleviin perusteluihin viitaten ja
29743: kin vain sillä edellytyksellä; että tarkoi- rajoittaen esityksen vain rakennusaineita
29744: tukseen on saatavissa riittävästi varoja koskevaksi esitämme kunnioittaen edus-
29745: ja rakennusaineita. Vaikka valtion talous kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29746: nykyisin onkin hyvin rasitettu, on kuiten-
29747: kin ilmeistä, että puheenaolevaan tarkoi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
29748: tukseen voidaan käyttää yleisiäkin varoja toimenpiteisiin väestökeskusten asun-
29749: enemmän, kuin liikekeskusten rakennus- totuotannon helpottamiseksi, Varaa-
29750: toiminnan tukemiseen on viime vuosina malla tämän tarpeisiin tähänastista
29751: käytetty. Tuntuu myöskin siltä, että ra- suuremman osuuden käytettävissä
29752: halaitosten lainanautopolitiikassa voitai- tai saatavissa olevista rakennusai-
29753: siin rakennustoiminnan rahoittamisella an- neista.
29754: taa tähänastista parempi asema, mikä
29755: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
29756:
29757: Alpo Lumme. 0. Muikku. H. S. Pesonen.
29758: Aino Lehtokoski. Sulo Heiniö. T. Bryggari.
29759: Eetu Karjalainen. Kauko Andersson. Juho Kuittinen.
29760: Ensio Kytömaa. A. K. Paasivuori. Edvard Pesonen.
29761: Elli Nurminen. Uuno Raatikainen. Yrjö A. Manninen.
29762: Onni Peltonen. Samuli Tervo. Elsa Karppinen.
29763: 649
29764:
29765: X,a7. - Toiv. al. N:o 298.
29766:
29767:
29768:
29769:
29770: Lehtokoski y. m.: ·Toimenpiteistä nuorten ja yksinäisten
29771: asunto-olojem, parantamiseksi.
29772:
29773:
29774: E d u s k u n n a ll e.
29775: Asunto-olot ovat meillä olleet yleensä pe- Nuoret ja pienempipaikkaiset yksitlläis:et
29776: räti huonot. Valitettavinta lisäksi on ollut asunnon tarvitsijat asuvatkin yleensä hyvin
29777: se, että juuri vähävaraiset ja lapsirikkaat huO'Ilosti, joko a:livuokralaisina !tai sitten
29778: perheet ovat asuntojen huonoudesta joUJtu- asukkaina. Kaupunkien asuntokomitean
29779: neet kaikkein eniten kärsimään. Kun toimi- suorittaman tutkimuksen mukaan oli m. m.
29780: tetut tutkimukset osoittavat, että mitä suu- Heilsingissä 12% sen asunnoissa a[ivuOik:ra-
29781: rempi on ollut perheen lapsiluku, niin sitä laisia ja samoin 12 % osa-asukkia. Samat
29782: huonommat ovat heidän asunto-olonsa olleet tutkimukset osoittivat myöskin, että 1 huo-
29783: niin tämä asiaintila varsinkin nuorten neen asunnoista oli 10.2 % sellaisia, joissa
29784: osalta ei ole ollut haitallisesti vaikuttamatta oli asukkeja. M.m. Helsingissä oli asukkaina
29785: heidän henkiseen ja fyysilliseen kuntoisuu- olevien luku niinkin suuri, että huonetta
29786: teensa. kohti tuli 4.o-5.9 henkeä. Sama suhde oli
29787: Perheellisten asunto-olojen parantami- eräissä muissakin asutuskeskuksissa.
29788: seksi niin maalla kuin asutuskeskuksissakin Varsin kohtalokkaaksi muodostuu asukki-
29789: on viime vuosina saatu kuitenkin aikaan järjestelmä senvuoksi, että juuri näissä
29790: sekä lainsäädännöllistä että lainaus- ja 1 h. asunnoissa on runsaasti lapsia. He
29791: avustustoimintaa, perustuen nämä toimen- saavat nähdä ja kuulla monesti sellaista,
29792: piteet niihin ehdotuksiin, joita sekä kau- mikä ei ole hyväksi heidän kehitykselleen.
29793: pungin että mooseudun asuntokomiteat ai- Asukkaiden oma elämä näissä ahtaissa
29794: kanaa,n ehdotJtivwt si!lloin vaJJitsevan asunJto- asumuksissa on kuitenkin vieläkin vaikeam-
29795: kurjuuden poistamiseksi. Jos raskasta sota- paa. Heillä ei ole minkäänlaista mahdolli-
29796: aikaa ja sen monia rasittavia velvoituksia suutta asunnossaan opiskeluun eikä mihin-
29797: ei olisi tullut kansamme kannettavaksi, olisi kään muuhunkaan heitä hyödyttävään toi-
29798: varmaankin saatu jo paljon parannuksia mintaan. He joutuvat näiden olosuhteiden
29799: aikaan asunto-oloissamme. Nyt päinvastoin vuoksi useastikin toimettomuuteeen ja huo-
29800: asunto-olot odotettujen parannusten sijasta nojen ajanvietteiden pariin. Niinpä osoit-
29801: ovat entisestään suuresti huonontuneet. taa eräs aikaisempi alkoholitutkimus, että
29802: Asunto-olojen parantamiseksi ei ole muuta kaikista juopumuksesta pidätetyistä asui
29803: mahdollisuutta kuin uusien asuintalojen ra- omassa asunnossa 12.'1 %. Vuokra-asun-
29804: kentaminen valtion, kuntien, yleishyödyl- noissa 35% ja asukkina 50.5% (Helsin-
29805: listen asuntoyhtymien ja yksityisten toi- gissä oli heidän lukunsa 61.5 %).
29806: mesta niin että myöskin asunnontarvitsi- Huonot asunto-olot ja alkoholin käyttö
29807: jain omatoimisuutta kehitetään. olivat siis varsin kiinteässä yhteydessä toi-
29808: Uusien asuntojen rakentamisessa olisi siinsa. Mitä enemmän oltiin vailla omaa
29809: huomioitava myöskin yksinäiset ja nuoret kotia, mitä ahtaammin ja huonommin oli
29810: asunnontarvitsijat. Heidän hyväkseenhän asuttava ja mitä enemmän perheisiin oli
29811: ei yhteiskunnan taholta ole tehty mitään pa:kko ottaa asukkeja, sitä enemmän myös-
29812: asunto-olojen parantamiseksi. Onpa varsin kin alkoholin käyttö ja sen seuraamukset
29813: monessa tapauksessa käynyt niinkin, että saivat tilaa nuorison elämässä.
29814: he ovat saaneet jättää entisenkin asuntonsa Huonoista asunto-oloista johtuu myöskin
29815: toisten käyttöön. se, että monet nuoret eivät kestä näissä
29816: 82
29817: 650 X,3 7. - Asunto-olot.
29818:
29819: oloissa terveydellisestikään. On nim. muis- meitä asioitaan vienyt eteenpäin, niin on
29820: tettava, että ihminen tarvitsee osan vuoro- varmaa, että nuoriso myöskin asunto-olo-
29821: kaudesta myöskin lepoon ja virkistykseen. jensa parantamiseksi antaa parhaan panok-
29822: Jos nuori ihminen on vuorotyössä oleva, sensa oma!kohrtaisen talkoo-, keräys- y. m.
29823: pitäisi hänen saada työstä tultuaan tilai- muodossa.
29824: suus tarpeelliseen lepoon. Siihen ei kuiten- Nuorten asunto-olojen parantamiseksi
29825: kaan läheskään aina ole mahdollisuutta. valtion Ollisi e.nsithlasS~ru tehtävä kiireesti
29826: Fyysilliset ja henkiset voimat vähenevät ja ikai.Jkki mikä on mahdollista nykyoloissa.
29827: nuoresta ihmisestä tulee liian aikaisin Parha:Uten ja tulokseliisimmin tulisi asia hoi-
29828: heikko ja vanha. Tahto ja pyrkimys kor- detuksi jos sekä asiantuntijajäsenistä että
29829: keampien elämänarvojen aikaansaamiseen nuorisojärjest,öjen edustajista valittaisiin
29830: lamautuu ja niin jää moni nuori vaille toimikunta asiaa hoitamaan. Sen tulisi
29831: sitä pääomaa, jonka hän toisissa oloissa suunnitteluissaan ottaa huomioon sen, että
29832: eläen olisi voinut saada. nuorisoasuntolaan on saatava asunnon li-
29833: Asuntokysymys nuorten kohdalta on niin säksi mahddJilisuus ruokairiuun, puhtauteen,
29834: suuri kysymys, että sillä alalla olevien puut- samoin henkisten ja fyysihlisten harrastus-
29835: teiden poistamiseksi on saatava valtion ja ten kehittämiseen.
29836: kunnan lisäksi kaikki maan parhaat voi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
29837: mat, valtio ja kunnat ensisijassa, mutta sen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
29838: lisäksi työnantaja- ja pankkimiespiirit toivomuksen,
29839: Asuntopolitiikkaa hoitavat järjestöt yh-
29840: dessä nuorten omien järjestöjen kanssa voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
29841: vat saada paljon parannusta aikaan. Kun kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
29842: ottaa huomioon sen kaiken työteliäisyyden nuorten ja yksinäisten asunto-olojen
29843: ja omatoimisuuden, millä nuoriso on tär- parantamiseksi.
29844: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
29845:
29846: Aino Lehtokoski. Alpo Lumme.
29847: Onni Peltonen. A. K. Paasivuori.
29848: Väinö Kivisalo. T. Bryggari.
29849: Viljo Rantala. M. Sillanpää.
29850: Valto Käkelä.. Penna. Tervo.
29851: Aino Malkamäki. Matti Lepistö.
29852: Jussi Ra31tikainen. Juho Kuittinen.
29853: Elli Nurminen. L. Myllym.äki.
29854: Sulo Muuri. Varma Turunen.
29855: Martta Salmela-Järvinen.
29856: 651
29857:
29858: X,as. - Toiv. al. N:o 299.
29859:
29860:
29861:
29862:
29863: Peltonen y. m.: Toimenpiteistä asutuskeskusten asuntotuo-
29864: tannon luottokysymyksen järjestämiseksi muuttuneito
29865: olosuhteita vastaavak~1r.
29866:
29867:
29868: E d u s k u n n a 11 e.
29869:
29870: Kuten yleisesti tunnetaan, on asutuskes- elpymisen. Näin ollen asuntotuotannon
29871: kusten asuntorakennustuotanto miltei täy- luottokysymyksestä on tullut asia, joka vaa-
29872: dellisessä la:matilassa. ,Syyt tähän Qvat ne- tii vallan toisenlaista huDiilliota kuin mitä
29873: kin yleisesti tunnettuja. Huomio kiintyy se on osakseen saanut. Asutuskesrlrusten
29874: kqitenk:in siihen, että asuntorakennustoi- asuntorakennustoimintaa olisi ensiksikin
29875: minnrun tärkeysjärjestysrtä määrätltäessä kau- valtiovallan avustettava tehokkaammin kuin
29876: pungit, kauppalat ja muut asutuskeskukset mitä tähän mennessä on tapahtunut. Sen
29877: ovat joutuneet ,peräti huonoon asemaan ver- vuoksi olisi nykyiset yleishyödy.llistä asun-
29878: rattuna varsinaiseen maaseutuun, jonka totuotantoa koskevat lait ta1•kistettava siinä
29879: asuntotqotantoa nykyistenkin vaikeuksien mielessä, että lainojen kuoletusaikaa piden-
29880: keskellä pidetään käynnissä, jopa verraten nettäisiin ja että lainojen ikorot alennettai-
29881: laajassa mitassa:kin. Asutuskeskusten syr- siin samalle tasolle, jossa ne ovat maaseu-
29882: jäyttäminen uudisrwkennustuotannossa il- dun asutus- ja rakennuslainoissa. Mutta
29883: menee niin rakennustarvikkeiden jaossa muukin kuin valtion myöntämä kiinteistö-
29884: kuin erittäin'kin asuntotUJotantoon tarvitta- luotto olisi niin järjestettävä, että rakennus-
29885: vaan luottoon nähden, joka viimeksimai- kustannusten hintakehitys tunnustetaan sa-
29886: nittu näyttää kdkonaan tyrehtyvän. Asutus- manarvoiseksi yleisen hintakehityksen kans-
29887: keskusten ankara asuntopula, joka nyt jo on sa. Kiinteistöluottokysymys kokonaisuudes-
29888: ääriminäisyyden rajoilla, on siten vaarassa saan olisi valtiovallan johdolla otettava tar-
29889: huonontua vielä entisestäänkin. Tällainen kastettavaksi, ja tehtävä siihen ne muutok-
29890: asiaintila antaa nimenomaan vähävaraisille set, joita tarvitaan ennenkuin asuntopulan
29891: asunnontarvitsijoille aihetta mitä syvim- tehokas lieventäminen, joka yhä enemmän
29892: pään huoleen, varsinkin, kun läheisen ajan tulee olemaan ikustannus- ja luottokysymys,
29893: näköpiirissä ei siten näy edes toivoakaan saadaan edes joltisestikin alulle.
29894: asumismahdollisuuksien paranemisesta. Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
29895: Mutta vaikeista oloistamme !huolimatta ei t8.iillme eduskunnan päätettäväJksi toivo-
29896: asutuskeskusten asuntopulaa voida syrjäyt- muksen,
29897: tää, vaan asuntotuotantoa on niissäkin yri- että hallitus ottaisi kiireellisesti
29898: tettävä ylläpitää. Asuntopulan lievittämi- harkittavakseen, millä tavalla asutus-
29899: seen pysyvällä tavalla on vain yksi tehokas keskusten asuntotuotannon luottoky-
29900: keino, nimittäin uusien asuntojen aikaan- symys olisi järjestettävä, jotta se
29901: saaminen. Siihen tarvitaan rakennusmate- vastaisi muuttuneita olosuhteita, edis-
29902: riaalin tasapuolista jakoa myös asutuskes- täisi asuntotuotantoa ja antaisi erit-
29903: kultsiin. Mutta loppukädessä kuitenkin täinkin vähävaraisille ja varattomille
29904: asuntotuotannon luotto näyttää muodostu- mahdollisuuden kohtuullisilla asumis-
29905: van siksi esteeksi, joka seikä tällä hetkel.lä kustannuksWa asua sosiaalisia näkö-
29906: että myös vastaisuudessa uhkaa ehk1iistä kohtia stlmälläpitäen rakennetuissa
29907: asutuslreskusten asuntorakennustoiminnan asunnoissa.
29908: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
29909: Onni Peltonen. Juho Karvonen. Uuno Raatikainen.
29910: Eetu Karjalainen. V. Kivisalo. Samuli Tervo.
29911: Samuli Tervo. Alpo Lumme. H. S. Pesonen.
29912: A. K. Paasivuori.
29913: 652
29914:
29915: X,s9. - Toiv. al. N :o 300.
29916:
29917:
29918:
29919:
29920: Lappi-Seppälä y. m.: Asuinhuoneistojen vuokrien korotta-
29921: misesta.
29922:
29923:
29924: E d u s ik u n n a ll e.
29925:
29926: Y·leisesti tunnettua on, että asuinhuoneis- uunilämmitystaloissa sallittu 3% :n korotus
29927: tojen vuokrat ovat olleet koroo sen ajan, ei vastaa niiden hoitokustannuksissa ta-
29928: jonka vuokrasäänn<istely on dllut voimassa, pahtunutta huomattavaa nousua. Tämän
29929: liian a:lhaiset, vaiw valtioneuvos:ton 10/5 vuoksi olisi valiokunnan käsityksen mukaan
29930: 1941 ja 11/2 1943 antamissa vuokrasään- sosiaaliministeriön tutkittava, mitä olisi
29931: nösoolypääötksissä nimenomaan säädetään, tehtävä rakennusten rappiolle joutumisen
29932: että vuokrat on määrättävä kiinteistöjen estämis6'ksi, kun vuokratulot eivät riitä nii-
29933: kohonneita korko- ja hoit<ikustannuiksia den kunnossapitoon." Kun tätä mietintöä
29934: vastaaviksi. Eduskunnassa on useaan ot- ·eduskunnassa käsiteltiin, kiinnittivät useat
29935: ,teeseen kiinnitetty huomiota t:ähän nurjaan · edustajat sosiaa~liministeriön huomiota sii-
29936: asiantilaan. Niinpä eduskunta jo 20/4 h:en, että myös kesikuslämmitysta;loissa salli-
29937: 1943 hyväksyi yksimielisesti perustuslaki- tut vuokrankorotusprosentit ovat liian ail-
29938: vaJliokunnan mietinnön, joka koski valtio- haiset.
29939: neuvoston :helmikuun 11 :päivänä antamaa Tämän jälkeen on sallittujen ·vuokran-
29940: vuokrasäännöstelypäätöstä. Tässä perustus- !korotusprosenttien ja kiinteistöjen hoito-
29941: lakivaliokunnan mietinnössä lausuttiin kustannusten välinen ·ero muodostunut pal-
29942: m. m. : ,:K;äsitel'lessään valtioneuvoston pää- jon suuremmaksi kuin se oli vuonna 1943.
29943: töstä, joka perustuu edellämainittuun ila- Tämä ero iilmen·ee seuraavasta .taulukosta
29944: kiin (va1ta1a:ki1n), on perustusla:kivalio- (ensimmäinen luku t:arikoittaa keskusläm-
29945: kunta kiinniUänyt huomiota siihen, että mitys~ ja toinen itrku uunilämmitystaloja):
29946:
29947: Sallitut vuokrankorotusprosentit Kiinteistöjen lhoitokustannusten nousu
29948: ja ni:iden voimaantuloaika. vv. 1937-38 verrattuna.
29949: 1/5 1941 10-3 % 31/12 1940 17.7- 8.1%
29950: 1/~ 1942 20-3 % 31/12 1941 21.6- 11.2%
29951: 1/9 1943 22~8 % 31/12 1942 28.5- 17.7%
29952: 1944 Ei myönnetty korotuksia 31/12 1943 39.2- 28.0%
29953: 1/4 1945 30-15 % 31/12 1944 48.o- 38.o %
29954: 1946 Ei myönnetty korotuksia 31/12 1945 100.4- 87.8 %
29955: 1947 " " " 1/9 1946 156.1-135.8%
29956:
29957: Mainittakoon, etJtä kiinteistöjen hoito- määräiset varallisuuteen kohdistuneet ve-
29958: kustannusten nousua koskevat •laskelrrnat rot.
29959: vv. 1940-44 perUSJtuvat osittain Suomen Niinkuin ~taulukosta havaitaan, on
29960: Asuntokiinteistöliiton ja osittain sosiaali- vuokramkorotukset aina myönnetty Qiian
29961: minisiteriön sosiaalisen tutkimustoimiston my;öhäån ja paljon pienempinä !kuin ikiin-
29962: tutkimuksiin, mutta vv. 1945-46 laskelmat teistöjen hoitokustannusten nousu olisi edel-
29963: yksinoman sanotun rtutkimustoimiston tut- lyttänyt. Vuonna 1946 olivat keskusläm-
29964: kimuksiin. Laskelmiin eivät sisii:lly yli- mitysta:loille myönnetyt korotukset vain
29965: X,39. - Lappi-Seppälä y. m. 663
29966:
29967: vajaa viideosa ja uunilämmitystaloissa vain liministeriön viime joulukuussa järjestä-
29968: yhdeksäsosa kustannusten noususta. Mutta mässä neuvotteluti'laisuudessa, että vuokra-
29969: ylläolevat luV'Utkaan eivät vielä anna oi- kysymyksen hoitamisen laiminlyönti on jo
29970: 'keata kuvaa kiinteistönomistajien kärsi- vailruttanut asuntorakennustoiminnan hei-
29971: mien tappioiden kokonaismäärästä. On ni- kentymiseen.
29972: mirttäin huomattava, ·että kiinteistönomista- Kiinteistönomistajien tailoudellisen ase-
29973: jat eivät ole saaneet mitään :hyvitystä man heikkous .tulee aiheuttamaan myös
29974: niistä tappioista, joita hintatason kohoami- monenlaisia sosiaalisia ja terveydellisiä epä-
29975: nen on heiLle aiheuttanut. Vuokriin vai- kohtia. Helsingin kaupungin polttoaine-
29976: kuttavana .tekijänä •on myös y;leisesti hy- päällilåö on usea.an.kin otteeseen kansan-
29977: väiksyttynä periaatteena pidetty, että kiin- huoltoministeriölle y. m. viranomaisille kä-
29978: teistönomistaja Siala waskea yritykseensä sityksenään ilmoittanut, että Helsingin
29979: kiinnittämälleen pääomalle kohtuullisen ko- kaupunkia uhkaa vakava polttoainepula
29980: ron, joka saadaan vuokran muodossa periä lämmityskautena 1947-1948 Jruhinnä sen
29981: ta:losta. Tämä oikea;ksi tunnustettu pe- vuoksi, ettei kiinteistönomistajiJJla ja kiin-
29982: riaate on kokonaan unohdettu ja :tila;nne teistöyhtiöillä ole enää varoja hankkia polt-
29983: on muodostunut niin luonnottoma;ksi, että toaineita. Jo nyt on suuret määrät H~l
29984: kiinteistönaomistajien on peitettävä keski- sinkiin y. m. asutuskeskuksiin tarkoitettuja
29985: määrin puo}et !talojensa hoitokustannuk- polttopuita myyty teollilsuuslaitoksilie.
29986: sista fainavaroilla. Kun siis .liian alhainen vuokrataso on
29987: On laskettu, että maan asutuskeskusten suuresti vaikeuttanut uudisrakennustoimin-
29988: kiinteistönomistajien ja asuntoyht1öiden taa sekä aiheuttanut vakavi1a Ta:hatailou-
29989: omistamien talojen hoitokustannuksiin ja deHisia ja sosiaalisia epä;koihtia, esitämme
29990: verojen :maiksuun käyrttämät Jainavarat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29991: nousivat vuonna 1946 n. 2 miljardiin
29992: markkaan, millä valtavalla summallla siis että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29993: vaikeutettiin muutenkin kireitä rahama;rk- toimenpiteisiin asuinhuoneistojen
29994: kinoita. Jos nämä lainavarat olisi käytetty vuokrien korottamiseksi kiinteistöjen
29995: uusien asun.toj·en tuotta;miseen, olisi niillä kohonneita korko- ja hoitokustannuk-
29996: voitu rakenlt:aa 7,000-8,000 asuinhuonetta. sia vastaaviksi.
29997: .Asuntoasiain tuntijat .totesivatkin sosiaa-
29998: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
29999:
30000: Jussi Lappi-Seppälä. Sulo Heiniö.
30001: Arvi Oksala. Niilo Honkala.
30002: Erkki Koivisto. Felix Seppälä.
30003: Jaakko Hakala. Lauri Järvi.
30004: Leo Leppä. Kalle Kirra.
30005: 654
30006:
30007: X,4o. - Toiv. al. N :o 301.
30008:
30009:
30010:
30011:
30012: Turunen y. m.: Esityksen antamisesta vuokrantasausavus-
30013: tuslaiksi.
30014:
30015:
30016: E d u s k u n n a 11 e.
30017:
30018: Kesäkuun 1 päivän 1939 jälkeen va1mis- nopeimmin helpottavien pienasuntojen ai-
30019: tuneille asuinhuoneistoille vahvistetaan pe- kaansaamista, komitea on ehdottanut avus-
30020: rusvuokra siten, että se vastaa kysymyk- tukset rajoitettaviksi enintään 60 m2 käsit-
30021: sessä olevien huoneistojen tuotantokustan- täviin huoneistoihin.
30022: nuksia sekä korko- ja hoitokustannuksia Komitean ehdottama vuokrantasausavus-
30023: huoneistojen valmistumisaikallla. Näidoo n.s. tusten myöntämistä tarkoittava: järjestelmä
30024: uusien talojen vuokrataso on rakennus- ja olisi käsityksemme mukaan viipymättä saa-
30025: hoitokustannusten nousteSISa kohonnut mo- tettava voimaan. Erityisen tärkeä se olisi
30026: ninkertaiseksi verrattuna vanhojen talojen vähätuloisten lapsirikkaiden perheiden kan-
30027: vuokriin ja muodostunut laajoille väestö- nalta. Olosuhteet ovat lisäksi edellä maini-
30028: piireille ylivoimaiseksi rasitukseksi. Täl- tun komitean mietinnön valmistmnisen jäl-
30029: laista tilannetta on pidettävä vakavana so- keen edelleen vaikeutuneet. Niinpä raken-
30030: siaalisena epäkohtana, johon olisi valtio- nuskustannusindeksi, joka vuoden 1945 lo-
30031: vallan toimenpitein saatava viipymättä kor- pussa oli 4()4 (vuoden 1939 taso merkitty
30032: jaus aikaan. Asiaa on viimeksi käsitelty 100:lla), oli vuoden 1946 päättyessä jo 521.
30033: komiteassa, joka mietinnössään on ehdotta- Komitea oli arvioinut uusimpien talojen
30034: nut puheena olevan epäkohdan poistamista keskivuokraksi 80 markkaa neliömetriltä,
30035: siten, että valtion varoista suoritettaisiin mutta nykyisin valmistuvien talojen neliö-
30036: uusien talojen vuokralaisille vuokrantasaus- metrivuokrat ylittänevät jo 100 markkaa,
30037: avustusta kesäkuun 30 päivän 1945 jälkeen vaikkakaan tarkempia tilastotietoja ei vielä
30038: asuttavaan kuntoon valmistuneissa taloissa. tällä hetkellä olekaan käytettävissä.
30039: Vuokralaisen maksettavaksi jäisi vanhassa Edellä esitetyn nojalla ja viitaten valtio-
30040: talossa sijaH:sevasta samankaltaisesta huo- päiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen
30041: neistosta maksettava vuokra 50 prosentilla ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
30042: ikorotettnna, mitä on peruS>teltu ,giJLlä, että muksen,
30043: uusista asunnoista yleensä ollaan valmiit että hallitus viipymättä antaisi
30044: maksamaan jonkin verran korkeampaa Eduskunnalle esityksen vuokranta-
30045: vuokraa kuin vanhoista. Es,tääkse,en avus- sausavustuslaiksi, jossa erityisesti
30046: tusten käytön ylellisyydeksi luettavien väl- otettaisiin huomioon vuokralaisen tu-
30047: jien huoneiJstojen vuokran alennu:ksiin ja lojen suunws sekä perhesuhteet ja
30048: edistääkseen samalla vaikeata asuntopulaa lapsiluku.
30049: Helsingissä 13 p.äivänä helmikuuta 1947.
30050:
30051: Varma Turunen. Matti Lepistö.
30052: Jussi Raatikainen. Edvard Pesonen.
30053: A. K. Paasivuori.
30054: 655
30055:
30056: X,41. - Toiv. al. N :o 302.
30057:
30058:
30059:
30060:
30061: Lappi-Seppälä y. m.: Toimenpiteistä asuntorakennustoimin-
30062: ,nan elvyttämiseksi.
30063:
30064:
30065: E d u s k u n n a ll e.
30066:
30067: Voimassaoleva vuokrasäännöstely on mitä Kolman1tena uudisrakennustoim:Lntaa hait-
30068: suurimassa .määrässä vaikeuttanut raken- taavana seikkana on mainittava pääomien
30069: nustoimintaa .maamme asutuskeskuksissa. puute ja valtion tähän tarkoitukseen myön-
30070: Jos vuokrat ovat vanhoissa taloissa koh- tämien lainojen ja avustusten pienuus. Kun
30071: tuuttoman alhaiset, niin uusiin taloihin näh- .maassa on maanhankintalain aiheuttamaa
30072: den tämä epä:kohta on vielakin räikeämpi. rakennustoimintaa "lukuunottamatta noin
30073: Kuten tunnettua, luetaan uusiin taloihin 150,000 asunnon rumntovajaus, joka synty-
30074: valtioneuvoston vuokrasäännöstelypäätöksen väisyyden ja uusien avioliittojen solmimi-
30075: :mukaan 1/6 1939 jälkeen valmistuneet ta- sen takia yhä kasvaa, niin on selvää, että
30076: lot. Jos siis talo on valmistunut .esim. hei- asuntokurjuus pahenee jatkuvasti, ellei kii-
30077: näkuussa 1939, niin se luetaan uusien talo- reellisesti •panna käyntiin laajasuuntaista
30078: jen ryhmään, mutta jos se sattuikin valmis- rakennustoimintaa ja ellei nimenomaan val-
30079: tumaan paria kuukautta aikaisemmin, niin tio :myönnä tätä tarkoitusta varten paljon
30080: se kuuluu vanhojen talojen ryhmään. Kes- enemmän varoja kuin tähän saakka on ollut
30081: kuslämmityksellä varustetuissa vanhoissa laita.
30082: taloissa on vuokria sallittu korottaa 30 %lla, Asumistiheys on kaupungeissa y. m. asu-
30083: mutta uusissa taloissa vain huoneenvuokra- tuskeskuksissa saavuttanut sen rajan, jonka
30084: lautakunnan harkinnan mukaan enintään yli ei ilman vakavia sosiaalisia ja tervey-
30085: 10 %: lla. Kun keskuslämmitystalojen :kus- dellisiä haittoja enää voida mennä. Usei-
30086: tannukset ovat vuoden 19.39 jälkeen kohon- den kaupunkien huoneenvuokralautakunnat
30087: neet yli 150 %: lla ja kun kustannusten ovatkin todenneet, ettei nykyisiä asunto-
30088: nousu yhtenä ainoana vuonna voi nousta yli tiloja supistamalla voida enää sanottavasti
30089: 50 %: lla, kuten tapahtui vuonna 1946, niin hankkia asuntoja asunottomille, joita asu-
30090: on aivan selvää, ettei ainoastaan yksityisten, tuskeskuksissa on yli 10,000.
30091: vaan myöskin kuntien harjoittaman ra- Koska siis ainoa keino valli>ts•evasta asun-
30092: kennustoiminnan täytyy ajanoloon tyrehtyä tokurjuudesta; pääsemiseksi on ·rHttävän te-
30093: kokonaan. hokkaan rakennustoiminnan aikaansaami-
30094: Toinen asuntorakennustoimintaa mitä nen, esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
30095: suurimmassa mäiärässä häiri·tsev·ä :tekijä on toivomuksen,
30096: uiUSien ja vanhojen talojen vuokrien väli-
30097: nen suuri ero. Kun vu01krat uusissa taloissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30098: ovat ·5-6 kertaa ko!'keammat kuin van- toimenpiteisiin asuntorakennustoi-
30099: hoissa taloissa, on tämä omiaan aiheutta- minnan elvyttämiseksi, tämän raken-
30100: maan katkeruutta niiden vuokralaisten kes- nustoiminnan rahoituksen järjestämi-
30101: kuudessa, jotka joutuvat asumaan uusissa seksi sekä 11,iiden vuokra;siiännöstely-
30102: taloissa. Tämä katkeruus on saavuttanut määräysten muuttamiseksi, jotka nyt
30103: hyvin vakavia ilmenemismuotoja sato- ovat esteenä ei ainoastaan yksityis-
30104: jen Helsingin kaupungin rakennuttamissa ten, vaan myöskin kuntien harjoitta-
30105: uusissa taloissa asuvien vuokralaisten ryh- malle rakennustoiminnalle.
30106: tyessä n. s. vuokranmaksulrukkoon.
30107: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
30108:
30109: Jussi Lappi-Seppälä. Jaakko Hakala. Max Sergelius.
30110: Erkki Koivisto. Leo Leppä. Felix Seppälä.
30111: Niilo Honkala. Sulo Heiniö. Lauri Järvi.
30112: '656
30113:
30114: X,42. - Toiv. al. N:o 303.
30115:
30116:
30117:
30118:
30119: Lehtonen y. m.: Eräiden Jyväskylässä sijaitsevien teolli-
30120: suuslaitosten työläisten omakotirakennustoiminnan ra-
30121: hoittamisesta.
30122:
30123:
30124: E dusk unnalQe.
30125:
30126: Tilastojen mukaan oli vuoden 1936 syys- kiinnitettävä asiaan vakavaa h.uomiotaan.
30127: kuussa Jyväsky1~n kaupungin huoJ!levuok- VaUion .tukeman ja järjestämän omakoti-
30128: ra:lauta:kunnan kortistoissa yhteensä 829 rakennustoiminnan raho1ttamisen kautta
30129: asunnonihakijaa. olisikin tilanne kaikkein pal'lhaimmin selvi-
30130: Valtion omistamissa Rautpohjan, Tou- tettävissä mainittujen metallitehtaitten pal-
30131: rulan ja Jyskävuoren tehtaissa työsken- veluksessa oleviin, asunnon puutteeseen
30132: televistä, noin 1,500 !työntekij:ästä, on huo- joutuneisiin nähden. Sinä heidän tahol-
30133: mattava osa vailla oma:a taBurutoa, jotka taan suhitauduttaisiin tällaiseen .toimenpi-
30134: muodostavat suuren osan ·asunnon'hakijain teeseen varsin myönteisesti, koska he täl-
30135: lukumääräst-ä Jyväskylässä. Osa1taan tulee ~öin voisivat tehdä tarkoitukseen myönnet-
30136: kohda'IDkoin valmistuva valtion ik.eskus- tävien omakotilainojen ,turvin omakohtai-
30137: valimokin asuntopulaa vail:tion pa:lve~luk sesti muun muassa huomattavia ilrusltannuk-
30138: sessa olevien keskuudessa vielä llisiilämään. sia vaativat rakennustyöt.
30139: Jyväskylän kaupungi:n taholta on sen Kun va1tion arvovaitakin jo edellyttää,
30140: taloudellisen kantokyvyn' ja mahdoHisuuk- että sen pitäisi olla asuntopulan poistami-
30141: sien mukaan sijo1te1Jtu useita kymmeniä mil- sessa tiennäyttäjänä olisi asian j-ärjestämi-
30142: joonia markkoja asuntopulaa helpoittavaan seen senkin vuoksi valtion taholta ryhdyt-
30143: asuntorakennustoimintaan. Senvuoksi ei tävä.
30144: ole kohtuullista vaatia, että kaupunki yksi- Ede1lliolevaan viitaten esitämme edus-
30145: nään velvoitettaisiin huolehtimaan valtion kunnan hyväksyttäv~ä!ksi .toivomuksen,
30146: työntekijöitten asuntomahdollisruuksien jär-
30147: jestämisestä. Kurn monet yksityiset työn- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30148: :antajat ja tehdaslaitokset ovat harjoittaneet toimenpiteisiin Jyväskylässä sijaitse-
30149: pai:kkaikunnaHa melko ilaajaa omakoti- ja vien, Rautpohjan, Tourulan ja Jys-
30150: rakennustoiminnan tukemista työväelleen, kävuoren metallitehtaitten työläisten
30151: olisi valtionkin taho1ta, jolla on siinä suh- asunnonsaantimahdollis.uuksien jär-
30152: teessa paremmat mahdollisuudet kuin y;ksi- jestämiseen omakotirakennustoimin-
30153: tyisillä . työnantajHla ja kaup:ungillrukin nan rahoittamisen kautta.
30154: Helsingissä he~lmikuun 12 päivänä 1947.
30155:
30156: Vilho Lehtonen. V. Puumalainen.
30157: Yrjö A. Manninen. Lauri Myllymäki.
30158: 657
30159:
30160: X,4i3. - Toiv. al. N :o 304.
30161:
30162:
30163:
30164:
30165: Tuurna y. m.: Toimenpiteistä luovutetun alueen asutuskes-
30166: kusten siirtoväen työhön sijoittamisen helpottamiseksi.
30167:
30168:
30169: E d u s k u n n a 11 e.
30170:
30171: Viittaamme toivomusaloitteessa n: o 61 Saadun tiedon mukaan olisi kauppa- ja
30172: (1945 vp.) esittämiimme perusteluihin, teollisuusministeriössä aikanaan sotakor-
30173: jotka osoittavat, että kesällä 1944 luo- vausteollisuutta varten perustetulla am-
30174: vutetnlta alueelta siirtyneestä asutuskes- mattikurssit(}imistollJa mahd~ organi-
30175: !lrnsten väestöstä jatkuvasti osa on si- soida sano!tanlais,ta ammatti:kurssittoimintoo
30176: joitettu maaseudulle oiosuh:teisiin, .joissa MU:tru:tkeskusten siirtov:äeil1~. aJ:uksi 3---5
30177: sanO<tuJilia väestöll:ä ei ole sen ammattia vas- ikuukanden ajaksi :n. 500 oppilaal!1e. HuO"-
30178: tMva työtä. Väestöpoliittif:lia ja kansan- ootHojakin olisi va.Tai1Javissa kurssejia va.r-
30179: taloudellisia näkökohtia: silmälläpitäen val- ,ten. Tällöin tulisi ammatti:koulutus jär~
30180: tion-euvosto asetti erik{)isen lro:tn:itean har- j-estettäväksi erikoisesti se1l!ll.isi!JJla ah>illa;
30181: lcitsem8Jaal ltuoo väestön työhön sidoiltUStta. joilla nykyiai!n! on ltyövoimoo pu'u:tetlta.
30182: Tämä komitea teki snunnitelmia joiden Ennaik:ko1ask;almien muika:an nousisivat kUs·
30183: mtdt,aill.n siirtoväiffitö mahdo1lisimman no- ta:n:llukseit n. 5,000 n:uarkaksi opp:ill.asta !kQh-
30184: :peasti' oli tarkoitns saad~ sijoitetuksi tU:ot~ den. Siten ~tarvittaisiin tarkoitukseen tässä
30185: taJvaan työhön e:il!llen kaikkea järj'estäm.älläi vaihOOS!Sa n. 2.5 mitlj. markkia:a.
30186: perheen päämiehelle hänen ammattiaan Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
30187: 'V'å'Staa'Vaa työtä ja sijoittamalla hänen per- dotamme eduskunnan päätettäväksi toi~o
30188: heen-sä hänen työpaikkainBa lähelle. Olo- JmrUksen,
30189: suhteiden vuoksi on suunnitelruasta vain
30190: osa saatu toteutetuksi. Asutnskeslmsten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30191: slil'tovålootä odottaa huomattava O'Sil1 vielä toimenpiteisiin luovutetun alueen
30192: vai:tiovalhloo toimenpilte~tä 1t~ työhön- asutuskeskusten siirtoväen työhön si-
30193: si~iltuksen: jO'IldullfJamiseksi. Ka.sv;ava, uusi joittamisen helpottamiseksi, ja O.ff'-
30194: polvi on lisäämässä !llsutuskestkusten ,työ- mfdtikmilutuksen järjestämiseksi sille
30195: !kytl{yisen siirtoväestön ~ukuw. siirtoväeUe, jolle sCtn nykyisessa si-
30196: Käsityksemme· mukaan voidaan a:mmatti~ jotuskunnMsa ei ole sen aikaisempaa
30197: koUlutUksen kautta nopeimmin saada ai- ammattia 1Jctstaa,vaa työtä.
30198: kaan: iorja11sta edellä selvitettyyn epäKoh-
30199: taan'.
30200: Helsin.gissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
30201:
30202:
30203:
30204:
30205: 83
30206: 658
30207:
30208: X,44. - Hemst. mot. N :o 305.
30209:
30210:
30211:
30212:
30213: Smeds m. fl.: An.gående åtgiirder för unde1·lättan.de av den
30214: förflyttade befoU(,(fl,ingens och frontmännens yrkesutbild-
30215: nin.g.
30216:
30217:
30218: T i 11 R i k s d a g e n.
30219:
30220: I vår.t land :fi.n<nas tvenne stora be:folk- ter, vilkas bebrukande blir oekonomiskt
30221: ningskategorier, vilka med hänsyn till och vilkas avkastning icke kommer den
30222: storleken av de :förluster kriget till:fört allmänna konsumtionen till godo.
30223: dem ikomma i en iklass :för sig jäm:förda Medan kolonisationsprogrammet :fort-
30224: med den övriga be:folkningen. Den ena sättes med allt mer avtagande hastighet
30225: är de krigs:för:flyttade, vilka :förlorat näs- och tusental evakuerade :familjer landet
30226: tan all sin egendom och vilkas utkomst- runt i sysslolöshet eller ur det allmännas
30227: möjligheter härigenom blivit mycket synpunkt improduktivt arbete vänta på
30228: kringskurna. Den andra är frontmännen, att erhålla sina o:fta mycket små, i :fram-
30229: vilka icke blott gått miste om :fyra till sex tiden säkert oräntabla, kolonisationslägen-
30230: års arbets:förtjänst, utan även vad de heter, lider produktionsiivet och i synner-
30231: yngre årgångarna, som ju utgöra huvud- het industrin av stor brist på utbildad
30232: delen och de längst inkallade av :front- arbetskra:ft. I synnerhet gäller detta me-
30233: männen, vidkommer, gått :förlustiga de tallindustrin; som på grund av krigsskade-
30234: till:fällen till yrkesutbildning, som ynglin- ståndet måste :flerdubbla sin kapacitet.
30235: gar i denna ålder i regel på ett eller annat Er:farenheten har visat att många av de
30236: sätt :förska:f:fa sig. evakuerade, som erhållit små kolonisations-
30237: Riksdagen och regeringen ha även, i lägenheter, tvekat att investera sina er-
30238: medvetande om att dessa be:folkningskate- sättningspengar i de nybyggnader, som
30239: gorier äro de svårast krigsdrabbade, vid- er:fordras på de obebyggda lägenheterna.
30240: tagit åtgärder :för att kompensera dem De hava hellre sökt utkomst i industrin.
30241: Mttninstone i någon :form för de lidna :för- Ur denna synpunkt vore de av kriget
30242: Justerna. FrånsetJt ersätrtningsobligationerna drabbade evakuerade och :frontmännen
30243: åt den evakuerade be:folkningen har denna samt hela landet bättre hjälpta av att
30244: kompensation bestått i utstyckande av staten bestode dem en yrkesutbildning på
30245: jordbrukslägenheter inom den södra delen :förmånliga villkor och öppnade möjlig-
30246: av Finland. Detta kolonisationsprogram heter :för deras anställande i industrins
30247: har beroende på den odlade jordens tjänst, än av det nuvarande stödsystemet,
30248: knapphet och svårigheten att :få bygg- som i det långa loppet icke kommer att
30249: nadsmaterial :för bebyggande av lägenhe- bliva någon p'ålitlig hjälp :för de nödli-
30250: terna endast till en mindre del hittills dande själva och som genom den nedgång
30251: kunnat :förverkligas. · Vad .frontmanna- i landsbruksproduktionen, som det med-
30252: kolonisationen beträ:f:far har den t. o. m. :fört och i än högre grad kommer att med-
30253: helt och hållet bragts att åvstanna. Följ- :föra, är till skada för landet i dess hel-
30254: derna av k<Yloniswtionen h.a idre varit en- het. Det :förtjänar ~ :för övrigt att nämnas
30255: ba.rt ]yckl1iga. Lantbrnksproduktionens ned- att :flera länder, både i väster och öster.
30256: gång beror åtminstone till en del på att erbjuda sina :frontmän gratis yrkesutbild-
30257: odlingsjorden styckats i :för små lägenhe- ning som kompensation :för de förluster
30258: X,44. - Smeds y. m. 659
30259:
30260: de i form av förlorad tid lidit genom kri- vördsamt föreslä att riksdagen ville be-
30261: get. Hos oss har samma avsikt i nägon sluta hemställa,
30262: mån eftersträvats och vunnits genom be-
30263: viljande av de s. k. hemförlovningspennin- att regeringen måtte vidtaga åt-
30264: garna och genom studieunderstöden åt gärder för underlättande av den
30265: frontmän. Den kategori av frontmän, som förflyttade befolkningens och front-
30266: vore i behov av den största hjälpen, lands- männens yrkesutbildning och samti·
30267: bygdens obesuttna, har dock icke kännbart digt även bereda 'YnÖjligheter för
30268: blivit delaktig av statens stöd i förenämnt dessas placering i indmtrins tjänst
30269: hänseende. efter yrkesutbildningstidens slut.
30270: Hänvisande tili det ovanstäende få vi
30271: Helsingfors den 13 februari 1947.
30272:
30273: Helmer Smeds. Albelt Brommels. Matts Forss.
30274: 660
30275: ~,44. - Toiv. aJ. N :o 305.
30276: Suomennos.
30277:
30278:
30279:
30280:
30281: am.e<l4 y. m.: a'oimenpiteistä siirtoväen ja rintamamiesten
30282: ammattiop_etuksen he:bp9ttamiseksi.
30283:
30284:
30285: E d u s kuun a 11 e.
30286:
30287: Maassamme on kaksi väestöryhmää, jotka seltä kannalta katsoen tuottamattomassa
30288: muuhun väestöön verraten muodostavat työssä usein hyvin pieniä ja tulevaisuu-
30289: oman luorokansa sodan heille aiheuttamien dessa varmasti korkoa tuottamattornia asu-
30290: menetysten suhteen. Toisen ryhmän muo- tustilojaan, kärsii tuotannollinen elämä,
30291: dostaa sii,rtoVläiki, joka on mene!ttänyt erikoisesti teollisuus suurta koulutetun työ-
30292: melkein mi:kki omaisuutensa j;a jonka tu- voiman puutetta. Tämä !koskee erikoisesti
30293: [onsaantimahdollisuudet siten ovat tnntu- metalliteollisuutta, jonka sotakorvauksen
30294: vasti rajoitltuneelt. Toisen ry'hmäm, muodos- takia on moninkertaistettava !kapasiteet-
30295: tavat rintamamiEili.et, jotka 4-6 vuoden tinsa. Kokemus on osoittanut, että monet
30296: työansioiden lisä!ksi ovat nuorempien vuosi- pieniä asutustiloja saaneet siirtolaiset ovat
30297: luokkien - jotka muodostavat rintamamies- epäröineet kiinnittää korvausrahojaan ra-
30298: ten pääosan ja ovat kauimmin olleet pal- !kentamattomiin tiloihin. He ovat mieluum-
30299: velukseen kutsuttuina- osalta menettäneet min pyrkineet teollisuuden palvelukseen.
30300: tilaisuuden ammattiopetukseen, jonka tä- Tältä kannalta katsoen auttaisi sodasta
30301: män ikäiset nuorukaiset säännöllisesti ta- kärsimään joultuneita siirltolaisia ja rinta-
30302: valla tai toisella hankkivat itselleen. mamiehiä sekä koko maata enemmän se,
30303: Eduskunta ja hallitus ovatkin tietoisina että valtio tarjoisi heille edullisin ehdoin
30304: siitä, että nämä väestöryhmät ovat eniten mahdollisuuden ammattiopetuksen saami-
30305: joutuneet kärsimään sodasta, ryhtyneet toi- seen ja teollisuuden palvelukseen pääsemi-
30306: menpiteisiin korvatakseen edes jotenkin seen kuin nykyinen avustusjärjestelmä,
30307: heidän kärsimänsä menetykset. Siirtoväelle joka ajanpitkään ei merkitse luotettavaa
30308: annettujen korvausobligatioiden lisäksi on apua puutetta kärsiville itselleen ja joka
30309: tähän !korvaukseen kuulunut maatilojen ja- on vahingoksi maalle kokonaisuudessaan sen
30310: kaminen Etelä-Suomessa. Viljellyn maan maatalouden tuotannon vähenemisen vuoksi,
30311: niukkuudesta ja rakennustarvikkeiden saan- minkä se on aiheuttanut ja vastedes yhä
30312: tivaikeuksista johtuen on tästä asutusohjel- suuremmassa määrässä on aiheuttava. Muu-
30313: masta tiilhän mennessä voitu toteuttaa vain ten ansaitsee mainita, että useat maat sekä
30314: pienehkö osa. Vieläpä rintamamiesten asut- idässä että lännessä tarjoavat rintamamie-
30315: taminen on kokonaan pysähtynyt. Asutus- ihilleen ilmaisen ammattiopetuksen korvauk-
30316: toiminnan seuraukset eivät ole olleet yksin- seksi niistä tappioista, joita nämä sodan
30317: omaan onnellisia. Maataloustuotannon vä- vuoksi ovat menetetyn ajan johdosta kärsi-
30318: heneminen johtuu ainakin osaksi siitä, että neet. Meillä on jossain määrin pyritty ja
30319: viljelysmaa on paloiteltu pieniksi tiloiksi, päästy samaan myöntämällä n. s. kotiutta-
30320: joiden viljeleminen muodostuu epätaloudel- misrahoja ja opintoavustuksia rintamamie-
30321: liseksi ja joiden tuotto ei tule yleiseen ku- hille. Suurimman avun tarpeessa oleva
30322: lutukseen. ryhmä, maaseudun tilattomat rintamamie-
30323: Asutustoiminnan jatkamisen y~hä hidas- het, ei kuitenkaan ole mainittavassa mää-
30324: tuessa ja tuhansien siirtolaisperheiden odot- rässä :päässyt osalliseksi tämän kaltaisesta
30325: taessa ympäri maata toimettomina tai ylei- valtion antamasta avustuksesta.
30326: X,44. - Smeds y. m. 661
30327: Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- ammattiopetuksen helpottamiseksi ja
30328: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi valmistaisi samalla mahdollisuudet
30329: toivomuksen, heidän sijoittamisekseen teollisuuden
30330: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- palvelukseen ammattiopetusajan pää-
30331: siin siirtoväen ja rintamamiesten tyttyä.
30332: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
30333:
30334: Helmer Smeds. Albert Brommels. Matts Forss.
30335: 662
30336:
30337: X,45. - Toiv. al. N :o 306.
30338:
30339:
30340:
30341:
30342: Stenberg y. m.: Lasten päivähuoltoa järjestävän lain al-
30343: kaansaamisesta.
30344:
30345:
30346: E d u s kunnalle.
30347:
30348: Viime vuonna on syntyväisyys lisäänty- hön, ovatpa nekin äidit, jotka työskentele-
30349: nyt huomattavasti maassamme. Sillä on vät vain kotona, usein vaikeuksissa siitä,
30350: kansamme tulevaisuuden kannalta huo- mihin jättävät lapsensa siksi aikaa, kun
30351: mattava merkityksensä, jos sosiaalinen suorittavat nykyisin paljon aikaa vievät
30352: lastenhuolto saadaan ajankohtaisia vaati- ostoksensa tai muut asiansa kodin ulko-
30353: muksia vastaavaksi. Talous- ja yhteis- puolella, sillä tilapäistä apuakin on vai-
30354: kuntaelämän kehitys rauhanaikaisten olo- kea saada. Lasten päivähuollon tarve on
30355: jen vakiintuessa maassamme ei palauta tullut entistä välttämättömämmäksi ei ai-
30356: naisia tuotantoelämästä kodin piiriin. Päin- noastaan taloudellisesti vaikeimmassa ase-
30357: vastoin on havaittavissa yhä kasvava massa oleville, jotka eivät voi kustantaa
30358: naistyövoiman tarve. Useissa teollisuus- yksityisesti hoitajaa lapsilleen, vaan niil-
30359: keskuksissa kärsivät ne tuotantoalat, joi- lekin, jotka sen taloudellisesti voisivat
30360: den työvoimana on käytetty suurelta tehdä. Tosin ensin mainituilla on tarve
30361: osalta naisia, jo nyt työvoiman puutetta. kipein.
30362: Kutoma- ja vaatetusteollisuudessa esim. Vaikeudet huoneisto- ja rakennusmah-
30363: on raaka-aineiden saanti lisääntynyt niin, dollisuuksissa eivät mielestämme ole es-
30364: että useat tehtaat voisivat ylläpitää täyttä teenä sille, etteikö jo nykytilanteessa voi-
30365: työtehoa, mutta kutojien ja ompelijoiden taisi ryhtyä perustamaan lastenseimiä ja
30366: puute on sitä estämässä. Näille ammatti- päiväkoteja suurempien tuotantolaitosten
30367: aloille eivät miehet mielellänsä antaudu. yhteyteen sekä lisäämällä niiden määrää
30368: Samanaikaisesti on taloudellisesti vai- kaupunkialueilla ja maalaiskunnissa. Huo-
30369: keassa asemassa olevia perheitä, joiden on neistotiloja on varmasti vielä vähemmän
30370: turvauduttava huoltoapuun sen vuoksi, hyödyllisessä käytössä ja rakennusmah-
30371: että perheen isän ansio ei yksin riitä per- dollisuuksiakin olisi tätä varten varat-
30372: heen huoltoon, mutta perheen äidillä ei tava.
30373: ole tilaisuutta ansiotyöhön, koska ei ole Koska pidämme lastenseimien ja päivä-
30374: mahdollisuutta saada mitään hoitoa lapsil- kotien puutetta suurena sosiaalisena epä-
30375: leen. Sama on asia niissä perheissä, joissa kohtana nykyoloissa ja tämän kysymyk-
30376: äiti on ainoa huoltaja. Lastenseimiä ja sen ratkaisua sekä kansantalouden että
30377: päiväkoteja on maassamme teollisuuskes- lastensuojelun ja kansan terveydenhuol-
30378: kuksissakin mitättömän vähän ja useim- lon kannalta erikoisen tärkeänä, ehdo-
30379: missa maalaiskunnissa ei ollenkaan, vaikka tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30380: ne niissäkin olisivat usein kipeän tarpeen vomuksen,
30381: vaatimia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30382: Koska kotiapulaisten saanti on myös toimenpiteisiin sellaisen lastenhuolto-
30383: viime aikoina useista syistä tullut entistä lain aikaansaamiseksi, jolla järjestet-
30384: vaikeammaksi, on perheellisten virkanais- täisiin lasten päivähuolto, jotta äidit
30385: ten ja henkisessä työssä olevien kohdalla vapautuisivat yhteiskunnalle hyöd;yl-
30386: ilmenemässä samoja vaikeuksia ansiotyö- liseen työhön kodin ulkopuolellekin.
30387: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
30388: Elli Stenberg. J. Mustonen.
30389: Hertta Kuusinen. Mauri Ryömii.
30390: Eino Tainio.
30391: 663
30392:
30393: X,46. - Toiv. al. N :o 307.
30394:
30395:
30396:
30397:
30398: Kuusinen y. m. : TutkimUksen toimittamisesta puolipäivä-
30399: työn soveltamismahdollisuuksista.
30400:
30401:
30402: E d u s k u n n a 11 e.
30403:
30404: Viime vuosina on perheenemäntien työ- merkitsee kansantaloudellista tappiota. Jos
30405: taakka suuresti kasvanut. Normaalinakin yhteiskunta voisi edes osittain käyttää hei-
30406: aikaJn:a moni vaimo on suorittanut kaksin- dän ammattitaitoaan hyväkseen, saataisiin
30407: kertaisen työn ja hoitanut kodin ulkopuo- niillä aloilla, joilla on puutetta pätevästä
30408: lella olevan työn ohella oman taloutensa. työvoimrast:a, tarvirtJtiavaa Us:ävoima.a, jopa
30409: Nykyisenä tarvikepuutteen ja jonotusten niin, että kahden hoitaessa yhden ennen
30410: aikana on tällaisten perheenemäntien työ- suorittaman työn, työteho nousisi.
30411: taakka käynyt ylivoimaseksi, vallankin kun Tällaista puolipäiväty,ötä on menestyk-
30412: lasten sijoittaminen lastentarhoihin ja -sei- sellä kokeiltu ikotitaloudessakin, mihin se
30413: miin on hyvin rajoitettua. Monen naisen soveltuukin hyvin, joskin koulutetusta työ-
30414: on vaikea näin ollen olla koko päivää voimasta siellä on puutetta. Kuitenkin jos
30415: työssä, vaan olisi heille järjestettävä mah- sellaista olisi, se tuottaisi kipeästi kaivattua
30416: dollisuus lyhempään työpäivään, mikäli he apua työnrasittamille perheenemännille,
30417: sitä haluavat ja mikäli se taloudellisista jotka joko eivät tarvitse tai eivät voi pal-
30418: syistä heille on mahdollista. kata itselleen apua koko päiväksi.
30419: Kotienkin kannalta olisi tärkeää, että Moniin tällaisiin vaikeuksiin toisi ra11k:ai-
30420: nykyisenä kotien hajaantumisen aikana nai- sun perbenemäntien puolipäivätyö. Tosin
30421: 'Set voisivat uhrata enemmän aikaa kodeil- ei puolipäivätyötä voitane soveltaa kaik-
30422: 1een. kialle, mutta monilla aloilla se varmaan
30423: Toisaalta taas reaalipalkkojen yhä pie- sopii erinomaisesti.
30424: nentyessä on yhä useammissa kodeissa per- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
30425: heiden toimeentulo siinä määrin vai'keutu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30426: ·nut, että vaimonkin ansiotyö on käynyt
30427: välttämättömäksi. että hallitus toimituttaisi tutki-
30428: Tässä yhteydessä on sitäpaitsi muistet- muksen siitä, millä aloilla ja miten
30429: tava, että monet perheenemännät edustavat puolipäivätyötä voitaisiin soveltaa,
30430: huomattavaa ammatillista valmennusta ja sekä ryhtyisi niihin toimenpiteisiin,
30431: työtaitoa, jonka käyttämättä jättäminen joihin tutkimus antaa aihetta.
30432: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
30433:
30434: Hertta. Kuusinen. Ebba. östenson.
30435: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Olga. L. Terho.
30436: Martta. Sa.lmela.-Järvinen. Nestori Nurminen.
30437: Ka.isu-Mirja.mi Rydberg. Anna. Neva.la.inen.
30438: Elli Stenberg. Toivo Läng.
30439: Tyyne Tuominen. ·
30440: 664
30441:
30442: X,47. - Toiv. al. N:o 308.
30443:
30444:
30445:
30446:
30447: Tololl.en y. m.: . Kiertävien kotiapulaisten koulutuksen jär-
30448: jestämisestä.
30449:
30450:
30451: E d u s k u n n a ll e.
30452:
30453: TaJkam,aina ja salojen sydämissä asuvien Vaikkapa he kaikki eivät aina sopisikaan
30454: pi~nvHj~lijäiu ja muiden vähävaraisten virallisiin lomakoteihin, niin yiksinään työstä
30455: suurten perheiden &idit ovat aina ikanta- vapautuminen jo :;;inänsä olisi !hyödyllistä,
30456: neat ras~ainl.man kuorman. Heistä useat, ja virkistyspaikkoja ainakin kesäisin luuli-
30457: kuten p~rb.eelliset sotalesketkin, ovat vii- simme löytyvän tarpeen mtrkaan, kunhan
30458: meksi kuluneiden SJ11kkien vuosiep. tuoman vain huolilta voisivat olla vapaita. ·
30459: m~l'>heen ja aina jatk,qvasti yötä-päivää ikes- Tilapäinen kodinhoitaja on hyvä ja luo-
30460: tänoon työn ra.sittam,ina nääntymäisilljiän. tettva vasta sitten, kun rehellinen ja tar-
30461: :Miehinen mieskin ikäsittiiii,, mitenkä suuret mokas nainen on koulutettu sellaiseksi.
30462: ovttt yleensäkin äitien velvollisuudet, joita Aikaisemmin melkoisesti samasta asiasta
30463: he kuiten:kaan, juuri äiteinä, eivät tahtoisi eduskunnalle jättämärome toivomusaloitteen
30464: unohtaa. Mutta lkup. ei ole varaa palkata johdosta työväenasiainvaliökunta hylkää-
30465: kotiapulaisia, niin kuinb - äitien hyvästä viissä mietip.nössään puoltaa ajatusta, mutta
30466: tahdosta huolimatta - void~an odottaa, samalla vetoaa sellaisten järjestöjen toi-
30467: että lasten 'kunnollinen hoitaminen j11 kas- mintaan, joiden toimialaan asian hoito valio-
30468: vattaminen kaikissa tilauteissa voisi olla k~nnau mielestä sop.isi. ~ Em:rqe kniten-
30469: mahdollista, ~wska kiireiden lisäksi m~rtu k!lan ole 4uomanneet tulosten kulikeutuvan
30470: neet mielet ja väsymykset asettavat elilteitä. sinne, missä ensiksi apua :tarvittaisiin.
30471: Siis myöskin lasten tulevaisuuden ja yhtei- :F;mroe tahdo kieltää, etteivätkö eräät jär-
30472: nn edun nimessä olisi heti ryhdyttävä en- jestöt, ta.i liitot edellisen aloitteemiUe edQii-
30473: tietä tal'mdklkaampiin 'toimenpiteisiin väsy- lmnmdle jättämisen jälkf)en olisi jot~Ykin
30474: neiden äitien olotilan parantamiseksi, ja yrittäneet mivontaamme ~untaan, ml}tta
30475: ybi keino olisi loma-aikojen järjestä,minen. jos yksinomaan näin alussa vapaase~m tpi-
30476: · 'Viime aikoina on ryhdytty pääasiassa mintaa.n luQtetaan, niin liian monet pitkät
30477: Lomaliiton toimesta ,perustamaan loonakyliä, vuodet vieriilltäi\., ennenkuin kotiapulaisia
30478: vi:rildstya- ja lepolroteja, joihin takamailla ilmaantuu s3-1Qseud1lille likikään tarpeellista
30479: asuvatkin rasittuneimmat äidit ehltä vuo- määrää. Jos valti<l avusta~i järjestöjä. niin
30480: ronsa mukaan saattaisivat olla tervetulleita; runsam;ti, että se voi$i niitä ve~voittaa levit-
30481: mutta kuinka se juuri enimmän lepoa tar- tämään· toimintaansa tarpeellisin mitoin,
30482: vitsevien kohdalla on mah4<>Uista~ Kun niin ehkä se asiaa auttaisi. Mutta ainakin
30483: lapset ovat pieniä, niin kenen hoitoon jäte- yhdessä valti~h låakUiuh toimivassa oppilai-
30484: tään koti? Kaka on se luotettava, joka hoi- toksessa pitii~i alUksi !i!UOrittaa malliope-
30485: taa mahdollisesti ·olevan· kar~~n, turvatto- t"llåta. · S~l!la ·~~i · j~Jestettävä ikierto-
30486: mat lapset, kovassa työssii vll~yneen isän ja sulitlnitelblat ·ja muut (!~valmistelut koti-
30487: tekee muut hyvin monhriutkaiset ep1ännä,lle apulaisten, eli ko'tisiiarte:A, toimintaa var-
30488: kuuluvat taloustyöt niin hyvin, että. em'ih1tä ten.
30489: uskaltaisi poistua kotoaan tositurvallisin Tuntuu luonnolliselta, että kunnolliset
30490: mielin1 Näille äidei:1le vuosiilltainen parin- apulaiset toimisivat vähävaraisissa kodeissa
30491: kin viikon ltosivap.aa loma <tekisi hyvålä. valtion palkkaamina.
30492: X,47.- T~lonen y. m.
30493:
30494: Edellä olevan perusteella sekä viitaten olisiko uusi koulu perustettava tahi
30495: v. 1939 eduskunnalle jättämäämme toivo- mikä entinen oppilaitos voitaisiin so-
30496: musaloitteeseen N :o 59, ehdotamme edus- pivimmin järjestää kiertävien koti-
30497: kunnan päätettäväksi toivomuksen, apulaisten kouluttamista varten, sekä
30498: ryhtyisi muihin asian vaatimiin toi.
30499: että hallitus kiireellisesti harkitsisi, menpiteisiin.
30500: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1947.
30501:
30502: J. F. Tolonen. Samuli Tervo.
30503: Edvard Pesonen. Alpo Lumme.
30504: Urho Kulovaa.ra..
30505: '666
30506:
30507: X,4s. - Toiv. al. N :o 309.
30508:
30509:
30510:
30511:
30512: Simonen y. m.: Valtionrautateiden Oulun konepajalla val-
30513: litsevien epäkohtien korjaamisesta.
30514:
30515:
30516: E d u s k u n n a 11 e.
30517:
30518: Valtion rautateiden Oulun ikonepaja on Puuttumatta enempää yksityiskohtiin voi-
30519: jo vanha ja sille on ominaista vanhojen daan yleisenä toteamuksena mainitulta ko-
30520: teollisuuslaitosten epäkohdat. Sen monista nepajalta sanoa, että sen eri osastot ovat
30521: puutteellisuuksista mainittakoon erikoisesti aivan liian ahtaita, ikylmiä, kosteita ja pö-
30522: seuraavat: lyisiä. Käymälöitä on liian vähän. Pesu-
30523: Puupuolella korjataan noin 2,400 vaunua ja· pukuhuoneita olisi saatava lisää. Ilman-
30524: vuosittain, mutta jos osastoa laajennettai- vaihto- ja tuuletuslaitteet puuttuvat mel-
30525: siin voitaisiin siellä korjata sadottain enem- kain kokonaan. Valaistukseen olisi saatava
30526: mänkin. Nyt ei si~äJ vorda korj,ata kaikkia pikaisesti korjauksia ja monenlaisiin mui-
30527: korjruttavaksi :tuotavia vaunuj'a, vaan on hin korjauksiin olisi pikaisesti ryhdyttävä.
30528: niistä sadoittain joka vuosi kuljetettava Pa- Onkin vain lopuksi sanottava että nämä
30529: silaan korjattavaksi, mikä merkitsee suurta epäkohdat ovat olleet valtiovallan tiedossa
30530: alja.n ja työvoiman huklwua. jo niin kauam, johtamatta korjauksiin, että
30531: eduslrunnalla näyttää olevan syytä puuttua
30532: Veturien korjauskanavat ovat seihlaisia, asiaan. Missään tapauksessa ei suunnitel-
30533: että vesi ei niistä mene pois, mistä syystä lun ja joskus rakennettavan uuden kone-
30534: työskentely niissä on tavattoman epäter- pajan odottaminen saa muodostua esteeksi
30535: veellistä ja vaivaloista. nykyisessä konepajassa vallitsevien työn-
30536: Liepäosasto on tavattoman vetoinen ja suoritusta ja työläisten olosuhteita koske-
30537: kostea. Savu ei myöskään mene sieltä pois vien epäkohtien korjaamisessa, vaan olisi
30538: muutoin kuin ovien, jotka työaikana on pi- niihin ryhdytltävä kiireeNisesti.
30539: dettävä auki, ilmutta. Tämän osaston vie.- Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
30540: cressä sijaitseva sähköhitsauskoppi on niin- dotamme eduskunnan pä:ätettäväksi ~toivo
30541: ilmäln vetoinen ja kostea. Siihen ei !lisäksi muksen,
30542: tule päivänvaloa ollenkaan, joten pitempi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30543: aikainen työskentely siinä rasittaa tavatto- toimenpiteisiin valtionrautateiden
30544: masti silmiä. Koppi olisi siirrettävä toiseen Oulun konepajalla vallitsevien epä-
30545: paikkaan. kohtien korjaamiseksi.
30546: Helsingissä he1mlliuun 12 päivänä 1947.
30547:
30548: Heikki Simonen. H. S. Pesonen.
30549: Valto Käkelä. Eino Raunio.
30550: Kauko Andersson. Eetu Karja.la.inen.
30551: Juho Kuittinen. Onni Peltonen.
30552: 667
30553:
30554: X,49. - Toiv. al. N:o 310.
30555:
30556:
30557:
30558:
30559: E. Nurminen y. m.: Vuoden 1918 sodassa punaisten puo-
30560: lella kaatuneidern sotilO!iden varattomien leskien elii.ke-
30561: oikettden palauttamisesta.
30562:
30563:
30564: E d u s k u n n a 11 e.
30565:
30566: Sosiaalinen ajattelutapa on viimeksi ku- korvauksen, sillä kahta eläkkeenluontoista
30567: luneina vuosina ilahduttavasti !lisääntynyt huoltoavustusta ei samalle henkilölle val-
30568: niidenkin väestöpiirien keskuudessa, joille tion varoista suoriteta.
30569: se aikaisemmin oli vierasta. Sen mukaisesti Tämä on vaikuttanut erittäin masenta-
30570: on sosiaalinen lainsäädäntökin maassamme vasti asianomaisten leskiäitien mielentilaan.
30571: jatkuvasti kehittynyt huolimatta suurista Samalla kuin he menettivät poikansa, me-
30572: taloudellisista y. m. vaikeuksista. Niinpä nettivät he lisäksi oikeutensa nauttia aikai-
30573: säädetyt huoltoeläkkeetkin kovimpien koet- semmin heiHe lain saHimaa huoiltoeläkettä.
30574: telemuksien alaiseksi joutuneille kansalai- Menetetystä pojasta tuleva huoltoeläke ei
30575: sillemme ovat omiaan jossain määrin ke- kykene korvaamaan sitä taloudellista ja mo-
30576: ventämään heidän taloudellisia huoliaan ja raalista tukea, jota elossa oleva poika,
30577: antamaan heille eräänlaista turvallisuuden myönteisessä tapauksessa, olisi voinut äidil-
30578: tunnetta yhteiskunnan osanotosta ja tuesta leen vanhuuden päivinä antaa.
30579: heidän vaikeuksissaan. Kun eten:kin sosiaalisen lain kirjain pi-
30580: V. 1918 sodan punaisten puolella kaatu- täisi saada humaanisesti ja oikeudenmukai-
30581: neiden leski-en ~läiketltä tervehdittiin tyydy- sesti palvelemaan ihmistä, olisi tarpeellista
30582: tyksellä vaikka se tulikin monen kohdalla nyt kyseessä olevien tapausten kohdalla
30583: liian myöhään ja pitkän odotusajan jäl- harkita, eikö nykyistä käytäntöä voitaisi
30584: keen. sikäli muuttaa, että asianomaisille leskille,
30585: Äskeisten sotien onnettomuudet ovat kui- jotka ovat menettäneet heitä huoltaneen
30586: tenkin jälleen kohdanneet näitä!kin leskiä, poikansa ja elävät vaikeissa taloudellisissa
30587: jollloin he ovat menettäneet joko yhden tai olosuhteissa voiitaisiin suorittaa sotataP'a-
30588: useampia miehiksi varttuneista pojistaan, turmakorvauksen ~isäksi n. s. punliliisten
30589: joita he naisen pienillä tuloilla ja itse mitä leskien huoltoeläke.
30590: suurimpien kieltäytymisten a~laisena eläen, Edelläolevaan viitaten ehdotammekin
30591: erittäin vaikeissa olosuhteissa, ovat huolta- eduskunnan .päätettäväksi toivomuksen,
30592: neet ja kasvattiWileet isän sortuessa v. 1918
30593: sodassa. Ne lesket, jotka vielä ovat elossa, että hallitus toimittaisi tutkimuk-
30594: ovat jo iäikkäi:tä sekä useimmat heistä sai- sen, mitä mahdollisuuksia olisi v.
30595: raita ja työkyvyttömiä, joten heidän koh- 1918 sodan punaisten puolella kaatu-
30596: dallaan poikien elatusapu olisi ollut välttä- neiden sotilaiden leskien, jotka elä-
30597: mätön. vät puutteellisissa olosuhteissa ja
30598: Nyt kuitenkin yleisen käytännön mukai- jotka äskeisissä sodissa menettämis-
30599: sesti ovat he lisäksi menettäneet oikeutensa 'tään pojistaan saavat sotatapaturma-
30600: leskieläkkeeseen, koska he jo saavat val- korvauksen, eläkeoikeuden palautta-
30601: tiolta kaatuneesta pojastaan sotatapaturma- miseksi.
30602: Helsinigssä 12 päivänä helmikuuta 1947.
30603:
30604: Elli Nurminen. Juho Pyy.
30605: Martta. Salmela-Järvinen. A. K. Paasivuori.
30606: Va.lfrid Eskola.
30607: 668
30608:
30609: X, 5o, - Toiv. al. N :o 311.
30610:
30611:
30612:
30613:
30614: Hukari y. m.: Punakaartilaisten leskille myönnettyjen eläk-
30615: keiden suorittamisesta taannehtivasti.
30616:
30617:
30618: E d u s k u n n a 11 e.
30619:
30620: Oikeuksiin nähden kansamme on men- lesketkin myöntämällä heille valtioneuvos-
30621: neinä vuosina jaettu kahteen ryhmään. ton päätöksellä ylimääräiset eliikkeet.
30622: Erittäin räikeänä tämä on ilmennyt vuonna Kun punakaartilaisten lesket vuodesta
30623: 1918 tapahtumiin osallistuneisiin nähden. 1918 vuoteen 1943 joutuivat kärsimään
30624: Onhan tunnettua, että ne, jotka taistelivat mitä suurinta vääryyttä, koska he eivät ole
30625: työläisten puolella, eivät ole saaneet niitä saaneet alusta asti eläkettä kuten valkokaar-
30626: oikeU'ksia, joita on annettu porvariston puo- tilaisten lesket, niin tämä vääryys olisi nyt
30627: lella taistelleille. Sillä kun edellämainitun !korjattava korvaamalla heille sen, mitä he
30628: vuoden tapahtumissa tuhannet työläiskodit ovat eläkkeissä menettäneet. Mutta ikos'ka
30629: joutuivat vaille huoltajaa perheenpään kaa- asia vaatii perusteellisempaa tutkimista,
30630: duttua taistelussa tai tullessa teloitetuksi niin ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
30631: tai nälkään tapetu:ksi vankileireissä, vaimo toivomuksen,
30632: ja lapset joutuivat mitä suurimpaan ahdin-
30633: koon jo y~ksin elatuksen saamisen suhteen. että haUitus kiireeUisesti ottaisi
30634: Yhteiskunta ei heille ojentanut auttavaa harkittavakseen kysymyksen siiti~,
30635: kättä, 'Punakaartilaisen leskeä ei silloin pi- voitaisiinko ja missä m,OOrin myöntaa
30636: d{.lltlty ihmisenä. Sensijaan vailkokaar,tilaisten vuoden 1918 punakaartilaisten les-
30637: leskille alettiin heti ma:ksaa eläkettä. Vasta kille vuonna 1943 myönnetyt eläk-
30638: vuonna 1943 ·huomioitiin punakaartilaisten keet taannehtivasti.
30639: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
30640:
30641: Juho Hu:Qri. Mikko Järvinen. Tyyne Tuominen.
30642: 669
30643:
30644: X,51. - Toiv. al. N:o 312.
30645:
30646:
30647:
30648:
30649: Hukari y. m.: Korvauksen suorittamisesta taannektivasti
30650: vuoden 1918 sodassa punaisten puolella invaliidiksi tul-
30651: ld'lle.
30652:
30653:
30654: Ed u sk un n a 11 e.
30655:
30656: Punaiset invaliidit joutuivat olemaan hallitus lakikasi maksamasta korvausta niille
30657: aina vuoteen 1941 ami kaikkea yhteiskun- suomalaisill'e, jotka olivat Viron taisteluissa
30658: JJ:allista tukea vailla. Tämä on !heille ai- invaliideiksi tulleet. Kun tällainen peri-
30659: heuttanut erittäin suuria vaikeuksia ja ikäx- aate :on aikaisemmin hyväJksytty oikeaksi
30660: simy<ksiä, jopa niin suuria, että ne ovat henkilöihin nähden, jotka ovat vieraalla
30661: heidän elämäänsä vieläkin painamassa. Yli- m~mperä:llä ja vieraissa asioissa joutll1leet
30662: määräinen elä:ke, minkä he nyt saavat, ei invaliideiksi, niin vuoden 1918 punaiset
30663: ole verrattavissa edes valkoisten puolella invaliidit on katsottava monin verroin oi-
30664: invaliideiksi tulleiden eläkkeeseen eikä keutetuimmiksi saamaan taannehtivan kor-
30665: voida pitää korvauksena vääryydestä, jonka vauksen.
30666: alaisena he ovat joutuneet :olemaan vuo- · Kun pienimmänkin taannehtivan !kor-
30667: desta 1,918 vuoteen 1941. vauksen saaminen osoittaisi, että punaisilla
30668: Kasittääksemme olisi oikeuden ja kohtuu- invaliideille tahdotaan antaa oikeutta ja
30669: den mukaista, että punaisten puolella in- lmn se myöskin :olisi omiaan poistamaan
30670: vallideiksi tulleet tulisivat korvaukseen sitä katkeruutta, mikä on kansan ik:eslhm-
30671: Bä:hden• samanlaiseen asemaan kuin valkois- teen syntynyt .sen johdosta, että punaisia
30672: ten puolella:kin invaliideiksi tu:Ueet. Jotta invaliide;fa ·kohdellaan huonommin kuin
30673: oikeudenmukaisuus pääsisi vallitsemaan, valkoisia ja koska se lievittäisi heidän ta-
30674: niin mielestämme punaisille invaliideille loudellisesti vaikeaa asemaansa, niin edellä
30675: olisi maksetta;va taannehtiva korvaus aina olevan perusteella esitämme eduskunnan
30676: sitä, lähtien, iJro:n asianol118iset tulivat inva- hyväksyttäväksi toivolll1l'ksen,
30677: liideiksi~ Sitä, että mei:llä :on taannehtivan
30678: k<u!Vauksen saaminen tunnustettu· oikeaksi efJ:tä hallitus kiireelligesti suoritut-
30679: 0$0lttaa se, että ,Viron r~tkeen'' osallistu- taisi tu~imuksen, missä miiikin· vuo-
30680: neille ja siellä, invaliideiksi tulleille myön- den- 191.8· soibts!fa · rw;7llalisten: pooletitt
30681: nettiin taannehtiva korvaus valtion varoista i:wu6Uidiksi tuUeiUe oliisi malw#(1!Va
30682: vuonna 1941 aina siitä lähtien, kun Viron taannektivaa korvausta.
30683: Helsingissä 14 päivänä !helmikuuta 1947.
30684:
30685: Juho lf\llmri;
30686: 670
30687:
30688: X, 52. - Toiv. al. N :o 313.
30689:
30690:
30691:
30692:
30693: Miettunen y. m.: Työvoiman ohjaamisesta metsäajot{)ihin.
30694:
30695:
30696: Eduskunnalle.
30697:
30698: Pohjois-Suomen metsäajomiesten keskuu- on varattu työtä, saisivat he ottaa työvoi-
30699: dessa on kuluvan talven aikana herättä- maa paikallisen väestön ulkopuolelta. Käy-
30700: nyt suuressa määrin tyytymättömyyttä se tännössä tämä järjestely tuskin olisi kovin-
30701: seikka, että metsäajotöihin on siirtynyt kaan vaikea, kun ajotöihin pyrkivien olisi
30702: hevosmiehiä huomattavassa määrin eteläm- hyvissä ajoin tehtävä ilmoitus miten kauan
30703: pää, paikkakunnan omien metsäajomiesten he voivat ajotyöhön osallistua ja näiden
30704: jäädessä työttömiksi. Metsäajojen puut- ilmoitusten perusteella tehtäisiin kunnit-
30705: teeseen on vaikuttanut suurelta osalta ha!k- tain ja maa:kunnittain tilastot tarjolla ole-
30706: kuumiesten puute ja lisäksi se, että hevo- vasta työvoimasta ja toisaalta työvoiman
30707: sia Pohjois-Suomeen on hankittu aikaisem- tarpeesta. Ainakin niin kauan kun rehn-
30708: paa runsaammin, mutta nämäkään syyt tilanne on niin vaikea kuin se on nykyi-
30709: eivät poista tyytymättömyyden aihetta sin, tuntuisi tämäntapainen suunnitelmal-
30710: siinä suhteessa, että oman maakunnan run- lisuus tarpeen vaatimaita ja huomioonot-
30711: saasta metsäajotyövoimasta huolimatta on taen siten yleiseltä ja ajomiesten kannalta
30712: edellisen talven ajoansioiden houkuttele- saavutettavan edun, olisi tällainen järjes-
30713: mana pohjoisille työmaille siirtynyt ajo- tely puolustettavissa myöskin jatkuvasti.
30714: miehiä etelämpää, jossa ajomiehistä on Edelläolevan perusteella esitämme kun-
30715: ollut jopa puutettakin. Työvoiman käytön nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
30716: kannalta ei voi olla tarkoituksenmukainen muksen,
30717: sellainen asiain tila, joka tänä talvena on
30718: syntynyt. että hallitUs ryhtyisi metsäajotöi-
30719: Jotta vastaisuudessa vältyttäisiin saman- den järjestelyssä tarkoituksenmu-
30720: laisilta virheiltä, olisi tarpeellista puuta- kaisiin toimenpiteisiin tarvittavan.
30721: vara~ajoja järjestävät yhtiöt ja valtion työvoiman työmaille ohjaamiseksi
30722: hankkijat velvoittaa selvittämään missä m.etsäajomiesten ja yleisen edun
30723: määrin paikallista ajotyövoimaa on tarjolla kannalta parhaalla tavalla.
30724: ja vasta sen jälkeen, kun tälle työvoimalle
30725: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
30726:
30727: Martti Miettunen. Eemil Pääkkönen.
30728: Antti A. Koukkari. Markus Niskala.
30729: M. 0. Lahtela.
30730: 671
30731:
30732: X,ös. - Toiv. al. N :o 314.
30733:
30734:
30735:
30736:
30737: Muikku y. m.: Pitkämatkaisten metsätyöläiste,n matkojen
30738: aiheuttamien työajan menetyksen sekä majoitus- ja kyy-
30739: tikustannusten korvaamisesta.
30740:
30741:
30742: E d u s kunnalle.
30743:
30744: Metsä- ja uittotyöt, suoritetaan maas- heikomman tuloksen, kun lähempänä asu-
30745: samme suurimmaksi osaksi asumattomilla vat. Edellämainittu epäkohta on aiheut-
30746: seuduilla. Tästä johtuen työntekijät, tanut oikeutettua tyytymättömyyttä työn-
30747: jotka joutuvat hankkimaan toimeentulonsa tekijäin keskuudessa ja toivotaan sii-
30748: metsä ja uittotyöllä, ovat pakoitetut mat- hen saavan korjaus. Korjaus voitaisiin
30749: kustamaan, kymmeniä, vieläpä satojakin tehdä m. m. siten että työnantaja velvoi-
30750: kilometrejä, päästäkseen työmaalle aiheu- tettaisiin maksamaan pitempien matkojen
30751: tuen tästä työntekijälle menetystä, huk- takaa saapuneille työntekijöille kohtuul-
30752: kaan menneiden työpäivien ja lisäksi mat- linen korvaus matkapäivistä ja kyyditys-
30753: kasta aiheutuneiden matkakustannusten kustannuksista sekä menosta että paluusta.
30754: muodossa. Ajomiehet joutuvat monissa Korvaus voitaisiin maksaa esim. työmaalta
30755: tapauksissa menettämään yhden päivän määrättyä matkaa kauempaa saapuneille
30756: päästäkseoo ilähimmälle rautatieasemalle. työntekijöille ja luonnollisesti muutoinkin
30757: Saatuaan järjestetyksi hevoselle ja ajo- määrätyin ehdoin. Asian käytännöllisessä
30758: peleille kuljetuksen jatkuu matka sitten hoitamisessa voisivat olla mukana metsä-
30759: rautateitse mahdollisimman lähelle metsä- töiden välitystoimistot, joita nykyisin on
30760: työmaata ollen tämäkin aikaa ja rahaa jo melkein kaikkialla metsärikkailla seu-
30761: kysyvää. Loppu matka joudutaan teke- duilla maassamme. Metsätyövälitystoimis-
30762: mään ilman järjestettyä kyyditystä, ollen tot voisivat samalla saada entistään pa-
30763: jokaisen työmaalle pyrkijän itsensä valit- remmin kosketuksen työntekijöihin an-
30764: tava ne keinot, miten matkasta voi par- taakseen ohjeita, missä työmaalla kulloin-
30765: haiten selviytyä. Kun sitten työsuhde on kin on työntekijöistä enimmin kysyntää
30766: päättynyt, toistuu samat vaikeudet pala- ja täten työntekijät välttyisivät aiheetto-
30767: tessa takaisin kotiseudulle, ollen takaisin milta matkusteluilta.
30768: paluu, useimmiten vieläkin vaikeampaa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
30769: kun työmaalle matkustaminen, koska työ- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
30770: suhde tavallisimmin päättyy esim. metsä-
30771: hakkuissa ja ajoissa vasta kelirikon tul- että hallitus antaisi kiireellisesti
30772: tua. Eduskunnalle lakiesityksen metsä-
30773: Kun pitkien matkojen takaa metsätyö- työnantajain velvoittamiseksi korvaa-
30774: maille hakeutuneille työntekijöille ei jo maan pitkälmatkaisten työntekijäinsii
30775: edellämainittuja työajan menetyksiä ja kotiseudulta työmaalle ja kotiseu-
30776: matkakustannuksia korvaa työnantaja mis- dulle taJcaisin paluusta aihewtuneet
30777: sään muodossa, niin joutuvwt kauempaa :tul- :työajan menetykset sekä majoitus. ja
30778: leet työntekijät aina saamaan työstään kyytikustannukset.
30779: He~lsingissä 8 päivänä helmikuuta 1!}47.
30780:
30781: Otto Muikku. Penna Tervo.
30782: Juho Karvonen. Beikld Simonen.
30783: Edvard Pesonen. B. S. Pesonen.
30784: Valto Käkelä.
30785: •• ••
30786: VALTIOPAIVAT
30787: 19 4 7
30788:
30789: LIITTEET
30790: XI
30791:
30792: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETIT
30793: TOIVOMUSALOITTEET
30794:
30795:
30796:
30797:
30798: HELSINKI 1947
30799: VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
30800:
30801: 85
30802: Sotalaitoksen lakkauttamista, sotakoulutusta, puolustusmäärärahoja
30803: ja asevelvollisia koskevia toivomusaloitteita.
30804: 677
30805:
30806: XI,t. - Toiv. al. N:o 310.
30807:
30808:
30809:
30810:
30811: Turunen y. m.: Suunnitelman valmistamisesta sotalaitoksen
30812: asteittaisesta lakkauttamisesta vuosien 1948-1950
30813: aikana.
30814:
30815:
30816: E d u s k u n n a ll e.
30817:
30818: Toisen maailmansodan rauhansopimukset Lievää hämmästystä on herättänyt se, että
30819: Saksaa, Itävaltaa ja Japania lukuunotta- suuret voittajavallat, jotka ennen muita
30820: matta ovat allekirjoitetut ja maailman kan- ovat vastuussa maailmanrauhan säilymi-
30821: sat odottavat pysyvän rauhankauden alka- sestä, ovat - ehkäpä kunniallisuussyihin
30822: mista. Realistiset voimat etsivät ulospääsyä vedoten - voineet hyväksyä jo allekirjoit-
30823: siitä umpikujasta, mihin uusi, kiihkeä va- tamissaan rauhansopimuksissa hävinneille
30824: rustelujen kausi voisi johtaa. Vaikka tois- valtioille oikeuden ylläpitää sotalaitosta.
30825: taiseksi ei olekaan tapahtunut mitään rat- Samoin on hämmästystä herättänyt se, että
30826: kaisevaa asevarustelujen rajoittamisen ja hävinneet valtiot itse - jopa eräät varsin
30827: yleisen aseistariisumisen hyväksi ja vaikka kiihkeästikin - ovat vaatineet sotalaitok- -
30828: Yhdistyneet Kansakunnat (YK) paremmin silleen liikkumatilaa enemmän, mitä laadi-
30829: kuin Turvallisuusneuvostokaan eivät vielä tut sopimukset ovat sisältäneet. Ovatpa
30830: ole löytäneet yhteistä pohjaa sodanvaaran suurvallat eräisiin tällaisiin vaatimuksiin
30831: lopulliseksi likvidoimiseksi ja täydellisen suostuneetkin, niinkuin esim. Suomen osalta
30832: maailmanrauhan turvaamiseksi, odottavat olemme voineet havaita. Missä määrin tä-
30833: sodan näännyttämät kansat edellämaittujen mänlaatuinen tendenssi on omiaan edistä-
30834: laitosten onnistuvan tärkeässä tehtävässään . mään pyrkimystä ehdottomaan maailmau-
30835: .Aika-ajoittain julkisuudessa esiintyneet tie-· rauhaa.n, tuloo ratkaisevasti riippumaan
30836: dot erikoisesti suurvaltojen jatkuvista va- tilanteen vastaisesta k~hityksestä.
30837: rustautumishankkeista ovat epäilemättä pro- Lälltien siitä näkökohdasta, että YK ja
30838: pagandan suuresti liioittelemia eivätkä ne Turvallisuusneuvosto onnistuvat löytämään
30839: pysty horjuttamaan maaiJman, ikansojen lähinnä oikeat menettelytavat asevarustelu-
30840: toiveita pysyvän rauhantien löytämisestä. jen lopettamiseksi ja aseistariisumisen aloit-
30841: Suurten valtiomiesten esittämät luottamus- tamiseksi, voidaan pitää oikeana sitä me-
30842: ·ta herättävät Jausunnot ov'wt pystyneet häl- nettelytapaa, että jokainen maa omasta
30843: ventämään pysyvän rauhan tiellä olevia aloitteestaan ryhtyy toimenpiteisiin rauhan-
30844: estoja, vaikka konkreettiset tulokset eivät politiikan hyväksi. Erikoisesti on tämä nä-
30845: vielä olekaan selvästi näkyvissä. kökohta huomionarvoinen pienten valtioi-
30846: Kysymys maailmanrauhan säilymisestä den osalta, joille - varsinkin hävinneinä
30847: on ennen muuta järjestelykysymys, jossa maina - sotalaitos aiheuttaa liian suuren
30848: jokaisen valtion ja kansakunnan on saatava rasituksen ja jotka - järkyttävän mah-
30849: olla mukana. Ja vaikkapa suuret voittaja- dollisuuden, kolmannen maailmansodan tek-
30850: vallat eivät vielä kädenkäänteessä pääsisi- niillinen ja mwteriaa:linen 1taoota huomioon-
30851: kään ratkaiseviin tuloksiin, ei pienillä kan" ottaen - eivät kuitenkaan voisi taata soti-
30852: soilla ole mitään aihetta epäillen jäädä lasP<>liittista asemaansa suurten valtioiden
30853: odottamaan uutta kehitystä. Pienet valtiot rinnalla.
30854: voivat omalta osaltaan antaa panoksensa Ryhtymättä lähemmin selvittelemään
30855: maailmanrauhan hyväksi ja siten ilmaista niitä moninaisia tekijöitä, jotka Suomen
30856: selvän ja ehdottoman rauhantahtonsa. osalta liittyvät sotalaitoksen kansakunnalle
30857: XI,1. - Sotalaitoksen lakkauttaminen.
30858:
30859: aiheuttamiin rasituksiin, joiden numerolli- tuva palkattu henkilöstö joutuisi vaikeuk-
30860: nen tarkkailu ei suinkaan anna lohdullista siin, vaan tälle tarjoutuisi tilaisuus siirtyä
30861: kuvaa, sekä puuttumatta edelläesitettyä yhteiskuntaa paremmin hyödyttäviin teh-
30862: laajemmin kysymyksen kansainväliseen puo- täviin. Tällaiseksi aseteettaiseksi siirtymä-
30863: leen on sot;aJlailtost:a Suomen 'kanna;1ta kui- kaud~ksi voitaisiin katsoa riittävän kolme
30864: tenkin tarkasteltava ylläesitettyjen yleisten vuotta, vuodet 1948-1950. Tänä aikajak-
30865: näkökohtien valossa. Tämä asettaa harkit- sona voidaan myöskin odottaa YK: n ja
30866: tavaksemme kysymyksen: mitä hyötyä Suo- Turvallisuusneuvoston saavan työnsä rat-
30867: melle voisi olla sotalaitoksen jatkuv~~a kaisevaan.. käyntiin.
30868: ylläpitämisestä ja kuinka Suomi, voisi. ed~s Kysymys siitä, millä tavoin esim. maan
30869: auttaa yleistä rauhanpyrkimystä samalla yhteiskunnallisen järjestyksen ja maan ra-
30870: vapautuen sotalaitoksen kansantaloudel- jojen tulli- ja valtiopoliittinen valvonta on
30871: lemme aiheuttamasta rasituksesta. Olisi sotalaitoksen lakkauttamisen jälkeen järjes-
30872: kenties liiallista pasifismia vaatia yht 'ä:k- tettävä, on puhtaasti poliisi- ja rajavartio-
30873: kistä ja ikertakaikkista sotalaitoksen lak- laitosta koskeva kysymys. Laajennettu raja-
30874: kauttamista ennen yleismaailmallisten rau- vartiolaitos ja riittävän suuri turvallisuus-
30875: hanpoliittisten linjojen hahmoittumista. poliisi, samalla kun niiden kansantaloudel-
30876: Mutta ·pitäen luonnollisena näiden linjojen Hnen merkiJtys on. :aivan :toista luo1clma. sota-
30877: löytymistä ja käytännöllisen rauhanpoliitti- laitoksen kustannuksiin verrattuina, voivat
30878: sen kehityksen alkamista lähivuosina; ei tyydyttää rauhallisen ja rauhaarakastavan
30879: Suome~l!le ole mifl!lä,än tavoin mahdotonta Suomen kansan tarpeet.
30880: ryhtyä a.steettai,seen ja määräajan sisällä ta- Kaikkeen edelläesitettyyn viitaten alle-
30881: pahtuvaan sotalaitoksen poistamiseen. Tämä kirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat edus-
30882: ii:nääräaika voisi olla niin pitkä, että lak- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30883: kauttamistoimenpiteet sopeutuisivat jousta-
30884: vasti niin kansainväliseen kehitykseen kuin että hallitus viipymättä valmistaisi
30885: omaan yhteiskuntaelämäämmekin. Näinme- suunnitelman sotalaitoksen asteittai-
30886: n.etellen ei liioin pääsisi syntymään sellaista seksi lakkauttamiseksi vtwsien 1948
30887: välitilaa, jona sotalaitoksen piiristä vapau- -1950 aikan.a.
30888: Helsingissä helmilmtun 14 päivänä 1947.
30889:
30890: Varma Turunen. Väinö Leskinen.
30891: Martta Salmela-Järvinen. A; K. P,a.asivuori.
30892: Penna Tervo. T.. Bryggari.
30893: Juho Pyy. Elli Nurminen.
30894: Valfrid Eskola.
30895: 679
30896: XI,2. - Toiv. al. N:o 316.
30897:
30898:
30899:
30900:
30901: Aaltonen y. m.: E1·ityisen meri- ja maasotakoulua edeltä-
30902: vän oppikfntl7tn perustamisesta.
30903:
30904:
30905: E d u s k u n n a ll e.
30906:
30907: . Käytännössä olevan järjestelmän perus- !keskinäinen suhde .
30908: teella pääsevät meri- ja maasotakouluun Siksi pitäisimme välttämättömänä sellai-
30909: vain ylioppilaat tai vähintään 7/8 oppikou- sen koulumuodon aikaansaamista armei-
30910: lua käyneet henkilöt. Kun kouluolojemme jassa, joka antaisi mahdollisuuden kansa-
30911: kehittymättömyyden takia vain varakkaim- koulun suorittaneille la:hja;kkaille nuoru'kai-
30912: milla on mahdollisuus vastaavan oppimää- sille täydentää pohjatietojaan suhteellisen
30913: rän suorittamiseen, on siitä seurauksena, lyhyessä ajassa siinä määrin, että he voisi-
30914: että upseeristomme yiliteiskunnalliselta ilro- vat siirtyä opiskelemaan varsinaiseen up-
30915: !koonpanoltaan edustaa varsin suppeata seerilrouluun.
30916: 'kansanosaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme
30917: Kokemus on osoittanut, ettei tällainen va- ~unnioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi .
30918: rallisuuteen perustuva yksinoikeus upseeri- toivomuksen,
30919: alalle ole mitenkään suositeltava järjestel-
30920: mä. Se antaa epäpäteville mahdollisuuden että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30921: hakeutua upseerei1ksi ja ehkäisee lahjakkai- siin sellaisen puolustusvoimien oppi-
30922: den, mutta varattomien miesten pääsyn so- koulun perustamiseksi, jaka antaisi
30923: tilasalalle. :Sitäpaitsi upseerin, joka on läh- mahdollisuuden lahjakkaille, kansa-
30924: töisin varwkkaista piireistä, on paljon vai- koulun käyneille nuorukaisille täy-
30925: keampi oppia suhtautumaan oi:kealla ta- dentää tietojaan lyhyemmässä ajassa
30926: valla kansan syvistä riveistä l&hteneisiin niin, että heidät voitaisiin hyväksyä
30927: alaisiinsa kuin sen, joka ·on itse elänyt hei- meTi- ja maasotaKouluun samoin
30928: dän elämäänsä. Upseerien asenteesta ja edellytyksin kuin 7 luokkaa 8-luok~
30929: suhtautumisesta riippuu myöskin ratkaise- kaista oppikoulua käyneet.
30930: vasti, minkälainen on kansan ja armeijan
30931: Helsingissä helmikuun 12 pä.~vänä 1947.
30932:
30933: Aimo Aaltonen: Sulo Mu~ii. ,
30934: Eino Tainio. 4:ntto Pl"Qnnila,
30935: Nestori Nunninen. Eino Kujanpää.
30936: Vilho Lehtonen.
30937: 680
30938:
30939: Xl,s. - Hemst. mot. N:o 317.
30940:
30941:
30942: A. K. Wirtanen: Angående radikal nedskär,ning av för-
30943: svarsansla.gen.
30944:
30945:
30946: T i ll R i k s d a g e n.
30947:
30948: Våren 1945 ingav riksdagsman 0. Pel- Motiveringen i riksdagsman Peltonens m. fL
30949: tonen m. fl. en ihemställningsmotion om m:otion har alltjämt giltighet. Dock kunde
30950: värnpliktstidens förkortande tili 6 måna- man tänka sig att en ännu mera radikal
30951: der, om reformering av försvarsverkets temporär nedskärning av försvarsutgifterna
30952: ekonomi samt om demokratisering av offi- borde kunna 'kombineras med en frigörelse
30953: cers- och underofficerskåren. Regeringen av de värnpliktiga för uppgifter, som är
30954: har sedermera tillsatt en 'kommitte för ut- av vital betydelse för vårt lands produk-
30955: redning av försvarsproblemet. Kommitten tion. Därmed åsyf·tar jag främSrt de pro-
30956: har t.v. inte avgivit sitt betänkande men du'ktiva flaskhalsar, som f. n. hämma och
30957: av förhandsuppgifterna att döma, förefal- begränsa ökningen av vår exportvolym.
30958: ler det, som om kommitten skulle vara redo Självfallet borde denna disponering av de
30959: att föreslå en avsevärd reducering av värn- värnpliktiga för produktiva arbetsuppgif-
30960: pliktstiden liksom också en omreglering av ter ske fullt frivilligt oeh mot gängse mark-
30961: försvarsväsendet med: hänsyn till den nya nadslöner. Ett sådant arrangemang är så
30962: situation, som för vårt lands vidkommande mycket mera motiverat som staten påtagit
30963: blivit resultatet av kriget. sig vi'ktiga leveransförpli'ktelser och följaJkt-
30964: Trots att två och ett halvt år förflutit ligen är ansvarig för deras fullföljande.
30965: sedan stilleståndet, 'kosta.r vårt försvars'Viä- Vårt land har under självständighets-
30966: sen alltjämt mer än två miljarder · mark tiden offrat avsevärda summor på sin mi-
30967: pr år. AHdeles bortsett från, hur man tän- litära beredskap. Vår nyaste historia visar
30968: 'ker sig en framtida reglering av försvars- oss med önskvärd tydlighet, att vi nu hör
30969: problemet, är det uppenbart, att vårt fat- söka oss fram mot en lösning av vårt
30970: .tiga lood med sina ltU!Ilga e:Herkrigsupp- självständighets- och trygghetsproblem
30971: gifter iclre har skäl ~tlt i detta Jäge längs linjer, som är mindre · militärt be-
30972: nedlägga så stora summor på impro- tonade. Vår statsorganisation hör bl. a.
30973: duktiva ändamål. Detta är helt enkelt börja 1ä:gna en mer aHvarlig uppmäriksam-
30974: slöseri med statsmedel. Åtminstone tem- het åt de soeiala och kulturella problemen.
30975: porärt borde vi redan nu vara redo att Detta talar för en möjligast kraftig be-
30976: radikalt nedskära försvarsutgifterna för skärning av militäranslagen tili förmån för
30977: att därigenom frigöra medel för viktigare soci al- oeh 'kulturbudgeten, ju förr desto
30978: 1
30979:
30980:
30981: ändamål, framförallt sociala oeh 'kulturella, bättre.
30982: vilka blivit synnerligen eftersatta under Med hänvisning tili vad som ovan fram-
30983: krigsåren och på grund av inflationens hållits föreslås., att riksdagen ville besluta
30984: värdeförskjutningar. En sådan temporär hemst•ä!hla,
30985: reglering kunde tänkas åtminstone för ska-
30986: deståndsperioden. Under tiden kunde man att regeringen i brådskande ordning
30987: grundligt överväga den permanenta om- måtte före.taga en radikdl, nedskärning
30988: reglering, som naturligtvis måste hli be- av fö1·svarsa.nslagen, varvid regerin-
30989: roende av den allmänna utveeklingen i gen skUlle pröva möjligheten att låta
30990: världen, vår ställning oeh de uppgifter, de värnpliktiga frivilligt och mot
30991: som vårt land eventuellt kan komma att gängse ,marknadslöner deltaga i för
30992: bli tilldelat inom det vardande mellanfolk- landet viktigt produktivt arbete.
30993: liga säkerhetssystemet.
30994:
30995: Helsingfors den 14 februari 1947.
30996: Atos Wirtanen.
30997: 681
30998:
30999: XI,a. - Toiv. al. N:o 317.
31000: Suomennos.
31001:
31002:
31003:
31004: A.. K. Wirtanen: Puolust~tsmäärämhojen tuntuvasta alen-
31005: tamisesta.
31006:
31007:
31008: E d u s k u n n a 11 e.
31009:
31010: Keväällä 1945 jättivät edustaja 0. Pel- tenkin voitaisiin ajatella, että vielä tuntu-
31011: tonen y. m. toivomusaloitteen asevelvolli- vampi puolustusmenojen väliaikainen alen-
31012: suusajan lyhentämiseksi 6 kuukauteen, puo- taminen saatettaisiin yhdistää asevelvollis-
31013: lustuslaitoksen talouden uudistamiseksi sekä ten vapauttamiseen tehtäviin, joilla on
31014: upseeri- ja aliupseerikunnan demokratisoi- elintärkeä merkitys maamme tuotannolle.
31015: miseksi. Hallitus on sen jälkeen asettanut Tällä tarkoitamme lähinnä niitä tuotannon
31016: komitean puolustuskysymystä selvittämään. pullonkauloja, jotka nyt ehkäisevät ja ra-
31017: Komitea ei tähän mennessä ole antanut mie- joit1Javat vienltivolyymimme ikasvua. On it-
31018: tintöään, mutta ennakkotiedoista päätellen sestään selvää, että tämän asevelvollisten
31019: tuntuu siltä, että komitea olisi valmis eh- sijoittamisen tuotannolliseen työhön tulisi
31020: dottamaan asevelvollisuusajan huomattavaa tapahtua täysin vapaaehtoisesti ja käypiä
31021: supistamista sekä puolustuslaitoksen uudel- markkinapalkkoja maksaen. Tällainen jär-
31022: leenjärjestelyä huomioonottaen sen uuden jestely on sitäkin perustellumpaa, kun val-
31023: aseman, johon maamme sodan takia on tio on sitoutunut tärkeisiin toimituksiin ja
31024: joutunut. on niinmuodoin vastuussa niiden suoritta-
31025: Vaikka aselevosta on kulunut kaksi ja misesta.
31026: puoli vuotta, maksaa puolustuslaitoksemme Maamme on itsenäisyyden aikana uhran-
31027: yhä yli kaksi miljardia markkaa vuodessa. nut huomattavia summia sotilaallisen. val-
31028: Aivan riippumatta siitä, kuinka puolustus- meutensa hyväksi. Uusin historiamme osoit-
31029: kysymys tulevaisuudessa aiotaan järjestää, taa meille kaikella toivottavana selvyydellä,
31030: on ilmeistä, että köyhällä maallamme ei ole että meidän on nyt etsittävä itsenäisyys-
31031: varaa käyttää suuria summia tuottamatto- ja turvallisuuskysymyksemme ratkaisu sel-
31032: rniin tarkoituksiin. Tämä on yksinkertai- laisilta linjoilta, jotka ovat vähemmän soti-
31033: sesti valtion varojen tuhlausta. Ainakin laallisvoittoisia. Valtiojärjestelmämme on
31034: väliaikaisesti meidän ,pitäisi jo nyt olla m. m. ryhdyttävä kiinnittämään vakavam-
31035: valmiit tuntuvasti alentamaan puolustus- paa huomiota sosiaalisiin ja sivistyksellisiin
31036: menoja ja siten vapauttamaan varoja tär- kysymyksiin. Tämä puhuu puolustusmää-
31037: keämpiin ennen kail~kea sosiaalisiin ja si- rärahojen mahdollisimman tuntuvan alen-
31038: vistyksellisiin tarkoituksiin, jotka sotavuo- tamisen puolesta kulttuuri- ja sosiaalisten
31039: sina ja inflation vuoksi ovat jääneet var- menojen hyväksi, mitä pikemmin sen pa-
31040: sin takapajulle. Tällaista väliaikaista jär- rempi.
31041: jestelyä voitaisiin ajatella ainakin siksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
31042: ajaksi kun sotakorvauksen maksaminen kunnan kiireisesti hyväksyttäväksi toivo-
31043: kestää. Sillä aikaa voitaisiin perusteellisesti muksen,
31044: harkita uudelleenjärjestelyä, jonka tieten-
31045: kin täytyy riippua maailman yleisestä ke- että hallittts ryhtyisi tuntuvasti
31046: hityksestä, omasta asemastamme ja niistä alentamaan puolttstusmäärärahoja ja
31047: tehtävistä, joita maallemme mahdollisesti harkitsisi tällöin mahdollisuutta an-
31048: annetaan tulevassa kansainvälisessä turval- taa asevelvollisten vapaaehtoisesti
31049: lisuusjärjestelmässä. sekä käyvästä palkasta osallistua
31050: Edustaja Peltosen y. m. aloitteessa esite- maalle tärkeään tuotannolliseen työ-
31051: tyt perusteet ovat edelleen:kin päteviä. Kui- hön.
31052: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
31053: Atos Wirtanen.
31054: 682
31055:
31056: XI,4. - Toiv. al. N :o 318.
31057:
31058:
31059:
31060:
31061: Muuri y. m.: Lis&yksestä vuoden 1947 tulo- ja menoa·rvioon
31062: asevelvollisten päivärahan korottamiseksi 50 %: lla.
31063:
31064:
31065: E d u s k u n n a ll e.
31066:
31067: Vuoden 1946 valtion tulo- ja menoar- saada tukea omaisiltaan, suoriutumaan
31068: viossa eduskunta korotti asevelvollisten edes välttämättömistäkään menoista, puhu-
31069: päivärahan, hinnoissa tapahtuneen nousun mattakaan siitä, että olisi mahdollisuutta
31070: johdosta, 100 %: lla, eli sotamiehen päivä- teatterilipun tai korvikekupin ostoon.
31071: rahan 20 markaksi. Saman suuruisena Tosin joissakin j aukko-osastoissa teete-
31072: säilytettiin se myöskin kuluvan vuoden tään asevelvollisilla paikallista työtä, mutta
31073: vakinaisessa menoarviossa. siihen ei läheskään kaikilla ole tilaisuutta,
31074: Viimeksi suoritetun päivärahakorotuk- joten sekään ei muuta toiseksi sitä tosi-
31075: sen jälkeen on kuitenkin hinnoissa tapah- asiaa, että vähempivaraiset asevelvolliset
31076: tunut huomattavaa nousua. Tämä nousu jQutuvalt pa;lve.lusai~anaan kieltäytymään
31077: on monessa tapauksessa kohdistunut juuri paljosta sellaisesta, johon varakkaimmilla
31078: sellaisiin menoihin, jotka koskevat asevel- on mahdollisuus.
31079: vollisia, kuten posti- ja rautatiemaksut, Vaikka nykyinen rahataloudellinen ase-
31080: teatteriliput y. m. Tästä huolimatta päi- mamme onkin vaikea, ei se saisi olla es-
31081: väraha on säilytetty ennallaan. teenä hintojen nousua vastaavan korOituk-
31082: Nykyisin sotamies saa päivärahaa keski- sen aikaansaamiselle asevelvollisten päivä-
31083: määrin 600 markkaa kuukaudessa. Tästä rahoihin.
31084: summasta, jos kyseessä on tupakoitsija, Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
31085: menee yksistään korttitupakan ostoon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31086: 450--480 markkaa kuukaudessa. Muihin vomuk.sen,
31087: tarkoituksiin käytettäväksi jää tällaiselta
31088: asevelvolliselta ainoastaan 120-150 mark- että hctllit·ns antaisi Edttskunnalle
31089: kaa. On ymmärrettävää, ettei tällä sum- esityksen lisäyksestä vuoden 1947
31090: malla kykene, ei varsinkaan sellainen ase- tulo- ja menoarvioon asevelvollisten
31091: velvollinen, jolla ei ole mahdollisuutta päivärahan km·ottamiseksi 50 %:lta.
31092: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
31093:
31094: Sulo Muuri. Nestori Nurminen. X". Hk.X~uhanen.
31095: Vilhelm Riihinen. Yrjö A. Manninen. Vilho Lehtonen.
31096: Eino Roine. Eino ·Tainio; Antto Prunnila;
31097: 683
31098: XI,5.- Toiv. al. N:o 319.
31099:
31100:
31101:
31102:
31103: Lehtonen y. m.: 1'oimenpiteistä puolustuslaitoksen raken-
31104: nusten saattamiseksi yleiseen käyttöön lyhentämällä ase-
31105: veltvollisten palvelusctikaa.
31106:
31107:
31108: E d u s k u n n a ll e.
31109:
31110: Käytyjen sotien antamat kokemukset semmekin asettaa meille puolustuslaitoksen
31111: ovat opettaneet, ettei puolustusvoimiin uh- ylläpitämistä edellyttäviä velvoituksia. Puo-
31112: ratut huomattavat taLoudelliset voimavarat lustuslaitOiksemme upseeriston ja opetusoh-
31113: ole itsenäisyytemme parhain tae. jelmien kansanvaltaistamisella, sekä asevel-
31114: Taloudellisilla uhraruksilla ja kansamme vollisten palvelusajan lyhentämisellä kuu-
31115: äärimpään asti aseistamisella ja koulU!!ita- teen kuukauteen voidaan vastaisuudessa
31116: misella ei 'kuitenkaan voitu poliittisten vir- siirtyä tähän kansalaistemme toivomaan
31117: heiden ja erehdysten sarjaa korjata, eikä päämäärään.
31118: lopputulosta parantaa. Päinvastoin. Sotien Erityisesti on palvelusajan lyhentämisellä
31119: kansallemme aiheuttamat mittaamattomat nykyisestään suuri merkitys senkin vuoksi,
31120: kärsimykset ja taloudelliset y. m. seuraa- että tällöin voidaan vapauttaa tilavia ka-
31121: mukset ovat sangen raskaat. Sodissa me- sarmeja ja ikarnisoonialueita sivilikäyttöön,
31122: netimme kaatuneina yli 82,000 kansalais- kuten sairaala-, lepokoti-, koulu-, sotaarpo-
31123: tamme, joka kuudestoista 18-45 ikävuoti- jen ja invaliidien ynnä muuhun toimintaan
31124: sista miehistä, eli yli 50,000 jäi invaliidiksi. ja erityisesti asuintarkoituksiin, joista ny-
31125: 27,000 vaimoa menetti miehensä ja yli kyisin on lhuutava puute kaikkiaLla maas-
31126: 50,000 lasta isänsä. Kotinsa menettivät sa- samme. Sillä armeijamme käytössähän on
31127: dat tuhannet kansalaisemme, kotiseudultaan rakennuksia aina ollut tarpeettoman paljon,
31128: evakuoitiin yli 420,000 henkilöä. Sotien joita palvelusajan lyhennyttyä vapautuu
31129: kansallemme tuottamien taloudellisten seu- ·ed~Lleen, koska asevelvdhliset, joiden luku-
31130: raamusten määrää on vaikea mar.l~kamää määrä entisestäänkin supistuu, voidaan kes-
31131: räisesti määritellä, mrutrt;a. summittaisenikin kittää vain muutamille vaikka:kunnille.
31132: laskeLman mukaan ovat ne H1hes 400 mil- Edelliseen viitaten ehdotammekin edus-
31133: jardia markkaa. Krun kaikki tämä, sekä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31134: puolustusmenoihin, yli 20 vuoden aikana
31135: uhratut varat huomioidaan, ei ole ihmetel- että hallitus ryhtymällä toimenpi-
31136: tävää jos kansamme keskuudessa vallitsee- teisiin asevelvollisten palvelusajan
31137: kin vastenmielisyys :koko sotalaitostamme lyhentämiseksi kuudeksi kuukaudeksi
31138: kohtaan ja vaaditaan sen lakkauttamista- vapauttaisi kasarmi- y. m. rakennuk-
31139: km. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mahdol- sia ja alueita luovutettavctksi yleiseen
31140: lista, koska muun muassa rauhansopimuk- käyttöön.
31141: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
31142:
31143: Vilho Lehtonen. Juho Hukari. Sulo Muuri.
31144: Eino Kujanpää. Aaro Uusitalo. Antto Prunnila.
31145: Olga L. Terho. Tyyne Tuominen. Juho Mäkelä.
31146: Esa Hietanen. Lauri Myllymäki. Hertta Kuusinen.
31147: Antti Virtanen. V. Puumalainen Aimo Aaltonen.
31148: Max Sergelius. Mauri Ryömä.
31149: •• ••
31150:
31151: VALTIOPAIVAT
31152: 19 4 7
31153:
31154: LIITTEET
31155: XII
31156:
31157:
31158: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
31159: TOIVOMUSALOITTEET
31160:
31161:
31162:
31163:
31164: HELSINKI 1947
31165: VALTIONEUVOSTON Kl.llJAPAINO
31166: Posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta, satamia, rautateitä, maanteitä.,
31167: siltoja y .m. koskevia toivomusaloitteita.
31168: 689
31169:
31170: Xll,t.- Toiv. al N:o 320.
31171:
31172:
31173:
31174:
31175: Käkelä y. m.: Kaakkoisen t·ajaseudun v·ir·asto-oloje.1~ kor-
31176: jaamisesta posti- ja lennätinhallinnon alalla.
31177:
31178:
31179: E d u s k u n n a 11 c.
31180:
31181: Syksyllä vuonna 1944 Suomen ja Neu- kcen vuoksi asuntopula Lappeenrannassa
31182: vostoliiton välillä tehdyn välirauhan jäl- on ollut vaikeampi kuin monessa muussa
31183: keen jouduttiin Kaakkois-Suomen liikenne- sisämaakaupungissa.
31184: ja virasto-olot järjestämään uudelleen. Poistaakseen kaupun~n virasto-oloissa
31185: Nykyisen kaakkoisen rajaseudun asema todettuja epäkohtia Lappeenrannan kau-
31186: taloudellisessa, hallinnollisessa ja liiken- punki tarjosi vuoden 1945 keväällä val-
31187: teellisessä suhteessa muuttui kokonaan tiolle erinomaisella paikalla . kaupungin
31188: uudeksi. Muun muassa monet aikaisem- keskustassa sijaitsevaa rakentamatonta
31189: min Viipurissa sijainneet valtion siviili- tonttia käytettäväksi lähinnä posti- ja len-
31190: virastot ja niihin verrattavat laitokset oli nätinkonttorin sekä paikallisen puhelin-
31191: pakko väliaikaisesti sijoittaa kiireessä saa- keskuksen ja kaukolinjakeskuksen ra-
31192: tavissa oleviin tiloihin. Keskeisen ase- kentamista varten. Valtio ei kuiten-
31193: mansa vuoksi jäljelle jääneessä osassa sil- kaan tähän mennessä ole antanut vas-
31194: loista Viipurin lääniä Lappeenranta oli tausta tähän tarjoukseen. Mainitulle noin
31195: luonnostaan sopiva monien virastojen 1,500 m2 suuruiselle tontille olisi mah-
31196: uudeksi keskuspaikaksi. Sinne siirtyivät- dollisuus sijoittaa samaan rakennusryh-
31197: kin m. m. tie- ja vesirakennuspiirin ja mään posti- ja lennätinkonttori sekä pu-
31198: läänin maanviljelysseuran virastot ja lai- helinkeskukset, minkä lisäksi tontille voi-
31199: tokset. Sen lisäksi J.1appeenrannassa jo taisiin rakentaa virastotilat esim. tie- ja
31200: aikaisemmin olleita siviilivirastoja joudut- vesirakennuspiirin toiroistoille ja muille
31201: tiin lisääntyneen työmäärän ja uusien teh- virastoille, joiden toimipaikaksi Lappeen-
31202: tävien vuoksi laajentamaan. Niinpä ha- ranta on sovelias. Jollei valtio varaa
31203: jallaan sekä epätyydyttäv'issä ja ahtaissa edellä mainittua tonttia näihin tarkoituk-
31204: oloissa jo aikaisemminkin toimineet posti-, siin, on vaara tarjolla, että asia on myö-
31205: lennätin- ja puhelinlaitokset saivat liiken- hemmin paljon vaikeampi jär,jestää.
31206: teen laajentuessa - m. m. N euvostoliit- Edellä olevaan viitaten ja kun - rau-
31207: toon suuntautuvan puhelinliikenteen vuoksi hansopimuksen tultua allekirjoitetuksi -
31208: - uus~a tehtäviä, puhelinteknikkopiirin rajaseudun virasto-olot vaativat uudelleen-
31209: hallinto siirtyi osittain Lappeenrantaan järjestelyä, kunnioittaen ehdotamme edus-
31210: j. n. e. Kun kaupungissa on jo aikaisem- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
31211: minkin ollut valtion siviilivirastoja, on
31212: virastojen käyttöön ollut pakko varsinais- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31213: ten virastotilojen puuttuessa ottaa suu- toimenpiteisiin Suomen kaakkoisen
31214: ressa määrässä myöskin yksityisasuntoja rajaseUdun virasto-oloissa havaittu-
31215: siitä huolimatta, että sotien aiheuttamien jen epäkohtien poistamiseksi.
31216: asuntomenetysten ja siirtoväen muuttoliik-
31217: Helsingissa 15 päivänä helmikuuta 1947.
31218:
31219: Valto Käkelä. A. K. Paasivuori.
31220: Juho Pyy. Elli Nurminen.
31221:
31222: 87
31223: 690
31224:
31225: XII,z. - Toiv. al. N :o 321.
31226:
31227:
31228:
31229:
31230: Pääkkönen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
31231: a1'Vioon maaseudun postitalojen mkentatnista varten.
31232:
31233:
31234: E d u s kunnalle.
31235:
31236: Tunnettu asia on, että posti- ja valtion- viimeisimpänä uutena tehtävänään verojen
31237: puhelinliikenne on viime vuosien aikana kannon, mikä lisää muutenkin nopeasti
31238: kasvanut moninkertaisesti. Varsinkin siir- paisuvaa siirtoliikettä varsin huomatta-
31239: toliikenne on lisännyt sen työtaakkaa ta- vasti. Mainittakoon samalla, että valtiolle
31240: vattomasti ja muodostanut posti- ja len- varsin edullinen ja merkittäväksi kasva-
31241: nätinlaitoksesta muutamassa vuodessa ta- nut postiautoliikenne kärsii tarpeellisten
31242: vattoman suuren rahalaitoksen. Luonnol- talli- ja verstastilojen puutetta. Kymme-
31243: lisena seurauksena kaikesta tästä on ollut, nien miljoonien markkojen kaluston hoito
31244: että virkakuntaa ja kalustoa on pitälllyt li- on väkisinkin puutteellista eikä liikennettä
31245: sätä vastaavasti. Vä1hämättömästi tarvit- voida pitää yllä sillä teholla kuin se var-
31246: tavien lisävirkatilojen hankkiminen on sinkin maaseudun olojen kannalta olisi
31247: osoittautunut useimmissa tapauksissa mah- suotavaa. Näin ollaan tilanpuutteen takia
31248: dottomaksi, ja niin on varsinkin maaseutu- posti- ja lennätinlaitoksessa nopeasti jou-
31249: postitoimipaikoissa jouduttu tilanahtau- tumassa täysin kestämättömään tilantee-
31250: den takia työskentelemään mitä puutteel- seen. Suurelle yleisöllekin on käymässä
31251: ,}isimmissa oloissa. Kaikki täydelliset p'O!Sti- tämä ilmeiseksi. Tämän johdosta on vält-
31252: ja lennätintoimipaikat käsittelevät päi- tämätöntä, että maaseudun postitalojen
31253: vittäin miljoonia markkoja varsin puut- rakennustoimintaan ryhdytään pikaisesti.
31254: teellisissa olosuhteissa. Usein on tilanne Edelläsanottuun viitaten ehdotamme
31255: sellainen, että koko liikennettä on hoidet- eduskunnan päätettävaksi toivomuksen,
31256: tava yhdessä ainoassa huoneessa, yleisön
31257: odotellessa postinsa jakamista ulkona. että hallit'Us antaisi Eduskunnalle
31258: Monissa kirkonkylissä toimivat edelleen esityksen 200 miljoonan markan li-
31259: postiasemat koska sopivien huoneistojen säyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
31260: puutteessa ei kaikilla valtuuksilla varus- arvioon maaseudun postitalojen ra-
31261: tettuja toimipaikkoja ole voitu niihin pe- kentamista varten.
31262: rustaa. Posti- ja lennätinlaitos on saanut
31263: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
31264:
31265: Eemil Pääkkönen. S. Salo. Anselm Alestalo.
31266: 691
31267:
31268: XII,3. - Toiv. al. N:o 322.
31269:
31270:
31271:
31272:
31273: Lehtonen y. m.: ·Postitalon rakentamisesta Jyväskylään.
31274:
31275:
31276: E d u s k u n n a ll e.
31277:
31278: Jyväskylän kaupungin asukasluVillll jat- lometrien etäisyydessä Jyväskylän kaupun-
31279: kuvasti lisääntyessä, on kaupungissa sijait- gin ulkopuolella. ·
31280: sevan postilaitoksen liikevaihto kohonnut Postilaitoksen käytössä olevat 46 autoa,
31281: neljännelle tilalle maassamme. Työmäärä jotka liikennöivät Keski-Suomessa, talveh-
31282: 'O'll ·tämän vuOiksi myöskilll suurenJtunut siinä tivat autotallin puutteessa· ulkosalla. Täl.:
31283: määrin, että postilaitokselle aikoinaan va- löin niiden arv:o ja kunto 'huomattavasti
31284: !l'atut huoneistot eiv:ä:t enää riitä sen jous- laskee, ja niiden huolto sekä korjauksetkiri
31285: tavaan toimintaan. tulevat tavallista kalliimmiksi. ·
31286: Lähes 300-lukuisen toimihenkilöstön asun- Kun tilanne on mainitun ·p'OStitoimiston
31287: tokysymys on oHut kaikkein vaikeimmin joustavalle työskentelylle kaikessa laajuu-
31288: järjestettävissä. Siitä onkin pääasiallisesti dessaan vakavasti vaikeutunut, olisi ryh-
31289: johtunut, että v. 1946 aikana on lähes sata dyttävä toimenpiteisiin ajanmukaisen pog-
31290: toimihenkilöä vaihtunut mainitun postitoi- titalon rakentamiseksi Jyväskylään, ja siinä
31291: mipaiikan palveluksesta. Ammattitaitoisen yhteydessä huomioitava myöskin tarkoituk-
31292: toimihenkilöstön saanti on vaikeata nimen- senmukainen autotalli, ja toimihenkilöiden
31293: omaan asuntovaikeuksien vuoksi. Asetuk- asunnot. .
31294: sen mukaan pitäisi toimihenkilöiden asua Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme
31295: paikkakunnalla. Mutta asuntopulan .vuoksi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31296: tilanne on kuitenkin muodostunut sellai- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31297: seksi, että m. m. matkaposteljooneja ja siin ajanmukaisen postitalon raken-
31298: muita toimiihenkilöitä asuu :kymmenien ki- tamiseksi Jyväskylään.
31299: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
31300:
31301: Vilho Lehtonen. Yrjö A. Manninen.
31302: Jussi Raatikainen. Uuno Raatikainen.
31303: Hertta Kuusinen.
31304: 692
31305:
31306: XII,4. - Toiv. a.l. N :o 323.
31307:
31308:
31309:
31310:
31311: Sa.lo: MiiiiräA·ahasta postitalon rakentamiseksi PuolangU<'It
31312: kirkonktylään.
31313:
31314:
31315: Eduskunnalle.
31316:
31317: Tuskin missään koko maassa lienee posti- tajalla pieni huone ja keittiö, mutta apu-
31318: toimisto sijoitettu niin ahtaisiin oloihin, laiselle ja harjoittelijalle, jotka kuitenkin
31319: lmn mitä on laita Puolangan postitoimis- ovat postitoimiston työn vuoksi välttämät-
31320: toon nähden. Pitäjän laajuus on n. 2,500 tömiä, ei ole rakennuksessa mitään mahdol-
31321: l"m2 ja sen asukasluku jo 6,500 joka lisuutta asumiseen.
31322: kasvaa nopeasti. Postitoimisto on sijoi- Kun seurakunnalla keskellä kylää ja
31323: tettuna yhteen ainoaan huoneeseen, jonka lähellä kirkkoa on runsaasti vapaata maa-
31324: lattiapinta-ala on n. 30 m2. Yleisöllä on alaa, ei liene mitään vaikeutta hyvän ton-
31325: .• ,odotlll'lhuoneena" k!äyt.ettäv.issään vain n. tin varaamiseen uudelle ajanmukaiselle
31326: 4 m2 laajuinen koppi, johon vaivoin mah- postitalolle.
31327: tuu seisomaan postiaan odottava yleisö, Ylläolevaan nojaten ehdotan eduskun-
31328: varsinkin silloin, kun maalaiskirjeenkanta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31329: jat ovat ottamassa suhteellisen runsasta
31330: postiaan. että hallitus ottaisi v. 1.948 tulo-
31331: Toimisto sijaitsee vuokrahuoneessa ja ja men.oarvioesitykseensä 1 milj. tnk
31332: niin pienessä mökissä ja ahtaalla palstalla, määrärahan postitalon rakentami-
31333: .(;ttä sen Hsärakentamiseenka.an ei ole mah- seksi Puolangan kirkonkylään .
31334: dollisuutta. Toimiston ohessa on sen hoi-
31335: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
31336:
31337:
31338: S. Salo.
31339: 693
31340:
31341: XII,ä. - Toiv. al. N :o 324.
31342:
31343:
31344:
31345:
31346: Pääkkönen y. m. : Määrärahasta postitaJon rakentam,ista
31347: varten Kuhmon kirkonkylään.
31348:
31349:
31350: E d u s k u n n a 11 e.
31351:
31352: Viittaamalla vuoden 1946 valtiopäivillä että haUitu-s ottaisi vuoden 19,18
31353: tehtyyn toivomusaloiJtteesoon N: o 42 ja tulo- ja menoat•vioesitykseen 5,5 rnil.
31354: sen perusteluihin, joka !koskee postitalon .ioonan markan määrärahan postita-
31355: ra:kentamista Kuhmon kirkonkylään, rohke- lon rakentamista ·varten Kuhmon
31356: nemme allekirjoittaneet kunnioittaen ehdot- kit·konkylään.
31357: taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
31358: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
31359:
31360: EemU Pääkkönen. S. Salo.
31361: 694
31362:
31363: Xll,6. - Toiv. a.l. N :o 325.
31364:
31365:
31366:
31367:
31368: Pääkkönen y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
31369: arvioon puhelin11erki'Jtt laajentamista ja pat·antamista
31370: va1't"'-.
31371:
31372:
31373: Eduskunnalle.
31374:
31375: Kysymys maamme puhelinolojen uudel- välillä on aamupäivisin yksityisten puh~lu
31376: leen järjestämisestä on toistuvasti ollut jen saanti sattuman varassa. Vielä vai-
31377: eduskunnassa käsiteltävänä. HalU8imatta keampi on tilanne syrjäseuduilla, missä ei
31378: tässä. yhteydessä selostaa !kysymyksen kaik- ole puilleiinjohtoja laisinkaan.
31379: kia vaiheita on vaan todettava, että hallitus Kuten tunnettua on valtion puhelintoimi
31380: on vuosittain esittänyt varsin niukkoja varsin hyödyllinen. Puhelintoimen laajen-
31381: määrärahoja valtion puhelintoimen laajen- tamiseen käytettävät määrärahat eivät ai-
31382: tamiseksi ja parantamiseksi. Nämä toimen- noastaan tuota suurta välillistä hyötyä elin-
31383: piteet ovat !kuitenkin olleet riittämättömiä. keinoille, 'kaupalle ja yksityisille asukkaille,
31384: Sotavuosina valtion puilleiintoimen laajen- vaan tuottavat ne lisäksi tul<1ja valtiolle.
31385: tamiseksi myönnetyistä määrärahoista on Valtion varojen sijoittaminen puhelintoi-
31386: huomattava osa !käytetty sodan hävittiimien meen on siis taloudellista.
31387: puhelinjohtojen uudelleen rakentamiseksi. Jotta maan puhelinoloissa kiireellisesti
31388: Määrärahat eivät ole riittäneet varsinaisen saataisiin aikaan parannus olisi vielä tämän
31389: kaukove:rtkon parantamiseen ja puhelinver- vuoden aikana saatava riittävästi määrä-
31390: kon 'laajentaminen harvaan asuturlle seu- rahoja puhelintoimen parantamiseksi. Tä·
31391: duille ja syrjäkyliin on kokonaan pysähty- män vuoksi ehdotamme eduSikunnrun pätätet-
31392: nyt. Varsinaisen kaukopuhelinverkon lii- täväksi ttoivomuksen,
31393: kenne'kiuo:runitus on vuosi vuodelta vain kas-
31394: vanut. Vähänkään tä11keämrrnällä liikenne- että hallitus antaisi Eduskunnalle
31395: välillä on, kuten tunnettua, ainakin aamu- esityksen 200 miljoonan markan li-
31396: päivällä tilattava ika:ksin- ja kolminkertai- säyksestä vuoden 1947 tulo- ja meno-
31397: silla maksuilla välitettäviä etuoikeutettuja a·rvioon puhelinverkon laajentamista
31398: puheluja, jOs mieli saada asiansa toimite- ja parantam1:sta varten.
31399: iuksi ja Pdhjois-Suomen j.a Ete!lä-Suomen
31400: Helsingissä 14 päivänä ihelmikuuta 1947.
31401:
31402: Eem.il Pääkkönen. S. Salo. Anselm Alesta.lo.
31403: 695
31404:
31405: Xll,7 .. - Toiv. al. N:o 326.
31406:
31407:
31408:
31409:
31410: KoU.kkari y. ~.: Toimenpiteistä sy·väsatamatutkimuksen
31411: suorittamiseksi Haukiputa((,n Virpiniemessä.
31412:
31413:
31414: I~duskunnalle.
31415:
31416: Pohjojs-Suomen jälleenrakennuskustan- sin·kin Pohjois-Suomen talouselämälle aiva.n
31417: nuksissa ovat tarvikkeiden ~uljetuskustan ratkaisevanh1.ontoisessa kysymyksei!Sä. Nä.i~
31418: nukset muodostuneet niin hnomattaviksi, den tutkimusten tuloksena on löydetty ensi-
31419: että yleisen säästäväisyyden nimessä olisi luokkainen luonnon syvä.satallla Ilaukipu-
31420: mitä tärkeintä ryhtyä tehostamaan myös- taan pitäjään l~uuluvasta Virpinjemestä,
31421: kin Pohjois-Suomen liikenteessä taloudel- jossa rantaveden syvyys on 6-l2 m ja
31422: lisinta kulj.etusmuotoa, merikuljetusta. jossa edullisen saariston vuoksi on sitä
31423: Pohjois-SuQmen purkaus- ja kuormaussata- paitsi satamalle välttämätön suoja. K1m
31424: mien kunnostustöihin on valtio tosin uh- Virpiniemestä avautuvat välittömästi syvät
31425: l'annut vuosittain runsaastikin varoja, väylät ulos merelle, on sen purjehdus-
31426: mutta riittävää huomiota ei ole kiinnitetty kautta mahdollisuus huomattavasti piten-
31427: &iihen. että useilla näistä satamista ei <>le tää jäänmurtajien avtllla. Kun Vi:rpiniemi
31428: luonnon suomia nmhdol.lisuuksia eikä liioin on sen lisäksi vain muutaman kilometrin
31429: nmita.ka.&n edellytyksiä, kuten varastoimis- etäisyydellä rautatiestä ja kun alueen
31430: ja sat.a.maliikennetiloja, pa1vellakseen jous- maasto on tasaista hiekkaperämaat3, on
31431: tavasti :nl~rikuljetuksia. Kun sitä paitsi sillä suoritettujen tutkimnsten nojalla
31432: teollistuva Pohjois-Suomi tulee tähäm~stista kaikki edellytykset muodostua suureksi
31433: enemmän tarvitsemaan käyttökelpoista keskussatamaksi.
31434: vienti- ja tuontisatamaa, olisi tähän kysy- Edellä mainitun pernsteluihin viitaten
31435: mykseen ajoissa kiinnitettävä vakavaa huo- ehdotamme eduskunnan päätettäTäksi toi-
31436: miota varsinkin siitä syystä, että n. s. Perä- vomuksen,
31437: meren rannikolla havaittu maan nousu tu-
31438: lee vähitellen aiheuttamaan lnonnollisen että hallit-us ryhtyisi kiiref3llisesti
31439: esteen muutamien satamaliikenneväyläin toimenpiteisiin syviisatamatutkimus-
31440: jaU~uv&lle käyttämiselle. ten suorittamiseksi Haukiputaan Vir-
31441: Eräiden asianharrastftjien toimesta on piniemessä sen muodostamiseksi Poh-
31442: suorit~ttu merikorttiin ja maasto~arttaan iois-Suqmen yleiseksi keskussata-
31443: pernstuvia tutkimuksia tässä kansantalou- maksi.
31444: dellisesti erittäin kauaskantoisessa ja var-
31445: Hel8ingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
31446:
31447: Antti A. J{oukbri. Sulo Muuri.
31448: l(arkp.s Nisk&ta. EJ"k'ki Koivisto.
31449: J!b.o 'l'ablio. B. A. J:annisto.
31450: H. J. Pe1011.eu.. l'tf. 0. Lahtela.
31451: s. Salo. Matti Lepistö.
31452: 696
31453:
31454: XII,s. - Hemst. mot. N:o 327.
31455:
31456:
31457:
31458:
31459: Rollsten m. fl.: Angående unde1·sökning för byggande av
31460: en järmJäg från Katalato hållplats till Dalsbt·1bk.
31461:
31462:
31463: 'rill Riksdagen.
31464:
31465: Det är ett obestridligt sakförhållande, Befolkningen i Kimito-bygden uppgår
31466: att kommunikationsmedlen och -möjlighe- till cirka 14,000 personer och de delar av
31467: terna på Kimito och i västra dela1'11a av Bjärnå kommun, som skulle beröras av
31468: Bjärnä kommun liro i hög grad primitiva den plane1·ade järnvägen, till minst 4,000
31469: och icke ens närmelsevis motsvara de krav, eller sälunda sammanlagt minst 18,000 per-
31470: som dessa orters jämförelsevis täta bebyg- soner. Industrin har gamla anor och har
31471: gelse, industriella utveckling och höga iml- på senaste tid kraftigt utve~klats. Bland
31472: turnivä oavvisligen skulle kräva. Stam- industriföretagen förtjäna iöljande i detta
31473: landsvägarna äro alltfort lika backiga och sammanhang omnämnande och kort presen-
31474: krokiga, som de voro för flera generatio- tation:
31475: ner sedan, och lämpa sig på grund härav Dalsbruks Järnverk är 260 år gammalt
31476: ieke för tyngre trafik av något slag. Järn- och var under långa tider det största i sitt
31477: vägsfrägan var aktuell en gång i början slag i hela landet. Brukets produktion
31478: av detta sekel, men planerna gingo då om omiattar i detta nu främst stångjärn, stål-
31479: intet, och sedan dess har icke vare sig gjute och galvaniserad järntråd. Dessutom
31480: ortsbefolkningen eller myndigheterna haft finnes en mekanisk verkstad. På bruket
31481: tillräckligt initiativkraft för att ånyo ak- finnes, utom valsverk för framställning av
31482: tuali.Sera denna fråga. Befolkningen har stångjärn, en Siemens martinsmältugn för
31483: t. o. m. varit så förnöjsam, att den ieke ens stålgjute. En nyuppförd martinugn, den
31484: yrkat på byggandet av tidsenliga stam- största i landet, skall snart tagas i bruk,
31485: landsvägar, så länge staten förfogade över och tack vare denna kommer brukets års-
31486: möjligheter härtill. produktion att stiga från 10,000 till 25,000
31487: Det märkliga är emellertid, att statens iton. Dessutom lkomma inom en nära.
31488: järnvägsbyggnadsprogram planeras med iramtid flera elektriska smältugnar att
31489: totalt förbigående av Kimito ö, medan anläggas, varigenom brukets produktions-
31490: orter, som bevisligen borde placeras längre kapasitet ytterligare i avsevärd grad kom-
31491: tillbaka i kön, av myndigheterna givas mer att stiga och mångfaldigas, jämfört
31492: företräde i detta byggnadsprogram. Det med därintills rådande förhållanden. Det
31493: vi.Sar .sig alltjämt, att det icke lönar sig behöver knappast framhållas, att Dalsbruk
31494: att snällt vänta på att en orts rättmätiga representerar den tyngsta industrigruppen
31495: anspråk på grund av överhetliga initiativ i vårt iLrund och altt dess tnansportbehov en-
31496: skall bli tillgodosedda. I detta nu torde dast i ringa utsträclming kan tillgodoses av
31497: det vara rätt svårt att hänviSa till någon [astbilar, för v~a avståndet tili närmaste
31498: ort i vårt land, som med de för Kimito- järnvägsstation ä.ven äa· för långt för !l'än-
31499: bygden förefintliga förutsättningarna 'OO!bel trnnsport. SWlgjUJtoonheter med en
31500: skulle vara i avsa:knad av järnväg eller vikt U'PP tili 14;000 kg förfärdigas bl. a. för
31501: icke beröras av järnvägsmyndigheternas brokonstruktioner. Bruket rär dä.rför ll'ästan
31502: byggnadsplaner. För klarläggande av de helt hänvisatt ,tiJl sjötransporter ä.tminstooe
31503: omständigheter, som påkalla dragandet av under normala förhållanden, och frånvaron
31504: järnväg genom västra Bjärnå och Kimito a v järnväg gör därför detta stora och an-
31505: ö, må ir8imhållas följand-e: riku bruk handikapat såväl i fråga om
31506: XII,s. - Rollsten y. m. 697
31507:
31508: utvecklings- som konkurrensmöjligheter. Vid detsamma bygges nämligen i detta nu,
31509: Dessutom kommer knappheten på isbrytare trots kristider och svårigheter, icke mindre
31510: länge att försvåra utskeppningen frän ett än cirka 2,000 tröskverk årligen. 1 syster-
31511: flertal mindre hamnar, på samma gång :fabriken Mat'hildedal förekommer bl. a. en
31512: som omlastningarna från fartyg till järn- omfattande motortillverkning och även den
31513: väg avsevärt fördyrar de totala transport- andra systerfabriken Kirjakkala har en
31514: kostnaderna. Den produktionskapacitet, betydande produktion i huvudsak samord-
31515: som från och med detta år kommer att nad med de övriga fabrikerna.
31516: uppnås i Dalsbruk, gör kravet på järnväg Det torde icke vara lätt att i vårt land
31517: tili denna ort oavvisligt. finna ett omräde, där på en sträcka av
31518: 1 samma Dragsfjärd kommun på ett av- 50-60 km finnes icke mindre än 6 bruk
31519: stånd av 12 km från Dalsbruk ligger och en exportsäg utan järnvägsförbindelse.
31520: Björkboda låsfabrik, även den gammal och Beaktar man ytterligare den omständighe-
31521: anrik och för närvarande sannolikt den ten, att ett av dessa bruk räknas tili våra
31522: största i sitt slag i vårt land. Ä ven om tunga industrier och att tre av de övriga
31523: denna fabrik icke är någon tung industri, torde vara de största i sitt slag i hela
31524: är dess produktion avsevärd och fabriken landet ävensom att landsvägarna i dessa
31525: har på senaste tid utbyggts och utvecklats tra:kter icke blivit ombyggda, sä att de
31526: och omfattar allt flera tillverkningar. Den skulle motsvara nutida behov, torde det
31527: sysselsätter nära 200 arbetare trots långt bli ännu svårare att finna materia! för
31528: driven mekanisering, och den accentuerar slik jämförelse.
31529: kraftigt behovet av järnväg till denna Med beaktande av de tre Bjärnä-fabri-
31530: trakt. kernas läge .torde det vara äm.damålsenli-
31531: 1 Kimito kommun ligger Keramia fabrik gast att tänka sig förbindelsen med järn-
31532: för tillverkning av taktegel och dränerings- vägsnätet IJmuten vid Kotalato hällplats,
31533: rör av ·bränd lera. Denna fabriks produk- som ligger mellan Perniö och Salo statio-
31534: tion av taktegel är större än alla andra ner, varvid sistnämnda station skulle bli
31535: :fabrikers i samma bransch i vårt land huvudanknytningspunkt :för den tänkta
31536: sammanlagt, och detta faktum torde tala nya hanan.
31537: för sig själv i fråga om järnvägsbehovet Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
31538: för denna fabriks vidkommande. samt föreslA, att riksdagen villle b€Sluta
31539: 1 Strömma på gränsen mot Bjärnå kom- hemställa,
31540: mun ligger traktens största såg, som skulle
31541: göras långt mer nyttobringande, därest att regeringen måtte låta under-
31542: järnvägen S'kulle tangera dess omräde. söka och planlägga byggandet av en
31543: 1 BjärnA kommun ligger längs kusten, cirka 50 km lång järnväg från trak-
31544: B<lm vä1lter mot .Angeilniemi, tre bruk, av ten av Kotalato hållplats i Bjärnå
31545: viJka att, Tykö Bruk (Teijon Tehdas), på kommun UU Dalsbruk i Dragsfjärd
31546: si.tt område •torde vara det största i landet. kommun.
31547: Helsingfors den 10 februari 1947.
31548:
31549: Ture Hollsten. Henrik Kullberg.
31550: Albin Wickman. J. Söderhjelm.
31551: !r'Jls Meinander. Levi Jern.
31552: Jalmari Kulmala. Albert Brommels.
31553: Kalle Jokinen. Matts Forss.
31554: Helmer Smeds.
31555:
31556:
31557:
31558:
31559: 88
31560: 008
31561:
31562: XII,s; ~ Toiv. a.l. N:o 327.
31563:
31564:
31565:
31566:
31567: Hollaten y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta r()u,iatioo ra-
31568: kentamiseksi Kotaladon pysäkiltä Taolintelttaalle.
31569:
31570:
31571: E d u s k u n n a lla.
31572:
31573: On ·kiistämätöntä, että liikennevälineet niön kunnan osissa, joita suunniteltu rauta-
31574: ja -mahdollisuudet Kemiössä ja Perniön t,ie koskee, vähillltään 4,000:een eli yhteensä
31575: kunnan länsiosissa ovat erittäin alkeelliset vähintään 18,000 henkeen. Teolli13uudella
31576: eivätkä läheskään vastaa näiden seutujen on vanhat juuret ja se on viime aikoina
31577: verrattain tiheän asutuksen, teollisen kehi- voimakkaasti kehittynyt. Teollisuusyrityk-
31578: tyiksen ja korkean sivistystason asettamia set ansaitsevat tässä yhteydessä mainin-
31579: vaatimuksia. Kantamaantiet ovat jatku- nan ja tlyhyen €'Sittelyn.
31580: vasti yhtä mäkisiä ja mutkaisia kuin useita Taalintehdas on 260 vuoden ikäinen rau-
31581: sukupolvia sitten eivätkä senvuoksi sovellu tatehdas, jdka pitkät ajat oli alallaan maan
31582: minkäänlaiselle raskaalle liikenteelle. Rau- suurin. Tehtaan tuotanto käsittää tätä ny-
31583: tatiekysymys oli kerran tämän vuosisadan kyä lähinnä kankirautaa, valuterästä ja
31584: alussa ajankohtainen, mutta suunnitel- galvanoitua rautalankaa. Lisäiksi laitokseen
31585: mista ei tullut mitään, eikä paikkakunnan kuuluu konepaja. Tehtaalla on kankirau-
31586: väestöllä .paremmin kuin viranomaisilla- taa valmistavan valssilaitoksen lisäksi Sie-
31587: kaan ole sen jälkeen ollut riittävästi aloite- mensin martiinisulatusuuni teräksen vala-
31588: ky:kyä panna,kseen uudelleen vireille tämän mista varten. Vastarakennettu maan suu-
31589: kysymy:ksen. Väes~ö on ollut jopa niin vaa- rin martiiniuuni otetaan pian käytäntöön,
31590: timaton, ettei se ole vaatinut edes ajanmu- ja sen ansiosta kohoaa tehtaan vuosituo-
31591: kaisten kantateiden rakentamista silloin, lbanto 10,000 tonnista 25,(}()() .tonniin, Sitä-
31592: kun valtiolla oli siihen mahdollisuudet. paitsi rakenneta~J.n lähitulevaisuudessa
31593: Merkillepantavaa on kuitenkin, että val- useita sähkösulatusuuneja, jotka entisestään
31594: tion rautatierakennusohjelmaa suunnitel- huomattavasti lisäävät tehtaan tuotant~ka
31595: laan unohtamalla täydellisesti Kemiön pal:'liteettia ja kohottavat sen tähänastisiin
31596: saari, kun taas viranomaiset antavat tässä oloilhin verraten moninkertaiseksi. Tarvit-
31597: ohjelmassa etusijan paikkakunnille, jotka see tuskin korostaa, että Taalintehdas edus-
31598: todistettavasti pitäisi sijoittaa taaemmaksi taa maamme raskainta teollisuusryhmää ja
31599: jonoon. Osoittautuu yhä todeksi, ettei kan- että kuorma-autot, joiden matka lähimmälle
31600: nata kiltisti odottaa jonkun· paikkakunnan rautatieasemalle on kannattamaUoman
31601: oikeudenmukaisia vaatimuksia tyydytettä- pitkä, voiv~J.t va.i:n vähäisessä määrässä tyy-
31602: vän esivallan aloitteesta. Tällä. hetkellä lie- dyttää sen kuljetustarvetta. M. m. siltara-
31603: nee varsin vaikeaa osoittaa maastamme yh- kenteita varten valmistetaan aina 14,000
31604: tään paikkakuntaa, jolta Kemiön seudun kg painavia valuteräskappaleita. Tehtaan
31605: kaitaisin edellytyksin puuttuisi rautatie tai on senvuoksi ainakin normaaleissa oloissa
31606: jota eivät rautatieviranomaisten rakennus- melkein kokonaan turvauduttava meri:kul-
31607: suunnitelmat koskisi. Länsi-Perniön ja Ke- jetuksiin, ja rautatien puute saattaa niin-
31608: miön saaren kautta rakennettavaa rauta- ollen tämän suuren ja maineikkaan tehtaan
31609: tietä vaativien olosuhteiden selvittämiseksi sekä kehitys- että kilpailumahdollisuuksien
31610: esitettäköön seuraavaa. kannalta epäedulliseen asemaan. Lisäksi
31611: Väestön lukumäärä Kemiön seudulla jäänsärkijäin puute tulee kauan vaikeutta-
31612: nousee noin 14,000 henkeen ja niissä Per- maan laivausta useista pienistä satamista,
31613: XII,s. - Rollsten y. m. 699
31614:
31615: samalla kun uudelleen kuormaukse~t ~aivoista suurin. Siellä valmistetaan nimittäin tätä
31616: rautatievaunuihin huomattavasti lisäävät nykyä pula-ajoista ja vaikeuksista huoli-
31617: kuljetusten kokonaiskustannuksia. Taalin- matta vuosittain 2,000 puimakonetta. Si-
31618: tehtaalla tästä vuodesta alkaen saavutet- sartehdas Mathildedal harjoittaa m. m.
31619: tava tuotantorkapasiteetti tekee paikikakun- suurta moottorituotantoa, ja myös toisen si-
31620: nalle saatavaa rautatietä koskevan vaati- sartehtaan, Kirjakkalan muiden tehtaiden
31621: muksen kiistämättömä:ksi. kanssa pääpiirteissään yhtenäistetty tuo-
31622: Samassa Dragsfjärdin kunnassa sijaitsee tanto on huomattava.
31623: 12 km päässä Taalintehtaalta Björkbodan Ei liene helppoa löytää maastamme rau-
31624: lukkotehdas, sekin vanha ja maineikas sekä tatietä vailla olevaa aluetta, missä 50-60
31625: tällä !hetkellä todennäköisesti laatuaan km matkalla on kokonaista kuusi tehdasta
31626: maan suurin. Joskaan tämä tehdas ei sekä vientisaha. Kun lisäksi otetaan !huo-
31627: edusta raskasta teollisuutta, on sen tuo- mioon, että näistä tehtaista yksi kuuluu
31628: tanto huomattava, ja tehdasta on viime maamme raskaaseen teollisuuteen ja että
31629: aikoina laajennettu ja kehitetty :käsittä- muista tehtaista kolme lienee laatuaan
31630: mään yhä useampia aloja. Pitkälle kehi- maamme suurimpia sekä että näiden seu-
31631: totystä koneisuunisesta huolimatta siellä on tujen maanteitä ei ole rakennettu uudelleen
31632: työllliii lähoo 200 työläistä, ja se korostaa nykyajan tarpeita vastaaviksi, :käynee ai-
31633: voimakkaasti tälle seudulle saatavan rauta- neiston löytäminen tällaista vertailua var-
31634: tien tarvetta. ten vielä vaikeammaksi.
31635: Kemiön kunnassa sijaitsee Keramian Huomioonottaen Perniön tehtaiden si-
31636: tehdM, joka valmistaa kattotiiliä ja polte- jainnin lienee tarkoituksenmukaisinta aja-
31637: tusta saveata tehtäviä salaojitusputkia. Tä- tella rautatieyhteyttä Perniön ja Salon ase-
31638: män tehtaan kattotiilituotanto on suurempi mien välillä olevalle Kataladon :pysäkille,
31639: kuin maamme muiden saman alan tehtai- jolloin Salon asema voisi toimia uuden ra-
31640: den tuotanto yhteensä, ja tämä tosiasia dan pääsolmukohtana.
31641: puhunee puolestaan, kun on kysymyksessä Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
31642: rautatien tarve tämän te~htaan osalta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
31643: Strömmassa Perniön kunnan rajalla on toivomuksen,
31644: seudun suurin saha, joka voitaisiin saada että hallitus toimittaisi tutkimuk-
31645: paljon tuottavammaksi, jos rautatie sivuaisi sen ja suunnitelman noin 50 kilomet-
31646: sen aluetta. rin pituisen rautatien rakentamiseksi
31647: Perniön kunnassa sijaitsee pitkin rannik- Perniön kunnassa olevalta Kataladon
31648: koa Angelniemen suunnalla kolme tehdasta, pysäkiltä Taalintehtaalle Dragsfjär-
31649: joista Teijon tehdas lienee alallaan maan din kuntaan.
31650: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
31651: Ture Hollsten. Henrik Kullberg.
31652: Albin Wickman. J. Söderhjebn.
31653: Nils ·Meinander. Levi Jern.
31654: Jalmari Kulmala. Albert Brommels.
31655: Kalle Jokinen. lYiatts Forss.
31656: Helmer Smeds.
31657: 700
31658:
31659: XU,9. - Toiv. al. N :o 328.
31660:
31661:
31662:
31663:
31664: J. Wirtanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Tampenelta
31665: Kyröskosken tehda.$Jihdyskunnan ja Ikaalisten kauppa-
31666: lan kautta Seinäjoelle.
31667:
31668:
31669: Edus:kunnalle.
31670:
31671: Viitaten vuoden 1937 va1tiopäiviUe jä- että hallitus valmistaessaan esi-
31672: tettyyn toivomusaloitteeseen n: o 80 kos- tystä rautateiden rakentamiseksi si-
31673: kien rautatien rakentamista Tampereelta sällyttäisi siihen rautatien rakentatni-
31674: Kyröskosk:en tehdasyhdyskunnan, Ikaalis- sen Tampereen kaupungista Kyrös-
31675: ten kauppalan sekä Parkan:on ja Jalasjär- kosken tehdasyhdyskunnan sekii
31676: ven pitäjien kautta Seinäjoelle, ehdotamme Ikaalisten kauppalan ja ParkanO'II.
31677: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, ja Jalasjärven pitäjien kautta Seinä-
31678: joen kauppalaan.
31679: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
31680:
31681: J obannes Wirtanen. J. Koivisto.
31682: 701
31683:
31684: XU,to. - Toiv. al. N:o 329.
31685:
31686:
31687:
31688:
31689: Lehtonen y. m. : H aapamäe'flr-.Sam·ijärven radan rake,nta-
31690: misesta.
31691:
31692:
31693: .Bduskunnalle.
31694:
31695: Kesäkuun 3 päivänä v. 1938 annettuun määrä myöskin siirtoväkeä, sillä näitten
31696: lakiin rautateiden rakennuksista vuosina alueiden maanlaatu, sekä viljelyskelpoiset
31697: 1939-1946 sisältyy m. m. normaaliraitei- laajat suot ovat helposti muutettavissa vil-
31698: sen radan ra:kentaminen Haapamäen ase- jelyksiksi. Monet muutkin seikat ovat edel-
31699: malta Saarijärvelle, jossa se yhtyy Suo- lyttäneet tämän radan rakentamisen vält-
31700: la:hden-Haapajärven rataan. Mainittu, tämättömyyttä jo silloin kun päätös siitä
31701: Haapamäen-Saarijärven rata on pituudel- on tehty. Olosuhteet ovat varsin huomat-
31702: taan 75.5 km., jonka kustannusarvio v. tavasti senjälkeen muuttuneet ettei ainoas-
31703: 1937-1938 hintatason mu:kaan on OO.s taan radan lähellä olevan seutukunnan ke-
31704: milj.oonaa markkaa. Sotien väliintulon hityksen ja vaurastumisen edistäjänä, vaan
31705: vuolksi ovat rakennustyöt olleet tähän koko valtakuntamma edun ikannalta kat-
31706: saakka kokonaan aloittamatta. soen maan läpikulkua helpottavana ja ta-
31707: Kun tämä rata valmistuttuaan tulisi kul- loudellisesti knnattavana olisi radan kii-
31708: kemaan luonnonrikkaiden ja laajojen aluei- reellinen rakentaminen aivan välttämätön.
31709: den halki, alueiden, jotka kuuluvat Olevaan lakiin rautateiden rakentami-
31710: maamme parhaimpiin metsäseutu]hin, ja sesta v. 1939-1946 viitaten ehdotamme
31711: kun m. m. sotavelkojen maksussa tarvitaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31712: hyvin ~msaasti puutavaraa, olisi sentäh-
31713: den tärKeätä, että tällaiset metsärikkaat että hallitus ryhtyisi viipymättä
31714: seudut pääsisivät rautatien vaikutuspiiriin. kiireellisiin toimenpiteisiin Haapa-
31715: Maanhankintalain mukaan tulee radan .mäe'flr-Saarijärven radan rakenta-
31716: ympäristöön sijoitettava:ksi huomattava miseksi.
31717: Helsingissä 14 päiväm.ä heiimikuuta 1947.
31718:
31719: Vilho Lehtonen. V. Puumalainen.
31720: Yrjö A. Manninen. Kauko Andersson.
31721: Lauri Myllymäki.
31722: 702
31723:
31724: Xfi,11. - Toiv. al. N :o 330.
31725:
31726:
31727: M. Järvinen y. m.: Vaasan-Hännän--Lappajärven,-Kivi-
31728: järven-Alapitkän-Outokummun poikki·radan 1'akenta-
31729: tnisesta.
31730:
31731: E d u s k u n n a ll e.
31732:
31733: Kysymys poikkiradan rakentamisesta maan muihin vastaaviin laitoksiin verrat-
31734: Vaasa- Härmä- Lappajärvi- Kivijärvi- tuina epäedullisessa asemassa sikäli, että
31735: Alapitä-Outokumpu on ollut vireillä jo ne voivat tuotteittensa laivaukseen käyttää
31736: yli 40 vuotta. Tämän radan tarpeellisuus lähimpiä satamiaan vain lyhyen osan vuotta,
31737: ja siitä johtuva suuri kansantaloudellinen koska nämä jääesteiden vuoksi sulkeutuvat
31738: hyöty on monin eri tavoin pätevästi to- liikenteeltä huomattavasti aikaisemmin lrnin
31739: distettu. Asiasta on tehty lukuisa määrä etelämmässä olevat satamat. Tästä seuraa
31740: eduskunta-aloitteitakin. Siitä huolimatta, suurena osana vuotta pitkä rautatiekulje-
31741: vaikka esim. 1929, 1931 ja 1932 valtiopäi- tms, joka tuntuvasti korottaa tuotteiden
31742: villä jätettyjen aloitteiden perusteluissa on kuljetusmaiksuja. Parhain ll'aJtkaisu -tämän
31743: pätevästi osoitettu ,tämän radan rakentami- suuren epäkohdan poistamiseiksi olisi Vaa-
31744: sen välttämättömyys, ei asia ole saanut san~Härmän rautatien pikainen rakenta-
31745: tarpeellista huo]Iliota osakseen. Mistä täl- minen ja muuttamalla Vaskiluoto talvisata-
31746: lainen välinpitämättömyys johtuu, on tar- maksi, johon sillä on hyvät · edellytykset,
31747: kalleen vaikeata todeta, mutta yhtenä syynä sillä sen talvisatamakai muuttaminen · ei
31748: lienee kuiltenki;n se, että näitä aloitteita ei vaadi muita toimenpiteitä kuin jäänmur-
31749: ole ehditty käsitellä niillä valtiopäivillä, taJan sijoittamisen sinne. Tällä toimen-
31750: öoille ne on jätetty ja jotka sitten silloin piteellä olisi erittäin suuri merkitys koko
31751: voimassa olleen valtiopäiväsäännösten mu- Pohjois-Suomen teo~lisuud~lle ja talouse'lä-
31752: kaan ovat rauenneet. Yhtenä syynä ilmei- mälle yleensä. Tämän vuoksi olisi samalla
31753: sest.i on Olil.ut myöskin se, etta rtällliä poikki- kun poikkiradat kdkonaisuudessaan otetaan
31754: .l'll.dalla ei ole katsottu olleen niin suurta uuteen rauta;tieohjelmaan, ensiksi ja kiireel-
31755: sotilaallista merkitystä !kuin niillä monilla lisesti :ra:kennetta.va Vaasa1I1-Härmän rata-
31756: toisilla radoilla joita ennen sotaa raken- osa.
31757: nettiin taikka päätettiin rakentaa. Edellä sanotun perusteella ja viitaten
31758: Kun uusien ratojen rakentaminen ei voi v. 1929 valtiopäiville jätetyn toivomusaloit-
31759: enää perustua strateegisiin nälkökoh:tiin, teen n: o 89 ja v. 1931 va:1tiopäiv:blle jäJte-
31760: olisi nyt otettava esille sellaisten ratojen tyn toivomusaloitteen n: o 49 perusteluihin
31761: rakentaminen, jotka edistävät maamme jäl- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
31762: leenrakentamisen mahdollisuuksia ja talou- vomuksen,
31763: de1lisistl8; vaikeuksista selviytymistä.
31764: Koska poikkiradalla Vaasa-Härmä- että hallitus esitykseensä uudeksi
31765: Lappajärvi- Kivijärvi- Alapitkä- Outo- rautatierakennuslaiksi ottaisi ensi-
31766: kumpu olisi kaikki edellä sanotut edelly- sijaisena myöskin poikkiradan raken-
31767: tykset, olisi nyt jo korkea aika ryhtyä ikäy- tamisen Vaasa--Härmä-Lappajärvi
31768: tännöllisiin toimenpiteisiin radan aikaan- -Kivijärvi-Alapitkä-Outokumpu;
31769: saamiseksi. ja että rakennustyöt rataosalla Vaasa
31770: Vielä on huomioon otettava se toisiasia, -Härmä aloitettaisiin mahdollisim-
31771: että Pohjois-Suomen teohlisuuslaitokset ovat man pian.
31772: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
31773:
31774: Mikko Järvinen. Esa Hietanen.
31775: Nestori Nurminen. Aleksi Rinne.
31776: Matti Meriläinen. Sulo Muuri.
31777: H. Manninen. Antto Prunnila.
31778: K. Hj. Kauh2.llen. Levi Jern.
31779: lVIatts Forss.
31780: 703
31781:
31782: XII,u. - Toiv. al. N:o 331.
31783:
31784:
31785:
31786:
31787: J. Wirtanen: Härmän-Vaa-san rmäatien t•akentamise-sta.
31788:
31789:
31790: E d u s k u n n a 11 e.
31791:
31792: Viitaten vuoden 1929 valtiopäiville jätet- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31793: tyyn toivomusaloitteeseen n:o 66 ja 1945 siin Härmän-Vaasan radan ottami-
31794: valtiopäiville jätettyyn toivomusaloitteeseen seksi ensi tila.ssa yleiseen rauiatie-
31795: n:o 278 ehdotan eduskunnan päätettäväksi 1·akennusohjelmaan.
31796: toivomuksen, ·
31797: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
31798:
31799: Johannes Wirtanen.
31800: 704
31801:
31802: XII, 1 a. - Toiv. al. N :o 332.
31803:
31804:
31805:
31806:
31807: Simonen y. m.: Toimenpiteistä Oulun ratapihan knnnosta-
31808: miseksi ja laaje.ntamiseksi.
31809:
31810:
31811: E d u s k u n n a ll e.
31812:
31813: Valtion rautateiden Oulun ratapiha on Otanmäen rautakaivoksen tuotteiden
31814: epäkäytännöllinen. Pitkän aikaa se on jo otaksutaan myöskin suuntautuvan Ouluun
31815: ollut myöskin liian ahdas niin, että vuoro- ja Toppilaan. Pelsonsuon suurten turve-
31816: kausittain Ouluun saapuvien ja sieltä läh- varojen ja myöhemmin sinne sekä Limin-
31817: tevien, noin 1,000 tavaravaunun selvittely kaan järjestettäviltä suurviljelyksiltä saata-
31818: ilman j:akapäiväistä junien myöhästymistä vien maataloustuotteiden kuljetus lisää
31819: on jo nyt käynyt melkein ylivoimaiseksi niinikään tämän ratapihan jo ennestään
31820: tehtäväksi. kireää liikenneruuhkaa.
31821: Oulun ratapiha on nykyisessä kunnos- Tämä odotettavissa oleva liikenteen li-
31822: saan myöskin tavattoman epätasainen ja sääntyminen Oulun ratapihalla aiheuttaa,
31823: pimeä, mitkä epäkohdat jo työturvallisuu- ellei pikaista laajennusta ratapihalla toi-
31824: den takia olisi kiireellisesti · poistettava. miteta, ylivoimaisen liikenne11uuhkan, mistä
31825: Näistä edellämainituista seikoista aiheutuu on mitä haitallisimmat seuraukset koko rau-
31826: lisäksi valtiolle suurta taloudellista tap- tatieliikenteellemme.
31827: piota. Niinpä eräät asiantuntijat laskivat Vuoden 1947 valtion tulo- ja menoar-
31828: v. 1946, että jos käytettävissä olisi kunnol- vioon on tosin jo merkitty 21,000,000 ma!'lk-
31829: ilioon järjestelyratapiha voitaisiirn Olrlun kaa Oulun ratapihan laajennustöitä var-
31830: nykyinen ·liikenne hoitaa noin 35 ratapiha- ten, mutta asia ei vielä sillä ole hyvä. Kun-
31831: virkailijaa ja 2 päivystysveturia vähem- nostus ja laajennustyöt olisi myöskin kii-
31832: mällä kuin nyt. Niiden vuotuiset palkka- reellisesti toteutettava.
31833: y. m. menot 2 veturin kuoletusta lukuun-
31834: ottamatta ovat nykyisin 10,435,493 mark- Oulun ratapihakurjuudesta on kärsitty
31835: kaa. Näinollen olisi Oulun ratapihan kun- ja siitä puhuttu ja kirj-oitettu niin kauan,
31836: nostus ja laajennustyöt mitä kiireellisim- että näyttää olevan välttämätöntä puuttua
31837: min pantava käyntiin. asiaan myöskin eduskunnan taholta. Tästä
31838: Kun viimeistään v. 1948 valmistuvat nyt syystä ja kaikkeen edelläsanottuun viitaten
31839: rakenteilla olevat 4 Oulujoen voimalaitosta, kunnioittaen ehdotamme eduskunnan pää-
31840: on odotettavissa, että riiiden antama voi- tettäväksi toivomuksen,
31841: man runsaus tuo Oulunlaaksoon uusia teol-
31842: lisuuslaitoksia ja aiheuttaa liikennöinnin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31843: entisestään lisääntymistä myöskin Oulun toimenpiteisiin O'Ulun ratapihan
31844: ratapihalla. Jo nyt niiden rakennusvaiheen kunnostamis- ja laajennustöiden suo-
31845: aikana on niin tapahtunut. t'ittamiseksi.
31846: Helsingissä 12 päivänä helmilruuta 1947.
31847:
31848: Heikki Simonen. H. S. Pesonen.
31849: Valto Käkelä. Eino Raunio.
31850: Kauko Andersson. Eetu Karjalainen.
31851: Juho Kuittinen. Onni Peltonen.
31852: 705
31853:
31854: XII, t4, - Toiv. al. N :o 333.
31855:
31856:
31857:
31858:
31859: Pohjannoro y. m.: Toimenpiteistä liikenneonnettont1tuksien
31860: vähentämiseksi rantcttieylikälytävicn kohdalla.
31861:
31862:
31863: E d u s k u n n a 11 e.
31864:
31865: Ylikäytäväonnettomuudet sellaisilla pai- teita, jotta moottoriajoneuvon kuljettajan
31866: koilla, missä maantie ylittää rautatien, varovaisuutta tehostettaisiin ylikäytävää
31867: ovat käyneet niin lukuisiksi ja yleisesti lähestyttäessä, sopivin syvennyksin tahi
31868: tunnetuiksi, että niistä ei ole syytä enem- portain. Joka tapauksessa olisi syytä kii-
31869: mälti puhua. Lienee mahdotonta olois- rehtiä tekemään kaikki, mikä mahdolli-
31870: samme rakentaa riittävästi alikäytäviä suuksiemme rajoissa on sekä ihmishenkien
31871: tahi siltoja radan kohdalle tällais'ille pai- että omaisuuden varjelemiseksi.
31872: koille, saatikka palkata niihin varsinaisia Edelläolevaan viitaten allekirjoittaneet
31873: portinvartijoita tahi järjestää automaatti- kunnioilutavimmin ,ehdottavaJt eduskunnan
31874: sia portteja. Paljon tulisi asia autetuksi hyväksyttäväksi toivomuksen,
31875: jo sitenkin, että vihdoinkin annet.taisiin
31876: selvät määräykset siitä, miten moottori- että hallitns ryhtyisi kiireellisiin
31877: ajoneuvon on meneteltävä tällaista paik- toimenpiteisiin sellaisten määräysten
31878: kaa lähestyessään. Tämä koskee varsinkin tai laitteitten aikaansaamiseksi, että
31879: linja-autoja, mutta myös muitakin. Mah- liikenneonnettomuudet rautatieyli-
31880: dollistahan olisi järjestää muitakin lait- käytävien kohdalla vähenisivät.
31881: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
31882:
31883: Arvo Pohjannoro. Antti J. Rantamaa.
31884:
31885:
31886:
31887:
31888: 89
31889: 706
31890:
31891: XII,la. - Toiv. al. N:o 334.
31892:
31893:
31894:
31895:
31896: Kankainen: Nurmijärven pitäjän 11.laukkalan kylästä Palo-
31897: joen kyliiän johtavan kylätien ottamisesta valtion hal-
31898: tuun.
31899:
31900:
31901: E d u s k u n n a 11 e.
31902:
31903: Noin 28 kilometrin paassa Helsingin Nurmijärven pitä:jän kirlkonkylästä suun-
31904: kaupungista Helsingim.-Hämeenlinn•an villi- tautuu eräs linja-autoreitti tälle samalle
31905: tamaantien varrella on tienviitta, johon on kylätielle. Onpa tåstä tiestä muutamina
31906: merkitty: Palojoki. Osoitin näyttää tietä viime vuosina tullut eräs varsin suosittu
31907: siihen Nurmijärven ,pitäjän alueella sijait- ldlpailureitti, jota helsinkiläiset urheilijat
31908: sevaan kylään, missä suuri kirjailijamme mielellään käyttävät.
31909: Aleksis Kivi on syntynyt. Eikäpä ole Nimenomaisesti on huomattava, että
31910: ihme, että varsinkin kesäiseen aikaan kuuluisaksi tulleen Kiven syntymäkodin
31911: kääntyy matkailijoiden autoja yksi toi- vuoksi joutuu aina silloin tällöin ulko-
31912: sensa jälkeen tuolle tielle päämääränään ma.alai~tenkin matkairlijoiden autoja tälle
31913: Kiven syntymäkoti, joka mainitussa ky- tielle, jonka heikkokuntoisuus saattaa sil-
31914: lässä on vielä nähtävänä. Tässä he joutu- loin tuottaa häpeää koko valtakunnan tie-
31915: vat kuitenkin monasti pahaan pulaan, kun verkoston maineelle.
31916: kyseessä oleva noin 9.o kilometrin pitui- Kun tässä on siis kyseessä eräs aivan
31917: nen tie onkin kapeahkoa, savipohjaista, maan pääkaupungin lähistöllä sijaitseva
31918: joka varsinkin sateisten säiden aikana jou- kauttakulkutie, jonka hoitaminen tuottaa
31919: tuu helposti aivan ala-arvoiseen kuntoon. paikalliselle asujamistolle ylivoimaisia vai-
31920: Tien kunnollinen hoitaminen on nimittäin keuksia - ja tuskin voidaan sitä katsoa-
31921: viime vuosina alkanut käydä sen varrella kaan yksinomaan heille kuuluvaksi vel-
31922: sijaitsevan Metsäkylän vähälukuisille pien- vollisuudeksi, - niin rohkenen !kunnioit-
31923: viljelijöille aivan ylivoimaiseksi tehtäväksi. taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
31924: Sillä paitsi jo mainittua huvimatkailija- toivomuksen,
31925: liikennettä on tämän saman tien kautta
31926: alkanut suuntautua kaikki se m. m. puu- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisesti
31927: tavaran kuljetuksessa tapahtuva kautta- toimenpiteisiin Nurmijärven pitäjän
31928: kulkuliikenne, mikä Tuusulan pitäjän Klaukkalan kylästä saman pitäjän
31929: Siippoon kylästä käsin ja Helsingin pitä- Palojoen kylään johtavan kylätien
31930: jän Seutulan kylästä käsin pyrkii alussa ottamiseksi maantienä valtion hal-
31931: mainitun valtamaantien varteen. Lisäksi tuun.
31932: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
31933:
31934: Kosti Kankainen.
31935: 707
31936:
31937: XII,t6. - Toiv. al. N:o 335.
31938:
31939:
31940:
31941:
31942: Luukka: Möiirtirahasta Toijala~Valkeakosken yhdystien
31943: rakentamiseksi.
31944:
31945:
31946: E d u s k u n n a ll e.
31947:
31948: Vuoden 1946 valtiopäivien syysistunto- teluihin viitaten ehdottaa eduskunnan hy-
31949: kaudella eduskunta ,rahallisista syistä" väksyttäväksi toivomuksen,
31950: hy<lkäsi alhlekirjoittaueen tekemiill rahaasia-
31951: aloitteen N: o 111, missä ehdotin määrära- että hallitus ottaisi vuoden 1948
31952: haa Toijalan-Valikea:kosken välisen yhdys- talousarvioesitykseen .riittävän määrä-
31953: tien rakentamiseen. Pitäen tämän lyhyen rahan Toijalan ja . . Valkeakosken
31954: mutta merkitykseltään tärkeän yhdystien karuppalan välisen yhdiJstien rakenta-
31955: rakentamista erittäin tärkeänä rohkenen mista varten.
31956: ed~1lä mainitun raha!llsia~aloirtrt:.een perus-
31957:
31958: Helsingissä 12 päivänä !heLmikuuta 1947.
31959:
31960: Eemil Luukka.
31961: 708
31962:
31963: XII,l7. - ToiV'. al. N:o 336.
31964:
31965:
31966:
31967:
31968: Laine y. m.: ·Toimernpiteistä Toijalan-Sontulan-Järviön-
31969: kylän tien ottmniseksi valtion haltuun.
31970:
31971:
31972: E d u s k u n n a ll e.
31973:
31974: Toijalan kauppalasta Sontulan ja Haan- on siis 9,650 m. Tämän tien kunnossapito
31975: ojan kylien kautta Järviön !kylään, joka si- siltä 6,150 m:n osalta, jonka Sontulan ja
31976: jaitsee Kylänkosken Kk: n ja Viialan ase- Haanojan !kyläläiset hoitavat, on näille
31977: man välisen maantien varrella, johtava muutamalle viljelijälle raskas tehtävä. Kyl-
31978: kylä- ja kunnantie on jo kauan ollut maa- mä:kosken kunta taas ei voi ottaa enää tietä
31979: .seudun vi1kaslitkenteisimpiä teitämme. Tämä haltuunsa. Kunnan menot tielrnstannuksiin
31980: ]iikenne on käynyt yhä suuremmaksi viime nousevat jo nyt yli 3 milj. markan vuodessa
31981: :aikoina kun Toijala liikennekesku:ksena ja ja vaikuttaa se jo varsin raskaasti kunnan
31982: monen rautatien haara-asemana on tullut t!!'louteen ja veroäyrin suuruuteen. Kun
31983: merkityksellisemmä;ksi. tämän tien hoito ja kunnostaminen on näin
31984: Viime vuonna, samalla kun Toijala sai monivaiheinen ja ~un tie vilkkaan liiken-
31985: kauppalan oikeudet, liitettiin Akaan kunta teen sekä vähälukuisen osakasmäärän vuoksi
31986: suurimmalta osalta Kylmiikosken kuntaan. tulee ylivoimaiseksi hoitaa, niin rohke-
31987: l\iainittu Toijalan-Järviön tie joutui tässä nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
31988: jaossa myös suurimmalta osalta Kylmäkos- päätettäväksi toivomuksen,
31989: ken puole1le. 2 km tästä t1estä, eli se osa,
31990: joka ennen tätä uutta jakoa oli Kylmäkos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ·
31991: ken puolella, on Kylmäkosken kunnan huol- toimenpiteisiin Toijalan-Sontulan-
31992: lossa. 6,150 m on Sontulan ja Haanojan Järviönkylän tien ottamiseksi maan-
31993: kyläläisten huollossa sekä 1,500 m on Toi- tien·ä ·valtion hoitoon.
31994: jalan kauppalan huollettavana. Tien pituus
31995: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
31996:
31997: Lauri Laine. Aino Malkamäki.
31998: Johannes Virolainen. Väinö Kivisalo.
31999: ToiV'o Ikonen. Juho Hukari.
32000: 709
32001:
32002: XII,1s. - Toiv. al. N:o 337.
32003:
32004:
32005:
32006:
32007: Lehtonen y. m.: Määrärahasta tietöiden loppu-un saattami-
32008: seksi Heinolan-Jyväskyliin maantien Toivakan ja Vaa-
32009: jakosken välisellä osalla.
32010:
32011:
32012: Eduskunnalle.
32013:
32014: Jyväskylän-Heinolan välisellä maan- keskeytyneet ja aiheuttavat taloudellista
32015: tiellä on suoritettu tie- ja vesirwkennus- vahin!koa. Asunto- ja ruokailuparakit ovat
32016: hallituksen taholta sanotun tien oikaisu-, nyt keskeneräisillä työmailla oman onnensa
32017: korjaus- ja mäkienalentamistöitä sotien vä- varassa, samoin maansiirrossa käytetyt
32018: livuosina, sekä sen j äilkeenkin niin ikauan kuuppavaunut k:iskoineen.
32019: kuin varoja oli tarkoitukseen silloin osoi- Kun ei voida jättää tämän ensiarvoisesti
32020: tettu. tärkeän tien kunnostamista koko laajuu-
32021: Tien korjaus mainitulla maantiellä, eri- dessaan, mutta erityisesti jo aloitetuilta
32022: tyisesti Vaajakosken-Toivakan välisellä kohdiltaan keskeneräiseksi, olisi sentälhden
32023: osalla, on ollut erittäin tarpeen vaatima, myönnettävä tarkoitukseen varoja, joita
32024: sillä tämä tie on ollut sen vaikutuspiirissä saadun tiedon (laskelman) mukaan tarvit-
32025: olevien väkirikkaiden kuntien ainoa mah- taisiin k&me miljoonaa mwkikaa.
32026: dollinen yhdysside liikekeskuksiin. Kaikkeen edelläesittämäämme viitaten
32027: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
32028: Kyseessäoleva tie on alunperin raken- toivomuksen,
32029: nettu heikkopohjaisesti mimkä vuoksir se on
32030: ollut jatkuvasti keväällä ja syksyisin mo- että hallitus ottaisi v'I.Wden 1947
32031: nilta kohdiltaan liikenneikelvottomassa kun- lisämenoarvioon 3 m~7,joonan markan
32032: nossa, mistä on aiheutunut vakavia haittoja suuruisen määrärahan ja ryhtyisi
32033: ja pysähdyksiä palkkakuntien elinkeinoelä- kiireellisiin toimenpiteisiin kesken-
32034: mälle sekä Jyväskylään Suuntautuvalle puu- eräisten tietöiden loppuunsaattami-
32035: tavarain kuljetuksille. Tien korjaustoimen- seksi H einolast'a Jyväskylään johta-
32036: piteet ovatkin olleet näin ollen aivan vält- valla maantiellä Toivakan ja V aaja-
32037: tämättömiä. Aloitetut työt ovat kuitenkin kosken välisellä osalla.
32038: Helsingissä 14 päivänä hdmikuuta 1947.
32039:
32040: Vilho Lehtonen. K. Hj. Kauhanen.
32041: Yrjö A. Manninen. Sulo Muuri.
32042: V. Puumalainen.
32043: 710
32044:
32045: XII,19. - Toiv. al. N:o 338.
32046:
32047:
32048:
32049:
32050: Kirra: Toimenpiteistä Kei.kyän pitäjässä Mesklilan ja Pehu-
32051: lan kylien kohdalla olevan maantiemnntkam oikaisemi-
32052: seksi.
32053:
32054:
32055: Eduskunnalle.
32056:
32057: Äetsän-Loimaan asemien välisellä maan- rakennushallituksen silloinen pääjohtaja ja
32058: tiellä on n. 1. s km. Xetsän asemalta san- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
32059: gen jyrtkkä :tnäki ja sen alla suorastaan riön edustaja ilmoittivat paikkakunnan
32060: hengenva:al'ltllimin maantiekaarre, joten: var- edustajille, että tämä epäkohta tiellä tulisi
32061: sinkin liukkaalla. kelillä on suuri vaara, heti sillan valmistuttua korjattavaksi. Jos-
32062: että autot laskiesaaan tätä mäkeä alas Laut- tain käsittämättömästä syystä on se kuiten-
32063: takylään päin voivat myös syöksyä kaar- kin yhä viipynyt.
32064: teen äkkimutkas8a' Kokemäenjokeen, joka Kysysmyksessä olevan epäkohdan pois-
32065: tällä kohdalla <i:ri talvisin sula tai sitten tamiseksi on tie- ja vesirakennushallituk-
32066: hyvin heikon jään peitossa. Kun väkirik- sessa laadittu kyllä suunnitelma v. 1933,
32067: kaisiin ··ja · taloudellisesti muutenkin elin- jonka kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
32068: voimaisiin pitäjiin kuten Huittisiin, Pun- nisteriö on vahvistanut täytäntöönpanta-
32069: kalaitumelle ja Yampulaan ei ole rautatie- vaJksi marraskuun 27 päivänä 1934. Tämän
32070: yhteyttä, on hyvin suuri tavaramäärä kul- suunnitelman mukaan tulisi parannustyö
32071: jetettava ·juuri tätä' tietä lähimmälle eli suoritettavaksi noin 0.5 kilometrin matkalla
32072: Xetsän rautatieasemalle. Saamieni tietojen ja olivat kustannukset silloin laskettu nou-
32073: mukaan onkin tavaran kuljetus tällä tiellä sevan 75,000 markkaan. Kustannusarvio on
32074: viime vp.osina suuresti lisääntynyt. Tämän nykyään kerrottava n. kymmenellä, mutta
32075: lisäksi kulkee valtion postiautoliikenne sa- tarkoitukseen käytettävä rahamäärä on sit-
32076: maa tietä,· ·puhli]liattakaan siitä varsin huo- tenkin hyvin pieni ottaen huomioon sen
32077: mattavaa~ Mrikilöliikenteestä, jota Äetsän huomattavan parannuksen, jonka suunni-
32078: asemalta lähfe'Viltä ja sinne saapuvilla lin- telman toteuttaminen näin raskaasti liiken-
32079: ja-autoilla· jOka päivä välitetään. Melkein nöidyillä ja vHkasliikkeisellä maantiellä tu-
32080: aina mutta etenkin, vähänkin huonoruman lee aikaansaamaan. Kun mielestäni ei siis
32081: !kelin aikana 'ei, vain kuorma-autot mutta ole minkäänlaista asiallista aihetta· viivyt-
32082: myös henkilöliikennettä välittävät linja- tää enää tämän verraten vahän varoja 'ky~
32083: autot joutuvat pysä:htymään tämän mäen syvän mutta erittäin tärkeän parannuksen
32084: molemmin puolin tultaessa, joka aiheuttaa aikaansaamista, ehdotan kunnioittaen edus-
32085: kuljetettavan kuorman vähentämistä, josta kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32086: taas aiheutuu v~rsinkin tavaraliikenteelle
32087: näin vilkasliikkeisellä tiellä suurta viivy- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
32088: tystä ja lisäkuluja. · toimenpiteisiin Äetsän asemalle joh·
32089: Edellä mainittu liikenteelle vaikea epä- tavalla maantiellä Keikyän pitäjässä
32090: kohta on jo aikaisemminkin todettu. Niinpä Meskalan ja Pehulan kylien kohdalla
32091: lähes ·parikymmentä vuotta sitten, jolloin lähes 2 km. mainitulta asemalta ole-
32092: samalla tiellä Keikyän pitäjässä oleva Ko- van mäen ja sen alla esiintyvän
32093: kemäenjoen yli johtava maantiesilta raken- maantiekaarteen muodostaman vai-
32094: nettiin, paikan päällä käynyt tie- ja vesi- kean tie-esteen poistamiseksi.
32095: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1947.
32096: Kalle KU:ra.
32097: 71l
32098:
32099: XII,2o. - Toiv. al. N :o 339.
32100:
32101:
32102:
32103:
32104: Metsäranta y. m.: Laitilan kunnasta Karjalan kuntaan,
32105: johtavan kryZätien ottamisesta valtion hoitoon.
32106:
32107:
32108: E d u s k u n n a ll e.
32109:
32110: Laitilan kunnasta Sillantaan kylän koh- seessä ,olevan kylätien erittäin suuren kuor-
32111: dalta yleiseltä valtamaantieltä alkava sekä mituksen alaiseksi. Mainitulla kuntien vä-
32112: Vekkaan, Kaariaisten, Ytön ja Katinhän- lisellä kylätiellä on liikenne muutenkin
32113: nän y. m. kylien kautta Karjalan kunnan viime vuosina lisääntynyt huomattavan suu-
32114: alueelle, yleiselle valtion maantielle päät- reksi, joten on vallan kohtuutonta, että
32115: tyvä, noin 26 km pituinen maantie on kylä- yleisen kauttakulkutien kunnossapidon jou-
32116: tietä, jonka 'kunnossapidosta joutuvat huo- tuvat paikalliset asukkaat suorittamaan.
32117: lehtimaan mainittujen kuntien kyseessä ole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32118: van tien varrella olevat asurokaat - yleensä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32119: pienviljelijät. 'Tämän maantien varrella,
32120: varsinkin La1til1an ja K'arjalan: raj~mailla, että hallitus viipymättä ottaisi Lai-
32121: on 1aajat metsäalueet, joista puutarvruran tilan- Sillantaan- Katinhännän -
32122: kuljetus rautatieasemille ja lähikaupunkei- Karjalan kylätien valtion välittJ-
32123: hin raskailla kuorma-autoilla saattaa ky- mään hoitoon.
32124: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
32125:
32126: W. Metsäranta. Leo Leppä.
32127: Jalmari Kulmala. Urho Kulovaara.
32128: P. Leskinen. J. E. Pilppula.
32129: Aimo Aaltonen. . Samuli Simula.
32130: Anna Nevalainen. Eino Roine.
32131: 712
32132:
32133: Xll,21. - Toiv. a.l. N:o 340.
32134:
32135:
32136:
32137:
32138: E. Pesonen y. m.: lllaa:ntien rakentamisesta Heinolan kit·-
32139: konkylästä Nuoramoisiin.
32140:
32141:
32142: E d u s k u n n a ll e.
32143:
32144: Viittaamme v. 1945 va1tiopä1villä jätetyn Lahteen, koska suorimpia kulkureittejä
32145: toivomusaloitteen n:o 287 perusteluihin ja Kalkkisten ja Pulkkilan harjun kautta ei
32146: huomautamme lisäksi, että maantien tar- useinkaan talvisin luonnonesteiden vuoksi
32147: peellisuus kyseessä oleville seuduille käy voida liikennöidä.
32148: entistä:kin välttämättömämmä:ksi, koska Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32149: alueelle on jo maanhankintalain nojalla pe- ~unnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32150: rustettu laajoja asutusalueita. Tie antaisi
32151: monella tavalla paikkakunnan taloudelli- että hallitus toimituttaisi tutki-
32152: selle kehitykselle varsin suuria kehitysmah- tnuksen maantien rakentamiseksi Hei-
32153: dollisuuksia ja parantaisi kauttakulkutienä nolan kirkonkylästä Marjaniemen
32154: Itä-Hämeen kulkuyhteyksiä, joissa on pal- kautta Nuoramoisiin Sysmän-Kalk-
32155: jon toivomisen varaa. Esim. talvisin on kisen maantiellä sekä ryhtyisi asia.n
32156: pakko suunnata 'koko maakunnan etelään vaatimiin toimenpiteisiin tien raken-
32157: päin suuntautuva liikenne Heinolan kautta tamiseksi.
32158: Helsingissä .helmikuun 15 päivänä 1947.
32159:
32160: Edvard Pesonen. Albin Asikainen.
32161: Aino Luostarinen. P. A. Ka.rja.la.inen.
32162: J. F. Tolonen. Toivo Lång.
32163: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
32164: K. Hakala. B. S. Pesonen.
32165: 713
32166:
32167: XII,zz. - Toiv. aJ. N :o 34:1.
32168:
32169:
32170:
32171:
32172: E. Pesonen y. m.: Jfäärära.hasta töiden loppuunsaattami-
32173: seksi Sysmän-Pulkkilan hm·jun-Asikkatan maantiellä.
32174:
32175:
32176: E d u s k u n n alle.
32177:
32178: Eduskunnan tekemällä päätöksellä ra- Kun salmen yHtys on nam epävarmaa
32179: kennettiin maantie Sysmästä Pulkkilan vieläpä hengenvaarallistakin ja kun tie-
32180: harjua pitkin Päijänteen eteläosan poikki hen Käkisalmen siltoineen on jo uhrattu
32181: Pulkldlan saimille sekä rakennettiin man- huomattavasti varoja, olisi tietyö saatet-
32182: tereelta Käkisalmen yli johtava komea tava loppuun joko täyttämällä toinen
32183: maantiesilta, minkä alitse voivat Päijän- salmi tai molemmat taikka laittamalla mo-
32184: teen laivat esteettä purjehtia. Tie valmis- lempiin jatkuvasti sulina pysyviin salmiin
32185: tui tältä osaltaan sotamme loppuvaiheissa kunnon lossit ja rakentamalla lyhyet pät-
32186: ja voitiin ottaa kauttakulkuliikenteelle kät maantietä Pulkkilan salmessa olevaan
32187: pari vuotta sitten sijoittamalla Pulkkilan saareen sekä vastaavasti Asikkalan puo-
32188: salmiin moottoriveneen hinauksella kul- leiselle rallllalle, missä se yhtyisi Lahden-
32189: keva iossi, jolla ku!lkuneuvort; ja maitkus- JyväskY'liiJn maaUltiehen. Näin olisi yilikUJlku
32190: tajat kuljetetaan salmen yli kiertäen tar- turvattu läpi vuoden samalla kun se huo-
32191: peen mukaan salmessa sijaitseva pieni mattavasti parantaisi Päijänteen molem-
32192: saari. Srulmen ylitys loss:iJJJla on mah- minpuolisia 'liikennooloja ja J.yhentä®
32193: dollista vain sulan veden aikana ja sää- välimatkoja kymmenillä kilometreillä sekä
32194: suhteiden ollessa suotuisat. Usein onkin avaisi uuden luonnonihanan matkailurei-
32195: sattunut, että tuuli on riistänyt lossin tin maahamme.
32196: matkustajineen useammaksi tunniksi myrs- Edellä olevaan viitaten rohkenemme
32197: kyiselle Päijänteelle. Vähänkin kovempi kunnioittavasti esittää eduskunnan pää-
32198: tuuli on aiheuttanut liikennehäiriöitä, tettäväksi toivomuksen,
32199: koska lossi ei ole voinut kuljettaa kulku-
32200: neuvoja matkustajineen yli, vaan on esim. että hallitus ottaisi v. 1948 t'UW- ja
32201: linja-autojen pitänyt palata takaisin ja menoarvioesitykseen tarpeeksi suu-
32202: kiertää useampien kymmenien kilometrien ren määrärahan maantie- y. m. töiden
32203: matka Kalkkisten tai Heinolan kautta. loppU<Un suorittamiseksi Sysmän-
32204: Edelleen talven aikana lossin nykyinen Pulkkilan harjun-Asikkalan. maan-
32205: kulkureitti jäätyy ja siten liikenne kes- tiellä.
32206: keytyy talvikansien ajaksi.
32207: Helsingissä helmikuun 15 päivänä 1947.
32208:
32209: Edvard Pesonen. Albin Asikainen.
32210: Aino Luostarinen. P. A. Karjalainen.
32211: J. F. Tolonen. Toivo Lång.
32212: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen.
32213: K. Hakala. H. S. Pesonen.
32214:
32215:
32216:
32217:
32218: 90
32219: 714
32220:
32221: XII,23. - Toiv. al. N :o 342.
32222:
32223:
32224:
32225:
32226: Kivelä. y. m.: Toimenpiteistä Kolhon-V~'lppulan ja Kol-
32227: hon-Keuruun kyläteiden sekä niiden välisen yhdystien
32228: ottamiseksi valtion haltuun.
32229:
32230:
32231: E d u s k u n n a ll e.
32232:
32233: Vielä parikymmentä vuotta sitten oli väkiluku on nykyisin noin 2,500 henkeä,
32234: nykyisin Vilppulan kuntaan kuuluva, Kol- mutta nousee Järvelän tehtaiden valmis-
32235: hon rautatieaseman ympärille syntynyt tuttua noin 3,5'00 henkeen. Lisäksi on
32236: yhdyskunta ilman minkäänlaisia tieyhteyk- Kolhon-Keuruun kylätien vaikutuspiiriin
32237: siä. Kaikki liikenne paikkakunnalle tapah- syntynyt Orion Oy:n laajat tehdaslaitok-
32238: tui joko rautateitse tai vesitse tahi sitten set Keuruulla.
32239: polun luontoisia teitä myöten ilman ajo- Myös kauttakulkuliikenne. on kyläteiden
32240: neuvoja. Paikkakunnalle syntyi kuitenkin aseman ja edellä kerrotun kehityksen j6h-
32241: sen edullisen aseman vuoksi erilaista teol- dosta nopeasti kasvanut. Radan vartta
32242: lisuutta ja monien vaiheiden jälkeen mää- Tampereelta Vilppulaan johtanut maantie
32243: rättiin Kolhon rautatieaseman alueen poh- muuttuu edelleen Keuruulle johtaen Kol-
32244: joislaidasta Keuruun kirkolle Vaasan lää- hon-Vilppulan ja senjälkeen Kolhon-
32245: nin maaherran joulukuun 16 päivänä 1926 Keuruun kylätieksi, joten on selvää, että
32246: antamalla päätöksellä rakennettavaksi kylä- nämä kylätiet ovat saaneet kantaa:kseen
32247: tie, pituudeltan 20 kilometriä. Jonkun kauttakulkuliikenteen rasituksen. Ennen
32248: aikaa myöhemmin eli tarkemmin sanoen sotaa oli m. m. säännöllinen linja-autolii-
32249: huhtikuun 13 päivänä 1933 autamailaan kenne Multialta Tampereelle näiden teiden
32250: päätöksellä määräsi Hämeen läänin :maa- kautta.
32251: herra Kolhon asema-alueen etelälaidasta Vaikeuksia on vielä lisännyt se seikka,
32252: Vilppulaan rakennettavaksi kylätien, joka etteivät nämä kylätiet yhdy suoranaisesti
32253: on pituudeltaan 10 kilometriä. Kun näi- :toisiinsa vaan että väliLlä on Kolhon lm-
32254: den kyläteiden tieosakkaille raskas raken- pealla kannaksella sijaitseva asema-alue,
32255: nusvelvollisuus tuli täytetyksi, oli Kolhon pituudeltaan noin 750 metriä, jossa ei ole
32256: tieolot saatettu edes jonkinlaiselle kehitys- mitään virallista tietä.
32257: tasolle. Kylätiekunnat kääntyivät jo vuoniia 1937
32258: Mutta jo sangen pian havaittiin, että valtiovallan puoleen anomuksella, että mai-
32259: paikkakunnan kehitys tulee kulkemaan no- nitut tiet otettaisiin valtion haltuun, mutta
32260: peata vauhtia eteenpäin. Kolho Oy:n omis- kun tiet kuuluvat eri lääneihin, tie- ja
32261: tama sahalaitos kehittyi uudenaikaiseksi vesirakennuspiireihin ja kuntiin, muodos-
32262: sahan, suuren puuseppätehtaan ja taloteh- •tui · asian k·äsil1:1te1y niin pitkäUiseksi, e<tte:i
32263: taan käsittäväksi teollisuuslaitokseksi, jonka aloite sodan sytyttyä johtanut tuloksiin.
32264: työläisten lukumäärä on jo 500-600 työn- Nyt ovat Keuruun ja Vilppulan kunnat
32265: tekijää. Kolhoon rakennetaan parhaillaan tehneet samanlaiset aloitteet, mutta niiden
32266: toista suurta tehdaslaitosta, Järvelän Teh- kohtalosta ei vielä ole mitään tietoa.
32267: taan Oy:n tehdasta, jonka työntekijämää- Ei voi olla tarkoituksena, että edellä
32268: rän ilmoitetaan nousevan noin 300 työn- kerrottu tierasitus, joka on luonteeltaan
32269: tekijään. Lisäksi on paikkakunnalla monta yleistä ja yhteisiä etuja hyödyttävää, jäisi
32270: pienempää teollisuutta, m. m. Bonnäsin jatkuvasti vähälukuisten ja suurimmalta
32271: terva- ja tärpättitehdas. Yhdyskunnan osalta hyvin vähävaraisten tieosakasten
32272: XII,23. - Kivelä y. m. 715
32273:
32274: kustannettavaksi. On luonnollista, että että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32275: asia on paikkakunnalla herättänyt vakavaa siin Kolhon-Vilppulan ja Kolkon-
32276: :huolestumista, joka on ilmennyt useissa Keuruun kyläteiden sekä niiden
32277: kansalaiskokouksissa ja muissa mielenil- välisen yhdystien ottamiseksi val-
32278: maisuissa. tion haltuun vuoden 1948 alusta
32279: Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo- maantienä kunnossa pidettäväksi.
32280: tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
32281: muksen,
32282: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
32283:
32284: Eero Kivelä. Kaisa Hiilelä.
32285: Matti Heikkilä. Alpo Lumme.
32286: Päiviö Hetemäki. Sulo Heiniö.
32287: Jaakko Hakala. Erkki Leikola.
32288: 716
32289:
32290: XU,24. - Toiv. a.l. N :o 343.
32291:
32292:
32293:
32294:
32295: Penttala. y. m.: Määrämkasta SeinäjoM-Kuortaneen maan-
32296: tien raken-nustöiden jatkamista varten.
32297:
32298:
32299: E d u s k u n n a ll e.
32300:
32301: Viitaten v. 1945 valtiopäiville jätetyn tulo- ja. menoarvioesVtlykseen 2,500,000
32302: rahaasia-aloitteen n:o 133 ja v. 1946 valtio- markan suuruisen määrärahan Sei-
32303: päivitie jätetyn rahaasia-aloitteen n: o 113 näjoen ja Kuortaneen välisen maan-
32304: perusteluihin ehdotamme, tien rakentamistöiden jatkamista var-
32305: ten.
32306: että hallitus ottaisi vuoden 1948
32307: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
32308:
32309: Isa.k Pentta.la. Johannes Wirtanen.
32310: Jussi Raatikainen. Yrjö I. Antila..
32311: Jussi Anna.la. J. Koivisto.
32312: Kustaa Tiitu. J. Kuittinen.
32313: Aleksi Rinne. T. Brygga.ri.
32314: 717
32315:
32316: XII,25, - Toiv. al. N :o 344.
32317:
32318:
32319:
32320:
32321: N. Nurminen y. m.: Kniivilästä Kirsilän ja Pukkilankautta
32322: Evijärven-Lappajä1·ven maantieUe johtavan kyUitien
32323: ottctmisesta valtion haltuun.
32324:
32325:
32326: E d- u s k u n n a ll e.
32327:
32328: Kunnollisten maanteiden mel1kitys kan- maan tietä, joka raskaasta kuorma-ajosta
32329: samme elämän parantamiseksi on todettu on tullut melkein käyttökelvottomaksi. Mai-
32330: erittäin suureksi sekä taloudellisessa että nitulla tiellä on vielä kaksi Ähtävänjoen
32331: muissakin suhteissa. Teiden kautta pyri- yli johtavaa siltaa. Kun tien kuntoonsaat-
32332: tään eri paikkakuntia saattamaan läheisem- taminen tulisi asiantuntijoiden laskelmien
32333: pään vuorovaikutukseen keskenään ja siten mukaan maksamaan noin 3 milj. markkaa,
32334: helpoittamaan kansalaisten toimeentuloa. niin se on tien varrella asuville vähävarai-
32335: Teiden tarve maassamme on erittäin suuri, sille ylivoimainen tehtävä. Se olisi myös
32336: mutta ennenkaikkea niitä pitäisi pyrkiä epäoikeudenmukaista heitä kohtaan, koska
32337: rakentamaan sellaisille seuduille, missä voi- heidän käyttönsä tiehen on vain murto-osa
32338: taisiin valtion tuen avulla helpottaa valta- tien kokonaiskäytöstä. Mutta tien kuntoon-
32339: maanteiden varrelta sivussa asuvien kuor- saattaminen on aivan välttämätön heidän
32340: maa. toimeentulolleen, kun jo mainittu Ähtävän-
32341: Maassamme on paljon kuntia, joissa kylä- joki eroittaa heidät koulusta, kaupasta ja
32342: teiden varrella olevat asukkaat joutuvat liikekeskuksesta.
32343: itse maksamaan tien rakennus- ja hoito- Tie on huonosta kunnostaan huolimatta
32344: kustannukset. Tämä käy varattomalle väes- eniten liikennöityjä teitä paikkakunnalla,
32345: tölle ylivoimaiseksi. Eräs tällainen kylä- ja jos se rakennetaan käyttökelpoiseen kun-
32346: tie on Evijärven kunnassa sij·aitseva toon, niin siitä tulee huomattava kautta-
32347: Kniivilän-Pukkilan ja Kirsiiän-Kajalan kulkutie Evijärven-Lappajärven välillä,
32348: tie, joka alkaa Evijärven-Lappajärven !koska se on lyhyempi ja maasto on tasai-
32349: maantieltä Kniivilän talon kohdalta ja joh- nen, kun sitä vastoin Ähtävänjoen itäpuo-
32350: taen Kirsiiän talojen ja Pukkilan kautta lella kulkeva tie on mäkinen ja kuorma-
32351: päättyy samaan maantiehen, sekä se tien a:johle vaikea.
32352: osa, joka alkaa Kirsiiästä kulkien Kujalan Edellä esitetyn perusteella ja pitäen tar-
32353: talojen kautta päättyen samaan Evijärven peellisena, että näiden seutujen asukkaat
32354: -Lappajärven maantiehen. pääsevät parantamaan asemaansa, on pi-
32355: dettävä, kohtuullisena, että valtio ottaa tien
32356: Kun sanotun tien varrella on kaksi myl- hoitaakseen ja kunnossapitääkseen. Sen-
32357: lyä, Kirsiiän jauhomylly ja Pukkilan jauho- vuoksi esitämme kunnioittaen eduskunnan
32358: sahamylly, mitkä myllyt ovat ainoat pitä- päätettäväksi toivomuksen,
32359: jässä ja kun II1äi·tä myllyjä käytt,ävät
32360: vieJä huomalttavassa. määrässä naapuripi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32361: täjäläisetkin, on tie paikkakunnalla eniten
32362: 1 siin Kniivilästä Kirsilän ja Pukki-
32363: liikennöityjä teitä. Kun tien vaikutuspii- lan kautta Evijärven-Lappajärven
32364: rissä asuva väestö on vähävaraista pien- maantielle johtavan kylätien ottami-
32365: viljelijäväestöä, eivät he kykene kunnosta- seksi valtion halt'U!Un.
32366: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32367:
32368: Nestori Nurminen. V. Puumalainen.
32369: Mikko Järvinen. Vilho Lehtonen.
32370: Eino Kujanpää. Kustwa Tiitu.
32371: Albin Wickman.
32372: 718
32373:
32374: XII,26. - Toiv. al. N :o 345.
32375:
32376:
32377:
32378:
32379: Järvi y. m.: Orooaisista Ylihännään johtavan n. s. Eko-
32380: tien rakentamisesta maa,ntieksi.
32381:
32382:
32383: E d u s k u n n a ll e.
32384:
32385: Härmän asemalta Ylihärmän rajalle joh- alueella ovat nykyisin seuraavat suoma-
32386: tavan pistoradan päätepisteen, Kaupin laiset kylät: Saunamäki, Torpat, Väli-
32387: lastauspaikan, muodostuttua Etelä-Pohjan- talo (Hede), Höölanti, Hunuri, Korkea-
32388: maan erääksi kaikkein huomattavimmaksi kallio, Kyyränmäki, Lillbacka ja Kuop-
32389: maataloustuotteiden osto- ja lähetyspai- pala, joissa on noin 70 asumusta ja 500
32390: kaksi, on ajankohtaiseksi tullut myöskin asukasta. Vöyrin kunnan alueelta kuuluu
32391: sekä tästä että muistakin syistä n. s. Eko- tien välittömään vaikutuspiiriin Granholm,
32392: tien kunnostamiskysymys. Kuoppala, Hietakangas, Ranta, Sauna-
32393: Ekotie alkaa Oravaisten kirkolta Voltin mäki ja Eko, joissa on noin 50 asumusta
32394: asemalle johtavasta maantiestä noin 19 ja 300 asukasta. Nämä kylät muodostavat
32395: km Oravaisista Välitalon (Heden) kylästä tyypillisen pienviljelijäalueen, jonka asuk-
32396: kulkien kaakkoa kohti Kuoppalan-Sau- kaiden on yksin pidettävä kunnossa suuri
32397: nakankaan ja Eon kylien kautta ja yh- määrä kylä- ja viljelysteitä sekä siltoja,
32398: tyen noin kilometrin päässä Kaupin las- minkä vuoksi tilat eivät voi enää ottaa
32399: tauspaikasta Lehtimäen kylän kohdalla kannettavakseen suurempia tientekovel-
32400: Alahärmän kirkolta Ylihärmän kirkolle vollisuuksia.
32401: johtavaan maantiehen. Tien vaikutuspiirissä on valtio suoritta-
32402: Erinäisten tarpeellisten ja helposti teh- nut huomattavia kuivaustöitä. Niinpä on
32403: tävien oikaisujen jälkeen tien pituus on Ekajärvestä Lapuanjokeen virtaava Eko-
32404: 12 km. Maasto, jossa tie kulkee, on ta- luoma avattu, jolloin on kuivattu noin
32405: saista kangasmaata. 100 ha :n laajuinen Kampinneva, 300 heh-
32406: Ekotie on vanha kauttakulkutie, raken- taarin suuruinen Ekojärvi ja noin 100
32407: nettu jo viime vuosisadan puolivälissä. hehtaarin suuruinen Kurjenneva, joista
32408: Sitä ovat käyttäneet lähinnä ylihärmäläi- tähän mennessä on viljelty vain 1/3 osa.
32409: set, kauhavalaiset ja alahärmäläiset pää- Alueella on siis huomattava määrä vilje-
32410: kulkureittinä Oravaisten satamaan ja ka- lyskelpoista maata, jonka viljelykseen
32411: lavesille sekä mainitussa pitäjässä sijaitse- ottoa Ekotien rakentaminen ratkaisevasti
32412: ville mylly- ja tehdaslaitoksille. Kun tie edistäisi.
32413: sijaitsee 4 kunnan: Vöyrin, Oravaisten, Kuten edellä olevasta selviää, on tien
32414: Ala- ja Ylihärmän rajalla ja näiden mai- välittömässä vaikutuspiirissä olevilla pien-
32415: nittujen pitäjien kaikkein vähävaraisim- viljelysalueilla suuria mahdollisuuksia
32416: pien kylien vapaaehtoisen hoidon varassa, kehittyä elinkelpoisiksi maatalousseu-
32417: on tien kunto ymmärrettävistä syistä mitä duiksi, mutta se välttämättä edellyttää,
32418: kehnoin. Kaupin lastauspaikkaan ja me- että nykyinen tiekurjuus loppuu ja että
32419: renrantaan entisestään vilkastuneen kaut- rautatieasemalle saadaan kunnollinen tie-
32420: takulkuliikenteen vuoksi on se käynyt mil- yhteys. Tien kunnostaminen on välttämä-
32421: tei täysin käyttökelvottomaksi niin että töntä senkin takia, että Kaupin lastaus-
32422: hevoskuljetuskin on mahdollista vain tal- paikan ja sen vieressä sijaitsevan suuren
32423: visaikaan. Etelä-Pohjanmaan keuhkotautiparantolan
32424: Tien vaikutuspiirissä asuu huomattava kuin myöskin Ylihärmässä, Kauhavalla ja
32425: pienviljelijäväestö. Oravaisten kunnan Lapualla olevien voimakkaitten liikkeiden
32426: XII,2G. - Järvi y. m. 719
32427:
32428: vuoksi on kauttakulkuliikenne Oravaisiin kuuluu tien kuimostaminen ja jatkuva
32429: ja siellä oleviin teollisuuslaitoksiin suu- kunnossapitäminen valtiolle. Maaston
32430: resti lisääntynyt. helppouden ja lähellä olevien soranotto-
32431: Kun Ekotie saadaan kuntoon, lyhenee paikkojen vuoksi ei tämän 18 km :n pi-
32432: Kaupin asemalta Ylihä.rmästä, Kauhavalta tuisen tien rakentaminen ja kunnostami-
32433: ja Lapualta maantiematka Oravaisiin ja nen nousisi kovinkaan kalliiksi. Ja joka
32434: siellä olevaan satamaan 18 kilometrillä. tapauksessa kustannukset olisivat mität-
32435: Tien rakentaminen on mahdollista ainoas- tömät siihen hyötyyn verrattuna, minkä
32436: taan valtion varoilla. Ne pienviljelijät, se tuottaisi.
32437: joiden välittömiä tarpeita tie palvelee, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32438: eivät siihen pysty ja lisääntyneen kautta- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32439: kulkuliikenteen huomioon ottaen ei heitä toivomuksen,
32440: yksin voitane siihen velvoittaakaan.
32441: Asianomaiset kunnat Alahärmä, Ylihärmä, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
32442: Oravainen ja Vöyri ovat käsitelleet Eko- ntenpiteisiin Omvaisten kunnan Väli-
32443: tien rakentamiskysymystä valtuustoissaan talon (Heden) kyUistä Kaupin las-
32444: ja katsoneet sen välttämättömäksi. Mutta tauspaikalle ja Ylihännään johtavan
32445: kun Ekotie tulee palvelemaan huomatta- n. s. Ekatien 1·akentamiseksi maan-
32446: van laajalle ulottuvaa kauttakulkuliiken- tieksi.
32447: nettä merenrannikon ja sisämaan välillä,
32448: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
32449:
32450: Lauri Järvi. Yrjö I. Antila.
32451: Albin Wickman. E. A. Turja.
32452: Kustaa Tiitu. Johannes Wirtanen.
32453: Matts Forss. Nestori Nunninen.
32454: Heikki Vehkaoja. Matti Lepistö.
32455: 720
32456:
32457: XD,21.- Toiv. a.l. N:o 346.
32458:
32459:
32460:
32461:
32462: N. Nurminen y. m.: Miilirärahasta Pietarsaaren-Sundbyn
32463: välisen maantien oikaisutyön loppuun saattamisesta.
32464:
32465:
32466: E d u s k u n n a 11 e.
32467:
32468: Pietarsaaren-Sundbyn välisen maantien dyttömiä, kunnes työt saadaan loppuun suo-
32469: <>ikaisutyöhön oli vuonna 1939 varattu r~tetuiksi.
32470: 880,000 markkaa, josta määrästä ehdittiin Edellä <>levaan viitaten ehdotamme !kun-
32471: käyttää mainittuun tarkoitukseen 280,000 nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
32472: markkaa, kun työ 'keskeytyi sodan johdosta. muksen,
32473: Oikaistavan tien pituus on 5.3 lrm. Tällä että hallitus ottaisi vuoden 1948
32474: oikaisulla on suuri merkitys liikenteen pa- talousarvioesitykseensä 1--iittiWän suu-
32475: rantamiselle, koska tämä tie on vilkkaassa ren määrärahan Pie.tarsaaren-Sund-
32476: käytössä. Ne varat, jotka vuonna 1939 uh- byn välisen maantien oikaisutyön
32477: rattiin tiehen, <>vat edelleen niin kauan hyö- loppuun su.orittamiseksi.
32478: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32479:
32480: Nestori Nurminen. Matti Lepistö.
32481: Eino Kujanpää. Kustaa TUtu.
32482: Toivo Lång. Albin Wickman.
32483: 721
32484:
32485: XII,2s. - Hemst. mot. N:o 347.
32486:
32487:
32488:
32489:
32490: Wickman m. fl.: An,gående byggande av en Zandsväg från
32491: Räyrinki by i V etil tiU Småböndersby i T erjärv kom-
32492: mun.
32493:
32494:
32495: T i ll R i k s d a g e n.
32496:
32497: Det är en naturlig sak, att kommuner, har ett a vsevärt ve11kningsområde och så-
32498: som gränsa till varandra, sträva till att lunda är av betydelse för fjärrtrafiken,
32499: erhålla så goda vägförbindelser med var- ehuru dess främsta betydelse helt naturligt
32500: andra som möjligt. I gällande väglag har faller inom de närmaste granrrkommunerna
32501: uttalats som princip, att staten bör bygga Vetils, Trerjä:rvs oeh Evijärvirs >trafikhehovs
32502: och underhåhla larndsVlägar meHan tiU var- område.
32503: andra angränsande kommuner, där trafik- Då den planerade vägen i stor utsträck-
32504: behovet så påkallar. ning kommer att, direkt och indirekt, be-
32505: Mellan V etil och Terjärv 'kommuner i röra och gagna ett flertal kommuner, ha
32506: österbotten finns ingen trafikduglig för- de berörda kommunernas fullmäktige icke
32507: bindelseväg, ehuru dessa kommuner äro a!llsertt, att v;ägen kunde rbyggas., såsom
32508: på ett par .tiotwl kHome!ter rågrannar och vissa vägmyndigheter föreslagit, som kom-
32509: hava många angelägenheter och intressen munal- eller byväg, utan borde den byg-
32510: gemens:amma. Det har därför blivJ.t en vik- gas av staten som landsväg. Med åbero-
32511: tig a:nge[ägenhet för nämnda kommuner pande av väglagen ha kommunalfullmäk-
32512: att få detta missförhållande avhjälpt. tige i Vetil och Terjärv kommuner i tvenne
32513: För att få här nämnda vägbrist av- skrivelser till vederbörande myndighet na-
32514: lägsnad inlämnades till riksdagen år 1941 hållit om att staten ville bygga en 7 km
32515: en hemställningsmotion angående en un- lång landsväg mellan dessa grannkommu-
32516: dersökning rörande byggandet av en lands- ner. Terrägen är god för vägbygget.
32517: väg mellan Räyrinki by i V etil och Små- Den föreslagna vägen finge, förutom en
32518: bönders by i Terjärv so0ken. Kommuni- stor betydelse som interkommunal förbin-
32519: kationsutskottet, som enhälligt godkände delseväg, även en viss agrarekonomisk be-
32520: motionen - vilket även riksdagen i sin tydelse, ty av den preliminära undersök-
32521: tur gjorde - ansåg, ra.t•t vägen kunde be- ningen framgick, att vägen komme att gå
32522: tjäna ,den relativt livliga trafiken mellan genom goda odlingsbara marker, vilka bleve
32523: dessa orter. Om sagda förbindelseväg för traktens småbrukarbefolkning av myc-
32524: skulle bringas i trafikdugligt skick, finge ket stort värde.
32525: den betydelse även för fjärrtrafiken, då Av ovanstående torde framgå, att den
32526: den komme att förbinda vägar, vilka för- föreslagna vägen är av sådan art och
32527: medla en del av trafiken mellan Vetil, Ter- betydel1se, artt det måsrte ans,es vara en upp-
32528: järv och Evijärvi, samt grannkommunerna g'ift, som ankommer på stat,en, artt bygga
32529: till dem." denna förbindelseväg mellan V etil och Ter-
32530: År 1945 verkställde yngre ingeniören järv kommuner.
32531: B. Wir1enius vid väg- och wl!ttenbyggntads- På här nämnda grunder få underteck-
32532: styrelsens distriktskontor i Vasa en preli- nade vördsamt föreslå, att Riksdagen ville
32533: minär undersökning av vägprojektet. Av besluta hemställa,
32534: denna undersökning framgick, att vägen
32535: 91
32536: 722 XII,2s. - Vetelin.-Teerijärven maantie.
32537:
32538: att regm·ingen måtte vidtaga åt- väg från Räyrinki by i V etil t~1l
32539: gärder för byggande av en lands- Småböndm·s by i Terjärv kmnmun.
32540: Helsingfors den 11 februari 1947.
32541:
32542: Albin Wickmna. Nestori Nurminen.
32543: Matts Forss. Albert Brommels.
32544: Ture Hollsten. Yrjö Hautala.
32545: 723
32546:
32547: XII,2s. - Toiv. aJ. N:o 347.
32548: Suomennos.
32549:
32550:
32551:
32552:
32553: Wickman y. m.: Maantien 1·akentamisest'a V et elin R&yrin-
32554: gin kylästä Teerijärven kunnan Småböndersbyn kylään.
32555:
32556:
32557: E d u s k u n n a ll e.
32558:
32559: On luonnollista, että toisiinsa rajoittuvat tystä kaukoliikenteelle, vaikka sillä tieten-
32560: kunnat pyrkivät saamaan keskenään mah- kin lähinnä on merkitystä lähimpien naa-
32561: dollisimman hyvät tieyhteydet. Voimassa- purikuntien Vetelin, Teerijärven ja Evi-
32562: olevassa tielaissa on periaatteena lausuttu, järven liikennetarpeelle.
32563: että valtion on rakennettava ja ylläpidet- Kun suunniteltu tie suuressa mitassa suo-
32564: tävä maanteitä toisiinsa rajoittuvien kun- ranaisesti ja välillisesti koskee ja hyödyttää
32565: tien välille liikennetarpeen sitä vaatiessa. useita kuntia, ovat näiden kuntien valtuus-
32566: Vetelin ja Teerijärven kuntien välillä tot olleet sitä mieltä, ettei tietä voida ra-
32567: Pohjanmaalla ei ole minkänlaista lii:kenne- kentaa, kuten eräät tieviranomaiset ovat
32568: kelpoista yhteystietä, vaikka nämä kunnat ehdottaneet, kunnan- tai kylätieksi, vaan
32569: ovat parinkymmenen kilometrin pituudelta valtion olisi se rakennettava maantienä.
32570: rajanaapureita ja vaikka niillä on monia Tielakiin vedoten ovat Vetelin ja Teerijär-
32571: yhteisiä asioita ja etuja. Tämän epäkohdan ven kunnanvaltuustot kahdessa kirjelmässä
32572: poistaminen on senvuoksi käynyt näille anoneet asianomaiselta viranomaiselta, että
32573: kunnille tärkeä:ksi. valtio rakentaisi 7 km pituisen maantien
32574: Mainitun tien puutteen poistamiseksi jä- näiden naapurikuntien välille. Maasto so-
32575: tettiin vuoden 1941 valtiopäiville toivomus- pii hyvin tien rakentamiseen.
32576: aloite tutkimuksen toimittamisesta maan- Ehdotettu tie saisi paitsi suurta merki-
32577: tien rakentamiseksi Vetelin Räyringin ky- tystä kuntien välisenä yhdystienä, myös
32578: lästä Teerijärven kunnan Småböndersbyn tietyn maanviljelystaloudellisen merkityk-
32579: kylään. Kulkulaitosvaliokunta, joka J"ksi- sen, sillä alustavassa tutkimuksessa ilmeni,
32580: mielisesti rhyväksyi aloitteen - niinkuin et.tä tie kulkisi pitki,ä hyviä, viljelyskelpoi-
32581: eduskuntakin vuorostaan teki- katsoi tien sia maita, jotka muodostuisivat seudun
32582: voivan ,palvella ,näiden paikkakuntien vä- pienviljelijäväestölle hyvin arvokkaiksi.
32583: listä suhteellisen vilkasta liikennettä. Jos Edelläsanotusta ilmenee, että ehdotettu
32584: sanottu yhdystie saatettaisiin 1i:ikerunelk:el- tie on laatuaan ja merkitykseltään sellai-
32585: poiseen kuntoon, olisi sillä merkitystä myös nen, että Vetelin ja Teerijärven kuntien
32586: kaukoliikenteelle, sillä se yhdistäisi teitä, välisen yhdystien rakentamista on pidettävä
32587: jotka välittävät osan Vetelin, Teerijärven valtion tehtävänä.
32588: ja Evijärven sekä niiden naapurikuntien Näillä perusteilla ehdotamme kunnioitta-
32589: välisestä liikenteestä." vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32590: Vuonna 1945 toimitti tie- ja vesiraken- muksen,
32591: nushallituksen Vaasan piirikonttorin nuo-
32592: rempi insinööri B. Vilenius tiesuunnitel- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32593: maa koskevan alustavan tutkimuksen. Siitä siin maantien rakentamiseksi V et elin
32594: ilmeni, että tien vaikutusalue on huomat- Räyringin kylästä Teerijärven kun-
32595: tavan laaja ja että sillä niinollen on merki- nan Småböndersbyn kylään.
32596: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
32597:
32598: Albin Wickman. Ture Hollsten. Albert Brommels.
32599: Matts Forss. Nestori Nunninen. Yrjö Hautala.
32600: 724
32601:
32602: XII,29. - Toiv. al. N:o 348.
32603:
32604:
32605:
32606:
32607: Hautala y. m. : Jlf,äärärahasta maantien 1·aken.nustöiden
32608: aloittamiseksi Pyhäjärvellä 0. l. Pielaveden ja Pihti-
32609: putaan maanteiden välillä.
32610:
32611:
32612: E d u s k u n n a ll e.
32613:
32614: Pyhä:järvel1ä 0. il. suoritettiin syks)'iliä asutustoimintaa, joka tietää useitten !kym-
32615: v. 1945 maanomistajien toimesta tutkimus menien aloittavien uudisasukkaiden sijoit-
32616: maantien rakentamiseksi Pyhäsalanen-Pie- tamista, entisten lisäksi, tiettömään kor-
32617: laveden maantiestä, Haapamäen kylän koh- peen. Heidän menestymisensä vaikeassa
32618: dalta, Pyhäjärven eteläpuolitse Py'häsal- tehtävässään edellyttää myös tämän tien
32619: men-Pihtiputaan maantiehen,joka väli on rakentamista.
32620: n. 22 ikm. Lisä:ksi sisältyy suunnitelmaan Näistä syistä ja kun e. m. maantien pai-
32621: n. 6 l j 2 !km:n pituinen haaratie Penninki-- kalliset tarvitsijat ovat vähävaraista väkeä,
32622: Kurkikangas. pääasiassa asutustilallisia, joiden voimat
32623: Tätä maantietä varten valmistui kesällä ja varrut eivl1t :riitä nä:in pi1tkän t]en kylliäJtie-
32624: v. 1946 raJkennussuunnitelma ja kustannus- näkään raJkentamiseen, olisi valtion tämä
32625: arvio, jaka päättyi yhteensä 8,384,000 mark- välttämätön maantien rakentaminen koko-
32626: k.a,am. ja ·ehdotetaan .tämä ti·e rakennetta- naan suoritettava ja vaikeuksista huoli-
32627: vaksi III b luokan ti,eksi. matta edes vaatimattomasti mutta kiireel-
32628: Tämä uusi maantiehanke yhdistää kaksi lisesti alkuunpantava.
32629: valtamaantietä ja kulkee harvaanasuttuja Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
32630: alueita, joilta pääsy lähimmälle rautatie- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
32631: laSernalLe Pyhäsrulmoon, on kovin v:ailkeata toivomuksen,
32632: laajaa Pyhäjärveä kiertäen n. 30-35 km.
32633: On erikoisesti huomattava, että suurim- että hallitus ottaisi v. 1948 valtion
32634: man osan tien ·vaikutuspiiriin kuuluvista tulo ja ·menoarvioesitykseen 2.5 mil-
32635: laajoista ja erittäin arvokkaista metsäalu- joonan markan määrärahan uuden
32636: eista omistaa valtio, joten m. m. metsähalli- maantien. rakentamistöiden aloitta-
32637: tuskin toivoo tämän maantien kiireellistä mista varten 0. l. Pyhäjärvellä Pie-
32638: rakentamista. Edelleen on mainittava, että Zaveden-Pihtiputaan ma·anteiden vä-
32639: valtion maille on suunniteltu huomattavaa lillä.
32640: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
32641:
32642: Yrjö Hautala. Juhani Leppälä.
32643: Kustaa Tiitu. Uuno Raatikainen.
32644: J. E. Lampinen. Markus Niskala.
32645: Martti Miettunen. Eino Möttönen.
32646: Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
32647: Johannes Virolainen. Samuli Simula.
32648: Kusti Eskola. Antti A. Koukkari.
32649: 725
32650:
32651: XII,3o. - Toiv. al. N:o 349.
32652:
32653:
32654:
32655:
32656: Kinnunen y. m.: Sysmäntaustan kylätien ottamisesta val-
32657: tion hoitoon.
32658:
32659:
32660: E d u s k u n n a ll e.
32661:
32662: Virtasalmen-Joroisten maantieltä eroaa läpikulkevaa linja-autoliikennettä, joka on
32663: Joroisten Katajamäen kylän kohdalta n. s. suuntautunut Kantalan asemalta Virtasal-
32664: Sysmäntaustan kylätie, joka johtaa Kata- men kirkonkylän kautta ja edelleen mainit-
32665: jamäen, Savuniemen, Montolan ja Kiekan tua Sysmäntaustan kylätietä pitkin Maa-
32666: kylien kautta Joroisten-Pieksämäen väli- vedelle ja siitä Joroisiin ja Varkauteen,
32667: selle valtamaantielle ja siitä edelleen Huu- toisen linjan suuntautuessa Maavedeltä
32668: tokosken-Pieksämäen välisellä rataosalla Pieksämäelle. Näin ollen on mainitusta
32669: olevalle Maaveden rautatiepysäkille. Tie on tiestä muodostunut säännöllinen yleistä lii-
32670: n. 18 km pituinen, valmistunut kolmisen- kennettä palveleva kuttakulkutie, eikä voida
32671: kymmentä vuotta sitten ja on sitä hoidettu kohtuudella vaatia, että tällainen tie olisi
32672: kylätienä paikallisten tieosakkaiden kustan- jatkuvasti kunnossapidettävä tieosakkaiden,
32673: nuksella. siis paikallisten pienviljelijäin kustannuk-
32674: Tien vaikutuspiiriin kuuluu m. m. neljä ·Sella.
32675: eri kansakoulua sekä saha ja mylly. Tiestä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32676: on muodostunut suoranainen kautta:kulku- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32677: tie, jota myöten liikenne suuntautuu suu- toivomuksen,
32678: relta osaLta Juv:aJan, VirtasaJlmoon ja Jo-
32679: roisiin Pielksämäen-Joroist.en maan;tie11e ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32680: Maaveden rautatiepysäkille. Raskas puu- siin Joroisten kunnassa olevan Sys-
32681: tavaran kuljetus Maavedelle ja tien var- mäntaustan kylätien ottamiseksi ylei-
32682: reiLla olevaHe saili.rule rasittaa tietä ym- seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
32683: päri vuoden. Samoin on !t~e:Uä harjoit:elttu tieksi.
32684: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32685:
32686: Toivo H. Kinnunen. Albin Asikainen.
32687: J. F. Tolonen. Antti A. Rantamaa.
32688: P. A. Karjalainen. K. Hakala.
32689: Aino Luostarinen. Edvard Pesonen.
32690: 726
32691:
32692: XII,3L - Toiv. al. N:o 350.
32693:
32694:
32695:
32696:
32697: Kinnunen y. m.: Määrärahasta SiilinmyUyn-H aarajoen
32698: maantien kunnostamiseksi.
32699:
32700:
32701: E d u s k u n n a 11 e.
32702:
32703: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n:o 191 seen ja alentamiseen tarvittavat maa-alat,
32704: vuoden 1936 valtiopäivillä (Liitteiden s. ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
32705: 587), rahaasia-aloitteisiin n: ot 128 ja 132 tettäväksi toivomuksen,
32706: vuoden 1945 valtiopäivillä (Liitteiden si-
32707: vut 827 ja 832) ja rahaasia-aloitteeseen että hallitus ottaisi vuoden 1948
32708: n:o 115 vuoden 1946 valtiopäivillä (Liittei- tulo- ja rnenoal'vioesitykseen 3,000,000
32709: den sivu 675), sekä lisäksi mainiten, että markan määrärahan Kangasniemen
32710: Pieksämäen ja Kangasniemen kunnat ovat -Pieksämäen maantiellä olevan Sii-
32711: sitoutuneet lunastamaan aloitteissa esitet- linrnyllyn--Haarajoen maantieosan
32712: tyjen maantiemutkien ja mäkien oikaisemi- kunnostamista 'vm·ten.
32713: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32714:
32715: Toivo H. Kinnunen. Aino Luostarinen.
32716: J. F. Tolonen. Albin Asikainen.
32717: P. A. Karjalainen. Antti J. Rantamaa.
32718: K. Hakala. Edvard Pesonen.
32719: 727
32720:
32721: XII,32. - Toiv. al. N:o 351.
32722:
32723:
32724:
32725:
32726: Kinnunen y. m.: Nooringinr-Hyötyyn-Kalvitsan kylätien
32727: ottamisesta valtion hoitoon.
32728:
32729:
32730: Eduskunnalle.
32731:
32732: Vuoden 1938 valtiopäiville on jätetty toi- ui,tun toivomusa;loiltteen varsin ~siaJLlilsiin
32733: vomusaloite n:o' 140 (Liitteiden sivu 444), perusteluihin, Toh~kenemme kunnioittaen eh-
32734: joka koskee Juvan-Mikkelin maantiestä dottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toiv'o-
32735: erkanevan Nääringin-Hyötyyn-Kalvit- muksen,
32736: san kylätien ottamista valtion hoitoon. Kun että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32737: mainittu asia on edelleen järjestämättä, ja siin Juvan-Mikkelin maantiestä
32738: !kun tilanne mainitulla tieosalla on nyt- eroavan N ääringin-Hyötyyn-Kal-
32739: temmin yhä vaikeutunut alati kasvavan lii- vitsan kylätien ottamiseksi yleiseksi
32740: kenteen vuoksi, niin viitaten alussa mai- valtion hoidossa olevaksi maantieksi.
32741: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
32742:
32743: Toivo H. Kinnunen. Albin Asikainen.
32744: J. F. Tolonen. Antti J. Rantamaa.
32745: P. A. Karjalainen. Edvard Pesonen.
32746: Aino Luostarinen. K. Hakala.
32747: 728
32748:
32749: XII,33. - Toiv. al. N:o 352.
32750:
32751:
32752:
32753:
32754: Kinnunen y. m.: Sä,ynelahden tien ottamisesta valtion hoi-
32755: toon.
32756:
32757:
32758: E d u s k u n n a ll e.
32759:
32760:
32761: Heinävedeltä Savonlinnaan johtavalta kenne tiellä on jatkuvaa laatua, olisi mai-
32762: maantieltä erkanee Malkkilan kylän lähis- nittu tie otettava yleisillä varoilla kun-
32763: töllä kylätie, joka johtaa Säynelahden laiva- nossapidettäväksi maantieksi. Säynelahdessa
32764: laiturille. Tämä tie tunnetaan Säynelahden on myöskin meijeri, mylly y. m. s., joille
32765: tien nimellä ,ja on se n. 4 km:n pituinen. liikenne käy mainittua tietä pitkin.
32766: Kun Säynelahdesta on muodostunut eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32767: koisen huomattava puutavaran lastaus- kunnioittaen eduskunnan päätettävä:ksi toi-
32768: paikka, johon puutavara suurelta ;osalta vomuksen,
32769: ajetaan mainittua Säynelahden tietä pitkin,
32770: niin on tämä tie siten joutunut palvele- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32771: maan suurta yleistä liikennettä, tuottaen siin Heinäveden kunnassa olevan
32772: tien kunnossapito täten kohtuuttomia kus- Säynelahden tien ottamiseksi ylei-
32773: tannuksia niille pientilallisille, jotka ovat seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
32774: tien osak1kaina. Kun tuollainen suuri Ui- tieksi.
32775: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32776:
32777: Toivo H. Kinnunen. Aino Luostarinen.
32778: J. F. Tolonen. Albin Asikainen.
32779: P. A. Karjalainen. Antti J. Rantamaa.
32780: K. Hakala. Edvard Pesonen.
32781: 729
32782:
32783: XII,34. - Toiv. al. N:o 353.
32784:
32785:
32786:
32787:
32788: Kinnunen y. m. : Nykälän kylätiern ottamisesta valtion hoi-
32789: toon.
32790:
32791:
32792: E d u s k u n n a ll e.
32793:
32794: Mikkelin-Pieksämäen välisestä maan- liikenteeseen nähden täysin valtion maan-
32795: tiestä eroaa Haukivuoren aseman läheltä teihin verrattava tie, eikä sitä näin ollen
32796: n. s. Nykälän kylätie, joka johtaa Häklki- voida enää ikunnossa pitää paikallisten tie-
32797: län ja Nykälän kylien kautta Porsaskos- osakkaiden kustannuksella. Tietämämme
32798: kelie ja siitä edelleen Pieksämäen-Kangas- mukaan ovatkin paikalliset tieviranomaiset
32799: niemen väliselle maantielle. Tämä tie ra- sitä mi€1ltä, että tämä tie olisi kiir.eimmi1ten
32800: kennettiin aikoinaan n. 20 km: n pituisena otettava valtion maantieksi.
32801: Haukivuorelta Nykälän kylään ja palveli Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32802: se silloin vain paikallista liikennettä. Mutta kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
32803: senjälkeoo kun 1tietä jrutkettiin noin 8 ikm, vomuksen,
32804: jolloin se yhtyi Pieksämäen-Kangas-
32805: niemen maantiehen, muodostui siitä tärkeä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32806: läpikulkutie, jota rasittaa erikoisen huo- siin Haukivuoren kunnassa olevan
32807: mattava puutavarankuljetus ja muu rah- Nykälän kylätien ottamiseksi ylei-
32808: tausliikenne sekä tiellä harjoitettu linja- seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
32809: autoliikenne. Täten on tiestä muodostunut tieksi.
32810: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32811:
32812: Toivo H. Kinnunen. Albin Asikainen.
32813: J. F. Tolonen. Antti J. Rantamaa.
32814: P. A. Karjalainen. K. Hakala.
32815: Aino Luostarinen. Edvard Pesonen.
32816:
32817:
32818:
32819:
32820: 92
32821: 730
32822:
32823: XII,35. - Toiv. al. N:o 354.
32824:
32825:
32826:
32827:
32828: Kinnunen y. m.: H eit~tä!Veden kunnassa olevan n. s. Petru-
32829: man tien ottamisesta valtion hoitoon.
32830:
32831:
32832: E d u s k u n n a 11 e.
32833:
32834: Heinäveden pitäjän Karvion kylästä, n. kunnalle ja tieosakkaille huomattavia rasi-
32835: 4 km E!arvion kanavailta itään, erkanee val- tuksia, niin olisi tällaiset yleisempää merki-
32836: tion valtamaantiestä kunnantie, joka tun- tystä omaavat tiet pyrittävä ottamaan val-
32837: neltaan n. s. Petruman tien nimcllä. Tämä tion välittömään hoitoon. Heinäveden kun-
32838: .tie on noin 20 lkm:n pituinen ja on se suo- nan läJhetystö kävikin viime keväänä teke-
32839: raro.:ainen tulotie Varkauden-Viinijärven mässä tätä koskevat ·esitykset asianomai-
32840: rataosalla olevalle Sarvikummun pysäkille sille tie- ja vesirakennusviranomaisille sekä
32841: ja samalla yhdys- ja kauttakulkutie Pöytä- selostamassa asiaa läänin kansanedustajille.
32842: lahteen johtavalle maantielle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32843: Sanotulla Petruman tiellä :on ihuomat- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
32844: tava yleinen merkitys kauttakulku- ja yh- vomuksen,
32845: dystienä sekä erittäinkin suurien puuta- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32846: varamäärien kuljetuksessa sanotulle Sarvi- siin Heinäveden kunnassa olevan
32847: kummun pysäkin lastauspaikalle. Kun Hei- n. s. Petruman tien ottamiseksi ylei-
32848: näveden kunnassa on paljon muita kunnan- seksi valtion hoidossa olevaksi maan-
32849: ja !kyläteitä, joiden kunnossapito tuottaa tieksi.
32850: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
32851:
32852: Toivo H. Kinnunen. Albin Asikainen.
32853: J. F. Tolonen. Antti J. Rantamaa.
32854: P. A. Karjalainen. K. Hakala.
32855: Aino Luostarinen. Edvard Pesonen.
32856: 731
32857:
32858: Xll,3G. - Toiv. al. N:o 355.
32859:
32860:
32861:
32862:
32863: Kinnunen y. m.: Määrärahasta Vuojakosken maantiesillan
32864: uudelleen rakentamiseksi.
32865:
32866:
32867: E d u s k u n n a ll e.
32868:
32869: Kun suuri Kangasniemen kunta on jää- autoliikenteessä tuottaa mainittu epäkohta
32870: nyt rautateis,tä kokonaan syrjään, niin olisi huomattavaa haittaa. Hyöty sillan uudel-
32871: pyrittävä edes sinne johtavat maantiet saa- leenrakentamisesta ja maantiemutkan oi-
32872: maan liikennöitävään kuntoon. Pahana ikaisusta olisi siis välitön ja melkoisen
32873: epäkohtana kunnan liikenteelle on Vuoja- suuri, sillä esim. kangasniemeläisten kaup-
32874: kosken silta, joka sijaitsee Mikkelin-Kan- pa/liikkeiden ja Kangasniemen osuusmeije-
32875: gasniemen maantiellä n. 14 km:n päässä rin tavarainkuljetuksia suuntautuu Miikke-
32876: Kangasniemen kirkolta. Nykyinen silta on liin suunnilleen 4 autolastia päivässä. Li-
32877: suunniteltu kokonaan uudelleen rakennetta- säksi on tähän lakettava suuret puutavaran
32878: vaksi, sillä silta on perin huonossa :kun- kuljetukset y. m. rahtaukset. Linja-autoja
32879: nossa. Tie- ja vesirakennushallituksen toi- kulkee Kangasniemeltä Mikkeliin ja päin-
32880: mesta on sillan raJkentamisesta jo ennen so- vastoin 4 vuoroa päivässä.
32881: taa laadittu kustannusarviot ja rakennus- V rultion polttv·ainetoimiston hakkuutöitä
32882: suunnitelmat, mutta sodan johdosta on varten on Vuojalahdelle perustettu vanki-
32883: uudelleenrrukentaminen jäänyt suoritta- ,leiri asuntopamiklmineen, joten voi1taisiin
32884: matta. Silta sijaitsee jyrkän mäen alla ja ajatella vankityövoiman käyttöä sillan ra-
32885: on maantiessä sillan kohdalla vielä paha kennustöissä, sillä hakkuutyöt lähiympäris-
32886: mutka, josta syystä silta on suunniteltu tössä loppuvat vähitellen ja parakit jäävät
32887: rakennettavaksi uuteen paikkaan siten, että tällöin käyttöä vaille. Tältäkin, siis työvoi-
32888: liikenteelle vaarallinen maantiemutka oike- man kannalta asiaa ajatellen, •olisi nyt so-
32889: nee ja srumal]a voidaan nJikyistä pahaa mä- piva tilaisuus alkaa jo aikaisemmin suunni-
32890: keä alentaa. tellut VuojaJkosken siltara:kennustyöt, jotka
32891: Kun liikenne ja tavarainikuljetus suun- entisen sillan huonouden takia käyvät jo
32892: tautuu Kangasniemelle pääasiassa Mikke- kiireellisiksi.
32893: listä, tuottaa Vuojakosken sillan heikko Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32894: ikunto ja vaarallinen maantiemutka tiessä kunnioittaen eduskunnan ·päätettäväksi toi-
32895: liikenteelle suurta hankaluutta. Tavaraa ei vomuksen,
32896: voida ikuormata täysin lastein yksistään tä-
32897: män sillan ja mäen ansiosta. On laskettu, että hallitus ottaisi vuoden 1948
32898: että Mikkelistä päin voitaisiin kuormata tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
32899: 1,000 !kg. suurempi lasti kuorma-autoihin, markan määrärahan Mikkelin-Kan-
32900: jos Vuojakosken sillan kohdalla oleva mäki gasniemen maantiellä olevan Vuoja-
32901: olisi matalampi ja maantiemutka oikaistu kosken maantiesillan uudelleen ra-
32902: sekä itse silta ikestävämpi. Myös linja- kentamista varten.
32903: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
32904:
32905: Toivo H. Kinnunen. Albin Asikainen.
32906: J. F. Tolonen. Antti J. Rantamaa.
32907: P. A. Karjalainen. K. Hakala.
32908: Aino Luostarinen. Edvard Pesonen.
32909: 732
32910:
32911: Xli,s7. - Toiv. al. N:o 356.
32912:
32913:
32914:
32915:
32916: Rantamaa y. m.: T~äkirnuksen toimittamisesta maantien
32917: rake.ntamiseksi Joroisten kunnan Ruokojärven kylä.stä
32918: Kolman pysäkille.
32919:
32920:
32921: E d u s k u n n a ll e.
32922:
32923: Joroisten kunnan Ruokojärven kylä, jossa sinomaan Kolman pysäkki, mutta jos tie
32924: on n. 500 asukasta, on hankalien kulkuyh- saadaan, suuntautuu liikenne myöskin Var-
32925: teyksiensä vuoksi jäänyt käytännöllisesti kauden kauppalan suureen teollisuuskeR-
32926: katsoen eristetyksi välittömästä yhteydestä kukseen.
32927: oman kuntansa suureen keskukseen. Kylä Edelleen tulisi nyt rakennettavaksi ehdo-
32928: sijaitsee toiseen lääniin kuuluvan Varkau- tetun tien vaikutuspiiriin kolme Joroisten
32929: den kauppalan takana, ja kertyy maantie- kunnan kansakoulua: Ruokojärven, Kol-
32930: matkaa V1arkauden kauppa1an kautta Jo- man ja Hallamäen. Niitten suuruudesta
32931: roisten kirkonkylään n. 35 km. Jos raken- saa kuvan viime syksynä todetusta tilan-
32932: nettaisiin tie ylimuistoisista ajoista olevan teesta, joka oli seuraava: Kolman koulupii-
32933: karjapolun ja erätien suuntaan Ruokokos- rissä on 80 taloa ja 108 oppilasta. Halla-
32934: kelta Kolman pysäkille, kaikkiaan noin 11 mäen koulupiirissä 36 taloa ja 41 oppilasta
32935: km, lyhenisi matka Joroisten kirkolle 18 :ksi sekä Ruokojärven koulupiirissä 60 taloa ja
32936: km: ksi. Tämä merkitsisi kylän asukkaille 73 oppilasta. Oppivelvollisuusikäisten las-
32937: suurta huojennusta, kun yhtenään toistu- ten ja heidän vanhempiensa kannalta, joista
32938: vat mlLtkat oman kun111an, seumikunnan ja suurin osa on vähävaraista pienviljelijävä-
32939: kansanhuollon y. m. virastoihin täten tuli- keä tai parhaillaan näihin kyliin asutetta-
32940: sivat sekä huomattavasti lyhyemmiksi ja via siirtolaisperheitä, olisi tien saanti siten
32941: voitaisiin suorittaa ilman kierrosta vieraan mitä tervetullein huojennus.
32942: läänin puolelle. . Asianomaisen maanlunastuslautakunnan
32943: Toisena ainakin yhtä painavana seik- puheenjohtaja onkin nimenomaan mainin-
32944: kana puoltaa uuden tien rakentamista se, nut, että Karjalan siirtoväkeä tullaan asut-
32945: että sen vaikutuspiiriin tulisi hyvin suuri tamaan näillekin seuduille, ja että tien saa-
32946: ja puustoltaan erittäin rikas metsäalue, minen nyt esitettävälle suunnalle olisi sen-
32947: jossa on ensinnäkin valtion omistamaa kin vuoksi mitä toivottavinta.
32948: metsää n. 2,500 ha, sekä Joroisten kunnan Osoituksena tien tarpeellisuudesta mai-
32949: met:&ää n. 475> ha, A. Ahlström Oy: n meitsää nittakoon vielä, että Joroisten kunnanval-
32950: n. 200 ha ynnä yksityisten omistamia met- tuusto teki jo v. 1938 aloitteen juuri tämän
32951: siä yhteensä n. 1,000 ha, eli kaikkiaan tulisi tien mkentamisesta., mutta väliin tuUeet so-
32952: tien vaikutuspiiriin n. 4,500 hehtaaria met- dat estivät hankkeen loppu:unajamisen. Var-
32953: sämaata. Tien saaminen tällaisen alueen kauden kauppalan valtuusto puolestaan on
32954: halki merkitsisi suorastaan valtavaa edis- myöskin aina tukenut tämän tien rakenta-
32955: tystä alueen rikkait.ten puuvarojen s:a.anni1lil.e missuunnitelmia.
32956: teollisuuden ja viennin tarkoituksiin. En- Tien suurinaksi on ajateltu Ruokojärven
32957: nestään ei alueella ole mitään vesistöjä kylässä olevan Ruokokosken sillalta lähtien
32958: eikä uittoväyliä, joten sen suuren ja puus- KuokkaJansalon ja Kiertojoen kautta van-
32959: toltaan erinomaisen rikkaan metsän ajot on hastaan olevan erä- ja karjapolun suuntaa
32960: suoritettava pitkin ja varsin hankalin he- ja päättyisi se Varkauden-Huutokosken
32961: vosmatkoin; ajotavoitteena on nykyään yk- rataosal'la olevaHe Kolmfcllll pysäkille. :M:at-
32962: XII,37. - Rantamaa y. m. 733.
32963:
32964: kaa tulisi täten noin 11 kilometriä. Maasto Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32965: on uuden tien rakentamiseen hyvin sopi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32966: vaa, sillä mitään vesistönylittämisiä kal- toivomu'ksen,
32967: liine siltarakennuksineen ei tarvita, eikä
32968: maastossa ole nevoja, soita, rämeitä eikä että hallitus toimituttaisi tutki-
32969: vuoristoja, joten tienteko ei tulisi kalliiksi, muksen maantien rakentamiseksi Jo-
32970: varsinkin kun soranottopaikatkin ovat joko roisten kunnan Ruokojärven kylästä
32971: suunnitellun tiesuunnan pinnassa taikka Y arkwuden--Huutokosken rataosailla
32972: :sen alla. olevalle Kalman pysäkille.
32973: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1947.
32974:
32975: Antti J. Rantamaa. Edvard Pesonen.
32976: P. A. Karjalainen. J. F. Tolonen.
32977: Johan Toivo Järvinen. Aino Luostarinen.
32978: Toivo H. Kinnunen. Arvo Pohjannoro.
32979: K. Hakala. Hugo T. Manninen.
32980: 734
32981:
32982: XII,3s. - Toiv. al. N :o 357.
32983:
32984:
32985:
32986:
32987: Tolonen y. m.: Maantien rakentamisesta Varkaude»r-Jo-
32988: roisten maantieltä Teemassaaren--Käärmevirran-Tora-
32989: salon kautta Rantasalmen kirkonkylään.
32990:
32991:
32992: E d u s k u n n a ll e.
32993:
32994: Rantasalmen kunnan alueella, varsinkin toimitettu tutkimus kolmen eri vaihtoeh-
32995: Torasalon, Teemassaaren, Repomäen ja don välillä, joista n. s. Kerisalon-Haapa-
32996: Voinsalmen suurissa kyläkunnissa asuvat- niemen, siis alussa esillä ollut linja näyt-
32997: pääasiassa vähävaraiseen pienviljelijäväes- tää jo kokonaan joutuneen syrjään.
32998: töön kuuluvat kansalaiset - ovat edelleen- Aikaisemmin tehtyjen selitysten lisäksi,
32999: kin liikenneyhteyksien puutteessa varsin koska olosuhteet eräin kohdin ovat ratkai-
33000: tukalassa asemassa. Heidän liikenteensä, sevasti muuttuneet, pyydämme esittää vielä
33001: ymmärettävistä syistä, suuntautuu suurim- :seuraavaa:
33002: malta osaltaan Varkauden kauppalaan, Rantasalmen kunnanvaltuusto on tosin
33003: mutta kun liikennettä kesäisin on yritetty aikaisemmin puoltanut sitä tiesuuntaa,
33004: ylläpitää pikkulaivalla ja talvisin auraa- joka kulkisi Voinsalmen-Sianleuan kautta.
33005: mattomia jääteitä hevosin, jolloin matkaa Mutta kun Mikkelin läänin kansanedusta-
33006: kertyy n. 30 km, niin hankaluudet maan- jat ja eräät kulkulaitosvaliokunnan jäsenet
33007: tien puuttumisesta johtuen ovat suuret. tekivät kesällä 1946 perusteellisen kierto-
33008: Edellä mainitun alueen eräältä osalta on käynnin kummankin vaihtoehdon suunnassa
33009: tosin saman pitäjän kirkonkylään vaatima- ja maastossa, niin he pyysivät asian vielä
33010: ton n. 15 lrm:n pituinen erittäin mutki- ottamista esille kunnanvaltuustossa, joka
33011: kas ja mäkinen kylätie, jonka ammattivi- käsittelikin sen 21. 10. 1946 ja päätyi -
33012: ranomaiset ovat arvioineet liikenneturvat- muuttuneiden olosuhteiden vuoksi - kan-
33013: tomaksi. ,Jos alussa mainitun alueen asuk- nattamaan eteläistä suuntaa: Rantasalmi
33014: kaat käyvät maanteitse Varkaudessa, on kk ---'Torasalo- Teemassaari -Tahkoranta.
33015: heidän ensin keinoteltava itsensä tälle ky- Muuttuneen kannan .perusteluina ovat ol-
33016: lätielle ja sitten kierrettävä oman kirkon- leet m. m. seuraavat seikat: Voinsalmen ky-
33017: kylän sekä Joroisten kirik:onkyilän kautta, 'lään on saatu oma kansakoulu kolmisen
33018: ol!len matil.ma kyil.äJtien lähe1ttyvillä olevi~le vuotta sitten, eikä enää kylän lasten tar-
33019: kin Eki 80 km. vitse käydä vaarallisia vesimatkoja ylittäen
33020: Oikotien tarpeellisuuden ovat oivaltaneet Teemassaaren kansakoulussa. Teemassaa-
33021: myöskin eri puolueisiin kuuluvat kansan- ren koulupiirissä taas ei ole minkäänlaista
33022: edustajat, jotka ovat tehneet useita edus- tietä, mutta nyt esillä oleva tiesuunta kul-
33023: kunta-aloitteita. Erään toivomusaloitteen kee koulupiirin ha:lki. Kun Toraoolon poh-
33024: johdosta v. 1940 eduskunta kulkulaitosva- joiskylällä ei ole tietä koululleen, niin tässä
33025: liokunnan ehdotuksesta hyväksyi hallituk- esitetyn suunnan noudattaminen korjaisi
33026: selle toivomuksen, ,että hallitus ryhtyisi tämänkin epäkohdan.
33027: toimenpiteisiin maantien rakentamiseksi toi- Sähköistys, joka aikaisemmin oli suunni-
33028: mitetun tutkimuksen nojalla sopivimmaksi teltu kulkemaan V arikaudesta Voinsalmen
33029: katsottua suuntaa Varkauden-Joroisten kautta Rantasalmen kirkonkylään, on nyt
33030: maantieltä Rantasalmelle". Valiokunta lau- toteutumassa siten, että Teemassaareen ja
33031: sunnossaan .pitää tien tärkeänä. Jo tätä V oinsalmeen tullaan aikanaan vetämään
33032: aikaisemmin oli eduskunnan toivomuksesta sähkölinja päinvastaiselta suunnalta, siis
33033: XII,ss. - Tolonen y. m. 735
33034:
33035: Rantasalmen kirkonkylästä. Kun Saimaan uuden toivomuksen, noudattaen tässä esi-
33036: kanava ei ole käytössämme, niin Sianleuan tettyä tiesuuntaa.
33037: syväsatamakaan ei ole tarpeellinen. Sitä- Edellä esitetyn nojalla ja viitaten seu-
33038: paitsi se jää vain n. 1 km: n päähän tässä raaviin aloitteisiin: Ed. Jutilan y. m. toiv.
33039: ehdotetusta tiestä. aJ:. N :o 111 v. 1936 valtiopäivilLä, ed. Ram-
33040: Nykyään niputetaan lauttaussäännön mu- tamaan y. m. toiv. al. N: o 79 v. 1939 val-
33041: kaan kaikki Joroisten vesistön uittopuut tiopäivillä, ed. Rantamaan toiv. al. N :o 294
33042: Joroisjoen suulla, V ehkalahdessa, Murin- v. 1945 valtiopäivillä, ed. Pohjanuoron
33043: salmella ja n. s. Immolan rannalla, joista y. m. toiv. al. N: o 222 v. 1946 Yalltiopäi-
33044: puutavara viedään nippulautoissa Virta- villä, sekä ed. J. T. Järvisen y. m. rah. al.
33045: salmen kanavan kautta Sianleukaan, joten N :o 114 v. 1946 valtiopäivillä, ehdotamme
33046: meidänkään mielestämme Sianleuka ei enää kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
33047: ole uittotyökeskus, kuten se ennen oli. vomuksen,
33048: Kun Teemassaaren tiesuunta on ly- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33049: hyempi, maastoltaan tasaisempi ja tie tulisi siin maantien rakentamiseksi V ar-
33050: kustannuksiltaan halvemmaksi, ja koska kauden-Joroisten maantiestä Tee-
33051: sillä kauttakulkutienäkin tulisi olemaan massaaren- Käärmovirran -Torasa-
33052: huomattava merkitys, niin olisi suotavaa, lon kautta Rantasalmen kirkonky-
33053: että eduskunta päättäisi antaa hallitukselle lään.
33054: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
33055:
33056: J. F. Tolonen. Aino Luostarinen.
33057: P. A. Karjalainen. Edvard Pesonen.
33058: Toivo H. Kinnunen. K. Hakala.
33059: Albin Asikainen. J. Kuittinen.
33060: Antti J. Rantamaa.
33061: 736
33062:
33063: XII,s9. - Toiv. al. N :o 358.
33064:
33065:
33066:
33067:
33068: Pohjannoro y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi
33069: Enonkosken H anhitvirralta Heinäveden asemalle.
33070:
33071:
33072: E d u s k u n n a 11 e.
33073:
33074: Viittamalla useampaan asiassa tehtyyn että hallitus ensi vuoden talous-
33075: edusikunta-a;loitteeseen selkå viimeksi kwlku- arvioesitykseen ottaisi riittävän suu-
33076: laitosvaliokunnan mietintöön n: o 11 loka- ren määrärahan maantien rakenta-
33077: kuun 5 päivälltä 1945, ehdotamme kunnioitt- miseksi Enonkosken H anhivirralta
33078: tavimmi!Il eduskunnan pääitelttävä:ksi toivo- Heinäveden asemalle.
33079: muksen,
33080: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
33081:
33082: Arvo Pohjannoro. Antti J. Rantamaa.
33083: 737
33084: XII,4o. - Toiv. al. N :o 359.
33085:
33086:
33087:
33088:
33089: Pohja.tmoro: Mäö:riirah.a.sta maantien rakentamiseksi V ar-
33090: kttudett kaWfJIPalasta Rantasalmelle.
33091:
33092:
33093: E d t1 s k u n n a II e.
33094:
33095: Viittaamalla eduskunnan jo aikasemmin että hallitus ottaisi ensi woden
33096: tekemään päätökseen maantien rakentami- talousarvioesitykseen riittävän SitU-
33097: seksi Varkauden kauppalasta Rantasalmen ren määrärahan maattUen rakentli-
33098: kirkolle, ehdotan ktumioittavimmin edus- miseksi V a?"kauden kauppal~ta
33099: kunnan päätettäväksi toivomuksen, Rantasalmelle n. s. pohjoista suun-
33100: taa pitkin.
33101: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1947.
33102: Arvo Pohja.nnoro.
33103:
33104:
33105:
33106:
33107: 93
33108: 738
33109:
33110: XII,H. - Toiv. al. N :o 360.
33111:
33112:
33113:
33114:
33115: Okko y. m.: ··Maantien rakmrtamisesta Lauritsalan kauppa-
33116: lasta TaipaZsaaren kunnan Ampujalan kylään.
33117:
33118:
33119: E d u s k u n n a 11 e.
33120:
33121: Lauritsalan kauppalan ja Taipalsaaren . mikuun 7 päivänä 1946 eduskunnalle jä-
33122: kunnan Ampujalan kylän välisen maan- tettyyn ra:haasia-a!loitteeseen, joka ei ole
33123: tien rakentamisesta on jätetty eduskunnalle johtanut suotuisaan tulokseen, ehdotamme
33124: 1933 toivomusaloite, jonka johdosta on 1936 eduskullillan h:yväksyttävä:ksi toivomuksen,
33125: suoritettu tutkimus, mutta maantie on jää-
33126: nyt rakentamatta. Kun nyt kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33127: muuttuneet olosuhteet ja tiepaikan ehkä siin tutkimuksen toimittamiseksi ja
33128: muuttaminenkin tulisi kysymykseen olisi sen perusteella maantien rakentami-
33129: tarpeellista suorittaa mainitun maantien seksi Lauritsalan kauppalan ja Tai-
33130: rakentamisesta uusi tutkimus. palsaaren kunnan Ampujalan kylän
33131: Edellä olevaan nojaten, ja viitaten hel- välille.
33132: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
33133:
33134: Väinö Okko. Johannes Virola.inen.
33135: Valto Käkelä. Paavo Leskinen.
33136: Elias Tukia.. Aa.po Inkinen.
33137: Matti Miikki.
33138: Xl1,42. - Toiv. al. N:o 361.
33139:
33140:
33141:
33142:
33143: Tukia. y. m.: Toimenpiteistä Lappeem,rannasta Simola11>
33144: kautta valtakunnan rajalle johtavan tien ottamiseksi val-
33145: tion hoitoon.
33146:
33147:
33148: E d u s k: u n n a 1[ e.
33149:
33150: Lappeenrannasta valtrukunnan rajalle peenrannasta Simolan ~~utta Y:lärnaan
33151: johtavat maantiet ovat tärkeitä läpikulku- kunnassa vailitallmnnan raja~ päättyvä ·tie
33152: teitä varsinkin puutavaran ilrnljetuksissa uusimisen tarpeessa. Ma;41jttil _stie on pal-
33153: Hik:ekeskuksiin ja :rautateiden varsille. jon käytetty vilkasliikent,e}nen tie erittä~-
33154: Maanteillä on niin jyr'kk:iä nousuja ja i!:as- lkin puutavaran kU'ljetuklressa. .• , _ _ _
33155: ilmja, että kuormien ikuJ.jetus on niiHä erit- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
33156: täin hankalaa. Maastovaikeuksien vuoksi -!kunnan päätettäväksi 1toivomuksen,
33157: olisi mäkiä alennettava ja eräissä paikoissa
33158: mäet kierrettävä tekemällä He uuteen että hallitus ryhtyisi toimenpitei--
33159: paikkaan. Tällainen teiden uusiminen tu- siin Lappee1wannasta Simolan kautta'
33160: Hsi kunnille ja Y'ksityisiUe tienJtekijöille Ylämaan kunnassa valtakunnan ra-
33161: liian raskaaksi, jonka vuoksi ne olisi otet- jaan päättyvän tw1t ottamiseksi val-
33162: tava valtion ·hoitoon. Erikoisesti olisi Lap- tion hoitoon.
33163: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
33164:
33165: Elias Tukia. Paavo Leskinen.
33166: Valto K'åkelä. Jere Juutnainen.
33167: Juho Pyy.
33168: 140
33169:
33170: Xll,4a. - Toiv. a.l. N :o 362.
33171:
33172:
33173:
33174:
33175: 'l'ukia.: Toimenpiteistä Lappeenrannasta Korkea-ahon ja
33176: Towarilan lcylän kautta valtakunnan rajalle johtavan
33177: tien ottamisesta valtion hoito(){lt.
33178:
33179:
33180: E d u sk u n n a 11 e.
33181:
33182: Samoilla perUBteilla, mitkä on esitetty että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33183: näillä valtiopäivillä eduskunnalle jäte- siin Lappeenrannasta Korkea-ahon
33184: tyssä toivomusalmttoossa n :o 361, ehdotan ja Toivarilan kylän kautta Ylä-
33185: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi maan kunnassa valtakunnan rajaan
33186: toivomuksen, päättyvän tien ottamiseksi valtion
33187: hoitoon.
33188: Helsingissä 14 päivänä helmiku-ata 1947.
33189:
33190: Blias Tukia.
33191: 741
33192:
33193: XII,44. - Toiv. al. N :o 363.
33194:
33195:
33196:
33197:
33198: Soininen y. m.: Sivakkatvqaran. tien ottamisesta valtion h(.)i-
33199: toon.
33200:
33201:
33202: E d u sk u n n a ll e.
33203:
33204: Valtimon kunnassa Pohjois-Karjalassa erikoisesti kunnanteihin nähden, joten on
33205: Sivakkavaaran tien kunnossapito, jonka kohtuutonta asettaa puuta;voo·~u:ljeitustiet
33206: pituus on 21 km, on viime vuosina tuotta- ja niiden kunnossapito vähävaraisten kun-
33207: nut tälle itäiselle rajaseutukunnalle yli- talaisten rasitukseksi.
33208: voimaisia rasituksia. Raskaan puutavaran On myöskin otettava huomioon, että
33209: kuljetus, jota etupäässä Vapo on kuljet- Valtimon kunta ei pysty .hoitamaan Si-
33210: tanut, mainittua tietä käyttäen, on ra- vakkavaaran tietä sellaisessa kunnossa,
33211: sittanut tien käyttöä siinä määrin, että että suuri puu,tavaran kuljetus vastaisi
33212: köyhän kunnan taloudellinen asema on niitä vaatimuksia, joita vilkaalle moottori-
33213: käynyt kestämättömäksi. Kuluvan vuoden ajoneuvoliikenteelle on asetettava. ·
33214: talousarviossa on tämän tien osalle ollut Niinpä onkin kelirikon aikana puutava-
33215: varattava lähes 2 milj. markkaa, joka ran kuljetus joutunut pysähtymään ja
33216: vastaa yli 10 % kaikista kunnan me- kuljettajat ajoneuvoineen pitämään pitkiä
33217: noista. työttömiä aikoja.
33218: Kunnan asukasluvun ollessa ainoastaan Yleinen etu vaatii, että valtion pitäisi
33219: 4,700 henkeä, tulee verokuorma kuntalai- ensi tilassa ottaa tämä tie maantienä
33220: sille luonnottoman raskaaksi. kunnossapidettäväksi.
33221: Huomioonottaen, että Sivakkavaaran tie Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33222: on tullut yleiseksi, etenkin puutavaran kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
33223: kuljetustieksi, josta hyöty on valtakunnan toivomuksen,
33224: yleinen, olisi mielestämme tällainen tie ju-
33225: listettava valtion kunnossapidettäväksi. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33226: Rajaseudun asukkaat ovat muissakin siin Valtimon pitiijässä olevan Si-
33227: suhteissa vaikeammassa asemassa muiden vakkavaaran tien ottamiseksi valtion
33228: paikkakuntien asukkaihin verraten, mutta hoitoon.
33229: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
33230:
33231: Heikki Soininen. Lauri Riikonen. Akseli Brander.
33232: 742
33233: XII,u. - Toiv. a.l. N :o 364.
33234:
33235:
33236:
33237:
33238: Ka.uha.nen y. m..: MiiM'ärahasta Outokummun-V uonoksen
33239: maantien rakennusty()n loppuunsaattamiseksi.
33240:
33241:
33242: E d u sk u n n a ll e.
33243:
33244: Outokummun-Vuonoksen maantietä, kuljetus kodin ja työmaan välillä lyhenee
33245: joka muodostaa suoran kauttakulkuyhtey- entisestään. Jos Outokumpu Oy:n kaivos-
33246: den Kuusjärveltä Polvijärvelle, ryhdyttiin ten tuotanto on tärkeää maamme jälleen-
33247: rakentam:aan v. 1945. Maantietyöt ovat nytt rakentamiseksi, niin on myös tärkeää, että
33248: edistyneet loppuvaiheeseen, mutta keskey- kaivoksessa raskaassa työssä työskentele-
33249: tetty määrärahan puutteessa. Kun aika- ville työläisille suodaan se etu, minkä he
33250: naan on katsottu tarpeelliseksi rakentaa voivat saada työmaalta kotiin lyhenevän
33251: kysymyksessä oleva tie, niin lienee vielä- matkan muodossa.
33252: kin tarpeellisempaa tieosuus saattaa lopul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
33253: liseen päätökseen, senkin vuoksi, kun mai- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
33254: nitun maantien rakentamiseen on jo sijoi- toivomuksen,
33255: tettu huomattava määrä valtion varoja,
33256: jotka ovat toimettomina, kunnes tie on että hallitus ottaisi vuoden 1948
33257: saatettu liikennekuntoon. Outokummun- tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
33258: Vuonoksen maantien taloudellinen merki- markan suuruisen määrärahan Outo-
33259: tys on siinä, että tätä tietä Outokumpu kummun-Vuonoksen maantien lo-
33260: Oy :n puutavaran kuljetusmatka lyhenee pulliseen kuntoon rakentamista var-
33261: huomattavasti, samoin Outokumpu Oy. ten.
33262: kaivoksen ja rikastuatehtaiden työläisten
33263: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
33264:
33265: Ka.lle Hj. Ka.uha.nen. Lauri Riikonen.
33266: Juho Karvonen. Jalmari Kulmala..
33267: Yrjö A. l.Ylanninen. Heikki Soininen.
33268: Vilho Lehtonen. 0. Muikku..
33269: A. Brander.
33270: 743
33271:
33272: XII,46. - Toiv. al. N:o 365.
33273:
33274:
33275:
33276:
33277: Kauhanen y. m.: Jlaantie.n rakentatmisesta Ju®n-SÖ!ynei-
33278: sen m001ttieltä H irvivaaraan.
33279:
33280:
33281: Eduskunnalle.
33282:
33283: Yleisesti on todettu, että liikenneverkos- perusteella on kunta laatinut kustannus-
33284: ton johdomnukainen rakentaminen edistää arvion, jdka päättyy summaan 668,000:-
33285: kansantaloutta sekä sivistyselämää. Teiden v. 1932. vallineen indeksin mukaan. Tällä
33286: kautta pyritään saattamaan eri paikkakun- hetkellä vallitsevan virallisen indeksin mu-
33287: tia ja maan eri osia läheiseen vuorovaiku- kaan olisi samat kustannukset noin
33288: tukseen keskenään ja siten helpottamaan 3,500,000 tai 4 m:ilj. mk. Tutkimuksen
33289: <]mnsailaisten toimeentuloa. Jotta tämä tar- perusteella tulisi tie alkamaan J uuan-
33290: koitus toteutuisi, olisi teitä rakennettava Säyneisen maantieltä Voikan kylän koh-
33291: ensisijaisesti sinne, missä tieverkosto on dalta ja päättyisi Hirvivaaraan, josta
33292: heikko tarpeeseen nähden. rakenteilla oleva maantie jatkuu Kuopion
33293: Tarkastamalla kartalta, huomaa, että -Rautavaaran-Nurmeksen maantielle.
33294: Juuan ja Rautavaaran kuntien välillä on Suunnitellun tien varrei1la on Voikan kylä,
33295: laaja tietön alue, jolla kuitenkin on huo- jossa on n. 25 taloa ja Alaluostan kylä,
33296: mattavan suuri asutus. Huomattava myös jossa n. 50 taloa. Näillä asukkailla ei ole
33297: on, että tällä alueella sijaitsee laajat val- tieyhteyttä kuntansa keskukseen kirkon-
33298: tion metsäalueet, joista puutavaran kulje- kylään kuin metsäpolkuja sekä soiden yli
33299: tus tuottaa suuria vaikeuksia, kun suurim- johtavia ikapulasiltoja, joita myöten asuk-
33300: malla osalla aluetta ei ole uittokelpoisia kaiden on kuljetettava tarvikkeensa puri-
33301: vesiväyliä. Sama haitta on myöskin yh- laidan varassa.
33302: t:iöille ja yiksityisiJJ.e metsänowistaji!Lle. Edellä esitettyyn viitaten ja pitäen tar-
33303: On itsestään selvää, että maatalouden peellisena, että näidenkin seutuja asuk-
33304: harjoittamiselle tuottaa tieyhteyksien puute kaan pääsisivät nauttimaan niitä etuja ja
33305: monia vaikeuksia. Rakentamalla maantie oikeuksia, joita maantie voi kullekin seu-
33306: Juuan-Säyneisen maantieltä Rautavaaran dua.Ie muikana;run tuoda, sellili huomioiden,
33307: -Nurmeksen maantielle saatetaan alueen ettei Juuan ikulllta ole varojen puurtteessa
33308: maataloudelle luonnolliset kannattavaisuu- voinut suunnittelemaansa tietä työn alle
33309: den edellytykset sekä edistetään siirtolais- laittaa, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
33310: väestön asuttamista mainitulle alueelle. nan pääitettäväksi toivomuksen,
33311: Samoin Kuopion ja Joensuun välinen yh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33312: teys lyhenisi huomattavasti. toimenpiteisiin maantien rakentami-
33313: Juuan kunta onkin huomioinut kysymyk- seksi Juuan-Säyneisen maantieltä
33314: sessä olevan tien tarpeellisuuden, sekä suo- Hirvivaaraan Juuan kunnan val-
33315: rittanut v. 1932 tien suunnasta ja maa- miiksi laatiman suunnitelman mu-
33316: perästä tutkimukset. Näiden tutkimuksien kaisesti.
33317: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
33318:
33319: Kalle Hj. Kauhanen. Lauri Riikonen.
33320: Juho Karvonen. Jalmari Kulmala..
33321: Yrjö A. Manninen. H. Soininen.
33322: Vilho Lehtonen. 0. Muikku.
33323: A. Bra.nder.
33324: 744
33325:
33326: XII,47. - Toiv. al. N :o 366.
33327:
33328:
33329:
33330:
33331: Brander y. m.: Määrärahasta Kemicn-Tohnwjärven maan-
33332: tien oikaisemista varten.
33333:
33334:
33335: E d u s k u !11 n a U e.
33336:
33337: Kemien-Tohmajiilrven maanti~Hä Oileva melkein su.Jkeva ,1lukko" on oikaistavissa
33338: Kemien 70 metriä korkea mäJki on pahana rtasa.ista maata myöten noin 1.2 ikm mat-
33339: esteenä sille suureHe ja yhä kasvavalle llii- kalla.
33340: kentooJ.tle, joka suuntautuu Kiteen ja Toh- Edehlä esi.tetyn nojailla esitämme ikun-
33341: majärven pitäjistä Tohmajärven asemalle nioi,tmen eduskunnan hyväksyttäV'äiksi toi-
33342: ja .on sillä myös merkitystä [a;ajemmaille vomuksen,
33343: !kauttaikullruliikenteelle. Tämä :tärkeä tie on
33344: o1!lut hallituksen ohjelmassa jo yJi kymme- että hdlUtus ottaisi vuoden 1948
33345: lll!en vuotta. Matkaselän aseman menetys on t1tlo- ja menoarvioe~tykseen tarpeel-
33346: lisännyt t1ikennettä Tohmajärven asemalle lisen määrärahan Kemie1lr--Tohma-
33347: moninkertaisesti. Tiilmä korkea, liikenteen järven maantien oik4i,f!erniseksi.
33348: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33349:
33350: Akseli Brander. Juho Karvonen.
33351: Heikki Soininen. Yrjö A. Manninen.
33352: Samul!i Tervo. K. Hj. Kauhanen.
33353: Lauri Riikonen.
33354: 745
33355: Xll,4s. - Toiv. al. N:o 367.
33356:
33357:
33358:
33359:
33360: Kauhanen y. m.: Määrär~ta Hamma~lahden-Räakky
33361: 'län maantien kuntoo~aattamiseksi.
33362:
33363:
33364: E d u s k u n rn a U e.
33365:
33366: Hammasliahden-Rää:kkylän maantien pa- mäJtön ja kun ,tien ikuntoonsoottamine:n en-
33367: rantaaninen paalujen 45 ja 95 X 60 väaiiHä nen sen sortumista on taloudeHisesrt;ikin
33368: aloitettiin vuornna 1939, mutta jäi työ sotien edu:Llinen, ehdotamme kunnioittaen edus-
33369: johdosta :pahoin kesken. M.m. puuttuvat ikurnnan päätettäväksi toivomuksen,
33370: lkaiteet lmhden ikorkean penkereen lkohdal!Ja,
33371: josta syystä nämä tien koihdart ovat !liiken- että hallitus otrfiaisi vuoden 1948
33372: teeillle erittäin vaarallisia, etenkin J:i~kaalla tulo- ja menoarvioesitykseen 400,000
33373: ke!liHä. Myös ikulkee rt;ie keskeneräisen leik- markan rnäärärakatn H ammaslahikn
33374: kauksen ;reurnaHa, o:Llen vaarassa sortua. -Rääkkylän maantien kuntoonsaat-
33375: K'lm tieparannustyön ~oppunn saattaminen tamiseksi.
33376: liikenneturvaLlisuuden ikannaHa on vält.tä-
33377: He[singissä helmikuua1 12 päivänä 1947.
33378:
33379: Kalle Hj. Kauhanen. Yrjö A. Manninen.
33380: Juho Karvonen. Vilho Lehtonen.
33381: Lauri Riikonen. Jalmari Kulmala.
33382: Heikki Soininen. A. Brander.
33383: 746
33384:
33385: Xfi,49, - Toiv. al. N :o 368.
33386:
33387:
33388:
33389:
33390: Kauhanen y. m.: Määrärahasta Liperin Sormulwn sillan
33391: u;udeUeen rakentamista varten.
33392:
33393:
33394: E d u s ik u n n a 11 e.
33395:
33396: Liperin pitäjän kirkonkylään rakennettu taa ennenkuin ehtii tulla onnettomuuksia.
33397: Sormulan silta on sortumisen johdosta lii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
33398: kenteeseen täydellisesti !kelvoton ja v. 1939 kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
33399: rakennettu varasilta on korjaamisen tar- vomuksen,
33400: peessa sekä niin heihlto, että on vaarallista
33401: johtaa raskasta henkilö- ja !kuormauslii- että hallitus ottaisi V'UOden 1948
33402: kettä sen ylitse. tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
33403: Kun ottaa huomioon, että silta sijaitsee markan suuruisen määrärahan Lipe-
33404: vilkasliikenteisellä paikalla ja on tämän rin Sormulan m'llan uudelleen ra-
33405: alueen ainoa mahdollinen ylikulkupaikik:a, kentamista varten.
33406: niin olisi edullista ryhtyä rakentamaan sil-
33407: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1947.
33408:
33409: Ka.lle Hj. Kauhanen. Jalmari Kulmala.
33410: Juho Karvonen. H. Soininen.
33411: Yrjö A. lYia.nninen. 0. Muikku.
33412: Vilho Lehtonen. A. Brander.
33413: Lauri Riikonen.
33414: 747
33415:
33416: XU,5o. - 'l'oiv. al. N :o 369.
33417:
33418:
33419:
33420:
33421: Laitinen y. m.: Maantien rakentamisesta Suovalakdesta Iis-
33422: vedenpäiihän.
33423:
33424:
33425: E d u s k u n n a 11 e.
33426:
33427: Yhtenäisen kauttaku1kuliikenteen aikaan- den yhteinen peltoala on 2,159.27 ha ja
33428: saamista linjalla Suovanlahti-Ahveninen asukasluku 2,198 henkilöä, joil.t1e matka ly-
33429: -!Majasalmi-Kiesimär-Kerkoskoski-Vaa- henisi rautatielle 29-21 km eli 40-25 %.
33430: jasalmi ja Iisvedenpää on pidetty ajankoh- LisäJksi nämä i!rulkuyhteylksiä vai'Ra olevat
33431: taisena ja täl'lkeänä jo pitkät ajaJt, silJ.ä tämä henkilöt saisivat ,edut, jotka kulkuti~ lä-
33432: tie tulisi helpottamaan näiden syrjäisten heisyys tuo tullessaan. Tämän tien saami-
33433: seutujen liikenneyhteyksiä rautatiehen, sekä nen liikennekelpoiseksi lisäisi ja edistäisi
33434: !tämän kautta eMJä muutenkin edistämään alueen maataloudellista 'kehitystä sillä seu-
33435: näiden seutujen asujamiston taloudellista tukunnat, joiden läpi suunniteltu tie tulisi
33436: kehitystä. Mutta seutukun:nam. syrjäisyys ja ikulikemaan, on pikkuviljelmäaluetta, joilla
33437: asujamiston vähävaraisuus ovat olleet es- monilla luontaisen edellytyksen maanlaa-
33438: teenä tämän hankkeen toteuttamiselle. Tämä dun puolesta olisi hyviäkin mahdollisuuksia
33439: maantielinja Suovanlahti-Iisvedenpää on maataloutensa kehittämiseen. Lisäksi vielä
33440: pituudeltaan 70 ikm ja ku1kee se osittain voitaisiin mainita kalarikkaiden järvien
33441: neljän pitäjän alueella, nim. Suonenjoen, Kiesimän, Son!karin, Konneveden, Vesijär-
33442: Rautalammin, Vesannon ja Viitasaaren. ven ja Keiteleen kalastusmahdollisuudet,
33443: Tästä matkasta jo 30 km on valmiiksi ra- joiden antimia kulkuyhteyksien ikorjaannut-
33444: kennettua II luokan maantietä, 16 ilmi. auto- tua voitaisiin tuoda Iisveden ja Suonenjoen
33445: liikennekelpoista kylätietä, 11.5 km raken- asutuskeskuksiin, jonne nyt tuodaan kalaa
33446: nustyön alalla olevaa maantietä, johon mää- aina Savonlinnan ympäristöstä asti.
33447: rerahat on myönnetty ja odOitetaan tien V'ail- Edellä olevan perusteella pyydämme kun-
33448: mistuvan jo !kuluvan vuoden aikana. Ra- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
33449: kentamatta on vielä osa Majasalmi~Kie vwksi toivoanu'ksen, .
33450: simä, joka matka on 12.5 km. Kun tämän
33451: alueen asujaroisto on väihävaraisia pikku- että hallitus toimittaisi tutkimuk-
33452: vi[jelijöitä. On todennälköistä, ettei tietä sen maantien rakentamisesta linjalla
33453: voitaisi lähivuosina saada rakennetuksi, jo- SUIOoontlahti-Ahveninen-Majasalmi
33454: ten tämä tie sen pituuteen nähden jäisi - Kiesimä- Kerkonkoski- Vaaja-
33455: tämän vähäisen ra:kentamattoman pätkän salmi-lisvedenpää sekä ryhtyisi
33456: takia kauttakulkutienä merkityksettömäksi. asian vaatimiin toimenpiteisiin tien
33457: Tämän suunnitellun tielinjan varrelle tulisi rakentamiseksi.
33458: kaikkiaan 343 asumusta ja viljelmää, joi-
33459: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
33460:
33461: Eino Laitinen. Eemil Pääkkönen.
33462: Lassi Hiekkala. Markus Niskala.
33463: Lauri Riikonen. Yrjö Hautala.
33464: Hugo Manninen. Kusti Eskola.
33465: Antti A. Koukkari. Elli Nurminen.
33466: 748
33467:
33468: XU,5t. - Toiv. al. N :o 370.
33469:
33470:
33471:
33472:
33473: Laitinen y. m.: Maantien rakentamisesta Vesannon-Ter-
33474: von maantieltä t~. s. Kivisilmän tiehaarasta Tervon-
33475: l isveden maantielle.
33476:
33477:
33478: E d u s lk u n n a lil e.
33479:
33480: Kuopion läänin Qän,tiset kunnat muodos- ettei Y~htään sehlaista suurempaa mäJkeä,
33481: tavat suuren rautatiettömän alueen,, joka jokia vaikenttaisi autoliilkettä, :tulisi Iisveden
33482: rraubrutieliillrentooseen nähden, matkojen pi- aseman ja Vesannon Keiteleen väil.iilile ja
33483: tuuden tähden on hyvin ~eristetyssä [~Senms ma>tka lyh1enisi Iisveden asema!l~e noin 20
33484: sa. Näiden kaukaisempien kuntien varsinkin km. TäUä tien oikaisulla Iisveden tehdas-
33485: Keiteleen ja v,esa.nnoDJ Eikenne suuntautuu alueen väestön muonitulksen iroanna;lta olisi
33486: huomattava[rba osaltaan Iisv,eden päähän, myöskin suuri arvoll'Sia.
33487: mutta kun suoma Niin1veden rantaa kUJl- Edellä olevan perusteeitla ja katsoen sii-
33488: kevaa tieyhteyttä ei ole, joudut,aan kiertä- hen, että !tämän tien oikaisu ihelpoittaisi
33489: mään Tervon kirlkonkylän kautta, joka ja.t- huomattavasti ede"Llä sanottujen kaukaisten
33490: kraa huomattavasti matlma ja vaikeuttaa kuntien kauttakuillkuliilkennettä, pyydämme
33491: !l.iikeDJOOttä, koska tie on hyvin mäkinen. kunnioittaen ehdottaa edu:;;kunnan hyväk-
33492: 'ffimä asia voitaisiin helposti korjata siten, syttäväksi toivomuiksen,
33493: ~tä tie oikaistaisiin n.s. Kivisihnän maan-
33494: ticlmarasta alkavaksi, jos:ta se lkuillkisi Niini- että haUitus toimituttaisi tutki-
33495: veden rannan lk:yllätietä pitkin ja siitä ede1- 1
33496: muksen maantien rakentamiseksi Ve·
33497: leen Suostuntajärven [änsipuolitse yhtyen sannon---<Tervon maantieltä n.s. Kivi-
33498: sitten Tervon-Iisveden m.aantiehen. Tämän silmän tiehaarasta alkavaksi, edelleen
33499: rtien pituus o1isi noin 12-13 km, jolka pää- Niinivec!Jmt mnnan kylätietä pitkin
33500: osaltruan on jo entistä rtretä. Uutta tietä S1wstuntajärven länsipuolitse kulke-
33501: tUJlisi rakennettavaksi ainoastaan muutamia vaksi yhtyen Tervon-Iisveden maan-
33502: kilometrejä. tiehen, sekä ryhtyisi tien rakentami-
33503: Tämän tien etuna olisi se,, kun tie tulisi seksi asian vaatintiin toimenpit,eisiin.
33504: kulkemaan suuren vesistön rantamaastoa,
33505: Heilsirngissä helmikuun 13 päivänä 1947.
33506:
33507: Eino Laitinen. Veikko Vennamo.
33508: Lassi Biekkala. Antti J. Rantamaa.
33509: Esa Hietanen. Aapo Inkinen.
33510: Eemil Pääkkönen. EliJ.i Nurminen.
33511: Kusti Eskola.
33512: 749
33513:
33514: XU,5z.- Toiv. al. N:o 371.
33515:
33516:
33517:
33518:
33519: Salo: Kotilan-Uvan tien ottamisesta voltion hoitoon.
33520:
33521:
33522: E d u s k u n n a 11 e.
33523:
33524: Kun aikoinaan eräät tiet Puolangan ja vo]lisuutena, oildsi tie ensitillrulSa otettava
33525: Ristijärven !kunnissa otelttiin valtion hwl- suoranaisesti valti<m !hoitoon, jolla siihen
33526: tuun jäi näiden kuntien tievevkostoja yh- rtielmluston y.m. sulhteen on paremmat mah-
33527: distävä n.s. Kotilan-Uvan tie kyläläisten dollisuudet.
33528: kunnossapidettäväksi Kun tämän täysin Edellli olevaan nojaten ehdotan eduskun-
33529: yleisluontoisen maantien lkunnQSSillJpitoa ei nan ihyväksJ'Ittäväksi toivomuksen,
33530: voinut ve':Lvoitttaa ydmin sanottujen kyJäläis-
33531: ten hudlehdittava:ksi, otti Puolangan kunta että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33532: omalla a:lueehlaa.n ole-wtn tieosan kunnoo siin Puolangan ja Ristijärven kun-
33533: toimesta kunnossap1tääkseen. Kun tällaisen tien aluee.Ua olevan ;n,s. KuUlan-
33534: valtioo. tieverkostoa Y'hdistävän ja Yileiselle- Uvan tien ottamiseksi v. 1948 a'bu8ta
33535: lkin liikenteeLle välltltämättömän tien kun- lukien valtion maantienä kunnossa-
33536: nossapitoa ei voi edehl~n !pitää kunnan v~l- pide~täväksi.
33537:
33538: Helsingissä 14 päivä.nä helmikuuta 1947.
33539:
33540: S. Salo.
33541: • 760
33542:
33543: XII,53. - Toiv. al. N:o 372.
33544:
33545:
33546:
33547:
33548: Salo: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Ristijärvern
33549: kirkolta Hyrynsalmen maantielle.
33550:
33551:
33552: E d u s kunnalle.
33553:
33554: Jo kymmenkunta vuotta sitten· :toimitti Kun tien vaikutusalue jo muutenkin kai-
33555: tie- ja vesirakennushalilitus :tut'kimu~n paisi maantieyhteyttä ja kun tällöin va-
33556: maantien rakentamisesta Ristijärven kir- pauduttaisiin edellä mainitun Koirasalmen
33557: kolta Jokikylän kautta Hyrynsalmelle joh- lossin tuottamasta liikenneviivytyksestä
33558: tavalle maantielle, jolloin tie voisi käyttää varsinkin kelirikkojen aikana ehdotan ·edusc
33559: Kirnukosken ja Ka:1liokosken rallltatiesil- kunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
33560: toja, ja jolloin Kajaanista Ristijärven, Hy-
33561: rynsalmen ja Suomussalmen kautta poh-
33562: joiseen johtava suuriliikenteinen maantie että hallit;us ottaisi v. 1948 tulo-
33563: vapautuisi Ristijärven . kirkolla olevan ja menoarvioesitykseen 10 milj. mar-
33564: Koirasalmen lossin aiheuttamasta häiriöstä kan määrärahan maantien rakenta-
33565: Hike.ntee1le. Sotien vuoksi jäi juuri aloittt- miseksi Ristijärven kirkolta J okiky-
33566: tavaksi suunniteltu tien rakennustyö kui- län kautta Hyrynsalmen maantielle.
33567: tenkin odottamaan parempaa aikaa.
33568: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33569:
33570: S. Salo.
33571: 751
33572:
33573: XII,Ii4. - Toiv. al. N:o 373.
33574:
33575:
33576:
33577:
33578: Salo: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Suomussal-
33579: men-Taivalkosken maantiestä Suomussalmen Selkos-
33580: kyUiän.
33581:
33582:
33583: Eduskunnalle.
33584:
33585: Viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 129 ja menoarvioesitykseensä 10 milj.
33586: vuoden · 1946 valtiopäivillä (L. IV/170 markan määrärahan maantien ra-
33587: sivu 689) pyydän -!kunnioittaen ehdottaa kentamiseksi Suomussalmen-Taivål-
33588: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, kosken maantieltä Suomussalmen
33589: Selkoskylään.
33590: että hallitus ottaisi v. 1948 tulo-
33591: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33592: S. Salo.
33593: 752
33594:
33595: XU,55. - Toiv. a.l. N :o 374.
33596:
33597:
33598:
33599:
33600: Miettu.nen y. m. : Toimenpiteistä maantien rakentamiseksi
33601: Sien1än ja Pekkalatt. lossien välille.
33602:
33603:
33604: E d u s k u n n a ll e.
33605:
33606: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jä- eitltä haUitus ryhtyisi toimtmpitei-
33607: :tetyn toivom'U88lloiit.teen N :o 238 (L. XII, 47 siin maantien rakentam&eksi Kemi-
33608: siv. 498) peJ'USteluihin, ehdotrun:m.e kun- joen eteläpuolitse Bierilän ja Pek-
33609: nroittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- ktilan Zossien välille.
33610: mUksen,
33611: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33612:
33613: Ma.Nti Miettunen. Markus l!fiskala.
33614: 7[13
33615:
33616: XII,5s. - Toiv. al. N :o 375.
33617:
33618:
33619:
33620:
33621: Miettunen y. m.: Määrärahasta nuw,ntien rakentamiseksi
33622: Simojoen rautatiest1lalta Alaniemen lossille.
33623:
33624:
33625: E d u s k u n n a 11 e.
33626:
33627: Viitaten vuoden 1945 valtiopäiville jäte- että hallitus ottaisi ensi vuoden
33628: tun toivomusaJoitteen N :o 309 (L. XII, 52 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
33629: siv. 646) perusteluihin, jotka koskivat rahan maantien rakentamiseksi Si-
33630: maantien rakentamista Simojoen rautatie- mojoen rautatiesillalta Simojoen
33631: sillalta joen eteläpuolitse Alaniemen los- eteläpuolitse Alaniemen lossille.
33632: sille, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
33633: päätettäväksi toivomuksen,
33634: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33635:
33636: Martti Miettunen. Markus Niskala.
33637:
33638:
33639:
33640:
33641: 95
33642: 754
33643:
33644: XII,57. - Toiv. al. N:o 376.
33645:
33646:
33647:
33648:
33649: Miettunen y. m.,: Mää1·i;irahasta maantien rakentamiseksi
33650: Ranuan Simojärvelti;i "Afi:intyjärven kautta PosioUe.
33651:
33652:
33653: E d u s k u n n a ll e.
33654:
33655: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville jä- että hallitus ottaisi ensi vuoden
33656: tetyn 11:.oivomusa1loitteen. n: o 234 (L. XII, 43 tttlo- ja menoarvioesitykseen määrä-
33657: siv. 494) perusteluihin ja eduskunnan hy- rahan maantien rakentamiseksi Ra-
33658: väksymään samaa asiaa koskevaan toi- nuan pitäjän Simojärveltä Mänty-
33659: vomusponteen, ehdotamme kunnioittaen järven kautta Posiolle.
33660: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
33661: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
33662:
33663: Martti Miettunen. Markus Niskala. Antti A. Koukkari.
33664: Erkki Koivisto.
33665: 755
33666:
33667: XII,5s. - Toiv. al. N:o 377.
33668:
33669:
33670:
33671:
33672: Miettunen y. m.: Määrärahasta Pohjois-Suomen asutustei-
33673: den rakentamista ja kunnostamista varten.
33674:
33675:
33676: E d u s k u n n a ll e.
33677:
33678: Valtion metsämaille muodostettujen tamiseen jo tähän asti tapahtuneiden koh-
33679: Pohjois-Suomen asutusalueiden tieolot tuuttomien viivytysten jälkeen.
33680: ovat monissa tapauksissa nykyisin niin Lähes yhtä vaikeaksi, kuin edellämai-
33681: huonot, että asutustilalliset ovat joutuneet nittujen asutustilallisten, _on muodostunut
33682: sen johdosta suuriin vaikeuksiin. Asutus- myöskin niiden Pohjois-Suomen asukkai-
33683: alueita perustettiin ennen sotaa ja oli tar- den asema, jotka elävät aikaisemmin hei,
33684: koitus niille rakentaa myöskin sellaiset kosti rakennettujen, nyt kulkukelvotto-
33685: tiet, että ne olisivat tulleet kulkukelpoi- miksi käyneiden tieyhteyksien varrella..
33686: siksi, mutta sodan johdosta tierakennus- Esimerkkinä voidaan mainita Akkunus-
33687: työt jäivät osittain suorittamatta tai tuli- joldvarren-Pahtaojan-Lehmikummun--
33688: vat niin heikosti tehdyksi, että tiet ovat Koivun asutustie, pituudeltaan n. 65 kin,
33689: käyneet kulkukelvottomiksi. Ositta'in joka ainoana kulkutienä yhdistää kahden
33690: myöskin saksalaissodan aikainen liikenne pitäjän väkirikkaat Runkauksen, Lehmi-
33691: turmeli näitä heikkoja asutusteitä. lmmmun, Pahtaojan, Sompujärven ja
33692: Kaikista vaikein on tilanne sellaisilla Akkunusjokivarren asutusalueet Kemi-
33693: asutusaluema, joilla asukkaat ovat elän- joen itäpuolen yleiseen maantiehen. Alle-
33694: neet jo toistakymmentä vuotta, niinkuin kirjoittaneen aloitteen pohjalla eduskunta
33695: es1m. Pis~:n-Leivejoen as,utusallueehla, eikä 18 päivänä lokakuuta 1945 hyväksyi tästä
33696: vieläkään ole valtion puolesta saatu asu- tiestä jo toivomuksen, että mainittu tie
33697: tusalueella kulkukelpoista maantietä ra- ,otettaisiin viipymättä sen nykyisessä
33698: kennetuksi. Niitäkin vähäisiä määrära- kunnossa valtion haltuun maantienä kun-
33699: hoja, jotka näiden teiden Takentamista ja nossapidettäväksi". Tästä huolimatta ja
33700: kunnostamista varten on aikaisemmin vaikka kyseeilinen tie kuuluu niihin, joi-
33701: ollut valtion tulo- ja menoarviossa, on den kulkukelvottomuus johtuu suureksi
33702: vuoden 1947 osalta vielä supistettu lähes osaksi sodan aikaisesta liikenteestä, ei
33703: 5 milj. markkaa. Kun arvostelee asiaa nii- vielä tähän mennessä ole ryhdytty toimen-
33704: den sisukkaiden korvenraivaajien kan- piteisiin tämän maantien lmnnostamiseksi.
33705: nalta, jotka ovat uskaltautuneet uudis- Alustavat korjaustyöt olisi toivottu voi-
33706: asukkaiks'i Pohjois-Suomen korpiin niiden tavan suorittaa Pohjois-Suomen hävitetyn
33707: niukikojen edellY'tysten va1li:tessa, jotka ny- alueen maanteiden kunnostamiseen myön-
33708: kyinen asutuslaki tarjoaa, ja joihin kuu- netyistä määrärahoista, mutta nämäkään
33709: luu sentään sekin, että asutusalueelle ra- varat eivät ole riittäneet, vaan ne on käy-
33710: kennetaan valtion toimesta myöskin kul- tetty tärkeimpien yleisten teiden kunnos-
33711: kukelpoinen tie, on vaikea ymmärtää, tamiseen.
33712: ettei edes näin alkeellista vaatimusta ole Edellä olevan perusteella kunnioittaen
33713: valtion puolesta täytetty. Vaikka valt·ion ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
33714: talous onkin suurissa vaikeuksissa, täytyy vomuksen,
33715: löytyä keinoja supistaa vähemmän tär- että hallitus ottaisi vuoden 1948
33716: keitä menoja ja varata Pohjois-Suomen tulo- ja menoarvioesitykseensä 60
33717: asutustilallisillekin sentään välttämättö- miljoonan markan moorärahan Poh-
33718: mät edellytykset kulkuyhteyksien raken- jois-Suomen asutusteiden rakenta-
33719: mista ja kunnostamista varten.
33720: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1947.
33721: Martti Miettunen. Markus Niskala.
33722: Antti A. Koukkari. M. 0. Lahtela.
33723: 756
33724:
33725: Xll,ö9. - Toiv. al. N :o 378.
33726:
33727:
33728:
33729:
33730: Pääkkönen: Maantien rakentamisesta Hyrynsalmen Moi-
33731: siovaar(l{l'l, tiestä Suomussalmen kunnan J umaliskyUiiin.
33732:
33733:
33734: E d u s kun 'n a He.
33735:
33736: Kuten yleensä on tunnettua, on Suomus- Kun Hyrynsalmen kunnassa dlevaa Moi-
33737: salmen ja Hyrynsalmen ikunnissa rajaseutu- siova;aran rtietä jattkamalil:a noin 17 kilomet-
33738: rulueena ja muurenlkm harvaan asuttuna ja riä saadaan ede'lilä mainittu erämaa-a'1ue
33739: vähävaraisenra alueena suuria vaikeulksira yhteyteen liikenteen kaiDSSa ja !kun seutu-
33740: jokapäiväisessä elämässä. Tätä vi~ä rasittaa kunnan vähä'Varaisuuden vuoksi ei ikY'lä-
33741: harva :maantieverkosto. Maantien puuttu- rtien rakentarrninen j,a sen vastainen kun-
33742: misen vuoksi väestö joutuu raiikara ja suuria nossapito voi rtu1l:a kysymykseen, olisi tie
33743: kustannuksia uhrarama11a kuljettamaan joka- raikennettava valtion toimesta.
33744: päiväisiä alintarpeitaan ja muita vä11ttä- Ede1l.ä esitettyyn viita,ten kunnioittaen
33745: mättömiä taloustarvikkeH1a usein kantamalia ()lhdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
33746: pohjattomien soiden ja nevojen yHkin. toivomuksen,
33747: Täillainen tietön maa-'alue on Hyrynsal-
33748: men ja Suomussailrrnen raja-alueella, Hako- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33749: kyilä Hyrynsalmen kunnan aQueella ja Ju- ooimenpiteisiin maantien rakentami-
33750: mail.iskylä SuomussaJ1men: ikunnoo alue~lla. seksi Hyrynsalmen - Moisiovaaran
33751: Kun tämän alueen el:bnehtoih.in eivät ylety mestä Suomussalmen kunnassa ole-
33752: vaikuttaiiUUUl mitkääin vesireitit, ei alueen vawn J umaliskylään.
33753: liikennevaikeutta voida llrorjata muuilla,
33754: kuin maantien rakootramisella seutukUllll.alle.
33755: Helsingissä 12 päivänä ihei]mikuuta 1947.
33756:
33757: Eemil Pääkkönen. S. Salo.
33758: 757
33759:
33760: Xll,6o. - Toiv. al. N:o 379.
33761:
33762:
33763:
33764:
33765: Pääkkönen y. m. Määrärahasta Murtoperän-Pohjoislahden
33766: maantien rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
33767:
33768:
33769: E d u s k u n n a lil. e.
33770:
33771: VuOThllia 1936 aloitettiin 21.38 km. pitui- menoarvioon 3 miljoonaa markkaa, minkä
33772: sen maantien rakentaminen Kuhmon ja Sot- hail.litus oli silloin jättänyt huomioon otta-
33773: ilrennon !kunnissa, MuJ.'toperän-PohjoisJ:ah- matta. Kun rakennustöiden loppuun saatta-
33774: den välillä. Sodan vuoksi vuonna 1939 oli minen nykyistä hinta- ja pailkkatasoa vas-
33775: tien .ra:kennustyöt keskeytettävä, josta ma;t- too.vabi ~tarkistettuna nousee 8 miljoonaan
33776: ikasta lähes puolet oli ehditty rakentaa. Kun markikaan, olisi sitä vastaava määräraha
33777: !kysymyksessä on tärkeä yhdystie, !kuten otettava ensivuoden menoarvioon.
33778: iku1kulaitosva:liokunrta mietinnössään N: o 14 Edel[äolevan pernsteeJila rohkenevat alle-
33779: lokakuun 18 päivätl!tä 1945 toteaa, ei tien kirjoitlllaneet kunnioittaen ehdottaa edus-
33780: rakennustöiden loppuun saattamista voida kunnan päätettäväksi .toivomuksen,
33781: kauaksi siirtää ja on maantien kuntoon
33782: saattaminen ensiti'ltassa 'Välttämätöntä sen- et'tä hallitus ottaisi vuoden 1948
33783: kin johdosta, että tiehen jo uhra;tut varat tulo- ja menoarvioesitykseen 8 mil-
33784: oUsi S'aatava tuottamaan hyötyä. joonan markan määrärahan Kuhmon
33785: Tie- ja vesirakennushalllitus oli vuoden .ia Sotkamon kunnissa olevan M~wto
33786: 1946 menoarvioehdotuksessaan ehdottanut perän-Pokjoislahden maantien ra-
33787: tarkoituikseen varattavaksi valtion tuJo- ja kenn7tstöiden loppuun saattamtiseksi.
33788: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
33789:
33790: Eemil Pääkkönen. Markus NiskaJa..
33791: M. 0. Lahtela. Eino Laitinen,
33792: Martti Miettunen. S. Salo.
33793: 758
33794:
33795: XII,6t. - Toiv. al. N :o 380.
33796:
33797:
33798:
33799:
33800: Pääkkönen y. m.: Hietaperän-Huutoniemen klylätien ot-
33801: tamiselta valtion haltuun.
33802:
33803:
33804: Eduskunnalle.
33805:
33806: Kunnan- ja kyläteiden hyötyperustetta missä tällaisia läpikulkuteitä kyläteinä ei
33807: ei nykyisen teiden käytännön mukaan enää ole olemassa, olisi mielestämme tällaiset
33808: voida jakaa tasaisesti ja sen edun mukai- kylä- tai paikallisteinä olevat tiet otettava
33809: sesti, mitenkä kylä- tai paikallistiestä kul- valtion toimesta kunnossapidettäväksi ja
33810: lakin sen käyttäjät tulevat hyötymään. valtion teiksi.
33811: Tämä· hyötyperuste ja rasitus on sitäkin Edellämainitun tien tiekunnan osakkaat
33812: vaikeampi tiekmman osakkaiden. !kesken ja- ovat kaikki pieneläjiä. Suuri osa on heistä
33813: kaa sellaisilla läpikulkuteillä, jotka yhdis- uusia asutustilallisia, joidenka verorasitusta
33814: tävät kaksi kuntaa ja kaksi yleistä tietä tien kunnossapidon muodossa jo muiden
33815: toisiinsa, kuten Kuhmon ja Sotkamon kun- verorasi,tusten 'lisä1ksi ei voi kohtuudella
33816: nissa olevan Hietaperän-Huutoniemen vaatia, ottamalla huomioon niiden maksu-
33817: kylätien laita on. On mahdotonta kontrol- kyky ja etteivät nämä pientilalliset ennen
33818: loida, missä määrin kukin tien vaikutus- pitkää tällaisten ylimääräisten rasitusten
33819: piirissä oleva maanomistaja, valtio ja puu- vuoksi joutuisi pois viljelmiltään ja lisää-
33820: tavarayhtiöt tietä käyttävät jokapäiväisiin mään suurta irtolaisväestön joukkoa.
33821: ajoihinsa. Ja vielä vaikeampi on kontrol- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
33822: loida sitä, mitenkä suuri läpikulkuliikenne kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
33823: tiellä kulloinkin on, ja varsirikin kun tiellä toivomuksen,
33824: harjoitetaan linja-autoliikennettä.
33825: Kun tällaisten läpikulkuteiden kylätienä että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
33826: kunnossapito harvoiLle ja vähävaraisille siin Kuhmon ja Sotkamon kunnissa
33827: ;tiekunlllan osa:kkai.1le on jatkuvasti mahdo- olevan Hietaperän-Huutoniemen
33828: tonta, kaiken sen verojen niaksujen li- kylätien ottamiseks1: valtion tieksi ja
33829: säksi, mitä he joutuvat suorittamaan m. m. valtion toimesta kunnossa pidettä-
33830: valtion veroina yleisten teiden kunnossa- vä.ksi.
33831: pitoon sellaisten paikkakuntien hyväksi,
33832: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
33833:
33834: Eemil Pääkkönen. S. Salo.
33835: 759
33836:
33837: XII,62. - Toiv. a.l. N:o 381.
33838:
33839:
33840:
33841:
33842: Pääkkönen y. m: Maantien rakentamisesta ·Kuhmon ikun-
33843: 1t4Ssa olevasta Tuulijärven Nestä KUhmon--Hyrynsalmen
33844: tielle.
33845:
33846:
33847: E d u s kun n a J 1 e.
33848:
33849: Pohjois-Suomen ja Kainuun maanteiden käy mahdottomaksi. Myösk1n toimenpide
33850: rakennusohjelman la:atimiseen asetettu :ko- helpottaisi vaikeaksi käynyttä maanlhankin-
33851: mit.ea. ~,ikoirumn oli maantien rakentamisen :taa uusien ,ti<lojen muodostamiselksi paiklka-
33852: kanna~la Kuhmon-Suomussa'lrrnen maan- kunnalila.
33853: tiestä KuhiilOJl-HyryllSialmen ,tiehen, joka Kysymyksessä oleva alue on suurinrmaksi
33854: tie tulisi kullkemaan hailki !laajan tiettömän osaksi valtion metsär~kik:aita wlueirta,, joissa
33855: a'lueen Kuhmon pitäjän .pohjoisosassa. Näi- suoritetaan joka vuosi suuria puutavaran
33856: hin päiviill1 saakka on 1tämä alue ohlut eris- haikkauik:sia ja tu levat täi!I:öin kysymykseen
33857: 1
33858:
33859:
33860: teHYillä kaikesta 'liikenteestä ja on sen ver- verrattain suuret tavara:kwljetukset ikesiHlä
33861: rattain suurella asukasmääränä ollut käy- ja talve!lla. Varsinkm ikesäkuJ•j.etukset. ovat
33862: tettävänää.n kesäiseen aika:arn Y'ksinomaan nykyisehlään vaikeasti suoritettavissa ja tu-
33863: Lentuan-Lentii.ran vesireitti, joka on kos- levat kust:annuksiinsa nähden kalliiksi ja
33864: kirikkautensa vuoiksi vaikeasti llm'1jettavaa. näinoHen alentamaan ihwkattavan rpuutava-
33865: Maanti.en rakentamisen kautta Kuhmon ran kan1tohinrtaa, jonka :kustannuik:sen jou-
33866: kunnassa o:levasta TuulijärveUJ .tiestä Kuh- tuu kärsimään metsän myyjä, Suomen
33867: mon-Hyry;nsalmen ·tiehen, saataisiin koko val1tio.
33868: tämä !laaja wlue yhteyteen pitäjän kesik:ulk- EdeJlläolevan perusteeH~ ·rohkenevat alle-
33869: seen j·a myöskin 'mutatiehen. kirjoittaneet kunnioitta:e:n ehdottaa edus-
33870: Tien vaikutuspiirissä .on suuri määrä ikunnan päätettäväksi toivomuksen,
33871: v;anhaa asutusta ja sitä,paitsi .tien piiriin
33872: kuu[uu hyviksi tunnet.tuj·a viljelyske1poisia että hallitus 1·yhtyisi kiire.ellisesti
33873: il.aajoja suorulue1ta,. jortka: voitaisiin rtien ra- toimenpiteisiin maantien r-akentami-
33874: kentamisen kautta saada asutetuiksi ja 'iril- seksi Kuhmon kunnassa. olevasta
33875: jel·lyiksi, kun muuten seutukunnan syrjäi- Tu'U!lijärven tiestä Kuhmon-Hyryn·
33876: sen aseman vuoksi •asuttamistoimenpide salmen tiehJen.
33877: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1947.
33878:
33879: Eemil Pääkkönen. Lauri Riikonen.
33880: M. 0. Lahtela. Eino Laitinen.
33881: Martti Miettunen. S. Salo.
33882: Markus Niskala.
33883: 760
33884:
33885: XII,63. - Toiv. al. N :o 382.
33886:
33887:
33888:
33889:
33890: Pääkkönen y. m.: Maantien 1·akentamisesta Ristijärven
33891: kunnassa olevasta Mustava<tmn tiestä Kuhmo1!r-Hyryn-
33892: salmen maantielle.
33893:
33894:
33895: Ed u s kun n a 11 e.
33896:
33897: ~laa.nwiden merlkitys mamnme talouselä- Tämä hankaluus saadaan 1poistetuksi yh-
33898: män kohottajana ja edistäjä..nä on tunnus- distämällä Ristijärven rpitäjässä oleva Mus-
33899: tettu tosiasia. Ni:Uhlä hyvi'llikin syrjäisiillä tavaaran rtie Kuhanon-Hyrynsalmen vä..J.i-
33900: seudui~1a, jotka ovat onnistuneet saamaan seen tiehen, jokea matka on noin 18 km, eikä
33901: maantien seutukunnall1eoo, on tä..män vaiku- t.ien rakentaminen maastovaikeuksienikaan
33902: tuksesta huomattu ripeää edistymistä taJlou- puol'esta tule tuottamaan kohtuuttomia kus-
33903: deHisen elämän nousussa ja on se nä~n ollut tannuksia.
33904: k01hottamassa osalta;an koko maan hyvin- Sen Qisäiksi, että tien rakerubamisen kautta
33905: vointia j~a twloudel!lista elpymistä. Erikoisen saadaan melkoisen suora yhteys Ristijärven
33906: suuri a.rvo on myöskin pantava sHi1e sei- ja Kuhmon kuntien välille, tulee tien vai-
33907: krul[e, että tiettömien t1aipaleiden takana kutuspiiriin verrat>taim, suuri määrä jo ole-
33908: asuvia ikanBa~laisiamme autetaan maan·teiden voo asutusta ja myöskin avattaisiirn hyviä
33909: ra:kentamisen muodossa valtiovallan ta:hoil.<ta mahdoltlisuuksia uuden astutuksen syntymi-
33910: niin pail:jon kuin ma;hdollista on, liiJkenne- seUe tUen vaikutuspiirissä.
33911: kesikuks1en ja rautateiden y:hJteyteen. Thtä Edeilläolevan .perusteella rohkenemme
33912: suuresta merkityksestä on myöskin, että eri kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
33913: asutuskeskukset tuHsivat maanteiden ikautta väksi toivomurrrsen,
33914: yhdistetyksi rt.oisiinsa. Näin ei kuitenkaan
33915: maamme syrjäisillä seuduiiJ!la ole. Niinpä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33916: Ristijärven ja Kuhmon ikuntien vätli.'1lä ei toimenpiteisiin maantien rakentami-
33917: vi·elä oQe ~äpikulikutietä, vaan on matkus- sleksi Ristijärven kunnassa olevasta
33918: tettava joko Sotkamon ta:hi Hyrynsail.men Mustavaaran tiestä Kuhmon-Hyryn-
33919: !mutta, päästäkseen Ris·tijärveltä Kuhmoon, salmen väliseen m-aantiehen.
33920: tai päinvastoin.
33921: He~ingissä !helmikuun 11 päivänä 1947.
33922:
33923: Eemil Pääkkönen. Markus Niskala.
33924: M. 0. Lahtela. Lauri Riikonen.
33925: Martti Miettunen. S. Salo.
33926: Eino Laitinen.
33927: 761
33928:
33929: XII,64. - Toiv. al. N :o 383.
33930:
33931:
33932:
33933:
33934: Pääkkönen y. m.: Ylikulkupaikan tnuuttamisesta Kontio-
33935: lansalmesta TönöZänsalmeen Kuhmon-Suomussalmen
33936: maantiellä.
33937:
33938:
33939: E d u s k u n n a ll e.
33940:
33941: Kuhmon-Suomussalmen maantiellä on vedenkäynnin vuoksi helpompi hoitaa yli-
33942: liikenne verrattain vilkasta, onhan tie kulkua ja pitää proomuväylä avoinna niin-
33943: ainoa läpikulkutie Suomussalmelle, joka kauan, kuin jäät ylikululle ovat epävarmat.
33944: haarautuu tiellä olevan Kontiolansalmen Keväällä taas avautuu salmi nopeammin
33945: lossipaikan itäpuolella oleviin eri kyliin jäistä ja ylikuljetus proomulla voi alkaa
33946: Kuhmon pitäjässä ja asuu näinollen suuri silloin, kun jäitse ylikulku käypi epävar-
33947: osa Kuhmon kunnan väestöstä vesistön ta- maksi, eikä autojen jäihin vajoamisia ta-
33948: kana ja joutuvat jokapäiväisessä elämäs- pahtuisi, kuten tähän mennessä usein on
33949: sään käyttämään lossia hoitaessaan asioi- sattunut.
33950: taan pitäjän keskuksessa. Satoihin nouseva SikäJI:iJ kun tiedossamme on, on rtie- ja
33951: automäärä voi kulkea päivittäin Kontio- vesira:kennushaihlituiksem. toimesta jo aikai-
33952: lansalmen lassipaikasta yli. Tämän lisäksi semmin suoritettu ,turtkimuksi!l1 tien siirron
33953: hevos-, pyörä- ja jalankulkijat. Kun mai- toteuttamiseksi, joskaan ne eivät vielä ole
33954: nittu Kontiolansalmen ylikulkupaikka on johtaneet tulokseen. Silloin kun Kuhmon
33955: 460 m. leveä, voipi jo heti arvata sen työn kirkonkylän asemakaavoitetun alueen koh-
33956: suuruuden, mikä sanotussa salmessa yli- dalla joudutaan rakennustoiminnan edis-
33957: kuljetuksessa kesäisin on. Vaikkakin sal- tyttyä toimittamaan tien siirtoa m. m. Suo-
33958: messa on nykyisin moottoriproomu, on yli- mussaimeille ~ähtevällä tie1lä, olisi saman-
33959: kulku usein myrskyisellä ilmalla vaarallis- aikaisesti tien siirto Kontioil.ansaJlrruesta Tö-
33960: ta:kin ja vaatii valtiolta suuria kustannuk- nölänsalmeen toim~te:ttava.
33961: sia sekä ylikulkijoilta suurta ajan hukkaa. Edellä: esi,tettyyn viitaten rohkenevat
33962: Edellämainittu epäkohta voidaan käsi- allekirjoittaneet kunnioittaen esittää edus-
33963: tykseni mukaan poistaa verrattain pienillä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
33964: kustannuksilla, toimittamalla maantien
33965: siirto mainitusta saimesta Lammasperän että hallitus kiireellisesti toimitut-
33966: vesistössä olevaan Tönölänsrulmeen, joka taisi ylikulkupaikan muuton K uh-
33967: on noin 1.5 km. etäisyydellä nykyisestä mon-Suomussalmen maantiellä ole-
33968: lassipaikasta ja jossa vesiston leveys on va.sta Kontiolansalmesta Tönölän-
33969: noin puolet Kontiolansalmen leveydestä. salmeen ja sen 'L'Wltiman tien raken-
33970: Sitäpaitsi TönölänsaJ.messa on sylksyisin tamiseen.
33971: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
33972:
33973: Eemil Pääkkönen. Markus Niskala.
33974: M. 0. Lahtela. Lauri Riikonen.
33975: Martti Miettunen. Eino Laitinen.
33976: S. Salo.
33977:
33978:
33979: 96
33980: 762
33981:
33982: Xll,65, - Toiv. al. N :o 384.
33983:
33984:
33985:
33986:
33987: Mustonen y. m.: Maantien rakentamisesta Pyyvaaran tieltä
33988: Pärsämönlahden kautta Juntusmnnalle.
33989:
33990:
33991: E d u s k u n n a ll e.
33992:
33993: Suomussalmen kunnan Kiantajärveen, sien tehokas hyväksikäyttäminen ei ole ny-
33994: Ruhtinaansalmen kylän Juntusrantaan, kyisin mahdollista.
33995: Suomen-Neuvostoliiton rajaan ja itä- län- Maantien t,arve ja sen tuottama hyöty
33996: sisuunnassa Suomussalmen kirkonkylään tunnustettiin jo sotia edeltäneen vuosikym-
33997: johtavaan Pyyvaaran tiehen rajoittuvalla, menen alussa. 'Maantien suuntakin on tut-
33998: lähes 1,000 km.2 laajuisena alueella ei nyt kittu. Mutta silloin hanke raukesi puolus-
33999: ole yhtään maantietä. ·Tiettömyydestä joh- tuslaitoksen vastustuksen vuoksi. Kun nyt
34000: tuu, että tuon laajan alueen asukkaat syk- muuttuneissa oloissa sotia edeltäneen ajan
34001: syn ja kevään :kelir:iJkon aikoina joutuvat maanpuolustukselliset syyt eivät enää ole
34002: kuukausittain elämään muusta maailmasta esteenä, rohkenen esittää eduskunnan pää-
34003: eristettyä elämää. Muinakin aikoina tarvik- tettäväksi toivomuksen,
34004: keiden kuljetus sinne on vaikeaa ja suh-
34005: teettoman suuria kustannuksia vaativaa. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34006: Suurin osa alueen pinta-alasta on valtion siin maantien rakentamiseksi Pyy.
34007: maata. Siellä on arvok!kaita, monin paikoin vaaran tiestä Pärsämönlahden kautta
34008: melkein koskemattomia metsiä. Mutta met- J untusrannalle.
34009: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1947.
34010:
34011: Johannes Mustonen.
34012: 763
34013:
34014: XII,66. - Toiv. al. N :o 385.
34015:
34016:
34017:
34018:
34019: Karppinen y. m.: {!'aapajärven-Ruokojärven l;ylätien ra-
34020: kentamisesta.
34021:
34022:
34023: E d u s k u n n a 11 ~.
34024:
34025: Silmäys maamme maantiekarttaan osoit- pijärvelle 43 'km. Sairas- ja kätilön kulje-
34026: taa, että kulkuyhteydet Lapin läänissä ovat tus kerralta on n. 4,000: - - 5,000: -
34027: muuhun Suomeen verrattuna suhteettoman markkaa, joka on ylivoimainen yleensä
34028: huonosti kehitetyt. Läänin länsialueelle vähävaraiselile väestölLe. Välttämättömien
34029: ovat luonteenomaisia etelä-pohjoissuun- kulutustarvikkeiden hinnat kohoavat tal-
34030: taan kulkevat To'rnio~- ja Ounasjokien VIsm kuljetusvaikeuksien vuoksi 3: -,
34031: juoksua seurailevat valtatiet. Ne loh- 4: - mk tldloHe. Ku~te11kin vero- y. m:
34032: kovat laajan alueen. Valtateiden välis- velvollisuudet ovat samat näillä tiettömän
34033: ten yhdyssiteiden puute tuottaa 'kuitenkin alueen asukkailla kuin valtateiden varsilla-
34034: suuria vaikeuksia alueen väestölle ja hi- kin olevilla.
34035: dastaa asutuksen leviämistä, taloudellista Tien valmistuminen edistäisi jo vakiin-
34036: ja sivistyksellistä kehitystä. tuneen väestön monien vaikeuksien poistu-
34037: Tornio- ja Ounasjokien välisellä alueella misen ohella uudisasutuksen levenemistä
34038: on seutuja, joissa valtateita yhdistävän tien sen piiriin kuuluvalle Juustovuomalle ja
34039: loppuunrakentaminen on jo ennen sotia ;ympäristöön. VaWt.iOill me1tsänhoito ja -käyttö
34040: valtiovallankin taholta tunnustettu välttä- hyötyisi huomattavasti. Sitä todistaa se,
34041: .mättömäksi. Useita tiesuuntia on jo tut- että metsähallitus on ilmoittanut luovutta-
34042: kittu ja muitakin alkutoimenpiteitä suori- vansa tarvittavan tiemaan ja osallistuvansa
34043: tettu. Rakennustyö on kuitenkin viipynyt tien kunnossapitoon.
34044: vuodesta toiseen. Tyypillinen tapaus on Jo v. 1936 on Taapajä1rven-Ruokojärven
34045: Lohinivasta Taapajärvelle ja Sieppijärveltä välinen tiesuunta tutkittu, linjoitettu ja
34046: Ruokojärvelle ulottuvien, kesäisin jo autoil- kartoitettu sekä kustannusarvio laadittu.
34047: lakin lii'kennöitävien kyläteiden yhdistä- Lapin lääninhallitus ja tie- ja vesiraken-
34048: mishanke. N. 12 km pituisen tieosan ra- nushallituksen Lapin piiri-insinööri ovat
34049: kentamisella poistettaisiin n. 220-280 km puoltaneet tien loppuun asti rakentamista.
34050: kierros, joka on 1tehrtävä, jos mieliiJään naa- Kun mitään siihen viittaavaa ei ·Ole ta-
34051: purikylään muuten kuin 'korpipolkua, jalan pahtunut kuluneen vuosikymmenen aikana,
34052: kulkien. Kylien välinen matka maanteitse on asiara kosk·evat paperit ~ähetetty 2/4
34053: on kuljettava etelässä päin Pellon ja poh- 1946 Lapin lä!ä.ninh~lrlituksen välityksellä
34054: joisessa Muonion kautta.. KaJ<lon-Kurta- uudelleen asianomaiseen ministeriöön.
34055: kon .tien valmistuminen lyhentää pohjoista Tarpeellista määrärahaa ei ole kuitenkaan
34056: kieDtomatkaa, mutta se jrää kohtuuttoman otettu tämän vuoden menoarvioon. Sen-
34057: pitkäksi sittenkin, kun huomioidaan van- tähden kunnioi1ttaen ehdotamme eduskun-
34058: hojen jokivarsi- ja niiden välillä olevan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34059: asutuksen keskinäisen kanssakäymisen tarve.
34060: Yhdystien vaftmistuminen ilyherutäisi nräiden että hallitus kiireellisesti t·yhtyisi
34061: seutujen rautatien yhteyteenkin pääsyä. toimenpiteisiin Taapajärven-Ruoko-
34062: Tiestä etäämpänä o}evista asumuksista on järven välisen kylätien rakentami-
34063: matkaa lähimpään lääkäriin ja sairaalaan seksi.
34064: Kolarin kirkolle 61 km, kätilön luo Siep-
34065: Helsingissä nelmikuun 11 päivänä 1947.
34066:
34067: Elsa Karppinen. Eino Tainio.
34068: 764
34069:
34070: XII,67. - Toiv. al. N:o 386.
34071:
34072:
34073:
34074:
34075: Tainio y. m.: Maantien 1·akentamisesta Sooukosken-Pelko-
34076: senniemen maantieltä HietakMkaan y. m. paikkakun-
34077: tien kautta Kelujärvelle.
34078:
34079:
34080: E d u s lk u n 111 a ll e.
34081:
34082: Savukosken kunn3Jn Tanihuan kylä, jen puuttuessa ei tätä välttämäJtöntä tietä
34083: joka sijaitsee molemmin puolin Luiro-jokea ole voitu rY'hityä rakentamaan.
34084: ja jossa on 205 asukasta, on kaikikea. tie- Paitsi paibllise1le väestOHe ,elllSiarvoisena
34085: yhteyttä vail[a. Lähimpään tiehen Lunk- olisi ed€Jllä mainitu<Ha rtieilUä myöskin ylei-
34086: kauksen asutusalueelle on swotusta kylästä nen mer:kitys. Erikoisesti on tällöin mainM-
34087: 20 km. Kesän aikana on ik:yil:än kaikki tar- illa.va ,tien merki,tys Lutonuoman runsaiden
34088: viklkeet kuljetettava etäisistä ik:'auppaliik- metsävarojen tu1evam. käytön ikaJ1lUlilta. Tie
34089: keistä, ikoska kyJ:ässä tieyhteyden puuttuessa tulisi tällöin pailvdemaan paitsi elintarvik-
34090: ei ole kauppaliikkeitä. Sanomattakin on keiden~, työväil.ineiden y.m. kuljetusta mertsä-
34091: selvää, minkälaisia seuraamuksia väes- työpaikoiil:1e, myöskin uiMok31luston kulje-
34092: töllä tällaisesta asiaintilasta on ja kuinka tusta Luirojoen huomattavissa uittotöissä.
34093: kohtalokastakin se esim. sairaustapauk- On syytä myöskin mainita, elttä tien var-
34094: sissa voi olla. Suunnitteilla onkin ol- reHa on asutukseen soveltuvia vhljelyskel-
34095: lut rakentaa erämaantie Savukosken- poisia maita, joten ,tien rakentaminen edis-
34096: Palkosenniemoo-paaluJ.ta 111:0 79/14, jo täisi näiden maiden asuttamista.
34097: vuoruna 1940 metsähaLlituksen raivaamaa Edellä ,esitettyyml vedoten ehdotamme
34098: n.s. kärrytietä noudattaen Luirojoen uomaa eduskunnan päärtettäväiksi toivomuksen,
34099: Hietakankaan ja Kosikenniskan !kautta Tan-
34100: huoo kylään. Twhuanky1ästä olisi tietä että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
34101: edelleen jatkettava Kiurujärven kautta siin erämaatien rakentamiseksi Savu-
34102: Kelujärve11e Sodanik:y[än kirkolta tulev>w kosken--Pelkosenniemen maantiestä
34103: erämaantien päähän. Edellä esi,tetyn tien Hietakankaan ja Koskenniskan kaut-
34104: suunta on jo turtkittu ja on siitä myöskin ta Tanhuankylään ja sieltä edelleen
34105: laadi,ttu ikusrtallillusarv1o, mutta määräraho- Khtrujärven kautta KelujärveUe.
34106: Helsingissä iheJlmikuun 15 päivänä 1947.
34107:
34108: Eino Tainio. Elli Stenberg.
34109: 765
34110:
34111: XII,as. - Toiv. al. N :o 387.
34112:
34113:
34114:
34115:
34116: Niskala y. m.: Määrärakasta Oravarvuoman-Taapajäroen
34117: maantien rakentamiseksi.
34118:
34119:
34120: E d u s k u n ill a H e.
34121:
34122: Viittaainatila ,toivomusa1loitteesoon N: o 246 tulo- ja menoa;rvwesitykseensä 1 mil-
34123: v. 1946 vp. esitämme kunnioittaen edus- joonan markam määrärahan Ko"/4-
34124: kunnan hyväksyttäväksi il:oivomuksoo,. rin kunnassa olevan Oravavw mwn-
34125: Taapajärven välisen m.aantie11 raken-
34126: että hallitus ottwisi vuoden 1948 tamiseksi.
34127: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1947.
34128:
34129: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
34130: Martti Miettunen. Kusti Eskola.
34131: Lauri Murtomaa. M. 0. Lahtela.
34132: 766
34133:
34134: XII,69. - Toiv. al. N :o 388.
34135:
34136:
34137:
34138:
34139: Niskala y. m.: Turtolan-Matinlompolon maantien raken-
34140: tamisesta.
34141:
34142:
34143: E d u s k u n n a 11 e.
34144:
34145: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- er1 Jarven sivuitse, avautuisi sen rakenta-
34146: mitea samoinkuin Perä-Pohjolan ja Kai- misen kautta asutusmaJhdollisuudet suurim-
34147: nuun talouskomitea ovat mietinnöissään malle osalle maan anojista. Suunnitellun
34148: asettaneet suunnitellun tien Turtolan kir- tielinjan varrella on jo muutamia uudis-
34149: kolta-Alpus-Koutus-Kuusijärven kautta asukkaita ja viljelystiloja on sinne myös
34150: Matin1ompolon kylän Lall'kojärvelle, jossa muodostettu. Asiantuntijain antaman lau-
34151: se y;htyisi Pellon-Raanujärven tiehen, lä- sunnon mukaan maaperä tielinjan varrella
34152: hiaikoina rakennettavien teiden joookoon.. on hyvin viljelykseen sopivaa.
34153: Turtolan kunnanvaltuusto v. 1938 teki Valtion metsätalouden kannalta olisi tä-
34154: Lapin läänin maaherralle anomuksen tien män tien rakentaminen erittäin tarpeelli-
34155: rakentamisesta, ja seuraavana vuonna oli nen. Ne laajat koivumetsäalueet, jotka
34156: Turtolan kuntaan asetettu asutustoimi- tähän saakka ovat kuljetusvaikeuksien
34157: kunta tehnyt samanlaisen anomuksen asu- vuoksi jääneet käyttämättä, tulisivat täten
34158: tusnäkökohtia silmälläpitäen. Viime maini- hyödylliseen käyttöön.
34159: tun johdosta on määrätty tutkimus toimi- Matka 'Sirkan ja Matin1ompolon kylistä
34160: tettavaksi, mutta sota-ajan vuoksi jäänyt Turtolan kirkonkylään lyhenisi 18 km, sa-
34161: toteuttamatta. Metsähallituksen suonkui- moin matka 'Turtolan kunnan eteläosasta
34162: vausosaston toimesta on tien suunta Turto- läänin keskuspaikkaan Rovaniemelle.
34163: lan-Alpusjärven väliseltä osalta jossain Tielinjan pituus on 26 km ja tulisi se
34164: määrin raivattu. olemaan ruwkotienä vastaista laajempaakin
34165: Rintamamiesten ja muiden maansaantiin asutusta siLmällä pitä.en. Tiesuunnalla ei
34166: oikeutettujen luku on Turtolan kunnassa ole suuria jokia ylitettävänä, ainoastaan
34167: huomattavan suuri. Tällä hetkellä on maata pieniä puroja.
34168: anoneita yli 120, joiden sijoittaminen muu- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
34169: alle kuin valtion maille ei voi tulla kysy- eduskunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
34170: mykseen, koska yksityisten tilat ovat jo
34171: jaetut liiankin pieniin osiin. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34172: Koska kyseellinen tie tulisi kulkemaan siin Turtolan--Matinlompolon väli-
34173: suurimmalta osalta valtion maita, noin 10 sen maantien rakentaniiseksi.
34174: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1947.
34175:
34176: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
34177: Martti Miettunen. Kusti Eskola.
34178: Lauri Murtomaa. M. 0. Lahtela.
34179: 767
34180:
34181: XII,7o. - Toiv. al. N:o 389.
34182:
34183:
34184:
34185:
34186: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Kemijärven--Pel-
34187: kosemniemen maantieltä Vuostimojä1'Ven kautta Pykä-
34188: t·unturille.
34189:
34190:
34191: l<J d u s k u n n a ll e.
34192:
34193: Maantien rakentamista Kemijärven- maassa ja tunturimatkailijain luku on
34194: Pelkosenniemen maantiestä Vuostimon ky- vuosi-vuodelta kasvanut ja .tulee edelleen
34195: Iän kohdalta Vuostimojärven kautta Pyhä- kasvamaan niin pian kuin päästään sään-
34196: tunturille pidettiin jo vuonna 1920 niin nöllisiin oloihin, sillä Pyhätunturi on kaik-
34197: tarpeellisena ja selvänä asiana, että sitä kein kauneimpia ja mielenkiintoisimpia
34198: varten eroitettiin jo seuraavana vuonna nähtävyyksiä maamme raJOJen sisällä.
34199: isojaon yhteydessä tarvittava tiealue ja Tunturin eteläpuolella on matkailijamaja
34200: tientekoaineiden ottopaikat tiloille jaossa ja pohjoispuolella matkailijahotelli.
34201: menevistä maista valtion maaksi. Näin teh- Kun maamme tarvitsee ulkolaista va-
34202: tiin sen vuoksi, että Vuostimojärven seu- luuttaa ja on tunnettua se, että niihin
34203: dul,J.a olli jo siUoin asutusta jla että siellä maihin, joiden matkailijaolot on tyydyttä-
34204: olivat laajat valtion metsämaat, joissa oli västi järjestetty, virtaa jatkuvasti ulkolai-
34205: m. m. huomaittavia vi,lje,lyskellpoisia ailueita sia matkustajia ja niiden mukana myöskin
34206: ja erikoisesti sen vuoksi, että Pyhätunturi valuuttaa ja kun matkailuolojen tyydyt-
34207: ali jo vuosikymmeniä ennen ollut sekä koti- tävään järjestelyyn ennen muuta kuuluu
34208: maisten että ulkomaalaisten matkailijain se, että maan kauneimmille ja mielenkiin-
34209: mielenkiinnon saavuttanut käyntipaikka, toisimmille paikoille rakennetaan sellaiset
34210: vaikka sinne oli tä:tä tiesuuntaa ki:nt,tu- tiet, että niitä voidaan kulkea muutoinkin
34211: polkua myöten kuljettava noin 15 km. kuin pi·tki:ä matkoja, ikintrtupolikuja kävel-
34212: Tämän tien rakentamisen on myöskin se len, olisi maamme etujen mukaista, että
34213: valtion asettama komitea, jonka puheen-- nämä maantiet l'akennetJtaisiin mahdo1lisim-
34214: johtajana oli entinen kulkulaitosvaliokun- man pian ja siten saatettaisiin maamme
34215: nan pitkäaikainen puheenjohtaja Toivo kaunein ja mielenkiintoisin nähtävyys,
34216: Jauhonen ja jonka komitean selvitettäväksi Pyhätunturi, matkailijain ihailtavaksi, ja
34217: oli jätetty P·erä-Pohjolam ja Kainuun ta[ou- myöskin tiesuunnan varressa olevat asuk-
34218: dellisten olojen kehittämistä koskevat kysy- kaat tieyhteyteen.
34219: mykset, pitänyt niin tarpeellisena, että on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34220: antamrussrurun mietinnössä .esi.ttiin(Y't mkell'llet- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34221: tavaksi main~tun Pyhätunturin pohjoispuo- toivomuksen,
34222: lella olevan Pyhäjärven kylään asti.
34223: Mainitun tien taTve on jatkuvasti li- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34224: sääntynyt. To:stakymmen:tä titlaa on TIJlt siin maantien rakentamiseksi Kemi-
34225: mainitun Vuostimojärven seudulla, jonne järven-Pelkosenniemen maantiestä
34226: on matkaa Kemijärven-Pelkosenniemen Vuostimojärven kautta Pyhätunttt-
34227: maantiestä 9-12 km tiettömässä erä- rille.
34228: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
34229:
34230: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
34231: Martti Miettunen. Eemil Pääkkönen.
34232: 768
34233:
34234: XII,71. - Toiv. a.l. N:o 390.
34235:
34236:
34237:
34238:
34239: Lahtela. y. m.: Rovaniemen--Posion maantieltä Vanttaus-
34240: järven asutusalueen kautta Vian asemalle johtatoan tien
34241: uudelleen rakentamisesta.
34242:
34243:
34244: E d u s k u n n a 11 e.
34245:
34246: Jo ennen <baJ:visataa ryhtyi maataJ.ousmi- niemen-Kemijärven radalla oleva Vian.
34247: nisteriön asutusasiainosasto rakentamaan asema, ja kun lisäksi tästä tiestä tulee Ro-
34248: maantietä Rovaniemen-Posion maantiestä vaniemen-Sodankylän ja Rovaniemen-
34249: V anttausjärven asutusalueen kautta Vian Kemijärven maantieltä Vian rautatiease-
34250: asemalle Rovaniemen-Kemijärven radalla. man kautta Rovaniemen-Posion maan-
34251: Tästä tiestä, jonka kokonaispituus olisi tul- tielle johtava tarpeellinen yleistä liiken-
34252: lut olemaan noin 27 k:m, ra1kennettiin asu- nettä palveleva yhdystie, niin olisi mainittu
34253: tusasiainosaston to1mesta Rovaniemen-Po- tie rakennettava uudelleen valtion toimesta
34254: sion maantietä alkaen noin 18.5 km ja sak- sellaiseksi maantieksi, että se voi tyydyttää
34255: salaiset rakensivat jonkinlaisen ajotien Vian myöskin yleistä liikennettä edes jossain
34256: asemalta mainitun tien päähän, päästäkseen määrin ja että tie tästä syystä pidettäisiin
34257: Rovaniemen-Petsamon ja Rovaniemen- jatkuvasti kunnossa valtion toimesta eikä
34258: Kemijärven maantieltä Vian rautatiease- jätettäisi vähävaraisten tien vaikutuspii-
34259: man kautta suoraan Rovaniemen-Posion rissä · asuvain uudisasukkaiden ja muiden
34260: maantielle ja päinvastoin tarvitsematta kul- tien käyttäjäin rasitukseksi.
34261: kea Rovaniemen keskuksen kautta kiertäen, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34262: josta matkaa olisi ollut noin 70 km. · ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34263: Saksalaiset kuitenkin tuhosivat lähties- toivomuksen,
34264: sään syksyllä 1944 sekä oman rakentamansa
34265: että asutusasiainosaston rakentaman tien että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
34266: samoin kuin muutkin Pohjois-Suomen tiet. man pikaisiin toimenpiteisiin Rova-
34267: Kun mainitun 27 km pitkän tien varressa niemen--Kemijä1·ven rautatiellä ole-
34268: on yli 40 tilaa ja mainitulla Vanttausjär- valta Vian asemalta Vanttausjärven
34269: ven asutusalueellakin niistä on yli 30 vil- asutttsalueen kautta Rovaniemen--
34270: jelysthl.aa ja sanotrm mam1tien vailrntus- Posion maantiehen mkennetun tien
34271: piiil'issä on ed~Heen asutusmahdollisuuksia 1tudeUeen rakentamiseksi yleistä lii-
34272: ja näiden [äh1n rruutatieasema on Rova- kennettä tyydyttäviiksi maantieksi.
34273: Helsingissä helmikuun 10 cpäivänä 1947.
34274:
34275: M. 0. Lahtela. Markus Niskala..
34276: Martti Miettunen. Eemil Pääkkönen.
34277: 769
34278:
34279: XII,72. - Toiv. al. N:o 391.
34280:
34281:
34282:
34283:
34284: Lahtela y. m.: Tiesuunnan tutkimisesta Posion-Kuusamon
34285: maantieltä Kemijärven-Kuusamo,n rnaantielle.
34286:
34287:
34288: E d u s kun n a 11 e.
34289:
34290: Posion-Kuusamon ja Kemijärven- hetkellä on Posion kunnassa useita satoja
34291: Kuusamon maanteiden välillä Ylikitkajär- ja sinne voidaan myöskin asuttaa Kuusa-
34292: ven luoteispuolella on useita Posion ja mon ja Sallan maanhankintalain mukaan
34293: Kuusamon kuntiin kuuluvia kyliä, joissa Kuusamon kuntaan kuuluvaa siirtoväkeä.
34294: on yli 1,000 asukasta ilman minkäänlaista Kuusamon ja Posion kuntain tarkoituk-
34295: maantietä. Maantien rakentamista tälle senmukaisen isojaon suorittamisen kan-
34296: alueelle, alkaen Posion-Kuusamon maan- naltakin on ensiarvoisen tärkeää yh-
34297: tiestä Posion kuntaan kuuluvan Ylikit- dystien rakentaminen tai ainakin sen
34298: kan ja Toivan kylien sekä Kuusamon suunnan ja tientekoaineiden ottopaikkojen
34299: kuntaan kuuluvan Kivilahden . ja Ala- tutkiminen ja eroittaminen ennen iso-
34300: kitkan kylien kautta, jossa se yhtyisi Ke- jaossa tiloille jaettavien tiluspalstojen
34301: mijärven-Kuusamon maantiehen, on pi- suunnittelua ja eroittamista, koska sille
34302: detty jo vuosikymmeniä aivan välttämät- matkalle, johon yhdystie on rakennet-
34303: tömänä ei vain niiden asukkaiden keskuu- tava, tulee useita satoja tiluspalstoja
34304: dessa jotka tällä tiettömällä alueella ovat ja myöskin useita taajoissa kyläryhmissä
34305: vuosisatoja asunneet, vaan myöskin niiden olevien siirrettäväksi joutuvien talojen
34306: keskuudessa, jotka tämän tien puutteen paikkoja järjestettäväksi. Ellei puheena
34307: vuoksi joutuvat kiertämään päästäkseen olevaa maantienaluetta ja tientekoainei-
34308: Kemijärven-Kuusamon tieltä Posion- den ottopaikkoja suunnitella ja eroiteta
34309: Kuusamon tielle taikka Posion-Kuusa- ennen tiluspalstojen sijoitusta, on siitä
34310: mon tieltä Kemijärven-Kuusamon tielle seurauksena, että tiluspalstat tulevat sil-
34311: yli 100 km p1tkää rtietä vaikka pääsisi~ät, votuiksi pilaan, tai jos niiden silpomista
34312: jos kyseessä oleva yhdystie olisi, noin koetetaan välttää, on maantie rakennet-
34313: 30 km :n matkalla, joka sanotun yhdys- tava mutkikkaaksi, joka ei myöskään ole
34314: tien pituus tulisi olemaan. Kun siis on ky- tarkoituksenmukaista tien liikenteen lmn-
34315: symyksessä kahden saman suuntaisesti nalta asiaa ajatellen, ja on siitä lisäksi
34316: kulkevien maanteiden yhdystien rakenta- seurauksena, että alueet joudutaan pak-
34317: misesta, on sitä pidettävä yleisen kautta- koinnastamaan ja mahdollisesti siirtämään
34318: kulkutien helpoittamisen kannalta erikoi- sellaisiakin rakennuksia, mitkä vasta tul-
34319: sen tarpeellisena eikä sen rakentaminen laan rakentamaan. Kun kaikki tämä voi-
34320: voine siirtyä kaukaiseen tulevaisuuteen, daan välttää niin vähäisenä toimenpiteellä
34321: jos tieverkostoa aijotaan kehittää yleisen ja vähillä kustannuksilla, että määrätään
34322: liikenteen ja tiettömällä alueella asuvan joku tierakennusammattimies muutamiksi
34323: suuren väestömäärän tien tarpeen tyydyt- päiviksi isojakoa suorittavan maanmit-
34324: tämistä ajatellen. Tämän yhdystien ra- tausinsinöörin kanssa yhteistoiminnassa
34325: kentaminen on tarpeellinen myöskin suorittamaan tiesuunnan määrääminen ja
34326: uusien tilojen perustamista ajatellenkin, tutkiminen ja jättää tiealueen eroittami-
34327: koska tien vaikutuspiiriin entisten kylien nen jakoa toimittavan insinöörin tehtä-
34328: välille voidaan perustaa huomattava väksi, niin yleisen edun mukaista on
34329: määrä uusia tiloja. Asutettavia tälläkin myöskin se, että se kaikista vaikeuksista
34330:
34331: 97
34332: 770 XII, 7 2. - Posion-Kuusamon maantie.
34333:
34334: huolimatta toimitetaan mahdollisimman ikennuskoulutuksen saaneen amma,ttimie-
34335: pian, eikä lykätä sitä siksi kun se on hen toimesta. Varmana voidaan myöskin
34336: liian myöhäistä. Sen jälkeen kuin tiealue pitää se, että ne varat, mitkä nyt tutki-
34337: ja tientekoaineiden ottopaikat on tutkittu miseen uhrataan tulevat moneen kertaan
34338: ja kartalle merkitty, voidaan tiluspalstat takaisin rakennuskustannuksissa ja pak-
34339: suunnitella ja järjestää tarkoituksenmu- kolunastuksesta aiheutuvissa kustannuk-
34340: kaisesti kullekin tilalle ja määrätä myös- sissa siinäkin tapauksessa, että tien ra-
34341: kin siirrettäviksi tulevien talojen paikat kentaminen siirtyisikin tuonnemmaksi.
34342: sekä eroittaa tiloille jaettavasta maasta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34343: erilleen alueet, vastaista asuttamista var- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34344: tenkin. toivomuksen,
34345: Jos kyseessä olisi kylätie taikka vähem-
34346: män merkityksellinen paikallisluontoinen että hallitus ryhtyisi mahdolli-
34347: tie, niin tien suunnitteleminen voitaisiin simma.n pikaisiin toimenpiteisiin tie-
34348: jättää yksin maanmittausinsinöörin tehtä- suttnnan tutkimiseksi maantien m-
34349: väksi, mutta kun on kysymys kahden tien kentamista vcwten Ylikitlwjärven
34350: vMisestä Y'hdystiestä, joka twlee olemaan luoteispuolta Posion-Kuusamon
34351: niin pian kuin se rakennetaan tärkeä ylei- maantiestä Posion-Kuusamon maan-
34352: nen kauttakulkutie, on valtion etujen mu- tiehen.
34353: kaista, että tutkiminen suoritetaan tiera-
34354: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1947.
34355:
34356: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
34357: Martti Miettunen. Eemil Pääkkönen.
34358: 771
34359:
34360: XII,7.3. - Toiv. al N:o 392.
34361:
34362:
34363:
34364:
34365: Lahtela y. m.: Määrärahasta Pelkosenniemen-Sodankyliin
34366: maantien rakennustöiden jatkamista varten.
34367:
34368:
34369: E d u s tk u n !ll! a 1 !l e.
34370:
34371: MaruJJtien rakentamista Pelkosenniemen ja yJi 220 km pitkä, eli noin neljä kertwa pi-
34372: Sodankylän kuntien kirkonkylien väJlille on tempi matka kun m~tä se o.n keSken raiken-
34373: pidetty jo vuosiikymmeniä ·erikoisen tar- rt.amisen olevaa Perlkosen:tliemen- Sodan-
34374: peel!lisena. M.m. Kyösti Ka!Jion puheenjoh- kylä;n tietä. Tämän pitkän kiertomatkan,
34375: dolLa asetettu valtion ·tiekomiteakin jo hei- jossa -ei edes ole suorana.istJR. Enja-autolii ·
34376: näkuun 19 päivänä 1933 antamassaan mie- kennetltä, joutuvat kuJikema~n kaikki viran-
34377: tinnössä OIIl ehdott1anut tjen rakentamista omaiset ja muut, joiden on päästävä Lapin.
34378: n. s. kantam:a:antienä. Lapin :ta:loudelli- länsi-, pohjois- ja keskiosasta Itä-Lappiin
34379: sia oloja, ja niiden tkehi<ttämisträ tUJtltimoon ta.iikka päinV!aStoin.
34380: asetfflJtu valtion kom1tea on myöskin pitä- Siitä, ettei Pe~lkosernnieme11r-Sodrunky--
34381: nyt mainitun .tien rakentamisen n1in tar- Hin maanti>etä ole rakennettu, aiheutuu
34382: peeilllisena ja kiiroolHsenä, että se vuonna myöskin se, etteivärt; Sodankylän-Ivalon-
34383: 1938 antamassaan mietinnössä on asettanut Inarin maantien vaikutuspiirissä olevat
34384: sen tärkeysjärjestyksessäkiill ensiksi raken- asukkaat ja iiikkeet voi liikennöidä lähim-
34385: nerttavien Jte,iden joukkoon. Ja valtiovaltakin mäJllä rautatieasemahla KemijärvclJä, vaan
34386: on tämän n. 55 km pituisen tien rakenta- ovat paik:Oitetltuja liikennöimään noin 40 ikm
34387: misen katsoout :ruiin ta.rpeelliseiksi, että ra- kauempana oleva!hla Rovaniemen. asemalla ja
34388: kennustyöt a'loitettiin jo ennen rt;a[visotaa maksamaan 40 lkm pitemmän maantieliiken·
34389: Pe1kosennieme~tä ja rakennettiin siitä en- teen kaiHit kuljetuskustannukset aivan tur-
34390: nen mainitnn sodan aJ.ikamista noin 15 km. ha:npäiten. Siitä aiheutuu myöskin valtiolle
34391: Tämän rakennustyön keskeytti kuitenkin menoja raJhrtiavustusmaiksuina ja :tienkor-
34392: marraskuussa 1939 alkanut sota ja jäi ra- jau.skustannuksina ·j:R~tkuvaSJti, jotlka yihdessä
34393: ikenneturn tien pää Pelkosenniemen kunnan sen rt;ullOill vähe~n.emisern kanssa, minkä va;l-
34394: Kairalan ikY'län pohjoispuole1Ue Kitisenjoen tion rautatie menettää vuosittain siinä, ettei
34395: rantaan, joosa tie yli·ttää mainitun joen, Jiikenne sen [uonnol:li.selta vaikutusalueelta
34396: eikä rakennustöirtä ole sen jä:likoon jatkettu. pääse suuntautumaa:n lähimmäillle rautaJtien
34397: Tiiestä on siis ra~erutamatta rno:n 40 ikm. 11iilkennepaikoo[e, muodostaa niin suuren me-
34398:
34399: Tämän tien rakentaminen Sodankyilän kun- neltY'ksen, että sil[ä voitaisiin ve:r:rattain
34400: nan kirkonkyJään, jossa se yhtyisi Rovanie- lyhyessä ajassa I~aikenrtaa tämä maantie.
34401: men-Sodankylän-I valon-lnarin mR~anti.e Mainittua maantietä pitäisi kaiikesta val-
34402: hen, on erikoisen ta.rpeelilinen yil.eisen kaut- 'tion vaikeasta cl'ahataloudelllisesta tilasta
34403: rtaikulkuilii~enteen ja myöskin asutuksen huolimat1ta rakentaa edellämaini:tusta Kiti-
34404: vuoksi. Jo Y'ksistään se, että Pelkos.ennie- s.enjoesta lukien ainakin 10 km pitkältä [ii-
34405: men ja Sodankylän kunnat ova,t nl'lapuri- kennekelpoiseen kuntoon jo kuilumassa ole-
34406: ·kunt~a, joiden välilUä ei 01le maantietä, edel- van vuoden ,aikana, jo yksistään sen vuoksi,
34407: [yttää, että tie olisi rakell!llle:ttava. Päästäk- että mainitrm joen rpohjoispuo[erl,le on jo
34408: seen Sodankylästä Pelkosenn.iemeen tai ~nnen trulviso!f;,aa muodostettu n.s. Aapajär-
34409: päinvastoin, on kuljettava Rovaniemen ven asutuswlueelle noin 40 vilj,elystilaa ja
34410: kunnan Vikajärven ja Kemijärven kunnan suunn~teltu smnalla 1tieverkosto ja osa siitä
34411: keskuksen kautta kiertäen, joka matka on mkennettukin siten, että se Y'hdistyy mai-
34412: 772 XI1,73. - Pelk()senniemen-Sodaukyläu maantie.
34413:
34414: nittuun Pelkosenniemen-Sodankylän maan- do1lisimman pi,an jo perustettujen ja suun-
34415: tiehen sen tultua rakennetuksi. Mainitun IIlitedtujen uusien asutustill()jen saamisek"!i
34416: ·asuti:tsalu:oon tieverkosto on r:ny:t !kun ma;an- tien yhrteyteoo.
34417: tietä ei ole rakennettu, sellaisessa ti~lasS!a, Edellä €Sitettyyn viitaten kunnioittaen
34418: ettei se liity mihinkään maantiehen ja ehdotamme edUS!kunnan hyvä:ksyttäväksi
34419: asutusa!1uoon asukkaat ovat illman mitään toivomuksen,
34420: tieyhteytt.ä. Kun :mainitUilla maMltiesuun-
34421: nalla molemmin puolin si·tä ovat ihyvät vi~ että hallitus ryhtyisi nw,hdollisim-
34422: jelyksehle soveltuvat ma81t ja saamamme tie- man pikaisiin toimenpiteisiin raken-
34423: don mukaan on edehlisten lisäksi jäiteltty nustöiden jatkamiseksi Pelkosennie-
34424: noim. 60 vHjelystilaiha.ke:musta siinä tar!koi- men--Sodankylän maamtiellä ja ot-
34425: turksessa, että tilat voitaisiin perustaa mai- taisi vuoden 1948 tulo- ja meno-
34426: nitun maantien varteen, olisi kyseessä Ole- arvioesitykseensä tarkoitusta vm·ten
34427: van mruantien rakennustöitä jaJtkettava :maih- 10 miljoonCJ;n ma1·kan ntäiiräraJwn.
34428: HelsingisSä helmikuun 7 päivänä 1947.
34429:
34430: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
34431: Martti Miettunen. Eemil Pääkkönen.
34432: 773
34433:
34434: XII,74. - Toiv. al. N:o 393.
34435:
34436:
34437:
34438:
34439: Laitinen y. m.: Toimenpiteistä Toivalan aseman vieressä
34440: rautat~en ylittävän maantiesillan rakennustöiden lop-
34441: puun saattamiseksi.
34442:
34443:
34444: E d u s k u n n a 11 e.
34445:
34446: Kuopiosta pohjoiseen suuntautuvan leenkin väliaikaista tietä Toivalan aseman .
34447: maantieliikenteen vaikeaksi ylikulkukoh- vieritse kiertäen. Kun kumminkin tämä
34448: daksi on muodostunut Siilinjärven kunnan Kuopiosta pohjoiseen johtava maantie on
34449: alueella oleva Toivalan aseman vieressä maamme huomart;~tavimpia vrultate~tä, olisi
34450: sijaitseva maantien rautateitä ylittävä tästä väliaikaisuuden tilasta vihdoin pääs-
34451: kohta. Kun näkyväisyys pohjoisesta ,tule- tävä ja saatettava tämä jo alulle pantu ja
34452: viin juniin nähden on huono, on tässä yh- huomattavan pitkälle saatettu rakennus-
34453: tymäkohdassa junan ja auton yhteenajosta hanke vihdoinkin päätökseen.
34454: aiheutunut jo lukuisia onnettomuuksia. Edellä olevan perusteella ja katsoen
34455: Tämä on kyllä jo viranomaistenkin taholta asian tärkeyteen tarpeellisen liikennetur-
34456: huomattu ja ryhdytty asian parannusta vallisuuden aikarunsaamiseksi · pyydämme
34457: tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhtymällä ra- kunnioittaen ehdottaa eduskunnam. hyväk-
34458: kentamaan rautatien yli kulkevaa maan- syttäväksi toivomuksen,
34459: tiesiltaa. Nämä työt aloitettiin sotavuosien
34460: alussa n. s. hätäaputöinä ja ehdittiin tehdä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34461: jo suurelta osalta pengerrystyöt. Nyt on toimenpiteisiin Si~'linjärven kunnassa
34462: työt olleet kumminkin jo useamman vuoden sijaitsevan 'l'oivalan aseman vieressä
34463: pysähdyksissä, j<Yten ei näytä olevan mi- rautatietä ylittävän maanties~'llan
34464: tään tietoa kyseellisen sillan valmistumi- rakennustöiden loppuun saattami-
34465: sesta, vaan maantieliikenne jatkuu edel- seksi.
34466: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1947.
34467:
34468: Eino Laitinen. Elli Nurminen.
34469: Lassi Hiekkala. Veikko Vennamo.
34470: Esa Hietanen. Kusti Eskola.
34471: Eemil Pääkkönen. Johannes Virolainen.
34472: Aapo Inkinen.
34473: 774
34474:
34475: XII,75. - Toiv. al. N:o 394.
34476:
34477:
34478:
34479:
34480: Hq.utala y. m.: Määrär(J)hasta Tikkalansalmen siUan raken-
34481: nustöiden aloittamista varten.
34482:
34483:
34484: E d u s k u n n a 11 e.
34485:
34486: Pyhäjärven pitäjässä 0. l. on Tikkalan- Kun amsän :aikana lautataan Tikkailan-
34487: salmi vaikeimpia ylikul!kupaikkoja. va1ltion salmen yli m. m. n. 80-100 autoa ja li-
34488: maanteillä. Näin on asi1at vaJ:>sinkin syksyi- säksi kulkee salmen yli suuri määrä hevo-
34489: sin ja keväisin, sillä parin sadan metrin siUa y. m. matlkaa 1tekeviä, niin ei voida
34490: levyinen laajojen vesien ahdistama salmi ruuhkautumista jopa useiden t1mtienlman
34491: on varsinkiri syksyllä ja keväisin kovin odotuksia välttää. Tämä kaikki ja otta-
34492: vaikeasti liikennöitävä. Sattuu hyvin usein, malla huomioon yhä paisuva liikenne on
34493: että lauttaväylä tukkeutuu kokonaan kevät- selvää, että vanhanaikainen puulautta ei
34494: ja syysmyrskyillä ja liikenne keskeytyy voi enää tyydytt:ää Tikka[ansalmen tii-
34495: useiksi vuorokausiksikin. On tapahtunut, kennetarvetta. Sen vuoksi ajan vaikeu-
34496: että lääkärin ja papin sairasmatkat ja ruu- desta huolimatta olisi sillan rakennustyö
34497: missaattojenkin meno on keskeytynyt, pu- edes vähitellen saatava kiireesti alkuun.
34498: humattakaan muulle välttämättömälle lii- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
34499: kenteelle sattuneista vakavista häiriöistä. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34500: Jo siillloicn kun rautatiesiltaa Yliviceskan- toivomuksen,
34501: Iisalmen radalle rakennettiin, oli kysymys
34502: samassa yhteydessä m:aantresWlan rakenta- että hallitus ottaisi vuoden 1948
34503: misesta. Mutta Vlaslta pa:ljon myöhem- tulo- ja menoarvioesitvykseen 2,000,000
34504: män, vuode<n 1941 rakenm:uslstmnnitel- markan määrära1Ulln sillan raken:t'a-
34505: man ja kustannusarvion mukaan silta tulisi mistöiden aloittamista varten Tikka-
34506: maksamaan 1.9 milj. markkaa ja nyt noin lansalmeen 0. l. Pyhäjä'T'vellä.
34507: 8 milj. markkaa.
34508: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1947.
34509:
34510: Yrjö Hautala. Lauri Murtomaa.
34511: Kustaa Tiitu. Kusti Eskola.
34512: Aapo Inkinen. Markus Niskala.
34513: Martti Miettunen. Eino Möttönen.
34514: Veikko Vennamo. Eino Laitinen.
34515: Johannes Virolainen. Samuli Simula.
34516: Antti A. Koukkari.
34517: 775
34518:
34519: XII,76. - Toiv. al. N:o 395.
34520:
34521:
34522:
34523:
34524: Salo: Toimenpiteistä ponttoonisillan 1·akentamiseksi Tiikka-
34525: jansalmeen.
34526:
34527:
34528: E d u s k u n n a 11 e.
34529:
34530: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n :o 138 että hallitus 1"Yht•yisi toimenpitei-
34531: v. 1946 valtiopäivillä (L IV/179 siv. 698) siin ponttoonisillan mkentamiseksi
34532: pyydän kunnioittaen esittää eduskunnan Hyrynsalmen kirkolla ole·vaan Tiik-
34533: hyväksyttäväksi toivomuksen, kajansalmeen.
34534: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
34535:
34536: S. Salo.
34537: 776
34538:
34539: XII,77. - Toiv. al. N:o 396.
34540:
34541:
34542:
34543:
34544: Salo: Esityksen mntamisesta lisäyksestä vuoden 1947 tulo-
34545: ja menoarvioon sillan ja penkereen rakentamista varten
34546: Utajärven lossipaikalle.
34547:
34548:
34549: E d u s k u n n a ll e.
34550:
34551: Sodan aikana tuhoutuneet Pohjois-Suo- aikaansaamatta. Erikoisen haitan mmm-
34552: men sillat alkavat nyt olla uudelleen ra- tulla lossipaikalla tekee sen vähävetisyys,
34553: kennett'Uja, minikä jä;lkeen toivottavasti joka eräinä kesänä on ollut vain n. 20-30
34554: saamme ra'kenteille muita jo kauan vuo- s.m. ja jolloin n. % lossimatkasta on
34555: . roaan odottaheita uusiakin siltoja ainakin autolla voinut ajaa pohjitse, mutta joka
34556: kaikkein tärkeimpiin liikepaikkoihin, joissa luonnollisesti kosteutensa vuoksi ei kestä
34557: lossin avulla on tä;hän ~asti iJ:iikenl!löity, tiheätä ja raskasta liikennetta. Tieviran-
34558: mu1Jta joissa yhä kasvava'n puu- y. m. tae omaisten toimesta on lossiväylää ruoppaa-
34559: varan 'kuljetuksen vuoksi alkaa tilanne misen avulla koetettu.. pitää syvempänä,
34560: kiäydä lossin avuilla hoiltaen mahdottomaksi. mu:tta väylå veden virratessa aina uudel-
34561: Yksi tällainen, jo kymmeniä vuosia tleen täyttyy hiekailila, aiheuttaen vuodesta
34562: vuoroaan odottanut silta on Utajärven toiseen turhruan uhmttua suurta ra:han-
34563: kirkolla, Puolangan maantien lossipaikalla, Inenoa.
34564: josta ennen sotia jo oli laadittu suunni- Seuraava tilasto v: lta 1946 osoittaa lu-
34565: telma, mutta jonka rakentaminen, kuten kuja liikenteestä sanotulla lossipaikalla:
34566: monen muunkin, jäi tunnetuista syistä
34567:
34568:
34569: Valtion polttoainetoimisto pinotavaraa . . . ...... . 78,170 ms
34570: sahatukkeja ......... . 7,800 j3
34571: " " yht. autokuorm ia ..... . 7,964
34572: " " muuta tavaraa ....... . 107
34573: Oulu "
34574: " 0 /Y. pinotavaraa ....................... . 14,010 ms
34575: , , autokuormia ....................... . 1,552
34576: Oulujoki 0/Y. pinotavaraa ................... . 166,600 ms
34577: , , sahatukkeja . . . . . . . . . . . . ...... . 160,000 j3
34578: , , yhteensä autokuormia ......... . 2,764
34579: Oulun Osuuskauppa pinotavaraa ............... . 9,340 ms
34580: , , yht. autokuormia ......... . 990
34581: Toppila 0/Y. pinotavaraa ..................... . 7,677 m3
34582: , , yht. au~okuormia ............... . 837
34583: Utoksen sa!ha saha!tuk:keja ..................... . 28,000 j3
34584: Utajärven kunta pinotavaraa .................. . 2,240 ms
34585: , , sahattua tavaraa ............. . 175 stand.
34586: , , yht. autokuormia . . . . . . . ...... . 359
34587: Utajärven Osuuskaupan kauppatavaraa ......... . 11.5 milj. mk
34588: Puolangan 'kauppiaat: näistä autokuormia ....... . 300
34589: Matkustajaliikenne autokertoja . . . . . . . . . . ...... . 1,000
34590: XII, 7 7. - Srulo. 777
34591:
34592: Edellisestä tulee yhteensä:
34593: Pinotavaraa ............................... . 148,837 m3
34594: Tukkeja .................................. . 195,600 j3
34595: Sahattua tavaraa .......................... . 1,375 stand.
34596: Näistä autokuormia . . ...................... . 14,703
34597: Kauppatavaran, rehun, muonan y. m.
34598: kuljetus ja matkustajaliikeautoja ......... . 2,009
34599: Yhteensä autokuljetuksia ................... . 16,712 kertaa
34600: Kun otetaan huomioon autojen paluu, nalla vain n. 40 m levyinen ja 4 m syvyi-
34601: kaksinkertaistuu autojen ylikuljetusmäärä, nen väylä, jolle kohdalle siis vaan tarvit-
34602: tehden siis noin 90 ylikuljetusta vuoro- taisiin yhtäjaksoinen silta, muu osa voi-
34603: kaudessa. taisiin järjestää perrkereellä tarvittavine
34604: Lassikuljetus luonnollisesti hidastuttaa 'tulva-aukkoiueen. Penkereen soran ajo
34605: koko kesän Oulujoessa tapahtuvaa uittoa, taas olisi perin helppoa, kun lossipaikan
34606: jdka taas vuorostaan häiritsee lossin kul- lähellä, joen etelärantaa kulkee Oulu-
34607: kua. Nurmes rautatie, jonka varrella on nykyi-
34608: Talvikuukausina, (tammi-helmikuulla) sinkin kiskoilla varustetut Kankarin ja
34609: jolloin lossipaikka useimmiten on jäässä, Harrnuskankaan. sorapaikat, joista parhail-
34610: täytyy puutavaran kuljettajien koettaa laan otetaan Pyhäkosken ja Jylhämän voi-
34611: lossikurjuutta välttääkseen ajaa puutava- malaitosten ,tarvitsema raken'l1ussora. Tar-
34612: raa vähässä ajassa Utajärven asemalle väli- vittaisiin vain Utajärven asemalle vaihde
34613: varastoon, josta uudestaan kuljetus vau- ja siitä parins:adaill m. pituinen raide so-
34614: nuun on laskettu v. 1946 tehneen ran ajamiseksi penkerettä varten.
34615: 1,120,000: -. Tähän tulee lisäksi ne va- Kun mainitun lossin liikenne yhä kas-
34616: hingot, joita joudutaan lossin seisoessa ke- vaa, (viime vuonna yksin puutavaran osal-
34617: lirikon aikana kärsimään liikenteen koko- ~takin (25·%), kasvavat ~ii'kennevaikeud0t ja
34618: naan katketessa, kuten v. 1946 kahden kustannukset jatkuvasti, joten asian kor-
34619: kuukauden aikana kauppatavaran, rehujen, jaamiseksi, sillan ja perrkereen rakentami-
34620: apulantojen y. m. kuljetuksesta maksa- seksi olisi jo nopeasti ryhdyttävä. Jotta
34621: maan. Tästä aiheutuvat vahingot tekivät se kävisi mahdolliseksi jo kesän 1947 aikana
34622: v. 1946 varovaisesti laskien % milj. mk. ehdotoo eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34623: Kun kaiken lisäksi otetaan huomioon muksen,
34624: 500,000--800,000: - nousevat lossikustan-
34625: nukset, tekee lossin käytön kokonaiskus- että hallitus ottaisi Eduskunnalle
34626: tannukset vuodessa yli 2 milj. mk, joten mahdollisesti annettavaan v. 1947
34627: siltakustannukset muutamissa vuosissa tuli- lisämenoarvioehdotukseensa 10 11tilj.
34628: sivat korvatuiksi. mk määrärahan sillan ja penkereen
34629: Mainitun lassipaikan koko leveys on n. rakentamiseksi Utajärven lossipai-
34630: 300 m, mutta siitä on joen pohjoisran- kalle.
34631: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
34632: S. Salo.
34633:
34634:
34635:
34636:
34637: 98
34638: 778
34639:
34640: XII,7s. - Toiv. al. N:o 397.
34641:
34642:
34643:
34644:
34645: Lahtela: Sillan t·akentamisesta Tenojoen yli Utsjoen ki1'kon-
34646: kyZän kohdalla.
34647:
34648:
34649: E d u s k u n n a 11 e.
34650:
34651: Utsjoen kirkonkylä sijaitsee molemmin että sinne on rakennettu Inarin kunnan
34652: puolin Tenojokea. Kirkko ja kansakoulu K,a,amasen maa.ntien jwtkona ainoast<aan
34653: ovat joen länsipuolella. Kylän läpi kulkeva noin 100 km pituinen ratsutie, jota voi-
34654: Tenojoki on noin 30-40 metriä leveä ja daan kulkea vain polkupyörillä kesäiseen
34655: virtava, jonka ;}"li kevät- jta syyskeli- aikaan ja talvella hevosilla ja poroilla, niin
34656: rikkojen aikana, riippuen kesän ja talven olisi kohtuullista, että valtion toimesta ja
34657: tulosta, on monia viikkoja, jopa kuukau- kustannuksella rakennettaisiin mainitun
34658: s~akin mahdoton ylikulikea. Tästä johtuu, kunnan kirkonkylän kohdalle, johon pu-
34659: että joen itäpuolella asuvat ikansakoululap- heena oleva ratsutie päättyy, Tenojoen yli
34660: setlkm on kellirikkojen aja!ksi majoitettava silta. Silta voitaisiin rakentaa puusta,
34661: sille puolen jokea, jossa kansakoulu on ja koska siihen ei tule ainakaan ennen maan-
34662: niiden asukkaiden, joiden on päästävä joen tien rakentamista, raskasta liikennettä.
34663: toiselle puolen, on kuljettava noin 10 km Kun silta voitaisiin rakentaa- kevyttä lii-
34664: p&ässä joen yläjuoksuLla, olevan järven kennettä varten, ei sen rakentaminen tulisi
34665: kautta, eli siis noin 20 km pitkä matka. valtioliekaan vaikeasta rahataloudellisesta
34666: Nä1n on t.ehtävä vain sen vuoksi, ettei tilasta huolimatta kovinkaan kalliiksi ja
34667: Tenojoen yli ole rakennettu siltaa. Kun kun sillä poistettaisiin samalla ne kansa-
34668: näin on aiheuttaa kansakoululasten majoit- koululasten majoitusmenot, mitä valtio ja
34669: taminen jatkuvasti vuodesta toiseen lasten kun•ta sekä lasten vanhemmat jnutuvart mak-
34670: vanhemmille, kunnalle ja valtiolle huomat- samaan ja myöskin ne vaikeudet ja se ajan-
34671: tavia kustannuksia ja niille, joiden on pääs- hukka, mitä kaikki muut joutuvat sillan
34672: tävä joen toiselle puolen mainitun järven puutteen vuoksi kärsimään, niin olisi toi-
34673: kaUJtta kiertä,en, suuria vaikewl{]sia ja ,a.jan- vottavaa, että silta rakenettaisiin mahdolli-
34674: hukkaa. Kaikki mainitut kustannukset, vai- simman pian ja siten autettaisiin väestöä,
34675: keudet ja ajanhukka voitaisiin poistaa ra- joka elää ja toimii alkeellisissa ja erikoisen
34676: kootama:1Jla sitlta. ma.irri,t.un kirkonkylän koh- vaikeissa oloissa.
34677: dalle Tenojokeen. Sillan rakentaminen kui- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
34678: tenkin sikäläiselle vähävaraiselle väestölle ehdotan eduskunnan hyväksy.tJt·,äväksi toi-
34679: on ylivoimainen tehtävä eikä sitä kykene vomuksen,
34680: suorittamaan Utsjoen kuntakaan. Kun Uts-
34681: joen kunta elää toistaiseksi niin alkeellisissa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34682: oloissa, ettei sinne ole rakennettu edes siin sillan rakentamiseksi Tenojoen
34683: maantietä, vaan tieolotkin ovat sellaiset, yli Utsjoen ki1·konkylän kohdalle.
34684: He:lsingissä. helmitku:un 5 pä:ivänä 1947.
34685: M. 0. Lahtela.
34686: 779
34687:
34688: XII,79. - Toiv. al. N:o 398.
34689:
34690:
34691:
34692:
34693: Niskala y. m.: Määrärahasta kyläteiden kunnossapitoavus-
34694: tuksiin.
34695:
34696:
34697: E. d u s kun n a l[ e.
34698:
34699: Ne vaikeudet, j,oi:ta ka,run :luonnon kes- 10-vuotinen iliikenne saa sen ai!lman. Näistä
34700: kel~ä asuvat ihmiset joutuvat k01kemaan syr- käyttäjistä on osa ottanut rasituksia kan-
34701: jäisen asuinpaikkansa vuoksi, ov:at moni- taakseen, :mutta, sittenkään ei voida :täyttä
34702: naiset. Näistä vaikeuksista ensimmäisiä korvausta saada, ikoska v:auriot ovat kor-
34703: ovat puutteeihliset ja suuria kustannuksia jatt:avis:sa vain te~emä~llä perusparannuksia.
34704: vaativat !kulkuyMeydet. Maass:amme on i:t- Sitlloin kun tien k€Stopint.a, on rikottu, sen
34705: senäisyyt.emme aiilmna rakennettu runsaasti kunnossapito tuottaa yili<voimaisia vaikeuk-
34706: maam.teitä, !kunnan- ja !kyläteitä. Nämä sia vuotuiseihle ikunnossarpidoHe.
34707: kaksi viimemainittua tieryhmää ovat seihlai- Senvuoksi o}isikin kohtuuUista, elttä tänä
34708: sia, joilla ei sil[oin. ole katsottu olevan yilei- aikatna, jolloin kyJäteiden [uonne on koko-
34709: sempää merkitystä. Ra!kennuskustannukset- naan muuttunut ja :että ne ovat enemmän
34710: kin on jaettu valtion, !kunnan tai tiekunnan käytetyt yleisinä t1einä kuin kyliiJteinä, va[-
34711: kesken silten, että valltion puo:lestaJ on myön- tio myÖll!täisi tähänast.ist1a suurempia avus-
34712: n:et,t:y avustus tien rakentamiseen ja tien tuksia. Se Tasitus, minkä edehlä mainittujen
34713: tarvitsija!t ovart:. Vtast.annee:t puuttuvasta teiden kUillnoss:apito ailheuttaa iharvaaUt asut-
34714: rakennuskU\Stann.usmäärästä, samoin kuin tujen seutujen välhä!lukuisille tiekuntien
34715: vastaisesta kunnossapidosta. KunnOISSa- :osakikai!hl:e, on siksi ihuomatt:av:a erikoisvero,
34716: pitorasitusten noustes.s:a kohtuuttoman suu- jost.Ja ri'lllta:maiden asukkaat ovat vapaat,
34717: riksi on valtion puoiesta myönnetty että siihen olisi kiinnitettävä vaUion taiholta
34718: viime vuosina :s1tä varten avustusta. erikoista huomiota.
34719: Tämä avustus ei si:lrt,i Olle tuhlut niiden Edeiliä sanottuun viitaten esitämme edus-
34720: harvalukuisten tiekurrt~aJaisten :tierasituksia kunnan päälte,ttävä!ksi toirvomuksen,
34721: li:eventämääUt, syystä, että kyläteiden iluonne
34722: on niin suuresti muuttunut viime aikoina. että hallitus ofit,aisi vuoden 1948
34723: Moni h1l>jainen kylätie on muodostunut nyt tulo- ja menoarvioe.sitykseensä 100
34724: tärtkeäksi tpuutava:ran kuljetusreitiksi. Täl- miljoonan markan määrärahan käy-
34725: lai<nen raska.s moottoroitu Hikenne keveästi tettäväksi kylätMäen kunnossapito-
34726: rokennetuilla tei[lä on rasittanut jo yhtenä avttstuksiin.
34727: vuotena enemmän kuin mitä säännölilinen
34728: Helsingissä 12 päivänä heihuikunta 1947.
34729:
34730: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
34731: Martti Miettunen. Kusti Eskola.
34732: Lauri Murtomaa. M. 0. Lahtela.
34733: 780
34734:
34735: XII,so. - Toiv. al. N:o 399.
34736:
34737:
34738:
34739:
34740: Mustonen y. m.: Toimenpiteistä maa,nteiden tcilviaurauksen
34741: parantamiseksi.
34742:
34743:
34744: Ed usku nnall~.
34745:
34746: Pitkä ja luminen talvi tuottaa maaseu- hyväksi kuin kokeilu on näy:ttäny:t, teke-
34747: dun liilrenteelle suuria vaikeuksia. Erikoi- mään vallien poistamiseen käy:tettävän ih-
34748: sen suuria nuo vaikeudet ovat m.aillmme mistyövoiman suurelta osalta tarpeetto-
34749: pohjoisissa osissa, jossa Jumisuus on suu- maksi. Yksistään Oulun-Kuusamon vä-
34750: rempi, asrutus harvM ja tiet suhteellisen liseUä., noin 300 ikHometrin pituisella ID3ian-
34751: vä.hJän liilrennöityjä. Autdlihnteen alku- tie11ä on tie- ja vesiraikennushallituksella
34752: aikoina maanteiden talviaurauksen suo:ritti- kä)lltössä kuusi aurausautoa. Aurauskauden
34753: vwt posti- ja linja-autot Eikennöimillään kuluessa ne kU!ljettavat Oulusta Kuusamoon
34754: maanteillä. Niiden aikataulun mukainen ja päinvastoin, jos jokainen kuorma oteta:an
34755: liikennöiminen ikävi twllöin hyvin epävar- erikseen, satoja tonn~ja kiviä ja hiemkaa.
34756: maksi. Usein autot rikkoutuivat tai jäivät Suunnilleen samoin kustannuksin ne käsit-
34757: kiinni lkinoksim. Sen vuoksi menettelyta- tääksemme. voisivat kuljettaa välttämättö-
34758: vasta luovuttiin ja maanteiden talviauraus miä tavaroita ja siten'kin suuresti supistaa
34759: annettiin tie- j3! vesiralmnnusha:llituksen aurauskustillnnuksia..
34760: tehtäväksi. Alumpana mainitun vallinleikkaajan käy-
34761: Tie- ja vesirakennuhal!lituksen auraus- täntöön ottaminen ja hyötykuorman au-
34762: autot eivält käytä aurausta suorLttaessaan rausautoissa kuljettamisen aiheuttama säästö
34763: hyötykuormaa. Autojen painolastina käy- >tulisi käsi ttääksemme Ollemaan hyvin suuri,
34764: tetään tava1lises1ti ikiviä ja hiekkaa. Niin mutta :Jmn menetelmä on kokeilematon, olisi
34765: !kauan kun auratun tieosan molemminpuo- sitä jollalk:in .sopivaiksi ka:tsottava:hla tiellä
34766: [in syntyvien iumivallien poistamiseen ei koke1ltava. Sen vuoksi esitämme 'eduskun-
34767: ollut käytettävänä tarkoituksenmukaisia nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34768: v3!1linleikkaajia, on niiden poistamiseen ol-
34769: lut pakko k!äyttää ihmistyövoimaa. On sel- että haUitus velvoittaisi tie- ja
34770: vitä, että tählainen auraus- ja vallinpoista- vesimkennushallituksen suorittam(l(l;n
34771: mismenetelmä tuottaa suuria kustannuksia. jollakin sopivaksi katsottavalla maan-
34772: M. m. vuoden 1947 tulo- ja. menoarviossa tiellä aurauskauden kestävän kokeen,
34773: on tarkoitukseen va,mttu 175 miljoonaa joka osoittaisi voidaanko ja kuinka
34774: marikkaa. suuri hyöty keveän vaUinleikkaajan
34775: Nyt käyrtännössä dlevanlainen a urausme- käytäntöön ottamisella ja hyötyku()T-
34776: netelmä tuskin enää on: väJlttämätön. Joi- man aurausautoilla kuljettamisella
34777: takin aikoja sitten Suomessa keksittyä ke- saoouttaa, ja jos menetelmä osoit-
34778: vyttä valilinlleilkkaaj aa on kokeiltu hyväHå tautuisi tulokselliseksi, määräisi sen
34779: menestyksellä. Sen käytäntöön öttaminen otettavaksi kaikkialla m(l(l;nte.iden
34780: tulisi, mikäli käytäntö osoittaisi sen niin talviawrauksessa kälytäntöön.
34781: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1947.
34782:
34783: J. Mustonen. Eino Tainio. Toivo I. Sormunen.
34784: Matti Meriläinen. K. Hj. Kauhanen. Esa Hietanen.
34785: •• ••
34786:
34787: VALTIOPAIVAT
34788: 194 7
34789: LIITTEET
34790: IV
34791:
34792: KEVÄÄLLÄ ALOITEAJAN JÄLKEEN VALTIOVARAINVALIOKUN-
34793: TAAN LÄHETETTY TOISEN KORVAUSLAIN MUUTTAMISTA
34794: KOSKEVA LAKIALOITE
34795:
34796:
34797:
34798:
34799: HELSINKI 1947
34800: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
34801: 783
34802:
34803: IV,93. - Lak. al. N :o 58.
34804:
34805:
34806:
34807:
34808: Lahtela y. m.: Ehdot1ts laiksi toisen ko1·vauslain 24 § :n
34809: muuttamisesta.
34810:
34811:
34812: E d u s k u n n a 11 e.
34813:
34814: Eduskunnalle annetussa hallituksen esi- mikä Etelä-Suomessa on eikä siinäkään ole
34815: tybessä n :o 7 laiksi toisen ik;orvauslain otettu huomioon sitä, miten paljon enem-
34816: muuttamisesta korjataan eräitä maini- män Pohjois-Suomen vahingon kärsineet
34817: tussa laissa olevia puutteellisuuksia. Siinä joutuvat maksamaan menetettyjen tilalle
34818: ei kuitenkaan ole vähimmässäkään määrässä rakennuksia rakentaessaan ja uusia tar-
34819: huomioitu sitä eroa, mikä on aina ollut ja vikkeita hankkiessaan kuin Etelä· Suomen
34820: on nytkin ja tulee olemaan edelleenkin vahingon kärsineet, niin kärsivät pohjois-
34821: Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen työpai- suomrulaiset täsrsäkin muodossa toisen mene-
34822: koissa, rakennuskustannuksissa ja tarvik- rtyksen, j01ka on vielä suurempi kuin se, .
34823: keiden hankintakustannuksissa, josta seu- minkä he ikärsivä.t siinä, ert;,tei 'täysimäärä:isen ·
34824: raa, että Pohj.ois-Suomessa sotavahinkoja korv.auksen l'lajaa as,etetrtu Pohjois-Suomessa
34825: kärsineet jäävät mainitun lain mukaisessa korkeammruksi kuin Etelä-Suomessa eikä
34826: vahingon korvauksessa paljon 'huonompaan edes vahinkoja arvioitaessa otettu huomioon
34827: asemaan kuin maamme eteläosassa vastaa- s}tä miikä n<i'iden harnkinta-arvo oli
34828: vanlaisen omaisuuden menettäneet. Se, että s~ tukkuhintaindeksiin 'J)erustu~a obli-
34829: Pohjois-Suomessa ovat työpaikat, rakennus- gatioitten arvo, mikä maksettiin viime
34830: kustannukset ja tarvikkeiden hinnat olleet vuonna ja mistä hallituksen esityksessä
34831: aina paljon kaHiimmat kuin Ete!lä-Suomesm mainitaan, ei vastaa puoltakaan siitä, mitä
34832: ja että Pohjois-Suomen pohjoisimpien kun- rakennusten rakentaminen ja irtaimiston
34833: tien asukkaat joutuvat menetettyjen tilalle hankkiminen tuli Pohjois-Suomessa ma'ksa-
34834: uusien rakennusten rakentamisessa ja tar- maan enemmän vuonna 1945 ja 1946 kuin
34835: vikkeiden hankkimisessa maksamaan kaksi mikä vastaavanlaisen omaisuuden arvoksi
34836: kertaa niin paljon kuin Etelä-Suomessa, laskettiin vuoden 1944 lopussa olleen hinta-
34837: olisi pitänyt ottaa huomioon jo korvaus- ja palkkatason perusteella, vaikka indeksin
34838: lakia säädettäessä ja asettaa lain 6 § : n mukaisen !korotuksen tulisi olla yhtä suu-
34839: edellyttämä täysimääräisen korvauksen ra- ren ltäyttääksreem.. sen t.arkoituksen, jota var-
34840: ja:kin Pohjois-Suomessa paljon korkeam- ten indeksin korotusta koskeva säännös on
34841: maksi kuin Etelä-Suomessa, jotta pohjois- lakiin 10tettu.
34842: suomalaiset saisivat samanlaisesta menete- Kun Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen
34843: tystä omaisuudestaan saman suuruisen lwr- rakennusten rakentamiskustannuksissa ja
34844: vauksen. Kun näin ei tehty, jäävät poh- muiden tarvikikeiden hankkiruishinnoissa on
34845: joissuomalaiset itse kärsimään kaiken sen niin suuri ~ero, et,tä se, mirnkä sma Etelrä-
34846: vahingon, mitä omaisuuden hankkiminen Suomessa sada[ra marumhla, maksaa Poh-
34847: kullakin alueella on tullut maksamaan joirs-Suomen pohjoirsosasrsa lmksisata,a ma,rk-
34848: enemmän kuin maan eteläosassa vahinilma kara, olisi sre p.i't'ä:nYit huomioida inde!ksirn.. mu-
34849: kärsineen vastaavanlainen omaisuus maksoi. kaista korotusta tasetettaessakin. Kun sitä ei
34850: Kun vielä edellisen lisäksi korvauksista ole tähän asti huomioitu voimarssa oJ.evaa
34851: annetuille obligatioille on asetettu lunas- korva.uslatkia srä.ädettHiessä eikä s~tä lmo·-
34852: tushinta sen tukkuhintaindeksin mukaan, mioida haHiltutksen ,ers1t.yksessäk,ään, on sa-
34853: 784 IV,93. - Korvauslaki.
34854:
34855: nottu ep:äkoMa il1iin ilmeinen, että se on lillä korotus olisi määrättävä. 'l'ämä kor.o-
34856: sawtava korjatuksi oMamaHa ~akiin nylt kun tus tulisi antaa myöskin niille obligatioille,
34857: sitä muuwtaam,, si·bä koskeva sään'llös. jotka nnnetaan Kuusamon ja Sallan kun-
34858: Kun Pohjois-Suomen eteläisen ja poh- tain sekä Petsamon alueen Neuvostoliitolle
34859: joisen osan hankintaikustannuksissakin on luovutetun alueen vahingon korvau'ksista.
34860: lähes 100 %:n ero, niin ei se, mikä sopii Edellä esitettyä lisäystä edellyttävä
34861: Pohjois-Suomen eteläiselle alueelle, sovi säännös voidaan ottaa uutena neljäntenä
34862: pohjoislille ail:ueeilile ja knn korotuksen kuJlila- mome1Il11Jti.'Im hwlliituksen esitykseen sisälty-
34863: ki'l1 ail.uoolla ltulliiSi oli1:a hamJlriJilltakustannuksia vän il:akiehdotuksoo 24 § : ääno.
34864: vastaava, voi obligatioitten arvon korotuk- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
34865: sen suuruuden hallitus määrätä prosen- tiopäiväjärjestyiksen 32 § :ään, saamme 'kun-
34866: teissa !kullakin Pohjois-Suomen alueella nioittaen ehdottaa,
34867: tapahtunei>lle vahingoille, olisi lakiin otet- että Eduskunta hyväksyisi näin
34868: tava vain se alin ja ylin raja, minkä vä- kuuluvan lakiehdotuksen:
34869:
34870:
34871: Laki
34872: toisen korvauslain muuttamisesta.
34873: Eduskunnan pää.töksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
34874: säädertyiUä tavalla, ilisältään 5 päiv:änä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaUSilain
34875: 24 §: ääill, selilaåsena kuin se on 8 päivänä marraskuuta 1946 annetussa laissa ( 768/46),
34876: näin kuutluva uusi 4 momentti:
34877: 24 §. mainittua aluetta sattuneesta vahingosta
34878: korvausta 0'11 suoritetltu. Sirtlä, mitä tässä
34879: Milloin obligatioita on saatu korvauksena momentissa on säädetty, sovellettakoon
34880: 1 § : n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla myösikin vastaavasti Kuusamon ja Sallan
34881: alueella sattuneista vahingoista, on niiden kuntien sekä Petsamon alueen Neuvosto-
34882: edellä 3 momentin mukaan määrättävää Jiitolle luovutetuHa ll!ilueeHa olleen omaisuu-
34883: arvoa korotettava, sen mukaan kuin val- den korvau'ksena annettuihin obligatioihin
34884: tiovarainministeriö määrää, 10-100 pro- nähden.
34885: sentilla riippuen siitä, missä osassa edellä
34886:
34887: Helsingissä maaliskuun 4 päivänä 1947.
34888:
34889: M. 0. Lahtela. S. Salo. Martti Miettunen.
34890: •• ••
34891: VALTIOPAIVAT
34892: 194 7
34893:
34894: LIITTEET
34895: V
34896:
34897:
34898: KEVÄÄLLÄ ALOITEAJAN JÄLKEEN PANKKIVALIOKUNTAAN
34899: LÄHETETTY SÄÄSTÖPANKKILAIN MUUTTAMISTA KOSKEVA
34900: LAKIALOITE
34901:
34902:
34903:
34904:
34905: HELSINKI 1947
34906: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
34907:
34908: 99
34909: 787
34910:
34911: v,,l. - Lak. a1. N :o 59.
34912:
34913:
34914:
34915:
34916: Kytömaa: Ehdot-us laik:~-i säästöpankkilain muuttamisesta.
34917:
34918:
34919: E d u s k ru n n a ll e.
34920:
34921: Kuluvan vuJOden valtiopäiville annetmssa yhden toimihenkilön pitämistä. lVIuttamissä
34922: hallituksen esityiksessä n :o 20 ehdotetaan ei ty;önpaljoUJS sitä vaadi, ·olisi pienten sääs-
34923: voimassa olevaan säästöpankkilakiin tootä- töpankkien :hoitO'kustannUJSten vähentämi-
34924: v~ksi eräitä tarpeen vaatimia mUJutroksia. seksi sootavaa, että niiden välitön hoito
34925: Hallituiksen esitykseen sisältyvässä laikiehdo- eräin edellytyksin voitaisiin uskoa yhdelle
34926: tuksessa :on :kuitenkin sivuutettu eräs k:ohta, toimihenlkilölle.
34927: johon säästöpankkiväen taholla myös on Paljon suru~rempi meJ:Ikitys !kuin itsellläis-
34928: !kiinnitetty huomiota. ten piensäJästQparuk:kien uskomisella yhden
34929: Siiästöpanklkilain 18 §: n 4 momentti si- 'henkilön hoitoon olisi !kuitenkin sillä, että
34930: sältä.ä määräyksiä siitä, kuinka sä:ästöön- säästöpankkien sivukonttorien välitön hoito
34931: panio tai säästöstäotto on säästökirjaan mer- voitaisiin uskoa yhdelle toimihenkilölle.
34932: kittävä. Sen mukaan on ilrohden säästö- Aivan ilmeistä nimittäin on, että puheena
34933: pankin hallituksen jäsenen tai virkailijan oleva lainkohta nyikyisessä muod!ossaan on
34934: varmennettava sä.ästöönpano oma:kätisellä saattanut monen säästöpankin luopumaan
34935: nimiikirjoituksellaan. Tästä seuraa, että jo- sivukonttorin permstamishankkeista. Kun
34936: kaisessa säästöpaulkissa ja sä:ästöpankin siv:ru- UUJSien sivu!konttorien perustaminen !kuiten-
34937: ikontto,rissa tulee aina säästöpankin avoinna kin ny;kyoloissa nä;yttäå olevan ainoa k:äy-
34938: ollessa olla väihint~ään lkalksi toimihenkilöä. tettäcvissä oleva keino sä:ästävä.isyyden eidlis-
34939: Kun eräiden pienten sä:ästöpanikikien ei ole tämisenikin vuoksi tarpeellisten uusien sä,äs-
34940: mahd~llista palkata kwh:ba; sellaista va!ki- töpankkitoimipaikkojen aikaansaamiseksi,
34941: naista toimihenkilöä, jo~den hoitamana sä:äs- ~olisi tällaisen uudistuksen toimeenpanemista
34942: töpall'klkia voitaisiin pitää yleisölle avoinna pidettävä varsin tähdellisenä. Jos sivu-
34943: riittävän UJSein, on niiden käynyt vaikeaksi konttoria ajatellaan y;hden henikilön hoidet-
34944: kehittää "toimintaansa yhtä ripeästi kuin tavaksi, •on edellytettävä, että p·ä:äJronttori
34945: erä:ät muut rahalaitokset ovat voineet tehdä. tavanmukaisten määräaikaisilmoitusten li-
34946: Varsinkin -osuuslk:assat ja p,ostisäästöpankiki, säJksi muutenkin tehokik:aasti ta~klkailee sivu-
34947: joiden toimipaikat voivat olla yhden ainoan konttorin toimintaa esim. siihen tapaan
34948: henJkilön hoidossa, ovat tässä kohden eduUi- !kuin nyky;ään osuu~kassoissa tapahtuu.
34949: semmassa asemassa kuin sä,ästöpankit. Tä- Yihden miehen säästöpan1keissa ja sivu-
34950: män j:ohdosta on säästöpankkiväen taholta konttoreissa noudatettavaan tarklkailuun ja
34951: eri puolilla maata •~oimakkaasti esiintuotu valvontaan nähden voitaisiin ilmeisesti 11110-
34952: se to:ivomus, että myös pienten säästöpank- nissa kohdin ottaa !käytäntöön samat menet-
34953: kien \"älitön hoito olisi uskottava yhdelle telytavat lkuin osuUiSkassalii!kkeessä nykyisin
34954: henkilölle. Wumä asia ei kuitenkaan itse- noudatetaan. Tämän pu:oJesta pu!huu selkin,
34955: näisten sä,ästöpanklk:ien ikohdJa;lta ole !kovin että, kuten asianomaiselta ta,holta on ilmoi-
34956: laajalkantoinen, koska sellaisia säästöpank- tettu, ei osuuskassojen uskOilllinen yhden
34957: keja, jot:ka tässä tulisivat kysymykseen, on henkilön hoidettaviksi ole ikJOskaan aiheut-
34958: verraten vähän. Tämä taas johtuu siitä, tanut haittoja tai wärinkä.ytölksiä. Mahdol-
34959: että monilla pienilläkin säiästöpankeilla on lista myös on, että postisäåstöpanlkin tarlk-
34960: varsinaisen pankkitoimen ohella niin paljon ikailumenetelmien hyväksi:IDäyttöä voidraan
34961: erilaisia m. m. venonkantotehtäviä, että nii- ajatella, koska saatujen tiet:01jen mukaan
34962: den suorittaminen jo vaatii useamman kuin kokemQllkset silläkin ta~holla ovat täyl'lin
34963: 788 V,4. - Säästöpankkilaki.
34964:
34965: myönteisiä. Yksityiskohtaisia määräyksiä ei sesti olisi säästöpankkilain 18 §: n 4 mo-
34966: näistä se:iik:oista iln1itenkaan olisi sisällytet- menttia muutettava alempana ehdlo.tetulla
34967: tävä lakiin, koska hyvinlkin erilaisia paikal- tavalla. Vastaava muutos olisi tehtävä
34968: lisista olosuhteista riip:purvia tarkkailu- ja myös lain 49 § : n 3 momenttiin.
34969: valvontamenetelmiä voidaan ajatella. Tar- Sen nojalla, mitä eidiellä on lruusuttu,
34970: lroituksenmukaisinunalta näyttää, että sääs- !kunnioittaen ~hdotan,
34971: töpan:klkita:r'kastuiksen asiaksi jätettäisiin
34972: :lrolloinkin esitettyjen varmennrusmenetel- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
34973: mien hyväksyminen. Edelläsanotun muikai- näin kuuluvan lakiehdot-uksen:
34974:
34975: Laki
34976: säästöpankkilain muuttamisesta.
34977: Ed'USkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päiv>änä heinäkwuta 1931 annetun
34978: säästöpankkilain (235/31) 18, 25, 30, 37, 49 ja 56 §, näistä 30, 49 ja 56 § sellaisina
34979: kuin ne ovat 27 päivänä tammikuuta 1939 annetussa laissa (25/39), näin kwuiluviksi:
34980: 18 §. 30 §.
34981: Ensi kertaa raJhoja säästöönpantaessa an- (Niinkuin hallituiksen esity1ksessä n:o 20.)
34982: nettaJkoon säästöönpanijalle ilmaiseksi sääs-
34983: tökirja, johun on otettu tämän lain 25 § : n 37 §.
34984: säännökset s~kä säästöpankin sääntöjen (Niinkuin hallituksen esity1ksessä n:o 20.)
34985: säästöönpanoja, säästöstälO!ttoja ja isäntien
34986: vaalia koskevat määräykset. Jos rahojen 49 §.
34987: nostamisesta on tehty ehto, on säästölkirjaan Säästöpankin !kirjanpito 10n järjestettävä
34988: merkittävä, että ehto on tehty. kirjanpitovelvollisuudesta voimassaolevan
34989: Säästössä olevia rahoja annetaan sille, lain mu!kaan, miikäli siitä ei jäljempänä
34990: jonka hallussa säästökirja on ja joka sen toisin säädetål.
34991: esittä:ä, ellei rahoja ole säästöön pantu eh- Omaisuusluettelon ja sen perusteena ole-
34992: dioHa, että ne maksetaan ainoastaan määrä;.. vien erikoisloottelojen tulee olla sidiottuja
34993: tylle henkilölle, jolloin yksinomaan tällä ja niiden sivujen numeroituja, ellei säästö-
34994: tahi hänen oikeudenomistajanaan on valta pan:kikital.'lkastus myönnä erikoisluetteloihin
34995: niitä irtisanoa ja nostaa. nähden poiklkeusta. Omaisuusloottelo ja
34996: Joo syntyy epäilystä siitä, joutuvatJlro :oonaisuustase on säästöpankin hallituksen
34997: raJhat niihin oikeutetulle henkilölle, säästö- V'Uosittain allekirjoitettava.
34998: pankki voi !kieltäytyä maksamasta säästössä Säästöpankin lk:assa, arvopaperit, luotto-
34999: olevia ra;hoja säästi:ilkirjan esittäjälle, jonka asiakirjat ja muu vastaavanlaatuinen omai-
35000: nimeen säästöönpanoa ei 10le tehty. suus on säilytettävä tulenkestävässä:, vähin-
35001: Kun säästöönpano tai säästöstäotto tapah- tään ka/h.della erilaisella lUilrolla suljetta-
35002: tu'l]l, mm'kitään mä:ärä säästökirjaan; ja vassa hoivissa tai kassakaapissa, j!Onka
35003: sä<ästöpankin hallituksen hhden jäsenen tai avaimet ovat eri henkilöiden hal1ussa, ellei
35004: virkailijan tulee varmentaa säästöönpano säästöpank:kitarkastus ole hyväksynyt avain-
35005: omaikätisellä nimikirjoituiksellaan, ellei sääs- ten säålyttämistä toisin järjestettäväksi.
35006: töpanklkita:r!kastus ole !hyväiksynyt muun- Tulenkestävässä hoivissa tai bssalkaapissa
35007: laista varmennusmenetelmä:ä säästöpankissa on niin ikään säilytettävä kulurvan ja edel-
35008: käytettäväksi. Jos rahojen nostaja ei ole lisen vuoden tili!kirjat.
35009: säästöstäottoa rkuåtannut, on sclrin samalla
35010: tavalla varmennettava. 56 §.
35011: (Niinkuin hallituksen esityksessä n:o 20.)
35012: 25 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
35013: (Niinkuin hallituksen esitylksessä n:o 20.) kuuta 1947.
35014:
35015: Helsingissä huhtikuun 2 päivänä 1947.
35016:
35017: Ensio Kytömaa,.
35018: •• ••
35019: VALTIOPAIVAT
35020: 1947
35021:
35022: LIITTEET
35023: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
35024:
35025:
35026:
35027:
35028: HELSINKI 1947
35029: VALTIONEUVOSTON KIBJ"APAINO.
35030: •• ••
35031:
35032: VALTIOPAIVAT
35033: 194 7
35034:
35035: LIITTEET
35036: IV
35037:
35038: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
35039: LÄHETETYT RAHAASIA-ALOITTEET
35040:
35041:
35042:
35043:
35044: HELSINKI 1947
35045: VALTIONEUVOSTON KmJAP AINO
35046: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista teolli-
35047: suuden edistämiseen, terveydenhaitoDn, kulkulaitoksiin sekä
35048: taloudellisiin, sivistyksellisiin, sosiaalisiin y. m. tarkoituksiin.
35049: 795
35050:
35051: IV,s4. - Ra.h. al. N:o 21.
35052:
35053:
35054:
35055:
35056: Heiniö y. :m..; Jläi:iräraJutm, osoilttamisesta t'eknillisfm oou.s-
35057: tajakunnan asettamiseksi moonnme ulkomaisiin liilwtys.
35058: töihin.
35059:
35060:
35061: Eduskunnalle.
35062:
35063: Kun maamme jatkuvasti on teollistu- nillisiin saavutuksiin; perehtyon edullisim-
35064: m.assa, erikoisesti sotakorvausteollisuuden piin ra.a.kwin.elähteisiin ja avustaa yhteyk-
35065: vuoksi, on tärkeätä, että maamme vienti- sien solmiamisei!IM sekä vienti- että tuonti-
35066: ja tuontikauppaan osallistuvat henkilöt yhä edustajien kanssa.
35067: paremmin tuntevat olosuhteet sekä teknil- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
35068: liset raaka-aineelliset niissä maissa, joihin
35069: kauppamme suuntautuu. Koska kauppa että Eduskunta ottaisi vuotlen
35070: näin ollen on jatkuvasti kehittymässä tek- 1948 tulo- ja menoarvio(}fl 5 miljoo-
35071: nillisiä. aloja koskevaksi, olisi aihetta vah- nan markan suurui.ten mäiirltrahan
35072: vistaa meidän ulkomaisia edustajistojamme teknillisen avustajakunnan asettomi-
35073: teknillisillä avustajilla kotimaassa olevien seksi m®mme ulkomaisiin lählltys-
35074: liikkeiden kaikinpuolis~ksi avuksi. töihin hallituksen harkin.nan. mu-
35075: Samalla olisi näillä avustajilla mahdol- kamt.
35076: lisuus tutustua ulkomaiden viimeisiin tek-
35077: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
35078:
35079: Sulo Heiniö. Felix Se päll.
35080: Alpo Lumme. &.lle Efuppi.
35081: Matti Beikldlä. Eero Kivelä.
35082: Toivo Mansner. Martti 0. Kölli.
35083: Erkld Leik»la. laakko Hakala.
35084: 796
35085:
35086: 1V,95.- Rah. al. N:o 22.
35087:
35088:
35089: Kuittinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta posti- ja ~ennä
35090: tinlaitokslen ylimääräiste1~ ':l!oimien mUfWt.tamiseksi vaki-
35091: naisiksi 'viroiksi 'tai toimiksi.
35092:
35093: E d u s k u n n a ll e.
35094: V astaukse.-;saan kuluvan vuoden tulo- ja Pos.ti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto:
35095: menoarvioksi kiinnitti eduskunta (siv. 16)
35096: huomiota siihen epäsuhteeseen, mikä posti- 18 Pl. VI: 1. mk
35097: ja lennätinlaitoksessa vallitsee ylimääräisten 1 huoltotarkastaja, perus-
35098: ja vakinaisten virkojen ja toimien lukumää- palkka . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228,000
35099: rän välillä ja lausui toivomuksen, että ta- 4 vanhempaa insinööriä, pe-
35100: män epäsuhteen tasoittamisesta olisi tähän- rus·palkka 217,200 mk . . . . 868,800
35101: astista tehokkaammin huolehdittava. Posti- 2 konttorinhoitajan apulaista,
35102: ja lennätinlaitoksen keskushallinnossa on peruspalkka 180,000 mk . . 360,000
35103: tätä nykyä, kuten erikoismenoarviosta ha- 5 ensimmäistä ekspeditööriä,
35104: vaitaan, 206 vakinaista virkaa 'tai tointa, 1 pl. peruspalkka 157,200
35105: pysyväisten ylimääräisten toimien iuku- mk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786,000
35106: määrän ollessa 256. Linjahallinnossa on 10 ekspeditööriä, 1 pl. perus-
35107: 4,463 vakinaista virkaa tai tointa sekä 6,470 palkka 149,700 mk . . . . . . 1,497,000
35108: ylimääräistä tointa. Ei saata olla paikal- 20 ekspeditööriä, 2 pl. perus-
35109: laan eikä kohtuullista, että tätä tärkeätä palkka 135,600 mk . . . . . . 2, 712,000
35110: valtion liikelaitosta hoidetaan suurimmaksi 30 ensimmäistä kirjuria, 1 pl.
35111: osaksi ylimääräisenä työvoimalla. Tämän peruspalkka 129,300 mk . . 3,879,000
35112: takia ehdotetaan, että yhdenmukaisesti 40 ensimmäistä kirjuria, 2 pl.
35113: eduskunnan edellämainitun toivomuksen peruspalkka 118,200 mk . . 4,728,000
35114: kanssa tällä kertaa seuraavat ylimääräiset 60 kirjuria, 1 pl. peruspalkka
35115: toimet muutetaan peruspalkkaisiksi viroiksi 107,400 mk . . . . . . . . . . . . 6,444,000
35116: tai toimiksi : 80 kirjuria, 2 pl. peruspalkka
35117: 102,300 mk . . . . . . . . . . . . 8,184,000
35118: 8 autonkuljettajain esimiestä,
35119: Posti- ja lennätinlaitoksen keskusha.llinto: peruspalkka 135,600 mk . . 1,084,800
35120: 18 Pl. V: 1. mk 20 autonkuljettajaa, 1 pl. pe-
35121: 2 toimistoinsinööriä, perus- ruspalkka 118,200 mk . . . . 2,364,000
35122: palkka 240,000 mk . . . . . . 480,000 6 ylipostiljoonia, 1 pl. perus-
35123: 2 konttoripäällikköä, perus- palkka 118,200 mk . . . . . . 709,200
35124: palkka 207,000 mk . . . . . . 414,000 30 eru;immäistä postiljoonia, 1
35125: 6 esittelijää, peruspalkka pl. peruspalkka 112,800 mk 3,384,000
35126: 207,000 mk . . . . . . . . . . . . 1,242,000
35127: 3 liikennetarkastajaa, 1 pl. 100 postiljoonia, 1 ·pl. perus-
35128: peruspalkka 188,400 mk . . 565,200 palkka 107,400 mk 10,740,000
35129: 4 osastosihteeriä, 1 pl. perus- 100 postiljoonia, 2 pl. perus-
35130: palkka 172,200 mk . . . . . . 688,800 palkka 102,300 mk 10,230,000
35131: 5 ensimmäistä teknikkoa, 1 8 ensimmäistä teknikkoa, 1
35132: pl. peruspalkka 157,200 mk 786,000 pl. peruspalkka 157,200 mk 1,257,600
35133: 8 ekspeditööriä, 1 pl. perus- 100 ensimmäistä puhelinvälittä-
35134: palkka 149,700 mk . . . . . . 1,197,600 jää, .peruspalkka 102,300
35135: 12 kirjuria, 1 pl. peruspalkka mk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,230,000
35136: __!07,400 mk . . . . . . . . . . . . 1,288,800 100 toista puhelinvälittäjää, pe-
35137: 42 Yhteensä Iiik 6,662,400 ruspalkka 97,200 mk . . . . 9,720,000
35138: IV,1Hi. - Kuittinen y. m. 797
35139:
35140: 100 kolmatta puhelinvälittäjää, 18 Pl. V: 2. 18 Pl. VI: e.
35141: peruspalkka 92,100 mk . . 9,210,000 mk mk
35142: 20 ensimmäistä asentajaa, pe- a) vuosipalkkioihin .. 6,713,600 90,031,800
35143: ruspalkka 118,200 mk . . . . 2,364,000 b) ikälisiin ........ 3,027,000
35144: 10 toimistonhoitajaa, 3 l., pe- c) perhelisiin . . . . . . 50,000 1,100,000
35145: ruspa1kka 112,800 mk . . . . 1,128,000 d) kalliinpaikanlisiin 253,200 4,376,400
35146: 854 Yhteensä mk 92,108,400 e) kansaneläkelain
35147: edellyttämiin va-
35148: kuutusmaksuihin 70,200 985,000
35149: Edellä sanotuista toimenpiteistä aiheu- Yhteensä mk 7,087,000 99,520,200
35150: tuisi lisäystä:
35151: 18 Pl. V: 1. 18 Pl. VI: 1. Toimeenpiteestä olisi siis lisäystä yht.
35152: mk mk 120,585,400 mk ja vähennystä 106,607,200
35153: a) peruspalkkoihin 6,662,400 92,108,400 mk eli siis todelliset lisämenot 13,978,200
35154: b) ikälisiin • • 0.1,029,000 13,810,000
35155: 0 ••• mk .
35156: c) perhelisiin •••• 0. 50,000 1,100,000 Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
35157: d) kalliinpaikanlisiin 253,200 4,376,400
35158: e) kansaneläkelain että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
35159: edellyttämiin va- tulo- ja menoarvioon 13,978,200 mk
35160: kuutusmaksuihin 82,000 1,114,000 määrärahan posti- ja lennätinlaitok-
35161: Yhteensä mk 8,076,600 112,508,800 sen ylimääräisten tointen muutta-
35162: mista vat·ten vakina.isiksi viroiksi ja
35163: sekä vähennystä: toimiksi.
35164: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
35165:
35166: Juho Kuittinen. 0. Peltonen.
35167: T. Bryggari. Urho Kulovaara.
35168: A. K. Paasivuori J. F. Tolonen.
35169: Isak Penttala. Väinö Kivisalo.
35170: Yrjö Suontausta. Ensio Kytömaa.
35171: Alpo Lumme. Samuli Tervo.
35172: Martta Salmela.-Järvinen. Toivo Mansner.
35173: Väinö Leskinen. Uuno Raatikainen.
35174: Edvard Pesonen. P. Karjalainen.
35175: Antti Tossavainen. H. S. Pesonen.
35176: Juho Pyy. 0. Muikku.
35177: Eino Raunio. Jere Juutilainen.
35178: Lassi Hiekkala.
35179:
35180:
35181:
35182:
35183: 2
35184: 798
35185: lV,9a. - Bah. al. N :o 23.
35186:
35187:
35188:
35189:
35190: B.iibil:um y.m.: Määrä.ralum osoittcumisesta m.aalaispostink.-...
35191: ttJiain toin.ten järjestämiseksi kii:nteJäpaJkka~ksi.
35192:
35193:
35194: E d u s k u n n a 11 e.
35195:
35196: Maalaiskirjeenkantajien ammattikunta on Tällaisen huutokauppajärjestelmän avulla
35197: vielä nykyään asemassa, joka ei mitenkään ei myöskään ole mahdollisuutta parhaan
35198: ole sen suorittaman tärkeän työn eikä edes ma:hdollisen työvoiman saamiseen tehtä-
35199: nykyaikaisessa mielessä ihmisarvon mukai- vään, joka vaatii erikoisia henkilökohtaisia
35200: nen. Noin 3,000 maalaiskirjeenkantajaa ja ominaisuuksia: ehdotonta rehellisyyttä, tun-
35201: postin•kuljettajaa otetaan edelleen toimeensa nontarkkuutta ja täsmällisyyttä.
35202: huutokauppajärjestelmän perusteella. Teh- Edellä olevan perusteella. olisi hallituk-
35203: tävä annetaan henkilölle, joka lupautuu sen kiireellisesti ryhdyttävli toimenpitei-
35204: sen halvimmalla suorittamaan. Näin joutu- siin maalaiskirjeenkantajain pal·kkauksen
35205: vat ihmiset, joille työ on välttämätöntä, järjestämiseksi työhön kulutetun ajan tai
35206: kilpailemaan siitä, kuinka alas !he voivat matkan perusteella määrättävä:ksi, minkä
35207: elintasonsa kiristää. Palkkaukseen syntyy vuoksi ehdotamme,
35208: myöskin suuria epätasaisuuksia eikä ole
35209: mahdotonta, että työntekijä joutuu suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
35210: ranaisen mielivallan ja virastokankeuden tulo- ja m~noarvioon 40,000,000 ma-r-
35211: alaiseksi, koska hänen on tehtävä vuoden kan mäiirärahan maalaispostinkanta-
35212: kestävä sopimus, jonka tarkistamisesta voi- jain tointen järjestämiseksi kiinteä-
35213: daan sopimuskauden kuluessa kieltäytyä palkkaisiksi.
35214: siitä huolimatta, että palkoissa muilla
35215: aloilla voi sattua huomattaviakin muutok-
35216: sia.
35217: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
35218:
35219: Vilhelm :Riihinen.
35220: 799
35221:
35222: IV,o1. - Rah. al N:o 24.
35223:
35224:
35225:
35226:
35227: J. Wirta.nen: Mäi.iräraJul.n O$o1Jtltamisest(D erikoislisän mak-
35228: BQ.miseksi poliisimieh.ilk.
35229:
35230:
35231: Eduskunnalle.
35232:
35233: Kuluvan vuoden menoarvion 7 Pl:n palkkauslain 14 § :n perusteella on jo mo-
35234: IX: 7 m<>mentin kohdalle oli otettu nia vuosia maksettu, eivät ole muuttuneet,
35235: 32,450,000 markan suuruinen määräraha .olisi suotavaa, että tätä lisää. edelleenkin,
35236: poliisilisien ma.kllamiseen. Kun palkkauksia sisäasiainministeriön lähemmin määräämillä
35237: uudelleen järjestettäessä tämä polii$ilisä. jäi perusteilla maksettaisiin· kaikille poliisi-
35238: ainoastaan kaupungin, kauppalan ja ti)leästi miehille.
35239: asutun paikkakunnan rikospoliisissa palve- Edelläsanotun johdosta esitänkin,
35240: leville, on nyt käsillä olevassa vuoden 1948 että Eduskunta korotttlisi haUi-
35241: tulo- ja menoarvioesityksessä tätä määrä- tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä
35242: rahaa huomattavasti eupistettu. vuodelle 1948 7 Pl:n IX: 7 momen-
35243: Kun tämlin poliisilisän poisjäämisen joh- tilla olevan määrärahan 32,450,000
35244: dosta poliisikunta kautta linjan sai viimeksi markaksi ja että tii.,tä määrärahtUtta
35245: 8\loritetussa palkkausten uudelleen järjes- maksettaisiin sisäasiainministeriön
35246: telyssä huomattavasti pienemmän palkan- lähemmin määräämillä perusteilla
35247: korotuksen kuin muut viran ja toimen hal- palkkt!u.slain 14 § :ssä edellytettyä
35248: tijat ja kun ne pel'U$teet, joilla tätä lisää erikoislisiiä poliisimie,hille.
35249: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
35250:
35251: J oha.nnes Wirt&uen.
35252: 800
35253:
35254: IV, os. - Rah. al. N :o 25.
35255:
35256:
35257:
35258:
35259: .Jokinen y. m,.: MäJi,rärakan osoittamisesta siirtoväen asut-
35260: tamisen vuoksi työpaikkansa menettäneiden vanhojen
35261: työntekijäin eläkkeitä varten.
35262:
35263:
35264: E d u s k u n n a 11 e.
35265:
35266: ·Maanhankintalain täytäntöönpanon seu- väen asuttavaksi. Ei ole myöskään oikeu-
35267: rauksena menettää suuri mä.ärä vanhoja denmukaista, että ka:ik!ki eläkevelvollisuudet
35268: maataloustyöntekijöitä toimeentulomahdolli- jäisivät kantatilalle sen jälkeen kun suurin
35269: suutensa. osa tilan maista on otettu asutukseen, vaan
35270: Kun tilojen pienentymisen vuoksi tapah- silloin olisi oikeudenmukaista, että valtio
35271: tuva työvoiman vähennys kohtaa etupäässä korvaisi sen osuuden tilan eläkkeistä, kuinka
35272: vanhoja ja heikon työkyvyn omaavia henki- paljon maata on lohkaistu tilalta asutuk-
35273: löitä, ei heillä ole tämän jälkeen mahdolli- seen.
35274: suutta omatoimisesti huolehtia itsestään ja Koska maanhankintalain vaikutukset kos-
35275: perheestään, vaan ovat he silloin pakoitet- kevat eri tavalla eri kuntiin, ollen toisten
35276: tuja turvautumaan yhteiskunnan apuun. osuus asutuksessa jopa 40 prosenttia peltoa:,
35277: Vanhan ja heikon työkyvyn, sekä muuten- toisten kohdalla sen ollessa vain mitättö-
35278: kin he:ikossa taloudellisessa asemassa olevan män pieni, niin ei ole tasapuolista, että
35279: vanhuksen on vaikea alkaa elämäänsä siinä- valtiovallan toimenpitein sälytetään näihin
35280: kin tapauksessa, että hänelle myönnettäisiin kuntiin hyvin huomattava huoltorasitus.
35281: kahden hehtaarin suuruinen asuntotontti. Oi:kea ja tasapuolisesti kaikkia kansalaisia
35282: ~1yöskin rakentaminen tälle tontille kohtaa rasittava on se, että valtio ottaa huoltaak-
35283: voittamattomia vaikeuksia ja juuri tämän seen nämä siirtoväen asutuksen takia ti-
35284: syyn vuoksi suuri osa näistä työttömiksi loilta pois joutuneet vanhat työntekijät.
35285: joutuneista vanhoista työntekijöistä ei ole Asiasta on jo valmiina komiteankin mie-
35286: voinut ottaa vastaan tätä luvattua maa- tintö, joka puoltaa näiden eläkkeiden mak-
35287: palstaa. Mutta myöskin ne työntekijät samista valtion varoista.
35288: jotka yrittävät velkavaroin rakentaa tälle Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
35289: tontille tulevat elämään niin raskaan verka- ehdotamme,
35290: taa:kan alla, että heistäkin ansiotyöhön ky-
35291: kenemättöminä tulee yhteiskunnan huollon että Eduskunta ottaisi vwoden 1948
35292: varassa eläviä henkilöitä. tulo- ja menoarvioon siirtoväen asu-
35293: On myöskin suuri määrä sen laatuisia tuksen takia työpaikkansa menettä-
35294: tapauksia, että köyhäinhoitolain 5 § :n mu- neiden vanhojen työntekijäin eläk-
35295: kainen eläkevelvollisuus tilalta raukeaa sen keitä varten 100 miljoonan markan
35296: vuoksi, että tila otetaan kokonaan Siirto- miiärärahan.
35297: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
35298:
35299: Kalle .Jokinen Paavo Karjalainen.
35300: Walter Kuusela. Heikki Simonen.
35301: 801
35302: IV,o9.- Rah. a.I. N:o 26.
35303:
35304:
35305:
35306:
35307: J. Wirtanen y.m.: llfäät·äroltan osoiAtamisesta liikkuvan po-
35308: liisin supistamis~ ailunåU'Van ylimenokauden palk-
35309: kcvusmenoihin.
35310:
35311:
35312: E d u s k u n n a 11 e.
35313:
35314: Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuo- pahtuva eroaminen poliisipalveluksesta on
35315: den 1948 tulo- ja menoarvioksi ehdotetaan nykyisin niin runsasta, että voidaan pitää
35316: liikkuvan poliisin määrävahvuutta huo- varmana nyt kyseessäolevien miesten jo ai-
35317: mattavasti supistettavaksi. Joskin kulunei- van tulevan vuoden alkukuukausien aikana
35318: den vuosien aikana melkoisesti laajentu- pääsevän eroamisten kautta avoimiksi tul-
35319: neen poliisireservin supistaminen nyt, siir- leisiin toimiin. Jos sitävastoin hallituksen
35320: ryttäessä rauhanomaisiin oloihin ja yleisen esittämällä tavalla supistus pannaan toi-
35321: järjestyksen jatkuvasti parantuessa, on meen yhtäkkisesti, joudutaan uusien polii-
35322: täysin paikallaan, lienee kuitenkin tämä simiesten koulutus panemaan alulle heti
35323: supistaminen tapahtunut liian nopeasti, vuoden vaihteessa. Tämän ylimääräisen
35324: sillä jos hallituksen esitys sellaisenaan tu- henkilöstön palveluksessa pysyttämisellä
35325: lee hyväksytyksi tietää se sitä, että ainakin saavutettaisiin siten ehkä melkoisiakin sääs-
35326: noin 250 täysin koulutettua poliisimiestä töjä koulutuskustannuksissa.
35327: joudutaan vuoden vaihteessa vapauttamaan Edelläsanotun johdosta esitämme,
35328: .palveluksesta.
35329: Valtion edun kannalta olisi kuitenkin että Eduskunta ottaisi Vtwden
35330: tärkeää, että sen palveluksessa pysytetään 1948 tulo- ja menoarvion 7 Pl:n
35331: koulutettua ja pitkähkön kokemuksen saa- kohdalle lisäyksenä 7.5 miljoonan
35332: vuttanutta poliisimiehistöä, koska uusien markan suuruisen määrärahan käy-
35333: poliisimiesten kouluttaminen tulee vastai- tettäväksi liikkuvan poliisin supis-
35334: suudessa aiheuttamaan valtiolle melkoisen tamisesta aiheutuvan ylimenokauden
35335: suuria kustannuksia. Säännöllistä tietä ta- palkkausmenoihin.
35336: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
35337:
35338: Johannes Wirtanen. J. Pyöräli. Jere Juutfla.inen,
35339: 802
35340:
35341: IV,too. - Rah. al. N:o lJ:I.
35342:
35343:
35344:
35345:
35346: Pula y. m.: MOO.rärahatt, osoittami3esta Typpi Oy :n ruake-
35347: pääoma;n korottami.ata. vatrten.
35348:
35349:
35350: Eduskunnalle.
35351:
35352: M:aalum:une olisi rakennettava noin 15 Loonoitll$kokeet 0110itta.vat, etltil typpiki-
35353: mitljoonaD ki!lon tuotaintotehon omaava a:m· lolla tuotetaan keskintäärin 17 rehuykaik-
35354: :moniakki- ja. ammoniu:msulfaattitehdas. köä. Professori Pauli Tuorila on laskenut,
35355: Sähköenergian kulutua on siinä paljon pie· että käyttämällä vuosittain väkilannoitteita
35356: nempi ja ra:kennuskUSJtannukse't noin puolta ja kalkkia 3.2 miljaardin m:a1'kan arvosta,
35357: halvemmat kuin salpieOO.rityppeä valmista- voidaan maataloustuotantoa kohottaa ensim-
35358: vassa tehtaassa. Osittain tästä. johtuen atn- mäisenä satovuotena normaalisten aääauh-
35359: moniUilUiulfaatti on iyppiltannoitteista ho.l· lte'iden vallitessa 906 miljooooHa rehuyk&i.
35360: viDJta. Sen hinta on noin 70 % kalkkisa:l· köllä.. Kun rehuyksikön hinnaksi on lu-
35361: pi~tarissa olevtan typen hinnasta, millä sei- ketta.va ainakin 10 markkaa, on ~isäsadon
35362: kailila on erityinen merkitys maataloustuo- :a:rvo n. 10 miljaardia markkaa. Tällaisen
35363: tantoa ja sen kannattava!Buu'tia kohotet~ tuotannon lisäyksen aikaansaaminen ei edel-
35364: taessa. Tanskassa käytettiin v. 1937 noin lytä, niinkuin teollisuudessa, suum.nattoman
35365: 3 % kertaa enemmän typpeä peltohehtaaria kaUiiden tehdasrakennusten rakentamista,
35366: kohden kuin Su:omessa ja oli sii'tä noin koska tuotannon lisäys tapahtuu nykyään
35367: 80 % ammoniumsulfaattia. oleviUa pe'llloilla, rakennuksilla, maanvilje-
35368: Mikä valtava merkitys typpitehtaan ra- lyekalUBtolla, karje.lla ja työvoimalla. T,_.
35369: kellltami86lla on typpilannoi1Jteiden käytön loudellisemi ahtaan:a aikana on juuri ryh.
35370: lisä.iintymiseHe, käy selville Norjassa ta- dyttävä kaikkiiln toi:menpiteisiiDJ maatalloua.
35371: pahtun~ta kehityksestä. Norjaan perus- tuotaooon nopeaksi kohabtamiseksi. Vain
35372: tettiin typpitehdas v. 1905. V. 1907 oli maaW.oustuotantoa nopeaati lisäämällä on
35373: typen käyttö sieHä vain 238 tonnia, v. 1917 meillä mahdollisuutta kohottaa elintasoam·
35374: 2,924 tonnia, v. 1937 9,000 tonnia, mUJtia me, saada kohtuullisella hinnalla kotimaisia
35375: v. 1943 21,458 tonnia. Suomessa käytettiin elintarvikkeita ja siltä osalta vaikuttaa
35376: v. 1913 typpeä vain 540 tonnia ja v. 1937 mflation pysähtymiseen.
35377: n. 9.900 tonnia. Ede:Uä. esitetyistä ~uvuiS'ta TypptlalliiJOi.tteiden nykyinen tuontioh-
35378: havaitaan mitenkä nopeasti typpi!lannoittei- jelma käsittää 20 miljoonaa kiloa typpeä.
35379: den käytrt:ö on Norjassa lisääntynyt oman Kansaill!Väliset vientirajoitukset eivä;t ole
35380: typpitehtaan rakentamisen jälkeen. Saman- sallineet meidän tuoda puoltakaan ostota-
35381: .aikaisesti on vastaavasti lisääntynyt mui- voitteestamme. Ei ole varmuutta kuinka
35382: denkin väkilannoitteiden käyttö. Se selittää kauan nämä rajoitukset ovat voimassa.
35383: minkä takia Norjan peltojen hehtaarisadot Siksi olisi maahamme rakennettava mah-
35384: ovat Tanskan jälkeen suurimmalt pohjois- doLlisimman nopeasti typpitehdas. Sen ra-
35385: maissa. Maataloustuotanto pystyy tyydyt- kennuskustannukset eivät ilmeisesti nouse
35386: tämään normaalivuosina, vähäistä leipävil- k.ailoon k.a.ikkia!Ml niin suuriksi kllin yhden
35387: ja.n tuorut~a !lukuunottamatta, elintarvikkei- vuoden tuontitavoitteen mukaisen typphlan-
35388: den tarpeen. Norjassa asuu 3 miljoonaa noitemäärän ostohinta. Sen vuoksi typpi-
35389: henkilöä ja maan peitoaia on vain kolmas- tehtaan rakentaminen on paljon edullisem-
35390: osa Suomen peltoalasta. Typpi on Norjalle paa kuin muiden tuotarutolailtosten rakenta-
35391: tärkeä vientitaV'ara. Noin 60 miljoonan minen.
35392: typpikilon vienti antaa vuosittain Suomen Ammoniakkitehdas on suunniteltu raken-
35393: rahaksi lasketturua 2.5 miljaardia markkaa. nettavaksi kolmen vuoden aikana. Ensi
35394: IV,10.0. -Pusa y. m. 808
35395: vuoden aikana Olli tarkoitus hankkia tehdas- vuoden talousarvioon QU oWttava riittävän
35396: alue ja tehdasrakennusten sekä koneiden suuri määräraha typpitehtaan osakepää-
35397: [opulliset piirustukset. v,a:rsinaiset raken- oman korottamista va11ten, että ammon1ak-
35398: nustyöt voinevat alkaa vasta aikaisintaan ikitehtaan rakentaminen voidaan mahdolli-
35399: sybyllä 1948 ja selli vuoksi varsinaiset pe- simman nopeasti aloi!ttaa.
35400: rustamiskustarrmukset ooin 700 miljoonaa Kaikkeen edellä esitettyyu viitaten eh-
35401: markkaa jakaantuvat vuosme 1949 ja 1950, dotamme,
35402: eivätkä muodosta mitään ylivoimaisen
35403: suurta rasitusta va[tion talousarvioon. Ra- että Eduskunta ottaisi v. 1948 ta-
35404: kennustöiden rahoittamiseen voidaan sitä- lousarvioon 70 miljoonan markan
35405: paitsi ehkä saada :kotimaisia ja ulkolaisia määrärahan Typpi Oy :n osakepää-
35406: lainoja, riippuen rahamarkkinatilanteesta. oman korottamista varten.
35407: Kaikki syyt pul1uvat sen puolesta, että ensi
35408: He'lsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
35409:
35410: JJ. Pua. A. K. Puaivoori.
35411: 804
35412:
35413: IV,101. - Bah. al. N:o 28.
35414:
35415:
35416:
35417:
35418: Laine y. m.: Määriir~ osoittamisesta Jokioisten R®tatie
35419: Oy :n osakkeiden ostamiseksi vaJ;tioUe.
35420:
35421:
35422: E d u s kun n a 11 e.
35423:
35424: Viittaamme vielä käsittelemättä olevan koko osakemäärän hankkiminen valtiolle,
35425: toivomusaloitteen N :o 75 helmikuun 11 päi- ehdotamme,
35426: vältä 1947 perusteluihin, joista käy selville
35427: Jokioisten Rautatie Oy:n omistussuhteet, että Edusktunta ottaisi V'IWden 1948
35428: valtion osuuden ollessa n. %. KJUn sekä tulo- ja menoarvioon Jokioisten
35429: valtion liiketoiminnan harjoittamisen että R®tatie Oy :n osakkeiden ostamista
35430: rautatien vaikutuspiiriin kuuluvien asuk- varten 10,000,000 markan määrä-
35431: kaiden etujen mukaista olisi sanotun yhtiön rahan.
35432: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
35433:
35434: Lauri Laine. Eino Raunio.
35435: Johannes Virolainen. Felix Seppälä.
35436: Martti 0. Kölli. Eino Kujanpää.
35437: Jalma.ri Kulmala.
35438: IV,1o2. - Rah. al. lf:o 29.
35439:
35440:
35441:
35442:
35443: i. XvJah:iJt.en J, m.: K~~tun. m.iii.t"Mchan oltlittam~eala
35444: Qtqa~ ~ril!/ks61f. fu.tkia~n jatl&amiata Ja
35445: kf.Jiv~f()imint~ ry~1Miti >V&f'ten.
35446:
35447:
35448:
35449: :M d u s k u n n a H e.
35450:
35451: Edqskmn:ta.n lUYÖJW~ttyä vuoden 1945 ltlJ.ll löy~ös sijaft~~e v<ioenew.m.istöWm
35452: kolmannessa lisämenoarviossa 25,000,000 Suomen ~Imi. :O&~flYhtii».l QIJ»stami~
35453: markan suuruisen siirtomij.äriirllhau. Vwli- valtausalueilla, on edelliinuJ,inittl.lhiA ·kwr
35454: joen pitäjässä sijAitsevan Ot~mmäen :rallta- ta~u].{siin, &isä,Uyt~tty lll.YÖS 2-0.QOO,QOO
35455: lflalmHöydP.ksen tutkimista ~1:\ hyy~il~ii;vt marka.:q s@rlJ.inen, erä a.sianomai&ten val-
35456: töä Vf!.l'ten, asetti valtioneuvollto n~uvQtte tauskirjojen ja, yhtiön Qtanlll-i"lllä qleva.n
35457: lukunnan kiireellisesti selvitt&m!iäu, tämän omaisuuden lumiatam.itseksi sanotulta yh-
35458: malmilöydöksen l>:äyttöm~hdollis\lll~ia. Sit- tiöltä. Yritys olisi toteutettava valtlo-
35459: temmin myönsi edliskunta t~rkoitlJ.Stl! var- enell@.jstöisen osa,]+eylltiöq puitteissa, jQQka
35460: ten kuluvan vuoden menoarvioss& lisiioktli rah~sl.!o Sll9ritettavaksi osl).kepiiäm:ntJ~bi tu-
35461: 25,006;000 markkaa. Neuvottelukunta on lisi 15(),()00,000 mk, :minkä lisi.ibi valtio
35462: saattanut tutkimustyönsä e11simmäisen osan panisi yhtioi>q Otanrnä~n llfluvottelqkuuna.n
35463: valmiilq!i ja on asiasta antamassaan mietin- Uihli,n ·mel!IJ,essä hankkhnan oroaisllwn
35464: nö&Sä ilwoittanlJt, että Ot~tnmäen rauta- s~~malla vastaa::an rnäär~~ OSI).kkeita lh-
35465: malmin hyväksikäyttöön Perustuv~ kaivos- tlossä. Lopplfera perl!-stanusklfstanuubista
35466: toiminta void~an ilman oleellista tappion järjestettftisiip. · yhtiölle v<iGU laintma,
35467: vaaraa aloittaa, vaikka se aluksi ·toteutet- jolle kustaqn,lJksia laskett&e~>sa O.n h~
35468: taisiinkin ainoastaan rikastusvaiheeseen ja mioitu 4 % korko. Otanmäen kaiv{)syrity&tä
35469: myyntituotteena otettaisiin huomioon vain suunniteltaessa on lisäksi otettava huo-
35470: rautarikaste kotimaahan myytynä. Neuvot- mioQn, ~tÄ f;innen •kuin kaivpbella. voidaan
35471: telukunnan laatiman toteuttamissuunnitel- ryhtyä varsinaiseen tuotannolliseen toimin-
35472: man mukaan olisi toistais~i rajoituttava taan, on se yhdistettävii rautatiellä maan
35473: 250,000 malmitonnin vu~ilouhintaan ja rataverkostom1. Tätä varten onkin täys-
35474: malmi olisi rikastettav~ Ot~Hlxuäellä, jolloin koneellisesti tutkittu 27.3 km pitkä rata-
35475: on arvioitu saatl:\vau myytäväksi 87,000 suunta Otann!iiki-Murtomäld.
35476: tonnia magnetiitti" (r~utaok.sidi) rikas- Kun tutki~ustulosten perusteella Otan-
35477: tetta, joka tulisi sisäliälft.äii~ 11oin 67.o % mäen malmia on pidettävä huomattavim-
35478: rautaa, 2.6 % tit~n1in. ja 0.5 % vanadiinia pana Suomen ~ykyisin tunnetuista rauta-
35479: sekä 35,000 tonnia ilmeniHti~ (titanirauta- malmiesiintymistä ja. s1,10ritetut kustannus-
35480: oksidia) rikastetta. joka tulisi sisältämään laskelmat, sillä tar·kklfudella, joka voidaan
35481: vähintään 46% tita.Jlioksidia. 'J.'iimän suun- kaivosyrity~ist~ niiden tutkimusvaiheessa
35482: nitelman toteuttaminen va.atilili neuvottelu- yleensä saaQ.~1 OIIOittavll,t, että tämä kaivos-
35483: kunnan tekemän laskelman mu}man, otta- toiminta tod~\"öisesti muodostuisi talou-
35484: malla huomioon vuoden 1946 lopussa val- dellisesti ·kilpallukykyiseksi, olisi mieles-
35485: linneen hintatason, seuraavat perustamis- tämme Otanmäen löydöksen, jonka tutki-
35486: kustannukset, jaettuna kolmen vuoden miseen on jo uhrattu huomattavasti aikaa
35487: osalle: ja varoja, hyväksikäyttöön nyt mahdolli-
35488: simman pian ryhdyttävä. Hallitus ei kui-
35489: ensimmäinen vuosi, arviolta 299,600,000:- tenkaan ole katsonut mahdolliseksi vuoden
35490: toinen , , 167,000,000: - 1948 talousarvioon varata määrärahaa
35491: kolmas , , 86,300,000:- Otanmäen kaivosyrityksen toteuttamista
35492: Yhteensä 552,900,000:- varten, vaan jäisi löydös sitä varten ehdo- ·
35493: 806 IV,1-o.2. - Otaamäen kaivos.
35494:
35495: tetun määrärahan puitteissa edelleen lä- Juoksevat menot 1. 1.--31.
35496: hinnä tutkimusvaiheeseen. 12. 48 2,000,000: -/kk . . 24,000,000: -
35497: Jotta valtion suuresta pääomatarpeesta Asuntoja työläisille ja vir-
35498: huolimatta, kuitenkin voitaisiin viipymättä kailijoille . . . . . . . . . . . . . . 25,000,000: -
35499: ryhtyä löydöksen hyväksikäyttöön, olisi Osa korjauspajarakennuk-
35500: kaivosyrityksen aloittaminen suunniteltava sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,000,000: -
35501: suppeammissa puitteissa, myöntämällä Varastohankinnat . . . . . . . . . 6,000,000: ---
35502: tarkoitukseen talousarviossa ehdotetun Suomen Malmille osa lunas-
35503: 35,000,000 markan lisäksi 50,000,000 mark- tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . 5,000,000: --
35504: kaa, sekä perustettava yrityksen toteutta- Konehankinnat . . . . . . . . . . . 13,000,000: --
35505: mista varten valtioenemmistöinen osakeyh- Osakepääomasta suoritettava
35506: tiö, jonka osakepääoman rahassa suoritet- leimavero ja arvaamatto-
35507: tavan ensimmäisen osan maksamiseen käy- mat menot . . . . . . . . . . . . 5,000,000: -
35508: tettäisiin, paitsi nyt mainittua lisämäärä-
35509: rahaa, talousarvioon ehdotetusta määrära- Yhteensä 84,000,000: -
35510: hasta 34,000,000 markkaa eli yhteensä
35511: 84,000,000 markkaa. Kaivosyritykselle välttämättömän rauta-
35512: Otanmäen neuvottelukunnan keskeneräis- tien rakennustöiden aloittaminen voidaan,
35513: ten jatkotutkimusten ja -suunnitelmien ryhdyttäessä kaivosyritykseen edellämaini-
35514: kustantamista varten jäisi momentilla ole- tussa suppeammassa muodossa, siirtää vuo-
35515: via varoja käytettäväksi vielä 1,000,000 den 1949 alkuun.
35516: markkaa. Edelläesitetyn perusteella ja viitaten
35517: Tällä määrärahalla voitaisiin ensi vuonna Otanmäen neuvottelukunnan asiasta anta-
35518: kaivoksen alullepanemiseksi välttämättö- maan mietintöön, ehdotamme :kunnioittaen,
35519: mät mutta aikaa vievät, varsinaisen kai-
35520: voksen avaamistyöt suorittaa tehokkaasti ja että Eduskunta korottaisi vuoden
35521: suunnitelmallisesti sekä rakentaa ehdotto- 1948 tulo- ja menoarvioesityksen 19
35522: man tarpeelliset asuin- y. m. rakennukset Pl. I: 26 momentin määrärahaa
35523: ja tilata ensikädessä tarvittavat koneet. 50,000,000 markalla Otanmäen kai-
35524: Kaivosyrityksen alullepano tapahtuisi täl- vosyrityksen tutkimusten jatkamista
35525: löin vuoden 1948 aikana seuraavan arvio- ja kaivostoimintaan ryhtymistä var-
35526: laskelman puitteissa: ten.
35527: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
35528:
35529: Eetu Ka.rja.la.inen. S. Salo.
35530: Kusti Eskola. J. Pyörälä.
35531: Matti Lepistö. Wwlter Kuusela.
35532: Eino Palovesi. Heikki Simonen.
35533: Ma.tti Merllä.inen. Jussi Ra.a.tikajnen,
35534: Yrjö Hautala. 0. Muikku.
35535: Erkki Koivisto. Uuno Raatikainen.
35536: Arvi Ahma.vaa.ra. Toi!Vo Ikonen.
35537: Lauri .Tårvi . Jere Juuti'a.inen.
35538: A. T. Ma.J.mivaa.ra. Varma K. Turunen.
35539: Eem.U Pääkkönen. Jussi Lappi-Seppälä.
35540: Ma.rkus Niskala. H. S. Pesonen.
35541: Urho Kulova.a.nt. L. 0. Hirvensalo.
35542: 807
35543:
35544: lV11oa. - Rah. aJ. N:o 30.
35545:
35546:
35547:
35548:
35549: P. Tervo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäen rauta..
35550: malmilöydökseen perustttrvan kaivostQiminnan kälyntiin-
35551: panoa varten;.
35552:
35553:
35554: E d u s k u n n a ll e.
35555:
35556: Otanmäen rautamalmiesiintymän löytä- se jo viime vuoden lopulla tullut siihen
35557: misestä tulee ensi kesänä kuluneeksi jo tulokseen, että aikaisemmat tiedot Otan-
35558: 10 vuotta. Tänä aikana on malmiesiinty- mäen rautamalmin laadusta ja määrästä
35559: män laatua ja käyttökelpoisuutta valtion ovat paikkansapitäviä. Niiden lisätutki-
35560: toimesta varsin perusteellisesti tutkittu. musten perusteella, joita sekä koti- että
35561: Aluksi hoiti näitä tutkimuksia valtion omis- ulkomaisten asiantuntijain avulla on suori-
35562: tama Suomen Malmi Oy., jonka toimitus- tettu, on neuvottelukunta tullut myös sii-
35563: johtaja keväällä 1941 erotettiin toimestaan hen tulokseen, että Otanmäen rautamalmin
35564: sen vuoksi, että hän oli asettunut malmi- hyväksikäyttöön perustuva kaivostoiminta,
35565: esiintymän hyväksikäyttöön nähden myön- aluksi toteutettuna ainoastaan rikasteulen
35566: teiselle kannalle. Hänen toimestaan jätet- tuotantoon saakka, jo voitaisiin ilman suu-
35567: tiin kuitenkin tammikuussa 1942 valtio- rempaa tappion vaaraa aloittaa, vaikka
35568: neuvostolle ensimmäinen esitys Otanmäen myyntituotteena otettaisiin huomioon vain
35569: malmiesiintymän hyväksikäyttämisestä. Tä- rautari'kaste. Otanmäen rautamalmisaa sivu-
35570: män jälkeen asetettiin kysymystä tutki- tuotteena esiintyvälle titaanille on todettu
35571: maan asiantuntijoista kokoonpantu toimi- olevan mahdollisuuksia saada menekkiä,
35572: kunta, joka helmikuussa 1943 antamassaan mikä huomattavasti varmistaa yrityksen
35573: lausunnossa yksimielisesti ehdotti, että kii- kannattavaisuusmahdollisuuksia. Näillä pe-
35574: reimmiten ryhdyttäisiin hyvä:ksikäyttämään rusteilla neuvottelukun-ta on tullut siihen
35575: Otanmäen malmilöydöstä. Hankkeen vas- tulokseen, että olisi viipymättä ryhdyttävä
35576: tustajat saivat k;uitenkin toimenpiteisiin toimenpiteisiin Otanmäen malmiesiintymään
35577: ryhtymisen jälleen estetyksi, vaiklleivät- perustuvan kaivostoiminnan alullepanemi-
35578: kään asiaa kokonaan kaadetuksi. Toimi- seksi ja nykyisestä erittäin suuresta pää-
35579: kunta velvoitettiin tarkistamaan johtopää- oman tarpeesta huolimatta koetettava saada
35580: töksiään malmin laadusta ja sen määrästä. tarvittavat varat tämän yrityksen perusta-
35581: Maaliskuussa 1944 toimikunta jätti valtio- miseksi.
35582: neuvostolle toisen lausuntonsa, jossa se jäl- Yrityksen vastustajat, jotka on haettav~
35583: leen päätyi myönteiseen tulokseen todeten, niistä piireistä, jotka periaatteessa vastus-
35584: että arviot malmin määrästä ja laaduSta tavat kaikkea valtion yrittäjätoimintaa,
35585: pitävät paikkansa ja että muissa maissa ovat tähän asti onnistuneet estämään Otan-
35586: jalostetaan randaksi köyhempiäkin rauta- mäen rautamalmiesiintymän hyvä:ksikäytön,
35587: malmeja. siten aiheuttaen kansantaloudellemme huo-
35588: Tämä kolmaskaan esitys ei johtanut muu- mattavia vahinkoja. Näyttää siltä, ~ttii
35589: hun tulokseen kuin, että asiaa katsottiin Otanmäen malmiesiintymän käyttö jää ikui-
35590: välttämättömäksi tutkia edelleen. Tutki- selle tutkimusasteelle, sillä valtioneuvosto
35591: muksia suorittamaan asetettiin tammikuussa esittää jälleen tarkoitusta varten vain tut-
35592: 1946 uusi asiantuntijaelin n. k. Otanmäen kimusmäärärahan, tällä kertaa 35 milj.
35593: neuvottelukunta, jolle tutkimusten toimitta- markkaa. Tähänastiset tutkimukset ovat
35594: mista varten on kahdesti myönnetty 25 milj. kuitenkin osoittaneet malmiesiintymän käyt-
35595: mal"kan suuruinen määräraha. tökelpoisuuden niin Selvästi, että lisätutki-
35596: Niiden lisätutkimusten perusteella, joita mukset eivät enää ole välttämättömiä aina-
35597: tämä neuvottelukunta on toimittanut, on kaan siinä mielessä, että ne viivästyttävät
35598: IV,l03. - Otanmä0n kaivos.
35599:
35600: malmiesiintymän hyväksikäyttöä. Siihen että E41f#'ijtl#" tUM tJUDd~ .t~
35601: olisi vihdoi:nJkin, 'kymmenentenä vuonna tulo- ja menoarvioon 100 miljoona"'
35602: esiintymän löytämisestä tositeolla ryhdyt- markan määrärahan Otanmäen rau-
35603: tävä. tamalmilöydökseen perustuvan kai-
35604: Kaiken edellä esitetyn perusteella rohke- vostoiminnan käyntiinpanoa varten. ..
35605: nemme kunnioittaen ehdottaa,
35606: ., .
35607: _ReJsill~sS?. l<:lka\nlu~ 6 vij,iv~1l~. 1947. ·,
35608:
35609:
35610: Penna Tervo. Juho Pyy. Valto Käkelä.
35611:
35612:
35613:
35614:
35615: ._1
35616: JY:tf 1'14 -.: Pin. mot. N: o 31.
35617: 1
35618: '. '•'"
35619:
35620:
35621:
35622:
35623: ~"t: i!'n;yående aii1Visamde cw eJ;t anslag fiir en förc-
35624: tagsriiknit!J(J.
35625:
35626:
35627: Tili R'iksdagen.
35628:
35629: Orn man oolrf8i kan ~ .tilka ll.~mtb~~g 'Så [@,nge deonna ~ u*a. i var 'ek~iska
35630: 'OlD. ·tif~t o6.h 'ftrten 111.v- ~m nätm~ 'Stat:istik bestär. Denna upp'fatttt'ing få'i'
35631: ~tmka ih~J), ri:der ~~ta f\tltttäwdig ~ä sitt ·stöd av fflm uppmärks~. 80im
35632: 6ii9fim ~rotn, ~tt >de o:ffM~ga myl'l~ fl'äg.an biliV!it if.()remäl lför vid -de i'nrel"n<'tr-
35633: ~a i hå~ ·avs~ mfs~ ö~~ ooh diska statistiikoerm~1a. I &. ~ga 'i'IM·
35634: Mk ~• prod'ulktjonen ootn föt'dein~ -d:iSka lanoderna planeras efter jältnf"6rclseviS
35635: a»' ' n:tttighe~Ma. ·Sta~ Iran doclt 'iflte frort tidsrnterv:an rE*lan :f.örnyade fö:retags-
35636: md.Hva en råtiooeR elronöm181t ~'i:tik mM rä:kiningar, medan vi ti1ls vidare inte ge-
35637: t'ni:tldt"e de ltilltgängliga u~gifW!rn.a i~r noo\rort vår första.
35638: den elronomiska verlkli~:a arofyltiga. ocll lf'örrllto:tn av -sldil som DVan anförts ikan
35639: f•r•. ~rre ä;r :dook det statimiska frägan o0kså 4ärlör betmkt·as som !brå!i!l-
35640: ~l'iale't hos oos gen:eTande b~iilti~t. skande, ~att den aänge uppskju:tna ooh <1tlind~
35641: .. maner på en föret3:gsrä1kning ha, Hmge gängiiga f'OlikräJkningen är planerad tili år
35642: 'flU'tt å ·bane. Statis!tiska centrMb~ri'm har 1950, ooh då den tk:o:m:1ner att ta det mes41å.
35643: f!.kitftiMiga gå!Jilger t~it initiathr i den~ av den utbildade 1a,rbetskraften och de'a
35644: rittfil~, och 'E!ko'n.o:tniska rådel ttttr iWs statisti#ka utredningsikapaeiteten i auspråik,
35645: ~Jriansministeriet ihetn\Sti~lt <ml ~ för :ä:t dm att befara, ·att ett uppskov ~11
35646: äbdMnå1e.t i nista års ~- 1\lfed ~ 'SA- ~e 'att illlnebära ett jämförelsevis 'l!ng't
35647: dan urndersÖiknirng slmHe en. a:v de ·all\TB.Ni: 1:1~kov.
35648: g&~ie 'bristerna i vår ekon<J!!'nigka stMiStik Ftän Statisti.stka centralbyrån har medde-
35649: ~~- ~yndighewrn:as ~'\r',göf!8nden ber&- l«ts, att en detaljerad ooh ihållbar katlacyt
35650: Mle ~~l, hwrrtwrket ·och. '•å~ 6\"M' !kootn:adlmla ffuo on :företagsräkning
35651: tri.n b:r~a tiH vid'rare ~ sväVIJllt1de ·;m~ svärli;gen ikan prest.eras,. då ett så:dan t ai'-
35652: ~en. · E>n grundr&rnwtttriilfi~ fllJr ~ ·ooie hos oss är helt oprövart. Under våren.
35653: rationeHt T6g1ementerings~l'l tmk~, 'Bå uppgjordes €<11 'kaikyl, soon slutade på .28
35654: l~'ge de uppgifter en fö~rälmiitg ·föt rmilj. m:ark. Seda;n dess l}wr inflatiönel11 1i.
35655: d~lls 1'idlkolm.mande 1ka:n Mtälla tiU · !f<Jtf'öc viSs man ihöjt ikostnaderna, varf&- d~ima
35656: gaitide saiknas. ~llförliltiligare statlmik är sttruma nu i varje händelse måst.e oo'trakt.as
35657: ~~to:m av nöd-en f<tr 'SådatR8. om~~ 'SOin ett absolut mi'nim:ibelopp.
35658: SiWn indu8trin, trafikv~det, ~~-! ()ch Me<l ·hänvisning tHl det ovanståettde får
35659: rfflt!a.urangrörelsen m. fl; Men inte ~ underteclmad vö.rdsaint röreslå,
35660: för dessa syftemål vore en företagsräkning
35661: an~en. Nationailii~rikningern kan at Riksdagen i statsförs~!Aget f.ör
35662: ~ ffllfl.stän!Clig ~ tifiödittig ~ast pä ar 1948 mtitte wpptaga t(jiff ;ans'tag,
35663: ~ a:v,ile så fra~ra~~fterrna. stort 20,000;000 mtt)'k, för cen ~~
35664: ~ iverdrift kin iinan ~1' hi:..da, att tagsräkning, ge.norttför/l avSt<ttisti!IJM
35665: en planmässig eko:n'(i)mi:~ ~lk i:l!- "'Onöjlig, oentMlbyran.
35666: Helsingfors den 7 oktober 1947.
35667:
35668: Nils Meinander.
35669: 810
35670:
35671: IV,1o4. - Rah. al. N :o 31. Suomennos.
35672:
35673:
35674:
35675:
35676: Meinander: Määräroltalll osoittamisesta liikf/yt'ityslaskentaa
35677: varten.
35678:
35679:
35680: Eduskunnalle.
35681:
35682: Joskiin void&an olla eri mieltä valtion nitelmallinen. talouspolitiiklka on mahdo-
35683: elinkeinopoliittisten valvontatoimenpiteiden ;t;onta niin kauan ilruin tännä aukko on jäl-
35684: ~aajuudesta ja laadusta, ollaan nyttemmin jellä. taloudell~a tilastossamme. Tämä
35685: täysi!Il Y'ksimielisiä siitä, että julkisten vi- !käsitys saa tukea myös siitä huomiosta,
35686: ranomaisten jossakin suhteessa täytyy val- jonka kohteeksi kysymys on joutunut pph-
35687: voa ja ohjata hyödykkeiden niin hyvin tuo- joismaisissa tilastontutkijain ikokouksjssa.
35688: tantoa !kuin jakclualkin. Valtio ei kuiten- Muissa pohjoismaissa suunnitellaan verrat-
35689: !lman voi iharjoittaa järkiperäistä talous- tain lyhyen väliajan jälkeen jo uusia liike-
35690: politiikkaa, elleivät saatavissa olevat tiedot yrityslaskentoja, kun meillä toistaiseksi ei
35691: taloudellisesta todellisuudesta ole riittäviä ole suoritettu ensimmäistäkään.
35692: ja tuoreita. THastollinoo aineisto meillä on Paitsi edellä esitetyistä syistä voidaan
35693: lkuitemkin hävettävä111 puutteellinen. kysymystä pitää kiireellisenä myös sen t8r
35694: Liikeyrityslaskentaa !koskevat suunnitel- ikia, että ikaua11 lykkäyty.nyt ja välttämä-
35695: mat ovat kauan olleet vireillä. Tilastolli- tön väestönlaskenta on suunniteltu vuo-
35696: nen päätoimisto on useita kertoja teh- deksi 1950, ja koska se tulee vaatimaan
35697: nyt sitä koSkevan aloitteen, ja talousneu- suurimman osan !koulutetusta työvoimasta
35698: vosto on esittänyt valtiovarainministeriölle ja tilastollisesta suorituskyvystä, on pelät-
35699: toivomu!ksen määrärahan ottamisesta tar- tävissä, että lyddriiys nyt tulisi muodostu-
35700: koitUkseen ensi vuoden tuilo- ja menoarvio- maan verrattain pitkäksi.
35701: esity:ksessä. Sellaisen tutkimuksen avulla Tilastollinen päätoimisto on ilmoitta-
35702: saataisiin !korjatuksi eräs taloudellisen nut, että yksityiskohtaista ja paikkansapi-
35703: tilastomme va~kavimmista puutteista. Kaup- tävää iaskelmaa liikeyrityslaskennan kus-
35704: paa, käsi- ja pienteollisuutta ikoskevat vi- tannuksista on vaikeata esittää, koska sel-
35705: ranomaisten ratkaisut rakentuvat toistai- laisesta työstä meillä ei ole mitään koke-
35706: seksi epämääräisille olettamuksille. Eräs mubia. Keväällä mdittiin laskelma, jolka
35707: järtkiperäisen säännöstelytoimim.nan perus- päätyi 20 miljoonaan mavklkaan. Sittem-
35708: edellytyksistä puuttuu niin ik:auan kuin min inflaaJtio on jossaikin määrin nostanut
35709: niitä tietoja, joita liikeyrityslaskenta nii- kust,annuksia, minkä vuoksi tätä summaa
35710: den osalta voi antaa käytettävä<ksi, ei ole on pidettävä ehdottomana minimisummana.
35711: olemassa. Lruotettavampi tilasto on sitä Yllä olevaan viiltaten. a"!Wkirjoittanut eh-
35712: paitsi väLttämätön sellaisilla aloilla kuin dottaa !kunnioittaen,
35713: teollisuus, iliikenne, ihotelli- ja ravintola-
35714: liilke ym. Mutta liikeyrityslaskenta ei so- että Edusk1mta ottaisi vuodett.
35715: vellu ainoastaan näihin tarkoituksiin. Kan- 1948 t'liUJ- ja menoarvioon 20,000,000
35716: santulon laskeminen voidaan suorittaa täy- markan määräraikan T~1astollisen
35717: dellisesti ja luotettavasti vain sen avulla päätoimiston suoritettavaa liikeyri-
35718: saatujen tietojen pohjalla. Liioittelematta tyslaskentaa t•arten.
35719: saattaa sen vudksi korostaa sitä, että suun-
35720: Helsingissä lokalkuu:n 7 päivänä 1947.
35721:
35722: Nils Meinander.
35723: 811
35724:
35725: IV,to~>. - Rah. al. N:o 32. IV,t.o5 - J'in. m.ot. N:o 32.
35726:
35727:
35728:
35729:
35730: Sergelius y. m.: K&rotetun miiärä.rahan Sergelius m. fl.: Angåe-nde förhöjt anslag
35731: osoittamisesta standardisoimistoimintaa. för sta11.dardiseringsverksatmlteten.
35732: varten.
35733:
35734:
35735: Ed usk un nalle. T ill R i ~ s d a g e n.
35736:
35737: Talousarvioesityksessään eduskunnalle on I sitt budgetförslag tili riksdagen har
35738: regeringen för standardiserings- och ratio-
35739: hallitus standardisoimis- ja rationalisoimis-
35740: työtä varten maassamme vuod'elle 1948 esit- naliseringsarbetet i landet för år 1948 upp-
35741: tänyt myönnettäväksi yhteensä 1,450,000 mk tagit ett statsbidrag stort 1,450,000 mk.
35742: valtionapua. Suomen Standardisoimisliitto Finlands Standardiseringsförbund r. f., som
35743: r. y., joka on kaiken maassa suoritettavan är centralorganisationen för all i landet be-
35744: standardisoimistyön keskusjärjestö, on kui- driven standardisering, har emellertid i en
35745: tenkin laajasti perustellussa anomuksessaan omfattande inlaga anhållit om ett stats-
35746: pyytänyt vuotta 1948 varten valtionapua bidrag om 3,000,000 mk för år 1948. Sam-
35747: 3,000,000 mk. Samalla on liitto ilmoitta- tidigt har förbundet meddelat, att närings-
35748: nut, että talouselämän järjestöt ovat lupau-livets organisationer lovat tili standardise-
35749: tuneet asettamaan saman määrän standar- ringsverksamhetens disposition ställa samma
35750: disoimistoiminnan käytettäväksi kuin valtio.belopp som staten. De så1unda erhållna
35751: Näin saatu summa on se vähimmäismäärä, medlen representera det minimibelopp, var-
35752: jolla töitä v. 1948 voidaan tyydyttävästi moo arbetena under år 1948 kunna skötas
35753: hoitaa. tillfredsställande.
35754: Standardisoiminen on ensisijassa kulut- Standardiseringen är i främsta rummet
35755: tajien asia, siis koko kansan asia. Kymme- en konsumenternas sak, således en hela
35756: nien vuosien kokemukset eri maista ovat folkets sa:k. Erfarenheterna under tiotal år
35757: osoittaneet sen olevan tehokkaimpia keinojafrån olika Iänder hava utvisat, att standar-
35758: halvempien ja parempien tuotteiden aikaan- diseringen är ett av d'e effektivaste medlen
35759: saamiseksi, työolojen parantamiseksi ja työ-
35760: för åstadkommande av billigare och bättre
35761: palkkojen kohottamiseksi, siis kansan ylei-varor, för förbättrande av arbetsförhållan-
35762: sen elintason kohottamiseksi. Standardi- dena och för höjande av arbetslönerna, så-
35763: soiiDisen avulla saavutettu säästö rahassa,ledes för höjande av folkets allmänna lev-
35764: työssä ja raa:ka-aineissa on omiaan alenta-nadsstandard. Den genom standardiserin-
35765: maan tuotantokustannuksia, kohottamaan gen erhållna besparingen i pengar, arbete
35766: työtehoa ja vahvistamaan kilpailukykyä, och materia! är ägnad att sänka produk-
35767: siis aikaansaamaan erittäin arvokkaita kan-tionskostnaderna, höja arbetseffektiviteten
35768: santaloudellisia etuja. Yleisesti toteutetun
35769: och stärka konkurrenooaften, således att
35770: standardisaimisen keskimääräinen vuotui- åstadkomma synnerligen värdefulla natio-
35771: nen säästö on arvioitu vähintään 15 % nalekonomiska fördelar. Den årliga bespa-
35772: tuotannon arvosta. 1\Ieidän olosuhteissammering en allmänt genomförd standardisering
35773: merkitsisi tällainen säästö noin 15 miljardia
35774: medför har i medeltal upps'kattats tili minst
35775: markkaa vuodessa. Tämä säästö tulee ku- 15 % av produktionsvärdet. I våra förhål-
35776: luttajien hyödy.ksi halvempien ja parem- landen skulle denna besparing betyda c:a
35777: pien kulutus- ja elintarvikkeid'en sekä asun-
35778: 15 miljarder mark per år. Denna bespa-
35779: tojen muodossa. ring skulle komma konsumenterna tili godo
35780: i form av billigare och bättre förbruks-
35781: artiklar, livsrnedel och bostäder.
35782: Tämä standardisoimisen valtava talou- Denna standardiseringens oerhörda ek~
35783: dellinen merkitys on kaikkialla maailmassa nomiska betydelse har i hela världen väckt
35784: 812 IV,HJ 5, - Standal.'disoiminen.
35785:
35786: herättänyt valtiovallan mielenkiintoa siihtn. statsmaktens intresse för salren. I återupp-
35787: ,Jälleenra:kennus- ja talousohjelmissa onkin byggnads- och ekonomis'ka program har
35788: standardisoimisella sentähden hyvin kes- standardiseringen därför oekså intagit en
35789: keinen asema. Valtiovallan standardisoimi- myeket cen tral ställning. Den betydelse
35790: selle antamaa arvoa kuvaa parhaiten se statsmakten i olika Iänder tillmäter stan-
35791: seikka, että valtiovalta kaikissa maissa vä- dardiseringen, belyses bäst av det faktum
35792: hintään 50 %:lla tukee asianomaisia mMnsa att den i samtliga Iänder med minst 50 %
35793: järjestöjä.. Stalldardi.aoimi8en yleishyödyl- 1Uiderstöder respektive standardisetingsor-
35794: lisen ja kansantaloudellisen merkityksen ganisationer. På grund av standardfserin-
35795: johdosta on yleisten varojen käyttöä siihen gens allmännyttiga och nationalekonomiska
35796: pidetty täysin perusteltuna. Näitä varoja betydelse har användandet av allmänna
35797: on pidetty valtion parhaimpina sijoituk- medel tili densamma ansetts fullt motive-
35798: sina taistelussa köyhyyttä .vastaan korkeam- rad. Dessa ruedel har dessutom ansetts som
35799: man elintason saavuttamiseksi. Tuskin mil- statens bästa penningplacering i kampen
35800: IIUI.n muulla toimenpiteellä voidaan niin mot fllttigdotnen, för ernående av en högre
35801: vähillä uhrau1ksilla saada aikaan niin suurta levnadsstandard. Det finns knappast nå-
35802: hyijtyä. ' got medel tned vilket man med så små.
35803: Jt(Jgka maallanmle on ratkaistavana mitä uppoffringar kan uppnå så stor nytta.
35804: Vaikeampia taloudellisia kysymyksiä niin :Enlir v!rt land har att lösa synnerligen
35805: tuotannon kuin kulutuksen alalla, ei stan- svära ekonomiska ruppgifter i såväl produk-
35806: därdisoimis~n edustamaa tehokasta keinoa tions- som konsumtionshänseende, får det
35807: ollsi jätettävä; hyvä'ksikäyttämättä. Asian- effektiva ruedel som representeras av stan-
35808: omaiset ammattipiirit maatalouden (Työ- dardiseringen icke lämnas outnyttjat. Ifrå-
35809: tehoseura), teollisuuden (Työteholiitto), ga1tömtnande fackkretsar på resp. lant-
35810: rakennustoiminnan (Suomen Arkkitehti- brukets (Arbetseffektivitetsföreningen), in-
35811: liitto) y. m. aloilla ovat Iuo:tteet yhteisen du.strins (Industrins Arbetse:ffektiviserings-
35812: järjestön, Suomen Standai'disoimisliiton, förbund), byggnadsverksamhetens (Fin-
35813: minkä piirissä kaikki esiintyvät standardi- lands Årkitektförbund) m. m. områden hava
35814: soimiskysymykset voidaan selvittää. Nämä skapat en gemensam organisation, Finlands
35815: piirit odottavat nyt valtiovallan siunausta Standardiseringsförbund, inom vilken samt-
35816: toimintansa talouden varmentamisen muo- liga förekommande standardiseringsfrågor
35817: dossa. kUtina lösas. Dessa kretsar vänta nu på
35818: statsmaktens välsignelse för sin verksamhet
35819: i fol'in av säkerställandet av dess ekonomi.
35820: :Sdelläesitetyti perusteella esittävät alle- På grund av det ovansagda få under-
35821: kirjoittaneet irunnioittaen, tecknade hovligast framföra,
35822: että Eduskunta korottaisi tulo- ja att Riksdagen måtte höja det stats-
35823: menoarvioesityksen 13 Pl. XVII: 10 bidrag som i budgetförslagets 13 llt.
35824: kohrlaUa vuodelle 1948 standardisoi- X1tll: 10 för år· 1948 föreslagits
35825: mistoimintaa varten ehdotetun val- för standardiseringsverksamheten tilli
35826: tiomtvun 3,000,000 marklman ja ettii 3,000,000 mk och att detta statsbi-
35827: tiimli wltio'lwpu annettaisiin madnt- drag sloulle. givas åt centralor·ganisa-
35828: tne standlirdisoimistyön keskusjärjes- tionen för landets stanih,rdiserinps-
35829: tölle Suomen Standardisoimisliitolle verksamhet, Finlands Standardise-
35830: r.y. ringsförbun{ r. f.
35831: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947. Helsingfors den 1 oktober 1947.
35832:
35833: Mrut &rgelius. E. :Mii.kitten.
35834: if. o. Sött~jehn. J. \flrolaitum.
35835: Sulo Heiniö.
35836: 818
35837:
35838: IV,to6. - Bäh: al. N:o 33.
35839:
35840:
35841:
35842:
35843: J. Raatikainen y. m.: Korotetun miiiNärahan osoittamisesta
35844: maaseudun sähköistämise?t tukemiseksi.
35845:
35846:
35847: E d n s k u n n a ll e.
35848:
35849: Maas~udun: sähköistämisen tukemiseksi on sähköistämä:ttömHin: alUeiden energian jake-
35850: vuoden: 1948 tu!lo- ja menoarvioon haHitus lulai•tteiden rakentamilllen antaa jonkinlai-
35851: varannwt 30,000,000 mal'kan määrärahan. sen lisän tähän maaseudun sähköistämisen
35852: Kun mää.rä1•aha on tarkoitukseen rHttämä- yleissuunnit~lmaran.
35853: t&l ja kun hallituksen esityksen mukaan Toimirt~ttujen [askelmien mukaan, käyt-
35854: vrurtioneuvosto myöhemmin vruhvistaisi ne täen tku:luvan vuoden alkupuolen hintilta-
35855: perusteet, joiden mukaan sanottua määrä- soa, mai!llittujen yhtymien rtoimialueiden
35856: rahaa tultaisHn käyttämään, pidämme vält- sähköistämiksustannukset nousevat yhteensä
35857: tämättömänä sanotun määrärahan lisäämi- n. 2,700 milj. markkaa11 ja 'tarkoituksena
35858: sen ja sen tarkoituksenmukaisen käytön pe- on suorittaa l)akennusohjeilma viisivuotis-
35859: rusteluksi esirttää. seuraavaa: kautena vuosina 1948-1952. Tällöin säh-
35860: . Kokonaan sähköistämätrtömän ja he~kko köistämättömäksi viclä jäisivät kaikki ne
35861: jen paikallisten sähkölaitteiden turvin toi- alueet, joiden sähköistäminen kohtuulliseksi
35862: mivan maseudun tarkoituksenmukaisen säh- katsottavima kustannuksilla nykyoloissa ei
35863: köistämisen toimeenpanemiseksi on maa- olisi mahdollista. Esitettyjen sähköistämis-
35864: hamtne parin viimeksi kuJluneen vuoden hanikkeiden 1toteuttamintm merkitsee yli
35865: aikania perustettu useita maakunna:Hisia 100,000 maaseututalouden sähköistätnistä.
35866: sähköyMiöitä. Näiden toiminta-alueeseen Harvasta asutuksesta, maantieteeiHisestä
35867: kulrluu Pohjois-, Kesroi- ja Itä-Suomi ja li- asemasta ja muista syistä, kuten esim. ener-
35868: säksi eräät Turun SMriston sä11köistämät.tö- ~ian epäedullisista syöttöpisteistä johtuen,
35869: mät alueet. Peru.<Jtettujen sähköja:keluyhty- tulee kuluttajille jaettavan sähkövirran
35870: mien toimialue ilmenee seuraavasta: Poh- hinta kohtuuttoman korkeaksi, elleivät sa-
35871: jois-Karjalan Sähkö Oy, Joensuu, Savon :ootut yhtymät saa va!ltiolta tukea ja sellai-
35872: Voima OY, Kuopio, Revon Sähkö Oy, Ou- sillä perusteiHa, että energilllll hinta koko
35873: lainen, Suur-Savon Sähkö Oy, Mikkeli, sähköistettävä~ä aluMUa pysyy suunnilleen
35874: Sähkö Oy Kaillluun Valo, Kajaanin 1\Hk., samana ja kohtuullisessa hintatasossa. Val-
35875: Sähkö Oy Keski-Suomen Viailo, Saarijärvi, tion tuen saanti ·rakennusvaiheen aikana
35876: Torhionjokålaakson Sähkö Oy, ja Åbo Skär- on väl!Jtämätöntä sen vuoksi, kun sähköis-
35877: gårds Elektrieitets Ab, Turku. Näiden li- tämisyhtiöiHä ei ole mahdollisuuksia kulut-
35878: säksi on äskettäin perustettu Keuruun tajilta perittävillä, UittymismaksuiHa ra-
35879: Sähkö Oy, jonka rtoimilrlueena on sanottu hoittaa 1toimirutaansa. Rakennusaikana sa-
35880: kunta ja siihen on tarkoituksena liittää notu~Ha yhtiöillä ei myöskää11 ole ~delly
35881: muiba:kin läntisen Keski-Suomen, Pohjois- tyksiä maksaa valtion takuulla tai muulla
35882: Hämeen ja mahdollisesti Koillis-Sata:kun- tav·alia saamiensa lainojen korkoja ja ly-
35883: na:tll kuntia. Myös Kemin ja Rovm1iemen hennyseriä.
35884: yntpäristöjen sähköistämiseksi on perusteil:la Edellä olevat näkökohdat perustuvat ku-
35885: yhtiö. luv.an vuoden: tammikuun 31 .päivänä val-
35886: Vielä on toiminnassa alueittensa sähköis- tioneuvoston asettaman Maaseudun Sah-
35887: tiimiseksi useita koko kuntaa käsittäviä koistämiskomi'tean työhön sen: suorittaessa
35888: slihköy.htymiä, joilla varsinki!ll Pohjois-Suo- sille annettp.a tehtävää tutkia ja esittää ne
35889: Ittessa monissa tapauksissa on tehtävänä perusteet ja muodot, joiden mukaan vrul-
35890: \laajojen alueide11 sähköistäminen. Myös tion olisi maaseudun sähköistämistä rf;Uet-
35891: Witniilnlåssa olevien sähköyhtymien vielä tatta.
35892:
35893: 4
35894: 814 IV,HJG. - Maaseudun sähköistys.
35895:
35896: Jotta eri yhtymien rakennuskust~nnuk nan korkoihin ja kuoltrt.uksiin vuotuisena
35897: sia, kannattavaisuutta, energian jakelukus- avustuksena enintään 10 % rakennuskus-
35898: tannuksia ja mlrita asiaan vaikuttavia teki- tannusten silltä osalta, mikä ylittää 4,000
35899: jöitä vmtaisiim. vertai!J:la keskenään ja siten mk tariffiyksikköä kohden. Rakennuskus-
35900: :tukea laitoksia mahdollisinrman tasapuo'li- tannuSten o:llessa tariffiyksikköä kohden
35901: sesti ja oikeudenmukaisesti, tarvitaan kaik- enillltään 8,000 mk muodostuu eoorgian
35902: kiin laitoksiin sovellettavissa olevaa vertai- hinta kohtuulliseksi, jos va1tio suorittaa
35903: luperustetta. Tällaiseksi vertailuperusteeksi laitoksel[e kertakaikkisena suoranaisena
35904: on sanottu komitea ottanut ttariffiyksitkkö- avustuksena rakennuskustannusten sen
35905: käsitteen, jota on käytetty myös Ruotsissa osan, mikä tarif:lliyksikköä kohden lasket-
35906: Wl.Staaviin <tarkoituksiin. Tämän mukaan tuna ylittää 6,000 mk ja avustaa jäljelle
35907: maataloudessa !lasketaan kustakin asun- jäävän osan suhiteen laitosta vuosittain kor-
35908: nosta 1 tariffiyksikkö, jokaisesta asuinhuo- kojen ja lyhennysten maksussa edelllä esi-
35909: !Jleesta 1 ty, vi:ljelysa:lan 2 ha 1 ty ja [uon- tetyin perustein.
35910: nonnåityn 8 ha 1 ty. E'linkeinotoiminnan Maaseudun sähköistäm:i&'iä valiten iaadi-
35911: ja julkisten laitosten ta:riffiyksiköt laske- tun yleissuunnitelman kokonaiskustannuk-
35912: taan huoneistojen pillita-alan ja niiden va- set nousevat, niinkuin aikaisemmin jo on
35913: laistustarpeen .muikaa:n niin että niiden osal- mainitttu, n. 2,700 milj. markkaa:n, ja ra-
35914: lisuus mkennuskustannuksiin on samassa hoitus olisi järjestettävä siten, että osake-
35915: tasossa muiden ryhmien ilmnssa. pääomana ja [iittymisma:ksuina kuluttajHta
35916: TähälllaStisen työnsä tuloksena on sanottu kerättäisiin 4,000 mk taviffiyksikköä koh-
35917: komitea lähettänyt valttioneuvostollle kirje!l- den ja loppuerä, keskimäärin 2,000 mark-
35918: män, jossa se asiaa harkittuaan ilmoittaa kaa tariffiyksikköä kohden, olisi koottava
35919: tulleensa siihen tulokseen, etttä kuluttajille lainoituksella. Näin suuren lainamäärän
35920: myytävän sähköenergian kohtuullinen keski- saanti Olisi vältämätöntä sen vuoksi, että
35921: määräinen hinta maaseudulla saa nykyisen sanotun suunnitelman mukaan sähköistettä-
35922: hintatason ja kohtuuUisen kulutuksen va!lli- vrHlä a:lueilla tariffiyksikön keskimääräi-
35923: tessa olla enintään 15 mk k Wh. Jos ener- seksi rakennuskustannukseksi on 'laskettu
35924: gian hinta kohtuulliseksi katsottavasta val- tulevan keskimäärin 6,000 markkaa, eri yh-
35925: tion rt:.uesta huolimatta y'lrittää mainitun ar- tiöiden ailueille kustannusten vaihdellessa
35926: von, on laitos komiitean mielestä yleensä 5,000 markan ja 9,300 markan välillä, kor-
35927: kannattam:aiton, eikä sitä voida suositella keimman kustannusryhmän muodostaessa
35928: rakennettavaksi. Tutustuessaan suunnitte- Turun saariston säh:köistämä'ttömät allueet,
35929: luasteella ja rakenteilla oleviin maaseudun joihin merikaapelin rakentaminen on tar-
35930: sähkölaitoksia koskeviin laskelmiin, komitea peellinen.
35931: on <todennut energian hinnan ja rakennus- Edellä esitetyn periaatteen mukaan olisi
35932: kustannusten keskinäisestä riippuvaisuu- va:ltion suoritettava lainoje:n korot ja kuo-
35933: desta m. m. seuraavaa: ~etukset siihen asti, kunnes sähkölaitos il-
35934: Rakennuskustannusten oUessa 'tariffiyk- man valtion tukea voi myydä energian
35935: sikköä kohden enintään 4,000 markkaa, lm- kohtuulliseksi katsotusta hinnasta. Huo-
35936: [uttajille jaettavan energian hinta yleensä mioonottaen rakennettavaksi suunniteltujen
35937: alittaa edellämainitun kohtuuhl·iseksi kat- laitosten tariffiyksikkömäärän ja Kansan-
35938: sottavan ylärajan. Tä[löin on edell:yie'tty, e\läkelaitoksen soveltaman laina-ajan 15
35939: että lai'toksen vuotuiset hoito- ja hallinto- vuott:a sekä 5 % % koron olisi valtion osuus
35940: kustannukset ovat 4 % rakennuskustannuk- :lainojen hoidossa 90 milj. mk ·vuodessa.
35941: sista, verot ·vuosittain 2 % verotuksen alai- Y:leissuunitelmaan · sisältyy myös alueita,
35942: sesta rakennuspääomasta, vuotuiset korko- joissa Takennuskus'tannukset ylititävät 6,000
35943: ja kuoletusmaksut 10 % lainapääomasta, markkaa tariffiyksikköä kohden. Näillä
35944: vuotuinen energiankulutus 40 k Wh 'l:ariffi- alueilla olisi valtion suoritettava suora-
35945: yksikköä kohden ja eoorgian hank,intahinta nai<;ta avustusta. Tämän rrisä:ksi olisi val-
35946: syöttöpisteessä 2 mk k Wh. tion osaHi<>tuttava eräiden eriHään sijaitse-
35947: Rakennuskus<tannuste:n <1llessa tariffiyk- Vlien suurjännitejohtojen, merikaapelien yli-
35948: sikköä kohden enintään 6,000 markkaa määräistä rasitusta aiheuttavien laitteiden
35949: päästään kohtuulliseen energian hinltaan, rakennuskustannuksiin. V ailtion suoranai-
35950: jos valtio myöntä.ä laitoksen ottaman lai- sen avun suuruudeksi on komitea arvioinut
35951: IV,HlG. - J. !Reatikain~n y. m. 815
35952: kokonaisuudessaan tarvittavan 300 milj. pänä esitetyt perusteet huomioon ottaen ja
35953: markkaa ja jaettuna 5 vuoden osalle 60 Maaseudun Sähköistämiskomitean tekemän
35954: milj. markkaa vuosittaJin. yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan.
35955: Rakennustoiminnan alkuvaiheessa kuten Edehläolevan perusteella ehdotamme kun-
35956: esim. v. 1948 saattaa määrärahan tarve nioittaen,
35957: esitetyillä peru&teillla olla jossakin määrin
35958: sanotun komitean ehdotuksesta poikkeava. että Eduskunta ottaisi vuoden
35959: Lainojen saan:n.in vaikeutuessa suoranaisten 1948 tulo- ja menoarvioon 150 mil-
35960: avustusten tarve i:lmeisesti käy suhteellisesti joonan markan siirtomäärärahan
35961: suuremmaksi. Tämän vuoksi olisi tarkoi- maaseudun sähköistyksen tukemiseksi
35962: tuksenmukaista myöntää määräraha, eritte- käytettäväksi sähkölaitosten lainojen,
35963: len:tiilt'tä sen käyttöä Jainojen korkojen ja korkojen ja lyhennysten maksami-
35964: kuoletusten maksuun ja suoranaisiin avus- seen ja amtstuksina kuluttajille jaet-
35965: tuksiin. Määräraha olisi annettava kauppa- tavan energian hinnan pysyttämi-
35966: ja teollisuusministeriön jaettavaksi ylem- seksi kohtuullisena.
35967: Helsingissä !lokakuun 7 päivänä 1947.
35968:
35969: Jussi Raatikainen. Ture Hollsten.
35970: L. 0. Hirvensalo. Sulo Muuri.
35971: Erkki Koivisto. Eino Palovesi
35972: Paavo Ka.rja.la.inen.
35973: 816
35974:
35975:
35976:
35977:
35978: Pyörä.lä y. m. : Kt»rotdu,. 'lffiii~tl. owittami$t$m mou-
35979: se.udun säkköistäm~ edistiimistii. ~n.
35980:
35981:
35982: E d u s k u n n a 11 ~.
35983:
35984: Talotlselämän nouseva kehitys edellyttää, 'tava 150,000,000 markkaa. Ballitlis on
35985: ettii köyhässä. ma:assamme pyritään kaikin ottanut menoarviöon vain 30,000,000 mark-
35986: mahdolli'lin keinoin saamaan tuotanto nou- kaa.
35987: semaan ja sen kautta vähitellen kansallis- Kaikkien täytynee myöntää, että maaseu-
35988: varallisuutemme korkeammalle iasolle. Voi- dun sähköistäminen on yksityistaloudelli-
35989: daksemme tässä pyrkimytksessä saavuttaa sesti tärkeä, mutta kansantaloudellisesti se
35990: tuloksia on kaikin keinoin pyrittävä saa- on sälittämätön toimenpide. Ellemme ky-
35991: maan maassamme olevat valtavien kos- kene luomaan tähän maahan voimakasta
35992: kiemme voimat palvelemaan taloudellisia maataloutta ja sitä varustamaan nykyai-
35993: pyrkimyksiämme, niin teollisuuden kuin kaisten keksintöjen ja tekniikan välineillä.
35994: maatalouden alalla. Tähän saakka on maa- jossa sähkö on välttämätön tekijä, niin on
35995: seudun sähköistys ollut ihyvin puutteellista, turha toivoa maatalouden jatkuvaa tukea
35996: johtuen voima-asemien vähälukuisuudesta, vaikeuksissa olevalle valtiotaloudellemme.
35997: osalta yritteliäisyyden puutteesta ja tar- Edellä on jo käynyt selville, että kysy-
35998: peellisesta käyttöpääomasta. myksessä olevan maaseudun säihköistämis-
35999: Nyt sodan päätyttyä on ryhdytty toi- hallkkeen toteuttaminen vaatii osakkailta
36000: menpiteisiin uusien voima-asemien raken- suuria taloudellisia uhrauksia, johon he ei-
36001: tamiseksi Pohjois-Suomen valtaviin kos- vät ilman valtion tukea pysty. Kun ma~
36002: kiin, jotka valmistuttuaan suuressa määrin seudun sälJ!köistämisellä on ja tulee vastai-
36003: tulevat poistamaan sähköenergian puut- suudessa olemaan suuri kansantaloudellinen
36004: teen, mikä nyt maassamme vallitsee. Voima- merkitys, niin olisi kohtuullista, että val-
36005: asemien syntymisestä johtuu, että eri puo- tion puolesta tuettaisiin yritystä varaa-
36006: lille maata on perustettu kunnallisia sähkö- maHa v. 1948 talousarvioon ainakin komi-
36007: yhtymiä, joiden tarkoituksena on jakaa voi- tean ehdottama määräraha, sillä paikalliset
36008: maa maatalouden ja maaseudulla syntyvän rahalaitokset eivät kykene yhtymien luo-
36009: tuotannollisen teollisuuden tarpeisiin. .Asian- tontarvetta tyydyttämään.
36010: tuntijain lausunnon mukaan 'tulevat nämä Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
36011: laitokset maksamaan yli miljardin markkaa, kunnioittaen ehdottaa,
36012: josta liittymismaksuina osakkailta saataisiin
36013: kokoon 60% ja jäisi lainattavaksi 40 %. että Eduskunta korottaisi vuoden
36014: Komitea, joka on tutkinut maaseudun säh- 1948 tulo- ja menoarvioesityksessä ole-
36015: köistämiskysymystä onkin ehdottanut, että vaa määrärahaa maaseudun sähköis-
36016: valtion tuki näin laajakantoisen hankkeen tämisen edistämistä varten 120,000,000
36017: ~toteuttamiselle on välttämätön ja että 1m- markalla.
36018: koitukseen olisi jo 1948 menoarviossa varat-
36019: Helsingissä 2 päivänä lokaikuutal 1947.
36020:
36021: J. PyöräJä. Lauri Murtoma.a. Samuli Simula.
36022: Antti A. Koukkari. Eemil Pääkkönen. Kusti Eskola.,
36023: Heikki Soindnen. Antti :r. Ranta.maa. Markus Niskala..
36024: Eino Palovesi. Lauri Laine. Martti Miettunen.
36025: Ture Kolisten. Erkki Koivisto.
36026: Sl7
36027:
36028:
36029:
36030:
36031: X~o~ y. m.; MfiiirjWaJum. o~tl~tllip~tq, limorv4u~
36032: sik$i kQf~1td#Ua pemmit1<sv~i'll.k•jq. kä,rri'l!r~ilk,..
36033:
36034:
36035: E d u s k u n n a 11 e.
36036:
36037: l!~lit~.~ll esJ..iUr~~&, yalHou iu.lo- ja tiqt~Is:uu, sQd&&t~ jQht\lnut ~!}kä r~J,kflmnts
36038: men<>&:r:viQksi vuod~lle 1948, sen 15 Pl. ettit Wl11l t';g·vi}{epttl~J. j& enne"M:a.~kel:l s.e,
36039: II: 37 kohdalla on ponunitusvahinkoja kär- ettei v&4inkoa kärslneilli:t ole r~tkennuskiel
36040: sineille suoritettavia avustuksia varten eh- tojen ja muiden sodanaikaista rakenta-
36041: dotettu otettavaksi uusi 150,000,000 markan miata k~'k~vieJl mäiiriiy.t!ten vu~i Qllut
36042: suuruinen siirtomääräraha. Tämä määrä- mahdollisuutta ryhtyä korjaus- ja jälleen-
36043: raha olisi iarkqit~ ~~Wiä valtiovarainmi- rakennustyöh® sjlloin, kun rahalla oli
36044: nisteriön harkinnan mukaan ~vustukseksi vielä lähes entinen 'fl.rv~. Mitä irtaimis-
36045: niille kotiseudun p~iJOOl.kPnnilliL pommitus- tokorvauksiin tulee, Qn •jlSia suunnilleen
36046: ten johdosta rakennl,\'iv~ro~oj~ kärsineille, sa.:manll!.illen, kQSka v&hinkoja kärsineet
36047: jotka rakennuskieltoj~ tai mttiden syiden ovat sodan aikana kQ~iensa tuhouduttua
36048: vuoksi eivät ole voinoot r;ll9fittaa jälleen- joutuneet ailliD~Il Ql0~, joissa ei ole
36049: rakennustyötä. ollut mahdolli&uuttl.) h~nkkia uutta koti-ir-
36050: Kotiseudulla ponunhu.svahinkoja kä.rsi- taimistoa lnHlU!.}t{}tyl\ sijalle.
36051: neitten lisäkorvauskysymys on ollut edus- Hallitus oo eduakunnan:'· lausuman toivo-
36052: kunnassa useita kerioja. käsiteltävänä. Edus- muksen lnubis~ti tietäik.<lemme toimitta-
36053: kunta on vuoden l94B valtif.lpäivillä lausu- nut ·asiassa jonkinlaisen tutkimuksen, mutta
36054: uut hallitukselle toivomuksen, että hallitus lakiesitystä ei Qle eduskunnalle vieläkään
36055: toimituttaisi tutkimuksen siitä, mitä mah- annettu. Pääsyynä tähin lienee valtion vai-
36056: dollisuuksia on suorittaa kotiseudulla pom- kea taloudellinen iilll.nne. Käsityksemme
36057: mitusvahinkoja ikärsineille korvaus niiden mukaan .tällaisessa asiassa, jossa on kysymys
36058: perusteiden mukaisesti, jotka sisältyvät toi- ilmeisen epäoikeudenmukaisuuden korjaa-
36059: seen korvauslakiin. Tämän toivomuksen misesta, ei asian taloudellisella puolella pi-
36060: lausuminen oli sitäkin enenunän paikallaan, täisi kuitenkaan olla ratkaisevaa merki-
36061: koska Suomen perustuslakien mukaan kor- tystä. Kun kotiseudulla pommitusvahinkoja
36062: vaus samanlai<~ista vahingoista olisi kaikille on kärsinyt pääasiassa vähävarainen, teolli-
36063: kansalaisille suoritettava yhdenmukaisten suusalueilla asuva väestö, jolla yleensä ei
36064: perusteiden mukaisesti. Näin ei. kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta pitää omaisuutensa
36065: ole tapahtunut, vaan ainoastaan osalle Suo- vakuutuksia aina tilanteen tasalla, olisi epä-
36066: men nykyisellä alueella jo ennen alueluovu- kohdan korjaamiseen sitäkin enemmän
36067: tusta asuneista kansalaisista, nimittäin syytä.
36068: pohjois-suomalaisille, on korvaus sodasta On pidettävä luonnollisena, että lisäkor-
36069: aiheutuneista va,hingoista suoritettu 5. 5. vauksen suorittaminen .tulee kysymykseen
36070: 1945 annetun toisen korvauslain nojalla. vain niissä tapauksissa, joissa se ei johda
36071: Tässä yhteydessä ei ole syytä. ryhtyä kohtuuttomuuteen. On mahdollista, että
36072: yksityiskohtaisesti selostamaan niitä syitä, korvauksen saaja on yksityistapauksissa
36073: joista on johtunut, että pommitusvahinkoja voinut saada korvauksensa käytetyksi ta-
36074: kärsineet ovat joutuneet korvauksiin näh- loudellisesti edullisella tavalla jo ennen
36075: den varsin huonoon asemaan. Tärkeimmät rahanarvon alentumista, jolloin tällaiselle
36076: syyt ovat omaisuuden alivakuutus tai va- korvaukseen oikeutetulle ei tietenkään lisä-
36077: kuuttama ttomuus, sota vahinkoyhdistyksen korvausta olisi suoritettava. Sen vuoksi
36078: suorittamista korvauksista puuttuva infla- olisi valtiovarainministeriölle jätettävä har-
36079: 818 IV,Hl8. - Pommitus~hingot.
36080:
36081:
36082: kintavalta, kenelle ja kuinka paljon lisä- ei voida määrätä, mutta jos arvioidaan kor-
36083: korvausta olisi suoritettava. Toisaalta on vauksen saajista noin puolet lisäkorvauk-
36084: kuitenkin otettava •huomioon, ettei alussa seen oikeutetuiksi ja laskettaisiin lisäkor-
36085: mainittu 150,000,00 markan määräraha voi vaus 60 %: ksi vahinkojen määrästä, nou-
36086: riittää tähän tarkoitukseen, varsinkaan, sisi tarvittavat varat noin 1 miljaardiin
36087: mikäli on kysymys ra!kennusvahingoista. markkaan.
36088: Sotavahinkoyhdistykset ovat vuosina 1941- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
36089: 1944 t•apahtuneista vahingoista suorittaneet dotamme,
36090: korvauksia rakennusten osalta 934 milj.
36091: markkaa ja irtaimiston osalta 527 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden
36092: markkaa. Valtion varoista on lisäksi suori- 1948 tulo- ja menoarvioon kotiseu-
36093: tettu 45.5 milj. markkaa korvauksena niille, dulla potnmitusvahinkoja kärsineille
36094: joiden omaisuus ei ole ollut vakuutettuna valtion varoista suoritettavia lisäkor-
36095: sotavahinkolain edellyttämällä tavalla. vauksia varten 1,000 miljoonan mar-
36096: Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon varoja kan su·uruisen siirtomä<irärahan.
36097: lisäkorvausten suorittamiseen tarvittaisiin,
36098: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
36099:
36100: Urho Kulovaara. Aino Lehtokoski.
36101: Valto Käkeli. E. Pusa.
36102: A. K. Paasivuori.- Alpo Lumme.
36103: Martta. Salmela-.Tårvinen. K. Anderson.
36104: Jere Juutila.inen. Kalle Jokinen.
36105: Heikki Simonen. Juho Pyy.
36106: P. Karja'ainen. Juho Karvonen.
36107: Juho Kuittinen. Samuli Tervo.
36108: Aino Ma.lkamäki. J. F. Tolonen.
36109: Antti Tossavainen. Toivo Kujala.
36110: Eino Tainio. V. Metsäranta..
36111: Toivo Lång. M. 0. La.hte'a.
36112: L8.uri Järvi. Erkki Koivisto.
36113: Niilo Honkala.. Eino Roine.
36114: J. Kulmala.
36115: 819
36116:
36117: IV,to9. - Rah. al. N:o 36.
36118:
36119:
36120:
36121:
36122: E. Koivisto: MääriNaitan osoittamisesta lisäkorvooksiksi
36123: Pohjois-Suomessa soikln johdosta omaisuusvahinkoja
36124: k«sinem e.
36125:
36126:
36127: Eduskunnalle.
36128:
36129: Pohjois-Suomessa toisen korvauslain pe- muksen, että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
36130: rusteella suoritetut vahingonkorvaukset ovat toimenpiteisiin luotettavan selvityksen saa-
36131: yleensä kohdistuneet tuhoutuneisiin raken- miseksi siitä, missä määrin Pohjois-Soomen
36132: nuksiin ja menetettyyn irtaim.istoon, kun sotavahinkoja kärsineiden menetyksiä ar-
36133: si.tä vastoin lu:ovutettu11a lllllueelilia olLeiden: vioitaessa ja korvattaessa on jätetty huQ-
36134: vahingonkorvauiksista suurimman osan muo- mioon ottam.atta se vahinko, mikä kulla-
36135: dostavat maa- ja metsä.korvaukset. Kun ra- kin alueella johtuu poikkeuksellisista han-
36136: kennusten ja irtaimiston kohdalta kustan- kinta- ja rakennuskustannuksista, ja selvi-
36137: nukset ovat nouseet paljon suurenunassa tyksen saatuaan ryhtyisi toimenpiteisiin
36138: määrin tkuin virallinen tukkuhintaindeksi todettujen epäkohtien korjaamiseksi.
36139: osoittaa ja enenunän kuin maa- ja metsä- Vaikka hallitus ei tähän mennessä vielä
36140: omaisuuden kohdalla, on tästä seurauksena, ole ryhtynytkään edellä esitettyihin toimen-
36141: että toisen korvauslain korvausobligatioihin piteisiin, voidaan kuitenkin Pohjois-Suo-
36142: kytketty indeiksilroroitus Pohjois-Suomessa men hävitettyjen alueiden korvautksien saa-
36143: ei vastaa todellisia kohonneita kustannuk- jien arvioida kärsineen useiden satojen mil-
36144: sia. . joonien markkojen tappiot. Jotteivät jäl-
36145: Sitäpait'3i korvauksia määrättäessä arvioi- leenrakentajat joutuisi ylivoimaisten velka-
36146: mislautakunnat, niille annettujen ohjehin- kuormien alle, olisi valtiovallan kiireellisesti
36147: tojen perusteella, eivät ole Pohjois-Suo- nämä tappiot edes osittain korvattava. Sa-
36148: messa sattuneille sotavahingoille myöntä- malla tavallahan on jo aikaisemmin valtion
36149: neet korvauksia siellä vuoden 1944 lopussa · varoista suoritettu lisäkorvausta m. m. ko-
36150: vallinneen todellisen hintatason perusteella. tiseudun pommitusvahin:ikoja kärsineille ja
36151: Tästä johtuen korvaukset eivät yleensä riitä on hallitus täl1än tarkoitukseen ensi vuo-
36152: jälleenrakennuskustannuksiin voimassa ole- denkin tulo- ja menoarvioon ehdottanut
36153: van indeksikorotuksenkin huomioon ottaen. myönnettäväksi huomattavan määrärahan.
36154: Edelleen korvauslainoja korvausobliga- Kun hallitus ei kuitenkaan ole ensi vuo-
36155: tioilla takaisin ma:ksettaessa ei ennen hei- den tulo- ja menoarvioesitykseensä ottanut
36156: näkuun 1 päivää 1945 otetuille jälleenra- mitään määrärahaa puheena olevien Poh-
36157: kennuslainoille hyvitetä lainkaan indeksi- jois-Suomen tappioiden korvaamiseksi, eh-
36158: koroitusta, ja 1/7-30/9 1945 välisellä dotan kunnioittaen,
36159: ajalla otetuille jälleenraikennuslainoille kor-
36160: vausobligatioille luetaan vain 40 -% :n in- että Eduskunta ottaisi vuoden
36161: deksikorotus, vaikka kyseessäolevat lainat 1948 tulo- ja menoarvioon lisäkor-
36162: on jouduttu käyttämään ra!kennuskustan- vausten myöntämiseksi Pohjois-Suo-
36163: nuksiin sitä seuraavan pitemmän ajan ku- messa sodan johdosta omaisuusvahin-
36164: luessa. koja kärsineille 350,000,000 markan
36165: Tästä syystä eduskunta on viime kesä- suuruisen arv·io-määrärahan.
36166: kuun 17 päivänä päättänyt lausua toivo-
36167: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
36168:
36169: Erkki Koivisto.
36170: IV,11o.- Rah. al. N:o 37.
36171:
36172:
36173:
36174:
36175: io:nnwum. y. m.: Miiärär.aha~ osoittamisesta Kuusamon kun-
36176: 'Mitsa jiiUoo'nraken-&fllle aiheutett·ujen •vahinkojen kor-
36177: vaamiseksi. ·
36178:
36179:
36180: E d u s k u n n a ll e.
36181:
36182: Kun Kuusamon lmnnan hävitetyn alueen ostamiaan puita. Sitäpaitsi ~tsihallituk
36183: jälleenrakennustyöt aloitettiin keväällä v. soo toimesta .korotettiin puutavallAn hintaa
36184: 1945. alettiin metsähallituksen toimesta kaksi eri kertaa sen jälkeen, kun k. o. ta-
36185: hankkia puutavaraa jälleenrakentajille si- vai•at oli jo maksettu. Jiiljestä päin alet-
36186: ten. että metsähallitus ajatti pu.ut sabaus- tiin ~riä lisämaksua, vaikka puut ovat
36187: :pa.ikoille ja siitä edelleen rakennllilpaikalle. osittain vieläkin saamatta. Tämä toimen-
36188: V altiOl'l tarkoitus. oli j~ lienee vieläkin, että pide on saattanut joukon jälletml'Rkentajia
36189: heikossa taloudellisessa asemassa oleville vaikeaan asemaan, sillä tästä johtuneet va-
36190: kuljetetaan jälleenrakennuspuut rakennus- hingot nousevat Kuusamon jälleemaken-
36191: paikalle metsähallituksen kustannuksella. tajille 3. 5 miljoonaan markkaan.
36192: Näin tapahtuikin osittain, mutta ei kai- Kun vahingonkol'vauksia suoritettaessa
36193: kille jälleenrakentajille. Suuri osa heistä 0n käytetty samoja ko!'vausasteikkoja va-
36194: joutui k11.ljettamaan sahatut puutavarat sa- hinkoja kärsineiden kesken, on kohtuullista
36195: hauspaikalta omalla kustannuksellaan. ja oikeudenmukaista, että valtio käyttäii
36196: Metsähallituksen sahat ovat sijainneet eri tukitoiminnassaan samanarvoisuutta kaik-
36197: pitkien matkojen piiässä rakennuspaikalta. kia jälleenrakentajia kohtaan.
36198: Tästä johtuu, että toiset jälleenrakentajat Edellä olevan pePusteella kunnioittaen
36199: ovat joutuneet ajamaan puutavaran pitkien ehdotamme,
36200: matkojen takaa, kun taas lyhyemmältä
36201: matkalta niitä on siirretty valtion toimesta. että Eduskun1a ottaisi valtion
36202: Valtion toimesta ei kuitenkaan siirretty l'a- tulo- ja menoarvioon vuodelle 1[!48
36203: kennuspaikalle puutavaraa ainoastaan jäl- 3,500,000 ma'l"ktm määrärahan KU'tt-
36204: leenrakentajille, · vaan uusille ja lisäraken- samon kunnassa jiilleenrakentajillf}
36205: nuksille. Siitä oli seurauksena, etteivät lä- Biheutett<Ujen vnhi'fl;kojen korvqami-
36206: heskään kaikki saaneet keväällä v. 1946 seksi.
36207: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
36208:
36209: Elsa Jfa.rppin.en.
36210: 821
36211:
36212: IV,tu. - Rah. al. N:o 38.
36213:
36214:
36215:
36216: Paavolainen y. m:.: MääriNakan osoittamisesta Suomen
36217: AswnitlohypO'l!eekkipankin kurssitappioiden peiUiimiseksi.
36218:
36219:
36220: E d u s k u n n a ll e.
36221:
36222: Suomen Asuntohypoteekkipankki perus- minen kurssitappioiden korvaamiseen päät-
36223: tettiin v. 1927, aikana, jolloin asunto-olot tyi v: n 1944 lopussa, eikä sillä sen pienuu-
36224: maassamme ensimmäisen maailmansodan den vuoksi nykyisissä oloissa olisi ollut pal-
36225: johdosta olivat hyvin kireät. Asuntotuotan- jon merkitystäkään. Lainanottajat taas ei-
36226: toa pidettiin tärkeänä sosiaalipoliittisena vät ole kyenneet suorittamaan Iainojensa
36227: tehtävänä, jonka vuoksi hallituksen taholla vuotuisia lyhennys- ja korkomenoja, jotka
36228: kannatettiin sanotun luottolaitoksen perus- nykyisin ovat :kolminkertaiset alkuperäisiin
36229: tamista, jonka tehtäväksi tuli vakauttaa maksuihin verraten. Vain muutama kym-
36230: rakennettujen kiinteistöjen raha-asiat. Val- men lainanottajaa . on kuluvan vuoden ai-
36231: tiovallan taholla ilmeni myötätunto tätä kana kyennyt sen tekemään. Sen vuoksi
36232: hanketta kohtaan myös siinä, että edus- valtio, joka on sitoutunut sanotuista ulko-
36233: ilrnnta, ih:aihliltuOOs-en :esåltyks es<tä myönsi pa!Il- maisista lainoista vastaamaan, on suorit-
36234: 1
36235:
36236:
36237: kin pohjarahastoksi 100 milj. markkaa. tanut kahden viime vuoden aikaiset lyhen-
36238: Pankki aloittikin toimintansa jo v. 1927 ja nys- ja korkomaksujen korotukset, lainan-
36239: ryhtyi hankkimaan ulkomaisia lainoja asun- ottajien suorittaessa osuutensa alkuperäi-
36240: tokiinteistöille myönnettäviä kuoletuslai- sen sopimuksen mukaisesti.
36241: noja varten. Saadut ulkomaiset lainat oli- Asuntohypoteåkipankin puolesta on hal-
36242: vat kultaehtoisia puuta- ja dollariobligaa- litukselle tehty useita ehdotuksia tilanteen
36243: tiolainoja, suuruudeltaan 2 milj. puntaa ja selvittämiseksi valtion toimenpiteiden avulla.
36244: 10 milj. dollaria. Pääosa näistä lainoista Asiaa on harkittu myös erityisessä asian-
36245: on myönnetty pääkaupungissa ja parissa- tuntijakomiteassa, ja komitea on ehdottanut
36246: kymmenessä maaseutukaupungissa sekä lainanottajien asemaa helpotettavaksi ke-
36247: eräässä kauppalassa perustetuille asunto- ventämällä sanottuja maksuja siten, että
36248: osakeyhtiöille kiinteistöluottoina. valtio suorittaisi ainakin pääosan synty-
36249: Kun Suomen markka sitten v. 1931 irroi- neistä ja syntyvistä agiotappioista. Viime
36250: tettiin kullasta, tuli Asuntohypoteek<kipan- kesään mennessä nämä toivomukset eivät
36251: kin asema muuttuneiden kurssisuhteiden ole johtaneet mihinkään myönteiseen ratkai-
36252: vuoksi niin vaikeaksi, että se ei voinut omin suun. Päin vastoin valtiovarainministeriö
36253: avuin ulkomaisista Iainasitoumuksistaan antoi Asuntohpoteekkipankin hallitukselle
36254: suoriutua. Valtion väliintulo oli välttä- kehoituksen ryhtyä perimään korotetut
36255: mätöntä, koska lainanottajat, jotka useim- puolivuotismaksut lainanottajilta ulosotto-
36256: missa tapauksissa olivat vähävaraisia, eivät teitse, mikäli suoritukset eivät ole tapahtu-
36257: kyenneet suuria agiotappioita maksamaan. neet syyskuun 15 päivään 1947 mennessä.
36258: V. 1935 hyväksytyllä lailla valtio sitoutui Valtioneuvosto on nyt kuluvan lokakuun
36259: korvaamaan syntyviä kurssitappioita kym- 2 päivänä tåemällään päätöksellä suostu-
36260: menen vuoden aikana 6,500,000 markalla nut väliaikaisesti helpottamaan lainanotta-
36261: vuosittain. Samalla uusittiin pankin hal- jien vaikeaa asemaa siten, että Asuntohypo-
36262: linto siten, että siinä on enemmistö valtion teekkipankki saa jättää sellaisilta asunto-
36263: edustajia. Äskeisten sotien jälkeen tapah- osakeyhtiöiltä, joiden omistamain rakennus-
36264: tuneen markan arvon alenemisen johdosta ten huoneistojen yhteenlasketusta lattiapin-
36265: on Asuntohypoteekkipankin asema tullut ta-alasta 1. 1. 1947 oli vähintään puolet
36266: entistäkin vaikeammaksi. Valtion osallistu- osakkaiden omassa käytössä, perimättä koi-
36267:
36268: 5
36269: 822 IV,111. - Suomen Asuntohypoteekkipank:ki.
36270:
36271: mannen osan tämän vuoden kesäkuun 1 päi- voi näillä edellytyksillä selviytyä synty-.
36272: vänä ja elokuun 1 päivänä maksettavaksi neestä pulmasta, heidän taloudelliset mah-
36273: erääntyneistä puolivuotismaksuista, kuiten- dollisuutensa ovat siksi rajoitetut. Mistä
36274: ikin sillä ehdolla, että lainanottaja on tä- pienten asuntohuoneistojen vähävaraiset
36275: män vuoden marraskuun 1 päivään men- asukkaat ottaisivat rahat niin korkeiden
36276: nessä vapaaehtoisesti maksanut kaksi kol- vuokrien maksamiseen, että niillä voitaisiin
36277: mannesta sanotusta puolivuotismaksusta. maksaa kyseessä olevat suuret agiotappiotY
36278: Samoin voidaan sellaisilta asunto-osakeyh- Pakkohuutokaupat ovat heitä varmasti edel-
36279: tiöiltä, joiden rakennusten huoneistojen lat- leen uhkaamassa.
36280: tiapinta-alasta on alle puolet, mutta yli Asia olisi järjestettävä samalla tavalla
36281: kolmasosa osakkaiden omassa käytössä sekä kuin tapahtui Osuuskassojen Keskuslaina-
36282: vaikeassa taloudellisessa asemassa olevilta rahaston osalta. Valtio sitoutui nimittäin
36283: yksityisiltä omakotitalojen omistajilta teh- vv. 1934 ja 1935 hyväksytyillä laeilla vas-
36284: dyn anomuksen perusteella jättää puheena- taamaan mainitun rahaston ottamista maan-
36285: olevat puolivuotismaksut osittain perimättä viljelijöille ja kunnille sekä kuntayhtymille
36286: ehdolla, että vähintään kaksi kolmasosaa myönnetyistä frangilainoista syntyvästä
36287: siitä on ensi marraskuun alkuun mennessä agiotappiosta siihen asti :kunnes laina on
36288: suoritettu. Perimättä jäänyt kolmasosa on kokonaisuudessaan maksettu. Tässä on ky-
36289: suoritettava takaisin valtiolle 5 % prosentin symyksessä aivan samanlaisen asian hoita-
36290: korkoineen viiden vuoden kuluessa siitä lu- minen. Valtion olisi sen vuoksi suoritettava
36291: kien kuin ulkomainen laina on loppuun tähän saakka erääntyneet agiotappiot, ja
36292: maksettu. Valtioneuvoston päätös ei koske myöhempien ·vuosien osalta asia olisi par-
36293: yksityiskiinteistöjen lainanottajia, vaan hei- haiten järjestettävissä asianomaisella lailla.
36294: hin nähden on valtioneuvoston kehoitus lai- Asialla on suuri sosiaalipoliittinen tausta,
36295: nojen lyhennysten ja korkojen perimisestä sillä kysymyksessä on 460 asuntokiinteistöä.
36296: täysimääräisenä edelleen voimassa. Asuntohypoteekkipankin suorittamatta
36297: Edellä mainittu valtioneuvoston päätös, olevat obligaatiolainojen erät tekivät pan-
36298: mikä merkitsee vain pientä väliaikaista ke- kin vuosikertomuksen mukaan joulukuun
36299: vennystä sanottujen lainojen ottajille, eikä 31 päivänä 1946 1,275,000 puntaa ja
36300: kaikille niillekään, ei voi tyydyttävästi rat- 3,138,000 dollaria.
36301: kaista Asuntohypoteekkipankista lainoja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36302: saaneiden asiaa. Ensiksikin lainanottajat
36303: eivät pysty suorittamaan niin suuria vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden
36304: tuismaksuja, mikä valtioneuvoston päätök- 1948 talousarvioon Suomen A.sunto-
36305: sen mukaan heidän kannettavakseen jäisi. hypoteekkipankin vuoden 1946 lop-
36306: Sitä paitsi agiotappiot jäisivät lopuksi ko- puun mennessä erääntyneiden kurs-
36307: konaisuudessaan lainansaajien maksetta- sitappioiden peittämiseksi mk
36308: vaksi, valtio kun ei osallistuisi siihen muu- 214,051,851: 95 ja vuoden 1947
36309: ten kuin väliaikaisen lainan antajana. kurssitappioiden peittämiseksi mk
36310: Asuntokiinteistöjen osakkaat samoin kuin 80,426,578: 60, eli yhteensä mk
36311: yksityisetkään kiinteistöjen omistajat eivät 294,478,430: 55.
36312: Helsingissä lok&kuun 6 päivänä 1947.
36313:
36314: Erkki Paavolainen. Jussi Lappi-Seppälä.
36315: Jussi Raatikainen. Niilo Honkala.
36316: Eemil Luukka.
36317: 823
36318:
36319: IV1112. - Rah. al. N:o 39.
36320:
36321:
36322:
36323:
36324: Honkala y. m.: Määrärahan osoittamisesta J.;uoletttslainoiksi
36325: asunnonrakennustoiminnan edistämistä varten asutus-
36326: keskuksissa.
36327:
36328:
36329: E d u s k u n n a II e.
36330:
36331: Sodan päättyessä vallinnut ankara asun- sen sijaan muodostunut vaikeimmaksi ra-
36332: topula ei ole asutuskeskuksissa sen jälkeen- hoituskysymys. Kulkulaitosten ja yleisten
36333: kään helpottunut, vaan jatkuvasti kiristy- töiden ministeriön rakennusaineosasto on
36334: nyt. Kun asuntovajaus niissä sanottuun viime aikoina suorastaan tarjonnut raken-
36335: aikaan arvioitiin n. 57,000 asunnoksi, las- nuslupia suurempien asuinra!kennusten ra-
36336: ketaan sen tämän vuDden puolivälissä Dl- kentamista varten, joille tarpeellinen raken-
36337: leen jo noin 63,500 asuntoa. Tämä johtuu nusmateriaali on ollut varattuna, mutta ha-
36338: lähinnä siitä, että asunnDnrakennustoiminta lukkaita yrittäjiä ei ole ilmaantunut, koska
36339: asutuskeskuksissa on vähenemistään vähen- yrityksen rahoitusta ei ole voitu järjestää.
36340: tynyt, niin ettei se ole pystynyt tyydyttä- Kiristyneen rahatilanteen johdosta ja Suo-
36341: mään edes normaalista asunnontarpeen li- men Pankin antamia ohjeita noudattaen
36342: säystä. Kun kulkulaitosten ja yleisten töi- eivät rahalaitokset ole voineet luottoja
36343: den ministeriön rakennusasiainDsastD vuo- myöntää. Asutuskeskusten sietämätön ja
36344: deksi 1946 myönsi kaupunkeja ja kauppa- yhä paheneva asuntopula, j()lka kipeimmin
36345: Joita varten hävitetyn PohjDis-Su001en jäl- koskee avioliiton hiljattain solmineita nuo-
36346: leenrakennusta lukuunottamatta rrukennus- ria aviopareja ja kaupunkisiirtDväkeä, on
36347: lupia 384,000 m3: lle kivestä ja 564,000 sellainen sosiaalinen epäkohta, että valtio-
36348: ms: lle puusta rakennettavia asuinrakennuk- vallan olisi sen poistamiseen tehokkaasti ja
36349: sia, olivat vastaavat luvut kuluvan vuoden viipymättä osallistuttava. Ilman sen väliin-
36350: aikana elokuun loppuun mennessä, jonka tuloa ei ole vielä pitkään aikaan helpo-
36351: jälkeen ei enää uusia rakennuksia juuri tusta odotettavissa. Asuinrakennustoimin-
36352: aloiteta, vain 287,000 ja 212,000 ms. Mitä nan käyntiin saamiseksi olisi valtion ase-
36353: erityisesti pääkaupunkiin tulee, jossa ra- tettava rahalaitosten välityksellä käytettä-
36354: kentaminen vielä v. 1945 oli varsin vilkasta, väksi pitkäaikaisia luottoja suunnilleen sa-
36355: on siellä tämän vuoden aikana ollut raken- moilla ehdoilla kuin maanhankintalain mu-
36356: teilla ainoastaan kymmenkunta suurempaa kaiseen rakentami~en on myönnetty. Vain
36357: kivirakennusta, yhteistilavuudeltaan noin tätä tietä on mahdollista saada uusien talo-
36358: 95,000 ms. Vertailun vuoksi ansaitsee mai- jen vuokramaksut edes jossakin määrin
36359: nita, että sotien edellisinä vuosina raken- kohtuulliseen suhteeseen aikaisemmin val-
36360: nettiin Helsingissä vuosittain 200-250 ko- mistuneiden rakennusten vuokriin nähden.
36361: vitaloa, joiden kuutiosisältö oli kahden mil- Ko11keista rakennuskustannuksista johtuen
36362: joonan m 3 vaiheilla. Toisin kuin asutus- muodostavat näet korkomenot nykyisin ra-
36363: keskuksissa, Dn sensijaan maaseudulla asuin- kennettavien talojen hoitokulujen suurim-
36364: rakennustoiminta ollut viime aiJwina san- man erän.
36365: gen vireätä. Se on tapahtunut pääasiassa Varoja edelläviitatun lainausohjelman to-
36366: käynnissä olevan asutustoiminnan yhtey- teuttamiseen olisi - sen tärkeyden huo-
36367: dessä valtion järjestämän rahoituksen ja mioonottaen - hankittava vaikkapa eräitä
36368: muun tuen turvin. muita valtion menoarvion määrärahoja su-
36369: Asutuskeskusten asuinrakennustuotannon pistamalla, jolloin kokonaismenojen loppu-
36370: tyrehtymisen aiheuttivat aluksi ennen kaik- summa ei lis:iytyisi. Tällöin voidaan mai-
36371: kea tarvikkeiden saantivaikeudet. Nyt on nita esim. asutustarkoituksiin varatut mää-
36372: 824 IV,112. - Asunnonrakennustoiminta.
36373:
36374: rärahat, jotka tulo- ja menoarvioesityksessä otettu 300 milj. markan suruinen maara-
36375: vuodelle 1948 ovat 1,250 milj. ma~kikaa raha lainoiksi yleishyödyllisen asunnontuo-
36376: suuremmat !kuin kuluvan vuoden varsinai- tannon edistämiseen ainakin osittain sisäl-
36377: sesda menoarviossa. Kun maataloussiirto- lyttää nyt puheenaolevaan määrärahaan.
36378: väen asuttaminen on ilmoitettu aivan lähi- Edellisessä on näet kysymys lähinnä pien-
36379: aikana saatavan suoritetuksi pitäisi olla asuntojen rakentamisen rahoittamisesta,
36380: mahdollisuuksia sanottujen määrärahojen joka kuten IJllainittiin, ei ole nykyoloissa
36381: huomattavaankin vähentämiseen. Käytet- asutuskeskuksissa taloudellisesti edullista,
36382: tyinä asuntojen rakentamiseen asutuskes- mistä syystä esim. kuluvana vuonna siihen
36383: kuksissa näillä varoilla helpotettaisiin mm. varattu määräraha jää mellroiselta osalta
36384: niihin asettuneen ja tähän asti laiminlyö- käyttämättä.
36385: dyn !kaupunkilaissiirtoväen asemaa. Se !koi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
36386: tuisi niinikään asutuskeskuksissa olevien
36387: maansaantiin oikeutettujen rintamasotilai- että Eduskunta ottaisi vuoden
36388: den hyväksi, jos, !kuten talousneuvosto on 1948 tulo- ja menoarvioon 1,000 mil-
36389: ehdottanut, maanhankintalain toteuttrumi- 'joonam markan suuruisen siirtomää-
36390: nen asutuskeskuksissa siirrettäisiin uudelle rärahan halpakorkoisten pitkäaikais-
36391: pohjalle, ja nykyisin suhteettoman paljon ten k'!Wletuslainojen muodossa ta-
36392: tarvikkeita ja kovin kalliiksi tulevien oma- pahtuvaa asunnonrakennustoiminnan
36393: kotityyppisten pientalojen sijasta ryhdyt- edistämistä varten sellaisissa asutus-
36394: täisiin rakentamaan !kerrostaloja. Paitsi keskuksissa, joissa a,suntopula on eri-
36395: asutusvaroja, voitaisiin ehkä myös tulo- ja tyiset~. vaikea.
36396: menoarvioesityksen 19 pääluokan II lukuun
36397: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
36398:
36399: Niilo Honkala. Eero Kivelä.
36400: Lauri Järvi. Urho Saariaho.
36401: Päiviö Hetemäki. Kosti Kankainen.
36402: Johannes Wirtanen.
36403: 825
36404:
36405: IV111a.- Rab. al. N:o 40.
36406:
36407:
36408:
36409:
36410: Salmilien y. m.: Mäiiräralwm, osoittannisesrta lainoksi asutus-
36411: ~skusttJ/lt<mtirvtalojen poZttoa.inehankinnan rahoitta-
36412: mista varten.
36413:
36414:
36415: Ed u s kun n a U. e.
36416:
36417: , Polttoainetilanne asutllS'kookuks:issa on summan 'lyhytaikaisten- enintään 6 kuu-
36418: nykyisin erittäin vaikea. Lukuisasti on kauden pituisten - luottojen myöntämistä
36419: asuintaloja, joitl.la ei ole juuri 1ainkaan tai varten talonomistajille polttoaineiden han~
36420: aiv8Jn riittämättömässä määrässä hankit- kiavtaan. Kun valtion :täten tilapäisesti lai-
36421: it~a po1toainetlta a:lkavaa aämmirtyskaurtta naama rahaerä kertyisi näin pian takaisin,
36422: v'll'ften. Tämä ei johdu sii'tä, etteikö eri- olisi se tulevan vuoden loppupuoliskoUa jo
36423: tydsesti polttopuuta olisi tarkoitukseen saa- käytettävissä valtion omiin tarpeisiin, joten
36424: tavana, vaan siitä, että rtalono:rnistajil1a ei !tällaisesta järjestelystä ei todellisuudessa
36425: ol(l kä'teisvaroja sen ostamiseen. Pitkäai- koituisi sille edes vuotta 1948 silmällä pi-
36426: kainen huoneenvuokramaksujen säännöstely~ täen menoja, koska vasltaava summa voitai-
36427: joka on pitänyt vuokrat talojen todellisten siin ,huomioida rtulo- ja menoarvion tullo-
36428: hoitokustannusten alapuolfllla, on saattanut puole:Jla. Jotta lainaus mahdollisimman hy.
36429: J;l.e suuriin rahail:lisiin vaikeuksi<in, ja toi- vin täyttäisi tarkoituksensa, olisi varat ase-
36430: silaita taas rahalaitokset eivät niissä vallit- tettava ennakkoina jo kuluvan vuoden puo-
36431: sevan rahanpuutteen johdosta ole voineet leilla rahalaitosten käytettäviksi taikka aina-
36432: myöntää luort:toja poltrtoainehrunkintojen ra- kin kehoiltettava niitä viipymättä myöntä.
36433: hoittamiseen minkä lisäksi Suomen Pankki mään luottoja omista varoistaan siksi kun-
36434: on niille antamissaan ohjeissa ne suoras- nes valtion varoja on voitu tarkoitukseen
36435: taan kieltänyt:kin. Juuri tapahtunut läm- luovut1:aa.
36436: mityskustannusten eroittamineu vuokramak- Edeillä esitettyyn viitaten ehdotamme,
36437: suista ei dle tässä suhteessa tilannetta oleel-
36438: 1isesti parantanut, koska lämmitysmaksut että Eduskunta ottaisi vuoden
36439: kertyvät talonomistajalle vasta vähitellen 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
36440: kuukausittain, mutta lämmityskaudella tar- II lukuun uudeUe 23 momentille
36441: vittava polttoainemäärä olisi pyrittävä 500,000,000 rnarkan määrärahan käy-
36442: hankkimaan yhdel:lä kertaa sen alkaessa. tettäväksi lyhytaikaisten lainojen
36443: Uhkaavasta tilanteesta voidaan selviytyä myöntärniseen asutuskeskusten asttin-
36444: ainoastaan siten, että valtio asettaa raha- talojen polttoainehankinnan rahoitta-
36445: ~aitosten käytettäväksi riittävän suuren rnista varten.
36446: Helsingissä 6 päivänä 16kakuuta 1947.
36447:
36448: Arvo Salminen. Päiviö Hetemäki.
36449: Lauri J'årvi. Martti 0. Kölli.
36450: Jussi Lappi-Seppälä. Eero Kivelä.
36451: Matti· Heikkilä.
36452: 826
36453:
36454: IV,114.- Rah. al. N:o 41.
36455:
36456:
36457:
36458:
36459: Lappi-Seppälä y. m.: Korotetu;n mää1·ärahwn osoittamisesta
36460: maaseud'IJ/n, as11.nfo-olojen parantamise-en.
36461:
36462:
36463: E d u s k u n n a 11 e.
36464:
36465: Kuten tunnettua ovat asunto...olot maamme olojen parantamiseen lisäksi pääasiallisesti
36466: maaseudulla ja sen asutustiheytymissä aina ilainoina uhrataan, eivät muodostuisi esteeksi
36467: olleet varsin heikot. Näin on ollut asianlaita tälle toiminnalle .. Huomioon ottaen tapah-
36468: ei ainoastaan asuntojen teknillisen rakenta- tuneen inflatoorisen kehityksen, on ilmeistä,
36469: misen tasoon vaan myös niiden tilavuuteen että Hallitulksen ensi vuoden tulo- ja meno-
36470: ja muuhun terveydellisiin se:iklkoihin vaikut- arviossa tätä tarkoitusta varten lainoituk-
36471: taviin tekijöihin nähden. V aitiovalta onkin seen ehdottamat 36 milj. mal'lkkaa eivät ole
36472: jo ennen sotia kiinnittänyt laajan maaseu- riittävät. Näin ei kuitenkaan saisi olla eikä
36473: tumme asunto-olojen parantamiseen huo- yhtejgkunnan nykyisissä olosuhteissa pitäisi
36474: miota. Tarkoitukseen käytetyt varat ovat estää maaseudun pieneläjien omatoimista
36475: kuitenkin olleet niukat minkä lisäksi ralken- ponnistelua parempien ja terveellisempien
36476: tamisen teknillinen ohjaus ja neuvonta on !kotien aikaansaamiseksi. Päinvastoin sitä
36477: ollut suhteellisen heililkoa. Sotien aikana olisi kaikin voimin tuettava.
36478: tämä toiminta oli melikeinpä kokonaisuudes- EdeLlä o1eVIll!Ml viit:a.ten ehdotamme,
36479: saan pysii:hdybissä.
36480: Mitä tal'lkoitukselliiilukaisinta on, että tätä että Edushnta ottaisi vuoden 1948
36481: maaseudun asunto-olojen parantamistoimin- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 8 mo-
36482: taa voitaisiin nykyisissä olosuhteissa teJhos- mentin kohdalle 14 miljoonan mar-
36483: taa. Tosiwhan jo ra1kennustarvikkeiden puute kan lisäyksen maaseudun asunto-olo-
36484: asettaa sanotulle toiminnalle määrättyjä ra- jen parantamiseen, jolloin sii1·tomää-
36485: joituksia. Mutta sitä tärlkeämpää on, että ne räraha olisi kaikkiaan 50 miljoonaa
36486: itseasiassa vähäiset ja varsin taloudellisesti ma1·kkaa.
36487: !käytetyt varat, jotka maaseudun asunto-
36488: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
36489:
36490: Jussi Lappi-Seppälä. J. Koivisto.
36491: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
36492: Mauri Ryömä.
36493: 827
36494:
36495: IV,u5. - Rah. al. N:o 42.
36496:
36497:
36498:
36499:
36500: Käkelä y. m.: Ko-rotetun mäiirärahan osoittamisesta lai-
36501: n.oiksi yleishyödtyUisrtä a.sruntotuotantoa varten.
36502:
36503:
36504: E d u s k u n n a ll e.
36505:
36506: Tämän hetken vaikeimpia sosiaalisia epä- sen vä!häisenkin rakennustJOiminnan jota
36507: kohtia on nimenomaan asutuskeskuksissa muuten voitaisiin harjoittaa. '
36508: !allitsev~ . sietämätön asuntopula. Syistä,
36509: JOtka kaikille ovat tunnettuja, on sotavuo- V alittaen on todettava, että maan halli-
36510: sina ja niiden jälkeen maan asutuskeskuk- tuksen taholta ei asuntopulan ratkaisua var-
36511: sissa <päässyt syntymään ennen näkemättö- ten ole valmistettu sellaista pitkällä tähtäi-
36512: män suuri asuntovajaus, j·dlm sodan jälkeen- mellä .laadittavaa suunnitelmaa, jota asunto-
36513: kään ei suinkaan ole vähentynyt vaan päin- pulan järjestelmällinen poistaminen välttä-
36514: vastoin kasvanut. Sodan päättyessä Jasket- mättä edellyttäisi. Valtion toimesta on tosin
36515: tiin, että :maan asutuskeskuksissa oleva asun- jo muutaman vuoden ajan myönnetty lai-
36516: tovajaus !käsitti yhteensä noin 50,000 llmo- ooja asutuskes'kulksissa tapahtuvan asunto-
36517: neistoa. Tämä luku Qn sodan jälkeen yhä mkennustoiminnan tukemiseksi n. s. oma-
36518: kasvanut niin, että maamme kaupunkien ja koti-, asunto-osakeyhtiö-, perheenasunto- ja
36519: kauppalain asuntovajaus tällä hetkellä on pienasuntolainojen muodossa. Kuluvan vuo-
36520: arviQitu !kokonaista 63,500 asunnolksi. den tulo -ja menoarviossa Qn näitä lainoja
36521: Asuntopulasta ei ole muuta ulospääsyä varten ollut !käytettävissä 500 milj. markan
36522: kuin uusien asuntojen riittävä tuotanto. suuruinen määrärwha, joka kuitenkaan ei lä-
36523: Säännöstelytoimenpiteillä voidaan ;pulaa heskään ole riittänyt tyydyttämään todel-
36524: luonnollisesti jonkin verran tasoittaa, mutta lista tarvetta. Hallituksen nurjamielinen
36525: lopullisen ratikaisun siihen voi tuoda vain suhtautu:minen maan asutuskeskuksissa val-
36526: uusien asuntojen tuotanto. Ammattiviran- litsevan asuntopulan lievittä:miseen ilmenee
36527: omaisten lausunnon mukaan on säännöstely- lkuitenkin siitä, että eduskunnalle nyt jätet-
36528: toimenpiteillä jo menty niin pitikälle ikuin tyyn vuoden 1948 tulo- ja menoarvioehdo-
36529: niitä käyttäen yleensä voidaan mennä ja tukseen on sanottuja lainoja varten ehdo-
36530: niin ollen voidaan nykyisin täysin sietämät- tettu varattavalksi vain 300 milj. markan
36531: tömäksi muodostunutta tilannetta helpottaa suuruinen määräraha siitä huolimatta, että
36532: vain riittävän asuntorakennustoiminnan al- rakennuskustannukset kuluvan vuoden ai-
36533: kuunsaattamisella. kanakin jälleen ovat tuntuvasti nousseet ja
36534: Sotavuosien aikana oli asuntorakennustoi- määrärahan tarve ylksinomaan tästäkin
36535: minta tyrehdy'ksissä lähinnä työvoiman ja syystä on hlliOillattavasti tämänvuotista suu-
36536: rakennusmateriaalin puutteen johdosta. rempi.
36537: Työvoimakysymys on nykyisin helpompi Kun sen yihteiskunnallisissa oloissamme
36538: jopa niin, että ammattitaitoisen rakennus- vallitsevan, tällä hetikeHä ehkä vaikeimman
36539: työväen keskuudessa esiintyy vähäisen työt- sosiaalisen epäkohdan poistamista, jota riit-
36540: tömyyden alkuakin. Ra'kennusmateriaalin- tävä asuntoraikennustoi:minta :merikitsee on
36541: !k:in saanti on sodan jälkeen :myös vähitellen pidettävä erinomaisen tärkeänä, ja kun 'hal-
36542: !heLpottunut, joskin eräiden tavikkeiden koh- litulksen eduskunnalle jättiimään vuoden
36543: dalla vielä esiintyy puutetta. Pahin este riit- 1948 tulo- ja menoarvioehdotukseen sisältyvä
36544: tävän laajan asuntorakennustoiminnan al- määräraha tässä suhteessa ei täytä vähäisim-
36545: !k:uunsaamiselle on kuitenkin pääoman puute, ,piäikään lloohtuullisia vaatimuksia, ahdo-
36546: joik:a nykyisellään u'hikaa täysin tyrehdyttää tamme kunnioittaen,
36547: 828 IV,u5. - Asunwtuotanto.
36548:
36549: että Eduskunta korottaisi mwden otetun siirtomäärärahan lainoiksi
36550: 1948 valtion tulo- ja menoarvioesityk- yleishyödyllistä asuntotuotantoa var-
36551: sen 19 Pl. II luwn 18 momentille ten 1 m{ljardiksi markaksi.
36552: Helsingissä loikaJkuun 7 päivänä 1947.
36553:
36554: Valto Käkelä.. Valfrid Eskola.
36555: Kaisa Hiilelä. Jussi Raatikainen.
36556: Jere Juutilainen. Varma K. Turunen.
36557: J. Kuittinen. Walto Kuusela.
36558: Juho Pyy. Penna Tervo.
36559: Uuno Raatikainen. 0. Muikku.
36560: Urho Kulovaara. Edvard Pesonen.
36561: Väinö Kivisalo.
36562: 829
36563:
36564: IV,u6. - Rah. al. N:o 43.
36565:
36566:
36567:
36568:
36569: Hirvensalo y. m.: Korot.etun määrärahan osoitta.rnises'ta
36570: ra.11fuUeläisten OJS1tntojen rakentamista ~Ja.rten.
36571:
36572:
36573: E d u s k u n n a ll e.
36574:
36575: Jokainen kansanedustaja on erinomaisen taan,· mikä häiritsee virkatehtävien hoitoa
36576: hyvin selvillä siitä, miten suuressa määrin ja vaikeuttaa henkilökunnan käyttöä, tai
36577: asuntopula sotien jälkeen vaivaa kansaamme turvautumaan rautatievaunumajoitukseen.
36578: ei ainoastaan hävitetyillä alueilla, vaan Viime maaliskuun tilaston mukaan rau-
36579: myöskin kaikkialla muualla mass3Jlllme, eikä tatievaunuja oli henkilökunnan tilapäis-
36580: ainoastaan kaupungeissa, vaan yhtä suu- "asuntoina 182 kappaletta ja niissä asui
36581: ressa määrin myöskin maaseudulla. Tosin 1,116 viran- ja toimenhaltijaa. Jouklossa
36582: jälleenrakennustyössä olemme velvolliset on perin mutheellisiakin tapauksia. Yli 20
36583: muistamaan ennen kaikkea siirtoväkeä, vuotta rautatielaitosta palvellut perheenisä
36584: joka kotinsa jättäen on saanut sijoittautua saattaa asua 5-6 lapsisen perheensä kanssa
36585: erittäin puutteellisiin asuntoihin milloin vaunussa tai rautatieaseman tavaramaka-
36586: mihinkin paikkaan Suomea. Mutta heidän siinissa, mistä, samoinkuin kesäaikana asun-
36587: rinnallaan emme saa unohtaa myöskään, tona olleista pumppuhuoneista tai epäter-
36588: että jo ennen sotia m. m. rautatielaitoksen veellisistä para'keista talven tullen on pakko
36589: henkilökunnan keskuudessa asuntopula oli siirtyä vaunumajoitukseen. On tapauksia,
36590: huolestuttava, ja on se nykyisin muodostu- joissa 9-he:n:kinen perhe elää 13 m2' suurui-
36591: nut suorastaan kestämättömäksi. sessa asunnossa, puhumattakaan siitä vihe-
36592: Asunnottomia rautatielaitoksen viran- ja liäisestä asiantilasta, mikä vallitsee ohut-
36593: toimenhaltijain perheitä on yli 600, mihin seinäisissä vetoisissa parakeissa lapsirikkai-
36594: lukuun eivät sisälly työsopimuksen varassa den perheiden keskuudessa.
36595: olevat henkilöt ja viran- ja toimenhaitijois- Asunto!kmrjuuden poistamiseksi rautatie-
36596: takin on laskettu vain vakinaiseen henkilö- hallituksen taholta on tehty esityksiä, mutta
36597: ikuntaan kuuluvat ja yli 5 vuotta ylimää- ne eivät ole johtaneet tuloksiin. Niinpä
36598: räisinä toimineet. kuluvan vuoden talousarviossa oli vain 15
36599: Kemissä esim. on 300 rautatieläistä, miljoonan markan määräraha Oulun ja
36600: mutta käytössä on vain 12 as1mtoa. Asun- Seinäjoen kivitalojen rakentamista varten.
36601: ·nottomien perheiden luku on siellä 34. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon rautatie-
36602: Muilla suuremmilla rautatieliikennepaikoilla hallitus ehdotti otettavaksi yli 300 miljoo-
36603: asunnottomia perheitä on seuraavasti: Hel- nan markan suuruisen määrärahan 13 kivi-
36604: sinki ja Pasila 77, Oulu 75, Kouvola 65, ja yhden puutalon ra[rentamista varten,
36605: PieksämäJri 62, Seinäjoki 58, Riihimäki 45, joiden aikaansaaminen olisi tuonut kodin
36606: Kontiomäki 36, Haapamäiki 35, Savonlinna 387 :lle perheelle. Eduskunnalle annettuun
36607: '33, Kuopio 29, Iisalmi 27, Virasoja 24, Pa- hallituksen esitykseen sisältyy kuitenkin
36608: rikkala 22 j. n. e. Monella paikkakunnalla vain 2,300,000 markan suuruinen lisämää-
36609: asutuksen pienuuden vl.lOksi asuntojen räraha Vaasan asuntotaloa varten.
36610: saanti on mahdottomuus. Näin on laita Kun rautatieläisten ammatti monessa
36611: m. m. Kontiomäellä, Virasojalla, Haapa- suhteessa on tavallista enemrrnän hermoja
36612: mäellä, Pieksämäellä ja Parikkalassa. Rau- kysyvä ja heidän lepoaikansa ehdottomasti
36613: tatiehenkilökunta on tämän vuoksi pako- rauhaa vaativa, niin ansaitsee kansanedus-
36614: tettu asumaan joko kaukana toimipaikois- tajien vakavasti hal'kita, eikö sittenkin löy-
36615:
36616: 6
36617: 830 IV ,116. - Rautatieläisten asunnot.
36618:
36619: tyisi 'köyhän valtiomme varoista lisämäärä- että Eduskunta ottaisi vuoden
36620: rahoja rautatieläisten asuntokurjuuden 1948 tulo- ja menoarvion 19 Pl. I lu-
36621: poistamiseksi. vun 11 momentille 150,0()(),000 mar-
36622: Näin ollen rohkenemme ehdottaa, kan lisämäärärahan rautatieläisten
36623: asuntojen rakentamista varten.
36624: Helsingissä 3 päivänii lokakuuta 1947.
36625:
36626: L. 0. Hirvensalo. WaMer Kuusela.
36627: J. Koivisto. Eino Palovesi.
36628: Arvo Pohjannoro. A. T. Malmivaara.
36629: Jalmari Kulmala. Toivo B. Kinnunen.
36630: Albin Wickman. Isak Penttala.
36631: Eino Laitinen. Ture Bollsten.
36632: Matti Meriläinen. Lauri Laine.
36633: Martta Salmela-Järvinen. M. 0. Lahtela.
36634: 831
36635:
36636: IV,u1.- Rah. al. N:o 44.
36637:
36638:
36639:
36640:
36641: Kuusela y. m.: Määrämhan osoittamisesta rin;tamamiesra-
36642: kentajien lainantarpeen tyyd;yttämiseksi.
36643:
36644:
36645: Ed usk unnaH c.
36646:
36647: :l\-faanhanlcintalain 1 § :n mukaan anne- siluku on huomaJttavan suuri. Käytännössä
36648: taan maata myöskin rintamasotillaille ja tä- !täU.ainen rajoitus merkitsee sitä, että rillita-
36649: hän mennessä ovalt maanlunastuslautakun- masotilaitten rakennustoiminta on koko-
36650: nat muodostaneet m. m. yli 14,000 tontti- naan tyrehtyniässä varojen puuttessa, koska
36651: aluetta, joista yli puolet on jo luovutettu rahalaitokset eivät ole halukkaita iainoja
36652: :asianomaisten haHintaan. Siirtoväen osuus myöntämään ja lainaehd(jt ovat paljon epä-
36653: tonttialueista on noin 20 %. Tämän lisäksi edulilisempia kuin maanhankintalain mu-
36654: on ttehrty vapaaehtoisia tontinkauppoja ja kaisessa lainoituksessa.
36655: pienempi määrä on tullut lahjoitusteitse Tälll31ista asiantilaa ei voida pitää suota-
36656: rintamasotilaiden halllinta·an. Laki siirto- vana. Meil:lä on nykyään huutava asunto-
36657: väen ja rintamasatilaitten asuttamisen ra- pula ja valtiova:llan olisi tehokkaasti osal-
36658: hoittamisesta viitoittaa ne periaatteet, joiden listuttava sen poistamiseen. Kokemus on
36659: mukaan näitä lainoja myönnetään. Edellä osoitrtanut, että sen lainoituksen puitteissa,
36660: mainitun lain 2 §: n 3 momentin mukaan jota aikaisemmin harjoitettiin asutusrahas-
36661: annetaan ,rakennuslainoja rakennusten ja ton kautta, voit!iin suhteeNisen pienellä lai-
36662: laitteiden rakentamiseen". Tähän mennessä namääräillä rakentaa asuntoja verrattain
36663: on noin 1,800 rintamasotilasta saanut ra- nopeassa tahdissa. Myönnetty [ainamäärä
36664: kennuSilainaa. asuntoa kohti oli keskimäärin 250,000 mark-
36665: Valtioneuvoston 7 päivänä marraskuuta kaa. Vaikka yllämainittu summa ei· riittä-
36666: 1946 !tekemän päätöksen mukaisesti lainoi- nytkään peittämään rakennukseen tarvitta-
36667: :tusehtoja kuitenkin tiukennettiin siten., että via kaikkia rahavaroja, niin se muodosti
36668: asutuskeskuksissa, joilla tarkoitetaan ase- kuitenkin välttämättömän alkupääoman ;La
36669: makaavoitettuja tai rakennussuunnitel- rakentajan omwtoimisuudella asunto val-
36670: mailla järjestettyjä, asemakaavan- tai ra- mistui.
36671: kennussuunnitelmantakaisten määräysten Kulumassa olevana vuonna rintamamies-
36672: alaisia ja rakennuskiellon alaisia alueita rakentajien lainoitustoiminta on olilut miltei
36673: kaupungeissa, kauppaloissa, taajaväkisissä kokonaan pysähdyksissä. .Ainoastaan äärim-
36674: y;hdyskunnissa ja maaseudun taajaan asut- mäisen vaikeissa sosiaailisissa tapauksissa
36675: tuja paikkakuntia, ei rakennuslainoja voida on voitu lainoja myöntää yhteensä n. 25
36676: myöntää muil[e kuin sotainvaliideille, sota- mi'ljoonaa markkaa. Tilanne on: muuttunut
36677: leskille ja sotaorvoillle. Edellä mainitui:lla suorastaan kestämättömäksi sen johdOSita,
36678: paikkakunni11a ei rintamasotilaille voida että ~ukuisia rintamamiesrakennuksia on
36679: myöntää rakennuslainaa. V arsinaise[la maa- keskeneräisiä ja tarv,ittavat varat raken-
36680: seuduUa asuvalle ri:ntamasotilaaHe voidaan nustöiden loppuunsaattamiseksi puuttuvat.
36681: myöntää rakennuslaina vain siinä tapauk- Kaiken >lisäksi tästä koiltuu arvaamat.tomia
36682: sessa, että hänellä on vähintään kolme ala- kansantaloude11isiakin tappioita rakennus-
36683: ikäistä [asta. Tätäkin määräystä on vielä aineiden pilaantumisvaaran takia. Raken-
36684: käytännössä tiukenn.ettu siten, että raken- nuskustannusten huiman nousun takia lu-
36685: nuslainaa myönnetään vain erittäin säälit- kuisat rintamamieS'rakentajat ovat kipeästi
36686: tävissä sosiaalisissa tapauksissa, joUoin lap- lisälainan tarpeessa, koska muussa tapauk-
36687: 832 IV,117. - Rintamamiehet.
36688:
36689: sessa heidän kotinsa uhkaava.Jt jouJtua pak- tulo- ja menoarvion 19 Pl. IV ~uvun
36690: kohuutokaupan waiseksi. 2 momentille lisäystä 300,000,000
36691: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, markkaa rintamamiesrakentajien lai-
36692: nantarpeen tyydyttämiseksi.
36693: että Edttsk1tnta ottaisi vuoden 1948
36694: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
36695:
36696: Walter Kuusela. Antto Prunnila.
36697: Jere Juutilainen. Johannes Virolainen.
36698: VaJlfrid Eskola. Jussi Raatikainen.
36699: Paavo Karjalaånen. Juho Pyy.
36700: Heikki Simonen. P. Leskinen.
36701: Varma K. Turunen. Penna Tervo.
36702: Jussi Lappi-Seppälä. 0. Muikku.
36703: Valto Käkelä. J. Kuittinen.
36704: Yrjö A. Manninen. Toivo Ikonen.
36705: 833
36706:
36707: IV,11s.- Rah. al. N:o 45.
36708:
36709:
36710:
36711: Heiniö y. m. : Määrärahan osoittamisesta Riihimäen vara-
36712: vanh'lan konepajako·ulun henkilök1(,nnan asuntojen ra-
36713: kentamista va1'1ten.
36714:
36715: E d u s k u n n a B e.
36716:
36717: Koettaessaan kehittää teollisuutta ovat ammaittitaitoisia työmiehiä, ovat teollisuus-
36718: sekä valtio että teollisuuspiirit kiinnittä- piirit vall:miilt lahjoittamaan valtiolle ensim-
36719: neet yhä enenunän huomiota 1yöväen am- mäisen vankilaan tulevan konepajakoulun
36720: mattikasvaJtukseen. H uOO.imatta si·itä, että koneet, .työkalut, suuren osan rakennustar-
36721: useita kymmeniä ammattikouluja on jo pe- peista ja lisäJksi vielä raaka-aineitakin kone-
36722: rustettu, on ammattikoulutus sittenkin jää- pajan alkutarpeisiin. Suurin osa näistä on
36723: nyt varjoon korkeakouluihin johtavaan lu- jo tiedossa, osa m. m. avustuksena Ruot-
36724: kidlinjaan verrattuna. Paljon työtä ja va- sista, ja loput saadaan tämän vuoden lop-
36725: rojen uhrauksia on vielä tehtävä ammatti- puun mennessä. Valtion tarvitsee vain an-
36726: koulutuksen hyväksi, jotta olisimme kHpaå- taa vankilassa oleva !työvoima, työnjohto
36727: lukykyisiä kehittyneempien maiden rin- sekä erääJt · ra.kennusaineet, joista suurin osa
36728: naHa. valtiolla on omasta takaa, konepajakoulun
36729: Teollisuuspiirit ovat huomanneet, että rakennusten pystyttämiseen. Tätä varten
36730: vankiloissa on joukko nuorta työvoimaa, on menoarviossa määräraha, joka kuitenkin
36731: joka jää ·i[man ammwttitaitoa. He elävät on niin pieni, että siHä ei ilman lahjoi-
36732: olosuhteissa, joissa ammaJttikoulutus olisi tuksia saataisi tarkoitusta toteutetuksi.
36733: helppo järjestää. He ovat juuri koulutus- Näin saataisiin pystyyn Riihimäen vanki-
36734: iässä, ja osa heistä on siksi ;tervettä ai- ~laan konepajakoulu nuori.lle va:ngeille sel-
36735: nesta, että heitä kannattaa ryhtyä koulut- laisilla kustannuksilla valtion puolelta,
36736: :tamaan. Vankilassa opitun ammattitaidon jO'tka vastaava:t noin 12-15 % koulun ar-
36737: avul:la vanki voi vapauduttuaan saada hy- vosta. Ja samana edistettäisiin ammatti-
36738: vän työpaikan, joka turvaa hänen toimeen- .taitoa, jonka hyväksi va~tio jo muutenkin
36739: tulonsa, niin ettei hän niin helposti joudu uhraa miljoonia.
36740: uudelleen rikoksen tielle. Nuoren vangin Tällä koululla ei ilman opettajuvoimaa
36741: sielunelämään ja henkiseen kehitykseen vai- ole kuitenkaan mitään arvoa. Opettajia ja
36742: kuttaa tervehdyttävästi säännöllinen työ ja työnjohtajia varten oli Vankeinhoitovirasto
36743: päämäärä: tuUa ammattimieheksi mielui- ottl:anut menoarvioon 1,875,000: - markan
36744: sella a:lalla. V wnkilaån työlaitos edustaa ta- määrärahan,. jolla piti rakentaa 4 huoneus-
36745: loudellisesti niin suuria summia, se peittää toa, yhtensä 1,250 ms, konepajakoulun hen-
36746: niin suuren osan vankilain menoista, että kilökunltaa varten. Valtiovarainministeriö
36747: sen kehittämiseksi kannaJttaa jotain uhrata. poisti kuitenkin tämän määrärahan valtion
36748: Tähänastinen suuntaus suonraivaukseen tu~o- ja menoal'V'iosta. Tämän asuntomää-
36749: ja käsityöhön tyydyttää kyllä osaksi van- rärahan poistaminen tekee varsinaisen kou-
36750: kien työn:tarpeen. Mutta se ei anna van- lua varten esitetyn määrärahan :taloudelii-
36751: gille ammattitaitoa, jdlla hän voisi auttaa sen käytön mahdottomaksi.
36752: elämänsä terveempään suuntaan. Se ei Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36753: anna hänelle mitään pyrkimisen arvoista että Eduskunta ottaisi vuoden
36754: päämäärää, vaan on päinvastoin hänel:le 1948 tulo- ja menoarvioon 1,875,000
36755: vain lisärangaistus. markan määrärahan Riihimäen va-
36756: Ottaen huomioon valtion va;ikean rahal- ravankilan konepajakoulun henkilö-
36757: lisen aseman sekä sen seikan, että sota- kunnan asuntojen rakentamista var-
36758: kO'rvausteollisuus tarvitsee nopeasti lisää ten.
36759: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
36760:
36761: Sulo Heiniö. Kaisu-Mirjami Rydberg. Toivo Mansner.
36762: Erkki Leikola. Eero Kivelä.
36763: 834
36764:
36765: IV,u9. - Rah. al. N:o 46.
36766:
36767:
36768:
36769:
36770: Lappi-Seppälä y. m. : Määrärahan osoittamisesta Ruotsin
36771: lahjatalocwustuksiin.
36772:
36773:
36774: E d u s k u n n a 11 e.
36775:
36776: Vuonna 1940 on maahamme saatu Ruot- valtiokonttorissa toimitettu muiden pidä-
36777: sista lahjaksi 1,350 tehdasvalmisteista puu- tysten yhteydessä ja lahjavarojen eroitta-
36778: taloa sekä erinäistä maatalous- ja kalastus- minen osoittautui melkeinpä mahdottomaksi,
36779: irtaimistoa, josta omaisuudesta maatalous- otettiin vuoden 1943 toiseen lisämenoar-
36780: ministeriön asettama lahjatalotoimikunta on vioon 18,500,000 markan suuruinen siirto-
36781: saanut 933 taloa ja kaiken irtaimiston. määräraha, jotta siitä jaettaisiin avustuk-
36782: Lahjatalotoimikunnan taloista on 87 lahjoi- sia lahjoittajien toivomusten mu:kaan. Tästä
36783: tettu eräille yleishyödyllisille yhdistyksille, määrärahasta on kuitenkin sen käyttöaikana
36784: 23 myyty käteisellä sekä loput maanvilje- ehditty suorittaa avustuksia ainoastaan
36785: lysseurojen ja Puutalo Oy: n toimesta pys- 2,700,000 markkaa. Vuoden 1947 menoar-
36786: tytetty etupäässä pika-asutustiloille. Vii- vioon 15 Pl. II: 36 kohdalla on Ruot-
36787: meksi mainittujen rakennusten saajilta on sin lahjataloavustuksiin myönnetty uusi
36788: paitsi pystytyskustannuksia peritty suurem- 10,000,000 markan suuruinen siirtomäärä-
36789: mantyyppisistä taloista 30,000 markkaa ja raha. V altiokon ttorista lahjataloista ja ir-
36790: pienemmäntyyppisistä 21,000 markkaa si- taimistosta on tilitetty maatalousministeriön
36791: ten, että perittävä määrä on pidätetty asutusasiainosastolle 31. 8. 47 mennessä ta-
36792: asianomaiselle tulevasta sotavahinkokor- saluvuin 6,000,000 markkaa, eikä liioin ole
36793: vauksesta valtiokonttorissa. Myös irtaimis- odotettavissa, että lisää varoja tilitettäisiin.
36794: tosta, joka on jaettu siirtoväelle, on hinta Edellä olevan nojalla voidaan siis todeta,
36795: peritty samalla tavalla. Käteisenä raken- että lahjataloavustuksiin on käytetty
36796: nuksista peritty määrä on tasaluvuin 3,950,000 markkaa ja vielä käytettävissä
36797: 1,000,000 markkaa, minkä lisäksi näitä va- n. 16,000,000 mal"kkaa eli yhteensä n.
36798: roja olisi pitänyt kertyä valtiokonttorista 20,000,000 markkaa.
36799: rakennusten hintana noin 23,700,000 mark- Koska kuitenkin lahjaomaisuuden arvo
36800: kaa ja luovutetusta irtaimistosta pidätetty oli kaikkiaan 35,400,000 markkaa ()lisi tar-
36801: määrä noin 10,700,000 markkaa. koitukseen vielä, jotta kaikki lahjaomaisuu-
36802: "Näin saadut varat yhteensä n. 35,400,000 desta valtion haltuun kertyneet varat tuli-
36803: markkaa oli ruotsalaisten lahjoittajien mää- sivat lahjoittajien toivomusten mukaan
36804: räysten mukaan käytettävä sodan johdosta käytetyiksi, varattava puuttuva määrä eli
36805: vaikeuksiin joutuneille avustuksiksi asun- 15,400,000 markkaa.
36806: tojen rakentamiseen tai kunnostamiseen Tämän johdosta allekirjoittaneet esittä-
36807: maaseudulla. Ne eivät siis ole valtion va- vät,
36808: roja. Vuosina 1940-1943 onkin Maatalous-
36809: seurojen Keskusliiton asutusvaliokunta käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
36810: tänyt tähän tarkoitukseen yhteensä noin tulo- ja menoarvioon 15,400,000 mar-
36811: 1,250,000 markkaa. kan siirtomäärärahan Ruotsin lahja-
36812: Koska lahjaosuuksien pidättäminen on taloavustuksiin.
36813: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
36814:
36815: Jussi Lanni-Seppä!ä. Veikko Vennamo.
36816: Erkki Koivisto. M. 0. Lah~ela.
36817: 835
36818:
36819: IV,12o. - Ra.h. al. N:o 47.
36820:
36821:
36822:
36823:
36824: E. Nurminen: Mää:räralw;n osoittamisesta valtion-euvoston
36825: kirjapainotalon rakennu.stö~tä varten.
36826:
36827:
36828: E d u s k u n n a ll e.
36829:
36830: Nykyisenä ajanilrohtana, jolloin valtion tänlättömät, ruokailuhuoneet ja rookala
36831: rahataloudellinen tila on ennenkokematto- puuttuvat k<Jkonaan. Nämä ja monet muut
36832: man vaikea, on uudisrakennuspolitiikkaa.kin puutteet ovat terveystilanteeseen vaikutta-
36833: hoidettava siltä pohjalta, että siihen uhra- neet huolestuttavasti. Ammattientarkasta-
36834: tut varat nopeasti pystyvät tuottamaan jain ja lääkärien lausuntojen mukaan ny-
36835: valtiolle takaisin uudistukseen käytetyt kyaikana ei enää pitäisi sallia työskentelyä
36836: pääomat sekä jatkuvasti helpoittavat raha- sellaisissa olosuhteissa lwin kirjapainossa
36837: taloutta ja hallintokoneiston toimintaa. vallitsee.
36838: Valtioneuvoston kirjapainotalon rakennus- Verrattaessa valtioneuvoston kirjapainon
36839: kysymys on yksi tärkeimpiä, joka toteutet- ja muiden suurimpain painojen kehitystä
36840: tuna suuresti supistaisi valtion laajojen viime vuosisadan loppuvuosilta nykyiseen
36841: kirjapainotöiden kustannuksia ja vailkut- aikaan on sanottava, että valtiovalta on
36842: taisi tervehdyttävästi nykyisin hyvinkin hoitanut liikeyrityksensä kehnooti. Yksityi-
36843: sekavaan tilanteeseen valtion kirjapainotyö- set kirjapainot ovat paisuneet jättiläisyri-
36844: alalla, josta tuoreimpana ja suurenkin ylei- tyksiksi, joista pääkaupungissa ja maaseu-
36845: sön tuntemana on mainittava oppikirja- dullakin on useita esimerkkejä. Tämä
36846: kysymys. Rakennuskysymys poistaisi sa- osoittaa, että liikeyritys on kannattava.
36847: malla ne monet arvaamattomat puutteet, Valtioneuvoston kirjapainon kehityskin,
36848: mitkä nykyisellä tarkoitukseen soveltumat- etenkin tuotannollisessa mielessä, on val-
36849: tomalla, ahtaalla ja sosiaaliselta kannalt~:~ tava, vaikka se jää vähäiseksi yksityisiin
36850: ajatellen täysin menneisyyteen Jmuluvalla suurpainoihin verraten. Jos valtiovalta
36851: rakennuksella on. olisi hoitanut kaukonäköisesti ja rahatalou-
36852: Vuosien varrella kirjapainotöiden lisään- dellisesti viisaaasti tätäkin liikeyritystään
36853: tyessä rakennustila ei ole sallinut painon olisi se muiden suurpainojen kaltainen,
36854: laajentamista läheskään siinä suhteessa sillä valtioneuvoston kirjapaino pystyy
36855: kuin työt olisivat edellyttäneet. Niinpä nykyisellään suorittamaan vain noin nel-
36856: töiden suoritusta melkein joka osalta hait- jänneksen valtion kaikista kirjapainotöistä,
36857: taa tilan ahtaus, joka paino- ja etenkin ja ne miljoonat, jotka valtio vuosittain
36858: sitom()-{)sastoilla on aivan sietämätön. Työn käyttää kirjapainotöihin muissa kirjapai-
36859: rationalisoinnille ja työmenetelmäin paran- noissa, olisivat jääneet valtiolle. Työt ovat
36860: nuiksille tuskin on mahdollisuksia nykyi- lisääntyneet ja lisääntyvät vuosittain jatku-
36861: sissä vanhanaikaisissa ja ahtaissa oloissa. vasti, mutta vanhan kirjapainon laajennus
36862: Sosiaaliset edellytykset puuttuvat miltei on mahdoton. Hitaiden, vanhanaikaisten
36863: ikdkonaan ja on niitä mahdotonta ajatella- kirjapainokoneiden uusintaakaan ei nykyi-
36864: kaan suurien kustannusten vuoksi, koska sissä olosuhteissa voida ajatella.
36865: uusi talo joka tapawksessa on saatava aivan On ymmärrettävää, että ne työt, jotka
36866: ensi tilassa. Ilmanvaihtolaitteet puuttuvat yksityisissä kirjapainoissa joudutaan teet-
36867: kokonaan, lattiat ovat hauraaksi perstaan- tämään, maksavat paljon enemmän ikuin
36868: tuneet ja siis pölyä ja li'kaa k<Jkoavat, läm- jos oma liikelaitos ne suorittaisi. Valtiota
36869: min vesi puuttuu, vaikka työ on lyijypölyn on liikemaailmassa totuttu pitämään lypsy-
36870: vuoksi terveydelle erittäin vaarallista ja lehmänä, josta jokaisella on jopa velvolli-
36871: likaista, p,ukukaapit hyvin ahtaat ja riit- suus ottaa mitä ikinä irti saa. Pistokokein
36872: 836 IV,1:20. - Valtioneuvoston kirjapaino.
36873:
36874: suoritetut hinnoitteluvertailut ovat anta- tarkoitukseen 6 milj. mk:n suuruisen mää-.
36875: neet kuvan suhteista. Päinvastoin on val- rärahan ja varasi tontin Rautatiekadun
36876: tioneuvoston kirjapainossa noudatettu koh- varrelta eduskuntatalon välittömästä lähei-
36877: tuullista, varsin alhaistakin hinnoittelua, syydestä. Perustyöt ennätettiin jo suorit-
36878: koska suuret voittomarginaalit eivät ole tar- taa, mutta sotavuodet keskeyttivät työt,
36879: koitu:ksenmUJkaiset kysym;yiksen ollessa val- jotka siitä lähtien ovat olleet perustusvai-
36880: tion liikelaitosten ja virastojen sisäisistä heessaan.
36881: liikesuhteista. Koska valtiotalouden ja monien muiden
36882: V. 1945 valtioneuvosto asetti komitean seikkojen vuoksi, joista edelläolevasta on
36883: harldtsemaan kysymystä, mihin toimenpi- hajanaisesti mainittu, on välttämätöntä ra-
36884: teisiin olisi ryhdyttä.vä suuremman yhte- kentaa kirjapainolle uusi toimitalo, niin ei
36885: näisyyden ja säästäväisyyden aikaansaami- ole syytä lykätä rakennushanketta tuon-
36886: seksi oppi!kirjojen valmistamisessa kansa-, nemma:ksi, sillä siihen sijoitetut varat me-
36887: oppi- ja ammattikouluja varten. Komitea nevät tuottavaan hankkeeseen. Valtioneuvos-
36888: on yksimielisesti t>Odennut vallitsevissa ton linnassa vallitseva huutava tilanpuute-
36889: oloissa suuria puutteellisuuksia ja epäkoh- kin poistuisi julkaisuvaraston ja ldrjapai-
36890: tia ja painostaa oppikirjakysymyksen ta- non siirryttyä pois ja valtiolle säästyisi
36891: loudellisempaan hoitoon saattamista ensi- huomattavia summia vuolkramenoja, joita
36892: arvoisen tärkeänä kysymyksenä. Mikä olisi nyt on maksettava ympäri kaupunkia si-
36893: luonnollisempaa kuin painattaa nämäikin joitetuista ministeriön osastoista. Tämän
36894: suuria summia vaativat työt valtion kirja- kautta samalla helpotettaisiin sangen vai-
36895: painossa oppikirjatoimikunnan ohjeiden keata huoneistopulaa. Samaten kuin !kirja-
36896: mukaan yksi kirja ikutakin laatua, eikä paino, vaatii julkaisuvarastoldn ehdotto-
36897: kuten nyt, kymmeniä saman alan opp:iJkir- masti lisätiloja tuloksellisesti toimiakseen.
36898: joja. Se olisi valtion rahatalouden ja kan- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
36899: sallisomaisuuden säästön kannaltakin suuri nioittavasti,
36900: voitto. Oppildrjapainatuksesta huolehtivat
36901: nJ'Ikyisin kokonaisuudessaan yksityiset kir- että Eduskunta otta·isi vuoden
36902: japainot ja onlkin kokoelma tällä alalla hy- 1948 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
36903: vin kirjava. mk:n siirtomääräraham valtioneuvos-
36904: Valtion ldrjapainotalon rakennusajatus ton kirjapainotalon rakentamista var-
36905: ei ole uusi. Vuonna 1939 eduskunta myönsi ten.
36906: Helsingissä 2 p :nä loka:kUJuta 1947.
36907:
36908: Elli Nurminen. J. Kuittinen.
36909: Alpo Lumme. A. K. Paa.sivuori.
36910: Kaisa Hiilelä. Paavo Lesldnen.
36911: Aino Ma.lkamäki. V. Metsäranta.
36912: Toivo Mansner. Jaamari Ku'!mala.
36913: Juho Pyy. Uuno Raatikainen.
36914: Jere Juutilainen. Isak Penttala.
36915: Martta. Salm.ela-J'årvinen.
36916: 837
36917:
36918: IV,t2t.- Ra.b._ al. N':o 48.
36919:
36920:
36921:
36922:
36923: Myllymäki y. m.: Määrärahan osoittamisesW:t; ooltionewvos-
36924: ton kirjatpainotalon rakenwustöitä vwrten.
36925:
36926:
36927: Ed uskunnaUe.
36928:
36929: Nykyisenä ajankohtana, jolloin va:ltion puuttuvat j. n. e. Nämä puutteet, jotka
36930: rahwtaloudellinen tila on ennenkokematto- ovat terveystilan'teeseenkin vaikuttaneet
36931: man vaikea, on uudisrakennuspolitiikkakin huolestuUbavasti, osoittavat, että valtioneu-
36932: hoidettava siltä pohjalta, että siihen Uhra- voston kirjapatno nykyisissä toimitiloissaan
36933: tut varat nopeasti muodostuvat valtiolle ei vastaa niitä vaatimuksia, jotka teolli-
36934: tuottoisiksi sekä että ne jatkuvaSiti helpoit- suuslaitokselle on aset&ttava. Ammattien-
36935: (f;avat rahataloutta ja haJUintokoneiston toi- tarkastajan ja :lääkärien }ausuntojen mu-
36936: mintaa. Va'ltioneuvoston kirjapainotalon kaan nykyaikana ei enää pitäisi sall:lia työs-
36937: rakennuskysymys on yksi tärkeimpiä, ja kentelyä sellaisissa olosuhteissa kuin valtio-
36938: toteutet·tuna se supistaisi suuresti va;ltion neuvoston kirjapainossa val:litsee.
36939: l,aajojen kirjapainotöiden kustannuksia ja Verraibtaessa valtioneuvoston kirjapaim.on
36940: vaikuttaisi tervehdyttäväSti nykyisin hyvin- ja muiden suurimpien kirjapainojen kehi-
36941: kin sekavaan tilanteeseen valtion kirjapai- tystä viime vuosisadan loppuvuosilta n(Y-
36942: notyöalalla, josta tuoreimpana ja suuren- kyiseen aikaan on sanottava, että valtio-
36943: kin yleisön tuntemana on mainittava oppi- valta on hoitanut liikeyrityksensä kehnosti.
36944: kirjakysymys. Rakennuskysymys poistaisi Yksityiset kirjapaJinot ovat paisuneet jät-
36945: samalla ne monet arvaamattomat puultteet, tiläisyri:tyksiksi, joista pääkaupungissa ja
36946: mitkä nykyisellä tarkoitukseen soveltumat- maaseudullakin on useita esimerkkejä.
36947: tomaiHa, ahtaal'la ja sosiaaliselta kannalta Tämä osoittaa, että [iikeyri'tys on kannat-
36948: ajatellen täysin menneisyyteen kuUluvalla tava. Valtioneuvoston kirjapainon kehritys-
36949: rakennuksella on. kin, etenkin tuotannollisessa mielessä, on
36950: Vuosien varrella kirjapainotöiden 'lisään- valtava, vaikka se jää vähäiseksi yksityisiin
36951: tyessä rakennustila ei ole saUtnut painon suurpainoihin verraten. Jos va:ltiovalta
36952: laajenltamista läheskään siinä suhteessa oiisi ho~tanUJt kaukonäköisesti ja rahatalou-
36953: kuin :työt olisivat edellyttäneet. Niinpä dellisesti viisaasti tätäktn liikeyritystään,
36954: töiden suoritusta melkein joka osaSitolla olisi se muiden suurpainojen kaltainen,
36955: haittaa tilanahtaus, joka paino- ja sitoma- sillä va~tioneuvoston kirjapaino pystyy ny-
36956: osastoi'l:la on aivan sietämätön. Työn ratio- kyisellään suorittamaan vain noin neljän-
36957: nalisoinnilla ja työmenetelmien parannuk- neksen valtion kaikista kirjapainotöistä, ja
36958: seHa tuskin on mahdollisuuksia nykyisissä ne miljoonat, jotka valtio vuosirttain käyt-
36959: vanhanaikaisissa ja ahtaissa oloissa. Sosiaa- tää kirjapainotöihin muissa kirjapainoissa,
36960: liset edellytykset puuttuvat miltei koko- olisivat jääneet val'biolle. Työt ovat lisään-
36961: naan ja on niitä mahdotonta ajatellakaan tyneet ja lisääntyvät vuosittain jatkuvasti,
36962: suurien kustannusten vuoksi, koska uusi mutta vanhan kirjapainon laajennus on
36963: ta:lo joka tapauksessa on saatava aivan ensi mahdoton. Hitaiden, vanhanaikaisten kirja-
36964: tilassa. Ilmanvaihtolaitteet puuttuvat ko- painokoneiden uusintakaan ei nykyisissä
36965: konaan, lattiwt ovat hauraiksi perstaantu- olosuhteissa ole mahdoHista.
36966: neet ja siis pölyä ja likaa kokoavat, läm- On ymmärrettävää, e'ttä ne työt, jotk·a
36967: min vesi puuttuu, vaikka työ on Ekaista ja yksityisissä kirjapainoissa joudutaan teet-
36968: ~yijypö1yn vuoksi e'J.'ittäin vaarallis'ta ter- .tämään, maksavat paljon enemmän kuin
36969: veydelle, pukukaapit ovat hyvin ahtaat ja jos oma liikelai:tos olisi ne suorittanut.
36970: riittämättömät, ruokailuhuoneet ja ruokala:t Valtiota on mikemaailmassa totuttu pitä-
36971:
36972: 7
36973: 838 IV,121. - Valtioneuvoston klirjapaino.
36974:
36975: maan lypsylehmänä, josta jokaisel:la on ei ole uusi. V. 1939 eduskunta myönsi tar-
36976: jopa velvoUisuus o'tltaa mitä suinkin irti koitukseen 6 milj. markan suuruisen mää-
36977: saa. Pistokokein suoritetut hinnoitteluver- rärahan ja varasi tontin Rautatienkadun
36978: :taitlut ov8Jt antaneet kuvrun olosuhteista. va1Telta eduskuntrutalon välittömästä lähei-
36979: Päinvastoin on valtioneuvoSiton kirjapai- syydestä. Perustyöt ennätettiin jo suorit-
36980: nossa noudatettu kohtuullista, varsin al- taa, mutta sotavuodet keskeyttivät !työt,
36981: haistakin hinnoittelua, koska suuret voitto- jotka si:Utä QäJhtien ovat olleet perustusvai-
36982: marginaalit eivät ole tarkoituksenmukaiset heessaan.
36983: kysymyksen ollessa valtion liikelaitosten ja Koska va:lrtiotalouden ja monien muiden
36984: virastojen sisäisistä liikesuhteista. seikkojen vuoksi, joista edellä olevassa on
36985: V. 1945 valtioneuvosto asetti komitean hajainaisesti mainittu, on välttämätöntä ra-
36986: harkitsemaan kysymystä, mihin toimenpi- kentaa kirjapainolle uusi toimitalo, ei ole
36987: teisiin olisi ryhdy;ttävä suuremman yhte- syytä lykätä rakennushanketta tuonnem-
36988: näisyyden ja säästäväisyyden saavuttami- maksi, sillä siihen sijoitetut miljoonat me-
36989: seksi oppikirjojen valmistamisessa kansa-, neväit tuottavaan hankkeeseen. V altioneu-
36990: oppi- ja ammattikou1uja varten. Komitea VOSiton ta~lossa vanitseva huutava tiirunpuu-
36991: on yksimielisesti todennut vallitsevissa tekin poistuisi julkaisuvaraston ja kirja-
36992: oloissa suuria puutteellisuuksia ja epäkoh- painon siirryttyä pois ja valti6lle säästyisi
36993: tia ja painostaa oppikirjakysymyksen ta- huoma:ttavia summia vuokramenoja, joita
36994: loudellisempaan hoitoon saattamista ensiar- nyt on maksettava ympäri kaupunkia si-
36995: voisen tärkeänä kysymyksenä. Mikä olisi joitetu~sta ministeriöiden osastoista. Tä-
36996: luonnollisempaa kuin painattaa nämäkin män kautta samalla helpotettaisiin sangen
36997: suuria summia vaativat työt valtion kirja- vruikeruta huoneis1.opul,aa. Samaten kuin
36998: painossa oppikirjatoimikunnan ohjeiden kirj>apaino vaatii julkaisuvarastakin ehdot-
36999: mukaan yksi kirja kutakin laatua eikä, ku- tomasti lisätiloja tuloksel:lisesti toimiakseen.
37000: ten nyt, kymmeniä saman alan oppikirjoja. Ede~lä olevaan vi,itarten ehdotamme,
37001: Se olisi valtion rahatalouden ja kansallis-
37002: omaisuuden säästön kannaltakin suu:vi että Eduskunta ottaisi vuoden
37003: voitto. Oppikirjapainatuksesta huolehtivat 1948 tulo- ja rnenom·vioon 50,000,000
37004: nykyisin kokonaisuudessaan yksityiset kir- markan siirtmnäärämhan valtioneu-
37005: japainot ja onkin kokoelma tällä a:lalla hy- voston kirjapQ,inotalon rakennustöitä
37006: vin kirjava. 'L'arte11.
37007: Valtion kirjapainotalon rakennusajatus
37008: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
37009:
37010: Lauri Myllymäki. Eino Roine.
37011: 839
37012:
37013: IV,122. - Fin. mot. N:o 49.
37014:
37015:
37016:
37017:
37018: Wickm.au m. fl.: Angående arwisande av ctt förhöjt an-
37019: sla,g för beviljande av bidrag för avsides beliigna går-
37020: dars och gårdsgrupper~ elektrifiering.
37021:
37022:
37023: Tili Riksdagen.
37024:
37025: Under den senaste tiden ha från statens uttalande i samband med beviljande av
37026: sida vidtagits vissa åtgärder för landsbyg- anslaget, användas för ändamål, som vore
37027: dens elektrifiedng. Sålunda beviljade i trängande behov av medel. Så ha bl.a.
37028: riksdagen för år 1947 miljoner mark inga direk1la statsbidrag eller medel kunnat
37029: för detta ändamål, och i statsförslaget ges åt avsides belägna enskHda gårdar eller
37030: :för år 1948 :finnes ett lika stort anslag. smärre gårdsgrupper för i·nköp av led-
37031: I början av detta. år tillsattes en ik:ommitte ningsmateriel och transformatorer m. m.
37032: :för landsbygdens eleiktri:fiering, som upp- för deras elektrifieringsföretag. Då det är
37033: gjort planer och utarbeta.t normer för så gott som omöjligt för sådana avsides
37034: avhjälpandet ·av de värsta missförhållan- helägna förbrukare att med egna :medel
37035: dena i :fråga om ~andsbygdens eleiktri- åstadkomma en elektrifiering av sina hem
37036: :fiering. och sin hushåHning, har här uppstått ett
37037: Frågan om landsbygdens elektrifiering problem, som måste få en rättvis lösning,
37038: är en :fråga av utomordentligt stor bärvidd. inn1!1n man tkan skönja någon möjlighet att
37039: För närvarande ser det tyvärr ut som om åstadkomma en något så när fullständig
37040: det ~a.v :1\lere orsaker vore :förenat med elektrifiering av vår •landsbygd, till viiken
37041: stora svårigheter att åstadkomma en elek- självfallet också skärgården måste räknas.
37042: trifiering av vår glesa och vidsträckta Då det vid behandlingen av landsbyg-
37043: landsbygd. Redan lkra:fttillgången är en dens elektrifieringsfråga i den sakkunnig-
37044: :fråga, som är ägnat att vålla rmycket stora ikomrmitte vi här tidigare nämnt med all
37045: bekymmer på grund av den exceptionellt tydlighet framgått, att stora delar av våra
37046: långa torkan i landet. Av kända orsaker glestbebygda trakter kunde med en jäm-
37047: har tillgången på lkoppartråd, transforma- förelsevis liten ekonom:sik: handräckning i
37048: torer och annan materia! snarare stramat form av statsbidrag få sin elektrifierings-
37049: än lättat. Det största hindret för en fråga löst, har det synts oss nödigt
37050: effe'ktiv verksamhet :för genomförandet av föreslå,
37051: eletktri:fieringsprogrammet är dock bristen
37052: rpå ikapitat Finansieringen av de stora att Riksdagen måtte i statsför-
37053: ikraftverken och de omfattande lednings- slaget för år 1948 under 15 Ht. II
37054: företagen har krävt summor, som varit kap. 39 m01n. införa ett tillägg av
37055: svåra att uppbringa. Den blygsamma 10 miljoner mark för beviljande av
37056: summa, 30 miljoner mark, som stått elek- bidrag för avsides belägna gårdars
37057: trifieringskommitten tili buds, har dessut- och gårdsgruppers elektrifiering.
37058: om icke !kunnat, på grund av riksdagens
37059: He•lsingfors den 3 oktober 1947.
37060:
37061: Albin Wickman. Levi Jern.
37062: Ture Hollsten. Albert Brommels.
37063: 840
37064:
37065: IV,122. - Rah. al. N:o 49. Suomennos.
37066:
37067:
37068:
37069:
37070: Wickma.n y. m.: KOt·otetun määrärahan osoittamisesta !>1Jr-
37071: jässiJJ sijaitsevien talojen ja tawryhmien sähköistämisen
37072: tukemiseksi.
37073:
37074:
37075: Eduskunnalle.
37076:
37077: Vi:lime aikoina on valtion puolelta Tyh- tarkoi1!uiksoon, joka olisi kipeästi varojen
37078: dytty eräisiin toirrnenpiteisiin maaseudun tarpeessa. Niinpä m. m. ei mitään suurem-
37079: sähköistämise~ksi. Siten eduskunta myönsi pia valtionavustuksia tai V'al'oja ole voitu
37080: vuodeksi 1947 30 miljoonaa marklma tä- a:nta·a syrjässä sijaitsevalle talolle t·ai pie-
37081: hän tarkoitukseen ja tu~o- ja menoarvioesi- nemmille taloryhmille johtotarviikkeiden · ja
37082: ty!ksessä vuodelle 1948 on yhtä suuri mää- muunta;jien y. m. ostamiseen niiden säh-
37083: räraJha. Tämälll vuoden alussru asetettiin köistämisyrityksiä varten. Kun syrjässä
37084: maaseudun säJrköistämis'komitea, joka on olevien ikuluttajien on suorastaan mahdo-
37085: tehnyt suunnitelmia ja 'laJatinut ohjeita tonta; saada !kotinsa j·a taloutensa sähköis-
37086: pruhimpien epäkohtien poistrumiseksi. tetyksi omin voimin, on: syntynyt kysymys,
37087: Maaseudun sähköistämiskysymyksellä on jonka täytyy saada oikeudenmukainen
37088: ensiarvoisen suuri !kantavuus. Tä~lä het- ·ratkaisunsa, ennen kuin voidaan puhua
37089: kellä näyttää valitettavasti siltä, että har- mistään ma:hdollisuu!ksista sa·ada jotakuilll-
37090: vaanasutun ja lruajan maaseutumme säh- kin täydellisesti sähköistetyiksi maaseutrum-
37091: köistämiseen liittyy useammistakin syistä me, johon tietenkin myös sruaristo on luet-
37092: suuria vaikeuksia. Jo voimansaantikysymys tava.
37093: on omiaan aiheuttamruan hyvin suurta huolta Kun :aikaisemmin mainitsemassamme
37094: maJassa va:llinneen poikkeuksellisen pitkä- asiantuntijrukomiteassa maaseudun sähköis-
37095: ailkaisen kuivuuden takia. Tunnetuista tämiskysymystä käsiteltäessä on selvästi il-
37096: syistä on ikuparijohdO!Il:, muuntajien ja mennyt, että suuret osat harvaanasuttuja
37097: muiden tarvikkeiden saanti pi:kelllJillinkin seutujrumme voisivat verraten pienellä vrul-
37098: kiristynyt ikuin helpottunut. Sähköistä- tionavustuiksen muodossa :annetulla talou-
37099: misohjelmaJn toteutrt)amista tarlkoittavan dellisella tuella saada rat-Jmistuksi sähköis-
37100: telhorokaan toirrninnan suurimpana esteenä tämislkysymyksensä, olelllJille 'katsoneet tar-
37101: on ilmitenikin pääoman puute. Suurten voi- peelliseksi e!hdotvaa,
37102: malaitosten ja -laajojen johtohankkeiden
37103: rahoittaminen on vaatinut vaikeasti harukit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37104: taviaJ summia. Sitä 30 mi,ljoonrut marlmn tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
37105: vaatimatonta summaa, joka on ollut säJh- 39 momentille lisäyksenä 10 miljoo-
37106: !köistämiskomitean ikäytettävissä, ei määrä- naa markkaa myönnettäväksi syr-
37107: rahan myöntämisen yhteydessä hyväksytyn jässä sijaitsevien tal<Jjen ja taloryh-
37108: eduskunnan lausunnon nojalla voida käyttää mien sähköistämisen tukemiseksi.
37109: Helsingissä lokaikuun 3 päivänä 1947.
37110:
37111: Albin Wickman. Levi Jem.
37112: Ture Hollsten. Albert Brommels.
37113: 841
37114:
37115: IV,12a. - Rah. al N:o 50.
37116:
37117:
37118:
37119:
37120: Salo: Määrrävrahan osoittamisesta avustuksiksi eräille siihkö-
37121: yhtrymille tmaasetUdun sähköistämistä ·varten.
37122:
37123:
37124: E d u s kun n a 11 e.
37125:
37126: Samanaikaisesti uusien suurien sähkö- käytettäväksi mainittujen suurvoimalaitok-
37127: läitoshankkeiden ja rakentamisten kanssa sien rakentamiseen, joiden tehon kaupungit
37128: on kautta maan herännyt toivo niiden te- ja Jiikekeskukset sitten suurimmaksi osaksi
37129: hbn saamiseksi myöskin maaseudun sähköis- saavat käyttää'kseen, maaseudun taas jää-
37130: tiimisen tarpeisiin. Tässä mielessä on maa- dessä ilman omia varojaan, joita tosiasialli-
37131: seudulle viime vuosina perustettu 6 maa- sesti kansaneläkelaitoksenkin varat maalta
37132: li~dun sähköistämisyhtymää, nim. Revon lain· turvin kerättyinä ovat. Knn valtiokin
37133: Säbikö 0/Y, Sähkö 0/Y Kainuun Valo, on suurena osakkaana näiden suurvoima-
37134: Keski-Suomen sähkö 0/Y, Pohjois-Karja- laitosten rakentamisessa ja saa näin käyt-
37135: lan Sähkö 0/Y, Pohjois-Savon ja Suur- tääkseen kansaneläkelaitoksen varoja, on
37136: Savon sähköyhtymät. Kaikiki nämä toimi- se vuorostaan velvollinen aV!UStamaan maa-
37137: vat ripeästi kukin alueensa sähköistämisen seudun sähköistämistä jottei se nyt hyvään
37138: hyväksi, sikäli ikuin tarpeista tärkeimmän, alkuun päässeenä pysähtyisi.
37139: IIroparin saanti niiden johtoverkostoon on Tässä mielessä ehd6t·an kunnioittaen,
37140: irnahdoJ.lista. Tehtävä on !kuitenkin kaikille
37141: sanotuille yhtymille taloudellisesti niin ras- että Eduskunta ottaisi vuoden
37142: kas, etteivät ne omien pääomiensa turvin 1948 tulo- ja menoarvioon 300 m·il-
37143: pysty toimeenpanemaan kun pienen osan joonan mm·kan määrärahan maaseu-
37144: sU!tlnnitelmiensa toteuttamisesta. Kun tä- dun sähköistämisen avustamiseksi si-
37145: hän toimintaan ryhdyttiin, oli toiveita, ten, että määräraha jaettaisiin 50
37146: että kansaneläkelaitos maaseudultakin ke- miljoonan markan erissä Revon, Kai-
37147: räämillään varoilla pystyisi riittävän edul- nuun Valon, Keski-Suomen, Pohjois-
37148: lisilla ehdoilla rahoittamaan yhtymäin al- Karjalan, Pohjois-Savon ja Suur-Sa-
37149: !ltumipääsyä. Tämän laitoksen varat ovat 110n sähköyhtymille.
37150: nyt kuitenkin miljardisummin määrätty
37151: Helsingissä 6 päivänä [okakuuta 1947.
37152:
37153: S. Salo.
37154: 842
37155:
37156: IV,t24. - Rah. al. N:o 51.
37157:
37158:
37159:
37160:
37161: Niskala y. m.: Määrärahan osoittarnisesta vaikeimmassa
37162: asenuJ,Ssa o~evien jat~eenrakentajain korviJIU.Sten tarki.sta-
37163: miseen Pohjois-Suomessa.
37164:
37165:
37166: E d u s k u n n a ll e.
37167:
37168: :Sodan loppuvaiheessa joutui Pohjois- kaan ja arvokas-valuuttaisen naapurimaan
37169: Suomi saksalaisten tuhon kohteeksi. Saksa- kanssa. Samoin jouduttiin hädän pakott!l•
37170: laisil~e ominaisella perinpohjaisuudella toi- mina eräitä rakennustarvikkeita hankkii;,
37171: mitettu hävitys muutti kukoistavia asutus- maan rajan takaa. Niistä maksettu hint~
37172: keskuksia ja komeita kyliä raunio-erä- oli kohtuuttoman korkea. Mutta hätä e1
37173: maaksi. Monin paikoin joutui väestö me- lue lakia. Asumaan oli päästävä ja vai~
37174: nettämään kaiken irtaimistonsa, jota ei keudet voitettava, olipa korvausmäärät
37175: voitu kuljetusvaikeuksien vuoksi · ottaa jälleenrakennuskustannuksiin verraten mi~
37176: mukaan. Kun asukkaat alkoivat sotatoi- ten vaatimattomat tahansa. Väestö on
37177: mien lakattua palata kotiensa raunioille, luottanut siihen, että valtiovallan puolelta
37178: lohdutettiin heitä sillä, että valtiovalta tu- täytetään ne lupaukset, joita heille annet·
37179: lee korvaamaan kaikki sodan vahingot, tiin. ·
37180: hävitettyjen asumusten tilalle tullaan val- Siinä uskossa ovat Pohjois-Suomen asuk~
37181: tiovallan toimesta uudet kodit pystyttä- kaat uusia kotejaan pystyttäneet sellaisella
37182: mään. uutteruudella ja tarmolla, jota ulkomaal&i;'
37183: Näihin lupauksiin luottaen ja toivoen, setkin ovat ihaillen maininneet. Tarmo~~
37184: että suuret menetykset tulevat osapuilleen kaasta yrittäjämielestä huolimatta jälleen~
37185: korvatuksi, väestö ryhtyi ankaraan kamp- rakentajat työskentelevät suurien taloudel.,
37186: pailuun kotiensa jälleenrakentamiseksi lu- listen vaikeuksien keskellä. Korvausmäärien,
37187: kemattomien vaikeuksien keskellä. Kun sit- supiStuessa indeksitakuineen vain osaan
37188: ten 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toi- nykyisistä kustannuksista on luotan saanti-
37189: sen korvauslain mukaiset ohjeet korvaus- kin samassa suhteessa rajoittunut. Tästä
37190: ten suorittamisesta oli korvauslautakunnille johtuen on lukuisa määrä keskeneräisiä ra-
37191: korvauksien määräämiseksi annettu, havait- kennuksia, joihin ei pääse asumaan eikä
37192: tiin, että ne supistuvat sikäläisissä oloissa varojen puuttuessa pystytä rakennustyötä
37193: perin pieniksi. .Suurimpana syynä tähän jatkamaan.
37194: oli se, että hinnat oli määrätty Etelä- Nämä puutteellisuudet toisen korvaus-
37195: Suomen hintojen ja palkkojen mukaisesti. lain ohjeiden soveltamisesta Pohjois-Suo-
37196: Ero Pohjois-Suomen hintoihin ja palkkoi- men vwhinkoa kärsineiden kohdalle on lu-
37197: hin verrattuna rauhan aikana on ollut kuisien lähetystöjen kautta saatettu halli-
37198: lähes 2-kertainen, mutta joka silloin oli tuksen ja eduskuntaryhmien tietoon. Vai-
37199: huomattavasti sen ylikin. Kun siis han- keudet oli myös valtiovarainvaliokunta
37200: kintahinta oli valtiovarainministeriön mää- tilaisuudessa toteamaan tehdessään viime
37201: raamia ohjehintoja useissa tapauksissa kesänä laajan tutustumismatkan Pohjois-
37202: 100% korkeampi, oli selvää, että korvaus- Suomen hävitetylle alueelle. Ne lausunnot,
37203: määrät eivät riittäneet jälleenrakennuksen joita valiokunnan puolesta edellä mainittu-
37204: loppuun saattamiseen. Läntisellä rajaseu- jen epäkohtien korjaamiseksi korvausten
37205: dulla, jossa työt alkoivat ensimmäisenä, suhteen annettiin, todistavat osaltaan, ettei-
37206: jouduttiin työvoimasta kilpailemaan rik- vät muistutukset toisen korvauslain toteut-
37207: I·V,124. - NiskaJa y. m. 843
37208:
37209: tamisessa Pohjois-Suomen kohdalla ole liioi- 1948 tulo- ja menom·vioon 100 mil-
37210: teltuja ja että nämä epäoikeudenmukaisuu- joonan markan määrärahan vaikeim-
37211: det vaativat pikaisia valtion toimenpiteitä. massa asemassa olevien jälleenraken-
37212: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, tajain korvausten tarkistamiseen
37213: Pohjois-Suomessa..
37214: että Eduskttnta ottaisi vuoden
37215: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
37216:
37217: Markus Niskala. Martti Miettunen.
37218: 844
37219:
37220: IV,12ö. - Rah. al. N:o 52.
37221:
37222:
37223:
37224:
37225: E. Karjalainen y. m. : Määrärahan osoittamisesta awustuk-
37226: seksi Kuhmon ja Pielisjärven kuntain asukkaille suoja..
37227: ailueiden jälleenrakentamista vaf'lten.
37228:
37229:
37230: E dusik un n a 11 e.
37231:
37232: Eduskunta on myöntänyt kuluvan VIUO- Kajaanin Maanviljelysseura on ollut m.u-
37233: den tulo- ja menoarviossa 80 miljoonaa kana neuvojiensa kautta laatimassa tilastoa
37234: markkaa jaettavaksi rakennusavustuksina siitä paljonko Kiuhm.ossa on avustuksen tar-
37235: niille talvisodassa tuhoja lkärsineille suoja- peessa olevia jälleenrakentajia. Tällöin on
37236: alueen asukkaille, jotka ilman omaa syy- havaittu, että siellä on 55 jälleenrakentajaa,
37237: tään eivät j,oko tähän mennessä lainkaan joiden pitäisi saada aVIustusta 7,400,000 mk,
37238: tai ainoastaan osittain ovat voineet jälleen- päästäkseen suunnilleen samoihin avustus-
37239: rakentamisen tiloillaan suorittaa. Raken- määriin kiuin Suomussalmen y. m. kuntien
37240: nusavustuksen myöntäminen perustui mar- asukkaat ovat päässeet. Pielisjärven kun-
37241: kan arvon alentumiseen. Toimenpidettä on- nasta ei ole ollut meillä käytettävänä vas-
37242: kin pidettävä täysin oikeana ja myös vält- taavanlaista tilastoa. Mutta sikäli kuin on
37243: tämättömänä. arviotietoja olemassa, niin nousisivat vas-
37244: Mainittu 80 milj. llilk on jaettu kuluvan taavat avustukset 5 miljoonaan markkaan.
37245: ·vuoden aikana sillä tavalla, että siitä ovat Edellisen nojalla kunnioittaen ehdo-
37246: päässeet osallisiksi Suomussalmen, Kiuusa- tamme,
37247: mon, Kuolajärven, Savukosken ynnä eräät
37248: muissa Pohjois-Suomen kunnissa asuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
37249: suoja-alueen asukkaat. Aivan samanlaisissa den 1948 tulo- ja menoarvioon
37250: oloissa eläneet Kuhmon ja Pielisjärven 12,000,000 markan määrärahan avus-
37251: kuntien suoja-alueiden asU'kikaat sitä vas- tuksen myöntämiseksi Kuhmon ja
37252: toin ovat jääneet avustuksen ulkopuolelle.· Pielisjärven kuntien asukkat7le suoja..
37253: On kuitenkin lmhtuutonta jättää sanottujen alueiden jälleenrakemtamista varten.
37254: kuntien suoja-alueen asukkaat avustusta
37255: vaille.
37256: Helsingissä JokakiUun 6 p:nä 1947.
37257:
37258: Eetu Karjalainen. 0. Muikku.
37259: 845
37260:
37261: IV,12o. - Rah. al. N:o 53.
37262:
37263:
37264:
37265:
37266: H. Pesonen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
37267: mhtiavustusten korottamista varten.
37268:
37269:
37270: E d u s k u n n a ll e.
37271:
37272: Pohjois-Suomen kunnissa ovat jälleenra- yritti näitä epä:kohtia tasoittaa m. m. niin,
37273: kennus- ja elinkustannukset huomattavasti että välttämättömistä elin- ja muista tar-
37274: ,kalliimmat kuin muualla maassamme. Kau- vikkeista valtio maksoi maantierahdit aivan
37275: kana liikekeskuksista olevissa kunnissa ja sataprosenttisesti. Silloin saatiin m. m.
37276: syrjäkylissä ovat nämä kustannukset lähes ruisjauhot, väkilannotteet ja monet muut
37277: 100 % korkeammat kuin valtakunnan tarvikkeet syrjäkylissäkin samalla hintaa
37278: muulla alueella. Suurin tekijä, joka näissä kuin liikekeskuksissakin. Ja tähän samaan
37279: kunnissa kohottaa mainittuja kustannuksia olotilaan olisi nytkin oikeus- ja kohtuus-
37280: on tavattoman pitkät maantiekuljetusmat- syistä mahdollisimman pian päästävä. Hal-
37281: kat ja niistä aiheutuvat suuret rahtikus- litus on kuitenkin, kumma kyllä, ensi vuo-
37282: tannukset. · den tulo- ja menoarvioesityksessään näitä
37283: Tavallista suuremmat rahtikustannukset rahtiavustusmäärärahoja alentanut 15 mil-
37284: ja siitä johtuva elinkustannusten kalleus joonalla markalla, vaikka ne ovat olleet jo
37285: kohottavat siellä yleistä pal'kkatasoa, joka koko sodan jälkeisen ajan aivan riittämättö-
37286: suuresti vaikeuttaa vähävaraisten jälleen- mät.
37287: rakentajien toimintaa, koska muutenkin hei- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
37288: dän vahingonkorvauksensa ovat aivan dotan,
37289: riittämättömät. Ja onhan muutenkin aivan
37290: kohtuutonta se, että syrjäseudulla asuvat että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37291: ihmiset joutuvat maksamaan tarvikkeistaan tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II: 17
37292: jopa yli kaksinkertaisia hintoja, verrattuna momentille 25,000,000 markan suu-
37293: rautatien varrella ja muissa asutuskeskuk- ruisen lisämäärärahan Pohjois-Suo-
37294: sissa asuviin nähden. men kuntien rahtiavustusten lwrot-
37295: Sotaa edeltäneenä aikana valtiovalta tamista varten.
37296: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
37297:
37298: B. S. Pesonen.
37299:
37300:
37301:
37302:
37303: 8
37304: 846
37305:
37306: IV,121. - Fin mot. N:o 54.
37307:
37308:
37309:
37310:
37311: Kullberg: Angående anvisande av anslag för uppförande
37312: oo en tillbyggnad tiU posthuset i Borgå.
37313:
37314:
37315: T i ll R i k s d a g e n.
37316:
37317: Med hänvisning till fin:amsmotionen N: o att Riksdagen i statsförslaget för
37318: 68 och den motivering, osm ingår i densam.- år 1948 måtte upptaga ett · anslag
37319: Dla rörande behovet av en tillbyggnad till av 7 miljoner mark för tillbyggnad
37320: posthuset i Borgå, våg~ar undertecknad av posthuset i Borgå.
37321: vördsamt föreslå,
37322: Helsingfors den 7 oktober 1947.
37323:
37324: Henrik KuUberg.
37325: 847
37326: IV,t27. - Rah. aJ. N:o 54. Suomennos.
37327:
37328:
37329:
37330:
37331: Kullberg: Määrärahan osoittamisesta Porvoon postitalon
37332: lisärakenrvusta varten.
37333:
37334:
37335: Eduskunnalle.
37336: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 60 ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37337: sen perusteluihin, koskien Porvoon posti- tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan
37338: talon. lisäralrennuksen tarvetta, e:hdotan markan määrärahan Porvoon posti-
37339: kunnioittaen, talon lisärakennusta varten.
37340: Helsingissä Jokakuun 7 päivänä 1947.
37341:
37342: Henrik Kullberg.
37343: 848
37344:
37345: IV,t2s. - Ra.h.al. N:o 55.
37346:
37347:
37348:
37349:
37350: Bukari y. m.: Määrörrakan osoittamisesta Valkeakosken
37351: postitalon rakentamista varten.
37352:
37353:
37354: E d u s k u n n a 1!1. e.
37355:
37356: Valkeakosken posti- ja lennätinkonttori joittaa vuokralle myöskin Valkeakosken po-
37357: työskentelee huoneistossa, joka ei vastaa ta- liisivarti<Ykonttori. Taloa varten on jo han-
37358: val:lisen maaseututoim[paikan .huoneistoa. kittu tonttikin erittäin keskeise1t.ä paikalta.
37359: Teollisuuslaitosten ja yhä lisääntyvän asu- Valkeakosken postitalon kustannusten on
37360: rtuksen postiliikenne keskilttyy V a1lkeakosken laskettu nousevan 20 milj. markkaan.
37361: posti- ja lennätinkonttoriin, jossa tilanah- Edelliseen viittaamalla esitämme,
37362: Itaus on äärimmäisen vakava. Tilavamman
37363: ja tarkoituksenmukaisemman vuokrahuo- että Eduskunta ottaisi vuoden
37364: neiSton saanti posti- ja iennätinkonttoria 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37365: varten on mahdotonta, minkä vuoksi olisi 1: 18 momentin kohdalle 20,000,000
37366: viipymättä ryhdyttävä rakentamaan paik- markan määrärahan Valkeakosken
37367: kakunnalle omaa postitaloa jo tehdyn suun- postitalon rakentamista varten.
37368: nitelman mukaan. Taloon on tarkoitus si-
37369: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
37370:
37371: Juho Bukari. Väinö KivisaJlo.
37372: 849
37373:
37374: IV,129. - Rah. al. N:o 56.
37375:
37376:
37377:
37378:
37379: Hiilelä. y; m,.: Määrärahan oso~ttamisesta Tampereen posti-
37380: talon korottamista ja Tampere<en post'iautotaUin raken-
37381: tamista varten.
37382:
37383:
37384: Ed uskunnaBe.
37385:
37386: Tampereen postitallo on käynyt aivan kehittymässä yhä .tärkeämmäksi :teollisuus-
37387: liian ahtaaksi. Postitarkastajan piirikont- kaupungiksi ja liike-elämän keskukseksi,
37388: tori ei ole mahtunut postitaloon, vaan on asettaa se kasvavia vaatimuksia Tampereen
37389: sitä varten vuokrattu ahdas huoneisto toi- ympäristön postiyhteyksien hoidolle. Posti-
37390: sessa paikassa kaupunkia. Virkatilat Tam- autokantaa samoinkuin huoltotehoakin on
37391: pereen postitalossa ovat liikenteen lisäänty- huomruttavasti vahvistettava. Tämä ei ole
37392: misen johdosta riittämättömät, minkä joh- nykyisissä tiloissa mahdollista, minkä vuoksi
37393: dosta eri osastoja on ryhdyttävä sijoitta- on pikaisesti ryhdyttävä rakentamaan Tam-
37394: maan eri paikkoihin kaupunkia. Nykyisen pereeUe pos•tiautotahlia, jota varten on kau-
37395: kestämä:ttömän tilanteen helpottamiseksi on pungilta vuokrattu ton1tti. Rakennuskus-
37396: posti- ja lennäiinhallitukselta saadun ilmoi- tannukset nousevat 30 miij. markkaan.
37397: tuksen mukaan suunniteltu talon koroHJta- Edelliseen viiltaten esitämme,
37398: mista kahdella kerroksella. Kustannukset
37399: nousevrut 10 milj. markkaan. että Eduskunta ottaisi vuoden
37400: Tampereen postitalossa sijaitseva posti- 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37401: autotalli on käynyt niin ahtaaksi, että lä- I: 18 momentille yhteensä 40 mil-
37402: heskään kaikki postiautot eivät mahdu sii- joonaa markkaa Tampereen postita-
37403: hen, vaan on niitä säilytettävä taloa ympä- lon korottamiseksi kahdella kerrok-
37404: röivillä kaduilla, mistä on suu11ta vahinkoa sella ja Tampereen postiautotallin
37405: autojen kunnossapysymiselle ja autoka:lus- rakentamista varten.
37406: tton säilymiseLle. Kun Tampere on nopeasti
37407: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
37408:
37409: Kaisa Hiillelä Jere Juutilainen.
37410: Juho Kuittinen. Yrjö A. Manninen.
37411: Eino Laitinen. Alpo Lumme.
37412: Eero Kivelä.
37413: 850
37414:
37415: IV,13o. - Rah. al. N:o 57.
37416:
37417:
37418:
37419:
37420: J. Wirtanen: Määrärahan oso~~tamisesta Vaasan postitalon
37421: rakennusWiden aloittamista varten.
37422:
37423:
37424: E d u s k u n n a 11 e.
37425:
37426: Kuten tunnettua on Vaasan posti- ja määräraha, mutta kun ei ole ollut mitään
37427: lennätinkonttorin huoneisto toistakymmentä tietoa siitä, milloin lisämääraha olisi saata-
37428: vuotta ollut tarkoitukseensa aivan sopima- vissa, ei nykyisen kireän rakennustarvike-
37429: ton ja ahdas. Kun konttorin monet osastot pulan aikana ole rakennustöihin voitu ryh-
37430: ovat sijainneet useassa eri pavkassa kau- tyä. Kun Vaasan posti-, lennätin ja val-
37431: punkia on se ollut suureksi haitaksi postia, tionpuhelinliikenne, joka viime vuosien ai-
37432: lennätintä ja valtionpuhelinta käyttävälle kana on moninkertaistunut, vaatii pikai-
37433: yleisölle, puhumattakaan niistä S1l'lll'ista sesti oman toimitalon aikaansaamista, ehdo-
37434: vaikeuksista, joissa virkwkunnan on toimit- tan !kunnioittaen,
37435: tava tällaisissa olosuhteissa. Vaasan posti-
37436: taloa varten on ostettu jo tontti keskeiseltä että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37437: ja postiliikenteen kannalta katsoen edulli- tttlo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
37438: selta paikalta lähellä rautatieasemaa. Ra- 18 mom. kohdalle 30,000,000 mark-
37439: kennustöiden aloittamiseksi on -rnoden 1945 kaa Vaasan postitalon rakennustöi-
37440: tulo- ja menoarvioon otettu 5 milj. mk den aloittamista varten.
37441: Helsingissä 6 päivänä lokwkuuta 1947.
37442:
37443: Johannes Wirtanen.
37444: 851
37445:
37446: IV,1a1. - Rah. al, N:o 58.
37447:
37448:
37449:
37450:
37451: Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan posti-
37452: talon rakennustöiden aloittamista varten.
37453:
37454:
37455: Ed usku:n nalle.
37456:
37457: Tyytymättömyys Vaasan postioloja koh- ,on noin 70 milj. mk, tarvittaisiin rakennus-
37458: taan jatkuu vuodesta vuoteen. Tämä joh- töiden aloittamiseksi lisämääräraha. Kun
37459: tuu postitalon puutteesta. Kun postikont- Vaasan posti-, lennätin- ja valtiopuhelin-
37460: ·torin :rrwnet osastot sijaitsevat useassa eri liikenne, joka viime vuosien aikana on mo-
37461: paikassa kaupunkia, saa postia, lennätintä ninkertaistunut, vaatii pikaisesti oman toi-
37462: ja puhelinta käyttävä yleisö siitä kärsiä mitalon aikaansaamista, ehdotetaan kun-
37463: puhumattakaan siitä vahingosta, jota viran- nioittaen,
37464: hoito aiheuttaa tällaisissa olosuhteissa. Vaa-
37465: san postitaloa varten on jo ostettu tontti että Eduskunta ottaisi vuoden
37466: ,postiliikenteen kannalta katsoen edulliselta 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37467: paikalta läheltä rautatieasemaa sekä raken- I: 18 momentin kohdalle 20,1()00,000
37468: nustöiden aloittamiseksi on vuoden 1945 markan määrärahan Vaasan posti-
37469: tulo- ja menoarvioon otettu 5 milj. mk talon rakennustöiden aloittamista
37470: määräraha. Kun nykyinen kustannusarvio varten.
37471: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
37472:
37473: Mikko Järvinen. Aleksi Rinne.
37474: Heikki Vehkaoja.
37475: 852
37476:
37477: IV,1s2. - Rah. al. N:o 59.
37478:
37479:
37480:
37481:
37482: Lehtonen y. ~: Määrärahan os~ttamise.sta postitalon ra-
37483: kervtamise:ksi JyväskylJ:i;än.
37484:
37485:
37486: E d u s k u n n a ll e.
37487:
37488: V. 1947 valtiopäivillä tehtyyn toivomus- 1948 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
37489: aloitteeseen N :o 322 viitaten ehdotamme markan määrärahan ajanmukaisen
37490: kunnioittaen, postitalon rakentamista varten Jy-
37491: väskylään.
37492: että Eduskunta ottaisi vuoden
37493: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
37494:
37495: Vilho Hj. Lehtonen. V. Puumala.inen.
37496: Jussi Raa.t.ika.inen.
37497: 858
37498:
37499: IV,taa. - Rah. al. N:o 60.
37500:
37501:
37502:
37503:
37504: Peltonen y. m.: MääräraJtam, osoittamisesta Jyväsk:ylän
37505: postimwt:otallin rakentamista varten.
37506:
37507:
37508: E d u s kun n a ll e.
37509:
37510: Jyväskylän postiautotalli on jo vuosikau- 'sissä tiloissa ei Jyväskylän postiautoliiken-
37511: sia osoittautunut ahtaiden tallitilojen ViUoksi nettä voida lisätä ollenkaan, minkä vuoksi
37512: aivan liian heikkotehoiseksi, mistä on ollut Jyväskylään on kiirellisesti rakennettava
37513: seurauksena, ettei se ole pystynyt ylläpitä- tilava ja ajanmukainen postiautotalli. Sen
37514: mään postiautoyhteyksiä maakunnassa tar- !kustannukset nousevat 30 milj. mal"kkaan.
37515: peeksi tehokkaasti ja säännöllisesti puhu- Edelliseen viitaten esitämme,
37516: mattakaan postiyhteyksien välttämättö-
37517: mästä lisäämisestä. Kun Jyväskylän me:dri- että Eduskunta ottaisi vuoden
37518: tys ympäröivän maakunnan liike-elämän 1948 tulo- ja menoarvion 19 Pl.
37519: keskuksena ja teollisuuspaikkakuntana on I: 18 mom. kohdalle 30 miljoonan
37520: nopeasti kasvamassa, asettaa se lisääntyviä markan määrärahan Jyväskylän pos-
37521: vaatimuksia mm. postiyhteyksien !kehittä- tiautotallin rakentamista varten.
37522: miseen ja tehostamiseen nähden. Nykyi-
37523: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
37524:
37525: Onni Pe!Jtonen. Jere Juutilainen.
37526: Y. Kilpeläinen. J. Kuittinen.
37527:
37528:
37529:
37530:
37531: 9
37532: 854
37533:
37534: IV,la4. - Rah. al. N:o 61.
37535:
37536:
37537:
37538:
37539: Puumalainen y. m.: Määrät·ahan osoittamisesta Äänekosken
37540: postitalon rakentamista varten.
37541:
37542:
37543: Eduskunnalle.
37544:
37545: Äänelroskella on postitaloa varten ollut iken hintatason mukaan tekee 7,500,000
37546: varattuna jo usemman vuoden ajan tontti. markkaa.
37547: Paikkakunnan posti- ja lennätintoimisto Edellä sanottuun viitaten esitä.mm.e,
37548: työskentelee vuokralla erittäin ahtaissa
37549: oloissa. Kun mistään uuden vuokrahuoneis- että Eduskunta ottaisi vuoden
37550: ton saamisesta paikkakunnalla ei voi olla 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37551: puhettakaan, ja kun paikkakunnan posti-, 1: 15 momentin (talojen hankkimi-
37552: lennätin- ja puhelinliikenne kasvaa rinnan nen posti- ja lennätintoimipaikoille)
37553: teollisuuden kehittymisen kanssa, olisi kii- kohdalle 7,500,000 markkaa Ääne-
37554: reellisesti ryhdyttävä rakentamaan omaa kosken postitalon rakentamista var-
37555: postitaloa, jonka kustannusarvio tämän het- ten.
37556: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
37557:
37558: V. Puumalainen. Toivo Lång.
37559: Uuno Raatikainen.
37560: 855
37561:
37562: IV,1all. - Rah. al. N:o 62.
37563:
37564:
37565:
37566:
37567: Kannisto y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun posti-
37568: talon rake'flhl.ustöiden aloittamista varten.
37569:
37570:
37571: E d u s k u n n a ll e.
37572:
37573: Oulun postikonttori on jo useampien vuo- ovatkin valmiit ja nousee kustannusarvio
37574: sien ajan työskennellyt aivan liian ahtaissa 66 miljoonaan markkaan. Kun posti- ja
37575: vuokratiloissa, josta sekä liikenteen hoito lennätinhallitus on jo hankkinut postitaloa
37576: että yleisön palvelu ovat suuresti kärsineet. varten tontin, olisi tärkeää, että töihin ryh-
37577: Minkäänlaista liikenteen kehittämistä ei dytään mahdollisimman pian.
37578: näissä tiloissa voida toimittaa. Kun Oulun Edelliseen viitaten esitämme,
37579: teollisuuslaitosten lukumäärä yhä lisääntyy,
37580: lisääntyy samalla myöskin paikkakunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37581: posti-, lennätin- ja puhelinliikenne. Kun tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1: 18
37582: tilanne on käynyt aivan kestämättömäksi, mom. kohdalle 25,000,000 markan
37583: olisi välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimen- määrärahan Oulun postitalon raken-
37584: piteisiin postitalon rakentamiseksi Ouluun. nustöiden aloittamista varten.
37585: Suunnitelmat talon rakentamista varten
37586: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
37587:
37588: H. A. Kannisto. Lauri Tårvi.
37589: Antti A. Koukkari. Erkki Koivisto.
37590: 856
37591:
37592: IV,1a6. - Rah. al. N:o 63.
37593:
37594:
37595:
37596:
37597: Järvi y. m.: Mä&rärahan osoittamis.estXJ, Oulun posrtiauto-
37598: taUin rakerntamista 'IJ(Wten.
37599:
37600:
37601: E d u s kun n a 11 e.
37602:
37603: Oulun postiautotalli sijaitsee sietämättö- lia, jota varten Oulun kaupungilta jo on
37604: män ahtaissa ja epäterveellisissä vuokrati- vuokrattu tontti. Laadittujen piirustusten
37605: loissa. Tämän autotallin kehnouden ja mukaan nousevat kustannukset 30 milj.
37606: ahtauden takia ei postiautoliikennettä voida markkaan.
37607: Pohjois-Pohjanmaalla ylläpitää sillä te- Edelliseen viitaten ehdotamme,
37608: holla, jota välttämätön tarve vaatii. Kun
37609: mitään mahdollisuutta ei ole saada paikka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37610: kunnalla vuokratuksi tarpeeksi tilavaa ja tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun
37611: tarkoituksenmukaista rakennusta postiauto- 18 momentille (Talojen hankkiminen
37612: tallia varten ja kun pakollinenkin tur- posti- ja lennätintoimipaiko~"lle, siir-
37613: vautuminen parakkeihin on valtionvarojen tomääräraha) 30,000,000 markkaa
37614: tuhlaamista, olisi kiireellisesti ryhdyttävä Oulun postiautotallin rakentamista
37615: rakentamaan paikkakunnalle postiautotal- varten.
37616: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
37617:
37618: Lauri J'å.rvi. Antti A. Koukkari.
37619: Erkki Koivisto. Heikki Kannisto.
37620: 857
37621:
37622: lV,ta7. - Rah. al. N:o 64.
37623:
37624:
37625:
37626:
37627: E. Koivisto y. m. : Mi(iårämhan osoittamisesta postitlalojen
37628: rakentamiseksi Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle.
37629:
37630:
37631: E d u s ik u n n a lQ e.
37632:
37633: Pohjois-Suomen hävitety:n alueen posti- välttämätön ja ensi tilassa suoritettava toi-
37634: rtoimipaikat työskentelevät vielä, harvoja menpide. Rakennuksen kustannusarvio on
37635: poikkeuksia lukuunottamatta, parakeissa. noin 80 miljoonaa ma:rkka:a.
37636: Mitkään tehokkawt toimenpiteet postin tur- Koko Pohjois-Suomen hävitety'llä alueella
37637: vallisuutrt;a silmäl:lä pitäen enempää kuin on tähän mennessä rakennettu ainoastaan
37638: [iikenteen kehittäminen:kään nykyisissä Inarin, Posion ja Kaamasen postitalot,
37639: oloissa eivät ole mahdolHsia. Myöskään minkä [isäksi rakennustyöt Ivalossa ovat
37640: henkilökunnan asumista vuodesta toiseen keskeneräiset. Muualla Pohjois-Suomen
37641: epäterveellisissä parakeissa ei 6le pidetJtävä häVJitetyllä alueella ovat rakentamatta vielä
37642: suotavana. Tällaisten parakkirakennusten Sodankylän, Sallan, Kittilän, Muonion, Pel-
37643: vuotuiset korjaus- ja yl:läpitokustannukset :J.on, Ranuan, Kolarin, Sieppijärven, Hy-
37644: nousevat huomarttaviin summiin, samalla rynsalmen, Ämmänsaaren ja Suomussalmen
37645: kun niihin sijoitetut varat eivät ole tarkoi- post~talot. Näiden rakennusten kustannus-
37646: tuksenmukaisia. Postiautoliikenne, jonka arvio nykyisin on 168 miljoonaa markkaa.
37647: merkitys juuri näHlä alueilla on erittäin Sitäpaitsi olisi vä:1ttämätöntä rakentaa pos-
37648: suuri, kärsii niin ikään sen ylläpitämäseksi :tiaUJtotallit ,ainakin Kemijärvelle ja Kuusa-
37649: ja kehittämiseksi vä:lttämättömien aUJtotal- moon ja tarvittaisiin siihen varoja noin 14
37650: lien puutetta. miljoonaa markkaa.
37651: Erikoisen kurjat olosuhteet tässä suh- Hallituksen ensi vuoden tulo- ja meno-
37652: teessa ovat Rovaniemen kauppa:lassa, jonka arvioesityksessä on 19 Pl. I luvun 18 mo-
37653: postitalo ja puhelinkeskus sodan aikana mentin kohda:tla ehdotettu talojen hankki-
37654: täydellisesti tuhoUJtuivat. Sekä posti- että miseen posti- ja lennätintoimipaikoiHe ai-
37655: sinne tilapäisesti järjestetty puhelinkeskus noastaan 80 miljoonaa markkaa. Huo-
37656: toimivat vieläkin väliaikasissa parakeissa, mioonottaen sen suuren tarpeen, mikä
37657: joissa val!litsee aivan sietämätön rtilanah- muualla Suomessa post]talojen kohdalla
37658: taus. Senvuoksi postin tavattomasti laajen- vallitsee ja jonka asian eduskuntakin viime
37659: tunutta liikennettä ei ajan mittaan voida huhtikuun 29 päivänä on todennut, ei tätä
37660: edes vä:lttävästi siellä hoitaa. Myöskään määrärahaa, vaikka sitä huomattavasti ko-
37661: puhelinkeskus, jonka jokainen neliömetri rotettaisi:inidn, voitane käyttää Pohjois-Suo-
37662: on tarkkaan käytetty, ei voi enää lähes- men häviietyn alueen hyväksi, vaan olisi
37663: kään tyydyttää liikenteen tarvetta eikä sii- si1tä varten otettava uusi momentti. Myös-
37664: hen useista sadoista anomuksista huoli- kään 20 Pl. II 'luvun 42 momentin koh-
37665: matta, voida yhtään uutta liittymää otta:a. dail:la ehdotettua määrärahaa valtion ra-
37666: Tästä syystä ne olosuhteet, joissa posti ja kennusten jälleenrakennustöihin Pohjois-
37667: puhelin Rovaniemellä työskentellevät, ehkäi- Suomessa ei voida yksistään tilinpidollisten
37668: sevät huomattavasti liike-elämän ja kaiken sydden 'takia käyttää tuloa tuottavien posti-
37669: toiminnan kehitystä ei ainoastaan kauppa- talojen rakentamiseen. Sitäpaitsi mainittu
37670: lassa vaan koko maakunnMsa. Uuden toi- 225 miljoonan markan suuruinen määrä-
37671: mitalon aikaansaaminen on sen vuoksi aivan r81ha tarvitaan muiden välttämättömien val-
37672: 858 IV,137. - Pohjois-Suomen }Wstitalot.
37673:
37674: tion rakennusten, nimittäin sairaaloiden, että ·Eduskunta ottaisi vuoden
37675: erinäisten koulu- ja poliisitalojen sekä vir- 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37676: kamiesasuntojen rakentamiseen, joiden ny- 1 luvun uudelle momentille postita-
37677: kyinen kus'tannusa:rvio yksistään ylittää esi- lojen rakentamiseen Pohjois-Suomen
37678: rtetyn määrärahan. hävitetylle alueelle 150,000,000 mm·-
37679: Ede]lä esitetyn perusteella kunnioittaen kan siirtomäärärahan.
37680: ehdotamme,
37681: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
37682:
37683: Erkki Koivisto. Lauri Järvi.
37684:
37685:
37686:
37687:
37688: 1 .•
37689: 859
37690:
37691: IV,tas. - Rah. al. N:o 65.
37692:
37693:
37694:
37695:
37696: E.. Koivisto y. m.: KororCerffiu,n rn)iärä1·a1wn osoittamisesta
37697: talojen hankkimiseen ~osti- ja lennätintoimipaikoiUe.
37698:
37699:
37700: E d u s k u n n a ll e.
37701:
37702: Eduskunta on viime huhtikuun 29 päi- suurten rahavarain turvallisuusnäkökohdat.
37703: vänä päättänyt lausua toivomuksen, että Kun posti-, lennätin- ja valtion puhelin-
37704: hallitus kiinnittäisi vakavaa huomiota liike toimii nykyisin monin paikoin erittäin
37705: maaseudun postitalojen rakentamiseen ja kehnoissa oloissa eikä viimeisten vuosien
37706: ottaisi lähivuosien talousarvioesityksiinsä aikana rakennustoimintaa ole sanottavassa
37707: tarkoitusta varten riittävän suuret määrä- määrässä voitu harjoittaa, ei uusien toimi-
37708: rahat. talojen rakentamista enää voitane välttää.
37709: Esityksessään vuoden 1948 tulo- ja meno- Vaikka rahan arvon edellytettäisiin säily-
37710: arvioksi hallitus on 19 Pl. I: 18 mom. koh- vän nykyisellään ja laskien jo tämän het-
37711: dalle (talojen hankkimiseen posti- ja len- kisen välttämättömän rakennusohjelman
37712: nätintoimipaikoille) esittänyt myönnettä- suorittamisen 10 vuoden ajalla, tarvittai-
37713: väksi 80 miljoonaa markkaa. siin tähän tarkoitukseen vuosittain ainakin
37714: Ilmeisesti tämä määräraha on aivan riit- 200 miljoonaa markkaa.
37715: tämätön. Niinpä eduskuntakin edellämai- Jättäen tässä yhteydessä huomioon otta-
37716: nitun toivomusponnen perusteluissa on to- matta monien Pohjois-Suomen hävitetyn
37717: dennut, että posti- ja valtion puhelinliike alueen postitalojen jälleenrakentamisen, jo-
37718: ovat viime vuosien aikana moninkertaistu- hon tarkoitukseen eri momentilla myönnet-
37719: neet, ja että postisiirtoliike on tehnyt posti- tänee tarvittavat määrärahat, olisi posti- ja
37720: laitoksesta maan suurimman rahaliikettä lennätinhallitukselta saadun selvityksen
37721: hoitavan laitoksen. Kun tämän takia virka- mukaan ainakin seuraavien 10 paikkakun-
37722: kuntaa ja kalustoa on täytynyt huomatta- nan postioloihin saatava ensi tilassa kor-
37723: vasti lisätä, mutta toimistotalojen lisäämi- jaus aikaan, nimittäin Kemin, Tornion,
37724: nen on osoittautunut melkeinpä mahdotto- Oulun, Vaasan, Valkeakosken, Kiteen,
37725: maksi, tapahtuu työskentely kymmenissä Äänekosken, Järvenpään, Myllykosken ja
37726: toimipaikoissa nykyisin kovin ahtaissa ja Lapinlahden. Sen lisäksi tarvittaisiin va-
37727: puutteellisissa oloissa. Liikenteen edellyt- roja eräiden jo rakenteilla olevien postita-
37728: tämän vuokrahuoneistotilan saaminen lojen rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
37729: useilla paikkakunnilla on osoittautunut ko- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
37730: konaan mahdottomaksi. Tilanteen korjaa- ehdotamme,
37731: miseksi olisi välttämätöntä saada lähivuo-
37732: sina toteutetuksi varsin laaja rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden
37733: ohjelma, jollainen onkin jo posti- ja lennä- 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
37734: tinhallituksessa laadittu, päätyen tämä noin l luvun 18 momentille talojen hank
37735: 100 uutta postitaloa koskeva kustannus- kimiseen posti- ja lennätintoimipai-
37736: arvio noin 2,000 miljoonaan markkaan. koille ( siirtmnääräraha) lisäystä
37737: Postitalojen rakentamista vaatii myös 120,000,000 markkaa.
37738: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
37739:
37740: Erkki Koivisto. L&uri Järvi.
37741: 860
37742:
37743: IV,139. - Rah. al. N:o 66.
37744:
37745:
37746:
37747:
37748: Salo: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi
37749: Puola'ngan kirko~le.
37750:
37751:
37752: E d u s k u n n a 11 e.
37753:
37754: Viittaamalla toivomusaloitteeseeni N: o tulo- ja menoat·vioon 1 miljoonan
37755: 323 (1947 Vp.) ehdotan kunnioittaen, markan määrärahan postitalon ra-
37756: kentamista varten Puolangan kw-
37757: että Eduskunta ottaisi vuoden 1948 kolle.
37758: Helsingissä 6 päivänä loka'kuuta 1947.
37759:
37760: S. Salo.
37761: 861
37762:
37763: IV,Ho. - Rah. al. N:o 67.
37764:
37765:
37766:
37767:
37768: Pääkkönen: Mäii:räraltan osoittamisesta postitalon rakenta-
37769: mista varrt'en Kuhmon kirkonkylään.
37770:
37771:
37772: E d u s k u n n a 11 e.
37773:
37774: Nykyisen käytännön mukaan joutuvat nykyisin jo vaaditaan, tuottamatta postia
37775: postitoimistot maaseudullakin palvelemaan käyttävälle yleisölle suurta haittaa.
37776: yleisöä moninaisissa asioissa ja on näin ollen Myöskään postiautoliikenteen päästessä
37777: sen asiakasmäärä moninkertaistunut sekä normaaliseen toimintaan sodan sille aiheut-
37778: siitä johtuva toimistojen henkilökunta mo- tamasta häiriöstä, ei liikenne voi häiriyty-
37779: ninkertaistunut. Kun tällaista liiketoimin- mättä toimia, varsinkin pitkillä erämaan
37780: taa ei enää voida harjoittaa minkälaisissa linjoilla, ellei välttämättömiä autosuojia
37781: olosuhteissa ja huoneistoissa tahansa ja saada pitkien linjojen päätepaikkoihin ja
37782: yleensä maaseudulla kaikkialla siellä missä varsinkin talviliikenteen harjoittamiselle
37783: postilla ei vielä ole omaa taloa, joutuvat ovat autosuojat välttämättömät. Myöskin
37784: toimistot työskentelemään mitä puutteelli- autojen hoidon kannalta on erittäin tär-
37785: simmissa oloissa, mistä on haittaa ja usein keätä olla autoilla kunnolliset suojat ja tu-
37786: lisäkustannuksiakin valtiolle, olisi tämän lisi tämä ottaa postitalojen rakentamisen
37787: vuoksi pyrittävä rakentamaan maaseudun yhteydessä huomioon.
37788: postitoimistoille suuremmissa kunnissa omat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
37789: postitalot.
37790: Niinpä Kuhmon kupnassakin, jonka asu- että Eduskunta ottaisi 5.5 mil-
37791: kasluku on 11,700 henkilöä, toimii posti- joonan markan määrärahan vuo-
37792: toimisto aivan puutteellisissa ja ahtaissa den 1948 tulo- ja menoarvioon posti-
37793: huoneissa, mikä sellaisenaan ei kykene pal- talon rakentamiseksi K uhman kirkon-
37794: velemaan sitä tarvetta, mitä postitoimistolta kylään.
37795: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
37796:
37797: Eemil Pääkkönen.
37798:
37799:
37800:
37801:
37802: 10
37803: 862
37804:
37805: IV,14L - Fin. mot. N:O: 68.
37806:
37807:
37808:
37809:
37810: Kullberg: Angående anvisande av anslag för automati-
37811: sering ll!V tele.fonväsendet i Borgå.
37812:
37813:
37814: T i ll R i k s d a g e n.
37815:
37816: Redan år 1934 inlöste staten aktimnajo- räkning. TiHbyggnaden berii!lmas ikosta 13
37817: riteten i Borgå telefon Ab, och år 1944 milj. ma1'k, och genom den:na skulle även
37818: övergiclk telefonbolaget helt i statens ägo. postJkont<>ret i Borgå erhålla ett nödvändigt
37819: Telefoncentralen i Borgå är gammal och tillilkottsutrymme. Automatiseringen av te-
37820: uttjänt, och nya abonenter !kunna anslurtas lefonen i Borgå har ikaJ.Ikylerats till 42 milj.
37821: blott i den mån ~amla abonnenter avgå. mark. Allt som alllt skulle kostnaderna för
37822: Ett dylikt föi~hållande är ägoot att för- staten uppgå till 55 milj. mark. Men då
37823: hindra utvec!klingen av telefonväsendet i man knapp:ast !kan tämka sig, att alla dessa
37824: Borgå stad, som är centrum i en gammal arbeten skulle kunna slutföras under ett
37825: och tättbebyggd landsoi'It. Därför borde end:a år med den brist på byggnadsmaterial,
37826: med det första telefonförhållandena i som nu är rådande, ikunde man täruka sig,
37827: Borgå förbättras så att de fyllde nutida att byggnads- och automatiseringslkostna-
37828: krav. I dett:a avseende borde riksteldonen derna skulle fördelas på tvenne år, varige-
37829: i Borgå automatiseras, såsom förhållandet nO'lll även trycket på statsbudgeten bleve
37830: är i de övriga kuststädema Lovisa, Fred- mindre.
37831: riksharrnn, Ekenäs och Hangö. Härigenom Då telefonförhållandena i Borgå äro så
37832: slkulle te'lefonväsendet i Borgå komma upp bristfälliga, att mode~niseringsarbetena icke
37833: i itidserulig nivå. mera. ikunna uppskjutas, vågar undertedk-
37834: En förntssä1ttning för automatiseringen nad vördsamt föreslå,
37835: a:v telefonen i Borgå är dock, att posthuset
37836: utvidgas med en tillbyggnad, i viiken riks- att Riksdagen i statsförslaget för
37837: telefonen skulle beredas plats. För denna år 1948 måtte upptaga ett anslctg
37838: tillbyggnad äro redan färdiga ritningar av 20 m~1jower mark för automati-
37839: uppgjorda för post- och telegrafstyrelsens sering av telefonväsendet i Borgå.
37840: Helsingfors den 7 oktober 1947.
37841:
37842: Henrik Kullberg.
37843: 863
37844:
37845: IV,141. - Rah. al. N:o 68. Suomennos.
37846:
37847:
37848:
37849:
37850: Kullberg·: Määrärahan osoittamisesta Porvoon puhelinlai-
37851: toksen automatisointia varten.
37852:
37853:
37854: E d u s k u n n a ll e.
37855:
37856: Jo vuonna 1934 luuasti valtio Borgå tele- nuiksen laSketaan maksavan 13 milj. mk,
37857: fon a.b: n osaJke-enemmistön ja vuonua 1944 ja siinä saisi myös Porvoon postikonttori
37858: puhelinyhtiö siirtyi kokonaan valtiolle. välttämättömän lisätil-an. Porvoon puhelin-
37859: Porvoon puhelinkeskus on vanha, aikansa laitoksen automatisointiik-ustanukset on
37860: palvellut, ja uusia ;tila;aji.a voidaan liittää Laskettu 42 miljoonalksi markiaksi. Kaiken
37861: vain sili:ihli kuin vanhoja eroaa. SeLlainen kaikkiaan nousisivat va:ltion ikustannuikset
37862: asilaintil81 on oma1ansa estämään puhelinlai- 55 m:hljoonaan markkaan. Mutta kun tus-
37863: toksen kehitystä Porvoon !kaupungissa, kin voidaan ajatella, että !kaikki nämä työt
37864: joka Qll v:anilmn ja tiheään asutun ma:aseu- sruataisiin suoritetuiksi loppuun yhden ai-
37865: dun keskus. Sen vuoksi olisi Porvoon pu- \UOan vuoden aikana huomioonottaen ny-
37866: helinoloja Dnsi tilassa parannett§-Va, niin kyisin v·allitsevan rakennustarvikiikeiden
37867: että ne täyttäisivät nykyaiikariset va~a;timuk puutteen, voisi ajatella rwkennus- ja auto-
37868: set. Siinä tar!koituiksessa pitäisi Porvoon matisOiintilk:ustannukset jaett'a,v:aksi ka1hdelle
37869: valtionpuhelin automatisoida, kuten asian- vuodell~, jol1loin myös valtion ta:louden ra-
37870: laita on muissa rannikko!k·aupungeissa Lo- situs muodostuisi pienemmäksi.
37871: viijgassa, Haminassa, Tammisaaressa. ja Kun Porvoon puhelinolot ovat niin puut-
37872: Hangossa. Tällä, tavoin Porvoon puhelin- teelliset, ettei uudistustöitä voida enää
37873: laitos pääsisi ajanmuikaiseHe tasolle. enempää lylkätä, ehdottaa a:llekirjoittanut
37874: Yhtenä edellyty;kseni:i Porvoon puhelin- ilrunruioittae;n,
37875: laitoksen :wutomatisoimiselle on kuitenkin
37876: postitalon laajentamimm lisära;kennuksella että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
37877: johon va:ltionpuhelin voitaisiin sijoittaa. tUlo- ja menoarv-Voon 20 miljoonan
37878: Tätä ilisärwkennusta varten ovat jo vwl- markan määrärahan Porvoon puhe-
37879: miiil1a piirustukset, jotka on l!aadittu posti- linlaitoksen automatisointia varten.
37880: ja lennätinhallituksen laskuun. Lisäraken-
37881: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
37882:
37883: Henrik Kullberg.
37884: 864
37885:
37886: IV,142.- Rah. a!. N:o 69.
37887:
37888:
37889:
37890:
37891: Lappi-Seppälä y. m.: JILäärärahan osoittamisesta posti- ja
37892: lennätintoimipaikkojen "V'iiUtämätörvtiä huonerakennustoi-
37893: mintaa varten.
37894:
37895:
37896: E d u s k u n n ,a l !l c.
37897:
37898: Kuten tunnettua on posti- ja 'lennätinlai- ohjelma käsittää eri puolilla maata posti-
37899: toksen liikenne viime vuosien kuluessa li- taloja, joiden yhteinen kuutiometrimäärä
37900: sääntynyt moninkertaisesti. Tämä on ai- tekee 700,000 ms. Vaikka onkin luonnol-
37901: heuttanut sen, että lukuisissa eri toimipai- lista, ettei tästä ohjelmasta voida nykyis-
37902: koissa ympäri koko maan laitoksen henkilö- ten vai:keuksien jatkuessa vuos,ittain toteut-
37903: kunta joutuu tilanahtauden takia ja virka- taa muuta kuin vähäinen osa, on toisaalta
37904: tilojen puutteessa hoitamaan monipuolisia selvää, että ensi ·vuodeksi tulo- ja menoar-
37905: tehtäviään ja suuria kassavarojaan oloissa, vioon sanottua tarkoitusta varten otettu 80
37906: joissa ei aina voida ol!taa huomioon riitrtä- milj. mk on aivan liian pienL Tämän ta-
37907: viä turvallisuustoimenpiteitä enempää kuin kia ehdotetaan,
37908: henkilökunnan terveydellisiä näkökohtia.
37909: Tästä kaikesta kärsii :laitoksen toiminta että Eduskunta ottaisi vnoden
37910: suuresti. Tämän yhteydessä tekee suurta 1948 tulo- ja menoarvioon 500 mil-
37911: haittaa se, ettei henki'lökunna1le ole asun- joonan markan määrämhan posti- ja
37912: toja. Asuntojen puute tekee usein mahdot- lennätintoimipaikkojen välttämätöntä
37913: tomaksi kyllin pätevän henkilökunnan saa- huoneenrakennustoimintaa t•arten
37914: misen useiHe tärkeille toimipaikoille. Posti- henkilökunnan asunto-oloissa ja toi-
37915: ja lennätinhallituksessa yhteistoiminnassa mipaikoissa esiintyvien puutteelli-
37916: rakennushallituksen kanssa tehty rakennus- s'!wksien poistamiseksi.
37917: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1947.
37918:
37919: Jussi Lappi-Seppälä. Varma K. Turunen.
37920: Lauri Järvi. Valto Käkelä.
37921: Kosti Kankainen. Johannes Virolainen.
37922: Juho Hukari.
37923: 865
37924:
37925: IV,143. - Rah. aJ. N:o 70.
37926:
37927:
37928:
37929:
37930: Lehtokoski y. m.: Korotetun mää1·ärahan osoittamisesta
37931: kunnallisten ja yksityisten vajaamielislaitosten perusta-
37932: miskustannust,en avustamiseksi.
37933:
37934:
37935: E d u s k u n n a ll e.
37936:
37937: Maassamme on kauan tunnettu vakavina tys vajaamielishuoltolaiksi, mikä toteutet-
37938: ne haitat, mitkä johtuvat tylsä- ja vähä- tuna tulee merkitsemään ratkaisevaa pa-
37939: mielisiä lapsia varten tarvittavien hoito- rannusta kysymyksessä olevalla huollon
37940: paikkojen puutteesta. Tällaisia lapsia on alalla. Kun kuitenkin mainittu valtion-
37941: maassamme laskettu olevan n. 7,000, mutta komiteakin on esityksiään laatiessaan läh-
37942: hoitopaikkoja heitä varten on tuskin muuta tenyt siitä, että sen ehdottama vajaamielis-
37943: kuin kymmenesosa niiden todellisesta tar- laitosten kokonaissuunnitelma on pakosta
37944: peesta. Tästä johtuen tylsä- ja vähämie- toteutettava asteittain ja kun näyttää ole-
37945: lisiä lapsia on jouduttu sijoittamaan kun- van mahdollisuuksia laajentaa nyt toimin-
37946: nalliskoteihin, niiden mielisairasosastoihin nassa olevia vajaamielislaitoksia, olisi laki-
37947: ja vieläpä varsinaisiin mielisairaaloihinkin, määräisen valtionavun myöntämistä varten
37948: minne kuulumattomina he ovat näille lai- tähän tarkoitukseen varattava valtion ta-
37949: toksille suurena rasituksena. Kaikkein huu- lousarvioon riittävä määräraha. Sen joh-
37950: tavin epäkohta on kuitenkin siinä, että täl- dosta, että valtion vuoden 1948 talousarvio-
37951: laisia täysin avuttomia, vaikeasti hoidetta- ehdotuksessa on 14 Pl. XII: 17 momentin
37952: via tylsämielisiä lapsia on suuri määrä kohdalle merkitty kunnallisten ja yksityis-
37953: omissa kodeissaan, missä he ovat vanhem- ten vajaamielislaitosten perustamiskustan-
37954: milleen suorastaan epäinhimmillisenä rasi- nusten avustamiseen 4,030,000 markkaa,
37955: tuksena ja aiheuttavat hyvin monissa ta- mikä summa ei riitä lakimääräisen valtion-
37956: pauksissa terveille sisaruksilleen vakavia avun maksamiseen edes jo nyt rakenteilla
37957: sielullisia järkytyksiä. Sekä kunnalliset olevaa Nuorten Ystävät r. y:n Toivola-
37958: että valtion lastensuojeluviranomaiset ovat kotia varten, minkä lisäksi mainitulta mo-
37959: tämän vakavan epäkohdan edessä neuvot- mentilta myönnetyin valtionavuin olisi py-
37960: tomia niin kauan kuin tarvittavia hoito- rittävä edistämään muittenkin vajaamielis-
37961: paikkoja ei ole olemassa. Tällä hetkellä laitosten laajennuspyrkimyksiä, ehdotamme
37962: kaikissa maan kuudessa vajaamielislaitok- kunnioittaen,
37963: sessa on yhteensä yli puolituhantinen
37964: määrä hyväksyttyjä hakemuksia vapautu- että Eduskunta ottaisi vuoden
37965: vaa hoitopaikkaa odottamassa. 1948 tulo- ja menoarvioon siirtootää-
37966: Valtiovallan taholta on tähän yhteiskun- rärahan luontoisena lisäyksenä
37967: nallisen huollon kannalta mitä vakavim- 10,000,000 markkaa kunnallisten ja
37968: paan epäkohtaan kiinnitetty huomiota. yksityisten vajamnielislaitosten pe-
37969: Noin vuosi sitten valmistui asiasta valtion- rustamiskustannusten avustamiseksi.
37970: komitean mietintö sekä siihen liittyvä esi-
37971: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
37972:
37973: Aino Lehtokoski P. A. Karjalainen.
37974: Walter Kuusela. Anselm Alestalo.
37975: Martta Salmela-Järvinen. Jussi Raatikainen.
37976: Elli Nurminen. Kaisa Hii:lelä.
37977: 866
37978:
37979: IV,144.- Rah. al. N:o 71.
37980:
37981:
37982:
37983:
37984: Pohjala y. m.: Määrärolwn osoibtamisesta Helsingin uuden
37985: kät~7öopiston piirustusten laatimista ja rakennustöiden
37986: suunnit!telua varten.
37987:
37988:
37989: E d u s k u n n a ll e.
37990:
37991: Vuoden 1946 valtiopäivillä eduskunta liian ahtaat. Opetuksellisten näkökohtien
37992: lausui toivomuksen, että hallitus mitä pi- lisäksi on myös otettava huomioon se suuri
37993: kimmin ryhtyisi toimenpiteisiin uuden kä- puute, mikä Helsingissä nykyään vallitsee
37994: tilöopiston rakentamiseksi Helsinkiin, mikä synnyttäjä- ja naistautipotilaiden hoitosi-
37995: opisto samalla tyydyttäisi synnytys- ja joista. Tämän vuoksi olisi Helsinkiin mah-
37996: naistautipotilaiden hoitosijojen suuren tar- dollisimman nopeasti saatava uusi kätilö-
37997: peen. opisto. Sitäpaitsi on hyvin epätaloudellista
37998: Samalla eduskunta lausui sen tosiasian, pitää nykyistä vanhaa kätilöopistoa kes-
37999: että kätilöiden puute on jo useiden vuosien kellä Helsingin liikekeskustaa 5 hehtaaria
38000: aikana kehittynyt yhä vaikeammaksi, ja käsittävällä tonttialueella.
38001: nyttemmin on tilanne kätilöntoimen alalla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38002: muodostunut sellaiseksi, että siihen on kiin- nioittaen,
38003: nitettävä mitä vakavinta huomiota. On las-
38004: kettu, että vuosittain olisi jatkuvasti saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38005: tava koulutetuksi vähintäin 150 kätilöä. tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
38006: Kätilöiden kouluttamisesta huolehtii Hel- kan määrärahan Helsingin uuden
38007: singissä sijaitseva kätilöopisto. Sen käytet- kätilöopiston piirustusten laatimista
38008: tävissä olevat vanhat rakennukset ovat kui- ja rakennustöiden suunnittelua var-
38009: tenkin aivan epätarkoituksenmukaiset ja ten.
38010: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
38011:
38012: Kyllikki Pohj311a.. Aino Lehtokoski.
38013: Valto Käkelä. Alpo Lumme.
38014: Arvo Pohjannoro. Aino Luostarinen.
38015: Teuvo Valanne. Arvo Salminen.
38016: Aino Malkarmäki. E' sa Karppinen.
38017: Kaisa Hiile'ä. Ebba östenson.
38018: Elli Nunninen. Helena Virkki.
38019: Martta Salmela-Järvinen. Lassi Hiekkala.
38020: 867
38021:
38022: IV,t45. - Rah. al. N:o 72.
38023:
38024:
38025:
38026:
38027: Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta t•eumasairaalan jär-
38028: jestämiseksi Lappeenrannan kylpylaitokseen.
38029:
38030:
38031: E d u s ik u n n a lil e.
38032:
38033: Reumataudit on maassamme laajalle peenrannan kaupungin omistamassa kylpy-
38034: levinnyt kansamme keskeinen vaiva ai- laitoksessa Saimaan vesistön vierellä. Sano-
38035: heuttaen suurta työvoiman menetystä. tun laitoksen hoitomenetelmistä on sanottu
38036: Reumataudin hoidon järjestelyyn onkin m. m. reumatautien hoidossa saaduksi hyviä
38037: myönnettävä viime vuosina kiinnitetyn kokemuksia. Sikäli kuin tunnetaan, on lai-
38038: huomattavaa huomiota valtiovallankin toi- tos rakenteellisesti viihtyisä, varustettu hy-
38039: menpiteillä, koska taudin johdosta aiheu- villä hoitohuoneilla. Sanottu laitos toimii
38040: tuu huollon kautta huoma,ttavia menoja. vain kesän aikana kesä-heinä-elo- ja
38041: Valtioneuvosto esittää nyt vuoden 1948 osaksi syyskuussa ja kun laitoksella on sa-
38042: :tulo- ja menoarvioon otettavaksi kertame- notun ajan koulutettu hoitohenkilökunta ja
38043: nona 3,000,000 markkaa ReumasääJtiöile kuten sanottu, hoitovälineet, niin siihen
38044: saliraalan rakentamista varten Heinolaan, katsoen olisi perusteltu syy ottaa huomioon
38045: perustelussa lausuen, että sairaala olisi saa- ja pyrkiä neuvotteluun Lappeenrannan
38046: tava toimimaan nopeasti. Nykyvaikean ra- kaupungin kanssa, että laitoksesta muodos-
38047: kennusmateriaalin saaminen ja osiksi työ~ tetaan läpi vuoden auki oleva välillinen
38048: voiman puute saattaa vielä viedä 2-3 reumaparantola. Ottamalla pikainen yh-
38049: vuotta ennen kuin sanottu sairaalaraken- teys Lappeenrannan kaupungin johtoon,
38050: nus saadaan toimeksi. Lisäksi hoitoko- voidaan saada reumataudin hoito nopeaan
38051: neiston ja muun tarvittavan hoitovälineis- järjestykseen, josta saattaa kyllä muodos-
38052: tön hankinta kohtaa vieläkin hankinta- tua valtiovallalle siinä suhteessa tarvittavia
38053: vaikeuksia. Kun reumasairaus on mah- menoja, kun rakennuksista tulisi osa muo-
38054: dolliseSiti sotavuosista aiheutuneen puutteel- dostaa talvikäyttökuntoon.
38055: Visen vaatetus- ja jalkinetilanteen vuoksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
38056: yhä enemmrun päässJ"t va~kuttamaan, olisi
38057: reumatautien hoito saatava mahdollisim- että Eduskunta ottaisi v·uoden
38058: man pikaiseen järjestykseen välillisesti, 1948 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. 22
38059: kun siihen yleisen käsitteen mukaan on luvun 4 momentille 1,000,000 ma1·-
38060: mahdo]lisuus, sillä maassamme on eräitä kan määrärahan reumasairaalan jär-
38061: kylpylaitoksia, joissa hoitovälineinä tanit- jestämiseksi Lappeenrannan kaupun-
38062: tavat koneet y. m. sekä hoitokoneisto ovat gin omistamaan kylpylaitokseen.
38063: jopa hyvässäkin kunnossa, kuten esim. Lap-
38064: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
38065:
38066: Juho Pyy. Jere Juutilainen.
38067: 868
38068:
38069: IV,14G. - Rah. al. N:o 73.
38070:
38071:
38072:
38073:
38074: U. Raatikainen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
38075: kuntien :sairaalain avustamista varten.
38076:
38077:
38078: E d u s kun n a B e.
38079:
38080: Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo- neet ja joutuvat :tänä verojen rasittamana
38081: ja menoarvioksi ovat avustukset kunnaHi- aikana uhraamaan hyvin huomattavia sum-
38082: sille sairaaloil:le kovin pienet. Tarvitsee mia. Tähän nähden kunnioittaen ehdo-
38083: vain viitata alentuneeseen rahanarvoon tamme,
38084: huomatakseen, etrt;ä esitetyt määrärahat pu-
38085: heenaollevaan tarkoiltukseen nykyoloissa että Eduskunta korottaisi vuoden
38086: ovat aivan mitättömän pienet varsinkin kun 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
38087: huomioon otetaan, että apurahojen tarve kuntien sairaalain avustamista var-
38088: jakautuu niin monelle taholle ja että kun- ten otettuja määrärahoja 15,000,000
38089: nat puolestaan ovrut tarkoitukseen uhran- markalla.
38090: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
38091:
38092: UUDIO Raatikainen. Kusti Eskola.
38093: 869
38094:
38095: IV,147. - Rah. al. N:o 74.
38096:
38097:
38098:
38099:
38100: Laitinen y. m.: JJfäärärahojen osoittamisesta kunnallisten
38101: mielisairaalain sekä tuberkuloosisairaalain ja -paranto-
38102: lain hoitopäiväavustuksen korottamiseksi.
38103:
38104:
38105: E d u s kun n a B e.
38106:
38107: Kun kunnallisten piirimielisairaalain nossapito- ja käyttökustannuksiin annetta-
38108: sekä tuberkuloosia sairastavien hoitolaitos- van valtion avun tulisi oHa 50 % maini-
38109: ten valtioravun perusteet laiHa säännös'tel- tuista kusrtannuksista, on kunnallisten mie-
38110: Jtiin, !lähdettiin siitä, että va:ltioavun osuu- lisairaalain ja tuberkuloottisten hoitolai-
38111: den ttulisi olla vähinrtään puolet mainittu- tosten valtionavustuksen uudelleen järjes-
38112: jen laitosten hoitopäiväkustannuksista. Lain tely tarpeen, vaikkakin nämä hoitopäivä-
38113: ensimmäisinä voimassaolon vuosina niin oli- avustukset korotettiin ku1uvana vuonna
38114: kin yleensä asian ~aita, mutta kun sekä kuunailisille mielisairaaloille 65 markkaan
38115: mielisairaalain että tuberkuloottisten hoito- ja tuberkuloosia sairastavien hoitolaitoksille
38116: lar1tosten hoitopäiväkustannukset ovat vuosi 80 markkaan hoitovuorokaudelta, eivät
38117: vuodelta huomattavasti nousseet, on valtion nämä vastaa enää läheskään valtion suh-
38118: suhtee:l[inen osuus niiden kunnossapito- ja teellista osuutta todellisista kustannuksista,
38119: käyttökustannuksiin kuitenkin laskenut. sillä hoitopäiväkustannukset edellä maini-
38120: Saadakseen hoitopäiväkustannuksensa pei- tuissa sairaaloissa ovat kuluneena vuOitena
38121: tetyiksi, on näiden hoitolaitosten 1täytynyt ylittäneet jo 200 maTkkaa, joten epäsuhde
38122: korottaa vastaavasti jäsenkuntiensa kanna- kuntien vahingoksi ot,taen huomioon ainai-
38123: tusmaksuja ja täten siirtää entistä suu- set palkankorotukset sekä muut kohoavat
38124: rempi osa ylläpitokustannuksistaan kuntien kustannukset, jää ensi vuoden aikana vie-
38125: kanne1ttavaksi. Jäkin huutavammaksi. Tätä varten pitäisi
38126: Edellä mainittua kehitysrtä ei mieles- va:l!tion ensi vuoden talousarviossa tarkoi-
38127: tämme voida pi'tää oikeana ja tarkoituksen- tukseen varattuja määrärahoja :tarpeen
38128: mukaisena. Jo periaatteessa on tärkeätä, mukaan korottaa.
38129: että valtio osallistuu mahdollisimman suu- Edellä esi'tetyn perusteena pyydämme
38130: ressa määrässä mielisairaalain ja tuberku- kunnioittaen ehdottaa,
38131: loosia sairastavien hoitdlaitosten ylläpitämi- että Eduskunta korottaisi vuoden
38132: seen, koska siten niistä aiheutuvat kustarn- 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen 7
38133: nukset jakaantuvat tasaisemmin maan eri Pl. XXI luvun 1 momentin kohdalle
38134: osien ja veronmaksajien kesken. Jos näi- otettua määrärahaa 54,000,000 mar-
38135: den laitosten hoitokustannukset jäävät sirinä kalla ja 7 Pl. XXI luvun 3 momen-
38136: määrässä kuin viime vuosina on ollut asian tin kohdalla esitettyä määrärahaa
38137: [avta, kunrtien kannettavaksi, tietää se myös- 42,000,000 markalla kunnallisten
38138: kin monille heikossa taloudellisessa ase- mielisairaalain hoitopäiväavustuksen
38139: massa oleville kunnille kohtuuttoman suu- korottamiseksi 95 markkaan sekä tu...
38140: ria rasituksia. berkuloosisairaalain ja -parantolain
38141: Lähtien siitä, että kunna:JJlisille keskus- hoitopäiväavustuksen korottamiseksi
38142: mielisairaaloille ja keskusparantoloille kun- 100 markkaan.
38143: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
38144:
38145: Eino Laitinen. Jussi Lappi-Seppälä. E. A. Turja. Urho Kulovaara.
38146: Eemil Pääkkönen.· Aino Malkamäki M. 0. Lahtela. Lauri Riikonen.
38147: L. 0. Hirvensalo. Kusti Eskolar. Johannes ViTolainen. E. Hie<tanen.
38148: J. Kulmala. Heikki Soininen. Toivo H. Kinnunen. Ture Hollsten.
38149: 11
38150: 870
38151:
38152: IV,Hs. - Rab. al. N:o 75.
38153:
38154:
38155:
38156: Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta autoihin järjestet-
38157: tyjen kiertäwien hammashoitoloiden perustamiseksi.
38158:
38159: E d u s k u n n a ll e.
38160: Suomen kansan keskuudessa on hammas- Jos kaikkien kaupunki-, kauppala- ja
38161: mätä erittäin yleistä. Niinpä kansakoulu- maalaiskuntien hallintoelimet olisivat tie-
38162: jen lääkärintarkastuksissa v. 1944 todettiin toiset ja myöntäisivät asian merkityksen,
38163: 90 %: lla oppilaista viallisia hampaita. Ase- niin korjauksen aikaansaaminen tietenkin
38164: velvollisten tarkastuksissa 10-vuotiskautena olisi helpompaa. Toistaiseksi kuitenkin kai-
38165: 1929-38 havaittiin, että keskimäärin kor- vataan valtion voimakasta myötävaikutusta.
38166: keintaan 20 %: lla oli täysin ehjät hampaat, Toisaalta edistyksellisimpienkin kuntien
38167: mutta toisaalta samoin 20% :lla oli enem- mahdollisuuksia rajoittaa se, että hammas-
38168: män kuin 7 hammasta rikki tai poissa. lääkäreitä ei ole riittävästi, mikä etenkin
38169: Vanhempien ikäluokkien kohdalla ei tilanne syrjäisillä seuduilla on tähän mennessä
38170: liene parempi, joskaan siitä ei ole laajassa estänyt hammashoidon tehokasta järjeste-
38171: mittakaavassa tutkimuksia suoritettu. lyä.
38172: Hampaiden alakuntoisuus on kansanter- Näin ollen on käytännöllisimpänä ratkai-
38173: veydellisesti sangen haitallinen ilmiö. Jo suna pidettävä autoihin järjestettyjen kier-
38174: hammasmädän aiheuttama kipu ja pure- tävien hammasohoitoloiden perustamista.
38175: miskyvyn heikontumisesta johtuvat haitat Sellaisia on erään hyväntekeväisyysjärjes-
38176: saattavat olla varsin tuntuvia. Mutta tau- tön toimesta jo kokeiltukin, joskaan ei niin
38177: din suurin kansanterveydellinen merkitys suuressa mitassa, että sillä olisi ollut mai-
38178: on kuitenkin siinä, että vialliset hampaat nittavaa käytännöllistä merkitystä.
38179: voivat toimia tartuntapesäkkeinä, joista Ilmeistä on, että tällainen toiminta vai-
38180: bakteerit ja niiden myrkyt löytävät tiensä tionkin harjoittamana aluksi olisi jossain
38181: ruumiin eri osiin synnyttäen sairaalloisuuk- määrin kokeilunluontoista. Kuitenkin se
38182: sia esim. nivelissä, sydämessä ja munuai- ensiksikin olisi väittämä tön askel asian täy-
38183: sissa. Kaiken kaikkiaan hammasmätä ai- dellisempää järjestelyä kohden, ja toiseksi
38184: heuttaa joko välittömästi tai välillisesti niin se - mikäli siihen vielä yhdistettäisiin sel-
38185: paljon kipuja, kärsimyksiä ja sairautta, lainen tutkimustyö, jollaista n. s. kansan-
38186: että tämän taudin rajoittaminen olisi kan- ravitsemuskomitea v. 1940 antamassåan
38187: santerveyden kannalta välttämätöntä. mietinnössä piti toivottavana olisi
38188: Käytettävissä olevat tiedot viittaavat sii- omiaan edistämään kysymyksen niin tieteel-
38189: •hen, että mahdollisesti pääasiallisena syynä listä kuin käytännöllistäkin ratkaisua.
38190: hammasmädän levinneisyyteen maassamme Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
38191: on oUat alhaiseen palkka- ja elintasoon liit- tamme,
38192: tyvä liian yksipuolinen ravinto, s. o. eräi-
38193: den vitamiinien ja eläinkunnasta saatavien että Eduskunta ottaisi vuoden
38194: ravintoaineiden suhteellinen niukkuus kas- 1948 tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n
38195: visravintoaineisiin verrattuna. Todennä- XXII lukuun erityisenä uutena mo-
38196: köistä on, että sotavuosina hampaiden menttina 10 miljoonan markan ar-
38197: kunto kansamme keskuudessa vielä entises- viomäärärahan autoihin järjestetty-
38198: tään aleni. jen kiertävien hammashoitoloiden
38199: Mutta toisaalta on todennäköistä, että perustamiseksi hammasmädän vas-
38200: hoitomahdollisuuksia lisäämällä ja hoitoa tustamis- ja siihen liittyvää tutki-
38201: tehostamalla voitaisiin tilannetta huomatta- mu.styötä va1·ten.
38202: vasti parantaa.
38203: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
38204: Mauri Ryöm.ä. Arvo Riihimäki Anna. Nevalainen. Antto Prunnila.
38205: Aaro Uusitalo. V. Metsäranta. J. Mustonen. Antti Virtanen.
38206: Itonsta Talvio. Elsa Karppinen. Eino Tainio. Eino Roine.
38207: 871
38208:
38209: IV,149.- Rah. al. N:o 76.
38210:
38211:
38212:
38213:
38214: Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlai-
38215: toksen henkilökunnan sairashoitoa varten.
38216:
38217:
38218: E d u s .k u n n a 11 e.
38219:
38220: Sen johdosta, ettei valtioneuvosto tällä- maila poistetuksi, sillä käytäntö on selvästi
38221: kään kerralla ole ottanut huomioon posti- osoittanut, että eräät yksityiset lääkärit
38222: ja lennätinhallituksen tekemää esitystä val- myöntävät liian helpolla sairaslomia, jotka
38223: tion ensi vuoden talousarvioon määrärahan näin suuressa laitoksessa aiheuttavat vuo-
38224: myöntämiseksi oman lääkärin- ja terveyden- sittain huomattavia lisäkuluja valtiolle,
38225: huollon järjestämiseksi posti- ja lennätin- sekä lisäksi ovat omiaan vaikeuttamaan
38226: laitoksen viran- ja toimenhaltijoita varten, tehtävien säännöllistä suorittamista henki-
38227: niin esitämme seuraavaa: lökunnan keskuudessa työvoiman riittämät-
38228: On pidettävä epäoikeudenmukaisena sitä tömyyden takia.
38229: tosiasiaa, ettei esim. laitoksen viran- ja toi- Edellä mainittujen epäkohtien poistami-
38230: menhaitijoitten omaa lääkärinhoitoa ole seksi ehdotamme,
38231: saatu vielä ensinkään järjestetyksi, vaikka
38232: 1. 6. 46 voimaan astuneella lailla on yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38233: tyissuhteessa laitoksessa palvelevien laitok- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V: 2
38234: sen puolesta lääkärinhoito turvattu. Rauta- m01n. kohdalle posti- ja lennätinlai-
38235: tielaitoksessa on jo vuosikausia sitten hen- toksen ylilääkärin viran perustami-
38236: kilökunnalle järjestetty vapaa lääkärin- seen ensi vuodelle 240,000 mk ja
38237: hoito niin myöskin määrätietoinen terveys- sairaanhoitajattaren palkkaukseen
38238: asioitten muukin huolto, joten senlaatuisen 123,600 mk, sekä 18 Pl. V: 11 mom.
38239: järjestäminen niin suuren valtion laitoksen kohdalle sairashuollossa tarvittavan
38240: henkilökunnalle kuin on posti- ja lennätin- kaluston hankkimiseen 500,000 mk
38241: laitos olisi pikimmiten saatava järjestetyksi. kuin myöskin 18 Pl. VI: 2 mom.
38242: On varmaa, että tällainen uudistus olisi kohdalle eri lääkäreiden pohjapalk-
38243: aikaa myöten omiaan kehittämään ja pa- kioihin ja sairaskäynneistä ja hoi-
38244: rantamaan henkilökunnan terveyssuhteita. dosta aiheuttwiin eri korvauksiin
38245: Nykyään melko runsaassa määrässä esiinty- 500,000 mk, eli edellä mainitut yh-
38246: vät sairaslomien väärinkäytökset laitoksen teensä 1,363,600 markkaa.
38247: henkilökunnan keskuudessa saataisiin sa-
38248: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
38249:
38250: Juho Pyy. 0. Muikku.
38251: Valto Käkelä. Penna Tervo.
38252: Urho Kulovaara.
38253: 872
38254:
38255: IV,15o. - Rah. al. N:o 77.
38256:
38257:
38258:
38259:
38260: Laitinen y. m.: Korotetun nU,iä;rära1wn osoittamisesta avus-
38261: tuksiksi ja lainoiksi Langettavatautisten H oitoyhdis-
38262: tys Kuopiossa r. y :lle naisparantolan rrakentamwt'a
38263: varten. ·
38264:
38265:
38266: E d u s k u n .n a ll c.
38267:
38268: Lange1Jtavatautis ten Hoitoyhdistys Kuo-
38269: 1
38270: vion, joka päättyi silloin noin 30 milj.
38271: piossa r. y. on nauttien säännöllistä valtion- markkaan. Hintojen ja palkkojen yhtämit-
38272: avustusta jo vuodesta 1900 lähtien ylläpi- taa kohotessa ei silloinen kustannusarvio
38273: tänyt Kuopion pitäjän V aajasa:lon ja Kur- kuitenkaan enää pidä paikkaansa, vaan on
38274: kiharjun kylissä kaatumatautisia varten uuden, noin 11,000 m3 sisä;ltävän paranto-
38275: parantolaraitoksia, joissa säännöllisesti on larakennuksen rakennuskustannukset ar-
38276: öllut 176 ho:Utopaikkaa. Yhdistystä kohtasi vioitava nykyisin noin 40 milj. markkaan.
38277: suuri onnettomuus viime vuoden elokuun V akavaraisuudestaan huolimatta ei yhdis-
38278: 6 päivänä, jolloin v. 1908 rakennettu ja tyksellä ole mitään mahdollisuutta yksin
38279: avattu V aajasalon naisparantolan puusta ja omalla kustannuksellaan ryhtyä raken-
38280: rakennettu päärakennus, Kukkaismäen pa- .nusyriltykseen eikä nykyisen luottosäännös-
38281: rantolarakennus, tuhoutui tulipalossa pa- telyn vallitessa saada riittävän suurta ~uot
38282: rissa tunnissa perustuksiaan myöten. Kun toa yrityksen toteuttamiseen, varsinkin kun
38283: palanut paranto:larakennus, joka oll v. 1936 yhdis'tyksen vuotuinen talousarvio inflation
38284: korort;ettu kaksikerroksiseksi ja kokonaan jatkuessa on jo muutenkin niin rasi,tet!t.u,
38285: laajennettu ja uudistettu nykyaikaiseen ettei voida ajatellakaan korko- ja kuoletu.'l-
38286: kuntoon, oli samalla myösroin parantolalai- maksujen lisäämistä siihen.
38287: ltosten hallinnollinen ja taloudellinen kes- Kun kuitenkin uuden :naisparantolan ra-
38288: kus, saatettiin naisparantolan toiminltaa kentaminen koko maan kaatumatautisten
38289: jossakin määrin supistetussa muodossa jat- hoidon kannalta on erittäin •tärkeä ja sen
38290: kaa vain huomattavin lisäkustannuksin ja kawtta saaltalisiin potilaille noin 100 uutta
38291: turvaurtuma:lla erinäisiin pot!ilassiirtoihin hoitopaikkaa, jolloin yhdistyksen omista-
38292: sekä muodostamaHa yhdistetty sauna-, pe- miin parantoloihin voitaisiin sijoittaa 230
38293: sula- ja leipomorakennus samalla myöskin -250 potilasta, järjesti yhdistys viime elo-
38294: väliaikaiseksi keskuskeitrtiöksi. Järjestely kuun 21 päJivänä vartiovallan ja kuntien
38295: on ollut kuitenkin aivan tilapäinen ja sekä edustajille, lääkäreille y. m. retkeilyn pa-
38296: parantolan potilaiden ja hoito- ja talous- rantoloihin ja sen yhteyteen neuvotteluti-
38297: henkilökunnan kannalta että naisparanto- laisuuden, jossa yksimielisesti asetuttiin
38298: ilan säännöllisen toiminnan kannalta muu- siUe kannalle, että yhdistyksen, joka on
38299: tenkin erittäin hanka·la, minkä vuoksi 'aikaisemminkin saanut parantolain raken-
38300: uuden keskusparantolan rakentaminen on tam~sta varten valtiolta sekä rakennusavus-
38301: pikainen välttämättömyys. Tietoisena tästä tuksia että lainoja, olisi samalla !tavoin yri-
38302: ryhtyi yhdistyksen johtokunta heti <tulipa- tettävä toteuttaa rakennusyritys, mihin yh-
38303: :lon jälkeen suunnittelemaan uuden paran- distyksen johto onkin valmis saatuaan riit-
38304: tolarakennuksen rakentamista ja tilasi sitä tävän Takennusavustuksen ja korottoman
38305: varten •luonnospiirustukset ja kustannusar- [ainan valtiolta.
38306: IV,M,O. -'Laitinen y. m. 873
38307:
38308: Edellä esittämäämme viitaten ehdo- naa markkaa rakennusavustuksen
38309: tamme kunnioittaen, ja 20 miljoonaa markkaa korottoman
38310: lainan myöntämiseksi Langettava-
38311: että Eduskunta ottaisi vuoden tautisten Hoitoyhdistykselle Kuo-
38312: 1948 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä piossa 1·. y. uuden naisparantolan ra-
38313: 7 Pl. XXI luvun 2 momentille 40 kentamista varten.
38314: miljoonaa markkaa, josta 20 miljoo-
38315: Helsingissä lokakuun 7 päJivänä 1947.
38316:
38317: Eino Laitinen. Aai'!o Uusitalo.
38318: Heikki Soininen. Konsta Talvio.
38319: Yrjö A. Mamninen. Varma K. Turunen.
38320: Jere Juutilainen. Kaisa Hiilelä.
38321: Lauri Järvi. S. Salo.
38322: Johannes Virolainen. Eemil Pääkkönen.
38323: Esa Hietanen. Paavo Karjalamen.
38324: L. H. Hirvensalo.
38325: 874
38326:
38327: IV,1o1. - Rah. a.l. N:o 78.
38328:
38329:
38330:
38331:
38332: · Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kymen zd4~~'lt
38333: kuntien ja kuntayhtymien sairaaloille myönnettävän val-
38334: tio'IUliVun korottamiseksi.
38335:
38336:
38337: E d u s k u n n a 11 e.
38338:
38339: Maamme on jaettu keskussairaalapiirei- raala ja toinen on teollisuuspiirien ympä-
38340: hin, ja määrätty lääneittäin näiden sairaa- rilUi oleva sairaala, jonka toimintamuodot
38341: lain paikat maantieteellistä asemaa silmällä huomattavasti poikkeavat toisistaan. Ki-
38342: pitäen. Tämä on osoittautunut oikeaksi rurgin tehtävät ovat pääasiallisina sairaala-
38343: ratkaisumuodoksi kaikissa muissa lääneissä, hoitomuotoina teollisuusseudulla ja onhan
38344: lukuunottamatta Kymen läänin aluetta. luonnollista, että siellä, missä nykyaikaiset
38345: Tyytymättömyys tämän paikan määräämi- koneet tekevät työtä ja tuottavat hyötyä
38346: seen on johtunut siitä, että tämän läänin koko kansalle, siellä tuhoutuu myöskin ih-
38347: asukkaat on jaettu kahteen osaan, Kymen misiä monin verroin enemmän kuin siellä,
38348: ja Vuoksenlaakson teollisuuspiireihin, missä missä on riittävästi liikkumistilaa. Tästä
38349: olosuhteet ovat aivan erilaiset kuin muissa syystä on sairaalaoloja järjestettäessä pa-
38350: lääneissä ja samoin myöskin tämän läänin remmin seurattava syyn ja seurauksen
38351: muissa osissa. Keskussairaalan paikka si- lakia ja sen mukaisesti annettava apura-
38352: joitettakoon se mihin paikkaan hyvänsä hoja niille kunnille, jotka joutuvat näitä
38353: tässä läänissä, ei voi kokonaan tyydyttää asioita hoitamaan.
38354: läänimme kaikkia asukkaita syystä, että Hallituksen määräämä keskussairaalan
38355: olotilat ovat aivan erilaiset kuin muissa paikka Lappeenrannan länsipuolella oli
38356: lääneissä. Tästä syystä on tälle asialle mielestämme vähemmän harkittu teko, joka
38357: välttämätöntä, että löydettäisiin sellainen pakoittaa Vuoksenlaakson ympärillä olevat
38358: ratkaisu, joka tyydyttäisi tämän rajaseutu- kunnat elämänpakosta rakennuttamaan
38359: läänin kaikkia asukkaita. - Sairaalaolot vaikkapa vaatimattoman sairaalan, sillä ei-
38360: maassamme koko itsenäisyytemme ajan ovat hän voida jättää teollisuuslaitoksissa joka
38361: huomattavasti kehittyneet. Tä:hän on vai- päivä silpoutuvia työläisiä ilman apua,
38362: kuttanut se, että kuntien ja valtion yhtei- vaan on heidät pelastettava elämäiän niin
38363: nen harrastus on ollut tämän asian puo- paljon kuin mahdollista. Asian vakavuu-
38364: lella. Siellä, missä eivät kunnat ole itse den tuntien ovat nämä ympäristökunnat
38365: voineet asioitaan hoitaa, on perustettu kun- ryhtyneet toimenpiteisiin tässä asiassa ja
38366: tayhtymiä ja maakunnittain hoidettu hankkimaan tietoja tällaisesta mahdollisuu-
38367: asioita. Muutoksia lainsäädäntöön on tehty desta. Jos sairaalan paikka olisi määrätty
38368: aina silloin, kuin on ollut tarpeellista. Tiuruniemeen, joka sijaitsee Vuoksenlaak-
38369: Tällä toimenpiteellä olemme päässeet huo- son ja Lappeenrannan välillä, olisi se sil-
38370: mattavasti eteenpäin ja kohottaneet sai- loin tyydyttänyt näitä molempia paikka-
38371: raalaolomme sille tasolle, millä se tänä päi- kuntia ja asia olisi tullut 45 miljoonaa
38372: vana on. Tätä kehitystä on vieläkin jat- markkaa halvemmaksi. Kun tätä ratkai-
38373: kettava mahdollisimman paljon, sillä tek- sua ei ole kuitenkaan tehty, on ollut aivan
38374: nillinen kehitys kulkee nopeasti eteenpäin välttämätöntä, että valtiovalta kiinnittäisi
38375: ja pakoittaa meidät myöskin sairaalaoloissa huomiota kuntien sairaalakysymykseen ja
38376: ottamaan huomioon ne tekijät, mitkä teol- eduskunnan myötävaikutuksella antaisi
38377: lisuuden ympärillä ovat. Maassamme on avustusta niille kunnansairaaloille, jotka
38378: olemassa kaksi erillistä sairaalapiiriä. Toi- joutuvat teollisuustyöväen elämän turvam-
38379: nen on maakunnallinen n. s. yleinen sai- suudeksi sairaaloita perustamaan ja yllä-
38380: IV,151. - Kuittinen y. m. 875
38381:
38382: pitämään, samoilla perusteilla kuin valtion se nyt rauhan solmittua on, on muuttanut
38383: keskussairaaloille ja tuberkuloosiparanto- jälellä olevan Kymenläänin sairaalaolot
38384: loille. Tämän ajatuksen perusteeksi on aivan toisenlaisiksi kuin muissa lääneissä
38385: sanottava, että nyt jo olevat sairaalat, ja siitä syystä olisi tätä asiaa käsiteltävä
38386: kuten esim. Kotkan ja monet muut, jotka näitä näkökohtia silmällä pitäen.
38387: ova teollisuuskeskuksissa, ovat joutuneet Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
38388: sairaalaan potilaita ottamaan ulkopuolelta kunnioittaen,
38389: kunnan, vieläpä ulkopuolelta maakunnan-
38390: kin. Onhan tapauksia, että edellisenä päi- että Eduskunta ottaisi vuoden
38391: vänä henkilö on tullut toiselta puolen Suo- 1948 tnlo- ja menoarvioon 50 mil-
38392: mea ja on joutunut sairashoitoon pitem- joonan markan määrärahan Kymen
38393: mäksi aikaa ja kun sairaalan maksut eivät läänin kuntien ja kuntayhtymien
38394: koskaan voi olla niin korkeat, että vastaisi- sairaaloille myönnettävän valtion-
38395: vat menoja, on itsestään selvää, että on avun korottamiseksi samansuurui-
38396: löydettävä muita keinoja tilanteen järjes- seksi kuin keskussairaalat ja kuntien
38397: tämiseksi. yhteiset t·uberkuloosisairaalat saavat.
38398: Itärajan siirtyminen sille paikalle, missä
38399: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
38400:
38401: Juho Kuittinen. Kaisu Hillelä
38402: Matti Miikki. Antti Virtanen
38403: Jere Juutilainen. Yrjö A. Manninen.
38404: 876
38405:
38406: IV,152.- Rah. al. N:o 79.
38407:
38408:
38409:
38410:
38411: J. Wirtanen y. m.: Määt·ärahatn oso~t',ta~tnisesta pet·heellisten.
38412: hoitajien asuntojen rakentamista va;rten Mustasaaren
38413: sairaalaan.
38414:
38415:
38416: E d u s k u n n a ll e.
38417:
38418: Mustasaaren sairaala, jonka n. k. luja ilman muuta selvää, että suurellekaan per-
38419: osastolla hoidetaan erittäin vaikeita mieli- heelle ei ole voitu parhaassa tapauksessa-
38420: sairaita, on joutunut toimimaan, etenkin kaan ajatella enempää kuin kaksi huonetta,
38421: perheellisen henkilökunnan asuntojen puut- joista kumpikaan ei ole keittiö ja kun nämä
38422: teesta johtuen vajaalla henkilökunnalla jo huoneet ovat alunpitäen ajatellut yksinäis-
38423: pidemmän aikaa. Sairaalalla on tällä het- ten asuttaviksi, ja ovat niiksikin erittäin
38424: ikellä 107 tointa mutta on näistä toimista pieniä (8-12m2), niin on selvää, että
38425: 23 avoinna päteväin hakijain puutteesta yötyössä käyvä hoitaja, jonka tulisi päivällä
38426: johtuen, ollen 10 tointa täytetty epäpäte- saada nukkua vaimonsa ja lapsiensa kanssa,
38427: villä hakijoilla. hyvin pian hakeutuu sellaiseen sairaalaan,
38428: Epäpätevän ja riittämättömän työvoiman jossa asunto-olot ovat siedettävämmät.
38429: käyttö on useassa tapauksessa hyvin uskal- On myöskin selvää, että kun sairaala jou-
38430: lettua kun ottaa huomioon sairaalan lukui- tuu toimimaan vajaalla herrkilökunnalla, on
38431: sat vankiloissakin mahdottomiksi osoittautu- tämä henkilökunta pakoitettu tekemään
38432: neet vaaralliset rikollispsykopaatit. Tätä säännöllisesti ylityötä joka tulee valtiolle
38433: osoittaa usein tapahtunut hoitajattarien ja kalliiksi ja työntekijälle ajanmittaan liian
38434: hoitajien joutuminen vaarallisen pahoinpi- raskaaksi.
38435: telyn uhriksi. Syy tällaiseen, mielestämme Edelläesitetyt puutteellisuudet saataisiin
38436: kestämättömään asiantilaan, selvennee seu- poistetuksi ainoastaan sillä, että Mustasaa-
38437: raavasta. ren sairaalaan rakennettaisiin kunnolliset
38438: Toimia on sairaalassa kaikkiaan 107 joista perheellisten asunnot.
38439: miespuolisten toimia 50. Laskettaessa mon- Kaikkeen edellä mainittuun viitaten eh-
38440: tako henkeä kuuluu Mustasaaren sairaalan dotamme,
38441: ,suureen perheeseen" saamme, kun las-
38442: kemme 94 toimenhaltijaa (sillä näin monta että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38443: tointa on todellisuudessa täytetty pätevillä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lu,vun
38444: ja epäpätevillä) ja heidän perheenjäse- kohdaUe 20 miljoonan 1na1·kan mää-
38445: nensä, summaksi 197 henkeä, ollen tässä rärahan perheellisten hoitajien asun-
38446: joukossa 70 lasta. Kun sairaalalla on edel- tojen rakent'amista vat·ten Mustasa~
38447: läolevaa 197 henkeä varten käytettävissään t·en sairaaJa:an.
38448: 69 asuinhuonetta joista 8 keittiötä, lienee
38449: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
38450:
38451: Johannes Wirtanen. Levi Jern.
38452: 877
38453:
38454: IV,153. - Rah. al. N:o 80.
38455:
38456:
38457:
38458:
38459: E. Koivisto y. m. : Moorärahan osoittamisesta Oulun diako-
38460: nissakod~?le saiA-aanhoitajatm-koulutusta varten.
38461:
38462:
38463:
38464: B d u s k u n n a ll e.
38465:
38466: Eduskunta on viime toukokuun 22 päi- hoitajatarkoulutus saa edelleenkin jatkua.
38467: vänä päättänyt lausua toivomuksen, että Vuosittain valmistuvien 25 sairaanhoitajat-
38468: hallitus ottaisi vuoden 1948 tulo- ja meno- taren koulutus tuottaa kuitenkin diakonis-
38469: arvioesitykseensä riittävän suuren määrä- sakodille, jonka sairaalan varsinaiset menot
38470: rahan Oulun diakonissakodille sairaanhoi- saadaan sairaalamaksuilla ja muilla tu-
38471: ,tajatarkoulutusta varten. Perusteluissaan loilla, varsin huomattavasti tappiota. Sen
38472: eduskunta on samalla lausunut, että kou- vuoksi on !tarkoituksenmukaista, että dia-
38473: lun diakonissakodin sairaalassa on viimeis- konissakodin sairaanhoita jatarkoul u tusta
38474: ten 25 vuoden aikana 599 sairaanhoitaja- tuetaan valtion avustuksin.
38475: tarta saanut koulutuksensa. Joukossa on Edelläolevien perustelujen lisäksi mai-
38476: monia sellaisia, jotka kansakoulutiedoin ei- nittakoon, että saadun selvityksen mukaan
38477: vät muutoin olisi voineet valita sairaanhoi- koko Oulun läänin alueella toimessaan ole-
38478: tajattaren ammattia elämänurakseen. Lää- vista 1terveyssisarista 2/3 on saanut sai-
38479: kintöhaHituksen hyväksymän täydeHisen raanhoitajatarkoulutuksensa Oulun dia-
38480: nelivuotisen, monien tunnettujen erikois- konissakodissa. Vuoden 1946 tilinpäätöksen
38481: lääkärien ohjauksessa suoritetun oppijakson mukaan diakon~ssa:kodin sisaroppilaskoulun
38482: jälkeen nämä sairaanhoitajattarert, jotka tuottama tappio laitokselle oli 1,539,845
38483: suurimmaksi osaksi ovat olleet Pohjois-Suo- markkaa 50 penniä. Palkkojen ja hintata-
38484: messa syntyneitä ja kasvaneita, ovat oloi- son noustua oppilasluvun kasvaessa, mutta
38485: hin perehtyneinä ja monipuolisen kasva- potilasmaksujen sairaalassa pysyessä ennal-
38486: tuksen saaneina olleet tervetulleita työn- laan, on vuoden 1948 talousarvion mukaan
38487: tekijöitä varsinkin :laajan Pohjois-Suomen tappio laskettu nousevan 3,082,886 mark-
38488: lääkintöhuollon työsara:lle, missä muualta kaan.
38489: tulleet sai~aanhoitaja:ttaret eivät yleensä pi- Edellä olevan perusteella, ja kun hal-
38490: tempää aikaa viihdy. Tämän vuoksi, ja litus ei ole rt;arkoitukseen määrärahaa esit-
38491: kun maamme sairaanhoitajattarrien keskuu- tänyt, ehdotamme kunnioiHaen,
38492: dessa kato on suuri ja sairaanho1tajattarien
38493: puute kuluvan vuoden alussa arvioitiin että Eduskunta ottaisi vuoden
38494: noin 900 sairaanhoitajarttareksi, eikä uusi a
38495: 1 1948 tulo- ja menoarvioon Oulun
38496: sairaanhoitajattaria ehditä l"ii:ttävässä mää- diakonissakodille sairaanhoitajatar-
38497: rin kouluttaa valtion sairaaloissa, on tär- koulutusta varten 3,000,000 markan
38498: keätä, et'tä Oulun diakonissakodin Sairaan- määrära,han.
38499: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
38500:
38501: Erkki Koivisto. Lauri Järvi.
38502:
38503:
38504:
38505:
38506: 12
38507: 878
38508:
38509: IV,154. - Ra.h. al. N:o 81.
38510:
38511:
38512:
38513:
38514: Salo: Määrärahan osoittamisesta al;wesa~'raalan 'ja ..J)i)iJUiri,.
38515: asunnon rakentamiseksi Säräisniemen kuntaan.
38516:
38517:
38518: E d u s k u n n a ll e.
38519:
38520: Kuten muistetaan, päätti eduskunta jo nan ehdotuksesta eduskunta hyväksyi vii-
38521: useita vuosia sitten rakennettavaksi alue- memainitun aloitteen ponnen, mutta vielä-
38522: sairaalan ja aluelääkärin asunnon Säräis- kään ei asiassa ole saatu mitään aikaan.
38523: niemelle. Tehtävän toimeenpano jäi lääkin- Jotta monet päätökset lopultakin pantaisiin
38524: töhallitukselle, kuten hallituksen kertomuk- toimeen, ehdotan kunnioittaen,
38525: sista sen jälkeen ilmenee. Tätä toimeen-
38526: panoa ei sanottu virasto tähän mennessä ett:ä Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38527: kuitenkaan ole suorittanut. Muistuttaak- tulo- ja menoarvioon 5 mt'ljoonan
38528: seni viivytyksestä, tein v. 1945 vp. asiasta markan määrärahan aluesairaalan ja
38529: toivomusaloitteen N: o 77 sekä v. 1946 vp. aluelääkärin asttnnon rakentamiseksi
38530: samoin aloitteen N: o 52. Talousvaliokun- Säräisniemen kuntaan.
38531: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
38532:
38533: S. Salo.
38534: 879
38535: IV,u5. - Rah. al. N:o 82.
38536:
38537:
38538:
38539:
38540: E. Koivisto: Määrärahan osoittamisesta lääkärin asun.tota-
38541: lon ja sairaalan rakentamiseksi Tervolan kuntaan.
38542:
38543:
38544: E d u s k u n n a ll e.
38545:
38546: Käytyjen sotien seurauksista Tervolan pois. Kunnan toimesta on rakennusta var-
38547: kunta on joutunut suuriin taloudellisiin ten hankittu piirustukset, joille on saatu
38548: vaikeuksiin. Siitä johtuen kunta on ase- asianomaiset vahvistukset. Niinikään on
38549: tettu eräiden kuntien talouden järjestämi- saatu rakennuslupa, edellyttäen, että raken-
38550: sestä annetun poikkeuslain alaiseksi, minkä nustyöt pannaan käyntiin jo kuluvana vuo-
38551: perusteella kunta on oikeutettu saamaan den aikana. Rakennusmateriaalia onkin jo
38552: valtiolta sen määrän, mitä se menoihinsa tarkoitukseen hankittu. Rakennuksen kus-
38553: -ei saa 10 markan veroäyrin mukaan toimi- tannusarvio on 3 miljoonaa markkaa.
38554: tetulla verotuksella. Välttämättömiä me- Kunnassa on toiminut kunnan sairaala
38555: noja arvosteltaessa sisäasiainministeriössä vuodesta 1943. Tätä ennen sairaala oli
38556: kuitenkin on talousarviosta poistettu kaikki S.P.R:n ylläpitämä. Sairaala toimii kui-
38557: rakennusmäärärahat. tenkin varsin puutteellisissa ja tarkoituk-
38558: Tervolan kunnan rakennusohjelma on seen soveltumattomissa vuokrahuoneissa.
38559: erittäin laaja. Välttämättömiä olisivat ai- Siitä huolimatta sairaalaan on ollut pakko
38560: nakin seuraavat uudisrakennukset: Lääkä- ajottain sijoittaa jopa yli 20 potilasta.
38561: rin asunto, kunnansairaala, terveystalo, Kemin ja Rovaniemen yleiset sairaalat
38562: kunnalliskoti, 11 kansakoulurakennusta, eivät ole tilan puutteen vuoksi voineet
38563: kulkutautisairaala ja kunnantoimitalo. Näi- ottaa vastaan kunnan potilaita. Ne ovat
38564: den rakennusten kunnalle koituva kustan- sitäpaitsi liian kaukana, ja vaikeat keliri-
38565: nuserä olisi yhteensä 51.5 miljoonaa mark- kon aikaiset kulkuyhteydet tekevät niihin
38566: kaa, minkä lisäksi tulisivat vuotuiset kuo- menon monissa tapauksissa jopa mahdotto-
38567: letus- ja korkomenot. miksi. Tervolan sairaala onkin tästä syystä
38568: Monille Pohjois~Suomen hävitetyn alueen pelastanut monen potilaan hengen.
38569: kunnille valtiovallan toimesta oli viime Kunnan alueelle on perustettu Petsamon
38570: vuosina rakennettu aluesairaala, lääkärin siirtoväen asutus-alue, jolle tulee rakennet-
38571: asunto ja kunnalliskoti, minkä lisäksi Suo- tavaksi 200 asutustilaa. Tämänkin alueen
38572: men Punaisen Ristin tai UNRRA: n varo- sosiaalinen huolto ehdottomasti vaatisi val-
38573: jen avulla on rakennettu monia terveys- tiovallan mukaantuloa. Ennestäänkin Ter-
38574: taloja. Tervolan kunta ei ole näistä eduista volan kunnan alueella on suuri määrä vä-
38575: tullut osalliseksi. hävaraisia asutustilallisia, jotka ymmärret-
38576: Erikoisen tärkeä olisi kuntaan saada lää- tävistä syistä jatkuvasti heikentävät kun-
38577: kärin asunto ja sairaala. Näihin saakka nan sosiaalista tasoa.
38578: kunnanlääkäri on joutunut asumaan erit- Puutteellisista asunto-oloista johtuen myös
38579: täin puutteellisissa vuokrahuoneissa. Kun ammatti tai toisen sairaalahenkilökunnan
38580: tämäkin asunto on pakko tänä syksynä luo- saanti uhkaa tuottaa voittamattomia vai-
38581: vuttaa omistajansa omaan käyttöön, eikä keuksia.
38582: tarkoitukseen ole saatavissa muuta vuokra- Sairaalan piirustukset ovat valmiit ja
38583: asuntoa, on joko rakennettava,. oma lääkä- rakennustoiminta muuten voitaisiin aloit-
38584: rin asunto tai joutuu lääkäri lähtemään taa. Rahoituskysymys on näin ollen ai-
38585: 880 IV,155. - Tervolan sairaala.
38586:
38587: noana esteenä. Sairaalarakennuksen kus- että Eduskunta ottaisi vuoder~r
38588: tannusarvio on 6 miljoonaa markkaa. 1948 tulo- ja tnenoarvioon Tervolan
38589: Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen kunnan lääkärin asuntotalon ja sai-
38590: ehdotan, raalan rakentamista ,varten 9 mil-
38591: joonan markan mää1·ärahan.
38592: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
38593:
38594: Erkki Koivisto.
38595: 881
38596:
38597: IV,156.- Rah. al. N:o 83.
38598:
38599:
38600:
38601:
38602: Luukka. y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienvilje'bystalou-
38603: den professorin viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
38604: :f},oon.
38605:
38606:
38607: E d u s k u n n a 11 e.
38608:
38609: Suomen maatalous perustuu pienviljelyk- hostaa pienviljelyskysymysten käsittelyä
38610: seen, jonka merkitys varsinkin käynnissä korkeimmassa maatalousopetu:ksessamme.
38611: olevan asutustoiminnan johdosta vuosi vuo- Sitä varten olisi Helsingin yliopiston maa-
38612: delta kasvaa. Tästä pienviljelyksen keskei- talous-metsätieteelliseen tiedekuntaan pe-
38613: sestä asemasta huolimatta ei korkeimmassa rustettava pienviljelystalouden professuuri, .
38614: maatalousopetuksessamme ole otettu riittä- jonka haltijan tulisi keskittyä opetus- ja
38615: vässä määrin huomioon pienviljelyksen taT- · tutkimustyössään pienviljelyskysymysten
38616: prei'ta. Korkein maatalousopetuksemme no- selvi•ttelyyn. Tällainen toimenpide koituisi
38617: jautuu liian suuressa määrin ulkomailta suui'Ieksi hyödyksi koko maamme maatalou-
38618: saatuihin kokemuksiin, mistä johtuen m. m. delle.
38619: pientilojen koneellistamiseen ,ei ole kiinni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38620: tetty Tiittävästi huomiota. Monia muitakin nioittavasti,
38621: suomalaisen maa·talouden keskreisiä kysy-
38622: myksiä on korkeimmassa maatalousopetuk- että Eduskunta ottaisi vuoden
38623: sessamme tarkasteltu liiaksi suurtilojen nä- 1948 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
38624: kökulmasta, mikä on osalta·an hidastuttanut markan määrärahan pienviljelysta-
38625: maamme pienviljelyksen ja siten koko maa- louden professorin viran peru,sta-
38626: taloutemme kehitystä. Kosketeltujen puut- mista varten Helsingin yliopistoon.
38627: teiden poistamiseksi olisi välttämä•töntä te-
38628: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
38629:
38630: Eemil Luukka. M. 0. Lahtela.
38631: Kusti Eskola. Markus Niskaila.
38632: 882
38633:
38634: IV,lo7.- Fin. mot. N:o 84.
38635:
38636:
38637:
38638:
38639: Smeds m. fl.: Angående anvisande av anslag för höjande av
38640: arvodena för docentföreläsningarna 1.:id Helsingfors
38641: 1miversitet.
38642:
38643:
38644: T i 11 R i k s d a g e n.
38645:
38646: I stats:förslaget :för år 1948 har regerin- Följden av denna slkand:alöst 'låga honore-
38647: g·en upptagit ett tilläggsanslag på 4,358,800 ring har blivit, att ett stort antal docenter
38648: mark för höjande av docentstipendierna ·anhållit om befrielse från föreläsningsskyl-
38649: och de :fasta docentarvodena. Denna åtgärd dighet. Då antalet universitet1slära·re hos
38650: kommer icke en dag :för tidigt, ty ända oss är myciket litet i förhållande tihl antalet
38651: hittills har t. ex. det större docentstipendiet studerande, måste det betraktas som ett
38652: utgått med 62,100 mark per år, trots att sttort missförhållande, att docenteroos ar-
38653: det stipuleras, att innehavare av detta betskraft icke till :fullo utnyttjas.
38654: stipendium iclke :får inneha annan tjänst. Senaste vår utbetalades i arvoden :för
38655: Åtgärden berör emellertid blott 52 docenter, docentföreläsningar vid Helsingfors univer-
38656: medan enligt programmet :för läsåret 1947 sitet åt 76 docenter inalles 990,200 mark,
38657: -48 totalandet docenter vid Helsingfors vi1ket gör 13,026 ma1ik per docent och 434
38658: universitet är 196. mark per föreläsningstimme. Om arvodena,
38659: Det arvode docenterna uppbära för sina som billighet och rättvisa fordra, höjes med
38660: :föreläsningar, - två timmar per vecka, i det fyrdubbla, behöves ett tota:lanslag på
38661: medeltal 30 timmar per termin - är fort- ca 8. 000,000 mark per år för detta iindamål.
38662: farande nästan lika lågt som det var :före
38663: 1 :Med hänvisning till ovanstående få un-
38664: kriget. Arvodet utbetalas per termin och dertecknade vördsamt föreslå,
38665: varierar mellan 6,000 och 23,000 mark,
38666: beroende bl. a. på huru många terminer att Riksdagen måtte i statsfönla-
38667: respektive docent :föreläist. Detta gör ett get för år 1948 upptaga ett tilläggs-
38668: föreläsningshonorar på 200 till 770 mar<k. a-nslag mn 6 miljooner mark 1.tnder
38669: För jäm:förelsens skull må nrumnas, att ar- 10 Ht. IV kap. 1 mom. för höjande
38670: vodet :för en :föreläsning vid arbetarinsti- av m·vodena för docentföreläsnin-
38671: tuten i Helsingfors för närvarande är garna vid Helsingfors universitet.
38672: 1,150 mark. Radioföredragen åter honore-
38673: rt:s med 2,000 a 4,000 mark.
38674: Helsingfors den 3 oktober 1947.
38675:
38676: Helmer Smeds. Levi Jern.
38677: Kalle Kauppi. John Österholm.
38678: Akseli Brander.
38679: 883
38680:
38681: IV,157,- Rah. al.. N:o 84. Suomennos.
38682:
38683:
38684:
38685:
38686: Smeds y. m.: Määrärahan osoittamisesta dosenttiluennoista
38687: suoritettavien palkkioiden korotta.miseksi Helsingin yli-
38688: opistossa.
38689:
38690:
38691: E d u s k u n n a 11 e.
38692:
38693: Tulo- ja menoarvioesity:~seen vuodelle seuramksena suuri määrä dosentteja on
38694: 1948 hallitus on ottanut 4,358,800 markan amonut vapautusta luennoirrnisvelvollisuu-
38695: lisämäärärahan dosenttistipendien ja kiintei- desta. Kun yliopistonopettajien luku on
38696: den dosenttipalkkioiden korottamista var- meillä hyvin pieni suhteessa opiskelijain
38697: ten. Tämä toimenpide ei tule päivääkään lukumäärään, on pidettävä suurena epä-
38698: liian aiJkaisin, siUä aina tålhän sa:akka esim. !k:Oihtana sitä, ettei dosenttityövoimaa !käy-
38699: suurempi dosenttistipendi nousee 62,100 tetä hyväksi täydessä määrässään.
38700: markkaan vuodessa, vaikka säädetään, että Viime !keväänä maksettiin palkkioina
38701: tämän stipendin saaja ei saa pitää muuta dosenttiluennoista Helsingin Y'liopistossa 76
38702: tointa. Toimenpide koslkee kuitenJkin vain dosentille kaiklkiaan 990,200 ma:r!IDkaa, mikä
38703: 52 dosenttia., kun lukuvuoden 1947-48 on dosenttia ikohden 13,026 markkaa ja
38704: ohjelman mukaan dosenttien kokonais- 434 markkaa luentotunnilta. Jos palkkiot,
38705: määrä Helsingin yliopistossa on 196. !kuten kohtuus ja oikeudenmukaisuus vaa-
38706: Dosenttien luennoistaan, joita on kaksi tii, korotetaan nelinkertaisiksi, tarvitaan
38707: tuntia vii!kossa - keskimäärin 30 tuntia tähän tarkoitukseen noin 8,000,000 markan
38708: [uikukaudessa - saama palkkio on edelleen kokonaismääräraha vuotta kohden.
38709: miltei yhtä alhainen kuin ennen sotaa. Yllä olevaan viitaten 8!llekirjoittaneet
38710: Pa~kio rrna!ksetaan lukukaudelta ja on ehdottavat !kunnioittaen,
38711: 6,000-23,000 markkaa riippuen m.rrn. siitä,
38712: miten monta lukukautta asianomainen do- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38713: sentti on luennoinut. Siitä tulee palkkioksi tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
38714: luennoita 200-700 mk. V ertJauksen vuoksi markan lisämäärärahan 10 Pl. IV
38715: mainittakoon, että Helsingin työväenopis- luvun 1 momentille dosenttiluen-
38716: tossa on palkkio luennoita nykyisin 1,150 noista suoritettavien palkkioiden
38717: mk. Radioesitelmästä taas makseta:an 2,000 korottamiseksi Helsingin yliopis-
38718: a 4 000 markikaa. tossa.
38719: Tämän skandaalimaisen alhaisen palkkion
38720: Helsingissä lokrukuun 3 ·päivänä 1947.
38721:
38722: Helmer Smeds. Levi Jern.
38723: Ka!le Kauppi. John Österholm.
38724: Akseli Brander.
38725: 884
38726:
38727: IV;lus.- Rah. al. N:o 85.
38728:
38729:
38730:
38731:
38732: Malkamäki y. m.: MiiiiträraJw:n osoiUamisesta kouluhallituk-
38733: sen ylirniiäräisen Pyttöjen kiisityön opetuksen tMkMla-
38734: jan toim.e.n vakinaistamiseksi.
38735:
38736:
38737: E d u s k u n n a ll e.
38738:
38739: Kouluhallitukseen v. 1947 perustettu yli- sessa paitsi ammattikouluja myös valtion
38740: määräisen !tyttöjen käsityön opetuksen tar- oppikouluja, seminaareja, aistiviaHiskou-
38741: kastajan toimi on jäänyt täyttämättä sen iuja ja kanookouluja sekä yksityisiä oppi-
38742: vuoksi, että toimeen pätevää henkilöä sii- laitoksia varten ja näiden oppil:aitosten
38743: hen vaHtun pyydettyä eron ei ole saata- alan opetustoiminta, ja koska m. m. vaLtion
38744: vana siihen kuuluvaHa valtion y1imääräis- keskusammat'tikouluissa kyseellisen alan
38745: ten tointen 28 parkkausluokan mukaisella ammattiopettajien pa1kat ovat 23 palk-
38746: palkkauksella, joka ammattikoulujen ja kausluokan mukaiset, olisi kouluhallituk-
38747: kansakoulun jatkoluokkien opettajan virko- seen perustettava tyttöjen käs,ityön ope-
38748: jen palkkaukseen verrattuna ja ottaen huo- ,tuksen tarkastajan virka sijoitettava sa-
38749: mioon viimeksi mainittujen virkojen kesä- maan palkkausluokkaan kuin kauppa- ja
38750: lomat ja lyhyemmät työpäivät kuin val- teollisuusministeriön ammattikasva tusosas-
38751: tion viras•tojen päivittäiset työajat ovat ton vastaavan naisten ammattiopetuksen
38752: sekä toimen vaatimukset ja vastuun, on tarkastajan virka, jonka palkkaus makse-
38753: epäedullisempi. Ennen kaikkea vaikeuttaa taan peruspalkkaisten virkojen 26. palk-
38754: toimen ~aa:tu sen täyttämistä riittävän pä- kausluokan mukaan.
38755: tevästi, koska vakinaisista kuntien viroista, Edellä olevan nojal:la ehdotamme,
38756: joihin parhaa,t alan opettajavoimat ovat ha-
38757: keutuneet, eivät asianomaiset katso voi- että Eduskunta ottaisi vuoden
38758: vansa hakeutua vaativampaan ylimääräi- 1948 tulo- ja menoarvioon 50,000
38759: seen toimeen. Tämän vuoksi olisi sanottu metrkan määrärahan kouluhallituk-
38760: toimi muutettava peruspalkkaiseksi vi:raksi. sen ylimääräisen tyttöjen käsityön
38761: Kun kouluhallituksen valvonnassa ja joh- opetuksen tarkastajan viran muutta-
38762: dossa on m. m. ajankohtaisen tä:rkeä tyttö- miseksi 26 palkkausluol.;kaa vastaa-
38763: jen käsirtyön ammattiopettajain valmistus vaksi peruspalkkaiseksi viraksi.
38764: asianomaisessa opettajainvalmis'tuslaitok-
38765: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
38766:
38767: Aino Malkamäki Antti J. Rantamoo.
38768: Martta Salmela-Järvinen. Yrjö Haurtala.
38769: Alpo Lumme. Aino Luostarinen.
38770: Helena Virkki. ·
38771: 885
38772:
38773: IV,t59.- Rah. al. N:o 86.
38774:
38775:
38776:
38777:
38778: K. Andersson y. m.: Mäiirärahan osoittamiseSta stipendeiksi
38779: korkeakouluissa opiskeleviUe väh&uaraisille ja lahjak-
38780: kaille. opiskelijoiUe.
38781:
38782:
38783: E d u s k u n n a II e.
38784:
38785: Toukokuun 14 p:nä 1946 eduskunta yksi- laajennettuna maan kaikkia kymmentä
38786: mielisesti hyväksyi toivomuksen, ,että hal- korkeakoulua koskevaksi, mutta koska hal-
38787: litus suorituttaisi tutkimuksen sellaisen sti- litus oli antanut eduskunnalle vuoden 1948
38788: pendijärjestelmän perusteista ja mahdolli- tulo- ja menoarvioesityksen samana päivänä
38789: suuksista, joka turvaisi ahkerien ja pysty- - syyskuun 30 p :nä - kuin mietintö jou-
38790: vien yliopisto-opiskelijain toimeentulon hei- tui eduskunnan käsiteltäväksi, niin aloite
38791: dän opiskeluaikanaan". raukesi.
38792: Tammikuun 14 p:nä 1947 eduskunta hyl- Lokakuun 3 p:nä 1947 hallitus asetti ko-
38793: käsi rahaasia-aloitteen, ,että eduskunta ot- mitean professori Cederbergin puheenjoh-
38794: taisi vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon dolla laatimaan yksityiskohtaista suunni-
38795: 45,000,000 markan määrärahan kymmenen- telmaa ja vastaavaa lakiesitystä kyseessä-
38796: nen pääluokan XIV lukuun erityisenä olevan kaltaista stipendijärjestelmää varten.
38797: uutena momenttina eräiden korkeakoulujen Koska tällaista suunnitelmaa ei voida
38798: opiskelijoille jaettavia stipendejä varten", ruveta vuoden 1948 alusta alkaen toteutta-
38799: katsoen, että hallituksen täytyisi ensin val- maan ilman, että sitä varten on sanotun
38800: mistella asiaa. vuoden tulo- ja menoarvioon otettu tarvit-
38801: Helmikuun 14 p:nä 1947 jätettiin edus- tava määräraha, niin ehdotamme,
38802: kunnalle aloite, jossa ehdotettiin sen hy-
38803: väksyttäväksi toivomus, ,että hallitus ot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38804: taisi vuoden 1948 tulo- ja menoarvioesityk- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIV
38805: seen 45 miljoonan markan määrärahan eräi- lukuun erityisenä uutena nwment-
38806: den korkeakoulujen opiskelijoille jaettavia tina 45 miljoonan markan määrära-
38807: stipendejä varten". Syyskuun 24 p :nä 1947 han jaettavaksi stipendeinä eri kor-
38808: antamassaan mietinnössä eduskunnan sivis- keakouluissa opiskeleville vähävarai-
38809: tysvaliokunta asettui puoltamaan aloitetta sille ja lahjakkaille opiskelijoille.
38810: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1947.
38811:
38812: Kauko Andersson. Kalle Kauppi.
38813: Lassi Hiekkala. Konsta Talvio.
38814: Mauri Ryömä. Anna Nevalaånen.
38815: Jussi Lappi-Seppälä. W. Metsäranta.
38816: Nils Meinander. Aaro Uusitalo.
38817: Helmer Smeds. Uuno Raatikainen.
38818: Syllvi-Kyllikki Kilpi Edvard Pesonen.
38819: Hertta Kuusinen. Antto Prunnila.
38820: Gösta Rosenberg. Eino Roine.
38821:
38822:
38823:
38824:
38825: 13
38826: 886
38827:
38828: IV,t6o. - Rah. al. N:o 87.
38829:
38830:
38831:
38832:
38833: Tuuma y. m.: M,äärärahan osoit<tamisesta kolmen t'Utkimus-
38834: insinöörin vimn perustamista varten valtion tleknillisen
38835: tutkimuslaitoksen paZot:ekn~1liseen labora,torioon.
38836:
38837:
38838: E d u s kun n a ll e.
38839:
38840: Paloteknillinen laboratorio, jonka tehtä- miseksi on tarkoitus perustaa erityinen n. s.
38841: vänä on paloteknillisen tutkimuksen sekä lentävä 3 miehinen ryhmä, jonka muodos-
38842: viranomaisten ja yksityisten tilaamien ai- taisivat poliisin, rikostutkimuskeskuksen ja
38843: neenkoetustehtäviien suorittaminen valtion paloteknillisen laboratorion edustajat ja
38844: teknillisestä tutkimuslaitoksesta annetun joka viipymättä lähetettäisiin suurpalopai-
38845: asetuksen sekä sisäasiainministeriön anta- koille.
38846: man rakennusten ja rakennusos:Uen palon- Kauppa- ja teollisuusministeriö on nyt
38847: kestävyyden luok:rttelemispäätöksen mukai- neljänä peräit.täisenä vuonna ·esit.täny't vält-
38848: sesti, ei kykene teJitäväänsä 3 henkiisen va- tämättämiksi lmtsot'tujen uusien virkojen
38849: kinais1en henkilökuntansa avulla täyttä- perustamista paloteknilliseen laboratorioon.
38850: maan. Niinpä on laboratoriolla vielä suo- Jot'ta laboratorion tärkeimmil1e osastoille,
38851: rittamatta yksityisten rtilaamia tutkimuksia paloteknilliselle, tulipalo- ja palonehkäisy-
38852: vuodelta 1943 ja viranoma~sten antamia osastoille saataisiin edes y1ksi vakituinen
38853: tehtäviä vuodelta 1945, vaikka laboratorion vastuullinen tutkija kullekin, suojaustek-
38854: henkilökunta ( tilapäisavustajat, opis:kelijat :nillisen osaston jäädessä edelleen yksin la-
38855: ja virastovaratyöntekijät mukaanluettuna) boratorion johtajan ja laboratorion kaksi
38856: onkin 15 henkeä. Tämä alituisesti vaihtuva muuta osas'toa sen tähänastisen ainoan tut-
38857: paloteknillisiin tutkimuksiin täysin pereh- kimusinsinöörin hoitoon, esitti kauppa- ja
38858: tymätön henkHöstö menettää merkityksensä, teollisuusminiisteriö tänä vuonna kolmen
38859: kun laboratorioita puuttuu välttämätön pä- uuden tutkimusinsinöörin viran perusta-
38860: tevä perushenkilöstö, jot,a tälle erikoisaialle, mista laboratorioon sisäasiainministeriön
38861: mikä vaatii pitkäaikaista erikoistumiS'ta, ei kanssa sovitusta niin palkaUuna, että kah-
38862: ilman vakinaisia virkapaikkoja luonnollis1es- den viran palkkaus suoritetaan jatkuvasti
38863: :tikaan voida saada. palosuoj,elumaksusta annetun lain nojalla
38864: La;boratoriossa on ainoastaan 1 tutkimus- saatavista varoista. Näitä varoja kertyy
38865: insinööri ja I assistentti siitä huolimatta, valtiolle nykyisiin vähintään 18 milj. mark-
38866: että se aineenkoetustuloihin nähden jo kol- kaa vuosittain ja niitä on edellisiltä vuo-
38867: mena viime vuonna on ollut toisella sijalla silta jäänyt käyttämättä yli 10 milj. mark-
38868: tutkimuslaitoksen laboratorioista ja että kaa. Tämän sisäasiain- sekä kauppa- ja
38869: muissa vastaaviissa laboratorioissa on 3--4 teollisuusministeriön yhteisen esityksen o1iisi
38870: vakinaista tutkimusinsinööriä ja sama luullut tulevan hyväksytyksi valtion edus-
38871: määrä assistentteja. kunnalle annettavaan tuLevan vuoden tulo-
38872: Sen jälkieen kun sisäasiainministeriö ku- ja menoarvioon.
38873: luvana vuonna tehostaessaan ja järjestäes- Hallituksen esitykse&'tä eduskunnalle il-
38874: sään uudelleen valtion eh:käisevää palasuo- menee kuitenkin, ettei palosuojelumaksu-
38875: jelutoimintaa antoi laboratorion teh'tävä:ksi varoilla tarkoitettuja tutkimusinsinöörinvir-
38876: tulipalosyiden teknilliset tutkimuks,et ja vi- koja olekaan otettu ehdotukseen, vaikka
38877: ranomaisten asiantuntija-avustajatehtävät näistä ei aiehutuisi valtiolle mitään uusia
38878: rakenteellis,en palosuojelun tehostam1seksi menoja, eikä niiden perm;tamisen esteenä
38879: jälleen- ja uudisrakennustoiminn:assa, on la- voi siten olla äärimmäisen säästäväisyyden
38880: boratorion toiminta jakautunut 6 eri osas- noudattaminen talousarvioehdotusta laadi't-
38881: toksi. Tulipalojen syttymissyiden selvittä- t.aessa.
38882: IV,t60. - Tuurna y. m. 887
38883:
38884: Saadun tiedon mukaan kääntyivät Suo- I€Sitysten mukaisesti vaHion teknillisen tut-
38885: men Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ja kimuslaitoksen paloteknilliseen laborato-
38886: Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskus- rioon perustettaisiin tulipalojen syt'tymis-
38887: <lii'tto valtioneuvoston puoleen ennen ensi syytutkimusten suorittamiseksi tutkimus-
38888: vuoden tulo- ja menoarvion lopullista val- insinöörin virka, (peruspalkka 252,000: - )
38889: mistumista paloteknillisen tutkimuksen te- ro.kenteellista ennakkoehkäis,evää palosuoje-
38890: hostamista koskevin esityksin. Kumpikin lutyotä ja viranomaisten asiantuntija-avus-
38891: keskusliitto korostaa esityksessään kyseisten 'tajatoimintaa varten tutkimusinsinöörin
38892: tutkijavirkojen välttämättömyyttä samalla virka (peruspalkka 252,000: -), sekä sam-
38893: esittäen, että laJbora:torion toimialaan tulisi mutusteknillisiä tutkimuksia suorittavan
38894: kuulua myös sammutusteknillinen tutkimus tutkimusinsinöörin virka (peruspalkka
38895: sen toimialaan luonnostaan kuuluvana, 252,000: -), ja että eduskunrta huomioisi
38896: kun se näitä 'tutkimuksia suorittaessaan voi näistä aiheutuvat menot hailituksen tulo-
38897: saada erikoiskysymyksissä apua toisil'ta tut- ja menoarvioehdotuksen tulojen 4 osaston
38898: kimuslaitoksen laboratorioilta. Äskettäin XI luvun 10 kohdan ,Palosuojelumaksut
38899: suoritetuissa Kotkan suurkokeissa havait- 16,797,000: - ,rasituksena siten, että me-
38900: tiin, etteivät m. m. ne sarilmutustavat ja nojen 13 pääluokan XV luvun ,,Valtion
38901: laitteet, joita vuosikymmeniä on käytetty teknillinen tutkimuslaitos", momentin
38902: lautatarhapalojen sammutuksessa, vastaa ,Palkkaukset" loppusummaa lisätään
38903: ollelllkaan sammutuste:kniikan nykyisiä mah- 777,600 markalla ja 7 pääluokan X luvun
38904: dollisuuksia. VakuutusyHtiöiden Keskus- ,Palotoimi" loppusummaa 16,797,000 mark-
38905: liitto korostaa esityksessään e6tyisesti, että kaa vähennetään samalla summalla, jolloin
38906: eduskunnan säätämällä lailla valtion käy- tasapaino palosuojelumaksuvarojen koh-
38907: tettäväksi palosuojelutarkoi'tuksiin vuosit- dalla sekä koko tulo- ja menoarviossa saa-
38908: tain saatavista varoista tulee tuntuva osa vutetaan. Siten toimenpide ei aiheuttaisi
38909: käyttää sammutustoiminnan ja ehkäisevän mitään uusia menoja valtiolle, mutta loisi
38910: palosuojelun 'tehostamisen perustana ole- edellytykset pysyvän perushenkilootön saa-
38911: vaan paloteknilliseen tutkimukseen. miseksi hoitamaan paloteknillisen laborato-
38912: Kun maassamme on valtion ja 'kuntien rion erikoisaloja.
38913: palveluksessa palosuojelutehtävissä kaiken Edelläesitettyyn viitaten kunnioittavasti
38914: kaikkiaan vain 2 insinööriä, kun heitä yk- ehdotamme,
38915: sistään Kööpenhaminan palokunnassa on
38916: kymmenkunta, on selvää, että meillä teho- eUä Eduskunta valtion teknillisen
38917: kas paloteknillinen tutkimustoiminta muo- tutkimuslai"oksen paloteknilliseen la-
38918: dostaa tärk,eän avainaseman yleisessä palo- boratorioon perustettavaa kolmea tut-
38919: suojelussa. kimusinsinöörin virkaa ja heidän
38920: Siksi olisikin mitä tä!hdeUisintä, että am- palkkaustaan varten ottaisi vuoden
38921: mattim~nisteriöiden suunnitelmien sekä 1948 valtion tulo- ja menoarvioon
38922: Suomen Vakuutusyhtiöiden ja Suomen 13 pääluokan XV luvun 1 mom. koh-
38923: Puunjalostusteollisuuden Keskusliittojen dalle lis&yksenä 777,600 markkaa.
38924: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
38925:
38926: Arno TuUl'DA. Väinö Okko. E. Pusa.
38927: 888
38928:
38929: IV,161.- Rah. al. N:o 88.
38930:
38931:
38932:
38933:
38934: Kulovaara y. m. : MääräroJux;n, osoittamisesta laboratorioko-
38935: neiden hankkimiseksi Turun rtekniUiselle oppilaitokselle.
38936:
38937:
38938: E d u s kun n a li e.
38939:
38940: Turun teknillisen oppilaitoksen lisära- mi:ljoonaa, joten vielä tarvittaisiin 5 mil-
38941: kennus on valmistunut ni1in, että se tänä joonaa. Oppilaitoksen menoarvioehdotuk-
38942: syksynä on voirtu ottaa käyttöön. Raken- sessa v. 1948 var.ten oli rtämä summa, mutta
38943: nuksesta on kuitenkin suuri osa laborato- hallituksen eduskunnaHe jättämässä ehdo-
38944: riohuoneita, joihin on saatava koneistot, en- tuksessa on vain a'ivan pieni määräraha.
38945: nen kuin niistä on opetuksessa hyötyä. La- Ehdotamme edelläolevan perusteella kun-
38946: boratorioiden joukossa on m. m. valimola- nioittaen,
38947: boratorio, jonka aikaansaamis,ta on pidet-
38948: tävä hyvin tärkeänä ja keraaminen labora- että 'Eduskunta ottaisi vuoden,
38949: torio, joka on ainoa ;laatuaan maan teknil- 1948 tulo- ja menoarvioon 5 m~"ljoo
38950: lisissä oppilaitoksissa. naa ma1·kkaa Turun tekniUisen op-
38951: Nykyisen hintatason mukaan voidaan ko- pilaitoksen laboratorioiden koneisto-
38952: neistojen hinnaksi arvioida yli 8 miljoonaa. jen hankintaa varten.
38953: Tähän asti on oppilaitokselle myönnetty 3.5
38954: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
38955:
38956: Urho Kulovaara. Ture Hollsten. Eino Roine.
38957: 889
38958:
38959: IV,t62.- Rah. ai N:o 89.
38960:
38961:
38962:
38963:
38964: Virolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ravintokemian
38965: laitoksen opetus- ja tutkimtt,SVälineiden perushankintoja
38966: varten.
38967:
38968:
38969: E d u s k u n n a 11 e.
38970:
38971: Eduskunnalle jätetyssä talousarvioesityk- voin ravintokemian opetus ei vielä ensi
38972: sessä: on 20 Pl: n II luvun 16 momentissa vuonnakaan pääsisi alkamaan, siitä huoli-
38973: ehdotettu yliopiston ravintokemian laitok- matta, että nyt jo on olemassa ravintoke-
38974: sen sisustamista varten 800,000 markkaa. mian professorin virka sekä ruoanvalmis-
38975: Sitä vastoin ei ensi vuoden menoarvioon · tuksen ja kodinhoito-opin opettajan virat
38976: ole otettu maatalous-metsätieteellisen tiede- sekä vahtimestarin toimi. On myös ymmär-
38977: kunnan ehdottamaa 1,200,000 markan mää- rettävää, että koko yliopistollinen kotita-
38978: rärahaa ravintokemian laitoksen opetus- ja loustieteiden opetus on vakavasti puutteel-
38979: tutkimusvälineiden perushankintoja varten. lista niin kauan kuin siitä puuttuu ravin-
38980: Tämän mukaan näyttää siltä, että ravinto- tokemian opetus.
38981: kemian opetusta varten saadaan ensi vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
38982: den määrärahoilla sisustetuksi laitos sähkö-,
38983: kaasu-, vesi- ja viemärijohtoineen sekä labo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
38984: ratoriopöytineen ja kaappeineen. Sitä vas- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
38985: toin opetuksessa välttämättä tarvittavia 16 momentille ravintokemian laitok-
38986: opetus- ja tutkimusvälineitä sekä laitteita sen opetus- ja tutkimusvälineiden pe-
38987: ja kojeita ei talousarvioon ehdotetuilla rushankintoja varten 1,200,000 mark-
38988: määrärahoilla saataisi hankituksi. Tällä ta- kaa.
38989: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
38990:
38991: Johannes Virolainen. Kusti EskoJa..
38992: Eemll Luukka. Johannes Wirtanen.
38993: J. E. Lampinen. Eero Kivelä.
38994: Lauri Tårvi.
38995: 890
38996:
38997: IV,163. - Rah. al. N:o 90.
38998:
38999:
39000:
39001:
39002: Nevalainen y. m.: Korotetun määträrahan osoittamise~ta
39003: YhteiskunnaUiseUe korkeakoululle opettajain palkk'djen
39004: korot.tamista ja haUintomenoja varten.
39005:
39006:
39007: E d u s k u n n a 11 e.
39008:
39009: Hinta- ja palkkatason suuri :kohoaminen tajille palkankorotusta 1,181,460 m.k, ikä-
39010: viime vuosien aikana on saanut Yhteiskun- lisien korotusta 121,670 mk ja lapsiavus-
39011: nallisen korkeakoulun vaikeaan taloudelli- tusten lisäystä 25,200 mk eli yhteensä
39012: seen asemaan. K!orkeakoulun palkkaukset 1,328,330 mk, tuntiopettajien palkanl):oro-
39013: on aikaisemmin saatu valtiolta vuosittain tuksiin (20% 1. 1. 1947 voimassa olleisiin
39014: uudistettuina määrärahoina. Viime aikoina palklmihin 1,171,800 mk) 234,360 mk. Sti.k&.
39015: ei kuitenkaan ole saatu täysin sitä määrää, siivoojien ja eteisvartijoiden palkkojen ~o~
39016: mitä korotuksiin on mennyt. Korkeakoulun rotusta yhteensä 60,813 mk. Viimeksi mai+
39017: vakinaisten opettajien palkat ovat samalla nitut eivät ole paLkkaluokkiin sidottuja\
39018: tasona kuin vastaavissa valtion opettajan- vaan ovat saaneet valtioneuvoston t(\)ouko-
39019: viroissa ja toimihenkilöiden palkat niin- kuun 16 p :stä 1947 maksettavaksi määräl:i-
39020: ikään sidottu palkkausluokkiin. V :n 1945 mäh korotukseen. Kaiken kaikkiaan tarvi-
39021: ensimmäisiin kalliinajanlisiin saatiin vielä taan siis palkkojen korotuksiin 1,623,503
39022: !koko määrä, mutta saman vuoden toiseen mk eli 823,503 mk enemmän kuin va1tion
39023: kalliinajaniisään vain kaksi kolmannesta. tulo- ja menoarvioehdotuksessa on esitetty.
39024: Kuluvan vuoden alussa tapahtuneisiin val- Korkewlmululla ei ole nä~öpiirissä tulo-
39025: tion viran- ja toimenhaltijoiden palkkojen jen lisäyksiä, jotka tekisivät mahdolliseksi
39026: korotuksia vastaaviin palkarrkorotuksiin selviytyä tästä eroituksesta. Lahjoituspnrti-
39027: Yhteiskunnallinen korkeakoulu on anonut nöt ovat toistaiseksi osoittautuneet tullikL
39028: määrärahaa valtion ylimä.äräisen tulo- ja settomiksi. Viime syksynä korkeakoulu
39029: menoarvion yhteydessä., mutta ei ole toistai- ~ääntyi maan kaikkien kuntien puoleen,
39030: seksi saanut mitään, mistä on ollut seu- mutta tuloksena oli vain 40,000 markkaa.
39031: rauksena, että suurin osa korotuksista on Tänä syksynäkin vedotaan kuntiin, mutta
39032: jäänyt maksamatta, t. s. on lmrkeaknulun ei ole syytä uslwa sen tuottavan enempää.
39033: veikana opettajille ja toimenhaltijoille. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
39034: Korkeakoulu on käyttänyt palkkojen koro- ehdotamme,
39035: tuksiin ja hintojen nousun johdosta tapah-
39036: tuneeseen hallintokustannusten lmhoomi- että Eduskunta ottaisi vtWden
39037: seen kai·kki vähäiset säästönsä, niin että 1948 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X
39038: tällä hetkellä on epätietoista, miten selvi- luvun 3 momentille lisäyksenä
39039: tään ensi joulukuun palkanmaksuista ja 823,500 markan suuruisen määrära-
39040: muista menoista. han Yhteiskunnallisen korkeakoulun
39041: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio- opettajien ja muiden toimihenkilöi-
39042: ehdotukseen on otettu opetusministeriön den palkkojen korottamiseksi ja li-
39043: kohdalla palkkojen korotuksiin 800,000 sääntyneiden hallintoku.stannusten
39044: markkaa. Todellisuudessa palkkojen koro- peittämiseksi.
39045: tuksiin tarvitaan v. 1948: vakinaisille opet-
39046: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
39047:
39048: Anna Nevalainen. Konsta Talvio. E1sa Karppinen.
39049: Mauri Ryömä. W. Metsäranta.. Eino Tainio.
39050: Kane Kauppi.
39051: 891
39052:
39053: IV,164. - Rah. al. N:o 91.
39054:
39055:
39056:
39057:
39058: Heiniö y. m.: Määrärah~ osoittamisesta uuden koulutalon
39059: ·rakentamiseksi Tampereen tekn~1liseUe oppilaitokselle.
39060:
39061:
39062: E d u s k u n n a 11 e.
39063:
39064: Kevää:llä 1947 lausui eduskunta hamtuk- tiin ottaa vain 132, ylioppilaslinjalle 67,
39065: selle yksimielisen <toivomuksen, et'tä hallitus joista vain 23 voitiin o1Jtaa ja Teknilliseen
39066: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin uuden kouluun pyrki 596, mutta näistäkin voitiin
39067: koulutalon rakentamiseksi Tampereen tek- ottaa vain 156 oppilasta. On mielenkiin-
39068: nilliselle opilaitokselle ja ottaisi sritä varten toista todeta, että vaikka opisto on tarkoi-
39069: vuoden 1948 tulo- ja menoarvioesitykseensä tettu keskikoulun käyneille, nyt sen va:ltaa
39070: 20,000,000 markan määrärahan. ylioppilastutkinnon suorittaneet. Mutta
39071: Tätä eduskunnan lausumaa toivomusta onpa teknillinen koulukin, joka edellyttää
39072: ei halliltus ole esityksessään ottanut huo- sisäänpääsyyn kansakoulun oppimäärää,
39073: mioon. saanut oppilaikseen joukon ylioppib1ta.
39074: Eduskunta on monessa yhteydessä pai- Vaikka oppilaitoksen koulutalo on tarkoitet-
39075: nostanut ammattiopetuksen vaalinnan tär- tu 250 oppilasta varten, opiskelee sen suo-
39076: keyttä ja kehoittanut ohjaamaan nuorisoa jissa nykyisin 1,279 oppilasta ja kuitenkin
39077: käytännöllisen e:lämän palvelukseen valmis- se vasta'a noin 1/4 osaa sinne pyrkineistä.
39078: tautumaan, mut'ta tällarinen kehoitus on Sen vuoksi olisi välttämätöntä sa:ada uusi
39079: isku ilmaan ellei samalla järjesrtetä tilai- koulutalo opilaitokselle, jolle Tampereen
39080: suutta vastaavan opetuksen saamiseen. kaupunkikin jo on luovuttanut ilmaisen
39081: Niinpä esim. Tampereen teknillinen oppi- tontin.
39082: lai,tos, kuten on mona:sti mainitLu, kärsii Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
39083: opetustilojen puutetta, mistä seikasta on
39084: eduskunnalle tämän vuoden he:lmikuussa että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39085: jätetyssä toivomusaloirtteessa lä.hemmin ker- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
39086: rottu. Tilanne on alkavana 1ukuvuonna kan määrärahan kiireellisiin toimen-
39087: yhäti huonontunut. Sitä osoittaa m. m. ti- piteisiin ryhtymiseksi uuden koultt-
39088: lasto syksyllä mainitrtuun oppilaitokseen talon rakentamiseksi Tampereen tek-
39089: pyrkineistä. Teknillisen opiston varsinai- nilliselle oppilaitokselle.
39090: selle linja:lle pyrki 571 oppilasta, mut,ta VOi-
39091: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39092:
39093: Sulo Heiniö. Erkki Leikola.
39094: Allpo Lumme. Felix Seppälä..
39095: Matti Heikkilä. Kalle Kauppi.
39096: Toivo Mansner. Eero Kivelä.
39097: Laru.ri Myllymäki Martti 0. Kölli.
39098: Toivo Lång. Jaakko Hakala.
39099: 892
39100:
39101: IV,t65.- Rah. al. N:o 92.
39102:
39103:
39104:
39105:
39106: E. Koivisto y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
39107: Kajaanin seminaarin lisärakennt(,Sta va;rten.
39108:
39109:
39110: E d u s k u n n a ll e.
39111:
39112: Kansakoululaitoksessamme on huutava koitettu nykyisin ruokalarakennuksen laa-
39113: puute opettajista. Nykyisin on epäpäteviä jentamiseen siten, että siihen saataisiin
39114: opettajia viroissa noin 1,0'00. Suurin laajennetut tilat nykyisin liian ahtaille
39115: puute on miesopettajista. Pahiten tämä ruokalan keittiölle ja ruokailuhuoneelle,
39116: kohdistuu itärajan syrjäseutuihin, joissa jota paitl>i seminaari välttämättä tarvit-
39117: epäpätevien opettajien määrä on noin 30 see harjoitussoittohuoneen, 'henkilökunnan
39118: % kaikista opettajista. asuntoja y. m. huonetiloja.
39119: Tämän epäkohdan poistamiseksi lienee Kun Kajaanin seminaari lähinnä palve-
39120: vain yksi keino: Opettajien lisätty valmis- lee rajaseudun tarpeita ja kun se nykyisin
39121: tus. Jotta rajaseudulla saataisiin virois- toimii 2-osastoisena miesseminaarina, olisi
39122: saan viihtyviä päteviä opettajia, olisi juuri oppilasasuntola juuri sen yhteyteen mie-
39123: näiltä seuduilta kotoisin oleville lahjak- lestämme ensiksi saatava järjestämällä
39124: kaille opettajiksi aikoville seminaariin oppilasasuntola nyt suunnitteilla olevan
39125: paasy tehtävä mahdolliseksi. Seminaari- ruokalarakennuksen yhteyteen siten, että
39126: kaupungeissa vallitseva asuntopula sekä rakennuksesta tehdään useampikerroksinen,
39127: korkeat opiskelukustannukset tuottavat jolloin rakennuskustannukset tulisivat huo-
39128: näet varsinkin 5 vuotta seminaaria käy- mattavasti huokeammiksi kuin rakenta-
39129: ville vähävaraisille miesoppilaille yli- malla eri rakennus. Asuntola tulisi siten
39130: voimaisia vaikeuksia. Tämän vuoksi semi- myös tarkoituksenmukaisemmaksi samalla
39131: naarin yhteyteen olisi järjestettävä oppi- kuin tontti voitaisiin käyttää edullisimmalla
39132: lasasuntoja. Sen merkitys myös kasvatta- tavalla.
39133: vassa mielessä olisi ilmeinen. Kun oppilasasuntolan aikaansaaminen
39134: Eduskunnassa onkin parhaillaan käsitel- Kajaanin seminaariin ei enää sietäisi lyk-
39135: tävänä lakiehdotus, kansakoulutoimen jär- käystä ja jotta rakennussuunnitelma alun-
39136: jestysmuodon perusteista annetun lain 14 perin voitaisiin tehdä tarkoituksenmukai-
39137: §: n muuttamisesa siten, että seminaarin seksi, ehdotamme kunnioittaen,
39138: yhteyteen on järjestettävä, mikäli mah-
39139: dollista, oppilasasuntola, johon otetaan etu- että Eduskunta ottaisi vuoden
39140: päässä vähävaraisia la:hjakkaita oppilaita. 1948 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II
39141: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hal- luvun 23 momentin kohdalle li-
39142: litus on ehdotanut 20 Pl. II luvun 23 mo- säystä Kajaanin seminaarin lisä-
39143: mentin kohdalla Kajaanin seminaarin lisä- t·akennt/,Sta varten 16,000,000 mark-
39144: rakennusta varten otettavaksi 9 miljoonan kaa.
39145: markan suuruisen määrärahan. Se on tar-
39146: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
39147:
39148: Erkki Koivisto. Lauri T'arvi. Autti A. Koukkari.
39149: 893
39150:
39151: IV,166.- Rah. al. N:o 93.
39152:
39153:
39154:
39155:
39156: Luostarinen y. m.: Mäii:f'iäraham osoittarnisest(t Itä-Suomen
39157: seminaarin sijoittamiseksi Samonlinnaan.
39158:
39159:
39160: B d u s k u n n a 11 e.
39161:
39162: Ensi Vilioden talousarvioesitykseen on yli tuhannen opettajan vajaus, mikä on
39163: otettu kustannukset Itä-Suomen seminaarin tällä hetkellä kansakoulunopettajissamme,
39164: siirtämisestä Raumalta omaan toimipaik- ei kestä toiminnan jarruttamista. Hallitus
39165: kaansa, kumminkaan mainitsematta missä 'teki jo suuren karhunpalveluksen ikansa-
39166: se toimipaildm sijaitsee. koululaitoksellemme sillä seikalla ettei lu,k,u-
39167: Viime maaliskuun 28 päivänä on koulu- vuoden alusta esittänyt Itä-Suomen semi-
39168: hallitus jättänyt opetusministeriön kehoi- naaria aloitettavaksi Sav;onlinnassa, missä
39169: tuksesta valtioneuvostolle esityksen Itä- mahdollisuudet olivat tarjona. Niinkuin
39170: Suomen seminaarin väliaikaisen toiminnan hallituksen pe11usteluissa sanotaan, ei Rau-
39171: aloittamisesta Savonlinnan kaupungissa. man seminaariin v;oida perustaa rinnakikais-
39172: Kouluhallituksen edustajan Savonlinnassa luokkia, eikä Itä-Suomen seminaariin liioin
39173: käydessä tarjoutui kaupungin hallitus luo- voida ottaa ensimmäistä luokkaa tilan ah-
39174: vuttamaan seminaarin väliaikaisen toimin- tauden v;uoksi, joten muutto on tarpeen.
39175: nan aloittamista varten Puistokadun kansa- Kun 10 % maamme kansakoulunopettajista
39176: koulun uudemman osan, johon seminaarin ovat epäpäteviä, niin vuoden lykkäys mai-
39177: opetustoimi kokonaisuudessaan mahtuu, nitun seminaarin avaamiselle kasvattaa epä-
39178: kun valtion lyseosta saatavat pienet tilat pätevien opettajien lukua, mistä puut-
39179: otetaan huomioon. Urheilukentälle on tältä teesta rajaseudut ja harvaan asuttu maa-
39180: koululta vain 50 metrin matka. Samoin seutu va:runaan enimmin kärsii. Aina kau-
39181: kaupunki .luovuttaa seminaarille puutarha- punkeihin ja taajaväkisiin yhdyskuntiin
39182: maaksi valmista peltoa yhden kilometrin saadaan vielä pätevääkin opettajavoimaa.
39183: etäisyydeltä. Seminaarin paikkaa määrättäessä otetta-
39184: Oppilaiden majoittamista varten on tar- neen huomioon paitsi paikan soveltuvai-
39185: vittavat huoneistotilat Kylpylaitos Oy:n suus myös missä määrin seminaari voi ve-
39186: välisen sopimuksen perusteella. Oppilas- tää nuoria ympäristöstään. Sav;onlinnahan
39187: ruokala voidaan taas sijoittaa kylpylaitok- ei ole ainoastaan Itä-Savon maakunnallinen
39188: sen kasinoon, jossa on täydellinen ruokala- keskipaikka, mutta se sijaitsee Savon ja
39189: huoneisto, jopa tarvittaessa kalustoineen- ja Karjalan rajamailla ja on nykyisen ra-
39190: ikin. Virka- ja palveluskunnan asuntojen jamme rajaseutukaupunkina vallan keskei-
39191: saamisesta kaupunki sitoutui vastaamaan, nen. Savonlinna on yksi niitä harvoja
39192: sekä luovuttamaan huomattavan määrän paikkoja, jossa Saimaan vesistö voidaan
39193: kouluirtaimistoa seminaarin käyttöön. Näin ylittää. Niinpä maantiet suuntautuvat sekä
39194: olivat suunnitelmat ja sopimukset Savon- idästä että lännestä viuhkamaisesti Savon-
39195: linnan kaupungin kanssa jo valmiina viime linnaan, samoin :kuin Saimaan laivaliiken-
39196: keväänä ja ovat kaupungin puolelta aina- teen keskus on Savonlinnan kapeikossa.
39197: kin edelleen voimassa. Seminaariuhan piti Mitä itse kaupunkiin tulee, onhan Savon-
39198: aloittaa toimintansa jo lukuvuoden alussa linna tunnetusti luonnonkaunis, historiallis-
39199: elokuussa Savonlinnassa, mutta vieläkään ten perinteittensä puolesta ainoalaatuinen
39200: ei talousarvioesityksessä tunneta Itä-Suo- maassamme, matkailu- ja kylpykaupunkina
39201: men seminaarin paikkaa. yleisesti tunnettu. Maakunta ympärillä on
39202: Nyt olisi korkea aika paikkaintriigit tunnetusti karua ja toimeentulo niukkaa,
39203: syrjäyttää ja tehdä nopea ratkaisu, sillä se joten seminaari voi vetää oppilaita puo-
39204: 1(
39205: 894 IV,166. - ltä-ISu~>men seminaari.
39206:
39207: leensa sellaisilta seuduilta, etteivät he tule- solle antautua opettajauralle. Siis Savon-
39208: vina opettajina pelkää asettua pysyväisesti linna on mielestämme Itä-Su10men seminaa-
39209: opettajiksi syrjäisempiinkin kuntiin. rin sopivin sijoituspaikka.
39210: Savonlinna on samalla teollistunut kau- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
39211: punki, vaikka sen luonteenomaiset piirteet ehdotamme,
39212: eivät ole hävinneet yksistään teollisuuden
39213: hyväksi. Laajalla aLueella toimivat useat että Eduskunta ottaisi vuoden
39214: teollisuuslaitokset vaikuttavat varanasti 1948 tulo- ja menoarvioon 100,000
39215: henkisesti ikehittävästi tuleviin opettajiin. markan määrärahan Itä-Suomen se-
39216: Välitön liikenneyhteys Vuoksenlaakson ja minaarin sijoittamiseksi Savonlin-
39217: Varkauden suuriin teollisusukesk:uksiin voi naan.
39218: antaa herätteitä näidenkin seutujen nuori-
39219: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
39220:
39221: Aino Luostarinen. Eero Kivelä.
39222: Jussi Lappi-Seppälä. Päiviö Hetemäki.
39223: Matti Miikki. Lauri Järvi.
39224: Kosti Kankainen. Markus Niskala.
39225: 895
39226:
39227: IV,167.- Rah. al. N:o 94.
39228:
39229:
39230:
39231:
39232: Riikonen y. m.: Määrärahan osoitt(Jftnisesta Itä-Suomen se-
39233: minaarin rakenwustöiden alo~ttamista varten Joensuun
39234: koopungissa.
39235:
39236:
39237: E d u s k u n n a 11 e.
39238:
39239: Entinen Sortavalan seminaari, jonka ni- pitää riittävän suurena ja tähän tarkoituk-
39240: menä on nykyisin Itä-Suomen seminaari, seen sopivana. Seminaarin rakennustyöt
39241: on toiminut viime vuosien aikana vaikeissa olisi saatava alkuun mahdollisimman pian.
39242: olosuhteissa useamman eri seminaarin yh- Samalla olisi tutkittava, mitä mahdollisuuk-
39243: teyteen hajoitettuna. Tämän seminaarin sia olisi sijoittaa seminaari väliaikaisesti
39244: luonnollinen maantieteellinen sijoituspaikka toimimaan niihin puolustuslaitoksen raken-
39245: on Joensuu, tulevan Pohjois-Karjalan lää- nuksiin Pohjois-Karjalassa, joita ilmeisesti
39246: nin pääkaupunki. Pohjois-Karjalassa semi- tulee vapautumaan lähiaikoina puolustus-
39247: naari tulisi myös jatkamaan perinteittensä laitoksen uudestaanjärjestelyn tapahtuessa.
39248: mukaista työtä karjalaisen sivistyksen vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
39249: limisessa. Pohjois-Karjalan rajaseudulla si-
39250: jaitseva seminaari samalla poistaisi sitä pä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39251: tevien opettajien puutetta raja- ja syrjä- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
39252: seuduilla, mihin eduskunnassa on jo kiin- kohdalle 30,000,000 markan määrä-
39253: nitetty vakavaa huomiota. Joensuun kau- rahan Itä-Suomen seminaarin raken-
39254: punki on sitoutunut lahjoittamaan seminaa- nustöiden aloittamista varten Joen-
39255: ria varten maa-alueen, jota kouluhallitus suun kaupungissa.
39256: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
39257:
39258: Lauri Riikonen. Juho Niukkanen.
39259: Heikki Soininen. Akseli Brnnder.
39260: Samuli Tervo. Juho Karvonen.
39261: 0. Muikku. Eemil Luukka.
39262: Eero Mäkinen. Johannes Virolainen.
39263: VM'lll.a K. Turunen. Jussi Raatillm.inen.
39264: Y. A. Manninen. E. Pusa.
39265: Helena Virkki.
39266: 896
39267:
39268: IV,1as.- Ra.h. al. N:o 95.
39269:
39270:
39271:
39272:
39273: Kauppi y. m.: MOO!rämhan osoittamise&ta koulutalon raken-
39274: tamiseksi Keravan yhteiskoulUlle.
39275:
39276:
39277: E d u s k u n n a 11 e.
39278:
39279: Keravan Yhteiskoulun Kannrutusyhdis- ;taloudellinen asema on sellainen, että viime
39280: tyksen omistama sanotun yhteiskoulun kou- vuosi tuotti tappiota kolmattasataatuhatta
39281: [urakennus paloi syyskuussa 1941 sen ol- markkaa ja kuluvaksi lukuvuodeksi tehty
39282: lessa otettuna puolustusvoimien käyttöön. ta1ousarvio osoi:ttaa vajausta yli 300,000
39283: Palosta säilyi vain kivestä Takennettu pieni markan, on kohtuullista, että valtio edellä
39284: osa rakennusyhdistelmää. Palovakuutus- [yhyesti viitattujen erikoisten seikkojen
39285: korvauksena saatiin noin 800,000 markkaa, vuoksi avustaa koulun toiminnalle välttä-
39286: ja sotavahingon korvauksena valtio antoi mättömän uuden koulurakennuksen aikaan-
39287: yhdistykselle 3 miljoonan markan arvosta saamista.
39288: obligatioita. Yhdistys yritti heti palon jäl- Näin ollen ehdotamme kunnioittavasti,
39289: keen ja on sittemmin useampia kertoja yrit-
39290: tänyt saada rakennuslupaa saadakseen obli- että Eduskunta vuoden 1948 tulo-
39291: gatioiden arvon käytetyksi uuden raken- ja menoarvioon ottaisi 30,000,000
39292: nuksen tekemiseen, murtta iuvan sa:anti Dn ?na?·kan määrärahan avustukseksi
39293: onnistunut vasta nyttemmin. Näin muodoin Keravan Yhteiskoulun Kannatusyh-
39294: yhdistys on omatta syyttään joutunut me- distykselle uuden koulutalon aikaan-
39295: nettämään inflation johdosta obligatioiden saami.sta varten sanohtlle yhteisk()'l,(,-
39296: arvon miltei kokonaan. Kun yhdistyksen lulle.
39297: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
39298:
39299: Kalile Kauppi. Jere Juutiliainen.
39300: Yrjö Kilpeläinen. Johannes Virolainen.
39301: Uuno Raatikainen. Jussi Raatikainen.
39302: Jussi Lappi-Seppälä. Varma K. Turunen
39303: Päiviö Hetemäki. Mauri Ryömii..
39304: Eino Palovesi.
39305: 897
39306:
39307: IV,la9.- Rah. al. N:o 96.
39308:
39309:
39310:
39311:
39312: Paasivuori y. m.: Mää1·äraltan osoittamisesta Karjaan suo-
39313: malaisen yhteiskoulun k01tl11-talon rakentamista varten.
39314:
39315:
39316: B d u s 'kun n a ll c.
39317:
39318: Läntisen Uudenmaan ruotsalaisasutuksen koettanut hankkia vuokrahuoneistoa kaikin
39319: liikennesolmukohtaan Karjaalle on perus- mahdollisin keinoin, mutta sitä eivät ole
39320: tettu suomalainen yhteiskoulu tyydyttä- kauppalan asianomaiset viranomaiset voi-
39321: mään hajallaan laajalla ruotS<alaisseudu:lla neet osoittaa eikä myöskään yhteiskoulun
39322: asuvan suoma;laisen väestön oppikoulutar- johto ole voinut 'löytää muuta keinoa kou-
39323: vetta. Tämä Karjaan suomalainen yhteis- lun jatkuvan toiminnan turvaamiseksi kuin
39324: koulu, joka alkoi toimintansa v. 1946 kaksi- rakentaa oma koulutalo.
39325: luokkaisena, toimii nyt, vuosi vuodelta yh- Nyt on Karjaan kauppalan va:ltuusto
39326: dellä luoka:lla kasvavaksi suunniteltuna, 8. 9. 1947 myöntänyt suomalaiselle yhteis-
39327: kolmiluokkaisena ja laajenee vähitellen val- koululle koulutontin N: o 22 korttelissa
39328: tion keskikoulujen mukaisesti toimivaksi N: o 452 suuruudeltaan 5,000 m2. Paikka
39329: viisiluokkaiseksi oppila1tokseksi. OppHaita, on mäntymetsää kasvava hiekkaharju, jossa
39330: joita koulussa oli ensimmäisenä lukuvuo- terveydelliset näkökohdat ovat erinomaiset
39331: tena 50, oli kuluvan lukuvuoden a:lkaessa ja jossa perustuskustannukset tulevat hy-
39332: 95. Päätellen kouluun pyrkineiden mää- vin vähäisiksi. Arkkitehti Englundin 'laa-
39333: rästä on siihen seuraavina Jukuvuosina odo- timien ja kouluha:llituksen hyväksymien
39334: tettavissa oppilastulvaa, joka pakoittaa pe- pi,irustusten mukaan koulurakennus tulee
39335: rustamaan rinnakkaisluokat ainakin kah- 4,800 m3 :n suuruinen ja pohjapinta-alal-
39336: delle alimmalle ~uokalle. Koko koulun oppi- taan 445 m2. Kustannusarvio on 18 miljoo-
39337: [asmäärä, sen päästyä täyteen toimint•aan, naa markkaa. Rakennustyöt on suunniteltu
39338: tullee nousemaan noin kahteensataan. suoritettavaksi yhtäjaksoisesti.
39339: Koulu on Itähän asti toiminut Karjaan Karjaan suomalaisen yhteiskoulun oppi-
39340: kauppalan suomalaisen kansakoulun suo- laat, joista puolet on kauppalan ympäristö-
39341: jissa. Tässä koulurakennuksessa on kaksi pitäjistä, ovat vähävaraisten vanhempien
39342: varsinaista luokkahuonetta ja kolmas pie- lapsia, rautatieläisten, tehtaantyömiesten ja
39343: nempi veistoluokka, jossa vain pieni koulu- maatyöläisten, joihin väestöryhmiin paikk·a-
39344: luokka voi työskennellä. Viime lukuvuotena kunnan suomenkielinen asujaroisto kuu:luu.
39345: voitiin koulun keittolassa tarjota oppilaille Tämä asujamisto perustamalla koulun kan-
39346: lämmin ateria kerran päivässä, millä var- natusyhdistyksen ja suuria henkilökohtaisia
39347: sinkin toispaikkakuntalaisten oppila,iden uhrauksia tehden on saanut pystyyn paik-
39348: :fyysiHiselle kuunolle ja kehitykselle on kakunnalla jo vuosia erittäin kipeästi kaiva-
39349: suuri merkitys, mutta tänä lukuvuotena tun keskikoulun, jota nykyisin on pidettävä
39350: sitä on ol:lut mahdoton järjestää, koska sellaisena pohjakouluna, mihin pääseminen
39351: kansakoulun, luovuttaessaan kaikki luokka- täYityisi olla mahdollista kaikille kansalai-
39352: huoneensa puolelta päivin yhteiskoulun sille. Mutta he eivät ole pääomien omis-
39353: käyttöön, on ollut pakko sijoittaa oma taj,ia, eivätkä voi saada kokoon seliaisia
39354: jatko- ynnä muu iltapäiiväopetuksensa keilt- summia, joita koulutalon pystyttäminen
39355: tiöhuoneeseen. vaatii. Tämän vuoksi, ettei koulua ensi
39356: Edellisestä käy selville, että ensi luku- lukuvuoden alusta jouduttaisi ~akkautta
39357: vuotena yhteiskou:lun on neljäluokkaisena maan, IJlisi valtiovaHan annettava tukea
39358: enää mahdotonta toimia kolme luokkahuo- rakennuspääoman muodossa.
39359: netta käsittävässä kansakoulussa. Yhteis- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
39360: koulu on jo kumpaakin lukuvuotta varten ehdotamme,
39361: 898 IV,l69. - Karjaan suomalainen yhteiskoulu.
39362:
39363: että Eduskunta ottaisi vuoden Karjaan suomalaisen yhteiskoulun
39364: 1948 tulo- ja menoarvioon 18,000,000 koulutalon rakentamiseksi Karjaan
39365: markan suuruisen määrärahan, josta kauppalaan.
39366: 8,000,000 markkaa avustuslainana,
39367: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
39368:
39369: A. K. Paa.sivuori. Jussi Raatikainen.
39370: Penna Tervo. Väinö Leskinen.
39371: 899
39372:
39373: IV,t7o.- Rah. al. N:o 97.
39374:
39375:
39376:
39377:
39378: Hakala y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden tuntiopet-
39379: tajien toimien muuttamiseksi ylimääräisen apulaislehto-
39380: rin toimiksi.
39381:
39382:
39383: :BJ d u s k u n n a II e.
39384:
39385: Valtion oppikouluissa on nykyään run- 39, keskikouluissa 4 sekä tyttöoppilaitok-
39386: saasti rinnakkaisosastoja, joten huomattava sissa 22 eli siis yhteensä 70.
39387: osa opetuksesta on hoidettava tuntiopetuk- Heidän palkkaustaan varten olisi otet-
39388: sella. Useimmat tuntiopettajat määrätään tava lisämäärärahaa rinnakkaisluokkien mo-
39389: vuodeksi kerrallaan, mutta milloin tunti- menteille seuraavasti:
39390: opettajaa tarvitaan jatkuvasti ja hänelle 10: VI: 5 ........ . 4 688,800 mk
39391: näyttää riittävän runsaampi tuntimäärä, on 10: VI: 10 ....... . 1 164,700 "
39392: tuntiopettajan toimi julistettu haettavaksi 10: VI: 15 ....... . 39 6,423,300 "
39393: ja, mikäli hakijoitten joukossa on ollut 10: VI: 20 ....... . 4 658,800 "
39394: muodollisen pätevyyden omaavia, on toimi 10: VI: 25 ....... . 22 3,623,400 "
39395: täytetty toistaiseksi. Jos opetusvelvollisuu-
39396: teen on kuulunut n. s. lukuaineita, ovat Yhteensä 11,559,000 mk
39397: tuntiopettajat siis olleet täysin rinnastetta-
39398: vissa ylimääräisen apulaislehtorin virkaan Koska kuitenkin peruspalkkiota makset-
39399: määrättyihin. Olisi näin ollen myös koh- taessa jäisi pois vastaavien tuntiopettajain
39400: tuullista, että he saisivat nauttia ylimää- palkkiot, ovat varsinaiset lisämenot huo-
39401: räisen toimenhaltijan palkka-, ikälisä-, mattavasti pienemmät. Virantoimituspalk-
39402: eläke- y. m. etuja. Täten tuntiopettajatkin, kiot tulisivat eri momenteilla vähenemään
39403: joille tehtävä on muodostunut päätoimeksi, koko vuoden aikana seuraa villa määrillä:
39404: tuntisivat asemansa turvatuksi. Varsinkin 10: VI: 1 . . . . . . . . . . . . . . . . 520,000 mk
39405: nykyään, jolloin tarkistetaan ylimääräisten 10: VI: 6 . . . . . . . . . . . . . . . . 130,000 ,
39406: toimenhaltijain palkkausluokkia, olisi syytä 10: VI: 11 . . . . . . . . . . . . . . . 5,070,000 ,
39407: järjestää myös tuntiopettajain asema aina- 10: VI: 16 . . . . . . . . . . . . . . . 520,000 ,
39408: kin kysymyksessä olevien lukuaineitten 10: VI: 21 . . . . . . . . . . . . . . . 2,860,000 ,
39409: opettajien osalta. Aikaisemman käytännön Yhteensä 9,100,000 mk
39410: perusteella olisi heitä varten perustettava
39411: ylimääräisten apulaislehtorien virkoja rin- Menojen lisäys tulisi siis koko vuoden
39412: nakkaisosastoja varten. Näiden vuosipalk- osalta olemaan 2,449,000 markkaa.
39413: kio on 164,700 markkaa ja normaalilyseoissa J<Jdellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39414: 172,200 markkaa sekä peruspalkkioon kuu- kunnioittaen,
39415: luva opetusvelvollisuus 26 viikkotuntia.
39416: Kouluhallituksesta annetun tiedon mu- että Eduskunta vuoden 1948 tulo-
39417: kaan tarvittaisiin uusia ylimääräisiä apu- .ia menoarvioon ottaisi 2,449,000
39418: laislehtorin virkoja eri kouluryhmissä seu- markkaa käytettäväksi eräiden tun-
39419: raavat määrät: Normaalilyseoissa 4, klas- tiopettajien toimien muuttamiseksi
39420: sillisissa lyseoissa 1, linjajakoisissa lyseoissa ylimääräisen apulaislehtorin toimiksi.
39421: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
39422:
39423: Jaakko Hakala. Lassi Hiekkala. Arvo Pohjannoro.
39424: 900
39425:
39426: IV,171.- Rah. al. N:o 98.
39427:
39428:
39429:
39430:
39431: Lahtela. y. m. : Määräralwtn osoittamisesta J(:emijärven yh-
39432: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
39433:
39434:
39435: E d u s k u n n a ll e.
39436:
39437: Kemijärven taajaväkisessä yhdyskun- anomuksen jo viime vuoden alkupuolella
39438: nassa alkoi toimintansa syksyllä 1924 kan- asianomaiseen virastoon.
39439: natusyhdistyksen toimesta perustettu viisi- Koululla on oma 7650 m2 :n suuruinen
39440: luokkainen yhteiskoulu. Koulu toimi aluksi tontti, jonka arvon Kemijärven, Pelkosen-
39441: vuokrahuoneissa siksi kunnes saatiin kou- niemen ja Savukosken kuntien maanlunas-
39442: lua varten oma tontti ja rakennettiin ark- tuslautakunnan puheenjohtaja maanmit-
39443: kitehti Salervon laatimien piirustusten mu- tausinsinööri Väinö 'Taskinen on vuoden
39444: kaan vuonna 1926 oma koulutalo, jossa 1946 alussa arvioinut sikäläisten hintojen
39445: koulu edelleenkin toimii. Koulussa on ny- mukaan 1,147,500 markan arvoiseksi, sekä
39446: kyään viisi varsinaista luokkaa ja kaksi oma koulutalo, jonka arvon mainitun vuo-
39447: rinnakkaisluokkaa, joissa on 245 oppilasta. den alussa toimittamansa yksityiskohtaisen
39448: Oppilaat vvat pääasiassa Kemijärven, Sal- arvioinnin perusteella Kemijärven taaja-
39449: lan, Pelkosenniemen ja Savukosken kun- väkisen yhdyskunnan jälleenrakennusta
39450: nista sekä muista naapurikunnista. Koulu valvova rakennusmestari Tauno Matilai-
39451: on siis varsin laajan ja väestörikkaan alueen nen on arvioinut 2,320,000 markan suurui-
39452: ainoa oppikoulu, jossa ei ole, lukuunotta- seksi. Koulukaluston ja kouluvälineiden
39453: matta kansakouluja ja yhtä kesän aikana arvo oli mainitun vuoden alussa 157,000
39454: toimivaa kotitalouskoulua, mitään muuta markkaa. Näiden mukaan koulun omai-
39455: valtion avustamaa ja ylläpitämää opetus- suuden arvo oli vuoden 1946 alussa
39456: laitosta. Mainittua oppikoulua on siis pi- 3,624,500 markkaa. Koulun velat olivat
39457: dettävä todellisen tarpeen vaatimana. mainittuna ajankohtana 490,050 mk 60
39458: Koulun ylläpitäminen niiden varsin penniä. Kun koulurakennuksissa on suori-
39459: niukkojen valtioavustusten turvin, mitä tettu sodan aiheuttamia korjauksia ja kou-
39460: siihen saadaan, muodostaa koulun kanna- lun saama valtioapu ja muut kannatusyh-
39461: tusyhdistykselle raskaaksi ja rasittaa myös- distyksen ja koulun saarnat tulot eivät ole
39462: kin korkeiden lukukausimaksujen muodossa vastanneet menoja, on velka viime vuoden
39463: kohtuuttoman paljon koulussa olevien las- aikana lisääntynyt ja lisääntyy kuluvana-
39464: ten vanhempia, joista huomattavan suuri kin vuonna, ellei valtionapua huomatta-
39465: osa on joko kokonaan tai osittain ansio- vasti koroiteta. Velan lisääntyminen joh-
39466: töistä elävää vähävaraista väestöä. tuu osaksi jatkuvasta markan arvon alen-
39467: Kun koulu on toiminut yli 23 vuotta tumisesta ja osaksi siitä, ettei Kemijärven
39468: kannatusyhdistyksen toiminnan varassa, kunnan, joka on jatkuvasti vuosittain va-
39469: olisi se otettava valtion haltuun, että kou- rannut menoarvioansa huomattavan avus-
39470: lussa voitaisiin alentaa lukukausimaksut tusmäärärahan, sallittu viime vuonna eikä
39471: sekä myöntää lukukausimaksuvapaus suu- kuluvanakaan vuonna entisen tapansa mu-
39472: remmalle oppilasmäärälle ja siten edistää kaisesti varata avustusmäärärahaa, vaan on
39473: ja helpoittaa vä;hävaraisen väestön lasten sen sisäasiainministeriö, jonka hyväksyttä-
39474: koulunkäyntimahdollisuuksia. Mainitut sei- väksi kunnan tulo- ja menoarvio on pitä-
39475: kat huomioonottaen onkin p. o. koulun kan- nyt laittaa, pyhkinyt pois kunnan varaa-
39476: natusyhdistys päättänyt tarjota koulua man määrärahan. Pois pyhkiminen on
39477: varoineen ja velkoincen valtion haltuun nähtävästi suoritettu siitä pelosta, että
39478: otettavaksi ja jättänyt siinä tarkoituksessa veroäyrin hinta nousee yli 10 markan ja
39479: IV,t7t . ..,.- I..ahtela y. m. 901
39480:
39481: valtio, kuten laki edellyttää, joutuu kun- kaa ja kuluttaa omaisuuttaan loppuun ja
39482: nalle maksamaan sen osan menoista, mitä että koulun käynti vähävaraisen väestön
39483: :kunta ei saa korkeintaan 10 markkaan lapsillekin saataisiin yhtä edulliseksi ja
39484: nousevan veroäyrin hinnan rajoissa. huokeaksi kuin se on vastaavissa valtion
39485: Kun p. o. koulu on sodassa hävitetyn oppikouluissa.
39486: Pohjois-Suomen alueella ja valtio on otta- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
39487: nut ja ottaa edelleenkin haltuunsa sellais- ehdotamme,
39488: tenkin alueiden oppikouluja, joissa ei ole
39489: omaisuuksia sodassa tuhottu ja joissa asuu että Eduskunta ottaisi vuoden
39490: varakas väestö, olisi kohtuullista, että val- 1948 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
39491: tio ottaisi haltuunsa myöskin kyseessä ole- markan määrärahan Kemijärven
39492: van Kemijärven yhteiskoulun jo ensi vuo- yhteiskoulun varoineen ja velkoi-
39493: den aikana varoineen ja velkoineen, ettei neen valtion haltuun ottamiseksi.
39494: kannatusyhdistyksen tarvitsisi tehdä Vei-
39495: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
39496:
39497: M. 0. Lahtela. 8. Sallo.
39498: ~1 Pääld[önen. Lauri Järvi
39499: Erkki Koivisto.
39500:
39501:
39502:
39503:
39504: 15
39505: 902
39506:
39507: IV;t72. - Ra.b.. a.l. N:o 00.
39508:
39509:
39510:
39511:
39512: Salo: M.iiiAYi.Nih!Jn. osoiUamistsfa kwltoollisen keskiko'!Jihtn
39513: perustamiseksi Ptwla:n(Jan ja Suomussal'l'IWn k1mtoott..
39514:
39515:
39516: E d u s kunnalle.
39517:
39518: Muutamia vuosia sitten alettiin meillä useampia sanotunlaisia keskikouluja lähem-
39519: kokeilla uutta kansanopetuksen koulumuo- mäksi kouluun.pyrkijöiden kotiseutua, sem.-
39520: toa, kansakouluihin kuuluvien keskikoulu- m.in.kin kun kaupunkien asun'topula.ldn es-
39521: jen perustamista kuntiin huomattavan val- tää monet saamasta kunnollista asuntoa
39522: tioavustuksen turvin aluksi emlin vain pa- kouluajaksi.
39523: rissa maalaiskunnassa. Tämä uusi koulu- Kainuun kunnista ovat Puolangan ja
39524: muoto näyttää täyttavän taysin siihen kiin.- Su6mussalmen kunnat kumpikin yli 100 km.
39525: nitetyt toiveet siitä päättäen, että sanot- päässä lähimmistä, Oulun ja Kajaanin op-
39526: tuja :kouluja on anottu perustettava:ksi mo- pikouluista. Siitä huolimatta käy maini-
39527: niin, varsinkin kaukana kaupunkien ja lii- tuista kunnista huomattava määrä lapsia
39528: kekeskusten oppikouluista oleville seuduille. oppikoulua sanotuissa kaupungeissa, joissa
39529: Maaseutu näyttää näin heräävän huomaut- sodan hävityksen vuoksi asuntojen saanti
39530: tamaan, että sielläkin on opinhaluista ja on edelleenkin tavattoman vaikeata ja kal-
39531: lahjakasta ainesta, jonka opiskelun jat- lista.
39532: kamisen on tähän asti estänyt yleensä Kumpikin mainituista kunnista ovat jo
39533: pitkistä matkoista johtunut opiskelun kal- aiemmin anoneet sanotunlaisen koulun saa-
39534: leus. mista. Jotta nämä anomukset voitaisiin jo
39535: Lukuisista anomuksista johtuen on v. ensi vuonna hyväksyä ja saada koulu syk-
39536: 1948 talousarvioesitykseen otettu 3,400,000 syllä 1948 alkamaan, ehdotan kunnioittaen,
39537: markan määräraha viiden uuden keskikou-
39538: lun perustamiseksi. Vuoroaan odottavien että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39539: kuntien runsaus todistaa kuitenkin, että tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu-
39540: ehdotettu koulujen lisäys on aivan riit- vun 38 momentille 2 miljoonan mar-
39541: tämätön. Ei yksin matkojen pituus, mutta kan määrärahan kunnallisen keski-
39542: myöskin kaupunkien oppikoulujen yhä li- koulun perustamista varten Puolan-
39543: sääntyvä oppilasmäärä kehoittaa avaamaan gan ja Sumnussahnen kuntaan.
39544: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39545:
39546: S. Salo.
39547: IV,17a.- Rah. al. N:o 100.
39548:
39549:
39550:
39551:
39552: Piikkönen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen
39553: keskikO'Ulun perustamiseksi Kuhmon kuntaan.
39554:
39555:
39556: E d u s k u n n alle.
39557:
39558: Maa;laisväestönkin keskuudessa on yhä Kun koululainsäädäntömme mukaan voi-
39559: enemmän alkanut ilmestyä halua saada an- daan· perustaa kunnallisia keskikouluja eri
39560: netuksi lapsille kouluopetusta kam3akoulu- puolille maata kokeilutarkoituksessa, olisi
39561: opetuksen lisäksi. Tähän ei kuitenkaan näitä perustettava sellaisille seuduille,
39562: maamme syrjäisillä seuduilla vähempi- missä koulunkäynti kansakoulun lisäksi
39563: varaisilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia käytännöllisistä ja voittamattomis'ta syjstä
39564: nykyisin olemassa sen vuoksi, että oppi- on mahdoton.
39565: koulut sijaitsevat kaukana kotipaikkakun- Kun kunnallisten keskikoulujen perusta-
39566: nasta, eikä lasten vanhempain vara.llisuus minen tällaisen epäkohdan poistamiseen on
39567: useinkaan riitä lasten. kouluttamiseen koti- ainoa mahdoliinen toimenpide, olisi erittäin
39568: paikkakunnan ulkopuolella. Tällaisessa ase- suotavaa, että tällaisia kouluja nimenomaan
39569: massa on m. m. Kuhmon kunta, sija.iten kokeilutarkoituksessa perustettaisiin maam-
39570: kaukana oppikouluista, joita .lähinnä on me harvaanrumtulle ja vähävaraiselle raja-
39571: Kajaanissa ja Nurmeksen kauppalassa. seudulle.
39572: Siellä lasten. kouluttaminen kya;yy varoja Edellä esi1:.ettyyn viitaten ehdotamme,
39573: ja on vähempivaraisten jätettävä mon(lf~Sa
39574: tapauksassa lapsensa sitä kouloopetusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1fU8
39575: vaiHe, johonka heillä olisi itsellään ja tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
39576: myölkin vanhemmilla pyrkimFS ja myöskin markan ntäärärahan 10 Pl. Vll lu-
39577: las~ erikoisen lahjakkuuden puolesta. erit- vun 38 moment~'ll.e kunntdlisen keski-
39578: tä.iu. toivottavaa. koulun perustamisek,si Kuhmon k'UU..
39579: taa.n.
39580: Helsingissä 4 p'äivänä lokakuuta. 1947.
39581: Eemll Pääkkönen. S . Salo.
39582: 904
39583:
39584: IV,t74.- Rah. al.. N:o 101.
39585:
39586:
39587:
39588:
39589: J'uutila.inen y. m.: Määräraholfl. O.soitta.misesta Lappetmran-
39590: ?tan tyttöbyse()fl., ~ rake'l'lm:ustiiiden aloittamista
39591: varten.
39592:
39593:
39594: E d u s kun n a 11 c.
39595:
39596: Lappeenrannan kauprun:kiin perustettiin Lappeenrannan lyseossa on normaalitila
39597: vuonna 1930 yksityinen kannatusyhdistys 13-14 Luokalle ja noin 450 oppilaalle. Kun
39598: ylläpitämään 5-luok:kaista yhteiskoul!lla. keskikoululla ei ole omaa taloa ja tyttöly-
39599: V.uonna 1939 siirtyi yhteiskoulu valtiolle seolla on käytettävänä vain 5 sellaista huo-
39600: ja mUIUtettiin 6-luokkaise:ksi tyttölyseoksi. netta, joihin tavallisen luokan voi sijoittaa,
39601: Koulu luovutettiin valtiolle irtaimistoineen vaikka luokkia tarvittaisiin nykyisin linja-
39602: ja rahastoineen, joiden arvo oli yli % mil- jaon huomioon ottaen 17, on vajaus 26
39603: joonaa marklkaa. Kaupunki sitoutui luovut- luokkahuonetta. Oppilaita on noin 550
39604: tamaan koululle, jonka siirtyminen val- enemmän kuin käytettävissä oleviin lysoon
39605: tiolle tapahtui luokka luokalta, huoneuston ja tyttölyseon rakennuksiin normaalitilaa
39606: niin kauaksi aikaa, kunnes koulu oli koko- ajatellen sopisi. Tyttölyseo ikasvaa joka
39607: naan siirtynyt valtion haltuun. Lappeen- vuosi kahdella luokalla ja noin 50-60
39608: rannan kaupunki on myöskin. sitoutunut lah- oppilaalla. Lyseoon, tyttölyseoon ja keski-
39609: joittamaan valtiolle tarpeellisen tonttialueen kouluun lulruVIUodeksi 1947-48 pyrkineistä
39610: tyttölyseon rakentamista varten ehdolla, yhteensä 410 oppilasta jäi hyväksytyistä
39611: että valtio määräajan kuluttua rakentaa oppilaista 73 tilanahtauden vuoksi pääse-
39612: oman lroulutalon ja siten vapauttaa kau- m.ä.ttä. Tilanahtauden valaisemiseksi mai-
39613: pungin kansakoulujen huoneustot niiden nittakoon vielä, että kruupungissa toimii
39614: a1ku.peräiseen tarkoitukseen. Sodan joh- kauppaoppilaitos (5 luokkaa), edelleen Sai-
39615: dosta on asian hoitaminen lykkääntynyt, maan ·kansalaisopisto (n. 500 opiskelijaa}
39616: mutta siitä huolimatta ka.upunki on, tosin ja Työväenopisto (samoin n. 500 opiskeli-
39617: suurin vaikeUJksin, voinut sijoittaa kaikki jaa), jotka kaikki toimivat kansakoulujen
39618: luokat tilapäisiin hooneustoihin. Nyt käy huoneustoissa.
39619: tilanne kestämättömäksi. Lappeenrannan Edellä olevaan vitaten ehdotamme kun-
39620: lyseossa on luokkia 13 ja oppilaita 400. nioittaen,
39621: Lappeenrannan tyttölyseossa on luokkia 13
39622: ja oppilaita 428 ja Lappeenrannan keski- että Eduskunta ottaisi vuoden
39623: koulussa on luokkia 10 ja oppilaita 369, 1948 tulo- ja menoarvioon 60,000,000
39624: yhteensä 36 luokkaa ja oppilaita 1,197. markan määrärahan LappeenranMn
39625: Luokkahuoneita pitäisi olla ainakin 45, tyttölyseon uuden ko'lilurakennuksen
39626: jotta tarpeelliset erikois1uoka1:ikin voitaisiin rakennustöiden aloittamista varten.
39627: järjestää.
39628: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
39629:
39630: Jere Juutilainen. Kaisa Hiiilelä.
39631: Va.lto Käkelä. Helen& Virkki.
39632: Elias Tuki& Väinö Okko.
39633: 905
39634:
39635: IV,n5.- Rah. aL N':o 102.
39636:
39637:
39638:
39639:
39640: Koukka.ri y. m.: Mäiiror<ihan os&ittamisesta opintolainoiksi
39641: ~jäseuduiUe opettajiksi sitoutwm'Ue kasvatusopillisten
39642: korluok<ndujen ja senu1utwrien oppilaille.
39643:
39644:
39645: E d u s kun n a 11 e.
39646:
39647: Maamme syrjäisillä seuduilla vaikeuttaa vakinaisia, päteviä opettajia, olisi käsityk-
39648: säännöllistä kansakoulutointa jatkuvasti ki- semmA mukaan tarkoituksen mukaisinta
39649: reä opettajapula. Varsjnkin tilapäisiin kou- huomioida syrjäseutujen opettajatarve jo
39650: lusuojiin nykyisten taloudellisten olosuh- opettajien koulutusvaiheessa myöntämällä
39651: teiden pakosta sijoitetut lukuisat kansa- valtion varoista halpakorkoisia opintolai-
39652: kouLut jäävät päteviä opettajia vaille. Va- noja sellaisille hyvin edistyville seminaa-
39653: rojen ja rakennustarvikkeiden puute tulee rien ja kasvatmso.pillisten korkeakoulujen
39654: arvattavasti aiheuttamaan sen, etteivät kun- oppilaille, jotka sitoutuvat opintolainaa
39655: nat kykene vuosikausiin toteuttamaan kou- anoessaan hakeutumaan opettajiksi valmis-
39656: lura:kennusohjelmiaan. Näin ollen voi tämä tuttuaan sellaisille seuduille, joissa koulu-
39657: kansakoulutoimen alalla nykyään vallitseva hallitus kulloinkin osoittaa erityisen opet-
39658: poikkeustilanne muodostua ennen pitkää tajapulan vallitsevan. Sitoumus koskisi en-
39659: hyvinkin tuhoisaksi. simmäistä viranhakua ja olisi voimassa
39660: V aitiovallan toimesta on asiaa ryhdytty sovitun määräajan, jonka mukaan määrät-
39661: parantamaan m. m. jouduttarualla pätevän täisiin lainojen takaisinsuoritusehdot.
39662: opettajavoiman valmistamista ja perusta- Edellä mainituin perusteluin ehdotamme
39663: malla kuluvana syksynä toimintansa aloit- kunnioittaen,
39664: tanut uusi kasvatusopillinen kork-eakoulu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39665: Avoimia opettajan virkoja on kuitenkin tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu-
39666: niin lukuisasti, ettei ole täyttä varmuutta kuun uudelle 39 momentille 5 mil-
39667: siitä, että heikoimmassa asemassa olevat joonan markan määrärahan opinto-
39668: syrjäisen maaseudun koulut tulisivat saa- lainojen myöntämiseksi syrjäseu-
39669: maan vakinaiset opettajansa. Jotta juuri dut'lle opettajiksi sitoutuville luts.va-
39670: nämä poikkeustilanteesta pahimmin kärsi- tusopillisten korkeak{II!Wu.jen ja semi-
39671: mään joutuneet seudut saisivat vihdoinkin naarien oppt'laille.
39672: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39673:
39674: Antti .A. Koukkari Lauri .Tårvi. Erkki Koivisto.
39675: IV,176.- Rah. al. N:o 103.
39676:
39677:
39678:
39679:
39680: Nevalainen y. m.: MäMJiro}wn osoiJtltarnisesta kouluradioi-
39681: den hankkimi.rekii fumsakoulttilk.
39682:
39683:
39684: E d u s k u n n a 11 e.
39685:
39686: Radio on kaikkialla maailmassa tunnus- oma kuuntelulaite ja 95.3 % :ssa on vastaan-
39687: tettu ensiluokkaisen tärkeäksi sivistysväli- otin o»ettajan, l. % on .sellaisia, jolloin vas-
39688: neeksi. Myöskin kouluradio-toiminta on taanott~n omistaa joku mnn kuin opet-
39689: kaikkialla laajenemistaan laajentunut. On taja tai kmnu. V,ain 10'% opettajista saa
39690: havaittu sen tärkeä merkitys opetusväli- kunnalta 'korvauksen esim. kuuntelumaksun
39691: neenä. Kouluradion välityksellä voivat muruiossa sii'tä. että luovuttavat vastaan:otti-
39692: esim. kouluviranomaiset saavuttaa maan jo- mensa lro.Ulua 'käytettäväksi. Maassamme on
39693: kaisen koulun opettajan ja oppilaan. Kou- siis vielä suuri määrä kansakouluja, joissa
39694: luradio on myös havaittu tavallisen koulu- ei vastaanottolaitteiden puuttuessa voida
39695: työn virkistäjäksi ja elävöittäjäksi. eruiinkää.n kuunnella kouluradiota.
39696: Suomen Yleisradio perusti yhteistoimin- Koska radion hankintakustannukset kou-
39697: nassa Kouluhallituksen kanssa kouluradio- lua kohden kohQa:vat vähintäin 15.,000 mark-
39698: osaston vuonna 1934. Meidänkin maas- kaan ja kun maassamme on vielä yli 4;,000
39699: .samme kouluradio on saavuttanut oppilai- koulua, joissa ei ole kuuntelulaitteita, ko-
39700: den ja opettajien suosion, mutta kuuntelua hoaisiwat radiolaitteiden hankintakustan-
39701: vaikeuttaa tavattomasti vastaanottimien nukset kaikkiin kouluihin vähintään 60
39702: puute kouluissa. Suurin osa kouluradion miljoonaan. markkaan. Koska näin suuren
39703: kuuntelua tapahtuukin opettajien vas- vastaanottimien määrän kerralla hankki-
39704: taanottajilla, mitkä he ilman korvausta ovat minen tuottaisi elrkä voittamattomia vai-
39705: luovuttaneet luokkansa käytettäväksi. Maas- keuksia, ehdotamme kunnioittavasti,
39706: samme on tällä hetkellä 5,677 kansakoulua.
39707: Tähän menessä saapuneiden tietojen mu- ~ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1948
39708: kaan kuuntelee 124,274 oppilasta 1,643 kou- .tu'l;o- ja menoarvioon 5 miljoonan
39709: lussa kouluradiolähetyksiä. Kuuntelevista .m&rkan ~ttii;iiriirahan .kouluradioidcn
39710: kouluista on vain 3. 7 % sellaisia, joissa on hwnkkirniseksi kansakouluille.
39711: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
39712:
39713: Anna Nevalainen. Mauri Ryömä.
39714: K'l>nsta Talvio. Elsa &a.'l'ppiaen.
39715: W. Metsäranta. Eino Tainio.
39716: 907
39717:
39718: IV,177. - Rah. al. N :o 104.
39719:
39720:
39721:
39722:
39723: Kivisa.lo y. m..: Määri;ra.ha.n, osoittamisesta Hämeenlinnan
39724: ku.11,naUiskodin muodostamiseksi Etelä-Hämeoo keskus-
39725: ammattikoulu.ksi.
39726:
39727:
39728: E d u s k u n n a 11 e.
39729:
39730: V. 1946 toimintansa aloittaneiden nel- tilat ja eräitä työsaleja. Varsinaiset ope-
39731: jän valtion keskusammattikoulun joukossa tus- ja työpajatilat tulisivat rakennettaviksi
39732: on Etelä-Hämeen keskusammattikoulu si- vähitellen,, vaiheittain ja osittain oppilas-
39733: käli erikoisasemassa, että se tähän asti on voimin koulun rakennusosaston opettajien
39734: toiminut kokonaan Hämeenlinnan kaupun- johdolla hyväksyttyjen suunnitelmien mu-
39735: gin sille varaamissa, osittain vanhoissa ra- kaisesti.
39736: lrennuksissa, osittain vartavasten rakenne- Kun koulun toiminnan saattaminen vaki-
39737: tuissa tiloissa. Samalla keskusammattikoulUJ naiselle pohjalle on kiireellinen ja kaik-
39738: on joutunut palvelemaan ennenkaikkea Hä- kien maaseudulta kouluun pyrkivien sinne
39739: meenlinnan kaupungista kotoisin olevia pääsy koulun tarkoitusperien mukaisesti on
39740: nuoria, sillä oppilasasuntolan puuttuessa ei tehtävä mahdolliseksi, ehdotamme kunnioit-
39741: maaseudulta olevista pyrkijäistä ole voitu taen,
39742: ottaa kuin ne, jotka itse ovat voineet hank-
39743: kia asuntonsa. Maaseutulaisia on näin ol- että Eduskunta Hämeenlinnan
39744: len vain vajaat 50% koulun oppilaista. kunnalliskodin nuuodostamiseksi val-
39745: KO!Ulun edelleen kehittämistä on suunni- tion Etelä-Hämeen keskusammatti-
39746: teltu sillä pohjalla, että koulu siirtyisi ny- kouluksi ottaisi kunnalliskodi11, ra.
39747: kyisen kunnalliskodin alueelle, jonka, sa- kennusten ostamista ja oppilasasunto-
39748: moin'kuin läheiset tontit, kaupunki on lu- kiksi kunnostamista varten 15,000,000
39749: pautunut lahjoittamaan ammattikoululle. markan mää1·ärahan sekä työpaja-
39750: Kunnalliskodin ra:kennuksista, jotka val- rakennusten suunnittelua ja raken-
39751: tion tulisi lunastaa Hämeenlinnan kaupun- nustöiden aloittamista varte11, samoi11,
39752: gilta nykyistä hintatasoa vastaavasta 15,000,000 markan miiiirärahan 'V'UO'-
39753: 13,300,000 mk: n hinnasta, on tällöin tar- den 1948 t1tlo- ja menoarvioon 20 Pl.
39754: koitus muodostaa oppilasasuntola, keittiö- II: 35 momentin kohdalle.
39755: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39756:
39757: Väinö Kivisalo. Alpo Lumme.
39758: Felix Seppälä. Jaa.kko ··Ha.kala
39759: Aiuo Mwlkamäld.. lfa.tti Beilddli.
39760: Eino Ra.UDio. Martti o. Kölli.
39761: Toivo Mansner. Lauri Laine.
39762: KaJ.le Jokinen. Sulo Heiniö.
39763: Toivo Lång. Sulo J. Teittinen.
39764: Eino Kujanpää. Eero KiveQä.
39765: 908
39766:
39767: IV,11s.- Rah. al. N:o 105.
39768:
39769:
39770:
39771:
39772: Käkelä y. m..: Mäiirätraihan osoittam-isesta kuntain a.mmatti-
39773: kO'Iibun rakentamista var~ttJn H aminaan.
39774:
39775:
39776: E d u s kunnalle.
39777:
39778: Kauppa- ja teollisuusministeriön alot- tamassa Haminassa suuren asuntopulan
39779: teesta ovat Haminan seudun maalaislqm.nat vuoksi on maalaisikunnasta saapuville oppi-
39780: yhdessä Haminan kaupungin ikanssa suun- laille, ainakin osalle, varattava asunto 'lrou-
39781: nitelleet yhteisen anrmattilroulun aikaan- lun yhteydessä.
39782: saamista itäistä Kymenlaaksoa varten, jotta Vähintään 100 oppilasta käsittäväksi
39783: maamme ammattiopetus tällä alueella saa- muodostuva ammattilroulu vaatii n. 5,200
39784: taisiin ajan vaatimuksia vastaavaksi. Ny- ms suuruisen lisärakennuksen, minkä on
39785: kyinen Haminan kaupungin ammattikoulu, laskettu tulevan mruksamaan ny'kyisessä
39786: joka. ,puutyöosaston ikäsittäen sijaitsee en- kouluraikennuksessa suoritettavien korjaus-
39787: tisessä kansakoulurakennuksessa Haminan töiden kanssa yhteensä 15 milj. markkaa.
39788: kaupungin Viipurin esikaupungissa on Kun näin suuret kustannukset tulevat
39789: osoittautunut liian pieniksi eikä sellaise- k:Jovin raskaiksi kunnille ja ik!un toisaalta
39790: naan mitenkään ipysty läheskään tyydyttä- Itä-Suomi - jossa linjan Kotka-Joensuu
39791: mään useampien ikuntien laajemmalle poh- itäpuolella on vain yksi ammattikoulu -
39792: jalle rakentuvan ammattikoulun tarpeita. todella tarvitsee ammattioppiuutta väkeä
39793: Vehkalahden, Virolahden ja Miehikikälän niin lähiseudun kuin koiko maan teollisuu-
39794: maalaiskmntien sekä Haminan kaupungin den tarpeisiin ja tuottavaan työhön, on
39795: edustajien käymien neuvottelujen perus- kuntainliiton ammattikoulun rakentaminen
39796: teella ovat sanottujen kuntien valtuustot Haminaan erittäin tärkeä.
39797: päättäneet perustaa yhteisen kuntain liiton Edellä olevaan viitaten esitämme,
39798: ammattikoulun Haminan kaupungin nyik:yi-
39799: sen ammattikoulun ikohdalle. että Eduskunta ottaisi vu.ode'lt
39800: Tähän tulisi, paitsi laajennettua puutyö- 1948 tulo- ja m,enoar·vioon 5 miljoo-
39801: osastoa, metallityöosasto sekä lähinnä maa- nan markan määrärahan kuntain
39802: seudun tarpeita silmällä pitäen maalaiskun- ammattikoulun rakentamista varten
39803: tien edustajien nimenomaisesta toivomuk- Haminaan.
39804: sesta myös rakennusosasto. Sodan raunioit-
39805: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
39806:
39807: vaato Käkelä. E. Pesonen.
39808: Jere Juutila.inen. Helena Vll'kki.
39809: J. Kuittinen. P. Leskinen.
39810: Juho Pyy.
39811: 909
39812:
39813: IV,t79. - Rah. aJ. N:o 106.
39814:
39815:
39816:
39817:
39818: Turunen y. m.: M:äärii:rahan osoittamisesta oppilasasuntolan
39819: rakentamista varten Pohjois-Ka;rjalan keskusammcttti-
39820: kouluun.
39821:
39822:
39823: E d u s !k u n n a 11 e.
39824:
39825: Käsit~Hessään hatlirtuksen esitystä lisäyk- siJ.tle nuorille, joiden mahdollisuudet kou-
39826: siksi ja muutoksiksi v: n 1946 tulo- ja meno- !l.unkäyntiin ilman tätä järjestelyä jäävät
39827: arvioon päätti eduskunta 9. 7. 1946 myön- olemattomiksi. Koulun käytössä olevaan
39828: tää varat neljän keskusammattikoulun toi- varastorakennuksen ei kuitenkaan opetus-
39829: minnan alottamiseen. Keskusammattikou- tilojen lisäksi pysyvästi mahdu oppilariden
39830: [ujen tarkoituksena tuli olla lähinnä maa- asuntoja, vaikka niitä siihen ny,t on tilapäi-
39831: seudulta teollisuus-, rakennus- ja käsityö- sesti järjestetty n. 40 oppilaalle. Rakennus
39832: ammatte~hin pyrkivän nuorison, jota meil:lä ei myöskään o:le sopiva asuntotiloiksi.
39833: nykyisen elinkeinotoiminnan jakaantumisen Kun oppi1la<itos käsityksemme mukaan on
39834: ja teollisuuden viimewikaisen nopean kehit- aivan välttämätön Pohjois-Karjalan käsi-
39835: tymisen vuoksi on vuosittain n. 15,000-- työ-, rakennus- ja teollisuustoimintaan sekä
39836: 20,000 henkeä, ammatillinen va:lmentami- tyttöjen osa1ta myös taloustyöhön !Jiittyvän
39837: nen. Yksi näistä ammattikouluista, joiden ammattitaidon kehittäjänä, mutta kun se
39838: edelleen kehittäminen ja rakentaminen on tämän tarkoituksensa maakunnan osalta voi
39839: tarkoitettu tapahtuvaksi vähitellen, ra- täyttää vain voidessaan samalla majoittaa
39840: kennustyö nimenomaan osittain oppilasvoi- ja muonittaa varattomalta maaseutualueelta
39841: min, oli Pohjois-Karjalan keskusammatti- tulevat oppilaansa, ehdotamme kunn~oit-
39842: koulu, jonka sijoituspaikaksi tuli J oensum1 ltaen,
39843: kaupunki. Koulu S81i hailtuunsa puolustus- ett'ä Eduskunta ottaisi vuoden
39844: laitoksen varastorakennuksen, joka pienin 1948 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II
39845: korjauksin on muutettavissa sopiviksi ope- luvun 35 momentille 23,000,000
39846: tus- ja työpajatiloiksi. Koulun tarkoitus- markan määrärahan n. 180-200 op-
39847: perän mukaan maaseudun nuorisoa kasvat- pilastilaa käsittävän oppilasasunto-
39848: tavana laitoksena tulisi sen yhteydessä kui- "l.at~ kiireellistä rakentamista va;rten
39849: ltenkin olla myös rHttävä määrä asuntoja Pohjois-Karjala.n keskusammo,ttikou-
39850: varattuna etenkin syrjäseutujen vähävarai- luun.
39851: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39852:
39853: Varma. K. Turunen. Yrjö .A. Manninen.
39854: Samuli Tervo. Juho Karvonen.
39855: Kalle Ka.uha.nen. 0. Muikku.
39856: Akseli Bra.nder. Lauri Riikonen.
39857: Heikki Soininen.
39858:
39859:
39860:
39861:
39862: 16
39863: 910
39864:
39865: IV,1so.- Ra.h. al. N:o 107.
39866:
39867:
39868:
39869:
39870: Turunen y. m.. : Korotetun mäiilrärahan osoittamisesta Poh-
39871: jois-Karjalan keskusammattikoulun ttyöpajarakennuksoo
39872: lopulliseen kuntoon !Saattamista ja opettaja-asuntojen
39873: rakentamista va1·ten.
39874:
39875:
39876: E d u s :k u n n a ll e.
39877:
39878: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu, tukseen. Joensuun kaupunki on puolestaan
39879: joka perustettiin v. 1946 eduskunnan myön- lupautunut lahjoittamaan keskusammatti-
39880: nettyä saman vuoden ensimmäisessä ilisä- koululle k. o. tonttialueen, jota vielä ei ole
39881: menoarviossa tarvittavat varat koulun toi- erotettu puolustuslaitoks~lle.
39882: minnan alottamiseen, on saanut tilapäiseksi Samatlla rton'tiila varastorakennuksen
39883: sijoituspaikakseen puolustuslaitokselle kuu- kanssa on 1 tiilinen ja 1 puinen tykkivaja
39884: luvan varastorakennuksen. Tämä rakennus, sekä 3 huoneistoa käsittävä asuintalo. Edel-
39885: jonka tilavuus -on n. 20,000 ms, onkin :il- liset olisivat sopiva,t koulun käyttöön au'to-
39886: meisesti suhteellisen vähin korjauksin so- korjamnona ja varastotiloina, jälkimmäti-
39887: piva opt:!tus- ja työpajatiQojen sijoittami- nen opettaja-asuntoina. Opettaja-asuntojen
39888: seksi. Kun puolustuslaitos ei ole oHut ha- tarve on kuitenkin niin suuri, että välttä-
39889: iukas !luovuttamaan rakennusta pysyvästi mättä pitäisi :tarko~tukseen saada varoja.
39890: koulun omistukseen, ei tarkoituksenmukai- Opettaja-asuntojen jä;rjestäminen on toi-
39891: sia rakennusmuutoksia kuitenkaan ole voitu saalta vä;lttämätön myös senvuoksi, että pai-
39892: suorittaa, sillä kaikissa muutostöissä on pi- kalliset voimat eivät riitä opet•tajatarvetta
39893: detty silmällä sitä mahdollisuutta, että tyydyttämään eikä muualta siirtyminen ole
39894: kouiu joutuisi jälleen luovuttamaan raken- mahdol1lista ilman asunnon järjestämistä.
39895: nuksen alkuperäiseen tarkoitukseensa käy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39896: tettäväksi. Kun koulu kuitenkin on maa- kunnioittaen,
39897: kunnalle erittäin tärkeä 'laitos, jonka toi-
39898: minta olisi vakinaistettava niin pian kuin että Eduskunta ottaisi vuoden
39899: mahdollista, olisi sen rakennuskysymys 1948 fltlo- ja menoarvioon 20 Pl. II
39900: myös nopeasti ratkaistava. luvun 35 momentille 15,000,000 mar-
39901: Eduskunnan olisikin edelläesitetyn vuoksi kan määrärahan Pohjois-Karjalan
39902: pyrittävä vaikuttamaan siihen, että puo- keskusammattikoullm työpajaraken-
39903: lustuslaitoksen Joensuun varastoa;lueella nttksen lopulliseen kuntoon saattami-
39904: oleva't rakennukset voitaisiin siirtää Poh- seen ja opettaja-asttntojen rakenta-
39905: jois-Karjalan Keskusammattikoulun omis- miseen. ,
39906: Helsingissä 3 päivänä ilokakuuta 1947.
39907:
39908: Varma K. Turunen. Yrjö A. Ma.mlinen.
39909: Samuli Tervo. Juho Karvonen.
39910: Kaåle Kauhanen. 0. Muikku.
39911: Ak:seli Brander. LMui Riikonen.
39912: Heikki Soininen.
39913: 911
39914:
39915: IV,1s1.- &h. a.l. N:o 108.
39916:
39917:
39918:
39919:
39920: Penttala y. m.: Määrämhan osoittamisesta E,teJlä-Pohjan-
39921: maan suomenkielisen keskusammattikoul1tn pe1"1tstamis-
39922: ja rakennustöiden aloittamista vwten.
39923:
39924:
39925: E d u s k u n n a Jl e.
39926:
39927: Tilastoihin perustuvat arviot osoittavat, seksi suhdanteista riippumattomamman
39928: että teollisuus-, mkennus- ja käsityötoi- työskeniJ:,elymahdoUisuuden asutuskeskuk-
39929: minta maassamme nykyään on antanut sissa, toiseksi voisi osa koulutuksen saa-
39930: työtä vuosittain n. 30,000:11e uudelle työn- neista, varsinkin rakennus- ja käsityö-
39931: tekijälle. Kun näillä aloilla ennestään työs- .aloilla, !luopua asutuskeskukseen siirtymis-
39932: kentelee n. 400,000 työntekijää, on selvää, aikeestaan ja jäädä ammatinharjoittajaksi
39933: .että uusia työntekijöi'tJä näihin jatkuvasti maaseudulle. Kummassakin suhteessa sekä
39934: siirtyy muiden toimialojen edustajain, etu- yleisen ammattitaidon kdhottajana olisi kes-
39935: päässä maatalousväen nuorisosta, jolle tämä ikusammatti'koululla nimenomaan Etelä-Poh-
39936: elinkeino ei tarjoa rHttävästi työtilaisuuk- janmaalla tärkeä tehtävänsä.
39937: sia. Jos tilanne säilyy nykyisellään, jolloin Ammattikasvatusneuvosto onkin laatimas-
39938: tämä uusille aloille siirtyvä nuoriso ei ole. saan ammattikasvatuksen kehittämisen 10-
39939: saanut mitään ammatillista valmennusta, vuotissuunnitelmassa esittänyt, että Etelä-
39940: vaan on yleeusä joutunut tilapäis- ja seka- Pohjanmaan suomenkielinen keskusammat-
39941: työn luontoisiin tehtäviin, tulee maaseudun tikoulu perustettaisiin v. 1948. Koulun toi-
39942: nuoriso jatkuvasti jäämään työmarkkinoilla minta-alueeksi suunnitellulla alueella asuu
39943: huomattavasti huonompaan asemaan kuin n. 310,000 henkeä, joista valtavin osa asuu
39944: kaupunkien tai taajaväkisten asutuskeskus- maaseudulla. Ja kun suuri osa tämän väes-
39945: ten nuoret, joilla on jonkinlaisia mahdolli- tön nuorisosta on pakotettu hankkimaan
39946: suuksia ammattiopin saantiin. vastaisen toimeentulonsa joko teollisuuden
39947: Kuntien tai yksityisten rtoimesta ei tai käsityön ammattialoilla, niin olisi tä-
39948: yleensä harvaan asU:tulle maaseudulle voida män nuorison toimeentulon kannalta vält-
39949: ammattikouluja p.erustaa; vain valtiovalta tämätöntä, että sillä olisi mahdollisuus
39950: voi tasapuolisesti huolehtia maaseudun saada uutta toimialaa varten pätevä am-
39951: asukkaitten eduista tässä suhteessa. .Viime mattiopetus.
39952: vuonna perustettiinkin ensimmäiset valtion Etelä-Pohjanmaan suomenkielinen kes-
39953: keskusammattikoulut juuri tässä mielessä. kusammattikoulu on suunniteltu 400 oppi-
39954: Näistä ei yhtJään ole sijoitettu Etelä-Poh- lasta käsittä.väksi. Koulun työpajoja, oppi-
39955: janmaalle, jossa. maatalousväestön ylijäämä lasasuntolaa, ruokalaa ja opettaja-asuntoja
39956: aina on ollut huomattava, ilmeten aikai- varten tarvittaisiin n. 25,000 m3 rakennus-
39957: sempina vuosina m. m. voima;kkaana siirto- tilavuutta. Rak.ennusty8t. on Ammattikas-
39958: tlaisuutena Amerikkaan. Tilojen pirstoutu- va;tusneuvosto suunnitellut suoritettavaksi
39959: minen on edelleen voimistuttanut maaseutu- neljässä vaiheessa siten, ett'ä v. 1948 raken-
39960: nuorison halua siirtyä kaupunkeihin. Jos nettaisiin keittiö, metallityöpaja ja osa op-
39961: alueella toimisi keskusammattikoulu, olisi pilas- sekä opettaja-asuntoja.. Toisessa vai-
39962: siitä tässä suhteessa odotettavissa kahden- heessa v. 1950 rakennettaisiin luokkahuo-
39963: lainen hyöty: ensiksikin saisivat asutuskes- neet, lisää työpajoja ja opettaja-asnntoja.
39964: kuksiin siirtyvät nuoret siinä ammatillista Kolmannessa vaiheessa v. 1952 !IIaikennettai-
39965: valmennusta, joka te'kisi heille mahdolli- siin oppilas-asuntola lopullisessa [a.ajuudes-
39966: 912 IV,tsl. - Etelä-Pohjanmaan keskusammattikowu.
39967:
39968: saan ja IJ.aajenne1!taisiin keittiö. Ja nel- että Edu,skunta ottaisi vuoden 1948
39969: jännessä vaiheessa v. 1955 rakennettaisiin tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
39970: loput työpajoja ja opettaja-asunnot. kan määräroJwn Etelii-Pohjanmaa16c
39971: Kun on hyvin tärkeää, että nuorisolle va- suomenkielisen keskusammattikoulu"'
39972: rataam. mahdollisuus saada pätevää am- perustamis- ja rakennustöiden aloit-
39973: mattiopetusta, niin edellä olevan perusteella tamista varten.
39974: ehdotamme,
39975: Helsi!llgissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
39976:
39977: Isa.k Penttala. Amo Malk.emäki.
39978: Martta Salmela-Järvinen. J. Koivisto.
39979: Johannes Wirtanen. J. Kuittinen:.
39980: Jussi Annala. A. K. Paasivuori.
39981: Aleksi Rinne. Kustaa. Tiitu.
39982: Yrjö I. Antila. Lauri Järvi.
39983: 0. Muikku. M. Lepistö.
39984: Urho Kulovaara. Eino Palovesi.
39985: Heikki Vehkaoja. Juho Karvonen.
39986: Samuli Tervo. M. Järvinen.
39987: Sulo Heiniö. E. A. Turja..
39988: Elli Nunninen. P. Ka;rjalainen.
39989: Eino Raunio.
39990: 913
39991:
39992: lV,ts2.- Fin. mot. N:o 109.
39993:
39994:
39995:
39996:
39997: Sergelius m. fl.: Angående anvisande av anslag fö-r på-
39998: börjande av by.ggnadsarbetet på, tillbyggnaderna till en
39999: sta.tlig svenskspråkig central!!Jrkesskola i V asa.
40000:
40001:
40002: T i 11 R i k s d a g e n.
40003:
40004: Det är redan alimänt erkänt, att en ut- tempo. Jämväl med avseende å antalet stu-
40005: byggnad av yrkesskolväsendet är en av de denter, som bedriva studier, har rrekord
40006: grundläggande förutsättningarna för ett uppnåtts, salllltidigt som stor brist yppats
40007: lyckligt genomförande av det återuppbygg- på kompeten<ba lärare. Då vårt lands eko-
40008: nadsartbete, som vårt iand har att utföra nomiska förhållanden [cke denna gång med-
40009: under en följd av år. Det är likaså bekant, giva en så snabb utvidgning av skolvel'lk-
40010: att den kännbara minskningen av storleken samheten och då större uppmärksamhet än
40011: i de ålderskilasser, som under ett tiotal år hittil.ls borde ägnas utvidgningen av yrkes-
40012: framåt nyrekryt~ra arlbetsmarknaden, för- undervisningen, borde enligt Riksdagens
40013: utsätter en hög grad av yrkeskullllighet hos åsikt även Regeringen med det snaraste
40014: dessa åldersk:lasser, om de skall förmå på vidtaga åtgärder för ledande av wtvecklin-
40015: ett tillfredsställande sä1lt utföra den förhåi- gen på detta område i rätt riktning."
40016: iandevis höga ar!betsinSll;ts de måste rpres- I den tioårsplan för yr~esutbildningen,
40017: tera för .a:tt garanrera vårt folik .en nöjaktig som Yrkesutbildningsrådet detta år upp-
40018: levnadsstandard. gjort, förutsattes, atrt; centralyrkesskolornas
40019: Det är med dessa fakta för ögonen, som antaJ. skulle utökas till 18 och att an:slag
40020: man på ansvarigt håll. numera målmedveltet skulle upptagas i sta.tsförslaget för år 1948
40021: gått in för att utöka y;rkesskolornas antal bl. a. för en svenskspråkig centralyrkes-
40022: ooh skapa skolor, som på ett smidigt sätt skola L Vasa. Detta var så mycket mera
40023: anpassa si:g efter näringslivets krav på yr- moltiverat, som det f·aiktiskt med svenslm
40024: kesutbil.dad arbetskraft. I detta avseende som undervisningsspråk inte finnes en enda
40025: kan man med tillfredsstwlelse annotera, at-t yrkesskola, som skulle utbilda färdiga yr-
40026: riksdagen på handels- ooh industriministe- kesmän, varför den svenskspråkiga ibefoik-
40027: riets försorg i utgifu:lstaten för år 1946 ningsdelens möjligheter att utbiida sig för
40028: upptog anslag för grundande 1aN fyra finsk- en a~betsinsats i den _industriella produk-
40029: språkiga centralyrkesskolor förenade med tionsprocessen äro synnerligen minimala.
40030: yrkeskursskolor. Handels- och industriministeriet har för
40031: Detia sammangår jämväl med riksdagens sin del insett nödvändigheten av att en
40032: klart uttalade önskningsmål, som tydligt svenskspråkig centralyrkesskola fås till
40033: formulerats i riksdagens svar å regeringens stånd och hade i siit förslag till utgiftsstat.
40034: proposition angående statsförslage~ för år för år 1948 · upptagit ett anslag om
40035: 1947, vari framhålles följande: ,I detta 15,000,000 mark för en blivande svensk-
40036: sammanhang har Riksdagen icke kunnat språkig centrail.yrkesskdla i V asa, för vii-
40037: undel'!låta att fästa uppmärksamhet även ken såväl tomt som vissa hyggnader i sta-
40038: vid utvecklingen av våra läroverksförhål- tens ägo redan stå till buds. Detta an-
40039: landen under senaste tid. Riksdagen har slag har emellertid under senare behand-
40040: konstaterat, att nya privata läroverk i syn- ling i statsrådet struikits ur regeringens
40041: ne:rligen stor utsträckning grundats med proposition tili statsförslag för år 1948.
40042: statens understöd och att elevantalet vid På g:rund av ovanstående tillåta sig un- .
40043: dessa skolor ökats i alltmer tilltagande derteclrnade vördsamt föreslå,
40044: 914 IV,1s2. - Vaasan keskusammattikoulu.
40045:
40046: att RiksdO(Jen måtte besluta å utredning hade föreslagit för på~
40047: 20 Ht. II :35 i statsförslaget fiW å1· börjandet av byggnadsarbetet på de
40048: 1948 återinföra det anslag ont allra nödvändigaste tt"llbyggnaderna
40049: 15,000,000 mark, som handels- och till en statZig svenskspråkig central-
40050: i1!dustriministeriet ef:ter sakk1tnnig yrkesskola i V asa.
40051: Helsingfors den 1 okt()ber 1947.
40052:
40053: Max Sergelius. Levi Jern.
40054: Ebba. östenson. Gösta. Rosenberg.
40055: Helmer Smeds. Ture Hollsten.
40056: Albert Brommels. Albin Wickma.u.
40057: 915
40058:
40059: IV,1s2. - Rah. al. N:o 109. Suomennos.
40060:
40061:
40062:
40063:
40064: Sergelius y. m.: Määrärahan osoitta·mislesta Vaasan f"UQt-
40065: sinkielisen keskusamnwttikoul'Un Usärakennustöickn,
40066: aloittamiseksi.
40067:
40068:
40069: E d u s k ru n n a H e.
40070:
40071: Yleisesti jo tunnustetaan ammattikoulu- opettajista .on ilmaantunut suurta puutetta.
40072: laitoksen kehittäminen erää!ksi perusedelly- Kun maamme taloudelliset olot €ivät tällä
40073: tykseksi sen jälleenrakennustyön onnelliselle kert!a:a saHi näin nopeata koulutoiminnan
40074: toteuttamiselle, joka maamme on suo- laajentamista ja kun tähänastista suurem-
40075: ritettava läihivuosien aikana. Samoin on paa huomiota olisi !kiinnitettävä ammatti-
40076: tunnettua, että tuntuva vähennys niiden opetulksen laajentamiseen, eduskunnan mie-
40077: ikälluokkien suuruudessa, jotka vuosikym- ~estä olisi myös thallituksen !kiireellisesti
40078: meneksi eteenpäin !koulutetaan työmarklki- ryhdyttävä toimenpiteisiin kehityksen
40079: uoita varten, edellyttää näissä ikäluokissa suunnan kääntämiseksi tällä alalla oikeille
40080: korkeata ammattitaitoa, jos mieli tyydyttä- raiteille."
40081: vällä tava,lla suoriutua siitä suhteellisen Siinä •ammattikoulutuksen ikymmenvuotis-
40082: ikorkeasta työpanoksesta, joka niiden on suunnite~massa, jonka ammattikasvatusneu-
40083: kyettävä kehittämään turvata!kseen ikansal- vosto on tiinä vuonna laatinut, edellyte-
40084: lemme kohtuullisen elintason. tään, että keskusammattikoulujen luku-
40085: Nämä tosiasiat tietäen on vastuunalai- määrä lisättäisiin 18: iksi ja että vuoden
40086: sella ta,holla nyttemmin määrätietoisesti 1948 tulo- ja menoarvioon otettaisiin mää-
40087: ryhdytty lisäämään ammattikoulujen luku- räl'aiha m. :m. Vaasan ruotsin!kielistä kes-
40088: määrää ja luomaan !kouluja, jotka jousta- kusammattikoulua varten. Tämä oli sitäkin
40089: vasti sopeutuvat ammatillisesti koulutettua perustellumpa,a, kun tosiasiallisesti ei ole
40090: työvoimoo koskeviin elinkeinoelämän vaati- ainoatakaan ruotsinkieli opetuskielenä toi-
40091: muksiin. Tässä suhteessa on tyydytyksellä mivaa ammattikoulua., joka, valmistaisi val-
40092: merkittävä, että !kauppa- ja teoHisuusmi- miita ammattimiehiä, minkä vuoksi ruot-
40093: nisteriön aloitteesta eduSkunta vuoden sinkielisen väestönosan mahdollisuudet !ke-
40094: 1946 menoarvioon otti määrära:han neljän hittää työpoanostaan teollisessa tuotantopro-
40095: suomenkielisen ik:eslkusammattikoulun pe- sessissa ovat erittäin vruhäiset.
40096: rustamista varten. Kauppa- j'a teollisuusministeriö puoles-
40097: Tämä käy myös yhteen eduskunnan toi- ta:an on ymmärtänyt ruotsinkielisen !k:es-
40098: vomuksen kanssa, joka on selvästi lausuttu ikusammattikoulun aikaansaamisen välttä-
40099: edUSkunnan vastaUJksessa rha,llituksen esityk- mättömyyden ja oli vuoden 1948 menoar-
40100: seen vuoden 1947 tulo- ja menoarvi01ksi ja vioehdotlrlrseensa ottanut 15,000,000 markan
40101: jossa esitetään seuraavaa: määrärahan tuleva1a Vaasan ruotsinkielistä
40102: ,Tässä yhteydessä eduskunta ei ole voi- !keskusammattikoulua varten, jota varten
40103: nut olla kiinnittämättä huomiotaan myös jo on käytettävissä tontti ja eräitä raken-
40104: oppikouluolojemme viimeaikaiseen kehityk- nuksia, jotka valtio omistaa. Tämä määrä-
40105: seen Edusikunta on todennut, että uusia .raha on Jruitenkin myöhemmässä !käsitte-
40106: yksityisiä oppikouluja on valtion avustuk- lyssä valtioneuvostossa pyyhitty hallituk-
40107: sen turvin perustettu erittäin lukuisasti ja sen esityksestä valtion tulo- ja menoar-
40108: että näiden kou1ujen oppilasmäärä on yhä vioksi vuodelle 1948.
40109: kiihtyvällä vauhdilla kasvanut. MyöSkin Yllä olevan perusteella ehdottavat alle-
40110: opiskelevien ylioppilaiden iukumäärässä on kirjoittooeet kunnioittaen,
40111: saavutettu ennätys, samalla ikun pätevistä
40112: 916 IV,ts2. - Vaasan keskusammattikoulu.
40113: ~ttä Eduskunta ottaisi vuoden selvityksen pentsteella oli ehdotta-
40114: 1948 tulo- ja mewoarvioon 20 Pl. II nut kaikkein välttiimättömimpie'A
40115: luvun 35 momentille sen 15,000,000 lisärakennustöiden aloittamiseksi val-
40116: markan määrärahan, jonlw, kauppa- tion ruotsinkielistä keskusammatti-
40117: ja teollisuusministeriö asiantuntija- Twulua vart'en Vaasassa.
40118: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1947.
40119:
40120: Max Sergelius. Levi Jern.
40121: Ebba östenson. Gösta Rosenberg.
40122: Helmer Smeds. Ture Hollsten.
40123: Albert Brommels. Albin Wickman.
40124: 917
40125:
40126: IV,18s.- Rah. al. N:o 110.
40127:
40128:
40129: H. Pesonen y. m.: Mooräraiuthl, osoittamisesta Rovaniemen
40130: keskusammatikoulun koulurakennusta varten.
40131:
40132: E d u s k u n n a 11 e.
40133: Eduskunta vastauksessaan hallitukselle päästävä muun Suomen kanssa tasavertai-
40134: v:n 1947 tulo- ja menoarvioesityksen joh- seksi näissäkin ammattikouluasioissa, jos
40135: dosta kiinnitti hallituksen huomiota koulu- aijotaan saada tuhon ja hävityksen jäljet
40136: olojemme nurinkuriseen kehitykseen, kuinka korjatuksi. Sinne olisi saatava kouluutet-
40137: yksityisiä oppikouluja on valtion avustuk- tua ammattitaitoista työvoimaa, oman maa-
40138: sen turvin perustettu erittäin lukuisasti ja kunnan väestöstä, koska muun Suomen elä-
40139: oppikoulujen oppilasmäärä on kasvanut yhä mään ja oloihin tottuneet ihmiset eivät
40140: kiihtyvällä vauhdilla. Kun maamme ta- yleensä kauan Lapissa viihdy.
40141: loudelliset olot eivät tällä kertaa salli näin Lapin läänissä on laajaan metsätalouteen
40142: nopeata koulutoiminnan laajentamista, ja perustuva voimakkaasti kehittyvä puuteol-
40143: että tähän astista suurempaa huomiota olisi lisuus monine sivutuotantoaloineen sekä
40144: kiinnitettävä ammattiopetuksen kehittämi- muut maaperän- ja luonnonrikkaudet, jotka
40145: seen ja laajentamiseen, eduskunnan mie- lähiaikoina tarjovat myös suurteollisuudelle
40146: lestä olisi myös hallituksen ryhdyttävä toi- mahdollisuuksia. Samoin olisi aivan eri-
40147: menpiteisiin kehityksen suunnan kääntämi- koista huomiota kiinnitettävä maatalouden
40148: seksi oikeille raiteille. ammattiopetukseen, sillä sekin elinkeinoala
40149: Aivan kuin vastauksena tähän eduskun- vaatii ammattitaitoa, niin myös liikenteen
40150: nan esitykseen Ammattikasvatusneuvosto ja kaupan alat vaativat enemmän huomiota.
40151: vähän myöhemmin saattoi julkisuuteen n. s. Ammattikasvatusneuvoston 10-vuotissuun-
40152: ammattikasvatuksen kehittämisen kymmen- nitelmassa katsotaan keskusammattikoulun
40153: vuotissuunnitelman, jossa esitetään valtion työpaja- ja opetustiloihin tarvittavan n.
40154: toimesta perustettavat ja ylläpitämät kes- 16,000 ms, oppilasasuntolaan n. 7,000 m3
40155: ikusammattikoulut. Näiden koulujen, joita ja opettaja-asuntoihin 3,000 m3, eli yhteensä
40156: esitetään perustettavaksi kaikkiaan 18, toi- noin 26,000 m3, jonka rakennuskustannuk-
40157: mialueet tulisivat käsittämään maan kaikki set on arvioitu 85,000,000 markaksi. Raken-
40158: maalaiskunnat ja tarpeelliselta osalta myös nustyöt olisi suoritettava vaiheittain, myö-
40159: kaupungit ja kauppalat. Kiireellisyysjär- hemmät vaiheet osittain oppilastyövoimin.
40160: jestyksessä on 10-vuotissuunnitelmassa Ensimmäisen vaiheen rakennusmenot on
40161: uusista keskusammattikouluista asetettu en- arvioitu 34 milj. markaksi, joka jakaantuisi
40162: simmäiselle tilalle Lapin keskusammatti- kahden vuoden osalle. Tämä summa on
40163: koulu. Tämän perustamiseksi on myös jo v: n 1948 tulo- ja menoarvioesityksen val-
40164: helmikuussa tänä vuonna tehty kaksikin misteluvaiheessa myös Kauppa- ja teolli-
40165: eduskunta-alotetta, nimittäin ed. M. Miettu- suusministeriön taholta esitetty otettavaksi
40166: sen y. m. toivomusaio te N: o 154 ja ed. talousarvioon Lapin keskusammattikoulun
40167: H. Pesosen y. m. toiv. al. N: o 155 määrära- rakennustöiden alkamiseksi.
40168: hasta keskusammattikoulun perustamiseksi Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
40169: Rovaniemen kauppalaan, näiden aiotteiden dotamme,
40170: vielä kuitenkaan tulematta eduskunnan kä- että Edttskunta ottaisi vuoden 1948
40171: siteltäväksi. tulo- ja rnenoarvioon 20 Pl. II: 35
40172: Maassamme on tällä kertaa yli kolmekym- momentille 20,000,000 markan mää-
40173: mentä valmistavaa ammattikoulua ja niistä rämhan Rovaniemen kauppalaan pe-
40174: on vain yksi koko laajan Lapin läänin ·rustettavan 1.-·altion keskusammatti-
40175: alueella. Lapin läänin olisi vihdoinkin koulun rakennustöiden aloittamiseksi.
40176: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
40177:
40178: H. S. Pesonen. Elsa Karppinen. Markus Niskala.
40179: Eino Tainio. Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
40180: 17
40181: 918
40182:
40183: IV,1s4,- Rah. al. N:o 111.
40184:
40185:
40186:
40187: Simonen y. m.: Määriitraham osoittamisesta Pohjois-Pohja~
40188: maan. keskusammat.tikoultun. as<Un.tota:lojen rakentamista
40189: varten..
40190:
40191:
40192: E d u s k u n n a ll e.
40193:
40194: Maassamme on näihin asti anunatillista 50 oppilaan majoittamiseksi, mutta vallit-
40195: koulutusta käsityön ja teollisuuden aloille sevan tiukan asuntopulan vuoksi on osa
40196: harjoitettu pääasiassa kunnallisissa tai näistä huoneista jouduttu luovuttamaan
40197: yksityisten omistamissa ammattikouluissa. muualta paikkakunnalle siirtyneiden opet-
40198: Nämä palvelevat luonnollisesti vain sen tajien haltuun. Kun koulun oppilasmäärä
40199: kaupungin tai tuotantolaitoksen tarvetta, sen toiminnan kehittyessä lopulliseen laa-
40200: joka koulun omistaa. Viime vuonna 'Pe- juuteensa (4-vuotiseksi) on suunniteltu
40201: rustettiin kuitenkin neljä valtion keskus- n. 1000-1400:ksi, joista n. puolet on
40202: ammattikoulua, joiden toiminnan alkami- tässä koulussa, on maaseutuoppilaiden
40203: seksi eduskunta saman vuoden ensimmäi- majoituskysymys kiireellisesti järjestet-
40204: sessä lisämenoarviossa myönsi tarvittavat tävä. Samoin on pätevien opettajien saa-
40205: varat. Näiden laitosten tarkoituksena on miseksi myös muilta paikkakunnilta heidän
40206: tarjota koulutusmahdolisuuksia myöskin muuttonsa Ouluun tehtävä mahdolliseksi.
40207: sille maalaisnuorison osalle, joka varsin- Tästä syystä olisi mitä tähdellisintä saada
40208: kin teollisuuden ja rakennustoiminnan yhä varoja noin 150-180 oppilastilaa käsittä-
40209: lisääntyneen työnvoimantarpeen ja maa- vän oppilasasuntolan ja opettajille ja toi-
40210: seudun luonnollisen väestönlisäyksen enem- mi:henkilöile tarkoitetun 6 perheen asunto-
40211: myyden takia on pakotettu siirtymään en- talon rakentamiseksi. Näistä on laskettu op-
40212: sinmainituille toimialoille. Sellaisella seu- pilasasuntolan tarvitsevan n. 20,000,000:-
40213: dulla kuin Pohjois-Pohjanmaa, on tällai- ja opettajain ja toimihenkilöiden asunto-
40214: nen koulu aivan välttämätön. Yksi nel- talon n. 8,500,000 markkaa.
40215: jästä jo perustetusta koulusta onkin si- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
40216: joitettu Ouluun, jossa sen käyttöön on os- ehdotamme,
40217: tettu ent. Veljekset Åström Oy :n valjas-
40218: tehdas. etä Eduskunta ottaisi vuoden
40219: Tehdasrakennus soveltuu sinänsä hyvin 1948 tulo- ja mtenoarvioon 20 Pl. II
40220: itse opetus- ja työpajatiloja varten, mutta luvun 35 m0<1'/tentille lisäyksenii
40221: maaseudulta tulevien oppilaiden majoitus, 28,500,000 markkaa käytettäväksi
40222: joka koulun toimiessa Pohjois-Pohjanmaan PohJois-Pohjanmaan keskusammatti-
40223: tapaisella yleensä vähävaraisella seudulla, koulun oppilasasuntola.n ja opetta-
40224: on välttämätöntä hoitaa koulun puolesta, jien ja toimihenkilöitten asuntotalon
40225: ei tässä käy päinsä. Erilliseen ruokala- rakentamista varten.
40226: rakennukseen on voitu järjestää tiloja n.
40227: Helsingissä 2 päivfinä lokakuuta 1947.
40228:
40229: Heikki Simonen. Matti Huhta.
40230: H. S. Pesonen. Arvi Ahmavaa.ra.
40231: Antti A. Koukkari. J. Pyörällä.
40232: Sulo Muuri. H. A. Kannisto
40233: 919
40234:
40235: IV,1s r>. - Rah. al. N' :o 112.
40236:
40237:
40238:
40239:
40240: Lumme y. m.: Korotetun mää1·ärahan osoittamisesta rait-
40241: tiustyötä varten.
40242:
40243:
40244: E d u s k u n n a II e.
40245:
40246: Hallituksen esityksessä vuoden 1948 kohdalla vastaavasti nouse, niiden toi-
40247: budjetiksi on raittiusmääräraha merkitty minta tulee supistumaan. Tällainen kehitys
40248: 22 miljoonan markan suuruisena eli 2 on tietenkin mitä valitettavinta nyt, kun
40249: miljoonaa markkaa suurempana kuin se on on käytävä hellittämätöntä taistelua kan-
40250: tänä vuonna. Mainittu 2 miljoonan mar- san aineellisen ja siveellisen tilan kohot-
40251: kan korotus tulisi käytettäväksi raittiuslau- tamiseksi. Raittiusmäärärahan korottami-
40252: takuntatyön ohjaamiseen tänä VU{)nna tä- nen niin, että se realiarvoltaan pysyy ai-
40253: hän tarkoitukseen varatun 2 miljoonan nakin tämänvuotisella tasolla, on näin ol-
40254: markan lisäksi. Tämä merkitsee siis sitä, len pakottavan tarpeen vaatima. Kun
40255: että varsinaisten raittiusjärjestöjen ja väkijuomalain mukaan väkijuomayhtiön
40256: muiden kansalaisjärjestöjen suorittaman ylijäämästä osa on käytettävä raittiuden
40257: raittiusvalistustyön kannattamiseen varattu edistämiseen, ja kun hallitus edellyttää
40258: määräraha jäisi samansuuruiseksi kuin se valtion väkijuomatulojen ensi vuonna ole-
40259: on kuluvana vuonna. van 2 miljardia markkaa suuremmat kuin
40260: Hintataso on, sen jälkeen kun nykyinen tänä vuonna, niin on tästäkin syystä asian-
40261: määräraha raittiustyöhön määrättiin, huO- mukaista, että raittiusmääräraha koroite-
40262: mattavasti noussut. Sitäpaitsi hallitukslln taan.
40263: äskettäin tekemällä päätöksellä on palkat Edelläsanotun nojalla kunnioittaen esi-
40264: huomattavasti korotettava, mistä on seu- tämme,
40265: rauksena, että ei ainoastaan järjestöjen että EditSkunta korottaisi vuoden
40266: toimihenkilöiden palkkojen, vaan kaikkien 1948 tulo- ja menoarvioesityksen 14
40267: muidenkin kustannusten kohdalla tulee pääluokan ·XIX luvun 1 momentille
40268: olemaan suuri nousu. Siitä on seurauk- otettua raittiusmäät·ärahaa 8 miljoo-
40269: sena, että ellei valtion avustus järjestöjen na.Ua markalla.
40270: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
40271:
40272: Alpo Lumme. Sulo Heiniö.
40273: Uuno Raatikainen. Kalle Kauppi.
40274: Aino Lehtokosld. Helena Virkki.
40275: Aino· Luostarinen. Väinö Kivisalo.
40276: Toivo Ikonen. Kusti Esko:!a..
40277: Edvard Pesonen.
40278: 920
40279:
40280: IV,tsG.- Rah. al. N:o 113. IV,tsG.- Fin. mot. N:o 113.
40281:
40282:
40283:
40284:
40285: östenson y. m..: Korotetwt määrärahan .östenson m. fl.: An.gående a'l'l!tJi.sande av
40286: osoittamisesta KansaUismuseon tutki- förhiijt ansla{J· för fm•sknin.gsttppgif-
40287: ?nustöitä varten. tM·na -vid Natimudm'USeet.
40288:
40289:
40290: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
40291:
40292: Muinaistieteellisen toimikunnan tulee Arkeologiska kommissionen åligger, som
40293: kuten tunnettua huolehtia koko maamme känt, vården av alla fornminnen i vårt
40294: muinaismuistojen sekä Kansallismuseon land liksom. NationaJlmuseets förvaltning.
40295: hoidosta. Tätä tehtävää varten valtiovalta För detta uppdrag beviljar statsmakten år-
40296: vuosittain myöntää määrärahan, joka on ligen ett belopp, vilket antecknas i 10 Ht.
40297: merkitty 10 Pl. XIII luvun kohdalle. Toi- XIII kap. Den ekonomiska ryggraden för
40298: mikunnan toiminnan rahallisena s~lkäran Kommissionens vcrksamhet utgör på sätt
40299: kana on tavallaan XIII luvun '6 momentti, och vis det i XIII kap. 6 mom. anteck-
40300: jonka osoittama määräraha on tarkoitettu nade anslaget, vilket är avsett för finansie-
40301: tutkimustehtävien ja museonhoidon rahoit- ring av forskni:n.gsuppgifter och musei-
40302: tamista varten. Tälle momentille oli Mui- vård. Till detta moment hade Arkeolo-
40303: naistieteellinen toimikunta säästäväisesti giska kommissionen med iakttagande av
40304: laskien ehdottanut 1,381,000 markan li- största sparsamhet föreslagit ett tillägg av
40305: säystä vuodeksi 1948. Hallituksen esityk- 1,381,000 mk för år 1948. I regeringens
40306: seen eduskunnalle on merkitty 415,000 proposition till Riksdagen har antecknats
40307: mk lisäys, josta kuitenkin 50,000 mk ett til[ägg på 415,000 mk, av vilket dock
40308: on varattu museon näytteillepanoa ja 50,000 mk är reserverat för utställningar
40309: 165,000 mk ulkomuseon menoja varten. i museet Qch 165,000 för friluftsmuseets
40310: Näin ollen jää kohdalle a) tutkimustehtä- räkning. Sålunda kommer det för punkt
40311: vien lisääntymisen ja kustannusten nousun a) på grund av de ökade forskningsuppgif-
40312: johdosta ehdotettu lisäys ainoastaan terna och stegrade omkostnaderna före-
40313: 200,000 mk: ksi. Tämä lisäys on jaettava slagna tillägget att uppgå endast till
40314: Kansallismuseon esihistoriallisen, historial- 200,0'00 mk. Detta tillägg skall uppdelas
40315: lisen ja kansatieteellisen osastojen kesken, på Nationalmuseets förhistoriska, historiska
40316: joille Toimikunta oli ehdottanut yhteensä och etnografiska avdelningar, för villka
40317: 983,000 mk :n lisäystä. Kommissionen föreslagit ett tillägg på in-
40318: alles 983,000 mk.
40319: Hallituksen esittämän lisäyksen turvin I stöd av det av regeringen föreslagna
40320: ei Muinaistieteellinen toimikunta voi täyt- tillägget synes det Qtänkbart, att Arkeolo-
40321: tää tieteellisiä ja muinaishoidollisia tehtä- giska kommissionen kunde fullgöra sina
40322: viään. vetenskapliga och fornminnesvårdande upp-
40323: gift.er.
40324: Esihistorialliset kaivaukset ja kiinteiden De förhistoriska utgrävningarna och
40325: muinaismuistojen inventoiminen, sekä esi- inventeringen av de fasta fornminnena
40326: historiallisen osaston kokoelmien ja kir- samt utökaudet av den förhist~riska av-
40327: jaston kartuttaminen vaatisivat jo 115,0'00 delningens samlingar och biblioteket skulle
40328: mk lisäystä. Historiallisen osaston menot redan fordra ett tillägg på 115,000 mk.
40329: ovat huomattavasti suuremmat riippuen Utgifterna för den historiska avdelningen
40330: kokoelmiin hankittavien esineiden hin- äro märktbart större beroende av prisen
40331: noista sekä kenttätöistä ja taideteoksien på de föremål som skola anskaffas tili
40332: restauroimisessa käytettäville kouliintu- samlingarna samt de arvoden, som utbeta-
40333: neille työvoimille, kuten piirtäjille ja tai- las till den utbildade arbet<Jkraft, såsom
40334: IV,l86. - Östenson y. m. 921
40335: dekonservaattoreille maksettavista korvauk- ritare och konstkonservatorer, vilken an-
40336: sista, jotapaitsi historialHsten muistomerk- litas i fältarbetena och vid konstverkens
40337: kien korjaustyöt vaativat huomattavia restaurering, varjämte restaureringen av
40338: summia. Huolimatta siitä että Muinaistie- historiska minnesmärken kräver stora sum-
40339: teellinen toimikunta on onnistunut rahoit- mor. Ehuru Arkeologiska kommissionen
40340: tamaan useita kenttätöitä yksityisiltä lai- lyckats finansiera flera fältarbeten tack
40341: toksilta y, m. saamillaan varoilla, on kui- vare enskilda donationer, är ett tillägg tili
40342: tenkin 720,000 mk: n lisäys ehdottomasti anslaget för den hi'3toriska avdelningen på
40343: tarpeellinen historiallisen osaston määrä- · 720,000 mk ovillkorligen av behovet påkal-
40344: ra:haan. Kansantieteellisen osaston määrä- lat. För etnografiska avdelningen erford-
40345: rahaan tarvitaan lisäystä 125,000 mk, joh- ras ett tillägg på 125,000 mk, beroende
40346: tuen lisäys nimenomaan kansantieteelli- framför allt på utgifter i samband med
40347: sessä inventoimistyössä käytettävän piirtä- anställande av en ritare för de etnogra-
40348: jän aiheuttamista menoista ja esineiden fiska inventeringsarbetena och ett syste-
40349: järjestelmällisestä hankinnasta. Lopuksi on matiskt anskaffande av föremål. Ytterli-
40350: otettava hoomioon Toimikunnan rahakam- gare må beaktas det tillägg på 23,000 mk,
40351: miolle ehdottama lisäys eli 23,000 mk. som Kommissionen föreslår för myntavdel-
40352: ningen.
40353: Ylläesitettyihin numeroihin viitaten ja Hänvisande tili ovan framförda siffror
40354: ottaen huomioon että Muinaistieteellisen och med beaktande av att Arkeologiska
40355: wimikunnan työ k(jhdistuu kansallisen kommissionens arbete avser att rädda och
40356: kulttuurimme keskeisimpien muistojen pe- utforska vår nationella kulturs centrala
40357: lastamiseen ja tutkimiseen, ehdotamme minnen, få vi vördsamt föreslå,
40358: kunnioittaen,
40359: että Eduskunta ottaisi vuoden att Riksd..-agen måtte i statsförsla-
40360: 1948 tulo- ja menoarvioon 983,000 get för år 1948 upptaga ett tilläggs-
40361: markan lisämäärärahan kansallis- anslag på 983,000 mark för forsk-
40362: 1!lUSeon tutkimu.<~tektäviä varten. ningsuppgifterna vid nationalmtt-
40363: seet.
40364: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947. Helsingfors den 3 oktober 1947.
40365:
40366: Ebba. östenson. A.lbin Wickman.
40367: Kosti Kankainen. Albert Brommels .
40368: .Aino MaJlkamäJd. Ensio Kytömaa.
40369: Juhani Leppälä. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
40370: 922
40371: IV,1s1.- Rah. a.l. N:o 114.
40372:
40373:
40374:
40375:
40376: Lampinen y. m.: Korote,ttm mwärahan osoittamisesta Suo-
40377: men MuseoliitoUe. ne'I,WOnta- ja opastu.stoitnintaa sekä
40378: paikaUismuseoit~en avustamista· varten. · ·
40379:
40380:
40381: E d u s k u n n a ll e.
40382:
40383: Hallitus on esityksessään eduskunnalle omistavien yhdistysten kantokyky heiken-
40384: v. 1948 tulo- ja menoarvioksi ottanut 10 Pl. tynyt.
40385: XIV: 2 mom:lle Suomen · Musooliitolle Yli kaksileymmenvuotisen olemassaolonsa
40386: 600,000 markkaa käytettäväksi maaseutnl- aikana on Suoinen Museoliitto alaan pereh-
40387: ja muid~n patkallismuseoiden avustamiseen tyneiden työntekijäin avulla ohjannut ja
40388: sekä museoneuvojan palkkaukseen ja mat- johtanut näiden kehitystä. Vuodeksi 1948
40389: kakuluihin. anoi Suomen 1\iusooliitto, että sille 10 Pl.
40390: Suomen Museoliittoon kuuluu 69 eri puo- XIV: 2 momentilla raha-arpajaisten voitto-
40391: lilla maata sijaitsevaa yksityisillä varoilla varoista myönnettäisiin 875,000 markan
40392: perustettua ja ylläpidettyä museota. Vuo- suUl'IUinen avustus käytettävä:ksi opastus-
40393: sikymmenien työllä ne ovat muodDstuneet ja neuvontatyöhön sekä paikallismuseoitten
40394: yksityisistä hajanaisista kokoelmista toimi- avustamiseen. Pyydetty avustus oli ar-
40395: viksi kulttuurilaitoksiksi ja koko kansan vioitu mahdollisimman alhaiseksi niin, että
40396: kulttuuriomaisuudeksi. Jo raeillan aikana sen turvin voitaisiin auttaa eniten apua ja
40397: kohosi niiden kokoelmien ja muun omai- ohjausta tarvitse-via liittoon kuuluvista 69
40398: suuden arvD palovalmutusarvionkin mukaan jo jatkuvan inflation vaikutuksesta osoit-
40399: useihin kymmeniin miljooniin markkoihin museosta. Tällaisenakin on tämä summa
40400: puhumattakaan kokoelmien korvaamattD- tautuva riittämättömäksi. Avustuksen alen-
40401: mista tieteellisistä arvoista. Näiden hoito taminen 600,000 markkaan tuntuu koh-
40402: ja ylläpito varsinkin sotien ja evakuointien tuuttomalta varsinkin kun samanaikaisesti
40403: aikana, jolloin oli kysymys vain kootun ai- on toiselle, ei a.lalla toimivalle seuralle
40404: neiston säilyttämisestä, vaati suuria yksi- myönnetty 400,000 markkaa yhden ainoan
40405: tyisiä uhrauksia, joten nyt kun jälleen on museon ylläpitoon.
40406: saatu järjestelmällinen kehitys- ja tutki- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40407: mustyö käyntiin yksityiset varat ovat eh- nioittaen,
40408: tyneet. Tosin esim. v. 1946 käyttivät eri että Eduskunta ottaisi m~o.dcn
40409: maalais- ja kaupunkikimmat museoitten yl- 1948 tuw- ja menoar·vioon S1.Wmen
40410: läpitoon tai niitä ylläpitävien yhdistysten ltl1tSeoliiton neuvonta- ja opastUJStoi-
40411: avustamiseen n. 2.5 miljoonaa markkaa. mintaa sekä paikallismtt.Seoitten avus-
40412: Kiristyvän taloudellisen tilanteen takia on tamista varten lisäyksenä 275,000
40413: kuitenkin niiden samoin kuin muidenkin 111.4rka.n määr·ärahan.
40414: Helsingisså 1 päivänä lokakuuta 1947.
40415:
40416: J. E. Lampinen. Aino Lehtokoski. Väinö Kivisalo.
40417: Aino Luostarinen. Kaisa Hiilelä. Päiviö Hetemäki.
40418: H. A. Kannisto. Ensio Kytöm.aa. Lauri Järvi.
40419: Johannes Virolainen. Lauri Laine. Akseli Brander.
40420: Anselm. Alestalo. Uuno Raatikainen. Henrik Kullberg.
40421: 923
40422:
40423: IV,tss.- Rah. al. N:o 115.
40424:
40425:
40426:
40427:
40428: Lumme y. m.: 11Jääräralwn osoittamisesta Tcm~p.ereen maa.
40429: kuwta-arkeologin palkkaamiseen.
40430:
40431:
40432: E d u s k u n n a 11 e.
40433:
40434: Ennen talvisotaa oli lVIuinaistieteellinen ka~J?ungin museon johtajana. Valtio palik-
40435: toimikunta suunnitellut ikuko maahan ulot- kaisl maakunta-arkeologin, mutta kaupunki
40436: tuvan maakunta-arkeologin virlroja käsittä- joika siihen saakika on palkannut museon~
40437: vän verkoston perustamista, ja opetusmi- johtajan, antaisi tarpeelliset määrärahat
40438: nisteriö olikin suhtautulllnt suunnitelmaan museon hoitoon.
40439: myönteisesti. Sota teki kuitenkin hank- Sodan jälkeen on toimikunta kahdesti
40440: keen tyhjäksi. menoarvioesityksessään opetusministeriölle
40441: Sunnitellessaan maakunta-arkeologin vir- ehdotta.nut maakunta-arkeologin viran pe-
40442: kojen perustamista eri maakuntien keskus- r~tamista museon yhteyteen Tampereelle
40443: museoiden yhteyteen oli toimilrunnaHa tar- kmtenikaan pääsemättä myönteiseen ratkai-
40444: koituksena poistaa se paiikallismuseoitten SUllli.
40445: kehitystä haittaava epäkohta, että. muinais-
40446: muistojen hoito ja tutkiminen on kokonaan Hämeen museon nykyinen johtaja joka
40447: keskitetty Helsinkiin lmnsal<lismuseoon. Jos hoitaa toin~ansa sivutoimena, on täyttänyt
40448: tä:rlkeimpiin maakuntakeskuksiin perustet- 70 vuotta Ja eroaa lähiaikoina, minkä täh-
40449: tujen museoitten yhteyteen voitaisiin pe- den museon ja muinaismuistojen hoito on
40450: rustaa maaimuta-arkeologin virat, joiden nyt järjestettävä vakinaiselle pohjalle. On
40451: haltijat olisivat tieteellisesti pätevät suorit- varunaa, että ainoastaan perustamalla maa-
40452: tamaan muinaistieteellisiä tutkimuksia, voi- kunta-arkeologin vi:rlka, jonka haltija hoi-
40453: sivat he huolehtia näistä tehtävistä omassa taa virkansa päätoimena, voidaan muinais-
40454: mawkunnassaan. On luonnollista että täl- ~~stojen ~oito Tampereella saada hyvin
40455: löin tulisi muinaismuistojen valvonta pal- JarJestetyksi. Ottaen huomioon maakunta-
40456: jon valpaaammaksi ja niiden tutkiminen arkeologille kuuluvan vastUJUn on luonnol-
40457: ja hoito huomattavasti tehoikikaammaksi ja lista että hänet olisi sijoitettava samaan
40458: samalla kustannuksiltaan halvemmaksi kuin eli 29 palkikaluokkaan kuin Muinaistieteelli-
40459: nyt, jolloin Kansallismuseon on riittämättö- sen toimil.mmnan osastonjohtajat, joiden pe-
40460: mällä työvoimalla ja niukoilla määråra- ruspalkka on nyt 240,000 markkaa. Tätä
40461: hoilla yritettä.vä huolehtia koko maan mui- paitsi tarvitaan virkamatkoihin ja kenttä-
40462: naismuistojen hoidosta. l\faakuntamuseoille töihin 50,000 markkaa.
40463: se merkitsisi jatkuvaa kehitysmahdolli- KQska myöskin Tampereella ollaan sel-
40464: suutta, koska Kansallismuseo siinä tapauk- villä asian tärkeydestä, on Tampereen kau-
40465: sessa, että museon johtajana olisi tieteelli- punginhallitus ottanut harkittavakseen, voi-
40466: sesti pätevä ja tarpeellisen museokoulutuk- siko kaupUllki osallistua llllaakunta-arkeolo-
40467: sen omaava henkilö, voisi asianomaisen mu- rgin palkkaan puolella eli 120,000 markalla
40468: seon hyväksi luopua lunastusoi'keudestaan edellyttäen että valtio osallistuisi palkka-
40469: tutkimuslöydöksiin. Tämä järjestelmä edel- m~noihin toisella puolella ja 'hruolehtisi
40470: lyttää, että valtio paikkaisi maakunta- kenttätöitä ja virkamatkoja varten tarvit-
40471: arkeologit, jotka, samalla kun he edustai- tavasta määrärahasta.
40472: sivat Muinaistieteellistä toimiikuntaa omassa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
40473: maa:kunnassaan, toimisivat asianomaisen esitämme,
40474: 924 IV,188. - Tam~reen maakunta-arkeologi.
40475:
40476:
40477: että Edttskunta ottaisi vuoden keologin palkkaamiseksi sekä hänen
40478: 1948 tulo- ja -menoarvioon 170,000 ·tehtäviinsä kuuluvien kenttätöitten
40479: markkaa Muinaistieteelliselle toimi- ja virkamatkojen ?'ahoittamiseen.
40480: kunnalle Tampereen maakunta-ar-
40481: Helsingis.'!ä 3 päivänä lokakuuta 1947.
40482:
40483: Alpo Lumme. Sulo Heiniö.
40484: Jaakko Hakala.. T. Mansner.
40485: Kaisa Biilelä. Bella Wuolijoki.
40486: Eero Kivelä. L. Myllymäki.
40487: Matti Heikkilä. Elli Stenberg.
40488: V alfrid Eskola.
40489: 925
40490:
40491: IV,1s9, - Rah. al. N:o 116.
40492:
40493:
40494:
40495:
40496: Luukka y. m.: Määrä?"aJwn osoittamisesta Sa,vo-Karjalan
40497: maakunta-m·kiston arkistomkenn1tksen mkennustöiden
40498: aloittamista 'Carten.
40499:
40500:
40501: E d u s k u n n a 11 e.
40502:
40503: Savo-Karjalan maakunta-arkisto, jonka sitta antaa pyydettävät todisteet, jäljennök-
40504: tehtävänä on ottaa vastaan, tallettaa, jär- set ja selvitykset, joita lähivuosina tullaan
40505: jestää ja asettaa tutkijain käytettäväksi Sa- runsaasti tarvitsemaan. Maakunta-arkiston
40506: von ja Karjalan - myös luovuetulta nykyisen huoneuston vuokra-aika päättyy
40507: alueelta peräisin olevat - asiakirjalliset v:uoden 1948 lopulla niin, että siitäkin
40508: ainekset, toimii nykyään ahtaissa vuokra- syystä olisi rakmmushommiin ajoissa ryh-
40509: huoneustoissa Kuopiossa. Saatujen tietojen dyttävä. Rakennushallituksen tekemän ar-
40510: m!Ukaan on tähän huoneistoon mahdotonta vion mukaan tulisi arkistotalo nykyisten
40511: sijoittaa esimerkiksi niitä luovutetun alueen hintojen mukaan maksamaan noin 12,000,000
40512: kuntien arkistoja, jotka kuntien lopetettua markkaa, josta ensi vuonna tarvittavia töitä
40513: toimintansa olisi saatava kootuksi yhteen varten olisi varattava 8,000,000 markkaa.
40514: paikkaan. Myös siirtoseurakuntien arkistot Saatujen tietojen mukaan ovat sekä Kuo-
40515: joutunevat ennen pitkää koottavaksi johon- pino että Mikkelin kaupungit jo tarjonneet
40516: kin keskusarkistoon ja ilmeisesti nekin tu- ilmaiseksi tontin maakunta-arkistoraken-
40517: levat sijoitettavaksi maakunta-arkistoon. nusta varten ja on toiveita myös siitä
40518: Paitsi näitä virallisia ~rkistoja on olemassa että se kaupunki, johon arkisto sijoitetaan,
40519: runsaasti yksityisluontoista asiakirja-aineis- osallistuu huomattavassa määrin myöskin
40520: toa, joka Karjalan ja Savonkin aLueelta rakentamiskustannuksiin.
40521: olisi ~atava talteen ja tuholta säilytetyksi. Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
40522: Kun ei ole olemassa arkistotarkoitukseen kunnioittaen,
40523: sopivaa valmista huoneustoa, olisi valtion että Eduskunta ottaisi vuoden
40524: toimesta ryhdyttävä kiireisesti rakentamaan 1948 tulo- ja ~rnenom·vioon 8,000,GOO
40525: erityistä arkistorakennusta, jossa olisi riit- markan määrärahan Savo-Karjalan
40526: tävät tHat ja mahdollisuudet saattaa var- nwakunta-arkisto1t arkistorakennuk-
40527: sinkin Karjalaa koskevat al'kristot sellai- sen rakennustöiden aloittamista var·-
40528: seen kuntoon että niistä voitaisiin vaikeuk- ten.
40529: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
40530:
40531: Eemil Luukka.. Helena Virkki. Erkki Paavolainen.
40532:
40533:
40534:
40535:
40536: 18
40537: 926
40538:
40539: IV,19o.- Rah. al. N:o 117.
40540:
40541:
40542:
40543:
40544: Salmela-Järvinen y. m.: Mwärahan osoittamisesta 'l'yö-
40545: väen a1·kiston hoitoa ja. kokoelmien kartutta.mista varten.
40546:
40547:
40548: Ed u sk u n n a 11 e.
40549:
40550: Maamme työväenliikkeen omatoimist.en merkitys tässä suhteessa on kasvamistaan
40551: sivistyspy11kimysten ja sitkeän opiskeluha- kasvanut on se myös päässyt maamme his-
40552: lun eräänä näkyvimpänä saavutuksena on torian tieteellistä tutkimusta harjoittavien
40553: Työväen Arkisto. Työväestömme pyrkimys keskuuteen. Arkiston runsaat kokoelmat
40554: oman asemansa ja historiallisen menneisyy- ovat antaneet paljon uusia aiheita yhteis-
40555: tensä tutkimiseksi teki 'tarpeelliseksi oman kuntatieteiden opiskelijoille yliopistois.'la ja
40556: arkiston perustamisen. Ajatus tästä esitet- korkeakouluissa.
40557: tiin ammatillisen ja poliittisen työvä,enliik- Työväen ArkistD on saanut kootuksi ko-
40558: keen tahdlta. jo vuonna 1908. Suomen Työ- koelmansa. osittain vapaa.ehtoisen kirjake-
40559: väen Arkisto perustettiin sitten vuonna räilyn avulla, osittain niinä. painotuotelah-
40560: 1910. Sen kokoelmista ja muusta omaisuu- joituksina, mitä kaikki työväen kustannus-
40561: desta. vastaa itsenäinen Tvöväen Arkiston liikkeet sille ovat a•n•taneet. Arkiston. hoi-
40562: Säätiö, jonka tarkoituksen~ on: toon ja kartuttamiseen saadut varat ovat
40563: 1) koota ja säilyttää Suomen työväkeä yksinomaan eri j'ärjestöje.n ja. liikelaitosten
40564: koskevia ja tärkeimpiä ulkomaiden työvä- t.ekemiä lahjoituksia. Arkiston kirjakokoel-
40565: keä koskevia kirjoitettuja ja painettuja mat tä:llä. hetkellä kä,sittävät n. 60,000 kir-
40566: asiakirjoja, pöytäkirjoja, kertomuksia, kir- janidettä., 250,000 .asiakirjaa ja edustavan
40567: joja, lentolehtisiä, julistuksia, sanomaleh- kuva- ja lehtileikekokoelman. Täten Työ-
40568: tiä, pila:lehtiä, aikakauslehtiä, kuvia y.m.s. väen Arkistosta on muodostunut Suomen
40569: 2) pitää niitä .erikoisten jä:rjestyssääntö- työväeliikkeen menneisyyden uskollinen
40570: jen y.m. arkiston käyttöä koskevien mää- vaalija. Se on omalta osaltaan säilyttänyt
40571: räysten mukaan kaikkien opintoja ja tut.ki- osan Suomen kansallista sivistyspää.omaa.
40572: mustyötä harjoittavien ktäytettävissä. Kun Työväen Arkisto näin on kehitty-
40573: Työväen Arkisto on koko toimintamsa nyt suureksi kulHuurilaitokseksi, eivätkä
40574: ajan pyrkiny.t, keräämään ja. säilyttämään ne lahjoitukset, jotka arkisto on vuosittain
40575: maamme työväenliikkeen eri suuntia käsit- saanut, ole riittäviä, m.iin pidänune tä.r-
40576: te1.evää kirjallisuutta. Se on auliisti tar- keänä, että valtio 'tu:kisi sen toimintaa, jotta
40577: jonnut kirja- ja asiakirjakokoelmansa kaik- arkiston hoito ja jatkuva kehitys turvat-
40578: kien opiskelijoiden ja tutkijain vapaaseen taisiin.
40579: käyttöön. Lähes neljäkymmenvuotisen toi- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
40580: mintansa. aikana on Työväen Arkisto voi- ehdotamme,
40581: nut olla suureksi avuksi laajoille työläispii-
40582: reill.e, jotka itseopiskelunaan ovat harrasta- ettiä Eduskuntit ottaisi vuoden
40583: neet yhteiskunnallisten kysymysten tutki- 1948 tulo- ja menoarvioon 500.•000
40584: mista ja siten hartaasti pyl'kineet tietopii- markan suttruisen rnää1·ärahan Työ-
40585: rinsä laajentamiseen ja sivistyksen omista- väen Arkiston Säätiölle Työväen ar-
40586: miseen. kiston hoitoa ja kokoelmien kw·tutta-
40587: Samanaikaisesti kun Työväen Arkiston mista vm·ten.
40588: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
40589:
40590: Martta Salmela-Järvinen. Kaisa Hillelä. Elli Nurminen.
40591: Aino Malkamäki A. K. Paasivuori. Samuli Tervo.
40592: Jere Juutilainen.
40593: 927
40594:
40595: IV,l91.- Rah. a.l. N:o 118.
40596:
40597:
40598:
40599:
40600: Kauppi y m.: Jtläärärahan osoittarni-sesta rakent~tt,Savustuk
40601: seksi Suomen N1toriso-Opistolle.
40602:
40603:
40604: E d u s k u n n a ll e.
40605:
40606: Suomen Nuoriso-Opisto on lähes IJeljän- tää joko seuroilta tai yksityisiltä ra:,~+lai
40607: nesvuosisadan ajan kasvattanut nuoriso- toksilta saaduilla lainoilla. Kustannusten
40608: työntekijöitä vapaata kansansivistystyötä kohoamisen vuoksi alkuperäiset suunnitel-
40609: varten. Laitosta on kuitenkin koko ajan mat eivät läheskään ole pitäneet paik-
40610: vaivannut suuri tilan ahtaus. Niinpä oppi- kaansa. Rakennushankkeen aiheuttama ve-
40611: lasten asuinhuoneet ovat suurimmaksi lan kokonaismäärä on tästä johtue!l
40612: osaksi puuttuneet vaikka laitoksen inter- 4,900,000 markkaa ja kun opiston !Jikai-
40613: :nraattiluonne niitä välttämättä edellyttäisi. sempi velka on noin 950,000 markkaa, tulee
40614: Paikkakunnan asuntotilanteen kiristyminen laitosta rasittamaan lä.hes 6,000,000 mar-
40615: aiheutti sen, ettei oppilaita enää voitu si- kan velkataakka. Kaikkien välttämätt.ömien
40616: joittaa myöskälin naapuristoon. Sen vuoksi kulutusmenojen suuri nousu vaikuttaa sen,
40617: täytyi kaikki opiskelijat sulloa opiston että laitoksen talousarvion tasapainoon saat-
40618: muutamiin asuinhuoneisiin, kunnes koulu- taminen olisi varsin vaikeaa vaikka ei olisi
40619: hallituksen taholta tarkastuksen yhteydessli korkojalman maksettavana. Siitä syystä
40620: määrä.ttiin hankittavaksi lisätiloja. Kun velkataakan vähentäminen on vastaiselle
40621: opetuksen tehostamiselle välttämättömän toiminnalle aivan välttämätöntä.
40622: korkeakoululinjan perustamisen vuoksi Eduskunta onkin, laitoksen tukalan ase-
40623: myöskin opetuspuoli kärsi huonetilojen puu- man oivaltaen, toivomusaloitteen n:o 160
40624: tetta, päätti opiston kannatusyhdistys ryh- hvväksymällä kehoittanut hallitusta varaa-
40625: tyä 'lmluvan vuoden alussa rakennustöihin maan ~uoden 1948 talousarviossa 1,000,000
40626: ja sai siihen •asianomaisen luvan. markan suuruisen rakennusavustuksen Suo ..
40627: Tähän mennessä on valmishmut opiston men Nuoriso-Opistolle. Aikaisemmin on
40628: puisen asuntolarakennuksen ullakolle kalr:4i opisto koko toiminta-aikanaan saanut val-
40629: luokkahuonetta ja 19 oppilaiden asuinhuo- tiolta suoranaista rakennusavustusta ·;ain
40630: netta. Rakennustöiden kestäessä. havaittiin, 93,000 markkaa.
40631: että myöskin alakerta vaati perusteellisia Hallitus ei talousarvioesitystä antaesf;aan
40632: korjauksia. Niinpä permannot, vesijohdot ole kuitenkaan ottanut eduskunnan lausu ·
40633: ja lämmityslaitteet uusittiin sekä huoneis- maa toivomusta huomioon. Sen johdosta
40634: tot rakennettiin tarkoituksenmukai.;'lem- ja katsoen tällä välin tapahtuneeseen kus-
40635: miksi. Koko keittiöpuoli oli myöskin niin tannusten nousuun ehdotamme valtiopäivä-
40636: rappiolla, ettei voitu enää välttää perus- järjestyksen meille suoman oikeuden perus-
40637: teellisia korjauksia. Kaikki nämä työt val- teella,
40638: mistuvat kuluvan lokakuun aikana. että Eduskunta ottaisi vuoden
40639: Näihin välttämättömiin rakennustöihin 1948 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
40640: ryhtyessään opistolla ei ollut tarkoitukseen ?narkan nwärärahan rc~k:ennusavus
40641: varoja, vaan kustannukset on pitänyt peit- tukseksi S1wmen Nnoriso-Opist{)lle.
40642: Helsingissii 2 päivänä lokakuuta 1947.
40643:
40644: Kalle Kauppi. Ensio Kytömaa.
40645: H. A. Kannisto. Sulo Heiniö.
40646: Rolf B. Berner. Lassi Hiekkala.
40647: Yrjö Suontausta.
40648: 928
40649:
40650: IV,192.- Rah. al. N:o 119.
40651:
40652:
40653: Turunen y. m.: Korotetun ntäärärahan osoittamisesta nuo-
40654: . risatyön tukemista vm·tMt.
40655:
40656:
40657: E d u s k u n n a 11 e.
40658:
40659: Maamme nuoriso- ja varhaisnuorisojär- tiittävä ottaen huomioon nuoriso- ja var-
40660: jestöjen taloudellinen asema on viimeksi haisnuorisotyön laajuuden, mutta oli se
40661: kiuluneen vuoden aikana vakavasti vaaran- kuitenkin rohkaiseva lupaus valtiovallan
40662: tunut. Erittäin selvästi ovat tämän voi- suhtruutumisesta vapaata kansalaiskasvatus-
40663: neet havaita ne, jotka nuorisojärjestöjen työtä kohtaan.
40664: johtoelimiin kuuluvina ovat saaneet anka- Vuodelle 1948 esittää hallitus kyseistä
40665: rasti ponnistella näiden tärkeää kansalais- määrärahaa korotettavaksi 300,000 mar-
40666: kasvatustyötä suorittavien järjestöjen työn kalla, mikä merkitsee 11.5 % : n korotusta.
40667: jatkumiseksi. Nuoriso- ja varhaisnuoriso- Tämä korotus ei ole oikeassa suhteessa
40668: järjestöjen tulojen ja menojen suhde on kasvaneeseen varojen tarpeeseen varsin-
40669: muodostunut entistä epäedullisemmaiksi jat- kaan, kun otetaan huomioon, ettei määrä-
40670: kuvan inflation vaikutuksesta. Välttämä- raha ikokonaisuudessaankaan ole riittävän
40671: töntä, toimintaa ohjaavaa työvo~maa ei ole suuri. Tuntuu lohduttomalta suorittaa ver-
40672: voitu palkata riittävästi, matkaikmstannus- tailu esim. hallituksen esittämien sotalai-
40673: ten kalleuden vuoksi ei ole lähesikä:än tar- toksen määrärahojen korotusten ja nuo-
40674: vittavassa laajuudessa voitu suorittaa oh- risomäärärahojen korotusten välillä. Sota-
40675: jaus- ja järjestelymatkoja, opinto- ja kurs:si- laitokselle ( 9 Pl.) esitetään korotuksia
40676: toiminta uhkaa tyrchtyä varojen puutteessa kaikkiaan 1,054,600,000 markkaa, mikä mer-
40677: ja - mikä ikävintä - lukuisat tärlkeät kitsee pyörein luvuin 50 % :n korotusta
40678: suunnitelmat, joita on laadittu maamme vuoden 1947 varsinaiseen talousarvioon ver-
40679: nuorison saattamiseksi kunnollisen kansa- rattuna. Tämän miljardimäärärahan rin-
40680: laiskasvatuksen piiriin, on täytynyt jä.ttää nalla ovat nuorisotyölle esitetyt määrä-
40681: toteuttamatta ja tyytyä suorittamaan vain rahat mikroskooppisen mitättömät.
40682: kaikkein välttämättömimmät järjestöteh- Kansalaiset yhteiskunnallisiin olosuhtei-
40683: tävät. Näin on ollut erityisesti työväestön siin katsomatta odottavat eduskunnan
40684: parissa toimivien järjestöjen laita. puuttuvan nuorisokysymykseen päättävästi
40685: Asiaintilan vakavuus ei voine olla huo- ja niin, ettei vapaa nuorisotyö pääse ta-
40686: lestuttamatta kaikkia nuorisomme ja koko loudellisen tuen puutteessa näivettymä.än ja
40687: kansamme tulevaisuutta ajattelevia piirejä. muuttumaan tarkoitustaan va:staamatto-
40688: Jos sodan jälkeen varsin ripeästi ja tulok- maksi. Jo vuoden 1947 budjettia käsitel-
40689: sellisesti alkanut työ nuoriso- ja varhais- täessä jätettiin eduskunnalle aloite nuoriso-
40690: nuorisojärjestöjen taholla tyrehtyy, mer- määrä.rahojen korottamiseksi viiteen (5)
40691: kitsee se vakavaa vaaraa koko yhteiskun- miljoonaan markkaan. Tämä määrä tuntuu
40692: na:lliselle kehityksellemme. tänä ajankohtana entistäkin tarpeellisem-
40693: Nuorison vapaa-aikojen käytön oikeisiin malta.
40694: uomiin ohjaaminen ei valtiovallan taholta Edelläesitetyyn viitaten allekirjoittaneet
40695: voi jäädä vaille riittävää huomiota. Ilah- kunnioittaen ehdottavat,
40696: duttavalla tavalla suhtautui eduskunta
40697: nuorisomäärärahoihin vuoden 1947 talous- että Ed1tskunta ottaisi vuoden
40698: aniota hyväksyessään, korottihan edus- 1948 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
40699: kunta silloin hallituksen esittämän 1 mil- X luvwn 9 rnomentille lisä;ystä
40700: joonan markan määrärahan kaksinkertai- 2,700,000 rnarkka.a ntwr·isotyön ttt.ke-
40701: seksi. Tämä määräraha ei kuitenkaan ollut mista varten.
40702: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
40703:
40704: Va.rma. K. Turunen. Johannes Viro1a.inen. Yrjö A. Manninen. Uuno Raatika.inen.
40705: Kusti Eskola. Walter Kuusela. Va.lto Käkelä. Beildd Simonen.
40706: 929
40707:
40708: IV,t93. - Rah. al. N :o 120.
40709:
40710:
40711:
40712:
40713: Tuuma. y. m.: Korotetun mäWrära.han osoittamisesta näyt-
40714: tämötaiteen tukemiseksi.
40715:
40716:
40717: Bduskunnalle.
40718:
40719: Näyttämötaiteemme, jonka harrastuksen sen täytyy ol:la varattomienkin kansalaisten
40720: laajuus on herättänyt ihailevaa huomiota saavutettavissa. Kuluvana vuonna säädetyt
40721: maamme rajojen ulkopuolellakin ja jonka yleiset palkkojenkorotukset sekä työaika-
40722: tasosta suurimmat teatterimme antavat lain mukainen teknillisen henkilökunnan
40723: kunnioitusta 'herättävän käsityksen, on sunnuntai- ja :iltatyökorvausvelvollisuus
40724: aatteellisella pohjalla toimivana kulttuuri- ova.Jt ennaltalaskemattomassa määrässä nos-
40725: työnä oikeutettu saamaan tehokasta avus- taneet teatterien palkkamenoja, niin että
40726: tusta julkisista varoista, ja tyydytykseUä teatterien menoa'l'viot ovat näiden lakisää-
40727: onkin todettava, että valtion ensi vuoden teisten korotusten johdosta kasvaneet 25-
40728: tulo- ja menoarvioon on X pääluokkaan 30 prosentilla, mikä rahassa merkitsee noin
40729: uudelle momentille merkitty 3 miljoonaa 20-25 miljoonaa markkaa. Kun teatterien
40730: markkaa näyttämötaiteen tukemiseen. on omin tuloin ylivoimaista suoviutua näin
40731: Teatterit tekevät työtään ankaran ta:lou- suurista kustannusten lisäyksistä, olisi
40732: deliisen ahdingon puristuksessa, sillä ym- näyttämötaiteemme tukemiseksi ja teatte-
40733: märrettävästi rahanarvon aleneminen ja ta- rien jatkuvan :toiminnan turvaamiseksi vaiJ.-
40734: [0udel'lisen tilanteen kiristyminen nopeasti tion antamaa avustusta ,l,isättävä.
40735: vaikuttaa 1teatterien niinkuin muidenkin Ehdotamme kunnioittavasti,
40736: kulttuurilaitosten rt:aloudelliseen asemaan. että Eduskunta ottaisi vuoden
40737: Avustukset eivät kasva rahanarvon muu- 1948 tulo- ja menoarvioon näyt-
40738: tosta vastaavasti eikä pääsylippujen hintoja tämötaiteen tukemiseksi 15,000,000
40739: voi eikä saa liian jyrkästi korottaa, koska markan suuruisen määrämha.n 10 Pl.
40740: näyttämötaiteen 'luonteeseen kuuluu, että XIV luvun 3 momentin kohdalle.
40741: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
40742:
40743: Arno Tuurna. Juho Kuittinen.
40744: Martta Salmela-Järvinen. Sulo Heiniö.
40745: 930
40746:
40747: IV,194, - Rah. al. N:o 121.
40748:
40749:
40750:
40751:
40752: K. Eskola y. m.: Mää·rÖ!r'ahan osoittamisesta maaseuduUe
40753: rakennettarvien. urheilukenttien arvusta.mista ja raken-
40754: 1Ultsneuvonnan järjestämistä 'varten.
40755:
40756:
40757: E d u s k u n n a ll e.
40758:
40759: J8!tkuvan maaltapaon syitä tutkittaessa Tähän saakka on valtion avustuksen
40760: on lciinnitffity huomiota niihin epäkohtiin, osuus varsinkin maaseudun urheilukenttien
40761: mitä erikoisesti maaseudun nuorison kasva- rakentamisessa ollut jokseenkin olematon.
40762: tuksetlisissa oloissa on. Tällöin on aivan oi- Viime vuonna jätettiin k. o. anomuksia 85,
40763: kein mainittu urheilukenttien puute. En- anomusten markkamäärän o:Uessa 27 miljoo-
40764: nen sotavuosia rakennetti,in jo jossain mää- naa ja jaet'tavana dli vain 2,5 milj. mk.
40765: rin n. s. keskuskenttiä maaseuduHekin, Ellei valtion osuutta lisätä, niin kenttien
40766: mutta ne jäivät lukumääräisesti vähäisiksi rakentaminen, varsinkin harvaan asutuilla
40767: ja monien kunto on laskenut hyvin hei- ja vähävaraisilla seuduilla on melkein mah-
40768: koksi. Tällä kertaa on monia suuria maa- dotont·a ja näin jää tämä maaseudun nuo-
40769: kuntia, varSJinkin Pohjanmaalla, Savossa rison tärkeä kasvatuksellinen ja sosiaalinen
40770: ja Pohjois-Karjalassa, joissa on n. 90 % tehtävä hoitamatta, mistä seuraa monien
40771: sellaisia kuntia, jotka ovat kokonaan vailla ki~lteisten ilmiöitten jatkuminen, jopa li-
40772: urheilukenttiä. sääntyminenkin.
40773: Urheilun kasvatuksellinen merkitys tun- Kun maaseudun monien muitten kasva-
40774: nustetaan nykyään Y'leisesti. Se johtaa nuo- tuksellisten ja sosiaalisten epäkohtien pois-
40775: risoa terveen ja raitti~n elämän piiriin ja tamiseen, jotka olisi lähinnä valtion velvol-
40776: sen vä:littömässä yhteydessä elävät monet lisuutena, ei nykyoloissa ole mahdollisuuk-
40777: muut hyvät kasvatukselliset harrastukset. sia, niin on kuitenkin pyrit:tävä tukemaan
40778: Urheiluharrastuksen syntymiselle ja jatku- sitä, missä nuoriso itse järjestöjensä ja va-
40779: valle kehitykselle on kuitenkin välttämä- paaehtoisen työnsä kautta erittäin tehok-
40780: töntä, että on ensinnäkin n. s. kyläkenttiä, kaasti on mukana.
40781: joissa voidaan suorittaa joukkoharjoituks,ia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
40782: sekä pienempiä ki:lpailuja ja toiseksi kes-
40783: kuskenttiä esim. yksi kunnan alueelle var- että Eduskunta ottaisi vuoden
40784: sinaisen kilpaurheilun järjestämiseksi. Jär- 1948 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
40785: jestöjen ja kuntien mahdollisuudet eivä~t markan määrämhan maaseudulle m-
40786: ole kuitenkaan yleensä riittävät, vaan val- kennettavien urheilukenttien avusta-
40787: tion apu on tärkeätä. Myöskin pätevää ra- mista ja mkennusneuvonnan järjes-
40788: kennusneuvontaa olisi kenttien rakentajien tämistä vatten.
40789: saatava.
40790: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
40791:
40792: Kusti Eskola. Yrjö Hautala.,
40793: Joha.nes Virolainen. Markus Niskala.
40794: Toivo H. Kinnunen. Urho Saariaho.
40795: Antti J. Rantamaa. Eero Kivelä.
40796: Yrjö A. Manninen.
40797: 931
40798:
40799: 1.V,t95. - Rah. al. N:o 122.
40800:
40801:
40802: Hiekkala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
40803: tionavuksi Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle.
40804:
40805: E d u s k u n n a II e.
40806:
40807: Hallituksen esitykseen vuoden 1948 tulo- kohtuutonta vaatia siltä sellaisia rahallisia
40808: ja menoarvioksi on Suomen Sanomalehti- uhrauksia, joita kysymyksessä oleva edus-
40809: miesten Liiton valtionapu otettu 100,000 tusvelvollisuus vaatii ja joista hyöty -
40810: markkana, minkä suuruinen se on ollut ulkomaiden sanomalehtiin tulevan maamme
40811: vuodesta 1944 alkaen. Tapahtuneen infla- mainonnan muodossa - koituu koko maan
40812: tion johdosta määräraha on siis huomatta- hyväksi.
40813: vasti supistunut, vaikka monet seikat pu- Valtiovalta kiinnittää hyvin suurta huo-
40814: huvat sen puolesta, että sitä päin vastoin miota kansalaisten jokapäiväisen ravinnon
40815: on tuntuvasti korotettava. laatuun, mutta kun on kysymyksessä hen-
40816: Ensinnäkin on lmomautettava, että Suo- kinen ravinto, jää se usein huomiota vaille.
40817: men Sanomalehtimiesten Liitto - valtio- Sanomalehti on hyvin monissa tapauksissa
40818: vallankin taholta esitettyä viittausta nou- ainoa henkinen ravinto mitä kansalle anne-
40819: dattaen - on liittynyt jäseneksi kansain- taan, mutta sen laatuun kiinnitetään var-
40820: väliseen sanomalehtimiesjärjestöön, jonka sin vähän huomiota. Suomen .Sanomalehti-
40821: nykyinen keskuspaikka on Praha. Liitolle miesten Liiton tehtävänä on sääntöjensä
40822: on varattu paikka sanotun järjestön toi- mukaan sanomalehtimiesten ammattitason
40823: meenpanevaan elimeen, mutta sen käytettä- ja sanomalehdistön tason kohottaminen.
40824: vissä olevien varojen niukkuus estää osal- Moninaisin tavoin, joiden lähempi selvittely
40825: listumisen kansainväliseen yhteistyöhön tässä yhteydessä ei käy päinsä, liitto on
40826: tässä piirissä. pyrkinyt tätä tehtäväänsä täyttämään siinä
40827: Liitto on myös jäsen Pohjoismaiden Sa- tunnustusta saavuttaneella tavalla onnis-
40828: nomalehtimiesliitossa, joka on ottanut edis- tuenkin. Mutta tämänkin työ vaatii varoja,
40829: tää:kseen moninaisia sanomalehdistön kehit- joita liitolla ei ole. Liitto on myös pyrki-
40830: tämistä ja pohjoismaisen käytännön yhtä- nyt saamaan aikaan sanomalehtimiesten
40831: läistämistä koskevia kysymyksiä. Tämä yh- palkkausoloihin parannusta tietoisena siitä,
40832: teistyö edellyttää kiinteätä vuorovaikutusta että vain kunnollinen palkka voi tehdä
40833: eri pohjoismaiden asianomaisten järjestöjen sanomalehtimiestoimen saavuttamisen arvoi-
40834: kesken. Varojen niukkuuden vuoksi on seksi ja siten vetää tähän ammattiin to-
40835: Suomen osanotto kuitenkin ollut supistet- della kykeneviä voimia, joilla on mahdolli-
40836: tava haitallisen vaatimattomaan määrään. suuksia parantaa sen jokapäiväisen henki-
40837: Edelleen on liitolla yhä laajennettavassa sen leivän laatua, mitä sanomalehti kan-
40838: määrässä edustusvelvollisuuksia. Maas- salle merkitsee.
40839: samme käy tuon tuostakin ulkomaalaisia Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten alle-
40840: sanomalehtimiehiä, joiden vastaanottaminen kirjoittaneet kunnioittavasti ehdottavat,
40841: ilman muuta katsotaan liiton velvollisuu-
40842: deksi. Onpa sattunut tapauksia, että liiton että Eduskunta korottaisi hallituk-
40843: on valtiovallan viittausta noudattaen ollut sen esitykseen va.ltion tulo- ja me-
40844: kutsuttava maahan vieraita, mutta se on noarvioksi vuodelle 1948 otettua mää-
40845: itse saanut vastata täten aiheutuvista kus- rärahaa Suomen Sanomalehtimiesten
40846: tannuksista. Kun maan sanomalehtimiehis- Liiton valtionaV1tksi 200,000 mar-
40847: tön palkkaustaso on tunnetusti alhainen, on kalla.
40848: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
40849:
40850: Lassi Hiekkala. Anselm Alestalo. Erkki Paavo!a.in.en.
40851: Akseli Brander. Valto Käkelä. Juho Niukkanen.
40852: T. Mansner. Helmer Smeds. Juho M'åkelä.
40853: Sulo Heiniö. Erkki Leikola.
40854: 932
40855:
40856: IV,l9G. - Rah. al. N:o 123.
40857:
40858:
40859:
40860:
40861: Kilpeläinen y. m.: Korotetu-n miiär(imJtan osoittamise.sfu sa-
40862: n()male.htimiesten ·ulkomaisia opitvfomatkoja va·rten.
40863:
40864:
40865: Ed u s kun rn a ll 't'.
40866:
40867: Ottamalla vuosittain valtion tulo- ja me- toi myös suomenkielisen maaseudun lehti-
40868: noarvioon määrärahan sanomalehtimiesten miesten, jotko vain heikosti ymmärsivät
40869: ulkomaisia opintomatkoja varten vailtiovalta skandinaavisia kieliä, osal!listuminen mat-
40870: ennen sotia tunnusti tällaisten opintomatko- kaan muodostua hedelmälliseksi.
40871: jen merkit:y'ksen maaiillme sanomalehtimies- Saatu kokemus kehoitta.a nyt jatkamaan
40872: kunnan tietomäärän avartamiselle ja sen samaan t·apaan, mutta hallituksen tulo- ja
40873: kautta maamme sanomalehdistön tason ko- menoarvioesityksoon vuodclle 1948 otetun
40874: hottamiselle. Sotavuosina, ei tällaisten mat- määrärahan ni~uus on esteenä. Sellaisen
40875: kojen järjestäminen ymmärrettävistä syistä ,Qwneiston" käyntiin pano, joka on välttä-
40876: käynyt päinsä ja v. 1946, jolloin tal'koituk- mätön tällaisen matkan 1hedelmälliseksi te-
40877: seen oli varattu 300,000 markan IIllä,äräraha, kemiseen, edellyttää väihint.ä-än kymmentä
40878: tämä jäi valuutan puutteen vuoksi koikonai- retken ,osauottajaa. Vain Skandinaa.viawn.
40879: suudessa:an käyttä:mättä. Kuluvana vuonna tehtävän retken k~tlStannu:kset, mikä>li siitä
40880: samaan tarkoitu;kseen 'mrattu 300,000 IIllar- todella halutaan saada opintmnatka eikä
40881: kan määräraha. tuli ensi kerran sotien jäl- vain pikainen pistäytymi.uen ulkomailla, on
40882: ikeoo käytetJ"ksi. laskettava nykyisen hintatason va:Bitessa
40883: Selvää on, että kun ulkomaisia opinto- 30,000 ma.11k>aiksi hengeJtä, kymmeneltä hen-
40884: matkoja jä!lloon voidaan tehdä, pyrkijöitä geltä siLsi 300,000 markaksi. Kun tulo- ja
40885: näille on monien vuosien väliajan jälkeen menoarvioesity;ksessä on sanomalehtimiessti-
40886: runsaasti. Niinpä valtion S3inomalehtimies- pende:iihin v•a:rattu vain 400,000 markkaa,
40887: stipendiä haki ku:luvana vuonna J"hteensä merikitsisi edelJä selostetun matkasuunnitel-
40888: 86 sano.malehdentoimitta·jaa, vaikka monet man toteuttaminen sitä, että erikoistutki-
40889: jättivät haJkemuksensa telmmättä, koska muksia ja -opintoj.a. varten :'iihen edelly-
40890: määräralhan pienuuden vuoksi stipendin tykset omaavhlle sanomalehtimiehille jäisi
40891: saaminen tuntui toivottomalta yritykseltä. käytettävä!ksi vain 100,000 markkaa, mitä
40892: Jotta mahdol!lisimman monelle olisi voitu on pidettävä suhteettoman allhaisena IIlläå-
40893: järjestää tilaisuus lähteä matban, järjesti rälnä. TiiUöin on vielä otettava huomioon,
40894: Suomen SanomaJlehtimiesten Liitto viime että yhteismat!ka saatettajsiin olosuhteiden
40895: kesänä valtion stipendiaateil<le kokeeksi kol- kehittymisestä riippuen suunnata muuanne-
40896: meen Skandinavian maaihan yhteisma1Jkan, kin ikruin Sikand~na.via:an ja tämä niclisi
40897: joka osottautui erinomaisen onnistune~ksi tällöin ilmeisesti vielä enemmän varoja kuin
40898: opintomatkamuodoiksi. Kun kQlko matka- pohjoismainen matka. Suomen Sanomaleh-
40899: suunnitelma oli tarikoin ennakolta valmis- timiesten Liiton taholta onkin ilmoitettu,
40900: teltu, eri majssa saatettim. käyttää vastaa- että ellei stipendimääräraJhaa koroteta, on
40901: vien ·ammattijärjestöjen apua ja näiden yhteismatkahankikeista vastaisuudessa luo-
40902: maiden taloudellisen ja valtiQillisen elämän vuttava ja stip'Emdit IIllyÖnnettävä vain vie-
40903: asiantuntijoita saatii.n käytettäviksi, voitiin r-a·ita kieliä tainaville ja niiUe ·lähinnä ruot-
40904: [yhyessä ajassa päästä perille mitä moni- sinkielisten ja kaksikie'listern seutujen ~ehti
40905: naisimm:ista asianomaisten IIllaiden olosuh- miehihle, joilla katsotaan olevan riittävät
40906: teita koskevista kysymyksistä. Krun lisäksi edellytykset menestyksehlä harjoittaa opin-
40907: vielä matkailla oli mukana liiton 'Pa'l!kikmuna toja Skandinaviassa.
40908: matkanjohtaja oppaana ja tulkkina, saat-
40909: IV,l96. - KNpeläinen y. m.
40910: 1
40911: 933
40912:
40913: Kaiken ~dellä esitetyn nojall>a 'aHelkirjoit- sen tula- ja me1W(trvioesitykseen
40914: ta.neet kunnioittavasti ehdot.tavat, vuodelle 1948 otettua määrärahaa
40915: sanomalehtimiesten ulkomaisia opin-
40916: että Eduskunta kor{)ffaisi hallituk- tomatkoja: varten 100,000 markaUa.
40917: Helsingissä 2 päivänä il.olmilwuta 1947.
40918:
40919: Yrjö Kilpeläinen. Jussi Raatikainen.
40920: Jussi Lappi-Seppälä. Varma. K. Turunen.
40921: L. 0. Hirvensalo.
40922:
40923:
40924:
40925:
40926: 19
40927: 934
40928:
40929: IV,197; - Rah. al. N:o 124.
40930:
40931:
40932:
40933:
40934: Sergelius y. m.: Korotet1.tn ntää1·ärahan osoittamisesta Suo-
40935: men RaruhanliivtQ r.y :n ooustamiseksi.
40936:
40937:
40938: E d u s kun n a ll e.
40939:
40940: Sodan jälkeen on Suomen Rauhanliitolle sen rauhantahdon, m. m. maassamme toi-
40941: myönnetty valtionavustusta 100,000 mk mivan monia satoja tuhansia järjestäyty-
40942: vuodessa sen valistustyön tukemiseksi. neitä kansalaisia edustavan Rauhantyön
40943: Nämä sangen· tarpeelliset määrärahat alka- Yhteisjärjestön r. y., äänen kuuluville siinä
40944: vat kuitenkin käydä riittämättömiksi, ei maailmankeskuksessa, jossa läheltä seura-
40945: ainoastaan rahanarvon jatkuvan alenemi- taan Y. K:n toimintaa rakentavan arvos-
40946: sen johdosta, vaan myöskin siitä syystä, telun hengessä. Tämän kansaivälisen työn
40947: että liiton kotimaiset ja varsinkin kansain- hoito, aloitteiden valmistelu ja perille saat-
40948: väliset yhteydet ja velvoitukset ovat no- taminen sekä työn tulosten tunnetuiksi
40949: peasti kasvamassa. tekeminen kansallemme vaatii lisättyä ja
40950: Suomen rauhansopimuksen voimaanastu- kykenevää työvoimaa, jonka paikkaaminen
40951: misen ja maamme Yhdistyneisiin Kansa- ei käy liiton nykyisen talouden puitteissa.
40952: kuntiin (Y. K.) ottamisen jälkeen päässee Sitä paitsi vaatii yhä vilkastuva pohjois-
40953: Suomen Rauhanliitto Y. K: ta tukevan mainen yhteistoiminta rauhantyön alalla
40954: maailmanliiton (World Federation of Uni- myöskin kasvavaa huomiota ja lisääntyviä
40955: ted Nations' Associations) jäseneksi, mistä kustannuksia.
40956: on jo ennakkoneuvotteluja käyty; jo nyt on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
40957: Suomen Rauhanliitto yhä laajenevassa vuo-
40958: rovaikutuksessa UNESCO:n ja Y. K:n että Eduskunta korottaisi vuoden
40959: pohjoismaisen toimiston kanssa. Suomen 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
40960: Rauhanliitto tulee silloin varsinaisena ka- otetun Suomen Rauhanliitto 1., y:n
40961: navana saattamaan maamme kansanomai- valtionavust11.ksen 300,0(){) markkaan.
40962: Helsingissä 3 päivänä lO'kakuuta 1947.
40963:
40964: Max Sergelius. A. K. Paasivuori
40965: Albert Brommels. Hella Wuolijoki.
40966: A1bin Wickman. Toivo Kuja'!a..
40967: Lassi Hiekkala. Kaisu-Mirjami Rydberg.
40968: Levi Jern. Helmer Smeds.
40969: Alpo Lumme. Väinö Kivisruo.
40970: Aino Malkamäki. Lauri Myllymäki.
40971: Martta Salmela-Järvinen. Gösta Rosenberg.
40972: Kaisa Hiilelä. Anna Nevalainen.
40973: Juho Kuittinen. Heikki Soininen.
40974: 935
40975:
40976: IV,1os. - Rah. al. N:o 125.
40977:
40978:
40979:
40980:
40981: Turunen y. m. : Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
40982: Rauhantyön Yhteisjärjest:ö r. y:lle.
40983:
40984:
40985: Ed u s kunnalle.
40986:
40987: Rauhanomaisen, sodanvastaisen mielialan varattava mahdollisuus ryhtyä toteutta-
40988: kasva:ttaminen on onnettoman toisen maail- maan. suunnitelmiaan, joiden yksinomaisena
40989: mansodan päättymisenkin jälkeen melkei.'fJ. tarkoituksena on kansakuntamme onni ja
40990: täydellisesti laiminlyöty, vaikka olisi odot- menestys. Rauhantyön Yhteisjärjestöön
40991: tanut niin meidän maassamme kuin kan- ku:uluvat m. m. sellaiset järjestöt kuin
40992: sainvälisigsäkin oloissa tapahtuneen tässä Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto,
40993: suhteessa voimakkaan havahtumisen. Rau- Suomi-Ne.uvostoliitto Seura ja lukuisat var-
40994: hanomaisen yleisen mielipiteen synnyttä- sinaiset paeifistiset järjestöt, mutta nämä
40995: minen on maassamme kuulunut yksin- eivät voi omien varojen.sa niukkuuden
40996: omaan vapaille kansalaisjärjestöil1e ja: nåi- vuoksi :juuri ollenkaan tukea Rauhantyön
40997: den muodos·tamalle kesku'!elimelle, Rauhan- Yhteisjärjestöä. Senvuoksi olisi valtioval-
40998: työn Yhteisjärjestölie r.y. Mainittu jä1'- la,n myönnettävä järj.estölle edes osa järjes-
40999: jestö ei kuitenkaan varojen puutteessa ole tön tarvit-semista varoista, joiden määräksi
41000: päässyt aloittamaan tärkeää työtään, vaan - ottaen huomioon valtiotaloutemme var-
41001: on sen täytynyt tyytyä varsin vaat~matto sin vaikean aseman - voitaisiin tällä ker-
41002: maan toimintaan, tosin arvokkaaseen,, mutta taa tyytyä merkitsemään 1 miljoona mark-
41003: yleisen mielipiteen kehittämisen ja oikei- kaa. Tällä määrärahalla Rauhantyön Yh-
41004: den tietojen levittämisen kannalta kovin teisjärjestö voisi päästä aloittamaan tär-
41005: vähän merkitsevään. keän työnsä.
41006: Maamme saavutettua nyt lopullisen rau- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
41007: han, jonka todellinen arvo voidaan tur- ehdotamme,
41008: vata ainoastaan kansa.laistemme yleisen mie-
41009: lipiteen kehittymisellä entistä rauhanomai- että Ecltlsk1tnta ottctisi vuoden
41010: semmaksi, odottavat rauhantyön ystävät, 1948 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
41011: että valtiovalta omalta osaltaan ryhtyisi tu- XV luvun 4 momentille 1,000,000
41012: ~emaan tätä arvokasta ja erityisesti maam- markkaa ap·urahaksi Rauhantyön
41013: me kannalta kovin tärkeää työtä. Tässä Yhteisjärjestö r.y. nimiselle yhdis-
41014: mielessä olisi Rauhantyön Yhteisjärjestölle tykselle.
41015: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
41016:
41017: Varma K. Turunen. Yrjö A. Manninen.
41018: IV,199, - Rah. al. N :o 126.
41019:
41020:
41021:
41022:
41023: Turunen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Naisten
41024: K(J.tt.SrtiwvälisMt Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen
41025: osastoUe.
41026:
41027:
41028: E d u s k u n n a ll e.
41029:
41030: Suomi on saanut kestää kaksi vaikeaa Naisten Kansainvälisen Rauhan ja Va-
41031: sotaa ja pyrkii nyt jälleenrakenn'lllltyössää.n pauden Liiton SUJO.men osasto toimii yllä-
41032: osoittamaan todellisempaa rauhan tahtoa ja mainittujen periaatteiden toteuttamiseksi
41033: voimak!kaa.mpaa suunnistamtumista kansain- sekä pyrikii tehostamaan ja laajentamaan
41034: välisen yhteistyön ja kansainvälisen yhteis- työtään ajan vaatimuksia ja mahdollisuuk-
41035: ymmärryksen merikeissä. Tässä työssä on sia vastaavaksi. Koska kaikki on suoritettu
41036: naisten osuus ja heidän vastuunsa erittäin yksinomaan vapaaehtoisin voimin ja satun-
41037: suuri. Heillä on mahdollisuudet edistää naisten tulojen varassa, ehdotamme täten
41038: sitä ja johtaa sen vaikutus elämän kaikille lkunnioittavimmin,
41039: aloille, varsinkin kasvatuksen. Siksi olisi
41040: tärkeää., että Suomen naisten rauhantahto että Eduskunta ottaisi vuoden
41041: ja heidän uhrautuva työnsä saisi palvella 1948 tUlo- ja tnenoarvioon 200,000
41042: Y'ksinoman myönteisiä wimia niin omassa markan suuruisen määrärahan N ais-
41043: maassa kuin kansainvälisen elämän aloilla. ten Kansainvälisen Rauhan ja V a-
41044: Rauhantyö on sitä sivistystyötä, jota ilman pauden Liiton Suomen osastolle työ-
41045: pienet maat, kaikkein vähiten Suomi tuskin lvoiman palkkaamiseen ja valistus-
41046: voinee säilyttää paikkansa ja täyttää teh- toimintaan esitelmien ja kirjallisuu-
41047: tävänsä kansakuntien suuressa perheessä. den avUlla.
41048: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
41049:
41050: Varma K. Turunen.
41051: 937
41052:
41053: IV,2oo. - Ra.h. al. N:o 127.
41054:
41055:
41056:
41057:
41058: Welling y. m.: Korotet'Un määrärahan osoittamisesta Suo-
41059: malais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toiminnan tukemi-
41060: seksi.
41061:
41062:
41063: E d u s k u n n a 11 e.
41064:
41065: Kesällä 1943 heräsi ermssa piirmssa aja- mainittakoon amerikkalaisten tiedemiesten
41066: tus sellaisen kansalaisjärjestön aikaansaa- kutsuminen Suomeen esitelmöimään, mitä
41067: misesta, joka olisi näkyvänä todistuksena Yliopiston taholla on pidetty tärkeänä, mu-
41068: laajojen kansalaispiirien vilpittömästä ha- siikkitaiteilijain vierailut ja konserttien jär-
41069: lusta säilyttää maamme suhteet Yhdistynei- jestäminen - mainittakoon sinfoniakon-
41070: siin kansakuntiin ja lähinnä Yhdysvaltoi- sertti amerikkalaisine johtajineen tulevan
41071: hin sekä samalla mielenosoituksena maamme marraskuun aikana sekä mieskuoro Harward
41072: silloista saksalaisystävällistä suuntausta vas- University Glee Clubin konsertit kesällä
41073: taan. Näissä merkeissä perustettiin Suoma- 1948 - ja ennenkaikkea alati laajeneva
41074: lais-Amerikkalainen Yhdistys heinäkuussa toiminta amerikkalaisten yliopistostipendien
41075: 1943. Yhdistyksen perustaminen sodan vielä hankkimiseksi suomalaisille tiedemiehille ja
41076: kestäessä herätti maamme vastaiselle kehi- opiskelijoille. Tätä nykyä Yhdysvalloissa
41077: tykselle oireellisena tapahtumana melkoista on 15 yhdistyksen toimesta lähetettyä sti-
41078: huomiota ulkomaillakin. pendiaattia, joille myönnettyjen stipendien
41079: Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys on yhteisarvo nousee noin 20,000 dollariin eli
41080: kultturijärjestö, joka toisaalta haluaa edis- pyörein·luvuin 3,000,000 markkaan. Yhdis-
41081: tää maamme tuntemusta Yhdysvalloissa ja tys julkaisee myös omaa lehteä, joka sekin
41082: toisaalta pyrkii esitelmien, taidetilaisuuk- aiheuttaa kustannuksia.
41083: sien ja niihin verrattavien keinojen avulla Yhdistyksen laajenevan toiminnan ja lu-
41084: tutustuttamaan maamme suurta yleisöä kumääräisen kasvun takia on nyt myös
41085: Yhdysvaltain kulttuurielämään. pakko entisen henkilökunnan, toiminnan-
41086: Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 1943 johtajan ja kahden kanslistin, lisäksi pal-
41087: lopulla n. 1,000, vuonna 1945 n. 6,000 ja kata yhdistyksen palvelukseen järjestösih-
41088: vuoden 1947 alussa runsaasti 10,000. Jä- teeri huolehtimaan paikallisosastoja koske-
41089: senmäärän huomattavan kasvun takia on vista asioista.
41090: ollut välttämätöntä perustaa paikallisosas- Suomalais-Amerikkalaiselle Yhdistykselle
41091: toja maaseudulle. Näiden lukumäärä on myönnettiin vuodeksi 1946 ja 1947 120,000
41092: nyt 19. markan suuruinen valtionavustus. Samaa
41093: Yhdistyksen yhä laajeneva toiminta ai- määrää on ehdotettu valtion tulo- ja me-
41094: heuttaa huomattavia lisämenoja, joiden noarviossa vuodeksi 1948. Yhdistys jätti
41095: peittämiseen yhdistyksen tulot, jäsenmaksut kuluneen kesäkuun 2 päivänä Valtioneuvos-
41096: ja englanninkielen kurssien voittovarat ei- tolle anomuksen valtionavustuksen korotta-
41097: vät riitä. Jäsenmaksu on nykyään 120 mk misesta 600,000 markkaan, mutta Valtio-
41098: vuodessa, josta yhdistyksen keskusjohto saa neuvostossa tapahtuneen erehdyksen joh-
41099: käyttöönsä 40 mk lopun jäädessä a. o. pai- dosta ei anomusta ole käsitelty siellä. Kun
41100: kallisosastoille. Jäsenmaksua ei ole voitu joka tapauksessa nyt on ilmeistä, että yh-
41101: korottaa samassa suhteessa kuin rahan arvo distyksen toiminta vuonna 1948 tulee tuot-
41102: on alentunut, koska on pidetty tärkeänä, tamaan huomattavan taloudellisen tappion
41103: että yhdistys säilyttäisi laajan, kansanval- ja kun on pidettävä tärkeänä, että yhdistys
41104: taisesti kokoonpannun jäsenistönsä. Lisä- rahan arvon alenemisesta riippumatta me-
41105: menoja aiheuttavista toimintamuodoista nestyksellisesti voisi jatkaa toimintaansa
41106: 938 IV,20·0. - Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys.
41107:
41108: maamme ja Yhdysvaltain välisten kulttuu- 4 kohdalle hallituksen ehdottaman
41109: risuhteiden epäpoliittisena vaalijana, esi- 120,000 mm·kan lisäksi 380,000 mar-
41110: tämme edellä olevaan viitaten kunnioittaen, kan määrämhan Suomalais-Amerik-
41111: kalaisen Yhdistyksen toiminnan tu-
41112: että Eduskunta ottaisi vuoden 1948 kemiseksi.
41113: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV
41114: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
41115:
41116: Yrjö Welling. Kyllikki Pohjala.
41117: Aino Lehtokoski. J. Kuittinen.
41118: Urho Kulovaara. Teuvo Valanne.
41119: Väinö Leskinen. Arvo Pohjannoro.
41120: Walter Kuusela. Johannes Virolainen.
41121: Ka11e Jokinen. H. A. Kannisto.
41122: Aino Malkamäki. Felix Seppälä.
41123: Kaisa Hiilelä. Arvo Salminen.
41124: Nils Meinander.
41125: 939
41126:
41127: IV,2o1. - Fin. mot. N:o 128.
41128:
41129:
41130:
41131:
41132: Söderhjelm: .Angående till)jggscvnslag för beviljmule av
41133: förhöjt unlkrstöd till Svenska Littemt·ut·sällskapet i
41134: Finland.
41135:
41136:
41137: T i H R i k s d a g e n.
41138:
41139: V etenikapliga ocJ1 litterära saunmanslut- för dess allmänna Vei'ksam-
41140: ningar ha svårt drabbats av penningvär- het . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400,QOO mk
41141: dtlts :fall, då avkortningen av :fonder och för en katalog över Finlands
41142: placeringa·r snara:re minskats än ökats och svensika litteratur . . . . . . 260,000 ,
41143: samtidigt alla omkostnader, speciellt tryck- för verket Finlands svenska
41144: ningskostnaderna mångdubblats. Svensika folkdilk:tning . . . . . . . . . . . . 75,000 ,
41145: LitteraltursäHskapet i F.in:land har under eHer sammanlagt 735,000 mk.
41146: de senaste åren endast i obetydlig utsräcik-
41147: ning åtnjutit statsunderstöd. För år 1947
41148: erhölls av budgetmedel ur anslaget under Då ur det anslag, som i budgetförs:laget
41149: 10 Ht. XIV kap. 1 mom. sammanlagt en- för 1948 under Ov"lannämnda moment upp-
41150: dast 16,000 mk. Tidig&re voro dock ansla- tagits för understöd åt vetensdrapliga sam-
41151: gen större, t. ex. 144,000 mk 1930, men de manslutninga.r, även om det på föreslaget
41152: Siruros ned först under den ekonomiska sätt fövhöjes, endast en ringa summa kan
41153: ikrisperioden j, början på 1930-ltalet och se- komma .Svenska Litteratursällskapet tili
41154: dan under kriget, utan att dtJ såsom andra del, får jag vördsamt föreslå,
41155: motsvarande anslag däremellau ihöjts.
41156: Då Svensika Litteratursällskapets egna. at.t Riksda{jen måtte i statsfö·rsla-
41157: medel, ti:H en aV1sevärd del placerade i get för år 1f)48 under 10 Ht. XIV
41158: :fastigheter o0h andra icke alls eUer endast kap. 1 mom. 1tpptaga ett tilläggs-
41159: svagt räntabla föl'IIllögenhetsvärden, på anslag på 735,000 mark för bevil-
41160: långt när icke räc:ka tili tlns för en am.- .iande av förhöjt understöd åt
41161: språkslös vel1ksamhet, har sällskapelt i år Svenska Littera.tursällskapet i Fin-
41162: hos undervisningsministeriet anhållit OIIll land.
41163: att ur budgetmedel för 1948 sä[:lskapet
41164: måtw be.viljas
41165: Helsingfors den 7 oktober 1947.
41166:
41167: J. 0. Söderhjelm.
41168: 940
41169:
41170: IV,2o1. - Rah. al. N:o 128. Sumnennos.
41171:
41172:
41173:
41174:
41175: Söderhjelm: K01'{)tetun rnäärärahan os{)ittamisesta lisätyn
41176: avustuksen myöntämiseksi Svenska Litteratursällskapet
41177: i Finland nimiselle yhdistykselle.
41178:
41179:
41180: Ed u s kunnalle.
41181:
41182: Tieteelliset ja kirjalliset yhdistykselt ovat tusministeriöltä, että vuoden 1948 budjetti-
41183: joutuneet vakavasti kärsimään rahanarvon varoista seuralle myönnettäisiin
41184: putoamisesta, sillä rahastot ja sijoitukset sen yleistä toimintaa varten 400,000 mk
41185: ovat pikemminkin vähentyneet kuin lisään- Suomen ruotsalaisen kirjal-
41186: tyneet, ja sruma:naikaisesti kaikki kustan- lisuuden luettel()a, varten 260,000 ,
41187: nukset, erityisesti painatuskustannukset, Suomen ruotsalaista kansan-
41188: ovat moninkertaistuneet. Svenska Littera- runoutta :koskevaa teosta
41189: tursällskapet i Finland on viime vuonna varten . . . . . . . . . . . . . . . . 75,000 ,
41190: saanut vain mitättömässä määrässä valtion-
41191: apua. Vuodeksi 1947 saatiin budjettivaroja eli yhteensä 735,000 mk
41192: 10 Pl. XIV luvun 1 momentiHe meriki- Kun siitä määrärahasta, joka tulo- ;ja
41193: tystä määirämhasta vain 16,000 marlkkaa. menoarvioehdotukseen vuodelle 1948 on yrllä
41194: Aikaisemmin olivat sentään määrärahat mainitulle momentille otettu tieteellisten
41195: suurempia, esim. 144,000 marklkaa. 1930, seuroj·en avustamiseksi, vaikka. se esi<tetyllä
41196: mutta ne vähennettiin ensin taloudellisen tavalla korotetaankin, vain vähäinen summa
41197: kriisin aikana 1930~luvun alussa ja sitten voi tulla ruotsalaisen kirjallisuudenseuran
41198: sodan aikanru nostamatta niitä välillä. kuten osalle, ehdotan kunnioittaen,
41199: muita vastaavia määrärahoja.
41200: Kun ruotsalaisen kirjallisuudenseuran että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
41201: omat varat, sijoitettuina huomattavalta tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIV lu-
41202: osaltaan kiinteistöihin ja muihin joko koko- vun 1 momentille 735,000 markan
41203: naan kannattamattomiin tai vain heikosti lisämäärärahitn lisätyn avustuksen
41204: kannattaviin omaisuusarvoihin, eivät lähes- myöntämiseksi Svensk4 Litterat·ur-
41205: tulkoonkaan riitä edes vaatimattomaan toi- siillskapet i F'inliflnd nimiselle yhdis-
41206: mintaan, on seura tänä Ynonna anonut ope- dykselle.
41207: Helsingi'lSä 7 päivänä lokakuuta 1947.
41208:
41209: J. 0. Söderhjelm.
41210: 941
41211:
41212: IV,2o2. - Rah. al. N :o 129.
41213:
41214:
41215:
41216:
41217: Salmela-Järvinen y. m.: Jlä-iirära.han osoittamisestct Ensi
41218: Kotien a-vustamista 'uarten.
41219:
41220:
41221: E d u s k u n n a ll e.
41222:
41223: Avioliiton ulkopuolella synnyttäneiden luun, Turhmun, Tampereelle, Kuopioon, Po-
41224: äitien ja heidän lastensa asema on ama riin, Lahteen, Jyväskylään ja Kotkaan.
41225: ollut vaikea, taloudellisten vaikeuksien Näiden kotien yhdyssiteeksi on perustettu
41226: ohella on myöskin yleisen mielipiteen tuo- Ensi Kotien Liitto, jonka tehtävänä on tu-
41227: mio ja ylenkatse ollut heidän ~osanaan. Kun kea ja ohjata yhdistysten toimintaa ja aut-
41228: yhteiskunnassa on kahdenlaisia lapsia, avio- taa niitä uusien kotien rakentamisessa.
41229: liitossa syntyneitä ja avioUomia, on jälkim- Useat kodit ovatkin jo rakennushank-
41230: mäisten osaksi aina tulLut oikeudettomuus keissa, ne ovat saaneet yhdistysten koti-
41231: sekä lainsäädännöllisessä että myöskin yh- paikkakunnilta tontteja maksuvapaasti ra-
41232: teiskunnallisessa mielessä, vaikka alkeelli- kentamista varten. Oulun Ensi Koti on jo
41233: sinkin oikeuskäsitys sanoo, että lapsi ,on päässsyt rakentamaan, sekin on saanut kau-
41234: syytön syntyperäänsä ja siihen mitä hänen pungilta vuokravapaan tontin ja kaupunki
41235: vanhempansa mahdollisesti ovat rikkoneet. on taannut rakennuslainan 2.5 milj. mark-
41236: Yhtä epäoikeudenmukaista on myöskin ollut kaa. Kun rakennuksen kustannusarvio on
41237: sulltautuminen avioliiton ulkopuolella syn- kuitenkin lähes 8 miljoonaa ja kun Ensi
41238: nyttäneeseen äitiin, joka ei suinkaan yksi- Kotien l1iitto ei ole niin vauras, että se
41239: nään ole voinut rikkoa yhteiskunnan sää- voisi täydellisesti rahoittaa jälelläolevan ra-
41240: döksiä vastaan, mutta joka kuitenkin on kennuslainan, tarvitaan lisää varoja.. Sitä
41241: saanut kantaakseen vastuun tapahtuneesta. paitsi tulee rakennuksen sisustaminen myös-
41242: Vasta aivan viimeaikoina on ryhdytty kin vaatimaan omat kustannuksensa. Ou-
41243: aivank!uin uudelleen arvioimaan avioliiton lun Ensi Koti on maamme pohjoisosassa
41244: ullmpuolella synnyttäneiden äitien asemaa. erinomaisen välttämätön ja tärkeä, siitä
41245: Hyvin v:oimakkaan sysäyksen yleisen mieli- tulee myöskin laajan maaseudun synnyttä-
41246: piteen muuttumiselle on varmaankin anta- jille toipumis- ja odotuskoti, lmn pitkät
41247: nut helsinkiläisten työläisnaisten toimen- välimatkat ja alkeelliset kulkuvälineet vai-
41248: pide, jolla Ensi Koti-niminen äitien- ja keuttavat synnytyslaitoksella odotusta ja
41249: lastenkoti perustettiin. Tämä koti valmis- toipumista ja km1 jälkimmäisessä jatku-
41250: tui v. 1942 ja on siitä lähtien ollut toimin- vasti myöskin vallitsee tilanpuute.
41251: nassa saavuttaen huomiota ja arvonantoa Ensi Kotien raikentaminen ei kuitenkaan
41252: niin omassa maassamme ikuin maan rajojen ole yksinomaan yksityisten kansalaisjärjes-
41253: ulkopuolellakin. Se on voinut jo tarjota töjen ja kuntien asia, vaan myöskin valtion
41254: sadoille yksinäisille äideille tuen ja turvan tulee ojentaa auttava kätensä niiden raken-
41255: -heidän vaikeimpana aikanaan ja opastaa tamiseksi. Eduskunta hyväl\:syirkin vuonna
41256: äidit hoitamaan ja kasvattamaan lapsensa 1946 ed. Karppisen aloitteen pohjalla toivo-
41257: hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi. muksen, ,että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41258: Ensi Kodista on tullut yleisnimitys ko- toimenpiteisiin tarkoituksen mukaisten en-
41259: deille, joissa täten annetaan huoltoa ja oh- siapukotien . aikaansaamiseksi, tukemiseksi
41260: jausta yksinäisille äideille. Annettu esi- ja ylläpitämiseksi vaikeassa taloudellisessa
41261: merkki on härättä.nyt innostusta myöskin asemassa olevia, varsinkin avioliiton ulko-
41262: muilla paikkakunnilla ryhtyä perustamaan puolella synnyttäneitä äitejä varten".
41263: vastaavanlaatuisia yhdistyksiä tukemaan Talousva:liokm1ta lausui aloitteen joh-
41264: Ensi Kotien toimintaa. Tähän mennessä on dosta ilaatimassaan mietinnössä m. m. seu-
41265: jo saatu syntymään Ensi Kotiyhdistys Ou- raavaa: ,Ne myönteiset kokemukset, joita
41266: 942 l V, :20:!. - Ensi Koti.
41267:
41268: m.m. Helsingin Ensi Koti nimisessä äitien joita valtion myöskin tulisi taloudellisesti
41269: ja lasten huoltokodissa on tässä kohdin tukea. Ehdotammekin ikunnioittaen,
41270: saatu, puoltavat puheena olevan huolto-
41271: muodon laajempaan kä.yttöön ottamista. että Ed·uskunta ottaisi vuoden
41272: Talousvaliokunnan mielestä siis juuri Ensi 1948 tttlo- ja menoarvioon 10 miljoo-
41273: Kodit tulisivat olemaan niitä koteja, joita nan markan määrära.han Ensi J(o-
41274: sen ehdottamassa p<mnessa tarkoitetaan ja tien avnstamista varten.
41275: Helsingissä l<Ykakuun 3 11 :nä 1947.
41276:
41277: Martta Salmela-Järvinen. Elli Nurminen.
41278: Kaåsa Hiilelä. Elsa Karppinen.
41279: Aino Malkamäki. Aino Lehtokoski.
41280: 943
41281:
41282: IV,2o3, - Rah. al. N:o 130.
41283:
41284:
41285:
41286:
41287: Lehtokoski y. m.: Määränihan osoittamisesta talO'US- ja
41288: työhuonerakewnuksen aikaansamniseksi YUineen tyttö-
41289: kotiin.
41290:
41291:
41292: E du s kunnalle.
41293:
41294: Yläneen tyttökotiin otetaan oppilaiksi jotta hänet voitaisiin hyvän ammattitaidon
41295: harhaantuneita 15 vuotta täyttäneitä tyt- turvin turvallisella mielellä lähettää maail-
41296: töjä. Näiden menestyksellinen kasvatus malle.
41297: edellyttää tehokasta ammattiopetusta. Ko- Ammattiopetuksen ajanmukainen järjes-
41298: kemus on osoittanut, että ammattiopetus tely edellyttää tarpeellisia huonetiloja. Kun
41299: on kasvatuksellisesti suurena apuna laitos- tutustuu Yläneen tyttökotiin, toteaa sen
41300: työlle. Sillä on myönteinen merkitys var- suurimmaksi epäkohdaksi tilanahtauden.
41301: sinkin tytön yksilöllistä kehitystä silmällä- ..Ammattiopetus kärsii siitä, samoin toinen
41302: pitäen. Tehokas ja täysin ajanmukainen tärkeä kasvatuskeino: vapaa-aikaharrastus-
41303: ammattiopetus helpottaa laitoksen kasvatus- ten ohjaaminen. Yläneen tyttökodin kaltai-
41304: työtä. Hyvin järjestettyä ammattiopetusta sen sisäoppilaitoksen toiminnassa on jouto-
41305: antava kasvatuslaitos menettää yhä enem- hetkien vieton ohjauksena ensiarvoisen tär-
41306: män laitosmaisen vaikutelmansa ja saa kou- keä kasvatuksellinen tehtävä. Sitä varten
41307: luleiman. Vähäksi ei ole arvioitava am- tarvitaan m. m. kerhohuoneita, kokoushuone
41308: mattiopin merkitystä: laitoksesta poispääs- yhteistä kokoontumista varten, mikä sa-
41309: seen henkilön elämässä. Laitoksen piirissä malla toimisi voimistelusalina.
41310: annettavan anunattiopetu:ksen avulla voi- Näin ollen on tärkeää, että Yläneen tyt-
41311: daan pelastaa yhteisk1mnalle monta elin- tökotiin rakennetaan uusi rakennus, johon
41312: kelpoista, itsenäistä lronsalaista, jotka mo- tulisi paitsi ruokalaa ja keittiötä sekä
41313: raalisen heikkoutensa takia eivät kestä pon- eräitä toimihenkilöiden ja oppilaiden huo-
41314: nisteluja saavuttaakseen kunnollisen am- neita, tarpeelliset tilat käytännöllistä ja
41315: mattitaidon sen jälkeen kun ovat jättäneet teoreettista ammattiopetusta sekä V'apaa-
41316: laitoksen. aikatoimintaa varten. Täten vapautuisi huo-
41317: Yläneen tyttökodin työ kärsii, kun sen netiloja oppilaiden asunnoiksi ja saataisiin
41318: oppilaille ei ole voitu huonetilojen puut- oppilaiden nykyiset ahtaat asuintilat nor-
41319: teessa järjestää pätevää runmattiopetusta. maalisia vaatimuksia vastaaviksi.
41320: Kun oppilaitten työskentely on tilapäis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
41321: luontoista päivästä toiseen, ei se tyydytä kunnioittaen,
41322: nuorta 'kehityskykyistä ihmistä. Hän naut-
41323: tii täsmällisestä, tarkoin määritellystä työn- että Edttskunt.a ottaisi mwden
41324: teosta, kun on selvästi näkyvissä päämäärä, 1948 tulo- ja menoorvioon 10 mil-
41325: johon pyritään. Sen tähden olisi ammatti- joonaa markkaa u1uien talous- ja työ-
41326: opetus, niin teoreettinen kuin 'käytännölli- huonerakennuksen aikaansaamiseksi
41327: nen, tyttökodissa saatava mahdollisimman Yläneen tyttölwtiin.
41328: pitkälle vietyä tytön laitoksessa ollessa,
41329: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1947.
41330:
41331: Aino Lehtokoski. Elli Nurminen.
41332: Walter Kuusela. P. A. Karjalainen.
41333: W. Metsäranta. Jussi Raatikainen.
41334: Martta Salmela-Järvinen. Kaisa Hiilelä.
41335: Aino Luostarinen.
41336: 944
41337:
41338: IV,z04. - Rah. al. N :o 131.
41339:
41340:
41341:
41342:
41343: Lahtela y. m.: Mää1•ärahan osoittamisesta emäntäkoulun pe-
41344: rustamista "Varten Kemijärven kuntaan.
41345:
41346:
41347: B d u s kun n a ll e.
41348:
41349: Viitat,en vuoden 1946 valtiopäivillä teh- t1tlo- ja menoarvioon 1 miljoonan
41350: tyyn rah. al. n: o 85 ehdotamme, ntarkan määrärahan emäntäkoulun
41351: että EdtLSkttnta ottaisi Vttoden 1948 perustamista t'arten Kemijärven kun-
41352: tactn.
41353: Helsingissä 7 p'äivänä lokakuuta 1947.
41354:
41355: M. 0. Lahtela. Johannes Virolainen. Yrjö Hautala.
41356: 945
41357:
41358: IV,zot~. - Rah. al. N:o 132.
41359:
41360:
41361:
41362:
41363: Pusa y. m.: 111ää:rärahan osoittamisesta kiiyleUiPväksi raken-
41364: wuslaino·iksi maahankintalain mu,kaan muille kuin rnaa-
41365: taloussiirtoväkeen kU1lbtville.
41366:
41367:
41368: E d u s k u n n a ll c.
41369:
41370: Työväenasiainvaliokunta totesi antamas- kuulu varsinaiseen maataloussiirtoväkeen.
41371: saan mietinnössä, että kaupungeissa ja liike- Tämä valtioneuvoston päätös aiheutui siitä,
41372: keskuksissa on noin 60,000 asunnon vajaus että eduskunta ei myöntänyt paljon puhut-
41373: ja etJtä maaseuduHa tämä luku nousee tua 800,000,000 markan lisäystä maanhan-
41374: 120,000: een. Monet tärkeät tuotannon alat kintalain toimeenpanoa varten tarvittaviin
41375: kärsivät rt;yövoiman puutetta pääasiassa sen varoihin.
41376: vuoksi, että tarvittavalle iisätyövoimaHe ei Kuitenkin asuntorakennustoiminnan tiellä
41377: ole asuntoja. Samaan aikaan kaupungeista olevat esteet esiintyivätpä ne tonttien,
41378: ja Jteol:lisuuskeskuksista kotoisin oleva siir- rakennustarpeiden tai rakennuslainojen
41379: toväki on vielä suurin joukoin majoitet~ saannin puutteen muodossa, on välttä-
41380: tuna sellaisiin maalaiskuntiin, joissa heillä mättä poistettava, että jokainen, kenellä
41381: ei ole tilaisuutta saada ammaHiaan vastaa- on ha:lua ja kykyä, voisi päästä rakenta-
41382: vaa :työtä. maan itselleen oman kodin. Sen vuoksi olisi
41383: Nämä epäkohdat eivät ole autettavissa vä:lttämMöntä talousarvioon attaa riittävän
41384: millään muulla tavoin kuin että rakenne- suuri määräraha ja sen yhteydessä ku-
41385: taan riittävästi uusia asuntoja. Tämä kä- mota valtioneuvoston aikaisemmin selos-
41386: visi parhaiten päinsä sekä maaseudulla että tettu päätös.
41387: kaupunkikunnissa, jos tonttien muodosta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
41388: minen ja rakennus:lainojen myöntäminen
41389: voisi tapahtua maanhankintalain ja siihen että Eduskunta ottaisi vuoden
41390: liittyvän •lainsäädännön perusteella. Tämä 1948 ttllo- ja menoarvioon 500,000,000
41391: ei ole nykyään kuitenkaan mahdollista, sillä markan stturuisen määrärahan käy-
41392: valtioneuvosto on 7 päivänä marraskuuta tettäväksi muihin knin rnaatalous-
41393: 1946 antanut maanhankin<talain toimeen- siirtoväkeen kuuluvien henkilöiden,
41394: panoviranomaisille sellaisen ohjeen, että ai- siis kctupunki- ja teollisuusseutujen
41395: noastaan harvoissa poikkeustapauksissa voi- siirtoväen sot:aleskien ja -arpojen, in-
41396: daan nämä edut myöntää kaupunkilais- ja valiidien ja rintamamiesten raken-
41397: if:eollisuuskeskusten siirtoväeHe samoin !kuin nuslainoiksi mrw.nhankintalain mu-
41398: muulle siirtoväelle, sotaorvoille, leskille, in- lwan.
41399: valiideille ja rintamamiehille, elleivät he
41400: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41401:
41402: E. Pusa. A. K. Paasivuori.
41403: 946
41404:
41405: IV,2o6. - Rah. al. N:o 133.
41406:
41407:
41408:
41409:
41410: Virolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sellaisten
41411: maanhankintalain. mukaan. maansaantiin oikeutettujen
41412: siit'toväkeen kuuluvien henkilöiden lDV'ttStamiseen, jotka
41413: sa&vat tt'lan. joulukuun 31 päivän 1947 jälkeen..
41414:
41415:
41416: E d u s k u n n a ll e.
41417:
41418: Toukokuun 5 päivänä 1945 vahvistetun laisten henkilöiden taloudellinen asema jo
41419: maanhankintalain mukaan tapahtuva maa- nyt kestämätön. Koska on välttämätöntä
41420: ~talous- ja kalastajasiirtoväen asuttaminen saada nämäkin henkilöt sijoitetuksi uudel-
41421: ei ole tapahtunut niin nopeasti kuin olisi leen maatalouteen ja kalastukseen, olisi
41422: välttämätöntä. Kuluvan vuoden syyskuun heille annettava valtion varoista erikoistu-
41423: loppuun mennessä oli vi:ljelystilan saantiin kea sen jäiken kun he ovat saaneet tilan
41424: oikeutetusta siirtoväestä asuttamatta vielä maanhankinta:lain mukaan. Tällainen eri-
41425: lähes neljäsosa, asuntoviljelystilan saantiin koistuki voitaisiin antaa esim. irtaimiston
41426: oikeutetusta lähes puolet ja kalastajasiirto- hankinta- ja rakennusavustusten muodossa.
41427: väestä n. kolmasosa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
41428: Vaikka kuluvan vuoden kolmen viimei- nioittaen,
41429: sen kuukauden aikana onkin tarkoitus jou- että Eduskunta ottaisi v·uoden
41430: duttaa maanhankintalain 'toimenpanoa, on 1948 tulo- ja menoarvioon 100 mt'l-
41431: ilmeistä, että huomattava määrä edellä joon.an nuwkan määt·ära.ha,n käytet-
41432: mainitusta siirtoväestä ei ehdi kuluvan "VllO- täväksi sellaisten maanhankintalain
41433: den aikana saada itselleen maata. On sel- mukaan viljelys-, as1tntoviljelys- ja
41434: vää, että tällaisten maansaantiin oikeutet- kalctSt1tStilan saantiin oikeutettujen
41435: tujen asema muodostuu erittäin vaikeaksi. siit·toväkeen kuuluvien henkilöiden
41436: He joutuva.t tilan saannin viivästymisen av1tStamiseen, jotka saavat mainitun-
41437: vuoksi kärsimään jatkuvasti huomattavia laisen tilan joulukunn 3.1 päivän
41438: taloudellisia menetyksiä ja on useiden täl- 1947 jälkeen.
41439: Helsingissä 7 päivänä 1okakuuta 1947.
41440:
41441: Johannes Virolainen. Eemil Luukka.
41442: 947
41443:
41444: IV,2o'ö. - Rah. al. N:o 134.
41445:
41446:
41447:
41448:
41449: Luukka y. m.: MääräraJUtn osoittamisesta maanhankintalain
41450: mukaan muodostettujen tilojen rappentuneiden peltojen
41451: kun1wsta-mispalkkioiksi.
41452:
41453:
41454: E d u s k u n n a 11 e.
41455:
41456: Huomattava osa maanhankintatilojen val- saataisiin nopeasti suoritetuksi, olisi rap-
41457: miin pellon alasta on eroit.ettu mppiotilo- peutuneiden peltojen kunnostamiseen myön-
41458: jen ja heikosti viljeltyjen tilojen maista nettävä erikoisia kunnostamispalkkioita.
41459: sekä myöskin lähinnä suurten tilojen sivu- Palkkiot olisi myönnettävä laadittavan
41460: tiloista, ulkopalstoista ja peltojen laitapuo- suunnitelman mukaan suoritetusta rappio-
41461: l:ista. Näillä mailla on säännölliset viljelys- tilassa olevan tai muuten erikoisen suuria
41462: toimenpiteet laiminlyöty jo pitemmän ai- kustannuksia vaativan maan ojituksesta,
41463: kaa, eräissä tapauksissa yli kymmenen vuo- kiveämisestä ja maanparannusaineiden käy-
41464: den ajan. Peltojen kasvuvoima on ryöstö- töstä, milloin kustannukset maan kasvu-
41465: viljelyksellä lopetettu, ojitus on pälistetty kuimon palauttamiseksi nousevat poikkeuk-
41466: reappeutumaan ja monin paikoin on suuret sellisen korkeiksi. Palkkioiden hakeminen
41467: vesakot päässeet kasvamaan pelloille. Toi- ja jako olisi m'äärättävä suoritettavaksi sa-
41468: sin paikoin on peltojen kasvukutoon saatta- malla tavoin kuin uutisraivauspalkkioiden
41469: miseksi käytettävä runsaasti maanparan- jako. Palkkion suuruuden tulisi olla vähin-
41470: nusainetta ja osa pelloista on niin kivisiä, täin 25% kustannuksista, kuitenkin kor-
41471: että niiden tehokas viljeleminen ilman ki- keintaan 5,000 ma1•kkaa hehtaaria kohti ja
41472: veämistä ei käy päinsä. enintäin 10 hehtaaria varten samalle tilalle.
41473: Asutettavan siirtoväen kannalta ja koko Palkkioiden avulla kunuostettavia peltoja
41474: maankin kansantalouden kannalta on tär- voidaan laskea olevan noin 35,000-40,000
41475: keätä, että maamme pellot saadaan nopeasti hehtaaria ja varoja tarvittaisiin 160,000,000
41476: tuottavaan kunt<>on. Valmiin pellon kun- markkaa, mikä olisi jaettava kahden vuoden
41477: nostaminen on helpompaa kuin uuden pel- osalle 80 miljoonaa kummallekin vuodelle,
41478: lon raivaaminen ja uusien tilojen tuotantoa joten ensi vuoden aikana olisi tarkoituk-
41479: voidaan peltojen kunnostamisen avulla seen varattava 80 miljoonaa markkaa.
41480: kaikkein nopeimmin lisätä. Peltojen kun- Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
41481: nostaminen aiheuttaa kuitenkin uudelle vil- kunnioittaen,
41482: jelijälle huomattavia ylimä:äräisiä kustan-
41483: nuksia, joita arvioimistoimikunnan ehkä että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1948
41484: huonokuntoiselle pellolle määräämän vuo- tulo- ja menoarvioon 80,000,000
41485: den 1944 hintatason mukainen hinnan alen- markkaa käytettätväks"i maanhankin-
41486: nus ei korvaa, koska kunnostamiskfu>"tan- talain mukaan muodostettu.jen tilo-
41487: nukset on suoritettava nykyisen hintatason jen rappeutuneiden peltojen kttnnos-
41488: mukaan. Jotta viljelysien kunnostaminen ta.mispalkkioiksi.
41489: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41490:
41491: Eemil Luukka. Johannes Virolainen.
41492: 948
41493:
41494: IV,zos. - Rah. al. N :o 135.
41495:
41496:
41497:
41498:
41499: Vennamo y. m.: Jtläiirärahan osoittamisesta maanhankinta-
41500: lain mukaan maansaantiin oikeutettujen ja Pohjois-Suo~
41501: rnen jälleenrakentajain hankkimistaan rakennustar-
41502: 'l.:ikkeista ja irtaimistosta suorittaman liikevaiMoveron
41503: takaisin maksamista vm·ten.
41504:
41505:
41506: E d u s k u n n a ll e.
41507:
41508: Siirtoväki on alueluovutusten johdosta sotien johdosta joutunut eniten taloudelli-
41509: menettänyt melkeinpä koko omaisuutensa. sesti kärsimään, olisi sanottu epäoikeuden-
41510: Se korvaus, jonka siirtoväki on saanut toi- mukaisuus nopeasti saatava korjatuksi.
41511: sen korvauslain mulman, ei vastaa mene- Kun siirtoväen vapauttaminen liikevaihto-
41512: tystä. Jo toiseen korvauslakiin sisältynyt veron maksamisesta k. o. tarvikkeiden ja
41513: n. k. asteikkovähennys on huomattavalta irtaimiston osalta sellaisenaan tuottanee
41514: osalta vähentänyt siirtoväen omaisuutta. huomattavia teknillisiä vaikeuksia, olisi asia
41515: Siirtoväki ei myöskään, jos se joutuu myy- järjestettävä siten, että ainakin maanhan-
41516: mään korvauksena saamiaan korvausobliga- kintalain mukaan maansaantiin oikeutettu-
41517: tioita ja korvausosakkeiden hallintayhtei- jen siirtolaisten sanotuista tarvikkeista ja
41518: sön osuustodistuksia, saa näistä täyttä ar- irtaimistosta maksama liikevaihtovero myö-
41519: voa. Sanottuja osuustodistuksia, joille ei hemmin maksettaisiin heille hakemuksesta
41520: ole myönnetty valtion inflatiotakuuta, myy- takaisin. Samassa asemassa kuin siirtoväki
41521: dään nykyään pörssissä vieläpä huomatta- 'Ovat myös Pohjois-Suomen hävitetyn alueen
41522: vasti alle nimellisarvon. Lisäksi on huo- jälleenrakentajat. Lisäksi olisi kohtuullista,
41523: mattava, että siirtolainen, kun hän hank- että siirtoväen lisäksi ainakin vähävarai-
41524: kiakseen itselleen mahdollisuuden j·atkaa sin osa muista maanhankintalain mukaan
41525: entistä ammattiaan tai saadakseen itselleen maansaantiin oikeutetuista saisi samat edut.
41526: välttämättömän asunnon, ryhtyy rakenta- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
41527: maan uusia rakennuksia menetettyjen ti- neet esittävät,
41528: lalle, tässäkin yhteydessä menettää osan
41529: omaisuudestaan senjohdosta, että hän jou- että Eduskunta ottaisi vtwden
41530: tuu maksamaan valtiolle liikevaihtoveroa, 1948 tulo- ja menoarvioon 500 mil-
41531: joka tekee 22 %. Tämä muodostuu sitä ras- joonam markan arviomäiirärahan sen
41532: kaammaksi mitä pitemmälle inflatio edis- liikevaihtoveron takaisin maksamista
41533: tyy. Sama koskee myös maatalous- ja varten, jonka ntaanhankintalain mu-
41534: muun irtaimiston hankintaa. Vaikka viime kaan maansaamtiin oikeutettu siirto-
41535: aikoina on'kin ryhdytty lieventämään vähä- väki ja Pohjois-Suomen hiivitetyn
41536: varaisten verotaakkaa, on kuitenkin siirto- alueen jälleenrakentajat sekä muut
41537: väelle liikevaihtoveron maksamisesta aiheu- vähävaraiset maansaantiin oikeutetut
41538: tuva rasitus kokonaan sivuutettu ja unoh- ovat maksaneet tai joutuvat maksa-
41539: dettu. Huomioonottaen, että siirtoväki maan hankkimistaan 1·akennustarvik-
41540: muodostaa sen osan kansastamme, joka on keista ja irtaimistosta.
41541: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
41542:
41543: Veikko Vennamo. Toivo Ikonen. M. 0. Lahtela.
41544: 949
41545:
41546: 1V,2-o9, - Ra.h. al. Jr:o 136.
41547:
41548:
41549:
41550:
41551: Riihinen y. m.: Määrära.lt4n osoittamisesta halpakorkoisten
41552: lainojen myöntämistä varten. maatalouskaluston ja -ir-
41553: taimiston hankkimiseksi maanhankintalain. 'Ulkopuolelle
41554: ;,iääneelle siirtoväelle~
41555:
41556:
41557: E d u s k u n n a 11 e.
41558:
41559: Sen johdosta, että osa siirtolaisia on taan siirtolaisille, vaan koko kansantalou-
41560: joutunut maanhankintalain mukaisen lai- dellemme. Tähän päästään nopeimmin ja
41561: najärjestelyn ulkopuolelle, on heille käynyt parhaiten, jos valtion toimesta nykyistä
41562: vaikeaksi saada välttämättömän maatalous- paremmin ja riittävin halpakorkoisin lai-
41563: ka:luston ja -irtaimiston hankintaan tarvit- noin tuetaan siirtoväen maataloudessa tar-
41564: tavia lainoja. Yileisessä lainajärjestelyssä vittavan kaluston ja irtaimiston hankintaa.
41565: ei ole riittävästi otettu näiden siirtolais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
41566: ten vaikeaa asemaa huomioon. Useissa
41567: tapauksissa siirtolaiset ovat joutuneet kes- että Eduskunta ottaisi vuoden
41568: keyttämään jo aloitetut viljelmän raivauk- 1948 tulo- ja menoarvioon 300 mil-
41569: set tai eivät ole lainkaan päässeet maan- joonan markan määrärahan käytet-
41570: hankintaa pitemmälle työkaluston ja tar- täväksi halpakorkoisten lainojen
41571: vittavien varojen puutteessa. myöntämiseksi maatalouskaluston ja
41572: Siirtolaisten sijoittaminen omaan anunat- -irtaimiston hankkimiseksi maanhan-
41573: tiinsa ja heidän pääsemisensä oman viljel- kintalain ulkopuolelle jääneelle siir-
41574: män omistajana maatalouden tuottavaan toväelle.
41575: työhön on kuitenkin tärkeätä ei ainoas-
41576: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
41577:
41578: Vilhelm Riihinen. JaJ.ma.ri K. Kulma.la.
41579: Mikko Järvinen. Aleksi Rinne.
41580: E. Hietanen. Eino Tainio.
41581:
41582:
41583:
41584:
41585: 21
41586: 950
41587:
41588: IV,21o. - Rah. a.l. N:o 137.
41589:
41590:
41591:
41592:
41593: · Riihinen y. tti.: Mäiirärahait osoittmnisesta omakotirakennus-
41594: lain.ain myöntämistä varten maanhankintalain ulkopuo-
41595: lelle jääneelle siirtoväelle.
41596:
41597:
41598: E d u s k u n n a 11 e.
41599:
41600: Maanhankintalain perusteella myönne- mukaisen rakennuslainan saantioikeutensa-
41601: tään siirtoväelle · maanosto-, rakennus- ja kin ryhtyessään omatoimiseen maanhankin-
41602: irtaimistohankintalainaa, joka on viisi taan.
41603: vuotta korotonta ja sen jälkeen vuosittai- Edellä mainitulla tavalla maanhankinta-
41604: nen suoritus 3 % korkoa ja 2 % kuoletusta. lain ulkopuolelle jääneet oman kodin ra~
41605: Kuitenkaan ne siirtolaiset, jotka eivät ole kentamiseen pyrkivät siirtolaiset ovat jou-
41606: anoneet maata maanhankintalain perus- tuneet useissa tapauksissa luopumaan tai
41607: teella tai jotka maanhankintalain hitaan keskeyttämään oman kotinsa rakentamisen
41608: toteuttamisen johdosta ovat ryhtyneet sen johdosta, että eivät ole saaneet tarvit-
41609: omatoimisesti maanhankintaan ja ilmoitta- tavaa rakennuslainaa tai että lainojen
41610: neet luopuvansa maanhankintalain mukai- korko ja suoritusehdot ovat muodostuneet
41611: r-;esta maansaantioikeudestaan, eivät pääse heille ylivoimaisiksi. Tämän ilmeisen epä-
41612: osalliseksi mainituista rakentajille varsin kohdan poistamiseksi olisi syytä kiireelli-
41613: edullisista lainoista. sesti järjestää näille siirtolaisille mahdolli-
41614: Mainittuja lainojen saannin ulkopuo- suus omakotirakennuslainan saamiseen val-
41615: lelle jääneitä siirtolaisia, joilla on luovute- tion toimesta samoin edellytyksin kuin
41616: tulla alueella ollut oma tai vuokramaa, maanhankintalain perusteella myönnetään.
41617: rakennukset ja työvälineet, on huomattava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
41618: määrä varsinkin kaupungeista ja muista
41619: asutuskeskuksista siirtyneiden piirissä. että Edruskunta ottaisi vuoden
41620: Näiden siirtolaisten omatoimisuus ja ripeä 1948 tulo- ja menoarvioon 500 mt1-
41621: pyrkimys päästä rakentamaan omia koteja joonan m-Mkan 1näiirärakan käytet-
41622: menetettyjen tilalle on johtanut siihen, täväksi pitkäaikaisten ja kalpa-
41623: että heillä ei ·ole samoja lainansaantimah- korkoisten omakotira.kennuslainain
41624: dollisuuksia kuin toisilla siirtolaisilla, myöntämiseksi maanhankintala-in
41625: 1·intamamiehillä ja sotaleskillä. Heidän ulkopuolelle .iääneelle siirtoväelle.
41626: katsotaan menettäneen maanhankintalain
41627: Helsingissä 3 päivänä lokakunta 1947.
41628:
41629: Vilhelm Riihinen. Eino Tainio.
41630: Lauri Myllymäki. Toivo Kujala.
41631: Konsta. Talvio. Mikko Järvinen.
41632: Aa.ro Uusita.lo. Ja.lma.ri Kulmala..
41633: Aleksi Rinne.
41634: 95'1
41635:
41636: IV,211. - Rah. al. N:o 138.
41637:
41638:
41639:
41640:
41641: Pyörälä y, m..: .ll(äärärakan osoiJttarnisesta Oulun läänin m:Z-
41642: jeltyskel.Poisten soiden k1tivattamista varten..
41643:
41644:
41645: E d u s k u n n a ll e.
41646:
41647: Viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 94 että Eduskunta ottaisi vuoden
41648: vuoden 1946 valtiopäivillä ehdotamme 1948 tulo- ja menoarvioon Oulun
41649: kunnioittaen, läänin, viljelyskelpoisten soiden kui-
41650: vattamista varten 10,000,000 nt.ar-
41651: kan määrärahan.
41652: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41653:
41654: J. Pyörä:ä. Markus Niskala.
41655: J. E. Lampinen. Johannes Wirtanen.
41656: 952
41657:
41658: IV,zt2. - Rah. al. N:o 139.
41659:
41660:
41661:
41662:
41663: H. Pesonen y. m..: .Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
41664: men suoolueidet~, ra.waamista ja rehurwiljclykseen saat-
41665: tamista vartet~,.
41666:
41667:
41668: E d ru s k u n 111 alle.
41669:
41670: POhjois-Suomessa on satoja tuhansia heh- mahdollisimman haJlpaa rehua. Ja muu-
41671: taareja raiva:amattomia mutta muuten erit- tenkin näiden laajojen suoalueitten vilje-
41672: täin hyviä suoalueita, niin valtion metsä- aykseen ottarrninen on tavattoiUa!Jl tärkeää
41673: maiHa !kuin: yksityiste:n!ki:n omistuksessa ole- asutuskysymyiksen edistämisen ja pienvil-
41674: via. Närr:nä 13!lueet eivät nyt tuota juuri jelijäin toimeentulon parantamiseksi.
41675: mitään ja siksi tähän seikkaan olisi kiinni- Vailiika valtiolla nyt onkin tavallista
41676: tettävä erilkoista huomiota. Mainituilla enemmän menoj;a., niin !köyihiiililä maana ei
41677: alueilla on kaikki edellytykset rehunvilje- !kuitenkaan ole jatkuvasti varaa pitää aivan
41678: [Y'kse.n ikehittämiseen, jonka viJ:jely on muru- tuottamattomina. suuria suoalueita, jotka
41679: tenikin eriikoista sen vuoiksi, ettei se ole ha:l- ovat viljelyikseen hyvin sopivia. Hallitus
41680: lanarkaa, nimkuin muut viljalajit yleensä tosin ehdottaa otettavaksi vuoden 1948
41681: ovat. tulo- ja menoat·vioon 20 miJlj. markan mää-
41682: On. ii1uri:nkuristw ja jopa luonnotontakin :rära.han, mutta on tuo ehdotettu summa
41683: se, että Pohjois-Suomeen joudutaan jat!ku- aivan riittämätön.
41684: vasti ilruljettamaa::n. muualta maasta suuret Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
41685: määrät rehuja ja Tasittamaan muutenkin dotamme,
41686: vailreoo kuljetustilannetta, vaikka niiden
41687: tuottamisoon sieHä p·ai!kan päällä on mitä että Eduskunta korottaisi vooden
41688: suurimmat maihdollisuudet. Metsätyöt siehlä 1948 t'li/,()- ja menoarvioesitykseen
41689: tulevat talvisin jatkuvasti v;aatirrnaa.n suu- 11 Pl. XVI luvun 25 mornentille
41690: ret määrät rehua, jotenka !koko lka:nsanta- otettua määrärahaa 20,000,000 mar-
41691: loudellemme tärkeitten metsätöitten jat- kalla Pohjois-Suomessa olevien suo-
41692: kuvan onnistumisen kannalta on tärkeää, alueitten raivaamista ja rehunvilje-
41693: että saadaan riittävästi !kunnollista ja lykseen saattamista varten.
41694: Helsingissä 7 ;päivänä lokakuuta 1947.
41695:
41696: H. S. Pesonen. Heikki Simonen.
41697: 953
41698:
41699: IV,21a. - Ra.h. al. N':o 140.
41700:
41701:
41702:
41703:
41704: Y. Manninen y. m.: Jfäärärah(M~ osoittamisesta kuolet7tsla.i-
41705: ?Uiksi Koita Oy: lle 1tudisraiva·usfoimintaa vmrten.
41706:
41707:
41708: E d u s k u n n a ll c.
41709:
41710: Ilomantsin kunta, joka alueellisesti on nut pääasiallisen toimeentulonsa metsistä
41711: yksi maamme suurimmista- eräitä Oulun joko kantorahojen tai metsätyöpalkkojen
41712: ja Lapin läänien kuntia lukuunottamatta- muodossa. Suurimman osan tuloista ovat
41713: on maataloustuotantoon nähd!'ln kaikkein muodostaneet juuri työpaikat, sillä kunnan
41714: heikoimpia koko maassamme. Kunnan pel- koko väestöstä noin 80% saa toimeentu-
41715: toala asukasta kohden on vain noin 30 aaria lonsa niistä. Sen sijaan kantorahoja kun-
41716: mistä johtuen esim. oman tuotannon määrä taan jää verrattain vähän, koska valtio ja
41717: leipäviljan osalta vastaa vain 13.5 ro
41718: sään- puutavarayhtiöt omistavat enemmän kun
41719: nöstellystä kulutuksesta. Myös karjanrehua kolme neljäsosaa kunnan pinta-alasta.
41720: on jatkuvasti ollut hankittava muualta Kun kunnan asukkaiden toimeentulo -
41721: Suomesta vuosittain noin 3 a 3.5 milJ ki- vastaisuutta ajatellen - näyttää vähintään-
41722: loa. kin uhkaavalta, niin on ollut pakko ryhtyä
41723: Edellä lyhyesti mainituista peruateki- suunnittelemaan erinäisiä toimenpiteitä pai-
41724: jöistä johtuu, että kuntalaisten varallisuus kallisen väestön toimeentulon turvaamiseksi.
41725: - suhteellisen runsaista metsätuloista ja Eräänä sellaisena toimenpiteenä on ilmei-
41726: metsätyöansioista huolimatta - on pysy- sesti pidettävä kunnan alueella olevien
41727: nyt tavattoman alhaisena. Kaikkein haital- melko laajojen viljelyskelpoisten soiden vil-
41728: lisemmin kuntalaisten varallisl}uden kehi- jelykseen saattamista. Mutta sekään ei ole
41729: tykseen vaikuttaa karjanrehun hankinta, yksityisin toimenpitein mahdollista sellai-
41730: sillä siihen on ollut vuosittain uhrattava sessa laajuudessa, jolla suuremmassa mää-
41731: yksi neljäsosa kaikista kuntaan saaduista rin ja suhteellisen nopeasti olisi merkitystä
41732: rahatuloista ja kolme kertaa niin paljon, tilanteen korjaamiseksi. Tämän huomioi-
41733: kuin mitä vuosittain kunnanverot tekevät. den ovat kuntalaiset ryhtyneet yhteistoi-
41734: Tämän laatuisissa olosuhteissa eläminen mintaan ja perustaneet Koita Oy-nimisen
41735: on toistaiseksi ollut mahdollista juuri run- osakeyhtiön, jonka osll1kepääoma on 5 milj.
41736: saiden metsien ja niistä saatujen tulojen markkaa jaettuna 1,000 kappaleeseen 5,000
41737: turvin. Mutta rajan siirtymisen vaikutuk- markan määräisiä nimitetylle henkilölle
41738: sesta ovat olosuhteet tuossa suhteessa huo- annettuja osakkeita ja on yhtiön tar-
41739: mattavasti, jopa aivan ratkaisevasti, huo- koituksena rehunviljelystilojen perustami-
41740: nontuneet. Yksi kolmannes, eli 1,630 km2 nen ja niiden viljelyskelpoisten soiden ko-
41741: parhainta metsäaluetta. on nyt pois koko- neellinen raivaaminen ja viljeleminen, jotka
41742: naan kuntalaisten käytöstä, sen jäädessä yhtiö oston tai vuokrauksen kautta saa hal-
41743: rajan taakse. Rajan siirron vaikutuksesta lintaansa. Yhtiön lähiajan tavoitteena on
41744: osa uittoväylistä myös katkesi, vaikuttaen 1,000 ha. käsittävän kolmessa eri lohkossa
41745: osaan jälellä oleviin kunnan metsäalueisiin ja eri puolilla kuntaa olevien alueiden rai-
41746: siten, että niillä olevia puutavaroita ei vaaminen. Yhtiön osakkaiden enemmistön
41747: voida juuri missään muodossa hyväksi- muodostavat ilomantsilaiset vähävaraiset re-
41748: käyttää. Mainituista seikoista johtuu, että huntarvitsijat.
41749: ne metsävarat, jotka ovat käytettävissä, On luonnollista, että yhtiön osakepääoma
41750: alkavat loppua ja samalla loppuvat myös ei yksin riitä mainitun suunnitelman to-
41751: tulot niistä. teuttamiseen eikä osakepääoman koroitta-
41752: Kunnan asukasluku, joka nykyisin on miseen väestön heikon varallisuuden vuoksi
41753: noin 13,000 henkeä, on tähän saakka saa- ole mahdollisuuksia olemassa, mistä johtuen
41754: 954 IV,213. - Koita Oy:n uudisraivaus.
41755:
41756: valtiovallan olisi tultava avuksi. Väestön johtuen esitämme,· että eduskunta myan-
41757: heikon taloudellisen aseman vuoksi ja täisi edellä mainitun suuruisen kuoletuslai-
41758: huomioonottaen ne tavattoman suuret eri- nan samoin perustein, kuin v: n 1947 ta-
41759: koisrasitukset, jotka sotien vaikutuksesta lousarviossa on myönnetty Limingan kun-
41760: ovat sanotun kunnan ja kuntalaisten nassa toimivalle Hirvineva Oy: lle.
41761: kannettavaksi joutuneet, olisi kohtuul- Edellä mainitun perusteella esitämme,
41762: lista, että valtiovalta ryhtyisi suoranai-
41763: siin avustustoimenpiteisiin ja myöntäisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
41764: avustuksena Koita Oy:lle esim. 5 milj. tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
41765: markkaa sen tarkoitusperien toteuttami- markan määrärahan kuoletuslainaksi
41766: seksi. Avustuksen myöntäminen kuitenkin ·· Koita Oy :lle uudisraivaustoimintaa
41767: lienee hyvin vähän todennäköinen, mistä varten.
41768: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
41769:
41770: Yrjö A. Manninen. J. Kuiitinen.
41771: Jussi Raatikainen. Antti .Virtanen.
41772: Mikko Järvinen. . Kusti ·Eskola..
41773: V. Puumalainen. PäiViö Hetemäki.
41774: Elsa Karppinen. Jussi Lappi-Seppälä.
41775: Eemil Pääkkönen. Eino Roine.
41776: J. E. Lampinen. Walter Kuusela..
41777: Jere Juutilainen. Eemil Luukk&
41778: Eino Laitinen. Helena Virkki.
41779: Aaro Uusitalo. Kaisa Hiilelä.
41780: Konsta Talvio. Antto Prunnila..
41781: Ville Pessi. P. Leskinen.
41782: Laurti Riikonen. Eino· Palovesi.
41783: Juho Hukari. 0. Muikku.
41784: Johannes Wi.rtanen. Bj. Kauhanen.
41785: Vanna. K. Turunen. Urho Kulovaa.ra.. ·
41786: Johannes Virolainen. Uuno. RMJtikainen.
41787:
41788:
41789:
41790:
41791: :,'i,.
41792:
41793:
41794:
41795:
41796: . ·~ .
41797: 955
41798:
41799: IV,214, - Rah. al. N:o 141.
41800:
41801:
41802:
41803:
41804: Miettu:Q.en . y. m. : Korotetun määrärah01n osoittctmisesta,
41805: maatalouskirjanpitotoiminnan (1!1Jttstamiscen.
41806:
41807:
41808: Jjj d u s k u n n a ll e.
41809:
41810: Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 156 janpitotilojen puhdastuotto poikkeaa maa-
41811: v-uoden 1945 vp., toivomusaloitteisiin n:o talouden keskimääräisestä puhdastuoto&ta ",
41812: 180 ja n:o 187 vuoden 1947 valtiopäivillä ehdotamme,
41813: ja eduskunnan päätökseen 30. 9. 1947, jol-
41814: loin eduskunta hyväksyi edellämainittujen että Eduskunta ottaisi vuoden
41815: aiotteiden johdosta toivomuksen, ,että hal- 1948 tuw- ja menoarvioon 11 Pl.
41816: litus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin XV luvun 15 rnomentille lisäyksenä
41817: maatalouden kannattavaisuustutkimuksen 1 miljoonan markan suuruisen miiii-
41818: tehostamiseksi silmälläpitäen erityisesti rärahan maatalouskirjanpitotoimin-
41819: pienviljelmiä sekä sitä, missä määrin !kir- nan amtsfmniseen.
41820: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41821:
41822: Martti lVlii.ettunen. Markus NiskaJ.a.
41823: 956
41824:
41825: IV,~15. - Ra.h. al. N:o 142.
41826:
41827:
41828:
41829:
41830: Simonen y. m.: Määrärahan osoittamisest(t nuultalouskirjan-
41831: pitotoiminn.a.n tehostamiseen.
41832:
41833:
41834: E dr11skunnalle.
41835:
41836: Lähtemättä lähemmin esittelemään !kaik- tää olevan välttämätöntä, että eduskunta li-
41837: kien saatavissa olevaa virallista tilastoa sää siihen tarkoitukseen määrärahaa. Li-
41838: kirjanpitotilojemme lukumäärästä toteamme säyksen pitäisi olla ainakin saman suuruinen
41839: vain, että tähän mennessä tämä :maatalou- ikuin nyt tarkoitukseen merkitty määräkin
41840: telllilile ikannattavaisuustutkimuksen ikan- eli 1,500,000 mk. Tämä summa menisi
41841: nalta erittäin· tärkeä toiminnan ala on jää- aVIUStuksena niille järjestöille, jotka . ny-
41842: nyt valtion toimesta aivan liian vähälle kyäänkin joutuvat maatalouskirjanpitotoi-
41843: 'huomiolle. Näin nytkin. minnasta huolehtimaan. Uskolllilile, että
41844: Kun verotuksen oikeudeimmkaiSilluteen jako voitaisiin oikeudenmukaisesti suorittaa
41845: pyrittäessä olisi saatava mahdollisimman maataloushallituksessa sen mukaan kuin
41846: tarkka ja oikeaan ikirjanpitoon perustuva kullakin järjestöllä olisi vuoden mittaan
41847: kuva maataloutemme asemasta kultakin huollettavanaan kirjalliPitotiloja. Sensijaan
41848: verotusVlllodelta olisi aivan välttämätöntä, vaikka näyttäisikin kohtuulliselta samassa
41849: että maatalouskirjanpitotoiminta saataisiin suhteessa lisätä myöskin kirjanpitotiloille
41850: laajempia omistajaryhmiä ja lukuisempia ja kirjanpidon ohjaajille annettavia pa1k-
41851: viljelmiä kussakin ryhmässä lkäsittäväksi. kioita, emme pidä sitä niinkään ratkaise-
41852: Maatalouskirjanpito on myöskin se pohja vana kuin edellämainittua. Kun siihen tar-
41853: millä on liikuttava ohjattaessa maatalous- koitukseen käytettävä summaikin on edelli-
41854: tuotantoamme ja suunniteltaessa keinoja seen verraten paljon vaatimattomampi ei
41855: maatalouden kannattavaisuuden edistämi- se koko menoarviossa näyttelisi kuitenkaan
41856: seksi. Sama on sanottava matalousväen ta- paljon mitään vaikka sitäkin korotettai-
41857: loudellisen ajattelun ja ammattiin kohdis- siin puolta suuremmaksi eli 300,000 mark-
41858: tuvan harrastuksen lisäämisestä. Nämä sei- kaan.
41859: kat ja niihin liittyvät monet syyt vaatisi- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
41860: vat, kuten edellä jo sanottiin, maatalouskir- nioittaen,
41861: janpitotoiminnan kehittämistä ja laajenta-
41862: mista. että Edusku,nta ottaisi vuoden
41863: Sillä määrärahalla, mikä on nyt edus- 1948 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
41864: kunnalle jätettyyn tulo- ja menoarvioesi- VI luvun 8 momentille lisäystä
41865: tykseen edellämainittuun tarkoitukseen mer- 150,000 nullrkkaa ja saman pääluo-
41866: kitty, ei mielestämme voida riittävästi huo- kan XV luvun 15 nwmenUlle
41867: lehtia maatalouskirjanpitotoiminnan saatta- 1,500,000 markkaa kiiytettäväksi
41868: misesta sille tasolle, mille se kaiken kohtuu- maatalouskirjanpitotoiminnam teho.~
41869: den nimessä pitäisi voida saada. Siksi näyt- ta,miseen.
41870: Helsingissä., lokakuun 6 p:nä 1947.
41871:
41872: BeS.kki Simonen. Matti Lepistö.
41873: Walter Kuusela. Jere Juutila.inen.
41874: Va.lfrid Eskola. B. S. Pesonen.
41875: Edvard Pesonen. Kaisa. Hiilelä.
41876: 957
41877:
41878: IV,2ta. - Rah.. al. N:o 143.
41879:
41880:
41881:
41882:
41883: Rinne y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustfukseksi maan-
41884: viljelijiilväestiflle a;pulantojen, hankkimiseen.
41885:
41886:
41887: E d u s k u n n a 11 c.
41888:
41889: Maamme maatalouden tuotto on sotien heikosta teknilaisestä tasosta y. m. syistä
41890: johdosta alentunut huomattavasti. Pelto- johtuen, ovat korkeammat kuin suurem-
41891: jemme vilja- ja rehusadot ovat asiantUillti- milla tiloiHa. Tästä johtuen pienemmän
41892: joiden lausuntojen mukaan olleet noin 35- viljelmän omistaja joutuu nykyisissä olo-
41893: 40 % alhaisempia kuin ennen sotia. Sa- suhteissa olemaan suhteellisesti heikom-
41894: massa suhteessa on myös karjan tuotto massa taloudellisessa asemassa kuin suu-
41895: alentunut. rempi vilj~lijä. Tästä myös johtuu, että
41896: Vaikka osa maataloustuotannon alenemi- pienempien vHjelmien omistajat eivät pysty
41897: sesta johtuu tietenkin sotien aikana ja osit- ostamaan tarvitsemaansa määrää apulan-
41898: tain sotien jä·lkeenkin valiinneesta työvoi- toja, va.ikka suurempien viljelmien omista-
41899: mapulasta, jonka johdosta maataloudessa jat yleensä kykenevät sen tekemään.
41900: tarvittavat perusparannukset ovat useissa Sotien jälkeisenä aikana ovat maatalous-
41901: tapauksissa jääneet suorittamatta, on maa- tuotteiden hinnat jatkuvasti kohonneet ja
41902: taloustuotannon valitettavaan laskuun ol- maatalouden suurtuottajain taholta teh-
41903: lut vaikuttamassa muutkin tekijät. Yhtenä dään edelleenkin voimakkaasti propagandaa
41904: tällaisena huomattavana tekijänä on ollut korkeampien hintojen puolesta. Päämää-
41905: heikko ~annoitus. Sotien aikana ja niiden räksi on otettu se, että sotieri johdosta alen-
41906: jälkeisinä vuosinahan ei ulk&aisia apulau- tunut maataloustuotanto o'lisi pyrittävä
41907: toja saatu maahan juuri ~ainkaan. Pelto- korvaamaan maanviljelijöille yksinomaan
41908: jemme kasvuvoima heikkeni ja sadot ale- tuotteiden hintoja korottamalla. Tämä po-
41909: nivat. Nyt laihtuneet pellot vaativat en- litiikka hyödyttää kuitenkin enemmän vain
41910: tistä enemmän lannoitteita saavuttaakseen suurtuottajia. Laajat kuluttajajoukot, mu-
41911: vähitellen sen kasvukunnon, jota elintar- kana myös maata'loudessa työskentelevät
41912: vikehuoltoamme silmällä pitäen on pidet- pienviljelijät ja maa.tyiYliiiset, joutuvat siitä
41913: tävä päämääränä. kärsimään. Lisäksi tällainen menettely ai-
41914: Viime aikoina on tosin eräitä apuianta- heuttaa markan arvon jatkuvan alenemisen
41915: laatuja saatu maahan niin paljon, että antamatta silti tarpeilista kiihoiketta maa-
41916: osa apulannoista on pystytty vapautta- taloustuotannon kohottamiselle.
41917: maan säännöstelystä~ Onpa esiintynyt sel- Koska maataloustuotantomme vielä nyt-
41918: laisiakin ilmiöitä, että kaikkia tarjolla ol- kin, pahimman aallonpohjan sivuutettuaan,
41919: leita apulautoja ei eräillä paikkakunnilla on riittämätöntä, dlisi tarpeellista, että val-
41920: dle saatu kaupaksi. tion taholta tuettaisiin maataloutta ja
41921: Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että maanviljelijöitä varaamaila 2 miljardin
41922: apulautoja olisi tuotettu maahan liikaa tai markan määräraha apulantojen ostamiseen
41923: että maanviljelijät eivät ymmärtäisi niiden niin, että alle 15 peltohehtaaria omistaV"at
41924: arvoa. Syy on siinä, että apulantojen hin- tHat saisivat maanlaadusta riippuen 800--
41925: nat niiden vaikean saannin ja maailman- 1,000 markan arvoisen apulantojen ostoon
41926: markkinoilla vallitsevan suuren kysynnän oikeuttavan ostokortin jokaista viljeltyä
41927: vuoksi ovat olleet niin kalliita, että vähäva- hehtaaria kohden, jonka jälkeen ostokortin
41928: raisten pientilailii<~ten ei ole kannattanut arvo alenee 25 markalla jokaista lisäänty-
41929: niitä hankkia. Pienemmillä tiloillahan vää viljeltyä peHohehtaaria kohden ja kun
41930: yleensä tuotantokustannukset, maatalouden se saavuttaa rajan 150 markkaa peltoheh-
41931:
41932: 22
41933: 958 IV,216. - Apulanua4.
41934:
41935: ta;arille, se ei enää vähene, vaan jatkuu markwn määrärahan maat.aloustuo-
41936: 150 markan suuruisena viimeiseen pelto- tannon kohottamiseksi avustamalla
41937: hehtaariin saakka. maamme maanviljelijäväestöä apu-
41938: Sellaiset maanomistajat, joiden toimeen- lantojen hankinnassa siten, että alle
41939: ~tulol!le maatalouden harjoittaminen ei ole 15 peltohehtaarin viljelmät saisivat
41940: välttämätöntä, olisi jätettävä kokonaan maanlaadusta riippuen 800-1,000
41941: ostokortin saannin ulkopuoleHe. Sensijaan markan arvoisMt apulantojen ostoon
41942: ·maan pohjoisilla alueilla· ja muua:llakin oikenttavan ostokortin jokaista vil-
41943: erittäin karuilta seuduilla, kuin myös jäl- jeltyä peltohehtaaria kohti ja sitä
41944: keen v. 1944 raivatnilla uudisa.lueilla, olisi suuremmat 25 markkaa vähemmän
41945: avustus sitä saamaan oikeutetuiHe jaettava viljelmän jokaista lisääntyväii pelto-
41946: 20 % koroitettuna. hehtaaria kohti, kuitenkin vähintään
41947: Edellä olevaan viitaten kunnioit1aen eh- 150 markkaa hehtaariUe. Pohjois-
41948: P,otamme, Suomessa ja mu~'lla km·uilla seu-
41949: duilla sekä v, 1944 .iälkeen raiva-
41950: että Edusku1ota ottaisi vuode1~ 1948 tuilla alueilla ostokortit ctnnettaisiin
41951: t1ilo- ja menoarvioon 2,000,000,000 20 % Twrotett1tina.
41952: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
41953:
41954: Aleksi Rinne. W. Metsäranta.
41955: Arvo Riihimäki. Elsa Karppinen.
41956: Jalmari. Kubnala. Mikko Järvinen.
41957: Nestori Nurminen. Eino Tainio.
41958: Hertta Kuusinen. Toivo Kujala.
41959: Esa Hietanen. Toivo Lång.
41960: Matti Meriläinen. Elli Stenberg.
41961: Konsta Talvio. Fabian Tilla.nen.
41962: Vlilhelm Riihinen. Eino Rome.
41963: Antti Virtanen. Aaro Uusitalo.
41964: 959
41965:
41966: IV,217. - Rah. al. N:o 144.
41967:
41968:
41969:
41970:
41971: Riihimäki y. m.: Mäiiträrahan osoittamisesta avustttksiksi
41972: pienviljelijöille lantaloiden rakentåmista vm·ten.
41973:
41974:
41975: E d u s k u n n a ll e.
41976:
41977: Viitaten toivomusaloitteen n:o 135 (1946 1948 valtion tulo- ja menoar·vioon
41978: vp.), Liitteet I-XII, perusteluihin, ehdo- 20,000,000 markan määrärahan jaet-
41979: tamme, tavaksi avustuksina pienviljelijöt'lle
41980: lantaloiden rakentamista varten.
41981: että Eduskunta ottaisi vuoden
41982: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
41983:
41984: Arvo Riihimäki. Konsta Talvio.
41985: Aleksi Rinne. Eino Tainio.
41986: Vilhelm Riihinen. J. Mustonen.
41987: 960
41988:
41989: IV,21s. - Rah. al. N:o 145.
41990:
41991:
41992:
41993:
41994: H. Pesonen y. m.: Määrärahojen osoittamisesta lannan·
41995: hoidon edistämiseksi.
41996:
41997:
41998: E d u s k u n n a 11 e.
41999:
42000: Viljelysmaitten kasvukunto heikkeni so- mina olevien lannanhoitokysymysten sel-
42001: dan arkana siinä määrin, että satotulokset vittämiseksi on jatkettava.
42002: alenivat kolmanneksella viimeisten rauhan· Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42003: vuosien tasosta. Kun väkilannoitteita on että Eduskunta ottaisi vwoikn
42004: ollut rajoitetusti saatavissa, ei tilannetta 1948 tulo- ja menoarvioon:
42005: ole voitu vieläkään sanottavammin korjata 1) lannanhoito:- ja maan kasvu-
42006: ja maataloustuotannon taso on pysynyt jat- kumton kohottamistoimenpiteiden to-
42007: kuvasti alhaisena. Kun kotoisissa lantava- teuttamista, ohjaamista ja neuvoja.
42008: roissa on mahdollisuus saada peltoihin suu- vointien valmenm~ta varten Maata..
42009: ret määrät kasvinravintoaineita, joita tällä lorusseurojen Keskusliittoon, Pienvil-
42010: hetkellä menee lantavarojen puutteellisen jelijäin Keskusliittoon, Pienviljeli·
42011: hoidon takia hukkaan, olisi peltojen kasvu· jäin Liittoon sekä Svenska Lant-
42012: kunnon parantamisen takia välttämätöntä brukssiillskapens i Finland förbutul;,.
42013: tehostaa kotoisten lantavarojen talteenottoa nimiseen keskusjärjestöön perustetta.
42014: ja käyttöä. vien lwnsulentinvirkojen palkkaus·
42015: Koska lannanhoitoa voidaan parantaa ja matkamenoja varten yhteensä
42016: parhaillaan käytettävissä olevien mahdolli- 1,250,000 tna1'kkaa;
42017: suuksien puitteissa, on näihin keinoihin en- 2) lannanhoito- ja maan kasvu-
42018: sinnä kiinnitettävä huomiota. On saatava kunnon kohottamiskilpailutoiminnan
42019: aikaan keskitetty toiminta, johon kcikki järjestelyyn 2,500,000 markkaa sekä
42020: neuvontajärjestöt osallistuvat. Viljelijöille kilpailutulosten perusteella jaettaviin
42021: on tehtävä yleisesti tunnetuiksi ne pahinl- palkkioihin 10,000,000 rnarkkaa eli
42022: mat virheet, joita nykyisin tehdään lannan- yhteensä 12,500,000 markkaa;
42023: ·hoidossa, mutta jotka kuitenkin voidaan 3) lannanhoidon tehostamismahdol-
42024: välttää ilman lisälaitteita ja rakenteita. Sa- lisuuksia selv-ittelevän tutkimustyön
42025: manaikaisesti on tuettava ja palkittava eri suorittamista vm·ten 750,000 mark:-
42026: tavoin niitä viljelijöitä, jotka haluavat kaa kahden assistentin palkkaami-
42027: uusien laitteiden ja rakenteiden avulla te- seen Maatalouskoelaitokseen sekä
42028: hostaa lannanhoitoansa. Turvepehkukysy- työssä tarvittavien välineiden hank-
42029: mys on otettava kaikessa laajuudessaan kä- kimiseen sekä m1~iden menojen peit-
42030: siteltäväksi ja tutkimustyötä edelleen avoi- tämiseen.
42031: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42032:
42033: H. S. Pesonen. ·Jere Juutilainen. Heikki Simonen.
42034: 961
42035:
42036: IV,2t9. - Ra.h. al. N:o 146.
42037:
42038:
42039:
42040: Rinne y. m.: Moorärlihan osoittamisesta väkirehujen hin-
42041: ~tas~seen.
42042:
42043:
42044:
42045: E d u s k u n n a 11 e.
42046:
42047: Viime VIUoden tilastojen muika;an oli kar- takiskontaa, jota viimelksi kuil.uneina vuo-
42048: jataloustuotannossamme l8Skua 'VUoden 1939 si.na on harjoitettu !kotimaisella !karjanre-
42049: tuotantoon verrattrma maidon kohdalta n. hulla ja lkarjataloustuotteihla. Maan elin-
42050: 60 % ja voin kohdalta n. 45 %. Karjata- tarvilkeomavaraisuus suuresti Hsää,ntyisi.
42051: loustuomnnon lasku johtuu pääasiassa so- Kru-jatalOillden tuotantoikustannukset suh-
42052: tien seurauksena ;alentuneen mfl:an kasvu- teessa tuotantoon aJlenisivat ja kannattavai-
42053: kunnon aiheuttamista heikoista rehnsadoista suus pal.'lallisi. Koska suurin osa lisäänty-
42054: ja ulkomailta tuotav,an väkirehun niuldmu- neestä tuotam.:uosta tulisi !klllluttaj,ain käy-
42055: desta. tettäväksi, olisi se omiaan edistämään !hin-
42056: Vuosien 1947-1948 sisäruokintakausi tojen ja maa!Il koiko talouden vaJkiintumista.
42057: näyttää muodostuvan tässä suhteessa vielä- Jotta väki~ujen ma:ahantuonti vastaisi
42058: kin vaikeammaksi !kuin: edelliset. Poilkkeuik- kaikinpuolin ta.flkoitustaan, olisi niitä jaet-
42059: seHisen kuiva ikesä on pienentänyt relhu- tava va.p:a:asti, ilman lisääntyvää [uovutus-
42060: satoa entisestäänkin noin 124 miljoonalla velvohlisuutta, ennenkaikkea seHaisille ikar-
42061: rehuyksiköHä. On selvää, että tällaisen re- janomistajille, joilla ei ole riittävästi rehua
42062: hutilanteen vaillitessa maidon ja yleensä aika valksi sisäruokintallmudeksi. Väkireh u-
42063: !karjataloustuotteiden määrä tulee supistu- jen hi.nta olisi valtiovallan hinnantasaustoi-
42064: maJ&n entisestäänkin. menpiteil~ä sa:a.tava !kohtuulliseksi kailk:ille
42065: Koska m~mssam.me ei täHä hetkellä ole väkirehujen ostaj~He. Nyt myönnetään vä-
42066: varaa karjan joukkoteurastuksille eikä kar- kirehuista hinnana~ennusta niiden laadusta
42067: jataloustuot:annon l~ulle, l()lisi riittämätön riippuen 4:25-6:- markkaan asti kilolta.
42068: rehusatomme pyrittävä lkorvaamoon tuo- Koska hallituksen esitylksessä v. 1948 tulo-
42069: maHa ulkomailta niin paljon vrulku:aisrik- ja menoarvioksi ,ei ole lainka:an esitetty
42070: kaita väikireihuja kuin niitä kansainvälisen määrärahaa väkirehujen hinnaua:lennukseen
42071: ~lintarvikesäännöstelyn ja maamme v,ruluut- ja ik:oska hallitulksella ei ainaikaa:n alempana
42072: tatilanteen vuoksi on mahdollisuus tuoda. esittämämrme suuruisten välkirehumäärien
42073: Lisäksi olisi kiirehdittävä varaama;a:n mah- hintojen lll!lentamisoon nykyisessä määrässä
42074: doHisuus k!llnsainvälisen säännöstelyn ulko- o1e varoja, Ollisi tulo- ja menoarvioon sel-
42075: puole1la olevien väkirehujen, ennen kaikkea 1a~nen otettava.
42076: leseiden IQStaaniseen niin, että välkireihua Edehlä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
42077: yhteensä saataisiin maahan ainakin 500,000 dotamme,
42078: -700,000 tonnia.. Tämän väkirehnmäärän että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42079: avulla voitaisiin kotoisia olki- ja täyterehTI- tulo- ja menoarvioon 2,000,000,000
42080: varastoja hyväksi käyttäen välttyä karjan markan määrärahan väkirehujen him-
42081: teurastuikselta ja kohottaa maidon tuotan- nantasaukseen niin, että sitä olisi
42082: toa monilLa sadoilla miljoonilla ikiloilla. kaikille tarvitsij'OiUe heidän ostoky-
42083: Väkirehujen runsas maahantuonti olisi kyään vastaavilla hinnoilla saata-
42084: omiaan vähentämään sitä kohtuutonta hin- vissa.
42085: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42086:
42087: Aleksi Rinne. Eino Roine. J. Mustonen.
42088: Arvo Riihimäki. Antti Virtanen. Vilho Hj. Lehtonen.
42089: Vilhelm Riihinen. Matti Meriläinen. W. Metsäranta.
42090: Eino Tainio. Konsta Talvio. Fabian Tillanen.
42091: E~sa Karppinen. M. Järvinen. Aaro Uusitalo.
42092: 962
42093:
42094: IV,22o. - Rab. al. N :o 147.
42095:
42096:
42097:
42098:
42099: Lampinen y. m.: Koratetun määrärahan osoittamisesta yli-
42100: määräisen ~tyQ'Uoiman palkkaami.seksi maatalouskoelaitok-
42101: seen.
42102:
42103:
42104: E d u s kun n a.ll e.
42105:
42106: Maatalouden koe- ja tutkimustoimintaa Jotta 1\llaatalouskoelaitok:semme voll!i edes
42107: varten, samoin kuin Maatalouskoelaitosta osittain tehtävis.<;ään suoriutua ehdotamme
42108: varten ovat vuotuiset määrärahat olleet }):unnioittaen,
42109: varsin vaatimattomat. Määrärahojen pie-
42110: nuudesta johtuen onkin tutkimustoiminta että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42111: jäänyt hyvin suppe&ksi verrattuna läntisiin tulo- ja menoarvioon ylimääräisen
42112: naapurimaihimme. Osittain on vasta. päästy tyQ'Uoiman palkkaamiseksi maatalous-
42113: alulle sellaisten kysymysten piirissä ilrun on koelaitokseen lisäyksenä hallituksen
42114: maaperätutkimukset, ravintoainemäärien ja esityksessä 11 Pl. XIV luvun 6 nw-
42115: arvojen selville saamiseksi peltoviljelyksil- mentin d) kohdassa esitettyyn mää-
42116: lämme eri kasvilaatujen kohdalla. Samoin 1'iiraha.an 1,300,000 ma-rkkaa.
42117: on asian laita lannamhoidon, rehuviljelyk-
42118: sen, rikkaruohon ja kasvitautien osalta.
42119: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42120:
42121: J. E. Lampinen. Jussi Raatikainen.
42122: Elias Tukia. Lauri Järvi.
42123: Eemil Pääkkönen. Matti Miikki.
42124: Heikki Vebka.oja. J. Pyörälä.
42125: Kosti Kankainen. Walter Kuusela..
42126: Yrjö A. Manninen. Aa.ro Uusitalo.
42127: Toivo Ikonen.
42128: 963
42129:
42130: IV,221. - Rah. a.l. N:o 148.
42131:
42132:
42133:
42134:
42135: Riihimälti y. m..: Määrärahan osoittamisesta lainwrahaston
42136: perustamiseksi ma4taloude.n kon.ee:Uistamista •va.rten.
42137:
42138:
42139: E d u s k u n n a ll e.
42140:
42141: Maassamme on viime vuosien aikana mukset ovat osoittaneet niiden edullisuu-
42142: perustettu useita rmaatalouskoneyhtymiä, den. Varrmaan rmeidänkin maassamme täl-
42143: joiden toimintaa hidastuttaa rpaaoman lainen rahasto, josta jaettaisiin pienviljeli-
42144: puute. OsaJkepääomalla ei ole kyetty riittä- jäin perustamille koneyhtymille halpakor-
42145: vässä määrässä rahoittamaan tarvittavien koisia ja pitkäaikaisia lainoja maatalous-
42146: maataloUskoneiden ostoa. Rahalaitoksista koneiden hankkimiseksi, huomattavasti edis-
42147: mahdollisesti saatavista lainoista korkome- täisi maataloutemme koneellistumista. Täl-
42148: not muodostuisivat yhtymille liian rasitta- laista rahoitusmuotoa puoltavat useat näkö-
42149: viksi. Rahamarkkinain kireydestä johtuen kohdat, eikä se muodostuisi valtion talou-
42150: viime aikoina ei ole ollut mahdollisuutta dellekaan suureksi rasitukseksi.
42151: saadakaan lainoja tarkoitwkseen. Edellä olevaan viitaten ehdotrum.me,
42152: Valtion edullisin ehdoin myöntämät lai-
42153: nat maatalouden koneellistamisen edistämi- että Edtuskunta ottaisi vuoden
42154: seksi olisivatkin välttämättömiä. Useissa 1948 tulo- ja ntenoarvioon 50,000,000
42155: maissa, m. m. Ruotsissa, on valtion tDimesta markan määrärahan lainarahaston
42156: perustettu maatalouden kDneellistamisen perustamiseksi maatalouden koneel-
42157: lainarahasto. Lainarahastoista saadut koke- listamista varten.
42158: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
42159:
42160: Arvo Riihimäki. Konsta Talvio.
42161: Aleksi Rinne. Eino Tainio.
42162: Vilhelm Riihinen. J. Mustonen.
42163: 964
42164:
42165: IV,222. - Rah. al. N:o 149.
42166:
42167:
42168:
42169:
42170: Hautala. y. m.. : Määrärahan osoittamisesta väki.JA:mtojen
42171: ilmaista jakelua varten ma.anrviljelijät'lle.
42172:
42173:
42174: E d u s k u n n a 11 e.
42175:
42176: Kun hallitus ei ole toteuttanut joulukuun arvosta. Näin suoritettavaan väkilannoite-
42177: 13 päivänä 1946 tekemäänsä päätöstä käyt- jakeluun sopisivat parhaiten ensi sijassa
42178: tää 1 miljaardi markkaa väkilantojen hin- fosfaatit, joista pelloissamme on suurin köy-
42179: tojen alentamiseen, eikä ole varannut tar- hyys ja joita on runsaimmin saatavissa.
42180: koitukseen määrärahaa myöskään vuoden Kun arvostellaan ehdottamamme määrä-
42181: 1948 tulo- ja menoarvioon, on syytä ottaa rahan suuruutta on syytä huomauttaa, että
42182: asia eduskunta-aloitteena käsiteltäväksi. hiljattain maitotaloustuotteiden hintojen
42183: Väkilautoja olisi lähes riittämiin ny- järjestelyn yhteydessä valtio käytti hyväk-
42184: kyään saatavissa, mutta kaikilla maanvilje- seen lähinnä karjaväelle kuuluvia varoja
42185: lijöillä ei ole tarpeeksi ostokykyä. Näin on noin 44 miljoonaa markkaa ja edelleen val-
42186: laita aina:kin vähävaraisimman pienviljelijä- tioneuvoston päätös 2/10-47 tietää myös-
42187: väestön. Maataloudelle luvattu kompensaa- kin, jos se toteutetaan, että valtio käyttää
42188: tio väkilantojen hintojen alentamiseksi oli jälleen mielestämme uskollisimmalle karja-
42189: yksi miljaardi markkaa. Koska tämä lu- väelle kuuluvia varoja kokonaista 665 mil-
42190: paus on jätetty täyttämättä, on jälellä mah- joonaa markkaa hyväkseen. Siis varsin ly-
42191: dollisuus varata mainittu summa v. 1948 hyessä ajassa valtio on hankkinut tällaisia
42192: tulo- ja menoarvioon. Tuotannon tehosta- tuloja noin 719 miljoonaa markkaa. Tästä
42193: misen kannalta voitaisiin määräraha mie- huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt mihin-
42194: lestämme käyttää parhaiten siten, että se kään toimenpiteisiin maatalousväestölle an-
42195: varattaisiin väkilantojen ilmaiseen jake- tamansa velvoittavan lupauksen lunastami-
42196: luun maanviljelijöille. Pienviljelijöillä on seksi.
42197: yleensä rajoitetummat mahdollisuudet vä- Edellä esittämällämme tavalla voitaisiin
42198: kilantojen hankintaan ja tuotantokustan- täyttää maatalousväestölle annettu lupaus,
42199: nukset pyrkivät suuremmiksi useista syistä. sekä sen kautta kohottaa tehokkaasti koko
42200: Siksi olisi tämänlaatuinen väkilantojen ja- kansallemme tärkeätä elintarviketuotantoa.
42201: kelu suoritettava pienviljelijöitä suosivana Näillä perusteilla kunnioittaen. ehdo-
42202: esim. siten, että jokaiselle viljelijälle an- tamme,
42203: nettaisiin ilmaisia väkilautoja sama määrä
42204: viljelijän jokaista peltohehtaaria kohti, että Eduskunta otta-isi vttoden 1948
42205: esim. 10 peltohehtaarin rajaan asti. Tällä tulo- ja menoarvioon 1,000,000,000
42206: perusteella ilmaisten väkilantojen saantiin markan määrämhan väkilantojen t'l-
42207: oikeutettu peltoala jäänee alle 2 miljoonan maista jakelua t•arten ma.anv~'ljeli
42208: hehtaarin, joten peltohehtaaria kohti voi- jöille.
42209: taisiin lautoja jakaa ainakin 500 markan
42210: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
42211:
42212: Yrjö Hautala. Markus Niskala..
42213: Martti Miettunen. M. 0. Lahtela..
42214: Kusti Eskola.. Väinö Okko.
42215: Joha.nnes Virolainen. L. 0. Hirvensalo.
42216: 965
42217:
42218: IV,223. - Rah. al. N:o 150.
42219:
42220:
42221:
42222:
42223: Pusa y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
42224: ke-rhotoimintaa varten.
42225:
42226:
42227: E d u s k u n n a ll e.
42228:
42229: :Maatalousk,erhotoiminta on viime vuo- Maatalous-
42230: sina supistunut vuosi vuodelta. Tämä on Vuosi kerhotoimin- Ylimääräisiä Valtion avus-
42231: tukset
42232: aiheutunut määrärahojen riittämättömyy- tamääräraha avustuksia yhteensä
42233: 11 Pl. XV. 16
42234: destä.
42235: Kerhotoiminnan supistuminen selviää 1943 6,050,000 2,128,000 8,178,000
42236: seuraavista Maatalouskerholiiton toimintaa 1944 8,966,000 651,000 9,617,000
42237: valaisevista numerotiedoista: 1945 10,117,000 6,054,300 16,17-1,300
42238: 1946 12,421,.300 6,428,600 18,849,900
42239: Kerho- 1947 19,835,600 19,835,600
42240: Vuosi paikka- Kerho- Kerho-
42241: kuntia neuvojia laisia
42242: kpl. Hallituksen ensi vuoden tulo- ja meno-
42243: 1943 •• 0 ••••• 431 749 96,000 arvioesityksessä ehdotetaan maatalouskerho-
42244: 1944 •• 0 ••••• 428 709 93,000 toiminnalle 5 milj. markan lisäys. Vaikkakin
42245: 1945 ........ 393 592 85,500 tämä lisäys on näennäisesti huomattavan
42246: 1946 •• 0 ••••• 367 528 73,000 suuri, ei se nykyoloissa riitä. Kerhoneu-
42247: 1947 ........ 343 480 64,000 vojain palkkoja on sosiaaliministeriön pää-
42248: tösten mukaisesti jo tähän mennessä tänä
42249: Näemme, että viimeisten viiden vuoden vuonna täytynyt suurentaa keskim. 2,000
42250: aikana on kerhotoimint·a täytynyt keskeyt- markalla !kuukaudessa. Nämä koroitukset
42251: tää 88 paikkakunnalla, kerhoneuvojamää- aiheuttavat ensi vuonna n. 9.5 milj. mar-
42252: rää on ollut pienennettävä 269:llä ja ker- kan menojen nousun.
42253: holaismäärää hieman yli 30,000:lla. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42254: Seuraava taulukko osoittaa valtion maa-
42255: talouskerhotoimintaan suomen- ja ruotsin- että Eduskunta ottaisi vuoden
42256: kielisille myöntämien varsinaisten määrä- 1948 talousarvioon 11 .Pl. XV: 16
42257: rahojen ja ylimääräisten avustusten yh- moment·llle rnaatalouskerhonUiärära-
42258: teissumman eri vuosina: han lisäyksenä 4.5 nu"lj. mk.
42259: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42260:
42261: E. Pusa. J. E. Lampinen.
42262: Johannes Virolainen. Valfrid Eskola.
42263: L. 0. Hirvensalo.
42264:
42265:
42266:
42267:
42268: 23
42269: 966
42270:
42271: IV,z2-L - Rah. al. N:o 151.
42272:
42273:
42274:
42275:
42276: Miettunen y. m..: Määrärahan, osoittamisesta sipulivamsto-
42277: 81.Wjan rakentamisek$i Oultllttn.
42278:
42279:
42280: E d u s kun n a 11 e.
42281:
42282: Eräissä Koillis-Pohjanmaan ja Pohjois- kaan ole rakentaneet tarvittavia varasto-
42283: Suomen pitäjiSsä, kuten Pudasj'ärvellä, tiloja riittävästi.
42284: Kuusamossa, Taivalkoskella, Rannalla, Si- Kun valtion toimeata viljanviljelysseu-
42285: mossa, Kemin mlk:ssa, Tervolassa ja Rova- duilla rakennetaan viljavarastoja, olisi hy-
42286: niemellä on sipulinviljelys muodostunut vin kohtuullista, että myöskin näiden mo-
42287: sikäläisten pientilllisten talouksissa tär- nisSa vaikeuksissa elävien syrjäisten seu-
42288: keäksi rahatulojen antajaksi. Näillä alueilla tujen pienviljelijäin sipulin myyntituotan-
42289: viljellään sipulia verrattain runsaasti, non helpoittamiseksi ja elvyttämiseksi ra-
42290: vaikka peltoalat ova.tkin pienet. Useampien kennettaisiin valtion toimeata riittlävän
42291: tuhansien kilojen sipulisadot viljelmää kohti suuri sipulivarasto, johon yhdistettäisiin
42292: ovat v.errattain yleisiä, jopa pienillä pals- myöskin kuivaamo. Sipulivarasto olisi Ta-
42293: toillakin viljellään sipulia huomattavasti. k.ennettava rautatien varteen ja kuljetet-
42294: Sipulinviljelys on hyvin sopiva sikäläisen tava autoilla sipulit syksyisin kauppojen
42295: pienmaatalouden myyntituotantona, sillä se välityksellä varastoon. Varaston paikaksi
42296: ei vaadi suuria viljelysaloja, mutta sitä sopisi joko Rovaniemi tai Oulu. Oulua lä-
42297: voimaperäisemmän viljelyksen. Etenkin hempänä ovat Koillis-Pohj-anmaan suurim-
42298: lapsityövoimaa voidaan sipulinviljelyksessä mat sipulinviljelyspitäjät. Vaikka paikka-
42299: hyvin käyttää ja sitähän näillä alueilla· on kysymystä ei olekaan lopullisesti selvitetty,
42300: k~ä!ärää huomattavasti runsaammin. kykenisi todennäköisesti Ouluun rakennet-
42301: Sikäläinen sipulikanta on tunnetusti myös tava varasto tyydyttämään toistaiseksi koko
42302: hyvin. säilyvää, kunhan viime vuosina levin- Pohjois-Suomen tarpeen, jos varastotilaa
42303: nyt sipulihome saadaan hävitetyk:si. tulee riittävästi. Myöhemmin sipulinvilje-
42304: Suurin vaikeus sipulinviljelijöillä on sa- lyksen laajetessa pohjoisempana, voitaisiin
42305: don kuivaaminen ja varastoiminen. Suh- Rovaniemelle t•akentaa toinen varasto. Ot-
42306: teellisen heikkovarais.et yrittäjät eivät ky- taen huomiooo sen, että varaston rakenta-
42307: kene rakentamaan itselleen riittäviä tiloja minen elvyt1!äisi nopeasti Pohjois-Suomen
42308: sipulin virastoimiseen, sillä lämpimät va- sipulinviljelystä ja säästäisi viljelijät suu-
42309: rastot tulevat kalliiksi. Tavallisten talon- rilta sipulin pilaantumisvaUTioilta, olisi si-
42310: poikaispirttien tilat tarvitaan kokonaan sie- pulivarasto saatava rakennetuksi mahdolli-
42311: mensipulien varastoimiseen, joten varsi- simman pian.
42312: naisten myyntivarastojen säilyttämiseen ei Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
42313: jää tilaa. Senvuoksi pyritään myyntiä var- että Edruskunta ottaisi.vuode1~ 1948
42314: ten tarkoitettu sipulisato saamaan jo syk- tulo- ja ntenoarvioon 5 miljoonan
42315: syllä kaupaksi. Kauppaan saantia vaikeut- markan määrärahan sipulivarasto-
42316: taa kuitenkin suuresti se, etteivät kaupat- suojan rakentamiseksi Ouluun.
42317: He1singissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42318:
42319: Martti Miettunen. Antti A. Koukkari. Markus Nislrala.
42320: 967
42321:
42322: IV,zzä. - Rah. al. N:o 152.
42323:
42324:
42325:
42326:
42327: Si~nen y. m.: illä(irä•·akan osoittamisesta luomwnsuhteit-
42328: ten aiheuttamien. vtilti1l-kojen. korvaamiseksi t"ähitvami-
42329: sille maa1t!!Jiljelijöille.
42330:
42331:
42332: E d u s k u n n a ll e.
42333:
42334: Vuosittain sattuu maatalouden harjoitta- Siksi olisi välttämätöntä, että tulo- ja meno-
42335: jille monenlaisia, heistä itsestään riippu- arvioon merkittäisiin määräraha myöskin
42336: mattomia vahinkoja, jotka jos ammatin- yleensä luonnonsuhteitten aiheuttamien
42337: harJoittaja on heikkovarainen vaikeuttavat eläinvahinkojen korvaamista varten.
42338: heidän toimeentuloaan vuosikausia. Monia Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-.
42339: niistä valtio korvaa, mutta on sellaisia tamme,
42340: vuosittain sattuvia vahinkoja kuten esim.
42341: salaman ·aiheuttamat, joista ei ole saatu että Eduskunta ottaisi vuoden
42342: korvausta ja joiden vuosittain aiheutta- 1948 tulo- ja menoarviotnt 11 Pl.
42343: mat eläinvahingot ovat huomattavat. Mie- XXV lumvn uudelle 16 momenUlle
42344: lestämme ne vahingot ovat täysin rinnas- 500,000 markan määrärahan käytet-
42345: tettavissa moniin muihin, kuten esim. raju- täväksi l'UOfl.nonsuhteitten aiheutta-
42346: ilman, petoeläinten, hirvien j. n. e. aiheut- mien tapaturmien korvaamiseksi vä-
42347: tamiin vahinkoihin, joista saadaan korvaus. hävaraisille maanm1jelijöille.
42348: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
42349:
42350: Heikki Simonen. H. S. Pesonen.
42351: Valfrid Eskola. Edvard Pesenen.
42352: Kaisa HiiJelä.
42353: 968
42354:
42355: IV,22o. - Rah. al. N:o 153.
42356:
42357:
42358:
42359:
42360: · Vennamo y. m.;: MooräraJwn osoittamisesta heikossa talou-
42361: deUis68sa asema.ssa olevien pie.tvvt"ljeilijäi1~ taloudellista
42362: yhteistoimintaa varten per1tste:ttavien yktyntien osak-
42363: keiden merkintään.
42364:
42365:
42366: E d u s k u n n a 11 e.
42367:
42368: Tärkeimpienkin maatalouskoneiden käyttö Jnm nyt asutustoiminnassa nimenomaan py-
42369: pientiloillamme on vähäistä. Osaltaan tästä ritään muodostamaan keskitettyjä ryhmä-
42370: johtuen pienviljelyksen kannattavaisuus on asutusalueita, käy mahdolliseksi keskittää
42371: alhainen ja väestön toimeentulo vaikea. myöskin koneiden yhteiskäyttö entistä suu-
42372: Pienviljelijöillä on usein niin vähän käyt- remmille alueille. Kun tässä tarkoituksessa
42373: töpä.äomia, etteivät he pysty ilman ulkoa perustetut, kokeiluluontoiset, pienviljeli-
42374: päin tulevaa tukea hankkimaan suurempia jäin muodostamat yhteistoimintayhtymät,
42375: maatalouskoneita. Maataloussiirtoväen ase- joita valtio on tukenut merkitsemällä niissä
42376: ma tässä suhteessa on vieläkin heikompi. 1/2-2/3 pääomasta, ovat antaneet myön-
42377: Ra:k:ennus- ja raivaustoiminnan sekä elä- teisiä tuloksia, olisi tämä toiminta saatava
42378: vän irtaimiston hankinnan sitoessa kaikki laajempaan käyntiin. Kun vähänkin moni-
42379: mahdolliset saatavissa olevat varat, ei siir- puolisemman yhteistoimintayrityksen kalus-
42380: toväki pysty hankkimaan tarpeellisessa ton ja laitteiden hankinta vaatii huomat-
42381: määrässä maatalouskalustoa. Tästä johtuen tavan pääoman, on hallituksen ensi vuoden
42382: peltoviljelystyöt joudutaan suorittamaan menoarvioesitykseen tarkoitusta varten ot-
42383: puutteellisilla työvälineillä ja paljon ih- tama 5 miljoonan markan määräraha (19
42384: mistyötä vaativia menetelmiä käyttäen, Pl. I: 6) riittämätön, minkä johdosta alle-
42385: mikä on kansantaloudellista tuhlausta. Jos kirjoittaneet edellä olevaan viitaten ehdot-
42386: valtiovalta antaisi voimakkaan alkusysäyk- tavat,
42387: sen yhteiskäyttöisten maatalouskoneiden että Eduskunta ottaisi vu.oden
42388: hankinnan lisäämiseksi pienviljelysalueille, 1948 tulo- ja menom·.vioon 20 m{l-
42389: päästäisi se pienviljelijämme tästä käyttö- joonan markan mää1·äraha:a maan-
42390: varojen niukkuudesta johtuvasta umpiku- hankintalain ntukaan muodostettujen
42391: jasta ja antaisi heille mahdollisuudet en- r·yhmäasut·usalueiden ja muiden hei-
42392: tistä kannattavampaan talouden pitoon ja kossa taloudellisessa ctsenwssa .olevien
42393: vaurastumiseen. pienviljelijäin taloudellista yhteistoi-
42394: Kun meillä on vanhastaan joukko melko mintaa varten pentStettavien yhty-
42395: yhtenäisiä pienviljelysalueita ja varsinkin, tnien osakkeiden merkintään.
42396: Helsingissä 3 päivänä l()kalmuta 1947.
42397:
42398: Veikko Vennamo. Jussi Lappi-Seppälä. M. 0. Lahtela.
42399: ·969
42400:
42401: IV,zz7. - Rah. al. N:o 154.
42402:
42403:
42404:
42405:
42406: Pusa: .Mäiirämlwn osoittamisestct witwiksi ja avnstuksiksi
42407: pierwiljelijöille annettavien väkilannoitteiden hankki-
42408: mista varten. ·
42409:
42410:
42411: E d u s k u n n a 11 e.
42412:
42413: Maassamme on noin 200,000 pientilaa olisi määrätietoisesti suunnitella ja järjes-
42414: ja tonttia, joiden peltoala on liian pieni. tää riittävästi pienviljelijäväestölle sopivia
42415: Mitä suurempi viljelijäperheen jäsenten sivuansiotöitä.
42416: lukumäärä on, sitä vaikeampi tällaisen Neljäntenä, ja erittäin tärkeänä keinona
42417: perheen toimeentulo on suurempien tilo- pienviljelijäväestön tulojen lisäämiseksi ja
42418: jen omistajien toimeentuloon nähden. toimeentulon parantamiseksi, on peltojen
42419: Liian pienien tilojen omistajien toi- sadon kohottaminen.
42420: meentuloa voidaan kohottaa monella ta- Yhdellä kilolla typpilannoitteissa olevaa
42421: valla. Tuloja voitaisiin lisätä, jos niille typpeä voidaan tuottaa 17 rehnyksikön
42422: annettaisiin maanhankintalain nojalla riit- suuruinen sadonlisäys. Yhden kilon fosfo-
42423: tävästi lisämaata, että viljelysala ja siitä rihappomäärällä voidaan tuottaa 7-21 re-
42424: saatavat tulot muodostuisivat tarpeeksi huyksikön suuruinen sadonlisäys. Kaliki-
42425: suuriksi. Myöskin pitäisi antaa tarvit- lolla voidaan tuottaa 4-7 rehnyksikön suu-
42426: taessa laidunmaata ja metsämaata sekä ruinen sadonlisäys. Kalkituksen avullakin
42427: alueet maanparannusaineiden saantia var- voidaan parantaa maan kasvukuntoa ja
42428: ten. Maanluovuttajien vastustuksen takia tuottaa lisäsatoa. Lannoituskustannukset
42429: supistuu :Iisämaan saanti ilmeisesti varsin yleensä ovat vain kolmasosa väkilannoit-
42430: vähäiseksi, joten tätä tietä vain harvat teilla tuotetun sadonlisäyksen arvosta. Riit-
42431: pienviljelijät tulevat autetuiksi. tävien väkilannoitemäärien käyttäminen on
42432: Toinen keino on maataloustuotteiden kaikkein tehokkaint-a toimintaa peltojen
42433: hintojen korottaminen, niinkuin maatalous- sadon kohottamiseksi. On selvää, että sa-
42434: tuottajien keskusliitto sitä alituisesti vaa- manaikaisesti on pidettävä huolta maan
42435: tii. On selvää, että maataloustuotteilla tu- kunnollisesta ojittamisesta, liiallisen hap-
42436: lee olla kohtuullinen hintataso, mutta ko- pamuuden poistamisesta ja kunnollisesta
42437: kemuksesta tiedämme, että hinnankorotuk- muokkaamisesta. Myöskin on käytettävä
42438: set eivät ole auttaneet pienviljelijäväestöä 6losuhteisiin sopivia jalostettuja kasvilaa-
42439: parempaan toimeentuloon sen takia, että tuja. Erityisesti on muistettava, että vain
42440: heillä on kovin vähän myytävää. Ainoana kolmivuotiset, rehevät apilanurmet ja enti-
42441: tuloksena on ollut inflation kiihtyminen. sestään lisätyt perunankylvöalat, 10-15%
42442: Kolmantena mahdollisuutena tulojen li- peltoalasta, antavat nopeimmin tuloksia.
42443: säämiseksi on metsä-, uitto- y. m. töistä Paljaat kehoitukset maataloustuotannon
42444: saatavat sivuansiotulot. Kokemus osoittaa, kohottamiseksi eivät kuitenkaan monen vä-
42445: että taloudellisina lamakausina vallitsee hävaraisen pienviljelijän kohdalta johda
42446: myöskin työttömyys ja sen seurauksena tulokseen, koska he eivät köyhyytensä ta-
42447: entisestään alentuneet työpaikat. Sen kia pysty ostamaan riittävästi väkilannoit-
42448: vuoksi sivuansiotöistä saatavat lisätulot ei- teita. Jos he tästä syystä jäisivät taloudel-
42449: vät muodosta varmaa, kaikkina vuosina lisesti takapajulle suurempien tilojen omis-
42450: saatavissa olevaa, tulonlisää. Sitäpaitsi tajiin tai muuten varakkaampiin viljelijöi-
42451: kaikissa osissa maata ei ole edes mahdolli- hin nähden, niin olisi siitä heille tulevan
42452: suutta tässä mainittujen sivuansiotöiden vahingon lisäksi myöskin vahinkoa koko
42453: saamiseen. Sitä suurempi syy valtiovallalla yhteiskunnalle. Se joutuisi avustamaan
42454: 970 IV,227. - VäkHannoittoot.
42455:
42456: heitä muilla tavoin. Sen vuoksi olisi vält- pienillä tiloilla. Kun kaikensuuruisten ti-
42457: tämätöntä, että yhteiskunnan taholta hel- lojen myytäväksi liikenevien tuotteiden
42458: potettaisiin vähävaraisia, mutta etenkin hinta on sama, niin näyttäisi edellä esitetty,
42459: suuriperheisiä pienviljelijöitä, tarvittavien kustannusten erilaisuudesta johtuva vero,
42460: väkilannoitteiden hankkimisessa. Tämä ta- oikeudenmukaiselta.
42461: pahtuisi parhaimmalla tavalla siten, että Toinen samanlainen verotuskohde voisi
42462: valtion talousarvioon otettaisiin riittävän olla niiden metsänomistajien metsänverotus,
42463: suuri määräraha korottomien lainojen tai joiden metsän lisäkasvu on esim. 150 m3
42464: välttämättömissä tapauksissa suoranaisten suurempi vuodessa.
42465: avustusten myöntämistä varten. Tämä me- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
42466: noerä ei tarvitsisi jäädä valtion rasituk-
42467: seksi. Sehän voitaisiin tarvittaessa hank- että Eduskunta vuoden 1948 talous-
42468: kia verottamalla suurempia maanomistajia. arvioon ottaisi 3 miljardin markan
42469: Tämä on oikeudenmukaista sen vuoksi, että suuruisen m-äärämhan pienm"ljeli-
42470: suurempien tilojen työntarve peltohehtaa- jöille annettavien väkilannoitteiden
42471: ria kohden on prof. Rurik Pi-hkalan ja toht. hankkimista varten my,önnettävien
42472: Antti Mäen julkisuudessa esittämien tieto- korottomien lainojen tai tarvittaessa;
42473: jen mukaan huomattavasti pienempi kuin amtstHsten myöntämistä varten.
42474: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42475:
42476: E. Pusa.
42477: 971
42478:
42479: IV,22s. - Rah. al. N:o 155.
42480:
42481:
42482:
42483:
42484: Talvio y. m..: Mä.iirärakan osoittamisesta Zainoiksi pie1Wilje-
42485: 'jäin turvep,ikkun valmistuksen edistämiseksi.
42486:
42487:
42488: E d u s k u n n a 11 e.
42489:
42490: Huomioon ottaen sen vaikean taloudelE- maassamme on runsaasti turvesoita. Mutta
42491: sen 'tilan, johon maamme on sotien vuoksi turvepehkun valmistus vaatii määrätY~t
42492: joutunut, . olisi käytettävä kaikki mahd<Ylli- ~aitteet ja rakennukset sekä myöskin ko-
42493: set keinot myös. maataloustuotannon kohot- neita. Niiden hankkimiseen ei vaTBinkaan
42494: tamiseksi. Yksi kaikkein täTkeimmistä ky- pienviljelijöillä ole varaa eikä mahdolli-
42495: symyksistä tuotannon kohottamisessa on suuksia. Siksi valtiovallan olisikin puutut-
42496: kotoisten lantavarojemme huolellinen hoito tava asiaan ja annettava asialle riittävästi
42497: ja tehokas talteenotto. Tähän asiaan meillä taloudellista tukea. Tämä kävisi päinsä
42498: ei ole kiinnitetty riittävää huomiota. Sa- mielestämme siten, että valtio antaisi halpa-
42499: maan aikaan kun peltomme kärsivät kasvi- korkoisia ja mahdol:lisesti pitkäaikaisia lai-
42500: ravintoaineiden puutetta ja o'llaan pakoi- noja jo perustetuille sekä vasta perustetta-
42501: tettuja hankkimaan ulkomaisia lannoitteita vHle turvepehkuosuuskunnille ja vapaille
42502: niin kalliita, etteivät vähävaraiset pienvil- yhtymiHe tarpeeHisten laitteiden, rakennus-
42503: jelijät pysty niitä riittävästi ostamaan, an- ten ja koneiston hankintaa varten.
42504: netaan kotoisten kasviravintoaineitten Edellä oievan pcrristeella ehdotammekin,
42505: haihtua ilmaan taikka valua sadevesien mu-
42506: kana jokiin ja järviin. Tämä ei ole kansan- että Ed1tskunto, ottaisi vuoden 1948
42507: taloutemme etujen mukaista. Voidaksemme t1tlo- ja menoan-ioon 10,000,000
42508: ehkäistä kasviravintoaineitten hukkaanjou- markan määrärahan jaettavaksi hal-
42509: tumista, olisi tehostettava turvepehkun käy- pakorkoisina lainoina valtioneuvos-
42510: tön lisäämistä eläinten kuivikkeena. Onhan ton lähemmin määräämällä tavalla
42511: tunnettua, että turvepehkun käyttö on te- pienviljelijäin turvepehkuosuuskun-
42512: hokkain keino erittäin arvokkaan typen nille ja vapatUe yhtymille turvepeh-
42513: talteen ot.tamiseksi ja säilJ~ttämiseksi. kun valmistusta varten tarvittavien
42514: Turvepehkun kä}1tön lisäämiselle on ole- rakennusten ja koneiden hankkimi-
42515: massa hyvät Juontaiset edellytykset, koska seksi.
42516: Helsingissä 7 piiivänä lokakuuta 19,17.
42517:
42518: Konsta Talvio. Fabian Tillanen. Arvo Riihimäki.
42519: Antti Virtanen. Eino Tainio. Matti Meriläinen.
42520: 972
42521:
42522: IV,zzo. - Rah. al. N :o 156.
42523:
42524:
42525:
42526:
42527: Metsä.ra.nta y. m.: lJfääriirahan osoittami$esta amustuksiksi
42528: pienviljelijö-?Ue AIV-rehusäiliöiden 1·akenta~niseen.
42529:
42530:
42531: E d u s k u n n a ll e.
42532:
42533: Viitaten vuoden 1946 valtiopäiville että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42534: jätettyyn toivomusaloitteeseen n: o 137 ja tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
42535: samoin vuoden 1947 valtiopäiville jä- markan määrärahan jaettavaksi avus-
42536: tettyyn toiv. al. n: o 219 sekä niissä tuksina pienviljelijöille AIV-rehu-
42537: oleviin perusteluihin koskien määrärahan säiliöiden rakentamiseen.
42538: ottamista pienviljelijäin AIV-rehusäiliöiden
42539: rakentamisavustuksiksi vv. 1947-1950, eh-
42540: dotamme kunnioittaen,
42541: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
42542:
42543: W. Metsäranta. Eino Tainio.
42544: Arvo Riihimäki. Aleksi Rinne.
42545: Vilho Hj. Lehtonen. Konsta Talvio.
42546: Aino Lehtokoski. M. Järvinen.
42547: 973
42548:
42549: IV,zao. - Rah. al. N:o 157.
42550:
42551:
42552:
42553:
42554: Lampinen y. m.: Mäii:rärahan osoittamisesta salaojitusko-
42555: neitten ja työvälineitten kokeilua ja valmistamista
42556: varten.
42557:
42558:
42559: E d u s k u n n a ll €.
42560:
42561: :ubmistyömenekin lasketaan olevan Suo- onkin näin ollen työn suorituksen konool-
42562: messa yli 5 h~hta:aria peltoa ikäsittävillä Hstum.inen.
42563: viljelmillä noin 25-40% suuremman kuin MeiHä uilikomaisista koneellisista sdaojan-
42564: esim. Tanskassa, jossa työpäivää !kohden ikaivuväilineistä saadut !kokemukset· ovat
42565: sa;adaankin noin 165 % enemmän maata- kuitenkin osoittaneet ne. meikäläiseen maas-
42566: loustuotteita kuin Suomessa. Näin ollen on toon, maaperään ja ojitustapaan nähden
42567: meillä ilmeisestikin mahdollisuuksia lisätä vähemmän sopiviksi vaikkakin niillä mata-
42568: maataloustyön tuottavuutta sekä hehtaari- lampaa salaojitusta ik:äyoottäessä on tasai-
42569: satoja Jwhottamwlla että työn t~hokikuutta silla alueilla, joissa avo-ojat eivät haittaa
42570: Esäämä1lä. työn suoritusta, päästy aina 200 m nouse-
42571: Salaojittamalla, viljelykset saadaan sekä viin tuntisaavutuksiin koneen vastatessa
42572: hehtaarisadot kohoamaan (20-40 %) että työteholtaan näin oHen 30-50 miestä.
42573: työmeMkki pinta-,alayksikköä kohden piene- Salaojien kaivutöiden koneeliJ.istaminen
42574: nemään (15-25 %) samalla rrmin tarlkoi- meikäiläisissäkin oloissa on ilmeisesti kuiten-
42575: tuksemulkaisten koneiden käyttö myös pelto- kin täysin malhdOtllista, kannattavaa ja ny-
42576: viljelystöiden osalta käy mahdolliseksi. kyoloissa lisälksi saLaojitustoiminnan ilaajern-
42577: Suomen peltoalasta lasketaan vuoden 1944 tamisen !kannalta välttämätöntä. Onnistu-
42578: maatailoustiedustelnn perusteeHa olevan vain minen edellyttää kuitenkin, että k. o. koneet
42579: 5.2 % eli noin 120,000 ifra salaojitettua, ja konstruoidaan, mik:ennetaan. ja koikeililaa.n
42580: koska va.in noin 10% viljelyksistämme on kotimaassa meikäläisiä erikoisolosuhteita
42581: sellaista, jotka eivät [ainikaan kaipaa kuiva- si1lmälläpitäen.
42582: tusta, voidaankin nykyistä tilannetta rat- Ottaen huomioon salaojituskysymyiksen
42583: kaisevasti helpottaa salaojitustoiminnan keskeisen asem~n maataloustuotantomme
42584: avulla. tarkoitulksenmulkaista kehittämistä suunni-
42585: Tämä ,edellyttää !kuitenkin, että vuotui- teltaessa olisi vailtion varojalkin sopivien sa-
42586: nen salaojitusmäärä (ennen sotia n. 4,400 laojakoneitten kehittämiseen ja kokeiluun
42587: ha vuodessa) saadaan Jyh:im.unässä mwhdoHi- varattava.
42588: sessa aj~B.ssa moninlkertaistumaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
42589: Salaojitustoiminnan tarkoituksenmulkaisen kunnioittaen,
42590: laajenemisen esteenä on rakennustiilien
42591: suuresta tarpeesta johtuvan 1~iittämättömän että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42592: tiiliputkituotoonon ohella mainittava täy- tulo- ja mewa1·viom 5,000,000 mar-
42593: sin kestämätön työvoimatilanne varsinkin kan määrärahan käytettäväksi sala-
42594: kaivutöiden osalta, joihin työn raskau- ojituskoneitten ja -työvälineitten ko-
42595: den ja likaisuuden vuoksi työvoiman keiluun ja valmistamiseen rnaatalous-
42596: saanthnaikendet ensinnä kohdistuvat. Toi- ministm-iön lähemmin määräämillä
42597: minna.n lwajenemisen perusedellytyksenä ehdoilla.
42598: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
42599:
42600: J. E. Lampinen. Lauri: Järvi. .Akseli Brander.
42601: Lauri Laine. Konsta Talvio. Henrik Kullberg.
42602: Ture Hollsten.
42603: 24
42604: 974
42605:
42606: IV,231, - Rah. al. N :o 158.
42607:
42608:
42609:
42610:
42611: Kuusela y. m.: Korotetun mäiirärahm~, osoittamisest(t pien-
42612: viljeUjQiden salaojitustoimintaa varten.
42613:
42614:
42615: E d u s k u n n a ll e.
42616:
42617: Viitaten toivomusaloitteessa n:o 225 esi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42618: tettyihin perusteluihin ja siihen, että Maa- tulo- ja menoarvion 11 Pl. X luvun
42619: taloushallitukselle jätetyt salaojitusavustus- 6 momentille lisäystä 13,000,000
42620: anomukset ensi vuotta varten ovat jo lähes markkaa pienviljelijöiden salaojitus-
42621: 17 miljoonaa markkaa ja uusia avustusano- toimintaa varten.
42622: muksia. todennäköisesti vielä tulee lisää,
42623: ehdotamme,
42624: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
42625:
42626: Walter Kuusela. Heikki Simonen.
42627: Va.lfrid Eskola.. Juho Pyy.
42628: 975
42629:
42630: IV,232. - Rah. al. N:o 159.
42631:
42632:
42633:
42634:
42635: Rinne y. m.: liUiä·rärahm1r osoittamisesta avustuksiksi pien-
42636: viljelijäille salaojitustoiminnan edistämiseksi.
42637:
42638:
42639: E d u s k u n n a 11 e.
42640:
42641: Olkoonpa maa miten perusteellisesti ta- Kun salaojituksella saadaan nam monia
42642: hansa avo-ojitettu, se ei vielä ole takeena etuja, voisi odottaa salaojituksen voittavan
42643: siitä, että saadaan paras mahdollinen sato. paljon enemmän jalansijaa kuin mitä asian
42644: Vasta sitten, kun maa on kunnollisesti sala- laita on. Salaojituksen levenemisen esteenä
42645: ojitettu ja kunnostettu, voidaan odottaa kuitenkin on se, että perustamiskustannuk-
42646: kunnollisia satoja. set nousevat 3-4 kertaa kalliimmiksi kuin
42647: Salaojituksella saadaan maa perusteelli- avo-ojituksessa.
42648: sesti kuivatetuksi. Avo-ojitukseen nähden Yleensä maamme pienviljelijäväestö ei
42649: kasvuala lisääntyy 10-15 %. Jos on esim. ole läheskään siinä kuin suur- ja !keski-
42650: 6-7 hehtaarin suuruiset avo-ojapellot ja kokoisten viljelmien omistajat huomioineet
42651: ne salaojitetaan, tietää se noin hehtaarin salaojituksen paremmuutta. Tämä johtuu
42652: peltopinta-alan lisäystä. Sato on avo-oji- etupäässä varojen puutteesta. Näin ollen
42653: tetulla maalla enemmänkin kuin 15 % pie- olisi luonnollista, että valtio voisi avustaa
42654: nempi. Näin siitä syystä, että sarkojen maamme vähävaraisia pienviljelijöitä sala-
42655: reunat kasvavat useinkin huonosti, kun sen ojitustyössä.
42656: sijaan salaojitetulla maalla koko alue on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
42657: keskisarkaa. Salaojitus ehkäisee rikkaruo- nioittaen,
42658: hojen levenemistä. Muokkaus- y. m. toi-
42659: minta salaojitetulla alueella on paljon hel- että Eduskunta ottaisi vuoden
42660: pompaa kuin mitä se on avo-oja-alueella. 1948 tulo- ja :menoarvioon 10,000,000
42661: Syysviljat talvehtivat siinä paljon parem- mm·kan määräraJur.n jaettavaksi avus-
42662: min. Monet muut seikat puhuvat salaoji- tuksina pienvfljelijöille sala:ojitustoi-
42663: tuksen puolesta. ,minnan ediständseksi.
42664: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42665:
42666: Aleksi Rinne. Elsa. Karppinen.
42667: Antti Virtanen. Eino Roine.
42668: Fabian Til1anen. Matti Meriläinen.
42669: Eino Tainio. Aaro Uusitalo.
42670: Konsta Talvio.
42671: 9.76
42672:
42673: IV,2Z3. - Rah. al. N:o 160.
42674:
42675:
42676:
42677:
42678: Hautala y. m.: Korotetttn m)iärämhan osoittamisesta a·vus-
42679: tuhsiksi pienviljelijäin kone-yhtymt"lle.
42680:
42681:
42682: E d u s k u n n a ll e.
42683:
42684: Pienviljelijäin koneyhtymille kuluvaa paranevaan saantiinkin, sekä lopuksi ra-
42685: vuotta varten eduskunnan myöntämä noin hamme yhä huononevaan ostovoimaan.
42686: 20 milj. mk:n avustusmääräraha on suu-
42687: rella tyydytyksellä otettu vastaan. On vain Näistä syistä tarvittaisiin lisäystä tähän
42688: todettu, että käytettävissä oleva sununa on tarkoitukseen 30 milj. mk. Sen vuoksi kun-
42689: riittänyt vain noin puoleen haettujen avus- nioittaen ehdotamme,
42690: tusten määrästä. Viittaamme viime syksynä
42691: jätettyyn ed. Hautalan y. m. rahaasia- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
42692: aloitteen perusteluihin, jossa jo silloin eh- vuoden 1948 tulo'- ja menoarvioon
42693: dotettiin tähän tarkoitukseen 50 milj. mk, 30 miljoonan markan määrärahan
42694: josta vain osa hyväksyttiin, sekä koneitten avustuksiksi pienviljelijäin koneyh-
42695: lisääntyneeseen tarpeeseen ja toivottavasti t-yrnille.
42696: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
42697:
42698: Yrjö Hautala. Lauri Laine.
42699: Kusti Eskola. J. PyöräJä.
42700: Markus Niskala. Johannes Virolainen.
42701: Lauri Murtomaa. Eemil Luukka.
42702: Erkki Koivisto.
42703: 977
42704:
42705: IV,2,34, - Rah. al. N:o 161.
42706:
42707:
42708:
42709:
42710: Simonen y. m.: J(orotetmt määrärahan osoitta:ntisesta pien-
42711: viljelmien koneyhtymätoimintaa vat·ten.
42712:
42713:
42714: E d u s k u n n a ll e.
42715:
42716: Pyrittäessä ;pienviljelmien kannattavai- hyvin todennäköistä, että maatalouden ko-
42717: suuden lisäämiseen ja tuotannollisen tason neellistaminen sitäikin tietä tulee edelleen
42718: kohottamiseen on niiden koneellistamiseen jatkumaan. Kun tämän toi~an yhdis-
42719: tällöin kiinnitettävä aivan erikoista huo- tää muuhun toisia muotoja noudattavaan
42720: miota. Tässä mielessä onkin valtion tulo- koneyhtymätoimintaan ja huomioi edellä-
42721: ja menoarviossa vuosittain ollut merkittynä mainitun inflatoorisen kehityksen ei voi
42722: määräraha tarkoitusta varten. Kohonneet päätyä mUIUhun kuin siihen, että nyt vuo-
42723: tuotantokustannukset ovat kiuitenkin ai- den 1948 tulo- ja menoarviossa pienviljel-
42724: heuttaneet sen, että k. o. määrärahat ovat mien !koneytymätoimintaan merkitty llliliä-
42725: käyneet riittämättömiksi. Kun nykyään räraha on aivan liian pieni. Alhaisimpien-
42726: pyritään koneellistamista edistämään eri- kin laskelmien mukaan sitä pitäisi koroit-
42727: koisten pienviljelmien koneyhtymien avulla, taa ainakin puolella, mutta todelliset tar-
42728: joissa valtio on mukana osakkeenomistajana peet huomioiden enemmälläkin. Huomioon-
42729: ja kun rahan arvossa on tapahtunut suh- ottaen valtion vaikean taloudellisen aseman
42730: teessa !koneitten hintaan niin huomattava katsomme kuitenkin, että tällä kerralla riit-
42731: lasku, kuin on tapahtunut vaikeuttaa se täisi, jos tarkoitukseen varattaisiin lisää
42732: koneitten hankkimista. Ja kun on toden- 20,000,000 markkaa.
42733: näköistä, että inflatoorinen kehitys tulee Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
42734: edelleenkin jatkumaan, on välttämätöntä, dotamme,
42735: että tämä tosiasia hoomioidaan myöskin
42736: valtion tulo- ja menoarviossa. että Eduskunta ottaisi vuoden
42737: Ne !kokemukset, joita on saatu m. m. ko- 1948 valtion tuw- ja menoarvioon
42738: keellisessa mielessä perustetuista muuta- 11 Pl. XV luvun 25 momentille li-
42739: mista n. s. valtion koneasemista ovat kaut- säystä 20,000,000 markkaa pienvil-
42740: taaltaan olleet myönteisiä. On siitä syystä jelmien koneyhtymätoimintaa varten.
42741: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
42742:
42743: Heikki Simonen. H. S. Pesonen.
42744: Walter Kuusela. Edvard Pesonen.
42745: Valfrid Eskola. Kaisa Hiilelä.
42746: 978
42747:
42748: IV,zs5. - Rah. al. N:o 162.
42749:
42750:
42751:
42752:
42753: Virolainen y. m.: M<Uiträ'l·aJtmt osoittwmisesta lainoiksi pien-
42754: viljelijäin, koneosuuskuntiett pentstamista vat·ten.
42755:
42756:
42757: E d u s k u n n a 11 e.
42758:
42759: Maataloustuotannon kohottamistoimenpi- väestön keskuudessa tarvittavien paaomien
42760: teitä suunniteltaessa on yleisesti tunnus~ puute. Näin on asianlaita erityisesti ny-
42761: tettu välttämättömäksi raskaan maatalous- kyisenä aikana, jolloin maataloudessa olisi
42762: työn entistä tehokkaampi koneistaminen. yleisesti kyettävä sodanaikaisten rappioit-
42763: Pienviljelysvaltaisessa maataloudessamme ten korjaamiseen, joka sitoo runsaasti maa-
42764: tulee silloin lähinnä kysymykseen koneiden talouden niukkoja pääomia. Kun myöskin
42765: yhteiskäytön yleistäminen. Koneosuuskun- lainavarojen saanti tähän tarkoitukseen ny-
42766: tia muodostamaila ovat maamme pienvilje- kyisin on vaikeaa, olisi valtion toimesta
42767: lijät jo vuosikymmenien aikana pyrkineet ryhdyttävä voimakkaasti tukemaan pienvil-
42768: pääsemään osallisiksi maatalouden koneis- jelijäin koneosuuskuntien perustamista
42769: tamisen tuomista eduista. Kokemukset vil- myöntämällä tarkoitukseen korottornia tai
42770: jelijäin omassa hallinnassa ja omistuksessa erittäin halpakorkoisia lainoja. Siten voi-
42771: olevien osuuskuntien käyttämisestä kehoit- taisiin vanhastaan koetellulla ja kestävällä
42772: taisivat juuri tätä koneiden yhteiskäytön pohjalla maatalouden koneellistamista no-
42773: muotoa edistämään. Suomalaisen pienvilje- peasti edistää.
42774: lijän itsenäiseen yrittäjämieleen osuuskun-
42775: tamuoto sopii ilmeisesti paremmin, kuin Edelläolevan perusteella ehdotamme,
42776: valtion omistuksen ulottaminen pienviljeli-
42777: jäin koneisiin, jota muotoa on myöskin pi- että Eduskunta ottaisi vuoden
42778: detty viime aikoina kokeilemisen arvoisena. 1948 tulo- ja menoarvioon 100 mil-
42779: Suurimpana, vaikeutena erilaisten maa- joonan markan nUiärärahan lainojen
42780: talouden koneosuuskuntien perustamisessa 1nyöntämiseen pienvt'"ljelijäin kone-
42781: on kuitenkin vähävaraisen pienviljelijä- osuuskuntien perustamista varten.
42782:
42783: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
42784:
42785: Johannes Virolainen. Martti Mi~ttunen.
42786: Kusti Eskola.. Yrjö Ba.utala..
42787: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
42788: 979
42789:
42790: IV,zaG. - Ra.h. al. N:o .163.
42791:
42792:
42793:
42794:
42795: Talvio y. m.: MääräraiW!tt osoittam,isesta av·ustuksiksi maa-
42796: talouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijöUle.
42797:
42798:
42799: E d u s k u n n a 1l e.
42800:
42801: Valtion myöntämä tuki maataloutemme tusta rahastosta avustuksia vuonna 1947
42802: koneellistamisen edistämiseksi on ollut vä- kaikkiaan 44.s miljoonaa ma.t•k:kaa, joten
42803: häistä. Paitsi sitä, että tarkoitukseen ei ole avustusanomukset ylittävät kaksinkertai-
42804: ollut käytettävänä riittävästi varoja, ovat sesti käytettävänä olleen määrärahan. Näin
42805: avustukset olleet kussakin yksityistapauk- ollen enemmän kuin puo1et avustusten an~
42806: S€6Ba riittämättömät. Vuonna 1947 maa- jista on jäänyt vaille tätä vähäist'äkin
42807: talousministeriön antaman päätöksen perus- avustusta. Vuoden 1948 tulo- ja menoar-
42808: teella myönnetty avustu.~ on saanut nousta viossa on tarkoitukseen varattu vain
42809: V'ain 25 %: iin, kuitenkin korkeintaan 20,000,000 markkaa, mikä summa ei riitä
42810: 50,000 markkaan kutakin hankittavaa ko- entisen suuruisina avustuksinakaa.n kaikille
42811: ne'tta kohden. Kun huomioi .nykyiset maa- VU(}nna 1947 avustusta vaille jä.äneil1e ano-
42812: talouskoneiden hinnat, on selvä'ä, että avus- jil1e. Ellei määrärahaa tarkoitukseen lisätä,
42813: tukset ovat mitättömän pienet. Ne eivät ei vuonna 1948 avustusta anovilla ole min-
42814: a.nna pi,enviljelijäväe.stölle sellaista tukea, kä'änlaisia mahdollisuuksia saada sanottua
42815: mikä olisi välttämätöntä heidän maatalou- avustusta, puhumattakaan siitä, että avus-
42816: tensa koneellistamiselle. A vustnsmäärä tusmääriä voitaisiin korottaa. Tällainen
42817: olisi kohotettava 60-80 %: iin hankittavan asiantila muodostuisi maataloutemme ko-
42818: koneen hinnasta. neellistamisen edistämisen vakavaksi es-
42819: Avustusm.ä"årän kohottaminen on kuiten- teeksi. Näin miel~stämme ei saisi tapahtua.
42820: kin mahdollista vain siten, että -tarkoituk- Edellä esitettyyn vedoten ehdotamme
42821: seen varataan riittävä määräraha. Määrä- kunnioittaen,
42822: rahan kohottamista vaatii myöskin se, että
42823: kaikki :avustusten hakija.t saisivat sen. että Eduskunta ottaisi · vuoden
42824: Vuoden 1947 tulo- ja menoarvlo.'lsa 1948 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
42825: oli avustuksiksi ma.atalouskoneiden hamk- XV lwvun 25 momenWle lisiityksenii
42826: kimiseksi pienviljelijäväestölle varattu 80,000,000 nt(J;I'kkaa avustuksiksi
42827: 20,000,000 markkaa. Maataloushal'lituksen maatalouskoneiden hankkimiseksi
42828: antamien tietojen mukaan haettiin Sano- pienviljelijöille.
42829: Helsingissä lokakuun 6 päivällä 1947.
42830:
42831: Konsta Talvio. Antti Virtanen.
42832: Aleksi Rinne. Fabian Mlanen.
42833: Eino Tainio. Matti Meriläinen.
42834: Arvo Riihimäki.
42835: 980
42836:
42837: IV,237. - Ra.h. al. N:o 164.
42838:
42839:
42840:
42841: Tainio y. m; : Möiirä1·aJWtn osoitta~nisesta vaUion osuuksun
42842: met·kitse1niseksi pienviljelijäin maatalouskoneyhtymäin
42843: osakepääomista.
42844:
42845:
42846: E d u s k u n n a 11 e.
42847:
42848: Niin vähäistä lmin vaJ.tion tuiki IOOa- tapauksissa osuusliikkeetkin. Eräissä ta-
42849: talouden ik:oneellistamiseksi onik:m ollut, se pauksissa ·t~aas kuntain osallistumisen eh-
42850: on ik:uitenkin huomattavalla tavalla edistä- dOiksi on asetettu valtion osa:llistUJminen.
42851: nyt sitä. Parin viimeisen vuoden ;aikana Jo tästäkin syystä valtion osallistuminen
42852: on koneyhtymiä perustettu eri [JUoliHe maatailouskoneyhtymäm osalkepääomanmr-
42853: maata ~nemmän ikuin koskiaan ailmisemmin kintään olisi välttämätöntä, mutta sitä
42854: samassa ajassa. Erikoisesti on ollut havait- pu&tavat muutkin näkökohdat. Perustaes-
42855: tavissa, että valtion osaJ.lis1mminen ikone- saJan omatoimisesti koneyhtymiä pienviljeli-
42856: yhtymäin pevus1Jamiseen, merkitsemäUä 4/5 jät ovat esittäneet pyynnön v·altion osallis-
42857: niiden osakepääomasta, on ihuomattavasti tumisesta. Myöskin ikokemukset selLaisten
42858: vilkastuttanut tälllaisten koneyihtymäin ai- maat.alouskoneyhtymäin toiminnasta, joissa
42859: maansaamista. Vaiik:ka määrärahoo miulk- valtio !Ql1 oHut mukana, ovat sangen. myön-
42860: ikurudesta johtuen watio ei ole voinut osal- teiset. Valt.ion osanistuminen antaa wr-
42861: listua !kuin muutaman koneyhtymän perus- muutta ja: talkaisi koneeHistamistoiminnalle
42862: tamiseen, on pienviljelijäväestö kuitenkin onnis1mmisen mahdollisuudet, sekä innos-
42863: eri puolilla maata perustanut jo runsaasti taisi maatavNjelevää väestöä entistä enem-
42864: täHaisia yhtymiä toivossa, että myöhemmin män maataloutensa ikoneellistamiseen.
42865: valtiolla on mahdollisuuksia osallistua nii- Valitett'av.asti valtiolla ei dle tälhän tar-
42866: den pääomamerkintäärn. koituJkseen käyt€ttävissä myönnettyjä va-
42867: Täl!laisista yihtymistä voisi mainit<a esim. roja. Se 3 miljoonan marlrorn määräraha,
42868: SotkamOin kunn'an mruatalouskoneyhtymän, jonka €duskunta hyväksyi tarkqitukseen
42869: johon on ilciittynyt 320 osakasta, joiden yh- vuoden 1946 valtiopäivillä, on käytetty.
42870: teinen ,peltopinta-ala on 1,200 ha ja 3,000 Hallituksen esitY'ksessä valtion tulo- ja
42871: ha viljelyskelpoista ,raivaamatonta maat111. mernoarvidksi vuodelle 1948 ei myöskään ole
42872: Vastaavanlainen yhtymä on myös perus- esitetty määrärahaa tähän tarlkoituks€en.
42873: tettu Paltamossa, johon osakkaita on liitty- Kun !kuitenkin määrära:han varaaminen
42874: nyt 335, yhteisen peltopinta-a;lan ollessa v<a[tion osuuksien merkitsemiseksi pienvil-
42875: 1,050 iha j,a viljelyskelpoise'n maan pinta- jelijäin maatalouskoneY'htymäin OSiaikepää-
42876: alan 2,080 iha. EdeHeen voisi mainita täl- omista olisi kuitenkin maat'aloutemme iko-
42877: laisia Y'htymiä perostetun Kittilän Killn- neeiJiist.amisen edistämiseksi välttämätön,
42878: koseen, Y!läjärvelle, Th::aliseen, Haukijär- ehdotamme kunnioittaen,
42879: velle, Lempäälään, Orimattilaan, Pusulan
42880: Linj~amäJeH~, Kyyjärven Pölhlriin, Virtain että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
42881: Vas:kivedel,le j. n. e. useista kymmenistä eri tulo- ja menoarvioon 50,000,000
42882: :puolil~e m~ata perustetuista lkoneyhtymistä 'l'ltltrkan määrärahan valtion osuuk-
42883: joitakin nimetäiksemme. Useissa t.apillnksissa sien merkitsemiseksi pienviljelijäin
42884: tällaisten koneyhtymäin perustamisoon ovat nuu1talouskoneyhtymäin osakepäii-
42885: .osallistuneet myöskin kunnat ja joissakin omista.
42886: Helsingissä 10ka!kuun 7 päivänä 1947.
42887:
42888: Eino Tainio. Konsta Talvio. Antti Virtanen. Eino Roine.
42889: Aleksi Rinne. Vilho Hj. Lehtonen. Sulo Muuri. Toivo I. Sormunen.
42890: W. Metsäranta. Fabia.n Tillanen. Elsa Karppinen. V. Puumalainen.
42891: Aaro Uusitalo. Arvo Riihimäki.
42892: 981
42893:
42894: IV,2ss. - Rah. al. N:o 165.
42895:
42896:
42897:
42898:
42899: Uusitalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuuksien
42900: mcrkitsemiseksi Linjanmäen Koneasema Osakeyhtiössä.
42901:
42902:
42903: E d u s k u n n a ll e.
42904:
42905: Pyrkimys saada maatalouden koneeHista- suunniteliu 1,500,000 mk jaettuna 1,000
42906: misen kautta kohotettua alhaista maatalous- mk:n osuuksiin. Koemerkinnässä on osak-
42907: tuotantoamme ja saada si'tä tietä parempi kaiksi ilmoittautunut 45 viljelijää, joiden
42908: toimeentulo on viime aikoina talonpoikain yhteinen peltoala on n. 450 ha. Siirtovä-
42909: keskuudessa huomattavasti lisääntynyt. Var- keen heistä kuuluu 10%. Koneistoa on
42910: sinkin pienviljelijäväestö on kuitenkin niin suunniteLtu aluksi 2 traktoria työkoneineen.
42911: heikossa ta:loudellisessa asemassa, että eivät Suunnitelma ei kuitenkaan pääse menes-
42912: pelkästään omin voimin kykene koneita tyksellisesti alkuun ilman valtion myötä-
42913: hankkimaan. Paremmat mahdollisuudet on vaikutusta, ja tarjotaankin va:ltion luuas-
42914: hankkia koneita yhteiskäyttöön, jolloin ne tettavaksi 4/ 5 osakemäärästä.
42915: tulevat käytetyiksi mahdollisimman talou- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
42916: dellisesti. Yhteiskäyttöisten koneiden hank-
42917: kimiseen tarvitaan kuitenkin valtion voima- että Eduskunta ottaisi vuoden
42918: kasta tukea. 1948 tulo- ja menoarvioon 19 pää-
42919: Tällainen pyrkimys yhteiskäyttöisten ko- luokan I luvun kohdalle ,Maatalous-
42920: neiden hankkimiseksi on herännyt talon- ministeriöön kohdistuvat hallinnon-
42921: poikain keskuudessa myös Tuusulan pitä- haarat" uudelle momentille 1,200,000
42922: jässä, Kellokosken kylässä. Siellä on asiasta mk valtion osuuksien merkitsemiseksi
42923: keskusteltu ja päätetty perustaa ,Linjan- Linjanmäen Koneasema Osakeyh-
42924: mäen Koneasema Oy." Osakepääoma on tiössä.
42925: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42926:
42927: Aaro Uusitalo. Arvo Riihimäki.
42928: Konsta Talvio. Mauri Ryömä.
42929:
42930:
42931:
42932:
42933: 25
42934: 982
42935:
42936: IV,za9. - Rah. al. N :o 166.
42937:
42938:
42939:
42940:
42941: Uusitalo y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta valtion osuuk-
42942: sien merkitsemiseksi N oponseudun Koneasema Oy: ssä.
42943:
42944:
42945: E d u s k u n n a 11 e.
42946:
42947: Maataloustuotannon kannattavasti kohot- mään. Osakkaiden maa:t sijaitsevat osittain
42948: tamisen yhtenä perusehtona on, että maa- Nurmijärven puolella, ja on osakkaiden
42949: talous on mahdollisimman pitkälle koneel- peltoalat 1-30 ha.
42950: listettu. Viihävaraisempi maanviljelijä- Yritys, onnistuakseen, kaipaa kuitenkin
42951: väestö ei kuitenkaan pysty yksin 'hankki- valtion tukea. Tämän vuoksi onkin asiassa
42952: maan koneita, ja koneiden hankkimisessa käännytty Maatalousministeriön puoleen
42953: yhteiskäyttöönkin he tarvitsevat voimakasta esityksellä, että valtio merkitsisi osakeyh-
42954: tukea, jota vain valtio voi antaa. tiöstä 1,200 osaketta.
42955: Hyvinkään pitäjän Nopon kylässä ovat Kun tarkoitusta varten ei kuitenkaan ole
42956: talonpojat päättäneet perustaa ,Noponseu- esitetty talousarviossa määrärahaa, ehdo-
42957: dun Koneasema Oy:n" maatalouskonei- tamme,
42958: den hankkimista varten. Os'akepääomaksi että Eduskunta ottaisi vuoden
42959: on hyväksytty 1,500,000 mk jaettuna 1,000 1948 tulo- ja menoarvion 19 Pl. I l1t-
42960: mk osuuksiin. Koemerkinnässä on ilmoit- vun kohdalle ,Maatalousministeriöön
42961: tautunut osakkaiksi 30 maanviljelijää, kohdistuvat hallinnonhaarat", uudelle
42962: joista osa siirtolaisia. Koska siirtolaisten momentille 1,200,000 markan mää1·ä-
42963: asutus paikkakunnalla on vasta alkuvai- rahan valtion osuuksien merkitse-
42964: heessa, tulee heidän osuutensa koneyhtiössä miseksi ,Noponseudun Koneasema
42965: varmaankin huomattavasti vielä lisäänty- Oy:ssä".
42966:
42967: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
42968:
42969: Aaro Uusitalo. Arvo Riihimäki.
42970: Konsta Talvio. Mauri Ryömä.
42971: 983
42972:
42973: IV,24o. - Rah. al. N :o 167.
42974:
42975:
42976:
42977:
42978: Hautala y. m. : Määrärahan osoittamisesta vähäv(J;raisten
42979: maattomien ja piewviljelijäin sekä näihin ·verrattavien
42980: siirtoväkeen kwuluvien yhteislaitumien aitausavus-
42981: tuksiksi.
42982:
42983:
42984: E d 11 s k u n n a ll e.
42985:
42986: Yhteislaitumien aitaaminen varsinkin hei- paimentaminen erikseen esim. maanteiden
42987: kommille laidunmaille, kuten luonnonnii- varsilla tulisi kalliiksi ja on vaaraK:si ja
42988: tyille, hakamaille ja varsinkin metsiin, kiusaksi viljelyksille jopa yleiselle liiken-
42989: aiheuttaa huomattavia kustannuksia, sillä teellekin. Kuitenkin tällaisiin rauhattomiin
42990: aidattavan alan täytyy olla suhteellisen maantielaitumiinkin ovat lukemattomat lai-
42991: suuri tällaisilla huonompikasvuisilla laidun- tumen puutteessa olevat pakotettuja tur-
42992: mailla, mutta joiden hyväksikäyttö kuiten- vautumaan.
42993: kin monin paikoin voi olla suorastaan vält- Kun erikoisesti lapsirikkaille maaseudun
42994: tämättömyys viljeltyjen la~tumien puut- perheille ainakin lypsylehmien pito on vält-
42995: tuessa. tämättömyys, olisi vähävaraisten laidun-
42996: Aitansavustus on tietenkin tarpeen vilJel- kysymyksen järjestämistä tuettava sitenkin,
42997: lyillekin yhteislaitumille, mutta on tiedossa että valtion varoista myönnettäisiin edellä
42998: tapauksia, että juuri aitauskustannuksista tarkoitetussa mielessä aitausavustusta.
42999: johtuen ovat suunnitellut käyttökelpoiset ja Näihin syihin viittaamalla kunnioittaen
43000: erittäin kipeästikin tarvittavat luonnonva- ehdotamme,
43001: raiset laidunmaat jääneet käytäntöön otta-
43002: matta. Maaseudun oloissa yhtä lehmää tai että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
43003: paria kolmeakin pitävät kokonaan maatto- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
43004: mat sekä pienviljelijätkin ja näihin ver- markan määrärahan vähävaraisten
43005: rattavat siirtoväkeen kuuluvat, ovat yleensä maattomien ja pienviljelijäin sekä
43006: niin vähävaraista väkeä, että eivät kykene näihin verrattavien siirtoväkeen kuu-
43007: ainakaan suurista aitauskustannuksista sel- luvien yhteislaitumie,n aitausavustuk-
43008: viämään. Ja muutamankin eläimen jatkuva sina jaettavaksi.
43009: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
43010:
43011: Yrjö Hautala. Lauri Murtomaa.
43012: Kusti Eskola. Johannes Virolainen.
43013: Markus Niskala. Eemil Luukka.
43014: 984
43015:
43016: IV,241. - Rah. al. N:o 168.
43017:
43018:
43019:
43020:
43021: Laine y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienv~"ljelijäin
43022: opintoretkeibyn ooustamiseksi.
43023:
43024:
43025: E d u s k u n n a ll e.
43026:
43027: Sotien edellisinä vuosina, jolloin maata- töön pienviljelijäin opintoretkeilytoiminta.
43028: louden edistämiseksi tehtiin paljon työtä Tätä olisi valtion myös osaltaan avustet-
43029: ja uhrauksia, o~i yhtenä pienviljelijäin ke- tava. Tämän vuoksi kunnioittaen ehdo-
43030: hittämiskeinona opintoretkeily. Näihin ret- tamme,
43031: keilykustannuksiin käytettiin myös valtion
43032: varoja. Mainitun ajan jälkeen ei tällaista että Eduskunta ottaisi vuoden
43033: toimintaa ole sanottavasti ollut. Kun nyt 1948 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
43034: ovat olot jo vakiintuneet, liikennemahdol- markan suuruisen määrärahan 11 Pl.
43035: lisuudet paljon parantuneet sekä harrastus XV luvun 20 momentille pienvilje-
43036: asiaan varsinkin tämän vuoden aikana li- lijäin opintoretkeilyn avustamista
43037: sääntynyt, olisi uudelleen otettava käytän- varten.
43038: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
43039:
43040: Lauri Laine. Albin Asikainen.
43041: L. 0. HirvensaLo. J. Koivisto.
43042: Kusti Eskola. Yrjö Hautala.
43043: S. Salo.
43044: 985
43045:
43046: IV,242. - Rah. al. N:o 169.
43047:
43048:
43049: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poro-
43050: aidan rakentamiseen.
43051:
43052:
43053: E d 11.1 s k u n n a ll e.
43054:
43055: Sallan ja Kuusamon kuntien itäisellä eli Kun po11onhoitoa ei voida suuria jatkll.lvia
43056: valtakunnan rajalla oli ennen sotia po11o· menetyksiä kärsimättä :monien kymmenien
43057: paliskuntien toimesta rakennettu esteaita. kilometrien laajusella raja-aluevYöhykkeellä
43058: Alueluovutuksessa jäi näiden kuntien koh- harjoittaa eikä kotieläimiäkään laiduntaa
43059: dalla Neuvostoliitolle noin 150 km pitkälti ainakaan 10 km lähempänä rajaa, olisi
43060: mainittua raja-aluetta aitoineen ja sota-ai- raja-aita rakennettava mahdollisimman ly-
43061: kana osaksi rikkoutui ja osaksi tuhoutui hyessä ajassa, ettei näiden rajaseutujen
43062: aita niilläkin osilla, joissa raja jäi ennal- asukkaat joutuisi vielä sodan jälkeenkin
43063: leen. Sotavahinkojen arvioimislautakunnat monia vuosia jatkuvasti kärsimään raja-
43064: saamiensa ohjeiden mukaan päättivät, ettei aidan puuttumisesta aiheutuvia menetyksiä.
43065: näistä aidoista makseta poropaliskunnille Onhan kaikille tunnettua, etteivät minkään
43066: korvausta, vaan rakentaa valtio uuden raja- elinkeinoelämän harjoittajat maassamme ole
43067: aidan. Tähän tarkoitukseen on otettu vuo- sota-aikana kärsineet niin paljon menetyk-
43068: den 1946 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonaa siä lrn.in porotaloudenharjoittajat. Porois-
43069: markkaa ja vuoden 1947 trulo- ja menoar- tahan pakkoteurastettiin ja :muutoin :me-
43070: vioon 2 miljoonaa markkaa. Ja näillä mää- netettiin enemmän kuin % ja sen ra-
43071: rärahoilla toivotaan saatavan korjatuksi ja jaseutualueen, jolle puheena oleva raja-
43072: rakennetuksi kuluvan vuoden aikana raja- aita on vielä rakentamatta, poronomistajat
43073: aita pohjoisesta lukien aina Kemijärven- menttivät miltei kaikki poronsa. On siis
43074: Sallan maantiehen asti Sallan kunnassa. kohtuutonta, että heidän suurta menetys-
43075: Vuoden 1948 tulo- ja menoarvioesityksen tään raja-aidan rakentamisen vuodesta
43076: 11 Pl. XXV luvun 15 mom. on ·p.o. raja- toiseen siirtämisellä jatketaan, koska se on
43077: aidan rakentamiseksi merkitty ainoastaan vältettävissä sillä toimenpiteellä, että aita
43078: 3 milj. mk. Niinkuin mainitun tulo- ja me- rakennetaan mahdollisimman pian, ainakin
43079: noarvioesityksen perusteluista sivulta 250 jo ensi vuoden aikana koko pituudeltaan.
43080: näkyy, on mainitusta Kemijärven-Sallan Kun siis aidan rakentaminen on po-
43081: maantiestä rakennettava aitaa vielä noin rotalouden harjoittamisen ja rajaseutuasuk-
43082: 150 km. Kun tämän raja-aidan ra- kaiden kotieläinten laiduntamisen vuoksi
43083: kentaminen nykyisen palkka- ja hintatason ensiarvoisen tarpeellinen ja sen rakentami-
43084: vallitessa tulee maksamaan noin 50 mk sella voidaan estää jatkuva vahing1on tulo
43085: metri, saadaan 3 miljoonalla markalla ra- rajaseutuasukkaille, olisi sanottuun tarkoi-
43086: kennetuksi aitaa noin 60 km. Rakentamatta tukseen otettava ensi vuoden tulo- ja me-
43087: jää siis vielä vuonna 1948 noin 90 km. noarvioon vähintään 6 miljoonaa markkaa,
43088: Raja-aidan rakentaminen poronhoidon ja että jälellä olevasta aidasta saataisiin rae
43089: rajaseutuväestön kotieläinten laiduntami- kennetuksi ainakin suurin osa.
43090: sen vuoksi on aivan välttämätön ja on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
43091: Suomen Poronjalostusyhdistys anonut, että ehdotamme,
43092: aidan rakentamiseen otettaisiin vuoden että Eduskunta korottaisi vuoden
43093: 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen 6 milj. 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen
43094: markkaa, että raja-aita saataisiin rakenne- 11 Pl. XXV luvun 15 momentille
43095: tuksi miltei kokonaisuudessaan ensi vuo- otettua rnäärärahaa poroaidan ra-
43096: den aikana. kentamiseksi 3 miljoonalla markalla.
43097: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1947.
43098:
43099: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. Lauri Järvi.
43100: 986
43101:
43102: IV,243.- Rah. al. N:o 170.
43103:
43104:
43105:
43106:
43107: Metsäranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuhsiksi
43108: pienviljelystalouksille vesijohtojen rakentamista varten.
43109:
43110:
43111: E d u s k u n n a ll e.
43112:
43113: Maataloudessamme, eterrkin pienviljelijä~ monia terveydellisiä epä:kohtia, jotka johtu-
43114: talouksissa, työskenteleväin naisten työtä vat käytettävänä olevasta huonosta vedestä.
43115: raskauttavana tekijänä on veden !kuljetta- Komitea toteaa, että ,useiden tautien on
43116: minen karja- ja kotitalouden tarpeisiin. todettu saaneen alkunsa vedestä, jota on
43117: Valtioneuvoston vuonna 1938 asettaman ko- käytetty ruoan valmistuksessa tai juo-
43118: titalouskomitean suorittamien tutkimusten mana". Ja edelleen: ,Kokemus onkin
43119: mukaan 3,000 pienviljelijätaloudessa vain osoittanut, että siellä missä on työsken-
43120: 2-3% :lla oli vesijohto karja- ja asuin- nelty puhtaan ja tartunta-aineista vapaan
43121: rakennuksiin. Kaivo oli noin 70% :lla ja juoma- ja talousveden hankkimiseksi raken-
43122: 8-9 % hakivat tarvittavan veden luonnon- tamalla kunnollisia kaivoja ja vesijohtoja
43123: muodostamista vedenottopaikoista. Useim- puhdistuslaitteineen, on tarttuvien suolista--
43124: missa tapauksissa vedenottopaikkoihin oli tautien aiheuttamain sairaus- ja kuoleman-
43125: matka lähes 100 metriä. Olipa useita sel- tapausten lukumäärä saatu huomattavasti
43126: laisiakin tapauksia, että vedenhakumatka vähenemään.".
43127: oli 200 metriä ja ylikin. Kun huomioi Terveydelliset samoin kuin pienviljelijä-
43128: karja- ja kotitaloudessa tarvittavan vesi- talDuksissa työskenteleväin naisten työtä
43129: määrän, käsittää sen kuljettamisest;:t johtu- helpoittavat näkölwhdat osoittavat siis kiis-
43130: van työtaakan pientalouksissa työskentele- tattomasti vesijohtojen rakentamisen tar-
43131: ville naisille. Heidän työpäivänsä on pitkä peellisuuden pienviljelijätalouksiin. N ais-
43132: ja raskas. Edellä mainitun komitean ja ten työntuottoisuuden kohottaminen sekä
43133: Työtehoseuran '"uonna 1938 suorittamien karja- ja kotitaloustuotantokustannusten
43134: tutkimusten mukaan näiden naisten työ- alentaminen on huomioitava tekijä. Kaikki
43135: päivä on keskimäärin kiireisten kesätöiden edellä esitetyt näkökohdat huomioiden ei
43136: aikaan 16 tuntia ja he joutuvat askareitaan voi tulla muuhun tulokseen kuin että val-
43137: suorittaessaan päivittäin kävelemään jopa tiovallan on ryhdyttävä sopivin keinoin
43138: 30 kilometriä. Siksipä olisikin pienviljelys- edistämään vesijohtojen rakentamista pien-
43139: talouksissa työskenteleväin naisten työtä viljelijä talouksiin.
43140: pyrittävä kaikin keinoin helpottamaan. Sopivana kiihokkeena vDitaisiin pitää ra-
43141: Koska veden kanto karja- ja kotitalou- kennusavustusten jakamista vesijohtojen
43142: den tarpeisiin muodostaa useissa tapauk- laittamiseksi. Kun tarkoitukseen ei vuoden
43143: sissa raskaimman osan heidän päivätyös- 1948 tulo- ja menoarviossa ole varattu
43144: tään, olisi sopivin keinoin edistettävä vesi- määrärahaa, ehdotamme kunnioittaen,
43145: johtojen saamista pientalouksiin.
43146: Terveydellisetkin näkökohdat osoittavat että Eduskunta ottaisi vuoden
43147: tällaisen toimenpiteen välttämättömyyttä. 1948 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
43148: Valtioneuvoston asettama maaseudun ter- markan määrärahan jaettavaksi val-
43149: veydenhoitokomitea onkin kiinnittänyt tioneuvoston lähemmin määräämällä
43150: asiaan huomiota. Toukokuun 5 p: nä 1939 tavalla avustuksina pienviljelysta-
43151: antamassaan mietinnössä komitea tuo esiin louksiin vesijohtojen rakentamiseksi.
43152: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
43153:
43154: W. Metsäranta. Eino Tainio. Aaro Uusitalo. Mauri Ryömä.
43155: Arvo Riihimäki. Elsa Karppinen. Anna Nevalainen. Konsta Ta,lvio.
43156: 987
43157: IV,244. - Rah. al. N:o 171.
43158:
43159:
43160:
43161:
43162: Luukka y. m.: Määträrahan osoittamisesta palkkioiksi ja
43163: ooustuksiksi vesijohto- ja viemärilaitteiden rakentamista
43164: varten maanhankintalain mukaan muodostetuille tiloille.
43165:
43166:
43167: E d u s k u n n a ll e.
43168:
43169: Vesijohtokysymystä voidaan pitää yhtenä putkilla ja puupumpuilla ja rakennustar-
43170: tärkeiirunjstä karjatalous- ja kotitaloustyön vikkeiden puutteen helpottuessa myöskin ve-
43171: rationalisoimista fuoskevista kysymyksistä. sijohtotarvikkeita tulee ilmestymään kaup-
43172: Ilman vesijohtoa olevissa talouksissa on jo paan runsaammin.
43173: veden hankintaan käytetty työmäärä huo- Kun uusille tiloille moneen paikkaan
43174: mattava. Työtehoseuran laskelmien mu- tulee rakennettavaksi kalliita kustannuksia
43175: kaan käsittää se kotitaloudessa 2-3 % kai- vaativia kaivoja, on ryhdytty suunnittele-
43176: kesta työmäärästä ja karjataloudessa saat- maan yhteisten vesijohtoverkostojen raken-
43177: taa työmäärä nousta aina 13 prosenttiin. tamista, jotka tulisivat kustannuksiltaan
43178: Vielä suurempi merkitys on sillä, että ve- halvemmiksi kuin ruuden kaivon rakentami-
43179: den hankinta on koti- ja karjatalouden nen jokaiseen talouteen. Yhteistoiminta ve-
43180: kaikkein raskaimpia töitä. sijohtoverkoston rakentamiseksi on jo ole-
43181: Tärkeimpänä syynä maaseututalouksien massa, mutta pääoman puute tuntuu aset-
43182: vesijohtojen yleistymisen hitauteen ovat sen tavan vaikeuksia hankkeiden alkuunpääse-
43183: vaatimat kustannukset. Maaseudulla jo ver- miselle ja toteuttamiselle.
43184: raten yleisesti myönnetään vesijohdon tuo- Jotta tässä tärkeässä asiassa päästäisiin
43185: ma työhelpotus, mutta vain harvat kat- eteenpäin nyt maanhankintatiloja raken-
43186: sovat omaavansa mahdollisuudet sen hank- nettaessa, olisi ryhdyttävä valtion puolesta
43187: kimiseen. Varsinkin siirtoväen hallintaan avustamaan niitä mkentajia ja rakentajien
43188: joutuvilla uusilla tiloilla, joilla joudutaan yhtymiä, jotka rakentavat vesijohtoja ja
43189: kai'kki mahdolliset varat kiinnittämään ai- viemärijohtoja taloutensa työmäärän hel-
43190: van välttämättömiin tilan rakennus- ja pe- pottamiseksi. Avustukset olisi myönnettävä
43191: rustamistöihin, ovat taloudelliset vaikeudet määräprosentteina ammattimiesten toimesta
43192: niin suuret, ettei tahdo enää liietä varoja laadittavien suunnitelmien mukaisista vesi-
43193: vesijohtojen ja viemärijohtojen rakentami- johto- ja viemärijohtorakennuksista korkein-
43194: seen. taan 15,000 markan suuruisina taloutta
43195: Taloudellisista vaikeuksista huolimatta kohti ja korkeintaan 50,000 markan suu-
43196: olisivat useat uusien tilojen asukkaat, jotka ruisina vesijohtoyhtymää kohti ja tarvit-
43197: ovat vaellusvuosinaan nähneet monia maa- taisiin tähän tarkoitukseen ensi vuoden ai-
43198: talouden parannuksia käytännössä, raken- kana varoja n. 40,000,000 markkaa.
43199: taessaan tilojaan halukkaita rakentamaan Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
43200: rakennuksiinsa ja talouteensa jo perusta- kunnioittaen,
43201: misvaiheessa vesijohdon ja viemärijohdot,
43202: mutta tällöin tulee esiin näiden töiden vaa- että Eduskunta ottaisi vuoden
43203: timat huomattavat kustannukset muiden 1948 tulo- ja menoarvioon 40,000,000
43204: menojen lisäksi. Tosin on meidän maas- markan määrärahan käytettäväksi
43205: samme muiden rakennustarvikkeiden puut- palkkioina ja avustuksina maanhan-
43206: teen lisä:ksi puutetta myöskin vesijohtotar- kintalain mukaan muodostetuille ti-
43207: vikkeista, mutta huomattava osa näistä voi- loille vesijohto- ja viemärilaitteiden
43208: taisiin korvata esim. putkien osalta puu- rakentamiseksi.
43209: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
43210: Eemil Luukka. Johannes Virolainen.
43211: 988
43212:
43213: IV,245.- Rah. al. N:o 172.
43214:
43215:
43216:
43217:
43218: K. Eskola y. m. : Mäiirärfihan osoittamisesta ·lainoiksi vesi-
43219: johtolaitteiden rakentamista varten vähävaraisiUe pien-
43220: vilje.Zysseuduille.
43221:
43222:
43223: E d ,u s :K: u n n a ll e.
43224:
43225: Syyskuun 26 päivänä 1947 eduskunta hy- iillyksen myönteisellä ratkaisulla on lisäJksi
43226: väksyi maatalousvaliokunnan :mietinnön suuri sosiaalinen merkitys, niin tulisivat
43227: n:o 24 ed. K. Eskolan y. m. toivomusaloit- tähän myönnetyt varat palvelemaan tehok-
43228: teen n: o 218 johdosta, joka ta:t'koittaa mää- kaasti juuri sen kansanosan tarpeita, joka
43229: rärahaa lainojen myöntämiseksi vesijohto- tähän saakka on monessa mielessä unoh-
43230: laitteiden hankkimiseen erikoisesti vähäva- dettu.
43231: raisille pienviljelysseuduille. Kun edus-
43232: kunta on monessa muussa yhteydessä kiin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
43233: nittänyt huomiota pienviljelyksen rationali-
43234: soimisen välttämättömyyteen ja nimen- että Eduskunta ottaisi vuoden
43235: omaan pienviljelijäJmtien naisteu raskaan 1948 tulo- ja menoarvioon 25,000,0()()
43236: työtaakan keventämiseen ja kun tätä voi- markan määrärahan käytettäväksi
43237: daan toteuttaa erittäin tehokkaalla tavalla korottomina tahi halpakorkoisina lai-
43238: vesijohtolaitteiden hankkimista tukemalla, noina vesijohtolaitteiden rakenta-
43239: niin olisi eduskunnan nyt varattava määrä- mista varten ensi sijassa vähävarai-
43240: raha tätä tamoitusta varten. Kun kysy- sille pienviljelysseuduille.
43241: Helsingissä 1okalmun 2 päivänä 1947.
43242:
43243: Kusti Eskola. Eino Laitinen.
43244: Eino Palovesi. Johannes Virolainen.
43245: Yrjö Hautala. Toivo H. Kinnunen.
43246: Antti A. Koukkari. Eemil Pääkkönen.
43247: Aino Luostarinen. Antti J. Ranta:rnllia·.
43248: Lauri Laine. Väinö Okko.
43249: Albin Asikainen. Markus Niskala.
43250: Jussi Lappi-Seppälä. J. Pyörä.lä.
43251: 989
43252:
43253: IV,246. - Rah. al. N:o 173.
43254:
43255:
43256:
43257:
43258: Lampinen y. m.: Korotetrun määrärahan osoittamisesta lai-
43259: duntalouden kohottamiseksi.
43260:
43261:
43262: E d u s k u n n a 11 e.
43263:
43264: Maanhankintalain ja siihen liittyvän lai- Tämän johdosta ja viitaten rahaasia-
43265: dunalueista annetun lain toimeenpanon aloitteeseen n: o 88 lokakuun 19 päivältä
43266: johdosta on laiduntaloudellisen neuvonta- 1945 ehdotamme kunnioittaen,
43267: työn tarve pienviljelijäin ja asuntotilallis-
43268: ten sekä tilattomien karjanhaltijain keskuu- että Eduskunta ottaisi vuoden
43269: dessa parin viime vuoden aikana erittäin 1948 tulo- ja menoarvioon laidunta-
43270: suuresti lisääntynyt. louden kohottamista varten 11 Pl.
43271: Niin ikään on karjataloustuotannon ko- XV luvun 17 momentilla hallituksen
43272: hottamisessa yleensäkin samoin kuin raskai- esityksessä ehdotettuun 1,749,200
43273: den hakkuiden johdosta kärsineiden met- markan määrärahaan 800,000 mar-
43274: sien hoidon ja tuoton tehostamisessa kan lisäyksen.
43275: maamme laidunolojen kehittäminen muo-
43276: dostunut entistä keskeisemmäksi kysymyk-
43277: seksi.
43278: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
43279:
43280: J. E. Lampinen. S. Salo.
43281: Elias Tukia. Lauri Järvi.
43282: EemiL Pääkkönen. J. Pyörälä.
43283: Heikki Vehkaoja. Walter Kuusela.
43284: Yrjö A. Manninen. Aaro Uusitalo.
43285: Jussi Raatikainen. Toivo Ikonen.
43286:
43287:
43288:
43289:
43290: 26
43291: :990
43292:
43293: IV,247.- Ra.h. al. N:o 174.
43294:
43295:
43296:
43297:
43298: Virolainen y. m. : M1äärärahan osoittamisesta hintalisän mak-
43299: samtiseen alle 10 peltohehtaarin tuoilta yleiseen kUlutuk-
43300: seen tuotetuista maitotaloustuotteista.
43301:
43302:
43303: E d u s k u n n a 11 e.
43304:
43305: N. s. epätäydellisten pientilojen tuotan- sena siitä tuotantokustannusten erosta,
43306: toa ei saada nykyisissä olosuhteissa riittä- mikä vallitsee alle 10 peltohehtaarin ja sitä
43307: vässä määrin rationalisoiduksi, mistä joh- suurempien tilojen välillä. Meillä olisi otet-
43308: tuen näillä tiloilla tuotantokustannukset tava käytäntöön samansuuntainen menet-
43309: nousevat keskimääräisiä suuremmiksi. Kun tely, jolloin alle 10 peltohehtaarin pienti-
43310: maataloustuotteiden hinnat määrätään kes- lailta yleiseen kulutukseen tulevasta mai-
43311: kimääräisten tuotantokustannusten perus- · dosta ja muista maitotaloustuotteista mak-
43312: teella, muodostuu pienten tilojen kannatta- settaisiin valtion varoista erityistä hintali-
43313: vuus heikoksi. Yleisesti onkin todettavissa, sää. Meillä on jo usean vuoden aikana
43314: että meidän maassamme eivät alle 10 pel- maksettu leipäviljan tuotantopalkkioita,
43315: tohehtaarin pientilat ole keskimäärin kyen- jotka pientiloilla ovat olleet huomattavasti
43316: neet tarjoamaan tyydyttävää palkkaa näillä korkeampia kuin suurempien osalta. Kun
43317: tiloilla työskentelevälle väestölle, mikä on paaosa näistä leipäviljan tuotantopalk-
43318: johtanut siihen, että pienillä tiloilla asuvan kioista koituu muiden kuin alle 10 pelto-
43319: väestön elintaso on suhteettoman alhainen. hehtaarin tilojen hyväksi, olisi jo tämänkin
43320: Kun ei ole millään syillä puolustettavissa, vuoksi tärkeätä antaa viimeksimainituille
43321: että p. o. tilojen väestö jatkuvasti pidettäi- tiloille erikoistukea maitotaloustuotteiden
43322: siin maan muuta väestöä huonommassa lisähinnan muodossa.
43323: asemassa, on ryhdyttävä kaikin käytettä-
43324: vissä olevin keinoin parantamaan mainit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
43325: tujen tilojen kannattavuutta. Tuotannon nioittavasti,
43326: lwhottamisen ja rationalisoinnin ohella voi-
43327: taisiin näiden tilojen kannattavuutta pa- että Eduskunta ottaisi vuoden
43328: rantaa huomattavasti antamalla niille eri- 1948 tulo- ja menoarvioon 300 mil-
43329: koishintatukea maitotaloustuotteista, kuten joonan markan määrärahan käytet-
43330: esim. Ruotsissa tapahtuu. Siellä makse- täväksi lisähintana alle 10 peltoheh-
43331: taan alle 10 peltohehtaarin tiloilta kaup- taarin tilailta yleiseen kulutukseen
43332: paan tulleesta maidosta lisähintaa korvauk- tuotetuista maitotaloustuotteista.
43333: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
43334:
43335: Johannes Virolainen. Kusti Eskola. Eemil Luukka.
43336: 991
43337:
43338: IV,248.- Rah. al. N:o 175.
43339:
43340:
43341:
43342:
43343: Pusa y.m.: Määrätrahan osoittamisesta suwrperheisten pien-
43344: karjanomistalain tarvitsemien väkirehujen hinnan alen-
43345: -tamista varten.
43346:
43347:
43348: E d u s k u n n a ll e.
43349:
43350: Maassamme on lypsykarja paaas1assa suorittama tutkimus osoittaa. Silloin oli
43351: pienten karjojen omistajien hallussa, niin- maassamme eri suuruisia karjoja ja niissä
43352: kuin kansanhuoltoministeriön vuonna 1944 lehmiä seuraavasti:
43353: yksilehmäisiä karjoja ••• 0 106,632, lehmiä yht.
43354: 0 ••••• • •• 0 0 •••••• 0 0 ••• 106,632
43355: kaksilehmäisiä •••••••• 94,989 0 0 189,978
43356: kolmelehmäisiä " " "
43357: • 0 ••• 0. 0 ••• 0 •• 0.
43358:
43359:
43360:
43361:
43362: ••••••• 58,553 0 •• ••••••••• 0 •••••• 175,659
43363: neljälehmäisiä " 0 ••••• 35,110 0.
43364: " 0.
43365: " •• 0 •••• 0 •••••••• 140,440
43366: viisilehmäisiä " .......... 20,621 " " 103,105
43367: 6-10-lehmäisiä " " "
43368: 0 •••• 0. 0 0. 0 •••••
43369:
43370:
43371:
43372:
43373: ••••• 32,881
43374: 0 •••• 238,342
43375: yli 10-lehmäisiä " "
43376: •• 0 ••••••• 0 •••• 0
43377:
43378:
43379:
43380:
43381: • 0 9,146
43382: ••••••••
43383: " •••• 0 ••• 0 ••••• 0. 162,788
43384: " " "
43385: Lehmiä oli valtakunnassa kaikkiaan ja käyttöä. Etenkin suuriperheiset olisivat
43386: 1,116,944 kappaletta. tässä suhteessa erikoisen tuen tarpeessa. -
43387: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43388: Taulukosta havaitaan, että suurin osa
43389: maassamme tuotetusta maidosta tuotetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
43390: 5-lehmäisissä ja sitä pienemmissä karjoissa. tulo- ja menoarvioon 500,000,000
43391: Sen vuoksi olisi kaikin tavoin tuettava markan määrärahan käytettäväksi
43392: pienien karjojen maidontuotannon kohotta- suuriperheisten pienkarjanomistajien
43393: mispyrkimyksiä. Monasti köyhyys kuiten- tarvitsemien väkirehujen hinnan
43394: kin estää välttämättömien väkirehujen ostoa alentamista varten.
43395: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
43396:
43397: E. Pusa. Uuno Raatikainen.
43398: 992
43399:
43400: IV,249. - Rah. al. N:o 176.
43401:
43402:
43403:
43404:
43405: E. Koivisto y. m. : Määrärahan osoittamisesta kotieotäinten
43406: hankkimiseksi Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle.
43407:
43408:
43409: E d u s k u n n a 11 e.
43410:
43411: Pohjois-Suomen hävitetyille alueille on Kun kotieläinten hankkimista hävitetylle
43412: kötieläinten hankkimista varten aikaisem- alueelle olisi vielä ensi vuodenkin aikana
43413: pina vuosina varattu määrärahoja. Vuonna jatkettava, koska huomattava osa siirto-
43414: 1945 on tarkoitukseen käytetty 15 milj. väest'ä vasta silloin pääsee siirtymään heiUe
43415: markkaa ja vuosina 1946 ja 1947 tarkoi- määrätyille asuinpaikoille, ehdotamme kun-
43416: tukseen on varattu kumpanakin vuonna 4 nioittaen,
43417: milj. markkaa. Sen sijaan Hallitus ei vuo- että Ed1tskunta ottaisi vuoden
43418: den 1948 tulo- ja menoarvioesi:tykscensä 1948 tulo- ja menoarvioon kotieläin-
43419: ole määrärahaa esittänyt, vaan on poista- ten hankkimista varten Pohjois-Suo-
43420: nut p. o. 15 Pl II luvun 34 momentin ta- men hävitetyille alueille 4 miljoo-
43421: lousarviosta. nan markan siirtomäärärahan.
43422: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
43423:
43424: Erkki Koivisto. L. 0. HirvensaJ.o.
43425: 993
43426:
43427: IV,25o.- Rah. al. N:o 177.
43428:
43429:
43430:
43431:
43432: Pusa: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ja avustuksiksi
43433: siirtoväkeen kruulwvien kalastajien pyydysten hankkimi-
43434: sen helpoMamiseksi.
43435:
43436:
43437: E d u s k u n n a 11 e.
43438:
43439: Siirtoväkeen kuuluvat kalastajat ovat yli toimintaa olisi syytä valtion erityisesti
43440: 7 vuotta kestäneen pakolaiskautensa aikana tukea.
43441: ja moneen kertaan muuttaneilla menettä- Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
43442: neet joko lähtiessään tai matkoilla tai vuo-
43443: sien kuluessa kulumisen kautta kalanpyy- että Eduskunta ottaisi vuoden
43444: dyksensä. Uusien ka1anpyydysten saanti on 1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
43445: ollut sekä vaikeata että riittämätöntä, markan määrärahan siirtoväkeen
43446: mutta etenkin niiden hinta on ollut kor- kuuluvien kalastajien pyydysten
43447: ba. Kuitenkin ammatin harjoittaminen on hankkimisen helpoittamista varten
43448: mahdollista vain sikäli, että he saavat han- annettavina lainoina tai avustuksina.
43449: kituksi itselleen riittävästi pyydyksiä. Tätä
43450: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
43451:
43452: E. Pusa.
43453: 994
43454:
43455: IV,251. - Fin. mot. N:o 178.
43456:
43457:
43458:
43459:
43460: Hollsten m. fl.: Angående anvisande av anslag såsom un-
43461: derstöd åt Garantiföreningen för Åbolxvnds Lantmanna-
43462: skola.
43463:
43464:
43465: T i 11 R i k s d a g e n.
43466:
43467: Sommaren 1946 nedbrann genom vådeld mark. Säsom statsbidrag hade föreningen
43468: den skolbyggnad, i viliken Vrethalla lam.t- hoppats erhålla 5 miljoner mark, och lant-
43469: mannaskola i Kimito kommun varit inrymd. bruksstyrelsen stäHde sig synnerligen för-
43470: Byggnaden, som tillhörde Kimito Ungdoms- ståelsefulil tili en för detta ändamål in-
43471: förening, v:ar synnerligen hristfällig och lämnad ansijkan att beaktas vid uppgöran-
43472: oändamålsen!lig, men man hiade ihoppats, att det av statsbudgeten för år 1948. Återsto-
43473: dem. slmlle kunna behjälpligt fylla sin upp- den eller cirka 5 miljoner mal'k skuUe till
43474: gift, tills norunalare tider åter skulle in- en början upp[ånas mo:t inteckning i skol-
43475: träda. Försäkringsvärdet var ända till yt- llägenheten och skolbyggnaden och !har man
43476: terlighet anspråks'lÖst och tillföll en sam- hoppats att småningom genom lotterier och
43477: manslutning, som i fortsättningen ingen- donationer kunna nedbringa detta skuldbe-
43478: ting hade att skaffa med lantmannaskolans lopp till en gräns, som stode i övm'flnsstäm-
43479: upprätthållande. melse med garantiföreningens och skolans
43480: Redan år 1937 hade bildats en garanti- naturliga elkonomiska möjligheter.
43481: förening med uppgift att överitaga upp- Enligt vad som erfarits ha~r det äslkade
43482: rätthålla.ndet av lantmannaskolan under statsbidraget även varit beaiktat i lantbruks·
43483: ll!amn av Åbolands La:ntmannaskola. Denna ministeriets budget men sedermera strukits
43484: förening rlyc!ka,des efter årslånga bemödan- av det ministerutskott, som, enligt till of-
43485: den år 1940 förvärva kyrkoherdebostället fenilligheten lämnade uppgifter, avförde de
43486: i Kimito, avsett såsom skollägenhet för den 21 miljarderna ur de olika ministeriernas
43487: p1anerade nya lantmannaskolan. Denna lä· budgetförslag.
43488: genhet inlköptes uteslutande på skuld. Nu Ställd inför utsikten att nödgas genom-
43489: ser sig garantiföreningen nödsakad att på föra skolbygget ut&n statsbidrag ikommer
43490: skollägenheten uppföra en tidsenilig skol- Garantiföreningen för Åbolands Lantman-
43491: byggnad, och byggnadsarbetena äro sedan naslkola icke att kunna fullfölja sina pla-
43492: en månad til:lbaJka igångsatta. ner, dels emedan dess ekonomisika ryggrad
43493: Kostnadsförslaget för skolbyggnaden upp- är för svag och dels emedan kredit icke
43494: går till 12.6 miljoner mark, men det är kan beviljas för i det närmaste 100% av
43495: mycket sanoli!Jrt, ~,tit en fortsatt inflation lrostnaderna. Det vore doclk synnerligen
43496: kommer att öka kostnaderna tili betydligt olyclkligt, om denna isolerade och huvud-
43497: över 13 miljoner. En!ligt finansieringspla- sakligen av småbruikare bebodda landsdel
43498: nen berä:knas under förloppet av 2 år med svenskt språk skuUe bli helt lämnad
43499: 2 m:i!ljoner mal1k inflyta genom igångsatt utan lägre lantbruksundervisning.
43500: uttaxering av bidrag från Åbolands man- Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
43501: talsikommuner samt genom lotteri och samt anhålla,
43502: smärre materialdonationer cirka 1 miljon
43503: IV,2·51. - Rollsten y. m. 995
43504:
43505: att i statsförslaget för år 1948 mntiföreningen för Abolands Lant-
43506: måtte upptagas ett belopp om 5 mil- mannaskola för uppförande av en
43507: joner mark såsom understöd åt Ga- ny skolbyggnad för sagda skola.
43508: Helsingfors den 2 oktober 1947.
43509:
43510: Ture Hollsten. S. Salo. Antti A. Koukkari.
43511: Henrik Kullberg. Yrjö Hautala. Elias Tukia.
43512: Levi Jern. Juho Paksujalka. Antti J. Rantamaa.
43513: Albert Brommels. Aino Malkamäki. Juho Kuittinen.
43514: Albin Wickm.an. Niilo Honkala. W. Metsäranta.
43515: Helmer Smeds. J. E. Lampinen. Gösta Rosenberg.
43516: Ebba östenson. Lauri Laine. Jalmari Kulmala.
43517: Nils Meinander. Johannes Virolainen. Jussi Lappi-Seppälä.
43518: Martti 0. Kölli. Martta Salmela-Järvinen. Kosti Kankainen.
43519: Lauri Järvi. Päiviö Hetemäki. Eemil Luukka.
43520: Eino Laitinen. J. Koivisto. Kustaa Tiitu.
43521: Samuli Simula. Yrjö I. Antila. Rolf Berner.
43522: L. 0. Hirvensalo. Ansh. Alestalo. Urho Kulovaara.
43523: J. Pyörälä.
43524: ~96
43525:
43526:
43527: IV,251. - Rah. al. N :o 178. Soomennas.
43528:
43529:
43530:
43531:
43532: lloltlsten y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
43533: Garantiföreningen för Å.bo'lands Lantmannaskola nimi-
43534: selle yhdistykselle.
43535:
43536:
43537: E d u s !k u n n a 11 e.
43538:
43539: Kesällä 1946 patloi ikoulurakennus, jossa tionapua oli yhdistys toivonut saavansa 5
43540: toimi Kemiön kunnassa sijaitseva Wrethal- miljoonaa markkaa, ja maataloushallitus suh-
43541: lan maamieskoulu. Rakennus, jonka Kemiön tautui erittäin ymmärtäväisesti anomukseen,
43542: nuorisoseura omisti, oli hyvin puutteelli- joka tässä tarkoituksessa oli jätetty otetta-
43543: nen ja tarkoitustaan vasta1amaton, mutta vaksi huomioon vuoden 1948 tulo- ja meno-
43544: oli toivottu sen voivan auttavasti täyttää arviosta päätettäessä. Loput eli noin 5 mil-
43545: tehtävä,nsä, kunnes normaalimmat ajat ik:oit- joonaa markkaa olisi aluksi otettu ikiinni-
43546: taisivat jälleen. Vakuutussumma oli äärim- tyslain•ana kouilutilaa ja koulurakennusta
43547: mäisen vatimaton jia joutui järjestölle, jolla vastaan, j•a on toivottu vähitellen arpajais-
43548: ei sittemmin ollut mitään tekemistä maa- ten ja lahjoitusten avulla voitavan vähen-
43549: talouskoulun ylläpitämisessä. tää tätä vel'kamäärä,ä raja;an, joka vastaisi
43550: Jo vuonna 1937 oli muodostettu kanna- kannatusyhdisty\ksen ja koulun luonnollisia
43551: tusyhdistys, jonka tehtävänä oli ryhtyä yl- taloudeHisia mahdollisuuiksia.
43552: :täpitämään Åbolands Lantmannaskola nimis- Saadun tiedon mUJkaan .on anottu määrä-
43553: tä maatalouskoulua. Tämän yhdistyksen on- mha myös huomioitu maatalousministeriön
43554: nistui vuosien ponnistusten jälkeen hank!kia menoarviossa., mutta sittemmin pyyhitty
43555: kirkkoherranvirkatalo Kemiössä koulutilaksi siinä ministerivaliokunn1assa, joka julkisuu-
43556: suunniteltua uutta maatalouskoulua vart·en. teen anettujen tietojen mukaan karsi 21 mil-
43557: Tämä tila ostettiin kokonaan velaksi. Nyt jaardia eri ministeriöiden budjettiehdotuik-
43558: katsoo kannatusyhdistys välttämättömäksi sista.
43559: ajanmukaisen kouluraJkennuksen rakentami- Jos kou!lutalo joudutaan rakentamaan il-
43560: sen koulutilalle, ja mkennustyöt pantiin man valtionapua, ei Garantiföreningen för
43561: alulle kuukausi sitten. Åbolands Lantrrnannaslkola voi toteuttaa
43562: Koulurakennuksen lkusta.nnusarvio nousee suunnitelmiaan os•aksi sen takia, että sen
43563: 12.6 miljonaan marik:ka,an, mutta on hyvin taloudellinen selkäranka on heikko, ja osaksi
43564: todennäköistä, että jatkuva inflatio nostaa sen vuolksi, että luottoa ei voida myöntää
43565: kustannuksia huomattavasti yli 13 miljoo- lähes 100 %: iin ~ustannu:ksista. Olisi kui-
43566: nan. Rahoitussuunnitelman mukaan on las- tenkin hyvin onnetonta, jos tämä eristetty
43567: kettu 2 v;uoden aikana saatavan 2 miljoonaa ja pääasi·allisesti pienviljelijöiden asuma
43568: marikkaa jo alkuunpannuHa Turunmaan ruotsinkielinen maan osa jätettäisiin koko-
43569: manttaalikuntien avustusten ta'ksoituksella naan vaiille alempaa maatalousopetusta.
43570: sekä arpajaisilla ja pienemmillä tarvike- Yl<lä olevaan viitaten ehdotamme ilrnn-
43571: loojoitu!ksilla nQin 1 miljoona markkaa. Val- nioittaen,
43572: IV,2'51. - Hoilisten y. m. 997
43573:
43574: että Eduskunta ottaisi vuoden 1948 skola nimiselle yhdistykselle uuden
43575: tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa koulurakennuksen rakentamista var-
43576: markkaa avustukseksi Garantiföre- ten mainitulle koululle.
43577: ningen för Abolands Lantmanna-
43578: Helsingissä 2 päivänä 1lokakuuta 1947.
43579:
43580: Ture Bollsten. S. Salo. Antti A. Koukkari.
43581: Henrik Kullberg. Yrjö Hautala. Elias Tukia.
43582: Levi Jern. Juho Paksujalka. Antti J. Rantamaa.
43583: Albert Bromm.els. Aino Ma1kamäki. Juho Kuittinen.
43584: Albin Wickman. Niilo Honkala. W. Metsäranta.
43585: Helmer Smeds. J. E. Lampinen. Gösta Rosenberg.
43586: Ebba östenson. Lauri Laine. Jalmari Kulmala.
43587: Nils Meinander. Johannes Virolainen. Jussi Lappi-Seppälä.
43588: Martti 0. Kölli. Martta Salmela-Järvinen. Kosti Kankainen.
43589: Lauri J"årvi. Päiviö Hetemäki. Eemil Luukka.
43590: Eino Laitinen. J. Koivisto. Kustaa Tiitu.
43591: Samuli Simula. Yrjö I. Antila. Rolf Berner.
43592: L. 0. Hirvensalo. Ansh. Alestalo. Urho Kulovaara.
43593: J. Pyörälä.
43594:
43595:
43596:
43597:
43598: 27
43599: IV,21}2, - Ba.h. al. N:o 179.
43600:
43601:
43602:
43603:
43604: Teittinen y. m.: Määrärahan osoittamise8ta soonan ja pesu-
43605: tuvan rakentamtiseksi It&.Hämeen tietopuoliseUe karjan-
43606: hoitokouluUe ja K ujalan maanviljelyskotilulle.
43607:
43608:
43609: E d u s k u n n a ll e.
43610:
43611: Lahden kaupungissa valtion omistamalla 1\taatalousha:llitus on jo useana vuonna
43612: Kujalan koulutilalla sijaitsevien Itä-Hä- tehnyt esityksiä rakennuksen uusimiseksi,
43613: meen tietopuolisen karjanhoitokoulun ja jolloin siihen sijoitettaisiin koulujen sauna
43614: Kujalan maanviljelyskoulun yhdisttltty ja pesutupa sekä leipomo ja varastoja.
43615: sauna-, pe.sutupa- ja aittarakennus oli jo'. Kustannusarvio on 1,750,000 mk.
43616: ennen sotia suunniteltu purettavaksi ja Kun hallituksen ehdotuksessa vuoden
43617: uudelleen rakelllettavaksi, koska se jo sil- 1948 menoarvioksi ,ei ole huomioitu ·tämän
43618: loin oli niin heikossa kunnossa, ettei sen rakennuksen uusimi'lta, esitetään,
43619: korjaus enää vastannut tarkoitustaan. So-
43620: tien aikana olivat sauna ja pesutup.a. joka- että Eduskunta ottaisi vuoden
43621: päiväisessä käytössä, jolloin sen kunto edel- 1948 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
43622: leenkin huononi siinä määrin, että sen sei- II luvun kohdalla uudelle momentille
43623: nät ja katto nyt ovat täysin lahoja pysyen siirtomäärärahana 1,750,000 mk Itä-
43624: pystyssä vain tukien varassa. Toimittamas- Hämeen tietopuolisen karjanhoito-
43625: saan tarkastuksessa on Lahden kaupungin koulun ja K ujalan maanm'ljelyskou-
43626: terveydenhoitolautakunta arvostellut raken- lun saunan ja pesutupamkennuksen
43627: nuksen käyttökelvottomaksi. rakentamista varten.
43628: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
43629:
43630: Sulo J. Teittinen. Toivo Lång.
43631: Martti 0. Kölli. Antti J. Ranta.maa.
43632: Matti Ytti. Albin Asikainen.
43633: H. Soininen. Kalle Kauppi.
43634: 999
43635:
43636: IV,2ua.- Rah. al. N:o 180.
43637:
43638:
43639:
43640:
43641: Ikonen: Mäi.irämhan osoittamisesta Ylä-Vuoksen maamies-
43642: kQIUluUe palltkooksioJ ja ylläpit.omenoja varten.
43643:
43644:
43645: E d u s k u n n a 1'1. e.
43646:
43647: Selonteossa tulo- ja menoarvion 'laskel- omaan käyttöön, häädettiin koulu pois
43648: mista vuodelle 1948 ehdotetaan 11 Pl: n tästä sijoituspaikastaan. Huolimatta jatku-
43649: VIII luvun 1 ja 2 momentin kohdalla, että vista etsiskelyistä ei koululle ole toistaiseksi
43650: Yllä-Vuoksen Maamieskoulun määrärahat onnistuttu [öytämään sijoituspaikkaa. Koska
43651: 355,560 ja 100,000 markkaa käytettäisiin kuitenkin ne viljelijäpiirit, jotka koulun
43652: Paimiossa toimintansa aloittaneiden kerho- perustivat ja sitä kannattivat, ovat siirty-
43653: neuvojakurssien toimeenpanoon. Vaikka se- neet Etelä-Hämeeseen ja itäiseHe Uudelle-
43654: lonteossa ei nimenomaan sitä mainita, näyt. maalle ja jatkuvasti tarvitsevat tätä kou-
43655: tää tarkoituksena olevan Ylä-Vuoksen Maa- lua, olisi sen määräraha pysytettävä talous-
43656: mieskoulun määrärahan lopullinen poista- arviossa. Ellei koululle saada vielä vuoden
43657: minen menoarviosta. Tämä toimenpide olisi 1948 aikana sijoituspaikkaa, jäisivät kou-
43658: kuitenkin vääryys muutenkin suuria vai- lulle tarkoitetut määrärahat rt;ietenkin käyt-
43659: keuksia kokenutta koulua kohtaan. tämättä.
43660: Ylä-Vuoksen Maamieskoulu on karjalais- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
43661: ten kuntien, yhteisöjen ja yksityisten maan- dotan,
43662: viljelijäin perustama ja kannattama, yli
43663: 20 vuotta menestykse:Uä ~toiminut maatalou- että Eduskunta ottaisi vuoden
43664: dellinen oppilaitos. Talvisodan jälkeen ja 1948 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
43665: vielä viimeksi käydyn sodan jälkeenkin se VIII luvun 1 momentille 355,560
43666: oli sijoitettuna 0. Y. Paloheimon omista- nwrkkaa ja saman luvun 2 momen-
43667: maan Santamäen kartanoon Lopen pitä- tille 100,000 markkaa Ylä-Vuoksen
43668: jässä. Kartanonomistajan vaatimuksesta, maamieskoululle palkkauksia ja yl-
43669: koska rakennuksia muka tarvittiin yhtiön läpitomenoja varten.
43670: Helsingissä 6 päivänä lokaku'nta 1947.
43671: Toivo Ikonen.
43672: 1000
43673:
43674: IV,2o4. - Ra.h. al. N:o 181.
43675:
43676:
43677:
43678:
43679: Vehka.oja: Määrärahan osoittamisesta Ruuskalan sotilasvir-
43680: katalolle perustet.t(J!I)an maamieskoulun toiminnan aloit-
43681: tamista varten.
43682:
43683:
43684: E d u s k u n n a ll e.
43685:
43686: Ylistaron pitäjässä sijaitseva Ruuskalan Kun yllämainitut määrärahat on kuiten-
43687: sotilasvirkatalo, joka nykyisin on Etelä- kin valtion tulo- ja menoarviosta poistettu
43688: Pohjanmaan Maanvilj~lysseuran hallinnassa, ja Ruuskalan tila sen vuoksi on vaarassa
43689: on käynnissä olevassa asutustoiminnassa va- tulla käytetyksi asutusta:t'koituksiin, olisi
43690: rattu maamies- tai pienviljelijäkoulun pai- tarpeen ottaa menoarvioon edellämainitun
43691: kaksi ehdolla, että koulun toiminta siellä suuruinen määräraha koulun toiminnan
43692: viipYJlllättä aloitetaan ja tila samalla otetaan aloittamiseksi supistetussa muodossa, koska
43693: valtion välittömään hallintaan. Kun puut- mainittu tila on sekä sijainniltaan että
43694: tuvien rakennustilojen takia koulu ei tois- maaperäsuhteiltaan maamieskoulun paikaksi
43695: taiseksi voisi toimia täydellisenä, on toi- erityisen sopiva ja koulu alueellaan välttä-
43696: minta suunniteltu aloitettavaksi supiste- mättömän t'arpeen vaatima.
43697: tussa muodossa lyhyempiä kursseja järjes-
43698: tämällä. Tätä tarkoitusta varten on Maa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
43699: taloushallitus ehdottanut vuoden 1948 tulo- nioittaen,
43700: ja menoarvioon seuraavat määrärahat:
43701: mk
43702: 1 agronomiopettaja, peruspalkka . . 180,000 että Eduskunta ottaisi vu,oden
43703: Johtajan palkkio . . . . . . . . . . . . . . . . 18,000 1948 tulo- ja menoarvioon 487,800
43704: 1 käsitöiden opettaja : ........... 107,400 markan määrärahan Rumkalan ti-
43705: 1 karjakko, palkkio .............. 107,400 lalle perustettavan rnaamieskoulun
43706: Tuntiopettajat ja palvelusväki . . 75,000 toiminnan aloittamista varten.
43707: Yhteensä mk 487,800
43708:
43709: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
43710:
43711: Heikki Vehkaoja.
43712: 1001
43713:
43714: IV,2oo. - Rah. al. N :o 182.
43715:
43716:
43717:
43718:
43719: Salo: Määrärahan osoittamisesta nO!Vetta- ja sikalaraken-
43720: n1tksen rakentamiselcsi Seppälän maamieskoulutilalle.
43721:
43722:
43723: E d u s k u n n a ll e.
43724:
43725: Viitta;aJiruJJlla toivomusalloitteeseeni N: o nan markan määrärahan navetta- ja
43726: 243 (1947 vp.) ehdotan kunnioittaen, sikalarakennuksen rakentamiseksi
43727: Seppälän maamieskoulutilalle Ka-
43728: että Eduskunta ottaisi vuoden jaanin kihlakunnassa.
43729: 1948 tulo- ja menoarvioon 1 miljoo-
43730: H~lsingissä 6 päivänä lok·akuuta. 1947.
43731:
43732: S. Salo.
43733: 1002
43734:
43735: IV,256. - Ra.h. al. N :o 183.
43736:
43737:
43738:
43739:
43740: Lehtokoski y. m.: Määrära,kafl, osoittamisesta kuu:romykkien
43741: maatalouskoulntn asuntorakennusten rakentamiseksi.
43742:
43743:
43744: E d u s kun n a H e.
43745:
43746: Kuuromykkiä on maassamme nykyisin päästä yksimi~lisyyteen siitä, että kuuro-
43747: noin 4,000. Useimmat heistä pystyvät melko mykkäin maatalouskoulu voidaan ja on val-
43748: vaativaankin ammattityöhön, jos saavat sii- tiolle vähimmän kustannuksia aiheuttaen
43749: hen tarvittavan a~kukoulutuksen. Erikoi- sijoitettavissa Invaliidisäätiön Mäntsälän
43750: sesti maatalous siihen 'liittyvine sivuelinkei- pitäjän Saaren kartanossa toimivan maa-
43751: , noineen on osoittautunut heil:le soveltu- talous- y. m. koulujen yhteyteen, jolloin
43752: vaksi. Tarvittavien ammattioppilaitosten voidaan suuressa määrin käyttää yhteisiä
43753: puutteessa ei kuuromykkiä kuitenkaan ole opettajavoimia ja osittain huonetiloja:kin.
43754: voitu riittävästi ohjata ammatteihin, mikä Lisää tarvitaan, paitsi erinäisiä opetus- ja
43755: on ollut suureksi vahingoksi sekä heille it- opettajien asuntotiloja, pääasiassa vain op-
43756: selleen että kansantaloudelle. pilasasuntola. Kun Inva:liidisäätiö on il-
43757: V. 1939 kuuromykkäin ammattiopetusko- moittanut, ettei se nykyoloissa ilman val-
43758: mitea laati suunnitelman m. m. kuuromyk- tion avustusta voi sellaista rakentaa ja kun
43759: käin maatalousammattikoulua varten. Tätä kuuromykkien maatalouskoulu olisi mah-
43760: suunnitelmaa ovat asiantuntijat pitäneet dollisimman pian saatava toimimaan sekä
43761: onnistuneena. Jo silloin ryhdyttiin etsimään erikoisesti • myöskin vedoten siihen, että
43762: koululle sopivaa maatilaa, mutta sodat kes- eduskunta on kehoittanut hallitusta ryhty-
43763: keyttivät toimenpiteet ja sen jälkeen on mään toimenpiteisiin kuuromykkäin maa-
43764: maanhankintalain toimeenpano ollut es- talouskoulun perUstamiseksi, esitämme kun-
43765: teen:ä. Asia joutui uuteen vaiheeseen inva- nioittaen,
43766: liidihuoltolain tultua säädetyksi. Sen aiai-
43767: siksi tulivat m. m. kuuromykä't, jotka ovat että Eduskunta ottaisi vuoden
43768: oikeutetut saamaan samanlaisen huollon ja 1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
43769: ammattikoulutuksen kuin muutkin invalii- markan määrärahan kuuromykkien
43770: dit. Toisellakin tavoin on asia sen jälkeen maatalouskoulun oppilasasuntola- ja
43771: edistynyt. Asianomaisten virastojen sekä opettajien asuntorakennuksen raken-
43772: Invaliidisäätiön välisissä neuvotteluissa on tamista varten.
43773: Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
43774:
43775: Aino Lehtokoski. Aino Malkamäki.
43776: Helena Virkki. A. K. Paa.sivuori.
43777: Kyllikki Pohjala. Jussi Raatikainen.
43778: Kaisa Hiilelä. Urho Kulovaara.
43779: Alpo Lumme. Aino Luostarinen.
43780: J. E. Lampinen.
43781: 1003
43782:
43783: IV,257. - Ra.h. a.l. N:o 184.
43784:
43785:
43786:
43787:
43788: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta 0/Vustuksiksi
43789: ja lainoiksi koUlutalon rakentamiseksi Savonlinnan 'l'!ais-
43790: kotiteoUisuuskouluUe.
43791:
43792:
43793: Eduskunnalle.
43794:
43795: AmmattikoUJlujen puute on ma~e kääntyä yli 70 prosenttisesti koulujerr pie-
43796: tunnetusti tavattoman suuri. Eduskunnas- ;nuuden ja puutteen takia. Kotiteollisuus
43797: sakin se on tU!hannesti todettu ja toimittu- on pienviljelysvaltaisessa kylmässä karussa
43798: kin sen puutteen poistatmiselksi, mutta hal- mruassamme sangen tä.rlreä eJi.nkeinohaara,
43799: litulksen kylm.äkiSkoisuus on tässä asiassa jonma edistäminoo ja tukeminen on VlaJl-
43800: jatkuvan. Viime Vllloden toukokuun 26 päi- tionkin taholta ensiluoklkaisen tärkeää. Toi-
43801: vänä lausui eduslkunta yksimielisen toivo- vomme, että edustkunta pysyy ennentelke-
43802: muksen hallitukseLle, että se >"araisi ensi mässään yksimirui.Siessä päätöksessään Sa-
43803: vuoden talousarviossa riittävän määrärta- vonlinnan naiskotiteollisu!USkoulun autta-
43804: han Savonlinnan n'aislkotiteol.iisuuskoulun misessa sille koulul'akennuksen aikoa:a:nsaa-
43805: koolurakennuksen ai1kallll1Sil.IMlliseksi avus- miseiksi.
43806: tuksen:a ja Wa..i:nana.. Niinpä Mwataloushalli- EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme,
43807: tus onkin esittänyt ensi vuoden talousar-
43808: vioon 3 mirlj. marlk!kaa rak~nnusavustulk että Eduskunta ottaisi vuoden
43809: sena ja 2 milj. markkaa rrukennuslaiDJan:a 1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
43810: mainitulle koululle, mutta tämä esitys on nan markan määrärahan. käytettä-
43811: jäänyt hrullituiksen plllpel'ikoriin pääsemättä väksi avustuksiksi ja lafn.oiksi Sa-
43812: talousarvioesitykseen. oonlinnan naiskotite.olUsumkoUl'l.tln
43813: Tänäkin syiksynä ovat maamme kotitool- uuden koulutalon mkentamiseksi.
43814: lisum~koulujen porteilta saaneet hakijat
43815:
43816: He:fs.ingissä [dlmkuun 3 päivänä 1947.
43817:
43818: Aino Luostarineu.. .Johannes Virolainen.
43819: Eem!l Luuk:ke.. Kusti Eskola.
43820: Helena. Virkki. Lauri Laine .
43821: .Juho ~ujalka. _ Ensio Kytöma.a..
43822: Alpo Lumme. P. K~ja.lainen.
43823: Konsta. Talvio. Antti Tossavainen.
43824: Aino Ma.lka.mä.ki. Heikki Soininen .
43825: .J. F. Tolonen.
43826: 1004
43827:
43828: IV,258. - Rah. al. N:o 185.
43829:
43830:
43831:
43832:
43833: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Ka-
43834: lajokilaakson maamieskoululle koulun toiminnan aloitta-
43835: mista varten.
43836:
43837:
43838: E d u s kun n a ll e.
43839:
43840: Oulun läänin talousseuran alueella toi- 1947 perustama ,Kalajokilaakson Maata-
43841: mii nykyisin vain yksi kiinteä maamies- louskoulun Kannatusyhdistys r. y." onkin
43842: koulu Revonlahdella. On 'luonnollista, ettei tänä syksynä Haapajärven aseman välittö-
43843: tämä yksi koulu läheskään riitä tyydyttä- mäss'ä läheisyydessä koulun sijoituspaikaksi
43844: mään koko laajan alueen maatalousopetuk- ostanut Haapajärven kunnan aikaisemmin
43845: sen tarvetta ja kauan onkin ollut vireillä omistama:n Erkkilä-nimisen tilan, jolla asu-
43846: uusien oppilaitosten perustaruishankkeita tustarkoituksiin erorettujen alueiden jäl-
43847: lähinnä Kalajokilaaksoon, Muhokselle ja keen jää koulutilana käytettäväksi n. 40 ha
43848: Pudasj'ärvelle. Maatalousministeriölle 5. 6. peltoa, n. 53 ha kasvullista metsämaata ja
43849: 1945 jättämässään mietinnössä on Maa- n. 2 ha muuta maa:ta, yhteensä 95 ha sekä
43850: talousopistotoimikunta esittäessään suunni- kaksi asuinrakennusta ja suurempi koti-
43851: telman tarvittavista uusista maatalouskou- eläinra;kennus, johon voidaan sijoittaa myös
43852: luista pitänyt edellämainittuja oppilaitoksia tarvittavat työpajat. :Maa:ta1ousha:llituksen
43853: tarpeen vaatimina ja lagkenut, että kun toimittamassa tarkastuksessa on tila ha-
43854: koko maassa suunnitelman mukaan tulisi vaittu koulutilaksi erittäin sopivaksi. Tila
43855: keskimäärin 1 ikou!Lu 5,000 eli yli 1 peltoha-n on asutustoiminnan sitä estämättä koulun
43856: tilaa ja n. 32,500 näillä tiloilla asuvaa tarpeisiin käytettävissä edellytyksellä, että
43857: henkilöä kdhti, kysymykessä olevien koulu- koulu viipymättä saadaan toimimaan.
43858: jen kohdalla suhdeluvut muodostuisivat Ti'lan osto tapahtui niin myöhään, ettei
43859: seuraaviksi: se ollut tiedossa valtion v. 1948 menoarvio-
43860: Yli 1 pelto- Näillä asuvia esitystä laadittaessa, joten uuden koulun
43861: ha:n tiloja henkilöitä määrärahoja ei voitu siinä huomioida.
43862: Revonlahti 6,624 40,602 Koulun käyntiinsaaminen on kuitenkin kii-
43863: Muhos ......... . 3,312 21,826 reellinen ja kun kannatusyhdistyksen rahoi-
43864: Pudasjärvi ..... . 3,920 25,365 tusmahdollisuudet ovat kiinteistön hankin-
43865: Kalajokilaakso .. . 7,301 47,350 nassa tulleet loppuun käytetyiksi niin ei
43866: koulu voi aloittaa toimintaansa ennen kuin
43867: Kuten näistä numeroista käy ilmi, on välttämättömimniät korjaus- ja muutostyöt
43868: uuden koulun tarve ilmeisin, ja samalla rakennuksissa on suoritettu sekä puuttuva
43869: kiireellisin verraten hyvät maataloudelliset kalusto sekä koululle että koulutilalle han-
43870: edellytykset omaavassa Kalajokilaaksossa, kittu.
43871: jossa kuitenkin eräissä kunnissa tehdyn Näillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
43872: laskelman mukaan vain n. 1 a 1.5 % ny- tamme,
43873: kyisistä tilanhaitijoista on !käynyt jonikin
43874: maataloudellisen oppilaitoksen. Kalajoki- että Eduskunta ottaisi valtion
43875: laakson kuntien, maamiesseuroj.en, pienvil- vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon
43876: jelijäyhdistysten y. m. asiB~nha:rrastajien v. 2,250,000 markan nwärärahan Kala-
43877: IV,2:58. - Hautala y. m. 1005
43878:
43879: joh1aakson maatalouskoululle kou- hankintaan sekä rakennusten kor~
43880: lun toiminnan aloittamista varten j(J!US- ja uudistustöitä varten.
43881: tarpeellisen irtaimiston ja kaluston
43882: Helsingissä lokakuun 3 päi'V'änä 1947.
43883:
43884: Yrjö Hautala. Gösta Rosenberg.
43885: Kusti Eskola. Samuli Simula.
43886: Heikki Simonen. H. S. Pesonen.
43887: Matti Huhta. Arvi Ahmavaara.
43888: Matti Meriläinen. Lauri Järvi.
43889: J. PyöriLlä. J. Mustonen.
43890: S. Salo. Markus Niskala.
43891: Eemil Pääkkönen. Lauri Murtomaa.
43892: Ture Hollsten. Johannes Virolainen.
43893: Eino Pa~ovesi. Eemil Luukka..
43894:
43895:
43896:
43897:
43898: 28
43899: 1000
43900:
43901: 1V,259. - Ba.h. al. N:o 186.
43902:
43903:
43904:
43905:
43906: Tuuma y. m.: Möiirätrahan osoittamisest'a p,uutarha-alan
43907: httkimustyön tukemiseksi.
43908:
43909:
43910: Ed u s kunnalle.
43911:
43912: Eduskunnan lausuttua 'asiasta toivomuk- Ulkomailla tapahtuva opislkelu ja tutki-
43913: sen asetti valtioneuvosto helmikuun 27 päi- mustyö yleensä !kuitenkin on Illlahdollista
43914: vänä 1947 toimiikunnan suunnittelemaan vain riittävien 18ipurahojen, turvin ja tut-
43915: korkeamman puutarhaopetuksen järjestä- kimusten suorittaminen lkotima:assakin,
43916: mistä yliopisto-opetuksen yhteyteen sekä muuten kuin virkatyönä, muodostuu har-
43917: alemman puutar!lua.opetmksen laajentamista joittaj•a;hloon Hian kalliiksi. Näin ohlen olisi
43918: aj,oo.mukaisehle tasolle. Asiaa tutkittaessa välttämätönt'ä, että jo aivan ensi tilassa
43919: oo. todettu, että korkeamman puutarhaope- valtion varoja myönnettäisiin apurahoina
43920: tuksen edellyttämien tieteeiHisesti ikoulu- jaettaviksi ulkomailla tapa.htuvaa puutar-
43921: tettujen opettajavoimien saanti, miikä on hatieteiden opiskielua sekä kotimaassa ja
43922: välttämätön ehto myös lalempiasteisen ope- ulkoma;illa suoritettaVJaa puutarhatieteel-
43923: tJUiksen ajanmukaistrumista varten, tulee listä tutkimustyötä wrten.
43924: kohtaamaan SJUuria vaikeuiksia. Kuten EdeHäsanottuun viitaten ja erityisesti
43925: yleensäkin silloin ilmn ikorkein opetus 1~. huomioon ottaen, että käynnissä olevan
43926: jellitlJeta:an u:usiHe tieteenaloille, myös lror- asutustoiminnan jälkeen etenikin siirto-
43927: keimman puutarhaopetuksen ruloittaminen väen on paiklko entistä suuremmassa maa-
43928: on ratkaistavissa vain siten, että tieteelli- räsSä turvautua puutarthavaltaisen maa-
43929: siä opettajavoimia valmennetaam ulkomai- talouden harjoittamiseen, esitämme,
43930: den yHopistoissa ja korkeakouluissa. Sen
43931: johdosta, että puutal'lhaviljelyikseilliset olo- että Eduskunta ottaisi vuoden
43932: swhteet ovat ulkomailla ikuitenkin suuresti 1948 valtion tulo- ja menoarvioon
43933: toisenlaiset ikuin Suomessa, on alan ilror- 10 pääluokan IV luvun 10 mamen-
43934: keinba opetusro antavan henkilön tunnet- tille 500,000 markanc möiirärahan
43935: tava myös kotimaan puutarhavHjelykseHi- puutarha-alan opettajiksi ja tutki-
43936: set edellytykset j~:~: ennen kaikkea kyettävä joiksi aikavien tutkimustyötä ja
43937: itsenäiseen tutkimustyöhön ·tällä ail.alla. ulkomailla tapahtuvaa opiskelua
43938: Tämä pätevyys saavutetaan erityisesti varten.
43939: kotima;assa tehtävillä tutkimuksilla.
43940: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
43941:
43942: Arno Tuurna. Elias Tukia. Johannes Virolainen.
43943: Ture Hollsten. Juho Kuittinen. Yrjö I. Antila.
43944: 1007
43945:
43946: IV,2eo. - Rah. al. N :o 187.
43947:
43948:
43949: Luostarinen y. m.: Määrärahan osdttamisesta puutarhan-
43950: hoidon ja taimistojen tarkastajan viran perustamista
43951: varten.
43952:
43953: Eduskunnalle.
43954:
43955: Eduskunnan omasta aloitteesta aikaan- ovat moninkertaistuttaneet sanottujen tai-
43956: saatu ja heinäkuun 31 päivänä 1942 voi- mien kysynnän ja tämä ostajakunta osaksi
43957: maanastunut lwki eräiden taimistotuottei- on huomattavalta osaltaan sellaista joka ei
43958: den viljelemisen ja kaupan valvonnasta sekä itse pysty saamansa tavaran Jaatua arvoste-
43959: sille joulukuun 18 päivänä 1942 vahvistettu lemaan ja täten muodostaa kiitollisen koh-
43960: voimaanpanoasetus edellyttävät, että sano- teen tunnottomalle myyjälle, on ymmärret-
43961: tussa laissa mainittujen kasvien monistus, tävää, että uusia taimistoja perustetaan
43962: viljelys ja kauppa ovat valtion viranomai- maahamme sangen huomattavasti. Niinpä
43963: sen valvonnan ja tarkastuksen alaiset. voidaankin todeta, että lain voimaanastumi-
43964: Lain ja siihen liittyvän asetuksen mu- sen jälkeen niiden lukumäärä on lisäänty-
43965: kaan kuuluvat taimistojen tarkastus ja näi- nyt n. %- Tämä seikka tekee entistäänkin
43966: den tuotteiden viljelyn sekä myynnin val- tärkeämmäksi taimistojen tarkan valvonnan,
43967: vonta maataloushallitukselle, mutta vaikka sillä uusien taimistojen perustajien jou-
43968: sitä ei yhtä vähän laissa kuin asetuksessa- kossa on monia jotka eivät ole likimainkaan
43969: kaan nimenomaan mainita edellytettiin kui- riittävästi perehtyneitä tähän viljelyyn
43970: tenkin jo niiden valmistusasteella samoin vaan ovat ryhtyneet siihen täysin spekula-
43971: kuin asian myöhemmin ollessa Eduskunnan tiivisessa mielessä, jotapaitsi maassamme
43972: valiokunnissa, että .tätä tarkoitusta varten toiminee jo huomattava määrä sellaisiakin
43973: olisi maataloushallitukseen järjestettävä eri- taimistoja, jotka eivät ole ilmoittaneet toi-
43974: koinen taimistojen tarkastajan virka. Ase- minnastaan maataloushallitukselle lain edel-
43975: tettiinpa muutamissa neuvotteluissa kyseen- lyttämällä tavalla.
43976: alaiseksi ehtisikö sitä yksi henkilö suoritta- Kun edellämainittua taimistojen tarkas-
43977: maankaan, huomioonottaen toimialan laa- tajan virkaa ei vieläkään ole monista esi-
43978: juus ja Y'ksityiskohtaisuus, vaan eikö tulisi tyksist,ä huolimatta perustettu eikä vuoden
43979: heti saada kaksi taimistojen tarkastajaa, 1948 vailtion tuio- j•a menoarviossakaan ole
43980: joilla samalla olisi .taimistoihin kohdistuva esitetty määrärahaa tämän virkamiehen
43981: neuvonta ja opastustyö tehtävänään. paikkaamista varten jäävät Juonnollisesti
43982: Nyt on kulunut jo yli 5 vuotta siitä kun lain ja asetuksen edellyttämät toimenpiteet
43983: sanottu laki taimistotuotteiden viljelemisen ilman käytännöllistä merkitystä.
43984: ja kaupan valvonnasta astui voimaan, Koska sanotun viran perustaminen nyt
43985: mutta siitä huolimatta ei vielä ole edes kuitenkin olisi entistäänkin tärkeämpi, jotta
43986: yhtäkään rtaimistojen tarkastajan virkaa pe- kymmenientuhansien uusien pienhedelmä-
43987: rustettu vaan on sanottu työ jätetty maa- tarhojen perustajien edut tulisivat valvo-
43988: taloushallituksen ainoan puutarhahoidon tuiksi saamme me allekirjoittaneet kunnioit-
43989: edustajan tämän alan yleistarkastajan teh- taen esittää,
43990: täväksi, ylimääräisenä työnä monien muit- että Eduskunta ottaisi vuoden
43991: ten hänelle kuuluvien tarkastUS- y. m. töi- 1948 menoarvioon 1.88,400 markan
43992: den ohella. määrärahan 11 P.l. VI: 1 momentille
43993: Kun ottaa huomioon, että hedelmävilje- puutarhanhoidon ja taimistojen tar-
43994: lyämme kohdanneet tuhot ja siitä sekä kastajan palkkausta sekä 100,000
43995: poikkeuksellisista oloista . aiheutuneet he- markan määrärahan 11 Pl. VI: 2
43996: delmä- ja marjaviljelyksien jälleenraken- momentille saman tarkastajan matka-
43997: nustyö ja nykyinen pika-asutustoiminta kustannuksia varten.
43998: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
43999: Aino Luostarinen. Yrjö A. Manninen. Lauri Järvi. Aino Lehtokoski.
44000: 1008
44001:
44002: IV,261. - Rah. al. N:o 188.
44003:
44004:
44005:
44006:
44007: Peltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Jyvälän puu-
44008: . tarhakoulun perustamista ja toimintaa varten.
44009:
44010:
44011: E d u s k u n n a 11 e.
44012:
44013: Ankara taloudellinen taistelu lyö lei- taimistoista on suuri puute. Myöskin vai-
44014: mansa nykyiseen yhteiskuntaamme. Per- kuttaisi puutarhakoulujen perustaminen
44015: heiden ja erittäinkin heikommassa asemassa siihen, että puutarhatuotteiden hinnat,
44016: olevien kotien toimeentuloa olisi kaikin ta- jotka nykyisin ovat hyvin korkeat, varsin-
44017: voin kotettava edistää. Eräs keino, jolla kin Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen, var-
44018: tehokkaasti tätä voitaisiin toteuttaa, olisi maan vähitellen alkaisivat laskea.
44019: puutarha- ja palstaviljelystoiminnan elvyt- Tämä eduskunta-aloite tähtää siihen, että
44020: täminen, sillä siten huomattavassa määrin Jyväskylään saataisiin perustetuksi puu-
44021: tuotaisiin helpotusta ja terveellistä vaih- tarhakoulu. Mutta kun tätä pyrkimystä ei
44022: telua kansan ruokatalouteen. Niinpä tieto- heti voitane toteuttaa kaikessa laajuudes-
44023: puolisen ja käytännöllisen ammattiopetuk- saan, olisi aluksi järjestettävä kesäisin vii-
44024: sen lisääminen ja kehittäminen puutarho- den kuukauden aikana puutarhahoidollisia
44025: jen ja palstaviljelmien tarkoitusperäistä ja erikoiskursseja, joita asetus puutarhakou-
44026: entistä laajempaa hoitoa silmälläpitäen luista (28. 11. 1930) edellyttääkin. Tällöin
44027: muodostuisi erittäin ajankohtaiseksi yhteis- pyrittäisiin taimiston, erittäinkin hedelmä-
44028: kunnalliseksi uudistustehtäväksi. Ja kun taimiston, lisäämiseen, sekä vihannesten ja
44029: valtiovaltammekin eraana pääpyrkimyk- kukkien viljelyyn etupäässä pienten kotien
44030: senä on viime vuosina ollut koettaa asutus- ja omakotialueiden viihtyisyyttä ja kaunis-
44031: toiminnan, lainojen y. m. toimenpiteiden tusta sekä työläisperheiden ruokatalouden
44032: kautta saada mahdollisimman monille kan- kehittämistä silmälläpitäen.
44033: salaisille omia koteja, olisi yhteiskunnan Opetusohjelmassa kiinnitettäisiin paa-
44034: yhä enemmän myös uhrattava varoja näi- huomio käytännöllisen ammattitaidon ke-
44035: den omakotialueiden viihtyisyyden lisäämi- hittämiseen. Päivittäin olisi pari tuntia
44036: seen, kotipuutarhojen ja palstaviljelmien puutarhaoppia ja puutarhatalousoppia
44037: hankkimiseen etenkin yhteiskunnan vähä- y. m. teoreettisia aineita ja nelisen tuntia
44038: väkisille, sekä eri tavoin huolehdittava siitä, käytännöllistä ammattityötä sekä lisäksi
44039: että laajoille kansalaispiireille tehtäisiin viikossa muutamia tunteja yhteiskuntaop-
44040: mahdolliseksi päästä osalliseksi puutarha- pia, kotitaloutta, laulua, urheilua ja ret-
44041: ammattiopetuksesta ja -taidosta. keilyjä.
44042: Maamme tarvitsee välttämättömästi lisää Edellä esitetyt puutarhahoidolliset eri-
44043: puutarhakouluja, ellei niitä voida saada, koiskurssit voitaisiinkin jo ensi kesänä jär-
44044: niin on niitä korvaamaan järjestettävä jestää Jyväskylään Jyväiän työkeskukseen,
44045: puutarhahoidollisia erikoiskursseja. Puu- josta saataisiin tarvittavat luokkahuoneet
44046: tarhakoulujahan meillä on nykyisin vain sekä asunnot oppilaille ja puutarhaopetta-
44047: 3 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen. Nämä jalle. Jyväiällä on myös puutarhamaata,
44048: koulut sijaitsevat kuitenkin kaikki maan vaikka sitä olisi saatava lisää, ja mahdolli-
44049: eteläosissa. Kun ottaa huomioon edellä- suus sen saamiseen onkin olemassa. Päte-
44050: mainitut seikat, niin ei ole ihmeteltävää, vää opettajavoimaakin olisi Jyväiän työ-
44051: että nykyisiin puutarhakouluihin pyrkivien keskuksessa, joten puutarhaopettaja ja puu-
44052: joukko on paljon suurempi kuin mitä voi- tarhuri vain tarvittaisiin. Ensimmäisessä
44053: daan niihin sijoittaa, minkä vuoksi myös- vaiheessa olisi nyt alaksi rakennettava kas-
44054: kin puutarha-alan ammattihenkilöistä on v1huone ja lavat sekä puutarhurille asunto.
44055: huutava puute. Ja tästä syystä myöskin Näin Jyväiän työkeskuksen yhteyteen jär-
44056: IV,261. - Peltonen y. m. 1009
44057:
44058: jestettynä. puutarhaopetus tulisi halvi'm- nuksiin, puutarhaopettajan, puutarhurin
44059: maksi ja olisi kiinteällä aatteellisellakin ja tuntiopettajan palkkoihin mk 350,000:-.
44060: pohjalla. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
44061: Jyväiän puutarhakoulua varten tarvittai-
44062: siin perustaruiskustannuksiin 2 miljoonan että Eduskunta ottaisi vuoden
44063: markan määräraha, mistä mk 600,000: - 1948 tulo-· ja menoarvioon Jyväsky-
44064: käytettäisiin kasvihuoneen ja mk 750,000:- län työkeskuksen, Jyvälän, kanna-
44065: puutarhurin asunnon rakentamiseen ja mk tusyhdistys r. y :lle Jyvälän puutar-
44066: 400,000:- lisäviljelysmaan hankkimiseen hakoulua varten perustamiskustan-
44067: sekä mk 250,000: - lavoihin, työvälinei- nuksiin 2 miljoonan markan sekä
44068: siin, salaojitukseen y. m. perusparannustöi- vuotuisiin kustannuksiin 350,0()(f
44069: hin. Näiden perustaruiskustannusten li- 'markan määrärahat.
44070: säksi tarvittaisiin vielä vuotuisiin kustan-
44071: Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
44072:
44073: Onni Peltonen. Helena Virkki.
44074: Walter Kuusela. Toivo H. Kinnunen.
44075: Uuno Raat.i,kainen. Valto Käkelä.
44076: Alpo Lumme. Juho Karvonen.
44077: Eino Palovesi. H. S. Pesonen.
44078: Kusti Eskola. Päiviö Hetemäki.
44079: 1010
44080:
44081: IV,262. - Ra.h. al. N:o 189.
44082: J. Koivisto y. m.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta
44083: yksityismetsätalouden edistämiseksi.
44084:
44085: Eduskunnalle.
44086: Hallituksen menoarvioesityksessä v: ksi non palkkauksen vuoksi. . Eräänä kuvaa-
44087: 1948 on yksityismetsätalouden edistämistä vana esimerkkinä voidaan mainita, että sil-
44088: -ja valvontaa varten tarkoitettua määrä- loin kun metsänhaitalautakuntien palveluk-
44089: rahaa 11 Pl. XVIII: 3 kohdalla ehdotettu sessa oleville metsäteknikoille maksetaan
44090: korotettavaksi ainoastaan 15 milj. markalla keskimäärin 8,500 markkaa kuukaudessa,
44091: eli 51.7 milj. markasta 66:7 milj. markkaan. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskuslii-
44092: Saman pääluokan momentilla XVIII: 5 on ton ja asianomaisen metsäteknikoiden am-
44093: valtion avustuksina metsänparannustöiden mattiliiton välisen sopimuksen mukaisesti
44094: kustantamiseksi otettu menoarvioon 20.o vastaavassa asemassa olevien metsätekni-
44095: milj. markkaa, mikä on ainoastaan 5 milj. koiden palkan tulisi olla 16,000 markkaa
44096: markkaa suurempi summa kuin kuluvan kuukaudessa. Metsänhoitajien palkkaus on
44097: vuoden menoarviossa. 19 Pl. II: 4 kohdalla suhteellisesti yhlä alhainen. On helppo ym-
44098: on vihdoin metsänparannustöihin myönnet- märtää, minkälaisin tuntein nämä miehet
44099: tävinä lainoina menoarvioon otettu ll.o nyt suorittavat vastuunalaista työtään.
44100: milj. markkaa, mikä on sama summa kuin Erityisesti puutalouden säännöstelyn pää-
44101: useana edellisenä vuonna. Mainitut määrä- tyttyä ammattimiesten osuus kauppojen
44102: rahat ovat perustuksena sille työlle, joka syntymisessä on varsin keskeinen, sillä kau-
44103: yksityismetsätalouden hyväksi maassamme pan päättäminen edellyttää metsän ennak-
44104: suoritetaan, ja kun ne nykyisissä olosuh- koleimausta, ja siihen metsänomistajat yhä
44105: teissa muodostuvat täysin riittämättömiksi, suuremmassa määrin haluavat käyttää puo-
44106: allekirjoittaneiden on pakko ehdottaa niitä lueetonta asiantuntijaa. Työstä perittävät
44107: huomattavasti korotetta viksi. toimitusmaksut on osaltaan jo nostettu niin
44108: Pääotsake ,Yksityismetsätalouden edistä- korkeiksi, kuin on ollut mahdollista, jota
44109: minen ja valvonta", jolla tärkein määrä- paitsi tässä kohdassa osa:ksi on noudatet-
44110: raha kulkee, on sikäli erehdyttävä, että to- tava valtion hintaviranomaisten vahvista-
44111: dellisuudessa pääasiassa on kysymys yksi- mia taksoja.
44112: tyismetsissämme suoritettavasta käytännöl- Sota-ajan hakkuut ovat nimenomaisesti
44113: lisestä puutavaran hankinnasta ja sitä edel- yksityismetsiimme jättäneet raskainta jäl-
44114: tävästä leimaustyöstä, sillä tämä muodostaa keään. Olisi aika lähteä näitä jälkiä kiireel-
44115: edistämis- ja valvontatoiminnan kaikkein lisesti korjaamaan. Metsänomistajien ta-
44116: suurimman osan. Tunnettuaharr nimittäin holla tähän ei puutu halua. Metsätaloudel-
44117: on, että samalla kuin kirves on se väline, listen perusparannusten, istutusten ja kyl-
44118: jolla metsä hävitetään, se myös on tärkein vöjen suoritus on kuitenkin sen luontoista
44119: metsän hoitoväline. Nykyvuosina ei paljoa- toimintaa, että se edellyttää tietyn, ennakko-
44120: kaan ole ehditty varata aikaa sellaiseen järjestelyt hoitavan organisation olemassa-
44121: metsänomistajien opastamiseen ja valistus- oloa. On ylläpidettävä taimitarhoja, jotka
44122: työhön, jota ennen v. 1939 yhä enenevästi tuottavat taimia, on järjestettävä puusieme-
44123: suoritettiin ja jollaisen työn tehostamisesta nen hankinta ja työmaat on saatava aika-
44124: eduskunta hiljattain on lausunut toivomuk- naan käyntiin. Kaikki tämä on toimintaa,
44125: sen. Hallituksen menoarvioesityksessä v:ksi johon yksityisen maanviljelijän ja erityi-
44126: 1948 varattujen määrärahojen pienuus saat- sesti pienviljelijän mahdollisuudet eivät
44127: taa nyt kaiken toiminnan vaaranalaiseksi. riitä, vaan joka onnistuakseen vaatii järjes-
44128: Erityisesti on viitattava siihen, että käyn- televää ohjausta. Tätä tehtävää varten on-
44129: nissä oleva asutustoiminta on tuonut met- kin jo pian parikymmentä vuotta olLut voi-
44130: sänhoitolautakunnille suuren määrän uusia massa metsänparannuslainsäädäntö. Tosin
44131: tehtäviä, jonka vuoksi lautakuntien on lisät- tämän lain ehkä tunnetuin sovellutus on
44132: tävä ammattimiestensä lukumäärää. Määrä- tapahtunut vesiperäisten maiden ojittami-
44133: rahojen niukkuus pakottaa kuitenkin tässä sen taholla - kuivatettu ala on nimittäin
44134: suhteessa päinvastaiseen, kun ei edes enti- 277,000 ha -, minkä jatkamiseen nyky-
44135: siä:kään saada pysymään tehtävissään ireh- oloissa ei vielä näytä olevan mahdollisuuk-
44136: IV,262: - J. Koivisto y. m. 1011
44137:
44138: sia, mutta sanottu laki on tarkoitettu myös- Metsänomistajien Gpastus- ja
44139: kin kylvöihin, istutuksiin j. n. e., joita on valistustoimintaa varten, joka
44140: myös jo aikaansaatu 188,000 ha:lla. Halli- rasimiden hakkuuvuosien jäl-
44141: tuksen menoarvioon sisällytetyt, edellä mai- keen olisi taas saatava käyn-
44142: nitut metsänparannusmäärärahat ovat kui- tiin, tarvitaan lisäystä ..... 2,825,000
44143: tenkin riittämättömät mainitsemisen arvoi- Matka- ja toimituspäivärahojen
44144: seen toimintaan. N. s. avustusmomentille korotuksesta aiheutuu lisäystä 3,860,500
44145: merkitty 20 milj. markkaa kuluu nimittäin Metsänhoitolautakuntien ja met-
44146: suurin piirtein metsänparannustoimintaa sänhoitoyhdistysten toimihen-
44147: varten olemassa olevan henkilökunnan palk- kilöille toimeen pantavia jat-
44148: koihin ja matkakustannusten korvauksiin kokursseja varten, mikä toi-
44149: riittäen vain vähäisessä määrässä taimiin, minta sodan aikana on ollut
44150: siemeneen j. n. e. N. s. lainamomentille mer- k:eskeytyneenä, tarvitaan lisää 650,000
44151: kitty 11 milj. markkaa ei liioin paljoakaan Nämä lisäykset yhteensä ..... 67,111,600
44152: auta eteenpäin, koska lainamomenttia ei Kun hallituksen menoarvioesi-
44153: voida käyttää taimitarhojen ylläpitämiseen, tyksessä on otettu lisäystä .. 15,000,000
44154: siemenen hankintaan j. n. e., eikä myöskään
44155: siihen ilmaiseen suunnitteluun ja työnjoh- tarvitaan tämän lisäksi vielä 52,111,600
44156: toon, kalustoapuun y. m., jota valtiovalta Momentin loppusumma, joka
44157: metsänparannustöiden yhteydessä jo van- menoarvioesityksessä on .... 66,783,500
44158: hastaan on katsonut voivansa antaa. olisi näin ollen korotettava
44159: Yksityismetsätalouden edistämiseen ja mk:aan 118,895,100
44160: valvontaan (11 Pl. XVIII: 3) varattua
44161: määrärahaa olisi tämän takia korotettava Metsänparannustarkoituksiin varattavien
44162: seuraavan laskelman mukaan: määrärahojen korotus olisi tehtävä seuraa-
44163: vasti. N. s. avustusmomentilla oleva summa
44164: Metsänhoitolautakuntien, kes- 20,000,000 mk olisi nostettava 60,000,000
44165: kusmetsäseurojen ja metsän- markkaan. Varsinkin kun on kysymys pie-
44166: hoitoyhdistysten palveluksessa nimpien, heikoissa varallisuussuhteissa ole-
44167: olevien toimihenkilöiden palk- vien ja etenkin velvoitehakkuilla pilalle
44168: kojen korottamiseen alim- menneiden metsien kunnostamisesta, ei tar-
44169: malle siedettävälle tasolle tar- koitettua toimintaa saada syntymään muuta
44170: vitaan syyskuussa 1947 voi- kuin käyttämällä tälle momentille kuuluvia
44171: massa olevan yleisen palkka- varoja. Mitä n. s. lainamomenttiin tulee,
44172: tason mukaan lisää . . . . . . . . 49,333,600 riittänee sille merkitty summa 11,000,000
44173: Järjestöj~J?;}'"leismenoihin tarvi- markkaa.
44174: taan hsaa . . . . . . . . . . . . . . . . 4,442,500 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
44175: Maanhankintalain mukaan pe- kunnioittaen,
44176: rustetaan lukuisia uusia tiloja, että Eduskunta korottaisi vuoden
44177: joiden metsien käyttelyä met- 1948 tulo- ja .menoarvioesityksen..
44178: sänhoitolautakuntien on oh- 11 Pl. XVIII: 3 (yksityismetsätalow.
44179: jattava ja valvottava. Näiden den edistäminen ja valvonta) koh-
44180: kasvaneiden tehtävien suorit- dalle merkityn 66,783,500 markan
44181: tamista varten tarvitaan aina- määrärahan 118,895,100 markkaan ja
44182: kin 30 uutta metsäammatti- 11 Pl. XVIII: 5 (valtion avustukset
44183: miestä, joiden palkkaukseen, metsänparannustöiden kustantami-
44184: matkakustannuksiin ja mui- seksi) kohdalle merkityn 20,000,000
44185: hin menoihin tarvitaan lisä- markan määrärahan 60,000,000 mark-
44186: varoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,000,000 kaan.
44187: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
44188: J. Koivisto. Toivo Ikonen. Eero Kivelä. Kalle Kauppi.
44189: Henrik Kullberg. Matti Heikkilä. Lauri Järvi. Aaro Uusitalo.
44190: Ture Hollsten. J. E. Lampinen. Heikki Soininen. Heikki Simonen.
44191: L. 0. Hirvensalo. Martti 0. Kölli. Johannes Virolainen. Yrjö Hautala.
44192: Lauri Laine. Päiviö Hetemäki. PeD.nai Tervo. Martti Miettunen.
44193: E. Pusa. Walter Kuusela.
44194: 1012
44195:
44196: IV,26s. - Rah. al. N :o 190.
44197:
44198:
44199:
44200:
44201: Kuusela y. m. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi met-
44202: sänparannustöiden kustantamiseksi.
44203:
44204:
44205: E d u s kun n a 11 e.
44206:
44207: Metsänparannustoiminta on saanut yksi- meidän välttämättömästi pitäisi saada kas-
44208: tyismetsänomistajain puolelta osakseen suu- vun säästöä.
44209: ren suosion. Parannusanomuksia, varsinkin Hallitus on tulo- ja menoarviossa esittä-
44210: njitusta koskevia, oli aina enemmän llrnin nyt 11 Pl. XVIII: 5 kohdalla valtion avus-
44211: mitä 2-3 vuodessa voitiin käsitellä. Kaik- tuksina yksityismaiden metsänparannustöi-
44212: kiaan on kuivatushankkeiden luku ollut n. den kustantamiseksi siirtomäärärahana 20
44213: 4,600 ja niissä osakkeita n. 17,500, kuiva- miljoonaa markkaa, määrärahan oltua :tätä
44214: tetun alan ollessa 277,000 ha. Kuivien mai- ennen jo monia vuosia 15 miljoonaa mark-
44215: den metsänparannushankkeita on ollut kaa. Rahan arvo on tällä välin kuitenkin
44216: 36,200 ja vastaava pinta-ala 1ähes 188,000 monin kerroin muuttunut, ja vaikka kulu-
44217: ha. Sotavuosien metsänparannustoiminta vana vuonna jotenkin tullaan toimeen enti-
44218: tietysti supistui hyvin vähiin ja sen jälkei- sen suuruisella, tapahtuu se vain sotavuo-
44219: senäkään aikana ei työskentely vielä ole sien säästöjen rturvin. Pakostakin ovat
44220: päässyt virkeäksi, kun metsätyömiesten työ- metsänparannustoiminnan hallintomenot,
44221: teho on tarkoin tarvittu puunhankinnassa, nim. palkat, matkakulut, toimistojen vuok-
44222: jonka hyväksi keskusmetsäseurojenkin met- rat y. m. samoin kuin puun siemenien ja
44223: ~parannusmiehistö on isoksi osaksi toimi- taimien hinnat entisestään niin paljon ko-
44224: nut. Vuosina 1946 ja 1947 on näille entisten honneet, että haHituksen esittämä 20 mil-
44225: tehtävien lisäksi tullut vajaatuottoisien joonaa ei mitenkään riitä edes näitä peit-
44226: metsien uudistamislain käytäntöön sovelta- tämään. Varsinkin kun on kysymys pie-
44227: minen, jonka toiminta nyt jo on hyvällä nempien, heikossa varallisuussuhteissa ole-
44228: a:lulla. Niinpä on tämän lain nojalla an- vien ja etenkin velvoitehakkuiden myötä-
44229: nettu uudistushakkausmääräyksiä 5,030 kpl. vaikutuksella pilalle menneitten metsien
44230: vastaavan metsitettävän pinta-alan ollessa kunnostamisesta, on ne ,tehtävä kokonaan
44231: lähes 26,000 ha. Tästä on tähän mennessä tälle momentille merkityillä varoilla, ja
44232: ehditty metsittää vasta vajaa 1/10 . monilukuisissa tapauksissa on tästä myös
44233: Metsänparannustoiminnan jatkaminen on annettava osa-avustuksia entisestään n.
44234: väistämätön välttämättömyys, kun tahdo- kymmenkertaisiksi kohonneisiin työkustan-
44235: taan turvata maamme metsäntuotteiden nuksiin, kuten metsänparannuslaissa ja vas-
44236: saanti jatkuvasti ja tarvittavassa määrin. taavassa asetuksessa on säädetty.
44237: Se on sitäkin tähdellisempi sen johdosta, Edellä esitettyyn ja toivomusaloitteen
44238: että sodan vaikutuksesta on jouduttu hak- n: o 245 perusteluihin viitaten ehdotamme,
44239: kuilla pilaamaan monia, ennen kaikkea kul-
44240: kureittien läheisyydessä olevia metsiä, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden
44241: vain metsänparannustöitten avulla voidaan 1948 tulo- ja menoarvion 11 Pl.
44242: saada täysituottoisiksi, ja kun on oltu ja XVIII luvun 5 momenUlle lisäystä
44243: ollaan edelleen'kin pakoitettuja kuluttamaan 40,000,000 markkoo avustuksiksi met-
44244: metsävarojamme yli kasvun, sen sijaan että sänparannustöiden kustantamiseksi.
44245: Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1947.
44246:
44247: Walter Kuusel01. Heikki Simonen.
44248: Valfrid Eskola. JuhoPyy
44249: 1013
44250:
44251: IV,2a4, - ~. a.l. N:o 191.
44252:
44253:
44254:
44255:
44256: Lepi$tö y. :m..: Määrärahan osoittamisesta Työtekoseuralle
44257: me·tsätaiouden ratinalisoimistyön tukemiseksi.
44258:
44259:
44260: E d u s k u n n a II e.
44261:
44262: Suomen metsissä työskentelee vuosittain kuuteen parhaista metsätyövälineistä ja
44263: trulvikuu!kausina metsänhwkikuutöissä n. niiden oikeista !kunnostustavoista, !kehittää
44264: 200,000 h~kuumiestä sekä 'ajotöissä kii- tutkimuksen avulLa työvälineitä ja työme-
44265: reisimpinä aikoioo n. 200,000 ajomiestä ja netelmiä sekä levittää tutkimuksen tulok-
44266: hevosta. Heidän tyohönsä perustuen maam- sia mahdollisimm~:n laajoihin ;piireihin.
44267: me kykenee viemään ~Oilllaille puutavaraa Toimintaansa on Työte!hoseura;n :metsä-
44268: ja metsäteollisuuden tuotteita, joiden osuus osasto saanut v:aroj,a jok·a vuosi erikseen
44269: on ennen sotia ollrut n. 80% koko 'Vien- kansanhuoltoministeriön välitylksehlä aina
44270: timme arvosta. täihän saaikka.
44271: Suomessa ja rulkomailJta on todettu, että Myönnettyjen varojen turvin on suori-
44272: metsätyövälineiden Laatu ja kunto sekä työ- tettu metsätyönte!kijöiden ammattikasvatus-
44273: menetelmät vaikuttavat hyvin suuresti töi- työtä ilrouluttamaRa ensimmäisen 5-vuotis-
44274: den suorituksessa. On todettu, että metsän- kauden aikana 212 eri kurssilla jo yhteensä
44275: hakikuutyökalujen edullisimpieru !kunnostus- 5,285 metsätyömiestä ja työnjohtajaa tie-
44276: tapojen avrulla voi työntekijä oilkeita työ- toisiksi työkalujen oikeista kunnostusta-
44277: menetelmiä käyttäen päästä sa;mml1a voi- voista j'a työmenetelmistä. Myönnettyjen
44278: man käytöllä 20-30 % parempiin työ- varojen turvin on myös voitu <harjoittaa
44279: tuloksiin ja tyäansioihin. Nykyisen työvoi- voimakasta valistustyötä kirjallisuuden
44280: man avruUa voitaisiin siis päästä huomattn- levittämisen, film1en, 1esitelmioo, näyttelyi-
44281: vasti parempiin tuloksiin tai toisin sanoon: den, julisteiden ja lentolehtisten avul[a
44282: nykyiset hakkuutulokset voitaisiin. saavut- sekä ryhdytty aivan viil!lle aikoina teJhosta-
44283: taa entistä pienemmällä työvoimalla ja ma'a:n metsätöiden :kehittämiseen tähtäävää
44284: säästää työvoimaa, muille elintärkeille tuo- tutkimustyötä.
44285: tlaJJ.toaloihle. Kun V'altion vuoden 1948 menoarvioeh-
44286: Maassamme on monien tutkimusten ja dotuksesta on puunsäännöstelyn lopetta-
44287: tark!astusten perusteella todettu, että työ- misen vuoksi jäänyt pois Työtehoseuran
44288: kalujen kunto metsätyömailla on aivan metsäosaston harjoittaman metsätöiden ra-
44289: liian heilk'ko. Niinpä v. 1940 Kainuussa tionailisoimistyön tukemiseen tarkoitettu
44290: suoritetussa tutJkimuksessa1 havaittiin, että Inääräraha on välttämätöntä saada tämä
44291: es:im. ta.I1kastetuista sahoista oli hyvässä aivan ilmeinen erohdys ~orjatuiksi ja mää-
44292: kunnossa vain v1ajaa 1 %, keskinkertai- rävaha otetuiksi ensi vruoden menoarvioon,
44293: sessa vajaat 20 % jru aivan huonossa !kun- sillä metsätöiden rationalisoimistyötä on
44294: noSS:aJ n. 80 %. Näin ollen on suunnatonta useimmissa muissa metsätalousmaissa alettu
44295: työn tuhlausta, että työntekijät joutuvat valtion taholta tukea erittäin voimakka<8Sti
44296: työskentelemään vaj•rualmntoisiHa työväli- juuri nimenomaan viime aikoina. Tämä on
44297: neillä, joiden kunnosta olennaisesti riippu- välttämätöntä sen vuoksi, että m~:amme
44298: vat heidän työs•aavutuksensa ja jotroa sen voisi selviytyä. edessämme olevista vaikeuk-
44299: [isäksi tekevät muutenkin mskaan metsä- sista ja pysyä kilpailukelpoisena muiden
44300: työn tarpeettoman raskaaiksi j'a tapaturma- metsätailousmaiden kanssa.
44301: vaarelliseksi. Eräänä pienenä osoituksena tähän asti
44302: Työtehoseuran metsäosasto, jdka perus- tehdyn työn hyödyllisyydestä mainitta-
44303: tettiin v. 1942, on ottanut päätehtäväikseen koon !kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
44304: levittää tietoutt'a metsätyöntekijöiden kes- nisteriön 1. 11. 45-30. 4. 47 eri puolilla
44305: 1014 IV,264. -Metsätalouden rationalisointi.
44306:
44307: IllJalata SIU.Orittama tutkimus metsätyökalu- Kun lmnsanihuoltoministeriötä puunsaan-
44308: jen ikunnosta. Tässä tutlkimuiksessa todet- nöstelyn päätyttyä ei oli katsottu oi!keaJksl
44309: tiin, että esim. työmailla tutkituista 3,000 paikaksi määrärahan edelleen käyttä-
44310: sahasta oli hyvässä kunnossa 8 %, keskin- miseen, vaan toiminnan johto kuulunee
44311: kertaisessa 72 % ja huonossa kunnossa lähinnä ikuiJ1mlaitosten ja yleisten töiden
44312: 20%. Vertaam3llla näitä tuloksia vuoden ministeriölle, niin ~sia olisi siirrettävä
44313: 1940 tutkimukseen, voimme todeta, että sinne j,a tarpeellinen määräraha, jok11
44314: paranemista tilanteessa on havaittavissa, ilmeisestä erehdyksestä lienee jäänyt
44315: mutta kuitenkin vo~mme näiden numeroi- talousarvioehdotuksesta pois, olisi otettava
44316: den perusteena todeta työvälinetilamteen- 12 Pil.. XII lukuun uude1le momentille.
44317: ikin vielä olevan aivan liian huonon met- Edelläolevan perusteella kunnioittaen
44318: sätyömailla, varsinkin kun tyÖ'kalujen kun- ehdotamme,
44319: toa ikoh<>ttamaHa voit,aisiin samalla metsä-
44320: työnteikijöidenikin elinehtoja huomattavasti että Eduskunta ottaisi vuoden
44321: parantaa. Siksi on työtä metsätyökaluJer, 1948 tulo- ja menoarvioon 3,5 mil-
44322: ikunnon parantamiseksi j'a muun rationali. joonan markan määrärahan käiytet-
44323: sointitoiminnan suorittamiseksi jatkettava täväksi Työtehoseuralle metsätalou-
44324: mitä voimaperäisemm.in ja koko kansan- den mtionililisointityön tukemiseksi.
44325: talouden etujen mukaisesti.
44326: Helsingissä h:ili:rukuun 2 päivänä 1947.
44327:
44328: Matti Lepistö. E. Hietanen.
44329: Juho Karvonen. Eino Kujanpää.
44330: P. Karjalainen. Nestori Nurminen.
44331: H. S. Pesonen. J. Mustonen.
44332: 0. Muikku. T. Sormunen.
44333: Antti A. Koukkari. Martti Miettunen.
44334: S. Salo. Markus Niskala.
44335: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
44336: Jussi Raatikainen. Eino Palovesi.
44337: A. K. Paasivuori. Isak Penttala.
44338: Varma K. Turunen. J. Pyörälä.
44339: Erkki Koivisto. Lauri Järvi.
44340: Ture Hol!sten. Yrjö I. Antila.
44341: Lassi Hiekkala. Henrik Kullberg.
44342: Väinö Leskinen. Päiviö Hetemäki.
44343: Uuno Raatikainen.
44344: 1015
44345:
44346: IV,2-65. - Fin. mot. N :o 192.
44347:
44348:
44349:
44350:
44351: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
44352: Wl understöd åt organisat~oner, som bedriva instrukti-
44353: onsverksamhet för fiskerinäringens främjande.
44354:
44355:
44356: T i U R i k s d ·a g e n.
44357:
44358: De föreningar, fiskarförbi:md och lant- Det tillägg på 800,000 m~:rk, som reger-
44359: brukssällskap, som arbeta för fiskerinärin- :ingen föreslår tili anslaget för rmderstöo
44360: gens främjande, ha tili följd av penning- åt fiskeriorganisationema, förslär inte på
44361: värdets fall ställts inför stora svårigheter. [ångt när tili att, tillfredsstäl1a det ound-
44362: Utgifterna, fräJmst för [öner och resekost- gängliga behovet. Dä tillskottet skall för-
44363: nader, ha stigit i hög grad, men statsunder- delas på 26 föreningar, fiskarförbund och
44364: stödet, av vilket dessa orgamisationer äro lantbru!kssällskap, blir det alltför obetyd-
44365: beroende, har inte ökats i proportion tili ligt, i synnerhet som Fiskeriföreningen i
44366: prisnivåns stegring. Därför har det hlivit Finland på grund av omfattningen av sin
44367: nödvändigt att avsevärt inskränka instruk- verlksamhet bör kunna mkna på ett större
44368: törernas resor och i vissa fruH minska deras anslag än and:ra. Lantbruksstyrels·em. har
44369: antal. Det borde doc!k inte få komma i föres[agit, att det ifrågavarande till-
44370: fråga, att instruktionsverksamheten Skulle äggsansla.get skuHe utgöra 2,041,000 mark,
44371: försvagas. Fiskevattnen ha utsatts för hård och betec!krrat detta belopp såsom ound-
44372: beskattning under de är l:a.gen om temporär gängligt för att organisationerna skola
44373: fiskerätt varit i ikraft, och kolonisationen kunna reda sig. Det av regeringen föres-
44374: av karelska yrikesfiskare har ·på många håll lagna beloppet borde därför ö'kas med
44375: ytterligare ökat beskattningen av fiskbe- 1,200,000 mark.
44376: ståndet. Efterkrigstiden erbjuder speciel[a Med stöd av det som ovan framhållits
44377: svårigheter genom bristen på olika slags föreslås,
44378: förnödenheter, i vilkas ans!kaffning och
44379: fördelning instruktörerna äro delaktiga. att Riksdagen i statsförslaget för
44380: Ett allvarligt problem rav stor bärvidd på- år 1948 utöver det i propositionen
44381: kallar uppmärksamhet, nämligen den om- und!er 11 Ht. XIII kap. 3 mom.
44382: ständigheten att strömmingsfiSiket, i likhet föreslagna anslJaget måtte upptaga
44383: med förhåilandena före :kriget, uppvisar ett tillägg på 1,200,000 mark till
44384: ett överskott, som det gäller att på läm- understöd åt organisationer, som
44385: pligt sätt finna användning för. På alla bedriva instruktionsverksamhet för
44386: dessa områden skola instl'llktörerrra, utöver fiskerinäringens främjande.
44387: sin vanliga verksamhet, bistå med råd och
44388: vägledning.
44389: Helsingfors den 6 oktober 1947.
44390:
44391: John Österholm. Ebba östenson.
44392: Nils Meinander. Ture Hollsten.
44393: 1016
44394:
44395: IV,265, - Rah. al. N:o 192. Suomennos.
44396:
44397:
44398:
44399:
44400: Österholm y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ka·
44401: 14stuselinkiinon neuvontatyötä suorittavine järjestöille.
44402:
44403:
44404: E d u s tk u n n a 11 e.
44405:
44406: Ne yhdistykset, kalastusliitot ja maa- sen toimillltansa lisäksi, on annettava
44407: t:alousseurat, jotka työskentelevät kalastus- apuaan neuvoillaan ja Qpastuksillaan.
44408: 'elinkeinon edistämiseksi, ovat rahanarvon Se 800,000 marlkan lisäys, jonka hallitus
44409: :putoamisen johdosta joutuneet suuriin vai- ehdottaa kalastusjärj·estöjen avusta:mismää-
44410: keuksiin. Menot, ennen kaik!kea palkat ja rärahaan, ei läheskään riitä tyydyttämään
44411: matJkrukustannukset, ovat nousseet suuresti, väilttämätöntä tarvetta. Kun Hsäys on jaet-
44412: mutta valtionavustusta, j.osta nämä järjes- tava 26 yhdistyksen, !kaloastusliiton ja maa-
44413: töt QVat .riippuvaisia, ei ole lisätty hinta- talousseuran !kesken, muodostuu se aivan
44414: tason nousua vastaavassa suhteessa. Sen liian merkityksettömäksi, varsinkin kun
44415: vUoiksi on käynyt välttämättömäksi rajoit- Suomen Kalastus)'lhdistytksen osalle sen toi-
44416: taa neuvoji·en matkoja ja eräissä taP'a;uk- minnan laajuuden takia täytyy laskea suu-
44417: sissa vähentää heidän lukumääräänsä. Neu- rempi määräraha kuin muille. Maatalous-
44418: vontatyön heikentäminen ei kuitenkaan hallitus on ehdottanut puheena olevaksi
44419: saisi tulla kysymykseen. Kalavesiä on vero- [isämäärära:haksi 2,041,000 markkaa ja pi-
44420: tettu anikarasti niinä vuosina, joina Qaki tänyt tätä summaa väJlttämättömänä, jotta
44421: väliaikaisesta kalastusoikeudesta on ollut järjestöt voisivat suoriutua tehtävistään.
44422: voimassa ja karjalaisten ammattikalasta- Hallituksen ehdottamaa summllla olisi sen
44423: jien asuttaminen on monilla tahoilla vielä vuoksi !korotettava 1,200,000 markalla.
44424: suuresti lisännyt kalwkannan verottamista. Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan,
44425: Sodan jälkeinen aiika on tuonut mukanaan
44426: erityisiä vaikeuksia erilaisten tarvikkeiden että Eduskunta vuoden 1948 tulo-
44427: puutteessa, joiden hankkimiseen ja jaka- ja menoarvioon 11 Pl. XIII luvun
44428: miseen neuvojat ovat oswhlistuneet. Eräs 3 momentille hallituksen esityksessä
44429: la:aj1tkantoinen va!kava kysymys vaatii ehdotetun määrämhan lisäksi ottaisi
44430: myös huomiota, nimittäin se seikka, että 1,200,000 markan suuruisen lisämää-
44431: silrukkakalastus verrattuna sotaa edeltänei- rärahan kal4stuselinkeinon neuv'On-
44432: siin oloihin osoittaa ylijäämää, joka sopi- tatyötä suoritta,vien järjestöjen tu-
44433: valla tavalla on saatava käytetyiksi. Kai- kemiseksi.
44434: killa näillä :aloiHa neuvojien, tavanmukai-
44435: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1948.
44436:
44437: John Österholm. Ebba östenson.
44438: Nils Meinander. Ture HoUsten.
44439: 1017
44440:
44441: IV,266. - Fin. mot. N:o 193.
44442:
44443:
44444:
44445:
44446: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
44447: för u.pprätthållande av fiskeriundervisningen i samband
44448: med Östra NylandSJ f()lkhögskola ()Ch Lounais-Karjalan
44449: kansanopisto.
44450:
44451:
44452: T i iJ.l R i k s d a g e n.
44453:
44454: Ri'ksdagen har vid fl~r~ tillfäHen rikt~t förslag ut·an skurit ned anslagsbeloppet tiili
44455: uppmärksamheten på det otillfredsställaride 40,000 marik: för vardera skolan. Mot
44456: skick, i viillket fiskeriundervisningen be- bakgrunden av statsutgifterna för under-
44457: finner sig. Denna undervisnings anspråks- visningen på tandra områden, tili exempel
44458: lösa beskaffenhert; framgår hland annat av lantbrukets, ter det sig inte allenast
44459: den omständigheten, att de sammanlagda obegripligt utan också stötande, att fiskeri-
44460: utgifterna för fis'keriundervisningen i hela undervisningens intressen på ett så uppen-
44461: landet enligt statsbudgeten för innevarande bart sätt försummas av staten. Riksdagen
44462: år utgöra 820,000 mal'lk. I väntan på en borde inte låta det bero vid regeringens
44463: länge efterlyst reform av fiskeriundervis- förslag, emedan det innebär, att fiskeri-
44464: ningen borde man se till, att de skolor, undervisningen komme att gå tillbalm i
44465: sotn för närvarande svara för denna stä:hlet för att den borde ihöjas och ut-
44466: uppgift, måtte ilmnna. göra det under j~m veciklas. Det förslag, som lantbruksstyrelsen
44467: förelsevis :ti<llfredsställande förhåillanden. framstäHt, betecknar ett minimum, som på
44468: Detta är emellertid inte faHet. De skolor inga vill'k,or borde få underskridas. Östra
44469: för havs:fiskare, som arbeta i samband med Nylands :folkögskol'a och Lounais-Karjalan
44470: Östra Nylands folikhögskola och Lounais- kansanopisto borde därför utöver regerin-
44471: Karjalan kansanopisto, ha , -vardera ett gens förslag beviljas ett tiHäggsunderstöd
44472: statsunderstöd på endast 160,000 mark. på sammanlagt 120,000 m:ark.
44473: Det är utan vidare klart, att fiskeriunder- Med stöd av det som ovan framhållits
44474: visningen med ~tt så ringa understöd av föreslås,
44475: staten i hög grad måste bli :försummad. att Riksdagen i statsförslaget för
44476: För att tiillgodose de mest oundgängliga år 1948 under 11 Ht. Xill kap. 1
44477: behoven :för ö!kning av lärarlönerna. och mom. täöver det av regeringen
44478: för att täcka övriga utgifter har lantbruiks- föreslagna anslaget måt·te upptaga
44479: styrelsen föreslagit, •att vardera sikalan 120,000 mark för upprätthållande
44480: skulle erhålla ett :tillskott på 100,000 mark av fiskeriundervisningen i samband
44481: i budgeteri för år 1948. Regeringen har med öst1·a Nyla1uls folkhögskola och
44482: emellertid inte skonat ens detta blygsamma Lottnais-Km·jalan kansanopisto.
44483: Helsingfors den 6 oktober 1947.
44484:
44485: John Österholm. Ebba östenson.
44486: Nils Meinander. Ture Hollsten.
44487: 1018
44488:
44489: IV,266. - Rah. al. N :o 193. S'!.W1'Mnnos.
44490:
44491:
44492:
44493:
44494: Österholm y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ka-
44495: lastusopetuksen pysyttämiseksi Östra Nylands f>olkhög-
44496: skola nimisen kansanopiston ja Lounais-Karjalotn kan-
44497: sanopiston yhteydessä.
44498:
44499:
44500: Eduskunnalle.
44501:
44502: Eduskunta on useammissa ylhteyksissä nyt määräraJhan 40,000 marikaksi kumman-
44503: kiinnittänyt huomiota kalastusopetuksen kin !koulun osalta. Huomioonottaen valtion
44504: epätyydyttävään tilaan. Tämän opetuksen o<petusmenot muilla aloilla, esimerkiksi
44505: vaatimaton laatu ilmenee m. m. siitä sei- maatailo'lldessa, ei ol,e ainoastaan käsittämä-
44506: kasta,· että kalastusopetuksen yhteismenot töntä, vaan myöskin loukkaavaa, että val-
44507: koko maassa valtion tämän vuoden tulo- ja tio niin ilmeiseHä tavalla lyö laim1n kalas-
44508: menoarvion mukaan ovat 820,000 markkaa. tusopetuksen etuja. EduSikunnrun ei olisi
44509: Kalastusopetuksen kauan toivottua uudis- annettava asian jäädä riippumwan hallituk-
44510: tusta odotettaessa olisi pidettävä huolta sen ~hdotuksesta, ikosika se merkitsee kalas-
44511: siitä, että ne koulut, jotka nykyisin ovat tusopetuksen taantumista sen sijaan, että
44512: vastuussa tästä tehtävästä, voisivat suorit- sitä olisi lk:ohennettava ja kehitettävä. Maa~
44513: taa sitä suhteellisen tyydyttävissä olosuh- taloushanituksen ehdotus merkitsee mini-
44514: teissa. Näin ei asianlaita kuitenkaan ole. miä, jota millään ehdolla ei saisi alittaa.
44515: Niil[ä merikalastajrukouluilla, jotJka työs- Östra Nylands folkhögskola nimiselle lkam.-
44516: kentelevät Östra NY'lands fol!khögskola ni- sam.opistolle ja Lounais-Karjalan kansan-
44517: misen kansanopiston ja Lounais-Karjal'an opistoUe olisi sen vuoiksi myönnettävä lis~
44518: kansanopiston yhteydessä, saavat kumpikin avustusta hallitu!ksen ehdottaman lisäksi
44519: va!ltionapua ainoastaan 160,000 markkaa. yhteensä 120,000 markkaa.
44520: Ilman muuta on selvää, että näin vähäisen Edellä esitetyn nojalla ehdotetaM,
44521: valtionavun varassa kalastusopetus joutuu
44522: suuressa määrin laiminlyödyksi. että Eduskunta ottaisi vuoden
44523: Jotta voitaisiin tyydyttää välttämättö- 1948 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
44524: mimmät tarpeet opettajien <palkkojen korot- XIII luvun 1 momentille hallituk-
44525: tamiseksi ja muid>Cn menojen peittämiseksi, sen ehdottaman määrärahan lisäksi
44526: maataloushrullitus on ehdottanut llmmpaa- 120,000 markkaa kalastusopetuksen
44527: ikin koulua varten lisäystä 100,000 markkaa pysyttämiseksi Östra Nylands folk-
44528: vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon. Halli- högskola nimisen kansanopist>on ja
44529: tus ei kuitenkaan ole säälinyt edes tätä Lounais-Karjalan kansanopiston yh-
44530: vaatimatonta ehdotusta, vaan on vähentä- teydessä. ·
44531: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
44532:
44533: John Österholm. Ebba östenson.
44534: Nils Meinander. Ture Hollsten.
44535: 1019
44536:
44537: IV,267. - Fin. mot. N:o 194.
44538:
44539:
44540:
44541:
44542: Rosenberg m. fl.: .A.ngående anvisande av anslag för tec.k-
44543: nande av statens andelar i byggandet av en andels-
44544: fiskkonservfabrik.
44545:
44546:
44547: T i 11 R i k s d a g e n.
44548:
44549: Fiskarbefolkningen är otvivelaktigt den ming kastats i havet av fiskarna, dä den
44550: befolkningsgrupp, som oftast glömmes i den ej funnit avsättning på ol'lten oc.h uppbeva-
44551: allmänna dislkussionen och kanhända därför !lingsmöjiigheier sakn:ats.
44552: också i regel blir bortglömd eller styvmo- Uppbevarandet av fisken för Jängre tid
44553: derligt behandlad, dä frågan g.äller stöd är givetvis inte möjligt an<nB~t än genom
44554: eller bidrag från sta;tligt håll. Och dock olika slags konservering. Anläggandet av
44555: blev det under krigs- och krisåren för en- konservfabriker eller andra konserverings-
44556: var uppenbart, viiken stor roll fiskerinärin- anordningar är emellertid en sak, som stäl-
44557: gen spelar i vårt lands nationalekonomi och ler sig för kostsamt för fiskarna själva. Iui-
44558: viiken betydelse fisken har i det privata tiativet till anläggandet av fiskkonservfabri-
44559: hushåJ'Let. Trots detta går fiskarbefoloknin- ker bör därför komma fräu statens sida.
44560: gen fortfarande tillsynes· förgäves och Enligt undertecknades åsikt iborde å1:-
44561: väntar på åtgärder från sta;tligt håll, vilka minstone tre dylika konservfabrilker anläg-
44562: skulle tillförsäkra den trygghet och säker- ga;s i olika delar av landet, t. ex. i Öster-
44563: het i dess arbete, ett arbete, som är be- lbotten, i Åholand och i Nyland. Konserv-
44564: Toende av vädl'lets makter och av god tur. fabrikerna böra också handha transporten
44565: Men det är naturligtvis inte bara vädrets av fisk från uppsamlingsplatserna till
44566: ma;kter, som gör fisket tili ett nyckfullt fabrikerna medels egna bilar och båstar,
44567: och riskabelt yrke. Fångsternas storlek va- försedda med moderna frys- och andra an-
44568: riera som bekant avsevänt - ibland äro de ordningar för uppbevarandet av fisken.
44569: otililräckil.iga i förhållande till efterfrågan Företagen kunna antingen vara helt
44570: och ibland finnas inte avsättningsmöjJig- statsägda cller ock fiskarna beredas möjlig-
44571: heter för all fisk soon fångas. Helt: natur- heter att själva teckna andelar i företa-
44572: ligt är, att det är oonöjligt att reglera gen, i vilket s·enare fall företag1en bleve
44573: fångsternas storlek, och därför borde så- halvstatliga andelsföretag.
44574: dana åtgärder vidtagas som trygga avsätt- Ur hela landets synpunkt skulle en kon-
44575: ningen för all den fisk som fångas. Det servering av fisk, som annars går förlorad,
44576: är ibl. a. här som staten har möjligheter beltyda ett värdefullt nationalekonomiskt
44577: att träda hjälpande emellan. Så som för- ti1lskott, samtidigt som den skuUe giva
44578: hållandena redan nu, endast ett par år ef- fiskarna en jämnare och säkrare inkomst
44579: ter kriget UJtveckil.at sig, kan det inte i 1äng- och vara ägnad att utjämna prisfluktuatio-
44580: den fortgå utan fara för att vår Skärgård nerna på fiskmarknaden tili uppenibar för-
44581: småm.iugom avfolkas och fiskerinäringen rå- del för konsumenterna.
44582: kar i förfaill, tili obotlig skada för he1a. Statens ekonomiskt beträngda läge torde
44583: landet. Underrättelser ha nämligen under inlte nu medge anläggandet av t11e konserv-
44584: den förflutna våren och sommaren ingått fwbriker samtidigt, utan borde ti:hl en bör-
44585: från olika platser i landet om att fisk, på jan endast en grundas, medan anläggan-
44586: grund av altt den inte genast funnit av- det av de övriga skulle anstå tills statens
44587: sättn:ing, vräkts tilihaka i havei. Så har finansiella läge förhät>tra:ts.
44588: bl. a. skett i trakterna av Borgå, Lovisa Hänvisande tili vad ovan anförts föreslå
44589: och Fredrilkshamn där tusentals kilo ström- undertecknade,
44590: 1020 IV,267. - Kalasäilyketehdas.
44591:
44592: att Riksdagen måtte i statsförsla- statens andelar i bwgandet av en
44593: (fet för år 1948 upptaga ett anslag andelsfiskkonservfmbrik på därUll
44594: om 10,000,000 mark för tecknande at• lämpligt sf.älle i landet.
44595: Helsingfors den 6 oktdber 1947.
44596:
44597: Gösta Rosenberg; Levi Jern. Yrjö Hautala.
44598: Toivo Kujala. Eino ltoine. ]iestori liurminen.
44599: Mikko Järvinen. Aleksi Rinne. Vilhelm Riihinen.
44600: Albert Brommels. Aimo Aaltonen. John Österholm.
44601: Helmer Smeds. Albin Wickman. Atos Wirtanen.
44602: 1021
44603:
44604: IV,267. - Rah. al. N:o 194. Suomennos.
44605:
44606:
44607: Rosenberg y. m.: Määrärahan, osoittamisesta valtion osuuk-
44608: sien merkitsemiseksi kalasäilyketehdasosuuskunnassa.
44609:
44610: E d u s k u n n a l!1 e.
44611: Kalastajaväestö on epäilemättä se väestö- K~alan Sählyttäminen pitempiä aikoja ei
44612: whmä, joka useimmin unohdetaan julki- tietenkään ole mahdollista muutoin kuin
44613: sessa keskustelussa ja ehkä sen vuoksi myös erilaisilla säilöntätoimenpiteillä. Säilyke-
44614: jää unohduksiin tai lapsipuolen asemaan tehtaan tai muiden säilöntäla.itosten perus-
44615: kysymyksen ollessa valtion tuesta tai avus- taminen on kuitenkin asia, joka on liian
44616: tuksesta. Ja kuitenkin sota- ja kriisivuosien kallis ikailiastajille itselleen. Aloitteen kala-
44617: aikana kävi jokaiselle selväksi, mikä suuri säilY'ketehtaHn perustamisesta on sen vuoksi
44618: osuus kalastuselin'keinolla on maamme kan- tultava va;ltion taholta. Allelkirjoittaneiden
44619: samtaloudessa j'a milk~ merlkitys kalalla yk- mielestä olisi perus-tettava vähintään kolme
44620: sityistaloudessa. Tästä huolimatta kalasta- tällaista säilyketehdasta eri osiin maata,
44621: javäestö llläköjään elää edelleen unohdet- esim. Pohjanmawlle, Turunmaalle ja UlJ.del-
44622: tuna ja odottaa valtion taholta toimenpi- lemaalle. Säilytketehtaiden olisi myös huo-
44623: teitä, jotka takaisivat sille turva.llisuuden iehdittaV'a !kalan kuljetuksesta lkokoamispai-
44624: ja varmuuden työsSä, joka on riippuvainen koilta tehtaisiin omilla, uudenaikaisilla jää-
44625: säästä ja hyvästä onnesta. dytY'S- ja muilla kalansäilytyslaitteilla va-
44626: Mutta sää yksin ei tietenikään tee kalas- rustetuillru autoilla ja veneillä. Yritykset
44627: tusta oikukkaaksi ja uskalletu'ksi amma- voisivat olla joko kokonaan V'altion omista-
44628: tiksi. Saaliin suuruus, kuten tunnettU'a, mia tai myöskin voitaisiin kalastajille antaa
44629: vaihtelee huomattavasti - milloin se on tiliaisuus itse merkitä osuuksia yrityksessä,
44630: riittämätön suhteessa kysyntään ja milloin missä t~apauksessa yritykset muodostuisivat
44631: taas ikai'keUe saadulle kalalle ei ole menek- valtion puoleksi omistamiksi osuuslrunnilksi.
44632: kimahdollisuulksia. On aivan luonnollista, Koko maan kannalta merkitsisi muuten
44633: että kalansaaliiden suuruutta on mahdo- hukkaan joutuvan kalan säilöntä arvokasta
44634: tonta säännöstellä, ja sen vuoksi olisi ryh- kansantaloudellista; lisäystä samalla kuin se
44635: dyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, jot~a var- antaisi kalastajille tasaisemman ja va:mnem-
44636: mistaisiv{lt menekin kaikelle pyydetyHe man tulon ja olisi omiaan tasoittamaan
44637: kalalle. M. m. tässä vailtiolla on mahdolli- kalamarikkinoiden hintavaihteluja kulutta-
44638: suUJlrsia antaa apuaan. Sellaisiksi kuin olot jien ilmeiseksi ooulksi.
44639: nyt, vain pari vuotta .sodan jälkeen, ovat Valtion taloudellisesti vaiikea asema ei
44640: kehittyneet, ne ajan mittaan eivät voi jat- nyt salline kolmen säilylketehtaan perusta-
44641: kua johtamatta vaaraan, että saaristomme mista samanaikaisesti, vaan aluksi olisi pe-
44642: väJhitellen tyhjenee väestöstä ja kal'astus- rustettava ainoastaan yksi muiden saadessa
44643: elinlkeino joutuu rappioon ik:orvaamatto- odottaa valtion rahallisen aseman parane-
44644: maksi vahingoksi koko maalle. Viime ke- mista.
44645: väänä ja kesänä on eri paikoilta maata Yhlä esitettyyn viitaten ehdt>ttavat alle-
44646: saapunut tietoja, että kala, kun sitä ei kirjoittaneet,
44647: heti oltu onnistuttu saamaan kwutukseen,
44648: oli heitetty ~takaisin mereen. Niin on tapah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
44649: "tunut m. m. Porvoon, Loviisan ja Hami- tUlo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
44650: nan seuduilla, joisslll kalastajat ovat heittä- kan määrärahan valtion osuuksien
44651: neet mereen tuhansia kiloja sila!koita, kun merkitsemiseksi sopivaan paikkaan
44652: niille ei saatu menekkiä pai:kaUa ja säi- maassa rakennettavassa osuustoimin-
44653: lytysmahdollisuudet puuttuivat. nallisessa kalasäily ketehtaassa.
44654: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
44655: Gösta Rosenberg. Helmer Smeds. Aimo Aaltonen. Vilhelm Riihinen.
44656: Toivo Kuja1a. Levi Jern. Albin Wickman. John ÖSterholm.
44657: Mikko Järvinen. Eino Roine. Yrjö Hautala. Aatos Wirtanen.
44658: Albert Brommels. Aleksi Rinne. Nestori Nurminen.
44659: 1022
44660:
44661: IV,26s. - Fin. mot. N :o 195.
44662:
44663:
44664:
44665:
44666: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för inköp
44667: av Fiskarholms lägenhet i Krronoby kommun för in-
44668: rättande av en småbrukarsk.ola.
44669:
44670:
44671: T i 11 R i ik s d a g e n.
44672:
44673: Behovet av en förbättrad yrkesutbild- ministeriet, Svenska yrlkesutbildningsstyrel-
44674: ning på lantbr~ets område i vårt land sen, Svensika LantbruikssäJllskapens i Fin-
44675: har redan länge stått på dagordningen. land Förbund, österbottens Svenska Lant-
44676: Även statmnaikterna ha alltmer börjat inse, brukssiillskap, österbottens svenska pro-
44677: att i det återuppbyggnadsartbete, som före- ducentförbund m. fl. institutioner och or-
44678: står vårt folk under de närmaste åren, ganisationer ansett Kronoby socken, där en
44679: intar Jantbruksnäringens höjande en bety- ~ämplig lägenhet för ändamålet står till
44680: delsefull plats. Man har ookså observerat, buds, som den lämpligaste orten.
44681: att den ungdom, som nu skall träda till Med hänsyn till dessa omständigheter
44682: i lantbruksnäringen, i stor utsträckning har Kronoby !kommrm erbjudit staten
44683: saknat tillfälle att skaffa sig facikutbild- möjlighet att inlösa Fiskarholm benämnda
44684: ning i lantbruksskolor. Det är uppenbart, lägenhet, som äger de bästa föootsättningar
44685: att stora och allvarliga ansträngningar nu rutt tjäna som skollägenhet för en småbru-
44686: måste göras från statens sida för höjande karskola.
44687: av yrkeskunSkapen på 1antbrukets område. Den av Kronoby !kommun åt staten
44688: Av en utredning om den lägre lantbruks- erbjudna Fi~arholms gårds Jäge kan, i för-
44689: undervisninge.n i vårt land av en för ända- hållande till trafikmöjligheterna, enligt
44690: målet tillsatt statslkommitte under ordfö- ett utlåtande av lantbruksstyrelsen, anses
44691: randeskap av lantbruksrådet V. H. Lehto- vara gott. Även geografiskt sett är den
44692: nen framgår, att !kommitten i sitt betän- väl placerad. Den Hgger i mitten ·av ett
44693: kande, daterat den 5 juni 1945, särskilt område, där stora nyslkiftesförrättningar
44694: fäst sig vid den uppenbara bristen på :a:ntingen redan pågå eller !komma att på-
44695: lantbruksundervisn1ngsanstalter i svenska börjas så snart arhetskraft för dylika
44696: österhotten. Kommitt(m anser, att med det förrättningar kan erhållas, ett område, där
44697: snaraste e.n ny fast jordbruksskola bör jordbruket om någonstans behöver en upp-
44698: gmmdas för svenska österbotten och bör ryc!kning och utveckling.
44699: denna vara av småbruksikoletyp. Stats!kom- Lägenhetens åkera;real är 35 ha, skogens
44700: mitten har ytterligare konstaterat, att norra areal är 16,69 ha, ängsmarlk 5,01 ha och
44701: delen av svenska österbotten helt saknar odlingsbar jord 10,21 ha. Av åkrarna äro
44702: faekskolor för lantbruket och att ifråga- innemot 4 ha belägna invid gårdens ekono-
44703: varande småbru!karskola följaktligen bör miecentral, medan resten ligger mellan ån
44704: placeras i denna traikt, som utgöres av en och l'andsvägen, 100-200 m från gården.
44705: vidsträckt, tätt bebyggd småbrukarbygd, J ordmånen är den vanliga i dessa trakter
44706: som enligt. ovansagda ikommittes åsikt un- dvs sandjord (något mull- och lerblandad).
44707: der den närmaste framtiden oundvikligt Karaktärshuset ·användes förnärvarande
44708: måste få en ege.n sk6ht. I avseende å som !kommunaJlhem. Huset är i gott skick
44709: platsen för skolan föreslår kommitten, att och innehåller 11 rum och kö!k. En nyupp-
44710: skolan bör förläggas till Kronoby kommun. förd bagarstuga finnes, innehållande bad-
44711: V ad pl1atsen för den planerade skolan stuga, tvättstuga, hagarstuga samt verk-
44712: beträffar, har förutom ovannämnda stats- stadsrum. På vinden kan därtihl inrymmas
44713: kommitte, lantbruksstyrelsen, lantbru!ks- ett par boningsrum. Ekonomiebyggnaden
44714: IV,268. - W•ickman y. m. 1023
44715:
44716: är byggd år 1938 av cementtegel. Den in- den skaH intaga en ledande plats i lant-
44717: nehåller stall med 3 spiltor o0h 2 fölbox, buket i norra svenSka österbotten.
44718: ladugård för 22 kor jämte kättor för kal- Enligt •ett värderingsinstrument, uppgjort
44719: var. Dessutom innehåller den ikök och av saJkkunniga, har Fiskarholms lägenhet
44720: mjölkrum, gödselstad och en stor foderlada. värderats till fmk 3,688,000. Tili detta
44721: På gården finnas ännu flera andra bygg- pris har lägenheten erbjudits staten för
44722: nader. inlösen för bHdandet av en småbrukarskola
44723: Lantbrulksstyrelsen avslutar sitt utlåtande å densamma. Lantbruiksministeriet har fö-
44724: angående Fiskarholm med följande ord: reslagit, att i statsförslaget för år 1948 ett
44725: ,Belägen i norra delen av svenslm Öster- nödigt belopp, 3 miljoner mk, måtte införas
44726: botten med relativt goda trafikförbindelser för inlösande av här nällllllda lägenhe.t, men
44727: tHl angräm.sande socknar fyller pl·atsen har summan tyvärr icke medtagits i före-
44728: ganska stora fordringar. Lägenhetens åker- liggande budgetförslag. Då underteeknade
44729: areal fyl1er minimifordringarna för en ans·e, att köpet •av Fisikarholms lägenhet i
44730: småbruikarslkolas skollägenhet i synnerhet Kronoby socken är synnerligen förmånligt
44731: då det ännu finnes nyodlingsmöjligheter. för staten och den planerade småbrukar-
44732: Lägenhetens boningshus kunna naturligtvis skolan av behovet påkallwd, ha vi på detta
44733: icke fylla skolans alla behov men de kunna sätt vevat uppmärksamgöra riksdagen på
44734: nog användas för skoländamå:l. Uthusen behovet av en småbrukarskola för den nord-
44735: äro til[fredsställande. På grund av det [igaste delen •av det svenskatalande Öster-
44736: ovananförda anser lantbruiksstyrelsen lägen- botten. Därför våga vi föreslå, att riksda-
44737: heten synnerligen [funplig för det före- gen ville rätta det som skett då anslaget
44738: slagna ändamålet." för småbrukarskolan i Kronoby, som upp-
44739: Den planerade småbrukarsko1an för norra tagits av lantbruksministeriet i dess bud-
44740: svensika Österbotten i Kronoby är att be- getförslag, av annwn instans strukits.
44741: trakta som en ofrånkomlig nödvändighet. På ovamstående grunder föreslå vi vörd-
44742: Svenska Österbotten är ett utpräglat små- samt,
44743: brukarlandskap, och som en småbrukets
44744: facJkskola Sku1le sikolian komma att verka. att Riksdagen i statsförslaget för
44745: I och med tillkomsten av denna småbrulmr- år 1948 under ett nytt moment av
44746: skola skuHe helt säikert jordbruket och dess 20 Ift. I kap. måtte införa ett belopp
44747: birnäringar fö11kovras i dessa bygder. Insik- om 3,688,000 mark för inköp av Fis-
44748: ten om behovet av modernare jordbruks- karholms lägenhet i Kronoby kom-.
44749: metoder har trängt igenom hos jordbru- mu11r för inrättande av en småbrukar-
44750: karna. Det finns allt skäl att tro, att då skola.
44751: den planera.de skolan ikommit till stånd,
44752: Helsingfors den 3 oktober 1947.
44753:
44754: Albin Wickman. Ture Hollsten.
44755: Levi Jern. J. 0. Söderhjelm.
44756: Albe~t Brommels. Nils Meinander.
44757: Ebba östenson. L. 0. Hirvensalo.
44758: Henrik Kullberg. Arvi Ahmavaara.
44759: Atos Wirtanen.
44760: 1024
44761:
44762: IV,26s. - Rah. al. N:o 195. Suomennos.
44763:
44764:
44765:
44766:
44767: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisest«- Kruunupyyn
44768: kunnassa sijaitsevan Fiskarholmin tilan ostamiseen
44769: pienviljeUjäkoulun perustamista varten.
44770:
44771:
44772: Eduskunnalle.
44773:
44774: Ammatti'koulutuksen parantaminen maa- matta maataloushaHitus, maatalousministe-
44775: talouden alalla maassamme on jo kauan ol- riö, 'Svenska yrkesutbildningsstyrelse,
44776: lut päiväjärjestyksessä. Myös valtiovalta on Svenska Lantbrukssällskapens i Finland
44777: yhä ene:inmän alkanut oivaltaa, että siinä Förbund, österbottens Lantbrukssällskap,
44778: jälleenrakennustyössä, joka kansaamme österbottens svenska producentförbund ym.
44779: odottaa lähimpien vuosien aikana, maa- laitokset ja järjestöt katsoneet sopivim-
44780: talouselinkeinon kohottamisella on huomat- maksi pailkaiksi Kruunupyyn kunnan, jossa
44781: tava, sija. Myös on havaittu siltä nuori- tarkoitukseen on saatavissa sopiva tila.
44782: soita, joka nyt ryhtyy maatalouselinlkeinoa Nämä seikat huomiooriottaen on Kruunu-
44783: harjoittamaan, SlllUressa määrin puuttuneen pyyn kunta tarjonnut valtiolle lunastetta-
44784: tilaisuutta ammattilkoulutU!ksen hankkimi- vwksi Fiskarholmin tilan, jolla on parhaim-
44785: seen maaatlouSkouluissa. On ilmeistä, että mat edellytY'kset lkoulutilaksi pienviljelijä-
44786: valtion on nyt tehtävä suuria ja vrukavia koululle.
44787: ponnistuksia ammattitiedon kohottamiseksi Kruunupyy_n kunnan valtiolle tarjoruinari
44788: maatalouden alalla. Fiskarholmin tilan asemaa voidaan liiken-
44789: Alempaa maatalousopetusta maassamme nemruhdollisuuiksien suhteen maataloushalli-
44790: koSkevasta selvityksestä, jonka on suoritta- tuksen lausunnon mukaan pitää hyvänä.
44791: nut tarkoitusta varten asetettu, maanvil- Myös maantieteellisesti katsoeri sen sijainti
44792: jelysneuvos V. H. Lehtosen puheenjohdolla on hyvä. 'Se sijaitsee keskellä aluetta, jossa
44793: toiminut valtion komitea, käy selville, että suuret uusija:kotoimituikset joko ovat jo
44794: komitea !kesäkuun 5 päivänä 1945 päivä- käynnissä tai jossa niitä aloitetaan niin
44795: tyssä mietinnössään on kiinnittänyt huo- pian kuin työvoimaa niihin voidaan saada,
44796: miota maatalousopetuslaitosten ilmeiseen aluetta, jossa maatalous jos missään tar-
44797: puutteeseen ruotsalaisella Pohjanmaalla. vitsee kohennusta ja kehittämistä.
44798: Komitea on sitä mieltä, että mitä pikim- Tilan peltopinta~ala on 35 ha, metsää on
44799: min on perustettava !kiinteä maatalous- 16,69 ha, niittymaata 5,01 iha ja viljelys-
44800: koulu rruot:s:alaista Pohjanmaata varten ja kelpoista maata 10,21 ha.. Pelloista sijaitsee
44801: että sen on oltava pienviljelyskoulutyyppiä. noin 4 ha tilan talousrakennusten vieressä,
44802: Komitea on lisäksi todennut, että ruotsa- IJrnn taas loput sijaitsev:at joen ja maantien
44803: laisen Pohjanmaan pohjoisosa on kokonaan välissä, 100-200 m 'kartanosta. Maaperä
44804: vrulla maatalouden ammattikouluja ja että on kuten tavallista näillä seuduilla hiek-
44805: puheena oleva pienviljelyskoulu sen vuoiksi kamaata (jonkinverran mullan- ja saven-
44806: on sijoitettava tälle seudulle, joka on laa- sekaista).
44807: jaa, tiheään asuttua pienviljelysseutua ja Päärakennusta käytetään nY'kyisin lkun-
44808: jonka on yllä mainitun komitean käsitylk- nalliskotina. Talo on hyvässä kunnossa ja
44809: sen mukaan lähimmässä tulevaisuudessa siinä on 11 huonetta ja keittiö. Vasta ra-
44810: välttämättä saatava oma koulunsa. Paiikan kennettuun leipomorakennukseen kuuluu
44811: suhteen !komitea ehdottaa, että ikoulu sijoi- sauna, pesula, leipomo seikä työpaja. Ulla-
44812: tettaisiin Kruunupyyn ikuntaan. lkolle voidaan Hsäksi sijoittaa pari asuin-
44813: Mitä suunnitellun koulun paikkaan tulee, huonetta. Talousra1kennus on rakennettu
44814: ovat yllä mainittua komiteaa luikuunotta- vuonna 1938 sementtitHlistä. Siihen ikuuluu
44815: IV,268. - Wickma'Il y. m. 1025
44816:
44817: talli kolmine pilttuineen ja lka!ksine varsa- johtavan ase!llan rp.otsalaisen Pohjois-Poh-
44818: ikarsinoineen ja navetta 22 lehmää varten janmaan maataloudessa.
44819: vasikka:karsinoineen. Sitäpaitsi siinä on Asiantuntjjain arvioinnin mukaan on
44820: keittiö ja maitohuone, lantala ja suuri re- Fiskarholmin tilan arvoksi laskettu
44821: ihulato. Tilalla on vielä useita :muita raken- 3,688,000 :markkaa. Tähän hintaan on tila
44822: nwksia. tarjottu valtion lunastettavaksi muodostet-
44823: Maataloushallitus päättää Fiskal'holmia tavaksi pinviljely:skouluksi. Maatalousmi-
44824: kQskevan lausuntonsa seuraavin sanoin: nisteriö on ehdottanut, että vuoden 1948
44825: ,Sijaiten ruotsalaisen PQhjanmaan pohjois- tulo- ja menoarvioon otettaisiin tarpeelli-
44826: osassa suhteellisen hyvin liikenneyhteylksin nen summa, 3 miljoonaa marikkaa, maini-
44827: naapuripitäjiin paiklka vastaa varsin suuria tun t~lan lunastamiseksi, mutta valitetta-
44828: vaatim~sia. Tilan peltopinta-ala täyttää vasti ei summaa ole otettu tulo- ja menoar-
44829: pienvHjelijä:koulun lkoulutilan minimivaati- vioesitykseen. Kun allekirjoittaneet ovat
44830: mukset, erityisesti !kun vielä on uudisvil- sitä mieltä, että Kruunupyyn pitäjässä
44831: j:elysmahdollisp.uksia. Tilan asuinrakennuk- olevan Fislkarholmin tilan osto on erittäin
44832: set eivät tietenkään voi täyttää kaikkia edullinen valtiolle ja suunniteltu pienvil-
44833: koulun vaatimuksia, mutta niitä voidaan jelijä;koulu tarpeen v·aatima, olemme täten
44834: !kyllä käyttää lkoulutarkoitukseen. Ullkora- tahtoneet kiinnittää eduskunnan huomiota
44835: kennukset ovat tyydyttävät. Yllä olevan pienviljelijäkoulun tarpeeseen ruotsinkieli-
44836: perusteella maataloushallitus pitää tilaa sen Pohjanmaan pohjoisimmassa osassa.
44837: erittäin sopivana ehdotettuun tarkoituk- Sen vuolksi ehdotamme, että eduskunta oi-
44838: seen." kaisisi toimenpiteen, jolla maatalousminis-
44839: Kruunupyyhyn suunniteltua pienviljeli- teriön budjettiehdotukseen otettu määrä-
44840: jäkoulua ruotsalaista Pohjois-Pohjanmaata raha Kruunupyyn pienviljelijäkoulua var-
44841: varten on pidettävä väistämättömänä vält- ten on toisessa instanssissa poistettu.
44842: tämättömyytenä. Ruotsa1ainen Pohjanmaa Edellä esitetyin peliUStein ehdotamme
44843: on nimenomaan pienviljelysmaakunta, ja kunnioittaen,
44844: ikoulu tulisi toimimaan pienviljelyksen am-
44845: mattiikouluna. Tämän koulun a.vulla maa- että Eduskunta ottaisi vuoden
44846: taloutta ja sen sivuelinkeinoja varmasti 1948 tuho- ja menoarvioon 20 Pl. 1
44847: edistettäisiin näiHä seuduilla. Maanviljeli- lukuun uudelle momentille 3,688,000
44848: jät ovat tulleet tuntemaan uudenaikaisem- markkaa Kruunupyyn kunnassa si-
44849: pien maanviljelysmetodien tarpeen. On jaitsevan F'iskarholmin tilan ostami-
44850: täysin aiheellista uskoa, •että !kun suunni- se.en pienviljelijäkoulun perusta-
44851: teltu !koulu on saatu aikaan, se on saava mista varten.
44852: Helsingissä loikaikuun 3 päivänä 1947.
44853:
44854: Albin Wickman, Ture Hollsten.
44855: Levi Jern. J. 0. Söderhjelm.
44856: Albert Brommels. Nils Meinander.
44857: Ebba östenson. L. 0. Hirvensalo.
44858: Henrik Kullberg. 1lrvi ~vaara.
44859: Atos Wirtanen.
44860: 1026
44861:
44862: IV,2,69. - Rah. al. N:o 196.
44863:
44864:
44865:
44866:
44867: Pyörälä y.m.: Korotetun määrärahwn osoittamisesta pie-
44868: nempien jokien keskeneräisiä perkaustöitä var.t;en.
44869:
44870:
44871: E d u s k u n n a 11 e.
44872:
44873: Hallituksen esityksessä vuoden 1948 tulo- 25,000,000 markkaa on mielestämme aivan
44874: ja menoarvioksi on varattu pienempien jo- riittämätön, jota olisi korotettava. Tosiasia
44875: kien perkauksiin 25,000,000 markkaa. Kun on, että ne rahat mitä valtio uhraa jokien
44876: tällaisia. keskeneräisiä jokien perkauksia on perkauksiin ja maiden kuivattamiseen, edis-
44877: maassamme lähes kymmenen ja uusia hank- tävät tuotantoa ja yleensä talouselämän
44878: keita on vireillä, niin olisi välttämätöntä, nousua valtiossa ja kansalaisten keskuu-
44879: että työt jo alotetuilla työmailla saataisiin dessa.
44880: nopeasti loppuun suoritetuksi, että jokien Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
44881: varsilla olevat hyvät viljelysalueet voitaisiin ehdotamme,
44882: käyttää käynnissä olevaan uudisasutukseen.
44883: Kun on kysymyksessä koko kansantalouden että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
44884: kannalta ensiarvoisen tärkeä .toimenpide, vuoden .1948 tulo- ja menoarvioon
44885: niin rahanarvon alentuessa ja työpalkkojen pienempien jokien keskeneräisiä per-
44886: noustessa hallituksen tarkoitukseen esittämä kaustöitä varten 5,000,000 markkaa.
44887: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
44888:
44889: J. Pyörälli.. H. S. Pesonen.
44890: Yrjö Hautala. Uuno Raatikainen.
44891: Ture Hollsten. Matti Meriläinen.
44892: Eino Palovesi. Sulo Muuri.
44893: Antti A. Koukkari. Väinö Okko.
44894: 1027
44895:
44896: IV,21~. - Rah. al. N :o 197.
44897:
44898:
44899:
44900:
44901: N. Nurminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ähtämän-
44902: joen perkaamista varten.
44903:
44904:
44905: E d u s k u n n a 11 e.
44906:
44907: Ähtävän joki on tärkeä puutavaran uit- Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
44908: toväylä. Uittoja on kuitenkin vaikeutta- on suoritettu tutkimuksia joen perkaami-
44909: massa eräissä paikoin jokea sijaisevat kos- seksi ja vesipinnan laskemiseksi edellä mai-
44910: ket ja matalikot. Nämä vaikeudet olisi kui- nituissa järvissä. Kustannukset tulisivat
44911: tenkin joen perkauksen avulla helposti kohoamaan noin 1,000,000 mal'lkk:aan joki-
44912: poistettavissa. Joen perkauksen avulla saa- kilometriä kohti ja koko joessa noin
44913: taisiin myöskin Lappajärven ja Evijärven 20,000,000 markkaan.
44914: vedenpinta siinä määrin laskettua, että Edellä esittämillämme perusteilla kun-
44915: tuhansia hehtaareja viljelyskelpoista maata nioittaen ehdotamme,
44916: tulisi kuivatettua, mikä puolestaan kohot-
44917: taisi paikallista maataloutta ja maanvilje- että Eduskunta ottaisi vwden
44918: lijäin varallisuutta. Joen varrella sijaitse- 1/)48 tulo- ja menl()arvioon 20,000,000
44919: vien myllyjen ja voimalaitosten teho tulisi markan määrärahan Ähtävänjoen
44920: myös nousemaan. perkaamista varten.
44921: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
44922:
44923: Nestori Nurminen. Aleksi Rinne. Arvo Rmhimäki.
44924: tQ28
44925: IV,2u. - Rah. al. N :o 198.
44926:
44927:
44928:
44929:
44930: ~autala y. m,.:Määrär(l,hcvn osoittamisesta Siikajoen keski-
44931: juoksun perkaamista vatrten.
44932:
44933:
44934: E d u s k u n n a ll e.
44935:
44936: Siikajoen keskijuoksun perkaamiseksi linneen sota-ajan tähden on työ senjäLkeen
44937: Remminkosken ja Autionkosken välisellä ollut keskeytettynä aina joulukuusta 1939
44938: osalla on tie- ja vesirakennushallituksen toi- lähtien. Tähän mennessä on perbustyöstä
44939: mesta v. 1934 laadittu suunnitelma, joka suoritettu Siikajoen alajuoksulla Ruukin-
44940: tarkoittaa maanviljelykselle haitallisten kosken niskan ja Pyörynkosken välisellä
44941: kesä- ja syystulvien ehkäisemistä. Perkaus- osalla lisääntyvän tulvavaaran estämiseksi
44942: suunnitelmaan liittyvän aLkuperäisen kus- määrätyt perkaukset ja rakennettu kiinteä
44943: tannusarvion mu!kwan nousisivat kustannuk- pohjapato Ruukinkosken niskalle. Tämän
44944: set työstä 22,650,000 markkaan. Perkauk- lisäksi on suunnitelman mukainen perkaus
44945: sesta hyötyvän alueen suuruus on 8,364 ha, toimitettu Siikajoen keskijuoksulla Rem-
44946: josta helposti viljelykseen otettavaa niit- minkosken ja Kiimalankosken välisellä jo-
44947: tymaata 1,721 ha. kiosalla, jonka perkauksen vaikutus paik-
44948: Päätöksellään tammikuun 23 päivältä kakuntalaisten ilmoituksen mukaan tuntuu
44949: 1935 vesistötoimikunta on vahvistanut ne jo laajalla alueella.
44950: ehdot, joita noudattaen valtiolle on myön- Huomioonottaen, että k o. perkaustyön
44951: netty lupa Siikajoen keskiosan perkaami- kautta voidaan tuntuvasti helpottaa Siika-
44952: seen. Kun sittemmin Revonlahden, Paavo- joen alueella nykyisin vallitsevaa viljelys-
44953: lan ja Rantsilan kunnat olivat sitoutuneet kelpoisen maan kysyntää, olisi Siikajoen
44954: vastaamaan perkaustyön suorituksesta ai- keskiosan perkaaminen sitä varten vahvis-
44955: heutuvista vahingoista ja haitoista, on val- tetun alkuperäisen suunnitelman mukaisesti
44956: tioneuvosto päättänyt, että k. o. perkaustyö saatettava loppuun mahdollisimman pikai-
44957: suoritetaan kokonaan valtion lmstannuk- sesti.
44958: sella. Valtion tulo- ja menoarvioiden yh- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
44959: teydessä on Siikajoen keskijuoksun perkaa- ehdotamme,
44960: miseen tähän mennessä myönnetty varoja
44961: kaikkiaan 14,200,000 markkaa, joista mää- että Eduskunta ottaisi vuoden
44962: rärahoista kuitenkin yhteensä 3,248,092: 15 1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
44963: mk on peruutettu valtiolle. markan määrärahan Siikajoen keski-
44964: Si1kajoen keskijuoksun petkaustyö aloi- juoksun pe~rkaamista varten.
44965: tettiin vuoden 1934 lopulla, mutta vrul-
44966: Relsingissä 7 päivänä, lokakuuta 1947.
44967:
44968: Yrjö Hautala. Johannes Virolainen.
44969: Kusti Eskola. M. 0. Lahtela.
44970: Martti lYiiettunen.
44971: 1029
44972:
44973: IV,212. - Rah. al. N:o 199.
44974:
44975:
44976:
44977:
44978: Tainio y. m.: Määrärahan osoittamisesta YW- ja Alasuoli-
44979: järvien wedenkorkeuden alentamiseen.
44980:
44981:
44982: E d u s k u n n a 11 e.
44983:
44984: Posion pitäjässä sijaitsevain Ylä- ja Åla- yritys insinööri Polvisen tekemien laskel-
44985: suolijärvien rantaseutujen asukkaat suun- mien mukaan kannattaa, mutta että kysy-
44986: nittelivat jo viime ~osisadan lopulla mai- mys olisi vielä tutkittava. Tutkimusta var-
44987: nittujen järvien laskemista. Suunnitelman ten onkin myönnetty tämän jälkeen tutki-
44988: toteuttaminen, johon he jo omatoimisesti musvarat ja asia on ollut maanviljelysin-
44989: ryhtyivät, jäi kuitenkin keskeneräiseksi. sinööripiirin työohjelmassa ·vuodesta 1939
44990: Myöhemmin on valtion toimesta, ensimmäi- lähtien. Sotatoimet kuitenkin keskeyttivät
44991: sen kerran vuonna 1909, laadittu suunni- tutkimustyöt. Vuonna 1945 maanviljelysin-
44992: telma järvien laskemisesta. Vuonna 1928 sinööripiiri otti asian uudelleen esille ja
44993: otettiin asia uudelleen esille. Silloin maa- lähetti insinööri Makkosen tutustumaan
44994: taloushallitus myönsi Yläsuolijärven laske- asiaam.. Hänen tapaturmaisen kuolemansa
44995: mistutkimustyötä varten määrärahan, mää- vuoksi asia jäi tälläkin kertaa kesken, eikä
44996: räten samassa yhteydessä selvitettäväksi töitä ole senjälkeen jatkettu.
44997: myöskin Alasuolijärven laskemismahdolli- On huomioitava, että seudun väestö jou-
44998: surudet. Näiden tutkimusten perusteella tuu joka vuosi kuljettamaan puuttuvan re-
44999: vuonna 1931 antamassaan lausunnossa in- hun pitkien juna- ja automatkojen takaa,
45000: sinööri Polvinen mainitsee, että alentamalla mikä aiheuttaa kalliit rahtauskuluL Kun
45001: sanottujen järvien vedenpintoja ehdotetuna kuitenkin Ylä- ja Ålasuolijärvien laskemi-
45002: tavalla voitettaisiin 415 ha vesijättöä hei- sen tuottama hyöty on ilmeinen kansanta-
45003: nänviljelykselle. Järvien laskemiskustan- loudellisestikin ja kun toimenpiteen avulla
45004: nukset kohosivat vuonna 1931 tehdyn ar- voitaisiin poistaa seutukunnan ikärsimä jo-
45005: vion mukaan 569,000 markkaan, mutta las- kavuotinen karjanrehun puute, olisi hank-
45006: kemisyrityksen annettiin raueta. keen toteuttaminen saatava käyntiin ensi
45007: Alasuolijärven rantaseudun asukkaat ei- tilassa.
45008: vät kuitenkaan tähän päätökseen tyytyneet, Edellä esittämäämme viitaten ehdo-
45009: vaan kääntyivät vuonna 1937 maataloushal- tamme,
45010: lituksen puoleen pyytäen Alasuolijärven että Eduskunta ottaisi vuoden
45011: laskemismahdollisuuksien ja sen kannatta- 1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
45012: vaisuuden uudelleen selvittämistä. Åno~ nan markan määrärahan Ylä- ja
45013: muksen johdosta insinööri Mikkeli vuonna Alasuolijärvien veden korkeuden
45014: 1938 antamasRaan lausunnossa toteaa, että alentamiseksi.
45015: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
45016:
45017: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
45018:
45019:
45020:
45021:
45022: 31
45023: 1030
45024:
45025: IV,273. - Fin. mot. N:o 200.
45026:
45027:
45028: Rosenberg m. fl.: Angående arwisande oo a.nslag för an-
45029: läggande am Hirvlax andelsladugård i Munsala
45030: kommun.
45031:
45032:
45033: T i ll R i k s d a g e n.
45034:
45035: Andelsveriksamheten i Österbotten har tet. Också agronom Mik,kola från Arbets-
45036: gamla anor. överallt i bygderna ha jord- effektivitetsföreningen och finansministern
45037: brukarna sedan årtionden tillbaka intres- ha ställt sig positivt tiill förslaget, men på
45038: serat sig för andelsverksamhet på olika om- grund av att anihållan om statsanslag in-
45039: råden. Så är också fallet i Hirvlax by i lämnades för sent, hann densamma icke be-
45040: Munsala kommun i Vasa Iän. Jord!brukarna handlas, förrän statsförslaget för år 1948
45041: i Hirvlax ha grunda>t en ·egen andelskvarn, redan förelåg färdigt.
45042: en egen andelssåg, ett eget andelströskverk Bristen på arbetskraft inom lantlbruket
45043: o. s. v. och a1la dessa andel:sföretag ha är stor som en följd av att flykten till
45044: skötts med god framgång. De ha därför städerna fortgår. Genom !byggandet av en
45045: alla förutsättningar att även lyckas med andelsladugård med modern inredning har
45046: den andelsladugård de nu beslutat sätta man berä:knat, att 3 till 4 personer skola
45047: igång med. Andelsladugårdsiden har redan kunna sköta samma antal kreatur, som det
45048: omkring 20 års tid grott i ortsbornas sin- i dag fordras 20 personer thll. Detta bety-
45049: nen, och då iden nu har tagit konkret form, der, att andelsladugården också delvis
45050: kan man vara övertygad om att detta i kunde lösa ortens arbetskraftsproblem, SllJll-
45051: minsa detalj utarbetade och vä:l genom- tidigt som den betydligt skulle underlätta
45052: tänkta projekt har alla förutsättningar att småbrukarnas, särskilt kvinnornas arbete
45053: lyekas. Förslagets reella bakgrund ligger i och sålunda skapa större trivsel på landet.
45054: det faktum, att de flesta ladugårdar i Emed~n det är meningen att anställa sko-
45055: Hirwax by under ett 20-årigt nyskifte ha lade kreatursskötare vid andelsladugården,
45056: förfallit, varför uppförandet av nya bygg- så kan man också förutse som en följd
45057: nader i dag utgör en trängande nödvän- härav, att produktionen snabbt ska1l stiga.
45058: dighet. Initiativtagarna till Hirvlax ladugårds-
45059: Det är s:ammanlagt 15 jordbrukare med andelslag, vilka al'la äro småbrukare, äga
45060: en gemensam odlad areal om 145.2 ha. dock helt naturligt inte t:illräckliga medel
45061: ängsmarker 5 ha octh skog 344.2 5 ha, som för att kunna starta ett företag av denna
45062: ha be.slutat grunda Hirvlax ladugårdsan- omfattning, utan hoppas de, att staten måtte
45063: delslag och efter att ha anlitat fack- bidraga med 40% av anläggningskostna-
45064: kunskap utarbetat stadgar och en stiftelse- derna. Då resultatet av detta första experi-
45065: urkund för andelslaget ifråga. Ritningar ment i vårt land med en andelsJ.>adugård,
45066: till ladugård och svinhus, berälmat för 60 ifall försök!ot lyckas, har utsikt att bli av
45067: kor, 20 kvigor och 25 svin samt bostad för största betydel'Se för hela landets jordbru-
45068: personalen, ha utförts av byggmästaren kande befolkning, föreslå undertecknade
45069: Edvin Kull, anställd vid Österbottens vördsamt,
45070: Svenska LantJbrukssällskap, v1lken också att Riksdagen i statsförslaget för
45071: uppgjort kostnadsförslaget till projektet, år 1948 måtte upptaga ett anslag,
45072: som slutar på 7,720,140 mark. Intyg hai' stort 3,100,000 mark, som understöd
45073: införskaffats av Österbottens Svenska Lant- för anliiggande am Hirvlax andels-
45074: brukssällskap, vilket varmt förordar projek- ladt~gård i Munsala kommun.
45075:
45076: Helsingfors den 6 oktober 1947.
45077:
45078: Gösta Rosenberg. Levi Jern.
45079: Atos Wirtanen. Albin Wickman.
45080: Albert Brommels. Aaro Uusitalo.
45081: Helmer Smeds. Nestori Nurminen.
45082: 1031
45083:
45084: IV,213, - Rah. al. N:o 200.
45085: Suomennos.
45086:
45087:
45088:
45089:
45090: Rosenberg y. m.: Määrärahan oSlOittamisesta Hirvilahden
45091: osuusnavetan perustamista varten Munsalan kuntaan.
45092:
45093:
45094: E d u s k u n n a ll e.
45095:
45096: Osuustoiminnal1a on Pohjanmaalla van- ma:nk!ka:an. Pohjm1maan ruotsaiaiselta maa-
45097: hat perinteet. KaikkiailJa maakunnassa ovat talousseuralta on hankittu lausunto, jossa
45098: maanviljelijät jo vuosikymmeniä sitten lämpimästi puolletåan yritystä. Myös a.gro-
45099: osoittaneet kiinnostusta osuustoimintaan eri noomi MikJkola Työtel10seurasta j'a valtio-
45100: aloilla. Niin on myös asianlaita Munsalan varainministeri ovat suhtautuneet myöntei-
45101: kunnan Hirvilwhden kylässä V a:Rsan lää- sesti ehdotukseen, mutt'a kun määräraha-
45102: nissä. Hirvilahden maanviljelijät ovat pe- anomus jätettiin liian myöhään, sitä ei eh-
45103: rustaneet oman osuusmyllyn, oman osuus- ditty käsitellä ennenkuin tulo- ja menoar-
45104: sahan, oman osuuspuimalan jne., ja kaikikia vioehdotus vuodelle 1948 jo oli valmiina.
45105: näitä osuustoimintayrityksiä on hoidettu 'Työvoiman puute maataloudessa on suuri
45106: hyvällä menestyksellä. Heillä on sen vuoksi seurauksena maaltapaon jatkumisesta. Ra-
45107: iktaikki onnistumisen edellytykset myös kentamalla nykyai!kaisesti varustettu osuus-
45108: osuusnavetan suhteen, jonka he nyt ovat navetta on laskettu 3-4 henkilön ky-kene-
45109: ,päättäneet panna alulle. Ajatus osuusnave- vän hoitamaan saman määrän karjaa, jonka
45110: tasta on jo noin 20 vuoden ~ajan itänyt hoitamiseen nyt tarvitaan 20 henkilöä lisää.
45111: pai!k:kalruntalaisten mielessä, ja kun se nyt Tämä mm~kitsee sitä, että osuusnavetta
45112: on saanut konkr€ettisen muodon, voidaan myös osaltaan voisi ratkaista paikkakunnan
45113: olla vakuuttuneita siitä, että tällä pienim- työvoimakysymyksen, S'amalla kun se huo-
45114: piä YJksityistkohtia myöten valmistetulla ja mattavasti helpottaisi pienviljelijäin, eri-
45115: tarkoin harkituUa suunnitelmalla. on kaikki tyisesti naisten työtä ja siten toisi suurem-
45116: onnistumisen edellytykset. Ehdotuksen reaa- paa viihtyisyyttä maalla elämiseen. Kun
45117: linen musta on siinä tosiasi assa, että Hirvi-
45118: 1 tarkoituksena on palkata osuusnavettaan
45119: lahden kylän useimmat navetat ovat 20-vuo- koulutettu k'arjanhoitaja., voidaan myös
45120: tis.en uusjaon aikana rappeutuneet, minkä edellyttää tuotannon sen vuoksi pian nouse-
45121: vuoksi uusien rakennusten aikaansaaminen van.
45122: on nyt polttava välttämättömyys. Hirvilahden osuusnavetan aloitteenteki-
45123: Hirvilahden osuusnavetan on päättänyt jöillä, jotka kaikki ovat pienviljelijöitä, ei
45124: perustaa yhteensä 15 maanviljelijää, joHla tietenildiän ole riittävästi v·aroja näin ~aajan
45125: on viljeltyä maata yhteensä 145.2 ha, niit- yrityksen alulle panemiseen, vaan he toivo-
45126: tymaata 5 ha ja metsää 344.25 ha ja vat valtion avustavan 40 %: lla perustamis-
45127: ik:äytettyään asiantuntijanapua he ovat ~M kustannuksista. Kun .tällä ensimmäisellä
45128: tineet säännöt ja perustaruisasiakirjan ky- osuusnavetta:kokeiluHa maassamme voi olla,
45129: symyksessä olevaa osuuskuntaa varten. Na- jos yritys onnistuu, mitä suurin merkitys
45130: vetan ja siik:al'an, johon voidaan sijoittaa 60 koko maan maanvHjelijäväestölle, ehdotta-
45131: lehmää, 20 hiehoa ja 25 sikaa sekä henki- vat allelkirjoittaneet kunnioittaen,
45132: lökunnan asunto, piirustukset on laatinut että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
45133: Pohjanmaan ruotsalaisen maatalousseuran tulo- ja menoarvioon 3,100,000 mar-
45134: palveluksessa oleva rakennusmestari Edvin lcan määrärahan Hirvilahden osuus-
45135: Kull, jdka myös on tehnyt suunnitelman navetan perustamista varten Uunsa-
45136: kustannusarvion, joka päätyy 7,720,140 lan kuntaan.
45137: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
45138: Gösta. Rosenberg. Helmer Smeds. Albin Wickma.n. Nestori Nurminen.
45139: Atos Wirtanen. Albert Brommels. Levi Jern. Aaro Uusitalo.
45140: 1032
45141:
45142: IV,274. - Fin. mot. N:o 201.
45143:
45144:
45145:
45146:
45147: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för
45148: grundande am en statlig andelsmaskinstation i Malax
45149: sockt>n.
45150:
45151:
45152: T i ll R i k s d a g en.
45153:
45154: Krigs- och krisåren ha för envar klar- samt inköpt sådana viktiga maskiner som
45155: gjort vikten av, att landet äger ett livs- t. ex. tröskverk o. d., men någon avgörande
45156: kraftigt och produktivt jordbruk. Som känt lösning har inte uppnåtts.
45157: upptages den största delen av den odlade Sedan den statliga IIUlskinstationen i
45158: arealen i vårt land av små;bruk. Det är så- Mäntsälä upprättats, har man kunnat lägga
45159: ledes ur nationrulek()lllomisk synpunkt syn- märke till aJtt intresset i småbrukarkretsar
45160: nerligen viktigt, att statsmakten med alla för denna form av maskinanskaffning ökat,
45161: till buds stående medel understöder dessa vhlket bl. ·a. visat sig genom att man till ett
45162: småbruk i syfte ·att öka dera:s produktivitet. stort antal orter inbjudit sa:kkunniga, som
45163: Höjandet av småbrukens produktivitert utreit frågan om strutliga maskinstationer.
45164: sker bL a. genom att småbrukarn:a beredrus I Malax so0roen i V asa län har intresset
45165: möjJ.igheter att utnyttja teknikens alla varit så stort, att ett :antal småbrukare där
45166: vinningar och framsteg på jordbrukets om- ha gått i för:fattning om ·rutt föreslå grun-
45167: råde. Med beaktande av dessa synpunkter dand:et av ett sådant statligt maskinbolag.
45168: har riksdagen år 1946 anslagit medel, som Emellertid ha de medel, som av statsmak-
45169: göra det möjligt för lantbruksministeriet att ten beviljats för dylika företag, i detta fall
45170: •teckna :aktier i sådana aktiebolag, vilkas inte erhållits, emedan dessa medel främst
45171: uppgift är att anskaffa jordbruksmaskiner äro avsedda för den förflyttade befolknin-
45172: för små:bruket. Anslagen ha emellertid vi- gen. Behovet av ett sådant maskinbolag för
45173: sat sig vara otillräckliga och i huvudsak småbrukarna i Malax är synnerligen stort,
45174: endast tillgänglika för småbrukare, tillhö- och då jordbrukarna där sedan gammalt
45175: ra:nde den förflyttade befolkningen. Härav äro kända för sin positiva inställning tili
45176: följer, att denna understödsverksamhet näs- oHka former av andelsverksamhet, krun man
45177: tan helt undandragits de icke förflyttade förutsätta att ett dylikt för.etag utfaller
45178: småbrukarna, i all synnerhet de sv•enska- vä:l på orten.
45179: taland:e. Emellertid ha ifrågavarande små- På grund av vad ovan anförts anhålla
45180: brukare insett, att deras ·fraJJ).tida utkomst- undert·ecknade vördsamt om,
45181: möjligheter må:ste ibygga på ölmd produk-
45182: tion, vilket betyder att de bl. a. måste att Riksdagen i statsförslaget för
45183: skaffa sig jordbruksmaskiner. De ha också år 1948 måtte intaga ett anslag,
45184: försökt anskaffa sådana, men pri:set på ma- stort 1,000,0001 mark i och för grun-
45185: skinerna har för dem varit för högt. Ävenså dande av en statlig andelsmaskinsta-
45186: lönar det sig icke ur räntaibilitetssynpunkt tionen i Malax socken med beak-
45187: för den ensk~lde småJbrukaren att anskaffa tande av det initiativ, som tagits av
45188: dyli!ka jordbruksmaskiner. Som en följd jordbrukarna därst.ädes.
45189: härav ha småbrukarna flerstädes gemen-
45190: HeJ.singfors den 6 oktober 1947.
45191:
45192: Gösta Rosenberg. Levi Jern.
45193: Mikko Järvinen. Aleksi Rinne.
45194: Albert Brommels. Aaro Uusitalo.
45195: Helmer Smeds. Atos Wirtanen.
45196: 1033
45197:
45198: IV,274.- Rah. al. N:o 201.
45199: Suomennos.
45200:
45201:
45202:
45203:
45204: Rosenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuus-
45205: koneaseman perustamiseksi Maalahden pitäjään.
45206:
45207: E d u s k u n n a 1[ e.
45208:
45209: Sota- ja kriisivuodet ovat selvittäneet kalliita maatalouskoneita. Sen vuoksi ovat
45210: kaikille elinvoimaisen ja t~uottavan maata- pienviljeiljät useissa paikoin yhteisesti osta-
45211: louden merkityksen maalle. Kuten tunnet- neet sellaisia tär!keitä koneita kuten esim.
45212: tua on suurin osa maamme viljeHystä pinta- puimruk:oneita yms., mutta mitään ratkaise-
45213: alasta pienviljelyksiä. Siten on ikanoont'a- vaa ei ole saavutettu.
45214: loudelliselta kannalta erityisen tärkeätä, Sitten kun MäntsäJlään oli perustettu val-
45215: että valtiovalta kaikin käytettävissä olevin tion koneasema, on voitu panna merkille
45216: keinoin twkee näitä pienviljelyksiä niiden pienviljelijäpiirien mielenkiinnon tässä muo-
45217: tuotantokyvyn lisäämiseksi. dossa tapahtuvaa koneiden hankintaa koh-
45218: Pienvhljelysten tuoton kohottaminen ta- taan lisääntyneen, mikä mm. on näkynyt
45219: pwhtuu mm. siten, että pienviljelijöille va- siinä, että monet paikkakunnat ovat kut-
45220: rataan mahdollisuudet käyttää hyväkseen suneet asiantuntijoita selvittämään kysy-
45221: kaikkia teknii!kan saavutuksia ja edistysas- mystä valtion koneasemista. Maalahden
45222: keleita maatalouden alalla. Nämä näkökoh- pitäjässä V aas&n läänissä on kiinnostus ol-
45223: dat huomioonottaen eduskunta on vuonna lut niin suuri, 'että joukko pienviljelijöitä
45224: 1946 myöntänyt varoja, jotka antavat maa- on siellä päättänyt ehdottaa sellaisen val-
45225: talousministeriölle mahdollisuuden mel"kitä tion koneyhtiön perustamista. Kuitenkaan
45226: osakkeita sellaisissa osakeyhtiöissä, joiden ei niitä varoja, joita valtiovalta on myöntä-
45227: tehtävänä on ;hankkia maatalouskoneita nyt sellaisiin yrityiksiin, ole tässä tapauk-
45228: pienviljelijöille. Määrärahat ovat kuiten- sessa s'aatu, koska nämä varat ensi sijassa
45229: kin osoittautuneet riittrumättömiksi ja niistä ovat tarkoitetut siirtoväkeä varten. Sellai-
45230: ovat pääasiallisesti päässeet osaHisi1ksi vain sen koneyhtymän tarve pienviljelijöitä var-
45231: siirtoväkeen kuuluvat pienvHjelijät. Tästä ten M.aala:hdessa on erittäin suuri, ja ikun
45232: on seurauksena että tämän avustustoimin- siellä maanviljelijät jo vanhastaan ovat
45233: nan ulkopuolelle ovat jääneet :mclkein ko- tunnettuja myönteisestä asennoitumisestaan
45234: konruwn siirtoväkeen kuulumattomat pien- osuustoiminnan eri muotoihin, voidaan ede~
45235: viljelijät erityisesti ruotsinkieliset. Kuiten- lyttää sellaisen yrityks·en koituvan paikka-
45236: ilrin ovat puheenaolevat pienviljelijät oival- kunnan hyväksi.
45237: taneet, että heidän vastaisten toimeentulo- Edellä esitetyn perusteella ehdottavat al-
45238: mahdollisuulksiensa täytyy rakentua tuotan- lekirjoittaneet kunnioittaen,
45239: non lisäämiseen, mikä merkitsee sitä, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
45240: heidän mm. on hankittava maata~ousko tulo- ja me1warvioon 1,000,000 mm·-
45241: neitJa. He ovat koettaneetkin hankkia niitä, kan määrämhan valtion osuusJoone-
45242: mutta koneiden hinta on ollut heille man aseman perustamiseksi Maalahden pi-
45243: korkea. Myöskään kannattavaisuusmielessä täjään sikäläisten maanviljelijäin te-
45244: ei yksityisen pienviljelijän ka:nnata hankkia kemän aloitteen mukaisesti.
45245: Helsingissä 6 päivänä loka;lmuta 1947.
45246: Gösta Rosenberg. Levi Jern.
45247: Mikko Järvinen. Aleksi Rinne.
45248: Albert Brommels. Aaro Uusitalo.
45249: Helmer Smeds. Aatos Wirtanen.
45250: 1034
45251:
45252: IV,275.- Rah. al. N:o 202.
45253:
45254:
45255:
45256:
45257: Ryömä y. m.: Määt·ärahan osoit-tamisesta yhdeksän uuden
45258: ammattientarkastajan palkkaamiseksi huolehtimaan eri-
45259: tyisesti työntekijäin ravitsemusolojen parantamisesta.
45260:
45261:
45262: E d u s k u n n a 11 e.
45263:
45264: Pyrittäessä teollisuustuotantomme kohot- että työntekijäin käytettävissä on työmaan
45265: tamiseen on työntekijäin fyysillisen kun- yhteydessä 'tai sen välittömässä läheisyy-
45266: non turvaaminen erittäin tärkeää. Tällöin dessä ruokailupaikka, jossa nämä voivat
45267: kuitenkin havaitaan se epäkohta, että näillä saada terveysopilliset vaatimukset täyttä-
45268: palkkojen suhteellisen pienuuden johdosta vää ravintoa, sekä tarvittaessa antamaan
45269: ei aina ole mahdollisuutta hankkia sellaista työmaan luottamusmiehille, työntekijäin
45270: ravintoa, jollaista raskas työ edellyttäisi. jä:rjestöille tai ruokalan pitäjille sitä kos-
45271: Tilanne sruaUaa olla jonkin verran parempi kevia neuvoja ja ohjeita.
45272: niillä työmailla, joilla on järjestetty yhtei- Tämä voitaisiin ymmärtääksemme saa-
45273: nen ruokailu, edellyttäen, että yhteisruo- vuttaa, jos osa ammattientarkastusviran-
45274: kalan johdolla on riittävä ravinto-opillinen omaisista olisi ravinto-opillisen koulutuksen
45275: asiantuntemus. Huonoimmin on asia yleensä saaneita. Laki ei tässä suhteessa asetakaan
45276: niillä työmailla, joiden työntekijät joutuvat rajoituksia, sillä tarkastajain lukumäärän
45277: aterioimaan työmaan ulkopuolella olevissa saa sen mukaan valtioneuvosto määrätä, jo-
45278: ravintoloissa. ten tähänastisten tarkastajain avuksi voi-
45279: Vuonna 1927 annetun ammattientarkas- taisiin kuhunkin piiriin ottaa vielä uusi
45280: tuslain nojalla asetettujen valtion ammat- tarkastaja valvomaan ja edistämään nimen-
45281: tientarkastusviranomaisten tehtävänä on omaan työntekijäin ravitsemusolojen kehi-
45282: lain mukaan ,edistää työntekijäin suojelun tystä.
45283: ja työväenhuollon kehitystä", jolloin hei- EdeHä sanotun nojalla ehdotamme,
45284: dän tulee saada asianomaisHta kunnallisilta
45285: elimiltä tarpeellista apua. että Eduskunta korottaisi vuoden
45286: Tarkastajia valittaessa on luonnollisesti 1948 tulo- ja menoa1·vioesityksessä
45287: pantu pääpaino heidän teknilliseen koulu- 14 Pl:n VII luvun 1 momentilla
45288: tukseensa. Kuitenkin on ilmeistä, että tar- olevaa määrärahaa 1,220,400 mar-
45289: kastusviranomaisten edistäessään työnteki- kalla yhdeksän uuden ammattientar-
45290: jäin suojelua ja työväenhuollon kehitystä kastajan kiinnittämiseksi huolehti-
45291: tulisi myös kyetä huolehtimaan näiden ra- maan erityisesti työntekijäin ravit-
45292: vitsemusoloista työmaalla, t. s. valvomaan, semusolojen parantamisesta.
45293: Helsingissä lokakuuta 7 päivänä 1947.
45294:
45295: Mauri Ryömä. W. Metsäranta.
45296: Konsta Talvio. Anna Nevalainen.
45297: Elsa Karppinen. Aaro Uusita.lo.
45298: Eino Tainio. Antti Virtanen.
45299: Antto Prunnila. Eino Roine.
45300: 1035
45301:
45302: IV,216.- Rah. al. N:o 203. IV,2i6. - Fin. mot. N:o 203.
45303:
45304:
45305:
45306: Sergelius y. m.: M.äärärahan osoittamisesta Sergelius m. fl.: Angående anvisande av
45307: ammattioppilaitosten taloudenhoidon anslag [ö1· inrättande vid handels- och
45308: tarkastajan viran perttstamista varten industriministeriets yrkesutbildni'ilAgsav-
45309: kauppa- ja t.eollisu,usministeriön amrmat- delning am en inspektörstjänst för yrkes-
45310: tikasvatusosastoon. -undervisningsanstalternas ekon01ni.
45311:
45312:
45313: E d u s k u n n a 11 e. Till Riksdagen.
45314:
45315: Maassamme on 102 kunnallista tai yksi- I vårt land finnas för närvarande 102
45316: tyistä ammattikoulua, 53 vastaavanlaista yrkesskolor, 53 handels- och 3 tekniska
45317: kauppa- ja 3 teknillistä oppilaitosta, joille kommunala eller privata läroanstalter. De
45318: asianomaisista oppilaitoksista säädetyt lait .lagar, i vilka ingå bestämmelser römnde
45319: edellyttävät maksettavaksi huomattavia val- dessa läroanstalter, förutsätta, att ur stats-
45320: tionapuja, eräiden menojen osalta 65- medel er'läggas betydande bidrag upp-
45321: 80 % vuosittaisista menoista. Valtion gående till årligen 65-68 % av vissa i
45322: apuina tuettavaksi näilLe oppilaitoksille on lagarna närmare bestämda utgifter. För
45323: hallituksen esityksen v:n 1948 tulo- ja me- erläggandet av dylika statsbidrag har i re-
45324: noarvioksi ehdotettu varaHavaksi yht. n. geringens proposition till budget för år
45325: 155 milj. mk. 1948 föreslagits i reservationsanslag om-
45326: kring 155 miljoner mark.
45327: Varsinkin yksityisten oppilaitosten talou- I synnerhet för de privata läroansta1-
45328: denhoidossa on valtionapu aivan ratkaiseva ternas ekonomi är statsanslaget en faktor
45329: tekijä. Ei ole myöskään yhdentekevä:ä, mil- av avgörande art. Det är därför ej heller
45330: loin valtionapu tällaiselle laitokselle mak- alldeles likgiltigt, vid viiken tidpunkt stats-
45331: setaan, sillä siitä riippuvat oleellisesti op- bidraget för en dylik läroanstalt utbetalas,
45332: pilaitoksen mahdomsuudet opettajapalkko- enär läroanstaltens möjligheter att. erJägga
45333: j,en, vuokriensa ja muiden määräaikaisten lärarlöner, hyror och andra regelbundet
45334: menojensa suorittamiseen. återkommande utgifter i väsentligt grad är
45335: iberoende av statsbidraget. De tjänstemän
45336: Kauppa- ja teollisuusministeriön ammat- vid yrkesutbildningsavdelningen vid han-
45337: tikasvatusosastossa on niiden virkamiesten, dels- och industriministeriet, vi'lka för när-
45338: jotka suorittavat lain mukaisesti valtion- varande omhänderha granskningen av de
45339: a·puun oikeuttavien menoerien tarkastuk- utgiftsposter, för vilkas bestridande enligt
45340: sen ja siten asiallisesti toimittavat valtion- lag statsbidrag skall erläggas, och sålunda
45341: apujen jaon, päätehtäviilnä oppilaitosten även i sakligt hänseende verkställa själva
45342: toiminnan ammatillinen tarkastaminen ja fördelningen av statsbidraget, ha som sin
45343: niiden opetustoimen johtaminen, joten on huvudsakliga uppgift inspektion av yrkes-
45344: ymmärrettävissä, että valtionapujen jako undervisningen vid dessa läroanstalter samt
45345: usein viivästyy niin, että oppilaitokset saa- ledningen av undervisningsverksamheten i
45346: vat lukukauden toimintaa varten tarkoite- sin helhet. Det är därför förståeligt, att
45347: tun valtionavustuksen vasta lukukauden fördelningen av statsunderstöd fördröjes så
45348: lopussa tai sen päätyttyä. pass mycket, att läroanstalterna erhålla
45349: det statsunderstöd, som är avsett för ter-
45350: minen, först i slutet av densamma eller se-
45351: dan terminen gått till ända.
45352: Kou1ujen edun kannalta olisi nam ollen Ur skolornas egen synpunkt vore det så-
45353: välttämätöntä, että sanotulla osastolla olisi lunda oerhört betydelsefullt, att vid sagda
45354: yksi vakinaisesti valtionapujen jaosta vas- avdelning skulle finnas en särskild tjänste-
45355: taava ja sen nopeasta suorituksesta vas- man, vars uppgift vore handhavandet av
45356: 1036 IV, 2 7 6. - Ammattioppilaitokset.
45357:
45358: taava virkamies. Toisaalta on ilmeistä, fördelningen av ordinarie statsbidrag och
45359: että myöskin valtion etu vaatii sanotunlai- ombesörjandet av snabb utbetalning. Å
45360: sen virkamiehen asettamista, sillä jaettavien andra sidan är det uppenbart, att även
45361: vaxojen käytön kirjanpidollista tarkkailua statens fördel kräver tillsättandet av en
45362: varten ei sanotussa virastossa ole ammatti- dy'lik tjänsteman, enär till sagda avdel-
45363: henkilöitä, ja kysymyksessä ovat kuitenkin nings disposition ej finnas tjänstemän med
45364: suhteellisen suur,et menoerät. tillräcklig sakknnskap i bokföring, vilket
45365: vore .al1de1es oundgängligt för en saklig
45366: granskning av statsbidragens ändamälsen-
45367: liga användning. Det är dock fräga om
45368: jämförelsevis betydande utgiftspost€r i
45369: statsbudgeten.
45370: Edellä oleV'an perusteella ehdotamme .Med stöd av ovanstående tilläta sig un-
45371: kunnioittaen, dertecknade vördsamt föreslå,
45372: että Eduskunta ottaisi vuoden att Riksdagen måtte i statsförsla-
45373: 1948 tulo- ja menoarvioon 13 P.l. get för år 1948 under 13 H t. I: 1 ( av-
45374: I: 1 momentille ( palkkaukset) 228,000 löningar) upptaga 228,000 mar:k fö~·
45375: rnk ammattioppilaistosten talouden- grundandet av en inspektörstjänst
45376: hoidon tarkastajan viran pwrusta- för handhavandet aJv granskningen
45377: mista varten kauppa- ja teollisuus- av yrkesläroanstalternas ekononvi vid
45378: ministeriön ammattikasvatusosastoon. yrkesutbildnin,gsavdelningen vid han-
45379: dels- och industriministeriet.
45380: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1947. Helsingfors den 5 oktober 1947.
45381:
45382: Max Sergelius. Jussi Lappi-Seppälä.
45383: 1037
45384:
45385: IV,277,- Rah. al. N:o 204.
45386:
45387:
45388:
45389:
45390: Miettunen y.m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta s·uur-
45391: perheisten äitien lomien järjestämistä varten.
45392:
45393:
45394: E d u s k u n n a ll e.
45395:
45396: Maaseudun eraan sosiaalisen ongelman veytensä ja työkykynsä. Sellaisia tapauk-
45397: muodostaa naisten, varsinkin suurperheis- sia on jokainen pienviljelijäseudulta oleva
45398: ten pienviljelijäemäntien, pitkä ja raskas edustaja joutunut omassa ympäristössään
45399: työpäivä. Yhteiskunta on toimeenpannut toteamaan. Ei voi olla yhteiskunnalle yh-
45400: joukon tärkeitä sosiaalisia parannuksia dentekevää miten kansan ja kansantalouden
45401: palkkatyössä käyvien perheenäitien . elä- kannalta perheenäidin arvokkaassa työssä
45402: mään. Samanaikaisesti yhteiskunta on mel- säilyy heidän terveytensä ja työkykynsä.
45403: kein tyystin unohtanut sosiaalisten lakien Erilaiset vapaat kansalaisjärjestöt ovat
45404: ulkopuolelle omaa työtään tekevän pienvil- vuosittain huoltaneet muutamia äitejä saa-
45405: jelijäperheen äidin. Näin ei voi jatkuvasti maan kipeästi tarvitsemaansa lomaa. Va-
45406: tapahtua. Yhteiskunnan on omalta osal- paaehtoisin voimin järjestettynä kuitenkin
45407: taan huolehdittava siitä, että tulevan kan- vain muutamat äidit pääsevät lomasta
45408: sakunnan kasvusta ja kasvatuksesta lä- nauttimaan. Tämän sinänsä kiitettävän toi-
45409: hinnä vastuussa olevain suurperheisten äi- minnan lisäksi tarvitaan yhteiskunnan ta-
45410: tien sosiaalista asemaa voidaan myöskin holta järjestettyä lomatoimintaa, joka pi-
45411: parantaa. täisi kohdistaa lähinnä suuruerheisten äi-
45412: Suurperheen äidin työaika, joka melkein tien hy;väksi. ~
45413: poikkeuksetta suoritetaan vaikeissa talou- Maassamme on noin 10,000 äitiä, joiden
45414: dellisissa olosuhteissa, alkaa aamuisin var- synnyttämä lapsimäärä on 7 tai siitä yli.
45415: hain ja jatkuu 14-16 tuntisina päiväsuo- Heidän lomansa olisi ensi sijassa yhteis-
45416: rituksina päjvästä päivään, jopa vuodesta kunnan taholta järjestettävä.
45417: vuoteenkin, ilman minkäänlaista loma- ja Edelläolevan perusteella ehdotamme,
45418: vapaa-aikaa. Rauhallisinkaan mielenlaatu
45419: ja parhainkaan ruumiillinen terveys ei voi että Eduskunta ottaisi vuoden
45420: tällaista ylimääräistä rasitusta jatkuvasti 1948 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
45421: kestää. Monet pienviljelijäperheen äidit 10 miljoonaa markkaa suurperheis-
45422: ovatkin liikarasituksesta menettäneet ter- ten äitien lomien järjestämiseen.
45423: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
45424:
45425: Martti Miettunen. Yrjö HautaJ.a. Johannes Virolainen.
45426: 1038
45427:
45428: IV,27s,- Rah. al. N:o 205.
45429:
45430:
45431:
45432: Stenberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuk~;iksi
45433: 'Vähävaraisten perheiden lomanvieton matkakustannuk-
45434: siin.
45435:
45436:
45437: E d u s k u n n a 11 e.
45438:
45439: Vuodesta 1942 lähtien on eduskunta tuke- 26 % kahden viikon loman täysihoitomak-
45440: nut Lomaliittoa niin, että .tämä on voinut susta, mutta ovat sen mukaan ilman alen-
45441: järjestää varattomille j,a suuriperheisille nusta, jota ei myönnetä itse matkansa mak-
45442: äideille virkistyslomia. 'Tämä on kuitenkin saville, 35 %. Jos tähän arvioidaan lisäksi
45443: ollut mahdollista ainoastaan siinä määrässä, auto- ja laivamatkat, tulee keskimääräispro-
45444: että toistaiseksi on voitu myöntää vain yksi sentti lähentelemään viittäkymmentä. Mutta
45445: loma samalle äidille. Tuntien sen virkistä- matkakustannukset eivät suinkaan jaka;annu
45446: vän hyödyn, minkä loman vietto on anta- tasan, vaan etäisimmiltä seuduilta lomalle
45447: nut, mielii usea äiti uudistamaan lomansa menijöiden osalta se voi jopa ylittääkin
45448: vuoden tai parin kuluttua.. Koska tämä ei kahden viikon täysihoitokustannukset. Niin
45449: toistaiseksi ole ollut mahdollista muutoin on varsinkin Lasten osa;lta, joiden täysihoi-
45450: kuin omalla kustannuksella, on herännyt tomaksut Lomaliitto on pitänyt suhteellisen
45451: pyrkimys niukoissakin olosuhteissa lomava- huokeina. Matkakustannuksia lisää vielä se,
45452: rojen säästämiseen. Loman vieton tullessa että suurimmat lomakylät ovat kaikki Itä-
45453: yhä yleisemmäksi, ov,at sellaisetkin pienem- Suomessa, eikä aioo voida järjestää loma-
45454: mät perheet, joiden äideillä ei ole mahdolli- paikkaa lähimpään lomakotiin. Niille, jotka
45455: suutta saada ainoatakaan maksutonta lo- voisivat kustantaa vain viikon loman, tulee
45456: maa, .pyrkineet järjesti1mään sitä omin kus- matkan kalleus suhteellisesti vielä suurem-
45457: tannuksin. Useimmille äideille se ei kuiten- maksi. Perhelippujen kautta voidaan tosin
45458: kaan ole mahdollista muutoin kuin järjes- saada pieni huojennus rautatiematkoihin,
45459: tettynä koko perheelle tai ainakin lapset mutta auto- ja laivamatkoilla ei ole sitä-
45460: mukaan ottaen. Mutta lomakustannusten kään pientä ·etua.
45461: suurena rasituksena ovat matkakulut, jotka Koska perheenäitien lomanviettomahdolli-
45462: Lomaliiton kustantamien äitilomien viettä- suuksien järjestäminen sellaiseksi, että mah-
45463: jienkin on maksettava mukaansa ottamien dollisimman monet voisivat sitä käyttää, ei
45464: lastensa osalta. Matkakulujen suuruus li- kerran, V!aan vuosittain, olisi sen järjestelyä
45465: sää lomakustannuk<Jia, varsinkin etäisiltä tuettava. Varsinkin maaseudun vähävarais-
45466: seuduilta, niin runsaasti, että kaikkein vä- ten äitien kohdalta olisi se välttämätöntä.
45467: hävaraisimmat perheet, ja usein vielä maa- Mutta koska monen äidin loman mahdolli-
45468: seudun vähävaraiset, eivät voi itsellensä ja suus riippuu koko perheen lomasta, olisi
45469: perheen äidille lomaa kustantaa. vähävaraisten perheiden loman vieton kus-
45470: Arvioitaessa kuinka suurella osalla mat- tannuksia huojennettava. Sen vuoksi ehdo-
45471: kakulut lisäävät lomakustannuksia voidaan tamme,
45472: verrata viime kesänä Saarijärven lomako-
45473: dissa olleen, Lomaliiton kustantaman, 131 että Eduskunta ottaisi vuoden
45474: perheenäidin täysihoito- ja matkakustan- 1948 tulo- ja menoarvioon 500,000
45475: nuksia toisiinsa. Täysihoitokustannukset te- markan määrärahan käytettäväksi
45476: kivät 275,000 mk ja rautatiematkat 71,225 Lomaliiton kautta avustuksina vähä-
45477: mk, vaikka niistä oli 25% alennus. Pelkät varaisten perheiden lO"''nanvieton mat-
45478: rautatiematkat ovat siis olleet keskimäärin kakustannuksiin.
45479: Helsingissä 7 .päivänä lokakuut~a 1947.
45480:
45481: Elli Stenberg. J. Mustonen.
45482: Eino Tainio. Nestori Nurminen.
45483: 1039
45484:
45485: IV,279.- Rah. al. N:o 206.
45486:
45487:
45488:
45489: Uusitalo y. m.: JJfäärärcihan osoittamisesta ooustukseksi
45490: Lomaliitto r.y: lle perheenäitien lomauttamista varten.
45491:
45492:
45493: E d u s k u n n a 11 e.
45494:
45495: Lomaliitto r. y., joka perustettiin v. 1941 ja kesän kuluessa liitosta taas tiedusteli
45496: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton, [omanviet'tomahdollisuuksia n. 62,000 lo-
45497: Suomen Työnantajain Keskusliiton, So- manviettäjää, mutta liitto saattoi tarjota
45498: siaaliministeriön, Kulkulaitosten ja yleis- lomanviettomahdollisuudet vain 18,000 hen-
45499: ten töiden ministeriön, Sisäasiainministe- kilölle. Tästä viimeksi mainitusta luvusta
45500: riön, osuuskaupallisten keskusjärjestöjen ja kuului noin 2,000 äitien ryhmään, joista
45501: useiden muiden suurien kansalaisjärjestö- puolestaan suuri osa oli siirtolaisia, suuri-
45502: jen toimesta, on toimintansa aikana muo- perheisiä, maaseudun rasitettuja tai teolli-
45503: dostunut erittäin tärkeäksi sosiaaliseksi suuslaitoksissa raskasta päivätyötään suo-
45504: huoltotekijäksi omalla alallaan Suomessa. rittavia uupuneita äitejä. Mainittakoon
45505: Huolimatta monista taloudellisista vaikeuk- vain, että esim. Saarijärven [omakeskuk-
45506: sista on Lomaliitto perustajiensa avulla sessa yhdellä kertaa lomautetut 141 äitiä
45507: kyennyt laajentamaan toimintaansa sekä olivat yhteensä synnyttäneet 1,126 lasta.
45508: tehostamaan tarpeellista tarkoituksenmu- Suurin osa näistä äideistä vietti lomansa
45509: kaisen lomankäytön valistustyötä kaikkia ensi kertaa elämässään.
45510: piirejä käsittäväksi. Suomalaisen yhteiskunnan ytimen muo-
45511: Suomen vuosilomalaki sisällyttää pii- dostaa perheenäiti. Siksi on ensiarvoisen
45512: riinsä yli 800,000 työntekijää sekä henki- tärkeätä, että juuri heidän ruumiin- ja sie-
45513: sissä että ruumiimsissa ammateissa, jotka lunvoimiensa uudistamiseen ja säilyttämi-
45514: työntekijät saavat eri pituisia vuosilomia. seen kiinnitetään riittävän runsasta huo-
45515: Kuten kuitenkin jo edellä mainittu luku miota. Kun Lomaliitto r. y. on jo menneinä
45516: osoittaa, jää lomalain ulkopuolelle huomat- 6 vuotena osoittanut, taloudellisissa vai-
45517: tavia kansalais- ja työntekijäryhmiä. Täl- keuksissakin, suorittavansa niin ratkaisevan
45518: löin on erikoisesti muistettava perheenäi- tärkeätä tehtävää perheenäitien hyväksi, on
45519: dit, joita tämä laki ei koske. Lomaliitto r. y. itse yhteiskunnan, s. o. valtiovallan, pyrit-
45520: on tällä alalla tehnyt perustamisestaan läh- tävä käytettävissä olevin keinoin tukemaan
45521: tien koko kansakunnan kannalta katsottuna tätä työtä. Siksi ehdotammekin edellä ole-
45522: erittäin merkittävää työtä. Liiton ensim- viin perusteluihin viitaten,
45523: mäiset toimintavuodet kohdistuivat melkein
45524: yksinomaan juuri perheenäiteihin, ja viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
45525: vuosina ovat sodasta kärsimään joutuneet, tulo- ja menoarvioon 2,500,000 mar-
45526: suuriperheiset ja maaseudun raskasta ruu- kan määrärahan annettavaksi avus-
45527: miillista työtä taloustoimien lisäksi tekevät tuksena Lomaliitto r. y:n käytettä-
45528: äidit olleet liiton 'toiminnan tähtäimessä. väksi sen harjoittaman suuriperheis-
45529: Viime kesänä Lomaliiton käytettävissä oli ien ja työstä rasittuneiden perheen-
45530: kaikkiaan 9 eri toimipaikkaa, joissa yh- äitien lomauttamiseen liiton omista-
45531: teensä oli joka vuorokausi lomalaisille va- missa lomanv·iettopaikoissa.
45532: rattuna noin 1,000 vuodetta. Viime kevään
45533: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
45534:
45535: Aaro Uusitalo. Konsta Talvio.
45536: N. Nunninen. Elsa Karppinen.
45537: Vilhelm Riihinen. Eino· Tainio.
45538: Mauri Ryömä.
45539: 1040
45540:
45541: IV,2so.- Rah. al. N:o 207.
45542:
45543:
45544:
45545:
45546: E. Nurminen y. m.: Korotetun määrärahan osoit.tamiscsta
45547: WIYustuksiksi kunnallisten, se'itrakunnallisten ja yksityis-
45548: ten vanhainkotien perustamista ja ylläpitämistä varten.
45549:
45550:
45551: E d u s k u n n a 11 e.
45552:
45553: Niiden kansalaisryhmien joukosta, jotka lisimmin kunnalliskotihoidon muodossa.
45554: ovat joutuneet kärsimään sodasta ja sen Kunnalliskotiin sijoittamisella on kuiten-
45555: jälkiseuraamuksista, kiintyy tällä hetkellä kin omat rajoituksensa. Ne ovat enimmäk-
45556: huomio erityisesti vanhuksiin. seen täyteen asutetut. Toiseksi niissä an-
45557: Elämän lakien mukaan vanhuutta seu- nettava hoito ei tyydytä useita vanhuksia
45558: raa yleisesti työkyvyn heikentyminen, vie- hoidettavien lukuisuuden ja niiden erilai-
45559: läpä sen täydellinen menettäminen. Sota suuden takia, koska näissä laitoksissa hoi-
45560: on tätä kehitystä kuitenkin huomattavasti detaan samanaikaisesti ja monasti myös sa-
45561: jouduttanut ja samalla hävittänyt niitä malla osastolla liikuntakykyisiä vanhuksia,
45562: toimeentuloedellytyksiä, joita usealla kor- kroonisia, vuoteeseen sidottuja sairaita ja
45563: keaan ikään päässeellä on normaaleissa olo- henkisesti normaalisesta sieluntilasta poik-
45564: suhteissa. Moni vanhus menetti sodassa keavia henkilöitä. Vihdoin laajoissa kansa-
45565: elättäjänsä ja hoitajansa, kotiseudultaan laispiireissä on vallalla käsitys, että osaksi
45566: evakuoidut kotinsa ja kaikkein useimpien toimeentulevien vanihusten tarkoituksenmu-
45567: ankaralla työllä ja säästäväisyydellä ke- kainen sijoituspaikka ei ole kunnalliskoti,
45568: räämät varat ovat inflation johdosta hu- vaan joko oma asunto tahi erityinen heille
45569: venneet miltei olemattomiin. soveltuva vanhainkoti.
45570: Voimassa olevien säännösten mukaan jo- ·On ilolla todettava, että sosiaalihallinnon
45571: kainen kansalainen on velvollinen kykynsä taholta jo on pantu alulle kannalliskodeissa
45572: mukaan pitämään huolta vanhemmistaan annettavan hoidon uusiminen siten, että
45573: ja isovanhemmistaan sekä työnantaja työn- liikuntakykyisille vanhuksille järjestetään
45574: tekijästään määrätyin edellytyksin. Äärim- erityisiä vanhainkoteja, kroonisille sairaille
45575: mäisissä tapauksissa kunnan on järjestet- sairaskoteja ja laitoksiin vaikeasti sopeutu-
45576: tävä niille vanhuksille, jotka eivät omista ville hoitokoteja. Uudistus on valtiovallan
45577: varoistaan tai työllään, taikka toisen huo- tukemana pantu alulle Lapin läänissä,
45578: lenpidon kautta voi saada tarpeenmukaista mutta tulee kaikesta päättäen kulumaan
45579: elatusta ja hoitoa, köyhäinhoitolain edel- pitkä aika, ennenkuin se voidaan toteuttaa
45580: lyttämää huoltoa. valtakunnan muissa osissa.
45581: Saadun kokemuksen mukaan omaisten Tästä syystä ja ottaen huomioon, että
45582: mahdollisuudet auttaa vanhusta ovat yksityil')iä vanhainkoteja on vähän sekä
45583: useassa tapauksessa sekä varain että sopi- hoito niissä kallista, valtiovallan tulisi mie-
45584: van asuintilan puutteessa varsin heikot lestämme tehokkaasti tukea kaikkia yrityk-
45585: ellei olemattomat. Työnantajain vanhoille siä järjestää tarkoituksenmukaisia hoito-
45586: työntekijöilleen myöntämät eläkkeet ovat mahdollisuuksia ensiksi sellaisille vanhuk-
45587: vähälukuisia ja useassa tapauksessa riit- sille, jotka jäävät vanhuuseläkkeistä osat-
45588: tämättömiä. Nekin vanhuuseläkkeet, joita tomiksi sekä myös sellaisille vanhuksille,
45589: kansaneläkelaitos vuoden 1949 alusta alkaa jotka joko kokonaan tai osaksi voisivat
45590: myöntää, eivät ole siksi suuria, että ne yk- maksoo saamansa hoidon tai joillla on eläke
45591: sinään turvaisivat toimeentulon, jotapaitsi työnantajalta. Sen lisäksi mitä hallitus on
45592: aluksi usea vanhus tulee jäämään eläkkeestä ehdottanut vuoden 1948 tulo- ja menoar-
45593: kokonaan osattomaksi. Mikäli kunnan on vioon 14 Pl. XVIII: 5 (avustukset kunnal-
45594: syytä avustaa vanhusta tapahtuu se taval- listen, seuraJkunnallisten ja yksityisten van-
45595: IV,2S·O. - E. Nurminen y. m. 1041
45596:
45597: hainkotien perustamiseksi ja ylläpitämi- Pl. XVIII: 5 kohdalle otettua maa-
45598: seksi) kohdalla, esitämme, rärahaa 5 miljoonalla markalla kun--
45599: nallisten, seurakunallisten ja yksi-
45600: että Eduskunta korottaisi vuoden tyisten vanhainkotien perustamiseksi
45601: 1948 tulo- ja menearvioesitykseen 14 ja ylläpitämiseksi.
45602: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
45603:
45604: Elli Nurminen. Urho Kulovaara.
45605: Martta Salmela-Järvinen. Juho Kuittinen.
45606: Paavo Karjalainen. Helena Virkki.
45607: Kaisa Hiilelä.
45608: 1042
45609:
45610: IV,2s1.- Rah. al. N:o 208.
45611:
45612:
45613:
45614: Salmela-Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta vähiJ-
45615: varaisill.e perheenäide~'lle ja heidän lapsilleen lomia jär-
45616: jestävien kesäkotien tukemiseksi.
45617:
45618: Eduskunnalle.
45619: Työtäteikevän kansalaisen levon ja virkis- järjestöjen mahdollisuudet saada maksaviita
45620: tyksen tarve on tunnustettu jo il.:ainsäädän- lomanvi,ettäjiltä taloudellista tukea, joka
45621: nössämrrne, myöntäilllän vuosi•lomalaki jolmi- kuitenkin olisi välttämätöntä kiinteistön,
45622: selle työntekijälle vuosittain määrätyn lo- ikaluston ym. kunnossa pitämistä varten.
45623: man. Yhteisklilllllan taholta on myösikin jo Sosiaaliministeriön myöntämä avustus ku-
45624: monin tavoin pyritty va:lmistamaan vähä- luu tarkik:aam ruokaa.n ja palik:kauksiin eikä
45625: varaisille kansalaisille lomanviettomahdolli- siihen riitäkään ja kodit joutuvat yhä vai-
45626: suuksia. Tässä mielessä on jo useiden vuo- keampaan ·asema;an kun yksityisten kansa-
45627: sien ajan vrultion talousarvioon sisältynyt laisten auttamishrulu taioudellisen tilanteen
45628: tosin vielä pieni ja riittämätön määräraha vaikeutuessa vähitelleen ty11ehtyy. Kiinteis-
45629: vähävaraisten, monilapsisten pe:rtheenäitien töt rappeutuvat, kun korj,auskustannuksiin
45630: kesävirkist~~ksen järjestämiseen ja to- ei riitä varoja, irtaimisto ikuluu loppuun,
45631: teamme, että seUainen määräraha nytkin on mutta uutta ei varojen puutteessa voi
45632: otettu Eduskunnaille esitettyyn tulo- ja me- han·kkia. Vähitellen voidaan joutua siihen,
45633: noarvioon. että ytksi ja toinen. näistä kodeista joutuu
45634: Tämän avustuksen turvin. on voitu pie- sulkemaan ovensa vnpaal1e p·aikalle pyriki-
45635: nelle perheenäitien ryhmälle vuosittain viitä vähävaraisilta lomanviettäjiltä ja hoi-
45636: järjestää lyhyt oleskelu jossakin lomako- tamaan toimintaansa vain Hikeperia;atteiden
45637: dissa tai kesäsiirtolassa. Suurimman osan muka;an ottamrulla vastaan yksinomaan maJk-
45638: näistä lomista ovat järjestäneet eräiden savia; lomalaisia. Tämä kehitys ei kuiten-
45639: naisjärjestöjen, mm. työläisnaisten järjestö- ilman ole toivottava, sillä Jomanviettopaik-
45640: jen ikesäkodit. Tällaisia kesåkotej'a on mm. ikoja juuri vähäva1'aisille perheenäideille ei
45641: työläisnaisjärjestöjen omistamina eri puo- ole liikaa, niitä tarviUaisiin. enemmän kuin
45642: Hlla maata kymmenkunta ja järjestettiin mitä nykyä.än on käytettävissä. Olisi sen-
45643: näissä kesällä 1947 Sos]a:aJ.iministeriön sijaan pyrittävä tukemaan k€säikotien toi-
45644: myöntämän apurahan turvin vapaa oleskelu mintaa samaan tapaan kuin Lomaliitonlkin
45645: n. 400 äidille ja 300 lapselle. Tavallisesti toiminta,a myöntämällä avustuksia perusta-
45646: olivat lomat 10 päivän pituisi>a. Samanlaisia misik:uluja y.m. yläpitoa varten. Kesänviet-
45647: lomia järjestivät eräät muutkin naisjärjes- topaikkoja 1ei ole liikaa ja valtiolle tulee
45648: töt omissa kesällmdeisstaan. kuitenkin halvemmaksi tukea valmiita ko-
45649: Sosiaruliministeriön myöntämän määrära- teja kuin myöntää 'avustuksia aivan uusien
45650: han käyttöön sisältyy kuitenkin eräitä eh- rakentamiseiksi.
45651: toja, jotka ovat varsinkin rahanarvon alen- Edelläolevan perusteella ehdotamrrnekin
45652: tuessa muuttaneet sen käytön Eian rasitta- kunnioittaen,
45653: vaksi näille kesäkodeiUe. Järjestön on ni!Ill.
45654: omin varoin kust>annettav,a lomanvietto kol- että JJ]duskunta ottaisi vuoden 1948
45655: mannekselle siitä määrästä äitejä, joka sa•a valti!on tulo- ja menoarvioon 2 mil-
45656: lomansa määrärahan avulla ja lisäJksi, mi- Joonan markan suuruisen määrära-
45657: käli äideillä on ·lapsia mukanaan, !hankit- han sellaisten kesäkotien tukemiseksi,
45658: tava näille hoitoa äitien loman ajaksi. Kun jotka järjestävät vapaita lomia vähä-
45659: kodit eivät ole kovin suuria, niihin mahtuu varaisille perhenäideille ja heielän
45660: kerrallaan n. 50 lomanviettäjää, supistuvat lapsilleen.
45661: Helsingissä 3 päivänä loka!kuuta 1947.
45662:
45663: Martta Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki.
45664: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen.
45665: 1043
45666:
45667: IV,2s2.- Rah. al. N:o 209.
45668:
45669:
45670:
45671:
45672: Kuusela y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
45673: pienviljelijäin emäntien lomanviettopaikkojen järjestä-
45674: miseen.
45675:
45676:
45677: E d u s k u n n a ll e.
45678:
45679: Viitaten toivomusaloitteessa n: o 290 esi- vun 22 mom. kohdalle 5,000,000
45680: tettyihin perusteluihin ehdotamme, markkaa käytettäväksi avustuksina
45681: pienviljelijäin emäntien lomanvietto-
45682: että Eduskunta ottaisi vuoden 1948 paikkojen järjestämiseksi.
45683: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lu-
45684: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
45685:
45686: Walter Kuusela. Walfrid Eskola.
45687: Aino Lehtokoski. Heikki Simonen.
45688: Juho Pyy.
45689: 1044
45690:
45691: IV,2s3, - Rah. al. N :o 210.
45692:
45693:
45694:
45695:
45696: Karppinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten
45697: ja yksityisten päivähoitolain perustamiskustannuksiin.
45698:
45699:
45700: E d u s k u n n a ll e.
45701:
45702: Lasten päivähuoltolat ovat tulleet maas- louden, lastenhuollon ja kansan terveys-
45703: samme välttämättömiksi. Vaikuttavimpana huollon näkökohdat. Aloitteet eivät ole
45704: syynä siihen on naisten lisääntyvä osallis- vielä joutuneet valiokuntakäsittelyynkään.
45705: tuminen ansiotyöhön ja yhteiskunnalliseen Jouduttaaksemme monilla paikkakunnilla
45706: toimintaan. esiintyvän huutavan päivähuoltolatarpeen
45707: Syntyneen asiantilan auttamiseksi on tä- tyydyttämistä ehdotamme,
45708: män vuoden valtiopäiville jätetty ainakin
45709: 2 aloitetta: ed. Elli Stenbergin y. m. toi- että Eduskunta ottaisi vuoden
45710: vomusaloite n: o 306 ja ed. Elsa Karppi- 1948 tulo- .ia menoarvioon 5 miljoo-
45711: sen y. m. lakialoite n: o 53. Niiden perus- nan markan määrärahan kunnal-
45712: teluissa on todettu, että päivähuoltolain listen tai yksityisten lasten päivä-
45713: puute on jo nykyisellään sosiaalinen epä- hoitolain perustamiskustannusten
45714: kohta, jonka ratkaisua vaativat kansanta- avustamiseksi.
45715: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
45716:
45717: Elsa Karppinen. Eino Tainio.
45718: Anna Nevalainen. Sulo Muuri.
45719: Hugo Manninen. Eino Roine.
45720: 1045
45721:
45722: IV,2s4.- Rah. al. N:o 211.
45723:
45724:
45725:
45726:
45727: Mansner y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
45728: lainoiksi yritykst?le, jotka pääasiassa perustuvat inva-
45729: liidityövoiman käyttöön.
45730:
45731:
45732: E d u s kun n a U e.
45733:
45734: Eduskunnan viime vuoden joulukuussa teissa tarvittaessa antaa lainoja tai avus-
45735: hyväksymä invaliidihuoltolaki on luonut ai- tuksia sellaisille yrityksille, jotka pääasiassa
45736: van uuden pohjan järkiperäiselle invaliidi- perustuvat invaliidityövoiman käyttöön.
45737: huollolle. Paitsi tehokasta lääkintähuoltoa Mitä tulee erikoisesti viimeksimainittuun
45738: ja koulutusta asettaa se invaliidien työ- :tukemismuotoon, ei sitä määrärahojen puut-
45739: huoliolle erittäin merkittävän ja keskeisen tuessa ole tähän mennessä voitu harjoittaa,
45740: sijan. Näin on tunnustettu yhteiskunnan vaikka tämäntapaisia yrityksiä maahamme
45741: rakentamiselta hukkaan menevän invaliidi- invaliidien itsensä toimesta jo joitakin on
45742: työvoiman saattaminen talouselämän palve- perustettu. Kun näistä monilla on suuria
45743: lukseen mitä tärkeimmäksi tehtäväksi. vaikeuksia 'lähinnä sen vuoksi, ettei niillä
45744: Mutta vielä senkin jälkeen, kun invaliidi ole ollut riittävästi pääomia käytettävissään
45745: on saatu sijoitetuksi työhön, hän kaipaa työtä säästävien ja nopeuttavien koneiden
45746: eräissä tapauksissa taloudellista tukea. hankkimiseksi ja ne eivät siten täysin tasa-
45747: Näin on laita ennenkaikkea silloin, kun in- vertaisina pysty kilpailemaan markkinoilla,
45748: valiidi on ryhtynyt harjoittamaan käsityö- eivät ainakaan riittävästi toimintaansa laa-
45749: tai muuta itsenäistä ammattia tai elinkei- jentamaan, olisi erittäin tärkeätä, että täl-
45750: noa. laisia yrityksiä m. m. koneiden hankinnassa
45751: Voimassa olevan invaliidihuoltolain mu- Jainoin ja avustuksin autettaisiin. Ottaen
45752: kaan tulevat tukemistoimenpiteinä kysy- huomioon, ettei valtion ensi vuoden talous-
45753: mykseen ensinnäkin invaliidien työväline- arvioehdotukseenkaan sisälly määrärahaa
45754: ja raaka-ainehankintojen helpottaminen nimenomaan tähän tarkoitukseen, ehdo-
45755: sekä heidän valmistamiensa tuotteiden tamme,
45756: myynnin edistäminen. Toisena tukemis- että Eduskunta ottaisi vuoden
45757: muotona on avustuksen taikka korottoman 1948 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
45758: iainan myöntäminen invaliidille työvälinei- joonan markan määrärahan 14 Pl.
45759: den ja -koneiden sekä raaka~aineiden hank- XI: 24 momentin kohdalle avustuk-
45760: kimista oman yrityksen perustamista var- siksi ja lainoiksi yrityksille, jotka
45761: ten. Lisäksi voidaan valtion varoista tulo- pääasiassa perustuvat invaliidityö-
45762: ja menoarvioon otetun määrärahan puit- voiman käyttöön.
45763: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
45764:
45765: Toivo Mansner. Valto Käkelä.
45766: Elias Tukia. Väinö Okko.
45767: Jere Juutilainen.
45768:
45769:
45770:
45771:
45772: 33
45773: 1046
45774:
45775: IV,zs5.- Rah. al. N:o 212.
45776:
45777:
45778:
45779:
45780: J~ y. :m.: Korotetun miiiirärahan osoittamisesta sodasta
45781: ja sotapawel'Uksesta ailteutuneen ruumiinvamman ja sai-
45782: r(,J,uden johdosta suoritettavia korvauksia varten.
45783:
45784: E d u s kun n aU e.
45785:
45786: Ne korvaukset, jotka sodasta ja sotapal- sen puolesta. Tämän vuoksi olisi sotainva-
45787: veluksesta aiheutuneen ruumiinvamman joh- liideille ja heidän omaisilleen suoritettavat
45788: dosta on valtion varoista invaliideiksi tul- korvaukset korotettava elinkustannusindek-
45789: leille tai heidän omaisilleen myönnetty, siä vastaavalle tasolle.
45790: ovat alunperin olleet kovin vähäiset eivätkä Vuonna 19-44 asetettu sotatapaturmala-
45791: ole riittäneet turvaamaan työkykynsä me- kien kodifioimiskomitea, jonka mietintö on
45792: nettäneille edes vaatimatonta toimeentuloa. valmistunut kuluvana vuonna, on päätynyt
45793: Rahan arvon jatkuvasti alentuesaa on kor- siihen, että k. o. elinkorkoja varten tarvit-
45794: vausten todellinen ostovoima lisäksi käynyt taisiin vuosittain 7<50,203,900 markkaa,
45795: Y'hä pienemmäksi huolimatta siitä, että huoltoeläkkeisiin 1,357,425,000 markkaa
45796: eräitä korotuksia niihin on myönnettykin. sekä vuoden 1918 invaliideille 154,200,000
45797: Niinpä onkin nyt lukuisasti tapaulrnia, markkaa eli yhteensä 2,261,828,900 mark-
45798: joissa sotainvaliidi perheineen kärsii suora- kaa. Kun tämä ehdotus turvaisi näiden
45799: naista puutetta ja ilman kansalaisten va- henkilöiden toimeentulon ja sitä toiselta
45800: paaehtoista avustustyötä olisi tilanne jo puolen on pidettävä kohtuullisena, olisi
45801: ka,uan ollut aivan kestämätön. vastaava summa otettava tulevan vuoden
45802: Elinkustannusindeksi on kuluvan vuoden menoarvioon. Eduskunnan käsiteltäväksi
45803: elokuun loppuun mennessä noussut vuoden tulee näet lähiaikoina komitean mietinnön
45804: 19-46 keskimäärästä - 450: stä - 157 pis- pohjalla, sotatapaturmalakien ja -korvaus-
45805: tettä eli 35 %. Sodasta ja sotapalveluksesta ren uudelleen järjestely ja näin ollen olisi
45806: ai:heutuneen ruumiinvamman tai sairauden tätä tarkoitusta varten tarpeellinen määrä-
45807: johdosta annentavia korvauksia varten tar- raha huomioitava jo tulo- ja menoarv:i9;ta
45808: koitettua määrärahaa esittää hallitus kui- laadittaessa. Kun hallituksen esityksessä
45809: tenkin korotettavakai vuoden 1948 tulo- ja on p.o. tarkoitukseen osoitettu 1,398,315,000
45810: menoarviossa vain 210 miljoonaa markkaa markk~, tarvittaisiin siis lisäystä vielä
45811: eli 17.5 % edellisestä vuodesta. Täten siis 863,513,900 markkaa.
45812: sotainvaliideille ja heidän omaisilleen on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
45813: tarkoitus antaa hyvitystä vain puolet elin-
45814: kustannusten noususta, kun samaan ai:kaan että Eduskunta korottaisi vuoden
45815: kuitenkin yleisiä työpalkkoja on korotettu 1948 tulo- ja menoarvioesityksen 14
45816: huomattavasti enemmä:n ja vastaisuuteen Pl. VI luvun 4 nwmentille otetttta
45817: nähden jopa päätetty jatkuvasti myöntää määrärahaa sodasta ja sotapalveluk-
45818: palkkoihin elinkustannusindeksin nousua sesta a,iheutuneen ruumiinvamman
45819: suurempi lisäys. Ei kuitenkaan voida pi- ja sairauiJ;en johdosta suoritettavia
45820: tää hyväksyttävänä, että yMeiskunta aset- korvauksia varten 863,513,900 nwr-
45821: taa terveitä huonompaan asemaan ne, jotka kalla.
45822: ovat uhranneet terveytensä tai huoltajansa
45823: Helsingissä: '6 päivänä lokakuuta 1947.
45824:
45825: Lauri. Järvi. Eero Kivelä. Niilo Honkala.
45826: Jussi Lappi-Seppälä. S. Salo. Urho Saariaho.
45827: Päiviö Hetemäki. J. E. Lampinen. Jere Juutilainen.
45828: Kaisa Hiilelä. Kosti Kankainen.
45829: 1047
45830:
45831: IV,2s6.- Bah. al. H:o 218.
45832:
45833:
45834:
45835:
45836: Järvinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sota-
45837: leskien ja Kaatuneitten Omaisten Huolto r. y:n toimin-
45838: nan tukemiseen.
45839:
45840:
45841: Ed u s !kunnalle.
45842:
45843: Sotaleskien ja Kaatuneitten Omaisten takin omaisista elää suuressa puutteessa ja
45844: huolto r. y. toimii koko maata käsittävänä vain sen tuen varassa, mitä liitto voi heille
45845: liittona, johon kuuluu lähes 300 alaosas- antaa.
45846: toa ja sen jäsenmäärä ylittää jo 15,000. Vaikeaksi on muodostunut myöskin mo-
45847: Liiton tarkoituksena on lakisääteisen ja va- nen kaatuneen vanhemman toimeentulo,
45848: paan huoltotyön avulla tukea vähävarais- varsinkin kun pienet säästöt ja henkiva-
45849: ten puutteeseen joutuneitten kaatuneitten kuutukset ovat rahanarvon alenemisen joh-
45850: omaisten toimeentuloa. Liiton jäseniksi dosta menettäneet merkityksensä. Moni
45851: pääsevät kaikki sodan olosuhteissa omai- vanhempi, joka poikansa kaatumishetkellä
45852: sensa menettäneet Suomen kansalaiset. Toi- oli terve ja työkykyinen, on vanhentumi-
45853: mintansa aikana on liitto todennut, että sen tai sairauden johdosta menettänyt an-
45854: kaatuneitten omaisten keskuudessa on tie- siomahdollisuutensa näinä vuosina ja niin
45855: tämättömyys eläke- y. m. eduista niin suuri, ollen heidänkin toimeentulonsa on jäänyt
45856: että huomattava osa heistä on jäänyt vaille suurelta osalta liiton hankkimien avus-
45857: lain myöntämiä oikeuksia vain siitä syystä, tusten varaan. Kun kaatuneitten vanhem-
45858: etteivät he ole osanneet kääntyä anomuk- mat ovat kaikesta lakisääteisestä huollosta
45859: silla oikeitten virastojen tai elimien puo- jääneet melkein osattomiksi, joutuu liitto
45860: leen. Valistustoimintaa varten kustantaa- heitä vuosi vuodelta entistä enemmän avus-
45861: kin liitto ,Huoltoviesti"-nimistä lehteä, tamaan. Tähän asti myönnettyjen avustus-
45862: jota jaetaan kaikille jäsenille ja jossa käsi- ten määrä nouseekin jo noin 5 miljoonaan
45863: tellään kaikkea kaatuneitten omaisia kos- markkaan.
45864: kevia eläke-, ammattikoulutus- y. m. kysy- Kun vapaaehtoista tietä saadut varat
45865: myksiä. Sen lisäksi liiton matka- ja piiri- ovat jatkuvasti pienentyneet ja kun valtio-
45866: sihteerit pitävät valistustilaisuuksia ja an- kin on liiton toiminnan tukemiseen kulu-
45867: tavat neuvoja eri puolilla maata. vana vuonna myöntänyt vain 325,000 mark-
45868: Siitä huolimatta, että valtio tukee sota- kaa, on liiton harjoittama vapaaehtoinen
45869: leskiperheitä sekä eläkkeiden avulla että huoltotyö suuresti vaikeutunut.
45870: myöntämällä heille työhuoltoa, on suuri Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ja
45871: määrä sellaisia perheitä, joiden toimeentulo ottaen vielä huomioon, että Sotaleskien ja
45872: on erittäin vaikeaa, sillä perheellisten les- Kaatuneitten Omaisten Huolto r. y. kes-
45873: kien eläkkeet ovat alkuaankin olleet koh- kustoimiston hallinto- ja palkkausmenot on
45874: tuuttoman pieniä, eikä eläkkeitä koskeva koetettu saada mahdollisimman alhaisiksi,
45875: lainsäädäntö ole joustavasti ottanut huo~ olisi kohtuullista, että valtion apua sano-
45876: mioon rahataloutemme muuttuneita olosuh- tulle liitolle huomattavasti lisättäisiin. Tä-
45877: teita. Sitä paitsi maassamme on noin 6,000 hän olisi sitäkin suurempi syy, kun liitto
45878: sellaista leskeä, jotka sodan olosuhteissa on avustustoimintansa lisäksi ryhtynyt huo-
45879: ovat menettäneet miehensä ja jotka eivät mattavia kustannuksia aiheuttavaan sota-
45880: monista eri laintulkintasyistä saa valtiolta leskitilastokortiston laatimiseen. Toimenpi-
45881: mitään eläkettä tai avustusta. Suurin osa teeseen on liitto ryhtynyt yhteisymmärryk-
45882: tähän ryhmään kuuluvista leskistä ja muis- sessä sosiaaliministeriön kanssa. Tämän toi-
45883: 1048 IV,286. - Kaatuneitten omaiset.
45884:
45885: menpiteen kautta saadaan luotettava sel- että Eduskunta ottaisi vuoden
45886: vitys niistä olosuhteista, joissa sotaleskiper- 1948 tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n
45887: heet joutuvat olemaan. Tilastosta tulee ole- XXI luvun 5 momentille 675,000
45888: maan hyötyä myöskin valtion huoltoviran- markkaa lisäyksenä Sotaleskien ja
45889: omaisille. kaatuneitten Omaisten Huolto r. y :n
45890: Edellä sanotun perusteella ehdotamme, toiminnan tukemiseen.
45891: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
45892:
45893: Mikko Järvinen. Arv·o Riihimäki.
45894: Elsa Karppinen. Eino Roine.
45895: W. Metsäranta. Kalle Kauhanen.
45896: 1049
45897:
45898: IV,2s1.- Rah. al. N:o 214.
45899:
45900:
45901:
45902:
45903: Karppinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
45904: kunnille kotisisarten palkkaamista varten.
45905:
45906:
45907: E du s k u n n a 11 e.
45908:
45909: Eduskunta on eri yhteyksissä todennut laajaksi. Voimakkaammat järjestöt ovat
45910: n. s. - kotisisarten merkityksen rtyöläis- ja lisäksi usein siellä, missä auttajan tarve ko-
45911: pienviljelijäkotien äitien aseman helpotta- deissa ei ole suurin. Myös eräät kunnat
45912: misessa eritoten heidän sairaus- ja synny- ovat palkanneet samanlaisia tilapäisautta-
45913: tyst•apaustensa aikana. Asiassa ei ole kui- jia koteja varten.
45914: .tenkaan päästy mihinkään käytännöllisiin Jos toiminnalle saataisiin jonkinlainen
45915: tuloksiin. valtion tuki, olisi varmaa, että kunnat kiin-
45916: Maassamme kotisisaropiston puuttuessa ei nittäisivät siihen enemmän huomiota ni-
45917: ole muita kouluutettuja kotisisaria kuin menomaan vähävaraisia koteja varten.
45918: Mannerheimin Lastensuoj~luliitolla omaa Niin pian kuin mahdollista olisi valtioval-
45919: tarvettaan varten. Kysymys voitaisiin kui- ·lan ryhdyttävä myös kotisisarten koulutta-
45920: tenkin ratkaista myönteisesti nykyisiä mah- miseen. Tässä vaiheessa erikoiskoulutusta
45921: dollisuuksiamme ja ta:rpeitamme vastaa- saamattomatkin, käytännön opettamat hen-
45922: valla tavalla siten, että kunnat palkkaisi- kilöt voisivat tehdä arvaamattoman palve-
45923: vat kodinhoitoon ja työläis- ja pienviljelijä- luksen äideillemme.
45924: talouksissa esille tuleviin töihin perehty- Valtion aineellista apua olisi annettava
45925: neitä naisia vähävaraisten kotien auttajiksi. ensisijassa vähävaraisille syrjäseutujen
45926: Pientä palkkiota vastaan, tarpeen vaatiessa kunnille, joissa ~ukuisimpien kotien äidit
45927: ilmaiseksi, he voisivat täyttää saman teh- ovat synnytyslaitos- y. m. apua vailla.
45928: tävän kuin itse palkatut kotiapulaiset va- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
45929: rakka:ammissa perheissä.
45930: Suomen Naisten Demokraattinen Liitto että Eduskunta ottaisi vuoden
45931: on suurella menestyksellä kokeillut tällais- 1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
45932: ten kotisisarten käyttöä. Nais- y. m. asiaa nan markan määrärahan avustuk-
45933: harrastavien j'ärjestöjen voimin ei toimintaa siksi kunnille kotisisarten palkkaa-
45934: kotisisarten palkkaamiseksi saada tarpeeksi mista varten.
45935:
45936: Helsingissä 'lokakuun 6 päivänä 1947.
45937: Elsa Karppinen. Sulo lVIuuri.
45938: Anna Nevalainen. Eino Tainio.
45939: W. Metsäranta. 'l'01vo 1. Sormunen.
45940: Eino Roine.
45941: 1050
45942:
45943: IV,2ss. - Rah. al. N:o 215.
45944:
45945:
45946:
45947:
45948: Kankainen y.m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Van-
45949: kwusyhdistyksen työn tukemiseksi.
45950:
45951:
45952: E d u s k u n n a ll e.
45953:
45954: Vuosittain joutuu vankiloissamme käy- vähäistä, että m. m. vuonna 1946 oli val-
45955: maan rangaistustaan sovittamassa noin tion apuraha vain 561,000 markkaa, kun
45956: 28,000 henkilöä, joista suunnilleen puolet samalla kertaa yhdistys joutui maksamaan
45957: on uusintarikollisia. Luvut ovat niin kor- valtiolle omaisuuden luovutusveroa yh-
45958: keat, että rikollisuuden vastustamiseen on teensä 575,000 markkaa kiinteistöstään,
45959: ehdottomasti käytävä entistä päättäväisem- jonka se on lahjavaroilla hankkinut moni-
45960: min. Tässä työssä on V ankeusyhdistyksellä haaraisen hu<>ltotyönsä tukemiseksi. Ja ra-
45961: jo lähes 80-vuotiset kokemukset, joihin val- hanarvon huononemisesta huolimatta on
45962: tiovallankin taholla on opittu suhtautumaan valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
45963: mitä suurimmalla luottamuksella, ja yli delle 1948. ehdotettu <tähän apurah-aan ai-
45964: maan ulottuva valvontaverkosto. Se on noastaan 400,000 markkaa lisäystä, vaikka
45965: hankkinut vapautuville vangeille työpaik- m. m. nyt suunnitteilla olevan vastaanotto-
45966: koja, asuntoja ja työkaluja, ylläpitänyt kodin aikaansaaminen olisi mitä välttämät-
45967: suojakoteja heitä varten, kartuttanut van- tötnintä ja v·aikka suuri osa yhdistyksen
45968: kiloiden kirjastoja - esimerkiksi vuonna suorittamasta huoltotoiminnasta on senlaa-
45969: 1946 noin 800,000 markan arvost-a - sekä tuista, että voimassa olevien lakien muk-aan
45970: järjestänyt kokeilutyömaita, joiden kautta valtion <>lisi kokonaisuudessaan siitä vastat-
45971: vuosrttain saattaa kulkea lähes 1,000 tav-a.
45972: miestä. Lisäksi n. k. nuorisonvalvonta, joka Kaiken edellä esittämämme perusteella
45973: pohjautuu vuonna 1943 voimaan tulleeseen pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
45974: nuoria rikoksentekijöitä koskevaan lainsää-
45975: däntöön, on paisunut niin laajaksi, että yk- että Eduskunta ottaisi vuoden
45976: sin viime vuonna suoritettiin 2,599 esitut- 1948 tulo- ja menoarvioon 6 Pl. IX
45977: kinrtaa juuri tällaisista rikoksentekijöistä. luvun 4 momentille 1,000,000 mark-
45978: Kaikista näistä yhteiskunnalle mitä arvok- kaa lisäyksenä Vankeusyhdistyksen
45979: kaimmista pa:lveluksistaan on yhdistys saa- työn tukemiseksi.
45980: nut v·altiolta taloudellista tukea, mutta niin
45981: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
45982:
45983: Kosti Kanka.inen. Urho Saariaho.
45984: J. E. Lampinen.
45985: 1051
45986:
45987: IV,2s9,- Rah. al. N:o 216.
45988:
45989:
45990:
45991:
45992: Koukkari y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syr-
45993: jäisen maaseudun asunto-olojen parawtamiseen.
45994:
45995:
45996: E d u s k u n n a ll e.
45997:
45998: Hävitettyjen alueiden jälleenrakennustoi- seutujen asuntorakennustoimintaa olisi mitä
45999: minta on viimeksi kuluneina vuosina aset- pikimmin ja tehokkaimmin ryhdyttävä val-
46000: tanut yleiselle rakennustoiminnalle maas- tion varoin tukemaan.
46001: samme tärkeysjärjestyksen, jota ei edes lä- Valtioneuvoston päätös 5/10 1944
46002: hivuosina yhteisedun vuoksi voitane muut- (676/44) ja sen nojalla vuoden 1948 tulo-
46003: taa. Mutta tästäkään huolimatta ei saisi ja menoarvioon 1 Pl. XVI luvun 9 :nnelle
46004: jättää huomioon ottamatta sitä tosiasiaa, momentille hallituksen ehdottama 11 milj.
46005: että etenkin syrjäisellä maaseudulla joutu- markan määräraha on käsityksemme mu-
46006: vat lukuisat lapsirikkaat, vähävaraiset per- kaan aivan riittämätön tukemaan koko laa-
46007: heet jatkuvasti majailemaan kylmissä, ah- jan maaseutumme asuntotuotantotarvetta
46008: taissa ja epähygieenisissä asunnoissa. nykyiset rakennuskustannukset huomioon
46009: Maaseudun vähävaraisten lapsiperheiden ottaen. Edullisesti sijaitsevaliekin paikka-
46010: asuntorakennusyritykset ovat jo lähes vuo- kunnalle voitaisiin tämän määrärahan tur-
46011: sikymmenen ajan tyrehtyneet rahoitusvai- vin rakentaa vain muutama asunto. Sekään
46012: keuksiin syrjäseutujen kasvaneiden kulje- ei ole mahdollista määrärahan nykyisen ja-
46013: tuskustannusten, tarvikkeiden kohonneiden kotavan puitteissa, jolloin myönnetyt erät
46014: hintojen ja huomattavasti nousseiden työ- jäävät anojien suuren Jukumäärän vuoksi
46015: palklkojen vuoksi. Niinpä esim. Koillis-Poh- joltisenkin tehottomiksi.
46016: janmaalla vallitsee nykyään asuntokurjuus, Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
46017: jonka seuraukset tunnetaan vakavina. Lap- nioittavimmin,
46018: siperheiden heikot asunnot ovat monin pai-
46019: koin n.modostuneet m. m. kulkutautien ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46020: tuberkuloosin pesäkkeiksi, joista tautisuutta tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
46021: on perin vaikea estää leviämästä. Kuluvana vun 9 momentille 10 miljoonan
46022: syksynä on jouduttu jälleen keskeyttämään markan lisämäärärahan lähinnä syr-
46023: eräiden kansakoulujen työskentely kulku- jäisen maaseudun asunto-olojen pa-
46024: tautitartunnan ehkäisemiseksi. Tällaisten rantamiseen.
46025: Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
46026:
46027: Antti A. Koukkari. Aino Luostarinen. Väinö Okko.
46028: Markus NiskaJ.a. S. Salo. Veikko Vennamo.
46029: Eino Laitinen. ·L. 0. Hirvensalo. Tauno Saukkonen.
46030: Yrjö Hautala. Ture Hollsten. Akseli Brander.
46031: Lauri Riikonen. Eino Palovesi. Matti Miikki.
46032: Johannes Virolainen. Erkki Koivisto. J. E. Lampinen.
46033: Antti J. Rantamaa. Martti Miettunen. Albin Asikainen.
46034: J. Pyörälä. Lauri Laine. Elias Tukia.
46035: Jussi Annala. Kusti Eskola. Juhani Leppälä.
46036: Toivo Ikonen. Eemil Pääkkönen. M. 0. Lahtela.
46037: Kalle Kirra. Kustaa Tiitu. 0. Muikku.
46038: 1052
46039:
46040: IV,29o,- Rah. al. N:o 217.
46041:
46042:
46043:
46044:
46045: Karvonen y. m.: Korotetun rnäärärahan osoittamisesta
46046: metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasuntojen rakentamiseen
46047: valtion maille.
46048:
46049:
46050: E d u s k u n n a 11 e.
46051:
46052: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle val- voitaisi kämppälain vaatimuksia toteuttaa,
46053: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1948 ja se varmaan tulisi paljon avheuttamaan
46054: on tuloa tuottamattomien pääomamenojen tyytymättömyyttä työväen keskuudessa. Jos
46055: kohdalle (20 Pl. II: 29 mom.) siirtomäärä- metsähallitus määrärahan puutteessa ei voi
46056: rahana merkitty 20,000,000 markkaa. riittävässä määrässä rakentaa uuden kämp-
46057: Märärahalla tullaan rakentamaan sellaisia pälain vaatimukset täyttäviä kämppiä, niin
46058: metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasuntoja lain merkitys huomattavasti vähenee ja
46059: valtion maille, joita 28 päivänä helmikuuta yksityiset puutavarayhtiötkin saavat aihetta
46060: 1947 annettu kämppälaki edellyttää. suhtautua leväperäisesti lain vaatimusten
46061: Metsähallituksessa tehdyn arviolaskelman täyttämiseen, koska valtio itsekään ei niitä
46062: mukaan tarvittaisiin sanottuun tarkoituk- toteuta.
46063: seen vuonna 1948 100,000,000 markkaa, Edellä olevan johdosta ehdotamme,
46064: jonka summan metsähallitus on pyytänyt.
46065: Hallitus on kuitenkin esittänyt tarkoituk- että Eduskunta korottaisi vuoden
46066: seen myönnettäväksi vain viidennen osan 1948 tulo- ja menoarvioesitykseen 20
46067: anotusta summasta. Jos tarkoitukseen Pl. II luvun 29 momentin kohdalle
46068: myönnettäisiin vain 20,000,000 markkaa, otettua määrärahaa metsä- ja laut-
46069: tietäisi se suurta puutteellisuutta metsä- ja taustyöväen yhteisasuntojen r-akenta-
46070: uittotyöväen yhteisasunto-oloihin. Metsä- miseen valtion maille 60,000,000 mar-
46071: hallinnon työmaiden kohdalla ei näin ollen kalla.
46072: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
46073:
46074: Juho Karvonen. Samuli Tervo.
46075: Eino Raunio. Uuno Raatikainen.
46076: Heikki Simonen. Ka1le Kauhanen.
46077: H. S. Pesonen. P. Karjalainen.
46078: Urho Kulovaara. Antti Tossavainen.
46079: J. F. Tolonen.
46080: 1053
46081:
46082: IV,291.- Rah. al. N:o 218.
46083:
46084:
46085:
46086:
46087: E. Pesonen y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
46088: liitto r. y: lle tuberkuloottisten työnvälitystoimintaa
46089: varten.
46090:
46091:
46092: E d u s k u n n a ll e.
46093:
46094: Maamme huoltotoimintaa on viime vuo- tuvien sijoittaminen työhön on samalla
46095: sina valtiovallan taholta huomattamsti te- taistelua ·vanhoja ennakkoluuloja vastaan,
46096: hostettu, mutta nYJkyisessä järjestelmässä joitten poistaminen vaatii aivan omat eri-
46097: on kuitenkin vielä huomattavia 'epäkohtia, koismenetelmänsä. Sitäpaitsi palaa tuber-
46098: joista ehkä suurin on se,. ettei kaikkia huol- kuloottisten työkyky vähitellen, jotenika
46099: lon tarpeessa olevia vajaakykyisiä ole edes heitä ei voi käyttää läheskään aina saman-
46100: pyritty huoltamaan samojen periaatteiden laisiin töihin ikuin muita vajaakykyisiä,
46101: mukaan. Ymmärrämme ihyvin, että sota- joiden invaliditeetti on tavallisesti aivan
46102: valll!Illaisille on oHut pakko antaa yhteis- muuttumaton ja pysyvä.
46103: kunnan turoea poihlreuksellisen teh<Ykkaasti, Ottaen huomioon edellä esitetyt näkökoh-
46104: mutta että siviliolosuhteissa työkyvyttö- dat ja vielä sen tosiseikan, että tuberik:u-
46105: miksi tulleiden ·eri ryhmiä tuetaan ·aivan Joosihuollon tehostaminen on kaikkein kan-
46106: jyrkästi toisistaan poikkeavin perustein, sitä santaloudellisinta, koska sen avulla saadaan
46107: emme missään tapauksessa voi pitää oikeu- useimmista tubertkuloottisista vuosien mit-
46108: denmukaisena. On monia vajaakytkyisten taan melkein täydellisesti terveitten veroi-
46109: ryhmiä - niistä kimties suurin on tuber- sia työntekijöitä, Tubertkuloosiliitto anoi ja
46110: kuloottiset -, joiden sosiaalinen huolto saikin valtioneuvostolta luvan ihoit.aa itse
46111: vielä on miltei kO'konaan: vapwan järjestö- työvälityksensä tuberikuloottisten osalta.
46112: työn V'arassa ja kaiken lisäksi ilman pie- Työnvälityksen organisoiminen seHaiselle
46113: nimpääkään vaition tulkea. Tuberikuloosi- laajalle pohjalle kuin se tuberkuloottisiin
46114: liittokaan, vaikka sen tuberlmloottisten hy- nähden on välttämätöntä, vaatii kuitenkin
46115: vWksi suorittama työ on ehdottomasti kat- ihuomaUavasti pääomia 'eikä ol.e järjestettä-
46116: sottava mitä suurimmassa määrin yleishyö- vissä ja alulle pantavissa pelkästään valtion
46117: dylliseksi, ei tähän saaJkka ole saanut min- työnvälityksistä twkakäteen maiksa:mien palk-
46118: käänlaista valtioapua. kioiden turvin. Saad~kseen suunnitelmansa
46119: J·oikin aika sitten järjestettiin m. m. inva- toteutetuksi olisi Eitolle myönnettävä mai-
46120: liidien työnvälitys tapahtuvaksi yhteisen nittua tarkoitusta varten kohtuullinen val-
46121: toimiston kautta, joka olisi tube:rJkuloottis- tioapu.
46122: ten:kin käytettävissä. Tuberkuloosiliitto on EdeUä olevaan viitaten ehdotamme,
46123: kuitenkin todennut, ettei siitä ole tuberku-
46124: loottisille vastaavaa merkitystä, koska hei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46125: dän työhön sijoitta:misessaan jouduta·an mo- tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
46126: nesti erittäinkin moraalisten pulmien suuruisen määrärahan Tuberkuloosi-
46127: eteen, joita ei muiden vajaakykyisten työ- liitto r. y: lle tuberkuloottisten työn-
46128: hön sijoirt::tamisessa ilmene ainakaan yhtä välitystoimintaa varten.
46129: suuressa määrässä. Tuberkuloosista P'aran-
46130: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
46131: Edvard Pesonen. J. Kuittinen. Mauri Ryömä.
46132: Valto Käkelä. Elsa Karppinen. Uuno Raatikainen.
46133: 0. Muikku. Hj. Kauhanen. Urho Kulovaara.
46134: Paavo Karjalainen. Väinö Kivisalo. Yrjö Hautala.
46135: Anselm Alestalo.
46136: 34
46137: 1054
46138:
46139: IV,292. - Rah. al. N :o 219.
46140:
46141:
46142:
46143:
46144: Pusa. y. m.: Määrärahan osoit,ta1nisesta siirtoväen edusta-
46145: jien palkkion maksamista varten huoneenvuokralauta-
46146: kunnissa.
46147:
46148:
46149: E d ;u s k u n n a ll e.
46150:
46151: Asuntopulan takia tulee huoneenvuokra- ikeudenmukaisena kuin tarkoitustaan vas-
46152: säännöstely jatkumaan ilmeisesti melkoisen taavanakaan. Asia voidaan auttaa sillä,
46153: kauan. Yhtä ikauan tulee silloin myöskin että talousarvioon otetaan pinehkö määrä-
46154: jatkrumaan kotinsa menettäneen siirtoväen raha siirtoväen edustajien palkkioiden mak-
46155: asuntopula. Alun alkaen on pidetty tar- samista varten.
46156: peellisena jopa välttämättömänä, että siitto- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
46157: väen edustaja osallistuisi huoneenvuokra-
46158: lautakuntien kokouksiin ainakin silloin ikiUn että Eduskunta ottaisi vuoden
46159: päätetään huoneustojen jakamisesta. Eräät 1948 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
46160: kaupunkikunnat pyrkivät kuitenkin vapau- ma1·kan määrärahan siirtoväen edus-
46161: tumaan siirtoväen edustajan palkkamenoista tajien palkkion maksamista varten
46162: ja sen varjolla lopettamaan koko edustuk- huoneenvuokralautakunnissa.
46163: sen. Tätä. ei voida pitää sen enempää oi-
46164: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46165:
46166: E. Pusa. Johannes Virolainen. Jussi Raatikaine~.
46167: 1056
46168: IV,293. - Rah. al. N :o 220.
46169:
46170:
46171:
46172:
46173: U. Raatikainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kasvihuo-
46174: neen rakentamista varten Perniön alkoholistihuoltolaan.
46175:
46176:
46177: Eduskunnalle.
46178:
46179: Perniön alkoholistihruoltola sijaitsee seu- ja huoltolan P'uutarhuriksi on onnistuttu
46180: dulla, jonka käytössä olevalla maatilalla s.aamaan ammattitaitoinen Tans.kas.sa eri-
46181: voitaisiin harjoittaa mitä edullisimmin puu- koiskoulutuksen saanut puutarhuri, niin
46182: tarhaviljelystä. Työv;oimaa on huoltolassa, olisi aivan välttämätöntä ryhtyä nopeasti
46183: jonka viljelyspinta-ala on vain 56 ha, riit- rakentamaan kas.vihuonetta Perniön aliko-
46184: tävästi käytettäväksi myös puutarhanhoi- holistihuoltolaan. Laitoks.en puutarhurin
46185: toon. Lisäksi puutarhaty;ö on erittäin sopi- tekemien varovaisten laskelmien mukaan
46186: vaa sellaisille alkoholisteille, jotka eivät so- voitaisiin jo yks.inomaan syys.- ja talvikau-
46187: vellu raskaaseen maanviljelystyöhön. Var- sien kukkaviljelyllä kolmen vuoden aikana
46188: sinkin Perniön alkoholistihuoltolassa on täl- hankkia valtiolle kasvihuoneen rakentami-
46189: laista ainesta erittäin runsaasti, mikä joh- sesta johtuvat kustannukset. Mainitsemme
46190: tuu siitä, että huoltolaan on sijoitettu I!Ml- vielä, että lava- että avomaaviljelys tarvit-
46191: kein poikkeuksetta kaikki henkisen työn sevat välttämättömästi kasvihuoneiden apua
46192: tekijät. Puutarhatyön mielenkiintoisuus saa taimien kasvatuksessa. Kun mielestämme
46193: sellaisenkin aineksen tekemään innokkaasti valtion laitoiksissa on yhä enemmän pyrit-
46194: työtä, joka muussa työssä pylikii kaikin ta- tävä siihen, että ne saataisiin mahdollisim-
46195: voin laikottelemaan. Puutarhatuotteiden man hyvin itsensä kannattaviksi, johon
46196: myyntimahdollisUJUdet ovat seudulla erit- juuri puutarhaviljelys tarjoaa parhaat
46197: täin hyvät. Lähiseudulla, vaikka se on ti- mahdollisuudet, niin ei voi sellaista mah-
46198: heään asuttua, ei ole yhtään kauppapuu- dollisuutta jättää hyväksi käyttämättä.
46199: tarhaa. Siitä johtuu, että puutarhatuottei- Edellä oleviin :perusteluihin viitaten eh-
46200: den kysyntä on vilkasta, ja niitä täytyy dotammekin,
46201: tuottaa paikkakunnalle muualta. Tulkoon
46202: mainituksi, että Perniön kukkakauppa on että Eduskunta ottaisi vuoden
46203: ilmoittanut, että jos Perniön alkoholisti- 1948 tulo- ja menoarvioon Perniön
46204: huoltola laittaisi kasvihuoneen, ostaisi mai- alkoholistihuoltolaan rakennettavaa
46205: nittu liike koko sen kukkasadon, mikä huol- kasvihuonetta varten 685,000 markan
46206: tolan kasvihuoneessa voitaisiin kasvattaa. määrärahan.
46207: Kun tällaisia mahdollisuuksia on olemassa
46208: Helsingiss.ä lokrukuun 7 päivänä 1947.
46209:
46210: Uuno liaatikainen. Valfrid Eskola.
46211: Eino Palovesi. Edvard Pesonen.
46212: 1056
46213:
46214: IV,294. - Rah. al. N :o 221.
46215:
46216:
46217:
46218:
46219: Lappi-Seppälä y. m.: Korotetun määrärahan osoit,tamisesta
46220: puhelin- ja lennätirwerkon laajentamista ja paranta-
46221: mista varten.
46222:
46223:
46224: E d u s k u n n a ll e.
46225:
46226: ~Iaamme puhelinverkosto ei enää pitkiin sen. Kuntoonpano tulee yleensä huomat-
46227: aikoihin ole voinut tyydyttää yhä lisäänty- tavasti kalliimmaksi kuin itse lunastaminen,
46228: vän liikenteen vaatimuksia. Keskukset ovat josta johtuukin, että halukkaita tarjaojia
46229: joko liian ahtaat tai muuten uusimisen tar- esiintyy varsin runsaasti, saadakseen siten
46230: peessa. Useat keskukset olisi ehdottomasti puhelinverkoston kuntoon. Joka tapauk-
46231: automatisoitava. Linjoja on liian vähän. sessa maan puhelinverkoston asianmukai-
46232: Ne ovat yleensä kaikkialla ylikuormitettuja. seen kuntoon saattamisen kannalta katsoen
46233: Uusia johtoja olisi vuosittain rakennettava olisi tärkeätä saada lunastaa valtiolle ostet-
46234: 20,000 ythteyskilometriä. Useille eri vä- tavaksi tarjotut yksityiset laitokset ja sen
46235: leille olisi johdot kaapeloitava. Olisi saa- joiJ::tdosta tarvittaisiin niin lunastamista
46236: tava lisää kantoaaltolaitteita. Verkostoa kuin niiden kuntoonsaattamista varten vuo-
46237: olisi kehitettävä ja saatava taloudellisesti sittain 500 milj. mk useamman vuoden
46238: vielä enemmän kannattavaksi. Tähän liit- aikana.
46239: tyy läheisesti kysymys kaukokirjoitusjärjes- Puhelin- ja lennätinverkoston laajenta-
46240: telmän kehittämisestä lennätinliikenteessä. mista ja parantamista varten, eli siis kaik-
46241: Jotta valtion puhelinverkosto voitaisiin kia edellä sanottuja tarkoituksia varten, on
46242: saada kuntoon tarvittaisiin sitä varten teh- tulo- ja menoarvioesityksessä ainoastaan
46243: dyn suunnitelman mukaan useamman vuo- 150,000,000 mk. On selvää, että tämä
46244: den aikana vuosittain 500 milj. mk. määrä näin tärkeää ja paljon varoja ikysy-
46245: Edelleen on maamme yksityisten puhe- vää tarkoitusta varten ei läheskään riitä.
46246: linlaitosten laitteet suuressa osassa maata Ei saata olla oikein, että puhelin- ja lennä-
46247: varsin huonossa kunnossa. Määrärahain tinverkosto, jonka avulla valtio kuitenkin
46248: puutteessa on posti- ja lennäti:nrhallitus var- saa suuresti tuloja ja joka on niin kovin
46249: sin vähäisessä määrässä viime vuosina voi- tärkeä koko yhteiskunnalle, päästetään rap-
46250: nut lunastaa yksityisiä puhelinlaitoksia, peutumaan. Tämän takia ehdotetaan,
46251: joita varsin useissa tapauksissa tarjotaan
46252: valtion ostettavaksi. Määrära:hain puute että Eduskunta ottaisi vuoden
46253: on ollut esteenä sellaisessakin tapauksessa, 1948 tulo- ja menoarvioon puhelin-
46254: jolloin yksityisiä laitoksia olisi voinut ja lennätinverkon laajentamista ja
46255: saada lunastetuksi huomattavan edullisesti. parantamista varten lisäyksenä
46256: Lunastaminen edellyttää nimittäin sen, että 450,000,000 mk.
46257: valtio panee kuntoon lunastamansa laitok-
46258: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
46259:
46260: Jussi Lappi-Seppälä. Juho Paksujalka.
46261: Ture Hollsten. Lauri Järvi.
46262: 1057
46263:
46264: IV,295.- Rah. al. N:o 222.
46265:
46266:
46267:
46268:
46269: P. Tervo: Määrärahan osoittamisesta puhelinyhte-yksien pa-
46270: rantamista varten Pohjois- ja E·telä-Suomen välillä.
46271:
46272:
46273: E d u s k u n n a ll e.
46274:
46275: Viime aikoina on puhelujen saanti toi- teyksillä on herättänyt oikeutettua tyyty-
46276: selta puolen Oulun ja sen pohjoispuolella mättömyyttä puhelimen käyttäjissä. Kun .
46277: olevien paikkakuntien ja toiselta puolen nykyiseen tilanteeseen nopeasti olisi saa-
46278: Helsingin ja muiden Etelä-Suomessa ole- tava parannus, voitaisiin se edullisimmin
46279: vien paikkakuntien välillä vuosi vuodelta aikaansaada kantoaaltojärjestelmän hank-
46280: käynyt yhä vaikeammaksi. Voi kestää päi- kimisella. Tämän takia ehdotetaan,
46281: viä ennenkuin puhelimella saa asiansa toi-
46282: mitetuksi kahden asiakkaan kesken Poh- että Eduskunta ottaisi vuoden
46283: jois- ja Etelä-Suomessa. Kun poikkeusta- 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
46284: pauksessa sattuu saamaan yksityisen puhe- 1: 20 momentin kohdalle 13,000,000
46285: lun, on ollut pakko tilata se erittäin kii- markan määrärahan .monikanavaisen
46286: reellisenä puheluna, josta menee kolmin- kantoaaltojärjestel•än hankkimiseksi
46287: kertainen maksu. Nykyinen tilanne Poh- Oulun-Helsingin väUlle.
46288: jois- ja Etelä-Suomen välisillä puhelinyh-
46289: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46290:
46291: Penna Tervo.
46292: 1058
46293:
46294: IV,296.- Rah. al. N:o 223.
46295:
46296:
46297:
46298:
46299: Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
46300: men asutusalueiden ja syrjäisten asutusryhmien puhe-
46301: linlinjojen rakentamiseen.
46302:
46303:
46304: E d u s k u n n a ll e.
46305:
46306: Pohjois-Suomessa on runsaasti sellaisia paikalliset asukkaat useissa tapauksissa oli-
46307: asutusalueita ja vanhojakin asutusryhmiä, sivat todennäköisesti halukkaat suoritta-
46308: joilta puuttuu puhelinyhteys. Äkillisten maan puhelinlinjojen rakentamisen valtiolle
46309: sairaustapausten sattuessa lääkärinavun edullisesti urakkatyönä, eivät puhelinyh-
46310: saanti puhelimen puuttuessa kestää usein teyksien rakentamiset muodostuisi kohtuut-
46311: hyvinkin pitkään ja vaatii paljon vaivan- toman kalliiksi. Asukkaiden heikon talou-
46312: näköä. Samoin kätilön saanti synnytysta- dellisen aseman huomioonottaen ei puhelin-
46313: pauksissa. Niinikään tulipalojen sattuessa linjoja kuitenkaan saada aikaan, ellei val-
46314: palokunnan saanti riittävän ajoissa on mah- tion toimesta tehtävää hoideta.
46315: dottomuus. Kun näillä alueilla yleensä si- Edelläolevan perusteella ehdotamme,·
46316: jaitsee runsaasti -myöskin valtion metsiä,
46317: olisi puhelinyhteyksien rakentaminen kai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46318: kille asutusalueille vaitionkin etujen mu- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
46319: kaista, koska kesän aikana metsäpalot voi- markan määrärahan Pohjois-Suomen
46320: vat tarpeellisen tiedoituksen viivästyessä asutusalueiden ja syrjäisten asutus-
46321: tuottaa hyvinkin suuria vahinkoja. ryhmien puhelinlinjojen rakentami-
46322: Kun valtion metsistä voitaisiin ottaa pu- seen.
46323: helinlinjoihin tarvittavat pylväspuut ja
46324: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46325:
46326: Martti Miettunen. Markus Niskala.
46327: 1059
46328:
46329: IV,297.- Rah. al. N:o 224.
46330:
46331:
46332:
46333:
46334: Sorm1men: Jl.lääräTlihan. 6J.Soittarnisesta puhelinyhteyden
46335: aikaansfMN»tiseksi eräisiin Kuusamon ,kru,nnan kyliin.
46336:
46337:
46338: E d u s k. u n n a 11 e.
46339:
46340: Kuusamon kunnassa sijaitsevat Purnu- koska pylväät saataisiin itse paikalta, ja
46341: vaaran, Jokilammin, Kynsiperän ja Kurki- muutoj;nkin puhelimentarvitsijat olisivat
46342: järven kylät ovat kahden penikulman etäi- hanketta edesauttamassa. Näin ollen ja
46343: syydellä lähimmästä puhelinpaikasta. Kol- koska siten annettaisiin erämaan asukkaille,
46344: meen ensiksi mainittuun kylään ei ole saatu vero- y. m. rasitusten alaisina eläville ih-
46345: edes maantietä, vaikkia eduskunta esitti misille heidän tarvitsemansa apu, kunnioit-
46346: siitä toivomuksen hallitukselle viime vuonna. taen ehdotan,
46347: On käsitettävissä, miten vaikeassa asemassa
46348: ihmiset tuolla erämaassa ovat yleensäkin, että Eduskunta ottaisi vuoden
46349: mutta erikoisesti sairaustapauksien sat- 1948 tUlo- ja menoarvioon 2,000,000
46350: tuessa. Heidän asemaansa helpoittaisi huo- markan määrärahan puhelimen lait-
46351: mattavasti, jos heillä olisi käytettävissä tamiseksi Kuusanwn kunnan Pw·nu-
46352: edes puhelin. Sen laittamiskustannukset vaaran, Jokilammin, Kynsiperän ja
46353: olisivat todennäköisesti verrattain alhaiset, Kurkijärven kyliin.
46354: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
46355:
46356: Toivo 1. Sonnunen.
46357:
46358:
46359:
46360:
46361: •
46362: 1060
46363:
46364: IV,29s.- Rah. al. N:o 225.
46365:
46366:
46367:
46368:
46369: Lampinen: Mäii1·ärahan osoittamisesta oikoradan rakenta-
46370: miseksi Turun--Toijalan radalta Hyvinkään--Han.gon
46371: radalle.
46372:
46373:
46374: E d u s k u n n a 11 e.
46375:
46376: Liikennevaikeudet rautatieyhteyksissä Kunnioittaen ehdotan,
46377: Helsingin-Turun väliHä ovat olleet erit-
46378: täin suuret, kolmen v·iimeksi ikuluneen vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46379: den aikana. Kansanta1oudellisesti se edel- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
46380: leenkin lisää huomattavan lmlliita kustan- kan määrärahan oikoradan raken-
46381: nuksia liikenteen lkulkiessa Hyvinkään mut- nustöiden alulle panemista varten
46382: kan kautta. O~koradan rakentaminen Tu- Turun--Toijalan radalta Hyvinkään
46383: run vanhalta rataosalta HyvinJkään-Han- -Hangon radalk
46384: gon radalle sopivimmat lähtö- ja päätekoh-
46385: dat huomioon ottaen, tulisi uuden radan
46386: kustannukset nopeasti korvatuiksi.
46387: Helsingissä 7 päivänä lokaikuuta 1947.
46388:
46389: J. E. Lampinen.
46390: 1061
46391:
46392: IV,299.- Rah. al. N:o 226.
46393:
46394:
46395:
46396:
46397: Kankainen: Määmrahan osoittamisesta Huopalahde'llr-Lep-
46398: sämän--Qjakkalan radan rakennustöiden alulle pane-
46399: miseksi.
46400:
46401:
46402: E d u s iki u n n a 11 e.
46403:
46404: Kun Helsingin ja Tur.un kaupunkien vä- tymään liiaksi pohjoiseen. Lisäksi on huo-
46405: linen rautatieliikenne sen jälkeen, kun mattava, että Lepsämän kautta suuntau-
46406: Porkkalan vuokra-alue oli katkaissut n. k. tuva rata tulisi halkomaan pääkaupungin
46407: Turun ranta~adan, jouduttiin ohjaama1tn elintarvikehuoliolle mitä tärkeimpinä pidet-
46408: Hyvinkään-Karjaan rataa myöten ikulke- täviä viljelysalueita, samalla kuin ne suun-
46409: vaksi, havaittiin jo heti alussa tästä aiheu- nitelmat, jotka tarkoittavat Helsingin yh-
46410: tuvat hankaluudet niin Suuriksi, että sel- distämistä Turkuun Ojakkalasta Saloon ra-
46411: laisen uuden yhdysradan aikaansaamista, kennettavalla oikoradalla tai Satakuntaan
46412: mikä sopivimmalla tavalla liittäisi nämä Porin radalle, saisivat jo hyvän alkurat-
46413: ratasuunnat toisiinsa, pidettiin sekä mat- kaisun. Näiden seikkojen vuoksi on tultu
46414: kustaja- että tavaraliikenteen kannalta kat- siihen tulokseen, että kyseellisen yhdys-
46415: soen kiireellisenä välttämättömyytenä. Mo- radan rakentaminen ei voi jäädä pois päi-
46416: nista tällöin esille tulleista mahdollisuuk- väjärjestyksestä, vaikkapa ne neuvottelut,
46417: sista rautatiehallitus joutui suorittamiensa joita Neuvostoliiton kanssa on käyty läpi-
46418: tutkimusten perusteella asettamaan Huopa- kulkuoikeuden aikaansaamiseksi rannikko-
46419: lahdesta erkanevan ja Ojakkalaan päätty- rataa pitkin Porkkalan vuokra-alueen
46420: vän rautatiesuunnitelman ehdottomasti etu- kautta, johtaisivatkin suotuisaan tulokseen.
46421: sijalle. Vaihtoehdoksi jäi enää vain joko Kun siis tutkimukset kyseessä olevan yh-
46422: näitä edellämainittuja asemia yhdistävä dysradan suhteen on katsottava loppuun
46423: suora suunta tai toinen, hieman pitempi, suoritetuiksi, ja alustavat rakennustyöt voi-
46424: joka tulisi kulkemaan Lepsämän kautta. taisiin viipymättä panna alulle, niin huo-
46425: Jälkimmäinen näistä vaihtoehdoista on sit- mioonottaen, että juuri tämän radan ai-
46426: temmin saanut asiantuntijain yksimielisim- kaansaamista nimenomaan myös ulkomaista
46427: män kannatuksen. Sen pituus on arvioitu liikennettä silmälläpitäen ovat monet asian-
46428: 37.1 kilometriksi. Vanhaan rannikkorataan tuntijat pitäneet tärkeysjärjestyksessä kaik-
46429: verrattuna Helsingin ja Turun välinen kein ensimmäisiin kuuluvana, pyydän kun-
46430: matka tulisi tätä suuntaa myöten pite- nioittaen ehdottaa,
46431: nemään vain 12 km:llä ja nykyiseen, Hy-
46432: vinkään kautta kulkevaan liikennesuuntaan että Eduskunta ottaisi vuoden
46433: verrattlma se lyhenisi 59 km:Uä. Kustan- 1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
46434: nuksiin nähden taas juuri tämä suunta markan määrärahan Huopalahde'llr-
46435: tulisi halvimmaksi, ellei oteta lukuun Sel- Lepsämän-O.iakkalan radan raken-
46436: kiin päätyvää suunnitelmaa, joka rautatie- nustöiden alullepanemiseksi.
46437: hallituksen arvioinnin mukaan tulisi kään-
46438: He1singissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46439:
46440: Kosti Kankainen.
46441:
46442:
46443:
46444:
46445: 35
46446: 1062
46447:
46448: IV,3oo. - Rah. al. N :o 227.
46449:
46450:
46451:
46452:
46453: Ikonen.: Määrärahan osoitta,misesta pys,äkin ja sivuraiteen
46454: rakentamiseksi Riihimiien aseman ja Hirvenojan seisak-
46455: keen välille.
46456:
46457:
46458: E d u s k u n n a ll e.
46459:
46460: Riihimäen kauppalan laajentuessa ja rakentamisesta Haapahuhdan talon koh-
46461: kauppalan ympäristön asutuksen tihen- dalle. Kl.Ul hank;keen toteuttaminen kuiten-
46462: tyessJi, on uuden rautati~pysä.kin tarve Rii- kin vaatii nykyisten hintojen mukaan va-
46463: himäen aseman, ja HirvenOjan seisalkkeen r;o~a 8 miljoonaa markkaa, t~;try~taan 'siihen
46464: välille käynyt ilmeiseksi, Tällä 6 kilomet- m:lkoinen .menoarvioon sisältyvä maärä-
46465: rin pituisella välillä on runsaasti ty~öväes raha.
46466: töä, joka käy ikauppalassa työssä ja useat Edellä mainittuun viitaten ehdotan,
46467: tämän alueen asukkaat toimittavat päivisin
46468: asioitaan kauppalassa. Lisäksi radan vie- että Eduskwnta ottaisi vuoden
46469: rellä sijaitseva Himatehdas tarvitsisi tava- 1948 tulo- ja menoarvioon 8 miljoo~
46470: roiden purkaus- ja lastauspaikkaa. Paikka- nan markan mäiiJrärahan pysäkin ja
46471: kunnan noin parinsadan asukkaan ja Luu sivuraiteen rakentamista varten Rii-
46472: 0. Y: n puolesta onkin jätetty rautatiehalli" himäen aseman ja Hirvenojan sei-
46473: tukselle anomus seisakkeen ja sivuraiteen sakkeen välille.
46474: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
46475:
46476: Toivo Ikonen.
46477: 1063
46478:
46479: IV,3o 1. - Rah. al. N :o 228.
46480:
46481:
46482:
46483: Teittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylikUlkusillan
46484: ·.rtJlmuamiseksi H e,n111td.aft tasoylikäytätvän tilalle Lahden
46485: ·· refiJI[14halla.
46486:
46487: E d u s k u n n a ll e.
46488:
46489: Niinkuin yleisesti tunnetaan on L,a,hden kusillan rakentamista tälle kohtaa. Rauta-
46490: kaupunki kasvanut ja kehittynyt hyvhi 'no- tiehallitus onkin jo useampana vuonna eh-
46491: peasti. Kaupungin laajetessa ~m s~n kes- dottanut määrärahan ottamista tarkoituk-
46492: kelle muodostunut eräs erittäin ·vaikea lii- seen, mutta on hallitus aina jättänyt sen
46493: kenteellinen epäkohta sen johdosta, että tulo- ja menoarviosta pois.
46494: valtiö!.miutatefden päärata' jaka'a ~hupun Alkuaan lienee puheena olevan sillan ra~
46495: gin kahteen osaan. Tilmii 'epäkohta. muodos- kentamisen kustannusarvio ollut puolen-
46496: tuu sitä: suuremmaksi, mitä enemmän kau- toista miljoonan vaiheilla, mutta on sen
46497: punki kasvaa, eikä sitä vojda kaupungin vuonna 1945 a,rvioitu tekevän 4,800,000 mk.
46498: omilla toimenpiteillä poistaa~ ·· Nykyisin se on taas jo huomattavasti suu-
46499: Liikenne kaupungin lounaisosan ja kes- rempikin eli n. 7,000,000 mk.
46500: kikaupungin välillä pääradan poikki 'kul- Epä!kohta on kuitenkin viime aikoina
46501: kee nimittäin Hennalan tasoylikäytävän käynyt entistä monin verroin suuremmaksi
46502: kautta. Kun valtionrautatien. eteläpuolella ja sietämättömämmäksi siitä syystä, että
46503: tällä kohtaa op kokonainen k~upunginosa, kaupunki nykyisin kasvaa suuresti ja eri-
46504: jossa ovat Tornatorin tehtaat, Hennalan ka- koisesti myös tälle suunnalle. Erikoisen
46505: sarmit sekä tuhansiin nouseva asukasmäärä haitan se muodostaa siitä syystä, että kou-
46506: kouluineen, liilrkeineen ja laitoksineen, jat- lulaiset tämän vuoksi yhtämittaa myöhästy-
46507: kuu liikenne tällä tasoylikäytä väliä edesta- vät kouluistaan, mikä vie koko kouluope-
46508: kaisin aivan yhtenä virtana. Kun tämä tuksen sekaisin. Vaikkakin nykyisin raken-
46509: tasoylikäytävä on keskellä Lahden rata:pi- nusaineita on vähän ja tarpeellista raken-
46510: haa, jossa junat yhtämittaa liikkuvat, kes- tamista paljon, niin on tässä niin räikeä
46511: keytyy liikenne alituisesti, välistä pitkäksi- ja huutava epäkohta, että se olisi nyt vih-
46512: kin aikaa, jolloin kymmenittäin autoja ja doinkin saatava poistetuksi. Tähän raken-
46513: muita ajoneuvoja ruuhkautuu odottamaan tamiseenhan tarvittaisiin pääasiassa sement-
46514: kulkuvuoroaan radan yli. Pahimman hai- tiä ja sitähän on jo saatavissa vähemmän-
46515: tan aiheuttaa vielä se, että aivan tämän kin tarpeellisiin tarkoituksiin. Vielä voi-
46516: tasoylikäytävän vierellä on rautateiden daan mainita, että Eduskuntakin jo viime
46517: vaunujenpunnitusvaaka. Silloin kun vau- vuonna lausui hallitukselle toivomuksen
46518: nujen punnitusta suoritetaan ja sitähän määrärahan ottamisesta tähän tarkoitukseen
46519: tapahtuu verrattain usein, joutuvat junat jo kuluvan vuoden talousarvioon.
46520: seisomaan tasoylikäytävän kohdalla pitkiä Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
46521: aikoja, monesti 15-20 minuuttia, jopa jos- tamme kunnioittaen,
46522: kus enemmänkin. Tällöin on liikenne koko-
46523: naan pysähdyksissä, mikä aiheuttaa suurta että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46524: ajanhukkaa, myöhästymistä töistä ja kai- tulo- ja menoarvioon 7 mil.ioonan
46525: kista tehtävistä. Myöskin monia onnetto- markan määrärahan ylikulkusillan
46526: muuksia on tässä pitkin aikaa sattunut. rakentamista varten nykyisen H en-
46527: Sekä Lahden kaupunki että puolustus- nalan tasoylikäytävän tilalle Lahden
46528: laitos ovat moneen kertaan anoneet ylikul- ratapihalla.
46529: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
46530:
46531: su•.o J. Teittinen. Kalle Kauppi. H. Soininen.
46532: Toivo Lång. Antti Rantamaa.
46533: 1064
46534:
46535: IV,a·o2.- Bah. al. N:o 229.
46536:
46537:
46538:
46539:
46540: Lehtonen y. m.: Jliiiiriit'aluJtt osoittamisesta tutkimuksen
46541: toimittamiseksi rotdcztien. rq,ken.tamista varten. Heino-
46542: lasta Päijänteen. itiipuolitse Leppälahden asemalle tai
46543: Jyväskylään.
46544:
46545:
46546: Eduskunnalle.
46547:
46548: Viitaten toivomusaloitteisiin n: o 268 ja kimuksen , toimittamiseksi normMli-
46549: 269 (1945 vp.) sekä rahaasia-aloitteeseen raiteise"" rautatien rakentlJmista var-
46550: n:o 118 (1945 vp.) ehdotamme kunnioit- te"" H eiMlan. kaupungista, HeifltOla.,,
46551: taen, Sysmän, Hartolan, J outsan, Leivott.-
46552: 1ft(ien, Toivakan ja Jyväskylän maa-
46553: että Eduskunta ottaisi vuoden laiskuntien kautta Leppälahden ase-
46554: 1948 tulo- ja menoarvioon 2,000,000 'IMUe tahi JyväskyZäätt..
46555: markan määrärahan koneellisen. tut-
46556: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta. 1947.
46557:
46558: Vilho Hj. Lehtonen. Edvani Pesonen.
46559: P. Tillanen. Antti "rossavainen.
46560: 1065
46561:
46562: lV,sos.- Bah. al. lf:o 230.
46563:
46564:
46565:
46566:
46567: Leh\oDea y. m.: Määrärahan osoittamisesta H aapamäen-
46568: 8aanjirven rautatien rakennustöiden aloittamista varten.
46569:
46570:
46571: Ed u s k u n n a 11 e.
46572:
46573: V. 1947 wltiopäiville tehtyyn toivomus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46574: aloitteeseen N :o 329 viitaten e~hdota:mme tulo- ja me'IWarvioon 50,000,000 mar-
46575: kunnioittaen, kan määrärahan H aaparniieffr-Saari-
46576: järven rautatierakennustöiden käyn-
46577: tiinsaattamista va-rten.
46578: Helsingissä 3 päivänä ilolmkuuta 1947.
46579:
46580: Vilho Bj. LeMoneB. Eino PaJovesi.
46581: cl066
46582:
46583: IV,3o4.- Rah. al. N:o 231.
46584:
46585:
46586:
46587:
46588: Lehtonen y. m.: • MiiiJ.t'i/lfiJ!JJ,n osoittamisesta tutkimuksen
46589: toitnittamise~ 9-'li.Utlttien rakentamista varten Suolahden
46590: -Haapajärven radalta Kannonkosken kohdalta Viita-
46591: saaren kirkolle.
46592:
46593:
46594: E duskunnaUe;
46595:
46596: Vuoden 1945 valtiopäivillä tehtyyn toi- markan määrärahaJn tutkimuksen toi-
46597: vomusal6itteeseen N :o 276 viitaten ehdo- mittamiseksi rautatien rakentamista
46598: tamme 'kunnioittaen, varten Suolahden-Haapajärven ra-
46599: . kenteilla olevalta mdalta Kannonkos-
46600: että Eduskunta ottaisi vuoden .. ·· Tien koh?lixlta ltiitasäaren kirkolle.
46601: 1948 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
46602: Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
46603:
46604: Vilho Hj. Lehtonen. Jussi Raatik:&inen. Uuno Raatikainen.
46605: 1067
46606:
46607: lV,si)r;. ~ Rah. al. N:o 232.
46608:
46609:
46610:
46611:
46612: J. Raatikainen y. m.: M·äiirärahan osoittamisesta Suolahden
46613: ~Haapajärven radan rakentamiseen.
46614:
46615:
46616:
46617: Eduskunnalle.
46618:
46619: Vuoden 1948 talousarv,iosta on hallitus miiksi Vilioden 1950 loppuun mennessä ja
46620: poistanut 19 Pl. 1 iuvun 8 momenthlta on sanottu k-omitea ehdottanut varoJa
46621: uusien rautateiden rakennusmäärärahan myönnettäviciksi sen mukaisesti kuluvalle
46622: sikäli kuin se !k'OSroee Suolahden-Haapa- vuodelle 48 m~ljoolll8,!a mark!kaa ja. ensi vuo-
46623: järven radan. ra!k~Jt<nrqstyötä ..Tämä rautatie deiksi 84 miljoonaa markk:aa. Tästä huoli-
46624: on päätetty rakennetta\naiksi huhtikuun 20 matta kuitenkin jo kuluvaksi vuodeksi myön-
46625: päivänä 1934 v:aihvistetussa rautatiereken- nettäväksi 'erhdotettua määrärahaa karsittiin .
46626: nusohjelmassa vuosiksi 1934-1938. Rauta- tuntuvasti ja, kuten sanottu, ensi vuodeksi
46627: tiestä on tähän mennessä valmistunut ja tal"koitmkseen ~i hallituksen esityksessä si-
46628: keväällä 1943 liikenteel'le avattu ainoastaan sälly määrärahaa ollenkaan. Kun kyseelli-
46629: 7 kilometrin pituinen rataosa Suol~hden sellä ratatyömaaUa, töiden !kokonaan lopet-
46630: ja Ä:äni€1k:ooken väl~llä. Lisälksi on .penger- taminen johtajsi siihen, että paikailla oleva
46631: rystöitä tehty vähäisessä määrässä Äänekos- kalusto ja sieHä työskennellyt työvoima
46632: kelta pohjoisen päin samoin kuin pohjois- olisi siirrettävä sieltä kokonaan muual1e,
46633: osassa Haapajärven-Kumisevan väliseihlä, aiheutuisi t~ästä huomattavia lis&kustannuk-
46634: noin 6 % kilometrin pituisella osaUa, jossa sia ja töiden uudelleen aloittaminen voisi
46635: rummut ja sillat ovat päoosiassa V"dlmis1m- myöhenunin olla tuntuvasti vaikeampaa.
46636: neet samoin kuin sorarata Pitkäkankaan Kun uusi..;;ta rautat,eistä, jotka parhailloon
46637: soramä!koon. Rakennustyöt ovat olleet ikes- ovat rakennettavina, nimittäin Simpeleen-
46638: keytyneinä vuoden 1945 'aikana, mutta ovat PariJkkalan yhdysrata., halEtuksen suunni-
46639: ne nykyään olleet !käynnissä muuta~ telmien mukaan s'a1adaan valmiiksi ikuiluvan
46640: kymmenen miehen vahvuiseMa työvoimaila vuoden loppuun rrnennessä ja ainoastwan
46641: Äänekosken-Saarijärven välisellä osalla. rakennustöiden loppuunsaatt:amiseksi on
46642: Tähärn mennessä on sanotun ~adan raken- tarkoitukseen 'eru>i vuotta varten varattu
46643: nustyöhön !käytetty varoja vähän yli 87 määräraha, eikä tä:Hä hetkellä ole rnken-
46644: miljoonaa ma11kkaa, josta kuluvalle vuodelle teilla edel1ä mainitun lisäksi muuta kuin
46645: vahvistetussa talousarviossa oli varattu 25 Oriveden--Jämsän rata, niin eivät uudet
46646: miljoonaa markikaa. rak·ennustyömaat voi o1la esteenä Suolaih-
46647: EdeHä olevasta käy selville, että jo lä!hes den-Haapajärven ~radan rakentamiselilc.
46648: puolitoistakymmentä vuotta sitten rakennet- Päinv~toin näyttää välttämättömältä, että
46649: tavaksi päätetystä rautatiestä on saatu val- nyt rakenteilla olevien uusien rautateiden
46650: miiksi vain rataosa Suolahti-Ääneikooki, rakennustöiden päättyessä on pidettävä tar-
46651: jossa aikaisemmin liikennöi kapearaiteinen koituksenmukaisena mainitun radan raiken-
46652: rautatie. Muulta osalta radan rakennustyöt nustöiden jatkamista. Radan tarvetta ja
46653: ovat edistyneet ikovin hitaasti. Radan kan- kannattavaisuutta lisää huomatt1avassa mää-
46654: nattavaisuuskysym~seen ei tässä yht·ey- rässä myös rautateiden j:a liikennnereittien
46655: dessä ole syytä puuttua. Se on aikanaan varrelta Keski-Suomeen sijoitettu, moniin
46656: selvitetty riittävästi. Myöhemmässä va.i- tuhansiin nouseva siirtovä!ki. Keski-Suomen
46657: heessa on rautatierakennusl'akilkO!ffiitea pitä- laajan maakunnan väestössä on herättänyt
46658: nyt tärkeänä,. että mutatierakennuksista ai- oikeutettua tyytymå!ttömyyttä se hitaus,
46659: nakin Äänekosken-Saarijärven 28.3 kilo- jolla sanottua 'ratahanroetta on tähän men-
46660: met-rin pituinen rataosa pitäisi saada va1- nessä toteutettu ja suorastaan yllättävä oli
46661: 1068 IV,31l5.- Suolahden-Haapajärven rata.
46662:
46663:
46664: hahlituksen ensi vuoden talousarvioesitys, miljoonaa ma1-kkaa ja kahteoo seuraavana
46665: jossa mdan raJkennusmäärämhat oli kolko- vuonna suunnilleen sama määrä edellyttäoo.,
46666: naan jätetty ib.uomioon ottamatta. Jotta että ralkennuskus1Jaamuikset pysyvät suun-
46667: Suolahden-Haapajärven radan rakennus- nilleen nykyisessa !kustannustasossa.
46668: työ voitaisiin toteuttaa mainitun ra!Utatie- EdeHä olevan perusteella ehdotamme kun-
46669: raikennuslakikomiteaal ehdotuksen muka:a.n nioittaen,
46670: siten, että Äänekosken-Saarijärven väli-
46671: nen osa valmistuisi vuoden 1950 loppuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
46672: mennessä ja että Haa.pajärveltä Pihtiputaan tulo- ja menoarvioon Suolahden--
46673: Alvajärven kylään suunnattu sorarata voi- Haapajärven radan rake-ntami.sta
46674: taisiin. ensi tilassa rakentaa, olisi tarkoituk- varten 100 milj(}()1f,(UJ, rna,rkluuJ.
46675: seen ensi vuotta. varten myönnettävä 100
46676: Helsingissä 2 päivänä lokalkuuta 1947.
46677:
46678: Jussi Raatikainen. T. Brygga.ri.
46679: Onni Peltonen. Uuno Raatikainen.
46680: Eino Palovesi. Ville Puume.Jainen.
46681: Fåiviö Hetemäki. Vilho Bj. Lehtonen.
46682: 1069
46683: IV,so6.- Rah. al. N:o 233.
46684:
46685:
46686:
46687:
46688: J. W~n: Määrärahan osoittatnisesta· Seinäjoen-Kyrös-
46689: kosken rautatien rll!ken11JUStQid.en aloittamista va1·ten.
46690:
46691:
46692: Eduskunnalle.
46693:
46694: Viitaten niihin moniin toivomus- ja raha- että Eduskunta ottaisi vuoden
46695: asia-aloitteisiin, joita eri kansanedustajat 1948 tulo- ja menoarvioon 50 mil-
46696: ovat eduskunnalle tehneet rautatien saami- joonan markan määrärahan Seinä-
46697: seksi Seinäjoelta Jalasjärven, Parkanon ja joelta Jalas järven, Parkanon ja
46698: Ikaalisten kauppalan kautta Kyröskosken Ikaalisten kauppalan kautta Kyrös-
46699: tehdasyhdyskuntaan ehdotan kunnioitta- kosken tehdasyhdyskuntaan rak81t-
46700: vimmin, nettavan rautatien rakennustöiden
46701: aloittamista varten.
46702: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
46703:
46704: Johannes Wirtanen.
46705: 1070
46706:
46707: IV,3o7.- Rah. al. N:o 234.
46708:
46709:
46710:
46711:
46712: Mustonen: Määrärahah osoittamisesta aserna-alueen läpi
46713: johtavan iilikiiytävän rakentamiseksi Kajaaniin.
46714:
46715:
46716: E d u s k u n n a 11 e.
46717:
46718: Etelästä pohjoiseen suuntautuva rauta- ra,kentanniskustannuksiin. Kajaanin kau-
46719: tie ja'kaa Kajaanin kaupungin rautatien pungin ja kulkulaitosten ja yleisten töiden
46720: asema-alueen kohda1la ka:hteen osaan siten, ministeriön kesken käydyn neuvottelun tu-
46721: että Lehtikangas-niminen kaupunginosa loksena on kaupunki sitoutunut osallistu-
46722: tulee eroitetuksi :muusta osasta kaupunkia. maan rakennetta"\Jan alikäytävän todeHisiin
46723: Ainoa :käytettävänä oleva kulkutie maini- rakentamiskustannuksiin puolella. Kun
46724: tusta kaupungisosasta :muuhun osaan kau- kulkulaitosten ja yleisten töiden mini&te··
46725: punkia Qn asema-alueen eteläpäässä sijait- riön toimituttaman laskelman mukaan ali-
46726: seva tasoylikäytävä. Matka sen kautta kau- käytävän rakentamisen kokonaiskustannuk-
46727: pungin eri osien välillä .muodQStuu monin set on arvioitu 7,000,000 markaksi, ehdotan
46728: verroin pitemmäksi kuin suor~an asema- kunnioittaen,
46729: alueen poikki ilntl'kien: Tärriän syyn vuoksi
46730: ja kun Kajaanin kaupungin on välttämä- että Eduskunta ottaisi vuoden
46731: töntä aivan lähiaikoina rakentaa likavie- 1948 t1tlo- ja menoarvioon 3,500,000
46732: märi ja vesijohto asema-alueen poikki, on markan määrärahan asema-alueen
46733: kaupunki tarjoutunut osallistumaan sa- läpi johtavan alikäytävän rakenta-
46734: malla kertaa rakennettavan alikäytävän miseksi Kajaaniin.
46735: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
46736:
46737: Johannes Mustonen.
46738: 1071
46739:
46740: IV,a·os.- Rah. al. N:o 235.
46741:
46742:
46743:
46744:
46745: Mustonen: Määrärahan osoittamisesta rataosan Hyrynsalmi
46746: -Pesiö rakentamista varten.
46747:
46748:
46749: E d u s k u n n a 11 e.
46750:
46751: Vuoden 1939 syik.:syllä alkanut sota Suo- kuinka suuri merkitys tällä metsärikkaan
46752: men ja Neuvostoliiton kesken •keskeytti seudun läipi johtavalla rautatiellä raskaan
46753: m.m. Kontiomäen--'-Taivalkosken ja Kontio- tavaran, m. m. puutavaran, kuljetuksessa
46754: mäen---,Taivalkosken rautatiestä Kiantajär- tulee olemaan, ja kun rautatiekiskojen
46755: ven rallltaan rakennettavan rautatien ra- saanti ei nyt enää tuota voittamattomia
46756: kennustyöt, niin että rautatiestä ehdittiin vaitkeuksia, ehdotan kunnioittaen,
46757: liikennöitävä:ksi rakentaa vain Kontiomäen
46758: -Taivalkosken rataosa. Lisäksi rataosa että Eduskunta ottaisi vuoden
46759: Hyrynsalmelta Kivikankaaseen, noin 22 1948 tulo- ja menoarvioon 60,000,000
46760: kilometriä, on valmiiksi pengerretty ja markan määrärahan Kontiomäen-
46761: suunnilleen valmiiksi siitä Pesiön asemalle. Taivalkosken rautatien rakennustöi-
46762: Rautatien rakentamisesta aikoinaan edus- den loppuun saattamiseksi rataosalla
46763: kunnassa päätettäessä on tullut selvitetyksi, H yrynsalm i-P esiö.
46764: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
46765:
46766: Johannes Mustonen.
46767: 1072
46768:
46769: IV,ao9. - Rah. al. N :o 236.
46770:
46771:
46772:
46773: Lappi-Seppälä y. m. : Määrärahan osoittamisesta metsäauto-
46774: teiden ja metsäratQjen rakentamista varten valtion
46775: metsiin.
46776:
46777:
46778: E d u s k u n n a ll e.
46779:
46780: Maamme metsätaloudessa on tiekysymys Maan eteläpuoliskon valtion metsien tä-
46781: tullut entistä tärkeämmäksi. Raakapuun hänastiset hakkuumäärät samoin kuin met-
46782: kuljetus autoissa oli jo ennen sotia yleistä, sien siil'!tyminen maanhankintalain mukai-
46783: ja sotavuosina varsinkin polttopuiden kul- siin tarkoituksiin aiheuttavat jo nyt alka-
46784: jetukset lisääntyivät suuresti. Kuorma-au- vana hakkuukautena valtion metsien hak-
46785: tojen lukumäärä onkin nykyisin suurempi kuumäärien huomattavan pienenemisen
46786: kuin milloinkaan aikaisemmin. Teiden juuri niillä alueilla, joissa hakkuumää:fää
46787: puute - ennen kaikkea etäisillä syrjäkul- lisäämärllä olisi kuljetusolojen kannalta
46788: milla-on kuitenkin suuresti haittaamassa mahdollista keventää yksityismetsien käyt-
46789: puun riittävää saantia käyttöpaikoille. Toi- töä. Tiedossamme on, että metsähallitus jo
46790: nen erittäin edullinen kaukokuljetusmuoto useaan otteeseen on tehnyt esityksiä puu-
46791: nimenomaan pohtopuiden ja muun pinota- tavaran kuljetusolojen kehittämiseksi, jotta
46792: varan hankinnassa on rauta:tiekuljetus, hakkuutoimintaa entistä enemmän voitai-
46793: mutta rautatietkään eivät maassamme siin siirtää syrjäseuduille. Metsähallituk-
46794: Y'leensä suuntaudu metsäseuduille. Näiden sessa on laadittu laaja ohjelma metsäauto-
46795: kuljetusmuotojen kehittäminen metsäta- teiden ja metsäratojen rakentamiseksi kes-
46796: loutta palvelemaan on siten mitä suurim- kitettyjen hakkuusuunnitelmien :toimeenpa-
46797: massa määrässä omansa edistämän puun noa silmä:llä pitäen. Metsärataehdotuksista
46798: saantia käytön piiriin. on tässä syytä mainita Maanselän ja Paa-
46799: Kuluneiden vuosien puun hankinnat kin-Vuokin metsäradat, joista jo edellisen
46800: ovat, niin kuin hyvin tunnetaan, kohdistu- vaikutuspiirissä on laskettu olevan hakatta-
46801: neet varsin raskaina maamme yksityismet- via metsiä noin 5 milj. ms. Nämä rada;t
46802: siin, jotka aivan yleisesti sijaitsevat puuta- tekisivät mahdolliseksi Pohjois-Karjalan ja
46803: varan hankinnan kannalta edullisesti. Yk- Kainuun säästyneiden metsävarojen hyväk-
46804: sityismetsiä on hakattu paljon enemmän, sikäyttämisen samalla kun ne tarjoaisivat
46805: kuin mitä niiden metsänhoidollinen tila sal- pitkäaikaisesti ansiotyötä näiden maakun-
46806: lisi. Niin ikään on maan eteläpuoliskon tien vähäv,araisille asukkaille.
46807: valtion metsien hakkuumäärä edullisesti si- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
46808: jaitsevissa hoitoaineissa ollut moninkertai-
46809: nen metsien kasvuun verrattuna. Valtion että Eduskunta ottaisi vuode-n
46810: metsissä on kuitenkin vieläkin runsaita hak- 1948 tulo- ja menoarvioo-n 200 mil-
46811: kuumahdollisuuksia, jos vain hakkuut voi- joo-nan markan S'UUruisen määrära-
46812: daan siirtää syrjäseutujen säästyneisiin han metsähallituksen käytettäväksi
46813: metsiin. Tällöin olisi mahdoHista tuntuvas- metsäautoteide'n ja metsäratoje'n ra-
46814: tikin keventää yksityismetsiin kohdistuvaa ke-ntamiseen t'altion metsii-n.
46815: rasitusta, toivomus, joka viime vuosina on
46816: tavan takaa esiin tuotu.
46817: Helsingissä [okakuun 7 päivänä 1947 .
46818:
46819: .Jussi Lappi-Seppälä.. L. 0. Hirvensalo. Valto Käkelä..
46820: Lauri .Tårvi. Kalle Kauppi .Johannes Virolainen.
46821: T. Bryggarl. Yrjö A. Mannjnen. 1ftilo Bonlrala.
46822: Walter Kuusela.
46823: 1073
46824:
46825: IV,31o.- Rah. al. l!f:o 237.
46826:
46827:
46828:
46829:
46830: Simonen y. m. : Korotetun määräroJtan osoittamisesta kulku-
46831: ja kuljetussuhteiden parantamiseksi valtion mailla. "
46832:
46833:
46834: E d u s k u n n a 11 e.
46835:
46836: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja muodossa takaisin ikaikiki uittoväyläraken-
46837: menoarvioksi vuodelle 1948 on menomomen- nuksiin, joihin varat tulisi pääasiallisesti
46838: tin 19 Pl. 1: 3 kohdalle merkitty valtion- käytettäväksi, antamansa rahat 6 % mu-
46839: maiden kulku- ja kuljetussu,hteiden paran- kaan laskettuina korkoineen.
46840: tamiseen 15,000,000 ma:t~kkaa, josta tulisi Vielä suurempi on kuitenkin valtion
46841: käytettäväksi 5,000,000 :marikkaa valtion saama välillinen hyöty, jos sen omistamien
46842: mailla olevan tie- ja polkuverkoston kun- metsämaiden kulku- ja kuljetussuhteita pa-
46843: nossapitämiseen ja parantamiseen sekä rannetaan. Vuosittain tuhoutuu valtion met-
46844: 10,000,000 markkaa metsähallituksen suori- siä tuhansia hehtaareja sen tähden, ettei
46845: tettaviin uittoväylien kunnossapito- ja ra- kulkuvaikeuksien tähden päästä kiuloja
46846: kennustöihin. sammuttamaan. Kaikkimetsänparannus-ja
46847: Ottaen huomioon työpalkkojen suuren hakkuutyöt tulevat huomattavan kalliiksi
46848: nousun, valtionmaiden oouren laajuuden ja tiettömien taivalten takana olevilla valtion
46849: siellä olevan tie- ja uittoväyläverkoston mailla. Myöskin on tämänlaisten tiettömien
46850: suuren pituuden, on ilmeistä, ettei mai- taivalten takana olevien työmaiden asunto-
46851: nittu summa tule mitenkään riittä- ja muonitusoloja vaikea järjestää tyydyt-
46852: maan, vaan että metsähallituksen on täviksi ja ne tulevatkin sen takia hyvin
46853: ensi vuonnakin, kuten kuluvana vuonna kalliiksi.
46854: pyydettävä lisämenoarvioissa lisämäärä- Kaikkein suurimman vahingon ikärsii val-
46855: rahoja. Kun nyt on kuitenkin tar- tio kuitenkin maittensa kulku- ja kuljetus-
46856: koituksena myöntää varsinaisessa meno- väylien puutteesta tai huonoudesta sen
46857: arviossa todellista ja välttämätöntä tar- kautta, ettei vanhoja säästyneitä metsäaloja
46858: vetta vastaavat määrärahat, näyttää asialli- voida !kuljetusvaikeuksien tähden hakata
46859: selta ottaa määräraha menoarvioon sen mu- tai, jos jollain lailla voitaisiinkin, nousevat
46860: kaan. Tämä lienee töiden suorituksen täh- niissä toimitattavat hakkuut ja metsäntuot-
46861: denkin tarkoituksenmukaista. Varsinkin teiden kuljetuskustannukset niistä niin kor-
46862: syrjäisillä ja tiettömien taivalten takana keiksi, että jää suhteellisen vähän tai ei
46863: oleviin uittoväylätöihin saadaan nimittäin ollenkaan ikantorahaa. Tämä koskee varsin-
46864: työkalusto- ja rrukennusaineet hankituksi kin pienempiä ja huonompia puutavara-
46865: taloudellisemmin alkutalven vähälumisana laatuja, jotka sen johdosta ovat jätettävät
46866: aikana, jota ei voida tehdä, jos lisämäärä- metsiin lahoamaan. Kuitenkin olisi varsin-
46867: raha myönnetään käyttövuonna kesällä. kin nykyoloissa, ikun rintametsät ovat ku-
46868: Myöskin tuottaa asianomaiselle virastolle luneina pulavuosina hakatut ja ehtyneet
46869: vaikeuksia järjestää töitä ja ammattitai- sekä. kun yksityisten metsänomistajien ta-
46870: toista työnjohtajistoa, ellei se ajoissa tiedä holta vaaditaan, että valtion metsävaroja
46871: koko vuonna käytettävänä olevan määrä- olisi hakattava entistään runsaammin, että
46872: rahan suuruutta. päästäisiin käsiksi näihin kuljetusvaikeuk-
46873: Valtion edun kannalta katsoen ei pitäisi sien tähden säästyneisiin tai vähätuottoisiin
46874: olla epäilyksiä varojen :myöntämiselle ky- valtion metsiin.
46875: seessä olevaan tarkoitukseen. Ensiksilkin saa Kun valtion metsät tuottavat sitä enem-
46876: valtio suoranaisestikin uittoväylämaksujen män, mitä enemmän ja huokeammalla sieltä
46877: 1074 IV,310. - VaHion maiden tiet.
46878:
46879: voidaan erilaista puutavaraa ottaa, ja kun määrärahaan lisäystä vain 10,000,000 mark~
46880: ikuljetusolojen parantamiseen tarvittava erä kaa, jotta määräraha nousisi suunnilleen
46881: on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna metsähallituksen menoarvioehdotuksessaan
46882: sen kautta saavutettaviin lisätuloihin, ei esittämään määrään.
46883: määrärahan lisäys tällä lmhdalla heiken- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
46884: täisi valtion tulo- ja menoarviota, vaan ehdotamme,
46885: päinvastoin vahvistaisi sitä.
46886: Huomioon ottaen kaiken edellisen, olisi että Eduslwnta ottaisi vuoden
46887: valtion maiden kullw- ja kuljetussuhteiden 1948 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
46888: parantamista vastaisuudessa huomattavasti I luvun 4 momentille 10,000,000
46889: tehostettava. Kun tämänlaisten töiden markan lisäyksen käytettäväksi
46890: suunnittelu ja järjestely ottaa oman ai- kulku- ja kuljetussuhteitten paran-
46891: kansa, olisi sen tapahduttava vähitellen. tamiseksi valtionntaille.
46892: Sen tähden ehdotetaan vuodelle 1948 tähän
46893: He~singissä lokakuun 7 päivänä 1947.
46894:
46895: Heikki Simonen. B. S. Pesonen.
46896: Valfrid' '!skola. E. Pesonen.
46897: Jere JuutiJ:ainen. Kaisa Hiilelä.
46898: 1075
46899: IV,3u.- Fin. mot. N:o 238.
46900:
46901:
46902:
46903:
46904: Söderhjelm: A.n.gående anvisande av anslag för för-
46905: bättrande .. av . trp,fikförhållande1na meUan Helsingfors
46906: sarmt Sibb.o ock Borgå !Wcknars yttre sk.ärgård.
46907:
46908:
46909: T i 11 R i k s d a g e n.
46910:
46911: Sedan turlbåten på 1injen Helsingfors- vara statens skyldiglhet a:tt sörja för att
46912: Lovisa under kriget sålts för att av ty.s- förbindelsen återu:pprättas. Fråga är såväL
46913: karna ·användas i Norge s·amt den ångbåt, om per:sontrafiken som om transport av
46914: som trafiikerade lin.jen 'Helsingfors-Borgå, fisk rtill Helsingfor:s samt om ibefolkningens
46915: överlämnat:s tili Sovjetunionen som krigs- :förseende m,ed livsm,edel, byggnadsmaterial
46916: skadestånd, har trafiken på de yttre öarna och andra nödväJndiga varor. För at,t få
46917: i Sibbo och Borgå socken varit antingen trafiken: ri :gång fordras främ:st ett billigt
46918: he1t instäJ:ld eller mycket otillfredsställande Iån, som skulle ställas tili förfogande för
46919: ordnad. Enda möjligheten att åstadlkomma anskaffande av 'ett fartyg för denna trafik.
46920: skäliga anspråk motsvarande förbindelse Därjämte borde utibetalande av understöd
46921: mellan ifrågavarande slkä:rgård och fastlan- för rt;rafikens upprät,thåil'1ande under sen-
46922: det. är att bygga ett för ändamå1et avsett hösien, vilket under kriget. upphörde,, åter-
46923: fartyg. Med hänsyn till nuvarande bygg- upptagas.
46924: nadskostnader och med beaktande av den Med hänsyn till det nämnda får jag
46925: kor:ta tid under året, under viiken en större vördsamt föreslå,
46926: passagerarmängd kan påräknas, måste ett
46927: sådant bygge emellertid hållas inom högst att Riksdagen i statsförslaget för
46928: anspråkslösa gränser. Även i sådant faU är år 1948 under 19 Ht. II kap. måtte
46929: det fråga om ett myck,et riskfylJt företag. . införa ett rvytt moment, på vilket
46930: Planer förefinnas trots allt att bygga ett upptages 500,000 mark act användas
46931: motor:fartyg med plats för c: a 100 passa- som understödslån för byggande av
46932: geral'e jämte nödigt las,tutrymme fö·r upp- ett motorfartyg för trafik rnellan
46933: rätthållande av sagda förbindelse. Finan- Helsingfors ock Sibbo samt Borgå
46934: sieringen möter emellertid av&evärda svå- socknars yttre skärgård; samt
46935: righeter. under 12 Ht. XII kap. 4 mmn. an-
46936: Med hänsyn till den isolering, i viiken teckna 100,000 mark för u,nderstöd-
46937: befo1kningen på ifrågav:arande öar lever, jande av trafiken rnellan Helsingfors
46938: salllJt med beaktande av att staten direkt samt Sibbo ock Borgå socknatrs yttre
46939: eller indirekt berövat denna befolkning skärgård u,nder månaderna septern-
46940: dess förbindelse med fastlandet, borde det ber-dece.mber 1948.
46941: Helsingfors den 7 oktober 1948.
46942:
46943: J. 0. Söderhjelm.
46944: 1076
46945:
46946: 11V,3t1.- Rah. a.l. N:o 238.
46947: SuomenMs.
46948:
46949:
46950:
46951:
46952: Söderhjelm: Määt·ärahan osoittamisesta liikenweyhteyksien
46953: parantamiseksi Helsingin sekä Sipoon ja Porvoon pitä-
46954: jien ulkosaarist,on väh"ll:ii.
46955:
46956:
46957: E d u s k ru n n a 11 e.
46958:
46959: Sitten ikun linjalla Helsinki-Loviisa lii- tältä väestöitä yhteyden mantereeseen, pi-
46960: kennöinyt vuorolaiva oli sodan aikana täisi valtion velvollisuutena olla huolehtia
46961: myyty saksmaisten käytettäväksi Norjassa yhteyden pailautta.misesta.. Kysymyksessä
46962: ja se alus, joka liikennöi linjalla Helsitrki on niin hyvin henkilöliikenne kuin kalan
46963: -Porvoo, luovutettu Neuvostoliitolle sota- kuljettaminen Helsin!kiin sekä väestön va-
46964: korvauksena, on liikenne Sipoon ja Porvoon rustaminen elintarvikkeilla, rakennusaineilla
46965: pitäjien rulkosaarHle ollut joko kokonaan ja muilLa vä:lttämättömillä tavaroilla. Jotta
46966: pysähdyksissä tai hyvin epätyydyttäviisti liikenne saataisiin käyntiin, tarvitaan en-
46967: järjestetty. Ainoa mahdollisuus kohtuuUi- siksi halpa laina, joka asetettaisiin käytet-
46968: sia vaatimu!ksia vastaavan yhteyden sruami- täväksi liikenteeseen tarkoitetun aluksen
46969: selksi kyseessä olevan saariston ja mante- hankkimiseksi. Lisä>ksi olisi jälleen ryhdyt-
46970: reen välille on siihen tarkoitetun aluksen tävä maksamwan avustusta liikenteen yhlä-
46971: :rakentaminen. Huomioonottaen nykyiset pitämiseksi myöhäissyksynä.
46972: rakennuskustannukset ja sen lyhyen ajan Edellä; sanottuun viitaten ehdotan kun-
46973: vuodesta, jona voidaan odottaa suurempaa nioittaen,
46974: matkustajamäärää, täytyy sellaisen 'aluksen
46975: rrukentaminen kuitenlkin pysyttää mahdolli- että Ed·uskunta ottaisi vwoden 1~48
46976: simman vaatimattomissa puitteissa. Tässä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lukuun
46977: kin tapalllksessa on kysymyksessä hyvin uudelle momentilVe 500,000 markkaa
46978: uhkarohikea yritys. käytettäväksi avustuslainana mootto-
46979: Kailkesta huolimatta suunnitellaan moot- rialuksen rakentamiseksi Helsingin
46980: toriaJ.uksen rakentamista noin 100 matkus- sekä Sipoon ja Porvoon pitäjien ul-
46981: taj'a:a varten tarpeehlisine lastitiloineen mai- kosaariston välistä liikennettä ·var-
46982: nitun liikenneyhteyden ylläpitämiseksi. Ra- ten; sekä
46983: hoitus kohtaa kuitenkin huomattavia vai- 12 Pl. XII luvun 4 momentille
46984: keuksia. 100,000 markkaa Helsingin sekä Si-
46985: Ottaen huomioon sen eristäytyneisyyden, poon ja Porvoon pitäjien ulkosaaris-
46986: jossa kyseessä oleva väestö elää se'kä että ton välisen liikenteen tukemiseksi
46987: valtio suorasti tai epäsuorasti on riistänyt s-yys-jO'Ulukuun aikana 1948.
46988: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
46989: J. 0. Söderhjelm.
46990: 1017
46991:
46992: lV,312.- Rah. a.l. N:o 239.
46993:
46994: PUppula y. m.: ll'läärä1;aha1~ osoittantise.sta Rautilan-V alas-
46995: kallion. maantien ja si11.ä ole·van V ehm.assalmen sitta'li
46996: rakentamiseen.
46997:
46998:
46999: E d u s k u n n a 11 e.
47000:
47001: Liikenneyhteys Kustavin ja Taivassalon Kysymyksessä oleva tiehanke, jota asian-
47002: pitäjistä Turkuun on jo kauan ollut erit- omaiset kunnat ovat pitäneet vireillä jo
47003: täin huono. Sama osittain koskee Iniötä yli 20 vuotta, on nyt yksityiskohtaisesti
47004: ja Brändötä, joista - sHräli kuin suora- tutkittu ja lopullinen suunta lähemmin
47005: naisesta vesikuljetuksesta ei ole kysymys määrätty.
47006: - on saatava maantieyhteys Taivassaloon Tälle tielle olisi 'kit1iterrkin kaikista kii-
47007: tai Kustaviin. Myös Taivassaloa lähinnä reellisimp{inä saatava silta Vehmassalmen
47008: oleva V ehmaan pitäjän viljava eteläosa on yli.
47009: vaikeassa asemassa, koska se on vain heik- Tämän sillan rakentamisasia on oilut vi-
47010: kojen kyläteiden varassa. reillä niinikään jo pari vuosikymmentä.
47011: Kustavin saaristopitäjän ja mantereen Siltapaikka sijaitsee Taivassalon-Vehinas-
47012: välinen liikenneyhteys paranee huomatta- salmen (Rautilan)-Vehmaan maantieosliu-
47013: vasti rakenteilla olevan uuden Kustavin- della. Paikalla on nykyisin 60 tonnin kan-
47014: Taivassalon maantien piakkoin valmistuessa. toinen puulossi. Autoliikenne tällöin ke-
47015: Tälle uudelle tielle tulee vain yksi 300 m. väisin ja syksyisin kelirikkojen aikana ja
47016: pituinen, lossi, joten nykyisin vaikeasti kul- monasti myös talvella on kokonaan keskey-
47017: jettava 3 km: n pituinen lossiväli jää siten tyksissä. Sillan pai'kasta on suoritettu Tie-
47018: pois käytännöstä ja liikenneolot tältä osalta ja vesirakennushallituksen toimesta useita
47019: huomattavasti paranevat. Koska Taivas- vaihtoehtoisia tutkimUksia, joiden perus-
47020: salosta jo ennestaän on tarpeettoman pitkä teella sillan lopullinen paikka on nyt jo
47021: ja muutenkin huono maantieyhteys Tur- tarkalleen määrättävissä sekä kustannuslas-
47022: kuun, josta on muodostunut näiden seu- kelmat esitettävissä.
47023: tujen tärkein kauppakeskus, ja kun Kus-
47024: tavin liikenne siirtyy uuden tien valmis- Vehmassalmen sillan rakentamista varten
47025: tuttua myöskin Taivassalon kautta kulke- ovat paikkakuntalaiset keränneet 1,000,000
47026: vaksi, on tiekysymys ollut !kiireellisesti rat- markkaa annettavaksi valtion käyttöön heti
47027: kaistavana kokonaisuutta sihniilläpitäen. kun siltatyöt aloitetaan. Tämä jos mikään
47028: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on osoittaa sillan tarpeellisuutta. Valtiolle koi-
47029: vuosina 1945-47 suoritettu laaja liikenne- tuu sillan tultua rakennetuksi huomattava
47030: ja taloudellisiin oloihin !kohdistuva tutki- vuosittainen säästö, joka, ottaen huomioon
47031: mus Taivassalon, Kustavin, Vehmaan, Mie- lossimiesten palkat, lossin ja lossimiesten
47032: toisten ja Lokalahden pitäjien osalta. Tut- asunnon ilrnnnossapldon sekä hankittavan
47033: kimuksissa on tultu siihen, että maantie- uuden lossin hinnan kuoletuksen, on
47034: verkostossa on Rautilan ja Mietoisten vä- 200,000-300,000 markkaa vuodessa. Tämä
47035: lillä aukko, johon olisi saatava mahdolli- vastaa 4 %:n koron mukaan noin 6-7
47036: simman pian rakennettua maantie. miljoonan markan suuruista pääomaa.
47037: Tämän yleistutkimuksen valmistuttua on Ottaen huomioon siltatyön suuruuden,
47038: tie- ja vesirakennushallituksen toimesta silta-aukkojahan tulee yhteensä n. 90 m,
47039: suoritettu täydellinen maantietutkimus Tai- ja että silta on tehtävä laivojen alikulku-
47040: vassalon ja Vehmaan pitäjien rajalta Veh- liikenteen vaatimusten mukaisesti, olisi työ
47041: massalmelle - jonne Taivassalosta johtaa tehtävä usean vuoden aikana. Työn aloit-
47042: maantie - 1\Iietoisiin. Tielinjan pituus on tamista varten olisi saatava jo vuoden 1948
47043: 12.s km ja on maasto verraten helppoa tulo- ja menoarvioon 4 miljoonaa mark-
47044: rakentaa, ollen se suurimmalla osalla mat- kaa, joten työtä varten paikkakuntalaisten
47045: kaa. aivan tasaista. lahjoitus mukaanluettuna olisi siten käy-
47046: 37
47047: 1078 IV,312. - Rautilan-Valaskallion He.
47048:
47049: tettävissä ensi vuodelle 5 miljoonaa mark- (Rautila)-Ennyinen-Valaskallio mut-
47050: kaa. kaisia ja pääsuuntaan nähden poikittain
47051: Liikenneolojen parantamisen kannalta risteileviä kylä- ja tilusteitä myöten. K. o.
47052: olisi samanaikaisesti siltarakennustöiden tieosilla on aikaisemmin ollut linja-autolii-
47053: kanssa saatava tieosalle Vehmassalmi-V a- kennettä ja nyt harjoitetaan m. m. k.iven
47054: laskallio tien oikaisu alkaen lähinnä sen kuljetusta vientiä silmällä pitäen, joten ky-
47055: suuren tienpuutteen takia, joka vallitsee symys ei ole kokonaan uudesta tiestä vaan
47056: näillä seuduilla, ja että saataisiin aikaan vanhan tien oikaisemisesta ja rakentami-
47057: se huomattava kansantaloudellinen säästö, sesta kauttakulkutieksi.
47058: joka tien rakentamisen kautta tällöin tulisi Kun on kysymyksessä lähes 13 km pitkän
47059: olemaan niiden laskelmien perusteella, mitä tieosan rakentaminen on, valtion taloudel-
47060: siitä on tehty. On laskettu, että tämän lisen aseman huomioon ottaen, kustannuk-
47061: 12.s km pitkän tienosan rakentamisen set jaettava usean vuoden osalle, joten ensi
47062: kautta lyhenisi maantieyhteys Kustavista vuodelle olisi myönnettävä tientekoa varten
47063: ja Taivassalosta Turkuun 22 km: llä. Se 5 miljoonaa markkaa. Työvoimatilanteen
47064: tosiasia, että tierakennusmäärärahoja on johdosta saattavat Lounais-Suomessa tie-
47065: Lounais~Suomeen aina jaettu kovin vähän, rakennustyöt tulla lähiaikoina tarpeellisiksi
47066: on aiheuttanut sen, että tämäkään tiehanke senkin johdosta, että pienet metsäalueet
47067: ei ole päässyt toteutumaan aikaisemmin. ovat näillä läänin viljavimmilla seuduilla
47068: Tien välittömässä läheisyydessä on viljavia jo suurelta osalta loppuunkäytetyt, joten
47069: peltoja, vanhaa asutusta ja m. m. kivilou- metsätöitä ei lähivuosina ole suuremmassa
47070: himoita, joiden on saatava tavaransa mark- määrässä odotettavissa.
47071: kinoille. Vehmaan tunnettu graniittihan Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
47072: on laajemmaltikin kuulua, ja on sen vien- ehdotamme,
47073: tiä nykyisin myöskin ulkomaille.
47074: Uuden tien tärkeyden paikkakuntalaisten että Eduskunta ottaisi vuoden
47075: näkökannalta osoittaa m. m. se, että maa- 1948 tulo- ja menoarvioon V ehmaan
47076: pohjat tulevat lahjoituksina. Lahjoitus on kunnassa olevan RauUlan-V alaskal-
47077: varsin huomioonotettava, sillä rahassa ar~ lion maantien ja samalla tieosalla
47078: vioituna se on käypien hintojen mukaan olevan Vehmassalmen yli johtavarn
47079: vähintään 2 miljoonaa markkaa. sillan rakenta·rnista 'tmrten 9,000,000
47080: Nykyisin kuljetaan väliä Vehmassalmi nwrkkoo.
47081: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
47082:
47083: J. E. Pilppula. W. Metsäranta..
47084: Niilo Honkala. Urho Kulovaara.
47085: Ainö Lehtokoski. Yrjö Suonta.usta.
47086: Samuli Simula.
47087: 1079
47088:
47089: 1V,a13.- Rah. al. N:o 240.
47090:
47091:
47092:
47093:
47094: Riihimäki y. m.: MäärärahOilt osoittamisesta Honkakosken
47095: asemalta Soikonr-Las.silan maantielle johtavan tien otta-
47096: 1niseksi val!tion hoitoon.
47097:
47098:
47099: E d u s k u n n a ll e.
47100:
47101: Rautatiet saadaan vasta sitten täydellä kautta Turun ja Porin läänin lääninhalli-
47102: tehollaan palvelemaan maan ja kansan etua, tukselle anomuksen, että mainittu tie otet·
47103: jos niihin voidaan yhdistää asutuskeskuk- taisiin valtion hoitoon. Anomusta ovat
47104: sien ja metsärikkauksien kautta kulkeva puoltaneet piiri-insinööri, tie- ja vesiraken-
47105: maantieverkosto. Tätä .tärkeää tosiseikkaa nushallitus ja lääninhallitus. Asianomai-
47106: silmällä pitäen ovat Lavian, Poroarkun ja sista virastoista annettujen tietojen mu-
47107: Kankaanpään kunnat jo vuosia sitten .tie- kaan ei tietä kuitenkaan ole voitu ottaa
47108: lain edellyttämän insinööriteknillisen suun- valtion hoitoon, koska tarkoitukseen ei ole
47109: nitelman mukaan aloittaneet maantieraken- varoja käytettävissä.
47110: llllksen Porin-Haapamäen radan Honka- Ei ole kuitenkaan oikeudenmukaista, että
47111: kosken asemalta Turmajärven kylän kautta ;taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat
47112: valtion hoidossa olevalle Soilkon~Lassilan kunnat ja· paikallinen väestö joutuvat ilman
47113: maantielle Lavian pitäjässä. Tien kokonais- valtion tukea huolehtimaan sanotun tien
47114: pituus on 28.2 km. Honkakosken asemalta hoidosta, koska tie kauttakulkutienä yh-
47115: Lavian rajaHe menevä osa 14.6 km on vuo- dessä rautatieverkoston kanssa palvelee
47116: sina 1931-32 rakenettu 3 a~luokan vaati- maamme ja kansamme kokonaisetua.
47117: muksia vastaavaan kuntoon. Nyt on myös- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
47118: kin Lavian puoleinen osa, n. s. Peräkyläntie
47119: rakennettu 3 a-luokan kuntoon Lavian kun- että Ed1Mkunta ottaisi vuoden
47120: nan myöntämillä varoilla ja paikallisen lah- 1948 valtion tulo- ja menoarvioon
47121: joitustyövoiman avulla. 1,000,000 markan määrärahan Hon-
47122: Kun nämä perustavaa laatua olevat tie- kakosken asemalta Soik011r-Lassilan
47123: rakennustyöt oli loppuun saatettu, jättivät maantielle Lavian pitäjässä johtavan
47124: Lavian, Poroarkun ja Kankaanpään kunnat tien ottamiseksi valtion hoitoon.
47125: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
47126: He:lsingissä lokakuun 1 päivänä 1947.
47127:
47128: Arvo Riihimäki. H. Manninen.
47129: L. Myllymäki. Walter Kuusela.
47130: Antto Prunnila.. M. Järvinen.
47131: P. Leskinen. A.. Rinne.
47132: Juho M'åkelä. Antti J. Ranta.ma.a.
47133: Vilhelm Riihinen.
47134: 1080
47135:
47136: IV,:n4.- Rah. al. N:o 241.
47137:
47138:
47139:
47140:
47141: Tillanen: Möiirärahan o~oitt~misesta Heinolan--Jaalan tie-
47142: työn aloittarniSeksi.
47143:
47144:
47145: E d u s k u n n a ll e.
47146:
47147: Vuonna 1939 suoritettiin tie- ja vesira- mätöntä. Lisäksi tiellä tulisi olemaan huo-
47148: kennushallituksen toimesta tutkimus ja laa- mattava merkitys kauttakulkutienä. Tien
47149: dittiin kustannusarvio lleinolau kirkonky- tarpeellisuus on, kuten edellä esitetystäkin
47150: Jästä l\likkelin maantiestä J aa·lan pitäjän selviää, tunnustettu valtiovallan tahollakin.
47151: Siikavan tiehaaraan päättyvästä tiestä. Vuoden 1940 tulo- ja menoa'l'vioon tietyön
47152: Vuoden 1940 tulo- ja menoarvioon oli jo aloittamiseksi otettu määräraha on nykyi-
47153: otettu määräraha tietyön aloittamiseksi. senä ajankohtana riittämätön. Sen vuoksi
47154: Sotien johdosta ei tietyötä kuitenkaan ehdotan kunnioittaen,
47155: päästy aloittamaan eikä niitä ole vieläkään
47156: aloitettu. Suunnitellun tien varr~Ha on ettii Eduskunta ottaisi vuoden
47157: m. m. 4 kansakoulua, jotka ovat tieyhteyttä 1948 tulo- ja ntenoa.rvioon 3,000,000
47158: vailla. Samoin sen välittömässä yhteydessä markan määrärahan Heinolan--Jaa-
47159: on useita suuria asutuskeskuksia, joihin lan tietyön aloittamiseksi.
47160: kulkuyhteyden aikaansaaminen olisi välttä-
47161: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
47162:
47163: Fabian Tlllanen.
47164: 1081
47165:
47166: IV,s15. - Rab. al. N :o 242.
47167:
47168:
47169:
47170:
47171: E. Pesonen y.m.: Määrärahan osoitta,misesta tiesuunnan
47172: tutkimiseen ja töiden jatkamiseen tiesuunnalla Heinolan
47173: kirkonkylä--Mcttjoniemi-Lauhjoki-Rovioskorpi-Sysmä
47174: -Katkkinen.
47175:
47176:
47177: E d u s k u n n a ll e.
47178:
47179: Jo asianomaista tiekarttaa silmäillessä koitustaan . vastaavaksi ja nam ollen kylä-
47180: havaitsee selvästi kuinka Heinola ja sen teihin uhratut varat tulisivat hyvin suu-
47181: lähiympäristö on aikojen kuluessa jäänyt relta osaltaan hulkkaanheitetyiksi.
47182: tieyhteyksiensä puolesta aivan lapsipuolen Uuden sysäyksen ja myös uuden suun-
47183: asemaan. Löytyyhän aivan Heinolan välit~ nan tiekysymykselle on antanut se seikka,
47184: tömässä lä:heisyydessä kymmenien kilomet- että Asutushallituksen toimesta rakenne--
47185: rien laajuisia alueita, jotka käytännöllisE)sti taan parhaillaan aivan ensiluokkaiseen
47186: 'katsoen ovat vailla kaikkia kulkukelpoisia maastoon sijoitettua ja kunnollista maan-
47187: tieyhteyksiä. Melkein ainoana tieyhteytenä tietä . .Sysmän~Kalkkisten maantieltä Rai-
47188: on Heinolan kautta kulkeva valtatie 5 ja vioskorven uudisraivausalueeHe. Tämä tie
47189: sen haara kantatie 59 pohjois-eteläsuun- alkaa ISys.män-Kalkkisten maantieltä noin
47190: nassa. Niinpä näiden t~iden länsipuolella 11 km. pohjoiseen Kalkkisista ja suuntau-
47191: on noin 43 kilometrin pituinen alue, jonka tuu sieltä kaa!kkoiseen suuntaan suoravii-
47192: poikki itä-länsisuunnassa ei löydy yhdis- vaisena, noin 4 km:n pituisena Lauhjoelle
47193: tävää tieyhteyttä. Tälle alueelle johtaa to- saakka. Jos tätä tiensuuntaa edelleen jat-
47194: sin 12 km pituinen Marjoniemen epäviralli- kettaisiin oikomalla vanhoja tilustie- ja ky-
47195: nen kylätie, jota ei voida sanoa autoliiken- lätiesuuntia, saataisiin erinomainen tieyh-
47196: teelle sopivaksi. Kylätiestä jatkuu tilustien teys Heinolan kirkonkylään. Lauhjoelta
47197: tapaisia teitä m. m. Vaippilan kylään. Tämä Heinolan kirkonkylään matkaa olisi riip-
47198: tieosa ei ole autolla liikennöitävissä. Vaip- puen tietenkin tien suoraviivaisuudesta
47199: pilan tien pituus on noin 4 km. Huutavasta noin 18 km. Näiden alueiden tiekysy-
47200: paikallisesta tarpeesta johtuen on useaan myksen saamiseksi lopullisesti ratkaistuksi
47201: otteeseen tehty yrityksiä tieyhteyksien pa- olisi mainittu maantieosuus rakennettava
47202: rantamis~ksi, mutta syystä tai toisesta ovat kauttakulkuliikennettä vastaavaan kuntoon.
47203: yritykset rauenneet tyhjiin. Kun lisäJ.:si Tien merkitystä sekä välittömästi tien
47204: näillä tieyhteyksillä tulee olemaan kautta- tienvaikutuspiirissä oleville alueille että sen
47205: kulkutienä ja myöskin matkailuliiikenteelle merkityksestä kauttakulkuliikenteelle voi-
47206: ensiarvoinen merkitys, on tieyhteyksiä daan esittää seuraavaa:
47207: myöskin tässä mielessä yritetty parantaa. Tieosan Lauhjoki-Heinola kk. välittö-
47208: Asiasta on eduskuntaankin tehty toivomus- mään vaikutuspiiriin Heinolan maalaiskun-
47209: aloite vuonna 1938. Tällöin suunniteltiin nasta joutuisivat seuraavat kylätiet: Vaip-
47210: tieyhteyttä Heinola kk.-Marjoniemi-Kalk- pila, asukkaita 223; :M:arjoniemi, asukkaita
47211: kinen ja oli suunnitellun tieyhteyden pi- 282; Onali, asukkaita 63 ja Uusi-Lusi,
47212: tuus 23 km. Osittaisena syynä siihen, ettei asukkaita 116, eli yhteensä asukkaita 784.
47213: asia lopullisesti ole ratkennut kylätiekysy- Näissä kylissä on yhteensä tiloja, joiden
47214: myksenä on se, että tieyhteyden avaudut- pinta-ala on alle 2 ha, 47 kpl., tiloja yli
47215: tua :Sysmän-Kalkkisten tieltä Heinolan kir- 2 ha 80 kpl., yhteenlaskettuna peltoalaa
47216: konkyläan siitä muodostuisi raskaasti lii- 659.Go ha ja metsäalaa 6,201.04 ha .
47217: kennöity ikauttakulkutie, joka hyvin nopeasti .Sysmän kunnan puolella tien välittömään
47218: olisi korjattava ja oiottava kylätiestä tar- vaikutuspiiriin tulee edellämainittu Rai.-ios-
47219: 1082 IY,3Hi. - Uein&lan---Ka1kkisen tie.
47220:
47221: korven uutisraivausalue. Tämä alue on r. y. ja Rautatiehallitus. Asian nykyisistä
47222: pinta-alaltaan noin 1,500 ha ja. muodoste- vaiheista mainittakoon, että Sysmän ja Hei-
47223: taan sille aluksi Asutushallituksen toimesta nolan maalaiskunta sekä Heinolan kau-
47224: 30-40 tilaa, joiden yhteenlaskettu pelto- punki kannattavat erittäin välttämättömänä
47225: pinta-ala on noin 500 ha. On kuitenkin mainitun tieyhteyden aikaansaamista.
47226: olemassa suunnitelmia, joiden mukaan Mitä asian teknilliseen puoleen tulee, on
47227: uutisraivausta voitaisiin laajentaa siinä mainittava, että tieosa Sysmä-Vaippilais-
47228: määrin, että alueelle ehkä voidaan muodos- ten maantie-Lauhjoki tulee aivan erin-
47229: taa noin 65 tilaa. omaiseen maastoon. Tästä edelleen aina
47230: Tien merkitys laajenee kuitenkin aivan Vaippilankylän korkeudelle saakka maasto
47231: huomattavasti, jos tarkastellaan lähemmin on jo silmämääräisestikin katsottuna aivan
47232: sen aiheuttamaa matkan lyhennystä esim. erinomaista. Tästä eteenpäin Heinolan kir-
47233: Sysmän kunnan alueelta lähimmälle rauta- konkylään ei ole suoritettu tarkempia tut-
47234: tieasemalle, joka tässä tapauksessa tulisi kimuksia, mutta sen nojalla, mitä aikoinaan
47235: olemaan Heinolassa. Lähinnä nilistä alueista kävi ilmi Kalkkisun suunnattavaa tietä tut-
47236: voidaan mainita Kiunarilan, Otamon, Vir- kittaessa, ei tämä väli voine tuottaa mitään
47237: taan ja Nikkaroisten kylät sekä osa Suur- erikoisia vastuksia. Vesistön ylikulkuja ei
47238: kylästä ja Nuoramoisista. Nämä alueet tu- tapahdu muualla kuin aikaisemmin maini-
47239: lisivat ehdottomaati käyttämään tietä ja on tussa Lauhjoessa, jossa siinäkin selvittä-
47240: niillä yhteensä 434 tilaa sekä 3,293 asu- neen noin 10 m:n sillalla. Tien ra:kennus-
47241: kasta. Mutta tien vaikutuspiiri voidaan ainetta, soraa, on riittä.västi saatavissa sekä
47242: ulottaa laajemmallekin. tar'koitukseen sopivalla paikalla.
47243: Kun edelläesitetty tieyhteys täydelleen Edellä olevan perusteella ja viitaten
47244: korvaa aikaisemmin kysymyksessä olleen -toiv. al. N :o 287 v. 1945 va'ltiopäivHlä, eh-
47245: tiesuunnitelman Heinolan kirkonkylästä dotamme kunnioittaen,
47246: Kalkkisiin, voidaan sen puolesta esittää
47247: myöskin kaikki ne asiaan vaikuttavat teki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
47248: jät ja perustelut, jotka aikoinaan esitettiin tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
47249: mainituista suunnitelmista. Tiesuunnan tar- markan määrärahan tiesuunnan tut-
47250: peellisuutta ovat puoltaneet m. m. Suomen kimiseksi ja töiden edelleen jatkami-
47251: Ur'heiluopisto, XII Olym·pia Helsinki 1940 seksi tiesuunnalla Heinolan kirkon-
47252: järjestelytoimikunta, Suomen Reikeilyma- kylä - Marjoniemi- Lauhjoki-Ra-
47253: jajärjestö r. y., Suomen Matkailijayhdistys vioskorpi-Sysmä-Kalkkinen.
47254: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
47255:
47256: Edvard Pesonen. PaAl.vo Karjalainen.
47257: 1083
47258:
47259: IV,316. - Rah. al. N:o 243.
47260:
47261:
47262:
47263:
47264: Saariaho y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanties·illan
47265: rakentamiseksi Kymijoen Myllykosken yli.
47266:
47267:
47268: E d u s k u n n a 11 e.
47269:
47270: Sippolan :pitäjäin Myllykoski (Viialan tasuhteet. Lisäksi on luonnollista, että
47271: kylä) ja An~alan pitäjän Ummeljoen kylä alueena noudatettavan järjestyksen kan-
47272: muodostavat yhdyslrunna.n, jonka paino- naltru tällainen ylimääräinen liikenne on
47273: piste on Kymijoen itäpuolellru Myl'ly'kos- muutenkin sietämätöntä. Ulkopuolinen lii-
47274: lreTia. Rautatieasema, linja-autoliikenne kenne tultaisiin Yhtyneet Paperitehtaat
47275: Kouvola-Myllykosiki-Sippola, Yhtyneet Osakeyhtiön taholta lopettamaan kokonaan
47276: Paperitehtaat Osakeylitin 1\fyllykosken teh- viimeistään silloin, !kun tehdasalueella lä-
47277: taat, pankit, kirkko y. m. s. sijaitsevat juuri himmässä tulevaisuudessa Tyhdytään jo
47278: Myllykoskella. Yhdyskunnan nykyinen päätettyihin uutisrakennustöihin. Tämä tie-
47279: väestö käsittää noin 7,000 henkeä, joista• tysti vaikenttaisi Anjalan ·puolella asuvien
47280: lähes 5,000 asuu Myl'lykoskella ja loput kulkuyhteyksiä, koslka heidän olisi Kymi-
47281: n. 2,000 Umme1joella. Kymijoen yli ei kui- jokea ylittäessään turvauduttava edellämai-
47282: tenkaan tällä kohdalla ole muuta yleistä nittuun lauttwan.
47283: ylikulikUI>aikkaa kuin lautta n. 2 km päässä Paikallinen liikennetarve vaatisi ehdotto-
47284: Myllyfkoslren ja Ummeljoen !keskuksista masti sillan rakentamista Myllykosken ikoh-
47285: Kouvolaan päin. Lähin ylikulkupaikka ete- druUa Kymijoen yli, mutta myös kaukolii-
47286: läiseen . suuntaan sijaitsee Inkeroisissa, kennettä ajatellen olisi siitä tietenkin suuri
47287: jonne Myllykoskelta on matkaa 9 km. hyöty. Kyseinen si1ta onkin edellytetty
47288: MyUykosken tehtaitten voimalaitoks:en sekä Myllykosken rakennussuunnitelmassa
47289: padon harjaa pitkin on tosin olemassa yh- että Kymenlaakson aluesuunnitelmassa,
47290: den ajoneuvon kerrallaan kuljettava silta jonka mukaan sillan kautta tulisi kulke-
47291: Kymijoen yli, jokw silta on Yhtyneet Pa- mOOJJ. uusi tie Utista Elimäelle valtatiellä
47292: peritehtaa!t Osakeyhtiön rakennuttama ja Helsinki-Lappeenranta.
47293: omistaana. Silta oli ennen sotia suljettu Tämän hetken kust.annusarvion mukaan
47294: kaikelta vi:eraalta liikenteeltä, mutta sotien tulisi silta tiejatkeineen maksama:an mk
47295: aikana, etupäässä umm:eljokela!isten eYåmän 20,000,000:-.
47296: helpoit.tamiseksi, jätettiin silta liikenteelle Edellä esitet,yn perusteella ehdotamme,
47297: vapaaksi. Siitä lähtien onkin silta. saanut
47298: olla yleisessä käytössä. Tämä ei kuitenkaan että Eduskunia <Jttaisi vuoden 1948
47299: enää käy päinsä, sillä liikenne, joka ky- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
47300: seistä siltaa käyttäen kulkee aivan t-ehdas- km~ määrärahan maantiesillan raken-
47301: laitosten keskitse ja ratapihan poikki, missä tamiseksi Kymijoessa sijaitsevan
47302: mutatievaunujen vaihto on ~ituinen, on jJfyllykosken yli.
47303: viime aikoina saanut yhä snm~Cmmat mit-
47304: H{>lsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
47305:
47306: Urho Saariaho. Valto Käkelä.
47307: Väinö Okko.
47308: 1084
47309:
47310: IV,3t7.- Rah. al. N:o 244.
47311:
47312:
47313:
47314:
47315: Mansner y. m. : Mä,.ä;tärahan osoiUamisesta maantien 1·aken-
47316: tamiseksi Taitpalsaarelta Ampujautn, Kahilan, Tuosan-
47317: saaren ja Hyötiön saarten kautta Lauritsalaan.
47318:
47319:
47320: E d u s k u n n a ll e.
47321:
47322: Taipalsaaren kunta on Suomen saaririk- eivät ole virallisia yleisiä maanteitä tai
47323: kaimpia ikuntia, jonka eri osien yhteydet kunnanteit.ä, eikä puolustuslaitos myöskään
47324: sekä kunnan keskuspaikkaan että kunnan ole tei!hin käytettyä maata maanomistajilta
47325: eteläpuolella oleviin Lappeenrannan kau- lunastanut. Näinollen on pelättävissä, ettii
47326: punkiin ja Lauritsalan kauppalaan ovat muutamien vuosien kuluessa se työ, .mikä
47327: vuosiikymmeniä olleet mahdollisimman huo- teitten rakentamiseen on uhrattu, jää täy-
47328: not. Parannus eräässä suhteessa tuli kui- sin hyödyttömäksi, ellei jotain korjausta
47329: tenkin aikaan, kun Lappeenrannan-Tai- aikaansaada. Sitäpaitsi niiden merkitys
47330: palsaaren maantietä noin 10 vuotta sitten jää varsin vähäiseksi, ellei yhteyttä Lau-
47331: alettiin rakentaa ja oli tämä tie jo talvi- ritsalan kauppalaan saada järjestetyksi.
47332: sodan loppuvaiheessa jollain tavalla käyttö- Kun tiet ovat ,rajan pinnassa", olisi teit-
47333: kelpoinen, niin että silloin ja myöskin vuo- ten !kuntoon saattamisella myöskin mahdol-
47334: sina 1941 ja 1944 evakuointien sattuessa lisuus kohottaa rajaseudun väestön elin~
47335: karjalaista väestöä voitiin tätä tietä pitkin mahdoUisuuksia ja samalla ottaa asutuk-
47336: ohjata Länsi-Suomeen. Muulla osalla Tai- seen uusia alueita. ·
47337: palsaal'lta ovat tieolot virallisesti edelleen Mitä erityisesti Lauritsalan kauppalaan
47338: samalla ikannalla kuin vuosisadankin vaih- tulee, on huomioonotettava, että Lauritsa-
47339: teessa, mutta Moskovan rauhan jälkeen, lan-Ampujalan maantien rakentamisella
47340: kun Taipalsaari joutui 'lähelle rajaa, sijoi- edistettäisiin Lauritsalan kauppalan ja sen
47341: tettiin sinne puolustusvoimia ja ryhdyttiin asumkaiden yhteyttä Taipalsaaren itäosaan,
47342: myöskin sotaväen taholta rakentamaan vält- minkä kautta elintarpeitten tuoriti kauppa-
47343: tämättömimpiä huoltoteitä eri osissa Tai- laan, jonlka asukasmäärä nykyisin on jo yli
47344: palsaarta oleviin huoltotukikohtiin ja yksik- 9,5'00, parantuisi. :Sen lisäksi tien vai-
47345: köihin. Näin tapahtui myöskin Taipalsaa- lmtuspiirissä olevien asukkaitten välttämät-
47346: ren itäosassa eli Taipalsaaren Ampujalan, tömät matkat lääkäriin, apteekkiin ja
47347: Kahilan ja Tuosansaaren ikylien ympä.ris- kauppoihin y. m. suuntimtuisivat ilman
47348: töllä, jonne puolustusvoimain toimesta ra- muuta kauppalaan. Tämän lisäksi, !kaup-
47349: kennettiin tiet Kankaan Tehdas Oy: n n. ;:;. palan ollessa huomattava teollisuuskeskus,
47350: Vehkataipaleen kannaksella olevalta suu- myögkin kauppalassa nykyisin vallitseva,
47351: relta pumppulait<Ykselta etelään, kohti Lau- tuntuva tonttipula lieventyisi.
47352: ritsalan kauppalaa, ollen tämä tie, joka Jo vuosikymmeniä on Taipalsaaren kunta
47353: eteläosassaan haarautuu kahtia, edelleen omasta puolestaan ajanut tieolojensa pa-
47354: verrattain hyvä ja käyttöikelpoinenkin, rantamista ja varojensa muikaan myöSikin
47355: vaikka sitä ei pariin vuoteen ole puolus- osallistunut esimerkiksi Lappeenrannan-
47356: tuslaitoksen toimesta millään tavalla !kun- Taipalsaaren tien rakentamiseen, samoin-
47357: nostettu, jo'htuen tämä siitä, että tie kulkee kuin eri .puolilla kuntaa olevien teitten
47358: erittäin tasaisia soramaastoja pitkin. Näin- kunnostamiseen ja niitten ottamiseen kun-
47359: ollen on Taipalsaaren itäosan maantieti- nan haltuun, !kuin myöskin lossien ja silto-
47360: lanne jonkin verran helpoittunut, mutta jen rakentamiseen tärikeimmille paikoille.
47361: asia on kuitenkin keskeneräinen, koska puo- Luonnollista kuitenkin on, että Taipalsaa-
47362: lustuslaitOiksen toimesta rakennetut tiet ren ktmta, jonka maasto on erittäin rik-
47363: IV,31i. - Ma.nsner y. m. 1085
47364:
47365: kinäinen sekä la!htien ja sa1micn pirstoma, Vuonna 1946 oli eduskunnassa jälleen
47366: ei yksin jruksa kaikkia välttämättömimpiä- esillä asiasta toivomusaloite, mutta se ei
47367: kään teitä kunnan varoilla rakentaa, yhtä tullut huomioon otetuksi vuoden 1947 ta-
47368: vä'hän kun taas jonkin kunnan rajakylän lousarviota laadittaessa.
47369: asukkailla on taloudellisia mahdollisuuksia Tämän vuoden keväällä tkysymys tien
47370: ilman kunnan apua tällaisia suurempia rakentamisesta pantiin jälleen vireille ja
47371: maanteitä .rakentaa. Tältä .pohjalta lähtien sen tuloksena oiJJkin Tie- ja vesirakennus-
47372: onkin eduskunnassa v. 1933 ollut esillä toi- hallituksen toimesta kevättalven aikana
47373: vomusa:loite siitä, että Taipalsaaren Ampu- suoritettu tien suunnassa kulkevien salmien
47374: jalan (kylästä rakennettaisiin maantie Lau- pohjatutkimus sekä viime !kesän aikana
47375: ritsalan kauppalaan, mikä alote hyväksyt- varsinaiset maastotutkimukset. Näiden tut-
47376: tiin siten, että hallitusta kehoitettiin laati- kimusten perusteella tie- ja vesirakennus-
47377: maan suunnite1ma ja !kustannusarvio sa- hallinnon Kymen piirin konttori parhail-
47378: notun maantien rakentamisesta. Tämä laan laatii lopullista ehdotusta ja kustan-
47379: suunnitelma ·on tehty Tie- ja vesiratkennus- nusarviota !kyseellisestä tiestä. Saadun tie-
47380: hallituksen toimesta keväällä 1935 ja on don mukaan ovat kustannukset tien ra;ken-
47381: sanotussa suunnitelmassa, tien kuuluessa tamisesta salmien yli johtavina penkerei-
47382: luokkaan ja tyyppiin III a, tien pituudeksi neen ja losseineen arvioitu n. 19.2 milj.
47383: laskettu 7,666 metriä, josta lossimatkaa 520 mal1kaksi.
47384: metriä. Silloinen kustannusarvio nousi Ottaen huomioon, että !kysymys Taipal-
47385: 1,250,000 mal1kkaan eli noin 156,000 saaren-Ampujalan-Lauritsalan tien ra-
47386: markkaan kilometriä kohti. Kun kuiten- kentamisesta on jo pitkän aikaa ollut vi-
47387: kin kymmenkunta vuotta sitten pidettiin reillä ja että se näiden rajaseudun asu!krkai-
47388: tärkeämpänä aikaansaada samoihin aikoihin den elinmahdollisuuksien parantamisen
47389: vireillä ollut Lappeenrannan-Taipalsaare~ kannalta olisi lopultakin kiireellisenä rat-
47390: maantie, ryhdyttiin sen rakennustöihin ja kaistava, ehdotamme,
47391: Lauritsa1a.n-Ampujalan tie jäi näin ollen
47392: odottamaan vuoroaan. Sittemmhi luonnol- että Eduskunta ottaisi vuoden
47393: lisesti käydyt sodat ovat estäneet tienhank- 1948 tulo- ja 1nenoarvioon 19.2 ?nil-
47394: keen varsinaista toteuttamista, mutta sen- joonan markan 1näärärahan maan-
47395: sijaan on, kuten yllä on mainittu, puolus- tien rakentamiseksi TaipaZsaarelta
47396: tusvoimien toimesta rakennettu suunnilleen .Lbnpujalan, Kahilan, Tuosansaaren
47397: suunniteltua Lauritsalan-.Ampujalan tietä .ia Hyötiön saarten kautta Lauritsa-
47398: vastaavia teitä, jotka varmasti osaltaan laan:
47399: halventavat Lauritsalan-Ampujalan var-
47400: sinaisen maantien rakennuskustannuksia.
47401: Helsingissä 6 päivänä lobkuuta 1947.
47402:
47403: Toivo Mansner. Urho Saariaho.
47404: Elias Tukia. Antti Virtanen.
47405: Väinö Okko. Valto Käkelä.
47406: Jere Juutilainen. Johannes Virolainen.
47407: 1086
47408:
47409: IV,3ts. -ltah. al. R:o 245.
47410:
47411:
47412:
47413:
47414: A. Virtanen y. m. : MääriiraJuJn osoittamisesta Parikkalasta
47415: Tiviän. 'Y· m. paikkakuntien. kautta Akonpohjaan johta-
47416: van. tien. ottamiseksi valtion haltttttn.
47417:
47418:
47419: E d u s k u n n a ll e.
47420:
47421: Maamme syrjäseutujen taloudellisen kehi- Tie, joka !kulkee pitkin valt-akunnan ra-
47422: tyben ehtona on tie- ja kulkuyhteyksien jaa., on ainoa näillä seuduilla !lmlkeva tie
47423: parantaminen. Kymin läänin itäisi.nnmän ja on erittäin huonossa kunnossa. Sitä on
47424: osan huomioiminen olisi tässä mielessä myös sekä Parikkalan että Sa.a.ren ilruntien ta:lou-
47425: tärlreätä. Parikkalan ja Saaren kuntien dellisesti mahdoton pitää kurmossa. Siksi
47426: ba:llussa oleva 35 km. pituinen tie, joka ehdotamme,
47427: läh<tee Pruildmlan ap:OOclri!ll luota kuMrien
47428: Tiviä- Kannas -Joe!llSuu- Rasvaniemi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
47429: Pitkopohja--Saaren kirkonkylä-Mmnpohja tulo- ja menoarvioon 20. Pl. III
47430: -nimisten seutujen ka111tta, on erittäin mä- luvun 4 momentille 10 miljoonan
47431: ikisessä ma:astossa ja lisäksi hyvin mutkikas, marlwn määrära:han Parikkala, Tiviä,
47432: monin paikoin niin kapea, että auton ja • Ka'l'llnQiS, J oen.suu, Rasvllffl4emi, Pit-
47433: hevosen sivuuttaaninen on hyvin kyseen- kopohja, Saaren kirkonkylä ja Akon-
47434: alaista. Nytkyisin se on m. m. puutavaraa pohja nimisten paikkakuntien kautt€~
47435: !kuljettavien raskaitten kuorma-autojen käy- kulkevan tien valtwn kalt1tun otta-
47436: tössä. miseksi.
47437: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
47438:
47439: Antti Virtanen. Vilhelm ltiibinen.
47440: W. Metsii.ra,nta.
47441: 1087
47442:
47443: IV,31V.- Rah. al. N:o 246.
47444:
47445:
47446:
47447:
47448: Pohjannoro: Moorärahan osoittctmisesta maantien rakenta-
47449: ntiseksi H einärveden asema.Ua johtavasta tiestä P,Yylin-
47450: saa,·en kokdaUe.
47451:
47452:
47453: E d u s k u n n a ll e.
47454:
47455: Heinäveden ikwman Pyyliusaaren tietoi- t0111an pitkä ja m. m. Heinäveden asemalle
47456: mikunta on äskettäin kääntynyt valtiova- kuljettaessa Vaalunvirran ylittäminen on
47457: rainministerin, maatalousministeriön asu- ka~ken talvea erittäin hankalaa ja vaival-
47458: tusasiailnoslasitonJ ja tie- ja VleSirakeruniusiha:lili- loista.
47459: tuksen puoleen saaren nykyisten &uoras- Näiden seutujen tieasiaa on myönteisesti
47460: taanl kurjien ;l~ilk:enooyhteyksiten paraJlJta- käsitelty aikaisenrmin mm. eduskunnassa ja
47461: mis~ksi. Heinäveden kunnassa sijaitsevalle ammattivirastoissakin ruseaan eri otteeseen
47462: Pyyiinsaarelle on sijoitettu /kaikkiaan 9 Im- osaksi eduskunta-aloitteiden pohjalla. Täl-
47463: piiLahden: ilmlllll!a'IJJ Ker::isyrjäll1 !kylästä ilw- löin on ikysymyksessä ollut tien rakentami-
47464: toisin olevaa maanviljelijäperhettä, joilla nen Enonkoskelta Heinäveden asemalle.
47465: entisellä kotiseudullaan Sortavalan-Impi- Siinä tarkoituksessa on tutkittu parikin
47466: lahden välisen maantien ja Alatun ase- vaihtoehtoista suuntaa, joista toinen !kul-
47467: malle johtavan Kerisyrjän lkunnantien kisi Pyyiinsaaren rantaseutuja ylittäen
47468: risteilykohdassa oli erinomaiset liikenneyh- Vaalunvirran Kujarinsaaren kohdalta. Kui-
47469: teydet rautatielle ja liikennekeskuksiin. Li- tenkin palvelisi saaren keskikohdalla irul-
47470: säksi on tänne perustettu 8 pika-asutustilaa keva tiesuunta paremmin asutustarkoituk-
47471: ja 2 asevelitilaa. Tiloja luovutettaessa on sia. Tioo .ooJoontlaaniDen tt.ämän suU1llllJa(l1
47472: paikallisten asutusviranomaisten taholta va- mukaan olisi teknillisesti yhtä hyvin mah-
47473: kuutettu, että valtion toimesta tullaan ra- doUista, onpa tällä suunnalla muihin ver-
47474: kentamaan maantie. Tähän luottaen sekä mttumJa :eräitä emujakin,. Aik<ajsenrmin rt.ut-
47475: saatuaan toisilta siirtolaisilta kuulla, että kituhlle suunniJ!le rtUilisi 2 ilossm, joista ete-
47476: vastaaavanlaisissa tapauksissa eräillä muilla läiseiillll1ässä Komolansalmessa lossiväli tu-
47477: paikkakunnilla todella niin on tehtykin, lisi olemaan 410 m ja pohjoisenrmassa Vaa-
47478: ovat siirtolaiset tänne asettuneet. Tieasiasta lrunvirran kohdalla n. 290 m. Pyyiinsaaren
47479: ei senjälkeen ole /kuitenkaan mitään kuulu- keskikohdalla suunnitellulla linjalla olisivat
47480: nut, mikä on antanut aiheen otaksua, että lossivälit huomattavasti lyhyemmät siten,
47481: asia on kokonaan rauennut. Sinä aikana, että edellistä vastaava Hyväsalmen lossiväli
47482: minkä siirtolaiset ovat täällä olleet, ovat tulisi olemaan noin 240 m ja Vaa1unvirran
47483: he tulleet huomaamaan, että tieyhteyden ylittämiskohdalla lossiväli supistuisi muu-
47484: saanti on eräs allruunpääsemisen perus- tamaan kymmeneen metriin, ellei jo alun-
47485: edellytyksiä, sillä uuden talouden perusta- perin tähän tehtäisi käntösiltaa. Kun val-
47486: minen vaatii nykyisenä aikana vanhaan, tion rahataloudellinen tilanne on vaikea,
47487: rauhan aikana suhteellisen omavaraiseksi voitaisiin tien rakentaminen tässä vaiheessa
47488: kehlttyneeseen valmiiseen talouteen verrat- rajoittaa koskemaan ainoastaan sitä osaa
47489: tuna niin paljon ylimääräistä huolta ja mikä asutustoiminnan takia on välttämätön,
47490: vaivaa, että vaikeudet näyttävät hankalien t. s. rarkennettaisiin ainoastaan Pyyiinsaa-
47491: yhteyksien vuoksi ylipääsemättömiltä. Li- ren kohdalla oleva osuus, millä asutustilat
47492: sålksi on huomattava, että myöskin talven- sijaitsevat ja Vaalrunvirran ylianenokohta,
47493: aikaiset yhteydet vesien virtaisuuden takia inirrkä jälkeen tie liittyisi Vaalrmvirran
47494: ovat huonol11l11at kuin mitä saattaisi otruk- kylätiehen, mikä johtaa Heinäveden ase-
47495: sua. Siitä johtuen kelirikkoaika on suhteet- malle. Rakennettavan tieosan pituus tulisi
47496: 1088 IV,319.- Heinäveden Pyyiinsaaren tie.
47497:
47498: tällöin olemaan noin 10 km. Etttä tiekysy- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
47499: mys on tooell:a dintärkeä QSiOtti::aa sekin, että tavimmin,
47500: kyläktmnan toimesta valittu tietoimikunta
47501: on pyytänyt asiantuntijoita laatimaan p. o. että Eduskunta ottaisi vuoden
47502: tiesuunnitelman, mikä työ on jo ehtinyt 1948 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
47503: niin pitkälle, että tielinja tulee lähipäivinä markan määrämhan rnaantien raken-
47504: pa,alutetuksi ja punnituksi valmistuen syk- tamiseksi Heinäveden asemalta joh-
47505: syn kuluessa niin hyvissä ajoin, että työt tavan tien jatkoksi Pyylinsaaren koh-
47506: voitaisiin aloittaa vielä tämän vuoden ai- dalla.
47507: kana.
47508: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
47509:
47510: Arvo Pohjannoro .
47511:
47512:
47513:
47514:
47515: •
47516: 1089
47517:
47518: IV,32o. - Rah. al. N :o 247.
47519:
47520:
47521:
47522:
47523: Kinnunen y. m.: llJiiät'Cit·aJictn osotttamisesta Pyylinsrwren
47524: maantien rakentamista varten.
47525:
47526:
47527: E d u s kun n a ll c.
47528:
47529: Viitaten toiv. al. N :o 295 (Liitt. I-XII, tyisi V aalunvirran kylä tiehen, mikä johtaa
47530: sivu 632), rah. al. N:o 130 (Liitt. I-XII (tosin heikkona) Heinäveden aSemalle.
47531: sivu 829) vuoden 1945 va:ltiopäivillä, sekä Rakennettavan tieosan pituUs tullili tällöin
47532: toiv. al. N: o 223 (Liiti. 1-XII sivu 483) olemaan n. 10 km. Että tiekysymys on to-
47533: vuoden 1946 vaUiopäivillä, jotka koskeva:t della elintärkeä, osoittaa sekin, että kylä-
47534: maantien rakentamista Enonkosken Hanhi- kunnan toimesta valittu tietoimikunta on
47535: virra1ta Heinäveden asemalle ja mainiten pyytänyt asiantuntijoita laatimaan p. o. tie-
47536: näiden lisäksi, että k. o. tiesuunnan var- suunnitelman, ja mikä •työ on jo ehtinyt
47537: rella olevalle Pyyliusaarelle on viime ai- niin pitkälle, että tielinja tulee näinä päi-
47538: koina sijoite.ttu ffil!ti8ein väeSitön .lisälksi 9 vinä paalutetuksi ja punnituksi valmistuen
47539: maanviljelijäperhettä siirtoväkeä sekä li- syksyn kuluessa niin ajoissa, että raken-
47540: säksi perustettu 8 pika-asutustilaa ja 2 ase- nustyöt voitaisiin aloittaa heti kun varoja
47541: velitaloa. Kun k. o. alueelle ei johda min- siihen saadaan. Mainittakoon vielä, että
47542: käänlaista tietä, olisi valtion kiireellisesti k. o. tietä ei voida ajatella rakennettavaksi
47543: ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden alueiden kylätienä, koska se liittyy osana rakennet-
47544: väestölle elintäTkeiden teiden aika·ansaami- tavaksi suunni.teltuun ja tutkittuun Hanhi-
47545: seksi. viT'lml-Heiruive.den .asenlia•n valtion :l!ii.pikul-
47546: Kun kuitenkin koko maantiesuuntaa kumaantiehen.
47547: Hanhivirta-Heinäveden asema valtion ny- Edellä esitettyyn nojautuen ehdotamme
47548: kyisen rahatilanteen huomioiden tuskin kunnioittaen,
47549: voitanee näinä vuosina toteuttaa, niin olisi
47550: nyt ensisijaisesti pyrittävä rakentamaan se ettii Edttskunta ottaisi vuoden
47551: osa tiestä, mikä asutustoiminnan takia on 1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
47552: aivan välttämätön, t. s. rakennettaisiin ai- nan markan määrärahan maantien
47553: DJOast~aan Pyylinsaa,ren kohdaHa ol<eva osuus, rakentamiseksi Heinäveden ja Enon-
47554: millä asutustilat sijaitsevat ja Vaa'lunvir- kosken kunnissa olevaan Pyylinsaa-
47555: ran ylimenokohta, minkä jälkeen tie liit- reen.
47556: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
47557:
47558: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
47559: Albin Asikainen. Paavo Ke.rjala.inen.
47560: Aino Luostarinen.
47561: 1090
47562:
47563: IV,321. - Rah. al. N :o 248 . .
47564:
47565:
47566:
47567:
47568: Kauhanen: Määrärahan osoittmnisesta ntaantiealikätytävän
47569: rakentamiseksi Outokumpuun.
47570:
47571:
47572: E d u s k u n n a 11 e.
47573:
47574: Outokummun tehdasyhdyskunnan kautta soylikäytävä on osoittautunut liikenteelle
47575: ·ku:larevan Joommu:ru-Kuopion maoortioo ja erittäin vaaralliseksi, ehdotan kunnioittaen,
47576: ralllllaJtioo ,risteyskohtaan on jo ennoo so-
47577: :tm ilood1tu:n suUD.il1iteilman mukaisesti pää- että Eduskunta ottaisi vuoden
47578: tetty ;radrenJtaa nma11JtiJeaJikäytävä. Sotien 1948 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
47579: johdosta on !työ jäänyt su.orittaana.tta. markan määrärahan maantiealikäy-
47580: Kun sanotulla kohdalla oleva nykyinen ta- tävän rakentamiseksi Outokumpuun.
47581: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
47582:
47583: Kalle Kauhanen.
47584: 1091
47585: IV,szz.- Rah. al. H:o 249.
47586:
47587:
47588:
47589:
47590: SoiDinen: Möärärahan osoittamisesta Valtimon pitäjässä
47591: olevan Sivakluwaaran tien kunnostamista varten.
47592:
47593:
47594: E d u s k u n n a 11 e.
47595:
47596: Vii.taJteruJ iku1uVW11 vuoden v•altiopäiviil:le että Edu.s:kunta ottaisi vuoden
47597: jäitämäfu1i toivomusaloiteeseen n: o 363 1948 tulo- ja menoat·vwon V altimon
47598: (Liitteet I-XII, siv. 741) ja sen peruste- pitäjässä olevan Sivakkavaaran tien
47599: luihin, ehdotan kunnioittaen, kuntoon laittamista varten 2,000,000
47600: markan rnäärärahan.
47601: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
47602:
47603: Heikki Soininen.
47604: 1092
47605:
47606: IV,323. - Rah. al. N :o 250.
47607:
47608:
47609:
47610:
47611: Järvinen y. m.: Jffi.äriin·a1uvn osoittamisesta J{urikan kil·kon-
47612: sillan pi:iiilltysrokentee1t uusi1niseksi.
47613:
47614:
47615: E d u s kun n a 11 e.
47616:
47617: Tampereen-Vaasan valtatiellä km:llä ja vesirakennushallituksessa laaditUn kus-
47618: 173 Vaasasta lukien on Kurikan pitäjän tannusarvion mukllan tulee sillan päällys-
47619: kirkonkylässä Kyrönjoen yli johta-va kaksi- rakenteen uusiminen maksamaan mk
47620: jänteinen maantiesilta, jonka jännevälit 5,500,000: - .
47621: ovat 28 ja 27 m. Silta on rakennettu v. Kun kysymyksessä on valtatie ja liiken-
47622: 1904 ja on sen maatuet ja virtapilari ki- teen suuruus on runsaasti toista tuhatta
47623: vestä päällysrakenteen ollessa puusta. Maa- tonnia vuorokaudessa ja sillan sortuminen
47624: tuet ja pilari ovat kunnossa ja käyttökel- niin ollen aiheuttaisi arvaamatonta vahin-
47625: poisia, mutta puinen ponsiansasra'kenne on koa, olisi sillan pä.ällysra'kenne välttämättä
47626: aivan laho, niin että sillan päällysraken- saatava uusituksi vuoden 1948 aikana.
47627: teesoon: oo i'lmaarr1tunut pahoja pairmmia. Edellä mainituin perustein ehdotamme
47628: Sillan suurten jännevälien ja sen raken- kunnioittaen,
47629: teen laadun takia ei siltaa voida enää vah-
47630: vistaa tai paikkaamaHa saada tyydyttävään että Eduskunta ottaisi vuoden
47631: kuntoon. Sillan kunto on nyt niin huono, 1948 tulo- ja menoarvioon 5,500,000
47632: että asianomaiset tieviranomaiset ovat il- markan määrärahan Kurikan n. s.
47633: moittaneet, että he eivät enää missään ta- kirko'ltSillan päällysrakenteen uusi-
47634: pauksessa katso voivansa vastata sillan kes- simeksi.
47635: tävyydestä ja liikenneturvallisuudesta. Tie-
47636: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
47637:
47638: Mikko Järvinen. Aleksi Rinne.
47639: 1093
47640:
47641: IV,324.-- Rah. al. N:o 251.
47642:
47643:
47644:
47645:
47646: Hauta-la y. m.: Määrärwhan osoittamisesta Nitvalan Kuoppa-
47647: s~'Uan rakennustöiden aloittamista varten.
47648:
47649:
47650:
47651: E d u s k u n n a 11 e.
47652:
47653: Kalajoki jakaa Nivalan voimakkaan maa- Asiantuntijan mukaan voitaisiin alusra-
47654: tru1ous.pitäjårn pillllt:a-allia3.ill ja :asukasten mää- kennustyöt suorittaa ensiksi erillisenä, jota
47655: räänkin nähden kahteen osaan. Ja yhteyk- työtä varten tarvittaisiin n. 5 milj. mk.
47656: sien ylläpitäminen pitäjän keskustaan Kala- Kun alussa esitettyjen perusteiden li-
47657: joen eteläpuolelta on sulan veden aikana säksi on mainittava, että tunnettu Mako-
47658: melko vaikeata. Sillä noin 30 km matkalla lan nikkelHmivos ja Sievistön suoraan Niva-
47659: ei ole ainoat.akiruailli <krmmoH:ista s:iiltoo vuolaan lan asemalle rakenteilla oleva uusi tie lä-
47660: Kalajoen yli. Nivalan kirkonkylän ja Jär- himmässä tulevaisuudessa lisäävät kuoppa-
47661: vikylän kohdalla yhdistää Kalajoen etelä- tien ja sillan entisestään jo suurta tarvetta
47662: ja pohjoispuolta kulkevat maantiet noin ja yleistä merkitystä, olisi sillan rakenta-
47663: 2.5 km:n pituinen valtion n. s. kuoppatie, miseen kiireesti ryhdyttävä.
47664: mutta joen yli johtava silta puuttuu. Näillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
47665: Tämän tien nimeä kantavan sillan raken- tamme,
47666: nussuunnitelma on vahvistettu jo v. 1939
47667: ja tien rakentamisen yhteydessä on tehty että Eduskunta ottaisi vuoden
47668: jonkin verran alustavia rantatöitäkin. Ko- 1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
47669: konaiskustannusarvio tällä hetkellä on 15.4 markan määrärahan Nivalan Kuop-
47670: milj. mk, josta sillan alusrakennuksen arvio pasillan alusrakennustöiden alotta-
47671: on 4.9 milj. mk. mista varten.
47672: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
47673:
47674: Yrjö Hautala. J. Pyörälä..
47675: Kusti Eskola. Johannes Virolainen.
47676: Markus Niskala. Eemil Luukk&.
47677:
47678:
47679:
47680:
47681: 39
47682: 1094
47683: IV,s2u.- Rah. a.l N:o 21)2,
47684:
47685:
47686:
47687:
47688: Sormunen: Määrärahan osoittamisesta Tyrnätvän-Ylipään
47689: maantien kunnostamiseen.
47690:
47691:
47692: E d u s kun n a 11 e.
47693:
47694: Vuoden 1946 valtiopäiville ed. Muuri se ei ole mahdollista tien vaikutusalueella
47695: y. m. tekemällään rahaasia-aioitteelia (N :o asuvien vähäisten talouksien käytettävissä
47696: 119/46 vp.) anoivat, että eduskunta ottaisi olevin varoin, niin edellä mainitun aloit-
47697: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon 3 mil- teen perusteluihin viitaten kunnioittaen
47698: joonan markan määrärahan Tyrnävän- ehdotan,
47699: Ylipään maantien kunnostamiseen. Edus-
47700: kunta ei kuitenkaan yhtynyt aloitteeseen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
47701: joten väestön toimeentulolle tärkeä asia sen tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
47702: vuoksi jäi toteuttamatta. kan määrärahan Tyrnävä11t-Ylipään
47703: Kun kuitenkin k. o. olevan tien pikainen maantien kunnostamiseen.
47704: kunnostaminen olisi välttämätöntä ja kun
47705: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
47706:
47707: Toivo 1. Sormunen.
47708: 1095
47709: IV,a26.- Ra.h.. al. N:o 253.
47710:
47711:
47712:
47713:
47714: Palovesi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
47715: nan- ja kyläteiden rakentamista ja kunnostamista varten.
47716:
47717:
47718: E d u s k u n n a 11 e.
47719:
47720: Laajojen pienviljelijäseutujen taloudel- täjät todella saadaan, kuten laki edellyttää,
47721: lista ja sivistyksellistä kehitystä ehkäis&- w1voi1ietuksi ooa1listumaan t.iekustarun uksiin
47722: vistä tekijöistä ovat niiden jatkuvasti hei- sen mukaisesti kuin he ovat näitä teitä
47723: kot tieyhteydet kaikkein merkityksellisim- ajoillaan rasittaneet. Mitä viimemainit-
47724: piä. Teitä on useimmilla näillä seuduilla tuun tulee, on kokemus osoittanut, että tei-
47725: riittämättömästi ja nekin monasti varsin den tilapäiskäyttäjiltä m. m. raskaan puu-
47726: huonokuntoisia. Sitä1paitsi on vielä run- tavaran kuljetusta suorittavilta yhtiöiltä on
47727: saasti sellaisiakin paikkakuntia, joilla tie- useimmiten äärimmäisen vaikea saada
47728: yhteydet ovat n:telkein olemattomat. Kai- yleensä mitään korvauksia tien rikkomi-
47729: ken lisäksi on teiden rakentamisesta ja kun- sesta, tai on se ollut mahdollista vain pit-
47730: nossapidosta aiheutuvien kustannuksien ja- källisten, kustannuksia kysyvien oikeuden-
47731: ikautumisessa jatkuvasti niin paljon koh- lkäyntien kautta. Säännöksiä olisikin tässä
47732: tuuttomuutta syrjäseutujen vahingoksi, suhteessa tiukennettava ja selvennettäYä.
47733: ettei ole ihmeteltävää, että tyytymättömyys Kohuutonta ei myöskään olisi, edelläviita-
47734: nykyiseen asian tilaan on näiden seutujen rtut epäoikeudenmukaisuudet paikallmti·erasi-
47735: asujainten keskuudessa varsin yleinen. Kun tuksessa huomioon ottaen, että kylätiekus-
47736: heidän taloudellinen asemansa on yleensä tannukset saataisiin menoina vähentää ve-
47737: heikko, vaatii yhteiskunnalEnen oikeuden- rotettavasta tulosta sekä kunnan että val-
47738: mukaisuus tekemään kaiken mahdollisen tion verotuksessa.
47739: syrjäseutujen tieyhteyksien parantamiseksi Tällaisen täysin oikeudenmukaisen, mutta
47740: ja tierasituksen tasaamiseksi entistä enem- samalla laajasuuntaisen uudistuksen toi-
47741: män laajempien veronmaksajapiirien kan- meenpanoa on syytä ryhtyä kiireellisesti
47742: nettwvaksi. valmistelemaan. On selvitettävä, mikä mer-
47743: Koko syrjäseutujen paikallistiekysymystä ikitys kunnan ja kyläteillä maamme liiken-
47744: koskeva lainsäädäntö kaipaisikin näin 'JHen teen palveluksessa on ja tämän selvityksen
47745: perusteellista tarkistamista. Tätä twkoit~ perusteella sekä huomioon ottamalla liiken-
47746: tavia l·ainsäädäntätoimenpiteitä, joiden mu- teen tarpeet, on laadittava ohjelma teiden
47747: kaan nämät rasitukset jaettaisiin suurim- rakentamisesta ja ylläpidosta johtuvan ra-
47748: maksi osaksi valtion, osaksi myös kuntien situksen siirtämisestä lähinnä valtion kan-
47749: kannettavaksi, olisikin kiire'hdittävä. Vä- nettavaksi.
47750: hin, mitä paikallistierasituksesta kohtuutto- On selvää, että tällaisen laajan ohj.elman
47751: masti kärsivät kansalaiset ·ovat tällä het- laatiminen ja toteuttaminen ottaa oman
47752: kellä oikeutettuja odottamaan, on kunnan a:ikansa ja että muihin toimenpiteisiin mai-
47753: ja kyläteiden kunnossapitoa varten myön- nittujen rasituksien vähentämiseksi on ryh-
47754: nettävien avustuksien saaminen sellaiseksi, dyttävä jo ennen kuin täydellinen uudistus
47755: että tieosakkaat kykenevät suoriutumaan saadaan aikaan. Kiireellisiä toimenpiteitä
47756: heidän osalleen jäävistä tiekustannuksista, tässä suhteessa on m. m. kurun.an- ja kylä-
47757: että tärkeimmät kauttakulkutiet otetaan teiden kunnossapitoa varten annettavien
47758: valtion haltuun ja että teiden tilapäis.käyt- va1tionavustuk.sien koroittaminen sekä kaik-
47759: 1096 IV,326. - 'Kunnan- ja kylätiet.
47760:
47761: ikien niiden kllJilDJan- ja kylät.eiden valtion · että EduSJounta korottaisi 50 m~1-
47762: haltuun ottaminen joilla on huomattava joonalla markalla vuoden 1948 tulo-
47763: yleinen lii~enne. ja menoarvioesitykseen otettua mää-
47764: Edellä ·esitetyn perusteella ehdotamme rärahaa kunnan- ja kyläteiden ra-
47765: kunnioittaen, kentamista ja kunnostamista varten.
47766: Helsingissä iokakuun -6 päivänä 1947.
47767:
47768: Eino Palovesi. Jussi Raatikainen.
47769: Uuno Raatikainen. Kusti Eskom.
47770: Yrjö A. Ma.nninen. Juho Pyy.
47771: Lauri Järvi.
47772: 1097
47773:
47774: IV,a21.- Rah. al. N:o 254.
47775:
47776:
47777:
47778:
47779: Pyörälä y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
47780: tuksiksi kunnan- ja kly'läteiden kunnostamista varten.
47781:
47782:
47783: E d u s k u n n a ll e.
47784:
47785: Valtakunnan :tieverkostossa kunnan- ja kunnossapitämään. 'rien käyttäjät vain
47786: kylätiet muodostavat nykyoloissa erittäin harvoissa tapauksissa mielisuosiolla maksa-
47787: tärkeän osan. Kuntien hoidossa olevien tei- vat tiekunnille korvauksia tien kulutuk-
47788: den luku on kuluvan vuoden aikana jonkin sesta. Kun kunnan- ja kylätiet ovat koko
47789: verran lisääntynyt, sillä kunnat ovat otta- valtakunnan ja maan väestön toimeentulon
47790: neet kyläteitä hoitoonsa. Kylä- ja kunnan- ·kannalta ensiarvoisen tärkeitä, niin on mie-
47791: teiden merkitys viime vuosina on tullut yhä lestämme välitämä:töntä, että valtio uhraa
47792: tärkeämmäksi sen kautta että metsät mo- varoja enemmän kunnan- ja kyläteiden
47793: nin paikoin valtateiden varsilla ovat tul- kunnostamiseen kuin mitä hallitus on v.
47794: ~eet hakatuiksi ja hakkuut siirtyvät pa- 1948 menoarviossa tarkoitukseen varannut.
47795: kosta takamaille, jossa kylätiet yleensä Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
47796: ovat. Kyläteiden rakenne yleensä on dotamme,
47797: heikko, joka ei kestä raskasta autoliiken-
47798: nettä. Valtavien puumäärien kuljetus hei- että Eduskunta korott.aisi vuoden
47799: kosti rakennetuilla kunnan- ja kylä~eiHä 1948 tulo- j.a menoa.rvioesityksessä
47800: on saattanut paikallisen liikenteen vaaran- olevaa määrärahaa avustuksiksi kun-
47801: alaiseksi kun tiekuntien osakkaat eivät ole nan- ja kyläteiden kunnostamista
47802: pystyneet muuttuneissa olosuhteissa teitä varten 20,000;000 markalla.
47803: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1947.
47804:
47805: J. PyöräJä. Jussi Annala.
47806: Antti A. Koukkari. Lauri Laine.
47807: Heikki Soininen. Samuli Simula.
47808: Eino Palovesi. Kusti Eskola.
47809: Lauri Murtomaa. Markus Niskala.
47810: Eemil Pääkkönen. Martti Miettunen.
47811: Antti J. Rantamaa. Erkki Koivisto.
47812: 1098
47813:
47814: IV,32s.- Rah. al. N:o 255.
47815:
47816:
47817:
47818:
47819: Hautala. y. m. : Korotetun määräraJum osoittamisesta kun-
47820: nan- ja kyläteiden ottamiseksi valtion hoitoon.
47821:
47822:
47823: E d u s k u n n a 11 e.
47824:
47825: Kunnan- ja kyläteiden: ·v!llil.it.ion haltuun haltuun ottamiseen tarvittu n. 29 milj.
47826: ottamisessa on sotien: alkamisesta lähtien näi- markkaa silloin kun kuluvaa vuotta varten
47827: hin päiviin mennessä mpahtunut jo niin pal- oli käytettävissä vain 3 milj.
47828: jon riisrt:iytymistä, että .tä,tä epäkohtaa, josta Nyt esitetään 15 milj. mk. Mutta yhdis-
47829: enimmin kärsivät maaseudun hyvinkin vai- telmän toteuttamiseen tarvittaisiin nykyar-
47830: keissa olosuhteissa elävät vähävaraiset tie- vion mukaan n. 33 milj. markkaa, sekä tä-
47831: osakkaat, on kiireesti käytävä korjaamaan. hän lisäksi uusien aloitteiden kustannuk-
47832: Sillä ei öle oikein eikä edes voimassa ole- siin, jotka tekevät n. 7 milj. markkaa.
47833: van lain hengenkään mukaista, että teitä, Että jonkinlainen tasapaino saavutettai-
47834: joilla on aivan yleinen luonne ja merkitys siin ja edes tärkeimmät kunnan- ja kylä-
47835: ja joiden piiriin useissa tapauksissa on syn- tiet voitaisiin ottaa valtion välittömään hoi-
47836: tymässä lisäksi siirtoväen y. m. asutusta, toon, tarvittaisiin menoarvioon e. m. tarkoi~
47837: pidetään jatkuvasti kuntien tai peräti yksi- tukseen lisäystä n. 25 milj. mk.
47838: tyisten tieosakasten kunnossa pidettävänä. Asian tärkeyteen katsoen ja edellä esite-
47839: Valtion on mielestämme ainakin moraali- tyn peruste~Ha kunnioittaen ehdotamme,
47840: sessa vastuussa lainkin mukaan tällaisten
47841: teiden kiireellisestä valtion haltuun ottami- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
47842: sesta. Maaseudun kannalta tässä on hyö- vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon 25
47843: dyllistä tilaa sosialisoimiselle. miljoonan markan mää1·ärahan valtion
47844: Yhdistelmän mukaan vuodelta 1946 olisi maanteiksi otettavia isännättömiä
47845: tärkeimpien kunnan- ja kyläteiden valtion sekä kunnan- ja kyläteitä varten.
47846: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1947.
47847:
47848: Yrjö Hautala. Lauri Murtoma.a.
47849: Kusti Eskola. J. Pyörä.lä.
47850: :Markus Niskala. Johannes Virola.inen.
47851: Eino Laitinen. Eemil Luukka.
47852: Lauri Laine. S. Salo.
47853: 1099
47854: IV,a29.- Ra.h. al. N:o 256.
47855:
47856:
47857:
47858:
47859: Salo: Korotetun miäärärahan osoittamisesta kyläteiden ra-
47860: kentamista varten.
47861:
47862:
47863: E d u s k u n n 1a 11 e.
47864:
47865: Saadun tiedon muk'llan on ikullrnl:aitostetn- V. 1948 tuil.o- ja me:noo.rvioesityksessä eh-
47866: ja yleisten töiden ministeriössä suuri määrä dot.e.taa.n kuJruruaru. ja kylliteiden avustamisoon
47867: kylätiekuntien :anomuksia, jotka rahamää- 140 nrlJ.joonaa m:arkikoo. Kun niistä suuri osa
47868: rältään vastaavat yhteensä useita satoja menee lain määräämään entisten teiden
47869: miljoonia markkoja, ilreslmooräisten ja kunnossapidon avustamiseen, jää uusien
47870: uusien kyläteiden rakentamisen avustami- kyläteiden raikentamisavustuiksiin taas niin
47871: se~ksi. Kuluneiden vuosien niuikat määrära- pieni määrä, että anomukset saavat jälleen
47872: hat ovat estäneet ministeriön niille myöntä- seist·ä ministeriössä ratkaisemattomina. Jo
47873: mästä :avustusmäärärahoja, vaikka täysin pari vuotta sitten arvioi ktillmlaitosvalio-
47874: tunnetaan avustuksen tarpeellisuus. Ratkai- :Irnnta silloisten avustusanomusten tarvitse-
47875: semattomien 3/nomusten määrä näin yhä van 150 milj. ttnlk. Sen jälkeen on uusia
47876: vuosi V'Uodelta kasvaa ja niiden kustannus- 001omuksia tUllut suuri määrä. Jotta siis
47877: arviot vanhenevat. Lopulta täytyy anOIIUus OO.es kaik!kein tärkeimmät kylätiehankkeet
47878: hy;lätä, vaiikka tien t:arpeellisuus onkin täy- voisivat päästä osallisiksi vaJtioavusta, olisi
47879: sin todettavissa.. Kyläteiden perustamistarve käyttövaroja tähän ta:rtkoituikseen lisättävä.
47880: on siitäkin syystä lisäänty:nyt, että varsi- Tässä miel'e'SSä ehc1otia!I1 lrunm.ioittaen,
47881: naisia maanteitä ei ole pystytty rakenta-
47882: maan ja m. m. lrnlkulaitosva:lioikunta on että Eduskttnta ottaisi vuoden 1948
47883: antanut neuvon että anotrun maantien si- tUlo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
47884: jasta olisi parasta rakentaa kunnrrun- tai 5 momentille 60 m~"ljoonan markan
47885: ikyJJäJtie, jota kantaa :myöskin. tie- ja vesi- lisäyksen kyläteiden rakentamisen
47886: rakennushallitus on lausunnoillaan valio- avustamista varten.
47887: iimunalle esittänyt. Kysymys ei siis ole
47888: muusta, kuin riittävien varojen. var.aaa:ni-
47889: sesta tarkoitukseen.
47890: Helsingissä 6 päivänä lokalkuum 1947.
47891:
47892: s. Salo.
47893: 1100
47894:
47895: IV,330.- Rab. al. N:o 257.
47896:
47897:
47898:
47899:
47900: Miettunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
47901: a.sutu..steiden rakentamista ja kunnostamista varten.
47902:
47903:
47904: E d u s k u n n a 11 e.
47905:
47906: Valtion metsämaille muodostettujen Poh- tuneet uudisasukkaiksi Pohjois-Suomessa
47907: jois-Suomen asutusalueiden tieolot ovat niiden niukkojen edellytysten vallitessa,
47908: monissa tapauksissa niin huonot, että asu- jotka nykyinen asutuslaki tarjoaa, ja joi-
47909: tustilalliset ovat joutuneet sen johdosta hin kuuluu sentään sekin, että asutus-
47910: suuriin vaikeuksiin. Asutusalueita valtion alueelle rakennetaan valtion toimesta myös-
47911: metsämaille perustettiin ennen sotaa ja oli kin kulkukelpoinen tie, on vaikea ymmär-
47912: tarkoitus niille rnlrentaa myöskin selJlrais·et tää, ettei edes näin alkeellista vaatimusta
47913: tiet, että ne olisivat tulleet kulkukelpoi- ole valtion puolesta täytetty. Vaikka val-
47914: siksi. Sodan johdosta tierakennustyöt jäi- tion talous onkin suurissa vaikeuksissa, täy-
47915: vät kuitenkin siinä määrin kesken, että ne tyy löytyä keinoja supistaa vähemmän tär-
47916: eräissä tapauksissa olivat paremminkin tie- keitä menoja ja rakentaa Pohjois-Suomen
47917: linjoja, kuin kulkukelpoisia teitä. Kun tei- asutustilallisillekin sentään välttämättömät
47918: den kunnostamistyöt ovat olleet pitkän ai- kulkuyhteydet tähän asti tapahtuneiden
47919: kaa pysähdyksissä ja saksalaissodan aikana kohtuuttomien viivytysten jälkeen.
47920: monet asutustiet joutuivat vielä raskaan Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
47921: Jiikenteen turmelemiksi, ovat kuHrnyht,ey-
47922: de:t mainituilla teillä käyneet niin huo- että Eduskunta ottaisi vuoden
47923: noiksi, että tiet ovat monissa tapauksissa 1948 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
47924: täysin liikenteeseen kelpaamattomia. Täl- nan markan määriirahan Pohjois-
47925: laisia asutusteitä on hyvin useissa Lapin Suomen a.sutusteiden ra.kentamista ja
47926: läänin ja Oulun läänin kunnissa. kunnostamista varten.
47927: Korvenraivaajien, jotka ovat uskaltau-
47928: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1947.
47929:
47930: Martti Miettunen. Markus Niskala.
47931: 1101
47932:
47933: IV,s:at.- Rah. al. N:o 258.
47934:
47935:
47936:
47937:
47938: LaJltela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta varsinaisen Lapin
47939: alueen maantieverkoston täydentä.miseksi.
47940:
47941:
47942: E d u s k u n n a 11 e.
47943:
47944: Huhtikuun 17 päivänä 1935 asetti valtio- ne komitean ehdotuksen mukaan olisi pitä-
47945: neuvosto kunnallisneuvos A. Fräntin pu- nyt rakentaa, on jälellä ainoastaan vuosi
47946: heenjohdolla komitean harkitsemaan toi- 1948. Kun 9 vuotta on kulunut ja halli-
47947: menpiteitä Lapin taloudellisten olojen pa- ;tus ei ole vielä vuoden 1948 tuil.o- ja lllleno-
47948: rantamiseksi. Huhtikuun 8 päivänä 1938 arvioesitylkseenså!kään ottanut määrärahaa
47949: antoi !komitea laajan ja perustellun mietin- edes niiden teiden rakentamiseen, joiden
47950: tönsä valtioneuvostolle (komitean mietintö rakentaminen jäi kesken, eikä myöskään
47951: n:o 8 1938), jossa on yksityiskohtainen se- niiden komitean ehdotta;mien teiden raken-
47952: lostus m. m. siitä, mitä maanteitä ja missä tamiseen, jotka olisi vuosia sitten pitänyt
47953: tärkeysjärjestyksessä ne olisi rwkennettava. valmiiksi rakentaa, olisi asianmukaista,
47954: Samalla komitea ehdotti säädettäväksi lain että vuoden 1948 tulo- ja menoarvioon otet~
47955: Lapin maantieverkon kehittämisestä vuo- taisiin erikoinen määräraha, jolla !kulku-
47956: sina 1939-1948, jonka mukaan olisi mai- laitosten ja yleisten töiden ministeriö voisi
47957: nittuna aikana pitänyt rakentaa vähintään jatkaa kesken rakentamisen jääneiden tei-
47958: 1,657 kilometriä maanteitä, joista 893 kilo- den rakentamista ja panna rakenteille
47959: metriä varsinaisia maanteitä, 633 kilomet- uusiakin teitä, että Lapin tievel'kostoa saa-
47960: riä erämaanteitä ja 131 !kilometriä polku- taisiin edes jonkinverran täydennetyksi.
47961: teitä ja osoitettava mainittuna aikana vuo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
47962: sittain rakennustöiden suorittamiseen tar- ehdotamme,
47963: vittava määräraha. Vuonna 1938 ja 1939
47964: pantiin alulle monia komitean rakennetta- että Eduskunta ottaisi vuoden
47965: vaksi ehdottamia tierakennustöitä, mutta 1948 tulo- ja menoarvioon kulku-
47966: syksyllä 1939 alkaneen sodan johdosta jäi- laitosministeriön käytettäväksi varsi-
47967: vät alulle pannut tierakennustyöt kesken naisen Lapin alueen maantie·verkos-
47968: ja ovat vieläJkin rakentamatta. Näin jäi- ton täydentämiseksi 50 miljoonaa
47969: vät miltei kai'kki komitean ehdottamat tiet markkaa.
47970: rakentamatta ja siitä rakennusajasta, jossa
47971: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
47972:
47973: M. 0. Lahtela. Markus Niskala. Martti Miettunen.
47974:
47975:
47976:
47977:
47978: 40
47979: 1102
47980:
47981: IV,332.- Rah. al. N:o 259.
47982:
47983:
47984:
47985:
47986: Tainio y. m.: Määräralutn osoittamisesta Lapin läänin asu-
47987: 't!USalueilla olevien maanteidet~ kuntoon saattamiseksi.
47988:
47989:
47990: E d n s k u n n a ll e.
47991:
47992: Varsinkin kahden viime vuosikymme- Hävitettyjen Pohjois-Suomen teiden kun-
47993: nen aikana Pohjois-Suomeen perustettujen toon saattamiseen myönnetyistä varoista ei
47994: useiden asutusalueiden tie- ja liikenneolot ole riittänyt vähääkään näiden teiden kun-
47995: ovat sotien aikana ja sen jälkeen muodos- nostamiseen. Asutusalueiden väestö ei
47996: tuneet sietämättömiksi. Niinpä esim. Simo- myöskään omatoimisesti voi kunnostaa näitä.
47997: jokivarressa samoin kuin Kemin ja Rova- teitä liikennöitäviksi, eikä heiltä voida vaa-
47998: niemen välillä sijaitsevien asutusalueiden tia sitä. Kestämättömäksi muodostuneeseen
47999: tiet ovat kauttaaltaan perin kehnossa kun- tilanteeseen olisi kuitenkin saatava korjaus,
48000: nossa, joten liikennöiminen niillä varsinkin sillä kohtuutont;t on, että asutusalueiden
48001: syksyisin ja keväisin on mahdotonta. Jo väestö joutuu jatkuvasti kärsimään toisten
48002: alunperin nämä tiet rakennettiin varsin aiheuttamasta tiekurjuudesta.
48003: kehnoiksi, jopa vain puolivalmiiksi. Sotien Ehdotammekin kunnioittaen,
48004: aikana ja vielä sen jälkeenkin ovat nämä
48005: kehnokuntoiset tiet joutuneet erittäin ras- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48006: kaan sotilas- ja puutavaraliikenteen alai- tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
48007: seksi. Kaiken lisäksi saksalaiset perään- kan määrärahan Lapin läänin
48008: tyessään Pohjois-Suomesta v. 1944 syksyllä alueella olevien asutusalueiden huo-
48009: tuhosivat niistä useita perusteellisesti. Sik- nossa kunnossa olevien teiden kor-
48010: sipä nämä tiet ovatkin useissa tapauksissa jaamiseen.
48011: nykyisin kerrassaan käyttökelvottomia.
48012: Helsingissä lokakuun 6 päivänä, 1947.
48013:
48014: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
48015: 1103
48016:
48017: IV,sss.- Rah. al. N:o 260.
48018:
48019:
48020:
48021:
48022: Kuusela y. m.: Määrärahan osoittamisesta tilus- ja yksi-
48023: tyisteiden kunnossapidon avustamista varten.
48024:
48025:
48026: E d u s k u n n a 11 e.
48027:
48028: Maassamme on huomattava joukko pien- tuksessa otettu käytäntöön edes vyöhyke-
48029: viljelijöitä, jotka asuvat syrjäisillä seu- jakoa, joten verorasitus muodostuu syrjä-
48030: duilla ja ovat aina joutuneet omilla varoil- seutujen pienviljelijöille, tierasitusten joh-
48031: Iaan ylläpitämään yksityis- ja tilusteitä. dosta, paljon raskaammaksi kuin muille
48032: Nämä pienviljelijät ovat paljon huonom- kuntalaisille.
48033: massa asemassa kuin sellaiset viljelmien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
48034: haltijat, jotka asuvat valtion hallussa ole-
48035: vien maanteiden tai kyläteiden varsilla. että Ed·ztskunta ottaisi vuoden
48036: Ensiksimainittuja teitä ylläpidetään koko- 1948 tulo- ja menoarvion 12 Pl. V
48037: naan yhteiskunnan varoilla ja viimeksi mai- luvun 1ludelle rnomentille 20,000,000
48038: nittujen lrunnossapitoon annetaan huomat- markan määrärahan tilus- ja yksi-
48039: tavasti avustuksia yleisistä varoista. Har- tyisteiden k~umossapidon avustami-
48040: voissa maalaiskunnissa on kunnallisvero- seen.
48041: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1947.
48042:
48043: Walter Kuusela. Heikki Simonen.
48044: Valfrid Eskola. Kusti Eskola.
48045: Juho Pyy.
48046: 1104
48047:
48048: IV,ss4. - Rah. al. N :o 261.
48049:
48050:
48051:
48052:
48053: Salo: Määrärahan osoittamisesta Perangan tien päästä läh-
48054: tevän Belkaskylän maantien rakentamista varten.
48055:
48056:
48057: E d u s k u n n a 11 e.
48058:
48059: Käsitellessään rahaasia-aloitettani N: o kylän maantietä koskeva asia saatava uudel-
48060: 129 v. 1946 valtiopäiville, sekä toivomus- leen käsittelyn alaiseksi.
48061: aloitettani N :o 373 v. 1947 valtiopäiville, Kuten aloitteissani on mainittu ja niin-
48062: kuuli kulkulaitosvaliokunta sanottujen aloit- kuin tie- ja vesirakennushallinnonkin ta-
48063: i,e1den wlroittamasta maa;ntiles;tä tie- ja vesi- holta ilmoitettiin, on sen toimesta jo v. 1925
48064: rakennushallitusta, joka ilmoitti saksalais- laadittu suunnitelma ja kustannusarvio sa-
48065: ten sOitäten ahlmlllla :tlehllioon maanltioo Ky,Jmä- notun, Perangan maantien päästä Suomus-
48066: järveltä Suomussalmen-Taivalkosken maan- salmen pohjoisimpaan Selkoskylään raken-
48067: tielle, joten maantien rakentaminen Peran- nettavasta maantiestä. Puolustusvoimien
48068: ~[lj tiJen päästä SeJJkoskyJäOO :ei :enää oJisi taholta ei niihin aikoihin hyvä:ksytty yleensä
48069: ajankohtainen ja anotun tien tarve voitai- minkäwn :tiJen m!lrerutamis1:a mjas:euduJ..la,
48070: siin tyydyttää kunnan- tai kylätien raken- jonka suunta oli itäänpäin, vaikka tien
48071: tamisella. Sanottu erikoisviraston lausunto, tarve olisi ollut miten huutava tahansa
48072: johon nojaten valiokunta sitten hylkäsi paikkakunnan asukkaille. Nyt toki ei sano-
48073: aloitteet, on siitä ihmeellinen, ettei se lain- tUJllllaisiillla määräyksillä liooe :enää mitään
48074: lkaan tarkoita saman seudun teitä, ei edes merkitystä ja saatanee tiet rakentaa mihin
48075: sama[}; pitäjfulkään, sillä Suomussl8il:mclle suuntaan tahansa ja sinne :missä on asu-
48076: ei ltul~ Kytlmäjärveltä mitään •tietä. Lau- tusta. Ei ole syytä ihmetellä, jos varsinkin
48077: sunnolla mahdollisesti tarkoitettiin sano- nuoriväki jättää kotiseutunsa, siirtyäkseen
48078: tulta järveltä, Vienan-Karjalasta ehkä Kuu- liikekeskuksiin, kun n:rt niin alkeellisesta
48079: samoon rakennettua sotilastietä mutta jonka asiasta, kuin tieyhteyden saamisesta, ei yh-
48080: tien vaikutusalue ei koske ainoatakaan Suo- teiskunta pysty pitämään huolta. Vaikka
48081: mussalmen ihmistä ja sijaitsee ainakin anomani maantie rakennettaisiinkin, ei se
48082: 20 km pohjoisempana Kuusamon-Suomus- vielä lyhennä seudun asukkaiden matkaa
48083: sahnen rajaa ja noin 50 km päässä siitä omalle kirkolleen liian lyhyeksi. Suomus-
48084: Selkoskylän asutuksesta, josta aloitteessa on salmen kirkolle karttuu nimittäin matkaa
48085: puhe. Ja tuskin yhdelläkään kuusamolai- n. 80 km. Ja Suomussalmen kunta ei
48086: sellakaan on mitään hyöty;ä tiestä, joka, heikkovaraisena pysty sitä kunnantienä ra-
48087: vaikkakin se alkaa· Suomen puolelta, päät- kentamaan ja aivan liikaa on vaatia siihen
48088: tyy n. 15 km päähän Venäjän puolelle sa- kylääkään yksinään.
48089: nottuun Kylmäjärveen, josta ei edelleen ole Edellä esitettyyn nojaten ehdotan,
48090: mHään :tjetä Uhltuml:e, jonne Kuikkajokea
48091: myöden vedet Kylmäjärvestä menevät ja että Eduskunta ottaisi vuoden
48092: sieltä edelleen Vienanmereen. 1948 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
48093: Sanottu tie- ja veisrakennushallituksen nan markan määrärahan Perangan
48094: lausunto, johon valiokunnan hylkäävä tien päästä lähtevän Belkaskylän
48095: kanta perustui, on siis täysin harhaanjoh- maantien 'Yakentamista varten Suo-
48096: tava ja tästä syystä on mainittua Selkos- mussalmella.
48097: Helsingissä 4 pä.ivänä lokakuuta 1947.
48098:
48099: S. Salo.
48100: 1105
48101:
48102: IV,335.- Rah. al. N:o 262.
48103:
48104:
48105:
48106:
48107: Salo: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
48108: Ristijärven kirkolta Jokikylän kautta Hyrynsalmen
48109: kirkolle.
48110:
48111:
48112: E d u s k 'l.l n n a.ll e.
48113:
48114: Viittaamalla toivomusaloittooni N :o 372 että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48115: perusteluihin v. 1947 v. p. selkä disäämällä tulo- ja menoarmo.on 10 miljoonan
48116: niihin sen näkökohdan, että Pohjois-Suo- markan määrärahan maantien raken-
48117: men b:ävitettyjen teiden nyt tultua korja- tamiseksi Ristijärven kirkolta Joki-
48118: tuiksi, olisi rakenteille 'Pantava nyt ne tiet, kylän kautta Hyrynsalmen kirkolle.
48119: jotka annmattiviraston puolesta ovat tutiki-
48120: tut ja jotlka täihän mennessä ovat saaneet
48121: odQtbaa vuol'oaan, ,ehdotiamJ ktmnioitmen,
48122: Helsåm,giss:ä 6 päivänä lolmkuut.a 1947.
48123:
48124: S. Salo.
48125: 1106
48126: IV,sso.- Ra.h. al. N':o 263.
48127:
48128:
48129:
48130:
48131: Salo: Määrärahan osoittamisesta Pflltamon-Puolangan.
48132: maantien korjaamista varten.
48133:
48134:
48135: Eduskunnalle.
48136:
48137: Vuoden 1945 valtiopäiville tehtiin aloite muutakin verrattain vilkasta liikennettä.
48138: N: o 300 Paltamon-Puolangan maantien Sanottu tie on nimittäin alunperin raken-
48139: perusteellisen korjauksen aikaansaamiseksi nettu kylätieksi ja otettiin sitten ilman
48140: tie- ja vesirakennushallituksen laatiman perusteellisempaa vahvistamista vai tion
48141: suunnitelman mukaisesti. Pohjois-Suomen tieksi. Jos kulunut kesä ei olisi ollut näin
48142: hävitettyjen teiden korjaamisen vuoksi ei ilmiva~ ei tie .e,nää olisi lmstäny.t raskaiden
48143: kulkulaitosvaliokunta silloin katsonut voi- kuorma-autojen kulkua, niin loppuunkulu-
48144: vansa puoltaa määrärahaa tien korjaami- nut se jo on. Kun teollisuudellemme ja sen
48145: seksi vaan lopetti lausuntonsa seuraavasti: kautta kansantaloudellemme on tärkeätä,
48146: ,mutta heti, kun olosuhteet sen sallivat, että kao.liiillia saadaan sen käyttöön, oo tien
48147: valiokunnan mielestä olisi ryhdyttävä tä- ainakin kaikkein heikoimmat kohdat jo ensi
48148: män •tien korjaamiseen, koska tien kliDilJOs- kesänä saatava korjatuksi liikennettä kes-
48149: tamisella tulisi olemaan erittäin suuri mer- tävään kuntoon.
48150: kitys Puolangan kaoliinin saamiselle maam- Jotta tämä kävisi mahdolliseksi, ~hdotan,
48151: me teollisuuden käytettäväksi". Näin yli
48152: 2 vuotta sitten. Tällä ajalla on sanottu että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48153: tie raskaan kaoliinikuljetuksen vuoksi jo tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
48154: niin loppuunkulutettu, että sen korjaami- markan m,äärärahan Paltamon-
48155: seen on nyt jo ryhdyttävä, ellei kokonaan Puolangan maantien korjaamista var-
48156: lopeteta sanottua kuljetusta ja sen ohella ten.
48157: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
48158:
48159: S. Salo.
48160: 1107
48161:
48162: IV,sa7.- Rah. al. N:o 264.
48163:
48164:
48165:
48166:
48167: Sormunen: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Pirin-
48168: rannan maantien rakentamiseen.
48169:
48170:
48171: E d u s k u n n a 11 e.
48172:
48173: Yli kymmenen vuotta sitten on tehty esi- työlästä ja kallista, kun :kaikki on kulje-
48174: tys Pirinrannan maantien rakentamisesta tettava sangen virtaavan joen yli.
48175: Pudasjärven kunnan Kurenalta Iijoen po'h- Sen lisäJksi, että maantien rnkentamisella
48176: joispuolitse Sotkajärven !kylän Parkkilan helpotettaisiin k. o. tiesuunnan alueella
48177: lossiin. Jo tällöin maanomistajat sitoutui- olevan väestön elämisen ehtoja, siitä olisi
48178: vat luovuttarrnaan maa-alueet mainittua etua myös JollgU!llijärvoo luoteispuolella
48179: tietä varten. Suoritettiin myös suuntatut- asuvalle väestölle. Mainittu järvi on näet
48180: kimukset ja avattiin tielinja. syksyllä ja keväällä useita viikkoja jää-
48181: Aueella, jota puheena oleva tiehanke kos- esteiden takia ylipääsemätön. Tällöin voi-
48182: !kee, on kolmekymmentä- eri taloutta ja taisiin käyttää nyt puheena olevaa tietä.
48183: niissä yhteensä sataseitsemänkymmentä asu- Tien kustannuksista on suoritettu laskel-
48184: kasta. Asumuksien: ja asukkaiden luku- mia, ja niiden mukaan se tulisi maksamaan
48185: määrä lähirvuo.sina lisääntyy maanhankinta- noin 12 milj. markkaa. Tämän tärkeän
48186: lain nojalla tehtyjen ja suunniteltujen tien kustannukset eivät siis tulisi kohtuut-
48187: uusien tilojen vuoksi. Tällä 14 km pitui- tomiksi.
48188: sella ·tiOOilueeilla asujamisoon muodo.stJavat Edellii. esit.etytn perusrt:oo1ilia kunnioittJaen
48189: pienviljelijät. Heidän toimeentuloaan vai- ehdotan,
48190: ID:\uttaa tioo puute. M.aallviljelysilmluston,
48191: puimakoneiden j. n. e. ku1jettaminen talou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48192: desta toiseen on hankalaa, työaikaa ja va- tulo- ja menoarvioon 12,000,000 mar-
48193: roja kysyvää. Raskaan tavaran, kuten apu- kan määrärahan Pudasjärven Pirin-
48194: lantojen y. m. kuljetus kesäaikana on sekin rannan maantien rakentamiseksi.
48195: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
48196:
48197: Toivo I. Sormunen.
48198: 1108
48199:
48200: IV,33s.- Rah. al. N:o 265.
48201:
48202:
48203:
48204:
48205: Sormunen: Mäiilrärahan osoittamisesta Sarakylän-Kouva"'
48206: tien ja sWwn liittyvän Kouvanjoen asutusalueen tien
48207: kunnostamista varten.
48208:
48209:
48210: E d u s k u n n a ll c.
48211:
48212: Vuoden 1946 valtiopäiville allekirjoitta- helpoittamaan, ja koska siihen johtaa myös
48213: nut y. m. esi.ttivät :rahaasia-a1mt.toon N :o k. o. teiden kunnostaminen, niin edellä mai-
48214: 122, missä rehdottiva,t 'V'UJOOe.IlJ 1947 rtuJo- nitun :aloitteen perusteluihin viitaten ikun-
48215: ja menoarvioon 5 mil'joon:a;n ma11kian nio1ttaen: ehdotan,
48216: määrärahaa Pudasjärven Saraikylän-Kou-
48217: vanjoen-Kouvan tien ja Sarakostken sil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48218: [M_ klmll!osit:am.isoon. Kuirbe11:hlm.an- .eduskun1ta tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
48219: ei yhtynyt silloin aloitteeseen, joten ik. o. kan määrärahan Kouvanjoen asutus-
48220: tiet ovat kunnostamiseen nähden entistäkin alueen tien ja Sarakylän-Kouvan
48221: huonomtmat. Kun on tärkeätä, että mainit- tien sekä Sarakosken S?-1lan kunrwsta-
48222: tujen kauka;isten alueiden ihmisten toimeen- miseen.
48223: tuloa pyritään ka:ilkin mahdollisin keinoin
48224: Helsingis.~ä 3 päivänä lO!kl:J;kuuta 1947.
48225:
48226: Toivo 1. Sormunen.
48227: 1109
48228:
48229: IV,339.- Rah. al. N:o 266.
48230:
48231:
48232:
48233:
48234: Sonnunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta LeinoseTI!IJai'-
48235: ran--Puhoksen maantien rakentamiseksi.
48236:
48237:
48238: E d u s k u n n a 11 e.
48239:
48240: Vuoden 1946 valtiopäiville aldekirjoitta- yllämainitun aloitteeni perusteluihin viita-
48241: nut y. m. kansanedustajat rbekivät mha- ten kunnioittaen anommer
48242: asia-'a:lJOitteen N :10 125 5 milljoonan mar-
48243: kan määrärahan ottamisesta vuoden 1947 että Eduskunta oUaisi vuoden 1948
48244: tU:lo- ja mem.oarvioOTh LeiilliOS'em.vaarruru-- tUlo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
48245: Puhoksen ma.anJtien rakoo1:,aJmiseen. Tämä kan määrärahan Leinosvaaran--Pu-
48246: aloite ei silloin johtanut tulokseen. Kun hoksen maantien rakennustöiden aloit-
48247: kysymyksessä on noin 400 ihmisen toimeen- tamiseksi.
48248: tulomahdoHisuUiksien helpottaminen, niin
48249: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
48250:
48251: Toivo I. Sonnunen. Matti Meriläinen.
48252:
48253:
48254:
48255:
48256: 41
48257: 1110
48258:
48259: IV,34o.- Rah. al. N:o 267.
48260:
48261:
48262:
48263:
48264: Pääkkönen: Määrärahan osoitta:misesta tiensiirron suorit-
48265: tamiseksi Kuhmon-Suomussalmen maantiellä Kontiolan
48266: salmesta n. s. Tönölän salmem~.
48267:
48268:
48269: E d u s k u n n a 11 e.
48270:
48271: Tunnetusti vesmt'örilclr.oossa n1a.assamnw on yl'i!kuljetus 460 m. J.eVleässä salmessa
48272: on maantieliikenteelle suurena haittana ne mahdotonta jääesteiden vuoksi ja ,pysähtyy
48273: lukuisat lossipaikat, joita maantieverkostos- lii!keil100 useinkin viikikok!ausiksi. Tönölän
48274: samme on. Niinpä esimerkiksi Kuhmon- salmi olisi v.ede.rukäyrm,in vuoksi helpompi
48275: Suomussalmen välisellä tiellä n. 3 km Kuh- pitää iliike:nn:öitävä.ssä kunoossa 8allmoo vir-
48276: mon kirkonkylästä itään oleva Kontiolan .taV'lludoo vu10ksi, eivätkä jääesteet kelirikko-
48277: salmi on suurena haittana nykyiselle lii- jen aikaoo ,tuotJtaisi hankaluuksia ja vaadi
48278: kenteelle, joka salmessa on melkoisen vil- ylinili.äräisiä kustanlnJuksia.
48279: kas, huomioon ottamalla puutavaran kulje- Tien siirron aikaansaamiseksi on Tie- ja
48280: tukset autoilla ja kaiken muun linja- y. m. Vesirakennushallituksen toimesta toimitettu
48281: autoliikenteen. Onhan tie läpikulkutie alustavia tutkimuksia ja pitää Tie- ja Vesi-
48282: Suomussalmelle ja sitäpaitsi noin puolet rakennushallitus tien siirtoa erittäin tar-
48283: Kuhmon kunnan väestöstä asuu vesistön peellisena.
48284: takana ja joutuvat jokapäivä käyttämään Edellä esitetyn perusteella rohkenen eh-
48285: tietä ajoihinsa. dottaa,
48286: Kun mainittu epäkohta voidaan korjata
48287: maantien siirron kautta ja täten helpoittaa että Eduskunta ottaisi vuoden
48288: ylikulkua suuresti, siirtämällä tie kulke- 1948 tulo- ja menoat·vioon 1 miljoo-
48289: maan n. 1.5 km. nykyisestä ylikulkupai- nan markan määrärahan tien siirron
48290: kasta itäänpäin, n. s. Tönölän salmeen, joka toimittamiseksi K uhmon-Suomussal-
48291: on vajaat puolet nykyisen lassipaikan le- men maantiellä olevas.ta Kontiolan
48292: veydestä. Varsinkin syksyisin ja keväisin salmesta n. k. Tönölän salmeen.
48293: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
48294:
48295: Eemil Pääkkönen.
48296: 1111
48297:
48298: IV,a41. - Rah. al. N:o 268.
48299:
48300:
48301:
48302:
48303: Pääkkönen y. m.: Määrärahan osoit.tamisesta Murtoperän-
48304: Pohjoislahden maantien rakennustöiden jatkamiseen
48305: Kuhmon ja SotkamO?~ kunnissa.
48306:
48307:
48308: E d u s k u n n a 11 e.
48309:
48310: KuhmOII! ja Sotkamon ilnumissa olevan Eduskunnan ikulkulaitosvaHokuntaikin 18
48311: n. ik. Murtoperän-Pohjoislahden ma:antien päivänä 1okakuuta 1945, ·eduskunnaJ,l,e t.eh-
48312: rakennustyöt pantiin alulle vuonna 1936, dyn a1oitteen johdosta toteaa, e1t1tei tien ra-
48313: rmik"J. rolk€!l11lusityö sodan vuoksi oli ikes- kentamisen loppuun saattamista voida
48314: arey.tettävä. Tiem. loppuun!l'akenta:miillJen kau~ksi siirtää ja että tien kuntoon saatta-
48315: monistaiki:n eri syistä O'lisi erittäin tarpeel- minen ensi t:Vlassa on välttämätöntä, ei ai-
48316: linen, mitä tarpeellisuutta voidaan perus- noastaan tien tarpeellisuuden vuoksi, vaan
48317: rte.1la monina eri syill~ä. Onh~ ,tie yhdystie senkin vuoksi, että tien raikentamiseen uh-
48318: ikahden pitäjän välillä. Sitäpaitsi tie Ylh- ll"atut vaM;t olisivat mahdoHisiimJnan pian
48319: distää kaksi maantietä toisiinsa, nimittäin saatava tuloa tuottamaan.
48320: Hyrynsalmen-Kuhmon ja Ristijärven- Tie- ja vesi.TakennushalJitus on useita
48321: Sotkamon lllOOI1tieL Jo ytks.istään tämän- ikertoja puolestaan ehdottanut ta:rtkoituk-
48322: kin vuoksi ja otJtamaUa huomioon kaikki seen määrärahaa. Kusta;n,nmsten on lrask·ettu
48323: ne mooot muut eri edut, jotka tien val- II1ykyisin ltelmvän noin 8 miljoonoo markkaa
48324: mistuminoo .t,ulee aiheUJttamaan, olisi tie ja tie- ja vesirake:nnushaJHtus pitää tietöi-
48325: rnlrennett:ava. Murm muassa Kuhmon kun- den •loppuun saJattamista erittäin t:aii'peelJli-
48326: nillill alueclJa useihin tuhansiin oousevan sooa. Ei ·näin ollen pitäiså OilJa eSitettä 't.rur-
48327: rumkasmäärän mattka Jähimmältle rauta- poohlisen määrärahan myö:rutfunis.el·le ole-
48328: tieasemaille Uyhenåsi noin 40 mm: Uä ja massa.
48329: tämän lisäksi tulisi pääsemään liiikenneyh- EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme,
48330: teyksiin se suuri tien välittömässä vai!lm-
48331: tuspiirissä oleva väestö, mikä tien vaikutus- että Eduskunta Qttaisi vuoden 1948
48332: piirissä Kuhmon ja Sotkamon kuntien tulo- Ja m.enoarvioQn 12 Pl. V luvun
48333: alueella on. Tä:män lisäksi suuressa määrin uudelle momentille 8 miljoman mar-
48334: helpoitettaisiin uuden asutuksen muodostu- Jw,n määrärahan K1.thmon ja Sotka-
48335: mista tien vaikutuspiirissä oleville viljelys- mon kunnissa olevan Murtoperän--
48336: ikelpoisille alueille ja helpoitettaisiin maan- Pohjoislahden maantien rakennustöi-
48337: hffilkint;a,lain toteuttamista pa:iikikakunnalla. den jatkamiseen.
48338: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1947.
48339:
48340: Eemil Pääkkönen. Lauri Tårvi. S. Salo.
48341: 1112
48342:
48343: IV,342.- Rah. al. N:o 269.
48344:
48345:
48346:
48347:
48348: Meriläinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta Sotkamon-
48349: Nurmeksen maantiestä Saviahon pysäkin kautta Suo-
48350: mensuon asutusal;ueeUe johtooan maantien kuntoonpane-
48351: mista varten.
48352:
48353:
48354: E dusik:unnalle.
48355:
48356: Asutushallituksen toimesta nmodostetmlle MM:rutioo val-
48357: mesta aiik:aaJJaialn jiW!Jtiilll.
48358: Soomensuon asutusa1ueelle on aikoinaan miiksi rakennetut osatkin ovat näiden syi-
48359: ryhdytty rakentamaan Sotkamon-Nurmek- den vuoksi rappeutuneet täysin liikenne-
48360: sen maantiestä Saviahon pysäkin kautta kelvottomiksi. Kun maantien kuntoonpane-
48361: asutusalueen läpi johtavaa maantietä. Tien mista varten tarvittaisiin kulkulaitosten ja
48362: rakentaminen on kuitenkin silloin jäänyt yleisten töiden miniBteriön suorittaman
48363: kesken. Näin on maantieosa Sotkamon- kustannuslaskelman mukaan 2,900,000 mark-
48364: Nurmeksen maantiestä Saviahon pysäkille kaa, ~hdotamme kunnioittaen,
48365: kokonaan rakentamatta ja ovat työt tien
48366: muu!lliakin ooru11a j·ääneet enemmäm; tai vä- että Eduskunta ottaisi vuoden
48367: hemmän keskeneräisiksi. Maantien raken- 1948 tulo- ja menoarvioon 2,900,000
48368: nustöiden loppuunsuorittamista varten on markan miiärärahan Sotkamon-Nur-
48369: kyllä valtion 1940 tulo- ja menoarviossa meksen maantiestä Saviahon pysäkin
48370: osoitettu tarvittava määräraha, mutta se kautta Suomensuon asutusalueelle
48371: on sotien johdosta tällöin jäänyt osoitet- johtavan maantien kuntoonpanemista
48372: tuun tarkoitukseen käyttämättä ja maantie varten.
48373: seHa.isclrsi kuin se ru>utushal11ituksen 1:oi-
48374: Helsingissä lokakuun 3 p :nä 1947.
48375:
48376: Matti Meriläinen. J. M'llStonen.
48377: 1113
48378:
48379: IV,a4a.- Rah. al. N:o 270.
48380:
48381:
48382:
48383:
48384: Mustonen: Mää:rärahan osoittamisesta rnaantien rakentami-
48385: seksi Pyyvaaran tiestä. Pärsäm.ölahden kautta Juntus-
48386: rannalle.
48387:
48388:
48389: E d u s k u n n a ll e.
48390:
48391: Viitaten toivoni.usaloitteeni n:o 484 hel- 1948 tulo- ja menoal'vioon 10,000,000
48392: mikuun 4 päivältä 1947 perusteluihin kun- markan määrärahan rakennustöiden
48393: nioittaen ehdotan, aloittamiseksi maantiellä, joka joh-
48394: taisi Pyyvaaran tiestä Pärsämölah-
48395: että Eduskunta ottaisi vuoden den kautta Juntusrannalle.
48396: Helsingissä loikaimun 3 p:nä 1947.
48397:
48398: Johannes Mustonen.
48399: 1114
48400:
48401: IV,344.- Rah. al. N:o 271.
48402:
48403:
48404:
48405:
48406: Miettunen y. m.: Määrärahan, osoittamisesta Akkunu.sjolci-
48407: varren--Koivun asutustien kunnostamista varten.
48408:
48409:
48410: Eduskunnalle.
48411:
48412: Akkunusjokivarren-Pahtaojan-Lehmi- histuvan sillan korjauksen ja eräiden rum-
48413: kummun-Koivnn asutustie, pituudeltaan pujen laittamisen. Tarkoitukseen varattu
48414: n. 65 km, joka ainoana kulkutienä yhdis- määräraha ei kuitenkaan riitä sellaisiin kor-
48415: tää kahden pitäjän välkirikka.at Runk,a,uk- jauksiin, joilla olisi sanottavaa merkitystä
48416: sen, Lehmikummun, Pahtaojan, Sompujär- tien kulkukelpoisuuden paranemisen kan-
48417: ven ja Akkunusjokivarren asutusalueet Ke- nalta, sillä tie vaatisi kok()naisuudessaan
48418: mijoen itäpuolen yleiseen maantiehen, on perusteellisen korjimksen. Kustannukset
48419: Pohjois-Suomen sotatoimien aikana tapah- koko tien korjauksesta . nousisivat . nyky-
48420: tuneen raskaan liikenteen ja sen jälkeisen oloissa ehkä n. 25 milj. markkaan, mutta
48421: puutavaraliikenteen vuoksi käynyt siinä voitaisiin pienemmälläkin summalla saada
48422: määrin liikennekelvottomaksi, että tällä jo pahimmat kdhda:t siinä määrin korja-
48423: tiellä olisi välttämättä heti saatava perus- tuksi, että tiellä voitaisiin liikennöidä.
48424: teellinen korjaustyö käyntiin. Kun välttämättömimpien korJaustöiden suo-
48425: Mainitun tien välttämättömyys paitsi ritusta ei voida enää siirtää tuonnemmaksi,
48426: paikallisen tarpeen myöskin yleisen tarpeen mikäli tien käyttöä toivotaan voitavan jat-
48427: kaihll:a~ta on ·edusk1lilliil!aS& p·erusb:~ellis~esti s,el- ikiaa, Ollisi vuoden 1948 tu1o- ja menoarvioon
48428: vitetty ja on.kicr:L ~eduslmruta a;Llekirjoittarueen varattava tarkoitusta varten määräraha.
48429: Mi·ettuse:n ~alliotteen pohjalJla 18 päivänä 'l'Oka- YUäolevaan viitaten ehdotamme,
48430: kuuta 1945 h:yväksynyt toivomuksen, että
48431: mainittu tie ,otettaisiin viipymättä sen ny- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48432: kyisessä kunnossa valtion haltuun maan- tulo- ja me,noarvioon 10,000,000 mar-
48433: tienä kunnosslljpidettäväksi." Kuluvan vuo- kan määrärahan Akk1.tnusjokivarren
48434: den aikana on tie- ja vesirakennushallitus -Koivun asutustien k1Lnnostamista
48435: määrännyt suoritettavaksi tiellä erään lu- varten.
48436: Helsingis.~ 6 päivänä lokakuuta 1947.
48437:
48438: Martti Miettunen. Markus Niskala.
48439: 1115
48440:
48441: IV,a4o.- Rah. al. N:o 272.
48442:
48443:
48444:
48445:
48446: H. Pesonen: Mäii-räraltan osoittatmisesta Akkunusjokivarrcn
48447: -Paktaojan--LehmiJ'vUmmu:n--Koivtm asutu,stien kun-
48448: nostamista varten.
48449:
48450:
48451: Eduskunnalle.
48452:
48453: .A:kkunasjokivarren- Pahtaojan- Lehmi- yksityistenkin hallinnassa olevilla mailla,
48454: kummun-Koivun asutustie Kemin mlk:n kun vaan tieolot saataisiin vähänkin parem-
48455: ja Tervolan pitäjien aLueella, rakennettiin paan kuntoon.
48456: aikoinaan valtion toimesta hyvin heikosti Eduskunta on vuoden 1945 valtiopäivillä
48457: ja kun sitä ei ole sanottavasti teon jäl- kulkulaitosvaliokunnan esityksestä lausunut
48458: keen kunnostettu, vaikka siihen on varoja- toivomuksen hallitukselle, että se ryhtyisi
48459: ikin ennen sotia myönnetty, niin sillä liiken- toimenpiteisiin sanotun tien valtion haltuun
48460: nöiminen on aina ollut hyvin han:kalaa. ottamiseksi ja luonnollisesti että tie myös
48461: Mutta sen jälkeen k'un saksalaiset joukot sitten kunnostetaan. Mutta vaikka asia on
48462: useana iresänä ma:asil:ov~unuiiJa:arr1 rikkoivat niin tavattoman tärkeä niin ei se näytä
48463: tien aivan kokonaan, on liikennöiminen edistyvän:, jotoo eduskumwn Oilisi vielä
48464: sulanmaan aikana <illut aivan mahdotonta. .kerran puututtava asiaan, tekemällä oi-
48465: Tämän vuoksi osa tien varrella asuvaa keutta näille salosutujen asukkaille.
48466: väestöä aivan vakavissaan nyt suunnittelee keutta n:äillle s:atloseutuj,en asukka:inc.
48467: sieltä poismuuttoa, koska sinne tiekurjuu- Edehläoilevaa:n viita:teDJ ehdotan,
48468: den vuoksi ei voida kuljettaa edes huollon
48469: kannalta välttämättömiä elin- ja muita tar- että Eduskunta ottaisi vuoden
48470: vikkeita. 1948 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
48471: Mainitulla alueella on lähes sata asutus- markan määrärahan Kemin maalais-
48472: tilaa ja itsenäistä torppaa, ollen näiden kunnan ja Tervolan pitäjien alueella
48473: omistajat aivan poikkeuksetta vähävaraisia olevan Akkunusjokivarren--Pahta-
48474: j,a; suuriP'erhe.isiä uudisraiva:ajia. Tällä ojan--Lekmikummun--Koivun as1t-
48475: alueeJilla ol:isi mahdoJJ!iSIU:us' asutustoiminnan tustien kttnnostamista varten.
48476: hu<l!IllJrutrtavaan lisäämiseen niin valtion kuin
48477: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
48478:
48479: H. S. Pesonen,.
48480: 1116
48481:
48482: IV,34o. - Rah. al. N :o 273.
48483:
48484:
48485:
48486:
48487: H. Pesonen: Määrämhan osoittamisesta Simojoen ja Ruona-
48488: joen asutusalueiden maanteiden kunnostamista varten.
48489:
48490:
48491: E d u s k u n n a ll e.
48492:
48493: Hävitetyn Lapin läänin alueella ovat Mutta kun nyt näilläkin saloseutujen
48494: useiden huomattavien asutusalueitten tie- asukkaille on velvollislllUksia yhteiskuntaa
48495: ja liikenneolot aivan alkeellisella kannalla, kohtaan verojen maksajina ja muuten, niin
48496: verrattuna etelän rintamaiden tieoloihin. kyllä heillä silloin pitäisi olla myös oikeuk-
48497: Tämä johtuu monestakin eri syystä m. m. siakin ja näihin oikeuksiin kuuluu ensi-
48498: siitä, että hallitus enempää kuin eduskunta- kädessä liikennö:Ltävtå:t 'ti:et, jo~de.ruka s~mmi
48499: kairun ,eivät ole kookaan läheunmiiru 1tunteneet seen nämä vähävaraiset korpien asukkaat
48500: näiden kaukaisten saloseutujen tieolojen ovat itse aivan voimattomia. Ja siksi val-
48501: kurjuutta, jotenka asianomaisten keskus- tion olisi kiireellisesti asiaan p'llututtava.
48502: virastojen usein pyytämät määrärahat on MUitta krwn iffilS.i vuoden rta1ousl!trvioesityk-
48503: liian usein tulleet noin vaan hyljätyksi. sessä ei lulilllitus 'Olle tähän seikkaan kiinmilt-
48504: On. paljon sellaisia tapauksia, että jo vuosi- :tänyt huomiota, niin olis:i eduskunnan asia
48505: kymmeniä sitten rakennettiin tiet vain korjattava.
48506: puolivalmiiseen !kuntoon, tekemällä vain Edelläolevan perusteella ehdotan kun-
48507: niinsanotut pohjaustyöt, eikä niitä ole sen nioittaen,
48508: jälkeen edes yritettykään valmistaa tai kun-
48509: nostaa liikennöitävään kuntoon. Tällaisia että Eduskunta ottaisi vuoden
48510: teitä on m. m. Simon kunnan alueella 1948 tulo- ja menoa1'vioon 5,000,000
48511: useita, kuten Simojoen ja Ruonajoen asu- markan määrärahan Simon kunnan
48512: tusalueitten tiet, joilla alueilla asuvat ihmi- alueella olevien Simojoen ja Ruona-
48513: set jO'Iltuvat sulanmaan aikana selässään joen asutusalueitten maanteiden kun-
48514: kantamaan kaikki tarvikkeensa, niinkuin nostamista varten.
48515: alkukantaiset ihmiset aikoinaan tekivät.
48516: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1947.
48517:
48518: H. S. Pesonen.
48519: 1117
48520:
48521: IV,s47.- Rah. al. N:o 274.
48522:
48523:
48524:
48525:
48526: Niskala y. m.: jJJäärärahan osoittamisesta Karungin ase-
48527: malta Kantomaanpään kauUct Juoksengin kylään johta-
48528: van tien kunnostamiseksi.
48529:
48530:
48531: E d u s kun n all c.
48532:
48533: Karungin aoonmlta Palovaaran, Martimon viljelijöille eivät he parhaalla tahdollaan-
48534: ja Tömnäsjärven kylien kautta Kantomaan- ban ky[kene tietä kunnossa pitämäi1n. Sa-
48535: päähän ja sieltä edelleen Thatasjärven kautta moin Ol1 [:aita siltäkin OS!a,lta, joka kuruluu
48536: Juoksengin kylään Turtolan krunnassa joh- kunnan ylläpidettävään osaan. Kun tiehen
48537: tava tie, joka on osittain kunnan ja osittain ·on aikamaan käytetty hwomatrtnvasti va,l:tion
48538: ikylätietä, on viime vuosina joutunut huo- varoj'a rakennusavustuksina, ovat nekin nyt
48539: matta:v:an suuresti ikäytetylksi puutavaran vaarassa menettää mevkityksensä, kun tie
48540: kuljetustieksi. Tämän johdosta on tien joutuu lii!kennekelvottomaksi. Tietä on ai-
48541: kunto huonontunut pailkotelloon aivan kul- koinaan ta,rjottu useaanpaan otteeseen V"al-
48542: ikulkelvottomaiksi. Niiltä osilta, jotka kuulu- tion haltuun otettavaJksi, johon se yleisen
48543: vat harvalukuisten tiekuntien hoitoon, on tarpeen perusteelJa todella !kuuluisi. Kum-
48544: kunnossapito tuottanut ylivoimaisia vai- minkaan tämä ei ole vielä johtanut tulok-
48545: keuksia. Samoin on ollut laita sieliläkin, seen. Niinkuin ,edellä mainittiin, tie on
48546: missä kunta on vastuussa tien kunnossapi- v,aJ.tionikin edun h:uom1oiden sa:ata,v•a no-
48547: dosta. Tämä johtuu siitä, että tien käyttö peasti lii.kennöitåvääa1 kun:toon.
48548: on saanut k<okonaan toisenJ,a:iset mittasuh- Edellä ·esitettyyn viitaten ehdotamme,
48549: teet kuin mitä varten se alunpitäen r-aken-
48550: nettiin. Hiljaisista kyläteistä on muodostu- eUä Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48551: nut !tärkeitä puutavamn kuljetusrei:t:tejä. tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
48552: Ne palvelevat siis yleistä tarvetta paljon markan 1näärärahan Karungin ase-
48553: eruemmämi kuin !l:i,e~kurutal:a:isten ja kunnan rnalta Kantomaanpään kautta Juok-
48554: ikdkonaisuuden tarpeita. Niin korvaamaton sengin kylään johtavan tien kunnos-
48555: kuin tie onkin sen var1'1€lla asuviHe pj,en- tarniseksi.
48556: Helsingissä 3 päivänä ~oikakuuta 1947.
48557:
48558: Markus Niskala. Martti Miettunen.
48559:
48560:
48561:
48562:
48563: 42
48564: 1118
48565:
48566: IV,3-18.- Rah. al. N:o 275.
48567:
48568:
48569:
48570:
48571: Niskala y. m.: Määräraha-t~ osoittamise-sta Oravav·um;w.n-
48572: Ta.apajärven tien rakentamiseksi.
48573:
48574:
48575: E d u s k u n n a 11 e.
48576:
48577: Tieyhteyksien puute on syrjäisten ja JOISsa m. m. 'rornionjokilaakson yhteisistä
48578: harvaan asuttujen seutujen suurimpia vit- asioista on neuvoteltu. Tällaisten yhdystei-
48579: sauksia. Se aiheuttaa asukkaille paljon den tarpeellisuus on myös saatettu valtio-
48580: vaivaa ja ajanhukkaa. Yksi tällaisessa ase- vallan tietoon. On helposti ymmärrettävää,
48581: massa oleva monien Pohjois-Suomen ja La- miten suuria vaikeuksia tuottaa, kun esim.
48582: pin kylien joukossa on myös Kola:rin pitä- Pellon ja Muonion välisellä n. 150 km pi-
48583: jän Taapajärven kylä. Sanotusta kylästä tuisella alueella ei voi päästä toiseen joki-
48584: johtaa 15.5 km pituinen kylätie Lohiuivan Vm1teen muut:oin kuin :tekemäLlä pitkä
48585: kylään Rovaniemen-Kittilän maantielle. kierros. Tämän yhdystien ·rakentamiseksi
48586: Sen sijaan Tornionjokivarteen, oman kun- luulisi valtiovallalla vaikeasta ajasta huoli-
48587: nan alueelle, ei ole minkäänlaista tieyh- matta riittävän varoja. Kun kaukainen
48588: teyttä. Kolarin Sieppijärven kylästä joh- Perä-Pohjola uurastaa ankaran ja vaikean
48589: taa Pasmajärvelle 20 km kylätie ja siitä jälleenrakennuksen parissa se toivoo, että
48590: edelleen Oravavuoman asutusalueelle 7 km valtiovalta helpottaisi heidän toimeentulo-
48591: pituinen asutustie. Tältä asutusalueelta on mahdollisuuksiaan rakentamalla välttämät-
48592: kuitenkin Taapajärven kylään n. 8 km te- tömiä kulkuyhteyksiä, joista koituisi mitä
48593: kemätöntä tietä. Sen rakentamisella saa- E:uurin helpotus laajoille erämaakylien asuk-
48594: tettaisiin edellä mainitun Taapajärven ky- kaille. Edellä mainitulla Oravavuoman-
48595: iän asukkaat yhteyteen oman kunnan kes- Taapajärven tien rakentamisella olisi siinä
48596: kuspaikan kanssa. Myöhempää asutusta se suhteessa huomattava merkitys.
48597: tulisi palvelemaan myöskin huomattavassa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
48598: määrässä, koska siellä on hyviä asutusmah-
48599: dollisuuksia ja asukkaiksi halukkaita olisi että Eduskunt(t ott11;isi vuoden
48600: niin pian kuin kulkuyhteys saadaan. Tor- 1948 t·ulo- ja menoarvioon 3 miljoo-
48601: nion- ja Ounasjokilaaksoja yhdistiivänä na-n markan määriirahan Oravavuo-
48602: poikkitienä olisi mainittu tie ensiarvoisen man-Taapajät·ven tien ?"a.kenta.mi-
48603: tärkeä. Näitä jokilaaksoja yhdistävien :tei- seksi.
48604: den puute on todettu monissa yhteyksissä,
48605: Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
48606:
48607: Markus NiskaJ.a. Martti Miettunen.
48608: 1119
48609:
48610: IV,349,- Rab. al. N:o 276.
48611:
48612:
48613:
48614:
48615: Lahtela y. m.: "frläiiriilrahan osoittamisesta maantien t·aken-
48616: tamiseksi Rannan kunnan Simojärveltä Posion kunnan
48617: Mäntyjärven kylään.
48618:
48619:
48620: Eduskunnalle.
48621:
48622: Kysymys ma:a;ntiellJ .ra:l~tmtanrisesta Ra- ja on tämä Hesuunta kaikkien yksimieli-
48623: nnan lmnnw1 Simojärw~l!tä Mäntyjärven sesti hyväksymä, ja voidaan siis tie tällä
48624: ja Kolkonjärven kylien !kautta Posion kun- matkalla rakentaa, aikoinaan tutkittua
48625: nan keskukseen on ollut vuosikymmeniä suuntaa. Saamamme tiedon muka:an on
48626: vireillä, että yli 300 VUJotta v:anhan Mänty- Mäntyjärven ja Posion välillä tutkittu
48627: järven ja yli 75 vuotta vanhan Kolkonjär- myöskiin se tiesuunt:a, jota maatalousminis-
48628: ven kylien :asukkaat, jotka ovat tiettömien teriön :asutusasiain osasto on asutuskysy-
48629: matkojen rt:akana saa.Jt!aisiin tieyhteyteen ja myksen kannalt'a suositellut.
48630: sanotulla tiesuunnalla olevat viljelyskelpoi- Kulikulaitosvaliokunta. käsit.eltyään eräitä
48631: set alueet voitaisiin asuttaa sekä helpoit.taa mainitun tien rakentamista koskevia aloit-
48632: mainitulla tiesuunnaUa olevien laajoje,n teita on myös katsonut puheena olevan tien
48633: valtion metsien ihyväksi:käyttöä ja saada rakentamisen niin kiireellisesti toimitetta-
48634: niillä olevista puista parempi hinta. vwksi, että viimeksi huib.tilmrm 3 päivänä
48635: Tärrnän t:i:en rakentamisen on pitänyt tar- 1946 on ehdottanut eduskunnan päätettä-
48636: 1
48637:
48638:
48639: peellisena Kyösti Kallion puheenjohdoHa väksi ·toivomuksen., ~et.tä haJHiJtus kiirehtisi
48640: toiminut koko maata käsittävä ti0komitea- Rrunu:aa] kunnm1 Sinwjärv,e1tä Miintyjärv•en
48641: ikin ja ehdottmnut sen mkeihll'e:ttavaks:i kian- kautta Rovameme:n Kmu~amon ma·antiehle
48642: tamaantienä, kuten se mainitun tiekGmitean ·rakeJlneHavaJ1J anaan:t.ien lopullisen suunnan
48643: heinäLlmun 19 päivänä 1933 antamasta mie- vahvi.<o,tamista lwskev:a:n .tutkimuksen su:orit-
48644: tinnöstä näkyy. Tältllänkin jäillreen valtion rk1Jill'is;ta sekä ottaisi vuoden 1947 .tu:lo- ja
48645: toimesta Kainuun j:a Perä-Pohjolan talou- menoarvioesityks·eeJlLSä 1Ju~pee'lilisen määrära-
48646: dellisia oloja tutkimaan asetettu Toivo Jan- han .tien ,rakentamiseksi Simojärv:eltä Män-
48647: ihosen puheenjohdolla toiminut komitea tyjärven kylään Posion kU11ll!assa.
48648: vuonna 1938 antamassaan mietinnössä on Eduslkunta hyväksyi yksimielisesti ltllai-
48649: katsonut puheenaolevan tien tarpeelliseksi nitun ku1ikulaitosvaliokunnan ehdotuksen
48650: j'a ehdottaa sen rakennettavaksi. hu!htikurm 9 päivänä 1946.
48651: Tie- j·a v:esirakennushaillitus pitää crnyös- Nii~kuin nä!kyy, on eduskunta katsonut,
48652: kin mainitun tien raikentallllisen tarpeelli- että Inaantien rakentamiseen Simojärveltä
48653: sena ja on suorittanut tutkimuksen sen ra- Mäntyjärven kylään olisi hallituksen pitä-
48654: kentamiseksi jo toistakyll11lllentä vuotta nyt ott:aa. määräraha jo tämän vuoden tulo-
48655: sitten. Samoin maatalousministeriön asu- ja menoarvioesitykseensä ja alkaa p. o. tie-
48656: tusasain osasto kulkulaitosvailiokum:ralle an- osan rakentaminen.
48657: tamassaan ~lausunnossa on katsonut p. o. Valitettavasti ei hallitus toteuttanut
48658: tien raikentarrnisen asutuskysymyiksen hoita- eduskunnan yksillllielistä päätöstä 1aat:i:es-
48659: misen kannalta tarpeelliseksi ehdottaen kui- saan kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio-
48660: tenik:in, että tie olisi Mäntyjärven ja Po- esitystään eikä ole vuoden 1948 tulo- ja
48661: sion välillä ra;kenne.ttav"a Kolikonjärven menoarvioesitykseensäkään ottanut siihen
48662: \kylän kohdalla lä!hempää tätä kylää, koska määräraJhaa.
48663: se siten rakennettuna tulisi pareJmnin hyö- K'llil Mäntyjärven [kylän ja sen iä!heisyy-
48664: dyttämälin asutuskysymystä. Tiesuunta Si- dessä olevan Ko1konjärve.n kylän asukkaat
48665: mojärveltä Mäntyjärven kylään on tutkittu ovat ticttömän matikan t;a~mna, eikä heillä
48666: 1120 IV,349.- :Simojärven-}läntyjäl'''en tie.
48667:
48668: ole edes vesireittiä ikesän ailmn:a ikäytettä- siin valtion metsissä olevien puiden hintaa
48669: vissä, on sielJä sattunut luik€illlaton määrä huomattavan pwljon, ikenties enemmän mitä
48670: sellaisia sairaustap:auiksra, varsinkin kesän tien rakentaminen tulisi maik:sama:an.
48671: ja keliriikon arkana, joissa on oHut ennen- Kun kyseessä olevan Simojärven -lVIän-
48672: aikainen !kuolema seurauksena kun sairas- tyjärven maantien rakentaminen on luet-
48673: tunutta ei ole voitu kant'aen saada lää!kä- tava niihin teihin, joidoo rakentaminen
48674: rin hoitoon eikä saatu lää!käriä sairaan kaiikista vai'keuksista huolimatta olisi pitä-
48675: luokse. nyt edellä mainitun eduskunnan päätök-
48676: Kun mainitussa lVIäntyjärven kylässä sentkin mutkaan alkaa jo kuluvana vuonna
48677: on asuttu yli 300 vuotta ja Kolkonjärven :eikä s:e11 r:akellit•ei1le pan:emis,ta saisi e:n:ää
48678: kylässä yli 75 vuotta., olisi nyt jo aika ·ryh- siirtää ensi vuotta ikauve1Ililllas, olisi ensi
48679: tyä ma:a:n:t:ieillJ maikeJlitami.<;:een ja s:aa.t:taa vuoden tulo- ja menoarvioon otettava mää-
48680: näidenkin kyJien :asukikaat edes jonkinlai- räraha.
48681: sen rakennetun tien avulla tieyhteyteen Edellä esitettyyn viitaten \kunnioittaen
48682: mahdollisimman pian. ehdotall1!ll1e,
48683: Tien pituus Simojärven maantiestä lVIän-
48684: tyjärven kylään, johon tie pitäisi ensim- että Edusk1mt·a ottaisi vuoden
48685: mäisessä vaiheessa raik::ent'aa, on noin 15 1948 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
48686: kun ja maasto helposti raJkennettavaa. ·nan markan määrärahan maantien
48687: Jo tämän tieosan mkentamis~lla tehtäi- rakentamista varten Ranttan kun-
48688: siin suuri palvelus jo oleville asukkaille nan SimojärveUä PosixJn kunnan
48689: ja edistettäisiin asuttamista sekä nostettai- .Mäntyjärven kylään.
48690: Helsingissä ~<YkaJkuun 3 päivänä 1947.
48691:
48692: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
48693: S. Salo. Eemil Pääkkönen..
48694: H. S. Pesonen. Markus Niskala.
48695: Eino Tainio. Martti Miettunen.
48696: 1121
48697:
48698: IV,a5o.- Rah. al. N:o 277.
48699:
48700:
48701:
48702:
48703: Lahtela y. m.: Mää1'ärahan osoittamisesta maantien t•aken-
48704: tamiseksi Jussilan~Kaisanlahden kylätiestä Lehtolaan.
48705:
48706:
48707: B d u s k u n n a ll e.
48708:
48709: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- Puheena ol:ev:aill! 1ti,en raken:tamis,eJl on
48710: järven-Sallan maantieltä pitkin Isokylää eduskuntakin pitänyt niin tarpeellisena,
48711: Sopp.elJa.n, Stalmeilan, Ry;tiillahden ja I.~ehtola,n että ensimmäisen kerran marraskuun 11
48712: kyläryhmien kautta Posion kuntaan on ol- päivänä 1941 kehoitti hallitusta tutkitutta-
48713: lut vuosikymmeniä vireillä ja on sen raken- maan puheena olevan tiesuunnan aina Po-
48714: tamista Lehtolaan asti pidetty niin tarpeel- sion kuntaan a1;;;.ti. Ja tasavallan presi-
48715: lisena ja välttämättömänä, että sitä varten dentti mainittua eduskunnan toivomusta
48716: isojaon yhteydessä jo toistakymmentä esitdtäessä joulukuun 5 päivänä 1941 on
48717: vuotta s~tten on tarvittava tiemaa ja tien- päättänyt antaa hallituksen tehtäväksi ryh-
48718: tekoaineiden ottopaikat eroitettu tien ra- tyä eduskunnan toivorrnu:ksen mukaisiin toi-
48719: kentrumista y,arten. Lähes 20 vuotta sitten menpiteisiin. Kun tätä tietä ei rakennettu
48720: laadittiin mainittua suuntaa vartell' kustan- on eduskunta viimeksi marraskuun 5 päi-
48721: nusarvio ja tiesuunnitelma Kemijärven- v.änä 1946 eräiden toivomusaloitteiden joh-
48722: Sal'lan maantiestä Soppelan kyläryhmään dosta y;ksimielisesti päättänyt lausua toivo-
48723: asti. mu~sen, ettäf hallitus ryhtyisi :toimen-
48724: Kun tietä ei 'rakennettu perusti'V,at mai- piteisiin maantien rakentamiseksi Lehto-
48725: nitun IsO'kylän asukkaat kylätiekunnan ja laan asti. TasavaLlan presidenMi hänelle
48726: rakensivat Kemijärven-Sallan maantiestä eduskunnan päätöst,ä esiteltä:essä joulu-
48727: alkaen mainittua tiesuuntaa n. 6 km pitkän !lrulllli 7 päivänä 1946 011 päättänyt a'Thtaa
48728: kylätien jo vuosina 1931 ja 1932. Tämä v:aJ;t1oneuvootoHe ,tehtäväksi ryhtyä edus-
48729: kylätie rakennettiin ll'iin leveä11ä ja sitä kunnalll! :boivomuksesta ;aiilieu:tuviin toim-en-
48730: silmällä pitä.en, että se vastaa niitä vaati- pirtleisiimt Kesä1lä 1947 onkin :bo1mih~t:tu
48731: muksia, mitJkä maamttietlle voidaan iasetbaa, rakennU:SiSIUUnnitel.man wa:a1timinen mairrtitun
48732: koska toivottiin, että läJhitulevaisuudessa iky:lätimJJ ja LeMdhrn V!äliHä.
48733: sitä tullaan jatJk,ama.:an maantienä ainakin Kun tämän maantien rakentamisen iso-
48734: Lehtolaan asti. jakotoimitusmiehet ovat jo aikoja sitten pi-
48735: Mainitun kylätien rakentamise'lla eivät täneet niin tarpeellisena, että sitä varten on
48736: kuitenkaan vielä päässeet 1tieyht~eyt1een tarv:itt~ava ,t;iealue ja ,tiente~oaineiden otto-
48737: Kemijäl'Vien kuntaan kuuluvien SO[>pelan, paikat eroitettu maantien 1·akentamista var-
48738: Salmelan, Ämmälän, Ritilahden ja Lehto- ten ja tältä tieosalta on useita kyläteitä
48739: lan kyläryhmät, joissa on suoritetun las- vartenkin isojaon yhteydessä tiealueet tien-
48740: ikelman mukaan yli 960 asukasta ja kaksi tekoaineiden ottopa.ikkoineen eroitettu ja
48741: !kansakoulua n. s. kinttupolkujen varassa il- niitäkään ei voida rakentaa ell'nen kuin
48742: man minkäänlaista ajoneuvoilla kuljettava<a p. o. maantie on rak,ennettu ja kun edus-
48743: tietä. Että mainittu verraten suuri väestö- kuntakin on tien rakentamisen hyväksynyt,
48744: määrä pääsisi tieyhteyteen ja että tällä olisi rakennustyöt alikuunpantava viimeis-
48745: tiettömällä alueella olevassa kahdessa !kansa- tään ensi vuoden aikana ja otettava siihen
48746: koulussa kulkevat lapsetkin voisivat suo- määräraha vuoden 1948 tulo- ja menoar-
48747: rittaa koulunkäyntiä tietä kulkien, olisi vioon.
48748: välttämättömäst:i .ra~en:nett:ava noin 12 km Jo sillä, e:ttä ,t,i,es:ttä railrennett:aisiin ensi
48749: pituinen maantie mainitusta kylätiestä vuoden aik,ana mainitusta kylätien päästä
48750: Lehtol:ami kyl:äryhmään asti. alkaen noin 4 km pituinen tieosa, saatai-
48751: 1122 IV,3·50. - Jussiian-I....clltolan tie.
48752:
48753: siin tieYhteyteen lähes puolet edellä mai- tuu jatkuvasti vaikeitakin sairnusta:pauk-
48754: nitusta väestömäärästä. sia, joissa lä:äkärmhoito olisi kiireellisesti
48755: Kun kaiken edelläesitetyn iisäksi Kemi- saatava ja myöskin sen, mitä kärsimyksiä ja
48756: järven-Sallan rautatiellä oleva Isonkylän tuskia saavat kärsiä ja kokea ne, joita ei
48757: rautatieasema on lähellä sitä paikkaa, josta voida tienpuutrteen vuoksi sa:ada sairra:rulaan
48758: puheena oJeva ky:llitie erka.lree Kemijärven ei'kä lääkärin hoitoon.
48759: ----Sa!llan maanrtiestä, on kyseessä ol,evan .tien Edellä esit.ettyyn viitaten kunnioittaen
48760: rakentaminen Lehtolaan asti erikoisen tar- ehdotamme,
48761: peellinen siihenkin nähden, että siitä avau-
48762: tuu mainitun tiesuunnan vaikutuspiirissä ett'ä Eduskunta ottaisi vuoden
48763: tiettömällä alueella olevalle väestölle suora 1948 tulo- ja menoarvioon 3 majoo-
48764: kulkuyhteys lähimmälle rautatieasemalle. nan markan rniiärärakan maantien
48765: Jokainen käsittänee miten vaikea on elä- rakentamiseksi Kernijärven kunnassa
48766: minen ilman tieyhteyttä ja myös sen, että Isokylässä ole;vasta Jussilan--Kai-
48767: niin suuren väestömäärän keskuudessa sat- sanlahden kylätiestä Lehtolaan.
48768: Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1947.
48769:
48770: M. 0. Lahtela.. Erkki Koivisto.
48771: S. Salo. Eemil Pääkkönen.
48772: H. S. Pesonen. Markus Niska'a..
48773: Eino Tainio. Martti Miettunen.
48774: 1123
48775:
48776: IV,351.- Rah. al. N:o 278.
48777:
48778:
48779:
48780:
48781: 'tahtela y. m. : Määrärahan osoittmnisesta maantien raken-
48782: tamiseksi Posion kunnan Aholan tienoilta Suolijärven
48783: vesistön itäpuolta HämeenkyUiän.
48784:
48785:
48786: E d u s k u n n a 11 e.
48787:
48788: Maantien rakentamista Posion kunnan IIDm:m, pituiDJen osa, ~titä mairnitlll kylän ja
48789: keskuksesta Aholan tienoilta Rovaniemen- Suolijärven itäisellä rannalla olevien muit-
48790: Posion maantiestä Suolijärven vesistön itä- .ten kylien asukkaat pääsisivät tieyhteyteen
48791: puolta aina Mourujärven kylään asti, johon oman kuntansa keskuksen kanssa. Tämän
48792: on rakennettu tie Kemijärven-Kuusamon tieosan rakentaminen olisi erikoisen tar-
48793: maantiestä, on jo vuosikymmeniä hartaasti peellinen ja kiireellinen senkin vuoksi, että
48794: odotettu ja toivottu sen suurilukuisen väes- Posion kunnan keskuksen ja Suolijärven
48795: tön keskuudessa, joka on mainitun Suoli- vesistön välisellä alueella oleville viljelys-
48796: järven vesistön itäpuolella olevissa kylissä kelpoisille maille voitaisiin asuttaa huomat-
48797: vuosisatoja elänyt ja elää edelleenkin ilman tavan suuri osa maan saantiin oikeutettuja
48798: minkäänlaista muuta kesällä kuljeUavaa rintamamiehiä, sotaleskiä ja sotaorpoja,
48799: tietä kuin kinttupolkuja. On hyvin ymmär- sekä muuta maata ja asuntoja tarvitsevaa
48800: rettävää, mitä vaikeuk'3ia tällaisilla alueilla väestöä, joita on useita satoja.
48801: asuminen ja eläminen aiheuttaa jatkuvasti Kun maasto tien rakentamiselle on edul-
48802: monessa eri muodossa sekä taloudellisesti linen eikä mainitulle tieosalle tule suuria
48803: että henkisesti. siltojakaan, voitaisiin tie rakentaa sellai-
48804: Tämän tien rakentamiseksi on viimeisten seksi, että sitä voitaisiin aut{)illa ja muilla
48805: vuosikymmenien aikana tehty jatkuvasti ajoneuvoiitlia J:iikenn.()idä, verrattain pienin
48806: eduskunnassakin aloitteita. Ja eduskunta- kustan111uksin.
48807: kin on vuoden 1945 valtiopäiville jätetyn Tien rakentaminen valtion metsätalouden
48808: toivomusaloitteen johdosta kulkulaitosvalio- v-uoksikin olisi erikoisen tarpeellinen.
48809: kunnan marraskuun 28 päivänä 1945 an- EdeHä .esitettyyn; viitaten 'krr:mn.ioitt~a:vim
48810: t·aman mietinnön perusteella hyväksynyt min ehdotamme,
48811: :toivomuksen, että tiesuunta tien Takenta-
48812: mista varten :tutkitaan ja tie- ja vesiraken- että Edusk1~nta ottaisi vuoden 1948
48813: nushallituksen toimesta on suoritettu tut- tulo- ja menoarvioon 6 miljoo-nan
48814: kiminen kesällä 1946. markan määrärahan maantien raken-
48815: Tästä tiestä olisi kiireellisesti rakennet- tamiseksi Posion kunna,n Aholan tie-
48816: tava Posion kunnan keskuksen puoleisesta noilta itäpuolta Suolijär·ven vesistöä
48817: päästä alkaen Hämeen kylään a'3ti, n. 15 H ämeenkylään.
48818: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
48819:
48820: M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
48821: Martti Miettunen.'
48822: 1124
48823:
48824: IV,3r.2. - Rab. al. N :o 279.
48825:
48826:
48827:
48828:
48829: Tainio y. m.: Määrärahan osoittarnisesta Jaatilan-Loue-
48830: järven-Muurolan tien kunnostarniseksi.
48831:
48832:
48833: E d u s k u n n a ll e.
48834:
48835: Maatalousministeriön asutusasiainosasto jota ei ole voitu tien puutteen ja huonou-
48836: on aikoinaan rakennuttanut tietä Rovanie- den vuoksi kuljettaa pois. On olemassa
48837: men radan varrella sijaitsevalta Jaati1 an vaara, ellei tietä saada rakennetuksi ja kun-
48838: rautatiepysäkiltä Leivejoen ja Pisan asu- nostetuksi, niiden lahoamisesta. Jos kulje-
48839: tusalueiden sekä Louejärven kautta l\Tuu- t~nmhdo11i.suudet avautuisiViat, niin jo ha-
48840: rolan Tautatieasemalle. Osa tiestä on kui- katun puutavaramäärän lisäksi olisi mah-
48841: tenkin jäänyt mkentamatta. Lisäksi on ra- dollisuus saada tien välittömässä läheisyy-
48842: kennettu osakin tiestä sotatoimien johdosta dessä olevist-a metsistä lisää puutavaraa.
48843: joutunut niin huonoon kuntoon, ettei auto- Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
48844: eikä hevosliikennekään kelirikkojen aikana taen ehdotamme,
48845: ole mahdollista. K. o. tien varrella asuu n.
48846: 600 henkilöä, joiden toimeentulolle tien val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48847: mistuminen j~ kuntoon saat:taminen olisi tulo- ja menoarvioon 1,000,000 rnar-
48848: välttämätöntä. Tien vierellä olevista met- kan rnäärärahan J aatilan-Louejär-
48849: sistä on aikaisempina vuosina hakattu ven-Muurolan tien valrniiksi saatta-
48850: useita tuhansia kuutiometrejä puutavaraa, rniseksi ja kunnosta.rniseksi.
48851: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
48852:
48853: Eino Tainio. Elsa. Karppinen.
48854: 1125
48855:
48856: IV,a5a. - Rah. al. N:o 280.
48857:
48858:
48859:
48860:
48861: Tainio y. m.: MäiiräraJwn osoittamisesta Akolan--Mouru-
48862: järven tietyön aloittamiseksi.
48863:
48864:
48865: Eduskunnalle.
48866:
48867: Jo pitkähkön ajan on suunniteltu maan- lyskelpoisia soita. Lisäksi olisi suunnitellm1
48868: ;tien :rakoort:amist:a, joka lähtisi Kuusamon- tien varrella runsaasti koskemattomia met-
48869: Rovaniemen maantiestä Aholankylän koh- siä, joiden hyödyllinen käyttö tulisi mah-
48870: oo1ta ja yh:tyisi Moon1ngan-Mouruky1län dolliseksi tien ra1nmtamisen kautta. Edellä
48871: tiehen. Vuonna 1946 on tien suunta tut- esittämämme syyt osoittavat tien välttämät-
48872: kittu ja linjattu. Suunnitellun tien vaiku- tömyyd'en, joten· tietyön käyntiin saatta-
48873: tuspiiriin tulisi useita asutuskeskuksia, jotka minen kansantaloutemmekin kannalta kat-
48874: ovat tieyhteyttä vailla. Näistä asutuskes- soen olisi edullista.
48875: ~Nl.ksista voisi mainita Karjalaisenniemen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
48876: Mourun ja Maaningan kylien lisäksi Hä- kunnioittaen,
48877: meenkylän sekä eräitä yksityisiä taloja, joi-
48878: den kaikkien yhteinen asukasluku on yli että Ed1tSkunta ottaisi vtwden 1948
48879: tuhannen henkeä. Entisten asutuskeskuk- tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
48880: sien lisäksi olisi tien valmistuttua mahdol- kan määrärahan Aholan-Mourujär-
48881: lisuus saada uusia asutusalueita, sillä sen ven tietyön aloittamiseksi.
48882: välittömässä läheisyydessä on suuria vilje-
48883: Helsingissä lokakuun 6 })äiYänä 1947.
48884:
48885: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
48886:
48887:
48888:
48889:
48890: 43
48891: 1126
48892:
48893: IV,354.- Rab. al. N:o 281.
48894:
48895:
48896:
48897:
48898: Tainio y. m.: MäJirärahan osoittamisesta Pellon-Kontta-
48899: järven-Marrasjärven-Meltauksen tietyön loppuun
48900: saattamiseksi.
48901:
48902:
48903: E d u s k u n n a 11 e.
48904:
48905: Tornion- ja Ommsjokivars]en vrultat,eidoo on suorittamatta O.G km matkalla ja raken-
48906: välisten yhdysteiden puute aiheuttaa pai- tamatta tiestä on vain 4 km. Kun tien
48907: kalliselle väestölle samoin kuin. yleiselle rakentamiseen on jo tähän mennessä käy-
48908: liikenteelle monenlaisia haittoja. Niinpä tetty huomattavan paljon varoja ja kun
48909: Pellon - Eonttajärven - Mar:rasjärven - sen tuottama hyöty saataisiin vasta raken-
48910: Meltauiksen tietyön keslrenerr-äisyydes'tä joh- tamatta olevan osan valmistamisella täydel-
48911: tuen se osa Turtolan kunnan väestöstä, liseksi, olisi taloudellisestikin järkevää kcs-
48912: joka asuu sanotun keskeneräisen tien Ounas- keneräisen osan valmistaminen. Tietyön
48913: joen puolella, joutuu asioidessaan kuntansa loppuun saattamiseksi tarvittaisiin vain
48914: keskuksessa kulkemaan lähes puolentoista 5,000,000 markkaa.
48915: sadan kilometrin kierroksen. Kun kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
48916: keskuksessa ovat lääkäri, sairaalat, aptee-
48917: ldt ja kansanhuoltoelimet, niin aiheutuu että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48918: tästä asiantilasta väestölle suurta ajan ja tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
48919: varojen hukkaa. kan määrärahan Pellon-Konttrtjrh·-
48920: Pellon - Konttajärven - Marrasjärven ven-Mar~asjärven-Meltauksen tie-
48921: -Meltaulrnen maall!tien rakerutamises.ta on työn loppuun 8a<1ttamiseksi.
48922: suuri osa jo suoritettu. Niinpä raivaustyöt
48923: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
48924:
48925: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
48926: 1127
48927:
48928: IV,s5fi .. - Rah. al. N:o 282.
48929:
48930:
48931:
48932:
48933: Tainio y. m.: Mooränihan osoitfa,;nisesta Kittilän-Sodan-
48934: kylän tierakennustyön edelleen jatkamiseksi.
48935:
48936:
48937: Eduskunnalle.
48938:
48939: Vuonna 1939 tailoitettiin Kittilän~ Vaa- mistuttua mahdolliseksi. Samoin tie olisi
48940: il:ajär~en-Sooonkylän tj,en rakentaminen. tärkeä sen varrella olevien valtion metsä~
48941: Sotiem. johdoota tien ra.kentamistyöt .py- varojen käytölle. Edelleen tie tulisi palve~
48942: sähtyivät. Osa tie:n Kiittiiän puoleiJSes.ta lemaan Kittilän-Sodankylän välistä yh~
48943: päästä, n. 17 km., on maatalousministeriön dyS!lii:kellUJettä ja ~lisi sen vra1miiksi saa,tta-
48944: asutusasiainosaston toimesta jo rakennettu minen sitäkin rtärlmä.mpää.
48945: asutustieksi. Rakentamatta olevan tieosan Edellä esitetyn perustella kunnioittaen
48946: varrella Kuusejoelta Vaalajärvelle on useita ehdotamme,
48947: suurehkoja kyliä, joiden asukkaiden elin-
48948: mahdollisuuksien parantamiseksi tien val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
48949: miiksi saattaminen olisi ehdottoman välttä- tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
48950: mätön. Tien välittömässä läheisyydessä on kan määrärahan Kittilän-Sodanky-
48951: runsaasti asutuskelpoisia suoalueita, joiden län tierakennustyön edelleen jatka-
48952: asutustarkoituksiin käyttö tulisi tien val- mista varten.
48953: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
48954:
48955: Eino Tainio. Elsa Karppinen.
48956: 1128
48957:
48958: IV,a5o, - Rah. al. N :o 283.
48959:
48960:
48961:
48962:
48963: Karppinen y. m.: 1ff.äärärahan osoittamisesta J(allon-Kur-
48964: takon tietyön •loppuun saattamiseksi.
48965:
48966:
48967: E d u s k u n n a 11 e.
48968:
48969: Lapissa on useita keskeneräisiä tietöitä, yleensä :tien purnn kuuluville sen merki-
48970: joihin kiinnitetyt vara:t ovat ketään hyödyt- tys on !ffi'ittäin suuri, klOSika iloolllril~kojen ai-
48971: tämättöminä, mutta. joiden loppuUinsuoritus kana tavarankuljetus pitää suorittaa Muo-
48972: voitaisiin tehdä suhteellisen pienillä sum- nion kautta Kolarista päin. Lisäksi on
48973: milla ja siten avata mahdollisuuksia paikal- tiellä suuri merkitys koko Kittilän kunnalle
48974: iiseen ja yleisempäänkin hyvinvoinnin ke- ja sen asukkaille. Kuluvan vuoden keväällä
48975: hittämiseen. esim. oli kaikki tavara tuotava tätä kierto-
48976: Yksi sellaisista on ~allon-Kurtakon tie, tietä, joka pidensi kuljetusmatkaa 150-160
48977: joka on osa Koiarista Kittilään suunnitel- km ja aiheutti 4: 26 lisäkustannukset ta-
48978: lusta, Rovaniemen-Kittilän ja Tornion- vamJkiloa kohti. Koko ikev<ä,än lmlu€8Sa Kit-
48979: :Muonion teiden välisestä yhdystiestä. Tie- ,tilään tuodun tavaramäärän huomioiden te-
48980: osa Kaukosesta ICalloon on jo kylätieksi kivät ylimaksut yli 1 milj. markkaa. Tässä
48981: rakennettu. Sen välittömäksi jatkoksi tu- vain eräitä esimerkkejä tietyön kcskeyty-
48982: [eva e. m. tieosa on keskentekoinen. Poh- misen epäedullisista seurauksista.
48983: jois-Suomen jälleenrakennusvaroilla sen ra- V. 1948 valtion talousarvioesitykseen ei ole
48984: kent·aminen on jo aloitettu, mutta varojen otettu määrärahaa tietyön loppuun saatta-
48985: puutteessa toistamiseen keskeytynyt. Sa- mista varten, vaikka sen suorittamista myös
48986: m.tg:~lt:a syystä ovat .ti~etyöt edistyneet hitJa<asbi, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
48987: iirosika ·ei ole voitu (J,tt1aa. - esim. viim~ ke- pitää tärkeänä.
48988: väänä - kaikkea tarjolla olevaa työvoimaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
48989: rtöihin. Se herotti suurt·a 'tyytymättömyyttä
48990: [ähiseudun työnpuu:tteess·a olevissa. että Ed'tt.skunta ottaisi vuoden 1948
48991: Tie tulisi olemaan, kuten edellä sanot- tulo- j{t rneno,arvioon 4 miljoonan
48992: tiin, yhdyst.ienä Ounas- ja Tornionjokilaak- mcwkan mää1·ärahan Kallon-K u?·ta-
48993: sojen välillä. Sen varrella asuville ja kon tiet·yön loppu1m saattamisck,~i.
48994: Helsingissä lokakuun 6 päivänii 1947.
48995:
48996: Elsa Karppinen. Eino Tainio.
48997: 1129
48998:
48999: IV,au7.- Rab. al. N:o 284.
49000:
49001:
49002:
49003:
49004: Karppinen y. m.: J.lläiirärahan osoittamisesta Akk,nnusjoki-
49005: varrer~r---Pahtaoian-Lehmikummnn-Koivun tien kun-
49006: nostamista varten.
49007:
49008:
49009: E d u s k u n n a ll e.
49010:
49011: Eduskunta lausui jo 26. 10. -45 toivo- vaikka asutustoiminnan laajentamiseksi olisi
49012: muksen, että Akkunusjokivarren-Pahta- mahdollisuuksia.
49013: ojan-Lehmikummun-Koivun asutustie Millaisessa kunnossa tie on kuluvanakin
49014: Kemin maalaiskunnan ja Tervolan kunnan syksynä, osoittaa se, että Kemin maalais-
49015: alueilla otettaisiin viipymättä sen nykyi- kunnan kansanhuoltolautakunta peruutti
49016: sessä kunnossa valtion haltuun maantienä ostokorttien jaon Akkunusjoella ,kelirikon
49017: kunnossapidettäväksi. vuoksi", t. s. korttien jakaja ei päässyt
49018: Kun tien kunnostamiseksi varojen puut- sinne. Tien piirissä asuvilla ja tien tarvit-
49019: teessa ei ole ryhdytty mihinkään toimen- sijoilla on täysi syy jo nyt ilmenevään
49020: piteisiin, vark!ka se lausunnon antamisen katkeruuteen.
49021: jälkeisenä kahtena vuotena on tullut entistä Kun tie yleisen tarpeen kannalta on niin
49022: huonommaksi, ovat sen piirissä asuvat n. tärkeä, että vaikeuksista huolimatta sitä on
49023: 100 asutustHailista ja torpparia ja sitä jouduttu pitämään talviaurauksella.\in auki,
49024: kuljetus- ja kauttakulkutieksi tarvitsevat ei voida millään syyllä puolustaa, jos se
49025: joutuneet mitä tukalimpaan asemaan. Tie vielä tänä syksynä tai viimeistään ensi ke-
49026: on nyt sulanmaan aikana liikennöimiseen väänä jätetään kunnostamatta. Tien var-
49027: melkein mahdoton. Kuivan aikanakin on silla olevat hakatut puutavarat jäävät edel-
49028: välttämättömiä kulkuja suorittaville hevo- leen kuljettamatta, eikä uusia hakkuita
49029: sille ja erilaisille kulkuneuvoille sattunut voida suorittaa, vaikka Kemin kaupungin
49030: monia vahinkoja. Vähäisetkin sateet ai- ja sen suurien asutuskeskusten polttopuun
49031: heuttavat taas esim. Lautiosaari-Puukko- hankinta näiltä alueilta olisi erittäin edul-
49032: kumpu-tieosalla, joka kulkee useassa koh- linen.
49033: dassa laajahkojen suoalueiden läpi sen, että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
49034: liikenne kokonaan pysähtyy. Sää.nnöstel-
49035: lyillä annoksilla elävät asukkaat joutuvat että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
49036: vaikeuksiin jo korttiannostensa hankin- tulo- ja menoarvioon 2.5 m~"ljoonwn
49037: nassa. Tavaran saannin turvaamiseksi olisi markan määrärahan Akkunusjoki-
49038: kuljetukset kauppoihin suoritettava talvi- varren - Pahtaojan - Lehmik1(,m-
49039: kelillä. Ei ole ihme, jos poismuuttoajatus tn·un - J{oivun tien kttnnosta.mista
49040: on tullut monille asukkaille ajankohtaiseksi, varten.
49041: Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1947.
49042:
49043: Elsa Karppinen. Eino Tainio.
49044: 1130
49045:
49046: IV,s5s.- Rah. al. N:o 285.
49047:
49048:
49049:
49050:
49051: Karppinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan
49052: Saukko järvi- Toljamonjärvi- Sääski järvi- Pohjaslahti
49053: tutkimista varten.
49054:
49055:
49056: E d u s k u n n a ll e.
49057:
49058: Rannan kunnan alueella on rakennettu nettuahan on, että Rannan kunnan alueella
49059: useita asutuskeskuksiin johtavia, Rova- maanhankintalain mukaan on useita satoja
49060: niemen-Pudasjärven maantiestä poikkea- asutettavia, mutta on kyliä, joista ei Dle
49061: via pistDteitä. Sellaisia ovat Saukkojärven, vielä yhdellekään hyväksytylle asukkaalle
49062: Toijarnojärven ja Impiön tiet sekä Kaita- · tilaa annettu.
49063: suon asutustie. Hakattuna on jo tielinja Yleiselle liikenneverkoston laajentamiselle
49064: myös Kuhasta Pohjaslahteen. Asutuksen olisi tie myös tärkeä, koska se parantaisi
49065: laajetessa näiden teiden välimaille ja piirin yhteyttä RovaniemeJl---cPudas.järve;n ja Rova-
49066: ulkopuolelle sekä yhä laajemman asutus- nietll!oo~Kuus:amon it]eailueiltteu våJli1lä. Tien
49067: tarpeen ilmetessä, on tullut välttämättö- tarve tässä suhteessa ei poistu, vaikka
49068: mäksi pistoteiden yhdistäminen tiellä, jDka KU:h:amr-Pohjiasl:ahden tie ol:is:i v:a:lm.is.
49069: alussa seurailisi Simojoen vesistöä ja Sääs- Valtion metsätalouden kannalta olisi tie
49070: kijärven kautta kulkien suuntautuisi Poh- myös tärkeä. Se yhdistäisi laajoja metsä.-
49071: jaslahteen. maita käyttömahdollisuuksien piiriin.
49072: Jo nykyinen asutus kärsii tällaisen tien 'l'ien rakentaminen palvelisi yleistä tar-
49073: puutteesta. Simojärven asutus on eristet- vetta, jos se aloitettaisiin Saukkojärven yh-
49074: tynä kunnallisesta keskuksestaan, taloudel- distämisellä Toljamonjärveen ja edelleen
49075: lista ja muuta toiminta·1 haittaa matkojen Sääskijärven kautta PDhjaslahteen. Mah-
49076: pituus. Esim. laajan alueen ainoa saha ja dollisesti ennen Pohjaslahteen tuloa tie voisi
49077: mylly Toljamonkoskella on tavoitettava pit- yhdistyä Kuhasta tulevaan tiehen.
49078: kien kiertoteiden kautta. Asukkaiden vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
49079: vannäkö ja kustannukset vähenisivät, jos
49080: tieyhteydet avaisivat kaukaisten asukkaiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
49081: kehitykselle mahdDllisuuksia joka suhteessa. tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
49082: Uutta asutusta on syntynyt ja uusia kan määrärahan Saukkojärven-Tol-
49083: asutusalueita - esim. Simojoen ja Kaita- jamonjärven-Siiäskijärven-P;(Jhjas-
49084: suon välimaille - suunnitellaan, mutta lahden tiesu1mnan t1ttkimista .varten.
49085: teiden puute estää niiden kehitystä. Tun-
49086: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
49087:
49088: Elsa Karppinen. Eino Tainio.
49089: 1131
49090:
49091: IV,a59. - Rah. al. N:o 286.
49092:
49093:
49094:
49095:
49096: Salo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Utu-
49097: järven lossitpaikaUe.
49098:
49099:
49100: EdusikunnaUe.
49101:
49102: Vuode.n 1947 vaJ1:iopäivilt]e 1tekemän.i sen rab'a-asiainvalioikunta. kuitenkin jätti
49103: toivomusaloittemt, N :o 396 johdosta hyväk- kdkonaan pois määrärahan menoarviosta.
49104: syi kulkulaitosvali()lkunta ponnen (mietintö Kun liikenne sanotulla lossip:aikalla puu-
49105: N :o 4) jossa se ~hdotti eduSik:UJnnan ihy- tavavan y. cm. !kuljetuksen yhä kasvaessa,
49106: väJksyttävälksi toivomuksen, että hallitus lassipaikan madwltuessa ja jääesteiden
49107: ryhtyisi !kiireellisiin toimenpiteisiin shllan vuoksi :alkaa ikäydä jo lossin avulla mah-
49108: rnk€1Il!t1amise!ksi Utajärv:en l:ossipaikaltle. Sa- dottomaksi suorittaa, olisi sillan rakenta-
49109: notun vruliokunnan ehdotuksen sitten edus- miseen nyt jo ainakin kesällä 1948 ryh-
49110: kunta hyväksyi yksimielisesti. dyttävä. Tässä suhteessa pyydän viitata
49111: Mainitun päätöksen p:erusteelia tie- ja niihin ikuljetusnumeroihin y. m., joita olen
49112: vesiralkennush:allitus, jolla oli jo valmiina esittänyt v. 1947 v.p. tekemässäni toivo-
49113: kustannusarviot ja piirustukset sanottua m:usa1oittJeessa N :o 396. Sen mukaan osoit-
49114: silt.;aa, varten, ehdotti valtioneuvostolle 24 taa viranOIIIlaisten antama tilasto v:lta
49115: :rnilj. markan määrånaba:ru s.iställyttämis,tä 1946 liikenteestä sanotul•la, lossipaikalla
49116: Hloden 1948 lt:u!li- ja mernoarvioon. HaUituk- seuraavia numeroita:
49117: Valtion polttoainetoimisto pinotavaraa
49118: 78,170 m3
49119: 7,800 j3
49120: saihatuklkeja
49121: " " 7,800 j3
49122: yht. autokuorrnia
49123: ," " 107
49124: Oulu Oy " " "" 1,552
49125: ,,
49126: '' ,, ••• 0 0 ••• 0 ••••• 0 ••••••• pinotavara~
49127: 0 ••••••• 14,010 ms
49128: Ou!lujoki Oy ......................... . 166,600 "
49129: "
49130: sahatuklkeja 160,000 j3
49131: " ''
49132: " '' •••••• 0 ••• 0 •••••••• yht. autoikuomnia
49133: 0 •••••• 2,764
49134: Oulun Osuuskauppa ................... . 837
49135: ,, ,, ••••••••••• 0
49136: "
49137: pinotavaraa
49138: ••••••••
49139: " 9,340 rna
49140: Toppila Oy ........................... . 7,677 "
49141: , , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . yht. "autokuo:mnia 837
49142: Ut.oiksen sa:ha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sahatukkeja 28,000 j3
49143:
49144: Edcllä olevat s:e:kä Utajihl'Viro, Puolialllig1Ml Toistamatta ikaiklkea muuta sanotussa
49145: ja muiden ylämaan ikuntien liikenne ai- aloitte€Ssa. esitt:ämääni, ehdotan kunnioit-
49146: heutti sanottuna vuonna ikaikkiaaiil auto- taen,
49147: jen ylikuljetuksia 16,712 ikertaa yhtäånne että Eduskunta ottaisi vuoden,
49148: päin. Kun l·asketaan myöskin niiden paluu, 1948 tulo- ja menoarvioon 10 -mil-
49149: on keslkimääräinen vuorokausikuljetus noin joO?w·n nwrkan määrärahan sillan
49150: 90, tehden siis 4 '1ossin iku1kua tunnissa, mkentamista t•arten Tltajärven los-
49151: ottaen samalla huomioon lossimatkan pi- sipaikalle.
49152: tuus 400 metriä.
49153: Helsingissä 3 päh;änä lokakuuta 1947.
49154:
49155: S. Salo.
49156: 1132
49157:
49158: IV,a6o.- Rah. al. N:o 287.
49159:
49160:
49161:
49162:
49163: Xulma.la y. m.: Määrärahan osoittamisesta Halikonlahden
49164: ja SoJ,onjoen vesiväylän ruoppaustöiden jatkamista
49165: varten.
49166:
49167:
49168: E d u s k u n n a 11 e.
49169:
49170: Tie- ja vesrrakennushallitus on v. 1948 tehty työ menevät hukkaan, ellei töitä ldi-
49171: tu1o- ja menJOarvioon ehdottanut varatta- rellisesti jatketa. Laskelmien mukaan työ
49172: vaksi 5,000,000 markkaa Ha:likonlahden ja tulisi loppuun suoritettuna maksamaan noin
49173: Salonjoen ruoppaustöiden jatkamista var- 10,000,000 markkaa, mutta koska se vie
49174: ten. Tätä ehdotusta ei ole kuitenkaan val- pitkähikön !ajan, riittäisi ensi v:uoden meno-
49175: tion t3ll.Qusarvioes]tyilmeen hyväksyltty. arvion osalle 5,000,000 markkaa.
49176: Kyseessä olevan vesiväylän ruoppaustyöt Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
49177: aloitettiin valtion varoilla v. 1938. Työt
49178: kuitenkin keskeytyivät sotatilanteen takia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1948
49179: Tä:llä vesireitillä on liikenne vuodesta 1938 tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
49180: huomattavasti lisääntynyt, sillä vesireitin kan määrärahan H alikonlahden ja
49181: alueeseen kuuluu ainakin 8 isoa tehdasta, Salonjoen vesiväylän ruoppaustöidon
49182: lisäksi henkilö- ja tavaraliikenne. jatkamista varten.
49183: Tie- ja vesirakennushallitus mainitseekin
49184: perusteluissaan, että jo käytetyt varat j.a
49185: Helsingissä lokakmm 3 päivänä 1947.
49186:
49187: Jalmari Kulmala. W. Metsäranta.
49188: Anna Nevalainen. Eino Roine.
49189: 1133
49190:
49191: IV,s6L- Rah. al. N:o 288.
49192:
49193:
49194:
49195:
49196: Sorm\Ulen y. m.: .Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen Pyhä-
49197: kosken perkausta 1.w.rten.
49198:
49199:
49200: E d u s k u n n a ll e.
49201:
49202: Pyhäjoen kevättulvat ovat aiheuttaneet on Merijärven kunnan alueella oleva Py-
49203: suuria vahinkoja varsinkin Merijärven kun- ih!äilooski. K3ipoona ja llll.latail!ana se ei ehdi
49204: nan asukkaille. Mainittu joki virtaa siinä niellä sen yläpuolelle kerääntyviä vesimas-
49205: kohden matalarautaisen tasankomaan halki. soja. Sen perkaamisesta samoin kuin pen-
49206: On vain pienehköjä ylänkökumpareita, joilla gerryksen laittamisesta joihinkin ylempiin
49207: asuinkartanot sijaitsevat. Viljelmät sijait- kohtiin on laadittu asianomaiset suunni-
49208: sevat tasangolla, johon vesi nousee. Meri- telmat, mutta niiden täytäntöönpano on vii-
49209: järven-Oulaisten välinen maantiekin on västynyt tarpeellisten määrärahojen puut-
49210: monen kilometrin pituudelta keväisin veden teessa. Koska tämä Merijärven kunnan
49211: alla, paikoin yli metrinkin vahvuisen veden asukkaiden elämää suuresti helpoittava ja
49212: peitossa. Tällöin on jopa yli kuukauden edistävä työ on myös kansantaloudellisesti
49213: ajan maantielläkin liikennöitävä veneillä. hyödyllinen, olisi määräraha sitä varten
49214: Tästä aiheutuu väestölle, paitsi monenlaisia varattava.
49215: haittoja, myös suuria vahinkoja. Vesi huuh- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
49216: telee viljelmiltä lannat ja vie mennessään ehdotamme,
49217: kasvien ravintoaineet. Muokkaustyöt ja
49218: kylvöt keväällä myöhästyvät, kun tulvan että Eduskunta. ottaisi .vuoden 1948
49219: a)!la olleita vi~jehn±ä ei voida käsiteUä en- tulo- ja menoarvioon 25,000,000 m.ar-
49220: nenkuin koko jokialueen tulva on laskenut kan siirtomäärärahan Pyhäjoen Py-
49221: siinä määrin, 'että viljelmiä hai:trt:aava vesi häkosken perkausta ja ntuiden Meri-
49222: on kuivunut. järven tulvien torju1nista tarkoitta-
49223: Tulvan pääasiallisempana aiheuttajana vien töiden aloittamista varten.
49224: Helsingjssä lokakuun 3 päivänä 1947.
49225:
49226: Toivo I. Sormunen. Matti Meriläinen.
49227: •• ••
49228:
49229: VALTIOPAIVAT
49230: 19 4 7
49231:
49232: LIITTEET
49233: 1
49234:
49235:
49236: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN
49237: LÄHETETYT LAKIALOITTEET
49238:
49239:
49240:
49241:
49242: HELSINKI 1947
49243: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
49244: Huoneenvuokrasäännöstelyä sekä hintojen, maksujen ja työpalkkojen
49245: säännöstelyä koskevia lakialoitteita.
49246: 1139
49247:
49248: 1,15. - Lak. al. N:o 63.
49249:
49250:
49251:
49252:
49253: Oksala y. m. : Ehdotus laiksi htton.emwuokrien sään-
49254: nöstelystä.
49255:
49256:
49257: E d u s k u n n a ll e.
49258:
49259: Vuokrien ja vuokrasuhteiden järjestely erikoinen valtuuslaik:i, jossa lähemmin kuin
49260: voimassa olevan taloudellisen valtalain no- YJleisessä laissa talouselämän säännöstele-
49261: ja1la ei ole tapahtunut yleistä etua ja oitkeu- misestä, voidaan mä:äriteHä ne periaatteet,
49262: denmrulmisuutta sihnä:llä pitiien. On todet- joita huoneenVlUokrauskysymystä järjes-
49263: ,tava,, että vuokrien ja vuokrasuhteiden tettäessä olisi noudatettava.
49264: säännöstely on johtanut moniin ilmeisiin Ede1läolevan perusteella ja viitaten val-
49265: :epäoikeudenmukais.uuksiin, joista [ukuisa:t tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ja Eduskun-
49266: kansalaiset ovat joutuneet kärsimään ja nalle vast 'ikään jätettyyn hallituksen esi-
49267: jotik:a ovat aiheutrtaneet pysähdystä raken- tykseen N :o 74 ehdotamme,
49268: nustoimirmassa. Näistä syistä on tarpool-
49269: h~ta, että huoneenvuoik:rausta ik:oskeva~t ik:y- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
49270: symykset siirretään pois taloudellisen valta- van la-kiehdotuksen:
49271: lain alaisuudesta ja niit,ä varten laaditaan
49272:
49273:
49274: Laki
49275: huoneenvuokrien säännöstelystä.
49276: Eduskurman päätöik:sen mukaisesti, joka on .tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
49277: määrärtyHä tavalla, säädetään:
49278: 1 §. ja jolla on samalla paikikrulmuna:lla muu
49279: Val•tioneuvostolla on valta väestön toi- asunto, on oikeus sa:ada näin omistamas-
49280: meentulon tai maan talouselämän turvaa- taan rakennUiksesta itselleen ja perheelleen
49281: miseksi säännöste1Iä rakennusten ja niiden asunto, jos hän luovuttaa vuokralaisensta
49282: osien vuokria ja näihin rinnastettavia tai käyttöön huonei•ston, johon vuokralaisen on
49283: liittyviä maksuja ja korvauksia, antaa kohtuuden mutkaan tyydyttävä.
49284: määräyksiä irtisanomisoikeudesta ja muista MJi.tä tässä laissa on säädetty rakennuk-
49285: vuokrasuhdetta koskevista oikeuksista sekä sen tai sen osan omistajasta, soveHetaan
49286: rakennusten ja niiden osien käytöstä tai myös henkilöön, jo1}a osakeyhtiössä omista-
49287: luovuttamisesta toisen käyttöön. miensa osakkeiden perusteella on oitkens
49288: hallita määrättyä yhtiölle kuuluvassa ra-
49289: 2 §. kennuksessa olevaa huoneistoa.
49290: Omistajaa älköön velvoitettako tämän lain
49291: :nojalla luovuttamaan häne:He tarpeelliseksi 3 §.
49292: ikatsottavaa rakennusta tai sen osaa toisen Annettaessa 1 § :n nojwlla määräYJksiä on
49293: Y'ksinomaiseen käyttöön, älik:öönkä ketään omistajalle tulevat vuokra:t vahvistettava
49294: 18Setetta:ko huonompaan asemaan kuin se, siten, että ne keskimäärin vastaavat raik:en-
49295: jonka hyväksi hänen on alistuttava t.ämän nusten ja tontin hoitokustannuksia ja val·
49296: [ain mukaiseen toimenpiteeseen. litsevan korkotason mukaista korkoa sekä
49297: Henki·löllä, joka on omistanut raik:.ennuk- kuoletu.~ta rakennusten ja tontin pä:äoma-
49298: sen tai sen osan vähintään kolme vuotta arvo1le. Hoitolroustannuksia -laskettaessa on
49299: 1140 1,1,5. - Huoneenvuokrasäännöstely.
49300:
49301: pidettävä perusteena sosiaaliministeriön 5 §.
49302: puolivuosittain tode1listen kustannusten no- Ylli1tioneuvoston asiana on antaa mää-
49303: jalla tai hinta-, korko- ja palkkatasossa räykset menettelymä ja muutoksenhaku-
49304: puolivuotisikautena tapahtuneiden muutos- oikeudesta. tämän lain noja;lla anettujen
49305: ten peruste(}lla laskemia keskimääräisiä määräysten täytäntöönpanossa sekå mää-
49306: hoi:takustannuksia. Niihin ei lueta omai- rätä, minkä viranomaisten on siitä huo;leh-
49307: suudenluovutusveroa eikä muit'a varojen dittava, ja velvoittaa kunna.t •asettamaan
49308: perusteella suoritettavia ylimääräisiä ve- lautaJkuntia ja toimihenkilöitä määräysten
49309: rroja. Kuoletusta h1skettaessa on otettava toimeenpanoa varten, niin myös antaa mää-
49310: huomioon se, onko v111llitsevien olojen vudksi räykset sella.isten lautakuntien j'a .toimi-
49311: voitu riittävästi suorittaa peru.sikorjauksia. henki:löiden asettamisesta, :tehtävistä ja toi-
49312: Rakennusten ja tontin pääoma-'arvoksi minnasta.
49313: katsotaan ennen 1 päiväå kesäkuuta 1939 Valtioneuvosto voi myös antaa määräyk-
49314: valmistuneiden ,rakennusten osalta niiden siä tarkastusten toimittamisesta sekä ilmoit-
49315: verotmsarvo velkoja vähentämättä ja myö- tamisvelvollisuudesta, milloin se on :Varpeen
49316: hemmin valmistuneiden rakennusten osalta tässä •laissa edelly:tettyä toimenpidettä tai
49317: vastaavanlaisten rakennusten yleiset val- tämän ~ain noja1la annettujen määräysten
49318: mistuskustannukset valmishumisaikana tai toimeenpanoa ja valvontaa varten.
49319: vattioneuvoston ehkä määräämänä myö-
49320: hempänä aja,nJwhtana.
49321: 6 §:
49322: Valtioneuvoston asiana on antaa tarkem- Sitoumus, sopimus tai muu väilipuhe,
49323: mat määräykset 1 momentissa ~tarkoite joka tehdään vastoin· t!åmän lain nojalla
49324: tuista korvauksista sekä vahv.istaa ne perus- annettuja määräyksiä taikka jon!ka tarkoi-
49325: teet, joiden mukaan alivuokralaisten suo- tuksena on näiden määräysten kier:täminen.,
49326: ritettava vuokra on määrä,ttävä. Sanotut olkoon mitätön.
49327: perusteet on vahvistettava siten, että ali-
49328: vuokralaisen suoritettava vuokra vll!Staa tä- 7 §.
49329: män h:a1litseman huoo·eistonosan lattiapinta- Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
49330: alan mukaista osuutta ja muita etuuiksia laisia säännöksiä, joiden antamiseen ha:lli-
49331: vastaavaa osaa päävuokraJai:sen suoritetta- tusmuodon mukaan eduskunnan myötävai-
49332: vasta vuokrasta lisättynä kohtuullisella kutus on tarpeen, on niistä viipymättä il-
49333: korvauksella alivu01kralaisen pitämisestä moitettava eduskunnan puhemieheLle, jonka
49334: aiheutuvista kuluista ja haitasta. on saatettava ne eduskunnan tietoon heti
49335: Edellä säädettyjä perusteita on soveltu- tahi, jOillei eduskunta ole koolla, niin p:i:an
49336: vin kohdin noud111tettava myös, kun 1 §: ssä ikuin se on kokoontunut, ja ne on kumot-
49337: tarkoitettuja maksuja ja korvauksia mää- tava, jos eduskunta niin päättää.
49338: rätään.
49339: 4 §. 8 §.
49340: Jos muuttamisesta toiseen asuntoon, jo- Tämän l:ain nojalla annettujen määräys-
49341: hon joku on tämän lain noja:lla velvoitettu, ten rikkomisesta rangaistaan säännöstely-
49342: on hänelle aiheutunut kustannuksia, taikka rikosten rankaisemisesta annetun [ain mtt-
49343: jos joku muutoin on kärsinyt tähän ~akiin· kaan ja sanottua. laJkia on muutoinkin so-
49344: perustuvan toimenpiteen johdosta sellaista vellettava tässä laissa tarkoitettuun sään-
49345: vahinkoa, jota ei ole tarkoitettu korvatta- nöstelyyn.
49346: vaksi 3 § : n mukaisesti, hänellä on oikeus
49347: saada valtionvaroista korvaus kustannuk- 9 §.
49348: sista tai vahingosta, jollei hän Oile saanut Tämä laki ,tulee voimaan 1 päivänä tam-
49349: korvausta siltä, jonka valtioneuvosto ehkä mikuuta 1948, ja se on voimassa vuoden
49350: on toimenpiteestä tulevan hyödyn saajana 1948 loppuun, jolloin myös sen nojalla an-
49351: määrännyt korvauksen suorittamiseen vel- netut määräykset lalclm.avat olemasta voi-
49352: voHiseksi. massa. .Asetuksella voidaan kuitenkin mää-
49353: Tässä pykälässä tarkoitettu korvausvaati- rätä, että lain sekä sen nojaHa annettujen
49354: mus on lkäsHeltävä ja ra.tkaistava niinlkuin määräysten soveltaminen on jo ennen sitä
49355: lain mukaan sellainen vaatimus yleensä. lakkaava.
49356:
49357: Helsingissä lokwkuun 28 päivänä 1947.
49358:
49359: Arvi Oksala. Arno Ttturna. Päiviö Hetemäki.
49360: 1141
49361:
49362: 1,16. - Lak. a1 N:o 64.
49363:
49364:
49365:
49366:
49367: Hetemäki y. m.: Ehdotus laiksi eräiden hintojen, maksujen
49368: ja työpalkkojen säännösteltystä.
49369:
49370:
49371: E d u s kunnalle.
49372:
49373: HaJliitus on kuluvan iokakuun 17 päi- Jotta jatkuvaisuus asioiden hoidossa voi-
49374: vänä antanut esityksen eduskunnrulle laiksi taisiin mahdoHisimman, hyvin säHyttää on
49375: talouselämän säännöstellemisestä poikkeuk- syytä v.älttää perusteellisten muutosten te-
49376: seliisissa oloissa annetun lain muuttaml- kemistä jo nyt toiminnassa o'levaan sään-
49377: s~ksi. Sanottu esitys tarkoittaa jatkaa mai- nöstelyorganisatioon. Sen sijaan olisi tyy-
49378: nitun n. s. taloudellisen valtalain voimassa- dyttävä sitä vain korjaamaan ja täyd<entä-
49379: oloaikaa yhdellä vuodelia. mään. Niinpä olisi edelleenkin säilytettävä
49380: Va ltal:aki antaa vaLtioneuvostol1le varsin
49381: 1 hinta- ja palkkaneuvosto, mutta olisi se
49382: [aajrut; valtuudet itsenäisesti hoitaa myös nyt jo itse laissa määrättävä päättäväksi
49383: hinta- ja pailikkapolåtiiklkaa. Va:ltalain pe- eJ.imeksi hilrissa hintojen, maksujen ja
49384: rusteella annettavat valtioneuvoston pää- pa!lkkojen koroitt.amis~ ja alentamis- selkä
49385: tökset on ·tosin viipymättä saatettava edus- säännöstelyn purkamisasioissa, joHaiseksi
49386: ikunnan tietoon, joka päiärttää, jääikö valtio- se jo käytännössä itse asiassa on muodos-
49387: neuvoston päätös voimaan vai ei. Mutta tlmutikin. Neuvostosta on .tähän asti puut-
49388: kokemus on osoittanut, että tällä tavoin tunut kahden tärkeän yhteiskuntaryhmän,
49389: järjestettynä eduskunnan valvonta säännös- joita kuiten!kin tällainen säännöstely erit-
49390: telyn ohjaamiseen ja toimeenpanemiseen täin låheisesti koskee, edustus, nimittäin
49391: nähden on pääasiassa vain muodollista [aa- henkisen .työn tekijäin ja kaupanharjoit:ta-
49392: tua, sillä eduskunta joutuu käsittelemään j.ain. Sen vuoksi olisikin neuvoston kokoon-
49393: . vrultalain nojalla annetut va:ltioneuvoston panoa siten täydennettävä, että myöskin
49394: päätökset vasta sen jälkeen, kun ne jo ovat näillä molemmilla yhteiskuntaryhmiUä on
49395: tulleet voimaan, j·olloin niiden lmmoamin<en edustajansa neuvostossa. Tällaista järjes-
49396: useissa ta.pauksissa ei enää voi tulla kysy- telyä voidarun. puo1taa sitä;k.in suuremmalla
49397: mykseen. syyllä, kun siten ei muuteta hinta~ ja palk-
49398: Kun erityisesti hinta- ja palkk·apo.litiiikka kaneuvooton tähänastisia voimasuhteita toi-
49399: on j·outunut niin keskeiseen asemaan maan seltapuoll€ll varsinaisten työntekijä- ja ku-
49400: taloudelllisessa elämässä kuin viime ajat [uttajapiirien , selkä toiseltapuolen työn-
49401: osoittavat, on paikallaan, että eduskunta antaja- ja tuottajapiirien väl.ill1ä.
49402: voi tähänastista yksityiskohtaisemmin mää- Kun valtioneuvosto kuitenkin viime kä-
49403: rätä niistä periaatteista, joita hintojen ja des~Sä vastaa säännöste1lyn ohjaamisesta ja
49404: palkkojen säännöswlyssä on nO'lldatettava. .toimeenpanemisesta on valtioneuvostolle va-
49405: Toisaalta asioiden joustava hoito tämän- rattava mahdoHisruus myös yksityistapauk-
49406: kaltaisissa asioissa vaatii, ettei valtioneu- sissa lopullisesti päät!Vää hinta- ja palkka-
49407: voston käsiä ed~ltäkäsin sidota liian yksi- neuvostoVIe kuuluvista asioista. Sen vuoiksi
49408: ltyiskohtaisilla määräyksillä. Tämä:n: vuoksi olisi 1akiin otettava määTys, että jos hinta-
49409: <.ilisikin asia järj,estettävä niin, että hinto- ja paLkkaneuvoston puheenjohtaja .taikka
49410: jen, maksujen ja palikikojen säännöstely asianomainen ministeriö katsoo, että hinta-
49411: eroitetaan taloudellisen vaJltalain piiristä ja ja prulkkaneuvoston käsiteltävänä oleva tai
49412: annetaan tämän alan säännöstelyä varlten ollut asian on saatettava valtioneuvoston
49413: oma erikoinen v.a!ltuuslaki, jossa eduskunta käsiteltäväksi, kysymys on asianomaisen
49414: määrää ne yleiset perusteet, joiden poh- min:istJeriön toimesta esiteltävä valtioneu-
49415: jalta tämä säännöstely on toimeenpantava. vostossa.
49416: 45
49417: 1142 1,16. - Hintojen, UNl:ksujen ja työpalkkojen säännöstely.
49418:
49419: Kun on tärkeätä, että niin hyvin hinta- hintojen, mruksujen ja palklkojen suuruus
49420: kuin palkka-asioidenkin ratkaisussa nouda- määrätään.
49421: tettaisiin mahdollisimman suurta tasapuoli- Edellä alevan nojaJJla ja valtiopäiväjär-
49422: suutta, johdonmukaisuutta ja yhtenäi- jestyksen 32 § :ään viitaten ikunnioittavasti
49423: syyttä, on paikallaan, että. eduskunta mää- ehdotamme,
49424: rää ne periaatteet, joiden pohjal•la ratkai-
49425: sut tehdään. Tämän vuoksi olisikin lakiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
49426: otettava ne yleiset perusteet, joiden mukaan van lakiehdoi'uksen:
49427:
49428:
49429: Laki
49430: eräiden hintojen, maksujen ja työpalkkojen säännöstelystä.
49431: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
49432: määrätyllä tavalla, säädetään:
49433: 1 §. joka päättää siinä tarkoitettujen hintoje11,
49434: Vaikavan ja oikeudenmukaisen hinta- ja maksujen ja työpalkkojen korottamisesta ja
49435: palkkatason aikaansaamiseksi ja yl:läpitä- alentamisesba sekä sä.ännöstelystä vapautta-
49436: miseksi sekä rahan a:rvon vakiinnuttami- misesta. Hinta- ja palkkaneuvoston asiana
49437: seiksi va:ltioneuvostolla on valta antaa mää- on myös sotakorvausteoQlisuuden valtuus-
49438: reäyksiä tarvilkikeiden hintojen sekä mtllksu- kunnan esityk.<;estä vahvistaa sota:korvaus-
49439: jen ja työpalkkojen säännöstelystä. tu<Ytteista suoritettavien korvausten Jiasken-
49440: taperusteet.
49441: 2 §. Sen lisäksi hinta- ja palkkaneuvoston
49442: Tarvikkeilila tarkoitetaan tässä laissa kai- tehtävänä on seura,ta hinta-, maiksu- ja
49443: kenlaatuista irtainta omaisuutta, ei ilmi.ten- pa.JJkikaolojen yleistä kehitystä sekä tehdä
49444: kaan rahaa tai muita maksuvälineitä, arvo- tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä ja aloit-
49445: papereita eikä saaruisoikeuksia tai -todis- teit<a, niin myös antaa näistä kysymyksistä
49446: . tuksia. viranomaisiUe lausuntoja. Nell.lvostoHa on
49447: MruksU'ksi katsotaan henkiJlö- ja tavara- tämän vuoksi oikeus saada tarpeellisiksi
49448: ikuljetuksesta, toisen kiinteistön, laitoksen, ikatsomansa tiedot valtion eri viranomaisten
49449: tarvikkeen tai muun omaisuuden käyttä- ja laitosten mainittuja asioita koskevista
49450: misestä, sähkövirra..ll, muun voiman, kaasun tahi niihin välittömästi vaikuttavista pää-
49451: ja veden luovuttamisesta, toisen hyväksi ;töksis.tä ja toimenpiteistä.
49452: rtmlleesta palveluksesta sekä muista eduista
49453: ja työsuorituksista maksettava korvaus, 4 §.
49454: mikäli kysymys ei ole julkisoilmudellisen Hinta- ja pa!1kkaneuvoston puheenjohta-
49455: työsuhteen perusteella tai työsopimuslain, jana toimii valtioneuvoston määräämä mi-
49456: oppisopimuslain tahi merimieslain alaisesta nisteri. Valtioneuvosto määrää myös neu-
49457: työstä suoritettavasta vastiikJkeesta taikka voston varapuheenjohtaja:t. Neuvostoon
49458: maan- tai huoneenvuokrasuhteesta johtu- kuuluu puheenjohtajan lisäiksi kymmenen
49459: vasta vuo:kramaksusta. Tfunä :laki ei ikuitten- jäsentä, jotika ja joiden henkilökoh-
49460: kaan kos:ke maksuja, joiden suuruus on taiset va:ramielwt valtioneuvosto niinikään
49461: määrätty laissa tai asetuksessa taikka jotka määrää.
49462: vailtioneuvosto tai muu ministeriö kuin kan- Jäsenistä tulee lrohnen edustaa työnte-
49463: sanhuoltoministeriö on vahvistanut. kijä- j·a kuluttaja piirejä. Näiden määrää-
49464: Työpalkalla tarkoitetaan tässä laissa yksi- mistä va;rten on Suomen Ammattiyhdis-
49465: tyisoikeudellisen työsuhteen perusteella teh- tysten Keskusliitol•le varattava tilaisuus
49466: dystä. työstä t.yönrfJeikijälle suoritettavaa ninletä kaksi ja Henkisen Työn Keskuslii-
49467: :korv;austa. tolle yksi ehdolk:as. l\tla;atalouden harjoitta-
49468: 3 §. jilla tulee neuvostossa olla kaksi edustajaa,
49469: Edellä 1 § :ssä mainittua. säännöstelyä joiden määräämistä varten Maataloustuotta-
49470: varten asetetaan hinta- ja pa1kkaneuvosto, jain Keskusliitolla ja Pienviljelijäin Kes-
49471: 1,16. - Hetemäki y. m, 1143
49472:
49473: kusliitoHa on ·kummallakin oikeus nimetä on saatettava valtioneuvoston käsiteltäväksi,
49474: jbi · ehd'Oikas. Kaksi jäsenistä on määrät- kysymys on asianomaisen ministeriön toi-
49475: tävä työnantaji-a ja teo1lisuuden:h~joitta mesta ffliteltävä vaLtioneuvostossa.
49476: jia edustavista piireistä, mitä varten Suo-
49477: men Työrran.tajain Keskusliitolle ja Liike-
49478: työnantajain Keskus:liitoll~ on varattava ti- 7 §.
49479: laisuus· yhteisesti nimetä yksi ehdokas se,ikä Tarvikkeiden hintoja sekä maksuja ja
49480: Suomen Teollisuusliitolle ja Suom~n Puun- työprulklmja äliköön Hman pätevää syytä
49481: jalostusteollisuuden KeslqiSliitolle nim~ää.n koroitettako.
49482: yhteisesti yksi .ehdoikas. Sitäpaitsi yhden Kotimaassa tuotettujen tarvikkeiden hin-
49483: jäsenen tulee edustaa kaupan harjo1ttajia, nat on vahvis.tet.tava niiden todellisia, koh-
49484: jonlka määräämistä varten Keskuskauppa- tullFsia tuotantoikustannuksia niihin [uet-
49485: kamariHa on oikeus nimetä ehdokas. Sa- rtuina myös välttämättömät yleiskustannuk-
49486: nwnlaista menettellyä noudattaen on myös set sekä kohtuullinen yrittäjänansio vas-
49487: määrättävä edeHämainittujen varamiehet. taaviksi. Jos kui.tenkin kustannuserät ale-
49488: Muista jäsenistä tulee toisen ja hänen nevat tuottajan suorittaman tuotannon
49489: va;ramiehensä olJ.a hintakysymyksiin sekä uudelleen järjestelyn tai työn uudelleen
49490: toisen ja tämän varamiehen palkkakysy- suunnittelun ansiosta, saa tuottaja laskea
49491: myksiin perehtyneitä. hyväkseen yrittäjänansion lisäyksenä koh-
49492: tuullisen osuuden näin syntyneestä kustan-
49493: nusten säästöstä. Jos kustannus.erät alene-
49494: 5 §. va.t työntekijäin ·tai toimihenkilöiden kekse-
49495: Hinta- ja palkkaneuvostossa oWJJt hinta· liäisyyden ansiosta, saadaan t·ästä suorittaa
49496: ja palkkajaostot, joista kumpaankin kuuluu asianomaisiUe työntekijöille tai toimihenki-
49497: puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Jaootojen löille kohtuul'linen erilkoispalkkio, jonka
49498: puheenjohtajina toimivat 4 § :n 3 momen- tuottaja saa sisällyttää hinnanalennusta
49499: tissa tarkoitetut neuvoston jäsenet ja hei- vähentävänä tekijänä kustannuksiinsa.
49500: dän oHessaan estyneinä neuvoston heidän Tuontitavaran hinnan osalta on perus-
49501: varaHeen määräämät varsinaiset jäsenet. teeksi otettava niiden ostohinta ja tuonti-
49502: Neuvoston asiana on keskuudestaan mruä- kustannukset. Myyntihintaa määrättäessli
49503: rätä jaostoihin jäsenet. on lisäksi otet•tava huomioon kohtuullis.et
49504: Jaoston tehtävänä on hinta- ja palkka- jakelukustannukset ja -palkkio.
49505: neuvoston nimissä käsitellä ja ratkaista,
49506: ilrnmmankin ala!llaan, ne neuvostolle kuulu- Maksujen suuruus on määrättävä niihin
49507: vat asiat, jotka eivät ole periaatteellisesti vaikuttavien kohtuullisten kustannusten
49508: tärkeitä, taiik:ka joiden merkitys väestön perusteella lisåttynä kohtuuHisella yrit.täjä-
49509: toimeentulon tai ma:an ;talouselämän kan- ansiolla, milloin on kysymys yritysluontoi-
49510: nalta on vähäinen. sesti harjoitetusta toiminnasta.
49511: Jaostossa esillä ollut asia on saatettava Palkkoja määrättäessli on otettava huo-
49512: hinta- ja palkJkaneuvoston käsiteltäväksi, jos mioon työn, ,tehtävän tai toimen edellyttämä
49513: sen puheenjohtaja taikka joku jaoston jä- kokemus ja taito, sen vaikeus ja suoritta-
49514: senistä välittömästi sen jälkeen, lmn jao.<rton jalta:an edellyttämät opinnot ja vastuu,
49515: päätös on tehty, sitä vaatii. Jaoston pää- suorittajan työteho ja työnsuoritustaso sekä
49516: tös on saatett.ava neuvoston käsiteltäväksi ikansanta;loudelliset ja sosiaaliset näkö-
49517: myös, jos asianomainen ministeriö katsoo 'kohdat.
49518: sen tarpeel>liseksi.
49519: 8 §.
49520: 6 §. Kun tämän 'lain noja:Na on julkaistu se1-
49521: Hinta- ja pa:lkkaneuvostossa ja sen jaos- •laisia säännöksiä, joiden an•tamiseen halli-
49522: toissa asiat Tatkaistaan yksinkertaisena tusmuodon mukaan eduskunnan myötä-
49523: ålintenenemmistöllä. Äänten mennessä ta- vaikutus on tarpeen, on niistä viipymättä
49524: san voittaa se mielipide, johon puheen- ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle,
49525: johtaja on yhtynyt. jonka on saatettava ne eduskunnan tietoon
49526: Jos hinta- ja palkkaneuvoston puheen- heti tahi, jollei eduskunta ole koolla, niin
49527: johtaja taiikka asianomainen ministeriö kat- pian kuin se on kokoontunut, ja ne on
49528: soo, että hinta- ja palkkaneuvoston päätös ikumottava, jos eduskunta niin päättää.
49529: 1144 1,16. -Hintojen, maksujen ja työpalkkojen lliännösteq.
49530:
49531: 9 §. rätä, että f,ain j31 sen nojalla :annettujen
49532: Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel- määräysten soveltaminen on jo sitä ennen
49533: tamisesta antaa valtioneuvosto. lakkaava. Ne talouselämän säännöstelemi-
49534: sestä poikkeuksellisissa oloissa 6 päivänä
49535: 10 §. touk<j]ruuta 1941 annetun lain nojalla mää-
49536: Tämä llliki tulee voimaan 1 päivänä tam- räJtyt hinnat, maksut ja työpl:l!Nrat, jotka
49537: mikuuta 1948, ja se on voimassa sanotun ovllit noudatettavina vuoden 1947 päät-
49538: vuoden loppuun, jolloin myös sen nojailla tyessä, ovat edelleen samaiJBuuruisina voi-
49539: annetut määräydmet lrukkwavM olemasta voi- massa, kunnes niistä tämän lain säätämässä
49540: massa. AsetukseHa voidaan kuitenkin mää- järjestyksessä toisin päätetäiiln.
49541:
49542: Helsingissä 28 päivänä ilohkuuta 1947.
49543:
49544: Päiviö Hetemäki. Arno Tuuma.
49545: Albin Asikainen. Arvi Oksala.
49546: J. Koivisto.
49547: •• ••
49548:
49549: VALTIOPAIVAT
49550: 19 4 7
49551: LIITTEET
49552: IV
49553:
49554:
49555: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETIT
49556: LAKIALOITTEET
49557:
49558:
49559:
49560:
49561: HELSINKI 1947
49562: T ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
49563: Uusien virkojen perustamista ja valtiontalouden tarkastusta
49564: koskevia lakialoitteita.
49565: 1149
49566:
49567: IV,aoz.- Lak. al. N:o 61.
49568:
49569:
49570:
49571:
49572: Kuittinen y.m.: Ehdotus laiksi uusien virkojen ja toimien
49573: perustarnisesta eräisiin vwastoihin ja yleisiin laitoksiin.
49574:
49575:
49576: Eduskunnalle.
49577:
49578: Vastauksessaan kuluvan vuoden tulo- ja ehdotettujen virkojen ja toimien jou-
49579: menoarvioksi on eduskunta (siv. 16) kiin- kossa on nykyiset ylimääräiset konttori-
49580: nittänyt huomiota siihen epäsuhteeseen, päällikön, esittelijän, huoltotarkastajan ja
49581: mikä posti- ja lennätinlaitoksessa vallitsee autonkuljettajan esimiehen toimet, joita tä-
49582: ylimääräisten ja vakinaisten virkojen ja hän asti ei ole ollut vakinaisina, ehdote-
49583: toimien lukumäärän välillä sekä lausunut taan, hallituksen esitykseen n: o 61 liit-
49584: toivomuksen, että tämän epäsuhteen ta- tyen,
49585: soittamisesta olisi tähän astista enemmän
49586: huolehdittava. Tässä mielessä on eduskun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
49587: nalle jätetty tälle päivälle päivätty raha- van lakiehdotuksen:
49588: asia-alote. Kun siinä vakinaistutettavaksi
49589:
49590:
49591: Laki
49592: uusien virkojen ja toimien perustamisesta eräisiin virastoihin ja yleisiin laitoksiin.
49593: Muuttaen eräiden virastojen ja yleisten laitosten m~nosääntöjen perusteita sääde-
49594: tään eduskunnan päätöksen mukaisesti:
49595: Jäljempänä mainittuihin virastoihin ja ja alemman palkkaluokan apulaistarkasta-
49596: yleisiin laitoksiin voidaan 1 päivästä tam- jan ja ylikamreerin virat sekä kirjaajan,
49597: mikuuta 1948 lukien perustaa seuraavat kirjanpitäjän ja ylemmän ja alemman
49598: virat ja toimet: palkkaluokan toimistoapulaisen toimet;
49599: Valtioneuvoston kansliaan autonkuljetta- Helsingin yliopistoon laboraattorin virka;
49600: jan toimi; Rakenushallinnon piirihallintoon vahti-
49601: Lääkintöhallitukseen taloustarkastajan mestarin toimi; ja
49602: virka; Rautati~hallitukseen kassanhoitajan vir-
49603: Maaseudun terveydenhoitoa varten maa- ka; sekä
49604: kuntalääkärin ja apulaislääninlääkärin vi- Posti- ja lennätinlaitokseen konttoripääl-
49605: rat; likön, esittelijän ja huoltotarkastajan virat
49606: Valtiotalouden tarkastukseen pääjohta- sekä autonkuljettajan esimiehen toimi.
49607: jan, ylitarkastajan, tarkastajan, ylemmän
49608:
49609: Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1947.
49610:
49611: Juho Kuittinen. Onni Peltonen.
49612: Y. Kilpeläinen. T. Bryggari.
49613: Jere Juutilainen. Kaisa Hiilelä.
49614:
49615:
49616:
49617: 46
49618: 1150
49619:
49620: IV,363.- Lak. al. N:o 62.
49621:
49622:
49623:
49624:
49625: Rantala y m.: Ehdotukset laeiksi valtiontalouden tarkastuk-
49626: sesta ja vaUionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan
49627: tarkastuksesta.
49628:
49629:
49630: Ed u s k u R nalle.
49631:
49632: Hallituksen esitys eduskunnalLe n:o 67 vain tehdä asian oikaisemista varten ilmoi-
49633: laiksi valtiotalouden tarkastukse&'ta tarkoit- tuksen sille valtion viranomaiselle, jonka
49634: taa valtion revisioJ.aitoksen uude11een jär- alainen kysymyksessä oleva osakeyhtiö on.
49635: jestämistä. Tässä laissa olisi kuitenkin syytä Tämän viranomaisen asiana sitten olisi
49636: ulottaa kysymyksessä olevan tarfu:astusviras- osakeyhtiön hallituksessa oLevien valtion
49637: ton valtuudet laajemmalle kuin hallituksen edustajien kautta tai yhtiökokouksessa ryh-
49638: esityksessä edellytetään, nimenomaan koske- tyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
49639: maan myös valtionenemmistöisten osake- Puheenaolevien osakeyhtiöiden toimintaa
49640: yhtiöiden toiminnan valvontaa. Sellaisten 'eivät myöskään eduskunnan valitsemat val-
49641: osaffieyhtiöiden, joissa valtio omistaa kaikki tiontilintarkastajat ole voineet va,lvoa. Tä-
49642: osakkeet, lukuunottamatta osakeyhtiömuo- hän asiaan on eduskunta kiinnittänyt huo-
49643: don vaatimia muiden nimiin annettuja miota. Niinpä eduskunta on 7 päivänä huh-
49644: osakkeita taikka joissa valtio omistaa muu- tikuuta 193-3 päivätyssä kirjelmässä ilmoit-
49645: t.en osake-enemmistön, ei voimassa olevan tanut pitävänsä suotavana, että hallitus ot-
49646: lain mukaan ole katsottu olevan revisio- taisi harkitt.avaksi, oEsiko ja millä tavoin
49647: laitoksen valvonnan tai tarkastuksen alai- laajennettava eduskunnan oikeutta valvoa
49648: sia. TäHaisiin osake:ytiöihin on sijoitettu niiden osakeyhtiöiden toimintaa, jotka val-
49649: huomattavat. määrät valtion varoja. Val- tio kokonaan tai suurimmaksi osaksi omis-
49650: tionta:louden tarkastuksen keskittämisen taa. Tämä eduskum1an lausuma ,ei kui't.en-
49651: ja yhtenäisyyden vuoksi olisi tarkastusvi- kaan johtanut toimenpiteeseen.
49652: rastolle annettava rajoitettu oikeus myös VaHiontalouden tal'kastuksesta annettu
49653: mainitunlaisten osakeyhtiöiden toiminnan lakiehdotus olisi siten muutettava, että sii-
49654: valvomiseen ja tarkastamiseen. Valvonnan hen sisällytettäisiin, kuten asiaa valmistel-
49655: ja tarkastuksen alaisia pitäisi olla seillaiset lut komit·ea on ehdottanut, säännös jonka
49656: osakeyhtiöt, joissa valtiolla on osake-enem- mukaan valtion:talouden tarkastusviraston
49657: mistö taiklka joissa tällaiset osakeyhtiöt ja oikeudesta tarkastaa sellaisten osakeyhtiöi-
49658: valtio omistavat yhtiön osakkeista yhteensä den toimintaa, joissa valtiolla on osake-
49659: enemmän kuin puolet. enemmistö, on erikseen säädetty. Edelleen
49660: Tällainen va'lvonta, jossa erityistä huo- olisi komitean kannan mukaisesti samalla
49661: miota olisi kiinni·tettävä osal{iey<htiön varo- säädettävä 'eri laki valtionen:emmistöisten
49662: jen käytön ja sijoituksen tarkoituksenmu- osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta.
49663: kaisuuteen, ei tietenkään rajoittaisi kysy- Tällöin olisi niin valtiontilintarkastajilla
49664: myksessä olevien osakieyhtiöiden osakeyhtiö- kuin myös valtiontalouden tal'kastuksellakin
49665: lain mukaan tapahtuvaa tiEntarkastusta mahdollisuus seurata ja valvoa kysymyk-
49666: eikä niiden oikeutta päättää tili- ja vastuu- sessä olevien osakeyhtiöiden toimintaa. Tä-
49667: vapaudesta. Paitsi sitä, että tarfu:astusviras- ten olisi lainsäädännössä myöskin selvitetty
49668: toUa tulisi olla valtiontalouden tarkastusta ()duskunll'an oikeus tähän valvontaan.
49669: koskevan lakiehdotuksen 6 ja 7 §: n mu- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
49670: kaiset oikeudet, virasto voisi havai1semansa valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n nojalla,
49671: virheellisyyden johdosta tai muusta syystä että Eduskunta hy-väksyisi seuraa-
49672: katsoessaan huomautuksen tarpeelliseksi vat za,kiehdot~rkset:
49673: IV,363. - Ranta!Ia y. m. 1151
49674:
49675: Laki
49676: valtiontalouden tarkastuksesta.
49677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
49678: 1 §. Tarkastusvirasto voi tarkastaa valtion
49679: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 67.) avustusta saavain yhdyskuntien, yhteisöjen
49680: ja yhtymien varojen käyttöä ja tilinpitoa
49681: 2 §. sen selvittämiseksi, onko varat asianmukai-
49682: Tarkastusvirasto suorittoo valtion viran- sesti käytetty siihen tartkoitukseen, johon
49683: omaisten, laitosten ja liikeyritysten rtalou- avustusta on annettu. Niinikään on tarkas-
49684: denhoidon tarkastusta ja valvontaa. Sen tusvirastolla oikeus tarkastaa viranomaisten
49685: il.isäksi viraston tulee, asetuksella ehkä hahlussa olevia yksityisille kuuluvia varoja,
49686: määrättävin rajoituksin, muutoinkin valvoa joista valtio voimassa olevan lainsäädän-
49687: ja tarkastaa valrtion varojen käyttöä ja nön mukaan on vastuussa.
49688: valtion omaisuuden hoitoa sekä nHtä lkoske- Tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa
49689: va.a tilinpitoa. Valvonta ja tarkastus ei sellaisten osakeyhtiöiden toimintaa, joissa
49690: kuitenkaan käsitä eduskunnan talouden- valtiolla on osake-enemmistö, on erikseen
49691: hoitoa ja sen vastattavina olevien rahasto- säädetty.
49692: jen hallinrtoa eikä Suomen Pankin, posti-
49693: säästöpankin, kansaneläfuelairtoksen ja Val- 3-21 §.
49694: tion Metallitehtaiden toimintaa. (Kuten hallituksen esityksessä.)
49695:
49696: Laki
49697: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta.
49698: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
49699: 1 §. talouden tarkastuksella on ne oikeudet,
49700: Eduskunnan valitsemilla valtiontilintar- joista säädetään valtiontalouden tarkastuk-
49701: lkastajilla ja V'altiontalouden tarkastuksella sesta ,päivänä lkuuta 194
49702: on oikeus valvoa ja tarkastaa sellaisen osa- ( / ) annetun lain 6 ja 7 § :ssä. Huo-
49703: keytiön rtoi:mintaa, jonka osakkeista valtio mautukset, joihin tarkastus antaa aihetta,
49704: omistaa enemmän kuin puolet. Sama kos- on, mikäli kysymys on valtiontalouden suo-
49705: !kee myöskin osakeyhtiötä, jonka osakkeista rittamasta tarkastulksesta, tarkastusviraston
49706: tässä tarkoitetut osakeyhtiöt tai ne ja val- tehtävä sille valtion viranomaiselle, jonlk:a
49707: tio omistavat yhteensä enemmän kuin alaisena osakeyhtiö toimii.
49708: puolet.
49709: 2 §.
49710: Edellä 1 § :ssä tarkoitetun osakeyhtiön 4 §.
49711: toiminnan tarkastulk:sessa on erityistä huo- Tarkempia määräyksiä tämän [ain sovel-
49712: miota kiinnitettävä osakeyhtiön V'arojen 1lamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
49713: käytön ja sijoituksen tal'koituksenmukai-
49714: suuteen.
49715: 3 §. 5 §.
49716: Suorittaessaan ·tässä laissa määrättyjä Tämä laki tulee voimaan päivänä
49717: tehtäviä valtiontilint.arkastajilla ja valtion- kuuta. 194 .
49718:
49719: Helsingissä 16 päivänä Jokakuuta 1947.
49720: Viljo Rantala. Alpo Lumme.
49721: Juho Karvonen. Eetu Karjalainen.
49722: Onni Peltonen. J. E. Hästbacka.
49723: H. A. Kannisto. T. Bryggari.
49724: Felix Seppälä. Aino Lehtokoski.
49725: Aino Malkamäki. Lauri Riikonen.
49726: Kaisa Hiilelä. Heikki Vehkaoja.
49727: 1
49728: 1
49729: 1
49730: 1
49731: 1
49732: 1
49733: 1
49734: 1
49735: 1
49736: 1
49737: 1
49738: 1
49739: 1
49740: 1
49741: 1
49742: 1
49743: •• ••
49744:
49745: VALTIOPAIVAT
49746: 19 4 7
49747:
49748: LIITTEET
49749: XI
49750:
49751:
49752: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY UPSEERIEN
49753: Y. M. ELÄKKEITÄ KOSKEVA LAKIALOITE
49754:
49755:
49756:
49757:
49758: HELSINKI 1947
49759: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
49760: 1155
49761: XI,6. - Lak. al. N :o 60.
49762:
49763:
49764:
49765:
49766: J. Raatikainen y. m.: Ehdotus laiksi upseerien, aliupsee-
49767: 1'ien ja lentomestarien oikettdesta eläkkeeseen annetun
49768: lain muuttamisesta.
49769:
49770:
49771: E d u s k u n n a ll e.
49772:
49773: Eräällä toisella viimeksi kuluneen maalis- Huomioonottaen muuttuneet olosuhteet
49774: kuun 26 p: nä päivä1tyllä esityksellä hallitus on samalla katsottu asianmukaiseksi ehdot-
49775: ,on valtion viran tai toimen haltijain palk- taa lain 2 § :n säännöstä muutettavaksi si-
49776: kauksen uudelleen järjestelystä johtuen eh- ten, että tämän lain mu:kaisen eläkkeen saa-
49777: do.ttanut valtion viran ja toimen ihaltijain miseksi vaadittaisiin vähintään 25 v. Jotta
49778: oikeudesta eläkkeeseen 30 p: nä j<Juh:tkuuta tämä lain anuutos saisi käytä1möllistä mer-
49779: 1924 annetun lain eräitä pykäliä muutetta- kitystä jo ennemmin kuin vasta kaukai-
49780: vruksi. Esitys ei kuitenkaan koske puolus- sessa tulevaisuudessa, <Jlisi säädettävä sovel-
49781: tusvoimien upseereja, aliupseereja ja lento- lettavaksi niihin viran tai toimen haltijoi-
49782: mestareita, joille tulevat elruke-edut mää- hin, jotka on nimitetty virkaan tai toi-
49783: räytyvät upseerien, aliupseerien ja lento- meen ennen muutoksen voimaantuloa. Kun
49784: mestarien oikeudesta eläkkeeseen 17 p: nä eliklreoikeutta, joka on virkaan tai toimeen
49785: tammikuuta 1941 annetun lain mukaan. kuulunut haltijan siihen tullessa tai joka
49786: Kun näjdenkin viran ja toimen !haltijain hänen siinä ollessaan on sen haltijalle va-
49787: eläkkeitä koskeva lruki olisi muutettava ja kuutettu, ei voida vastoin hänen tahto.aan
49788: tlmn hallituksen tästä antama esitys ei ole tavallisen lain säännöksillä laJ~kauttaa tai
49789: mielestämme tyydyttävä, olemme katsoneet vähentää, on ehdotettu laki käsiteltävä val-
49790: tarpeelliseksi seuraavassa esittää asiaan tar- tiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä ta-
49791: peelliset muutokset. valla.
49792: Samalla esitetä!)in selvennettäväJ~si sano- Edellä esitetyn perusteella ehldiotamme,
49793: tun lain 1 §, Jroska se v. 1941 lrukia laadit-
49794: taessa sai sellaisen sanamuodon, että se sul- että Eduskunta hy.väksyisi seuraa-
49795: kee osan alipäällystöä sanotun lain ulko- van lakiehd~Jt'ltksen:
49796: puolelle ja on jatkuvasti tuottanut tulkinta-
49797: Yaikeuksia.
49798:
49799:
49800: Laki
49801: upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen
49802: annetun lain muutta:misesta.
49803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
49804: säädetyllä tavalla, muutetaan upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeudesta
49805: elä.IDkeeseen 17 p:nä tammikuuta 1941 annetun lain 1, 2, 4 ja 4a §,sellaisina !kuin
49806: ne ovat 22 p: nä joulu!kuuta 1942 annetussa laissa (1009/42), näin kuuluviksi:
49807: 1 §. kiupseeria kuitellikaan lukuunottamatta, ali-
49808: Valtion viran tai pysyväisen toimen vruki- upseerilla, sotilasmestarilla ja sotilasviDka-
49809: naisena 'haltijana olevalla upseerilla, lää- miehellä, jonka koulutus vastaa aliupseeri-
49810: kintä-, eläinlää;kintä-, insinööri- ja musiik- koulutusta taikka omaa aliupseeriarvoa, on
49811: 1156 Xl,6. - Ups.eerien y. m. eläkkeet.
49812:
49813: erottuaan sellaisesta valtion virasta tai toi- lisäksi yhteen kolmaskymmenesosaan siitä,
49814: mesta, johon kelpoisuusehtona on määrätty kunnes täysi eläkemäärä saavutetaan. Mai-
49815: upseerin tai aliupseerin arvo, oikeus sen nittujen aikojen jälkeinen palvelusa~ka ei
49816: estämättä, mitä valtion viran tai to~men tuota oikeutta suurempaan eläiklkeeseen.
49817: ihaltijain oilreus elälkkeeseen 30 p: nä jOIUlu- Jos kuusikymmentä sadalta valtion viran
49818: kuuta 1924 ,annetussa laissa on säädetty, tai toirrnen haltijan peruspalkasta on suu-
49819: saada valtion varoista elin..lmutinen eläke, rempi 'kuin satrukahdeiksankymmentätuhatta
49820: sen mukaan kuin jälempänä tässä laissa marlkkaa, annetaan osaeläkettä kultaJkin
49821: säädetään. eläkevuodelta yiksi kahdeskymmenesviides-
49822: 2 §. osa sadastaJkahdeksastakynunenestätuhan-
49823: Edellä 1 §: ssä mainitun viran tai toi- nesta markasta, milloin täyden eläkkeen
49824: men haltijan eläkkeen saarrnisen edellytyk- edellytyiksenä on 25 eläbvuotta ja 1wlmas-
49825: senä on, että hänellä, paitsi 5 §: ssä maini- !kymmenesosa sanotusta määrästä, jos täysi
49826: tussa tapauksessa, on vähintään 25 eläke- eläike edellyttää 30 eläkevuotta.
49827: vuotta, jos virasta tai to~mesta säädetty
49828: eroamisikä on enintään 55 vuotta, ja 30 4a §.
49829: eläJkevuotta, jos eroamisikä on sanottua kor- Milloin virallinen indeksi osoittaa elin-
49830: keampi. J:os viran tai toimen haltijan ero kustannusten 1 päivänä huhtikuuta 1947
49831: virastaan tai toimestaan on johtunut siitä, vallinneeseen hintatasoon verrattuna kohon-
49832: että hän ruumiinvian tai vähentyneiden neen huomattavasti, voidaan elälk!k:eeseen
49833: ruurrniin- tai sielunvoimien vuoksi on !käy- suorittaa tulo- ja menoarvion rajoissa kal-
49834: nyt pysyväisesti <kykenemättömäksi sitä hoi- liinaj anlisä.
49835: tamaan, tai, jos hänet on siitä vapautettu,
49836: olkoon hänen eläillkeen saamisen edellytyk-
49837: sistään voimassa, mitä siitä on valtion vi- Tämä la;ki tulee voimaan päiv.ä111ä
49838: ran tai toimen haltijan o:ilkeudesta elälkkee- kuuta 1947. Sitä ennen eron saa-
49839: seen 30 päivänä joulukuuta 1924 annetussa neelle viran tai toimen haltijalle myönnet-
49840: laissa säädetty. täV'ään eläkkeeseen nähden sovellettakoon
49841: kuitenkin lain 2 § : ää, sellaisena kuin se oli
49842: 4 §. ennen tämän lain voimaan tuloa, jos kysy-
49843: Täyden eläJkikeen mruärä on llmusikym- mys hänen oikeudestaan eläkkeeseen vielä
49844: mentä sadalta valtion viran tai toimen !hal- silloin oli ratkaisematta.
49845: tijain palikkauiksesta annetussa laissa vah- Eräiden valtion vai'oista eläJkettä saavien
49846: vistetuista peruspalkoista, kuitenkin siten, henkilöiden eläke-eduista pamtna
49847: että korkein elä:ke on 180,000: - . kuuta 1947 annetussa laissa ( /47) sää-
49848: Milloin 25 eläbvuotta on täyden eläik- dettyjen perusteiden mukaan korotetaan
49849: keen edellytyksenä, oikeuttaa 10 eläJkevuotta niiden henlkilöiden eläJ{Jl\:eet, joille ennen tä-
49850: kymmeneen kahdeskymmenesviidesosaan täy- män lain voimaan tuloa on upseerien, ali-
49851: den eläkkeen määrästä ja jokainen niitä upseerien ja lentomestarien oikeudesta eläk-
49852: seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen Jmh- keeseen 17 P'äivänä tammikuuta 1941 an-
49853: desikyrrnmenesviidesosaan siitä, kunnes täysi netun lain nojalla myönnetty eläke, niin
49854: eläkemäärä saavutetaan. Jos täyden eläk- myös määrätään elä.ke siihen oikeuttavasta
49855: keen edellytytksenä on 30 elä1kevuotta, oi- virasta tai toimesta lakkautuspa1kalle siir-
49856: keuttaa 10 eläikevuotta kymmeneen kolmas- retylle mainitunlaisen viran tai toimen hal-
49857: kymmenesosaan täyden eläkkeen määrästä tijalle hänen siirtyessään elälkikeelle tämän
49858: ja jokainen niitä seuraava täysi el~illcevuosi lain voimaan tultua.
49859:
49860: Helsingissä toukokuun 29 päivänä 1947.
49861:
49862: Jussi Raatikainen. Valto Käkelä.
49863: P. A. Karjalainen. Edvard Pesonen.
49864: Penna Tervo. Jere Juutilainen.
49865: Väinö Leskinen. Heikki Simonen.
49866: A. K. Paasivuorl. Varma K. Turunen.
49867: Matti Lepistö.
49868: •• ••
49869:
49870: VALTIOPAIVAT
49871: 1947
49872:
49873: LIITTEET
49874: I
49875:
49876:
49877:
49878: PERUSTUSLAK.IVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
49879: HUONEENVUOKRIEN JA TALOUSELÄMÄN SÄÄN-
49880: NÖSTELYÄ KOSKEVAT LAKIALOITTEET
49881:
49882:
49883:
49884:
49885: HELSINKI 1948
49886: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
49887: 1159
49888:
49889: 1,17. - Lak. aJ. N:o 72.
49890:
49891:
49892:
49893:
49894: Inkinen y. m.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrO/n säännöstely-
49895: valtuutuksista.
49896:
49897:
49898: E d u s k u n n a ll e.
49899:
49900: Yleisesti on tunnettua, että voimassaole- vittaisiin. Tämän vuoksi näyttää välttämät-
49901: van valtalain nojalla toimeenpannussa tömältä, että vuokria ja vuokrasuhteita kos-
49902: vuokrasäännöstelyssä on esiintynyt suuria kevat määräykset poistetaan varsinaisesta
49903: puutteellisuuksia ja että vuokrien ja vuok- valtalaista ja että niitä varten säädetään
49904: rasuhteiden järjestely on aiheuttanut va- erillinen vuokravaltuutuslaki, jossa yksi-
49905: kavia epäkohtia, joista eduskunnassakin tyiskohtaisemmin kuin yleisessä laissa voi-
49906: esitettiin viimeksi lukuisia esimerkkejä val- daan määrätä ne periaatteet, joita vuokra-
49907: tion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion ja asuntokysymyksiä järjestettäessä on nou-
49908: käsittelyn yhteydessä. Vuokrasäännöstelyllä datettava.
49909: on loukattu yksityisten oikeuksia enemmän Edelläolevan perusteella ja viitaten val-
49910: kuin yleinen etu olisi vaatinut. Noudatettu tiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ja eduskun-
49911: talouselämän lakien vastainen vuokrapoli- nalle vast'ikään jätettyyn hallituksen esi-
49912: tiikka on myös ollut esteenä asuntotuotan- tykseen n:o 146 ehdotamme,
49913: nolle, joka sen vuoksi on miltei lamassa
49914: juuri sellaisissa suuremmissa asutuskeskuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
49915: sissa, joissa uusia asuntoja kipeimmin tar- van lakiehdotuksen:
49916:
49917:
49918:
49919: Laki
49920: huoneenvuokran säännöstelyvaltuutuksista.
49921: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
49922: määrätyllä tavalla, säädetään:
49923: 1 §. 2 §.
49924: ValtioneuvostoHa on valta väestön toi- Mikäli vuokranantajan oikeus vuokraso-
49925: meentulon tai maan talouselämän turvaami- pimuksen irtisanomiseen tehdään tämän
49926: seksi säännöstellä rakennusten ja niiden lain nojalla annettujen säännösten perus-
49927: osien vuokria ja näihin rinnastettavia tai teella viranomaisen suostumuksesta riippu-
49928: liittyviä maksuja ja korvauksia, antaa mää- vakai tai vuokranantaja veivoitetaan viran-
49929: räyksiä irtisanomisoikeudesta ja muista omaisten määräyksestä jatkamaan päätty-
49930: huoneenvuokrasuhdetta koskevista oikeuk- nyttä vuokrasuhdetta, ei vuokranantajalta
49931: sista sekä rakennusten ja niiden osien käy- saa kieltää irtisanomisoikeutta eikä häntä
49932: töstä tai luovuttamisesta toisen käyttöön. velvoittaa jatkamaan vuokrasuhdetta:
49933: Ensimmäisessä momentissa tarkoitetusta 1) jos vuokranantaja, joka 1 päivänä
49934: säännöstelystä ovat kuitenkin vapaat sel- tammikuuta 1945 on omistanut osakeyhtiön
49935: laiset uudet rakennukset ja vanhojen ra- tai asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oi-
49936: kennusten uudet huoneistot, jotka ovat val- keuttavat määrätyn asuinhuoneiston hallin-
49937: mistuneet huhtikuun 1 päivän 1948 jäl- taan, tai talon, haluaa omaksi asunnokseen
49938: keen. saada osakehuoneistonsa hallintaansa tai
49939: 1160 1,17. - Huoneenvuokrien säännö!ltely.
49940:
49941: huoneiston talostaan, kuitenkin edellytyk- keudesta tämän lain nojalla annettujen
49942: sellä, että hän tai hänen lapsensa ovat määräysten täytäntöönpanossa sekä siitä,
49943: asunnon tarpeessa sekä muulloinkin, jos mitkä viranomaiset huolehtivat täytäntöön-
49944: hän luovuttaa vuokralaisensa käyttöön huo- panosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan
49945: neiston, johon tämän on kohtuuden mu- sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä,
49946: kaan tyydyttävä; sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin-
49947: 2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan nasta.
49948: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa Vaitioneuvosto voi myös antaa määräyk-
49949: tahi asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin; siä tarkastusten toimittamisesta ja ilmoitta-
49950: 3) jos liike-, tehdas- tai nii'hin verratta- misvelvollisuudesta, milloin se on tarpeen
49951: van huoneiston vuokranantaja tarvitsee tässä laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai
49952: tuon huoneiston omaan käyttöönsä tai ylei- tämän lain nojalla annettujen määräysten
49953: nen etu vaatii huoneiston käyttämistä muu- toimeenpanoa ja valvontaa varten.
49954: hun tarkoitukseen;
49955: 4) jos työsopimus, jonka mukaan työ- 6 §.
49956: palkkaan sisältyy vapaa asunto taikka Jos joku on kärsinyt tähän lakiin perus-
49957: jonka johdosta työntekijällä on oikeus tuvan toimenpiteen johdosta_ vahinkoa tai
49958: vuokralla hallita työnantajan omistamaa sellaisesta toimenpiteestä on aiheutunut
49959: huoneistoa, lakkaa, eikä kustannuksia, hänellä on oikeus saada val-
49960: 5) muutenkaan, jos erittäin painavat tion varoista korvaus tällaisesta vahingosta
49961: syyt sitä vaativat. ja kustannuksista.
49962: Tässä pykälässä tarkoitettu korvausvaati-
49963: 3 §. mus on käsiteltävä ja ratkaistava niinkuin
49964: Säännösteltäessä huoneenvuokria ja niihin lain mukaan sellainen vaatimus yleensä.
49965: liityviä tai rinnastettavia korvauksia on
49966: pidettävä silmällä, että säännöstelty vuok- 7 §.
49967: rataso keskimäärin vastaa rakennusten ja Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe,
49968: tontin hoitokustannuksia ja vallitsevan joka tehdään vastoin tämän lain nojalla
49969: korkotason mukaista korkoa sekä kuoletusta annettuja määräyksiä taikka jonka tarkoi-
49970: rakennusten ja tontin pääoma-arvolle. Hoi- tuksena on näiden määräysten kiertäminen,
49971: tokustannuksia laskettaessa on pidettävä olkoon mitätön.
49972: perusteena sosiaaliministeriön puolivuosit- 8 §.
49973: tain todellisten kustannusten nojalla tai Mitä tässä laissa on säädetty rakennuk-
49974: hinta-, korko- ja palkkatasossa puolivuo- sen tai sen osan omistajasta, sovelletaan
49975: tiskautena tapahtuneiden muutosten perus- myös henkilöön, jolla osakeyhtiössä omista-
49976: teella laskemia keskimääräisiä hoitokustan- miensa osakkeiden perusteella on oikeus
49977: nuksia. Niihin ei lueta omaisuudenluovu- hallita määrättyä yhtiölle kuuluvassa ra-
49978: vutusveroa eikä muita varojen perusteella kennuksessa olevaa huoneistoa.
49979: suoritettavia ylimääräisiä veroja. Kuole-
49980: tusta laskettaessa on otettava huomioon se, 9 §.
49981: onko vallitsevien olojen vuoksi voitu riit- Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
49982: tävästi suorittaa peruskorjauksia. laisia säännöksiä, joiden antamiseen halli-
49983: tusmuodon mukaan eduskunnan myötävai-
49984: kutus on tarpeen taikka päätetty vuokrien
49985: 4 §. ja niihin rinnastettavien tai liittyvien mak-
49986: Omistajaa älköön velvoitettako tämän sujen tai korvausten korotusten suuruu-
49987: lain nojalla luovuttamaan hänelle tarpeelli- desta, on niistä viipymättä ilmoitettava
49988: seksi katsottavaa rakennusta tai sen osaa eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatet-
49989: toisen yksinomaiseen käyttöön, älköönkä ke- tava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jollei
49990: tään asetettako huonompaan asemaan kuin eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on
49991: se, jonka hyväksi hänen on alistuttava tä- kokoontunut, ja ne on kumoitava, jos edus-
49992: män lain mukaiseen toimenpiteeseen. kunta niin päättää.
49993: 5 §. 10 §.
49994: Valtioneuvoston asiana on antaa maa- Tämän lain nojalla annettujen määräys-
49995: räykset menettelystä ja muutoksenhakuoi- ten rikkomisesta rangaistaan säännöstelyri-
49996: !,17. -Inkinen y. m. 1161
49997:
49998: kosten rankaisemisesta annetun lain mu- Talouselämän säännöstelemisestä poik-
49999: kaan. keuksellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta
50000: 11 §. 1941 annetun ~ain (303/41) nojalla huo-
50001: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huh- neenvuokrasäännöstelystä annetut ~äännök
50002: tikuuta 1948, ja se on voimassa vuoden set ja määräykset, jotka ovat voimassa tä-
50003: 1948 loppuun, jolloin myös sen nojalla an- män lain voimaantullessa eivätkä ole risti-
50004: netut määräykset lakkaavat olemasta voi- riidassa sen säännösten kanssa, olkoot nou-
50005: massa. Asetuksella voidaan kuitenkin mää- datettavina kunnes ne asianomaisessa jär-
50006: rätä, että lain sekä sen nojalla annettujen jestyksessä kumotaan, enintään kuitenkin
50007: määräysten soveltaminen on jo ennen sitä kolme kuukautta tämän lain voimaantule-
50008: lakkaava. misesta.
50009:
50010: Helsingissä helmikuun 19 päivänä 1948.
50011:
50012: Aapo Inkinen. Jussi Lappi-Seppälä.
50013: Väinö Okko. Felix Seppälä.
50014: Markus Niskala. Leo Leppä.
50015: Matti Pärssinen.
50016: 1162
50017:
50018: I,ts. - Lak. al. N:o 73.
50019:
50020:
50021:
50022:
50023: Roine y. m. : Ehdotus Wiksi talouselämän saan.nös-
50024: telemisestä poikkeuksellisissa oloissa awn,e.t'un lain m.uutta-
50025: mU'6sta.
50026:
50027:
50028: E d u s k u n n a ll e.
50029:
50030: Hallitus on 13 pa1vana helmikuuta 1948 heuttaa raaka-aineiden jakelun alalla täy-
50031: antanut esityksen eduskunnalle laiksi ta- den anarkian, jolloin vähiä raaka-aineita
50032: louselämän säännöstelemisestä poikkeuksel- voitaisiin käyttää kansantaloudelle vähä-
50033: lisissa ~oloissa annetun lain muuttamisesta. arvoisen tuotannon harjoittamiseen. Val-
50034: Enemmistön päätöksellä tehtyyn hallituk- tuuden laissa säilyttämisen ei suinkaan tar-
50035: sen esitykseen sisältyy huomattavia muu- vitsisi merkitä sitä, etteikö elinkeinotoi-
50036: toksia voimassa olevaan taloudelliseen val- minnan rajoitu!ksissa voitaisi laajentaa kan-
50037: talakiin. Hallitus on lakiesityksessään eh- salaisten vapaita oikeUJksia etupäässä sään-
50038: dottanut 1 § : stä poistettavaksi kohdan, nöstelyn ulkopuolella olevia raaka-aineita
50039: joka antaa valtioneuvostolle oikeuden mää- käyttävillä elinkeinotoiminnan aloilla. Epä-
50040: rätä j:oiku ala säännösteltäväksi. Talous- terveen kilpailun ja sellaisen elinkeinotoi-
50041: elämämme nykyisessä tilanteessa saattaa minnan estämiseksi, jolla nykyoloissa !on
50042: iJrnitenkin esiintyä tapauksia, jolloin asia talouselämällemme vain toisarvoinen mer-
50043: vaatisi kiireellistä järjestelyä ja joissa pu- kitys, mutta joka häiritsisi tärkeimpien alo-
50044: heena oleva valtuus olisi tarpeen. Lukui- jen toimintaa, olisi mainittu valtuus tar-
50045: sia yksityistapauksia koskevat ratkaisut, peen ja olisi se laissa säilytettävä.
50046: jotka säännöstelyn p,uitteissa joudutaan te- Inflatoorisen kehityksen yhä jatkuessa
50047: kemään, olisi joka tapauksessa jätettävä jää palkkatyöväestö, joka 10n maamme suu-
50048: muun viranomaisen kuin valtioneuvoston rin väestöryhmä, taloudellisesti täysin epä-
50049: päätettäväksi. Siksi olisi edellä mainittu oikeutettuun asemaan, ellei sille :taata mah-
50050: kohta laissa säilytettävä. dollisuutta palkkataistelujen avulla oikeuk-
50051: Säännöstelyvaltuuslain 1 § :n 1 momen- siensa puolustamiseen. Palkkojen indeksiin
50052: tin 7 kohta antaa valtioneuvostolle valtuu- sitominen sellaisessa suhteessa kuin se on
50053: den säännöstellä elinkeinoelämää. Täm.än tapahtunut ei merkitse palkkojen tasasuh-
50054: valtu:uden nojalla valtioneuvosto on anta- teista kohoamista hintojen !kohoamiseen ver-
50055: nut päätöksen, jonka mukaan elinkeinotoi- rattuna, vaan palkat tulevat jatkuvasti
50056: minnan säännöstelytoimikunta lopullisesti kulkemaan huomattavasti hintojen jäljessä.
50057: päättää lupien myöntämisestä laissa tarkoi- KoSka säännöstelyvaltuuslain 1 § :n 1 mo-
50058: tettujen töiden tekemiseen ja liikkeiden mentin 10 kohta asettaa esteen palkkatyö-
50059: perustamiseen. Kysymyksessä oleva sään- väestön omaikohtaiselle toiminnalle talou-
50060: nös otettiin säännöstelyvaltuuslakiin vasta dellisten ja työoloja koskevien etujensa val-
50061: 3 päivänä huhtikuuta 1.947 annetulla lailla. vomiseen, ehdotamme mainitun !kohdan
50062: Hallitus on nyt uudessa lakiesityksessään poistamista laista.
50063: ehdottanut mainitun 7 kohdan poistamista Hallitus on lakiesityksessään lausunut
50064: nykyisestä laista. Tällaisten rajoitusten an- myös, että valuuttasäännöstelyä !koSkevat
50065: tamiseen oikeuttavan valtuuden poistami- määräykset voidaan ottaa eri lakiin ja on
50066: nen voi aiheuttaa valtiovallalle edeltä ar- sitä varten poistanut nY'kyisestä laista 2 § : n
50067: vaamattomia vaikeuksia tarkoituksenmukai- määräykset. Esitystä valuuttasäännöste-
50068: sessa talouselämän hoidossa. Se voisi ai- lystä ei kuitenkaan ole eduskunnalle vielä
50069: 1,18.- Roine y. m.
50070:
50071: annettu ja näyttää siltä, että säännöstely- losteiden vapauttamiseksi hintasäännöste-
50072: valtuuslain voimassaolon päättymisaikaan lystä nopeasti edistää hintavyöryä, ei ai-
50073: mennessä ei sitä ehditä laiksi saamaan. noastaan tällä alalla, vaan yleensä. Lisäksi
50074: Siksi 0-lisi valuuttasäännöstelyä koskeva py- ennenaikainen puunsäännöstelyn kumoami-
50075: kälä ainakin toistaiseksi säilytettävä taloos- nen aiheutti sen, että maamme talood(m
50076: elämän säännöstely:ä !koskevassa laissa, sillä hoitaminen puunsäännöstelyyn palaamatta
50077: se tarkoittaa maan maksukyvyn turvaa- tulee vielä pitemmän ajan tuottamaan voit-
50078: mista, rahan arvon ylläpitämistä sekä ullro- tamatoomia vaikeuksia. Ellei puunsäännös-
50079: maan!kaupan valvontaa kansan edun mukai- telyn kumoamisessa olisi hätiköity, olisi
50080: sesti. Tällä: pykälällä annetaan valtioneu- siitä ensi vuoden kuluessa voitu luopua suu-
50081: vostolle oikeus säännöstellä, valvoa ja ra- remmitta vaikeuksitta.
50082: joittaa ulkomaan valuutan ja arvopaperien Eräissä toisissa maissa saadut !kokemuk-
50083: vientiä ja luovutusta sekä maahan tuontia, set myöskin osoittavat, että ennenaikainen
50084: ulkomaista m.a:ksuliikettä koskevia suorituk- säännöstelyn purkaminen johtaa tal<ouselä-
50085: sia, ulkomaisen luoton antamista ja otta- män vaikeuksiin. Ni:inpä onkin paljon va-
50086: mista sekä valuutan saantia ulkomaanmat- rak!k:aimmissa maissakin, kuten Englan-
50087: koja varten. Jos maan taloudelle näin tär- nissa, Ruotsissa ja vieläpä USA: ssa;kin,
50088: keät asiat jäävät nykytilanteessa v:ähäksi- oltu pakoitettuja tiukentamaan siiännöste-
50089: kin aikaa valtioneuvoston valvontaa vaille, lyä. Saadut kokemukset hätik()i<lystä ja
50090: voi se aiheuttaa maallemme tuhoisaa vahin- ennenaikaisesta säännöstelystä .luopumisesta
50091: koa. Mikäli valuuttasäännöstelylaki tulee ovat ehdott'Omasti kielteiset. Jo tästä syys-
50092: eduskuntaan ja myöhemmin hyväksytään, tä'kin Jilallituksen enemmistön päätöksen
50093: voidaan sitä koskeva pykälä !käsiteltävänä mukaiset muutoikset taloudelliseen valtala-
50094: olevasta laista kumota. kiin ovat arveluttavia ja niiden seuraukset
50095: On ilmeistä, että näiden muutosten hy- maamme taloudelle tuhoisat.
50096: väksymisen seurauksena yhä useammat tar- Lisäksi nuo muutokset mei:'kitsevät sitä,
50097: vikkeet ja tuotteet vapautuisivat suunnit- ettei niitä mahdollisuuksia, joita jo on ole-
50098: telemattomasti hintasäännöstelystä hintojen massa kansamme elintason kohottamiseksi,
50099: määräytymisen jäädessä entistä suurem- saataisi käyttöön. Onhan jo nyt havaitta-
50100: massa määrin yiksinomaan tuottaja- ja vissa, että vaikka fkansallistulo:m.tne oil hlio-
50101: kauppiaspiirien yksinoikeudeksi. Kun kui- mattavasti noussut, ei sitä ole seurannut
50102: tenkaan vielä lähitulevaisuudessa ei ole vastaava kansan elintason :nollim:. Halli-
50103: mahdollisuuksia saada riittävässä. määrässä tuksen enetnmistön esittämät muutokset. ta-
50104: väestön toimeentulon turvaamiseilr:si välttä- loudelliseen valtalakiin johtaisivat eittä-
50105: mättömiä kulutustarvikkeita, ei maa- ja mättömästi siihen, että tällainen !kehitys-
50106: karjataloustuotannon tarvitsemia työ- ja suunta edelleen jat!k:uisi vieläpä kiiili.tyen.
50107: tuotantovälineitä, eikä ra!kennm- y. m. teol- Näin kehitys veisi entistä suurempiin koh-
50108: lisuuksille raaka-aineita, johtaisi :tällaisen tuuttomuuksiin ja kansamme elin~ jåt-
50109: asiantilan muodostuminen huomattaviin hin- kurvaan alenemiseen. Samalla se mei!k:it~
50110: toj'€1Il korotuksiin.. Ennoo·aika~ sään- sisi inflation wimakasta kiihtymistä siitä
50111: nöstelyn purkamisesta on jo käytännösSä johtuvine muhattomuU'ksineen palkkarinta-
50112: saatu kielteisiä ilrokemuksia. Sensijaan, että malla ja ennenpitkää johtaisi tftlousreti-
50113: olisi toteutettu maataloustuotteiden ylijää- mämme sekasortoisuuteeh ja romahdUk-
50114: mlikauppa, luovuttiin lihan säänn&telystä., seen. Tällaiseen ei kehitystä maa-Ssamme
50115: josta oli seurauksena hruomattava lihan ja saisi laskea, vaan säännöstelyn purkanun~
50116: lihatuotteiden hintojen nousu. Se aiheutti olisi suoritettava suunnitelmaliisesti ja :mm-
50117: vastaavasti liikehtimistä palkkarintamalla, saikin. jitsityistapauksessa oikoo ajankraktå
50118: johtaen p.allkkojen korotuksiin seuraulksi- valiten.
50119: neen. Ennenaikainen puunsäännöstelyn ku- Edellä olevan .perusteella ja valtiopiti'f'ä-
50120: möaminoo. johti myöskin huomattaviin hin- järjestyksen 32 § : ään viitaten ehoot~,
50121: :tojem; korottubiin, j001llta johdam!aisena
50122: seurauksena .äskettäinen hinta- ja palkka- että llduskttin:ta hyväksyisi se-rtN&-
50123: neuvoston te'ke!Thä ratJkaisu eräid<eh puuja- van lakiehdoflwksen:
50124: 1164 I,M. - Talouselämän sääunö.steleminen.
50125:
50126:
50127:
50128:
50129: Laki
50130: talouselämän sää.nnöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muuttami-
50131: sesta.
50132: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen ·67 § :ssä.
50133: määrätyllä tavalla, muutetaan talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa
50134: 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) 1 ja 8 §, sellaisina kuin 1 §
50135: on 3 päivänä huhtikuuta 1947 annetussa laissa (257/47) ja 8 § 23 päivänä joulu~
50136: kUlUta 1947 annetussa laissa ( 9·91/4 7) näin IJrnuluviksi:
50137: 1 §. tehdä tämä luvasta tai muutoin määrätyistä
50138: Valtioneuvostolla on valta väestön toi- ehdoista riippuvaksi ja antaa määräyksiä
50139: meentulon tai maan talouselämän turvaa- rakentamistavoista sekä ra)kennusaineiden
50140: miseksi: ja -tarvikkeiden käytöstä rakentamisessa;
50141: 1) sopivin keinoin säännöstellä tai mää- 7) antaa määräyksiä, joilla määrättyjen
50142: rätä säännösteltävä;ksi kaikenlaisten tuottei- töiden tekeminen tarkka liikkeiden tai yri-
50143: den, tarvikkeiden ja muun irtaimen omai- tysten toiminta tahi niiden perustaminen,
50144: suuden tuotantoa, kauppaa ja muuta luo- siirtäminen tai laajentaminen saatetaan ra-
50145: ·vu.tusta, kulutusta, hallussapitoa, kulje- joitusten alaiseksi;
50146: tusta, vientiä ja tuontia sekä hintoja ja 8) antaa määräyksiä kuntien veivoitta-
50147: laatua, niin myös vuokrasuhteita ja vuok- misesta :huolehtimaan työttömyyden torju-
50148: ria sekä työsuhteita ja niin yksityis- kuin mista tarkoittavista toimenpiteistä ja siitä,
50149: julkisoikeudelliseetrkin palvelussuhteeseen missä suhteessa kuntien on osallistuttava
50150: perustuvia palkkauiksia ynnä 'lruljetus-, niistä aiheutuviin kustannuksiin, niin myös
50151: käyttö-, palvelus- ja muita maksuja; väestön siirtymistä koskevia ja muitakin
50152: 2) antaa määräyksiä tuotteiden, tarvik- määräyksiä työttömyyden torjumiseksi se'kä
50153: keiden ja muun irtaimen omaisuuden taka- määräyksiä työnvälitystoiminnan järjestä-
50154: varikoiunista taikka luovuttamisesta val- misestä;
50155: tiolle tahi tuotantoa tai kulutusta varten 9) antaa määräyksiä ty1()ntekijäin työ-
50156: sekä takavarikoidun tai l:uovutettavaksi ajasta ja muusta suojelusta, kuitenkin niin,
50157: määrätyn omaisuuden huollosta; ettei poikkeuksia lain säännöksistä määrätä
50158: 3) antaa määräyksiä irtaimen ja !kiin- lapsiin nähden;
50159: teän omaisuuden, tuotantolaitosten ja kul- 10) antaa määräyksiä kuljetuksista vesi-
50160: jetusvälineiden käytöstä tai niiden ottami- reiteillä ja liikenteen säännöstelystä;
50161: sesta tarpeellisessa laajuudessa valtion, yh- 11) määrätä, että sellaisia tarviklkeita,
50162: dyskunnan, yhteisön tai yksityisen käyt- joista voidaan olettaa syntyvän puutetta,
50163: töön; saadaan rajoituksitta tai tarpeellisiksi kat-
50164: 4) antaa määräyksiä yhdyskunnan, yhtei- sotuin rajoituiksin, tullitta tai aleunetuin
50165: sön tai yksityisen veivoittamisesta suoritta- tullimaksuin tuoda maahan, sekä
50166: maan määrätty tehtävä tai huolehtimaan 12) määrätä, minkä viranomaisen on huo-
50167: määrätystä tuotannosta; lehdittava tämän lain nojalla annettujen
50168: ·5) antaa määräybiä kalan ja riistan määräysten täytäntöönpanosta ja tarvit-
50169: rauhoituiksesta ja pyynnistä sekä siinä \käy- taessa sanottua tarkoitusta varten asettaa
50170: tettävistä välineistä, poiketen siitä, mitä toimikuntia sekä velvoittaa kunnat asetta-
50171: kalastusta, metsästystä ja luonnonsuojelua maan lautakuntia ja toimihenkilöitä sään-
50172: koskevassa lainsäädännössä on säädetty, sa- nöstelymääräysten paikallista toimeenpanoa
50173: moin kuin mainituista eläimistä saatujen, varten, niin myös antaa määräykset sel-
50174: sekä omistajalle vähäarvoisten, kiinteistöstä laisten toimikuntien, lautakuntien ja toimi-
50175: saatavien tai muiden tuotteiden ja myös henkilöiden asettamisesta, tehtävistä ja toi-
50176: omistajaa vailla olevien esineiden haltuun- minnasta.
50177: ottamisesta ja keräämisestä; Irtaimella omaisuudella, jota kOSkevia
50178: 6) kieltää kaikenlaisten ra:kentamistöi- määräyksiä on soveltuvin kohdin nouda-
50179: den aloittaminen ja jatkaminen taikka tettava myös voiman osalta, ei tässä pylkä-
50180: I,1s. - Roine y. m. 116&
50181:
50182: Iässä tarkoiteta rahaa tai IIliUita maksu- räykset lakkaavat olemasta voimassa. Ase-
50183: välineitä, arvopapereita eikä saamisoikeuk- tuksella voidaan kuitenkin määrätä, että
50184: sia tai -todisteita. lain sekä sen nojalla annettujen määräys-
50185: ten soveltaminen on jo sitä ennen lak-
50186: 8 §. kaava.
50187: Tämä laki on voimassa vuoden 1948 lop-
50188: puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää-
50189:
50190: Helsingissä 24 päivänä helmiilruuta 1948.
50191:
50192: Eino Roine: Esa Hietanen.
50193: •• ••
50194: VALTIOPAIVAT
50195: 194 7
50196:
50197: LIITTEET
50198: IV
50199:
50200: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT KANSAKOULU-
50201: LAITOSTA JA VEROTUSTA KOSKEVAT
50202: _ LAKIALOITTEET.
50203:
50204:
50205:
50206:
50207: HELSINKI 1948
50208: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO.
50209: 1169
50210:
50211: IV,s64. - Lak. al. N:o 65.
50212:
50213:
50214:
50215:
50216: E. Koivisto y. m. : Ehdotus 'laiksi kansakoululaitoksen
50217: kustannuksista annetun 'lain muuttamisesta.
50218:
50219:
50220: Eduskunnalle.
50221:
50222: Hallitus on ikll'luvan marraskuun 14 päi- ;tavoo valtion korvausta voida asettaa sen
50223: vänä antanut eduskunnalle esityksen ylimääräisen avustuksen varaan, mitä edus-
50224: n: o 104 .laiksi !kansakoululaitoksen kustan- ikunta kunakin vuonna erikseen maan iköy-
50225: nuksista annetun lain muuttamisesta. ihimmille ja harvaan asutuihle sekä. a:-aja-
50226: Lakiesityksen mukaan hallitus esittää seutukunnille kansalrouluilaitoiksell!Sa yllä-
50227: 15 § : ään sellaista muutosta, ettei maalais- pitämiseen myöntää. Puheena olevien me-
50228: kunta saisi, kuten tähän asti, valtionavus- nojen eritteleminen 8.Sillntolan muista ikus-
50229: tusta kaksi kolmannesta niistä koul.ukeitto. :tannuksista iLmeisesti tuottaisi myös samoja
50230: lain ja oppilasasuntolain kustannuksista, vaikeuksia tilinpidossa, joista [ainmuutok:-
50231: jotka kunnalLe aiheutuvat näiden siivouk- selil.a juuri tahdottaisiin päästä. Näistä
50232: sesta, valaistuiksesta ja lämmityksestä sekä syistä puheena ol·eva ~ainmuutos ei aina,.
50233: muista polttoainemenoista. Oppilasasun- kaan oppilasasuntolain !kohdalta o}e tarpeen
50234: tolat sijaitsevat, kuten hallituksen esityksen vaatima, vaan oliSii. omiaan Hsä.ämään juuri
50235: perusteluissa mainitaan, miltei yksinomaan vaikeimmassa asemassa olevioo ilmntien !kou-
50236: selJaisissa harvaan asutuissa kunnissa, lurasituksia.
50237: joissa asuntolat marraskuun 22 päivänä 1946 Sitävastoin eduSkurn:ta on viime 'aikoina,
50238: annetun lain (791/46) 21 § :n mukaan on pä:liruvastoin !kuin ib.allitu!ksen esityksessä tar-
50239: määrätty pakollisiksi, ja jonka 'tainkohdan ilwitetaan, pyrkinyt tasoittamaa:n kansakou-
50240: mukaan kunta on oikeutettu kaikista as1Ulto- ~1ukustannuksia eri irountien kesken. Niinpä
50241: ilaa koskevista kustannuksista saamaan val- S·e on viimeksi Wkaknun 14 päivänä 1947
50242: tiolta 15 § : ssä säädetyn kahden kolman- [aUS'Ullut toivomuksen, että .haHi:tus ikiiree:l-
50243: neksen ,lisäksi avustusta 5-25 %. Näin ol- ilisesti ottaisi iharlk:ittavakseen kysymyksen,
50244: len esitetty lainmuutos joutuisi ristiriitaan millä keinoin Pohjois-Suomen hävitetyn
50245: mainitun ja juuri äsken voimaan tulleen alueen ja muiden hal'VWl.n asuttujen !kun-
50246: 'l.ainkohdan kanssa. Sitäpaitsi tätä koskeva tain nyJkyistä ikansaJrommasitusta voitai-
50247: lainmuutos ei ole asiaHisestikaan perusteita,. siin ooojentaa.
50248: vissa. Oppilasasuntolan ti:linpito voidaan Kurn eräillä harvwan asutuiU'a ja raja-
50249: j1a on velvollisuuskin pitää erillisenä lkou- seutu:krmnilla yksin !kansakoululliaitoksmt
50250: ~un muusta tilinpidoota. As1mtolathan si- ikunnaU:e aiheuttamat rn:ettomenot viime
50251: jaitsevat eri ra!kennu:ksissaikin. Sen jälkeen vuonna saattoivat nousta jopa y1i 10 mark-
50252: lkuin oppivelvollisuus eloiku'IID 1 päivästä ikaa vea:-oäyriä llrohden ja IJrnn vastaavat
50253: 1947 aLkaen on astunut täyteen voimaan menot muuaJila Suomessa kes:kimäärin ovat
50254: myiis maan tharvaanasutu:issa kurmissa, op- vain 2-3 mk, niin huomatarun, ettei koulu-
50255: pilasasuntolam merkitys on tullut •entistä rasitus jaikaUJdlu tasapuoHsesti eri osissa
50256: suUJI'emliUlksi. Jälkimmäiset ovat, ikuten :maata ja että edusilrnaman toivomukseen on
50257: eduskun'ta vastikään on todennut, edellisen oH1lit täysin peruste'ltu syy. Voimassa ole-
50258: edellytyksenä. Asuntolain kustannuksista van 'lain ja nyt halLlitu!ksen antaman ikansa-
50259: .taas juuri lämmitys-, si.ivous- ja wlaistus- lkou1ulaitoiksen: !kustannlllSilaikiesityksen mu-
50260: menot muodostavat niin! huomattavan suu- !kaan monet maan lköyh!immät kurnnat jou-
50261: ren y<1läpit.otlrustannuiksen, ettei niistä saa- tuisivat ikouluilai,toksen yLläpitämisen takia
50262: 1170 IV,364. - Kansakoululaitos.
50263:
50264: a.iv:am. ylivoimaisiin vaiikeruiksiin. Tästä ti- kuin jo on sääldetty marraslru1m 22 .päi-
50265: :IJan;teesta on iilmeisesti myös !hnllitus ollut v,änä 1946 3!llnet.un ilain 21 § :ssä (791/46)~
50266: selvillä antaess·aan samana pähliänä edus- nimittäin, että maan köyhimmillä ja har-
50267: lkunna1le esityksen ~aiksi eräiden Pohjois- vaanaSilltuilla sekä rajas~mtuJmnnN,la olisi
50268: Suomen llruntien toimin:n3!n tukemisesta, ja oikeus saada valtiolta mistä !kansalroululai-
50269: jonka 'lakiesityksen perusteluissa lausutaan 1Joiksen todellisista vuosimenoista, jotka mai-
50270: m. m.: ,K. o. !kunnat ovat m. m. kansakou- nitaan 15 § :n 2 momentissa, kruhden !kol-
50271: ilUI-a;kennuksia kyenneet ralrentamaan var- manneksen lisäbi avustusta 5-25 %.
50272: sin rajoitetusti ja joutuvat näin ollem: suo- K'U:Ill erittäin vaikeista olosuhteista ja
50273: rittamaan vuolkrahuo:neis:toista h'U:Omattavan paiklkakunnan !kalleudesta johtuen sodan
50274: !korlkeita Vlll!okria ja. y.lläpitämiiäin suurHla hävitilä:milen ja Pohjois-Suomen kuntien
50275: ilmstannUJksilla parakkilrouilurakoonuksia, osailta :pätevien ikansakouiluopettajien saanti
50276: j·oissa vuokra- ja ikurunossapitokustannrusten on jatkuvasti ,tuottava vaikeuiksia ja kun
50277: ~lisäksi ~ä'IIl.IIllitys:m.oo.ot ovat hyvin huomat- sielilä jo nyt huhtikuun 30 päivänä 1947
50278: tavat. Kansakouiu:kustannulksia, jotka 1anm.,e:tun kansalkoululrotoksen lkustanus1ain
50279: näissä kunnissa muodostavat :lrnnnan y!ksin (329/47) 15 a § :n perusteella maksetaan
50280: !k.ustanm.ettavalta osa1takin huomattavimmat virkaan pä1leville opettajille valtioneuv<JS'ton.
50281: menoerät, ilisä:ävät vielä erityisesti oppilai- vahvistaman luokitu:ksen mukaisesti Hsä-
50282: den saatto-, majoitus- selkä vaatetus- ja ra- palkkiota aina 50% :iin peruspalkasta, olisi
50283: vintoavustus!kustannUJkset." tämän ilisäpaJlldrion ylin raja säädettävä
50284: Tämä lakiesitys, joka on tarkoitettu ole- ~ysyväisesti 15 § : n 5 momellltissa, jl)llo:im.
50285: maoo. voimassa vain vuoden 194S \loppuun, 15 a § kävisi tarpeettomaksi.
50286: ei !kuitenkaan tuo pysyväistä parannusta Hde1:lä lausutun pm·:usteeilila ja viitaten
50287: asiaan. " Senvuoksi, ja \kun samalla va1tion valtiopäiväjärjestyksen 32 § :1ään ehdo-
50288: menot tältä momentilta vastaavasti tulisi- tamme Jmnnioittaen,
50289: vat pienentymääru, olisi kansaimululaitoik-
50290: sen !kustannuksista annetun [ain 15 §: n että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50291: 5 momenttiin tehtävä samanlainen muutos van lakiehdotuksen:
50292:
50293:
50294:
50295: Laki
50296: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
50297: Eduslkunnan päätöks'€DJ mukaisesti muutetaan lkansrul.mulu1aitolks,en ikustalllnuksista
50298: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun 1ain 15 § :n 1, 2 ja 5 momentti, seillaisina kuin
50299: ne ovat 31 päivänä maalisikuuta 1944 annetussa laissa (221/44), sekä kumotaan ~ain
50300: 15a §, SleJ'laisena llruin se 0111 30 päivänä huhtiilruuta 1947 annetussa 1laissa (329/47),
50301: seuraavasti:
50302: 15 :§. vittavista polttoa;i:neista. Kauppalakunta
50303: 1 mom. (Niinlk!uin hallituksen esityk- saa kuitenkin edellä :tässä momentissa mai-
50304: sessä.) nitt:uiihm lkansakoulumenoihinsa valtiolta
50305: :Sen lisäksi vailtio korvaa kaks:i ikoilman.~ vuotuisena !kertakaikkisena avustuks,ena
50306: nesta kunnan niistä ikansakoulu1aitdksen to- !lrutaJkin oppi:l<asta imhti määrän, joniffia SillU-
50307: dellisista vuosimenoista, jotim johtuvat ikou- ruuden va;ltioneuvosto ikolmiV'Uiotiskaudeiksi
50308: iLuikaluston, opetusvälineiden, oppilaille il- vahvistaa vähintään 250 ja •enintään 350
50309: maåseksi tai käytettäväksi annettujen oppi- markaksi. Terveydenhoidon vuosimenoi.Jlin
50310: ikirjoj:en ja muiden koulutarpeiden hankki- ei 'lueta ilmuiluhoitajattarien pa'lkikausta,
50311: misesta, ·oppilaiden hammas- ja terveydel- vaan siitä on, sen jälkeen :kuin !kunnan
50312: !lisestä hoidosta sekä 19 ja 20 § :ssä maini- terv•eyssisar:toimi on järjestetty ikunnru1li-
50313: :fmsta av;ustuksesta, ei !kuitenkaan koulukeit- sista terveyssisarista annetun !Lain muikaan,
50314: tolan siivous-,, valaistus:- ja iLärmnityskus- voimassa, mitä sanotussa [,aissa on ,erikseen
50315: tannulksista eikä ruoan valmistukseen tar- såädeUy. Kunnes u!ll!dell'eenjärjestely on
50316: IV,364.- E. Koivisto y. m. 1171
50317:
50318: tapaihtUDIIlt, suo.rit~taan valtioo avustusta ten [m11oinkin my<intänrlstJä. varoista yli-
50319: edelleen aHmisempian määräysten mukoon. määräistä avustusta, milloin niiden kustan~
50320: nrukset kansakoululaitoksensa ylläpitämi-
50321: sestä muuten tulisivat ikohtuullista ras-
50322: Maan köyhimmi:Ue ja harvaanasutuihle kaa.mm.iksi.
50323: sekä ;rajaseutukunni:He valltio suorittaa vir-
50324: ilman päteville opettajille maksettavaa lisä-
50325: paJlclriota 10-50 % pe;ruspaJlkasta hmkituk-
50326: sen mukaaill, jonka valtioneuvosto kouluhal-
50327: litu!ksen 'ehdotuksesta vahvistaa. Niin ikään Tämä laki tUllee voimruan 1 päivänä tam-
50328: sanotut kunlruat saava-t va;ltiol,ta niistä kan- mikuuta 1948, kuitenkin siten, että kaup-
50329: sa:kOUilulaitostensa todellisista V'U08ime- pala saa ,tämåmJ lain mukaisen ilrorotetun
50330: noista, jotka mainita;a;n tä.män pykälän 2 oppHaiden lukumäärän perusteella makset-
50331: momentissa, !kahden iklolmanneksen lisäksi tavan valtion aV'UStuksen jo VUJOden 1947
50332: aVlUStusta 5-25 %, selkä kunnan yksin :kus- viimeis~ltä 'kolmannekselrta.
50333: ,t&nnettaviin menoihin ~edusikt:m.nan sitä VJar-
50334:
50335: H~1singissä 20 präivän:ä marraslmuta 1947.
50336:
50337:
50338:
50339: Erkki Koivisto. S. Salo.
50340: Lauri Järvi. M. 0. Lahtela.
50341: Arvi Ahmavaara. II. S. Pesonen.
50342: Eemil Pääkkönen.
50343: 1172
50344:
50345: IV,36o. - La.k. al. N:o 66.
50346:
50347:
50348:
50349:
50350: Kulovaara y. m. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
50351: tannuksista annetun lain muu.ttamisesta.
50352:
50353:
50354: E d u s k u n n a ll e.
50355:
50356: Hallituksen eduskunnalle antama esitys maalaiskuntia huonompaan asemaan, niin
50357: kansakoululaitoksen kustannuslain muutta- olisi kansakoululaitoksen kustannuslain
50358: misesta sisältää muun ohella ehdotuksen 15 § :stä poistettava edellisten valtionapua
50359: kl\,upunkien ja kauppaloiden valtionavun rajoittavat säännökset.
50360: korottamisesta. Nämä korotukset on kui- Kaupunkien oppilasmääräisen valtion-
50361: tenkin eräiltä :osin jätetty kohtuuttoman avun ylärajan hallitus on esittänyt liian
50362: vähäisiksi. Niinpä hallitus esittää kaup- alhaiseksi. Viittätuhatta markkaa ei suin-
50363: paloiden oppilasmääräisen valtionavun ra- kaan voitane pitää liian korkeana. Lisäksi
50364: joiksi 250-350 markkaa, kun ne ennen kaupungeilla pitäisi olla oikeus saada kan-
50365: ovat olleet 50-70 markkaa. Korotus siis sakoulurakennuksiinsa valtionavustusta ja
50366: tuskin vastaa rahanarvon alenemista. Ja ik:uoletuslainaa samojen perusteiden mukaan
50367: kuitenkin ik:auppaloille on vuodesta 1931 kuin maalaiskunnatkin saavat. Kaupun-
50368: lukien, jolloin edelliset rajat määrättiin, geissa koulurakennukset tulevat suhteelli-
50369: asetettu huomattavia uusia velvollisuuksia: sesti kalliimmiksi kuin maaseudulla ja sen
50370: kouluateria, joka maksaa oppilasta kohti tähden tiettävästi missään muussa maassa
50371: jo noin 2,000 markkaa vuodessa, sekä päi- niiden valtionapu ei ole maalaiskuntien vas-
50372: väjatko-opetus, joka tuottaa aivan toista taavaa valtionapua epäedullisempi.
50373: suuruusluokkaa olevia oppilasmääräisiäkin Edelläolevan perusteella ehdotetaan,
50374: kustannuksia kuin aikaisemmin sallittu ilta-
50375: jatko-opetus. Kun näin on· ja ik:un mitkään että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50376: sm eivät vaadi kauppaloiden asettamista van lakiehdotu.ksen:
50377:
50378:
50379: Laki
50380: kansakoululaitoksen kustannuksista. annetun lain muuttamisesta.
50381: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
50382: 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 15 § :n 2 momentti, sellaisena
50383: kuin se on 31 päivänä maaliskuuta 1944 annetussa laissa (221/44), ja 17 §, sel-
50384: laisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa (346/31), kuulu-
50385: maan seuraavasti:
50386:
50387: 15 §. kirjojen ja muiden koulutarpeiden hank-
50388: kimisesta, oppilaiden hammas- ja tervey-
50389: Sen lisäksi valtio korvaa kaksi kolman- dellisestä hoidosta sekä 19 ja 20 §: ssä mai-
50390: nesta ik:unnan niistä kansakoululaitoksen to- nitusta avustuksesta, ei kuitenkaan koulu-
50391: dellisista vuosimenoista, jotka johtuvat kou- keittolan ja oppilasasuntolan siivous-, va-
50392: lukaluston, opetusvälineiden, oppilaille il- laistus- ja lämmityskustannuksista sekä
50393: maiseksi tai käytettäväksi annettujen oppi- ruoan valmistukseen tarvittavista poltto-
50394: IV,365. - Knlovaara y. m. 1173
50395:
50396: aineista. Terveydenhoidon vuosimenoihin ei 17 §.
50397: lueta kouluhoitajattarien palkkausta, vaan Kaupunkikunta saa kansakoululaitok-
50398: siitä :on, sen jälkeen kuin kunnan terveys- sensa ylläpitämiseksi valtiolta vuosittain
50399: sisartoimi on järjestetty kunnallisista ter- avustuksena kutakin oppilasta kohden mää-
50400: veyssisarista annetun lain mukaan, voi- rän, jonka suuruuden valtioneuvosto kolmi-
50401: massa, mitä sanotussa laissa on erikseen vuotiskaudeksi vahvistaa vähintään 2,500
50402: säädetty. Kunnes uudelleenjärjestely on ja enintään 5,000 markaksi.
50403: tapahtunut, suoritetaan valtion avustusta Omien kansakouluhuoneistojen hankki-
50404: edelleen aikaisempien määräysten mukaan. misen aiheuttamista kustannuksista kau-
50405: punki saa valtionapua ja kuoletuslainaa sa-
50406: mojen perusteiden mukaan kuin maalais-
50407: kunnan osalta on säädetty 5 § : ssä.
50408:
50409: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1947.
50410:
50411:
50412: Urho Kulovaara. Päiviö Hetemäki.
50413: Toivo Mansner. A. K. Paasivuori.
50414: Eino Raunio. Ensio Kytömaa.
50415: Paavo Karjalainen. Alpo Lumme.
50416: Lassi Hiekkala. Kaisa Hiilelä.
50417:
50418:
50419:
50420:
50421: 3
50422: 1174
50423:
50424: IV,s66, - Lak. al. N:o 68.
50425:
50426:
50427:
50428:
50429: Piippula y. m.: Ehitotukset laeiksi tullo- ja om.aisuusverolai'lt.
50430: sekä m.aal.aiskuntain kunnaUishallinnosta annetun. ase-
50431: tuksen muuttamisesta.
50432:
50433:
50434: E d u s k u n n a ll e.
50435:
50436: Hallitus on antanut eduskui1DJalle esityk~ määrä pienviljelijöitä, jotka eivät saa maa-
50437: sen n:o 134 laiksi tulo- ja omaisuusvero- talouskiinteistöstä niin suurta tuottoa kuin
50438: [ain sekä maalaiskuntain kunnallishallin- miksi tämä tulo maataloushallituksen kirjan-
50439: nO.sta annetun asetuksen muuttamisesta. pitotilojen puhdastuoton mukaan verotuspe-
50440: Esityksen pääasiallisin tarkoitus on muut- rusteita määrättäessä tulee arvioiduksi. Ilmei-
50441: taa sanottuja lakeja siten, että maatalous- nen tosiasia nimittäin on, että vaikka esim.
50442: kiinteistöstä saadun tulon suuruutta arvioi- pienet kirjanpitotilat tuottavat keskimäärin
50443: taessa pidetään perusteena vain sitä tu1oa, hehtaaria kohden suuremman puhdastuoton
50444: jonka maatalouskiinteistöjen verovuonna kat- kuin saman kirjanpitopiirin suUI1emmat kir-
50445: sotaan keskimäärin antaneen sen sijaan, että janpitotilat, poikkeaa pienviljelmien tuotto
50446: voimassa olevien lakien mukaan perusteena alaspäin maatalouskiinteistöjen keskimääräi-
50447: pidetään verovuonna :päättyneen ja kahden sestä tuotosta yleisemmin ja enemmän kuin
50448: sitä edeltäneen talous- ja hakkuuvuoden kes- suurempien tilojen tuotto. Mutta samanlai-
50449: kimääräistä puhdasta tuottoa. Sinä ajan- sessa keskinkertaista huonommassa asemassa
50450: kohtana, jolloin maatalouskiinteistöjen vero- kuin nämä pienviljelmät on myös lukui-
50451: perusteet määrätään, ei kuitenkaa:n vielä ole sia keskikokoisia ja suuriakin viljelmiä,
50452: !käytettävissä luotettavia tietoja maatalous- jotka nykyisin käytettävästä viljelysmaan,
50453: kiinteistöjen verovuonna antamasta tuo- luonnonniityn ja metsämaan luokituksesta
50454: tosta enempää maatalouden kuin metsäta- huolimatta tulevat säännöllisesti yliverote-
50455: loudenkaan osalta. Kokemus on tämän sel- tuiksi siinäkin tapauksessa, että maatalous-
50456: västi osoittanu( Nykyisin käytännössä oleva kiinteistöjen verotusperusteet määrättäisiin
50457: ikolmen vuoden keskimääräiseen tuottoon pe- mahdollisimman oikein !keskimääräisen tuo-
50458: rustuva menettelytapa maatalouskiinteistö- ton mukaiseksi. Sen vuoksi sen laatuinen
50459: jen tulojen arvioimiseksi on siksi hyvin pe- maatalouskiinteistöjen tulon määrittely,
50460: rusteltu, ettei siitä tilapäisistä ja ohimene- joka perustuisi suoraviivaisesti v:ain .tilan
50461: vistä vaikutteista ol,e syytä ajatella luovut- kokoon ja johon hallitulksen on ilmoitettu
50462: tavaksi. puheena olevana lainmuutosesityksellään
50463: Paitsi edellämainittua muutosta ehdote- :pyrkivän, ei johtaisi oikeudenmukaiseen ve-
50464: taan hallituksen esitytksessä., että yhdeksi rotukseen.
50465: maatalouskiinteistöstä saadun tulon arvioi- Tulo- ja omaisuusverolain 18 §: ssä annet-
50466: ruisperusteeksi otettaisiin viljelmän koko, tujen määräysten mukaan verotuslautakun-
50467: josta tarkemmat määräykset annett·aisiin nilla on oikeus määrätä lisäveroa niiHe maa-
50468: asetu:ksella. Tätä lainmuutosesitystä on pi- talouskiinteistön haltijoille, jotka paikkakun-
50469: dettävä erittäin arveluttav·ana senvuoksi, nan keskitasosta poikkeavan viljelystavan
50470: että sen mukaan asetuksella voitaisiin aivan ja tämän vaatimien edellytysten olemassa-
50471: kaavamaisesti määrätä kaikissa tapauksissa olon vuoksi saavat lisätuloa maatalouskiin-
50472: tilakoko ratkaisevaksi tekijäksi jättämättä teistöistä kunnassa keskimäärin saatavaan
50473: kunnallisen itsehallinto-oikeuden suomaa tuloon verrattuna. Epäoikeudenmukaiseksi
50474: välttämätöntä harkintaoikeutta oikeudenmu- on senvuoksi katsottava, että samana kun
50475: kaiseen verotukseen pyrittäessä. On suuri keskimääräistä paremmassa asemassa olevia
50476: IV,366. - Piippula y. m. 1175
50477:
50478: maatalouskiinteistön haltijoita voidaan lisä- van huomattavasti alhaisemman kuin mikä
50479: verottwa, verolait eivät salli vastaavanlaisten se on kunnassa keskimäärin. Näin menetel-
50480: tilan tuottoa alentavien seikkojen perus- len hyvin tuottavista pientiloistakin voidaan
50481: teella verotuksessa minkäänlaista lieven- siis maksaa veroa todellisen tuoton mukaan
50482: nystä. Se v.erotettavan tulon alentamismah- ilman summittaista yleisalennusta, mutta
50483: dollisuus, jonka tulo- ja omaisuusverolain samalla olisi varattava v'erotuksen suoritta-
50484: 18 § sallii, voi nimittäin tulla kysymykseen jille mahdollisuus ja velvollisuus ottaa huo-
50485: ainoastaan sil1oin, kun jokin lähinnä tila- mioon keskitasoa huonompien pientilojen ja
50486: päiseksi katsottava tekijä on alentanut maa- muidenkin vastaavassa asemassa olevien
50487: talouskiinteistön tuottoa. Näistä syistä olisi maatalouskiinteistöj,en verotuksessa todelli-
50488: verotuslautakunnille annettava oikeus tar- set olosuhteet.
50489: vittaessa myöskin vähentää ma,atalouskiin- Edellä esitetyillä perusteilla ja viitaten
50490: teistön verotettavaa tuloa, milloin tilan valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään esitämme
50491: pienuudesta :aiheutuvan keskimääräistä epä- kunnioittaen,
50492: edullisemman työnkäytön, tilan erikoisase-
50493: man, huonoj,en teiden tai muiden v,astaavan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50494: ~aisten seikkojen vuoksi maatalouskiinteis- vat lakiehdotukset:
50495: tön todellisen puhtaan tuoton katsotaan ole-
50496:
50497:
50498: Laki
50499: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
50500: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
50501: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 15 § näin kuuluvaksi:
50502: 15 §. tai erikoisesta asemasta johtuen huomatta-
50503: Maatalouskiinteistöstä sruatuna tulona on V'asti kunnassa määrättyä keskimääräistä
50504: pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka sa- puhdasta tuottoa pi<enemmän, on veroa mää-
50505: manlaatuisten kiinteistöjen kunnassa arvioi- rättäessä kohtuullisessa määrässä alennet-
50506: daan viljellyn maan ja luonnonniityn osalta tava tällaisen kiinreistön puhtaan tuoton
50507: verovuonna päättyneenä ja kahtena sitä määrää. Kiinteistön puhdasta tuottoa arvioi-
50508: edeltäneenä talousvuotena sekä metsämaan taessa noudatetaan, paitsi Ahvenanmaan
50509: osalta vastaavina hakkuuvuosina !keskimää- maakunnassa, saman vuoden kunnallistak-
50510: rin vuotta kohti antaneen huomioon ottaen soitusta varten vahvistettuja perusteita.
50511: paikkakunnalla tavalliset käyttö- ja kunnos-
50512: sapitokustannukset, työpalkat sekä kohtuul-
50513: liset arvonvähennykset. Jos kuitenkin maa-
50514: talouskiinteistöjen todellisen puhtaan tuoton Tämä laki tuLee voimaan päivänä
50515: katsotaan olevan kiinteistön pienestä !koosta ikuuta 1948.
50516:
50517:
50518:
50519:
50520: Laki
50521: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
50522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
50523: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 1 kohta, niin kuin se on
50524: 19 päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa (889/43), näin kuuluvaksi:
50525: 82 §. 1) Maatalouskiinteistöistä saatuna tulona
50526: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- on pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka
50527: datettava seuraavia säännöksiä: samanlaatuisten kiinteistöjen kunnassa ar-
50528: 1176 IV,366,- Verotus.
50529:
50530: vioidaan jäljempänä mainittuina talous- ja taan tuoton määrää. Poronhoidosta saatuna
50531: hakkuuvuosina keskimäärin antaneen, huo- tulon:a on pidettävä sitä puhdasta tuottoa,
50532: mioon ottaen paikk,akunnall:a tavalliset minkä poronhoidon edellisenä poronhoito-
50533: ikäyttö- ja kunnossapitokustannukset, työ- vuotena arvioidaan paliskunnan toimesta
50534: palkat sekä kohtuulliset arvonvähennykset. luettua, vuotta vanhempaa poroa kohti kes-
50535: Jos kuitenkin maatalouskiinteistön todelli- kimäärin antaneen, huomioon ottaen paikka-
50536: sen puhtaan tuoton katsotaan olevan kiin- kunnalla tavalliset porokarjasta aiheutuneet
50537: teistön pienestä koosta tai erikoisesta ase- kustannukset.
50538: masta johtuen huom3Jttavasti kunnassa mää-
50539: rättyä puhdasta tuottoa pienemmän, on
50540: taksoituslautakunnan kohtuullisessa mää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
50541: rässä al,ennet,tav,a tällaisen kiinteistön puh- kuuta 1948.
50542:
50543: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1948.
50544:
50545:
50546: J. E. Pilppula. Markus Niskala.
50547: J. Koivisto. Juho Paksujalka.
50548: Lauri Laine. Matti Pärssinen.
50549: Kustaa Tiitu. Antti Rantamaa.
50550: Kusti Eskola. ·Tauno Saukkonen.
50551: Toivo Ikonen. Heikki Soininen.
50552: Urho Kekkonen. Heikki Vehkaoja.
50553: Martti Miettunen. J. Annala.
50554: Juho Niukkanen. Akseli Brander.
50555: Lauri Riikonen. Toivo Kinnunen.
50556: M. 0. Lahtela. Antti Koukkari.
50557: Yrjö Hautala. Juhani Leppälä.
50558: Aapo Inkinen. Matti Miikki.
50559: J. E. Lampinen. Eino Palovesi.
50560: Eemil Luukka. V. Okko.
50561: Ansh. Alestalo. J. Pyörälä.
50562: Albin Asikainen. Eemil Pääkkönen.
50563: L. 0. Hirvensalo. Sulo Salo.
50564: Kalle Kirra. Samuli Simula.
50565: Eino Laitinen. E. Tukia.
50566: Aino Luostarinen. Veikko Vennamo.
50567: Lauri Murtomaa. Johannes Virolainen.
50568: 1177
50569: IV,a67. - Lak. al. N:o 69.
50570:
50571:
50572:
50573:
50574: Vennamo y. m.: Ehdo:tus laiksi eräistä viiUaikotisista poik-
50575: keussäännöksistä ver:olakeihin.
50576:
50577:
50578: E d u s k u n n a 11 e.
50579:
50580: Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- ranomaisista riippuu, IDJ.SSa maann ja
50581: sen n: o 135 laiksi eräistä väliaikaisista missä suhteessa kukin korvauksen saaja saa
50582: poikkeussäänöksistä verolakeihin. osuustodistuksia ja korvausobligatioita. Li-
50583: Tämän lakiehdotuksen 1 § :n 1 momen- säksi on osuustodistuksista maksettu osinko
50584: tin 4 kohdassa on ehdotettu säädettäväksi, suoritettu saman vuoden kuluessa, jotenka
50585: että toisen ikorvaus~ain ikorvausobligatioi- tuloverotus veisi tästä osingosta huomatta-
50586: den korko olisi oleva verov:apaa 1 päivän van osan. Mainituista syistä olisi osuustodis-
50587: elokuuta 1944 ja 1 päivän elokuuta 1946 tuksille vuosilta 1945 ja 1946 maksettu
50588: väliseltä ajalta. Sitä vastoin on korvaus- osinko säädettävä verovapaaksi samalla ta-
50589: osakkeiden hallintoyhteis.ön osuustodistusten voin kuin ikorvausobligatioiden korko on
50590: osinko kaikilta vuosilta jätetty veronalai- ehdotettu verovapaiksi vastaaviita vuosilta.
50591: seksi. Tällaista tulosta ei voida pitää oikeu- Näin edes jossain määrin tasoitettaisiin
50592: denmukaisena eikä kohtuullisena. On nimit- sitä epäsuhdetta, joka nyt vallitsee korvaus-
50593: täin huomattava, 'että hallintoyhteisön obligatioiden ja osuustodistuksien arvon
50594: osuustodistuksille on maksettu vähäistä osin- välillä.
50595: koa vasta paljon myöhemmin kuin korvaus- Esitetyillä perusteilla ja viitaten valtio-
50596: obligatioille ja niiden pitäisi kuitenkin päiväjärjestyksen 32 § : ään esitämme ilron-
50597: lainsäätäjän tarkoituksen mukaan ainakin nioittaen,
50598: suurin piirtein vastata etuuksiensa puolesta
50599: korvausobligatioita. Tämä on tärkeätä sitä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50600: Suuremalla syyllä, !kun lähinnä hallintovi- van lakiehdotuksen:
50601:
50602:
50603: Laki
50604: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
50605: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50606: Sen estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädännössä on säädetty, on vuoden
50607: 1947 tulon ja omaisuuden perusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa
50608: sekä vuonna 1948 toimitettavassa kunnallisverotuksessa noudatettava seuraavia sään-
50609: nöksiä:
50610: 1 §. pahtuessa toiselle paikkakunn:alle siirty-
50611: V eronalaisena tulona ei ole pidettävä: neille tai muuhun sellaiseen henkilökohtai-
50612: 1) sellaista rahana tai muuna etuutena seen huoltoon käytettäväksi;
50613: kuukausipalkan, huoltorahan tai muulla ni- 2) !korvausta, mikä on ikertakaikkisena
50614: mellä saatua avustusta, joka valtion varoista tahi jatkuvana suorituksena sotapalveluk-
50615: on :annettu asevelvollisten taikka asepalve- sesta taikka muuten sotatoimesta tahi työn-
50616: lukseen vapaaehtoisena osallistuneiden hen- tekijälle työstä aiheutuneen . ,ruumiinvam-
50617: :lrilöiden omaisHle taiikka väestönsiirron ta- man, sairauden tahi kuolemantapauksen
50618: 1178 IV,367. -Verotus.
50619:
50620: johdosta joko valtion tai yleishyödyllisten kuuta 1944 ja 1 päivän elokuuta 1946 väli-
50621: yhtymäin varoista taikka työntekijäin tapa- seltä ajalta; eikä
50622: turmavakuutuksen perusteella vahingoittu- 5) korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä 5
50623: neelle tai sairastuneelia itselleen taikka hä- päivänä toukokuuta 1945 annetussa laissa
50624: nen omaisilleen ; (392/45) tarkoitetun hallintoyhteisön osuus-
50625: 3) puolustusvoimain palveluksessa olleille todistuksille vuosilta 1945 ja 1946 makset-
50626: valtion varoista suoritettua päivärahaa; tua osinkoa.
50627: (poist.) V eronalaisena omaisuutena ei ole pidet-
50628: 4) vuonna 1947 nostettua 13 päivänä elo- tävä oikeutta 10 päivänä helmikuuta 1947
50629: kuuta 1942 annetun korvauslain (656/42) tehdyllä rauhansopimuksella luovutetulle
50630: nojalla annettujen korvausobligatioiden kor- tai vuokratulle alueelle jääneestä omaisuu-
50631: koa 12 päivän maaliskuuta 1940 ja 12 päi- desta saatavaan korvaukseen.
50632: vän maaliskuuta 1946 väliseltä ajalta eikä
50633: 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen 2-4 §.
50634: korvauslain (390/45) nojalla annettujen (Kuten hallituksen esityksessä.)
50635: korvmlSObligatioiden ikorkoa 1 päivän elo-
50636:
50637: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1948.
50638:
50639: Veikko Vennamo. Matti Pärssinen.
50640: Johannes Virolainen. Tauno Saukkonen.
50641: Aapo Inkinen. Eemil Luukka.
50642: Erkki Paavolainen.
50643: 1179
50644:
50645: IV,3as. - Lak. al. N:o 70.
50646:
50647:
50648:
50649:
50650: Vennamo y. m.: Ehdotus laiksi eräiden talletusten ja obU..
50651: gatioiden omista,iille myönn.ettävästä veronhuojennuk-
50652: sesta.
50653:
50654:
50655: E d u s k u n n a 11 e.
50656:
50657: Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- ovat jo täysin verovapaat. Mainittakoon
50658: sen n: o 136 laiksi eräiden talletusten ja myös, :että maanhankintalain mukainen maa
50659: obligatioiden omistajille myönnettävästä ve- on asukkaalle määrävuosilta verovapaata
50660: ronhuojennuksesta. maata. Kaikista näistä syistä ehdotamme,
50661: Lakiesityksessä on hallintoyhteisön osuus- että osuustodistukset rinnastettaisiin kor-
50662: todistukset täydellisesti unohdettu. Täysin vausobligatioihin niin tulo- kuin omaisuus-
50663: asianmukaista kuitenkin on, että ne rinnas- veron osalta.
50664: tetaan korvausobligatioihin. On nimittäin Lakiehdotuksen 1 §: n 3 momentti on sitä
50665: huomattava, että hallintoyhteisön osuusto- paitsi epäselvästi kirjoitettu ja aiheuttasi
50666: distuksille on maksettu vähäistä osinkoa ilmeisesti pitkällisiä oikeudenkäyntejä. Täy-
50667: vasta paljon myöhemmin kuin korvausobli- sin perusteltua on, että korvaukset, jotka
50668: gatioille ja niiden pitäisi kuitenkin .lain- ovat korvaukseen oikeutetun tai sellaisen
50669: säätäjän tarkoituksen mukaan suurin piir- henkilön, jolle ne ovat korvaukseen oikeu-
50670: ten vastata etuuksiensa puolesta korvaus- tetulta siirtyneet perinnön tai testamentin
50671: obligatioit·a. Tämä on tärkeätä sitä suurem- kautta tai milloin korvaus on määrätty kuo-
50672: malla syyllä, kun lähinnä hallintoviran- linpesälle, kuolinpesän tai sen osakikaan
50673: omaisista riippuu missä määrin ja missä omistuksessa ehdotettu huojennus olisi
50674: suhteessa kukin korvauksen saaja saa osuus- myönnettävä. Lakiehdotus olisikin tässä
50675: todistuksia ja korvausobligatioita. Lisäksi suhteessa selvennettävä ja täydennettävä.
50676: on mainittava, että niitten korvauksien Esitetyillä perusteilla ja viitaten valtio-
50677: osalta, jotka on pidätetty käytettäväksi päiväjärjestyksen 32 §: ään esitämme kun-
50678: maanhankintalain tal'koituksiin, ei jo tek- nioittaen,
50679: nillisistä syistä voida erottaa korvausobli-
50680: gatioita ja osuustodistuksia toisistaan, jo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50681: tenka näissä tapauksissa osuustodistukset vam lak!iehdotuksen:
50682:
50683:
50684: Laki
50685: eräiden talletusten ja obligatioiden omistajille myönnettävästä veronhuojennuksesta.
50686: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50687: 1 §. korvausosakkeiden hallintoyhteisöstä 5 päi-
50688: Kotimaisien pankkien, säästöpankkien, vänä toukokuuta 1945 annetussa laissa
50689: osuuskassan, postisäästöpankin tai osuus- (392/45) tarkoitetun hallintoyhteisön auta-
50690: kunnan säästökassan muille kuin shekki- ja man osuustodistuksen omistaja saa valtiolle~
50691: niihin verattaville tileille sijoitetun talle- kunnalle tai seurakunnalle vuosina 1948-
50692: tuksen, samoin kuin valtion antaman Suo- 55 tulojen perusteella toimitettavassa vero-
50693: man markan määräisen obligation taikka tuksessa näistä talletuksista tai obligatioista
50694: 1180 IV,368.- Verotus.
50695:
50696: saamistaan korko- taikka osuustodistu:ksista korkotuloja ja osinkoja, elleivät obligatiot
50697: saamistaan osinkotuloista verovapaana vä- tai osuustodistukset ole korvaukseen oikeu-
50698: hentää niiden yhteisen määrän kahteenkym- tetun tai sellaisen henkilön, jolle ne ovat
50699: meneentuhanteen markkaan saakka sekä korvaukseen oikeutetulta siirtyneet perin-
50700: viimeksi mainitun määrän ylittävältä osalta nön tai testamentin kautta tai, milloin kor-
50701: puolet, ei kuitenkaan :enempää kuin kaik- vaus on määrätty kuolinpesäHe, ilmoiinpesän
50702: kiaan satatuhatta markkaa. tai sen osakkaan omistuksessa, ei myöskään
50703: Niinikään saa 1 momentissa tarkoitetun rahaLaitoksen toiseen rahalaitokseen teke-
50704: talletuksen, obligation tai osuustodistuksen maa talletusta, rahalaitoks,en omistamia
50705: omistaja sanotussa momentissa mainituilta obligatioita eikä näistä talletuksista ja obli-
50706: vuosilta omaisuuden perusteella toimitetta- gatioista saatuja ikorkotuloja.
50707: vassa verotuksessa talletustensa, obligatioit-
50708: tensa ja osuustodistustensa arvosta vähen-
50709: tää niiden yhteisen arvon viiteensataantu- 2 ja 3 §.
50710: hanteen markkaan asti sekä tämän määrän (Kuten hallituksen esityksessä.)
50711: ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan
50712: enempää ikuin kaikkia,an kolme miljoonaa Tämä laki, jolla kumotaan eräiden talle-
50713: markkaa. tusten ja obligatioiden omistajille myönnet-
50714: Mitä 1 ja 2 momentcissa on säädetty ei tävästä veronhuoj,ennuksesta 11 päivänä
50715: koske 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun lokakuuta 1946 annettu Laki (706/46),
50716: toisen korvauslain (390/45) 22 § :ssä tarkoi- tulee voimaan pa1vana kuuta 194
50717: tettuja obligatioita tai 1 momentissa tarkoi- ja sovelletaan sitä ensimmäisen kerran vuo-
50718: tettuja osuustodistuksia ja niistä saatuja den 1948 tuloa ja omaisuutta verotettaessa.
50719:
50720: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1948.
50721:
50722: Veikko Vennamo. Matti Pärssinen.
50723: Johannes Virolainen. Tauno Saukkonen.
50724: Aapo Inkinen. Eemil Luukka.
50725: Erkki Paavolainen.
50726: 1181
50727:
50728: IV,sa9. - La.k. al. N:o 71.
50729:
50730:
50731:
50732:
50733: Kölli y. m.: Ehdotus laiksi erätiden tal~etusten, obligatioi-
50734: den ja velkasitoumusten omistajille myönnettävästä
50735: veronhuojennuksesta.
50736:
50737:
50738: E d u s k u n n a ll e,
50739:
50740: Tammikuun 27 päivänä 1948 esitettiin jille ei lisäksi ole myönnetty inflatiotakuuta
50741: eduskunna1le haLlituksen esitys n:o 136 kuten on asianlaita eräiden obligatioiden
50742: laiksi eräiden talletusten ja valtion anta- suhteen, jotka kuitenkin ovat päässeet osal-
50743: mien obligatioiden omistajille myönnettä- lisiksi puheena olevasta veronhuojennuk-
50744: västä 'V'eronhuojennuksesta. Tämän veron- sesta. Kyseisen hallituksen esityksen pe-
50745: huojennuksen tarkoituksena on rahanarvon rusteena olevat syyt vaatisivat siis välttä-
50746: vakiinnuttamisen ja säästäruistoiminnan el- mättä sanotun helpotuksen ulottamisen myös
50747: vyttämisen ohella myös edes jonkinlaisen -valtion antamiin velkasitoumuksiin.
50748: hyvityksen antaminen sanotunlaisille henki- Alussamainitussa esityksessään hallitus
50749: löille niistä menetyksistä, jotka he inflation ehdottaa, että toisen korvauslain mukaiset
50750: johdosta ovat joutuneet ja joutuvat kärsi- korvausobligatiot, päinvastoin kuin voimassa
50751: mään. Esityksen mukaan 'eivät kyseisestä olevassa laissa, tulisivat muihin obligatioihin
50752: edusta pääsisi osallisiksi sen sijaan ne, nähden eri asemaan sikäli, että niiden omis-
50753: joilla on hallussaan valtion antamia velka- taja saisi hyväkseen veronhuojennuksen vain
50754: sitoumuksia. Tällaisen eron tekemiseen val- silloin, kun hän on saanut korvausobligatiot
50755: tion obligatioiden j.a velkasitoumusten vä- korvauksena menetetystä omaisuudestaan.
50756: ilillä ei kuitenkaan ole asiallista perustetta. Kun maan luovuttaminen maanhankintalain
50757: Sekä obligatiot että velkasitoumukset ovat nojalla on sen hinnoitteluun nähden ja
50758: itse asiass.a saamistodisteita lainoista, jotka muutenkin verrattavissa toisessa korvaus-
50759: yksityiset milloin vapaaehtoisesti, mutta laissa tarkoitettuun omaisuuden menetyk-
50760: useimmiten pakosta ovat valtiolle antaneet. seen ja kun maasta luovutuksen tapahtuessa
50761: Viimeksi mainittua lajia olevia obligatioita valtiolle voidaan korvaus maanhankintalain
50762: ovat esim. sota- ja korvauslainaobligatiot 66 § :n 3 momentin mukaan suorittaa ikor-
50763: kun taas velkasitoumuksia valtio on vastaa- vausobligatioilla ja maan vapaaehtoisen
50764: vasti antanut m. m. pommitusvaurioiden hankkimisen järjestelystä annetun lain 6 §
50765: korvaamiseksi, astustarkoituksiin iluovute- taas määrää maksuvälineeksi vapaaehtoisessa
50766: tusta maasta sekä Neuvostoliittoon palaute- kaupassa suoraan asutettavalle ensi sijassa
50767: tusta omaisuudesta, minkä lisäksi eduskun- nämä obligatiot, olisi myös henkilö, joka
50768: nan käsiteltävänä on esitys saksalaisen on saanut korvausobligatioita vastikkeena
50769: omaisuuden luovuttamisesta aiheutuneiden asutustarkoituksiin luovuttamastaan omai-
50770: vahinkojen korvaamisesta niinikään velkasi- suudesta rinnastettava siihen, jon:ka saanto
50771: toumuksia käyttäen. Velkasitoumuksen perustuu toiseen korvauslakiin.
50772: omistaja on obligation haltijaa.n nähden Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäivä-
50773: sikäli huonommassa asemassa, että edellisten järj·estyiksen 32 § : n noja.Jla ehdotamme,
50774: maksuaika on usein pitempi eivätkä ne ole
50775: y1eensä vapaasti toiselle siirrettävissä kuten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50776: jälkimmäiset. Millekään velkasitoumusla- van lakiehdotuksen:
50777:
50778:
50779:
50780: 4
50781: 1182 IV,369.- Verotus.
50782:
50783:
50784: Laki
50785: eräiden talletusten, obligatioiden ja velkasitoumusten omistajille myönnettävästä ve-
50786: ronhuojennuksesta.
50787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sä~detään:
50788: 1 §. tettuja obligatioita j.a niistä saatuja korko-
50789: Kotimaiseen pankkiin, säästöpankkiin, tuloja, jos obligatiot on saatu muutoin kuin
50790: osuuslkassaan1, postisäästöpankkiin tai osuus- korvauksena menetetystä tai 5 päivänä tou-
50791: ikunnan säästökassaan muille kuin sheikki- kokuuta 1945 annetun maanhankintalain
50792: ja niihin verrattaville tileille sijoitetun talle- (396/45) nojalla luovutetusta omaisuudesta,
50793: tuksen, samoin kuin valtion antaman Suo- ei myöskään rahalaitoksen toiseen rahalai-
50794: men markan määräisen obligation ja velka- tokseen tekemää talletusta, rahalaitoksen
50795: sitoumuksen omistaja saa valtiolle, kunnalle omistamia obligatioita eikä näistä talletuk-
50796: tai seurakunnalle vuosien 1948-1955 tulo- sista ja obligatioista saatuja korkotuloja.
50797: jen perusteella toimitettavassa verotuksessa
50798: näistä talletuksista tai obligatioista saamis- 2 §.
50799: taan korkotuloista verovapaana vähentää Vuosina 1948-1955 älköön valtion anta-
50800: niiden yhteisen määrän kahteenkymmeneen- mien Suomen markan määräisten obligatioi-
50801: tuhanteen markkaan saakka sekä · viimeksi den tai velkasitoumusten koroista toimitet-
50802: mainitun määrän ylittävältä osalta puolet, tako sellaista ennakon pidättämistä, kuin
50803: ei kuitenkaan enempää ikuin kaikkiaan sata- tulo- ja omaisuusveron ennakkoperinnästä
50804: tuhatta markkaa. 6 päivänä elokuuta 1943 annetussa laissa
50805: Niin ikään saa 1 momentissa tarkoitetun ( 664/43) säädetään.
50806: talletuksen, obligation tai velkasitoumuksen
50807: omistaja sanotussa momentissa mainituilta 3 §.
50808: vuosilta omaisuuden perusteella toimitetta- Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa
50809: vassa verotuksessa talletustensa, obligatioit- tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
50810: tensa ja velkasitoumustensa arvosta vero- töönpanosta ja soveltamisesta.
50811: vapaana vähentää niiden yhteisen arvon
50812: viiteensataantuhanteen markkaan asti sekä Tämä laki, jolla kumotaan eräiden talle-
50813: tämän määrän ylittävältä osalta puolet, ei tusten ja obligatioiden omistajille myönnet-
50814: !kuitenkaan enempää ilruin !ka~kiaan kolme tävästä veronhuojennuksesta 11 päivänä lo-
50815: miljoonaa markkaa. kakuuta 1946 annettu laki (706/46), tulee
50816: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei voimaan päivänä kuuta 194
50817: koske 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun ja sovelletaan sitä ensimmäisen kerran vuo-
50818: toisen korvauslain (390/45) 22 §: ssä tarkoi- den 1948 tuloa ja omaisuutta verotettaessa.
50819:
50820: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1948.
50821:
50822:
50823: Martti 0. Kölli. Päiviö Hetemäki.
50824: L. 0. Hirvensalo. Martti Ytti.
50825: Sulo J. Teittinen.
50826: •• ••
50827:
50828: VALTIOPAIVAT
50829: 19 4 7
50830: LIITTEET
50831: VII
50832:
50833:
50834: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
50835: KUNNALLISVEROTUSTA KOSKEVA LAKIALOITE.
50836:
50837:
50838:
50839:
50840: HELSINKI 1948
50841: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
50842: 1185
50843:
50844: VII,42. - Lak. al. N:o 67.
50845:
50846:
50847: Tuurna y. m. : Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnallis-
50848: hallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa annet-
50849: tujen asetuksien muuttamisesta.
50850:
50851:
50852: E d u s k u n n a ll e.
50853:
50854: Marra.sikuun 25 päivänä 1947 jaettiin ja 24-15-kertaiseksi. V eronmaksukyvyn
50855: eduskunnalle hallituksen esitys laeiksi olennaisesta a1entumisesta myönnettävä
50856: maalaiskuntain kunoollishallinnosta ja lk:un- enimmäisalennus kor,otettaisiin puolestaan
50857: :nallishallituksesta kaupungissa annettujen vuonna 1939 voimassa olleesta 5,000 mar-
50858: asetuksien muuttamisesta. Sen mukaan ko- ikasta 50,000 markkaan eli 10-kertaiselks.i.
50859: rotettaisiin kullJlaHisverotuksessa myönnet- Ne rahamäärät sensijoon, jotka koskevat
50860: täviä perus- ja lapsivähennyksiä sekä ve- kiinnitettyjen velkojen !korkojen vähennys-
50861: ronmaksukyvyn olennaisesta alentumisesta oikeutta kunnallisverotuksessa, tulisivat
50862: läheisen omaisen elii,ttämisen tahi oman tai hallituksen esityksen mukaan pysymään
50863: J,äh.eisen henkilön sairauden, tapa:turman samo:illa, miksi ne jo vuonna 1931 mä!ärät-
50864: tai muun sel'laisen tähden annettavan vä- tiin. Samat syyt, jotka aiheuttavat edellä
50865: hennyksen :enimmäismäärää raha.n: arvon mainittujen muitten vähennysten korotta-
50866: aiLenemisen johdosta huomattavasti entises- misen rahan arvon aletessa, vaativat ikui-
50867: tään. Näitä vähennyksiä, joita jo vuonna ,tenkin samassa suhteessa myös korkovähen-
50868: 1943 mairnitusta syystä korotettiin, hallitus nysten nostamista. Näin ollen olisi nämä-
50869: esittä:ä nostettavcaksi siten, ·että perusvähern- lkin määräit korotettava entisestään 10--ker-
50870: nys tulisi kuluvasta vuodesta lähtien ()lie- .taisiiksi. Niitten ennallruan pysyttäminen
50871: maan maalaiskunnassa 10,000-18,000 ja tulisi lkoituma:an erityisesti asutuskeskusten
50872: fk:,aupungissa 16,000-24,000 markkaa vasta- uusien asuinkiimteistöjen selkä toisaalta
50873: ten 1,500-2,500 ja 2,000-4,000 markkaa uusi·en asutustilailist·en rasitukseksi korot-
50874: ennen viime sotia, joten korotus siihen näh- taen siten muutenkin kohtuuttoman kor-
50875: den olisi sanottuun aiikaan verraten maalla keita vuokria ja lisäten asutettavien suuria
50876: 6.7-7.2 ja kaupungissa 8-6-ikect:ai.nen. taloudellisia V~a:iikeuksia..
50877: Lapsivähennys ta,as, joka ennen sotia oli EdeHä o:levruan viitaten ja va.1tiopäiväjär-
50878: sekä maalla että kaupungissa 500-1,200 jestyksen 32 § :n 1 momentin nojaiia esi-
50879: mar!kJkaa, tulisi n)"t nousemaan edel:lisessä tämme,
50880: trupauksessa 8,000-15,000 ja jälkimmäi- että Eduskunta h!yväksyisi S(YUraa-
50881: sessä 12,000-18,000 marklk:aan eli 16-12.5 vat lakiehdotrukset:
50882:
50883: Laki
50884: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
50885: Eduskunnan P'äätöksen mukaisesti muutetaan maala.is!kuntain kunna;IlishaHinnosta
50886: 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun ~etuksen (21/98) 82 § :n 7 ikohta, sellaisena
50887: kuin. se on saman ·rusetuksen muuttamisesta 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa
50888: laissa ( 357/31), näin kuuluvaksi:
50889: 82 §. rot, kiinnitettyjen velkain koroista, jos nii-
50890: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on den määrä on aUe ko1menkymmenentuhan-
50891: noudatettava seuraavia säännÖiksiä: nen markan, enintään viisitoistatuhatta .
50892: mamkkaa, muussa tapauksessa puolet, kui-
50893: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, tenkin enintään sa-taviisikymmentätuha.tta
50894: paitsi vaJ.tion omistamasta, suoritetut vuok- markkaa, niin myös ikunnalle ja kirkoH6
50895: ra.IOOJksut, kiinnittämättömäin velikaiu 'lro- menevät verot. Sitä vastoin ei saa lukea
50896: 1186 Vll,42. - Kunnallisverotus.
50897:
50898: pois verovelvollisen ja hrunen perheensä nuksiin ja uudisviljelyksiin tai liil&eensä
50899: elantokustannuks:i:a, joihin myös luetaan laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sel-
50900: 88Ullnon vuokra s~kä verovelvollisen itseään laiseen.
50901: varten pitämän palvelusväen palkkaus ja
50902: elatus ynnä mitä muuta on niihin verratta- Tätä 'l:a!kia sovelletaan ensi kerran vuo-
50903: vaa. Älköön luettako pois sitäkä-än, mitä den 1947 tuloista rtoimitettavassa kunnallis-
50904: verovelvollinen on sijoittanut uudisraken- verotuksessa.
50905:
50906: Laki
50907: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
50908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnaJlishaHituksesta kaupungissa 8
50909: P'äivänä joulukuuta 1873 annetun asetu!ksen (40/73) 55 § :n 1 kohta, sellaisena ikui.n
50910: se on saman asetuksen muuttamisesta 19 päivänä mal'TI:ISkuuta 1943 :annetussa laissa
50911: (891/43), näin kuuluvaksi:
50912: 55 §. heenjäsenet, hänen vaimoansa lukuunotta-
50913: Verotettavaa tuloa taksoitettJaessa on nou- matta, ovat tehnee1t verovelvollisen talouden
50914: datettava seuraavia säiinnöksiä: hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kui-
50915: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka tenkin huomioonottaen kunkin perheenjäse-
50916: syntyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi nen kohdalta ne vähennykset, jotka tämän
50917: irtaimen pääoman, viran, liikkeen tai työ- pskälän kolmannessa ja neljännessä koh-
50918: toimen taikka hänen nauttimansa eläkkeen, dassa mainitaan. Niinikään on tuloksi luet-
50919: eläkerahan, armovuoden tai muun seLlaisen tava, mitä verovelvollinen on osinkona saa-
50920: etuuden rahaksi arvioidusta tuotosta sekä nut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, vaikka
50921: siitä määrästä, minkä verran hänen omai- sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin
50922: suutensa muutoin on lisääntynyt lahjan, pantu kunnallisveroa, sekä satunnaiset voi-
50923: perinnön, ~testamentin, sääntöperinnön ynnä tot, niihin luettuna seLlaisen kiinteän tai
50924: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel- irtaimen omaisuuden satunnaisesta ,luovu-
50925: liset vuotuiset kunnossapito- ja käyttÖiku.."!- rtuksesta saatu voitto, jonik:a luovuttaja on
50926: tannukset, työpaikat, kohtuulliset rurvonvä- saanut ostamalla tai v·aihtamalla tai muulla
50927: hennyikset, maasta, paitsi valtion omista- niihin verrettavalla saanno1la vastiketta vas-
50928: masta, suoritetut vuokrama:ksut, kiinnittä- taan, jos se on ollut luovuttajan omana,
50929: mättömäin velkain korot sekä kiinnitetty- !kiinteä kymmentä ja irtain viittä vuotta
50930: jen velkain koroista, jos niiden määrä on lyhyemmän ajan, muusta samanlaisesta luo-
50931: alle kolmen!kymmenentuhannan markan, vutuksesta syntynyt tappio kuitenkin voi-
50932: enintään viisitoistatuhatta markkaa, muussa tosta vähennettynä. Tuloista ei saa lukea
50933: tapauksessa puolet, kuitenkin enintään tS:a- pois verovelvollisen ja hänen perheensä
50934: taviisikymmentätuhatta markkaa, niin myös elantokustannuksia, joihin myös luetaan
50935: ikunnalle ja kirkolle menevät verot. V e- asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään
50936: rost'a vapaa on kuitenkin, mitä on saatu varten pitämän palvelusväen palkkaus ja
50937: naimaosana, huomenlahjana tai etuosan'~t ela·tus ynnä mitä muuta on niihin verrat,..
50938: j,akamattomasta pesrustä tai myötäjäisinä, tavaa. Älköön ·luettruko pois sitäkään, mitä
50939: niin myös lahja, perintö, ·testamentti tai verovelvollinen on sijoittanut uudisraken-
50940: sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tai nuksiin ja uudisvilje1y1ksiin tai liikkeensä
50941: suoraan y:lenevää tai alenevaa polvea ole- laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sel-
50942: valle perilliselle. Tuloksi on myös luettava laiseen.
50943: rahaksi arvioituna se etu, joka verovelvolli-
50944: sella on ollut oman tai perheensä tarpee- Tätä lakia sovelletaan ensi ikerran vuoden
50945: seen käytetystä omasta tai vapaasta asun- 1947 tuloista rtoimitettav:assa kunna;llisvero-
50946: nosta, niin myös se työ, minikä verovelvol- tuksessa.
50947: lisen kotona olevat lapset tahi muut per-
50948: Helsingissäi 1 päivänä joulukuuta 1947.
50949: Arno Tuurna. Lauri Laine. Martti 0. Kölli.
50950: Juho Niukkanen. Levi Jern. Ture Hollsten.
50951: •• ••
50952:
50953: VALTIOPAIVAT
50954: 19 4 7
50955:
50956: LIITTEET
50957: X
50958:
50959:
50960: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY LAPSILISÄÄ
50961: KOSKEVA LAKIALOITE
50962:
50963:
50964:
50965:
50966: HELSINKI 1948
50967: VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
50968: 1189
50969:
50970: X,54, - LaJI:. ail. N:o 74.
50971:
50972:
50973:
50974:
50975: ~ueikk:Wt y. m.: Ehdotus laiksi suoritet'U!n lapsilisän kor-
50976: vaamisesta eräissä tapaukrissa.
50977:
50978:
50979: E d .u s k u n n a 11 e.
50980:
50981: Kuluvan maaliskuun 9 päivänä saatettiin kin lupauksia, joiden mukaan siitä kärsi-
50982: eduskunnan tietoon hallituksen esitys lap- mään joutuneille myönnettäisiin hyvity.s
50983: silisälaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädiin- pian tapahtuvan lapsilisäkysymyksen lain-
50984: nöksi. Täten on tarkoituksena saada laki- säädännöllä järjestämisen yhteydessä. Mi-
50985: sääteiselle pohjalle lapsilisän maksaminen, tään tällaista säännöstä ei hallitus ole kui-
50986: jota osalle perheeliisiä henkilöitä viime lo- tenkaan sisällyttänyt mainittuun esityk-
50987: kakuun 1 päivästä lähtien on suoritettu seensä. .Näin olisi kuitenkin tehtävä. Niille
50988: taloudelliseen valtalakiin nojautuvan työ- työnantajille, jotka ovat joutuneet suorit-
50989: palkkojen säännÖBtelystä annetun valtio- tamaan lipsilisää edellä mainittua keski-
50990: neuvoston päätöksen perusteella. Tämä määrää enemmän, olisi tämä ylimenevä osa
50991: päätös on yleisesti myönnetty kohtuutto- korvattava valtion varoista, joista hallituk-
50992: maksi siinä, että se saattaa eri työnantajat sen nyt ehdottaman jä;destelmän mukaan
50993: aivan erilaisen rasituksen alaiseksi riippuen lapsilisät kokonaisuudessaankin tulisivat
50994: heidän työntekijöillään olevien lasten lUJku- tästä lähtien suoritettaviksi. Kun työnteki-
50995: määrästä. Kun työnantajan on jokaista jäin lukumäärän kasvaessa, kuten mainit-
50996: työntekijän lasta kohden ollut suoritettava tiin, lapsilisämenot ovat itsestään tasaan-
50997: 500 markkaa kuukaudessa, on se merkinnyt tuneet suunnilleen keskimäärää vastaaviksi,
50998: monille pientyönantajille, joilla on sattu- ei oikeutta korvaukseen olisi tarpeellista
50999: nut olemaan lapsirikkaita työntekijöitä, ku- ulottaa suurempia työnantajia koskevaksi.
51000: ten erityisesti maataloudessa on usein asian- Mihin raja yksityistapauksissa olisi asetet-
51001: laita, erittäin huomattavaa menojen kas- tava, ei ole yleisellä säännöllä täsmälli-
51002: vua. Lukuisissa tapauksissa lapsilisän ma:k- sesti määriteltävissä, mutta 25 työntekijää
51003: saminen onkin ollut suorastaan ylivoi- voitaneen yleensä pitää tässä suhteessa
51004: maista. Suurempien työntekijäjoukkojen suunnilleen paikallaan olevana, kun samalla
51005: ollessa kysymyksessä lapsilisäkustannukset otetaan huomioon puheena olevasta kor-
51006: ovat sen sijaan tasoittuneet ja ne on voitu vauksesta valtiolle aiheutuvat kustannuk-
51007: suorittaa. On laskettu, että tasan jaettuna set. Kuitenkaan ei liene aihetta korvauk-
51008: kaikkien työnantajain kesken mainittuun sen suorittamiseen, jos maksettu lapsilisä
51009: päätökseen perustuvat lapsilisämenot tekisi- ei ylitä keskimäärää enemmällä kuin 500
51010: vät suunnilleen 4 % maksetuista palkoista. markalla.
51011: Nykyisin voimassa olevan ja ehdotetun Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäivä-
51012: lainsäädännön hyväksymisen jälkeen lak- järjestyksen 32 § :n nojalla ehdotamme,
51013: kaavan lapsilisäjärjestelmän epäoikeuden-
51014: mukaisuus ja kohtuuttomuus pientyönanta- että Eduskunta hyväksyisi settma-
51015: jiin nähden oli jo sitä käytäntöön otet- van lakiehdotuksen:
51016: taessa tunnettu. Niinpä silloin annettiin-
51017:
51018:
51019:
51020: 5
51021: 1190 X,54. - Lapsilisä.
51022:
51023:
51024:
51025: Laki
51026: suoritetun lapsilisän korvaamisesta eräissä tapauksissa.
51027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51028: 1 §. tun säännöksen voimassaoloaikana on ollut
51029: Työnantaja, joka työpalkkojen säännös- enemmän kuin kaksikymmentäviisi työnte-
51030: telystä 3 päivänä lokakuuta 1947 annet- kijää. Korvausta ei myöskään suoriteta
51031: tuun valtioneuvoston päätökseen 8 päivänä ellei sen määrä nouse vähintään viiteensa-
51032: marraskuuta 1947 annetulla päätöksellä taan markkaan.
51033: (808/47) lisätyn 10 a § :n nojalla on suo-
51034: rittanut lapsilisää enemmän kuin neljä sa- 2 §.
51035: dalta sanotun säännöksen voimassa ollessa Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
51036: muuten maksamiensa palkkojen yhteismää- täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa val-
51037: rästä, on oikeutettu saamaan valtion va- tiovarainministeriö.
51038: roista korvauksen siitä osasta maksettua
51039: lapsilisää, joka ylittää mainitun prosentti- 3 §.
51040: määrän. Tämä laki tulee voimaan päivänä
51041: Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole kuuta 194 .
51042: työnantajalla, jolla 1 momentissa tarkoite-
51043:
51044: Helsing,issä maaliskuun 12 päivänä 1948.
51045:
51046: Matti Heikkilä. Helena Virkki
51047: Arvo Salminen. Erkki Paavolainen.
51048: Yrjö 1. Antila. Erkki Koivisto.
51049: Martti 0. Kölli. Johannes Virtanen.
51050: E. A. Turja. Arno Tuurna.
51051: Felix Seppälä.
51052: LAKI-, RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
51053: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
51054: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
51055: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
51056:
51057: Lakialoitteet.
51058: Kevätisttmtokaudella jätetyt.
51059:
51060: - n:o 1, österholmin y.m.: Ehdotus laiksi Liitteet IV,4. s. 77. - Ks. Tulo· ja omaisuus·
51061: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. Liit- vero.
51062: teet 1,1. s. 7 ja 8. - Ks. Valtiopäiväjärjestys. -- n:o 13, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi
51063: - n:o 2, Suontaustan y.m.: Ehdotus laiksi tulo· ja omaisuusverolain 22 § :n muuttami-
51064: edustajanvaaleista annetun lain 1 § :n muutta- sesta. Liitteet IV,5. s. 79. - Ks. Tulo- ja
51065: misesta. Liitteet 1,2. s. 9. - Ks. Edustajan- omaisuusvero.
51066: vaalit.· n:o 14, P i 1 p p u 1 a n y. IJl.: Ehdotus laiksi
51067: - n:o 3, Lampisen y .. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit·
51068: edustajanvaaleista annetun lain 1 § :n muutta· teet IV,a. s. 81. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
51069: misesta. Liitteet I,3. s. 11. - Ks. Edustajan· -- n:o 15, Lehtokosken y.m.: Ehdotus laiksi
51070: vaalit. tulo· ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit·
51071: -- n:o 4, K. Anderssonin y.m.: Ehdotus teet IV,7. s. 84. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
51072: laiksi eduskunnan kanslian menosäännön pe· -- n:o 16, E. Koiviston y.m.: Ehdotus laiksi
51073: rusteista annetun lain 5 § :n muuttamisesta. liikevaihtoverolain 5 § :n muuttamisesta. Liit·
51074: Liitteet I,4. s. 13. - Ks. Eduskunta. teet IV,8. s. 87 .. - Ks. Liikevaihtovero.
51075: -- n:o 5, H. Mannisen y.m.: Ehdotus laiksi -- n:o 17, Luukan y.m.: Ehdotus laiksi erar·
51076: uskonnonvapauslain 12 § :n muuttamisesta. Liit· den talletusten ja obligatioiden omistajille
51077: teet I,5. s. 14. - Ks. Kirkollisverot. myönnettävä,stä verohuojennuksesta annetun·
51078: - n:o 6, Pessin y.m.: Ehdotus laiksi eräiden lain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,9. s. 89.
51079: tuotanto- ja liikelaitosten kansallistamisesta - Ka. Tallettajat.
51080: sekä luonnonrikkauksien ja ulkomaankaupan -- n:o 18, H. Pesosen y. m.: Ehdotus laiksi
51081: ottamisesta valtion hattuun. Liitteet I,s. s. 16. souavahinkolain 3 § :n muuttamisesta. Liitteet
51082: - Ks. Sosialisoiminen. II,2. s. 44. - Ks. Sotavahingot.
51083: - n:o 7, Stenbergin y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 19, Kulovaaran y.m.: Ehdotus laiksi
51084: Suomen· kansala.isuuden palauttamisesta eräille kansakou[u[aitoksen kustannuksista annetrm ~ain
51085: henkilöille. Liitteet I,7. s. 20. - Ks. Kansa· muuttamisesta. Liitteet IV,l'O. s. 91. · - Ks.
51086: laisoikeudet. Kansakoulut.
51087: -- n:o 8, Hetemäen y. m.: Ehdotus laiksi ri- -- n:o 20, Malkamäen y.m.: Ehdotus laiksi
51088: koslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen kansakoululaitoksen kustannul>sista annetun lain
51089: muuttamisesta. Liitteet II,1. s. 41. - Ks. Pi- muuttamisesta. Liittteet IV,11. s. 96. - Ks.
51090: dätys. Kansakoulut.
51091: - n:o 9, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi --- n:o 21, E. Koiviston y. m.: Ehdotus laiksi
51092: toisen korvauslain 24 § :n muuttamisesta. Liit- kansakoululaitoksen ·kustannuksista annetun lain
51093: teet IV,1. s. 71. - Ks. Korvf,l,uslaki. 25 § :n muuttamisesta. Liitwet IV,12. s. 98.
51094: - Ks. Kansakoulut.
51095: - n:o 10, P. Tervon y.m.: Ehdotus laiksi -- n:o 22, S,ormusen y.m.: Ehdotus laiksi
51096: toisen korvauslain 24 § :n muuttamisesta. Liit· kansakoululaito-ksen kustannuksista annetun
51097: teet IV,2. s. 73. - Ks. Korvauslaki. lain 4 § :n 2 momentin väliaikaisesta muutta-
51098: - n:o 11, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi misesta. Liitteet IV,13. s. 100. - Ks. Kansa-
51099: toisen korvauslain 27 § :n muuttamisesta. Liit- koulut.
51100: teet IV,s. s. 75. - Ks. Korvauslaki. - n:o 23, Jernin y.m.: Ehdotus laiksi pakolli·
51101: - n:o 12, Hiekkalan y.m.: Ehdotus laiksi sesta raittiudesta eräissä ammateissa. Liitteet
51102: rt;ulo· ja omaisuusverolain 10 § :n muuttamisesta. VI,l. s. 233 ja 235. - Ks. Raittius.
51103: 4 Laki-, r.ahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51104:
51105: - n:o 24, Kivisalon y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 40, Inkisen y. m.: Ehdotus laiksi maan·
51106: väkijuomista annetun lain 42 § :n muuttami- hankintalain 156 ~ :n muuttamisesta. Liitteet
51107: sesta. Liitteet VI,2. s. 237. - Ks. Väkijuomat. IX,s. s. 450. - Ks. Maanhankintalaki.
51108: - n :o 25, Tainio n y. m.: Ehdotus laiksi kun- - n:·o 41, Pyy n y. m.: Ehdotus laiksi maanhan-
51109: nallisen vaalilain muuttamisesta. Liitteet VII,L kintalain 156 § :n muuttamisesta. Liit>teet IX,9.
51110: s. 273. - Ks. Kunnallisvaalit. s. 452. - Ks. Maanhankintala.ki.
51111: - n:o 26, Puumalaisen y.m.: Ehdotus - n:o 42, Riihimäen y.m.: Ehdotus laiksi
51112: laiksi tu1ojen ilmoittamisViclvollisuudesta kun· maan hankinnasta maan puutteessa oleville.
51113: nallisverotusta varten annetun lain muuttami- Liitteet IX,1o. s. 453. - Ks. Maanhankinta-
51114: sesta. Liitteet VII,2. s. 277. - Ks. Kunnal- laki.
51115: lisverotus. - n: o 43, P u s a n: Ehdotus laiksi perunan
51116: - n:o 27, H. Pesosen y.m.: Ehdotull laiksi tuotannon tukemisesta. Liitteet IX,u. s. 459.
51117: köyhäinhoitolain 5 §: n muuttamisesta. Liit- - Ks. Peruna.
51118: teet VII,3. s. 280. - Ks. Köyhäinhoito. - n:o 44, V. Eskolan y.m.: Ehdotus laiksi
51119: -- n:o 28, Pusan y.m.i Ehdotus laiksi Meri- laiduna:lueista annetun lain muuttamisesta.
51120: koiviston kunnan perustamisesta ja asuttami- Liitteet IX,12. s. 461. - Ks. Laidun.
51121: sesta. Liitteet VII,4. s. 282. - Ks. Mm-ikoi- - n:o 45, M u 'Stosen y. m.: Ehdotus laiksi
51122: visto. työaikalain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet X,1.
51123: - n.:o 29, Leppäiän y.m.: Ehdotus laiksi li- s. 597. - Ks. Työaika.
51124: d.ykaestä kansakoulutoimen järjestysmuodon pe- - n:o 46, Karvosen y.m.: Ehdotus laiksi
51125: rusteista annettuun lakiin. Liitteet VIII,t, s. työaikalain 1 §:n muuttamisesta. Liitteet X,2.
51126: 357. - Ks. Kansakoulut. s. 599. - Ks. Työaika.
51127: - n:o 301 E. Koiviston y.m.: Ehdotus - n:o 47, Hiilelän y.m.: Ehdotus laiksi työ-
51128: laiksi kansakoulutoimen järjestysmuodon pe aikalain 3 §: n muuttamisesta. Liitteet X,s.
51129: rustcista annetun lain 14 § :n muuttamisesta. s. 601. - Ks. Työaika.
51130: Liitteet VIII,2 .. s. 358. - Ks. Kansakoulut. - n:o 48, Karvosen y.m.: Ehdotus laiksi
51131: - n:o 31, Malkamäen y.m.: Ehdotus aaiksi työaikalain 12 § :n muuttamisesta. Liitteet
51132: oppivelvollisuudesta annetun lain 13 ~ : n muut- X,4. s. 603. - Ks. Työaika.
51133: tamisesta. Liitteet VIII,s. s. 359. - Ks. Op- - n:o 49, Karvosen y.m.: Ehdotus laiksi
51134: pi~lvollisuus. työaikalain 18 §: n muuttamisesta. Liitteet
51135: - n.:o 32, Malkamäen y.m.: Ehdotus ilaiksi X,5. s. 604. - Ks. Työaika.
51136: oppivelvollisuudesta annetun lain muuttami- - n:o 50, Tuomisen y.m.: Ehdotus laiksi
51137: sesta. Liitteet VIII,4. s. 360. - Ks. Oppi- työsopimuslain 20 §: n muuttamisesta. Liit-
51138: velvollisuus. teet X,s. s. 605. - Ks. Työaika.
51139: - n:.o 33, Uusitalon y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 51, Karvosen y. m.: Ehdotus laiksi
51140: ma;anhankintalain 1 § :n muuttamisesta. Liit- metsätaloustyöväen kotiasunto-olojen paranta-
51141: toot IX,L s. 437. - Ks. Maanhankintalaki. misesta. Liitteet X,7. s. 607. - Ks. Asunto-
51142: - n: o 34, T u u r n a n y. m. : Ehdotus laiksi olot.
51143: maanhankintalain 25 §: n muuttamisesta. Liit- - n: o 52, M ui kun y. m.: Ehdotus laikai puu-
51144: teet IX,2. s. 438. - Ks. Maanhankintalaki. tavaran työmittauksesta annetun lain muutta-
51145: - n:o 35, Virolaisen y.m.: EhdQtus laiksi misesta. Liitteet X,s. s. 610. - Ks. Metsä-
51146: maanhankintalain 38 §: n muuttamisesta. Liit- talous.
51147: teet IX,s. s. 440. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 53, Karppisen y.m.: Ehdotus laiksi
51148: -- n:o 36, Pärsaisen y.m.: Ehdotus laiksi lastenseimien ja lasten päiväkotien valtion-
51149: maanhankintalain 38 § :n muuttamisesta. Liit- avusta. Liitteet X,9. s. 611. - Ks. Lapset.
51150: teet IX,4. s. 441. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 54, Raunion y.m.: Ehdotus laiksi lei-
51151: - n:o 37, Luukan y.m.: Ehdotus laiksi maan- maverolain 60 ja 64 § :n muuttamisesta. Liit-
51152: hankintalain 50 §: n muuttamisesta. Liitteet
51153: teet IV,14. s. 101. - Ks. Leimavero.
51154: IX,5. s. 443. - Ks. Maanhankintalaki.
51155: - n:o 55, U. Raatikaisen y.m.: Ehdotus
51156: - n:o 38, Pyyn y.m.: Ehdotus laiksi maan-
51157: laiksi leimaverolain 65 §: n muuttamisesta.
51158: hankintalain 73 ja 85 § :n muutt,amisesta. Liit-
51159: Liitteet IV,t5. s. 104. - Ks. Leimavero.
51160: teet IX,6. s. 445. - Ks. Maanhankintalaki.
51161: - n: o 39, Pär s s i sen y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 56, Rantalan y.m.: Ehdotus laiksi
51162: maanhankintalain 79 § :n muuttamisesta. Liit- lmnnallieen vaalilain muuttamisesta. Liitteet
51163: teet IX;r. s. 448. - Ks. Maanhankinta1a:ki. VII,5. s. 2S7. - Ks. Kunnallisvaalit.
51164: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947. 5
51165:
51166: -- n:o 57, Puumalaisen y.m.: Ehdotukset toisen korvauslain 24 §: n muuttamisesta.
51167: laeiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja Liitteet IV,oa. s. 783. - Ks. KOl'Vauslaki.
51168: ·kunnallishallituksesta kaupungissa annettujen - n:o 59, Kytömaan: Ehdotus !laiksi säästö-
51169: a·setusten muuttamisesta. Liitteet VII,s. s. pankkillain muuttamisesta. Liitteet V,4. s. 787.
51170: 292. - Ks. Kunnallisverotus. - Ks. Säästöpankit.
51171: n:o 58, La h te 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
51172:
51173:
51174:
51175:
51176: Syysistuntokaudella jätetyt.
51177:
51178: - n:o 60, J. Raatikaisen y. m.: Ehdotus lishallituksesta kaupungissa annettujen asetuk-
51179: laiksi upseerien, aliupseerien ja lentomestarien sien muuttamisesta. Liitteet VII,42. s. 1185. -
51180: oikeudesta eläkkeeseen annetun lain muuttami- Ks. Kunnallisverotus.
51181: sesta. Liitteet XI,s. s. 1155. - Ks. Puolustus- -- n: o 68, P i 1 p p u 1 a n y. m.: Ehdotukset laeiksi
51182: laitos. tulo· ja omaisuusverolain sekä maalaiskuntain
51183: - n: o 61, K ui t t i s e n y. m. :" Ehdotus laiksi kunnallishallinnosta annetun asetuksen muutta-
51184: uusien virkojen ja toimien perustamisesta. eräi- misesta. Liitteet 1V,366, s. 1174. - K~. Tulo-
51185: siin virastoihin ja yleisiin laitoksiin. Liitteet ja omaisuusvero.
51186: 1V,362. s. 1149. - Ks. Virastot. - n:o 69, Vennamon y.m.: Ehdotus laiksi
51187: - n:o 62, Rantalan y. m.: Ehdotus laeiktsi eräistä väliaikaisista poil{keussäännöksistä vero·
51188: valtiontalouden tarkastuksesta ja valtionenem- lakeihin. Liitteet 1V,367, s. 1177. - Ks. Vero-
51189: mistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuk- tus.
51190: sesta. Liitteet 1V,sos. s. 1150. - Ks. Valtio- - n :o 70, Vennamon y. ru.: Ehdotus laiksi
51191: talous. eräiden talletusten ja obligatioiden omistajille
51192: - n :o 63, 0 k s a 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi huo- myönnettävästä veronhuojennuksesta. Liitteet
51193: neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,15. s. IV,sss. s. 1179. - Ks. Verotus.
51194: 1139. - Ks. Asunto-olot. - n :o 71, K ö 11 i n y. m.: Ehdotus laiksi eräiden
51195: - n:o 64, Hetemäen y.m.: Ehdotus laiksi talletusten, obligatioiden ja velkasitoumusten
51196: eräiden hintojen, maksujen ja työpalkkojen omistajille myönnettävästä veronhuojennuksesta.
51197: säännöstelystä. Liitteet I,lG. s. 1141. - Ks. Liitteet IV,369. s. 1181. - K11. Verotus.
51198: Hinnat. n :o 72, 1 n k i sen y. m.: Ehdotus laiksi huo-
51199: - n:o 65, E. Koiviston y. m.: Ehdotus laiksi neenvuokran säännöstelyvaltunksista. Liitteet
51200: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain 1,17. s. 1159. - Ks. Asunto-olot.
51201: muuttamisesta. Liitteet IV,sG4. s. 1169. - Ks. -~- n:o 73, Roineen y.m.: Ehdotus laiksi talous-
51202: Kansakoulut. elämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa
51203: --- n:o 66, K u 1 o vaaran y. m.: Ehdotus laiksi oloissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet
51204: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain 1,18. s. 1162. - Ks. Talouselämä.
51205: muuttamisesta. Liitteet 1V,365. s. 1172. - Ks. n:o 74, Heikkilän y.m.: Ehdotus laiksi
51206: Kansakoulut. suoritetun lapsilisän korvaamisesta eräissä ta-
51207: - n:o 67, T u u r n a n y. m.: Ehdotukset laeiksi pauksissa. Liitteet X,54. s. 1189. - Ks. Lapsi-
51208: n1aalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal- lisä.
51209:
51210:
51211:
51212:
51213: Raha.asia.-a.loitteet.
51214: Kevätistuntokaudella jätetyt.
51215:
51216: n:o 1, Prunnilan y.m.: Määrärahan osoit- misesta Salon yhteislyseon rakennustöiden
51217: tamisesta henkikirjoitustoimiston pemstami- aloittamista varten. Liitteet IV,74. s. 194.-
51218: seksi Porin kaupungin poliisilaitoksen yhtey- Ks. Oppikoulut.
51219: teen. Liitteet IV,73. s. 193. - Ks. Henki- - n:o 3, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
51220: kirjoitus. osoittamisesta lainoksi pienviljelijäin muodos-
51221: - n: o 2, Jo k i s e n y. m.: Määrärahan osoi tta- tamille yhtiöille kotiseudun sä.hköistämistä
51222: 6 Laki-, rahaasia- ja toivomufl.lliloitteet 1947.
51223:
51224: varten. Liitteet IV,75. s. 195 ja 196. - Ks. taiden rakentamista ja ,turvesoiden ojittamista
51225: Sähköistys, varten. Liitteet IV,s4. s. 208. - Ks. Turve-
51226: - n:o 4, Penttalan y.m.: Määrärahan osoit- pehku.
51227: tamisesta Suupohjan maamieskoulun yhteydessä - n:o 13, J. Wirtasen: Määrärahan osoitta-
51228: toimivan maatalouskerhoneuvoj,aopiston oppilas- misesta Vaasan postitalon rakentamista varten.
51229: asuntojen rakentamista varten. Liitteet IV,76. Liitteet IV,ss. s. 209. - Ks. Postilaitos.
51230: s. 197. - Ks. Kerhotoiminta. - n:o 14, Paksujalan y.m.: Määrärahan
51231: - n:o 5, Pusan y.m.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta postitalon rakentamista varten
51232: sesta apilan ja hernekasvien nystyräbakteerien Myllykosken aseman läheisyyteen. Liitteet
51233: käytön tehostamiseksi ja viljelyskasvien sie- IV,s6. s. 210. - Ks. PostillaHos.
51234: menten peittauksen yleistämiseksi. Liitteet - n:o 15, K ä k e 1 än y m.: Määrärahan osoit-
51235: IV,77. s. 199. - Ks. Nystyräbakteerit. tamisesta Myllykosken-Inkeroisten välisen
51236: - n:o· 6, Pusan y.m.: Määrär-ahan osoittami- maantien loppuunrakentamiseksi. Liitteet IV,s 7.
51237: sesta väkilannoitteiden hinnan alentamista var- s. 211. - Ks. Maantiet.
51238: ten. Liitteet IV,7s. s. 201. - Ks. Lannoit- - n:o 16, Bryggarin y. m.: Määrärahan
51239: teet. osoittamisesta maantien vakentamiseksi Valkea-
51240: - n:o 7, Pusan y. m.: Määrärahan osoittami- järven pysäkiltä Kuusjärven ja Lapinjärven
51241: sesta fosforipitoisten 1annoitteiden raaka-ai- länsipuolitae Reinikan tienhaaraan Virtain-
51242: neeksi sopivien kivennäisten etsimistä varten. Pihlajaveden maantiellä. Liitteet IV,ss. s. 212.
51243: Liitteet IV,79. s. 202. - Ks. Lannoitteet. -'- Ks. Maantiet.
51244: -- n: o 8, Pusan y. m.: Määrärahan osoittami- - n:o 17, P. Karj,alaisen y.m.: Määrära-
51245: sesta lainoiksi pieniviljelijöille maatalouskalkin han osoittamisesta Otavan-Hirvensailmen maan-
51246: ostamista varten. Liitteet IV,so. s. 203. - tien korjaamiseksi. Liitteet IV,s9. s. 213, -
51247: Ks. Lannoitteet.
51248: Ks. Maantiet.
51249: - n:o 9, Pusan y.m.: Määrävallan osoittami-
51250: sesta lainoiksi pienviljelijöille ojitustöiden suo- - n:o 18, Möttösen y.m.: Määrärahan osoit-
51251: rittamista varten. Liitteet IV,st. s. 204. - tamisesta kunnan- ja kyläteiden rakentamista
51252: Ks. Ojitus. ja kunnostamista varten. Liitteet . IV,9o. s.
51253: - n:o 10, Pusan y.m.: Määrärahan osoittami- 214. - Ks. Maantiet.
51254: sesta !ainoiksi pieni-viljelijöille AIV-rehnsäiliöi- - n:o 19., A 1 es ta 1 on y. m.: Määrämhan osoit-
51255: den rakentamista varten. Liitteet IV,sz. s. tamisesta sillan rakentamiseksi Kokemäenjoen
51256: 205. - Ks. AIV-rehu. yli Friitalwt lossipaikan kohdalta Ulvilan kun-
51257: - n:o 11, Pusan y.m.: Määrärahan osoittami- nassa. Liitteet IV,91. s. 216. - Ks. Sillat.
51258: sesta !ainoiksi ja avustuksilrsi lantalain raken- - n :o 20, P ä r s s i s en y. m.: Määrärahan osoit-
51259: tamista varten. Liitteet IV,ss. s. 207. - Ks. tamisesta Kokemäenjoen yli Kiikan kunnan
51260: Lantail.at. kirkonkylän kohdalla rakenteilla olevan maan-
51261: - n:o 12, Pus,an y.m.: Määrärahan osoittami- tiesillan rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
51262: sesta !ainoiksi pienviljelijöille turvepehkuteh- Liitteet IV,92. s. 218. - Ks. Sillat.
51263:
51264:
51265:
51266: Syysistuntokaudella jätetyt.
51267:
51268: --'-- n: o 21, H e i n i ö n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 24, J. Wirtasen: Määrärahan osoitta-
51269: ·tamisesta teknillisen avustajakunnan asettami- misesta erikoislisän maksamiseksi poliisimie-
51270: seksi maamme ulkomaisiin lähetystöihin. Liit- hille. Liitteet IV.,97. s. 799. - Ks. Poliisi.
51271: teet IV,94. s. 795. - Ks. Lähetystöt. - n:o 25, Jokisen y.m.: Määrärahan osoit-
51272: - n: o 22, K ui t ti s en y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta siirtoväen asuttamisen vuoksi työ-
51273: tamisesta posti- ja lennätinlaitoks1)n ylimää- paikkansa menettäneiden vanhojen työntekijäin
51274: räisten toimien muuttamiseksi vakinaisiksi vi- eläkkeitä varten. Liitteet IV,9s. s. 800. - Ks.
51275: roiksi ja .toimiksi. Liitteet IV,95. s. 796. - Eläke.
51276: Ks. Postilaitos. - n:o 26, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan
51277: - n:o 23, Riihisen y.m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta liikkuvan poliisin supistamisesta
51278: tamisesta maalaispostinkantajain tointen jär- aiheutuvan ylimenokauden palkkausmenoihin.
51279: jestämiseksi kiinteäpalkkaisiksi. Liitteet IV,96. Liitteet IV199, s. 801. - Ks. Poliisi.
51280: s. 798. - Ks. Postilaitos. - n:o 27, Pusan y.m.: Määrärahan osoitta-
51281: Laki-, rahaasia- ja toivomus!llloitteet 1947. 7
51282:
51283: misesta Typpi Oy:n osakepääoman korotta- polttoainehankinnan rahoittamista varten. Liit-
51284: mista varten. Liitteet IV,100. s. 802. - Ks. teet IV,113. s. 825. - Ks. Asunnot.
51285: Typpitehdas. - n:o 41, Lappi-Seppälän y.m.: Korote-
51286: - n: o 28, L a i ne e lf y. m.: Määrärahan osoit- tun määrärahan osoittamisesta maaseudun asun-
51287: tamisesta Jokioisten Rautatie Oy :n osakkeiden to-olojen parantamiseen. LiUteet IV,114. s.
51288: ostamiseksi valtiolle. Lii.tteet IV,101. s. 804. 826. - Ks. Asunnot.
51289: - Ks. Rautatiet. n: o 42, K ä k e 1 ä n y. m.: Korotetun määrä-
51290: - n:o 29, E. Karjalaisen y.m.: Korotetun rahan osoittamisesta lainoiksi yleishyödyllistä
51291: määrärahan osoittamisesta Otanmäen kaivosyri- asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,115. s. 827.
51292: tyksen tutkimusten jatkamista ja kaivostoimin- - Ks. Asunnot.
51293: taan ryhtymistä varten. Liitteet IV,102. s. 805. - n:o 43, Hirvensalon y.m.: Korotetun
51294: - Ks. Otanmäen kaivos. määrärahan osoittamisesta rautatieläisten asun-
51295: - n: o 30, P. T e r v on y. m.: Määrärahan osoit- tojen rakentamista varten. Liitteet IV,116. s.
51296: tamisesta Otanmäen rautamalmilöydökseen pe- 829. - Ks. Asunnot.
51297: rustuvan kaivostoiminnan käyntiinpanoa varten. - n:o 44, Kuuselan y.m.: Määrärahan osoit-
51298: Liitteet IV,lo3. s. 807. - Ks. Otanmäen kai- tamisesta rintamamiesrakentajien lainantarpeen
51299: vos. .tyydyttämiseksi. Liitteet IV,11 7. s. 831. - Ks.
51300: - n:o 31, Meinanderin y.m.: Määrärahan Rintamamiehet.
51301: osoittamisesta liikeyrityslaskentaa varten. Liit· - n:o 45, Heiniön y.m.: Määrärahan oso1tta-
51302: teet IV,104. s. 809 ja 810. - Ks. Liikeyritys- misesta Riihimäen varavankilan konepajakoulun
51303: laskenta. henkilökunnan asuntojen rakentamista varten.
51304: - n:o 32, Sergeliuksen y.m.: Korotetun Liitteet IV.,ns. s. 833. - Ks. Asunnot.
51305: määrärahan osoittamisesta standardisoimistoi- - n:o 46, Lappi-Seppälän y.m.: Määrära-
51306: . mintaa varten. Liitteet IV,105. s. 811. - Ks. han osoittamisesta Ruotsin lahjataloavustuksiin.
51307: Standardisoiminen. Liitteet IV,119. s. 834. - Ks. Ruotsin lahja-
51308: - n:o 33, J. Raatikaisen y.m.: Korotetun talot.
51309: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- - n:o 47, E. Nurmis·en: Määrärahan osoitta-
51310: täiDisen tukemiseksi. Liitteet IV,lo6. s. 813. - misesta valtioneuvoston kirjapainotalon raken-
51311: Ks. Maaseudun_ sähköistys. nm~töitä varten. Liitteet IV,120. s. 835. - Ks.
51312: - n:o 34, Pyöräiän y.m.: Korotetun määrä- Valtioneuvoston kirjapaino.
51313: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen - n:o 48, Myllymäen y.m.: Määrärahan
51314: edistämistä varten. Liitteet IV,107. s. 816. - osoittamisesta valtioneuvoston kirjapainotalon
51315: Ks. Maaseudun sähköistys. rakennustöitä varten. Liitteet IV,121. s. 837.
51316: - n:o 35, Kulovaaran y.m.: Määrärahan - Ks. Valtioneuvoston kirjapaino.
51317: osoittamisesta lisäkorvauksiksi kotiseudulla pom-
51318: - n:o 49, .Wickmanin y.m.: Korotetun mää-
51319: mitusvahinkoja kärsineille. Liitteet IV,1os. s.
51320: rärahan osoittamisesta syrjässä sijaitsevien ta-
51321: 817. - Ks. Pomm~tusvahingot.
51322: lojen ja taloryhmien sähköistäiDisen tukemi-
51323: - n: o 36, E. K o i v i s t on: Määrärahan osoitta- seksi. Liitteet IV,122. s. 839 ja 840. - Ks.
51324: misesta JJ.säkorvauksiksi Pohjois-Suomessa so- lVIaaseudun sähköistys.
51325: dan johdosta omaisuusvahinkoja kärsinleille. - n: o 50, S a lo n: Määrärahan osoittamisesta
51326: Liitteet IV,109. s. 819. - Ks. Pohjois-Suomi. avustuksiksi eräille sähköyhtymille maaseudun
51327: - n:o 37, Sormusen y.m.: Määrärahan osoit- sähköistämistä varten. Liitteet IV,123. s. 841.
51328: tamisesta. Kuusamon kunnassa jälleenrakenta- - Ks .. Maaseudun sähköistys.
51329: jille aiheutet.tujen vahinkojen korvaamiseksi. - n:o 51, Niskalan y.m.: Määrärahan osoit-
51330: Liitteet IV,uo. s. 820. - Ks. Pohjois-Suomi. tamisesta vaJkeimmassa asemassa olevien jäl-
51331: - n:o 38, Pa.avola[sen y.m.: Määrärahan leenrakentajain korvausten tarkistamiseen Poh-
51332: osoittamisesta Suomen Asuntohypoteekkipankin jois-Suomessa. Liitteet IV,124. s. 842. - Ks.
51333: kurssitappioiden peittämiseksi. Liitteet IV,111. Pohjois-Suomi.
51334: s. 821. - Ks. Asuntohypoteekkipankki. - n:o 52, E. Karjalaisen y.m.: Määrära-
51335: - n:o 39, Honkalan y.m.: Määrärahan osoit- han osoittamisesta avustukseksi Kuhmon ja
51336: tamisesta kuoletuslainoiksi asunnonrakennustoi- Pielisjär~en kuntain asukkaille suoja-alueiden
51337: minnan edistämistä varten asutuskeskuksissa. jälleenrakentamista varten. Li-itteet IV,125. s.
51338: Liitteet IV,112. s. 823. - Ks. Asunnot. 844. - Ks. Suoja-alueet.
51339: - n:o 40, S a 1m i sen. y. m.: Määrärahan osoit- - n :o 53, H. Pesosen: Määrärahan osoitta-
51340: tamisesta !ainoiksi asutuskeskusten asuintalojen misesta Pohjois-Suomen rahtiavustusten korot·
51341: 8 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51342:
51343: tamista varten. Liitteet IV,t26. s. 845. - Ks. kirkonkylään. Liitteet IV,14o. s. 861. - l{e.
51344: Pohjois-Suomi. Postilaitos.
51345: - n: o 54, K u 11 b e r g i n: Määrärahan oseitta· - n :o 68, K u 11 b e r gin: Määrärahan osoitta-
51346: misesta Porvoon postitalon lisärakennusta var- misesta Porvoon puhelinlaitoksen auto1ll.atisoin·
51347: ten. Liitteet IV,t27. s. 846 ja 847. - Ks. tia varten. Liitteet IV:,141. s. 862 ja 863. -
51348: Postilaitos. Ks. Puhelin.
51349: - n: o 55, H u karin y. m.: Määrärahan osoit· - n:o 69, Lappi-Seppälän y.m.: Määrä·
51350: tamisesta. Valkeakosken postitalon rakentamista rahan osoittamisesta posti· ja Iennätintoimi-
51351: varten. Liitteet IV,12s. s. 848. - Ks. Posti- paikkojen välttämätöntä huonerakennustoimin-
51352: laitos. .taa varten. Liitteet IV,142. s. 864. - Ks. Pos-
51353: - n:o 56, Hiilelän y.m.: Määrärahan osoitta- tilaitos.
51354: misesta Tampereen postitalon korottamista ja - n:o 70, Lehtokosken y.m.: Korotetun
51355: Tampereen postiautotallin rakentamista varten. määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja yksi-
51356: Liitteet IV,t29. s. 849. - Ks. Postilaitos. tyisten vajaamielislaitosten perustamiakustan-
51357: - n:o 57, J. Wirtasen: M"ålirärahan osoitta- nusten avustamiseksi. Liitteet IV1143. s. 865.
51358: misesta. Vaasan postitalon rakennustöiden aJoit- - Ks. Vajaamieliset.
51359: tamista varten. Liitteet IV,t30. s. 850. - Ks. - n:o 71, Pohjalan y.m.: Määrärahan osoit-
51360: Postilaitos. tamisesta Helsingin uuden kätilöopiston piirus-
51361: - n:o 58, Järvisen y. m.: Määrärahan osoit- tusten laatimista ja rakennustöiden suunnitte-
51362: tamisesta Vaasan postitalon rakennustöiden lua varten. Liitteet IV,t44. s. 866. - Ks. Kä-
51363: aloittamista. var·ten. Liitteet IV,tst. s. 851. - tilöopisto.
51364: Ks. Postilaitos. - n :o 72, Pyy n y. m.: Määrärahan osoittami-
51365: sesta reumasairaalan järjestämiseksi Lappeen-
51366: - n :o 59, Lehtosen y. m.: Määrärahan osoit-
51367: rannan kylpylaitokseen. Liitteet IV,u5. s. 867.
51368: tamisesta postitalon rakentamiseksi Jyväsky-
51369: - Ks. Sairaalat.
51370: lään. Liitteet IV,t32. s. 852. - Ks. Postilai-
51371: - n: o 73, U. R a a t i k a i s e n y. m. : Korotetun
51372: tos.
51373: määrärahan osoittamisesta kuntien sairaalain
51374: - n:o 60, P e 1 t o sen y. m.: Määrärahan osoit-
51375: avustamista varten. Liitteet IV,146. s. 868. -
51376: tamisesta Jyväskylän postiautotallin rakenta-
51377: Ks. Sairaalat.
51378: mista varten. Liitteet IV,t33. s. 853. :-- Ks.
51379: - n:o 74, Laitisen y.m.: Määrärahojen osoit-
51380: Postilaitos.
51381: tamisesta kunnallisten mielisairaalain sekä tu-
51382: - n:o 61, Puumalaisen y.m.: Määrärahan
51383: berkuloosisairaalain ja -parantolain hoitopäivä-
51384: osoittamisesta Äänekosken postitalon rakenta-
51385: avustuksen korottamiseksi. Liitteet IV,147. s.
51386: mista varten. Liitteet IV,t34. s. 854. - Ks.
51387: 869. - Ks. Sairaalat.
51388: Postilaitos.
51389: - n:o 62, Kanntston y.m.: Määrärahan - n: o 75, R yö mä n y. m.: Määrärahan osoitta-
51390: osoittamisesta Oulun postitalon rakennustöiden misesta autoihin järjestettyjen kiertävien ham-
51391: aloittamista varten. Liitteet IV,t35. s. 855. - mashoitoJoiden perustamiseksi. Liitteet IV,us.
51392: Ks. Postilaitos. s. 870. - Ks. Hammashoito.
51393: - n:o 63, Järven y.m.: Määrärahan osoittami- - n:o 76, Pyyn y.m.: Määrärahan osoittami-
51394: sesta Oulun postiautotallin rakentamista varten. sesta posti· ja lennätinlaitoksen henkilökunnan
51395: Liitteet IV,t36. s. 856. - Ks. Postilaitos. sairashoitoa varten. Liitteet IV,t49. s. 871. -
51396: Ks. Postilaitos.
51397: - n:o 64, E. Koiviston y.m.: Määrärahan
51398: - n:o 771 Laitisen y.m.: Korotetun määrä-
51399: osoittamisesta postitalojen rakentamiseksi Poh·
51400: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lainoiksi
51401: jois..Suomen hävitetylle alueelle. Liitteet IV,t37.
51402: Langettavatautisten Hoitoyhdistys Kuopiossa
51403: s. 857. - Ks. Postilaitos.
51404: r. y:lle naisparantolan rakentamista varten.
51405: - n:o 65, E. Koiviston y.m.: Korotetun Liitteet IV,t5o. s. 872. - Ks. Langettava-
51406: määrärahan osoittamisesta talojen hankkimi· tauti.
51407: seen posti- ja lennätintoimipaikoille. Liitteet - n: o 78, K u i t ti s en y. m.: Määrärahan osoit-
51408: IV,l38. s. 859. - Ks. Postilaitos. ·tamises·ta Kymen läänin kuntien ja kuntayhty-
51409: - n:o 66, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta mien sairaaloille myönnettävän valtionavun ko-
51410: postitalon rakentamiseksi Puolangan kirkolle. rottamiseksi. Liitteet IV,15l. s. 874. - Ks.
51411: Liitteet IV,t39. s. 860. - Ks. Postilaitos. Sairaalat.
51412: - n:o 67, Pä.ii.kkösen: Määrärahan osoitta- - n:o 79, J. Wirtasen y.m.: Määrärahan
51413: misesta postitalon rakentamista varten Kuhmon osoittamisesta perheellisten hoitajien asuntojen
51414: Laki-, rahaasia- ja toivomusruloitteet 1947. 9
51415:
51416: rakentamista varten Mustasaaren sairaalaan. pereen teknilliselle oppila~tokselle. Liitteet
51417: Liitteet IV,t52. s. 876. - Ks. Sairaalat. IV,t64. s. 891. - Ks. Teknillieet oppilaitokset.
51418: - n:o 80, E. Koiviston y.m.: Määrärahan - n:o 92, E. Koiviston y.m.: Korotetun
51419: osoittamisesta Oulun diakonisaakodille sairaan- määrärahan osoittamisesta Kajaanin seminaa-
51420: hoitajatarkoulutusta varten. Liitteet IV,t53. s. rin lisärakennusta varten. Liitteet IV,t65. s.
51421: 877. - Ks. Sairaalat. 892. - Ks. Seminaarit.
51422: - n: o 81, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta - n: o 93, L u o s t a r i s e n y. m. : Määrärahan
51423: aluesairaalan ja -lääkärin asunnon rakentami- osoittamisesta Itä-Suomen seminaarin sijoitta-
51424: seksi Säräisniemen kuntaan. Liitteet IV,t54. miseksi Savonlinnaan. Liitteet IV,t66. s. 893.
51425: s. 878. - Ks. Sairaalat. - Ks. Seminaarit.
51426: - n :o 82, E. Koi v i s .t on: Määrärahan osoit- - n:o 94, Riikosen y.m.: Määrärahan osoit-
51427: tamisesta l.ääkärin asuntotalon ja sairaalan ra- tamisesta Itä-Suomen seminaarin rakennustöi-
51428: kentamiseksi Tervolan kuntaan. Liitteet IV,t55. den aloittamista varten Joensuun kaupungissa.
51429: s. 879. - Ks. Sairaala·t. Liitteet IV,t67. s. 895. - Ks. Seminaarit.
51430: - n:o 83, Luukan y.m.: M"åärärahan osoitta- - n: o 95, K a u p i n y. m.: Määrärahan oso~tta
51431: misesta pienviljelysta:louden professorin viran misesta koulutalon rakentamiseksi Keravan yh-
51432: perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet teiskoululle. Liitteet IV,I6S. s. 896. - Ks.
51433: IV,156. s. 881. - Ks. Yliopisto. Yhteiskotrlut.
51434: - n:o 84, Smedsin y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 96, Paasivuoren y.m.: Määrärahan
51435: tamisesta dosenttiluennoista suoritettavien palk- osoittamisesta Karjaan suomalaisen yhteiskou-
51436: kioiden korottamiseksi Helsingin yliopistossa. lun koulutalon rakentamista varten. Liitteet
51437: Liitteet IV,t57. s. 882 ja 883. - Ks. Yli- IV,t69. s. 897. - Ks. YMeiskoulut.
51438: opif!to. - n: o 97, H a k a 1 a n y. m. : Määrärahan osoitta-
51439: - n:o 85, Malkamäen y.m.: Määrärahan misesta eräiden tuntiopettajien toimien muut-
51440: osoittamisesta kouluhallituksen ylimääräisen tyt- tamiseksi ylimääräisen apulaislehtorin toimiksi.
51441: töjen käsityön opetuksen tarkastajan toimen va- Liitteet IV,t7o. s. 899. - Ks. Oppikoulut.
51442: kinaistamiseksi. Liitteet IV,t58. s. 884. - Ks. - n:o 98, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit-
51443: Koulultallitus. tamisesta Kemijärven yhteiskoulun ottamiseksi
51444: - n:o 86, K. Anderssonin y.m.: Määrä- valtion haltuun. Liitteet IV,t71. s. 900. - Ks.
51445: rahan osoittamisesta stipendeiksi korkeakou- Yhteiskoulut.
51446: luissa opiskeleville vähävaraisiUe ja lahjakkaille - n :o 99,, S a 1 on: Määi'ärahan osoittamisesta
51447: opiskelijoille. Liitteet IV,t59. s. 885. - Ks. kunnallisen keskikoulun perustamiseksi Puolan-
51448: Stipendit. gan ja Suomussalmen kuntaan. Liitteet IV,172.
51449: - n:o 87, Tuurnan y.m.: Määrärahan osoit- s. 902. - Ks. Keskikoulut.
51450: tamisesta kolmen tutkimusinsinöörin viran pe- - n:o 100, Pääkkösen y.m.: Määrärahan
51451: rustamista va11ten valtion teknillisen tutkimus- osoittamisesta kunnallisen keskikoulun perusta-
51452: laitoksen paloteknilliseen laboratorioon. Liit- miseksi Kuhmon kuntaan. Liitteet IV,t73. s.
51453: teet IV:,t60. s. 886. - Ks. Paloteknillinen labo- 903. - Ks. Keskikoulut.
51454: ratorio. - n:o 101, Juu.tilaisen y.m.: Määrärahan
51455: osoittamisesta Lappeenrannan tyttölyseon kou-
51456: - n:o 88, Ku.lovaaran y.m.: Määrärahan
51457: lutalon rakennustöiden aloittamista varten.
51458: osoittamisesta laboratoriokoneiden hankkimi-
51459: Liitteet IV,t74. s. 904. - Ks. Oppikoulut.
51460: seksi Turun teknilliselle oppilaitokselle. Liit-
51461: teet IV,t61. s. 888. - Ks. Teknilliset oppilai- - n:o 102, K o ukkarin y. m.: Määrärahan
51462: tokset. osoittamisesta opintoiainoiksi syrjäseuduille
51463: - n:o 89, Virolaisen y.m.: Määrärahan opettajiksi aitoutuville kasvatusopillisten kor-
51464: osoittamisesta ravintokemian laitoksen opetus- keakoulujen ja seminaarien oppilaille. Liitteet
51465: ja .tutkimusvälineiden peruahankintoja varten. IV,t75. s. 905. - Ks. Kansakoulut.
51466: Liitteet IV,t62. s. 889. - Ks. Ravintokemia. - n:o 103, Nevalaisen y.m.: Määrärahaii
51467: - n:o 90, Nevalaisen y.m.: Korotetun mää- osoittamisesta kouluradioiden hankkimiseksi
51468: rärahan osoittamisesta Yhteiskuunalliselle kor- kansakouluille. Liitteet IV,t76. s. 906. - Ks.
51469: lreakoululle opettajain palkkojen korottamista Kansakoulut.
51470: ja hallintomenoja varten. Liitteet IV,t63. s. - n:o 104, Kivi s a 1 on y. m.: Määrärahan osoit-
51471: 890. - Ks. Yhteiskunnallinen korkeakoulu. tamisesta Hämeenlinnan kunnalliskodin muodos·
51472: - n:o 91, Heiniö n y. m.: Määrärahan osoit- tamiseksi Etelä-Hämeen keskusammattikouluksi.
51473: ·tamisesta uuden koulutalon rakentamiseksi Tam- Liitteet IV,t77. s. 907. - Ks. Ammattikoulut.
51474: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51475:
51476: - n: o 105, K ä k e 1 ä n y. m.: Määrärahan ·osoit- rärahan osoittamisesta Työväen arkiston hoitoa
51477: tamisesta kuntain ammattikoulun rakentamista ja kokoelmien kar·tuttamista varten. Liitteet
51478: varten Haminaan. Liitteet IV,178. s. 908. - IV,190. s. 926. - Ks. Arkistot.
51479: Ks. Ammattikoulut. - n:o 118, K a u p i n y. m.: Määrärahan osoitta-
51480: - n:o 106, Turusen y.m.: Määrärahan osoit- misesta rakennusavustukseksi Suomen Nuoriso-
51481: tamisesta oppilasa~untolan rakentamista var- Opistolle. Liitteet IV,191. s. 927. - Ks. Nuo-
51482: ten Pohjois-Karjalan keskusammattikouluun. riso-opisto.
51483: Liitteet IV,179. s. 909. - Ks. Ammattikoulut. - n:o 119, Turusen y.m.: Korotetun määrä-
51484: - n:o 107, Turusen y.m.: Korotetun määrä- rahan osoittamisesta nuorisotyön tukemista var-
51485: rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskus- ten. Lii·tteet IV,192. s. 928. - Ks. Nuoriso-
51486: ammattikoulun työpajarakennuksen lopulliseen työ.
51487: kuntoon saattamista ja opettaja-asuntojen ra- - n :o 120,, T u u r n a n y. m.: Korotetun määrä-
51488: ],entamista varten. Liitteet IV,lSO. s. 910. - rahan osoittamisesta näyttämötaiteen · tukemi-
51489: Ks. Ammattikoulut. S€ksi. Liitteet IV,193. s. 929. - Ks, Näyttä-
51490: - n:o 108, Penttalan y.m.: Määrärahan mötaide.
51491: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkieli- - n:o 121, K. Eskolan y.m.: Määrärahan
51492: sen keskusammattikoulun perustamia- ja raken- osoittamisesta maaseudulle rakennettavien ur-
51493: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,lSl. heilukenttien avustamista ja rakennusneuvon-
51494: s. 911. - Ks. Ammattikoulut. nan järjestämistä varten. Liitteet IV,194. s.
51495: 930. - Ks. Urheilu.
51496: - n:o 109, Sergeliuksen y.m.: Määrärahan
51497: - n:o 122, Hiekkalan•y.m.: Korotetun mää·
51498: osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen keskus-
51499: rärahan osoittamisesta valtionavuksi Suomen
51500: ammattikoulun Hsärakennustöiden aloittami-
51501: Sanomalehtimiesten Liitolle. Liitteet IV,195.
51502: seksi. Lii·tteet IV,182. s. 913 ja 915. - Ks.
51503: s. 931. - Ks. Sa:nomalehtimiehet.
51504: Ammattikoulut.
51505: - n:o 123, Kilpeläisen y.m.: Korotetun
51506: - n:o 110, H. Pesosen y.m.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta sanomalehtimiesten
51507: osoittamisesta Rovaniemen keskusammattikoulun ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitteet
51508: koulurakennusta varten. Liitteet IV,183. s. 917. IV,196. s. 932. - Ks. Sanoma:lehtimiehet.
51509: - Ks. Ammattikoulut. - n:o 124, Sergeliuksen y.m.: Korotetun
51510: - n: o 111, S i m o s en y. m.: Määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
51511: tamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti- liitto r. y:n avustamiseksi. Liitteet IV,197. s.
51512: koulun asuntotalojen rakentamista varten. Liit- 934. - Ks. Rauha.
51513: teet IV,184. s. 918. - Ks. Ammattikoulut. - n:o 125, Turusen y. m.: Määrärahan osoit-
51514: - n: o 112, L u m p e en y. m.: Korotetun määrä- tamisesta avustukseksi Rauhantyön Yhteisjär-
51515: rahan osoittamisesta ra;ittiustyötä varten. Liit- jestö r. y:lle. Liitteet IV,198. s. 935. - Ks.
51516: teet IV,185. s. 919. - Ks. Raittiustyö. Rauha.
51517: - n:o 113, östensonin y.m.: Korotetun mää- - n:o 126, Turusen: Määrärahan osoittami-
51518: rärahan osoittamisesta Kansallismuseon tutki- sesta avustukseksi Naisten Kansainvälisen Rau-
51519: mustöitä varten. Liitteet IV,186. s. 920. - Ks. han ja Vapauden Liiton Suomen osastolle. Liit·
51520: Kansallismuseo. teet IV,199. s. 936. - Ks. Rauha.
51521: - n :o 127, W e 11 i n gin y. m.: Korotetun maa-
51522: - n:o 114, Lampisen y.m.: Korotetun mää-
51523: rärahan osoittamisesta Suomalais-Amerikkatai-
51524: rärahan osoittamisesta Suomen Museoliitolle
51525: sen Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Liit-
51526: neuvonta- ja opastustoimintaa sekä paikallis-
51527: teet IV,zoo. s. 937. - Ks. Suomalais-Amerik-
51528: museoitten avustamista varten. Liitteet IV,187.
51529: kalainen Yhdistys.
51530: s. 922. - Ks. Museot.
51531: --- n:o 128, S ö d e rh j e l m i n: Korotetun määrä-
51532: - n:o 115, Lumpeen y.m.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta lisätyn avustuksen myön-
51533: tamisesta Tampereen maaliunta-arkeologin palk- tämiseksi Svenska Litteratursällskapet i Fin-
51534: kaamiseen. Liitteet IV,188. s. 923. - Ks. Mu- land nimiselle yhdistykselle. Liitteet IV,201.
51535: seot, s. 939 ja 940. - Ks. Ruotsalainen Kirjallisuu-
51536: - n: o 116, Luukan y. m.: Määrärahan osoit- den seura.
51537: tamisesta Savo-Karjalan maakunta-arkiston ar- • - n:o 129, Salmela-Järvisen y.m.: Mää-
51538: kistorakennuksen rakennustöiden aloittamista rärahan osoittamisesta Ensi Kotien avustamista
51539: var.ten. Liitteet IV,189. s. 925. - Ks. Arkistot. varten. Liitteet IV,202. s. 941. - Ks. Ensi
51540: - n:o 117, Salmela-Järvisen y.m.: Mää· Koti.
51541: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947. 11
51542:
51543: - n: o 130, L e h t o k o s k en y. m.: Määrärahan -n:o 141, Miettusen y.m.: Korotetun maa-
51544: osoittamisesta talous- ja työhuonerakennuksen rärahan osoittamisesta maatalouskirjanpitotoi-
51545: aikaansaamiseksi Yläneen tyttökotiin. Liitteet minnan avustamiseen. Liitteet IV,214. s. 955.
51546: IV:,203. s. 943. - Ks. Yläneen tyttökoti. - Ks. Ma111talous.
51547: - n: o 131, L a h t e l a n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 142, Simosen y. m.: Määrärahan osoit·
51548: tamisesta emäntäkoulun perustamista varten tamisesta maatalouskirjanpitotoiminnan tehosta-
51549: Kemijärven kuntaan. Liitteet IV,204. s. 944. miseen. Liitteet IV,215. s. 956. - Ks. Maa-
51550: - Ks. Emäntäkoulut. talous.
51551: - n:o 132, Pusan y. m.: Määrärahan osoitta- - n:o 143, Rinteen y.m.: Määrärahan osoitta-
51552: misesta käytettäväksi rakennuslainoiksi maan- misesta avustuksiksi maanviljelijäväestölle apu-
51553: hankintalain mukaan muille kuin maataloussiir- lantojen hankkimiseen. Liittcet IV,216. s. 957.
51554: toväkeen kuuluville. Liitteet IV,205. s. 945. - - Ks. Maatalous.
51555: Ks. Rakennuslainat. - n:o 144, Riihi mä 'en y. m.: Määrärahan
51556: - n:o 133, Virolaisen y.m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pienvilj,elijöille Ian-
51557: osoittamisesta s·ellaisten maanhankintalain mu- taloiden rakentamista varten. Liitteet IV,217.
51558: kaan maansaantiin oikeutettujen siirtoväkeen s. 959. - Ks. Maatalous.
51559: kuuluvien henkilöiden avustamiseen, jotka saa- - n :o 145, H. Pesosen y. m.: Määrärahojen
51560: vat tilan joulukuun 31 päivän 1947 jälkeen. osoittamisesta lannanhoidon edistämiseksi. Liit-
51561: Liitteet IV,2os. s. 946. - Ks. Maanhankinta- ·teet IV,21s. s. 960. - Ks. Maatalous.
51562: laki. - n:o 146, Rinteen y. m.: Määrärahan osoitta-
51563: - n: o 134, L u u k a n y. m.: Määrärahan osoit- misesta väkirehujen hinnantasaukseen. Liitteet
51564: tamisesta maanhankintalain mukaan muodostet- IV,219. s. 961. - Ks. Maatalous.
51565: tujen tilojen rappeutuneiden peltojen kunnos- - n:o 147, Lampisen y.m.: Korotetun mää-
51566: ·tamispalkkioiksi. Liitteet IV,207. s. 947. - rärahan osoittamisesta ylimääräisen työvoiman
51567: Ks. Maanhankintalaki. palkkaamiseksi maatalouskoelaitokseen. Liit-
51568: - n:o 135, Vennamon y.m.: Määrärahan teet IV,220. s. 962. - Ks. Ma111talous.
51569: osoittamisesta maanhankintalain mukaan maan- - n: o 148, R i i h i mä en y. m.: Määrärahan
51570: saantiin oikeutettujen ja Pohjois-Suomen jäl- osoittamisesta lainarahaston perustamiseksi
51571: leenrakentajain hankkimistaan rakennustarvik- maatalouden lwneellistamista varten. Liitteet
51572: keista ja irtaimistosta suorittaman liikevaihto- IV,221. s. 963. - Ks. Maatalous.
51573: veron takaisin maksamista varten. Liitteet - n:o 14'9, Hautalan y. m.: Määrärahan
51574: IV,2os. s. 948. - Ks. Liikevaihtovero. osoittamisesta väki!antojen ilmaista jakelua var-
51575: - n:o 136, Riihisen y.m.: M'åärärahan osoit- ten maanviljelijöille. Liitteet IV,222. s. 964.
51576: tamisesta halpakorkoisten lainojen myöntämistä - Ks. Maatalous.
51577: varten maatalouskaluston ja -irtaimiston hank· - n:o 150, Pusan y.m.: Korotetun määrära-
51578: kimiseksi maanhankintalain ulkopuolelle jää- han osoittamisesta maatalouskerhotoimintaa var-
51579: neelia siirtoväelle. Liitteet IV,209. s. 949. - ten. Lii.tteet IV,223. s. 965. - Ks. Maata-
51580: Ks. Maanhankintalaki. lous.
51581: - n:o 137, Riihisen y.m.: Määrärahan osoit- - n:o 151, Miettusen y.m.: Määrärahan
51582: tamisesta omakotirakennuslainain myöntämistä osoittamisesta sipulivarastosuojan rakentami-
51583: varten maanhankintalain ulkopuolelle jääneeTie seksi Ouluun. Liitteet IV,224. s. 966. - Ks.
51584: siirtoväelle. Liitteet IV,210. s. 950. - Ks. Sipuli.
51585: Maanhankintalaki. - n:o 152, Simosen y. m.: Määrärahan osoit-
51586: - n: o 138, P yö r ä 1 ä n y. m.: M'åärärahan osoit- tamisesta luonnonsuhteitten aiheuttamien vahin-
51587: tamisesta Oulun läänin viljelyskelpoisten soiden kojen korvaamiseksi vähävaraisilla maanviljeli·
51588: kuivattamista varten. Liitteet IV,211. s. 951. jöille. Liitteet ~V,225. s. 967. - Ks. Maata-
51589: - Ks. Suot. lous.
51590: - n:o 139, H. Pesosen y.m.: Määrärahan - n:o 153, Vennamon y.m.: Määrärahan
51591: osoittamisesta Pohjois-Suomen suoalueiden rai· osoittamisesta heikossa taloudellisessa asemassa
51592: vaamista ja rehunviljelyks·een saattamista var- olevien pienviljelijäin taloudellista yhteistoimin·
51593: .ten. Liitteet IV,212. s. 952. - Ks. Suot. taa varten perustettavien ylltymien osakkeiden
51594: - n:o 140, Y. Mannisen y.m.: Määrärahan merkintään. Liitteet IV,226. s. 968. - Ks.
51595: osoittamisesta kuoletuslainaksi Koita Oy :lle Maatalous.
51596: uudisraivaustoimintaa varten. Liitteet IV.213. - n :o 154, P u s a n: Määrärahan osoittamisesta
51597: s. 953. - Ks. Koita Oy. !ainoiksi ja avustuksiksi pienviljelijöille annet-
51598: 12 Laki-, rahaasia- ja toivomusn1oitteet 1947.
51599:
51600: tavien väkilannoiteiden hankkimista varten. pienviljelijäin sekä näihin verrattavien siirto-
51601: Liitteet IV,227. s. 969. - Ks. Maatalous. väkeen kuuluvien yhteislaitumien aitausavustuk-
51602: - n: o 155, T a 1 v i on y. m.: Määrärahan osoit- siksi. Liitteet IV,240. s. 983. - Ks. :Maata-
51603: tamisesta !ainoiksi pienviljelijäin turvepehkun lous.
51604: valmistuksen edistämiseksi. Liitteet IV,22s. s. - n :o 168, Laineen y. m.: Määrärahan osoit·
51605: 971. - Ks. Maatalous. tamisesta pienviljelijäin opintoretkeilyn avus-
51606: - n:o 156, Me.tsärannan y.m.: Määrärahan tamiseksi. Liitteet IV,241. s. 984. - Ks. Maa-
51607: osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille AIV- talous.
51608: rehusäiliöiden mkentamiseen. Liitteet IV,229. -- n:o 169, Lah.telan y.m.: Korotetun maa-
51609: s. 972. - Ks. Maatalous. rärahan osoHtamisesta poroaidan rakentami-
51610: - n:o 157, Lampisen y. m.: Määrärahan osoit- seen. Liitteet IV,242, s. 985. - Ks. Poroaita.
51611: ·tamisesta salaojituskoneitten ja työvälineitten n:o 170, Metsärannan y.m.: Määrärahan
51612: kokeilua ja valmistamista varten. Liitteet osoittamisesta avustuksiksi pienviljelystalouk-
51613: IV,23o. s. 973. - Ks. Maatalous. sille vesijohtojen ra~entamista varten. Liitteet
51614: - n:o 158, Kuuselan y.m.: Korotetun maa- IV,243. s. 986. - Ks. Maatalous.
51615: rärahan osoittamisesta pienviljelijöiden salaoji- -- n:o 171, Luukan y.m.: Määrärahan osoit-
51616: tustoimintaa varten. Liitteet IV,231, s. 974. - tamisesta palkkioiksi ja avustuksiksi vesijohto-
51617: Ks. Maatalous. ja viemärilaitteiden rakentamista varten maan-
51618: - n:o 159, Rin.teen y.m.: Määrärahan osoit- hankintalain mukaan muodostetuille tiloille. Liit-
51619: tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille salaoji- teet IV,244. s. 987. - Ks. Maatalous.
51620: tustoiminnan edistämiseksi. Liitteet IV,232, s. - n:o 172, K. Eskolan y.m.: Määrärahan
51621: 975. - Ks. Maatalous. osoittamisesta lainGiksi vesijohtolaitteiden ra-
51622: - n:o 160, Hautalan y.m.: Korotetun mää- kentamista varten vähävaraisille pienviljelysseu-
51623: rärahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli- duille. Liitteet IV,245, s. 988. - Ks. Maata-
51624: jäin koneyhtymille. Liitteet IV,233. s. 976. - lous.
51625: - n:o 173, Lampisen y.m.: Korotetnn mää-
51626: Ks. Maatalous.
51627: rärahan osoittamisesta 'laiduntalouden kohotta-
51628: - n:o 161, Simosen y. m.: Korotetun määrä- , miseksi. Liitteet IV,246, s. 989. - Ks. Maa-
51629: rahan osoittamisesta pienviljelmien koneyhtymä- talous.
51630: toimintaa varten. Liitteet IV,,234. s. 977. - - n:o 174, Virolaisen y.m.: Määrärahan
51631: Ks. Maatalous. osoittamisesta hintalisän maksamiseen alle 10
51632: - n:o 162, Virolaisen y.m.: Määrärahan peltohehtaarin tiloilta yleiseen kulutukseen tuo-
51633: osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijäin kone- tetuista ma1totaloustuotteista. Liitteet IV,247.
51634: osuuskuntien perustamista varten. Liitteet s. 990. - Ks. Maitotalous.
51635: IV,235. s. 978. - Ks. Maatalous. - n:o 175, Pusan y.m.: Määrärahan osoitta-
51636: - n:o 163, Talvion y.m.: Määrärahan osoit- misesta suurperheisten pienkarjanomistajain
51637: tamisesta avustuksiksi maatalouskoneiden hank- tarvitsemien väkirehujen hinnan alentamista
51638: kimiseksi pienviljelijöiUe. Liitteet IV,23G. s. varten. Liitteet IV,248. s. 991. - Ks. Karja-
51639: 979. - Ks. Maatalous. talous.
51640: - n: o 164, T a i n i o n y. m.: Määrärahan osoit- - n: o 176, E. Koi v i s ,t on: Määrä1·ahan osoit-
51641: tamis·esta va1tion osuuksien merkitseiDiseksi tamisesta kotieläinten hankkimiseksi Pohjois·
51642: pienviljelijäin maatalouskoneyhtymäin osakepää- Suomen hävitetylle alueelle. Liitteet IV,249.
51643: omista. Liitteet IV,237. s. 980. - Ks. Maa- s. 992. - Ks. Karjata:lous.
51644: talous. - n:o 177, Pusan: Määrärahan osoittamisesta
51645: - n:o 165, Uusitalon y.m.: Määrärahan !ainoiksi ja avustuksiksi siirtoväkeen kuuluvien
51646: osoittamisesta valtion osuuksien merkitsemi- kalastajien pyydysten hankkimisen helpGttami-
51647: seksi Linjanmäen Koneasema Osakeyhtiössä. seksi. Liitteet IV,250. s. 993. - Ks. Kalastus.
51648: Liitteet IV,238, s. 981. - Ks. Linjanmäki. - n:o 178, Rollstenin y.m.: Määrärahan
51649: - n:o 166, Uusitalon y.m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Garantiföreningen
51650: osoittamisesta valtion osuuksien merkitseruisaksi för Åbolands Lantmannaskola nimiselle yhdis-
51651: Nopanseudun Koneasema Oy:ssä. Liitteet tykselle. Liitteet IV,251. s. 994 ja 996. - Ks.
51652: IV,239. s. 982. - Ks. Nopanseudun koneasema. Maatalous.
51653: - n :o 167, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan - n:o 179, Teit t i sen y. m.: Määrärahan osoit·
51654: osoittamisesta vähävaraisten maattomien ja tamisesta saunan ja pesutuvan rakentamiseksi
51655: Laki-, ralmasia- ja toivomusaloitteet 1947. 13
51656:
51657: Itä-Hämeen tietopuoliselle karjanhoitokoululle määrärahan osoittamisesta kalastuselinkeinon
51658: ja Kujalan maanviljelyskoululle. Liitteet neuvontatyötä suorittaville järjestöille. Liitteet
51659: IV,252. s. 998. - Ks. Karjatalous. 'IV,265. s. 1015 ja 1016. - Ks. Kalastus.
51660: - n:o 180, Ikosen: Määrärahan oso1ttamisesta - n:o 193, österholmin y.m.: Korotetun
51661: Ylä-Vuoksen maamieskoululle palkkauksia ja määrärahan osoittamisesta kalastusopetuksen
51662: ylläpitomenoja varten. Liitteet IV,253. s. 999. pysyttämiseksi Östra Nylands folkhögskola ni-
51663: - Ks. Maatalous. misen kansanopiston ja Lounais-Karjalan kan-
51664: - n:o 181, Vehkaojan: Määrärahan osoitta- sanopiston yhteydessä. Liitteet IV,266. s.
51665: misesta Ruuskalan sotilasvirkatalolle perustetta- 1017 ja 1018. - Ks. Kalastus.
51666: van maamieskoulun toiminnan aloittamista var- - n:o 194, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
51667: ten. Liitteet IV,254. s. 1000. - Ks. Maata- osoittamisesta valtion osuuksien merkitsemiseksi
51668: lous. kalasäilyketehdasosuuskunnassa. Liitteet IV,2 67.
51669: - n: o 182, S a l o n: Määrärahan osoittamisesta s. 1019 ja 1021. - Ks. Kalastus.
51670: navetta- ja sikalarakennuksen rakentamiseksi ~- n:o 195, Wickmanin y.m.: Määrärahan
51671: Seppälän maamieskoulutilalle. Liitteet IV,255. osoittamisesta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevan
51672: s. 1001. - Ks. Maatalous. Fiskarholmin tilan ostamiseen pienviljelijäkou-
51673: - n:o 183, Lehtokosken y.m.: Määrärahan lun perustamista varten. Liitteet IV,268. s.
51674: osoittamisesta kuuromykkien maatalouskoulun 1022 ja 1024. - Ks. Maatalous.
51675: asuntorakennusten rakentamiseksi. Liitteet - n:o 196, Pyöräiän y.m.: Korotetun mää-
51676: IV,256. s. 1002. - Ks. Maatalous. rärahan osoittamisesta pienempien jokien kes-
51677: - n:o 184, Luostarisen y.m.: Määrärahan keneräisiä perkaustöi·tä varten. Liitteet IV,269.
51678: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi koulu- s. 1026. - Ks. Perkaustyöt.
51679: talon rakentamiseksi Savonlinnan naiskotiteolli- - n:o 197, N. Nurmisen y.m.: Määrärahan
51680: suuskoululle. Liitteet IV,257. s. 1003. - Ks. oosittamisesta Ähtävänjoen perkaamista varten.
51681: Kotiteollisuus. Liitteet IV,270. s. 1027. - Ks. Perkaustyöt.
51682: - n: o 185, H a u t a 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 198, Hautalan y.m.: Määrärahan osoit-
51683: tamisesta avustukseksi Kalajokilaakson maa- tamisesta Siikajoen keskijuoksun perkaamista
51684: mieskoululle koulun toiminnan aloittamista var- valiten. Liitteet IV,271. s. 1028. - Ks. Per-
51685: ten. Liitteet IV,258. s. 1004. - Ks. Maata- kaustyöt.
51686: lous. - n:o 199, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit-
51687: - n:o 186, T u u r n a n y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta Ylä- ja Alasuolijärvien V'edenkorkeu-
51688: tamisesta puutarha-alan tutkimustyön tukemi- den alentamiseen. Liitteet IV,272. s. 1029. -
51689: seksi. Liitteet IV,259. s. 1006. - Ks. Puu- Ks. p,erkaustyöt.
51690: tarha. - n:o 200, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
51691: - n:o 187, Luostarisen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hirvilahden osuusnavetan perus-
51692: osoittamisesta puutarhanhoidon ja taimistojen tamista varten Munsalan kuntaan. Liitteet
51693: ·tarkastajan viran perustamista vart·en. Liitteet IV,273. s. 1030 ja 1031. - Ks. Karjatalous.
51694: IV,2so. s. 1007. - Ks. Puutarha. -- n:o 201, Rosenbergin y.m.: Määrärahan
51695: - n: o 188, P e 1 t o s ,en y. m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta valtion osuuskoneaseman perus-
51696: tamisesta Jyväiän puutarhakoulun perustamista tamiseksi Maalahden pitäjään. Liitteet IV,274.
51697: ja toimintaa varten. Liitteet IV,2s1. s. 1008. s. 1032 ja 1033. - Ks. Maalahti.
51698: - Ks. Puutarha. - n: o 202, R y ö mä n y. m.: Määrärahan osoit-
51699: - n:o 189, J. Koiviston y.m: Korotettujen tamisesta yhdeksän uuden ammattientarkasta-
51700: määrärahojen osoittamisesta yksityismetsätalou- jan palkkaamiseksi huolehtimaan erityisesti
51701: den edistämiseksi. Liitteet IV,262 .s. 1010. - työntekijäin ravitsemusolojen parantamisesta.
51702: Ks. Metsätalous. Liitteet IV.275. s. 1034. - Ks. Ammattien
51703: - n: o 190., K u u s e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- tarkastus.
51704: tamisesta avustuksiksi metsänparannustöiden - n:o 203, Sergeliuksen y.m.: Määrära-
51705: kustantamiseksi. Liitteet IV,263. s. 1012. - han osoittamisesta ammattioppilaitosten talou-
51706: Ks. Metsätalous. denhoidon tarkastajan viran perustamista var-
51707: - n: o 191, L e p i s t ö n y. m.: Määrärahan osoit- ten kauppa- ja teollisuusministeriön ammatti-
51708: tamisesta Työtehoseuralle metsätalouden ratio- kasvatusosastoon. Liitteet IV,276. s. 1035. -
51709: nalisoimistyön tukemiseksi. Liitteet IV ,2 64. Ks. Ammattikoulut.
51710: s. 1013. - Ks. Metsätalous. n :o 204, M i et 't u sen y. m.: Korotetun mää-
51711: - n:o 192, österholmin y.m.: Korotetun rärahan osoittamisesta suurperheisten äiti1JU lo-
51712: 14 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51713:
51714: mien järjestämiatä varten. Liitteet IV,277. s. - n:o 217, Karvosen y. m.: Korotetun maa-
51715: 1037. - Ks. Lomat. rärahan osoittamisesta metsä- ja lauttanatyö-
51716: - n:o 205, Stenberg i n y. m.: Määrärahan väen yhteisasuntojen rakentamiseen valtion
51717: osoittamisesta avustuksiksi vähävaraisten per- maille. Lii-tteet IV,290. s. 1052. - Ks. Asun-
51718: heiden lomanvieton matkakustannuksiin. Liit- not.
51719: teet IV,278. s. 1038. - Ks. Lomat. - n:o 218, E. Pesosen y.m.: Määrärahan
51720: - n:o 206, Uusitalon y.m.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:lle tuber-
51721: osoittamisesta avustukseksi Lomaliitto · r. y: lle kuloottisten työnvälitystoimintaa varten. Liit·
51722: perheenäitien 1omauttamista varten. Liitteet teet IV,291. s. 1053. - Ks. Tuberkuloosi.
51723: IV1279. s. 1039. - Ks. Lomat. - n: o 219, P u s a n y. m.: Määrärahan osoitta-
51724: - n:o 207, E. Nurmisen y. m.: Korotetun misesta siirtoväen edustajien palkkion maksa-
51725: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnal- mista varten huoneenvuokralautakunnissa. Liit-
51726: listen, seurakunnallisten ja yksityisten vanhain- teet IV,292, s. 1054. - Ks. Siirtoväki.
51727: kotien perustamista ja ylläpitämistä varten. - n:o 220, U. Raatikaisen y.m.: Määrä-
51728: Liitteet IV,2SO. s. 1040. - Ks. Vanhainkodit. rahan osoi-ttamisesta kasvihuoneen rakentamista
51729: - n:o 208, Salmela-Järvisen y.m.: Mää- varten Perniön alkoholistihuoltolaan. Liitteet
51730: rärahan osoittamisesta vähävaraisilla perheen- IV.,293. s. 1055. - Ks. Perniö.
51731: äideille ja heidän lapsilleen lomia järjestävien - n:o 221, Lappi-Seppälän y.m.: Koro-
51732: kesäkotien tukemiseksi. Liitteet IV,281. s. 1042. tetun määrärahan osoittamisesta puhelin· ja
51733: - Ks. Lom111t. lennätinverkon laajentamista ja parantamista
51734: - n: o 209, Kuu s e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- varten. Liitteet IV1294. s. 1056. - Ks. Puhe-
51735: tamisesta avustuksiksi pienviljelijäin emäntien lin.
51736: lomanviettopaikkojen järjestämiseen. Liitteet - n:o 222, P. Tervon: M'åärärahan osoittami-
51737: IV.,282. s. 1043. - Ks. Lomat. sesta puhelinyht,eyksi-en parantamista varten
51738: - n:o 210, Karppisen y.m.: Määrärahan Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Liitteet
51739: osoittamisesta kunnallisten ja yksityisten päivä- IV,295. s. 1057. - Ks. Puhelin.
51740: hoitolain perustamiskustannuksiin. Liitteet - n:o 223, Miettusen y.m.: Määrärahan
51741: IV,2S3, s. 1044. - Ks. Päivähoitolat. osoittamisesta Pohjois-Suomen asutusalueiden
51742: - n:o 211, Mansnerin y.m.: Määrärahan ja syrjäisten asutusryhmien puhelinlinjojen ra-
51743: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi yrityk- kentamiseen. Liitteet IV,296. s. 1058. - Ks.
51744: sille, jotka pääasiassa perustuvat invaliidityö- Puhelin.
51745: voiman käyttöön. Liitteet IV,284. s. 1045. - - n:o 224, Sormusen: Määrärahan osoittami-
51746: Ks. Invaliidit. sesta puhelinyhteyden aikaansaamiseksi eräisiin
51747: - n: o 212, J ä r v en y. m.: Korotetun määrära- Kuusamon kunnan kyliin. Liitteet IV,297. s.
51748: han osoittamisesta sodasta ja sotapalveluksesta 1059. - Ks. Puhelin. ,
51749: aiheutuneen ruumiinvamman ja sairauden joh-
51750: -- n:o 225, Lampisen: Määrärahan osoittami-
51751: dosta suoritettavia korvauksia varten. Liitteet
51752: sesta oikoradan rakentamiseksi Turun-Toija-
51753: IV,2S5. s. 1046. - Ks. Invaliidit.
51754: lan radalta Hyvinkään-Hangon radalle. Liit-
51755: - n:o 213, Järvisen y. m.: Korotetun määrä-
51756: teet IV,29S. s. 1060, - Ks. Rautatiet.
51757: rahan osoittamisesta Sotalaskien ja Kaatuneit-
51758: ten Omaisten Huolto r. y:n toiminnan tukemi- - n: o 226, K a n kai s en: Määrärahan osoitta-
51759: seen. Liitteet IV,286. s. 1047, - Ks. Sotales- misesta Huopalahden-Lepsämän-Ojakkalan
51760: ket. radan rakennustöiden alulle panemiseksi. Liit·
51761: - n:o 214, Karppisen y.m.: Määrärahan teet IV,299., s. 1061. - Ks. Rautatiet.
51762: osoittamisesta avustuksiksi kunnille kotisisarten - n:o 227, Ikosen: Määrärahan osoittamisesta
51763: paikkaamista varten. Liitteet IV,287. s. 1049. pysäkin ja sivuraiteen rakentamiseksi Riihimäen
51764: - Ks. Kotisisaret. aseman ja Hirv<Jnojan seisakkeen välille. Liit-
51765: - n:o 215, K a n kaisen y. m.: Korotetun mää- ,teet IV,soo. s. 1062. - Ks. Rautatiet.
51766: rärahan osoittamisesta Vankeusyhdistyksen työn - n:o 228, Teit t i sen y. m.: Määrärahan osoit-
51767: tukemiseksi. Liitteet IV,2ss. s. 1050. - Ks. tamisesta ylikulkusillan rakentamiseksi Henna-
51768: V ankeusyhdistys. lan tasoylikäytävän tilalle Lahden ratapihalla.
51769: - n:o 216, Koukkarin y.m.: Korotetun mää- Liitteet IV,301. s. 1063. - Ks. Rautatiet.
51770: rärahan osoittamisesta syrJaisen maas>mdun - n :o 229, Lehtosen y. m.: Määrärahan osoit-
51771: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,289. tamisesta ,tutkimuksen toimi-ttamiseksi rauta-
51772: s. 1051. - Ks. Asunnot. tien rakentamista vart,en Heinolasta Päijänteen
51773: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947. 15
51774:
51775: itäpuolitae Leppälahden asemalle tai Jyväsky- - n:o 242, E. Pesosen y.m.: M'åärärahan
51776: Jään. Liitteet IV1 302. s. 1064. - Ks. Rauta- osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseen ja töi-
51777: tiet. den jatkamiseen tiesuunnalla Heinolan kirkon-
51778: - n :o 230, Lehtosen y. m.: Määrärahan osoit- kylä - Marjoniemi - Lauhjoki - Ravioskorpi
51779: tamisesta Haapamäen-Saarijärven rautatien - Sysmä - Kalkkinen. Liitteet IV,315. s.
51780: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet 1081. - Ks. Maantiet.
51781: IV,303, s. 1065. - Ks. Rautatiet. - n:o 243, Saariahon y.m.: Määrärahan
51782: - n:o 2311 Lehtosen y.m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Ky-
51783: tamisesta tutkimuksen toimittamiseksi rautatien mijoen Myllykosken yli. Liitteet IV1 316. s.
51784: rakentamista varten Suolahden-Haapajärven 1083. - Ks. Maantiet.
51785: radalta Kannonkosken kohdalta Viitasaaren kir- - n:o 244, Mansnerin y.m.: Määrärahan
51786: kolle. Liitteet IV,304, s. 1066. - Ks. Rauta- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Taipal-
51787: tiet. saarelta Ampujalan, Kahilan, Tuosansaaren ja
51788: - n:o 232, J. Raatikaisen y.m.: Määrära- Hyötiön saarten kautta Lauritsalaan. Liitteet
51789: han osoittamisesta Suolahden-Haapajärven ra- IV,317. s. 1084. - Ks. Maantiet.
51790: dan rakentamiseen. Liitteet IV,3o5. s. 1067. - -- n:o 245, A. Vir·tasen y.m.: Määrärahan
51791: Ks. Rautatiet. osoittamisesta Parikkalasta Tiviän y. m. paik-
51792: - n:o 233, J. Wirtasen: Määrärahan osoitta- kakuntien kautta Akonpohjaan johtavan tien
51793: misesta Seinäjoen-Kyröskosken rautatien ra- ottamiseksi vältion haltuun. Liitteet IV,318. s.
51794: kennustöiden aloittamista varten. Liitteet 1086. - Ks. Maantiet.
51795: IV,306. s. 1069. - Ks. Rautatiet. - n:o 246, Pohjan no r on: Määrärahan osoit-
51796: - n:o 234, Mustosen: Määrärahan osoittami- tamisesta mMntien rakentamis·eksi Heinäveden
51797: sesta asema-alueen läpi johtavan alikäytävän asemalta johtavasta tiestä Pyyiinsaaren koh-
51798: rakentamiseksi Kajaaniin. Liitteet IV,307. s. dalle. Liitteet IV,319. s. 1087. - Ks. Maan-
51799: 1070. - Ks. Raut:litiet. tiet.
51800: - n:o 235, Mustosen: Määrärahan osoitta- - n:o 247, Kinnusen y.m.: M'åärärahanos(}it-
51801: misesta rataosan Hyrynsalmi-Pesiö rakenta- tamisesta Pyyiinsaaren maantien rake!l!tamista
51802: mista varten. Liitteet IV,aos. s. 1071. - Ks. varten. Liitteet IV1320. s. 1089. - Ks. Maan-
51803: Rautatiet. tiet.
51804: - n:o 236, Lappi-Seppälän y.m.: Määrä- - n:o 248, Kauhasen: Määrärahan osoitta-
51805: rahan osoittamisesta metsäaut(}teiden ja metsä- misesta maantiealikäytävän rakentamiseksi Ou-
51806: ratojen rakentamista varten valtion metsiin. tokumpuun. Liitteet IV,321, s. 1090. - Ks.
51807: Liitteet IV,ao9. s. 1072. - Ks. Rautatiet. Maantiet.
51808: - n: o 237, Simosen y. m.: Korotetun määrä- - n:o 249, Soinisen: Määrärahan osoittami-
51809: rahan osoittamisesta kulku- ja kuljetussuhtei- sesta Valtimon pitäjässä olevan Sivakkavaaran
51810: den parantamiseksi valtion mailla. Liitteet tien kunnostamista varten. Liitteet IV,322. s.
51811: IV,310. s. 1073. - Ks. Valtion kulkuneuvot. 1091. - Ks. Maantiet.
51812: - n:o 238, Söderhjelmin: Määrärahanosoit- - n:o 250, Järvisen y.m.: Määrärahan osoit-
51813: tamisesta liikeunetyhteyksien parantamiseksi tamisesta Kurikan kirkonsillan päällysraken~
51814: Helsingin sekä Sipoon ja Porvoon pitäjien ul- teen uusimiseksi. Liitteet IV,323. s. 1092. -
51815: kosaariston välillä. Liitteet IV,311, s. 1075 ja Ks. Sillat.
51816: 1076. - Ks. Porvoon laivaliikenne. - n:o 251, Hauta 1 a n y. m: Määrärahan osoit-
51817: - n:o 239, Piippulan y.m.: Määrärahan tamisesta Nivalan Kuoppasillan rakennustöiden
51818: osoittamisesta Rautilan-Valaskallion maantien aloittamista varten. Liitteet IV,324. s. 1093.
51819: ja sillä olevan Vehmassalmen sillan rakentami- - Ks. Sillat.
51820: seen. Liitteet IV,312, s. 1077. - Ks. Maan- - n:o 252, Sormusen: Määrärahan osoitta-
51821: tiet. misesta Tyrnävän-Ylipään maantien kunnosta-
51822: - n:o 240, Riihimäen y.m.: Määrärahan miseen. Liitteet IV,325. s. 1094. - Ks. MMn-
51823: osoittamisesta Honkakosken asemalta Soikon- tiet.
51824: Lassilan maantielle johtavan tien ottamiseksi - n:o 253, Paloveden y.m.: Korotetun mää-
51825: valtion hoitoon. Liitteet IV,313. s. 1079. - rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
51826: Ks. Maantiet. rakentamista ja kunnostamista varten. Liitteet
51827: - n:o 241, T i 11 ase n: Määrärahan osoittami- IV,326. s. 1095. - Ks. Maantiet.
51828: sesta Heinolan-Jaalan tietyön aloittamiseksi. - n: o 254, Pyörä 1ä n y. m.: Korotetun määrä-
51829: Liitteet IV1 314. s. 1080. - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnan- ja
51830: 16 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51831:
51832: kyläteiden kunnostamista varten. Liitteet - n:o 268, Pääkkösen y.m.: Määrärahan
51833: IV,327. s. 1097. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Murtoperän-Pohjoislahden maan-
51834: - n:o 255, Hautalan y.m.: Korotetun mää- tien rakennustöiden jatkamiseen Kuhmon ja
51835: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden Sotkamon kunnissa. Liitteet IV,341. s. 1111.
51836: ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet IV,328. s. - Ks. Maantiet.
51837: 1098. - Ks. Maantiet. - n:o 269, Meriläisen y.m.: Määrärahan
51838: - n:o 256, S a 1 on: Korotetun määrärahan osoit- osoittamisesta Sotkamon-Nurmeksen maan-
51839: tamisesta kyläteiden rakentamista varten. Liit- tiestä Saviahon pysäkin kautta Suomensuon
51840: teet IV,329. s. 1099. - Ks. Maantiet. asutusalueelle johtavan maantien kuntoonpane-
51841: - n:o 257, Miettusen y.m.: Määrärahan mista varten. Liitteet IV,342. s. 1112. - Ks.
51842: osoittamisesta Pohjois-Suomen asutusteiden ra- Maantiet.
51843: kentamista ja kunnostamista varten. Liitteet - n :o 270, Mustosen: Määrärahan osoitta-
51844: IV,aao. s. 1100. - Ks. Maantiet. misesta maantien rakentamiseksi Pyyvaaran
51845: - n:o 258, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit- tiestä Pärsämölahden kautta Juntusrannalle.
51846: tamisesta varsinaisen Lapin alueen maantiever- Liitteet IV,343. s. 1113. - Ks. Maantiet.
51847: koston täydentämiseksi. Liitteet IV,331. s. n:o 271, Miettusen y. m.: Määrärahan
51848: 1101. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koivun asu-
51849: - n: o 259, T a i n i on y. m.: Määrärahan osoit- tustien kunnostamista varten. Liitteet IV,344.
51850: tamisesta Lapin läänin asutusalueilla olevien s. 1114. - Ks. Maantiet.
51851: maanteiden kuntoon saattamiseksi. Liitteet - n:o 272, H. Pesosen: Määrärahan osoitta-
51852: IV,ssz. s. 1102. - Ks. Maantiet. misesta Akkunusjokivarren-Pahtaoj an-Lehmi-
51853: - n:o 260, Kuuselan y.m.: Määrärahan osoit- kurumun-Koivun asutustien kunnostamista var-
51854: ·tamisesta tilus- ja yksityisteiden kunnossapi- ten. Liitteet IV,345, s. 1115. - Ks. Maantiet.
51855: don avustamista varten. Liitteet IV,333. s. - n :o 273, H. Pesosen: Määrärahan osoitta-
51856: 1103. - Ks. Maantiet. misesta Simojoen ja Ruonajoen asutusalueiden
51857: - n:o 261, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta maanteiden kunnostamista varten. Liitteet
51858: Perangan tien päästä lähtevän Selkoakylän IV,346. s. 1116. - Ks. Maantiet.
51859: maantien rakentamista varten. Liitteet IV.,334. - n:o 274, Niskalan y.m.: Määrärahan osoit-
51860: s. 1104. - Ks. Maantiet. •tamisesta Karungin asemalta Kantomaanpään
51861: - n: o 262, S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta kautta Juoksengin kylään johtavan tien kun-
51862: maantien rakentamiseksi Ristijärven kirkolta nostamiseksi. Liitteet IV,34 7. s. 1117. - Ks.
51863: Jokikylän kautta Hyrynsalmen kirkolle. Liit- Maantiet.
51864: teet IV,335. s. 1105. - Ks. Maantiet. - n:o 275, Niskalan y.m.: Määrärahan osoit-
51865: - n:o 263, S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Oravavuoman-Taapajärven tien ra-
51866: Paltamon-Puolangan maantien korjaamista kentamiseksi. Liitteet IV,348. s. 1118. - Ks.
51867: varten. Liitteet IV,336. s. 1106. - Ks. Maan- Maantiet.
51868: tiet. - n: o 276, L a h ·t e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
51869: - n:o 264, Sormusen: Määrärahan osoittami- tamisesta maantien rakentamiseksi Ranuan kun-
51870: sesta Pudasjärven Pirinrannan maantien raken- nan Simojärveltä Posion kunnan Mäntyjärven
51871: tamiseen. Liitteet IV,337. s. 1107. - Ks. kylään. Liitteet IV,349. s. 1119. - Ks. Maan-
51872: Maantiet. •tiet.
51873: - n:o 265, Sormus•en: Määrärahan osoittami- - n:o 277, Lahtelan y.m.: Määrärahan osoit-
51874: sesta Sarakylän-Kouvan tien ja siihen liitty- tamisesta maantien rakentamiseksi Jussilan-
51875: vän Kouvanjoen asutusalueen tien !kunnosta- Kaisanlahden kylätiestä Lehtolaan. Liitteet
51876: mista varten. Liitteet IV,sas. s. 1108. - Ks. IV,soo. s. 1121. - Ks. Maant~et.
51877: Maantiet. - n: o 278, L a h t e 1 a n y. m.: Määrärahan osoit-
51878: - n: o 266, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit- tamisesta maantien rakentamiseksi Posion kun-
51879: tamisesta Leinosenvaaran-Puhoksen maantien nan Aholan ,tienoilta Suolijärven vesistön itä-
51880: rakentamiseksi. Liitteet IV,339. s. 1109. - Ks. puolta Hämeenkylään. Liitteet IV,351. s. 1123.
51881: Maantiet. - Ks. Maantiet.
51882: - n:o 267, Pää k k ö s •e n: Määrärahan osoitta- - n: o 279, T a i n i on y. m.: Määrärahan osoit-
51883: misesta tiensiirron suorittamiseksi Kuhmon- tamisesta Jaatilan-Louejärven-Muurolan tien
51884: Suomussalmen maantiellä Kontiolan saimesta kunnostamiseksi. Liitteet IV,352. s. 1124. -
51885: n. s. Tönölän salmeen. Liitteet IV,340. s. 1110. Ks. Maantiet.
51886: - Ks. Maantiet. - n:o 280, Taini on y.m.: Määrärahan osoit-
51887: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947. 17
51888:
51889: tamisesta Aholan-Mourujärven 'tietyön aloit- ten. Liitteet 1V,357. s. 1129. - Ks. Maan-
51890: tamiseksi. Liitteet 1V,353. s. 1125. - Ks. tiet.
51891: Maantiet. - n:o 285, Karppisen y. m.: Määrärahan
51892: - n:o 281, Tainio n y. m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta tiesuunnan Saukkojärvi-Tolja-
51893: tamisesta Pellon-Konttajärven-Marrasjärven monjärvi-Sääskijärvi-Pohjaslahti tutkimista
51894: -Meltauksen tietyön loppuun saattamiseksi. varten. Liitteet 1V,358. s. 1130. - Ks. Maan-
51895: Liitteet 1V,354. s. 1126. - Ks. Maantiet. tiet.
51896: - n:o 282, Tainion y.m.: Määrärahan osoit- - n: o 286, S a 1 o n : Määrärahan osoittamisesta
51897: tamisesta Kittilän-Sodankylän tierakennustyön sillan rakentamiseksi Utajärven lossipaikalle.
51898: edelleen jatkamiseksi. Liitteet I"V:,355. s. 1127. Liitteet 1V,359. s. 1131. - Ks. Sillat.
51899: - Ks. Maantiet. - n :o 287, K u 1m a 1a n y. m.: Määrärahan osoit-
51900: - n: o 283, K a r p p i s en y. m.: Määrärahan tamisesta Halikonlahden ja Salonjoen vesivay-
51901: osoittamisesta Kallon-Kurtakon tietyön ~op län ruoppaustöiden jatkamista varten. Liitteet
51902: puun saattamiseksi. Liitteet 1V,356. s. 1128. 1V,sao. s. 1132. - Ks. Perkaustyöt.
51903: -- Ks. Maantiet. - n:o 288, Sormusen y. m.: Määrärahan osoit-
51904: - n:o 284, Karppisen y.m.: Määrärahan tamisesta Pyhäjoen Pyhäkosken perkansta var-
51905: osoittamisesta Akkunusjokivarren-Pahtaojan- ten. Liitteet 1V,sot. s. 1133. - Ks. Perkaus-
51906: Lehmikummun-Koivun tien kunnostamista var- työt.
51907:
51908:
51909:
51910:
51911: Toivomusaloitteet.
51912: Kevätistuntokaudella jätetyt.
51913:
51914: - n:o 1, Paavolaisen y.m.: Toimenpiteistä tämisestä ja vangitsemisesta. Liitteet Il,3. s.
51915: koko maan muodostamiseksi yhdeksi vaalipii- 46. - Ks. Pidätys.
51916: rikai edustajanvaaleissa. Liitteet 1,s. s. 22. - - n:o 9, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä lain-
51917: Ks. Edustajanvaalit. lmudatusmenettelyn yksinkertaistamiseksi. Liit-
51918: - n:o 2, A. K. Wirtasen: Valtiopäåvätyön teet II,4. s. 47. - Ks. Lainhuudatus.
51919: uudelleenjärjestelystä. Liitteet 1,9. s. 24 ja - n:o 10, Sergeliuksen y.m.: Testament-
51920: 26. - Ks. Eduskunta. taamisoikeuden muuttamisesta. Liitteet II,5. s.
51921: '
51922: - n: o 3, H i e k k a 1 a n: Esityksen antamisesta 48 ja 49. - Ks. Testamentti.
51923: laiksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen toi- - n:o 11, Lumpeen y. m.: Toimenpiteistä oi-
51924: meenpanemisesta talouselämän sosi,alisoimisen keudenkäyntikustannusten vähentämiseksi. Liit-
51925: laajentamiskysymyksestä. Liitteet 1,10. s. 28. teet II,s. s. 50. - Ks. Oikeudenkäynti.
51926: - Ks. Sosialisoiminen. - n:o 12, K. Eskolan y.m.: Toimenpiteistä
51927: - n: o 4, K a n n i s rt on y. m.: Toimenpiteistä pa- kihlakunnanoikeuden lautamiesten palkkauksen
51928: perinsäännöstelyn lopettamiseksi. Liitteet 1,11. suorittamiseksi valtion varoista. Liitteet II,7.
51929: s. 30. - Ks. Säännöstely. s. 52. - Ks. Lautamiehet.
51930: - n: o 5, L å n g i n y. m.: Täystyöllisyyden mää- - n: o 13, Hu karin y. m.: Kihlakunnanoikeu-
51931: räämisestä kirjapainoille erityisesti kansanval- den laut>amiesten valitsemiatavan muuttamisesta.
51932: taisten järjestöjen painatusmahdollisuuksi'a sil- Liitteet II,s. s. 53. - Ks. Lautamiehet.
51933: mällä pitäen. Liitteet 1,12. s. 31. - Ks. Kir- - n:o 14, J. Hakalan: Avioliittolain 16 §:ssä
51934: japainot. edellytetyn kihlakumppanien vakuutuksen kor-
51935: - n:o 6, L appi-Se p päl än y. m.: Toimenpi· vaamisesta lää:kärintodistuksella. Liitteet II,9.
51936: teistä rakennusministeriön aikaansaamiseksi. s. 54. - Ks. Kihlakumppanit.
51937: Liitteet I,1s. s. 33. - Ks. Raklennusministeriö. - n:o 15, Salmela-Järvisen y.m.: Esityk-
51938: - n:o 7, Koukkarin y.m.: Toimenpiteistä sen antamisesta elatusavun suorittamisesta en-
51939: vesistötoimikunnan lohi- ja siikapitoisten ve- nakolta valtion varoista lapsil!le, joiden huol-
51940: sien kalastusta kosroevissa sodan aikaisissa pää- tajat välttävii.t perimistoimenpiteitä. Liitteet
51941: töksissä ilmenneiden kohtuuttomuuksien korjaa- II,to. s. 55. - Ks. Elatusapu.
51942: miseksi. Liitteet 1,14. s. 35. - Ks. Kalastus. - n:o 16, Kuittis.en y.m.: Esityksen anta-
51943: - n :o 8, K y ·t ö maan y. m.: Esityksen antami- misesta eläkekor'"auksen suorittamisesta eläk-
51944: sesta lainsäädännöksi rikosoikeudellisesta pidät- keennauttijoille vähentämättömänä tehdyn sopi-
51945:
51946: 3
51947: 18 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
51948:
51949: muksen mukaisesti rahan arvon alentuminen - n:o 29, Jernin y.m.: Toimenpiteistä valtion-
51950: huomioon ottaen. Liitteet II,11. s. 57. - Ks. ja kunnallisverotuksen yhdistämiseksi veroil-
51951: Eläke. moituksen tekemiseen ja verotuksen toimittami-
51952: - n:o 17, Lumpe>en y.m.: Juopunaisiin koh- seen nähden. Liitteet IV,25. s. 121 ja 122. -
51953: distuvien toimenpiteiden tehostamisesta. Liit- Ks. V erotus.
51954: teet II,12. s. 58. - Ks. Juopuneet. - n:o 30, Sergeliuksen y.m.: Valtionveron
51955: - n:o 18, österholmin y.m.: Määrärahasta suorittamisesta o!mkkeilla. Liitteet IV,26. s.
51956: avustukseksi lakikirjan ruo,tsinkielisen painok- 123 ja 124. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
51957: sen julkaisemista V'arten. Liitteet l i113. s. 59 - n:o 31, S a 1m i sen y. m.: Rahan arvon ale-
51958: ja 61. - Ks. Lakikirja. nemisesta rahasaatavain omistajille aiheutunei·
51959: - n:o 19, Virolais•en y.m.: MäM-ärahasta den omaisuuden menetysten korvaamisesta. Liit-
51960: maatalousasiamiehen toimen perustamista var- teet IV,27. s. 125. - Ks. Inflatiokorvaus.
51961: ten Moskovan, Kööpenhaminan ja Lontoon lä- - n:o 32, Kilpeläisen y.m.: Tutkimuksen
51962: hetystöihin. Liitteet III,1. s. 65. - Ks. Maa- toimittamisesta ahdinkoon joutuneiden pien-
51963: <talousasiamies. säästäjien talletuksistaan kärsimistä inflatio-
51964: - n:o 20, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä tappioista ja niiden korvausmahdollisuuksista.
51965: toisen omaisuudenluovutusveronsa omilla osak- Liitteet IV,2s. s. 127. - Ks. Inflatiokorvaus.
51966: keilla suorittaneiden osakeyhtiöiden estämiseksi - n:o 33, Lehtosen y. m.: PiensäästäjiJen. ra-
51967: korottamasta osakepäiLoma,ansa korvausosakkei- han arvon alentumisen johdosta kärsimien tap-
51968: den hallintoyhteisön omaisuutta vahingoitta- pioiden korvaamisesta. Liitteet IV,29. s. 128.
51969: valla tavalla. Liitteet IV,16. s. 105. - Ks. - Ks. Inflatiokorvaus.
51970: Omaisuudenluovutusvero. - n:o 34, J e r n i n y. m.: Kaupunkikiinteistön-
51971: - n:o 21, Paavol,aisen y.m.: Toimenpiteistä omistajain taloudellisen aseman parantamisesta.
51972: toisesta omaisuudenluovutusverosta annetun Liitteet IV,so. s. 129 ja 130. - Ks. Kau-
51973: lain 6 § :n muuttamiseksi. Liitteet IV,17. s. punkikiinteistöt.
51974: 107. - Ks. Omaisuudenluovutusvero. - n:o 35, Honka 1 a n y. m.: Tutkimuksen toi-
51975: - n:o 22, T u u r n a n y. m.: Toimenpiteistä toi- mittamisesta asuntotalojen hoitokustannusten
51976: sen korvauslain muuttamis,eksi. Liitteet IV,1s. vähentämi1>mahdollisuuksista alentamalla veroja
51977: s. 108. - Ks. Korvauslaki. ja lä=ityskustannuksia. Liitteet IV,31. s.
51978: - n:o 23, J. Raatikaisen y.m.: Esityksen 131. - Ks. Kaupunkikiinteistöt.
51979: antamisesta toisen korvauslain 4 § :n muutta- - n: o 36, H. P e s o s e n: Jälleenrakennustarvik-
51980: misesta. Liitteet IV,u1. s. 110. - Ks. Kor- keiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liit-
51981: vauslaki. teet IV,s2. s. 133. - Ks. Liikevaihtovero.
51982: - n:o 24, J. Raatikaisen y.m.: Toimenpi- - n:o 37, Paksuja 1 a n y. m.: Siirtovä.elle tar-
51983: teistä toisen korvauslain 10 §:n nojalla kor- peellisten maatalouskoneiden vapauttamisesta
51984: vauksensaantioikeutensa menettäneiden oikeut- liikevaihtoverosta. Liitteet IV,ss. s. 134. -
51985: ,tamiseksi saamaan uuden määräajan korvaus- Ks. Liikevaihtovero.
51986: anomuksen tekemiseen. Liitteet IV,2o. s. 112. - n:o 38, Paksujal•an y.m.: Siirtoväelle tar-
51987: - Ks. Korvauslaki. peellisten rakennustarpeiden vapauttamioosta
51988: -n:o 25, P. Tervon y.m.: Inflatiohyvityksen liikevaihtoverosta. Liitteet IV,34. s. 135. -
51989: suorittamisesta eräille korvausobligatioille. Liit- Ks. Liikevaihtovero.
51990: teet IV,21. s. 114. - Ks. Korvauslaki. - n:o 39, Riihisen y. m.: Esityksen antami-
51991: - n: o 26, Luukan y. m.: Korvausosakkeiden sesta laiksi ylimääräisestä suurten omaisuuk-
51992: hallintoyhteisön osuustodistusten V'apauttami- sien luovutusverosta. Liitteet IV,s5. s. 136. -
51993: sesta leimaverolain 55 § :n edellyttämästä luo- Ks. Omaisuudenluovutusvero.
51994: vutnsverosta. Liitteet IV,22. s. 116. - Ks. - n:o 40, Heikki 1 än y. m.: Maanhankintalain
51995: Leimavero. nojalla luovutettavien alueiden verotusarvon
51996: - n:o 27, Lahtelan y.m.: Lisäkorvauksen määräämisestä. Liitteet IV,36. s. 137. - Ks.
51997: maksamisesta eräille Pohjois-Suomessa sotava· Maanhankintalaki.
51998: hinkoja kärsineille. Liitteet IV,23. s. 117. - - n:o 41, K u 11 b e r gin: Toimenpiteistä maa-
51999: Ks. Sotavahingot. talouskiinteistöjen verotuksen uudistamiseksi.
52000: - n:o 28, Pärsaisen y.m.: Eräistä jälleen- Liitteet IV,37. s. 138 ja 139. - Ks. Verotus.
52001: rakennuslainoista palautetun alueen osuuskas- - n:o 42,, Hirvensalon y.m.: Asianomaisten
52002: soilla aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. maanomistajain oikeuttamisesta vähentämään
52003: Liitteet IV,24. s. 119. - Ks. Osuuskassat. verotettavista tuloistaan kyläteiden ra:kentami-
52004: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947. 19
52005:
52006: sesta ja kunnossapidosta heille aiheutuvat kus- - n:o 57, E. Koiviston y. m.: ToimenpiOOistii.
52007: tannukstet. Liitteet IV,ss. s. 140. - Ks. Ve- kansakoulunopettajille suoritettavan rajaseu-
52008: rotus. tulisän korottamiseksi. Liitteet IV,53. s. 162.
52009: - n:o 43, Sergeliuksen y.m.: Verohelpo· - Ks, Kansakoulut.
52010: tuksista vanhuksille. Liitteet IV,39. s. 141 ja - n:o 58, N. Nurmisen y.m.: Poliisikunnan
52011: 142. - Ks. Verotus. palkkauksen parantamisesta. Liitteet IV,54. s.
52012: - n:o 44, Uusitalon y.m.: Rälssiveron koko- 163. - Ks. Poliisi.
52013: naisuudessa:an poistamisesta. Lii·tteet IV14'0. s.
52014: - n:o 59, K. Anderssonin y.m.: Toimen-
52015: 143. - Ks. Verotus.
52016: piteistä valtion osake-elllelllmistöiste• yhtiöiden
52017: - n:o 45, Nevalaisen y.m.: Erikoisveron
52018: ja teollisuuslaitosten palveluskunnan eläkkeiden
52019: määräämisestä ala-arvoiselle .kirjallisuudelle.
52020: korottamiseksi. Liitteet IV,ö5. s. 164. - Ks.
52021: Liitteet IV,41. s. 144. - Ks. Verotus.
52022: Eläke.
52023: - n:o 46, Riihimäen y. m.: Kotimaisten val-
52024: - n:o 60, Sergeliuksen y.m.: Valt1on vi-
52025: tion relkain korkojen ja lmoletusten maksami-
52026: ra;n tai toimen hrultijan oikeudesta eläkkeeseen
52027: sen ·lykkäämisestä. Liitteet IV,42. s. 145. -
52028: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,56. s.
52029: Ks. Sotavelat.
52030: 165 ja 166. - Ks. Eläke.
52031: - n: o 4 7, M i e t t u s e n y. m. : Eräiden rahtikus-
52032: tannusten suorittamisesba Pohjois- ja Koillis- - n:o 61, P. Tervon y.m.: Ulkomaan:kaupan
52033: Suomen alueilla. Liitteet IV,43. s. 146. - Ks. valvonnan kehittämisestä. Liitteet IV,57. s.
52034: Rahtikustannukset. 167. - Ks. Ulkomaankauppa.
52035: - n :o 48, Heiniö n y. m.: Tutkimuksen toi- - n:o 62, J. Wirtasen: Komi·tean asettami-
52036: mittamisesta nykyisen verotuksen vaikutuksesta sesta tuotantolaitosten sosialisoimisen kannat-
52037: elinkeinoelämään. Liitteet IV,44. s. 148. - Ks. ltavaisuuden tutkimista varten. Liitteet IV,58.
52038: Verotus. s. 169. - Ks. Sosia:Iisoiminen.
52039: - n:o 49, P. Tervon y.m.: Esityksen antami- - n:o 63, Peltosen y.m.: Toimikunnan aset-
52040: sesta laiksi verohallituksen perustamisesta. tamisesta suunnittelemaan valtion tuotanto- ja
52041: Liitteet IV,45. s. 149. - Ks. Verotus. liikelaitosten yritysmuotojen uudistamista. Liit-
52042: - n:o 50, Puumalaisen y.m.: Toimikunnan teet IV,59. s. 170. - Ks. Sosialisoiminen.
52043: asettamisesta selvittämään verotuspoliittiset ky- - n:o 64, Smeds i n: Lisäyksestä vuoden 1947
52044: symykset niiden koko laajuudessa. Liitteet .tulo- ja menoarvioon koko maan käsittävän lii-
52045: IV,46. s. 150. - Ks. Verotus. keyrityslaskennan toimoonpanemiseksi. Liitteet
52046: - n:o 51, Meinanderin: Parkkatilaston täy- IV,60. s. 171 ja 172. - Ks. Liikeyrityslas-
52047: dentäm.iJsestä. Liitteet IV,47. s. 151 ja 152. kenta.
52048: - Ks. Palkat. - n:o 65, L•appi-Seppälän y.m.: Lisäyk-
52049: n:o 52, Virolaisen y.m: Virkamiesten sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon stan-
52050: palkkauksen j•a aseman järjestelyssä huomioon dar?fisoimistyön tukemiseksi. Liitteet IV,61. s ..
52051: otettavista näkökohdista. Liitteet IV,48. s. 173. - Ks. Standardisoiminen.
52052: 153. - Ks. Virkamiehet.
52053: - n:o 66, Leikolan y.m.: N.s. verokahvin
52054: - n:o 53, Kuittisen y.m.: Määrärahasta yli- kauppaan laskemisesta. Liittoot IV,62. s. 174.
52055: m'ääräisten toimien vakinaistaruisaksi posti- ja - Ks. V:erokahvi.
52056: lennätinhallitnksessa. Liitteet IV,41l. s. 155.
52057: - n:o 67, K a nn i s.ton y. m.: Selvityksen toi·
52058: - Ks. Virkamiehet.
52059: mittamisesta Pohjois-Suomen taloudellisista
52060: - n: o 54, Se p p ä 1 ä n y. m.: Lisäpalkkion SIUO-
52061: mal1dollisuukEista. Liitteet IV,63. s. 175. -
52062: rittamisesta eräille koulul"<L1toksen viran tai toi-
52063: Ks. Pohjois-Suomi.
52064: men haltijoille. Liittoot IV,5o. s. 157. - Ks.
52065: Oppikoulut. - n:o 68, Koukkarin y.m.: Toimenpiteistä
52066: - n:o 55, Kivisalon y.m.: Esityksen anta- rautatehtaan perustamiseksi Oulun teollisuus-
52067: misesta kansakoululaitoksen kustannuksista an- alueelle. Liitteet IV,64. s. 176. - Ks. Rauta-
52068: netun lain muuttamisesta parantamalla mies- tehdas.
52069: opettajain palkkausta. Liitteet IV,51. s. 158. - n:o 69, P. Karjalaisen y.m.: Toimenpi-
52070: - Ks. Kansakoulut. teistä yksinomaan kotimaista raak!a-ainetta val-
52071: - n:o 56, Tuomisen y.m.: Esityksen anta- misteisiinsa käyttävän huonekaluteollisuuden
52072: misesta laiksi kansakoulunopettajain palkkauk- vapauttamiseksi hinta- ja elinkeinosäännöste-
52073: sen parantamisesta. Liitteet IV,52. s. 160. - .Jystä. Liitteet IV,65. s. 177. - Ks. Säännös-
52074: Ks. Kansakoulut. tely.
52075: 20 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52076:
52077: - n:o 70, Lehtosen y.m.: Tutkimuksen toi- sen keskussairaalan oikeuttamisesta samaan
52078: mittamisesta graniitintuotannon kohottamisen ja valtionapuun kuin valtion keskussairaalat ja
52079: gr>aniitin viennin mahdollisuuksista. Liitteet kuntien yhteiset tuberkulosiparantolat. Liitteet
52080: IV,66. s. 178. - Ks. Ulkomaankauppa. VI,a. s. 244 ja 246. - Es. .Sairaal-at. .
52081: - n:o 71, Pyörä 1 ä n y. m.: Määrärahasta avus- ~ n:o 84, Ryömän y.m.: Toimenpiteistä val-
52082: tuksiksi ja !ainoiksi maaseudun sähköyhtymille. tion sairaaloiden henkilökunnan asunto-olojen
52083: Liitteet IV,67. s. 179. - Ks. Sähköistys. parantamiseksi. Liitteet VI, 7. s. 248. - Ks.
52084: - n:o 72, Mäkisen y.m.: Lisäyksestä vuoden Sairaalat.
52085: 1947 tulo- ja menoarvioon avustukseksi Poh· - n: o 85, T a i n i o n y. m.: EnsiJa,puvarastojen
52086: jois-Karjalan Sähkö Oy :lle. Liitteet IV,6s. s. järjestämisest"å syrjäisten seutujen sairaanhoi-
52087: 181. - Ks. Sähköistys.
52088: don parantamiseksi. Liitteet VI,s. ,s, 250. -
52089: - n:o 73, Salon: Määrärahasta avustuksiksi Ks. Sairaalat.
52090: Kainuun kuntien sähköistäruisestä osalliseksi
52091: ~ n:o 86, E. Koiviston y.m.: Määrärahasta
52092: pääsemistä varten. Liitteet IV,69. s. 183. -
52093: Ks. Sähköistys. Oulun diakonisaakodille sairruanhoitajatarkoulu-
52094: tusta varten. Liitteet VI,o. s. 251. - Ks. Sai-
52095: - n:o 74, Sormusen y.m.: Toimenpiteistä raalat.
52096: Pohjois-Suomen taloudellisten mahdollisuuksien
52097: ~ n:o 87, Kauhasen y.m.: Toimenpiteistä ra·
52098: suunnitelmalliseksi hyväksikäyttämiseksi. Liit-
52099: teet IV,70. s. 184. - Ks. Pohjois-Suomi. diovastaanottimien ja kovaäänislaitteiden hank-
52100: kimiseksi valtion sairaaloihin. Liitteet VI,to.
52101: - n:o 75, Laineen y.m.: .Jokioisten Rautatie s. 253. - Ks. Sairaalat.
52102: 0/Y:n osakkeiden lunastamisesta valtiolle.
52103: Liitteet IV,71. s. 186. - Ks. Rautatiet. - n:o 88, Lappi-Seppälän: Toimenpiteistä
52104: - n:o 76, Smedsin: Toimenpiteistä niiden seu- vapaaehtoisen verensiirtotoiminnan taloudelli-
52105: tujen elinkeinoelämän tukemiseksi, joissa maal- seksi tukemiseksi. Liitteet VI,u. s. 254. -
52106: Ks. Sairaal,at.
52107: tapako on aiheuttanut väestön vähenemistä ja
52108: taloudellisia vaikeuksia. Liitteet IV,72. s. 187 - n:o 89, Käkelän y.m.: Eräiden valtion sai-
52109: ja 189. - Ks. Maaltapako. raalain työntekijäin tointen vakinaistamisesta.
52110: - n:o 77, Kytömaan y.m.: Tutkimuksen toi- Liitteet VI,12. s. 255. - Ks. Sairaalat.
52111: mittamisesta mahdollisuuksista perustaa infla- - n:o 90, Långin y.m.: Toimenpiteistä val-
52112: tiovakuudelil.a varustettu säästötili maan raha- tion sairaaloitten työsopimussuhteessa olevan
52113: laitoksiin. Liitteet V,t. s. 223. - Ks. Tallst- henkilökunnan vakinaistamiseksi. Liitteet Vl,13.
52114: tajat. s. 257. - Ks. Sairaala.t.
52115: n:o 78, Järven y. m.: Lisäyksestä vuoden - n:o 91, Soinisen y.m.: Määrärahasta syn-
52116: 1947 tulo- ja menoarvioon säästäväisyyttä nytysosaston rakentamiseksi Kaavin kunnan
52117: tarkoittavan valistustyön tehostamiseksi. Liit- sairaalan yhteyteen. Liitteet VI,14. s. 258. -
52118: teet V,2. s. 224. - Ks. Säästäväisyys. Ks. Sairaalat.
52119: - n:o 79, ö s te n s on i n y. m.: Toimenpiteistä - n:o 92, Kankaisen y.m.: Toimenpiteistä
52120: Suomen Pankin nais- ja miespuolisten viran- ja alkoholistien raittiusneuvonnan ja nuorten väki-
52121: toimenhaltijain eroam1smn yhtenäistämiseksi. juomien käyttäjäin huollon jättämiseksi rait-
52122: Liitteet V,s. s. 226 ja 227. - Ks. Suomen tiuslautakunnan tehtäväksi. Liitteet Vl,15. s.
52123: Pankki. 259. - Ks. Raittius.
52124: - n:o 80, Käkelän y.m.: Toimenpiteistä val- - n:o 93, E. Koiviston y.m.: Toimenpiteistä
52125: tion sairaaloissa palvelevan henkilökunnan 'alkoholin tarjoilun kielt"åmiseksi anniskelura-
52126: asunto-olojen parantamiseksi. Liitteet VI,s. vintoloissa rukouspäivien ja suurten kirkollis-
52127: s. 239. - Ks. S·airaalat. ten juh1apäivien aattoina. Liitteet VI,t6. s.
52128: - n:o 81, Lehtokosken y.m.: Lisäyksestä 260. - Ks. Väkijuomat.
52129: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon uusien asun- - n:o 94, U. Raatikaisen y.m.: Toimen-
52130: tojen rakentamiseksi valtion mielisairaaloitten piteistä juopuneena tavattujen henkilöiden tar-
52131: perheel1i\!i.Ne hoitajiiHe. Liitteet VI,4. s. 241. koituksenmukaisen käsittelyn aikaansaamiseksi.
52132: - Ks. Sairaalat. Liitteet VI,17. s. 261. - Ks. Raittius.
52133: - n:o 82, Lehtokosken y.m.: Toimenpi- n: o 95, B r o mm e 1 s i n y. m.: Alkoholijuo-
52134: teistä seerumien ja rokotteiden valmistus- ja mien [uvattomasta valmistuksesta, myymisestä
52135: tarkastuslaitoksen aikaansaamiseksi. Liitteet ja kuljetuksesta säiitdettyjen rangaistusten ko-
52136: VI,5. s. 242. - Ks. Tartuntataudit. ventamisesta. Liitteet VI,ts. s. 262 ja 263. -
52137: - n:o 83, Wickmanin y.m.: Kuntien yhtei- Ks. Väkijuomat.
52138: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947. 21
52139:
52140:
52141: - n :o 96, S a 1 on: Esityksen antamisesta kun- - n:o 110, Pohjanuoron y.m.: Tielain
52142: tien väkijuomaliikkeen voitosta saaman osuu- 91 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,ts. s. 321.
52143: den korottamisesta. Liitteet VI,t9. s. 265. - - Ks. Tielaki.
52144: Ks. Väkijuomat. - n:o 111, Kulmalan y.m.: Esityksen an-
52145: - n:o 97, Lappi-Seppälän: Esityksen an- tamisesta laiksi metsästyslain 57 §: n muutta-
52146: tamisesta eri a=attialojen ammattinimitysten misesta. Liitteet VII,t9. s. 322. - Ks. Met-
52147: suojaamisesta. Liitteet VI,20. s. 266. - Ks. sästys.
52148: Ammattinimitykset. - n: o 112, V en n a m o n y. m.: Toimenpiteistä
52149: - n: o 98, Hu k arin y. m.: Elinkeinoyhdistyk- maanjakojen jouduttamiseksi. I..iitteet VII,2o,
52150: siin kuulumiapakon poistamisesta. Liitteet s. 323. ~ Ks. Maanja:ko.
52151: VI,21. s. 267. - Ks. Elinkeino. - n:o 113, Vennamon y.m.: Toimenpiteistä
52152: - n:o 99, P. Tervon y.m.: Kunnallisverolain- maanjako-olojen parantamiseksi. Liitteet VII,~l.
52153: säädännön uudistamisesta. Liitteet VII,7. s. s. 324. - Ks. Maanjako.
52154: 298. - Ks. KunnalHsverotus. - n:o 114, Vennamon y.m.: Maaseudun ra-
52155: - n:o 100, Forss i n y. m.: Maalaiskuntain kun- kennustoiminnan ohjauksen ja neuvonnan Jar-
52156: nallisverolainsäädännön uudistamisesta. Liit- jestämisestä mahdollisi=an tarkoituksenmul\a,i-
52157: teet VII,s. s. 302 ja 304. - Ks. Kunnallis- · seksi. Liittoot VII,22. s. 326. - Ks. Raken-
52158: verotus. nustoiminta.
52159: - n:o 101, Y. Mannisen y.m.: Kunnallis- - n: o 115, V en n a m on y. m.: Toimenpiteistä
52160: veroJ.ainsäädännön uudistamisesta kunnallisen lähinnä omakotirakennustoimintaa estävien, ase-
52161: verorasituksen tasoittamista silmällä pitäen. makaavalainsäädäntöön perustuvien säännösten
52162: Liitteet VII,9. s. 306. - Ks. Kunnallisverotus. ja määräysten tarkistamiseksi. Liitteet VII.23.
52163: - n:o 102, Kujanpää n y. m.: Toimenpiteistä s. 327. - Ks. Rakennustoiminta.
52164: ·kunnallisen verorasituksen epätasaisen jakaan- - n:o 116, Lappi-Seppälän y.m.: Esityk-
52165: tumisen korjaamiseksi. Liitteet VII,to. s. 308. sen antamisesta rakennustyömaan vastuunalai-
52166: - Ks. Kunnallisverotus. sen työnjohtajan pätevyysvaatimuksista. Liit-
52167: - n:o 103, S a 1 on: Määrärahasta avustuksiksi teet VII,24. s. 329. - Ks. Rakennustoiminta.
52168: kunnille, joissa lapsivähennykset huomattavam- - n:o 117, Lappi-seppälän y.m.: Toimen-
52169: min korottavat kunnallisveroäyrin hintaa. Liit- piteistä pärekatrojen tulenarkuuden poistami-
52170: teet VII,ll. s. 309. - Ks. Kunnallisverotus. seksi. Liitteet VII,25. s. 331. - Ks. Rakennus·
52171: - n:o 104, Uusitalon y.m.: Esityksen an- toiminta.
52172: tamisesta kunnallisverolaiksi, jossa viljellyn - n:o 118, Myllymäen y. m.: Kunnallisten
52173: maan tuotantoedellytykset tulevat nykyistä pa- hautausmaiden perustamisesta. Liitteet VII,za.
52174: remmin huomioon otetuiksi. Liitteet VII,12. s. 332. - Ks. Hautausmaat.
52175: s. 310. - Ks. Kunnallisverotus. n:o 119, Prunnilan y.m.: Siviilirekisteriin
52176: - n:o 105, E. Koiviston y.m.: Oman äänes- kuuluvien henkilöiden väestöluettelon pidon
52177: tysalueen ulkopuolella äänestämisen tekemisestä siirtämisest"å kunnallisille viranomaisille. Liit-
52178: mahdolliseksi kunnallisvaaleissa. Liitteet VII,ts. teet VII,27. s. 333. - Ks. Vä.estöluettelo.
52179: s. 311. - Ks. Kunnallisvaalit. n:o 120, K. Anderssonin y.m.: Maalais-
52180: - n:o 106, Hoi1stenin y.m.: Suurempien kuntien oikeuttamisesta pakkoinnastamaan ase-
52181: ylemmänast.eisten kuntien muodostamisesta mää- makaavallisia tarkoituksia varten alueellaan
52182: rättyjen knnnallistehtävien hoitamista varten. olevaa maata kohtuulliseen hintaan. Liitteet
52183: Liitteet VII,14. s. 312 ja 314. - Ks. Kunnat. VII,2s. s. 334. - Ks. Pakkolunastus.
52184: - n:o 107, Asikaisen y.m.: Kunnan ja - n: o 121, R a uni on y. m.: Kuntien oikeutta·
52185: seurakunnan viran- ja ltoimenhaltijain saatta- misesta Innastamaan kohtuullisesta hinnasta RO-
52186: misesta verovelvollisiksi palkan maksavalle kun- ranottopaikaksi j·a urheilukenttien rakentami-
52187: nalle j·a seurakunnalle. Liitteet VII,t5. s. 316. seksi soveltuvia maa-alueita. Liitteet VII,29.
52188: - Ks. Kunnallisverotus. s. 335. - Ks. Pakkolunastus.
52189: - n:o 108, Sergeliuksen y.m.: Kaupungin- - n:o 122, Kivisalon y.m.: Esityksen an-
52190: johtajain ja apulaiskaupunginjohtajain asetta- tamisesta laiksi niiden aatteellisten yhdiatysten,
52191: misesta toimeensa määräajaksi. Liitteet VII,t6. joiden toimitalot tai urheilukentät sij•aitsevat
52192: s. 318 j'a 319. - Ks. Kunnallishallinto. vuokramaalla, oikeuttamisesta innastamaan sa-
52193: - n:o 109, K. Anderssonin: Esityksen an- notut vuokra-alueet. Liitteet VII,s<l. s. 336. -
52194: tamisesta köyhäinhoitolain 5 §: n muuttami>Sesta. Ks. Pakkolnnastus.
52195: Liitteet VII,t7. s. 320. - Ks. Köyhäinhoito. - n:o 123, K ui t t i sen y. m.: Osuuskuntien
52196: 22 Laki-, rahaasia- ja toivomusal!1itteet 1947.
52197:
52198: oikeuttamisesta Innastamaan liiketoimintaansa pendejä varten. Liitteet VIII,7. s. 365. - Ks.
52199: palvelevat vuokra-alueet. Liitteet VII,31. s. 337. Yliopisto.
52200: - Ks. Pakkolunastus. - n:o 137, Kulovaaran y.m.: Koulutoimen
52201: - n :o 124, K u 1m a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä uudistamisesta oppilaiden synnynnäistä lahjak-
52202: eräiden tonttimaan vuokraajien aseman turvaa- kuutta ja taipumuksia silmällä pitäen. Liitteet
52203: miseksi. Liitteet VII 132. s. 339. - Ks. Ptakko- VIII,s. s. 366. - Ks. Koulutoimi.
52204: lunastus. - n:o 138, .J. Hakalan: Oppikoulujen vaki-
52205: - n:o 1251 Kulmalan y.m.: Esityksen an- naisten laulunopettajain toimien muuttamisesta
52206: tamisesta uponneena olleen puutavaran nosta- p;eruspalkkaisiksi. Liitteet VIII,9. s. 368. -
52207: misest."t ja omakseen ottamisesta. Liitteet Ks. Oppikoulut.
52208: VII 133. s. 340. - Ks. Vesioikeus. - n:o 139, Ahm•avaaran y.m.: Korkeinta
52209: - n: o 126, S a r ~ i n i n y. m.: Huoltoviranomais- opillista aivistystä kos·kevasta järjestelystä eri-
52210: ten piiltevyysehtojen ja palkkauksen uudistami- tyisesti silmällä .pitäen Pohjois-Suomen oloja.
52211: sesta. Liitteet VII,34. s. 341. - Ks. RuoHo- Liitteet VIII,10. s. 369. - Ks. Yliopisto.
52212: viranomaiset. - n:o 140, Nevalaisen y.m.: Kurssien jär-
52213: - n: o 127, S m e d s i n: Viilestötilaston uudista- jestämisestä varsinkin kansakoulunopettajille
52214: misesta. Liitteet VII 135. s. 345 ja 346. - Ks. keskikoulun aineopettajan pätevyyden saamista
52215: Väestö tilasto. varten. Liitteet VIII,11. s. 371. - Ks. K•ansa-
52216: - n:o 128, Turusen y. m.: Julkisten huvi- koulut.
52217: tilaisuuksien toimeenpanosta pyhäpäivinä anne- - n:o 141, Hukarin y.m.: Työnjohto-opin ja
52218: tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,36. yhteiskuntaopin opetuksesta valtion teknillisissä
52219: s. 347. - Ks. Huvitilaisuudet. kouluissa. Liitteet VIII,12. s. 372. - Ks. Tek-
52220: - n:o 129, H. Pesosen y.m.: Julkisten huvi- nilliset koulut.
52221: tilaisuuksien toimeenpanosta pyhäpäivinä anne-
52222: - n:o 142, Heiniön y.m.: Määrärahastauuden
52223: tun asetuksen 2 § :n muuttamisesta. Liitteet
52224: koulutalon rakentamiseksi Tampereen rl!eknilli-
52225: VII,37. s. 348. - Ks. Huvitilaisuudet.
52226: selle oppilaitokselle. Liitteet VIII,13. s. 373.
52227: - n: o 130, K u 1m a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä - Ks. Teknilliset koulut.
52228: sisäasiainministeriön julkisia huveja maaseu-
52229: - n:o 143, Rantam•aan y.m.: Määrärahasta
52230: dul1a koskevan päätöksen (311/24) 8 § :n ku-
52231: Porin lyseon lisärakennuksen ;rakentamista ja
52232: moamiseksi. Liittteet VII,ss. s. 349. - Ks.
52233: koulurakennuksen korjaamista varten. Liitteet
52234: Huvi tilaisuudet.
52235: VIII,u. s. 375. - Ks. Oppikou:lut.
52236: - n:o 131, Kuittisen y.m.: Jalankulkijoita
52237: - n:o 144, Rantamaan y.m.: Määrärahasta
52238: koskevien liik!ennem'ääräysten uudistamisesta.
52239: Pieksämäen yhteiskoulun ottamiseksi valtion
52240: Liitteet VII,so. s. 350. - Ks. Liikenne.
52241: haltuun. Liittteet VIII,15. il. 376. - Ks. Oppi-
52242: - n:o 132, Saukkosen y.m.: Toimenpiteistä
52243: koulut.
52244: fosforivalmisteiden käytön saliimiseksi harak- - n:o 145, Lahtelan y.m.: Miesseminaarin
52245: kain tuh01tmiseen. Liitteet VII,4o. s. 351. - sijoittamisesta Kemijärven kirkonkylään. Liit-
52246: Ka. Metsästys. teet VIII,lG. s. 378. - Ks. Seminaarit.
52247: - n:o 133, K y t ö maan y. m.: Henkikirjoitus- - n:o 146, Malk1amäen y.m.: Kansakoulu-
52248: toimiston perustamisesta Porin poliisilaitoksen lainsäädännön koonnasta. Liittteet VIII,l 7. s.
52249: yhteyteen. Liitteet VII,41. s. 352. - Ks. Hen- 379. - Ks. Kansakoulut.
52250: kikirjoitus. - n:ö 147, Malkamäen y.m.: Lisäyksestä
52251: - n:o 134, Leh,tokosken y.m.: Lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon uusien ko-
52252: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon talousopetus- keilukeskikoulujen perustamista ja ylläpitä-
52253: tarkastajan toimen perustamista varten kauppa- mistä varten. Liittteet VIII,Is. s. 380. - Ks.
52254: ja teollisuusministeriön ammattikasvatll.'!· Kansakoulut.
52255: osastolle. Liitteet VIII,5. s. 363. - Ks.' Ta- - n:o 148, Lumpeen y.m.: Määrärahasta
52256: lousopetus. kansakoulunopettajain jatko-opetuksen tehosta-
52257: - n:o 135, Kytömaan y.m.: Selvityksen toi- mista ja suunnnitelmallista järjestämistä var-
52258: mittamisesta oppikoulujen ja yleensäkin opetus- ten. Liitteet VIII119. s. 381. - Ks. Kansa-
52259: laitosten tuntiopettajien aaemasta. Liitteet koulut.
52260: VIII,6. s. 364. - Ks. Oppikoudut. - n:o 149, Kulovaaran y.m.: Supistettujan
52261: n:o 136, Ryömän y.m.: Määrärahasta eräi- kansakoulujen muuttamisesta täydellisiksi. Liit-
52262: den korkeakoulujen opiskelijoille jaettavia sti- teet VIII,20. s. 383. - Ks. Kansakoulut.
52263: Laki-, rahaasia- ja toivomu~aloitteet 1947. 23
52264:
52265: - n:o 150, E. Koiviston y.m.: Virka-asun- - n:o 164, Lappi-Se p .p ä 1 ä n: Lisäyksestä
52266: tojen hankkimisesta Kemijärven, Lapin, Länsi- vuoden 1947 ltulo- ja menoarvioon teknillisiin
52267: .pohjan ja Kainuun piirien kansakoulujen tar- kysymyksiin kiinnostuneiden lahjakkaiden nuor-
52268: kastajille. Liitteet VIII,21. s. 385. - Ks. ten askartelutoiminnan tukemiseksi. Liittteet
52269: Kansakoulut. VIII,35. s. 410. - Ks. Nuoriso.
52270: - n: o 151, Luu k a n y. m.: Toimenpiteistä itäi- - n:o 165, K. Anderssonin y.m.: Määrä-
52271: sen ja pohjoisen rajaseudun kansakouluolojen rahasta opintokierhotoiminnan tukemiseksi. Liit-
52272: korjaamiseksi. Liittteet VIII,22. s. 386. - Ks. teet VIII,36. s. 411. - Ks·. Opintokerhot.
52273: Kansakoulut. - n:o 166, K. Anderssonin y.m.: Määrä-
52274: - n:o 152, Lappi-Seppälän y.m.: Uusien rahasta kansantajuisti•eteellisten luentojen jär-
52275: käytännöllisille aloille johtavien oppilaitosten jestämistä varten. Liitteet VIII,37. s. 412. -
52276: perustamisesta ja entisten laajentamisesta. Liit- Ks. Luentotoiminta.
52277: teet VIII,23. s. 388. - Ks. Koulutoimi. - n:o 167, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-
52278: - n:o 153, B r y g ga r i n y. m.: Toimenpiteistä piteistä taidemaalarien ja kuvanveistäjien at·e-
52279: ammattikasvatuksen edistämiseksi. Liitteet lieripulan helpottamiseksi. Liitteet VIII,38. s.
52280: VIII,24. s. 389. - Ks. Ammattikasvatus. 413. - Ks. Taide.
52281: n: o 154, M i e t t u sen y. m.: Toimenpiteistä - n:o 168, Kilven y.m.: Määrärahasta näyt-
52282: keskusammattikoulun perustamiseksi Rovanie- tämötaiteen tukemiseksi. Liittteet VIII,39. s.
52283: men kauppalaan. Liitteet VIII,25. s. 391. - 414. - Ks. Taide.
52284: Ks. Ammattikasvatus.
52285: - n:o 169, Kuusisen y.m.: Toimenpiteistä
52286: 11 :o 155, H. Peso se 11 y. m.: Määrärahasta kuvruamataiteiden ja -taitelijain aseman paran-
52287: keskusammattikoulun perustamiseksi Rovanie- tamiseksi. Liitteet VIII,4o. s. 415. - Ks.
52288: men kauppalaan. Liittteet VIII,2 6. s. 392. - Taide.
52289: Ks. Ammattikasvatus. - n:o 170, W u o 1 i joen y. m_: Lisäyksestä vuo-
52290: - n:o 156, Soinisen y.m.: Ammattikoulun den 1947 tulo- ja menoarvioon Valtion Näyt-
52291: perustamisesta Polvijärven kuntaan. Liitteet tämötaidelautakunnan käytettäväksi 'kahden oh-
52292: VIII,27. s. 393. - Ks. Ammattikasvatus. jaajan kouluttamiseksi ja palkkaamiseksi mR~a
52293: - n:o 157, Lumpeen y. m.: Lastentarhaopet- seudun amatööriteattereja varten. Liitteet
52294: tajaseminaarin perustamisesta. Liitteet VIII,2 s. VIII,41. s. 417. - Ks. Taide.
52295: s. 394. - Ks. Seminaarit. - n:o 171, Hukarin y.m.: Määrärahasta voa:l-
52296: - n:o 158, Lumpeen y. m.: Koulutusmahdolli- tion nuorisotyölautakunnalle kiertävien näytel-
52297: suuksien järjestämisestä raajarikkoisille lapsille mäohjaajien paikkaamista varten. Liittteet
52298: oppiV~elvollisuuden suorittamista varten. Liit- VIII,42. s. 418. - Ks. Taide.
52299: teet VIII,29. s. 395. - Ks. Oppivelvollisuus. - n:o 172, östensonin y.m.: Määrärahasta
52300: - n:o 159, K a n kai se 11 y. m.: Määrärahasta avustukseksi Kirjoj•a sokeille nimiselle yhdis-
52301: rehtorin asuntorakennuksen aikaanswamiseksi tykselle. Liittteelt VIII,43. s. 419 ja 420. -
52302: Suomen Raamattuopistolle. Liittteet VIII,3o. K!s. Sokeat.
52303: s. 396. - Ks. Raamattuopisto. - n:o 173, Karppisen y.m.: Määrärahasta
52304: - n: o 160, K a u p i n y. m.: Lisäyksestä vuoden kirjastoautojen hankkimiseksi kansalaiskirjas-
52305: 1947 tulo- ja menoarvioon avustuksekai Suomen toja vailla olevien seutujen kirjastotarpeen tyy-
52306: Nuoriso-Opistolle luokkahuoneiden ja oppilas- dyttämiseksi. Liittteet VIII,44. s. 421. - Ks.
52307: asuntojen rakentamista varten opiston pää- Kirj•astot.
52308: rakennuksen yhteyteen. Liitteet VIII,31. s. 397. - n:o 174, Nevalaisen y.m.: Kirjatuotan-
52309: - Ks. Nuoriso-Opisto. non keskuselimen perustamisesta. Li1ttteet
52310: - n:o 161, L å n gin y. m.: Määrärahasta vuo- VIII,45. s. 422. - Ks. Kirjatuotanto.
52311: den 1918 vankileireiHä kuolleiden punakaarti- - n:o 175, Rydbergin y.m.: Määrärahasta
52312: laisten hautapaikkojen kunnostamiseksi. Liit- sanomalehdentoimittajain ammattikasvatuksen
52313: t.eet VIII,32. s. 398. - Ks. Hautausmaat. edelleen kehittämiseksi YMeiskunnallisessa Kor-
52314: - n:o 162, A. K. Wir.tasen y.m.: Toimen- keakoulussa. Liitteet VIII,46. s. 424. - Ks.
52315: piteiatä taitelijain ja kirjailijain valtionavun Ammattikasvatus.
52316: korottamiseksi. Liitteet VIII,33. s. 399 ja 404. - n:o 176, Meinanderin y.m.: Erityisen
52317: - Ks. Taide. elimen perustamisesta käsittelemään henkisen
52318: - n:o 163, Seppälän y.m.: Tieteellisten seu- työn tekijäin palkkojen säännöstelyä kos:kevia
52319: rojen taloudellisen aseman parantamisesta. asioita. Liitteet VIII,47. s. 426. - Ks. Hen-
52320: Liitteet VIII,34. s. 409. - K!s. Tiede. kinen työ.
52321: 24 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52322:
52323: - n:o 177, K a n kai s ,en y. m.: Tutkimuksen - n:o 192, Lepistön y.m.: Maatalousammat-
52324: toimittamisesta kansamme siveellisestä tilasta. tiopetuksen laajentamisesta ja kehittämisestä
52325: Liitteet VIII,48. s. 428. - Ks. Siveellisyys. nykyisiä olosuhteita ja >tarpeita vastaavaksi.
52326: - n:o 178, Söderhjelmin: Esityksen anta- Liitteet IX,25. s. 482. - Ks. Maatalous.
52327: misesta laiksi urheiluopistojen valtionavusta. - n:o 193, Tainio n y. m.: Valtakunnallisen
52328: Liitteet VIII,49. s. 430 ja 431. - Ks. Urheilu. keskusjohdon asettamisesta maatalouden ko-
52329: - n:o 179, Lappi-Seppälän y.m.: Koripal- neellistamisen ylimmäksi valvojaksi ja ohjaa-
52330: lovälineitten hankkimisesta kansa- ja oppi- jaksi. Liitteet IX,2 6. s. 483. - Ks. Maata-
52331: kouluihin. Liitteet VIII,5o. s. 432. - Ks. lous.
52332: Urheilu. - n:o 194, Bernerin y. m.: Esityksen anta-
52333: - n:o 180, M i et t u sen y. m.: Toimenpiteistä misesta valtion hallussa olevien maiden myy-
52334: :maitalouden kannattavaisuustutkimuksen tehos- misestä viljelys- ja asutustarkoituksiin. Liit·
52335: tamiseksi. Liitteet IX,ts. s. 462. - Ks. Maa- teet IX,2 7. s. 485. - Ks. .A!lutustoiminta.
52336: talous. - n:o 195, E. Koiviston y. m. v,altion omis-
52337: - n:o 181, Virolaisen y.m.: Ohjelman laa- tamien metsäalueitten asuttamisesta Pohjois-
52338: timisesta maataloustuotannon kohottamisesta. Suomessa. Liitteet IX,2s. s. 486. - Ks. Asu-
52339: Liitteet IX,u. s. 463. - Ks. :Maatalous. tustoiminta.
52340: - n: o 182, Lepistö n y. m.: Tukipalkkiojär- - n:o 196, Kaupin y.m.: Esityksen antami-
52341: jestelmän lopettamisesta myöntämällä vähäva- sesta maanhankintalain ja siihen liittyvän ra-
52342: raisilla ja suuriperheisille vastaava sosiaalinen hoituslain muuttamisesta asutuskeskusten olo-
52343: tuki. Liitteet IX,t5. s. 465. - Ks. Maatailous. 'suhteita paremmin vastaavaksi. Liitteet IX,29.
52344: - n:o 183, Okon y.m.: Maataloustuotannon s. 488. - Ks. Maanhankintalaki.
52345: säännöstelyn asteittaisesta lakkauttamisesta. - n:o 197, Ta 1 v i on y. m.: Maanhankintalain
52346: Liitteet IX,t6. s. 466. - Ks. Maatalous. muuttamisesta. Liitteet IX,ao. s. 490. - Ks.
52347: - n: o 184, S o r m u sen y. m.: Toimenpiteistä Maanhankintalaki.
52348: maataloustuotteiden säännöstelyn uudistami- - n:o 198, V. Eskolan y.m.: Esityksen an-
52349: seksi. Liitteet IX,t 7. s. 468. - Ks. Maatalous. tamisesta maanhankintalain muuttamisesta niin,
52350: - n:o 185, Simosen y.m.: Toimenpiteistä että köyhäinhoitolain 5 § :ssä työntekijälle tar-
52351: maatalouden rationailisoimislaitoksen aikaansaa- koitettu eläkeoikeus tulisi rturvatuksi. Liitteet
52352: miseksi. Liitteet IX,ts, s. 470. - Ks. Maa- IX,st. s. 492. - Ks. Maanhankintalaki.
52353: talous.
52354: - n:o 199, Ikosen y. m.: Lisäyksestä vuoden
52355: - n:o 186, Smeds i n: Toimenpiteistä sä'ånnös-
52356: 1947 tulo- ja menoarvioon maanhankintalain
52357: telyn lopettamiseksi eräillä tuotannon aloilla.
52358: mukaan asutettavien keskuuteen perustettavien
52359: Liitteet IX,t9. s. 472 ja 473. - Ks. Sään-
52360: koneyhtymien avustamiseksi. Liitteet IX,a2. s.
52361: nöstely,
52362: 493. - Ks. Maanhankintalaki.
52363: - n:o 187, Simul>an y.m.: Tutkimuksen toi-
52364: mittamisesta siitä, missä määrin n. s. kirjan- - n:o 200, Viro 1 a i sen y. m.: Tuottokykyä
52365: pitotilojen puhdastuotto poikkeaa maatalou- alentavien tekijäin huomioon ottamisesta eräille
52366: den keskimääräisestä puhdastuotosta. Liitteet maanhankintalain mukaan muodostetuille ti-
52367: IX,2o. s. 474. - Ks. Maatalous. loille asetettavaa maataloustuotteiden luovutus-
52368: - n: o 188, Le p i s t ö n y. m.: Toimenpiteistä velvollisuutta määr'åttäessä. Liitteet IX,33. s.
52369: maataloustuotannon kohottamiseksi ja sen kan- 494. - Ks. Maanhankintalaki.
52370: nattavaisuuden parantamiseksi. Liitteet IX,21. - n: o 201, Le p p ä 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä
52371: s. 476. - Ks. Maatalous. väkilannoitteiden s111annin tul'Vaamiseksi maan-
52372: - n: o 189, S i m o s en y. m.: Toimenpiteistä hankintalain mukaan muodostettaville sekä
52373: maatalousneuvonnan tehostamiseksi. Liitteet Pohjois-Suomen ja muiden syrjäisempien seu-
52374: IX,22. s. 478. - Ks. Maatalous. tujen .tiloille. Liitteet IX,a4. s. 495. - Ks.
52375: - n:o 190, Lampisen y.m.: Määrärahasta Moonhankintalaki.
52376: maataloudelle sodan aikana ~aiheutuneitten rap- - n:o 202, Riihisen y.m.: Eräiden luovute-
52377: pioitten korjaamiseksi. Liitteet IX,23. s. 480. tulla alueella ma3/ta omistaneiden tai vuokraoi-
52378: - Ks. Maatalous. keudella hallinneiden saattamisesta asutuslai-
52379: - n:o 191, Laitisen y.m.: Suunnitelman laa- nojen saannissa yhdenmukaiseen asemaan maan-
52380: timisesta m!llatalousammattiopetuksen uudista- hankintalain mukaan maansaantiin oikeutettu-
52381: misesta. Liitteet IX,24. s. 481. - Ks. M!lla- jen kanssa. Liitteet IX,a5. s. 496. - Ks.
52382: talous. Maanhankintalaki.
52383: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947. 2ii
52384:
52385: - n: o 203, Pyy n y. m.: Leimaverovapauden lisäämisestä. Liitteet IX,4s. s. 512. - Ks. Sa-
52386: ulottamisesta vapaaehtoisiin kiinteistökaup- laojitus.
52387: poihin, joita maanhankintalain mukaan maan- - n:o 216, Virolaisen y.m.: Pientiloille so-
52388: saantiin oikeutetut henkilöt ovat tehneet plVlen maatalouskollletyyppien kehittämisestä.
52389: maansaantioikeudestaan luovuttuaan. Liitteet Liitteet IX,49, s. 513. - Ks. Maatalous.
52390: IX,36, s. 497. - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 217, Ikosen y. m.: Esityksen antami-
52391: - n:o 204, Pyyn y.m.: Leimaverovapauden sesta. laiksi pienviljelijäin koneyhtymille ja
52392: ulottamisesta eräisiin maanhankinnan yhtey- -osuuskunnilla annettavien valtion avustusten
52393: dessä tapahtuviin rakennusten luovutuk.siin. perusteista. Liitteet IX,rw. s. 515. - Ks.
52394: Liitteet IX,37. s. 498. - Ks. Maanhankinta- :Maatalous.
52395: la:ki. - n:o 218, K. Eskolan y.m.: Määrärahasta
52396: - n:o 205, Pyyn y.m.: Toimenpiteistä maan- lainojen myöntämiseksi vesijohto1aitteiden hank-
52397: hankintalain 25 § :ssä säädetyn etuoikeusjärjes- kimiseen erityisesti vähävaraisille pienviljelys-
52398: tyksen ulottamisesta koskemaan myös asunto- seuduille. Liitteet IX,ol. s. 516. - Ks. Maa-
52399: tiloja ja asuntotontteja. Liitteet IX,as. s. 499. talous.
52400: - Ks. Maanhankintalaki. - n:o 219, Metsärannan y.m.: Määrära-
52401: - n:o 206, Koukkarin y.m.: Vuoden 1936 hasta avustuksiksi pienviljelijäin AIV-rehusäi-
52402: asutuslain toimeenpanemisesta. Liitteet IX,39. liöiden rakentamista varten. Liitteet IX,52, s.
52403: s. 500. - Ks. Asutustoiminta. 518. - Ks. Maatalous.
52404: - n:o 207, Simosen y.m.: Toimenpiteistä - n:o 220, Luosrtarisen y.m.: Toimenpi-
52405: Pohjois-Suomen laajojen viljelyskelpoisten teistä ruokiamullan hukkaan joutumisen estämi-
52406: alueiden viljelykseen saattamiseksi kansanta- seksi rakennusten ja teiden rakentamisen yh-
52407: loudellisesti edullisimmalla tavalla. Liitteet teydessä. Liitteet IX,53. s. 519. - Ks. Maa-
52408: IX,4:o. s. 501. - Ks. Asutustoiminta. talous.
52409: - n:o 208, La h te 1 a n y. m.: Pohjois-Suomessa - n: o 221, T a 1 v i o n y. m. : Lisäyklsestä vuoden
52410: valtion maille perustettavien asutustilojen luo- 1947 tulo- ja menoarvioon valtion osuuksien
52411: vutusehtojen helpottamisesta. Liitteet IX,41. merkitsemiseksi pienviljelijäin maatalouskone-
52412: s. 503. - Ks. Asutustoiminta. yhtymiin. Liitteet IX,54. s. 521. - Ks. Maa·
52413: talous.
52414: - n:o 209, Tainion y.m.: Eräiden asutusti-
52415: - n :o 222, R i i h i m ä en y. m.: Toimenpiteistä
52416: lojen lunastusehtojen helpottamisesta. Liitteet
52417: maatalouskoneiden hankkimiseksi 1pieniviljeli-
52418: IX,42. s. 505. - Ks. Asutustoiminta. jöille myönnettävien avustusmäärien korotta-
52419: - n :o 210, K a u h s. sen y. m.: Suunnitelman miseksi. Liitteet IX,55. s. 522. - Ks. Maa-
52420: laatimisesta viljelyskelpoisten soiden raivaami- talous.
52421: sesta ja asuttamisesta. Liitteet IX,43. s. 506. - n: o 223, H i e t a s en y. m.: Toimenpiteistä
52422: '- Ks. Asutustoiminta. lisämaan tarpeessa olevien pientilojen maantar-
52423: - n: o 211, K o ukkarin y. m.: Asutustoimin- peen tyydyttämiseksi. Liitteet IX,56. s. 523.
52424: nan ohjaamisesta viljelyskelpoisille vesistöjen - Ks. Maanhankinta1aki.
52425: rantamaille. Liitteet IX,44. s. 508. - Ks. - n:o 224, Jokisen y.m.: Esityksen antami-
52426: Asutustoimin ta. sesta laiksi tiloilta poisjoutuvien vanhojen maa-
52427: - n:o 212, Miettusen y.m.: Pohjois-Suomen taloustyöntekijäin elä;keoikeuden turvaamise.sta.
52428: viljelyskelpoisten suoalueiden viljelykseen otta- Liitteet IX,57. s. 524. - Ks. Maanhankinta-
52429: misesta. Liitteet IX,45. s. 509. - Ks. Asutus- 1aki.
52430: .toiminta. - n:o 225, Kuuselan y.m.: Määrärahaslia
52431: - n: o 213, L a h te 1 a n: Toimenpiteistä maata- salaojituspalkkioiden lisäämiseksi. Liitteet
52432: loutta vahingoittavien maanvyörymien estämi- IX,58. s. 525. - Ks. Salaojitus.
52433: seksi Tenojoen rantamilla Utsjoen kunnan - n:o 226, Murtomaan y.m.: Lisäyksestä
52434: alueella. Liitteet IX,46. s. 510. - Ks. Maan- vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon uudis- j'O.
52435: vyörymät. ~aidunraivausprulkkioita varten. Liitteet !~ 1 59.
52436: - n:o 214, Kulmalan y.m.: Muurlan ja Us- s. 526. - Ks. Uudisraivaus.
52437: kelan pitäjissä olevan n. s. Alasjärven Vlesijät- - n:o 227, Murtomaan y.m.: Perunanvilje-
52438: töalueen kuivattamisesta. Liitteet IX,47. s. lyksessä kasvukautena 1947 olleen peltoalan
52439: 511. - Ks. Kuivatustyöt. vähentämisestä kaksinkertaisena luovutusyksik-
52440: - n :o 215, Heikki 1 ä n y. m.: Salaojitusavus- 'kömäärien laskuperusteena käytettävästä pinta·
52441: tuksiin ja -lainoihin varattavien määrärahojen alasta. Liitteet IX,Go. s. 528. - Ks. Peruna.
52442: 26 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52443:
52444: - n:o 228, 8 o r m u sen y. m.": Toimenpiteistä - n: o 243, S a 1 o n y. m.: Esityksen antamisesta
52445: eräiden maatalouskiinteistöjen pakkohuutokau- lisäyksestä vuoden 1947 !tulo- ja menoarvioon
52446: poista aiheutuneiäen epäoikeudenmukaisuuksien navetan ja sika1an rakentamista varten Seppä-
52447: korjaamiseksi. Liitteet IX,61. s. 529. - Ks. län maamieskoulutilalle. Liitteet IX,76. s. 553.
52448: Prukkohuutolroupat. - Ks. Maatalous.
52449: - n:o 229, Kinnusen y.m.: Valtion viljava- - n:o 244, Luukan y.m.: Kalastus- ja met-
52450: raston perustamisesta Pieksämäelle. Liitteet sästysasiainosaston perustamisesta maatalous-
52451: IX1 62. s. 531. - Ks. Viljavarasto. ministeriöön. Liitteet IX,77. s. 554. - Ks.
52452: - n:o 230, Soinisen y.m.: Esityksen antami- Kalastus.
52453: sesta lainojen ja avustusten myöntämisestä - n: o 245, K u u s e 1 a n y. m.: Pienviljelijäin
52454: kiviperäisten peltojen raivaamista 'l'arten. omistamien, pakkohakkuissa raiskautuneiden
52455: Liitteet IX,63. s. 533. - Ks. Maatalous. metsien saattamisesta valtion toimenpitein kas-
52456: - n:o 231, M i et t u sen y. m.: Uudisraivaus- vukuntoon. Liitteet IX,78. s. 556. - Ks. Met-
52457: palkkioiden korottamisesta. Liitteet IX,64. s. sätalous.
52458: 535. - Ks. Uudisrai'l'aus. - n :.o 246, L a m p i s en y. m.: Toimenpiteistä
52459: - n: o 232 1 T a i n i o n y. m.: Suunnitelman laa- jätepuun käytön lisäämiseksi. Liitteet IX,79.
52460: timisesta Lapin läänin maa-, rehu- ja 'karja- s. 558. - Ks. Metsätalous.
52461: taloustuotannon kohottamiseksi. Liitteet. IX, 65. - n:o 247, Rinteen y.m.: Pienviljelijäin koti-
52462: s. 537. - Ks. Maatalous. tarve- ja tukimetsien vapauttamisesta pakko-
52463: - n:o 233, Leppäiän y.m.: Määrärahasta hakkuista. Liitteet IX,so. s. 559. - Ks. Met-
52464: raivauspalkkiolain mukaisten uudisraivauspalk- sätalous.
52465: kioiden korottamiseksi. Liitteet IX,66. s. 539, - n:o 248, Vennamon. y.m.: Toimenpiteistä
52466: - Ks. Uudisraivaus. metsien pakkohakkuiden lopettamiseksi ainakin
52467: - n:o 234, Hauta 1 a n y. m.: Heinien vapaut- pien- ja talonpoikaistiloilla. Liitteet 1X,sl. s.
52468: tamisesta säännöstelystä. Liitteet IX,67. s. 541. 560. - Ks. Metsätalous.
52469: - Ks. Maatalous. - n:o 249, Kuuselan y.m.: Vuokrasopimuk-
52470: - n:o 235, Rinteen y. m.: Toimenpiteistä "<tpu- sen rekisteröimisen ulottamisesta koskemaan
52471: lantain jakamiseksi peltohehtaarialan ja maan kaikkia mwanvuokrasopimuksia. Liitteet IX,s2.
52472: [uoldtuksen perusteella. Liitteet IX,Gs. s. 543. s. 562. - Ks. Vuokra-alueet.
52473: - Ks. Maatalous. - n: o 250, H. Pesosen y. m.: Jakokuntien
52474: - n:o 236, Pyöräiän y.m.: T·oimenpiteistä mailla sijaitsevien vuokra-alueiden ja n. s. so-
52475: karjataloustuotteiden vapauttamiseksi säännös- tilastorppien itsenäistämisestä. Liitteet IX,s3.
52476: telystä. Liitteet IX169. s. 544. - Ks. Mwa- s. 563. - Ks. Vuokl'a-alueet.
52477: t!lilous. - n:o 251, K(l,rppisen y.m.: Toimenpiteistä
52478: - n:o 237, Antilan y.m.: Toimenpiteistä nau- lunastuslainsäädännön ulkopuolella olevien vuok-
52479: takarjan keinosiitostoiminnan aloittamiseksi.
52480: a·a-·alueiden itsenäistämiseksi. Liitteet IX,s4.
52481: Liitteet IX,7o. s. 545. - Ks. Maatalous. s. 564. - Ks. Vuokra-alueet.
52482: - n:o 238, Riihimäen y.m.: Avustuksen an-
52483: - n:o 252, Y t i n y. m.: Lisäyksestä vuoden 1947
52484: tamisesta pienviljelijöiUe jalorotuisten lehmä-
52485: tulo- ja menoarvioon Viikin opetus- ja koe-
52486: vasikoiden ostoa 'l'arten. Liitteet IX, 11. s. 54 7.
52487: tilalla suoritettavaa rakennustoimintaa varten.
52488: - Ks. Maatalous.
52489: Liitt·eet IX,s5. s. 565. - Ks. Mwatalous.
52490: - n:o 239, T i i t u n y. m.: Toimenpiteistä nau-
52491: danlihan vapauttamise~si säännöstelystä. Liit- - n:o 253, Luukan y.m.: Määrärahasta val-
52492: teet IX,72. s. 548. - Ks. Maatailous. tion kalatalousopiston ja kalastuskoeaseman pe-
52493: - n: o 240, T i i t u n y. m.: Toimenpiteistä vuo- rustamiseksi. Liitteet IX,s6. s. 567. - Ks.
52494: dan ja nahkavalmisteiden vapauttamiseksi sään- Kalastu.s.
52495: nöstelystä. Liitteet IX,73. s. 549. - Ks. Maa- - n:o 254, Rosenbergin y.m.: Esityksen
52496: talous. antamisesta laiksi yksityisten ammattika1asta-
52497: - n:o 241, B randerin y. m.: Toimenpiteistä jain kalastusveneiden ja kalanpyydysten ylei-
52498: ·· nautapaarmojen ja rottien hävittämistä tar- sestä maksuttomasta vakuutuksesta. Liitteet
52499: koittavan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Liit- IX,s7. s. 569 ja 570. - Ks. Kalastus.
52500: teet IX,74. s. 550. - Ks. Maatalous. - n;o 255, M 13. 1 k a m ä en y. m.: Toimen,piteistä
52501: -n:o 242, H1autalan y.m.: Toimenpiteistä Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun ja
52502: maitotaloustuotannon kohottamiseksi. Liitteet Helsingin käsityöopiston viran ja toimen hal-
52503: IX17l:i. s. 551. - Ks. Maatalous. tijain eläkeoikeuden lailla järjestämiseksi. Liit-
52504: Laki-, rahaa~ia- ja toivomusilloitteet 1947. 27
52505:
52506:
52507: teet IX,ss. s. 571. - Ks. Kasvatusopillinen jestämistä varten piensahoille. Liitteet IX,102.
52508: talouakoulu. s. 591. - Ks. Metsätalous.
52509: - n :o 256, T e r h o n y. m.: Kotitalouskoneiden - n:o 270, Niskalan y.m,: Toimenpiteistä
52510: hankkimisesta maatalouskoneasemille. Liitteet Kaak•amojoen perkaamiseksi. Liitteet IX,roa.
52511: IX,s9. a. 572. - Ks. Maatalous. s. 592. - Ks. Perkaustyöt.
52512: - n:o 257, La h te 1 a n y. m.: Kotitalousopetuk- - n:o 271, Paasivuoren y. m.: tuotantO'ko-
52513: sen edistämisestä Lapin Yåänissä. Liitteet miteoja vastaavien yhteistyöelimien perustami-
52514: IX,90. s. 574. - Ks. Kotitalous. sesta eräille aloille. Liitteet X,ro. s. 613. -
52515: - n: o 258, N i s k a 1 a n y. m.: Toimenpiteistä Ks. Tuotantokomiteat.
52516: mieskäsityökoulun perustamiseksi Karungin - n: o 272, A. V i r tase n y. m.: Toimenpiteistä
52517: kuntaan. Liitteet IX,91. s. 576. - Ks. Koti- kansaneläkelaissa säiidetyn eläkeikäl'ajan alen-
52518: teollisuus. tamiseksi. Liitteet X,u. s. 614. - Ks. Kan-
52519: n:o 259, E. Nurmisen y. m.: Toimenpi- sanel"åke.
52520: teistä tehokkaan kodinhoitajakoulutuksen jär- - n:o 273, H. M a n n !i sen y. m.: Esityksen an-
52521: jestämiseksi kunnallisten kodinhoitajien val- tamisesta laiksi kansaneläkelain ulkopuolelle
52522: mentamista V'a.rten. Liitteet IX,92. s. 577. - jääneiden eläkkeistä. Liitteet X,12. s. 615. -
52523: Ks. Kodinhoito. Ks. Kansaneläke.
52524: - n:o 260, Ikos·en y.m.: Määrärahasta koti- - n:o 274, Kivisalon y.m.: Esityksen an-
52525: teollisuusneuvonta-asemien perustamiseksi. Liit- tamisesta tapaturmakorvauslainsäädännön uudis-
52526: teet IX,93. s. 578. - Ks. Kotiteollisuus. tamisesta. Li.i.tteet X,ta. s. 616. - Ks. Tapa-
52527: - n: o 261, F o r s s i n y. m.: Koivulahden kun- turma.
52528: nassa olevan kotiteollisuuskoulun ottamisesta - n: o 275, Terho n y. m.: Toimenpiteistä työn-
52529: valtion haltuun. Liitteet IX,94, s. 579 ja 580. tekijäin tapaturmavakuutuslain uudistamiseksi.
52530: - Ks. Kotiteollisuus. Liitteet X,t4. s. 617. - Ks. Tapaturma.
52531: - n:o 262, Tolosen y.m.: Opinto- ja kurssi- - n: o 276, H. M a n n i s en y. m.: Internoituina
52532: kentän perustamisesta Mikkelin lääniin vähä- olleiden henkilöiden saattamisesta sotatapatur-
52533: varaisten pienviljelijäin ammattiin kuuluvaa malain vaikutuspiiriin. Liitteet X,t5. s. 618.
52534: kurssitoimintaa varten. Liitteet IX,95. s. 582. - Ks. Tapaturma.
52535: - Ks. Maatalous. - n: o 277, K ä k e 1 ä n y. m.: Toimenpiteist"å
52536: - n:o 263, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä työturvallisuutta ja työntekijäin sosiaalisia.
52537: pienviljelijäkotien naisten työt"å helpottavien oloja koskevien epäkohtien poistamiseksi teolli-
52538: yhteisten koneiden käytäntöön ottamisen hel- suuslaitoksissa. Liitteet X,1s. s. 619. - Ks.
52539: pottamiseksi. Liitteet IX,96, s. 584. - Ks. Työolot.
52540: Koti talous. - n:o 278, Roinreen y.m.: Esityksen antami-
52541: n :o 264, M i et t u s en y. m.: Pienviljelijäko- sesta laiksi työturV"Ullisuuslain muuttamisesta.
52542: tien naisten työn keventämisestä. Liitteet Liitteet X,t7. s. 621. - Ks. Työolot.
52543: IX,97. s. 585. - Ks. Kotitalous. - n:o 279, Roineen y.m.: Esityksen antami-
52544: - n:o 265, Inkisen y. m.: Toimenpiteistä sisä- sesta laiksi työturvallisuudesta alusten lastaus-
52545: vesistöjen kalakannan lisäämiseksi. Liitteet ja purkamistyössä annetun lain muuttamisesta.
52546: IX,98. s. 586. - Ks. Kalastus. Liitteet X,ts. s. 622. - Ks. Työolot.
52547: - n: o 266, L u o s ta r i sen y. m.: Puut,arhaosas- - n:o 280, H ii 1 e 1 ä n y. m.: Vuorotyö.stä työn-
52548: ton perustamisesta maataloushallitukseen. Liit- tekijäin terveydelle ja elämiHle aiheutuvien vaa-
52549: teet IX,99. s. 587. - Ks. Puutarhanhoito. rojen ja haittojen tutkimisesta. Liitteet X,to.
52550: - n:o 267, U. Raati·kaisen y.m.: Kunnal- s. 623. - Ks. Työolot.
52551: lisen puutarhurintoimen aikaansaamisesta. Liit- - n: o 281, L u m p e en y. m.: Esityksen antami-
52552: toot IX,l:OO. s. 588. - Ks. Puutarhanhoito. sesta vanhempansa menettäneiden ja invalii-
52553: - n:o 268, Luostarisen y.m.: Toimenpi- dien lasten .vuos~avustuksesta. Liitteet X,2·o.
52554: teistä Rauhalinnan huvila-alueen siirtämiseksi s. 624. - Ks. Lapset.
52555: rakennuksineen Säämingin emäntäkoulun käy- - n :o 282, E. P e s o B en y. m.: Inmliidien ra-
52556: tettäväksi. Liitteet IX,tiOl. s. 590. - Ks. hakorvausjärjestelmän uudistamisesta. Liitteet
52557: Emäntäkoulut. X,21. s. 626. - Ks. Invaliidit.
52558: - n:o 269, Riikosen: Määrärahasta avustuk- - n: o 283, P. Le s ki s en y. m.: Eräiden huolto-
52559: seksi .Suomen Piensahojen Yhdistys r. y. nimi- avustusten, eläkkeiden ja korvausten korotta-
52560: sell(l yhdistykselle teknillisen neuvonnan jär- misesta. Liitteet X,22. s. 628. - Ks. Huolto.
52561: 28 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52562:
52563: - n :o 284, Järven y. m.: Ylimä'åräistä eläkettä parantamiseksi. Liitteet X,37. s. 649. - Ks.
52564: nauttivien sotaleskien ja kaatuneiden omaisten Asunto-olot.
52565: piirin laajentamisesta. Liitteet X,za. s. 629. - n:o 299, P e 1 .t o sen y. m.: Toimenpiteistä
52566: - Ks. Eläke. asutuskeskusten asuntotuotannon luottokysy-
52567: - n:o 285, M. Järvisen y.m.: Sotaleskien myksen järjestämiseksi muuttuneita olosuhteita
52568: työhuollosta annetun lain voimassaoloojan pi- vastaavaksi. Liitteet X,as. s. 651. - Ks.
52569: tentämisestä. Liitteet X,24. s. 631. - Ka. So· Asunto-olot.
52570: talesket. - n:o 300, Lappi-Seppälän y.m.: Asuin-
52571: - n:o .286, Ikosen y.m.: Esityksen antami- huoneistojen vuokrien korottamisesta. Liitteet
52572: sesta laiksi monilapsisten perheiden äitien lo- X,39. s. 652. - Ks. Asunto-olot.
52573: mistn. Liitteet X,25. s. 632. - Ks. Äidit. - n: o 301, T u r u s 10 n y. m.: Esityksen antami-
52574: - n:o 287, Karppisen y. m.: Toimenpiteist-ä sesta vuokrantasausavustuslaiksi. Liitteet X,4o.
52575: lMtenseimien ja lasten päiväkotien opettajatta- s. 654. - Ks. Asunto-olot.
52576: rien ja hoitajattarien koulutusohjelman laati- - n:o 302, Lappi-Seppälän y.m.: Toimen-
52577: miseksi. Liitteet X 1 26. s. 633. - Ks. Lapset. piteistä asuntorakennustoiminnan elvyttämiseksi.
52578: - n:o 288, Salmela,.Järvisen y.m.: Toi· Liititeet X,41. s. 655. - Ks. AsuntQ-Qlot.
52579: menpiteistä äidinpalkan suorittamisen sisäalyt· - n:o 303, Lehtosen y.m.: Eräiden ·Jyväs-
52580: tämisestä perhelis'älakiin. Liitteet X,2 7. s. 634. kylässä sijaitsevien teollisuuslaitosten työläisten
52581: - Ka. Äidit. omakotivakennustoiminnan rahoittamisesta. Liit-
52582: - n:o 289, E. Nurmisen y.m.: Toimenpi- teet X,42. s. 656. - Ks. Asunto-olot.
52583: teistä vajwamielisten lasten hoitolaitoksen ai- - n: o 304, T u u r n a n y. m.: Toimenpiteistä
52584: kaansaamiseksi. Liitteet X,2s. s. 636. - Ks. luovutetun alueen asutuskeskusten siirtoväen
52585: Lapset. työhön sijoittamisen helpottamiseksi. Liitt~et
52586: - n:o 290, Kuuselan y.m.: Määrärahasta X 143. s. 657. - Ks. Siirtoväki.
52587: Lomaliitto r. y:lle pienviljelijäin emäntien lo- - n:o 305, Smedsin y. m.: Toimenpiteistä
52588: manviettopaikkojen järjestämiseksi. Liitteet siirtoväen ja rintamamiesten ammattiopetuksen
52589: X 129. s. 637. - Ks. Loma. helpottamiseksi. Liitteet X,44. s. 658 ja 660.
52590: - n:o 291, Luostarisen y.m.: Määrärahasta - Ks. Ammattikasvatus.
52591: monilapsisten äitien lomanvieton järjestämi- - n:o 306, Stenborgin y.in.: Lasten päivä-
52592: seksi. Liitteet X,ao. s. 638. - Ks. Loma. huoltoa järjestäv"ån lain aikiaansaamisesta. Liit-
52593: - n:o 292, Salmela-.Tärvisen y.m.: Tut- teet X,45. s. 662. - Ks. Lapset.
52594: kimuksen toimittamisesta naisten suorittaman - n:o 307, Kuusisen y.m.: Tutkimuksen
52595: työn yksityis- ja kansantaloudellisesta merki- toimittamisesta puolipäivätyön soveltamismah-
52596: tyksestä. Liitteet X,s1. s. 640. - Ks. Koti- dollisuuksista. Liitteet X,46. s. 663. - Ks.
52597: ltalous. Työolot.
52598: - n:o 203, Lumpeen y.m.: Vuorotyössä mak- -- n: o 308, T o 1 o sen y. m.: Kiertävien koti-
52599: settavaa korotettua palkkaa koskevien saannös- apulaisten koulutuksen järjestämisestä. Liitteet
52600: ten muuttamisesta. Liitteet X,az. s. 642. - X,47. s. 664. - Ks. Kotitalous.
52601: Ks. Palkat.
52602: - n:o 294, Heiniön y.m.: Esityksen antami- - n:o 309, Simosen y. m.: Valtionrautateiden
52603: sesta perheen edustajan oikeuttamisesta nosta- Oulun konepajalla vallitsevien epäkohtien kor-
52604: maan perheen huoltajan palkka eräissä tapauk- jwamisesta. Liitteet X 148. s. 666. - Ks. Rau-
52605: sissa. Liitteet X,ss. s. 643. - Ks. Palkat. tatiet.
52606: - n: o 295, L å n gin y. m.: Toimenpiteistä ilta- - n:o 310 1 E. Nurmisen y.m.: Vuoden 1918
52607: ja yövuorotyöläisten palkkojen parantamiseksi. sodassa punaisten puolella kaatuneiden sotilai-
52608: Liitteet X,34. s. 644. - Ks. Palkat. den varattomien leskien eläkeoikeuden palaut-
52609: - n:o 296, Turusen y.m.: Työmaaluottamus- tamisesta. Liitteet X 149. s. 667. - Ks. Eläke.
52610: miestoimen kehittämisestä. Liitteet X 135. s. n:o 311, Hukarin y.m.: Punakaartilaisten
52611: 645. - Ks. Luottamusmies. leskille myönnettyjen eläkkeiden suorittamisesta
52612: - n: o 297, L u m p e en y. m.: Rakennusaineiden taannehtivasti. Liitteet X,öo. s. 668. - Ks.
52613: varaamisesta väestökeskusten asuntotuotantoa Eläke.
52614: varten. Liitteet X,ao. s. 647. - Ks. Asunto- - n:o 312 1 Hu karin: Korvauksen suorittami-
52615: olot. sesta taannehtivasti vuoden 1918 sodassa pu-
52616: - n:o 298, Lehtokosken y.m.: Toimen- naisten puolella invaliidiksi tulleille. Liitteet
52617: piteistä nuorten ja yksinäisten asunto-olojen X,51. s. 669. - Ks. Invaliidit.
52618: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947,
52619:
52620: - n:o 313, Miettusen y.m.: Työvoiman oh- - n:o 327, H o 11 s te n i n y. m.: Tutkimuksen
52621: jaamisesta metsäajotöihin. Liitteet X,52. s. toimittamisesta rautatien rakentamiseksi Kota-
52622: 670. - Ks. Metsätalous. ladon pysäkiltä Taalintehtaalle. Liitteet XII,s.
52623: n: o 314, M u i k u .n y. m,: Pitkämatkaisten s. 696 ja 698. - Ks. Rautatiet.
52624: metsätyöläisten matkojen aiheuttamien työajan - n:o 328, J. Wirtasen y.m.: Rautatien ra-
52625: menetyksen sekä majoitus- ja kyytikustannus- kentamisesta T-ampereelta Kyröskosken tehdas-
52626: ten korvaamisesta. LHtteet X,53, s. 671. - yhdyskunnan ja Ikaalisten kauppalan kautta
52627: Ks. Työolot, Seinäjoelle. Liitteet XII,9, s. 700. - Ks. Rau·
52628: - n:o 315, Turusen y. m.: Suunnitelman val- ta tiet.
52629: mistamisesta sotalaitoksen asteittaisesta lak- - n:o 329, Lehtosen y.m.: Haapamäen-Saa·
52630: kauttamisesta vuosien 1948-1950 aikana. Liit- rijärven rad,an rakentamisesta. Liitteet XII,Hl.
52631: teet XI,t. s. 677. - Ks. PaOilustuSlaitos. s. 701. - Ks. Rautatiet.
52632: - n:o 316, A a 1 t o sen y. m.: Erityisen meri- - n:o 330, M. Järvisen y.m.: Vaasan-Här-
52633: ja maasotakoulua edeltävän oppikoulun perus- män- Lap;pajärven- Kivijärven- Alapitkän-
52634: tamisesta. Liitteet XI,2. s. 679. - Ks. Puo- Outokummun poikkiradan rakentamisesta. Liit·
52635: lustuslaitos. teet XII,u. s. 702, - Ks. Rautatiet.
52636: - n:o 317, A. K. Wir.tasen: Puolustusmäärä- - n:o 331, J. Wirtasen: Härmän-Vaasan
52637: rahojen tuntuvasta alentamisesta. Liitteet XI,s. rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,12. s.
52638: 1!. 680 ja 681. - Ks. Puolustuslaitos. 703. - Ks. Rautatiet.
52639: - n: o 318, Muurin y. m.: Lisäyksestä vuoden - n:o 332, Simosen y. m.: Toimenpiteistä Ou·
52640: 1947 tulo- ja menoarvioon asevelvollisten päivä- lun ratapihan kunnostamiseksi ja laajentami-
52641: rahan korottamiseksi 50% :lla. Liitteet XI,4. seksi. Liitteet XII,13, s. 704. - Ks. Rauta-
52642: s. 682, - Ks. Puolustuslaitos. tiet.
52643: - n:o 319, Lehtosen y.m.: Toimenpiteistä - n:o 333, Pohjanuoron y.m.: Toimen-
52644: puolustuslaitoksen rakennusten soottamiseksi piteistä liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi
52645: yleiseen käyttöön lyhentämällä asevelvollisten rautatieylikäytävien kohdalla. Liitteet XII,u.
52646: J.Xtlvelusaikaa. Liitteet XI,5. s. 683. - Ks. s. 705. - Ks. Rautatiet.
52647: Puolustuslaitos. ~ n:o 334, Kankaisen: Nurmijärven pitäjän
52648: - n:o 320, Käkelän y.m.: Kaakkoisen raja- Klaukkalan kylästä Palojoen kylään johtavan
52649: seudun virasto-olojen korjaamisesta posti- ja kylätien ottamisesta valtion haltuun; LiitteBt
52650: lennätinhallinnon alalla. Liitteet XII,t. s. 689. XII,15. s. 706. - Ks. Maantiet.
52651: - Ks. Postil(titos. - n:o 335, Luukan: Määrärahasta Toijalan-
52652: - n:o 321, Pääkkösen y.m.: Lisäyksestä Valkeakosl~en yhdystien rakentamisekBii. Liitteet
52653: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon maaseudun XII,lG. s. 707. - Ks. MMntiet.
52654: postitalojen rakentamista varten. Liitteet XII,2. - n :o 336, Laineen y. m.: Toimenpiteistä Tol-
52655: s. 690. - Ks. Postilaitos. jalan-Sontulan-Järviönkylän tien ottamiseksi
52656: - n:o 322, Lehtosen y.m.: Postitalon raken· valtion haltuun. Liitteet XII,17. s. 708. -
52657: tamisesta Jyväskylään. Liitteet XII,s. s. 691. Ks. Maantiet.
52658: - Ks. Postilaitos. - n:o 337, Leht.osen y.m.: Määrärahasta tie·
52659: - n: o 323, S a 1 o n: Määrärahasta postitalon töiden loppuun saatmmiseksi Heinolan-Jyväs·
52660: rakentamiseksi Puolangan kirkonkylään. Liit- kylän maantien Toivakan ja Vaajakosken väli-
52661: teet XII,4. s. 692. - Ks. Postilaitos. sellä osalla. Liitteet XII,1s. s. 709. ~ Ks.
52662: - n:o 324, Pääkkösen y.m.: Määrärahasta Maantiet.
52663: postitalon rakentamista varten Kuhmon kirkon- - n:o 338, K i r r a n: Toimenpiteistä Keikyän
52664: kylään. Liitteet XII,5. s. 693. - Ks. Posti- pitäjässä Meskalan ja Pehu1an kylien kohdalla
52665: laitos. olevan maantienmutkan oikaisemiseksi. Liitteet
52666: - n:o 325, Pää k k ö sen y. m.: Lisäyksestä XII,19. s. 710. - Ks. Maantiet.
52667: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon puhelinver- - n:o 339, Metsärannan y. m.: Laitilan
52668: kon laajentamista ja parantamista varten. kunnasta Karjalan kuntaan johtavan kylätien
52669: Liitteet XII,6. s. 694. - Ks. Postilaitos. ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,2o.
52670: ·- n: o 326, K o u k k a r i n y. m.: Toimenpiteistä s. 711. - Ks. Maantiet.
52671: syväsatamatutkimuksen suorittamiseksi Hauki- - n:o 340, E. Pesosen y.m.: Maantien ra-
52672: putaan Virpiniemessä. Liitteet XII,7. s. 695. kentamisesta Heinolan kirkonkylästä Nuoramoi-
52673: - Ks. Sll!tamat. siin. Liitteet XII,21. 's. 712. - Ks. Maantiet.
52674: 30 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52675:
52676: - n:o 341, E. Pesosen y. m.: Määrärahasta valtion hoitoon. Liitteet XII,s5. s. 730. -
52677: töiden loppuun saattamiseksi Sysmän-Pulkki- Ks. Maantiet.
52678: lanharjun-Asikka1an maantiellä. Liitteet - n:o 355, Kinnusen y.m.: Määrärahasta
52679: XII,22. s. 713. - Ks. Maantiet. Vuojakosken maantiesiHan uudelleen rakentami-
52680: - n: o 342, K i v e 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä seksi. Liitteet XII,s6. s. 731. - Ks. Sillat.
52681: Kolhon-Vilppulan ja Kolhon-Keuruun kylä- - n:o 356, Rantamaan y.m.: Tutkimuksen
52682: teiden sekä niiden välisen yhdystien ottamiseksi toimittamisesta maantien rakentamiseksi Jorois-
52683: valtion haltuun. Liitteet XII,2s. s. 714. - ten kunnan Ruokojärven kylästä Kolman pysä-
52684: Ks. Maantiet. kille. Liitteet XII,s7. s. 732. - Ks. Maantiet.
52685: - n:o 343, Penttalan y.m.: Määrärahasta - n:o 357, T o 1 o sen y. m.: Maantien rakelllta-
52686: Seinäjoen-Kuortaneen maantien rakennustöi- misesta Varkauden-Joroisten maantieltä Tee-
52687: den jatkamista varten. Liitteet XII,24. s. 716. massaaren-Käärmevirran-Torasalon kautta
52688: - Ks. Maantiet. Rantasalmen kirkonkylään. Liitteet XII,ss.
52689: - n:o 344, N. Nurmisen y.m.: Kniivilästä s. 734. - Ks. , Maantiet.
52690: Kirsiiän ja Pukkilan kautta Evijärven-Lappa- - n:o 358, Pohjanuoron y.m.: Määrära-
52691: järven maantielle johtavan kylätien ottamisesta hasta maantien rakentamiseksi Enonkosken
52692: valtion haltuun. Liitteet XII,25. s. 717. - Hanhivirralta Heinäveden asemalle. Liitteet
52693: Ks. Maantiet. XII,s9. s. 736. - Ks. Maantiet.
52694: - n:o 345, Järven y.m.: Oravaisista Ylihär- - n:o 359, Pohjannoron: Määrärahasta
52695: mään johtavan n. s. Ekotien rakentamisesta maantien rakentamiseksi Varkauden kauppa-
52696: maantieksi. Liitteet XII,26. s. 718. - Ks. lasta Rantasalmelle. Liitteet XII,4o. s. 737. -
52697: M!!iantiet. Ks. Maantiet.
52698: - n:o 346, N. Nurmisen y.m.: Määrärll!hasta - n :o 360, 0 k on y. m.: Maantien rakentami-
52699: Pietarsaaren-Sundbyn vii!lisen maantien oikaisu- sesta Lauritsalan kauppalasta Taipatsaaren
52700: työn loppuun saattamiseksi. Liitteet XII,27. kunnan Ampujalan kylään. Liitteet XII,41.
52701: s. 720. - Ks. Maantiet. s. 738. - Ks. Maantiet.
52702: - n:o 347, Wickmanin y.m.: Maantien ra- - n :o 361, Tukia n y. m.: Toimenpiteistä Lap-
52703: kentamisesta Vetelin Räyringin kylästä Teeri- peenrannasta Simolan kautta valt·akunnan ra-
52704: järven kunnan Småböndersbyn kylään. Liitteet jalle johtavan tien ottamiseksi valtion hoitoon.
52705: XII,2s. s. 721 ja 723. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,42. s. 739. - Ks. Maantiet.
52706: - n:o 348, Hautalan y.m.: Määrärahasta - n: o 362, Tuki a n: Toimenpiteistä Lappeen-
52707: maantien rakennustöiden aloittamiseksi Pyhä- .rannasta KorJrea,ahon ja Toivarilan kylän
52708: järvellä 0. 1. Pielaveden ja Pihtiputaan maan- kautta valtakunnan rajalle j(}htavan tien otta-
52709: teiden välillä. Liitteet XII,29. s. 724. - Ks. miseksi valtion hoitoon. Liitteet XII,43. s. 740.
52710: Maantiet. - Ks. Maantiet.
52711: - n :o 349, K i n n u s en y. m.: Sysmäntaustan - n:o 363, Soinisen y.m.: Sivakkiavaaran
52712: kylätien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet tien ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,44.
52713: XII,so. s. 725. - Ks. Maantiet. s. 741. - Ks. Maantiet.
52714: - n:o 350, Kinnusen y.m.: Määrärahasta - n:o 364, Kauhtasen y.m.: Määrärahasta
52715: Siilinmyllyn-Haarajoen maantien kunnostami · Outokummun-Vuonoksen maantien rakennus-
52716: seksi. Liitteet XII,31. s. 726. - Ks. Maan- työn loppuunsaattamiseksi. Liitteet Xli,45. s.
52717: tiet. 742. - Ks. Maantiet.
52718: - n:o 351, Kinnusen y. m.: Nääringin-Hyö- - n:o 365, Kauhasen y.m.: Maantien ra-
52719: tyyn-Kalvitsan kylätien ottamisesta valtion kentamisesta Juuan-Säyneisen maantieltä Hir-
52720: hoitoon. Liitteet XII,s2. s. 727. - Ks. Maan- vivaaraan. Liitteet XII,46. s. 743. - Ks.
52721: tiet. Maantiet.
52722: - n:o 352, Kinnusen y. m.: Säynelahden tien - n:o 366, Br•anderin y.m.: Määrämhasta
52723: ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,ss. Kemien-Tohmajärven maantien oikaisemista
52724: s. 728. - Ks. Maantiet. varten. Liitteet XII,47. s. 744. - Ks. Maan-
52725: - n:o 353, Kinnusen y.m.: Nykälän kylä- tiet.
52726: tien ottamisesta ~altion hoitoon. Liitteet XII,34. - n:o 367, Kauhasen y. m.: Määrärahasta
52727: s. 729. - Ks. Maantiet. Hammaslahden-Rääkkylän maantien kuntoon-
52728: - n:o 354, Kinnusen y.m.: Heinäveden kun- saattamiseksi. Liitteet XII,4s. s. 745. - Ks.
52729: nassa olevan n. s. Petruman tien ottamisesta Maantiet.
52730: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1947. 31
52731:
52732: - n:o 368, Kauhasen y.m.: Määrärahasta - n:o 382, Pääkkösen y.m.: Maantien ra-
52733: Liperin Sormulan sillan uudelleen rakentamista kentamisesta Ristijärven kunnassa olevasta
52734: varten. Liitteet XII,49. s. 746. - Ks. Maan- Mustavaaran tiestä Kuhmon-Hyrynsalmen
52735: tiet. maantielle. Liitteet XII,63. s. 760. - Ks.
52736: - n:o 369, Laitisen y.m.: Maantien r•aken- Maantiet.
52737: tamisesta Suovanlahdesta Iisvedenpäähän. Liit- - n:o 383, Pääkkösen y.m.: Ylikulkupaikan
52738: <teet XII,öo. s. 747. - Ks. Maantiet. muuttamisesta Kontiolansalmesta Tönölän sal-
52739: - n:o 370, Laitisen y. m.: Maantien raken- meen Kuhmon-Suomussalmen maantiellä. Liit-
52740: tamiseata n. s. Kivisilmän tiehaarasta Tervon- teet XII,64. s. 761. - Ks. Maantiet.
52741: IisVJeden maantielle. Liitteet XII,51. s. 748. - - n:o 384, Mustosen y.m.: Maantien ra·
52742: Ks. Maantiet. kentamisesta Pyyvaaran tieltä Pärsämönlahden
52743: - n:o 371, Salon: Kotilan-Uvan tien otta- kautta .Juntusrannalle. Liitteet XII,65. s. 762.
52744: misesta valtion hoitoon. Liitteet Xll,52. s. 749. - Ks. Maantiet.
52745: - Ks. Maantiet. - n:o 385, Karppisen y.m.: Taapajärven-
52746: - n:o 372, Salon: Määrärahasta maantien ra- Ruokojärv•en kylätien rakentamisesta. Liitteet
52747: kentamiseksi Ristijärven kirkolta Hyrynsalmen XII,66. s. 763. - Ks. Maantiet.
52748: maantielle. Liitteet XII,53. s. 750. - Ks. - n:o 386, Tainio n y. m.: Maantien rakenta-
52749: Maantiet. misesta Savukosken-Pelkosenniemen mMn-
52750: - n:o 373, Salon: Määrärahasta maantien ra- tieltä Hietakankaan y. m. paikkakuntien kautta
52751: kentamiseksi Suomussalmen-Taivalkosken maan- Kelujärvelle. Liitteet XII,67. s. 764. - Ks.
52752: tieltä Suomussalmen Selkoskylään. Liitteet Maantiet.
52753: XII,ö4. s. 751. - Ks. Maantiet. n:o 387, NiskaJan y.m.: Määrärahasta
52754: - n:o 374, Miettusen y.m.: Toimenpiteistä Oravavuoman-T•aapajärven maantien rakenta-
52755: maantien rakentamiseksi Sierilän ja Pekkalan miseksi. Liitteet XII,6s. s. 765. - Ks. Maan·
52756: Jossien välille. Liitteet XII,55. s. 752. - Ks. tiet.
52757: Maantiet. - n :o 388, Niska l a n y. m.: Turtolan-Matin-
52758: -.n:o 375, Miettusen y.m.: Määrärahasta lompolon maantien rakentamisesta. Liitteet
52759: maantien rakentamiseksi Simojoen rautatiesil- XII,oo. s. 766. - Ks. Maantie!.
52760: lalta Alaniemen lossille. Liitteet XII,öo. s. - n:o 389, Lahtelan y.m.: Maantien l'laken-
52761: 753. - Ks. Maantiet. tamisesta Kemijärven-Pelkosenniemen maan-
52762: - n:o 376, Miettusen y.m.: Määräral1asta tieltä Vuostimojärven kautta Pyhätunturille.
52763: maantien rakentamiseksi Rannan Simojärveltä Liitteet XII,70. s. 767. - Ks. Maantiet.
52764: Mäntyjärven kautta Posiolle. Liitteet XII,57. - n :o 390, Lahtelan y. m.: Rovaniemen-Po·
52765: s. 754. - Ks. Maantiet. sion maantieltä Vanttausjärven asutusalueen
52766: - n:o 377, M i et t u sen y. m.: Määrärahasta kautta Vian asemalle johtavan tien uudelleen
52767: Pohjois-Suomen asutusteiden ra·kentamista ja rakentamisesta. Liitteet XII,71. s. 768. - Ks.
52768: kunnostamista varten. Liitteet XII,5s. s. 755. Maantiet.
52769: - Ks. Maantiet.
52770: - n: o 391, La h te 1 a n y. m.: Tiesuunnan tutki-
52771: - n:o 378, Pääkkösen: Maantien rakenta-
52772: misesta Posion-Kuusamon maantieltä Kemi-
52773: misesta Hyrynsalmen Moiaiovaaran tiestä Suo-
52774: järven-Kuusamon maantielle. Liitteet XII,u.
52775: mussalmen kunnan .Tumaliskylään. Liitteet
52776: s. 769. - Ks. Maantiet.
52777: XII,59. s. 756. - Ks. Maantiet.
52778: - n:o 379, Pääkkösen y.m.: Määrärahasta - n:o 392, Lahtelan y. m.: Määrärahasta
52779: Murtoperän-Pohjoislahden maantien rakennus- Pelkosenniemen-Sodankylän maantien raken-
52780: töiden loppuun saattamiseksi. Liitteet XII,6o. nustöiden jatkamista varten. Liitteet XII,73.
52781: s. 757. - Ks. Maantiet. s. 771. - Ks. Maantiet.
52782: - n:o 380, Pääkköse:n y.m.: Hietaperän- - n: o 393, L 'a i t i sen y. m.: Toimenpiteistä
52783: Huutoniemen kylätien ottamisesta valtion hal- Toivalan aseman vieressä rautatien ylittävän
52784: tuun. Liitteet XII,61. s. 758. - Ks. Maan- maantiesillan rakennustöiden loppuun saattami-
52785: tiet. seksi. Liitteet XII, 74. s. 773. - Ks. Sillat.
52786: - n:o 381, Pääkkösen y.m.: Maantien ra- - n:o 394, Hautalan y.m.: Määrärahasta
52787: kentamisesta Kuhmon kunnassa olevasta Tuuli- Tikkalansalmen sillan rakennustöiden aloitta-
52788: Jarven tiestä Kuhmon-Hyrynsalmen tielle. mista varten. Liitteet XII,75. s. 774. - Ks.
52789: Liitteet XII,62. s. 759. - Ks. Maantiet. Sillat.
52790: 32 Le.ki-, ra.haasia- ja toivomusaloitteet 1947.
52791:
52792: - n:o 395, S a 1 on: Toimenpiteistä ponttooni- - n: o 397, L a h .t e 1 a n: Sillan rakentamiseata
52793: sillan rakentamiseksi Tiikkajanl!almeen. Liitteet Tenojoen yli Utsjoen kirkonkylän kohdalla.
52794: XII,76, s. 775. - Ks. Sillat. Liitteet XII,7s. s. 778. - Ks. Sillat.
52795: - n:o 398, Niskalan y. m.: Määrärahasta
52796: - n:o 396, Salon: Esityksen antamisesta li- kyläteiden kunnossapitoavustuksiin. Liitteet
52797: säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon XII,79. s. 779. - Ks. Maantiet.
52798: sillan ja penkeroon rakentamista varten Uta- - n :o 399, Mustosen y. m.: Toimenpiteistä
52799: järven lossipaikalle. Liitteet XII, 77. s. 776. - maanteiden talviaurauksen parantamiseksi. Liit-
52800: Ks. Sillat. ·teet XII,so. s. 780. - Ks. Maantiet.
52801: ASIALUETTELO.
52802: j
52803: j
52804: j
52805: j
52806: j
52807: j
52808: j
52809: j
52810: j
52811: j
52812: j
52813: j
52814: j
52815: j
52816: j
52817: j
52818: j
52819: Asia 1u ette 1o.
52820: A. Rovaniemen kauppalaan. Liitteet VIII,25. s.
52821: Aatteelliset yhdistykset: - Ks. Pakkolunastus. 391. L. Siv:aan 103.
52822: - Ed. H. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 155 mää-
52823: Aidat: - Ks. Maatalous. Poroaita. rärahasta keskusammattikoulun perustami-
52824: seksi Rovaniemen kauppalaan. Liitteet
52825: .AIV-rellu: - Ks. Maatalous. VIII,26. s. 392. L. Siv:aan 103•
52826: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 156 ammatti-
52827: AIV-rehu: Ed Pusan y. m. rah. al. n:o 10 maa- koulun perustamisesta Polvijärven kuntaan.
52828: rärahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljeli- Liitteet VIII,2 7. s. 393. L. Siv: aan 103.
52829: jöille AIV-rehusäiliöiden rakentamista varten. - Ed. Rydbergin y. m, toiv. al. n: o 175 mää-
52830: Liit.teet IV,s2. •s. 205. L. Vv:aan, jonka tulee rärahasta sanomalehdentoimittajain ammatti-
52831: ,pyytää Mtv:n lausunto 90. kasvatuksen edelleen kehittämiseksi Yhteis-
52832: - Ks. Maatalous. kunnallisessa Korkeakoulussa. Liitteet VIII,46.
52833: s. 4!24. L. Siv:aan 104.
52834: Ala-arvoinen kirjallisuus: - Ks. Verotus. - Ed. Smedsin y. m. toiv. al. n:o 305 toimen-
52835: piteistä siirtoväen ja rintamamiesten ammat-
52836: Alasjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. tiopetuksen helpottamiseksi. Liitteet X,44. s.
52837: 658 ja 660. L. Työv: aan 113.
52838: Alkoholi: - Ks. Juopuneet. Raittius. Väkijuomat - Ks. Emäntäkoulut. Kotitalous. Koulutoimi.
52839: Maatalous. Talousopetus. Teknilliset koulut,
52840: Alkoholistihuoltola: - Ks. Perniö.
52841: Ammattikoulut: Ed. Kivisalon y. m. rah. al. n:o
52842: Alukset: - Ks. Työolot. 104 määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan
52843: kunnalliskodin muodostamiseksi Etelä-Hä-
52844: Amatööriteatterit: - Ks. Taide. meen keskusammatti'kouluksi. Liitteet IV,t77.
52845: s. 907. L. Vv:aan 1694.
52846: Amerikka: - Ks. Suomalais-Amerikkalainen Yh- - Ed. Käkelän y. m. rah. al. n:o 105 määrära·
52847: distys. han osoittamisesta kuntain ammattikoulun ra-
52848: kentamista varten Haminaan. Liitteet IV,t78.
52849: Ammatti: - Ks. Elinkeino. s. 908. L. Vv:aan 1694.
52850: - Ed. Turusen y. m, rah. al. n: o 106 määrära-
52851: Ammattien tarkastus: Ed. Ryömän y. m. rah. al. han osoittamisesta oppilasasuntolan rakenta-
52852: n: o 202 määrärahan osoittamisesta yhdeksän mista varten Pohjois-Karjalan keskusammat-
52853: uuden ammattientarkastajan palkkaamiseksi tikouluun. Liitteet IV,t79. s. 909. L. Vv:aan
52854: huolehtimaan erityisesti työntekijäin ravitse- 1694.
52855: musolojen parantamisesta. Liitteet IV,275. s. - Ed. Turusen y. m. rah. al. n :o 107 korotetun
52856: 1034. L. Vv:aan 1701. määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
52857: keskusammattikoulun työpajarakennuksen lo-
52858: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. pulliseen kuntoon saattamista ja opettaja-
52859: asuntojen rakentamista varten. Liitteet IV,tso.
52860: Ammattikasvatus: Ed. Bryggarin y. m. toiv. al. s. 910. L. Vv:aan 1694.
52861: n: o 153 toimenpiteistä ammattikasvatuksen - Ed. Penttalan y. m. rah. al. n:o 108 määrä-
52862: edistämiseksi. Liitteet VIII,24. s. 389. L. rahan osoittamisesta Etelä-Puhjanmaan suo-
52863: Siv:aan 103. menkielisen keskusammattikoulun perustamia-
52864: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 154 toimen- ja rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
52865: piteistä keskusammattikoulun perustamiseksi teet IV,tst. s. 911. L. Vv:aan 1694.
52866: 4 Asialuettelo 1947.
52867:
52868: -- Ed. Sergeliuksen y. m. rah. al. n: o 109 maa- Asunnot: Ed. Honkalan y. m. mh. al. n:o 39
52869: rärahan osoittamisesta Vaasan- ruotsinkielisen määrärahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi
52870: keskusammattikoulun lisärakennustöiden aloit- asunnonrakennustoiminnan edistämistä varten
52871: tamiseksi. Liitteet IV,1s2. s. 913 ja 915. L. asutuskeskuksissa. Liitteet IV,112. s. 823. L.
52872: Vv:aan 1694. Vv:aan 1690.
52873: - Ed. H. Pesosen y. m. rah. al. n:o 110 määrä- - Ed. Salmisen y. m. rah. al. n : o 40 määrära-
52874: rahan osoiUamisesta Rovaniemen keskusam- han osoittamisesta !ainoiksi asutus'keskusten
52875: mattikoulun koulurakennusta varten. Liitteet asuintalojen polttoainehankinnan rahoitta-
52876: IV,183. s. 917. L. Vv:aan 1694. mista varten. Liitteet IV,113. s. 825. L.
52877: - Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 111 määrära- Vv:·aan 1690.
52878: han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan kes- - Ed. Lappi-Seppä,län y. ni. rah. al. n:o 41 ko-
52879: kusammattikoulun asuntotalojen rakentamista rotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
52880: varten. Liitteet IV,184. s. 918. L. Vv:aan asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV1114.
52881: 1695. s. 826. L. Vv:aan 1690.
52882: - Ed. Sergeliuksen y. m. rah. al. n:o 203 mää- - Ed. Käkelän y. m. rah. al. n: o 42 korotetun
52883: rärahan osoittamisesta ammattioppilaitosten määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö-
52884: taloudenhoidon tarkastajan viran perusta- dyllistä asuntotuotantoa varten. Liitteet
52885: mista varten kauppa- ja teollisuusministeriön IV,115. s. 827. L. Vv:aan 1690.
52886: ammattikasvatusosastoon. Liitteet IV,276. s. - Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 43 kol'ote-
52887: 1035. L. Vv:aan 1701. tun määrärahan osoittamisesta rautatieläisten
52888: asuntojen rakentamista varten. Liitteet IV,us.
52889: Ammattinimitykset: Ed. Lruppi-Seppälän toiv. al. s. 829. L. Vv:aan 1690.
52890: n:o 97 esityksen antamisesta eri ammattialo· - Ed. Heiniön y. m. rah. al. n: o 45 määrärahan
52891: jen ammatinimitysten suojaamisesta. Liitteet osoittamisesta Riihimäen varavankilan kone-
52892: VI,2.o. s. 266. L. Tv: aan 99. pajakoulun henkilökunnan asuntojen rakenta-
52893: mista varten. Liitteet IV,us. s. 833. L.
52894: Anniskelu: - Ks. Väkijuomat. Vv:aan 1690.
52895: - Ed. Koukkarin y. m. rah. al. n:o 216 korote-
52896: tun määrärahan osoittamisesta syrjäisen maa·
52897: ApUa: - Ks. Nystyräbakteerit.
52898: seudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet
52899: IV,2S9. s. 1051. L. Vv:aan 1702.
52900: Apukoulu: - Ks. Oppivelvollisuus. - Ed. Karvosen y. m. rah. al. n: o 217 korotetun
52901: määrärahan osoittamisesta metsä- ja lauttaus-
52902: Apulanta: - Ks. Lannoitteet. M·aatalous. työväen yhteisasuntojen rakentamiseen val-
52903: tion maille. , Liitteet IV,2910. s. 1052. L.
52904: Apurahat: - Ks. Sanomalehtimiehet. Stipendit. Vv:aan 1702.
52905: - Ks. Ammattikoulut. Postilaitos. Rintamamie-
52906: Arkistot: Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 116 mää- het. Ruotsin lahjatalot. Sairaalat.
52907: rärahan osoittamisesta Savo-Karjalan maa-
52908: kunta-arkiston arkistorakennuksen rakennus· Asuntohypoteekkipankki: Ed. Paavolaisen y. m.
52909: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,189. rah. al. n:o 38 määrärahan osoittamisesta
52910: s. 925. L. Vv:aan 1695. Suomen Asuntohypoteekkipankin kurssitap·
52911: - Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o 117 pioiden peittämiseksi. Liitteet IV,111. s. 821.
52912: määrärahan osoittamisesta Työväen arkiston L. Vv:aan 1690.
52913: hoitoa ja kokoelmien kartuttamista varten.
52914: Liitteet IV,190. s. 926. L. Vv:aan 1695. Asunto-olot: Ed. Karvosen y. m. lak. al. n: o 51
52915: laiksi metsätaloustyöväen kotiasunto-olojen
52916: Asema.kaava: - Ks. Maanhankintalaki. Pakko- parantamisesta. Liitteet X,7. s. 607. L.
52917: lunastus. Työv: aan 89.
52918: - Ed. Oksalan y. m. lak. al. n:o 63 laiksi huo-
52919: Asevelvolliset: Ks. Puolustuslaitos. neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,15. s.
52920: 1139. L. Prv:aan 1866.
52921: Askartelu: - Ks. Nuoriso. - Ed. Inkisen y. m. lak. al. n:o 72 laiksi huo-
52922: neenvuokran säännöstelyvaltuuksista. Liitteet
52923: ASuintalot: - Ks. Kaupunkikiinteistöt. 1,17. s. 1159. L. Prv :aan 3453.
52924: Asialuettelo 1947. 5
52925:
52926: -Ed. Lumpeen y.m. toiv. al. n:o 297 raken- - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 208 Pohjois-
52927: nusaineiden varaamisesta väestökeskusten Suomessa valtion maille perustettavien asu-
52928: asuntotuotantoa varten. Liitteet X,36. s. 647. tustilojen luovutusehtojen helpottamisesta.
52929: L. Työv:aan 113. Liitteet 1X,41. s. 503. L. Mtv:aan 107.
52930: - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 298 toi- - Ed. Tainion y. m . .toiv. al. n:o 209 eräiden
52931: menpiteistä nuorten ja yksinäisten asunto- asutustilojen luuastuaehtojen helpottamisesta.
52932: olojen parantamiseksi. Liitteet X,37. s. 649. Liitteet 1X,42. s. 505. L. Mtv:aan 107.
52933: L. Työv:aan 113. - Ed. Kauhasen y. m. toiv. al. n:o 210 suunni-
52934: - Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 299 toimen- telman laatimisesta viljelyskelpoisten soiden
52935: piteistä asutuskeskusten asuntotuotannon luot- raivaamisesta ja asuttamisesta. Liitteet 1X,43.
52936: tokysymyksen järjestämiseksi muuttuneita s. 506. L. Mtv:aan 107.
52937: olosuhteita vastaavaksi. Liittoot X,ss. e. 651. :._ Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 211 asutus-
52938: L. Työv:aan 113. toiminnan ohjaamisesta viljelyskelpoisille ve-
52939: -Ed. Lappi-Seppälän y.m. toiv. al. n:o 300 sistöjen rantamaille. Liitteet 1X,44. s. 508.
52940: asuinhuoneistojen vuokrien korottamisesta. L. Mtv:aan 107.
52941: Liitteet X,39. s. 652. L. Työv: aan 113. - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 212 Pohjois-
52942: - Ed. Turusen y. m. toiv. al. n:o 301 esityksen Suomen viljelyskclpoisten suoalueiden vilje-
52943: antamisesta vuokrantasausavustuslaiksi. Liit- lykseen ottamisesta. Liitteet 1X,45. s. 509.
52944: teet X,4o. s. 654. L. Työv: aan 113. L. Mtv:aan 107.
52945: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 300; toi- - Ks. Maanhankintalaki.
52946: menpiteistä asuntorakennustoiminnan elvyttä-
52947: miseksi. Liitteet X,41. s. 655. L. Työv:aan .Atelieri: - Ks. Taide.
52948: 113.
52949: - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 303 eräiden Aura.us: - Ks. Maantiet.
52950: Jyväskylässä SIJaisevien teollisuuslaitosten
52951: työläisten omakotirakennustoiminnan rahoitta- Auto: - Ks. Hammashoito. Maantiet. Postilai-
52952: misesta. Liittoot X,42. s. 656. L. Työv:aan tos. Rautatiet.
52953: 113.
52954: - Ks. Puolustuslaitos. Sairaalat. Autokirja.sto: - Ks. Kirjastot.
52955:
52956: AsutuskeskUkset: - Ks. Asunto-olot. Maanhan- .Avioliitto: - Ks. Elatusapu. Kihlakumppanit.
52957: kintalaki. Siveellisyys.
52958:
52959: Avustus: - Ks. Huolto. Lapset.
52960: Asutuslainat: - Ks. Maanhankintalaki.
52961:
52962: Asutustiet: - Ks. Maantiet.
52963: D.
52964: Asutustoiminta: Ed. Bernerin y. m. toiv. al. n:o Dia.konissakoti: - Ks. Sairaalat.
52965: 194 esityksen antamisesta valtion hallussa
52966: olevien maiden myymisestä viljelys- ja asu-
52967: tustarkoituksiin. Liitteet 1X,27. s. 485. L. E.
52968: Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto Eduskunnan kirjasto: - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
52969: 106.
52970: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n: o 195 valtion Eduskunta: Ed. K . .Anderssonin y. m. lak. al.
52971: omistamien metsäalueitten asuttamisesta Poh- n:o 4 laiksi eduskunnan kanslian menosään-
52972: jois-suomessa. Liitteet IX,2s. s. 486. L. nön perusteista annetun lain 5 §: n muutta-
52973: Mtv:aan 106. misesta. Liitteet 1,4. s. 13. L. Prv:aan 85.
52974: - Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 206 vuoden - Ed. A. K. Wirtasen toiv. al. n:o 2 valtiopäi·
52975: 1936 asutuslain toimeenpanemisesta. Liittoot vätyön uudelleenjärjestelystä. Liitteet 1,9. s.
52976: 1X,a9. s. 500. L. Mtv:aan 107. 24 ja 26. L. Prv:aan 91.
52977: - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 207 toimenpi-
52978: teistä Pohjois-Suomen laajojen viljelyskelpois- Edustajanva.a.lit: Ed. Suontaustan y. m. lak. al.
52979: ten alueiden viljelykseen saattamiseksi kan- n:o 2 laiksi edustajanvaaleista annetun lain
52980: santaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Liit- 1 §:n muuttamisesta. Liitteet 1,2. s. 9, L.
52981: teet 1X,4o. s. 501. L. Mtv:aan 107. Prv:aan 85.
52982: 6 Asialuettelo 1947.
52983:
52984: - Ed. Lampisen y. m. lak. al. n:o 3 laiksi edus- - Ed. Bukarin y. m. toiv. al. n:o 311 .punakaar-
52985: taja.nvaale:ist& annetun lain 1 § :n muuttami- tilaisten leskille myönnettyjen eläkkeiden
52986: sesta.. Liitteet I,s. s. 11. L. Prv: aan 85. suorittamisesta tannehtivasti. Liitteet X,5o,
52987: - Ed. Paavolaisen y. m. toiv. al. n:o 1 toimen- s. 668. L. Työv:aan 114.
52988: piteistä koko maan muodostamiseksi yhdeksi '--- K!!. Huolto. Kansaneläke. Kasvatusopillinen
52989: vaalipiirikai edustajanvaaleissa Liitteet I,s. talouskoulu. KöJ'häinhoito. Maanhankin tll-
52990: s. 2·2. L. Prv:aa.n 91. laki. Puolustuslaitos.
52991:
52992: Elatusa.pu: Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. Emä.Dnii.t: - Ks. Loma.
52993: n:o 15 esityksen antamisesta elatusavun suo-
52994: rittamisesta ennakolta valtion varoista lap- Emä.ntil.koulut: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o
52995: sille, joiden huoltajat välttävät perimistoi- 131 määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun
52996: menpiteitä. Liitteet II,1o. s. 55. L. Lv:aan perustamista varten Kemijärven kuntaan.
52997: 93. Liitteet IV,204. s. 944. L. Vv:aan 1696.
52998: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 268 toimen-
52999: Elatusvelvollisuus: - Ks. Köyhäinhoito. Mo.an- piteistä Rauhalinnan huvila·alueen siirtämi-
53000: hankintalaki. seksi rakennuksineen Sääruingin emäntäkou-
53001: lun käytettäväksi. Liitteet IX,101. s. 590. L.
53002: Elinkeino: Ed. Hukarin y. m. toiv. al. n:o 98 Mtv:aan 111.
53003: elinkeinoyhdistyksiin kuuluruispakon poista-
53004: misesta. Liitteet VI,21. s. 267. L. Tv:aan 99. EDSia.pu: - Ks. Sairaalat.
53005: - Ks. Liikeyrityslaskenta. Maaltapako. Verotus.
53006: Ensi Koti: Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o
53007: Elokuvat: - Ks. Leimavero. 129 määrärahan osoittamisesta Ensi Kotien
53008: avustamista varten. Liitteet IV,202. s. 941. L.
53009: Eläke: Ed. Jokisen y. m. rah. al. n:o 25 maara- Vv:aan 1696.
53010: rahan osoittamisesta siirtoväen asuttamisen
53011: vuoksi työpaikkansa menettäneiden vanhojen Erikoisvero: - Ks. Verotus.
53012: työntekijäin eläkkeitä varten. Liitteet IV,98.
53013: s. SOO. L. Vv:aan 1687. Eroamisikä.: - Ks. Suomen Pankki.
53014: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 16 esityk-
53015: sen antamisesta eläkekorvauksen suoritta- Etuoikeus: - Ks. Maanhankintalaki.
53016: misesta. eläkkeennauttijoille vähentämättö-
53017: mana tehdyn sopimuksen mukaisesti rahan-
53018: arvon alentuminen huomioon ottaen. Liitteet F.
53019: II,11. s. 57. L. Lv:aan, jonka tulee pyytää Forssa: - Ks. Rautatiet.
53020: Työv:n lausunto 94.
53021: - Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. al. n:o 59 Foafori: - Ks. Lannoitteet. Metsästys.
53022: toimenpiteistä valtion osake-enemmistöisten
53023: yhtiöiden ja teollisuuslaitosten palveluskun-
53024: nan eläkkeiden korottamiseksi. Liitteet IV,55.
53025: G.
53026: s. 164. L. Vv:aan 97.
53027: -Ed. Sergeliuksen y.m. toiv. al. n:o 60 val- Graniitti: - Ks. Ulkomaankauppa.
53028: tion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläk·
53029: keeseen annetun lain muuttamisesta. Liitteet
53030: IV,56. s. 165 ja 166. L. Vv:aan 97. H.
53031: - Ed. Järven y. m. toiy. al. n: o 284 ylimää· Ha.kkuutä.hteet: - Ks. Metsätalous.
53032: räistä eläkettä nauttivien sotaleskien. ja kaa-
53033: tuneiden omaisten ;p11nn. laajentamisesta. Ha.lot: - Ks. Asun11ot.
53034: Liitteet X,23. s. 629. L. Työv:aan 112.
53035: Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 310 vuo- H~oito: Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 75
53036: den 1918 sodassa punaisten puoleUa kaatu- määrärahan osoittamisesta autoihin järjestet·
53037: neiden sotilaiden varattomien leskien eläke- tyjen kiertävien hammash.oitoloiden perosta-
53038: oikeuden palauttamisesta. Liitteet X,49. s. miseksi. Liitteet IV,us. s. 870. L. Vv:aan
53039: 667. L. Työv:aan 114. 1692.
53040: Asialuettelo 1947. 7
53041:
53042: Ha.ra.ka.t: - Ks. Metsästys. Hlllnl\l.aiset: Ks. Juopuneet. Raittius.
53043:
53044: Haukipudas: - Ks . .Satamat. Huolto: Ed. P. Leskisen y. m. to,iv. al. u:o 283
53045: eräiden huoltoavustu.steu, elä~keiden ja kor-
53046: Hautausmaat: Ed. Myllymäen y. m. toiv. al. n:o vausten korottamisesta. Liitteet X,22. s. 628.
53047: 118 kunnallisten hautausmaiden perustami- L. Työv: aan 112.
53048: sesta. Liitteet VII,26. s. 332. L. Ltv:aan 101. - Ks. Eläke. Lapset_ Sotalesket_
53049: Ed. Långin y. m. toiv. al. n :o 161 määrära-
53050: hasta vuoden 1918 vankileireillä kuolleiden :n;uoltoViranomaiset: Ed. Sarlil).in y. m. toiv. al.
53051: punakaartilaisten hautapaikkojen kunnostami- n:o 126 hupltoviranoifiaisten päte.vyy-seh~ojen
53052: seksi. Liitteet VIII,32, s. 398. L. Siv:aan ja palkkauksen uudistamillesta. Liitteet V~I,H.
53053: s. 341. L. Ltv: aan 101. ·
53054: 103.
53055: ~uoneellvuo~a: - Ks. Siirtovaki.
53056: HedelmänvUjelys: - Ks. Puutarhanhoito.
53057: ~UO);l..~envuol!:r~ärnnöstely: Ed. Oksalan y. m.
53058: Heinä: - Ks. Maatalous. la,k. al. n: o 63 laiksi huoneenvuokrasäännös-
53059: telystä. Liitteet I,t5.- s. 1139. L. l;'rv:aan.
53060: Helsingin kasvatusopillinen talouskoulu: - Ks.
53061: Kasvatusopillinen talouskoulu. Huoneistot: - Ks. Asunto-olot.
53062:
53063: Helsingin k.äsityöopisto: - Ks. Kasvatusopilli- Huonekalu,teolli$uus: - Ks. Säännöstely.
53064: nen talouskoulu.
53065: Hiu~til~udet: Ed. Turusen y. m. t9iv. al. n:o
53066: Henkikirjoitus: Ed. Prunnilan y. m. rah. al. 128 julkisten huvitihtisuuksien toimeel,\panosta
53067: n :o 1 määrärahan osoittamisesta henkikirjoi- pyhäpäivinä annetun asetuksen muuttami-
53068: tustoimiston perustamiseksi Porin kaupungin sesta. Liitteet VII,36. s. 347. L. Ltv:aan 101.
53069: poliisilaitoksen yhteyteen. Liitteet IV;z3. s. - Ed. H. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 129 julkis-
53070: 193. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n ten huvitilaisuuksien toimeenpanosta pyhä-
53071: päivinä annetun asetuksen 2 §: n muuttami-
53072: lausunto 89.
53073: Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 133 henki- sesta. Liitteet VII,37. s. 348. L. Ltv:l),a,n 101.
53074: kirjoitustoimiston perustamisesta Porin polii- - Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o 130 toimen-
53075: silaitoksen yhteyteen. Liitteet VII,41. s. 352. piteistä sisäasiainministeriön julkisia huveja
53076: maaseudulla koskevan päätöksen . (311/24)
53077: L. Ltv:aan 102.
53078: 8 § :n kumoamiseksi. Liitteet VII,as. s. 349.
53079: Henkinen työ: Ed. Meinanderin y. m. toiv. al. L. Ltv:aan 101.
53080: n:o 176 erityisen elimen perustamisesta kä-
53081: sittelemään henkisen työn tekijäin palkkojen
53082: säännöstelyä koskevia asioita. Liitteet
53083: VUI,47. s. 426. L. Siv:aan 104. I.
53084: Iltamat: - Ks. Huvitilaisuudet. Leimavero.
53085: Herne: - Ks. Nystyräbakteerit.
53086: Iltatyö: - Ks. Palkat.
53087: Revosa.jot: - Ks. Metsätalous.
53088: Inflatiokorvaus: Ed. Salmisen y. m. to~v. al. n:o
53089: Hinnat: Ed. Hetemäen y. m. lak. al. n:o 64 31 rahanarvon alenemisesta rahasaatavain
53090: laiksi eräiden hintojen, maksujeil ja työpalk- omistajille aiheutuneiden omaisuuden mene-
53091: kojen säännöstelystä. Liitteet I,ts. s. 1141. tysten korvaamisesta. Liitteet IV,27. s. 125.
53092: L. Prv:aan 1867. L. Vv:aan 95.
53093: - Ks. Maatalous. Ed. Kilpeläisen y. m. toiv. al. n:o 32 tutki-
53094: muksen toimittamisesta ~diilkOOn jout\l,nei-
53095: Hoitokusta;nuuk~ij~t: Ks. Kaupunkikiinteistöt. den piensäästäjien talletuksistaan kärsimistä
53096: inflatiotappioista ja niiden korvaus.plahqQln-
53097: llolding-yh~ö: - Ks. Leimavero. Omaisuuden- suuksista. Liitteet IV,2s. s. 127. L. Vv:aan
53098: luovutusvero. 95.
53099: 8 Asialuettelo 194 7.
53100:
53101: - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 33 piensääs- Jälleenrakennus: - Ks. Liikevaihtovero. Osuus-
53102: täjien rahan arvon alentumisen johdosta kär- kassat.
53103: s1m1en tappioiden korvaamisesta. Liitteet
53104: IV,zo. s. 128. L. Vv:aan 95. Järvet: - Ks. Perkaustyöt.
53105: - Ks. Eläke. Korvauslaki. Tallettajat.
53106: Jätepuu: - Ks. Metsätalous.
53107: Intemoidut: - Ks. Tapaturma.
53108:
53109: Invaliidit: Ed. Mansnerin y. m. rah. al. n: o 211
53110: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja K.
53111: !ainoiksi yrityksille, jotka pääasiassa perus- Ka.a.kamojoki: - Ks. Perkaustyöt.
53112: tuvat invaliidityövoiman käyttöön. Liitteet
53113: IV,284. s. 1045. L. Vv:aan 1701. Kaatuneiden omaiset: - Ks. Eläke. Sotalesket.
53114: - Ed. Järven y. m. rah. al. n:o 212 korotetun
53115: määrärahan osoittamisesta sodasta ja sota· Kaavi: - Ks. Sairaalat.
53116: palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman ja
53117: sairauden johdosta suoritettavia korvauksia Ka.dettikoulu: - Ks. Puolustuslaitos.
53118: varten. Liitteet IV,285. s. 1046. L. Vv:aan
53119: 1702. Kahvi: - Ks. Verokahvi.
53120: - Ed. E. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 282 invalii-
53121: dien rahakorvausjärjestelmän uudistamisesta. Kainuu: - Ks. Sähköistys.
53122: Liitteet X,21. s. 626. L. Työv:aan 112.
53123: -Ed. Hukarin y.m. toiv. al. n:o 312 korvauk- Kaivosteollisuus: - Ks. Otanmäen kaivos.
53124: sen suorittamisesta taannehtivasti vuoden 1918
53125: ~odassa punaisten puolella invaliidiksi tul- Kalastus: Ed. Pusan rah: al. n:o 177 määrära-
53126: leille. Liitteet X,5L s. 669. L. Työv:aan. 114. han osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi
53127: - Ks. Lapset. siirtoväkeen kuuluvien kalastajien pyydysten
53128: hankkimisen helpottamiseksi. Liitteet IV,250.
53129: s. 993. L. Vv:aan 1699.
53130: J. - Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 192 korote-
53131: Ja.kokunnat: - Ks. Vuokra-alueet.. tun määrärahan osoittamisesta kalastuselin-
53132: keinon neuvontatyötä suorittaville järjestöille.
53133: JakolaiJlsli.lidäntö: - Ks. Maanjako. Liitteet IV,265. s. 1015 ja 1016. L. Vv:aan
53134: 1700.
53135: Jal1mkulkijat: - Ks. Liikenne. - Ed. österholmin y. m. rah. al. n:o 193 koro-
53136: tetun määrärahan osoittamisesta kaJastuaope-
53137: Jatko-opetus: Ks. Oppivelvollisuus. tuksen pysyttämiseksi Östra Nylands folk-
53138: högskola nimisen kansanopiston ja Lounais-
53139: Joenperkaus: Ks. Perkaustyöt. Karjalan kansanopiston yhteydessä. Liitteet
53140: IV,266. s. 1017 ja 1018. L. Vv:aan 1700.
53141: Jokioisten rautatie: - Ks. Rautatiet. - Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n: o 194 mää-
53142: rärahan osoittamisesta valtion osuuksien mer-
53143: Juhlat: - Ks. Huvitilaisuudet. ki tsemiseksi kalasäilyketehdasosuuskunnassa.
53144: Liitteet IV,2G7. s. 1019 ja 1021. L. Vv:aan
53145: Jnlkiset huvit: - Ks. Huvitilaisuudet 1700_
53146: - Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 7 toimen-
53147: Joopuneet: Ed. Lumpeen y. m_ toiv. al. n:o 17 piteistä vesistötoimikunnan lohi- ja siikapi-
53148: juopunaisiin kohdistuvien toimenpiteiden te- toisten vesien kalastusta koskevissa sodan ai-
53149: hostamisesta. Liitteet II,12. s. 58. L. Lv:aan kaisissa päätöksissä ilmenneiden kohtuut.tomuuk-
53150: 94. sien korjaamiseksi. Liitteet 1,14. s. 35. L.
53151: - Ks. Raittius. Siveellisyys. Prv:aan 93.
53152: -Ed. Luukan y.m. toiv. al. n:o 244 kalastus-
53153: Jyväskylä: - Ks. Asunto-olot. Postilaitos. ja metsästysasiainosaston perustamisesta maa-
53154: talousministeriöön. Liitteet IX,77. 11. 554. L.
53155: Jälk:isliltdös: - Ks. Testamentti. Mtv:aan 109.
53156: Asialuettelo 1947. 9
53157:
53158: - Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 25·3 määrära- - Ed. Koukkarin y. m. rah. al. n:o 102 maa-
53159: hasta valtion kalatalousopiston ja kalastus- rärahan osoittamisesta opintoiainoiksi syrjä-
53160: koeaseman perustamiseksi. Liitteet IX,sa. s. seuduille opettajiksi aitoutuville kasvatus-
53161: .'567. L. Mtv:aan 110. opillisten korkeakoulujen ja seminaarien op-
53162: - Ed. Rosenbergin y. m. toiv. al. n:o 254 esi- pilaille. Liitteet IV,175. s. 905. L. Vv:aan
53163: tyksen antamisesta laiksi yksityisten ammat- 1694.
53164: tikalastajain kalastusveneiden ja kalanpyy- - Ed. Nevalaisen y. m. rah. al. n:o 103 määrä-
53165: dysten yleisestä maksuttomasta vakuutuk- rahan osoittamisesta kouluradioiden hankki-
53166: sesta. Liitteet IX,s7. s. 569 ja 570. L. miseksi kansakouluille. Liitteet IV,176. s.
53167: Mtv:aan 110. 906. L. Vv:aan 1694.
53168: - Ed. Inkisen y. m. toiv. al. n:o 265 toimen- - Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o 55 esityk-
53169: piteistä sisävesistöjen kalakannan lisäämi- sen antamisesta kansakoululaitok:!en kustan-
53170: sek:!i. Liitteet IX,98, s. 586. L. Mtv:aan 111. nuksista annetun lain muuttamisesta paran-
53171: tamalla miesopettajain palkkausta. Liitteet
53172: Kalkki: - Ks. Lannoitteet. " IV,51. s. 158. L. Vv:aan 96.
53173: - Ed. Tuomisen y. m. toiv. al. n:o 56 esityksen
53174: Kauna.ttavaisuus: - Ks. Maatalous.
53175: antamisesta laiksi kansakoulunopettajain palk-
53176: Kansa.kouluntarkasta.jat: - Ks. Kansakoulut. Op- kauksen parantamisesta. Liitteet IV,52. s.
53177: pikoulut. 160. L. Vv:aan 96.
53178: - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 57 toi-
53179: Kansakoulut: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o menpiteistä kansakoulunopettajille suoritetta-
53180: 19 laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista van rajaseutulisän korottamiseksi. Liitteet
53181: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,1o. IV,53. s. 162. L. Vv:aan 96.
53182: s. 91. L. Vv:aan 86. - Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 140 kurs-
53183: - Ed. Malkamäen y.m. lak. al. n:o 20 laiksi sien järjestämisestä varsinkin kansakoulun-
53184: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun opettajille keskikoulun aineopettajan päte-
53185: lain muuttamisesta. Liitteet IV,u. s. 96. L. vyyden saamista varten.· Liitteet VIII,u. s.
53186: Vv:aan 86. 371. L. Siv:aan 102.
53187: - Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 21 laiksi - Ed. Malkamäen y. m. toiv. al. n:o 146 kansa-
53188: kansakoululaitok:!en kustannuksista annetun koululainsäädännön koonnasta. Liitteet VIII,17.
53189: lain 2•5 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. s. 379. L. Siv:aan 102.
53190: 98. L. Vv:aan 86. - Ed. Malkamäen y. m. toiv. al. n:o 147 li-
53191: - Ed. Sormusen y. m. lak. al. n: o 2·2 laiksi säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
53192: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun uusien kokeilukeskikoulujen perustamista ja
53193: lain 4 §:n 2 momentin väliaikaisesta muut- ylläpitämistä varten. Liitteet VIII,1s. s. 380.
53194: tamisesta. Liitteet IV,13 .. s. 100. L. Vv:aan L. Siv:aan 103.
53195: 87. - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 148 määrä-
53196: - Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n:o 29 laiksi li- rahasta lransakoulunopettajain jatko-opetuk-
53197: säyksestä kansakoulutoimen järjestysmuodon sen tehostamista ja suunnitelmallista järjes-
53198: perusteista annettuun lakiin. Liitteet VIII,1. tämistä varten. Liitteet VIII,19. s. 381. L.
53199: s. 357. L. Siv:aan 87. Siv:aan 103.
53200: - Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 30 laiksi - Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 149 supis-
53201: kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista tettujen kansakoulujen muuttamisesta täydel-
53202: annetun lain 14 § :n muuttamisesta. Liitteet lisiksi. Liitteet VIII,20. s·. 383. L. Siv:aan
53203: VIII,2. s. 358. L. Siv:aan 87. 103.
53204: - Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. n:o 65 laiksi - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. ai. n:o 150 vir-
53205: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun ka-asuntojen hankldmisesta Kemijärven, La-
53206: lain muuttamisesta. Liitteet IV,364. s. 1169. pin, Länsipohjan ja Kainuun piirien kansa-
53207: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta koulujen tarkastajille. Liitteet VIII,21. s.
53208: 2040. 385. L. Siv:aan 103.
53209: - Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o 66 laiksi - Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 151 toimenpi·
53210: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun teistä itäisen ja pohjoisen rajaseudun kansa-
53211: lain muuttamisesta. Liitteet IV,365. s. 1172. kouluolojen korjaamiseksi. Liitteet VIII,22.
53212: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta s. 386. L. Siv:aan 103.
53213: 2040. - Ks. Koulutoimi. Oppivelvollisuus. Urheilu.
53214:
53215: 2
53216: 10 Asialuettelo 194.7.
53217:
53218: Kansala.il!oik~et: Ed. Stenbergin y. tn. lak. al. Kf\114U'nlit: - Ks. Puolustuslaitos.
53219: n: o 7 laiksi Suotnen kansalaisuuden palautta-
53220: misesta el'äille henkilöille. l.ij,tteet 1,7. s. 20. Ka.sva~sopillinen talpusk~ulu: Ed. Malkamäen
53221: L. Frv: aan 85. y. m. toiv. al. n:o 255 toimenpiteistä Helsin-
53222: gin kasvatusopillisen talouskoulup, ja Hel-
53223: Klmsala.issota: - Ks. Eläke. Invaliidit. singin käsityöopiston virnn ja toim!)n halti·
53224: ja;in eläkeoikeuden lailla järjestämis!lksi. Liit-
53225: Kansallismuseo: Ed. östensonin y. m. rah. al n :o teet IX,ss. s. 571. L. Mt.v:a.an 110.
53226: 113 korotetun määrärahan osoittamisesta Kan-
53227: sallismuseon tutkimustöitä varten. Liitteet Katto: - Ks. Rakennustoiminta.
53228: IV,186, s. 920. L. Vv:aan 1695.
53229: Ks. Tilllaki.
53230: ~listaminen: - Ks. Sosialisoiminen. Kaupungit: - Ks. Kunnallishallinto. Kunnal-
53231: lisverotus. Maanhankintalaki. Tielaki.
53232: Kansaneläke: Ed. A. Virtasen y. m. toiv. al.
53233: n: o 272 toimenpiteistä kansaneläkelaissa sää- Kaupunkikiinteistöt: Ed. Jernin y. m. toiv. al.
53234: detyn eläkeikärajan alentamiseksi. Liitteet n: o 34 kaupunkikiinteistönomistajain talou-
53235: X,u. s. 614. L. Työv:aan 111. dellis!ln aseman parantamisesta. Liitteet
53236: - Ed. H. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 273 esi· IV,so. s. 129 ja 130. L. Vv:aan 95.
53237: tyksen antamisesta laiksi kansaneläkelain ul· - Ed, Honkalan y. m. toiv. al. n:o 35 tutkimuk-
53238: kopuolelle jääneiden eläkkeistä Liitteet X,12. sen toimittamises:ta asu;ntotaloj!ln hoitokustan-
53239: s. in5. L. Työv: aan 111. nust!ln vähentämismahdollisuuksista alenta-
53240: malla veroja ja lämmityskustannuksia. Liit-
53241: Kansanopistot: - Ks. Kalastus. teet IV,s1. s. 131. L. Vv:aan 95.
53242:
53243: Kansan siveelli,nen tila: - Ks. Siveellisyys. It.einosiitos: - Ks. M;~~catalous.
53244:
53245:
53246: It.eksij~t: - Ks. Nuoriso.
53247: Kansantajuistieteelliset luennot: - Ks. Luento-
53248: toitninta.
53249: Kemijärvi: - Ks. Seminaarit.
53250: Kansa~äij.nestys: - Ks. Sosialisoi,Jninen.
53251: Kerhotoiminta: Ed. Penttalan y. m. rah. a1.
53252: Karja.: ;._ Ks. Laidun. Lantalat. Maatalous. n:o 4 mii,ärärahan osoittamisesta Suupohjan
53253: maamiesk,ouJun yhteydessä toimivan inaata-
53254: Karjatalous: Ed. Pusan y. m. l'ah. al. n:o 175 louskerhoneuvojaopiston oppilasasuntojen ra·
53255: määrärahan osoittamisesta suurperheisten pien- kantamista varten. Liitteet IV,76. s. 197. L.
53256: karjanomistajain tarvitsemien väkirehujen Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto
53257: hinnan alentamista varten. Liitteet IV,24S. 89.
53258: s. 991. L. Vv:aan 1699. - E;s. Maa talous.
53259: - Ed. E. Koiviston rah. al. n:o 176 määxära-
53260: han osoittamisesta kotieläinten ·hankkimiseksi I_{eskikoulut: Ed. Salon rah. al. n: o 99 määrä-
53261: Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle. Liitteet J;ahan osoittamisesta kunnallisen keskikoulun
53262: IV,249. s. 992. L. Vv:aan 1699. perustamiseksi Puolangan ja Suomussalmen
53263: - Ed. Teittisen y. m. rah. al. n:o 179 määrä- kuntaan. Liitteet IV,172. s. 902. L. Vv:aan
53264: l'ahan osoittamisesta saunan ja pesutuvan Ta· 1694.
53265: kentamiseksi Itä-Hämeen tietopuoliselle kar· - Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n: o 100 määrä-
53266: janhoitokoululle ja Kujalan maanviljelyskou· rahan osoittamisesta kunnallisen keskikoulun
53267: lulle. Liitteet IV,252. s. 998. L. Vv:aan perustamiseksi Kuhmon kuntaan. Liitteet
53268: 1699. IV,ns. 1'. 903. L. Vv:aan 1694.
53269: - Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 200 mää· - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
53270: rärahan osoittamisesta Hirvilahden osuusna·
53271: vetan perustamista varten Munsalan kuntaan. lteskusa.mma.ttikoulu: - Ks. AmtnaHikasvatus.
53272: Liitteet IV,273. s. 1030 ja 1031. L. Vv:aan
53273: 1701. Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
53274: Asialuettelo 1947. 11
53275:
53276: X.eubkota.uti: - Ks. Tuberkuloosi. Kodinhoito: Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o
53277: ~59 toimenpiteistä tehokkaan kodinhoitaja-
53278: Xillla.kumppa.Bit: Ed. J. Hakalan toiv. al. n:o koulutuksen järjestämiseksi kunnallisten ko-
53279: 14 avioliittolain 16 § :ssä edellytetyn kihla- dinhoitajien valmentamista varten. Liitteet
53280: kumppanien vakuutuksen korvaamisesta lää- IX,92. s. 577. L. Mtv:aan 110.
53281: .kärintodistuksella. Liitteet II,&. s. 54. L.
53282: Lv:aan 93. Koetoiminta: - Ks. Maatalous.
53283:
53284: Kihla.kunna.noikeus: - Ks. Lautamiehet. Koillis-Suomi: - Ks. :Rahtikustannukset.
53285:
53286: Kiinteistöt: - Ks. KaupunkikiinteistQt. Maan- Koita Oy.: Ed. Y. Mannisen y. m. rah. al. n:o
53287: hankin talaki. 140 määrärahan osoittamisesta kuoletuslai-
53288: naksi Koita Oy:lle uudisraivaustoimintaa var-
53289: Kilpa.Uut: - Ks. Huvitilaisuudet. ten. Liitteet IV,21a. s. 953. L. Vv:aa,n 1697.
53290:
53291: Kirjailijat: - Ks. Taide. Koivisto: - Ks. Merikoivisto.
53292:
53293: Xirjalllsuus: - Ks. Verotus. Koivula.kti: - Ks. Kotiteollisuus.
53294:
53295: Xirja.npitotila.t: - Ks. Maatalous. Kokeilu: - Ks. Kansakoulut. Nuoriso.
53296:
53297: Kirja.pa.inot: Ed. Långin y.m. toiv.al. n:o 5 Koneellista.minen: - Ks. Koti talous. Liikevaihto-
53298: täystyöllisyyden määräämisestä kirjapainoille vero. Maahankintalaki. Maatalous.
53299: erityisesti kansanvaltaisten järjestöjen paina-
53300: tusmahdollisuuksia silmällä pitäen. Liitteet Koneet: - Ks. Maalahti. Maatalous.
53301: I,12. s. 31. L. Prv:aan 93.
53302: - Ks. Valtioneuvoston kirjapaino. Konepajat: - Ks. Asunnot. Bautatfet.
53303:
53304: Kirjastot: Ed. Karppisen y. m. <toiv. al. n:o 173 Koripa.llo: - Ks. Urheilu.
53305: määrärahasta kirjastoautojen han!kkimiseksi
53306: ka.nsalaiskirjastoja vailla olevien seutujen Korkeakoulu: - Ks. Koulutoimi. Yliopisto.
53307: kirjastotarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet
53308: VIII,44. B. 421. L. Siv:aan 104. Korvaus: Ks. ~uolto. Invaliidit. Pohjois-
53309: - Ks. Valtiopäiväjärjestys. Suomi. Pommitusvahingot.
53310:
53311: Kirjatuotanto: Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o XorvaUSlaki: Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 9
53312: 174 kirjatuotannon keskuselimen perustami- laiksi toisen korvauslain 24 § : n muu ttami-
53313: sesta. Liitteet VIII,45. s. 422. L. Siv:aan 104. sesta. Liitteet IV,l. s. 71. L. Vv:aan 86.
53314: - Ed. P. Tervon y. m. lak. al. n:o 10 laiksi toi-
53315: Kirjeopisto: - Ks. Kansakoulut. s.en korvauslain 24 §: n muuttamisesta. Liit-
53316: teet IV,2. s. 73. L. Vv:aan 86.
53317: Kirjoja sokeille: - Ks. Sokeat. - Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 11 laiksi
53318: toisen korvauslain 27 §: n muuttamisesta.
53319: Kirkollinen juhlapäivä: - Ks. Huvitilaisuudet. Liitteet IV,a. s. 75. L. Vv:aan 86.
53320: Väkijuomat. - Ed. Lahtelan y. m. lak. al. n:o 58 laiksi toi-
53321: sen korvauslain 24 §: n muuttamisesta. Liit·
53322: Kirkollisverot: Ed. H. Mannisen y. m. lak. al. teet IV,93. s. 783. L. Vv:aan.
53323: n: o 5 laiksi uskonnonvapauslain 12 § :n muut- - Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 22 toimenpi-
53324: tamisesta. Liitteet I,5 ..s. 14. L. Prv:aan 85. teistä toisen korvauslain muuttamiseksi. Liit-
53325: - Ks. Kunnallisverotus. teet IV,1s. s. WS. L. Vv:aan 94.
53326: - Ed. J. :Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 28 esi-
53327: Kiveunä.iset: - Ks. Lannoitteet. tyksen antamisesta toisen korvauslain 4 § :n
53328: muuttamisesta. Liitteet IV,19. s. 110. L.
53329: Kiviperiiiaet pellot: - Ks. Maatalous. Vv:aan 94.
53330: 12 Asialuettelo 194 7.
53331:
53332: - Ed. J. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 24 toi- - Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 260 maara-
53333: menpiteistä toisen korvauslain 10 §: n nojalla rahasta kotiteollisuusneuvonta-asemien perus-
53334: korvauksensaantioikeutensa menettäneiden- oi- tamiseksi. Liitteet IX,93. s. 578. L. Mtv:aan
53335: keuttamiseksi saamaan uuden määräajan kor- 110.
53336: vausanomuksen tekemiseen. Liitteet IV,210. s. - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 261 Koivulah-
53337: 112. L. Vv:aan 94. den kunnassa olevan kotiteollisuuskoulun otta-
53338: - Ed. P. Tervon y. m. toiv. al. n:o 2·5 inflatio- misesta valtion haltuun. Liitteet IX,94. s.
53339: hyvityksen suorittamisesta eräille korvausob- 579 ja 580. L. Mtv:aan 110.
53340: ligatioille. Liitteet IV,21. s. 114. L. Vv:aan
53341: 94. Kouluhallitus: Ed. Malkamäen y. m. rah. al. n:o
53342: - Ks. Sotavahingot. 85 määrärahan osoittamisesta kouluhallituk-
53343: sen ylimääräisen tyttöjen käsityön opetuksen
53344: Korva.usobliga.tiot: - Ks. Korvauslaki. .tarkastajan toimen vakinaistamiseksi. Liit-
53345: teet IV,158. s. 884. L. Vv:aan 169'3.
53346: Korva.usosa.kkeet: - Ks. Leimavero. Omaisuu- - Ks. Oppikoulut.
53347: denluovtusvero.
53348: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Asunnot. Emän-
53349: Kotisisaret: Ed. Karppisen y. m. rah. al. n:o 214 täkoulut. Kalastus. Kansakoulut. Karjata-
53350: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- lous. Keskikoulut. Kotiteollisuus. Kätilöopisto.
53351: nille kotisisarten paikkaamista varten. Liit- Maatalous. Oppikoulut. Puutarha. Seminaarit.
53352: teet IV,287. s. 1049. L. Vv:aan 1702. Teknilliset oppilaitokset. Yhteiskoulut. Yh-
53353: teiskunnallinen korkeakoulu.
53354: KotitaJous: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o
53355: 257 kotitalousopetuksen edistämisestä Lapin
53356: Koulutoimi: Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o
53357: läänissä. Liitteet IX,9o. s. 574. L. Mtv:aan 137 koulutoimen uudistamisesta oppilaiden
53358: 110. synnynnäistä lahjakkuutta ja taipumuksia
53359: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 263 toimen- silmällä pitäen. Liitteet VIII,s. s. 366. L .
53360: .piteistä pienviljelijäkotien naisten työtä hel- Siv: aan 102·.
53361: •pottavien yhteisten koneiden käytäntöön ot- - Ed. Lappi•Seppälän y. m. toiv. al. n:o 152
53362: tamisen helpottamiseksi. Liitteet IX,96. s. uusien käytännöllisille aloille johtavien oppi-
53363: 584. L. Mtv:aan 111. laitosten perustamisesta ja entisten laajenta-
53364: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n: o 264 pien- misesta. Liitteet VIII,2'3. s, 388. L. Siv:aan
53365: viljelijäkotien naisten työn keventämisestä. 103.
53366: Liitteet IX,97. s. 585. L. Mtv:aan 111. - Ks. Oppivelvollisuus.
53367: - Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. n:o 292
53368: tutkimuksen toimittamisesta naisten suoritta-
53369: Kuhmo: - Ks. Postilaitos. Suoja-alueet.
53370: man työn yksityis- ja kansantaloudellisesta
53371: merkityksestä. Liitteet X,s1. s. 640. L.
53372: Työv:aan 112. Kuivatustyöt: Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o
53373: -Ed. Tolosen y. m. toiv. al. n:o 308 kiertävien 214 Muurlan ja Uskelan pitäjissä olevan n. s.
53374: kotiapulaisten koulutuksen järjestämisestä. Alasjärven vesijättöalueen kuivattamisesta.
53375: Liitteet X,47. s. 664. L. Työv:aan 113. Liitteet IX,47. s. 511. L. Mtv:aan 107.
53376: - Ka. Maatalous. Talousopetus. - Ks. Perkau.styöt. Suot.
53377:
53378: Kotitarvemetsät: - Ks. Metsätalous. Kunnallinen hautausmaa: - Ks. Hautausmaat.
53379:
53380: Kotiteollisuus: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o Kunnallishallinto: Ed. Sergeliuksen y. m. toiv. al.
53381: 184 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja n:o 108 kaupunginjohtajain ja apulaiskaupun-
53382: !ainoiksi koulutalon rakentamiseksi Savonlin- ginjohtajain asettamisesta toimeensa määrä-
53383: nan naiskotiteollisuuskoululle. Liitteet IV,257. ajaksi. Liitteet VII,l6. s. 318 ja 319. L.
53384: s. 1003. L. Vv:aan 1700. Ltv:aan 100.
53385: - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 258 toimen-
53386: piteistä mieskäsityökoulun perustamiseksi Ka- Kunnallisvaalit: Ed. Tainion y. m. lak. al. n:o 25
53387: rungin kuntaan. Liitteet IX,91. s. 576. L. laiksi kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
53388: :Mtv:aan 110. Liitteet VII11. s. 273. L. I~tv:aan 87.
53389: Asialuettelo 19-!i. 13
53390:
53391: E!l. Rantalan y. m. lak. al. n:o 56 laiksi kun- Kun.nantiet: - Ks. Maantiet.
53392: nallisen vaalilain muuttamisesta. Liitteet
53393: VII,5. s. 287. L. Ltv:aan 89. Kunnat: Ed. Rollstenin y. m. toiv. al. n:o 106
53394: -Ed. E. Koivist~n y.m. toiv.al. n:o 105 suurempien ylemmänasteisten kuntien muo-
53395: oman äänestysalueen ulkopuolella äänestämi- dostamisesta määrättyjen kunnallistehtävien
53396: sen tekemisestä. mahdolliseksi kunnallisvaa- hoitamista varten. Liitteet VII,t4. s. 312 ja
53397: leissa. Liitteet VII,t3. s. 311. L. Ltv:aan 314. L. Ltv:aan 100.
53398: 100. - Ks. Kodinhoito. Pakkolunastus. Vä.estöluet-
53399: telo. Väkijuomat.
53400: Kunnallisverotus: Ed. Puumalaisen y. m. lak. al.
53401: n:o 26 laiksi tulojen ilmoittamisvelvollisuu• Kurssitoiminta: - Ks. Maatalous.
53402: desta kunnallisverotusta varten annetun lain
53403: muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 277. L. Kustam1ustoiminta: - Ks. Kirjatuotanto.
53404: Ltv:aan 87.
53405: -Ed. Puumalaisen y. m. lak. al. n:o 57 laeiksi Kuuromykät: - Ks. Maatalous.
53406: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kun-
53407: Kuusame~: - Ks. Maantiet. Pohjois-Suomi. Pu-
53408: nallishallituksesta kaupungissa annettuj~n
53409: helin.
53410: asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,s. s.
53411: 292. L. Ltv:aan 89.
53412: Kuvaama.taide: - Ks. Taide.
53413: - Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 67 laeiksi maa-
53414: laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis-
53415: Kuvanveistäjät: - Ks. Taide.
53416: hallituksesta kaupungissa annettujen asotuk-
53417: sien muuttamisesta. Liitteet VII,42. s. 1185.
53418: Kylätiet: - Ks. Maantiet. Verotus.
53419: L. Ltv:aan. 2163.
53420: -Ed. P. Tervon y.m. toiv.al. n:o 99 kunnallis-
53421: Käsityö: - Ks. Elinkeino. Kasvatusopillinen
53422: verolainsäädännön uudistamisesta. Liitteet
53423: talouskoulu. Kotiteollisuus.
53424: VII,7. s. 298. L. Ltv:aan 99.
53425: - Ed. Forssin y. m. toiv. al. n:o 100 maalais-
53426: Käsityöopetus: - Ks. Kouluhallitus.
53427: kuntain kunnallisverolainsäädännön uudista-
53428: misesta. Liitteet VII,s. s. 302 ja 304. L.
53429: Kätilöopisto: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o 71
53430: Ltv:aan 99.
53431: määrärahan osoittamisesta Helsingin uuden
53432: - Ed. Y. Mannisen y. m. toiv. al. n: o 101 kun-
53433: kätilöopiston piirustusten laatimista ja raken-
53434: nallisverolainsäädännön uudistamisesta kun-
53435: nustöiden suunnittelua varten. Liitteet IV,144.
53436: nallisen verorasituksen tasoittamista silmällä
53437: s. 866. L. Vv:aan 1692.
53438: rpitäen. Liitteet VII,9. s. 306. L. Ltv:aan 99.
53439: - Ed. Kujanpään y. m. toiv.a 1. n:o 102 toimen-
53440: Köyhäinhoito: Ed. H. Pesosen y. m. lak. al. n :o
53441: piteistä kunnallisen verorasituksen epätasai-
53442: 27 laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n muuttami-
53443: sen jakaantumisen korjaamiseksi. Liitteet
53444: sesta. Liitteet VII,a. s. 280. L. Ltv:aan 87.
53445: VII,t·o. s. 308. L. Ltv: aan 100.
53446: - Ed. K. Anderssonin toiv. al. n:o 109 esityk-
53447: - Ed. Salon toiv. al. n:o 103 määrärahasta avus-
53448: sen antamisesta köyhäinhoitolain 5 § :n muut-
53449: tuksiksi kunnille, joissa lapsivähennykset huo-
53450: tamisesta. Liitteet VII,t7. s. 320. L. Ltv: aan
53451: mattavarumin korottavat kunnallisveroäyrin
53452: hintaa. Liitteet VII,11. s. 309. L. Ltv:aan 100.
53453: - Ks. Huolto. Huoltoviranomaiset. Maanhan-
53454: 100.
53455: kintalaki.
53456: - Ed. Uusitalon y. m. toiv. al. n:o 104 esityksen
53457: antamisesta kunnallisverolaiksi, josJla viljel-
53458: lyn maan tuotantoedellytykset tulevat ny-
53459: kyistä paremmin huomioon otetuiksi. Liitteet L.
53460: VII,12. s. 310. L. Ltv:aan 100. Laboratorio: Ks. Maatalous. Paloteknillinen
53461: - Ed. Asikaisen y. m. toiv. al. n:o 107 kunnan laboratorio.
53462: ja seurakunnan viran- ja toimenhaltijain. saat-
53463: tamisesta verovelvollisiksi palkan maksavalle Laidun: Ed. V. Eskolan y. m. lak. al. n: o 44
53464: kunnalle ja seurakunnalle. Liitteet VII,t5. laiksi laidunalueista annetun lain muuttami-
53465: s. 316. L. Ltv:aan 100. sesta. Liitteet IX,12. s. 461. L. Mtv:aan 88.
53466: - Ks. Verotus. - Ks. Maatalous. Uudisraivaus.
53467: 14 Asialuettelo 1947.
53468:
53469: Lainat: - Ks. Asunnot. Asuntohypoteekkipankki. invaliidien lasten vuosiavustuksesta. Liitteet
53470: :Maanhankintalaki. Maatalous. Postilaitos. Ra- X,2o. s. "624. L. Työv: aan 112.
53471: kennuslainat. Rakennustoiminta. - Ed. Karppisen y. m. toiv. al. n:o 287 toimen-
53472: piteistä lastensaimien ja l&sten päivä.kotien
53473: La.nge'tta.va.ta.uti: Ed. Laitisen y. m. rah. al. n:o opettajattarien ja hoitajattarien koulutusoh-
53474: 77 korotetun määrärahan osoittamisesta avus- jelman laatimiseksi. Liitteet X,26. s. 633. L.
53475: tuksiksi ja !ainoiksi Langettavatautisten Hoi- Työv: aan U2.
53476: toyhdistys Kuopiossa r. y:lle naisparantolan - Ed. E. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 289 toi-
53477: rakentamista varten. Liitteet IV,t50. s. 872. menpiteistä vajaa.mielisten lasten hoitolaitok-
53478: L. Vv:aan 1692. sen aikaansaamiseksi. Liitteet X,2s. s. 636.
53479: L. Työv: aan 112.
53480: La.inhuuda.tus: Ed. Vennamon y. m. toiv. al. - Ed. Stenber.gin y. m. toiv. al. n:o 306 lasten
53481: n:o 9 toimenpiteistä lainhuudatusmenettelyn päivii;huoltoa ;jiirjestävii.n lain aikaansaami-
53482: yksin:kertais·tami~ksi. Liitteet II,4. s. 47. L.
53483: sesta. Liitteet X,45. s. 662. L. Työv:aan 113.
53484: Lv:aan 93. - Ks. Elatusapu; Oppivelvollisuus. Äidit.
53485:
53486: l.a.iva.liikenne: - Ks. Työolot. La.psilisä: Ed. Heikkilän y. m. lak. al. n:o 74
53487: laiksi suoritetun lapsilisän korvaamisesta
53488: LaJdkirja.: E. österholmin y. m. toiv. al. n:o 18 era1ssa tapauksissa. Liitteet X,54. s. 1189. L.
53489: määrärahasta avustukseksi lakikirjan ruotsin- Työv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lausunto
53490: kielisen painoksen julkaisemista varten. Liit- 3661.
53491: teet II,t3. s. 59 ja. 61. L. Lv:aan 94.
53492: La.'pSiri.kka.a.t perheet: - Ks. Äidit.
53493: Lannoitteet: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 6
53494: määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden Lapsi.lvähennykset: - Ks. Kunnallisverotus.
53495: hinnan alentamista varten. Liitteet IV,7S.
53496: s. 201. L. Vv:aan, jonka tulee .pyytää :Mtv:n
53497: Lasta.ustyöt: - Ks. Työolot.
53498: lausunto 90.
53499: - Ed. Pusan y. m. rah. al. n: o 7 määrärahan
53500: osoittamlilesta fos·foripitoisten lannoitteiden Lastentarha.; - Ks. Lapset. Seminaarit.
53501: raaka-aineeksi sopivien kivennäisten etsimistä
53502: varten. Liitteet IV,79. s. 202. L. Vv:aan, Laulunopettajat: - Ks. Oppikoulut.
53503: jonka tulee pyytää :Mtv :n lausunto 90.
53504: - Ed. Pusan y. m. rah. al. n: o 8 määrärahan Lautamiehet: Ed. K. Eskolan y. m. toiv. al.
53505: osoittamisesta }ainoiksi pienviljelijöille maa- n:o 12 toimenpiteistä kihlakunnanoikeuden
53506: talouskalkin ostamista varten. Liitteet IV,so. lautamiesten palkkauksen suorittamiseksi val-
53507: s. 203. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n tion varoista. Liitteet II,7. s. 52. L. Lv:aan
53508: lausunto 90. 93.
53509: - Ks. :Maanhankintalaki. Mallitalous·. - Ed. Hukarin y. m. toiv. al. n:o 13 kihlakun-
53510: nanoikeuden lautamiesten Valitsemistavan
53511: La.nta.lat: Ed. Pusan y.m. rah.al. n:o 11 maara- muuttamisesta. Liitteet II,s. s. 53. L. Lv:aan.
53512: rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi 93.
53513: lantalain rakentamista varten. Liitteet IV,ss.
53514: s. 207. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n Lauttaustyöläiset: - Ks. Asunnot.
53515: lausunto 90. - Ks. Marutalous.
53516: Lehmät: - Ks. Lantalat. :Maatalous.
53517: Lappi: - Ks. Kotitalous. Maatalous. Pohjois-
53518: Suomi. Lehtorit: - Ks. Oppikoulut.
53519:
53520: Lapset: Ed. Karppistn y. m. lak. al. n:o 53 Leimavero: Ed. Raunion y.m. lak.al. n:o 54
53521: laiksi lastensaimien ja lasten päiväkotien val- laiksi leimaverolain 60 ja 64 §:n muuttami-
53522: tionavusta. Liitteet X,9. s. 611. L. Työv:aan sesta. Liitteet IV,14. s. 101. L. Vv :aan 89.
53523: 89. - Ed. U. Raatikaisen y. m. lak. al. n:o 55 laiksi
53524: - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 281 esityksen leimaverolain 65 § :n muuttamisesta. Liitteet
53525: antamisesta vanhempansa menettäneiden ja IV,15. s. 104. L. Vv:aan 89.
53526: Asialuettelo 1947. 15
53527:
53528:
53529: - Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 26 ko1·vaus· Linja.nnill.ki.: Ed. Uusitalon y. m. rah. al. n:o 165
53530: osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistusten määrärahan osoittamisesta valtion osuuksien
53531: vapauttamisesta leimaverolain 55 § :n edellyt· merkitsemiseksi Linjanmäen Koneasema Osa-
53532: tämästä luovutusverosta. Liitteet IV,22. s. 'keylitiössä. Liitteet IV,238. s. 981. L. Vv:aan
53533: 116. L. Vv:aan 94. 1698.
53534: - Ks. Maanhankintalaki.
53535: Lisä.ma.a: - Ks. Maanhankintalaki.
53536: Lennätin: - Ks. Postilaitos. Puhelin. Virka-
53537: miehet. Lohi: - Ks. Kalastus.
53538:
53539: Lomat: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o ·204 ko-
53540: -Le!Atet: - Ks. Eläke. Sotalesket.
53541: rotetun määrärahan osoittamisesta suurper-
53542: heisten äitien lomien järjestämistä varten.
53543: :Liikelaitokset: - Ks. Sosialisoiminen. Liitteet IV,277. s. 1037. L. Vv:aan 1701.
53544: - Ed. Stenbergin y. m. rah. al. n: o 205 määrä-
53545: Liikenne: Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n :o 131 rahan osoittamisesta avustuksiksi vähävarais-
53546: jalankulkijoita koskevien liikennemääräysten ten perheiden lomanvieton matkakustannuk·
53547: uudistamisesta. Liitteet VII,39. s. 350. L. siin. Liitteet IV,278. s. 1038. L. Vv:aan 1701.
53548: Ltv:aan 101. - Ed. Uusitalon y. m. rah. al. n:o 206 määrä-
53549: - Ks. Raittius. Rautatiet. .rahan osoittamisesta avustukseksi Lomaliitto
53550: r. y:n perheenäitien 1omauttamista varten.
53551: Liikevaihtovero: Ed. E. Koiviston y. m. lak. al. Liitteet IV,279. s. 1038. L. Vv:aan 1701.
53552: n :o 16 laiksi liikevaihtoverolain 5 § :n muut· - Ed. Salmela-Järvisen y. m. rah. al. n:o 208
53553: tamisesta. Liitteet IV,s. s. 87. L. Vv:aan 86. määrärahan osoittamisesta vähävaraisille per-
53554: - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n:o 135 määrä- heenäideille ja heidän lapsilleen lomia jär-
53555: rahan osoittamisesta maanhankintalain mu- jestävien kesäkotien tukemiseksi. Liitteet
53556: kaan maansaantiin oikeutettujen ja Pohjois- IV,281. s. 1042. L. Vv:aan 1701.
53557: Suomen jälleenrakentajain hankkimistaan ra- - Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n: o 209 määrä-
53558: kennustarvikkeista ja irtaimistosta suoritta- rahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-
53559: man liikevaihtoveron takaisin maksamista jäin emäntien lomanviettopaikkojen järjestä-
53560: varten. Liitteet IV,2os. s. 948. L. Vv:aan miseen. Liitteet IV,2s2. s. 1043. L. Vv:aan
53561: 1696. 1701.
53562: - Ed. H. Pesosen toiv. al. n:o 36 jälleenraken- - Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o 290 määrära-
53563: nustarvikkeiden vapauttamisesta liikevaihto· hasta Lomaliitto r. y:lle pienviljelijäin emän-
53564: verosta. Liitteet IV,a2. s. 133. L. Vv:aan 95. tien lomanviettopaikkojen järjestämiseksi.
53565: - Ed. Paksujalan y. m. toiv. al. n:o 37 siirto- Liitteet X,29. s. 637. L. Työv:aan 112.
53566: väelle tarpeellisten maatalouskoneiden vapaut- - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 291 mää-
53567: tamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,33. rärahasta monilapsisten äitien lomanvieton
53568: s. 134. L. Vv:aan 95. järjestämiseksi. Liitteet X,ao. s. 638. L.
53569: - Ed. Paksujalan y. m. toiv. al. n:o 38 siirto- Työv:aan 112.
53570: väelle tarpeellisten rakennustarpeiden vapaut· - Ks. Äidit.
53571: tamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,34. s.
53572: 135. L. Vv:aan 95. LOI!Si: - Ks. Sillat.
53573:
53574: Liikeyrityslaskenta: Ed. Meinanderin rah. al. n: o Luentotoiminta: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv.
53575: 31 määrärahan osoittamisesta liikeyrityslas- al. n:o 166 määrärahasta kansantajuistietee[-
53576: kentaa varten. Liitteet IV,104. s. 809 ja 810. [isten luentojen järjestämistä varten. Liitteet
53577: L. Vv:aan 1689. VIII,37. s. 412. L. Siv:aan 104.
53578: - Ed. Smedsin toiv. al. n:o 64 lisäyksestä vuo-
53579: den 1947 tulo- ja menoarvioon koko maan Lunastus: - Ks. Pakkolunastus. Vuokra-alueet.
53580: käsittävän liikeyrityslaskennan toimeenpane- Luonnonrikkaudet: - Ks. Sosialisoiminen.
53581: miseksi. Liittcet IV,6o. s. 171 ja 172. L.
53582: Vv:aan 97. Luottamusmies: Ed. Turusen y. m. <toiv. al. n:o
53583: 296 työmaaluottamusmiestoimen kehittämisestä.
53584: Liikkuva poliisi: - Ks. Poliisi. Liitteet X,35. s. 645. L. Työv:aan 113.
53585: 16 Asialuettelo 1947.
53586:
53587: Luovutettu alue: - Ks. Ammattikasvatus. Siir- - Ed. Virolaisen y. m. lak. al. n:o 35 il.aiksi maan-
53588: toväki. h8;iD.kintalain 38 ·§ :n muuttamisesta. Liitteet
53589: IX,3. s. 440. L. Mtv:aan 88.
53590: Luovutusvelvollisuus: - Ks. Maanhankintalaki. - Ed. Pärsaisen y. m. lak. ail. n:o 36 laiksi maan-
53591: Peruna. hlliillkintalain 38 § :n muuttamisesta. Liitteet
53592: IX,4. s. 441. L. Mtv:aan 88.
53593: Lyseo: - Ks. Oppikoulut. - Ed. Luukan y. m. ilak. al. n:o 37 laiksi maan-
53594: hankintalain 50 § :n muuttancisesta. Liitteet
53595: Lähetystöt: Ed. Heiniön y. m. rah. al. n:o 21 IX,5. s. 443. L. Mtv:•aan 88.
53596: määrärahan osoittamisesta teknillisen avus- - Ed. Pyyn y. m. ilak. al. n:o 38 ~aiksi maan-
53597: tajakunnan asettamiseksi maamme ulkomai- hankintalain 73 ja 85 § :n muuttamisesta. Liit-
53598: siin lähetystöihin. Liitteet IV,94. s. 795. L. teet IX,6. s. 445. L. Mtv:aan 88.
53599: Vv:aan 1687.
53600: - Ed. Pärsaisen y. m. lak. al. n:o 39 laiksi maan-
53601: - Ks. Maatalousasiamies.
53602: hankintailain 79 § :n muuttamisesta. Liitteet
53603: IX,7. s. 448. L. Mtv:aan 88.
53604: Lämmitys: - Ks. Kaupunkikiinteistöt.
53605: - Ed. Inkisen y. m. lak. al. n: o 40 laiksi maan-
53606: hankintalain 156 § :n muuttamisesta. Liitteet
53607: Lää.keaineet: - Ks. Sairaalat.
53608: IX,s. s. 450. L. Mtv:aan 88.
53609: Lääkärit: Ks. Ravinto.kemia, Sairaalat. - Ed. Pyyn y. m. lak. ail. n:o 41 laiksi maanhan-
53610: kintalain 156 § :n muuttamisesta. Liitteet IX,9.
53611: s. 452. L. Mtv:aan 88.
53612: - Ed. Riihimäen y. m. lak. al. n: o 42 [aiksi maan
53613: hankilmasta maan puutteessa oleville. Liitteet
53614: M. IX,10. s. 453. L. Mtv:aan 88.
53615: - Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 133 määrä-
53616: Maakunta: - Ks. Arkeologi. Arkistot.
53617: rahan oosittamisesta sellaisten maanhankinta-
53618: lain mukaan maansaantiin ·oikeutettujen siir-
53619: Maalahti: Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 201
53620: •toväkeen kuuluvien henkilöiden avustamiseen,
53621: määrär~~;han osoittamisesta valtion osuuskone-
53622: jotka saavat tilan joulukuun 31 päivänä 1947
53623: aseman perustamiseksi Maalahden pitäjään.
53624: jälkeen. Liitteet IV,2o6. s. 946. L.V v: aan
53625: Liitteet IV,274, s. 1032 ja 1033. L. Vv:aan
53626: 1696.
53627: 1701.
53628: - Ed. Luukan y. m. rah. al. n: o 134 määrä-
53629: rahan osoittamisesta maanhankintalain mu-
53630: Maala.iskunnat: - K.s. Kunnallisverotus. Pakko-
53631: kaan muodostettujen tilojen rappeutuneiden
53632: lunastus.
53633: peltojen kunnostamispalkkioiksi. Liitteet
53634: IV,207, s. 947. L. Vv:aan 1696.
53635: Maaltapako: Ed. Smedsin toiv. ail. n:o 76 toimen- - Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 136 maarara-
53636: piteistä niiden seutujen elinkeinoelämän tuke- han osoittamisesta halpakorkoisten lainojen
53637: miseksi, joissa maaltapako on wiheu<ttanut väes- myöntämistä varten maatalouskaluston ja -ir-
53638: tön vähenemistä ja ta1.oudelilisia vaikeuksia. taimiston hankkimiseksi maanhankintalain ul-
53639: Liitteet IV,72. s. 187 ja 189. L. Vv:aan 98. kopuolelle jääneelle siirtoväelle. Liitteet
53640: IV,209. s. 949. L. Vv :aan 1696.
53641: Ma.a.mieskoulut: - Ks. Maatalous. - Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 137 määrära-
53642: han osoittamisesta omakotirakennuslaiuain
53643: Maanhankinta.: - Ks. Liikevaihtovero. Raken- myöntämistä varten maanhankintalain ulko-
53644: nuslainat. puolelle jääneelle siirtoväelle. Liitteet IV,210.
53645: s. 950. L. Vv:aan 1696.
53646: Maa.nhankintala.ki: Ed. Uusitalon y. m. lak. al. - Ed. Heikkiilän y. m. toiv. al. n:o 40 maanhan-
53647: n:o 33 laiksi maanhankintalain 1 § :n muutta- kintalain nojalla il.uovutettavien alueiden vero-
53648: misesta. Liitteet IX,1. s. 437. L. Mtv:aan tusarvon määräämisestä. Liitteet IV,36. s. 137.
53649: 88, L. Vv:aan 95.
53650: - Ed. Tuuruan y. m. ilak. al. n:o 34 laiksi maan- - Ed. Kaupin y. m. toiv. aL n:o 196 esityksen
53651: hanlrintalain 25 § :n muuttamisesta. Liitteet antamisesta maanhankintalain ja siihen iliitty-
53652: IX,2. s. 438. L. Mtv:aan 88. vän rahoituslain muuttamisesta asutuskeskusten
53653: Asialuettelo 1947. 17
53654:
53655: Ollosnhteita paremmin vastaavaksi. Liitteet - Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n :o 224 lll&ityksen
53656: IX,ll9. s. 488. L. lftv:8&1. 106. antamisesta ~aibi ttlomta poisjoutuvien · vanho-
53657: - Ed. TaJvio:ll y. m. toiv. al. n:o 197 maanhan· jen maataloustyöntekijäin eläkeoikeuden tur-
53658: kintwlain muuttamlsesta. Liitteet IX,ao. s. 490. vaamisesta. Lii<tteet IX,57. s. 524. L. Mtv:aan.
53659: L. Mtv:aan 106. 108.
53660: - Ed. V. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 198 esityk·
53661: sen antamis!!Sta maanhankintalain muuttami· Ma&\jiloko: Ed. V~Em~D.amon y. m. toiv. al. n.:o 112
53662: sesta :niin, että köyhä.inhoitO'lruin 5 § :ssä työn· tO!ibie:ilpiteistä mii.ab.jakoj~ joudutt!intiseksi.
53663: tekijälle tarkoitettu al.äkeoikeus tulisi turva- Liitteet VII,2~. s. 323. L. Ltv:aan ioo.
53664: tulisi. Liitteet IX,a1. s. 492. L. MtT:aan 106. - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 111! toimenpi-
53665: - Ed. Ikosen y. m. toiv. wl. n:o 199 lisäyksestä teistä maanjako-olojen parantatnisekst Liitteet
53666: vuoden 1947 <tulo- ja me:lloarvioon ma3tllhankin- VII,21. s. 324. L. Ltv:aan 100.
53667: talain mukaan asutettavien keskuuteen perus-
53668: tettavien koneyhtymien avusta.in!iseksi. Liitteet Ma.a.nlunastus: - Ks. Pakkolunastus.
53669: IX,a2. s. 493. L. Mtv:aan 106.
53670: - Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 200 tuotto- Maaapa.tall11Utlflyöt: - Ks. Asutustoiminta. Kui-
53671: kykyä alentavien tekijäin huomioon ottamisesta vatustyöt. Ojitus. Perkaustyöt. Salaojitus.
53672: eräilile maanhrunkintalain mukaa:ll muodostetui1le Utidistaivaus.
53673: tiloille asetettavaa maataltoustuotteiden luovutus·
53674: veilvollisuutta mäiirättäessä. Liitteet IX,aa. s. Maantarvitsijat: - Ks. Maanhankintalaki.
53675: 494. L. Mtv:aan 106.
53676: - Ed. Leppäiän y. m. toiv. wl. n:o 201 toimen· Maantiesil:lät: - Ks. Sillat.
53677: piteistä väkilannoitteiden saMlliih turvaami·
53678: seksi maanhankintalain mukaan muodostetta· Maa.Jitie<t: Ed. Käke'Iän y. m. rah. al. n:o 15 mää-
53679: ville sekä Pohjois-Suomen ja muiden sytj~sem räraha:n. osoittamisesta My:Uykosken-Inkerois-
53680: pien seutujen tiloillle. Liitteet IX,34. s. 495. ten välisen maantien loppuunrakentamiseksi.
53681: L. Mtv:aan 106. Liitteet IV,s7. s. 211. L. Vv:aan, jonka tulee
53682: - Ed. Rilihisen y. m. toiv. al. n: o 202 eräiden :Iuo- ipyytää KUilkv:n Jausunto 90.
53683: vutetulla a9.ueella maata omistaneiden tai vuok- -Ed. Bryggarin y. m. rah. al. n:o 16 määrä-
53684: raoikeudella ha1linneiden saa<ttamisesta asutus· rahan osoilittamisesta maantien rakentamiseksi
53685: !lainojen saannissa yhdenmukaiseen asemaam. Valkeajärven pysäkiltä Kuusjärve:ll ja Lapin-
53686: maanhankintalain mukaan maansaäntiin oikeu- järven ilänsipuolitse Reinikan tienhaaraan Vir-
53687: tettujen· kanssa. Liitteet IX,a5. s. 496. L. ta.in-Pihlajaveden maantmllä. Uitteet IV,ss.
53688: Mtv:aan 106. s. 212. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
53689: ....:.. Ed. Pyy:n y. m. toiv. aJ.. n :o 203 leimaverova- lausilfllto 90.
53690: pauden ulottamisesta vapaaehtoisiin kiinteistö- -Ed. P. Karjalaisen y.m. rah.oo. n:o 17 mää-
53691: kauppoihin, joita maanhankintalain mukaan rärahan osoittamisesta Otavan~Hirvansailmen
53692: maansaantiin oikeutetut henkilöt ovat tehneet maantien korjaamiseksi. Liitteet IV,89. s. 213.
53693: maansaantioikeudestaan !luovuttuaan. Liitteet L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-
53694: IX,a6. s. 497. L. Mtv:aan, jonka <tulee pyy- sunto 90.
53695: tää Vv:n ilammnto 107. - Ed. Möttösen y. m. rah. al. n:o 18 määrära-
53696: - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. :n:o 204 leimavero- han osoittamisesta kunnan• ja kyilliteide:h ra-
53697: vapauden ulottamisesta eräisiin maanhankinnan kentamista ja kuunostamista varten. Liitteet
53698: yhteydessä tapahtuviin rakennusten [uovutuk- IV,90. s. 214. L. Vv:aam.1 jonka tUJlee pyytää
53699: siin. Liitteet IX,37. s. 498. L. Mtv:aan, jonka Kulkv:n lausunto 90.
53700: tulee pyytää Vv::n lausunto 107. - Ed. Piippulan y. m. rah. al. n:o 239 mllärära-
53701: - Ed. Pyyn y. m. toiv. wl. n:o 205 to.imenpiteistä han osoittamisesta Rautilan~Valaskallion
53702: maanhankintalain 25 § : ssä säädetyn . etuoikeus- maantien ja sillä olevan Vehmassalmen sillan
53703: järjestyksen ulottamisesta koskemaan myös rakentamiseen. Liitteet IV,a12. s. 1077. L.
53704: asuntotiloja ja asuntotontteja. Liitteet IX,as. Vv:aan 1703.
53705: s. 499. L. Mtv:aan 107. -Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 240 määrä-
53706: - Ed. Hietasen y. m. toiv. ail. n:o 223 toimen- rahan osoittamisesta Honkakosken asemalta
53707: piteistä. lisämaan tarpeessa olevien pientilojen Soikon-Lassilan maantielle johtavan tien ot-
53708: maantarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet IX,56. tam~ksi valtion hoitoon. Liitteet IV,au. s.
53709: s. 523. L. Mtv:aan 108. 1079. L. Vv: aan 1703.
53710:
53711: 3
53712: 18 Asialuettelo 1947.
53713:
53714: Ed. Tillasen rah. al. n:o 241 määrärahan - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 255 korote-
53715: osoittamisesta Heinolan-Jaalan .tietyön aloit· tun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja.
53716: tamiseksi. Liitteet IV,su. s. 1080. L. Vv:aan kyläteiden ottamiseksi valtion hoitoon. Liit-
53717: 1703. teet IV,32$, s. 1098. L. Vv:aan 1704.
53718: - Ed. E. Pesosen y. m. rah. al. n: o 242 mää- - Ed. Salon rah. al. n:o 256 korotetun määrä-
53719: rärahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi- rahan osoittamisesta kyläteiden rakentamista
53720: seen ja töiden jatkamiseen tiesuunnalla varten. Liitteet IV,32D. s. 1099. L. Vv:aan
53721: Heinolan kirkonkylä-Marjoniemi-Lauhjoki- 1704.
53722: Ravioskorpi- Sysmä- Kalkkinen. Liitteet - Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 257 määrä-
53723: IV,a15. s. 1081. L. Vv:aan 1704. l'ahan osoittamisesta Pohjois-Suomen asutus-
53724: - Ed. Saariahon y. m. rah. al. n:o 243 määrä- teiden rakentamista ja kunnostamista varten.
53725: rahan osoittamisesta maantiesillan rakenta- Liitteet IV,aso. s. 1100. L. Vv:aan 1705.
53726: miseksi Kymijoen Myllykosken yli. Liitteet - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 258 määrära-
53727: IV,at6. s. 1083. L. Vv:aan 1704. han osoittamisesta varsinaisen Lapin alueen
53728: Ed. Mansnerin y. m. rah. al. n: o 244 määrä- maantieverkoston täydentämiseksi. Liitteet
53729: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi IV,331. s. 1101. L. Vv:aan 1705.
53730: Taipatsaarelta Ampujalan, Kahilan, Tuoaan- - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 259 maarara-
53731: saaren ja Hyötiön saarten kautta Lauritsa- han osoittamisesta Lapin läänin asutusalueilla
53732: laan. Liitteet IV,s17. s. 1084. L. Vv:aan olevien maanteiden kuntoon saattamiseksi. Liit-
53733: 1704. teet IV,ssz. s. 1102. L. Vv:aan 1705.
53734: - Ed. A. Virtasen y. m. rah. al. n:o 245 mää- - Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n: o 260 määrä-
53735: rärahan osoittamisesta Parikkalasta Tiviän rahan osoittamisesta tilus- ja yksityisteiden
53736: y. m. paikkakuntien kautta Akonpohjaan joh- kunnossapidon avustamista varten. Liitteet
53737: tavan tien ottamiseksi valtion haltuun. Liit- IV,sss. s. 1103. L. Vv:aan 1705.
53738: teet IV,sts. s. 1086. L. Vv:aan 1704. - Ed. Salon rah. al. n: o 261 määrärahan osoit-
53739: - Ed. Pohjanuoron rah. al. n: o 246 määrärahan tamisesta Perangan tien päästä lähtevän Sel-
53740: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Heinä- koakylän maantien rakentamista varten. Liit-
53741: veden asemalta johtavasta tiestä Pyyiinsaa- .teet IV,334. s. 1104. L. Vv:aan 1705.
53742: ren kohdalle. Liitteet IV,319. s. 1087. L. - Ed. Salon rah. al. n:o 262 määrärahan osoit-
53743: Vv:aan 1704. tamisesta maantien rakentamiseksi Ristijärven
53744: - Ed. Kinnusen y. m. rah. al. n:o 247 määrä- kirkolta Jokikylän kautta Hyrynsalmen ldr-
53745: rahan osoittamisesta Pyyiinsaaren maantien kolle. Liitteet IV,335. s. 1105. L. Vv:aan
53746: rakentamista varten. Liitteet IV,321l. s. 1089. 1705.
53747: L. Vv:aan 1704. Ed. Salon rah. al. n:o 263 määrärahan osoit-
53748: - Ed. Kauhasen rah. al. n:o 248 määrärahan tamisesta Paltamon-Puolangan maantien kor-
53749: osoittamisesta maantiealikäytävän rakentami- jaamista varten. Liitteet IV,336. s. 1106. L.
53750: seksi Outokumpuun. Liitteet IV,321. s. 1090. Vv:aan 1705.
53751: L. Vv:aan 1704. - Ed. Sormusen rah. al. n:o 264 määrärahan
53752: - Ed. Soinisen rah. al. n:o 249 määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Pirinrannan maan-
53753: osoittamisesta Valtimon pitäjässä olevan Si- tien rakentamiseen. Liitteet IV,337. s. 1107.
53754: vakkavaaran tien kunnostamista varten. Liit- L. Vv:aan 1705.
53755: teet IV,s22. s. 1091. L. Vv:aan 1704. Ed. Sormusen rah.al. n:o 265 määrärahan
53756: - Ed. Sormusen rah. al. n:o 252 määrärahan osoittamisesta Sarakylän-Kouvan tien ja sii-
53757: osoittamisesta Tyrnävän-Ylipään maantien hen liittyvän Kouvanjoen asutusalueen tien
53758: kunnostamiseen. Liitteet IV,325. s. 1094. L. kunnostamista varten. Liitteet IV,aas. s. 1108.
53759: Vv:aan 1704. L. Vv:aan 1705.
53760: Ed. Paloveden y.m. rah. al. n:o 253 korote- - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 266 määrä-
53761: tun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja rahan osoittamisesta Leinosenvaaran--Puhok-
53762: kyläteiden rakentamista ja kunnostamista sen maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,339.
53763: varten. Liitteet IV,326. s. 1095. L. Vv:aan s. 1109. L. Vv:aan 1705.
53764: 1704. - Ed. Pääkkösen rah. al. n:o 267 määrärahan
53765: - Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n:o 254 korotetun osoittamisesta tiensiirron suorittamiseksi Kuh-
53766: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- mon-Suomussalmen maantiellä Kontiolan sai-
53767: nan. ja kyläteiden kunnostamista varten. Liit- mesta n. s. Tönölän salmeen. Liitteet IV,34!0.
53768: teet IV,32·7. s. 1097. L. Vv:aan 1704. s. 1110. L. Vv:aan 1705.
53769: Asialuettelo 1947. 19
53770:
53771: - Ed. Pääkkösen y. m. rah. al. n:o 268 määrä- Muurolan tien kunnostamiseksi. Liitteet
53772: rahan osoittamisesta Murtoperän-Pohjoislah- IV,352. s. 1124. L. Vv:aan 1706,
53773: den maantien rakennustöiden jatkamiseen - Ed. Taini on y. m. rah. al, n: o 280 määrära-
53774: Kuhmon ja Sotkamon kunnissa. Liitteet han osoittamisesta Aholan-Mourujärven tie-
53775: IV,341. s. 1111. L. Vv:aan 1705. työn aloittamiseksi. Liitteet IV,353. s. 1125.
53776: - Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n:o 269 määrä- L. Vv:aan 1706.
53777: rahan osoittamisesta Sotkamon-Nurmeksen - Ed. Taini on y. m. rah. al. n: o 281 määrära-
53778: maantiestä Saviahon pysäkin kautta Suomen- han osoittamisesta Pellon-Konttajärven-
53779: suon asutusalueelle johtavan maantien kun- Marrasjärven-Meltauksen tietyön loppuun
53780: toonpanemista varten. Liitteet IV,342. s. 1112. saattamiseksi. Liitteet IV,354. s. 1126. L.
53781: L. Vv:aan 1705. Vv:aan 1706.
53782: - Ed. Mustosen rah. al. n:o 270 määrärahan - Ed. Tainion y. m. rah. al. n: o 282 määrära-
53783: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pyy- han osoittamisesta Kittilän-8odankylän tie-
53784: vaaran tiestä Pärsämölahden kautta Juntus- rakennustyön edelleen jatkamiseksi. Liitteet
53785: rannalle. Liitteet IV,343. s. 1113. L. Vv:aan IV,355. s. 1127. L. Vv:aan 1706.
53786: 1705. - Ed. Karppisen y. m. rah. al. n: o 283 määrä-
53787: - Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 271 määrä- rahan osoittamisesta Kallon-Kurtakon tie-
53788: rahan osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koi- työn loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,356.
53789: vun asutustien kunnostamista varten. Liit- s. 1128. L. Vv:aan 1706.
53790: teet IV,344. s. 1114. L. Vv:aan 1705. - Ed. Karppisen y. m. rah. al. n: o 284 maara-
53791: - Ed. H. Pesosen rah. al. n:o 272 määrärahan rahan osoittamisesta Akkunusjokivarren-Pah-
53792: osoittamisesta Akkunusjokivarren-Pahtaojan taojan-Lehmikummun-Koivun tien kunnos-
53793: -Lehmikummun-Koivun asutustien kunnos- tamista varten. Liitteet IV,357. s. 1129. L.
53794: tamista varten. Liitteet IV,345, s. 1115. L. Vv:aan 1706.
53795: Vv:aan 1705. - Ed. Karppisen y. m. rah. al. n: o 285 määrä-
53796: rahan osoittamisesta tiesuunnan Saukkojärvi
53797: - Ed. H. Pesosen rah. al. n: o 273 määrärllihan
53798: - Toljamonjärvi-Sääskijärvi-Pohjaslah ti tut-
53799: osoittamisesta Simojoen ja Ruonajoen asutus-
53800: kimista varten. Liitteet IV,358, s. 1130. L.
53801: alueiden maanteiden kunnostamista varten.
53802: Vv:aan 1706.
53803: Liitteet IV,346. s. 1116. L. Vv:aan 1706.
53804: -Ed. Kankruisen toiv. al. n:o 334 Nurmijärven
53805: -Ed. Niskalan y. m. rah. al. n:o 274 määrä- pitäjän Klaukk!lllan kylästä Prulojoen kylään
53806: rahan osoittamisesta Karungin asemalta Kan- johtavan ·kylätien ottamisesta valtion haltuun.
53807: tomaanpään kautta Juoksengin kylään johta- Liitteet XII,I5. s. 706. L. Ku1kv:aan 115.
53808: van tien kunnostamiseksi. Liitteet IV,347. s. - Ed. Luukan toiv. al. n:o 335 määrärahasta Toi-
53809: 1117. L. Vv:aan 1706. j!lllan-Val~eakosken yhdystien rakentamiseksi.
53810: - Ed. Niskalan y. m. "rah. al. n:o 275 määrä- Liitteet XII,t6. s. 707. L. Kulkv:aan 115.
53811: rahan osoittamisesta Oravavuoman-Taapajär- - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n :o 336 toimenpi-
53812: ven tien rakentamiseksi, Liitteet IV,348, s. teistä Toijalan-Sontulan-Järviönkytlän tien
53813: 1118. L. Vv:aan 1706. ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet XII,I7.
53814: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 276 määrä- s. 708. L. Kulkv:aan 115.
53815: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 337 määrära·
53816: Ranuan kunnan Simojärveltä Posion kunnan hasta tietöiden aoppuun saattamiseksi Heinolan
53817: Mäntyjärven kylään. Liitteet IV,349, s. 1119. .-Jyväskyllän maantioo Toivakan ja Vaajakos-
53818: L. Vv:aan 1706. ken välisellä osaNa. Liittoot XII,ts. s. 709. L.
53819: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 277 määrära- Kulkv:aan 115.
53820: han osoittamisesta maantien rakentamiseksi - Ed. Kirran toiv. al. n :o 338 toimenpiteistä Kei-
53821: Jussilan-Kaisanlahden kylätiestä Lehtolaan. kyän pitäjässä Mesk!clan ja Pehulan kylien
53822: Liitteet IV,sr;o. B. 1121. L. Vv:aan 1706. kohdailla olevan maantienmutkan oikaisemisesta.
53823: - Ed~ Lahtelan y. m. rah. al. n: o 278 määrä- Liitteet XII,I9. s. 710. L. Kulkv:aan 115.
53824: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi - Ed. Metsärannan y. m. toiv. al. n:o 339 LM·
53825: Posion kunnan Aholan tienoilta Suolijärven tilan kunnasta Karjalan kuntaan johtavan ky-
53826: vesistön itäpuolta Hämeenkylään. Liitteet lä.tien ottamisesta vrultion hoitoon. Liitteet
53827: IV,35I. s. 1123. L. Vv:aan 1706. XII,2o. s. 711. L. Kuftkv:aan 116.
53828: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 279 maarara- - Ed. E. PeS<ll>en y. m. toiv. al. n:o 340 maantien
53829: han osoittamisesta Jaatilan-Louejärven- rakentamisesta Heinolan kirkonkylästä Nuora·
53830: 20 Asialuettelo 1947.
53831:
53832: moisiin. Liitteet XII,21. s. 112. L. Kulkv:aan - Ed. Kilinusen y. m. toiv. al. n:o 354 lteinil.-
53833: 116. veden ktml1å.!lsa ölevan n. s. Ptl~tutnail. tiefi o\ta·
53834: - Ed. E. Pesosen y. m. toiv. al nto 341 mUri- misesta valtiön hoitoen. LiUteet XII,U. s.
53835: rahasta töiden loppuun saatta.m.isl!kfli Sysmän 730. L. Kulltv:aan 116.
53836: ~Pulkkila.nharjun-'-Aäikkb.ltl.n mamtiellä. Liit- - Ed. Rantamaan y. m. toiv. sl n:o 356 tuiki-
53837: teet XII,22. s. 713. L. Kuntf:li4lln 116. multsen toimitta~a maa.ntien takentam~ksl
53838: - Ed. Kiv&n y. m. toiv. al. n:o 342 tbiDI.811pi- Joroisten kUIIilll.fi Ruokojä~ kylhtä Koonan
53839: teistä Kolhon-Vilppulan ja Koilhon~:K.eötliun pysil:ltillle. Liittetlt XII,sr, i!. 731t L. KulkfHtan
53840: kyläteiden sekä niiden vii4isöfl yhdystl!en o11tåmi- 117.
53841: seksi va.ition haltuun. liitteet XII,Il3. 8. 114. - Ed. Toilosen y. m. toiv. al. :il.!o 357 ttlll11ntiett ra-
53842: L. Kulkv:aan 116. kentamisesta Varkauden-Joroil!tefi ttlll!i.!lltieltä
53843: - Ed. Penttalan y. tn. toiv. a\ n:o 343 mll.irä- _Teema81laaren-Käärmevirran-Totasa.lon kautt11
53844: rahasta Seinäjoen-Kuortaneen maantiea ra- Rant&i!llilmen kirkönkyllää,n. Liitbiet XII;l!S. s.
53845: kennustöiden jatkamista vh.l.'iten. Liitbeet XII,24. 134. L. Kulkv:allill 117.
53846: s. 716. L. Kulkv:aan 116. - Ed. Pohjannoran y. m. toiv, aJl. n:o 358 ifiä.ä-
53847: ~ Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. aL n:o 344 Kniivi- rärahasta maantien ralrentamiseksi Enonkosken
53848: [ästä Kirsilii.n ja Pukkilan kautta. Evijärven- Hanhivirralta Heinäveden asemalle. Liitteet
53849: Lappajärven maantielle johtavan kylätien otta- XII,a9. s, 736. L. Kulkv:aa:ii. 117.
53850: misesta vrultion hrultuun. Liitteet XII,15. s. - Ed. Pohjanuoron toiv. aL n:o 359 maarara-
53851: 717. L. Kulkv:aan 116. hasta maantien rakentamiMksi Varkauden kaup-
53852: - Ed. Järven y. m. toiv. al. n:o 845 Oravaisista palasta Rantasalmclle. Lii.tteet XII,40. s. 737.
53853: Ylihärmää.n johtavan n. s. Ekotien rakeiltatni- L. Kulkv:aan 117.
53854: sesta maantieksi. Liitt-eet XII,1!6, s. 118. L. - :E:d. Okon y. m. toiv. al. n:o 360 maantien ra-
53855: KWkv:aan 116. kentamisesta Lauritsrulan kauppalasta TaipSJl·
53856: - Ed. N. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 346 Itliiä- saaren kunnan Ampujalan kylliiim. Liitteet
53857: rärahasta Pietarsaaren--8undbyn välisen maan- XII,41. s. 738. L. KWkv:aan 117.
53858: tien oikaisutyön ~oppuun s~~.attamiseksi. Liitteet - Ed. Tukiari y. m. toiv. a1. n:o 361 toimenpi·
53859: XII,2T. s. 720. L. Kulkv:aan 116, teistä Lappeenrannasta Simolan kautta vallta-
53860: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 347 mMm- :kuil.nan rajalle johtavan tien ottamiseksi val·
53861: tien rakentamisesta Vetelin Räyringin k;lästä tion hoitoon. Lii.tteet XII,42. s. '739. L.
53862: Teerijärven kunnan Småbönder~byn kylä.ä.n. Kulkv:aan 117.
53863: Liitteet XII,2s. s. 721 ja 723. L. Kulkv:aan - Ed. Tukian toiv. al. n:o 362 toimenpiteistä
53864: 116. Lappeenrannasta Korkea-ahon ja Tohtarilatl. ky-
53865: ~ Ed. Hautalan y. m. toiv. rul. n:o 348 :mii.ärä- ilän kautta valtakunnan rajalle johta.van tien
53866: rahasta maantien ralrennustöiden alö.ittamiseksi ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet XIl,43.
53867: Pyhäjärvellä 0. a. Pielaveden ja På.htiputäan s. 740. L. Ktlllkv:aan 117.
53868: maanteiden välillä. Liitteet XII;29. e. 724. L. - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 363 Siv~a'fh.a
53869: Kuakv:aan 116. rali tien ottamisesta vl!Jltion hoitoon. Liitteet
53870: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 349 Bysmiin- XII,44. s. 741. L. Kulliv:aan 117.
53871: taustan kylittien ottamise!lta valltion hoitoon. - Ed. Kauhasen y. m, toiv. al. n:o 364 mlUI.rä-
53872: Liitteet XII,so. s. 725. L. Kulkv:aMt 116. rahasta Outokummrm-Vuo:ooksen mMJ.ntiU. ta-
53873: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. aL n:o 350 määrä- kennuetyön il.oppuunsaattamiseksi. IAitteet
53874: rahasta Siil.linmyllyn-Haarajoen maantien kun- XII,45. s. 742. L. Kulkv:aan 111.
53875: nostamiseksi. Liitteet XII,al. s. 726. L. - Ed. Kauhasen y. m. toiv. a'l. n:o 365 maantien
53876: Kulkv:aan 116. rakentamisesta Juuan-Säytteieen maantieltä
53877: ~ Ed. Kinnusen y. m. toiv. rul. n:o 351 Niläringin Hitvivaaraam.. Liittoot XII,u. ~- 743. L.
53878: -Hyötyyn-Kalvitsan kylll.tien ottamisesta vaJ.. Kulkt:aan 117.
53879: tion hoitoon. Liitteet XII,s2. s. 727. L. - Ed. Branderm y. m. töiv. al. n1o 366 i:ii.äärä-
53880: KmkT:aan 116. tahasta Kemian~Tohmajärven maantien oikai-
53881: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 352 Sll.yD.e· semista varten. Liitteet XII,u. e. 744. L.
53882: ~ahden tien ottamiseeta valtion hoitoon. lAit- Klilkv: aan 117.
53883: teet XII,33. s. 728. L. Kulkv:IIIMl 116. - Ed. Kauhasen y. m. to.iv. al. nto 367 Iiläärä·
53884: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 353 Nykliillin rahasta Ham1naslahden-Rääkkylä.n maantien
53885: kylätien ottamisesta wltion hoitoon. Liitiitlet kuntoonsll.ättamiseksi. Liitteet XII,48. s. 745.
53886: XII 134, s. 729. L. Kulkv:aan. 116. L. Kulkv:aa.n 111.
53887: ~uettelo 1947. 21
53888:
53889: - Ed. Kauha.!len y. Jp. Wj.v. !». 111.: o 1168 määrä· - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. ail. n:o 382 maantien
53890: :r;Ui~ta lJipe:rm flormlllM f!iUMJ. Ull.dm- ra.· rakentamisesta Ristijärven kunnassa olevasta.
53891: ke:ntamista var~. Liitte!lt JUI,<~o. s. 7'6. L. Mustavaaran tiestä Kuhmon-Hyrynsalmea
53892: KU,lkv: IU1Il p 7. maantielle. Liitteet XII,63. s. 760. L.
53893: - Ed. J:;ait~seiJ. y. ~. toiv. (IJ. n:o 369 :maantien Kulkv:aan lHl.
53894: rM:enW,,miilljSta liluovJ~.D.l4hde!lta Iisvedenpiii.hän. - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 383 ylikuilku·
53895: Liittoot .XII,50. s. 747. J,.. K1l!lkv:aan U7. paikan muuttamisesta. Kontiolansalmesta Tönö-
53896: - Ed. La.iti~ y, m. toiv. ft.). n:o 370 maantien län salmeen Kuhmon-Suomussalmen maanti-e'llä.
53897: ~·~ent~W~~a n. 11. Ki~tnän tie~rasta Ter· Liitteet XII,64. s. 761. L. Kulkv:aan 118.
53898: von-Ii!>VI!de:q. ma~mtieije, Liitteet Xli,ru. s. - Ed. Mu&tosen Y·lll· toiv. ;;il. n :o 384 maantien
53899: 748. L. Kulkv:aap. H7. rakentamisesta Pyyvaar;.tn tieltä Pärsiimönlah-
53900: - Ed. Salan toiv. al. n :o 371 Kotila.n-Uvan tien den kautta. Juntusrannwlle. Liitteet XII;6(i. s.
53901: ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,52. s. 762. L. Kulkv:aan 118.
53902: 749. L. Kulkv:aan 117. -- Ed. Karppisen y. m. toiv. rul. :n:o 385 Taapa-
53903: järven-Ruokojärven kylätien rakentam1~ta.
53904: - Ed. Salon toiv. al. n:o 372 määräraha.eta I!J.Itii.'Il·
53905: Liitteet XII,66. s. 7!$3. L. Kulkv:aal!, 118.
53906: tien rakentamiseksi Ristijärven kirkodta HYlJ'D.·
53907: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n: o 386 maantien
53908: salmen maantielle. Liitteet Xli,53. s. 750. L.
53909: rakentamisesta Savukosken-:Pelkcsenniemen
53910: KUilkv:aan 118.
53911: maantieltä Hietakankaan. y. m. paikkak~tien
53912: - Ed. Sf!Jlon toiv. al. n:o 1!78 määrärahailta ~an kautta. Eelqjärvelle. Liitteet XII,67. s. 764.
53913: tien rakentanUseksi Suomussaamen-Taivu:l:kos- L. Klrlkv:aan 118.
53914: k~JA maantie'ltä Sqomussalmen Selkqskylään. - Ed. Niskalan y. m. toiv. al. n:o 387 määrä-
53915: Liitteet XII,tH. s. 751. L. Kulkv:aan llS. rahasta. Oravavuoman-Tftapajärven maantten
53916: - Ed. Miettus!l.Q. y. m. toiv. al. n:o 374 •toimen- rak~tamiseksi. Liitteet Xli,68. s. 765. L.
53917: pireistä maantien rakentamiseksi Sierilii.n ja Kulkv: aan 118.
53918: Pekkalan lossien viilille, Liitteet Xll,5G. s. - Ed. Niskalan y. m. toiv. a!l. n:o 388 Turtolan
53919: 752. L. Kulkv:aan l18.' -M~;~,tmlq:mpolon :m~tien rakentam~ta.
53920: - Ed. Miettusen y. m. toiv.®, 111:0 375 :määrä- Wi~t .KII1QQ, s, 71Hl. L. KU!lkv:aan 119,
53921: rahasta maantien rakentamilleklli Simoj()>(!Jl. rau- - Ed. Lahtelan y. m. toiv. aa. n:o 389 maantien
53922: tM;iesil!lalta Amniemen, aoasille, I,.Utteet XII,~>o. rakentami~H'Sta. l{elU'ijil.rven-P>elkoaelllU6:men
53923: s. 753. L. Kulkv:aan 118. maantieltä Vuostimojärven kautta Pyhätuntu·
53924: - Ed. Miettusen y. llL toiv, a]. IJ,:o 876 määrä- rllle. Liitteet XII,70. s. 767. L. KUlkvraan
53925: riJ.hasta. maantje.Q. rM:ent&:mise:ksi ll.~W.uan lilimo- 119.
53926: järycltä Mäl!.tyjärven M,yttl!. PP.!!iQUII. Liitteet - Jld. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 390 Rovamie·
53927: XII,57. s. 7;14. :):,., K)llkv;aan l18, men-Posion maantieltä Vanttausjärv&n asutWI-
53928: - ll:d. Miettusmt. y. m. tojv. 4111. n :o 377 mli.ärii· a!lueen kautta. Vian asemalle johtavan tien
53929: re,ha.&ta. Pohjqis-Suomen !ij!JJtllsteide:n l'fl.ket~.ta uudelleen rakentamisesta. Liitteet XII,n. s.
53930: :miata jiJ. kunnostl\:mista val"ten. Lii~t :X:,U,58. 7f.IB. L. K~v:a.an 119.
53931: s. 71'ifi. L. Kulkv:aan 118. - Ed. Lal!telan y. m. to.iv. al. n :o 391 tiesnun-
53932: - :md. Piiji,kköeen toiv. al. n :o i!7~ lllll;Q,ptiiUI. ra- na tutkimisesta Posion-Kuusamon maan·
53933: lUHlttWJ.~~ llyrynsalmen ll!!4liflvl'l&ra:n \i,estll. t~U~ltä. Kfmlijlirvftll.=Kuusamon maantieilile. Liit-
53934: Sqllll:W~salmei!t kunnan J l,Ullalisk)'ilä,Ml,. I!iittoot teet 101,72; s. '100. L. Kulkv:aan 119.
53935: :Xli11'i9. !1· 756. L. Kulkv:aiUl lljj. - Ed. Lahtela.ll y. :m. toiv.~tl. n :o 392 Iciiärära-
53936: - :md. Päji]lltöl!en y. m. toiv. aa. n:~ 379 JDljjl"ä· hMta. Pelkosenniemen--sodankylän maantien
53937: ~-aJt~ Murtoperii.n~:PQhjoislaMeA mawe.tien r~ustöid4l"Q. jatkamista varten. Liitteet
53938: r3kemiustöiden loppuun salttt~ksi, lAitteet .Kil,73. s. 771. L. Kuilkv:aan 119.
53939: XII,6o. s. 757. L. K~v:aan U8. - Ed. Niekal~ y. m. toiv. al. n :o 398 määrära-
53940: - Ed. ?iiii.k.kö!len y. m. toiv. ad. n:o 380 l{ieta- hll$ta. ~yliitt)id4l"Q. Jn~nossa.pitoavustuksiin. Liit-
53941: pruii.11-HJJn1io~e!ll® kylätien ott®rlses~ ,val- tetlt JUI,ft, s. 779. L. Kulkv:aan 119,
53942: tiol\ h<uiJll. Liitbeet XII,~l. s. 7~8. L. - Ed.' :at:nstol!fm y. m. toiv. al. n:o 399 toimen·
53943: Kulkv:alUl 118. piteistä maanteiden ta!lv.iaurauksen parantami-
53944: - :t,ld. P~1i!ien Y·lll· toiy. ~- n:o an JM.an' .i. Liitteet XII1 110. s. 780. L. Kulkv:aan
53945: tjeJJ. raltent!J,llliltElBta Kl,Jhmou klliiiUWI~J. qltvt\Ste. :UI}.
53946: Tuulijiirvlm twetä ~ulnuon-=-llyeyn!Wmeu 11\elle. - Ks. LU.kenue. SUlq.t. Ticlaki. Verotus. Val-
53947: Liitteet XII,o2. s. 759. L. :Kulk;v:Q.tl.U 118. tion k~lkuneuvot.
53948: 22 Asialuettelo 1947.
53949:
53950: :Ma.anvuokra.: - Ks. Vuokra-alueet. tun määrärahan osoittamisesta ylimääräisen
53951: työvoiman palkkaamiseksi maatalouskoelaitok-
53952: Ma.a.nvyörymä.t: Ed Lahtelan toiv. al. n: o 213 seen. Liitteet IV,2210. s. 962. L. Vv:aan 1697.
53953: toimenpiteistä maataloutta vahingoittavien - Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 148 määrä·
53954: maanvyörymien estämillekai Tenojoen rantamilila rahan osoittamisesta lainarahaston perustami-
53955: Utsjoen kunnan ailueella. Liitteet IX,46. s. 510. seksi maatalouden koneellistamista varten.
53956: L. Mtv:aan 107. Liitteet IV,221. s. 963. L. Vv:aan 1697.
53957: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 149 määrä·
53958: Maaseudun sä.bköistys: Ed. J. Raatikaisen y. m. rahan osoittamisesta väkilantojen ilmaista ja·
53959: rah. al. n:o 33 korotetun määrärahan osoitta- kelua varten maanviljelijöille. Liitteet IV,222.
53960: misesta maaseudun sähköistiimisen tukemi-
53961: s. 964. L. Vv:aan 1697.
53962: seksi. Liitteet IV,to6. s. 813. L. Vv:aan - Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 150 korotetun
53963: 1689. määrärahan osoittamisesta maatalouskerhotoi-
53964: - Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n: o 34 korotetun mintaa varten. Liitteet IV;2;23. s. 965. L.
53965: määrärahan osoittamisesta maaseudun säh- Vv:aan 1697.
53966: köistiimisen edistämistä varten. Lii tteet IV, 1o1. - Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 152 määrära-
53967: s. 816. L. Vv:aan 1689. han osoittamisesta luonnonsuhteitten aiheut-
53968: - Ed. Wiekmanin y. m. rah. al. n:o 49 korote- tamien vahinkojen korvaamiseksi vähävarai-
53969: tun määrärahan osoittamisesta syrjässä si- silla maanviljelijöille. Liitteet IV,225. s.
53970: jaitsevien talojen ja. taloryhmien sähköistii- 967. L. Vv:aan 1697.
53971: misen tukemiseksi. Liitteet IV,122. s. 839 ja - Ed. Vennamon y. m. rah. al. n: o 153 määrä-
53972: 840. L. Vv:aan 1690. rahan osoittamisesta heikossa taloudellisessa
53973: _:_ Ed. Salon rah. al. n:o 50 määrärahan osoit- asemassa olevien pienviljelijäin taloudellista
53974: tamisesta avustuksiksi eräille sähköyhtymille yhteistoimintaa varten perustettavien yhty-
53975: maaseudun sähköistämistä varten. Liitteet mien osakkeiden merkintään. Liitteet IV,22G.
53976: IV,us. s. 841. L. Vv:aan 1691. s. 968. L. Vv:aan 1697.
53977: Maaseutu: Ks. Asunnot. Huvitilaisuudet. - Ed. Pusan rah~ al. n: o 15± määrärahan osoit-
53978: Maaltapako. Rakennustoiminta. Sähköistys. tamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi pien~ilje
53979: lijöille annettavien väkilannoitteiden hankki·
53980: Maaaota.koulu: - Ks. Puolustuslaitos. mista varten. Liitteet IV,221. s. 969. L.
53981: Vv:aan 1697.
53982: Maatalous: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 141 - Ed. Talvion y. m. rah. al. n:o 155 maara.ra-
53983: korotetun määrärahan osoittamisesta maata- han osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijäin
53984: louskirjanpitotoiminnan avustamiseen. Liitteet turvepehkun valmistuksen edistämiseksi. Liit-
53985: IV,2t4. s. 955. L. Vv:aan: 1697. teet IV,22s. s. 971. L. Vv:aan 1698.
53986: - Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 142 määrära- - Ed. Metsärannan y. m. rah. al. n:o 156 mää-
53987: han osoittamisesta maatalouskirjanpitotoimin- rärahan osoittamisesta avustuksiksi pienvil-
53988: nan tehostamiseen. Liitteet IV,2t5. s. 956. L. jelijöille AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen.
53989: Vv:aan 1697. Liitteet IV,229. s. 972. L. Vv:aan 1698.
53990: -Ed. Rinteen y. m. rah. al. n:o 143 määrära- - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 157 määrä-
53991: han osoittamisesta avustuksiksi maanviljeli- rahan osoittamisesta salaojituskoneitten ja
53992: jäväestölle a.pulantojen hankkimiseen. Liitteet työvälineitten kokeilua ja valmistamista var·
53993: IV,2t6. s. 957. L. Vv:aan 1697. ten. Liitteet IV,23o. s. 973. L. Vv:aan 1698.
53994: ~Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o 144 määrä- - Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n:o 158 korotetun
53995: rahan osoittamisesta avustuksiksi pienvilje- määrärahan osoittamisesta pienviljelijöiden
53996: lijöille lantaloiden rakentamista varten. Liit- salaojitustoimintaa varten. Liitteet IV,231. s.
53997: teet IV,211. s. 959. L. Vv:aan 1697. 974. L. Vv:aan 1698.
53998: -Ed. H. Pesosen y. m. rah. al. n:o 145 määrä- - Ed. Rinteen y. m. rah. al. n:o 159 määrära·
53999: rahojen osoittamisesta lannanhoidon edistämi- han osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli·
54000: seksi. Liitteet IV,218. s. 960. L. Vv:aa.n jöille salaojitustoiminnan edistämiseksi. Liit·
54001: 1697. teet IV,232. s. 975. L. Vv:aan 1698.
54002: - Ed. Rinteen y. m. rah. al. n:o 146 määrära· - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 160 korotetun
54003: han osoittamisesta väkirehujen hinnantasauk· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
54004: seen. Liitteet IV,219. s. 961. .L. Vv:aan1697. viljelijäin koneyhtymille. Liitteet IV,23s. s.
54005: - Ed. Lampisen y. m. rah. a.l. n:o 147 korote· 976. L. Vv:aan 1698.
54006: Asialuettelo 1947. 23
54007:
54008: - Ed. Simosen y. m. rah. al. n:o 161 korotetun - Ed. V.ehkaojan rah. al. n:o 181 määrärahan
54009: määrärahan osoittamisesta pienviljelmien ko- osoittamisesta Ruuskalan sotilasvirkatalolle
54010: neyhtymätoimiiitaa varten. Liitteet IV,234. perustettavan maamieskoulun toiminnan aloit-
54011: s. 977. L. Vv:aan 1698. tamista varten. Liitteet IV,254. s. 1000. L.
54012: - Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o 162 maara· Vv:aan 1699.
54013: rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijäin - Ed. Salon rah. al. n:o 182 määrärahan osoit.
54014: koneosuuskuntien perustamista varten. Liit· tamisesta navetta- ja sikalarakennuksen ra-
54015: teet IV,231l. s. 978. L. Vv:aan 1698. kentamiseksi Seppälän maamieskoulutilalle.
54016: - Ed. Talvion y. m. rah. al. n:o 163 määrära- Liitteet IV,255. s. 1001. L. Vv:aan 1699.
54017: han osoittamisesta avustuksiksi maatalousko· -'- Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n: o 183 mää-
54018: neiden hankkimiseksi pienviljelijöille. Liit- rärahan osoittamisesta kuuromykkien maata-
54019: teet IV,236. s. 979. L. Vv:aan 1698. louskoulun asuntorakennusten rakentamiseksi.
54020: - Ed. Tainion y. m. rah. al. n:o 164 määrära- Liitteet IV,256. s. 1002. L. Vv:aan 1699.
54021: han osoittamisesta valtion osuuksien merkitse- - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n: o 185 määrä-
54022: miseksi pienviljelijäin maatalouskoneyhtymäin rahan osoittamisesta avustukseksi Kalajoki-
54023: osakepääomista. Liitteet IV,237. s. 980. L. laakson maamieskoululle koulun toiminnan
54024: Vv:aan 1698. aloittamista varten. Liitteet IV,258, s. 1004.
54025: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n: o 167 määrära- L. Vv:aan 1700.
54026: han osoittamisesta vähävaraisten maattomien
54027: - Ed. Wiekmanin y. m. rah. al. n: o 195 maa-
54028: ja pienviljelijäin sekä näihin verrattavien
54029: rärllihan osoittamisesta Kruunupyyn kunnassa
54030: siirtoväkeen kuuluvien yhteislaitumien aitaus-
54031: sijaitsevan Fiskarholmin tilan ostamiseen
54032: avustuksiksi. Liitteet IV,240. s. 983. L.
54033: pienviljelijäkoulun perustamista varten. Liit-
54034: Vv:aan 1698.
54035: teet IV,268. s. 1022 ja 1024. L. Vv:aan 1'700.
54036: - Ed. Laineen y. m. rah. al. n:o 168 määrärahan
54037: osoittamisesta pienviljelijäin opintoretkeilyn - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 180 toimen-
54038: avustamiseksi. Liitteet IV,241. s. 984. L. piteistä maatalouden kannattavaisuustutki-
54039: Vv:aan 1698. muksen tehostamiseksi. Liitteet IX,13. s. 462.
54040: -Ed. Metsärannan y. m. rah. al. n:o 170 mää- L. Mtv:aan 105.
54041: rärahan osoittamiSesta avustuksiksi pienvH- - Ed. Virolaisen y. m. toiv al. n:o 181 ohjelman
54042: jelystalouksille vesijohtojen rakentamista var- laatimisesta maataloustuotannon kohottami-
54043: ten. Liitteet IV,243, s. 986. L. Vv:aan 1699. sesta. Liitteet IX,u. s. 463. L. Mtv:aan 105.
54044: - Ed. Luukan y. m. rah. al. n: o 171 määrära· - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 182 tukipalk-
54045: han osoittamisesta palkkioiksi ja avustuk- kiojärjestelmän lopettamisesta myöntämällä
54046: siksi vesijohto- ja viemärilaitteiden rakenta- vähävaraisille ja suuriperheisillle vastaava so-
54047: mista varten maanhankintalain mukaan muo· siaalinen tuki. Liitteet IX,t5. s. 465. L.
54048: dostetuille tiloille. Liitteet IV,244. s. 987. L. Mtv:aan 105,
54049: Vv:aan 1699. - Ed. Okon y. m. toiv. al. n:o 183 maatalous-
54050: -Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 172 mä~ tuotannon säännöstelyn asteittaisesta lakkaut-
54051: rärahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto- tamisesta. Liitteet IX,16. s. 466. L. Mtv:aan
54052: laitteiden rakentamista varten vähävaraisilla 105.
54053: pienviljelysseuduille. Liitteet IV,245. s. 988. - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 184 toimen-
54054: L. Vv:aan 1699. piteistä maataloustuotteiden säännöstelyn
54055: - Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 173 koro- uudistamiseksi. Liitteet IX,17. s. 468. L.
54056: tetun määrärahan osoittamisesta laiduntalou- Mtv:aan 105.
54057: den kohottamiseksi. Liitteet IV,246. s. 989. L. - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 185 toimen-
54058: Vv:aan 1699. rpiteistä. maatalouden rationalisoimislaitoksen
54059: -Ed. Rollstenin y. m. rah. aL n:o 178 määrä- aikaansaamiseksi. Liitteet IX,1s. s. 470. L.
54060: rahan osoittamisesta avustukseksi Garanti- Mtv:aan 105.
54061: föreningen för Abolands Lantmannaskola ni- -Ed. Simulan y. m. toiv. al. n:o 187 tutkimuk-
54062: miselle yhdistykselle. Liitteet IV,251. s. 994 sen toimittamisesta siitä, missä määrin n. s.
54063: ja 996. L. Vv:aan 1699. kirjanpitotilojen puhdastuotto poikkeaa maa-
54064: - Ed. Ikosen rah. al. n:o 180 määrärahan osoit- talouden keskimääräisestä puhdastuotosta.
54065: tamisesta Ylä-Vuoksen maamieskoululle palk- Liitteet IX,2o. s. 474. L. Mtv:aa.n 105.
54066: kauksia ja ylläpitomenjoa varten. Liitteet - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 188 toimen-
54067: IV,2113. s. 999. L. Vv:aan 1699. piteistä maataloustuotannon kohottamiseksi ja
54068: 24 Asil!lutlttelo 1947.
54069:
54070: sen kannattavaisuuden parantamiseksi. Liit· korottamiseksi. Liitteet IX,tHi. s. 522. L.
54071: teet IX,21. s. 476. L. Mtv:aan 105. Mtv:&~J.n 108.
54072:
54073: - Ed, 'Simosen y. m. toiv. al. n:o 189 toimen- - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 280 esityksen
54074: pitei~tä lJlaatalousneuvonnan tehostamiseksi. antamisesta lainojen ja avustusten myöntämi-
54075: Liitteet IX,22. s. 478. L. Mtv:aan 105. sestä kiviperäisten peltojen raivaamista var-
54076: - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 190 määrä· ten. Liitteet IX,sa. s. 538. L. Mtv:aan 108.
54077: rahasta m&~J.taloudelle sodan aikana aiheutu· - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 232 suunnitel-
54078: neitten rappioitten korjaamiseksi. Liitteet man laatimisesta Lapin läänin maa-, rehu- ja
54079: IX,~,a. s. 480. L. 1\Itv: aan 105. karjataloustuotannon kohottamiseksi. Liitteet
54080: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 191 suunnitel- IX,65. s. 537. L. Mtv:aan 109.
54081: man l~ttimisesta maatalousammattiopetuksen - Ed. Ha;qtalan y. m. toiv. al n:o 234 heinien
54082: uudiflti!Jllil!esta. Liittect IX,24. s. 481. L. vapauttamisesta säännöstelystä. Liitteet IX,s7.
54083: Mtv:atJ.n 105. s. 541. L. Mtv:aaii 109.
54084: - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 192 maa- - Ed. Rinteen y. m. toiv. al. n:o 235 toimen-
54085: talouSalllJllattiopetuksen lajentamisesta ja ke· piteistä apulantain jakamiseksi p!lltohehtaari-
54086: hittlimisestä nykyisiä olosuhteita ja tarpeita alan ja maan luokituksen perusteella. Liit-
54087: vastaavaksi. Liitteet IX,2,5 .s. 482. L. Mtv:aan teet IX,Gs. s. 543. L. Mtv:aan 109.
54088: 106. - Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 2116 toimen-
54089: piteil!tä karjataloustuotteiden vapauttamiseksi
54090: - Ed. Tainion y. m. toiv. t!-l. n:o 193 valto.kun·
54091: säännöstelystä. Liitteet IX,6e. s. 544. L.
54092: nl!llisen keskusjohdon asettami2esta maatalon·
54093: 1\itv: aan 109.
54094: den koneellistamisen ylimmäksi valvojaksi ja
54095: - Bd. Antilan y. m. toiv. al. n:o 237 toimen-
54096: ohjaajaksi. Liitteet IX,2:6. s. 483. L. Mtv: aan
54097: piteistä nautakarjan keinosiitostoiminnan
54098: 106.
54099: aloittamiseksi. Liitteet IX,70. s. 545. L.
54100: -Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. n:o 216 pien- ~ftv:aan 101J.
54101: tiloille sopivien maatalouskonetyyppien kehit- - Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 238 avus-
54102: tämisestä. Liitteet IX,49. s. 513. L. Mtv: aan tuksen antamisesta pienviljelijöille jalorotuis-
54103: 107. ten lehmävasikoiden ostoa varten. Liitteet
54104: - Ed. Ikosen y.m. toiv. al. n:o 217 esityksen IX,71. s. 547. L. Mtv:aa:n 109.
54105: antalllisesta laiksi .pienviljelijäin koneyhty· - Ed. Tiitun y. m. toiv. al. n:o 239 toimen-
54106: mille ja -osuuskunnille annettavien valtion piteistä naudanlihan vapauttamiseksi säännös-
54107: avustusten perusteista. Liitte!lt IX,5o. s. 515. telystä. Liitteet IX,72. s. 542. L. Mtv:aan
54108: L. Mtv;&~J.n lOi. 109.
54109: - Ed. :J{. :f.]skolan y. m. toiv. al. 11:0 218 määrä· - Ed. Tiitun y. m. toiv. al. n:o 240 toimen-
54110: rahasta lainojen IllYÖntä.miseksi ve~ijohtolait piteistli. vuodan ja nahkavalmisteiden va.paut-
54111: teiden hankkimiseen erityisesti vähävaraisilla tallliseksi säännöstelystä. Liitteet IX,73. s.
54112: pienviljelysseuduille. Liitteet I:X,51. s. 516. 549. L. Mtv:aan 109.
54113: L. Mtv:aan 1-08. - Ed. Branderin y. m. toiv. al. n:o 241 toimen-
54114: - FJd. MetsärannQ.n y. m. toiv. al. n:o 219 mää· piteistä nautapaarmojen ja. rottien hävittä-
54115: rärahasta avustuksiksi pienviljelijäin AIV- mistä tarkoittavan lainsäädännön &;.kaansaa-
54116: rehusjiiliöiden ralte11tamil!ta varten. Liitteet miseksi. Liitteet IX,H. s. 550. L. M:tv:aan,
54117: IX,a.:J. s. 518. L. :Mtv:aan 108. jonka tulee pyytää Tv:n lausunto 109.
54118: - Ed, Luost11-rt~e!l y. Jll. to!v. al. n:o 2.f:l0 taimen· - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 24,2 toimen-
54119: piteistä ruokamullan hukkaan joutumisen estä- piteistä maitotaloustuotannon kohotti!Jllill&ksi.
54120: m~aeksi rq.}\ennu~ten ja teiden rakenti!Jllisen Liitteet 1~,'15. s. 551. L. Mtv:aan 109.
54121: yhteydessä. LHtteet I:X,os. s. 519. L. Mtv:aan - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 243 esityksen
54122: J,OS. antamisesta lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja
54123: - Ed. Talvion y. m. toiv. al. n:o 221 lisäykllestä menoarvioon navetan ja sikalan rakentamista
54124: vu~tllln l947 tqlo -ja pleJ!,oarvioon valtion varten Seppälän maamies)toulutilalle. Liitteet
54125: OSIJM@ien merltitsemiseluli pienviljelijäin maa- IX:,76. s, 553. L. Mtv:aan 109.
54126: taloll!lli.!>neyhtymiin. LHtteet IX,u. s. 521. L. - Ed. Ytin y. m. toiv. al. n:o 252 lisäyksestä.
54127: lHv 1MP. 108. vuoden 1947 tulo· ja menoarvioon Viikin ope•
54128: - :E;d. RUbiJPii.en y. m. toiv. al. n:o 222 toimen- t11B• ja koetilalla suoritettava&. rakennustoi-
54129: pitl)isti JllQ,atalousk,oneiden hankkimiseksi mintaa varten. Liitteet IX,sä. s. 565. L.
54130: pieJlvHjeliji.iUle myönnettävien avustusmäärien Mtv:aan 110.
54131: Asialuettelo 1947. 25
54132:
54133: - :E;d. ';l'erhon y. m. toiv.l!l: n:o 266 kotitalous- Merikoivisto: Ed. Pusan y.m. lak. al. n:o 28
54134: koneiden hankltiiuisellta m~~oatalouskonease laiksi Merikoiviston kunnan perustamisesta
54135: ~i!le. Liitteet IX,so. s. 57!3. L. Mtv:aan ja asuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 282. Pp.
54136: 110. 87. L. Ltv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
54137: - Ed. Tolosen y. m. toiv. al. n:o 262 opinto- ja lausunto 186.
54138: kurssikentän perustamisesta Mikkelin läänin
54139: vähävaraisten pienviljelijäin ammattiin kuu- Merisotakoulu: - Ks. Puolustuslaitos.
54140: luvaa kurssitoimintaa varten. Liitteet IX,95.
54141: s. 1i82. L. Mtv:aan 111. Metsäajot: - Ks. Metsätalous.
54142: - Ks. .,A.sutustoiminta. Kerhotoiminta. Kuiva-
54143: 'tll{ltyöt. Lannoitteet. Lantalat. Liikev~to Metsästys: Ed. Kulq~.alan y. m. toiv. al. n:o H1
54144: vero. Maanhankintalaki. Maatalousasi~es. esityksen antamisesta laiksi metsästyslain
54145: MetsätalQus. Nystyräbakteerit. Ojitus. Pak- 57 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,t!l. /S. 3)l2.
54146: kohuutokat~pat. Perkaustyöt. Peruna. Sala- L. Ltv:aan 100.
54147: ojitus. Säännöstely. Turvepehku. Uudii!Ttti- - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 132 toimen-
54148: vaus. Verot~.· Vuokra-alueet. piteistä fosforivalmisteiden käytön saliimi-
54149: seksi harakkain tuhoamiseen. Liitteet VII,4,0.
54150: Maatalousasiamies: Ed. Virolaisen y. m. toiv. al. s. 351. L. Ltv: aan 109.
54151: n:o 19 määrärahasta maatalousasiamiehen toi- - Ks. Kalastus.
54152: men perustamista varten Moskovan, l{ööpen-
54153: h~inan ja Lontoon lähetystöihin. Liitteet Metsätalous: Ed. Muikun y. m. lalt. al. n:o 52
54154: III,1. s. 65. L. Ulkv:aan 94. laiksi puutavaran työmittauksesta annetun
54155: lain muuttamisesta. Liitteet X,s. s. 610. L.
54156: Maataloushallitus: - Ks. Puutarhanhoito. Työv:aan 89.
54157: - Ed. J. Koiviston y. m. rah. al. n:o 189 koro-
54158: tettujen määrärahojen osoittamisesta yl!:sityis-
54159: metsätalouden edistämiseksi. Liitteet IV,2G2.
54160: s. 1010. L. Vv:aan 17ÖO.
54161: M&&talouskiinteistöt: - Ks. Verotus.
54162: - Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n:o 190 määrä-
54163: rahan osoittamisesta avustuksiksi metsänpa-
54164: Maatalouskoneet: - Ks. Liikevaihtovero. rannustöiden kustantamiseksi. Liitteet IV,263.
54165: s. 1012. L. Vv:aan 1700.
54166: Maatalousmaa: - Ks. Kunnallisverotus. - Ed, Lepistön y. m. rah. al. n:o 191 määrära-
54167: han osoittamisesta Työtehoseuralle metsäta-
54168: ~talQ~eriö: - Ks. Kalastus. louden rationalisoimistyön tukemiseksi. Liit-
54169: teet IV,264. s. 1013. L. Vv:aan 1700.
54170: Maataloustyöläiset: - Ks. Maanhankintalaki. - Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o 245 pien-
54171: viljelijäin omistamien, pakkohakkuissa rais-
54172: kautuneiden metsien saattamisesta valtion
54173: Maitotalous: Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o li4
54174: toimenpitein kasvukuntoon. Liitteet IX,7s.
54175: määrärahan osoittamisesta hintalisän maksa-
54176: s. 556. L. Mtv:aan 109.
54177: miseen alle 10 peltohehtaarin tiloilta ylei-
54178: - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 246 toimen-
54179: seen kulutukseen tuotetuista maitotalous-
54180: piteistä jätepuun käytön lisäämiseksi. Liit-
54181: tuotteista. Liitteet IV,247. s. 990. L. Vv:aan
54182: teet IX,79. s. 558. L. Mtv:aan 110.
54183: 11?99.
54184: - Ed. Rinteen y. 111. toiv. al. n:o 247 pienviljeli-
54185: - Ks. Maatalo1,1s.
54186: jäin kotitarve- ja tukimetsien va,pauttami-
54187: sesta pakkohakkuista. Liitteet IX,so. s. 559.
54188: Majoitus: - Ks. Työolot. L. Mtv:aan 110.
54189: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 248 toimen-
54190: :Ma.kaut: - Ks. Hinnat. piteistä metsien pakkohakkuiden lopettami-
54191: seksi ainakin pien- ja talonpoikaistiloilla.
54192: Ma.lain sa.Uaala: - Ks. Sairaalat. Liitteet IX,s1. 11. 560. L. Mtv:aan 110.
54193: - Ed. Riikosen toiv. al. n: o 269 määrärahasta
54194: Merenkulku: - Ks. Porvoon laivaliikenne. avustukseksi Suomen Piensahojen Yhdi,stys
54195: Työolot. r. y. nimiselle yhdistykselle teknillisen neu-
54196:
54197: 4
54198: 26 Asialuettelo 1947.
54199:
54200: vonnan järjestämistä varten piensahoille. Nuoriso: Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o
54201: Liitteet IX,102. s. 591. L. Mtv:aan 111. 164 lisäyksestä vuoden 1947 tulo -ja meno-
54202: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 313 työvoi- arvioon teknillisiin kysymyksiin kiinnostu-
54203: man ohjaamisesta metsäajotöihin. Liitteet neiden lahjakkaiden nuorten askartelutoimin-
54204: X,52. s. 670. L. Työv:aan 114. nan tukemiseksi. Liitteet VIII,35. s. 410. L.
54205: - Ks. Asunto-olot. Työolot. Siv:aan 104.
54206: - Ks. Asunto-olot. Raittius. Taide.
54207: :Metsätyöläiset: - Ks. Asunto-olot. Kunnallis-
54208: vaalit. Metsätalous. Työolot. Nuoriso-opisto: Ed. Kaupin y. m. rah. al. n:o 118
54209: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
54210: Mielisairaalat: - Ks. Sairaalat. seksi Suomen Nuoriso-Opistolle. Liitteet
54211: IV,t91. s. 927. L. Vv:aan 1695.
54212: :Miesopetta.ja.t: - Ks. Kansakoulut. - Ed. Kaupin y. m. toiv. al. n:o 160 lisäyksestä
54213: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon avustukseksi
54214: Suomen Nuoriso-Opistolle luokkahuoneiden ja
54215: Mikkeli: - Ks. Maatalous. oppilasasuntojen rakentamista varten opiston
54216: päärakennuksen yhteyteen. Liitteet Vill,31.
54217: :Ministeriöt: - Ks. Rakennusministeriö. s. 397. L. Si.v:aan 103.
54218:
54219: Monila.psiset perheet: - Ks. Äidit. Nuorisotyö: Ed. Turusen y. m. rah. al. n:o 119
54220: korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso-
54221: Multa.: - Ks. Maatalous. työn tukemista varten. Liitteet IV,t92. s.
54222: 928. L. Vv:aan 1695.
54223: Museot: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 114 ko-
54224: rotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
54225: Nystyrll.bakteerit: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 5
54226: Museoliitolle neuvonta· ja opastustoimintaa
54227: määrärahan osoittamisesta apila.n ja herne-
54228: sekä paikallismuseoitten avustamista varten.
54229: kasvien nystyräbakteerien käytön tehostami-
54230: Liitteet IV,ts7. s. 922. L. Vv:aan 1695.
54231: seksi ja viljelyskasvien siementen peittauksen
54232: - Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 115 mii.ii.rära-
54233: yleistämiseksi. Liitteet IV,77. s. 199. L.
54234: han osoittamisesta Tampereen maakunta-ar-
54235: Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto
54236: keologin palkkaamiseen. Liitteet IV,tss. s.
54237: 923. L. Vv:aan 1695.
54238: 90.
54239: - Ks. Kansallismuseo.
54240: Näyttämötaide: Ed. ·Tuurnan y. m. rah. al. n:o
54241: Myllykoski: - Ks. Postilaitos. 120 korotetun määrärahan osoittamisesta näyt-
54242: tämötaiteen tukemiseksi. Liitteet IV,t9S. s.
54243: Myrkyt: - Ks. Metsii.stY..s. 929. L. Vv:aan 1695.
54244: - Ks. Taide.
54245:
54246: N.
54247: Nahka: - Ks. Maatalous.
54248: o.
54249: Nl!rlset: - Ks. Kotitalous. Suomen Pankki. Äidit. Ob).iga.tiot: - Ks. Tallettajat.
54250:
54251: Nauta.karja.: - Ks. Maatalous. Oikeudenkä.ynti: Ed. Lumpeen y. m. · toiv. al.
54252: n:o 11 toimenpiteistä. oikeudenkäyntikustan-
54253: Nauta.paa.rmat: - Ks. Maatalous. nusten vähentämiseksi. Liitteet II,6. s. 50.
54254: L. Lv: aan 93.
54255: Neuvonta.: - Ks. Maatalous.
54256: Ojitus: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 9 määrä-
54257: Noponseudun koneaaema: Ed. Uusitalon y. m. rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijöille
54258: rah. al. n: o 166 . mii.ii.rii.rahan osoittamisesta ojitustöiden suorittamista varten. Liitteet
54259: valtion osuuksien merkitsemiseksi Noponseu· IV,sl. s. 204. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää.
54260: dun Koneasema Oy:ssä. Liitteet IV,239. s. Mtv:n lausunto 90.
54261: 982. L. Vv:aan 1698. - Ks. Salaojitus. Turvepehku.
54262: A:sialuettelo 1947.
54263:
54264: Oma.isuudenluovutusvero: Ed. Vennamon y. m. toimen haJ.tijoille. Liitteet IV,5o. s. 157. L.
54265: toiv. al. n:o 20 toimenpiteistä toisen omai- Vv:aan 96.
54266: suudenluovutusveronsa omilla osakkeilla suo- - Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 135 selvityk-
54267: rittaneiden osakeyhtiöiden estämiseksi korot- sen .toimituttamisesta oppikoulujen ja yleensä-
54268: tamaata osakepääomaansa korvausosakkeiden kin opetuslaitosten tuntiopettajien asemasta.
54269: hallintoyhteisön omaisuutta vahingoittavalla Liittcet Vill,s. s. 364. L. Siv:aan 102.
54270: tavalla. Liitteet IV,tG. s. 105. L. Vv:aan 94. - Ed. J. Hakalan toiv. al. n:o 138 oppikoulujen
54271: - Ed. Paavolaisen y. m. toiv. al. n:o 21 toimen- vakinaisten laulunopettajain toimien muutta-
54272: piteistä toisesta omaisuudenluovutusverosta misesta peruspalkkaisiksi. Liitteet Vill,9. s.
54273: annetun lain 6 §: n muuttamiseksi. Liitteet 368. L. Siv:aan 102.
54274: IV,17. s. 107. L. Vv:aan 94. - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 143 määrä-
54275: - Ed. Riih.isen y. m. toiv. al. n:o 39 esityksen rahasta Porin lyseon lisärakennuksen raken-
54276: antamisesta laiksi ylimääräisestä suurten tamista ja koulurakennuksen korjaamista var-
54277: omaisuuksien luovutusverosta. Liitteet IV,35. ten. Liitteet Vill,14. s. 375. L. Siv:aan 102.
54278: s. 136. L. Vv:aan 95. - Ed. Rantamaan y. m. toiv.al. n:o 144 määrä-
54279: rahasta Pieksämäen yhteiskoulun ottamiseksi
54280: Ks. Siveellisyys. valtion haltuun. Liitteet VIII,t5. s. 376. L.
54281: Siv:aan 102.
54282: Olnaisuusvahingot: Ks. Maanhankintalaki. - Ks. Kansakoulut. Koulutoimi. Puolustuslaitos.
54283: Pohjois-Suomi. Pommitusvahingot. Urheilu.
54284:
54285: Omakoti: - Ks. Asunto-olot. Rakennustoiminta. Oppilasasuntola: - Ks. Kansakoulut.
54286:
54287: Omakotila.inat: - Ks. Maanhankintalaki. Oppivelvollisuus: Ed. Malkamäen y. m. Jak. al.
54288: n:o 31 laiksi oppivelvollisuudesta annetun
54289: Opettajat: - Ks., Kansakoulut. Kasvatusopilli- lain 13 § :n muuttamisesta. Liitteet VIII,s.
54290: nen talouskoulu. Oppikoulut. s. 359. L. Siv:aan 88.
54291: -Ed. Malkamäen y. m. lak. al. n:o 32 laiksi
54292: Opintokerhot: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. al. oppivelvollisuudesta annetun lain muuttami-
54293: n:o 165 määrärahasta opintokerhotoiminnan sesta. Liitteet VIII,4. s. 360. L. Siv:aan 88.
54294: tukemisetksi. Liitteet VIII,ss. s. 411. L. - Ed. Lumpeen y. m. toiv.llll. n:o 158 koulutus·
54295: Siv:aan 104. mahdollisuuksien järjestämisestä raajarikkoi-
54296: stlle lapsille oppivelvoillisuuden suorittamista
54297: Opintoretkelly: - Ks. Maatalous. varten. Liitteet VIII,29. s. 395. L. Siv:aan
54298: 103.
54299: Opistot: - Ks. Kätilöopisto. Teknilliset oppi-
54300: laitokset. Orvot: - Ks. Lapset.
54301:
54302: Oppikoulut: Ed. Jokisen y. m. rah. al. n: o 2 Osakeyhtiöt: - Ks. Eläke. Omaisuudenluovutus-
54303: määrärahan osoittamisesta Salon yhteislyseon vero. Sosialisoiminen. Valtiotalous.
54304: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
54305: IV,74. s. 194. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Osakkeet: - Ks. Omaisuudenluovutusvero. Tulo-
54306: Siv:n lausunto 89. ja. omaisuusvero.
54307: - Ed. Jiakalan y. m. rah. aL n:o 97 määrärahan
54308: osoittamisesta eräiden tuntiopettajien toimien Osuuskasaat: Ed. Pärsaisen y. m. toiv. al. n:o
54309: muuttamiseksi ylimääräisen apulaislehtorin 28 eräistä jälleenrakennuslainoista palautetun
54310: toimiksi. Liitteet IV,t7o. s. 899. L. Vv:aan alueen osuuskassoilla aiheutuneiden vahinko-
54311: 1694. jen korvaamisesta. Liitteet IV,24. s. 119. L.
54312: - Ed. Juutilaisen y. m. rah. al. n:o 101 määrä- Vv:aan 94.
54313: rahan osoittamisesta Lappeenrannan tyttöly-
54314: seon koulutalon rakennustöiden aloittamista Osuuskunnat: - Ks. Pakkolunastus.
54315: varten. Liitteet IV,t74. s. 904. L. Vv:aan
54316: 1694. Otanmäen kaivos: Ed. E. Karjalaisen y. m. rah.
54317: - Ed. Seppälän y. m. toiv. al. n: o 54 lisäpallkk.ion al. n:o 29 korotetun määrärahan osoittami-
54318: suorittamisesta eräilile koululaitoksen viran. tai sesta Otanmäen kaivoiyrityksen tutkimusten
54319: 28 Asialuettelo 1947.
54320:
54321: jatkamista ja kaivostoimintaan ryhtymistä Palkat: Ed. Meinanderin toiv. al. n:o 51 palk-
54322: varten. Liitteet IV,102. s. 805. L. Vv:aan katilaston täydentämisestä. Liitteet IV,4i.
54323: 1689. a. 151 ja 152. L. Vv:aan 96.
54324: - Ed. P. Tervon y. m. rah. al. n:o 30 määrära- -Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 293 vuoro-
54325: han osoi.ttp.misesta Otanmäen rautamalmilöy- työssä maksettavaa korotettua palkkaa koske-
54326: dökseen perustuvan kaivostoiminnan käyntiin- vien säännösten muuttamisesta. Liitteet X,32.
54327: panoa varten. Liitteet IV,t03. s. 807. L. s. 642. L. Työv:aan 113.
54328: Vv:aa:t;~- 1689. - Ed. Heiniön y. m. toiv. al. n:o 294 esityksen
54329: antamisesta perheen edustajan oikeuttami-
54330: Oulu: - Ks. Pohjois-Suomi. Postilaitos. Rauta- sesta no.stamaan perheen huoltajan palkka
54331: tehdas. Rautatiet. Sairaalat. Sipuli. eräissä tapauksissa. Liitteet X,ss. s. 643. L.
54332: Työv:aan 113.
54333: - Ed. Långin y. m. toiv. &1. n:o 295 toimen-
54334: P. piteistä ilta- ja yövuorotyöläisten palkkojen
54335: parantamiseksi. Liitteet X,34. s. 644. L.
54336: Painatus: - Ks. Kirjapainot.
54337: Työv:aan 113.
54338: Painotuotteet: - Ks. Kirjatuotanto. - Ks. Henkinen työ. Hinnat. Huoltoviranomai-
54339: strt. Kansakoulut. Kunnallisverotu.s. Oppikou-
54340: Pakkoha.kkuu: - Ks. Metsätalous. lut. Poliisi. Postil11itos. Virkamiehet. ,MP.it.
54341:
54342: Pakkohuutokaupat: Ed. Sormusen y. m. toiv. al. Palkkiot: - Ks. Uudisraivaus.
54343: n:o 228 toimenpiteistä eräiden maatalouskiin-
54344: teistöjen pakkohuutokaupoista aiheutuneiden Paloteknillinen laboratorio: Ed. Tuurnan y. m.
54345: epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi. Liit- rah. al. n:o 87 määrärahan osoittamisesta kol-
54346: teet IX,Gt. s. 529. L. Mtv:aan 108. men tutkimusinsinöörin viran perustamista
54347: varten valtion teknillisen tutkimusla,itoksen
54348: Pakkolunastus: Ed. K. Anderssonin y. m. toiv. paloteknilliseen l&boratorioon. Liitteet IV,tso.
54349: al. n:o 120 maalaiskuntien oikeuttamisesta s. 886. L. Vv:aan 1693.
54350: pakkoinnastamaan asemakaavalli.sia tarkoi-
54351: tuksia varten alueellaan olevaa maata koh- Pa.lovaara: - Ks. Rakennustoiminta.
54352: tuulliseen hintaan. Liitteet Vll,28. s. 334. L.
54353: Ltv:aan 101. Palvelijattaret: - Ks. Kotitalous.
54354: - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o H!l kuntien oi-
54355: keuttamisesta Innastamaan kohtuullisesta hin-
54356: Palvelusaika.: - Ks. Puolustuslaitos.
54357: nasta soranottopaikaksi ja urheilukenttien ra-
54358: kentamiseksi soveltuvia maa-alue:iJta. Liitteet
54359: VII,2o. s. 335 •. L. Ltv:aan 101. Pa.nkit: - Ks. Asuntohypoteekkipankki. Saiistö-
54360: - Ed. Kivisalon y. m. toiv. ail. n:o 122 esityksen pankit. 'rallettajat.
54361: antamisesta laiksi niiden aatteellisten yhdistys-
54362: ten, joiden toimitalot tai urhelliukentiiA; sijait- P&.lM!ri: - Ks. Säännöstely.
54363: sevat vuokramaalla, oikeuttamisesta Innasta-
54364: maan sW!lotut vuokra-alueet. L:iitteet VII,so. Paq~a.: - K-'. Nuori,so-opisto.
54365: s. 336. L. Uv: aan 101.
54366: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n: o 123 osuuskun- Pei1ita.ua: - Ks. Ny11tyrli.bakteerit.
54367: tien oikeuttamisesta innastamaan liiketoimin-
54368: taansa palvelemt vuokra-alueet. Liitteet VII,31. PellOill'lloiVa.ul!: - Ks. Maatalous. UudisPaivaus.
54369: s. 337. L. Ltvtaan 101.-
54370: - Ed. Kulma,laa y. m. toiv. al. n:o 124 toimen- Perhe: - Ks. Palkat. Äidit.
54371: piteistä eräiden tonttimaan vuokraajien aseman
54372: turvaamiseksi. Liitteet VII,32. s. 339. L. Perheettömit: - l{s. Asunto-olot.
54373: Ltv:aan 101.
54374: Perkaustyöt: Ed. Pyöräiän y. m. rah. al n:o 196
54375: Pakolline;n raittius: - Ks. Raittius. korotetun määrärahan osoittamisesta. pi~mem
54376: pien jokien keskeneräisiä perkaustöitli varten.
54377: Fa.lautettu alue: - Ks. Osuuskassat. Liitteet IV,269. s. 1026. L. Vv:aan 1700.
54378: Asialuettelo 1947. 29
54379:
54380: - Ed. N. Nurmisen y. m. rah. al. n:o 197 mää- Pielisjitvi: - Ks. Suoja-alueet.
54381: rärahan osoittamisesta Ähtävänjoen perkaa-
54382: mista varten. Liitteet IV,no. s. 1027. L. Pienälda.at: - Ks. Metsätalous.
54383: Vv:aan 1700.
54384: - Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 198 määrä-
54385: rahan osoittamisesta Siikajoen lieskijuoksun Piensäästäjät: - Ks. Inflatiokorvaus. Ta!letta-
54386: perkaamista varten. Liitteet IV,271. s. 1028. jat.
54387: :t.. Vv:aan 1101.
54388: - Ed. Tai:riiö:i!. y. m. rah. al. n:o 199 määrära- Pienviljelys: - Ks. AIV-rehu. Karjatalous. Ko-
54389: han osoittamisesta Ylä- ja Alasuolijärvien ve- titalous. Lannoitteet. Lomat. Maatalous. Oji-
54390: denkorkiluden alentamiseen. Liitteet IV,~72. tus. Sähköistys. Turvepehku. Yliopisto.
54391: s. 1029. L. Vv:aan 1701.
54392: - Ed. Kulmalan y. m. tah. al. n:o 287 maara- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.: - Ks. Sähköistys.
54393: rahan osoittamisesta Halikonlahden ja· Salon-
54394: joen veshräylän ruoppaustöiden jatkamista
54395: varten. Liitteet IV,36ö. 8. 1i:l2. L. Vv:aan Pohjois-Suomi: Ed. Koiviston rah. al. n:o 36
54396: 1706. määrärahan osoittamisesta Iisäkorvauksiksi
54397: - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n:o 288 määrä- Pohjois-Suomessa sodan johdosta omaistmsva-
54398: rahan osoittamisesta Pyhäjoen Pyhäkosken hinkoja kärsineille. Liitteet IV,109. s. 819.
54399: perkansta varten. Liitteet IV,361. s. 1i33. L. Vv:aan 1690.
54400: L. Vv:aan 1706. - Ed. Sormusen y. m. rah. al. n: o 37 määrära-
54401: - Ed. NiskaJan y. m. toiv. al. n:o 270 toimenpi- han osoittamisesta Kuusamon kunnassa jäl-
54402: teistä Kaakamojoen perkaamiseksi. Liitteet leenrakentajille aiheutettujen vahinkojen kor-
54403: IX,to3. s. 592. L. Mtv:aan, jonka tulee pyy- vaamiseksi. Liitteet IV,uo. s. 820. L.
54404: tilli Kulkv:il lausunto lll. Vv:aan 1690.
54405: - Ed. NiskaJan y. m. 1·ah. al. n: o 51 määrära-
54406: han osoittamisesta vaikeimmassa asemassa
54407: Pernaja: - Ks. Merikoivisto. olevien jälleenrakentajain korvausten tarkis-
54408: tamiseen Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,t24.
54409: Peril.i.ö: Ed. U. Raatikaisen y. m. rah. al. n:o 220 s. 842. L. Vv:aan 1691.
54410: määrärahan osoittamisesta kasvihuoneen ra- - Ed. H. Pesosen rah. al. n: o 53 määrärahan
54411: kentamista varten Perniön alko!wlistihuolto- osoittamisesta Pohjois-Suomen rahtiavustusten
54412: laali.. Liitteet IV,293. s. 1055. L. Vv:aan korottamista varten. Liitteet IV,l26. s. 845.
54413: 1702. L. Vv:aan 1691.
54414: - Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 67 selvityk-
54415: Peruna: - Ed. Pusan lak. al. n:o 43 Jaiksi pe- .sen toimittmisesta Pohjois-Suomen taloudelli-
54416: runan tuotannon tukemisesta. Liitteet IX,il. sista mahdollisuuksista. Liitteet IV,oa. a. 175.
54417: s. 459. L. Mtv:aan 88. L. Vvman 97.
54418: ~ Ed. Murtomaart y. m. toiv. al. n:o 227 peru- - Ed. Sormusen y. m. toiv. al. n:o 74 toimen-
54419: nanviljelyksessä kasvukautena 1947 olleen piteistä Pohjoi.'l-Suomen taloudellisten tn.ahdol-
54420: peltoalan vähentämisestä kaksinkertaisena lisi.iuksien auunnitelmalliseksi hyväksikäyttä-
54421: Iuovutusyksikköm!Hirien laskuperusteena käy- miseksi. Liitteet IV,7o. s. 184. L. Vv:aan
54422: tettävästä pinta-alasta. Liitteet IX,so. s. 528. 97.
54423: L. ::M:tv:aan 108. ~ Ks. Asutustoiminta. Karjatalous. Liikevaihto-
54424: vero. Maanhankintalaki. Maantiet. Maata-
54425: lous. Postiiaitos. Puhelin. Rahtikustannukset.
54426: Pidätys: Ed. Hetemäen y. m. lak. al. n:o 8 laiksi
54427: Sotavahingot. Suot. Yliopisto.
54428: rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuk-
54429: sen muuttami.'lesta. Liitteet II,t. s. 41. L.
54430: Lv:aan 86. Poliisi: Ed. J. Wirtasen rah. al. n:o 24 määrä-
54431: - Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 8 esityksen rahan osoittamisesta erikoislisän maksami-
54432: antamisesta lainsäädännöksi rikosoikeudelli- seksi poliisimiehille. Liitteet IV,97. s. 799. L.
54433: sesta pidättämisestä ja vangitsemisesta. Liit- Vv: aan 1687.
54434: teet IT,a. s. 46- L. Lv:aan 93. - Ed. J. Wirtasen y. m. rah. al. n: o 26 ma.ara-
54435: rahari osoittamisesta liikkuvan poliisin su-
54436: Pieksämäki: - Ks. Oppikoulut. Viljavarasto. pistamisesta aiheutuvan ylimenokauden palk-
54437: 30 Asialuettelo 1947.
54438:
54439: kausmenoihin. Liitteet IV,99. s. 801. L. nusta varten. Liitteet IV,127. s. 846 ja 847.
54440: Vv:aan 1689. L. Vv:aan 1691.
54441: - Ed. Nurmisen y. m. toiv. al. n:o 58 poliisi- - Ed. Hukarin y. m. rah. al. n:o 55 määrärahan
54442: kunnan palkkauksen parantamisMta. Liitteet osoittamisesta Valkeakosken postitalon raken·
54443: IV,54. s. 163. L. Vv:aan 96. tamista varten. Liitteet IV,12s. s. 848. L.
54444: Vv:aan 1691.
54445: Polttoaineet: Ks. Asunnot. - Ed. Hiilelän y. m. rah. al. n: o 56 määrärallan
54446: osoittamisesta Tampereen postitalon korotta·
54447: Polvijärvi: - Ks. Ammattikasvatus. mista ja Tampereen postiautotallin rakenta·
54448: mista varten. Liitteet IV,129. s. 849. L.
54449: Pommitusvahingot: Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. Vv:aan 1691.
54450: n:o 35 määrärahan osoittamisesta lisäkorvauk- - Ed. J. Wirtasen rall. al. n:o 57 määrärahan
54451: siksi kotiseudulla pommitusvahinkoja kärsi- osoittamisesta Vaasan postitalon rakennus-
54452: neille. Liitteet IV,1os. s. 817. L. Vv:aan töiden aloittamista varten. Liitteet IV,130.
54453: 1690. s. 850. L. Vv:aan 1691.
54454: Ed. Järvisen y. m. rall. al. n:o 58 määrärallan
54455: Ponttoonisilta: - Ks. Sillat. osoittamisesta Vaasan postitalon rakennustöi-
54456: den aloittamista varten. Liitteet IV,131. s.
54457: Pori: - Ks. Henkikirjoitus. Oppikoulut. 851. L. Vv:aan 1691.
54458: Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 59 määrära-
54459: Poroa.ita: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 169 ko- han osoittamisesta postitalon rakentamiseksi
54460: rotetun määrärahan osoittamisesta poroaidan Jyväskylään. Liitteet IV,1a2. s. 852. L.
54461: rakentamiseen. Liitteet IV,242. s. 985. L. Vv:aan 1691.
54462: Vv:aan 1698. - Ed. Peltosen y. m. rah. al. n:o 60 määrärallan
54463: osoittamisesta Jyväskylän postiautotallin ra-
54464: Porvoo: - Ks. Postilaitos. Puhelin. kentamista varten. Liitteet IV,133. s. 853.
54465: L. Vv:aan 1691.
54466: Porvoon laivaliikenne: Ed. Söderhjelmin rah. al. - Ed. Puumalaisen y. m. rall. al. n:o 61 määrä-
54467: n: o 238 määrärahan osoittamisesta liikenne- rahan osoittamisesta Äänekosken postitalon
54468: yhteyksien parantamiseksi Helsingin sekä Si- rakentamista varten. Liitteet IV,134. s. 854.
54469: poon ja Porvoon pitäjien ulkosaariston välillä. L. Vv:aan 161H.
54470: Liitteet IV,au. s. 1075 ja 1076. L. Vv:aan Ed. Kanniston y. m. rall. al. n:o 62 määrä·
54471: 1703. rallan osoittamisesta Oulun postitalon raken-
54472: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,135.
54473: Postila.itos: Ed. J. Virtasen rah. al. n:o 13 mää- s. 855. L. Vviaan 1691.
54474: rärahan osoittamisesta Vaasan postitalon ra- - Ed. Järven y. m. rah. al. n:o 63 määrära-
54475: kentamista varten. Liitteet IV,s5. s. 209. L. han osoittamisesta Oulun postiautotallin ra-
54476: Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau- kentamista varten. Liitteet IV,136. s. 856.
54477: sunto 90. L. Vv:aan 1691.
54478: - Ed. Paksujalan y. m. rah. al. n:o 14 määrä- - Ed. E. Koiviston y. m. rall. al. n:o 64 mää-
54479: l'ahan osoittamisesta postitalon rakentamista rärahan osoittamisesta postitalojen rakenta-
54480: varten Myllykosken a.seman läheisyyteen. miseksi Pohjois-Suomen hävitetylle alueelle.
54481: Liitteet IV,s6. s. 210. L. Vv:aan, jonka tu~ee Liitteet IV,137. s. 857. L. Vv:aan 1691.
54482: pyytää Kulkv:n lausunto 90. - Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o 65 koro·
54483: - Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 22 määrärahan tetun määrärahan osoitt111misesta talojen hank-
54484: osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen yli- kimiseen posti- ja lennätintoimipaikoille. Liit-
54485: määräisten toimien muuttamiseksi vakinai- teet IV,1as. s. 859. L. Vv:aan 1691.
54486: siksi viroiksi ja toimiksi. Liitteet IV,95. s. -Ed. Salon rah.al. n:o 66 määrärahan osoit-
54487: 796. L. Vv:aan 1687. tamisesta postitalon rakentamiseksi Puolan-
54488: - Ed. Riihisen y. m. rah. al. n:o 23 määrära- gan kirkolle. Liitteet IV,la9. s. 860. L.
54489: han osoittamisesta maalaispostinkantajain Vv:aan 1692.
54490: tointen järjestämiseksi kiinteäpalkkaisiksi - Ed. Pääkkösen rah. al. n :o 67 määrärallan
54491: Liitteet IV,96. s. 798. L. Vv:aan 1687. osoittamisesta postitalon rakentamista varten
54492: - Ed. Kullbergin rah. al. n: o 54 määrärahan Kuhmon kirkonkylään. Liitteet IV,Ho. s.
54493: osoittamisesta Porvoon postitalon lisäraken- 861. L. Vv:aan 1692.
54494: Asialuettelo 1947. 31
54495:
54496: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al. n: o 69 mää- seksi era1snn Kuusamon kunnan kyliin. Liit-
54497: rärahan osoittamisesta posti- ja lennätintoi- teet IV,297. s. 1059. L. Vv:aan 1702.
54498: mipaikk<ljen välttämätöntä huonerakennustoi- - Ks. Postilaitos.
54499: mintaa varten. Liitteet IV,142. s. 864. L.
54500: Vv:aan 1692. Punakaartilaiset: Ks. Eläke. Hautausmaat.
54501: - Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:o 76 määrärahan Invaliidit.
54502: osoittamisesta posti- ja lennä-tinlaitoksen hen-
54503: Puolanka: - Ks. Postilaitos.
54504: kilökunnan sairashoitoa varten. Liitteet
54505: IV,t49. s. 871. L. Vv:aan 1692. Puolipäivätyö: - Ks. Työolot.
54506: - Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 320 kaakkoisen
54507: rajaseudun virasto-olojen korjaamisesta posti- Puolustuslaitos: Ed. J. Raatikaisen y. m. lak. al.
54508: ja lennätinhaililinnon alalla. Liitteet XII,t. s. n: o 60 laiksi upseerien, aliupseerien ja lento-
54509: 689. L. Kulkv:aan 114, mestarien oikeudesta eläkkeeseen annetun lain
54510: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 321 lisäyk- muuttamisesta. Liitteet XI,6. s. 1155. L.
54511: sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon maa- Vv:aan 862.
54512: seudun postitalojen rakentamista varten. Liit- - Ed. Turusen y. m. toiv. al. n:o 315 suunnitel-
54513: teet XII,2. s. 690. L. Kulkv:aan 114. man valmistamisesta sotalaitoksen asteitttai-
54514: - Ed. Lehtosen y. m. toiv. rul. n:o 322 postitrulon sesta lakkauttamisesta vuosien 1948-1950 ai-
54515: rakentamisesta Jyväskylään. Liitteet XII,a. s. kana. Liitteet XI,t. s. 677. L. Puolv:aan 114.
54516: 691. L. Kulkv:aan 114. - Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o 316 erityisen
54517: - Ed. Salon toiv. al. n:o 323 määrärahasta posti- meri- ja maasotakoulua edeltävän oppikoulun
54518: talon rakentamiseksi Puolangan kirkonkylään. perustamisesta. Liitteet XI,2. s. 679. L.
54519: Liitteet XII,4. s. 692. L. Kulkv:aan 115. Puolv:aan 114.
54520: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. n:o 324 määrä- - Ed. A. K. Wirtasen toiv. al. n:o 317 puolus-
54521: rahasta postitrulon rakentamista varten Kuhmon tusmäärärahojen tuntuvasta alentamisesta.
54522: kirkonkylään. Liitteet XII,5. s. 693. L. Liitteet XI,s. s. 680 ja 681. L. Puolv:aan 114.
54523: Kulkv:aan 115. - Ed. Muurin y. m. toiv. al. n:o 318 lisäyksestä
54524: - Ed. Pääkkösen y. m. toiv. al. :n:o 325 lisäyk- vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon asevelvol-
54525: sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon puhelin- listen päivärahan korottamiseksi 50 % :Ua.
54526: verkon !laajentamista ja parantamista varten. Liitteet XI,4. s. 682. L. Puolv:aan 114.
54527: Liitteet XII,6. s. 694. L. Kulkv:aan 115. - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 319 toimenpi-
54528: - Ks. Puhelin. Virkamiehet: teistä puolustuslaitoksen rakennusten saatta-
54529: miseksi yleiseen käyttöön lyhentämällä ase-
54530: Postitalo: - Ks. Postilaitos. velvollisten palvelusaikaa. Liitteet XI,5. a.
54531: 683. L. Puolv:aan 114.
54532: Puhelin: Ed. Kullbergin rah. al. n: o 68 maara-
54533: rahan osoittamisesta Porvoon puhelinlaitoksen Purkaustyöt: - Ks. Työolot.
54534: automatisointia varten. Liitteet IV,14t. s. 862
54535: ja 863. L. Vv:aan 1692. Puutarha: Ed. Tuurnan y. m. rah. al. n:o 186
54536: - Ed. Lappi..Seppälän y. m. rah. al. n:o 221 ko- määrärahan osoittamisesta puutarha-alan tut-
54537: rotetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja kimustyön tukemiseksi. Liitteet IV,259. 8.
54538: lennätinverkon laajentamista ja parantamista 1006. L. Vv:aan 1700.
54539: varten. Liitteet IV,2,94. s. 1056. L. Vv:aan - Ed, Luostarisen y. m, rah. al. n: o 187 määrä-
54540: 1702. rahan osoittamisesta puutarhanhoidon ja tai-
54541: - Ed, P. Tervon rah. al. n:o 222 määrärahan mistojen tarkastajan viran perustamista var-
54542: osoittamisesta puhelinyhteyksien parantamista ten. Liitteet IV,260. s. 1007. L. Vv:aan 1700.
54543: varten P<lhjois- ja Etelä-Suomen välillä. Liit- - Ed. Peltosen y. m. rah. al. n:o 188 määrära·
54544: teet IV,295. s. 1057. L. Vv:aan 1702. han osoittamisesta Jyväiän puutarhakoulun
54545: - Ed. Miettusen y. m. rah. al. n: o 223 määrä- perustamista ja toimintaa varten. Liitteet
54546: rahan osoittamisesta Pohjois-suomen asutus- IV,26t, s. 1008. L. Vv:aan 1700.
54547: alueiden ja syrjäisten asutusryhmien puhelin·
54548: linjojen rakentamiseen. Liitteet IV,296, 8. Puutarhanhoito: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al.
54549: 1058. L. Vv:aan 1702. n:o 266 puutarhaosaston perustamisesta maa-
54550: - Ed. Sormusen rah. al. n:o 224 määrärahan taloushallitukseen. Liitteet IX,o9. s. 587. L.
54551: osoittamisesta puhelinyhteyden aikaansaami- Htv:aan 111.
54552: 32 Asialuet~lo 1947.
54553:
54554: - Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 267 kun- den tarkoituksenmukaisen k!U!ittelyn aikaan-
54555: nallisen puutarhurintoimen aikaansaamisesta. saamiseksi. Liitteet VI,11. s. 261. L. Tv:aan
54556: Liitteet IX,too . .s. 588. L. Mtv:aan 111. 99.
54557:
54558: Ptlutavarä: - Ks. Metsätalous. Vesioikeus. Raittiustyö: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 112
54559: korotetun määrärahan osoittamisesta raittius-
54560: Pyhä.: - Ks. Huvitilaisuudet. työtä varten. Liitteet IV.ts5. s. 919. L.
54561: Vv:aan 1695.
54562: Pliivähoitolat: Ed. Karppisen y. m. rah. al. n:()
54563: 210 määrärahan osoittamisesta kunnallisten
54564: Ra.i~a.us: - Ks. Maatalous. Uudisraivaus.
54565: ja yksityisten päivähoitolain perustamiskus-
54566: tannuksiin. Liitteet IV,283. s. 1044. L.
54567: Raja.setttu: - Ks. Kansakoulut. Rahtikustan-
54568: Vv:aan 1701. nukset.
54569: Pliivähuolto: - Ks. Lapset.
54570: Rakennukset: - Ks. :Maanhankintll.laki.
54571: Päiväraha: - Ks. Puolustuslaitos.
54572: Rakennusa.ill.eet: - Ks. Asunto-<Jlot.
54573: Pirekatto: - Ks. Rakennu!MII!Iiminta.
54574: Ra.kennusla.inat: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 132
54575: määrärahan owittamisesta käytettäväksi ra-
54576: Pli.tevyysehdot: - Ks. Huoltoviranomaiset. kennuslainoiksi maanhankintalain mukaan
54577: muiile kuin maataloussiirtoväkeen kuuluville.
54578: L.iitteet IV,205. s. 945. L. Vv:aan 1696.
54579: B. - Ks. Osuu.skassat.
54580: Raäjäi'iltltbl8ell: - K&. Oppivelvolliauue.
54581: Rä.kennUSllliti.isteriö: Ed. Lappi-Seppälän y. m.
54582: Raama.ttllO:tJisto: Ed. Kankaisen y. m. toiv. al. toiv. al. n: o 6 toimenpiteistä rakennusminis-
54583: n:o 159 määrärahasta rehtorin asuntoraken- teriön aikaansaamiseksi. Liitteet 1,13. s. 33.
54584: miksen aikaans.aamiseksi Suomen Raamattu- L. Prv: aan 9ll.
54585: opistolle. Liitteet VIII,so. s. 396. L. Siv:aan
54586: 103. Ra.k:eliilusta.rvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero.
54587:
54588: Ractio: - Ks. Kansakoulut. Sairaalat. Rakennustoiminta: Ed. Vennamon y. m. toiv. al.
54589: n:o 114 maaseudun rakennustoiminnan oh-
54590: Raha: - Ks. Inflatioko:tVaus. Tilllettajat. jauksen ja neuvonnan järjestämisestä mah-
54591: dollisiilitnan tarkoituksenmukaiseksi. Liitteet
54592: Rahalaitokset: - Ks. Säästöpankit. Trulettajat. VII,22. s. 326. L. Ltv:aan 100.
54593: - Ed. Vennamon y. m. toiv. al. n:o 115 toimen-
54594: RabtiaWI!tult!Jet: - Ks. Pohjois-Suomi. piteistä lähinnä omakotirakennustoi:itlintaa
54595: estävien, asemakaavalainslUi.dlintöBn perustu-
54596: Ra.htikrt!JtMmukset: Ed. :Miettusen y. m. toiv. al. vien säännösten ja määräysten tarkistami-
54597: n:o 47 eräiden rahtikustan:imstert suorittami- seksi. Liitteet '\711,23. s. 327. L. Lt~:aan 100.
54598: sesta Pohjois- ja' Koillis-Suotrten alueilla. _.... Ed. Lappi,Seppälän y. m. toiv. al. n:o 116
54599: Liitteet I'V,43. s. 146. L. Vv:ti.an 96. esityksen antamisesta rakennustyömaan vas-
54600: tuunalai!llm työnjohtajan pätevyysvaatimuk-
54601: Ra.ittiull: Ed. Jernin y. m. lak. al. n:o 23 laiksi sista. Liiiteet Vli,24. s. 329. L. Ltv:a.a.n. 100.
54602: pakollisesta raittiudesta eräissä ammateissa. - Ed. Lappi-Seppälän y. m. töiv. al. n: o 117
54603: Liitt~t VI,t. s. 233 ja 235. t.. Tv:aan 87. toimenpiteistä pärekattojen tulenil.tkuuden
54604: - Ed. Kankaisen y. m. toiv. al. n:o 92 toi.Iii.en- poistamiseksi Liitteet Vli,2JS. s. 331. L.
54605: piteistä alkoholistien raittiusneuvonnan ja Ltv:aan 101.
54606: nuorten väkijuomien käyttäjäin huollon jät- - Ks. Atrtlliattl.kotilut. Arkistot. Asunnot. Asun-
54607: tiUniseksi raittiuslautakumian tehtäVäksi. Liit- to-olot. Katjatalou.s. Kotiteollisuus. Liikevaih-
54608: teet VI,u;. s. 259. L. Tv:ään 99. tovero. Maatalous. Nuoriso-opisto. Pohjois-
54609: - Ed U. Raatikaisen y. tn. toiv. al. n:o 94 toi- Suöttii. Postil&itos. Rautätiet. Rintaihamiehet.
54610: menpiteistä juopuneena tavattujen henkllöi- f!!äitaalat. Urheilu.
54611: Asialuettelo 1947. 33
54612:
54613: Rappiot: - Ks. Maatalous. seksi rautatien rakentamista varten Heino-
54614: lasta Päijänteen itäpuolitae Leppälahden ase-
54615: Rationalisointi: - Ks. Eduskunta. Liikeyritys- malle tai Jyväskylään. Liitteet IV,so2. s.
54616: laskenta. Maatalous. Metsätalous. Standardi- 1064. L. Vv:aan 1703.
54617: soiminen. -Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 230 määrä-
54618: rahan osoittamisesta Haapamäen--Baarijärven
54619: Rauha: Ed. Sergeliuksen y. m. rah. al. n:o 124 rautatien rakennustöiden aloittamista varten.
54620: korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Liitteet IV,aoa. s. 1065. L. Vv:aan 1703.
54621: Rauhanliitto r. y:n avustamiseksi. Liitteet · - Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 231 määrä-
54622: IV,t97. s. 934. L. Vv:aan 1695. rahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
54623: - Ed. Turusen y. m. rah. al. n:o 125 maarara- seksi rautatien rakentamista varten Suolah-
54624: han osoittamisesta avustukseksi Rauhantyön den-Haapajärven radalta Kannonkosken koh-
54625: Yhteisjärjestö r. y:lle. Liitteet IV,t98. s. 985. dalta Viitasaaren kirkolle. Liitteet IV,S04. s.
54626: L. Vv:aan 1695. 1066. L. Vv:aan 1703.
54627: - Ed. Turusen rah. al. n: o 126 määrärahan - Ed. J. Raatikaisen y. m. rah. al. n: o 232 mää-
54628: osoittamisesta avustukse.ksi Naisten Kansain- rärahan osoittamisesta Suolahden-Haapajär-
54629: välisen Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen ven radan rakentamiseen. Liitteet IV,3o5. s.
54630: osas·tolle. Liitteet IV,t99. s. 936. L. Vv:aan 1067. L. Vv:aan 1703.
54631: 1696. - Ed. J. Wirtasen rah. al. n: o 233 määrärahan
54632: osoittamisesta Seinäjoen-Kyröskosken rauta-
54633: Rauhalinna: - K.s. Emäntäkoulut. tien rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
54634: teet IV,soa. s. 1069. L. Vv:aan 1703.
54635: Rautatehdas: Ed. Koukkarin y. m. toi v. al. n: o - Ed. Mustosen rah. al. n: o 234 määrärahan
54636: 68 toimenpiteistä rautatehtaan perustami- osoittamisesta asema-alueen läpi johtavan ali-
54637: seksi Oulun, teollisuusalueelle. Liitteet IV,64. käytävän rakentamiseksi Kajaaniin. Liitteet
54638: s. 176. L. Vv:aan 97. IV,S07. s. 1070. L. Vv:aan 1703.
54639: - Ed. Mustosen rah. al. n: o 235 määrärahan
54640: Rautatielippu: - Ks. Eduskunta. osoittamisesta rataosan Hyrynsalmi-Pesiö ra-
54641: kentamista varten. Liitteet IV,aos. s. 1071.
54642: Rautatiet: Ed. Laineen y. m. rah. al. n:o 28 L. Vv:aan 1703.
54643: määrärahan osoittamisesta Jokioisten Rauta- - Ed. Lappi-Seppälän y. m. rah. al. n:o 236 mää-
54644: tie Oy:n osakkeiden ostamiseksi valtiolle. rärahan osoittamisesta metsäautoteiden ja
54645: Liitteet IV,tol. s. 804. L. Vv:aan 1689. metsäratojen rakentamista varten valtion
54646: - Ed. Lampisen rah. al. n:o 225 määrärahan metsiin. Liitteet IV,ao9. s. 1072. L. Vv:aan
54647: osoittamisesta oikoradan rakentamiseksi Tu- 1703.
54648: run-Toijalan radalta Hyvinkään-Hangon ra- - Ed. Laineen y. m. toiv. al. n:o 75 Jokioisten
54649: dalle. Liitteet IV,298. s. 1060. L. Vv:aan Rautatie 0/Y :n osakkeiden Innastarnisosta
54650: 1702. valtiolle. Liitteet IV,n. s. 186. L. Vv:aan 98.
54651: - Ed. Kankaisen rah. al. n: o 226 määrärahan - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 309 valtion-
54652: osoittamisesta Huopalahden-Lepsämän-Ojak- rautateiden Oulun konepajalla vallitsevien
54653: kalan radan rakennustöiden alulle panemi- epäkohtien korjaamisesta. Liitteet X,48. s.
54654: seksi. Liitteet IV,299. s. 1061. L. Vv:aan 666. L. Työv:aan 114.
54655: 1702. - Ed. Rollstenin y. m. toiv. al. n:o 327 tutki-
54656: - Ed. Ikosen rah. al. n: o 2,27 määrärahan osoit- muksen toimittamisesta rautatien rakentami-
54657: tamisesta pysäkin ja sivuraiteen rakentami- seksi Kotaladon pysäkiltä Taalintehtaalle.
54658: seksi Riihimäen aseman ja Hirvenojan seisak- Liitteet XII,s. s. 696 ja 698. L. Kulkv:aan
54659: keen välille. Liitteet IV,soo. s. 1062. L. 115.
54660: Vv:aan 1703. - Ed. J. Wirtasen y. m. toiv. al. n: o 328 rau-
54661: - Ed. Teittisen y. m. rah. al. n:o 228 määrä- tatien rakentamisesta Tampereelta Kyröskos-
54662: rahan osoittamisesta ylikulkusillan rakentami- ken tehdasyhdyskunnan ja Ikaalisten kaup-
54663: seksi Hennalan tasoylikäytävän tilalle Lah- palan kautta Seinäjoelle. Liitteet XII,9. s•
54664: . den ratapihalla. Liitteet IV,SOl. s. 1063. L. 700. L. Kulkv: aan 115.
54665: Vv:aan 1703. - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 329 Haapa·
54666: -Ed. Lehtosen y.m. rah. al. n:o 229 määrä- mäen-Saarijärven radan rakentamisesta. Liit·
54667: rahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami- teet XII,1o. s. 701. L. Kulkv:aan 115.
54668: 34 Asialu&toola 1947.
54669:
54670: - Ed. :M. .Tårvisen y. m. toiv. al. n:o 830 Ruotsalainen Kirjallialludtm seura.: Ed. Söde-r-
54671: V aasa.n-Härm.än-Lappajä:rveli.-Kivijä.rven- hjelmin r111h. al. n: o 128 korotetun määrära-
54672: Alapitkän-Out&kummun poikkiradan raken- han osoitt111miftesta lisätyn avustuksen myön-
54673: ·tamisesta. Liitteet XII,u. e. 70?. L. Kulkv:aan tämiseksi Svenska Litteratursällskapet i Fin-
54674: 115. land nimiselle yhdisty.kselle. Liitteet IV,201.
54675: - Ed. J. Wirtasen toi'\\". al. n:o :l,.'H Hinn.iin- s. 939 ja 940. L. Vv:aan 1696.
54676: Vaasau :rautatien rakentamisesta. Liitteet
54677: XIII,u. s. 703. L. Kulkv:a.an 115. B.uQtsal.aineu lakikirja: - Ks. Lakikirja.
54678: - Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:.u 332 toimenpi-
54679: teistä Oulun ratapihan kunnostamiseksi ja Ruotsin lahja.t.aJ.ot: Ed. Lappi-Seppälän y. m.
54680: l~ntamiseksi. Liitteet XII,u. s. 704. L. a-ah. al. n:o 46 määrärahan osoittamisesta
54681: Kulkv~aan 115. Rl!.o.tsin lahjataloavustuksiin. Liitteet IV,u9.
54682: - Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 3.33 toi- s. 834. L. Vv:aan 1690.
54683: menpiteistä liikenneonnettomuuksien vähen-
54684: tämiseksi rautatieylikäytävien kohdalla. Liit- Rä.lssiv:ero.: - Ks. Verotus.
54685: teet. XII,u. s. 705. L. Kulkv:aan 115.
54686: - Ks. Asunnot. Valtion kulkuneuvot.
54687: s.
54688: Ba..vinto.kemia.: Ed. Virolaisen y. m. rah. al. n:o Sahateollisuus: - Ks. Metsätalous.
54689: 8!) määrärahan asoittamisesta. ravintokemian
54690: laitoksen opetus- ja tutkimusvälin~den perus- Sairaalat: Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:<l' 72 lllilä.rä-
54691: hankinto,ja varten. Liitteet IV,t62. s. 889. rahan osoittamisesta raumasairaalan järjestä-
54692: L. Vv:aan 1693. miseksi Lappeenranna.n kylpylaitQksellJt. Liit-
54693: te.e.t IV,t45, s. 867. L. Vv:aan 169-2.
54694: Ravintolat: - Ks. Väkijuomat. -Ed. U. Raatikaisen y. m. rah. al. n:o 73 ko-
54695: rotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
54696: l'CeJm: - Ks. AIV-rehu. Maatalous. Suot. sairaalain avustamista varten. Liitteet IV,t46.
54697: s. 868. L. Vv:aan 1692.
54698: - Ed. Laitisen y. m. rah. al. n: o 74 määrära-
54699: Beumasa.ira.a.la: - Ks. Sairaalat.
54700: haj&lll osoittamisesta. kunnallisten mielimi-
54701: raalain sekä tuberkuloosisairaalain ja -pe.ran-
54702: tolain hoitopäiväavli:Stuksen kozottamiseksi.
54703: Li.ltteet IV1147. s. 8.69. L. Vv~aan 1692.
54704: ltiiÅanhoito: - Ks. Metsästys. - Ed. Kuittisen y. m. :rah. al. n:o 7& määrära-
54705: ·halll osoittamisesta Kymen läänin kuntien ja
54706: Rikollisuus: - Ks. Siveelli&yys. kuntayhtymien saima.loille myönnettävän val-
54707: tio,navun korottamiseksi. Liitteet IV ,_151. s.
54708: 874. L. Vv:aan 1692.
54709: ltikosla.ki: - Ks. Pidätys.
54710: - Ed. J. Wirtasen y. m. rah. al. u: o 19' määrä-
54711: rahan osoittamisesta perheellisten hOO:ta.jien
54712: Rintamamiellet: Ed. Kuuselan y. m. rah. al. n:o asuntojen rakentamista varten :Mus~aaren
54713: 44 määrärahan osoittamisesta rintamamiesra- sairaalaan. Liitteet IV,l52. s. 876. L. Vv:aan
54714: kentajien lainantarpeen tyydyttämiseksi. Liit- 1692.
54715: teet lV1 117, s. 831. L. Vv:aan 1690. - Ed. E. :K;oiviston y. m. rah. al. n:o 8.0 mii.ärä-
54716: - Ks. Ammattikasvatus. ·rahan eftOittamisesta Oulun diakoni.ssa.kodille
54717: sairaanhoitajatarkoulutusta varten. Liitteet
54718: Rokotteet: - Ks. Tartuntataudit. IV,l53. s. 877. L. Vv:MJl 1692.
54719: - Ed. Salon rah. al. n: o 81 määrltrahan osoit-
54720: Rotat: - Ks. Maatalous. tamisesta aluesai:raalan ja -lääkärin asunno.n
54721: rakentamiseksi Siräisniemen. kuntaan. Liit-
54722: Bov:antemi: - Ks. Ammattikasvatus. teet IV,t54, s. 878. L. Vv:aan 1693.
54723: - Ed. E. KQiviston rlltk. al. n~o 82: ~iä;rätal.lan
54724: lmkousplti'ri: - Ks. Vä.kijuomat. osoittamisesta lääkärin asunto,talon ~. sai-
54725: l'aalan rakelltamise.:lmi Terwhw kuntaan.
54726: Ruokamulta.: - Ks. Maatalous. Liitteet IV,l55. s. 879. L. Vv:aan 1693.
54727: Asialuettelo 1947. 35
54728:
54729: - Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 80 toimenpi- rahasta salaojituspalkkioiden lisäämiseksi.
54730: teistä valtion sairaaloissa palvelevan henkilö- Liitteet IX,5s. s. 525. L. Mtv:aan 108.
54731: kunnan asunto-olojen parantamiseksi. Liitteet - Ks. Maatalous.
54732: VI,a. s. 239. L. Tv:aan 98.
54733: - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 81 li- Salapoltto: - Ks. Väkijuomat.
54734: säyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
54735: uusien asuntojen rakentamiseksi valtion mie- Salo: - Ks. Oppikoulut.
54736: lisairaaloitten perheellisille hoitajille. Liit-
54737: teet VI,4. s. 241. L. Tv: aan 98. Sanomalehtimiehet: Ed. HiekkaJan y. m. rah. al.
54738: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 83 kuntien n: o 122 korotetun määrärahan osoittamisesta
54739: yhteisen keskussairaalan oikeuttamisesta s~ valtionavuksi Suomen Sanomalehtimiesten
54740: maan valtionapuun kuin valtion keskussai-
54741: Liitolle. Liitteet IV,195. s. 931. L. Vv:aan
54742: raalat ja kuntien yhteiset tuberkulosiparan- 1695.
54743: tolat. Liitteet VI,6. s. 244 ja 246. L.
54744: Ed. Kilpeläisen y. m. rah. al. n :o 123 korote-
54745: Tv:aan 98.
54746: tun määrärahan osoittamisesta sanomalehti-
54747: Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 84 toimenpi-
54748: miesten ulkomaisia opintomatkoja varten.
54749: teistä valtion sairaaloiden henkilökunnan
54750: Liitteet IV,196, s. 932. L. Vv:aan 1695.
54751: asunto-olojen parantamiseksi. Liitteet VI,7.
54752: - Ks. Ammattikasvatus.
54753: s. 248. L. Tv:aan 98.
54754: - Ed. Tainion y. m. toiv. al. n:o 85 ensiapu-
54755: Satamat: Ed. Koukkarin y. m. toiv. al. n:o 326
54756: varastojen järjestämisestä syrjäisten seutu-
54757: toimenpiteistä syväsatamatutkimuksen suorit-
54758: jen sairaanhoidon parantamiseksi. Liitteet tamiseksi Haukiputaan Virpiniemessä. Liit-
54759: VI,s. s. 250. L. Tv:aan 98.
54760: teet XII,7. s. 695. L. Kulkv:aan 115.
54761: Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n: o 86 mää-
54762: - Ks. Työolot.
54763: rärahasta Oulun diakonisaakodille sairaanhoi-
54764: tajatarkoulutusta varten. Liitteet VI,9. s. 251 Seerumit: - Ks. Tartuntataudit.
54765: L. Tv: aan 98.
54766: - Ed. Kauhasen y. m. toiv. al n:o 87 toimen- Seminaarit: Ed. E. Koiviston y. m. rah. al. n:o
54767: piteistä radiovastaanottimien ja kovaäänis- 92 korotetun määrärahan osoittamisesta Ka-
54768: laitteiden hankkimiseksi valtion sairaaloihin.
54769: jaain seminaarin lisärakennusta varten. Liit-
54770: Liitteet VI,1o. s. 253. L. Tv:aan 98.
54771: teet IV,165. s. 892. L. Vv:aan 169-3.
54772: - Ed. Lappi-Seppälän toiv. al. n:o 88 toimen-
54773: - Ed. Luostarisen y. m, rah. al. n: o 93 määrä-
54774: piteistä vapaaehtoisen verensiirtotoiminnan
54775: rahan osoittamisesta Itä-Suomen seminaarin
54776: taloudelliseksi tukemiseksi. Lii tteet VI, 11. s.
54777: sijoittamiseksi Savonlinnaan. Liitteet IV,166.
54778: 254. L. Tv:aan 99.
54779: s. 893. L. Vv:aan 1693.
54780: - Ed. Käkelän y. m. toiv. al. n:o 89 eräiden
54781: - Ed. Riikosen y. m. rah. al. n: o 94 määrära-
54782: valtion sairaalain työntekijäin tointen vaki-
54783: han osoittamisesta Itä-Suomen seminaarin
54784: naistamisesta. Liitteet VI,12. s. 255. L.
54785: rakennustöiden aloittamista varten Joensuun
54786: Tv:aan 99.
54787: kaupungissa. Liitteet IV,167, s. 895. L.
54788: - Ed. Långin y. m. toiv. al. n:o 90 toimenpi-
54789: Vv:aan 1693.
54790: teistä valtion sairaaloitten työsopimussuh-
54791: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 145 miessemi-
54792: teessa olevan henkilökunnan vakinaistami-
54793: naarin sijoittamisesta Kemijärven kirkonky-
54794: seksi. Liitteet VI,13. s. 257. L. Tv:aan 99.
54795: lään. Liitteet VIII,16. s. 378. L. Siv:aan 102.
54796: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 91 määrära-
54797: - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 157 lasten-
54798: hasta synnytysasaston rakentamiseksi Kaavin
54799: tarhaopettajaseminaarin perustamisesta. Liit-
54800: kunnan sairaalan yhteyteen Liitteet VI,14.
54801: teet VIII,2s. s. 394. L. Siv:aan 103.
54802: s. 258. L. Tv:aan 99.
54803: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
54804:
54805: Sairaanhoitajattaret: - Ks. Sairaalat. SepplUit: - Ks. Maatalous.
54806:
54807: Salaojitus: Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 215 Seurakunnat: - Ks. Kunnallisverotus.
54808: salaojitusavustuksiin ja -lainoihin varattavien
54809: määrärahojen lisäämisestä. Liitteet IX,48, s. Siemen: - Ks. Nystyräbakteerit.
54810: 512. L. Mtv:aan lp7.
54811: -Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o 225 määrä- Siika: - Ks. Kalastus.
54812: 36 Asialuettelo 1947.
54813:
54814: Siirtovli.ki: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 219 mää· - Ed. Salon toiv. al. n:o 396 esityksen anta-
54815: rärahan ()ll().ittamisesta siirtoväen eduatajien misesta lisäyksestä vuoden 1947 tulo· ja. me-
54816: palkkion maksamista varten huoneenvuokra- noarvioon sillan ja penkereen rakentamista
54817: lautakunnissa. Liitteet 1V,292. s. 1054. L. varten Utajärven lossipaikalle. Liitteet XII,77.
54818: Vv:aan 1702. s. 776, L. Kulkv:aan 119.
54819: - Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 304 toimen- - Ed. Lahtelan toiv. al. n:o 397 sillan raken-
54820: piteistä luovutetun alueen asutuskeskusten tamisesta Tenojoen yli Utsjoen kirkonkylän
54821: sirtoväen työhön sijoittamisen helpottamiseksi. kohdalla. Liitteet XII,7s. s. 778. L.' Kulkv:aan
54822: Liitteet X,43. s. 657. L. Työv:aan 113. 119.
54823: - Ks. Ammattikasvatus. Eläke. Kalastus. Liike- - Ks. Maantiet. Rautatiet.
54824: vaihtovero. Maanhankintalaki. Merikoivisto.
54825: Rakennuslainat. Sipuli: Ed. Miettusen y. m. rah. al. n:o 151 maa·
54826: Siitos: - Ks. Maatalous. rärahan osoittamisesta sipulivarastosuojan ra-
54827: kentamiseksi Ouluun. Liitteet 1V,224. s. 966.
54828: Sillat: Ed. Alestalon y. m. rah. al. n:o 19 maa- L. Vv:aan 1697.
54829: rärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
54830: Kokemäeujoen yli Friitalan lassipaikan koh- Stsävedet: - Ks. Kalastus.
54831: dalta Ulvilan kunnassa. Liitteet 1V,91. s.
54832: 216. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n Siveellisyys: Ed. Kankaisen y.m. toiv. al. n:o
54833: lausunto 90. 177 tutkimuksen toimittamisesta kansamme si-
54834: - Ed. Pärssissn y. m. rah. al. n:o 20 määrära- veellisestä tilasta. Liitteet VII1,4S. s. 428.
54835: han osoittamisesta Kokemäenjoen yli Kiikan L. Siv: aan 105.
54836: kunnan kirkonkylän kohdalla rakenteilla ole-
54837: van maantiesillan rakennustöiden loppuun- Siviilirekisteri: Ks. Hautausmaat. Väestö-
54838: saattamiseksi. Liittet 1V,92. s. 218. L. Vv:aan, luettelo.
54839: jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 91.
54840: - Ed. Järvisen y. m. rah. al. n:o 250 määrärahan Sokeat: Ed. östensonin y. m. toiv. al. n:o 172
54841: osoittamisesta Kurikan kirkonsillan päällys- määrärahasta avustukseksi Kirjoja sokeille
54842: rakenteen uusimiseksi. Liitteet 1V,323. s. nimiselle yhdistykselle. Liitteet V1II,43. s.
54843: 1092. L. Vv:aan 1704. 419 ja 420. L. Siv:aan 104.
54844: - Ed. Ha.utalan y. m. rah. al. n:o 251 määrära-
54845: han osoittamisesta Nivalan Kuoppasillan ra- Sora: - Ks. Pakkolunastus.
54846: kennusiöiden aloittamista varten. Liitteet
54847: 1V,324. s. 1093. L. Vv:aan 1704. Sosialisoiminen: Ed. Pessin y. m. lak. al. n:o 6
54848: - Ed. Salon rah. al. n:o 286 määrärahan osoit- laiksi eräiden tuotanto- ja liikelaitosten kan-
54849: tamisesta sillan rakentamiseksi Utajärven los- sallistamisesta sekä luonnonrikkauksien ja
54850: sipaikalle. Liitteet IV,359. s. 1131. L. Vv:aan ulkomaankaupan ottamisesta valtion haltuun.
54851: 1706. Liitteet 1,6. s. 16. Pp. 85. L. Prv:aan 140, 183.
54852: - Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n:o 355 määrä- - Ed. Hiekkalan toiv. al. n:o 3 esityksen an-
54853: rahasta Vuojakosken maantiesillan uudelleen tamisesta laiksi neuvoa-antavan kansanäänes-
54854: rakentamiseksi. Liitteet Xll,36. s. 731. L. tyksen toimeenpanemisesta talouselämän so-
54855: Kulkv:aan 117. sialisoimisen laajentamiskysymyksestä. Liit-
54856: - Ed. Laitisen y. m. toiv. al. n:o 393 toimen- teet 1,1'0. s. 2K L. Prv: aan 91.
54857: piteistä Toivalan aseman vieressä rautatien -Ed. J. Wirtasen toiv. al. n:o 6,2 komitean
54858: ylittävän maantiesillan rakennustöiden lop- asettamisesta tuotantolaitosten sosialisoimi-
54859: puun saattamiseksi. Liitteet XI1,74. s. 773. sen kannattavaisuuden tutkimista varten.
54860: L. Kulkv: aan 119. Liitteet 1V,5s. s. 169. L. Vv:aan 97.
54861: - Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 394 määrä- -Ed. Peltosen y.m. toiv. al. n:o 63 toimikun-
54862: rahasta Tikkalansalmen sillan rakennustöiden nan asettamisesta suunnittelemaan valtion
54863: aloittamista varten. Liitteet Xll,75. s. 774. tuotanto- ja liikelaitosten yritysmuotojen
54864: L. Kulkv:aan 119. uudistamista. Liitteet 1V,59. s. 170. L.
54865: ~ Ed. Salon toiv. al. n:o 395 toimenpiteistä Vv:aan 97.
54866: ponttoonisillan rakentamiseksi Tiikkajansal-
54867: meen. Liitteet XII,76. s. 775. L. Kulkv:aan Sota: - Ks. 1nvaliidit. Lomat. Pohjois-Suomi.
54868: 119. Pommitusvahingot. Rintamamiehet. Sotalesket.
54869: Al!ialuettelo 1947.
54870:
54871: Sot&koulu: Ks. Puolustuslaitos. Suom&la.is-Amerikka.la.inen. Yhdistys: Ed. Wallin-
54872: gin y. m, rah. al. n:o 127 korotetnn määrä-
54873: Sotalaitos: Ks. Puolustusl1titos. rahan osoittamisesta Suomalais-Amerikkalai-
54874: sen Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Liit-
54875: Sotalesket: Ed. Järvisen y. m. rah. al. n: o 213 teet IV,2<ro. s. 937. L. Vv:aan 1696.
54876: korotetun määrärahan osoittamisesta Sotalas-
54877: kien ja Kaatuneitten Omaisten Huolto r. y:n Suomen kallsaJ.aisuus: - Ks. Kansalaisoikeudet.
54878: toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,286. s.1047.
54879: Suomen Nuoriso-opisto: - Ks. Nu~)liso-opisto.
54880: L. Vv:aan 1702,
54881: - Ed. 1-f. Järvisen y. m. toiv. al. n:o 285 sota-
54882: laskien työhuollosta annetun lain voimassaolo- Suomen Pankki: Ed. ösunsonin y. m, roiv. al.
54883: ajan pitentämisestä. Liitteet X,24. s. 631. L. n:o 79 toimenpiteistä Suomen Pankin nais-
54884: Työv:aan 112. ja miespuolisten viran- ja toimenltaitijain
54885: eroamisiiin yhtenäistämiseksi. Liitteet V,3. s.
54886: - Ks. Eläke.
54887: 226 ja 227. L. Pv:aan 98.
54888: Sota.tapatw:ma: - Ks. Tapaturma.
54889: Sltomen Piensahojen Yhdistys: - Ks. Metsäta-
54890: lous.
54891: Sotavahingot: Ed. H. Pesosen y. m. lak. al. n: o
54892: 18 laiksi sotavahinkolain 3 §:n muuttami-
54893: sesta. Liitteet ll,2. s. 44. L. Lv:aan, jonka Suomen Raamattuopisto: - Ks. Raamattuopisto.
54894: tulee pyytää. Vv:n lausunto 86.
54895: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 27 lisäkor- Suot: Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n:o 138 määrä-
54896: vauksen maksamisesta eräille Pohjois-Suo- rahan osoittamisesta Oulun läänin viljelys-
54897: messa sotavahinkoja kärsineille. Liitteet kelpoisten soiden kuivattamista varten. Liit-
54898: IV,23. s, 117. L. Vv:aan 94. teet IV,211. s·. 951. L. Vv:aan 1600.
54899: - Ed. H. Pesosen y. m. rah. al. n:o 139 määrä-
54900: Sotavelat: Ed. Riihimäen y. m. toiv. al. n:o 46 rahan osoittamisesta Pohjois.Suomen suoaluei-
54901: kotimaisten valtion velkain korkojen ja kuo· den raivaamista ja rehunviljelykseen saatta-
54902: letusten maksamisen lykkäämisestä. Liitteet mista varten. Liitteet IV,212. s. 8'52. L.
54903: IV,42. s, 145. L. Vv:aan 96. Vv:aan 1697.
54904: - Ks. Asutustoiminta.
54905: Sot.illwltorpat: - Ks. Vuokra-alueet.
54906: Supistettu koulu: - Ks. Kansakoulut.
54907: Standa.rdisoiminen: Ed. Sergeliuksen y. m. ra.h. al.
54908: n:o 32 korotetun määrärahan osoittamisesta Snupollj.a: - Ks. Kerhotoiminta.
54909: standardisoimistoimintaa varten. Liitteet
54910: IV,I05, s. 811. L. Vv:aan 1689. Suurperheet: - Ks. Lomat.
54911: - Ed, Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 65
54912: lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon Suurpääoma: __, Ks. Omaisuudcnluovutusvero.
54913: standardisoimistyön tukemiseksi. Liittcct
54914: IV,61. s. 173. L. Vv:aan 97. Synnytyslaitos: - Ks. Sairaalat.
54915:
54916: Stipendit: Ed. K. Anderssonin y. m. rah. al. n: o Syväsatama: - Ks. Satamat.
54917: 86 määrärahan osoittamisesta stipendeiksi
54918: korkeakouluissa opiskeleville vähävaraisilla ja Syytteestä vapautetut: - Ks. Kansalaisoikeudet.
54919: lahjakkaille opiskelijoille. Liitteet IV,I5.9. s.
54920: 885. L. Vv:aan 1693. Slhköistys: Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 3
54921: - Ks. Sanomalehtimiehet. Yliopisto. määrärahan osoittamisesta ]ainoiksi pienvil-
54922: jelijäin muodostamille yhtiöille kotiseudun
54923: Sukupuolitaudit: - Ks. Siveellisyys. sähköistämistä varten. Liitteet IV,75. s. 195
54924: ja 196. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää. Mtv:n
54925: SUoja,.a.lueet: Ed. E. Karjalaisen y. m. rah. a:I. lausunto 89.
54926: n:o 52 määrärahan osoittamisesta avustuk- - Ed. Pyikälän y. m. toiv. al. n:o 71 määrära-
54927: seksi Kuhmon ja Pielisjärven kuntain asuk- hasta avustuksiksi ja lainoiksi maaseudun
54928: kaille suoja-alueiden jälleenrakentamista var- sähköyhtymille. Liitteet IV167. s. 179. L.
54929: ten. Liltteet IV,I25. s. 844. L. Vv:aan 1691. Vv:aan 97.
54930: 38 Asialuettelo 1947.
54931:
54932: - Ed. Mäkisen y. m. toiv. al. n:o 72 lisäyksestä - Ed. Wuolijoen y. m. toiv. al. n:o 170 lisäyk-
54933: vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon avustuk- sestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon Val-
54934: sek.si Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle. Liitteet tion Näyttämötaidelautakunnan käytettäväksi
54935: 1V,ss. s. 181. L. Vv:aan 97. kahden ohjaajan kouluttamiseksi ja palkkaa-
54936: - Ed. Salon toiv. al. n:o 73 määrärahasta avus- miseksi maa.seudun amatööriteattereja varten.
54937: tuksiksi Kainuun kuntien sähköistämisestä Liitteet VII1,41. s. 417. L. Siv:aan 104.
54938: osalliseksi pääsemistä varten. Liitteet 1V,69. - Ed. Hukarin y. m. toiv. al. n:o 171 määrära-
54939: s. 183. L. Vv:aan 97. hasta valtion nuorisotyölautakunnalle kiertä-
54940: - Ks. Maaseudun sähköistys. vien näytelmäohjaajien paikkaamista varten.
54941: Liitteet VII1,42. s. 418. L. Siv:aan 104.
54942: Sääminki: - K.s. Emäntäkoulut.
54943:
54944: Säännöstely: Ed. Kanniston y. m. toiv. al. n:o 4 Taksoitus: - Ks. Kunnallisverotus.
54945: toimenpiteistä paperinsäännöstelyn lopettami-
54946: seksi. Liitteet 1,11. s. 30. Pp. 92. L. Prv:aan Tallettajat: Ed. Luukan y. m. lak. al. n:o 17 laiksi
54947: 195. eräiden talletusten ja obligatioiden omista·
54948: - Ed. P. Karjalaisen y. m. toiv. al. n:o 69 toi- jille myönnettävästä verohuojennuksesta an-
54949: menpiteistä yksinomaan kotimaista raaka-ai- netun lain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet 1V,9.
54950: netta valmisteisiinsa käyttävän huonekalu- s. 89. L. Vv:aan 86.
54951: teollisuuden vapauttamiseksi hinta- ja elin- - Ed. Kytömaan y. m. toiv. al. n:o 77 tutkimuk-
54952: keinosäännöstelystä. Liitteet 1V,s5. s. 177. sen toimittamisesta mahdollisuuksista perus-
54953: L. Vv:aan 97. taa inflatiovakuudella varustettu säästötili
54954: - Ed. Smedsin toiv. al. n:o 186 toimenpiteistä maan rahalaitoksiin. Liitteet V,1. s. 223. L.
54955: säännöstelyn Jopettamiseksi eräillä tuotannon Pv:aan 98.
54956: aloilla. Liitteet 1X,19. s. 472 ja 473. L. - K.s. 1nflatiokorvaus. Säästäväisyys.
54957: Mtv :aan 105.
54958: - Ks. Hinnat. Maatalous. Talouselämä. Talonomistajat: - Ks. Kaupunkikiinteistöt.
54959:
54960: Säästäväisyys: Ed. Järven y. m. toiv. al. n:o 78 Talousapulaiset: - Ks. Kotitalous.
54961: lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoarvioon
54962: säästäväisyyttä tarkoittavan valistustyön te- Talouselämä: Ed. Roineen y. m. lak. al. n:o 73
54963: hostamiseksi. Liitteet V,2. s. 224. L. Pv:aan laiksi talouselämän säännöstelemisestä poik-
54964: 98. keuksellisissa oloissa annetun lain muuttami-
54965: - Ks. 1nflatiokorvaus. Tallettajat. sesta. Liitteet 1,1s. s. 1162. L. Prv:aan
54966: 3470.
54967: Säästöpankit: Ed. Kytömaan lak. al. n:o 59 laiksi
54968: säästöpankkilain muuttamisesta. Liitteet V,4. TaJ.ousopetus: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al.
54969: s. 787. L. Pv:aan. n:o 134 lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja me-
54970: noarvioon talousopetustarkastajan toimen pe-
54971: rustamista varten kauppa- ja teollisuusmi-
54972: T~ nisteriön ammattikasvatusosastolle. Liitteet
54973: Taide: Ed. A. K. Wirtasen y. m. toiv. al. n:o 162 V1II,5. s. 363. L. Siv:aan 102.
54974: toimenpiteistä taiteilijain ja kirjailijain val- - Ks. Kasvatusopillinen talouskoulu. Kotitalous.
54975: tionavun korottamiseksi. Liitteet VII1,33. s.
54976: 399 ja 404. L. Siv:aan 104 . Talviauraus: - Ks. Maantiet.
54977: - Ed. Lappi-Seppälän y. m. toiv. al. n:o 167 toi-
54978: menpiteistä taidemaalarien ja kuvanveistäjien Tampere: - Ks. Teknilliset oppilaitokset.
54979: atelieripulan helpottamiseksi. Liitteet VII1,ss.
54980: s. 413. L. Siv:aan 104 • Tanssi: - Ks. Leimavero.
54981: - Ed. Kilven y. m. toiv. al. n:o 168 määrära-
54982: ha.sta näyttämötaiteen tukemiseksi. Liitteet Tapaturma: Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o 274
54983: VII1,s9. s. 414. L. Siv:aan 104. esityksen antamisesta tapaturmakorvauslain-
54984: - Ed. Kuusisen y. m. toiv. al. n:o 169 toimen- säädännön uudistamisesta. Liitteet X,ta. s.
54985: piteistä kuvaamataiteiden ja -taiteilijain ase- 616. L. Työv:aan 111.
54986: man parantamiseksi. Liitteet V1II,40. s. 415. - Ed. Terhon y. m. toiv. al. n:o 275 toimenpi·
54987: L. Siv:aan 104. teistä työntekijäin tapaturmavakuutuslain
54988: Asialuettelo 194 7. 39
54989:
54990: uudistamiseksi. Liitteet X,14, s. 617. L. Tiede: Ed. Seppälän y. m. toiv. al. n:o 163 tie-
54991: 'ryöv:aan 111. teellisten seurojen taloudellisen aseman pa-
54992: - Ed. H. Mannisen y. m. toiv. al. n:o 276 inter· rantamisesta. Liitteet VIII,34. s. 409. L.
54993: noituina olleiden henkilöiden saattamisesta Siv:aan 104.
54994: sotatapaturmalain vaikutuspiiriin. Liitteet
54995: X,15. s. 618. L. Työv:aan 111. Tielaki: Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 110
54996: tielain 91 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,1s.
54997: Tarkastus: - Ks. Valtiontalous. s. 321. L. Ltv:aan 100.
54998:
54999: Tartuntataudit: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. Tiet: - Ks. Maantiet. Sillat. Verotus.
55000: n:o 82 toimenpiteistä seerumien ja rokottei·
55001: den valmistus· ja tarkastuslaitoksen aikaan- Tilasto: Ks. Liikeyrityslaskenta. Palkat.
55002: saamiseksi. Liitteet VI,5. s. 242. L. Tv:aan Väestö tilasto.
55003: 98.
55004: TUoilta pois joutuvat: - Ks. Maanhankintalaki.
55005: Teatterit: - Ks. Näyttämötaide. Taide.
55006: Titteli: - Ks. Ammattinimitykset.
55007:
55008: Teknillinen avustajakunta: - Ks. Lähetystöt. Toinen korvauslaki: - Ks. Korvau.slaki.
55009:
55010: Teknillinen neuvonta: - Ks. Metsätalous. Toinen omaisuudenluovutusvero: - Ks. Omaisuu-
55011: denluovutusvero.
55012: Teknillinen tutkimuslaitos: - Ks. Paloteknilli-
55013: nen laboratorio. Tontti: - Kll. Maanhankintalaki. Pa.kkolunastus.
55014:
55015: Teknilliset koulut: Ed. Hukarin y. m. toiv. al. Tuberkuloosi: Ed. E. Pesosen y. m. rah. al. n:o
55016: n:o 141 työnjohto-opin ja yhteiskuntaopin ope· 218 määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
55017: tuksesta valtion teknillisissä kouluissa. Liit- liitto r. y:lle tuberkuloottisten työnvälitys-
55018: teet Vll,12. s. 372. L. Siv:aan 102. toimintaa varten. Liitteet IV,21s. s. 1053. L.
55019: Vv:aan 1702.
55020: - Ed. Heiniön y. m. toiv. al. n:o 142 määrära-
55021: hasta uuden koulutalon rakentamiseksi Tam- - K!!. Sairaalat. •
55022: pereen teknilliselle oppilaitokselle. Liitteet
55023: Vill,13. s. 373. L. Siv:aan 102. Tukipalkkiot: - Ks. Maatalous.
55024:
55025: Tulipalonvaara: - Ks. Rakennustoiminta.
55026: Teknilliset oppilaitokset: Ed. Kulovaaran y. m.
55027: rah. al. n:o 88 määrärahan osoittamisesta la- TuloUmoitus: - Ks. Kunnallisverotus.
55028: boratoriokoneiden hankkimiseksi Turun tek-
55029: nilliselle oppilaitokselle. Liitteet IV,161. s. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Hiekkalan y. m. lak.
55030: 888. L. Vv:aan 1693, al. n:o 12 laiksi tulo- ja omaisuusverolain
55031: - Ed. Heiniön y. m. rah. al. n:o 91 määrära- 10 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,4. s. 77.
55032: han osoittamisesta uuden koulutalon xakenta- L. Vv:aan 86.
55033: miseksi Tampereen teknilliselle oppilaitokselle. - Ed. P. Tervon y. m. lak. al. n:o 13 laiksi tulo-
55034: Liitteet IV,164. s. 891. L. Vv:aan 1693, ja omaisuusverolain 22 § :n muuttamisesta.
55035: Liitteet IV15. s. 79. L. Vv:aan 86.
55036: Tenojoki: - Ks. Maanvyörymät. - Ed. Piippulan y. m. lak. al. n:o 14 laiksi tulo-
55037: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet
55038: Teollisuus: - Ks. Asunto-olot. Eläke. Luotta- IV,a. s. 81. L. Vv:aan 86.
55039: musmies. Sosialisoiminen. Työolot. - Ed. Lehtokosken y. :t;n. lak. al. n:o 15 laiksi
55040: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit-
55041: Terveydenhoito: - Es. Sairaalat. Tartuntatau- teet IV,7. s. 84. L. Vv:aan 86.
55042: dit. Työolot. - Ed. Piippulan y. m. lak. al. n:o 68 laeiksi tulo-
55043: ja omaisuusverolain sekä maalaiskuntain kun-
55044: Testamentti: Ed. Sergeliuksen y. m. toiv. al. n:o nallishallinnosta annetun asetuksen muutta-
55045: 10 testamenttaamisoikeuden muuttamisesta. misesta. Liitteet IV,366. s. 1174. L. Vv:aan,
55046: Liitteet II,5. s. 48 ja 49. L. Lv:aan 93. jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 3222.
55047: Asialuettelo 1947.
55048:
55049: - Ed. Sergeliuksen y. m. tQiv. al. n:o 30 val- Työhuolto: - K.s. Sotalesket.
55050: tionveron su.orittamisesta o.~~akkeilla. Liitteet
55051: IV,26. ll· 123 ja 124. L. Vv:aan 95. Työmaa.: - Ks. Luottamusmies.
55052:
55053: Tuntiopetta.jat: - Ks. Oppikoulut. Työmitta.us: - Ks. Metsätalous.
55054:
55055: Tuonti: - Ks. Ulkomaankauppa. Työnantaja: - Ks. Köyhäinhoito.
55056:
55057: Tuotannon kansallistaminen: - Ks. Sosialisoimi- Työnjohta.ja.t: - Ks. Rakennustoiminta. Teknil-
55058: nen. liset koulut.
55059:
55060: Tuotantokomiteat: Ed. Paasivuoren y. m. toiv. al. Työntekijät: - Ks. Köyhäinhoito. Maanhankin-
55061: n:o 271 tuotantokomiteoja vastaavien yhteis- talaki. Metsätalous. Palkat. Tapaturma.. Työ-
55062: työelimien perustamisesta eräille aloille. Liit- olot.
55063: teet X,1o. s. 613. L. Työv:aan 111.
55064: Työnvälitys: - Ks. Tuberkulo<>si.
55065: Tuotantolaitokset: - Ks. Sosialisoiminen.
55066: Työolot: Ed, Käkelän y. m. toiv. aL n:<> 277 toi-
55067: Turku: - Ks. Teknilliset oppilait9kset. menpiteistä työturvallisuutta ja työntekijäin
55068: .sosiaalisia oloja koskevien epäkohtien poista-
55069: '1'\lrve: - Ks. Maatalous. miseksi teollisuuslaitoksissa. Liitteet X,16. s.
55070: 619. L. Työv:aan 112.
55071: Turvepehku: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 12 mää- - Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 278 esityksen
55072: rltrahan osoittamisesta lainoiksi pienviljeli- antamisesta laiksi työturvallisuuslain muutta-
55073: jöille turvepehkutehtaiden rakentamista ja misesta. Liitteet X,17. s. 621. L. Työv:aan
55074: turvesoiden ojittamista varten, Liitteet IV,84. 112.
55075: s. 208. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää l\Itv:n - Ed. Roineen y. m. toiv. al. n:o 279 esityksen
55076: lausunto 90. antamisesta laiksi työturvallisuudesta alusten
55077: lastaus- ja purkami11työssii. annetun lain muut-
55078: TYJWitehdas: Ed. Pusan y. m. rah. al. n:o 27 tamisesta. Liitteet X,ts . .s. 622. L. Työv:aan
55079: määrärahan osoittamisesta Typpi Oy:n osake- 112.
55080: pääoman korottamista varten. Liitteet IV,1oo. - Ed. Hiilelän y. m. toiv. al. n:o 280 vuorotyöstä
55081: s. 802. L. Vv:aan 1689. työntekijäin terveydelle ja elämälle aiheutu-
55082: vien vaarojen ja haittojen tutkimisesta. Liit-
55083: Tyttökoulu: - Ks. Oppikoulut. teet X,l9. s. 623. L. Työv:aan 112.
55084: - Ed. Kuusisen y. m. toiv. al. n:o 307 tutkimuk-
55085: Työaika: Ed. Mustosen y. m. lak. al. n :o 45 laiksi sen toimittamisesta puolipäivätyön soveltamis-
55086: työaikalain 1 t:n muuttamisesta. Liitteet X,1. mahdollisuuksista. Liitteet X,46, B. 668. L.
55087: s. 597. L. Työv:aan 88. Työv:aan 113.
55088: - Ed. Karvosen y. m. lak. al. n:o 46 laiksi työ- - Ed. Muikun y. m. toiv. al. n:o 314 pit1d;i.mat-
55089: aikalain 1 §:n muuttamisesta. Liitteet X,2. kaisten metsätyölii.isten matkojen aiheutta-
55090: s. 599 L. Työv:aan 88. mien työajan menetyksen sekä. majoitus· ja
55091: - Ed. Hiileliin y. m. lak. aL n:o 47 laiksi työ- kyytikustannusten korvaamisesta. Liittcet
55092: aikalain 3 t :n muuttamisesta. Liitteet X,3. X,53. s. 671. L. Työv:aan 114.
55093: s. 601. L. Työv:aan 88. - Ks. Luottamusmies.
55094: - Ed. Karvosen y. m. lak. al. n:o 48 laiksi työ-
55095: aikalain 12 § :n muuttamisesta. Liitteet X,4. Työpaikka: - Ks. Eliike. Tuotantokomiteat.
55096: s. 603. L. Työv:aan 88.
55097: - Ed. Karvosen y. m. J.ak. al. n:o 49 laiksi työ- Työpaikat: - Ks. Hinnat. Palkat.
55098: aikalain 18 §:n muuttamisesta. Liitteet X,5·
55099: s. 604. L. Työv:aan 89. Työsopimus: - K~. Työaika.
55100: - Ed. Tuomisen y. m. lak. al. n:o 50 laiksi työ-
55101: sopimuslain 20 §:n muuttamisesta. Liitteet Työtehoseura.: - Ks. Metsii.talous.
55102: X,G. s. 605. L. Työv:aan 89.
55103: - Ks. Työolot. Työturvallisuus: - Ks. Työolot.
55104: AJS:iaJuettelo 1947. 41
55105:
55106: Työvoima.: - Ks. Metsätalous. vauspalkkioiden korottamisesta. Liitteet lX,M.
55107: s. 535. L. Mtv:aan 108.
55108: Työväentalot: - Ks. Pakkolunastus. - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 233 määrära·
55109: hasta raivauspalkkiolain mukaisten uudisrai-
55110: Täystyöllisyys: - Ks. Kirjapainot. vauspalkkioiden korottamiseksi. Liitteet
55111: IX,66. s. 539. L. Mtv:aan 109•
55112: .- Ks. Asutustoiminta.
55113: u.
55114: Uitto: - Ks. Vesioikeus.
55115:
55116: Ulkoma.anedustus: - Ks. 1\Iaatalousasiamies. V.
55117: Vaalipiirit: - Ks. E.dustajanvaalit.
55118: Ulkomaankauppa.: Ed. P. Tervon y. m. toiv. al.
55119: n:o 61 ulkomaankaupan. valvonnan kehittä- Vaasa: - Ks. Pos.tilaitos. Rautatiet.
55120: misesta. Liitteet IV,57. s. 167. L. Vv:aan
55121: 97. Vahingot: - Ks. Pohjois..Suomi. Pommitusva·
55122: - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 70 tutkimuk- hingot.
55123: sen toimittamisesta graniittituotannon kohot-
55124: tamisen ja graniitin viennin mahdollisuuk- Vajaamieliset: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n:o
55125: sista. Liitteet IV,66. s. 178. L. Vv:aan 97. 70 korotetun. määrärahan osoittamisesta kun-
55126: - Ks. Sosialisoiminen. nallisten ja yksityisten vajaamielislaitosten
55127: perustamiskustannusten avustamiseksi. Liit-
55128: Ulkomailla oleskelevat: - Ks. Kansalaisoikeu· teet IV,l43. s. 865. L. Vv:aan 1692.
55129: det. - Ks. Lapset.
55130:
55131: Ulkoministeriö: - Ks. Lähetystöt. Valistustyö: - Ks. Sltästäväisyys.
55132:
55133: Uponnut puu: - Ks. Vesioikeus. Valtioneuvosto:· - Ks. Rakennusministeriö.
55134:
55135: Upseerit: - Ks. Puolustuslaitos. Valtioneuvoston kirjapaino: Ed. E. Nurmisen
55136: rah. al. n:o 47 määrärahan osoittamisesta
55137: Urheilu: Ed. K. Eskolan y. m. rah. al. n:o 121 valtioneuvoston kirjapainotalon rakennustöitä
55138: määrärahan osoittamisesta maaseudulle ra- varten. Liitteet IV,12o. s. 835. L. Vv:aan
55139: kannettavien urheilukenttien avustamista ja 1690.
55140: rakennusneu"·onnan järjestämistä varten. Liit· Ed. Myllymäen y. m. rah. al. n: o 48 määrä-
55141: teet IV,194. s. 930. L. Vv:aan 1695. rahan osoittamisesta valtioneuvoston kirjapai·
55142: - Ed. Söderhjelmin toiv. al. n:o 178 esityksen notalon rakennustöitä varten. Liitteet IV,121.
55143: antamisesta laiksi urheiluopistojen valtion· s. 837. L. Vv:aan 1690.
55144: avusta. Liitteet VIII,49. s. 430 ja 431. L.
55145: Siv:aan 105. Valtion kulkuneuvot: Ed. Simosen y. m. rah. al.
55146: - Ed. Lappi.Seppälän y. m. toiv. al. n:o 179 kori· n: o 237 korotetun määrärahan osoittamisesta
55147: pallovälineitten hankkimisesta kansa· ja oppi· kulku- ja kuljetussuhteiden parantamiseksi
55148: kouluihin. Liitteet VIII,5o. s. 432. L. Siv:aan valtion mailla. Liitteet IV,31o. s. 1073. L.
55149: 105. Vv:aan 170R.
55150: - Ks. Huvitilaisuudet. Pakkolunastu.s.
55151: Valtion maat: - Ks. Asutustoiminta.
55152: Uskonnoilvapauslaki: - Ks. Kirkollisverot.
55153: Valtion metsät: - Ks. Asutustoiminta.
55154: Utsjoki: - Ks. Maanvyörymät.
55155: Valtion nuorisotyöla.utaltunta: - Ks. Taide.
55156: Uudisraivaus: Ed. Murtomaan y. m. toiv. al. n:o
55157: 226 lisäyksestä vuoden 1947 tulo- ja menoar- Valtion näyttämötaidelautakunta: - Ks. Taide.
55158: vioon uudis· ja laidunraivauspalkkioita var·
55159: ten. Liitteet IX,59. s. 526. L. Mtv:aan 108. Valtion omistamat yhtiöt: - Ks. Eläke. Sosia-
55160: - Ed. Miettusen y. m. toiv. al. n:o 231 uudisrai· lisoiminen.
55161:
55162: 6
55163: 42 Asialuettelo 1947.
55164:
55165: Valtion rautatiet: - Ks. Rautatiet. Verokahvi: Ed. Leikolan y. m. toiv. al. n:o 66
55166: n. s. verokahvin kauppaan laskemisesta. Liit-
55167: Valtiontalous: Ed. Rantalan y. m. lak. al. n:o 62 teet IV,62. s. 174. L. Vv:aan 97.
55168: laeiksi valtiontalouden tarkastuksesta ja val-
55169: tionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan Verotus: Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 69 laiksi
55170: tarkastuksesta. Liitteet IV,363. s. 1150. L. eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve-
55171: Vv:aan 1787. rolakeihin. LHtteet IV,367. s. 1177. L. Vv:aan,
55172: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 3288.
55173: Valtionvelka: - Ks. Sotavelat. - Ed. Vennamon y. m. lak. al. n:o 70 laiksi eräi-
55174: den talletusten ja obligatioiden omistajille
55175: myönnettävästä veronhuojennuksesta. Liitteet
55176: Valtion verotus: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. IV,368. s. 1179. L. Vv:aan 3288.
55177: Verotus.
55178: - Ed. Köllin y. m. lak. al. n:o 71 laiksi eräiden
55179: talletusten, obligatioiden ja velkasitoumusten
55180: Valtion viljava.rasto: - Ks. Viljavarasto. omistajille myönnettävästä veronhuojennuksesta.
55181: Liitteet IV,369. s. 1181. L. Vv:aan 3288.
55182: Valtiopäiväjärjestys: Ed. österholmin y. m. lak. - Ed. Jernin y. m. toiv. al. n:o 29 toimenpi-
55183: al. n:o 1 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut- teistä valtion. ja kunnallisverotuksen yhdistä-
55184: tamisesta. Liitteet 1,1. s. 7 ja 8. L. Prv:aan miseksi veroilmoituksen tekemiseen ja vero-
55185: 85. tuksen toimittamiseen nähden. Liitteet IV,25.
55186: s. 121 ja 122. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
55187: Ltv:n lausunto 95.
55188: Valtiopäivätyö: - Ks. Eduskunta.
55189: - Ed. Kullbergin toiv. al. n:o 41 toimenpiteistä
55190: maatalouskiinteistöjen verotuksen uudistami-
55191: Vangitseminen: - Ks. Pidätys. seksi. Liitteet IV,37- s. 138 ja 139. L.
55192: Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 95.
55193: Va.nha.inkodit: Ed. E. Nurmisen y. m. rah. al. - Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 42 asian-
55194: n:o 207 korotetun määrärahan osoittamisesta omaisten maanomistajain oikcuttamisesta vä-
55195: avustuksiksi kunnallisten, seurakunnallisten hentämään verotettavista tuloistaan kylätei-
55196: ja yksityisten vanhainkotien perustamista ja den rakentamisesta ja kunnossapidosta heille
55197: ylläpitämistä varten. Liitteet IV,2so. s. 1040. aiheutuvat kustannukset. Liitteet IV,ss. s.
55198: L. Vv:aan 1701. 140. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n
55199: ,lausunto 96.
55200: - Ed. Sergeliuksen y. m. toiv. al. n:o 43 vero-
55201: Vanhukset: - Ks. Maanhankintalaki. Verotus. helpotuksista vanhuksille. Liitteet IV,39. s.
55202: 141 ja 142. L. Vv:aan 96.
55203: Vankeusyhdistys: Ed. Kankaisen y. m. rah. al. - Ed. Uusitalon y. m. toiv. al. n:o 44 rälssiveron
55204: n:o 215 korotetun määrärahan osoittamisesta kokonaisuudessaan poistamisesta. Liitteet
55205: Vankeusyhdistyksen työn tukemiseksi. Liit- IV,40. s. 143. L. Vv:aan 96.
55206: teet IV,2ss. s. 1050. L. Vv:a.an 1702. - Ed. Nevalaisen y. m. toiv. al. n:o 45 erikois-
55207: veron määräämisestä ala-arvoiselle kirjalli-
55208: suudelle. Liitteet IV,41. s. 144. L. Vv:aan
55209: Vankileirit: - Ks. Hautausmaat.
55210: 96.
55211: - Ed. Heiniön y. m. toiv. al. n:o 48 tutkimuksen
55212: Vapa.alippu: - Ks. Eduskunta. toimittamisesta nykyisen verotuksen vaikutuk-
55213: sesta elinkeinoelämään. Liitteet IV,44. s. 148.
55214: Velka.: - Ks. Sotavelat. L. Vv:aan 96.
55215: - Ed. P. Tervon y. m. toiv. al. n: o 49 esityksen
55216: Verensiirto: - Ks. Sairaalat. antamisesta laiksi verohallituksen perustami-
55217: sesta. Liitteet IV,45. s. 149. L. Vv:aan 96.
55218: - Ed. Puumalaison y. m. toiv. al. n:o 50 toimi-
55219: Verohallitus: Ks. V erotus. kunnan asettamisesta selvittämään verotus-
55220: poliittiset kysymykset niiden koko laajuu-
55221: Veroilmoitus: - Ks. Kunnallisverotus. Verotus. dessa Liitteet IV,46. s. 150. L. Vv:aan 96-
55222: .A:sia.luettelo lW 7.
55223:
55224: - Ks. Kaupunldkiinteist0t. Kirkollisverot. Kun· - Ed. H. Pesosen y. m. toiv. al. n:o 25{) jako-
55225: nallis:'it>JQtus. Lei:mt~. vero.. Liikeva.ihtovero. kuntien mailla sijaitsevien vuokra-alueiden ja
55226: Maa.nhllillokintallMii. 'l'allettajat. Tulo- ja omai· n. s. sotilastorppien itsenäistämisestä. Liitteet
55227: snlilo~tVero. IX,sa. s. 563. L. Mtv:aan 110.
55228: - Ed. Karppisen y. m. toivdll. n:o 251 toimen·
55229: V~: - Ks. Kunnallisverotus. piteistä luna!1tuslainsäiWännön \l.lkopuolella
55230: olevien vuokta-alueiden itsenäistämiseksi.
55231: Liitteet IX,s4. s. 564. L. Mtv:aan 110.
55232: Vesijohdot: - Ks. Maatalous.
55233: - Ks. Pakkolunastus.
55234: Vesioikeus: Ed. Kulmalan y. m. toiv. al. n:o 125
55235: Vuokramiehet: - Ks. Maanhankintalaki.
55236: esityksen antamisesta uponneena olleen puu-
55237: tavaran nostamisesta ja omakseen ottamisesta.
55238: Vuokra.säälUlöstely: - Ks. Huoneenvuokrasään-
55239: Liitteet VII,33. s. 340. L. Ltv:aan 101.
55240: nöstely. Siirtoväki,
55241: Vesistiftoimikunta: - Ks. Kalastus. Vuokrat: - Ks. Asunto-olot.
55242:
55243: VieBti: - Ks. Ulkomaankauppa. Vuorotyö: - Ks. Palkat. Työolot.
55244:
55245: Viikin tila.: - Ks. Maatalous. Vuosiavustus: Ks. Lapset.
55246:
55247: Viljavarasto: Ed. Kinnusen y. m. toiv. al. n: o 229 Väestökeskukset: - Ks. Asunto-olo.t.
55248: valtion viljavaraston perustamisesta Pieksä-
55249: Väestöluettelo: Ed. Prunnilan y,:r:n. toiv. al. n:o
55250: mäer:te. Liitteet IX,62. s. 531. L. Mtv:aan 108,
55251: 119 siviilirekisteriin kuuluvien henkilöiden
55252: väestöluettelon pidon siirtämisestä kunnalli-
55253: Viljely'Sm.aa.: - Ks. Asutustoiminta. Kunnallis-
55254: sille viranomaisille. Liittee.t VII12 7. s. 333.
55255: verotus. Uudisraivaus.
55256: L. Ltv:aan 101.
55257: Virastot: Ed. Kuittisen y. m. lak. al. n:o 61 laiksi
55258: Väestötilasto: Ed. Smedsin toiv. a.l. n:o 12.7
55259: uusien virkojen ja toimien perustamisesta
55260: väestötilaston uudistamisesta. Liitteet VII,35,
55261: eräisiin virastoihin ja yleisiin laitoksiin. Liit-
55262: s. 345 ja 346. L. Ltv:aan 101.
55263: teet IV,362, s. 1149. L. Vv:aan 1707.
55264: - Ks. Postilaitos. Väkijuoma.t: Ed. Kivisalon y. m. lak. al. n :o 24
55265: laiksi väkijuomista annetun lain 42 ~: n
55266: Virltaaieilet: Ed. Virolaisen y. m. tloiv. al. n:o muuttamisesta. Liitteet VI12. s. 237. L.
55267: 52 vixkamiesten palkkauksen ja aseman jär- Tv:aan 87.
55268: jestelyssä huomioon otettavista. näkökohdista. - Ed. E. Koiviston y. m. toiv. al. n:o 93 toi-
55269: LiiUeet. IV,48. so. 153. L. Vv:aan 9G. menpiteistä alkoholin tarjoilun kieltämiseksi
55270: - Ed. Xliiittisen y.m. toiv. al.. 11:0 53 miärä- anniskeluravintoloissa rukouspäivien j,a. SUlU·
55271: ra.ha.sta.. ylimää:riiSilien t()i,mie:a vakina.istami- ten kirkollisten juhlapäivien aattoina. Liit-
55272: seksi posti- ja lennätinhallitnksessa. Liitteet teet VI,t6, s. 260. L. Tv:aan 99.
55273: IV,49. s. 155. L. Vv:aan 96. - Ed. Brommelsin y. m. toiv. al. n:o 95 alko-
55274: - Ks. Eläke. Kansakoulut. Oppikoulut. Poliisi. holijuomien luvattQUlasta valmistuksesta, myy-
55275: Postilaitos. Suomen Pankki. misestä ja kuljetuksesta säädettyjen rangais-
55276: tusten koventamisesta. Liitteet VI,ts. s. 262
55277: Virpiniemi: - Ks. Satamat. ja 263. L. Tv: aan 99.
55278: - Ed. Salon toiv. al. n:o 96 esityksen antami-
55279: Voi: - Ks. Maitotalous. sesta kuntien väkijuomaliikkeen voitosta saa-
55280: man osuuden korottamisesta. Liitteet Vl,19.
55281: Vuodat: - Ks. Maatalous. s. 265. L. Tv:aan 99.
55282: - Ks. Juopuneet. Raittius.
55283: vuokra-alueet: Ed. Kuuselan y. m. toiv. al. n:o
55284: 249 vuokrasopimuksen rekisteröimisen ulotta- Väkila.nnoitteet: - Ks. Lannoitteet. Maanhan-
55285: misesta koskemaan kaikkia maanvuokrasopi- kintalaki. Maatalous.
55286: muksia. Liitteet IX,s2. s. 562. L. Mtv:aan
55287: 110. Vä.kivalta.isuudet: - Ks. Siveellisyys.
55288: 44 Asialuettelo 1947.
55289:
55290:
55291: Y. Yliopisto: Ed. Luukan y. m. rah. al. n:o 83 maa-
55292: Yhdistykset: - Ks. Elinkeino. rärahan osoittamisesta pienviljelystalouden
55293: professorin viran perustamiseksi Helsingin yli-
55294: Yhteiskoulut: Ed. Kaupin y. m. mh. al, n:o 95 opistoon, Liitteet IV,t56. s. 881. L. Vv:aan
55295: määrärahan osoittamisesta koulutalon raken- 1693.
55296: tamiseksi Keravan yhteiskoululle. Liitteet - Ed. Smedsin y. m. rah. al. n:o 84 määrärahan
55297: IV,t68. s. 896. L. Vv:aan 1693. osoittamisesta dosenttiluennoista suoritetta-
55298: - Ed. Paasivuoren y. m. rah. al. n: o 96 mää- vien palkkioiden korottamiseksi Helsingin
55299: rärahan osoittamisesta Karjaan suomalaisen yliopistossa. Liitteet IV,t57. s. 882. ja 883.
55300: yhteiskoulun koulutalon rakentamista varten. L. Vv: aan 1693.
55301: Liitteet IV,t69. s. 897. L. Vv:aan 1693. - Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 136 määrära-
55302: - Ed. Lahtelan y. m, rah. al. n:o 98 määrära- hasta eräiden korkeakoulujen opiskelijoille
55303: han osoittamisesta Kemijärven yhteiskoulun jaettavia stipendejä varten. Liitteet VIII,7.
55304: ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,t71. s. 365. L. Siv:aan 102.
55305: s. 900. L. Vv:aan 1694. - Ed. Ahmavaaran y. m. toiv. al. n:o 139 kor-
55306: - Ks. Oppikoulut. keinta opillista sivistystä koskevasta järjes-
55307: telystä erityisesti silmällä pitäen Pohjois-
55308: Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Nevalaisen Suomen oloja. Liitteet VIII,t•o. s. 369. L.
55309: y. m. r111h. al. n :o 90 korotetun määrärahan Siv:aan 102.
55310: - Ks. Luentotoiminta. Stipendit.
55311: osoittamisesta Yhteiskunnalliselle korkeakou-
55312: lulle opettajain palkkojen korottamista ja
55313: Ylä.neen tyttökoti: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al.
55314: hallintomenoja varten. Liitteet IV,t63. s. 890.
55315: n:o 130 määrärahan osoittamisesta talous- ja
55316: L. Vv:aan 1693.
55317: - Ks. Ammattikasvatus. työhuonera:kennuksen aikaansaamiseksi Ylä-
55318: neen tyttökotiin. Liitteet IV,2os. s. 943. L.
55319: Yhteiskunnallistuttaminen: - Ks. Sosialisoimi- Vv:aan 1696.
55320: nen.
55321: Yötyö: - Ks. Palkat.
55322: Yh~ta.oppi: - Ks. Teknilliset koulut.
55323:
55324: Yhteistyöelimet: - Ks. Tuotantokomiteat.
55325: Ä..
55326: Yksinäiset henkilöt: - Ks. Asunto-olot. Äidit: Ed. Ikosen y. m. toiv. al. n:o 286 esi-
55327: tyksen antamisesta laiksi monilapsisten per-
55328: Ylemmän asteen kunnat: - Ks. Kunnat. heiden äitien lomista. Liitteet X,2·5. s. 632.
55329: L. Työv: aan 112.
55330: Ylikulkupa.ikka.: - Ks. Maantiet. - Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. n:o 288
55331: toimenpiteistä äidinpalkan suorittamisen si-
55332: Ylikäytä.vä: - Ks. Rautatiet. sällyttämisestä perhelisälakiin. Liitteet X,27.
55333: s. 634. L. Työv: aan 112.
55334: Ylimitta: - Ks. Metsätalous. - Ks. Kotitalous. Loma. ·Sotalesket.
55335:
55336: Ylimääräiset toimet: - Ks. Virkamiehet. Äyri: - Ks. Kunnallisverotus.
55337:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025